vuosikertomus

Sisällysluettelo

VUOSIKERTOMUS

Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia ja arvot 7
Tarjooma 8
Vastuullisuus 12
Martelalaiset 14
Martela markkinoillaan 16
Suomi 18
Ruotsi 19
Puola 20
Norja 21
Venäjä ja vienti 22
Asiakaslähtöinen toimintatapa 23
Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2015 24
Organisaatio 24
Yhtiökokous 24
Osake24
Hallitus 25
Hallituksen jäsenet 27
Konsernin johtoryhmä 28
Johtoryhmän jäsenet 28
Konsernin taloudellinen raportointi 30
Tilintarkastus 30
Sisäinen valvonta 30
Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus 30
Riskit 30
Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät . 31
Lähipiiriliiketoimet 31
Sisäpiirihallinto 31

TILINPÄÄTÖS

Tietoja osakkeenomistajille 34
Hallituksen toimintakertomus 35
Segmenttien liikevaihto 40
Henkilöstö keskimäärin alueittain 40
Konsernitilinpäätös, IFRS 41
Konsernin laaja tuloslaskelma 41
Konsernitase 42
Konsernin rahavirtalaskelma 44
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 45
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 46
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 46
Yrityksen perustiedot 46
Laatimisperusta 47
1. Segmentti-informaatio 53
2. Liiketoiminnan muut tuotot 55
3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 56
4. Poistot ja arvonalentumiset 57
5. Liiketoiminnan muut kulut 57
6. Tutkimus- ja kehittämismenot 58
7. Rahoitustuotot ja -kulut 58
8. Tuloverot 59
9. Osakekohtainen tulos 59
10. Aineettomat hyödykkeet 60
11. Aineelliset hyödykkeet 61
12. Sijoituskiinteistöt 62
13. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
arvostusryhmittäin 63
14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 65
15. Vaihto-omaisuus 66
16. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset 66
17. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 67
18. Osakeperusteiset maksut 68
19. Rahoitusvelat 70
20. Eläkevelvoitteet 71
21. Lyhytaikaiset velat 72
22. Rahoitusriskien hallinta 73
23. Muut vuokrasopimukset 78
24. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 79
25. Lähipiiritapahtumat 79
26. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 81
27. Osakekohtaiset tunnusluvut 82
28. Osakkeet ja osakkeenomistajat 82

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 85
Emoyhtiön tuloslaskelma 85
Emoyhtiön tase 86
Emoyhtiön rahoituslaskelma 88
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 89
1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain,
% liikevaihdosta 90
2. Liiketoiminnan muut tuotot 90
3. Materiaalit ja palvelut 91
4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä 91
5. Poistot ja arvonalentumiset 92
6. Rahoitustuotot ja -kulut 92
7. Satunnaiset erät 92
8. Tuloverot 93
9. Aineettomat hyödykkeet 93
10. Aineelliset hyödykkeet 94
11. Sijoitukset 95
12. Saamiset 96
13. Oman pääoman muutokset 97
14. Poistoero 98
15. Pitkäaikainen vieras pääoma 98
16. Lyhytaikainen vieras pääoma 99
17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset 100
Tunnuslukujen laskentakaavat 101
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 102
Tilintarkastuskertomus 103
Yhteystiedot 104
Konserniyhtiöt 104

MARTELA LYHYESTI

Martela-konserni kuuluu alansa johtaviin yrityksiin Pohjoismaissa. Halu tarjota asiakkaille parhaita työympäristöjä on ohjannut toimintaamme jo seitsemänkymmenen vuoden ajan. Ergonomisten ja innovatiivisten kalusteratkaisujen lisäksi Martela suunnittelee ja tuottaa monipuolisesti työympäristöihin liittyviä palveluja. Parannamme työhyvinvointia ja tehostamme samalla tilojen käyttöä työympäristöjen ohella oppimisympäristöissä sekä hoivakohteissa.

Lisää Martelasta yrityksenä nettisivuillamme.

Toimitusjohtajan katsaus

Martelassa on vuonna 2015 keskitytty kannattavuuden parantamiseen, Martela Lifecycle® -strategian jalkauttamiseen ja toiminnan kehittämiseen erinomaiseksi. Voin ilokseni todeta, että tavoitteissa on edetty suunnitelmien mukaan. Kustannussäästötavoitteemme toteutunee tavoiteaikataulussa. Olemme karsineet kannattamattomia osa-alueita ja trimmanneet olemassa olevia tuomaan lisäarvoa asiakkaille.

Martela Lifecycle -strategian jalkauttaminen on onnistunut hyvin ja luo vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Yhä useampi asiakkaamme on ymmärtänyt työympäristön toimivuuden kiistattoman merkityksen osana henkilöstön hyvinvointia ja yrityksen kustannusrakennetta. Olemme tehneet viime vuonna jo useita projekteja kaikilla markkina-alueillamme Martela Lifecycle -mallin neljän vaiheen mukaisesti määrittelystä suunnittelun ja toteutuksen kautta ylläpitoon.

Onni onnettomuudessa ovat taloudellisesti haastavat ajat, joiden myötä yritysten on ollut pakko havahtua pohtimaan tehokkuuttaan uusista näkökulmista. Vaikka toimistot ovat yhä pienempiä, työympäristön rooli tehokkuudessa on entistä tärkeämpi. Tähän kehitykseen Martelan palveluliiketoiminnan kehitys ja erinomainen tuoteportfolio ovat olleet oivallinen vastaus.

TYÖYMPÄRISTÖ ON MERKITTÄVÄ JOHTAMISEN VÄLINE

Moni tietotyöläinen on jo todennut käytännössä, miten työelämä muuttuu: tarvitaan vähemmän säilytystiloja ja enemmän erilaisia neuvotteluhuoneita – työpistekään ei välttämättä enää ole oma. Yhä tärkeämmiksi tiloiksi muodostuvat yhteiset tilat, joissa kohdataan ja keskustellaan. Toisaalta yhteiskäytössä oleva työpiste voi tuntua jopa henkilökohtaisemmalta kuin aiemmin itselle määritetty paikka, koska pöytä tai tuoli voivat säätyä automaattisesti omien asetusten mukaan.

Olen itse oppinut syksyn aikana Martelan työympäristöfilosofian konkretian kautta, koska siirryin uuteen tehtävääni yrityksestä, jossa työympäristö oli suunniteltu perinteisen koppikonttorin pohjalta. Martelatalon monitilatoimistossa olen oppinut itsestäni työntekijänä aivan uusia asioita, huomannut energisyyteni kasvavan, tutustunut henkilökuntaan poikkeuksellisen nopeasti ja ymmärtänyt kuinka vahva johtamisen väline hyvin suunniteltu ja toteutettu työympäristö on.

Siksi uskon, että kolmas painopisteemme – toiminnan erinomaisuus – on hyvin perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite. Toimimme Martela One -periaatteen mukaisesti, jolloin sama liiketoimintamalli ja tapa toimia jalkautetaan jokaiseen yksikköömme. Jotta erinomaisuus toteutuu, olemme selkiyttäneet toimenkuvia, parantaneet

johtamismalleja ja vastuuttaneet tekemistä uudella tavalla. Koska päätöksenteko on tuotu lähemmäs asiakkaita, voimme toimia yhä ketterämmin. Hyvä työympäristö on tärkeä osatekijä tavoitteiden saavuttamisessa.

Yhä enemmän palveluliiketoimintaan suuntautunut organisaatiomme on kyennyt nopeaan muutokseen siksi, että työympäristö on osaltaan mahdollistanut sen.

Lopuksi haluan kiittää koko henkilöstöämme vuodesta 2015. Olen tuntenut itseni tervetulleeksi ja todennut työyhteisömme osaavaksi ja innostuneeksi. Suuri kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, osakkeenomistajillemme ja kaikille sidosryhmillemme osallistumisesta entistä parempien työympäristöjen toteuttamiseen.

Takkatiellä helmikuussa 2016 Matti Rantaniemi toimitusjohtaja

• KÄYTÄNNÖN VINKKINÄ haluan jakaa oman kokemukseni Martelatalosta. Joskus on vaikea löytää aikaa kuntoilulle. Siksi työaika kannattaakin käyttää hyödyksi ja seisoa niin paljon kuin pystyy. Työpisteiden lisäksi myös neuvottelutiloissa kannattaa olla korkeita tai säädettäviä pöytiä.

VUOSI NUMEROIN

		2015	2014
Liikevaihto	Meur	132,8	135,9
Liikevaihdon muutos	%	-2,3	2,7
Liikevoitto	Meur	4,1	0,2
- suhteessa liikevaihtoon	%	3,1	0,1
Voitto ennen veroja	Meur	3,4	-0,6
- suhteessa liikevaihtoon	%	2,5	-0,4
Sijoitetun pääoman tuotto		12,1	0,5
Taseen loppusumma	Meur	56,0	54,2
Omavaraisuusaste	%	40,9	38,1
Tulos/osake	eur	0,61	-0,18
Oma pääoma/osake	eur	5,54	5,02
Osinko/osake	eur	0,25*	0,10
Investoinnit	Meur	0,7	1,7
Henkilöstö keskimäärin		622	742

* hallituksen ehdotus

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2015

MÄÄRITTELY

SUUNNITTELU

Strategia ja arvot MISSION

Better Interiors

VISION Creating the best workplaces

STRATEGY

Supporting customer business with Martela Lifecycle®

VALUES

Family business Passion for Innovations User Driven Design Finnish

Lisää Martela Lifecycle® -mallista.

Tarjooma

Martelan tarjooman kehitys muuttui merkittävästi vuoden 2015 aikana. Uusi toimintamallimme perustuu ketterään ja reaaliaikaiseen yhdessä kehittämiseen. Jatkuvasti kehittyvä Martela Lifecycle -strategiamme mukainen tarjooma tuo asiakkaillemme entistä enemmän lisäarvoa, parantaen samalla Martelan liiketoiminnan kannattavuutta.

Tarjooman kehityksen ydinryhmä koostuu asiantuntijoista, joilla on omat erikoisosaamisalueensa niin kalustemuotoilusta palvelumuotoiluun kuin työhyvinvoinnista kierrätykseen. Tämän lisäksi kehityksessä on mukana laaja asiantuntijaverkosto yrityksen sisältä ja sen ulkopuolelta. Tarjoomaa kehitetään yhdessä osallistavan kehityksen kautta.

Martela Lifecycle ja sen neljä vaihetta muodostavat tarjoomamme. Mukana on palveluita ja kalusteratkaisuja sekä näiden yhdistelmiä. Yhdistelmistä monet kuuluvat pilviteknologiaa hyödyntävään Martela Dynamic -tuoteperheeseen. Seuraavassa muutamia vuoden 2015 tärkeimmistä julkistuksista ja kehityskohteista.

TYÖYMPÄRISTÖTARPEEN MÄÄRITTELY

Monitilatoimiston suunnittelun pohjana tulee aina olla yrityskohtainen työympäristötarpeen määrittely. Kehittämässämme käyttäjälähtöisessä työympäristön määrittelyssä käydään läpi organisaation käyttäjät, tehtävät, tila- ja tuotetarpeet sekä työympäristömuutoksen tavoitteet. Muutoksen tavoitteet johdetaan aina strategiasta ja tavoitteista, jolloin ne ajavat organisaatiota osaltaan kohti sen tulevaisuuden visiota. Vuoden alussa lanseeraamallamme määrittelypalvelulla on jo kymmeniä tyytyväisiä asiakkaita kaikilla kotimarkkinoillamme. Lue lisää määrittelypalveluistamme.

MARTELA ON YRITYSMUUTTOJEN ASIANTUNTIJA

Aiemmin muuttoliiketoimintamme toimi Suomessa Grundell-brändin alla. Olemme nyt selkeyttäneet toimintaamme ja tarjoamme asiakkaillemme myös muuttopalvelut Martela-brändillä. Hoidamme koko yritysmuutto- tai tilamuutosprojektit avaimet käteen -periaatteella. Tarjoamme asiakkaillemme niin muuttomiehet, muuttotarvikkeet kuin itse joustavan, häiriöttömän muutonkin. Itse muuttotyön lisäksi tarjoamme esimerkiksi olemassa olevien kalusteiden inventoinnin, uusien kalusteiden hankinnan, vastuullisen kierrätyksen sekä muuton projektijohdon aikataulutuksineen. Martela oli vuonna 2015 Suomen toiseksi suurin muuttofirma. Lue lisää Martelan muuttopalveluista.

VÄLTÄ TURHAA JÄTETTÄ!

Suomessa päätyy tonneittain kalusteita turhaan kaatopaikalle. Martelan euroopanlaajuisesti ainutlaatuisen kierrätysjärjestelmän ansiosta työympäristöt ovat ympäristöystävällisempiä. Noin 100 000 tonnia kalusteita päätyy Suomessa jätteeksi vuosittain, vaikka tutkimusten mukaan määrästä 70–80 % olisi kierrätettävissä. Martela on mahdollistanut käytettyjen kalusteiden kierrätyksen jo kesästä 2010 lähtien, jolloin yritys aloitti Suomessa valtakunnallisen Martela Outlet -ketjun toiminnan. Tavoitteena on minimoida työpaikkojen ympäristökuormitus ja turha jäte.

Katso Tuolin tarina by Martela.

TYÖYMPÄRISTÖ ÄLYKKÄÄKSI MARTELA DYNAMICIN AVULLA

Helmikuussa 2015 Martela lanseerasi uutta teknologiaa sisältävän Martela Dynamic Työ ympäristön käyttöasteenmittaus -palvelun käyttöasteenhallintaan. Jotta täydellisesti

toimivaksi suunniteltu toimisto säilyisi täydellisenä tietotyön jatkuvassa muutoksessa, tarvitaan käytettävyydeltään yksinkertaista, teknologialtaan takuuvarmaa ja designiltaan huomaamatonta kalusteiden ja työtilojen käyttöasteiden hallintaa. Kun työympäristön käyttöasteesta saadaan tarkkaa dataa, tiloja voidaan ylläpitää, muuttaa ja optimoida käyttäjälähtöisiksi nopeasti ja tehokkaasti. Näin työtyytyväisyys pysyy parhaalla tasolla jatkuvasti. Seuranta voidaan tehdä tietyn ajanjakson aikana tai integroida pysyvästi työympäristöön.

Käyttöasteen hallinnan lisäksi Martela Dynamic -tuoteperhe täydentyy Dynamic Desk Booking ja Dynamic Meeting Room Booking -tuotteilla, jotka helpottavat entisestään työpisteiden ja neuvotteluhuoneiden varaamista.

MIHIN JA MINKÄLAISTA SÄILYTYSTILAA YRITYKSISSÄ TARVITAAN?

Monitilatoimistoihin siirryttäessä moni luopuu nimetystä työpöydästä ja silloin säilytysratkaisutkin joudutaan miettimään uudelleen. Tarvitaan tilaa osaston yhteisille, kaikkien käytössä oleville materiaaleille, mutta myös henkilökohtaisille tavaroille. Pekka Toivolan suunnittelema modulaarinen "The Wall" -lokerokaappi taipuu monenlaiseen säilytykseen niin pieneen kuin globaaliin suuryritykseenkin. Siinä on erilaisia lukkovaihtoehtoja ja sen ulkonäkö on varioitavissa monilla eri materiaalivaihtoehdoilla. Martela Dynamic Storage -mallissa kaluste tuottaa tietoa siitä, kuinka paljon lokeroita käytetään ja auttaa mitoittamaan säilytyksen kokonaiskapasiteetin lähes reaaliaikaisesti toimivaksi.

MONITILATOIMISTON KALUSTERATKAISUT

Kun ajattelu toimitiloista muuttuu kohti monitilatoimistoa, muuttuu myös yksittäisten kalusteiden käyttötapa. Tietotyöläiset eivät välttämättä enää istu tuntikausia samassa tuolissa ja yhdessä asennossa, vaan viettävät aikaansa erilaisissa tiloissa työtehtäviensä mukaan. Yhä tärkeämpää on tarjota hyvä ja kulloistakin tilannetta tukeva kalusteratkaisu, joka sopii ympäristöönsä.

Monitilatoimiston hyvät puolet perustuvat vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja sen myötä parantuvaan viihtyvyyteen. Kalusteiden ja tilasuunnittelun tulee tukea monitilatoimistoissa tapahtuvia kohtaamisia. Kohtaamiset taas voivat olla hyvin erilaisia: sattumanvaraisia, rentoja, virallisia, täydellistä keskittymistä vaativia tai ympäröivästä kanssakäynnistä ideoita ammentavia.

Viihtyisät ja yrityksen brändiä tukevat toimitilat ovat nykypäivänä kuin käyntikortti asiakkaille ja työntekijöille. Inspiroiva tila viestii yrityksen arvoista ja visiosta usein tehokkaammin kuin mikään muu.

MONITILATOIMISTOSSA TYÖPISTEEN ON TUNNUTTAVA KOTOISALTA, VAIKKA SE OLISI USEAMMAN HENKILÖN KÄYTÖSSÄ

Pod-tuoteperheen kalusteet sopivat täydellisesti monitilatoimistoihin. Ne tukevat erilaisia työnteon tapoja ja mahdollistavat yksityisen tunnelman työpisteessä, joka voi olla monen eri henkilön käytössä. Tärkeässä roolissa on muotoilu, joka on samaan aikaan avoin ja sopivan suljettu. Pod-tuoteperheeseen kuuluu avoimia ja suljetumpia työpisteitä, kokoontumistila, sohvia ja nojatuoleja, joita yhdistelemällä saadaan aikaiseksi moneen eri tarpeeseen soveltuvia tiloja. Vuoden 2015 uutuus on PodWork-työpiste. Katso Pod-sarjan suunnittelutarina videona.

NOOA ON YKSILÖLLINEN JA MONIMUOTOINEN

Uusi Antti Kotilaisen suunnittelema Nooasarja tarjoaa laajan valikoiman erilaisia istuimia, joista voi muodostaa klassisen sohvan niin suorana kuin kaarevanakin, useaan suuntaan aukeavan yhdistelmän tai yksityisyyttä tarjoavan nojatuolin tai sohvaryhmän. Toimistoissa tavoitellaan yhä selvemmin kodinomaisuutta. Nooassa trendin mahdollistaa erilliset tyynyt, jotka tekevät kalusteen ilmeestä pehmeämmän, rennomman ja kutsuvamman. Tyynyjä on kolme erilaista mallia.

Katso Nooa-sohvan suunnittelutarina videona.

PALAVEREIDEN TASO NOUSEE NAPIN PAINALLUKSELLA

Iiro Viljasen suunnittelemasta Frankiesta on tullut nopeasti suosittu neuvottelupöytä. Sen rento tyylikkyys puree erityisesti aikana, jolloin monitilatoimistoissa tavoitellaan kodikkaampaa tunnelmaa. Suosittu sarja saa nyt uusina malleina paitsi sähköllä korkeussäädettävän, myös "bench"-version, joka soveltuu hyvin ryhmätyöskentelyyn tai pöytäseinäkkeillä jaettuna lyhytaikaiseen yksilötyöskentelyyn.

UUDET MALLIT TÄYDENTÄVÄT SOLA-TUOTEPERHEEN

Antti Kotilaisen suunnittelema suosittu Solatuoteperhe täydentyi toivotuilla neuvotteluja aulatuoleilla.

Korkeussäädön ja keinumekanisminsa ansiosta ne soveltuvat mainiosti myös työtuoliksi lyhytaikaiseen työskentelyyn. Katso Sola-tuolien suunnittelutarina videona.

GO WITH THE GOBAG!

Parhaat innovaatiot syntyvät todellisesta tarpeesta. Niin myös Iiro Viljasen suunnittelema GoBag. Kun Martelatalo uudistettiin vuonna 2014 ja suuri osa henkilökunnasta luopui nimetystä työpisteestä, syntyi tarve ajatella säilytystä uudelleen. Kun henkilökohtaiset tavarat laitetaan aamulla työpäivän ajaksi kaappiin, kaapista otetaan mukaan työasioita varten tarkoitettu GoBag. Kokeiluna tehdystä laukusta tuli saman tien niin suosittu, että se päätettiin ottaa mukaan Martelan tuotevalikoimaan.

FLOW PELASTAA PALAVERIN

Kuinka monta kertaa kymmenestä videotykki ja tietokone eivät synkkaa keskenään, sopivaa liitintä ei löydy tai ainakin kaukosäädin on kateissa? Jotta monitilatoimistossa myös esitysvälineet tukisivat tehokasta työtapaa, julkaisimme täydellisen esitysvälineen Flow'n. Se on projektori ja näyttöpinta yhdessä helposti paikasta toiseen liikuteltavassa paketissa.

CUBE-SARJA TÄYDENTYI NOJATUOLILLA

Cube-sarjan uutuus on nojatuoli, jossa on kaksi ylivertaista ominaisuutta: tyylikkyys ja istuttavuus. Suunnittelija Mikko Halosen Cube-sarja on parhaimmillaan julkisissa tiloissa, esimerkiksi tyylikkäissä auloissa tai huolitelluissa odotustiloissa. Yhdistelemällä sarjan pöytä- ja sohvaosia uuteen nojatuoliin syntyy monimuotoisia istuinryhmiä. Kaksivärisellä verhoilulla on helppo korostaa linjakkuutta tai luoda jännittäviä kontrasteja.

BIT-ISTUIMET KOULUIHIN

Bit-sarjan suunnittelija Iiro Viljanen on vakuuttunut siitä, että julkisista tiloista saa viihtyisämmän kevyillä, rennoilla ja monikäyttöisillä istuimilla. Hän uskoo Bit-kalusteiden parhaimmillaan lisäävän vuorovaikutusta ja innostavan spontaaniuteen. Huonekalun on tuettava luovuutta, ei estettävä sitä. Bitsarjan rahia, nojatuolia ja sohvaa yhdistääkin helppo liikuteltavuus ja monikäyttöisyys.

HULLAANNU VÄREISTÄ!

Yhä useampi yritys kaipaa toimitiloihinsa oman värimaailmansa osana brändinrakennusta. Vastauksena tähän tarpeeseen lanseerasimme Inspiring Colours -metallivärien valikoiman.

Vastuullisuus

Martela Lifecycle -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Vastuulliset työympäristöt toteutetaan käyttäjien tarpeet huomioiden ja käyttäjien hyvinvointia tukien.

TYÖYMPÄRISTÖN ELINKAAREN HALLINTA MARTELA LIFECYCLE -MALLILLA

Työympäristösuunnittelussa huomioidaan aina tilojen tehokas käyttö. Monet asiakasyrityksemme ovat pystyneet saavuttamaan 20–30 % säästöjä tilankäytössä hyvän suunnittelun avulla. Samalla parhaat työympäristöt luovat hyvinvointia ja tehokkuutta koko työyhteisölle. Martelan sisäisen käyttäjäkokemustutkimuksen mukaan lähes 70 % koki työhyvinvoinnin parantuneen ja yli 70 % oman työskentelynsä tehostuneen käyttäjälähtöisen työtilamuutoksen jälkeen. Lue lisää Martelan oman muutoksen käyttäjäkokemuksista.

Vastuullisesti suunnitellut tilat vastaavat joustavasti yrityksissä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Tärkeä osa vastuullista muutosta on tarpeettomaksi jäävistä kalusteista huolehtiminen kierrättämällä. Voimme myös tarjota kierrätyskalusteita osaksi uutta sisustusratkaisua.

Suomessa tilamuutoksessa tarpeettomiksi jäävät hyväkuntoiset kalusteet toimitetaan Martela Outlet -keskusvarastoon, josta niitä voi tilata joulukuussa avatun, ensimmäisen kierrätystuotteiden myyntiin keskittyvän verkkokaupan kautta. Martelan Outlet-myymälät tilaavat paikallisen tarpeen mukaan kalusteita keskusvarastosta.

Kunnostusta kaipaavat kalusteet toimitetaan logistiikkakeskukseemme, jossa ne uudelleenverhoillaan ja toimitetaan sen jälkeen Outlet-keskusvarastoon. Uudelleenkäyttöön sopimaton kaluste kierrätetään raaka-aineeksi: metalli toimitetaan teollisuudelle uusioraaka-aineeksi ja puumateriaalit, verhoilut sekä muovi lähinnä energiaksi. Lue lisää kierrätystoiminnastamme netti sivuiltamme.

Katso Tuolin tarina by Martela.

LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIT

Paikallinen tuotanto ja työllisyys ovat Martelalle tärkeitä. Pyrimme ensisijaisesti luomaan työllisyyttä sinne, missä markkinammekin ovat. Logistisen rakenteen uudelleenorganisoinnin myötä otimme käyttöön konsernin yhtenäiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät kaikissa tuotantomaissamme Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Järjestelmät on serti fioitu standardien ISO 9001 (laatujärjestel mä) ja ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) mukaan. Yhtenäiset järjestelmät tarkoittavat Martelassa jatkuvampaa, tiiviimpää ja yhtenäisempää tapaa toimia, jolloin keskeisimmät laatumittarimme ovat yksiköittäin vertailukelpoisia. Laatumittareita ovat mm. toimitusvarmuus, asiakastyytyväisyys ja reklamaatioiden hallinta.

Martelalla on oma akkreditoitu testaus laboratorio (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditoinnin laajuuteen kuuluvat yleisimmät toimistokalusteiden eurooppalaiset EN-testausstandardit, joiden avulla voimme todeta kaikkien testattujen tuotteittemme täyttävän niin omat kuin standardienkin asettamat laatuvaatimukset. Akkreditointi on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja FINAS arvioi tutkimuslaboratorion toiminnan ja jatkuvan kehittämisen vuosittain.

2015 aikana tärkeimmät alihankkijamme vastasivat Martelan verkkokyselyyn sitoutumisestaan Martelan jo 2011 julkaistuihin ja vuosittain vahvistettaviin vastuullisuusperiaatteisiin. Toimittajien tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät jätteiden lajitteluun sekä energiankäyttöön. Sosiaalisen vastuun alueella tärkeimpiä kysymyksiä ovat työturvallisuus ja työntekijöiden työsuhdeasiat sekä tasa-arvoinen kohtelu. Vain yhden toimittajan toimitusketjun alkulähteet ovat ns. riskialueella ja hekin sitoutuvat noudattamaan Martelan sosiaalisia vaatimuksia toimittajille.

Noudatamme kaikkia toimintaamme liittyviä lakeja ja säädöksiä kaikissa toiminnoissamme. Huomioimme myös kansainväliset sopimukset ja sitoumukset sekä toimintaamme sovellettavissa olevat suositukset. Martela on sitoutunut Global Compact Nordic Networkin jäsenenä edistämään seuraavia kansainvälisiä sitoumuksia:

Olemme lisäksi määritelleet erillisiä johtamisperiaatteita ohjaamaan vastuullisuustyötämme. Näistä tärkein ohjeistus on vastuullisen liiketavan periaatteet.

Global Compact sitoumuksemme uusimme vuosittain YK:lle lähetettävällä Communication On Progress -kirjeellä, joka viittaa vastuullisuusraporttiimme saavutustemme todentamiseksi. COP löytyy myös YK Global Compact nettisivustolta.

Vuodesta 2011 lähtien olemme julkaisseet Global Reporting Initiative (GRI) -mallin mukaisen vastuullisuusraportin. Vuoden 2015 vastuullisuusraportti julkaistaan myöhemmin keväällä 2016.

Martelalaiset

Osaava, motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö on Martelan menestyksen ja vastuullisen kehittymisen perusta. Siksi olemme sitoutuneet henkilöstön, organisaation ja työhyvinvoinnin jatkuvaan kehittämiseen. Kuluneena vuonna teimme erityispanostuksia turvataksemme henkilöstön hyvinvoinnin ja sitoutumisen sekä esimiesten ammattitaidon yhtiön muutosten keskellä.

HENKILÖSTÖN TUKEMINEN MUUTOKSESSA ON TÄRKEINTÄ

Henkilöstön muutosvalmiuksien järjestelmällinen kehittäminen on tärkeä osa toimintaamme. Työ perustuu Martelan liiketoiminnasta kumpuaviin kehitystarpeisiin, Martela Lifecycle -strategiaan sekä organisaatiorajat ylittävän Martela One -ajattelun sisäistämiseen.

Kansainväliset Martela Lifecycle -koulutukset vuoden 2015 alussa auttoivat eri organisaatioista olevia henkilöitä ymmärtämään, mitä Martela Lifecycle -strategia tarkoittaa meidän jokaisen työssä. Syksyllä toteutettin ns. "Quote-to-Cash" -koulutus niinikään Martela One -ajatteluun pohjautuen. Valmennuksen avulla pyrittiin madaltamaan organisaatioiden välisiä rajaaitoja ja toisaalta lisäämään rajat ylittävää viestintää sekä selkeyttämään prosesseja organisaation sisällä. Valmennus tuotti useita konkreettisia sisäisiin prosesseihin liittyviä parannusehdotuksia, joiden työstämistä jatketaan vuonna 2016.

Kansainvälinen yhdessä tekeminen on lisääntynyt yhtiön sisällä Martela Lifecycle -strategian myötä. Yhtiö on tukenut sisäistä yhteistyötä mm. järjestämällä englannin

kielen valmennuksia eri yksiköissä. Lisäksi henkilöstöä on osallistettu entistä enemmän oman sisäisen toiminnan kehittämiseen mm. työpajojen avulla.

MARTELA LIFECYCLE -STRATEGIA JALKAUTUU

Vuonna 2015 Martela Lifecycle -strategian jalkauttaminen on näkynyt useina henkilöstöön kohdistuvina muutoshankkeina. Uudelleenorganisointeja on tehty niin Suomessa kuin Puolassakin. Henkilöstömäärää on sopeutettu vastaamaan yhtiön uutta strategiaa ja toimintamallia, ja tehdyillä muutoksilla on selkiytetty rooleja ja vastuita sekä lisätty tehokkuutta tuotannossa. Jatkuva muutos ei aina ole helppoa henkilöstölle, joten yritys on keskittynyt myös tukemaan henkilöstöä avoimen viestinnän ja esimiestyön avulla.

TYÖHYVINVOINTIA JA TYÖSSÄJAKSAMISTA

Martelan käyttäjälähtöiseen suunnitteluun perustuvat monitilaratkaisut tukevat niin työhyvinvointia, työergonomiaa kuin työssä jaksamistakin. Yhtiö käynnisti loppuvuodesta 2015 hankkeen, jossa jokainen yhtiön toimipisteistä muunnetaan vastaamaan Martelan omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Hankkeen ensisijainen tavoite on henkilöstön hyvinvointi. Ennen muutosprojektia tehdään Martela Lifecycle -mallin mukaan määrittelyvaiheen käyttäjätutkimus ja avainhenkilöiden haastattelu. Näiden lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä työterveyden kanssa, jotta pystytään tarttumaan proaktiivisesti työhyvinvointiin myös toimitiloihin liittyvissä asioissa.

Martela markkinoillaan

TULOSYKSIKÖT

Vuoden 2015 raportoinnissa Martelan tulosyksiköt ovat olleet Tulosyksikkö Suomi, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja sekä Tulosyksikkö International. Tulosyksiköiden taloudellinen kehitys vuonna 2015 oli seuraava:

Tulosyksikkö Suomi (meur)	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	96,7	87,5	10,6
Liikevoitto	8,2	2,8
Investoinnit	0,2	0,1
Henkilöstö keski määrin	230	273	-15,8

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur)	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	20,0	24,9	-19,5
Liikevoitto	-1,5	-0,4
Investoinnit	0,0	0,0
Henkilöstö keski määrin	23	25	-8,0

Tulosyksikkö International (meur)	2015	2014	Muutos %
Liikevaihto	14,9	22,4	-33,3
Liikevoitto	-1,7	-0,6
Investoinnit	0,1	0,5
Henkilöstö keskimäärin	65	88	-26,1

Vuoden 2016 alusta raportointiyksiköt tulevat olemaan Tulosyksikkö Suomi ja Ruotsi sekä Tulosyksikkö International, johon kuuluu myös Norja.

Vuoden 2015 aikana Martelassa on vahvistettu kaikkia organisaatioita yhdistävää ja yli rajojen toimivaa Martela One -ajattelua. Se tarkoittaa yhtenäisiä toimintatapoja kaikilla kotimarkkinoilla. Asiakastarve ja työtilojen muutos on yhteistä kaikissa maissa, joissa Martela toimii. Markkinatilanne kuitenkin vaihtelee.

Suomi

Kun 3 Step IT päätti siirtyä uuteen paikkaan pääkaupunkiseudulla, Martela tuli kumppaniksi luomaan uudenlaisen vuorovaikutusta tukevan työympäristön. Tavoitteiden mukainen uusi toimitila suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä arkkitehdin ja käyttäjien kanssa. Martela hoiti myös muuton uuteen kiinteistöön sekä kierrätti vanhat kalusteet.

Lue lisää.

TALOUSTILANNE VAUHDITTAA TYÖYMPÄRISTÖJEN MUUTOSTA SUOMESSA

Päämarkkina-alueellamme Suomessa Martela Lifecycle -malli on tuonut uutta puhtia organisaatioon monella tavoin. Uudet palvelut käyttöasteen mittauksesta määrittelyihin ja kierrätyspalveluista ylläpitoon ovat herättäneet kiinnostusta ja lisänneet kysyntää.

Kehitys on ollut odotettavissakin, koska monessa yrityksessä on havaittu uusien työtapojen vaativan myös uudenlaista työympäristöä. Toisaalta heikko taloudellinen tilanne on ajanut yritykset miettimään tapoja tehostaa ja säästää, jolloin monitilatoimisto on varteenotettava vaihtoehto. Tuottavuuden parantaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat kuitenkin ne tärkeimmät tavoitteet, jotka monitilatoimistoon siirryttäessä saavutetaan. Muutoksessa olevissa organisaatioissa niillä on erityisen paljon merkitystä.

Kannattavuuden parantaminen ja palvelumyynnin kasvattaminen ovat vaatineet myös merkittävää oman toiminnan kehittämistä. Roolituksia ja resursseja on muutettu ja asiakkaita voidaan palvella sujuvasti entistä laajemmalla tarjoomalla.

Markkinan tahmeudesta huolimatta asiakaskunta laajenee palveluvalikoiman kasvaessa. Kun työympäristöjen suunnittelu aletaan nähdä tärkeänä osana yrityskulttuurin muodostumista tai johtamisen välineenä, aihe kiinnostaa entistä enemmän myös toimitusjohtajatasoa.

Ruotsi

RUOTSI ON EDELLÄKÄVIJÄ UUDESSA TAVASSA TEHDÄ TYÖTÄ

Ruotsissa on kotimarkkinoistamme suurin valmius siirtyä uuteen tapaan tehdä työtä. Monitilatoimistomallin lisäksi Ruotsissa asiakaskuntaa kiinnostaa koko Martela Lifecycle -mallin mukainen elinkaariajattelu käyttöasteen mittauksesta kierrätyspalveluihin.

Ruotsissa on perinteisesti toimittu vahvasti jälleenmyyjien kautta, mutta Martela

Lifecycle -palveluiden nopeasti lisääntyvä kysyntä on vaatinut myös resursointia suorien asiakkuuksien hoitoon.

Tukholman messut ovat yksi alueen vuosittaisista kohokohdista. Vuonna 2015 esittelimme tapahtumassa mm. älykkäitä Martela Dynamic -ratkaisuja.

CASE: FRESCATIN YLIOPISTO

Ralph Erskinen suunnittelema Frescatin yliopiston kirjasto Tukholmassa on yksi suurimmista tieteellisistä kirjastoista Ruotsissa. Vuonna 2015 sitä uudistettiin ja kalusteista suurimman osa toimitti Martela – koivun vaalea väri toimii teemana koko kirjastolle. Vaaleus tukee vanhaa ja uutta ilmettä sekä sointuu hyvin alkuperäisen suunnittelijan tapaan integroida sisustus ympäröivään luontoon.

Puola

PUOLASSA PALJON MAHDOLLISUUKSIA

Tulosyksikkö Internationaliin kuuluvassa Puolan yksikössä käynnistettiin lokakuussa mittavat tehostamistoimenpiteet, joilla on pystytty uudistamaan myynnin rakennetta ja nopeutettu Martela Lifecycle -strategian jalkauttamista.

Markkina kasvaa reippaasti, koska uusia toimitiloja rakennetaan muuhun Eurooppaan suhteutettuna poikkeuksellisen paljon. Aiemmin työympäristöille asetetut standardit ovat olleet matalia, mutta tällä hetkellä uusilta toimitiloilta vaaditaan yhä korkeampaa laatua ja Martelan palveluvalikoimasta löytyvää monimuotoisuutta. Ensimmäiset Martela Lifecycle -strategian mukaiset määrittelyt on jo tehty myös puolalaisille asiakkaille. Uudisrakentamisen lisäksi Puolassa uusitaan noin 20 vuoden takaisia toimitiloja.

Kasvavan yksityisen markkinan lisäksi Puolassa on vahva julkinen sektori, jossa työskentelee noin kolme miljoonaa henkilöä. Martelan myynnistä merkittävä osa kohdistuu tähän segmenttiin.

Martela on toiminut Puolan markkinoilla jo 20 vuotta, mikä näkyy brändin tunnettuutena ja hyvässä asiakasuskollisuudessa.

CASE: SOPOTEKA MEDIAKIRJASTO

Martela osallistui Sopotin kaupungin menestystarinaksi muodostuneeseen kirjastoprojektiin. Moderni multimediakirjasto on varusteltu myös erilaisia kokouksia ja kulttuuritapahtumia varten. Lisäksi tila tukee uutta ja joustavaa monitilatoimistotyöskentelyä. Martela toimi asiantuntijana ja parhaiden työtilojen luojana ystävällisille ja inspiroiville tiloille, jotka soveltuvat kaikille sukupolville.

Norja

PALVELULIIKETOIMINTA KEHITTYY NORJASSA

Norjassa Martela Lifecycle -strategiaan pohjautuvat hankkeet ovat lähteneet vauh dikkaasti liikkeelle .

Norjassa liiketoiminta on ollut aiemmin jälleenmyyjävetoista, mutta vuoden 2015 aikana suoramyynnin osuus on kasvanut merkittävästi ja toimintaa on vahvistettu . Palveluliiketoiminnan kehitys on yksi keskei sistä tavoitteista ja tätä tukemaan haemme myös kumppaneita .

Norjassa asiakkaita palvellaan Oslossa ja Bergenissä . Öljyriippuvaisessa taloudessa on ollut nähtävissä viime aikoina hienoinen notkahdus, mutta taloustilanne vaikuttaa kuitenkin positiiviselta . Norjassa työttömyys aste on alhainen ja julkisella puolella inves toidaan voimakkaasti . Molemmat indikaatto rit tukevat Martelan liiketoimintaa .

CASE: NORDEAN KIERRÄTYS

Nordea muutti Oslossa uuteen pää konttoriin joulukuussa 2015. Martela tarjosi palveluna kalusteiden kierrätyk sen osana pohjoismaista sopimusta. Vanhasta pääkonttorista poistettiin yhteensä 11208 yksikköä kalusteita, joista osa kunnostettiin ja otettiin takaisin käyttöön uudessa toimistos sa. Osa myytiin käytettyinä kalusteina Martelan Outlet -myymälöissä. Huono kuntoisimmat kierrätettiin kalustekom ponentteina tai käytettiin energiana ja materiaalina teollisuudelle. Kalusteista osa myös lahjoitettiin Majorstutunet bo- og behandlingssenter -vanhain kodille Oslossa.

Venäjä ja vienti

VENÄJÄN TOIMINTAA ON MUKAUTETTU MARKKINAAN

Venäjän markkinatilanne on muuttunut poliittisten pakotteiden vuoksi dramaattisesti sekä Moskovassa että Pietarissa. Martelan liiketoiminta on mukautettu vastaamaan tämänhetkistä markkinatilannetta, mutta samalla on varauduttu lähtemään nopeasti liikkeelle tilanteen muuttuessa.

Venäjällä on kuitenkin käynnissä merkittäviä projekteja. Martela on onnistunut saavuttamaan position työympäristöjen osaajana ja kouluympäristöjen kehittäjänä. Vaikka tilanne on erityisen haasteellinen kaupallisten toimitilojen osalta, myös Martela Lifecycle -mallin mukaiset projektit ovat herättäneet kiinnostusta.

Venäjällä on saatu arvokasta brändinäkyvyyttä mm. syksyllä Eremitaasissa järjestetyn suomalaisen arkkitehtuurin modernismia esittelevän näyttelyn ohessa.

SKANDINAAVISTA MUOTOILUA VIENTIIN

Martelan vienti suuntautuu 33 maahan yli 60 jälleenmyyjän kautta. Tärkeimmät maat ovat Tanska ja Viro, joissa on oma jakelija. Näiden lisäksi Benelux-maat, Ranska, Australia ja Arabiemiraatit muodostavat merkittävän osan vientimyynnistä.

Martelan vienti perustuu skandinaavista muotoilua parhaimmillaan edustavien tuotteiden vetovoimaan kansainvälisessä arkkitehtikunnassa.

CASE: KURUMOCHIN LENTOKENTTÄ

Kurumoch International Airport on kansainvälinen lentokenttä Samarassa, Venäjällä. Lentokenttäprojekti on kaksivaiheinen kehitys ja kunnostushanke. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin uusi matkustajaterminaali, joka aloitettiin heinäkuussa 2013 ja valmistui joulukuussa 2014. Terminaali avattiin virallisesti helmikuussa 2015. Karim Rashidin suunnittelema Martelan Koop-tuoli täydensi hyvin avaruusteemaisen lentokenttäsisustuksen.

Asiakaslähtöinen toimintatapa

Aiemmin Supply Chain Management -nimellä toiminut Martelan toimitusketjusta vastaava organisaatio vaihtoi nimensä vuonna 2015 Customer Supply Managementiksi (CSM). Muutoksen taustalla on Martela Lifecycle -mallin mukaisten palveluiden tuottaminen asiakkaille mahdollisimman joustavasti resursointia järkeistämällä ja yhteisiä toimintatapoja kehittämällä.

Samalla CSM-yksiköstä on tullut etujoukko uudelle Martela One -ajatukselle. Yli 300 hengen yksikkö toimii joustavasti eri maissa istuvien henkilöiden muodostamissa tiimeissä. Toimintatapaa on rakennettu yhdessä työpajoissa ja vastuuttamalla henkilökuntaa uudella tavalla.

Customer Supply Management tuottaa tuotteet Martelan tulosyksiköille kaikissa maissa. Puolan, Ruotsin ja Suomen tuotantoyksiköillä on omat selkeät roolinsa.

CSM:ään on myös liitetty asiakaspalvelu ja koko Martelaa palveleva projektipalvelu. Uuden organisoinnin myötä myyjällä on edelleen päävastuu asiakkaasta ja hän pystyy paremmin palvelemaan asiakkaita työympäristöasioissa.

Räätälöintien merkitys ja määrä on selkeässä kasvussa. Hankinta ja tekninen tuotekehitys toimivat yhtenä organisaationa, jolloin on mahdollista hakea syvempiä kumppanuuksia tärkeimpien toimittajien kanssa. Toimittajat ovat kehitystyössä

tärkeitä, koska heiltä löytyy omasta teknologiastaan paras kokemus ja tietotaito. Kaiken osaamisen ei tarvitse välttämättä olla omassa talossa.

Martela Lifecycle -mallin osana myös kierrätyspalvelut lisääntyvät. Logistiikalla on työssä merkittävä osuus: käyttökelpoiset kalusteet kunnostetaan ja kierrätettävä materiaali viedään yhä vähemmillä kilometreillä oikeaan paikkaan.

Laatuorganisaatiolla on iso rooli jatkuvan parantamisen edesauttajana ja varmistajana. Se mahdollistaa yhteisten laatujärjestelmien ja sertifikaattien vaatimien toimintatapojen kehittämisen yhteisesti kaikissa maissa.

Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2015

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Martela noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

ORGANISAATIO

Konserni määrittelee, toteuttaa ja ylläpitää kustannustehokkaita ja ennen kaikkea työhyvinvointia tukevia työympäristöjä Martela Lifecycle -mallin avulla. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Vuonna 2015 myynti ja asiakaspalvelu oli organisoitu liiketoimintasegmenteittäin seuraavasti:

Tulosyksikkö Suomi
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
Tulosyksikkö International

Vuoden 2016 alusta alkaen myynti on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

Tulosyksikkö Suomi ja Ruotsi
Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Suomi ja Ruotsi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotannosta Suomessa ja Ruotsissa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27 ja Ruotsissa yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa ja Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Internationalin markkinaalueita ovat Norja, Puola ja Venäjä. Lisäksi yksikkö vastaa myynnistä muihin kuin tytäryhtiömaihin. Norjassa yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Oslossa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee myynti ja hallinto. Venäjällä myynti on organisoitu oman yhtiön toimesta. Venäjän toimipisteet sijaitsevat Moskovassa ja Pietarissa. Muilla markkinoilla myynti hoidetaan paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

Markkinointiyksikkö vastaa visuaalisesta yhtenäisyydestä ja markkinointiviestinnästä.
Offering-yksikkö vastaa konsernin tarjooman kilpailukyvystä
Customer Supply Management (CSM) -yksikkö vastaa kaikkien tulosyksiköiden tuotekehityksestä, tuotesuunnittelusta, tuotannosta, tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, hankinnoista sekä laadun ohjauksesta. Lisäksi yksikkö vastaa asiakaspalvelusta. Konsernin logistiikkakeskukset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.
Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin IT-ratkaisuista.

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat Customer Supply Management -organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana ja noin 17 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2015 oli 7 milj. euroa.

Tammi–joulukuun 2015 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ Helsingissä 765 413 kappaletta (745 536), mikä vastaa 21,6 prosenttia (21,0) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,4 milj. euroa (2,4) ja vuoden 2014 lopussa osakkeen arvo oli 2,91 euroa ja vuoden 2015 lopussa 3,53 euroa. Tammi–joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 3,58 euroa ja alimmillaan 2,75 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 5,54 euroa (5,02).

HALLITUS

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yhteensä yli 50 % yhtiön äänivallasta ehdottavat tekemänsä valmistelun perusteella yhtiökokoukselle hallituskokoonpanoa. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
konsernirakenne
tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
rahoituspolitiikka
toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
konsernin johtoryhmän kokoonpano
johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät
hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 98.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Eero Leskinen, Eero Martela, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Eero Leskinen ja Yrjö Närhinen.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta
valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet
käsittelee toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi ja Pinja Metsäranta.

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus. Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia. Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa. Hallituksen puheenjohtaja on säännöllisessä yhteydessä tilintarkastajaan.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Kuvissa vasemmalta oikealle Martela Heikki, Leskinen Eero, Ala-Ilkka Heikki, Komi Kirsi, Martela Eero, Metsäranta Pinja ja Närhinen Yrjö.

HALLITUKSEN JÄSENET

PUHEENJOHTAJA

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002 ja uudelleen alkaen 2015. Martela Oyj:n toimitusjohtaja 2002–2015. Keskeisimmät muut tehtävät:

Marfort Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Lappset Group Oy:n ja Puusepänteollisuus ry:n hallituksen jäsen.

Omistaa 130 942 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Leskinen Eero s. 1956, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen Arme Oy ja Nanso Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Citec Group Oy, Puuilo Oy, Treston Group Oy ja Ursviken Group Oy. Omistaa 19 750 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Ala-Ilkka Heikki s. 1952, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2002. Hallituksen puheenjohtaja vuosina 2003–2015. Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996–2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Masino-yhtiöt, hallituksen puheenjohtaja, Silmäsäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja. Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Komi, Kirsi s. 1963, OTK Hallituksen jäsen vuodesta 2013. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen Finnvera, Citycon Oyj, Metsä Board Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Patria Oyj sekä hallituksen puheenjohtaja SPR:n Veripalvelu ja Docrates Oy. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Martela Eero s. 1984, DI (Informaatioverkostot) Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Teknologiastrategiakonsultti, Accenture Oy 2012–. Omistaa 6 710 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 400 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Metsäranta Pinja s. 1975, FM Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Suunnittelija, Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Omistaa 4 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 380 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Närhinen Yrjö s. 1969, BBA Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010. Keskeisimmät muut tehtävät: Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen jäsen. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rantaniemi. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

JOHTORYHMÄN JÄSENET

CHIEF EXECUTIVE OFFICER (CEO)

Rantaniemi Matti s. 1973, Insinööri, MBA Martelan palveluksessa ja johto-

ryhmän jäsen vuodesta 2015. Keskeinen työkokemus: Otis Oy, Carrier Oy, Kidde Finland Oy, UTC Building & Industrial Systems Finland, toimitusjohtaja, 2011–2015. Halton Puzair Oy, liiketoimintajohtaja/toimitusjohtaja, 2010–2011 Infosto Group, erilaiset johdon tehtävät, 2000–2010. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

VICE PRESIDENT, CUSTOMER SUPPLY MANAGEMENT

Boman Petri s. 1966, DI Vastuualue: konsernin hankinta, tuotanto, logistiikka asiakas- ja projektipalvelu sekä laatu, tutkimuslaboratorio ja tuotekehitys. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Keskeinen työkokemus: Content Group Oy, Partner, 2011–2013. Kemira Oyj, Executive Vice President, Supply Chain Management, 2007–2010. Tikkurila Oyj, Group Vice President, Supply Chain, 2005–2006. Nokia Oyj, Senior Supply Line Manager, 1997–2005. Vaisala Oyj, Mechanical Designer, 1993–1996. Omistaa 7 900 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VICE PRESIDENT, HUMAN RESOURCES

Kaski Maija s. 1967, KM Vastuualue: konsernin henkilöstöhallinto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Keskeinen työkokemus: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, henkilöstöjohtaja, 2012–2015.

Nokia Oyj, Senior Manager, HR, 2006–2012. Elcoteq SE, HR Director, useita HR tehtäviä, 1995–2006. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

CHIEF FINANCIAL OFFICER (CFO)

Pirskanen Markku s. 1964, KTM Vastuualue: konsernin talous- ja tietohallinto. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2011. Keskeinen työkokemus: Comptel Oyj, talousjohtaja, 2009–2011. Finlayson & Co Oy, talousjohtaja, 2003–2009. F-Secure Oyj, talousjohtaja, 1998–2003. Componenta Oyj, talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989–1998. Omistaa 9 400 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VICE PRESIDENT, BUSINESS UNIT FINLAND & SWEDEN AND GROUP OFFERING

Purhonen Ari-Matti s. 1971, DI Vastuualue: Myynti ja palvelutuotanto Suomessa ja Ruotsissa sekä konsernin tarjooma. Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013.

Keskeinen työkokemus: Hewlett-Packard, liiketoimintajohtaja, Suomi ja Baltia, Skandinavia, 2010–2013. Canon Oy, johtaja, strategia, markkinointi ja tuotehallinta, Suomi ja Baltia, 2008–2010. IBX Oy, toimitusjohtaja, 2004–2008. TDC Oy, tulosyksikön, myynnin ja tuotehallinnan johtotehtävät, 1999–2004. Omistaa 6 400 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VICE PRESIDENT, BUSINESS UNIT INTERNATIONAL, GROUP MARKETING AND RESPONSIBILITY

Savo Veli-Matti s. 1964, insinööri Vastuualue: Myynti ja palvelutuotanto Puolassa, Norjassa ja Venäjällä, kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto, yritysvastuu, markkinointi, viestintä ja brändi.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988–1997 ja 1999–2002. Omistaa 12 369 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Kuvissa vasemmalta oikealle Rantaniemi Matti, Boman Petri, Kaski Maija, Pirskanen Markku, Purhonen Ari-Matti ja Savo Veli-Matti.

KONSERNIN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

TILINTARKASTUS

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2015 yhteensä 114 teuroa (109) ja muista palveluista 24 teuroa (19).

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä

tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2–3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller-toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2015 sisäisen valvonnan keskeisinä painopistealueina ovat olleet myyntitoiminnot ja erityisesti vaihtoomaisuuden hallintaan liittyvät prosessit.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena vaan sisäistä seurantaa toteutetaan normaalien liiketoimintaprosessien ja niissä olevien kontrollien muodossa.

RISKIT

Suurimmat riskit paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

JOHDON PALKKIOT, ETUISUUDET JA PALKITSEMIS-JÄRJESTELMÄT

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2015 yhteensä 27 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 95 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtaja vaihtui 1.10.2015. Martela Oyj:n aikaisemmalle toimitusjohtajalle Heikki Martelalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2015 olivat yhteensä 252 t euroa (288). Tämän lisäksi Heikki Martelalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 63 t euroa (78). Nykyiselle toimitusjohtajalle Matti Rantaniemelle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2015 olivat 57 t euroa (0). Martelan edellisellä toimitusjohtajalla Heikki Martelalla on mahdollisuus siirtyä täysimääräiselle eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta keväällä 2016. Hän ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan. Nykyisellä toimitusjohtajalla irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on irtisanomisajan lisäksi oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30–45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota. Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän.

Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksona ovat kalenterivuodet 2014–2016 yksittäin sekä kumulatiivisesti.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 160 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuosittain ja kumulatiivisesti määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle.

Kalenterivuodelta 2015 tavoitteet täyttyivät ja osakepalkkioita jaettiin ohjelman ehtojen mukaisesti. Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Yhtiössä on määritelty lähipiiriin kuuluvat henkilöt ja siitä pidetään luetteloa. Yhtiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä sekä kyseisten henkilöiden vaikutuspiirissä olevat yhtiöt. Lähipiirin ja heidän vaikutuspiiriin kuuluvien yhtiöiden mahdollisia liiketoimia Martela-konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä seurataan. Vuoden 2015 aikana ei ole ollut olennaisia lähipiiriliiketoimia.

SISÄPIIRIHALLINTO

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015

Tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 8.3.2016 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon viimeistään 25.2.2016 ja ilmoittauduttava viimeistään 3.3.2016 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin, puh. 010 345 5396, sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.2015–31.12.2015 maksettaisiin osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on sillä, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.3.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäiväksi hallitus ehdottaa 17.3.2016.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2016 kolme osavuosikatsausta:

Tammi–maaliskuu (Q1) perjantaina 29.4.2016
Tammi–kesäkuu (Q2) tiistaina 9.8.2016
Tammi–syyskuu (Q3) tiistaina 1.11.2016

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2015 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Hallituksen toimintakertomus

AVAINLUVUT

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 132,8 milj. euroa (2014: 135,9), jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 2,3 prosenttia. Liiketulos vastaavalta ajalta oli 4,1 milj. euroa (0,2) ja tulos osaketta kohden 0,61 (-0,18) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuulta oli 3,9 milj. euroa (6,2). Omavaraisuusaste oli 40,9 prosenttia (38,1) ja nettovelkaantumisaste oli 16,6 prosenttia (33,4). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui 12,1 (0,5) prosenttia.

MARKKINATILANNE

Taloustilanne Suomessa ja Venäjällä säilyi loppuvuonna edelleen haastavana. Sen sijaan Ruotsin ja Puolan yleinen taloudellinen kehitys ja usko sen positiiviseen kehitykseen lähitulevaisuudessa on vahvistunut loppuvuoden 2015 aikana. Vaikka yleinen taloudellinen kehitys on ollut heikkoa Suomessa menneenä vuonna ovat yhtiöt kuitenkin toteuttaneet merkittävässä määrin toimistojen muutosprojekteja. Näihin muutosprojekteihin ja yritysten työympäristöjen elinkaaren hallintaan soveltuvan

Martela Lifecycle -mallin avulla Martela on pystynyt toimimaan menestyksekkäästi myös haastavassa Suomen markkinassa.

Ruotsin ja Puolan vahvistuva talous ei vielä ole merkittävässä määrin näkynyt toimistokalustekysynnässä. Merkittävimmät hankkeet kyseisilläkin markkinoilla ovat monesti edelleen muutos- ja tehostamisprojekteja. Venäjän markkinatilanne jatkui haastavana eikä sen oleteta paranevan lähiaikoina.

Toimistorakentamisen lisäksi oleellisesti Martelan kysyntään vaikuttavat yleinen taloudellinen kehitys sekä yritysten tarve tehostaa toimistojensa käyttöä. Tehostamistarve ajaa monesti tilamuutosprojekteihin, jotka luovat kysyntää Martelalle. Yleisen talouden kehityksen mittarina voitaneen pitää bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutosta, joka Suomessa vuonna 2015 arvioitiin olevan nollatasolla. Vuodelle 2016 useimmat ennustavat BKT:n muutoksen olevan hieman positiivinen, joten sen perusteella voidaan Suomen talouden ennakoida

vähitellen hitaasti elpyvän. Voimakasta elpymistä ei kuitenkaan ole edelleenkään ennakoitavissa lähiaikoina.

KONSERNIRAKENNE

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia katsauskauden aikana.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Liikevaihto Liiketulos

Investoinnit ja poistot

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö International hoitaa Martelan tuotteiden myynnin Puolassa ja Venäjällä sekä maissa, jossa Martelalla ei ole tytäryhtiötä. Merkittävimpiä vientimaita ovat Tanska, Viro, Hollanti, Saksa ja Japani. Yksikön myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta Puolassa ja Venäjällä sekä valtuutettujen maahantuojien kautta muualla. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7 ja Venäjällä 2.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n liiketoiminnat. Muut segmentit liiketulokseen raportoituu myös jakamattomat konsernitoiminnot, tuotantoyksiköt sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja tappiot.

Tulosyksiköille tuotannon ja hankinnat tekee konsernin Customer Supply Management -yksikkö (aikaisemmin nimeltään Supply Chain Management -yksikkö), jolla on logistiikkakeskukset Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa.

MUUTOKSET SEGMENTTIRAPORTOINNISSA 1.1.2016 ALKAEN

Vuoden 2016 alusta lähtien konsernin operatiivista rakennetta ja sisäistä taloudellista raportointia on muokattu siten, että jatkossa konsernissa toimii kaksi tulosyksikköä. Tämä toteutuu siten, että Ruotsi liitetään tulosyksikkö Suomeen ja siten jatkossa raportoidaan tulosyksikkö Suomi ja Ruotsi. Norja siirtyy jatkossa tulosyksikkö Internationaliin ja raportoituu siten jatkossa sen osana. Tulosyksikkö Internationaliin kuuluvat siis jatkossa Norja, Puola, Venäjä ja vienti muihin maihin kuin tytäryhtiömaihin.

LIIKEVAIHTO

Konsernin tammi–joulukuun liikevaihto oli 132,8 milj. euroa (135,9), jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 2,3 prosenttia. Liikevaihto Suomessa kasvoi selkeästi sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että tilikaudella. Suomessa kehitystä vahvisti Martelan työympäristöjen koko elinkaaren hoidon käsittävän mallin toimivuus asiakasyrityksissä. Tulosyksikkö Ruotsissa ja Norjassa saavutettiin viimeisellä neljänneksellä kasvua vaikka koko vuoden liikevaihto jäikin selvästi edellisvuodesta. Tulosyksikkö Internationalin osalta neljäs neljännes jäi hieman edellisvuodesta. Koko vuoden osalta tulosyksikkö Internationalissa tapahtui selvä liikevaihdon

lasku, josta merkittävin osa tuli Venäjältä. Myös Puolan liikevaihto laski hieman. Venäjän kysynnässä ei vaikeasta markkinatilanteesta johtuen odoteta vuonna 2016 merkittävää parannusta.

Tulosyksikkö Suomen liikevaihto kasvoi 10,6 prosenttia. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa liikevaihto pieneni 19,5 prosenttia ja tulosyksikkö Internationalissa 33,3 prosenttia. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutus konsernin liikevaihtoon.

KONSERNIN TULOS

Konsernin liiketulos parani selvästi ja oli 4,1 milj. euroa (0,2), joka oli 3,1 prosenttia (0,1) liikevaihdosta.

Konsernin liiketuloksen selkeä parantuminen johtui pääsääntöisesti tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta pienentyneestä kulurakenteesta. Konsernin kiinteät kulut pienenivät katsauskaudella suunnitellusti edellisvuoteen verrattuna ja samalla voitiin todeta syksyllä 2013 käynnistetyn 6 miljoonan euron säästöohjelman toteutuneen onnistuneesti.

Tulosyksikkö Suomen liiketulos kehittyi myönteisesti katsauskaudella hyvän liikevaihtokehityksen sekä tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Ruotsi ja Norja tulosyksikössä sekä tulosyksikkö Internationalissa viimeisen neljänneksen sekä koko

Tulos/osake ja osingot Velkaantumisaste Omavaraisuusaste

Tulos/osake Osinko/osake (*hallituksen ehdotus)

vuoden liiketulos oli negatiivinen. Negatiivinen tulos oli pääosin seurausta heikosta liikevaihdon kehityksestä. Tulosyksikkö Internationaliin kuuluvassa Puolan yksikössä käynnistettiin lokakuussa tehostamistoimenpiteet, joilla uudistettiin myynnin rakennetta ja pyritään nopeuttamaan Martela Lifecycle strategian jalkauttamista sekä pienentämään yksikön kulutasoa.

Martela käynnisti huhtikuussa 2015 uuden säästöohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa vuositasolla 4 miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2016 loppuun mennessä siten, että ne toteutuvat täysimääräisenä vuonna 2017. Tilikauden loppuun mennessä toteutetut toimenpiteet olivat seuraavat: Huhtikuussa 2015 Martela Oyj:n yhteistoimintaneuvottelut koskien toimihenkilöitä (säästö 1,2 miljoonaa euroa vuositasolla), lokakuussa käynnistetyt Puolan tehostamistoimenpiteet (0,5), Martelan toimitilojen uudelleenjärjestelyt (0,9) euroa ja Kiteen toimipisteen tehostamistoimenpiteet (0,9). Siten tavoitellusta 4 miljoonan säästötavoitteesta on tähän mennessä toteutettu toimenpiteitä, jotka kerryttävät säästöjä yhteensä 3,5 miljoonalla eurolla. Näistä kertyneistä säästöistä vuoden 2015 tulokseen realisoitui noin kolmasosa, vuodelle 2016 toteutuu noin puolet ja loput tulevat realisoitumaan vuoden 2017 aikana. Samalla kuitenkin vuonna 2016 konserni jatkaa panostuksiaan Martela Lifecycle -mallin toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen mikä lisää hieman osaltaan kiinteitä kustannuksia, joten konsernin kustannustaso ei putoa kokonaisuudessaan edellä mainitulla säästösummalla. Suunnittelu säästöohjelman loppujen säästöjen aikaan saamiseksi jatkuu.

Kiinnostus monitilatoimistoratkaisuihin Martelan päämarkkina-alueilla on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen reilun vuoden aikana. Konserni on tuonut monitilatoimistoihin sopivia uusia moderneja ratkaisuja ja jatkaa edelleen panostustaan kykyynsä tarjota entistäkin laadukkaampia kokonaisratkaisuja palveluineen Activity Based Working -kentässä. Konserni on vahvistanut edelläkävijän asemaansa kokonaisratkaisujen toimittajana ja johtavana palvelujentuottajana toimistoihin sekä muihin työympäristöihin.

Tulos ennen veroja oli 3,4 milj. euroa (-0,6) ja tulos verojen jälkeen oli 2,5 milj. euroa (-0,7).

RAHOITUSASEMA

Konsernin rahoitusasema on edelleen vakaa. Liiketoiminnan rahavirta oli hyvä 3,9 milj. euroa (6,2).

Korolliset velat olivat kauden lopussa 11,5 milj. euroa (13,2) ja korollinen nettovelka oli 3,8 milj. euroa (6,8). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli 16,6 prosenttia (33,4) ja omavaraisuusaste oli 40,9 prosenttia (38,1). Nettorahoituskulut olivat -0,7 milj. euroa (-0,8). Rahoitusjärjestelyt sisältävät kovenanttiehdon, jossa tarkastellaan konsernin nettovelkojen suhdetta Ebitdaan (käyttökate) ja omavaraisuusastetta. Tilinpäätöksen laatimishetkellä laskettu tunnusluku täyttää kovenanttiehdon. 31.12.2015 kovenanttiehdon alaisena oli lainoista yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 56,0 milj. euroa (54,2).

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 0,7 milj. euroa (1,7). Investoinnit koostuivat tuotannon korvausinvestoinneista.

Konsernin investoinnit ovat olleet kahtena edellisvuonna suhteellisen matalalla tasolla poistoihin verrattuna. Vuonna 2016 konserni tulee investoimaan suuruusluokkana 2,5 miljoonaa euroa pääpainon ollessa tietojärjestelmien kehittämisessä. Vuonna 2015 konsernin poistot olivat 3,4 miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 622 henkilöä (742), jossa oli vähennystä 16,2 prosenttia. Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 575 (670). Vuonna 2015 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 25,7 milj. euroa (29,2). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

Yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti 1.10.2015 Matti Rantaniemi. Aikaisempi toimitusjohtaja Heikki Martela siirtyi samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajaksi.

TUOTEKEHITYS JA PALVELUT

Martela Lifecycle® -malli

Vuoden 2015 aikana myynnin ja markkinoinnin toimenpiteet keskittyivät Martela Lifecycle® -mallin ympärille, joka on otettu kaikilla kotimarkkinoilla hyvin vastaan. Mallin avulla Martela määrittelee asiakkaalle työympäristön tarpeet, suunnittelee työympäristön, toteuttaa ja ylläpitää sitä. Suomessa kunkin elinkaaren vaiheen palvelut ovat jo pitkälle kehittyneet. Nyt myös Puolassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa pystytään tarjoamaan asiakkaalle lähes koko elinkaari palveluineen. Tuotekehityksen painopiste on ollut vahvasti elinkaaripalveluiden kehittämisessä.

Tuottavat ympäristöt kiinnostavat

Martelan monipuoliset ratkaisut toimistoihin ja oppimisympäristöihin ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Uudet työnteon tavat kiinnostavat sekä mediaa että asiakkaitamme. Tämä on näkynyt vilkastuneena keskusteluna mediassa monitilatoimistoista ja niiden tuomista mahdollisuuksista tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Vuoden aikana on järjestetty useita aiheeseen liittyviä seminaareja, joissa Martela on ollut mukana. Tämän lisäksi Martelan omissa työtiloissa vierailee jatkuvasti asiakasryhmiä tutustumassa entistä tehokkaampiin ja miellyttävämpiin työympäristöihin.

Monitilatoimiston käyttäjälähtöiset kalusteratkaisut

Monitilatoimiston hyvät puolet perustuvat vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja sen myötä parantuvaan viihtyvyyteen. Kalusteiden ja tilasuunnittelun on tuettava monitilatoimistoissa tapahtuvia kohtaamisia. Kohtaamiset taas voivat olla hyvin erilaisia: sattumanvaraisia, rentoja, virallisia, täydellistä keskittymistä vaativia, ympäröivästä hälystä ammentavia. Vastauksena näihin tarpeisiin vuonna 2015 esiteltiin Antti Kotilaisen suunnittelema Nooa-sohvasarja ja Iiro Viljasen suunnitteleman korkeussäädettävän Frankie-neuvottelupöytä. Myös Sola-tuoteperhe täydentyi toivotuilla neuvottelu- ja aulatuoleilla.

Martela toi myös markkinoille uudenlaisen PodWork-työpisteen. Kaikki Pod-tuoteperheen kalusteet sopivat täydellisesti monitilatoimistoihin. Ne tukevat erilaisia työnteon tapoja ja mahdollistavat yksityisen tunnelman työpisteessä, joka voi olla monen eri henkilön käytössä. Tärkeässä roolissa on muotoilu, joka on samaan aikaan avoin ja sopivan suljettu. Pod-tuoteperheeseen kuuluu avoimia ja suljetumpia työpisteitä, kokoontumistila, sohvia ja nojatuoleja, joita yhdistelemällä saadaan aikaiseksi moneen eri tarpeeseen soveltuvia tiloja.

Parempaa käyttökokemusta Martela Dynamicin avulla

Käyttäjälähtöiseen monitilatoimistoon siirtyminen vähentää merkittävästi yrityksen tilantarvetta ja toiminta tehostuu. Käyttötarkoituksen mukaan jaetuilla vyöhykkeillä eri työtehtävissä toimivat saavat itsestään enemmän irti. Kokonaisuutta voidaan täydentää uusilla älyä sisältävillä Dynamic -ratkaisuilla. Dynamic Desk Booking on uusi työpisteen varausjärjestelmä. Dynamic Storage on ratkaisu tilapäiseen säilytystarpeeseen. Dynamic Meeting Booking on helppokäyttöinen sovellus neuvottelutilojen varaamiseen ja vapaiden tilojen löytämiseen. Näillä ratkaisuilla varustetussa toimistossa työskentely on entistä helpompaa ja vaivattomampaa. Dynamic-ratkaisut mahdollistavat niin vapaiden työpisteiden, neuvotteluhuoneiden, säilytystilan kuin työtoverien löytämisen helposti. Myös tilojen ja pöytien varaukset hoituvat näppärästi.

VASTUULLISUUS JA LAATU

Vastuullisuus on tärkeä osa Martelan strategiaa ja toimintaa. Tuemme asiakasyritystemme vastuullisuutta tarjoamalla kestäviä työympäristöratkaisuja koko työympäristön elinkaaren aikana sekä huolehtimalla lopulta myös ylijäävien kalusteiden vastuullisesta kierrätyksestä. Martela Lifecycle -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Vastuulliset työympäristöt toteutetaan käyttäjien tarpeet huomioiden ja käyttäjien hyvinvointia tukien.

Tilamuutoksessa tarpeettomiksi jäävät, hyväkuntoiset, kalusteet toimitetaan Suomessa sijaitsevaan Martela Outlet -keskusvarastoon, josta niitä voi tilata joulukuussa avatun, ensimmäisen kierrätystuotteiden myyntiin keskittyvän verkkokaupan kautta. Martelan Outlet-myymälät tilaavat paikallisen tarpeen mukaan kalusteita keskusvarastosta.

Paikallinen tuotanto ja työllisyys on Martelalle tärkeää. Pyrimme ensisijaisesti luomaan työllisyyttä sinne, missä markkinammekin ovat. Logistisen rakenteen uudelleenorganisoinnin myötä otimme käyttöön konsernin yhtenäiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät kaikissa tuotantomaissamme Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Järjestelmät on sertifioitu standardien ISO 9001 (laatujärjestelmä) ja ISO 14001 (ympäristöjärjestelmä) mukaan. Yhtenäiset järjestelmät tarkoittavat Martelassa jatkuvampaa, tiiviimpää ja yhtenäisempää tapaa toimia, jolloin keskeisimmät laatumittarimme ovat yksiköittäin vertailukelpoisia. Laatumittareita ovat mm. toimitusvarmuus, asiakastyytyväisyys ja reklamaatioiden hallinta.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa Kosakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 ja A-osakkeita on yhteensä 3 550 800 kpl.

Tammi–joulukuun 2015 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ Helsingissä 765 413 kappaletta (745 536), mikä vastaa 21,6 prosenttia (21,0) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,4 milj. euroa (2,4) ja vuoden 2014 lopussa osakkeen arvo oli 2,91 euroa ja vuoden 2015 lopussa 3,53 euroa. Tammi–joulukuun 2015 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 3,58 euroa ja alimmillaan 2,75 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 5,54 euroa (5,02).

OMAT OSAKKEET

Tammi–joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2015 yhteensä 63 147 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,5 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Katsauskauden lopussa 31.12.2015 ulkopuolisella palveluntuottajalla ei ollut hallussaan jakamattomia osakkeita.

VUODEN 2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.3.2015. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2014 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 19.3.2015.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Kirsi Komi, Eero Leskinen, Heikki Martela, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen sekä uutena jäsenenä Eero Martela. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHTyhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Eero Leskisen.

HALLINTO

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015.

Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 22.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa "hallinnointi-osiossa".

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

NÄKYMÄT VUODELLE 2016

Martela-konsernin vuoden 2016 liikevaihdon ja liiketuloksen arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Konsernin liiketulos kertyy normaalista kausivaihtelusta johtuen loppuvuosipainotteisesti.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 maksetaan osinkoa 0,25 eur/ osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 8.3.2016 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Segmenttien liikevaihto

(meur)	Tulosyksikkö Suomi	Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	Tulosyksikkö International	Muut segmentit	Yhteensä
1.1.2015–31.12.2015
Ulkoinen liikevaihto	96,7	20,0	14,9	1,2	132,8
Sisäinen liikevaihto	8,2	0,0	0,4	17,7	26,3
Yhteensä 2015	104,9	20,0	15,3	18,8

1.1.2014–31.12.2014
Ulkoinen liikevaihto	87,5	24,9	22,4	1,2	135,9
Sisäinen liikevaihto	6,6	1,4	2,7	18,3	29,0
Yhteensä 2014	94,1	26,3	25,1	19,5
Ulkoinen liikevaihto, muutos-%	10,6 %	-19,5 %	-33,3 %	-1,6 %	-2,3 %

Tulosyksikkö Puola on yhdistynyt Tulosyksikkö Internationaaliin v. 2015 ja vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Segmenteistä on kerrottu tarkemmin liitetietokohdassa 1.

Henkilöstö keskimäärin alueittain

	2015	2014
Suomi	469	559
Skandinavia	49	62
Puola	93	110
Venäjä	11	11
Konserni yhteensä	622	742

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur)	Liite	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Liikevaihto	1	132 820	135 918
Liiketoiminnan muut tuotot	2	395	1 049
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-725	-741
Materiaalit ja palvelut		-73 668	-73 251
Valmistus omaan käytöön		68	91
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-32 277	-36 258
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 417	-3 764
Muut liiketoiminnan kulut	5	-19 121	-22 888
Liikevoitto (-tappio)		4 075	156
Rahoitustuotot	7	21	28
Rahoituskulut	7	-710	-781
Voitto (-tappio) ennen veroja		3 386	-597
Tuloverot	8	-903	-112
Tilikauden voitto (-tappio)		2 483	-709

Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		253	-72
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		-32	14
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot		-41	-613
Tilikauden laaja tulos yhteensä		2 663	-1 380

Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		2 483	-709

Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		2 663	-1 380

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	0,61	-0,18
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	0,61	-0,18

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Konsernitase

(1 000 eur)	Liite	31.12.2015	31.12.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	4 733	5 481
Aineelliset hyödykkeet	11	8 524	10 499
Myytävissä olevat sijoitukset		55	55
Sijoituskiinteistöt	12	600	600
Laskennalliset verosaamiset	14	381	496
Pitkäaikaiset varat yhteensä		14 293	17 131

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	15	10 655	10 161
Myyntisaamiset	13, 16	21 543	18 105
Lainasaamiset	13, 16	69	274
Siirtosaamiset	13, 16	1 702	2 159
Rahavarat		7 724	6 407
Lyhytaikaiset varat yhteensä		41 693	37 106

Varat yhteensä		55 986	54 237

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

(1 000 eur)	Liite	31.12.2015	31.12.2014
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	17
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		-9	-9
Omat osakkeet *		-673	-1 050
Muuntoerot		-740	-699
Kertyneet voittovarat		15 968	13 962
Oma pääoma yhteensä		22 662	20 320

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	14	758	813
Eläkevelvoitteet	20	574	737
Rahoitusvelat	13, 19	8 388	6 794
Pitkäaikaiset velat yhteensä		9 720	8 344

Lyhytaikaiset velat
Korollinen
Rahoitusvelat	13, 19	2 517	5 671
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		2 517	5 671

Koroton
Saadut ennakot	13, 21	595	961
Ostovelat	13, 21	8 044	7 079
Siirtovelat	13, 21	7 373	7 460
Muut lyhytaikaiset velat	13, 21	5 075	4 402
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		21 087	19 902

Velat yhteensä		33 324	33 917

Oma pääoma, varaukset ja velat yhteensä		55 986	54 237

* Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 17.

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	129 489	139 896
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	354	764
Maksut liiketoiminnan kuluista	-125 229	-133 266
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	4 614	7 394

Maksetut korot	-422	-425
Saadut korot	10	15
Muut rahoituserät	-273	-355
Saadut osingot	0	7
Maksetut verot	-55	-471
Liiketoiminnan rahavirta (A)	3 874	6 165

Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-626	-1 484
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	41	21
Investointien rahavirta (B)	-585	-1 463

Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	11 932	33 500
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-15 262	-34 292
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 231	-2 119
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-405	0
Rahoituksen rahavirta (C)	-1 966	-2 911

Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys +, vähennys -	1 323	1 791

Rahavarat tilikauden alussa	6 407	4 857
Rahavarojen muuntoero	-6	-241
Rahavarat tilikauden lopussa	7 724	6 407

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 eur)
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	7 000	1 116	-9	-1 050	-86	14 602	21 573
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-709	-709
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-613		-613
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittä misestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						-58	-58
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-613	-767	-1 380
Osakeperusteinen palkitseminen						127	127
Oma pääoma 31.12.2014	7 000	1 116	-9	-1 050	-699	13 962	20 320

Oma pääoma 1.1.2015	7 000	1 116	-9	-1 050	-699	13 962	20 320
Laaja tulos
Tilikauden tulos						2 483	2 483
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-41		-41
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittä misestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						221	221
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-41	2 704	2 663
Osakeperusteinen palkitseminen				377		-293	84
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						-354	-354
Ennakonpidätys osingoista						-51	-51
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-405	-405
Oma pääoma 31.12.2015	7 000	1 116	-9	-673	-740	15 968	22 662

Lisäinformaatiota on esitetty liitetiedoissa 17 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ja 18 Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteratkaisujen toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki. Yhtiön A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2015 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilikausi.

Martela-konserni on noudattanut vuoden 2015 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet – Defined Benefit Plans: Employee Contributions: Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013 sekä 2010–2012): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Muilla muutetuilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa sekä arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Martela olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Martela on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se

esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät muuntoerot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät muuntoerot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

TULOUTUSPERIAATTEET

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Tavaroiden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja tuloutetaan tasaerinä kuukausittain vuokrakauden aikana.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten

joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemeno (kauden työsuoritukseen perustuva meno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti. Eläkemeno sisältyy työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu muiden kuin markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

LIIKEVOITTO

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

TULOVEROT

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan yleensä taseeseen täysimääräisinä. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista (1.1.2004). Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:
Lisenssit	3–5 vuotta
IT-ohjelmat	3–10 vuotta
Asiakkuudet	4 vuotta
Tuotemerkit	6 vuotta
Patentit ja muut
vastaavat oikeudet	10 vuotta
Poistot kirjataan tasapoistoina.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUS-HYÖDYKKEET

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 15–30 vuotta Koneet ja kalusto 3–8 vuotta Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita

muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on konsernissa määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineelli-

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

siin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä

kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martelakonserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2015 ja 2014.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon silloin kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat, rahoitusleasing-velat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat).

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

OSAKEPÄÄOMA

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Arvonalentumistestaus

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennetty käypä arvo tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen nettorahavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennallisten verosaamisten määrää arvioitaessa on otettu huomioon johdon tekemät konserniyhtiöiden tulevien tilikausien verotettavaa tuloa koskevat oletukset. Erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti laskennallisiin verosaamisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi konsernin rakennejärjestelyt, verolainsäädännön muutokset (esim. verokantojen muutos tai vähennyskelpoisten vahvistettujen verotuksellisten tappioiden hyödyntämisajan muutos) ja verotussäännösten tulkintojen muutokset. Aiemmalla raportointikaudella kirjattu laskennallinen verosaaminen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi, mikäli kyseisen yksikön ei arvioida kerryttävän riittävästi verotettavaa tuloa, jotta laskennallisen verosaamisen perusteena olevat väliaikaiset erot, kuten vahvistetut verotukselliset tappiot, voidaan hyödyntää.

TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

Martela ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Muutokset IAS 27:ään Erillistilinpäätös – Equity Method in Separate Financial Statements (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardimuutosten myötä yhteisöjen on mahdollista käsitellä tytär-, yhteis- ja osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset erillistilinpäätöksissään pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Martelan konsernitilinpäätökseen.
IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012–2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset

vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.
Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin niiden käyttöönoton yhteydessä.

1. Segmentti-informaatio

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 27.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu pääsääntöisesti jälleenmyyjien

kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön hallinto ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö International hoitaa Martelan tuotteiden myynnin Puolassa ja Venäjällä sekä maissa, joissa Martelalla ei ole tytäryhtiötä. Merkittävimpiä vientimaita ovat Tanska, Viro, Hollanti, Saksa ja Japani. Yksikön myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta Puolassa ja Venäjällä sekä valtuutettujen maahantuojien kautta muualla. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7 ja Venäjällä 2.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n liiketoiminnat. Muut segmentit liiketulokseen raportoituu myös jakamattomat konsernitoiminnot, tuotantoyksiköt sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.

Tulosyksikkö Puola on yhdistynyt Tulosyksikkö Internationaliin 2015 ja esitetään omana segmenttinään. Allaolevassa taulukossa informaatiota on oikaistu vastaavasti v. 2014 osalta.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(1 000 eur)
Segmenttien liikevaihto	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	96 702	87 469
sisäinen	8 214	6 613

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	20 026	24 886
sisäinen	3	1 425

Tulosyksikkö International
ulkoinen	14 905	22 357
sisäinen	398	2 709

Muut segmentit
ulkoinen	1 186	1 206
sisäinen	17 663	18 275

Liikevaihto yhteensä ulkoinen	132 820	135 918

Saadut tuotot tavaroiden myynnistä	117 539	122 536
Saadut tuotot palveluiden myynnistä	15 281	13 382
Yhteensä	132 820	135 918

Segmenttien liiketulos	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Tulosyksikkö Suomi	8 234	2 840
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	-1 457	-398
Tulosyksikkö International	-1 667	-564
Muut segmentit	-1 035	-1 722
Liiketulos yhteensä	4 075	156

Tulosyksikkö International käsittää Martelan Puolan ja Venäjän myyntitoiminnot sekä viennin. Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n liiketoiminnat, jakamattomat konsernitoiminnot, tuotantoyksiköt sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2015	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2015
Suomi	4 731	7 756
Ruotsi	0	202
Muut alueet	2	566
Yhteensä	4 733	8 524

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2014	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2014
Suomi	5 479	9 412
Ruotsi	0	383
Muut alueet	2	704
Yhteensä

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	41	21
Vuokratuotot	39	64
Julkiset avustukset	185	211
Muut liiketoiminnan tuotot	130	753
Yhteensä	395	1 049

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät liiketoimintojen myynneistä saatuja voittoja 374 teur vuonna 2014.

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Palkat ja palkkiot	-25 539	-28 942
Eläkekulut, maksupohjaiset	-4 012	-4 384
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-367	-336
Osakepalkkioina maksettava osuus	-203	-262
Muut henkilösivukulut	-2 156	-2 334
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-32 277	-36 258
Luontoisedut	-471	-383
Yhteensä	-32 748	-36 641

Kannustinjärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -2 151 teur vuonna 2015 ja -1 871 teur vuonna 2014. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 25 Lähipiiritapahtumat. Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetietokohdassa 18 Osakeperusteiset maksut.

Henkilökunta	2015	2014
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	304	376
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	318	366
Henkilökunta keskimäärin, yhteensä	622	742

Henkilökunta vuoden lopussa	575	670

Henkilökunta Suomessa keskimäärin	469	559
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	42	56
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	7	6
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	93	110
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	11	11
Yhteensä	622	742

4. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-796	-941
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-818	-812
Koneet ja kalusto	-1 803	-2 011
Poistot yhteensä	-3 417	-3 764

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Rahdit	-1 909	-2 466
Matkakulut	-1 340	-1 602
Liikekulut	-1 731	-2 085
Tietohallinto	-2 631	-2 956
Markkinointi	-1 585	-2 042
Ajoneuvot	-861	-912
Kiinteistökulut	-4 621	-5 481
Muut kulut	-4 443	-5 344
Yhteensä	-19 121	-22 888

Tilintarkastajan palkkiot	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Tilintarkastus	-114	-109
Muut palvelut	-24	-19
Yhteensä	-138	-128

Tilinpäätöksessä eritellyt tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liikekulut erään.

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 074 teur (-2 775 teur 2014).

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	10	16
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	11	6
Muut rahoitustuotot	0	6
Yhteensä	21	28

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-425	-419
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-10	-68
Muut rahoituskulut	-275	-294
Yhteensä	-710	-781

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-689	-753

Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-488	-333
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	-18	26
Rahoituserien kurssiero	1	-62
Kurssierot yhteensä	-505	-369

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Tilikauden tulovero	-887	-241
Edellisten tilikausien verot	7	-26
Laskennallisten verojen muutos	-23	155
Yhteensä	-903	-112

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Tulos ennen veroja	3 386	-597
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	677	-119
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-27	0
Edellisten tilikausien verot	7	26
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-211	-362
Verovapaat tulot	-3	-24
Vähennyskelvottomat kulut	123	330
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	337	261
Verot tuloslaskelmassa (+ = kulua, - = tuottoa)	903	112

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	2 483	-709
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 092	4 049
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	0,61	-0,18

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä 31.12.2015 tai 31.12.2014.

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)				1.1.2015– 31.12.2015				1.1.2014– 31.12.2014
	Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	9 219	883	0	10 102	9 001	883	200	10 084
Lisäykset	49	0	0	49	218	0	2	220
Vähennykset	0	0	0	0	0	0	-202	-202
Hankintameno 31.12.	9 268	883	0	10 151	9 219	883	0	10 102

Kertyneet poistot 1.1.	-4 621	0	0	-4 621	-3 681	0	0	-3 681
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-796	0	0	-796	-941	0	0	-941
Kurssierot	-1	0	0	-1	1	0	0	1
Kertyneet poistot 31.12.	-5 418	0	0	-5 418	-4 621	0	0	-4 621

Kirjanpitoarvo 1.1.	4 598	883	0	5 481	5 320	883	200	6 403
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 850	883	0	4 733	4 598	883	0	5 481

LIIKEARVO

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2014) liittyy Grundell yrityskauppaan jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Rahavirtaa tuottava yksikkö on kohdistettu kokonaisuudessaan segmenttiin Tulosyksikkö Suomi. Ennakoidut rahavirrat saavutetaan entistä kattavammilla, palveluista ja tuotteista koostuvilla ratkaisuilla sekä jo toteutettujen kannattavuutta kohentavien toimenpiteiden vaikutuksesta. Liikevaihdon kasvua tukee lisäksi Martelan uudistettu strategia joka nostaa palvelut entistä merkittävämpään rooliin konsernin liiketoiminnassa.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvon

arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson, huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Liikearvon testauksessa kasvuksi on arvioitu keskimäärin 1,5 % ja kannattavuudeksi 3,5 %. Testimallin käyttö vaatii arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 11,1 %, (11,3 %), joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Viiden vuoden ennustejakson

jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 1,5 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

ARVONALENTUMISTESTAUKSEN HERKKYYSANALYYSI

Liikearvon alentumistestauksen perusteella liiketoiminnan kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo on 6,5 miljoonaa euroa yli tasearvon. Diskonttauskoron nousu 64 %-yksiköllä tai liikevoittotason jääminen terminaalivuonna 4 %-yksikköä matalammaksi kuin ennakoitu aiheuttaisivat sen, että yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2015–31.12.2015	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	65	24 083	33 322	34	0	57 504
Lisäykset	0	160	504	0	14	678
Vähennykset	0	0	-229	0	-5	-234
Kurssierot	0	25	-174	0	0	-149
Hankintameno 31.12.	65	24 268	33 423	34	9	57 799

Kertyneet poistot 1.1.	0	-19 431	-27 575	0	0	-47 006
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	177	0	0	177
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-818	-1 803	0	0	-2 621
Kurssierot	0	-6	181	0	0	175
Kertyneet poistot 31.12.	0	-20 255	-29 020	0	0	-49 275

Kirjanpitoarvo 1.1.	65	4 652	5 747	34	0	10 499
Kirjanpitoarvo 31.12.	65	4 013	4 403	34	9	8 524

1.1.2014–31.12.2014	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	63	25 512	31 900	34	148	57 657
Lisäykset	0	241	1 858	0	444	2 543
Vähennykset	0	-1 498	-248	0	-592	-2 338
Kurssierot	2	-172	-188	0	0	-358
Hankintameno 31.12.	65	24 083	33 322	34	0	57 504

Kertyneet poistot 1.1.	0	-20 188	-25 702	0	0	-45 890
Vähennysten kertyneet poistot	0	1 470	181	0	0	1 651
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-812	-2 011	0	0	-2 823
Kurssierot	0	99	-43	0	0	56
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 431	-27 575	0	0	-47 006

Kirjanpitoarvo 1.1.	63	5 324	6 198	34	148	11 767
Kirjanpitoarvo 31.12.	65	4 652	5 747	34	0	10 499

	31.12.2015	31.12.2014
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo	2 069	2 848

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasing-sopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2015– 31.12.2015			1.1.2014– 31.12.2014
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 748	666	4 414	3 551	706	4 257
Lisäykset	133	0	133	197	0	197
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	14	14	0	-40	-40
Hankintameno 31.12.	3 881	680	4 561	3 748	666	4 414

Kertyneet poistot 1.1.	-3 510	-518	-4 028	-3 239	-478	-3 717
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-207	-67	-274	-271	-69	-340
Kurssierot	0	-9	-9	0	29	29
Kertyneet poistot 31.12.	-3 717	-594	-4 311	-3 510	-518	-4 028

Kirjanpitoarvo 1.1.	238	148	386	312	228	540
Kirjanpitoarvo 31.12.	164	86	250	238	148	386

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo 31.12.2015 on 600 teur (600 teur 2014). Konserni on luokitellut kaikkien sijoitus-

kiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havannoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.

13. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Hierarkia taso	Liite
2015 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat		55		55	55
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21 612			21 612	21 612		16
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	21 612	55		21 667	21 667

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			8 388	8 388	8 388	2	19
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			2 517	2 517	2 517	2	19
Ostovelat ja muut velat			13 142	13 142	13 142	2	21
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			24 047	24 047	24 047

2014 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat		55		55	55
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18 379			18 379	18 379		16
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	18 379	55		18 434	18 434

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 794	6 794	6 794	2	19
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			5 671	5 671	5 671	2	19
Ostovelat ja muut velat			11 500	11 500	11 500	2	21
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			23 965	23 965	23 965

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Muut rahoitusvarat sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypää arvoa näiden saamisten lyhyen maturiteetin vuoksi.

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Korkotaso ei ole olennaisesti muuttunut.

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty lisätietoja taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät ja velat sekä erät, joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo, jaetaan kolmeen tasoon käypien arvojen hierarkiassa. Käypien arvojen hierarkiatasot perustuvat arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen seuraavasti:

Taso 1: käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin, eli julkisiin noteerauksiin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tason 1 noteerattuihin hintoihin, eli esim. rahavirtojen diskonttaukseen sekä arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Taso 3: tälle tasolle luokitelluille omaisuus- ja velkaerille ei ole saatavilla luotettavaa markkinalähdettä ja näin ollen käyvät arvot eivät perustu markkinatietoihin, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

14. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana	1.1.2015	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	148	0	-32	0	116
Muut väliaikaiset erot	348	-78	0	-5	265
Yhteensä	496	-78	-32	-5	381

Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	594	-66	0	0	528
Muut väliaikaiset erot	219	11	0	0	230
Yhteensä	813	-55	0	0	758

Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-317	-23	-32	-5	-377

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana	1.1.2014	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssierot	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	127	0	21	0	148
Muut väliaikaiset erot	246	112	0	-10	348
Yhteensä	373	112	21	-10	496

Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	660	-66	0	0	594
Muut väliaikaiset erot	186	33	0	0	219
Yhteensä	846	-33	0	0	813

Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-473	145	21	-10	-317

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappioita oli vuoden 2015 tulokset huomioon otettuna n. 7,5 meur (11,4). Näillä tappioilla ei tämän hetkisen tietojen mukaan ole vanhentumisaikaa.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Aineet ja tarvikkeet	6 872	7 952
Keskeneräiset tuotteet	958	1 043
Valmiit tuotteet	2 825	1 166
Yhteensä	10 655	10 161

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -1 549 teur (-1 399 teur 2014).

16. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Myyntisaamiset	21 543	18 105
Lainasaamiset	69	274

Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	569	539
Rojalteista	3	3
Menoennakoista	1 130	1 555
Muista	0	62
Siirtosaamiset yhteensä	1 702	2 159

Saamiset yhteensä	23 314	20 538

17. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7 000 000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä	Yhteensä
1.1.2014	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *
Palautuneet osakkeet
Osakeanti
31.12.2014	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *	43 200			48	329	377
Palautuneet osakkeet
Osakeanti
31.12.2015	4 092 453	7 000	1 116	-673	0	7 443

Martela Oyj omistaa 63 147 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä on 1,5 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista. Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) se kuuluu sidottuun omaan pääomaan eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti ja ylikurssirahastoa voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. Omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta (ml. ao. transaktiomenot). Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 ovat yhteensä 23 032 teur.

18. Osakeperusteiset maksut

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet

2014–2016 yksittäin tai kumulatiivisesti. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä 160 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen

ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

OSAKEPERUSTEISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT TILIKAUDELLA 1.1.2015–31.12.2015

Ohjelma	Osakekannustinjärjestelmä 2014–2016 Yhteensä
Tyyppi		Osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2014	Ansaintajakso 2014–2015	Ansaintajakso 2014–2016	Yhteensä/Juoksu aika painotettu
Liikkeeseenlaskupäivä	3.2.2014	3.2.2014	3.2.2014
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	47 998	56 001	56 001	160 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	3.2.2014	3.2.2014	3.2.2014
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2014	1.1.2014	1.1.2014
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2014	31.12.2015	31.12.2016
Osakkeiden vapautuminen, pvm	15.4.2015	15.4.2016	14.4.2017
Oikeuden syntymäehdot	Liiketulos	Liiketulos	Liiketulos
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	1,3	2,3	3,3	2,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,0	0,3	1,3	0,5
Henkilöitä tilikauden päättyessä	7	6	6
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

Tilikauden tapahtumat 2015	Ansaintajakso 2014	Ansaintajakso 2014–2015	Ansaintajakso 2014–2016	Yhteensä
1.1.2015
Kauden alussa ulkona olevat	43 200	50 401	50 401	144 002
Muutokset kauden aikana
Kaudella myönnetyt	0	0	0	0
Kaudella menetetyt	0	0	0	0
Toimitetetut / Vapautuneet	43 200	0	0	43 200
Kauden lopussa ulkona olevat	0	50 401	50 401	100 802

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilikaudella ei ole myönnetty kannustimia.

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan

Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	202 969
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat	83 919
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2015	124 672

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

19. Rahoitusvelat

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Pitkäaikainen
Pankkilainat	7 295	4 618
Eläkelainat	1 000	2 000
Rahoitusleasing-velat	93	176
Yhteensä	8 388	6 794

Lyhytaikainen
Pankkilainat	1 015	923
Eläkelainat	1 000	1 000
Käytetyt pankkitililimiitit	321	3 500
Rahoitusleasing-velat	181	248
Yhteensä	2 517	5 671

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,88 % (2,00 % 2014). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 22 Rahoitusriskien hallinta.

Osaan yhtiön käytössä oleviin pankkiluottoihin sisällytettiin vuoden 2014 lopussa sekä nettovelkojen ja EBITDA:n (käyttökate) suhteeseen, että omavaraisuusasteeseen sidottu kovenantti. Nettovelkojen suhde EBITDA:aan saa olla enintään 4,0 ja omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 30 %. Tunnuslukua laskettaessa nettovelat lasketaan neljän peräkkäisen vuosineljänneksen keskiarvona ja EBITDA lasketaan neljän edeltävän vuosineljänneksen summana. Jos Martela rikkoo tämän kovenantin, erääntyy luotot heti takaisinmaksettavaksi ellei Martela saa korjatuksi tunnusluvun arvoa seuraavalla neljänneksellä tai rahoittajat luovu oikeudestaan eräännyttää luottoja. 31.12.2015 kovenanttiehdon alaisena oli yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

Katso liitetiedosta 24 lisätietoja annetuista panteista ja vastuusitoumuksista.

Rahoitusleasing-velkojen erääntymisajat	31.12.2015	31.12.2014
Rahoitusleasing-velat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	316	327
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	163	211
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
Yhteensä	479	538

Rahoitusleasing-velat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	181	248
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	93	155
Yli viiden vuoden kuluttua	0	21
Yhteensä	274	424

Kertymätön rahoituskulu	205	114

Rahoitusleasing-velkojen keskikorko oli vuonna 2015 4,5 % ja vuonna 2014 4,1 %.

20. Eläkevelvoitteet

Martelan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat Suomen toimintoja. Järjestelyt on hoidettu pääosin vakuutusyhtiöiden kautta. Ne ovat osittain rahastoituja sekä rahastoimattomia.

Taseessa eläkevelvoitteena esitetään vakuutetuille annettu lupaus ja omaisuueränä vakuutusyhtiöiden vastuulla oleva osuus tästä velvoitteesta. Koska järjestelyihin liittyvät varat ovat osa kyseisten vakuutusyhtiöiden varoja, ne eivät ole eriteltävissä Martelan konsernitilinpäätöksessä.

Vakuutusjärjestelyissä varojen määrä lasketaan käyttäen samaa diskonttauskorkoa kuin eläkevelvoitetta määritettäessä, jolloin diskonttauskoron muutos ei aiheuta merkittävää riskiä. Myöskään elinikäodotteen kasvu ei aiheuta merkittävää riskiä Martelalle, sillä vakuutusyhtiöt kantavat suurimman osan elinikäodotteen kasvun vaikutuksesta.

Etuuspohjainen nettovelka ja sen osatekijät ovat muuttuneet tilikauden aikana seuraavasti:

	Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
	2015	2014	2015	2014	2015	2014
1.1.	3 951	3 070	-3 214	-2 432	737	638
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	248	230			248	230
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno					0	0
Korkokulu tai -tuotto	99	110	-84	-96	15	14
	346	340	-84	-96	263	244
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (–) tai tappio (+)	165	0			165	0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (–) ja tappiot (+)	-59	721			-59	721
Kokemusperusteiset voitot (–) tai tappiot (+)	-623	-181			-623	-181
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä (+/–)			264	-469	264	-469
	-516	540	264	-469	-252	71
Muut erät
Työnantajan maksusuoritukset (+)			-173	-217	-173	-217
	0	0	-173	-217	-173	-217
31.12.	3 781	3 950	-3 207	-3 214	574	736

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin tilikaudella 2016 yhteensä 188 tuhatta euroa.

Herkkyysanalyysit

Seuraava taulukko kuvaa merkittävimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksia etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen ja järjestelyihin liittyviin varoihin.

	Etuuspohjainen velvoite		Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo
Käytetyn oletuksen muutoksen vaikutus	oletus kasvaa	oletus kasvaa	oletus kasvaa	oletus kasvaa
Diskonttauskorko (0,5 prosenttiyksikön muutos)	-8,4 %	-8,3 %	-7,5 %	-7,3 %
Palkkojen nousu (0,5 prosenttiyksikön muutos)	2,2 %	2,2 %	0,0 %	0,0 %
Kuolevuus (5 prosenttiyksikön muutos)	N/A	N/A	N/A	N/A

Järjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 18 vuotta.

21. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Saadut ennakot	595	961
Ostovelat	8 044	7 079

Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 263	4 272
Korot	23	19
Rojaltit	1	104
Menojäämät	3 069	2 143
Muu siirtovelat	17	922
Siirtovelat yhteensä	7 373	7 460

Muut lyhytaikaiset velat	5 075	4 402

	21 087	19 902

22. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia yhtiön tuloksessa ja rahavirroissa, jotka johtuvat valuuttakursseista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa ja tulevissa rahavirroissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

VALUUTTARISKI

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Puolassa ja se altistuu valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski syntyy ulkomaan rahan määräisistä tulevista kassavirroista. Translaatioriski toteutuu kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK, DKK ja PLN. Valuuttojen SEK, NOK, DKK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota tarvittaessa. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konserni ei ole suojannut transaktioriskiä tilikausien 2014 ja 2015 aikana.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä. Yhtiö suojautuu tarvittaessa translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.

Valuuttariskin suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2015 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	27	688	744	879
Ostovelat	-754	-620	-189	-113
Yhteensä	-727	68	555	766

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2014 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK	DKK
Myyntisaamiset	113	676	1 415	285	80
Ostovelat	-459	-594	-202	-84	-17
Yhteensä	-346	82	1 213	201	63

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Herkkyysanalyysi transaktioriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin konsernin tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2015 (2014). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2015
EUR	0	+/- 73
SEK	0	+/- 7
PLN	0	+/- 56
NOK	0	+/- 77
DKK	0	+/- 0

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2014
EUR	0	+/- 35
SEK	0	+/- 8
PLN	0	+/- 121
NOK	0	+/- 20
DKK	0	+/- 6

KORKORISKI

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainasalkkuun. Lainojen duraatio on välillä 1–5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia voidaan tehdä korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2015	31.12.2014
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	274	424

Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	10 631	12 041
Yhteensä	10 905	12 465

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2015
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-106
Herkkyysanalyysi korkoriskeille (teur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2014

Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-120

HINTARISKI

Rahoitusvaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden myyntihinta tilikauden päättymispäivänä on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia ja niiitä ei arvosteta käypään arvoon.

LUOTTORISKI

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja sitä seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään

vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2015	2014
Myytävissä olevat rahoitusvarat	55	55
Laina- ja muut saamiset	21 612	18 379
Rahavarat	7 724	6 407
Yhteensä	29 391	24 841

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2015	2014
Erääntymättömät	17 171	13 666
Erääntynyt 1–30 päivää	3 531	3 520
Erääntynyt 31–60 päivää	294	177
Erääntynyt yli 60 päivää	546	742
Yhteensä	21 542	18 105

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2015	2014
Suomi	15 795	12 570
Skandinavia	3 216	2 481
Euroopan maat	2 194	2 227
Muut alueet	338	827
Yhteensä	21 543	18 105

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Luottotappioita on kirjattu 2015 kuluksi -281 teur (-196 teur 2014) ja ne on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.

MAKSUVALMIUSRISKIT

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa

ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden 2015 lopussa olivat 7 724 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 9 263 teur.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Sopimukseen perustuvat raha-

	virrat erääntyvät seuraavasti:

	2016	2017	2018	2019	2020	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	1 015	5 206	876	813	400	8 310	8 310
Eläkelainat	1 000	1 000	0	0	0	2 000	2 000
Rahoitusleasing-velat	181	93	0	0	0	274	274
Ostovelat	8 044	0	0	0	0	8 044	8 044
Luottolimiitti, limiitin käyttö	321	0	0	0	0	321	321
Lainojen korko- ja takausmaksut	183	177	74	40	8	482
Rahoitusvelat yhteensä	10 744	6 476	950	853	408	19 431
Annetut takaukset *	175	27	0	0	0	202
Yhteensä	10 919	6 503	950	853	408	19 633

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

Rahavarat kauden 2014 lopussa olivat 6 407 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 7 349 teur.

Sopimukseen perustuvat raha-

virrat erääntyvät seuraavasti (v. 2014 lopussa):

						Myö
	2015	2016	2017	2018	2019	hemmin	Yhteensä	Tasearvo
Pankkilainat	923	4 389	180	49	0	0	5 541	5 541
Eläkelainat	1 000	1 000	1 000	0	0	0	3 000	3 000
Rahoitusleasing-velat	320	83	21	0	0	0	424	424
Ostovelat	7 079	0	0	0	0	0	7 079	7 079
Luottolimiitti, limiitin käyttö	3 500	0	0	0	0	0	3 500	3 500
Lainojen korko- ja takausmaksut	142	87	15	0	0	0	244
Rahoitusvelat yhteensä	12 964	5 559	1 216	49	0	0	19 788
Annetut takaukset *	175	175	27	0	0	0	377
Yhteensä	13 139	5 734	1 243	49	0	0	20 165

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella.

Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

	31.12.2015	31.12.2014
Oma pääoma	22 662	20 320
Taseen loppusumma - saadut ennakot	55 390	53 276
Omavaraisuusaste %	40,9	38,1

23. Muut vuokrasopimukset

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	3 157	3 950
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	5 219	6 576
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	8 376	10 526

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2015 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -4 170 teur (-4 923 teur 2014).

24. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2015	31.12.2014
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat ja eläkelainat	10 631	12 041
Annetut kiinteistökiinnitykset	11 768	10 104
Annetut yrityskiinnitykset	15 133	11 894
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	26 905	22 002

Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	376	287
Takaukset muiden puolesta	221	0

25. Lähipiiritapahtumat

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 5,5 % ja äänivallasta 7,9 %.

Konsernin rakenne	Kotimaa	Omistusosuus (%) 31.12.2015	Osuus ääni vallasta (%) 31.12.2015	Myyntiyhtiö	Tuotantoyhtiö
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi			x	x
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100	x	x
Grundell Muuttopalvelut	Suomi	100	100	x
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	x	x
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	x
Martela Sp. z o.o., Varsova	Puola	100	100	x	x
LLC Martela, Moskova	Venäjä	100	100	x

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernissa on määritetty johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi:

Emoyhtiön hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saamat työsuhde-etuudet. Työsuhde-etuuksista esitetyt tiedot ovat suoriteperusteisia. Työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina käsitellään vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka sisältävät sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

(1 000 eur)	2015	2014
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-1 390	-1 296
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0
Osakeperusteiset etuudet	-203	-262
	-1 593	-1 558

Palkat ja palkkiot	2015	2014
Hallituksen jäsenet	-122	-126
Toimitusjohtaja	-309	-330
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	-1 162	-1 102
	-1 593	-1 558

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:	2015	2014

-31,5	-36
-4,5	-18
0	-4,5
-13,5	0
-18	-13,5
-18	-18
-18	-18
-18	-18
-121,5	-126

* hallituksessa 1 Q 2015

** hallituksessa 1Q 2014

*** hallituksessa 2-4Q 2015

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ja eläkesitoumukset	2015	2014
Palkat ja palkkiot	-309	-330
Vapaaehtoiset lisäeläkkeet	-63	-36

Lakisääteinen TyEL palkoista ja palkkioista	-74	-77

Palkat ja palkkiot sisältävät myös osakepalkkiot

Martelan edellisellä toimitusjohtajalla Heikki Martelalla on mahdollisuus siirtyä täysimääräiselle eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta keväällä 2016. Hän ilmoitti käyttävänsä oikeuttaan. Eläke-etuus sisältyy etuuspohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty liitetietojen kohdassa 3. Nykyisellä toimitusjohtajalla irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on irtisanomisajan lisäksi oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen. Toimitusjohtajalla ja konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2014–2016 yksittäin tai kumulatiivisesti. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on 2015 vuoden tulokseen kirjattu tj:n palkkiovarauksena 0 teur (-58 eur 2014) ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkkiovarauksena -203 teur (-204 eur 2014).

Liitetietoja tästä palkitsemisjärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 18 Osakeperäiset maksut.

26. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Martela-konserni 2011–2015		2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto	meur	132,8	135,9	132,3	142,7	130,7
Liikevaihdon muutos	%	-2,3	2,7	-7,3	9,2	20,6
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	35,9	47,8	39,9	41,2	40,9
Suhteessa liikevaihtoon	%	27,0	35,1	30,1	28,8	31,3
Vienti Suomesta	meur	11,1	14,3	10,2	10,4	10,5
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	0,7	1,7	3,0	4,0	6,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	0,5	1,3	2,3	2,8	5,2
Poistot	meur	3,4	3,7	3,6	3,4	2,6
Tutkimus- ja kehitys	meur	2,1	2,8	2,4	2,7	2,4
Suhteessa liikevaihtoon	%	1,6	2,1	1,8	1,9	1,8
Henkilöstö keskimäärin		622	742	770	806	637
Henkilöstön muutos	%	-16,2	-3,6	-4,5	26,5	6,0
Henkilöstö tilikauden lopussa		575	670	767	801	791
Josta Suomessa		430	505	618	634	610

Kannattavuus
Liikevoitto	meur	4,1	0,2	-3,1	-0,9	2,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	3,1	0,1	-2,4	-0,6	2,0
Voitto ennen veroja	meur	3,4	-0,6	-4,6	-1,8	1,9
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,5	-0,4	-3,5	-1,3	1,5
Tilikauden tulos *	meur	2,5	-0,7	-4,2	-2,1	1,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	1,9	-0,5	-3,2	-1,4	1,2
Liikevaihto/henkilö	teur	213,5	183,2	171,8	177,0	205,2
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	11,6	-3,4	-17,4	-7,2	5,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	12,1	0,5	-8,4	-2,7	6,0

Rahoitus ja taloudellinen asema
Taseen loppusumma	meur	56,0	54,2	58,6	64,6	69,7
Oma pääoma	meur	22,7	20,3	21,6	26,4	30,8
Korolliset nettovelat	meur	3,8	6,8	11,2	8,7	-0,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,8	5,0	8,4	5,4	-0,6
Omavaraisuusaste	%	40,9	38,1	37,2	41,4	44,7
Nettovelkaantumisaste	%	16,6	33,4	51,7	32,8	-2,6
Liiketoiminnan kassavirta	meur	3,9	6,2	-0,1	0	1,2
Maksetut osingot	meur	0,4	0,0	0,8	1,8	1,8

* Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

27. Osakekohtaiset tunnusluvut

		2015	2014	2013	2012	2011
Tulos osaketta kohti	EUR	0,61	-0,18	-1,03	-0,51	0,39
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	0,61	-0,18	-1,03	-0,51	0,39
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko *	EUR	0,25	0,10	0,00	0,20	0,45
Osinko/tulos osaketta kohti	%	41,0	-55,6	-	-39,2	115,4
Efektiivinen osinkotuotto	%	7,1	3,4	-	4,0	7,8
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	5,54	5,02	5,33	6,51	7,60
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	3,53	2,91	3,35	5,02	5,79
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Hinta/voittosuhde, P/E luku		5,8	-16,2	-3,3	-9,8	14,8
Osakkeiden markkina-arvo **	MEUR	14,4	11,9	13,6	20,3	23,4

* Hallituksen ehdotus

** K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

28. Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEPÄÄOMA

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2015 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on

samat osinkooikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvoosuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2015	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Suurimmat osakkeenomistajat osake määrän mukaan 31.12.2015	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP-Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6,9	285 000	1,8
Martela Heikki	52 122	130 942	183 064	4,4	1 173 382	7,5
Palsanen Leena	24 486	131 148	155 634	3,7	620 868	4,0
Palsanen Jaakko	1 600	132 140	133 740	3,2	164 140	1,0
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	0	120 000	120 000	2,9	120 000	0,8
Pohjola Vakuutus Oy	0	117 982	117 982	2,8	117 982	0,8
AC Invest Oy	0	116 000	116 000	2,8	116 000	0,7
Martela Matti Tapio	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Lindholm Tuija	43 122	31 841	74 963	1,8	894 281	5,7
Meissa-Capital Oy	0	74 750	74 750	1,8	74 750	0,5
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Nordea Pankki Suomi Oyj, hallintarek.	0	65 186	65 186	1,6	65 186	0,4
Martela Oyj	0	63 147	63 147	1,5	63 147	0,4
Oy Joeston Ltd	0	43 425	43 425	1,0	43 425	0,3
Muut osakkeenomistajat	63 940	1 614 275	1 678 215	40,4	2 893 075	18,5
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 5,5 % osakkeista ja 7,9 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 63 147 kpl A-sarjan osaketta.ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan.

Omien osakkeiden määrä vastaa 1,5 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2015 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet päättämään osakeannista, omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415 560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2015

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
1–500	1 206	70,0	216 993	5,2	227 633	1,5
501–1000	225	13,1	175 650	4,2	179 450	1,1
1001–5000	207	12,0	448 386	10,8	588 986	3,8
yli 5000	86	5,0	3 313 145	79,7	14 642 085	93,6
Yhteensä	1 724	100,0	4 154 174	100,0	15 638 154	99,9
joista hallintarekisteröityjä	5		105 857	2,5	105 857
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	1		1 426	0,0	8 646	0,1
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2015

	Omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	%
Yritykset	74	4,3	994 931	23,9	6 542 931	41,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14	0,8	686 657	16,5	686 657	4,4
Julkisyhteisöt	1	0,1	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	8	0,5	6 317	0,2	6 317	0,0
Kotitaloudet	1 620	94,0	2 099 915	50,5	8 035 895	51,4
Ulkomaiset sijoittajat	7	0,4	30 954	0,7	30 954	0,2
Yhteensä	1 724	100,0	4 154 174	100,0	15 638 154	99,9
joista hallintarekisteröityjä	5		105 857	2,5	105 857
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 426	0,0	8 646	0,1
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Liikevaihto	1	93 591	88 966
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		1 346	-89
Valmistus omaan käyttöön		68	91
Liiketoiminnan muut tuotot	2	349	504
Materiaalit ja palvelut	3	-61 247	-54 578
Henkilöstökulut	4	-17 943	-19 256
Poistot ja arvonalennukset	5	-6 282	-4 707
Liiketoiminnan muut kulut		-10 785	-13 502
Liikevoitto (-tappio)		-903	-2 571
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-416	-449
Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä		-1 319	-3 020
Satunnaiset erät	7	435	284
Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-884	-2 736
Poistoero		198	-357
Tuloverot	8	-849	-60
Tilikauden voitto (-tappio)		-1 535	-3 154

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2015	31.12.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		225	318
Muut pitkävaikutteiset menot		3 812	4 356
		4 037	4 673
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		80	80
Rakennukset ja rakennelmat		2 167	2 250
Koneet ja kalusto		1 228	1 651
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23
		3 498	4 004
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		7 677	7 962
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä		9 571	14 364
Muut osakkeet ja osuudet		15	15
		17 263	22 341

VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		4 716	5 425
Keskeneräiset tuotteet		768	825
Valmiit tuotteet/tavarat		2 402	1 000
Ennakot toimittajilta		468	310
		8 354	7 559
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		0	329

Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		16 622	13 945
Lainasaamiset		2 526	2 886
Siirtosaamiset		1 110	1 137
		20 258	17 968
Rahat ja pankkisaamiset		3 476	2 550
		56 886	59 424

MARTELAN TILINPÄÄTÖS 2015 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

(1 000 eur)	Viite	31.12.2015	31.12.2014
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		24 567	28 455
Tilikauden tulos		-1 535	-3 154
Yhteensä		31 159	33 428

Tilinpäätössiirtojen kertymä	14
Poistoero		159	357
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		7 000	4 200
Eläkelainat		1 000	2 000
Siirtovelat		111	100
		8 111	6 300
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta		800	4 200
Eläkelainat		1 000	1 000
		1 800	5 200
Koroton
Saadut ennakot		199	452
Ostovelat		6 873	6 408
Siirtovelat		4 667	4 619
Muut lyhytaikaiset velat		3 918	2 659
		15 657	14 138
Vieras pääoma yhteensä		25 568	25 638
		56 886	59 424

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	91 363	90 553
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	348	510
Maksut liiketoiminnan kuluista	-89 130	-88 106
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	2 581	2 957
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-412	-332
Maksetut verot	8	-53
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	2 177	2 572
Liiketoiminnan rahavirta (A)	2 177	2 572

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-348	-252
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1	32
Myönnetyt lainat	-16	-996
Lainasaamisten takaisinmaksut	1 116	145
Investointien rahavirta (B)	753	-1 072

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	7 400	4 000
Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut	-11 600	-6 200
Pitkäaikaisten lainojen nostot	3 600	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 000	0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-405	0
Rahoituksen rahavirta (C)	-2 005	-2 200

RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	926	-699

Rahavarat tilikauden alussa 1)	2 550	3 248
Sijoitusten käyvän arvon muutos	0	0
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	3 476	2 550

1) Likvidit varat sisältävät rahat ja pankkisaamiset.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS, Finnish Accounting Standards). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta todettu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin. Tytäryhtiöille myönnetyt valuuttamääräiset pääomalainat käsitellään tytäryhtiösijoituksina eikä niistä kirjata kurssieroa emoyhtiön tilinpäätökseen. Pääomalainoista aiheutuneet kurssierot huomioidaan konsernitilinpäätöksessä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja kertynyt poistoero erillisenä eränä taseessa.

AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN POISTOAJAT

Rakennukset ja rakennelmat 20–30 vuotta Koneet ja kalusto 4–8 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

SIJOITUKSET

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja arvonmuutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahoitusarvopapereihin luokitellaan sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

JOHDANNAISET

Yhtiöllä ei ole käytössään johdannaisia 31.12.2015 tai 31.12.2014.

Tarvittaessa käytettävät yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jääviä nettopositioita. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella jonka aikana ne syntyvät.

TULOVEROT

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan veroon. Emoyhtiö ei kirjaa tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.

LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja, on oikeutettu siirtymään

täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläkejärjestelyihin liittyvät maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen kirjata eläkejärjestelyistä syntyviä muita eläkevelka- tai eläkesaamiseriä kuin näihin liittyvät jaksotuserät.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan.

OMAT OSAKKEET

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno on vähennetty vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkinaalueittain, % liikevaihdosta

	2015	2014
Suomi	90	86
Skandinavia	7	8
Muut	3	6
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2015	2014
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1	1
Vuokratuotot	76	96
Julkiset avustukset	185	209
Muut liiketoiminnan tuotot	87	198
Yhteensä	349	504

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2015	2014
Ostot tilikauden aikana	-53 787	-46 896
Aine- ja tarvikevaraston muutos	708	-373
Ulkopuoliset palvelut	-8 169	-7 308
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-61 247	-54 578

Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	-48	-54
Veroneuvonnasta	-1	-9
Muista palveluista	-23	-11
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-72	-74

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2015	2014
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	-309	-271
Hallituksen palkat ja palkkiot	-122	-126
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	-431	-397
Muut palkat ja palkkiot	-13 882	-15 037
Eläkekulut	-2 854	-3 090
Muut henkilösivukulut	-776	-732
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-17 943	-19 256
Luontaisedut	-407	-308
Yhteensä	-18 349	-19 563

Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	98	118
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	185	205
Henkilökunta keskimäärin yhteensä	283	323

Henkilökunta tilikauden lopussa	263	299

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2015	2014
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-841	-971
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-89	-92
Koneet ja kalusto	-559	-659
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-1 489	-1 723
Arvonalentumiset	-4 793	-2 984
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-6 282	-4 707

Arvonalentumiset 2014 sisältää Martela Sp. z o.o. lainasaamisten alaskirjauksen. Arvonalentumiset 2015 sisältää Martela AB pääomalainasaamisen alaskirjauksen.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2015	2014
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	2	12
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	127	144
Valuuttakurssivoitot	7	5
Muut rahoitustuotot	0	1
Korkokulut	-311	-298
Valuuttakurssitappiot	-7	-67
Muut rahoituskulut	-234	-246
Yhteensä	-416	-449

7. Satunnaiset erät

(1 000 eur)	2015	2014
Satunnaiset tuotot
Konserniavustus	740	284
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	-305	0
Satunnaiset erät yhteensä	435	284

8. Tuloverot

(1 000 eur)	2015	2014
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-857	-33
Edellisten tilikausien verot	7	-27
Yhteensä	-849	-60

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen.

Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut tilikaudella 2015 eikä 2014.

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2015–31.12.2015	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 130	8 039	0	11 168
Lisäykset	49	144	0	193
Hankintameno 31.12.	3 179	8 183	0	11 361
Kertyneet poistot 1.1.	-2 813	-3 683	0	-6 496
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-142	-688	0	-830
Kertyneet poistot 31.12.	-2 955	-4 370	0	-7 325

Kirjanpitoarvo 1.1.	317	4 356	0	4 673
Kirjanpitoarvo 31.12.	224	3 812	0	4 037

1.1.2014–31.12.2014	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 124	7 678	200	11 001
Lisäykset	213	154	0	367
Vähennykset	0	-1	-200	-200
Hankintameno 31.12.	3 130	8 039	0	11 168
Kertyneet poistot 1.1.	-2 734	-2 802	0	-5 536
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-285	-674	0	-959
Kertyneet poistot 31.12.	-2 813	-3 683	0	-6 495

Kirjanpitoarvo 1.1.	390	4 877	200	5 467
Kirjanpitoarvo 31.12.	317	4 356	0	4 673

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2015–31.12.2015	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	80	10 612	11 214	23	0	21 928
Lisäykset	0	5	151	0	0	156
Vähennykset	0	0	-2	0	0	-2
Hankintameno 31.12.	80	10 617	11 362	23	0	22 082
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 362	-9 562	0	0	-17 925
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-88	-572	0	0	-659
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 450	-10 134	0	0	-18 584

Kirjanpitoarvo 1.1.	80	2 250	1 651	23	0	4 004
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	2 167	1 228	23	0	3 498

1.1.2014–31.12.2014	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	80	10 607	11 129	23	8	21 847
Lisäykset	0	5	225	0	234	463
Vähennykset	0	0	-140	0	-242	-382
Hankintameno 31.12.	80	10 612	11 214	23	0	21 928
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 270	-8 998	0	0	-17 268
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	106	0	0	106
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-92	-671	0	0	-763
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 362	-9 562	0	0	-17 925

Kirjanpitoarvo 1.1.	80	2 337	2 132	23	8	4 580
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	2 250	1 651	23	0	4 004

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2015 ovat 1 850 teur (1 850 teur 2014). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2015 oli 806 teur (1 141 teur 2014).

11. Sijoitukset

(1 000 eur)

1.1.2015–31.12.2015	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 677	0	15	9 571	17 263
Tasearvo kauden lopussa	7 677	0	15	9 571	17 263

1.1.2014–31.12.2014	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 962	15	14 324	22 300
Lisäykset	0	0	40	40
Tasearvo kauden lopussa	7 962	15	14 364	22 341

	2 208
Kidex Oy Suomi 100 100 200 2 208 teur
Muuttopalvelu Grundell Oy Suomi 100 100 100 8 teur	4 440
Kiinteistö Oy Ylähanka Suomi 100 100 510 9 teur	8
Martela AB, Bodafors Ruotsi 100 100 50 000 5 000 tsek	550
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö Ruotsi 100 100 12 500 1 250 tsek	132
Martela AS, Oslo Norja 100 100 200 200 tnok	24
Martela Sp. z o.o., Varsova Puola 100 100 3 483 3 483 tpln	135
LLC Martela, Moskova Venäjä 100 100 7 400 trub	180
Yhteensä	7 677

Muut osakkeet ja osuudet: 15

12. Saamiset

(1 000 eur)	2015	2014
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	0	329

Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	1 554	2 469
Lainasaamiset	2 526	2 886
Siirtosaamiset	70	3
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	15 067	11 475
Siirtosaamiset	1 040	1 135
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 258	17 968

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2015	Lukumäärä kpl	Yhteensä €	Osuus osake pääomasta %	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	63 147
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 092 453

Oma pääoma	2015		2014
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vapaa oma pääoma
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	25 301		28 455
Kirjaukset voittovaroihin	0		0
Osingonjako	-405		0
Tilikauden voitto	-1 535		-3 154
Osakejärjestelmän perusteella luovutetut osakkeet *	-329		0
Palautuneet osingot	0		0
Voittovarat 31.12.	23 032		25 301

Oma pääoma yhteensä	31 159		33 428

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 23.032 teur vuonna 2015 (25.301 teur 2014).

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 63 147 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2015 oli 3,53 € /osake (2,91 € 2014), yhteensä 222,9 teur (197 teur 2014).

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta.

Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

14. Poistoero

(1 000 eur)	2015	2014
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	159	357
Yhteensä	159	357

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2015	2014
Lainat rahoituslaitoksilta	7 000	4 200
Eläkelainat	1 000	2 000
Siirtovelat	111	100
Yhteensä	8 111	6 300

Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset	2015	2014
Rahalaitoslainat
Lainat 1.1.	4 200	4 900
Lisäykset	3 600	0
Lyhennykset	-800	-700
Lainat 31.12.	7 000	4 200

Eläkelainat
Lainat 1.1.	2 000	3 200
Lisäykset	0	0
Lyhennykset	-1 000	-1 200
Lainat 31.12.	1 000	2 000

Lyhennykset	2016	2017	2018	2019	2020
Rahoituslaitoslainat	800	5 000	800	800	400
Eläkelainat	1000	1000	0	0	0
Yhteensä	1 800	6 000	800	800	400

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2015	2014
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	2 490	2 193
Siirtovelat konserniyhtiöille	186	173
Muut velat konserniyhtiöille	305
Yhteensä	2 981	2 365

Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	800	4 200
Eläkelainat	1 000	1 000
Saadut ennakot	199	452
Ostovelat	4 382	4 215
Muut lyhytaikaiset velat	3 613	2 659
Siirtovelat	4 482	4 447
Yhteensä	14 476	16 973

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	17 457	19 338

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

2015	2014
2 397	2 458
23	19
0	97
857
1 206	1 117
0	747
4 482	4 439

17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2015	2014
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	7 800	4 900
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 505	5 900
Annetut yrityskiinnitykset	10 359	8 200
Pantatut osakkeet	4	4

Eläkelainat	2 000	3 000
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 204	4 204

Yllämainittuihin velkoihin vakuudeksi annettu kiinnityksiä yhteensä	19 068	18 304

Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	266	277
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	990	1 131
Yhteensä	1 256	1 407

Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	366	663
Myöhemmin maksettavat	535	524
Yhteensä	901	1 187

Vuokravastuut	6 113	6 438

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos = Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa = Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	Tilikaudelta jaettu osinko = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	Osinko / osake x 100 = Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakeantikorjattu osinko / osake = x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	= Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	Tilikauden tulos = x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma = x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 = Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	= Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	= Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 23 031 932,51 euroa, joista tilikauden tappio on -1 535 363,12 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

osinkona jaetaan 0,25 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli 1 023 113,25 euroa
jätetään omaan pääomaan 22 008 819,26 euroa

Helsingissä 3. helmikuuta 2016

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Martela Eero Leskinen Matti Rantaniemi hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Heikki Ala-Ilkka Kirsi Komi Eero Martela

Pinja Metsäranta Yrjö Närhinen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 3. helmikuuta 2016 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen

Tilintarkastuskertomus

MARTELA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILIN-PÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 3. helmikuuta 2016 KPMG OY AB Ari Eskelinen KHT

YHTEYSTIEDOT

Konserniyhtiöt

SUOMI

Martela Oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki

puh. +358 (0)10 345 50 fax. +358 (0)10 345 5744 www.martela.fi

Kidex Oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211 fax. +358 (0)10 345 7244 www.kidex.fi

Muuttopalvelu Grundell Oy

Riihikuja 4 FI-01720 Vantaa puh. +358 (0)10 480 4200 www.martela.fi/yritysmuutot

RUOTSI Martela AB

Brogatan 1 Box 7 SE-57161 Bodafors

puh. +46 380 37 19 00 fax +46 380 37 08 32 www.martela.se

NORJA

Martela AS Drammensveien 130 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no

PUOLA

Martela Sp. z o.o. ul. Przyokopowa 33 PL-01-208 Varsova puh. +48 608 921 100 fax. +48 22/ 836 76 23 www.martela.pl

VENÄJÄ

LLC Martela Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moskova puh. +7 495 775 48 46 www.martela.ru

AI Terminal

Martela Oyj

3326_10-k_2016-02-25_aceac49f-c1b6-4570-a569-330d1e1ec0a1.pdf

vuosikertomus

Sisällysluettelo

VUOSIKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS

MARTELA LYHYESTI

Toimitusjohtajan katsaus

TYÖYMPÄRISTÖ ON MERKITTÄVÄ JOHTAMISEN VÄLINE

VUOSI NUMEROIN

Strategia ja arvot MISSION

STRATEGY

VALUES

Tarjooma

TYÖYMPÄRISTÖTARPEEN MÄÄRITTELY

MARTELA ON YRITYSMUUTTOJEN ASIANTUNTIJA

VÄLTÄ TURHAA JÄTETTÄ!

TYÖYMPÄRISTÖ ÄLYKKÄÄKSI MARTELA DYNAMICIN AVULLA

MIHIN JA MINKÄLAISTA SÄILYTYSTILAA YRITYKSISSÄ TARVITAAN?

MONITILATOIMISTON KALUSTERATKAISUT

MONITILATOIMISTOSSA TYÖPISTEEN ON TUNNUTTAVA KOTOISALTA, VAIKKA SE OLISI USEAMMAN HENKILÖN KÄYTÖSSÄ

NOOA ON YKSILÖLLINEN JA MONIMUOTOINEN

PALAVEREIDEN TASO NOUSEE NAPIN PAINALLUKSELLA

UUDET MALLIT TÄYDENTÄVÄT SOLA-TUOTEPERHEEN

GO WITH THE GOBAG!

FLOW PELASTAA PALAVERIN

CUBE-SARJA TÄYDENTYI NOJATUOLILLA

BIT-ISTUIMET KOULUIHIN

HULLAANNU VÄREISTÄ!

Vastuullisuus

TYÖYMPÄRISTÖN ELINKAAREN HALLINTA MARTELA LIFECYCLE -MALLILLA

LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIT

Martelalaiset

HENKILÖSTÖN TUKEMINEN MUUTOKSESSA ON TÄRKEINTÄ

MARTELA LIFECYCLE -STRATEGIA JALKAUTUU

TYÖHYVINVOINTIA JA TYÖSSÄJAKSAMISTA

Martela markkinoillaan

TULOSYKSIKÖT

Suomi

TALOUSTILANNE VAUHDITTAA TYÖYMPÄRISTÖJEN MUUTOSTA SUOMESSA

Ruotsi

RUOTSI ON EDELLÄKÄVIJÄ UUDESSA TAVASSA TEHDÄ TYÖTÄ

CASE: FRESCATIN YLIOPISTO

Puola

PUOLASSA PALJON MAHDOLLISUUKSIA

CASE: SOPOTEKA MEDIAKIRJASTO

Norja

PALVELULIIKETOIMINTA KEHITTYY NORJASSA

CASE: NORDEAN KIERRÄTYS

Venäjä ja vienti

VENÄJÄN TOIMINTAA ON MUKAUTETTU MARKKINAAN

SKANDINAAVISTA MUOTOILUA VIENTIIN

CASE: KURUMOCHIN LENTOKENTTÄ

Asiakaslähtöinen toimintatapa

Hallinto ja ohjausjärjestelmä 2015

ORGANISAATIO

YHTIÖKOKOUS

OSAKE

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

HALLITUKSEN JÄSENET

PUHEENJOHTAJA

VARAPUHEENJOHTAJA

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

JOHTORYHMÄN JÄSENET

CHIEF EXECUTIVE OFFICER (CEO)

VICE PRESIDENT, CUSTOMER SUPPLY MANAGEMENT

VICE PRESIDENT, HUMAN RESOURCES

CHIEF FINANCIAL OFFICER (CFO)

VICE PRESIDENT, BUSINESS UNIT FINLAND & SWEDEN AND GROUP OFFERING

VICE PRESIDENT, BUSINESS UNIT INTERNATIONAL, GROUP MARKETING AND RESPONSIBILITY

KONSERNIN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

TILINTARKASTUS

SISÄINEN VALVONTA

RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

RISKIT

JOHDON PALKKIOT, ETUISUUDET JA PALKITSEMIS-JÄRJESTELMÄT

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

SISÄPIIRIHALLINTO