Annual Report • Mar 24, 2016
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2015 lyhyesti | 4 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 7 |
| Tuoteryhmät | 9 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 12 |
| Tulosparannusohjelma | 15 |
| Kivivarat ja varannot | 19 |
| Yhteiskuntavastuu | 20 |
| Vuoden 2016 kohokohtia | 24 |
| Hallinto | 28 |
| Johtoryhmä | 30 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 | 32 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 36 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 38 |
| Vuosikooste | 39 |
| Tulikivi Oyj:n toimintakertomus | |
| ja tilinpäätös vuodelta 2015 | 40 |
| Hallituksen toimintakertomus | 41 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 44 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä | |
| osakekohtaiset tunnusluvut | 84 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 86 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 87 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 100 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 101 |
| Tilintarkastuskertomus | 101 |
| Yhteystiedot | 102 |
10 Sauna
8
Tulisijat
11 Sisustus
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.
Tulikivi ja sen asiakkaat arvostavat hyvinvointia, sisustamista ja bioenergian hyötyjä. Tulikiven liikevaihto on 32,0 Me (39,3 Me v. 2014), josta viennin osuus on noin puolet. Tulikivellä työskentelee noin 250 ihmistä.
Tulikivi, Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO
Tunnuslukujen laskentaperusteet s. 86
| 2015 | 2014 | Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 32,0 | 39,3 | -18,7 |
| Liiketulos, M€ | -2,9 | -2,4 | -20,2 |
| Tulos ennen veroja, M€ | -3,9 | -3,3 | -18,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | -7,7 | -5,4 | |
| Omavaraisuusaste, % | 36,9 | 39,0 | |
| Osakekohtainen tulos, € | -0,06 | -0,04 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, € | 0,25 | 0,30 | |
| Osinko: | |||
| A-sarjan osake, € | - | - | |
| K-sarjan osake, € | - | - |
Lii k e toiminnan n e t t o rahavi r ta, M e
Sijoi t etun pääoman tu o t t o, %
In v e s toinnit ja poi s t o t, M e
Pör ssi kur ssi, 31.12.
Tulikivellä on kolme tuoteryhmää: Tulisijat, Sauna ja Sisustus.
Tulisijat-tuoteryhmään kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset varaavat takat, takkaleivinuunit, leivinuunit, hellat, kiertoilmatakat, kaminat, valmistakat, Green-tuotteet, tulisijojen oheistuotteet sekä kamiinoiden verhouskivet.
Tuotteiden suunnittelussa korostuvat ajaton muotoilu, käytännöllisyys, innovatiivinen teknologia ja korkea laatu. Tuotekehityksessä panostetaan puhtaaseen palamiseen, ja siksi useimmat Tulikiven tulisijat alittavat jo maailman tiukimmat päästönormit.
Vakiomallien ohella Tulikiven mittatilauspalvelusta on mahdollista tilata yksilöllisten toiveiden mukainen mittatilausuuni. Tulikivi Figure- ja Tulikivi Color -pintamateriaalien avulla vuolukiviuuneihin voidaan myös toteuttaa erilaisia kolmiulotteisia pintastruktuureita ja värivaihtoehtoja.
Tuoteryhmään kuuluvat lisäksi tulisijoihin liitettävät Tulikivi Green-tuotteet eli tulisijan käyttöä tehostavat pelletti-, ilmaja vesilämmitys- ja uuninohjausjärjestelmät, jotka soveltuvat erityisesti matalaenergia- ja passiivitalojen lämmitykseen.
Tulikivi on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Suomessa se on markkinajohtaja varaavissa uuneissa. Tulisijat-tuoteryhmän tuotteet ovat myynnissä yhtiön kaikilla markkina-alueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Aasiassa. Asiakkaat ovat pääasiassa uudisrakentajia ja remontoijia, jotka arvostavat bioenergiaa lämmitysmuotona sekä puulämmityksen taloudellisia hyötyjä. Tulikiven tulisijoissa heihin vetoavat niiden ekologisuus, energiatehokkuus, esteettisyys, kestävyys ja miellyttävä lämpö.
Tulikivi käynnisti Sauna-tuoteryhmän tuotannon vuonna 2011. Tuo teryhmän päätuotteita ovat sähkö- ja puukiukaat, joiden verhoilus sa käytetään vuolukiven ja muiden luonnonkivien ohella keraamisia laattoja, valukiveä ja metallia. Tulikivi valmistaa kiukaita myös savu saunoihin ja yhteisösaunoihin. Suuren kivitilan ansiosta Tulikivi-kiu as antaa aina miellyttävän pehmeät ja kosteat löylyt.
Kiukaiden turvallisuuteen ja muotoiluun panostaminen ovat Tulikivikiukaiden vahvuuksia. Keraamisilla laatoilla verhoiltu Nuoska-kiuas voitti kansainvälisessä Fennia Prize 2012 -muotoilukilpailussa ar vostetun Fennia Prize –palkinnon ja suomalaiset sisustustoimittajat valitsivat vuonna 2013 Kuura-kiukaan Toimittajien tusinaan, johon valitaan vuoden 12 parasta sisustustuotetta.
Sauna-tuotteita myydään Tulikivi-tuotemerkillä, ja niiden päämark kina-alueita ovat Suomi, Venäjä ja Ruotsi. Sauna-tuoteryhmän oheistuotteina myydään kiuaskiviä, vuolukivisiä sisustuskiviä ja laat toja sekä sähkökiukaan ohjausyksiköitä, joilla saunan lämpötilaa voi daan säätää asteen tarkkuudella. Tulikiven sähkökiukaat voidaan liittää myös suoraan osaksi taloautomaatiojärjestelmää.
Sisustus-tuoteryhmän päätuotteita ovat luonnonkivistä ja komposiitista valmistetut tasot sekä kodin eri tilojen laatoitukset. Tulikiven sisustuskivimallisto on laaja.
Luonnonkivi on kodin rakentamisessa aito ja ajaton materiaali, joka soveltuu erinomaisesti niin keittiö- ja kylpyhuonetiloihin kuin lattioihin, seiniin ja portaisiin. Jokainen kivituote on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, ja luonnonkiviä voi yhdistellä lähes rajattomasti. Ekologisen ja paloturvallisen luonnonkiven käyttö sisustusmateriaalina nostaa myös kodin arvoa, sillä kivi kestää elämää paremmin kuin moni muu pintamateriaali.
Tulikivellä on lisäksi monipuolinen pihakivimallisto, josta löy-
tyvät tuotteet muun muassa käytävien ja patioiden laatoitukseen, istutusten reunustamiseen, muurien verhoiluun, portaisiin ja muuhun yksilölliseen piharakentamiseen.
Sisustus-tuoteryhmän merkittävin asiakasryhmä ovat kotimaiset keittiöliikkeet, joiden kanssa Tulikivi tekee yhteistyötä. Tuotteita myydään myös suoraan uudisrakentajille ja remontoijille, joita viehättävät Tulikiven sisustuskivien luonnonmukainen esteettisyys, ekologisuus ja kestävyys.
Sisustustuotteet valmistetaan pääosin Tulikiven omalla tehtaalla Espoossa, ja niiden päämarkkina-alue on Suomi. Vientituotteiksi valmistetaan erityisesti vuolukivisiä sisustuskiviä sekä pöytätasoja projektikohteisiin.
Vuolukivilaatat ovat Tulikiven erikoisuus. Ne sopivat erityisen hyvin pesutilojen lattiaan, koska ne eivät ole märkänäkään liukkaita. Lattialämmitetyissä tiloissa vuolukivelle ominainen lämmönvaraavuus on edukseen.
Liikevaihto laski, mutta säästöt purivat
Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 32,0 miljoonaa euroa (39,3 Me 1-12/2014). Kotimaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 15,1 (17,9) miljoonaa euroa eli 47,2 (45,6) prosenttia. Viennin liikevaihto oli 16,9 (21,4) miljoonaa euroa.
Vaikea markkinatilanne on johtunut pientalojen rakentamisen vähyydestä, matalasta lämmitysenergian hintatasosta ja kuluttajien epävarmuudesta hankintapäätöksissä.
Tulikivi-tuotteiden kysyntä oli vuoden alkupuoliskolla erittäin alhaisella tasolla. Yhtiön kannalta tilanteen teki poikkeuksellisen haasteelliseksi se, että markkinatilanne heikkeni voimakkaasti yhtä aikaa Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä.
Keski-Euroopan päämarkkinoilla Saksassa ja Ranskassa markkinatilanne parantui toisella vuosipuoliskolla alkuvuoteen verrattuna. Valmistajien yhdistysten mukaan myytyjen tulisijojen määrän arvioidaan laskeneen viime vuonna Ranskassa 16 prosenttia ja Saksassa 5 prosenttia, alkuvuoden jäämien ollessa yli 20 prosenttia.
Tulikiven oman Moskovan toimipisteen myynti on kehittynyt hyvin ja pienentänyt Venäjän liikevaihtoon muutoin syntyvää jäämää. Venäjän tulisijamarkkinoiden arvioidaan laskeneen noin 40 prosenttia.
Osana viennin kehittämistä Tulikivi solmi maahantuontisopimuksen Ruotsin, Norjan ja Tanskan markkinoiden jakelusta. Järjestely parantaa Ruotsin myynnin kustannustehokkuutta ja helpottaa jakelutien rakentamista Norjaan. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Venäjä ja Tanska. Ruotsin ja Tanskan myynnistä valtaosa on verhouskivituotteita.
Liikevaihdon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä on viime vuoden aikana avattu 15 uutta myyntipistettä uusien yhteistyökumppaneiden kanssa Puolaan, Valko-Venäjälle ja Etelä-Koreaan. Puolan markkinoilla rakennetaan vuosittain noin 90.000 uutta omakotitaloa. Kuluttajille on merkityksellistä myös säästöt lämmityskuluissa sekä riippumattomuus tuontiöljystä.
Etelä-Korean markkina on Tulikivelle avaus Aasian markkinoille. Sinne on avautunut kuusi myyntipistettä. Koreassa kuluttajia puhuttelee Tulikivi-brändi ja vuolukivi arvostettuna luonnonmateriaalina.
Suomessa talotehdasyhteistyön syventymisen ansiosta tulisijojen toimitukset uudisrakennusmarkkinaan ovat kasvaneet vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tulikivi on solminut useita yhteistyösopimuksia tulisijatoimituksista taloteollisuusyritysten kanssa. Uudistettu keraaminen tulisijamallisto on saanut hyvän vastaanoton. RTS Oy:n tutkimuksen mukaan Tulikiven markkinaosuus on noussut 21 prosentista 25 prosenttiin.
Tulikiven asiakaskunta kattaa nyt lähes kaikki merkittävät toimijat taloteollisuudesta. Markkinaosuutta voidaan edelleen kasvattaa syventämällä yhteistyötä talomyyjien kanssa. Taloteollisuus arvioi pientalomyynnin kääntyneen kasvuun, mutta pysyvämmästä muutoksesta rakentamisen volyymissa ei ole vielä varmuutta.
Alhaisen kuluttajaluottamuksen takia kuluttajien investointihalukkuus saneerauskohteisiin on ollut tavanomaista alhaisempaa. Vuoden aikana saneerauksen palvelukonseptia on kehitetty edelleen. Kokonaispalvelu jossa huolehditaan myös vanhan tulisijan purusta, on lisännyt kuluttajien kiinnostusta tulisijojen vaihtoon.
Uudenlaista muotoilua edustavien saunan kiukaiden liikevaihto kehittyi myönteisesti Suomessa vuositasolla.
Myynnin tukemiseksi on panostettu sähköisten palvelujen kehittämiseen ja markkinointiin.
Liikevaihdon laskun vuoksi yhtiö jatkoi toiminnan tehostamista. Kiinteissä kuluissa saavutettiin 2,3 miljoonan euron, eli noin 20 prosentin, säästöt vuoden 2014 tasosta.
Tulosparannusohjelmassa yhtiö on toteuttanut vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 5 miljoonan euron kiinteiden kulujen leikkaukset. Tämän lisäksi on toteutettu tuotannon rationalisointitoimenpiteitä, keskittämällä vuolukiviuunituotanto sekä uudistamalla keraaminen mallisto. Tulosparannusohjelman mukaisia hyötyjä tuotannon uudelleenorganisoinnista ei saavutettu johtuen liikevaihdon laskusta. Heikosta
markkinatilanteesta johtuen tulosparannusohjelman osana olevia myynnin kasvutavoitteita ei saavutettu.
Yhtiö pienensi käyttöpääomaansa 1,8 miljoonalla, sen ansiosta liiketoiminnan rahavirta oli 0,8 miljoonaa euroa positiivinen. Positiivisen kassavirran avulla yhtiö lyhensi lainojaan 2,2 miljoonalla eurolla tilikaudella. Osana toiminnan tervehdyttämistä yhtiö solmi rahoittajiensa kanssa muutokset yhtiön lyhennysohjelmaan vuosille 2016-2018. Rahoituksen hinta säilyi aiemman tasoisena.
Konsernin investoinnit olivat tilikaudella 1,1 (2,4) miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1,0 (1,4) miljoonaa euroa eli 3,1 (3,5) prosenttia liikevaihdosta. Näistä aktivoitiin taseeseen 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Tuotekehityksessä panostetaan vuolukiviuunimalliston kehitystyöhön, jossa hyödynnetään vuolukiven vahvuudet tulisija- ja sisustusmateriaalina. Mallisto esitellään markkinoille loppuvuodesta 2016.
Vuonna 2015 tuotteistettiin useita tuotteita taloteollisuudelle sekä uusia kiuastuotteita. Samoin tuotteistettiin uusia kampanjamalleja suosituista takkamalleista Keski-Euroopan viennin tarpeisiin.
Parantaakseen kannattavuutta yhtiö jatkaa toiminnan tehostamista tavoitteena 1,0 miljoonan euron kiinteiden kulujen säästöt vuonna 2016. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa käyt-
töpääomaa 1,0 miljoonaa euroa pienentämällä varastoja vuonna 2016.
Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain, % Vaikka toimintaympäristö säilynee haasteellisena edelleen vuonna 2016, liikevaihdon laskun arvioidaan pysähtyvän myynnin tehostamistoimien ansiosta. Kannattavuuden arvioidaan paranevan vuonna 2016 rakenteellisten säästöjen ja tuotannon tehostamistoimien ansiosta.
Luonnonkivituotteet 91,6% Vuosi 2015 vaati voimakkaita sopeutustoimia yhtiön kaikilla toiminta-alueilla. Haluan kiittää kaikkia Tulikiven yhteistyökumppaneita ja Tulikivilaisia tarmokkaasta toiminnasta ja hyvästä asenteesta tänä haastavana vuotena.
Helsinki, helmikuun 15, 2016 Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja
Pientalorakentaminen on Euroopassa kääntynyt nousuun vuoden 2015 aikana. Euroopassa vuodesta 2008 jatkunut voimakas laskuvaihe on takana päin. Euroconstruct-tutkmusraportin mukaan EU-alueella ennakoidaan pientalorakentamisen kasvavan noin 5 prosenttia vuosittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Suomessa RT arvioi pientaloaloitusten olevan vuonna 2016 edellisen vuoden tasolla, kun taas RTS:n Oy:n mukaan talotoimittajat uskovat markkinan kasvavan jonkin verran. Rakentamisen kasvu tukee Tulikiven kaikkia tuoteryhmiä.
EU on asettanut vuodelle 2020 tavoitteet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvalla energialla. Sen myötä myös puun ja pelletin käytölle on asetettu tavoitteet EUtasolla. Suomessa puu on suurin uusiutuvan energian lähde.
kinoiden kehitykseen. Taloustilanteen kehityksen ohella valtioiden veroratkaisut vaikuttavat energian hintaan. Erilaiset lisäverot kuten sähköverot, öljylämmityksen veronkiritykset voivat kuitenkin nostaa energiahintaa. Lisäksi reaaliaikainen hinnoittelu ja sähkönsiirtomaksut voivat nostaa energian hintaa kuluttajille.
Varaavat uunit tunnetaan käytännöllisyydestään ja hyvästä lämmityskyvystään perinteisissä taloissa. VTT:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan perinteisten talojen ohella varaava uuni paras tulisijatyyppi moderniin matalaenergiataloon. Molemmissa talotyypeissä yli 50 prosenttia vuotuisesta lämpöenergian tarpeesta voidaan tuottaa yhdellä varaavalla uunilla. Tämä johtuu siitä että varaava uuni luovuttaa tasaisella verrattain alhaisella teholla lämmön huoneisiin. Kamiinat ja takkainsertit tuottavat matalaenergiatalon tarpeeseen liian korkean hetkellisen tehon minkä vuoksi lämpötila huoneistossa nousee nopeasti liian korkeaksi ja lämpö joudutaan tuulettamaan ulos. Erityisen hyvin varaava uuni sopii moderniin rakentamiseen vesilämmitykseen yhdistettäessä. Tulikiven W10 järjestelmällä voidaan veden avulla tulisijan tuottamaa energiaa siirtää muihin huoneisiin ja käyttöveteen. Yhdessä aurinkopaneeleiden ja lämpöpumpun kanssa ne muodostavat riittävän lämmitysjärjestelmän nykyaikaiseen kotiin.
Vuonna 2014 EU:ssa määriteltiin sallitut viittaa tulisijoihin, jotka tulevat voimaan vuonna 2022. Tulikiven vientimallisto täyttää nämä vaatimustasot jo nyt. Suomen päästövaatimukset ovat tänä päivänä alhaiset ja tulevat kiristymään olennaisesti kun uudet säännökset astuvat voimaan.
Tulisijat ovat tärkeä osa Suomen ja Euroopan huoltovarmuutta. Tulisijat tuottavat ainoana energialähteenä lämpöä muista energialähteistä riippumatta. Ne ovat on tärkeä osa yhteiskunnan kriisivalmiutta energian saatavuuden ja -jakelun poikkeustilanteissa.
Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus 31.12.2015
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Heikki | 5 809 500 | 1 123 090 | 11,58 |
| 2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 7,59 | |
| 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 720 562 | 6,21 | |
| 4. Elo Eliisa | 477 500 | 2 631 036 | 5,19 |
| 5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 2 813 948 | 4,70 | |
| 6. Suomen Kulttuurirahasto SR | 100 000 | 2 158 181 | 3,77 |
| 7. Toivanen Jouko | 100 000 | 1 912 558 | 3,36 |
| 8. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 2,75 |
| 9. Fennia | 1 515 151 | 2,53 | |
| 10.Vauhkonen Mikko | 397 500 | 363 810 | 1,27 |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
äänet/K-osakkeet | äänet/A-osakkeet | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Heikki | 58 095 000 | 1 123 090 | 45,90 |
| 2. Mutanen Susanna | 7 975 000 | 846 300 | 6,84 |
| 3. Elo Eliisa | 4 775 000 | 2 631 036 | 5,74 |
| 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 3,52 | |
| 5.Vauhkonen Mikko | 3 975 000 | 363 810 | 3,36 |
| 6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 720 562 | 2,88 | |
| 7. Suomen Kulttuurirahasto SR | 1 000 000 | 2 158 181 | 2,45 |
| 8. Toivanen Jouko | 1 000 000 | 1 912 558 | 2,26 |
| 9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 2 813 948 | 2,18 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 813 179 A-osaketta eli 46,51 % yhtiön äänivallasta.
Strategiansa mukaisesti Tulikivi Oyj panostaa siihen, että yhtiöllä on hallinnassaan parhaat mahdolliset vuolukivivarannot. Yhtiö on tutkinut vuolukivivarantoja systemaattisesti yli 30 vuoden ajan käyttäen mm. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluita. Tutkimustyön tavoitteena on tutkia tarkemmin nykyisiä vuolukivivaroja sekä etsiä uusia vuolukiviesiintymiä.
Tulikivi Oyj:n kivivarojen ja varantojen yhteismäärä on noin 8 milj. m3. Tutkitut esiintymät sijaitsevat Nunnanlahdessa, Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella. Voimassa olevia kaivospiirejä on 8 kpl: kaksi Suomussalmella, yksi Kuhmossa, yksi Paltamossa ja neljä Juuassa. Kaivospiirien yhteispinta-alalta on 340 ha. Tällä hetkellä vuolukiveä louhitaan ja tuotteita valmistetaan sekä Nunnanlahdessa että Suomussalmella. Esiintymätutkimukset vuoden 2015 aikana ovat keskittyneet Nunnanlahteen. Potentiaalisten esiintymien selvitystyöt ja nykyisten esiintymien tarkennukset jatkuvat vuonna 2016.
Maantieteellisesti louhinta rajoittuu pienille alueille verrattuna esimerkiksi avohakkuisiin. Konsernin kaikista louhoksista yhteensä louhitaan noin 100 000 kuutiometriä vuolukiveä vuosittain. Tästä noin 20 000 kuutiometriä päätyy kolmelle vuolukivitehtaalle. Esiintymien
ulkopuolista sivukiveä louhitaan vajaat 70 000 kuutiometriä vuosittain. Myös maata joudutaan ajoittain siirtämään louhosavausten yhteydessä, jotta esiintymään päästään käsiksi. Kun louhos suljetaan, alue saatetaan yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon ja louhoksen läjitysalue maisemoidaan.
Tulikiven ympäristöstrategian mukaisesti tärkeää on luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Raakaaineen kokonaissaannon parantamiseen vaikutetaan tuotantoteknologian kehittämisellä sekä tuotekehityksellä huomioiden raaka-aineen ominaisuudet. Tulikiven strategisena tavoitteena ovat riittävät raaka-ainevarannot vuosikymmeniksi eteenpäin.
Vuolukiven irrottaminen tapahtuu sahaamalla. Irrottaminen ei vaadi kemiallista käsittelyä, eikä louhinnassa käytetä kemikaaleja. Kiven louhinnassa käytetyt sahat toimivat sähköllä eikä niissä käytetä jäähdytysvettä.
Terien voiteluaineena käytetään ainoastaan rypsiöljyä. Louhokseen tulevat sadevedet johdetaan pumppaamalla mittauskaivojen kautta laskeutusaltaisiin. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Pölyn leviäminen estetään mm. kastelemalla. Irrottamisesta syntyvä melu on pääasiassa sahaus- ja koneääntä. Louhinnan meluarvot ovat sallittujen rajojen alapuolella. Sivukiven louhintaräjäytyksiä tehdään keskimäärin kerran viikossa.
Tulikiven toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat turvallinen ja terveellinen työympäristö, luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä louhinta- ja tuotantoprosessien hallinta ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tulikivi huomioi ympäristönäkökohdat niin raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa kuin lopputuotteissakin ja seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tulikivellä on tuotantokokonaisuuteen liittyvät ympäristö- ja kaivosviranomaisten myöntämät luvat sekä lupa räjäytysaineiden hankkimiseen, säilyttämiseen ja käyttöön.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma, jonka mukaisesti yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä ja toimii vastuullisesti suhteessa yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiinsä. Tulikivelle tärkeitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat, rahoittajat ja muut yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Ympäristötyön päämääränä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tuotteiden ja toiminnan turvallisuus ja laadukkuus on määritelty yrityksen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikassa. Tulikivelle on myönnetty ISO9001-laatusertifikaatti. Ympäristö- ja turvallisuustyötä kehitetään jatkuvasti standardien ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaiseen suuntaan.
Tulikivellä tehdään pitkän tähtäimen tuotekehitystä ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämiseksi. Tuotteiden on oltava mahdollisimman pitkäikäisiä sekä turvallisia käyttää, ja niiden on kuormitettava ympäristöä mahdollisimman vähän tuotteen kaikissa elinkaaren
vaiheissa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen päämääränä on tarjota luotettavaa tietoa tuotteidemme valmistuksen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista sekä parantaa eko- ja materiaalitehokkuutta. Materiaalitehokkuusajattelun mukaisesti Tulikivi mm. hyödyntää keraamisten uunien raaka-aineena muun keramiikkateollisuuden jätemateriaalia. Tuotteisiin käytettäviä materiaaleja ja komponentteja testataan säännöllisesti, ja tuotteiden on läpäistävä tyyppihyväksyntätestit. Vuolukivi on esimerkiksi hyväksytty elintarvikkeiden kanssa tekemisissä olevaksi aineeksi. Pyrimme toiminnallamme lisäämään myös tavarantoimittajien tietoisuutta ympäristövastuista ja toimimaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
Valmistusketjussa tuotteen ympäristövaikutuksista olennaisen osan muodostavat materiaalivalinnat, energiankulutus ja kuljetusmuodot. Bioenergiaa käyttävän tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää energian tuottamisen CO2- päästöjä, ja tulisijan valmistuksen aikainen hiilijalanjälki nollautuu. Tulikivi-uunit alittavat maailman tiukimmat päästönormit (BimSchV), ja tutkimusta puhtaamman palamisen puolesta jatketaan.
Tulikivi Oyj:n kaikilla toiminnassa olevilla louhoksilla ja tehtailla on voimassaolevat kaivosja ympäristöluvat. Louhinnassa ja siihen liittyvissä toiminnoissa noudatetaan luonnonkivituotannossa tunnistettuja parhaita ympäristökäytäntöjä. Louhostoiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan noudattaen viranomaisten hyväksymiä tarkkailuohjelmia. Louhoksille on laadittu toimintaperiaateasiakirja, jonka mukaisesti tehdään säännöllisesti toiminnan riskianalyysit huomioiden sekä turvallisuus- että ympäristönäkökohdat. Maisemointeja tehdään normaalin louhostoiminnan osana ja toimintansa lopettaneilla louhoksilla.
Tehtailla käytetään raaka-aineina mm. vuolukiveä, luonnonkiveä ja keramiikkaa. Kiven työstössä ei käytetä eikä tuotannossa synny ympäristölle vaarallisia aineita. Tehtailla käytetään suljettua prosessivedenkiertoa. Oman toimintansa kehityskohteiksi Tulikivi on valinnut energiatehokkuuden parantamisen ja jätehuollon edelleen kehittämisen. Energiatehokkuutta parannetaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimuksen mukaisesti pyrkimällä vastaamaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan noudattaen Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulikivi on sitoutunut energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan 2008 – 2016 kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energian käytön tehostaminen vähintään yhdeksällä prosentilla tehtaissa ja muissa kiinteistöissä sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Jätehuoltoa kehitetään Tulikiven kaikissa toimipisteissä ottamalla käyttöön lajittelujärjestelmä, jonka päämääränä on kaatopaikalle menevien sekajätteiden vähentäminen ja jätteiden ohjaaminen mahdollisimman pitkälti energia- ja hyötykäyttöön. Kierrätettävissä olevat jätteet kierrätetään (mm. pahvit ja paperit) normaalin jätehuollon kautta. Tulikivi on liittynyt Pakkausalan Ympäristöre-
kisteri PYR Oy:öön sekä kuuluu Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöön. 2011 2012 2013 2014 2015 investoinnit poistot
Tulikiven toiminnalla on vaikutusta useille sidosryhmille: asiakkaille, tavarantoimittajille ja palvelujen tarjoajille, henkilöstölle, sijoittajille ja julkiselle sektorille. Vuonna 2015 toiminnan suorat taloudelliset vaikutukset näille eri sidosryhmille muodostuivat seuraavasti: 0,57 8,4% 91,6%
Asiakkaiden tuottama liikevaihto oli 32,0 (39,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostui asiakkaille myydyistä Tulikivi- ja Kermansa-2011 2012 2013 2014 2015 0,20 0,17 Tulisijat Luonnonkivituotteet
vi-uuneista, luonnonkivituotteista, kiukaista sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. -0,04 -0,02 -0,04 Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen
Tavaroiden ja puolivalmisteiden toimittajille maksettiin 7,3 (5,5) miljoonaa euroa ja palvelujen tarjoajille 12,7 (15,9) miljoonaa euroa. Koneista ja laitteista maksettiin 0,3 (1,1) miljoonaa euroa. 2011 2012 2013 2015 -0,09 -0,10 -0,11 -0,11 2014
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden osuus oli 9,4 (11,2) miljoonaa euroa, ja näitä vastaavat eläkevakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut olivat 2,2 (2,6) miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyvarauksen vaikutus on mukana kauden luvuissa. Nettovelkaantumisaste % 120 100 96,5 112,9 (laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050
Rahoittajille maksettiin korko- ja muita rahoituskuluja nettona 0,9 (0,9) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajille ei maksettu osinkoa vuodelta 2015, eikä vuodelta 2014. -0,06 0,40 0,30 0,51 0,49 0,35 60 40
Tulikivellä käynnistyi vuoden 2013 loppupuolella tulosparannusohjelma, johon muiden toimenpiteiden ohella sisältyi kustannusleikkauksia. Kustannusleikkauksista merkittävä osuus on toteutunut henkilöstökulujen säästöinä. Vuonna 2015 nämä säästöt toteutuivat pääasiassa määräaikaisina lomautuksina, mutta vajaan 10 henkilön osalta myös toistaiseksi lomautuksina. Lisäksi hallituksen koon pienentämisellä ja johdon rakenteen uudistamisella kiinteät henkilökulut pienenevät, täysimääräisesti vuodesta 2016 alkaen. Kehityshankkeet painottuivat tulisija- ja saunamallistojen edelleen kehittämiseen. Myynnin ja asiakaspalvelun verkkokauppaprojekteja jatkettiin suunnitellun mukaisesti, lisäksi päivitettiin palvelin- ja työasema-arkkitehtuuria. Näillä kehityshankkeilla on ollut vaikutusta henkilöstön toimenkuviin. Alkuvuodesta uudistettiin myös konsernin sähköpostijärjestelmä. 2011 2012 2013 2015 0 113,4 A-osakkeen suhteellisen vaihdon kehitys kuukausittain, % 2,30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 8 6 4 2 4,02 6,09 7,21 6,08 6,52 6,76 7,65 7,25 A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro 4,04
Koulutustoiminta operatiivisessa toiminnassa painottui nykytilanteen hallintaan. Tähän liit-1,5 1,49
40
hiilijalanjälki
Tulikivi-tulisijan elinkaaren
(laskettu v. 2010) British Standard PAS 2050
4,51 4,02 4,04 Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg
tyvät lainsäädännön tai muiden säännösten vaatiman osaamisen hankkiminen sekä työturvallisuuskoulutukset. Työssäoppiminen on edelleen merkittävin oppimisen muoto yrityksessä. Oppisopimuskoulutusta käytetään enenevässä määrin. Koulutuksen sai päätökseen tilikauden aika kaksi henkilöä ja vuoden lopussa koulutuksessa oli kuusi henkilöä, joista toimihenkilöitä kaksi ja työntekijöitä neljä henkilöä. Nettovelkaantumisaste % 59,3 89,8
Konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 219 (281 vuonna 2014) ja 31.12.2015 276 (292) henkilöä. Keskimääräinen henkilömäärä on laskettu työssäoloajalta, jolloin esimerkiksi lomautukset on vähennetty. 2011 2012 2013 2015 A-osakkeen keskihinnan kehitys kuukausittain, euro 2014
Työterveyshuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, mutta myös perustason sairaanhoito kuuluu työnterveyshuoltoon. Käytössä olevan varhaisen tuen mallin mukaisesti työkuntokeskusteluja käydään säännöllisesti sairauspoissaoloista 40 tunnin välein 12 kuukauden seurantajaksolla. Työpaikkaselvityksiä on toteutettu eri paikkakunnilla yhteistyössä työterveyshuollon ja työterveyslaitoksen kanssa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 7,21 6,52 6,76 7,65 7,25 5,62 5,26 0,0 1,0 1,5 2,0 2,5
Aloitetoiminnassa saatiin vuonna 2015 uusia aloitteita 62 (98) kappaletta. Tapaturmataajuus oli 24 (25) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Kauppakamari, Kiviteollisuusliitto, Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET, Nuohousalan Keskusliitto, Perheyritysten Liitto, Rakennustuoteteollisuus RTT, Sisäilmayhdistys, Suomalaisen Työn liitto, Suomen Yrittäjät, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY, Työtehoseura.
Henkilökunnan sukupuolijakauma 31.12.2015
Tulikivi kehitti yhdessä Legalettin kanssa uuden Tulikivi Green -ilmalämmitystulisijan.
Tulikivi-tulisijan ja Legalett-ilmakiertoisen kanaviston avulla merkittävä osa Tulikivi-tulisijan lämmöstä voidaan ohjata ilmakiertoiseen lattialämmitykseen. Ilmalattialämmitykseen sopivat Tulikiven modernit teholämmittäjät -malliston tulisijat, kuten Valkia- ja Sarmi-tulisijat sekä Norva-takka, jossa on myös haudutusuuni.
Moderneissa teholämmittäjä tulisijoissa ilma kiertää ja lämpiää tulisijan kaksikuorirakenteen välissä. Läm
mitysilma ei ole kosketuksissa kuumien savukaasujen tai liekkien kanssa, vaan lämpö siirtyy tulisijan kivirakenteesta ilmaan hitaasti ja turvallisesti.
Tulisijasta siirtyy lämpöä lattian Legalett-ilmakanavistoon vielä useita tunteja varsinaisen lämmityksen loputtua. Lämmin ilma kiertää suljetussa Legalett-kanavistossa lattiavalussa ja siirtää lämpöä ympäri rakennusta. Lämpö varastoituu lattiaan. Huoneiden lämpötilaa voidaan säätää automaattisesti huonetermostaateilla.
Ilmalämmitys on kosteusturvallinen vaihtoehto. Legalett-lattiavalussa on suurempi massa kuin perinteisessä lattiavalussa. Suuri varaava massa varaa lämpöä ja takaa tasaisen lämmön talossa.
Uudet Tanka-kamiinat ovat kevyitä pika lämmittäjiä.
Tulikivi laajensi takkavalikoimaansa kamiinoihin. Uu det Tanka-kamiinat ovat näppäriä pikalämmittäjiä, jotka sopivat erityisesti kesämökeille ja kakkos asuntoihin, joissa kaivataan usein nopeaa lämmitys tä. Kamiinat lämmittävät konvektion avulla, jolloin ylöspäin nouseva lämmin ilma saa huoneilman kier tämään ja lämmön leviämään tilaan.
Tanka-kamiinasta on saatavana kuusi eri kokoista ja muotoista variaatiota, joiden sydämenä toimii sama tulipesä. Pintavaihtoehdoiksi on valittavana mallis ta riippuen joko musta teräspeltiverhoilu tai vuolu kivi sekä luonnollisessa harmaan sävyssä, että mus taksi tai valkoiseksi käsiteltynä. Kamiinat eivät varaa lämpöä kuten Tulikiven varaavat takat, joiden tuot tama lämpö on pitkäkestoista, pehmeää säteilyläm pöä. Vuolukiviverhoiltujen Tanka-kamiinoiden pinta säilyttää lämpöä kuitenkin hetken aikaa, toisin kuin peltiverhoiltujen kamiinamallien.
Tulikivi osana House2-myymälää.
Kaksikerroksisessa myymälässä takkoja ja muita tuotteita voi ihastella sekä ala- että yläkerrasta. Lä hes 20 takan valikoimasta löytyy niin vuolukivisiä kuin keraamisia Tulikivi-tulisijoja. Tilassa on myös toimiva Jalanti-takkaleivinuuni asiakkaiden ihailta vana ja testattavana. Kiukaista esillä on viisi Tuliki ven sähkökiuasta ja kaksi puukiuasta.
Tulikiven TLU2637/11 varaava takkalei vinuuni voitti parhaimman takan äänes tyksen. Kilpailu oli käynnissä loppuvuonna 2014 K-Raudan ja Rautian kotisivuilla.
TLU2637/11 on Tulikiven vuolukivisten leivinuunien kestosuosikkimalli, joka vastaa varmasti sekä läm mittäjän että leipojan tarpeita. Tulikiven kehittämän lämpötekniikan ansiosta koko takka lämpenee ta saisen varmasti ylhäältä alas asti maksimoiden läm mönvaraavuuden. Huima 83 % hyötysuhde säästää puuta ja vaivaa.
Tulikivi oli mukana Lähienergialiiton järjestämällä Lähienergiatorilla Helsingin Kampissa toukokuussa 2015. Tulikivi osallistui myös torilla järjestettävään mahdollisuuksien paneeliin, jonka teemana olivat uudet energiaratkaisut. Lähienergiatorille kokoontui yhteensä lähes 50 näytteilleasettajaa.
Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda näkyvyyttä uu siutuvalle lähienergialle ja samalla tarjota ihmisille vaivaton tilaisuus kysyä vinkkejä asiantuntijoilta.
Tulikivi oli vuoden 2015 Asuntomessujen pääyhteistyökumppani.
Asuntomessut järjestettiin Vantaan Kivistössä 10.7–9.8, Kehäradan sekä lentokentän läheisyy dessä. Asuntomessujen vuoden 2015 teemat oli vat arjen sujuvuus sekä asumisen monimuotoisuus. Taloratkaisuissa oli kiinnitetty erityistä huomiota muunneltavuuteen ja asumisen koko elinkaareen. Messualueelle rakennettiin 28 erilaista pientalo kohdetta, yhteensä nähtäviä kohteita oli 41. Erityisesti Tulikiven sähkökiukaat Kuura, Huurre ja Naava olivat hyvin esillä messukohteissa. Messuosastollamme Ua13 esittelimme näyttely taloissa nähtäviä tuotteita sekä takka- ja kiuasuu tuuksia. Lisäksi osastolla järjestettiin paljon mie lenkiintoista ohjelmaa. Leivinuunissa messuosas tollamme paistetun tuoreen leivän tuoksu houkut teli kävijöitä useampana päivänä.
Tulikivi lanseerasi markkinoille XL-kokoisen sähkökiukaan, jonka kivitilaan mahtuu jopa 120 kiloa kiviä.
Vuolukivipintainen Tuisku XL -kiuas antaa todella muhkeat ja nautinnollisen kosteat löylyt isommassakin saunatilassa. Se soveltuu sekä taloyhtiöiden ja yhteisöjen yhteissaunoihin, että tilaviin kotikylpylöihin. Suurempaa kiuasta kaivataan myös löylyhuoneissa, joissa on lasiseinä tai paljon kaakelipintaa, sillä ne aiheuttavat lämmönhukkaa. Kiukaan verhoilu on uritettua vuolukiveä, joka sitoo tehokkaasti lämpöä ja luovuttaa sitä pitkään. Siksi vuolukivipinnat kuivattavat löylyhuoneen tehokkaasti saunomisen jälkeen. Uritus tuo vuolukiviverhoiluun keveyttä.
Suomessa ja Venäjällä otettiin käyttöön chat parantamaan asiakaspalvelua kotisivuilla ja verkkokaupassa.
Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015. Hallituksen puheenjohtaja 13.4.2015 lähtien.
Muut keskeiset luottamustoimet: Asianajotoimisto Borenius Oy:n hallituksen puheenjohtaja, JSH Capital Oy:n hallituksen jäsen, PKC Group Oyj:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Borenius & Kemppinen Oy: toimitusjohtaja 1997-2008, osakas 1991 ja tätä ennen lakimiestehtävissä muiden asianajotoimistojen ja Helsingin kaupungin palveluk-A-osakkeita 159 453 kappaletta Reijo Svanborg (s. 1943)
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
A-osakkeita 42 553 kappaletta
sessa vuodesta 1983 lähtien.
Kauppatieteiden maisteri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Digital Foodie Oy:n hallituksen jäsen, Goodwiller Oy:n hallituksen jäsen, Mikrobioni Oy:n hallituksen jäsen, Potwell Oy:n hallituksen jäsen, Saimaan Juomatehdas Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Suomen metsäkeskuksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön hallituksen jäsen, Boardman Oy:n osakas/partner
Keskeinen työkokemus: Järvi-Suomen Portti Oy: toimitusjohtaja 2008-2011, Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006-2007, Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004-2006, Olvi Oyj: toimitusjohtaja 1985-2004 ja talousjohtaja 1983-1985, Is-Yhtymä Oy: talousjohtaja 1977-1982, sivutoiminen KHT-tilintarkastaja 1984-2003.
Insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2015 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2015.
Muut keskeiset luottamustoimet: Enero Oy:n hallituksen jäsen, Finndomo Oy:n hallituksen jäsen, Fiskarhedenvillan AB:n hallituksen jäsen, Hakaniemen Metalli Oy/High Metal Production Oy:n hallituksen jäsen, Talokaivo Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Finndomo Oy: toimitusjohtaja 2001-2007, Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 1997-2001, Tebel-mkt B.V/Tetra Pak Tebel B.V: toimitusjohtaja 1990-1996, Oy Hackman Ab: strategiajohtaja 1989-1990, Hackman Catertec Oy: toimitusjohtaja 1983- 1989.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 42 553 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2007-huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013 -. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012,Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 23.8.2013 -, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013, toimitusjohtaja 2007 – huhtikuu 2013, tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007, Tulikivi U.S. Inc.: Vice President 1997-2001.
A-osakkeita 1 123 090 kappaletta K-osakkeita 5 809 500 kappaletta
Rakennusinsinööri. Teollisuusneuvos. Tulikiven perustaja. Tulikiven hallituksen jäsen 1980- 2009, 2015 -.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: hallituksen jäsen 2002-2009, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 1990-2002, toimitusjohtaja 1980-1989, perustaja
A-osakkeita 438 030 kappaletta
Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle:
Jyrki Tähtinen, Markku Rönkkö, Reijo Svanborg, Heikki Vauhkonen ja Reijo Vauhkonen
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2007-huhtikuu 2013, Tulikivi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja 23.8.2013 -. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2011, Rakennustuoteteollisuuden RTT ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012, Suomen Lähienergialiitto ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2015.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: toimitusjohtaja 23.8.2013 -, hallituksen puheenjohtaja 16.4.2013-22.8.2013, toimitusjohtaja 2007 – huhtikuu 2013, tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007, Tulikivi U.S. Inc.: Vice President 1997-2001.
A-osakkeita 1 123 090 kappaletta K-osakkeita 5 809 500 kappaletta
BBa & Ba (Hons.) Markkinointipäällikkö. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2012.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 2013-, markkinointiviestinnän suunnittelija 2012-2013, Aplicom Oy: markkinointikoordinaattori 2005-2012, Iittala Oy Ab: projektipäällikkö 2004, viestintäassistentti 2003-2004, toimitusjohtajan assistentti 2002-2003.
KTM. Juuan vuolukivituotannon ja louhoksen päällikkö. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2008.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: Juuan vuolukivituotannon ja louhoksen päällikkö 2015, tuotannonohjauksen asiantuntija 2014- 2015, laskenta- ja tietojärjestelmäasiantuntija 2011-2013, laskentakonsultti (yrittäjä) 2008-2010.
Automaatioteknikko, yo. Kotimaan myyntijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2006.
Luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: kotimaanmyyntijohtaja 2015-, myyntipäällikkö 2013- 2015, tehdas-ja tuotepäällikkö 2013, tuotepäällikkö 2009-2013, myyntipäällikkö/Ker-
mansavi-uunit, 2006-2008, Kermansavi Oy: myyntipäällikkö 2004-2006, Varkauden Educa: toimitusjohtaja 2003.
A-osakkeita 15 525 kappaletta
DI. Verhouskivien ja Saksan myyntijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodet 1999-2005 ja vuodesta 2008.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: verhouskivien ja Saksan myyntijohtaja 2015-, johtaja, saunat ja sisustustakat 2011-2014, liiketoiminnan kehittämispäällikkö 2009-2011, tuotepäällikkö 2008-2009, Kesla Oyj: myyntipäällikkö 2006-2008, Tulikivi Oyj: tuotepäällikkö 2003-2006, Kiantastone Oy: markkinointipäällikkö 1999-2002, Halton Oy: tuotekehitysinsinööri 1996-1999, Enerpac Oy: myynti-insinööri 1992-1996.
A-osakkeita 15 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Tuotekehityspäällikkö. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2005.
Luottamustoimet: Varparannan vesiosuuskunnan hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: tuotekehityspäällikkö 2009-, laboratoriopäällikkö 2005-2009, IVO Oy/Fortum Oy/Enprima Oy: tutkimusinsinööri, tuotepäällikkö, konsultti 1998-2005, TTKK: tutkija 1990-1998.
A-osakkeita 15 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Talous- ja hallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Luottamustoimet: Kiviteollisuusliiton hallituksen jäsen
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: talous- ja hallintojohtaja 2013 -, johtaja, verhous- ja sisustuskivet 2011-2013, luonnonkivituotteetliiketoiminnan johtaja 2003-2011, talousjohtaja 2001-2007, johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät 1999-2001, talouspäällikkö 1997-1999, laskentapäällikkö 1995- 1997.
K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 1 912 558 kappaletta
Johtoryhmän jäsenet vasemmalta oikealle:
Heikki Vauhkonen, Saskia Kerkkänan, Simo Kortelainen, Markku Prättälä, Martti Purtola, jari Sutinen ja
Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.10.2010 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 54 ja AML 2 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Selvitys julkaistaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta ja on luettavissa yhtiön internet-sivuilla ja vuosikertomuksessa.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konserni noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finanssivalvonnan asetta-
mia standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO Tulikivi ja Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa.
Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.
Tulikivi Oyj:n 13. huhtikuuta 2015 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen lukumääräksi vahvistettiin viisi jäsentä.
Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
Reijo Svanborg, s.1943. Insinööri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
• Reijo Vauhkonen, s. 1939. Rakennusinsinööri. Teollisuusneuvos. Tulikiven perustaja. Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Markku Rönkkö, Reijo Svanborg ja Jyrki Tähtinen. Nykyinen hallituskokoonpano poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallintokoodin suosituksista koostumukseltaan perusteluna toimialaosaaminen ja hallituksen pieni koko.
Ajalla 1.1-13.4.2015 hallituksen jäseninä toimivat Harri Suutari, Olli Pohjanvirta, Markku Rönkkö, Pasi Saarinen, Nella Ginman-Tjeder, Anu Vauhkonen ja Heikki Vauhkonen.
Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mu-
kaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.
Hallitus kokoontui vuonna 2015 16 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 95,6 prosenttia. Kunkin jäsenen osallistuminen kokouksiin ilmenee alempana olevasta taulukosta.
Hallituksella on kaksi valiokuntaa, nimitys- ja tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat. Nimitysvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Jyrki Tähtinen sekä jäseninä Markku Rönkkö ja Heikki Vauhkonen. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluu hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2015.
Nimitysvaliokunnan jäsenten henkilötiedot:
•Jyrki Tähtinen, s. 1961. Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja. Puheenjohtaja. Insinööri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
•Markku Rönkkö, s. 1951. Kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsenyys useissa yrityksissä.
•Heikki Vauhkonen, s. 1970. Oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana Markku Rönkkö sekä jäseninä Reijo Svanborg ja Heikki Vauhkonen. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hallituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2015. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 100,0 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta ja alaistensa toiminnasta.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa on avustanut johtoryhmä, jonka jäseniä ovat toimitusjohtajan lisäksi talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen, kotimaan myyntijohtaja Markku Prättälä, markkinointipäällikkö Saskia Kerkkänen, verhouskivien ja Saksan myyntijohtaja Martti Purtola, tuotekehityspäällikkö Jari Sutinen ja Juuan vuolukivituotannon ja louhoksen päällikkö Simo Kortelainen. Johtoryhmä kokoontui 46 kertaa vuonna 2015.
Tulikivi-konserni on erikoistunut säteilylämpöä tuottaviin tulisijoihin ja lämmityslaitteisiin sekä kotien luonnonkivituotteisiin. Asiakkaamme arvostavat tuotteidemme ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä. Tulikivi on uudistumiskykyinen asiakkaitaan, yrittäjyyttä ja rehtiä toimintaa arvostava yritys.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Myös keramiikkatuotanto edellyttää ympäris-
Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen, tarkastusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan kokouksiin.
| 1.1. -31.12.2015 | hallitus | tarkastus- valiokunta |
nimitysvalio- kunta |
|
|---|---|---|---|---|
| Jyrki Tähtinen | 11/11 | |||
| Markku Rönkkö | 16/16 | 4/4 | 2/2 | |
| Reijo Svanborg | 11/11 | 3/3 | ||
| Heikki Vauhkonen | 16/16 | 3/3 | 2/2 | |
| Reijo Vauhkonen | 8/11 | |||
| Harri Suutari (13.4. asti) | 5/5 | 2/2 | ||
| Olli Pohjanvirta (13.4. asti) | 5/5 | |||
| Pasi Saarinen (13.4.asti) | 5/5 | 1/1 | ||
| Nella Ginman Tjeder (13.4.asti) | 5/5 | 1/1 | ||
| Anu Vauhkonen (13.4. asti) | 4/5 |
tölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla. Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä tekee toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaa ympäristötyötä. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivikonsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta.
Vuonna 2015 toiminnan painopisteenä on ollut tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja raportoinnin laadun parantaminen. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää tarpeelliset kontrollimekanismit sisäiseen valvontaan.
Sisäistä valvontaa suorittavat organisaation eri tahojen lisäksi tilintarkastajat laajennettuna tarkastuksena erikseen sovittujen kohteiden osalta. Vuonna 2015 tarkastuksen painopistealueina olivat sisäisen valvonnan järjestelyt ja raportointi, myyntitoiminnot, hankintaprosessin ja maksuliikenteen kontrollit, vaihto- ja käyttöomaisuus. Konsernissa ei ole konsernin koko ja toiminnan luonne huomioiden katsottu
Sisäinen valvonta on osa suunnittelu- ja seurantaprosessia.
tarpeelliseksi nimittää sisäistä tarkastajaa. Hallitus voi halutessaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa haluamillaan osa-alueilla.
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.
Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittymi-
nen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.
| Vastuunjako | Valvontatoiminnot | |||
|---|---|---|---|---|
| Hallitus | - sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen |
|||
| Tarkastusvaliokunta | - sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin |
|||
| Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana |
- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käy töstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja raportointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot |
|||
| Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: kotimaan myynti, markkinointi, tuotekehi-tys, vienti, tuotanto, hankinta, hallinto ja talous |
- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtai sempien valvontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toiminnoista. Vastuu sisäisen valvonnan toimi vuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta |
|||
| Talous- ja hallintojohtaja | - sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi - ulkoinen laskenta ja raportointi |
|||
| Tilintarkastaja | - lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimek siannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle |
Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja eri tuoteryhmien toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden, neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen / vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportointi-
järjestelmän mukaisesti.
Konsernin raportoinnista vastaa emoyhtiön talousjohtaja. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta suoritetaan emoyhtiön talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisesti, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintarkastajat vertaavat Venäjän tytäryhtiön venäläisen raportoinnin ja emoyhtiöön konsernitilinpäätöstä varten toimitettavan taloudellisen raportoinnin sisällön.
Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanismeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt.
Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talous- ja hallintojohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutettava tietojärjestelmätarkastus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.
Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organisaation on noudatettava. Organisaation osaaminen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksissa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksia ja aikataulutukset.
Tarkastusvaliokunta arvioi taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta mm. tulosennusteiden toteuma-analyysien perusteella sekä raportoinnin virheettömyysarvioinnin avulla neljännesvuosittain. Arviointiin kuuluu myös väärinkäytöksiin ja lainvastaiseen toimintaan liittyvien riskien läpikäyminen. Tilintarkastus tarkastaa poikkeamaraportoinnin sisällön laajennetun tarkastuksen yhteydessä. Johtoryhmän jäsenet seuraavat kuukausittain tulosraportoinnin oikeellisuutta ja arvioivat vastuualueidensa tulospoikkeamien syyt.
Raportointia ja laskentaperiaatteita koskevasta ohjeistuksesta tiedotetaan kaikille talousasioista vastaaville henkilöille ja kaikille muille, jotka tuottavat tietoa ja tarkastustuloksia talouden järjestelmään. Toimitusjohtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäisen valvonnan, ml. raportoinnin oikeellisuus, alueella havaituista puutteista. Tilintarkastuksen ja laajennetun tarkastuksen raportit sekä vastuuhenkilöiden antamat selvitykset raportteihin käsitellään tarkastusvaliokunnan kokouksissa. Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle tekemistään havain-
noista sekä organisaatiolle antamistaan ohjeista ja suosituksista.
Konsernin viestinnästä vastaa toimitusjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet, joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle ja ulkoiselle viestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt.
Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttien säännönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti toteuttavia seurantatoimenpiteitä.
Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita ja niiden luotettavuutta arvioidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta säännöllisesti.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
| Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkit tävyyden mukaan |
- riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus |
|---|---|
| Riskienhallinta | - riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely |
| Riskienhallintaprosessin valvonta |
- vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta |
| Riskienhallintaprosessin jatkuvuus |
- kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavissa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskienhal lintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa. |
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 13.4.2015 lähtien 18 000 euroa (jota edeltävältä ajalta vuosipalkkio oli vastaavasti 18 000 euroa), josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 42 553 A-osaketta. Osakkeet ostettiin pörssistä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen sivutoimiselle puheenjohtajalle 4 500 euron suuruinen kuukausipalkkio ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 1 400 (1 400) euron suuruinen kuukausipalkkio. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenille ja nimitystoimikunnan jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 330 (330) euroa kokousta kohden. Hallituksen jäsenille ei suoritettu muuhun kuin hallitus- tai valiokuntatyöhön liittyviä palkkioita vuonna 2015.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmän määrittelemästä vuosittaisesta tulospalkkiosta (muuttuva osa) ja osakepalkkiosta.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muis-
ta työsopimuksen ehdoista päättää hallitus. Muun johtoryhmän sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kannustinjärjestelmästä päättää hallitus, ja kiinteästä palkkaosuudesta toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Toimitusjohtajan kiinteä palkka vuonna 2015 oli 175 951 (183 562) euroa. Toimitusjohtajalle ei muodostunut palkkiota kannustinjärjestelmän perusteella vuodelta 2015. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Työsuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa.
Muun johtoryhmän ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät palkat vuonna 2015 olivat yhteensä 671 852 (436 054) euroa ja vuodelta 2015 maksettu, myynnin kasvuun perustuva muuttuva palkanosa 12 000 (45 000) euroa.
Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjohtajilla oli lisäeläkejärjestely 28.2.2014 saakka. Lisäeläkejärjestely oli maksupohjainen. Vakuutetuille kertyneet eläkemaksut ovat siirtyneet vapaakirjalle, josta vakuutettu henkilö on oikeutettu hakemaan ne maksuun täytettyään 60 vuotta. Eläkejärjestelystä ei aiheutunut kustannuksia vuonna 2015 (kustannus vuonna 2014 4 056 euroa).
Tukeakseen johdon ja avainhenkilöiden sitoutumista tulosparannusohjelman läpivientiin
Tulikivi Oyj:n hallitus päätti 17.9.2013 optiooikeuksien antamisesta Tulikivi-konsernin avainhenkilöille varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2013 antaman valtuutuksen perusteella. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016- 31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017- 31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta. Niiden merkitsemiselle asetettu tilikauden 2014 käyttökatetavoite ei toteutunut. Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2015. Vuodelle 2015 asetettua käyttökatetavoitet-
ta ei saavutettu, joten vuodelta 2015 ei jaettu optioita.
Tulikivi Oyj:llä on tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Järjestelmän ansaintakriteerit ja palkkion määrän päättää hallitus, ja järjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan. Hallitus hyväksyy järjestelmän mukaisten palkkioiden maksatuksen toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien osalta, ja toimitusjohtaja muilta osin laskelmien valmistuttua.
Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä ja se perustuu konsernin tulokseen. Vuoden 2015 (2014) tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2015 tilintarkastusyhtiölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 74 163 (75 682) euroa, josta lakisääteisen tilintarkastuksen osuus oli 62 675 (57 280) euroa.
Hallituksen jäsenille vuonna 2015 maksetut vuosipalkkiot hallitus- ja valiokuntatyöstä (euro):
| Vuosipalkkiot | Tarkastusvaliokunta | Nimitystoimikunta | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Rönkkö Markku, jäsen, sihteeri | 34 800 | 1 320 | 660 | 36 780 |
| Svanborg Reijo, jäsen | 18 000 | 990 | 18 990 | |
| Tähtinen Jyrki, jäsen, sivutoiminen puheenjohtaja | 57 150 | 57 150 | ||
| Vauhkonen Heikki, jäsen | 18 000 | 990 | 660 | 19 650 |
| Vauhkonen Reijo, jäsen | 18 000 | 18 000 | ||
| Ginman-Tjeder Nella, jäsen (13.4.2015 saakka) | 330 | 330 | ||
| Saarinen Pasi, jäsen (13.4.2015 saakka) | 330 | 330 | ||
| Suutari Harri, jäsen. Sivutoiminen puheenjohtaja (13.4.2015 saakka) | 15 075 | 660 | 15 735 | |
| Yhteensä | 161 025 | 3 960 | 1 980 | 166 965 |
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 20. huhtikuuta 2016 klo 12.00 alkaen Helsingissä, Ekberg Extrassa, Bulevardi 9 A, II krs. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 29.3.2016 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Juuassa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 8.4.2016 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 10.4.2016 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse numeroon 0207 636 251 tai 0207 636 322 (ma-pe klo 8-16, ei kuitenkaan pitkänäperjantaina 25.3. tai toisena pääsiäis-
päivänä 28.3), sähköpostitse osoitteeseen: [email protected], faxilla numeroon 020 605 0701 tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj/ yhtiökokous, Kuhnustantie 65, 83900 Juuka. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat: Ohjeet osallistumisesta yhtiökokoukseen osoitteessa: www.tulikivi.com > tulikivi.com > Konserni >Yhtiökokous 2016.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2015 ei jaeta osinkoa.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla
on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2016 seuraavat taloudelliset katsaukset:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2015 5.2.2016 Vuosikertomus vuodelta 2015 vko 12 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 28.4.2016 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 4.8.2016 Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 27.10.2016
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön internet-sivuilla viikolla 12. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www. tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä talous- ja hallintojohtaja Jouko Toivanen, puhelin 0207 636 330.
Tulikivi Oyj:tä seuraa analyytikko: Matias Rautionmaa/Pohjola Pankki p. 010 252 4408 [email protected]
Tulikivi Oyj:n vuonna 2015 julkaisemista pörssitiedotteista
| Hallituksen toimintakertomus | 41 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 44 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 44 |
| Konsernitase | 45 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 46 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 47 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 48 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat sekä osakekohtaiset tunnusluvut | 84 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 86 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 87 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 87 |
| Emoyhtiön tase | 88 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 91 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 92 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat | 100 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 101 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF - RIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoi tetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an netuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilin päätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Vähäinen pientalo- ja korjausrakentaminen sekä heikko kuluttajaluottamus heikensivät tulisijojen kysyntää kotimaassa. EU-alueella pientalojen aloitukset ovat kääntyneet kasvuun, mikä osaltaan tukee tulisijamarkkinan kehitystä lähitulevaisuudessa. Venäjällä Tulikivi-tuotteiden kysyntä on alhainen johtuen talouden epävarmasta tilanteesta.
Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 9,0 miljoonaa euroa (10,7 miljoonaa euroa 10-12/2014), liiketulos 0,1 (-0,2) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -0,3 (-0,5) miljoonaa euroa. Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja oli 0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Tulikivi Oyj:n liikevaihto jäi neljännellä vuosineljänneksellä alhaiseksi johtuen vaikeasta markkinatilanteesta.
Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 32,0 miljoonaa euroa (39,3 Me 1-12/2014), liiketulos -2,9 (-2,4) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja -3,9 (-3,3) miljoonaa euroa. Liiketulos ennen kertaluonteisia kuluja oli vuonna
2015 -2,2 (-1,0) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos tilikaudella oli -0,06 (-0,04) euroa. Yhtiön tilauskanta oli tilikauden päättyessä 3,9 (4,2) miljoonaa euroa. Yhtiön sisään tullut tilausvirta oli neljännellä vuosineljänneksellä 8,2 (9,3) miljoonaa euroa.
Kotimaan osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 15,1 (17,9) miljoonaa euroa eli 47,2 (45,6) prosenttia. Viennin liikevaihto oli 16,9 (21,4) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Ranska, Saksa, Venäjä ja Tanska.
Tulikivi on solminut useita yhteistyösopimuksia tulisijatoimituksista taloteollisuusyritysten kanssa. Uudistettu keraaminen tulisijamallisto on saanut hyvän vastaanoton. Uudenlaista muotoilua edustavien saunan kiukaiden liikevaihto kehittyi myönteisesti Suomessa vuositasolla.
Tulikivi julkisti 8.8.2013 pörssitiedotteessaan tulosparannusohjelman, jonka tavoitteena on vuotuisen liiketuloksen, ennen kertaluonteisia kuluja, nostaminen 7 miljoonalla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä vuodesta 2013. Suunnitelmat pitävät sisällään tuotannon rationalisointia, kululeikkauksia sekä myynnin tehostamista.
Tulosparannusohjelmassa yhtiö on toteuttanut vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 5 miljoonan euron kiinteiden kulujen leikkaukset. Tämän lisäksi on toteutettu tuotannon rationalisointitoimenpiteitä, keskittämällä vuolukiviuunituotanto sekä uudistamalla keraaminen mallisto. Tulosparannusohjelman mukaisia hyötyjä tuotannon uudelleenorganisoinnista ei saavutettu johtuen liikevaihdon laskusta. Heikosta markkinatilanteesta johtuen tulosparannusohjelman osana olevia myynnin kasvutavoitteita ei saavutettu.
Tulosparannusohjelma aiheutti vuodelle 2013 2,9 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, ja vuodelle 2014 1,4 miljoonan euron kertaluonteiset kulut. Tilikaudelle aiheutui tulosparannusohjelmasta noin 0,7 miljoonan euron kertaluonteiset kulut. Vuodelle 2016 ei arvioida enää aiheutuvan kertaluonteisia kuluja.
Parantaakseen kannattavuutta yhtiö jatkaa toiminnan tehostamista tavoitteena 1,0 miljoonan euron kiinteiden kulujen säästöt vuonna 2016. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa käyttöpääomaa 1,0 miljoonaa euroa pienentämällä varastoja vuonna 2016.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli tilikaudella 0,8 (-2,1) Me. Käyttöpääomaa vapautui tilikauden aikana 1,8 (-2,1) miljoonaa euroa. Varastoja pienennettiin toimintaa tehostamalla tilikaudella 1,4 miljoonaa euroa. Käyttöpääoma oli tilikauden lopussa 5,5 (7,3) miljoonaa euroa. Tilikaudella lyhennettiin lainoja 2,2 miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat tilikauden päättyessä 17,8 (20,0) miljoonaa euroa, ja nettorahoituskulut olivat tilikaudella 1,0 (0,9) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 36,9 (39,0) prosenttia. Korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing oli 113,4 (89,8) prosenttia. Current ratio oli 1,7 (1,6), ja osakekohtainen oma pääoma oli 0,24 (0,30) euroa. Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 1,4 (3,7) miljoonaa euroa.
Tulikivi allekirjoitti 11.12.2015 rahoittajien kanssa rahoitussopimuksen, jossa sovittiin yh-
Liikevaihdon kehitys, Me
tiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2016 - 2018 rahoittajien vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista lisävakuuksista ja kovenanteista. Järjestelystä aiheutui noin 0,15 miljoonan euron kertaluonteinen kulu viimeiselle vuosineljännekselle 2015. Rahoittajilta saatiin samalla vapautus lainojen kovenanttiehdoista tilanteessa 31.12.2015. Rahoitussopimus sisältää käyttökate-, omavaraisuusaste- ja velat/ käyttökate-kovenantit. Yhtiön johdon arvion mukaan yhtiö täyttää nämä kovenantit vuonna 2016. Lainojen keskikorko säilyi samalla tasolla.
Konsernin investoinnit olivat tilikaudella 1,1 (2,4) miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1,0 (1,4) miljoonaa euroa eli 3,1 (3,5) prosenttia liikevaihdosta. Näistä aktivoitiin taseeseen 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Tuotekehityksessä panostetaan uuden vuolukiviuunimalliston kehitystyöhön, jossa hyödynnetään vuolukiven vahvuudet tulisija- ja sisustusmateriaalina. Tulos ennen veroja, Me 1 0 -1 -2 -3,3 -3,1 -0,8
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 219 (249) henkilöä. Tilikaudella palkka- ja palkkiokulut olivat yhteensä 9,4 2011 2012 2013 2014 2015 -6 -5,3
(11,2) miljoonaa euroa. Henkilöstön määrää sopeutetaan lomautuksin kysynnän mukaisesti. Määrä-aikaisten lomautusten lisäksi yhtiössä on toistaiseksi lomautettuina 6 toimihenkilöä. Tilikauden palkat sisälsivät 0,3 (0,4) miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja. Tulikivikonsernissa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Tämän lisäksi yhtiössä on käytössä vuonna 2013 käynnistetty optioohjelma johdolle. Vuodelle 2015 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2015 ei maksettu tulospalkkiota eikä jaettu optioita.
Tulikivi Oyj:n 13.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta 2014. Hallituksen jäseniksi valittiin Markku Rönkkö, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen, Jyrki Tähtinen ja Reijo Svanborg. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Jyrki Tähtisen. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kirsi Jantunen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uusia osak--3,9 Oman pääoman tuotto, % 2011 2012 2013 2015 5,0 0 -10,0 -15,0 -11,9 -3,4 -20,0 -25,0 -22,6
keita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
voidaan antaa seuraavasti: enintään 10 437 748 kappaletta A-sarjan ja 1 536 500 kappaletta K-sarjan osakkeita.
Valtuutus sisältää oikeuden toteuttaa osakeanti myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla edellyttäen, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä olisi enintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus sisältää oikeuden suorittaa yhtiön osakepalkkioita. Hallituksella on valtuutus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. 70 60 50 40 58,8
Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita katsauskauden aikana. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 124 200 A-osaketta, mikä -23,8 2014
vastaa 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä.
Emoyhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisia varoja. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta vuodelta 2015.
Konsernin keskeisin riski on liikevaihdon laskun mahdollinen jatkuminen päämarkkina-alueilla. Uudisrakentamisen ja saneeraushankkeiden kasvun viivästyminen vaikuttaa Tulikivi-tuotteiden kysyntään Suomessa. Keski-Euroopan ennakoitua hitaampi markkinoiden elpyminen ja Venäjän epävarma taloustilanne vaikuttaa myös Tulikivi-tuotteiden kysyntään. Liikevaihdon kehitys, Me
Konsernin rahoitusaseman säilyttäminen nykyisellään ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät kannattavuuden parantumista. Lainojen takaisinmaksu voi muodostaa ennakoitua suuremman rasitteen yhtiön kassavirralle, mikäli yhtiön liiketoiminta ja toiminnan tulos eivät kehity suunnitellusti. 17,9 15,1§ 21,4 39,3 32,0 24,9 26,3 51,2 22,9 43,7
Yhtiön valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari ja Venäjän rupla. Yhtiön kassavirroista noin 90 prosenttia 2011 2012 2013 2014 2015 kotimaa vienti
Osakekohtainen oma pääoma, euro
on euromääräisiä, eli tältä osin yhtiön altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttojen heikentyminen voi vaikuttaa heikentävästi myyntikatteeseen. Tulos ennen veroja, Me 1 0,1 5 4 3 3,5 3,3 4,2 4,1
Riskit on kuvattu yksityiskohtaisemmin yhtiön vuoden 2015 vuosikertomuksessa sivulla 82. 0 1 1,6
Vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla, ja liiketuloksen arvioidaan paranevan edellisestä vuodesta. -3 -4 -3,3 -3,1 -5 Pörssikurssi, 31.12. 1,6
Konsernin strategia kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2018 saakka. Strategian mukaan konsernin orgaaninen kasvutavoite on myönteisessä taloudellisessa suhdanteessa yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on myös saavuttaa seuraavan kolmen vuoden kuluessa 10 prosentin taso liiketuloksessa. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia. Toimintaympäristön epävakauden takia strategisia tavoitteita ei ole saavutettu. Konsernissa on tehostettu toimintaa kannattavuuden parantamiseksi. Osakekohtainen tulos, euro 2011 2012 2013 2015 0,02 0,0 -0,02 -0,04 -0,06 -0,08 -0,07 -0,02 -0,09 -0,10 -0,11 -0,11 -0,04 2011 2012 2013 2014 2015 -7,7 2011 2012 2013 2014 2015 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,20 0,17 0,57 0,34 Tulikiven oman tuotannon hiilijalanjäljen muodostuminen
Tunnuslukutiedot ja omistusta koskevat tiedot Konsernin talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä. Oman pääoman tuotto, % 5,0 0 Osakekohtainen tulos, euro 0,02 0,0
Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2015 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.fi -> Konserni -> Konsernin hallinto ja johto 2011 2012 2013 2014 2015 -3,9 2011 2012 2013 2015 -10,0 -15,0 -11,9 Osakekohtainen oma pääoma, euro -20,0 -25,0 -22,6 2011 2012 2013 2015 -0,06 -0,08 -0,07 -0,09 -0,10 -0,11 -0,11 investoinnit poistot
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S., Inc, OOO Tulikivi ja Tulikivi GmbH. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. -0,06 0,60 0,50 0,40 0,30 0,51 0,49 80 60
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1.- 31.12.2015 | 1.1.- 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 | 31 951 | 39 293 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 585 | 1 016 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -730 | -90 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 533 | 316 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -7 101 | -8 761 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -4 579 | -5 482 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -11 806 | -14 009 |
| Poistot | 6 | -3 271 | -3 524 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -8 513 | -11 198 |
| Liiketulos | -2 931 | -2 439 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 240 | 186 |
| Rahoituskulut | 9 | -1 183 | -1 053 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -7 | 29 | |
| Tulos ennen veroja | -3 881 | -3 277 | |
| Tuloverot | 11 | 0 | 644 |
| Tilikauden tulos | -3 881 | -2 633 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi | |||
| Rahavirran suojaukset | 10 | 39 | -116 |
| Muuntoerot | 10 | 67 | 82 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 10 | -8 | 24 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 98 | -10 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -3 783 | -2 643 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 12 | -0,06 | -0,04 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 9 732 | 11 178 |
| Liikearvo | 14, 15 | 4 174 | 4 174 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 9 592 | 10 356 |
| Sijoituskiinteistöt | 16 | 92 | 176 |
| Muut rahoitusvarat | 18 | 26 | 34 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 3 244 | 3 336 |
| Muut saamiset | 15 | 28 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 26 875 | 29 282 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 8 666 | 10 119 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 2 426 | 4 121 |
| Rahavarat | 22 | 1 429 | 3 665 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 12 521 | 17 905 | |
| Varat yhteensä | 39 396 | 47 187 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 23 | 6 314 | 6 314 |
| Omat osakkeet | 23 | -108 | -108 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 23 | 14 407 | 14 407 |
| Muuntoerot | 23 | 101 | 34 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | -139 | -170 |
| Kertyneet voittovarat | -6 166 | -2 317 | |
| Oma pääoma yhteensä | 14 409 | 18 160 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 795 | 887 |
| Varaukset | 25 | 839 | 1 122 |
| Rahoitusvelat | 26 | 15 766 | 15 809 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 17 400 | 17 818 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 27 | 5 522 | 7 024 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 7 | 0 | |
| Varaukset | 25 | 58 | 13 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 26 | 2 000 | 4 172 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 7 587 | 11 209 | |
| Velat yhteensä | 24 987 | 29 027 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 39 396 | 47 187 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2015 | 1.1. - 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | -3 881 | -2 633 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 30 | 2 908 | 1 459 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 183 | 1 053 | |
| Korkotuotot | -235 | -184 | |
| Osinkotuotot | -5 | -2 | |
| Verot | 11 | 0 | -644 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 1 670 | -582 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 453 | 138 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -1 374 | 64 | |
| Maksetut korot | -970 | -767 | |
| Saadut korot | 6 | 12 | |
| Saadut osingot | 5 | 2 | |
| Maksetut verot | 0 | 2 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 760 | -2 082 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -389 | -1 589 | |
| Aineellisiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 37 | 6 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -835 | -792 | |
| Aineettomiiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 14 | 124 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 390 | 586 | |
| Aineettomien käyttöoamisuushyödykkeiden myynti | 0 | 4 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 0 | 14 | |
| Investointien nettorahavirta | -783 | -1 647 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Osakeannista saadut maksut | 0 | -125 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisin maksut | 0 | -1 500 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 2 000 | 2 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -4 216 | -3 552 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -2 216 | -3 177 | |
| Rahavarojen muutos | -2 239 | -6 906 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 3 665 | 10 704 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 3 | -133 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 1 429 | 3 665 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Liitetieto | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Arvonmuutos- rahasto |
Omat osakkeet | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2014 | 23, 28.5 | 6 314 | 14 407 | -77 | -108 | -48 | 292 | 20 779 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -93 | 82 | -2633 | -2 643 | ||||
| Optiojärjestelyt | 24 | 24 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 6 314 | 14 407 | -170 | -108 | 34 | -2 317 | 18 160 | |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 6 314 | 14 407 | -170 | -108 | 34 | -2 317 | 18 160 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 31 | 67 | -3881 | -3 783 | ||||
| Optiojärjestelyt | 32 | 32 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 23, 28.5 | 6 314 | 14 407 | -139 | -108 | 101 | -6 166 | 14 409 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamat-
ta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tulikivi-konserni on ottanut 1.1.2014 alkaen käyttöön seuraavat uudet / uudistetut standardit:
•IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset, jotka liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteisjärjestelyt, strukturoidut yhteisöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt.
Muiden standardimuutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta Tulikivi-konsernin tilinpäätökseen.
Tulikivi-konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat:
•Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *: (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä.
•IFRS-standardien vuosittaiset parannukset, muutoskokoelma 2012-2014* (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
•Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.
•Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää vielä standardin vaikutuksia.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia. Konsernin kaikki liiketoimintojen yhdistämiset ovat tapahtuneet ennen uudistetun IFRS 3/2008 voimaantuloa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon
eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.
Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyritys Rakentamisen Mall Oy myytiin tilikaudella 2015.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Laajan tuloksen muuttaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai –tappiota. Konsernissa ei ole hankittu eikä myyty ulkomaisia tytäryhtiöitä vuosina 2014 - 2015.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen va-
roina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuden hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulos-
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
| Kalusto | 3 – 5 vuotta |
| Sijoituskiinteistöt | 10 - 20 vuotta |
vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Konsernilla ei ole vuosina 2014-2015 ollut tällaisia myytävänä olevaksi luokiteltavia aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto/myyntitappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Konsernissa ei ole 1.1.2010 jälkeen tapahtunut liiketoimintojen yhdistämisiä. 1.1.2004-31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3(2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2004
tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä
syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja kaupallisesti hyödynnettävissä ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on aikomus ja resurssit saattaa kehitystyö loppuun. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä aloitetaan kirjata poistoja heti kun hanke käynnistyy. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot aktivoidaan pääsääntöisesti. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen. Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä han-
kintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irrotusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Tuotantovaiheessa olevien louhosten jäljellä oleva substanssipoistoaika vaihtelee kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| Patentit ja tavaramerkit | 5 -10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
| Jakelutie | 10 vuotta |
| Mineraalivarantojen etsintä | |
| ja arviointimenot | 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot |
| Louhosalueiden tiet ja padot 5 - 15 vuotta | |
| ATK-ohjelmistot | 3 - 5 vuotta |
Kermansavi-uuneihin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Muut 5 vuotta
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa. Silloin kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, on kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi arvioitu erikseen. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleen vuokrattuja. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Sellaiset konsernin yhteiset omaisuuserät, jotka palvelevat useita rahavirtaa tuottavia yksiköitä, eivätkä tuota erillistä rahavirtaa, on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille järkevällä ja johdonmukaisella tavalla ja testataan osana kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Tulikiven johdolle ja avainhenkilöille on käytössä optiojärjestelmä. Vuodelle 2015 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2015 ei jaettu optioita.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajaan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tu-
lokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten ar-
vostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Raportointikausien välisen vertailukelpoisuuden vuoksi konserni luokittelee taloudellisessa raportoinnissaan tietyt kulu- ja tuottoerät kertaluonteiseksi. Konserni esittää kertaluonteisina erinä konsernin liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut ja tuotot, kertaluonteiset liikearvon ja omaisuuserien arvonalentumistappiot sekä muut poikkeukselliset erät, jotka olennaisesti vääristävät konsernin perusliiketoiminnan kannattavuuden vertailukelpoisuutta.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja muista palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan ja taloudellisen hyödyn saaminen palveluista on todennäköistä.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2014 ja 2015.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2014 ja 2015.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen dannaisia vuosina 2014 ja 2015.
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä joh Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vuosina 2014 ja 2015.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaan luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset – ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikä-
li ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahavaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erässä Arvonmuutosrahasto verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna silloin, kun
sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Konsernilla ei ollut myytävissä olevia rahoitusvaro-
ja vuosina 2014 eikä 2015.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistap-
pion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja
kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot ja käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 30. Rahoitusvarojen ja –velkojen tasearvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksen ehdot täyttäviä johdannaissopimuksia vuosina 2014 eikä 2015.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 29. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 10. Muut laajan tuloksen erät.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Negatiivinen liikevoitto on esitetty raportoinnissa nimellä liiketulos.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osaalueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15.3. Arvonalentumistestaus.
Konsernissa on suoritettu tulosparannusohjelman yhteydessä organisaatiorakenteiden yksinkertaistaminen, jossa tulisija- ja sisustuskiviliiketoiminta intergroitiin. Tämän vuoksi konserni ei enää raportoi erillisinä näitä segmenttejä vuoden 2014 alusta alkaen.
| 2.1. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2015 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Tuotot | 15 087 | 16 070 | 794 | 31 951 |
| Pitkäaikaiset varat | 26 978 | 137 | 0 | 27 115 |
| 2014 | ||||
| Tuotot | 17 904 | 20 739 | 650 | 39 293 |
| Pitkäaikaiset varat | 25 718 | 228 | 0 | 25 946 |
Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit ja laskennalliset verosaamiset.
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on esitetty IFRS-säännösten mukaisesti.
Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan osalta ylittäneet 10 prosenttia konsernin tuotoista vuonna 2015 (2014).
| 3. Liikevaihto | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 29 717 | 36 465 |
| Tuotot palveluista | 2 234 | 2 828 |
| Liikevaihto yhteensä | 31 951 | 39 293 |
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 234 | 502 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 13 | 18 |
| Julkiset avustukset | 0 | 122 |
| Muut tuottoerät | 338 | 374 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 585 | 1 016 |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | -9 403 | -11 176 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | -1 659 | -1 964 |
| Muut henkilösivukulut | -712 | -845 |
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot | -32 | -24 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | -11 806 | -14 009 |
Uudelleenjärjestelyvaraus, liitetieto 25, sisältää 572 (535) tuhatta euroa varausta työsuhde-etuuksista aiheutuviin, vielä maksamatta oleviin kuluihin. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetietojen kohdassa 35.3. Johdon työsuhde-etuudet.
| 5.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
|---|---|---|
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 219 | 281 |
| Konsernin henkilökunta 31.12. | 276 | 292 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | -20 | |
| Aktivoidut kehittämismenot | -457 | -498 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -1 009 | -1 027 |
| Substanssipoistot*) | -112 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | -1 598 | -1 624 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | -501 | -508 |
| Koneet ja kalusto | -950 | -1 081 |
| Moottoriajoneuvot | -44 | -81 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | -36 | -37 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -141 | -192 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | -1 672 | -1 899 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | -1 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -3 271 | -3 524 |
*) Konserni soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten, saostusaltaiden ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen täyttöaikaan perustuen.
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | -30 | -1 |
|---|---|---|
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | -4 | -8 |
| Vuokrakulut | -1 496 | -1 661 |
| Kiinteistökulut | -383 | -579 |
| Markkinointikulut | -2 050 | -3 361 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | -2 032 | -2 626 |
| Muut kuluerät | -2 518 | -2 962 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -8 513 | -11 198 |
Kuluiksi kirjatut tutkimusmenot olivat nettomäärältään yhteensä 712 (1 148 vuonna 2014) tuhatta euroa.
| Tilintarkastus |
|---|
| Veroneuvonta |
| Muut palkkiot |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä |
| 1 000 euro | 2015 |
|---|---|
| 8. Rahoitustuotot | |
| Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista | 5 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 0 |
| Valuuttakurssivoitot | 219 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 7 |
| Muut korkotuotot | 9 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 240 |
| 9. Rahoituskulut | |
| 9.1. Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | -645 |
| Valuuttakurssitappiot | -232 |
| Muut rahoituskulut | -306 |
| Rahoituskulut yhteensä | -1 183 |
Valuuttakurssieroja on kirjattu tuloslaskelmassa liikevaihtoon ja ostoihin yhteensä seuraavasti: tappio 13 tuhatta euroa vuonna 2015 (tappio 114 tuhatta vuonna 2014).
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajaan luloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat:
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
|
| Rahavirran suojaukset | 39 | -8 | 31 | -116 | 24 | -92 |
| Muuntoerot | 68 | 0 | 68 | 82 | 0 | 82 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 107 | -8 | 99 | -34 | 24 | -10 |
| 11. Tuloverot | 2015 | 2014 | ||||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 9 | -4 | ||||
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | -8 | -23 | ||||
| Laskennalliset verot | -1 | 671 | ||||
| Tuloverot yhteensä | 0 | 644 | ||||
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||||||
| Tulos ennen veroja | -3 881 | -3 276 | ||||
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20% | 776 | 655 | ||||
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 2 | 14 | ||||
| Verovapaat tulot | 1 | -2 | ||||
| Verotuksellisista tappioista kirjaamattomat verot | -750 | 0 | ||||
| Pakollisista varauksista kirjaamattomat laskennalliset verot | -10 | 0 | ||||
| Vähennyskelvottomat kulut | -60 | -29 | ||||
| Muut | 41 | 6 | ||||
| Verot tuloslaskelmassa | 0 | 644 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä osakeantioikaistujen osakkeiden lukumäärällä.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro) | -3881 | -2 633 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 59 747 043 | 59 747 043 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake) | -0,06 | -0,04 | |||||
| 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2015 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 288 | 15 302 | 41 801 | 2 173 | 2 988 | 12 | 63 564 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 272 | 34 | 0 | 306 | |
| Vähennykset | 0 | -30 | -6 084 | -293 | -38 | -12 | -6 457 |
| Hankintameno 31.12. | 1 288 | 15 272 | 35 989 | 1 880 | 2 984 | 0 | 57 413 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -400 | -10 021 | -38 050 | -2 076 | -1 839 | 0 | -52 386 |
| Poistot | -36 | -501 | -947 | -43 | -136 | 0 | -1 663 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 0 | 0 | -4 | 0 | -5 | 0 | -9 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 30 | 6 030 | 279 | 38 | 0 | 6 377 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -436 | -10 492 | -32 971 | -1 840 | -1 942 | 0 | -47 681 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 888 | 5 281 | 3 751 | 97 | 1 149 | 12 | 11 178 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 852 | 4 780 | 3 018 | 40 | 1 042 | 0 | 9 732 |
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden/laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 2 740 (3 314) tuhatta euroa. Koneiden ja kaluston vähennykset ja vähennysten kertyneet poistot sisältävät 13 tuhatta euroa romutuksia (ei romutuksia vuonna 2014).
Konserni ei saanut julkisia avustuksia vuonna 2015 (43 tuhatta vuonna 2014) aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Julkiset avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
| 2014 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 288 | 15 091 | 42 321 | 2 215 | 2 892 | 10 | 63 817 |
| Lisäykset | 0 | 300 | 1 051 | 63 | 130 | 2 | 1 546 |
| Vähennykset | 0 | -89 | -1 571 | -92 | -34 | 0 | -1 786 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 0 | 0 | 0 | -13 | 0 | 0 | -13 |
| Hankintameno 31.12. | 1 288 | 15 302 | 41 801 | 2 173 | 2 988 | 12 | 63 564 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -364 | -9 593 | -38 513 | -2 075 | -1 681 | 0 | -52 226 |
| Poistot | -36 | -508 | -1 081 | -81 | -192 | 0 | -1 898 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 80 | 1 544 | 80 | 34 | 0 | 1 738 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -400 | -10 021 | -38 050 | -2 076 | -1 839 | 0 | -52 386 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 924 | 5 498 | 3 808 | 140 | 1 211 | 10 | 11 591 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 888 | 5 281 | 3 751 | 97 | 1 149 | 12 | 11 178 |
| 14.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2015 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 796 | 3 915 | 6 287 | 388 | 4 154 | 8 142 | 30 856 |
| Lisäykset | 0 | 1 | 0 | 260 | 0 | 99 | 221 | 581 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 273 | 0 | 0 | 0 | 0 | 273 |
| Vähennykset | 0 | -285 | 0 | 0 | 0 | 0 | -809 | -1 094 |
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 512 | 4 188 | 6 547 | 388 | 4 253 | 7 554 | 30 616 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | -1 012 | -2 927 | -4 256 | -319 | -1 878 | -5 934 | -16 326 |
| Poistot | 0 | -20 | -457 | -110 | -29 | -73 | -909 | -1 598 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 285 | 0 | 0 | 0 | 0 | 789 | 1 074 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | -747 | -3 384 | -4 366 | -348 | -1 951 | -6 054 | -16 850 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 4 174 | 2 784 | 988 | 2 031 | 69 | 2 276 | 2 208 | 14 530 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 4 174 | 2 765 | 804 | 2 181 | 40 | 2 302 | 1 500 | 13 766 |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 536 (4 475) tuhatta euroa. Louhosalueiden avaamisesta syntyneet menot ovat muutamia euroja/m3 kyseessä olevia louhosten kivivaroja kohden. Kaikilla kivivarannoilla ei ole kirjanpitoarvoa.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat lisenssejä, atk-ohjelmistoja, liittymismaksuja ja asfaltoinnista ja porteista tulleita kuluja.
Konserni ei saanut julkisia avustuksia vuonna 2015 (112 vuonna 2014) tuhatta kehittämismenoihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Julkiset avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja ei ollut vuonna 2015 eikä 2014.
Aineettomissa hyödykkeissä oli vähennyksiä/vähennysten kertyneitä poistoja 20 (10 euroa vuonna 2014) thatta euroa vuonna 2015.
Aineettomissa hyödykkeissä ei ollut tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta.
| 2014 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 174 | 3 795 | 3 751 | 6 287 | 388 | 4 062 | 7 728 | 30 185 |
| Lisäykset | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 92 | 424 | 517 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 164 | 0 | 0 | 0 | 0 | 164 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -10 | -10 |
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 796 | 3 915 | 6 287 | 388 | 4 154 | 8 142 | 30 856 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | -992 | -2 429 | -4 173 | -287 | -1 815 | -5 014 | -14 710 |
| Poistot | 0 | -20 | -498 | -83 | -32 | -63 | -928 | -1 624 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 8 | 8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | -1 012 | -2 927 | -4 256 | -319 | -1 878 | -5 934 | -16 326 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 4 174 | 2 803 | 1 322 | 2 114 | 101 | 2 247 | 2 714 | 15 475 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 4 174 | 2 784 | 988 | 2 031 | 69 | 2 276 | 2 208 | 14 530 |
Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu Kermansavi-uuneihin 2,7 miljoonaa euroa ja astiat -yksikölle 0,5 miljoonaa euroa, joka on poistettu kokonaisuudessaan aikaisempina vuosina arvonalentumistestauksissa esilletulleina arvonalentumistappioina. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkki vaikuttaa rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Sisustuskivet | Kermansavi-uunit |
|---|---|---|
| 2015 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
| 2014 | ||
| Liikearvo | 632 | 3 542 |
| Tavaramerkki | 2 712 | |
| Yhteensä | 632 | 6 254 |
Päättyneellä tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistappioita.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Arvonalentumistestauksissa on käytetty, ennen veroja määritettyä diskonttauskorkoa Kermansavi uuneissa 10,1 (10,9 v. 2014) ja sisustuskivissä 9,9 (10,9) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pää- omakustannusta riskilisällä huomioituna. Kermansavi uuneissa 5 prosentin liikevaihdon kasvattaminen perustuu talopakettiyritysten kanssa solmittuihin sopimuksiin ja uuteen mallistoon. Myyntikatteesen saadaan parannus- ta ostokaakeleihin siirtymisen seurauksena, sekä luukkujen ja muiden osto-osien kailpailuttamisella. Toiminnan uudelleenorganisointi ja konsernissa tehtävä tulosparannusohjelma alentavat merkittävästi muuttuvia ja kiintei- tä kustannuksia niin Kermansavi uuneissa kuin sisustuskivissä. Sisustuskivissä 5 prosentin liikevaihdon kasvu perustuu sisustuskivien toteutuneeseen pitkän aikavälin kasvuun. Kermansavi uuneissa on käytetty terminaalivuo- den kasvuprosenttina 1 prosenttia.
Kermansavi-uunien liiketuloksen ennustetaan hieman paranevan malliston uudistamisen ja konsernissa toteutettavan tulosparannusohjelman tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Sisustuskivien liiketuloksen ennustetaan paranevan toiminnan tehostamisen myötä.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Diskonttauskorko ja kasvu-olettama | Sisustuskivet | Kermansavi-uunit | ||||
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |||
| Diskonttauskorko | 9,9 | 10,9 | 10,1 | 10,9 | ||
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | ||
| Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon seuraavasti: | 2015 | 2014 | ||||
| Sisustuskivet | 1642 | 960 | ||||
| Kermansavi-uunit | 849 | 2 552 | ||||
| Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit | ||||||
| Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Tulosmuutos on testattu liiketulos -tasolla. | ||||||
| Diskonttauskorko | Liiketulosmuutos, % asetetuista tavoitteista | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | ||
| Sisustuskivet | - | - | - | - | |
| Kermansavi-uunit | -354 | - | -1 259 | - | |
Kermansavi uuneissa 0,64 prosenttiyksikön koron nousu johtaisi arvonalentumiskirjaukseen. Kermansavi-uuneissa 1,06 prosenttiyksikön ja Sisustuskivissä 3,96 prosenttiyksikön lasku liikevoittoprosentissa johtaisi arvonalentumiskirjaukseen.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat -liiketoimintaan. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 39 (69) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot.
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| 16. Sijoituskiinteistöt | Rakennukset | Rakennukset |
| Hankintameno 1.1. | 44 | 114 |
| Vähennykset | -16 | -70 |
| Hankintameno 31.12. | 28 | 44 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -34 | -97 |
| Poistot | -1 | -1 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 7 | 64 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -28 | -34 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 10 | 17 |
| Sijoituskiinteistöjen (rakennukset) kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 10 |
| Hankintameno 1.1. | 166 | 188 |
| Vähennys | -74 | -22 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. - 31.12. | 92 | 166 |
| Sijoituskiinteistöjen (maa-alueet) kirjanpitoarvo 31.12. | 92 | 166 |
| Käypä arvo *) | 92 | 280 |
| Pantatut kiinteistöt | 34 | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
Konserni on luokitellut kaikkien sijoituskiinteistöjensä käypien arvojen hierarkian tasoksi 3, koska havainnoitavissa olevia markkinatietoja ei ole kattavasti käytettävissä käypää arvoa määritettäessä.
| Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo yhteensä 31.12. | 92 | 176 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 17. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2015 | 2014 | |||
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä | |||||
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä 31.12. | 0 | 0 | |||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -8 | 29 | |||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat ja voitto/tappio (1 000 euro): 2015 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 2014 | |||||
| Rakentamisen MALL Oy | Helsinki | 117 | 99 | 14 | 25,0 |
| Rakentamisen MALL Oy:n tarkoituksena on kehittää omistajayritystensä tapaa toimia markkinoilla. Yhtiön osakkeet on myyty kesäkuussa 2015. |
|||||
| 18. Muut rahoitusvarat | 2015 | 2014 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Tasearvo 1.1. | 34 | 26 | |||
| Lisäys/vähennys | -8 | 8 | |||
| Tasearvo 31.12. | 26 | 34 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana: | 1.1.2015 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kirjattu omaan pääomaa |
Kurssierot | 31.12.2015 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 201 | -58 | 0 | 0 | 0 | 143 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 1 810 | -260 | 0 | 0 | -1 | 1 548 |
| Kertyneet, verotuksessa vielä vähentämättömät poistot | 1 069 | 238 | 0 | 0 | 1 307 | |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 42 | 0 | -7 | 0 | 0 | 35 |
| Muut erät | 214 | -3 | 0 | 0 | 0 | 211 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 3 336 | -83 | -7 | 0 | -1 | 3 244 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -61 | 33 | 0 | 0 | 0 | -28 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä | -717 | 59 | 0 | 0 | 0 | -658 |
| Muut erät | -109 | 0 | 0 | 0 | 0 | -109 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -887 | 92 | 0 | 0 | 0 | -795 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2014 aikana: | 1.1.2014 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kirjattu omaan pääomaa |
Kurssierot | 31.12.2014 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 544 | -343 | 0 | 0 | 0 | 201 |
| Vähennyskelpoiset tappiot | 1 115 | 715 | 0 | 0 | -20 | 1 810 |
| Kertyneet, verotuksessa vielä vähentämättömät poistot | 885 | 184 | 0 | 0 | 0 | 1 069 |
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 19 | 0 | 23 | 0 | 0 | 42 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 7 | -7 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Muut erät | 223 | -9 | 0 | 0 | 0 | 214 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 2 792 | 540 | 23 | 0 | -20 | 3 336 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -109 | 48 | 0 | 0 | 0 | -61 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä | -776 | 59 | 0 | 0 | 0 | -717 |
| Muut erät | -109 | 0 | 0 | 0 | 0 | -109 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -994 | 107 | 0 | 0 | 0 | -887 |
Konserni on kirjannut laskennallisia verosaamisia osasta veronalaisia vähennyskelpoisia eriä. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu osittain verotuksellisista tappioista ja kaikista verotuksessa vielä vähentämättömistä poistoista, koska on todennäköistä, että yritykselle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat asteittain vuosien 2021 - 2025 aikana. Vuoden 2015 tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ja aiemmista vahvistetuista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten arvostusta on tarkennettu -0,2 miljoonaa euroa. Yhtiössä suoritetun tulosparannusohjelman 2013- 2015 ansiosta yrityksen kustannusrakenne on korjaantunut merkittävästi, joten yhtiö uskoo pystyvänsä tekemään positiivista tulosta jo strategiakaudella 2016-2018.
Yhtiötä on saneerattu kahden viime vuoden aikana todella merkittävästi kaikista henkilöryhmistä. Tulosparannusohjelmasta aiheutui n. 5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut vuosille 2013-2015, mutta sillä on saatu yh- tiön rakenne huomattavasti kilpailukykyisemmäksi. Tehdyt muutokset ovat olleet pääsääntöisesti rakenteellisia, joiden ansiosta kiinteät kulut on saatu tiputettua noin 15 miljoonasta eurosta noin 10 miljoonaan euroon. Tu- losparannusohjelmassa on toteutettu mm. tuotannon keskittäminen Juuassa, lopetettu Saksan toimipiste, muutettu Ruotsin jakelu, uudistettu Kermansavi mallisto ja solmittu runsaasti uusia talopakettisopimuksia. Vaikea markkinatilanne ja isot muutokset aiheuttivat suuren liikevaihdon laskun vuosille 2013-2015, mutta kun markkinatilanne paranee hieman ja liikevaihto saadaan takaisin kasvu-uralle, niin nykyinen kustannusrakenne mahdollistaa hyvän tuloksen tekemisen.
Vuonna 2021 vanhenee 355 tuhatta euroa, vuonna 2022 25 tuhatta euroa, vuonna 2023 474, vuonna 2024 693 tuhatta euroa ja vuonna 2025 1 tuhatta euroa.
| 1 000 euro | 2 015 | 2 014 |
|---|---|---|
| 20. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 733 | 4 456 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 519 | 2 769 |
| Valmiit tuotteet | 2 414 | 2 894 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 8 666 | 10 119 |
Tilikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden muutoksen kautta kuluksi yhteensä 17 231 (22 502) tuhatta euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin kuluksi 191 (205) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
|---|---|---|---|
| 21.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 1 871 | 3 250 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 4 | 6 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 0 | 155 | |
| Ennakkomaksut | 166 | 192 | |
| Muut siirtosaamiset | 167 | 185 | |
| Muut saamiset | 218 | 333 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2 426 | 4 121 | |
| 21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | |||
| 2015 | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Erääntymättömät | 1 405 | 1 405 | |
| Erääntyneet | |||
| Alle 30 päivää | 238 | 238 | |
| 31 - 60 päivää | 65 | 65 | |
| 61 - 90 päivää | 62 | 26 | 36 |
| Yli 90 päivää | 167 | 40 | 127 |
| Yhteensä | 1 937 | 66 | 1 871 |
| 2014 | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Erääntymättömät | 2 796 | 2 796 | |
| Erääntyneet | |||
| Alle 30 päivää | 266 | 266 | |
| 31 - 60 päivää | 138 | 138 | |
| 61 - 90 päivää | 16 | 16 | |
| Yli 90 päivää | 117 | 83 | 34 |
| Yhteensä | 3 333 | 83 | 3 250 |
| 1 000 euro | |||
|---|---|---|---|
| 21.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | |||
| 2015 | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 89 | 89 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 688 | 44 | 644 |
| Rakennusliikkeet | 114 | 114 | |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 813 | 8 | 805 |
| Loppuasiakkaat | 233 | 14 | 219 |
| Myyntisaamiset riskiryhmittäin yhteensä | 1 937 | 66 | 1 871 |
| 2014 | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | brutto | arvonalentuminen | netto |
| Kamiinanvalmistajat | 374 | 0 | 374 |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 212 | 57 | 1 155 |
| Rakennusliikkeet | 95 | 0 | 95 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 303 | 25 | 1 278 |
| Loppuasiakkaat | 349 | 1 | 348 |
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin yhteensä | 3 333 | 83 | 3 250 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 28.3. Luottoriski
| 22. Rahavarat | 2015 | 2014 | ||
|---|---|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 1 429 | 3 665 | ||
| 23. Osakkeiden lukumäärä | ||||
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
| K-osakkeet (10 ääntä) 31.12.2015 | 7 682 500 | 12,8 | 59,5 | 810 255 |
| A-osakkeet (1 ääni) 31.12.2015 | 52 188 743 | 87,2 | 40,5 | 5 504 220 |
| Osakkeita yhteensä 31.12.2015 | 59 871 243 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 |
| Osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma, e |
Omat osakkeet, e |
Yhteensä, euro |
| 1.1.2011 | 37 143 970 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| Omat osakkeet | -124 200 | 0 | ||
| 31.12.2011 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| 31.12.2012 | 37 019 770 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
| Osakeanti | 22 727 273 | |||
| 31.12.2014 ja 31.12.2015 | 59 747 043 | 6 314 475 | -108 319 | 6 206 156 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osa- kepääoman enimmäismäärä on 10 200 tuhatta euroa vuosina 2015 ja 2014.
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti. Ylikurssirahaston varat, 7334 tuhatta euroa, on tilikaudella 2010 siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Vuonna 2013 toteutetussa osakeannissa kerätyt varat, 7500 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeannista aiheutuneet kulut, 427 tuhatta euroa, on kirjattu veloittaen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.2013 oli 14 406 tuhatta euroa.
Tulikivi Oyj:n enintään noin 7,5 miljoonan euron suunnattu osakeanti päättyi 17.10.2013. Lopullisen tuloksen mukaan merkittiin osakeannissa yhteensä 22 920 917 yhtiön A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 101 prosenttia tarjotusta 22 727 273 osakkeesta. Yhtiön hallitus hyväksyi 21.10.2013 22 727 273 A-sarjan osakkeen merkinnät osakeannin ehtojen mukaisesti. Kaikki osakeannissa merkityt osakkeet on maksettu kokonaisuudessaan. Osakeannissa merkityt osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 22.10.2013 ja ne ovat olleet kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla yhdessä yhtiön vanhojen A-sarjan osakkeiden kanssa 23.10.2013 alkaen. Uusien osakkeiden kaupparekisteriin rekisteröinnin seurauksena yhtiön A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 50 331 243 ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä 9 540 000. Osakeannin pääjärjestäjänä toimi Pohjola Corporation Finance Oy. Yhtiö sai 4.4.2014 pyynnön 397 500 (1 460 000 vuonna 2013) K-sarjan osakkeen muunnosta A-osakkeiksi. Muutos rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.4.2014, jonka jälkeen yhtiön A-sarjan osakkeiden lukumäärä on 52 188 743 ja K-sarjan osakkeiden lukumäärä 7 682 500.
Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä. Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2015 (2014) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2015 (2014) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 pro- senttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Osinkoa ei jaettu vuonna 2015 eikä vuonna 2014.
Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestely Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.
Tulikivi-konsernin johto ja avainhenkilöt ovat oikeutettuja merkitsemään yhtiön osakkeita erikseen määriteltyjen vapautumiskriteerien täyttyessä seuraavasti: Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.
Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoitteet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta, ja niillä merkittävien A-sarjan osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli tilikauden 2014 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Yhden optio-oikeuden 2013A teoreettinen markkina-arvo on 0,10 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013A teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 58 000 euroa. Yhden optio-oikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes –mallilla seu- raavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,32 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,89 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 37 prosenttia. Markkina-arvon laskemises- sa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.
Vuodelle 2014 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2014 ei jaettu optioita.
Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2015. Optio-oikeuksilla 2013B merkittävien A-osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen tilikauden 2015 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle (EBITDA) asettamien tavoitteiden toteutumista. Optio-oikeuksia 2013B on 610 000 kappaletta. Yhden optio-oikeuden 2013B teoreettinen markkina-arvo on 0,03 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013B teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 18 300 euroa. Yhden optio-oikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,21 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,13 prosenttia.
Optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 33 prosenttia. Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty.
Vuodelle 2015 asetettua käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2015 ei jaettu optioita.
| 25. Varaukset | Ympäristövaraus | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Varaus 1.1. | 404 | 697 | 195 | 225 | 535 | 1927 |
| Varausten lisäys | 0 | 0 | 1 | 76 | 172 | 7 |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | -24 | 11 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Käytetyt varaukset | -13 | -6 | -61 | -106 | -135 | -1399 |
| Varauksen purku | -177 | -298 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Varaukset 31.12. | 190 | 404 | 135 | 195 | 572 | 535 |
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin yhdeksän vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 348 (468) tuhatta euroa.
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus sisältää vuonna 2011 - 2013 toteutuneisiin irtisanomisiin liittyvät työttömyysturvan lisäpäivärahaosuuden ja TyEL:n työkyvyttömyysosion kasvun omavastuumaksuvaraukset 520 (535) tuhatta euroa sekä johdon työsuhteiden päättymisen yhteydessä suoritettavia korvauksia 52 tuhatta euroa.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 839 | 1 122 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 58 | 13 |
| Varaukset yhteensä | 897 | 1 135 |
| 26. Lainat rahoituslaitoksilta | ||
| tasearvot | 17 766 | 19 981 |
| 26.1. Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 12 527 | 12 099 |
| TyEL-lainat | 3 239 | 3 710 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta yhteensä | 15 766 | 15 809 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2015 | 4 172 | |
| 2016 | 2 000 | 7 935 |
| 2017 | 3 000 | 7 660 |
| 2018 | 3 000 | 214 |
| 2019 | 9 766 | 0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta yhteensä | 17 766 | 19 981 |
| 26.2. Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten pankki- ja TyEL-lainojen lyhennykset | 2 000 | 4 172 |
Tulikivi allekirjoitti 11.12.2015 rahoittajien kanssa rahoitussopimuksen, jossa sovittiin yhtiön luottojen lyhennyksistä vuosina 2016 - 2018 vastuiden suhteissa sekä rahoittajille annettavista lisävakuuksista ja kovananteista. Järjestelystä aiheutui noin 0,15 miljoonan euron kertaluonteinen kulu viimeiselle vuosineljännekselle 2015. Rahoittajilta saatiin samalla vapautus lainojen kovenanttiehdoista tilanteessa 31.12.2015. Rahoitussopimus sisältää käyttökate-, omavaraisuusaste-, ja velat/käyttökate -kovanantit. Käyttökatekovenanttia tarkastellaan kvartaaleittain, omavaraisuusastekovenanttia puolivuosittain ja velat/käyttökatekovenanttia kerran vuodessa vuonna 2016. Yhtiön johdon arvion mukaan yhtiö täyttää nämä kovenantit vuonna 2016. Rahoitussopimukseen sisältyy myös rajoitus osingonjaosta ja omien osakkeiden hankinnasta mikäli sen seurauksena yhtiö rikkoisi edellä lue- teltuja kovenantteja. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2015 oli 3,3 (3,2) prosenttia.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 17,8 (13,9) miljoonaan euroon sisältyy kovenantteja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen, käyttökatteeseen tai korollisen vieraan pääoman suhteeseen konsernin käyttökatteesta. Ehtojen rikkoutuminen saattaa edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 27. Ostovelat ja muut velat | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 27.1. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 1 720 | 2 387 |
| Saadut ennakot | 317 | 565 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 2 161 | 2 474 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 266 | 277 |
| Ulkopuoliset palvelut | 299 | 356 |
| Korkovelat | 349 | 401 |
| Muut siirtovelat | 96 | 166 |
| Siirtovelat yhteensä | 3 171 | 3 674 |
| Velat osakkuusyrityksille | 0 | 1 |
| Muut velat | 315 | 397 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 5 523 | 7 024 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Talousosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista ylI 90 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia ei ollut avoinna tilinpäätöspäivänä. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2015 | 2014 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 0 | 100 | 0 | 124 |
| Lyhytaikaiset varat | 315 | 442 | 443 | 557 |
| Lyhytaikaiset velat | 9 | 277 | 1 | 542 |
| Positio | 306 | 265 | 442 | 139 |
| Nettopositio | 306 | 265 | 442 | 139 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2015 ja 2014 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilin- päätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon valuuttatermiinisopimusten vaikutus.
| 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma | ||
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | |||||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 31 | +/- 0 | +/- 45 | +/- 0 | |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | |||||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 27 | +/- 0 | +/- 14 | +/- 0 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 14,8 (15,9) miljoonaa euroa eli 83,8 (79,7) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimena euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellispääomaltaan 6,3 (7,0) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (6,3 me/euribor 3 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 2,98 (3,36) prosentin kiinteää korkoa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus. Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 175 (116) te tappiota tilinpäätöshetkellä, on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskel- maan ja oman pääoman arvonmuutosrahastoon.
Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui voittoa 0 (7) tuhatta euroa, mikä on kirjattu tulosvaikutteisesti. Jos markkinakoroissa tapahtuu 1 prosenttiyksikön muutos, lainojen kumulatiivinen korkoriski on 355 (144) tuhatta euroa negatiivinen ja kumulatiivinen vaikutus on 61 tuhatta euroa positiivinen omaan pääomaan. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin ja omaan pääomaan.
| Korkoriski | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| tasearvo | tasearvo | |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 2 948 | 4 063 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 14 817 | 15 918 |
| Korkojohdannaiset | ||
| Korkovelat | 175 | 214 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 51 (lisäystä 6) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuk- sien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 55,6 (61,0) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21.2 Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöksessä. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottova- kuutuksista saatavilla korvauksilla.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömiä tililuottolimiittejä ja nostamattomia luottoja ei ollut tilikauden päättyessä.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| Maturiteettianalyysi | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2015 | |||||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Rahavirrat yhteensä |
0 - 6 kuukautta |
6 kuukautta - 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
||
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 17 766 | 19 289 | 298 | 2 311 | 3 446 | 13 231 | 0 | ||
| Johdannaisvelat | 175 | 149 | 41 | 41 | 67 | 0 | 0 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 2 351 | 2 351 | 2 351 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 20 292 | 21 789 | 2 690 | 2 352 | 3 513 | 13 231 | 0 | ||
| 31.12.2014 | |||||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Rahavirrat yhteensä |
0 - 6 kuukautta |
6 kuukautta - 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
||
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 19 981 | 20 900 | 1 968 | 2 773 | 8 222 | 7 937 | 0 | ||
| Johdannaisvelat | 214 | 199 | 38 | 35 | 70 | 56 | 0 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 3 349 | 3 349 | 3 349 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 23 544 | 24 448 | 5 355 | 2 808 | 8 292 | 7 993 | 0 |
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2015 | 2014 |
| Erääntyy 2015 | 716 | |
| Erääntyy 2016 | 0 | 0 |
| Erääntyy 2017 | 4 395 | 4 394 |
| Erääntyy 2018 | 1 936 | 1 936 |
| Erääntyy 2019 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikauden päättyessä | 6 331 | 7 046 |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedon kohdassa 29.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle hallitus on asettanut osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia. 11.12.2015 allekirjoitetun rahoitussopimukseen sisältyy rajoitus osingonjaosta ja omien osakkeiden hankinnasta mikäli sen seurauksena yhtiö rikkoisi rahoitussopimuksessa määriteltyjä kovenantteja.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| Omavaraisuusaste, % |
|---|
Bisnode D&B Finland Oy:n tekemän luottoluokituksen mukaan konsernin luottoluokitus on A.
| 2015 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | Käyvän arvon hierarkia taso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 15 | 0 | 0 | 15 | 15 | 2 |
| Muut rahoitusvarat | 0 | 0 | 26 | 0 | 26 | 26 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 2 089 | 0 | 0 | 2 089 | 2 089 | 2 |
| Rahavarat | 0 | 1 429 | 0 | 0 | 1 429 | 1 429 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 3 533 | 26 | 0 | 3 559 | 3 559 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 15 766 | 15 766 | 15 876 | 2 |
| Johdannaissopimukset | 175 | *) 0 |
0 | 0 | 175 | 175 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 2 000 | 2 000 | 2 035 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 2 034 | 2 034 | 2 034 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 175 | 0 | 0 | 19 800 | 19 975 | 20 120 |
*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa 139 (170) te.
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin sekä niiden käyvät arvot
| 2014 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | Käyvän arvon hierarkia taso |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 28 | 0 | 0 | 28 | 28 | 2 |
| Muut rahoitusvarat | 0 | 0 | 26 | 0 | 26 | 26 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0 | 3 582 | 0 | 0 | 3 582 | 3 582 | 2 |
| Rahavarat | 0 | 3 665 | 0 | 0 | 3 665 | 3 665 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 7 275 | 26 | 0 | 7 301 | 7 301 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 0 | 0 | 0 | 15 809 | 15 809 | 15 941 | 2 |
| Johdannaissopimukset | 214 | *) 0 |
0 | 0 | 214 | 214 | 2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 0 | 0 | 0 | 4 172 | 4 172 | 4 323 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 | 0 | 0 | 2 784 | 2 784 | 2 784 | 2 |
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 214 | 0 | 0 | 22 765 | 22 979 | 23 262 |
*) Sisältää johdannaisia joihin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa 170 (77) te.
Käypien arvojen hierarkian tasojen kuvaukset:
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Taso 3: Käyvät arvot eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot) vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Päättyneen tilikauden ja edellisen tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 6 331 | 7 046 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -175 | -214 |
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| 30. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2015 | 2014 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot | 3 271 | 3 524 |
| Varausten muutos | -238 | -1 714 |
| Kurssierot | 44 | 156 |
| Muut | -169 | -507 |
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 2 908 | 1 459 |
Muut vuokrasopimukset
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: |
||
|---|---|---|
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 353 | |
| Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua | 24 | |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 6 | |
| Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat yhteensä |
383 |
Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2015 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 983 (1 304) tuhatta euroa.
| Vuokravastuut kalustosta ja laitteista |
|---|
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat |
| Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua |
| Vuokrasopimuksista maksettavat määrät yhteensä |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. |
| 31.2. Konserni vuokralle antajana |
| Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: |
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat |
| Vuotta pidemmmän ja enintään viiden vuoden kuluttua |
| Yli viiden vuoden kuluttua |
| Muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat yhteensä |
| 1 000 euro | 2015 | |
|---|---|---|
| 32. Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 17 766 | |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 15 780 | |
| Annetut yrityskiinnitykset | 19 996 | |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 35 776 | |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 534 | |
| Annetut pantit | 3 | |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä | 537 | |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu | 89 |
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkai- lupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 570 000 euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 34 tuhannen euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| 1 000 euro | Konserni | ||
|---|---|---|---|
| 34. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2015 | 2014 | 2013 |
| Energian käyttö, sähkö MWh | 8 220 | 9 199 | 10 489 |
| Lämmitysöljyn käyttö m³ | 150 | 150 | 199 |
| Kauko- ja hakelämpö MWh | 1 222 | 1 041 | 814 |
| Nestekaasu, tn | 84 | 123 | 156 |
| Ajoneuvojen polttoaineita, m³ | 173 | 179 | 185 |
| Räjähdysaineita, tn | 34 | 12 | 16 |
| Louhostoiminnan yhteydessä irrotetut kiviainesmäärät, 1000 kiinto-m3 | 150 | 110 | 100 |
| Vuolukiven louhinta, 1 000 kiinto-m3 brutto | 82 | 90 | 69 |
| Läjitetty maa-aines, 1 000 irto-m3 | 0 | 22 | 1 |
| Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2015 rypsiöljyä käytettiin 71 tn. |
71 | 53 | 45 |
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uunituotanto käyttää betonituotevalmistuksessaan raaka-aineenaan pääsääntöisesti kierrätettyä posliinimurskaa, maasälpää ja erilaisia sementtejä. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 1 900 tn. Keraa- misten tulisijojen pinnoituksessa käytettyä pintalaattaa välitetään vuosittain noin 55 tn ja laatta-aihioiden leikkaamisesta tuleva työstöjäte ohjataan laskeutusaltaaseen. Normaalit betoni- ja keramiikkatuotannon pesuvedet ja jätteet ohjataan tehdasalueella sijaitsevaan laskeutumisaltaaseen, mistä kiintoaine toimitetaan kaatopaikalle.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2015 puhdasta käyttövettä yhteensä 5 024 m3. Vuolukivituotantoprosesseissa on suljettu vesikierto. Espoon tehtaalla osa prosessivedestä on kierrätyskelpoista ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Heinäveden tehtaan prosessivesi ohjataan laskeutumisaltaaseen, josta se poistuu ylitteenä ojastoon tai imeytyy maaperään. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä ja ulkomaisten tytäryritysten toimitusjohtajat. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) | ||
|---|---|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö, tuotantoyhtiö | ||||
| Tulikivi U.S. Inc., USA, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| OOO Tulikivi, Venäjä, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| Tulikivi GbmH, Saksa, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku, kiinteistön hallintayhtiö | 100 | 100 | ||
| The New Alberene Stone Company Inc., USA, markkinointiyhtiö | 100 | 100 | ||
| 35.1. Osakkuusyritykset | 2015 | 2014 | ||
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki *) | 0 | 25 | ||
| *) Yhtiön osakkeet on myyty vuonna 2015 | ||||
| 35.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
| 2015 | ||||
| Osakkuusyritykset | 0 | 18 | 0 | 0 |
| 2014 | ||||
| Osakkuusyritykset | 0 | 96 | 0 | 1 |
| Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | 2015 | 2014 | ||
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 0 | 9 | ||
| Myynnit lähipiiriin kuuluville | 2 | 18 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia tilinpäätöspäivänä vuonna 2015 (2014) johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä.
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 48 (190) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Yhtiön palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2015 olivat 13 (12) tuhatta euroa ja vuokraveloitukset maa-alueesta 2 (2) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita yhtiöltä. Yhtiöllä ei ollut saatavia Säätiöltä tilinpäätöspäivänä (3 tuhatta euroa vuonna 2014).
| 1 000 euro | ||
|---|---|---|
| 35.3. Johdon työsuhde-etuudet | 2015 | 2014 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 343 | 384 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet) | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 31 | 32 |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 |
| Osakeperusteiset etuudet | 4 | 4 |
| Yhteensä | 421 | 861 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | ||
| Palkat | 176 | 184 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläke-etuudet) | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 31 | 32 |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 |
| Osakeperusteiset etuudet | 4 | 2 |
| Yhteensä | 378 | 421 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ginman-Tjeder Nella | 0 | 19 |
| Pohjanvirta Olli | 0 | 18 |
| Rönkkö Markku | 37 | 36 |
| Saarinen Pasi | 0 | 19 |
| Suutari Harri | 16 | 72 |
| Svanborg Reijo | 19 | 0 |
| Tähtinen Jyrki | 57 | 0 |
| Vauhkonen Anu | 0 | 18 |
| Vauhkonen Heikki | 20 | 18 |
| Vauhkonen Reijo | 18 | 0 |
| Yhteensä | 167 | 200 |
| Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet ja ulkomaisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. | ||
| Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään. | ||
| Johtoon kuuluvien avainhenkiöiden työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja palkkiot | 684 | 665 |
| Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut korvaukset | ||
| Työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet | 211 | 0 |
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 157 | 116 |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 |
| Osakeperusteiset etuudet | 16 | 9 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkiöiden työsuhde-etuudet yhteensä | 1068 | 791 |
Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, rahoitus- ja vahinkoriskeihin. Riskien yhteydessä on esitetty niiden toteutetut tai suunnitellut hallintakeinot.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin liiketoimintaympäristön muutoksia, rahamarkkinoiden muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, kulutustottumusten ja kysyntätekijöiden muutoksia, resurssien kohdentamista, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Kuluttajaluottamuksen äkillinen putoaminen voi aiheuttaa nopean, odottamattoman menekin laskun. Taloudellinen lama ja siihen liittyvä kuluttajien epävarmuus vaikuttavat asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntään ja sitä kautta kannattavuutta. Lama voi myös vaikuttaa kuluttajan valintoihin siten, että hinta nousee määrääväksi tekijäksi, eivät tuotteen ominaisuudet.
Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet ja kuluttajatottumusten muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti kon-
sernin tuotteiden kysyntään. Toimiminen useilla markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttaa asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattava ja kiinnostavana toimintana.
Tulisija-markkinoiden volyymi on osaltaan riippuvainen talvisesongin kylmyydestä siten, että poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tulisijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten sääntelytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan ja kehittämällä louhintateknologiaa sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Konserni hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivibrändillä sekä pitkäjänteisellä kivivaranto- ja louhossuunnittelulla.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuottei-
den käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Yrityksen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset
Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin ja tuoteryhmiin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkinaaluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista. Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yrityksen kilpailukyky voi kärsiä ja taloudellinen asema huonontua. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yrityksen riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella. Vaihtoehtoisia toimintamalleja kartoitetaan aktiivisesti. Konsernissa on karsittu yrityskauppojen myötä tulleita, konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketjut Tulikiveltä asiakkaalle toimivat moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella, johdonmukaisella työturvallisuuden kehittämisellä ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien tuotteiden valmistamiseen ja markkinoille tuomiseen liittyy riskejä. Riskeiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella.
Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toimittajaverkostossa tapahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyy riskejä, mikäli liiketoimintaprosesseissa ei omaksuta uusia toimintatapoja eikä uusien järjestelmien mukanaan tuomia mahdollisuuksia nopealla aikataululla. Tietojen käyttövalmiuteen liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan muun muassa kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonanto-politiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat muun muassa tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Yritys pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä täydentämään strategian edellyttämää osaamista niillä osa-alueilla, joilla sitä aiemmin ei ole ollut. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, pääoman hallinta, korkoriski ja valuuttariski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 28.
Euroalueen kriisin mahdollisesti aiheuttama voimakas taantuma voi heikentää yhtiön tuotteiden kysyntää, kannattavuutta ja omavaraisuutta. Yhtiön taseen omaisuuseriin sisältyy liikearvoja, joiden arvo perustuu johdon arvioihin. Jos nämä arviot eivät toteudu, on mahdollista, että arvonalentumistestausten yhteydessä joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappiota. Konsernin pankkilainojen kovenanttiehtojen täyttyminen edellyttää yhtiön kannattavuuden paranemista.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä, eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2015 | Q3/2015 | Q2/2015 | Q1/2015 | Q4/2014 | Q3/2014 | Q2/2014 | Q1/2014 | |
| Liikevaihto | 9,0 | 8,3 | 8,5 | 6,2 | 10,7 | 9,8 | 10,6 | 8,3 |
| Liiketulos | 0,1 | 0,3 | -0,8 | -2,5 | -0,2 | 0,2 | -0,8 | -1,6 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||||||||
| 1 000 euro | ||||||||
| Tuloslaskelma | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |||
| Liikevaihto | 58 771 | 51 191 | 43 724 | 39 293 | 31 951 | |||
| Muutos, % | 5,1 | -12,9 | -14,6 | -10,1 | -18,7 | |||
| Liiketulos | -2 368 | 59 | -4 259 | -2 439 | -2 931 | |||
| % liikevaihdosta | -4,0 | 0,1 | -9,7 | -6,2 | -9,2 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||||
| osakkuusyhtiön tuloksesta | -754 | -839 | -1 000 | -837 | -950 | |||
| Tulos ennen veroja | -3 122 | -779 | -5 259 | -3 276 | -3 881 | |||
| % liikevaihdosta | -5,3 | -1,5 | -12 | -8,3 | -12,1 | |||
| Tuloverot | 692 | 155 | 854 | 671 | 0 | |||
| Tilikauden tulos | -2 430 | -642 | -4 405 | -2 643 | -3 783 | |||
| Tase | ||||||||
| Varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset varat | 33 554 | 31 857 | 30 131 | 29 282 | 26 875 | |||
| Vaihto-omaisuus | 10 748 | 11 366 | 10 258 | 10 119 | 8 666 | |||
| Rahavarat | 6 769 | 3 357 | 10 704 | 3 665 | 1 429 | |||
| Muut lyhytaikaiset varat | 5 507 | 5 154 | 3 558 | 4 121 | 2 426 | |||
| Oma pääoma ja velat | ||||||||
| Oma pääoma | 18 804 | 18 162 | 20 779 | 18 160 | 14 409 | |||
| Korolliset velat | 24 924 | 23 785 | 17 981 | 19 981 | 17 766 | |||
| Korottomat velat | 11 539 | 8 559 | 14 321 | 5 060 | 5 530 | |||
| Taseen summa | 56 578 | 51 733 | 54 651 | 47 187 | 39 396 |
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % | -11,9 | -3,4 | -22,6 | -13,5 | -23,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | -4,8 | 0,3 | -9,8 | -5,4 | -7,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 33,3 | 35,2 | 38,1 | 39,0 | 36,9 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 96,5 | 112,9 | 59,3 | 89,8 | 113,4 |
| Current ratio | 1,5 | 1,7 | 1,8 | 1,6 | 1,7 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 4 860 | 2 665 | 1 618 | 2 382 | 1 149 |
| % liikevaihdosta | 8,3 | 5,2 | 3,7 | 6,1 | 3,6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 2 091 | 1 648 | 1 574 | 1 380 | 985 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | 3,1 | 3,6 | 3,5 | 3,1 |
| Kehitysmenot (netto), aktivoitu, 1 000 euro | 634 | 613 | 233 | 232 | 272 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 5,7 | 4,6 | 4,4 | 4,2 | 3,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 427 | 351 | 293 | 281 | 219 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | -0,07 | -0,02 | -0,11 | -0,04 | -0,06 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,51 | 0,49 | 0,35 | 0,30 | 0,25 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | - | - | - | - | - |
| K-osake | - | - | - | - | - |
| Osinko tuloksesta, % | - | - | - | - | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | - | - | - | - | - |
| Hinta/voitto, (P/E) | -9,6 | -33,8 | -4,6 | -4,5 | -2,7 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 1,40 | 0,92 | 0,63 | 0,36 | 0,30 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 0,61 | 0,47 | 0,31 | 0,19 | 0,12 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 1,00 | 0,60 | 0,44 | 0,28 | 0,18 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 0,63 | 0,57 | 0,34 | 0,20 | 0,17 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 23 322 | 21 101 | 20 314 | 11 949 | 10 157 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) |
|||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 3 849 | 4 050 | 10 493 | 7 933 | 27 900 |
| Osakkeiden vaihto, % | 14,0 | 14,7 | 33,5 | 21,2 | 53,9 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) |
37 020 | 37 020 | 41 378 | 59 747 | 59 747 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) |
37 020 | 37 020 | 59 871 | 59 747 | 59 747 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||
|---|---|---|---|
| voitto/tappio | |||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) | |
| voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) | |
| oma pääoma | |||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | taseen loppusumma - saadut ennakot | |
| korolliset nettorahoitusvelat | |||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma | |
| Current ratio = | lyhytaikaiset varat | ||
| lyhytaikaiset velat | |||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||
| Osakekohtainen tulos = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | ||
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *) | |||
| Osakekohtainen oma pääoma = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | |||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | ||
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | |||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko | |
| osakekohtainen tulos | |||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | osakekohtainen osinko/osake | |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |||
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | osakekohtainen tulos | ||
| *) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2015 | 1.1. - 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 30 618 | 37 932 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | -732 | -49 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 533 | 274 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 402 | 1 069 |
| Materiaalit ja palvelut | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | -6 140 | -8 390 | |
| Varastojen muutos -/+ | -723 | -48 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -4 536 | -5 474 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | -11 399 | -13 912 | |
| Henkilöstökulut | |||
| Palkat ja palkkiot | -9 081 | -10 833 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut | -1 610 | -1 913 | |
| Muut henkilösivukulut | -545 | -597 | |
| Henkilöstökulut yhteensä | 1.3. | -11 236 | -13 343 |
| Poistot ja arvonalentumiset | |||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 1.4. | -3 492 | -3 732 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -8 213 | -10 885 |
| Liiketulos | -3 519 | -2 646 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | -1 161 | -767 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -4 680 | -3 413 | |
| Satunnaiset tuotot | 1.7. | 218 | 0 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -4 462 | -3 413 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos -/+ | 306 | -348 | |
| Tuloverot | |||
| Laskennalliset verot | -66 | -326 | |
| Siirto arvonmuutosrahastoon | 8 | -23 | |
| Tuloverot yhteensä | -58 | -349 | |
| Tilikauden tulos | -4 214 | -4 110 |
| 1 000 euro | Liite | |
|---|---|---|
| Vastaavaa | ||
| Pysyvät vastaavat | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Kehittämismenot | ||
| Aineettomat oikeudet | ||
| Liikearvo | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 2.1. | |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Maa- ja vesialueet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Koneet ja kalusto | ||
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 2.2. | |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 2.3. | |
| Muut sijoitukset | 2.5. | |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä |
Jatkuu seuraavalla sivulla.
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 733 | 4 456 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 519 | 2 770 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 2 235 | 2 716 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 2.6. | 8 487 | 9 942 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 2.7. | 15 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0 | ||
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 178 | 243 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 193 | 314 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 1 639 | 3 014 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 197 | 334 | |
| Muut saamiset | 133 | 218 | |
| Siirtosaamiset | 274 | 453 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2.9. | 2 243 | 4 019 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 188 | 3 181 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 12 111 | 17 456 | |
| Vastaavaa yhteensä | 30 550 | 38 565 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Vastattavaa | ||
| Oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 6 314 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 14 834 | |
| Arvonmuutosrahasto | -139 | |
| Omat osakkeet | -108 | |
| Edellisten tilikausien voitto | -11 394 | |
| Tilikauden tulos | -4 214 | |
| Oma pääoma yhteensä | 2.10. | 5 293 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Poistoero | 874 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 897 |
| Vieras pääoma | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 527 | |
| Eläkelainat | 3 239 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.14. | 15 766 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 529 | |
| Eläkelainat | 471 | |
| Saadut ennakot | 83 | |
| Ostovelat | 1 712 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 504 | |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 0 | |
| Muut velat | 259 | |
| Siirtovelat | 3 162 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2.15. | 7 720 |
| Vieras pääoma yhteensä | 23 486 | |
| Vastattavaa yhteensä | 30 550 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2015 | 1.1. - 31.12.2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -4 680 | -3 413 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 3 492 | 3 732 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | -25 | 41 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -238 | -1 714 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1 161 | 767 |
| Muut oikaisut | 29 | -501 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | -261 | -1 088 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 1 707 | -253 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 1 455 | 98 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -945 | -104 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 1 956 | -1 347 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -974 | -906 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 5 | 2 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 10 | 31 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 997 | -2 220 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 997 | -2 220 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -1 175 | -2 276 |
| Investointeihin saadut avustukset | 50 | 130 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 37 | 590 |
| Myönnetyt lainat tytäryhtiöille | 0 | -120 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 74 | 0 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 0 | 14 |
| Saadut korot investoinneista | 5 | 0 |
| Investointien rahavirta | -1 009 | -1 662 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0 | -1 500 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 2 000 | 2 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -4 216 | -3 552 |
| Saadut konserniavustukset | 218 | 0 |
| Rahoituksen rahavirta | -1 998 | -3 052 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -2 010 | -6 934 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 3 181 | 10 176 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 17 | -61 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 1 188 | 3 181 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden talo- udellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 15 vuotta | |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot | |
| Liikearvo | 10 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 15 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset ja saostusaltaat sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhos- ten apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu sauna-tuoteryhmän kehitysmenot sekä toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät kehitysmenot. Louhosalueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta sekä toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen ja uuden keraamisen malliston tuotteistamiseen sekä uusien vulukivisten pintojen kehittämiseen liittyvät kehitysmenot.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optioiden teoreettiseen markkina-arvoon, joka lasketaan optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes –mallilla. Markkina-arvon laskemisessa ei markkina-arvoa alentavana tekijänä oteta huomioon sitä, että vapautumiskriteereille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty. Optio-oikeuksia on ensimmäisen kerran myönnetty vuonna 2013, ja niillä voidaan merkitä osakkeita merkintäehtojen täyttyessä aikaisintaan vuonna 2016. Kannustinjärjestelmän mukaisia maksuja ei ollut vuonna 2015 eikä 2014.
Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | |||
| 1.1.1. Liikevaihto markkina-alueittain | |||
| Suomi | 15 082 | 17 895 | |
| Muu Eurooppa | 14 936 | 19 570 | |
| USA | 600 | 467 | |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 30 618 | 37 932 | |
| 1.1.2. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin | |||
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 28 317 | 35 024 | |
| Tuotot palveluista | 2 301 | 2 908 | |
| Tavaroiden ja palveluiden myynti yhteensä | 30 618 | 37 932 | |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | |||
| Vuokratuotot | 91 | 109 | |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 74 | 81 | |
| Julkisen vallan avustukset | 0 | 122 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 17 | 502 | |
| Muut | 220 | 255 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 402 | 1 069 | |
| 1.3.Johdon palkat ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | |||
| 1.3.1. Johdon työsuhde-etuudet | |||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
343 | 384 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | |||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 31 | 32 | |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 | |
| Muut pitkäaikaiset etuudet | |||
| Osakeperusteiset maksut | 4 | 4 | |
| Yhteensä | 378 | 421 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | ||
| Palkat | 176 | 184 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | ||
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 31 | 32 |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 |
| Osakeperusteiset maksut | 4 | 2 |
| Yhteensä | 211 | 219 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ginman-Tjeder Nella | 0 | 19 |
| Pohjanvirta Olli | 0 | 18 |
| Rönkkö Markku | 37 | 36 |
| Saarinen Pasi | 0 | 19 |
| Suutari Harri | 16 | 72 |
| Svanborg Reijo | 19 | 0 |
| Tähtinen Jyrki | 57 | 0 |
| Vauhkonen Anu | 0 | 18 |
| Vauhkonen Heikki | 20 | 18 |
| Vauhkonen Reijo | 18 | 0 |
| Yhteensä | 167 | 200 |
| Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan johtoryhmän jäsenet. | ||
| Toimitusjohtaja kuuluu johtoryhmään. | ||
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja palkkiot | 570 | 518 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 211 | 0 |
| Lakisääteisen eläke-etuuden maksut | 137 | 90 |
| Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn maksut | 0 | 1 |
| Osakeperusteiset etuudet | 15 | 9 |
| Yhteensä | 933 | 618 |
| 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 57 | 88 |
| Työntekijöitä | 152 | 183 |
| Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 209 | 271 |
| 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Kehittämismenot | 292 | 260 |
| Aineettomat oikeudet | 20 | 20 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 817 | 922 |
| Substanssipoistot louhoksista *) | 112 | 78 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 501 | 509 |
| Koneet ja kalusto | 976 | 1 170 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1 | 1 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 36 | 35 |
| Liikearvo | 737 | 737 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 3 492 | 3 732 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 | 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.3.2. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | 1.5. Liiketoiminnan muut kulut | ||||
| Toimihenkilöitä | 57 | 88 | Vuokrakulut | 1 430 | 1 547 |
| Työntekijöitä | 152 | 183 | Kiinteistön hoitokulut | 386 | 587 |
| Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 209 | 271 | Markkinointikulut | 1 876 | 3 069 |
| 1.4. Suunnitelman mukaiset poistot | Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 2 032 | 2 630 | ||
| Kehittämismenot | 292 | 260 | Muut kuluerät | 2 489 | 3 052 |
| Aineettomat oikeudet | 20 | 20 | Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 8 213 | 10 885 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 817 | 922 | 1.5.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Substanssipoistot louhoksista *) | 112 | 78 | Tilintarkastus | 63 | 57 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 501 | 509 | Veroneuvonta | 3 | 1 |
| Koneet ja kalusto | 976 | 1 170 | Muut palkkiot | 8 | 18 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1 | 1 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 74 | 76 |
| Substanssipoisto maa-alueista *) | 36 | 35 | 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Liikearvo | 737 | 737 | Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 3 492 | 3 732 | Osinkotuotot muilta | 5 | 16 |
| *) Yhtiö soveltaa poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||||
| substanssipoistomenetelmää. Maa-alueista tehdään substanssipoisto kiven käyttöaikaan tai läjitysalueen | Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 11 | 8 | ||
| täyttöaikaan perustuen. | Korkotuotot ja muut rahoitustuotot muilta | 19 | 31 | ||
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 0 | 7 | |||
| Rahoitustuotot yhteensä | 35 | 62 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||||
| Rahoituskulut saman konsernin yrityksiltä | -231 | 0 | |||
| Arvonalentuminen pysyvien vastaavien sijoituksista | 4 | 0 | |||
| Korkokulut muille | -645 | -661 | |||
| Muut rahoituskulut muille | -316 | -168 | |||
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -1 196 | -829 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1 161 | -767 | |||
| 1.7. Satunnaiset tuotot | |||||
| AWL-Marmori, konserniavustus | 218 | 0 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 | 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | Hankintameno 1.1. | 19 106 | 18 550 | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 488 | 1 322 | Lisäykset | 580 | 601 |
| Lisäykset | 272 | 165 | Vähennykset | -809 | -45 |
| Hankintameno 31.12. | 1 760 | 1 487 | Hankintameno 31.12. | 18 877 | 19 106 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -803 | -543 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -11 297 | -10 339 |
| Tilikauden poisto | -292 | -260 | Vähennysten kertyneet poistot | 789 | 42 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 095 | -803 | Tilikauden poisto | -929 | -1 000 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 665 | 684 | Kertyneet poistot 31.12. | -11 437 | -11 297 |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 7 440 | 7 809 | ||
| Hankintameno 1.1. | 705 | 703 | |||
| Lisäykset | 1 | 2 | Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 4 536 (4 388) tuhatta euroa kivitutkimuksista | ||
| Hankintameno 31.12. | 706 | 705 | sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. | ||
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -633 | -613 | Muiden pitkävaikutteisten menojen vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 20 (2) | ||
| Tilikauden poisto | -20 | -20 | tuhatta euroa. | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -653 | -633 | |||
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 53 | 72 | Muissa pitkävaikutteisissa menoissa ei ollut tilikauden päättyessä keskeneräistä käyttöomaisuutta. | ||
| 2.1.3. Liikearvo | |||||
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 8 713 | 8 713 | |||
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -6 518 | -5 781 | Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 9 616 | 10 760 |
| Tilikauden poisto | -737 | -737 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 255 | -6 518 | |||
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 1 458 | 2 195 | |||
| Liikearvo koostuu sulautumistappioista. |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 | 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | Hankintameno 1.1. | 19 106 | 18 550 | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 488 | 1 322 | Lisäykset | 580 | 601 |
| Lisäykset | 272 | 165 | Vähennykset | -809 | -45 |
| Hankintameno 31.12. | 1 760 | 1 487 | Hankintameno 31.12. | 18 877 | 19 106 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -803 | -543 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -11 297 | -10 339 |
| Tilikauden poisto | -292 | -260 | Vähennysten kertyneet poistot | 789 | 42 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 095 | -803 | Tilikauden poisto | -929 | -1 000 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 665 | 684 | Kertyneet poistot 31.12. | -11 437 | -11 297 |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 7 440 | 7 809 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||
| 2.2.1. Maa-alueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 381 | 1 403 |
| Vähennykset | 0 | -22 |
| Hankintameno 31.12. | 1 381 | 1 381 |
| Kertyneet substanssipoistot | -400 | -365 |
| Tilikauden substanssipoisto | -36 | -35 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -436 | -400 |
| Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 945 | 981 |
| 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Hankintameno 1.1. | 15 319 | 15 178 |
| Lisäykset | 0 | 300 |
| Vähennykset | -30 | -159 |
| Hankintameno 31.12. | 15 289 | 15 319 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -10 543 | -10 178 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 30 | 144 |
| Tilikauden poisto | -501 | -509 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -11 014 | -10 543 |
| Arvonkorotus | 505 | 505 |
| Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 4 780 | 5 281 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 44 810 | 45 418 |
| Lisäykset | 258 | 1 054 |
| Vähennykset | -6 352 | -1 662 |
| Hankintameno 31.12. | 38 716 | 44 810 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -41 047 | -41 501 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 6 316 | 1 624 |
| Tilikauden poisto | -976 | -1 170 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -35 707 | -41 047 |
| Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 3 009 | 3 763 |
Koneiden ja kaluston vähennykset/vähennysten kertyneet poistot sisältävät romutuksia 13 tuhatta (0 euroa vuonna 2014).
| Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta | 2 740 | 3 314 |
|---|---|---|
| 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 289 | 289 |
| Hankintameno 31.12. | 289 | 289 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | -248 | -247 |
| Tilikauden poisto | -1 | -1 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -249 | -248 |
| Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 40 | 41 |
| 2.2.5. Ennakkomaksut | ||
| Ennakkomaksut 1.1. | 11 | 10 |
| Lisäykset | 0 | 1 |
| Vähennykset | -11 | 0 |
| Ennakkomaksujen kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 11 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 8 774 | 10 077 |
| 1 000 euro | 2015 | 2014 | 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | % | % | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 197 | 194 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Lainasaamiset | 0 | 133 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Siirtosaamiset | 0 | 7 |
| Tulikivi GmbH, Saksa | 100 | 100 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 197 | 334 |
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Saamiset muilta | ||||
| Niederlassung Deutschland | Myyntisaamiset | 1 639 | 3 014 | ||
| Osakkuusyritykset | Muut saamiset | 133 | 218 | ||
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki *) | 0 | 25 | Siirtosaamiset | ||
| *) Yhtiön osakkeet on myyty vuonna 2015. | Muut siirtosaamiset | 108 | 182 | ||
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Saamiset avustuksista | 0 | 78 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 0 | 34 | Ennakkomaksut | 166 | 193 |
| Pääomalaina Tulikivi GmbH | 0 | 160 | Siirtosaamiset yhteensä | 274 | 453 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 0 | 194 | Saamiset muilta yhteensä | 2 046 | 3 685 |
| 2.5. Muut sijoitukset | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 2 243 | 4 019 | ||
| Muut | 26 | 26 | 2.10. Oma pääoma | ||
| Muut sijoitukset yhteensä | 26 | 26 | Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 6 314 | 6 314 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Arvonmuutosrahasto 1.1. | -170 | -77 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 733 | 4 456 | Muutos | 31 | -93 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 519 | 2 770 | Arvonmuutosrahasto 31.12. | -139 | -170 |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 2 235 | 2 716 | Omat osakkeet | -108 | -108 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 8 487 | 9 942 | Sidottu oma pääoma | 6 067 | 6 036 |
| 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. | 14 834 | 14 834 | ||
| Myyntisaamiset | Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1. | -11 394 | -7 284 | ||
| Muilta | 15 | 28 | Tulos edellisiltä tilikausilta 31.12. | -11 394 | -7 284 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Tilikauden tulos | -4 214 | -4 110 | ||
| Lainasaamiset | 0 | 40 | Vapaa oma pääoma yhteensä | -774 | 3 440 |
| Siirtosaamiset | 0 | 3 | Oma pääoma yhteensä | 5 293 | 9 476 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 0 | 43 | 2.11. Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. | ||
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 15 | 71 | Tulos edellisiltä tilikausilta | -11 394 | -7 284 |
| 2.8. Laskennallinen verosaaminen | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 14 834 | 14 834 | ||
| Varauksista ja siirtoveloista | 178 | 243 | Tilikauden tulos | -4 214 | -4 110 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ei ole osingonjakokelpoista.
Jakokelpoiset varat yhteensä -774 3 440
Osakeperusteisten kannustinjärjestelyjen ehdot / optiojärjestelyt
Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöt työnantajaansa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 13 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta vuosittain. Optio-oikeuksien saaminen edellyttää kaikilta avainhenkilöiltä omistusta yhtiössä.
Tulikivi Oyj:n johto ja avainhenkilöt ovat oikeutettuja merkitsemään yhtiön osakkeita erikseen määriteltyjen vapautumiskriteerien täyttyessä seuraavasti:
Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 800 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 800 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Optio-oikeudet jakaantuvat kolmeen lajiin ja niillä merkittävien osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2013A 1.5.2016-31.5.2018; optio-oikeudella 2013B 1.5.2017-31.5.2019 ja optio-oikeudella 2013C 1.5.2018-31.5.2020. Osakkeiden merkintähinta kaikilla optio-oikeuksilla on 0,33 euroa osakkeelta. Merkintähinnan perusteena on Tulikivi Oyj:n lokakuussa 2013 toteuttamassa osakeannissa käytetty merkintähinta. Merkintähinnasta vähennetään vuosit- tain maksetut osingot ja pääomanpalautukset.
Hallitus asettaa kunkin optiolajin vapautumiselle yhtiön tulosparannusohjelmaan liittyvät taloudelliset tavoit- teet erikseen kullekin optiolajille. Optio-oikeuksia 2013A on 580 000 kappaletta, ja niillä merkittävien A-sar- jan osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli tilikauden 2014 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Yhden optio-oikeuden 2013A teoreettinen markkina-arvo on 0,10 euroa per optiooikeus. Optio-oikeuksien 2013A teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 58 000 euroa. Yhden optio-oikeu- den teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes – mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,32 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,89 prosenttia, optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 37 prosenttia. Markkinaarvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteeril- le asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty. Vuodelle 2014 käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuo- delta 2014 ei jaettu optioita.
Hallitus päätti jatkaa tavoitteen seurantajaksoa tilikaudelle 2015. Optio-oikeuksilla 2013B merkittävien A-osak- keiden merkintäajan alkaminenedellyttää hallituksen tilikauden 2015 kertaerillä oikaistulle käyttökatteelle (EBIT- DA) asettamien tavoitteiden toteutumista. Optio-oikeuksia 2013B on 610 000 kappaletta. Yhden optio-oikeuden 2013B teoreettinen markkina-arvo on 0,03 euroa per optio-oikeus. Optio-oikeuksien 2013B teoreettinen markkina-arvo on yhteensä 18 300 euroa. Yhden optio-oikeuden teoreettinen markkina-arvo on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä Black & Scholes -mallilla seuraavin oletuksin: osakkeen kurssi 0,21 euroa, osakkeen merkintähinta 0,33 euroa, riskitön korko 0,13 prosenttia. Optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 4,5 vuotta ja volatiliteetti 33 %. Markkina-arvon laskemisessa ei ole markkina-arvoa alentavana tekijänä otettu huomioon sitä, että vapautumiskriteerille asetetut tavoitteet eivät mahdollisesti täyty. Vuodelle 2015 käyttökatetavoitetta ei saavutettu, joten vuodelta 2015 ei jaettu optioita.
Tulikivi Oyj ei ostanut eikä luovuttanut tilikauden 2015 (2014) aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa oli tilikauden 2015 (2014) päättyessä 124 200 omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,2 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankintahinta on keskimäärin 0,87 euroa/osake. Omien osak- keiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Tulikivi-yhtiöllä ei ollut osakeperusteisia maksuja vuonna 2015 (2014).
| 1 000 euro | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| 2.13. Pakolliset varaukset | ||
| Takuuvaraus | 135 | 195 |
| Ympäristövaraus, pitkäaikainen | 184 | 391 |
| Ympäristövaraus, lyhytaikainen | 6 | 13 |
| Uudelleen järjestelyvaraus, pitkäaikainen | 520 | 536 |
| Uudelleen järjestelyvaraus, lyhytaikainen | 52 | 0 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 897 | 1 135 |
Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 348 (468) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (4) prosenttia.
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
|---|---|---|
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 527 | 12 099 |
| Eläkelainat | 3 239 | 3 710 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 15 766 | 15 809 |
| 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat | 504 | 390 |
| Velat osakkuusyrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | 1 |
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 529 | 3 190 |
| Eläkelainat | 471 | 982 |
| Saadut ennakot | 83 | 90 |
| Ostovelat | 1 712 | 2 354 |
| Muut velat | 259 | 299 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 2 157 | 2 462 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 266 | 277 |
| Ulkopuoliset palvelut | 296 | 353 |
| Korkovelat | 349 | 401 |
| Muut siirtovelat | 94 | 165 |
| Siirtovelat yhteensä | 3 162 | 3 658 |
| Velat muille yhteensä | 7 216 | 10 573 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 7 720 | 10 964 |
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| 2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja muut lainat yhteensä | 17 766 | 19 981 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 15 780 | 13 258 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 19 996 | 19 996 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 35 776 | 33 254 |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 500 | 500 |
| Annetut pantit | 3 | 3 |
| Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä | 503 | 503 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Maksettavat vuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat vuokravastuut | 324 | 552 |
| Myöhemmin maksettavat | 30 | 165 |
| Maksettavat vuokravastuut yhteensä | 354 | 717 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingmaksut | 221 | 364 |
| Myöhemmin maksettavat | 78 | 243 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 299 | 607 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, | ||
| joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 6 331 | 7 046 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -175 | -214 |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksen palautusvastuu | 89 | 103 |
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta.Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanajakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointitöiden viimeistely, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 570 000 euron arvosta. Ympäristötarkkailua näiden alueiden osalta jatketaan lupavelvoitteiden mukaisesti toistaiseksi.
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Heikki | 5 809 500 | 1 123 090 | 11,58 |
| 2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 7,59 | |
| 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 720 562 | 6,21 | |
| 4. Elo Eliisa | 477 500 | 2 631 036 | 5,19 |
| 5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 2 813 948 | 4,70 | |
| 6. Suomen Kulttuurirahasto SR | 100 000 | 2 158 181 | 3,77 |
| 7. Toivanen Jouko | 100 000 | 1 912 558 | 3,36 |
| 8. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 2,75 |
| 9. Fennia | 1 515 151 | 2,53 | |
| 10.Vauhkonen Mikko | 397 500 | 363 810 | 1,27 |
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
ääniä/osakkeita | ääniä/osakkeita | Osuus äänimäärästä, % |
| 1. Vauhkonen Heikki | 58 095 000 | 1 123 090 | 45,90 |
| 2. Mutanen Susanna | 7 975 000 | 846 300 | 6,84 |
| 3. Elo Eliisa | 4 775 000 | 2 631 036 | 5,74 |
| 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 4 545 454 | 3,52 | |
| 5.Vauhkonen Mikko | 3 975 000 | 363 810 | 3,36 |
| 6. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 3 720 562 | 2,88 | |
| 7. Suomen Kulttuurirahasto SR | 1 000 000 | 2 158 181 | 2,45 |
| 8. Toivanen Jouko | 1 000 000 | 1 912 558 | 2,26 |
| 9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 2 813 948 | 2,18 | |
| 10. Fennia | 1 515 151 | 1,17 |
Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 5 810 000 K-osaketta ja 1 813 179 A-osaketta eli 46,51 % yhtiön äänivallasta.
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2015 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 472 | 9,30 | 29 421 | 0,05 |
| 101 - 1000 | 2 123 | 41,82 | 1 205 344 | 2,01 |
| 1001 - 5000 | 1 565 | 30,83 | 4 153 455 | 6,94 |
| 5001 - 10000 | 446 | 8,79 | 3 465 783 | 5,79 |
| 10001 - 100000 | 422 | 8,31 | 11 500 805 | 19,21 |
| 100001 - | 49 | 0,97 | 39 516 435 | 66,00 |
| Yhteensä | 5 077 | 100,00 | 59 871 243 | 100,00 |
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2015 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||
| Yksityiset yritykset | 3,62 | 1,68 | ||
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 5,54 | 2,44 | ||
| Julkisyhteisöt | 18,51 | 8,59 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4,50 | 2,79 | ||
| Kotitaloudet | 67,24 | 84,10 | ||
| Ulkomaat | 0,59 | 0,40 | ||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 |
Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 543 153 kpl (2,577 prosenttia osakekannasta, 1,196 prosenttia äärimäärästä) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Tulikivi Oyj:n omistamat 124 200 A-osaketta, sisältyvät osakkeenomistusta koskeviin tietoihin.
Helsingissä 4 helmikuuta 2016
Jyrki Tähtinen Markku Rönkkö Reijo Svanborg
Reijo vauhkonen Heikki Vauhjonen toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakerto¬mus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin¬päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilin¬päätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakerto¬muksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 10. maaliskuuta 2016 KPMG OY AB
Kirsi Jantunen KHT
TULIKIVI OYJ – TEHTAAT JA TOIMISTOT
FI-83900 Juuka Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 711 www.tulikivi.com [email protected] [email protected]
Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 403 063 100 Fax +358 260 050 711
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 403 063 100 Fax +358 206 050 711
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
Tulikivi Saksa GmbH FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120
ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg Russian Federation Tel. +7 495 799 3362 Fax: +7 812 334 1601
Lähin jälleenmyyjä Internetosoitteessa www.tulikivi.fi
Italia
Tulikivi ulkomailla Benelux Dutry & Co. Jagershoek 10
Iso-Britania Tulikivi UK Limited
B-8570 Vichte, Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
Unit H Lakeside Business Park GL7 5XL ,South Cerney Gloucesterhire
Tel. +44 1285 650 633
Eurotrias S.R.L. – GMBH Via Max Planck 1 I-39100 Bolzano Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689
Feuer im Stein GmbH & Co KG Gewerbepark 1 A-4861 Schörfling am Attersee Tel. +43 7662 290 61
SIA Akmens Kräsnis Pulkveža Brieža 43 LV-1045 Riga Tel. +371 6738 1149 Fax +371 2866 4916
Kad nebūtų šalta, UAB Bangų 22a LT-91251 Klaipėda Tel. +370 46 256 300 Fax +370 611 41 399
TECH PIEC ul.B.Chrobrego 44A PL 58-230 Niemcza Tel. +48 74 8376 032 Fax +48 74 8376 032
FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120
JP Walther AB Backavägen 9 SE-531 73 Källby Tel. +46 (0)510-541 440
FI-83900 Juuka, Finland Tel. +358 403 063 100 Fax +358 207 636 120
TALC s.r.o. Štiavnička 77 97681 Podbrezova Tel. +421 904 945 888
Feliksbau d.o.o. Celovška cesta 317 1210 Ljubljana – Šentvid Tel. +386 1 421 61 80
Tonwerk Lausen AG Hauptstr. 74 CH-4415 Lausen Tel. +41 619 279 555 Fax +41 619 279 558
Sumeru Company s.r.o. Anglicka 1 CZ-12000, Praha 2 Tel. +420 226 208 228
Magyar-Norveg KFT Nagy Lajos Kiraly ùtja 81 1148 Budapest Tel. +36 1 363 3058
Tulikivi U.S., inc. 172 South Pantops Dr, Suite B VA 22911 Charlottesville Tel. +1-800-843 3473
OOO Tulikivi ul.Krasnyh Partizan -14 127229 St.Petersburg +7 495 799 3362
BALTIC TK GROUP OÜ Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.