AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Finnair Oyj

Earnings Release Aug 17, 2016

3266_ir_2016-08-17_cec2da02-bf7c-40a5-8152-2f8d7dc90c08.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016

Toisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos parani seitsemättä perättäistä neljännestä ja oli 3,2 miljoonaa euroa positiivinen

Huhti–kesäkuu 2016

  • Liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vertailukaudesta 569,6 miljoonaan euroon (543,9)*.
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli 3,2 miljoonaa euroa (-12,9)
  • Liiketulos oli 0,2 miljoonaa euroa (-5,7)
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 56,3 miljoonaa euroa (37,4).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 119,6 miljoonaa euroa (88,4) ja investointien nettorahavirta -149,0 miljoonaa euroa (-53,7).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,8 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 6,5 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 0,1 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 10,89 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,04 euroa (-0,06).

Tammi–kesäkuu 2016

  • Liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia vertailukaudesta 1 106,0 miljoonaan euroon (1 065,2).
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli -12,2 miljoonaa euroa (-41,3).
  • Liiketulos oli -17,4 miljoonaa euroa (-13,9).
  • Vertailukelpoinen EBITDAR oli 92,7 miljoonaa euroa (56,6).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 130,0 miljoonaa euroa (101,4) ja investointien nettorahavirta -396,3 miljoonaa euroa (89,2).
  • Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkökustannus (CASK) laski 5,6 prosenttia ja yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein (CASK ex fuel at constant currency) kasvoi 1,0 prosenttia vertailukaudesta.
  • Matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 17,3 prosenttia vertailukaudesta 11,35 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli -0,19 euroa (-0,16).

* Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

Tulevaisuuden näkymät

12.5.2016 julkaistut näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2016 noin 8 prosenttia ja liikevaihto kasvaa hieman kapasiteetin kasvua vähemmän. Lentopetrolin alentunut hinta tukee Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2016. Finnair antaa koko vuoden toiminnallisen tuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen tammi–kesäkuulta annettavan osavuosikatsauksen yhteydessä.

Näkymät 17.8.2016

Finnairin uusi arvio kapasiteetin kasvusta on noin 7 prosenttia, kun se aikaisemmin arvioi kapasiteetin kasvavan noin 8 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Muutos johtuu A350-koneiden toimitusten viivästymisestä.

Liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin. Epävarmuus lentoliikenteen kysyntä- ja tuottonäkymistä on kasvanut viime kuukausien aikana. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2016 kasvaa edellisvuotisesta (2015: 23,7 milj. euroa).

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Saavutimme vuoden toisella neljänneksellä reilun kolmen miljoonan euron positiivisen vertailukelpoisen tuloksen, joka on noin 16 miljoonaa euroa parempi kuin vuotta aiemmin – tulos siis kasvoi suunnilleen yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin neljänneksellä. Mennyt neljännes oli jo seitsemäs perättäinen vertailujaksoa parempi neljännes.

Muun muassa polttoainekustannusten laskun sekä kapasiteetin ja lisäpalvelumyynnin kasvun myötä arvioimme päivitetyissä näkymissämme saavuttavamme viimevuotista paremman vertailukelpoisen tuloksen koko vuodelta 2016. On kuitenkin syytä muistaa, että viime vuoden kolmannella neljänneksellä monet seikat edesauttoivat hyvää tulosta ja ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, joten vertailujakso asettaa riman korkealle. Siksi odotamme, että loppuvuonna tuloskasvumme hidastuu alkuvuodesta, mikäli markkinatilanne säilyy nykyisellään.

Menneellä neljänneksellä organisaation valmistautuminen strategiamme mukaiseen pidemmän aikavälin kiihdytettyyn kasvuun jatkui. Lentävän henkilöstömme koulutukset ja täydennysrekrytoinnit etenivät suunnitelman mukaisesti. Otimme neljänneksen aikana vastaan kaksi uutta A350-konetta, joita meillä on nyt yhteensä kuusi. Koneemme kuitenkin saapuivat hieman suunniteltua myöhemmin, mistä syystä sopeutimme lento-ohjelmaamme ja kapasiteetin kasvu jäi hieman aikaisemmin arvioimaamme pienemmäksi.

Tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kapasiteettimme kasvoi neljänneksen aikana noin 9 prosenttia vuodentakaisesta ja myydyillä henkilökilometreillä mitattuna liikenne kasvoi vajaat 7 prosenttia. Kasvoimme erityisesti kaukoliikenteessä, jossa avasimme kesäksi kaksi uutta reittiä – Fukuoka ja Guangzhou, sekä lisäsimme lentojamme Miamiin ja Chicagoon. Uusien reittien ja vuorojen täyttyminen vaatii tyypillisesti sisäänajovaiheen, ja myös näillä reiteillä jakso sujui odotusten mukaisesti. Vuoden toisella neljänneksellä kaukoliikenteen osuus tarjonnastamme oli noin 56 prosenttia – kun se viime vuoden vertailujaksolla oli noin 53 prosenttia. Koska kaukoliikenteessä yksikkötuotto on tyypillisesti matalampi kuin lähiliikenteessä, liikenteemme rakenteen muutos heijastuu myös yksikkötuotossamme.

Alkuvuonna yksikkökustannuksemme ilman polttoainetta kasvoivat jonkin verran, mihin emme voi olla tyytyväisiä. Toisaalta on muistettava, että valmistaudumme kiihdytettyyn kasvuun, mikä vaikuttaa kustannuspohjaamme etupainotteisesti. Uusia rekrytointeja oli alkuvuonna yli 500. Uusien finnairilaisten koulutus, uusien lentokoneiden käyttöönotto, uusien reittien avaukset ja muu kasvuun valmistautuminen rasittivat tulosta noin 6–8 miljoonaa euroa kummallakin vuosineljänneksellä. Meidän on pidettävä kustannukset tiukasti hallinnassa myös kasvuvalmistelujen aikana. Lisäksi pyrimme löytämään uusia keinoja parantaa tehokkuutta muun muassa digitalisaation avulla.

Strategiset tavoitteet

Finnairin hallitus vahvisti 11.5.2016 osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä viime vuonna päivitetyt tavoitteet ja päätti neljästä uudesta strategisesta painopistealueesta niiden saavuttamiseksi: kannattava kasvu, parempi asiakas- ja henkilöstökokemus sekä digitaalinen transformaatio. Erityisesti hallitus antoi valtuudet kiihdyttää kasvua pitämällä liikenteessä vuoden 2017 jälkeen kaksi A330-laajarunkokonetta, joista yhtiö aiemman suunnitelman mukaan olisi tuolloin luopunut. Finnair arvioi sen myötä kapasiteettinsa kasvavan vuosittain noin 8–10 prosenttia tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna vuoden 2018 loppuun ulottuvalla strategiakaudella. Niin ikään Finnair arvioi kaksinkertaistavansa Aasian liikenteensä vuoden 2010 tasoon verrattuna jo vuonna 2018, kun alkuperäinen tavoite kohdistui vuoteen 2020.

Markkinaympäristö

Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi edelleen vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi noin 1,3 prosenttia vertailukaudesta, ja Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välinen suorien reittien markkina kasvoi 1,8 prosenttia vertailukaudesta. Finnairin markkinaosuus nousi Euroopan-liikenteessä (Helsingin ja Finnairin Euroopan-kohteiden välillä) 60,2 prosenttiin (58,0) ja pysyi ennallaan Eurooppa–Aasia-liikenteessä 5,5 prosentissa.*

Markkinakapasiteetin kasvu rasitti jonkin verran kaukoliikenteen käyttöasteita ja yksikkötuottoja. Businessluokan liikematkustuskysyntä jatkoi virkeää kasvua, kun taas vapaa-ajanmatkustus Aasiasta eräisiin Euroopan kohteisiin näyttäisi kärsivän turvallisuushuolista. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA julkaisi elokuun alussa arvionsa toimialan kehityksestä. Lentoliikenteen kausivaihtelusta puhdistetun kasvun todettiin jatkuneen mutta hidastuneen vuoden 2016 aikana. Kysynnän odotettiin kasvavan edelleen mutta aiempaa hitaammin geopoliittisten huolien takia.

Finnair panosti merkittävillä kapasiteettilisäyksillä Euroopan ja Pohjois-Amerikan väliset lennot kattavaan Atlantic Joint Business-yhteishankkeeseen. Euroopan ja Japanin yhteistyöhanke onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan Euroopan ja Japanin välisen liikennevolyymin supistumisesta huolimatta. Finnair on kesällä ainoa eurooppalainen lentoyhtiö joka tarjoaa suoria lentoja Euroopasta neljään Japanin metropoliin.

Suomessa toimivien matkanjärjestäjien alkukesän 2016 valmismatkatarjonta vastasi pääsääntöisesti hyvin kysyntää. Turkin levottomuudet rasittivat maahan kohdistuvaa lomakysyntää, mutta Turkin osuus Aurinkomatkojen tarjonnassa on verrattain pieni. Rahtiliikenne kokonaisuudessaan kärsi edelleen ylikapasiteetista, mikä heikensi Finnairin rahtituottoja.

Syksyllä 2014 alkanut lentopetrolin hinnan laskutrendi päättyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja trendi kääntyi nousevaksi. Lentopetrolin dollarihinta oli toisella vuosineljänneksellä kuitenkin 27,6 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin. Euron jälkeen merkittävin kuluvaluutta Yhdysvaltain dollari heikkeni euroon nähden 2,2 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä myyntivaluutoista Japanin jeni vahvistui euroon nähden 10,0 prosenttia ja Kiinan yuan heikkeni 7,1 prosenttia. Finnair suojaa polttoainehankintojaan sekä keskeisiä valuuttamääräisiä eriä, minkä vuoksi kurssimuutokset eivät välity suoraan sen tulokseen.

* Finnairin arvio. Laskentapohjana ovat kohdekaupungit, eivät lentokentät.

Merkittävät tapahtumat huhti–kesäkuussa 2016

Finnair järjesti rahoituksen kahdelle A350-lentokoneelle

Finnair hankki toisella neljänneksellä yhteensä noin 243 miljoonaa euroa rahoitusta maalis- ja huhtikuussa vastaanottamilleen neljännelle ja viidennelle A350-900 XWB -koneelleen. Rahoitus toteutettiin Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella, jossa rahoitus käsitellään Finnairin IFRS-kirjanpidossa lainana ja kone omistettuna.

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto huhti–kesäkuussa 2016

Finnairin vuoden 2016 toisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 569,6 miljoonaa euroa (543,9). Matkustajatuotot, lisämyynti ja matkapalvelut kasvoivat, mutta rahtituotot ja matkatoimistoliikevaihto pienenivät. Yksikkötuotto (RASK) laski 3,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,69 eurosenttiä (6,95).

Liikevaihto tuotteittain
Milj. euroa 4–6/2016 4–6/2015 Muutos, % 2015
Matkustajatuotot 458,3 434,4 5,5 1 766,0
Lisämyynti 30,3 24,4 24,3 103,2
Rahti 42,6 45,1 -5,6 183,7
Matkapalvelut 34,1 33,5 1,9 177,8
Matkatoimistot 4,4 6,5 -32,9 23,8
Yhteensä 569,6 543,9 4,7 2 254,5

Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 4–6/2016

Lipputuotot ASK RPK PLF
Liikennealue Milj. Muutos Osuus Milj Muutos Osuus, Milj. Muutos Osuus % Muutos
euroa % , % km % % km % % %-yks.
Aasia 173,9 -2,1 37,9 4 070,1 9,2 47,8 3 109,6 4,6 47,2 76,4 -3,4
Pohjois
Amerikka 28,8 40,2 6,3 671,9 66,0 7,9 530,2 49,6 8,0 78,9 -8,6
Eurooppa 204,2 2,6 44,5 3 413,6 1,6 40,1 2 713,7 2,8 41,2 79,5 0,9
Kotimaa 39,7 7,6 8,7 356,9 7,5 4,2 237,9 7,1 3,6 66,7 -0,3
Reiteille
kohdistumaton 11,8 > 200 2,6
Yhteensä 458,3 5,5 100 8 512,5 8,8 100 % 6 591,3 6,5 % 100 % 77,4 -1,7

Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi kokonaisuutena 8,8 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,5 prosenttia. Kasvu kohdistui erityisesti kaukoliikenteeseen.

Aasian-liikenteen kapasiteetti kasvoi toisella vuosineljänneksellä 9,2 prosenttia vertailukaudesta. Tähän vaikuttivat muun muassa laivaston kasvu yhdellä laajarunkokoneella sekä edeltäjiään suurempien A350 koneiden tuoma lisäkapasiteetti, vuorojen lisäys pitkillä Singaporen ja Shanghain reiteillä sekä Fukuokan ja Guangzhoun reittien avaus toukokuussa. Aasian-liikenteen matkustajakäyttöaste laski 3,4 prosenttiyksikköä 76,4 prosenttiin pääasiassa uusien reittien ja kapasiteetin lisäysten myötä. Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 66,0 prosenttia, kun Finnair viime vuodesta poiketen lensi koko neljänneksen ajan New Yorkin lisäksi myös Miamiin. Matkustajakäyttöaste laski 8,6 prosenttiyksikköä 78,9 prosenttiin.

Lisämyynti kasvoi 24,3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 30,3 miljoonaa euroa. Erityisesti kasvoivat lisämatkatavaramaksut ja istumapaikan ennakkovaraukset. Rahtiliikenteen volyymi kasvoi huomattavasti: myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 20,3 prosenttia, kun tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 9,8 prosenttia. Heikon markkinatilanteen vuoksi rahdin keskimääräiset yksikkötuotot kuitenkin laskivat, joten liikevaihto laski 5,6 prosenttia vertailukaudesta ja oli 42,6 miljoonaa euroa.

Finnairin matkapalvelujen (Aurinkomatkat) huhti–kesäkuun liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 34,1 miljoonaa euroa (33,5). Turkin levottomuuksista huolimatta Aurinkomatkojen valmismatkojen täyttöaste oli hyvä (97 %). Matkatoimistojen liikevaihdon supistuminen vertailukaudesta selittyy SMT:n Baltian tytäryhtiön Estravelin myynnillä joulukuussa 2015. Finnair allekirjoitti sopimuksen myös SMT:n myynnistä toukokuun alussa, ja kaupan arvioidaan toteutuvan kolmannella vuosineljänneksellä.

Kustannuskehitys ja tulos huhti–kesäkuussa 2016

Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat toisella neljänneksellä 1,0 prosenttia ja olivat 584,3 miljoonaa euroa (578,4). Yksikkökustannus (CASK) laski 6,50 prosenttia ja oli 6,65 eurosenttiä (7,12).

Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 8,4 prosenttia vertailukaudesta eli hieman kapasiteetin kasvua vähemmän ja olivat 458,0 miljoonaa euroa (422,7). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökauppakulut, laskivat kapasiteetin kasvusta huolimatta 18,8 prosenttia vertailukaudesta 126,4 miljoonaan euroon (155,7). Henkilöstökulut kasvoivat 6,4 prosenttia 93,0 miljoonaan euroon (87,4), kun henkilöstön määrä kasvoi samaan aikaan 4,5 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvu kohdistui pääasiassa lentävään henkilöstöön.

Finnair teki osakkuusyhtiönsä Norran kanssa huhtikuussa liiketoimintakaupan, jonka jälkeen se ryhtyi itse huoltamaan Norran operoimia ATR-koneita. Aikaisemmin niiden huolto oli osa Finnairin Norralle maksamaa muihin vuokriin sisältyvää ostoliikenneveloitusta. Näin ollen muutos pienensi muita vuokria ja kasvatti sekä huolto- että henkilöstökuluja. Myynti- ja markkinointikulut kasvoivat muun muassa myynnin volyymikasvun sekä uusien reittiavausten vuoksi. Volyymikasvu sekä lisääntynyt business-luokan matkustus kasvattivat lounge- ja catering-kuluja.

Muut kulut kasvoivat 17,7 miljoonaa euroa 72,8 miljoonaan euroon. Muiden kulujen kasvu johtui volyymikasvun lisäksi erityisesti siitä, että niihin sisältyvä valuuttasuojauksen tulos oli vertailukaudella enemmän voitollinen. Katsauskauden kustannuksia kasvattivat edelleen erilaiset kasvuvalmistelut, kuten uusien reittien avaukset, tilapäiset wet lease -lentokonevuokrausjärjestelyt sekä A350-koneiden käyttöönotto ja miehistön koulutus arviolta yli 5 miljoonalla eurolla.

Yhtiön vertailukelpoinen EBITDAR kasvoi 18,9 miljoonaa euroa ja oli 56,3 miljoonaa euroa (37,4). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta kasvoi 16,1 miljoonaa euroa ja oli 3,2 miljoonaa euroa (-12,9).

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 0,0 miljoonaa euroa (20,9). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -2,9 miljoonaa euroa (-13,6) ja ne liittyivät pääasiassa A340-koneiden käytöstä poistamiseen. Liiketulos oli 0,2 miljoonaa euroa (-5,7), tulos ennen veroja -1,3 miljoonaa euroa (-7,4) ja tulos verojen jälkeen -1,1 miljoonaa euroa (-6,0).

Liikevaihto tammi–kesäkuussa 2016

Finnairin vuoden 2016 tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi 3,8 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 1 106,0 miljoonaa euroa (1 065,2). Liikevaihtoa nostivat matkustajatuottojen, lisämyynnin ja matkapalvelujen liikevaihdon kasvu, ja sitä laskivat rahtituottojen väheneminen sekä vertailukauden jälkeen myytyjen liiketoimintojen liikevaihdon poistuminen. Yksikkötuotto (RASK) laski 3,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,65 eurosenttiä (6,86).

Liikevaihto tuotteittain

Milj. euroa 1–6/2016 1–6/2015 Muutos, % 2015
Matkustajatuotot 862,3 828,7 4,1 1 766,0
Lisämyynti 60,0 47,5 26,3 103,2
Rahti 82,2 89,9 -8,5 183,7
Matkapalvelut 93,2 86,8 7,3 177,8
Matkatoimistot 8,4 12,3 -32,1 23,8
Yhteensä 1 106,0 1 065,2 3,8 2 254,5

Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 1–6/2016

Lipputuotot ASK RPK PLF
Liikennealue Milj. Muutos Osuus Milj. Muutos Osuus Milj. Muutos Osuus % Muutos
euroa % % km % % km % % %-yks.
Aasia 338,8 0,1 39,3 8 091,6 6,3 48,6 6 438,0 5,3 49,6 79,6 -0,7
Pohjois
Amerikka 54,5 15,8 6,3 1 304,4 31,7 7,8 1 038,9 27,4 8,0 79,6 -2,6
Eurooppa 365,1 4,3 42,3 6 412,2 3,2 38,6 4 942,5 3,4 38,0 77,1 0,1
Kotimaa 88,4 12,0 10,2 825,1 14,5 5,0 572,4 14,6 4,4 69,4 0,1
Reiteille
kohdistumaton 15,5 8,1 1,8
Yhteensä 862,3 4,1 100 16 633,2 7,1 100 % 12 991,7 6,4 100 % 78,1 -0,5

Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 7,1 prosenttia ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,4 prosenttia. Kaukoliikenteen kasvu johtui A350-koneiden tuomasta lisäkapasiteetista, vuorojen lisäyksistä pitkillä Aasian reiteillä ja Miamin ympärivuotisesta

liikennöinnistä. Euroopan- ja erityisesti kotimaan-liikenteen kapasiteetin kasvu johtui suurelta osin Norran aiemmin omalla riskillään lentämien reittien siirtymisestä Finnairin liikenteeksi vuoden 2015 toukokuussa.

Kustannuskehitys ja tulos tammi–kesäkuussa 2016

Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat vuoden 2016 alkupuoliskolla 0,6 prosenttia ja olivat 1158,1 miljoonaa euroa (1151,0). Yksikkökustannus (CASK) laski 5,6 prosenttia ja oli 6,72 eurosenttiä (7,12). Polttoainekulut vähenivät 19,2 prosenttia ja olivat 247,9 miljoonaa euroa, jolloin ilman polttoainetta lasketut toiminnalliset kulut kasvoivat 7,9 prosenttia ja olivat 910,2 miljoonaa euroa. Katsauskauden tulosta rasittivat poikkeuksellisen useat kotimaan lentojen peruutukset vuoden alussa, tilapäiset wet lease -lentokonevuokrausjärjestelyt sekä A350 koneiden käyttöönotto ja siihen liittyvä miehistön koulutus.

Yhtiön vertailukelpoinen EBITDAR kasvoi 36,1 miljoonaa euroa ja oli 92,7 miljoonaa euroa (56,6). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta kasvoi 29,1 miljoonaa euroa ja oli -12,2 miljoonaa euroa (-41,3).

Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 4,3 miljoonaa euroa (14,1). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -9,6 miljoonaa euroa (13,3) ja ne liittyivät pääasiassa A340-koneiden käytöstä poistamiseen. Liiketulos oli -17,4 miljoonaa euroa (-13,9), tulos ennen veroja -20,0 miljoonaa euroa (-19,5) ja tulos verojen jälkeen -16,1 miljoonaa euroa (-15,8).

Tase 30.6.2016

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 517,6 miljoonaa euroa (31.12.2015: 2 050,3). Tase kasvoi tammi–kesäkuussa pääasiassa lainarahoitettujen laivastoinvestointien ja positiivisen liiketoiminnan rahavirran myötä. Oma pääoma oli 744,9 miljoonaa euroa (31.12.2015: 727,5) eli 5,85 euroa osakkeelta (31.12.2015: 5,69). Oma pääoma kasvoi pääasiassa yhtiön voitollisen laajan tuloksen vuoksi.

Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat öljy- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Kesäkuun 2016 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen -29,0 miljoonaa euroa (31.12.2015: -67,9), ja siihen vaikuttivat erityisesti edellä mainittujen johdannaisten käyvän arvon muutokset.

Kassavirta ja rahoitusasema

Finnairilla on vahva rahoitusasema, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– kesäkuussa 2016 yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 130,0 miljoonaa euroa (101,4). Rahavirtaa vahvisti edellisvuodesta pääasiassa vertailukelpoisen liiketuloksen paraneminen. Investointien nettorahavirta oli -396,3 miljoonaa euroa (89,2), ja siihen vaikuttivat erityisesti kolmen uuden A350-koneen hankkiminen ja investoinneiksi luokiteltavien yli kolmen kuukauden rahamarkkinasijoitusten kasvu.

Omavaraisuusaste 30.6.2016 oli 29,6 prosenttia (31.12.2015: 35,5) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -20,2 prosenttia (31.12.2015: -49,8). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 82,1 prosenttia (31.12.2015: 45,8). Kesäkuun lopussa korollinen velka oli 731,4 miljoonaa euroa (31.12.2015: 346,3) ja korollinen nettovelka negatiivinen -150,2 miljoonaa euroa (31.12.2015: -362,0). Finnair toteutti vuoden alkupuoliskolla uusille A350-koneilleen kolme JOLCO-velkarahoitusjärjestelyä, joilla hankittiin rahoitusta yhteensä noin 378 miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 881,6 miljoonaa euroa (31.12.2015: 708,2). Taseen rahavarojen lisäksi yhtiöllä on työeläkeyhtiöltään noin 430 miljoonan euron

rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää pankkitakausta. Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti, joka solmittiin kesäkuussa vastaavan järjestelyn erääntyessä. Uusi järjestely on voimassa kolme vuotta ja sisältää kaksi vuoden pituista jatko-optiota.

Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli tammi–kesäkuussa 341,8 miljoonaa euroa (-69,4). Rahoituskulut olivat -3,6 miljoonaa euroa (-6,4) ja rahoitustuotot 1,0 miljoonaa euroa (0,9).

Investoinnit

Tammi–kesäkuussa kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 319,1 miljoonaa euroa (19,8), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirta oli -316,3 miljoonaa euroa, joka sisältää ennakkomaksut.

Vuoden 2016 investointien rahavirran – ennakkomaksut ja niiden valuuttasuojaukset mukaan lukien – arvioidaan olevan noin 630 miljoonaa euroa, ja investoinnit kohdistuvat pääosin laivastoon. Luku sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei ole vielä vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta. Nettoinvestoinnit ovat noin 440 miljoona euroa, mikäli tällä hetkellä todennäköisen toimitusaikataulun mukaan kolmannella vuosineljänneksellä toimitettavasta A350-lentokoneesta solmittu myyntija takaisinvuokraussopimus toteutuu suunnitellusti.

Vuoden 2017 investointien rahavirran arvioidaan olevan noin 480 miljoonaa euroa ja nettomääräisesti noin 200 miljoonaa euroa, mikäli vuonna 2017 toimitettavasta A350-lentokoneesta solmittu myynti- ja takaisinvuokraussopimus toteutuu suunnitellusti. Vuosien 2016–2017 investointien rahoitustarvetta mahdollisesti alentavat myöhemmin toteutettavat lentokonemyynnit.

Finnair lisää vuosien 2017–2018 aikana istuimia nykyisiin Airbus-kapearunkokoneisiinsa tehostamalla säilytysja teknisiä tiloja koneiden etu- ja takaosassa. Investointi koskee 23 Airbus-kapearunkokonetta Finnairin laivastossa.

Laivastoinvestointien ohella Finnairin rakennuttaa modernia rahtiterminaalia, joka on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2017. Lisäksi Finnair asentaa vuosina 2017–2018 langattoman internetyhteyden valtaosaan yhtiön nykyisistä laaja- ja kapearunkokoneista.

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti mahdollistavat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 28 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka vastaavat noin 50 prosenttia koko laivaston 1,0 miljardin euron tasearvosta. Tasearvoon sisältyy kolme rahoitusleasing-konetta.

Laivasto

Finnairin operoima laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun 2016 lopussa Finnair operoi itse 48 lentokonetta, joista 18 on laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Koneista 26 oli Finnairin itse omistamia, 19 vuokrattu ja 3 hankittu rahoitusleasing-sopimuksella.

Finnair otti toisella vuosineljänneksellä vastaan kaksi uutta A350-900 XWB -laajarunkokonetta, jotka rahoitettiin kassavaroin, kunnes näistä ensimmäiselle hankittiin JOLCO-rahoitus (Japanese Operating Lease with Call Option). Tämä rahoitus käsitellään Finnairin IFRS-tilinpäätöksessä lainana ja kone omistettuna. Lisäksi Finnair myi purettavaksi yhden käytetyn A340-lentokoneen, joka oli saavuttanut elinkaarensa pään, sekä osti yhden aiemmin vuokraamansa A320-koneen itselleen.

Vuoden 2016 toisen neljänneksen lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,8 vuotta.

Finnairin operoima Istuimia Kpl Muutos Omat** Vuokratut Keski- Tilaukset
laivasto 30.6.2016* 31.12.2015 (käyttö- (rahoitus- ikä
verrattuna leasing) leasing) 30.6.2016
Kapearunkolaivasto
Airbus A319 138 9 7 2 14,9
Airbus A320 165 10 7 3 13,9
Airbus A321 209/196 11 4 7 9,6
Laajarunkolaivasto
Airbus A330 289/263 8 0 5 3 6,7
Airbus A340 263/257 4 -1 4 8,5
Airbus A350 297 6 3 4 2 0,4 13
Yhteensä 48 2 26 19 3 9,8 13

* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

** Sisältää JOLCO-rahoitetut A350-koneet.

Kaukoliikennelaivastouudistus

Finnair on tilannut Airbusilta yhteensä 19 Airbus A350 XWB -lentokonetta, joista kolme toimitettiin vuonna 2015 ja kolme vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Koneiden käyttöönottoon liittyy lentoyhtiökohtaisia valmisteluja ja perusteellisia tarkastuksia, mistä syystä alustavasti ilmoitetut toimituspäivät saattavat vaihdella jonkin verran. A350-koneita oli yhteensä kuusi vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon lopussa ja tällä hetkellä todennäköisen toimitusaikataulun mukaan seitsemän vuoden 2016 loppuun, 11 vuoden 2017 loppuun ja 19 vuoden 2023 loppuun mennessä. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 1 631 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.

Finnair luopuu kaikista operoimistaan A340-koneista vuoden 2017 loppuun mennessä, kun niitä korvaavat A350-koneet on toimitettu ja otettu käyttöön Finnairin reittiliikenteessä. Finnair on sopinut myyvänsä vuosina 2016 ja 2017 loput neljä Airbus A340-300-konettaan takaisin Airbusille. Finnairin ja Airbusin sopimus mahdollistaa sujuvan siirtymisen A340-laivastosta A350-laivastoon ja lieventää mahdollisia laivastouudistuksesta johtuvia operatiivisia riskejä sekä A340-lentokoneisiin liittyvää jäännösarvoriskiä. Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa joustavasti laivastonsa kokoa kysyntätilanteen ja näkymien mukaisesti myös eripituisten vuokrasopimusten avulla

Norran operoima laivasto (ostoliikennelaivasto)

Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Norran operoimista lentokoneista 11 oli Finnairin omistamia ja 13 vuokrattuja. Taulukossa esitettyjen lentokoneiden lisäksi toisen neljänneksen lopussa kaikki aiemmin AS Estonian Airille edelleenvuokratut E170 -koneet oli palautettu omistajilleen. Finnair allekirjoitti 29.6.2016 sopimuksen yhden ATR 72 -lentokoneen myynnistä. Kone poistuu laivastosta suunnitelman mukaisesti vuoden kolmannen neljänneksen aikana.

Norran operoima Istuimia Kpl Muutos Finnairin Vuokratut** Keski- Tilaukset
laivasto 30.6.2016* 31.12.2015 omistamat (käyttö- ikä
verrattuna lentokoneet leasing) 30.6.2016
ATR 72 68–72 12 6 6 6,9
Embraer 170 76 0 -2 0
Embraer 190 100 12 5 7 8,0
Yhteensä 24 0 11 13 7,5 0

* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

** Finnairin tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance on vuokrannut lentokoneet ja edelleenvuokrannut ne Nordic Regional Airlinesille.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Reittiverkosto ja allianssit

Finnair tarjoaa yhteydet Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä yli 200 reittiparilla ja lentää lisäksi Helsingistä viikoittain yli 800 lentoa kotimaan kohteisiin ja muualle Eurooppaan. Talvikaudella 2015/2016 lentoja Aasiaan oli enimmillään 78 viikossa, ja kesäkaudella 2016 niitä on 80.

Finnair on osa oneworld-allianssia ja se tekee myös syvempää yhteistyötä tiettyjen oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Siberian Joint Business- ja Atlantic Joint Business -yhteishankkeisiin. Yhteishankkeet ovat sopimuksia kyseisten reittialueiden lentojen tuottojen jakamisesta ja hintojen koordinoinnista.

Finnairin kesäkauden 2016 uudet reittikohteet Helsingistä ovat Edinburgh, Billund, Pula, Zakynthos, Skiathos, Santorini, Preveza, Rimini, Verona ja Varna sekä Oulusta kerran viikossa Hania ja Alanya. Kaukoliikenteessä Finnair avasi Miamin ympärivuotiseksi kohteeksi ja lisäsi yhteyksiä Chicagoon kesäksi. Aasiassa Finnair avasi kesäksi kolme viikkovuoroa Fukuokaan ja neljä Guangzhouhun.

Muut uudistukset ja palvelut

Finnair alkoi huhtikuussa tarjota Aasian ja Euroopan välillä matkustaville asiakkailleen Suomessa tehtävää stopover-pysähdystä. Stopover-lennot voi varata uudella stopover.finnair.com-verkkosivustolla, josta löytyy myös tietoa eri stopover-aktiviteeteista ja kohdetietoa Suomesta. StopOver Finland on Visit Finlandin vetämä hanke, ja matkapakettien toteutuksesta vastaa ulkoinen matkatoimistokumppani. Stopover-matkapakettien kesto on viidestä tunnista viiteen päivään.

Finnair ja kiinalainen matkapalvelutarjoaja Alitrip sopivat heinäkuussa pitkäaikaisesta strategisesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on tuoda noin 3 000 kiinalaista turistia Suomen Lappiin talvikuukausina. Finnair on ensimmäinen eurooppalainen lentoyhtiö, jonka kanssa Alitrip tekee näin laajaa strategista yhteistyötä. Alitrip on nopeasti kasvava kiinalainen, verkossa matkapalveluita tarjoava yritys. Se on osa New Yorkin pörssissä listattua Alibaba Groupia.

Tunnustukset ja palkinnot

Skytrax World Airline Awards nimesi heinäkuussa Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo seitsemättä kertaa peräkkäin. Palkinto myönnetään Skytraxin puolueettoman kyselyn perusteella, johon vastasi noin 19 miljoonaa matkustajaa yli 160 maasta. Kysely kattaa yli 40 kriteeriä, joita ovat muun muassa lähtöselvitys, istuinten mukavuus, matkustamon puhtaus ja palvelu.

Huhtikuussa Finnair nimettiin TTG China Travel Awards-tilaisuudessa parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi Kiinassa. Palkinto perustui TTG:n julkaisujen lukijoiden äänestykseen.

Finnair palkittiin kultamitalilla Global Business Travel Association (GBTA) Foundationin järjestämässä ICARUSyritysvastuukilpailussa. Tunnustus osoittaa, että Finnair johtavana matkailualan vastuullisena yrityksenä on sitoumuksillaan ja toiminnallaan osoittanut pystyvänsä tarjoamaan asiakasyrityksilleen ja matkustajilleen kestävän kehityksen näkökulmasta ensiluokkaisia matkustuspalveluita.

Saksalainen ESG-ratingyhtiö oekom research AG päivitti helmikuussa analyysinsa Finnairin vastuullisuudesta. Finnairin ESG-rating on nyt B-. Se oli 77:stä liikenne- ja logistiikka-alan yhtiöstä koostuneen vertailuryhmän korkein. Samalla Finnair sai Prime-luokituksen, joka kertoo Finnairin arvopaperien sopivuudesta vastuullisten sijoittajien sijoituskohteeksi.

Tammikuussa ilmestyneessä OAG:n Punctuality League -julkaisussa Finnairin saapumistäsmällisyys vuonna 2015 (89,5 %) todettiin maailman kuudenneksi korkeimmaksi. FlightStats puolestaan nimesi tammikuussa oneworld-allianssin täsmällisimmäksi lentoyhtiöallianssiksi vuonna 2015.

Muutokset yhtiön johdossa

Finnair kertoi 16.2.2016 pörssitiedotteella vauhdittavansa kasvuaan ja uudistavansa organisaatiotaan 1.3.2016 alkaen kasvustrategiansa mukaisesti. Uusina konsernin johtoryhmän jäseninä aloittivat asiakaskokemuksesta vastaava Piia Karhu sekä digitalisaatiosta vastaava Katri Harra-Salonen. Operatiivisen yksikön johtajaksi nimitetty Jaakko Schildt aloitti tehtävässään 1.8.2016. Siihen saakka yksikköä johti strategia- ja resurssienhallintajohtajaksi nimitetty Ville Iho yhdessä maapalvelujen johtajan Mikko Tainion kanssa.

Henkilöstö

Finnairin palveluksessa oli vuoden tammi–kesäkuussa 2016 keskimäärin 5 002 (4 885) henkilöä eli 2,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Työsuhteessa olevien määrä 30.6.2016 oli 5 165 (30.6.2015: 4 903; 31.12.2015: 4 817). Katsauskaudella henkilöstömäärä kasvoi 348:llä. Muutos johtuu pääosin matkustamohenkilökunnan ja lentäjien määrän kasvusta. Lisäksi liiketoimintakaupan yhteydessä 50 huoltotyöntekijää siirtyi toukokuussa Norralta Finnairin palvelukseen.

Finnairia edustava Palta sekä toimisto-, asiakaspalvelu- ja teknistä henkilökuntaa edustavat FINTO, PRO ja IAU ovat sopineet valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen raamin mukaisista työehdoista keskusjärjestöjen asettamassa aikataulussa. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla käydään työehtosopimusneuvotteluja lentävän henkilöstön kanssa.

Omat osakkeet

Finnair hankki vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 800 000 omaa osaketta Helsingin Pörssistä ja luovutti 277 596 omaa osaketta henkilöstön osakesäästöohjelman Fly Sharen kannustinpalkkioina. Lisäksi Finnair luovutti kesäkuussa 28 464 omaa osaketta kannustinpalkkiona konsernin vuosien 2013–2015 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille yhtiön 31 avainhenkilölle.

Finnairin hallussa oli 30.6.2016 yhteensä 819 145 yhtiön osaketta (326 985), mikä vastaa 0,64 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2016 lopussa 535,6 miljoonaa euroa (353,7) ja päätöskurssi 4,18 euroa (2,76). Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ Helsingin pörssissä oli tammi–kesäkuussa 5,92 euroa (3,30), alin kurssi 4,11 euroa (2,49) ja keskikurssi 5,08 euroa (3,04). Osakkeita vaihdettiin noin 14,0 miljoonaa kappaletta (10,7) yhteensä 71,0 miljoonalla eurolla (32,6).

Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 9,7 prosenttia (7,8).

Yhteiskuntavastuu

Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta.

Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja biopolttoaineiden käytön edistämiseksi. Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus. Vastuullisuus näkyy Finnairin kaikessa toiminnassa. Vastuullisuusstrategian tavoitteena on vähentää ympäristövaikutuksia ja tuottaa taloudellista sekä sosiaalista hyötyä yhteiskunnalle.

Finnair allekirjoitti kesäkuussa 2016 yhteistyösopimuksen UNWomenin kanssa naisten oikeuksien tukemiseksi. Lisäksi Finnair allekirjoitti United for Wildlife Transport Taskforce Buckingham Palace Declaration -sitoumuksen, joka tähtää uhanalaisten lajien laittoman kaupan ja kuljetuksen estämiseen. Sitoumuksen tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä viranomaisten ja suojelujärjestöjen kanssa yhteisessä taistelussa uhanalaisten eläinten salakuljetusta vastaan. Finnair on jo useita vuosia sitten sitoutunut olemaan kuljettamatta elämiä tai tuotteita, jotka on suojattu villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevalla yleissopimuksella (CITES). Vuonna 2015 Finnair kielsi uhanalaisista eläimistä tai niiden osista koostuvien metsästysmuistojen kuljetuksen rahtiverkostossaan.

Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty taulukko-osan ensimmäisessä taulukossa "Avainluvut".

Merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallinnanprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan myös hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.

Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.

Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja viimeaikaisen hinnanlaskun mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin tai johtaminen kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle samoin kuin valuuttakurssien äkilliset, epäedulliset muutokset. Myös hidastuvasta tai olemattomasta talouskasvusta johtuva lentomatkojen tai rahtikysynnän heikkeneminen Finnairin päämarkkinaalueilla muodostaa riskin Finnairin tuottokehitykselle.

Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän.

Finnairin kumppanuus- ja ulkoistushankkeilla tavoiteltujen strategisten hyötyjen ja säästöjen saavuttamiseen liittyy riskejä. Esimerkiksi laatu- ja saatavuusongelmilla ja/tai kumppanuuksien ja toimittajien odottamattomilla lisäkustannuksilla voi olla haitallinen vaikutus Finnairin tuotteeseen, maineeseen ja kannattavuuteen.

Seuraavan sukupolven Airbus A350 XWB -lentokoneiden käyttöön liittyy uuteen teknologiaan ja käyttöönottoprosesseihin liittyviä riskejä. Lisäksi Finnairin strategian toteutukseen liittyy merkittävien toimintamallien ja sisäisten muutosten toteutusriskejä.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antama päätös lentomatkustajien oikeuksista. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon (vastuullisuus) raportoinnin sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.

Geopoliittisella epävarmuudella, kasvavalla terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan.

Ison-Britannian tulevaan eroon Euroopan Unionista liittyy yleistä taloudellista epävarmuutta, joka voi heijastua myös lentomatkustuskysyntään.

Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen 20 miljoonaan vuodessa ja mahdollistaa Finnairin kasvustrategian toteuttamisen.

Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla www.finnairgroup.com.

Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaine- ja lentokoneostoista, lentokoneiden leasing-maksuista sekä valuuttamääräisistä myyntituotoista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasing-maksut ja polttoainekulut sekä liikennöimismaksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.

Operatiivisen toiminnan herkkyydet
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) 1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF) 21 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 18 milj. euroa
Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 17 milj. euroa
Polttoaineherkkyydet 10 %:n muutos 10 %:n muutos
suojaukset
Suojausasteet
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) ilman suojauksia huomioon ottaen H2/2016 H1/2017
Polttoaine 32 milj. euroa 15 milj. euroa 72 % 59 %
Valuuttajakauma
%
4–6
2016
4–6
2015
1–6
2016
1–6
2015
2015 Valuuttaherkkyydet USD ja JPY
(rullaavasti seur.12 kk
tilinpäätöspäivästä)
Suojausaste
(rullaavasti
seur.12 kk
tilinpäätös
päivästä)
Myyntivaluutat 10 %:n muutos
ilman suojauksia
10 %:n muutos
suojaukset
huomioon
ottaen
EUR 63 54 63 59 59 - -
USD* 4 2 4 2 3 ks. alla ks. alla ks. alla
JPY 8 9 8 8 8 12 milj. euroa 8 milj. euroa 70 %
CNY 6 8 6 6 7 - -
KRW 3 4 3 3 3 - -
SEK 5 5 5 5 5 - -
Muut 11 18 11 17 15 - -
Ostovaluutat
EUR 53 50 53 52 53 - -
USD* 40 40 40 41 41 55 milj. euroa 20 milj. euroa 68 %
Muut 7 10 7 7 7

* Herkkyyslaskelmassa oletetaan Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin korreloivan edelleen vahvasti Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa.

Taloudellinen raportointi

Finnairin osavuosikatsausten julkaisupäivät vuonna 2016 ovat seuraavat:

Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2016: 26.10.2016
Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2016: 15.2.2017

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuudet

Finnair järjestää 17.8.2016 tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 2310 1618. PIN-koodi on 4146988. Ilmoittaudu webcastiin osoitteessa:https://finnairgroup.videosync.fi/2016-08-17-q2

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, puhelin (09) 818 8550, [email protected] Talousviestintäpäällikkö Ilkka Korhonen, puhelin (09) 818 4705, [email protected] IRO Kati Kaksonen, puhelin (09) 818 2780, [email protected]

Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto, milj. euroa * 569,6 543,9 4,7 1 106,0 1 065,2 3,8 2 254,5
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa 3,2 -12,9 > 200 % -12,2 -41,3 70,5 23,7
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, % * 0,6 -2,4 2,9 %-yks. -1,1 -3,9 2,8 %-yks. 1,1
Liiketulos, milj. euroa 0,2 -5,7 > 200 % -17,4 -13,9 -25,1 121,7
Vertailukelpoinen EBITDAR, milj. euroa 56,3 37,4 50,6 92,7 56,6 63,8 231,2
Tulos ennen veroja, milj. euroa -1,3 -7,4 82,9 -20,0 -19,5 -2,5 113,3
Kauden tulos, milj. euroa -1,1 -6,0 82,3 -16,1 -15,8 -1,9 89,7
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste, % 29,6 28,2 1,4 %-yks. 35,5
Nettovelkaantumisaste, % -20,2 -30,1 10,0 %-yks. -49,8
Oikaistu nettovelkaantumisaste, % 82,1 81,4 0,7 %-yks. 45,8
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 208,0 7,3 > 200 % 319,1 19,8 > 200 % 329,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % 10,0 -3,2 13,2 %-yks. 12,2
Oman pääoman tuotto (ROE), edelliset 12 kk, % 13,8 -8,0 21,7 %-yks. 14,4
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa 119,6 88,4 35,3 130,0 101,4 28,2 171,0
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa, euroa 4,18 2,76 51,4 5,42
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa -0,04 -0,06 40,3 -0,19 -0,16 -18,2 0,57
Liikennesuoritteet ja vastuullisuuden tunnusluvut
Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä 2 779 2 622 6,0 5 280 4 905 7,6 10 294
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 8 513 7 822 8,8 16 633 15 537 7,1 31 836
Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km 6 591 6 188 6,5 12 992 12 211 6,4 25 592
Matkustajakäyttöaste, % 77,4 79,1 -1,7 %-yks. 78,1 78,6 -0,5 %-yks. 80,4
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK),
senttiä/ASK * 6,69 6,95 -3,8 6,65 6,86 -3,0 7,08
RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK 6,77 6,95 -2,7 6,70 6,86 -2,2 7,08
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield),
senttiä/RPK * 6,95 7,02 -1,0 6,64 6,79 -2,2 6,90
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK),
senttiä/ASK * 6,65 7,12 -6,5 6,72 7,12 -5,6 7,01
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK *
CASK ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein,
5,17 5,13 0,8 5,23 5,15 1,7 5,14
senttiä/ASK 5,13 5,13 0,1 5,20 5,15 1,0 5,14
Matkustajakohtainen lisämyynti 10,89 9,29 17,3 11,35 9,68 17,3 10,02
Tarjotut tonnikilometrit (ATK), milj. km 371 338 9,8 725 676 7,3 1 380
Myydyt tonnikilometrit (RTK), milj. km 228 190 20,3 427 370 15,4 787
Kuljetetun rahdin ja postin määrä, tonnia 38 047 31 475 20,9 70 977 61 904 14,7 130 697
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä,
senttiä/RTK * 18,65 23,77 -21,6 19,25 24,28 -20,7 21,64
Kokonaiskäyttöaste, % 64,8 65,4 -0,7 %-yks. 64,8 64,4 0,4 %-yks. 66,4
Lentojen lukumäärä, kpl 28 251 27 691 2,0 55 172 51 960 6,2 108 471
Saapumistäsmällisyys, % 91,1 89,4 1,6 %-yks. 86,5 88,0 -1,5 %-yks. 89,5
Polttoaineen kulutus, tonnia / ASK 0,0257 0,0268 -4,31 0,0260 0,0255 1,96 0,0262
CO2
päästöt, tonnia / ASK
0,0809 0,0845 -4,31 0,0820 0,0804 1,96 0,0826
Asiakastyytyväisyys asteikolla
1 (erittäin huono) - 10 (erittäin hyvä) 8,2 8,1 1,2 8,1 8,1 0,0 8,1
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin, hlöä 5 091 4 872 4,5 5 002 4 885 2,4 4 906

* Liikevaihto, yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) ja rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä vertailuvuodelta 2015 on oikaistu. Muutoksia on kuvattu tarkemmin liitteessä 16. Liiketoiminnan tuottojen ja tunnuslukujen laskentakaavojen muutos. RASK:n ja CASK:n muutetut kaavat on esitetty liitteessä 18. Tunnuslukujen laskentakaavat.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Edelliset
Milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015 12 kk
Liikevaihto 569,6 543,9 4,7 1 106,0 1 065,2 3,8 2 254,5 2 295,4
Liiketoiminnan muut tuotot 17,9 21,5 -16,9 40,0 44,5 -10,2 85,2 80,7
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut -93,0 -87,4 6,4 -184,8 -177,4 4,2 -353,2 -360,6
Polttoainekulut -126,4 -155,7 -18,8 -247,9 -307,0 -19,2 -595,5 -536,4
Muut vuokrat -37,2 -41,0 -9,4 -79,2 -78,7 0,7 -159,4 -159,9
Lentokaluston huoltokulut -37,6 -30,9 21,5 -74,2 -62,6 18,6 -118,9 -130,5
Liikennöimismaksut -66,4 -65,8 0,9 -127,4 -128,3 -0,7 -258,5 -257,6
Maaselvitys- ja cateringkulut -62,3 -58,9 5,8 -127,4 -119,3 6,8 -250,3 -258,3
Valmismatkatuotannon kulut -15,6 -15,4 1,3 -42,4 -39,1 8,5 -79,6 -83,0
Myynti- ja markkinointikulut -20,1 -17,9 11,9 -38,2 -35,6 7,3 -74,0 -76,6
Muut kulut -72,8 -55,1 32,1 -131,6 -105,1 25,3 -219,3 -245,9
Vertailukelpoinen EBITDAR 56,3 37,4 50,6 92,7 56,6 63,8 231,2 267,3
Lentokaluston leasemaksut -26,9 -25,3 6,6 -55,7 -46,2 20,6 -99,3 -108,8
Poistot ja arvonalentumiset -26,2 -25,1 4,7 -49,1 -51,7 -4,9 -108,1 -105,6
Vertailukelpoinen liiketulos 3,2 -12,9 > 200 % -12,2 -41,3 70,5 23,7 52,9
Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja
lentokaluston huoltojen
valuuttakurssimuutokset 0,0 20,9 <-200 % 4,3 14,1 -69,1 -12,3 -22,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -2,9 -13,6 78,6 -9,6 13,3 <-200 % 110,2 87,3
Liiketulos 0,2 -5,7 > 200 % -17,4 -13,9 -25,1 121,7 118,2
Rahoitustuotot 0,4 0,4 22,5 1,0 0,9 19,2 1,3 1,4
Rahoituskulut -1,9 -2,1 9,5 -3,6 -6,4 43,7 -9,7 -6,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,0 0,0 - 0,0 0,0 100,0 0,1 0,1
Tulos ennen veroja -1,3 -7,4 82,9 -20,0 -19,5 -2,5 113,3 112,8
Tuloverot 0,2 1,5 -85,3 3,9 3,7 5,0 -23,6 -23,4
Kauden tulos -1,1 -6,0 82,3 -16,1 -15,8 -1,9 89,7 89,4
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -1,1 -6,1 82,6 -16,1 -15,9 -1,1 89,4 89,2
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,1 -100,0 0,0 0,1 -100,0 0,3 0,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva
osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja
laimennettu)
-0,04 -0,06 40,3 -0,19 -0,16 -18,2 0,57 0,54

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Edelliset
Milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015 12 kk
Kauden tulos -1,1 -6,0 82,3 -16,1 -15,8 -1,9 89,7 89,4
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 64,5 13,7 > 200 % 71,7 60,4 18,8 -14,1 -2,7
Muuntoerot 0,0 0,0 - 0,0 0,3 -99,0 0,6 0,2
Verovaikutus -12,9 -2,7 <-200 % -14,3 -12,1 -18,8 2,8 0,5
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden
vakuutusmatemaattinen voitto/tappio
-16,8 18,1 <-200 % -23,1 15,3 <-200 % 37,7 -0,7
Verovaikutus 3,4 -3,6 > 200 % 4,6 -3,1 > 200 % -7,5 0,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 38,2 25,5 49,7 38,9 60,8 -36,1 19,5 -2,5
Kauden laaja tulos 37,1 19,5 90,3 22,7 45,0 -49,5 109,2 86,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 37,1 19,4 91,4 22,7 44,9 -49,4 108,9 86,8
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,1 -100,0 0,0 0,1 -100,0 0,3 0,2

KONSERNIN TASE

Milj. euroa 30.6.2016 30.6.2015 2015
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet O 9,2 18,9 9,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet O 1 139,0 806,8 811,6
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä O 2,5 4,9 2,6
Laina- ja muut saamiset O 8,5 9,2 8,7
Laskennalliset verosaamiset O 3,9 21,4 9,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 163,1 861,2 841,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus O 13,4 13,1 11,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset O 249,9 245,7 208,5
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset O/IA* 100,3 219,3 155,8
Muut rahoitusvarat IA 574,6 398,5 427,7
Rahat ja pankkisaamiset IA 307,0 133,6 280,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 245,3 1 010,2 1 084,3
Myytävänä olevat omaisuuserät O 109,2 95,8 124,5
Varat yhteensä 2 517,6 1 967,2 2 050,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma E 75,4 75,4 75,4
Muu oma pääoma E 669,5 479,1 652,0
Yhteensä 744,9 554,5 727,5
Määräysvallattomien omistajien osuus E 0,0 0,5 0,0
Oma pääoma yhteensä 744,9 555,1 727,5
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat IL 597,6 320,0 271,0
Eläkevelvoitteet O 34,5 16,2 4,4
Varaukset O 57,4 52,8 55,7
Muut velat O 4,8 17,7 15,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä 694,3 406,7 346,9
Lyhytaikaiset velat
Varaukset O 25,9 41,8 38,3
Korolliset velat IL 135,0 44,9 75,2
Ostovelat O 103,4 81,9 67,5
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat O/IL* 80,7 127,8 180,5
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot O 514,2 460,9 374,8
Työsuhde-etuuksiin liittyvät siirtovelat ja muut velat O 88,6 77,0 91,0
Muihin kuluihin liittyvät siirtovelat ja muut velat O 123,6 146,5 148,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 071,4 980,7 976,0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat O 7,0 24,8 0,0
Velat yhteensä 1 772,7 1 412,1 1 322,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 2 517,6 1 967,2 2 050,3

Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "IA" tai "IL". Sijoitetun pääoman laskentaan sisältyvillä erillä on merkintä "E" tai "IL". Muilla erillä on merkintä "O".

Taseen lisätietoja: Korollisten velkojen erittely 30.6.2016 30.6.2015 2015
Muut rahoitusvarat -574,6 -398,5 -427,7
Rahat ja pankkisaamiset -307,0 -133,6 -280,5
Korolliset velat 732,6 364,5 346,5
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset * -1,1 0,3 -0,2
Korollinen nettovelka -150,2 -167,3 -362,0
Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta * 7 761,9 619,3 695,2
Oikaistun nettovelkaantumisasteen laskennassa käytetty korollinen nettovelka 611,7 452,0 333,2
Oma pääoma yhteensä 744,9 555,1 727,5
Oikaistu nettovelkaantumisaste, % 82,1 % 81,4 % 45,8 %

* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 5, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Mi
lj.
eu
roa
Os
ak
e
ää
p
om
a
Mu
sid
ut
otu
n
om
an
ää
p
om
an
rah
ast
ot

än
ar
vo
n
yv
rah
o j
ast
a
laa
j
ut
mu
an
tul
ok
rät
se
n e
Sij
oit
etu
n
va
p
aa
n o
ma
n
ää
p
om
an
rah
ast
o
Ed
elli
ste
n
tilik
sie
au
n
itto
vo
Om
an
ää
p
om
an
eh
toi
n la
ina
ne
Em
hti
ön
oy
ist
aj
ille
om
ku
ulu
va
om
a
ä
äo
p
ma

ärä
s
y
llat
ien
tom
va
ista
j
ien
om
os
uu
s
Om
ä
äo
a p
ma
hte
ä
y
en
s
Om
ä
äo
1.
1.2
01
6
a p
ma
75
4
,
16
8,
1
-67
9
,
24
8,
1
67
6
,
23
6,
2
72
5
7,
0,
0
72
5
7,
Ka
ud
los
tu
en
-16
1
,
-16
1
,
0,
0
-16
1
,
Su
oj
sin
ttie
n k
äyv
än
str
tos
au
um
en
ar
vo
n m
uu
57
4
,
57
4
,
57
4
,
Etu
oh
j
ais
j
ärj
ely
ide
ak
ttin
itto
/ta
io
ten
est
tus
tem
usp
n v
ma
aa
en
vo
p
p
uu
-18
5
,
-18
5
,
-18
5
,
aj
Ka
ud
la
a t
ulo
en
s
0,
0
0,
0
38
9
,
0,
0
-16
1
,
0,
0
22
7
,
0,
0
22
7
,
Om
ää
eh
toi
n la
ina
n k
t j
a k
ulu
t
an
p
om
an
se
oro
-1,
4
-1,
4
-1,
4
Om
ien
ak
ke
ide
sto
os
n o
-4,
3
-4,
3
-4,
3
Os
ak
ste
ise
t m
ak
sut
ep
eru
0,
4
0,
4
0,
4
Om
ä
äo
30
.6.
20
16
a p
ma
75
4
,
16
8,
1
-29
0
,
24
8,
4
45
8
,
23
6,
2
74
4,
9
0,
0
74
4,
9
Mu
sid
ut
otu
n

än
ar
vo
n
yv
Sij
oit
etu
n
Em
hti
ön
oy

ärä
s
y
om
an
rah
o j
ast
a
va
p
aa
n o
ma
n
Ed
elli
ste
n
Om
an
ist
aj
ille
om
llat
ien
tom
va
Os
ak
e
ää
p
om
an
laa
j
ut
mu
an
ää
p
om
an
tilik
sie
au
n
ää
p
om
an
ku
ulu
va
om
a
ista
j
ien
om
Om
ä
äo
a p
ma
Mi
lj.
eu
roa
ää
p
om
a
rah
ast
ot
tul
ok
rät
se
n e
rah
ast
o
itto
vo
eh
toi
n la
ina
ne
ä
äo
p
ma
os
uu
s
hte
ä
y
en
s
Om
ä
äo
1.
1.2
01
5
a p
ma
75
4
,
16
8,
1
-87
4
,
24
7,
4
-8,
8
11
8,
9
51
3,
7
0,
6
51
4,
3
Ka
ud
los
tu
en
-15
9
,
-15
9
,
0,
1
-15
8
,
Su
oj
sin
ttie
n k
äyv
än
str
tos
au
um
en
ar
vo
n m
uu
48
3
,
48
3
,
48
3
,
Etu
oh
j
ais
j
ärj
ely
ide
ak
ttin
itto
/ta
io
ten
est
tus
tem
usp
n v
uu
ma
aa
en
vo
p
p
12
2
,
12
2
,
12
2
,
Mu
toe
rot
un
0,
3
0,
3
0,
3
Ka
ud
la
aj
ulo
a t
en
s
0,
0
0,
0
60
8
,
0,
0
-15
9
,
0,
0
44
9
,
0,
1
45
0
,
Os
ing
ot
0,
0
-0,
2
-0,
2
Os
ak
ise
ak
ste
t m
sut
ep
eru
0,
1
0,
1
0,
1
Om
ää
eh
toi
n la
ina
n k
t j
a k
ulu
t
an
p
om
an
se
oro
-4,
3
-4,
3
-4,
3
Om
ä
äo
30
.6.
20
15
a p
ma
75
4
,
16
8,
1
-26
6
,
24
6
7,
-29
0
,
11
8,
9
55
4,
5
0,
6
55
5,
1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Edelliset
Milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 1-6/2016 1-6/2015 2015 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos -1,1 -6,0 -16,1 -15,8 89,7 89,4
Poistot ja arvonalentumiset 24,7 32,1 52,7 66,2 148,5 135,0
Muut oikaisut kauden tuloksesta
Rahoitustuotot -0,4 -0,4 -1,0 -0,9 -1,3 -1,4
Rahoituskulut 1,9 2,1 3,6 6,4 9,7 6,9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,1
Tuloverot -0,2 -1,5 -3,9 -3,7 23,6 23,4
EBITDA (Käyttökate) 24,9 26,4 35,2 52,3 270,2 253,2
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua * 4,7 -17,1 4,6 -48,1 -137,5 -84,7
Käyttöpääoman muutos 89,0 80,7 90,6 100,1 43,1 33,6
Maksetut rahoituskulut -1,2 -2,3 -3,4 -4,3 -7,6 -6,8
Saadut rahoitustuotot 2,0 0,7 3,0 1,5 3,0 4,5
Maksetut tuloverot 0,2 0,1 0,0 -0,2 -0,2 0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta 119,6 88,4 130,0 101,4 171,0 199,7
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -2,0 -0,6 -4,6 -2,2 -4,3 -6,7
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -194,8 -44,6 -311,7 -76,2 -352,5 -588,0
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti 2,1 5,1 17,1 152,5 448,1 312,7
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos 45,3 -13,9 -97,8 15,1 -14,4 -127,4
Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,4 0,3 0,7 -0,1 1,7 2,5
Investointien nettorahavirta -149,0 -53,7 -396,3 89,2 78,6 -406,9
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 241,7 0,0 377,4 0,0 0,0 377,4
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -16,6 -27,5 -29,6 -63,9 -82,5 -48,2
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut 0,0 0,0 0,0 0,0 -81,7 -81,7
Oman pääoman ehtoisen lainan nostot 0,0 0,0 0,0 0,0 200,0 200,0
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -1,7 -5,3 -1,7 -5,3 -17,6 -13,9
Omien osakkeiden osto 0,0 0,0 -4,3 0,0 0,0 -4,3
Maksetut osingot 0,0 0,0 0,0 -0,2 -0,2 0,0
Rahoituksen nettorahavirta 223,4 -32,9 341,8 -69,4 18,1 429,3
Rahavirtojen muutos 194,0 1,9 75,6 121,1 267,7 222,1
Rahavarat tilikauden alussa 339,3 309,3 457,7 190,1 190,1 311,2
Rahavirtojen muutos 194,0 1,9 75,6 121,1 267,7 222,1
Rahavarat kauden lopussa ** 533,3 311,2 533,3 311,2 457,7 533,3
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
* Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua
Työsuhde-etuudet 3,8 3,2 7,3 6,3 15,6 16,6
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -1,8 -17,3 -3,1 -20,7 2,1 19,7
Muut oikaisut 2,7 -3,0 0,5 -33,7 -155,2 -121,0
Yhteensä 4,7 -17,1 4,6 -48,1 -137,5 -84,7
** Rahavarat
Muut rahoitusvarat 574,6 398,5 574,6 398,5 427,7 574,6
Rahat ja pankkisaamiset 307,0 133,6 307,0 133,6 280,5 307,0
Rahavarat taseessa 881,6 532,1 881,6 532,1 708,2 881,6
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät -348,3 -220,9 -348,3 -220,9 -250,5 -348,3
Yhteensä 533,3 311,2 533,3 311,2 457,7 533,3

KONSERNIN PUOLIVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet on kerrottu konsernin tilinpäätöksessä 2015. Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Finnair on tarkistanut liikevaihdon laskentaa. Vuoden 2016 alusta lähtien muista kuin Finnairin ydinliiketoiminnasta kertyneet tuotot (pääasiassa lentokoneiden vuokratuotot) on siirretty liikevaihdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vertailukaudet on oikaistu vastaamaan muuttunutta käytäntöä. Muutokset on kuvattu liitteessä 16. Liiketoiminnan tuottojen ja tunnuslukujen laskentakaavojen muutos.

Finnair on ottanut käyttöön European Securities Markets Authorityn (ESMA) julkaiseman ohjeistuksen vaihtoehtoisista tunnusluvuista (Guidelines on Alternative Performance Measures), joka on voimassa 3.7.2016 alkaen. Finnair käyttää ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä, antaakseen vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnasta sekä mahdollistaakseen paremman vertailun toimialan yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. Suositusten johdosta Finnair nimesi ensimmäisen kvartaalin raportoinnissa "kertaluonteiset erät" vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi ja erittelee ne jatkossa liitteessä 4. Segmenttitiedot, liikevaihto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Finnair selkeytti samassa yhteydessä korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen laskentaa taseen lisätiedoilla. Lisäksi Finnair ei enää esitä tunnuslukua "Kauden tulos/osake, euroa" osakekohtaisen tuloksen rinnalla lisätietona.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Puolivuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty vuositilinpäätöksessä 2015.

4. SEGMENTTITIEDOT, LIIKEVAIHTO JA VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

Johtuen Finnairin liiketoimintojen viimeaikaisesta kehityksestä ja organisaatiomuutoksesta Finnairin johtoryhmä, joka on nimetty ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi IFRS 8 Segmenttiraportoinnin mukaisesti, tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä. Sen vuoksi segmentti-informaatiota ei enää raportoida. Vanha toiminnallinen Matkapalvelut-segmentti on yhdistetty Lentoliikenne-segmenttiin.

Liikevaihto tuotteittain
Milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Matkustajatuotot 458,3 434,4 5,5 862,3 828,7 4,1 1 766,0
Lisämyynti 30,3 24,4 24,3 60,0 47,5 26,3 103,2
Rahti 42,6 45,1 -5,6 82,2 89,9 -8,5 183,7
Matkapalvelut 34,1 33,5 1,9 93,2 86,8 7,3 177,8
Matkatoimistot 4,4 6,5 -32,9 8,4 12,3 -32,1 23,8
Yhteensä 569,6 543,9 4,7 1 106,0 1 065,2 3,8 2 254,5

Matkustajatuotot liikennealueittain

Matkustajatuotot, milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Aasia 173,9 177,5 -2,1 338,8 338,4 0,1 729,7
Pohjois-Amerikka 28,8 20,5 40,2 54,5 47,1 15,8 105,6
Eurooppa 204,2 199,0 2,6 365,1 349,9 4,3 738,0
Kotimaa 39,7 36,9 7,6 88,4 78,9 12,0 155,9
Kohdistamaton liikevaihto 11,8 0,5 > 200 % 15,5 14,3 8,1 36,9
Yhteensä 458,3 434,4 5,5 862,3 828,7 4,1 1 766,0
PLF, % 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Aasia 76,4 79,8 -3,4 %-yks. 79,6 80,3 -0,7 %-yks. 82,8
Pohjois-Amerikka 78,9 87,5 -8,6 %-yks. 79,6 82,3 -2,6 %-yks. 83,1
Eurooppa 79,5 78,6 0,9 %-yks. 77,1 77,0 0,1 %-yks. 78,5
Kotimaa 66,7 66,9 -0,3 %-yks. 69,4 69,3 0,1 %-yks. 68,0
Yhteensä 77,4 79,1 -1,7 %-yks. 78,1 78,6 -0,5 %-yks. 80,4
ASK, milj. km 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Aasia 4 070,1 3 726,4 9,2 8 091,6 7 613,6 6,3 15 256,5
Pohjois-Amerikka 671,9 404,8 66,0 1 304,4 990,6 31,7 2 242,5
Eurooppa 3 413,6 3 359,3 1,6 6 412,2 6 212,3 3,2 12 890,3
Kotimaa 356,9 331,9 7,5 825,1 720,4 14,5 1 446,5
Yhteensä 8 512,5 7 822,4 8,8 16 633,2 15 536,9 7,1 31 835,7
RPK, milj. km 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Aasia 3 109,6 2 972,1 4,6 6 438,0 6 114,0 5,3 12 629,3
Pohjois-Amerikka 530,2 354,4 49,6 1 038,9 815,1 27,4 1 863,0
Eurooppa 2 713,7 2 639,7 2,8 4 942,5 4 782,1 3,4 10 115,9
Kotimaa 237,9 222,1 7,1 572,4 499,4 14,6 983,4
Yhteensä 6 591,3 6 188,3 6,5 12 991,7 12 210,6 6,4 25 591,6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Finnair muutti tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä kertaluonteisten erien nimen vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eritelty liitetiedoissa, ja ne on luokiteltu kolmeen kategoriaan: Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot, Muiden transaktioiden voitot ja tappiot ja Uudelleenjärjestelykulut. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

Milj. euroa 4-6/2016 4-6/2015 Muutos % 1-6/2016 1-6/2015 Muutos % 2015
Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja
lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset 0,0 20,9 <-200 % 4,3 14,1 -69,1 -12,3
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset -1,8 3,6 <-200 % 1,2 -6,6 > 200 % -10,1
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän
arvon muutokset 1,8 17,3 -89,7 3,1 20,7 -84,9 -2,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -2,9 -13,6 78,6 -9,6 13,3 <-200 % 110,2
Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot -2,3 -11,2 79,1 -8,2 20,3 <-200 % 101,7
Muiden transaktioiden voitot ja tappiot -0,3 0,0 - -0,6 0,0 - 19,8
Uudelleenjärjestelykulut -0,3 -2,5 86,6 -0,8 -7,0 88,1 -11,3

5. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2015 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset, Milj. euroa 30.6.2016 30.6.2015 2015
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
Valuuttajohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät (termiinit):
Polttoaineen valuuttasuojaus 300,1 4,5 363,2 40,5 331,6 23,1
Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus 351,3 54,5 718,7 112,8 782,4 81,0
Leasemaksujen valuuttasuojaus 164,4 7,9 162,6 20,8 171,2 18,1
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 815,7 66,9 1 244,5 174,2 1 285,3 122,2
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) 230,5 -2,7 270,1 22,0 307,5 14,8
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot)
Ostetut optiot 179,8 1,2 101,3 7,7 180,4 3,7
Myydyt optiot 291,5 -12,2 356,3 -6,3 318,5 -4,1
Taseen suojaus (termiinit) 223,9 -1,7 12,6 0,0 11,5 0,4
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 925,6 -15,3 740,2 23,4 817,8 14,7
Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 741,3 51,6 1 984,8 197,5 2 103,1 136,9
Hyödykejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia 622 000 -40,6 523 500 -92,7 559 000 -140,7
Sähköjohdannaiset, MWh 13 141 -0,1 37 176 -0,1 13 140 0,0
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä -40,6 -92,8 -140,8
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Lentopetrolitermiinit, tonnia 12 000 -0,6 25 500 -2,6 26 000 -4,2
Optiot
Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia 213 000 6,1 168 500 2,6 178 000 0,6
Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia 426 000 -5,7 -267 500 -16,9 329 000 -26,2
Sähköjohdannaiset, MWh 13 252 -0,1 23 962 -0,3 26 352 -0,3
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä -0,3 -17,2 -30,2
Hyödykejohdannaiset yhteensä -41,0 -110,0 -170,9
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Koronvaihtosopimukset 150,0 5,0 150,0 5,2 150,0 5,2
Korko-optiot
Ostetut optiot 0,0 0,0 134,1 1,9 0,0 0,0
Myydyt optiot 0,0 0,0 134,1 -4,0 0,0 0,0
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä 150,0 5,0 418,1 3,1 150,0 5,2
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät:
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 289,5 1,1 9,5 -0,3 7,1 -0,2
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä 289,5 1,1 9,5 -0,3 7,1 -0,2
Korkojohdannaiset yhteensä 439,5 6,1 427,6 2,8 157,1 5,0
Osakejohdannaiset
Suojauslaskennassa olevat erät:
Osakeoptiot
Ostetut optiot 3,0 2,6 3,0 1,0 3,0 5,6
Myydyt optiot 3,0 -0,4 3,0 -0,1 3,0 -1,4
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä
Osakejohdannaiset yhteensä
6,0
6,0
2,2
2,2
6,0
6,0
0,8
0,8
6,0
6,0
4,1
4,1
Johdannaiset yhteensä 19,1 91,2 -24,9

6. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa 30.6.2016 Taso 1 Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit 565,2 35,9 529,4
Kaupankäyntijohdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 8,1 8,1
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 5,1 5,1
Valuuttajohdannaiset 75,0 75,0
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 54,5 54,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 14,2 14,2
Hyödykejohdannaiset 14,1 14,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 8,0 8,0
Osakejohdannaiset 2,6 2,6
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 2,6 2,6
Yhteensä 665,1 35,9 629,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Kaupankäyntijohdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 2,0 2,0
Valuuttajohdannaiset 23,4 23,4
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,1 0,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 1,7 1,7
Hyödykejohdannaiset 55,0 55,0

Yhteensä 80,8 0,0 80,8

Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

  • joista rahavirran suojauslaskennassa 48,6 48,6 Osakejohdannaiset 0,4 0,4 - joista käyvän arvon suojauslaskennassa 0,4 0,4

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Tilikauden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla hankittiin Nordic Regional Airlines Oy:n ATR-huoltotoiminta sekä myytiin omistus osakkuusyhtiö Amadeus Eesti AS:sta. Näillä transaktioilla ei ollut olennaista taloudellista vaikutusta Finnairille.

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Finnairin ja Flybe Group plc:n yhteisyritys Flybe Nordic -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin omistukseen, kun Finnair osti Flybe Group plc:n 60 %:n osuuden yhdellä eurolla. Myöhemmin konsernin nimi muutettiin Nordic Regional Airlinesiksi (Norra), jota käsiteltiin myytävissä olevana omaisuuseränä, kunnes 60 %:n omistusosuus tilikauden viimeisellä neljänneksellä myytiin edelleen Staffpoint Holding Oy:lle ja Kilco Oy:lle. Myynnin johdosta Norrasta tuli Finnairin ja sen uusien omistajien yhteisyritys.

Vuoden 2015 lopussa Finnair myi omistuksensa virolaisessa tytäryrityksessä Estravel AS, mukaan lukien tämän liettualaisen tytäryhtiön Estravel Vilnius UAB:n. Transaktiolla ei ollut olennaista taloudellista vaikutusta Finnairille.

8. TULOVEROT

Efektiivinen verokanta 1-6/2016 tilikaudella oli -19,5 % (-19,0 %).

9. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokous päätti 17.3.2016, että vuodelta 2015 ei maksettu osinkoa. Yhtiökokous päätti 25.3.2015, että vuodelta 2014 ei maksettu osinkoa.

10. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

Milj. euroa 30.6.2016 30.6.2015 2015
Kirjanpitoarvo kauden alussa 821,0 916,2 916,2
Lisäykset 319,1 19,8 329,7
Ennakoiden muutos 40,6 59,7 28,9
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus 26,5 -46,5 -14,7
Vähennykset ja siirrot -8,1 -57,2 -290,6
Poistot -49,1 -51,7 -108,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyvät poistot -1,7 -14,5 -40,4
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 148,3 825,7 821,0
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa 123,0 119,8 119,8
Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa 102,7 63,4 123,0

11. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

Myytävänä olevat omaisuuserät koostuvat pääasiassa vuoden 2015 aikana myytäväksi luokitelluista lentokoneista. Myytäväksi on luokiteltu kolme Airbus A340 -lentokonetta, joiden myynnin Airbusille odotetaan tapahtuvan tilikauden 2016 aikana. Nämä laajarunkolentokoneet tullaan korvaamaan uusilla A350-lentokoneilla. Lisäksi myytävissä oleviin omaisuuseriin sisältyy yksi ATR 72 -lentokone, sekä Finnairin tytäryhtiö SMT Oy, joiden molempien myynnin on tarkoitus tapahtua tilikauden 2016 kolmannen neljänneksen aikana. Tilikauden 2015 lopun myytäviin eriin sisältyneet kaksi Embraer E170 -lentokonetta myytiin tilikauden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tilikauden 2015 ensimmäisen neljänneksen lopussa Finnairin ja Flybe Group plc:n yhteisyritys Flybe Nordic -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin omistukseen, kun Finnair osti yhden euron kauppahinnalla Flybe Group plc:n 60 %:n osuuden Flybe Nordic -konsernissa. Omistus luokiteltiin myytävissä olevaksi. Myöhemmin konsernin nimi muutettiin Nordic Regional Airlinesiksi (Norra). 60 %:n omistusosuus Norrasta myytiin tilikauden 2015 viimeisellä neljänneksellä edelleen Staffpoint Holding Oy:lle ja Kilco Oy:lle.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 30.6.2016 30.6.2015 2015
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 102,7 63,4 123,0
Vaihto-omaisuus 1,4 0,2 1,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5,1 0,0 0,0
Myytävänä olevan tytäryhtiön varat 0,0 32,2 0,0
Yhteensä 109,2 95,8 124,5
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat
30.6.2016
30.6.2015
2015
Ostovelat ja muut velat
7,0
0,0
0,0
Myytävänä olevan tytäryhtiön velat
0,0
24,8
0,0
Yhteensä
7,0
24,8
0,0

12. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Tilikauden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Finnair järjesti kolmannelle Airbus A350 -lentokoneelleen rahoituksen ns. Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella. Finnairin kirjanpidossa rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.

Tilikauden 2016 toisella neljänneksellä Finnair rahoitti lisäksi neljännen ja viidennen Airbus A350 -lentokonehankinnan samankaltaisella Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella.

Molempien neljänneksien aikana lainoja lyhennettiin lyhennysohjelman mukaisesti.

13. VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa 30.6.2016 30.6.2015 2015
Muut omasta puolesta annetut vakuudet, pantit 159,0 158,6 160,1
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 71,1 65,4 67,0
Muiden puolesta annetut takuut 0,1 0,1 0,1
Yhteensä 230,3 224,2 227,2

Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2016 olivat 1 631 miljoonaa euroa (2015: 1 818).

14. VUOKRAVASTUUT MUISTA VUOKRASOPIMUKSISTA

Milj. euroa 30.6.2016 30.6.2015 2015
Lentokaluston vuokravastuut 941,4 775,0 1 040,3
Muut vuokravastuut 297,8 312,5 305,2
Yhteensä 1 239,2 1 087,5 1 345,5
15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Milj. euroa 1-6/2016 1-6/2015 2015
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt 0,0 0,2 0,2
Yhteisyritykset 21,6 13,7 49,3
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt 0,0 2,1 2,5
Yhteisyritykset 57,4 44,9 126,7
Eläkesäätiö 0,8 2,3 4,5
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä 0,0 0,3 0,5
Lyhytaikaiset saamiset yhteisyrityksiltä 9,1 0,0 12,1
Velat
Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle 32,2 16,2 2,6
Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille 0,0 1,7 0,9
Lyhytaikaiset velat yhteisyrityksille 0,1 0,0 0,1

16. LIIKETOIMINNAN TUOTTOJEN JA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVOJEN MUUTOS

Finnair on tarkistanut liikevaihdon laskentaa. Vuoden 2016 alusta lähtien muista kuin Finnairin ydinliiketoiminnasta kertyneet tuotot on siirretty liikevaihdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin. Pääasiassa siirtyneet erät sisältävät lentokoneiden vuokratuottoja.

Finnair on 2016 alkaen muuttanut yksikkötuottojen (RASK, yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä), yksikkökustannusten (CASK, yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä), yksikkötuoton myydyltä henkilökilometriltä (yield) ja rahtiliikenteen yksikkötuoton (rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä) laskentakäytäntöjä. Aikaisemmin laskentaan on sisältynyt sisäisiä eriä, jotka eivät olleet suoraan johdettavissa konsernin tuloslaskelmasta. Muutoksen tarkoituksena on parantaa avoimutta ja tunnuslukujen käytettävyyttä sijoittajien kannalta.

Vertailukausien liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot, RASK ja CASK on oikaistu vastaamaan muuttunutta käytäntöä, muutetut vuoden 2015 luvut kvartaaleittain on esitetty alla olevissa taulukoissa. RASK:n ja CASK:n muutetut kaavat on esitetty liitteessä 18. Tunnuslukujen laskentakaavat.

Konsernin Tuloslaskelma Oikaistu Raportoitu
Kvartaalikohtainen milj. euroa 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015
Liikevaihto 567,7 621,7 543,9 521,3 585,5 637,1 561,0 540,4
Liiketoiminnan muut tuotot 21,9 18,8 21,5 23,0 4,1 3,4 4,4 3,8
Konsernin Tuloslaskelma Oikaistu Raportoitu
Kumulatiivinen milj. euroa 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015
Liikevaihto 2 254,5 1 686,8 1 065,2 521,3 2 324,0 1 738,5 1 101,4 540,4
Liiketoiminnan muut tuotot 85,2 63,3 44,5 23,0 15,7 11,6 8,2 3,8
Oikaistu Raportoitu
Kvartaalikohtaiset tunnusluvut 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015
Liikevaihto ja tulos
Vertailukelpoinen liiketulos
liikevaihdosta, %
0,1 10,3 -2,4 -5,4 0,1 10,1 -2,3 -5,2
Liikennesuoritteet
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK),
senttiä/ASK
7,17 7,42 6,95 6,76 6,30 6,73 6,29 6,05
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK),
senttiä/ASK
7,16 6,65 7,12 7,12 6,50 6,12 6,74 6,75
CASK ilman polttoainetta,
senttiä/ASK
5,46 4,82 5,13 5,16 4,81 4,31 4,74 4,82
Rahtiliikenteen yksikkötuotto
myydyltä tonnikilometriltä,
senttiä/RTK
Yksikkötuotto myydyltä
22,89 22,13 23,77 24,82 21,22 20,39 21,95 23,28
henkilökilometriltä (yield),
senttiä/RPK
6,99 7,02 7,02 6,55 6,88 6,92 6,97 6,59
Oikaistu Raportoitu
Kumulatiiviset tunnusluvut 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015
Liikevaihto ja tulos
Vertailukelpoinen liiketulos
liikevaihdosta, %
1,1 1,4 -3,9 -5,4 1,0 1,3 -3,7 -5,2
Liikennesuoritteet
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK),
senttiä/ASK
7,08 7,05 6,86 6,76 6,35 6,39 6,17 6,05
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK),
senttiä/ASK
CASK ilman polttoainetta,
senttiä/ASK
7,01
5,14
6,96
5,03
7,12
5,15
7,12
5,16
6,52
4,67
6,55
4,63
6,75
4,78
6,75
4,82
Rahtiliikenteen yksikkötuotto
myydyltä tonnikilometriltä,
senttiä/RTK
23,34 23,51 24,28 24,82 21,64 21,80 22,60 23,28
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield),
senttiä/RPK
6,90 6,87 6,79 6,55 6,85 6,84 6,78 6,59
Liikevaihto tuotteittain Oikaistu Raportoitu
Kvartaalikohtainen milj. euroa 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015 10-12/2015 7-9/2015 4-6/2015 1-3/2015
Matkustajatuotot 433,0 504,4 434,4 394,3 430,4 503,5 433,6 382,1
Lisämyynti 28,0 27,7 24,4 23,1 28,4 28,0 24,7 23,4
Rahti 48,0 45,9 45,1 44,8 48,0 45,9 45,1 44,8
Muu liikevaihto 18,5 14,9 16,3 29,3
Matkapalvelut-segmentti 60,1 44,8 41,2 60,8
Matkapalvelut 52,7 38,3 33,5 53,3
Matkatoimistot 6,0 5,5 6,5 5,8
Yhteensä 567,7 621,7 543,9 521,3 585,5 637,1 561,0 540,4
Liikevaihto tuotteittain Oikaistu Raportoitu
Kumulatiivinen milj. euroa 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015 2015 1-9/2015 1-6/2015 1-3/2015
Matkustajatuotot 1 766,0 1 333,1 828,7 394,3 1 749,7 1 319,3 815,7 382,1
Lisämyynti 103,2 75,1 47,5 23,1 104,6 76,2 48,2 23,4
Rahti 183,7 135,7 89,9 44,8 183,7 135,7 89,9 44,8
Muu liikevaihto 79,1 60,5 45,7 29,3
Matkapalvelut-segmentti 206,9 146,8 102,0 60,8
Matkapalvelut 177,8 125,1 86,8 53,3
Matkatoimistot 23,8 17,8 12,3 5,8
Yhteensä 2 254,5 1 686,8 1 065,2 521,3 2 324,0 1 738,5 1 101,4 540,4

17. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia raportoitavia tapahtumia.

18. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Vertailukelpoinen liiketulos:

Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut

Vertailukelpoinen EBITDAR: Vertailukelpoinen liiketulos + poistot ja arvonalentumiset + lentokaluston leasemaksut

EBITDA: Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset

Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus

Bruttoinvestoinnit:

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja

Rahavarat: Rahat ja pankkisaamiset + muut rahoitusvarat

Korolliset velat:

Korolliset velat + valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa

Korollinen nettovelka: Korolliset velat - rahavarat

Sijoitettu pääoma keskimäärin:

Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)

Osakekohtainen tulos:

Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Oma pääoma/osake:

Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa

Edelliset 12 kk: Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100

Nettovelkaantumisaste, %:

Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100

Oikaistu nettovelkaantumisaste, %:

Korollinen nettovelka + lentokaluston leasemaksut, edelliset 12 kk x 7 Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuusൈ 100

Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Oman pääoman tuotto (ROE), %: Kauden tulos, edelliset 12 kk Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) ൈ 100

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk +

rahoituskulut, edelliset 12 kk Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100

Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit

Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit

Matkustajakäyttöaste, %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

Tarjotut tonnikilometrit (ATK): Rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä × lennetyt kilometrit

Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetetun rahti- ja postitonnien määrä × lennetyt kilometrit

Kokonaiskäyttöaste, %: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä

Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).

Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.

Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK): Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin

toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.

Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.

Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield):

Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).

Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä tonnikilometriltä: Rahtiliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä tonnikilometreillä (RTK).

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.