Annual Report • Mar 8, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. 80-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1 600 ammattilaista ympäri maailmaa. A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
www.vaisala.
| Toimitusjohtajan katsaus | 4–5 |
|---|---|
| Avainluvut | 6 |
| Hallituksen toimintakertomus 2015 | 7–18 |
| Konsernin tunnusluvut | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 19 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 20 |
| Tunnuslukujen laskenta | 21 |
| Konsernin viiden vuoden kehitys | 22 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | |
| Konsernituloslaskelma | 23 |
| Konsernitase | 24–25 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 26 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 27 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 28–59 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 60 |
| Emoyhtiön tase | 61–62 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 63 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 64–74 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 75–76 |
| Hallituksen ehdotus osingonjaosta | 77 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 77 |
| Tilintarkastuskertomus | 78 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 80 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 94 |
Tämä tilinpäätös on painettu Curious Matter 270g/m2 ja Galerie Art Volume 115g/m2 papereille.
Vaisala suoriutui haastavasta markkinatilanteesta huolimatta hyvin vuonna 2015. Vaisalan saadut tilaukset olivat 318,5 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kummankin liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat merkittävästi Americas-alueella, ja Controlled Environment -liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueille yhteensä 18 %. Liikevaihdon kasvu oli voimakasta ja kolmensadan miljoonan euron raja ylittyi, kun saavutimme kaiken aikojen korkeimman vuotuisen liikevaihdon 318,5 miljoonaa euroa. Controlled Environment -liiketoiminta-alueen kehitys oli erityisen hyvä ja sen liikevaihto kasvoi 16 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 93,0 miljoonaa euroa. Weather-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 225,5 miljoonaa euroa ja se kasvoi 3 %. Vaisalan liiketulos oli 29,6 miljoonaa euroa ja se parani 12 %. Liiketuloksen 3,2 miljoonan euron parannus johtui liikevaihdon kasvusta, mutta myös uudelleenjärjestelyt ja niihin liittyvät kustannussäästöt vaikuttivat tulokseen positiivisesti.
Vuonna 2015 jatkoimme investointeja Weather- ja Controlled Environment -liiketoiminta-alueiden strategisille kasvualueille.
Weather-liiketoiminta-alueella jatkoimme asiakasarvon luomista rakentamalla uutta informaatiopalvelu-liiketoimintaa ja tarjontaa uusiutuvan energian, ilmailun sekä tie- ja rautatieliikenteen asiakasryhmille. Vaisala lanseerasi useita uuden sukupolven tuotteita ja ohjelmistoja kasvun kiihdyttämiseksi sekä korvaamaan olemassa olevia tuotteita. Keskeisiä tuoteuutuuksia olivat Observation Network Manager NM10, skaalautuva, automaattinen järjestelmä säähavaintoverkon monitorointiin ja hallinnointiin; IRIS Focus, uuden sukupolven säätutkaohjelmisto; sekä Thunderstorm Manager, internetpohjainen sovellus salamahavainnointiin.
Jatkoimme uusiutuvan energialiiketoiminnan kasvun edistämistä, mutta myynnin kasvu ei vielä täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. Uusiutuvan energian markkinat ovat edelleen vilkkaat ja ne kasvavat, mutta markkinoillepääsy kestää oletettua kauemmin, koska lupa- ja hyväksyntäprosessit ovat pitkiä, liiketoimintamallit kehitysvaiheessa ja asiakkaiden päätöksenteko on viivästynyt. Haasteista huolimatta Energy-liiketoimintayksikkö jatkaa uuden tarjonnan kehittämistä sekä vahvistaa asemaansa energiamarkkinan tunnustettuna toimittajana nykyisellä tuotevalikoimalla. Hyvä esimerkki uudesta tarjonnasta on Nomad 3. Tämä tuulimittauksen tiedonkeruujärjestelmä on joustava ja siirrettävä laite, jonka avulla tuulienergiankehittäjät ja operaattorit voivat tehostaa toimintaansa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alueen tuotejohtajuusstrategia mahdollisti voimakkaan kasvun vuonna 2015. Teollisuuden mittausratkaisujen myynti jatkoi kasvuaan monilla eri toimialoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue jatkoi investointeja kasvumarkkinoihin, Life Scienceen sekä sähköntuotantoon ja -siirtoon. Life Sciencelle ja muille teollisuusyrityksille tarjottavien olosuhdevalvontajärjestelmien myynnin kasvuluku oli kaksinumeroinen. Myös järjestelmien kannattavuus parani vaikuttaen positiivisesti Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liiketulokseen, vaikka investointivaihe jatkuu edelleen. Vahvistimme tarjontaa sähköntuotannon ja -siirron asiakkaille lanseeraamalla kosteus-, vety- ja lämpötilalähettimen MHT410:n suurjännitemuuntajien öljyn mittauksiin. Muita keskeisiä lanseerauksia olivat hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötilalähettimet, jotka kuuluvat Vaisalan GMW80 sarjaan ja hyödyntävät Vaisalan uuden sukupolven CARBOCAP®-anturi.
Uudet jakelijasopimukset laajensivat Controlled Environment liiketoiminta-alueen maantieteellistä kattavuutta maihin, joissa on erinomaiset mahdollisuudet teollisuusliiketoiminnan kehitykselle. Tämän seurauksena jakelijamyynti saavutti kaksinumeroisen kasvun.
Haluan kiittää kaikkia Vaisalan työntekijöitä erinomaisesta tuloksesta, joka saavutettiin vahvojen ja osaavien tiimien, erinomaisen yhteistyön sekä jatkuvan uudistuksen ansiosta.
Vuonna 2016 Vaisala odottaa sään ja teollisuuden mittaratkaisujen kehityksen säilyvän vakaana. Erityisesti säätutkilla on suotuisa markkinatilanne, ja kysynnän ennakoidaan kasvavan myös uusiutuvan energian alalla. EMEA- ja Americasalueilla sään mittausratkaisujen kysynnän ennakoidaan säilyvän vakaana. APAC-alueella kysynnän ennakoidaan heikkenevän hieman. Teollisuuden mittausratkaisujen kysynnän odotetaan säilyvän hyvänä EMEA-alueella ja Japanissa, kun taas Americas-alueella kysynnän ennakoidaan säilyvän vakaana.
Vaisalan vuoden 2016 tavoitteet perustuvat kolme keskeiseen teemaan: kannattava kasvu, toiminnan tehokkuus ja luotettavuus. Osaavat työntekijät ja yhteiset arvot ovat näiden teemojen perustana.
Tavoitteenamme on edelleen kasvaa kannattavasti Weather- ja Controlled Environment -liiketoiminta-alueilla. Meillä on tuotekehityksessä valmisteilla useita uusia innovatiivisia tuotteita ja sovelluspäivityksiä, joiden avulla voimme kasvattaa liikevaihtoamme ja jotka vahvistavat tuotejohtajuuttamme. Rakennamme uutta informaatiopalveluliiketoimintaa, joka tukee uusiutuvan energian, ilmailun sekä tie- ja rautatieliikenteen asiakkaiden päätöksentekoa ja luo heille lisäarvoa. Lisäksi jatkamme uusiutuvan energialiiketoiminnan kasvattamista.
Kehitämme edelleen hi-mix-low-volume -tuotteidemme toimitusvarmuutta sekä toiminnan tehokkuutta, sillä toimitusajat ovat kriittisiä erityisesti Vaisalan teollisuusasiakkaille. Toimenpiteemme tuotteiden, projektien ja palvelujen toimitusvarmuuden parantamiseksi sekä toimitusketjun läpimenoaikojen lyhentämiseksi ovat jo tuottaneet tulosta vuoden 2015 aikana, ja määrätietoisia toimia tullaan jatkamaan.
Luotettavuuden ja laadun parantaminen ovat edelleen keskeisiä kehitysalueita, sillä ne ovat kriittisiä elementtejä asiakkaillemme sekä tuotejohtajuudellemme. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään uusien tuotteiden suunniteluun ja valmistettavuuteen sekä asiakaspalautteen käsittelyyn. Tuotteiden ja palvelujen korkea laatu, hyvin toimiva asiakaspalvelu ja oikea-aikaiset toimenpiteet lisäävät asiakkaiden luottamusta, parantavat asiakastyytyväisyyttä ja vahvistavat uskollisuutta.
Vaisala arvioi vuoden 2016 liikevaihdon olevan 305–335 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 28–38 miljoonaa euroa.
Vuosi 2016 on Vaisalalle erityinen, sillä juhlimme 80-vuotista taivaltamme. Vuosikymmenien ajan olemme sitoutuneet laatuun ja asiakaslähtöisyyteen, mutta olemme myös säilyttäneet uteliaisuutemme. Olemme aina lähteneet intohimoisesti etsimään edistyksellisiä ratkaisuja asiakkaidemme ongelmiin ja haasteisiin, joita he kohtaavat päivittäin.
Olemme valmiita tekemään vuodesta 2016 menestyksekkään positiivisella ja energisellä asenteella!
Henkilöstö
Konsernin tunnusluvut ja viiden vuoden kehitysluvut ovat sivulla 19–22.
Yleistaloudellinen tilanne oli kohtuullinen vuonna 2015, ja myös sään ja teollisuuden mittausratkaisujen markkinat olivat vakaat. Eri asiakasryhmien ja maantieteellisten alueiden välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Säätutkien ja teollisuuden mittausratkaisujen kysyntä kehittyi hyvin. Raakaaineiden, erityisesti öljyn ja maakaasun merkittävä hinnan lasku vaikutti markkinatilanteeseen offshore-liiketoiminnassa ja raaka-aineiden viejämaissa. Euron heikkeneminen vaikutti positiivisesti Vaisalan liiketulokseen.
EMEA-alueella Venäjän ja sen naapurimaiden sään mittausratkaisujen markkinoita heikensivät Venäjän ja sen naapurimaiden vaikea taloudellinen tilanne ja heikentyneet valuutat. Muualla EMEA-alueella sään mittausratkaisujen markkinat olivat vakaat, mutta kysyntä oli hieman erittäin hyvän vuoden 2014 alapuolella. Teollisuuden mittausratkaisujen kysyntä kasvoi EMEAalueella 2015.
Americas-alueella sään mittausratkaisujen markkinat olivat hiljaiset vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Pohjoisamerikkalaisten asiakkaiden hyvä kysyntä kuitenkin piristi markkinoita merkittävästi toisella vuosipuoliskolla. Teollisuuden mittausratkaisujen markkinaympäristö oli vakaa.
APAC-alueella sään mittausratkaisujen markkinat olivat aktiiviset, myös Kiinan hyvän kysynnän tukemana. Teollisuuden mittausratkaisujen kysyntä oli hyvää Japanissa, mutta muualla APAC-alueella Kiinan tuotantoteollisuuden hidastuminen vaikutti markkinaolosuhteisiin erityisesti toisella vuosipuoliskolla.
Saadut tilaukset
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather | 224,0 | 215,2 | 4 |
| Controlled Environment |
94,5 | 79,8 | 18 |
| Yhteensä | 318,5 | 295,0 | 8 |
| Tilauskanta | |||
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
| Weather | 122,2 | 123,7 | -1 |
| Controlled Environment |
7,0 | 5,5 | 28 |
| Yhteensä | 129,2 | 129,2 | 0 |
Tammi-joulukuussa 2015 Vaisalan saadut tilaukset olivat 318,5 (295,0) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli Americas-alueelta.
Tammi-joulukuussa 2015 Weather-liiketoiminta-alueen saadut tilaukset olivat 224,0 (215,2) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli Energy- ja Transportation-liiketoimintayksiköistä.
Tammi-joulukuussa 2015 Controlled Environment -liiketoiminta-alueen saadut tilaukset olivat 94,5 (79,8) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kaikilta maantieteellisiltä alueilta.
Joulukuun 2015 lopussa Vaisalan tilauskanta oli 129,2 (129,2) miljoonaa euroa ja se oli viime vuoden tasolla. Tilauskanta kasvoi Americas-alueella. Tilauskannasta 95,5 (74,1) miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2016.
Joulukuun 2015 lopussa Weather-liiketoimintaalueen tilauskanta oli 122,2 (123,7) miljoonaa euroa ja se laski 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Meteorology Infrastructure -liiketoimintayksikön tilauskanta laski. Tilauskannasta 88,8 (70,0) miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2016.
Joulukuun 2015 lopussa Controlled Environment -liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 7,0 (5,5) miljoonaa euroa ja se kasvoi 28 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kaikilta maantieteellisiltä alueita. Tilauskannasta 6,7 (4,1) miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2016.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather | 225,5 | 219,6 | 3 |
| Tuotteet | 116,2 | 108,1 | 7 |
| Projektit | 71,0 | 74,7 | -5 |
| Palvelut | 38,3 | 36,7 | 4 |
| Controlled | |||
| Environment | 93,0 | 80,2 | 16 |
| Tuotteet | 83,5 | 71,9 | 16 |
| Palvelut | 9,5 | 8,3 | 15 |
| Yhteensä | 318,5 | 299,7 | 6 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| EMEA | 105,1 | 111,8 | -6 |
| Americas | 132,0 | 112,1 | 18 |
| APAC | 81,3 | 75,9 | 7 |
| Yhteensä | 318,5 | 299,7 | 6 |
Tammi-joulukuussa 2015 Vaisalan liikevaihto oli 318,5 (299,7) miljoonaa euroa ja se kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vaisalan liikevaihto EMEA-alueella oli 105,1 (111,8) miljoonaa euroa ja se laski 6 %. Americas-alueen liikevaihto oli 132,0 (112,1) miljoonaa euroa ja se kasvoi 18 %. APAC-alueen liikevaihto oli 81,3 (75,9) miljoonaa euroa ja se kasvoi 7 %. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 % (97 %). Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 294,5 (299,7) miljoonaa euroa ja se olisi laskenut 5,3 miljoonaa euroa tai 2 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 24,0 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroa vastaan.
Tammi-joulukuussa 2015 Weather-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 225,5 (219,6) miljoonaa euroa ja se kasvoi 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli Meteorology Infrastructure- ja Transportation-liiketoimintayksiköistä, Energyliiketoimintayksikön liikevaihto oli viime vuoden tasolla. Weather-liiketoiminta-alueen tuote- ja palveluliiketoimintojen liikevaihdot kasvoivat. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 209,9 (219,6) miljoonaa euroa ja se olisi laskenut 9,6 miljoonaa euroa tai 4 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 15,6 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroa vastaan. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla kaikkien liiketoimintayksiköiden liikevaihdot laskivat.
Tammi-joulukuussa 2015 Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 93,0 (80,2) miljoonaa euroa ja se kasvoi 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi kaikilla maantieteellisillä alueilla. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 84,5 (80,2) miljoonaa euroa ja se olisi kasvanut 4,3 miljoonaa euroa tai 5 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 8,6 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroa vastaan. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EMEA- ja APAC-alueen liikevaihdot kasvoivat, Americas-alueen liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla.
| 2015 | 2014 | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Bruttokate | |||
| prosentti | 51,1 | 51,1 | |
| Weather | 47,4 | 48,4 | |
| Controlled | |||
| Environment | 60,4 | 58,4 | |
| Liiketulos | |||
| Milj. euroa | 29,6 | 26,4 | 12 |
| Weather | 15,2 | 17,0 | -11 |
| Controlled | |||
| Environment | 18,3 | 12,1 | 51 |
| Eliminoinnit | |||
| ja muut | -4,0 | -2,8 | 43 |
Tammi-joulukuussa 2015 Vaisalan liiketulos oli 29,6 (26,4) miljoonaa euroa ja se parani 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketuloksen parannus johtui kummankin liiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvusta. Vaisalan bruttokateprosentti oli 51,1 % (51,1 %). Vaisalan kiinteät kulut olivat 131,9 (127,2) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 4 %. Kasvu tuli pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisistä kuluista, jotka kasvoivat euron heikentymisestä johtuen. Lisäksi liiketulosta heikensivät uudelleenjärjestelyihin liittyvät 1,8 miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Tammi-joulukuussa 2015 Weather-liiketoiminta-alueen liiketulos oli 15,2 (17,0) miljoonaa euroa ja se heikkeni 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Bruttokateprosentti oli 47,4 % (48,4 %) ja laski yhden prosenttiyksikön. Bruttokateprosentin lasku johtui pääasiassa myyntivolyymien laskusta varsinkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja siihen liittyvistä yksikkökustannusten kasvusta sekä varaston arvonalennuksesta Vaisalan tuotteiden pitkiin elinkaariin liittyvien sitoumusten johdosta. Asiakasprojektien bruttokateprosentti kuitenkin parantui. Kiinteät kulut olivat 91,9 (89,7) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 2 %. Kasvu tuli pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisistä kuluista, jotka kasvoivat euron heikentymisestä johtuen.
Tammi-joulukuussa 2015 Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liiketulos oli 18,3 (12,1) miljoonaa euroa ja se parani 51 % edelliseen vuoteen verrattuna. Bruttokateprosentti oli 60,4 % (58,4 %). Bruttokateprosentin kasvu johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroa vastaan sekä myyntivolyymien kasvusta ja siihen liittyvistä mittakaavaeduista. Kiinteät kulut olivat 37,9 (34,7) miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 9 %. Kasvu tuli pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisistä kuluista, jotka kasvoivat euron heikentymisestä sekä korkeammista tutkimus- ja tuotekehityskuluista johtuen.
Tammi-joulukuussa 2015 rahoitustuotot ja -kulut olivat 3,5 (2,6) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisten saatavien arvostustuotoista.
Tammi-joulukuussa 2015 voitto/tappio ennen veroja oli 33,0 (29,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 5,5 (5,7) miljoonaa euroa. Tammi-joulukuussa 2015 efektiivinen verokanta oli 16,6 % (19,5 %). Efektiivisen verokannan lasku johtui aikaisempien tilikausien veronpalautuksista. Tulos oli 27,5 (23,4) miljoonaa euroa.
Vaisalan omavaraisuusaste ja likviditeetti säilyivät vahvoina joulukuun 2015 lopussa. Rahavarat olivat joulukuun lopussa 59,2 (47,6) miljoonaa euroa. Vaisalalla ei ollut myöskään merkittäviä korollisia velkoja.
Taseen loppusumma oli 264,0 (244,6) miljoonaa euroa. Kasvu johtui euron heikentymisestä suhteessa muihin valuuttoihin ja myös parantuneesta tuloksesta sekä vaihto-omaisuuden, kassavarojen ja lyhytaikaisten velkojen kasvusta.
Tammi-joulukuussa 2015 Vaisalan liiketoiminnan rahavirta oli 38,8 (23,8) miljoonaa euroa. Rahavirran kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa käyttöpääoman kehityksestä ja paremmasta kannattavuudesta.
Vaisala osti tilikauden aikana 160 000 omaa osaketta 3,9 miljoonalla eurolla.
Tammi-joulukuussa 2015 bruttoinvestoinnit olivat 8,3 (7,9) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyvät pääosin koneisiin ja kalusteisiin, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja. Poistot olivat 15,1 (15,2) miljoonaa euroa.
Tammi-joulukuussa 2015 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 36,1 (34,0) miljoonaa euroa eli 11,3 % (11,3 %) liikevaihdosta.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather | 26,7 | 25,7 | 4 |
| Controlled Environment |
9,4 | 8,2 | 15 |
| Yhteensä | 36,1 | 34,0 | 6 |
Tammi-joulukuussa 2015 Weather-liiketoiminta-alueen tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 11,8 % (11,7 %) liikevaihdosta. Controlled Environment -liiketoiminta-alueen tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 10,1 % (10,3 %) liikevaihdosta.
Vaisala lanseerasi avoimen Weather Challenge -innovaatiokilpailun vuoden 2015 Slush start-uptapahtumassa. Kilpailun tavoitteena on kerätä globaalisti ideoita säätietoa hyödyntävistä liiketoimintamahdollisuuksista.
Vaisala toi vuonna 2015 markkinoille useita tuotteita ja ohjelmistoja kasvun edistämiseksi ja nykyisten tuotteiden uudistamiseksi.
Weather-liiketoiminta-alue lanseerasi uuden version Vaisala Observation Network Manager NM10 -järjestelmästä, joka on automaattinen, skaalautuva järjestelmä säähavaintoverkon monitorointiin ja hallinnointiin. Uusi versio mahdollistaa sääasemaverkon kustannustehokkaan käyttöönoton sekä automaattisten luotausasemien kehittyneen etävalvonnan ja -hallinnan. Nämä luotausasemat tukevat myös Vaisalan neljännen sukupolven radiosondeja. Järjestelmä varmistaa säähavaintoverkon luotettavan toiminnan ja datan jatkuvan saatavuuden.
Toinen tärkeä Weather-liiketoiminta-alueen tuoteuutuus oli IRIS Focus, ammattimeteorologeille suunniteltu uuden sukupolven säätutkaohjelmisto. Ohjelmisto mahdollistaa entistä tarkemmat sademääräarviot ja -luokittelut sekä rajuilmavaroitukset aikaisemmin kuin edellisellä ohjelmistolla.
Kolmas tärkeä ohjelmistojulkistus säämarkkinoilla oli Thunderstorm Manager, internetpohjainen sovellus salamahavainnointiin. Sovellus auttaa asiakkaita turvaamaan toimintaansa varoittamalla lähestyvistä ukkosrintamista.
Lisäksi Vaisala toi markkinoille uudistetun Nomad 3 dataloggerin tuulienergia-asiakkaille. Nomad 3 on joustava ja helposti liikuteltava tiedonkeruujärjestelmä, joka helpottaa tuulen mittausta ja tehostaa tuulienergian rakentajien ja operaattoreiden toimintaa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue julkaisi MHT410 kosteus- ja vetylähettimen muuntajaöljyn monitorointiin. Lähetin mahdollistaa voimalaitoksille ja sähköverkkoasiakkaille muuntajien helpon kunnonvalvonnan.
Controlled Environment uudisti ilmanvaihtojärjestelmiin tarkoitetun GMW80 -hiilidioksidi- ja lämpötilalähetinten sarjan uuden sukupolven CARBOCAP® -teknologialla. Toinen tärkeä hiilidioksidituotejulkistus oli GMP251, mittapää teollisuussovelluksiin, kuten olosuhdekaappeihin, kylmävarastoihin sekä hedelmä- ja vihannesvarastoihin ja niiden kuljetuksiin.
Lisää tietoa uusista tuotteista ja ohjelmistoista on yhtiön verkkosivuilla, www.vaisala.fi.
Vaisala tekee yhteistyötä alan johtavien tutkimuslaitosten, instituutioiden ja yliopistojen kanssa ympäristönmittauksen eri tieteen ja teknologian osa-alueilla. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Vaisalan asemaa toimialansa pioneerina ja innovatiivisena tuotejohtajana.
Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat Yhdysvalloissa mm.
National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), Colorado State University ja National Center for Atmospheric Research (NCAR). Suomessa Vaisala toimii yhteistyössä mm. Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) sekä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Aasiassa Vaisala toimii Kiinan meteorologisen instituutin Meteorological Administration's Institute of Urban Meteorology ja Nanjing University for Information Science and Technology (NUIST) kanssa eri projekteissa.
Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä monien kansallisten meteorologisten laitosten kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Lisäksi Vaisala on mukana useissa projekteissa Saksassa Lindenbergissä sijaitsevan sääpalvelun Deutscher Wetterdienstin ja Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Vaisala rahoittaa kahta vuosittain jaettavaa Professori Vilho Väisälä -palkintoa. Vuonna 1985 perustettua palkintoa Erinomainen tieteellinen tutkielma, joka käsittelee meteorologisia havaintomenetelmiä ja instrumentteja, hallinnoi ja myöntää World Meteorological Organization (WMO). Tämä palkinto on jaettu jo 24 kertaa. Instrumenttien ja havaintomenetelmien kehitys- ja käyttöönottopalkinto on jaettu neljä kertaa. Vuoden 2015 aikana tämän palkinnon sääntöjä muutettiin yhteistyössä WMO:n kanssa tarkoituksena kannustaa myös kehitysmaiden sääpalvelujen tarjoajia ja tutkijoita hakemaan palkintoa, selkeyttää yhteyttä palkinnon ja kehitysmaissa suoritettavan havaintomenetelmien kehityksen välillä sekä parantaa ja selkeyttää palkinnon myöntämisperusteita.
Vaisala tukee Millennium-teknologiapalkintoa, joka on suomalainen kunnianosoitus innovaatioille paremman elämän puolesta. Palkinto jaetaan uraauurtavasta teknologisesta innovaatiosta, joka parantaa ihmisten elämänlaatua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan sekä innovaatioista, jotka edistävät korkealaatuista tieteellistä ja teknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Vuonna 2015 Vaisala osallistui Millennium-tilaisuuteen Shanghaissa, jossa keskityttiin "Cleantechiin ja kaupungistumiseen" ja edistettiin nerokkaiden ehdokkaiden valintaa vuoden 2016 palkinnon saajiksi.
Vaisala on CLIC Innovation Oy:n (entinen CLEEN Oy) osakas ja aktiivinen tutkimuspartneri. CLIC Innovation Oy on avoin innovaatioklusteri, jonka tavoitteena on luoda ennennäkemättömiä biotalouden, energia ja cleantechin ratkaisuja edistämällä liike-elämän ja korkeakoulujen yhteistä tutkimustyötä. Lisäksi Vaisala tekee yhteistyötä suomalaisen Tekniikan Akatemian kanssa.
Vaisala osallistuu vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelmaan tukemalla tutkijoiden työskentelyä Suomen Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa.
Vuonna 2015 Vaisalan edustajat osallistuivat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallituksen
työhön ja sen työryhmiin, kuten ympäristötyöryhmän toimintaan.
Yhdysvalloissa Vaisala osallistuu useiden alan lautakuntien, hallituksien ja valiokuntien toimintaan. Näihin kuuluvat mm. Board of Trustees of the University Corporation for Atmospheric Research (UCAR) ja Dean's Advisory Board to the College of Engineering at Colorado State University sekä University of Arizona's Atmospheric Sciences Department, Board of CO-LABS in the state of Colorado, Environmental Information Services Working Group of the NOAA Science Advisory Board ja Executive Committee of the Weather Coalition.
Vaisala on edelleen vahvasti mukana American Meteorological Societyn (AMS) toiminnassa ja on sen sponsori. AMS on johtava tieteellinen organisaatio, joka omistautuu ilmakehään, valtameriin ja hydrologiaan liittyvään tieteellisen työhön. Lisäksi Vaisala edustajat tukevat AMS:n toimintaa useilla eri tavoilla, kuten hallinnoimalla tieteellisen komitean jäsenyyksiä, tarkistamalla ja editoimalla lehtiä ja artikkeleita sekä aktiivisesti jakamalla tietoa tieteellisistä saavutuksista julkaisemalla vertaisarvioitua kirjallisuutta, esityksiä ja tutkielmia eri konferensseissa ja kokouksissa.
Vaisala on mukana kansainvälisessä Electrotechnical Commission's Committeen toiminnassa, jossa käsitellään salamoilta suojautumista, kuten salamapaikannusta ja varoitusjärjestelmiä.
Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2015 Vaisalalla oli tytäryhtiöt Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kiinassa, Saksassa, Ranskassa, Intiassa, Japanissa, Malesiassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi Vaisalalla on kiinteät toimipaikat Ruotsissa ja Kuwaitissa sekä toimistot Intiassa, Etelä-Koreassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa.
31.3.2015 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Ville Voipio.
Hallituksen jäsenet 31.12.2015
Vuonna 2015 Vaisalan organisaation ja osaamisen kehittämisessä keskityttiin parantamaan kykyä toteuttaa kasvustrategioita ja tehostaa toimintaa. Keväällä toteutettuun liiketoimintarakenteen
uudelleenjärjestelyyn liittyvä ohjelma eteni sujuvasti ja uusi organisaatiorakenne otettiin hyvin vastaan. Uudelleenjärjestelyn seurauksena Controlled Environment -liiketoiminta-alue organisoitiin kolmeen tulosvastuulliseen maantieteelliseen alueeseen. Weather-liiketoiminta-alueen myyntitiimit organisoitiin kolmeen tulosvastuulliseen ja asiakasryhmäkohtaiseen liiketoimintayksikköön. Services-organisaatio integroitiin Weather- ja Controlled Environment -liiketoimintaalueisiin. Yksinkertaisemman organisaatiorakenteen valmistuttua Vaisala panosti myynnin tuen, asiakaslähtöisyyden, sovellusosaamisen ja prosessien kehittämiseen.
Tammikuussa toteutetun ERP-toiminnanohjausjärjestelmän päivityksen yhteydessä järjestettiin kattavia koulutuksia, joiden tavoitteena oli tukea uusien prosessien ja toiminnallisuuksien käyttöönottoa sekä uusien ERP-järjestelmään integroitujen järjestelmien ja ratkaisujen käyttöä. Päivitys myös mahdollisti prosessien, työtapojen ja niihin liittyvien osaamisten jatkokehittämisen. Myynti-toimitusprosessin uudistuksessa keskityttiin asiakastyytyväisyyden kasvattamiseen ja sisäisten prosessien tehokkuuteen. Toimitusprosessin kehittämisessä pyrittiin toimitusvarmuuden parantamiseen. Uusi tuotekehitysprosessi julkistettiin ja se otettiin käyttöön uusissa T&K-projekteissa ja kaikissa funktioissa. Vaisala kehitti interaktiivisia koulutuksia, joissa hyödynnettiin sähköisiä koulutusmoduuleja. Nämä moduulit helpottavat prosessimuutosten toteuttamista sekä uusien sovellusten ja työkalujen käyttöä.
Henkilöstön sääkoulutukset käynnistyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja niihin osallistui yhteensä 180 työntekijää. Koulutusten tarkoituksena oli lisätä eri sääilmiöiden ymmärrystä, niiden vaikutuksesta säästä riippuvaisten asiakkaiden toimintaan sekä siitä, miten Weatherliiketoiminta-alueen tarjonta vastaa asiakasvaatimuksia. Myös lisäarvomyyntitaitojen kehittämistä jatkettiin.
Vaisala jatkoi johtamisjärjestelmän kehittämistä, ja Operations-yksikkö alkoi soveltaa päivittäistä johtamismetodia kaikissa tehtaissaan. Tämä käytäntö on parantanut työntekijöiden ymmärrystä koko prosessista sekä lisännyt organisaation valmiuksia tehdä nopeita päätöksiä ja ennakoivia suunnitelmia.
Vaisala Business Learning -koulutusohjelma jatkui strategia- ja johtamismoduuleilla sekä strategisilla projektitehtävillä. Myös esimiehille suunnattu LEAD-johtamiskoulutusohjelma jatkui, ja laatuprosessiin liittyvä Leading Quality -moduuli järjestettiin kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Tammi-joulukuussa 2015 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 611 (1 617) henkilöä. Joulukuun lopussa henkilöstön määrä oli 1 588 (1 613).
Joulukuun lopussa 2015 henkilöstöstä 66 % (64 %) työskenteli EMEA-alueella, 26 % (27 %) Americas-alueella ja 8 % (9 %) APAC-alueella. Henkilöstöstä 41 % (43 %) työskenteli Suomen ulkopuolella.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | Muutos, työntekijää |
|
|---|---|---|---|
| Suomi | 930 | 917 | 13 |
| EMEA (poislukien |
|||
| Suomi) | 119 | 123 | -4 |
| Americas | 407 | 438 | -31 |
| APAC | 132 | 135 | -3 |
| Yhteensä | 1 588 | 1 613 | -25 |
Liiketoimintarakenteen uudelleenjärjestelyn yhteydessä Service-yksikkö integroitiin Weatherja Controlled Environment -liiketoiminta-alueisiin. Tämän seurauksena palveluliiketoimintaan liittyvien työntekijöiden määrä laski vuonna 2015.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | Muutos, työn tekijää |
|
|---|---|---|---|
| Myynti ja | |||
| markkinointi | 386 | 387 | -1 |
| T&K | 304 | 296 | 8 |
| Operations | 379 | 370 | 9 |
| Services | 357 | 384 | -27 |
| Hallinto | 162 | 176 | -14 |
| Yhteensä | 1 588 | 1 613 | -25 |
Yhtiön hallitus päätti 3.5.2012 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2012. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2012. Palkkio maksettiin osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2015. Rahavaroilla katettiin avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei maksettu avainhenkilöille, joiden työ- tai palvelusuhde oli päättynyt ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettiin 63 800 osaketta. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kulua 0,2 miljoonaa euroa ja tilikausina 2012–2014 järjestelmästä kirjattiin kulua 1,7 miljoonaa euroa.
Yhtiön hallitus päätti 6.2.2013 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2013. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2013. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2016. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään
150 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä. Järjestelmästä ei maksettu palkkiota, koska asetetut tavoitteet eivät toteutuneet vuonna 2013.
Yhtiön hallitus päätti 10.2.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2017. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,3 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2014 0,2 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 115 200 osaketta ja osakkeiden määrä riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Yhtiön hallitus päätti 18.12.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,5 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 143 000 osaketta ja osakkeiden määrä riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Vaisalan hallitus päätti 16.12.2015 uuden osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustuu konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastaa enintään 200 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Vuonna 2015 henkilöstökulut olivat 130,0 (116,3) miljoonaa euroa.
Kasvu: Vaisala tavoittelee 5 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua. Valituilla kasvualueilla, kuten uusiutuva energia, life science ja sähkönsiirto, tavoitteena on ylittää 10 %:n vuotuinen kasvu.
Kannattavuus: Vaisala tavoittelee kannattavaa kasvua ja tavoitteena on saavuttaa 15 %:n liikevoittomarginaali kauden loppuun mennessä.
Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.
Vaisalan tavoitteena on kannattava kasvu, johon pyritään toteuttamalla strategisia teemoja: asiakasarvon luominen, luotettavuus ja yksinkertaistaminen.
Weather-liiketoiminta-alue synnyttää asiakasarvoa rakentamalla uutta liiketoimintaa päätöksenteon tukipalveluista, joita tarjotaan uusiutuvien energiamarkkinoiden asiakkaille sekä ilmailu- ja tieasiakkaille. Controlled Environment -liiketoiminta-alue luo lisäarvoa asiakkaidensa toiminnoille laajentamalla tarjoamaansa life science- ja teollisuusasiakkaille sekä kehittämällä myyntikanaviaan.
Luotettavuus synnyttää asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta. Tuotteiden ja palvelujen korkea laatu, hyvin toimiva asiakaspalvelu ja oikea-aikaiset toiminnot varmistavat luotettavan asiakaskokemuksen.
Yksinkertaistaminen lisää toiminnan tehokkuutta. Optimoidut globaalit verkostot, virtaviivaistetut toimitusketjut, yhtenäiset ratkaisut ja jatkuva kehittäminen kaikissa funktioissa varmistavat Vaisalan toiminnan tehostumisen.
Vuonna 2015 Vaisala jatkoi investointejaan Weather- ja Controlled Environment -liiketoimintaalueiden strategisille kasvualueille.
Weather-liiketoiminta-alue jatkoi asiakasarvon luomista rakentamalla uutta informaatiopalveluliiketoimintaa ja tarjontaa uusiutuvan energian, ilmailu sekä tie- ja rautatieliikenteen asiakasryhmille. Vaisala lanseerasi useita uuden sukupolven tuotteita ja ohjelmistoja kasvun kiihdyttämiseksi sekä korvaamaan olemassa olevia tuotteita. Keskeisiä tuoteuutuuksia olivat Observation Network Manager NM10, IRIS Focus ja Thunderstorm Manager.
Vaisala jatkoi panostuksiaan uusiutuvan energialiiketoiminnan kasvun edistämiseksi, mutta
myynnin kasvu ei vielä täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. Uusiutuvan energian markkinat ovat edelleen vilkkaat ja kasvavat, mutta markkinoillepääsy kestää odotettua kauemmin, koska lupaja hyväksyntäprosessit ovat pitkiä, liiketoimintamallit kehitysvaiheessa ja asiakkaiden päätöksenteko on viivästynyt. Tästä riippumatta Energyliiketoimintayksikkö jatkoi panostuksiaan kehittää uutta tarjontaa sekä vahvistaa asemaansa energiamarkkinan tunnustettuna toimittajana nykyisellä tuotevalikoimalla. Hyvä esimerkki uudesta tarjonnasta on Nomad 3. Tämä tuulimittauksen tiedonkeruujärjestelmä on joustava ja siirrettävä laite, jonka avulla tuulienergian kehittäjät ja operaattorit voivat tehostaa toimintaansa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alueen tuotejohtajuusstrategia mahdollisti voimakkaan kasvun vuonna 2015. Teollisuuden mittausratkaisujen myynti jatkoi kasvuaan monilla eri toimialoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla: EMEA, Americas ja APAC.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue jatkoi investointeja kasvumarkkinoihinsa, Life Scienceen sekä sähköntuotantoon ja -siirtoon. Life Sciencelle ja muille teollisuusyrityksille tarjottavien olosuhdevalvontajärjestelmien myynnin kasvuluku oli kaksinumeroinen ja myös kannattavuus parani. Tämä kehitys vaikutti positiivisesti Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liiketulokseen, vaikka investointivaihe jatkuukin edelleen. Vaisala vahvisti tarjontaansa sähköntuotannon ja -siirron sovelluksiin lanseeraamalla heinäkuussa MHT410:n, kosteus-, vety- ja lämpötilalähettimen suurjännitemuuntajien öljyn mittauksiin. Muita keskeisiä lanseerauksia olivat uudet tuotteet Vaisalan GMW80 sarjaan: hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötilalähettimiä. Nämä uudet hiilidioksidimittalaitteet perustuvat Vaisalan uuden sukupolven CARBOCAP® -anturiin.
Uudet jakelijasopimukset laajensivat Controlled Environment liiketoiminta-alueen maantieteellistä kattavuutta maihin, joissa on erinomaiset mahdollisuudet teollisuusliiketoiminnan kehitykselle. Panostusten avulla jakelijamyynti saavutti kaksinumeroisen kasvun.
Lisää tietoa tuote- ja ohjelmistolanseerauksista on sivulla 9.
Vuonna 2015 Vaisala jatkoi järjestelmällistä tuotteiden ja palvelujen laadun parantamista keskittyen asiakastyytyväisyyteen. Laadun parantamisessa keskityttiin tuotteen suunnitteluvaiheen parantamiseen sekä materiaalivirran laadunvalvontaan. Lisäksi Vaisalan henkilöstön laatutietoisuutta edistettiin koulutuksilla.
Vaisala jatkoi useiden tuotteiden, projektien ja palvelujen toimitusvarmuuden parantamista sekä näiden toimitusketjun läpimenoaikojen lyhentämistä. Toimitusajat ovat kriittisiä erityisesti Vaisalan monille teollisuusasiakkaille.
Hyviä tuloksia saavutettiin hyödyntämällä päivittäisisissä käytännöissä Lean-menetelmää ja parantamalla materiaalien saatavuutta. Valittujen tuotteiden läpimenoaikoja onnistuttiin lyhentämään optimoimalla tilauksesta-toimitukseen -virtaa. Lisäksi Vaisala jatkoi alihankkijoidensa määrän vähentämistä ja vahvisti yhteistyötä ensisijaisten toimittajiensa kanssa.
Tammikuussa 2015 toteutettu ERP-päivitys mahdollisti globaalisti yhdenmukaisten prosessien jatkokehittämisen, johdon raportoinnin syventämisen sekä kirjanpitopalvelujen keskittämisen. Vaisala kehitti ja otti käyttöön myös asiakaspalveluportaalin, joka on perusta yhden kirjautumisen periaatteella toimivalle itsepalvelujärjestelmälle.
Vahvistaakseen strategiansa toteuttamisedellytyksiä ja parantaakseen toimintansa ketteryyttä Vaisala uudisti liiketoimintarakenteensa vuonna 2015. Tarkempaa tietoa uudesta liiketoimintarakenteesta kerrotaan alla.
Vaisala julkisti 27.1.2015 suunnitelman liiketoimintarakenteensa uudelleenjärjestelystä vahvistaakseen strategiansa toteuttamisedellytyksiä ja parantaakseen toimintansa ketteryyttä. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena Weather-liiketoimintaalue organisoitiin 1.4.2015 alkaen kolmeen liiketoimintayksikköön: Meteorology Infrastructure, Transportation ja Energy. Controlled Environment -liiketoiminta-alue organisoidaan kolmeen tulosvastuulliseen alueeseen: Amerikka, EMEA ja APAC.
Jotta liiketoiminta-alueet voivat nopeuttaa erilaisten liiketoimintamalliensa kehittämistä, Services-yksikkö integroitiin Weather- ja Controlled Environment -liiketoiminta-alueisiin. Uudessa rakenteessa informaatiopalvelut ja kenttäpalvelut ovat osa Weather-liiketoiminta-aluetta ja kalibrointi- ja korjauspalvelut ovat osa Controlled Environment -liiketoiminta-aluetta. Tuotanto- ja tukiyksiköt pysyivät konsernitoimintoina.
Vaisala jatkaa investointeja kasvaviin liiketoimintoihinsa ja kehittää tuotteita ja palveluja, joissa yhdistyvät asiakkaiden liiketoimintaasiantuntemus ja Vaisalan teknologiajohtajuus. Uusi organisaatiorakenne vahvistaa asiakaslähtöisyyttä kaikissa toiminnoissa sekä parantaa tehokkuutta yksinkertaistamalla toimintamalleja.
Uudelleenjärjestelyjen suunnittelu saatiin päätökseen ja Suomessa 2.2.2015 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 5.3.2015. Uudelleenjärjestelyjen tuloksena Vaisala vähensi yhteensä 52 työpaikkaa, joista 18 oli Suomessa. Alkuperäinen arvio vähentämistarpeesta oli 60 henkilötyövuotta, joista noin 25 arvioitiin olevan Suomessa. Vähentämistoimet sisälsivät irtisanomisia, eläkejärjestelyitä ja määräaikaisten työsuhteiden päättämisiä. Vaisala tarjosi erilaisia
tukitoimia niille, joihin liiketoimintarakenteen uudelleenjärjestelyt kohdistuivat.
Uudelleenjärjestelyillä arvioidaan saavutettavan 4 miljoonan euron vuotuiset kustannusvähennykset vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2015 kustannusvähennykset olivat 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen liiketulos sisältää 1,8 miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Hannu Katajamäki, Services-yksikön johtaja ja Vaisalan johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 lähtien, jätti Vaisalan 1.4.2015. Muutos liittyi Vaisalan liiketoimintarakenteen uudelleenjärjestelyyn, jossa Services-yksikkö integroitiin Weather- ja Controlled Environment -liiketoiminta-alueisiin.
Kai Konola, Weather-liiketoiminta-alueen johtaja ja Vaisalan johtoryhmän jäsen vuodesta 2010, jätti Vaisalan 15.12.2015.
Jarkko Sairanen nimitettiin Vaisalan Weatherliiketoiminta-alueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 26.11.2015. Sairanen aloitti tehtävässään 1.2.2016. Weather Offering -johtaja Ilkka Mannonen toimi Weather-liiketoiminta-alueen johtajana 15.12.2015–31.1.2016.
Vaisalan johtoryhmään kuuluivat 31.12.2015:
Vaisalalla on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää kestävää kehitystä tarjoamalla asiakkaalleen kehittämiään teknologioita. Yhtiön säähavaintojärjestelmät auttavat elämän ja omaisuuden suojelemisessa sekä vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Teolliset mittalaitteet lisäävät asiakkaiden liiketoiminnan tehokkuutta sekä vähentävät energian ja materiaalien kulutusta.
Vaisala huomioi erityisesti YK:n Global Compact -ohjelman tavoitteet ja etenkin siinä mainitut ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, ympäristön ja korruptionvastaisen työn. Viime vuonna Vaisala liittyi Global Compact -ohjelman alaiseen Caring for Climate -aloitteeseen sekä suomalaisista kestävän kehityksen johtavista yrityksistä koostuvaan Climate Leadership Council -yhdistykseen. Vaisala julkisti 8.9.2015 tavoitteensa siirtyä käyttämään 100 % uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä.
Vaisala valittiin toistamiseen CDP:n (ent. Carbon Disclosure Project) Nordic Climate Disclosure Leadership -indeksiin. Tässä vertailussa arvioidaan yrityksen toimia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, vaadittaviin toimiin mukautumisessa ja avoimuudessa. Vaisalaa arvioitiin osana tietotekniikkasektoria, jonka on laajalti katsottu olevan yksi keskeisistä muutosta ajavista voimista liiketoiminnassa ja kulutusyhteiskunnassa. Vaisala huomioi muuttuvat määräykset kuten toiminnan tehostamisvaatimukset ja energiatehokkuusvaatimukset omassa tuotetarjonnassaan sekä sen kehittämisessä.
Lisää tietoa Vaisalan vastuullisuudesta on yhtiön internetsivuilla www.vaisala.fi/sustainability.
Vaisalan riskienhallinnan tavoite on tunnistaa ja hallita konsernin strategian toteuttamiseen ja liiketoimintaan liittyvät olennaiset riskit. Vaisalassa on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu yhtiön strategia-, operatiiviset, vahinko- ja rahoitusriskit. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan määräystenmukaisuus ja jatkuvuus.
Hallitus vahvistaa ja määrittelee konsernin riskienhallintaperiaatteet ja -politiikan sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintapolitiikan ja -prosessien toteutumista.
Vaisalan riskienhallinnan valmisteluryhmä koostuu tärkeimpien sisäisten sidosryhmien edustajista. Ryhmä vastaa riskienhallintaprosessin operatiivisesta valvonnasta ja siitä, että kaikki merkittävät riskit tunnistetaan ja raportoidaan sekä siitä, että riskeihin reagoidaan kaikilla tarvittavilla organisaatiotasoilla ja maantieteellisillä alueilla.
Riskienhallinta on integroitu merkittävimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin. Tämän mahdollistaa riskien tunnistamisen, arvioinnin, hallintatoimenpiteiden ja raportoinnin toimenpiteiden sisällyttämisen ydinprosesseihin. Merkittävimmät riskit raportoidaan Vaisalan johtoryhmälle ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.
Epävarma globaali talouden ja poliittinen tilanne sekä muutokset asiakaskäyttäytymisessä voivat hidastaa kysyntää tai viivästyttää asiakasprojekteja. Erityisesti markkinatilanne Kiinassa ja jatkuvat konfliktit Lähi-idässä ja Afrikassa voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä. Myös lisääntyvä kilpailu sekä hintatason ja valuuttakurssien muutokset saattavat vaikuttaa Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet liittyy riskejä, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Meneillään oleva liiketoiminnan laajentaminen uusiutuvan energian markkinoilla voi viivästyä,
koska lupa- ja hyväksyntäprosessit ovat pitkiä, liiketoimintamallit vielä kehittyvät ja asiakkaiden päätöksenteko on hidasta. Viivästykset uusien tuotteiden valmistuksen käynnistymisessä ja markkinoiden tuotehyväksynnässä voivat viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmien toteutumista.
Toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyky ja toimintaympäristö sekä tuotteiden laatu voivat vaikuttaa Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Myös Suomen työmarkkinoiden epävarmuus saattaa aiheuttaa toimintakatkoksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien toimivuus voivat vaikuttaa liiketoimintaan, informaatiopalvelujen tai internetpohjaisten palvelujen toimittamiseen tai aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.
Lisää tietoa Vaisalan riskien hallinnasta löytyy yrityksen internetsivuilta, www.vaisala.fi/ sijoittajat, Hallinnointi ja www.vaisala.fi/sijoittajat, Vaisala sijoituskohteena.
Korolliset velat ja saatavat altistavat Vaisalan korkoriskille. Rahavarojen lisäksi Vaisalalla ei ole merkittäviä korollisia velkoja tai saamisia, minkä vuoksi korkoriski ei ole olennainen. Yhden prosentin muutos koroissa vaikuttaisi Vaisalan verojen jälkeiseen tulokseen ja omaan pääomaan 0,2 (0,2) miljoonalla eurolla.
Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Lisäksi translaatioriski liittyy tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamiseen euroksi.
Vaisala myy tuotteitaan useassa valuutassa. Konsernin myynnistä 43 % on EUR:ssa, 40 % USD:ssa, 5 % JPY:ssä, 5 % GBP:ssä ja 3 % CNY:ssä. Kulut ja ostot syntyvät osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttatermiineillä maksimissaan positio, joka koostuu tilauskannasta, ostositoumuksista ja nettosaamisista. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.
Tytäryhtiöiden sisäiset velat ja talletukset ovat tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 3,1 (3,4) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit ovat USD:ssa.
IFRS 7 mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. 10 % valuuttakurssin vahvistumisen vaikutus Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -0,5 (-0,8) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitelty suurimmat valuuttapositiot euroa vastaan:
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| USD | -9,0 | -11,9 |
| CAD | -1,6 | 0,7 |
| GBP | 0,8 | 0,0 |
| JPY | -0,2 | -0,9 |
Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 59,2 (47,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä on myös 20 miljoonan euron komittoimaton luottolimiitti. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on luottolimiittejä yhteensä 1,3 miljoona euron arvosta ja ne voidaan nostaa lainana tai takauksina. Limiitistä on nostettu 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla ei ole muita olennaisia rahoitusvelkoja.
Vaisalalla on rahavaroja tilinpäätöspäivänä 59,2 (47,6) miljoonaa euroa, joista aiheutuu vastapuoliriski. Vaisala tallettaa varansa pankkeihin, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka hallitus on arvioinut. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti. Kassatalletuksien maturiteetti on alle yhden kuukauden tilinpäätöspäivänä.
Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 31.3.2015. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Osingoksi vahvistettiin 0,90 euroa osakkeelta eli yhteensä 16 368 132,60 euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 2.4.2015 ja maksupäivä 14.4.2015.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallituksen jäseninä jatkoivat Petra Lundström, Mikko Niinivaara, Yrjö Neuvo, Maija Torkko, Pertti Torstila ja Raimo Voipio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Ville Voipio.
Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksettiin markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 1 500 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 1 000 euroa per osallistuttu kokous. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin edelleen KHTyhteisö Deloitte & Touche Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Itäniemi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 160 000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.9.2016 saakka.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 319 150 oman A-osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 31.3.2020 saakka.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen antamaan yhteensä enintään 250 000 euron lahjoitukset.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Raimo Voipion ja varapuheenjohtajaksi Yrjö Neuvon.
Hallituksen valiokuntien kokoonpano päätettiin seuraavasti:
Maija Torkko valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petra Lundström ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Raimo Voipio valittiin palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi ja Yrjö Neuvo ja Maija Torkko jäseniksi. Raimo Voipio on yhtiöstä riippumaton. Yrjö Neuvo ja Maija Torkko ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Vaisalan osakepääoma on 7 660 808 euroa. 31.12.2015 Vaisalalla oli 18 218 364 osaketta, joista 3 389 351 kuului sarjaan K ja 14 829 013 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.
Vaisalan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuoden 2015 aikana yhteensä 2 507 672 (1 110 337) kappaletta 60,9 (25,1) miljoonan euron kokonaishintaan.
Vaisala Oyj:n osakkeiden joulukuun viimeinen kauppa Nasdaq Helsinki Oy:ssä tehtiin hintaan 23,94 (21,89) euroa. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 9 % (laskua 6 %), ja OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 11 % (6 %). Osakkeen ylin kurssi oli 27,02 (24,98) euroa ja alin 21,55 (19,40) euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskikurssi oli katsauskaudella 24,33 (22,60) euroa.
Vaisala A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2015 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 350,4 (321,1) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden päätöskurssiin 31.12.2015, oli yhteensä 431,6 (395,3) miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Joulukuun lopussa Vaisala Oyj:llä oli 7 294 (7 302) rekisteröityä osakkeenomistajaa. Suomen ulkopuolella olevat omistajat ja hallintarekisteröidyt omistajat omistivat osakkeista 14,8 % (16,3 %). Kotitaloudet omistivat osakkeista 44,8 % (45,7 %), yksityiset yritykset 14,0 % (13,5 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12,3 % (11,7 %), voittoa tavoittelemattomat yritykset 7,9 % (8,2 %) ja julkisyhteisöt 6,1 % (4,6 %).
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 522 427 ja K-sarjan osakkeiden 293 656. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 7,8 % (14,0 %).
Yhtiön toimitusjohtaja omisti ja hallitsi 10 720 (2 720) A-sarjan osaketta, muttei yhtään K-sarjan osaketta 31.12.2015. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 13 463 (2 463) Vaisalan A-sarjan osaketta, mutteivat yhtään K-sarjan osaketta.
Vaisala Oyj:n hallitus päätti 10.3.2015 vuoden 2014 varsinaisessa yhtiökokouksen valtuuttamana suunnatusta maksuttomasta osakeannista osakepohjaisen palkkion maksamista varten. Osakeannissa 63 800 kappaletta yhtiön hallussa olevaa Vaisala Oyj:n A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepalkkiona yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän 2012 ehtojen mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous 26.3.2014 valtuutti hallituksen päättämään enintään 319 150 oman A-osakkeen luovuttamisesta. Osakkeita voidaan luovuttaa myös osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen ja osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa myös omien osakkeiden merkintään oikeuttavia erityisiä oikeuksia, ja osakkeiden merkintähinta voidaan rahan sijaan maksaa myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Uusi valtuutus korvaa aiemman ja se on voimassa 26.3.2019 saakka.
Vaisala Oyj:n hallitus päätti 10.3.2015 käyttää annettua valtuutusta luovuttaa omia A-sarjan osakkeita. Vaisala myi yhtiön hallussa olevia A-sarjan osakkeita yhteensä 63 800 kappaletta osakepalkkiojärjestelmän 2012 rahapalkkio-osuuden kattamiseksi. Rahapalkkioosuudella katettiin osakepalkkioon liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Omien osakkeiden myynti aloitettiin 11.3.2015 ja saatiin päätökseen samana päivänä.
Vaisala Oyj:n hallitus päätti 10.3.2015 käyttää annettua valtuutusta luovuttaa osakkeita suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakeannissa 63 800 kappaletta yhtiön hallussa olevaa Vaisala Oyj:n A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepalkkiona yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän 2012 ehtojen mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous 31.3.2015 valtuutti hallituksen päättämään enintään 319 150 oman A-osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Hallitus voi käyttää valtuutusta myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden merkitsemiseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain
apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 31.3.2020 saakka.
Vaisala Oyj:n hallitus ei käyttänyt valtuutusta vuonna 2015.
Varsinainen yhtiökokous 31.3.2015 valtuutti hallituksen päättämään enintään 160 000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.9.2016 saakka.
Vaisala Oyj:n hallitus päätti 28.4.2015 käyttää annettua valtuutusta aloittaa omien osakkeiden hankinnan. Hallitus päätti hankkia suunnatusti enintään 160 000 yhtiön omaa A-osaketta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Yhtiö hankki 30.4.–19.11.2015 julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti yhteensä 160 000 omaa osakettaan 24,1771 euron keskihintaan. Osakkeiden kokonaishankintahinta oli 3 868 334,28 euroa.
Yhtiön hallussa oli joulukuun 2015 lopussa omia A-sarjan osakkeita 191 550 (159 150) kappaletta, joiden osuus A-sarjan osakkeista on 1,3 % (1,1 %) ja kaikista Vaisalan osakkeista 1,1 % (0,9 %). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike oli 4 344 256 (2 527 160) euroa.
Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön internetsivuilla, www.vaisala.fi/sijoittajat.
Varsinainen yhtiökokous 31.3.2015 valtuutti hallituksen antamaan yhteensä enintään 250 000 euron lahjoitukset.
Vaisala Oyj:n hallitus ei käyttänyt valtuutusta vuonna 2015.
Vaisala kertoi 2.2.2016 allekirjoittaneensa 20 miljoonan euron sopimuksen Vietnamin ilmatieteen laitoksen, National Hydro-Meteorological Service, kanssa. Neljän vuoden ajan valmisteltu sopimus tulee voimaan asiakkaan hyväksyttyä sopimukseen kuuluvan teknisen dokumentaation. Hyväksynnän jälkeen Vaisala kirjaa sopimuksen tilauskantaansa. Toimitukset alkavat sopimuksen tultua voimaan, ja niiden arvioidaan kestävän kaksi vuotta. Hankinta on rahoitettu Suomen ulkoministeriön Vietnamin ilmatieteen laitokselle myöntämällä korkotukiluotolla, joka on yksi Suomen kehitysyhteistyön instrumenteista.
Vaisalan hallitus päätti 10.2.2016 Vaisalan osinkopolitiikasta. Tämän politiikan mukaisesti Vaisalan tavoitteena on maksaa osinkoa, joka on vakaa ja kasvaa tuloskehityksen mukaisesti. Vaisala pyrkii hyvän vakavaraisuuden säilyttämiseen sekä varautumaan tuleviin investointisuunnitelmiin. Vaisala soveltaa tätä osinkopolitiikkaa ensimmäisen kerran vuonna 2016 jaettavaan osinkoon.
Vaikka maailmantalouden kehitys on viime aikoina hieman hidastunut, viimeisimmät talousennusteet enteilevät edelleen kohtalaista talouskasvua vuodelle 2016. Vaisala odottaa sään ja teollisuuden mittausratkaisujen kehityksen säilyvän vakaana. Kysynnän ja kilpailutilanteen vaihteluiden odotetaan kuitenkin säilyvän asiakasryhmien ja maantieteellisten alueiden välillä.
Sään mittausratkaisujen markkinoilla erityisesti säätutkilla on suotuisa markkinatilanne, ja kysynnän ennakoidaan kasvavan myös uusiutuvan energian alalla. Raaka-aineiden, erityisesti öljyn ja maakaasun merkittävä hinnan lasku vaikuttaa markkinatilanteeseen offshore-liiketoiminnassa ja raaka-aineiden viejämaissa. Sään mittausratkaisujen markkinoilla kilpailun odotetaan kiristyvän ja samalla asiakkaiden päätöksenteon ja suurten asiakasprojektien hyväksynnän ajoittumista on vaikea ennustaa.
Teollisuuden mittausratkaisuissa erityisesti sähkönsiirron ja life sciencen markkinoiden ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muut kohdemarkkinat.
EMEA-alueella sään mittausratkaisujen kysynnän ennakoidaan säilyvän vakaana. Talouden heikkouden ennakoidaan edelleen rajoittavan sään mittausratkaisujen kysyntää Venäjällä ja sen naapurimaissa. Teollisuuden mittausratkaisujen kysynnän odotetaan säilyvän hyvänä.
Americas-alueella sään ja teollisuuden mittausratkaisujen kysynnän ennakoidaan säilyvän vakaana.
Sään mittausratkaisujen kysynnän ennakoidaan heikkenevät APAC-alueella hieman vuonna 2016 Kiinan markkinoista johtuen. Teollisuuden mittausratkaisujen kysynnän ennakoidaan säilyvän hyvänä Japanissa, mutta muualla APAC-alueella epävarmuus on kasvanut Kiinan tuotantoteollisuuden hidastumisen takia.
Vaisala arvioi vuoden 2016 liikevaihdon olevan 305–335 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 28–38 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 157 847 008,00 euroa, josta tilikauden tulos on 30 930 974,30 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona 0,95 euroa/ osake eli yhteensä noin 17,1 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.
Vaisalan varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 5.4.2016 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.
Vantaa, 10.2.2016
Vaisala Oyj Hallitus
Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.
| IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 318,5 | 299,7 | 273,2 | 293,3 | 273,6 |
| vienti ja ulkomaantoiminta, % | 98,0 | 97,0 | 97,1 | 98,3 | 98,2 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 29,6 | 26,4 | 18,1 | 30,2 | 16,1 |
| % liikevaihdosta | 9,3 | 8,8 | 6,6 | 10,3 | 5,9 |
| Voitto ennen veroja, milj. euroa | 33,0 | 29,1 | 17,2 | 29,1 | 16,1 |
| % liikevaihdosta | 10,4 | 9,7 | 6,3 | 9,9 | 5,9 |
| Oman pääoman tuotto, % | 15,7 | 14,3 | 6,3 | 11,7 | 5,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 69,7 | 70,6 | 71,6 | 74,9 | 73,7 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 8,3 | 7,9 | 7,1 | 5,4 | 16,7 |
| % liikevaihdosta | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 1,8 | 6,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 36,1 | 34,0 | 28,9 | 28,0 | 28,0 |
| % liikevaihdosta | 11,3 | 11,3 | 10,6 | 9,5 | 10,2 |
| Tilauskanta tilikauden päättyessä, | |||||
| milj. euroa | 129,2 | 129,2 | 122,0 | 105,6 | 134,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 611 | 1 617 | 1 485 | 1 422 | 1 386 |
| IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), euroa | 1,52 | 1,30 | 0,60 | 1,20 | 0,57 |
| Tulos/osake (EPS), | |||||
| laimennusvaikutuksella, euroa | 1,51 | 1,29 | 0,60 | 1,19 | 0,57 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa | 2,15 | 1,32 | 1,55 | 2,66 | 2,06 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 10,06 | 9,41 | 8,80 | 10,48 | 10,02 |
| Osinko/osake, euroa | *0,95 | 0,90 | 0,90 | 0,90 | 0,65 |
| Osinko/tulos, % | **62,5 | 69,0 | 150,0 | 75,0 | 114,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,0 | 4,1 | 3,9 | 5,7 | 4,0 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 15,75 | 16,84 | 38,68 | 13,29 | 28,80 |
| A-osakkeen kurssikehitys | |||||
| vuoden ylin, euroa | 27,02 | 24,98 | 23,47 | 17,71 | 24,80 |
| vuoden alin, euroa | 21,55 | 19,40 | 16,04 | 14,48 | 15,56 |
| vuoden keskikurssi, euroa | 24,33 | 22,60 | 19,88 | 15,97 | 20,56 |
| päätöskurssi, euroa | 23,94 | 21,89 | 23,21 | 15,90 | 16,40 |
| Koko osakekannan markkina-arvo | |||||
| tilinpäätöspäivänä ***, milj. euroa | 431,6 | 395,3 | 419,2 | 287,1 | 298,6 |
| A-osakkeen vaihto | |||||
| vaihto, kpl | 2 507 672 | 1 110 337 | 2 876 861 | 1 018 902 | 878 205 |
| % sarjan kokonaismäärästä | 16,9 | 7,5 | 19,4 | 6,9 | 5,9 |
| Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht. kpl | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 |
| josta A-osakkeita, kpl | 14 829 013 | 14 829 013 | 14 829 013 | 14 829 013 | 14 829 013 |
| josta K-osakkeita, kpl | 3 389 351 | 3 389 351 | 3 389 351 | 3 389 351 | 3 389 351 |
| Ulkona olevat osakkeet 31.12., kpl | 18 026 814 | 18 059 214 | 18 059 214 | 18 059 214 | 18 209 214 |
* Hallituksen esitys.
** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna.
*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi.
| Voitto ennen veroja - verot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) | x 100 | ||
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus | x 100 | ||
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||||
| Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | |||||
| Tulos/osake (EPS), euroa | = | Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu | |||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, | = | Liiketoiminnan rahavirta | |||
| euroa | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | ||||
| Oma pääoma/osake, euroa | = | Oma pääoma | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu |
|||||
| Tilikaudelta jaettu osinko | |||||
| Osinko/osake, euroa | = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu |
|||
| Tilikaudelta jaettu osinko | x 100 | ||||
| Osinko/tulos, % | = | Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | |||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osinko/osake | x 100 | ||
| Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä | |||||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä | |||
| Tulos/osake | |||||
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa |
= | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä |
| Konsernituloslaskelma Milj. euroa |
IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
IFRS 2012 |
IFRS 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 318,5 | 299,7 | 273,2 | 293,3 | 273,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,5 | 0,5 | 1,8 | 0,5 | 2,1 |
| Kulut | 274,3 | 258,6 | 237,8 | 247,9 | 245,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 15,1 | 15,2 | 19,1 | 15,8 | 14,7 |
| Liiketulos | 29,6 | 26,4 | 18,1 | 30,2 | 16,1 |
| Nettorahoituskulut/tuotot | 3,4 | 2,7 | -1,0 | -1,0 | 0,1 |
| Voitto ennen veroja | 33,0 | 29,1 | 17,2 | 29,1 | 16,1 |
| Välittömät verot | -5,5 | -5,7 | -6,2 | -7,4 | -5,8 |
| Tilikauden voitto | 27,5 | 23,4 | 10,9 | 21,7 | 10,4 |
| Konsernitase Milj. euroa |
31.12.2015 | 31.12.2014 | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||||
| Pitkäaikaiset varat | 90,0 | 91,5 | 92,5 | 88,3 | 101,0 |
| Vaihto-omaisuus | 39,0 | 33,9 | 28,6 | 29,8 | 33,4 |
| Muut lyhytaikaiset varat | 134,9 | 119,2 | 104,6 | 138,9 | 116,4 |
| Taseen loppusumma | 264,0 | 244,6 | 225,6 | 257,0 | 250,8 |
| Vastattavaa | |||||
| Oma pääoma | 181,3 | 170,0 | 158,9 | 189,1 | 182,5 |
| Vieras pääoma yhteensä | 82,7 | 74,6 | 66,8 | 67,9 | 68,3 |
| Korollinen vieras pääoma | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,6 | 0,5 |
| Koroton vieras pääoma | 82,7 | 74,6 | 66,8 | 67,3 | 67,8 |
| Taseen loppusumma | 264,0 | 244,6 | 225,6 | 257,0 | 250,8 |
| Milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2, 3 | 318,5 | 299,7 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 6 | -155,6 | -146,6 | ||
| Bruttokate | 162,8 | 51,1 % | 153,1 | 51,1 % | |
| Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut | 6, 7 | -95,8 | -93,2 | ||
| Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut | 6, 7, 8 | -36,1 | -34,0 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 5 | -1,3 | 0,5 | ||
| Liikevoitto (tappio) | 29,6 | 9,3 % | 26,4 | 8,8 % | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 15 | -0,1 | 0,1 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | 9 | 3,5 | 2,6 | ||
| Voitto (tappio) ennen veroja | 33,0 | 10,4 % | 29,1 | 9,7 % | |
| Tuloverot | 10 | -5,5 | -5,7 | ||
| Tilikauden voitto (tappio) | 27,5 | 8,6 % | 23,4 | 7,8 % | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Osakekohtainen tulos, euroa | 11 | 1,52 | 1,30 | ||
| Osakekohtainen tulos, | |||||
| laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 1,51 | 1,29 | |||
| Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. euroa |
|||||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi | |||||
| Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset | |||||
| tuotot ja kulut * | 21 | 0,4 | -0,5 | ||
| Yhteensä | 0,4 | -0,5 | |||
| Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteiseksi | |||||
| Muuntoerot | 3,1 | 3,5 | |||
| Yhteensä | 3,1 | 3,5 | |||
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 3,5 | 3,0 | |||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 31,0 | 26,4 | |||
* Luvut on esitetty verovaikutus huomioon ottaen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Milj. euroa Varat |
Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 34,0 | 37,1 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 44,1 | 44,2 |
| Sijoitukset | 0,1 | 0,1 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 15 | 0,8 | 0,8 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 16 | 0,8 | 0,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 10,2 | 8,9 |
| 90,0 | 91,5 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 39,0 | 33,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 74,6 | 70,5 |
| Tuloverosaamiset | 1,2 | 1,1 | |
| Rahavarat | 19 | 59,2 | 47,6 |
| 174,0 | 153,1 | ||
| Varat yhteensä | 264,0 | 244,6 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Milj. euroa Oma pääoma ja velat |
Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajien oma pääoma | 20 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Muut rahastot | 1,1 | 2,5 | |
| Muuntoerot | 2,9 | -0,2 | |
| Omat osakkeet | -4,3 | -2,5 | |
| Kertyneet voittovarat | 173,9 | 162,6 | |
| 181,3 | 170,0 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 20 | 181,3 | 170,0 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 24 | 0,0 | 0,0 |
| Eläkevastuut | 21 | 2,1 | 1,3 |
| Laskennalliset verovelat | 10 | 4,5 | 5,3 |
| Varaukset | 22 | 0,2 | 0,2 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 24 | 0,8 | 2,9 |
| 7,6 | 9,7 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 24 | 0,0 | 0,0 |
| Saadut ennakot | 3,9 | 3,9 | |
| Tuloverovelat | 1,7 | 1,5 | |
| Varaukset | 0,4 | 1,4 | |
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 69,2 | 58,1 |
| 75,1 | 64,9 | ||
| Velat yhteensä | 82,7 | 74,6 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 264,0 | 244,6 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Milj. euroa | Liite | Osake pääoma |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Muunto erot |
Voitto varat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2014 | 7,7 | 1,5 | -2,5 | -3,6 | 155,9 | 158,9 | |
| Tilikauden voitto | 20 | 23,4 | 23,4 | ||||
| Muu laaja tulos | 20 | 0,0 | 3,5 | -0,5 | 3,0 | ||
| Maksetut osingot | 20 | -16,3 | -16,3 | ||||
| Siirto | 20 | -0,0 | 0,0 | - | |||
| Korjaus | 0,0 | 0,0 | |||||
| Osakeperusteinen maksu | 7, 20 | 1,0 | 1,0 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 7,7 | 2,5 | -2,5 | -0,2 | 162,6 | 170,0 | |
| Tilikauden voitto | 20 | 27,5 | 27,5 | ||||
| Muu laaja tulos | 20 | 0,0 | 3,1 | 0,4 | 3,5 | ||
| Maksetut osingot | 20 | -16,4 | -16,4 | ||||
| Siirto | 20 | 0,0 | -0,0 | - | |||
| Omien osakkeiden osto | 20 | -3,9 | -3,9 | ||||
| Omien osakkeiden myynti | 20 | 2,1 | -2,1 | - | |||
| Osakeperusteinen maksu | 7, 20 | -1,4 | 1,9 | 0,5 | |||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 7,7 | 1,1 | -4,3 | 2,9 | 173,9 | 181,3 |
| Milj. euroa | Liite | 1.1–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 2, 3 | 325,4 | 287,0 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut ja kulut | -1,4 | 0,4 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -277,1 | -260,3 | |
| Maksetut rahoituserät, netto | 9 | -1,0 | 1,3 |
| Maksetut tuloverot | 10 | -7,2 | -4,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 38,8 | 23,8 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 13, 14 | -8,3 | -7,9 |
| Käyttöomaisuusmyynnit | 0,2 | 1,3 | |
| Investointien rahavirta (B) | -8,1 | -6,6 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Maksetut osingot | 20 | -16,4 | -16,2 |
| Omien osakkeiden ostot | 20 | -3,9 | - |
| Lainasaamisten muutos | 0,0 | -0,1 | |
| Leasingvelkojen muutos | 24 | 0,0 | 0,0 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -20,2 | -16,3 | |
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | 10,5 | 0,9 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 47,6 | 45,8 | |
| Rahavarojen muutos | 10,5 | 0,9 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1,0 | 0,9 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 19 | 59,2 | 47,6 |
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Lähes 80-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havaintoja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Etelä-Koreassa, Ruotsissa, Malesiassa, Intiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Japanissa ja Australiassa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.vaisala.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Vaisala Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10. helmikuuta 2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai jättää vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Konsernilla on käytössä markkinasegmenttipohjainen raportointimalli. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joille kohdennettavia resursseja ja tulosta konsernin johtoryhmä arvioi liiketuloksen perusteella. Siinä ei oteta huomioon lopetettuja toimintoja eikä toimintasegmenttien kertaluontoisia menoja. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Weather-segmentti on maailman johtava luotettavan sääteknologian toimittaja. Tämä toimintasegmentti keskittyy asiakkaisiin, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa, kuten kansalliset ilmatieteen laitokset, lentokentät, tie- ja rautatieviranomaiset, puolustusvoimat, energia- ja merenkulku.
Controlled Environment -segmentin asiakkaat edustavat eri teollisuudenaloja, joilla olosuhdemittaukset ovat tärkeitä toiminnan tehokkuuden, tuotteiden laadun ja energiankulutuksen optimoinnin kannalta.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Myöhemmin tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20–50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ryhmässä. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia kursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot on kirjattu valuuttakurssieroina muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt valuuttakurssiero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.
Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiön aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Ohjelmistot | 3–5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–5 vuotta |
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. Tällä hetkellä konsernilla ei ole aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Tilikautena 2015 vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Vaihtoomaisuuden arvoon on sisällytetty raaka-aine, suora työ ja välillisiä tuotannon kuluja. Vaihtoomaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen. Tilikautena 2014 vaihto-omaisuus arvostettiin painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen aineellisiin hyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon.
Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhytaikaisia saamisia ei diskontata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijoitukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.
Myyntisaamiset arvostetaan alunperin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisella. Myyntisaamisten arvonalentuminen kirjataan, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokitellun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin,
kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja/tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrän, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyviä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, riitaasioista tai muista sitoumuksista. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien omanpääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia omanpääoman ehtoisia instrumenttejaan, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muina kuluina kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut sekä arvon alentumistappiot.
Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Investointeihin liittyvät avustukset kirjataan hyödykkeen hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi IFRS 2 mukaan. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrään ansaintajakson lopussa. Oletuksia, joiden pohjalta arvioit tehdään, päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioit muutoksista kirjataan tuloslaskelmaan.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Näistä suurin vaikutus esitettyihin lukuihin heijastuu arvonalentamistestausten kautta. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien
tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida. Lisätietoja pitkäaikaishankkeista on annettu liitetietojen kohdassa 4. Pitkäaikaishankkeet.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 13. Aineettomat hyödykkeet.
Seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit on otettu käyttöön tässä konsernitilinpäätöksessä. Näiden uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen ellei alla ole toisin todettu, mutta niillä voi olla vaikutusta tulevien liiketoimien ja tapahtumien tilinpäätöskäsittelyyn.
IFRIC 21 Julkiset maksut (voimaan EU:ssa 17.6.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta käsittelee julkisista maksuista maksajaosapuolelle syntyvän velvoitteen kirjaamista, sekä IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat mukaan kirjattaviin julkisiin maksuihin että sellaisiin julkisiin maksuihin, joiden ajoitus ja määrä on tiedossa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2011–2013 (Annual Improvements to IFRS 2011–2013). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla saattaa olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konserni on käynnistänyt toimenpiteet näiden uusien ja uudistettujen standardien ja tulkintojen vaikutusten arvioimiseksi.
IAS 19:n Työsuhde-etuudet muutos Etuuspohjaiset järjestelyt: Työntekijän maksamat maksut (voimaan EU:ssa 1.2.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, miten yhtiön tulisi käsitellä kirjanpidossa työntekijöiden tai kolmansien osapuolten maksuja etuuspohjaiseen järjestelyyn silloin, kun nämä maksut on kytketty työntekijän palvelusvuosien lukumäärään. Lisäksi, muutos sallii käytännöllisen apukeinon tilanteissa, joissa maksujen määrä on riippumaton palvelusvuosien määrästä. Tällöin maksut voidaan, mutta ei velvoiteta, kirjata työsuoritukseen perustuvan menon oikaisuksi kaudella, jolloin työsuoritus vastaanotetaan. Standardin muutos edellyttää takautuvaa soveltamista.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2010–2012 (Annual Improvements to IFRSs 2010–2012) (voimaan EU:ssa 1.2.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on useammasta osiosta koostunut projekti, jolla korvataan nykyinen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardi. IFRS 9 luokittelua ja arvostamista koskevan osuuden mukaan rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista koskevat säännöt perustuvat pitkälti nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IFRS 9:n yleisen suojauslaskentamallin myötä tilinpäätösraportointi heijastaa selkeämmin yhtiön riskienhallinnan käytäntöjä, koska suojauslaskennan soveltamismahdollisuuksia laajennetaan. Lisäksi, tehokkuustestaus on uudistettu ja korvattu "taloudellisen yhteyden" -periaatteella. IFRS 9:n rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu ennakoituihin luottotappioihin aiemman IAS 39:n todettujen luottotappioiden sijaan. Enää ei ole tarvetta odottaa luottotapahtuman syntymistä luottotappioiden kirjaamiseksi. Sen sijaan, yhtiöt kirjaavat aina odotettavissa olevat luottotappiot ja näissä tapahtuneet muutokset jokaisena tilinpäätöspäivänä
alkuperäisen kirjaamisen jälkeen luottoriskissä tapahtuneen muutoksen seurauksena. Standardi lisää myös useita uusia liitetietovaatimuksia yhtiön riskien hallinnasta. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 15 määrittelee yhden tulouttamismallin, jota yhteisöjen tulee soveltaa kaikkien asiakassopimusten tulouttamiseen. Asiakas on taho, joka on solminut yhtiön kanssa sopimuksen saadakseen yhtiön normaalin toiminnan tuottamia tavaroita tai palveluja vastiketta vastaan. Standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Standardi sisältää huomattavan määrän liitetietovaatimuksia. Yhtiöt voivat valita soveltavansa standardia joko takautuvasti tai muokattuna soveltaen standardia vain standardiin siirtymispäivänä avoinna oleviin sopimuksiin. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt muutos Yhteisen toiminnon osuuden hankinnan kirjanpidollinen käsittely (voimaan EU:ssa 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tarjoaa lisäohjeistusta yhteisen toiminnon omistusosuuden hankintaan silloin, kun yhteinen toiminto harjoittaa liiketoimintaa IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin määritelmän mukaisesti. Standardin muutos edellyttää ei-takautuvaa soveltamista.
IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat oikeudet muutos Selvennys hyväksyttäviin poistomenetelmiin (voimaan EU:ssa 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella IAS 16 standardiin kielletään aineellisten hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. IAS 38 standardin muutoksilla lisätään standardiin lähtökohtainen oletus, että myyntituotot eivät ole asianmukainen perusta aineettomien hyödykkeiden poistojen määrittelylle. Muutoksia sovelletaan ei-takautuvasti.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen muutos Liitetietoihin liittyvä aloite julkaistiin joulukuussa 2014 (voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset vastaavat ongelmista olennaisuuden periaatteen käytännön soveltamisesta esitettyihin kommentteihin tilanteissa, joissa IAS 1:n sanamuoto on tulkittu estävän harkinnan käyttöä. Erityisesti, yhtiön ei tulisi vähentää tilinpäätöksensä ymmärrettävyyttä sisällyttämällä olennaisen tiedon joukkoon epäolennaista tietoa tai yhdistämällä olennaista eri luonteista tai tarkoitusta sisältävää tietoa keskenään. Jonkin IFRS -standardin edellyttämää erityistä liitetietoa ei tarvitse antaa epäolennaisesta tiedosta.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2012–2014 (Annual Improvements to IFRSs 2012–2014) julkaistiin syyskuussa 2014 (voimaan EU:ssa 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 27 Erillistilinpäätös muutos Pääomaosuusmenetelmä erillistilinpäätöksessä julkaistiin elokuussa 2014 (voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset keskittyvät erillistilinpäätökseen ja sallivat pääomaosuusmenetelmän käyttämisen erillistilinpäätöksissä aikaisempien vaihtoehtojen lisäksi arvostaa sijoitukset tytäryhtiöihin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyhtiöihin joko hankintamenoon tai käypään arvoon IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaisesti. Muutos edellyttää takautuvaa soveltamista.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin muutos Yhdistelemisen poikkeuksen soveltaminen (voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla selvennetään, että konsernitilinpäätöksen laatimatta jättämisen poikkeus on olemassa emoyhtiölle, joka on sijoitusyhtiön tytäryhtiö siitä huolimatta, että sijoitusyhtiö arvostaa kaikki tytäryhtiönsä käypään arvoon IFRS 10:n mukaisesti. Tästä seurauksena myös IAS 28 on selvennetty siten, että pääomaosuusmenetelmän soveltamisen poikkeus on myös käytettävissä osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoittajalle, jos tämä sijoittaja on sijoitusyhtiön tytäryhtiö arvostaen kaikki tytäryhtiönsä käypään arvoon. Näitä muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.
IFRS 16 Vuokrasopimukset julkaistiin tammikuussa 2016 (voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 määrittelee vuokrasopimuksiin liittyvät kirjaamis-, arvostamis-, esittämis- ja liitetietovaatimukset. Standardin mukaan kaikki vuokralle ottajien vuokrasopimukset käsitellään samalla tavalla niin, että vuokralle ottaja kirjaa taseeseen omaisuuserät ja velat kaikista vuokrasopimuksista, ellei vuokrakausi ole 12 kuukautta tai sitä lyhyempi, tai vuokrakohteen arvo ole matala. Vuokralle antajat luokittelevat vuokrasopimukset edelleen rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. IFRS 16 mukainen vuokralle antajan vuokrasopimuksen tilinpäätöskäsittely on olennaisilta osin muuttumaton nykyisiin standardeihin verrattuna. Uuden standardin käyttöönotto tulee vaikuttamaan siihen, miten vuokrasopimukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Vaisalan riskienhallinnan tavoite on tunnistaa ja hallita konsernin strategian toteuttamiseen ja liiketoimintaan liittyvät olennaiset riskit. Vaisalassa on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu yhtiön strategia-, operatiiviset, vahinko- ja rahoitusriskit. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan määräystenmukaisuus ja jatkuvuus.
Hallitus vahvistaa ja määrittelee konsernin riskienhallintaperiaatteet ja -politiikan sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintapolitiikan ja -prosessien toteutumista.
Vaisalan riskienhallinnan valmisteluryhmä koostuu tärkeimpien sisäisten sidosryhmien edustajista. Ryhmä vastaa riskienhallintaprosessin operatiivisesta valvonnasta ja siitä, että kaikki merkittävät riskit tunnistetaan ja raportoidaan sekä siitä, että riskeihin reagoidaan kaikilla tarvittavilla organisaatiotasoilla ja maantieteellisillä alueilla.
Riskienhallinta on integroitu merkittävimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin. Tämä mahdollistaa riskien tunnistamisen, arvioinnin, hallintatoimenpiteiden ja raportoinnin toimenpiteiden sisällyttämisen ydinprosesseihin. Merkittävimmät riskit raportoidaan Vaisalan johtoryhmälle ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.
Epävarma globaali talouden ja poliittinen tilanne sekä muutokset asiakaskäyttäytymisessä voivat hidastaa kysyntää tai viivästyttää asiakasprojekteja. Erityisesti markkinatilanne Kiinassa ja jatkuvat konfliktit Lähi-idässä ja Afrikassa voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä. Myös lisääntyvä kilpailu sekä hintatason ja valuuttakurssien muutokset saattavat vaikuttaa Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet liittyy riskejä, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Meneillään oleva liiketoiminnan laajentaminen uusiutuvan energian markkinoilla voi viivästyä, koska lupa- ja hyväksyntäprosessit ovat pitkiä, liiketoimintamallit vielä kehittyvät ja asiakkaiden päätöksenteko on hidasta. Viivästykset uusien tuotteiden valmistuksen käynnistymisessä ja markkinoiden tuotehyväksynnässä voivat viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmien toteutumista.
Toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyky ja toimintaympäristö sekä tuotteiden laatu voivat vaikuttaa Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Myös Suomen työmarkkinoiden epävarmuus saattaa aiheuttaa toimintakatkoksia. Kyberriski ja tietojärjestelmien toimivuus voivat vaikuttaa liiketoimintaan, informaatiopalvelujen tai internetpohjaisten palvelujen toimittamiseen tai aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.
Lisää tietoa Vaisalan riskienhallinnasta löytyy yrityksen internetsivuilta, www.vaisala.fi/
sijoittajat, Hallinnointi ja www.vaisala.fi/sijoittajat, Vaisala sijoituskohteena.
Korolliset velat ja saatavat altistavat Vaisalan korkoriskille. Rahavarojen lisäksi Vaisalalla ei ole merkittäviä korollisia velkoja tai saamisia, minkä vuoksi korkoriski ei ole olennainen. Yhden prosentin muutos koroissa vaikuttaisi Vaisalan verojen jälkeiseen tulokseen ja omaan pääomaan 0,2 (0,2) miljoonalla eurolla.
Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Lisäksi translaatioriski liittyy tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamiseen euroksi.
Vaisala myy tuotteitaan useassa valuutassa. Konsernin myynnistä 43 % on EUR:ssa, 40 % USD:ssa, 5 % JPY:ssä , 5 % GBP:ssä ja 3 % CNY:ssä. Kulut ja ostot syntyvät osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttatermiineillä maksimissaan positio, joka koostuu tilauskannasta, ostositoumuksista ja nettosaamisista. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.
Tytäryhtiöiden sisäiset velat ja talletukset ovat tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui 3,1 (3,4) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit ovat USD:ssa.
IFRS 7 mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. 10 % valuuttakurssin vahvistumisen vaikutus Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -0,5 (-0,8) miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitelty suurimmat valuuttapositiot euroa vastaan:
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| USD | -9,0 | -11,9 |
| CAD | -1,6 | 0,7 |
| GBP | 0,8 | 0,0 |
| JPY | -0,2 | -0,9 |
Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 59,2 (47,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä on myös 20 miljoonan euron komittoimaton luottolimiitti. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on luottolimiittejä yhteensä 1,3 miljoonan euron arvosta ja ne voidaan nostaa lainana tai takauksina. Limiitistä on nostettu 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla ei ole muita olennaisia rahoitusvelkoja.
Vaisalalla on rahavaroja tilinpäätöspäivänä 59,2 (47,6) miljoonaa euroa, joista aiheutuu vastapuoliriski. Vaisala tallettaa varansa pankkeihin, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka hallitus on arvioinut. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti. Kassatalletuksien maturiteetti on alle yhden kuukauden tilinpäätöspäivänä.
Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.
Jotta Vaisalan liiketoimintakategorioiden raportointi vastaisi yrityksen uutta organisaatiorakennetta, varaosat ja järjestelmät raportoidaan osana tuoteliiketoimintaa 1.1.2015 alkaen. Aiemmin varaosat raportoitiin osana palveluliiketoimintaa ja järjestelmät osana projektiliiketoimintaa. Vuoden 2014 luvut on oikaistu takautuvasti.
| WEA * | CEN * | Muu toiminta | Konserni |
|---|---|---|---|
| 116,2 | 83,5 | 199,7 | |
| 71,0 | 71,0 | ||
| 38,3 | 9,5 | 47,8 | |
| 225,5 | 93,0 | 0,0 | 318,5 |
| 29,6 | |||
| -0,1 | |||
| 3,5 | |||
| 33,0 | |||
| -5,5 | |||
| 27,5 | |||
| 15,2 | 18,3 | -4,0 |
* WEA = Weather
* CEN = Controlled Environment
| 2014 Milj. euroa |
WEA * | CEN * | Muu toiminta | Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Tuotteiden myynti | 108,1 | 71,9 | 0,0 | 180,0 |
| Projektien myynti | 74,7 | 74,7 | ||
| Palveluiden myynti | 36,7 | 8,3 | 45,0 | |
| Liikevaihto | 219,6 | 80,2 | 0,0 | 299,7 |
| Liikevoitto | 17,0 | 12,1 | -2,8 | 26,4 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,1 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2,6 | |||
| Voitto ennen veroja | 29,1 | |||
| Tuloverot | -5,7 | |||
| Tilikauden voitto | 23,4 | |||
* WEA = Weather
* CEN = Controlled Environment
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EMEA, Americas ja APAC.
| 2015 Milj. euroa |
Liikevaihto, kohdemaan mukaan 1) |
Liikevaihto, sijaintimaan mukaan 2) |
Pitkäaikaiset varat 2) |
|---|---|---|---|
| EMEA | 105,1 | 248,2 | 39,0 |
| josta Suomi | 7,3 | 218,0 | 38,7 |
| Americas | 132,0 | 127,1 | 39,7 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 103,5 | 120,0 | 39,5 |
| APAC | 81,3 | 38,2 | 1,0 |
| Konsernieliminoinnit | -95,0 | ||
| Yhteensä | 318,5 | 318,5 | 79,8 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.
2) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
| 2014 Milj. euroa |
Liikevaihto, kohdemaan mukaan 1) |
Liikevaihto, sijaintimaan mukaan 2) |
Pitkäaikaiset varat 2) |
|---|---|---|---|
| EMEA | 111,8 | 232,0 | 43,0 |
| josta Suomi | 9,0 | 210,2 | 42,5 |
| Americas | 112,1 | 111,6 | 39,0 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 86,5 | 106,2 | 38,2 |
| APAC | 75,9 | 35,8 | 0,6 |
| Konsernieliminoinnit | -79,7 | ||
| Yhteensä | 299,7 | 299,7 | 82,5 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.
2) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
4 Pitkäaikaishankkeet
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Valmistusasteen mukainen liikevaihto (tilikaudella kirjattu) | 2,5 | 3,0 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
9,1 | 12,8 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kertyneet toteutuneet menot kauden loppuun mennessä |
6,6 | 7,6 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kirjatut voitot (kirjatuilla tappioilla vähennettynä) kauden loppuun mennessä |
2,0 | 5,1 |
| Tilauskanta | 1,3 | 4,0 |
| Erittely vastaavien ja vastattavien eristä | ||
| Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet | 0,5 | 0,1 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset | 0,6 | 1,1 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtovelat | 0,6 | 0,2 |
| Hankkeiden tilaajilta saadut ennakot | 0,2 | 0,9 |
Pitkäaikaishankkeiden kirjausperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kohdassa Pitkäaikaishankkeet.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 0,1 | 0,2 |
| Muut | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,5 | 0,5 |
6 Poistot ja arvonalentumiset
| Milj. euroa | ||
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot ja arvonalentumiset | 2015 | 2014 |
| Hankinta ja valmistus | 4,9 | 4,9 |
| Myynti, markkinointi ja hallinto | 9,6 | 9,8 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 0,6 | 0,4 |
| Yhteensä | 15,1 | 15,2 |
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 4,5 | 4,4 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1,5 | 1,4 |
| Yhteensä | 6,0 | 5,8 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 2,2 | 2,1 |
| Koneet ja kalusto | 6,5 | 7,1 |
| Yhteensä | 8,7 | 9,2 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat oikeudet | 0,0 | - |
| Muut aineettomat hyödykkeet | - | 0,0 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,1 | 0,0 |
| Koneet ja kalusto | 0,0 | 0,1 |
| Keskeneräiset investoinnit | 0,2 | - |
| Yhteensä | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 15,1 | 15,2 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat | 105,5 | 94,9 |
| Osakeperusteinen palkkio | 1,0 | 1,0 |
| Sosiaalikulut | 11,7 | 9,8 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,0 | 0,1 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 11,7 | 10,6 |
| Yhteensä | 130,0 | 116,3 |
| Henkilöstökulut toiminnoittain | 2015 | 2014 |
| Hankinta ja valmistus | 44,0 | 40,7 |
| Myynti, markkinointi ja hallinto | 55,6 | 50,2 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 30,4 | 25,4 |
| Yhteensä | 130,0 | 116,3 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana toimintasegmenteittäin | 2015 | 2014 |
| Weather | 672 | 515 |
| Controlled Environment | 269 | 191 |
| Muu toiminta | 670 | 911 |
| Yhteensä | 1 611 | 1 617 |
| Suomessa | 930 | 916 |
| Suomen ulkopuolella | 681 | 701 |
| Yhteensä | 1 611 | 1 617 |
Yhtiön hallitus päätti 3.5.2012 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2012. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2012. Palkkio maksettiin osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2015. Rahavaroilla katettiin avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei maksettu avainhenkilöille, joiden työ- tai palvelusuhde oli päättynyt ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettiin 63 800 osaketta. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kulua 0,2 miljoonaa euroa ja tilikausina 2012–2014 järjestelmästä kirjattiin kulua 1,7 miljoonaa euroa.
Yhtiön hallitus päätti 6.2.2013 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2013. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2013. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2016. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 150 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä. Järjestelmästä ei maksettu palkkiota, koska asetetut tavoitteet eivät toteutuneet vuonna 2013.
Yhtiön hallitus päätti 10.2.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2017. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,3 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2014 0,2 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 115 200 osaketta ja osakkeiden määrä riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Yhtiön hallitus päätti 18.12.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,5 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 143 000 osaketta ja osakkeiden määrä riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Vaisalan hallitus päätti 16.12.2015 uuden osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustuu konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastaa enintään 200 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 36,1 miljoonaa euroa vuonna 2015 (34,0 miljoonaa euroa vuonna 2014).
9 Rahoitustuotot ja -kulut
| Rahoitustuotot | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | - | 0,1 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,4 | 0,4 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat | ||
| sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot | 1,8 | 0,6 |
| Muut kurssivoitot | 12,0 | 7,3 |
| Yhteensä | 14,3 | 8,4 |
| Rahoituskulut | 2015 | 2014 |
| Korkokulut | ||
| Lyhyt- ja pitkäaikaiset velat | -0,0 | -0,0 |
| Rahoitusleasingsopimukset | -0,0 | -0,0 |
| Muut rahoituskulut | -0,2 | -0,3 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat | ||
| sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot | -4,5 | -3,0 |
| Muut kurssitappiot | -6,0 | -2,5 |
| Yhteensä | -10,8 | -5,8 |
Muut kurssivoitot ja -tappiot sisältävät saatavien ja velkojen arvostuksien tulosvaikutuksen.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 8,3 | 6,2 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -1,0 | -0,1 |
| Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos | -1,8 | -0,4 |
| Yhteensä | 5,5 | 5,7 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 33,0 | 29,1 |
| Tulovero Suomen verokannalla | 6,6 | 5,8 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 0,2 | 0,7 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | -0,1 | 0,1 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -1,0 | -0,1 |
| Muut välittömät verot | 0,0 | 0,1 |
| Laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi | -0,2 | -0,9 |
| Muut erät | 0,0 | -0,0 |
| Verot tuloslaskelmassa | 5,5 | 5,7 |
| Efektiivinen verokanta | 16,6 % | 19,5 % |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 10,2 | 8,9 |
| Laskennalliset verovelat | -4,5 | -5,3 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 5,7 | 3,7 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot 1.1. | 3,7 | 2,8 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 1,8 | 0,4 |
| Valuuttakurssierot | 0,2 | 0,4 |
| Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät | 0,1 | 0,1 |
| Laskennalliset verot 31.12. | 5,7 | 3,7 |
| Kirjattu | Kirjattu | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| tulos | Valuutta | muihin laajan | |||
| Milj. euroa | 1.1.2015 | laskelmaan | kurssierot | tuloksen eriin | 31.12.2015 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,6 | 0,8 | 1,4 | ||
| Työsuhde-etuudet | 1,2 | -0,1 | 1,1 | ||
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 3,1 | -0,2 | 2,9 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 0,6 | 0,0 | 0,1 | 0,7 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 3,4 | -0,0 | 0,6 | 0,1 | 4,1 |
| Yhteensä | 8,9 | 0,5 | 0,7 | 0,1 | 10,2 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 0,7 | -0,5 | 0,2 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 4,6 | -0,8 | 0,6 | 4,3 | |
| Muut | 0,0 | 0,0 | -0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 5,3 | -1,3 | 0,5 | 4,5 | |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 3,7 | 1,8 | 0,2 | 0,1 | 5,7 |
| Kirjattu | Kirjattu | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2014 | tulos laskelmaan |
Valuutta kurssierot |
muihin laajan tuloksen eriin |
31.12.2014 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,6 | -0,0 | 0,6 | ||
| Työsuhde-etuudet | 1,0 | 0,2 | 1,2 | ||
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 3,5 | -0,4 | 3,1 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 1,1 | -1,0 | 0,5 | 0,6 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,8 | 1,0 | 0,5 | 0,1 | 3,4 |
| Yhteensä | 8,0 | -0,1 | 0,9 | 0,1 | 8,9 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 0,6 | 0,1 | 0,7 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 4,6 | -0,7 | 0,6 | 4,6 | |
| Muut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 5,2 | -0,5 | 0,6 | 5,3 | |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 2,8 | 0,4 | 0,4 | 0,1 | 3,7 |
* Muut väliaikaiset erot koostuvat tytäryhtiöiden myynnin, luottotappioiden, varastojen ja muista väliaikaisista eroista verotuksessa ja kirjanpidossa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto ilman laimennusvaikutusta, milj. euroa | 27,5 | 23,4 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 18 103 | 18 059 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 1,52 | 1,30 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto laimennusvaikutuksella, milj. euroa | 27,5 | 23,4 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, 1 000 kpl | 18 259 | 18 234 |
| Osakekohtainen tulos laimennusvaikutus huomioonottaen, euroa | 1,51 | 1,29 |
Vuonna 2015 ja 2014 osakeperusteiseen palkkioon käytettävät omat osakkeet aiheuttavat laimennusvaikutuksen.
Vuodelta 2014 osinkoa maksettiin 0,90 euroa osakkeelta.
Hallitus ehdottaa 5.4.2016 pidettävälle yhtiökokoukselle, että päätettäisiin jakaa osinkoa 0,95 euroa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan noin 17,1 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet |
Aineettomat oikeudet * |
Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2015 | 49,0 | 14,4 | 15,1 | 78,4 |
| Valuuttakurssierot | 2,5 | 1,7 | 1,8 | 6,0 |
| Lisäykset | 0,5 | 0,0 | 0,5 | |
| Vähennykset | -0,6 | -0,6 | ||
| Siirrot erien välillä | 1,3 | -4,3 | -3,0 | |
| Hankintameno 31.12.2015 | 52,6 | 16,1 | 12,6 | 81,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2015 | 37,0 | 4,3 | 41,3 | |
| Valuuttakurssierot | 2,0 | 0,7 | 2,7 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,7 | -3,4 | -2,7 | |
| Tilikauden poistot | 4,5 | 1,5 | 6,0 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | 0,1 | 0,1 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | 44,3 | 3,1 | 47,4 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 8,4 | 16,1 | 9,6 | 34,0 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet * |
Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 48,2 | 12,7 | 13,2 | 74,1 |
| Valuuttakurssierot | 2,6 | 1,7 | 1,8 | 6,1 |
| Lisäykset | 2,6 | 0,6 | 3,3 | |
| Vähennykset | -4,8 | -0,2 | -5,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | -0,3 | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12.2014 | 49,0 | 14,4 | 15,1 | 78,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2014 | 35,4 | 2,7 | 38,1 | |
| Valuuttakurssierot | 1,8 | 0,3 | 2,2 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -4,8 | -0,2 | -5,0 | |
| Tilikauden poistot | 4,5 | 1,4 | 5,9 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | 37,0 | 4,3 | 41,3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 12,0 | 14,4 | 10,8 | 37,1 |
* Aineettomat oikeudet sisältää patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit.
Vaisala arvioi liikearvon arvonalentumistarvetta vuosittain tai useammin, jos viitteitä arvonalentumisesta on. Arvonalentumistestauksessa käytetään tulevien rahavirtojen diskonttausmenetelmää ja ne perustuvat johdon hyväksymiin viiden vuoden suunnitelmiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat varat perustuvat käyttöarvolaskelmiin.
Weather rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 347 miljoonalla eurolla. Weather-liiketoiminnan myynnin arvioidaan kasvavan keskimäärin 2–7 % seuraavat viisi vuotta. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 9,21 %. Laskelmat osoittavat että muiden oletusten pysyessä ennallaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön ei tule alaskirjausta, jos myynti ei laske yli 17 %, kannattavuus laske yli 11 % tai diskonttokorko nouse yli 35 %.
| Milj. euroa Aineelliset |
Maa- ja | Rakennukset ja |
Koneet ja |
Muut aineelliset |
Ennakkomak sut ja kesken |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| käyttöomaisuushyödykkeet | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | eräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2015 | 2,9 | 50,1 | 74,8 | 0,0 | 3,2 | 131,1 |
| Valuuttakurssierot | 0,2 | 0,5 | 1,9 | 0,1 | 2,6 | |
| Lisäykset | 0,6 | 1,8 | 4,7 | 7,1 | ||
| Vähennykset | -0,1 | -3,6 | -0,2 | -4,0 | ||
| Siirrot erien välillä | 3,4 | 1,4 | -1,8 | 3,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2015 | 3,1 | 54,4 | 76,3 | 0,0 | 6,0 | 139,9 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2015 | 28,0 | 58,9 | 86,9 | |||
| Valuuttakurssierot | 0,2 | 1,5 | 1,7 | |||
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 2,1 | -3,8 | -0,2 | -1,8 | ||
| Tilikauden poistot | 2,2 | 6,5 | 8,7 | |||
| Tilikauden arvonalentumiset | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | 32,7 | 63,1 | 95,8 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 3,1 | 21,7 | 13,2 | 0,0 | 6,0 | 44,1 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisessa käytössä olevien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2015 oli 8,0 miljoonaa euroa (11,5 miljoonaa euroa 31.12.2014).
| Rakennukset | Koneet | Muut | Ennakkomak | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset | Maa- ja | ja | ja | aineelliset | sut ja kesken | |
| käyttöomaisuushyödykkeet | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | eräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2014 | 2,7 | 49,0 | 75,7 | 0,0 | 4,0 | 131,5 |
| Valuuttakurssierot | 0,2 | 0,5 | 2,5 | -0,0 | 3,1 | |
| Lisäykset | 0,2 | 2,4 | 3,3 | 5,9 | ||
| Vähennykset | -0,0 | -9,4 | 0,0 | -9,4 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 3,6 | -4,1 | -0,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2014 | 2,9 | 50,1 | 74,8 | 0,0 | 3,2 | 131,1 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2014 | 25,7 | 59,0 | 84,7 | |||
| Valuuttakurssierot | 0,3 | 2,2 | 2,4 | |||
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | -0,0 | -9,4 | -9,4 | |||
| Tilikauden poistot | 2,1 | 7,0 | 9,1 | |||
| Tilikauden arvonalentumiset | 0,0 | 0,1 | 0,1 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | 28,0 | 58,9 | 86,9 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 2,9 | 22,1 | 15,9 | 0,0 | 3,2 | 44,2 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2015 | |
|---|---|
| Milj. euroa | Koneet ja kalusto |
| Hankintameno | 0,1 |
| Kertyneet poistot | -0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 0,0 |
| 2014 | |
| Milj. euroa | Koneet ja kalusto |
| Hankintameno | 0,1 |
| Kertyneet poistot | -0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 0,0 |
15 Osuudet osakkuusyrityksissä
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,8 | 0,7 |
| Osuus tuloksesta | -0,1 | 0,1 |
| Valuuttakurssierot | 0,0 | 0,0 |
| Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12. | 0,8 | 0,8 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:
| Osakkuusyritykset 2015 Milj. euroa |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 4,5 | 2,2 | 2,8 | 0,2 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| Osakkuusyritykset 2014 Milj. euroa |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/ tappio |
Omistusosuus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 4,1 | 1,9 | 2,7 | 0,2 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.
| Milj. euroa | 2015 Tasearvot |
Käyvät arvot |
2014 Tasearvot |
Käyvät arvot |
|---|---|---|---|---|
| Lainasaamiset | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Muut saamiset | 0,8 | 0,8 | 0,3 | 0,3 |
| Yhteensä | 0,8 | 0,8 | 0,3 | 0,3 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 33,8 | 29,4 |
| Projektivaihto-omaisuus | 5,2 | 4,5 |
| Yhteensä | 39,0 | 33,9 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 88,8 miljoonaa euroa (79,8 miljoonaa euroa vuonna 2014).
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 6,4 miljoonaa euroa alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (4,5 miljoonaa euroa vuonna 2014).
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 58,5 | 56,2 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot | 0,4 | 0,3 |
| Arvonlisäverosaamiset | 4,7 | 4,0 |
| Muut saamiset | 1,0 | 1,6 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 0,6 | 1,1 |
| Johdannaissopimukset | 0,1 | 0,0 |
| Muut siirtosaamiset | 9,2 | 7,3 |
| Yhteensä | 74,6 | 70,5 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| Milj. euroa | 2015 | Varaus | Netto 2015 | 2014 | Varaus | Netto 2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 40,3 | 40,3 | 38,8 | 38,8 | ||
| Erääntynyt alle 30 päivää | 8,3 | 8,3 | 9,6 | 9,6 | ||
| Erääntynyt 31–90 päivää | 7,8 | 7,8 | 4,0 | 4,0 | ||
| Erääntynyt yli 90 päivää | 3,6 | 1,6 | 2,0 | 4,9 | 1,0 | 3,9 |
| Yhteensä | 60,1 | 1,6 | 58,5 | 57,2 | 1,0 | 56,2 |
Tehdyt nettoarvonalennukset tilikaudella 2015 olivat 0,2 miljoonaa euroa kulua (0,1 miljoonaa euroa kulua vuonna 2014).
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| EUR | 21,3 | 21,3 |
| USD | 27,8 | 25,5 |
| GBP | 4,3 | 4,5 |
| JPY | 2,2 | 2,2 |
| AUD | 0,5 | 1,1 |
| CNY | 0,5 | 0,4 |
| Muut | 2,0 | 1,2 |
| Yhteensä | 58,5 | 56,2 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 59,2 | 47,6 |
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
Vaisalalla on 18 218 364 osaketta, joista 3 389 351 kuuluu sarjaan K ja 14 829 013 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön enimmäispääoma on 28 800 000 euroa. Osakkeista enintään 68 490 017 kappaletta on K-osakkeita ja enintään 68 490 017 kappaletta A-osakkeita, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17 122 505 ja enintään 68 490 017 kappaletta. K- ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.
| Milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl |
Osakepääoma | Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2013 | 18 059 | 7,7 | 1,5 | -2,5 | 6,6 |
| Osakeperusteiset maksut | 1,0 | 1,0 | |||
| Siirto | 0,0 | 0,0 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | |||
| Korjaus | -0,0 | -0,0 | |||
| 31.12.2014 | 18 059 | 7,7 | 2,5 | -2,5 | 7,6 |
| Osakeperusteiset maksut | 64 | -1,4 | -1,4 | ||
| Omien osakkeiden osto | -160 | -3,9 | -3,9 | ||
| Omien osakkeiden myynti | 64 | 2,1 | 2,1 | ||
| Siirto | 0,0 | 0,0 | |||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | |||
| 31.12.2015 | 18 026 | 7,7 | 1,1 | -4,3 | 4,4 |
| Yhtiön hallussa olevat | |||||
| omat osakkeet | 192 | ||||
| Yhteensä | 18 218 |
Muut rahastot -erä koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta.
Vararahasto 0,5 miljoonaa euroa (31.12.2014: 0,4 miljoonaa euroa) sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2015 oli 0,1 miljoonaa euroa (31.12.2014: 0,1 miljoonaa euroa).
Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
| Osakkeiden lukumäärä, kpl | Hankintahinta, milj. euroa |
|
|---|---|---|
| Omia osakkeita 31.12.2014 | 159 150 | 2,5 |
| Omien osakkeiden luovutus | -63 800 | - |
| Omien osakkeiden myynti | -63 800 | -2,1 |
| Omien osakkeiden osto | 160 000 | 3,9 |
| Omia osakkeita 31.12.2015 | 191 550 | 4,3 |
Yhtiön hallussa oli 31.12.2015 omia A-osakkeita 191 550 kappaletta (31.12.2014: 159 150 kappaletta), joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 1,0 % (31.12.2014: 0,9 %) ja äänimäärästä 0,2 % (31.12.2014: 0,2 %). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 4 344 255,55 euroa.
Omat osakkeet on tarkoitus käyttää osakeperusteiseen palkitsemisjärjestelmään (liitetieto 7).
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
Konserni otti 1.1.2013 käyttöön uudistetun IAS 19 -standardin. Käyttöönoton vaikutukset on esitetty laadintaperiaatteissa.
Eläkevelvoitelaskelmassa on vuonna 2015 siirrytty käyttämään bruttomenetelmää, eli eläkkeensaajien ja vapaakirjan saaneiden omaisuus ja velvoite esitetään laskelmalla erillisinä. Laskentamenetelmän muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Vuoden 2014 lukuja on muutettu takautuvasti.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 5,7 | 6,9 |
| Varojen käypä arvo | -5,0 | -5,7 |
| Ali-/Ylijäämä | 0,7 | 1,2 |
| Eläkevelka taseessa | 0,7 | 1,2 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloslaskelman eläkekulu | 0,0 | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | -0,5 | 0,6 |
| Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu | -0,4 | 0,6 |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan hallinnon toiminnolle.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | 6,9 | 1,5 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Velvoitteiden täyttäminen | - | -0,4 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: | ||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (-) ja tappiot (+) | -0,4 | 0,4 |
| Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) | -0,3 | 5,4 |
| Maksetut etuudet | -0,6 | -0,1 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 5,7 | 6,9 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 5,7 | 0,9 |
| Varojen korkotuotto | 0,1 | 0,0 |
| Velvoitteiden täyttäminen | - | -0,4 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto | -0,2 | 5,2 |
| Maksetut etuudet | -0,6 | -0,1 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,0 | 0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 5,0 | 5,7 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 1,2 | 0,6 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0,0 | 0,1 |
| Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa | -0,5 | 0,6 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | -0,0 | -0,1 |
| Tilikauden lopussa | 0,7 | 1,2 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset | 2015 | 2014 |
| Diskonttokorko | 1,90 % | 1,80 % |
| Tuleva palkankorotusolettama | 2,20 % | 3,00 % |
| Inflaatio-olettama | 1,20 % | 2,00 % |
| Eläkkeiden muutos | 1,44 % | 2,10 % |
| Oletus | Oletuksen muutos | Oletuksen kasvun vaikutus |
Oletuksen vähentymisen vaikutus |
|---|---|---|---|
| Diskonttokorko | 0,25 % | 2,52 %:n vähennys | 2,65 %:n lisäys |
| Tuleva palkankorotusolettama | 0,25 % | 0,09 %:n vähennys | 0,09 %:n lisäys |
| Eläkkeiden muutos | 0,25 % | 3,60 %:n vähennys | 3,24 %:n lisäys |
| Yhden vuoden | Yhden vuoden | |
|---|---|---|
| lisäys oletuksessa | vähennys oletuksessa | |
| Odotettavissa oleva elinikä | 3,07 %:n lisäys | 2,98 %:n vähennys |
Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletuksen muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
| Pitkäaikainen | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 0,2 | - |
| Varausten lisäys | - | 0,2 |
| Varaukset 31.12. | 0,2 | 0,2 |
Vuonna 2014 on tehty lahjoitusvaraus Helsinkiin rakennettavalle lastensairaalalle.
| Lyhytaikainen | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 1,4 | - |
| Varausten lisäys | 0,6 | 1,4 |
| Käytetyt varaukset | -1,6 | - |
| Varaukset 31.12. | 0,4 | 1,4 |
Vuonna 2015 on kirjattu 0,4 miljoonan euron varaus tutkan lahjoittamisesta Colorado State University'n CHILL RADAR -yksikölle. Vuonna 2014 tehty varaus liittyi riita-asiaan.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 13,6 | 12,9 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 23,6 | 18,2 |
| Johdannaissopimukset | 0,8 | 1,4 |
| Muut siirtovelat | 22,9 | 21,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 8,3 | 4,7 |
| Yhteensä | 69,2 | 58,1 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| Milj. euroa | Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat rahoitusvarat ja suojaavat johdannaiset |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat |
Kirjan pitoarvo tase-erän mukaan |
Käypä arvo |
Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,8 | 0,8 | 0,8 | 16 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 74,4 | 74,6 | 74,6 | 18 | |
| Rahavarat | 59,2 | 59,2 | 59,2 | 19 | ||
| Yhteensä | 0,1 | 134,4 | 134,5 | 134,5 | ||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 24 | ||
| Korollinen lyhytaikainen velka | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 24 | ||
| Ostovelat ja muut | ||||||
| korottomat velat | 0,8 | 68,4 | 69,2 | 69,2 | 23 | |
| Yhteensä | 0,8 | 68,4 | 69,2 | 69,2 |
| Milj. euroa | Käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavat rahoitusvarat ja suojaavat johdannaiset |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat |
Kirjan pitoarvo tase-erän mukaan |
Käypä arvo |
Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 16 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,0 | 70,5 | 70,5 | 70,5 | 18 | |
| Rahavarat | 47,6 | 47,6 | 47,6 | 19 | ||
| Yhteensä | 0,0 | 118,3 | 118,4 | 118,4 | ||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 24 | ||
| Korollinen lyhytaikainen velka | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 24 | ||
| Ostovelat ja muut | ||||||
| korottomat velat | 1,4 | 56,7 | 58,1 | 58,1 | 23 | |
| Yhteensä | 1,4 | 56,8 | 58,1 | 58,1 |
Vuoden 2015 ja 2014 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,0 | 0,0 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| 0,0 | 0,0 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,0 | 0,0 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot |
||
| Valuuttatermiinit | 36,5 | 20,0 |
| Nimellisarvot yhteensä | 36,5 | 20,0 |
| Nimellisarvo valuutassa | 2015 | 2014 | ||
|---|---|---|---|---|
| Valuutta-arvo | Valuutta-arvo | |||
| Milj. | Milj. euroa | Milj. | Milj. euroa | |
| USD | 34,5 | 30,9 | 22,5 | 17,2 |
| AUD | 2,2 | 1,4 | 2,0 | 1,4 |
| JPY | 215,0 | 1,6 | 165,0 | 1,2 |
| CAD | 3,8 | 2,6 | - | - |
| GBP | - | - | 0,3 | 0,3 |
| Yhteensä | 36,5 | 20,0 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Alle 90 päivää | 14,7 | 9,2 |
| Yli 90 päivää ja alle 120 päivää | 5,1 | 2,6 |
| Yli 120 päivää ja alle 330 päivää | 16,6 | 8,2 |
| Yhteensä | 36,5 | 20,0 |
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | -0,7 | -1,3 |
| Yhteensä | -0,7 | -1,3 |
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat IFRS 7 mukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana.
25 Vastuusitoumukset ja annetut pantit
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset | 10,7 | 11,6 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,1 | 0,1 |
| Muut vuokrasopimukset | 7,8 | 9,0 |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 18,6 | 20,7 |
Leasing- ja vuokrasopimukset noudattavat markkinaehtoja kussakin maassa.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä johtoryhmä.
| Konsernin | Osuus | ||
|---|---|---|---|
| Yhtiö | omistusosuus % | äänivallasta % | |
| Emoyritys Vaisala Oyj | Suomi | ||
| Vaisala Limited | Iso-Britannia | 100 % | 100 % |
| Vaisala Pty Ltd. | Australia | 100 % | 100 % |
| Vaisala GmbH | Saksa | 100 % | 100 % |
| Vaisala KK | Japani | 100 % | 100 % |
| Vaisala Holding Inc. | USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala Inc. | USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala China Ltd | Kiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala Canada Inc. | Kanada | 100 % | 100 % |
| Tycho Technology Inc | USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala S.A. | Argentiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala SAS | Ranska | 100 % | 100 % |
| Vaisala Sdn Bhd | Malesia | 100 % | 100 % |
| Vaisala Servicos De Marketing Ltda | Brasilia | 100 % | 100 % |
| 3TIER R&D India Pvt Ltd | Intia | 100 % | 100 % |
| Konsernin osakkuusyhtiöt | |||
| Meteorage SA | Ranska | 35 % | 35 % |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat:
| 2015 | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | Myynnit | Saamiset |
| Osakkuusyhtiöt | 0,6 | - |
| 2014 Milj. euroa |
Myynnit | Saamiset |
| Osakkuusyhtiöt | 0,5 | 0,2 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | ||
| Forsén Kjell | ||
| Palkka | 0,5 | 0,5 |
| Palkkiot | 0,3 | 0,1 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 0,1 | 0,1 |
| Lakisääteinen eläke | 0,1 | 0,1 |
| Lisäeläke | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,1 | 0,9 |
| Muu johtoryhmä | ||
| Palkka | 1,2 | 1,3 |
| Palkkiot | 0,4 | 0,2 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 0,3 | 0,3 |
| Lakisääteinen eläke | 0,2 | 0,3 |
| Lisäeläke | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 2,3 | 2,3 |
| Hallituksen jäsenten palkkiot 2015 1 000 euroa |
Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis ja henkilöstö valiokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 35 | 8 | 5 | 48 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 9 | 9 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 5 | 50 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 26 | 26 | ||
| Yhteensä | 255 | 18 | 15 | 288 |
| Hallituksen jäsenten palkkiot 2014 1 000 euroa |
Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis ja henkilöstö valiokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lappalainen Timo | hallituksen jäsen | 9 | 1 | 10 | |
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 26 | 4 | 30 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 35 | 8 | 5 | 48 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 26 | 26 | ||
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 5 | 50 | |
| Yhteensä | 246 | 18 | 15 | 279 |
Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6 kuukauden palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kuukauden irtisanomisajan palkka.
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 816 083 kpl (2014: 1 204 438 kpl) ja osuus kokonaisäänimäärästä 7,8 % (2014: 14,1 %). Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.vaisala.fi.
Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 10 720 kpl A-osakkeita (2014: 2 720 A-osakkeita).
Vaisala Oyj muiden johtoryhmän jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 13 463 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 0,0 % (2014: 2 463 kpl, 0,0 %).
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,3 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Lausunnot ja todistukset | 0,0 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,4 |
Vaisala kertoi 2.2.2016 allekirjoittaneensa 20 miljoonan euron sopimuksen Vietnamin ilmatieteen laitoksen, National Hydro-Meteorological Service, kanssa. Neljän vuoden ajan valmisteltu sopimus tulee voimaan asiakkaan hyväksyttyä sopimukseen kuuluvan teknisen dokumentaation. Hyväksynnän jälkeen Vaisala kirjaa sopimuksen tilauskantaansa. Toimitukset alkavat sopimuksen tultua voimaan, ja niiden arvioidaan kestävän kaksi vuotta. Hankinta on rahoitettu Suomen ulkoministeriön Vietnamin ilmatieteen laitokselle myöntämällä korkotukiluotolla, joka on yksi Suomen kehitysyhteistyön instrumenteista.
Vaisalan hallitus päätti 10.2.2016 Vaisalan osinkopolitiikasta. Tämän politiikan mukaisesti Vaisalan tavoitteena on maksaa osinkoa, joka on vakaa ja kasvaa tuloskehityksen mukaisesti. Vaisala pyrkii hyvän vakavaraisuuden säilyttämiseen sekä varautumaan tuleviin investointisuunnitelmiin. Vaisala soveltaa tätä osinkopolitiikkaa ensimmäisen kerran vuonna 2016 jaettavaan osinkoon.
| Milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 218,1 | 210,2 | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 5, 6 | -113,0 | -111,8 | ||
| Bruttokate | 105,1 | 98,4 | |||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut Hallinnon kulut |
5, 6 | -26,4 | -21,1 | ||
| Kehitystoiminnan kulut | 5, 6 | -25,7 | -23,9 | ||
| Muut hallinnon kulut | 5, 6 | -26,1 | -51,8 | -31,6 | -55,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 0,2 | 0,0 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -1,4 | - | ||
| Liikevoitto | 25,7 | 21,8 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | 9,5 | 0,7 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 35,2 | 22,5 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 2,4 | -0,5 | ||
| Voitto ennen veroja | 37,5 | 22,1 | |||
| Välittömät verot | 9 | -6,6 | -5,4 | ||
| Tilikauden voitto | 30,9 | 16,7 |
| Milj. euroa Vastaavaa |
Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | ||
| Aineettomat oikeudet | 4,8 | 7,9 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,1 | 0,2 | |
| 4,9 | 8,1 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | ||
| Maa- ja vesialueet | 1,3 | 1,3 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 24,5 | 25,9 | |
| Koneet ja kalusto | 7,9 | 10,2 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 5,7 | 2,6 | |
| 39,4 | 40,0 | ||
| Sijoitukset | 10 | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 19,0 | 19,0 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,1 | 0,1 | |
| Saamiset konserniyrityksiltä | 19 | - | 24,5 |
| 19,1 | 43,6 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 63,4 | 91,7 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Muut saamiset | 0,0 | - | |
| 0,0 | - | ||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 28,2 | 22,9 | |
| Projektivaihto-omaisuus | 3,0 | 2,8 | |
| 31,2 | 25,8 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 19 | 41,6 | 26,5 |
| Lainasaamiset | 19 | 35,8 | 11,9 |
| Muut saamiset | 11 | 1,7 | 2,8 |
| Siirtosaamiset | 12, 19 | 8,7 | 8,3 |
| 87,8 | 49,6 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 13 | 49,1 | 38,5 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 168,1 | 113,8 | |
| Vastaavaa yhteensä | 231,5 | 205,5 |
| Milj. euroa Vastattavaa |
Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 16 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,1 | 0,1 | |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 126,8 | 128,5 | |
| Tilikauden voitto | 30,9 | 16,7 | |
| 165,5 | 152,9 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 165,5 | 152,9 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Kertynyt poistoero | 8, 14 | 1,0 | 3,3 |
| Pakolliset varaukset | 15 | 0,2 | 1,5 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 17 | 0,0 | 1,3 |
| Lyhytaikainen | |||
| Saadut ennakot | 3,4 | 3,3 | |
| Ostovelat | 19 | 12,6 | 11,5 |
| Lyhytaikaiset lainat | 19 | 9,8 | 1,1 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 3,3 | 2,3 | |
| Lyhytaikainen pakollinen varaus | 15 | 0,0 | - |
| Siirtovelat | 18, 19 | 35,8 | 28,2 |
| 64,8 | 46,4 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 64,8 | 47,7 | |
| Vastattavaa yhteensä | 231,5 | 205,5 |
| Milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 208,0 | 207,8 | |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 0,2 | 0,0 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -182,2 | -180,4 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 26,0 | 27,4 | |
| Saadut korot | 7 | 0,4 | 1,0 |
| Maksetut korot | 7 | -0,1 | -0,0 |
| Muut rahoituserät, netto | 7 | -1,0 | 1,1 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 7 | 4,8 | 7,3 |
| Maksetut tuloverot | 9 | -6,5 | -3,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | 23,6 | 33,0 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 10 | -1,1 | -1,6 |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 10 | -4,7 | -3,4 |
| Myönnetyt lainat | 19 | 0,0 | -3,8 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 10 | 0,1 | 0,0 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 19 | 2,7 | 2,7 |
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -3,1 | -6,1 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Saadut lainat | 19 | 10,3 | - |
| Omien osakkeiden ostot | 16 | -3,9 | - |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 16 | -16,4 | -16,2 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -9,9 | -16,2 | |
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | 10,6 | 10,7 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 13 | 38,5 | 26,8 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 13 | 49,1 | 38,5 |
Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuun ottamatta Vantaan toimisto- ja tehdaskiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981–1988 yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Tilikautena 2015 vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Vaihtoomaisuuden arvoon on sisällytetty raaka-aine, suora työ ja välillisiä tuotannon kuluja. Vaihtoomaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen. Tilikautena 2014 vaihto-omaisuus arvostettiin painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja
tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuun ottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
| Liikevaihto markkina-alueittain Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| EMEA | 91,2 | 99,3 |
| josta Suomi | 7,4 | 8,9 |
| Americas | 62,1 | 50,9 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 41,2 | 36,5 |
| APAC | 64,7 | 60,0 |
| Yhteensä | 218,1 | 210,2 |
| Liikevaihto toiminnoittain Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Weather | 110,3 | 117,1 |
| Controlled Environment | 24,4 | 26,5 |
| Konsernin sisäinen liikevaihto | 83,4 | 66,6 |
| Yhteensä | 218,1 | 210,2 |
| Milj. euroa | Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Valmistusasteen mukainen liikevaihto (tilikaudella kirjattu) | 2,7 | 2,2 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
9,1 | 11,6 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kertyneet toteutuneet menot kauden loppuun mennessä |
6,6 | 7,0 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kirjatut voitot (kirjatuilla tappioilla vähennettynä) kauden loppuun mennessä |
2,0 | 4,5 |
| Tilauskanta | 1,3 | 3,9 |
| Erittely vastaavien ja vastattavien eristä | ||
| Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet | 0,5 | 0,1 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset | 0,6 | 1,1 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtovelat | 0,6 | 0,2 |
| Hankkeiden tilaajilta saadut ennakot | 0,2 | 0,9 |
Pitkäaikaishankkeiden kirjausperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kohdassa Pitkäaikaishankkeet.
| Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|
| 0,0 | 0,0 |
| - | |
| 0,0 | 0,0 |
| 0,2 | 0,0 |
| 0,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | - | 0,0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | 1,4 | - |
| Yhteensä | 1,4 | 0,0 |
| Henkilöstökulut | Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Palkat | 55,3 | 52,6 |
| Eläkekulut | 9,8 | 8,8 |
| Muut henkilösivukulut | 3,0 | 2,5 |
| Yhteensä | 68,1 | 63,9 |
| Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä) | ||
| Suomessa | 930 | 916 |
| Suomen ulkopuolella | 10 | 10 |
| Yhteensä | 940 | 926 |
| Henkilöstö 31.12. | ||
| Suomessa | 930 | 917 |
| Suomen ulkopuolella | 9 | 10 |
| Yhteensä | 939 | 927 |
| Johdon palkat ja palkkiot Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | ||
| Forsén Kjell | ||
| Palkka | 0,5 | 0,5 |
| Bonus | 0,3 | 0,1 |
| Osakepalkkiot | 0,1 | 0,1 |
| Lakisääteinen eläke | 0,1 | 0,1 |
| Lisäeläke | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,1 | 0,9 |
| Hallituksen jäsenten palkkiot 2015 1 000 euroa |
Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis- ja henkilöstö valiokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 35 | 8 | 5 | 48 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 9 | 9 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 5 | 50 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 26 | 26 | ||
| Yhteensä | 255 | 18 | 15 | 288 |
| Hallituksen jäsenten palkkiot 2014 1 000 euroa |
Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis ja henkilöstö valiokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lappalainen Timo | hallituksen jäsen | 9 | 1 | 10 | |
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 26 | 4 | 30 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 40 | |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 35 | 8 | 5 | 48 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 26 | 26 | ||
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 5 | 50 | |
| Yhteensä | 246 | 18 | 15 | 279 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6 kuukauden palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kuukauden irtisanomisajan palkka.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 3,6 | 3,6 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | 5,3 | 5,7 |
| Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 8,9 | 9,4 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 4,8 | 7,3 |
| Muilta | - | 0,0 |
| Tytäryhtiöosakkeiden alaskirjaus | - | -10,4 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,0 | 0,7 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Muilta | 2,1 | 0,9 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Konserniyhtiöille | -0,0 | - |
| Muille | -4,6 | -3,1 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | 6,2 | 5,4 |
| Yhteensä | 9,5 | 0,7 |
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
| Milj. euroa | Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 6,6 | 5,4 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 0,0 | -0,0 |
| Yhteensä | 6,6 | 5,4 |
| Emoyhtiö 2015 | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 32,2 | 1,0 | 33,2 |
| Lisäykset | 0,5 | 0,5 | |
| Vähennykset | -0,5 | -0,5 | |
| Siirrot erien välillä | 0,2 | -0,9 | -0,7 |
| Hankintameno 31.12. | 32,3 | 0,1 | 32,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 24,3 | 0,8 | 25,1 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,5 | -0,5 | |
| Tilikauden poistot | 3,6 | 3,6 | |
| Arvonalennukset | 0,0 | 0,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | -0,8 | -0,7 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 27,5 | 0,0 | 27,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 4,8 | 0,1 | 4,9 |
| Milj. euroa Aineettomat hyödykkeet |
Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 30,8 | 1,0 | 31,8 |
| Lisäykset | 2,8 | 2,8 | |
| Vähennykset | -1,6 | -0,0 | -1,6 |
| Siirrot erien välillä | 0,2 | 0,2 | |
| Hankintameno 31.12. | 32,2 | 1,0 | 33,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 22,3 | 0,8 | 23,1 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -1,6 | -0,0 | -1,6 |
| Tilikauden poistot | 3,6 | 0,0 | 3,6 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 24,3 | 0,8 | 25,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 7,9 | 0,2 | 8,1 |
| Emoyhtiö 2015 | Ennakko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa Aineelliset hyödykkeet |
Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
maksut ja kesken eräiset inv. |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 45,7 | 53,5 | 0,0 | 2,6 | 102,9 |
| Lisäykset | 0,0 | 1,0 | 3,7 | 4,7 | ||
| Vähennykset | -3,0 | -3,0 | ||||
| Siirrot erien välillä | 1,1 | 0,2 | -0,6 | 0,7 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 46,8 | 51,8 | 0,0 | 5,7 | 105,5 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | 25,4 | 43,3 | 68,8 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet | ||||||
| poistot | -3,0 | -3,0 | ||||
| Tilikauden poistot | 1,8 | 3,6 | 5,3 | |||
| Siirtojen poistot | 0,8 | -0,1 | 0,7 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 28,0 | 43,8 | 71,8 | |||
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | 5,7 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 1,3 | 24,5 | 7,9 | 0,0 | 5,7 | 39,4 |
| Milj. euroa Aineelliset hyödykkeet |
Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja kesken eräiset inv. |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 45,0 | 51,6 | 0,0 | 3,8 | 101,5 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,4 | 2,8 | 3,4 | ||
| Vähennykset | -2,2 | -2,2 | ||||
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 3,7 | -4,0 | 0,2 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 45,7 | 53,5 | 0,0 | 2,6 | 102,9 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | 23,6 | 41,3 | 65,0 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet | ||||||
| poistot | -1,9 | -1,9 | ||||
| Tilikauden poistot | 1,8 | 3,9 | 5,7 | |||
| Alaskirjaukset | 0,0 | 0,0 | ||||
| Kertyneet poistot 31.12. | 25,4 | 43,3 | 68,8 | |||
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | 5,7 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 1,3 | 25,9 | 10,2 | 0,0 | 2,6 | 40,0 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2015 oli 6,2 miljoonaa euroa (7,8 miljoonaa euroa 31.12.2014).
| Sijoitukset Milj. euroa |
Tytäryhtiö osakkeet |
Muut osakkeet ja osuudet |
Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 19,0 | 0,1 | 24,5 | 43,6 |
| Vähennykset | -24,5 | -24,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 19,0 | 0,1 | - | 19,1 |
| Sijoitukset Milj. euroa |
Tytäryhtiö osakkeet |
Muut osakkeet ja osuudet |
Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 30,4 | 0,1 | 25,6 | 56,0 |
| Lisäykset | -0,0 | -1,0 | -1,0 | |
| Pääoman palautus | -1,0 | -1,0 | ||
| Arvonalentumiset | -10,4 | -10,4 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 19,0 | 0,1 | 24,5 | 43,6 |
Tilikaudella 2014 Vaisala GmbH teki 1,0 miljoonaan euron pääomanpalautuksen ja Vaisala Oyj kirjasi alas Kanadan ja Ranskan tytäryhtiöiden osakearvoja yhteensä 10,4 miljoonaa euroa.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Maksetut ennakkomaksut | 0,0 | 0,0 |
| Arvonlisäverosaamiset | 1,2 | 2,7 |
| Muut | 0,5 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,7 | 2,8 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Verosaamiset | 0,4 | 0,4 |
| Myynnin jaksotukset | 6,0 | 6,2 |
| Johdannaissopimukset | 0,1 | 0,0 |
| Muut siirtosaamiset | 2,2 | 1,7 |
| Yhteensä | 8,7 | 8,3 |
| Milj. euroa Rahat ja pankkisaamiset |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilien saldot | 49,1 | 38,5 |
| Yhteensä | 49,1 | 38,5 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
| Valuuttatermiinit | 0,1 | 0,0 |
| Käyvät arvot yhteensä | 0,1 | 0,0 |
Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
| Milj. euroa Laskennalliset verosaamiset |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Hyllypoistot | 0,1 | 0,1 |
| Osakepalkkiot | 0,2 | 0,4 |
| Luottotappiovaraus | - | 0,1 |
| Pakollinen varaus | - | 0,0 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,6 |
| Laskennalliset verovelat | Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
| Poistoero | 0,2 | 0,7 |
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Riita-asia | - | 1,3 |
| Lahjoitusvaraus | 0,2 | 0,2 |
| Muut | 0,0 | - |
| Yhteensä | 0,2 | 1,5 |
Vuonna 2014 tehtiin pakollinen varaus riita-asiaan liittyen sekä lahjoitusvaraus Helsinkiin rakennettavalle lastensairaalalle.
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3 389 351 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14 829 013 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Osakepääoma | ||
| Sarja A 1.1. | 6,4 | 6,4 |
| Konvertoitu K-osakkeista | - | - |
| Sarja A 31.12. | 6,4 | 6,4 |
| Sarja K 1.1. | 1,3 | 1,3 |
| Konvertoitu A-osakkeiksi | - | - |
| Osakepääoma 31.12. | 7,7 | 7,7 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Korjaus | - | -0,0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1. | 145,2 | 144,8 |
| Osingonjako | -16,4 | -16,3 |
| Omien osakkeiden osto | -3,9 | - |
| Omien osakkeiden myynti ja luovutus | 1,9 | - |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 31.12. | 126,8 | 128,5 |
| Tilikauden tulos | 30,9 | 16,7 |
| Oma pääoma yhteensä | 165,5 | 152,9 |
| Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta | 126,8 | 128,5 |
| Tilikauden voitto | 30,9 | 16,7 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 157,8 | 145,3 |
Yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Palkka- ja sosiaalikuluvelat | 14,1 | 10,0 |
| Myynnin jaksotukset | 15,6 | 11,2 |
| Johdannaissopimukset | 0,8 | 1,4 |
| Muut siirtovelat | 5,2 | 5,6 |
| Yhteensä | 35,8 | 28,2 |
| Milj. euroa | Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | - | 24,5 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 35,8 | 11,9 |
| Myyntisaamiset | 18,0 | 1,5 |
| Siirtosaamiset | 4,2 | 3,1 |
| Saamiset yhteensä | 58,0 | 41,0 |
| Lyhytaikaiset lainat | 9,8 | 1,1 |
| Ostovelat | 2,2 | 1,5 |
| Siirtovelat | 4,9 | 2,3 |
| Velat yhteensä | 16,9 | 4,9 |
| Milj. euroa | Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset | 10,7 | 11,6 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 1,8 | 1,1 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,1 | 0,0 |
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella maksettavat | 0,2 | 0,2 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,2 | 0,1 |
| 0,4 | 0,3 | |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 12,9 | 13,1 |
| Johdannaissopimukset Milj. euroa |
Emoyhtiö 2015 |
Emoyhtiö 2014 |
|---|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot |
||
| Valuuttatermiinit | 36,5 | 20,0 |
| Pääoma-arvot yhteensä | 36,5 | 20,0 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,1 |
| Lausunnot ja todistukset | 0,0 | 0,0 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Muut palkkiot | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,3 | 0,3 |
Vaisala kertoi 2.2.2016 allekirjoittaneensa 20 miljoonan euron sopimuksen Vietnamin ilmatieteen laitoksen, National Hydro-Meteorological Service, kanssa. Neljän vuoden ajan valmisteltu sopimus tulee voimaan asiakkaan hyväksyttyä sopimukseen kuuluvan teknisen dokumentaation. Hyväksynnän jälkeen Vaisala kirjaa sopimuksen tilauskantaansa. Toimitukset alkavat sopimuksen tultua voimaan, ja niiden arvioidaan kestävän kaksi vuotta. Hankinta on rahoitettu Suomen ulkoministeriön Vietnamin ilmatieteen laitokselle myöntämällä korkotukiluotolla, joka on yksi Suomen kehitysyhteistyön instrumenteista.
Vaisalan hallitus päätti 10.2.2016 Vaisalan osinkopolitiikasta. Tämän politiikan mukaisesti Vaisalan tavoitteena on maksaa osinkoa, joka on vakaa ja kasvaa tuloskehityksen mukaisesti. Vaisala pyrkii hyvän vakavaraisuuden säilyttämiseen sekä varautumaan tuleviin investointisuunnitelmiin. Vaisala soveltaa tätä osinkopolitiikkaa ensimmäisen kerran vuonna 2016 jaettavaan osinkoon.
Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan
A-sarjan osake on ollut listattuna Nasdaq Helsingin pörssissä vuodesta 1994 lähtien.
Joulukuun 2015 lopussa Vaisalalla oli 18 218 364 osaketta, joista 3 389 351 kuuluu sarjaan K ja 14 829 013 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-osake 1 äänellä.
A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä. Osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät sivulta 20.
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015 | A-osake | K-osake | Osakkeita | % osakkeista | % äänistä |
|---|---|---|---|---|---|
| Novametor Oy | 1 389 000 | 476 312 | 1 865 312 | 10,24 | 13,21 |
| Suomalainen Tiedeakatemia Ry | 267 120 | 878 880 | 1 146 000 | 6,29 | 21,60 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 629 250 | 137 400 | 766 650 | 4,21 | 4,09 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 735 000 | 0 | 735 000 | 4,03 | 0,89 |
| Voipio Hannu Volmari Kuolinpesä | 727 680 | 2 560 | 730 240 | 4,01 | 0,94 |
| Voipio Mikko | 333 000 | 301 156 | 634 156 | 3,48 | 7,69 |
| Caspers Anja | 203 280 | 281 468 | 484 748 | 2,66 | 7,06 |
| Voipio Raimo Hannes | 254 830 | 227 148 | 481 978 | 2,65 | 5,81 |
| Voipio Tauno | 295 760 | 157 652 | 453 412 | 2,49 | 4,17 |
| Nordea Nordic Small Cap Fund | 429 036 | 0 | 429 036 | 2,36 | 0,52 |
| Voipio Lauri | 279 310 | 41 176 | 320 486 | 1,76 | 1,33 |
| Voipio Riitta Johanna | 279 310 | 41 176 | 320 486 | 1,76 | 1,33 |
| Voipio Ville Sakari | 194 807 | 47 844 | 242 651 | 1,33 | 1,39 |
| Voipio Mari Leena Johanna | 194 207 | 47 844 | 242 051 | 1,33 | 1,39 |
| Voipio Timo Olli Johannes | 194 206 | 47 844 | 242 050 | 1,33 | 1,39 |
Hallintarekisteröidyt 2 672 876
Jokainen A-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 1 äänellä ja jokainen K-sarjan osake 20 äänellä.
| Osakkeita | % osakepääomasta | |
|---|---|---|
| Kotitaloudet | 8 169 549 | 44,84 |
| Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus | 2 697 001 | 14,80 |
| Yritykset | 2 545 685 | 13,97 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 2 243 174 | 12,31 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1 439 807 | 7,90 |
| Julkisyhteisöt | 1 118 328 | 6,14 |
| Yhteistilillä | 4 820 | 0,03 |
| Yhteensä | 18 218 364 | 100,00 |
| Osakkeita | Omistajia | % omistajista | Osakkeita | % osakepääomasta |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 373 | 46,24 | 186 527 | 1,02 |
| 101–500 | 2 786 | 38,20 | 709 104 | 3,89 |
| 501–1 000 | 557 | 7,64 | 430 508 | 2,36 |
| 1 001–5 000 | 441 | 6,05 | 930 357 | 5,11 |
| 5 001–10 000 | 44 | 0,60 | 305 076 | 1,68 |
| 10 001–50 000 | 53 | 0,73 | 1 330 600 | 7,30 |
| 50 001–100 000 | 10 | 0,14 | 757 487 | 4,16 |
| 100 001–500 000 | 22 | 0,30 | 5 305 625 | 29,12 |
| 500 001– | 8 | 0,11 | 8 258 260 | 45,33 |
| Omistusryhmät yhteensä | 7 294 | 100,00 | 18 213 544 | 99,97 |
| Yhteistilillä | 4 820 | 0,03 | ||
| Yhteensä | 18 218 364 | 100,00 | ||
| Hallintarekisteröidyt | 9 | 2 672 876 | 14,67 |
Series A Share Development, € A-sarjan osakkeen kurssikehitys
Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön internetsivuilla, www.vaisala.fi/sijoittajat.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 157 847 008,00 euroa, josta tilikauden tulos on 30 930 974,30 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona 0,95 euroa/ osake eli yhteensä noin 17,1 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.
Vantaalla helmikuun 10. päivänä 2016
Petra Lundström
Yrjö Neuvo varapuheenjohtaja Mikko Niinivaara
Maija Torkko
Pertti Torstila
Raimo Voipio puheenjohtaja
Ville Voipio
Kjell Forsén toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla helmikuun 10. päivänä 2016
Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Merja Itäniemi KHT
Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla, 10. päivänä helmikuuta 2016
Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Merja Itäniemi KHT
Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä
Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä asiakirjana ja on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on luettavissa internetsivuilla http://cgfinland.fi/. ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.
Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 10.2.2016 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva Tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu, ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Vaisalan hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Vaisalan hallituksen jäsenten toimikausi määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen mukaan jäsenen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten yhtä vuotta pidempi toimikausi on perusteltua yhtiön liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen sekä liiketoiminnan luonteen kannalta. Vaisala on kokenut mallin hyvin toimivaksi ja yhtiön osakkeenomistajat ovat sitoutuneet siihen.
Vaisalan toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.
Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni- ja äänestysoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista.
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllämainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle.
Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaisala ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.
Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja
viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön internetsivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokouskutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla Vaisalan internetsivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään internetsivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internetsivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
Kokouspöytäkirja ja muut yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat löytyvät Vaisalan internetsivuilta www.vaisala.fi/yhtiokokous.
Hallitus huolehtii Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii Vaisalan yhtiöjärjestyksen ja voimassaolevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja
enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti kolme vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen yhtiön kannalta mahdollisimman monipuolista osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä teknologioista, kansainvälisistä suhteista, globaalista liiketoiminnasta ja strategisesti merkittävistä toimialoista. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hallituksessa tulee olla molempia sukupuolia ja jäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain.
Valintansa jälkeen kaikki uudet hallituksen jäsenet perehdytetään Vaisalan toimintaan. Perehdytykseen sisältyy ylimmän johdon esityksiä, joissa vastavalitulle hallituksen jäsenelle kerrotaan muun muassa yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä merkittävistä taloudellisista, kirjanpidollisista ja riskienhallintaan liittyvistä seikoista.
Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat säännökset sekä sisäpiiriläisyyteen liittyvät rajoitukset. Hallituksen ja sen jäsenten on päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan toimittava yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä huolellisuusvelvoitetta noudattaen.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina.
Vaisalan hallitus kokoontuu vähintään seitsemän kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut Vaisalan johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa. Hallitus toimii vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua päätöspöytäkirjaa. Lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan se kanta tulee päätökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee.
Toimitusjohtaja huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemistaan puutteista tai ongelmista.
Säännönmukaiset kokoukset ovat:
Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat:
Hallituksen jäsenten velvollisuutena hallituksen (tai valiokunnan) jäsenen tehtäviä hoitaessaan on aina toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä sekä käyttää harkintaansa riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he kohtuudella uskovat olevan yhtiön etujen mukaista.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan ohjeistamana muut johdon jäsenet edustavat yhtiötä osakkeenomistajiin, sijoittajiin, tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin nähden. Hallituksen jäsenet ohjaavat kolmansien osapuolien tiedustelut yleensä toimitusjohtajalle. Hallitusta edustaa hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on toimia hallituksen kokousten puheenjohtajana ja hallinnoida hallituksen työtä siten, että hallitukselle asetetut velvoitteet tulevat täytetyksi.
Puheenjohtajan tulee
Vaisalan hallitukseen kuului seitsemän jäsentä 1.1.–31.3.2015. Hallituksen puheenjohtajana toimi Raimo Voipio, varapuheenjohtajana Yrjö Neuvo ja jäseninä Petra Lundström, Mikko Niinivaara, Maija Torkko, Pertti Torstila ja Mikko Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti OTK Matti Kari.
31.3.2015 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Hallituksen jäseninä jatkoivat Petra Lundström, Mikko Niinivaara, Yrjö Neuvo, Maija Torkko, Pertti Torstila ja Raimo Voipio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Ville Voipio. Hallituksen puheenjohtaja on Raimo Voipio ja varapuheenjohtaja Yrjö Neuvo. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa lakiasianjohtaja Katriina Vainio.
| Hallituksen jäsenet 31.12.2015 |
Toimikauden päättyminen |
|
|---|---|---|
| 1. Petra Lundström | Jäsen | 2018 |
| 2. Mikko Niinivaara | Jäsen | 2017 |
| 3. Yrjö Neuvo | Varapuheen johtaja |
2016 |
| 4. Maija Torkko | Jäsen | 2016 |
| 5. Pertti Torstila | Jäsen | 2017 |
| 6. Raimo Voipio | Puheenjohtaja | 2017 |
| 7. Ville Voipio | Jäsen | 2018 |
Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöstä ja osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara, Maija Torkko, Petra Lundström, Ville Voipio ja Pertti Torstila. Puheenjohtaja Raimo Voipio on riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.
Raimo Voipio
Yrjö Neuvo
Torkko
Mikko Niinivaara
• Helen Oy, hallituksen jäsen
Ville Voipio
• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2015
• Si-Tecno Oy, hallituksen jäsen
• Teknologian tutkimuskeskus VTT, hallituksen jäsen
Pertti Torstila
• Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2014
Vaisalan hallitus kokoontui vuonna 2015 yhteensä kolmetoista kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 98 %. Jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty erillisessä taulukossa sivulla 87.
Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Valiokuntien jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten joukosta vuosittain kunkin valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Hallitus voi lisäksi asettaa valiokuntia ja työryhmiä nimeämiinsä tehtäviin. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita. Valiokunnat eivät ole päättäviä tai toimeenpanevia elimiä, vaan hallitus on vastuussa niille antamistaan tehtävistä, ellei valiokunnan työjärjestyksessä ole toisin päätetty. Valiokunnat pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa, jotka ovat hallituksen jäsenten saatavilla. Hallituksen sihteeri toimii valiokuntien sihteerinä.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.
Tarkastusvaliokunnassa on kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunta kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut Vaisalan vastuulliset henkilöt osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan valiokunnan kutsusta.
Tarkastusvaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat:
hyväksyä tilintarkastussuunnitelma ja tilintarkastuksen kustannusarvio,
hyväksyä sisäisen tarkastuksen suunnitelma ja kustannusarvio,
1.1.–31.12.2015 tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat Maija Torkko (puheenjohtaja), Petra Lundström ja Mikko Niinivaara. Tarkastusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Vaisalan tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2015 yhteensä viisi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty erillisessä taulukossa sivulla 87.
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta vastaa sellaisten henkilöstöasioiden valmistelusta, jotka liittyvät toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkkaukseen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän arviointiin sekä palkkio- ja kannustinjärjestelmiin.
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat:
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja talousjohtaja, lukuun ottamatta kohtia, jolloin käsitellään heitä itseään koskevia asioita. Muut Vaisalan vastuulliset henkilöt osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan valiokunnan kutsusta.
1.1.–31.12.2015 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäseniä olivat Raimo Voipio (puheenjohtaja), Yrjö Neuvo ja Maija Torkko. Valiokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia.
Vaisalan palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta kokoontui vuonna 2015 yhteensä viisi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty erillisessä taulukossa alla.
| Asema hallituksessa |
Hallituksen kokoukset |
Tarkastus valiokunta |
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta |
|
|---|---|---|---|---|
| Raimo Voipio | Puheenjohtaja | 13/13 | 5/5 | |
| Yrjö Neuvo | Varapuheenjohtaja | 12/13 | 5/5 | |
| Petra Lundström | Jäsen | 13/13 | 5/5 | |
| Mikko Niinivaara | Jäsen | 13/13 | 5/5 | |
| Maija Torkko | Jäsen | 12/13 | 5/5 | 5/5 |
| Pertti Torstila | Jäsen | 13/13 | ||
| Mikko Voipio (31.3.2015 asti) |
Jäsen | 5/5 | ||
| Ville Voipio (31.3.2015 alkaen) |
Jäsen | 8/8 |
Vaisala Oyj:n hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtaja on konsernin johtoryhmän puheenjohtaja.
Kjell Forsén
• Vaisalan toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja 2006–
Toimitusjohtaja on Vaisalan johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuului kuusi henkilöä. Kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa, strategian toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Se laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan.
Johtoryhmän jäseniä ovat liiketoimintaalueiden johtajat, talousjohtaja, Operationsyksikön johtaja ja henkilöstöjohtaja.
Lisätietoa Vaisalan johtoryhmästä löytyy yrityksen internetsivuilta, osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.
Kjell Forsén, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006
Hannu Katajamäki, Services-yksikön johtaja ja Vaisalan johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 lähtien, jätti Vaisalan 1.4.2015.
Kai Konola, Weather-liiketoiminta-alueen johtaja ja Vaisalan johtoryhmän jäsen vuodesta 2010, jätti Vaisalan 15.12.2015.
* Jarkko Sairanen nimitettiin Vaisalan Weatherliiketoiminta-alueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 26.11.2015. Sairanen aloitti tehtävässään 1.2.2016. Weather Offering -johtaja Ilkka Mannonen toimi Weather-liiketoiminta-alueen johtajana 15.12.2015–31.1.2016.
Vaisalan yhtiökokous päättää hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista.
Palkitsemisella kannustetaan työntekijöitä yksilöille ja tiimeille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palkkoja ja palkkioita määriteltäessä otetaan huomioon yhtiön taloudellinen tulos, yritysten yleisesti käyttämä tehtävien vaativuusluokitus sekä ulkoiset palkka- ja palkkioreferenssit. Kaikki työntekijät ovat bonusjärjestelmässä, jonka tavoitteena on liikevaihdon, liiketuloksen ja kassavirran kehittäminen.
Vaisalan ylimmän johdon palkisemiseen sisältyvät kilpailukykyinen palkka ja henkilöstöedut paikallisen markkinakäytännön mukaan sekä vuosittaisiin tulosmittareihin sidotut bonukset, joiden tavoitteena on liikevaihdon, liiketuloksen ja kassavirran kehittäminen. Ylin johto on lisäksi mukana liiketuloksen kehitykseen perustuvissa pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmissä.
Vaisalan hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisjärjestelmät ja niiden kohderyhmät. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan palkitsemisesta ja vahvistaa toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot.
31.3.2015 pidetty yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 45 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Petra Lundström (26.3.2014 alkaen) | 40 | 30 |
| Yrjö Neuvo | 40 | 40 |
| Mikko Niinivaara | 40 | 40 |
| Maija Torkko | 48 | 48 |
| Pertti Torstila (26.3.2014 alkaen) | 35 | 26 |
| Raimo Voipio | 50 | 50 |
| Ville Voipio (31.3.2015 alkaen) | 26 | - |
| Mikko Voipio (31.3.2015 asti) | 9 | 35 |
| Timo Lappalainen (26.3.2014 asti) | - | 10 |
| Yhteensä | 288 | 279 |
| Osakkeiden määrä 31.12.2015 | A-osakkeita * | K-osakkeita |
|---|---|---|
| Petra Lundström | 600 | - |
| Yrjö Neuvo | 35 490 | 18 664 |
| Mikko Niinivaara | 1 200 | - |
| Maija Torkko | 3 700 | - |
| Pertti Torstila | 1 200 | - |
| Raimo Voipio | 285 430 | 227 148 |
| Ville Voipio | 194 807 | 47 844 |
| Yhteensä | 522 427 | 293 656 |
* Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten lähipiirin sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | |
| Palkka | 491 | 479 | |
| Palkkiot | 298 | 83 | |
| Osakekohtaiset palkkiot | 126 | 119 | |
| Lakisääteinen eläke | 99 | 96 | |
| Lisäeläke | 116 | 114 | |
| Yhteensä | 1 131 | 891 |
| 1 000 euroa | 2015 * | 2014 |
|---|---|---|
| Palkka | 1 231 | 1 313 |
| Palkkiot | 375 | 185 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 272 | 349 |
| Lakisääteinen eläke | 244 | 256 |
| Lisäeläke | 178 | 187 |
| Yhteensä | 2 300 | 2 289 |
* Hannu Katajamäki, Services-yksikön johtaja 1.4.2015 asti
* Kai Konola, Weather -liiketoiminta-alueen johtaja 15.12.2015 asti
| 1 000 euroa | Palkka | Palkkiot | Osake perusteiset palkkiot |
Laki sääteinen eläke |
Lisäeläke | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 491 | 298 | 126 | 99 | 116 | 1 131 |
| Muu johtoryhmä | 1 231 | 375 | 272 | 244 | 178 | 2 300 |
| Yhteensä | 1 722 | 673 | 398 | 343 | 294 | 3 431 |
Vaisalan hallitus päättää Vaisalan toimitusjohtajan palkitsemisesta. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu kuukausipalkasta, luontoiseduista, ryhmäeläkevakuutuksesta, suoritukseen perustuvasta bonuksesta sekä vuosien 2014 ja 2015 osakepalkkiojärjestelmistä. Vuosittainen bonus voi olla enintään 72 prosenttia vuosipalkasta. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on hänen itsensä irtisanoutuessa kuusi kuukautta ja työnantajan irtisanoessa 12 kuukautta. Irtisanomisajalta maksetaan toimitusjohtajan kokonaispalkan mukaiset korvaukset.
Vaisalan hallitus vahvistaa toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkkiot.
Johtoryhmän jäsenen kokonaispalkka koostuu kuukausipalkasta, luontoiseduista, ryhmäeläkevakuutuksesta, suoritukseen perustuvasta bonuksesta sekä vuosien 2014 ja 2015 osakepalkkiojärjestelmistä. Vuosittainen bonus voi olla enintään 60 prosenttia vuosipalkasta. Ryhmäeläkevakuutus määrittää johtoryhmän vaihtoehtoiseksi eläkeiäksi 62 vuotta.
Yhtiön hallitus päätti 3.5.2012 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2012. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2012. Palkkio maksettiin osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2015. Rahavaroilla katettiin avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei maksettu avainhenkilöille, joiden työ- tai palvelusuhde oli päättynyt ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettiin 63 800 osaketta. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kulua 0,2 miljoonaa euroa ja tilikausina 2012–2014 järjestelmästä kirjattiin kulua 1,7 miljoonaa euroa.
Yhtiön hallitus päätti 6.2.2013 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2013. Järjestelmä on suunnattu konsernin
avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2013. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2016. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 150 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä. Järjestelmästä ei maksettu palkkiota, koska asetetut tavoitteet eivät toteutuneet vuonna 2013.
Yhtiön hallitus päätti 10.2.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2017. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,3 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2014 0,2 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 115 200 osaketta ja osakkeiden määrä riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Yhtiön hallitus päätti 18.12.2014 uuden, konsernin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Tilikaudella 2015 järjestelmästä kirjattiin kuluja 0,5 miljoonaa euroa. 31.12.2015 luovutettava palkkio vastaa enintään 143 000 osaketta ja osakkeiden määrä
riippuu yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Vaisalan hallitus päätti 16.12.2015 uuden osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustuu konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin yhtiön A-osakkeilla ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastaa enintään 200 000 osaketta riippuen yhtiön palkkioon oikeutettujen henkilöiden määrästä ansaintajakson päättyessä.
Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat, Hallinnointi.
Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (code of conduct) mukaista, ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden Vaisalan strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa Vaisalan riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Vaisalan strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia liiketoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia.
Vaisalan taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamalli pyrkii riittävään varmuuteen taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta.
Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa virallisessa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan ja että yhtiön tilintarkastajiin pidetään yllä asianmukaisia suhteita. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön säilyttämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.
Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen taloudellista raportointia koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä Vaisalan taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat code of conduct, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt.
Vaisalan taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, sekä toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla Vaisala pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskien pienentämiseksi suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä.
Vaisalan johto vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi Vaisalan liiketoimintaprosesseja. Vaisala on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksynnät, valtuutukset, täsmäytykset, toiminnan tulosten katselmoinnit sekä tehtävien eriyttäminen. Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toiminnot, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. He varmistavat, että kuukausi- ja osavuosiraportointi vastaa yrityksen periaatteita ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla.
Vaisalan sisäinen ja ulkoinen viestintä pyrkii varmistamaan avoimuuden, läpinäkyvyyden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden. Yhtiön intranetistä löytyvät code of conduct, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt ja tiedonantopolitiikka. Tiedonantopolitiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava ja kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus jotta tiedotusvelvoitteet täytetään. Vaisalan talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
Taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta valvovat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, yrityksen johto ja sisäinen tarkastus. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi Vaisalan toiminnan
tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja heikkouksista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja Vaisalan johdolle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkastuksen suunnittelua ja seurantaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Vaisala päätti perustaa sisäisen tarkastuksen funktion, jonka tehtävänä on tarkastaa taloudellisia ja operatiivisia prosesseja, arvioida sisäisten kontrollien ja riskienhallinnan tehokkuutta sekä arvioida hallinnoinnin käytäntöjä. EY valittiin hoitamaan Vaisalan sisäistä tarkastusta ja he aloittivat tarkastuksen vuoden 2015 toisella puoliskolla. Tarkastus kattoi Suomen hankinnasta maksuun -prosessit.
Vaisala uudisti kirjanpito- ja raportointiprosessinsa vuoden 2015 alussa samaan aikaan kun ERP-järjestelmän uusi versio otettiin käyttöön. Talousprosessit yhdenmukaistettiin kaikissa konserniyhtiöissä ja sisäiset kontrollit muokattiin osaksi liiketoimintaprosesseja. Johdon raportointirakenteen hierarkian syventäminen ja dimensioiden lisääminen mahdollisti analyysit tarkemmalla tasolla. Myös maksuliikenteen ja kirjanpidon keskittäminen globaaliin palveluorganisaatioon vahvisti sisäisiä kontrolleja ja yhtenäisiä käytäntöjä.
Vaisalalla on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilintarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden ja hänen tehtävänsä päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää hänen palkkiostaan.
1.1.–26.3.2014 Vaisalan tilintarkastaja oli PricewaterhouseCoopers Oy ja se tarkasti tilikauden 2013. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Hannu Pellinen.
26.3.2014 pidetty yhtiökokous valitsi Vaisalan tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n ja se tarkasti tilikauden 2014. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Merja Itäniemi.
31.3.2015 pidetty yhtiökokous valitsi uudelleen Vaisalan tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy:n ja se tarkasti tilikauden 2015. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Merja Itäniemi.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 250 | 230 |
| Veroneuvonta | 39 | 113 |
| Lausunnot ja todistukset | 1 | 9 |
| Muut palkkiot | 54 | 11 |
| Yhteensä | 344 | 363 |
Vaisala Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiirisääntöjä. Yhtiö ylläpitää julkista ja yhtiökohtaista sisäpiirirekisteriä Euroclear Finland Oy:n Sire-järjestelmässä. Julkiset sisäpiiriläiset ja heidän ajantasaiset Vaisalan osakkeiden omistustiedot sekä 12 kuukauden historiatiedot löytyvät Vaisalan internetsivuilta osoitteesta www.vaisala./sijoittajat.
Vaisala Oyj:n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastajat. Yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka työsuhteen tai muun sopimustyön perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa, kuuluvat Vaisalan pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Vaisalan hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin puolestaan kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa.
Vaisala noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa tehdä kauppaa Vaisalan
osakkeilla tänä aikana. Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti Vaisalan osakkeilla kielletty, kunnes hanke raukeaa tai julkistetaan. Vaisalan lakiasiainosasto vastaa yhtiön sisäpiirirekistereistä.
Säännöllisesti päivittyvä lista julkisten sisäpiiriläisten omistuksista löytyy yrityksen internetsivuilta, osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 5.4.2016 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 17.00.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 31.3.2016 klo 16.00.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Vaisala Oyj, Päivi Aaltonen, PL 26, 00421 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 maksetaan osinkoa 0,95 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.4.2016 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 14.4.2016.
Vaisalan osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on.
Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan A-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.
Vaisala julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla Vaisalan internetsivuilla osoitteessa www.vaisala..
Painettu tilinpäätös lähetetään postitse vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisten raporttien postituslistalle voi liittyä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.vaisala..
Vaisala noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Tänä aikana Vaisala ei anna kommentteja yhtiön taloudellisesta tilanteesta, markkinoista tai tulevaisuuden näkymistä.
Kattava sijoittajasuhdeosio ja sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät Vaisalan internetsivuilta osoitteessa www.vaisala..
Pääkonttori Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa PL 26, 00421 Helsinki Puhelin: (09) 89491
www.vaisala.
www.vaisala.fi B211549FI
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.