Remuneration Information • Feb 29, 2016
Remuneration Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
| 1. YLEISET PERIAATTEET 2 | |
|---|---|
| 2. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2 | |
| 2.1 KONSERNITASO2 2.2 TULOSYKSIKÖT JA LINJATOIMINNOT3 2.3. JURIDISTEN YKSIKÖIDEN HALLINTO 4 |
|
| 3. YHTIÖKOKOUS 4 | |
| 4. HALLITUS 5 | |
| 4.1. HALLITUKSEN JÄSENET ALKAEN 24.3.20155 4.2. HALLITUKSEN JÄSENTEN RIIPPUMATTOMUUS 5 4.3. HALLITUKSEN KOKOUKSET JA TIEDONSAANTI 5 4.4. HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 5 |
|
| 5. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT 6 | |
| 5.1. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN JÄSENET 6 5.2. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSET6 5.3. HALLITUKSEN VALIOKUNTIEN TYÖJÄRJESTYKSET 6 |
|
| 6. TOIMITUSJOHTAJA 8 | |
| 7. MUU JOHTO 8 | |
| 8. PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 8 | |
| 8.1. PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS JA KESKEISET PERIAATTEET8 8.2. PALKITSEMISRAPORTTI VUODELTA 20159 |
|
| 9. SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS 11 | |
| 9.1. SISÄISEN VALVONNAN PERIAATTEET 11 9.2. RISKIENHALLINTA ORION-KONSERNISSA12 9.3. VALVONTATOIMENPITEET 17 |
|
| 10. SISÄPIIRIHALLINTO 18 | |
| 11. TILINTARKASTUS 18 | |
| 11.1. TILINTARKASTAJAN PALKITSEMINEN 18 | |
| 12. HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKEOMISTUKSET ORION OYJ:SSÄ 19 | |
| 13. ORION OYJ:N HALLITUKSEN JÄSENTEN ESITTELY 20 | |
| 14. ORION-KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN ESITTELY 24 |
Orion Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden (Orion-konserni) toiminta perustuu voimassaolevien lakien ja niiden nojalla annettujen normien sekä eettisesti hyväksyttävien toimintatapojen noudattamiseen. Konsernin eri toimielinten tehtävät määräytyvät lakien ja konsernin hallinnointiperiaatteiden mukaisesti.
Orion noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin pörssi) listattujen yhtiöiden noudatettavaksi annettua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015). Orion poikkeaa koodin suosituksesta 15 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnan osalta siten, että nimitysvaliokuntaan voidaan valita muitakin kuin hallituksen jäseniä. Yhtiö pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon sen omistusrakenteen ja mahdollisuuden joustavuuteen hallituksen valinnan valmistelussa. Lisäksi yhtiö katsoo, että poikkeaminen edistää yhtiön asianmukaista hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toteuttamista mm. siten, että yhtiön hallituskokoonpanon valmistelussa noudattama tapa edistää yhtiön suurimpien osakkeenomistajien ja hallituksen välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa suurimpien osakkeenomistajien näkemysten huomioimisen jo kokoonpanoehdotuksen valmisteluvaiheessa. Orion Oyj:n hallitus on tehnyt päätöksen poikkeamisesta vahvistaessaan nimitysvaliokunnan työjärjestyksen. Valiokunnan työjärjestyksen keskeinen sisältö ja hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa noudatettu tapa selostetaan jäljempänä kohdassa 5.3.4.
Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tämä Orion-konsernin tilinpäätöksen 2015 yhteydessä annettu Selvitys Orion-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on esitetty hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys sekä ajanmukainen kuvaus hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.orion.fi.
Orion-konsernin johtamisjärjestelmä muodostuu konsernitasoisista toiminnoista ja tulosyksiköistä. Näiden lisäksi järjestelmään kuuluu juridisten yksiköiden hallinnon järjestäminen. Toiminnan ohjausta ja valvontaa varten konsernissa on kaikilla tasoilla toimiva valvontajärjestelmä.
Koko konsernin johtaminen tapahtuu konsernitasolla. Konsernitasolle kuuluvat tämän mukaisesti muun muassa seuraavat koko konsernin johtamisen osa-alueet:
Konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu tulosyksiköissä. Konsernitason eri toimintoyksiköt tarjoavat tulosyksiköille niiden tarvitsemia palveluita ja vastaavat koko konsernin laajuisesti oman vastuualueensa toiminnan järjestämisestä.
Konsernin emoyhtiö on Orion Oyj, jonka osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksessa. Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia, lukuun ottamatta yhtiön suurimpien osakkeenomistajien listauksen yhteydessä mainittuja, yhtiölle ilmoitettuja tietoja äänimäärien käyttämisestä.
Listaus yhtiön suurimmista osakkeenomistajista on saatavilla yhtiön osoitteessa www.orion.fi.
Emoyhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka valitsee yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee samaksi ajaksi hallituksen puheenjohtajan ja hallitus, niin ikään samaksi ajaksi, hallituksen varapuheenjohtajan. Henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta, ei voida valita hallituksen jäseneksi.
Hallitus johtaa yhtiön toimintaa lain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan. Emoyhtiön hallitus toimii myös ns. konsernihallituksena. Tämän mukaisesti se käsittelee ja päättää kaikki merkittävimmät koko konsernin tai sen yksiköiden toimintaa koskevat asiat riippumatta siitä, edellyttääkö asia juridisesti hallituksen päätöstä. Hallitus voi käsitellä minkä tahansa Orion-konserniin kuuluvaa yhtiötä tai yksikköä koskevan asian, jos hallitus tai emoyhtiön toimitusjohtaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Hallitus myös varmistaa hyvän hallinto- ja ohjausjärjestelmän noudattamisen Orion-konsernissa. Hallituksen työjärjestys sisältää luettelon tärkeimmistä hallituksessa käsiteltävistä asioista.
Hallituksessa on tarkastusvaliokunta, palkitsemisvaliokunta ja tutkimusvaliokunta, joiden jäsenet ja puheenjohtajat hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen valintaa seuraavassa järjestäytymiskokouksessa. Valiokunnissa on vähintään kolme jäsentä ja heillä tulee olla valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuu myös yhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja. Valiokunnat valmistelevat toimialueeseensa kuuluvia asioita ja tekevät näistä esityksiä hallitukselle.
Hallituksen jäsenistä koostuvien valiokuntien lisäksi yhtiöllä on hallituksen asettama nimitysvaliokunta, jonka jäseninä voivat toimia muutkin kuin hallituksen jäsenet. Nimitysvaliokunta valmistelee hallitukselle suosituksen yhtiökokouksessa valittavan hallituksen kokoonpanoksi ottaen huomioon hallinnointikoodin suositusten 8 ja 10 mukaiset hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäsenten riippumattomuutta koskevat vaatimukset.
Emoyhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Emoyhtiön toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintoja tulosyksiköiden kautta. Tämän mukaisesti tulosyksiköiden toiminnasta vastaavat johtajat raportoivat toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja toteuttaa tulosyksiköiden toiminnan ohjausta ja valvontaa johtoryhmän ja konsernitasoisten esikuntayksiköiden avustamana.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana sekä emoyhtiön hallituksen nimittämät henkilöt jäseninä. Johtoryhmä toimii toimitusjohtajaa päätöksenteossa avustavana elimenä.
Johtoryhmä käsittelee kaikki merkittävimmät konsernin ja sen yksiköiden toimintaa koskevat asiat mukaan luettuina kaikki tulosyksiköistä tai linjatoiminnoista emoyhtiön hallituksen käsiteltäviksi menevät asiat. Toimitusjohtaja voi kuitenkin harkitessaan sen tarkoituksenmukaiseksi päättää, että asiaa ei vielä viedä johtoryhmän käsiteltäväksi.
Konsernitasoiset esikuntayksiköt toimivat johtamis- ja valvontajärjestelmän osana osallistuen toimialueellaan konserniin kuuluvien yksiköiden toiminnan ohjaukseen ja valvontaan. Tässä tehtävässään esikuntayksiköt avustavat toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa.
Esikuntayksiköt vastaavat konsernitasoisesti muun muassa seuraavista toiminnoista: taloushallinto ja rahoitus, sijoittajasuhteet, henkilöstöhallinto, lakiasiat, immateriaalioikeudet, viestintä, sisäinen tarkastus, sisäpiirihallinto ja tietohallinto.
Konsernin liiketoiminta on organisoitu tulosyksiköihin. Kullakin tulosyksiköllä on yksikön toiminnasta ja operatiivisesta johtamisesta vastaava johtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.
Linjatoiminnot toimivat vastuualueellaan kaikkia konsernin tulosyksiköitä tukien ja tarjoten liiketoiminnoille niiden tarvitsemia palveluita. Linjatoiminnot vastaavat muun muassa seuraavista toiminnoista:
Konsernin tytäryhtiöt toimivat liiketoiminnallisesti konsernin johtamisjärjestelmän mukaan. Asioissa, jotka eivät suoranaisesti kuulu mihinkään tulosyksikköön tai linjatoimintoon, tytäryhtiöt toimivat suoraan emoyhtiön toimitusjohtajan ohjeiden mukaan.
Orion Oyj järjestää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen joka pidetään hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua Orionin yhtiökokoukseen, on oltava merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, ja hänen on tehtävä osallistumisilmoitus yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Orion julkaisee kutsun yhtiökokoukseen sekä pörssitiedotteella että yhtiön verkkosivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.
Osakkeenomistaja saa äänestää yhtiökokouksessa täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden äänimäärällä. Yhtiökokouksessa Orionin A-osake tuottaa kaksikymmentä (20) ääntä ja B-osake yhden (1) äänen. Edellä mainitusta poiketen osakkeenomistaja ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Yhtiökokouksessa päätökset tehdään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämässä päätöksentekojärjestyksessä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
esitetään:
päätetään:
valitaan:
käsitellään:
muut kokouskutsussa erikseen mainitut asiat.
Yhtiökokouksen päätökset julkaistaan pörssitiedotteella kokouksen päätyttyä. Kokousasiakirjat ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja laaditaan vain suomenkielisenä ja se asetetaan saataville yhtiön verkkosivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
| Hallitus | Syntymä vuosi |
Koulutus | Päätoimi | |
|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | puheenjohtaja | 1951 | ekonomi, oikeustieteen kandidaatti | Hallituksen puheenjohtaja |
| Jukka Ylppö | varapuheenjohtaja | 1955 | diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri |
ABB Oy:n teollisten sähkökäyttöjen asiantuntija |
| Sirpa Jalkanen | jäsen | 1954 | lääketieteen ja kirurgian tohtori | Akatemiaprofessori |
| Eero Karvonen | jäsen | 1948 | diplomi-insinööri | EVK-Capital Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja |
| Timo Maasilta | jäsen | 1954 | diplomi-insinööri | Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja, Tukinvest Oy:n toimitusjohtaja |
| Mikael Silvennoinen | jäsen | 1956 | kauppatieteiden maisteri | IMS Talent Oy:n hallituksen kokopäivätoiminen puheenjohtaja |
| Heikki Westerlund | jäsen | 1966 | kauppatieteiden maisteri | CapMan Oyj:n toimitusjohtaja, |
Tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista Orion Oyj:ssä sekä hallituksen jäsenten esittelyt ovat tämän selvityksen sivuilla 19−23. Myöhemmin päivitetyt tiedot hallituksen jäsenistä esitetään yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.orion.fi. Päivitetyt tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla yhtiön julkisesta sisäpiirirekisteristä osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut, että kaikki jäsenet ovat hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäseneksi valittu uusi henkilö perehdytetään toimikautensa alussa yhtiön rakenteeseen, strategiaan, toimintaan, eri liiketoiminta-alueisiin ja konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmään.
Tilikaudella 2015 hallitus kokoontui yhteensä 15 kertaa (14 kertaa vuonna 2014). Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Hannu Syrjänen 15, Jukka Ylppö 15, Sirpa Jalkanen 15, Eero Karvonen 15, Timo Maasilta 14, Mikael Silvennoinen 15 ja Heikki Westerlund 15 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 99 % (100 %).
Hallitus suoritti toimintansa itsearvioinnin viimeksi syksyllä 2015. Vuosittain tehtävässä itsearvioinnissa hallitus arvioi muun muassa konsernin strategian käsittelyyn liittyviä seikkoja, hallituksen toiminnan tuloksellisuutta yhtiön liiketoiminnallisten päämäärien saavuttamiseksi, hallituksen roolia konsernin valvontajärjestelmän luomisessa, hallituksen kokoustyöskentelyn tehokkuutta ja hallituksen toiminnan ilmapiiriä.
Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, joka sisältää määräykset koskien mm:
Hallituksen toimintaa on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.2. Emoyhtiön hallitus.
| Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Palkitsemis valiokunta |
Tutkimus valiokunta |
|
|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | puheenjohtaja | puheenjohtaja | jäsen | |
| Jukka Ylppö | varapuheenjohtaja | jäsen | jäsen | |
| Sirpa Jalkanen | jäsen | puheenjohtaja | ||
| Eero Karvonen | jäsen | jäsen | jäsen | |
| Timo Maasilta | jäsen | jäsen | jäsen | jäsen |
| Mikael Silvennoinen | jäsen | jäsen | jäsen | |
| Heikki Westerlund | jäsen | puheenjohtaja | jäsen | jäsen |
| Matti Kavetvuo | puheenjohtaja |
|---|---|
| Kari Jussi Aho | jäsen |
| Erkki Etola | jäsen |
| Timo Ritakallio | jäsen |
| Seppo Salonen | jäsen |
| Hannu Syrjänen | jäsen |
| Jukka Ylppö | jäsen |
Tilikaudella 2015 valiokunnat kokoontuivat seuraavasti:
Työjärjestysten mukaan valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan niiden rooli rajoittuu esitysten tekemiseen hallitukselle. Hallitus on vahvistanut kaikille valiokunnille työjärjestykset.
Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimeää keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen
edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla.
Jäsenten on myös oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäsenten pätevyys ja riippumattomuus arvioidaan hallinnointikoodin mukaisesti.
Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunta keskittyy erityisesti yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskeviin asioihin. Sen tehtävä on mm:
Palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunnan tehtävänä on käsitellä ja valmistella Orion-konsernissa tapahtuvaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä sekä sellaisia toimivan johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi.
Tutkimusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja se raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunta käsittelee ja arvioi Orion-konsernissa tapahtuvaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan liittyviä kysymyksiä ja tekee niistä esityksiä hallitukselle.
Hallituksen jäsenistä koostuvien valiokuntien lisäksi yhtiöllä on nimitysvaliokunta, johon hallinnointikoodin suosituksesta poiketen voi kuulua myös muita henkilöitä kuin hallituksen jäseniä. Poikkeamisen perustelut esitetään tämän selvityksen kohdassa 1 Yleiset periaatteet. Nimitysvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla.
Valiokunnan työjärjestyksen mukaan hallitus valitsee valiokunnan jäsenet ja yhden jäsenistä puheenjohtajaksi. Ennen valintaa hallitus kuulee äänimäärän mukaan yhtiön suurimpien osakkeenomistajien näkemyksiä valiokunnan kokoonpanosta. Kuuleminen tapahtuu tapaamisessa, johon kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta osakasluetteloon merkittyä osakkeenomistajaa. Suurimpia osakkeenomistajia laskettaessa ei kuitenkaan huomioida sellaisia osakkeenomistajia, joiden omistamien osakkeiden nojalla ei saa osallistua yhtiökokoukseen. Valiokunnan jäsenten toimikausi päättyy hallituksen valittua seuraavan nimitysvaliokunnan.
Valiokunta kokoontuu tarpeen mukaan.
Valiokunnan tehtävänä on valmistella ja antaa hallitukselle suositus varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi. Suosituksensa valiokunta ilmoittaa hallitukselle. Valiokunnan valmistelemaa suositusta ei pidetä osakkeenomistajan tekemänä ehdotuksena yhtiökokoukselle eikä valiokunnan suosituksella ole vaikutusta hallituksen itsenäiseen päätöksentekovaltaan tai oikeuteen tehdä ehdotuksia yhtiökokoukselle.
Orion Oyj:n toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän puheenjohtaja on Timo Lappalainen 1.1.2008 alkaen. Lappalainen on syntynyt vuonna 1962 ja hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Toimitusjohtajan tehtäviä on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.3. Emoyhtiön toimitusjohtaja.
1) Edustaa myös Orion Diagnosticaa johtoryhmässä
Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmässä toimii henkilöstön edustaja. Henkilöstöä edustaa johtoryhmässä tabletoija Marko Torppala.
Tiedot johtoryhmän jäsenten osakeomistuksista Orion Oyj:ssä ovat tämän selvityksen sivulla 19. Ajanmukaiset tiedot johtoryhmän jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla yhtiön julkisesta sisäpiirirekisteristä osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri. Johtoryhmän jäsenten esittelyt ovat sivuilla 24−27. Myöhemmin päivitetyt esittelytiedot johtoryhmän jäsenistä esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.orion.fi.
Johtoryhmän roolia ja vastuita on tarkemmin selostettu kohdassa 2.1.4. Konsernin johtoryhmä.
Orionin hallituksen ja johdon palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä, ja yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista, sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen.
Hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouskutsussa esitettävän palkitsemissuosituksen valmistelee yhtiön nimitysvaliokunta.
Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kuukausipalkasta, suorituspohjaisesta tulospalkkiosta sekä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkioiden ja
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteena ovat ennalta sovitut tavoitteet, jotka hallitus vahvistaa vuosittain. Suoritus- ja tuloskriteerit asetetaan siten, että ne tukevat yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Hallitus arvioi suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista vuosittain.
Toimitusjohtajan tulospalkkion enimmäismäärä on seitsemän (7) kuukauden palkkaa vastaava määrä. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän enimmäispalkkioiden määräytyminen selostetaan kohdassa 8.2.6.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa toimisuhteen 6 kuukautta. Toimitusjohtajan irtisanoessa toimisuhteen irtisanomisaika on 6 kuukautta, ellei toisin sovita. Toimisuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Mikäli toimisuhde sanotaan irti joko yhtiön toimesta tai toimitusjohtajan toimesta yhtiön sopimusrikkomuksen vuoksi, suoritetaan, elleivät osapuolet toisin sovi, toimitusjohtajalle erillisenä irtisanomiskorvauksena toimisuhteen päättymisen jälkeen 18 kuukauden rahapalkkaa vastaava määrä. Mikäli toimisuhde sanotaan irti toimitusjohtajan toimesta muusta syystä kuin yhtiön sopimusrikkomuksen vuoksi, ei erillistä irtisanomiskorvausta suoriteta.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta ja eläkkeen tavoitetasoksi 60 % sovitusta eläkepalkasta. Eläke on etuusperusteinen.
Konsernin johtoryhmän muiden jäsenten palkitsemisesta päättää hallitus tai hallituksen puheenjohtaja. Heidän palkitsemisjärjestelmänsä koostuu kuukausipalkasta, suorituspohjaisesta tulospalkkiosta sekä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkioiden ja osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteena ovat ennalta sovitut tavoitteet, jotka vahvistetaan vuosittain. Suoritus- ja tuloskriteerit asetetaan siten, että ne tukevat yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Hallitus arvioi suoritus- ja tuloskriteerien toteutumista vuosittain.
Johtoryhmän jäsenen tulospalkkion enimmäismäärä ei ylitä edellä mainittua toimitusjohtajan tulospalkkion enimmäismäärää. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän enimmäispalkkioiden määräytyminen selostetaan kohdassa 8.2.6.
Muilla johdon jäsenillä eläke määräytyy työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan lukuun ottamatta yhtä henkilöä, jonka eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta ja eläkkeen tavoitetasoksi 60 % sovitusta eläkepalkasta. Lisäeläkesopimus on etuusperusteinen.
Yhtiökokouksen 2015 päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 76 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 51 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 38 000 euroa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 200 euroa kokoukselta, hallituksen varapuheenjohtajalle 900 euroa kokoukselta ja hallituksen jäsenelle 600 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenten matkakustannukset korvataan aiemman käytännön mukaisesti. Edellä mainitut kokouspalkkiot maksetaan myös hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille.
Edellä mainitut vuosipalkkiot maksettiin 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 30.3.–2.4.2015 hankittiin Orion Oyj:n B-osakkeita pörssistä hallituksen puheenjohtajalle 30 400 eurolla, hallituksen varapuheenjohtajalle 20 400 eurolla ja hallituksen jäsenelle 15 200 eurolla. Rahana maksettava osa vuosipalkkiosta vastaa suunnilleen ennakonpidätykseen tarvittavaa määrää, ja se maksettiin 25.4.2015. Vuosipalkkiot kattavat hallituksen koko toimikauden.
Hallituksen palkkioina saamien osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä sääntöjä.
| Kokonais palkkio, € |
Palkkiosta B-osakkeina maksettu osuus, kpl |
|
|---|---|---|
| Hannu Syrjänen, puheenjohtaja | 100 350 | 1 137 |
| Jukka Ylppö, varapuheenjohtaja | 68 700 | 763 |
| Sirpa Jalkanen | 51 290 | 568 |
| Eero Karvonen | 50 600 | 568 |
| Timo Maasilta | 51 800 | 568 |
| Mikael Silvennoinen | 50 600 | 568 |
| Heikki Westerlund | 54 800 | 568 |
| Hallitus yhteensä | 428 140 | 4 740 |
Palkkiot muodostuvat hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä.
Ajanmukaiset tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista ovat saatavilla Orion Oyj:n julkisesta sisäpiirirekisteristä osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Toimitusjohtajalle tilikaudelta 2015 maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut ja tulospalkkiot olivat yhteensä 1 497 326 euroa (1 365 906 vuonna 2014), josta palkat ja luontoisedut olivat 462 658 (452 622) euroa. Vuonna 2015 toimitusjohtajalle maksetut tulosperusteiset palkkiot vuodelta 2014 olivat 1 034 668 (913 284) euroa, josta 433 758 (358 519) euroa vastaava osuus maksettiin luovuttamalla 2.3.2015 toimitusjohtajalle 15 000 (15 269) Orion Oyj:n B-osaketta osana yhtiön pitkäjänteisiä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 28,9172 (23,4802) euroa, joka oli B-osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 2.3.2015.
Toimitusjohtajan lisäeläke-edun toteutunut vakuutusmaksu vuodelta 2014 oli 258 613 euroa. Vuoden 2015 ennakkomaksu oli 301 195 euroa.
Johtoryhmän jäsenille, toimitusjohtaja pois lukien, tilikaudelta 2015 maksetut palkat, palkkiot, luontoisedut ja tulosperusteiset palkkiot olivat yhteensä 4 689 892 (4 179 223) euroa, josta palkat ja luontoisedut olivat 1 518 811 (1 482 762) euroa ja tulosperusteiset palkkiot 3 171 081 (2 696 461) euroa.
Orionin hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän muille jäsenille tilikaudelta 2015 maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat yhteensä 6 615 358 euroa (5 971 099 euroa vuonna 2014).
Hallituksella on Orion Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2013 vahvistama osakeantia koskeva valtuutus, jonka mukaan hallitus voi päättää luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita muun muassa osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Valtuutuksen ehdot on julkistettu pörssitiedotteella 19.3.2013.
Konsernilla on voimassa vuonna 2013 alkanut konsernin avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä.
Järjestelmässä on ansaintajaksoja, joiden alkamisesta ja pituudesta yhtiön hallitus on päättänyt vuosittain vuosina 2013, 2014 ja 2015. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä alkoi kaksi ansaintajaksoa, kalenteri-
vuosi 2013 ja kalenterivuodet 2013−2015. Vuonna 2014 alkoi kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2014 ja kalenterivuodet 2014−2016. Vuonna 2015 alkoi kaksi ansaintajaksoa, kalenterivuosi 2015 ja kalenterivuodet 2015−2017. Järjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2013, 2014 ja 2015 perustuu Orion-konsernin liikevoittoon. Järjestelmän palkkio ansaintajaksoilta 2013−2015, 2014−2016 ja 2015−2017 perustuu Orion Oyj:n Bosakkeen kokonaistuottoon.
Järjestelmän keskeiset ehdot ilmenevät Orion Oyj:n 5.2.2013 julkaisemasta pörssitiedotteesta.
Järjestelmän palkkiot maksetaan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Palkkioita on maksettu ja mahdollisia tulevia palkkioita maksetaan seuraavasti:
| Ansaintajakso | Palkkio maksettu / mahdollinen palkkio maksetaan |
|---|---|
| 2013 | 3.3.2014 |
| 2014 | 2.3.2015 |
| 2015 | 2016 |
| 2013−2015 | 2016 |
| 2014−2016 | 2017 |
| 2015−2017 | 2018 |
2.3.2015 maksettiin lisäksi viimeiset palkkiot vuonna 2010 alkaneesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joka päättyi vuoden 2014 lopussa.
Vuonna 2013 alkaneen järjestelmän yhden vuoden pituisten ansaintajaksojen perusteella saatuja osakkeita ei saa luovuttaa järjestelmään määritetyn sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjaksojen päättymispäivät on kerrottu alla olevassa taulukossa. Kolmen vuoden ansaintajaksoihin ei liity sitouttamisjaksoa.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 35 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden yhteismäärä on enintään 500 000 Orion Oyj:n B-osaketta ja osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa. Järjestelmästä on 31.12.2015 mennessä maksettu palkkioina yhteensä 176 125 Orion Oyj:n B-osaketta.
| Voimassa olevat ansaintajaksot | 2015 | 2015−2017 | 2014−2016 | 2013−2015 |
|---|---|---|---|---|
| Ansaintajakson alkamispäivä | 1.1.2015 | 1.1.2015 | 1.1.2014 | 1.1.2013 |
| Ansaintajakson päättymispäivä | 31.12.2015 | 31.12.2017 | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Sitouttamisjakson päättymispäivä | 31.12.2017 | |||
| Osakepalkkioiden myöntämispäivä | 27.2.2015 | 27.2.2015 | 27.2.2014 | 20.3.2013 |
| Osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä, EUR 1) | 29,09 | 29,09 | 24,00 | 20,65 |
| Palkkioiden käypä arvo myöntämishetkellä, EUR 1) | 13,73 | 12,09 | 6,06 |
1) Palkkioiden osakekohtainen käypä arvo myöntämishetkellä on määritettynä Binary "asset or nothing call" -optionarvostusmallilla
Osakepalkkiojärjestelmää selostetaan Orion-konsernin vuoden 2015 tilinpäätöksessä liitetiedossa 4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja tilintarkastajan palkkiot.
Orionin hallitus on määritellyt yrityksen sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet yhtiössä. Johtamistavan ja -kulttuurin perustana ovat lakien ja yhtiöjärjestyksen noudattaminen sekä Orionin arvot ja eettiset liiketoimintatavat. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmässä kuvatun mukaista normaalia liiketoiminnan ohjausta ja johtamista, jota varmennetaan riskienhallinnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen avulla. Sen tavoitteena on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskit on hallittu asianmukaisesti, lakeja ja säännöksiä noudatetaan ja informaatio on luotettavaa. Se perustuu selkeään
tavoitteenasetteluun, tiiviiseen tavoitteiden seurantaan sekä tehokkaaseen ja käytännönläheiseen riskienhallintaan.
Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa kunkin osa-alueen johto ja jokainen liiketoimintayksikkö tai toiminto järjestää oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäisen valvonnan itse konsernitasolla määritettyjen politiikkojen ja ohjeiden määrittämien periaatteiden mukaisesti. Keskeiset ohjeet sisältyvät konsernin johtamisohjeistoon.
Riskienhallinta on merkittävä osa Orion-konsernin johtamisjärjestelmää ja se liittyy tiiviisti yhtiön vastuurakenteisiin, toiminnan valvonnan periaatteisiin ja liiketoimintaan. Tavoitteena on tunnistaa, mitata ja hallita käytettävissä olevin keinoin ne riskit, jotka mahdollisesti uhkaavat yhtiön toimintaa tai asetettujen tavoitteiden saavuttamista, sekä parantaa kykyä hyväksymään riskit, joista ollaan kyllä tietoisia mutta jotka eivät kuitenkaan ole kokonaan poistettavissa.
Riskienhallinta ei ole irrallinen ja erillinen toiminto vaan luonnollinen ja normaali osa jokapäiväistä liiketoimintaa ja johtamista.
Kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia, käytännön toimenpiteitä sekä vastuiden määrittelyä kehitetään säännöllisesti toteutettavilla riskikartoituksilla, jotka kattavat:
Operatiivinen riskienhallinta kattaa myös hankekohtaisen riskienhallinnan.
Uusien lääkkeiden kehittämiseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka johtuvat kehitystyön vaatimasta pitkästä aikajänteestä sekä lopputulokseen liittyvästä epävarmuudesta; saadaanko tuote koskaan markkinoille. Tätä strategista riskiä pyritään hallitsemaan seuraavin keinoin:
Alkuperälääkkeiden osuus konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta on merkittävä. Orion tekee intensiivistä tutkimusta tavoitteenaan tuoda omia, uusia alkuperälääkkeitä kansainvälisille markkinoille, mutta konsernilla ei kuitenkaan ole takeita siitä, että näiden uusien tuotteiden tuonti markkinoille tapahtuu odotusten mukaisesti. Lisäksi yhteistyössä partnereiden kanssa voi tapahtua muutoksia, esimerkiksi yritysjärjestelyistä johtuen.
Strategisten riskien kenttään voidaan lukea myös yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän sekä raportointiperiaatteiden kattavuus. Hallinnointikoodin mukainen selkeä hallinto- ja ohjausjärjestelmä luo luottamusta Orion-konserniin ja sen johtamiseen. Luottamuksen perustana on, että järjestelmän olennaisimmat piirteet ja periaatteet on selostettu julkisesti, ja että eri tahojen vastuut, oikeudet, velvollisuudet ja raportointisuhteet ovat määritelty selkeästi.
Lisäksi yhtiö kasvattaa sidosryhmiensä, kuten ympäröivän yhteiskunnan, pääomamarkkinoiden ja omistajiensa luottamusta muun ohella tiedottamalla tapahtumista, yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteestaan avoimesti, totuudenmukaisesti, johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti.
Alkuperälääkkeiden kehittämiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Tyypillisesti markkinoille asti pääsee vain noin yksi kymmenestä kliiniseen vaiheeseen edenneestä tutkimushankkeesta. Tärkeimmät syyt kehitysprojektien epäonnistumiseen liittyvät tutkittavana olevan lääkeaihion tehoon tai turvallisuuteen, mutta myös sen terveystaloudelliseen lisäarvoon. Tämän vuoksi lääkkeen farmakologisia ominaisuuksia, kuten
tehoa ja turvallisuutta, sekä terveystaloudellista hyötyä kartoitetaan vaiheittain etenevissä tutkimuksissa. Kliinisiä, ihmisillä tehtäviä tutkimuksia voidaan tehdä vain lääkeviranomaisen luvalla.
Lääkkeen farmakologiaa ja turvallisuutta testataan laajasti prekliinisten laboratoriomallien avulla, sekä seuraamalla siedettävyyttä ja haittavaikutuksia kaikissa kliinisten tutkimusten vaiheissa.
Laajoissa tutkimushankkeissa Orionin hallitus tekee päätöksen siirtyä tutkimuksen vaiheesta seuraavaan. Pienemmissä hankkeissa päätöksen tekee konsernin ylin johto. Nämä päätökset perustuvat aina laajaan analyysiin, jossa arvioidaan siihen mennessä saavutettuja tutkimustuloksia ja markkinatilannetta. Myyntilupahakemusta ja valmisteyhteenvetoa varten lääketutkimuksen eri vaiheet ja tulokset dokumentoidaan huolellisesti lääkeviranomaisten arvioitavaksi. Lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ovat viranomaisten edellyttämässä seurannassa myös markkinoille tulon jälkeen.
Taloudelliset riskit kasvavat tutkimusten edetessä kliinisiin ihmistutkimuksiin. Tutkimusten kallein jakso on viimeinen, niin sanottu kolmas kliininen tutkimusvaihe, joka on monikansallinen ja se käsittää useita satoja, tai jopa tuhansia potilaita. Tutkimusten kaksoissokkomenetelmällä pyritään saamaan mahdollisimman luotettava kuva lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Tämä vuoksi Orion jakaa kolmannen vaiheen tutkimuksiin liittyvää suurta taloudellista riskiä tekemällä nämä tutkimukset pääsääntöisesti yhteistyössä toisen, muun ohella tuotteen markkinointiin osallistuvan lääkeyhtiön kanssa. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa on kuitenkin myös varhaisemmissa tutkimuksen vaiheissa olennainen osa riskienhallintaa. Yhtiön tavoitteena on löytää tapoja, joilla tutkimushankkeiden määrä voidaan pitää riittävän suurena jakamalla yhteistyökumppanien kanssa niiden kuluja ja niihin liittyviä riskejä, mutta myös niistä mahdollisesti saatavia tuottoja.
Lääkealalle on tyypillistä, että ns. geneeristen lääkkeiden valmistajat yrittävät saada omat, yleensä alkuperäisvalmistajan tuotteita halvemmat lääkkeensä myyntiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi pyrkimällä murtamaan oikeusteitse alkuperäisvalmistajan patentit tai muut immateriaalioikeudet jo ennen näiden raukeamista. Tästä toiminnasta voi aiheutua alkuperäisvalmistajalle korkeita oikeudenkäynti- ja muita kuluja sekä mahdollisesti merkittäviä myynnin menetyksiä.
Orion pyrkii tuotteitaan kehittäessään suojaamaan ne mahdollisimman hyvin ja laaja-alaisesti sekä puolustamaan tehokkaasti tuotteidensa oikeuksia sekä yksin että yhdessä markkinointipartnereidensa kanssa.
Normaalin hintakilpailun lisäksi lääkkeiden hintoihin laskupainetta luovat monet pääsääntöisesti viranomaispäätösten aikaansaamat tekijät valtioiden pyrkiessä hillitsemään kansallisten lääkekustannusten nousua. Näitä ovat esimerkiksi lääkevaihto eli geneerinen substituutio ja viitehintoihin perustuvat korvattavuuskäytännöt sekä niitä koskevissa säännöksissä tapahtuvat muutokset, sekä lääkkeiden hintojen ja korvattavuuden leikkaukset. Hintojen laskupainetta lisää myös EU:n alueella tapahtuva rinnakkaistuonti.
Orion varautuu näihin seikkoihin pitämällä tuotevalikoiman riittävän monipuolisena, lisäämällä jatkuvasti kustannustehokkuutta sekä kohdentamalla sekä kehitys- että myyntiresurssit oikein.
Lääkkeiden myynti vaatii soveltamaan markkinakohtaisia toimintamalleja. Perinteisen laajan myyntiedustajien verkoston ylläpitäminen nostaa kiinteitä kustannuksia. Orionin liiketoiminta perustuu Euroopassa omaan ja ulkopuoliseen myyntiverkostoon ja muilla alueilla yhteistyökumppaneiden avulla tapahtuvaan myyntiin. Tällä rakenteella pyritään löytämään tasapaino käytettävissä olevien resurssien ja riskinkantokyvyn sekä omien uusien alkuperätuotteiden maailmanlaajuisen markkinoinnin vaatimien panostusten välillä. Joillakin markkinoilla tietyt tuoteryhmät myydään vain tarjouksien perusteella vakuutusyhtiöille tai sairaaloiden tuotehankintaorganisaatioille.
Niillä alueilla, joilla Orionilla on oma myyntiorganisaatio, on myynnin jatkuvasti oltava riittävän korkealla tasolla kannattavuuden ylläpitämiseksi. Tämä edellyttää yleensä tarpeeksi laajaa tuotevalikoimaa.
Lääkkeiden valmistus on säännöllisten viranomaistarkastusten kohteena. Lääkkeiden tulee olla turvallisia, tehokkaita ja kaikki laatuvaatimukset täyttäviä. Lääketuotannossa joudutaan jo näiden lakisääteisten vaatimusten johdosta kiinnittämään huomiota erilaisiin lääkkeen turvallisuutta ja laatua uhkaaviin riskeihin.
Lääkkeiden asianmukainen laatu varmistetaan järjestelmällisellä toiminnan kokonaishallinnalla, joka kattaa kaikki lääkkeiden laatuun välittömästi ja välillisesti vaikuttavat asiat. Toimintaa ohjataan kattavalla ohjeistuksella sekä riittävällä materiaalien ja valmisteiden ennakko- ja jälkivalvonnalla.
Orionin laaja tuotevalikoima saattaa aiheuttaa riskejä toimitusvarmuudelle sekä tehdä tuotannossa vaaditun erittäin korkean laatutason ylläpitämisen haastavaksi. Eri maiden viranomaiset ja keskeiset asiakkaat suorittavat lääkkeiden kehityksen ja valmistuksen säännöllisiä ja yksityiskohtaisia tarkastuksia Orionin toimipisteissä. Mahdollisesti vaadittavien korjaavien toimenpiteiden tekemisellä voi olla ainakin väliaikaisia, toimitusvarmuutta heikentäviä ja kustannuksia nostavia vaikutuksia. Orionin tuotevalikoimassa on myös muiden lääkeyhtiöiden valmistamia tuotteita. Näiden valmistajien toimitusvarmuuteen tai tuotteiden laatuun mahdollisesti liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa riskin Orionin toimitusvarmuudelle.
Lääkealaa koskevat useat viranomaisten erityismääräykset, ja ala on viranomaisten tarkassa valvonnassa. Lääkkeiden valmistus, jakelu ja lääketutkimus edellyttävät viranomaisten toimilupia. Myös kilpailuviranomaiset valvovat lääkealaa. Orionissa on selkeät toimintaperiaatteet, joilla huolehditaan näiden määräysten noudattamisesta.
Lääkealalle on tyypillistä immateriaalioikeuksien erittäin keskeinen asema. Orionin aseman varmistamiseksi niin myynnissä olevien kuin kehitettävien tuotteiden patenttitilannetta seurataan koko ajan maailmanlaajuisesti. Näin huolehditaan siitä, että Orionin kehittämien tuotteiden oikeuksia pystytään puolustamaan, ja että Orion ei itse loukkaa muiden patentteja tai muita immateriaalioikeuksia.
Patenttisuoja on kuitenkin ajallisesti rajoitettu ja merkittävän tuotteen patenttisuojan umpeutuminen voi vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Orionilla ei ole myöskään takeita siitä, että kehitettäville uusille tuotteille saadaan patenttisuoja halutussa laajuudessa tai että viranomaiset myöntävät tuotteille vaadittavat myyntiluvat.
Kuten aiemmin tutkimus- ja kehitysriskien kuvauksessa todettiin, uuden lääkkeen tuloa markkinoille edeltävät laajat, vaiheittain etenevät tutkimukset, joissa kartoitetaan lääkkeen farmakologisia ominaisuuksia, kuten tehoa ja turvallisuutta. Lääkkeen myynnin ja markkinoinnin aloittaminen edellyttää lääkeviranomaisten myöntämää myyntilupaa.
Lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ovat viranomaisten edellyttämässä seurannassa myös markkinoille tulon jälkeen. Orion pyrkii edellä kuvatuin tutkimukseen ja lääketuotantoon liittyvin keinoin ennalta varmistamaan, ettei tuotteisiin liity sellaisia haittavaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa korvausvastuuseen tai merkittävän tuotteen poistoon markkinoilta.
Tuotevastuuriskin taloudellisten vaikutuksien varalta Orion-konsernin tuotteet ja toiminta on vakuutettu toiminta- ja tuotevastuuvakuutuksella, joka kattaa myös kliiniset tutkimukset, pois lukien tutkimukset, jotka tehdään Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtävät tutkimukset vakuutetaan erillisillä vakuutuksilla. Vakuutuksen tarkoituksena on antaa suoja vakuutuksenottajan mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden varalta. Edellä mainittua suojaa on rajoitettu tavanomaisilla vakuutusehdoilla mm. rahamääräisesti. Lisäksi vakuutussuojan ulkopuolelle jäävät tietyt tuotteet ja lääkkeiden vaikuttavat aineet, joista osa kuuluu myös Orionin liiketoiminnan piiriin. Näiden ei kuitenkaan arvioida kasvattavan olennaisesti Orionin tuotevastuuriskiä.
Lakisääteisten vakuutusten lisäksi Orionilla on omaisuus-, liiketoiminnan keskeytys- ja vastuuvakuutukset kattamassa oleellisiksi arvioituja ja vakuutusten avulla rajattavia vahinkoriskejä.
Konsernin yritysturvallisuusohjeet sisältyvät Orionin sisäiseen johtamisohjeistoon. Konsernin turvallisuuspolitiikalla pyritään varmistamaan toiminnan häiriötön jatkuvuus, henkilöiden turvallisuus, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen vahingoilta sekä tietoturvatoimenpiteiden riittävyys. Yritysturvallisuusohjeet sisältävät turvallisuustoiminnan periaatteet ja ne kattavat lisäksi ohjeet kriisienhallintaan. Ohjeistuksen lisäksi tietoturvapolitiikka sisältää tietoturvan tavoitteet, keskeiset periaatteet ja vastuut.
Tieto on oleellinen osa Orionin aineetonta pääomaa. Tiedon keruuseen, käsittelyyn, taltiointiin ja välittämiseen Orion soveltaa tehokkaita, turvallisia ja luotettavasti toimivia informaatiojärjestelmiä, jotka varmistavat osaltaan konsernin operatiivisen toiminnan sujumisen ja jatkuvuuden. Tarkoituksenmukaisilla informaatiojärjestelmillä Orion huolehtii myös erityisesti lääkeliiketoimintaa koskevista velvollisuuksistaan turvata lääkevalmisteidensa saatavuus, lääketurvallisuus ja tiedon luotettavuus.
Tietoriski toteutuu, jos tieto tai tietojärjestelmä ei ole oikeiden henkilöiden käytettävissä, tieto on muuttunut tai tieto on päätynyt ulkopuolisten haltuun. Informaation ja sen hallintajärjestelmiin kohdistuvia riskejä Orion hallitsee säännöllisillä riskinarvioilla, toimitilojen ja tietojärjestelmien suojauksella, tietoturvaa vahvistavilla toimintatavoilla ja varmistamalla henkilöstön tietoisuuden tietoturvaan kohdistuvista riskeistä ja uhista.
Ympäristöturvallisuuden ohjeistus sisältää yksityiskohtaiset toimintaohjeet ja vastuut. Ympäristöasioiden kehittämistä ja valvomista varten on konsernin jokaiseen yksikköön nimetty vastuuhenkilöt. Ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan mm. päästöjä mittaamalla, jätteiden määriä tarkkailemalla ja raaka-aineiden käyttömääriä tilastoimalla. Ympäristönsuojelun toteutumista valvotaan vuotuisilla sisäisillä tarkastuksilla. Yhtiöllä on sen toiminnan vaatimat, voimassa olevat ympäristöluvat.
Orion pyrkii laajentamaan liiketoimintaansa ostamalla tai sisäänlisensioimalla kehitteillä olevia tai jo valmiita, markkinoilla olevia tuotteita muilta lääkeyhtiöiltä, tai mahdollisesti ostamalla muita lääke- tai bioalan yrityksiä. Tällaisia hankkeita toteutettaessa pyritään noudattamaan asianmukaista huolellisuutta sekä hyödyntämään yhtiön sisäistä ja ulkoista osaamista suunnitteluvaiheessa, toteutusvaiheessa sekä sulautettaessa ostettuja toimintoja yhtiön muuhun toimintaan.
Tuotehankintoihin ja mahdollisiin yritysostoihin voi liittyä tavanomaisia yrityskauppavastuita ja -riskejä sekä muita niiden luonteeseen ja arvoon liittyviä vastuita ja riskejä.
Orionin menestys on riippuvainen sen ylimmän johdon, tutkimus- ja kehitys- sekä muun henkilöstön osaamisesta. Yhtiön henkilöstöjohtamisen tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen sekä osaamisen ja työyhteisön jatkuva kehittäminen. Lisäksi Orionin menestys on riippuvainen yhtiön kyvystä palkata, kehittää, kouluttaa ja motivoida ammattitaitoista henkilöstöä sekä pitää heidät konsernin palveluksessa.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää markkinariskeistä ja vastapuoliriskistä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa riittävä maksuvalmius.
Rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet on määritelty emoyhtiön hallituksen hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa, jonka toteuttamisesta konsernin rahoitusosasto vastaa. Rahoitustoiminnot on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.
Konserni altistuu markkinariskille valuuttakurssin, markkinakoron ja sähkön hinnan osalta. Lisäksi konsernilla on jonkin verran osakkeisiin liittyvää hintariskiä.
Konsernin valuuttakurssiriski on jaettu transaktioriskiin ja translaatioriskiin.
Transaktioriski muodostuu ulkomaan valuutan määräisistä liiketoiminnallisista (mm. myynnit ja ostot) ja rahoituksellisista (mm. lainat, talletukset ja korkovirrat) tase-eristä ja tulevista ennustetuista kassavirroista. Ennustetuissa kassavirroissa huomioidaan seuraavan 12 kuukauden erät. Transaktioriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Rahoituspolitiikan mukaisesti merkittävien valuuttojen tase-erät suojataan normaalisti välillä 90–105 % ja 12 kuukauden ennakoidut kassavirrat välillä 0–50 %. Suojausinstrumentteina käytetään enintään 12 kuukauden pituisia valuuttajohdannaisia.
Konsernin kannalta merkittävimmät liiketoiminnallisten erien valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Puolan zloty, Norjan kruunu, Venäjän rupla, Japanin jeni ja Iso-Britannian punta. Minkään yksittäisen valuutan
osuus kokonaispositiosta ei ole merkittävä. Liiketoiminnallisten erien positiot esitetään taulukkona tilinpäätöksen 2015 liitetiedoissa 24.1.1.
Konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat tytäryhtiön paikallisessa valuutassa ja näistä merkittävimmät on suojattu täysimääräisesti valuutanvaihtosopimuksilla.
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin riippuen siitä, onko operatiivisesti tarkasteltuna suojattu myyntituottoja vai rahoitusvaroja ja -velkoja.
Translaatioriski muodostuu euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omista pääomista. Näiden tytäryhtiöiden oma pääoma 31.12.2015 oli 69,3 (2014: 65,9) miljoonaa euroa. Merkittävin translaatioriski muodostuu Iso-Britannian punnasta. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Valuuttakurssien muutosten vaikutusta konsernin tulokseen (ennen verovaikutusta) ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä on kuvattu tilinpäätöksen 2015 liitetiedoissa 24.1.1 merkittävien valuuttojen osalta. Herkkyysanalyysissä oletetaan valuuttakurssimuutosten olevan +/- 10 % (vieras valuutta heikkenee/vahvistuu 10 %) ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina. IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan taseessa olevat rahoitusvarat ja -velat ja siten analyysissä ei ole huomioitu positioon kuuluvaa ennustettua seuraavan 12 kuukauden valuuttavirtaa. Herkkyysanalyysissä ei huomioida myöskään mahdollista translaatiopositiota.
Hintariskillä tarkoitetaan sähkömarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa riskiä. Sähkön markkinahinta vaihtelee runsaasti mm. sääolosuhteiden, vesitilanteen sekä päästökaupan mukaan. Konserni hankkii käyttämänsä sähköenergian osittain kiinteähintaisena sopimuksena ja osittain Suomen hinta-alueen spothintaan sidottuna toimituksena ja altistuu jälkimmäisen osalta sähkön hintavaihtelulle. Tätä hintariskiä ei ole enää suojattu.
Sähköjohdannaisia ei ollut 31.12.2015 (2014: käypä arvo 0,9 miljoonaa euroa). Johdannaiset on markkinaarvostettu käyttäen Nord Poolin päätöskursseja. Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin rahavirtaan ja tulokseen. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 31.12.2015 yhteensä 187,8 (2014: 234,5) miljoonaa euroa. Konserni on altistunut korkotason noususta aiheutuvalle korkoriskille Euroopan Investointipankilta nostettujen pitkäaikaisten lainojen osalta. Näiden lainojen pääoma oli 31.12.2015 yhteensä 36,7 (2014: 83,0) miljoonaa euroa ja lainojen korko on sidottu euribor-korkoon.
Korkotason nousun vaikutusta nettokorkokuluihin on arvioitu herkkyysanalyysillä, jossa oletetaan korkotason nousevan vuonna 2016 paralleelisti yhdellä prosenttiyksiköllä (1 %) tilinpäätöshetkellä hinnoitelluista koroista muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana (ml. velkojen määrä). Tällöin konsernin arvioidut korkokulut vuonna 2016 kasvaisivat 0,4 miljoonaa euroa (ennen verovaikutusta) (2015: 0,7 miljoonaa euroa).
IAS 39:n määrittelemää rahavirran suojauslaskentaa ei sovellettu 31.12.2015, joten omaan pääomaan ei ole kirjattu korkojohdannaisista käyvän arvon arvostusta (2014: -0,1 miljoonaa euroa ennen verovaikutusta). Korkojohdannaisten nimellisarvot olivat yhteensä 11,6 (2014: 15,2) miljoonaa euroa. Vuoden 2015 aikana nettokorkokuluihin on kirjattu korkojohdannaisista -0,1 (2014: -0,1) miljoonaa euroa.
Vastapuoliriskin toteutuessa konsernin vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän seurauksena konsernilta jää varoja saamatta. Maksimi luottoriski 31.12.2015 oli 456,7 (2014: 446,6) miljoonaa euroa, joka koostui rahoitusvaroista vähennettynä rahoitusveloissa olevien johdannaisten arvoilla. Pääasialliset riskit liittyvät myyntisaamisiin ja sekä rahavaroihin että rahamarkkinasijoituksiin.
Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee konserniyhtiöiden vastapuolina toimivien rahoituslaitosten luottokelpoisuusvaatimukset. Vastapuolille on luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty limiitit, joita seurataan ja ylläpidetään säännöllisesti. Rahamarkkinasijoitukset ovat pääosin jälkimarkkinakelpoisissa, enintään 6 kuukauden pituisissa korkoinstrumenteissa.
Konsernin asiakasluottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luokittelun ja limiittien määrittelyn perusteet sekä tavat, joilla luottoriskiä hallitaan. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä ja taloudellista tilannetta seurataan ja tehokasta perintää toteutetaan säännöllisesti. Luottoriskiä voidaan pienentää vaatimalla maksuehdoksi ennakkomaksua, remburssia tai pankkitakauksia sekä käyttämällä luottovakuutuksia. Lääketeollisuudessa myyntisaamiset tyypillisesti keskittyvät eri maantieteellisten alueiden jakelijoille. Tietyissä maissa konserni myy myös suoraan paikallisille sairaaloille. 25 suurinta asiakasta muodosti 80,1 % myyntisaamisista 31.12.2015 (2014: 78,6 %). Myyntisaamisiin ei uskota sisältyvän oleellista riskiä. Tilikauden tulosvaikutteiset luottotappiot olivat nettona 0,0 (2014: 0,2) miljoonaa euroa.
Konsernin tavoitteena on säilyttää hyvä maksuvalmiusasema kaikissa olosuhteissa. Maksuvalmiutta turvaavat liiketoiminnan kassavirran sekä rahavarojen ja muiden rahamarkkinasijoitusten lisäksi 100 miljoonan euron sitovat, nostamattomat kahdenkeskiset luottolimiitit, jotka erääntyvät vuonna 2017. Tämän lisäksi konsernilla on käyttämättömiä pankkitililimiittejä sekä 100 miljoonan euron vahvistamaton yritystodistusohjelma, josta tilinpäätöshetkellä ei ollut laskettu liikkeelle yritystodistuksia.
Konsernin korollinen velka 31.12.2015 oli 187,8 (2014: 234,5) miljoonaa euroa. Rahoitusleasingvelat pois lukien korollisten velkojen keskimaturiteetti on 3 vuotta 3 kuukautta (2014: 3 vuotta 9 kuukautta). Konsernin rahavarat ja rahamarkkinasijoitukset 31.12.2015 olivat 245,2 (2014: 258,5) miljoonaa euroa, jotka osaltaan pienentävät maksuvalmiusriskiä. Konsernin likviditeetin turvaamiseksi ylimääräiset kassavarat sijoitetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisiin jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin korkoinstrumentteihin. Jokaiselle sijoituskohteelle on määritelty kohdekohtainen limiitti.
Konsernin rahoitusvelkojen, koronmaksujen ja johdannaissopimusten ennustetut diskonttaamattomat rahavirrat esitetään tilinpäätöksen 2015 liitetiedoissa 24.3.
Konsernin taloudellisissa päämäärissä on pääomarakenteeseen liittyen määritetty tavoitteeksi säilyttää omavaraisuusaste, konsernin oma pääoma suhteessa taseen loppusummaan, vähintään 50 %:n tasolla. Tämä omavaraisuusaste ei ole yhtiön näkemys optimaalisesta pääomarakenteesta, vaan se on osa kokonaisuutta, jossa määritellään toiminnan kasvuun ja kannattavuuteen liittyviä tavoitteita sekä yhtiön osingonjakopolitiikka.
Yhtiön rahalaitoslainojen ehdoissa on määritelty kovenantteja, joiden rikkoutuessa velkojalla on halutessaan oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti. Yhtiön lainoissa määriteltyjen kovenanttien tasot ja niiden vastaavat arvot 31.12.2015 sekä pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut on esitetty tilinpäätöksen 2015 liitetiedoissa 24.4.
Taloudellista ohjausta ja raportointia varten konsernissa on raportointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa johdolle riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa toiminnan suunnittelua ja johtamista varten. Konsernin taloudellista ohjausta, sekä yhtenäisiä käytäntöjä varten Orionilla on konsernin laajuiset ohjeet sekä niitä tukevat politiikat. Ohjeiden avulla, kuten myös yrityksen laajalla toiminnanohjausjärjestelmällä varmennetaan yhdenmukaisten prosessien olemassaolo. Konsernin talousosasto hoitaa rahoituksen, konsernilaskennan sekä veroasiat keskitetysti. Lisäksi tytäryhtiöiden taloushenkilöt sekä keskitetty Controller-toiminto varmentavat yhdenmukaisten toimintatapojen noudattamista maa- ja liiketoiminta-aluekohtaisesti.
Orionin tehokkaat ja yhdenmukaiset toimintaprosessit perustuvat yhtenäiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Toiminnan ohjaamista varten laaditaan kuukausittaiset talousraportit, joissa esitetään toteutuneen tuloksen lisäksi vertailu toteutuneen ja tavoitteen välillä sekä ennuste tulevasta kehityksestä. Orionilla on eri toiminnoissa käytössä myös lukuisia tavoitteiden asettamisen ja seurannan mittareita, joiden avulla toimintaa valvotaan ja ohjataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja vastaa sisäisen raportointiprosessin toimivuuden arvioinnista. Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja yhtiöjärjestysten mukaan.
Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Emoyhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä toimitusjohtajan ja sisäisen tarkastuksen kanssa.
Toiminnan valvontaa ja ohjausta varten konsernissa on sisäinen tarkastus, joka toimii hallinnollisesti emoyhtiön toimitusjohtajan välittömässä alaisuudessa ja raportoi työssään tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on tutkia ja arvioida konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yksiköiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja luotettavuutta.
Orion-konserni noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, johon konsernin oma sisäpiiriohje perustuu. Konsernin pysyvän sisäpiirin muodostavat ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, yhtiön varsinaisen tilintarkastajan päävastuullinen tilintarkastaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, jotka yhtiö on määritellyt pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi.
Yhtiö ylläpitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.
Päivitetyt tiedot yhtiön ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakeomistuksista ovat saatavilla yhtiön julkisessa sisäpiirirekisterissä osoitteessa www.orion.fi/sisapiirirekisteri.
Orion Oyj:llä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-yhteisö. Tilintarkastajan toimikausi on tilikausi, ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilikaudella 2015 Orionin tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Kalle Laaksonen.
Tilintarkastajille maksetaan palkkiot Orion Oyj:n hyväksymän laskun mukaisesti.
Tilintarkastusyhteisölle maksettiin palkkioita vuosilta 2015 ja 2014 seuraavasti:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 227 194 | 247 020 |
| Tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot | 46 536 | 35 992 |
| Veroneuvonta | 54 834 | 82 337 |
| Muut palvelut | 14 798 | 29 005 |
| Yhteensä | 343 361 | 394 354 |
| A osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta A, kpl |
B osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta B, kpl |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus koko osake kannasta, % |
Osuus kaikista äänistä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hannu Syrjänen | 10 000 | 0 | 12 847 | 1 137 | 22 847 | 0,02 % | 0,02 % |
| Jukka Ylppö | 1 247 136 | 0 | 297 203 | 763 | 1 544 339 | 1,09 % | 2,87 % |
| Sirpa Jalkanen | 0 | 0 | 6 170 | 568 | 6 170 | 0,00 % | 0,00 % |
| Eero Karvonen | 595 000 | 48 800 | 26 433 | 568 | 621 433 | 0,44 % | 1,35 % |
| Timo Maasilta | 21 928 | 0 | 3 024 | 568 | 24 952 | 0,02 % | 0,05 % |
| Mikael Silvennoinen | 0 | 0 | 1 255 | 568 | 1 255 | 0,00 % | 0,00 % |
| Heikki Westerlund | 0 | 0 | 4 833 | 568 | 4 833 | 0,00 % | 0,00 % |
| Hallitus yhteensä | 1 874 064 | 48 800 | 351 765 | 4 740 | 2 225 829 | 1,58 % | 4,30 % |
Luvut sisältävät myös määräysvaltayhteisöjen omistukset.
| A osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta A, kpl |
B osakkeita, kpl |
Muutos vuoden alusta B, kpl |
Osakkeita yhteensä, kpl |
Osuus koko osake kannasta, % |
Osuus kaikista äänistä, % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Timo Lappalainen | 0 | 0 | 67 519 | 15 000 | 67 519 | 0,05 % | 0,01 % |
| Satu Ahomäki | 0 | 0 | 18 161 | 3 700 | 18 161 | 0,01 % | 0,00 % |
| Markku Huhta-Koivisto | 0 | 0 | 17 535 | 3 550 | 17 535 | 0,01 % | 0,00 % |
| Olli Huotari | 0 | 0 | 36 405 | 7 699 | 36 405 | 0,03 % | 0,00 % |
| Liisa Hurme | 0 | 0 | 17 582 | - 1 800 | 17 582 | 0,01 % | 0,00 % |
| Jari Karlson | 0 | 0 | 25 440 | - 1 811 | 25 440 | 0,02 % | 0,00 % |
| Virve Laitinen | 0 | 0 | 15 092 | 5 699 | 15 092 | 0,01 % | 0,00 % |
| Reijo Salonen | 0 | 0 | 37 782 | 9 700 | 37 782 | 0,03 % | 0,00 % |
| Johtoryhmä yhteensä | 0 | 0 | 235 516 | 41 737 | 235 516 | 0,17 % | 0,03 % |
Luvut sisältävät myös määräysvaltayhteisöjen omistukset.
Henkilöstön edustajana johtoryhmässä toimiva henkilö ei kuulu yhtiön julkiseen sisäpiiriin.
2001–2010 Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja
1999–2001 SanomaWSOY Oyj:n johtoryhmän jäsen 1989–2001 Rautakirja Oy:n toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja sekä toimialajohtaja.
Tätä aikaisemmin Hannu Syrjänen on työskennellyt mm. TS-Yhtymässä johtajana, Wihuri Oy:ssä toimialajohtajana sekä Lakimiesliiton Kustannuksen toimitusjohtajana.
Hallituksen puheenjohtaja: Orion Oyj 2010–, VR-Yhtymä Oy 2011–, EDSA s.a.r.l 2012–, Lehtipiste Oy 2014–, Suomen Messut Osuuskunta 2015–
Hallituksen varapuheenjohtaja: Norvestia Oyj 2015–
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2007–, Realia Group Oy 2011–, Suomen Messut Osuuskunta 2012–, John Nurmisen Säätiö 2012–
Hallituksen puheenjohtaja: Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) Suomen osasto ry. 2010–2011, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2004–2011, Management Institute of Finland MIF Oy 2012–2014, Viestinnän Keskusliitto 2005–2006
Hallituksen varapuheenjohtaja: Suomen Messut Osuuskunta 2015
Hallituksen jäsen: SanomaWSOY Oyj 2001–2010, East Office of Finnish Industries Oy 2008–2010, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2005–2006, Palvelutyönantajat ry 1999–2001
Varapuheenjohtaja
Diplomi-insinööri (sähkövoimatekniikka), kauppatieteiden maisteri s. 1955
Jukka Ylppö on työskennellyt koko työuransa ABB Oy:n tuotekehitysorganisaatiossa vuodesta 1981 alkaen:
1999– Teollisuuden sähkökäyttöjen ohjausten ja ohjelmistojen asiantuntija
1996–1998 Uuden tyristorisyötön ohjauksen kehityksen vetäjä
1993–1995 Tasavirtakäyttöjen uuden ohjauksen kehittäjä
1991–1992 Automaatiotuotekehitysinsinööri Västeråsissa Ruotsissa
1988–1990 Laiva-automaation myynti-insinööri
1986–1987 Paperirata-analysaattoreiden kehityksen projektipäällikkö
1984–1985 Tasavirtakäyttöjen ohjauksen kehityksen vetäjä
1982–1983 Tuotekehitysinsinööri / tehoelektroniikka
Hallituksen varapuheenjohtaja: Orion Oyj 2012–
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2007–
Hallituksen varapuheenjohtaja: Orion Oyj 2007–24.3.2010
2008–2013 Johtaja, Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö 2006– Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2009–, Emil Aaltosen Säätiö 2000–, Tampereen Teknillinen Yliopisto 2010–
Sigrid Juselius Säätiön lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan jäsen 2001– Syöpäinstituutin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen 2002–
Suomalaisen tiedeakatemian esimies 2010–2012
Sirpa Jalkanen on julkaissut noin 250 tieteellistä artikkelia tulehdustautien mekanismeista ja syövän leviämisestä. Lisäksi useita patentteja ja patenttihakemuksia edellä mainituilta aloilta.
– EVK-Capital OY, omistaja ja toimitusjohtaja –1986 Rintekno Oy, prosessisuunnittelija, biokemian ja lääkeaineteollisuuden jaospäällikkö ja teknologiajohtaja –1980 VTT, biotekniikan laboratorio, tutkija –1975 Helsingin teknillinen korkeakoulu, teollisen mikrobiologian vanhempi assistentti
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2004–
Hallituksen jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1997–2002, Rocla Oyj 2006–2009
Hallintoneuvoston jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1988–1997, Instrumentarium Oyj 1996–1999
Hallituksen puheenjohtaja: Maa- ja vesitekniikan tuki ry. 1998–, Tuen Kiinteistöt Oy 1985–, Ympäristöviestintä YVT Oy 2001–
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2012–, Tukinvest Oy 1996–
Amerin Kulttuurisäätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja 2010–, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan neuvottelukunnan jäsen 2015–, Vesitalous-lehden päätoimittaja 1998–
Hallituksen jäsen: Amer Sports Oyj 1986–2008, Amerin Kulttuurisäätiö 1986–2009, Ompus Inc. 1984–1994
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja: Orion Oyj 2004–2011
Nimeämisvaliokunnan jäsen: Oriola-KD Oyj 2006–2007, 2010–2011
Hallintoneuvoston jäsen: Orion-yhtymä Oyj 1991–2002, Amer Yhtymä Oy 1985–1986
2013– Kokopäivätoiminen hallituksen puheenjohtaja, IMS Talent Oy 1997–2013 Toimitusjohtaja, Pohjola Pankki Oyj 1997 Johtokunnan jäsen, pääomamarkkinoiden johtaja, Pohjola Pankki Oyj
–1997 Johtokunnan varajäsen, arvopaperitoiminnan ja ulkomaantoiminnan johtaja, Pohjola Pankki Oyj –1992 Pääomasijoitustoiminnan vetäjä, Pohjola Pankki Oyj –1989 Rahoitusjohtaja, Wärtsilä Oyj –1988 Rahoituspäällikkö, Wärtsilä Oyj –1985 Dealer, Wärtsilä Oyj
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2014–, Hartwall Capital Oy Ab 2014–, Metsäliitto Osuuskunta 2015–, Pontos Oy 2014–
Hallituksen puheenjohtaja: Pohjola Vakuutus Oy 2005–2012, Pohjola Varainhoito Oy 2005–2012, Helsingin OP Pankki Oyj 1997–2005
Hallituksen jäsen: Konecranes Oyj 2008–2015, Pohjola Yhtymä Oyj 2000–2001, Unico Banking Group 1997–2013
– CapMan Oyj, toimitusjohtaja –2013 CapMan Oyj, hallituksen puheenjohtaja –2010 CapMan Oyj, toimitusjohtaja –2005 CapMan Buyout -tiimin vetäjä –2002 CapMan, sijoituspäällikkö, sijoitusjohtaja –1994 SITRA, sijoitusanalyytikko, projektipäällikkö –1989 Foresport Oy, toimitusjohtaja, yrittäjä
Hallituksen puheenjohtaja: Norvestia Oyj 2015–
Hallituksen jäsen: Orion Oyj 2010–, Walki Oy 2011–
Hallituksen jäsen tai puheenjohtaja: Aldata Solution Oyj 1997–2001, AtBusiness Communications Oyj 1997–2003, Lumene Oy 2006– 2013, Medianorth Group Oy 1999–2004, Nexor Superstore 1995– 1998, Satama Interactive 1997–2000 ja Suomen Pääomasijoitusyhdistys ry 2007–2011
Orion Oyj:n toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän puheenjohtaja alkaen 1.1.2008
– Toimitusjohtaja, Orion Oyj –2007 Johtaja, Alkuperälääkkeet ja Eläinlääkkeet –2005 Varatoimitusjohtaja, Orion Pharma –2003 Kehitysjohtaja, Lääkeliiketoiminta
1994–1999 Leiras Oy, kansainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehitysjohtaja 1989–1993 Finvest Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja sekä Saksan tytäryhtiön toimitusjohtaja 1987–1988 Arthur Andersen (Chicago, Yhdysvallat), konsultti
Hallituksen puheenjohtaja: Kemianteollisuus ry 2015–
Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry 2015–, Kemira Oyj 2014–, Kemianteollisuus ry 2008–, Sydäntutkimussäätiö 2010–
Hallintoneuvoston jäsen: Suomen Messut Osuuskunta 2009–
Lisäksi Timo Lappalainen on Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan jäsen.
Hallituksen varapuheenjohtaja: Kemianteollisuus ry 2013–2014
Hallituksen jäsen: Vaisala Oyj 2011–2014, Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osasto ry 2014
Johtaja, Alkuperälääkkeet alkaen 1.1.2014
– Johtaja, Alkuperälääkkeet –2013 Johtaja, Erityistuotteet ja Fermion –2006 Johtaja, Orion Pharman toimitusketju –2005 Toimitusjohtaja, Fermion Oy –2004 Johtaja, Orion Pharman toimitusketju –2002 Johtaja, Orion Pharman informaatiojärjestelmä ja muutosprojekti –2000 Aluemyyntijohtaja, Orion Pharma –1998 Materiaalitoimintojen johtaja, Orion Pharma –1996 Materiaalitoimintojen johtaja, Orion-Farmos lääketeollisuus –1991 Materiaalijohtaja, Farmos Oy:n Lääkeryhmä –1990 Materiaalipäällikkö, Farmos Oy –1987 Käyttöpäällikkö, Farmos Oy, Lääkefarmos –1983 Tuotannonsuunnittelupäällikkö, Farmos Oy
1981–1982 Oy Santasalo-Sohlberg Ab, kehitysinsinööri
Hallituksen jäsen: PharmaService Oy 2011–2014
Huoltovarmuuskeskuksen Kemian poolin toimikunnan jäsen 2006–2007, Huoltovarmuuskeskuksen Terveydenhuoltosektorin jäsen 2007–2014
Johtaja, Global Sales alkaen 1.10.2010
– Johtaja, Global Sales, lääkeliiketoiminta –2010 Johtaja, Eläinlääkkeet –2007 Johtaja, Liiketoiminnan kehittämisyksikkö 2005 Liiketoiminnan kehitysjohtaja –2004 Projektijohtaja ja projektipäällikkö, Hormonihoidot ja Urologia -terapia-alueen lääkekehitysohjelmat –1999 Useissa tehtävissä lääketutkimuksessa ja -kehityksessä, mm. tutkimuspäällikkönä
Ennen tuloaan Orionin palvelukseen Satu Ahomäki työskenteli laskentatehtävissä eri yrityksissä.
Jäsen: European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA), European Markets Committee 2015–
s. 1966
– Johtaja, Esikuntatoiminnot – Hallituksen sihteeri –2006 Henkilöstöjohtaja, Orion Pharma, ja henkilöstön kehittämisjohtaja, Orion-konserni –2006 Konsernin päälakimies –2002 Konsernihallinnon lakimies
1992–1995 Asianajotoimisto Jouko Penttilä Oy, lakimies
Vuosina 1995–1996 Olli Huotari suoritti Master of Laws in International Commercial Law -tutkinnon Kentin yliopistossa Englannissa.
Johtaja, Erityistuotteet, ja Fermion Oy:n hallituksen puheenjohtaja alkaen 1.1.2014
2014– Johtaja, Erityistuotteet, ja Fermion Oy:n hallituksen puheenjohtaja
–2013 Johtaja, Alkuperälääkkeet –2007 Liiketoimintajohtaja, Urologia ja Onkologia –2005 Projektijohtaja, Hormonihoidot ja Urologia -terapiaalueen lääkekehitysohjelmat –2004 Portfoliopäällikkö, Porftolionhallinta-yksikkö –2002 Projektipäällikkö, Projektihallinto-yksikkö –2001 Tutkija ja projektipäällikkö Hormonihoidot-terapiaalueen lääkekehitysohjelmat
1995–1999 Pharmacia & Upjohn, Diagnostiikka-yksikön tutkija Ruotsissa sekä Saksassa (ELIAS GmbH) ja Ranskassa (Institute Pasteur)
Hallituksen jäsen: PharmaService Oy 2014–, Suomen Bioteollisuus ry. FIB 2010–
Jäsen: European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA), Economic & Social Policy Committee 2010–2015, Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) terveydenhuoltosektorin toimikunta 2014–2015
Liisa Hurme on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta Biokemian laitokselta vuonna 1996.
2010– Johtaja, Talous ja hallinto ja Eläinlääkkeet 2002– Johtaja, Talous ja hallinto 2001–2002 Talousjohtaja, Orion Pharma
1999–2001 Kuusakoski Group Oy, konsernin talouspäällikkö 1990–1999 Genencor International Inc, Controller, Euroopan ja Aasian toimintojen suunnittelujohtaja ja Euroopan alueen talousjohtaja 1988–1989 Cultor Oy, biokemian ryhmän talouspäällikkö
Keskeisimmät nykyiset luottamustoimet Hallituksen jäsen: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2010–, Suomen eläinlääketieteen säätiö 2011–, Polttimo Oy 2012–
Diplomi-insinööri, MBA s. 1972
Johtaja, Toimitusketju alkaen 1.1.2012
– Johtaja, Toimitusketju –2011 Johtaja, Liiketoiminnan suunnittelu ja Business Control –2006 Teollistamisen ja sopimusvalmistuksen päällikkö, Toimitusketju –2000 Kehitysinsinööri, Toimitusketju
Jäsen: Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) terveydenhuoltosektorin toimikunta 2015–
Henkilöstön edustajana johtoryhmässä on tabletoija Marko Torppala. Henkilöstön edustaja ei ole johtoryhmän jäsen.
2006– Johtaja, lääketutkimus ja -kehitys, Chief Medical Officer
2004–2006 Pfizer, Neurology, Psychiatry and Ophthalmology terapia-alueen johtaja sekä Neurotieteet-terapia-alueesta vastaava johtaja
2002–2004 GlaxoSmithKline, neurotieteiden kliinisen kehityksen ja Medical Affairs -osaston johtaja 2001–2002 GlaxoSmithKline, neurologian ja GI-kanavan
sairauksien kliinisestä kehityksestä vastaava johtaja 1999–2001 GlaxoWellcome, keskushermostoterapiaryhmän lääketieteellisen strategian ja viestinnän johtaja
1998–1999 GlaxoWellcome, neurologian ja psykiatrian lääketieteellinen johtaja Medical Affairs ja Commercial Strategy ryhmissä
1997–1998 GlaxoWellcome, migreenin lääketieteellinen strategiajohtaja Yhdysvalloissa 1995–1997 GlaxoWellcome, lääketieteellinen johtaja Suomessa
Keskeisimmät nykyiset luottamustoimet
Hallintoneuvoston jäsen: Suomen Lääketieteen Säätiö 2011–
Hallituksen jäsen: Virustautien Tutkimussäätiö 2009–
Hallituksen jäsen: European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (EFPIA), Research Directors Group 2007–2012, European Brain Council 2006–2010
Jäsen: Turun Yliopiston neuvottelukunta 2010–2013, European Brain Council Industry Board 2006–2014
Reijo Salonen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon sekä lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon neuroimmunologian alalta Turun yliopistossa vuonna 1983. Salonen on neurologian erikoislääkäri ja on ollut Turun yliopiston neuroimmunologian dosentti vuodesta 1989. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 2009.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.