Annual Report • Feb 18, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Venäjän talousvaikeudet, maatalouden heikko investointi-ilmapiiri sekä heikko yleinen talouskasvu Keslan keskeisillä markkinoilla heijastuivat Keslan myynnin kehittymiseen tilikaudella 2015. Konsernin liikevaihto pieneni 11,0 % edellisvuoden 45,1 miljoonasta eurosta 40,1 miljoonaan euroon, mutta kääntyi noin vuoden kestäneen laskuvaiheen jälkeen kasvuun tilikauden viimeisellä kvartaalilla.
Konsernin positiivinen liiketoiminnan rahavirta 2 990 tuhatta euroa kuului kuluneen vuoden onnistumisiin. Konsernin kokonaisinvestoinnit 757 tuhatta euroa olivat edellisvuosiin nähden merkittävästi matalammalla tasolla. Näiden kahden tekijän myötä konsernin korollinen nettovelka väheni selvästi. Konsernin nettovelkaantumisaste kasvoi tehdyn tappion vuoksi 141,8 %:iin ja konsernin omavaraisuusaste heikkeni hieman 32,1 %:iin. Lomautukset huomioon ottaen Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2015 aikana keskimäärin 260 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 40,1 | 45,1 |
| Tulos ennen veroja, tuhatta euroa | -1 943 | 194 |
| Sijoitetut pääoman tuotto, % | -5,6 | 2,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 2 990 | -19 |
| Omavaraisuusaste, % | 32,1 | 35,3 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | -0,53 | 0,05 |
| Osinko per osake, euroa | *0,00 | 0,05 |
| Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % | 69,0 | 70,2 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 757 | 4 075 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 275 | 300 |
*hallituksen esitys
| LIIKEVAIHTO | TULOS ENNEN | |||
|---|---|---|---|---|
| VEROJA | ||||
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Tammi-maaliskuu | 9 492 | 11 267 | -270 | 307 |
| Huhti-kesäkuu | 9 294 | 11 920 | -570 | 188 |
| Heinä-syyskuu | 8 451 | 9 538 | -270 | -145 |
| Loka-joulukuu | 12 894 | 12 357 | -833 | -157 |
| Yhteensä | 40 131 | 45 082 | -1 943 | 194 |
| Konsernin avainluvut | 2 |
|---|---|
| Konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja | 2 |
| Kesla Oyj lyhyesti vuonna 2015 | 3 |
| Simo Saastamoinen: Miten pienestä tulee suuri? | 4 |
| Kesla Oyj:n hallitus | 5 |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä | 6 |
| Hallituksen toimintakertomus | 7 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 11 |
| Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot | 14 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 32 |
| Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot | 35 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 40 |
| Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 41 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 42 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 43 |
| Konsernin taloustiedottaminen vuonna 2016 | 43 |
| Tilintarkastuskertomus | 44 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 45 |
Miten pienestä tulee suuri, miten maailma valloitetaan? Tätä kysymystä pohtiessani törmäsin mielenkiintoiseen tarinaan eräästä pienestä heimosta, joka valloitti lähes kokonaan silloisen tunnetun maailman. Tässä kasvutarinassa on paljon opiksi otettavaa, ainakin Keslalla.
Tarina alkaa 1200-luvun vaihteessa Mongoliassa, jossa pienen heimon päällikkö Temujin, jota kutsuttiin myöhemmin Tsingis-kaaniksi, yhdistää alueen riitaisat kansat yhteisen vision avulla uskomaan, että mongolit ovat syntyneet hallitsemaan maailmaa. Tämän keskeisen uskomuksen avulla hän johti joukkonsa valloitusretkille alueelle, joka ylsi laajimmillaan Kiinasta Lähi-Itään, Puolaan ja Unkariin.
Mongolien menestykselle löytyy visioon ja arvoihin – kuriin, kuuliaisuuteen ja veljeyteen - sitoutumisen lisäksi useita selittäviä tekijöitä. Mongolien organisointiperiaatteet poikkesivat 1200-luvun vastustajien tavasta organisoitua – organisaatioasemaa ei saanut suhteiden, syntyperän tai sukulaisuuden perusteella vaan ainoastaan todistetun kyvykkyyden perusteella. Lisäksi organisaatiorakenne oli selkeä ja johdonmukainen. Nopeus ja ketteryys yhdistettynä lippujen avulla toteutettuun johtamisjärjestelmään mahdollistivat joukkojen vastustajaa paremman operoinnin ja liikkuvuuden. Mongolien järjestelmä ja toimintatapa olivat ylivertaiset verrattuna kristikunnan ritarijoukkojen toimintatapaan, jossa korostuivat yksittäisen ritarin oma suoritus ja menestys turnajaistyyliin.
Mongolit ymmärsivät tiedustelun merkityksen – maasto ja vihollistilan-
ne tunnettiin satojen kilometrien päässä pääjoukosta ja tiedusteluun panostettiin merkittävästi. Yhdellä tiedustelijalla saattoi olla kolmesta neljään ratsua mukanaan, jotta tieto saataisiin kaukaakin nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan. Huhtikuussa vuonna 1241 kristittyjen mittava armeija kohtasi loppunsa Puolassa, kun se ryhtyi ajamaan takaa taistelukentältä vetäytyvää Mongoli-armeijaa suoraan Mongolien pääjoukkojen laatimaan väijytykseen. Kristityt ritarit luulivat, että vihollinen on jo lyöty – ja tuhoutuivat. Näin myös liiketoiminnassa – markkinat ja kilpailijat on tunnettava riittävän hyvin. Teknologinen ylivoima oli Mongolien kilpailuetu. Mongolien jousissa käytettiin laminoitua rakennetta, jonka avulla nuolen kantama oli merkittävästi pidempi kuin vastustajilla. Tämän edun avulla Mongolit kykenivät ratkai-
Diplomiekonomi Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Projektijohtaja Fujitsu Finland Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2015 alkaen
semaan taistelut kaukaa vihollisista ilman merkittäviä omia tappioita, "kannattavasti".
Mongolit hallitsivat mielikuvamarkkinoinnin – julmalla tavalla. Kaupungit, jotka joutuivat Mongolien piirittämiksi, tiesivät, että heillä on kaksi vaihtoehtoa; joko antautua ja joutua orjiksi tai kaikki asukkaat kohtaavat loppunsa. Tätä Mongolien brändi-lupausta he noudattivat tinkimättömästi – poikkeuksetta -kuten brändijohtamisen yhteydessä kuuluukin.
Keslan kasvu noin 40 miljoonan euron kokoluokasta seuraavalle tasolle edellyttää muutosta, jossa on paljon yhteisiä piirteitä Mongolien tarinaan liittyen. Tarvitaan:
Inspiroiva visio, joka yhdistää eri osapuolet puhaltamaan yhteen hiileen. Keslan ja Valtran yhteistyö päämääränään "Paras paketti metsään" on jo esimerkki käynnistyneestä muutoksesta.
Uudistettu Keslan tapa toimia eli parempi systeemi (arvot, prosessit, organisaatio ja johtamisjärjestelmä). Tämä vaatii meillä vielä voimakasta kehittämistä ja käsittää myös merkittävän ketteryyden, kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden parantamisen toimitusketjutasolla.
Syvää ja systemaattista markkinoiden ja asiakastarpeiden ymmärtämistä päätöksenteon tueksi - luulo ei ole tiedon väärti. Tarvitaan selkeästi kovempaa ja järjestelmällisempää jalkatyötä maailmalla.
Teknologia- ja tuoteinnovaatioita, jotka näkyvät kannattavina kauppoina kovenevassa kilpailuympäristössä. Jos käymme taisteluun samanlaisin välinein, suurempi voittaa.
Keslan tavoitemielikuvan – brändin - johdonmukaista toteuttamista kaikessa tekemisessä ja tuotteisiin liittyvässä päätöksenteossa.
Palataan vielä hetkeksi historiaan – alkuvuonna 1242 Mongolit olivat edenneet jo Itävaltaan lähelle Wieniä. Länsi-Eurooppa ja sen kulttuurin tuhoutuminen olivat vain pienen hetken päässä, mutta eteneminen pysähtyi. Tamujinin seuraaja poika Ogadai kuoli ja joukkojen oli palattava takaisin Mongoliaan valitsemaan uutta kaania. Tämä Mongolien poliittisen järjestelmän heikkous esti valloitusretken etenemisen ja näin pelasti Länsi-Euroopan ja koko länsimaisen kulttuurin sellaisena kuin sen me nyt tunnemme.
Toivottavasti suomalaisen yhteiskunnan poliittisen järjestelmän päätöksentekokyvystä ei tule vastaavanlaista estettä kotimaisen valmistavan teollisuuden maailman valloitusretkille.
Haluan esittää Keslan kiitokset kaikille konsernin työntekijöille, asiakkaille, omistajille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille kärsivällisyydestä ja yhteistyöstä kuluneen tilikauden osalta. Keslan tulos oli heikko, mutta uskon, että ne muutokset, joita olemme valmistelleet ja osittain toteuttaneet viimeisen puolen vuoden aikana, tulevat luomaan edellytykset kasvuun ja parempaan tulostasoon tulevina vuosina.
Simo Saastamoinen Toimitusjohtaja
Kuvassa vasemmalta Mikael Venäläinen, Jouni Paajanen, Roger Nyqvist ja alhaalla vasemmalta Veli-Matti Kärkkäinen ja Ritva Toivonen.
Tradenomi Talousjohtaja Lujabetoni Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2015 alkaen.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen.
Koneteknikko Tehdaspäällikkö, Kesälahden tehdas Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2013 alkaen.
Diplomi-insinööri, Master of Science Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen.
Insinööri Tuotekehityspäällikkö Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen.
Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.
Kuvassa vasemmalta Paavo Hopponen, Kari Kokko, Simo Saastamoinen, Mika Tahvanainen ja Arvo Rönkkönen.
Kesla -konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirron ja hydrauliikan komponentit ja järjestelmät. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Metsäkoneryhmään kuuluneen OOO Keslan lakkauttaminen saatiin päätökseen syyskuussa 2015 Venäjän viranomaisten päätöksellä.
Venäjän talousvaikeudet heijastuivat Keslan liiketoimintaan Venäjän lisäksi myös Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Näiden Venäjään läheisesti kytkeytyvien maiden myynnin heikkeneminen kattaa valtaosan Kesla-konsernin kokonaisliikevaihdon laskusta edellisvuoteen verrattuna. Euro-alueella Etelä-Euroopan kysyntä piristyi ja kehitys oli positiivista myös euroon kuulumattomilla markkinoilla kuten Skandinaviassa ja Brittein saarilla. Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoiden vire säilyi hyvänä läpi vuoden. Maatalouskonekauppaa harjoittavat jälleenmyyjämme kärsivät edelleen alaa koettelevasta taantumasta. Fossiilisten polttoaineiden matala hintataso heijastui hake-energian kysyntään ja alan investointihalukkuuteen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääntyminen sekä valuuttakurssien voimakkaat muutokset näkyivät asiakkaiden kasvaneina rahoitusongelmina.
Vuosi 2015 oli Keslan 55. toimintavuosi, jota leimasivat erityisesti Venäjän talousvaikeudet, kotimaan bruttokansantuotteen heikko kehittyminen sekä maatalouden kansainvälisesti vaisu investointi-ilmapiiri. Konsernin liikevaihto väheni selvästi edellisvuoden runsaasta 45 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan euroon. Konsernin liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden viimeisellä kvartaalilla edellisvuoden loppuun verrattuna. Konsernin tulos jäi raskaasti tappiolliseksi kertaluonteisten ja poikkeavien erien myötä - tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli kuitenkin noin 2,3 M€ positiivinen. Metsäkoneryhmän liikevaihto heikkeni selvästi edellisvuoteen nähden vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Viimeisellä kvartaalilla metsäkoneryhmän liikevaihto kääntyi kasvuun edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vaikka myynti merkittäville Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoille oli vain noin neljännes edellisvuoden viimeisen kvartaalin tasosta. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitys oli tavoiteltua heikompaa. Raakaöljyn ja metallien markkinahintojen lasku heikensi segmentille
Keslan liikevaihto jäi selvästi edellisvuodesta ollen 40,1 miljoonaa euroa (1- 12/2014 45,1 miljoonaa euroa, 1-12/2013 44,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vastaaviin vertailuneljänneksiin nähden; tammi-maaliskuussa 15,8 %, huhti-kesäkuussa 22,0 % ja heinä-syyskuussa 11,4 %. Loka-joulukuussa konsernin liikevaihto kasvoi 4,3 % vuoden 2014 vertailuneljännekseen nähden.
merkittävien asiakkaiden investointituotteiden kysyntää kaivos- ja öljynjalostusteollisuudessa, mikä näkyi odotuksia matalampana kysyntänä Konepajajärjestelmille. Emoyhtiön kysyntä Konepajajärjestelmien tuotteille heikkeni merkittävästi edellisvuoden tasosta.
Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2015 lopussa vertailuvuotta korkeammalla tasolla ollen 8,4 miljoonaa euroa (31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa; 31.12.2013 9,6 miljoonaa euroa). Tilauskannasta poistettiin kolmannella kvartaalilla runsaan miljoonan euron arvosta tilauksia, joiden toteutuminen oli selvästi lykkääntymässä tai muuttumassa epävarmaksi.
Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti laski tilikaudella 2015 12,9 % mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan kasvoi 0,1 % vuoteen 2014 nähden. Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella 2015 7,0 % vertailuvuoteen nähden ollen 15,9 miljoonaa euroa (1-12/2014 17,1 miljoonaa euroa, 1-12/2013 17,3 miljoonaa euroa) ja vientimyynti puolestaan laski 13,4 % ollen 24,2 miljoonaa euroa (1-12/2014 28,0 miljoonaa euroa, 1-12/2013 27,5 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 60,4 % (62,0 % vuonna 2014, 61,3 % vuonna 2013). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 69,0 % (70,2 % vuonna 2014, 70,1 % vuonna 2013). tivarastojen leikkaaminen vähensivät Konepajajärjestelmille kohdistuvaa sisäistä kysyntää merkittävästi. Konepajajärjestelmien sopeutustoimenpiteet kompensoivat tätä volyymilaskua vain osittain ja sisäinen myynnin tulos jäi näin selvästi tappiolliseksi. Myös segmentin ulkoisen myynnin tulos jäi vuositasolla tappiolliseksi. Kertaluonteisten ja poikkeavien erien osuus konsernin tappiosta oli 76 %. Tilikauden 2015 osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa tappiollinen (vuonna 2014 0,05 euroa voitollinen; vuonna 2013 0,24 euroa voitollinen).
Kesla-konsernin liikevoitto ja tulos ennen veroja heikkenivät tilikaudella 2015 selvästi vuoteen 2014 nähden. Tilikauden 2015 liikevoitto oli 1 582 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 607 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 1 224 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 1 943 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 194 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 994 tuhatta euroa voitollinen). Vuoden 2015 konsernitulosta heikensi kertaluonteinen konepajajärjestelmiin liittyvä liikearvon alaskirjaus 349 tuhannella eurolla. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta eikä konsernitaseessa ole enää MFG Components Oy:n hankintaan liittyvää liikearvoa.
Metsäkoneryhmän liiketulos heikkeni tilikaudella 2015 vuoteen 2014 nähden. Metsäkoneryhmän tilikauden 2015 tulos ennen veroja oli 768 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 581 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 929 tuhatta euroa voitollinen). Tulosta rasittivat poikkeavina erinä mm. yksittäisen asiakkaan aikaisempina vuosina kerryttämät takuukustannukset (172 tuhatta euroa), asiakasriskianalyyseihin perustuvat myyntisaamisten uudelleenarvostukset (794 tuhatta euroa) ja toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvä erä (92 tuhatta euroa).
Konepajajärjestelmien liikevoitto heikkeni tilikaudella 2015 selvästi vuoteen 2014 nähden. Konepajajärjestelmien tilikauden 2015 tulos ennen veroja oli 811 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 262 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2013 109 tuhatta euroa voitollinen). Emoyhtiön matala liiketoimintavolyymi sekä emoyhtiön LEAN-hankkeessa tehty komponent-
Kesla-konsernin investoinnit pienenivät tilikaudella 2015 selvästi vertailu vuoteen nähden ollen yhteensä 757 tuhatta euroa (1-12/2014 4 075 tuhatta euroa; 1-12/2013 5 253 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 118 tuhatta euroa (31.12.2014 36 tuhatta euroa; 31.12.2013 807 tuhatta euroa).
Tilikauden investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 julkistetun KESLA 2015 –kehityshankkeen loppuosiin. Hankkeen merkittävimmät investoinnit to teutettiin tilikausilla 2013 ja 2014, jolloin investoinnit kohdistuivat pääosin emoyhtiön valmistus- ja jälkimarkkinointitoimintojen tiloihin, koneisiin ja kalustoon. Toteutetut investoinnit mahdollistavat liiketoimintavolyymin kasvun tulevina vuosina erityisesti valmistuksen ydinprosessien osalta. Vuoden 2016 investointitaso tulee säilymään edelleen maltillisena.
-
Vuoden 2015 tuotekehitysmenot olivat 1 165 tuhatta euroa eli 2,9 % lii kevaihdosta (vuonna 2014 1 356 tuhatta euroa, 3,0 %; vuonna 2013 1 167 tuhatta euroa, 2,6 %).
Metsäkoneryhmän tuotevalikoimaan kehitettiin uuden sukupolven harvesterituotteita, uuden kokoluokan omamoottorihakkuri sekä Kes lan tuotteistoon liittyviä valinnaisia ominaisuuksia kuten lisävarusteita, nostureiden ohjausvalikoimaa ja vaunujen jarruvalikoimaa. Tuotannon ja tuotekehityksen yhteistyönä tehostettiin tuotteiden valmistettavuutta. Konepajajärjestelmissä tuotekehitys kohdistui omiin tuotteisiin, minkä us -
-
kotaan tukevan yhtiön tulevaisuuden liiketoimintaa perinteistä sopimus pohjaista alihankintaa paremmin. Omaa suunnittelua olevien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi.
Kesla otti käyttöön uusitut verkkosivut tilikauden aikana. Uusittu sivusto tukee aiempaa paremmin Kesla-tuotteiston ja varusteluvalikoiman esitte lyä. Loppuasiakkaiden yhteydenottoja helpotettiin sivuston avulla ja tämä johtikin tilikauden aikana tarjouspyyntöihin maista, joissa ei ole paikallista Kesla-edustusta.
Metsäalan messuista Kesla osallistui Ruotsissa Elmiaan, Venäjällä Vologdan messuille sekä kotimaassa Logistiikka- ja Kuljetusmessuille sekä Farmari messuille. Jälleenmyyjien Kesla-näkyvyys oli aktiivista eri maiden messuilla Aasiasta Etelä-Amerikkaan. Uusia jakelukanavia avattiin Skandinaviaan ja Ranskaan. Lisäksi yhtiö sopi eräiden tuotteiden lisensoinnista brasilialai sen autonosturivalmistajan Argos Guindastes Industria e Eomercio S.A:n kanssa ja näiden tuotteiden myynnistä Brasilian markkinoille "Argos Kesla" tuotemerkillä.
Konepajajärjestelmien kehittämiä tuotteita esiteltiin 2015 Euroopan suu rimmassa voimansiirtoalan tapahtumassa Hannoverissa ja myös perintei sillä Alihankintamessuilla Tampereella.
-
Konsernin tilikauden 2015 päättävän taseen loppusumma oli 33,2 mil joonaa euroa (31.12.2014 36,0 miljoonaa euroa; 31.12.2013 34,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa pienensivät edelliseen tilikauteen nähden mm. LEAN-hankkeen kautta tapahtunut käyttöpääoman väheneminen sekä tilikauden poistoja merkittävästi matalampi investointiaktiviteetti.
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä väheni katsauskaudella nettomääräi sesti 1 676 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 2 990 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2014 19 tuhatta euroa negatiivinen; 1-12/2013 1 038 tuhatta euroa positiivinen).
Konsernin tilikauden 2015 lopun omavaraisuusaste oli 32,1 % (31.12.2014 35,3 %, 31.12.2013 37,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 141,8 % (31.12.2014 133,1 %, 31.12.2013 109,3 %). Vuoden 2016 investointiaktiviteetti tulee jatkumaan maltillisena.
MFG Components Oy toimii Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa ja Tohmajär vellä. Kesla osti MFG Components Oy:n (Tohmajärvi) vuonna 2007 ja fuusioi yhtiöön Kesla Components Oy:n (Ilomantsi) vuonna 2008. Toimipisteistä Ilomantsin tehdas on keskittynyt valtaosin emoyhtiön komponenttitar peiden tyydyttämiseen ja Tohmajärven yksikkö taas valtaosin ulkoisten asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Yhtiö harjoittaa oman valmistus toiminnan ohessa voimansiirtoon liittyvien tuotteiden välityskauppaa.
-
Raakaöljyn ja metallien markkinahintojen lasku heikensi MFG Components Oy:n merkittävien asiakkaiden investointituotteiden kysyntää kaivos- ja öl jynjalostusteollisuudessa, mikä näkyi odotuksia matalampana kysyntänä. Emoyhtiön kysyntä MFG Components Oy:n tuotteille heikkeni merkittä västi edellisvuoden tasosta.
-
MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2015 17,0 % vuoteen 2014 nähden ollen 10,1 miljoonaa euroa (1-12/2014 12,2 miljoonaa euroa, 1-12/2013 13,4 miljoonaa euroa). Yhtiön liikevoitto heikkeni selvästi tilikau della 2015 vertailukauteen 2014 nähden ollen 757 tuhatta euroa tappiolli nen (1-12/2014 192 tuhatta euroa tappiollinen; 1-12/2013 183 tuhatta euroa voitollinen). Yhtiön sopeutustoimenpiteet kompensoivat emoyhtiön vo lyymilaskua vain osittain ja sisäisen myynnin tulos jäi selvästi tappiolliseksi. Myös ulkoisen myynnin tulos jäi vuositasolla tappiolliseksi.
Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puuta vara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinoinnista. Yhtiö perustettiin vuonna 2012.
Kesla GmbH:n liikevaihto ei kehittynyt odotusten mukaisesti vaan säilyi lähes edellisvuosien tasolla. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2015 2 227 tuhatta euroa (2014 2 132 tuhatta euroa; 2013 2 334 tuhatta euroa). Tytä ryhtiön tulosvaikutus konsernitason tulokseen oli selvästi negatiivinen.
Kesla sai päätökseen Pietarissa sijainneen tytäryhtiönsä OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tilikauden 2014 loppuun ja Venäjän viranomaispäätös yhtiön lakkauttamisesta saatiin syyskuussa 2015. Tytä ryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin myötä. Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston tuen ja kehittämisen Suomesta käsin.
Kesla -konsernin palveluksessa oli tilikauden 2015 aikana keskimäärin 260 henkilöä (vuonna 2014 300 henkilöä; vuonna 2013 287 henkilöä). Henki löstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 275 henkilöä (31.12.2014 300 henkilöä; 31.12.2013 298 henkilöä).
Konsernin liikevaihdon pienenemisen vuoksi konsernin yhtiöt joutuivat sopeutumaan tilanteeseen lomautuksin ja irtisanomisin. Tytäryhtiö MFG Components Oy:stä Ilomantsin tehtaalta vähennettiin syksyllä 5 työsuh detta sekä sovittiin henkilöstön kanssa heikentynyttä kuormitusta vastaa vista lomautuksista. Emoyhtiö Kesla Oyj:ssä vähennettiin eläkeratkaisujen kautta yhteensä 6 työsuhdetta. Lisäksi henkilöstömäärä väheni yhteensä 14 hengellä toimenkuvien uudelleen järjestelyjen ja yhdistelyjen myötä. Vähennysten lisäksi henkilöstön kanssa sovittiin määräaikaisista lomautuksista, kestoltaan enintään 90 päivää ja enintään 31.3.2016 saakka.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2015 yhteensä 10 014 tuhatta euroa (vuonna 2014 11 125 tuhatta euroa; vuonna 2013 10 449 tuhatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 9 % (31.12.2014 9 %; 31.12.2013 7 %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (28 %; 29 %) ja työntekijöitä 71 % (72 %; 71 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2015 45 vuotta (44 vuotta; 44 vuotta) ja alle 40-vuotiai ta oli 34 % (34 %; 38 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2015 14 vuotta (13 vuotta; 13 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2015 27 % (30 %; 27 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 51 % (47 %; 44 %).
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toi minnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmista malla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä ener gian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä konei den käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen ylei nen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaat teet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskien hallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohta jalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hal lituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yh -
tiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimin taympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yh teistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rin nakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja teh dään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla use ammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulu tuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omai suus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja mo dulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konser nin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taus takartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konserni tasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja ra hoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuote vastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan ja muun maailman talouskasvukehitykseen, rahoitusmarkki noiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talous- ja geopoliittisen tilanteen kehittymiseen. Häiriöt kan sainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa in vestointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään Euroopassa. Venäjän talouden häiriön jatkuminen voi johtaa Venäjän talouskriisin syve nemiseen entisestään ja länsimaisten investointihyödykkeiden kysynnän pidempiaikaiseen vähentymiseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuu dessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat potentiaalisiin asiakasluottotappioi hin liittyvää riskiä.
Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpai lukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnou sujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta.
Keslan tilauskanta oli tilikauden 2015 lopussa vertailuvuotta korkeammalla tasolla ollen 8,4 miljoonaa euroa (31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa; 31.12.2013 9,6 miljoonaa euroa). Kuluneen tilikauden viimeinen kvartaali oli liikevaihdollisesti edellisvuoden viimeistä kvartaalia parempi sekä Metsäkoneryhmässä että Konepajajärjestelmissä. Edellisen kerran konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla edellisvuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna.
Vuoden 2015 loppuvuoden käänteestä huolimatta, Keslan lähiajan näkymiin liittyy epävarmuustekijöitä yleisen talouskehityksen vuoksi. Keslan tuotteiden kysynnällä on ollut vahva kytkös kunkin markkinan bruttokansantuotteen kehittymiseen ja tähän liittyy riskejä etenkin kotimaassa sekä Venäjän talouteen kytkeytyvissä markkinoissa.
Sellu- tai biotuotetehtaita on maailmalla rakenteilla tai suunnitteilla runsaasti. Niiden rakentaminen tuo uusia mahdollisuuksia sekä metsäkoneryhmän puunkorjuulogistiikan tuotteille että konepajajärjestelmille, joka toimittaa voimansiirtoon liittyviä komponentteja ja osakokonaisuuksia tehtaiden laitteistoihin useammalle tehdas- ja laitetoimittajalle. Lisäksi Keslan ja Valtran sopima yhteistyö luo edellytyksiä traktoreiden metsävarusteiden viennin kasvulle lähivuosina.
Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Keslan liikevaihdon odotetaan ylittävän vuoden 2015 tason ja liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi.
Yhtiön toimitusjohtajana oli 7.4.2015 saakka Jari Nevalainen, jonka jälkeen yhtiön toimitusjohtajuutta hoiti väliaikaisesti yhtiön talousjohtajana toiminut Simo Saastamoinen 27.5.2015 saakka, jolloin hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.2.2015 valittiin hallituksen jäseneksi Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen ja Mikael Venäläinen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 26.2.2015 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2015 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta (31.12.2014 14 570 kpl; 31.12.2013 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2014.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla. fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf -muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2015 on 8 691 tuhatta euroa, josta tilikauden 2015 tappio on 625 tuhatta euroa. Hallitus esittää 10.3.2016 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 ei jaeta osinkoa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2016 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta).
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 | |
| Liikevaihto | 2,3 | 40 131 | 45 082 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | ||||
| varastojen muutos | -617 | 1 110 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 226 | 551 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -21 223 | -25 129 | ||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -12 419 | -13 687 | |
| Poistot | 6 | -1 788 | -1 780 | |
| Liikearvon arvonalentuminen | 14 | -349 | -80 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7,9 | -5 545 | -5 460 | |
| Liikevoitto | -1 582 | 607 | ||
| Rahoitustuotot | 23 | 46 | ||
| Rahoituskulut | 10 | -384 | -459 | |
| Tulos ennen veroja | -1 943 | 194 | ||
| Tuloverot | 11 | 155 | -54 | |
| Tilikauden tulos | -1 788 | 140 | ||
| Tilikauden laaja tulos | 12 | -1 788 | 140 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyrityksen omistajille | -1 788 | 161 | ||
| Määräysvallattomille omistajille | - | -21 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu lai mentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille |
12 | -0,53 | 0,05 |
| KONSERNIN TASE | |||
|---|---|---|---|
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 10 823 | 11 773 |
| Liikearvo | 14 | - | 280 |
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 991 | 1 113 |
| Muut varat | 15 | 32 | 32 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 18 | 42 | 51 |
| Laskennalliset verosaamiset | 16 | 242 | 149 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 13 434 | 14 444 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 7 176 | 7 994 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 9 | 1 | |
| Rahavarat | 19 | 429 | 211 |
| VARAT YHTEENSÄ | 33 179 | 36 048 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 20 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 229 | 210 | |
| Kertyneet voittovarat | 8 450 | 10 465 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 10 602 | 12 598 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | 125 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 602 | 12 723 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennallinen verovelka | 16 | 525 | 617 |
| Varaukset | 21 | 279 | 293 |
| Rahoitusvelat | 22 | 10 056 | 11 038 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 6 309 | 5 273 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 22 | 5 409 | 6 104 |
| VELAT YHTEENSÄ | 22 577 | 23 324 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 33 179 | 36 048 |
Metsäpäiviä pidettiin kevättalvella Suomussalmella ja Orimattilassa.
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
| Liiketoiminnan rahavirrat | |
|---|---|
| Käyttöpääoman muutokset: | |
| Investointien rahavirrat | |
| Rahoituksen rahavirrat | |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta | -231 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Tilikauden laaja tulos | -1 788 | 140 |
| Oikaisut laajaan tulokseen | 3 080 | 1 750 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 1 291 | 1 890 |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 56 | 800 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 073 | -945 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 980 | -1 360 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 3 401 | 384 |
| Maksetut korot | -402 | -443 |
| Saadut korot | 23 | 47 |
| Maksetut verot | -32 | -6 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 2 990 | -19 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -476 | -1 985 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -241 | -529 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 7 | 14 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 16 | 52 |
| Saadut korot investoinneista | 3 | 6 |
| Investointien rahavirta | -691 | -2 442 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot | 1 949 | 3 830 |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 598 | -992 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta | -231 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -27 | -45 |
| Maksetut osingot | -173 | -341 |
| Rahoituksen rahavirta | -2 080 | 2 452 |
| Rahavarojen muutos | 218 | -9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 211 | 220 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 429 | 211 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000€ | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
SVOP | Muuntoerot | Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 1 917 | 6 | 10 465 | 210 | - | 12 598 | 125 | 12 723 |
| Osingonjako | -168 | -168 | -5 | -173 | ||||
| Osakkeiden hankinta | -60 | 19 | 2 | -40 | -120 | -160 | ||
| Tilikauden tulos | -1 788 | -1 788 | -1 788 | |||||
| 31.12.2015 | 1 917 | 6 | 8 448 | 229 | 2 | 10 602 | - | 10 602 |
| Oma pääoma 1.1.2014 | 1 917 | 6 | 10 641 | 210 | - | 12 774 | 150 | 12 924 |
| Osingonjako | -337 | -337 | -4 | -341 | ||||
| Tilikauden tulos | 161 | 161 | -21 | 140 | ||||
| 31.12.2014 | 1 917 | 6 | 10 465 | 210 | - | 12 598 | 125 | 12 723 |
Ruotsissa pidetyt Elmia-messut olivat vuoden tärkeimmät alan messut.
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harves teri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepa jatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen ko tipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2015. Jäljennös konser nitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla. com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10.2.2016 hyväksynyt tämän tilinpää töksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (In ternational Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadit taessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa so vellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Kon sernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoi mia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syn tyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konserni tilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pää omista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdis tämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perus tuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi ta pahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtu mapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konserniti linpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tu loksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden ta loudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uu simisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on to dennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvai kutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan talou -
dellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liitty vät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajan kohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mah dollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysme noista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyt tökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enin tään viidessä vuodessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan net torealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista me noista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista nor maalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liike toiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alka misajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään dis konttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopi muksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudel lisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa
Vuokralle annetut hyödykkeet, joiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niis tä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuo tot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirty neet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä rahoitusleasingso pimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin peri aattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva ra hamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineet tomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalen tumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumis tappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittö mästi tulosvaikutteisesti.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutus yhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisäl tyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tie toon takuumenojen toteutumisesta.
6 000
Liiketoiminnan rahavirta, 1 000 €
Bruttoinvestoinnit ja poistot, 1 000 €
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perus tuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä lasken nallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voi massaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kai kista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konser niyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstru mentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryh miin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kir jataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstru menttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Muut varat sisältävät listaamat tomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen pe rusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuu luvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitus velat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopi muksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuottei den varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muu tokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyis tä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilin päätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
IASB on julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkin nan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla arvioidaan olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevaisuudessa:
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013 (sovellettava pääosin 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standar deittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi sisältää viisivaiheisen oh jeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kir jaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Stan dardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin mahdollisia vaikutuksia.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyi sen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luotto tappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä. Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa. Konsernissa arvioi daan, ettei muutos tule olemaan merkittävä.
IASB on julkaissut 13.1.2016 uuden vuokrasopimuksia koskevan stan dardin, IFRS 16 Vuokrasopimukset. Uusi standardi muuttaa vuokralle ot tajan kirjanpitovaatimuksia. Kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaava vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Vuokralle antajan kirjanpitovaatimuksissa ei ole merkittäviä muutoksia. Myös liitetietovaatimukset täydentyvät. IFRS 16 on sovellettava 1. tammikuuta 2019 alkaen ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Euroopan Unioni ei ole vielä hyväksynyt standardia. Konserni arvioi standardin mahdollisia vaikutuksia
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuu luvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Tytäryhtiöiden OOO Kesla ja Kesla GmbH luvut sisältyvät metsäkoneet -segmenttiin. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkea vat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapah tuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistetta vissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
Kaivinkoneeseen asennettu KESLA 28RHS Venäjällä.
| 2015, 1000 € | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintasegmentit | Metsäkoneet | Konepaja järjestelmät |
Eliminointi/ oikaisu |
Konserni yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 33 527 | 6 604 | - | 40 131 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 77 | 3 536 | -3 613 | - |
| Liikevaihto | 33 604 | 10 140 | -3 613 | 40 131 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 40 131 | |||
| Poistot | -1 219 | -568 | - | -1 788 |
| Segmentin tulos ennen veroja | -768 | -811 | -364 | -1 943 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | -1 943 | |||
| Muut merkittävät erät, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||||
| Liikearvon arvonalentuminen | -349 | -349 | ||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 31 890 | 6 636 | -5 348 | 33 179 |
| Varat yhteensä | 33 179 | |||
| Nettoinvestoinnit | 498 | 167 | - | 665 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 19 780 | 5 263 | -2 465 | 22 577 |
| Velat yhteensä | 22 577 |
| Liiketoimintasegmentit Metsäkoneet Konepaja Eliminointi/ järjestelmät oikaisu Tulos Ulkoinen liikevaihto 38 484 6 597 - Segmenttien välinen liikevaihto 234 5 617 -5 851 Liikevaihto 38 718 12 215 -5 851 Konsernin liikevaihto yhteensä Poistot -1 234 -545 - Segmentin tulos ennen veroja 581 -262 -125 Konsernin tulos ennen veroja yhteensä Muut merkittävät erät, joihin ei liity maksutapahtumaa Liikearvon arvonalentuminen -80 Varat Segmentin varat 33 862 6 722 -4 536 Varat yhteensä Nettoinvestoinnit 2 520 764 - Velat Segmentin velat 20 827 4 637 -2 140 Velat yhteensä |
2014, 1000 € | ||
|---|---|---|---|
| Konserni yhteensä |
|||
| 45 082 | |||
| - | |||
| 45 082 | |||
| 45 082 | |||
| -1 780 | |||
| 194 | |||
| 194 | |||
| -80 | |||
| 36 048 | |||
| 36 048 | |||
| 3 284 | |||
| 23 324 | |||
| 23 324 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Suomi | 15 910 | 17 115 |
| Euroopan Unioni | 14 236 | 17 733 |
| Muu maailma | 9 985 | 10 234 |
| YHTEENSÄ | 40 131 | 45 082 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 16 | 42 |
| Julkiset avustukset | 158 | 433 |
| Vakuutuskorvaukset | 38 | 53 |
| Muut tuottoerät | 13 | 23 |
| YHTEENSÄ | 226 | 551 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 275 henkilöä (31.12.2014 300 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 260 henkilöä (300 henkilöä vuonna 2014), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 81 (2014 85 toimihenkilöä).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu vuodelle 2015 kuluksi 18 tuhatta euroa (2014 1 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 10 014 | 11 125 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 805 | 1 982 |
| Muut henkilösivukulut | 600 | 580 |
| YHTEENSÄ | 12 419 | 13 687 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella |
|---|
| Metsäkoneet |
| Konepajajärjestelmät |
| YHTEENSÄ |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 10 014 | 11 125 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 805 | 1 982 |
| Muut henkilösivukulut | 600 | 580 |
| YHTEENSÄ | 12 419 | 13 687 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2015 | 2014 |
| Metsäkoneet | 172 | 201 |
| Konepajajärjestelmät | 88 | 99 |
| YHTEENSÄ | 260 | 300 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 141 | 164 |
| Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet | 165 | 123 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 367 | 355 |
| Koneet ja kalusto | 1 115 | 1 138 |
| YHTEENSÄ | 1 788 | 1 780 |
| Arvonalentumiset | 349 | 80 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 141 | 164 |
| Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet | 165 | 123 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 367 | 355 |
| Koneet ja kalusto | 1 115 | 1 138 |
| YHTEENSÄ | 1 788 | 1 780 |
| Arvonalentumiset | 349 | 80 |
| POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHTEENSÄ | 2 136 | 1 860 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myynti- ja mainoskulut | 396 | 423 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 530 | 612 |
| Matkakulut | 413 | 357 |
| Konttori- ja hallintokulut | 447 | 446 |
| Palvelumaksut | 353 | 384 |
| Tuotannon muuttuvat kulut | 1 938 | 2 268 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 338 | 803 |
| Vuokrat | 130 | 167 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 5 545 | 5 460 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2015 1 165 tuhatta euroa (1 356 tuhatta euroa vuonna 2014), joista on aktivoitu 140 tuhatta euroa vuoden 2015 aikana (187 tuhatta euroa vuonna 2014). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 399 tuhatta euroa 31.12.2015 (391 tuhatta euroa 31.12.2014).
Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 70 | 59 |
| Todistukset ja lausunnot | 1 | - |
| Muut palvelut | 17 | 25 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 87 | 84 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 23 | 46 |
| Korkokulut | -384 | -404 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoi tusjohdannaisista |
67 | 95 |
| Muut rahoituskulut | -67 | -150 |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -361 | -413 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
-1 788 | 161 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
-0,53 | 0,05 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille |
-0,53 | 0,05 |
Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| 1000 € | Kehittämismenot Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 807 | 2 087 | 378 | 3 272 |
| Lisäykset | 140 | 35 | 9 | 184 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 948 | 2 122 | 387 | 3 457 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -417 | -1 615 | -128 | -2 160 |
| Tilikauden poistot | -132 | -141 | -33 | -306 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -549 | -1 756 | -161 | -2 466 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 391 | 472 | 250 | 1 113 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 399 | 366 | 226 | 991 |
| 1000 € | Kehittämismenot Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2014 | 620 | 2 023 | 118 | 2 761 |
| Lisäykset | 187 | 64 | 260 | 511 |
| Hankintamenot 31.12.2014 | 807 | 2 087 | 378 | 3 272 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | -306 | -1 451 | -116 | -1 873 |
| Tilikauden poistot | -111 | -164 | -12 | -287 |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | -417 | -1 615 | -128 | -2 160 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 314 | 572 | 79 | 965 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 391 | 472 | 250 | 1 113 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -165 | 68 |
| Laskennalliset verot | 10 | -14 |
| YHTEENSÄ | -155 | 54 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 20 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | -1 943 | 194 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2015 20,0 % (2014 20,0 %) | -389 | 39 |
| Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus | 238 | 17 |
| Verokannan 20 % vaikutus | - | - |
| Muut erät | -4 | -2 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | -155 | 54 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 68 | 10 299 | 17 101 | 36 | 27 504 |
| Lisäykset | - | 40 | 425 | 83 | 548 |
| Romutukset ja myynnit | - | - | -167 | - | -167 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | -1 | -1 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 68 | 10 339 | 17 358 | 118 | 27 883 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | - | -5 232 | -10 499 | - | -15 731 |
| Tilikauden poistot | - | -367 | -1 115 | - | -1 482 |
| Romutettujen ja myytyjen poistot | - | - | 154 | - | 154 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -5 600 | -11 460 | - | -17 060 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 68 | 5 067 | 6 602 | 36 | 11 773 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 68 | 4 739 | 5 898 | 118 | 10 823 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2014 | 68 | 9 839 | 14 823 | 807 | 25 537 |
| Lisäykset | - | 460 | 2 323 | 18 | 2 801 |
| Romutukset ja myynnit | - | - | -45 | - | -45 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | -789 | -789 |
| Hankintamenot 31.12.2014 | 68 | 10 299 | 17 101 | 36 | 27 504 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | - | -4 877 | -9 392 | - | -14 269 |
| Tilikauden poistot | - | -355 | -1 141 | - | -1 496 |
| Romutettujen ja myytyjen poistot | - | - | 34 | - | 34 |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | - | -5 232 | -10 499 | - | -15 731 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 68 | 4 962 | 5 432 | 807 | 11 269 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 68 | 5 067 | 6 602 | 36 | 11 773 |
Konserni sai vuonna 2015 92 tuhatta euroa (791 tuhatta euroa vuonna 2014) avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Konsernin pitkäaikaiset varat Kesla GmbH:ssa Saksassa olivat 94 tuhatta euroa (109 tuhatta euroa vuonna 2014).
KESLA 40LFe sykeprosessori on herättänyt kiinnostusta erityisesti Skandinavian ja Kanadan markkinoilla.
Aineettomat hyödykkeet ryhmään sisältyi tilikauden 2015 alussa konsernin liikearvo 280 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Tilikauden 2015 aikana liikearvoa pienennettiin 122 tuhannella eurolla 30.6.2015 suoritetussa arvonalentumistestissä, kun oli saatu viitteitä MFG Components Oy:n ennustetta heikommasta tuloskehityksestä. Tytäryhtiöosakkeiden vähemmistöosuuden lunastamisen jälkeen testattava liikearvo kasvoi 69 tuhannella eurolla ollen 31.12.2015 yhteensä 227 tuhatta euroa.
Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Diskonttauskorko 6,42 % verojen jälkeen (7,79 % ennen veroja) on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla.
MFG Components Oy:n liikevaihdon odotetaan kasvavan maltillisesti perustuen pitkäjänteiseen panostukseen, joka on johtamassa omien tuotteiden kaupallistamiseen ja vientitoiminnan kasvuun. Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös toiminnan painopisteen siirtyminen osakokonaisuuksien valmistamiseen aiemman yksittäiskomponenttivalmistuksen sijaan. Näköpiirissä ei ole erityisiä kustannusten nousuja; raaka-aineiden hintojen oletetaan olevan vakaita ja palkkakehitys maltillista. Eläköityminen ei muodosta tarkastelujaksolla ongelmaa ja työvoiman saatavuus alueella säilyy hyvänä pitkäjänteisen oppilaitosyhteistyön ansiosta.
Tilinpäätöshetken arvonalentumistestauksessa tulevaisuuden kassavirrat alittavat testattavan liikearvon 227 tuhannella eurolla, näin ollen konsernin liikearvo on alaskirjattu kokonaisuudessaan tilikauden 2015 aikana. Arvonalentumisen taustalla on konepajajärjestelmien tulosennusteen heikkeneminen, joka heijastelee investointituotteiden heikkoa suhdannetilannetta Euroopassa sekä suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukykyhaastetta asiakasyritysten tarkastellessa valmistus- ja hankintakanaviaan globaalisti uudelleen.
Alla olevassa herkkyysanalyysissä on esitetty ne muutokset, joilla muiden parametrien pysyessä ennallaan kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin testattava kirjanpitoarvo. Vuoden 2014 ja 2015 testien ennusteparametreilla kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa testin tasearvoa liikearvon arvonalentumisen jälkeen, joten parametrien heikkenemiset näkyisivät välittömästi testattavan tasearvon alittavana kerrytettävänä rahamääränä.
Aineettomiin oikeuksiin ja käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | - | 310 | 310 |
| Lisäykset | - | 73 | 73 |
| Vähennykset | - | -135 | -135 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | - | 248 | 248 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | - | -294 | -294 |
| Tilikauden poistot | - | -13 | -13 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 122 | 122 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -185 | -185 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | - | 16 | 16 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | - | 63 | 63 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2014 | 51 | 318 | 369 |
| Lisäykset | - | - | - |
| Vähennykset | - | -9 | -9 |
| Hankintamenot 31.12.2014 | 51 | 310 | 361 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | -51 | -256 | -307 |
| Tilikauden poistot | - | -38 | -38 |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | -51 | -294 | -345 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | - | 62 | 62 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | - | 16 | 16 |
| 12/2015 | 6/2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| MFG Components Oy:n testattava kirjanpitoarvo (1000 €), | 5 677 | 5 992 | 6 547 |
| josta liikearvoa (1000 €) | 227 | 280 | 360 |
| KÄYTETYT ENNUSTEPARAMETRIT | |||
| Diskonttauskorko, post-tax % | 6,42 | 6,46 | 6,41 |
| Ennusteperiodin jälkeinen kasvu % | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Suhteellinen liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) keskimäärin, % |
7,05 | 7,67 | 7,35 |
| MÄÄRÄ, JOLLA KASSAVIRRAN NYKYARVO YLITTÄÄ TESTATTAVAN KIRJANPITOAR VON (1000 €) |
-227 | -122 | -80 |
| ENNUSTEPARAMETRIEN HERKKYYSANALYYSI | |||
| Diskonttauskoron (post-tax) muutos % -yksikköä | 0 | 0 | 0 |
| Ennusteperiodin jälkeinen kasvu, % -yksikköä | 0 | 0 | 0 |
| Suhteellisen liikevoiton ennen poistoja ja arvonalentumisia keskimäärin (EBITDA %), muutos % -yksikköä |
0 | 0 | 0 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 73 | 83 |
| Vahvistetusta tappiosta | 106 | - |
| Muista eristä | 62 | 66 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | 242 | 149 |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -309 | -413 |
| Vaihto-omaisuudesta | -124 | -122 |
| Tuotekehitysmenoista | -80 | -78 |
| Muista eristä | -13 | -3 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | -525 | -617 |
KESLA-tuotteet esillä Dyrskun-messuilla Norjassa (vas.) ja Romanian Forest-messuilla. Venäjän markkinat olivat varsin vaisut vuonna 2015. Kuvassa KESLA 2009-nosturi, joka on suosituin nosturimalli idän markkinoilla.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 763 | 7 391 |
| Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset | 8 | 7 |
| Johdannaissopimukset | 76 | 12 |
| Muut siirtosaamiset | 330 | 584 |
| YHTEENSÄ | 7 176 | 7 994 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vakuutusennakot lakisääteisistä vakuutuksista | 139 | 20 |
| Verotilisaaminen | 119 | 224 |
| Kehitysavustukset | 27 | 205 |
| 1000 € | 2015 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2015 | 2014 | Arvon alentumis tappiot |
Netto 2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 4 460 | 4 460 | 4 434 | 4 434 | ||
| Erääntyneet: | ||||||
| Alle 30 päivää | 1 383 | 1 383 | 1 399 | 1 399 | ||
| 31 – 60 päivää | 351 | 351 | 589 | 589 | ||
| 61 – 90 päivää | 43 | 43 | 343 | 343 | ||
| yli 90 päivää | 1 668 | -1 143 | 526 | 863 | -237 | 626 |
| YHTEENSÄ | 7 906 | -1 143 | 6 763 | 7 628 | -237 | 7 391 |
Asiakaskohtaiseen analyysiin perustuen yhtiö on kirjannut aiempien tilikausien erääntyneisiin saamisiin liittyvän ylimääräisen arvonalentumisen 794 tuhatta euroa. Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin
perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 429 | 211 |
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä | |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
31.12.2015 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2015 aikana.
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 5 595 | 6 073 |
| Puolivalmiit | 3 125 | 3 039 |
| Valmiit | 4 714 | 5 332 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 13 434 | 14 444 |
Vaihto-omaisuudesta kirjattiin tuotoksi 63 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2014 kirjattiin tuotoksi 60 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaiset | 42 | 50 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | - | 1 |
| YHTEENSÄ | 42 | 51 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään yhden vuoden kuluessa | 10 | 10 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 40 | 40 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 8 | 18 |
| BRUTTOSIJOITUS RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSIIN | 58 | 68 |
| Enintään yhden vuoden kuluessa | 8 | 7 |
|---|---|---|
| 1-5 vuoden kuluttua | 35 | 43 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 8 | 8 |
| VÄHIMMÄISVUOKRIEN NYKYARVO YHTEENSÄ | 50 | 58 |
| Kertymättömät rahoitustuotot | 8 | |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 58 | 10 68 |
KESLA 2105Z oli yksi vuoden nosturitulokkaista.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 293 | 217 |
| Varausten purku | -558 | -547 |
| Varausten lisäys | 544 | 623 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 279 | 293 |
Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2015 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2015 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2016 aikana.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10 008 | 11 032 |
| Rahoitusleasingvelat | 48 | 6 |
| Pitkäaikaiset yhteensä | 10 056 | 11 038 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 5 180 | 5 494 |
| Rahoitusleasingvelat | 16 | 20 |
| Luotollinen shekkitili | 213 | 590 |
| Lyhytaikaiset yhteensä | 5 409 | 6 104 |
| YHTEENSÄ | 15 465 | 17 141 |
Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:
| 1000 € | Tase-arvo | Sopimuksiin perustuvat rahavirrat |
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | >2019 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 14 413 | 15 151 | 4 725 | 3 288 | 2 754 | 2 419 | 1 965 |
| Factoring-velka | 776 | 776 | 776 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 64 | 64 | 16 | 15 | 13 | 13 | 7 |
| Shekkiluottolimiitit | 213 | 213 | 213 | ||||
| Ostovelat | 3 282 | 3 282 | 3 282 | ||||
| YHTEENSÄ | 18 748 | 19 486 | 9 012 | 3 303 | 2 767 | 2 432 | 1 972 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat raha-virrat | 674 | 675 | 21 | 625 | 11 | 10 | 9 |
| Saatavat rahavirrat | -750 | -634 | 9 | -666 | 8 | 8 | 8 |
| YHTEENSÄ | -76 | 42 | 30 | -42 | 19 | 18 | 17 |
2014
| 1000 € | Tase-arvo | Sopimuksiin perustuvat rahavirrat |
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | >2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | |||||||
| Rahalaitoslainat | 15 814 | 16 675 | 5 042 | 3 509 | 2 737 | 2 264 | 3 135 |
| Factoring-velka | 711 | 711 | 711 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 26 | 20 | 3 | 1 | 1 | 1 |
| Shekkiluottolimiitit | 590 | 590 | 590 | ||||
| Ostovelat | 2 520 | 2 520 | 2 520 | ||||
| YHTEENSÄ | 19 661 | 20 522 | 8 882 | 3 512 | 2 738 | 2 265 | 3 136 |
| Johdannaisvelat | |||||||
| Suoritettavat raha-virrat | 1 009 | 1 007 | 26 | 9 | 970 | 1 | 0 |
| Saatavat rahavirrat | -1 015 | -1 010 | 1 | 1 | -1 012 | ||
| YHTEENSÄ | -6 | -4 | 28 | 10 | -42 | 1 | 0 |
Hallitus ehdottaa 10.3.2016 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0 euroa / osake, yhteensä 0 tuhatta euroa. Vuoden 2014 tuloksesta jaettiin osinkoa 0,05 euroa / osake sekä A- että B-sarjan osakkeille.
Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Konsernin rahalaitoslainat ovat euro- ja puntamääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,3 % - 3,1 % (31.12.2014 0,7 % - 3,1 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta.
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 18 | 7 |
| 49 | 6 |
| - | - |
| - | 14 |
| 67 | 27 |
| -3 | -1 |
| 26 | |
| 64 |
| Yhden vuoden kuluessa | 16 | 6 |
|---|---|---|
| 1 – 5 vuoden kuluttua | 48 | 6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Jäännösarvo | - | 14 |
| Yhteensä | 64 | 26 |
Kaakkois-Aasian markkinoilla on herätty koneelliseen puunkäsittelyyn.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 3 282 | 2 520 |
| Saadut ennakkomaksut | 153 | 5 |
| Siirtovelat | 2 436 | 2 369 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 437 | 379 |
| YHTEENSÄ | 6 309 | 5 273 |
| Palkkavelat sivukuluineen, 1000 € | 2 111 | 1 976 |
|---|---|---|
| Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka | 77 | 34 |
| Laskennalliset ostovelat | 104 | 95 |
| Korkovelat | 32 | 50 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 15 465 | 17 141 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 6 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 7 072 | 7 072 |
| MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus | 500 | 500 |
| MFG Components Oy:n myyntisaatavien panttaus | 809 | 778 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Limiittiluottojen ja osamaksuvelkojen takaukset | 2 300 | 1 854 |
Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 2 558 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2014 3 005 tuhatta euroa).
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2015 on 614 tuhatta euroa (31.12.2014 694 tuhatta euroa).
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2015 yhteensä 130 tuhatta euroa (vuonna 2014 yhteensä 167 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.
Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2015 ostoista 99 % maksettiin euroissa (2014 ostoista 99 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2014 100 %). Konsernin puntalainat suojattiin täysimääräisesti lainojen noston yhteydessä valuutanvaihtosopimuksella ja niiden määrä oli vuoden 2015 vaihteessa 550 tuhatta euroa (vuonna 2014 950 tuhatta euroa).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 12,5 % kiinteäkorkoisia (31.12.2014 11,4 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 5,6 % (31.12.2014 12,3 %). Lisäksi yhtiöllä on lainariippumaton koronvaihtosopimus arvoltaan 5 miljoonaa euroa. Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 5 807 tuhatta euroa (31.12.2014 1 935 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 0,15 % (0,1 %) ja maksaa keskimäärin 0,36 % (1,3 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 70 tuhatta euroa tuloa tilinpäätökseen vuonna 2015 (vuonna 2014 tulosvaikutteisesti 23 tuhatta euroa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu heikentäisi konsernin tilikauden tulosta enintään 66 tuhatta euroa (31.12.2014 112 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 43 tuhatta euroa (31.12.2014 114 tuhatta euroa).
| 1000 € | Korkopositio 31.12.2015 |
Vaikutus tulokseen + 1 % |
Vaikutus tulokseen -1 % |
Korkopositio 31.12.2014 |
Vaikutus tulokseen + 1 % |
Vaikutus tulokseen -1 % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset velat | 11 279 | -105 | 105 | 11 968 | -114 | 114 |
| Vaihtuvakorkoiset saamiset | - | - | - | - | - | - |
| Korkojohdannaiset | 5 807 | 39 | -62 | 1 935 | 2 | - |
| YHTEENSÄ | 17 086 | -66 | 43 | 13 903 | -112 | 114 |
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 4,3 miljoonaa euroa (4,3 miljoonaa 31.12.2014). Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2015 oli 2 287 tuhatta euroa (1 910 tuhatta euroa 31.12.2014). Lisäksi konsernin tytäryhtiöllä on käytettävissään factoring-rahoitusjärjestely, jonka käytettävissä oleva factoring-luottolimiitti on 850 tuhatta euroa.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing).
Konsernin oma pääoma vuoden 2015 lopussa oli 10,6 miljoonaa euroa (31.12.2014 12,7 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 33,2 miljoonaa euroa (31.12.2014 36,0 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2015 lopussa 15,0 miljoonaa euroa (31.12.2014 16,9 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 32,1 % (31.12.2014 35,3 %) ja nettovelkaantumisaste oli 141,8 % (31.12.2014 133,1 %). Omavaraisuusaste on jäänyt asetetusta tavoitteesta vuonna 2013 ja 2014 toteutettujen mittavien investointien vuoksi. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.
| 1000 € | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 15 465 | 17 141 | |
| Rahavarat | 429 | 211 | |
| Nettovelat | 15 036 | 16 930 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 10 602 | 12 598 | |
| Määräysvallattomat omistajat | - | 125 | |
| Oma pääoma yhteensä | 10 602 | 12 723 | |
| Saadut ennakkomaksut | 153 | 5 | |
| Taseen loppusumma | 33 179 | 36 048 | |
| Omavaraisuusaste, % | 32,1 | 35,3 | |
| Kotimaassa tapahtumia riitti vuoden ympäri: metsäpäiviä, Puu- ja Bioenergiamessut, Logistiikka- ja kuljetusmessut, Farmari-messut, Sarka-messut, KoneAgria-messut | Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 141,8 | 133,1 |
sekä jälleenmyyjien kanssa järjestettyjä pienempiä tapahtumia
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy, Kesla GmbH sekä OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitysvaliokunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Kesla GmbH | Saksa | 100 | 100 |
OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tehtiin vuoden 2014 aikana ja yhtiön purettiin 11.9.2015.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:
| 1000 € | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
|---|---|---|---|---|
| 2015 | ||||
| Osakkuusyritykset | 4 906 | 4 906 | 3 007 | 3 007 |
| Muu lähipiiri | 14 | 120 | 3 | 5 |
| Yhteensä | 4 920 | 5 026 | 3 010 | 3 012 |
| 2014 | ||||
| Osakkuusyritykset | 7 774 | 7 774 | 3 121 | 3 121 |
| Muu lähipiiri | 52 | 180 | 11 | 8 |
| Yhteensä | 7 826 | 7 954 | 3 132 | 3 129 |
Konserni on kirjannut muulta lähipiiriltä 11 tuhatta euroa myyntisaamisten arvonalentumista vuonna 2015 (11 tuhatta euroa 2014).
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 857 | 920 |
| YHTEENSÄ | 857 | 920 |
Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2015 ja 2014 osakeperusteisia etuuksia, työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisia etuuksia tai irtisanomisen yhteydessä suoritettuja etuuksia.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 331 | 301 |
| Toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvät palkat | 92 | - |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Forss Harri | 3 | 15 |
| Lahtinen John | 3 | 11 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 | 28 |
| Nyqvist Roger | 18 | 19 |
| Paajanen Jouni | 11 | - |
| Punta Eeva | - | 5 |
| Toivanen Ritva | 14 | 15 |
| Venäläinen Mikael | 11 | - |
| Yhteensä | 90 | 93 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 7 | 21 |
| YHTEENSÄ | 520 | 415 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2015 57 tuhatta euroa ja vuonna 2014 37 tuhatta euroa.
| 2015 | 2015 | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | pos. käypä arvo |
neg. käypä arvo |
käypä arvo, netto |
käypä arvo, netto |
nimellis arvot |
nimellis arvot |
| Koronvaihtosopimukset: | 75 | -64 | 11 | -40 | 5 807 | 1 935 |
| erääntyy 2016 | - | - | - | -11 | - | 625 |
| erääntyy 2017 | 0 | -4 | -4 | -9 | 550 | 950 |
| erääntyy 2018 | -1 | -10 | -11 | -19 | 257 | 360 |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2019 | 76 | -50 | 26 | - | 5 000 | - |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 75 | -64 | 11 | -40 | 5 807 | 1 935 |
| Valuutanvaihtosopimukset: | 674 | -610 | 65 | 46 | 550 | 950 |
| erääntyy 2016 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2017 | 674 | -610 | 65 | 46 | 550 | 950 |
| erääntyy 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy >2019 | - | - | - | - | - | - |
| Valuutanvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 674 | -610 | 65 | 46 | 550 | 950 |
| Johdannaiset yhteensä | 750 | -674 | 76 | 6 | 6 357 | 2 885 |
Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
Japanin messuilla juhlittiin mm. pitkäkestoista yhteistyötä ja paikan päällä vieraili mm. Miss Greenery Japan. Hybridiprojektista alkunsa saanut C860-hakkuri tuli myyntiin. Kuvassa autoversio.
| Liitetieto | 1.1.–31.12.2015 (EUR) |
1.1.–31.12.2014 (EUR) |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 32 456 285,49 | 38 207 892,30 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||||
| varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) | -534 077,79 | 762 224,66 | |||
| Valmistus omaan käyttöön | - | 41 811,90 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 399 522,77 | 641 607,85 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -18 027 735,32 | -24 084 029,89 | |||
| Varastojen muutos | -531 640,11 | 95 021,36 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -1 228 968,04 | -19 788 343,47 | -1 018 452,11 | -25 007 460,64 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | -6 839 591,85 | -7 673 074,03 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -1 206 513,37 | -1 343 057,26 | |||
| Muut henkilösivukulut | -436 653,44 | -8 482 758,66 | -424 892,36 | -9 441 023,65 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -1 060 108,68 | -1 056 892,35 | ||
| Arvonalentumiset | 9 | -25 217,50 | -1 085 326,18 | - | -1 056 892,35 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -3 528 369,30 | -3 444 837,43 | ||
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | -563 067,14 | 703 322,64 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut: | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman kons,yrityksissä | 45 000,00 | 36 000,00 | |||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 74 191,16 | 89 489,42 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -386 307,78 | -267 116,62 | -425 275,66 | -299 786,24 | |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
-830 183,76 | 403 536,40 | |||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 224 178,59 | -500 623,99 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -19 378,69 | -6 346,19 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | -625 383,86 | -103 433,78 | |||
(EUR) 31.12.2014 (EUR) Muut pitkävaikutteiset menot 210 362,25 514 562,80 237 973,41 629 149,79 Keskeneräiset hankinnat 117 989,92 9 011 756,63 35 945,92 9 538 129,50 Osakkeet ja osuudet 16 986,98 2 720 206,98 16 986,98 2 514 832,48 Valmiit tuotteet 2 340 524,59 10 237 826,97 2 842 783,45 11 303 544,87 2 321 000,06 2 141 284,62 Muut pitkäaikaiset saamiset - 2 321 000,06 572,70 2 141 857,32 Siirtosaamiset 323 793,31 6 012 829,40 303 700,48 6 798 482,28 Osakepääoma 11 1 917 115,50 1 917 115,50 Ylikurssirahasto 11 5 683,20 5 683,20 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 11,12 43 984,97 43 984,97 Edellisten tilikausien voitto /tappio 11,12 9 272 803,04 9 544 665,57 Tilikauden voitto/tappio 11,12 -625 383,86 -103 433,78 Kertynyt poistoero 13 1 542 947,44 1 767 126,03 Takuuvaraus 278 858,89 273 564,91 Lainat rahoituslaitoksilta 14 9 635 105,66 10 933 929,85
| VASTAAVAA | Liitetieto | 31.12.2015 (EUR) |
31.12.2014 (EUR) |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||||
| Aineettomat oikeudet | 304 200,55 | 391 176,38 | |||||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 210 362,25 | 514 562,80 | 237 973,41 | 629 149,79 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||||
| Maa-alueet | 68 259,68 | 68 259,68 | |||||
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 194 736,93 | 5 510 708,31 | |||||
| Koneet ja kalusto | 3 630 770,10 | 3 923 215,59 | |||||
| Keskeneräiset hankinnat | 117 989,92 | 9 011 756,63 | 35 945,92 | 9 538 129,50 | |||
| Sijoitukset | 9 | ||||||
| Osuudet saman | |||||||
| konsernin yrityksissä | 2 703 220,00 | 2 497 845,50 | |||||
| Osakkeet ja osuudet | 16 986,98 | 2 720 206,98 | 16 986,98 | 2 514 832,48 | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 12 246 526,41 | 12 682 111,77 | |||||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||||||
| Vaihto-omaisuus | |||||||
| Aineet ja tarvikkeet | 4 970 875,21 | 5 502 515,32 | |||||
| Keskeneräiset tuotteet | 2 926 427,17 | 2 958 246,10 | |||||
| Valmiit tuotteet | 2 340 524,59 | 10 237 826,97 | 2 842 783,45 | 11 303 544,87 | |||
| Saamiset | |||||||
| Pitkäaikaiset | |||||||
| Saamiset saman konsernin yrityk siltä |
2 321 000,06 | 2 141 284,62 | |||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | - | 2 321 000,06 | 572,70 | 2 141 857,32 | |||
| Lyhytaikaiset | 10 | ||||||
| Myyntisaamiset | 5 689 036,19 | 6 494 781,80 | |||||
| Siirtosaamiset | 323 793,31 | 6 012 829,40 | 303 700,48 | 6 798 482,28 | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 358 821,69 | 168 641,04 | |||||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 18 930 478,22 | 20 412 525,51 | |||||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 31 177 004,63 | 33 094 637,28 | |||||
| VASTATTAVAA | Liitetieto | 31.12.2015 | 31.12.2014 | ||||
| OMA PÄÄOMA | |||||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 115,50 | 1 917 115,50 | ||||
| Ylikurssirahasto | 11 | 5 683,20 | 5 683,20 | ||||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 11,12 | 43 984,97 | 43 984,97 | ||||
| Edellisten tilikausien voitto /tappio | 11,12 | 9 272 803,04 | 9 544 665,57 | ||||
| Tilikauden voitto/tappio | 11,12 | -625 383,86 | -103 433,78 | ||||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 10 614 202,85 | 11 408 015,46 | |||||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||||||
| Kertynyt poistoero | 13 | 1 542 947,44 | 1 767 126,03 | ||||
| PAKOLLISET VARAUKSET | |||||||
| Takuuvaraus | 278 858,89 | 273 564,91 | |||||
| VIERAS PÄÄOMA | |||||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 9 635 105,66 | 10 933 929,85 | ||||
| Lyhytaikainen | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 303 732,77 | 4 651 125,40 | |||||
| Saadut ennakot | 72 612,81 | 13 676,94 | |||||
| Ostovelat | 15 | 2 851 003,76 | 2 195 277,06 | ||||
| Siirtovelat | 15 | 1 711 479,53 | 1 673 687,50 | ||||
| Muut lyhytaikaiset velat | 15 | 167 060,92 | 9 105 889,79 | 178 234,13 | 8 712 001,03 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 31 177 004,63 | 33 094 637,28 |
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2015 | 1.1. – 31.12.2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | -830 | 404 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 781 | 892 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 261 | 916 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 160 | -795 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 766 | -1 314 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | 2 186 | -1 194 |
| Maksetut korot | -404 | -409 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 74 | 89 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 45 | 36 |
| Maksetut verot | -28 | -7 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 2 824 | -189 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -421 | -1 615 |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot | 12 | 31 |
| Myönnetyt lainat | -180 | - |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | - | 58 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | -231 | - |
| Investointien rahavirta | -819 | -1 526 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen takaisinmaksut | -3 442 | -989 |
| Lainojen nostot | 1 795 | 3 160 |
| Maksetut osingot | -168 | -337 |
| Rahoituksen rahavirta | -1 815 | 1 835 |
| Rahavarojen muutos | 190 | 120 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 169 | 49 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 359 | 169 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-15 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaisia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Johdannaissopimusten negatiiviset arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Maantieteellinen jakauma
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 10,4 | 11,5 |
| 12,7 | 16,8 |
| 9,3 | 10,0 |
| 32,5 | 38,2 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 67 | 82 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 144 | 148 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | 12 | 31 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 176 | 372 |
| Muut tuotot | - | 8 |
| YHTEENSÄ | 400 | 642 |
Uusitut metsäperävaunujen kauppa lisääntyi mm. Norjassa. Yhteistyön Valtran kanssa odotetaan näkyvän tuotteiden myynnissä jo 2016 vuoden puolella.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 58 | 62 |
| Työntekijöitä | 110 | 135 |
| YHTEENSÄ | 168 | 197 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 230 | 200 |
| Toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvät kulut | 92 | - |
| Hallituksen jäsenet | 90 | 93 |
| YHTEENSÄ | 412 | 293 |
Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2015 57 tuhatta euroa ja vuonna 2014 37 tuhatta euroa.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 930 | 1 040 |
| Myynti ja markkinointikulut | 390 | 459 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 338 | 433 |
| Matkakulut | 342 | 290 |
| Konttori- ja hallintakulut | 316 | 324 |
| Palvelumaksut | 355 | 378 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 856 | 522 |
| YHTEENSÄ | 3 528 | 3 445 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 61 | 48 |
| Lausunnot ja todistukset | 1 | - |
| Muut palkkiot | 17 | 25 |
| YHTEENSÄ | 78 | 73 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 45 | 36 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 69 | 51 |
| Korkotuotot muilta | 5 | 38 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 74 | 89 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 350 | 295 |
| Muut rahoituskulut | 37 | 130 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 386 | 425 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -267 | -300 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 19 | 6 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 68 | 10 682 | 8 737 | 19 487 |
| Lisäykset | - | 40 | 259 | 299 |
| Vähennykset | - | - | -48 | -48 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 68 | 10 721 | 8 948 | 19 737 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | - | -5 171 | -4 814 | -9 985 |
| Tilikauden poistot | - | -356 | -550 | -905 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | - | 47 | 47 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -5 527 | -5 317 | -10 844 |
| Sisältää arvonkorotukset | - | 583 | - | 583 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 68 | 5 195 | 3 631 | 8 894 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 68 | 5 511 | 3 923 | 9 503 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet , 1000 € | |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 36 |
| Lisäykset | 82 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 36 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet , 1000 € | |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 36 |
| Lisäykset | 82 |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 118 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 36 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo,1000 € | |
| 31.12.2015 | 3 245 |
| 31.12.2014 | 3 488 |
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 2498 | 2498 |
| 231 | |
| $-25$ | |
| 2703 | 2498 |
| 2703 | 2498 |
| 2015 | 2014 |
| - | 100 |
| 100 | 90 |
| 100 | 100 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 498 | 2 498 |
| MFG Components Oy osakkeiden hankinta | 231 | - |
| OOO Keslan purkaminen | -25 | - |
| Hankintameno 31.12. | 2 703 | 2 498 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 703 | 2 498 |
| Omistusosuus, % | 2015 | 2014 |
| OOO Kesla, Pietari, Venäjä | - | 100 |
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 100 | 90 |
| Kesla GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot |
|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2015 | 1 780 | 248 |
| Lisäykset | 40 | - |
| Vähennykset | - | - |
| Hankintamenot 31.12.2015 | 1 820 | 248 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -1 390 | -10 |
| Tilikauden poistot | -127 | -28 |
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -1 517 | -38 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 304 | 210 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 391 | 238 |
| Muut sijoitukset | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti | 17 | 17 |
OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tehtiin vuoden 2014 aikana ja yhtiön purettiin 11.9.2015.
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 5 689 | 6 495 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 601 | 870 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Verotilisaaminen | 119 | 224 |
| Vakuutusennakot | 139 | - |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 9 441 | 9 882 |
| Osingonjako | -168 | -337 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 9 273 | 9 545 |
| Tilikauden tulos | -625 | -103 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 8 691 | 9 486 |
| Oma pääoma yhteensä | 10 614 | 11 408 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 9 273 | 9 545 |
| Tilikauden tulos | -625 | -103 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 8 691 | 9 486 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 543 tuhatta euroa, josta laskennallista verovelkaa 309 tuhatta euroa (31.12.2014 1 767 tuhatta euroa, josta 353 tuhatta laskennallista verovelkaa).
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | 729 | 1 281 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 2 464 | 1 911 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 387 | 284 |
| Yhteensä | 2 851 | 2 195 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 418 | 1 394 |
| Korot ja muut rahoituskulut | - | 57 |
| 1000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Omat rahalaitoslainat | 13 939 | 15 585 |
| Konserniyhtiöiden rahalaitoslainat | 2 300 | 1 854 |
| Kiinteistökiinnitykset | 6 632 | 6 632 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 7 072 | 7 072 |
| MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus | 500 | 500 |
| Takaukset | ||
| Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta | 2 300 | 1 854 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 3 | 18 |
| Myöhemmin erääntyvät | 2 | 5 |
| YHTEENSÄ | 5 | 23 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä 31.12.2015 on 614 tuhatta euroa (31.12.2014 694 tuhatta euroa).
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 5 807 | 1 935 |
| 11 | -40 |
| 550 | 950 |
| 65 | 46 |
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 77 | 5,1 % | 239 895 | 7,1 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 | 0,5 % | 296 487 | 8,8 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 % | 150 000 | 4,4 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 5 | 0,3 % | 54 701 | 1,6 % |
| Kotitaloudet | 1 419 | 93,4 % | 2 619 844 | 77,4 % |
| Ulkomaat | 9 | 0.6 % | 22 218 | 0,7 % |
| YHTEENSÄ | 1 518 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 7 | 0,5 % | 19 832 | 0,6 % |
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 399 | 26,3 % | 22 946 | 0,7 % |
| 101 – 500 | 588 | 38,8 % | 166 223 | 4,9 % |
| 501 – 1 000 | 231 | 15,2 % | 179 134 | 5,3 % |
| 1 001 – 5 000 | 226 | 14,9 % | 510 733 | 15,1 % |
| 5 001 – 10 000 | 32 | 2,1 % | 238 350 | 7,0 % |
| 10 001 – 20 000 | 20 | 1,3 % | 270 867 | 8,0 % |
| 20 001 > | 22 | 1,4 % | 1 994 892 | 59,0 % |
| YHTEENSÄ | 1 518 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | 372 146 | 36,5 % | 11,9 % |
| Paajanen Esko | - | 180 000 | 17,6 % | 5,3 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | 150 000 | 14,8 % | 5,3 % |
| Paajanen Jouni | 17 000 | 60 000 | 5,9 % | 2,3 % |
| Sonne Virpi | 16 450 | 60 000 | 5,9 % | 2,3 % |
| Paajanen Janne | 50 | 60 000 | 5,9 % | 1,8 % |
| Kärkkäinen Seppo | - | 17 854 | 1,7 % | 0,5 % |
| Thominvest Oy | 229 743 | - | 1,1 % | 6,8 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuusyhtiö Varma |
150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Nylund Karin | 94 132 | - | 0,5 % | 2,8 % |
| Söderlund Leena | 90 975 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Etelä-Pohjanmaan Turve Oy | 79 450 | - | 0,4 % | 2,3 % |
| Mandatum Life Unit-linked | 56 903 | - | 0,3 % | 1,7 % |
| Söderlund Tom | 47 320 | - | 0,2 % | 1,4 % |
| Tilander Timo | 43 200 | - | 0,2 % | 1,3 % |
| Juvonen Pentti | 36 820 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Lautamaja Jari | 36 000 | - | 0,2 % | 1,1 % |
| Niemi-Säätiö | 32 000 | - | 0,2 % | 0,9 % |
| Hjort Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Lautamaja Päivi | 26 600 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 24 700 | - | 0,1 % | 0,7 % |
| Nuutinen Tarja | 21 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Nieminen Jorma | 20 548 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Metsämiesten Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Carlson Lily-Anna | 15 000 | - | 0,1 % | 0,4 % |
31.12.2015 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 14,2 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 42,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE- järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| 1000 € | IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto yhteensä | 40 131 | 45 082 | 44 866 | 40 158 | 43 927 |
| Liikevaihdon muutos, % | -11,0 | 0,5 | 11,7 | -8,6 | 30,3 |
| Käyttökate | 554 | 2 466 | 2 729 | 1 836 | 4 208 |
| % liikevaihdosta | 1,4 | 5,5 | 6,1 | 4,6 | 9,6 |
| Liikevoitto | -1 582 | 607 | 1 224 | 405 | 2 877 |
| % liikevaihdosta | -3,9 | 1,3 | 2,7 | 1,0 | 6,6 |
| Tulos ennen veroja | -1 943 | 194 | 994 | 164 | 2 551 |
| % liikevaihdosta | -4,8 | 0,4 | 2,2 | 0,4 | 5,8 |
| Tilikauden tulos | -1 788 | 140 | 835 | 124 | 1 928 |
| % liikevaihdosta | -4,5 | 0,3 | 1,9 | 0,3 | 4,4 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -15,3 | 1,1 | 6,6 | 1,0 | 15,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | -5,6 | 2,3 | 4,4 | 1,7 | 13,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 32,1 | 35,3 | 37,3 | 43,0 | 44,3 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 141,8 | 133,1 | 109,3 | 83,7 | 77,8 |
| Taseen loppusumma, M€ | 33,2 | 36,0 | 34,7 | 28,7 | 29,3 |
| Bruttoinvestoinnit | 757 | 4 075 | 5 253 | 1 338 | 1 008 |
| % liikevaihdosta | 1,9 | 9,0 | 11,7 | 2,9 | 2,3 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | 92 | 791 | 943 | 186 | 11 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 165 | 1 356 | 1 167 | 1 295 | 944 |
| % liikevaihdosta | 2,9 | 3,0 | 2,6 | 3,2 | 2,1 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 260 | 300 | 287 | 277 | 277 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euro | -0,53 | 0,05 | 0,24 | 0,03 | 0,57 |
| Oma pääoma/osake, euro | 3,13 | 3,72 | 3,78 | 3,56 | 3,78 |
| Osinko/osake, euro | 0,00 * | 0,05 * | 0,10 | 0,03 | 0,25 |
| Osinko/tulos, % | * | 105,2 * | 41,7 | 99,0 | 43,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | * | 1,5 * | 2,0 | 0,7 | 4,1 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | -4,92 | 71,5 | 20,5 | 143,3 | 10,7 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 4,59 | 5,95 | 5,45 | 7,64 | 10,34 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 2,48 | 3,30 | 4,21 | 4,18 | 5,80 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 3,22 | 4,62 | 4,93 | 5,48 | 8,47 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 2,61 | 3,40 | 4,92 | 4,30 | 6,09 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 6,5 | 8,4 | 12,2 | 10,7 | 15,1 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 8,8 | 11,5 | 16,6 | 14,6 | 20,6 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 507 363 | 438 235 | 216 861 | 349 607 | 610 265 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 20,4 | 17,6 | 8,7 | 14,1 | 24,6 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 518 | 1 571 | 1 663 | 1 764 | 1 754 |
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
| Veli-Matti Kärkkäinen hallituksen puheenjohtaja |
Roger Nyqvist |
|---|---|
| Jouni Paajanen | Ritva Toivonen |
| Mikael Venäläinen | |
| Simo Saastamoinen toimitusjohtaja |
|
| Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus. |
|
| Joensuussa, 10. päivänä helmikuuta 2016 |
ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö
Juha Hilmola KHT
* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = | 100 x | Tilikauden tulos |
|---|---|---|
| Oma pääoma | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat | ||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | Oma pääoma |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | Korolliset nettorahoitusvarat |
| Oma pääoma | ||
| Tulos / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | |
| Osakkeiden lukumäärä | ||
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osinko / tulos, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Tilikauden päätöskurssi | ||
| Hinta / voitto -suhde (P/E) = | Tilikauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Tilikauden keskikurssi = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | |
| Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton | ||
| keskimääräinen lukumäärä |
Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.
Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimitse numerosta 0207 862 841. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, puh. 040 560 9310.
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
KHT
Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2010:een. Ulkomaantytäryhtiöiden toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Hallinnointikoodin suosituksesta 22 poiketaan, koska konsernin toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen vähintään kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus on nimennyt keskuudestaan yhden jäsenen huolehtimaan tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä. Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.fi kohdassa Sijoittajille – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2015. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
hallituksen jäsen vuodesta 2011,
teen tohtori; Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013,
hallituksen jäsen vuodesta 2015.
Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen omistaa henkilökohtaisesti ja vaikutusvaltayhteisönsä kautta Keslan äänivallasta yhteensä 36,6 %. Hallituksen jäsen Jouni Paajanen omistaa henkilökohtaisesti 5,9 % Keslan äänivallasta. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Kirjanpitäjä Tiina Tarén toimii hallituksen väliaikaisena sihteerinä.
Hallitus Hallituksen kokoonpano on seuraava: hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003, puheenjohtaja 2014 alkaen, hallituksen varapuheenjohtaja Roger Nyqvist, s. 1950, koulutus: diplomi ekonomi; aikaisemmin työskennellyt KHT-tilintarkastajana, Keslan hallituksen jäsen Mikael Venäläinen, s. 1971, koulutus: Tradenomi; päätoimi: Talousjohtaja Lujabetoni Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2015, hallituksen jäsen Ritva Toivonen, s. 1962, koulutus: maa- ja metsätiehallituksen jäsen Jouni Paajanen, s. 1967, koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: Projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 28 mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii hallituksen puheenjohtaja ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset ja johdon osavuotiset selvitykset. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita. Tilikauden 2015 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %.
Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
26.2.2015 varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 16.2.2015 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi. Nimitystoimikunta valitsi 13.8.2015 kolmanneksi jäsenekseen Kare Kotirannan.
Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy,
Esko Paajanen, s. 1944; koulutus: kauppateknikko; päätoimi: yrittäjä, nimitystoimikunnan puheenjohtaja.
Kare Kotiranta, s. 1965; koulutus: Kauppatieteiden maisteri; päätoimi: KHT-tilintarkastaja, osakas Nexia Oy
Tilikauden 2015 aikana nimitystoimikunta kokoontui 3 kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 26.2.2015 päätettiin, että hallitus keskittää tarkastustoiminnan hallituksen yhdelle jäsenelle. Kokouksessa tehtävään valittiin hallituksen varapuheenjohtaja Roger Nyqvist. Hallinnointikoodissa määriteltyjen tarkastusvaliokunnan tehtävien lisäksi hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman painopistealueita olivat vuonna 2015 vaihto-omaisuuteen liittyvät tarkastelut, myyntisaamisten hallintaan liittyvät tarkastelut sekä investointiprosessin arviointi.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuoden 2015 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana sekä Suomen tytäryhtiön MFG Components Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
7.4.2015 asti
Jari Nevalainen, s. 1966; koulutus: diplomi-insinööri, kauppatieteiden kandidaatti, toimitusjohtaja 2001 alkaen.
Osakeomistukset: 17 300 kpl Kesla A-osakkeita sekä 400 kpl tytäryhtiö MFG Components Oy:n osakkeita.
8.4.2015 alkaen
Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri.
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2015. Osavuosikatsauksissa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslassa on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Hallitus
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuukorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2015 40,1 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 60,7 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 275 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä.
59800 KESÄLAHTI
| KESLA OYJ | MFG COMPONENTS OY | KESLA GMBH | |
|---|---|---|---|
| Y-tunnus: 0168715-8 | Joensuun tehdas | Tohmajärven tehdas | Am Markbach 12 |
| puh. +358 207 862 841 | Kuurnankatu 24 | Pajatie 1 | 76547 SINZHEIM |
| fax +358 13 610 0523 | 80100 JOENSUU | 82600 TOHMAJÄRVI | GERMANY |
| www.kesla.com | |||
| Kesälahden tehdas | Ilomantsin tehdas | ||
| Metsolankatu 2 | Teollisuustie 8 |
82900 ILOMANTSI
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.