AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Exel Composites Oyj

Annual Report Feb 25, 2016

3315_10-k_2016-02-25_257423a0-1881-4ba0-908f-cfcbf4627a49.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

VUOSITILINPÄÄTÖS 2015

AVAINLUVUT 2015

LIIKEVAIHTO ASIAKASTOIMIALAN MUKAAN, MILJ. EUROA

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

TULOS/OSAKE, EUROA

LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN

MUKAAN, MILJ. EUROA

2015 2014 Muutos, %
Eurooppa 63,9 64,6 -1,1
APAC 13,7 11,8 16,1
Muu maailma 2,6 2,9 -10,3
Yhteensä 80,2 79,3 1,2

LIIKEVOITTO,

MILJ. EUROA

*Vuoden 2012 liikevoitto sisälsi -2,5 miljoonan euron arvonalennuksen **Vuoden 2013 liikevoitto sisälsi -0,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä ***Vuoden 2014 liikevoitto sisälsi -0,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä ****Vuoden 2015 liikevoitto sisälsi -0,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuonna 2015 jatkoimme mielenkiintoista matkaa, joka viitoitettiin vuoden 2014 alussa aloittaessani luotsaamaan Exel Compositesia. Jatkoimme kaksi vuotta sitten valitulla kurssilla, jonka tavoitteena on suorituksemme parantaminen ja yhtiömme vieminen kokonaan uudelle tasolle. Aluksen trimmaaminen maailmanluokan yritykseksi vaatii kovaa työtä ja kärsivällisyyttä, samalla pitäen lopulliset tavoitteet kirkkaana mielessä. Tunnen olevani onnekas todetessani, että Exel Compositesin miehistölle tavoitteet ovat selvät ja että olemme ottaneet vuonna 2015 monia askelia tullaksemme aidosti globaaliksi komposiittialan yritykseksi.

Vuoden 2015 alussa Exel Composites alkoi suunnitelmallisesti toteuttaa uutta strategiaa, joka julkistettiin vuoden 2014 lopussa. Uuden kasvustrategian kulmakivet ovat: 1) Kasvun nopeuttaminen Kiinassa, 2) Laajentuminen uusiin sovelluksiin, 3) Aidosti globaalin markkina-aseman luominen sekä 4) Kasvu uusien teknologioiden avulla. Haluamme erottua kilpailijoistamme selkeillä arvolupauksilla, olemalla globaalisti paikallinen, korkealaatuisella palvelulla ja maailmanluokan operaatioilla. Vuonna 2015 edistimme kaikkia näitä strategisia hankkeita vahvistamalla organisaatiotamme, kehittämällä osaamistamme, parantamalla prosessejamme, lisäämällä joustavuutta ja kasvattamalla tuotantokapasiteettia ollaksemme valmiita kasvamaan orgaanisesti ja yritysostojen kautta.

Kiinan ja Itävallan tehdaslaajennukset ovat lupamenettely- ja suunnitteluvaiheessa ja näiden molempien projektien valmistuminen on siirtynyt vuoteen 2017. Yritysostokohteiden kartoittaminen on ollut tärkeässä asemassa johdon agendalla läpi koko vuoden. Laajensimme myyntiverkostoamme edelleen ja panostimme uusille kasvusegmenteille kuten autoteollisuuteen. Operaatioita parannettiin useilla osa-alueilla mukaan lukien toimitusketjun hallinta, työturvallisuus, toimitusvarmuus (OTD) asiakkaille ja uuden globaalin ERP-järjestelmän vaiheittainen käyttöönotto.

Yhtiömme kannattavuus vuonna 2015 ei ollut tyydyttävä. Liiketoiminnan kulujen kasvu, joka pääosin johtui organisaation vahvistamiseen tarvittavista lisäresursseista, heikensi yhtiön kannattavuutta. Lisäksi konsernin liiketoimintavolyymi ja liikevaihto, joka kasvoi vain 1,2 prosenttia 80,2 (79,3) miljoonaan euroon, oli oletettua pienempi, mikä itsessään huononsi kannattavuutta eräiden tehtaiden heikomman käyttöasteen myötä. Joidenkin avainasiakkaiden tilaukset ja loppuasiakkaiden projektit lykkääntyivät toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Ryhdyimme lisätoimenpiteisiin kustannusten kontrolloimiseksi ja myynnin vauhdittamiseksi. Saadut tilaukset alkoivat elpyä vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä ja kasvoivat kolmannen vuosineljänneksen alhaisesta tasosta.

Olemme edistäneet operatiivista tehokkuutta koko konsernissa vuonna 2015. Täysin uudenlaisen työturvallisuuskulttuurin luominen on aloitettu kaikissa yksiköissä. Lean-tuotantojärjestelmät, kuten 5S ja visuaalinen johtaminen, on otettu käyttöön konserninlaajuisesti. Jatkoimme toimia, joilla tehtaiden yleistä järjestystä on parannettu tavoitteena varmistaa entistä tehokkaampi toiminta ja turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Konsernin toimitusvarmuus (OTD) on parantunut merkittävästi vuodesta 2014. Tapaturmista johtuneiden poissaolojen määrä puolittui edellisvuodesta.

Vuonna 2016 yhtiö jatkaa uuden strategiansa toteuttamista keskittyen operatiiviseen tehokkuuteen ja globaalin tuotantokapasiteetin optimointiin. Arvioimme liikevoiton, pois lukien kertaluonteiset erät, kasvavan vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna.

Olen vakuuttunut, että toteuttamalla kasvustrategiaamme onnistumme tavoitteessamme kasvaa komposiittialan lippulaivaksi. Komposiittiosaamisemme yhdistettynä suotuisiin pitkän aikavälin markkinanäkymiin luo hyvän pohjan kannattavalle kasvulle pitkällä tähtäimellä.

Haluan esittää vilpittömät kiitokset työntekijöillemme sitoutuneisuudesta ja kovasta työstä vuonna 2015. Jatketaan ponnisteluja pitämällä pää kylmänä, kädet puhtaina ja sydän lämpimänä! Kiitos myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme erinomaisesta yhteistyöstä ja tuesta.

Helmikuussa 2016

Riku Kytömäki toimitusjohtaja

VUOSITILINPÄÄTÖS 2015

SISÄLLYSLUETTELO

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 6
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 10
KONSERNITASE 11
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 12
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 13
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 14
VIITE 1 Yhtiötiedot 14
VIITE 2 Laatimisperusta 14
VIITE 3 Muutokset laadintaperiaatteissa ja liitetiedoissa 14
VIITE 4 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
15
VIITE 5 Yhteenveto tärkeimmistä laskentaperiaatteista 15
VIITE 6 Segmentti-informaatio 19
VIITE 7 Hankitut liiketoiminnot 20
VIITE 8 Valuuttakurssit 20
VIITE 9 Liiketoiminnan muut tuotot 20
VIITE 10 Liiketoiminnan muut kulut 21
VIITE 11 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 21
VIITE 12 Tutkimus- ja kehittämismenot 21
VIITE 13 Poistot ja arvonalentumiset 21
VIITE 14 Rahoitustuotot 21
VIITE 15 Rahoituskulut 22
VIITE 16 Tuloverot 22
VIITE 17 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 23
VIITE 18 Osakekohtainen tulos 23
VIITE 19 Osakekohtainen osinko 23
VIITE 20 Aineettomat hyödykkeet 24
VIITE 21 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 25
VIITE 22 Muut pitkäaikaiset varat 26
VIITE 23 Vaihto-omaisuus 26
VIITE 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset 26
VIITE 25 Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset 27
VIITE 26 Ostovelat ja muut korottomat velat 27
VIITE 27 Korolliset velat 27
VIITE 28 Arvonalentumistestaus: liikearvo ja aineettomat
hyödykkeet, joilla on rajaton taloudellinen
vaikutusaika
27
VIITE 29 Rahoitusriskien hallinta 28
VIITE 30 Eläkevastuut ja muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
29
VIITE 31 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 30
VIITE 32 Vastuusitoumukset 30
VIITE 33 Osakepääoma 31
VIITE 34 Pitkäaikainen palkitseminen 31
VIITE 35 Voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 32
VIITE 36 Liiketoiminnan rahavirta 32
VIITE 37 Liiketoimet lähipiirin kanssa 32
VIITE 38 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat 33
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 34
EMOYHTIÖN TASE 35
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA 37
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT 38
VIITE 1 Liikevaihto maittain 38
VIITE 2 Henkilöstökulut 38
VIITE 3 Poistot 38
VIITE 4 Liiketoiminnan muut kulut 38
VIITE 5 Rahoitustuotot ja -kulut 39
VIITE 6 Satunnaiset erät 39
VIITE 7 Välittömät verot 39
VIITE 8 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 39
VIITE 9 Emoyhtiön omistamat yritykset 41
VIITE 10 Saamiset 41
VIITE 11 Oma pääoma 41
VIITE 12 Pitkäaikainen vieras pääoma 42
VIITE 13 Lyhytaikainen vieras pääoma 42
VIITE 14 Vastuusitoumukset 42
VIITE 15 Leasingvastuut, vuokravastuut ja muut vastuut 43
VIITE 16 Osakkeenomistuksen jakautuminen 43
VIITE 17 Osakkeenomistajat 43
VIITE 18 Johdon omistus 43
VIITE 19 Osakeanti ja optio-ohjelmat 44
VIITE 20 Kurssikehitys ja vaihto 44
VIITE 21 Konsernin tunnusluvut 45
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 46
VOITONJAKOEHDOTUS 47
TILINTARKASTUSKERTOMUS 48

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Exel Composites on johtava komposiittiteknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittituotteita ja -ratkaisuja vaativiin sovelluksiin. Exel Composites tarjoaa ylivertaisen asiakaskokemuksen jatkuvan innovaation, maailmanluokan operaatioiden sekä pitkäaikaisten kumppanuuksien avulla. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Markkinaympäristö

Markkinaympäristö oli kahtiajakautunut vuonna 2015. Yhtäältä yleiset taloudelliset näkymät Exel Compositesin päämarkkina-alueella, Euroopassa, olivat heikot ja haasteelliset monesta näkökulmasta. Esimerkiksi vienti Euroopan alueelta Venäjälle hiljeni, mikä vaikutti rakennusteollisuuden kysyntään. Toisaalta komposiittirakenteiden yleinen arvolupaus ja edut verrattuna muihin materiaaleihin pysyivät ennallaan: ylivertainen yhdistelmä kestävyyttä, keveyttä, jäykkyyttä ja ruostumattomuutta yhdistettynä moniin muihin tuoteominaisuuksiin kuten erittäin hyvään pinnanlaatuun, sähkönjohtavuuteen tai eristysominaisuuksiin. Haastavissa markkinaolosuhteissa ostokäyttäytymistä ohjaa kuitenkin useasti halukkuus tehdä investointipäätöksiä hyödykkeen ostohinnan perusteella sen sijaan että arvioitaisiin tuotteen elinkaarikustannuksia. Tämä pätee erityisesti silloin, kun metallien hinnat ovat alhaisella tasolla, mikä tekee kilpailusta vielä kovempaa. Samanaikaisesti kysyntä oli edelleen hyvällä tasolla Aasiassa useassa markkinasegmentissä tarjoten hyviä mahdollisuuksia komposiittien markkinapenetraatiolle ja kasvulle, yleisen kasvun ollessa kuitenkin hitaampaa kuin aikaisempina vuosina. Pohjois-Amerikassa investoinnit kemian-, öljy- ja kaasuteollisuuden segmenttiin olivat pienempiä johtuen alhaisesta öljyn hinnasta, mikä vaikutti kyseisen segmentin kysyntään suoraan ja muiden segmenttien, kuten kuljetusvälineteollisuuden, kysyntään epäsuorasti. Kaiken kaikkiaan globaali markkinaympäristö Exel Compositesin tärkeimmissä markkinasegmenteissä oli melko vakaa vuonna 2015.

Vuonna 2016 teollisten investointien odotetaan vähitellen elpyvän Euroopassa. Heikko kysyntä Venäjän markkinoilla vaikuttaa edelleen myös Euroopan rakennusteollisuuteen. Lisäksi eräät infrastruktuuriprojektit odottavat julkisia rahoituspäätöksiä. Tämän vuoksi yhtiö ei odota Euroopan markkinoiden kokonaisuudessaan muuttuvan. Alhainen öljyn hinta vaikuttaa Pohjois-Amerikassa edelleen suoraan kemianteollisuus-, öljy- ja kaasusegmenttiin ja useisiin muihin markkinasegmentteihin epäsuorasti. Aasian ja Tyynenmeren alueella megatrendit kuten kaupungistuminen ja energiatehokkuus toimivat edelleen kasvun vetureina. Energiatehokkuudesta hyötyvät markkinat, erityisesti kuljetusvälineteollisuus, jatkavat kasvuaan. Uusiutuvilla energiamarkkinoilla kuten aurinkoenergiapaneeleissa ja tuuliturbiineissa on nähtävillä joitakin positiivisia merkkejä elpymisestä, mikä kasvattaa komposiittien kysyntää.

Saadut tilaukset ja tilauskanta tammi – joulukuu 2015

Saadut tilaukset kasvoivat vuonna 2015 1,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 83,4 miljoonaan euroon (82,3 miljoonaa euroa vuonna 2014).

Konsernin tilauskanta kasvoi 15,3 (12,8) miljoonaan euroon 31.12.2015.

Liikevaihtokatsaus tammi – joulukuu 2015

Konsernin liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia 80,2 (79,3) miljoonaan euroon. Joidenkin avainasiakkaiden tilaukset ja loppukäyttäjäprojektit lykkääntyivät vuoden 2015 toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Saadut tilaukset alkoivat elpyä neljännellä neljänneksellä ja kasvoivat kolmannen vuosineljänneksen alhaisesta tasosta.

Liikevaihto pieneni suurimmalla maantieteellisellä alueella Euroopassa 1,1 prosenttia 63,9 (64,6) miljoonaan euroon vuoteen 2014 verrattuna. Liikevaihto kasvoi APAC-alueella 16,1 prosenttia 13,7 (11,8) miljoonaan euroon. Liikevaihto pieneni Muu maailma -alueella 10,3 prosenttia 2,6 (2,9) miljoonaan euroon edellisvuoteen verrattuna.

Teollisten sovellusten liikevaihto pieneni 0,3 prosenttia 47,4 (47,5) miljoonaan euroon. Rakentaminen ja infrastruktuuri -asiakastoimialan

liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia 18,4 (17,4) miljoonaan euroon. Muut sovellukset -asiakastoimialan liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia 14,4 (14,3) miljoonaan euroon.

Tuloskehitys

Konsernin liikevoitto tammi – joulukuussa 2015 ei ollut tyydyttävä. Liikevoitto pieneni 4,4 miljoonaan euroon sisältäen -0,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä (8,9 miljoonaa euroa sisältäen -0,5 miljoonan euron arvonalennuksen) ja oli 5,5 (11,2) prosenttia liikevaihdosta. Kertaluonteiset erät, -0,4 miljoonaa euroa, liittyvät yritysostokohteiden kartoittamiseen.

Liiketoiminnan kulujen kasvu, joka pääosin johtuu pitkän aikavälin kasvustrategian toteuttamiseen liittyvistä kuluista, heikensi liikevoittoa. Lisäksi konsernin liiketoimintavolyymi ja liikevaihto, joka kasvoi vain 1,2 prosenttia, oli oletettua pienempi, mikä itsessään huononsi kannattavuutta eräiden tehtaiden heikomman käyttöasteen myötä. Lisäksi toimitusten tuotantokulut kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna.

Australian yksikön kannattavuus oli edelleen epätyydyttävällä tasolla ja korjaavat toimenpiteet jatkuivat. Olemme ryhtyneet lisätoimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 0,2 (0,4) miljoonaa euroa vuonna 2015. Konsernin tulos ennen veroja oli 4,3 (8,5) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 2,8 (5,7) miljoonaa euroa.

Rahoitusasema

Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli +3,4 (+10,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta ennen rahoitusta mutta investointien jälkeen oli -1,0 (6,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 4,3 (4,4) miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnasta kertyneellä rahavirralla. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat olivat 7,9 (8,2) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden poistot tilikauden aikana olivat 2,9 (2,6) miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 54,0 (52,4) miljoonaa euroa. Korollista vierasta pääomaa oli 8,5 (5,6) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 0,6 (-2,6) miljoonaa euroa.

Konsernin oma pääoma oli 30,7 (29,7) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 57,1 (56,9) prosenttia tilikauden lopussa. Nettovelkaantumisaste oli 2,0 (-8,7) prosenttia.

Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,24 (0,48) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2015 oli 12,0 (25,2) prosenttia. Oman pääoman tuotto oli 9,4 (21,7) prosenttia.

Konsernin osingonjako tilikaudelta oli 2,4 (0,0) miljoonaa euroa. Osinko per osake oli 0,20 (0,00) euroa.

Liiketoiminnan kehittäminen ja strategian implementointi

Vuoden 2015 alussa Exel Composites alkoi suunnitelmallisesti toteuttaa uutta strategiaa, joka julkistettiin vuoden 2014 lopussa. Uudelle kasvun tasolle tähtäävän strategian kulmakivet ovat: 1) Kasvun nopeuttaminen Kiinassa, 2) Laajentuminen uusiin sovelluksiin, 3) Aidosti globaalin markkina-aseman luominen sekä 4) Kasvu uusien teknologioiden avulla. Exel Composites haluaa erottua kilpailijoistaan selkeillä arvolupauksilla, olemalla globaalisti paikallinen, korkealaatuisella palvelulla ja maailmanluokan operaatioilla. Vuonna 2015 edistimme strategisia hankkeita vahvistamalla organisaatiotamme, kehittämällä osaamistamme, parantamalla prosessejamme, lisäämällä joustavuutta ja kasvattamalla tuotantokapasiteettia jatkaaksemme kasvua orgaanisesti ja yritysostojen kautta. Yritysostokohteiden kartoittaminen jatkui läpi koko vuoden. Operaatioita parannettiin useilla osa-alueilla mukaan lukien toimitusketjun hallinta, työturvallisuus, toimitusvarmuus (OTD) asiakkaille ja uuden globaalin ERP-järjestelmän vaiheittainen käyttöönotto.

Operatiivista tehokkuutta on edistetty koko konsernissa vuonna 2015. Täysin uudenlaisen työturvallisuuskulttuurin luominen on aloitettu kaikissa yksiköissä. Lean-tuotantojärjestelmät, kuten 5S ja visuaalinen johtaminen, on otettu käyttöön konserninlaajuisesti. Jatkoimme toimia, joilla tehtaiden yleistä järjestystä on parannettu tavoitteena varmistaa

entistä tehokkaampi toiminta ja turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Konsernin toimitusvarmuus (OTD) on parantunut merkittävästi vuodesta 2014. Tapaturmista johtuneiden poissaolojen määrä puolittui edellisvuodesta.

Marraskuussa 2014 hyväksytyn uuden kasvustrategian mukaisesti tehtiin joulukuussa 2014 päätös toimintojen laajentamisesta Nanjingissa Kiinassa vastataksemme kasvaneeseen kysyntään. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Nanjingin yksikön tuotantokapasiteetti. Alkuperäinen arvio laajennusprojektin valmistumisajankohdasta oli vuoden 2016 ensimmäinen vuosipuolisko. Projektiin liittyvien lupien hakeminen ja hankkeen suunnittelu jatkuvat, mutta näemme ettei laajennus valmistu vuoden 2016 aikana.

Helmikuussa 2015 tehtiin päätös toimintojen laajentamisesta Itävallassa. Tämän investoinnin avulla Exel Composites on paremmassa asemassa palvellakseen asiakkaitaan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Laajennusprojektin valmistuminen on viivästetty vuodelle 2017 johtuen päämarkkina-alueemme, Keski-Euroopan, arvioitua heikommasta markkinatilanteesta. Laajennusprojektiin liittyvä maanhankinta ja lupien hakeminen jatkuvat.

Uuden konserninlaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönottoa on jatkettu. Sen käyttöönotto kaikissa liiketoimintayksiköissä tapahtuu asteittain vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 1,9 (1,8) miljoonaa euroa eli 2,3 (2,3) prosenttia liikevaihdosta. Keskeiset projektit liittyivät uusien tuotteiden ja asiakassovellusten kehittämiseen.

Riskienhallinta

Exel Composites Oyj:ssä riskienhallinta on integroitu yhtiön päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen jatkuvaan seuraamiseen sekä osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun.

Hallitus ohjaa yhtiön riskienhallintaa riskienhallintapolitiikan avulla. Lisäksi hallitus tekee riskiarvioinnin osana osavuosikatsauksiin ja tilinpäätöksiin liittyvien asiakirjojen arviointi- ja hyväksymisprosessia. Myös yhtiön julkistamiin tulevaisuudennäkymiin liittyvät riskit arvioidaan.

Operatiivisten riskien hallinta ja seuranta ovat operatiivisen johdon keskeisiä tehtäviä. Riskejä arvioidaan kaikkien liiketoimintaa koskevien päätösten yhteydessä. Tämän lisäksi toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain liiketoiminnan kehitystä sekä lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä liiketoimintayksiköiden johtajien ja controllereiden esityksiin pohjautuen.

Exel Compositesin riskit voidaan jakaa strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja suuronnettomuuksiin liittyviin riskeihin.

Mitä tulee strategisiin riskeihin, yhtiö saa merkittävän osan liikevaihdostaan tietyiltä avainasiakkailta ja markkinasegmenteiltä. Siinä missä yhtiön tuotantokapasiteetti ja kustannusrakenne ovat suunnitellut kasvaville liiketoimintavolyymeille, näiden avainasiakkuuksien tai markkinasegmenttien negatiivinen kehitys saattaisi johtaa Exelin kannattavuuden heikkenemiseen. Pienennämme tätä riskiä läheisellä yhteistyöllä avainasiakkaidemme kanssa. Seuraamme ja ennustamme päämarkkinoidemme ja samalla liiketoimintavolyymiemme kehitystä pystyäksemme mukauttamaan liiketoimintamme ja kustannusrakenteemme ennusteiden mukaisiksi. Lisäksi kehitämme jatkuvasti uusia tuotteita ja sovelluksia rajoittaaksemme riippuvuuttamme yksittäisistä asiakkaista tai markkinasegmenteistä.

Strategisiin riskeihin liittyvät myös yritysostot, missä hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta. Lisäksi alhaisen kysynnän jatkuminen Australian markkinoilla voi edellyttää sellaisia lisätoimenpiteitä, jotka voivat johtaa kertaluonteisiin eriin.

Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyvät tuotekehitykseen ja myyntiin sekä tuotantoon. Exel Compositesin tuotevalikoima on hyvin laaja ja usein asiakaskohtaisesti räätälöity, mikä lisää tuotekehityksen ja tuotannon kompleksisuutta. Sellaisen tuotteen suunnittelu, valmistus ja myynti, joka ei vastaa asiakkaan kanssa sovittuja ominaisuuksia, saattaisi johtaa merkittäviin tappioihin ja vahingonkorvauksiin. Lisäksi ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, itsekehitetyn teknologian suojaaminen, petokset, keskeisten raaka-aineiden saatavuus ja hinnoittelu sekä

pitkäaikaisesta kemikaalialtistuksesta johtuvat terveysongelmat kuuluvat merkittäviin operatiivisiin riskeihin. Huolellisesti laaditut sopimukset, asianmukaiset liiketoimintaprosessit ja työnohjaus ovat keskeisessä roolissa operatiivisten riskien ja vahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan pääasiassa erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.

Suuronnettomuuksien kuten tulipalon tai kemikaalivuodon aiheuttamilta omaisuusvahingoilta ja liiketoiminnan keskeytyksiltä suojaudutaan pääasiallisesti vakuutuksin. Tämän tyyppisiä riskejä myös kartoitetaan säännöllisesti kolmansien osapuolten toimesta, jotka tekevät toimenpide-ehdotuksia riskien toteutumistodennäköisyyden pienentämiseksi.

Osake ja osakekurssi

Exel Compositesin osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teollisuustuotteet ja palvelut –toimialaluokassa.

Joulukuun 2015 lopussa yhtiön osakepääoma oli 2 141 431,74 euroa ja osakkeita oli 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Yhtiön osakepääoma ei muuttunut tilikauden aikana. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita.

Exel Composites ei omistanut omia osakkeita katsauskauden aikana.

Yhtiön osakkeen ylin kurssi oli tilikauden aikana 9,85 (8,80) euroa, alin kurssi 6,32 (5,56) euroa ja päätöskurssi 6,53 (8,39) euroa. Tilikauden keskikurssi oli 8,65 (6,42) euroa.

Osakkeen kokonaistuotto vuonna 2015 oli -21 (46) prosenttia.

Osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 445 252 (5 836 969) kappaletta, mikä vastaa 20,6 (49,1) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo tilikauden päätöskurssilla oli 77,7 (99,8) miljoonaa euroa.

Osakkeenomistajat ja ilmoitukset

Exel Compositesilla oli 2 987 (2 686) osakkeenomistajaa 31.12.2015. Tietoja osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön verkkopalvelussa osoitteessa www.exelcomposites.com.

31.12.2015 toimitusjohtaja ja hallitus omistivat joko suoraan tai epäsuoraan 0,26 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

Exel Compositesin suurin omistaja 31.12.2015 oli Skandinaviska Enskilda Banken AB (hallintarekisteri), jonka omistusosuus oli 19,5 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat Nordea Pankki Suomi Oyj 15,0 prosenttia (hallintarekisteri), Sijoitusrahasto Nordea Fennia Fund 5,1 prosenttia, Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandia 4,0 prosenttia ja OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 3,9 prosenttia.

Exel Compositesille tehtiin kaksi liputusilmoitusta tilikauden aikana.

13.3.2015 Exel Composites vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan Swedbank Robur AB:n omistusosuus Exel Compositesin osakkeista ja äänimäärästä oli ylittänyt 5 prosentin rajan. Swedbank Robur AB:n omistus kasvoi 12.3.2015 tehtyjen osakekauppojen johdosta 703 054 osakkeeseen, joka vastasi 5,9 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

20.5.2015 Exel Composites vastaanotti liputusilmoituksen, jonka mukaan Evli Pankki Oyj:n välillinen omistusosuus Exel Composites Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä oli alittanut 5 prosentin rajan. Evli Pankki Oyj:n omistaman Evli Rahastoyhtiö Oy:n omistus pieneni 19.5.2015 tehtyjen osakekauppojen johdosta 504 786 osakkeeseen, joka vastasi 4,2 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.

Merkittävät lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Konsernilla ja sen lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä ei ollut tilikaudella olennaisia keskinäisiä liiketoimia.

Organisaatio ja henkilöstö

Exel Composites –konsernin palveluksessa 31.12.2015 oli yhteensä 494 (456) henkilöä, joista 213 (205) kotimaassa ja 281 (251) ulkomailla. Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikauden aikana oli 498 (433).

Globaalien funktioiden rakentaminen ja vahvistaminen jatkui vuonna 2015. Organisaatiota vahvistettiin erityisesti myynnissä, tuotekehityksessä ja operaatioissa.

Ympäristö, terveys ja turvallisuus

Konserni kiinnittää edelleen vakavaa huomiota kansallisten ja kansainvälisten lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme. ISO 14001 –ympäristönhallintajärjestelmän käytäntöjä noudatetaan kaikissa konsernin yksiköissä. Exel Compositesilla on merkittävä rooli erilaisissa teollisuusyhdistyksissä kuten EuCIA:ssa (European Composites Industry Association). Näin varmistamme sen, että hallussamme on viimeisin tieto ympäristöasioissa mukaan lukien ympäristöteknologian uutuudet ja uudet määräykset.

Erityistä huomiota kiinnitettiin työterveyteen ja –turvallisuuteen myös vuonna 2015. Ennaltaehkäisevän raportoinnin ja seurannan määrä ja laatu ovat parantuneet merkittävästi. Näiden toimien tulokset ovat nähtävissä poissaoloon johtavien työtapaturmien määrässä, mikä puolittui vuoteen 2014 verrattuna. Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001 oli käytössä valtaosassa konsernin yksiköitä vuonna 2015. Tavoitteena on, että sertifikaatti kattaa kaikki yksiköt vuonna 2016.

Palkitseminen

Koko Exel Compositesin henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkion piirissä. Palkkio maksetaan pääosin työn tuottavuuden perusteella.

Konsernilla on yhtiön toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattuja pitkäaikaisia kannustusohjelmia. Ohjelmien tarkoitus on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.

Helmikuussa 2015 Exel Composites Oyj:n hallitus hyväksyi uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille. Järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 25 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2015 − 2017. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Vuoden 2015 järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2015 − 2017. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018. Ansaintajakson 2015 – 2017 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään 1,5 miljoonaa euroa lisättynä palkkasivukuluilla.

Ohjelmien kustannukset kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan suoriteperiaatteella.

Corporate Governance

Exel Composites julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2015. Sen laadinnassa on noudatettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka astui voimaan 1.10.2010. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Lisätietoja Exel Compositesin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön verkkopalvelusta osoitteesta www.exelcomposites.com.

Vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Exel Composites Oyj:n 26.3.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen siitä, että tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.

Hallitus ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsi 26.3.2015 Heikki Hiltusen, Peter Hofvenstamin, Reima Kerttulan ja Kerstin Lindellin jatkamaan hallituksessa. Matti Hyytiäinen nimitettiin uudeksi hallituksen jäseneksi koska Göran Jönsson ei ollut enää käytettävissä uudelleenvalintaan. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Peter Hofvenstamin.

Vuonna 2015 hallitus kokoontui 9 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96,3 prosenttia. Hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 156 (141) tuhatta euroa vuodelta 2015.

Hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 15 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön maaliskuun 2015 kokouksessa. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.

Exel Compositesin varsinainen yhtiökokous on nimittänyt yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, joka tekee esityksen yhtiökokoukselle seuraavan vuoden hallituksen jäsenistä sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja sekä neljän suurimman osakkeenomistajan valitsemat henkilöt 1.10.2015 omistajaluettelon mukaan. Nimitystoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 Ted Roberts (Nordea) puheenjohtajana, Tuomas Virtala (Danske Capital Finland), Henrik Viktorsson (Alandia Vakuutus), Kalle Saariaho (OP Ryhmä) ja hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam asiantuntijajäsenenä. Toimikunta on kokoontunut viisi kertaa.

Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola yhtiön tilintarkastajaksi.

Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 190 (163) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 123 (51) tuhannella eurolla.

Muutokset konsernin johdossa

Mikko Kettunen nimitettiin Exel Compositesin talous- ja hallintojohtajaksi (SVP, CFO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 13.1.2015. Nimitys astui voimaan 7.4.2015. Mikko Kettunen seurasi tehtävässään Ilkka Silvantoa, joka nimitettiin samalla päivämäärällä strategisista projekteista vastaavaksi johtajaksi (SVP, Strategic Projects) 7.4.2015 alkaen. Ilkka Silvanto jatkaa johtoryhmän jäsenenä ja raportoi edelleen suoraan toimitusjohtajalle.

IFRS-raportoinnin käyttöönotto

Kaikkia 31.12.2015 voimassa olleita IFRS-standardeja sekä niihin liittyviä SIC- ja IFRIC –tulkintoja, jotka koskevat Exel Compositesin liiketoimintaa, on sovellettu laadittaessa vuoden 2015 tilinpäätöstä ja vertailutietoja vuodelta 2014. IFRS-standardeilla, joihin Suomen osakeyhtiölaissa sekä siihen liittyvissä säädöksissä viitataan, tarkoitetaan standardeja ja niiden tulkintoja, jotka on otettu käyttöön EU:n säädöksessä (EC) No 1606/2002. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on laadittu myös Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölakien mukaisesti.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Exel Composites Oyj:n hallitus on hyväksynyt uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille 18.2.2016. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2016 − 2018. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Vuoden 2016 järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2016 − 2018. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2019. Maksettava enimmäispalkkio on enintään 1,0 miljoonaa euroa lisättynä palkkasivukuluilla.

Exel Composites Oyj:n hallitus on tehnyt päätöksen talousraportointikäytännön muuttamisesta 19.2.2016 alkaen. Päätös pohjautuu 28.11.2015 voimaantulleeseen arvopaperimarkkinalain muutokseen. Toisin kuin 17.12.2015 julkaistussa vuoden 2016 talousraportointia

koskevassa pörssitiedotteessa kerrottiin, Exel Composites julkistaa osavuosikatsausten sijaan kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta avainlukuja ja tietoja liiketoiminnan kehittymisestä pörssitiedotteella.

Näkymät vuodelle 2016

Yhtiö jatkaa uuden strategiansa toteuttamista keskittyen operatiiviseen tehokkuuteen ja globaalin tuotantokapasiteetin optimointiin. Liikevoiton, pois lukien kertaluonteiset erät, arvioidaan kasvavan vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna.

Hallituksen esitys osingonjaosta

Exel Composites Oyj:n hallitus on 18.2.2016 tehnyt päätöksen osinkopolitiikan muuttamisesta. Vuosittain osinkona jaetaan vähintään (aiemmin: "noin") 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.

Tilikauden lopussa Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat olivat 13.795 tuhatta euroa, josta tilikauden voitto on 2.624 tuhatta euroa.

Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 maksettaisiin osinkoa 0,22 (0,20) euroa osakkeelta, jolloin osinkosuhde olisi 92,0 prosenttia.

Esitys perustuu hallituksen tekemään arvioon konsernin taloudellisesta tilanteesta ja kyvystä vastata sitoumuksiinsa sekä konsernin tulevaisuuden näkymiin ja investointitarpeisiin. Hallitus pitää esitystä osingonjaosta tasapainoisena ottaen huomioon tulevaisuuden näkymät, investointitarpeet ja konsernin olemassa olevat riskit.

Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 21.3.2016. Mikäli yhtiökokous hyväksyy ehdotuksen, maksetaan osinko osakkaille 30.3.2016.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 31.12.2015 PÄÄTTYNEELTÄ TILIKAUDELTA

1 000 EUR Viite 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
Liikevaihto 6 80 196 79 253
Liiketoiminnan muut tuotot 9 553 707
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -23 1 237
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -29 979 -30 371
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 11 -25 280 -22 691
Poistot 13 -2 894 -2 634
Arvonalentumiset 13 -9 -482
Liiketoiminnan muut kulut 10,12 -18 151 -16 133
Liikevoitto 4 414 8 887
Rahoitustuotot 14 599 402
Rahoituskulut 15 -757 -832
Voitto ennen veroja 4 257 8 457
Tuloverot 16 -1 413 -2 754
Tilikauden tulos 2 844 5 702
Muut laajan tuloslaskelman erät, jotka siirtyvät tuloslaskelmaan
tulevilla tilikausilla
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 16 492 1 370
Muihin laajan tuloslaskelman eriin liittyvät verot 0 0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät, jotka siirtyvät tuloslaskelmaan 492 1 370
tulevilla tilikausilla, verojen jälkeen
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot(+)/tappiot(-)
verovaikutus huomioituna
16 51 -90
Tilikauden laaja tulos yhteensä 3 387 6 983
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 2 844 5 702
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 3 387 6 983
Tulos/osake yhteensä, laimennettu ja laimentamaton 18 0,24 0,48

KONSERNITASE 31.12.2015

1 000 EUR Viite 31.12.2015 31.12.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 20 9 597 9 676
Muut aineettomat hyödykkeet 20 490 686
Aineelliset hyödykkeet 21 14 359 12 533
Muut pitkäaikaiset varat 22 87 74
Laskennalliset verosaamiset 17 383 285
Pitkäaikaiset varat yhteensä 24 916 23 253
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 23 9 670 10 034
Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 11 507 10 906
Rahat ja pankkisaamiset 25 7 874 8 218
Lyhytaikaiset varat yhteensä 29 052 29 158
Varat yhteensä 53 968 52 411
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma 33
Osakepääoma 2 141 2 141
Muut rahastot 106 79
Vapaan oman pääoman rahasto 2 539 2 539
Muuntoerot 4 025 3 534
Kertyneet voittovarat 21 904 21 426
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 30 716 29 720
Oma pääoma yhteensä 30 716 29 720
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat 27,31 3 531 4 623
Pitkäaikaiset korottomat velat 26 553 454
Laskennallinen verovelka 17 629 505
Pitkäaikaiset velat yhteensä 4 713 5 581
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat 27 4 945 1 000
Ostovelat ja muut velat 26 13 562 15 599
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 26 32 512
Lyhytaikaiset velat yhteensä 18 539 17 110
Oma pääoma ja velat yhteensä 53 968 52 411

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

31.12.2015

1 000 EUR Osakepääoma Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto**
Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014 2 141 2 611 2 164 15 924 22 841
Laaja tulos - - 1 370 5 702 7 072
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot+/tappiot
verovaikutus huomioitu
- - - -90 -90
Muut erät - 7 - -7 0
Osingonjako - - - 0 0
Edellisen tilikauden virheen korjaus* - - - -104 -104
Oma pääoma 31.12.2014 2 141 2 618 3 534 21 426 29 720
Oma pääoma 1.1.2015 2 141 2 618 3 534 21 426 29 720
Laaja tulos - - 492 2 844 3 336
Etuuspohjaisten järjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot+/tappiot
verovaikutus huomioitu
- - - 51 51
Muut erät - 27 - -27 0
Osingonjako - - - -2 379 -2 379
Edellisen tilikauden virheen korjaus - - - -11 -11
Oma pääoma 31.12.2015 2 141 2 645 4 025 21 904 30 716

* Exel Composites N.V:n etuuspohjaisen eläkevastuun aikaisempien vuosien vakuutusmatemaattisiin tappioihin liittyvä korjaus.

** Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muita rahastoja 106 (79) tuhatta euroa.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

31.12.2015 PÄÄTTYNEELTÄ TILIKAUDELTA

1 000 EUR Viite 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 2 844 5 702
Oikaisut tilikauden tulokseen 36 5 207 7 425
Käyttöpääoman muutos -2 271 455
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 5 780 13 582
Maksetut korot -80 -167
Saadut korot 52 56
Muut rahoituserät -218 -328
Maksetut verot -2 149 -2 464
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat 3 385 10 679
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -4 295 -4 354
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 0
Investointien nettorahavirrat -4 295 -4 354
Rahavirta ennen rahoitusta -910 6 325
Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 5 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 000 -2 840
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 3 945 -9 700
Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut 0 -5
Ylimääräinen pääomanpalautus 0 0
Maksetut osingot -2 379 0
Rahoituksen nettorahavirrat 566 -7 545
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos -344 -1 220
Rahavarat tilikauden alussa 8 218 9 438
Rahavarat tilikauden lopussa 7 874 8 218

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat tuhansia euroja, ellei muuten ilmoiteta) Exel Composites Oyj:n hallitus on kokouksessaan 18.2.2016 hyväksynyt tämän 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta olevan konser-

VIITE 1 YHTIÖTIEDOT

Exel Composites on johtava komposiittiteknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittituotteita ja -ratkaisuja vaativiin sovelluksiin. Exel Composites tarjoaa ylivertaisen asiakaskokemuksen jatkuvan innovaation, maailmanluokan operaatioiden sekä pitkäaikaisten kumppanuuksien avulla.

Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdol-

VIITE 2 LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia listattuja osakkeita, lyhytaikaisia korkotalletuksia ja velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin ole ilmoitettu.

Standardien noudattaminen

Exel Composites Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS –standardeja sekä SIC- ja IFRIC –tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsolidointiperiaatteet

Exel Compositesin konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Exel Composites Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuosittain 31.12. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimääristä Exel Composites Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Tytäryritykset on yhdistelty siitä päivästä lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetettu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta on lakannut. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan samalla raportointimenetelmällä kuin emoyhtiön tilinpäätös käyttäen yhtenäisiä kirjanpidon säännöksiä.

Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankinta-

VIITE 3 MUUTOKSET LAADINTAPERIAATTEISSA JA LIITETIEDOISSA

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin edellisvuonna.

Alla on listattu sellaiset standardit ja standardimuutokset, jotka on julkaistu konsernin tilipäätöksen julkaisupäivään mennessä, mutta jotka eivät ole vielä astuneet voimaan. Konserni aikoo ottaa nämä standardit ja standardimuutokset käyttöön, kun ne astuvat voimaan, mikäli ne koskevat konsernia. Alustavan analyysin perusteella standardien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konsernin tilinpäätökseen.

Uudet standardit

  • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
  • IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
  • IFRS 16 Vuokrasopimukset

nitilinpäätöksen julkistettavaksi. Lopullisen päätöksen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai hylkäämisestä tekevät yhtiön osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2016.

listavat yrityksen kannattavan kasvun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Compositesin toiminnassa.

Yrityksen tehtaat sijaitsevat Australiassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Kiinassa, Saksassa ja Suomessa. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n Small Cap –ryhmässä Teollisuustuotteet ja palvelut –toimialaluokassa. Yhtiön kotipaikka on Mäntyharju ja sen rekisteröity osoite on Uutelantie 24 B, 52700 Mäntyharju.

hetken käypään arvoon ja vastattavaksi otettuihin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.

Konsernin sisäisistä liiketapahtumista johtuvat tasearvot, tulot ja menot, realisoitumattomat voitot ja tappiot sekä sisäiset osingonjaot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä kokonaan.

Mikäli konserni menettää tytäryhtiön määräysvallan,

  • tytäryhtiön varat ja velat kirjataan pois;
  • vähemmistöosuuksien kirjanpitoarvo kirjataan pois;
  • omaan pääomaan kirjatut kumulatiiviset muuntoerot kirjataan pois;
  • kirjataan saadun vastikkeen käypä arvo;
  • jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon;
  • kirjataan mahdolliset yli- tai alijäämät voittoon tai tappioon;
  • emoyhtiön osuus osuuksista, jotka aiemmin kirjattiin muuhun kokonaistulokseen, kirjataan nyt voittoon tai tappioon.

Exel Composites on aloittavaa IFRS-tasetta laatiessaan soveltanut IFRS 1 –standardin sallimaa helpotusta koskien yritysten yhteenliittymiä. Aikaisemmin hankittujen tytäryhtiöiden varoja ja velkoja ei ole arvostettu takautuvasti käypään arvoon, vaan sisällytetty siirtymäajankohdan taseeseen aikaisemman tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Konsernilla ei ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä.

Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan omasta pääomasta ja esitetään taseessa omana eränään. Samoin se esitetään omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille omistajille kohdentuva osuus kertyneistä tappioista kirjattiin konsernitaseeseen enintään sijoituksen määrään saakka ennen 1.1.2010. Konsernissa ei ollut määräysvallattomia omistajia vuoden 2015 ja 2014 lopussa.

Standardimuutokset

  • IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
  • IFRS 7Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä – Sijoitusyhteisöt: yhdistelypoikkeuksien soveltaminen
  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksissä
  • IFRS 11 Yhteisyrityksen hankinnan käsittely konsernitilinpäätöksessä
  • IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
  • IAS 16 ja 38 Hyväksyttyjä poistomenetelmiä koskeva selvennys

  • IAS 16 ja 41 Maatalous: Useamman kauden aikana satoa tuottavat kasvit

  • IAS 19 Etuuspohjaiset järjestelyt: työntekijöiltä kerätyt maksut
  • IAS 27Erillistilinpäätös Pääomaosuusmenetelmä erillistilinpäätöksissä
  • IAS 34Osavuosikatsaukset

VIITE 4 JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinta saattaa edellyttää harkinnan, arvioiden ja olettamusten käyttöä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin raportointikauden päätyttyä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat tällöin johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Arvonalentumistestausten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Harkinnat

Konserni on solminut kaupallisia vuokrasopimuksia. Arvioituaan näiden järjestelyjen ehdot konserni on määrittänyt, että sille on siirtynyt kaikki omistukselle olennaiset riskit ja edut ja näin ollen se vastaa sopimuksista rahoitusleasingsopimuksina.

Arviot ja olettamukset

Alla arvioidaan sellaisia keskeisiä, tulevaisuutta ja muita epävarmuustekijöitä koskevia olettamuksia tilinpäätöspäivänä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulevana tilikautena.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa viitteitä pysyvien vastaavien arvonalentumisesta. Liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain sekä silloin, kun viitteitä arvonalentumisesta on. Muut pysyvät vastaavat testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.

Kun tehdään käyvän arvon laskelmia, johdon on tehtävä arvioita tulevaisuudessa odotettavista varojen tai kassavirtaa tuottavien yksiköiden

VIITE 5 YHTEENVETO TÄRKEIMMISTÄ LASKENTAPERIAATTEISTA

Yritysten yhteenliittymät ja liikearvo

Yritysten yhteenliittymät 1.1.2009 alkaen

Yritysten yhteenliittymät on kirjattu hankintamenetelmää (acquisition method) käyttäen. Hankintamenot määritetään laskemalla yhteen luovutettu vastike hankintapäivän käypään arvoon arvostettuna sekä mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa. Jokaisessa liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on arvostettava määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan kuluiksi.

Kun konserni ostaa yrityksen, se arvioi siirtyneet rahoitusvarat ja -velat tehdäkseen asianmukaiset luokittelut ja määrittämiset sopimusehtojen, taloudellisten olosuhteiden ja muiden asiaankuuluvien hankinta-ajankohtana vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.

Liikearvoksi kirjataan aluksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää yksilöitävissä olevan ostetun nettovarallisuuden ja siirtyneen nettovelan. Jos vastike on ostetun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypää arvoa pienempi, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

Liikearvo arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten saatu liikearvo jaetaan konsernin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin.

kassavirroista ja valittava soveltuva diskonttokorkokanta kassavirtojen nykyarvojen laskemiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat, pääolettamusten herkkyysanalyysi mukaan lukien, on esitetty kohdassa 28.

Laskennalliset verosaamiset

Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista verotuksessa käyttämättömistä tappioista siinä määrin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota voidaan käyttää tappioita vastaan. Johdon on tehtävä olennaisia tulevan verotettavan tulon tasoon ja ajoitukseen sekä verosuunnittelustrategiaan liittyviä arvioita ja olettamuksia laskennallisen verosaamisen määrittämiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty kohdassa 17.

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset määritetään vakuutusmatemaattisten oletusten perusteella. Vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa määritetään diskonttauskorot, varojen oletettu tuotto, tulevat palkankorotukset, kuolleisuusaste sekä eläkkeiden korotukset tulevaisuudessa. Nämä olettamukset ovat epävarmoja, sillä ne ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvan arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeeseen liittyvistä rahavirroista.

Liiketoimintojen yhdistämiset ennen 31.12.2008

Edellä kuvatuista vaatimuksista poikettiin seuraavasti:

Yritysten yhteenliittymät kirjattiin hankintamenomenetelmää (purchase method) käyttäen. Omaisuuserän hankkimisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot muodostivat osan hankintakustannuksia. Määräysvallattomien omistajien osuus (aikaisemmin käytetty termi vähemmistöosuus) määritettiin suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olleista varoista.

Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnat

Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaavat määrät kertyvät omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän vain, jos myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan. Johdon täytyy olla sitoutunut myyntiin, jonka on voitava odottaa olevan kirjattavissa toteutuneena myyntinä vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta.

Kun aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on luokiteltu myytävinä oleviksi, niihin ei tehdä poistoja eikä arvonalennuksia.

Tuloutusperiaate

Tulot kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja tulot ovat määritettävissä luotettavasti. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Tuotot projekteista, joiden kesto on yli 12 kuukautta ja joiden vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen on oleellinen, tuloutetaan IAS 11 standardin mukaisesti.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttamääräiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kukin konsernin yksikkö määrittelee oman toimintavaluuttansa. Yksiköiden konsernitilinpäätökseen sisällytettävät luvut mitataan kunkin yksikön toimintavaluutassa. Konserni on päättänyt kirjata voitot tai tappiot, jotka johtuvat suorasta konsolidointimenetelmästä, jota konsernissa käytetään konsolidoinnin tekemiseen.

Itsenäisten ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja varat ja velat tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot, jotka syntyvät muuntamisesta, on kirjattu muun laajan tuloksen eränä omaan pääomaan. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kyseiseen ulkomaiseen yksikköön liittyvä muu laajan tuloksen erä kirjataan tuloslaskelmaan.

1.1.2005 jälkeen tehdyt ulkomaisten yksiköiden hankinnat ja niistä syntyvä liikearvo sekä kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetkellä kunkin yksikön toimintavaluutassa toteutumispäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muunnettu takaisin toimintavaluutan raportointihetken kurssiin.

Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kursseja. Muut ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon ulkomaan rahassa, muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkisaamisten kurssierot sisältyvät rahoituseriin.

Aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alustavassa kirjauksessa niiden hankintahintaan. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintahinnaksi katsotaan käypä arvo hankintahetkenä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Sisäisesti tuotettuja aineettomia hyödykkeitä, pois luettuna taseeseen aktivoidut kehityskustannukset, ei aktivoida, vaan kustannukset näkyvät sen vuoden tilinpäätöksessä, jona ne syntyivät.

Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on joko rajallinen tai rajaton.

Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään poistoja niiden taloudellisen vaikutusajan aikana, ja niiden arvonalentumista arvioidaan aina kun on viitteitä siitä, että niiden arvo on voinut alentua.

Aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Kehitysmenot 3 – 5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3 – 8 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3 – 8 vuotta
Asiakassuhteet 10 vuotta

Aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajaton, ei tehdä poistoja, vaan niiden arvonalentumista arvioidaan vuosittain joko yksitellen tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehittämishankkeista aiheutuneet menot, jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tasapoistoina tuotteen kaupallisen tuotannon aloittamisajankohdasta alkaen niiden vaikutusaikana, kuitenkin enintään viiden vuoden aikana. Vuosina 2015 ja 2014 ei taseeseen ole merkitty kehitysmenoja.

Tietokoneohjelmat

Tietokoneohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan yleensä suoraan kuluksi. Menot, jotka parantavat tai laajentavat tietokoneohjelmistojen suorituskykyä niin, että se tulee alkuperäistä tasoa korkeammaksi, käsitellään omaisuuserän parannuksena ja lisätään ohjelmiston alkuperäiseen hankintamenoon. Taseeseen merkityt tietokoneohjelmistojen kehittämismenot kirjataan kuluksi tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Patenttien, tavaramerkkien ja lisenssien hankintamenot merkitään taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvilla suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla.

Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenosta sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana jäännösarvoon asti. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muilta osin poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:

Rakennukset 5 – 20 vuotta
Koneet 5 – 15 vuotta
Kalusto 3 – 5 vuotta

Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, sen kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi. Kooltaan merkittävien nykyaikaistus- ja parannushankkeiden menot merkitään taseeseen, jos on todennäköistä, että niistä koituva taloudellinen hyöty ylittää omaisuudesta alun perin saataviksi arvioidut tuotot. Nykyaikaistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin hyödykkeiden jäljellä olevan taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" –standardin mukaisesti.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja kun kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Kuluun liittyvät avustukset tuloutetaan vaikutusaikanaan samalla kaudella, jolle vastaava kulu kirjataan. Kun avustus liittyy hyödykkeeseen, se määritetään ennakkomaksuksi ja kirjataan tuloslaskelmaan kyseisen hyödykkeen odotetun taloudellisen vaikutusajan aikana yhtä suurissa vuosierissä.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot, jotka liittyvät suoranaisesti sellaisen omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai valmistamiseen, jonka käyttö- tai myyntikuntoon saattamiseen kuluu vääjäämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän menoja. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan sen jakson kuluiksi, jona ne syntyvät. Vieraan pääoman menot muodostuvat koroista ja muista menoista, joita yhteisölle aiheutuu varojen lainaamisesta. Vuoden 2014 tai 2015 päättyessä konsernilla ei ollut varoja, joiden osalta vieraan pääoman menot olisi aktivoitu.

Rahoitusvarat

IAS 39 –standardissa rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoiksi ja saamisiksi, eräpäivään saakka pidettäviksi sijoituksiksi, myytävissä oleviksi sijoituksiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvaransa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Kaikki rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään välittömät transaktiomenot sellaisten sijoitusten tapauksessa, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin rahoitusvaroihin sisältyy käteistä ja lyhytaikaisia talletuksia, myyntisaamisia ja muita saamisia, noteerattuja ja noteeraamattomia rahoitusvälineitä sekä rahoitusjohdannaisia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä sekä korollisia sijoituksia jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen eräpäivään saakka pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen vähennettynä arvonalentumistappiolla. Konsernilla ei ollut 31.12.2015 ja 31.12.2014 päättyneinä vuosina eräpäivään saakka pidettäviä sijoituksia.

"Myytävissä oleviin sijoituksiin" kuuluu osakkeita ja velkakirjoja. Myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset ovat niitä, joita ei ole luokiteltu pidettäväksi kaupankäyntitarkoituksessa eikä kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tähän luokkaan kuuluvat velkakirjat ovat velkakirjoja, joita on tarkoitus pitää toistaiseksi ja jotka voidaan myydä likviditeettitarpeiden vuoksi tai vastauksena markkinaolosuhteiden muutoksiin. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, niin että toteutumattomat voitot tai tappiot kirjataan muuksi laajan tuloksen eräksi myytävissä olevien sijoitusten rahastoon, siihen asti kunnes sijoitus kirjataan pois taseesta. Tällöin kertynyt voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muuksi tuotoksi tai määritellään arvonalentumiseksi. Kertynyt tappio kirjataan tuloslaskelmaan rahoitusmenoiksi ja poistetaan myytävissä olevien sijoitusten rahastosta.

Rahoitusomaisuuserä kirjataan pois taseesta, kun

  • oikeus saada kassavirtaa kyseisestä omaisuuserästä on päättynyt
  • konserni on siirtänyt oikeuden saada kassavirtaa omaisuuserästä tai on hyväksynyt velvoitteen maksaa saatu kassavirta täysimääräisesti ilman huomattavaa viivettä kolmannelle osapuolelle läpimenojärjestelyn (pass-through arrangement) mukaisesti.

Rahavarat ja lyhytaikaiset pankkitalletukset

Taseessa rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat rahasta ja pankkisaamisista sekä lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joilla on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.

Rahat ja pankkisaamiset merkitään taseessa alkuperäiseen arvoonsa.

Rahoitusvelat

IAS 39 –standardissa rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, lainoiksi taikka tehokkaassa suojauksessa suojausinstrumenteiksi tarkoitetuiksi johdannaisiksi. Konserni luokittelee rahoitusvelkansa niiden alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Kaikki rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypään arvoon, johon lisätään lainojen tapauksessa välittömät transaktiokustannukset. Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluu ostovelkoja ja muita korottomia velkoja, pankkitilien luottolimiittejä, anto- ja ottolainoja sekä rahoitusjohdannaisia.

Rahoitusleasingvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmissä tilinpäätöksissä kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni ei sovella IAS 39 –standardin tarkoittamaa suojauslaskentaa. Siten kaikki arvonmuutokset johdannaissopimuksista kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernilla on korkojohdannaisia, joilla pitkäaikaisia rahoitusvelkoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, sekä valuuttatermiinijohdannaisia. Johdannaiset on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Johdannaiset merkitään taseen siirtovelkoihin ja siirtosaamisiin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaisen yhtiön omaan pääomaan kohdistuva suojaus kirjataan omaan pääomaan samalla tavoin kuin oman pääoman muuntoero. Vuosina 2015 ja 2014 konserni ei suojannut ulkomaisiin yksikköihin tekemiään nettosijoituksia.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai

rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo taikka sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Se määritetään omaisuuseräkohtaisesti, paitsi jos omaisuuserän tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippuvaisia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tuottamista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaan määrään.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset hyödykkeet.

Jatkuvien toimintojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka vastaavat alentuneen omaisuuserän toimintoa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Rahoitusomaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta, joka johtuu yhdestä tai useammasta omaisuuserän alkuperäisen kirjauksen jälkeisestä tapahtumasta, on objektiivista näyttöä ja että kyseinen tappiotapahtuma on vaikuttanut arvioihin rahoitusomaisuuserän tulevista rahavirroista, jotka ovat luotettavasti arvioitavissa.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka vastaa pienempää seuraavista: vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo. Jokainen leasingmaksu jaetaan lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. Koron osuus maksuista merkitään kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista aineellisista käyttöomaisuus-hyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä säilyy vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut merkitään tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niissä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotto kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, työsuorituksesta johtuvista välittömistä menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista, mutta se ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvona käytetään arvioitua myyntihintaa normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisiä laskuja vastaavaan määrään.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen merkittävästi ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Kaikkien yli 90 päivän ikäisten myyntisaatavien kassavirta arvioidaan nollaksi. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeisiin tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Osakepääoma

Kantaosakkeet sisältyvät omaan pääomaan. Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuun ottamatta yritysfuusioita esitetään saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa.

Verot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen.

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Väliaikaisia eroja syntyy ensisijaisesti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, hankittujen yritysten hankintahetken taseiden käypiin arvoihin arvostuksesta, eläkkeitä ja muita eläkkeelle jäämisen jälkeisiä etuuksia koskevista varauksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.

Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti kun tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai pääkohdittain säädettyjä verokantoja.

Tulot, menot ja omaisuuserät kirjataan arvonlisäverottomina,

  • paitsi kun omaisuuden tai palvelujen ostamisesta aiheutunutta arvonlisäveroa ei saada takaisin veroviranomaisilta
  • lukuun ottamatta saamisia ja velkoja, jotka esitetään arvonlisäverollisina.

Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konsernilla on eri maissa erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät yleensä henkilöstön palvelusajan ja tietyn ajanjakson palkan perusteella. Eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelmiä.

Etuuspohjaisissa järjestelmissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Vastuu määritellään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkevastuun nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona maturiteetiltaan eläkevelvoitteen maturiteettia vastaavien joukkovelkakirjalainojen tai valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle perustuen vuosittain tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot käsitellään kokonaisuudessaan tilikauden muun laajan tuloksen eränä.

Maksupohjaisissa järjestelmissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus koskee.

Pitkäaikainen palkitseminen

Konsernilla on yhtiön toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattuja pitkäaikaisia kannustusohjelmia. Ohjelmien tarkoitus on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.

Vuoden 2012 järjestelmä päättyi 2014. Ohjelman perusteella osallistujille hankittiin bruttomääräisesti 20.048 kappaletta osakkeita vuonna 2015. Yhtiöllä on osallistujille annettuihin osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan. Ohjelman rahamääräisestä osasta ei maksettu palkkiota.

Yhtiöllä oli 31.12.2015 kolme pitkäaikaista kannustusohjelmaa:

Vuoden 2013 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu 20:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2013 − 2015. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2013 − 2015 maksetaan vuonna 2016 ja sen enimmäismäärä on miljoona euroa.

Vuoden 2014 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2014 − 2016. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2017 ja sen enimmäismäärä on miljoona euroa.

Vuoden 2015 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 25:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2015 − 2017. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018 ja sen enimmäismäärä on 1,5 miljoonaa euroa.

Ollakseen oikeutettu yllä kuvattujen vuosien 2013, 2014 ja 2015 ohjelmien palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä muun kuin eläkkeellesiirtymisen vuoksi tai mikäli hallitus ei toisin päätä.

VIITE 6 SEGMENTTI-INFORMAATIO

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon ja maantieteellisen aluejaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Ohjelmien kustannukset kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti sekä edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Mikäli konserni odottaa varauksen tulevan katetuksi, saatava korvaus merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauksen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.

Henkilöstön oikeus vuosilomaan ja pitkään palvelusaikaan perustuvaan lomaan merkitään kirjanpitoon oikeuden syntyessä. Kirjattava varaus vastaa velvoitetta, joka koskee raportointipäivään mennessä suoritettuun työhön perustuvaa vuosilomaa ja pitkään palvelusaikaan perustuvaa lomaa.

Konserni kirjaa tappiollisten sopimusten varalta varauksen, jos sopimuksen odotettavissa olevat hyödyt ovat pienemmät kuin sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät kustannukset.

Konserni kirjaa merkittävistä projektitoimituksista varauksen, joka kattaa sopimuksen mukaisen tuotteiden korjaukseen tai vaihtoon liittyvät kustannukset takuuaikana.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen ja virallisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Osingonjako

Konsernin osingonjako kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa huomioon laimentava vaikutus, joka olisi kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttamisella osakkeiksi. Osakeoptioiden vaikutusta huomioitaessa lasketaan se osakemäärä, joka olisi ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahallisen arvon perusteella voitu hankkia markkinahintaan, ja näin saadaan määritetyksi vastikkeettomien osakkeiden määrä, joka lisätään ulkona oleviin osakkeisiin. Tilikauden tulosta ei oikaista, koska osakkeiden kokonaismäärä on lisätty vain niillä osakkeilla, jotka on oletettu lasketun liikkeelle vastikkeettomina.

Liiketoimintasegmentit

Konsernilla on yksi liiketoimintasegmentti, Exel Composites.

Maantieteellinen informaatio

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Eurooppa, APAC (Australia, Tyynen valtameren alue) ja muu maailma. Maantieteellisten alueiden osalta liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Myynti konsernin ulkopuolelle asiakkaan sijainnin mukaan

1 000 EUR 2015 2014
Eurooppa 63 896 64 562
APAC 13 712 11 760
Muu maailma 2 588 2 931
Yhteensä 80 196 79 253

Suurimman asiakkaan liikevaihto vuonna 2015 oli 17 293 (18 551 vuonna 2014) tuhatta euroa.

Varat yhteensä maantieteellisen sijainnin mukaan

1 000 EUR 2015 2014
Eurooppa 30 212 29 754
APAC 15 190 14 154
Muu maailma 0 0
Yhteensä 45 402 43 908
Investoinnit maantieteellisen sijainnin mukaan
1 000 EUR 2015 2014
Eurooppa 3 607 3 489
APAC 688 865
Muu maailma 0 0
Yhteensä 4 295 4 354

VIITE 7 HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Konserni ei hankkinut liiketoimintoja vuosina 2015 eikä 2014.

VIITE 8 VALUUTTAKURSSIT

Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja raportointivaluuttana ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen, kun taas varat ja velat on muunnettu raportointipäivän kurssiin. Raportointipäivän muuntokursseina on käytetty Euroopan keskuspankin julkaisemia tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Keskimääräiset kurssit on laskettu Euroopan keskuspankin julkaisemien kuukausien keskikurssien keskiarvona. Käytetyt päävaluuttojen muuntokurssit ovat seuraavat:

Keskikurssi Keskikurssi Tilinpäätös
päivän kurssi
Tilinpäätös
päivän kurssi
Maa Valuutta 2015 2014 2015 2014
Australia AUD 1,47650 1,47250 1,49900 1,48290
Iso-Britannia GBP 0,72602 0,80647 0,73799 0,77890
Kiina RMB 6,97319 8,20373 7,09100 7,53580
Ruotsi SEK 9,35401 9,09660 9,18780 9,39300
USA USD 1,10963 1,32890 1,09260 1,21410

VIITE 9 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR 2015 2014
Vuokratuotot 20 18
Muut liiketoiminnan tuotot 533 689
Nettovoitto pysyvien vastaavien myynnistä 0 0
Yhteensä 553 707

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät Exel Sportsin lisenssisopimustuottoja 0,2 (0,4) miljoonaa euroa ja julkisia avustuksia 0,3 (0,2) miljoonaa euroa.

VIITE 10 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR 2015 2014
Vuokrakulut 1 239 1 034
Muut liiketoiminnan kulut 16 913 15 099
Yhteensä 18 151 16 133

Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat 190 (163) tuhatta euroa. Muita tilintarkastusyhteisön suorittamia palveluja ostettiin 123 (51) tuhannella eurolla.

VIITE 11 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 EUR 2015 2014
Palkat 20 837 18 662
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 2 339 2 061
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt 14 11
Muut henkilösivukulut 2 090 1 957
Yhteensä 25 280 22 691
Henkilöstö 2015 2014
Henkilöstö keskimäärin 498 433

VIITE 12 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 850 tuhatta euroa vuonna 2015 (1 837 tuhatta euroa vuonna 2014). Kulut sisältyvät tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

VIITE 13 POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR 2015 2014
Aineettomat hyödykkeet 293 339
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset 283 264
Koneet ja laitteet 2 317 2 030
Yhteensä 2 894 2 634
Arvonalennukset käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR 2015 2014
Aineettomat hyödykkeet 0 132
Liikearvo 0 0
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet 9 8
Rakennukset 0 0
Koneet ja laitteet 0 342
Yhteensä 9 482

VIITE 14 RAHOITUSTUOTOT

1 000 EUR 2015 2014
Korkotuotot lainoista ja saatavista 52 56
Osinkotuotot 1 1
Valuuttakurssivoitot 501 340
Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) 4 0
Muut rahoitustuotot 41 4
Rahoitustuotot yhteensä 599 402

VIITE 15 RAHOITUSKULUT

1 000 EUR 2015 2014
Korkokulut veloista 77 154
Korkomenot rahoitusleasingsopimuksista 0 0
Valuuttakurssitappiot 571 529
Tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) 0 38
Muut rahoituskulut 109 112
Rahoituskulut yhteensä 757 832

Myynnin kurssierot (kurssivoitto 44 tuhatta euroa) ja ostojen kurssierot (kurssitappio -1 tuhatta euroa) on kirjattu tulosvaikutteisesti asianomaisille myynti- ja ostotileille.

VIITE 16 TULOVEROT

Tilikauden kuluksi kirjattu tulovero koostui pääasiallisesti seuraavista osatekijöistä 31.12.2015 ja 31.12.2014 päättyneiltä vuosilta:

1 000 EUR 2015 2014
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 1 273 2 159
Edellisten tilikausien verot 146 58
Laskennalliset verot -6 537
Tuloslaskelmassa ilmoitetut tuloverot yhteensä 1 413 2 754

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2015,

1 000 EUR Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 492 0 492
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot(+)/tappiot(-) 78 -26 51
Yhteensä 570 -26 543

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2014,

1 000 EUR Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 1 370 0 1 370
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot(+)/tappiot(-) -133 43 -90
Yhteensä 1 237 43 1 280

Verokulun ja kirjanpidon tuloksen täsmäytyslaskelma kerrottuna Suomessa sovellettavalla verokannalla 31.12.2015 ja 31.12.2014 päättyneiltä vuosilta on seuraava:

Tuloveron täsmäytyslaskelma, 1 000 EUR 2015 2014
Kirjanpidon tulos ennen veroja 4 257 8 457
Suomen lakisääteisen verokannan 20 % vuonna 2015 ja vuonna 2014 mukaan laskettu vero 851 1 691
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero -3 318
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot 10 121
Muut 555 624
Tuloverot yhteensä 1 413 2 754
Efektiivinen verokanta 33,2 32,6

VIITE 17 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset,
1 000 EUR
1.1.2015 Kirjattu
tulolaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Kurssierot 31.12.2015
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 1 3 - - 4
Tappiot 74 - - -1 73
Muut väliaikaiset erot 559 117 -26 6 656
Netotettu laskennallisista veroveloista -349 -1 - - -350
Laskennallinen verosaaminen netto 285 119 -26 5 383
Laskennalliset verovelat,
1 000 EUR
1.1.2015 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Kurssierot 31.12.2015
Kertyneet poistoerot - -3 - - -3
Muut väliaikaiset erot 854 126 - 2 982
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta -349 -1 - - -350
Laskennallinen verovelka netto 505 122 - 2 629
Laskennalliset verosaamiset,
1 000 EUR
1.1.2014 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Kurssierot 31.12.2014
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 2 -1 - - 1
Tappiot 215 -141 - - 74
Muut väliaikaiset erot 810 -367 80 36 559
Netotettu laskennallisista veroveloista -386 37 - - -349
Laskennallinen verosaaminen netto 641 -472 80 36 285
Laskennalliset verovelat,
1 000 EUR
1.1.2014 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Kurssierot 31.12.2014
Kertyneet poistoerot - - - - -
Muut väliaikaiset erot 826 28 -16 16 854
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta -386 37 - - -349
Laskennallinen verovelka netto 440 65 -16 16 505

Suoraan omaan pääomaan on kirjattu aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia laskennallisten verojen eriä. Konsernilla oli 31.12.2015 verotuksellisia nettotappioita 3 686 (2 431) tuhatta euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista 73 (74) tuhatta euroa, joilla voidaan tasata tulevien veronalaisten voittojen verotusta yhtiöissä, joissa tappiot syntyivät.

VIITE 18 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Exel Compositesin osakkeilla ei ole laimennusvaikutusta.

2015 2014
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhatta euroa) 2 844 5 702
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 11 897 11 897
Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,24 0,48

VIITE 19 OSAKEKOHTAINEN OSINKO

26.3.2015 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus siitä, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

27.3.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotus siitä, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Tilinpäätöksen jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 maksetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta.

VIITE 20 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Konsernissa ei ole sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.

Liikearvo, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 14 559 14 363
Lisäykset 0 0
Kurssierot -88 196
Hankintameno 31.12. 14 471 14 559
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -4 882 -4 969
Arvonalentumiset 0 0
Kurssierot 10 87
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -4 872 -4 882
Kirjanpitoarvo 1.1. 9 676 9 393
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 597 9 676
Aineettomat oikeudet, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 5 215 5 084
Lisäykset 11 15
Vähennykset 0 0
Siirrot erien välillä 0 0
Kurssierot -36 116
Hankintameno 31.12. 5 190 5 215
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -4 959 -4 510
Poistot -151 -220
Arvonalentumiset 0 -132
Vähennykset 0 0
Kurssierot 36 -97
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -5 074 -4 959
Kirjanpitoarvo 1.1. 255 573
Kirjanpitoarvo 31.12. 116 255
Muut pitkävaikutteiset menot, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 3 671 3 468
Lisäykset 77 86
Vähennykset 0 0
Siirrot erien välillä 9 117
Muuntoerot 0 0
Hankintameno 31.12. 3 757 3 671
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -3 240 -3 121
Poistot -143 -119
Vähennykset 0 0
Muuntoerot 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -3 383 -3 240
Kirjanpitoarvo 1.1. 431 348
Kirjanpitoarvo 31.12. 374 431

VIITE 21 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 928 860
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Siirto erien välillä 0 0
Kurssierot 50 68
Hankintameno 31.12. 978 928
Arvonalentumiset -238 -229
Muuntoerot -33 -19
Kirjanpitoarvo 1.1. 682 640
Kirjanpitoarvo 31.12. 708 682
Rakennukset ja rakennelmat, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 7 511 7 140
Lisäykset 123 95
Vähennykset 0 0
Siirto erien välillä 29 91
Kurssierot 112 184
Hankintameno 31.12. 7 775 7 511
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -5 017 -4 687
Poistot -283 -264
Arvonalentumiset 0 0
Vähennykset 0 0
Muuntoerot -36 -66
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -5 336 -5 017
Kirjanpitoarvo 1.1. 2 494 2 453
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 440 2 494
Koneet ja kalusto, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 44 970 40 832
Lisäykset 2 789 3 303
Vähennykset -51 -88
Siirrot erien välillä 243 686
Kurssierot 341 237
Hankintameno 31.12. 48 292 44 970
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -36 488 -34 046
Poistot -2 317 -2 026
Arvonalentumiset 0 -342
Vähennykset 0 13
Muuntoerot -166 -86
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -38 971 -36 488
Kirjanpitoarvo 1.1. 8 481 6 784
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 321 8 481
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 875 914
Lisäykset 1295 855
Siirrot erien välillä -281 -894
Vähennykset 0 0
Kurssierot 0 0
Hankintameno 31.12. 1 889 875
Kirjanpitoarvo 1.1. 875 914
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 889 875
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet 2015 2014
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1 810 1 810
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Kurssierot 0 0
Hankintameno 31.12. 1 810 1 810
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 810 -1 806
Poistot 0 -4
Arvonalentumiset 0 0
Vähennykset 0 0
Kurssierot 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 810 -1 810
Kirjanpitoarvo 1.1. 0 4
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0

Konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.

VIITE 22 MUUT PITKÄAIKAISET VARAT

Muut pitkäaikaiset varat koostuvat pääasiassa liittymismaksuista ja puhelinosakkeista.

1 000 EUR 2015 2014
Tasearvo 1.1. 74 70
Vähennykset 0 0
Käyvän arvon muutos 14 4
Tasearvo 31.12. 87 74

VIITE 23 VAIHTO-OMAISUUS

1 000 EUR 2015 2014
Aineet ja tarvikkeet 4 968 5 327
Keskeneräiset tuotteet 914 911
Valmiit tuotteet 3 788 3 796
Vaihto-omaisuus yhteensä 9 670 10 034

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,7 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2014).

VIITE 24 MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR 2015 2014
Myyntisaamiset 10 156 9 664
Siirtosaamiset 624 288
Muut saamiset 727 954
Saamiset yhteensä 11 507 10 906

Vuoden 2015 aikana kirjattiin myyntisaamisista luottotappiota -57 tuhatta euroa (135 tuhatta euroa vuonna 2014) koostuen realisoituneista luottotappioista, yhteensä 95 tuhatta euroa (2 tuhatta euroa vuonna 2014), sekä luottotappiovarauksesta, yhteensä -152 tuhatta euroa (133 tuhatta euroa vuonna 2014), jossa on huomioitu kaikki yli 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset.

31.12.2015 myyntisaamisten ikäjakautuma oli seuraava (luvut tuhansia euroja):

Erääntyneiden ikäjakauma
Eräänty
Yhteensä mättömät <30 pv 30 – 60 pv 61 – 90 pv
2015 10 156 6 629 2 649 583 297
2014 9 664 6 575 2 523 467 99

Kaikki yli 90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset on poistettu ja tuloslaskelmaan on tehty vastaava varaus.

VIITE 25 RAHAVARAT JA LYHYTAIKAISET TALLETUKSET

Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä, joiden määrä oli 7 874 (8 218) tuhatta euroa.

VIITE 26 OSTOVELAT JA MUUT KOROTTOMAT VELAT

1 000 EUR 2015 2014
Ostovelat 7 453 8 675
Siirtovelat 5 072 6 270
Ennakkomaksut 140 172
Muut korottomat velat 929 995
Pitkäaikaiset korottomat velat 553 454
Yhteensä 14 147 16 564

VIITE 27 KOROLLISET VELAT

Pitkäaikaiset korolliset velat, 1 000 EUR 2015 2014
Tasearvot Tasearvot
Lainat rahoituslaitoksilta 3 000 4 000
Eläkelainat 531 623
Rahoitusleasingvelat 0 0
Yhteensä 3 531 4 623
Lyhytaikaiset korolliset velat, 1 000 EUR 2015 2014
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 3 945 0
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus (lyhennykset) 1 000 1 000
Rahoitusleasingvelat 0 0
Yhteensä 4 945 1 000
Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen, 1 000 EUR 2015 2014
2014 0
2015 1 000
2016 1 000 1 000
2017 1 000 1 000
2018 1 000 1 000
2019 1 000 1 000
2020 0 0
Myöhemmin 0 0
Yhteensä 4 000 5 000

Pitkäaikaisista veloista 2 400 tuhatta euroa (3 000 tuhatta euroa vuonna 2014) on koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi.

VIITE 28 ARVONALENTUMISTESTAUS: LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, JOILLA ON RAJATON TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA

Liiketoimintoja yhdistämällä saatu liikearvo on peräisin seuraavista liiketoimintayksiköistä:

Liikearvon jakautuminen, 1 000 EUR 2015 2014
Suomi 135 135
Saksa 1 305 1 305
Belgia 209 209
Itävalta 688 688
Exel Composites –konserni 7 261 7 340
Yhteensä 9 597 9 676

Arvonalentumistestaus tehdään vuosittain liikearvolle ja rajattoman taloudellisen vaikutusajan omaaville aineettomille hyödykkeille. Exel Composites –konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä rajattoman vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä.

Seuraavat oletukset vaikuttavat käyttöarvolaskelmaan voimakkaimmin:

  • myyntikate
  • diskonttokorot
  • kasvuvauhdit, joita käytetään kassavirtojen ekstrapoloimiseen budjettikauden jälkeen.

Konserni noudattaa liikearvon arvonalentumistestauksessa ns. kaksivaiheista menettelyä, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvo testataan ensin sekä sen jälkeen konsernin liikearvo. Konserni on kohdistanut liikearvoa sekä konsernitasolle että pienemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen taseen kirjanpitoarvoon.

Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvon avulla, joka muodostuu nykyhetkeen diskontatuista tulevaisuudessa saatavista rahavirroista. Rahavirtoja kos-

VIITE 29 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisilta vaikutuksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja varainhankintariski sekä luottoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuuttalainoja, korko-optioita ja koronvaihto-sopimuksia.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Euron (EUR) lisäksi merkittävimmät valuutat ovat Australian dollari (AUD), Ison-Britannian punta (GBP), Yhdysvaltain dollari (USD) sekä

Konsernin oman pääoman positio päävaluutoissa oli seuraava:

kevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon laatimille seuraavan viiden vuoden ennusteille. Tämän jälkeen pitkän aikavälin arviot perustuvat 3 (3) prosentin vuosittaiseen kasvuun. Bruttokatetason on ennusteissa arvioitu säilyvän keskimäärin nykytasolla.

Diskonttokorot on määritetty liiketoimintayksikölle erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritelty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Pääoman keskimääräiskustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin tavoitteellinen pääomarakenne sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja vaihteli rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen 9,0 – 13,7 (10,5 – 18,0) prosentin välillä.

Arvonalentumistestin perusteella kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat tasearvot.

Herkkyysanalyysi

Johto arvioi, että jos konsernin liikevaihto laskee yli 9 (7) prosenttia syntyy tilanne, jossa kerrytettävissä oleva kassavirta alittaisi vastaavat tasearvot. Vaihtoehtoisesti myyntikatteen pitää alentua yli 4 (4) prosenttiyksikköä tai diskonttokoron nousta yli 21 (28) prosenttiin.

Kiinan renminbi (RMB). Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on liiketoiminnan tuloksen ja oman pääoman suojaaminen valuuttakurssien vaihteluilta.

Laskutusvaluuttana käytetään vain joko yksikön toimintavaluuttaa tai vientikaupassa yleisesti käytössä olevia valuuttoja. Tytäryhtiöiden valuuttavirrat suojataan yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön toimintavaluuttaa vastaan. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien valuuttariskiensä suojaamisesta.

Valuuttapositiota tarkastellaan nettomääräisenä valuutoittain pääsääntöisesti vuoden tähtäimellä. Valuuttavirtoja suojataan termiinisopimuksilla ja optiojärjestelyillä. Konsernin transaktiopositio on USD:ssa ja sen määrä oli 2,5 miljoonaa dollaria vuoden 2015 lopussa.

Nettosijoitus 31.12.2015 31.12.2014
AUD 5 899 7 377
GBP 7 705 6 947
RMB 6 114 5 603

Kaikkien muiden muuttujien ollessa vakioita altistuu konserni päävaluutoille seuraavasti:

31.12.2015 AUD GBP RMB
Kurssin vahvistuminen euroa vastaan 5 % 5 % 5 %
Vaikutus tulokseen ennen veroja euroissa
Vaikutus omaan pääomaan euroissa 295 385 306
31.12.2014 AUD GBP RMB
Kurssin vahvistuminen euroa vastaan 5 % 5 % 5 %
Vaikutus tulokseen ennen veroja euroissa
Vaikutus omaan pääomaan euroissa 369 347 280

Korkoriski

Konsernin lainavaluutat ovat konserniyhtiöiden toimintavaluutoissa. Korollisten velkojen nimellisarvot jakaantuivat 31.12.2015 valuutoittain seuraavasti:

Valuutta Määrä
1 000 EUR
%
EUR 4 000 100

Pitkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, mutta ne on osittain suojattu korkoriskiä vastaan muuttamalla koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo oli 2 400 tuhatta euroa ja joissa konserni maksaa 0,63 prosenttia kiinteää korkoa. Konserni ei käytä suojauslaskentaa koronvaihto- tai optiosopimuksissa.

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkokannassa vaikuttaa vuoden 2015 lopun tilanteen mukaan 85 tuhatta euroa tulokseen (56 tuhatta euroa vuonna 2014).

Likviditeetti- ja varainhankintariski

Konserni pyrkii säilyttämään hyvän likviditeetin kaikissa olosuhteissa ja optimoimaan likvidien varojen käytön liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on minimoida nettokorkokulut ja pankkikustannukset. Kassavaroja sijoitetaan vain kohteisiin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Kassavarojen ja korkosijoitusten lisäksi konsernilla oli 31.12.2015 käyttämättömiä luottolimiittejä 37,1 miljoonaa euroa, joista 27,1 miljoonaa euroa oli sitovia.

Talousosasto huolehtii siitä, että riittävä määrä erilaisia rahoituslähteitä on käytettävissä ja että ulkoisten lainojen erääntymisaikataulu on hallittu. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja –hallinnan. Konsernin sisäiset velkasuhteet ovat pääasiassa suoraan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä.

Likviditeetinhallinnan välineinä käytetään luotollisia konsernitilejä ja rahoituslimiittejä.

Alla oleva taulukko osoittaa konsernin vieraan pääoman maturiteetin diskonttaamattomin arvoin tilinpäätöspäivänä. Taulukko ei sisällä eläkeja leasingvelvoitteita. Luvut ovat tuhansissa euroissa.

31.12.2015 Vaadittaessa Alle 3
kuukautta
3 – 12
kuukautta
1 – 5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Korolliset velat 3 945 500 500 3 000 - 7 945
Osto- ja muut lyhytaikaiset velat - 13 594 - - - 13 594
Alle 3 3 – 12
31.12.2014 Vaadittaessa kuukautta kuukautta 1 – 5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä
Korolliset velat 0 500 500 4 000 - 5 000
Osto- ja muut lyhytaikaiset velat - 16 110 - - - 16 110

Luotto- ja vastapuoliriski

Valtaosa konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14 – 60 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään hankkimalla muun muassa luottotiedot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti konsernin eri toimintamaihin. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallinnoivat liiketoimintayksiköt. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Johdannaisinstrumentteja ja kassavarojen sijoituksia tehdään vain luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Vuoden 2015 lopussa vastapuolina oli vain rahoituslaitoksia.

Konsernin maksimiriski on rahoitusvarojen määrä vuoden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty kohdassa 24.

Pääoman hallinta

Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin luottokelpoisuus ja terve pääomarakenne säilyvät liiketoiminnan tukemisen varmistamiseksi ja omistaja-arvon maksimoimiseksi.

Konserni tarkastelee pääomaansa nettovelkaantumisasteen avulla, joka lasketaan korollisten nettovelkojen prosentuaalisella osuudella omasta pääomasta. Konserni laskee nettovelkansa vähentämällä korollisista veloista likvidit varat.

Konserni pyrkii nopeuttamaan pääoman kiertoa tavoitteena kannattavuuden ja kassavirran parantaminen.

1 000 EUR 2015 2014
Korolliset velat 8 476 5 623
Likvidit varat 7 874 8 218
Korolliset nettovelat 602 -2 595
Oma pääoma 30 716 29 720
Nettovelkaantumisaste % 2,0 -8,7

VIITE 30 ELÄKEVASTUUT JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Konsernilla on eri maissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutus on järjestetty pääosin eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Työkyvyttömyysosa Suomen TyEL-järjestelmässä on käsitelty kirjanpidossa etuuspohjaisena järjestelynä.

Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä.

Tuloslaskelmaan merkityt erät, 1 000 EUR 2015 2014
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 2 339 2 061
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muutokset 14 11
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin 2 353 2 073
Taseessa esitetyn velan muutokset, 1 000 EUR 2015 2014
Tilikauden alussa 623 321
Eläkekulut tuloslaskelmassa -14 11
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot(+)/tappiot(-) -78 133
Edellisen tilikauden virheen korjaus 0 158
Tilikauden lopussa 531 623

VIITE 31 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden välisessä kaupassa muutoin kuin selvitystilassa tai pakkohuutokaupassa.

Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on arvioitu seuraavasti:

  • Koronvaihtosopimukset arvostetaan tulevien kassavirtojen nykyarvoon kassavirtojen diskonttausmenetelmällä.
  • Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.
  • Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Rahalaitoslainat on diskontattu tilinpäätöspäivään laina-ajan riskitöntä korkokantaa lisättynä lainan korkomarginaalilla. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla yritys saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä.

Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten samoin kuin osto- ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittämisen periaatteet:

Konserni käyttää käyvän arvon arvostuksessa arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät nettoarvot ja nimellisarvot:

riittävästi tietoa, käyttäen mahdollisimman paljon merkityksellisiä havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki varat ja velat, joidenka käyvät arvot määritellään tai esitetään tilinpäätöksessä luokitellaan käypien arvojen hierarkiassa perustuen alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon mukaisesti:

• Taso 1 - Toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille noteeratut hinnat

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat kuuluvat käyvän arvon hierarkian 2 - arvostusmenetelmiin, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

  • Taso 2 Arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa
  • Taso 3 Arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa

Konserni luokittelee käypään arvoon arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käypien arvojen hierarkian tasolle kunkin raportointikauden lopussa.

1 000 EUR Käypien
arvojen
hierarkia
2015 Käypä
arvo
2015
Nimellisarvo
2014 Käypä
arvo
2014
Nimellisarvo
Myyntisaamiset ja muut saamiset Taso 2 11 507 11 507 10 906 10 906
Muut rahoitusvarat Taso 2 7 874 7 874 8 218 8 218
Koronvaihtosopimukset Taso 2 -35 2 400 -38 3 000
Rahalaitoslainat Taso 2 4 011 4 000 5 004 5 000
Lyhtyaikaiset limiitit Taso 2 3 945 3 945 0 0
Ostovelat ja muut velat Taso 2 13 594 13 594 16 110 16 110

Johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa tai -kuluissa.

VIITE 32 VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR 2015 2014
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 2 783 2 783
Yrityskiinnitykset 12 500 12 500
Muista vuokrasopimuksista aiheutuvat vastuut
Yhden vuoden kuluessa 1 040 896
Vuotta pidemmän ajan, alle viiden vuoden kuluessa 904 1 414
Muut vastuut 312 6

VIITE 33 OSAKEPÄÄOMA

1 000 EUR Osakkeiden
lukumäärä
(1000)
Osakepääoma Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Yhteensä
1.1.2014 11 897 2 141 2 539 4 681
31.12.2014 11 897 2 141 2 539 4 681
31.12.2015 11 897 2 141 2 539 4 681

Exel Composites Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 1 750 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 7 000 000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 26.3.2015 yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Suunnattu hankkiminen ja osakkeesta maksettava vastike

Omat osakkeet voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Omien osakkeiden suunnatun hankkimisen edellytyksenä on, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeiden pitäminen, mitätöiminen ja luovutus

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä,

VIITE 34 PITKÄAIKAINEN PALKITSEMINEN

Konsernilla on yhtiön toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille suunnattuja pitkäaikaisia kannustusohjelmia. Ohjelmien tarkoitus on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden omistukseen. Hallitus vahvistaa ohjelman vuosittain.

Vuoden 2012 järjestelmä, joka päättyi 2014, sisälsi osakkeiden omistuksen perusteella jaettavia lisäosakkeita (matching shares) ja pitkäaikaisen rahamääräisen kannustusohjelman, ja se oli suunnattu 18:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2012 – 2014. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluivat vuoden 2012 järjestelmän piiriin. Ennakkoedellytyksenä lisäosakkeiden saamiselle järjestelmän nojalla oli, että johtoon kuuluva omisti yhtiön osakkeita hallituksen päätöksen mukaisesti. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2012 – 2014 perustui konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajakson 2012 – 2014 perusteella vuonna 2015 maksettu enimmäispalkkio vastasi yhteensä enintään 900 000 euron arvoa rahamääräisen kannustusohjelman osalta ja enintään 30 000 Exel Composites Oyj:n osakkeen arvoa lisäosakkeiden osalta. Ohjelman rahamääräisestä osasta ei maksettu palkkiota. Ohjelman perusteella osallistujille hankittiin bruttomääräisesti 20 048 kappaletta osakkeita vuonna 2015. Yhtiöllä on osallistujille annettuihin osakkeisiin omistuksenpidätysoikeus kahden vuoden ajan.

investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Muut ehdot ja voimassaolo

Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista.

Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2016 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2014 antaman hankkimisvaltuutuksen.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2014 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla Valtuutus käsitti myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita.

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saanut ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2015 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 asti.

Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.

Yhtiöllä oli 31.12.2015 kolme pitkäaikaista kannustusohjelmaa:

Vuoden 2013 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu 20:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2013 – 2015. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat vuoden 2013 järjestelmän piiriin. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2016 ja sen enimmäismäärä on miljoona euroa. Vuodelle 2015 järjestelmän kustannuksia on kirjattu 131 tuhatta euroa.

Vuoden 2014 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2014 – 2016. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat vuoden 2014 järjestelmän piiriin. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2017 ja sen enimmäismäärä on miljoona euroa. Vuodelle 2015 järjestelmän kustannuksia on kirjattu 293 tuhatta euroa.

Vuoden 2015 järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 25:lle johtoon kuuluvalle henkilölle ansaintajaksolla 2015 – 2017. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat vuoden 2015 järjestelmän piiriin. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio perustuu konsernin

kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018 ja sen enimmäismäärä on 1,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 järjestelmän kustannuksia on kirjattu 156 tuhatta euroa.

Ollakseen oikeutettu yllä kuvattujen vuosien 2013, 2014 ja 2015 ohjelmien palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä muun kuin eläkkeellesiirtymisen vuoksi tai mikäli hallitus ei toisin päätä.

Ohjelmien kustannukset kirjataan liiketoiminnan kuluihin vaikutusaikanaan.

VIITE 35 VOITONJAKOKELPOISET VARAT 31.12.2015

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 13 795 tuhatta euroa.

VIITE 36 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Oikaisut tilikauden tulokseen – erittely 1 000 EUR 2015 2014
Poistot ja arvonalentumiset ja romutukset 2 903 3 115
Verot 1 413 2 754
Rahoituskulut 756 832
Rahoitustuotot -599 -402
Muut oikaisut 734 1 126
Yhteensä 5 207 7 425

VIITE 37 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

Konsernin lähipiiriin kuuluvat sen hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Konsernilla ja sen lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä ei ollut tilikaudella olennaisia keskinäisiä liiketoimia.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Konsernin
Tytäryrityksen nimi Rekisteröintimaa omistusosuus
Exel GmbH Saksa 100 %
Exel Composites N.V. Belgia 100 %
Exel Composites GmbH Itävalta 100 %
Exel USA, Inc. USA 100 %
Exel Composites (Nanjing) Co. Ltd. Kiina 100 %
Exel Composites (Australia) Pty. Ltd. Australia 100 %
Pacific Composites Ltd. Australia 100 %
Pacific Composites (Europe) Ltd. Iso-Britannia 100 %
Fibreforce Composites Ltd. Iso-Britannia 100 %
Pacific Composites Ltd. Uusi-Seelanti 100 %
Exel Composites Store Oy Suomi 100 %

Konsernin emoyhtiö on Exel Composites Oyj.

Johdon työsuhde-etuudet

Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut 1 000 EUR 2015 2014
Toimitusjohtaja 434 275
Hallituksen jäsenet 156 141
Yhteensä 590 416
Palkat ja palkkiot henkilöittäin 2015 2014
Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 434 275
Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam 50 46
Hallituksen jäsenet 2015 2014
Heikki Hiltunen 26 23
Matti Hyytiäinen (26.3.2015 alkaen) 26 0
Göran Jönsson (26.3.2015 asti) 1 24
Reima Kerttula 27 24
Kerstin Lindell 26 23
Heikki Mairinoja (27.3.2014 asti) 0 1

Toimitusjohtajan suoriteperusteinen eläkemeno oli 106 (64) tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläkejärjestely on työeläkelainsäädännön mukainen.

Ylimmän johdon osakeomistus 31.12.2015

Ylimmän johdon osakeomistus kappaletta 2015 2014
Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 13 350 9 500
Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam 7 755 6 208
Hallituksen jäsenet 2015 2014
Heikki Hiltunen 3 685 2 912
Matti Hyytiäinen (26.3.2015 alkaen) 773 0
Göran Jönsson (26.3.2015 asti) 0 5 912
Reima Kerttula 3 685 2 912
Kerstin Lindell 1 839 1 066
Johdon omistus ja äänimäärä yhteensä 34 937 28 510

VIITE 38 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Exel Composites Oyj:n hallitus on hyväksynyt uuden kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille 18.2.2016. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota johdolle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Uusi järjestelmä perustuu pitkäaikaiseen rahamääräiseen kannustusohjelmaan, ja se on suunnattu noin 20 avainhenkilölle ansaintajaksolla 2016 − 2018. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat uuden kannustinohjelman piiriin.

Uudessa järjestelmässä on yksi ansaintajakso, kalenterivuodet 2016 − 2018. Järjestelmän mahdollinen rahamääräinen palkkio ansaintajaksolta 2016 – 2018 perustuu konsernin kumulatiiviseen taloudelliseen tulokseen (Economic Profit) ja yhtiön osakkeen kokonaistuottoon.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016 – 2018 maksetaan vuonna 2019. Ollakseen oikeutettu palkkioon osallistujan tulee olla konsernin palveluksessa eikä olla irtisanoutunut palkkion maksamisen hetkellä muun kuin eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

Ansaintajakson 2016 – 2018 perusteella maksettava enimmäispalkkio on enintään 1,0 miljoonaa euroa lisättynä palkkasivukuluilla.

Exel Composites Oyj:n hallitus on tehnyt päätöksen talousraportointikäytännön muuttamisesta 19.2.2016 alkaen. Päätös pohjautuu 28.11.2015 voimaantulleeseen arvopaperimarkkinalain muutokseen. Toisin kuin 17.12.2015 julkaistussa vuoden 2016 talousraportointia koskevassa pörssitiedotteessa kerrottiin, Exel Composites julkistaa osavuosikatsausten sijaan kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta avainlukuja ja tietoja liiketoiminnan kehittymisestä pörssitiedotteella.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 EUR Viite 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
Liikevaihto 1 38 159 37 729
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston
lisäys (+) tai vähennys (-) -485 1 152
Liiketoiminnan muut tuotot 557 661
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 11 742 13 615
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 408 -328
-12 150 -13 287
Ulkopuoliset palvelut -795 -428
Henkilöstökulut 2
Palkat ja palkkiot 10 345 9 908
Eläkekulut 1 819 1 727
Muut henkilöstösivukulut 521 527
-12 685 -12 163
Poistot ja arvonalentumiset 3
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset -1 461 -1 319
Liiketoiminnan muut kulut 4 -7 485 -6 956
Liikevoitto 3 658 5 390
Rahoitustuotot ja -kulut 5
Muut korko- ja rahoitustuotot 471 1 286
Korkokulut ja muut rahoituskulut -663 -2 796
-192 -1 511
Voitto ennen satunnaisia eriä 3 466 3 879
Konserniavustus 6 -10 0
Poistoero -15 0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3 441 3 879
Välittömät verot 7 -818 -1 098
Tilikauden voitto 2 624 -2 781

EMOYHTIÖN TASE

1 000 EUR Viite 31.12.2015 31.12.2014
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat 8
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 84 114
Muut pitkävaikutteiset menot 374 431
458 545
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 90 90
Rakennukset ja rakennelmat 1 181 1 255
Koneet ja kalusto 3 236 3 417
Keskeneräiset hankinnat 1 770 781
6 277 5 543
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 16 975 16 975
Muut osakkeet ja osuudet 53 53
17 028 17 028
Pysyvät vastaavat yhteensä 23 763 23 116
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 2 761 3 169
Keskeneräiset tuotteet 914 911
Valmiit tuotteet 883 1 370
4 558 5 450
Lyhytaikaiset saamiset 10
Myyntisaamiset 3 577 2,725
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 361 1 350
Muut saamiset 252 28
Siirtosaamiset 342 672
6 532 4 776
Rahat ja pankkisaamiset 2 229 1 527
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 13 319 11 753
Vastaavaa yhteensä 37 082 34 869
1 000 EUR Note 31.12.2015 31.12.2014
Oma pääoma
Oma pääoma 11
Osakepääoma 2 141 2 141
Ylikurssirahasto 0 0
Vapaan oman pääoman rahasto 2 539 2 539
Edellisten tilikausien voitto 8 632 8 230
Tilikauden voitto 2 624 2 781
Oma pääoma yhteensä 15 936 15 692
Poistoero 15 0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 12
Lainat rahoituslaitoksilta 3 000 4 000
Lyhytaikainen vieras pääoma 13
Lainat rahoituslaitoksilta 4 945 1 000
Saadut ennakot 140 172
Ostovelat 2 433 3 132
Velat saman konsernin yrityksille 6 899 6 982
Muut velat 327 357
Siirtovelat 3 386 3 535
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 18 130 15 177
Vieras pääoma yhteensä 21 130 19 072
Vastattavaa yhteensä 37 082 34 869

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR 2015 2014
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 2 624 2 781
Oikaisut tilikauden tulokseen 2 551 4 039
Käyttöpääoman muutos -1 833 328
Maksetut korot ja maksut -319 -575
Saadut osingot 1 1 001
Saadut korot 47 34
Verot -828 -1 299
Liiketoiminnan rahavirta 2 243 6 309
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 107 -1 916
Sijoitukset tytäryhtiöiden osakkeisiin 0 0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 3 343
Investointien rahavirta 2 107 1 427
Kassavirta ennen rahoitusta 136 7 736
Rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 5 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 000 -2 840
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 3 945 -9 700
Maksetut konserniavustukset 0 0
Ylimääräinen pääomanpalautus 0 0
Maksetut osingot -2 379 0
Rahoituksen rahavirta 566 -7 540
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos 702 196
Rahavarat 1.1. 1 527 1 331
Rahavarat 31.12. 2 229 1 527

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

VIITE 1 LIIKEVAIHTO MAITTAIN

1 000 EUR 2015 2014
Eurooppa 33 874 33 491
APAC 1 892 1 521
Muu maailma 2 393 2 717
Yhteensä 38 159 37 729

VIITE 2 HENKILÖSTÖKULUT

Maksettu, 1 000 EUR 2015 2014
Toimitusjohtaja 434 275
Hallituksen jäsenet 156 141
Yhteensä 590 416
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Toimihenkilöt 87 69
Työntekijät 129 131
Yhteensä 216 200

VIITE 3 POISTOT

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat 2015
Rakennukset 5 – 20 vuotta
Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3 – 8 vuotta
Liikearvo 10 vuotta
Aineettomat oikeudet 3 – 5 vuotta
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, 1 000 EUR 2015 2014
Aineettomat oikeudet 36 36
Muut pitkävaikutteiset menot 143 119
Rakennukset ja rakennelmat 215 205
Koneet ja laitteet 1 066 958
Arvonalentumiset 0 0
Yhteensä 1 461 1 319

VIITE 4 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR 2015 2014
Vuokrakulut 190 174
Markkinointikulut 292 183
Muut liiketoiminnan kulut 7 003 6 599
Yhteensä 7 485 6 956
1 000 EUR 2015 2014
Tilintarkastuskulut 83 40
Verokonsultointi 7 4
Muut palkkiot 31 24
Yhteensä 121 67

VIITE 5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 EUR 2015 2014
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 22 1 002
Muilta 449 284
Rahoitustuotot yhteensä 471 1 286
Korkokulut ja muut rahoituskulut 2015 2014
Saman konsernin yrityksille -140 -103
Arvonalennus pysyvien vastaavien sijoituksista 0 -2 100
Muille -523 -593
Rahoituskulut yhteensä -663 -2 796
Rahoitustuotot ja –kulut yhteensä -192 -1 511

VIITE 6 SATUNNAISET ERÄT

1 000 EUR 2015 2014
Satunnaiset kulut/konserniavustus -10 0
Yhteensä -10 0

VIITE 7 VÄLITTÖMÄT VEROT

1 000 EUR 2015 2014
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -818 -1 098

VIITE 8 AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

1 000 EUR 2015 2014
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 1 191 1 191
Lisäykset 6 0
Vähennykset 0 0
Siirrot erien välillä 0 0
Hankintameno 31.12. 1 197 1 191
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 076 -1 040
Poistot -36 -36
Vähennysten sumupoistot 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 112 -1 076
Kirjanpitoarvo 1.1. 114 151
Kirjanpitoarvo 31.12. 84 114
Muut pitkävaikutteiset menot, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 3 566 3 363
Lisäykset 77 86
Vähennykset 0 0
Siirrot erien välillä 9 117
Hankintameno 31.12. 3 652 3 566
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -3 135 -3 016
Poistot -143 -119
Vähennysten sumupoistot 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -3 278 -3 135
Kirjanpitoarvo 1.1. 431 348
Kirjanpitoarvo 31.12. 374 431
1 000 EUR 2015 2014
Maa-alueet, 1 000 EUR
Hankintameno 1.1. 90 90
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Hankintameno 31.12. 90 90
Kirjanpitoarvo 1.1. 90 90
Kirjanpitoarvo 31.12. 90 90
Rakennukset ja rakennelmat, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 5 182 4 979
Lisäykset 112 114
Vähennykset 0 0
Siirrot erien välillä 29 88
Hankintameno 31.12. 5 323 5 182
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -3 926 -3 721
Poistot -215 -205
Vähennysten sumupoistot 0 0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -4 141 -3 926
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 255 1 258
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 181 1 255
Koneet ja kalusto, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 23 919 22 314
Lisäykset 732 950
Vähennykset 0 -34
Siirrot erien välillä 154 689
Hankintameno 31.12. 24 805 23 919
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -20 504 -19 559
Poistot -1 066 -958
Vähennysten sumupoistot 0 13
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -21 570 -20 504
Kirjanpitoarvo 1.1. 3 417 2 756
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 236 3 417
Tuotantokoneiden ja –laitteiden kirjanpitoarvo 2 349 2 595
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 781 909
Lisäykset 1 181 766
Siirrot erien välillä -192 -894
Vähennykset 0 0
Hankintameno 31.12. 1 770 781
Kirjanpitoarvo 1.1. 781 909
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 770 781
Osakkeet, 1 000 EUR 2015 2014
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1. 16 975 22401
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 -5 426
Hankintameno 31.12. 16 975 16 975
Muut osakkeet ja osuudet, 1 000 EUR 2015 2014
Hankintameno 1.1. 53 53
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 0
Hankintameno 31.12. 53 53

VIITE 9 EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryrityksen nimi Rekisteröintimaa Omistusosuus %
Exel GmbH Saksa 100
Exel Composites N.V. Belgia 100
Exel Composites GmbH Itävalta 100
Exel USA, Inc. USA 100
Exel Composites (Nanjing) Ltd. Kiina 100
Exel Composites (Australia) Pty. Ltd. Australia 100
Pacific Composites (Europe) Ltd. Iso-Britannia 100
Exel Composites Store Oy Suomi 100

VIITE 10 SAAMISET

Lyhytaikaiset saamiset, 1 000 EUR 2015 2014
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset 1 464 1 148
Lainasaamiset 897 202
Siirtosaamiset 0 0
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä yhteensä 2 361 1 350
Saamiset muilta 2015 2014
Myyntisaamiset 3 577 2 725
Muut saamiset 252 28
Siirtosaamiset 342 672
Saamiset muilta yhteensä 4 171 3 426
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 6 532 4 671

Kumulatiivisista hyllypoistoista 0,4 (0,4) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 77 (71) tuhatta euroa.

VIITE 11 OMA PÄÄOMA

1 000 EUR 2015 2014
Osakepääoma 1.1. 2 141 2 141
Osakepääoma 31.12. 2 141 2 141
Vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 2 539 2 539
Ylimääräinen pääomanpalautus 0 0
Vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 2 539 2 539
Voitto edellisiltä tilikausilta 11 011 8 230
Osingonjako -2 379 0
Voitto edellisiltä tilikausilta 8 632 8 230
Tilikauden tulos 2 624 2 781
Oma pääoma yhteensä 15 936 15 692
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. 2015 2014
Vapaan oman pääoman rahasto 2 539 2 539
Voitto edellisiltä tilikausilta 8 632 8 230
Tilikauden tulos 2 624 2 781
Yhteensä 13 795 13 551

VIITE 12 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 EUR 2015 2014
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 3 000 4 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 3 000 4 000
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua 0 0

VIITE 13 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 EUR 2015 2014
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat 33 198
Siirtovelat 6 865 6 784
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä 6 899 6 877
Velat muille 2015 2014
Lainat rahoituslaitoksilta 4 945 1 000
Ennakkomaksut 140 172
Ostovelat 2 433 3 132
Muut velat 327 357
Siirtovelat 3 386 3 535
Velat muille yhteensä 11 231 8 195
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 18 130 15 177
Siirtovelkojen erittely 2015 2014
Palkat ja lomapalkat sosiaalikuluineen 2 835 3 039
Muut siirtovelat 552 496
Siirtovelat yhteensä 3 386 3 535

VIITE 14 VASTUUSITOUMUKSET

Johdannaissopimukset

Korkoriski

Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkoriskille, minkä vuoksi yhtiö on sitonut osan lainoistaan kiinteään korkoon koronvaihtosopimuksilla, jotka päättyvät vuosina 2014 – 2019.

1 000 EUR nimellisarvo Käypä arvo
Korkojohdannaiset (nettonykyarvo)
Koronvaihtosopimukset 2 400 -35
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys ja
kiinteistökiinnitykset, 1 000 EUR 2015 2014
Rahalaitoslainat 4 000 5 000
Annetut kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 2 783 2 783
Annettu yrityskiinnitys 12 500 12 500
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Luottolimiittitakaus 0 0
Eläkevastuut on katettu lakisääteisesti vakuutusyhtiön kautta.

VIITE 15 LEASINGVASTUUT, VUOKRAVASTUUT JA MUUT VASTUUT

1 000 EUR 2015 2014
Leasingvastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat 79 60
Myöhemmin maksettavat 53 88
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat 0 0
Myöhemmin maksettavat 0 0
Muut vastuut 312 6

VIITE 16 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN

Tiedot osakkeenomistajista 31.12.2015 %
Yksityiset yritykset 7,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 69,2
Julkisyhteisöt 4,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,8
Kotitaloudet 17,8
Ulkomaat 0,4
joista hallintarekisteröityjä 37,6

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2015

Osakkeita kpl Osakkaiden
lukumäärä
Osuus
osakkaista %
Osakkeita
yhteensä kpl
Osuus
osakkeista %
1 - 1 000 2 578 86,28 709 678 5,97
1 001 – 10 000 360 12,05 1 025 064 8,62
10 001 – 50 000 27 0,90 626 569 5,27
yli 50 000 23 0,77 9 535 532 80,15

VIITE 17. OSAKKEENOMISTAJAT

Tiedot osakkeenomistajista 31.12.2015

Osakkeiden Osuus osakkeista
Osakkeenomistaja lukumäärä kpl ja äänimäärästä %
Skandinaviska Enskilda Banken AB (hallintarekisteröity) 2 321 225 19,5
Nordea Pankki Suomi Oyj (hallintarekisteröity) 1 784 049 15,0
Sijoitusrahasto Nordea Suomi 610 000 5,1
Försäkrings AB Pensions-Alandia 476 559 4,0
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 458 259 3,9
Sijoitusrahasto Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond 450 000 3,8
Danske Invest Suomen Pienyhtiöt 443 234 3,7
Svenska Handelsbanken AB (hallintarekisteröity) 357 049 3,0
OP-Delta -sijoitusrahasto 300 000 2,5
Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt 278 500 2,3
Muut hallintarekisteröidyt 11 715 0,0
Muut 4 406 253 37,0
Yhteensä 11 896 843 100,0

VIITE 18 JOHDON OMISTUS

Exel Composites Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2015 yhteensä 31 087 osaketta. Nämä vastaavat 0,26 % yhtiön osakkeista ja 0,26 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.

VIITE 19 OSAKEANTI JA OPTIO-OHJELMAT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 26.3.2015 yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus käsittää myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saa ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Suunnattu hankkiminen ja osakkeesta maksettava vastike

Omat osakkeet voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Omien osakkeiden suunnatun hankkimisen edellytyksenä on, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Osakkeiden pitäminen, mitätöiminen ja luovutus

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä,

investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää taikka yhtiöllä pidettäväksi, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Muut ehdot ja voimassaolo

Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista.

Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2016 asti ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2014 antaman hankkimisvaltuutuksen.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2014 yhtiön hallituksen päättämään enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla.

Valtuutus käsitti myös oikeuden ottaa pantiksi yhtiön omia osakkeita. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja yhtiön pantiksi ottamien omien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä ei saanut ylittää yhtä kymmenesosaa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa 30.6.2015 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 27.3.2013 hallituksen päättämään enintään 2 400 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 600 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Valtuutuksen nojalla hallituksella on myös oikeus antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia, vaihtovelkakirjalainoja ja/tai erityisiä oikeuksia. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 asti.

Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.

VIITE 20 KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Osakkeiden kurssikehitys (euroa) 2011 2012 2013 2014 2015
Keskikurssi 8,10 7,05 6,18 6,42 8,65
Alin kurssi 6,75 5,55 5,10 5,56 6,32
Ylin kurssi 9,40 8,79 6,70 8,80 9,85
Kurssi kauden lopussa 7,65 5,90 5,75 8,39 6,53
Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa 91,0 70,2 68,4 99,8 77,7
Osakkeiden vaihdon kehitys 2011 2012 2013 2014 2015
Vaihtomäärä, kpl 1 381 139 944 978 2 022 018 5 836 969 2 445 252
% kokonaismäärästä 11,6 7,9 17,0 49,1 20,6

Osakkeiden osakeantioikaistut

lukumäärät
Keskimäärin, kpl 11896843 11896843 11896843 11896843 11896843
Kauden lopussa, kpl 11896843 11896843 11896843 11896843 11896843

Exel Composites Oyj:n osake noteerattiin Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998 - 1.5.2000. Exel Composites Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Composites Oyj:n osake on splitattu 21.4.2005 alkaen. Exel Composites Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n Pohjoismaisella listalla.

VIITE 21 KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Luvut 1 000 EUR,

ellei muuta ole mainittu 2011 IFRS** 2012 IFRS** 2013 IFRS** 2014 IFRS** 2015 IFRS**
Liikevaihto 85 136 75 998 62 290 79 253 80 196
Liikevoitto 11 082 3 399 4 843 8 887 4 414
% liikevaihdosta 13,0 4,5 7,0 11,2 5,5
Tulos ennen satunnaisia eriä 10 798 2 971 4 557 8 457 4 257
% liikevaihdosta 12,7 3,9 6,6 10,7 5,3
Tulos ennen varauksia ja veroja 10 798 2 971 4 557 8 457 4 257
% liikevaihdosta 12,7 3,9 6,6 10,7 5,3
Taseen loppusumma 57 046 51 502 48 468 52 411 53 968
Oman pääoman tuotto, % 23,5 6,1 11,3 21,7 9,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % 26,1 8,4 13,0 25,2 12,0
Omavaraisuusaste, % 61,6 61,0 47,2 56,9 57,1
Nettovelkaantumisaste, % -5,0 -3,4 15,0 -8,7 2,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 3 208 2 846 2 767 4 354 4 295
% liikevaihdosta 3,8 3,7 4,0 5,5 5,4
Tutkimus- ja kehitysmenot 1 639 1 606 1 511 1 837 1 850
% liikevaihdosta 1,9 2,1 2,2 2,3 2,3
Henkilöstö keskimäärin 428 431 427 433 498
Henkilöstö kauden lopussa 428 431 408 456 494
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), euroa 0,67 0,17 0,26 0,48 0,24
Oikaistu tulos/osake (EPS), euroa* 0,67 0,17 0,26 0,48 0,24
Oma pääoma/osake, euroa 2,95 2,64 1,92 2,50 2,58
Osinko/osake, euroa*** 0,50 0,30 0,00 0,20 0,22
Osinko/tulos, % 74,90 175,8 0,00 41,7 92,0
Efektiivinen osinkotuotto, % 6,54 5,08 0,00 3,58 3,37
Hinta/voitto (P/E), % 11,45 34,57 22,21 17,50 27,32

* Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna

** Luvut koskevat jatkuvia toimintoja

*** Hallituksen ehdotus vuoden 2016 yhtiökokoukselle

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuotto, %
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja – verot
oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset vara x100
ukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
(keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja +
korko- ja muut rahoituskulut x100
taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varauk
set ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä x100
taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %
korolliset nettovelat (=korolliset velat - likvidit varat)
oma pääoma x100
Tulos/osake (EPS), euroa
tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- verot +/-
vähemmistöosuus

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Oma pääoma/osake, euroa

oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella Vähennettynä osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/osake, euroa

tilikauden osinko

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osinko/tulos, %

osakekohtainen osinko x100 osakekohtainen tulos (laskettu kuten tunnusluvussa tulos/ osake)

Efektiivinen osinkotuotto, %

osinko/osake x 100 x100
osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa

Hinta/voitto (P/E), %

aosakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa x100
tulos/osake

VOITONJAKOEHDOTUS

Exel Composites Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 13 794 950,62 euroa josta tilikauden voitto 2 623 579,84 euroa.

Hallitus ehdottaa, että voittovarat käytetään seuraavasti:

- osakkaille jaetaan osinkona eli 0,22 euroa per osake 2 617 605,46
- jätetään omaan pääomaan 11 177 645,16
13 794 950,62

Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2016

Peter Hofvenstam puheenjohtaja

Heikki Hiltunen Matti Hyytiäinen

Reima Kerttula Kerstin Lindell

Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2016

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Juha Hilmola KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Exel Composites Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Exel Composites Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Hallituksen päätöksen perusteella annettavat lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Vantaalla 18. helmikuuta 2016

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Juha Hilmola KHT

VUOSITILINPÄÄTÖS 2015

Sisällön suunnittelu ja tekstintuotanto: Exel Composites Oyj

Visuaalinen suunnittelu ja tuotanto: Suunnittelutoimisto grass business Oy Valokuva: Risto Vauras

Tulevaisuutta koskevat arviot: Tähän vuositilinpäätökseen sisältyvät kannanotot perustuvat tämänhetkisiin oletuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.