Annual Report • Mar 18, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Ainutlaatuinen erikoisosaamisemme tuntuu ihmisten arjessa turvallisimpina ja laadukkaimpina tuotteina sekä palveluina. Olemme rengasalan edelläkävijä – haluamme olla paras kaikessa mitä teemme!
Nokian Renkaat on maailman pohjoisin rengasvalmistaja, joka edistää ja helpottaa turvallista liikkumista vaativissa olosuhteissa. Olipa kyse talvimyrskystä tai kesäisestä rankkasateesta, renkaamme tarjoavat luotettavuutta, suorituskykyä ja mielenrauhaa. Keskitymme ainoana rengasvalmistajana vaativien olojen tuotteisiin ja asiakastarpeisiin.
Innovatiivisia renkaita henkilö- ja kuorma-autoihin sekä raskaisiin työkoneisiin markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat haastavat ajo-olosuhteet. Kehitämme tuotteitamme tavoitteenamme kestävä turvallisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteen koko elinkaaren ajan.
Nokian Hakkapeliitta on ollut johtava talvirengasbrändi jo yli 80 vuoden ajan. Pohjoismaissa ja Venäjällä markkina- ja hintajohtajuuden takana ovat Nokian Renkaiden tärkeimmät kilpailuedut: Innovaatioihin, huipputeknologiaan ja asiakkaiden käyttökokemuksiin vuosikymmenien ajalta perustuva laatumielikuva, vahva jakeluverkosto ja logistinen osaaminen.
Tärkeitä markkina-alueita ovat myös Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, joista haemme kannattavaa kasvua.
Tuotteemme myydään pääasiassa jälkimarkkinoille. Konserniin kuuluu Vianor-rengasketju, joka tekee tukku- ja vähittäiskauppaa Nokian Renkaiden päämarkkinoilla. Nokian Renkailla on tehtaat Suomessa ja Venäjällä. Tehtaisiin on investoitu vuosina 2005 – 2015 yli miljardi euroa, ja ne edustavat tuottavuudeltaan ja laaduntuotto-kyvyltään alan ehdotonta huippua.
Liikevaihtomme oli vuonna 2015 lähes 1,4 miljardia euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa noin 4 400. Nokian Renkaiden osake on listattu Nasdaq Helsingissä.
| Vuoden 2015 avainluvut 4 |
|
|---|---|
| Vuosi 2015 lyhyesti5 | |
| Toimitusjohtajan kirje 6 | |
| Strategia 8 |
|
| Liiketoimintaympäristö13 | |
| Markkina-alueet15 | |
| Myynti ja jakelu 17 | |
| Vianor18 | |
| Asiakkaat20 | |
| Markkinointi22 | |
| Henkilöstö 24 |
|
| Nokian Henkilöautonrenkaat26 | |
| Nokian Raskaat Renkaat29 | |
| Tuotekehitys ja testaaminen31 | |
| Uudet tuotteet ja innovaatiot 37 |
|
| Tuotanto 46 |
|
| Vastuullisuus 47 |
|
| Hallitus49 | |
| Johtajat50 | |
| Avainluvut51 | |
| Konsernin tuloslaskelma 52 |
|
| Konsernin tase53 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 54 |
|
| Tietoa sijoittajille55 |
| Milj. EUR | 2015 | 2014 | muutos% |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 360,1 | 1 389,1 | -2,1 |
| Liikevoitto | 296,0 | 308,7 | -4,1 |
| % liikevaihdosta | 21,8 | 22,2 | |
| Voitto ennen veroja | 274,2 | 261,2 | 5,0 |
| % liikevaihdosta | 20,2 | 18,8 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 20,3 | 19,2 | |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 19,6 | 16,0 | |
| Korollinen nettovelka | -209,7 | -164,6 | -27,4 |
| % liikevaihdosta | -15,4 | -11,8 | |
| Investoinnit | 101,7 | 80,6 | 26,2 |
| % liikevaihdosta | 7,5 | 5,8 | |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat | 283,4 | 323,4 | -12,4 |
| Tulos/osake (EPS), EUR | 1,80 | 1,56 | 15,1 |
| Kassavirta/osake (CFPS), EUR | 2,12 | 2,43 | -12,7 |
| Oma pääoma/osake, EUR | 9,24 | 9,07 | 1,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 70,8 | 67,5 | |
| Henkilöstö, keskimäärin vuoden aikana | 4 421 | 4 272 |
27% Kesärenkaiden osuus
myynnistä.
Venäjällä myynti notkahti kuluttajien ostovoiman romahduksen vuoksi.
120 uutta Vianor-pistettä.
Yli 400 uutta NAD- ja N-Tyre-liikettä.
13%
Nokian Renkaat Oyj 5 Vuosikertomus 2015
kasvua metsäkonerenkaiden myynnissä.
82% kasvua SUVkesärenkaiden myynnissä.
kasvua
Pohjois-Amerikan myynnissä.
Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa myynti
Henkilöstövähennyksiä Suomen-tehtaalla.
93% Kuluttaja-asiakkaiden
suositteluaste.
kehittyi positiivisesti.
Haluan aloittaa kirjeeni tämän vuoden tapahtumilla. Harvoin sattuu niin, että yhtiön historian parhaimpiin kuuluva uutinen ja historian huonoin uutinen ajoittuvat samoille viikoille. Kerroimme helmikuussa, että meillä on tapahtunut selkeitä virheitä siinä miten olemme hoitaneet osallistumisemme lehtitesteihin. Asiaa ei paranna yhtään se, että nähdäkseni se on ollut lähes koko teollisuuden tapa. Lehtitestaajat ovat havahtuneet tähän jo vuosia sitten ja itse testaaminen on muuttunut luotettavammaksi ajan kuluessa. Pyydän nöyrästi anteeksi omaa toimintaamme. Havaitsimme asian, korjasimme sen, ja menemme nyt eteenpäin pitäen huolen siitä, että testeihin menevät renkaamme ovat samanlaisia kuin mitä kuluttajamme saavat kaupoista. Toivomme, että saamme samalla vietyä koko teollisuutta parempaan suuntaan ja luotua alalle eettisen testaamisen periaatteet.
Hiukan tätä ennen saavutimme Suomessa Nokian toimipisteellämme harvinaisen merkkipaalun, ja minusta yhden hienoimmista ja positiivisimmistä uutisista yhtiömme koko historiassa: yhteisen sopimuksen luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa joustavuuden parantamiseksi. Kiitoksena henkilöstömme venymisestä lupasimme, että emme tee irtisanomisia emmekä lomautuksia tuotannollisista tai taloudellisista syistä kahteen ja puoleen vuoteen. Nokian tehtaalla on merkittävä rooli tuotekehityksen kannalta. Tavoitteena on jatkossakin pärjätä sekä testeissä että asiakkaittemme omissa käyttökokemusvertailuissa.
Vuonna 2013 alkanut Venäjän talouden heikentyminen kiihtyi viime vuonna. Venäjän osuus myynnistämme oli 34 % vuonna 2013, mutta 2015 se oli enää vain 17 %. Kuluttajien ostovoima Venäjällä romahti ruplan devalvoitumisen, voimakkaan inflaation ja reaalipalkkojen tippumisen seurauksena. Samaan aikaan Pohjois-Amerikan talous kasvoi kohtalaisesti ja Eurooppakin piristyi. Pohjoismaat kehittyivät vakaasti. Rengasmarkkinoiden kasvuluvut olivat kuitenkin maailmanlaajuisesti vaatimattomat ja erityisesti talvirengasmyynti pysyi kaikkialla vallinneiden leutojen talviolojen takia vain niukasti positiivisena, kasvaen vain niukasti.
Näistä haasteista huolimatta organisaatiomme ja valitsemamme strategia osoittivat vahvuutensa. Kannattavuus on pysynyt läpi Venäjän talouskriisin vahvana, ja onnistuimme erityisesti vuoden 2015 toisella loppupuoliskolla kääntämään jo kolmatta vuotta laskusuunnassa olleen kannattavuutemme, ja viimein myös myynninkin, takaisin kasvu-uralle.
Raaka-ainehinnat olivat edelleen voimakkaassa laskussa, mikä piti hinnoitteluympäristön ja kilpailutilanteen kireänä. Onnistuimme kuitenkin samanaikaisesti kasvattamaan sekä markkinaosuuttamme että hintapositiotamme lähes kaikilla markkinoilla. Tätä edesauttoivat kasvaneet panostuksemme tuotekehitykseen ja markkinointiin. Olemme kasvattaneet myyntiyhtiöittemme resursseja myynnin, logistiikan ja asiakaspalvelun osalta. Uskonkin, että maailman parhaat renkaat ovat nyt saaneet tuekseen ansaitsemansa tiimin ja työkalut.
Koko vuoden osalta jäimme vielä sekä myynnissä että kannattavuudessa edellisestä vuodesta. Osoitimme kuitenkin, että menestyksemme ei ole Venäjän varassa. Pystymme kasvamaan myös muilla markkinoilla kannattavuudesta tinkimättä. Osakkeenomistajamme ovatkin päässeet nauttimaan sekä kannattavuuden että hyvän kassavirran mahdollistamasta osingosta, kuin myös positiivisempien näkymien myötä syntyneestä osakkeen kurssinoususta.
Pidimme marraskuussa 2015 historiamme ensimmäisen globaalin pääomamarkkinapäivän. Kerroimme meitä seuraaville analyytikoille ja meistä kiinnostuneille sijoittajille suunnitelmamme vuosille 2016–2018. Voitte tutustua päivitettyyn strategiaamme toisaalla tässä vuosikertomuksessa. Samalla annoimme markkinoille lupauksen markkinoita vahvemmasta kasvusta, joka saadaan aikaan tinkimättä 22 % liikevoittotasosta. Vaikka investoimme seuraavien viiden vuoden aikana useita satoja miljoonia euroja kolmannen tehtaan rakentamiseen ja Vsevolozhskin-tehtaamme kapasiteetin kasvattamiseen, niin vahva taseemme yhdistettynä hyvään tuloskuntoon mahdollistavat osakekohtaisen osingon pitämisen vähintään edellisten vuosien tasolla.
Tuotteidemme menestys asiakkaiden keskuudessa on jatkunut erinomaisena. Lanseerasimme muun muassa uusia renkaita Keski-Euroopan vaihteleviin talviolosuhteisiin. Vuonna 2014 julkaistut SUV-rengasperheet niittivät nyt menestystä markkinalla, ja tämän tuotesegmentin kasvu oli 16 %. Kesärenkaiden osuus liikevaihdostamme nousi 27 %:iin.
Samaan aikaan jakeluverkostomme jatkoi keskeytymätöntä kasvuaan. Jakeluperheeseemme liittyi vuoden aikana 120 uutta Vianor- ja yli 400 uutta NAD/N-Tyre-liikettä. Olemme läsnä jo yhteensä 26 maassa. Vianor-yksikkömme liikevaihto kasvoi vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Vianor kuitenkin kärsi talven puuttumisesta ja jäi tulostavoitteistaan.
Kasvuamme on ollut vauhdittamassa Raskaat Renkaat -yksikkömme hyvin jatkunut kehitys. Myynti on kasvanut meille tärkeän metsäsektorin positiivisen kehityksen myötä. Samaan aikaan tuotannon tehokkuus on parantunut selvästi ja sitä kautta kannattavuutemme on kehittynyt suotuisasti. Yksikkö saavuttikin erinomaisen 18,5 % liikevoittotason. Olemme panostaneet myös tässä yksikössä markkinointiin, tuotekehitykseen, logistiikkaan ja hyvään asiakaspalveluun. Uskon näiden toimenpiteiden mahdollistavan kannattavan kasvun jatkumisen myös tällä liiketoiminta-alueella.
Henkilöstömme on ollut viime vuodet kovilla. Venäjän markkinoiden heikkouden takia ylikapasiteettia on ollut jo usean vuoden ajan, ja siitä syystä olemme joutuneet turvautumaan jatkuviin lomautuksiin. Kun Venäjän tilanteen heikkous vain kärjistyi kesällä 2015, jouduimme tekemään vaikean päätöksen vähentää Nokian-tehtaamme kapasiteettia kolmesta miljoonasta renkaasta kahteen ja puoleen. Samalla jouduimme valitettavasti irtisanomaan yli 120 hyvää työtä tehnyttä hakkapeliittalaista. Syntyneet säästöt sijoitimme tutkimukseen & kehitykseen, laatuun ja markkinointiin. Panostukset kasvoivat yli 10 miljoonaa euroa vuoteen 2014 verrattuna; siis enemmän kuin mitä leikkauksista syntyi säästöjä. Tuloksemme ei tule leikkaamalla, vaan jatkuvalla panostuksella sekä laadukkaalla työllä kasvun aikaansaamiseksi. Haluankin esittää kiitokset koko henkilöstöllemme. Teette hienoa työtä!
Myöhään alkanut talvi asettaa alkaneelle vuodelle haasteita osittain korkeiden varastotasojen kautta. Venäjän taloustilanne on heikentynyt öljyn hinnan laskun myötä entisestään. Vahvuutemme ja henkilöstömme ammattitaito ja asenne saavat minut kuitenkin uskomaan, että tämä vuosi etenee positiivisempaan suuntaan.
Kiitän asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä viime vuoden aikana. Lupaamme tehdä entistäkin enemmän töitä teidän eteenne.
Nokialla 15.3.2016
Ari Lehtoranta
Olemme olemassa, jotta asiakkaillamme olisi maailman turvallisimpia, laadukkaimpia ja ympäristöystävällisimpiä renkaita sekä alan parhainta palvelua. Haluamme olla rengasalan edelläkävijä: turvallisten ja vaativiin oloihin räätälöityjen renkaiden asiantuntija, markkinajohtaja meille tärkeillä alueilla, kannattavin rengasalan yritys, sidosryhmiemme ykkösvalinta sekä ainutlaatuisen yrityskulttuurin työyhteisö.
Strategia
Vuonna 2015 päivitetty keskittymisen strategiamme antaa suunnan valinnoille, joita teemme. Arvoista ja strategiasta syntyvät voitettavat haasteet Must-Win Battlet sekä tavoitteet, joita kohdin pyrimme, ja jotka pitävät meidät kannattavalla kasvu-uralla. Menestystämme rakennamme yhdessä lujasti töitä tehden sekä toimintojamme ja tuotteitamme kehittäen.
Maailman pohjoisimpana rengasvalmistajana ja haastavien olosuhteiden asiantuntijana edistämme ja helpotamme turvallista liikkumista. Olipa kyse talvimyrskystä tai kesäisestä rankkasateesta, renkaamme tarjoavat luotettavuutta, suorituskykyä ja mielenrauhaa. Keskitymme ainoana rengasvalmistajana vaativien olosuhteiden tuotteisiin ja asiakastarpeisiin.
Keskitämme ydinosaamisemme kapeaan tuotevalikoimaan, jälkimarkkinoihin ja kolmeen liiketoiminta-alueeseen: henkilö-, SUV- ja pakettiautonrenkaisiin, raskaisiin erikoisrenkaisiin sekä rengas- ja autonhuoltopalveluiden tarjoamiseen. Kehitämme ja valmistamme premium-renkaita, joiden ainutlaatuiset innovaatiot antavat käyttäjilleen lisäarvoa aina metsän raivauksesta turvalliseen maantieajoon.
Haluamme tuotteidemme ja palveluidemme käyttäjien sekä jälleenmyyjiemme olevan rengasmarkkinoiden tyytyväisimpiä asiakkaita. Sitoutuneen ja kattavan jakeluverkoston sekä tehokkaan logistiikan avulla varmistamme tuotteidemme hyvän saatavuuden läpi sesongin. Jakelukanaviemme keihäänkärjen, Vianor-ketjun suora kontakti kuluttajaan tarjoaa meille arvokasta tietoa loppukäyttäjien tarpeista ja toiveista.
Nokian Renkaat Oyj 9 Vuosikertomus 2015
Keskitymme alueisiin, joissa on vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Ydinmarkkinoitamme ovat Pohjoismaat ja Venäjä, joissa olemme premium-renkaiden markkinajohtaja. Erityisen tärkeitä markkina-alueita ovat myös Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, joista haemme kannattavaa kasvua. Myymme suurimman osan renkaistamme jälkimarkkinoilla.
Keskittymisen strategiasta syntyy selkeät tavoitteet, joiden saavuttamiseksi teemme määrätietoisesti töitä.
Tavoitteidemme saavuttamista tukevat kehityskohteet, jotka meidän on voitettava edetäksemme kannattavan kasvun tietä.
Must-Win Battles 2016–2018
MEIDÄN ON:
1
2
3
4
OLTAVA KULUTTAJIEN YKKÖSVALINTA
Parannamme asiakasuskollisuutta ja -tyytyväisyyttä sekä yhtiömme ja tuotteidemme tunnettuutta etenkin kasvualueilla.
OLTAVA ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VALINTA KUMPPANIKSI
Panostamme pitkäaikaisiin molempia osapuolia hyödyttäviin kumppanuuksiin ja palvelumme laatuun kaikilla tasoilla.
TUOTETTAVA MAAILMAN PARHAAT RENKAAT JA PALVELUT
Luomme jatkuvasti uusia innovaatioita ja maailman turvallisimpia renkaita sekä kasvatamme palveluvalikoimaamme myynnin tueksi.
SAAVUTETTAVA VAHVA KASVU KESKI-EUROOPASSA JA POHJOIS-AMERIKASSA
Parannamme bränditunnettuuttamme ja markkinaosuuttamme sekä kasvatamme hinta-asemaamme Keski-Euroopassa.
Nokian Renkaat Oyj 11 Vuosikertomus 2015
Yrityskulttuurimme, hakkapeliittahengen ydin muodostuu arvoistamme:
Olemme nopeita ja rohkeita. Asetamme tavoitteemme korkealle; teemme työtämme pitkäjänteisesti emmekä luovuta helpolla. Toimimme dynaamisesti ja täsmällisesti asiakkaan tyytyväisyys tärkeimpänä päämääränämme.
Meillä on taito selviytyä ja yltää huippusuorituksiin vaikeissakin tilanteissa. Taitomme perustuu luovuuteen ja uteliaisuuteen sekä rohkeuteen kyseenalaistaa olemassa olevaa. Meillä on into oppia, kehittää ja luoda uutta.
Meillä on aito ja iloinen tekemisen meininki. Toimimme joukkueena toisiimme luottaen ja toisiamme tukien sekä rakentavaa palautetta antaen. Kunnioitamme erilaisuutta ja rohkaisemme joukkueemme jäseniä tekemään ja tavoittelemaan tähtisuorituksia myös yksilötasolla.
Renkaiden myynnin vuotuinen arvo maailmanlaajuisesti on noin 170 miljardia USD. Vahvimmin ovat viime vuosina kasvaneet korkean nopeusluokan kesärenkaiden ja SUV-renkaiden markkinat. Kysynnän kasvu on nopeinta Aasiassa, ja sikäläisten valmistajien osuus globaalista rengasmarkkinasta kasvaa. Henkilöautonrenkaiden kuluttajamyyntiin vaikuttavat eniten uusien autojen myyntimäärät, ostovoiman kehitys sekä yleinen kuluttajaluottamus. Talvirenkaiden osalta merkitystä on myös säällä; mitä talvisemmat ja liukkaammat olosuhteet, sitä suurempi on tarve uusille talvirenkaille. Raskaiden ja kuorma-autonrenkaiden kysyntä on syklistä seuraten konevalmistuksen suhdanteita ja yritysten yleistä investointihalukkuutta.
Nokian Renkaiden ydinmarkkinoiden erityispiirteenä on henkilöautonrengaskaupan voimakas sesonkiluonteisuus. Suurin osa kesärenkaista myydään kuluttajille muutamia viikkoja ennen ja jälkeen pääsiäisen. Talvirenkaiden kuluttajakauppa ajoittuu talven tulosta riippuen syys-marraskuulle ja arviolta 30 % talvirenkaista myydään noin 10 päivän aikana ensilumen satamisen jälkeen. Myynnin ja tuotannon ennakoiminen kuukausia etukäteen vaatii ammattitaitoa, kun rengasvalmistajien valikoimissa on tyypillisesti vähintään tuhat erilaista rengasmallin ja -koon yhdistelmää. Kattava jakeluverkosto sekä tehokkaat logistiikkaja tietojärjestelmät ovat sesonkien paineessa avainasemassa. Toiminnan sesonkiluonteisuus käytännössä myös pakottaa valmistajat myöntämään jakeluverkostolleen pitkät maksuajat.
Logistisista ja kaupallisista syistä rengasvalmistajat usein perustavat paikallisia tehtaita tärkeimmille myyntialueilleen. Palkka- ja energiakustannukset vaihtelevat maittain, mutta raaka-ainehinnat ovat suunnilleen samalla tasolla eri puolilla maailmaa. Raaka-aineista tärkeimpiä ovat luonnonkumi, synteettinen kumi, täyteaineet (kuten noki), koordit ja kaapelit sekä erilaiset kemikaalit.
Koska rengasvalmistajan kiinteät kustannukset ovat korkeat, kannattavuuden kannalta olennaista on pystyä optimaalisesti hyödyntämään koko tuotantokapasiteetti mahdollisimman vähäisin katkoksin. Tuottavuuden jatkuva parantaminen investoimalla ja prosesseja kehittämällä on rengasvalmistajan menestymisen edellytys.
Hybridi- ja sähköautojen osuuden lisääntyminen luo kysyntää yhä kevyemmille ja polttoainetehokkaammille renkaille. Digitalisaatio lisää autojen älykkyyttä ja integroitumista tietoverkkoihin; renkaiden sekä niihin liittyvien palvelujen on kyettävä hyödyntämään myös näitä uusia mahdollisuuksia.
Kuluttajat tekevät ostopäätöksensä yhä useammin verkossa. Verkkokaupan osuus myynnistä kasvaa, mutta fyysiset myyntipisteet säilyttävät valta-asemansa tuotteiden vaatiman asennuspalvelun ansiosta. Hinnoittelusta tulee läpinäkyvää ja jakelijat ylläpitävät entistä pienempiä varastoja. Jakeluportaan rakennemuutos jatkuu ja etenkin tukkukauppiaat ovat haasteiden edessä.
Markkinoilla olevat henkilöautonrenkaat jaotellaan hintansa perusteella alueesta riippuen kahteen tai kolmeen segmenttiin. Premium- eli A-segmentin renkaiden valmistajat korostavat markkinoinnissaan ja viestinnässään laatutuotteiden paremmuutta liikenneturvallisuuden, mukavuuden ja ympäristöarvojen mittareilla. B-segmentin renkaita valmistetaan pelkästään halpaa hankintahintaa etsiville kuluttajille. Jakelijat pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen vaihtoehtoja kaikista hintaluokista.
Rengasalalla alueellinen markkinajohtaja on yleensä myös hintajohtaja. Hinnoitteluvoimaa lisäävät vahva brändi, tuotteiden maine joka perustuu usean vuosikymmenen asiakaskokemukseen sekä jakelun sujuvuus ja luotettavuus.
Vahva asema kotimarkkinassa
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myydään vuosittain yhteensä noin 10 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta, joista noin 6 miljoonaa on talvirenkaita. Maissa on myös lainsäädäntö, joka edellyttää talvirenkaiden käyttöä talvikuukausien aikana. Pohjoismaat muodostivat noin 44 % Nokian Renkaiden myynnistä vuonna 2015. Yhtiö on alueella markkina- ja hintajohtaja. Nokian Renkaat on ainoa paikallinen valmistaja ja sillä on laaja jakeluverkosto, kuten oma 321 liikkeen Vianor-rengasketjunsa.
6 milj. myytyä talvirengasta vuodessa
Euroopan markkinoilla, Pohjoismaat pois lukien, myytiin noin 250 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta vuonna 2015. Keski-Eurooppa on maailman suurin talvirenkaiden markkina-alue, 11-kertainen Pohjoismaihin nähden. Talvirenkaita myytiin noin 69 miljoonaa kappaletta. Rengasmarkkinoiden laajentuessa ja talvirengaslainsäädännön yleistyessä Keski-Euroopasta on tullut yksi Nokian Renkaiden tärkeimmistä kasvualueista. Nokian Renkaat räätälöi renkaansa eri markkina-alueiden kuluttajien tarpeisiin. Keski- ja Itä-Euroopan talviolosuhteisiin suunnitellut kitkarenkaat sekä alueella myydyt kesärenkaat poikkeavat selvästi yhtiön ydinmarkkinoilla myydyistä tuotteista. Yhtiö myy renkaita yli 30 Euroopan maahan Pohjoismaiden, Venäjän ja IVY-maiden lisäksi. Keski-Eurooppa muodosti noin 26 % Nokian Renkaiden myynnistä vuonna 2015. Yhtiöllä on alueella logistiikka- ja palvelukeskuksia, jotka palvelevat päämarkkinoita ympäri vuorokauden. Jälleenmyyntikanavan kasvua johti Vianor, jonka verkostoon kuului alueella yhteensä 337 liikettä vuoden 2015 lopussa. Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) -verkostossa toimi 1 239 myymälää 19 Euroopan maassa sekä Kiinassa.
Venäjä on laaja markkina-alue, jossa myytiin arviolta 1,6 miljoonaa uutta autoa ja arviolta 33 miljoonaa henkilö- ja pakettiauton rengasta vuonna 2015. Renkaiden kysyntään erityisesti Venäjällä vaikuttavat eniten öljyn hinnasta riippuvainen BKT:n kehitys, ostovoima ja kuluttajaluottamus. Vuonna 2015 Venäjän talouskehitys oli heikko öljyn hinnan voimakkaan laskun takia, ja BKT:n arvioitu kasvu oli -3,7 %. Kotitalouksien heikentynyt ostovoima siirsi myyntiä premium-tuotteista B- ja C-segmentin renkaisiin.
Noin 50 % renkaiden jälkimarkkinamyynnistä tulee talvirenkaista. Venäjällä on talvirengaslainsäädäntö, jonka valvonta on vähäistä. Tärkeämpiä tekijöitä Nokian Renkaiden toiminta-alueella ovat ilmasto-olosuhteet, jotka käytännössä edellyttävät talvirenkaiden käyttöä talvikuukausina.
Nokian Renkaat on A- ja B-segmentin renkaiden markkinajohtaja ja suurin valmistaja Venäjällä. Vuonna 2015 yhtiön myynti Venäjällä ja IVY-maissa oli 255,1 miljoonaa euroa, mikä oli 17,4 % Nokian Renkaat -konsernin kokonaismyynnistä. Nokian Renkailla on laaja jakeluverkosto Venäjällä. Nokian Renkaiden tehtaat Venäjän tullirajojen sisällä sekä vahvat brändit ja laajeneva jakeluverkosto antavat yhtiölle merkittävää kilpailuetua markkinassa.
18 milj. myytyä henkilöja pakettiauton talvirengasta vuodessa
Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaiden vahvimpia alueita ovat Kanada sekä USA:n lumivyöhyke. Talvirenkaita näillä alueilla myydään vuosittain noin 16 miljoonaa kappaletta. Kesärenkaat mukaan lukien USA:ssa ja Kanadassa myydään yli 250 miljoonaa rengasta vuosittain.
Nokian Renkaat on mantereen pohjoisosissa perinteisesti vahva talvirengasbrändi. Yhtiö tekee jakelukumppaneiden kanssa yksinoikeussopimuksia valituilla alueilla. Lisäksi Vianor-ketjulla on 76 rengasliikettä New Englandissa.
16 milj. myytyä henkilöja pakettiauton talvirengasta vuodessa
Vuonna 2015 Nokian renkaita myytiin 59 maassa. Venäjä, Suomi, Saksa, Ruotsi ja Norja muodostivat 70 % valmistustoiminnan myynnistä.
Yhteensä 1 475 myyntipistettä 26 maassa (198 omaa ja 1 277 franchisingja partner-pistettä). Pohjoismaat ja Baltia 356, Venäjä ja IVY-maat 706, Keski- ja Itä-Eurooppa 337, USA 76 myyntipistettä.
Kumppanuusverkosto Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) kasvoi 370 sopimuksella yhteensä 1 239 myyntipisteeseen 19:ssä Keski-Euroopan maassa ja Kiinassa.
Hakka Guarantee -jälleenmyyjät ja muut Nokian Renkaiden kanssa Venäjällä läheisessä yhteistyössä toimivat vähittäismyyjäkumppanit muodostavat laajan verkoston rengasliikkeitä, Vianoreita, autoliikkeitä ja verkkokauppoja. N-Tyre-kumppanuusverkostoon kuuluu 102 myymälää Venäjällä ja IVY-maissa.
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 298,4 | 315,3 | 312,5 | 314,8 | 327,6 |
| Liiketulos | 2,3 | 0,0 | -1,8 | 2,1 | -1,9 |
| Liiketulos% | 0,8 | 0,0 | -0,6 | 0,7 | -0,6 |
Vianor myy renkaita kaikkiin yleisimpiin kulkuneuvoihin: henkilö- ja pakettiautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin erikoiskoneisiin. Nokian Renkaat -merkkisten tuotteiden lisäksi ketju myy muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita, kuten vanteita, akkuja ja iskunvaimentimia.
Vähittäiskaupan lisäksi Vianor tekee tukkukauppaa sekä suurasiakasmyyntiä. Renkaiden vähittäiskaupan voimakas sesonkiluonteisuus luo haasteita perinteisen rengasliikkeen ympärivuotiselle kannattavuudelle. Vianorin palveluvalikoimaan kuuluvatkin paitsi renkaiden vaihdot, asennukset ja rengashotellipalvelut, niin myyntipisteestä riippuen myös erilaiset autohuoltopalvelut. Tavoitteena on, että huoltopalvelut muodostavat yhä merkittävämmän osan Vianorin kasvusta ja kannattavuudesta.
Vianor-rengasketju toimii Nokian Renkaille strategisesti tärkeillä markkinoilla ja rakentaa perustaa konsernin tuotteiden pysyville markkinaosuuksille. Vuonna 2015 Vianor tarjosi Nokian Renkaiden ydinmarkkinoilla parhaan verkoston konsernin tuotteiden myynnille.
Myyntipisteiden toimintamallin kehittäminen rengasmyynnistä autojen huoltamiseen jatkuu investoinnein ja paikallisia autohuoltoyrityksiä ostamalla. Vuoden 2015 loppuun mennessä Pohjoismaissa oli toteutettu 64 yritysostoa ja niiden autohuoltopalvelujen integrointia olemassa oleviin Vianor-liikkeisiin.
Renkaiden valitseminen ja hankkiminen herättää autoilijoissa monia kysymyksiä. Siksi meille on tärkeää olla reippaasti esillä sosiaalisessa mediassa, siellä missä asiakkaammekin ovat, tarjota apua ja neuvoja, jakaa ilot ja ratkaista murheet. Rengasvalmistajan puoleen kääntymisen lisäksi useat autoilijat tukeutuvat muiden tietoon ja käyttökokemuksiin. Sopiva rengasasiantuntija saattaa löytyä omasta lähipiiristä tai vaikkapa internetin keskustelupalstoilta. Näiden erilaisten kohtaamispisteiden kautta Nokian Renkaiden suhde asiakkaan kanssa alkaa paljon ennen renkaiden asennusta ja ensimmäisiä ajokilometrejä. Odotukset ylittävä tuote ja palvelu kuljettavat asiakassuhdetta yli rengassukupolvien ja jaetut käyttökokemukset kylvävät uusien asiakassuhteiden siemeniä.
WRG3-renkaat olivat aivan mahtavat. Jos auto oli vähänkään lähdössä luisuun, ne tarrasivat tien pintaan ja pitivät loistavasti. Pito palautui paljon nopeammin kuin tavallisilla renkailla. "
Michigan, USA
Tänään ajelua jäätyneellä järvellä. Norja "
Nokian Renkaiden kesärenkaat kulkevat kuin unelma. En vaihtaisi niitä mihinkään muihin renkaisiin. Puola "
Ohio, USA
"
Maasturistani tuli tankki, kun asensin nokialaiset. Ajan renkailla Ohiossa ympäri vuoden ja vastaani ei ole vielä tullut tilanne, jota renkaat eivät olisi
selvittäneet. Erinomaiset märänkelin ominaisuudet.
Vaikuttavaa! Paljon kiitoksia Nokian Renkaille, jonka ansiosta selvisin turvallisesti lumessa. Saksa "
Minua pelottavat vain muut autoilijat, joilla ei ole Nokian Renkaiden valmistamia renkaita. Muusta ei enää tarvitse huolehtia. Ohio, USA "
Lisää tunnettuutta, mainetta ja myyntiä
Markkinointi
Nokian Renkaiden markkinoinnin tehtävä on edistää yhtiön tuotteiden myyntiä ja kannattavaa kasvua. Premiumbrändin markkinoinnin tulee olla yhtä korkeatasoista kuin sen tuotteiden. Lisäksi tavoitteena on vaalia ja levittää mainettamme maailman turvallisimpien renkaiden kehittäjänä, alan edelläkävijänä ja vastuullisena toimijana. Haluamme kaikessa toiminnassamme sitouttaa kannattavalle kasvulle tärkeitä sidosryhmiämme asiakkaita, henkilöstöä ja sijoittajia.
Vuoden 2015 aikana yhtiössä käytiin mittava strategian tarkasteluprosessi, joka toi mukanaan uudistuksia myös markkinoinnin fokukseen seuraavalle kolmelle vuodelle. Markkinointi keskittyy tukemaan strategisia päätavoitteita: vahvistaa markkinajohtajuutta premium-renkaissa Pohjoismaissa, Venäjällä ja IVY-maissa, rakentaa vahvaa markkina-asemaa uusilla kasvualueilla Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa, hakea markkinoita nopeampaa kasvua ja oppia tuntemaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet entistä syvällisemmin.
Vahvan markkina-aseman saavuttamiseksi Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Nokian Renkaiden on nostettava voimakkaasti yhtiön ja rengasbrändien tunnettuutta paikallisten autoilijoiden keskuudessa. Tunnettuutta parannetaan lisäämällä markkinointia, erityisesti digitaalisissa kanavissa ja sosiaalisen median palveluissa. Brändin arvostusta ja haluttavuutta lisätään pitkällä tähtäimellä panostamalla kuluttajatutkimukseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen kaikissa kohtaamispisteissä. Tämä tukee myös Nokian Renkaiden tavoitetta edelleen kehittyä yhtiönä, jolla on alan korkein asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus.
Jakelija-asiakkaiden liiketoiminnassa Nokian Renkaiden tuotteiden myynnillä tulee olla suuri painoarvo, jotta jälleenmyyjällä on myös valmius ja halu tukea ja rakentaa Nokian Renkaiden brändiä. Jatkuvasti kehittyvät myynnin tukimateriaalit, ainutlaatuiset lanseeraustapahtumat, uudet digitaaliset palvelut sekä tuote- ja myyntikoulutukset varmistavat osaltaan, että Nokian Renkaiden tuotteet ja palvelut ovat houkuttelevia myös jälleenmyyjille. Nokian Renkaat tukee avainasiakkaiden liiketoimintaa myös toteuttamalla heidän kanssaan yhteisiä promootioita ja markkinointikampanjoita.
Kuluttaja-asiakaspalvelun kysyntä on ollut kasvussa jo jonkin aikaa sosiaalisessa mediassa. Vuoden 2015 aikana markkinointi otti kuluttaja-asiakaspalvelun voimakkaammin osaksi fokustaan ja sitä lähdettiin kehittämään laadukkaan palvelun ja yhtenäisen asiakaskokemuksen takaamiseksi globaalilla tasolla.
facebook.com/nokianrenkaatsuomi youtube.com/NokianTyresCom twitter.com/nokiantyrescom linkedin.com/company/nokian-tyres-plc
Menestyminen vaatii hyvää johtamista
Meillä Nokian Renkaissa määrätietoisella johtamisella edistetään sitoutuneen, motivoituneen ja ammattitaitoisen henkilöstömme osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia sekä tasa-arvoista kohtelua. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on luoda tuloksellista ja hyvinvoivaa työyhteisöä.
Vuonna 2015 kehitimme nykyisiä toimintatapojamme useilla henkilöstöjohtamisen alueilla. Arkipäivän johtamisprosessien ja -työkalujen kehittämistarve syntyy yhtiössämme aina liiketoiminnallisista lähtökohdista. Laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi, emme tee liian paljon muutoksia samaan aikaan. Lähivuosina keskitymme henkilöstöjohtamisen ja turvallisuuden kehittämisessä kolmeen alueeseen, jotka aloitimme menestyksekkäästi vuonna 2015.
Henkilöstömme sisäinen yrittäjyys, yhdessä oivaltaminen ja aktiivisuus tukevat osaamista, kannattavaa kasvua sekä strategiamme toteutumista. Yrityksessämme jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Lue lisää henkilöstöjohtamisesta vastuullisuusraportistamme.
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/yritysvastuuraportit/
Yhtiössämme on työskennelty useita vuosia työturvallisuuden kehittämiseksi. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia ja ottaneet suuria harppauksia monella turvallisuuden osa-alueella, mutta edelleen on työtä tehtävänä kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin luomisessa. Keskityimme vuonna 2015 läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen keräämiseen ja niistä oppimiseen, yleisen turvallisuustietoisuuden lisäämiseen sekä henkilökohtaisten suojavälineiden käytön tehostamiseen.
Johtamisessa määritimme koko konsernille johtamisen periaatteet, joiden avulla kehitämme yhtiömme johtamiskulttuuria. Tämä vaikuttaa niin henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen kuin suorituksen johtamiseen ja rekrytointeihin. Vuoden aikana aloitimme johtamisen periaatteiden jalkauttamisen koko konsernin esimiehille rakentamamme Hakkapeliitta Leader -pelin avulla. Sovelsimme johtamisen periaatteita myös 360-kartoituksessa. Tavoitteena on kansainvälisesti yhtenäinen johtamiskulttuuri, joka tukee kannattavan kasvun tavoitteitamme ja lisää henkilöstön työhyvinvointia.
Haluamme parantaa työhyvinvointia eri yksiköissämme ja keskittyä työpaikan asioihin. Työhyvinvointimme koostuu neljästä kokonaisuudesta: fyysisestä, henkisestä, tiedollisesta ja sosiaalisesta, mikä tarkoittaa esimerkiksi fyysistä jaksamista, halua oppia uutta ja kehittyä työssään, vaikutusmahdollisuuksia omassa työssä sekä sosiaalisen hyväksynnän kokemista. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteita keräämme Drive!-henkilöstötutkimuksella, josta eri organisaatiot saavat tietoa siitä, mitkä asiat ovat erinomaisesti, ja mitkä alueet vaativat vielä kehittämistä. Tutkimukseen on sisällytetty myös johtamisen periaatteemme, sillä ihmisten johtamisella ja esimiestyöllä on merkittävä rooli työhyvinvointimme kehittämisessä.
Nokian Renkaat Oyj 26 Vuosikertomus 2015
Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 071,1 | 1 220,1 | 1 137,0 | 1 003,2 | 951,5 |
| Liikevoitto | 365,1 | 410,8 | 378,5 | 292,2 | 285,5 |
| Liikevoitto% | 34,1 | 33,7 | 33,3 | 29,1 | 30,0 |
Nokian Henkilöautonrenkaat -yksikkö kehittää, valmistaa ja markkinoi kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä katumaastureihin. Päätuotteita ovat nastalliset ja nastattomat talvirenkaat sekä SUV-renkaat, jotka ovat rengasalan nopeimmin kasvavia ja hinnaltaan kalleimpia tuotesegmenttejä. Yhtiön tärkeimmät brändit ovat Nokian Hakkapeliitta, Nokian Hakka ja Nokian Nordman.
Renkaiden tuotekehitys tehdään pääosin Suomessa. Renkaat valmistetaan yhtiön omissa tehtaissa, Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa, ja ne myydään jälkimarkkinoilla. Nokian Renkaat on markkina- ja hintajohtaja Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja IVY-maissa, ja kasvaa Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan premium-markkinassa.
Nokian Henkilöautonrenkaiden vuoden 2015 liikevaihto laski johtuen Venäjän heikentyneestä myyntivolyymistä ja ruplan devalvoitumisesta; kesärengasmyynti kasvoi kaikilla päämarkkina-alueilla.
Vuonna 2014 julkaistut SUV-rengasperheet niittivät nyt menestystä markkinalla ja tämän tuotesegmentin kasvu oli 16 %. Talvirenkaiden osuus yksikön kappalemääräisestä myynnistä vuonna 2015 oli 73 %.
Suomen- ja Venäjän-tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti vuorojärjestelyin oli yli 20 miljoonaa rengasta. Vuonna 2015 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä; tuotantomäärä (kpl) laski 7 % ja tuottavuus (kg/mh) parani 5 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 Nokian henkilöautonrenkaista (kpl) 81 % (80 %) valmistettiin Venäjän-tehtailla.
Syntynyt, kasvanut ja testattu pohjoisessa. Nokian Hakkapeliitta -talvirenkaat ovat helpottaneet liikkumista vaativissa talvikeleissä jo 80 vuoden ajan. Pohjoisessa syntyneen ääriolojen taitajan matkalle mahtuu miljoonia tyytyväisiä asiakkaita, satoja innovaatioita ja maailmanennätyksiä. Luonne on ja pysyy samana: enemmän turvallisuutta, enemmän mielenrauhaa.
Jatkuvat tuotelanseeraukset ja uudet innovaatiot – turvallisuuden, mukavuuden ja ekologisen ajamisen lisäämiseksi – ovat tukeneet Nokian Renkaiden brändimielikuvaa ja hintapositiota. Kuluttajien arvioiden mukaan yhtiön renkaat ansaitsivat keskiarvon 4,6 (max 5,0) ja 93 % arvionsa antaneista suositteli renkaitamme.
Nokian Raskaat Renkaat
Nokian Renkaat Oyj 29 Vuosikertomus 2015
Nokian Raskaat Renkaat keskittyy raskaan teollisuuden erikoisrenkaisiin. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat, kuorma-autojen renkaat ja pinnoitteet, satama- ja kaivosrenkaat sekä erilaiset työkoneiden renkaat vaativiin olosuhteisiin. Ydintuotteet valmistetaan Nokian tehtaassa. Päämarkkina-alueita ovat Pohjoismaiden lisäksi Keski- ja Etelä-Eurooppa, USA ja Kanada sekä Venäjä ja IVY-maat.
Metsäkonerenkaat-tuotelinjassa tuotiin markkinoille useita uusia tuotteita ja jatkettiin vuonna 2014 aloitettua tuotelinjan
Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 172,1 | 157,3 | 149,7 | 149,1 | 155,3 |
| Liikevoitto | 28,2 | 19,9 | 20,4 | 24,6 | 28,7 |
| Liikevoitto% | 16,4 | 12,7 | 13,6 | 16,5 | 18,5 |
uudistamista. Päätuotteita edustavat CTL (cut-to-lenght) -metsäkonerenkaat, Forest King F2 ja Forest King TRS 2. Metsäkonerenkaiden myynti jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuonna 2015.
Vuonna 2014 lanseerattiin traktoreihin maailman ensimmäinen talvirengas, Nokian Hakkapeliitta TRI. Vuonna 2015 tuoteperhettä laajennettiin ja tehtiin erittäin menestyksekäs Fastest Tractor -markkinointikampanja yhteistyössä Valtran ja Juha Kankkusen kanssa. Samalla tehtiin Guinnessin maailmanennätys nopeimmasta traktorista. Ennätysnopeus kirjattiin huimiin lukemiin 130,165 km/h. Ennätyskoneessa oli alla Nokian Hakkapeliitta TRI -renkaat nastoitettuna ja kuljettajana moninkertainen rallin maailmanmestari Juha Kankkunen. Traktori oli Valtran uusi T234-malli.
Yhtiön kuorma-autonrenkaiden asema säilyi vahvana Pohjoismaissa ja erityisesti Hakkapeliitta-perheen renkaiden myynnissä onnistuttiin hyvin. Nokian Hakka Truck Drive palkittiin innovaatiopalkinnolla suuressa Busplaner-lehden lukijaäänestyksessä. Hakka Truck Drive on tarkoitettu ympärivuotiseen rahti- ja linja-autoliikenteeseen pitkille ja keskipitkille matkoille. Rengas tarjoaa erinomaista kulutuskestävyyttä, pitoa ja ajovakautta ilman kompromisseja. Palkinto jaettiin Euroopan suurimmilla linja-automessuilla, Busworldissä, Kortrijkissa Belgiassa.
Kotimarkkinassaan pohjoismaissa Nokian Raskaiden Renkaiden markkina-asema säilyi vahvana koko vuoden 2015 ajan ja koko vuoden myynti päätyi lievään kasvuun.
Keski-Euroopan jakelun vahvistamista jatkettiin 2015 keskittyen erityisesti Ranskaan ja Saksaan. Tässä suuressa, mutta kilpaillussa markkinassa saavutettiin hyviä tuloksia metsäkoneja TRI-tuotteiden myynnissä.
Pohjois-Amerikka kasvoi vahvasti vuonna 2015. Panostukset jakelun laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen tuottivat tulosta. Uudet tuotteet niin metsä-, kuin maatalousrenkaissa toivat myyntiin kasvua. Lisäksi kuorma-autorenkaiden ja pinnoitustuotteiden myynti kasvoi vahvasti vuonna 2015 tässä markkinassa.
Vuonna 2015 Nokian Raskaiden Renkaiden liikevaihto kasvoi 4,2 % yltäen noin 155 miljoonaan euroon ja liikevoitto kasvoi 16,9 % 28,7 miljoonaan euroon. Kasvu syntyi pääosin metsäkone- ja maatalousrenkaiden positiivisesta vireestä. Kuorma-autonrenkaissa kasvua saatiin erityisesti Hakkapeliitta Truck-tuoteperheestä, jossa myynti ylsi yli 10 %:n kasvuun. Metsäkoneenrenkaat jatkoivat jo toista vuotta peräkkäin vahvaa kasvua yltäen 13 %:n kasvuun. Myös maatalousrenkaat ylsi 6 %:n kasvuun kilpailluilla päämarkkina-alueilla. Kasvua tukivat vahvasti uudet tuotteet ja niiden tuoma lisämyynti. Raskaiden Renkaiden tuotannossa jatkettiin strategian mukaista teknologian kehityspolkua suunnitelmien mukaisesti. Nokian-tehtaan tuottavuus kasvoi yli 10 % ja myös tuotantomäärä kasvoi noin 10 %.
Tinkimätön tuotekehitys ja monipuolinen testausosaaminen tuottavat turvallisuutta ja tehokkuutta edistäviä patentoituja ratkaisuja vaativiin oloihin.
Maailman pohjoisimman rengasvalmistajan ainutlaatuinen tuotekehitys pohjaa yli 80 vuoden aikana kertyneeseen tietotaitoon ja jatkuvaan parempien ratkaisujen etsimiseen.
Tuotteiden laatu, kestävyys ja ympäristöystävällisyys perustuvat huolelliseen rakennekehitykseen ja testaukseen. Tehokkaat tuotekehitysprosessit hyödyntävät ketterästi ja luovasti alan uusimpia teknologioita ja materiaaleja, mikä näkyy ja tuntuu autoilijoiden ja urakoitsijoiden arjessa sekä parantuneena turvallisuutena että tehokkuutena.
Maailman turvallisimpien tuotteiden taustalla on monen vuoden kehitys- ja testaustyö eri käyttöympäristöissä, jotta esimerkiksi autoilijat voivat liikkua paikasta toiseen luotettavasti, mukavasti ja polttoainetta säästäen. Täysin uuden henkilöautonrenkaan kehittäminen kestää tyypillisesti 2–4 vuotta, kuten myös raskaiden renkaiden.
Ainutlaatuista kehitystyötä ohjaa kestävän turvallisuuden periaate: renkaan turvallisten ominaisuuksien tulee säilyä lähes muuttumattomina tuotteen käyttöiän ajan. Kestävän turvallisuuden periaate merkitsee myös ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden kehittämistä.
Alan viimeisintä tekniikkaa edustavat laboratoriovälineet ja koestuskoneet mahdollistavat kumisekoitusten, pintamallien ja rengasrakenteiden ominaisuuksien tehokkaan vertailun. Kumisekoituksiin lisätty rypsiöljy tuo talvirenkaaseen repimislujuutta sekä lisää lumi- ja jääpitoa. Kesärenkaissa käytetty mäntyöljy parantaa kulumiskestävyyttä. Katumaasturirenkaiden sivupintasekoituksessa hyödynnetty Aramid-kuitu vahvistaa renkaan sivupinnan kestämään entistä paremmin iskuja ja viiltoja.
Polttoaineen kulutusta, melua ja haitallisia päästöjä vähentävät ympäristöystävälliset tuotteet sekä luonnonmukaiset materiaalit ovat tuotekehityksen ytimessä myös tulevaisuudessa. Haasteena on yhdistää turvallisuus sekä ajomukavuus ja samaan aikaan pienentää kuljettajien polttoainelaskua. Parhaimmillaan premium-renkaat voivat säästää polttoainetta jopa 0,6 l/100 km tai kasvattaa sähköautoilijoiden kaipaamaa toimintasädettä.
Talviturvallisuuden ja ympäristöystävällisen liikkumisen edelläkävijän Nokian WR SUV 3 -huipputuote (koko 265/50 R19 V) on maailman ensimmäisen talvirengas, jonka märkäpito ja polttoainetaloudellisuus ovat EU-rengasmerkinnän parasta A-luokkaa. Autoilijalle vallankumouksellinen uutuustuote voi parhaimmillaan merkitä jopa 18 metriä lyhyempää jarrutusmatkaa märällä tiellä ja yli 0,6 I/100 km polttoainesäästöä.
Raskaaseen SUV-käyttöön sovitettu Nokian Twin Trac SUV Silica -kumisekoitus ja Nokian Tyres Aramid Sidewall -teknologia varmistavat, että Keski-Euroopan vaihtelevassa talvessa liikkuvat autoilijat voivat nauttia alan parhaasta lumi- ja märkäpidosta, polttoainetehokkuudesta sekä tarkasta ajotuntumasta, joka yhdistyy erinomaiseen kestävyyteen. Samaa teknologiaa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa myös muissa talvirenkaissa.
Keski-Euroopan markkinoille suunnattu aito SUV-talvirengas soveltuu oivallisesti monipuoliseen käyttöön erilaisissa katumaasturimalleissa kuten Porsche Cayenne, Audi Q7, BMW X5, Volkswagen Amarok, Volkswagen Touareg, Mercedes Benz ML, Jeep Grand Cherokee tai Volvo XC 60.
Kesä tai talvi merkitsee meille kaikille hieman erilaista keliä, tietä, lämpötilaa tai mielenmaisemaa. Juuri siksi talvirenkaan kehittäjän laatutuotteet räätälöidään huolellisesti eri markkinoille ja erilaisiin vaativiin käyttökohteisiin. Tiivis yhteistyö autonvalmistajien kanssa varmistaa sen, että tuotteemme hyödyntävät uusinta tekniikkaa optimaalisella tavalla. Yli kaksikymmentä laatubrändiä on valinnut Nokian Renkaiden tuotteet talvirengasohjelmaansa. Erikoisrenkaiden kehitystyössä avainasemassa on testausyhteistyö urakoitsijoiden kanssa.
Tuotekehitys seuraa tarkasti kuluttajatarpeiden liikkeitä ja muutoksia ja pyrkii ennakoimaan käyttäjien toiveita. Yksi esimerkki on uusi Nokian Weatherproof All-Weather -rengas, joka yhdistää luotettavan talviturvallisuuden sekä kesärenkaillemme ominaisen tarkan ajovakauden ja varmaotteisen hallittavuuden.
Kattava tuotevalikoima uudistuu nopeasti: uusien tuotteiden osuus on vähintään neljännes vuotuisesta liikevaihdosta. Uusilla tuotteilla yhtiö vahvistaa asemaansa ja säilyttää haluamansa hinta- ja katetason kovassa kilpailussa. Yli puolet tuotekehityspanoksista käytetään tuotteiden testaamiseen.
Uusi traktorien nopeusennätys syntyi, kun pohjoisten olojen ammattilaiset Nokian Renkaat ja Valtra yhdistivät osaamisensa. Huima maailmanennätys ajettiin lumisella ja jäisellä maantiellä Suomen Lapissa helmikuussa 2015. Ennätysvauhdin takasi maailman ensimmäinen traktoreiden talvirengas, Nokian Hakkapeliitta TRI (440/80R28 151D & 540/80R38 167D) ja Valtra T234.
– Ääriolosuhteissa testaaminen on toimintamme kovinta ydintä. Halusimme näyttää kuinka suorituskykyinen uusi Nokian Hakkapeliitta TRI todella on. Poikkeuksellisen vaikuttava näky, kun 7,7 tonnin painoinen laite suorastaan lentää yli 130 km/h nopeudella ja ratin takana on nelinkertainen rallin maailmanmestari Juha Kankkunen, kertoo projektipäällikkö Tero Saari Nokian Renkaiden tuotekehityksestä.
Nokian Hakkapeliitta TRI:n uniikki pintamalli, talvikumiseos ja lamellointiratkaisu maksimoivat pidon ja tehokkaan etenemisen. Viistolamellointi eli uritus pintakuvion paloissa lisää alustaan tarraavia särmiä ja parantaa pitoa sekä veto- että sivusuuntaan. Maailman pohjoisin rengasvalmistaja esitteli ensimmäisenä palakuvioisen traktorirenkaan jo yli 10 vuotta sitten.
Nokian Renkaat esitteli ensimmäisenä palakuvioisen traktorirenkaan jo yli 10 vuotta sitten.
Asiakkaat
Kaikki yhtiön laatutuotteet testataan autenttisissa olosuhteissa ympäri maailmaa. Tuntumakuljettajat ajavat vuosittain satojatuhansia kilometrejä tunnustellen, aistien ja arvioiden. Kun ajoneuvosta on tullut osa selkärankaa, rengastestaaja tietää, miltä rengas tuntuu.
Omassa testilaboratoriossa Ivalossa, Suomen Lapissa, kehitetään talvirenkaat, joiden toimintaan kuluttajat ympäri maailman voivat luottaa kaikissa keleissä. Vuosi vuodelta kasvavassa Ivalon "White Hell"- testikeskuksessa simuloidaan talviautoilun ääritilanteita marraskuusta toukokuuhun, yöllä ja päivällä. Ivalon testikeskuksen uusi logistiikkakeskus mahdollistaa aikaisempaakin tehokkaamman testauksen. Talvikauden aikana Ivalossa testataan yli 20 000 talvirengasta.
Nokian testikeskus puolestaan tarjoaa monipuolisten kuiva- ja märkätestausmahdollisuuksien lisäksi joustavat ja ainutlaatuiset olosuhteet mm. suurnopeuskuvaustekniikan hyödyntämiselle ja sohjoliirtotestaukselle.
Kattavien tulosten keräämiseksi renkaita testataan myös useilla ulkomaisilla radoilla. Omien testien lisäksi myös pohjoismaiset sekä keski-eurooppalaiset taksiyrittäjät osallistuvat kestotestaukseen ja uusien rengasmallien haastavaan kehittämiseen.
Jatkuvat investoinnit uusiin tuotteisiin, monipuoliseen testaukseen sekä kehittyneisiin mittalaitteisiin mahdollistavat sen, että yhtiö kykenee kehittämään ainutlaatuisia innovaatioita hyödyntäviä huipputuotteita vuodesta toiseen.
Yksi uusimmista keksinnöistä on katumaasturirenkaiden sivupinnoissa hyödynnetty Aramid Sidewall -teknologia, joka tuo lisäturvaa torjumalla tehokkaasti iskut ja viillot.
Aidoissa käyttöolosuhteissa ja laboratorioissa tapahtuva intensiivinen testaaminen, vuodenaikojen ja tuotteiden kaikkien elementtien ja ominaisuuksien perinpohjainen ymmärtäminen palvelevat kehitystyön tärkeintä päämäärää eli kuljettajien turvallisuutta.
Kuluttajan rengasvalinnan lähtökohtana on soveltuvuus omaan käyttöön; ajo-olosuhteisiin ja ajo-tapaan. Urakoitsija etsii työskentelyynsä tehokkuutta ja enemmän käyttötunteja. Nokian Renkaiden räätälöity, globaali tuotepolitiikka huomioi erilaiset käyttökohteet ja markkina-alueet, jotka tarvitsevat omia yksilöityjä tuotteita ja täsmäinnovaatioita.
Talvirenkaan kehittäjän laaja talvivalikoima kasvoi uusilla erikoistuotteilla. Keski-Euroopan vaihtelevaan talveen suunnattu Nokian WR -talvirengasperhe täydentyi usealla laatutuotteella.
EU-rengasmerkinnän AA-huippuluokitus on nyt todellisuutta myös talvirenkaissa, kun talvirengasteknologian edelläkävijä toi eurooppalaisten katumaasturikäyttäjien ulottuville huippumodernin Nokian WR SUV 3 -talvirenkaan (koko 265/50 R19 V). Aito SUV-talvirengas soveltuu oivallisesti monipuoliseen käyttöön erilaisissa katumaasturimalleissa.
Uusi Nokian WR D4 liikkuu ainutlaatuisten keksintöjensä ansiosta ehdottoman turvallisesti ja tasapainoisesti sekä märällä että lumisella tiellä. Se on maailman ensimmäinen henkilöautojen premium-talvirengas, jonka useiden kokojen märkäpito on EU-rengasmerkinnän kärjessä parhaassa A-luokassa. Täsmäinnovaatiot: Nokian Block Optimized Sipe System ja Nokian Twin Trac Silica -kumisekoitus tuovat ääritilanteisiin hallitun ajokäytöksen ja varman pidon.
Monipuoliseen jakeluauto- ja pakettiautokäyttöön suunniteltu Nokian WR C3 -tehorullaaja matkaa turvallisesti, kestävästi ja kevyesti Keski-Euroopan kaupunki- ja maaseututeillä. Henkilöautomaisen ajomukavuuden ja erittäin alhaisen vierintävastuksen lisäksi talviuutuudessa optimoidaan ammattiautoilijoiden arvostamat turvallisuutta lisäävät käsittelyominaisuudet.
Keski-Euroopan markkinoille lanseeratun uuden All-Weather-konseptin laatuyksilöt yhdistävät aina luotettavan talviturvallisuuden sekä Nokian Renkaiden kesätuotteille ominaisen tarkan ajovakauden. Monipuolinen Nokian Weatherproof on talvirengas, jonka pito-ominaisuudet ovat erinomaiset. Samaan aikaan se on myös täsmällisesti kuumassa kesäkelissä rullaava kesärengas. Testien perusteella Nokian Weatherproof -tuoteperhe on paljon turvallisempi ja monikäyttöisempi kuin tyypilliset All-Season-renkaat.
Kestävää suorituskykyä Keski-Euroopan maanteille ja kaupunkien kaduille tuovasta Nokian Weatherproof -tuoteperheestä löytyy kokoja nykyaikaisiin henkilöautoihin, katumaastureihin ja pakettiautoihin. Kaikista koista löytyy ns. lumihiutalesymboli (3PMSF), mikä kertoo virallisesta hyväksynnästä talvikäyttöön. Samaa tuotekonseptia on hyödynnetty menestyksekkäästi jo aikaisemmin myös Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Vuoden 2015 aikana lanseerattiin Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan kasvumarkkinoille lukuisia uusia premium-kesätuotteita. Maailman johtavan talvirengasvalmistajan kesärenkaat ovat tulosta tinkimättömästä ja pitkäjänteisestä kehitystyöstä.
Uusi Nokian eLine 2 edustaa kesärengasteknologian ehdotonta huippua. AA-luokiteltu premium-kesärengas kehitettiin keski-euroopalaisille autoilijoille, jotka haluavat nauttia turvallisemmasta ja vihreämmästä tulevaisuudesta jo nyt. Se tarjoaa edelläkävijöille EU-rengasmerkinnän parasta mahdollista märkäpitoa ja polttoainetehokkuutta. Tien päällä tämä voi tarkoittaa jopa yli 18 metriä lyhyempää pysähtymismatkaa märällä tiellä ja 0,6 l/100 km pienempää polttoaineenkulutusta.
Pienempiin ja keskikoisiin perheautoihin suunnattu Nokian iLine rullaa mukavasti ja turvallisesti kaikissa kesäkeleissä. Venturi-urat torjuvat tehokkaasti aina vaarallista vesiliirtoa ja kumisekoitukseen lisätty mäntyöljy maksimoi kulumiskestävyyden.
Pohjoiseen räätälöidyn Nokian Hakka -kesärengasperheen uutuus Nokian Hakka Green 2 etenee tasapainoisesti sadekelillä, minimoi polttoaineenkulutuksen ja lisää nautinnollisia ajokilometrejä. Laajasta pienempiin ja keskikoisiin perheautoihin räätälöidystä valikoimasta löytyy myös märkäpidoltaan ja vierintävastukseltaan EU-rengasmerkinnän parhaaseen A-luokkaan rankattuja rengaskokoja.
Uusi Nokian Tyres Coanda -teknologia ohjaa ja kiihdyttää veden poistumista renkaan ja tien välistä. Keksintö torjuu tehokkaasti autoilijoiden pelkäämää vaarallista vesiliirtoa. Samaa ilmiötä on jo aikaisemmin sovellettu menestyksekkäästi mm. lentokoneen siivissä ja F1-autoissa. Uuden Nokian Hakka Green 2:n kulumiskestävyys on jopa 15 prosenttia parempi edeltäjäänsä verrattuna.
Nokian eNtyre 2.0 – suorituskykyinen uuden sukupolven All-Season-rengas
Pohjois-Amerikan markkinoille täsmätty uuden sukupolven All-Season-rengas Nokian eNtyre 2.0 yhdistää optimaalisella tavalla turvallisuuden, mukavuuden ja suorituskyvyn. Moderni silica-kumisekoitus ja pintamallikeksinnöt parantavat ajettavuutta niin kuivalla kuin märällä tiellä, talvipidosta ja kestävyydestä tinkimättä.
Uusi Nokian Rotiiva HT täydentää monipuoliseen käyttöön kehitetyn täysin uudistuneen katumaasturi- ja nelivetomalliston. Vahva jättiläinen on suunniteltu erityisesti vaativaan käyttöön raskaisiin SUV-tyyppisiin 4x4-ajoneuvoihin ja pick-up–tyyppisiin autoihin. Ajotuntumaltaan poikkeuksellisen mukava All-Season–erikoisrengas etenee varmaotteisesti sekä asvalttipinnalla että soratiellä. Hyvin kulutusta ja viiltoja kestävä kumiseos varmistaa oivallisen kilometrituloksen.
Uudet tuotteet ja innovaatiot
Nokian Raskaiden Renkaiden erikoistuotteet kehitetään tiiviissä yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Ne tuovat vaativaan ammattikäyttöön enemmän käyttötunteja, enemmän pitoa ja kantavat suuremman kuorman.
Uudet tuotteet ja innovaatiot
Moderneihin tavaralajikorjuumenetelmän eli CTL -metsäkoneisiin (cut-to-lenght) kehitetyt Nokian Forest King F2 ja Nokian Forest King TRS 2 ovat ammattimaiseen puunkorjuuseen suunnitellut erikoisrenkaat. Nokian Forest King F2 on erityisesti telakäyttöön suunniteltu rengas, jonka erikoiskumiseos toimii luotettavasti metsässä. Lisäksi rengasta on vahvistettu olkapäiltä kestämään kovaakin käyttöä ja takaamaan enemmän työtunteja. Kulutuspinnassa on telalle sopivat urat, jotka on suunniteltu yhdessä telavalmistajien kanssa siten, että ne takaavat maksimaalisen pidon.
Nokian Forest King TRS 2 on erityisesti Keski-Euroopan markkinaan tähdätty metsäkoneen rengas. TRS 2 on riparengas ja sen ripojen "Super Shovel" -muoto on todettu käytössä erittäin hyvin puhdistuvaksi ja pitäväksi. Renkaalla on erittäin korkea kuormankantokyky ja vankkumaton pito, kun edetään jyrkissä rinteissä. Rengas soveltuu tarvittaessa myös telakäyttöön. Molemmissa metsäkonerenkaissa hyödynnetään hyvin suorakylkistä runkorakennetta, jolla ehkäistään sivupinnan pistoja ja vahingollisia viiltoja.
Nokian Hakkapeliitta TRI on maailman ensimmäinen traktoreihin suunniteltu talvirengas. Tuoteperheen 11 kokoa kaikki yleisimmät lumialueilla käytössä olevat rengaskoot. Hakkapeliitta TRI:n ensiluokkainen pito on testattu niin urakointikäytössä kuin rallilegenda Juha Kankkusen käsissä maailman nopeimpana traktorin renkaana.
Nokian Hakkapeliitta TRI:n lamelloitu pintakuvio takaa moninkertaisesti pitosärmiä niin sivuttaiskuin vetosuuntaan ja vie ajo-ominaisuudet uudelle tasolle perinteiseen traktorirenkaaseen verrattuna. Talviurakointiin kehitetty kumiseos, laajan kontaktialan tarjoava uusi runkorakenne ja huippuunsa kehitetty kulutuspintamalli varmistavat ylivoimaisen talvipidon. Renkaassa on esimerkityt nastan paikat, minkä ansiosta etenemiskykyä voidaan kasvattaa entisestään.
Uusi Nokian Hakka Truck Drive -vetorengas tuo ajovakautta, pitoa ja turvallisuutta ympärivuotiseen rahti- ja bussiliikenteeseen pitkille ja keskipitkille matkoille. Nokian Hakka Truck Drivelle on myönnetty innovaatiopalkinto, "Innovation des Jahres 2016", saksalaisen Busplaner-lehden lukijaäänestyksessä. Monipuolinen uutuustuote soveltuu erinomaisesti Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden vaihteleviin sääoloihin, kun kaivataan erinomaista kulumiskestävyyttä ilman kompromisseja.
Jämäkkä Nokian NTR 74S on päätiekäyttöön optimoitu uusi kuorma-autorengas, joka on tarkoitettu ensisijaisesti perävaunuihin ja hyväksytty talvikäyttöön. Polveileva urakuviointi, ainutlaatuinen keskilamellointi sekä pintasekoitus takaavat, että Nokian NTR 74S on vakaa, kestävä ja taloudellinen Pohjolan, Keski-Euroopan ja Venäjän muuttuvissa keleissä.
Jokaisella kuviopalalla ja lamellilla on oma tarkka muotonsa ja roolinsa, mikä tuntuu erinomaisina pito- ja käsittelyominaisuuksina. Keskialuetta hallitsee vahva ja massiivinen keskiripa eli Steering Precision Rib. Jämäkän keskirivan lamellit eivät ulotu kuviopalassa reunasta reunaan, mikä tuo lisätarkkuutta sekä hallittua ajokäytöstä. Keskirivan molemmilta puolilta löytyvät pienet voimakkaasti lamelloidut kuviopalat (Snow Performance Blocks) on uritettu siten, että joka toinen lamelli on kiinni vasemmalta ja joka toinen oikealta puolelta, mikä takaa optimaalisen lumipidon. Jykevissä olkapääpaloissa on pitoa kohentava voimakas lamellointi (Stiff Handling Blocks), joka madaltuu kun siirrytään keskeltä olkapäälle. Muotoilu kasvattaa lumipitoa ja ajotuntumaa.
Katso video: https://youtu.be/hVtAQcSP9m4
Nokian Tyres Coanda -teknologia, ohjaa ja kiihdyttää veden poistumista renkaan ja tien välistä. Keksintö torjuu tehokkaasti autoilijoiden pelkäämää vaarallista vesiliirtoa. Samaa ilmiötä on jo aikaisemmin sovellettu menestyksekkäästi mm. lentokoneen siivissä ja F1-autoissa. Sisäolkapään kuviopalojen kulmien kaareva, hyppyrimäinen muotoilu ohjaa ja kiihdyttää veden virtausta pitkittäisurista poikittaisuriin. Oivalliset vesiliirrontorjuntaominaisuudet säilyvät myös renkaan kuluessa.
Nokian eLine 2 | Nokian Hakka Green 2
Sivupinnan ja kulutuspinnan väliin räätälöity erikoiskumisekoitus suodattaa aktiivisesti tiestä välittyvää ääntä ja värähtelyä estäen haitallisten ääniaaltojen kulkeutumisen sivupinnan kautta edelleen ohjaamoon.
Nokian WR D4 Nokian eLine 2 Nokian Hakka Green 2 Nokian eNTYRE 2.0 Nokian Rotiiva HT
Renkaan keskirivan kulumisvaroitin (DSI – Driving Safety Indicator) ilmaisee uransyvyyden. Kulutuspinnan numerorivistöstä voi tarkistaa jäljellä olevan kulutuspinnan millimetreinä. Numerot ja vesiliirtoriskistä viestivä pisarasymboli häviävät sitä mukaa, kun rengas kuluu. Kun uransyvyys on alle 4 mm, pisarasymboli katoaa ja renkaan kehän ympäri kulkeva punainen viiva tulee esiin. Punainen viiva varoittaa, että on aika hankkia uudet kesärenkaat riittävän turvallisuuden varmistamiseksi.
Nokian eLine 2 Nokian Hakka Green 2 (AA-luokitellut koot)
Nokian Tyres Aramid Sidewall –teknologiaa hyödynnetään premium-katumaasturirenkaiden sivupintasekoituksessa. Kulutusta ja viiltoja poikkeuksellisen hyvin kestävä sivupintasekoitus sisältää äärimmäisen vahvaa aramid-katkokuitua. Samaa materiaalia hyödynnetään lentokoneteollisuudessa ja sotilaskäytössä. Aramid-kuitu vahvistaa renkaan sivupinnan kestämään entistä paremmin iskuja ja viiltoja, jotka helposti rikkovat renkaan keskeyttäen matkanteon.
Nokian Hakkapeliitta 8 SUV Nokian Hakkapeliitta R2 SUV Nokian WR SUV 3 Nokian Weatherproof SUV Nokian Hakka Black SUV Nokian Hakka Blue SUV Nokian zLine SUV Nokian Line SUV
Katso video: https://youtu.be/P2yjARS7frM
Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa ja Venäjällä. Pääkonttorin yhteydessä Nokialla tapahtuvat keskitetysti tuotekehitys sekä prototyyppien ja koe-erien valmistus. Nokian-tehtaassa valmistetaan henkilöautonrenkaita, raskaita renkaita sekä kuorma-autonrenkaiden pinnoitteita.
Vuonna 2015 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä; tuotantomäärä (kpl) laski 7 %. Tuottavuus (kg/mh) parani 5 % vuoteen 2014 verrattuna. Nokian Raskaissa Renkaissa investoinnit tuotantoon ja uusiin tuotteisiin auttoivat kasvattamaan tuotantomäärää (tonneja) 9 % vuoteen 2014 verrattuna.
Tammikuussa 2016 sovittiin henkilöstön työaikajoustoista lähivuosiksi. Sopimuksen avulla parannetaan tuotannon joustavuutta ja yhtiön kilpailukykyä. Sopimus tukee Nokian-tehtaan merkittävän roolin säilymistä myös tulevaisuudessa, niin renkaiden tuotannossa kuin uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisessä.
Venäjän-tehtaalta renkaita toimitetaan yli 30 maahan, ja Nokian Renkaat onkin Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä. Suomen- ja Venäjän--
tehtaiden vuotuinen kapasiteetti vuorojärjestelyin on yli 20 miljoonaa rengasta. Valmistustoiminta Venäjällä tuo Nokian Renkaille edelleen kilpailuetuja. Renkaiden tuotantokustannukset ovat Venäjällä selvästi alhaisemmat kuin Suomessa ja muissa länsimaissa.
Venäjän tuotannosta noin 70 % menee vientiin, ja euromääräisten vientitulojen ja ruplissa toteutuvien tuotantokustannusten välinen marginaali on kasvanut ruplan devalvoitumisen myötä. Mikäli kysyntä alkaa kasvaa, yhtiön tuotantokapasiteetti Venäjällä tarjoaa mahdollisuuden lisätä tuotantoa nopeasti kysyntää vastaavaksi ilman suuria investointeja. Venäjällä valmistettiin vuonna 2015 noin 80 % yhtiön henkilöautonrenkaista.
Toimintaa Venäjällä ovat tukeneet myös investointien määrään perustuvat verosopimukset sekä tehtaan sijainti tullimuurien sisäpuolella. Omien tuotantolaitosten lisäksi yhtiöllä on sopimusvalmistusta tehtaissa, joiden laatutaso vastaa Nokian Renkaiden korkeita vaatimuksia. Sopimusvalmistuksen osuus yhtiön renkaiden myynnistä vuonna 2015 oli noin 3 %.
Yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti Nokialla ja Vsevolozhskissa on
yli 20 milj.
rengasta
Vastuullisuus on luonnollinen osa yhtiömme toimintaa. Se ei ole yksittäisiä korulauseita, vaan kestävää tuotekehitystä, turvallisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita, korkealaatuista toimintaa kaikilla osa-alueilla sekä eri sidosryhmien huomioimista. Vastuullisuus on tärkeä osa johtamistamme ja toimenpidesuunnitelmiamme, se näkyy jokapäiväisessä työssämme ja valinnoissamme.
Nokian Renkaat Oyj 47 Vuosikertomus 2015
Olemme raportoineet vastuullisuusasioistamme vuodesta 2012 lähtien GRI-ohjeistusta noudattaen. Läpinäkyvyyden, avoimuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi verkkosivuillamme julkaistaan keväällä 2016 vastuullisuusraporttimme varmennettuna. Raportti tarjoaa sidosryhmillemme hyvän väylän seurata toimintaamme ja tekemiemme asioiden vaikutusta ympäröivään maailmaan.
Tuotteidemme korkea laatu, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys sekä yrityksemme vastuullinen kehittäminen kaikilla osa-alueilla ovat toimintamme ydin. Vastuullisuus merkitsee meille turvallisia ja ympäristölle ystävällisiä tuotteita, alan edistyneimpiä prosesseja, yhtiön kannattavaa kasvua, sidosryhmiemme huomioimista sekä henkilöstömme hyvinvointia ja turvallisuutta. Lakien ja säädösten noudattamisen lisäksi olemme pyrkineet ylittämään toiminnallemme asetetut rajat tekemällä asiat vaadittua paremmin sekä näyttämään samalla esimerkkiä myös muille rengasalan toimijoille. Vastuullisuuden johtaminen yhtiössämme on päivittäistä tekemistä, ja se on tärkeä osa yrityskulttuuriamme, strategiaamme ja tavoitteitamme.
Vuonna 2015 laadimme kattavan yli 50 erillistä työpakettia sisältävän vastuullisuuden kehityssuunnitelman kolmen vuoden ajanjaksolle. Keväällä perustimme koko konsernin kattavan energiatehokkuuden kehitystyöryhmän, jonka tavoitteena on energiankäytön tehostaminen prosesseissamme sekä kaikissa kiinteistöissämme mukaan lukien Vianorin-toimipisteet. Yksi näkyvä etappi vastuullisuusasioidemme kehittämisessä oli YK:n Global Compact -aloitteeseen liittyminen joulukuussa. Aloitteen allekirjoittaminen vahvistaa entisestään konsernimme sitoutumista kannattavaan liiketoimintaan vastuullisin keinoin.
Takaamme tuotteidemme korkean laadun hallituilla, tehokkailla ja tarkkaan valvotuilla kehitys-, hankinta- ja tuotantoprosesseilla. Meistä jokainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja varmistaa omalta osaltaan huippulaatuiset tuotteet ja palvelut. Vuonna 2015 jatkoimme panostuksia niin tuotteiden kuin toiminnan entistä korkeamman laadun kehittämiseksi. Tahdomme, että jokainen asiakas saa kaikilta osa-alueiltaan korkealaatuisen asiakas- ja käyttäjäkokemuksen.
Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ovat olleet historiamme alusta asti tuotteidemme kehittämisen, valmistamisen ja markkinoinnin keskeisiä tekijöitä. Tavoitteenamme on hallita tuotteidemme ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan sekä huolehtia toimintamme turvallisuus-, ympäristö- ja laatunäkökohdista kattavasti ja järjestelmällisesti. Panostamme vahvasti tuotteidemme ja prosessiemme ympäristöystävällisyyteen sekä huomioimme ympäristönäkökohdat aina raaka-aineiden hankinnasta tuotesuunnitteluun ja käytöstä poistettujen renkaiden hyötykäyttöön.
Vuonna 2015 panostimme voimakkaasti prosessin tarkkuuden kehittämiseen, ja henkilöautonrenkaiden tuotannon jätemäärissä saavutettiinkin yhdeksän prosentin parannus edellisvuodesta. Lisäksi kehitimme kemikaaliturvallisuutta molemmissa tehtaissamme, päivitimme Nokian-tehtaan ympäristöriskien arvioinnin sekä teimme Venäjän-tehtaan jätevesi- ja hajupäästöihin liittyviä selvityksiä.
Edistämme niin tuote- kuin henkilöstöturvallisuutta riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla. Turvallisuuskulttuurimme kehittäminen jatkui tuloksellisesti turvallisuushavaintojen ja läheltä piti -tilanteiden osalta. Molempien osa-alueiden raportointi parani, ja esimerkiksi läheltä piti -tilanneilmoituksia tehtiin yli 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden aikana perustimme myös Safety Management -ryhmän, joka käsitteli sattuneet tapaturmat ja muut raportoidut poikkeamat päivittäin sekä jatkoimme johdon tekemiä Safety Walk -turvallisuusauditointeja toimipaikoissamme. Kehitämme turvallisuuskulttuuriamme ja rakennamme menestystämme vastuullisesti myös tulevaisuudessa.
Lue lisää keväällä 2016 verkossa julkaistavasta vastuullisuusraportistamme www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/
Katso hallituksen lisätiedot osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/hallitus
Petteri Walldén
s. 1948.
Diplomi-insinööri.
Hallituksen jäsen vuodesta 2005, hallituksen puheenjohtaja.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 17 130 kpl.
Raimo Lind
s. 1953. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 1 393 kpl.
Hille Korhonen s. 1961. Tekniikan lisensiaatti. Toimitusjohtaja, Alko Oy. Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 7 264 kpl.
Inka Mero s. 1976. Kauppatieteiden maisteri. Perustajajäsen ja puheenjohtaja, KoppiCatch Oy. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 1 393 kpl.
Tapio Kuula s. 1957. Taloustieteiden maisteri, Diplomi-insinööri, Ekonomi. Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 5 696 kpl.
Hannu Penttilä s. 1953. Varatuomari. Hallituksen jäsen vuodesta 1999. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton hallituksen jäsen. Osakkeet: 8 892 kpl.
Johtaja, Hankinta, tuotanto ja toimitusketjun hallinta. Insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988.
s. 1972 Johtaja, Venäjän toiminnot. MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2004.
s. 1965 Markkinointi- ja viestintäjohtaja. Master of Arts. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005.
Manu Salmi s. 1975
s. 1960 Tietohallintojohtaja. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010.
Kasvatustieteen tohtori.
Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014.
Teppo Huovila s. 1963 Laatu- ja prosessinkehitysjohtaja. Diplomi-insinööri, MBA. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989.
s. 1966 Myyntijohtaja. KTM. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2010.
Toimitusjohtaja. Diplomi-insinööri, sähkötekniikka. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014. Anne Leskelä s. 1962 Talousjohtaja ja IR. KTM. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1997.
s. 1968 Johtaja, Vianor. Diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995.
Katso johtajiston lisätiedot osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/
Johtaja, Nokian Raskaat Renkaat. Upseerin tutkinto, KTM.
Yhtiön palveluksessa vuodesta 2001.
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 456,8 1 612,4 1 521,0 1 389,1 1 360,1 | ||||
| Liikevoitto | 380,1 415,0 385,5 308,7 296,0 | ||||
| Liikevoitto% | 26,1 | 25,7 | 25,3 | 22,2 | 21,8 |
| 2011 2012 2013 2014 2015 | |||
|---|---|---|---|
| milj. EUR 359,2 387,7 312,8 261,2 274,2 |
| 2011 2012 2013 2014 2015 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| EUR | 2,39 | 2,52 | 1,39 | 1,56 | 1,80 |
| 2011 2012 2013 2014 2015 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| % | 63,2 | 71,2 | 67,6 | 67,5 | 70,8 |
| 15 | |||
|---|---|---|---|
| 11 | 12 | 13 | 14 |
| 2011 2012 2013 2014 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | -0,3 | -4,5 | -4,1 -13,6 -16,9 |
| 2014 2015 | |
|---|---|
| 1. Suomi | 15 % 16 % |
| 2. Ruotsi | 13 % 15 % |
| 3. Norja | 12 % 13 % |
| 4. Venäjä ja IVY | 26 % 17 % |
| 5. Muu Eurooppa | 24 % 26 % |
| 6. Pohjois-Amerikka | 9 % 12 % |
| 2014 2015 | |
|---|---|
| 1. Henkilöautonrenkaat | 68 % 66 % |
| 2. Raskaat Renkaat | 10 % 11 % |
| 3. Vianor | 22 % 23 % |
| 2011 2012 2013 2014 2015 | |||
|---|---|---|---|
| milj. EUR 161,7 209,2 125,6 | 80,6 101,7 |
Gearing
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | (1) | 1 360,1 | 1 389,1 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | (3)(6)(7) | -733,7 | -769,6 |
| Bruttokate | 626,4 | 619,5 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | (4) | 3,7 | 3,4 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | (6)(7) | -256,2 | -246,5 |
| Hallinnon kulut | (6)(7) | -35,3 | -34,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (5)(6)(7) | -42,6 | -33,2 |
| Liikevoitto | 296,0 | 308,7 | |
| Rahoitustuotot | (8) | 200,9 | 268,4 |
| Rahoituskulut (1 | (9) | -222,7 | -315,9 |
| Voitto ennen veroja | 274,2 | 261,2 | |
| Verokulut (2,3 | (10) | -33,5 | -52,8 |
| Tilikauden voitto | 240,7 | 208,4 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 240,7 | 208,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | - | 0,0 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta | |||
| laskettu osakekohtainen tulos (EPS): | (11) | ||
| Laimentamaton (euroa) | 1,80 | 1,56 | |
| Laimennettu (euroa) | 1,80 | 1,56 |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | |||
| Tilikauden tulos | 240,7 | 208,4 | |
| Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin | |||
| siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen | |||
| Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista | (10) | 0,0 | 0,0 |
| Rahavirran suojaukset | (10) | -0,3 | -1,9 |
| Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot (4 | -55,2 | -202,1 | |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -55,5 | -204,0 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 185,2 | 4,4 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 185,2 | 4,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | - | 0,0 |
| milj. euroa 31.12. | Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | (12)(13) | 485,0 | 502,8 |
| Liikearvo | (2)(14) | 79,2 | 73,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | (14) | 19,4 | 19,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | (16) | 0,1 | 0,1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | (16) | 0,3 | 0,3 |
| Muut saamiset | (15)(17) | 8,8 | 10,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | (18) | 7,5 | 9,1 |
| 600,2 | 615,4 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | (19) | 271,3 | 288,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | (20)(29) | 441,1 | 444,6 |
| Kauden verotettavaan tuloon | |||
| perustuvat verosaamiset | 13,0 | 8,9 | |
| Rahavarat | (21) | 429,3 | 439,9 |
| 1 154,6 | 1 181,6 | ||
| Varat yhteensä | (1) | 1 754,8 | 1 797,0 |
| milj. euroa 31.12. | Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | (22)(23) | ||
| Osakepääoma | 25,4 | 25,4 | |
| Ylikurssirahasto | 181,4 | 181,4 | |
| Omat osakkeet | -8,6 | -8,6 | |
| Muuntoerot | -385,9 | -330,7 | |
| Arvonmuutosrahasto | -2,9 | -2,6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 133,0 | 100,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 1 299,2 | 1 243,2 | |
| 1 241,6 | 1 208,5 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | ||
| Oma pääoma yhteensä | 1 241,6 | 1 208,5 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | (24) | ||
| Laskennalliset verovelat | (18) | 25,7 | 26,7 |
| Varaukset | (25) | 0,5 | 0,1 |
| Korolliset rahoitusvelat | (26)(27)(29) | 199,7 | 274,7 |
| Muut velat | 2,1 | 5,1 | |
| 228,0 | 306,5 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | (28) | 242,4 | 259,9 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 20,0 | 18,7 | |
| Varaukset | (25) | 2,8 | 2,8 |
| Korolliset rahoitusvelat | (26)(27)(29) | 19,9 | 0,6 |
| 285,1 | 282,0 | ||
| Velat yhteensä | (1) | 513,2 | 588,5 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 754,8 | 1 797,0 |
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 350 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Muuntoerojen esittämistapaa on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna niin, että kaikki muuntoerot esitetään muuntoerot-rahastossa. Oikaisun määrä on -128,7 milj. euroa ja oikaistu muuntoero on -330,7 milj. euroa. Oikaisu on tehty muuntoerot-rahaston ja voittovarojen välillä, eikä sillä ole vaikutusta oman pääoman määrään kokonaisuutena.
| milj. euroa 1.1.-31.12. | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 240,7 | 208,4 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 100,4 | 98,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 21,8 | 47,5 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, | ||
| muut oikaisut | -10,5 | -11,0 |
| Tuloverot | 33,5 | 52,8 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 385,8 | 396,3 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -27,6 | 24,5 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 8,2 | 18,7 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | 4,0 | 38,4 |
| Käyttöpääoman muutos | -15,4 | 81,6 |
| Rahoituserät ja verot | ||
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 2,9 | 3,3 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | -49,8 | -69,8 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut tuloverot | -40,0 | -88,2 |
| Rahoituserät ja verot | -87,0 | -154,6 |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) | 283,4 | 323,4 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -100,0 | -81,7 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1,4 | 3,2 |
| Ostetut konserniyhtiöt | -6,7 | -5,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta | - | -0,3 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0,0 | 0,0 |
| Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) | -105,3 | -84,7 |
| milj. euroa 1.1.-31.12. | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakeannista saadut maksut | 33,3 | 2,6 |
| Omien osakkeiden hankkiminen | - | -8,6 |
| Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -6,0 | -8,0 |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 0,4 | -3,4 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | 48,5 | 62,2 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -73,4 | -79,6 |
| Saadut osingot | 0,4 | 0,4 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -193,5 | -193,4 |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) | -190,2 | -227,7 |
| Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) | -12,2 | 11,0 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 439,9 | 424,6 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1,6 | 4,3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 429,3 | 439,9 |
Konsernin rahavirtalaskelma on laadittu epäsuoralla laskentamallilla vuonna 2015. Aiempi vuosi on muutettu vastaavasti. Yhtiö on saanut Suomen Verohallinnolta täytäntöönpanon kiellon vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten lisäverojen ja veron korotusten perimiselle. Tästä kiellosta huolimatta Suomen Verohallinto on näiden mainittujen päätösten mukaisesti kuitannut varoja yhtiön verotililtä yhtiön muiden verolajien palautuksia vastaan. Näitä Verohallinnon tekemiä kuittauksia sisältyy v. 2015 rahoituseriin ja veroihin 6,1 miljoonaa euroa sekä v. 2014 37,0 miljoonaa euroa. Verotuksen oikaisulautakunta kertaalleen jo kumosi ko. verotusten oikaisupäätökset ja palautti oikaisut uudelleen toimitettavaksi. Verohallinto ei palauttanut kuittaamiaan varoja, mutta keskeytti lisäkuittaukset. Lopulta Verohallinto toimitti uudet oikaisut, jotka aiemmin kuitatuilla määrillä vähennettyinä yhtiö maksoi vuoden 2016 puolella.
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 12.4.2016 kello 16.00 Tampere-talossa, Tampereella, osoitteessa Yliopistonkatu 55. Kokoukseen ilmoittautuneiden luetteloiminen, äänestyslippujen jako sekä kahvitarjoilu alkavat kello 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 31.3.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen on saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään viikolla 12.
www.nokianrenkaat.fi/yhtiokokous2016
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 1,50 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 14.4.2016 ja osingon maksupäivä 28.4.2016 mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
Nokian Renkaat julkaisee tulostietoja suomeksi ja englanniksi seuraavasti:
Nokian Renkaat julkaisee osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat
Yhtiön sijoittajasuhteiden tehtävänä on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus, täsmällisyys ja hyvä palvelu.
Yhtiön johto on vahvasti sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoita. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja ja talousjohtaja tapaavat analyytikoita ja sijoittajia sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä. Nokian Renkaat noudattaa vähintään kolmen viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteittensa julkaisemista ja vähintään kuuden viikon jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen julkaisemista.
Analyytikko- ja sijoittajatapaamisia kotimaassa ja ulkomailla järjestetään yleensä tulosjulkistuksen jälkeen. Muina aikoina analyytikoiden ja sijoittajien tiedon tarpeeseen vastataan pääosin puhelimitse ja sähköpostitse.
Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja puh. 010 401 7733 sähköposti: [email protected]
Anne Leskelä, talousjohtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 401 7481 sähköposti: [email protected]
Analyytikkojen ja sijoittajien tapaamis- ja vierailupyynnöt: Jutta Meriläinen, Manager, Investor Relations & Business Development puh. 010 401 7231 sähköposti: [email protected]
Antti-Jussi Tähtinen, markkinointija viestintäjohtaja puh. 010 401 7940 sähköposti: [email protected]
Anne Aittoniemi, viestintä- ja IPR-spesialisti puh. 010 401 7641 sähköposti: [email protected] Fax: 010 401 7799
Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20, 37101 Nokia
Nokian Renkaiden taloudellinen katsaus/tilinpäätös sekä vuosikertomus 2015 ovat saatavilla yhtiön kotisivuilta ainoastaan sähköisenä versiona. Nokian Renkaiden konsernin yhteystiedot, yritystä seuraavat analyytikot ja yllä mainitut raportit löytyvät osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/
| Nokian Renkaat 2006–2015 | 59 |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus | 61 |
| Konsernin tuloslaskelma | 71 |
| Konsernin tase | 72 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 73 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 74 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 75 |
| Emoyrityksen tuloslaskelma ja tase | 107 |
| Emoyrityksen rahavirtalaskelma | 108 |
| Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot | 109 |
| Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta | 115 |
| Allekirjoitukset | 118 |
| Tilintarkastuskertomus | 118 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 119 |
| Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet | 125 |
Konsernin tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut
| Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 360,1 | 1 389,1 | 1 521,0 | 1 612,4 | 1 456,8 | 1 058,1 | 798,5 | 1 080,9 | 1 025,0 | 835,9 |
| kasvu, % | -2,1% | -8,7% | -5,7% | 10,7% | 37,7% | 32,5% | -26,1% | 5,5% | 22,6% | 21,8% |
| Käyttökate (EBITDA) | 378,6 | 398,5 | 479,0 | 496,9 | 451,7 | 291,5 | 164,0 | 303,1 | 281,1 | 193,9 |
| Poistot | 82,6 | 89,8 | 93,5 | 81,9 | 71,6 | 69,4 | 61,9 | 56,2 | 47,1 | 40,8 |
| Liikevoitto (EBIT) | 296,0 | 308,7 | 385,5 | 415,0 | 380,1 | 222,2 | 102,0 | 247,0 | 234,0 | 153,1 |
| % liikevaihdosta | 21,8% | 22,2% | 25,3% | 25,7% | 26,1% | 21,0% | 12,8% | 22,8% | 22,8% | 18,3% |
| Tulos ennen veroja | 274,2 | 261,2 | 312,8 | 387,7 | 359,2 | 208,8 | 73,5 | 173,8 | 213,8 | 139,3 |
| % liikevaihdosta | 20,2% | 18,8% | 20,6% | 24,0% | 24,7% | 19,7% | 9,2% | 16,1% | 20,9% | 16,7% |
| Oman pääoma tuotto (ROE), % | 19,6% | 16,0% | 13,0% | 25,2% | 29,1% | 20,0% | 7,6% | 18,8% | 26,6% | 20,9% |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 20,3% | 19,2% | 21,8% | 24,3% | 27,4% | 19,9% | 9,4% | 22,9% | 27,8% | 22,7% |
| Taseen loppusumma | 1 754,8 | 1 797,0 | 2 062,9 | 2 019,6 | 1 875,9 | 1 371,6 | 1 221,9 | 1 420,4 | 1 155,4 | 884,7 |
| Korollinen nettovelka | -209,7 | -164,6 | -56,4 | -65,2 | -3,6 | 0,7 | 263,7 | 319,0 | 102,0 | 126,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 70,8% | 67,5% | 67,6% | 71,2% | 63,2% | 68,4% | 62,0% | 54,8% | 61,8% | 63,0% |
| Velkaantumisaste, % | -16,9% | -13,6% | -4,1% | -4,5% | -0,3% | 0,1% | 34,8% | 41,0% | 14,3% | 22,8% |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat | 283,4 | 323,4 | 317,6 | 388,7 | 232,9 | 327,2 | 194,2 | 18,4 | 169,9 | 106,6 |
| Bruttoinvestoinnit | 101,7 | 80,6 | 125,6 | 209,2 | 161,7 | 50,5 | 86,5 | 181,2 | 117,1 | 97,0 |
| % liikevaihdosta | 7,5% | 5,8% | 8,3% | 13,0% | 11,1% | 4,8% | 10,8% | 16,8% | 11,4% | 11,6% |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 18,7 | 16,6 | 16,1 | 16,9 | 15,1 | 12,7 | 12,0 | 12,5 | 11,5 | 9,0 |
| % liikevaihdosta | 1,4% | 1,2% | 1,1% | 1,0% | 1,0% | 1,2% | 1,5% | 1,2% | 1,1% | 1,1% |
| Osingonjako (ehdotus) | 201,6 | 193,5 | 193,3 | 191,9 | 156,6 | 83,8 | 50,7 | 49,9 | 62,3 | 38,0 |
| Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana | 4 421 | 4 272 | 4 194 | 4 083 | 3 866 | 3 338 | 3 503 | 3 812 | 3 462 | 3 234 |
| Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu Tulos/osake (EPS), euro |
2015 1,80 |
2014 1,56 |
2013 1,39 |
2012 2,52 |
2011 2,39 |
2010 1,34 |
2009 0,47 |
2008 1,12 |
2007 1,37 |
2006 0,88 |
| kasvu, % | 15,1% | 12,9% | -45,0% | 5,4% | 78,7% | 186,9% | -58,4% | -18,3% | 55,7% | 27,0% |
| Tulos/osake (EPS, laimennettu), euro | 1,80 | 1,56 | 1,39 | 2,46 | 2,32 | 1,32 | 0,49 | 1,10 | 1,31 | 0,86 |
| kasvu, % | 15,0% | 12,9% | -43,5% | 5,8% | 75,8% | 168,2% | -55,4% | -15,6% | 52,6% | 26,9% |
| Kassavirta/osake (CFPS), euro | 2,12 | 2,43 | 2,39 | 2,96 | 1,80 | 2,58 | 1,56 | 0,15 | 1,38 | 0,88 |
| kasvu, % | -12,7% | 1,4% | -19,2% | 64,2% | -30,1% | 66,0% | 953,2% | -89,3% | 57,7% | 243,7% |
| Osinko/osake, euro (ehdotus) | 1,50 | 1,45 | 1,45 | 1,45 | 1,20 | 0,65 | 0,40 | 0,40 | 0,50 | 0,31 |
| Osinko/tulos, % (ehdotus) | 83,7% | 92,9% | 105,2% | 58,0% | 50,7% | 49,4% | 87,0% | 35,7% | 36,9% | 35,4% |
| Oma pääoma/osake, euro | 9,24 | 9,07 | 10,45 | 10,89 | 9,15 | 7,34 | 6,07 | 6,20 | 5,76 | 4,56 |
| P/E-luku | 18,4 | 13,0 | 25,2 | 11,9 | 10,4 | 20,5 | 36,4 | 7,0 | 17,5 | 17,6 |
| Osinkotuotto, % (ehdotus) | 4,5% | 7,1% | 4,2% | 4,8% | 4,8% | 2,4% | 2,4% | 5,1% | 2,1% | 2,0% |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. | 4 448,3 | 2 702,0 | 4 647,7 | 3 971,9 | 3 224,7 | 3 505,4 | 2 122,5 | 987,5 | 2 974,9 | 1 893,9 |
| Osakeantioikaistu osakemäärä | ||||||||||
| keskimäärin, milj. kpl | 133,16 | 132,65 | 131,24 | 129,12 | 126,75 | 124,85 | 124,61 | 122,95 | ||
| 133,63 | 121,63 | |||||||||
| laimennettuna, milj. kpl Osakeantioikaistu osakemäärä 31.12. milj. kpl |
133,74 134,39 |
135,10 133,17 |
137,62 133,29 |
137,39 131,96 |
135,70 129,61 |
132,96 127,70 |
129,76 124,85 |
131,47 124,85 |
129,09 123,70 |
125,15 122,03 |
Konsernin tunnusluvut Laskentakaavat
| Oman pääoman tuotto, % = | Tilikauden tulos x 100 |
|---|---|
| (ROE) | Oma pääoma (ka) |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % = | Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100 |
| (ROI) | Taseen loppusumma - korottomat velat (ka) |
| Omavaraisuusaste, % = | Oma pääoma x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| Velkaantumisaste, % = | Korollinen nettovelka x 100 |
| Oma pääoma | |
| Tulos / osake, euro = | Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos |
| (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana |
| Tulos / osake (laimennettu2 ), euro = |
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos |
| (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu2 lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana |
| Kassavirta / osake, euro = | Liiketoiminnan kassavirta |
| (CFPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana |
| Osinko / osake, euro = | Tilikaudelta jaettu osinko |
| Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä | |
| Osinko / tulos, % = | Tilikaudelta jaettu osinko x 100 |
| Tilikauden tulos | |
| Oma pääoma / osake, euro = | Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 31.12. |
|
| P/E-luku = | Pörssikurssi 31.12. |
| Tulos/osake | |
| Osinkotuotto, % = | Nimellisosinko / osake |
| Pörssikurssi 31.12. |
1 ilman omia osakkeita
2 optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto laski 2,1 % ja oli 1 360,1 MEUR (2014: 1 389,1). Valuuttakurssit leikkasivat myyntiä 69,3 MEUR vuoden 2014 kursseihin verrattuna. Liikevoitto heikkeni 4,1 % ja oli 296,0 MEUR (308,7). Liikevoittoprosentti oli 21,8% (22,2%). Tilikauden voitto kasvoi 15,5 % ja oli 240,7 MEUR (208,4). Osakekohtainen tulos nousi 15,1% ja oli 1,80 euroa (1,56). Liiketoiminnan kassavirta oli 311,1 MEUR (458,3). Hallitus ehdottaa osingoksi 1,50 euroa (1,45) osakkeelta.
"Huolimatta viivästyneestä talvisesongista ja Venäjän edelleen heikentyvän talouden haasteista, onnistuimme saavuttamaan vahvan tuloksen. Kuten raportoimmekin aiemmin, talvisesongin toimitukset siirtyivät myöhemmäksi; Keski-Euroopassa suuressa määrin jopa neljännelle neljännekselle. Tiimimme onnistuivat kasvattamaan markkinaosuuksia maailman turvallisimman tuoteportfolion ansiosta. Pohjois-Amerikan ja Venäjän talvisesongit olivat lähes täysin olemattomat, joka johti alhaisempaan talvisesongin myyntiin 2015 ja korkeampiin varastotasoihin näillä markkina-alueilla vuoteen 2016 siirryttäessä.
Raaka-ainekustannusten lasku tuki kannattavuuttamme vuonna 2015. Hyvä tuotemix, myynnin kasvu toisella vuosipuoliskolla ja parantunut tuottavuus myötävaikuttivat myös kannattavuuden paranemiseen. Tuottavuus parani henkilöautonrenkaiden tuotannossa 5 % selvästi alhaisemmista volyymeistä huolimatta.
Raskaat Renkaat paransi tuottavuuttaan ja kasvatti liikevaihtoaan. Vianor kärsi talven puuttumisesta ja jäi tulostavoitteistaan.
Jakeluverkostomme, yksi vahvuuksistamme, jatkoi kasvuaan suunnitelmien mukaan. Lisäsimme vuonna 2015 yli 500 uutta Vianor, NAD ja N-Tyre -pistettä brändättyyn jakeluverkostoomme; tällä hetkellä Vianor-myyntipisteitä on 1 475 ja NAD/N-Tyre-verkosto on kasvanut jo yli 1 300 myymälään.
Venäjä on edelleen suurin yksittäinen maa myynnillä mitattuna. Venäjän talouden ennusteet vuodelle 2016 ovat negatiiviset. Tämä yhdessä Pohjois-Amerikan varastotilanteen kanssa rajoittaa mahdollisuuksiamme kasvaa tänä vuonna. Tavoitteenamme on kuitenkin parantaa kannattavuuttamme vuonna 2016.
Henkilöstömme on tehnyt erinomaista työtä kaikkialla. Vuonna 2015 läpikävimme vaikean kapasiteetin alennusohjelman Nokialla. Kuitenkin samaan aikaan olemme kasvattaneet investointejamme tutkimukseen ja kehitykseen sekä markkinointiin ja myyntiin paljon enemmän kuin mitä ohjelmalla aikaansaadut säästöt olivat. Nämä investoinnit sekä vahva tase, positiivinen kassavirta ja erinomaisia tuloksia tekevä organisaatio antavat meille uskoa positiivisesta tulevaisuudesta."
Maailmantalouden ennustetaan piristyvän vuonna 2016. Seuraavat keskeiset asiat vaikuttavat maailmantalouden tilanteeseen: Kiinan talouden asteittainen hidastuminen ja tasapainottuminen, energian ja muiden hyödykkeiden alhaisemmat hinnat ja Yhdysvaltain rahapolitiikan asteittainen tiukentuminen. Vaikka kasvu piristyy, elpymisvauhdin ennustetaan pysyvän alhaisemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Yhdysvallat jatkaa edelleen kasvun moottorina, myös Euroopan kasvu jatkuu. Maailman BKT:n ennakoidaan kasvavan 3,5 % vuonna 2016. Pohjoismaiden BKT:n kasvuennusteet ovat +0,5 – 3,8 % ja Euroopan (sis. Pohjoismaat) +1,7 %. Yhdysvaltain BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,7 %. Venäjän BKT:n arvioidaan edelleen laskevan 0,3 – 3 % skenaariosta riippuen.
Vuonna 2015 uusien autojen myynti kasvoi Pohjoismaissa 9 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöautonrenkaiden markkina kasvoi 5 % edellisvuoteen nähden, mutta koko vuoden 2016 kasvun odotetaan olevan alhaisempi.
Euroopassa uusien autojen myynti kasvoi 9 % edellisvuoteen nähden. Henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti jakelijoille kasvoi 3 % verrattuna vuoteen 2014, talvirenkaiden kysynnän pudotessa 2 %. Renkaiden kysynnän arvioidaan kasvavan hieman Keski-Euroopassa vuonna 2016. Hinnoitteluympäristö on kuitenkin tiukka.
Yhdysvalloissa uusien autojen myynti kasvoi vuonna 2015 arviolta 6 % edellisvuoteen verrattuna. Henkilöautonrenkaiden markkina pysyi vuoteen 2014 verrattuna ennallaan, johtuen erityisistä Kiinalaisille valmistajille suunnatuista tuontitulleista. Pohjois-Amerikan rengasmarkkinan odotetaan vuonna 2016 kasvavan 2 % edellisvuoteen verrattuna.
Venäjän talouden tilanne on pysynyt haastavana: alustavien ennusteiden mukaan BKT laski 3,7 % vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan verrattuna lasku hidastui neljännellä neljänneksellä suhteessa kolmanteen neljännekseen; kvartaali BKT:n arvioidaan kasvaneen neljännellä neljänneksellä suhteessa kolmanteen neljännekseen. Inflaatio pysyi korkeana: kuluttajahintaindeksin arvioidaan kasvaneen 12,9 % vuoden loppuun ja yli 15 % keskimäärin vuoden aikana, aiheuttaen reaalipalkkojen 10 %:n heikentymisen. Venäjän kuluttajien ostovoima heikkeni selvästi ja kuluttajaluottamus pysyi hyvin alhaisena; neljännellä neljänneksellä se jatkoi heikkenemistään ja saavutti historiallisen minimitason. Lopputuloksena kuluttajat vähentävät ostamista: vähittäiskaupan liikevaihto pysyi laimeana, parantuen vain hieman.
Vuonna 2015 uusien autojen myynti Venäjällä oli 1,601 miljoonaa yksikköä, laskua oli 35,7 % edellisvuoteen verrattuna. Lasku
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 456,8 1 612,4 1 521,0 1 389,1 1 360,1 | ||||
| Liikevoitto | 380,1 | 415,0 | 385,5 | 308,7 | 296,0 |
| Liikevoitto% | 26,1 | 25,7 | 25,3 | 22,2 | 21,8 |
joulukuussa (-45,7 %) oli suurempi kuin aiempina kuukausina, kuten Tulos/osake oletettiinkin, johtuen joulukuun 2014 huippumyynneistä, joka puolestaan johtui ruplan jyrkästä devalvoitumisesta ja kuluttajien ruplapaosta. Autonvalmistajien odotukset vuodelle 2016 ovat maltillisia. Heidän ennusteensa koko vuodelle on 1,53 miljoonaa yksikköä, edelleen 4,4 %:n lasku vuodesta 2015. Monet asiantuntijat odottavat kuitenkin suurempaa myynnin laskua, aina -25 % asti. Nokian Renkaat arvioi uusien autojen myynnin laskevan noin 10–25 % Venäjällä. Rengasmarkkinoiden (sisäänmyynti A+B-segmenteissä) arvioidaan pienentyneen noin 20 %:lla, kysynnän siirtyessä kohti halvempia segmenttejä, ja maahantuonnin vähennyttyä 32 %:lla.
Raskaiden erikoisrenkaiden globaali kysyntä vaihteli edelleen voimakkaasti tuoteryhmästä ja markkina-alueesta riippuen. Metsäkonerenkaiden kysyntä ensiasennukseen jatkui vahvana. Puunkäytön lisääntyminen ja selluyhtiöiden hyvä kannattavuus tukevat metsäkoneiden ja niiden renkaiden kysyntää tulevina kvartaaleina.
Vuonna 2015 kuorma-auton premium-renkaiden sisäänmyynti kasvoi Euroopassa 4% ja pysyi ennallaan Pohjoismaissa edellisvuoteen nähden. Pohjois-Amerikan kysyntä kasvoi. Venäjällä kuorma-autojen premium-renkaiden kysyntä kuitenkin laski 11 % vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2016 kuorma-auton renkaiden kysynnän arvioidaan kasvavan tai säilyvän edellisvuoden tasolla kaikilla Nokian Renkaiden länsimarkkinoilla. Venäjällä kysynnän odotetaan pysyvän heikkona.
Vuonna 2015 maailman BKT:n arvioidaan kasvaneen 3,1 %. Pohjoismaiden BKT:n kasvuennusteet olivat -0,2 – 3,7 % ja Euroopan (sis. Pohjoismaat) 1,5 %. Yhdysvalloissa BKT kasvoi 2,5 %. Venäjän BKT laski 3,7 % vuonna 2015.
Rengasteollisuuden raaka-ainehinnoissa myötätuuli jatkui läpi vuoden 2015. Nokian Renkaiden raaka-ainekustannukset (€/kg) vuonna 2015 laskivat 13,1 % edellisvuoteen verrattuna, tuoden kustannushyötyä noin 40 MEUR. Raaka-ainekustannusten arvioidaan koko vuonna 2016 laskevan noin 5 %, mikä toisi noin 15 MEUR kustannushyödyn vuoteen 2015 verrattuna.
Nokian Renkaat -konsernin liikevaihto oli 1 360,1 MEUR (2014: 1 389,1; 2013: 1 521,0), eli 2,1 % vähemmän kuin vuonna 2014. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 69,3 MEUR. Myynti Pohjoismaihin kasvoi 4,7 % muodostaen 43,6 % (40,3 %) koko konsernin myynnistä. Myynti Venäjälle laski 34,8 %. Myynti Venäjälle ja IVY-maihin yhteensä laski 34,0 % ja oli 17,4 % (25,5 %) konsernin myynnistä. Myynti Muuhun Eurooppaan kasvoi 4,7 % muodostaen 26,4 % (24,4 %) konsernin myynnistä. Myynti Pohjois-Amerikkaan lisääntyi 25,1 % ja oli 11,8 % (9,1 %) konsernin myynnistä.
Henkilöautonrenkaat-yksikön myynti laski 5,2 % muodostaen 66,3 % (68,4 %) koko konsernin myynnistä. Raskaiden Renkaiden myynti kasvoi 4,2 % ja oli 10,8 % (10,2 %) konsernin myynnistä. Vianorin myynti kasvoi 4,1 % muodostaen 22,8 % (21,5 %) konsernin myynnistä.
Valmistustoiminnan raaka-ainekustannukset (euroa/kg) laskivat 13,1 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kiinteät kustannukset olivat 403,8 MEUR (400,0). Kiinteiden kustannusten osuus liikevaihdosta oli 29,7 % (28,8 %). Palkat olivat yhteensä 197,1 MEUR (2014: 195,4; 2013: 189,6).
Nokian Renkaat -konsernin liikevoitto oli 296,0 MEUR (2014: 308,7; 2013: 385,5). Liikevoittoa rasittivat IFRS 2:n mukaisesti optiojärjestelmästä johtuva kulukirjaus 9,1 MEUR (9,6) sekä kulukirjaukset luottotappioista ja -varauksista 17,7 MEUR (8,8). Liikevoittoprosentti oli 21,8 % (2014: 22,2 %; 2013: 25,3 %).
Nettorahoituskulut olivat 21,8 MEUR (47,5). Nettokorkokulut olivat 10,7 MEUR (16,7). Rahoituskuluja on oikaistu 20,2 MEUR jälkiverojen yhteisökorkojen palautuksella vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten kumouduttua ja oikaisujen palauduttua Verohallinnon uudelleen toimitettaviksi huhtikuussa 2015. Nettokorkokulut sisältävät 19,2 MEUR viivästyskorkoja vuosien 2007–2010 meneillään olevaan verokiistaan liittyen, perustuen joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 vastaanotettuihin Verohallinnon uusiin oikaisupäätöksiin. Rahoituskulut sisältävät 2,7 MEUR tarjouspreemion liittyen Nokian Renkaiden vuonna 2017 erääntyvän joukkovelkakirjalainan vapaaehtoiseen 62,3 MEUR suuruiseen takaisinostoon. Nettorahoituskulut sisältävät valuuttakurssieroja 11,1 MEUR (30,8).
Voitto ennen veroja oli 274,2 MEUR (261,2). Tilikauden voitto oli 240,7 MEUR (208,4) ja osakekohtainen tulos 1,80 euroa (1,56). Verokuluja on oikaistu 80,1 MEUR vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten kumouduttua huhtikuussa 2015 ja oikaisujen palauduttua Verohallinnon uudelleen toimitettaviksi. Verokuluja oikaistiin toistamiseen 74,9 MEUR, perustuen joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 vastaanotettuihin Verohallinnon uusiin oikaisupäätöksiin.
Liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoaste (RONA, liukuva 12 kk) oli 18,5 % (18,3 %). Oman pääoman tuotto oli 19,6 % (2014: 16,0 %; 2013: 13,0 %). Tulorahoitus käyttöpääoman muutoksen, investointien ja käyttöomaisuuden myynnin jälkeen (Liiketoiminnan kassavirta) oli 311,1 MEUR (458,3).
Vuonna 2015 yhtiö joutui vähentämään kapasiteettia Nokiantehtaalla. Tämä johti 122 työntekijän vähentämiseen. Vuonna 2015 konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 4 421 (2014: 4 272; 2013: 4 194) ja katsauskauden lopussa 4 389 (2014: 4 204; 2013: 4 170). Yllä mainitusta vähennyksestä huolimatta, Suomen henkilöstömäärä kasvoi, ja konsernin työllisti Suomessa 1 732 (2014: 1 657; 2013: 1 689) henkilöä katsauskauden lopussa, ja Venäjällä 1 327 (2014: 1 326; 2013: 1 319) henkilöä. Suurin henkilöstömäärän kasvu tapahtui konsernin omistamassa Vianor-rengasketjussa, jossa työskenteli katsauskauden lopussa 1 681 (2014: 1 508; 2013: 1 480) henkilöä.
Nokian Renkaiden tavoitteena on, että uusien tuotteiden osuus on vuosittain vähintään 25 % liikevaihdosta. Täysin uuden henkilöautonrenkaan kehittäminen kestää 2–4 vuotta. Tuotekehityspanostuksesta noin puolet käytetään tuotteiden testaamiseen. Konsernin tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2015 noin 18,7 MEUR (2014: 16,6; 2013: 16,1), mikä vastaa 1,4 % (2014: 1,2 %; 2013: 1,1 %) konsernin liikevaihdosta.
Katsauskauden investoinnit olivat 101,7 MEUR (80,6). Tämä sisälsi tuotannollisia investointeja Venäjän- ja Suomen-tehtaisiin, uusien tuotteiden muotteja, ICT:n ja prosessien kehitysprojekteja, sekä Vianorin laajentumishankkeita.
Velkaantumisaste oli -16,9% (-13,6%), korollinen nettovelka -209,7 MEUR (-164,6) ja omavaraisuusaste 70,8 % (2014: 67,5 %; 2013: 67,6 %).
Konsernin korolliset velat olivat 219,6 MEUR (275,2), josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus oli 19,9 MEUR (0,6). Korollisten velkojen keskikorko oli 3,2 % (3,6 %). Rahavarat olivat 429,3 MEUR (439,9).
Katsauskauden lopussa yhtiöllä oli käyttämättömiä luottolimiittejä 508,7 MEUR (606,5), josta 155,7 MEUR (255,7) oli komittoituja. Lyhytaikaisilla luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomakassavirran kausivaihtelu.
Konsernin laajaa tulosta heikensi 55,2 MEUR (202,1) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot. Tilikauden laaja tulos oli yhteensä 185,2 MEUR (4,4).
Konsernin verokanta katsauskaudella oli 12,2 % (20,2 %). Verokanta ilman lisäveroja oli 14,2 %. Konsernin verokantaan vaikuttavat positiivisesti Venäjältä saadut, nykyisiin investointeihin ja tuleviin lisäinvestointeihin liittyvät verosopimukset. Sovitut uudet verohuojennukset astuivat voimaan vuoden 2013 alussa. Sopimus jatkaa verohuojennuksia arviolta vuoteen 2020.
Yhtiön arvioitu verokanta lähivuosina riippuu alla kuvattujen verotuksen muutoksenhakuprosessien aikataulusta ja lopputuloksesta Suomessa. Näiden prosessien seurauksena konsernin vuotuinen yhteisöverokanta saattaa nousta 17 %:n keskipitkän aikavälin keskiarvosta.
Nokian Renkaat -konsernilla on meneillään oikeusprosessi Suomen Verohallinnon kanssa koskien verovuosia 2007–2010. Verotuksen oikaisulautakunta kumosi huhtikuussa 2015 Verohallinnon yhtiölle verovuosille 2007–2010 määräämät jälkiverot ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen toimitettavaksi. Veronkorotuksineen ja korkoineen jälkiverot olivat yhteensä 100,3 miljoonaa euroa. Oikaisulautakunnan mukaan Verohallinto oli laiminlyönyt kuulemisvelvoitteensa. Koska oikaisupäätökset oli tehty virheellisessä menettelyssä, oikaisulautakunta kumosi päätökset tutkimatta asian varsinaista sisältöä.
Yhtiö palautti päätöksen mukaisesti verovuosien 2007–2010 kaikki 100,3 MEUR lisäverot tuloslaskelmaansa vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla. Yhtiö oli kirjannut samat summat kokonaisuudessaan kuluksi vuoden 2013 tilinpäätökseen ja tulokseen.
Joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 yhtiö vastaanotti Verohallinnon uudet oikaisupäätökset, joiden mukaan yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta 2007–2010 lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja yhteensä 94,1 MEUR. Maksut oli suoritettava tammikuussa 2016. Verottajan vaatima summa on 94,1 MEUR, josta 62,8 MEUR on lisäveroja ja 31,3 MEUR veronkorotuksia ja korkoja. Uuteen oikaisupäätökseen perustuen, yhtiö on kirjannut lisäverot 94,1 MEUR kokonaisuudessaan kuluksi vuoden 2015 tilinpäätökseen ja tulokseen.
Verohallinto toteaa verovuosien 2007–2010 verotuksen oikaisupäätösten perusteluissa Yhtiön siirtohinnoittelun olleen markkinaehtoista kaikkien muiden paitsi venäläisten tytäryhtiöiden kanssa. Verohallinto on sivuuttanut Venäjän modernin ja tehokkaan tuotantolaitoksen ja koko Venäjän kattavan myynti- ja jakeluverkoston merkityksen Venäjän liiketoiminnan menestykselle. Verohallinnon mukaan Venäjän tehdas on vähäriskinen sopimusvalmistaja. Verohallinto on päättänyt, että merkittävä osa Venäjän tytäryhtiöiden
tuloksesta tulee lisätä Yhtiön verotettavaan tuloon Suomessa. Tämä johtaa käytännössä tulon kahdenkertaiseen verotukseen, mikä on vastoin voimassaolevaa verosopimusta. Yhtiö pitää päätöstä perusteettomana ja hakee muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta ja tarvittaessa jatkaa valitusprosessia hallinto-oikeudessa.
Nokian Renkaat Oyj:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö, Nokian Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti huhtikuussa 2014 Suomen Verohallinnolta verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan Yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta 2008–2012 11,0 MEUR lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja. Verottajan vaatimasta summasta 7,9 MEUR on lisäveroja ja 3,1 MEUR on veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö on kirjannut ne kokonaisuudessaan vuoden 2014 tilinpäätökseen ja tulokseen.
Konserniverokeskuksen suorittamassa elinkeinoverolakia koskevassa verotarkastuksessa Verohallinto puuttui Nokian Renkaat -konsernissa toteutettuun myyntiyhtiön ja yrityshankintojen liiketoimintojen rakennejärjestelyihin Pohjois-Amerikassa sivuuttaen täysin yhtiön esittämät liiketoiminnalliset perustelut ja vastaavat ennakkopäätökset.
Nokian Tyres U.S. Finance Oy pitää Verohallinnon päätöstä virheellisenä ja on hakenut muutosta päätökseen jättämällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakuntaan ja tarvittaessa jatkaa valitusprosessia hallinto-oikeudessa.
Nokian Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 951,5 MEUR (1 003,2) eli 5,2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevoitto oli 285,5 MEUR (292,2). Liikevoittoprosentti oli 30,0 % (29,1 %). RONA, % (liuk. 12 kk) oli 27,8 % (23,5 %).
Nokian Henkilöautonrenkaiden liikevaihto laski vuonna 2015 johtuen pääosin Venäjän selvästi heikentyneestä myyntivolyymistä sekä ruplan devalvoitumisesta. Myynti kasvoi ja markkinaosuus parani Pohjois-Amerikassa. Pohjoismaissa myynti pysyi ennallaan. Muun Euroopan myynti kasvoi hieman. Yhtiön kesärengasmyynti kasvoi kaikilla päämarkkina-alueilla.
Vuonna 2015 keskimyyntihinta euroissa laski johtuen valuuttakurssivaikutuksista. Talvirenkaiden osuus mixistä oli 73 % (79 %). Kokonaisuudessaan myyntimixin kehitys oli positiivista, kun premium-tuotteiden osuus talvirenkaista kasvoi ja onnistunut SUV-renkaiden myynti paransi kesärengasmixiä. Venäjällä toteutuneet hinnankorotukset tukivat keskihintaa. Tiukka kilpailutilanne ja raakaainekustannusten laskun siirtyminen osittain renkaiden hintoihin aiheuttivat joissain maissa pieniä hinnanalennuksia.
Raaka-ainekustannusten (€/kg) 13,2 %:n lasku vertailuajanjaksoon nähden sekä tuottavuuden nousu tukivat katetasoa.
Kuten vuonna 2014, Nokian Renkaat on jälleen menestynyt automedioiden talvirengastesteissä ottaen lukuisia voittoja maailmanlaajuisesti. Uusi kesärengasvalikoima toi myös useita voittoja autolehtien rengastesteissä Keski-Euroopassa keväällä 2015. Jatkuvat tuotelanseeraukset ja uudet innovaatiot – turvallisuuden, mukavuuden ja ekologisen ajamisen lisäämiseksi – ovat tukeneet Nokian Renkaiden brändimielikuvaa ja hintapositiota.
Vuonna 2015 kapasiteetti ei ole ollut täyskäytössä; tuotantomäärä (kpl) laski 7 %. Tuottavuus (kg/mh) parani 5 % vertailuajanjaksoon nähden. Vuonna 2015 Nokian henkilöautonrenkaista (kpl) 81 % (80 %) valmistettiin Venäjän-tehtaalla.
Nokian Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 155,3 MEUR (149,1) eli 4,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevoitto oli 28,7 MEUR (24,6). Liikevoittoprosentti oli 18,5 % (16,5 %). RONA, % (liuk. 12 kk) oli 28,9 % (22,9 %).
Kysyntä säilyi länsimarkkinoilla hyvällä tasolla useimmissa Nokian Raskaiden Renkaiden ydintuoteryhmissä. Yksikön toimituskyky parani edellisvuoteen verrattuna, kasvattaen liikevaihtoa. Metsäkonerenkaiden myynti jatkui vahvana, ja muut tuote-alueet kehittyivät kohtuullisesti. Pohjois-Amerikka kasvoi vahvimmin ja myös alkuvuoden näkymät ovat siellä hyvät. Myynti kasvoi myös Pohjoismaissa ja Muussa Euroopassa. Venäjän ja IVY-maiden heikko talous ja valuuttakurssien devalvoituminen euroa vastaan heikensivät myyntiä.
Keskihinta laski hieman edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden johtuen haastavasta hinnoitteluympäristöstä ja ensiasennusmyynnin suuremmasta osuudesta. Liikevoitto kuitenkin parani selvästi myyntivolyymien kasvun ja kiinteiden kustannusten alenemisen ansiosta. Raaka-ainekustannusten aleneminen ja tuottavuuden paraneminen tukivat katetasoa.
Jatkuvat investoinnit tuotantoon ja uusiin tuotteisiin auttoivat kasvattamaan vuoden 2015 tuotantomäärää (tonneja) 9 % edellisvuoteen verrattuna.
Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 071,1 1 220,1 1 137,0 1 003,2 951,5 | ||||
| Liikevoitto | 365,1 410,8 378,5 292,2 285,5 | ||||
| Liikevoitto% | 34,1 | 33,7 | 33,3 | 29,1 | 30,0 |
Liikevaihto, liikevoitto ja liikevoitto%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 172,1 157,3 | 149,7 149,1 155,3 | |||
| Liikevoitto | 28,2 | 19,9 | 20,4 | 24,6 | 28,7 |
| Liikevoitto% | 16,4 | 12,7 | 13,6 | 16,5 | 18,5 |
Uudelleenorganisointi, jonka jälkeen Nokian Raskaiden Renkaiden liiketoiminta on sisältänyt myös Kuorma-autonrenkaat-yksikön, tehtiin vuoden 2013 lopulla, ja uusi organisaatio on ollut voimassa vuoden 2014 alusta alkaen, luoden synergiaetuja kaikissa toiminnoissa.
Liikevaihto oli 327,6 MEUR (314,8) eli 4,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevoitto oli -1,9 MEUR (2,1). Liikevoittoprosentti oli -0,6 % (0,7 %). RONA, % (liuk. 12 kk) oli -1,0 % (1,2 %).
Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 198 (189) omaa myyntipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, USA:ssa, Sveitsissä ja Venäjällä.
Liikevaihto kasvoi Pohjoismaissa; vahvinta myynnin kehitys oli Norjassa. Henkilöautonrenkaiden myynti kasvoi, mutta kuorma-auton renkaiden myynti heikkeni hieman. Raskaiden renkaiden myynti oli ennallaan. Palvelumyynti kasvoi 6 %, mukaan lukien autohuoltojen 8,5 %:n kasvu. Vähittäiskauppa muodosti 51 % Vianorin kokonaismyynnistä. Koska talvirengassesonki ei alkanut kunnolla neljännellä neljänneksellä, liikevoitto heikkeni vuoteen 2014 verrattuna.
Myyntipisteiden toimintamallin kehittäminen rengasmyynnistä autojen huoltamiseen jatkuu investoinnein ja paikallisia autohuoltoyrityksiä ostamalla. Vuoden 2015 loppuun mennessä Pohjoismaissa oli toteutettu 64 yritysostoa ja niiden autohuoltopalvelujen integrointia olemassa oleviin Vianor-liikkeisiin.
Vianor laajensi vuoden 2015 aikana franchising- ja partner-verkostoaan Nokian Renkaiden ydinmarkkinoilla 120 myyntipisteellä. Vuoden lopussa Vianor-verkostoon kuului yhteensä 1 475 myyntipistettä, joista 1 277 oli franchising- ja partner-pisteitä. Vianor toimii 26 maassa; kattavimmin Pohjoismaissa, Venäjällä ja Ukrainassa. Partner-verkoston laajentaminen jatkuu.
Kevyempi kumppanuusmalli Nokian Tyres Authorized Dealer (NAD) kasvoi katsauskaudella 370 sopimuksella yhteensä 1 239 myyntipisteeseen 19:ssä Euroopan maassa ja Kiinassa. Uuteen Nokian Renkaiden N-Tyre-kumppanuusverkostoon kuuluu 102 myymälää Venäjällä ja IVY-maissa.
Nokian Renkaiden myynti Venäjällä laski edellisvuoteen verrattuna 34,8 % ja oli 237,0 MEUR (363,4). Myynti IVY-maissa (pois lukien Venäjä) oli 18,1 MEUR (23,2). Myynti Venäjällä ja IVY-maissa yhteensä laski 34,0 % ja oli 255,1 MEUR (386,7).
Myyntivolyymi Venäjällä laski selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaiden sisäänmyynnissä (myynti jälleenmyyjille) laski hieman Venäjällä myyntivolyymissä mitattuna. Syinä olivat kuluttajien siirtyminen kohti halvempia segmenttejä ja rengasmerkkejä heikosta ostovoimasta johtuen sekä joidenkin kilpailijoiden aggressiivinen hinnoittelu. Nokian Renkaiden markkinaosuuden kuluttajamyynnissä odotetaan pysyvän ennallaan. Yhtiön myynnin arvo heikentyi selvästi johtuen myös ruplan devalvoitumisesta euroon nähden. Kaksinumeroiset hinnankorotukset ruplissa tehtiin alkuvuonna 2015, mutta ne eivät täysin kompensoi valuutan heikkenemisen vaikutuksia. Tästä huolimatta, Nokian Renkaiden tuotemix ja keskimyyntihinta paikallisessa valuutassa paranivat selvästi talvirengasvalikoiman uudistamisen ja uusien B-segmentin SUV-mallien lanseerauksen ansiosta.
Talvirenkaiden kuluttajamyynti vuoden 2015 sesongissa (koko markkinassa, pitäen sisällään Nokian Renkaiden tuotteet), oli erittäin heikko johtuen kunnon talvisesongin puuttumisesta useimmilla alueilla Venäjällä. Tämän johdosta jakelussa on jonkin verran talvirengasvarastoja, jotka vaikuttavat negatiivisesti vuoden 2016 sesongin sisäänmyyntiin.
Samaan aikaan, Nokian Renkaat säilytti markkinajohtajuutensa premium-segmentissä. Yhtiöstä tuli myös markkinajohtaja kesärenkaissa sekä A- että B-segmenteissä. Suurimmat kasvukategoriat Nokian Renkaiden kesärenkaille olivat SUV, UHP (ultra-high performance) sekä muut premium-tuoteryhmät.
Nokian Renkaiden Vsevolozhskin-tehtaalla on erittäin merkittävä rooli konsernin toimitusketjussa. Katsauskaudella yhteensä 67% Venäjän-tehtaan myynnistä meni vientiin, suurin osa Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tämä tukee yhtiön katetasoa, koska valmistuskustannukset ovat pääosin ruplissa ja myynti euroissa ja dollareissa.
Optio-oikeuksia 2010B oli yhteensä 1 340 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2010B oikeutti merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010B alkoi 1.5.2013 ja päättyi 31.5.2015.
Optio-oikeuksia 2010C on yhteensä 1 340 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2010C oikeuttaa merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2010C
Liikevaihto, liiketulos ja liiketulos%
Liikevaihto Liiketulos Liiketulos%
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 298,4 315,3 312,5 314,8 327,6 | ||||
| Liiketulos | 2,3 | 0,0 | -1,8 | 2,1 | -1,9 |
| Liiketulos% | 0,8 | 0,0 | -0,6 | 0,7 | -0,6 |
alkoi 1.5.2014 ja päättyy 31.5.2016. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2010C on 30,95 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksettavat osingot.
Optio-oikeuksia 2013A on yhteensä 1 150 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2013A oikeuttaa merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2013A alkoi 1.5.2015 ja päättyy 31.5.2017. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeuksilla 2013A on 29,36 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksettavat osingot.
Nokian Renkaat Oyj:n 20.8.2014 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2010 optio-oikeuksien 2010B-optioilla merkitty 540 osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 18.5.2015. Uudet osakkeet tuottivat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. Optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 14 769 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 133 471 373 osakkeeseen. Osakkeet olivat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 19.5.2015.
Nokian Renkaat Oyj:n 18.5.2015 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2010 optio-oikeuksien 2010B-optioilla merkitty 1 219 601 osaketta, 2010C-optioilla 80 osaketta ja 2013A-optioilla 80 osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 18.8.2015. Uudet osakkeet tuottivat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. Optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 33 360 912,15 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 134 691 134 osakkeeseen. Osakkeet olivat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 19.8.2015.
Nokian Renkaat Oyj:n 18.8.2015 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen on vuoden 2013 optio-oikeuksien 2013A-optioilla merkitty 40 osaketta. Optio-oikeuksien perusteella merkityt uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 22.12.2015. Uudet osakkeet tuottivat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien. Optioilla tehdyillä merkinnöillä ei osakepääomaa koroteta, vaan koko merkintähinta, 1 174,40 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 134 691 174 osakkeeseen. Osakkeet olivat kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 23.12.2015.
Vuoden 2012 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 25 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä lukien.
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan raportointikaudella, eikä omistanut 31.12.2015 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiö on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä 300 000 osaketta raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. Tämä osakemäärä vastaa 0,2 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
Nokian Renkaiden osakekurssi oli katsauskauden päättyessä 33,10 euroa (20,29). Katsauskauden volyymipainotettu keskikurssi oli 28,06 euroa (26,74), ylin noteeraus 37,57 euroa (36,19) ja alin 19,23 euroa (18,82). Katsauskaudella vaihdettiin 195 229 321 osaketta (216 446 904) Nasdaq Helsingissä, mikä on 145 % (162 %) yhtiön koko osakekannasta. Yhteensä 83 198 786 osaketta vaihdettiin Chi-X:ssä katsauskaudella. Yhtiön markkina-arvo katsauskauden päättyessä oli 4,458 (2,708) miljardia euroa. Osakkeenomistajien määrä oli 38 304 (50 142). Osakkeenomistajista 27,5 % (39,1 %) oli suomalaisia ja 72,5 % (60,9 %) hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia sisältäen Bridgestonen noin 14,9 %:n omistusosuuden.
Nokian Renkaat on vastaanottanut The Capital Group Companies Inc:ltä 23.2.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 20.2.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut The Capital Group Companies Inc.:lta 15.9.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 14.9.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta 27.5.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön
Sijoitetun pääoman tuotto ROI
omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 26.5.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 23.3.2015, 15.9.2015, 8.12.2015, 23.12.2015 ja 30.12.2015 ilmoitukset, joiden mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista oli noussut yli 5 %:n rajan 20.3.2015, 14.9.2015, 7.12.2015, 22.12.2015 ja 29.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 20.8.2015, 19.11.2015, 9.12.2015, 28.12.2015 ja 31.12.2015 ilmoitukset, joiden mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 19.8.2015, 18.11.2015, 8.12.2015, 24.12.2015 ja 30.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Yksityiskohtaisempaa tietoa liputuksista on saatavilla osoitteesta https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/liputusilmoitukset/.
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 8.4.2015 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkona 1,45 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.4.2015 oli merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäiväksi päätettiin 23.4.2015.
Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin kuusi. Hallituksen jäseninä jatkavat Hille Korhonen, Raimo Lind, Inka Mero, Hannu Penttilä ja Petteri Walldén. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Tapio Kuula. Tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa 80 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenelle 40 000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että jokaisesta mahdollisesta hallituksen tai sen valiokunnan kokouksesta maksetaan 600 euroa kokouspalkkiota jokaiselle läsnä olleelle jäsenelle.
Vuosipalkkio päätettiin maksaa 50-prosenttisesti rahana ja 50-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 9.4.–30.4.2015 hankitaan Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita pörssistä hallituksen puheenjohtajan lukuun 40 000 eurolla ja kunkin hallituksen jäsenen lukuun 20 000 eurolla. Palkkiopäätös tarkoittaa hallituksen jäsenten lopullisen palkkion olevan riippuvainen yhtiön osakkeen kurssikehityksestä.
Kokouksessaan 8.4.2015 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Petteri Walldénin. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Petteri Walldén (pj.), Hille Korhonen ja Hannu Penttilä. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Raimo Lind (pj.), Inka Mero ja Tapio Kuula.
Nokian Renkaat julkaisi yritysvastuuraporttinsa maaliskuussa 2015. GRI G4 -ohjeistoon perustuva raportti löytyy verkkoversiona osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus. Tuoteturvallisuuden ja -laadun lisäksi kannattava kasvu, hyvä henkilöstöjohtaminen sekä ympäristöasiat ovat kokonaisuuksia, jotka yhtiö määrittelee vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeiksi.
Nokian Renkaat Oyj on mukana OMX GES Sustainability Finland GI -indeksissä. Indeksi tarjoaa sijoittajille läpinäkyvän, objektiivisen ja luotettavan mittariston vastuulliseen sijoittamiseen. Vertailuindeksi käsittää yritysvastuun näkökulmasta 40 johtavaa Nasdaq Helsingissä noteerattua yhtiötä. Yritykset valitaan indeksiin sen perusteella, miten hyvin ne täyttävät vaatimukset, jotka kohdistuvat yrityksen ympäristöasioiden hoitoon, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan (ESG-asiat). Nasdaq laskee indeksin yhteistyössä GES Investment Services'in kanssa.
Nokian Renkaat sai maailmanlaajuisessa 2015 Dow Jones Sustainability Index -arvioinnissa tasaisen hyvät tulokset. Dow Jones Sustainability Index on maailman arvostetuin suurten yritysten vastuullisuuden arviointi. Siihen kutsutaan vuosittain 3 400 maailman suurinta pörssiyritystä kymmeniltä eri toimialoilta.
Arvioinnissa yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkastellaan 18 eri arviointinäkökulman kautta, joihin sisältyvät mm. ympäristöasioiden hoito, ihmisoikeudet, hankintaketjun vastuullisuus ja työturvallisuus.
Vuoden 2015 arvioinnissa Nokian Renkaat sai kaikilla 18 osaalueella toimialansa keskiarvoa paremmat arvioinnit. Arvioinnin toteuttaa sveitsiläinen RobecoSam-yritys.
7.4.2015 Nokian Renkaat ilmoitti, että Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta on kumonnut Verohallinnon määräämät jälkiverot ja että yhtiö palauttaa 100,3 miljoonaa euroa verovuosilta 2007–2010 tuloslaskelmaansa vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla.
29.5.2015 Nokian Renkaat ilmoitti, että osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksoille 2013–2014 asetetut tavoitteet eivät ole täyttyneet, joten niiden perusteella ei ole maksettu osakepalkkioita avainhenkilöstölle vuosilta 2013–2014.
Palkkiot ansaintajaksolta 2015 maksetaan vuonna 2017 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ansaintajakson 2015 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 160 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 40 henkilöä.
Nokian Renkaat esitteli 16.2.2015 viisi uutta rengasta Keski-Euroopan vaihteleviin talviolosuhteisiin. Uusi Nokian WR D4 henkilöautonrengas, Nokian WR C3 pakettiauton rengas monipuoliseen käyttöön, sekä Nokian All-Weather-konseptia seuraava Weatherproof-tuoteperhe, parantavat yhtiön kilpailukykyä erityisesti Keski-Euroopassa.
Keski-Eurooppa on maailman suurin talvirenkaiden markkinaalue. Siellä myytiin vuonna 2014 noin 70 miljoonaa talvirengasta ja talvirengassegmentti kasvaa nopeammin kuin markkinat kokonaisuudessaan. Rengasmarkkinan laajentuessa ja talvirengaslainsäädännön yleistyessä Keski-Euroopasta on tullut yksi Nokian Renkaiden tärkeimmistä kasvualueista.
12.5.2015 Nokian Renkaat ilmoitti tuovansa syksyllä 2015 eurooppalaisten katumaasturikuljettajien saataville maailman ensimmäisen talvirenkaan, jonka märkäpito ja polttoainetaloudellisuus ovat EU-rengasmerkinnän parhaat eli A-luokassa. Nokian WR SUV 3 -huipputuote (koko 265/50 R19 V) voi parhaimmillaan lyhentää jarrutusmatkaa märällä tiellä 18 metriä ja tuottaa polttoainesäästöä yli 0,6 I/100 km.
28.8.2015 Nokian Renkaat teki vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen tarjoutumalla ostamaan käteisellä 150 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa, jonka korko on 3,25 prosenttia, ja joka oli laskettu liikenteeseen 19.7.2012 (FI4000046370). Takaisinostotarjouksen puitteissa ostettavien velkakirjojen nimellismäärä oli arviolta 75 miljoonaa euroa.
Tarjousaika loppui 8.9.2015 klo 16 Suomen aikaa. Velkakirjan haltijoiden pätevästi ostettavaksi tarjoamien lainaosuuksien kokonaismäärä oli 62 300 000 euroa, joka vastaa yhteensä 41,53 prosenttia kaikista joukkovelkakirjalainan lainaosuuksista. Nokian Renkaat Oyj:n velkakirjan haltijoille maksama ostohinta on 104 400 euroa kutakin 100 000 euron suuruista lainaosuutta kohti, ja se maksetaan yhdessä kertyneen ja maksamattoman koron (Accrued Interest) kanssa. Kertyneen koron suuruus on 772,54 euroa (0,7725 prosenttia) kutakin 100 000 euron suuruista lainaosuutta kohti. Kauppojen selvitys tapahtui 14.9.2015.
Nokian Renkaiden Nokian-toimipisteen henkilöautonrenkaiden tuotantoa ja konttoritoimintoja koskeneet yt-neuvottelut päättyivät 28.9.2015. Tuotannon sopeuttamiseksi ja kustannussäästöjen toteuttamiseksi työsuhde päättyy yhteensä 122 työntekijältä ja toimihenkilöltä. Neuvottelujen piirissä oli noin 900 henkilöä.
20.10.2015 Nokian Renkaat ilmoitti, että yhtiö muuttaa operatiivista rakennettaan ja johtoryhmän jäsenten vastuita vahvistaakseen yhtiön tuote- ja innovaatiojohtajuutta, toimitusketjun kaikkia vaiheita sekä myyntiä ja jakeluketjun hallintaa. Kaikki nämä ovat olleet Nokian Renkaiden menestyksen ytimessä.
Uudessa organisaatiossa Henkilöautonrenkaat-yksikön aikaisempi rakenne puretaan ja uudelleen organisoidaan siten, että tuotehallinta, tuotekehitys ja myynti raportoivat suoraan toimitusjohtajalle. Hankinta, tuotannon ohjaus ja suunnittelu yhdessä logistiikan ja asiakaspalvelutoimintojen kanssa yhdistetään uuteen hankinta, tuotanto ja toimitusketjun hallinta -yksikköön. Henkilöautonrenkaatyksikön tulokset raportoidaan jatkossakin erikseen kuten Vianor ja Nokian Raskaat Renkaat. Muut toiminnot jatkavat ilman muutoksia operatiivisiin toimintoihin ja raportoivat toimitusjohtajalle.
17.11.2015 Nokian Renkaat järjesti pääomamarkkinapäivän sijoittajille ja analyytikoille Helsingissä. Tapahtumassa keskityttiin Nokian Renkaiden strategiaan ja taloudellisiin tavoitteisiin vuosille 2016–2018. Kaikki CMD-aineistot löytyvät osoitteesta http://www.nokiantyres.com/cmd.
Nokian Renkaiden taloudelliset tavoitteet vuosille 2016–2018: markkinoita nopeampi kasvu terveellä kannattavuudella. Marraskuun 2015 markkinanäkymillä tästä seuraisi vähintään 4–5 %:n myynnin keskimääräinen kasvu vuosina 2016–2018. Yhtiö tavoittelee säilyttävänsä teollisuudenalansa parhaan liikevoittotason, minimissään 22 %.
Nokian Renkaiden osinkopolitiikka vuosille 2016–2018: yhtiön tavoitteena on tarjota vakaa tai korkeampi absoluuttinen osinko per osake vuosina 2016–2018 (kolmannen tehtaan investoinneista huolimatta). Yhtiön tavoitteena on maksaa osinkona vähintään 50 % nettovoitosta.
15.12.2015 Nokian Renkaat ilmoitti vastaanottaneensa Verohallinnon uusitun verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan Yhtiö on velvollinen maksamaan verovuosilta 2007–2010 lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja yhteensä 87 miljoonaa euroa. Maksut oli suoritettava tammikuussa 2016. Verottajan vaatimasta summasta 55 miljoonaa euroa oli lisäveroja ja 32 miljoonaa euroa veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö pitää päätöstä perusteettomana ja hakee muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta.
Hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä on annettu erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Selvitys on luettavissa tämän raportin sivuilta 63–67 sekä yhtiön verkkosivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/.
Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit (liitetieto 29) liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita.
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit, maineriskit, tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä yhtiön ohjausjärjestelmään ja tietohallintoon kohdistuvat riskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä erityisesti sesonkimyynnin osalta.
Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla tai -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen.
Riskienhallinnassa ei ole omaa erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa. Yhtiön hallitus käsittelee riskejä vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.
Öljyn hinnan alhaisuudesta, korkeasta korkotasosta, vähäisistä investoinneista ja Ukrainan kriisin pakotteista johtuen Venäjän talouden kasvun odotetaan olevan negatiivista; vuonna 2016 BKT:n arvioidaan laskevan 0,3 – 3 %. Ukrainan kriisin kärjistyminen voisi aiheuttaa vakavaa häiriötä, uusia talouspakotteita ja talouskehityksen heikkenemistä Venäjällä, IVY-maissa ja Suomessa. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä.
Yhtiön saatavat pysyivät edellisvuoden tasolla. Rengasvarastot ovat suunnitellulla tasolla. Yhtiö kiinnittää erityistä huomiota käyttöpääoman hallintaan. Katsauskauden lopussa Venäjän myyntisaatavat edustivat 31 % (33 %) konsernin kaikista myyntisaatavista.
Vuonna 2016 konsernin liikevaihdosta arviolta 40 % syntyy euromääräisestä myynnistä. Merkittävimmät myyntivaluutat euron ohella ovat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollarit.
Nokian Renkaiden muut riskit ja epävarmuustekijät liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön. Jos raaka-aineiden hinnat nousevat, yhtiön kannattavuuden säilyminen riippuu siitä, miten yhtiön raaka-ainekustannusten nousu saadaan siirrettyä renkaiden hintoihin.
Yksityiskohtaisempaa tietoa yhtiön riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta http://www.nokianrenkaat.fi/vuosikertomukset, Taloudellinen katsaus 2015, sivut 42–47 ja 66–67.
Nokian Renkaat -konsernilla on meneillään Suomen Verohallinnon kanssa oikeusprosesseja, jotka on kuvattu tämän raportin kohdassa "Verokanta".
Henkilöstön aktiivisuus, aloitteellisuus ja sisäinen yrittäjyys tukevat konsernin osaamisen kehittämistä, tuottavuuden kasvua ja strategian toteuttamista.
Nokian Renkaissa jokaisella on mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen. Sisäistä työnkiertoa tuetaan sisäisellä rekrytoinnilla ja resurssikartoituksilla. Yhtiössä painotetaan työssä oppimista ja toisilta oppimista. Yhtiö panostaa osaamisen kehittämiseen mm. kielikoulutuksen, ammattitutkintojen, räätälöityjen koulutusten sekä verkostojen koulutusten avulla. Yksi olennainen työkalu osaamisen kehittämisessä on Hakkapeliitta eAcademy -verkkokoulutusportaali, jonka sisältö uudistui vuoden 2015 aikana. Henkilöstön hyvinvointia tukevat ennakoiva työterveyshuolto, sekä varhaisen välittämisen malli, jolla pyritään ennakoivasti tukemaan henkilöitä, joilla on riski työkyvyn alenemiseen. Tämän lisäksi henkilöstön työhyvinvointia tukevat kattava liikuntatarjonta, monipuolinen kerhotoiminta, henkilöstötapahtumat, kekseliäisyystoiminta sekä yksilöja työaikajärjestelyt.
Esimiehet ovat tärkeässä roolissa niin yrityksen tavoitteiden toteuttamisessa kuin yrityskulttuurin ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Vuoden 2015 aikana kehityskeskusteluissa uudistettiin suorituksen arviointimallia. Lisäksi laajennettiin toimenvaativuusluokitus koskemaan koko konsernia. Tämän lisäksi konsernin johtamisen periaatteet määriteltiin ja niiden jalkauttaminen käynnistettiin. Erityisen menestyksekäs oli Hakkapeliitta Leader -simulaatiopeli, jonka läpikävi käytännössä kaikki esimiehet. Toinen vuoden aikana globaalisti käyttöönotettu työkalu oli Nokian Renkaiden johtamisperiaatteiden mukaiseksi räätälöity 360°-esimiesarviointimalli.
Vuonna 2015 Nokian Renkaat Oyj joutui vähentämään henkilöstöään yli 100 henkilöllä. Henkilöiden uudelleentyöllistymisen turvaamiseksi yhtiö käynnisti ohjelman, jossa tuetaan yksilöitä eri polkujen kautta löytämään uusi paikkansa työmarkkinoilla.
Tapaturmia konsernissa sattui edellisvuotista vähemmän ja turvallisuuskulttuuri kehittyi kampanjoinnin myötä positiiviseen suuntaan: läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointi parani. Vuonna 2015 panostettiin erityisesti suojavälineiden käyttöön kaikissa yksiköissä. Turvallisuuskatselmukset toteutettiin suunnitelmallisesti ja tapaturmatutkintaan panostettiin merkittävästi. Turvallisuuskulttuuria kehitettiin jakamalla tietoa tapahtumista yksiköitten välillä sekä jatkamalla tapaturmien raportointia johdolle.
Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus on Nokian Renkaissa osa Laatuja prosessinkehitysosastoa. Tavoitteina ovat vahinkojen ennaltaehkäisy kaikilla osa-alueilla, tuotannon häiriötön toiminta sekä hyvä yrityskansalaisuus. Toimintojen kehittämisessä yhtiö soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä ratkaisuja inhimilliset arvot taloudellisten seikkojen ohella huomioiden. Nokian Renkaat edistää turvallisuutta riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla.
Nokian- ja Vsevolozhskin-tehtaat sekä Ruotsin myyntiyhtiö Nokian Däck AB ovat sertifioitu kansainvälisten ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin sekä ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Vuonna 2013 yhtiön tehtaat saivat autoteollisuuden ISO/TS 16949 -hyväksynnän.
Turvallisuus- ja ympäristöasioiden pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta Nokian Renkaita voidaan pitää rengasalalla edelläkävijänä. Yhtiö on kehittänyt tuotteisiinsa edistyksellisiä ratkaisuja, kun arvioidaan esimerkiksi renkaiden vierintävastusta (polttoaineen kulutus, CO2 -päästöt) tai renkaiden aiheuttamaa maan painumaa maa- ja metsätaloudessa. Yhtiö myös luopui ensimmäisenä rengasvalmistajana maailmassa korkea-aromaattisten (HA) öljyjen käytöstä kumiseoksissa jo vuonna 2005 ja siten nopeutti esimerkillään puhdistettujen, matala-aromaattisten öljyjen käyttöä renkaiden valmistuksessa Euroopassa. Vuonna 2010 kaikkien HA-öljyjä sisältävien renkaiden myynti ja tuonti kiellettiin EU:n alueella.
Ympäristönsuojelun lähtökohtana on elinkaariajattelu: yhtiö kantaa vastuun toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan. Nokian Renkaat panostaa vahvasti tuotteiden ja prosessien ympäristöystävällisyyteen. Yhtiö on myös osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keskitetysti käytettyjen renkaiden keräyksen ja hyötykäytön Suomessa.
Tuotannon vaikutukset ympäristöön vähentyivät edellisvuoteen verrattuna. Uusi polttolaitos VOC-päästöjen vähentämiseksi otettiin käyttöön Nokialla helmikuussa 2015. Vuonna 2015 keskityttiin erityisesti kemikaaliturvallisuuden kehittämiseen koko konsernissa ja työntekijöiden tietoisuuden parantamiseen muun muassa koulutusten avulla. Myös ympäristöriskiarviointien päivitystyö aloitettiin. Tuotantolaitoksissa panostettiin edelleen jätteiden hyötykäyttöön ohjaamiseen ja jätteiden hyötykäyttöaste oli 98,9 % Nokian-tehtaalla ja 83,8 % Vsevolozhskin-tehtaalla. Lisätietoja ympäristöasioiden hoidosta löytyy keväällä 2015 julkaistusta yritysvastuuraportista. Raportin löydät osoitteesta: https://www.nokianrenkaat.fi/ yritys/vastuullisuus/.
Vuotta 2015 käsittelevä yritysvastuuraportti julkaistaan maaliskuussa 2016.
Maailmantalouden ennustetaan piristyvän vuonna 2016. Seuraavat keskeiset asiat vaikuttavat maailmantalouden tilanteeseen: Kiinan talouden asteittainen hidastuminen ja tasapainottuminen, energian ja muiden hyödykkeiden alhaisemmat hinnat ja Yhdysvaltain rahapolitiikan asteittainen tiukentuminen. Vaikka kasvu piristyy, elpymisvauhdin ennustetaan pysyvän alhaisemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Yhdysvallat jatkaa edelleen kasvun moottorina, myös Euroopan kasvu jatkuu. Maailman BKT:n ennakoidaan kasvavan 3,5 % vuonna 2016. Pohjoismaiden BKT:n kasvuennusteet ovat +0,5 – 3,8 % ja Euroopan (sis. Pohjoismaat) +1,7 %. Yhdysvaltain BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,7 %. Venäjän BKT:n arvioidaan edelleen laskevan 0,3 – 3 % skenaariosta riippuen.
Henkilöautonrenkaiden jälkimarkkinakysynnän odotetaan kasvavan vuonna 2016 Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Pohjoismaissa. Venäjällä ja IVY-maissa renkaiden kysynnän odotetaan vuonna 2016 laskevan yleisestä epävarmuudesta johtuen.
Yhtiön aseman odotetaan paranevan jälkimarkkinoilla (sisäänmyynnissä) vuonna 2016 kaikilla päämarkkina-alueilla. Venäjällä markkinajohtajuuden arvioidaan säilyvän A- ja B -segmenteissä.
Raaka-ainekustannusten arvioidaan vuonna 2016 laskevan 5 % verrattuna edellisvuoteen. Hinnoitteluympäristö vuonna 2016 on kaikissa tuoteryhmissä edelleen tiukka.
Valmistustoiminta Venäjällä tuo Nokian Renkaille edelleen kilpailuetuja. Venäjän tuotannosta noin 67 % meni vientiin vuonna 2015, ja euromääräisten vientitulojen ja ruplissa toteutuvien tuotantokustannusten välinen marginaali on kasvanut ruplan devalvoitumisen myötä. Mikäli kysyntä alkaa kasvaa, yhtiön tuotantokapasiteetti Venäjällä tarjoaa mahdollisuuden lisätä tuotantoa nopeasti kysyntää vastaavaksi ilman suuria investointeja.
Raskaiden renkaiden kysynnän arvioidaan pysyvän hyvänä Nokian Renkaiden ydintuoteryhmissä. Nokian Raskaiden Renkaiden toimituskyky on parantunut, joten yksikön myynnin ja liikevoiton odotetaan pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2016.
Vianorin (omat pisteet) odotetaan kasvattavan myyntiään, jatkavan palveluliiketoimintansa kehittämistä, ja tekevän positiivisen liiketuloksen koko vuonna 2016. Vianorin vähittäismyyntiketju (partnerit) ja Nokian Renkaiden muut kumppaniverkostot, kuten Nokian Tyres Authorized Dealers (NAD) -verkosto ja N-Tyre-ketju, jatkavat laajentumistaan.
Nokian Renkaiden vuoden 2016 investointien arvioidaan olevan yhteensä 130 MEUR (102).
Nokian Renkaiden tuotteiden kilpailukyky on erittäin vahva. Vahva asema ydinmarkkinoilla, investoinnit kasvumarkkinoihin, laajeneva jakeluverkosto, parantunut kustannusrakenne sekä kilpailukykyiset tuotteet antavat Nokian Renkaille edellytykset vahvistaa asemaansa, toimia hyvällä katetasolla ja tuottaa vahvaa kassavirtaa myös vuonna 2016.
Vuonna 2016, nykyisillä valuuttakursseilla, liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan säilyvän samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 575,6 MEUR.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| Osinkoa jaetaan | 1,50 euroa/osake |
|---|---|
| eli yhteensä | 202,0 MEUR |
| jätetään omaan pääomaan | 373,6 MEUR |
| Yhteensä | 575,6 MEUR |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Nokialla 5.2.2016 Nokian Renkaat Oyj, Hallitus
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | (1) | 1 360,1 | 1 389,1 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | (3)(6)(7) | -733,7 | -769,6 |
| Bruttokate | 626,4 | 619,5 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | (4) | 3,7 | 3,4 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | (6)(7) | -256,2 | -246,5 |
| Hallinnon kulut | (6)(7) | -35,3 | -34,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (5)(6)(7) | -42,6 | -33,2 |
| Liikevoitto | 296,0 | 308,7 | |
| Rahoitustuotot | (8) | 200,9 | 268,4 |
| Rahoituskulut (1 | (9) | -222,7 | -315,9 |
| Voitto ennen veroja | 274,2 | 261,2 | |
| Verokulut (2,3 | (10) | -33,5 | -52,8 |
| Tilikauden voitto | 240,7 | 208,4 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | 240,7 | 208,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | - | 0,0 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos (EPS): | (11) | ||
| Laimentamaton (euroa) | 1,80 | 1,56 | |
| Laimennettu (euroa) | 1,80 | 1,56 |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | |||
| Tilikauden tulos | 240,7 | 208,4 | |
| Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen |
|||
| Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista | (10) | 0,0 | 0,0 |
| Rahavirran suojaukset | (10) | -0,3 | -1,9 |
| Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot (4 | -55,2 | -202,1 | |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -55,5 | -204,0 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 185,2 | 4,4 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 185,2 | 4,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | - | 0,0 |
1) Rahoituskuluja on vuonna 2015 oikaistu 20,2 miljoonaa euroa jälkiverojen yhteisökorkojen palautuksella vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten kumouduttua ja oikaisujen palauduttua verohallinnon uudelleentoimitettaviksi. Tämän lisäksi on vuonna 2015 rahoituskuluihin kirjattu 19,2 miljoonaa euroa vuosien 2007–2010 uudelleen toimitettujen verotuspäätösten mukaisia korkoja. Rahoituskuluihin on vuonna 2014 kirjattu 1,6 miljoonaa euroa konserniyhtiön vuosien 2008–2012 verotusten oikaisupäätösten mukaisia korkoja.
| milj. euroa 31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | (12)(13) | 485,0 | 502,8 |
| Liikearvo | (2)(14) | 79,2 | 73,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | (14) | 19,4 | 19,8 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | (16) | 0,1 | 0,1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | (16) | 0,3 | 0,3 |
| Muut saamiset | (15)(17) | 8,8 | 10,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | (18) | 7,5 | 9,1 |
| 600,2 | 615,4 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | (19) | 271,3 | 288,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | (20)(29) | 441,1 | 444,6 |
| Kauden verotettavaan tuloon | |||
| perustuvat verosaamiset | 13,0 | 8,9 | |
| Rahavarat | (21) | 429,3 | 439,9 |
| 1 154,6 | 1 181,6 | ||
| Varat yhteensä | (1) | 1 754,8 | 1 797,0 |
| milj. euroa 31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | (22)(23) | ||
| Osakepääoma | 25,4 | 25,4 | |
| Ylikurssirahasto | 181,4 | 181,4 | |
| Omat osakkeet | -8,6 | -8,6 | |
| Muuntoerot | -385,9 | -330,7 | |
| Arvonmuutosrahasto | -2,9 | -2,6 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 133,0 | 100,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 1 299,2 | 1 243,2 | |
| 1 241,6 | 1 208,5 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | - | - | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 241,6 | 1 208,5 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | (24) | ||
| Laskennalliset verovelat | (18) | 25,7 | 26,7 |
| Varaukset | (25) | 0,5 | 0,1 |
| Korolliset rahoitusvelat | (26)(27)(29) | 199,7 | 274,7 |
| Muut velat | 2,1 | 5,1 | |
| 228,0 | 306,5 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | (28) | 242,4 | 259,9 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 20,0 | 18,7 | |
| Varaukset | (25) | 2,8 | 2,8 |
| Korolliset rahoitusvelat | (26)(27)(29) | 19,9 | 0,6 |
| 285,1 | 282,0 | ||
| Velat yhteensä | (1) | 513,2 | 588,5 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 754,8 | 1 797,0 |
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 350 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Muuntoerojen esittämistapaa on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna niin, että kaikki muuntoerot esitetään muuntoerot-rahastossa. Oikaisun määrä on -128,7 milj. euroa ja oikaistu muuntoero on -330,7 milj. euroa. Oikaisu on tehty muuntoerot-rahaston ja voittovarojen välillä, eikä sillä ole vaikutusta oman pääoman määrään kokonaisuutena.
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 240,7 | 208,4 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 100,4 | 98,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 21,8 | 47,5 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, | ||
| muut oikaisut | -10,5 | -11,0 |
| Tuloverot | 33,5 | 52,8 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 385,8 | 396,3 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -27,6 | 24,5 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 8,2 | 18,7 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | 4,0 | 38,4 |
| Käyttöpääoman muutos | -15,4 | 81,6 |
| Rahoituserät ja verot | ||
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 2,9 | 3,3 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | -49,8 | -69,8 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut tuloverot | -40,0 | -88,2 |
| Rahoituserät ja verot | -87,0 | -154,6 |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) | 283,4 | 323,4 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -100,0 | -81,7 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1,4 | 3,2 |
| Ostetut konserniyhtiöt | -6,7 | -5,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta | - | -0,3 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0,0 | 0,0 |
| Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) | -105,3 | -84,7 |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakeannista saadut maksut | 33,3 | 2,6 |
| Omien osakkeiden hankkiminen | - | -8,6 |
| Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -6,0 | -8,0 |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 0,4 | -3,4 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | 48,5 | 62,2 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -73,4 | -79,6 |
| Saadut osingot | 0,4 | 0,4 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -193,5 | -193,4 |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) | -190,2 | -227,7 |
| Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) | -12,2 | 11,0 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 439,9 | 424,6 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 1,6 | 4,3 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 429,3 | 439,9 |
Konsernin rahavirtalaskelma on laadittu epäsuoralla laskentamallilla vuonna 2015. Aiempi vuosi on muutettu vastaavasti. Yhtiö on saanut Suomen Verohallinnolta täytäntöönpanon kiellon vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten lisäverojen ja veron korotusten perimiselle. Tästä kiellosta huolimatta Suomen Verohallinto on näiden mainittujen päätösten mukaisesti kuitannut varoja yhtiön verotililtä yhtiön muiden verolajien palautuksia vastaan. Näitä Verohallinnon tekemiä kuittauksia sisältyy v. 2015 rahoituseriin ja veroihin 6,1 miljoonaa euroa sekä v. 2014 37,0 miljoonaa euroa. Verotuksen oikaisulautakunta kertaalleen jo kumosi ko. verotusten oikaisupäätökset ja palautti oikaisut uudelleen toimitettavaksi. Verohallinto ei palauttanut kuittaamiaan varoja, mutta keskeytti lisäkuittaukset. Lopulta Verohallinto toimitti uudet oikaisut, jotka aiemmin kuitatuilla määrillä vähennettyinä yhtiö maksoi vuoden 2016 puolella.
| Osake- Ylikurssi- Omat Muuntoerot Arvonmuutos- pääoman Kertyneet omistajien pääoma milj. euroa Viite pääoma rahasto osakkeet -rahasto rahasto rahasto voittovarat yht. osuus Oma pääoma 1.1.2014 25,4 181,4 - -128,5 -0,7 97,1 1 217,9 0,2 1 392,8 Tilikauden tulos 208,4 208,4 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): 0,2 -0,2 0,0 Rahavirran suojaukset -1,9 -1,9 Nettosijoituksen suojaus 0,0 Muuntoerot -202,1 -202,1 Tilikauden laaja tulos yhteensä -202,1 -1,9 208,6 -0,2 4,4 Osingonjako (22) -193,4 -193,4 Omien osakkeiden hankinta -8,6 -8,6 Käytetyt osakeoptiot (22) 2,6 2,6 Osakeperusteiset maksut (23) 9,9 9,9 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -8,6 2,6 -183,5 -189,5 Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset 0,7 0,7 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät aiheuta muutoksia määräysvallassa 0,2 0,2 Oma pääoma 31.12.2014 25,4 181,4 -8,6 -330,7 -2,6 100,3 1 243,2 - 1 208,5 Oma pääoma 1.1.2015 25,4 181,4 -8,6 -330,7 -2,6 100,3 1 243,2 - 1 208,5 Tilikauden tulos 240,7 240,7 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): Rahavirran suojaukset -0,3 -0,3 Nettosijoituksen suojaus - Muuntoerot -55,2 -55,2 Tilikauden laaja tulos yhteensä -55,2 -0,3 240,7 185,2 Osingonjako (22) -193,5 -193,5 Omien osakkeiden hankinta - Käytetyt osakeoptiot (22) 33,3 33,3 Osakeperusteiset maksut (23) 9,1 9,1 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 33,3 -184,5 -151,2 |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | Sijoitetun | Määräys | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan oman | vallattomien | Oma | |||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset -0,7 -0,7 Oma pääoma 31.12.2015 25,4 181,4 -8,6 -385,9 -2,9 133,0 1 299,2 - 1 241,6 |
Muuntoerojen esittämistapaa vuosina 2014 ja 2015 on oikaistu vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna niin, että kaikki muuntoerot esitetään muuntoerot-rahastossa. Oikaisun määrä on -128,7 milj. euroa ja oikaistu muuntoero on -330,7 milj. euroa. Oikaisu on tehty muuntoerot-rahaston ja voittovarojen välillä, eikä sillä ole vaikutusta oman pääoman määrään kokonaisuutena.
Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien.
Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoimintaalueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu.
Konserni on soveltanut tilikauden aikana EU:ssa voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joista merkittävimmät olivat vuosittaiset parannukset ja muutokset työsuhde-etuuksien käsittelyyn (IAS 19). Muutoksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai muihin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.
IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Muitakin uusia standardeja, niiden tulkintoja tai muutoksia on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa eikä konserni sovella näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien.
Merkittävimmät tulevat muutokset vaikuttavat seuraavasti:
Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia, ja alustavan arvion mukaan uudella standardilla on jonkin verran vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
Konsernin arvion mukaan muillakaan julkaistuilla uudistuksilla tai muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevien tilinpäätösten tulokseen, taloudelliseen asemaan tai muihin esitettäviin tietoihin.
Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa, liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumisten testauksessa sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, joten on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
Arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät käsittävät Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvään maariskin. Venäjän talouden epävarmuus syntyy öljyn hinnan alhaisuudesta, korkeasta korkotasosta, vähäisistä investoinneista sekä Ukrainan kriisin pakotteista, ja Venäjän talouden kasvun odotetaan olevan negatiivista vuonna 2016. Ukrainan kriisin kärjistyminen voisi aiheuttaa vakavaa häiriötä, uusia talouspakotteita ja talouskehityksen heikkenemistä Venäjällä, IVY-maissa ja Suomessa. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä. Muut epävarmuustekijät liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön raaka-aineiden hintakehityksen kanssa.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen.
Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Tilikauden voitto jaetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään myös omana eränään konsernin omassa pääomassa.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat käyttäen vuoden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin, ja oman pääoman muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään omana eränään muissa laajan tuloksen erissä, ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät kurssierot esitetään omana eränään muissa laajan tuloksen erissä, ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa.
Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyneet kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja lainat ja muut saamiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin varoihin kuuluvat likvidit lyhytaikaiset sijoitukset, kuten esimerkiksi yritystodistukset, ja johdannaisvarat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konsernilla tähän erään kuuluvat myyntisaamiset ja muut kaupallisesta toiminnasta aiheutuneet lainasaamiset sekä käteisvarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset, kuten esimerkiksi pankkitalletukset. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä ja ne sisältyvät taseessa lyhyttai pitkäaikaisiin saamisiin erääntymisensä perusteella.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kunnes rahoitusvara myydään tai luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintamenoon, mikäli käypiä arvoja ei voida luotettavasti määrittää.
Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin velkoihin kuuluvat johdannaisvelat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Konsernissa lainat arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, jonka jälkeen lainat kirjataan jaksotetun hankintamenon määräisenä efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konserni käyttää johdannaissopimuksia korko- ja valuuttariskin
sekä sähkön hintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Myöhemmin johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon ja käyvät arvot esitetään taseessa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin.
Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset johdannaissopimuksissa, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Konserni soveltaa IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa suojautuessaan korkoriskistä johtuvalta rahavirtojen vaihtelulta, joka liittyy taseeseen kirjattuihin pitkäaikaisiin velkoihin sekä sähkön hintariskiltä suojautumisessa. Kaikkien suojauslaskennan vaatimien ehtojen täyttämiseksi suojausta aloitettaessa konserni määrittelee ja dokumentoi suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen mukaan lukien tehokkuuden mittaamistavan ja konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisen suojausstrategian. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta.
Suojauslaskentaa sovelletaan rahavirran suojauksiin koronvaihtosopimuksissa, joilla vaihtuvakorkoisia vastuita on muutettu kiinteäkorkoisiksi. Näiden koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tehokkaalta osaltaan muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen tehoton osuus tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan rahoituseriin silloin, kun suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.
Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin valuuttajohdannaisiin ja valuuttamääräisiin lainoihin. Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin lukuun ottamatta mahdollista tehotonta osuutta ja valuuttaoptioiden aika-arvoa, jotka kirjataan tuloslaskelmaan. Vastaavasti suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja korkokulut rahoituseriin tuloslaskelmassa.
Konsernin ennustettua sähkönhankintaa Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja tehoton osuus tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin silloin, kun suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.
Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Näin menetellään myös asiakkaan erikseen pyytäessä tuotteen luovutuksen viivästämistä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yleensä tuloutus kirjataan luovutettaessa suorite sopimusehtojen mukaisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla.
Tutkimusmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3-5 vuotta.
Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa.
Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Jos liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista omaisuusja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on osakeoptioita sekä aiemmin on ollut myös vaihtovelkakirjoja. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen.
Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
| Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin: | |
|---|---|
| Rakennukset 20–40 vuotta | |
| Koneet ja kalusto 4–20 vuotta | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 10–40 vuotta |
| Maa-alueista ei tehdä poistoja. |
Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa.
Vuokrasopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottavalle yritykselle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus poistoilla vähennettynä sisällytetään aineettomiin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan korkoihin ja velkojen lyhennyksiin. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Hyödykkeet poistetaan vastaavasti kuin muut käyttöomaisuushyödykkeet ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut kohteet on merkitty taseeseen saamisina määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että jäljellä olevan nettosijoituksen tuottoaste on samansuuruinen kultakin tilikaudelta. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavissa omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasa-erinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa, joka vastaa fifo-periaatteen (first-in, first-out) mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla.
Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti (ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina) vähennettynä epävarmoilla saamisilla ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Epävarmat saamiset perustuvat tapauskohtaiseen avoinna olevien myyntisaamisten arviointiin sekä historialliseen kokemukseen siitä osuudesta, mitä konserni ei tule saamaan alkuperäisin ehdoin.
Toteutuneet ja arvioidut luottotappiot kirjataan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana. Varaukset ovat tilinpäätöshetken parhaita arvioita ja perustuvat kokemukseen takuukulujen tasosta.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Ehdollinen vara on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen vara esitetään liitetiedoissa.
Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Vastaavat määrät kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käyvän arvon määritykseen käytetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallia. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa optioiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saaduista rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina) kirjataan sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon (2010 ja 2013 optiot).
Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. liikevaihto ja -voitto) vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan velaksi. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita optio- ja kannustinohjelmia ei ollut käytössä vuoden 2015 aikana.
Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä.
Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta.
Konsernin vuosien 2015 ja 2014 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja.
Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.
Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät veroja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella.
Henkilöautonrenkaat-tulosyksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesäja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin.
Raskaat Renkaat -tulosyksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autorenkaat -liiketoiminta.
Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokian-merkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.
Muut toiminnot sisältää liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille.
Eliminoinnit käsittää eri segmenttien väliset eliminoinnit.
Konsernin segmentit toimivat seitsemällä tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä ja IVY, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä muu maailma.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.
| Toimintasegmentit | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2015 | Henkilöauton- | Raskaat | Muut | |||
| milj. euroa | renkaat | Renkaat | Vianor | toiminnot | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle Palvelut |
891,3 | 127,4 | 326,9 72,1 |
14,6 | 0,0 | 1 360,1 72,1 |
| Tavaroiden myynti | 891,3 | 127,4 | 254,8 | 14,6 | 0,0 | 1 288,1 |
| Konsernin sisäinen liikevaihto | 60,3 | 27,9 | 0,7 | 0,8 | -89,7 | |
| Liikevaihto | 951,5 | 155,3 | 327,6 | 15,4 | -89,7 | 1 360,1 |
| Liiketulos | 285,5 | 28,7 | -1,9 | -13,9 | -2,5 | 296,0 |
| % liikevaihdosta | 30,0 % | 18,5 % | -0,6 % | -90,4 % | 21,8 % | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -21,8 | |||||
| Voitto ennen veroja | 274,2 | |||||
| Verokulut | -33,5 | |||||
| Tilikauden voitto | 240,7 | |||||
| Varat | 955,2 | 109,9 | 183,5 | 22,7 | -7,9 | 1 263,3 |
| Kohdistamattomat varat | 491,4 | |||||
| Varat yhteensä | 1 754,8 | |||||
| Velat | 99,5 | 18,3 | 46,7 | 2,5 | 2,5 | 169,5 |
| Kohdistamattomat velat | 343,6 | |||||
| Velat yhteensä | 513,2 | |||||
| Investoinnit | 63,3 | 6,5 | 22,3 | 9,7 | 0,0 | 101,7 |
| Poistot | 68,2 | 8,2 | 6,2 | 0,1 | 0,0 | 82,6 |
| Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut | 13,1 | 2,1 | 0,5 | 2,1 | 0,0 | 17,9 |
| 2014 | Henkilöauton- | Raskaat | Muut | |||
| milj. euroa | renkaat | Renkaat | Vianor | toiminnot | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle Palvelut |
941,2 | 121,5 | 313,8 69,3 |
12,6 | 0,0 | 1 389,1 69,3 |
| Tavaroiden myynti | 941,2 | 121,5 | 244,4 | 12,6 | 0,0 | 1 319,8 |
| Konsernin sisäinen liikevaihto | 62,0 | 27,6 | 1,0 | 0,9 | -91,5 | |
| Liikevaihto | 1 003,2 | 149,1 | 314,8 | 13,5 | -91,5 | 1 389,1 |
| Liiketulos | 292,2 | 24,6 | 2,1 | -7,7 | -2,5 | 308,7 |
| % liikevaihdosta | 29,1 % | 16,5 % | 0,7 % | -56,5 % | 22,2 % | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -47,5 | |||||
| Voitto ennen veroja | 261,2 | |||||
| Verokulut | -52,8 | |||||
| Tilikauden voitto | 208,4 | |||||
| Varat | 1 004,0 | 117,2 | 164,2 | 10,5 | -7,1 | 1 288,8 |
| Kohdistamattomat varat | 508,2 | |||||
| Varat yhteensä | 1 797,0 | |||||
| Velat | 98,2 | 15,0 | 43,7 | 2,9 | 6,1 | 165,9 |
| Kohdistamattomat velat | 422,6 | |||||
| Velat yhteensä | 588,5 | |||||
| Investoinnit | 57,9 | 11,7 | 11,0 | 0,0 | 0,0 | 80,6 |
| Poistot | 76,3 | 6,9 | 6,6 | 0,0 | 0,0 | 89,8 |
| Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut | ||||||
| 15,2 | 2,1 | 1,1 | 2,2 | 0,0 | 20,6 |
2015
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Norja | Venäjä ja IVY |
Muu Eurooppa |
Pohjois- Amerikka |
Muu maailma |
Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 226,4 | 198,2 | 172,6 | 238,2 | 353,8 | 159,7 | 11,4 | 1 360,1 |
| Palvelut | 25,9 | 21,9 | 20,3 | 0,2 | 1,5 | 2,3 | 72,1 | |
| Tavaroiden myynti | 200,5 | 176,3 | 152,2 | 238,0 | 352,3 | 157,4 | 11,4 | 1 288,1 |
| Varat | 429,4 | 97,2 | 57,2 | 454,8 | 117,1 | 84,6 | 1,8 | 1 242,2 |
| Kohdistamattomat varat | 512,6 | |||||||
| Varat yhteensä | 1 754,8 | |||||||
| Investoinnit | 70,0 | 1,6 | 3,0 | 26,4 | 0,2 | 0,6 | 0,0 | 101,7 |
2014
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Norja | Venäjä ja IVY |
Muu Eurooppa |
Pohjois Amerikka |
Muu maailma |
Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 213,4 | 182,0 | 168,7 | 350,3 | 333,5 | 130,5 | 10,7 | 1 389,1 |
| Palvelut | 24,8 | 20,9 | 20,0 | 0,4 | 1,3 | 1,9 | 69,3 | |
| Tavaroiden myynti | 188,6 | 161,1 | 148,7 | 350,0 | 332,2 | 128,6 | 10,7 | 1 319,8 |
| Varat Kohdistamattomat varat |
420,1 | 96,8 | 57,4 | 507,7 | 112,1 | 73,3 | 1,2 | 1 268,6 528,3 |
| Varat yhteensä | 1 797,0 | |||||||
| Investoinnit | 48,6 | 1,3 | 2,1 | 27,5 | 0,4 | 0,7 | 0,0 | 80,6 |
Yrityshankinnat ja muut muutokset vuonna 2015
Vianor-ketjussa on kuluvalla kaudella toteutettu useita pieniä liiketoimintojen yhdistämisiä Suomessa (mm. Kumielo Oy 1.1.2015 alkaen), Ruotsissa ja Norjassa.
| milj. euroa | 2015 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | |
| Käteinen raha | 7,1 |
| Ehdollinen vastike | 0,7 |
| Kokonaishankintameno | 7,8 |
Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollisina vastikkeina yhteensä 0,7 milj. euroa, mikäli hankittujen liiketoimintojen liikevaihdot ja liikevoitot hankintavuotta kolmen seuraavan vuoden aikana ylittävät kullekin asetetut tavoitteet (liikevaihdot yhteensä 9,9 milj. euroa ja liikevoitot yhteensä 0,8 milj. euroa).
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| milj. euroa | Liite | 2015 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | (12) | 0,6 |
| Vaihto-omaisuus | 1,8 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,0 | |
| Rahavarat | 0,5 | |
| Varat yhteensä | 3,9 | |
| Laskennalliset verovelat | (18) | 0,0 |
| Rahoitusvelat | -0,2 | |
| Muut velat | -0,9 | |
| Velat yhteensä | -1,1 | |
| Nettovarallisuus | 2,8 | |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa | ||
| Luovutettu vastike | 7,8 | |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | ||
| nettovarallisuus | -2,8 | |
| Liikearvo | (14) | 5,1 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 7,1 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 0,5 | |
| Rahavirtavaikutus | 6,6 |
Liikearvon muodostumiseen vaikuttivat lisääntyneen asiakaskannan tuoman myynnin kasvun odotukset sekä tulevaisuuden odotukset entistä paremmasta markkina-alueen peitosta ja sen tuomasta myynnin kasvusta.
Koska nämä tiedot eivät ole olennaisia yksitellen, kaikki tiedot on esitetty yhdistettyinä. Hankittujen yritysten tulokset, yht. 1,0 milj. euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankittujen yritysten liiketoimintojen hankinta-ajankohdat ja luonne huomioiden niiden yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka ne kaikki olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.
Hankintoihin liittyvät kulut 0,0 milj. euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti myynnin ja markkinoinnin kuluihin. Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon. Liikearvo on muodostunut luovutetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen erotuksena. Se ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Vuonna 2014 konserni toteutti edelleen vain pieniä yrityshankintoja.
Konserni lunasti huhtikuussa vähemmistöosuuden kiinalaisesta tytäryhtiöstään, Nokian Tyres (Shanghai) Co Ltd:stä ja omistaa nyt yhtiön koko osakekannan. Konsernilla oli enemmistöomistus ja määräysvalta yhtiössä ennen hankintaa ja yhtiö on jo aiemmin konsolidoitu konserniyhtiönä.
Marraskuussa konserni hankki 32,3 % omistusosuuden suomalaisen Nokianvirran Energia Oy:n osakekannasta.
Lisäksi Vianor-ketjussa on kuluvalla kaudella toteutettu useita pieniä liiketoimintojen yhdistämisiä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja USA:ssa.
| milj. euroa | 2014 |
|---|---|
| Luovutettu vastike | |
| Käteinen raha | 7,7 |
| Ehdollinen vastike | 1,3 |
| Kokonaishankintameno | 9,0 |
Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollisina vastikkeina yhteensä 1,7 milj. euroa, mikäli hankittujen liiketoimintojen liikevaihdot ja liikevoitot hankintavuotta kolmen seuraavan vuoden aikana ylittävät kullekin asetetut tavoitteet (liikevaihdot yhteensä 31,7 milj. euroa ja liikevoitot yhteensä 6,7 milj. euroa).
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| milj. euroa | Liite | 2014 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | (12) | 3,8 |
| Vaihto-omaisuus | 0,9 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,3 | |
| Rahavarat | 0,0 | |
| Varat yhteensä | 5,0 | |
| Laskennalliset verovelat | (18) | 0,0 |
| Rahoitusvelat | -0,1 | |
| Muut velat | -0,2 | |
| Velat yhteensä | -0,3 | |
| Nettovarallisuus | 4,6 | |
| Liikearvon syntyminen hankinnassa | ||
| Luovutettu vastike | 9,0 | |
| Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva | ||
| nettovarallisuus | -4,6 | |
| Liikearvo | (14) | 4,3 |
Rahana maksettu kauppahinta 7,7 Hankittujen tytäryritysten rahavarat 0,0 Rahavirtavaikutus 7,7
Liikearvon muodostumiseen vaikuttivat lisääntyneen asiakaskannan tuoman myynnin kasvun odotukset sekä tulevaisuuden odotukset entistä paremmasta markkina-alueen peitosta ja sen tuomasta myynnin kasvusta. Nokianvirran Energia Oy:n omistuksella haetaan kustannustehokasta energiahankintaa.
Koska nämä tiedot eivät ole olennaisia yksitellen, kaikki tiedot on esitetty yhdistettyinä. Hankittujen yritysten tulokset, yht. 0,0 milj. euroa, sisältyvät konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankittujen yritysten liiketoimintojen hankinta-ajankohdat ja luonne huomioiden niiden yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka ne olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.
Hankintoihin liittyvät kulut 0,0 milj. euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti myynnin ja markkinoinnin kuluihin. Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon. Liikearvo on muodostunut luovutetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen erotuksena. Se ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Lisäksi Vianor hankki Suomessa 1.1.2015 Kumielo Oy:n koko osakekannan. Kaupan kokonaishinta oli 6,3 milj. euroa. Kaupassa siirtyi Vianorin omistukseen 0,4 milj. euroa käyttöomaisuushyödykkeitä, 2,2 milj. euroa vaihto-omaisuutta, 1,0 milj. euroa saamisia, 0,6 milj. euroa rahavaroja ja yhteensä 1,7 milj. euroa velkoja. Liikearvoa syntyi n. 3,7 milj. euroa. Kumielo Oy:n hankinta on tapahtunut lähellä konsernin tilinpäätöksen hyväksymisajankohtaa, joten kaikki tiedot ovat vielä alustavia.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 348,4 | 401,3 |
| Kauppatavarat | 129,7 | 123,5 |
| Hankinnan ja valmistuksen palkat | ||
| sosiaalikuluineen | 43,1 | 46,7 |
| Muut kulut | 122,8 | 123,6 |
| Tuotannon poistot | 60,8 | 68,2 |
| Myyntirahdit | 46,1 | 40,1 |
| Varastojen muutos | -17,1 | -33,8 |
| Yhteensä | 733,7 | 769,6 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | ||
| myyntivoitot | 1,5 | 1,2 |
| Muut tuottoerät | 2,2 | 2,3 |
| Yhteensä | 3,7 | 3,4 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | ||
| myyntitappiot ja romutukset | 0,1 | 0,3 |
| Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tutkimus | ||
| ja kehittämismenot | 18,7 | 16,6 |
| Laadun valvonta | 3,1 | 2,6 |
| Kulukirjaukset luottotappioista ja varauksista | 17,7 | 8,8 |
| Muut kuluerät | 3,0 | 5,0 |
| Yhteensä | 42,6 | 33,2 |
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy rahavirran suojauksina käytettävien sähköjohdannaisten tehoton osuus 2,2 milj. euroa (0,8 milj. euroa vuonna 2014).
Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuosina 2015 tai 2014.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat oikeudet | 5,0 | 6,8 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1,3 | 1,6 |
| Rakennukset | 8,1 | 11,6 |
| Koneet ja kalusto | 66,9 | 68,5 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1,3 | 1,4 |
| Yhteensä | 82,6 | 89,8 |
| Toimintokohtaiset poistot | ||
| Tuotannon poistot | 60,8 | 68,2 |
| Myynnin ja markkinoinnin poistot | 12,7 | 14,1 |
| Hallinnon poistot | 7,2 | 5,5 |
| Muut liiketoiminnan poistot | 2,0 | 2,0 |
| Yhteensä | 82,6 | 89,8 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 153,3 | 154,9 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset | 22,2 | 23,8 |
| Osakeperusteiset maksut | 9,1 | 9,6 |
| Muut henkilösivukulut | 20,0 | 17,8 |
| Yhteensä | 204,6 | 206,1 |
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat.
| henkilöä | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| Tuotanto | 1 940 | 1 775 |
| Myynti ja markkinointi | 2 179 | 2 253 |
| Muut | 302 | 244 |
| Yhteensä | 4 421 | 4 272 |
| 2015 | 2014 |
|---|---|
| 0,9 | 1,0 |
| 0,0 | 0,0 |
| 130,6 | 89,4 |
| 67,4 | 175,7 |
| 1,9 | 2,4 |
| 200,9 | 268,4 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostetuista rahoitusveloista | -8,1 | -17,5 |
| Korkokulut korkojohdannaisista | ||
| Suojauksiksi määritetyt | -0,6 | -0,3 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa | ||
| pidettävät | 0,0 | -0,1 |
| Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon | ||
| muutokset | ||
| Lainat ja muut saamiset | -131,9 | -203,6 |
| Kaupankäyntitarkoituksessa | ||
| pidettävät valuuttajohdannaiset | -77,2 | -92,3 |
| Muut rahoituskulut | -4,9 | -2,1 |
| Yhteensä | -222,7 | -315,9 |
Muihin rahoituskuluihin vuonna 2015 sisältyy 2,7 milj. euron tarjouspreemio liittyen joukkovelkakirjalainan takaisinostoon, sekä nettotuottona 1,0 milj. euroa lisäverojen viivästyskorkojen peruutuksia (kulua 1,6 milj. euroa vuonna 2014).
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuva vero | -42,5 | -47,2 |
| Edellisten tilikausien verot | 5,1 | -8,5 |
| Laskennalliset verot | 3,9 | 2,8 |
| Yhteensä | -33,5 | -52,8 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2015: 20,0 %, 2014: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 274,2 | 261,2 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla | -54,8 | -52,2 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat |
18,2 | 16,5 |
| Verovapaat tulot ja kulut Aiemmin kirjaamattomien verotuksellis |
-1,1 | -3,7 |
| ten tappioiden käyttö | 0,0 | 0,2 |
| Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot | -1,8 | -5,4 |
| Edellisten tilikausien verot | 5,1 | -8,5 |
| Muut erät | 0,8 | 0,2 |
| Verokulut tuloslaskelmassa | -33,5 | -52,8 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä keskimääräisessä painotetussa osakkeiden lukumäärässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden ja vaihtovelkakirjalainan laimentava vaikutus.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | ||
| tilikauden tulos | 240,7 | 208,4 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko (verovaiku | ||
| tuksella oikaistuna) | - | 3,8 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella | ||
| oikaistun osakekohtaisen | ||
| tuloksen laskemiseksi | 240,7 | 212,2 |
| Osakkeet, 1 000 kpl | ||
| Keskimääräinen painotettu lukumäärä | 133 626 | 133 163 |
| Osakeoptioiden vaikutus | 118 | 62 |
| Vaihtovelkakirjojen muunto osakkeiksi | - | 1 878 |
| Laimennettu keskimääräinen painotettu | ||
| lukumäärä | 133 744 | 135 103 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | ||
| Laimentamaton | 1,80 | 1,56 |
| Laimennettu | 1,80 | 1,56 |
| Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2014 | 5,9 | 301,9 | 857,9 | 20,2 | 98,6 | 1 284,6 |
| Lisäykset | 0,0 | 1,2 | 32,2 | 0,5 | 59,6 | 93,6 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0,1 | 0,9 | 1,0 | |||
| Vähennykset | -0,1 | -0,5 | -24,4 | -0,2 | -1,2 | -26,4 |
| Siirrot erien välillä | 1,2 | 21,6 | 69,2 | 0,3 | -95,5 | -3,2 |
| Muut muutokset | -0,1 | -0,1 | ||||
| Kurssierot | -4,1 | -74,3 | -161,2 | -4,1 | -18,6 | -262,2 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 3,0 | 250,0 | 774,7 | 16,8 | 42,9 | 1 087,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | -70,8 | -516,3 | -13,7 | -600,8 | ||
| Poistot | -11,6 | -68,5 | -1,4 | -81,5 | ||
| Vähennykset | 0,0 | 2,3 | 0,1 | 2,4 | ||
| Muut muutokset | 0,2 | 6,7 | 0,3 | 7,1 | ||
| Kurssiero | 3,4 | 13,0 | 69,2 | 2,9 | 88,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | 3,4 | -69,2 | -506,7 | -12,1 | -584,6 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 6,4 | 180,7 | 267,9 | 4,7 | 43,2 | 502,8 |
| Hankintameno 1.1.2015 | 3,0 | 250,0 | 774,7 | 16,8 | 42,9 | 1 087,4 |
| Lisäykset | 0,6 | 1,2 | 32,3 | 0,7 | 72,0 | 106,7 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0,6 | 0,6 | ||||
| Vähennykset | -7,7 | -18,3 | -0,3 | -22,8 | -49,1 | |
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 7,9 | 36,3 | 0,1 | -33,1 | 11,6 |
| Muut muutokset | 3,4 | -3,6 | -0,2 | |||
| Kurssierot | -12,7 | -30,4 | -0,4 | -2,3 | -45,7 | |
| Hankintameno 31.12.2015 | 7,5 | 238,6 | 795,2 | 16,8 | 53,0 | 1 111,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | 3,4 | -69,2 | -506,7 | -12,1 | -584,6 | |
| Poistot | -8,1 | -58,4 | -1,3 | -67,8 | ||
| Vähennykset | 3,1 | 0,2 | 3,3 | |||
| Muut muutokset | -3,4 | 6,2 | 3,7 | 6,6 | ||
| Kurssiero | 1,7 | 14,5 | 0,4 | 16,5 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | 0,0 | -69,4 | -543,9 | -12,8 | -626,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 7,5 | 169,2 | 251,3 | 4,0 | 53,0 | 485,0 |
| milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 7,7 | 4,4 |
| Vähennykset/lisäykset | - | -4,3 |
| Kertyneet poistot | -6,9 | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 0,8 | 0,1 |
| Hankintameno 1.1.2015 | 7,7 | 0,1 |
| Vähennykset/lisäykset | -7,7 | 0,0 |
| Kertyneet poistot | - | -0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 0,0 | 0,1 |
| Aineettomat | Muut aineettomat | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2014 | 69,8 | 48,1 | 19,2 | 137,1 |
| Lisäykset | 0,3 | 0,7 | 0,9 | |
| Tytäryritysten hankinta | 3,8 | 3,8 | ||
| Vähennykset | -0,6 | -0,6 | ||
| Siirrot erien välillä | 3,2 | 3,2 | ||
| Muut muutokset | 0,4 | 0,0 | 0,4 | |
| Kurssiero | -0,8 | -0,1 | -3,5 | -4,4 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 73,3 | 51,4 | 15,8 | 140,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2014 | -32,0 | -10,5 | -42,5 | |
| Poistot | -6,8 | -1,6 | -8,4 | |
| Vähennykset | 0,1 | 0,1 | ||
| Muut muutokset | 2,0 | 2,0 | ||
| Kurssiero | 0,0 | 1,4 | 1,3 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2014 | - | -36,8 | -10,6 | -47,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 73,3 | 14,6 | 5,2 | 93,1 |
| Hankintameno 1.1.2015 | 73,3 | 51,4 | 15,8 | 140,4 |
| Lisäykset | 0,3 | 0,2 | 0,5 | |
| Tytäryritysten hankinta | 5,2 | 5,2 | ||
| Vähennykset | -4,0 | -4,0 | ||
| Siirrot erien välillä | 5,4 | 1,9 | 7,3 | |
| Muut muutokset | -0,3 | -0,3 | ||
| Kurssiero | 0,7 | -0,6 | 0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2015 | 79,2 | 52,8 | 17,3 | 149,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -36,8 | -10,6 | -47,4 | |
| Poistot | -5,0 | -1,3 | -6,3 | |
| Vähennykset | 0,0 | |||
| Muut muutokset | 2,8 | 2,8 | ||
| Kurssiero | 0,2 | 0,2 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | - | -39,0 | -11,7 | -50,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 79,2 | 13,8 | 5,6 | 98,5 |
Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoimintaorganisaation mukaan.
| Henkilöautonrenkaat | 50,3 |
|---|---|
| Vianor | 28,9 |
| Liikearvo yhteensä | 79,2 |
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.
Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkina-arvoin. Käytetty diskonttokorko on henkilöautonrenkaissa 7,2 % (v. 2014 7,9 %) ja Vianorin osalta 6,3–11,9 % (v. 2014 7,2– 11,8 %) sijaintimaittain vaihdellen. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista 2 %:n kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla.
Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Laskelmien perusteella Vianorin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 70 milj. eurolla (43 milj. eurolla v. 2014). Keskeisistä olettamista Vianor on herkin kysyntäennusteisiin pohjautuvan bruttokatteen todelliseen toteutumistasoon. Bruttokatteen pelkkä 1,1%-yksikön jättämä tavoitetasosta tulevina vuosina voisi aiheuttaa alaskirjaustarpeen. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi (huomattavasti yli 100%) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon eikä pienillä katetai myyntivolyymin muutoksilla ole vaikutusta arvonalentumistestauksen tuloksiin. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan esimerkiksi liikevaihdon vuosittainen yli 20% vähennys tai bruttokatteen pysyvä heikkeneminen yli puolella nykyisestä tasosta.
| 2015 | 2014 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | Käypä | ||||||
| arvo | arvo | arvo | arvo | ||||||
| milj. euroa | Liite | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | ||
| Rahoitusvarat | |||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||||||||
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | (30) | 8,9 | - | 8,9 | - | 19,2 | - | 19,2 | - |
| Rahamarkkinainstrumentit | (21) | 6,0 | - | 6,0 | - | - | - | - | - |
| Lainat ja muut saamiset | |||||||||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | (17) | 8,8 | - | 6,8 | - | 10,0 | - | 7,0 | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | (20) | 360,1 | - | 360,7 | - | 355,2 | - | 355,8 | - |
| Käteinen raha ja pankkitilit | (21) | 423,3 | - | 423,3 | - | 439,9 | - | 439,9 | - |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||||||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | (16) | 0,3 | - | - | 0,3 | 0,3 | - | - | 0,3 |
| Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset | (30) | 19,9 | - | 19,9 | - | 0,3 | - | 0,3 | - |
| Rahoitusvarat yhteensä | 827,2 | - | 825,5 | 0,3 | 824,9 | - | 822,2 | 0,3 | |
| Rahoitusvelat | |||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||||||||
| Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | (30) | 15,4 | - | 15,4 | - | 13,8 | - | 13,8 | - |
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | |||||||||
| Korolliset rahoitusvelat | (26) | 219,6 | - | 224,2 | - | 275,2 | - | 279,8 | - |
| Ostovelat ja muut velat | (28) | 55,7 | - | 55,7 | - | 63,9 | - | 63,9 | - |
| Suojauksiksi määritetyt johdannaissopimukset | (30) | 5,5 | - | 5,5 | - | 4,8 | - | 4,8 | - |
| Rahoitusvelat yhteensä | 296,1 | - | 300,8 | - | 357,7 | - | 362,3 | - |
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot:
Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).
Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.
Kaikki käypään arvoon arvostetut erät on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tähän tasoon kuuluvat konsernin johdannaissopimukset ja rahamarkkinasijoitukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoihin 2 ja 3. Tasolla 2 ovat lainat ja muut saamiset ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Tasolla 3 puolestaan ovat noteeraamattomat osakesijoitukset, joiden hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa.
Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian eri tasojen välillä.
| Noteeraa | ||
|---|---|---|
| Osuudet | mattomat | |
| osakkuus | osake | |
| milj. euroa | yrityksissä | sijoitukset |
| Hankintameno 1.1.2015 | 0,1 | 0,3 |
| Vähennykset/Lisäykset | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 0,1 | 0,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 0,1 | 0,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 0,1 | 0,3 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset Rahoitusleasingsaamiset |
8,8 - |
10,0 - |
| Yhteensä | 8,8 | 10,0 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsaamiset - bruttosijoitus | ||
| Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät | 2,6 | 5,4 |
| 1–5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | - |
| Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | - |
| 2,6 | 5,4 | |
| Rahoitusleasingsaamiset - nettosijoitus | ||
| Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät | 2,5 | 5,3 |
| 1–5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | - |
| Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | - |
| 2,5 | 5,3 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 2,5 | 5,3 |
Nokian Renkailla oli 31.12.2015 Vianor-toimipaikkoihin liittyviä rahoitusleasingsaamisia 2,5 milj. euroa (5,3 milj. euroa 2014). Tilikaudella 2015 muuttuvien vuokrien määrä oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa 2014). Vuokralle antajan hyväksi tuleva takaamaton jäännösarvo on 2,5 milj. euroa (2,9 milj. euroa 2014).
| Kirjattu | Kirjattu | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu | muihin | Ostetut/ | Kirjattu | muihin | Ostetut/ | ||||||||
| tulos- | laajan | myydyt | tulos- | laajan | myydyt | ||||||||
| 31.12. | laskel | tuloksen | tytäryri | 31.12. | 31.12. | laskel | tuloksen | tytäryri | 31.12. | ||||
| milj. euroa | 2013 | maan | eriin | Kurssierot | tykset | 2014 | milj. euroa | 2014 | maan | eriin | Kurssierot | tykset | 2015 |
| Laskennalliset verosaamiset | Laskennalliset verosaamiset | ||||||||||||
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 10,1 | 0,3 | 10,4 | Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 10,4 | 2,6 | 13,0 | ||||||
| Varaukset | 0,3 | 0,0 | 0,3 | Varaukset | 0,3 | 0,1 | 0,4 | ||||||
| Vahvistetut tappiot | 0,2 | -0,1 | 0,1 | Vahvistetut tappiot | 0,1 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | 0,2 | 0,4 | 0,6 | Rahavirran suojaukset | 0,6 | -0,6 | 0,1 | ||||||
| Muut erät | 9,1 | 0,7 | 0,0 | 9,8 | Muut erät | 9,8 | -0,4 | -0,2 | 9,2 | ||||
| Yhteensä | 19,8 | 1,0 | 0,4 | 0,0 | 21,2 | Yhteensä | 21,2 | 2,3 | -0,6 | -0,2 | 22,8 | ||
| Netotettu laskennallisia verovelkoja | Netotettu laskennallisia | ||||||||||||
| vastaan | -11,0 | -1,1 | -12,1 | verovelkoja vastaan | -12,1 | -3,2 | -15,3 | ||||||
| Laskennalliset verosaamiset | Laskennalliset verosaamiset | ||||||||||||
| taseessa | 8,8 | -0,1 | 0,4 | 0,0 | 9,1 | taseessa | 9,1 | -0,9 | -0,6 | -0,2 | 7,5 | ||
| Laskennalliset verovelat | Laskennalliset verovelat | ||||||||||||
| Aineelliset ja aineettomat | Aineelliset ja aineettomat | ||||||||||||
| hyödykkeet | 22,8 | -4,3 | -0,8 | 17,6 | hyödykkeet | 17,6 | 0,4 | -0,6 | 17,4 | ||||
| Verottomat varaukset | 0,7 | 0,0 | 0,7 | Verottomat varaukset | 0,7 | -0,1 | 0,6 | ||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 0,3 | -0,2 | 0,1 | Vaihtovelkakirjalaina | 0,1 | -0,1 | 0,0 | ||||||
| Tytäryritysten jakamattomat | Tytäryritysten jakamattomat | ||||||||||||
| voittovarat | 21,3 | -1,1 | 20,2 | voittovarat | 20,2 | 1,0 | 21,2 | ||||||
| Muut erät | 2,1 | -1,9 | 0,2 | Muut erät | 0,2 | 1,7 | 1,9 | ||||||
| Yhteensä | 47,1 | -7,5 | - | -0,8 | 0,0 | 38,8 | Yhteensä | 38,8 | 2,8 | - | -0,6 | 41,1 | |
| Netotettu laskennallia verosaamisia | Netotettu laskennallia verosaami | ||||||||||||
| vastaan | -11,0 | -1,1 | -12,1 | sia vastaan | -12,1 | -3,2 | -15,3 | ||||||
| Laskennalliset verovelat taseessa | 36,1 | -8,6 | - | -0,8 | 0,0 | 26,7 | Laskennalliset verovelat taseessa | 26,7 | -0,4 | - | -0,6 | 25,7 | |
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.
Konsernilla oli 31.12.2015 kertyneitä tappioita 2,4 milj. euroa (3,5 milj. euroa vuonna 2014), joista ei ole kirjattu verosaamista. Näistä ei konsernille todennäköisesti kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään, ennen kyseisten tappioiden vanhenemista vuoteen 2022 mennessä.
Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 0,0 milj. euroa (0,9 milj. euroa vuonna 2014).
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 57,6 milj. euroa vuonna 2015 (51,0 milj. euroa vuonna 2014), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 89,8 | 100,2 |
| Keskeneräinen tuotanto | 6,2 | 7,0 |
| Valmiit tuotteet | 175,3 | 181,0 |
| Yhteensä | 271,3 | 288,3 |
Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2015 kirjattiin kuluksi 1,0 milj. euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,9 milj. euroa vuonna 2014).
milj. euroa 2015 2014
Myyntisaamiset 356,9 351,0 Lainasaamiset 3,2 4,2 Siirtosaamiset 13,1 47,1
Suojauksiksi määritetyt 19,8 0,0
vaikutteisesti kirjattavat 8,9 4,2 Muut saamiset 39,2 38,1 Yhteensä 441,1 444,6
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 423,3 | 439,9 |
| Rahamarkkinainstrumentit | 6,0 | - |
| Yhteensä | 429,3 | 439,9 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.
Konserni on kirjannut luottotappioita myyntisaamisten tasearvosta
35,9 milj. euroa (21,6 milj. euroa vuonna 2014).
Johdannaissopimukset
Käypään arvoon tulos-
Tilikauden aikana luottotappioita on kirjattu 17,7 milj. euroa (8,8 milj. euroa vuonna 2014).
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vuosialennukset, ostot | 2,8 | 2,1 |
| Rahoituserät | 1,1 | 25,8 |
| Sosiaalimaksut | 6,8 | 6,3 |
| Vakuutusmaksut | 0,1 | 0,4 |
| Matkalla olevat suoritukset | 1,9 | 2,8 |
| Muut erät | 0,4 | 9,8 |
| Yhteensä | 13,1 | 47,1 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Arvonlisäverosaamiset Muut erät |
33,7 5,5 |
36,8 1,2 |
| Yhteensä | 39,2 | 38,0 |
| milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl) |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Omat osakkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2014 | 133 287 | 25,4 | 181,4 | 97,1 | - | 303,9 |
| Osakeoptioiden käyttö | 184 | - | - | 2,5 | - | 2,5 |
| Omien osakkeiden hankinta | -300 | - | - | - | -8,6 | -8,6 |
| Muut muutokset | - | - | - | 0,7 | - | 0,7 |
| 31.12.2014 | 133 171 | 25,4 | 181,4 | 100,3 | -8,6 | 298,5 |
| 1.1.2015 | 133 171 | 25,4 | 181,4 | 100,3 | -8,6 | 298,5 |
| Osakeoptioiden käyttö | 1 220 | - | - | 33,3 | - | 33,3 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - |
| Muut muutokset | - | - | - | -0,7 | - | -0,7 |
| 31.12.2015 | 134 391 | 25,4 | 181,4 | 133,0 | -8,6 | 331,2 |
Osakkeiden nimellisarvo poistettin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysmääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.
Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille.
Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.
Konserni on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osana hallinnointisopimusta palveluntuottaja ostaa ja hallinnoi osakkeita osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuvan kassavirtariskin hallitsemiseksi ja järjestelmän toteuttamiseksi. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on konsernitilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin konserni olisi hankkinut omia osakkeita. Vuoden 2014 aikana on hankittu 300 000 osaketta. Tilikauden 2015 lopussa osakkeita oli 300 000, mikä on 0,2 % kaikista yrityksen osakkeista.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,50 euroa osakkeelta (1,45 euroa vuonna 2014).
Voitonjakokelpoinen oma pääoma 31.12.2015 on 575,6 milj. euroa (519,1 milj. euroa 31.12.2014). Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön.
Vuonna 2010 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakoi optiot keväällä 2010 (2010A-optiot), 2011 (2010B-optiot) ja 2012 (2010C-optiot).
Optioita myönnettiin Nokian Renkaat -konserniin voimassa olevassa työ- tai toimisuhteessa olleelle henkilöstölle ja Nokian Renkaiden kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Direnic Oy:lle. Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Nokian Renkaat -konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista muusta syystä kuin työntekijän kuoleman tai lakisääteiselle, työsopimuksen mukaiselle tai yhtiön muuten määrittelemän eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta ehtojen mukainen osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.
Vuonna 2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakoi optiot keväällä 2013 (2013A-optiot), 2014 (2013B-optiot) ja 2015 (2013C-optiot).
Optioita myönnettiin Nokian Renkaat -konserniin voimassa olevassa työ- tai toimisuhteessa olleelle henkilöstölle ja Nokian Renkaiden kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Direnic Oy:lle. Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Nokian Renkaat -konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista muusta syystä kuin työntekijän kuoleman tai lakisääteiselle, työsopimuksen mukaiselle tai yhtiön muuten määrittelemän eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta ehtojen mukainen osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.
Tarkemmat tiedot optioista on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Optio-oikeudet 2010 | Optio-oikeudet 2013 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| PERUSTIEDOT | 2010B | 2010C | 2013A | 2013B | 2013C | Yhteensä |
| Yhtiökokouspäivä | 8.4.2010 | 8.4.2010 | 11.4.2013 | 11.4.2013 | 11.4.2013 | |
| Optioita enintään, kpl | 1 340 000 | 1 340 000 | 1 150 000 | 1 150 000 | 1 150 000 | 6 130 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |
| Alkuperäinen merkintähinta, euroa | 32,90 | 35,30 | 32,26 | 29,54 | 24,42 | |
| Osinko-oikaisu | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | kyllä | |
| Nykyinen merkintähinta, euroa | - | 30,95 | 29,36 | 28,09 | 24,42 | |
| Alkuperäinen allokaatiopäivä | 5.5.2011 | 8.5.2012 | 29.4.2013 | 5.5.2014 | 7.5.2015 | |
| Vapautumispäivä | 1.5.2013 | 1.5.2014 | 1.5.2015 | 1.5.2016 | 1.5.2017 | |
| Raukeamispäivä | 31.5.2015 | 31.5.2016 | 31.5.2017 | 31.5.2018 | 31.5.2019 | |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 | 4,1 * |
| Voimassaoloaikaa jäljellä, vuosia | 0,0 | 0,4 | 1,4 | 2,4 | 3,4 | 1,5 * |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | rauennut | 1 329 | 1 685 | 3 273 | 3 391 | |
| Maksun suoritustapa | osakkeina | |||||
| Oikeuden syntymisehto | työssäolovelvoite oikeuden vapautumispäivään asti |
* Painotettu keskiarvo
| Optio-oikeudet 2010 | Optio-oikeudet 2013 | Toteutushinta, painotettu | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TILIKAUDEN TAPAHTUMAT | 2010B | 2010C | 2013A | 2013B | 2013C | keskiarvo, euroa | Yhteensä |
| 1.1.2015 | |||||||
| Kauden alussa ulkona olleet | 1 252 910 | 1 269 390 | 1 122 524 | 1 052 185 | 0 | 28,97 | 4 697 009 |
| Kauden alussa varastossa olleet | 86 890 | 70 610 | 27 476 | 97 815 | 0 | 28,70 | 282 791 |
| Tilikauden muutokset | |||||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 | 0 | 21 451 | 1 062 960 | 24,49 | 1 084 411 |
| Kaudella menetetyt | 0 | 0 | 32 020 | 83 700 | 49 895 | 27,23 | 165 615 |
| Kaudella toteutetut | 1 220 141 | 80 | 120 | 27,35 | 1 220 341 | ||
| Toteutushinnan painotettu keski | |||||||
| arvo toteuttamisjakson aikana, euroa | 27,35 | 30,95 | 29,36 | 27,35 | |||
| Osakkeen painotettu keskikurssi | |||||||
| toteuttamisjakson aikana, euroa * | 26,51 | 28,01 | 29,88 | 28,01 | |||
| Kaudella rauenneet | 119 659 | 27,35 | 119 659 | ||||
| 31.12.2015 | |||||||
| Kauden loppuun mennessä toteutetut | 1 220 341 | 80 | 120 | 27,35 | 1 220 541 | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 1 269 310 | 1 090 384 | 989 936 | 1 013 065 | 28,39 | 4 362 695 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat | 0 | 1 269 310 | 1 090 384 | 30,22 | 2 359 694 | ||
| Varastossa kauden lopussa | 0 | 70 610 | 59 496 | 160 064 | 136 935 | 27,56 | 427 105 |
* Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ajalta, millä kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2015.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkelle käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajalle. Myöntämishetki on hallituksen päätöspäivä.
| Black-Scholes -mallin keskeisimmät oletukset tilikaudella myönnetyille optioille | 2013B | 2013C |
|---|---|---|
| Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa | 29,72 | 26,75 |
| Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa | 33,10 | 33,10 |
| Toteutushinta, euroa | 28,09 | 24,42 |
| Odotettu volatiliteetti, % * | 29,03 | 32,50 |
| Voimassaoloaika, vuotta | 2,6 | 4,0 |
| Riskitön korko, % | -0,19 | 0,60 |
| Odotetut osingot, euroa | 0,00 | 0,00 |
| Option käypä arvo myöntämishetkellä, euroa | 6,16 | 9,42 |
| Käypä arvo yhteensä 31.12.2015, milj. euroa | 0,1 | 9,5 |
* Odotettu volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vaikutus tilikauden tulokseen ja | ||
| taloudelliseen asemaan | ||
| Tilikauden kulut | 8,3 | 9,6 |
| Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat | 8,3 | 9,6 |
| Maksuista aiheutuva velka 31.12. | - | - |
Vuonna 2013 hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Sen tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2013, 2014 ja 2015. Yhtiön hallitus päätti järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.
Palkkioita myönnettiin Nokian Renkaat -konsernin avainhenkilöstölle. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyi ennen ansaintajakson päättymistä, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa osakkeille asetetun noin kahden vuoden mittaisen rajoitusjakson aikana.
Tilikaudella 2015 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina alla olevassa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2015 tehtyyn arviontiin vapautuvien kannustimien määrästä.
| Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa | 28,75 |
|---|---|
| Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa | 33,10 |
| Odotetut osingot, euroa | 1,45 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa | 25,85 |
| Käypä arvo yhteensä 31.12.2015, milj. euroa | 4,5 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vaikutus tilikauden tulokseen ja | ||
| taloudelliseen asemaan | 0,8 | 0,0 |
| Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat | 0,2 | 0,0 |
| Maksuista aiheutuva velka 31.12. | 0,6 | 0,0 |
| Osakepalkkiot 2013 Ansaintajakso |
Yhteensä | ||
|---|---|---|---|
| 400 000 | |||
| 31.12.2013 | 31.12.2014 | 31.12.2015 | |
| 31.12.2016 | 31.12.2017 | 31.12.2018 | |
| liikevaihto ja -voitto | liikevaihto ja -voitto | liikevaihto ja -voitto | |
| 3,7 | 3,7 | 3,7 | 3,7 * |
| 1,0 | 2,0 | 3,0 | 2,3 * |
| 37 | 38 | 38 | |
| osakkeina ja käteisenä | osakkeina ja käteisenä | osakkeina ja käteisenä | |
| 0 | 93 200 | 0 | 93 200 |
| 192 200 | |||
| 19 400 | |||
| 93 200 | |||
| 0 | 0 | 172 800 | 172 800 |
| 2013 5.2.2013 11.4.2013 100 000 ei 29.4.2013 1.1.2013 0 0 0 |
2014 5.2.2013 11.4.2013 100 000 ei 6.5.2014 1.1.2014 0 0 93 200 |
2015 5.2.2013 11.4.2013 200 000 ei 7.5.2015 1.1.2015 192 200 19 400 0 |
Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| milj. euroa | Takuuvaraus | Uudelleen järjestely varaus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2015 | 2,8 | 0,1 | 2,9 |
| Varausten lisäykset | 3,1 | 0,2 | 3,3 |
| Käytetyt varaukset | -2,8 | -0,1 | -2,9 |
| 31.12.2015 | 3,1 | 0,2 | 3,3 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,5 | 0,1 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 2,8 | 2,8 |
Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän kahden vuoden aikana.
Taloudellisen epävarmuuden vuoksi Henkilöautonrenkaat ja Raskaat Renkaat -tulosyksiköiden Nokian-tehtaan tuotantoa sopeutettiin supistuneeseen tilauskantaan myös vuosina 2014 ja 2015 eripituisin lomautuksin, irtisanomisin ja eläkejärjestelyin.
Sopeuttamistoimenpiteiden kuluvaikutuksista 0,2 milj. euroa on kirjattu vuodelle 2015 (0,0 milj. euroa vuodelle 2014). Niistä on jäljellä sekä lyhyt- että pitkäaikaisina varauksina irtisanottujen todennäköisten lisäpäivärahojen arvioidut omavastuuosuudet, jotka Työttömyysvakuutusrahasto aikanaan perii. Jäljellä olevaa varausta odotetaan käytettävän tasaisesti vuosina 2016-2018.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 112,1 | 124,5 |
| Joukkovelkakirjalainat | 87,6 | 149,6 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,0 | 0,5 |
| 199,7 | 274,7 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Yritystodistuslainat | - | - |
| Pitkäaikaisten rahalaitos- ja | ||
| eläkelainojen lyhennykset | 19,8 | - |
| Rahoitusleasingvelkojen | ||
| lyhennykset | 0,0 | 0,6 |
| 19,9 | 0,6 | |
| Korolliset rahoitusvelat valuutoittain | ||
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Valuutta | ||
| EUR | 199,7 | 253,1 |
| RUB | 19,8 | 22,1 |
Yhteensä 219,6 275,2
Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat 2015 milj. euroa Ilman suojauksia Suojausten kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 2,6 % 3,1 % Joukkovelkakirjalainat 3,4 % 3,4 % Rahoitusleasingvelat 4,5 % 4,5 % Yritystodistuslainat - - Yhteensä 2,9 % 3,2 % 2014 milj. euroa Ilman suojauksia Suojausten kanssa Rahalaitos- ja eläkelainat 3,0 % 3,5 % Joukkovelkakirjalainat 3,4 % 3,4 % Rahoitusleasingvelat 7,2 % 7,2 % Yritystodistuslainat - - Yhteensä 3,2 % 3,4 %
Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 15.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät | 0,0 | 0,6 |
| 1–5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | 0,5 |
| Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | 0,0 |
| 0,0 | 1,2 | |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät | 0,0 | 0,6 |
| 1–5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | 0,5 |
| Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät | - | 0,0 |
| 0,0 | 1,2 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 0,0 | 0,0 |
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | 0,0 | 1,2 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 55,7 | 63,9 |
| Siirtovelat | 71,7 | 57,6 |
| Ennakkomaksut | 1,0 | 5,4 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Suojauksiksi määritetyt | 4,4 | 2,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | 15,4 | 18,6 |
| Muut velat | 94,3 | 112,5 |
| Yhteensä | 242,4 | 259,9 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.
Muut velat 2015 sisältää vuosilta 2007-2010 kirjatut verotuksen oikaisupäätöksen mukaiset erät, yhteensä 51,0 milj. euroa (2014: 66,0 milj. euroa).
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 29,5 | 24,6 |
| Vuosialennukset, myynti | 30,2 | 24,9 |
| Rahoituserät | 5,0 | 3,2 |
| Komissiot | 1,5 | 1,3 |
| Laskuttamattomat toimitukset | 0,8 | 0,7 |
| Muut | 4,8 | 2,8 |
| Yhteensä | 71,7 | 57,6 |
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on konsernin suunnitellun tuloskehityksen turvaaminen rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta liikkeiltä. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka päivitetään ja hyväksytetään hallituksella. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen Group Treasury -toimintoon, joka suorittaa varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin luottokomitea vastaa luottopolitiikasta ja tekee luottopäätökset, jotka vaikuttavat merkittävästi luottoriskin määrään.
Nokian Renkaat -konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Sveitsissä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Kiinassa sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti emoyrityksen ja tytäryritysten väliset transaktiot toteutetaan ensisijaisesti tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin transaktioriski kohdistuu emoyritykseen ja merkittävää transaktioriskiä ei synny ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen tähän pääsääntöön tekevät tytäryhtiöt, joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen syntyy ei-kotivaluuttamääräisiä eriä. Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen väliset transaktiot toteutetaan konsernin valuutta-aseman kannalta tarkoituksenmukaisessa valuutassa. Emoyritys hallinnoi näiden tytäryritysten transaktioriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat suojaukset, jotta tytäryritysten valuutta-asemat on suojattu konsernin suojausperiaatteiden mukaisesti.
Suojausperiaatteita ei kuitenkaan sovelleta Ukrainan ja Valko-Venäjän myyntiyhtiöiden valuutta-asemaan. Ukrainan myyntiyhtiön ja emoyhtiön väliset transaktiot toteutetaan euromääräisinä ja Valko-Venäjän myyntiyhtiön ja emoyhtiön väliset transaktiot Venäjän ruplamääräisinä Ukrainan grivnan ja Valko-Venäjän ruplan ollessa eivapaasti vaihdettavia valuuttoja.
Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä omaavien tytäryritysten avoin valuutta-asema koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä sitovista osto- ja myyntisopimuksista (transaktiopositio), joihin lisätään arvioidut valuuttamääräiset kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi kattaa tulevat 12 kuukautta (budjettipositio). Suojauspolitiikan mukaisesti jokaisen valuuttaparin merkittävä transaktiopositio suojataan siten, että 20 %:n yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos +/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei ole yli yhden miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen samanaikainen +/- 10 %:n valuuttakurssimuutos euroa vastaan saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään viiden miljoonan euron suuruisen vaikutuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat ei-vapaasti vaihdettavat valuutat, joilla ei ole toimivia suojausmarkkinoita. Budjettipositiota suojataan markkinatilanteen mukaan. Suojausaste voi nousta maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.
| Transaktioriski | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2015 | 31.12.2014 | ||||||||||||||
| Toimintavaluutta | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | CZK | UAH | RUB | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | CZK | UAH | RUB |
| Vieras valuutta | KZT | NOK | RUB | SEK | USD | EUR | EUR | EUR | KZT | NOK | RUB | SEK | USD | EUR | EUR | EUR |
| Myyntisaamiset | 0,0 | 14,6 | 19,9 | 25,1 | 23,0 | 87,2 | 0,0 | 59,8 | 0,0 | 14,3 | 18,7 | 20,6 | 19,7 | 75,9 | 0,4 | 65,6 |
| Lainat ja muut saamiset | 0,0 | 29,8 | 97,3 | 151,0 | 13,2 | 12,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 27,0 | 108,2 | 51,7 | 3,2 | 18,5 | 0,1 | 0,0 |
| Valuuttatulot yhteensä | 0,0 | 44,3 | 117,2 | 176,1 | 36,2 | 100,1 | 0,1 | 59,8 | 0,0 | 41,2 | 126,9 | 72,3 | 22,9 | 94,4 | 0,5 | 65,6 |
| Ostovelat | 0,0 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | -0,4 | -50,7 | -2,0 | -3,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | -0,5 | -38,8 | -3,6 | -2,7 |
| Lainat | 0,0 | -29,9 | -145,3 | 0,0 | -0,5 | -47,8 | -3,6 | -55,3 | 0,0 | -23,4 | -30,4 | 0,0 | -31,3 | -66,5 | -4,3 | -60,0 |
| Valuuttamenot yhteensä | 0,0 | -29,9 | -145,4 | 0,0 | -0,9 | -98,5 | -5,6 | -58,3 | 0,0 | -23,4 | -30,5 | 0,0 | -31,8 | -105,3 | -7,9 | -62,7 |
| Valuuttajohdannaiset | 0,0 | -11,5 | 28,1 | -173,0 | -33,0 | -2,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -17,7 | -99,5 | -71,9 | 7,6 | 7,0 | 0,0 | 0,0 |
| Sitovat myyntisopimukset | 0,0 | 3,4 | 1,7 | 3,7 | 4,0 | 58,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1,9 | 0,9 | 2,3 | 0,7 | 27,2 | 0,0 | 0,0 |
| Sitovat ostosopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -2,7 | -50,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Tulevat korkoerät | 2,1 | 0,5 | -9,8 | 0,3 | 0,0 | -0,4 | -0,3 | -0,4 | 2,2 | 0,6 | 8,9 | 0,6 | 0,0 | -0,5 | -0,1 | -0,6 |
| Nettoriski | 2,1 | 6,9 | -8,1 | 7,1 | 3,6 | 7,2 | -5,8 | 1,5 | 2,2 | 2,6 | 6,8 | 3,4 | -1,4 | 23,3 | -7,5 | 2,9 |
Tilinpäätöksessä sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin muunnetaan tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssiin ja valuuttakurssimuutokset näkyvät muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä sekä oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Kazakstanin ja Ukrainan yksiköissä olevien konsernin sisäisten lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, joten IAS 21 'Valuuttakurssien muutosten vaikutukset' -standardin mukaisesti lainat käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehtynä nettosijoituksena. Sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin ei ole suojattu hallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti.
Konsernin laajaa tulosta heikensi -55,2 miljoonaa euroa (-202,1 miljoonaa euroa 2014) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot, joista -13,7 miljoonaa euroa (-10,0 miljoonaa euroa vuonna 2014) liittyi konsernin sisäisiin lainoihin, jotka käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehtynä nettosijoituksena.
Tytäryrityksestä oman pääoman muuntoerot -rahastoon laajan tuloksen kautta kirjatut muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota, jos tytäryritys myydään osittain tai kokonaan.
Viereinen taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
| Translaatioriski | 31.12.2015 | 31.12.2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Nettosijoitus | Suojaus | Suojausaste | Nettosijoitus | Suojaus | Suojausaste | ||
| Nettosijoituksen valuutta | ||||||||
| EUR * | 27,5 | - | - % | 23,2 | - | - % | ||
| KZT ** | 6,0 | - | - % | 10,6 | - | - % | ||
| NOK | 29,6 | - | - % | 26,9 | - | - % | ||
| RUB | 460,2 | - | - % | 374,3 | - | - % | ||
| SEK | 16,5 | - | - % | 15,4 | - | - % | ||
| UAH | -25,4 | - | - % | -21,3 | - | - % | ||
| USD | 100,3 | - | - % | 89,5 | - | - % |
* Ukrainan tytäryritys TOV Nokian Shinalle myönnetty EUR-määräinen laina, joka käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehtynä nettosijoituksena. ** Luku sisältää Kazakstanin tytäyritys TOO Nokian Tyresille myönnetyn KZT-määräisen lainan, joka käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehtynä nettosijoituksena.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusvaluutta | Perusvaluutta | ||||||||
| 10 % vahvempi | 10 % heikompi | 10 % vahvempi | 10 % heikompi | ||||||
| Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | ||
| milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | |
| Perusvaluutta / Hintavaluutta | |||||||||
| EUR/CZK | -0,1 | - | 0,1 | - | -0,4 | - | 0,4 | - | |
| EUR/KZT | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,0 | - | |
| EUR/NOK | -0,3 | - | 0,3 | - | 0,0 | - | 0,0 | - | |
| EUR/RUB | 0,2 | - | -0,2 | - | 0,6 | - | -0,6 | - | |
| EUR/SEK | -0,3 | - | 0,3 | - | -0,1 | - | 0,1 | - | |
| EUR/UAH | -0,6 | - | 0,6 | - | -0,7 | - | 0,7 | - | |
| EUR/USD | -0,1 | - | 0,1 | - | 0,1 | - | -0,1 | - | |
Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, joka on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 24,8 miljoonaa euroa (25,5 miljoonaa euroa 2014) ja kiinteäkorkoisia 194,7 miljoonaa euroa (249,7 miljoonaa euroa 2014) korkojohdannaiset huomioiden. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista korollisista rahoitusveloista vähintään puolet pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Tilikauden päättyessä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen osuus oli 98 % (91 % vuonna 2014) ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 34 kuukautta (33 kuukautta 2014) korkojohdannaiset mukaan lukien. Pääsääntöisesti konserni soveltaa avoimiin korkojohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Korko | Korko | |||||||
| 1 %-yksikön korkeampi | 1 %-yksin matalampi 1 %-yksikön korkeampi |
1 %-yksikön matalampi | ||||||
| Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | |
| milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma |
| Korkomuutoksen vaikutus | -1,1 | 4,4 | 1,1 | -4,4 | 0,3 | 4,4 | -0,3 | -4,4 |
Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 100 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointipäivänä sähköjohdannaisten määrä oli 200 GWh (250 GWh 2014).
Taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena. Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkön hinta | Sähkön hinta | |||||||
| 5 EUR/MWh korkeampi | 5 EUR/MWh matalampi | 5 EUR/MWh korkeampi | 5 EUR/MWh matalampi | |||||
| Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | Tulos | Oma | |
| milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma |
| Sähkön hintamuutoksen vaikutus | 0,4 | 0,6 | -0,4 | -0,6 | 0,4 | 0,9 | -0,4 | -0,9 |
Rahoituspolitiikan mukaisesti Group Treasury -toiminto vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia. Toukokuuhun 2016 asti on voimassa valmiusluottona 100 miljoonan euron määräinen monivaluuttalaina, jonka järjestelypalkkio kirjataan kuluksi sopimusajalle. Konsernilla on kotimainen 350 miljoonan euron määräinen yritystodistusohjelma. Lyhytaikaisilla limiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan Nokian Renkaille tyypillinen säännöllinen kassavirtojen kausivaihtelu. Syyskuussa 2015 konserni osti vapaaehtoisella takaisinostotarjouksella 62,3 miljoonan euron lainaosuudet kotimaisesta 150 miljoonan euron suuruisesta joukkovelkakirjalainasta, joka erääntyy 2017. Lainan kiinteä kuponkikorko on 3,25 % ja efektiivinen tuotto 3,30 %.
Tärkeimmät rahoituskovenantit raportoidaan velkojille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä omavaraisuusasteeseen. Johto tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Yhtiön rahoitussopimukset sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.
Vuoden vaihteessa konsernin likvidien varojen määrä oli 429,3 miljoonaa euroa (439,9 miljoonaa euroa 2014). Vuoden 2015 lopussa konsernilla oli lyhytaikaisia, käyttämättömiä luottolimiittejä 506,6 miljoonaa euroa (356,5 miljoonaa euroa 2014), joista komittoitujen limiittien osuus oli 155,7 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa 2014). Käyttämättömien pitkäaikaisten komittoitujen limiittien määrä oli 0,0 miljoonaa euroa (250,0 miljoonaa euroa 2014).
Konsernin korollisten rahoitusvelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 219,6 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 275,2 miljoonaa euroa. Korollisista rahoitusveloista 91 % oli euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 3,2 %. Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset, oli 19,9 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa 2014).
| Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat | 2015 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat* | |||||||||
| milj. euroa | Tasearvo | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021– | Yhteensä | |
| Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat | |||||||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | |||||||||
| Kiinteäkorkoiset | 7,1 | -0,2 | -0,7 | -0,7 | -0,7 | -0,7 | -5,6 | -8,4 | |
| Vaihtuvakorkoiset | 124,8 | -21,9 | -1,0 | -1,0 | -105,6 | 0,0 | 0,0 | -129,4 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 87,6 | -2,9 | -90,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -93,4 | |
| Yritystodistuslainat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Osto- ja muut velat | 55,7 | -55,7 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -55,7 | |
| Pankkilimiitit | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Johdannaisvelat | |||||||||
| Korkojohdannaiset | |||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | 2,4 | -0,8 | -0,8 | -0,6 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | -2,4 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | |||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | |||||||||
| Suoritettava rahavirta | 0,0 | -5,7 | -5,1 | -5,0 | -54,4 | 0,0 | 0,0 | -70,1 | |
| Saatava rahavirta | -19,8 | 1,1 | 1,1 | 1,2 | 69,0 | 0,0 | 0,0 | 72,3 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | |||||||||
| Suoritettava rahavirta | 15,4 | -540,0 | -30,7 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -570,7 | |
| Saatava rahavirta | -8,9 | 534,8 | 30,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 565,7 | |
| Sähköjohdannaiset | |||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | 3,0 | -1,4 | -0,8 | -0,6 | -0,2 | 0,0 | 0,0 | -3,0 | |
| Yhteensä | 267,3 | -92,7 | -97,6 | -6,6 | -92,1 | -0,7 | -5,6 | -295,2 |
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat | 2014 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat* | ||||||||
| milj. euroa | Tasearvo | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020- | Yhteensä |
| Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat | ||||||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | ||||||||
| Kiinteäkorkoiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Vaihtuvakorkoiset | 124,5 | -3,8 | -24,5 | -0,9 | -0,9 | -102,8 | 0,0 | -132,9 |
| Joukkovelkakirjalainat | 149,6 | -4,9 | -4,9 | -154,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -164,6 |
| Yritystodistuslainat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,1 | -0,6 | -0,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1,2 |
| Osto- ja muut velat | 63,9 | -63,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -63,9 |
| Pankkilimiitit | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Johdannaisvelat | ||||||||
| Korkojohdannaiset | ||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | 2,2 | -0,6 | -0,6 | -0,5 | -0,4 | -0,1 | 0,0 | -2,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | 0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | ||||||||
| Suoritettava rahavirta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Saatava rahavirta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||||||
| Suoritettava rahavirta | 13,7 | -342,2 | -36,3 | -35,8 | -3,3 | -37,4 | 0,0 | -454,9 |
| Saatava rahavirta | -19,2 | 325,4 | 32,1 | 32,1 | 1,1 | 48,6 | 0,0 | 439,3 |
| Sähköjohdannaiset | ||||||||
| Suojauksiksi määritetyt | 2,3 | -1,0 | -0,6 | -0,4 | -0,3 | 0,0 | 0,0 | -2,3 |
| Yhteensä | 338,2 | -91,6 | -35,3 | -160,4 | -3,8 | -91,7 | 0,0 | -382,8 |
* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
Konserni altistuu luottoriskille asiakkaiden myyntisaamisissa sekä talletuksissa ja johdannaistransaktioissa rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa.
Asiakkaiden luottoriskien hallinnan periaatteet on dokumentoitu konsernin luottoriskipolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään luottotietopalveluiden keräämiä luottotietoja ja maksutapakäyttäytymistä. Asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan konserniyrityksissä säännöllisesti luottoriskipolitiikan mukaisesti. Tämän lisäksi maariskiä seurataan jatkuvasti ja luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Myyntisaamisten luottoriskin hallinnassa käytetään pankkitakauksia, rembursseja ja erityisiä maksuehtoja. Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Myyntisaamisiin liittyvää arvonalentumista arvioidaan merkittävien saamisten osalta vastapuolikohtaisesti sekä portfoliotasolla mahdollisen arvonalentumistappion osalta. Myyntisaamisiin ei sisälly muita yli 15 %:n asiakas- tai maariskikeskittymiä, kuin venäläisten asiakkaiden 31 %:n osuus vuodenvaihteen myyntisaamisista (vuonna 2014 33 %).
Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan toimimalla vain sellaisten rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa, joilla on korkeat luottoluokitukset. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin kotimaisiin pörssiyrityksiin tai julkisyhteisöihin. Hallitus hyväksyy rahoituslaitosten ja -instituutioiden luottoriskilimiitit vuosittain.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 271,7 | 281,2 |
| Alle 30 päivää sitten erääntyneet | 72,6 | 52,1 |
| 30–90 päivää sitten erääntyneet | 4,1 | 4,3 |
| Yli 90 päivää sitten erääntyneet | 8,6 | 13,4 |
| Yhteensä | 356,9 | 351,0 |
Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on tehokkaan pääomarakenteen avulla varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa yhtiön liiketoiminnan kausiluontoisuudesta riippumatta. Konserni seuraa pääomarakenteen kehitystä tunnusluvulla nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Keskimääräinen korollinen velka | 262,9 | 339,0 |
| Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat | 275,1 | 236,5 |
| Keskimääräinen nettovelka | -12,2 | 102,5 |
| Liikevoitto | 296,0 | 308,7 |
| Lisätään: Poistot | 82,6 | 89,8 |
| Käyttökate (EBITDA) | 378,6 | 398,5 |
| Nettovelka / käyttökate (EBITDA) | -0,03 | 0,26 |
| Omavaraisuusaste | ||
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 1 241,6 | 1 208,5 |
| Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,0 | 0,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 241,6 | 1 208,5 |
| Taseen loppusumma | 1 754,8 | 1 797,0 |
| Vähennetään: Ennakkomaksut | 1,0 | 5,4 |
| Oikaistu taseen loppusumma | 1 753,8 | 1 791,6 |
| Omavaraisuusaste | 70,8 % | 67,5 % |
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä arvo | Käypä arvo | Nimellis | Käypä arvo | Käypä arvo | |
| milj. euroa | arvo | Varat | Velat | arvo | Varat | Velat |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||||||
| kirjattavat johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Valuuttatermiinit | 497,9 | 8,9 | 15,4 | 303,8 | 4,2 | 13,5 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 20,0 | 0,0 | 0,0 | 67,5 | 15,1 | 0,2 |
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 67,5 | 19,8 | 0,0 | - | - | - |
| Korkojohdannaiset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 100,0 | 0,1 | 2,5 | 100,0 | 0,3 | 2,5 |
| Sähköjohdannaiset | ||||||
| Sähkötermiinit | 7,0 | 0,0 | 3,0 | 10,0 | 0,0 | 2,3 |
Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Konserni vuokralle ottajana | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella | ||
| maksettavat vähimmäisvuokrat | ||
| Alle 1 vuoden kuluessa erääntyvät | 20,3 | 18,3 |
| 1–5 vuoden kuluessa erääntyvät | 53,1 | 33,2 |
| Yli 5 vuoden kuluessa erääntyvät | 9,3 | 2,4 |
| 82,7 | 53,9 |
Konserni on vuokrannut useita käyttämiään toimisto- ja varastotiloja sekä myyntipisteitä. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat muutamasta vuodesta viiteentoista vuoteen. Taloudellisen raportoinnin kannalta merkittävimmät muihin vuokrasopimuksiin luokiteltuun erään sisältyvät Vianorin toimipisteet.
Vuoden 2015 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokrakuluja 34,9 miljoonaa euroa (33,0 milj. euroa vuonna 2014).
Vianor vuokraa tavanomaisin vuokrasopimuksin kuorma-autonrenkaiden runkoja ja pintoja lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla. Niihin ei liity lunastusoptioita eikä jatkokauden mahdollisuutta. Vuokratuottojen merkitys ei ole olennainen.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Omasta velasta | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 1,0 | 1,0 |
| Pantit | 4,8 | 4,7 |
| Muut omat vastuut | ||
| Takaukset | 5,2 | 4,6 |
| Lunastussitoumukset | 1,6 | 2,0 |
Suomen Verohallinto on tehnyt konsernin liiketoimintaan liittyviä verotuksen oikaisupäätöksiä vuodesta 2007 alkaen ja vaatii runsaat 105 miljoonaa euroa lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja. Keväällä 2015 huomattavimmat päätökset palautettiiin Verohallinnolle uudelleen toimitettaviksi, mutta joulukuussa 2015 tulleet uudet päätökset muuttuivat vain hiukan – vaatimukset pienenivät runsaat 6 miljoonaa euroa. Yhtiö on kirjannut verottajan vaatimat summat sellaisinaan vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksiin ja tuloksiin, ja viimeisimmän pienennyksen vuonna 2015. Yhtiö pitää päätöksiä virheellisinä ja on hakenut muutosta niihin jättämällä oikaisuvaatimukset verotuksen oikaisulautakuntaan ja aikoo tarvittaessa jatkaa valitusprosesseja hallinto-oikeudessa. Yhtiö tulee myös tarvittaessa vaatimaan toimivaltaisia viranomaisia neuvottelemaan oikaisuista seuraavan kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta. Yhtiö on lisäksi käynnistänyt erillisen prosessin Verohallinnon ja verotarkastajien verotarkastuksessa käyttämien menettelytapojen laillisuuden selvittämiseksi kokonaisuudessaan. Oikeusprosessien odotetaan kestävän useita vuosia.
Lisäksi konsernilla on joitain liiketoimintaan liittyviä riitaasioita, joilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta.
Öljyn hinnan alhaisuudesta, korkeasta korkotasosta, vähäisistä investoinneista ja Ukrainan kriisin pakotteista johtuen Venäjän talouden kasvun odotetaan olevan negatiivista; vuonna 2016 BKT:n arvioidaan laskevan 0,3 – 3 %. Ukrainan kriisin kärjistyminen voisi aiheuttaa vakavaa häiriötä, uusia talouspakotteita ja talouskehityksen heikkenemistä Venäjällä, IVY-maissa ja Suomessa. Kaiken kaikkiaan talouden epävarmuus voi heikentää renkaiden kysyntää ja kasvattaa luottotappioriskiä.
| Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet | Konsernin | Osuus | Emoyrityksen | ||
|---|---|---|---|---|---|
| ovat seuraavat: | Kotipaikka | Kotimaa | omistusosuus % | äänivallasta % | omistusosuus % |
| Emoyritys | |||||
| Nokian Renkaat Oyj | Nokia | Suomi | |||
| Konserniyritykset | |||||
| Nokian Raskaat Renkaat Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Nokian Däck AB | Ruotsi | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Dekk AS | Norja | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Reifen GmbH | Saksa | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Reifen AG | Sveitsi | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres S.A.R.L. | Luxemburg | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres U.S. Holdings Inc. | USA | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres U.S. Finance Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres Inc. | USA | 100 | 100 | ||
| Nokian Tyres Canada Inc. | Kanada | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres s.r.o. | Tsekin tasavalta | 100 | 100 | 100 | |
| TOV Nokian Shina | Ukraina | 100 | 100 | 100 | |
| TOO Nokian Tyres | Kazakstan | 100 | 100 | 100 | |
| OOO Nokian Shina | Vsevolozhsk | Venäjä | 100 | 100 | 100 |
| TAA Nokian Shina Belarus | Valko-Venäjä | 100 | 100 | 99 | |
| Nokian Renkaat Holding Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 99 |
| OOO Nokian Tyres | Vsevolozhsk | Venäjä | 100 | 100 | |
| OOO Hakkapeliitta Village | Vsevolozhsk | Venäjä | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd | Kiina | 100 | 100 | ||
| NT Tyre Machinery Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Direnic Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Hakka Invest Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| OOO Hakka Invest | Vsevolozhsk | Venäjä | 100 | 100 | |
| Koy Nokian Nosturikatu 18 | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Koy Nokian Rengaskatu 4 | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Nokianvirran Energia Oy | Nokia | Suomi | 32,3 | 32,3 | 32,3 |
| Vianor Holding Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Vianor Oy | Lappeenranta | Suomi | 100 | 100 | |
| Kumielo Oy | Laitila | Suomi | 100 | 100 | |
| Vianor Russia Holding Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | |
| OOO Vianor SPb | Pietari | Venäjä | 100 | 100 | |
| Vianor Fleet Solution Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | |
| Posiber Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | |
| Vianor AB | Ruotsi | 100 | 100 | ||
| Nordicwheels AB | Ruotsi | 100 | 100 | ||
| Vianor AS | Norja | 100 | 100 | ||
| Vianor AG | Sveitsi | 100 | 100 | ||
| Vianor Inc. | USA | 100 | 100 | ||
| Osakkuusyritykset | |||||
| Sammaliston Sauna Oy | Nokia | Suomi | 33 | 33 | 33 |
| Ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiön luonteen ja vähäisen vaikutuksen vuoksi. |
Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen.
| 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Johto | ||
| Työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 3 904,4 3 570,1 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 145,2 | 920,5 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet | - | - |
| Osakeperusteiset maksut | 2 018,7 | 2 673,4 |
| Yhteensä | 6 068,4 |
7 164,1 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja, 1.10.2014 - | 1 210,2 | 267,6 |
| josta lisäpalkkioina raportointivuodelta | 522,3 | 100,0 |
| Kim Gran, toimitusjohtaja 1.1.-30.9.2014 | ||
| (myös hallituksen jäsen) | - | 645,4 |
| josta lisäpalkkioina raportointivuodelta | - | 75,5 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Petteri Walldén | 89,0 | 86,6 |
| Hille Korhonen | 49,0 | 46,6 |
| Tapio Kuula | 36,0 | - |
| Raimo Lind | 49,0 | 34,8 |
| Inka Mero | 48,4 | 34,8 |
| Hannu Penttilä | 49,0 | 46,6 |
| Hallituksen aiemmat jäsenet | ||
| Kim Gran | 13,1 | 10,6 |
| Risto Murto | 13,0 | 46,0 |
| Aleksey Vlasov | - | 10,0 |
| Yhteensä | 346,5 | 316,0 |
| Hallituksen jäsenille ei ole maksettu | ||
| lisäpalkkioita. | ||
| Muu johto | 2 274,8 | 2 273,3 |
| joista lisäpalkkioina | 610,2 | 294,5 |
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Lehtorannan lakisääteinen eläkekulu v. 2015 oli 225 tuhatta euroa (v. 2014 49 tuhatta euroa) ja lisäeläkkeen kulu oli 132 tuhatta euroa (v. 2014 33 tuhatta euroa). Eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Toimitusjohtajan eläkekapitalisaatiosopimuksen vuosittaiset maksut talletustilille on pantattu eläkelupauksesta kirjatun velan vakuudeksi. Eläke on maksupohjainen.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia. Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnettiin v. 2015 yht. 233 400 osakeoptiota ja 128 600 osaketta (v. 2014 yht. 361 740 osakeoptiota ja 67 500 osaketta). Johdon osakepalkkioissa ja optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan palkkiojärjestelmissä. Johdolla oli 31.12.2015 yht. 111 800 osaketta ja 634 800 optiota, joista 229 700 oli toteutettavissa (31.12.2014 yht. 67 500 osaketta ja 1 248 940 optiota, joista 737 500 oli toteutettavissa). Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osake- tai optiopalkkioita.
Tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen.
| Emoyrityksen tase, FAS | |||
|---|---|---|---|
| ------------------------ | -- | -- | -- |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | (1) | 687,8 | 671,6 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | (2)(3) | -560,8 | -576,6 |
| Bruttokate | 127,0 | 95,0 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | (2)(3) | -26,8 | -28,1 |
| Hallinnon kulut | (2)(3)(4) | -17,4 | -16,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (2)(3) | -19,9 | -18,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1,3 | 0,4 | |
| Liikevoitto | 64,2 | 33,2 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | (5) | 160,9 | 285,7 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 225,1 | 318,9 | |
| Poistoeron muutos | (6) | -1,4 | -0,4 |
| Tuloverot | (7) | -7,5 | -13,2 |
| Tilikauden voitto | 216,2 | 305,3 |
| milj. euroa 31.12. |
Viite | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | (8) | 13,7 | 13,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | (8) | 128,8 | 120,8 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | (9) | 132,0 | 132,0 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | (9) | 3,0 | 1,2 |
| Muut sijoitukset | (9) | 0,2 | 0,2 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 277,6 | 267,8 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | (10) | 97,3 | 121,9 |
| Pitkäaikaiset saamiset | (11) | 263,5 | 312,9 |
| Lyhytaikaiset saamiset | (12) | 395,6 | 353,1 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 411,9 | 418,2 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 1 168,3 | 1 206,1 | |
| 1 446,0 | 1 473,9 | ||
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | (13) | ||
| Osakepääoma | 25,4 | 25,4 | |
| Ylikurssirahasto | 182,5 | 182,5 | |
| Omat osakkeet | -7,7 | -8,2 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 133,0 | 99,6 | |
| Kertyneet voittovarat | 234,1 | 122,3 | |
| Tilikauden voitto | 216,2 | 305,3 | |
| Oma pääoma yhteensä | 783,5 | 727,0 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Kertynyt poistoero | (8) | 37,2 | 35,8 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | (14) | 190,4 | 252,4 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | (15) | 434,8 | 458,6 |
| Vieras pääoma yhteensä | 625,3 | 711,0 | |
| 1 446,0 | 1 473,9 |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 216,2 | 305,3 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 26,4 | 29,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -160,9 | -285,7 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut | -1,3 | -0,4 |
| Tuloverot | 7,5 | 13,2 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 87,9 | 61,6 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -45,1 | 73,7 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 24,5 | 15,9 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -2,8 | -39,3 |
| Käyttöpääoman muutos | -23,4 | 50,2 |
| Rahoituserät ja verot | ||
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 25,4 | 38,2 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | -18,4 | 23,5 |
| Saadut osingot | 172,7 | 289,0 |
| Maksetut tuloverot | -21,4 | -41,7 |
| Rahoituserät ja verot | 158,4 | 309,1 |
| Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) | 222,9 | 421,0 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -33,3 | -31,3 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1,3 | 4,4 |
| Tytäryritysten hankinnat | 0,0 | -0,7 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -1,8 | -1,1 |
| Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) | -33,8 | -28,7 |
| milj. euroa 1.1. –31.12. |
2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakeannista saadut maksut | 32,7 | 2,5 |
| Omien osakkeiden hankkiminen | 0,0 | -8,6 |
| Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -17,7 | 66,8 |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 49,5 | -88,7 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -4,0 | -249,8 |
| Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -62,3 | 101,6 |
| Maksetut konserniavustukset | 0,0 | -6,1 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -193,5 | -193,3 |
| Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) | -195,4 | -375,5 |
| Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) | -6,3 | 16,7 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 418,2 | 401,5 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 411,9 | 418,2 |
Rahavirtalaskelma on laadittu epäsuoralla laskentamallilla vuonna 2015. Aiempi vuosi on muutettu vastaavasti.
Yhtiö on saanut Suomen Verohallinnolta täytäntöönpanon kiellon vuosien 2007–2010 verotusten oikaisupäätösten lisäverojen ja veron korotusten perimiselle. Tästä kiellosta huolimatta Suomen Verohallinto on näiden mainittujen päätösten mukaisesti kuitannut varoja yhtiön verotililtä yhtiön muiden verolajien palautuksia vastaan. Näitä Verohallinnon tekemiä kuittauksia sisältyy v. 2015 rahoituseriin ja veroihin 6,1 miljoonaa euroa euroa sekä v. 2014 37,0 miljoonaa euroa. Verotuksen oikaisulautakunta kertaalleen jo kumosi ko. verotusten oikaisupäätökset ja palautti oikaisut uudelleen toimitettavaksi. Verohallinto ei palauttanut kuittaamiaan varoja, mutta keskeytti lisäkuittaukset. Lopulta Verohallinto toimitti uudet oikaisut, jotka aiemmin kuitattuilla määrillä vähennettyinä yhtiö maksoi vuoden 2016 puolella.
Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä. Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
| Aineettomat hyödykkeet | 3–10 v. |
|---|---|
| Rakennukset20–40 v. | |
| Koneet ja kalusto 4–20 v. |
|
| Muut aineelliset hyödykkeet10–40 v. |
Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.
Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi.
Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle.
Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut välittömät verot sekä jaksotuseroihin perustuvan laskennallisen verosaamisen muutoksen. Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymät esitetään täysimääräisinä taseessa, eikä niihin sisältyvää laskennallisen verovelan osuutta ole käsitelty velkana.
Laskennallinen verovelka sekä laskennalliset verosaamiset on esitetty omina erinään. Verovelkaa ja -saamisia laskettaessa on käytetty viimeisintä voimassaolevaa paikallista verokantaa.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Henkilöautonrenkaat | 542,4 | 532,5 |
| Raskaat Renkaat | 145,3 | 139,1 |
| Muu myynti | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 687,8 | 671,6 |
| Suomi | 135,4 | 132,7 |
| Muut Pohjoismaat | 178,3 | 161,9 |
| Baltia ja Venäjä | 48,3 | 51,6 |
| Muu Eurooppa | 218,4 | 216,5 |
| Pohjois-Amerikka | 96,8 | 95,3 |
| Muut maat | 10,5 | 13,6 |
| Yhteensä | 687,8 | 671,6 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 43,6 | 43,9 |
| Eläkekulut Muut henkilösivukulut |
7,7 2,7 |
9,0 3,0 |
| Yhteensä | 54,0 | 55,9 |
| Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan | ||
| suoriteperusteiset palkat | 1,6 | 1,2 |
| joista lisäpalkkioina | 0,5 | 0,2 |
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.
| Tuotanto | 602 | 609 |
|---|---|---|
| Myynti ja markkinointi | 70 | 68 |
| Muut | 195 | 192 |
| Yhteensä | 867 | 869 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tase-eräkohtaiset suunnitelman | ||
| mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 4,3 | 4,1 |
| Rakennukset | 2,0 | 1,9 |
| Koneet ja kalusto | 20,0 | 19,5 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 26,3 | 25,5 |
| Toimintokohtaiset poistot | ||
| Tuotannon poistot | 20,0 | 19,8 |
| Myynnin ja markkinoinnin poistot | 0,2 | 0,2 |
| Hallinnon poistot | 4,5 | 4,0 |
| Muut liiketoiminnan poistot | 1,6 | 1,5 |
| Yhteensä | 26,3 | 25,5 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| KHT-Yhteisö KPMG Oy Ab | ||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 |
| Veroneuvonta | 0,2 | 0,2 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,4 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 172,3 | 289,0 |
| Muilta | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 172,3 | 289,0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 21,2 | 16,8 |
| Muilta | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 21,2 | 16,8 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 3,5 | 13,7 |
| Muilta | 0,8 | 1,3 |
| Yhteensä | 4,2 | 15,0 |
| Kurssierot (netto) | -22,9 | -22,7 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | -5,3 | -2,6 |
| Muille | -4,9 | -10,4 |
| Muut rahoituskulut | -3,6 | 0,6 |
| Yhteensä | -13,8 | -12,4 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 160,9 | 285,7 |
Muihin rahoituskuluihin vuonna 2015 sisältyy 2,7 milj. euron tarjouspreemio liittyen joukkovelkakirjalainan takaisinostoon, sekä nettotuottona 1,0 milj. euroa lisäverojen viivästyskorkojen peruutuksia (kulua 1,6 milj. euroa vuonna 2014).
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,2 | 0,2 |
| Rakennukset | 0,0 | -0,2 |
| Koneet ja kalusto | 1,2 | 0,3 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,4 | 0,4 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -12,5 | -13,1 |
| Edellisten tilikausien verot | 5,0 | -0,1 |
| Laskennallisten verojen muutos | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | -7,5 | -13,2 |
| Aineettomat hyödykkeet | Aineelliset hyödykkeet | Ennakko maksut ja |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut | Muut | kesken | |||||
| Aineettomat | aineettomat | Koneet ja | aineelliset | eräiset | |||
| milj. euroa | oikeudet | hyödykkeet | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat |
| Hankintameno 1.1.2015 | 48,0 | 3,3 | 0,7 | 67,7 | 383,9 | 3,8 | 6,4 |
| Lisäykset | 0,3 | 28,0 | 25,5 | ||||
| Vähennykset | -4,0 | -16,8 | -4,7 | ||||
| Siirrot erien välillä | 5,4 | 0,2 | 1,8 | 10,1 | 0,1 | -17,5 | |
| Hankintameno 31.12.2015 | 49,6 | 3,6 | 0,7 | 69,5 | 405,1 | 3,8 | 9,7 |
| Kertyneet poistot 1.1.2015 | -35,0 | -2,7 | -29,5 | -308,6 | -3,5 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 2,5 | 3,6 | |||||
| Tilikauden poisto | -4,1 | -0,2 | -2,0 | -20,0 | 0,0 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2015 | -36,6 | -2,9 | -31,4 | -325,0 | -3,6 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 13,0 | 0,7 | 0,7 | 38,1 | 80,1 | 0,2 | 9,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 12,9 | 0,7 | 0,7 | 38,3 | 75,2 | 0,2 | 6,4 |
| Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt | |||||||
| erotus 31.12.2015 | 2,4 | 0,1 | - | 17,7 | 17,3 | -0,4 | |
| Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt | |||||||
| erotus 31.12.2014 | 2,2 | 0,1 | - | 17,8 | 16,2 | -0,4 |
| milj. euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet osakkuusyrityksissä |
Muut sijoitukset |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 132,0 | 1,2 | 0,2 |
| Vähennykset | - | - | 0,0 |
| Lisäykset | - | 1,8 | - |
| Hankintameno 31.12.2015 | 132,0 | 3,0 | 0,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 132,0 | 3,0 | 0,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 132,0 | 1,2 | 0,2 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 49,8 | 61,0 |
| Keskeneräinen tuotanto | 2,5 | 3,4 |
| Valmiit tuotteet | 45,0 | 57,5 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 97,3 | 121,9 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 263,1 | 292,9 |
| Lainasaamiset muilta | 0,3 | 20,1 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 263,5 | 312,9 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 134,3 | 121,6 |
| Lainasaamiset | 166,1 | 160,1 |
| Siirtosaamiset | 24,3 | 23,4 |
| Yhteensä | 324,6 | 305,1 |
| Myyntisaamiset | 28,6 | 26,9 |
| Muut saamiset | 5,2 | 4,4 |
| Siirtosaamiset | 37,2 | 16,7 |
| Yhteensä | 71,0 | 48,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 395,6 | 353,1 |
| Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät | ||
| Rahoituserät | 33,2 | 12,0 |
| Verot | 0,0 | 2,8 |
| Sosiaalimaksut | 6,2 | 5,4 |
| Venäjän-tehtaan investoinnit | 7,2 | 7,9 |
| Laskuttamattomat toimitukset ja | ||
| palvelut, tytäryritys | 13,6 | 11,1 |
| Muut erät | 1,2 | 0,9 |
| Yhteensä | 61,4 | 40,0 |
| Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 25,4 25,4 Uusmerkinnät - - Osakepääoma 31.12. 25,4 25,4 Ylikurssirahasto 1.1. 182,5 182,5 Emissiovoitot - - Ylikurssirahasto 31.12. 182,5 182,5 Sidottu oma pääoma yhteensä 207,9 207,9 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 99,6 97,1 Emissiovoitot 33,4 2,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 133,0 99,6 Kertyneet voittovarat 1.1. 427,6 315,7 Osingonjako -193,5 -193,3 Kertyneet voittovarat 31.12. 234,1 122,3 Omat osakkeet -7,7 -8,2 Tilikauden tulos 216,2 305,3 Vapaa oma pääoma yhteensä 575,6 519,1 Oma pääoma yhteensä 783,5 727,0 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. Voitto edellisiltä tilikausilta 234,1 122,3 Omat osakkeet -7,7 -8,2 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 133,0 99,6 Tilikauden tulos 216,2 305,3 Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 575,6 519,1 |
milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|
Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.
Yritys on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osana hallinnointisopimusta palveluntuottaja ostaa ja hallinnoi osakkeita osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuvan kassavirtariskin hallitsemiseksi ja järjestelmän toteuttamiseksi. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on tilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin yritys olisi hankkinut omia osakkeita. Vuonna 2014 on hankittu 300 000 osaketta. Tilikauden 2015 lopussa osakkeita oli 300 000, mikä on 0,2 % kaikista yrityksen osakkeista.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korolliset | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 87,7 | 150,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 102,4 | 102,4 |
| Eläkelainat | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 190,1 | 252,4 |
| Korottomat | ||
| Siirtovelat | 0,3 | - |
| Yhteensä | 0,3 | - |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 190,4 | 252,4 |
| Joukkovelkakirjalainat | 87,7 | 150,0 |
Kesäkuussa 2017 kerralla erääntyvän joukkovelkakirjalainan alkuperäinen nimellismäärä oli 150 milj. euroa ja sen vuosittain maksettava kuponkikorko on 3,25 %. Yritys osti takaisin joukkovelkakirjalainan lainaosuuksia nimellismäärältään 62,3 milj. euroa syyskuussa 2015.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korolliset | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Rahoituslainat | 256,3 | 244,1 |
| Yhteensä | 256,3 | 244,1 |
| Korottomat | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 54,4 | 65,0 |
| Siirtovelat | 2,9 | 0,5 |
| Yhteensä | 57,2 | 65,5 |
| Ostovelat | 18,6 | 25,6 |
| Muut velat | 53,4 | 68,1 |
| Siirtovelat | 49,3 | 55,2 |
| Yhteensä | 121,3 | 148,9 |
| Korottomat yhteensä | 178,5 | 214,5 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 434,8 | 458,6 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät | ||
| Palkat ja sosiaalimaksut | 11,6 | 10,0 |
| Vuosialennukset, myynti | 8,7 | 8,7 |
| Verot | 4,0 | 5,6 |
| Rahoituserät | 20,4 | 23,7 |
| Komissiot | 3,1 | 2,4 |
| Laskuttamattomat toimitukset | 0,4 | 0,4 |
| Ennakoidut takuukorvaukset | 0,8 | 0,8 |
| Laskuttamattomat toimitukset ja | ||
| palvelut, tytäryritys | 0,2 | 0,6 |
| Muut | 3,0 | 3,6 |
| Yhteensä | 52,2 | 55,8 |
Muut velat 2015 sisältää vuosilta 2007–2010 kirjatut verotuksen oikaisupäätösten mukaiset erät, yhteensä 51,0 milj.euroa (2014: 66,0 milj. euroa). Muutos koostuu Suomen Verohallinnon yrityksen muiden verolajien palautuksista tekemistä kuittauksista sekä uudelleen toimitettujen verotuspäätösten vaatimusten pienentymisestä.
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Omasta velasta | ||
| Pantit | 0,0 | 0,0 |
| Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta Takaukset |
63,0 | 50,2 |
| Konserni- ja osakkuusyritysten velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 60,4 milj. euroa (2014: 47,7 milj. euroa). |
||
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 0,2 | 0,2 |
| Muut omat vastuut | ||
| Takaukset | 22,6 | 9,7 |
| Leasing- ja vuokravastuut | ||
| Maksut vuodelta 2016/2015 | 3,4 | 3,7 |
| Maksut seuraavilta vuosilta | 5,3 | 6,4 |
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Korkojohdannaiset | ||
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 100,0 | 100,0 |
| Käypä arvo | -2,4 | -2,3 |
| Valuuttajohdannaiset | ||
| Valuuttatermiinit | ||
| Nimellisarvo | 569,6 | 408,7 |
| Käypä arvo | -6,8 | -9,0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 87,5 | 67,5 |
| Käypä arvo | 19,8 | 14,9 |
| Sähköjohdannaiset | ||
| Sähkötermiinit | ||
| Nimellisarvo | 7,0 | 10,0 |
| Käypä arvo | -3,0 | -2,3 |
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla.
Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.
Korkojohdannaisten käypä arvo määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen yritysvastuuraportin keväällä 2015.
Nokian Renkaiden osake noteerattiin ensimmäisen kerran Nasdaq Helsinki Oy:ssä (Helsingin Pörssi vuoteen 2007) päälistalla 1.6.1995. Yhtiössä on vain yhdenlajisia osakkeita ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 134 691 174 kappaletta.
Vuoden 2015 lopussa Nokian Renkaiden osakkeen kurssi oli 33,10 euroa eli 63,1 % enemmän kuin edellisen vuoden päätöskurssi 20,29 euroa. Vuoden 2015 aikana Nokian Renkaiden osakkeen korkein noteeraus oli 37,57 euroa (2014: 36,19) ja alin noteeraus 19,23 euroa (18,82). Vuoden aikana Nokian Renkaiden osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhteensä 195 229 321 kappaletta (216 446 904). Osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 4 458 277 859 euroa (2 708 123 202).
Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten esimerkiksi Chi-X:ssä, tunnuksella NRE1Vh. Chi-X-kaupankäyntipaikassa osaketta vaihdettiin yhteensä 83 198 786 kappaletta vuonna 2015.
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2015 oli 134 691 174 kappaletta.
Yhtiön hallituksen osinkopolitiikkana on ollut esittää yhtiökokouksen hyväksyttäväksi osinkoa, joka noudattelee yhtiön tuloskehitystä. Osingonjakopolitiikka päivitettiin 17.11.2015. Nokian Renkaiden osinkopolitiikka vuosille 2016–2018: yhtiön tavoitteena on tarjota vakaa tai korkeampi absoluuttinen osinko per osake vuosina 2016–2018 (kolmannen tehtaan investoinneista huolimatta). Yhtiön tavoitteena on maksaa osinkona vähintään 50 % nettovoitosta.
Nokian Renkaiden yhtiökokous 12.4.2012 valtuutti hallituksen päättämään enintään 25 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalainan ottaminen) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen enimmäismäärä vastaa noin 19 % yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia suunnatusti eli poiketen osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta laissa määritellyin edellytyksin.
Valtuutuksen perusteella hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien osakkeiden tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Valtuutus päätettiin antaa käytettäväksi hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Uusia osakkeita annettaessa merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeista maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä lukien. Samalla mitätöitiin muut voimassaolevat hallituksen valtuutukset osakeannista ja vaihtovelkakirjalainasta päättämisestä.
Nokian Renkaiden 8.4.2010 pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Nokian Renkaat -konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.
Optio-oikeuksien määrä on 4 000 000 kappaletta. Optio-oikeuksista 1 320 000 merkittiin tunnuksella 2010A, 1 340 000 tunnuksella 2010B ja 1 340 000 tunnuksella 2010C. Optio-oikeuksilla voi alkuperäisten ehtojen mukaan merkitä Nokian Renkaat Oyj:n uusia tai sen hallussa olevia osakkeita yhteensä enintään 4 000 000 kappaletta. Hallitus on jakanut optiot keväällä 2010 (2010A-optiot), 2011 (2010B-optiot) ja 2012 (2010C-optiot).
Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli optio-oikeudella 2010A Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.4.–30.4.2010 eli 18,14 euroa, optio-oikeudella 2010B Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.4.–30.4.2011 eli 32,90 euroa ja optio-oikeudella 2010C Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.4.– 30.4.2012 eli 35,30 euroa.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai vastaavia varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeudella 2010C on 30,95 euroa/osake.
Osakkeiden merkintäaika: optio-oikeudella 2010A 1.5.2012–31.5.2014 optio-oikeudella 2010B 1.5.2013–31.5.2015 optio-oikeudella 2010C 1.5.2014–31.5.2016.
Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden lukumäärä voi nousta vuoden 2010 optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen seurauksena enintään 4 000 000 uudella osakkeella. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksiin 2010 liittyy osakeomistusohjelma, jolla konsernin ylin johto velvoitetaan hallituksen optio-oikeuksia koskevan jakopäätöksen yhteydessä päättämällä tavalla hankkimaan yhtiön osakkeita osalla optiooikeuksista saadusta tulosta.
Nokian Renkaiden 11.4.2013 pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Nokian Renkaat -konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi.
Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 3 450 000 kappaletta ja ne annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksista 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013A, 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013B ja 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013C. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 3 450 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 2,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.
Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella 2013A on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2013 eli 32,26 euroa, optio-oikeudella 2013B osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.– 30.4.2014 eli 29,54 euroa ja optio-oikeudella 2013C osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2015 eli 24,42 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai vastaavia varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Tämänhetkinen merkintähinta optio-oikeudella 2013A on 29,36 euroa/osake, optio-oikeudella 2013B 28,09 euroa/ osake ja optio-oikeudella 2013C 24,42 euroa/osake.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika: optio-oikeudella 2013A on 1.5.2015–31.5.2017 optio-oikeudella 2013B 1.5.2016–31.5.2018 optio-oikeudella 2013C 1.5.2017–31.5.2019.
Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden lukumäärä voi nousta vuoden 2013 optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen seurauksena enintään 3 450 000 uudella osakkeella. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksiin 2013 liittyy osakeomistusohjelma, jolla konsernin ylin johto velvoitetaan hallituksen optio-oikeuksia koskevan jakopäätöksen yhteydessä päättämällä tavalla hankkimaan yhtiön osakkeita osalla optiooikeuksista saadusta tulosta.
Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2010 optio-oikeudet 2010B otettiin Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle 1.5.2013 alkaen. 2010B-optioiden ylin noteeraus oli 4,90 euroa ja alin 0,22 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 1 618 373 kappaletta.
Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2010 optio-oikeudet 2010C otettiin Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle 1.5.2014 alkaen. 2010C-optioiden ylin noteeraus oli 6,75 euroa ja alin 0,62 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 1 407 823 kappaletta.
Nokian Renkaiden optio-ohjelman 2013 optio-oikeudet 2013A otettiin Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle 4.5.2015 alkaen. 2013A-optioiden ylin noteeraus oli 8,80 euroa ja alin 1,60 euroa ja vaihtoa vuoden aikana yhteensä 655 394 kappaletta.
Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2015 yhteensä 46 668 Nokian Renkaiden osaketta. Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2015 yhteensä 60 000 kaupankäynnin kohteena olevaa Nokian Renkaiden optiotodistusta sekä 120 000 optiotodistusta, jotka eivät vielä vuonna 2015 olleet kaupankäynnin kohteena. Osakkeiden ja kaupankäynnin kohteina olevien optiotodistusten edustama osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä on 0,1 %.
Nokian Renkaat Oyj laski 12.6.2012 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen 5 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan vuonna 2012 perustetun 500 miljoonan euron suuruisen kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman (MTN) alla. Laina on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja sen kiinteä kuponkikorko on 3,25 %. Lainasta saatavat varat käytettiin yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainan pääjärjestäjänä toimi Danske Bank A/S.
Nokian Renkaat teki 28.8.2015 vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen tarjoutumalla ostamaan käteisellä 150 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa, jonka korko oli 3,25 %. Takaisinostettujen lainaosuuksien kokonaismäärä oli 62 300 000 euroa, joka vastasi yhteensä 41,53 % kaikista joukkovelkakirjalainan lainaosuuksista. Nokian Renkaat Oyj:n velkakirjan haltijoille maksama ostohinta oli 104 400 euroa kutakin 100 000 euron suuruista lainaosuutta kohti, ja se maksettiin yhdessä kertyneen ja maksamattoman koron (Accrued Interest) kanssa. Kertyneen koron suuruus oli 772,54 euroa (0,7725 %) kutakin 100 000 euron suuruista lainaosuutta kohti. Kauppojen selvitys tapahtui 14.9.2015.
| ISIN-koodi | FI0009005318 |
|---|---|
| Kaupankäyntitunnus NRE1V (Nasdaq Helsinki), NRE1Vh (Chi-X) | |
| Valuutta | euro |
Nokian Renkaat vastaanotti The Capital Group Companies Inc:ltä 23.2.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 20.2.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat vastaanotti BlackRock, Inc.:lta 23.3.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista oli noussut yli 5 %:n rajan 20.3.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat vastaanotti Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta 27.5.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 26.5.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat vastaanotti BlackRock, Inc.:lta 20.8.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 19.8.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat vastaanotti BlackRock, Inc.:lta 15.9.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 14.9.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat vastaanotti The Capital Group Companies Inc.:lta 15.9.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 14.9.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 19.11.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 18.11.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 8.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 7.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 9.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 8.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 23.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 22.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 28.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 24.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 30.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista on noussut yli 5 %:n rajan 29.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Nokian Renkaat on vastaanottanut BlackRock, Inc.:lta 31.12.2015 ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 30.12.2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena.
Yksityiskohtaisempaa tietoa liputuksista on saatavilla osoitteesta https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/liputusilmoitukset/.
| Omistajien | %-osuus | Osakemäärä, | %-osuus | |
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden määrä | määrä | omistajista | kpl | osakekannasta |
| 1–100 | 16 569 |
43,3 | 906 907 |
0,7 |
| 101–500 | 14 600 |
38,1 | 3 859 888 |
2,9 |
| 501–1000 | 3 623 |
9,5 | 2 840 735 |
2,1 |
| 1 001–5 000 | 2 985 |
7,8 | 6 269 701 |
4,7 |
| 5 001–10 000 | 281 | 0,7 | 2 044 908 |
1,5 |
| 10 001–50 000 | 184 | 0,5 | 3 573 534 |
2,7 |
| 50 001–100 000 | 21 | 0,1 | 1 470 997 |
1,1 |
| 100 001–500 000 | 29 | 0,1 | 6 081 994 |
4,5 |
| 500 001– | 12 | 0,0 | 107 642 510 |
79,9 |
| Yhteensä | 38 304 |
100,0 | 134 691 174 |
100,0 |
| Osakkeiden | Osuus | |
|---|---|---|
| Suurimmat kotimaiset omistajat | määrä, kpl | (%) |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 5 272 007 | 3,9 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 170 947 | 2,4 |
| Odin Norden | 1 066 614 | 0,8 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 776 789 | 0,6 |
| Schweizerische Nationalbank | 750 764 | 0,6 |
| Nordea | 740 857 | 0,6 |
| Valtion Eläkerahasto | 700 000 | 0,5 |
| Sijoitusrahasto Evli Eurooppa | 682 546 | 0,5 |
| Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. | 607 200 | 0,5 |
| OP-rahastot | 510 000 | 0,4 |
| Suurimmat osakkeenomistajat yhteensä | 14 277 724 | 10,6 |
| Ulkomaiset omistajat 1) | 97 692 441 | 72,5 |
| Bridgestone Corporation 2) | 20 000 000 | 14,9 |
1) pitää sisällään myös hallintarekisteröidyt
2) hallintarekisteröity
| Osakkeiden määrä | %-osuus osakekannasta |
|
|---|---|---|
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat | 97 692 441 |
72,5 |
| Kotitaloudet yhteensä | 15 454 551 |
11,5 |
| Julkisyhteisöt | 9 779 983 |
7,3 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä | 4 943 220 |
3,7 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 3 964 868 |
2,9 |
| Yhtiöt | 2 856 111 |
2,1 |
| Yhteensä | 134 691 174 |
100,0 |
milj. kpl
Nokian Renkaiden osakekurssin kehitys 1.1.2011–31.12.2015
Tilintarkastuskertomus
Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset
Nokialla helmikuun 5. päivänä 2016
Petteri Walldén
Hille Korhonen
Tapio Kuula
Raimo Lind
Inka Mero
Hannu Penttilä
Ari Lehtoranta, Toimitusjohtaja
Nokian Renkaat Oyj (jäljempänä yhtiö) noudattaa yhtiöjärjestyksensä, Suomen osakeyhtiölain sekä Nasdaq Helsinki Oy:n ("Helsingin Pörssi") listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö noudattaa 1.10.2010 alkaen myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010. Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internet-osoitteesta www.cgfinland.fi.
Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, edellä mainitun lainsäädännön ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön tilitarkastajien mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia.
Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Varsinaisessa yhtiökokouksessa valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.
Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä, yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin kaupungissa.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhdessä valtakunnallisessa ja yhdessä Tampereen seudulla ilmestyvässä päivälehdessä. Tämän lisäksi yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena sekä kotisivuillaan internetissä.
Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.4.2015 Tampere-talossa Tampereella. Kokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuodelta 2014. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat löytyvät yhtiön internetsivuilta www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon 8 päivää ennen yhtiökokousta (täsmäytyspäivä). Osakkeenomistaja voi myös valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan yhtiökokouksessa. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten.
Yhtiökokouksessa osakkeenomistaja saa äänestää täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden koko äänimäärällä. Osakkeenomistajalla on kyselyoikeus sellaisen asian osalta, joka on yhtiökokouksen asialistalla. Osakkeenomistajalla on myös oikeus tehdä päätösehdotuksia yhtiökokoukselle kuuluvissa ja asialistalla olevissa asioissa.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:
Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää kokouksissaan konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa:
konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
hallituksen valiokuntien nimittäminen sekä
Yhtiöllä on erillinen tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta.
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.
Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen jäseniksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Varsinainen yhtiökokous päättää myös hallituksen jäsenten palkkioista. Hallitus valitsee yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan, jonka toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti Helsingissä. Hallitus vierailee myös konsernin pääyksiköissä ja pitää kokouksensa siellä. Tarvittaessa järjestetään myös puhelinkokouksia. Talousjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet sekä sisäinen tarkastaja osallistuvat hallituksen kokouksiin tarpeen mukaan. Tilintarkastaja osallistuu vuosittain tilinpäätöstä ja tilintarkastussuunnitelmaa käsitteleviin kokouksiin. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus kokoontui vuonna 2015 yhteensä 10 kertaa, ja jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:
| Petteri Walldén pj | 10/10 | 100 % |
|---|---|---|
| Kim Gran (8.4.2015 saakka) | 4/4 | 100 % |
| Hille Korhonen | 10/10 | 100 % |
| Tapio Kuula (8.4.2015 alkaen) | 6/6 | 100 % |
| Raimo Lind | 10/10 | 100 % |
| Inka Mero | 10/10 | 100 % |
| Risto Murto (8.4.2015 saakka) | 4/4 | 100 % |
| Hannu Penttilä | 10/10 | 100 % |
Vuonna 2015 yhtiön hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt
Petteri Walldén, hallituksen puheenjohtaja (s. 1948)
Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: diplomi-insinööri.
Keskeinen työkokemus:
2007–2010 Alteams Oy, toimitusjohtaja;
2001–2005 Onninen Oy, toimitusjohtaja;
1996–2001 Ensto Oy, toimitusjohtaja;
1990–1996 Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja;
1987–1990 Sako Oy, toimitusjohtaja.
Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja: Ledil Oy,
Savonlinnan Oopperajuhlat
Hallituksen varapuheenjohtaja: Tikkurila Oyj
Hallitusjäsenyydet: Efla Oy, Kuusakoski Group Oy, SE Mäkinen Logistics Oy, Staffpoint Holding Oy ja Teleste Oyj. Vuosipalkkio: 80 000 euroa, josta osakkeina 1 393 kpl (39 984 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset
6000 euroa ja Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 3000 euroa. Osakkeita 31.12.2015: 17 130
Hallituksen jäsen 3.4.2002–8.4.2015. Koulutus: diplomiekonomi. Keskeinen työkokemus: 2000–2014 Nokian Renkaat Oyj, toimitusjohtaja; 1995–2000 Nokian henkilöautonrenkaat, johtaja; 1992–1995 Pechiney Cebal, Corby, UK, toimitusjohtaja; 1988–1995 Cebal-Printal, Devizes, UK, tehtaanjohtaja; 1987–1988 Printal Oy, markkinointijohtaja; 1985–1987 Gran-Transport Ltd, johtaja; 1982–1985 A. Ahlström, markkinointipäällikkö; 1980–1982 A. Ahlström, ostopäällikkö. Hallituksen varapuheenjohtaja: YIT Oyj Hallitusjäsenyydet: SSAB ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 2 400 euroa.
Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Päätoimi: toimitusjohtaja, Alko Oy
Koulutus: tekniikan lisensiaatti.
Keskeinen työkokemus:
2008–2012 Fiskars Oyj Abp, tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja;
2003–2007 Iittala, Group Director, Operations;
1996–2003 Nokia Oyj, logistiikan johtotehtävät;
1993–1996 Outokumpu Copper, päällikkö, logistiikka ja markkinoinnin kehitys.
Keskeisimmät luottamustehtävät: hallitusjäsenyydet: Kaupan Liitto ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 696 kpl (19 978 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): hallituksen kokoukset 6 000 euroa ja Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 3 000 euroa.
Osakkeita 31.12.2015: 7 264
Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Koulutus: taloustieteiden maisteri, diplomi-insinööri, ekonomi. Keskeinen työkokemus:
2009–2015 Fortum Oyj, toimitusjohtaja;
2000–2009 Fortum Power and Heat Oy, toimitusjohtaja;
2005–2009 Fortum Oyj, johtaja;
2000–2005 Fortum Oyj, Sähkö ja lämpö -sektorin johtaja;
1999–2000 Fortum Power and Heat Oy, varatoimitusjohtaja; 1997–1998 Imatran Voima Oy, johtaja, johtokunnan ja hallituksen jäsen;
1996–1997 Imatran Voima Oy, verkkoliiketoiminnan johtaja;
1995–1996 Länsivoima Oyj, varatoimitusjohtaja;
1993–1996 Jyllinkosken Sähkö Oyj, toimitusjohtaja;
1989–1993 Koillis-Pohjan Sähkö Oy, toimitusjohtaja;
1988–1989 Seinäjoen kaupungin energialaitos, toimitusjohtaja; 1986–1988 Stuart Edgar Ltd. (G A Serlachius) Englanti, System Development Manager;
1984–1986 G A Serlachius, järjestelmäkehittäjä;
1980-1984 Koillis-Pohjan Sähkö Oy; tutkimuspäällikkö.
Keskeisimmät luottamustehtävät: Co-chairman: Northern Dimension Business Council
Hallitusjäsenyydet: Fortum Oyj ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari
Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 696 kpl (19 978 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): hallituksen kokoukset 3 600 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 2 400 euroa. Osakkeita 31.12.2015: 5 696
Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: kauppatieteiden maisteri.
Keskeinen työkokemus:
2005–2013 Wärtsilä Oyj Abp, CFO, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen;
1998–2004 Wärtsilä Oyj Abp, CFO;
1992–1997 Tamrock, Coal liiketoiminnan johtaja, huoltoliiketoiminnan johtaja, CFO;
1990–1991 Scantrailer Ajoneuvoteollisuus Oy, toimitusjohtaja; 1976–1989 Wärtsilä Oyj Abp, huollon apulaisjohtaja; Wärtsilä Singapore Ltd, toimitusjohtaja; Wärtsilä Diesel -divisioona, talousjohtaja. Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja: Elisa Oyj, Evac Group Oy
Hallitusjäsenyydet: Capman Credit ja HiQ AB
Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 696 kpl (19 978 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): Hallituksen kokoukset 6 000 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 3 000 euroa. Osakkeita 31.12.2015: 1 393
Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Päätoimi: Perustajajäsen ja puheenjohtaja, KoppiCatch Oy Koulutus: kauppatieteiden maisteri.
Keskeinen työkokemus:
2008– KoppiCatch Oy, perustajajäsen ja puheenjohtaja;
2006–2008 Playforia Oy, toimitusjohtaja;
2005–2006 Nokia Oyj, johtaja;
2001–2005 Digia Oyj, johtaja, myynti ja markkinointi;
1996–2001 Sonera Oyj, liiketoiminnan kehitys- ja investointipäällikkö. Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja: IndoorAtlas Oy ja KoppiCatch Oy
Hallitusjäsenyydet: Fiskars Oyj, Staffpoint Holding Oy, StartupSauna Säätiö
Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 696 kpl (19 978 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): hallituksen kokoukset 6 000 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 2 400 euroa. Osakkeita 31.12.2015: 1 393
Hallituksen jäsen 12.4.2012–8.4.2015.
Päätoimi: toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.
Koulutus: kauppatieteiden tohtori.
Keskeinen työkokemus:
2010–2013 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, varatoimitusjohtaja;
2006–2010 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, johtaja, sijoitukset;
2000–2005 Opstock Oy, toimitusjohtaja;
1997–2000 Opstock Oy, johtaja.
Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen varapuheenjohtaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, Oulun Yliopisto ja TELA ry Hallitusjäsenyydet: Wärtsilä Oyj ja Finanssialan Keskusliitto Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): hallituksen kokoukset 2 400 euroa, Tarkastusvaliokunnan kokoukset 600 euroa.
Hallituksen jäsen vuodesta 1999. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Koulutus: varatuomari.
Keskeinen työkokemus:
2001–2014 Stockmann Oyj Abp, toimitusjohtaja;
1994–2001 Stockmann Oyj Abp, varatoimitusjohtaja; 1992–2001 Stockmann Oyj Abp, tavarataloryhmän johtaja;
1986–1991 Stockmann Oyj Abp, Helsingin tavaratalon johtaja; 1985–1986 Stockmann Oyj Abp, Tapiolan tavaratalon päällikkö; 1978–1984 Stockmann Oyj Abp, yhtiön lakimies;
1976–1978 Työvoimaministeriö, tarkastaja, nuorempi hallitussihteeri. Keskeisimmät luottamustehtävät: hallitusjäsenyys: L-Fashion Group Oy, Senior Advisor: Summa Capital Oy
Vuosipalkkio: 40 000 euroa, josta osakkeina 696 kpl (19 978 euroa) Kokouspalkkiot (600 euroa per osallistuttu kokous): hallituksen kokoukset 6 000 euroa, Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset 3 000 euroa.
Osakkeita 31.12.2015: 8 892
Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus asettaa valiokunnat vuosittain järjestäytymiskokouksessaan, joka pidetään yhtiökokouksen jälkeen. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2015 Raimo Lind (puheenjohtaja), Inka Mero, Tapio Kuula (8.4.2015 lähtien) ja Risto Murto (8.4.2015 saakka).
Hallituksen määrittämän työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilitarkastus sekä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty. Valiokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta seuraa tilipäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta. Valiokunta valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen.
Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2015. Jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti:
| Raimo Lind | 5/5 | 100 % |
|---|---|---|
| Tapio Kuula (8.4.2015 alkaen) | 4/4 | 100 % |
| Inka Mero | 4/5 | 80 % |
| Risto Murto (8.4.2015 saakka) | 1/1 | 100 % |
Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitustyöskentelyn tehostamiseksi hallitus on perustanut nimitysja palkitsemisvaliokunnan. Se avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätettäväksi kuuluvia asioita ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2015 Petteri Walldén (puheenjohtaja), Hille Korhonen ja Hannu Penttilä.
Valiokunta valmistelee hallituksen ehdotuksen yhtiökokoukselle yhtiön hallitukseen valittavista jäsenistä ja heille maksettavista palkkioista. Tämän lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle ehdotuksen yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja palkkioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen myös henkilöstöä koskevien optio-ohjelmien ja osakepalkkiojärjestelmän allokaatioista ja niiden perusteista sekä muista kannustepalkkioista.
Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2015. Jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin 100 %:sti. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Diplomiinsinööri Ari Lehtoranta toimii yhtiön toimitusjohtajana.
Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti ns. Management Workshop kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi tulosyksikkö- ja palvelufunktiojohto, Venäjän toiminnoista vastaavaa johtaja sekä sisäinen tarkastaja (CAE). Tarkemmat tiedot konsernin johtoryhmästä esitetään www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/ hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/.
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Vuonna 2015 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioina yhteensä 335 800 euroa (2014: 336 712), josta yhtiön osakkeina 4 873 kappaletta (5 350) eli yhteensä 139 874 euroa (150 281). Valiokuntien ja hallituksen jäsenille maksettiin kokouspalkkiona yhteensä 55 800 euroa (36 000) niistä kokouksista, joissa he olivat läsnä. Yhtiön optio- ja osakepalkkiojärjestelmiin hallituksen jäsenet eivät osallistu.
Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, suoritukseen perustuvasta tulospalkkiosta ja eläkekapitalisaatiosopimuksen mukaisista suorituksista. Tulospalkkio perustuu konsernin kannattavuuteen ja kassavirtaan ja voi olla maksimissaan 100 % toimitusjohtajan vuosipalkasta.
Toimitusjohtaja Ari Lehtorannan vuosipalkka vuonna 2015 oli 687 942 euroa. Luontoisetujen osuus vuosipalkasta oli 8 469 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin bonuksia 100 000 euroa. Optiooikeuksia 2013C yhteensä 60 000 kappaletta.
Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jossa toimitusjohtajan eläkeiäksi on määritelty 63 vuotta. Eläke määräytyy työntekijän eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen maksuperusteisen eläkekapitalisaatiosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2015 suoritettu maksu oli 132 000 euroa.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti, on toimitusjohtajalla irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 18 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen.
Hallitus käsittelee ja päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta konsernijohdon palkoista ja muista palkkioista sekä henkilöstön palkitsemisjärjestelmästä.
Johdon palkitseminen perustuu kunkin tehtävän vaativuusryhmän mukaiseen kuukausikorvaukseen sekä erilliseen vuosibonukseen. Vuosibonus määräytyy konsernin liikevoitosta ja toiminnoille määriteltyjen KPI-mittareiden toteutumisasteesta. Toimintojen KPImittarit muodostuvat eri osatekijöistä, joita ovat mm. kannattava kasvu, kassavirta ja toiminnon prosessien tehokkuus. Vuosibonuksen määrä vaihtelee maksimissaan 30–50 %:iin vuosiansioista.
Lisäksi konsernilla on koko henkilöstölle suunnattu optiojärjestelmä sekä avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä, joiden tavoitteena on henkilöstön pitkäjänteinen kannustaminen ja sitouttaminen yhtiöön.
Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön julkaisemat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat ohjeet ja toimintapolitiikat, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.
Konsernin liiketoiminnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta; valmistustoiminnasta ja rengasketjusta. Valmistustoiminta on jaettu tulosyksiköihin, joita ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat (Raskaat Renkaat eriytettiin omaksi yhtiökseen 1.1.2006 alkaen) sekä Muu liiketoiminta. Tulosyksiköt vastaavat liiketoimintaalueittensa toiminnasta, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri palvelufunktioiden tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt ovat osa myyntifunktiota, ja ne toimivat tuotteiden jakelukanavana paikalliselle markkina-alueelle. Rengasketju on organisoitu omaksi alakonsernikseen. Alakonsernin emoyhtiö on Vianor Holding Oy, josta emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj omistaa 100 %. Alakonserniin kuuluvat eri maissa toimivat rengasliikkeet.
Yhtiön tytäryhtiöiden toiminnan operatiivisesta johtamisesta vastaa kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja. Myyntiyhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat konsernin myyntijohtajalle, ja Vianorin yhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Vianor-tulosyksikön johtajalle.
Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa hallitus, sitä ohjaa johto ja toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto vaan kiinteä osa kaikkea toimintaa ja se toimii konsernin kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on operatiivisella johdolla. Jokainen esimies on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talousjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talousfunktioon, joka vastaa liiketoiminta-alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi, valvontatoimenpiteet sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja liiketoiminta-alueiden konsolidoinnit ja informaation. Kukin konsernin juridinen yhtiö tuottaa yhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden liikevaihtoa ja tulosta analysoidaan ja konsernin tulosta verrataan johdon näkemykseen liiketoiminnan kehittymisestä ja operatiivisista järjestelmistä saatuun tietoon. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousfunktioon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.
Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikeaaikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvonnan toimivuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muuten sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä niitä tarvitseville, ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään rullaavilla ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkaisemisen jälkeen.
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa johtaa hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja (CAE). Konsernin tarkastustoiminto on suunniteltu toteutettavaksi sisäisen tarkastuksen ammattistandardien mukaisesti.
Vuonna 2015 sisäinen tarkastus keskittyi arvioimaan mm. eräiden maayhtiöiden toimintaa ja riskejä, hallinnoinnin järjestelyjä ja ohjeistusta, yritysvastuu- ja tietoturvallisuusasioita sekä eräitä väärinkäytösriskejä. Ulkopuolinen arvioija suoritti konsernin sisäisen tarkastuksen arvioinnin keväällä 2015. Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena toiminnallisena raportointikanavana on Tarkastusvaliokunta. Vianorin sisäinen tarkastus, joka keskittyy myyntipisteiden ohjaamiseen ja toimintojärjestelmän mukaisen toiminnan varmistamiseen, raportoi konsernin sisäiselle tarkastajalle ja maajohtajille.
Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit (liitetieto 29) liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita.
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit, maineriskit, tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä yhtiön ohjausjärjestelmään ja tietohallintoon kohdistuvat riskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä erityisesti sesonkimyynnin osalta.
Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla tai -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen.
Riskienhallinnassa ei ole omaa erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa. Yhtiön hallitus käsittelee riskejä vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.
Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n laatimaa sisäpiiriohjetta ja Finanssivalvonnan antamaa standardia 5.3 (Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit), joita yhtiö on täydentänyt omilla sisäpiirisäännöillään.
Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeessa ilmoitusvelvollisella sisäpiiriläisellä tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:
yhtiön hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta; sekä
yhtiön muuhun ylimpään johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja joilla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Tähän ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ryhmään kuuluviksi henkilöiksi yhtiö on määritellyt kaikki ylimmän johdon jäsenet.
Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeessa yrityskohtaisilla sisäpiiriläisillä tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:
yhtiön palveluksessa olevat tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka yhtiö on määritellyt sisäpiiriläisiksi (ns. pysyvä yrityskohtainen sisäpiiriläinen). Nokian Renkaat on määritellyt tähän ryhmään kuuluviksi muun muassa johdon assistentteja, viestintäosaston pörssi- ja taloustiedottamisesta vastuulliset sekä talousosastolla työskentelevät avainhenkilöt.
henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat sisäpiirintietoa tai muut henkilöt, jotka yhtiö on tilapäisesti merkinnyt hankekohtaiseen rekisteriin (ns. hankekohtainen sisäpiiriläinen). Hankkeena pidetään luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa asiakokonaisuutta tai järjestelyä, joka sisältää sisäpiirintietoa ja joka toteutuessaan on omiaan vaikuttamaan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon. Finanssivalvonnalla on oikeus saada yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiritiedon hallintaan liittyvät tiedot käyttöönsä.
Arvopaperimarkkinalaki asettaa yhtiön ilmoitusvelvollisille sisäpiiriläisille ilmoitusvelvollisuuden ja velvoittaa yhtiön pitämään julkista sisäpiirirekisteriä ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistään. Laki velvoittaa yhtiön pitämään myös yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, joka ei ole julkinen. Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeessa ilmoitusvelvollisia ja pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä kutsutaan yhdessä pysyviksi sisäpiiriläisiksi.
Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäyntinsä yhtiön liikkeeseen laskemilla arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti heikennä luottamusta arvopaperimarkkinoita kohtaan. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävien 30 vuorokauden aikana. Ajanjaksoa voidaan tarvittaessa pidentää. Kaupankäyntirajoitusta sovelletaan pysyvien sisäpiiriläisten lisäksi myös heidän puolisoihinsa, edunvalvonnassa oleviin vajaavaltaisiin henkilöihin ja määräysvaltayhteisöihinsä. Hankekohtaisilla sisäpiiriläisillä on kaupankäyntikielto hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.
Nokian Renkaat pitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Yhtiö on nimennyt sisäpiirivastaavan, joka hoitaa sisäpiirihallintoon kuuluvia tehtäviä. Lisäksi yhtiöllä on sisäpiirirekisterin hoitaja, joka hoitaa sisäpiirirekisteriin liittyviä käytännön tehtäviä. Yhtiö tarkistaa ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ilmoitusvelvollisuuden alaan kuuluvat perustiedot ja kaupankäynnin kerran vuodessa. Tehtyjen tarkastusten perusteella laaditaan vuosittain raportti, jossa kerrotaan tarkastusten ajankohta ja tulokset.
Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman mielipiteen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, josta päävastuullisena tilintarkastajana on KHT Lasse Holopainen. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi hän raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle. Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat vuonna 2015 yhteensä 537 000 euroa (2014: 435 000). Muista palveluista tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot olivat yhteensä 347 000 euroa (266 000).
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus, täsmällisyys ja hyvä palvelu.
| NOKIAN RENKAAT OYJ | |||
|---|---|---|---|
| NOKIAN DÄCK AB | VIANOR HOLDING OY | ||
| NOKIAN DEKK AS | VIANOR AB | ||
| NOKIAN REIFEN AG | VIANOR AS | ||
| NOKIAN REIFEN GMBH | VIANOR OY | ||
| NOKIAN TYRES CANADA INC. | KUMIELO OY | ||
| NOKIAN TYRES S.A.R.L. | POSIBER OY | ||
| DIRENIC OY | VIANOR AG | ||
| NOKIAN TYRES U.S. HOLDINGS INC | VIANOR INC. | ||
| NOKIAN TYRES U.S. FINANCE OY | VIANOR RUSSIA HOLDING OY | ||
| NOKIAN TYRES INC. | OOO VIANOR SPB, Pietari | ||
| NT TYRE MACHINERY OY 1 % |
NORDICWHEELS AB | ||
| NOKIAN RENKAAT HOLDING OY 1 % |
99 % | VIANOR FLEET SOLUTION OY | |
| TAA NOKIAN SHINA BELARUS | 99 % | ||
| OOO NOKIAN SHINA, Vsevolozhsk | |||
| OOO NOKIAN TYRES, Vsevolozhsk | |||
| OOO HAKKAPELIITTA VILLAGE | |||
| NOKIAN TYRES TRADING (SHANGHAI) CO LTD | |||
| NOKIAN TYRES S.R.O. | |||
| NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY | |||
| TOV NOKIAN SHINA | |||
| TOO NOKIAN TYRES | |||
| HAKKA INVEST OY | |||
| OOO HAKKA INVEST | |||
| KIINTEISTÖ OY NOKIAN NOSTURIKATU 18 | |||
| KIINTEISTÖ OY NOKIAN RENGASKATU 4 | |||
| NOKIANVIRRAN ENERGIA OY | 32,3 % |
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 12.4.2016 klo 16.00 Tampere-talossa, Tampereella, osoitteessa Yliopistonkatu 55. Kokoukseen ilmoittautuneiden luetteloiminen, äänestyslippujen jako sekä kahvitarjoilu alkavat kello 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 31.3.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen on saatavilla yhtiön internet-sivuilla viimeistään viikolla 12, 2016.
Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yhtiokokous2016
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 1,50 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 14.4.2016 ja osingon maksupäivä 28.4.2016 mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
Nokian Renkaat julkaisee tulostietoja suomeksi ja englanniksi seuraavasti:
Nokian Renkaat julkaisee osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen internetissä osoitteessa www.nokianrenkaat. fi/yritys/sijoittajat/.
Yhtiön sijoittajasuhteiden tehtävänä on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus, täsmällisyys ja hyvä palvelu.
Yhtiön johto on vahvasti sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoita. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja ja talousjohtaja tapaavat analyytikoita ja sijoittajia sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä. Nokian Renkaat noudattaa vähintään kolmen viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteittensa julkaisemista ja vähintään kuuden viikon jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen julkaisemista.
Analyytikko- ja sijoittajatapaamisia kotimaassa ja ulkomailla järjestetään yleensä tulosjulkistuksen jälkeen. Muina aikoina analyytikoiden ja sijoittajien tiedon tarpeeseen vastataan pääosin puhelimitse ja sähköpostitse.
Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja puh. 010 401 7733 sähköposti: [email protected]
Anne Leskelä, talousjohtaja, sijoittajasuhteet puh. 010 401 7481 sähköposti: [email protected]
Analyytikkojen ja sijoittajien tapaamis- ja vierailupyynnöt: Jutta Meriläinen, Manager, Investor Relations & Business Development puh. 010 401 7231
sähköposti: [email protected]
Antti-Jussi Tähtinen, markkinointi- ja viestintäjohtaja puh. 010 401 7940 sähköposti: [email protected]
Anne Aittoniemi, viestintä- ja IPR-spesialisti puh. 010 401 7641 sähköposti: [email protected] Fax: 010 401 7799
Osoite: Nokian Renkaat Oyj, Pirkkalaistie 7, PL 20, 37101 Nokia
Nokian Renkaat julkaisi vuonna 2015 noin 40 pörssitiedotetta. Alla on esitelty otsikot tärkeimmistä tiedotteista. Vuoden 2015 kaikki tiedotteet kuten myös aikaisempien vuosien tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan Nokian Renkaiden kotisivuilta osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/tiedotteet/.
20.10. Muutoksia operatiiviseen toimintaan ja johtoryhmään
30.10. Nokian Renkaat Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015: Kannattavuus parani heinä-syyskuussa hyvän tuotemixin, raaka-ainekustannussäästöjen sekä tuottavuuden suotuisan kehittymisen vuoksi
Nokian Renkaiden taloudellinen katsaus/tilinpäätös sekä vuosikertomus 2015 ovat saatavilla yhtiön kotisivuilta ainoastaan sähköisenä versiona. Nokian Renkaiden vuosikertomus, konsernin yhteystiedot, yritystä seuraavat analyytikot ja yllä mainitut raportit löytyvät osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/ sijoittajat/.
www.nokiantyres.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.