Annual Report • Mar 17, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
VUOSI
Teknologioiden kehitys mahdollistaa yhä useamman toiminnon suorittamisen entistä vaivattomammin ja tehokkaammin. Älykkäät ratkaisut helpottavat jokapäiväistä elämääsi niin työssä, kotona kuin matkoillakin. Me Telestellä rakennamme ratkaisuja kohti älykkäämpää tulevaisuutta.
Elinympäristömme toimivuuteen liittyy julkisten ja yksityisten alueiden turvallisuusvalvonta. Tietoverkkojen turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat televiestintäpalvelujen tarjoajille kasvava huolenaihe. Me Telestellä suunnittelemme infrastruktuuria tehostavia ja modernia elämää suojelevia ratkaisuja. Tuotteemme ja palvelumme luovatkin vakautta ja turvallisuutta miljoonille ihmisille ympäri maailmaa.
Elämässä tapahtuu paljon yhden päivän aikana. Jotta se olisi nautittavaa, pitää asioiden sujua, verkkoyhteyksien toimia, tiedon olla saatavilla ja junien kulkea. Me Telestellä kehitämme innovaatioita, joiden avulla arkiset toimet sujuvat mutkattomasti ja tulevaisuudessa vieläkin tehokkaammin.
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista.
Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.
Video and Broadband Solutions keskittyy tilaajaverkkojen ja videovalvonta- ja informaatiosovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.
Vuonna 2015 Telesten liikevaihto oli 248 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli yli 1 500 henkilöä. Telestellä on koko maailman kattava toimipisteverkosto ja yli 95 prosenttia liikevaihdosta kertyy Suomen ulkopuolelta.
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lisätietoja: www.teleste.com
| Teleste lyhyesti | 1 |
|---|---|
| Vuosi 2015 lyhyesti | 3 |
| Vuoden tapahtumia | 4 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 6 |
| Megatrendit | 8 |
| Strategia | 10 |
| Teknologia ja ratkaisut | 12 |
| Liiketoiminta-alueet | 16 |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 18 |
| Network Services | 22 |
| Henkilöstö Kestävä kehitys |
24 26 |
|---|---|
| JOHTO Hallitus Johtoryhmä |
28 30 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 32 |
Markkinat säilyivät vireinä koko vuoden.
SAADUT TILAUKSET
LIIKETULOS Meur / % liikevaihdosta TILIKAUDEN TULOS Meur
29 Telesten tytäryhtiö Cableway AG allekirjoitti kolmen vuoden raamisopimuksen Vodafone Kabel Deutschlandin kanssa kaapeliverkkojen ylläpito- ja huoltopalveluista. Sopimus varmistaa, että jo vuonna 2008 ylläpidon ja huoltotoimenpiteiden ulkoistamisesta alkanut yhteistyö Vodafone Kabel Deutschlandin kanssa jatkuu. Sopimuksen arvo on noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa ja se lujittaa Cablewayn asemaa Saksan johtavana kaapeliverkkojen palveluyhtiönä.
7Teleste vahvisti asemaansa raideliikennesegmentin videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kokonaistoimittajana ostamalla Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Mitron toimittaa julkisen liikenteen informaatiojärjestelmiä ja nykyaikaisia näyttöratkaisuja.
Mitronin liikevaihto on noin 22 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 120 työntekijää. Yrityksellä on suunnittelu- ja valmistustoimintaa Forssassa ja Tampereella sekä tytäryhtiöt Puolassa, Saksassa ja Sveitsissä.
3 Suomen Pörssisäätiö on puolueeton yhteisö, jonka tehtävänä on arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostuneille.
Suomessa Teleste osallistui mm. Suomen Pörssisäätiön järjestämälle kiertueelle ja vieraili maaliskuun aikana Turussa, Helsingissä sekä Maarianhaminassa. Kuhunkin tilaisuuteen osallistui suuri joukko osakesijoittajia kuulemaan yhtiön liiketoiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta kehityksestä.
euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Hallituksen jäseniksi uudelleen valittiin Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Esa Harju, Marjo Miettinen, Kai Telanne ja Petteri Walldén.
9 Telesten 9.4.2015 Helsingissä Finlandiatalolla pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti vuodelta 2014 maksettavan osingon suuruudeksi 0,20
20 "Anna hyvän kiertää" -kampanja on osa Telesten työhyvinvointiohjelmaa ja hyvinvointikyselyn tuloksiin perustuvaa toimintaa. Kampanjan kautta pyritään kehittämään ja ylläpitämään positiivista kierrettä työssä ja työyhteisössä.
Kampanjassa kollegoille heitetään haaste jakaa jokin ajatus, idea tai toimintatapa jonka jakamisen koetaan hyödyttävän muita telesteläisiä.
9–11 Teleste osallistui Kölnissä vuosittain järjestettäville laajakaista-, kaapeli- ja satelliittialan ANGA COM -messuille. Telesten pääasiallinen viesti oli Intelligent DOCSIS 3.1 -verkot, ja yhtiön standardin kanssa yhteensopivien tuotteiden valikoima.
24–25 Pariisin poliisin ja Ineo Infracomin edustajat vierailivat Telesten pääkonttorissa Littoisissa. Telesten Pariisiin toimittama videonhallintajärjestelmä yhdistää kaikki tärkeimmät videovalvontajärjestelmät metrossa, rautatieasemilla ja myös laajimmissa ostoskeskuksissa kuten myös La Defense –liikekeskuksessa. Vierailijat tutustuivat Telesten uusimpiin tuotteisiin ja tuotantotiloihin sekä kuulivat esityksen strategisista suunnitelmista.
1 Hollantilainen DELTAoperaattori tilasi optisen laajakaistaverkon Telesteltä. Tilaus oli avaimet käteen -projekti, joka sisälsi laitetoimitukset, asennukset sekä käyttöönoton. Päivitysprojektin myötä DELTAn verkko on valmis uusien DOCSIS 3.1 standardin mukaisten laajakaistapalveluiden välitykseen. Sopimuksen arvo oli noin 3,8 miljoonaa euroa.
8 Telesten eurooppalaiseen mekaniikkaan sovitettu erittäin pieni kaksoigalvaaninen erotin voitti SCTEyhdistyksen vuoden 2015 teknologisten innovaatioiden kilpailun luokassa parhaat kotiin asennettavat tuotteet. Voittaja, erittäin pieni kaksoigalvaaninen erotin on hyvin pienihäviöinen laajalla taajuusaluetta (5-1700 MHz). Erotin mahdollistaa pienen ja turvallisen vuotovirran sekä on immuuni ulkoisille häiriöille. Tulopuolen kompakti koaksiaalikaapeliliitos on integroitu
tuotteeseen.
25 Elokuun 25. päivänä saksalainen laitevalmistaja toimitti Littoisten tehtaalle uuden koneladontalinjan. Syyskuun puolessa välissä henkilöstö oli koulutettuna ja linja saatiin käyttöön. Uuden linjan tehokkuus aiempaan on jopa kolminkertainen. Ladontajälki on laadukas ja lisäksi linja tukee joustavia valmistustapoja sekä uusimpia valmistusteknologioita.
29 Teleste allekirjoitti raamisopimuksen norjalaisen Telenorin tytäryhtiön Canal Digital Cable TV:n kanssa koskien tilaajaverkkotuotteiden toimituksia Canal Digitalin HFC 2.0 verkkoinvestointiprojektiin.
Canal Digital on suurin HFCteknologiaan pohjautuvien kaapeli- ja laajakaistapalvelujen toimittaja Norjassa. Vuosille 2015-2019 ajoittuvien toimitusten kokonaisarvo ylittänee 15 miljoonaa euroa.
Tech -foorumi järjestettiin Helsingissä teemalla "Make a difference! Viikon päätapahtuma kokosi yhteen teknologiabisneksen tulevaisuudesta kiinnostuneita naisia ja miehiä keskustelemaan siitä, kuinka naiset saataisiin enemmän mukaan rakentamaan teknologiayritysten menestystari-
Foorumissa Telesten edustaja Tommi Ketola kertoi älykkäästä kodista ja kotiterveydenhoitoon liittyvistä ohjelmistoista sekä seuraavan sukupolven kaapeliverkoista.
noita.
29 Teleste saavutti kolmannella vuosineljänneksellä historiansa korkeimman liikevaihdon ja liiketuloksen. Liikevaihto oli 179,4 (143,3) miljoonaa euroa, jossa on kasvua vertailukauteen 25,2 %.
Liiketulos oli 11,0 (7,6) miljoonaa euroa, kasvua 44,9 %. Hyvää kehitystä edistivät tuotetoimitusten kasvaneet volyymit sekä Mitronin liiketoiminta.
30 Teleste käynnisti teeman nimellä "Menestystä tulevaisuudessa – älykkäitä ideoita tänään". Teemallaan Teleste haluaa kehittää innovaatiokulttuuria ja saattaa ideoinnin osaksi päivittäistä toimintaa.
Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus. Jokaista uudistusta ja ratkaisua edeltää idea.
15 Turun kaupunki ja Teleste allekirjoittivat sopimuksen, joka tähtää uusien ICT-perusteisten innovaatioiden käyttöönottoon julkisella sektorilla.
Yhteistyön tarkoituksena on hakea älykkäitä teknologioita, jotka hyödyttävät kaupungin asukkaita ja yrityksiä. Teleste osallistuu hankkeeseen teknisenä yhteistyökumppanina ja tutkii, kehittää ja pilotoi erilaisia Smart City –konseptiin liittyviä tuotteita, sovelluksia ja palveluita Turun tarjoamien puitteiden pohjalta.
TELESTE VUONNA 2014 LIIKETOIMINTA-ALUEET VASTUULLISUUS JOHTO 2015
Tilaajaverkkojen tuotteiden kova kysyntä, tuotannon laajentaminen, merkittävät palvelusopimukset, tuotekehityksen uudet aihiot, Mitronin yrityskauppa, aktiivinen markkinointi, sisäiset kehityshankkeet – nämä kaikki pitivät telesteläiset kiireisinä vuonna 2015. Kova työ tuotti myös hedelmää. Rikoimme useammankin kerran aiemmat neljännesvuosittaiset ennätyksemme liikevaihdossa ja liiketuloksessa. Koko vuoden liikevaihtomme kasvoi 25,7 prosenttia 247,8 miljoonaan euroon (2014: 197,2 milj. euroa). Kasvusta osa tuli Mitronista, mutta myös orgaaninen kasvu oli vahvaa. Liiketulos nousi 28,4 prosenttia 14,3 miljoonaan euroon. Myös saatujen tilausten arvo kasvoi 26,1 prosenttia 251,3 miljoonaan euroon. Hyvät uutiset heijastuivat myös osakekurssiin, joka vahvistui 86 prosenttia vuoden aikana.
Network Products -liiketoiminnan kehitys ylitti odotuksemme. Asiakkaidemme kiinnostus investoida uuden DOCSIS 3.1 –standardin mukaiseen verkkoinfrastruktuuriin heräsi odotuksiamme aiemmin. Olemme kehittäneet standardin mukaisia tuotteita nopeaan tahtiin ja siksi saavuttaneet selvän edelläkävijän aseman. Olemme myös varmistaneet toimituskykymme investoimalla tuotannon automaatioon ja kehittämällä virtautettua tuotantoamme. Näiden ansiosta pystyimme toimittamaan tilaukset sopimusten mukaan kasvavista tuotantomääristä huolimatta. Ja vaikka osassa tilaajaverkkotuotteita jatkui hintaeroosio, niin tuotantomäärien voimakas kasvu auttoi nostamaan myös kannattavuuttamme.
Videovalvonnan vuoden kohokohta oli tammikuun alussa toteutettu julkisen liikenteen informaatio- ja näyttöjärjestelmiä toimittavan Mitronin osto. Mitron vahvisti asemaamme raideliikenteen videovalvontaja tiedonhallintaratkaisujen kokonaistoimittajana. Toimintojen integrointi käynnistyi välittömästi ja eteni ripeässä tahdissa vuoden aikana.
Kaapeli- ja teleoperaattoreita palveleva Network Services onnistui osittain parantamaan heikkoa kannattavuuttaan. Sveitsin toimintojen kehitys oli erinomaista ja Saksan oikean suuntaista, mutta Englannissa investoinnit uuteen palvelutarjontaan rasittivat kannattavuutta. Hyvin tehty työ palkittiin Saksassa, kun palveluliiketoiminnan pitkäaikainen asiakkaamme Vodafone Kabel Deutschland allekirjoitti kolmen vuoden raamisopimuksen kaapeliverkkojensa ylläpito- ja huoltopalveluista. Jatkosopimus on aiempaa hieman kattavampi ja arvoltaan noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiireisestä asiakastyöstä huolimatta panostimme myös toimintamme kehittämiseen monin sisäisin hankkein. Teleste on kasvanut osittain yritysostojen avulla ja toisistaan hieman poikkeavat yrityskulttuurit ovat jääneet elämään eri puolille konsernia. Nyt tavoitteemme on luoda yhtenäinen Telesten kulttuuri ja yhtenäistää toimintatapojamme parhaita käytäntöjä hyödyntämään.
Erittäin ansiokasta työtä tehdään myös käynnissä olevassa johtamis- ja esimiestyön koulutusohjelmassa, jonka kaikki esimiehet suorittavat. Haluamme olla työyhteisö, jossa viihdytään. Hyvällä esimiestyöllä on huomattava vaikutus työhyvinvointiin. Telesten lähtötaso työhyvinvoinnissa oli mittausten
TELESTE VUONNA 2014 LIIKETOIMINTA-ALUEET VASTUULLISUUS JOHTO
mukaan hyvä, mutta eri yksiköittäin oli selvää vaihtelua. Toimintatapamme ja organisoitumisemme muuttuvat ajoittain, joten on tärkeää antaa esimiehille ajantasaiset työkalut arvojemme mukaiseen johtamiseen. Panostamalla esimiestaitojen kehittämiseen uskomme saavuttavamme entistä innovatiivisemman organisaation ja entistä paremman yhteistyön telesteläisten kesken.
Uudet innovaatiot ovat olemassa olomme edellytys. Tuotekehityksessä jatkoimme nykyisten tuotteiden ja palvelujen parissa muun muassa tilaajaverkkotuotteiden päivittämisellä DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiksi. Meillä olikin esitellä kilpailijoihimme verrattuna ennätysmäärä näitä tuotteita ANGAn kansainvälisillä messuilla kesäkuussa. Aloitimme myös uusia aihioita, joiden toivomme tuovan liikevaihtoa tulevaisuudessa. Näistä yksi mielenkiintoisimmista liittyy älykkäiden digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen kotien turvallisuuden parantamisessa.
Suurimmalla asiakaskunnallamme eli tele- ja kaapelioperaattoreilla on tarve jatkaa laajakaistakapasiteettinsa lisäämistä ja myös taloudelliset edellytykset toteuttaa investointeja. Toimialan konsolidaatio on luonut alalle entistä suurempia konserneja, joilla on tarkat kriteerit toimittajilleen. Telesten laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä entisestään vahvistunut markkina-asema suurten toimijoiden strategisena kumppanina antaa sille hyvät lähtöasetelmat.
Julkiselle sektorille ja yksityisille liikenneoperaattoreille tarjoamme ratkaisuja yleisten alueiden, rajojen ja liikenteen valvontaan sekä sujuvuuteen. Turvallisuusuhkien vahvistuminen ja julkisen liikenteen kasvu luonnollisesti lisäävät videovalvonnan ja informaatiopalveluiden tarvetta, mutta erityisesti suurten hankkeiden toteuttaminen vaatii aikaa. Siten uhkien lisääntyminen ei aiheuta kysynnän välitöntä kasvua.
Lähdimme alkaneeseen vuoteen ennätyksellisen korkealla tilauskannalla. Asiakkaidemme tarve tuotteisiimme ja palveluihimme näyttää edelleen vahvistuvan ja tarjontamme on osoittautunut hyvin kilpailukykyiseksi. Lisäksi tuotantomme on valmiina entistäkin suurempiin tuotantomääriin. Meillä onkin vahva usko kannattavan kasvun jatkumiseen vuoden 2016 aikana.
Hyvä kehitys vaatii edelleen paljon työtä; yhteistyötä asiakkaiden ja kumppanien kanssa, uusien markkina-alueiden valtaamista, uusia tuoteinnovaatioita ja operatiivisen toiminnan kehittämistä. Mennyt vuosi on hyvä osoitus siitä hyvästä hengestä, jolla telesteläiset tekevät työtä yhdessä. Vilpittömät kiitokset ansiokkaasti tehdystä työstänne. Asiakkaillemme ja kumppaneillemme ja osakkeenomistajille esitän kiitokset luottamuksesta Telesteä kohtaan.
Toimitusjohtaja Jukka RInnevaara
TAVOITTEEMME ON LUODA YHTENÄINEN TELESTEN KULTTUURI JA YHTENÄIS-TÄÄ TOIMINTATAPOJAMME PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ HYÖDYNTÄMÄÄN. " "
-Jukka Rinnevaara
Telesten merkittävimmät megatrendit ovat tunnistettavissa ihmisten jokapäiväisestä elämästä. Internetin käyttö lisääntyy nopeasti, mikä saa operaattorit investoimaan verkkoihinsa ja laajentamaan palvelutarjontaansa. Videokuvaa käytetään yhä enemmän ja suurin osa Internetissä julkaistusta sisällöstä onkin jo videon muodossa. Nopeasti etenevä kaupungistuminen kasvattaa liikennettä ja ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää sen haittojen pienentämistä. Myös ihmisten turvallisuuden ja informaation tarpeet kasvavat. Uudet teknologiat mahdollistavat entistä älykkäämpien ratkaisujen kehittämisen.
Internetin käyttö lisääntyy nopeasti ja verkkokapasiteetin tarve kaksinkertaistuu noin 18 kuukaudessa. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja erityisesti videoiden käyttö edellyttää verkolta suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua. Videon muodossa olevan sisällön määrä on valtava ja suurin osa Internetin sisällöstä onkin jo videoita. Ihmiset käyttävät mieleistään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisin päätelaittein. Perinteisen TV:n rinnalle ovat tulleet tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet. Internetin käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää operaattoreilta investointeja verkkoon eli yhä tehokkaampaa ja laadukkaampaa verkkokapasiteettia, joka mahdollistaa myös entistä laajemman palvelutarjonnan.
Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden varmistajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla. Globalisoituminen, kaupungistuminen ja poliittiset häiriötekijät lisäävät valvonnan tarvetta, ja samalla valvonnan painopiste on siirtynyt maan rajoilta kaupunkeihin.
Globalisoituminen ja kaupungistuminen näkyvät myös liikenteen määrien voimakkaana kasvuna. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää entistä päästöttömämpää liikennettä ja erityisesti julkisen liikenteen osuuden kasvua. Ihmiset kaipaavat liikkumiseensa sujuvuutta ja turvallisuutta, jota voidaan lisätä entistä tarkemmalla videovalvonnalla ja matkustajainformaatiolla.
Videon- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen, mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen ja käyttämiseen. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka pystyy tehostamaan kapasiteetin käyttöä ja parantamaan loppuasiakkaan kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää. Myös päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.
Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkiselle sektorille. Liiketoiminnan ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Telesten tavoitteena on olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja sekä kasvaa kannattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu painopistealueisiin kohdistuva strategia.
Teleste on tunnettu toimija kaikilla liiketoiminta- alueillaan, ja erityisen vahva markkinaasema sillä on Euroopassa. Sen toiminta-alue kattaa koko maailman, ja kasvua haetaan enenevässä määrin muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Lähi-idästä. Telesten tarjonta mahdollistaa myös asiakaskunnan laajentamisen kaapelioperaattoreista teleoperaattoreihin.
Vuoden 2015 aikana Teleste tehosti myyntiään ja markkinointiaan sekä vahvisti markkina-asemaansa. Network Products -liiketoiminnassa panostettiin eniten Eurooppaan ja Amerikkaan, kun taas videovalvontaja informaatioratkaisuissa vahvistettiin läsnäoloa Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Tilaajaverkkojen palveluliiketoiminnassa painopiste oli kannattavuuden parantamisessa nykyisillä toimialueilla Saksassa, Britanniassa, Suomessa, Sveitsissä ja Belgiassa.
Uusien maantieteellisten kasvualueiden lisäksi Teleste kartoittaa jatkuvasti uusia osaamisalueita tarjontansa laajentamiseksi. Asiakaskunnan tarve painottuu yhä enemmän kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Teknologioiden jatkuva kehitys tuo myös tuotekehityksen kautta uusia kasvumahdollisuuksia. Tuotetarjontaa voidaankin laajentaa sekä oman tuotekehityksen että kumppaneiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta.
Vuoden 2015 merkittävin tarjonnan laajentaminen toteutui matkustaja- informaatiojärjestelmiä ja näyttöratkaisuja toteuttavan Mitronin ostolla osaksi Telesten videovalvonta- ja informaatioratkaisut -yksikköä.
Verkkokapasiteetin rakentaminen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää ja teknologioiden kehitys toimialalla on nopeaa. Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävän teknologian kehittäjänä, ja se jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Perinteisen koaksiaalikaapelin ja valokuidun muodostamien verkkojen toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä niihin älykkäitä ominaisuuksia. Myös uusien teknologioiden kehitystyö jatkuu, esimerkkinä hajautettu verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa huippunopeiden datapalveluiden tarjoamisen koaksiaaliverkon kautta. Tilaajaverkkojen uusilla ratkaisuilla lisätään loppukäyttäjien lähellä olevien laitteiden älykkyyttä, joka mahdollistaa verkkokapasiteetin nostamisen kustannustehokkaasti kotitalouksille.
Vuonna 2015 tilaajaverkkotuotteiden tarjontaa laajennettiin asiakastarpeiden mukaisesti. Tuotekehityksessä jatkettiin tuotteiden päivittämistä DOCSIS 3.1-standardin mukaisiksi. Telesten tarjonta ko. standardin mukaisissa tuotteissa on nyt markkinoiden laajin.
Tilaajaverkkojen palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu kattavan tarjonnan lisäksi teknologiaosaamiseen, asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Verkkopalveluiden kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla. Teleste pyrkii lisäämään tarjonnassaan astetta korkeamman lisäarvon tuottavia palveluita.
Vuoden 2015 aikana tilaajaverkkojen palveluliiketoiminnassa jatkettiin kannattavuuden kehittämistä. Saksassa ja Sveitsissä edistyminen olikin jo selkeää, mutta Isossa-Britanniassa uusien palveluiden myynti sujui ennakoitua hitaammin.
Telesten tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarkkaan valituissa segmenteissä. Teleste toteuttaa ratkaisut yhdistämällä omia ja kolmansien osapuolten tuotteita. Raideliikenteessä tarjonta koostuu asemien ja junavaunujen videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisuista, jotka sisältävät langattoman tiedon- ja reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirron junavaunujen, asemien sekä oheislaitteiden välillä. Muissa segmenteissä, kuten kaupunkivalvonnassa, tarjonta koostuu omasta videohallintaohjelmistosta, johon on lisätty kolmansien osapuolien ohjelmistoja ja laitteita. Videovalvonnan ja informaatiotuotteiden yhdistäminen tarjonnassa ja myynnissä tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tuotekehityksessä painopisteenä ovatkin eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luominen ja mobiilisovellukset.
Vuonna 2015 Mitronin osaaminen informaatio- ja näyttöteknologiassa vahvisti Telesten kokonaistarjontaa ja potentiaalisten asiakkaiden määrä kasvoi eurooppalaisilla junavaunuvalmistajilla ja matkustajaoperaattoreilla. Tuotekehityksessä jatkettiin panostuksia mobiiliratkaisuihin, videohallintajärjestelmään, älykodin mahdollistaviin ratkaisuihin sekä näyttötauluteknologiaan.
Teleste tarkkailee oman toimintansa kustannustehokkuutta pitääkseen yllä omaa kilpailukykyään. Kannattavuuden seuranta on jatkuvaa ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan nopeasti. Toimialalle tyypillisiä kysynnän kausivaihteluita tasataan tuotannon joustavuudella. Tuotantoprosessissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaita työkaluja ja parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä otetaan käyttöön koko organisaatiossa. Työhyvinvointi on merkittävä tekijä tuottavuuden ylläpitämisessä.
Työhyvinvoinnin kehittämistä jatkettiin aiemmin toteutetun konsernin laajuisen kartoituksen perusteella. Sisäisiä kehittämistoimia tehtiin käynnistämällä laaja johtajuus- ja esimieskoulutus. Lisäksi keskityttiin Telesten yrityskulttuurin yhtenäistämiseen, innovaatioiden esille tuomiseen ja strategian viestintään.
Tekniset tuote- ja järjestelmäinnovaatiot ovat koko Telesten historian ajan olleet yrityksen tuoteliiketoiminnan menestyksen perustana. Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on perusteknologian tutkimus, jonka osalta Teleste tekee yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisia menestystekijoitä Telestelle. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologian kehitystarpeita omin voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen omin voimin on välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan kumppaniverkoston avulla.
Tuotekehitys toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Telesten oma laaja myyntiverkosto on oleellisessa asemassa tällaiselle toiminnalle. Säännölliset tulevaisuuden teknologiaan keskittyvät "työpajat" avainasiakkaiden kanssa mahdollistavat osaltaan uusien ideoiden testaamisen jo ennen niihin investointia ja siten voidaan paremmin hallita kehitystoimintaan aina sisältyvää riskiä. Näin varmistetaan kehitysprojektien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Ei ole liioiteltua sanoa, että uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.
Telesten tuotekehityspanostukset kohdistuvat seuraaviin osa-alueisiin; kaapelioperaattoreiden tilaajaverkot ja päävahvistinaseman videoprosessointiratkaisut, suurien valvontakameramäärien videon hallintataratkaisut sekä matkustajainformaatio-ratkaisut. Tilaajaverkkojen liiketoiminnassa keskeista on kyky suunnitella kustannustehokkaasti suuriin valmistusvolyymeihin soveltuvia tuoteratkaisuja. Kaapeliperaattoreiden videoprosessointiratkaisut vastaavasti edellyttävät markkina-alueittain standardeihin kehitettyjä kokonaisratkaisuja. Videon hallinta- ja matkustajainformaatio-ratkaisuissa korostuu kyvykkyydet räätälöidä ohjelmisto vastaamaan asiakaskohtaisia erityistarpeita. Näiden erilaisten painotusten huomioon ottaminen tuotekehityksen toimintamalleissa on keskeinen edellytys kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä.
Vuoden 2015 strategisesti tärkein, ja panostukseltaan suurin, kehitysalue on ollut tilaajaverkon laitteiden jatkokehitystyö vastaamaan DOCSIS-teknologian (Data-Over-Cable Service Interface Specifications; kaapeliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia) uuden standardiversion tuomia vaatimuksia. Uuden standardin tuomat uudistukset mahdollistavat kuluttajille merkittävästi nopeammat nettiyhteydet.
IP-liikenne on intensiivisesti kasvanut jo vuosia ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina. Tähän kehitykseen vaikuttaa suuresti IP-pohjaisesti siirretyn videon katselu (nk. "striimaus"), mikä johtaa valtavaan verkkokapasiteetin kasvutarpeeseen.
Uudet laajakaistapalveluita kuormittavat palvelut ja sovellukset kuten UHD (Ultra High Definition TV; ultra korkeapiirtotelevisio), Internet-Tv (nk. OTT; Over The Top) ja pilvipalvelupohjaiset sovellukset tarvitsevat DOCSIS 3.1'tä.
DOCSIS 3.1-standardi tukee suuria IPliikenteen siirtonopeuksia, joita voidaan käyttää erilaisiin Internet-palveluihin, ja selkeästi suurempi paluukanavan kapasiteetti tukee hyvin kuluttajien kasvavaa halua jakaa enemmän ja enemmän itse tuotettua videosisältöä eri Internet-kanavilla. Teleste on seurannut tätä kehitystä pitkään ja on julkaissut lukuisia tilaajaverkon tuotteita, jotka ovat DOCSIS 3.1-yhteensopivia.
DOCSIS 3.1-standardin syntyminen voi aloittaa täysin uuden jälleenrakentamisen aallon kaapeliteollisuudessa. Uusi standardi kykenee tarjoamaan 1 Gbps loppukäyttäjäkokemuksen, mutta merkittävästi alhaisemmalla investoinnilla kuin kuitu-kotiin-teknologia (nk. FTTH; Fibre To The Home). DOCSIS 3.1 tuo kaapeliteollisuudelle seuraavaksi 10–20 vuodeksi kilpailukykyisen alustan IP-pohjaisille palveluille.
Teleste kehittää kattavaa tilaajaverkkojen tuotetarjontaa, joka tukee DOCSIS 3.1'n uusia taajuusalueita molempiin suuntiin. DOCSIS 3.1, jota kuluttajille markkinoidaan Gigasphere'nä, tuo mukanaan uutta arvoa sekä operaattorille että kuluttajille, esim. nopeus, verkkokapasiteetti ja laajempi laajakaistapalveluiden portfolio. Teleste tuotekehitysponnisteluillaan pyrkii varmistamaan, että operaattorit voivat ottaa täyden hyödyn irti DOCSIS 3.1:n suomista uusista mahdollisuuksista ja siten loppuasiakkaat saavat nauttia rikkaammasta laajakaistakokemuksesta, minkä gigabitin nopeus mahdollistaa.
Tilaajaverkon ylärajataajuden nosto 1,2 GHz:iin tarkoittaa sitä, että kaikkien signaalireitillä olevien komponenttien tulee luotettavasti tukea uutta korkeampaa taajuusaluetta. Kasvavan kysynnän myötä komponenttivalikoimat laajenevat ja siten nopeuttavat tuotekehitystyötä. Tilaajaverkon tuotteiden lisäksi tuotekehityksen mittausjärjestelmien tulee myös tukea sekä uusia taajuuksia että uusia tiedonsiirtoprotokollia. Sama koskee valmistustoiminnan lopputestaus ja -kalibrointijärjestelmiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. investointeja uusiin mittalaitteisiin ja koulutukseen.
DOCSIS tulee sanoista Data-Over-Cable Service Interface Specifications. Useimmat kaapelioperaattorit tarjoavat laajakaistapalvelua kuluttajille DOCSIS-teknologialla. Kaapelioperaattoreilla on kaksisuuntainen
Pasi Järvenpää
tilaajaverkko, jonka välityksellä eri taajuuksilla eri suuntiin tuodaan laajakaistainen Internet-palvelu koteihin.
Kotona on päätelaite, jota kutsutaan kaapelimodeemiksi ja se kytketään kaapelitelevisioverkon seinärasiaan. Kaapelimodeemissa on laajakaistaliittymänä PC:lle, tai muulle nettiliittymää tarvitsevalle laitteelle, yksi tai useampi Ethernet-portti. Uusissa modeemeissa on myös langaton tukiasema (WiFi). Kaapelimodeemille laajakaistakapasiteettia jakaa operaattorin laitetilassa oleva DOCSIS-spesifinen reititin (nk. CMTS).
Ensimmäinen DOCSIS-standardi 1.0 julkaistiin jo 1997. Standardointityötä johtaa yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kehityskonsortio CableLabs, jonka jäseniä kaapelioperaattorit ovat. Uusi DOCSIS 3.1 on viidennen sukupolven standardi.
Sukupolvi sukupolvelta kaapelioperaattorit ovat kasvattaneet laajakaistapalveluiden markkinaosuuttaan. Kiitos siitä kuuluu osaltaan DOCSIS-teknologialle, joka mahdollistaa kustannustehokkaan laajakaistakapasiteetin lisääminen
tarvepohjaisesti siellä missä sitä tarvitaan, ilman yli-investointeja liian pitkälle tulevaisuuteen. Skaalautuva tilaajaverkko (nk. HFC-verkko; Hybrid Fibre Coax) tukee hienosti kapasiteetin lisäysperiaatetta.
Julkisen liikenteen harjoittajien liiketoiminta muodostaa kokonaisvaltaisen ekosysteemin. Heidän loppuasiakkaansa on kuitenkin matkustaja, jonka tyytyväisyydestä toiminnan menestys viime kädessä riippuu. Nykypäivän matkustajat haluavat sujuvaa ja mukavaa liikkumista, mistä syystä operaattoreiden on kyettävä tarjoamaan reaaliaikaisia matkustajatietojärjestelmiä, 24/7-yhteyksiä, parasta mahdollista turvallisuutta, tietoturvaa ja muita palveluja.
Teleste Rail kattaa niin junavaunujen kuin asemienkin kehittyneet matkustajatieto- ja videonhallintajärjestelmät, mikä mahdollistaa tarkkojen ja ajankohtaisten tietojen käytön samoin kuin nopean ja oikean tilannekuvan sekä toiminnan. Tiivistäen ilmaistuna ratkaisu varmistaa, että oikea viesti toimitetaan oikeille ihmisille ja oikeaan aikaan. Ratkaisu auttaa rautatieliikenteen harjoittajia myös tarjoamaan kehittyneempiä ja laadukkaampia matkustajapalveluita mm. viihdetarjonnan muodossa.
Raideliikenteen ekosysteemissä on kaksi selvästi erottuvaa osaa: asemien kiinteät verkot ja liikkuviin junavaunuihin sijoitettavat järjestelmät. Molemmilla on liikkuvan kuvan ja tietojen hallinnan kannalta omat erityisvaati-
Tekniikan kannalta integroidun videovalvonta- ja matkustajatietoratkaisun avulla voidaan optimoida myös joidenkin sovellusten toteutus ja samalla vähentää teknisiä elinkaarikustannuksia. Esimerkki tällaisesta integroinnista on Telesten tuore pilarinäytön ja näytön sisäisen reikäkameran yhdistäminen. Tällaisen integroinnin avulla voidaan optimoida esimerkiksi kasvojentunnistus ihanteellisten valaistusolosuhteiden ja kameran sijainnin mukaan.
Tuotteiden laadun ja raideliikennekäyttöön soveltuvuuden osoitukseksi Telestelle on myönnetty IRIS-sertifiointi. Teleste Rail -järjestelmä sopii yhteen eri rautatiestandardien, esim. EN50155:n, kanssa, ja sen laitteistoosat on suunniteltu kovaan käyttöön ja ne kestävät ilkivaltaa sekä äärimmäisiä sääolosuhteita.
haetaan älykkäitä sovelluksia kaupunkilaisten hyödyksi. Tavoite on asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen erilaisten palvelujen avulla; olemme luomassa älykästä kaupunkiympäristöä.
Viime vuosien merkittävimpiä teknologisia suuntauksia ovat olleet älypuhelimien ja pilvialustojen yleistyminen sekä laajakaistayhteyksien nopeutuminen. Nämä ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisten sovellusten nopean yleistymisen.
Yksi murroksen hyötyjistä on videovalvonta, jossa entistä edullisempien ja kehittyneempien kameroiden luomaa tietoa voidaan käsitellä monipuolisesti ja tallentaa aiempaa kustannustehokkaammin. Kameroista saatua videota ei välttämättä tarkastella jatkuvasti, vaan sitä yhdistetään muualta saatuun tietoon, jolloin saadaan aiempaa monipuolisempaa tietoa joko automaattista päättelyä tai myöhempää tarkastelua varten.
Koska nopeat Internet-yhteydet mahdollistavat videon siirron kustannustehokkaisiin pilvipalveluihin, voidaan videovalvontaa tarjota entistä pienemmille asiakasryhmille, joista esimerkkinä voivat olla koulut, pienet yritykset, taloyhtiöt ja yksityiset henkilöt.
Jo toimiva ratkaisu ja hyvä käytännön esimerkki on vanhainkodit, joissa hoitajat saavat nykyään automaattisesti hälytyksiä normaalista poikkeavista tilanteista ja he pystyvät
salaustekniikalla Digitalisaatiolla ja ICT-perusteisilla ratkaisuilla videokuvan avulla tekemään nopeasti tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Nykyaikaisten kameroiden kehittyneitä videoanalyysitoimintoja voidaan käyttää myös lisähälytyslähteinä esimerkiksi yövalvonnassa.
Kun kamerat siirtyvät julkisista tiloista työpaikkoihin ja koteihin, muodostuu syntyneen videomateriaalin suojaamisesta kynnyskysymys: jotta palvelu ylipäätänsä suostutaan ottamaan käyttöön, asiakkaalla täytyy olla täysi varmuus, että ainoastaan hänen valtuuttamilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä kameran kuvaa tai tallenteita.
Tämän lisäksi palvelun tarjoajaa koskeva tietosuojasääntely on merkittävästi kiristymässä, joten on selvää, että videomateriaalin suojaamisesta on viimeistään nyt tullut uusien kamerajärjestelmien tärkein ominaisuus.
Tommi Ketola
Telesten kehittämän palvelualustan avulla voidaan
rakentaa uudenaikaisia videovalvontasovelluksia, joissa hyödynnetään edullisia ja monipuolisia kameroita sekä pilvipalveluiden tuomaa kustannustehokkuutta. Siinä käyttäjien yksityisyyden suoja varmistetaan ainutlaatuisella salausjärjestelmällä.
Kun video salataan heti kamerassa ja salausta ei pureta tai vaihdeta matkalla käyttäjän älypuhelimeen tai muuhun toistolaitteeseen, voidaan varmistua, että kenelläkään muulla ei ole mahdollisuutta purkaa videon salausta siirron ja mahdollisen tallennuksen aikana. Tämä rajoitus koskee myös järjestelmän ylläpitäjiä, joilla saattaa olla pääsy videomateriaaliin, mutta ei mahdollisuutta purkaa salausta.
Käyttäjä voi halutessaan valita kenellä muilla on mahdollisuus purkaa videon salaus, jolloin järjestelmään voidaan yhdistää muita toimijoita, kuten vartijoita tai hoitajia. Tämä valtuutus voi olla ehdollinen järjestelmän tilalle: hoitajalla voi olla pääsy videoon vain yöaikaan ja vartijalle voidaan antaa valtuutus kuvamateriaaliin ainoastaan silloin, kun murtohälytys on päällä.
Kun luotettu toimija, esimerkiksi vartija, toistaa käyttäjän valtuuttamana videota, siitä tallennetaan tieto Telesten järjestelmään, joka on on kameran omistajan nähtävissä. Tällä läpinäkyvyydellä rakennetaan luottamusta kameran omistajan ja luotetun toimijan välille.
VIDEO AND BROADBAND SOLUTIONS • Euroopan kaikki suurimmat kaapelioperaattorit
Videokeskuksia toimitetaan globaalisti jälleenmyyjien kautta operaattoreille ja hospitality-segmenttiin.
Kaikki kaapeliverkon tilaajaverkon tuotteet videokeskuksesta kotitalouden päätelaitteeseen
Suurimmat markkina-alueet Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Kaakkois-Aasia
Kokonaisvaltaiset videovalvonta- ja informaatiosovellukset, joissa Telesten omat tuotteet kattavat videon siirron, tallennuksen ja hallinnan sekä matkustajainformaatioratkaisut
| • Tuotetarjonnan innovaatiot mahdollistavat operaatto reille paremman kuluttajapalveluiden palvelutason sekä tehokkaamman tavan rakentaa ja ylläpitää verkkoja • Euroopan vaihteleviin tarpeisiin optimoitu tuoteportfolio • Läsnäolo ja paikallinen asiakastuki kaikilla päämarkkina-alueilla • Vahva maine laadukkaana ja arvostettuna toimittajana |
• Euroopan markkinajohtaja tilaajaverkon tuotetarjonnassa kaapelioperaattorien käyttöön • Ainoa toimija, joka on kattavalla tuotetarjonnallaan läsnä kaikilla Euroopan merkittävillä kaapelimarkkinoilla • Videokeskuksissa olemme merkittävä toimija globaalisti |
• TV-palveluiden jakelu Internetin kautta lisää tilaaja verkkojen kapasiteettitarvetta • Integroidut palvelualustakokonaisuudet mahdollista vat tilausvideopalveluiden tuottamisen kuluttajille • Teleoperaattoreiden vahvempi läsnäolo TV-palveluissa • DOCSIS 3.1 -tilaajaverkkoratkaisujen myötä markkina alueen laajentaminen Euroopan ulkopuolelle |
|---|---|---|
| • Vaativat videovalvontakohteet, joissa on verkotettu usean kohteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi • Kyky teknisesti integroida asiakaskohtaisia järjestelmiä kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi • Maailman johtavia referenssiprojekteja sekä pitkäikäiset asiakassuhteet johtaviin junavaunuvalmistajiin • Kokonaisvaltaiset ratkaisut |
• Vahva markkina-asema erittäin laajoissa ja vaativissa videovalvontaprojekteissa • Kokemusta myös hieman pienemmistä useita kohteita käsittävistä järjestelmistä • Vahva asema johtavien junavaunuvalmistajien keskuu dessa • Pitkäaikaiset asiakassuhteet |
• Tarve taata turvallisuus lisää videovalvonnan käyttöä • Urbanisoituminen ja ympäristötietoisuuden lisääntymi nen kasvattaa raideliikennettä • Ratkaisujen älykkyys lisääntyy sekä elinympäristöissä että kodeissa • Tarve kokonaisvaltaisille ratkaisuille kasvaa • Mobiiliratkaisut • Matkustajainformaation tarve kasvaa |
| • Vankka teknologiaosaaminen, ammattimainen projektinhallintakyky ja erinomainen maine • Kyky tarjota mm. verkon rakentamiseen ja ylläpitoon innovatiivisia ja uusia ratkaisuja • Pitkä historia eurooppalaisena laitetoimittajana näkyy kokemuksena, uskottavuutena markkinoilla ja syvällisenä teknologiaosaamisena |
• Euroopan laajuinen ainutlaatuinen mahdollisuus toteut taa aidosti kokonaisvaltainen palvelukonsepti ja palvella verkko-operaattoreita ja näiden alkuperäisiä laitevalmis tajakumppaneita kansainvälisesti ja maantieteelliset rajat ylittäen |
• Laajakaistan laajeneminen ja kaistanleveyden kasvu toimivat palvelusegmenttiemme vahvan kasvun moottoreina • Asiakkaat keskittävät hankintojaan ja haluavat entistä useammin tuotteet ja palvelut samalta toimittajalta • Uudet teknologiat |
Video and Broadband Solutions (VBS) toimittaa kaapeli- ja teleoperaattoreille tilaajaverkon kaikkia tuotteita videokeskuksesta kotitalouden päätelaitteeseen ja videovalvonta- ja informaatioratkaisuja pääosin julkisen sektorin organisaatioille.
Sen liikevaihto kasvoi 44,4 % ja oli 154,4 (106,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti tilaajaverkkotuotteiden erinomainen kysyntä ja Mitronin yritysosto. Liiketulos kasvoi 32,1 % ja oli 12,8 (9,7) miljoonaa euroa eli 8,3 % (9,0 %) liikevaihdosta. Liiketulosta nostivat informaatioratkaisut ja videokeskusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 697 henkilöä.
Mitronin junajärjestelmät ovat hyvin tunnettuja ja arvostettuja raideliikenteen toimijoiden keskuudessa. Ratkaisut ovat käytössä jo sadoissa liikenteessä olevissa junissa ja siten ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta edustavat toisaalta edelleen modernia teknologiaa. Tuotevalikoimaan kuuluvat näytöt sekä monipuoliset matkustajainformaatiojärjestelmät, jotka sisältävät kuulutuslaitteita, puhelimia sekä videovalvonta- ja viihdejärjestelmiä.
Yksi viimeisimmistä projekteistamme on kohdistunut Alstomin valmistamiin juniin, jotka on toimitettu Trenitalialle, Italian ensisijaiselle junaliikenteen operaattorille. Alstom on yksi maailman johtavista junavalmistajista ja Mitron on kehittänyt yhteistyötä Alstomin kanssa monilla tasoilla, kuten tuotekehityksessä, logistiikassa, laadun varmistuksessa ja huollossa. Mitronin toimittama ratkaisu kytkeytyy saumattomasti Italian kattavan Dove6 järjestelmän kanssa muodostaen sujuvan end-toend matkustajainformaatio -ratkaisun. Junat ovat lisäksi varustettu monipuolisilla videovalvonta- ja puhelinjärjestelmillä. Ratkaisut täyttävät alan tiukimmat laatuvaatimukset.
Ensimmäiset toimitukset olivat vuonna 2013. Sarja on edelleen tuotannossa ja vuoden 2015 lopussa Mitronin järjestelmät toimivat yli 100 ajoneuvossa. Projekti on malliesimerkki Mitronin pitkäaikaisesta sitoutumisesta asiakkaisiinsa. Toiminnan taustalla vaikuttaa ratkaisujen elinkaaren hallintamalli, joka turvaa teknologian ylläpidon läpi junien koko käyttöiän.
Italia on tärkeä markkina Mitronille. Alstomin junien lisäksi teknologiaa on Italiassa käytössä kymmenissä muissa Stadlerin, Pesan ja Newagin toimittamissa junissa.
Kun Pariisin turvallisuusviranomaiset vuonna 2009 päättivät ottaa käyttöön laajamittaisen videonhallintajärjestelmän, tavoite oli selvä: yhtenäinen ja tehokas päätöksentekotyökalu, joka auttaa suojelemaan Pariisin miljoonia asukkaita. Järjestelmän oli samanaikaisesti vastattava useiden viranomaisten tarpeita. Näitä olivat mm. poliisi, palokunta ja liikenteenvalvonta samoin kuin rikostutkinnasta ja terrorismin vastaisesta toiminnasta vastaavat tahot.
Telesten videonhallintajärjestelmä yhdistää kaikki Pariisin metro- ja rautatieasemien tärkeimmät videoturvajärjestelmät, mutta kattaa myös suurimmat ostoskeskukset sekä La Defense -liikekeskuksen. Kaikkiaan järjestelmä ohjaa tänä päivänä yli 21 000 kameraa, joiden avulla yli 2 500 eri käyttöoikeuksin toimivaa operaattoria pystyy valvomaan pariisilaisten turvallisuutta.
"Järjestelmän asennus- ja suunnitteluvaiheessa keskeiset vaatimuksemme olivat ergonomia, avoin standardointi ja luotettavuus. Tulokset ovat olleet erinomaisia, samoin kuin yhteistyömme Telesten kanssa", sanoi hankkeesta vastaava vanhempi projektipäällikkö.
Vuonna 2015 järjestelmä oli kovassa käytössä Pariisissa tammi- ja marraskuussa tapahtuneiden traagisten terrori-iskujen aikana, jolloin se toimi mm. epäiltyjen etsinnässä, autojen seurannassa ja todistusaineiston lähteenä. Järjestelmä toimi moitteetta erittäin korkeasta kuormituksesta huolimatta. Siihen lisättiin uusia toiminnallisuuksia juuri ennen Pariisissa joulukuussa 2015 pidettyä YK:n ilmastokokousta (COP21). Uusia toiminnallisuuksia oli muun muassa mobiilialusta, jonka ansiosta poliisipartiot voivat käyttää järjestelmää ja kiinteitä kameroita mobiililaitteillaan. Alusta parantaa myös mahdollisuutta erilaisten videolähteiden käyttöön ja salattujen reaaliaikaisten videoiden lähettämiseen puhelimesta keskukseen. Hallintajärjestelmään lisättiin myös Telesten kehittämä Command & Capture™ -sovellus. Sen avulla kiinteitä tai liikkuvia valvontakameroita voidaan liittää osaksi kattojärjestelmää.
Syksyllä 2015 Canal Digital aloitti merkittävän verkonpäivitysoperaation Norjassa, jonka jälkeen yli 500 000 kaapeli-TV- ja laajakaista-asiakasta pääsee nauttimaan usean gigabitin laajakaistanopeuksista sekä uusista interaktiivisista ja älykkäistä TV-palveluista. Canal Digital on pohjoismaiden ensimmäinen toimija, joka on päättänyt tehdä DOCSIS 3.1 -standardin mukaisen tilaajaverkon.
Teleste on jo pitkään ollut Canal Digitalin pääasiallinen HFC laitetoimittaja ja jatkaa nyt kuituoptisen verkon lähettimien ja vastaanottimien sekä laajakaistavahvistimien toimittajana. Telesten valtteja ovat tarjotun ratkaisun tekninen suorituskyky, kilpailukykyinen hinta sekä toimitusvalmius.
Canal Digital fuusioitui 1.1. 2016 osaksi Telenor-konsernia.
Hotellien on tarjottava asiakkailleen vieläkin laadukkaampia Smart TV-, Internet- ja Wi-Fi –palveluita kuin heillä on kotonaan. Tämän estää usein se, että monissa rakennuksissa ei ole sopivaa IP-verkkokaapelointia. Vuonna 2015 Teleste muodosti Hospitality and AV –liiketoimintayksikön, joka tarjoaa innovatiivisia ja taloudellisia, olemassa olevaa TVkaapelointia hyödyntäviä ratkaisuja, joiden ansiosta asiakkaamme välttyvät kalliilta ja häiritseviltä rakennustöiltä.
Yhteistyössä Samsung Electronics Co. Ltd:n kanssa Teleste esitteli täysin sulautetun digitaalisen käyttöoikeuksien hallinta-ratkaisun, jonka avulla ensiluokkaista HDTV-sisältöä voidaan tarjota videokeskukselta Samsungin Hospitality TV-laitteisiin. Edistääkseen yhteistä kehitystyötä yhtiöt julkistivat myös sopimuksen teknologisesta kumppanuudesta tammikuussa 2016.
Operaattoriasiakkaidemme hyvä taloudellinen tilanne ja myönteiset kasvunäkymät vahvistivat niiden investointihalukkuutta vuoden 2015 aikana. Asiakkaiden aktiivisuus näkyi tilaajaverkkotuotteiden kysynnän voimakkaana kasvuna. Tilauksia saatiin kiihtyvällä vauhdilla ja tilauskanta kasvoi vuoden loppua kohden. Myös Littoisten tehtaan tuotantokapasiteettia lisättiin, jonka ansiosta toimitukset sujuivat aikataulujen mukaan.
Telesten menestystä vahvisti kilpailijoita laajempi DOCSIS 3.1 -standardin mukainen tuotetarjonta. Teleste on tuonut markkinoille ylivoimaisesti eniten vuonna 2013 julkaistun standardin mukaisia tuotteita. Standardi mahdollistaa aiempaa suurempien laajakaistanopeuksien toteuttamisen kilpailukykyisellä kustannusrakenteella. Erityisesti eurooppalaiset operaattorit ovat käynnistäneet ripeästi verkkojensa kehityshankkeita saavuttaakseen standardin tuoma edut.
Telesten liikevaihdon vahva kasvu Network Products -liiketoiminnassa ennakoi myös markkina-aseman vahvistumista. Aggressiivinen hintakilpailu jatkui vahvistimissa, kun taas optiikassa hintataso pysyi vakaana. Kasvaneet tuotantovolyymit pitivät kannattavuuden hyvänä myyntikatteiden supistumisesta huolimatta.
Merkittävimmät uudet sopimukset tehtiin belgialaisten Telenetin ja Integanin kanssa maaliskuussa, hollantilaisen Deltan kanssa heinäkuussa ja norjalaisen Telenorkonserniin kuuluvan Canal Digital Cable TV:n kanssa syyskuussa. Vuoden 2016 alussa Teleste solmi vielä sopimuksen Puolan johtavan kaapelioperaattorin Multimedia Polskan kanssa uudenlaisen TV-sisältöjen jakelualustan kehittämisestä.
Telenetin investointi on merkittävimpiä tilaajaverkon päivitysprojekteja Euroopan kaapelitoimialalla. Telesten kanssa tehty sopimus kattaa vahvistimien ja passiivituotteiden toimituksia vuoteen 2019 saakka ja on arvoltaan jopa 15 miljoonaa euroa. Raamisopimus Canal Digital Cable TV:n kanssa taas koskee verkkotuotteiden toimituksia ensimmäiseen DOCSIS 3.1 -standardin mukaiseen tilaajaverkkoon Pohjoismaissa. Vuosille 2015-2019 ajoittuvan sopimuksen arvo ylittänee 15 miljoonaa euroa.
Toimialan konsolidaatio jatkui sekä kilpailijaettä asiakaskentässä. Euroopan suurimpiin teleoperaattoreihin kuuluva Vodafone osti Espanjan suurimman kaapelioperaattorin. Kauppa jatkoi suuntausta, jossa yhä useampi kaapelioperaattori siirtyy teleoperaattoreiden omistukseen.
Kilpailijakentässä merkittävin yhdistyminen tapahtui alan suurimman globaalin toimijan amerikkalaisen Arrisin ostaessa englantilaisen Pacen ja samalla sen omistaman Auroran. Myös uusia ja merkittäviä kilpailijoita tulee markkinoille kiinalaisen Huawein investoidessa DOCSIS-teknologiaan ja sen toteuttamiseen hajautetulla arkkitehtuurilla.
Telesten toimintatapana on kehittää tuotetarjontaansa ja omia toimintatapojaan jatkuvasti. Vuoden 2015 aikana uusien DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tuotteiden lisäksi uudistettiin verkon hallintaan käytettävä ohjelmisto Argus. Myös indoors- ja passiivitarjontaa kehitettiin innovoimalla entistä helpommin asennettava ja päivitettävä antennipistorasia. Lisäksi Teleste mahdollistaa innovatiivisten multiscreen TV-palveluiden tarjonnan investoimalla uuteen Ubique-ohjelmistoalustaan.
Operaattoreiden tarve verkkojensa kehittämiseen näyttää jatkuvan vahvana vielä tulevinakin vuosina. Network Products -liiketoiminnan lähtötilanne alkaneeseen vuoteen onkin erinomainen. Tilaukset ovat hyvällä tasolla, tehtyjen sopimusten mukaiset toimitukset jatkuvat ja tuotannon toimituskyky on varmistettu. Myös haasteita aiheuttanut vahvistimien hinnat näyttäisivät saavuttaneen pohjatasonsa.
Teknologian kehitys vie markkinaa eteenpäin vauhdilla. Euroopassa digitalisointi jatkuu voimakkaana ja muualla maailmassa se on monin paikoin vasta alkamassa. DOCSIS 3.1 -standardin mukaiset tilaajaverkot yleistyvät Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa. Hajautetun arkkitehtuurin hyödyntäminen konkretisoituu lähitulevaisuudessa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. USA ja Kanada tarjoavatkin Telestelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia.
Network Products -liiketoiminta toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Videovalvontaratkaisujen vuosi 2015 käynnistyi vahvasti, kun Teleste osti informaatiojärjestelmiä ja näyttöratkaisuja toimittavan Mitronin heti tammikuun alussa. Yrityskauppa toi Telestelle merkittävää uutta osaamista, laajensi sen tarjontaa ja vahvisti asemaa videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kokonaistoimittajana raideliikenteelle. Yli 22 miljoonan euroa liikevaihtoa tehneen Mitronin mukaan tulo kasvatti segmentin henkilöstön määrää noin 120 hengellä. Mitronin liiketoiminta integroitiin suurelta osin osaksi Telesten videovalvonta- ja informaatioyksikköä vuoden 2015 aikana, mutta yritys jatkaa vielä omalla nimellään.
Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kysyntä oli kohtuullisella tasolla vuoden 2015 aikana. Turvallisuusuhat lisääntyivät erityisesti Euroopassa, mutta heikko taloustilanne hidasti projektien toteutumista.
Yksikön liikevaihto kasvoi Mitronin hankinnan pohjalta voimakkaasti ja kannattavuus säilyi hyvänä. Saadut tilaukset olivat pääosin tavanomaisen kokoisia, mutta Teleste solmi mittavan sopimuksen mm. Itävallan tiehallintolaitoksen ASFINAGin kanssa koko Itävallan kattavan moottoritiestön videohallintajärjestelmän uudistamisesta ja laajentamiesta. Yli 6.000 kameran järjestelmä pohjautuu Telesten uuden sukupolven S-VMX videohallintajärjestelmään. Sopimus sisältää suunnittelun ja toimitusten lisäksi kolmen vuoden ylläpitosopimuksen.
Aikataulullisesti hyvin haastava projekti toteutettiin Pariisissa järjestetyn kansainvälisen ilmastokokouksen turvaamiseksi. Kaupunkiin oli tehty vain pari viikkoa ennen kokouksen alkua terroristi-iskujen sarja. Teleste saikin toimeksiannon päivittää aiemmin toimittamansa Pariisin kattava videovalvontajärjestelmä, johon lisättiin mm. erinäisiä langattoman verkon yli toimivia sovelluksia. Järjestelmä osoitti toimivuutensa kokouksen aikana ja se kattaa tänä päivänä peräti yli 21000 kameraa tehden siitä yhden maailman laajemmista kaupunkivalvonnan järjestelmistä.
Telesten potentiaalisten asiakkaiden määrä laajeni selvästi junavaununvalmistajia ja raideliikenteen operaattoreita palvelevan Mitronin myötä. Myyntitoimien ja asiakasvastuiden organisoituminen eteni sujuvasti ja myyntiä vahvistettiin uusin henkilöresurssein. Asiakkaat ottivat myönteisesti vastaan tarjonnan täydentymisen kokonaisvaltaiseksi asemien ja junavaunujen videovalvonta- ja informaatioratkaisuksi, joka koostuu langattomasta tiedon- ja reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirrosta junavaunujen, asemien sekä oheislaitteiden välillä sekä kehittyneistä matkustajatietojärjestelmistä. Kokonaisratkaisu lisää matkustajien turvallisuutta ja mahdollistaa monipuolisempien palvelujen tarjoamisen esimerkiksi reaaliaikaisella viihdetarjonnalla.
Teleste kehittää tuotteitaan ja palvelujaan jatkuvasti entistä asiakaslähtöisemmiksi, laadukkaammiksi ja edistyksellisemmiksi hyödyntäen viimeisintä teknologiaa. Videovalvonnan ja informaation tuotetarjonnassa keskityttiin erityisesti videohallintajärjestelmän älykkyyden nostamiseen, mobiilisovelluksen kehittämiseen ja informaatioratkaisuihin. Vuoden 2015 aikana, Teleste kehitti myös ratkaisuja älykäs koti- ja älykäs kaupunki -sovelluksiin.
Vaikka Telesten tärkeimpien markkina-alueiden heikko taloustilanne voi lyhyellä tähtäimellä hidastaa projektien toteutumista, pidemmällä aikavälillä tarve on jatkuvasti lisääntyvä. Maapallon väkiluvun kasvu, nopeaan tahtiin jatkuva kaupungistuminen ja poliittiset levottomuudet lisäävät tehokkaiden videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kysyntää. Liikenteen sujuvuus ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen raideliikennettä kehittämällä, yleisten alueiden ja kotien turvallisuus, rajojen ja energialaitosten valvonta – Telestellä on tarjota kustannustehokkaat ratkaisut kaikkiin näihin haasteisiin ja lisäksi kattavat referenssit vaativista toimituksista.
Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvonta- ja informaatiosovelluksia lähinnä julkisen sektorin asiakkailleen. Videovalvonnan painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat verkotetaan yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi. Informaatioratkaisujen painopisteenä on raideliikenneratkaistu. Kokonaisvaltaiset ratkaisut sisältävät Telesten omat ja kolmansien osapuolten tuotteet, järjestelmäsuunnittelun, projektien toteutuksen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvät palvelut.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja ylläpito sekä asiantuntijapalveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille Saksassa, Britanniassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Suomessa. Vuonna 2015 liiketoimintaalue kasvoi 3,4 prosenttia ja liikevaihtoa kertyi 93,1 (90,3) miljoonaa euroa. Liiketulos säilyi edellisvuoden tasolla ollen 1,5 (1,5) miljoonaa euroa. Suurin osa liikevaihdosta tulee Saksasta. Britanniassa jatkettiin panostuksia uusiin palvelualueisiin. Niiden kysyntä ei yltänyt odotuksiin ja siksi toiminta kääntyi tappiolliseksi. Muissa toimintamaissa eli Sveitsissä, Belgiassa ja Suomessa, kannattavuus kehittyi myönteisesti. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 788 henkilöä.
NS LIIKETULOKSEN KEHITYS Meur
Suomalainen teknologiakonserni DNA ja Teleste ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä tuoteratkaisujen parissa jo usean vuosikymmenen ajan. Myös palveluliiketoiminnassa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Teleste on ollut DNA:n kumppani verkkoteknologian ratkaisujen määrittelyissä sekä verkonsuunnittelussa, kenttäselvityksissä, verkkodokumentoinnissa ja KTV-verkon päivitysprojektien kenttäasennuksissa. Viime vuosina projekteja on toteutettu yhdessä ympäri Suomea mm. Lahdessa, Kuopiossa, Porissa, Raumalla ja vuonna 2015 Raision ja Naantalin alueilla.
Projektien toimitussisältöön ovat tyypillisesti kuuluneet jakamojen päivityssuunnitelmat, DNA:n valitsemat tuotteet, asennustyöt kentällä ja jälkidokumentointi suoraan DNA:n tietojärjestelmiin. Toimintatapaan kuuluvat työmaa- ja projektipalaverit sekä ohjausryhmätasoiset seurantakokoukset. Yhteistyömallia ja toimintaprosesseja on kehitetty aktiivisesti vuosien varrella.
Kari Ruopsa, kaapeliverkoista vastaava osastopäällikkö, DNA Oy: "Yhteistyö Telesten kanssa on toiminut hyvin jo usean vuoden ajan. Projektit on toimitettu aikataulussa ja sopimusten mukaisesti. Asiakkaan näkökulmasta Telesten kilpailuetuna on, että saamme samalta toimittajalta tuotteet, suunnittelun ja asennuksen, kaikki ammattitaidolla toimitettuna."
DNA ja sen edeltäjäyhtiöt ovat perinteisesti olleet ensimmäisten joukossa käyttöönottamassa uutta kaapeliverkon teknologiaa. Tällä hetkellä Telesten ja DNA:n yhteistyössä merkittävänä teemana on DOC-SIS 3.1 ja sen mahdollistamat korkeat tilaajaverkkonopeudet.
Kaapeli- ja teleoperaattoreiden kiinnostus mittaviin verkkoinvestointeihin kasvoi vuoden aikana, mutta suunnitelmien toteutuminen ei vielä heijastunut palvelujen kysyntään. Sen sijaan käynnistymässä olevat mittavat verkkojen kehityshankkeet näkyivät uusien palveluntarjoajien tulona markkinoilla. Asiakkaiden konsolidaatiot ja markkinoiden keskittyminen jatkuivat.
Saksassa palveluliiketoiminta kehittyi kohtuullisesti, mutta toisen neljänneksen aikana volyymit jäivät hetkellisesti ennusteista, joka heijastui kannattavuuteen. Asiakastyössä saatiin hyviä onnistumisia. Telesten pitkäaikainen asiakas Vodafone Kabel Deutschland teki kolmen vuoden raamisopimuksen kaapeliverkkojensa ylläpito- ja huoltopalveluista. Sopimus laajentaa nyt käynnissä olevaa yhteistyötä ja siihen sisältyy vuoden lisäoptio. Raamisopimuksen arvo on noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa.
Britanniassa myynti kasvoi hieman, mutta kannattavuutta heikensivät investoinnit palvelutarjonnan laajentamiseen ja niihin perustuva henkilöresurssien vahvistaminen. Uudet ja vaativat verkkosuunnittelupalvelut perustuvat olemassa olevien asiakkaiden tarpeeseen ja mahdollistavat Telesten avaimet käteen -toimitukset tilaajaverkkojen päivittämisessä seuraavan sukupolven standardin mukaiseksi. Suunnittelupalveluiden tarjontaa lisättiin perustamalla uusi toimipiste Puolaan.
Belgiassa, Sveitsissä ja Suomessa liikevaihto kasvoi ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Sveitsissä kehitys oli erittäin myönteistä ja näkyi myös asiakaskunnan laajenemisena ja korkean lisäarvon palvelujen osuuden nousuna.
Telesten asema palveluiden tarjoajana on vahva kaikissa toimintamaissa. Palveluliiketoiminta vaatii tiivistä ja toimivaa yhteistyötä asiakkaan kanssa, korkeaa työn laatua, joustavaa toimintatapaa, nopeaa reagointikykyä ja vahvaa teknistä osaamista. Telesten saamat korkeat tulokset asiakastyytyväisyydestä kertovatkin sujuvasta yhteistyöstä. Asiakkaat arvioivat Telesten suorituskykyä ja palvelujen laatua jatkuvalla mittauksella. Teleste seuraa tuloksia aktiivisesti ja reagoi kehittämistarpeisiin välittömästi.
Alkaneen vuoden markkinat ennakoivat kohtalaisen hyvää kysyntää, mutta myös kiristyvää kilpailua erityisesti suurimmista projekteista. Telesten asema kilpailussa on vahva, koska sillä on hyvä maine ja asiakkaiden tarpeisiin vastaava palvelutarjonta. Telesten tavoitteena onkin kannattavuuden nostaminen uudelle tasolle tuottavuutta ja suorituskykyä parantamalla sekä laajentamalla korkean lisäarvon palveluiden tarjontaa. Entistä laajempi palvelutarjonta ja vahvistetut henkilöresurssit antavat tähän hyvät lähtökohdat. Liikevaihdon kasvattaminen on tavoitteena toisella sijalla.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja ylläpito sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja teleoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Palveluverkosto kattaa Euroopan.
Telesten tarjonta perustuu vahvaan teknologiseen erikoisosaamiseen. Sen tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja nousta yhdeksi maailman johtavista yrityksistä omalla sektorillaan. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Henkilöstön ammattitaito ja motivaatio ovatkin Telesten menestyksen kulmakiviä. Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen toimintaympäristön.
Telesten palveluksessa oli 1 506 työntekijää vuoden 2015 lopussa (2014: 1343). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 20 maassa. Eniten telesteläisiä on Suomessa (33 %), Saksassa (42 %) ja Isossa-Britanniassa (7 %). Työntekijöiden vaihtuvuus on keskimäärin alhaisella tasolla, ja työsuhteet Telestellä ovat pääsääntöisesti pitkiä.
Teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa, innostusta ja tiivistä yhteistyötä. Nopeasti muuttuva kansainvälinen toimiala näkyy myös nopeasti kehittyvinä toimintatapoina. Tämä vaatii kykyä sietää jatkuvaa muutosta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita. Telestellä on käytössään liiketoiminnan tarpeiden mukaan määritelty osaamiskartoitus, jonka perusteella henkilöstölle on laadittu osaamisprofiilit. Niiden avulla ohjataan sekä tiimien että yksittäisten henkilöiden osaamisen kehittymistä tavoiteltuun suuntaan. Osaamisprofiileja käytetään apuna kehityskeskusteluissa. Osaamisen jakaminen organisaation sisällä ja haastavat työtehtävät ovat merkittävät keinot henkilökohtaisen ammattitaidon kehittämisessä.
Teleste haluaa olla innovatiivinen, joustava ja avoin työyhteisö, jossa työkavereita kunnioitetaan ja töitä tehdään yhdessä hyvillä mielin. Telesten matala organisaatio tukee sujuvaa yhteistyötä eri toimintojen välillä ja yli maiden rajojen. Telestellä työhyvinvointi syntyykin mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. Telesten vuonna 2014 toteuttaman hyvinvointikartoituksen tulosten perusteella telesteläiset ovat motivoituneita ja viihtyvät työssään. Myös työkyky ja työilmapiiri saivat hyvät arviot. Erityistä imua työhön tuovat Telesten toimiala ja teknologiaosaaminen. Sen sijaan esimiestyössä, työhyvinvoinnin johtamisessa ja työn hallinnassa koettiin olevan parannettavaa.
Esimiestyön ja johtamisen parantamiseksi ja tukemiseksi käynnistettiin vuoden 2015 aikana Teleste konsernin esimiesvalmennusohjelma. Valmennusohjelman tarkoituksena on kehittää Telesten esimieskäytäntöjä, sekä jakaa hyviä käytäntöjä Telesten esimiesten kesken. Tavoitteena on kehittää Telesten työhyvinvointia, kulttuuria ja henkeä ja näin myös luoda edellytyksiä tavoitteiden mukaiselle kannattavalle kasvulle. Valmennusohjelma koostuu ajankohtaisista esimiestyöhön liittyvistä teemoista. Valmennuksia toteutettiin vuoden 2015 aikana kolme, joiden teemat olivat "Uudistuminen ja kehittäminen esimiestyön tuella", "Strategian kommunikointi ja jalkauttaminen" sekä "Ihmisten ja suorituksen johtaminen". Vuonna 2016 toteutetaan työhyvinvoinnin seurantakartoitus, jonka pohjalta pystytään arvioimaan esimiesvalmennusohjelman vaikuttavuutta.
Työhyvinvoinnin kehittämistä tehtiin myös pilke silmäkulmassa Anna hyvän kiertää – haastekampanjalla, joka käynnistyi toimitusjohtajan videoterveisillä toukokuussa 2015. Kampanjan avulla pyritään kehittämään ja ylläpitämään positiivista kierrettä työssä ja työyhteisössä yli maarajojen jakamalla hyviä työhön ja työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä ja ideoita kollegoille. Teleste on kasvanut yritysostojen kautta, joten haastekampanja on oiva tapa lähentää pääkonttorin väkeä muun organisaation suuntaan ja päinvastoin.
Hiljaisen tiedon jakamisella varmistetaan organisaation jatkuvuus ja sen osaamisen jatkuva kehittyminen. Samalla varmistetaan tietämyksen hallittu jakaminen henkilöstön vaihtuvuustilanteissa. Hiljaista tietoa saadaan siirrettyä muun muassa jakamalla parhaita käytäntöjä. Hiljaisen tiedon johtamiseksi Telestellä käynnistettiin vuoden 2015 aikana pilottihanke, jonka tavoitteena on ollut luoda toimintamalli, jolla varmistetaan tiedon siirtyminen. Keinot hiljaisen tiedon jakamiseksi voivat vaihdella kokouskäytännöistä ja dokumentaatiosta osaajayhteisöihin ja mentorointiin. Pilottihankkeesta on tarkoitus saada luonnollinen osa arjen toimintaa.
Marraskuussa Teleste käynnisti innovointia tukevan hankkeen teemalla "Menestystä tulevaisuudessa – älykkäitä ideoita tänään". Hankkeen tavoitteena on parantaa sekä strategisten tavoitteiden toteutumista että päivittäisiä rutiineja ja työtapoja. Näin saavutetaan entistä avoimempi ja innovointiin kannustavampi yrityskultuuri, joka tukee Telesten kilpailukykyä. Ideat kerätään Intranetiin, jotta jokainen telesteläinen voi keskustella ja kehittää niitä edelleen. Ideoiden eteenpäin viemisestä ja toteuttamisesta vastaa tiimi, johon on koottu osaamista eri puolilta organisaatiota.
Telesten maine työnantajana on hyvä ja hakijoita on runsaasti lähes kaikkiin avoimiin tehtäviin. Potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Tiiviillä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa, jotta voidaan varmistaa työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan myös kesätyöpaikkoja, harjoittelua ja aiheita opinnäytetöihin.
Telesten kannustinjärjestelmät perustuvat saavutettuihin tuloksiin, joita mitataan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään muun muassa bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkiojärjestelmiä. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmät pohjautuvat konsernin strategiaan ja tavoitteisiin, jotka näin luontevasti yhdistyvät tiimien ja yksittäisten henkilöiden työhön.
Kiitos ja positiivinen, kannustava palaute työyhteisössä on arvokas voimavara ja työhyvinvoinnin ylläpitäjä. HR-kampanjassa halusimme vahvistaa palautteenannon kulttuuria "Kiitä kollegaa" -kortin muodossa.
Peter Nuyttens
Marraskuussa 2015 Telesten innovaatiotiimi käynnisti hankkeen nimeltä "Menestystä tulevaisuudessa – älykkäitä ideoita tänään". Tällä teemalla Teleste haluaa jatkaa innovaatiokulttuurinsa kehittämistä, parantaa strategisten tavoitteidensa täytäntöönpanoa ja tehdä ideoinnista osan päivän normaalia toimintaa.
Jokaista uudistusta ja ratkaisua edeltää idea. Kaikilla telesteläisillä on sekä isoja että pieniä ideoita. Monenko meistä mieleen on juolahtanut, että tapaamme tehdä asioita, päivittäistä työtämme ja siihen liittyviä rutiineja voidaan muuttaa ja tehostaa? Ja moniko meistä on jossain vaiheessa ajatellut uusia tuotteita tai palveluja, tai mahdollisesti nykyisille uusia sovelluksia?
Tarkastellessamme isompaa kuvaa ymmärrämme, että Teleste toimii yhä haastavammiksi muuttuvilla markkinoilla. Tiedämme, että kilpailukykyä voidaan vahvistaa innovaatioiden avulla. Tulevaisuudessa tämä on epäilemättä keskeinen osa menestyksellistä liiketoimintaa.
Innovaatiokulttuuria ei luoda hetkessä. Se vaatii sitoutumista ja jatkuvuutta. Jatkuvan viestintänsä avulla Telesten innovaatiotiimi pitää ihmiset ajan tasalla saaduista ideoista, niiden merkityksestä innovaatioteeman kannalta ja niiden mahdollisesta toteuttamisesta Telesten toiminnassa. Niin ikään aiemmin esitetyt ideat, joista on muodostunut todellisia ratkaisuja, saavat huomiota, sillä nämä innovaatiot ovat Telesten kannattavan liiketoiminnan kulmakiviä.
Telesten Intraan on luotu asialle omistettu innovaatiosivusto. Sivusto tarjoaa telesteläisille alustan, jolla jakaa ideoita, mikä taas antaa heille mahdollisuuden kehittää uusia ratkaisuja. Innovaatiotiimi tutkii kaikki tehdyt ehdotukset ja antaa välitöntä palautetta. Innovaatiosivustolla valitut ideat julkaistaan säännöllisesti uutisina.
Innovaatioteemaan on lisätty myös kilpailullinen ulottuvuus "kuukauden idean" muodossa. Tehdyistä ehdotuksista valitaan kaikkein innovatiivisin idea tai idea, jolla on eniten liiketoimintapotentiaalia, ja ehdotuksen jättäjä saa palkkion.
Vuonna 2016 innovaatioteema laajennetaan kattamaan koko Teleste-konserni. Tällöin kaikki osallistuvat henkilöt muodostavat foorumin, jolla ideoita voidaan jakaa ja näin vaikuttaa tulevaisuuden menestystekijöihin.
Ilmastonmuutoksen myötä huoli ympäristöstä kasvaa. Vuonna 2015 keskusteltiin maailmanlaajuisesti ympäristön lämpenemisestä ja tulevaisuudesta. Vuosi huipentui Pariisin ilmastokokoukseen, jossa sovittiin päästövähennystavoitteista vuoteen 2020 mennessä. Telesten yritysvastuutyö pyrkii osaltaan tukemaan näitä yhteisiä tavoitteita. Telestellä vastuullisuutta määrittävät ja ohjaavat liiketoimintojen tarpeet, konsernin arvot, visio ja strategia sekä eettinen toimintaohje.
Teleste haluaa tarjota asiakkailleen innovatiivisia ja ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita koko elinkaarensa ajan. Telesten tuotteet ovat pitkäikäisiä, päivitettäviä ja huollettavia. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista, joten niiden ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Energian kallistuminen ja kilpailu markkinoista asettavat vaatimuksensa koko tilaus-toimitusketjun hallinnalle. Teleste pyrkii tarjoamaan asiakkaille tuotteita, joiden materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja rakentaa kannattavaa liiketoimintaa yhdessä luotettavien yhteistyökumppanien kanssa.
Ympäristöjärjestelmä tukee osaltaan Telesten laadun ja riskien hallintaa. Telesten ympäristöjärjestelmä on ISO 14001:2004 -sertifioitu.
Telesten tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä tuotesuunnittelu on avainasemassa. Vuonna 2015 SCTE Energy2020 määritteli kaapelituotteiden energiatehokkuudelle vertailukelpoisen mittaustavan. Jatkossa Teleste pyrkii käyttämään tätä esitystapaa, jolloin asiakkaiden on helpompaa tehdä vertailua järjestelmien käytönaikaisista ympäristövaikutuksista uusissa tuotesukupolvissa. Uusien teknologioiden käyttöönotto näkyy asiakkaalla tyypillisesti myös suorituskyvyn parantumisena.
Teleste jatkaa aktiivisesti tuoteperheidensä kehitystyötä niin ominaisuuksien kuin ympäristövaikutusten osalta. Esimerkiksi uusissa HDO-tuoteperheen tuotteissa on saavutettu merkittäviä parannuksia, mm. laajennettu taajuusalue (DOCSIS 3.1), mikä lisää siirtokapasiteettia. Samaan aikaan komponenttien pakkaustiheys on kaksinkertaistettu ja tuotteiden energiankulutus on puolitettu verrattuna edellisiin vastaaviin tuotteisiin.
Telesten toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa energiankäytöstä, jätteistä ja logistiikasta. Oma tuotanto on lähinnä piirilevyjen ja elektroniikkakomponenttien kokoonpanoa, eikä valmistuksen aikana vapaudu päästöjä ympäristöön. Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen.
Teleste haluaa osaltaan varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Materiaalien alkuperän selvittämiseksi tarvitaan lisää tietämystä luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävästä toimitusketjusta. Teleste seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals/3TG/RoHS), ja konfliktimineraalien käyttö pyritään estämään tekemällä tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa.
Telesten logistiikan hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Tavoitteena on jatkaa yhteistyötä eurooppalaisten toimittajakumppanien kanssa lyhyempien välimatkojen ja joustavuuden vuoksi. Ennusteprosessia parantamalla pyritään jatkossakin nostamaan kuljetuksien pakkaustehokkuutta sekä ohjaamaan kuljetusten pääpaino maa- ja merikuljetuksiin.
Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde ovat asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla ja reittisuunnittelulla. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Telesten tuotteissa käytönaikaisista ympäristövaikutuksista merkittävin osa tulee energiankulutuksesta sekä järjestelmien tila- ja jäähdytystarpeista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Asiakkaan kokemaa lisäarvoa ja kokonaisvastuullisuutta lisää osaltaan Telesten palvelutarjontakyvykkyys, joka täydentää laiteratkaisuja. Näin saadaan haluttu kokonaisuus suunnittelusta luovutukseen ja verkon ylläpitoon, jolloin verkon valvonta- ja huoltotoimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että tarpeettomat huoltokäynnit ja niihin liittyvät matkustuskilometrit minimoidaan.
Teleste pyrkii osaltaan vähentämään jätteiden syntyä ja parantamaan kierrätysastetta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä metalleista. Tuotannon jätejakeet lajitellaan ja ne pystytään lähes kokonaisuudessaan kierrättämään tai hyödyntämään energiana. Kaatopaikka- ja ongelmajätteiden määrä on vähäinen.
Vastuullisuuden ja riskien hallinnan osana tietoturvamateriaalit hävitetään asianmukai-
70,5milj.euro
YHTEISÖVEROT
KM, s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja 2009 – EM Group Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja
Päätoimi: Hallitustyöskentely
Keskeinen työkokemus: EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006-2014 Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006 Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Efore Oyj, hall. jäsen 2013 – EM Group Oy, hall. jäsen 2005 – Ensto Oy, hall. jäsen 2002–2016, hallituksen puheenjohtaja 2016 –
Ins., s. 1957 Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Keskeinen työkokemus: Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. pj. 2012 – Efecte Oy, hall. jäsen 2009 –, hall. pj 2011 – F-Secure Oyj, hall. jäsen 2003 – ja tarkastusvaliokunnan pj. 2006 – Ixonos Oyj, hall. pj. 2011 –
KTM, s. 1961 Hallituksen jäsen 2013 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010 –
Keskeinen työkokemus: SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010 Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999 Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998 Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996
Muut keskeiset luottamustoimet: Hanken Svenska handelshögskolan, hall. jäsen, sijoitusvaliokunnan pj. 2010 – Sairaala Eira Oy, hall. jäsen 2010 – Sampo Oyj, hall. jäsen 2013 – Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö hallintoneuvoston jäsen 2010 –
DI, s. 1967 Hallituksen jäsen 2012 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Keskeinen työkokemus: Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013-2015 Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa
Ei muita luottamustoimia.
KTM, s. 1964 Hallituksen jäsen 2008 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005 –
Keskeinen työkokemus: Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Talentum Oyj, hall. pj. 2011 – Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hall. jäsen 2009 –
DI, s. 1948 Hallituksen jäsen 2009 – Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: DI
Keskeinen työkokemus: Alteams Oy, tj. 2007–2010 Onninen Oy, tj. 2001–2005 Ensto Oy, tj. 1996–2001 Nokia Kaapeli Oy, tj. 1990–1996 Sako Oy, tj. 1987–1990
Muut keskeiset luottamustoimet: Comptel Oyj, hall. jäsen 2009 – Efla Oy, hallituksen jäsen 2014 – Kuusakoski Group Oy, hall. jäsen 2007 – Mesera Yhtiöt Oy, hall. jäsen 2010 – Nokian Renkaat Oyj, hall. pj. 2006 – Tikkurila Oyj, hall. jäsen 2008 –
Toimitusjohtaja KTM, s. 1961
Telesten palveluksessa vuodesta 2002 –
Keskeinen työkokemus: ABB Installaatiot, tj. 1999–2001 ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
Muut keskeiset luottamustoimet: Turun kauppakamari, hall. pj. 2012–2015, varapj 2016 - Keskuskauppakamari, hall. jäsen 2012 – Ventilation Holding Finland Oy, hall. jäsen 2008 –
Varatoimitusjohtaja VT, EMBA, s. 1959
JOHAN SLOTTE
Videovalvonta- ja Informaatioratkaisut, liiketoimintajohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1999 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999 –
Keskeinen työkokemus: Uponor Group, lakiasiainjohtaja 1989- 1995 Uponor Group, maajohtaja Puola 1995– 1999
Talousjohtaja KTM, s. 1967
Telesten palveluksessa vuodesta 2013 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 –
Keskeinen työkokemus: OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000 Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013
30 TELESTE, DIGITAALISUUDEN EDISTÄJÄ TELESTE VUONNA 2015 LIIKETOIMINTA-ALUEET VASTUULLISUUS JOHTO JOHTO
ANDREE KANG
Network Products, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962
Telesten palveluksessa vuodesta 2006 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–
Keskeinen työkokemus: Teleste Oyj, johtaja1989–1996 Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006
Network Services, liiketoimintajohtaja TkT, s. 1964
Telesten palveluksessa vuodesta 2012 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 –
Keskeinen työkokemus: Emerson Network Power Germany, tj. Power Products & Services 2010–2011 Chloride Poland, tj. 2009–2011 Masterguard GmbH, tj. 2007–2011
Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967
Telesten palveluksessa vuodesta 1994 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 –
Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968
Telesten palveluksessa vuodesta 2008 –
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 –
Keskeinen työkokemus:
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikköja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä ja Teknologia-toimialaluokassa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2015 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Osakekurssi oli vuoden 2015 aikana alimmillaan 5,32 (4,25) euroa ja korkeimmillaan 9,88 (5,29) euroa. Päätöskurssi 31.12.2015 oli 9,80 (5,27) euroa.
Kaupankäyntitunnus TLT1V Listalle 30.3.1999 Listautumishinta 8,20 euroa ISIN-koodi FI0009007728 Reuters-tunnus TLT1V.HE Bloomberg-tunnus TLT1VFH
Taloudelliset tiedotteetJulkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
Osavuosikatsaukset: tammikuu–maaliskuu 28.4.2016 tammikuu–kesäkuu 11.8.2016 tammikuu–syyskuu 2.11.2016 Tilinpäätöstiedote 9.2.2017
Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostiin Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.
Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 7.4.2016 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon B-salissa (kongressisiipi, 3.krs), osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 14.00. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 24.3.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 1.4.2016 kello 16.00.
sähköpostitse [email protected]; puhelimitse numeroon (02) 2605 611 ma–pe klo 09.00–16.00; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen: Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,23 e. Osingon irtoamispäivä 8.4.2016 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 11.4.2016 Osingon maksupäivä 18.4.2016.
Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous
Telesten Internet-sivujen Sijoittajat-osio sisältää mm.:
| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 1 |
|---|---|
| KONSERNIN TILINPÄÄTÖS | 5 |
|---|---|
| Konsernituloslaskelma | 5 |
| Konsernitase | 6 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 7 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 8 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 9 |
| Segmenttiraportointi | 16 |
| Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2015 ja 2014 | 18 |
| Konsernin liitetiedot | 19 |
| EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS | 37 |
|---|---|
| Tuloslaskelma | 37 |
| Tase | 38 |
| Rahoituslaskelma | 39 |
| Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet | 40 |
| Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot | 41 |
| Voitonjakoehdotus | 46 |
| Tilintarkastuskertomus | 47 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 48 |
| Konserni numeroina | 52 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 53 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 54 |
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video – videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.
2015 oli Telestelle kannattavan kasvun vuosi. Liikevaihto ja liiketulos kasvoivat merkittävästi Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella. Kasvu tapahtui orgaanisesti tilaajaverkkotuotteissa ja yritysoston seurauksena matkustajaliikenteen informaatioratkaisuissa. Arviomme mukaan Teleste saavutti vahvan aseman uusissa Docsis 3.1 -standardin mukaisissa tuotteissa. Tammikuussa toteutettiin Mitron-yritysosto vahvistamaan Telesten asemaa kokonaisvaltaisissa videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa erityisesti raideliikennesegmentissä. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi yli 1 500 työntekijään.
Konsernin saadut tilaukset kasvoivat 26,1 % ja olivat 251,3 (199,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 25,7 % ollen 247,8 (197,2) miljoonaa euroa. Materiaali- ja tuotantopalveluiden kulut nousivat ja olivat 51,8 % (49,5 %) liikevaihdosta. Henkilöstökulut olivat 70,5 (59,5) miljoonaa euroa, kasvua 18,5 %. Henkilöstökuluja kasvattivat henkilöstömäärä ja valuuttakurssimuutokset. Poistot ja liiketoiminnan muut kiinteät kulut kasvoivat 18,9 % ollen 37,5 (31,5) miljoonaa euroa. Kiinteiden kulujen kasvuun vaikutti erityisesti Mitron-yritysosto. Liiketulos kasvoi 28,4 % ja oli 14,3 (11,1) miljoonaa euroa. Konsernin verot olivat 2,9 (2,4) miljoonaa euroa ja veroaste oli 21,0 % (21,7 %). Laimentamaton osakekohtainen tulos kasvoi 27,6 % ja oli 0,61 (0,48) euroa. Liiketoiminnan rahavirta laski 46,7 % ja oli 4,9 (9,2) miljoonaa euroa. Rahavirtaa heikensi erityisesti Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan kasvuun sitoutunut käyttöpääoma.
Liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Liiketoimintaalueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista ja julkisen sektorin organisaatioista. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa muun muassa myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Liiketoiminta-alueella on 31 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa, Intiassa ja Arabiemiraattien liitossa.
Saadut tilaukset kasvoivat vertailukaudesta 44,9 % ja olivat 158,0 (109,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 44,4 % ja oli 154,4 (106,9) miljoonaa euroa. Tilauksia ja liikevaihtoa kasvattivat Mitronin informaatioratkaisut ja tilaajaverkkotuotteet. Liiketulos kasvoi 32,1 % ja oli 12,8 (9,7) miljoonaa euroa eli 8,3 % (9,0 %) liikevaihdosta. Liiketulosta nostivat informaatioratkaisut ja IP-videokeskusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Tuotekehitysmenot olivat 11,0 (10,3) miljoonaa euroa eli 7,1 % (9,6 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat Docsis 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, verkonhallintajärjestelmään, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 1,7 (1,1) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1,1 (1,2) miljoonaa euroa.
Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Network Services -liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain
KONSERNIN LIIKEVAIHTO
KONSERNIN LIIKETULOS Meur / % liikevaihdosta
yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Saadut tilaukset ja liikevaihto kasvoivat 3,4 % ja olivat 93,4 (90,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Sveitsissä ja Englannissa. Liiketulos kasvoi 3,9 % ja oli 1,5 (1,5) miljoonaa euroa eli 1,6 % (1,6 %) liikevaihdosta. Liiketulos heikentyi Englannissa ja oli tappiollinen. Liiketulos jäi vertailukaudesta myös Saksassa, mutta parani muilla markkinoilla.
Konsernin investoinnit olivat 16,9 (3,7) miljoonaa euroa eli 6,8 % (1,9 %) liikevaihdosta. Investoinneista 11,5 miljoonaa euroa kohdistui Mitron-yritysostoon. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,7 (1,1) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin, koneisiin ja laitteisiin. Investoinneista 1,7 (0,3) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Tuotekehitysprojektit painottuivat Docsis 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, verkonhallintajärjestelmään, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Liiketoiminnan rahavirta oli 4,9 (9,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran lasku vertailukaudesta johtui nettokäyttöpääoman kasvusta. Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan laajeneminen oli merkittävin syy nettokäyttöpääoman kasvuun.
Teleste Oyj allekirjoitti tammikuussa uudet rahoitusja luottolimiittisopimukset, arvoltaan yhteensä 45,0 miljoonaa euroa. Uudet sopimukset korvasivat vastaavat aikaisemmat rahoitussopimukset. Luottolimiitit ovat voimassa maaliskuun loppuun 2018. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 17,7 (17,0) miljoonaa euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli 48,3 % (53,4 %) ja nettovelkaantumisaste 26,3 % (9,5 %). Konsernilla oli 31.12.2015 korollista velkaa 33,0 (24,4) miljoonaa euroa.
Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1 485 (1 302/2014, 1 306/2013), joista 697 (560) Video and Broadband Solutions ja 788 (741) Network Services -liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 506 (1 343/2014, 1 261/2013), joista ulkomailla työskenteli 68 % (72 %/2014, 71 %/2013). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 3 % konsernin henkilöstöstä.
Henkilöstökulut nousivat vertailuvuodesta 18,5 % ja olivat 70,5 (59,5/2014, 56,9/2013) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui Mitron-yritysostosta, henkilöstömäärän kasvusta ulkomailla ja valuuttakurssimuutoksista. Henkilöstömäärä kasvoi tilikauden alusta yli 160 hengellä. Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi 14,2 %. Suurimman kasvun aiheutti Mitron-yritysosto, mutta myös Network Services -liiketoiminta-alueen henkilöstömäärä kasvoi.
Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telestelle on myönnetty ISO 14001:2004 -ympäristöjärjestelmäsertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein.
Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista tulevat niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää.
Telesten toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa energiankäytöstä, jätteistä ja logistiikasta. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen ja valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkakomponenttien kokoonpanoon Lean-periaattein, jolloin tuotannon aikana ei vapaudu merkittäviä päästöjä ympäristöön.
Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota uusia huoltoajoneuvoja valittaessa CO2-päästöihin sekä uusien älykkäiden verkkoratkaisujen vianpaikannuksen mahdollistamaan ajoreittien optimointiin. Asennus- ja pakkausmateriaalit kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Ylläpitääksemme ja parantaaksemme tietoja luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista, käytämme kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella. Emoyhtiö osti 7.1.2015 Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Emoyhtiö osti 15.5.2015 Teleste Management II Oy:n koko osakekannan hankkiakseen sen omistamat Teleste Oyj:n osakkeet.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Erityisesti matkustajaliikenteen kokonaisvaltaiset turva- ja informaatiojärjestelmien toimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan.
Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä. Talouskasvun vaatimaton kehitys ja Euroopan julkisen sektorin talouden haasteet saattavat hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteutumista. Myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen Euroopassa saattaa hidastaa kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeja. Uusien palvelutarjoajien (OTT) lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Luonnonilmiöt, kuten tulvat ja maanjäris-
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA HALLITUKSEN
tykset, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin.
Network Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat yhtiön toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin.
Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai harjoittamaan menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan. Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin voi kohdistua myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset kattavat myös myyntisaamisiin liittyviä luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Teleste Oyj:n 9.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 20.4.2015.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Esa Harju, Marjo Miettinen, Kai Telanne ja Petteri Walldén. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
EM Group Oy oli 31.12.2015 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 5,32 (4,25) euroa ja korkeimmillaan 9,88 (5,29) euroa. Päätöskurssi 31.12.2015 oli 9,80 (5,27) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 355 (4 962). Ulkomaalaisomistuksen määrä
oli 5,0 % (5,0 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–31.12.2015 oli 24,6 (10,9) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 3,3 (2,3) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.
31.12.2015 konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953 kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 321 953 kappaletta ja konserniyhtiöiden hallussa 542 000 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,6 % (6,3 %).
Tammikuussa yhtiö luovutti kauppahinnan osana 56 924 osaketta Teleste Oyj:n ostaessa Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Helmikuussa yhtiö luovutti suunnatulla maksuttomalla osakeannilla 73 644 osaketta osana Teleste Oyj:n vuoden 2012 osakepalkkiojärjestelmän mukaisia palkkioita. Toukokuussa yhtiö luovutti 195 133 osaketta ostaessaan Teleste Management II Oy:n koko osakekannan.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2015 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Katsauskauden lopussa voimassa olleet valtuutukset:
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 187 251 (125 652) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,99 % (0,66 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 24 748 (11 627) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,13 % (0,06 %) osake- ja äänimäärästä.
Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa valikoiduilla uusilla markkina-alueilla Euroopan ulkopuolella. Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden tarjoamien uusien laajakaista- ja videopalveluiden myötä. Uudet Docsis 3.1 tietoliikennestandardin mukaiset tuotteet mahdollistavat kaapelioperaattoreiden verkkokapasiteetin kasvattamisen kilpailukykyisesti. Hintaeroosio markkinoilla jatkuu. Euron arvon muutokset erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin suhteen vaikuttavat toisaalta Telesten kilpailukykyyn ja toisaalta tuotteiden valmistuskustannuksiin. Videovalvonnan ja matkustajaliikenteen informaatioratkaisujen markkinoiden positiivinen kehitys jatkuu, mutta julkisen sektorin päätökset projektien aloittamisista voivat viivästyä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Pariisissa käyttöönotettu julkisten alueiden valvontaratkaisu tarjoaa uusia mahdollisuuksia maailman muissa suurkaupungeissa. Telesten videovalvonnan ja matkustajaliikenteen informaatioratkaisuista hyötyvät junavalmistajat ja joukkoliikenneoperaattorit.
Network Services -liiketoiminnan tavoitteena on kehittää edelleen operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palveluiden osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Englannissa tavoitteena on parantaa palveluliiketoiminnan kannattavuutta. Arvioimme kokonaisvaltaisten verkkopalvelujen kysynnän keskeisillä kohdemarkkinoillamme jatkuvan vähintään vertailuvuoden tasolla.
Arvioimme, että vuoden 2016 liikevaihto ja liiketulos ylittävät vuoden 2015 tason.
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
11 12 13 14 15
0
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 247 758 | 197 176 | 25,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 854 | 2 536 | 12,5 |
| Materiaalit ja palvelut | -128 300 | -97 561 | 31,5 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -70 532 | -59 497 | 18,5 |
| Poistot | 4 | -4 874 | -4 211 | 15,8 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -32 604 | -27 309 | 19,4 |
| Liikevoitto | 14 302 | 11 135 | 28,4 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 582 | 225 | 158,1 |
| Rahoituskulut Voitto ennen veroja |
7 | -945 13 939 |
-526 10 835 |
79,6 28,7 |
| Tuloverot | 8 | -2 928 | -2 353 | 24,4 |
| Tilikauden voitto | 11 011 | 8 482 | 29,8 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 11 011 | 8 482 | 29,8 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,61 | 0,48 | 27,6 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, | ||||
| euroa | 0,61 | 0,48 | 28,3 | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) Kauden tulos |
11 011 | 8 482 | 29,8 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää | ||||
| tulosvaikutteisesti | ||||
| Muuntoero | 240 | -465 | n/a | |
| Käyvän arvon rahasto | 31 | -25 | n/a | |
| Kauden laaja tulos | 11 282 | 7 992 | 41,2 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 11 282 | 7 992 | 41,2 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 11 648 | 9 627 | 21,0 |
| Liikearvo | 11 | 37 849 | 33 121 | 14,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 6 653 | 3 891 | 71,0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 12 | 704 | 701 | 0,5 |
| Laskennallinen verosaaminen | 13 | 1 843 | 1 698 | 8,5 |
| 58 698 | 49 037 | 19,7 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 32 661 | 20 483 | 59,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 60 159 | 44 694 | 34,6 |
| Tuloverosaaminen | 21 | 263 | 582 | -54,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16 | 12 677 | 17 672 | -28,3 |
| 105 759 | 83 430 | 26,8 | ||
| Varat yhteensä | 164 458 | 132 467 | 24,1 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | -99 | -339 | -70,7 | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 3 140 | 3 923 | -19,9 | |
| Kertyneet voittovarat | 66 033 | 58 139 | 13,6 | |
| Emoyhtiön omistajille yhteensä | 77 545 | 70 195 | 10,5 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0 | 487 | -100,0 | |
| Oma pääoma yhteensä | 77 545 | 70 682 | 9,7 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 30 723 | 595 | 5060,9 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 2 730 | 31 | 8681,3 | |
| Laskennallinen verovelka | 13 | 1 662 | 1 327 | 25,2 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 19 | 1 026 | 1 238 | -17,1 |
| 36 141 | 3 192 | 1032,3 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 46 505 | 33 536 | 38,7 |
| Tuloverovelka | 21 | 1 062 | 793 | 33,9 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 19 | 889 | 480 | 85,2 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 2 315 | 23 784 | -90,3 |
| 50 771 | 58 593 | -13,3 | ||
| Velat yhteensä | 86 912 | 61 785 | 40,7 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 164 458 | 132 467 | 24,1 |
6 TELESTE, DIGITAALISUUDEN EDISTÄJÄ HALLITUKSEN
| 1 000 euroa Liite |
1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Tilikauden voitto | 11 011 | 8 482 |
| Oikaisut: | ||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 23 |
3 856 | 4 211 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 961 | 542 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -582 | -225 |
| Osinkotuotot | -3 | -2 |
| Verot | 2 928 | 2 353 |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -5 096 | -6 157 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -6 950 | -721 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 1 361 | 3 510 |
| Varausten muutos | 197 | 252 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -945 | -526 |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 582 | 225 |
| Maksetut verot | -2 400 | -2 717 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 4 920 | 9 227 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta | -1 147 | 0 |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 258 | -1 782 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 17 | 64 |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 644 | -1 077 |
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta | 0 | -407 |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -6 826 | 0 |
| Investointien nettorahavirta | -10 858 | -3 202 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot | 44 300 | 1 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -38 130 | -888 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -391 | -367 |
| Maksetut osingot | -3 694 | -3 360 |
| Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset | -1 382 | 497 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 703 | -3 118 |
| Rahavarojen muutos | ||
| Rahavarat 1.1. | 17 672 | 15 229 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 240 | -465 |
| Rahavarat 31.12. | 12 677 | 17 672 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2014 | 6 967 | 1 504 | 126 | 53 079 | 3 457 | -6 | 65 127 | 425 | 65 552 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -465 | 8 482 | -25 | 7 992 | 0 | 7 992 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | -465 | 8 482 | -25 | 7 992 | 0 | 7 992 | |
| Osingonjako | -3 462 | -3 462 | 102 | -3 360 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
40 | 40 | -40 | 0 | |||||
| Toteutetut osakeoptiot | 497 | 497 | 497 | ||||||
| 0 | 0 | 0 | -3 422 | 497 | -2 925 | 62 | -2 863 | ||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 6 967 | 1 504 | -339 | 58 139 | 3 954 | -31 | 70 194 | 487 | 70 682 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 240 | 11 011 | 31 | 11 282 | 0 | 11 282 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 240 | 11 011 | 31 | 11 282 | 0 | 11 282 | |
| Osingonjako Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön |
-3 802 | -3 802 | 108 | -3 694 | |||||
| lainasta | 10 | 10 | -10 | 0 | |||||
| Omien osakkeiden luovutus ja hankinta Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset |
-814 | -814 | -814 | ||||||
| liiketoimet | 676 | 0 | 676 | -585 | 91 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -3 116 | -814 | 0 | -3 930 | -487 | -4 417 | |
| Oma pääoma 31.12.2015 | 6 967 | 1 504 | -99 | 66 034 | 3 140 | 0 | 77 545 | 0 | 77 545 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www. teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Konserni on noudattanut vuoden 2015 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
• AS 19:ään Työsuhde-etuudet – Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä
edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
KONSERNI
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille taseerille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktio-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
menot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja , arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Telestekonsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää
ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihtoomaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.
Consolidation Exception * (Muutoksia saadaan soveltaa välittömästi; sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Kapea-alaiset muutokset IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 28 selkiyttävät sijoittajayhteisöjen kirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Muutokset myös tarjoavat tietyissä olosuhteissa helpotuksia, jotka alentavat standardin soveltamisesta aiheutuvia menoja. Muutoksilla ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.
• Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Teleste Oyj selvittää vielä standardin vaikutuksia.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.
| Video and | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2015 1 000 euroa | Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni | ||
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut | 7 860 | 93 362 | 101 222 | ||
| Tavaroiden myynti | 146 536 | 0 | 146 536 | ||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 154 396 | 93 362 | 247 758 | ||
| Segmentin liikevoitto | 12 781 | 1 520 | 14 302 | ||
| Liikevoitto | 14 302 | ||||
| Rahoituserät | -363 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 13 939 | ||||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 45 101 | 11 754 | 56 855 | ||
| Video and | |||||
| 2014 1 000 euroa | Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni | ||
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut | 6 512 | 90 275 | 96 787 | ||
| Tavaroiden myynti | 100 389 | 0 | 100 389 | ||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 106 901 | 90 275 | 197 176 | ||
| Segmentin liikevoitto | 9 673 | 1 463 | 11 135 | ||
| Liikevoitto | 11 135 | ||||
| Rahoituserät | -301 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 10 835 | ||||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 35 036 | 12 303 | 47 339 | ||
| Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot | |||||
| Muut | Muu | ||||
| 2015 1 000 euroa | Suomi | Pohjoismaat | Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 12 223 | 20 290 | 209 172 | 6 073 | 247 758 |
| Varat | 42 763 | 82 | 13 750 | 260 | 56 855 |
| Investoinnit | 14 982 | 0 | 1 843 | 123 | 16 948 |
| Muut | Muu | ||||
| 2014 1 000 euroa | Suomi | Pohjoismaat | Eurooppa | Muut | Konserni |
Liikevaihto sijaintimaan mukaan 14 858 15 792 159 572 6 954 197 176 Varat 33 937 89 12 730 583 47 339 Investoinnit 1 446 5 1 755 470 3 676
Konsernin tuotot yhdeltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 64,0 milj. euroa vuonna 2015 ( 66,0 milj. euroa vuonna 2014), mikä oli noin 25,8 % (33,5 %) konsernin liikevaihdosta.
HALLITUKSEN
Video and Broadband Solution -liiketoiminta-alue hankki 7.1.2015 suomalaisen Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Mitron on suomalainen julkisen liikenteen informaatiojärjestelmien ja nykyaikaisten näyttöratkaisujen toimittaja. Mitronin valmistamia järjestelmiä hyödynnetään junissa ja juna-asemilla, metroissa, lentokentillä sekä kaupunkiliikenteessä. Hankinnasta syntyi 2 693 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkkiin ja teknologialle, liikearvoksi jäi 4 400 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Mitronin lisäkauppahinnasta. Liikearvo perustuu johdon arvioon raide- ja kaupunkiliikenteelle tarjottavista uusista tiedonhallinnan- ja videovalvonnan kokonaisratkaisuista sekä synergiaeduista logistiikkatoiminnoissa.
Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 11 500 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Ensimmäisen vuoden kannattavuuskehityksestä johtuen purettiin 700 tuhatta euroa ja se esitetään muissa tuotoissa. Ehdollinen maksamaton diskontattu kauppahinta on yhteensä 2 730 tuhatta euroa ja se on kirjattu pitäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Lisäkauppahinnan arvioitu vaihteluväli oli 0,3–3,5 milj. euroa. Konserni on kirjannut neuvontapalveluihin liittyen tuloslaskelmaan muihin kuluihin yhteensä 22 tuhatta euroa. Mitronin myyntisaamisten käypä arvo 8 514 tuhatta euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärä 200 tuhatta euroa pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskauppan myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 120 henkilöllä.
Mitronin vaikutus Telesten liikevaihtoon 7.1.– 31.12.2015 oli 27 490 tuhatta euroa ja voittoon 962 tuhatta euroa.
Tilivuoden 2015 aikana Asheridgen yrityskaupasta maksettiin lopullinen lisäkaupphinta. Aiemmin 2013 arvioidusta lisäkauppahinnasta purettiin 409 tuhatta euroa ja se kirjattiin muihin tuottoihin.
Tilivuoden 2014 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Asheridgen yrityskaupasta purettiin 2013 aikana aiemmin arvioitu lisäkauppahinta 1 060 tuhatta euroa ja kirjattiin muihin tuottoihin. Maksamaton kauppahinta kirjattiin lyhytaikaisiin velkoihin ja se maksettiin heinäkuussa 2015.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
| 1 000 euroa | Yhdistä misessä kirjatut arvot |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) |
746 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 585 |
| Teknologia (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 1 362 |
| Vaihto-omaisuus | 4 983 |
| Myyntisaamiset | 8 514 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 944 |
| Aineettomat hyödykkeet | 537 |
| Osakkeet ja oikeudet | 29 |
| Siirtosaamiset | 1 315 |
| Laskennaliset verosaamiset | 314 |
| Muut saamiset | 425 |
| Rahavarat | 874 |
| Varat yhteensä | 20 628 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Korolliset velat | 1 174 |
| Ostovelat | 5 672 |
| Laskennalliset verovelat | 539 |
| Saadut ennakot | 2 984 |
| Muut velat | 3 159 |
| Velat yhteensä | 13 528 |
| Nettovarat | 7 100 |
| Hankintameno omistajille | 11 500 |
| Liikearvo | 4 400 |
| Rahana maksettu kauppahinta | -7 700 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 874 |
| Vaikutus rahavirtaan | -6 826 |
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 1 969 tuhatta euroa vuonna 2015 (2 286 tuhatta euroa vuonna 2014).
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 14 946 tuhatta euroa (12 976 tuhatta euroa 31.12.2014).
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuotekehitysavustukset | 546 | 670 |
| Vuokratuotot | 2 | 6 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 19 | 60 |
| Lisäkauppahinnan muutos | 1 109 | 1 060 |
| Muut tuottoerät | 1 178 | 740 |
| Yhteensä | 2 854 | 2 536 |
| 3 TYÖSUHDE-ETUUDET |
||
| Palkat | -53 819 | -45 946 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | -11 033 | -9 419 |
| Muut henkilösivukulut | -6 842 | -5 083 |
| Aktivoidut tuotekehityksen | ||
| henkilöstökulut | 1 490 | 1 086 |
| Käteisvaroina maksettavat osakkeet | -237 | -135 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja | ||
| selvitettävät optiot | -91 | 0 |
| Yhteensä | -70 532 | -59 497 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | ||
|---|---|---|
| tilikauden aikana | 1 485 | 1 302 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -399 | -394 |
| Koneet ja kalusto | -2 079 | -1 480 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -229 | -511 |
| Yhteensä | -2 707 | -2 385 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | -1 072 | -1 162 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -1 095 | -664 |
| Yhteensä | -2 167 | -1 826 |
| Yhteensä | -4 874 | -4 211 |
| 5 LIIKETOIMINNAN MUUT | ||
| KULUT | ||
| Vuokrakulut | -4 276 | -3 797 |
| Ulkopuoliset palvelut | -4 222 | -3 108 |
| Muut muuttuvat kulut | -6 677 | -6 724 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | -4 051 | -3 779 |
| Muut tutkimus- ja kehittämismenot | -1 799 | -1 812 |
| Muut kulut | -11 579 | -8 089 |
| Yhteensä | -32 604 | -27 309 |
Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
|---|---|---|
| KPMG | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -152 | -150 |
| Veroneuvonta | -70 | -65 |
| Muut palkkiot | -21 | -8 |
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -23 | -60 |
| Muut palkkiot | -69 | -37 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut tuotot | 56 | 223 |
| Valuuttakurssivoitot | 523 | 0 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista | ||
| sijoituksista | 3 | 2 |
| Yhteensä | 582 | 225 |
| -83 | |
|---|---|
| -345 | -75 |
| -476 | -368 |
| -124 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 10 tuhatta euroa (13 tuhatta euroa 2014).
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuloverot tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuvat verot | -2 832 | -2 043 |
| Edellisten tilikausien verot | -88 | 44 |
| Laskennallisten verovelkojen ja | ||
| -saamisten muutos | -8 | -354 |
| Yhteensä | -2 928 | -2 353 |
Tuloslaskelman verokulun, -2 928 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| Verokulu tuloslaskelmassa | -2 928 | -2 353 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien verot | -88 | 44 |
| erät | -46 | -49 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat | ||
| Lisäkauppahinnan muutokset | 222 | 0 |
| Tase-eriin liittyvien verojen muutos | 17 | 0 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
-245 | -181 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 % |
-2 788 | -2 167 |
| Tulos ennen veroja | 13 939 | 10 835 |
Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 €) |
11 011 | 8 482 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
18 037 | 17 729 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,61 | 0,48 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) Osakeoptioiden ja osakepalkkion |
18 037 | 17 729 |
| vaikutus (1000 kpl) | 0 | 0 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
18 037 | 17 729 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,61 | 0,48 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 54 | 7 267 | 11 372 | 2 113 | 513 | 21 320 |
| Muuntoerot +- | 33 | -113 | 116 | 36 | ||
| Lisäykset | 23 | 3 634 | 89 | 3 746 | ||
| Tytäryrityksen hankinta | 944 | 20 | 964 | |||
| Siirrot erien välillä | 443 | -443 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. 2015 | 54 | 7 323 | 15 837 | 2 781 | 70 | 26 066 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | -1 850 | -7 735 | -2 108 | -11 693 | ||
| Tilikauden poistot | -399 | -2 080 | -245 | -2 724 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | -2 249 | -9 815 | -2 353 | 0 | -14 417 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 54 | 5 417 | 3 637 | 5 | 513 | 9 627 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 54 | 5 074 | 6 022 | 428 | 70 | 11 648 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2015 | |
| Hankintameno 1.1.2015 | 3 231 |
| Lisäykset | 1 737 |
| Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12. 2015 | 4 968 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 |
| Kertyneet poistot | -2 523 |
| Tilikauden poistot | -382 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 2 063 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 54 | 10 622 | 10 149 | 1 903 | 513 | 23 242 |
| Muuntoerot +- | 44 | -101 | -57 | |||
| Lisäykset | 36 | 1 883 | 274 | 2 193 | ||
| Vähennykset | -3 435 | -559 | -64 | -4 058 | ||
| Hankintameno 31.12.2014 | 54 | 7 267 | 11 372 | 2 113 | 513 | 21 320 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 3 435 | 3 435 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | -4 884 | -6 158 | -1 701 | 0 | -12 743 |
| Tilikauden poistot | 0 | -401 | -1 577 | -407 | 0 | -2 385 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | -1 850 | -7 735 | -2 108 | 0 | -11 693 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 54 | 5 738 | 3 991 | 202 | 513 | 10 499 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 54 | 5 417 | 3 637 | 5 | 513 | 9 627 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2015 | 5 265 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2014 | 3 612 |
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2014 | |
| Hankintameno 1.1.2014 | 2 952 |
| Lisäykset | 327 |
| Vähennykset | -48 |
| Hankintameno 31.12. 2014 | 3 231 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 |
| Kertyneet poistot | -2 169 |
| Tilikauden poistot | -354 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 708 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| Myytävissä olevat Muut osakkeet ja Kehittämis aineettomat osuudet, notee 1 000 euroa Liikearvo menot hyödykkeet raamattomat |
Yhteensä |
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 33 921 14 825 8 654 |
1 124 58 524 |
| Muuntoerot +- 328 -98 114 |
347 3 |
| Tytäryrityksen hankinta 537 32 |
3 262 |
| Lisäykset 4 400 1 652 2 693 |
6 052 |
| Vähennys -678 |
-678 |
| Hankintameno 31.12.2015 38 649 16 238 11 493 |
67 507 1 127 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 -800 -12 354 -7 235 |
-423 -20 812 |
| Vähennysten kertyneet poistot 678 |
678 |
| Poistot tilikaudella 0 -1 072 -1 095 |
-2 167 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 -800 -12 749 -8 330 |
-423 -22 301 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 33 121 2 471 1 419 |
701 37 713 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 37 849 3 489 3 163 |
704 45 206 |
| Muut | Myytävissä olevat osakkeet ja |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kehittämis | aineettomat | osuudet, notee | |||
| 1 000 euroa | Liikearvo | menot | hyödykkeet | raamattomat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2014 | 34 052 | 13 749 | 8 462 | 717 | 56 980 |
| Muuntoerot +- | -131 | 192 | 61 | ||
| Lisäykset | 0 | 1 076 | 0 | 407 | 1 483 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 33 921 | 14 825 | 8 654 | 1 124 | 58 525 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | -800 | -11 192 | -6 571 | -423 | -18 986 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 162 | -664 | -1 826 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | -800 | -12 354 | -7 235 | -423 | -20 812 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 33 252 | 2 557 | 1 891 | 294 | 37 994 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 33 121 | 2 471 | 1 419 | 701 | 37 713 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 37,8 miljooonaa euroa 31.12.2015. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
| miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 29,7 |
| Network Services | 8,1 |
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 2 % (5 %) kasvuun vuodessa. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (2 %) vuosittaisen kasvuarvion avulla. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 9,41 % VBS segmentissä ja 9,53 % NS segmentissä. (VBS segmentissä 14,05 % ja NS segmentissä 11,00 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla.
Vuosien 2015 ja 2014 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.
| 2015 | 2014 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | VBS | NS | VBS | NS |
| Kassavirran kasvu vuosina 1–5 | 2 | 2 | 5 | 5* |
| Kassavirran kasvu vuosina 6–10 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| WACC (verojen jälkeen) | 9,41 | 9,53 14,05 11,00 |
* NS vuodet 1–3 keskimääräinen kasvu 5 %, 4. vuoden muutos -22 % ja 5. vuoden kasvu 5 %
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamääräylittää niiden kirjanpitoarvon.
| Arvonalentumistesti | |
|---|---|
| Meur | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| VBS | 39,3 | 22,4 |
| NS | 7,3 | 5,0 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| VBS | -34 % | -38 % |
| NS | -22 % | -17 % |
| Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä) | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2015 2014 |
||||
| VBS | 4,2 % | 4,9 % | ||
| NS | 2,2 % | 1,8 % |
Konserni on saanut 0,5 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2015 (0,7 miljoonaa euroa vuonna 2014). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,06 miljoonaa euroa (0,08 miljoonaa euroa vuonna 2014) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 € | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 704 | 701 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä | ||
| tilikauden lopussa | 704 | 701 |
| Kirjattu tulos | Liike toimintojen |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2015 | laskelmaan | yhdistäminen | 31.12.2015 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 626 | -150 | 476 | |
| Vahvistetut tappiot | 699 | -243 | 316 | 772 |
| Varaukset | 323 | 244 | 567 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 49 | -22 | 27 | |
| Yhteensä | 1 698 | -171 | 316 | 1 843 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -494 | -46 | -540 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -622 | 150 | -498 | -970 |
| Kertyneet poistoerot | -211 | 59 | -152 | |
| Yhteensä | -1 327 | 163 | -498 | -1 662 |
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| Liike | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2014 | Kirjattu tulos laskelmaan |
toimintojen yhdistäminen |
31.12.2014 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 530 | 96 | 626 | |
| Vahvistetut tappiot | 1 051 | -352 | 699 | |
| Varaukset | 314 | 9 | 323 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 106 | -57 | 49 | |
| Yhteensä | 2 002 | -304 | 1 698 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -511 | 17 | -494 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -602 | -20 | 0 | -622 |
| Kertyneet poistoerot | -180 | -31 | -211 | |
| Yhteensä | -1 293 | -34 | -1 327 |
Konsernilla oli 31.12.2015 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 3 598 tuhatta euroa. Tappiosta on kirjattu verosaamista 772 tuhatta euroa (31.12.2014 699 tuhatta euroa). Verotappioden käyttö perustuu johdon parhaaseen arvioon.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 19 349 tuhatta euroa vuonna 2015 (14 229 tuhatta euroa vuonna 2014), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 15 | MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET | |
|---|---|---|
| ---- | ----------------------------------------------- | -- |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 9 891 | 4 652 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 13 062 | 10 368 | |
| Valmiit tuotteet | 9 708 | 5 463 | |
| Yhteensä | 32 661 | 20 483 |
Tilikaudella oikaistiin kuluksi 710 tuhatta euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 5 329 tuhannen euron varaus (4 619 tuhatta euroa vuonna 2014).
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 53 313 | 39 635 |
| Siirtosaamiset | 5 899 | 3 442 |
| Muut saamiset | 947 | 1 617 |
| Yhteensä | 60 159 | 44 694 |
| 16 RAHAVARAT |
||
| Rahat ja pankkisaamiset | 12 677 | 17 672 |
| Yhteensä | 12 677 | 17 672 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat | 12 677 | 17 672 |
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl |
Osakepääoma, 1 000 euroa |
Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2014 | 17 627 | 1 190 | 18 817 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 169 | 0 | 169 | 0 | 0 |
| 31.12.2014 | 17 796 | 1 190 | 18 986 | 6 967 | 1 504 |
| Omien osakkeiden luovutus/muutos | 326 | -326 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2015 | 18 122 | 864 | 18 986 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2015 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2014). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 9.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Teleste Oyj:n 1.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsingin säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä 321 953 kappaletta ja Teleste management II Oy:llä 542 000 kappaletta.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,23 euroa/ osake (0,20 euroa/osake vuonna 2014) tilinpäätöspäivän jälkeen.
Teleste Oyj:n hallitus päätti 2.12.2011 perustaa Pitkäjänteisen kannustinjärjestelmän 2012 osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (suoriteperusteinen palkkio). Lisäksi osakkeita voi ansaita työssäolon ja osakeomistuksen perusteella (ehdollinen palkkio). Ohjelmaan osallistumisen edellytyksenä on, että avainhenkilö omistaa Telesten osakkeita. Jos ohjelmaan osallistuja omistaa yhtiön osakkeita ja on työsuhteessa ohjelman loppuun saakka, eli maaliskuuhun 2015, yhtiö antaa yhden osakkeen kutakin henkilön omistamaa Telesten osaketta kohden ja lisäksi osakkeita ansaintajaksoille 2012, 2013 ja 2014 asetettujen ansaintakriteerien perusteella. Ohjelman puitteissa ansaitut osakkeet maksetaan osallistujille maaliskuussa 2015. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy tai henkilö myy osakkeensa ennen ansaintajakson päättymistä. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin (noin 50 % koko palkkiosta).
| Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä |
|---|
| 2012 |
| Osake |
| 250 000 |
| 31.1.2012 |
| 31.3.2015 |
| 3,1 |
| 0,0 |
| 0 |
| Osakkeita ja käteistä |
* Osakkeiden lisäksi avainhenkilöille maksetaan rahaa palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
| Pitkäjänteinen kannustin järjestelmä 2012* |
Tilikauden tapahtumat 2015 |
Tilikauden tapahtumat 2014 |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | Osake |
| 1.1. | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 130 519 | 191 331 |
| Varasto kauden alussa | 0 | 23 000 |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 |
| Kaudella menetetyt | 8 044 | 12 839 |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 |
| Kaudella toteutetut | 73 644 | 0 |
| Kaudella rauenneet | 48 831 | 47 973 |
| 31.12. | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 130 519 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
0 | 130 519 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
0,0 | 0,2 |
* Taulukon määrät käsittävät osakkeina maksettavan palkkion netto-osuuden. Osakkeiden lisäksi osallistujille maksetaan käteistä palkkiosta henkilölle koituviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Rahaosuus vastaa korkeintaan osakkeiden arvoa osakkeiden toimituspäivänä.
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 85 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
14 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2015 |
0 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 135 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
28 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2014 |
380 |
Teleste Oyj:n hallitus hyväksyi 5.2.2015 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisen tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille (jäljempänä LTI 2015). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015 -järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla. Kunkin vuoden 2015 jälkeen alkavan uuden yksittäisen ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellyttää Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti. Jos kaikki osallistumiseen oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä osakesijoitusedellytyksen, ensimmäisen, vuonna 2015 alkavan ohjelman nojalla suoritettavien lisäosakkeiden määrä on yhteensä enintään noin 65 000 osaketta (bruttomäärä josta vähennetään sovellettavat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä jaetaan osallistujille Telesten osakkeina).
Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Ensimmäiseen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.
Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, ensimmäisen, vuonna 2015 alkavan suoriteperusteisen lisäosakeohjelman nojalla suoritettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään noin 260 000 osaketta (bruttomäärä josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista).
| Järjestelmä | LTI 2015 |
|---|---|
| Tyyppi | Osake |
| Osakkeita enintään* | 268 750 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 1.7.2015 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 30.4.2018 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 2,83 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 2,3 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 37 |
| Toteutustapa | Osakkeita ja käteistä |
* Bruttomäärä, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.
| Tilikauden tapahtumat 2015* |
Pitkäjänteinen kannustin järjestelmä 2015 |
Jäljellä oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | |
| 1.1.2015 | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 0 | |
| Varasto kauden alussa | 0 | |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 268 750 | |
| Kaudella menetetyt | 0 | |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | |
| Kaudella rauenneet | 0 | |
| 31.12.2015 | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 268 750 | |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat |
268 750 | 2,3 |
* Taulukko sisältää osakkeina maksettavat bruttomäärät, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 152 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
80 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2015 |
152 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||
| Pankkilainat | 29 157 | 196 | |
| Rahoitusleasingvelat | 1 566 | 399 | |
| Yhteensä | 30 723 | 595 | |
| Lyhytaikaiset | |||
| Pankkilainat | 1 702 | 23 465 | |
| Rahoitusleasingvelkojen | |||
| seuraavan vuoden lyhennykset | 613 | 319 | |
| Yhteensä | 2 315 | 23 784 |
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
| 1 000 euroa | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|
| EUR | 30 723 | 595 |
| 30 723 | 595 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 0,9 % | 1,1 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,0 % | 1,5 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 0,9 % | 1,1 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,4 % | 1,5 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 588 | 327 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 622 | 405 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 2 210 | 732 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 613 | 319 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 566 | 399 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 2 179 | 718 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 31 | 14 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 2 210 | 732 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 1.1.2015 | 1 718 | 1 718 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | 197 | 197 |
| 31.12.2015 | 1 915 | 1 915 |
| 2015 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 1 026 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 889 | |
| Yhteensä | 1 915 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 20 763 | 12 515 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 6 635 | 6 265 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 35 | 23 |
| Muut siirtovelat | 12 840 | 13 051 |
| Ennakkomaksut | 3 939 | 26 |
| Muut velat | 2 293 | 1 656 |
| Yhteensä | 46 505 | 33 536 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 2 730 | 31 |
Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 263 tuhatta euroa verosaamista ja 1 062 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2013 verosaamista 581 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 793 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus non 4 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %, USD:n osuus on noin 3 %, ja Englannin punnan osuus on noin 9 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 57 % ja USD:n osuus on noin 26 % ja CNY:n osuus noin 9 % . Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2015 | 2014 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | PLN | USD | SEK | NOK | GBP | PLN | |
| Lyhytaikaiset varat | 1 609 | 1 080 | 202 | 8 813 | 3 477 | 971 | 773 | 859 | 4 170 | 4 092 |
| Lyhytaikaiset velat | 3 359 | 939 | 589 | 3 019 | 1 571 | 1 463 | 1 093 | 1 721 | 2 250 | 1 689 |
Tilinpäätöksessä 2015 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
Valuuttapositio Valuutta Positio Suojattu määrä Nettopositio Suojausinstrumentti Suojaussuhde USD 13 180 10 793 2 388 Valuuttatermiini 82 % CNY 3 701 3 073 627 Valuuttatermiini 83 % GBP 7 457 4 019 3 437 Valuuttatermiini 54 % PLN 940 1 595 -654 Valuuttatermiini 170 % NOK 183 104 78 Valuuttatermiini 57 % Tilinpäätöksessä 2014 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojaus instrumentti |
Suojaussuhde | ||
| USD | 6 762 | 6 013 | 750 | Valuutta termiini |
89 % | ||
| CNY | 3 368 | 2 986 | 382 | Valuutta termiini |
89 % | ||
| GBP | 2 631 | 2 054 | 576 | Valuutta termiini |
78 % | ||
| PLN | 1 510 | 1 240 | 270 | Valuutta termiini |
82 % | ||
| NOK | 863 | 691 | 171 | Valuutta termiini |
80 % | ||
HALLITUKSEN
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2015 oli 24,6 miljoonaa euroa (11,4 milj euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 10,4 milj. euroa (10,9 milj. euroa).
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Voitto/Tappio | Voitto/Tappio |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +-239 | +-75 |
| 10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa | +-63 | +-38 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +348 | +-58 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 30 859 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 10 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu 31 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on 0 tuhatta euroa tilikaudella 2015. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Vuonna 2015 konsernin lainakannan keskikorko oli 0,9 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2015 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+190 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
20 859 | 20 859 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat |
||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10 000 | 10 000 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvon alentumis |
Arvon alentumis |
|||||
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | tappio | Yhteensä | Brutto | tappio | Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 41 931 | 41 931 | 31 823 | 31 823 | ||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 7 380 | 7 380 | 4 319 | 4 319 | ||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 2 241 | 2 241 | 1 362 | 1 362 | ||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 2 930 | -1 168 | 1 762 | 2 777 | -646 | 2 131 |
| Yhteensä | 53 313 | 39 635 | ||||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä: | 2015 | 2014 | ||||
| Lainat ja muut saamiset | 60 159 | 44 694 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 704 | 701 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 12,7 milj. euroa ja korollinen velka 33,0 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2015 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 17,7 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja. Kovenantit ovat omavaraisuusaste vähintään ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2015 seuraavat:
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 1 737 | 1 157 | 28 000 | ||
| Ostovelat | 20 763 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 613 | 446 | 418 | 394 | 331 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -24 747 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 24 599 | ||||
| Muut | 2 730 |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2014 seuraavat:
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 23 488 | ||||
| Ostovelat | 12 515 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 327 | 184 | 103 | 75 | 43 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -13 427 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 13 141 | ||||
| Muut | 1 517 |
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2015 ja 31.12.2014 oli seuraava.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 33 038 | 24 379 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 12 677 | 17 672 |
| Korollinen nettovelka | 20 361 | 6 707 |
| Oma pääoma yhteensä | 77 545 | 70 682 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä |
97 906 | 77 389 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 20,8 % | 8,7 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat -27 tuhatta euroa vuonna 2015 (2014 65 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat 0 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella 31 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 1,4 % | 1,5 % |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
Jaksotettuun hankintamenoon |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite | kirjattavat rahoitus varat/-velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
kirjattavat rahoitus varat/-velat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | |
| 2015 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 704 | 704 | 704 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 53 313 | 53 313 | 53 313 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 53 313 | 704 | 0 | 54 017 | 54 017 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 1 566 | 29 157 | 30 723 | 30 723 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 613 | 1 702 | 2 315 | 2 315 | ||
| Ostovelat | 20 | 20 763 | 20 763 | 20 763 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 35 | 35 | 35 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 2 179 | 0 | 0 | 51 657 | 53 836 | 53 836 |
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus |
Lainat ja muut | Myytävissä olevat | hankintamenoon kirjattavat rahoitus |
Tase-erien | |||
| Liite | varat/-velat | saamiset | rahoitusvarat | varat/-velat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo | |
| 2014 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 701 | 701 | 701 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 39 635 | 39 635 | 39 635 | |||
| Johdannaissopimukset | 25 | 65 | 65 | 65 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 65 | 39 635 | 701 | 0 | 40 401 | 40 401 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 399 | 196 | 595 | 595 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 319 | 23 465 | 23 784 | 23 784 | ||
| Korkojohdannaiset | 25 | 31 | 31 | 31 | |||
| Ostovelat | 20 | 12 515 | 12 515 | 12 515 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 23 | 23 | 23 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 749 | 0 | 0 | 36 199 | 36 948 | 36 948 |
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
||
| Poistot | 4 874 | 4 211 |
| Työsuhde-etuudet | 91 | 0 |
| Lisäkauppahinnan purku | -1 109 | 0 |
| Yhteensä | 3 856 | 4 211 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhden vuoden kuluessa | 554 | 565 |
|---|---|---|
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua Myöhemmin erääntyvät |
1 177 1 249 |
665 1 337 |
| Yhteensä | 2 980 | 2 567 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut |
2 980 4 878 |
2 567 2 992 |
| Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo |
24 599 -27 |
13 141 65 |
| Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo |
10 000 | 11 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo |
0 | -31 |
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin omistusosuus (%) |
Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems Sp. Zoo, Varsova, Puola | 100 | 100 |
| Mitron Oy, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv. Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Management II Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
| Toimitusjohtaja |
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 233 438
Toimitusjohtajan palkkiot sisältävät Teleste Management II Oy:n osakekannan hankinnassa maksetut vastikkeet. Vuonna 2015 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2014).
Johdon optio-oikeuksissa oli muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkasi, kun salkussa oli bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2015 johdolla ei ollut myönnettyjä optioita (0 kpl ja 0 kpl toteuttavissa vuonna 2014). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,99 % emoyhtiön osakkeista eli 187 251 osaketta (0,66 % eli 125 652 osaketta 31.12.2014).
Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2015 oli 63 tuhatta euroa (50 tuhatta euroa tilikaudella 2014), mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Johdon maksetut palkat ja palkkiot | ||
| Marjo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja | 40 | 40 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | 1 233 | 438 |
| Yhteensä | 1 413 | 618 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2015 tai 2014.
Telesten hallitus päätti joulukuussa 2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella Teleste Management II Oy:lle suunnatusta maksullisesta osakeannista. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 542 000 Telesten uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Teleste Management II Oy:n merkittäväksi. Osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska osakeannissa annetut osakkeet käytettiin Telesten johtoryhmän jäsenten kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän toteuttamiseen. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä oli perustanut Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat. Järjestelmää perustettaessa Teleste Management II Oy:n oli tarkoitus hankkia Teleste Oyj:n (Teleste) osakkeita yhteensä enintään 1 600 000 eurolla. Osakehankinnat rahoitettiin johtoryhmän jäsenten 320 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Management II Oy:hyn sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoitti pääomapanostaan Teleste Management II Oy:hyn myymällä aiemmin omistamiaan Telesten osakkeita.
Telesten johtoryhmän jäsenet omistivat Teleste Managament II (määräysvallattomat omistajat) järjestelmän toteuduttua 2,85 % Telesten osakkeista. Järjestelmä purettiin osakevaihdolla ja käteisellä vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tämän seurauksena Teleste Management II Oy:stä tuli emoyhtiön 100 % omistama tytäryhtiö.
IFRS 12 mukaisia rajoituksia ei ole. Konsernilla ei ole merkittäviä osuuksia muissa yhteisöissä.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 87 519 | 67 677 |
| Valmistevarastojen muutos | 3 680 | -77 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 557 | 2 669 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -50 802 | -29 088 |
| Henkilöstökulut | 4 | -22 037 | -21 930 |
| Poistot Liiketoiminnan muut kulut |
5 | -825 -15 865 |
-930 -14 905 |
| Liiketulos | 4 226 | 3 417 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 3 455 | 3 319 |
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | 7 681 | 6 737 | |
| Satunnaiset erät | |||
| Satunnaiset kulut | 7 | 0 | 0 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7 681 | 6 737 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 8 | 181 | 267 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot Tilikauden voitto |
9 | -994 6 868 |
-907 6 096 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| 1 000 euroa | Liite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 1 488 | 1 771 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 4 464 | 4 819 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 25 331 | 20 789 |
| Sijoitukset | 12 | 45 592 | 34 597 |
| 76 875 | 61 975 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 12 896 | 7 029 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 26 168 | 23 030 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 6 002 | 5 490 |
| 45 066 | 35 549 | ||
| Vastaavaa | 121 941 | 97 524 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 16 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 16 | 7 516 | 5 563 |
| Edellisten tilikausien tulos | 16 | 38 835 | 36 432 |
| Tilikauden tulos | 16 | 6 868 | 6 096 |
| 61 689 | 56 562 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 394 | 576 |
| Pakolliset varaukset | 17 | 1 420 | 1 616 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 28 000 | 0 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 30 438 | 38 770 |
| 58 438 | 38 770 | ||
| Vastattavaa | 121 941 | 97 524 | |
38 TELESTE, DIGITAALISUUDEN EDISTÄJÄ HALLITUKSEN
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 7 681 | 6 737 |
| Oikaisut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 825 | 930 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | -3 455 | -3 319 |
| Muut oikaisut | -196 | -367 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 4 855 | 3 980 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | -2 688 | -2 313 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -5 867 | -680 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys | 5 240 | 3 159 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 1 540 | 4 147 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -520 | -630 |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 3 975 | 3 949 |
| Maksetut välittömät verot | -967 | -1 092 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 028 | 6 374 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -187 | -184 |
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | -7 930 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0 | 0 |
| Myönnetyt lainat | -4 228 | -1 086 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -407 |
| Investointien rahavirta | -12 345 | -1 677 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 44 000 | 1 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -39 000 | -1 000 |
| Konsernitilivelkojen muutos | 9 356 | 0 |
| Konsernitilisaamisten muutos | -451 | 0 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -3 694 | -3 463 |
| Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset | -1 382 | 496 |
| Rahoituksen rahavirta | 8 829 | -2 967 |
| Rahavarojen muutos | 512 | 1 729 |
| Likvidit varat 1.1. | 5 490 | 3 761 |
| Likvidit varat 31.12. | 6 002 | 5 490 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| 3 vuotta |
|---|
| 8 vuotta |
| 3 vuotta |
| 25–33 vuotta |
| 3–5 vuotta |
| 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 85 916 | 66 190 |
| Network Services | 1 603 | 1 487 |
| Yhteensä | 87 519 | 67 677 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 11 172 | 13 710 |
| Pohjoismaat | 10 749 | 8 577 |
| Muu Eurooppa | 57 905 | 39 934 |
| Muut | 7 693 | 5 456 |
| Yhteensä | 87 519 | 67 677 |
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 2 557 | 2 669 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 2 557 | 2 669 |
| 3 MATERIAALIT JA PALVELUT |
||
| Ostot | -51 392 | -28 685 |
| Raaka-ainevaraston muutos | 2 187 | 757 |
| -49 205 | -27 928 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -1 597 | -1 160 |
| Yhteensä | -50 802 | -29 088 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -17 916 | -17 829 |
| Eläkekulut | -3 135 | -3 120 |
| Muut henkilösivukulut | -985 | -981 |
| Yhteensä | -22 037 | -21 930 |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle |
||
| Marjo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja | -40 | -40 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | -1 233 | -438 |
| Yhteensä | -1 413 | -618 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 396 | 382 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 388 | 379 |
| Yhteensä | 396 | 382 |
|---|---|---|
| Hallinto | 30 | 29 |
| Myynti ja markkinointi | 54 | 54 |
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 230 | 218 |
| Tuotekehitys | 82 | 81 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | -61 | -177 |
| Rakennukset | -304 | -306 |
| Koneet ja kalusto | -177 | -165 |
| Liikearvo | -275 | -274 |
| Muut aineettomat oikeudet | -8 | -8 |
| Yhteensä | -825 | -930 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT |
||
| Korkotuotot | 10 | 5 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 836 | 944 |
| Korkokulut | -355 | -323 |
| Korkokulut konserniyhtiöille Rahoituksen kurssierot |
-59 316 |
-73 92 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | -106 | -66 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 2 810 | 2 739 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 3 | 2 |
| Yhteensä | 3 455 | 3 319 |
| 7 SATUNNAISET ERÄT |
||
| Maksetut konserniavustukset | 0 | 0 |
| 8 TILINPÄÄTÖSSIIRROT |
||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | 48 | 29 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 134 | 238 |
| Yhteensä | 181 | 267 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| emoyhtiössä muodostuu kertyneestä | ||
| poistoerosta | 394 | 576 |
| 9 TILIKAUDEN VEROT |
||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -966 | -931 |
| Edellisen tilikauden verot | -28 | 24 |
| Yhteensä | -994 | -907 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Yhteensä Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 863 | 8 643 | 4 376 | 21 882 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 187 | 0 | 187 |
| Hankintameno 31.12. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 863 | 8 830 | 4 376 | 22 069 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | |||||||
| 1.1. | -7 611 | -434 | -8 045 | -4 423 | -8 345 | -4 295 | -17 063 |
| Tilikauden poistot | -8 | -275 | -283 | -304 | -177 | -61 | -542 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 619 | -709 | -8 328 | -4 727 | -8 522 | -4 356 | -17 605 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 0 | 1 488 | 1 488 | 4 136 | 308 | 20 | 4 464 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2015 |
305 | ||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2014 |
273 |
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 4 803 | 2 616 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 238 | 2 450 |
| Valmiit tuotteet | 4 855 | 1 963 |
| Yhteensä | 12 896 | 7 029 |
| Yhteensä | 26 168 | 23 030 |
|---|---|---|
| Siirtosaamiset | 1 101 | 869 |
| Muut saamiset | 1 169 | 677 |
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä |
1 041 | 70 |
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä |
10 465 | 11 089 |
| Myyntisaamiset | 12 393 | 10 325 |
Rahat ja pankkisaamiset 6 002 5 490
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 | Osakkeet | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| konserni | Osakkeet | |||||
| Pääomasijoituslainat | Emoyhtiö | yhtiöissä | muut | Yhteensä | ||
| konserniyhtiöille | 508 | 457 | ||||
| Muut pitkäaikaiset | Hankintameno 1.1. | 39 989 | 1 121 | 41 110 | ||
| saamiset konserniyhtiöiltä | 24 823 | 20 331 | Lisäykset/siirrot | 10 995 | 0 | 10 995 |
| Yhteensä | 25 331 | 20 788 | Hankintameno 31.12. | 50 984 | 1 121 | 52 105 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | -6 086 | -428 | -6 514 | |||
| Myynnit | 0 | 0 | 0 | |||
| Vähennykset yhteensä | -6 086 | -428 | -6 514 | |||
| Kirjanpitoarvo |
31.12.2015 44 898 693 45 592
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 5 563 | 6 516 |
| Omien osakkeiden hankinta | 1 952 | -952 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 7 516 | 5 563 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 42 528 | 39 895 |
| Osingonjako | -3 694 | -3 463 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 38 835 | 36 432 |
| Kauden tulos | 6 868 | 6 096 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 45 703 | 42 528 |
| Yhteensä | 61 689 | 56 562 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 53 218 | 48 091 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 1 420 | 1 616 |
| 18 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 28 000 | 0 |
| 19 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 0 | 23 000 |
| Saadut ennakot | 1 796 | 0 |
| Ostovelat | 7 335 | 4 146 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 2 774 | 1 381 |
| Muut velat | 502 | 486 |
| Muut velat konserniyrityksille | 11 495 | 3 080 |
| Siirtovelat | 6 536 | 6 676 |
| Yhteensä | 30 438 | 38 770 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 993 | 658 |
| Myöhemmin maksettavat | 2 111 | 824 |
| Yhteensä | 3 104 | 1 482 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 92 | 117 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 276 | 216 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 097 | 1 154 |
| Yhteensä | 1 465 | 1 487 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 0 | 0 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut | ||
| takaukset | 0 | 0 |
| 21 JOHDANNAISSOPIMUKSET |
||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden |
| arvo | 24 599 | 13 427 |
|---|---|---|
| Termiinisopimusten käypä arvo | -27 | 65 |
| Koronvaihtosopimukset | 10 000 | 11 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo | 0 | -31 |
| Konsernin | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| omistusosuus, % | omistusosuus, % | |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 0 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi 7.1.2015 alkaen | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa, 7.1.2015 alkaen | 100 | 0 |
| Mitron Information Systems Sp. Zoo, Varsova, Puola, 7.1.2015 alkaen | 100 | 0 |
| Mitron Oy, Forssa, Suomi, 7.1.2015 alkaen | 100 | 0 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 0 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 0 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Teleste Management II Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 0 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
24 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT
| Johdon omistus | |||
|---|---|---|---|
| Kpl | Osuus osak keista, % |
Osuus ääni vallasta, % |
|
| Toimitusjohtaja ja | |||
| hallituksen jäsenet | 187 251 | 0,99 | 0,99 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 2015 | 2014 | |
| Tilintarkastuspalkkiot | -49 | -44 | |
| Veroneuvonta | -44 | -24 | |
| Muut palvelut | -21 | -8 | |
| Yhteensä | -114 | -76 | |
Teleste Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).
| Osuus osakkeista | ||
|---|---|---|
| Määrä, kpl | ja äänistä, % | |
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2015 omia osakkeita | 321 953 | 1,70 |
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015 | Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|---|---|---|
| EM Group Oy | 4 409 712 | 23,2 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 8,8 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 963 860 | 5,1 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,3 |
| Teleste Management II Oy | 542 000 | 2,9 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 521 150 | 2,7 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,6 |
| Teleste Oyj | 321 953 | 1,7 |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 290 000 | 1,5 |
| FIM Fenno Sijoitusrahasto | 277 520 | 1,5 |
| Yhteenveto (10) | 10 330 036 | 54,4 |
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Kotitaloudet | 5 015 | 93,65 | 4 785 023 | 25,2 |
| Julkisyhteisöt | 3 | 0,06 | 1 985 010 | 10,5 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 20 | 0,37 | 3 457 533 | 18,2 |
| Yritykset | 251 | 4,69 | 7 105 394 | 37,4 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 29 | 0,54 | 360 531 | 1,9 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 37 | 0,69 | 1 292 097 | 6,8 |
| Yhteensä | 5 355 | 100,00 | 18 985 588 | 100,0 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 300 | 24,3 | 84 146 | 0,4 |
| 101–500 | 2 343 | 43,8 | 634 303 | 3,3 |
| 501–1 000 | 767 | 14,3 | 627 507 | 3,3 |
| 1 001–5 000 | 768 | 14,3 | 1 686 218 | 8,9 |
| 5 001–10 000 | 78 | 1,5 | 550 011 | 2,9 |
| 10 001–50 000 | 67 | 1,3 | 1 447 835 | 7,6 |
| 50 001–100 000 | 10 | 0,2 | 759 875 | 4,0 |
| 100 001–500 000 | 15 | 0,3 | 3 638 547 | 19,2 |
| 500 001– | 7 | 0,1 | 9 557 146 | 50,3 |
| Yhteensä | 5 355 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 1 078 100 | 5,7 |
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 53 218 409,13 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 7. päivänä 2016 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 maksetaan 0,23 euroa (0,20 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
| Marjo Miettinen, HP | Pertti Ervi, HJ | Jannica Fagerholm, HJ |
|---|---|---|
| Esa Harju, HJ | Kai Telanne, HJ | Petteri Walldén, HJ |
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Esa Kailiala KHT
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2015 vallinneeseen tilanteeseen.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöä koskevista asioista.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtaja sekä määrätä hänen työtehtävänsä ja työehtonsa,
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 9.4.2015 Teleste Oyj:n hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Marjo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomis-
tajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Marjo Miettistä, joka toimii hallituksen jäsenenä merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n hallituksessa.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2015 aikana 9 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 94 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 9.4.2015 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 28 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita tai vaihtoehtoisesti osakkeet luovutetaan käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2015 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus.
Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2015 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 472 721 euroa. Lisäksi tilikauteen kohdistui lisäeläkemaksu 62 728 euroa. Teleste Oyj:n ostaessa Teleste Management II Oy:n osakekannan toimitusjohtaja sai Teleste Management II Oy:n osakkeenomistajana vastineeksi Teleste Oyj:n osakkeita ja rahaa. Vastikkeiden nettoarvo oli 760 421 euroa.
Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä aiheutuneet maksut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuisuuksiin. Lisäeläkejärjestelyyn liittyvä eläkevastuu 70 000 euroa sisältyy Teleste Oyj:n taseeseen.
Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.
Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2015 seitsemän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Johdon kannustus- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoimintaalueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.
Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta. Suunnitelman mukainen eläkkeen määrä on 60 % neljältä eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta maksetusta säännöllisestä vuosiansiosta. Maksettavat TyEL eläkkeet otetaan laskennassa huomioon.
Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 95 415 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2015. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat 24 748 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita.
Teleste Oyj:llä ei ollut 31.12.2015 voimassa optioohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja ja Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistaneet Telesten optioita.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Oyj:n hallitus päätti 5.12.2011 kahdesta uudesta konsernin johtoryhmän jäsenten ja avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakeomistusta varten osa johtoryhmän jäsenistä perusti Teleste Management II Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat.
Teleste Management II Oy omisti Teleste Oyj:n osakkeita 542 000 kappaletta. Toimitusjohtajan omistusosuus Teleste Management II Oy:n osakkeista oli 31,25 % ja muiden jäsenten omistusosuus oli 68,75 %.
Teleste Management II Oy:n osakkeenomistajat ja Teleste Oyj sopivat 12.5.2015, että Teleste Oyj hankkii Teleste Management II Oy:n koko osakekannan. Teleste Management II Oy:n osakkeenomistajat saivat vastineeksi Teleste Oyj:n osakkeita ja rahaa. Teleste Oyj:n hallitus päätti 12.5.2015 suunnatusta osakeannista ja luovutti 15.5.2015 osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhteensä 195 133 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeena Teleste Management II Oy:n osakekannasta.
Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Telesten yhtiökokous valitsi 9.4.2015 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2015 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 175 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 152 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 91 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 69 000 euron edestä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Telesten pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti. Yhtiöllä on myös pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiön hanketta koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 30 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueiden kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle minkä lisäksi sisäisen
tarkastuksen raportin yhteenveto esitetään Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamisja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Tarkastus toteutetaan tarvittaessa controllereiden tai muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja ris kienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen val vonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiar vioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportoin tiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvar taali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määri teltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuu henkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehok kuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistet tavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA
| IFRS 2015 | IFRS 2014 | IFRS 2013 | IFRS 2012 | IFRS 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase: | |||||
| Liikevaihto, Meur | 247,8 | 197,2 | 192,8 | 193,9 | 183,6 |
| Muutos % | 25,7 | 2,3 | -0,6 | 5,6 | 8,6 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 95,1 | 92,5 | 93,2 | 93,4 | 94,1 |
| Liiketulos, Meur | 14,3 | 11,1 | 11,0 | 10,9 | 9,4 |
| % liikevaihdosta | 5,8 | 5,6 | 5,7 | 5,6 | 5,1 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 13,9 | 10,8 | 10,7 | 10,1 | 8,8 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 5,5 | 5,5 | 5,2 | 4,8 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 13,9 | 10,8 | 10,7 | 10,1 | 8,8 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 5,5 | 5,5 | 5,2 | 4,8 |
| Tilikauden tulos, Meur | 11,0 | 8,5 | 8,1 | 6,7 | 6,3 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 4,3 | 4,2 | 3,5 | 3,4 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 11,0 | 10,3 | 10,0 | 11,2 | 11,6 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 5,2 | 5,2 | 5,8 | 6,3 |
| Investoinnit, Meur | 16,9 | 3,7 | 6,3 | 3,3 | 5,2 |
| % liikevaihdosta | 6,8 | 1,9 | 3,3 | 1,7 | 2,9 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 33,0 | 24,4 | 24,3 | 22,1 | 33,2 |
| Oma pääoma,Meur | 77,5 | 70,7 | 65,6 | 60,6 | 55,3 |
| Taseen loppusumma, Meur | 164,5 | 132,5 | 124,3 | 120,2 | 133,2 |
| Henkilöstö ja tilauskanta: | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 485 | 1 302 | 1 306 | 1 326 | 1 297 |
| Tilauskanta, Meur | 42,2 | 15,2 | 13,1 | 17,0 | 21,2 |
| Saadut tilaukset, Meur | 251,3 | 199,3 | 188,9 | 189,7 | 188,1 |
| Tunnusluvut: | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 14,9 | 12,5 | 12,9 | 11,6 | 11,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 14,2 | 12,2 | 13,0 | 13,0 | 11,5 |
| Omavaraisuusaste % | 48,3 | 53,4 | 52,7 | 50,5 | 41,6 |
| Nettovelkaantumisaste % | 26,3 | 9,5 | 13,8 | 13,7 | 32,2 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,61 | 0,48 | 0,47 | 0,38 | 0,36 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,61 | 0,48 | 0,46 | 0,38 | 0,36 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 4,28 | 3,94 | 3,73 | 3,48 | 3,17 |
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos | |
|---|---|---|
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 | |
| Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) | x 100 |
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||
| Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset | ||
| Nettovelkaantumisaste: | Oma pääoma | x 100 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | ||
| Osakekohtainen tulos: | Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Osakekohtainen laimennettu tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
||
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma | |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa |
||
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Osakekohtainen osinko | ||
| Efektiivinen osinkotuotto: | Pörssikurssi vuoden lopussa |
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa sijoittajatapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta, kehityksestä tai taloudellisesta tilanteesta perustuvat aiemmin julkistettuihin tietoihin.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611
Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812
Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2015 yhtiö kuului small cap -ryhmään
| Listalle | 30.3.1999 |
|---|---|
| ISIN-koodi | FI0009007728 |
| Kaupankäyntitunnus | TLT1V |
| Reuters-tunnus | TLT1V. HE |
| Bloomberg-tunnus | TLT1V FH |
| 12 kuukauden ylin | 9,88 |
| 12 kuukauden alin | 5,32 |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) | 39,00 |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) | 1,90 |
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi (virallinen kieli) ja englanniksi yhtiön kotisivuilla. Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin. Vuosikertomus on saatavissa pdf-muotoisena yhtiön internet-sivuilla.
Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu | 28.4.2016 |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu | 11.8.2016 |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu | 2.11.2016 |
| Tilinpäätöstiedote | 9.2.2017 |
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.
Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 7.4.2016 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon B-salissa (Kongressisiipi, 3.krs), osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on torstaina 24.3.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 1.4.2016 kello 16.00.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 1.4.2016 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 24.3.2016. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 4.4.2016 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,23 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2016 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 18.4.2016.
| Yhtiökokous | 7.4.2016 |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä | 8.4.2016 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 11.4.2016 |
| Osingon maksupäivä | 18.4.2016 |
| 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,10 | 0,12 | 0,16 | 0,08 | 0,08 | 0,12 | 0,16 | 0,20 |
| 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
| 0,24 | 0,12 | 0,08 | 0,12 | 0,14 | 0,17 | 0,19 | 0,20 |
* hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla viimeistään 21.4.2016 alkaen.
| 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ylin vaihtokurssi, eur | 9,88 | 5,29 | 4,47 | 4,44 | 4,82 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 5,32 | 4,25 | 3,78 | 3,04 | 2,50 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 9,80 | 5,27 | 4,25 | 4,17 | 3,00 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 7,42 | 4,67 | 4,17 | 3,98 | 3,64 |
| Hinta/voitto suhde (P/E) | 16,1 | 11,0 | 9,1 | 10,8 | 8,3 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 177,6 | 98,7 | 79,6 | 78,1 | 56,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 24,6 | 10,9 | 9,2 | 10,8 | 6,2 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 3,3 | 2,3 | 2,2 | 2,7 | 1,7 |
| Pörssivaihto, osakekannasta | 17,5 | 12,5 | 11,7 | 14,4 | 9,1 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 18 985 588 | 18 918 869 | 18 743 507 | 18 728 590 | 18 189 560 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 816 691 | 18 728 590 | 18 728 590 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
18 036 667 | 17 729 215 | 17 513 799 | 17 688 527 | 17 425 605 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
18 121 635 | 17 795 934 | 17 838 599 | 17 709 672 | 17 425 605 |
| Osingonjako,Meur | 4,2 | 3,6 | 3,3 | 3,0 | 2,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,23* | 0,20 | 0,19 | 0,17 | 0,14 |
| Osinko tuloksesta, | 37,7 | 41,7 | 40,8 | 44,5 | 38,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, | 2,3 | 3,8 | 4,5 | 4,1 | 4,7 |
OSAKEKOHTAINEN TULOS,
* Hallituksen esitys
1 000 Eur
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 812 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8
Telesten Internet-sivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.