Annual Report • Feb 2, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
2.2.2017
Fortum Oyj Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1463611-4
| Kohonneet sähkön hinnat, mutta hyvin pienet vesivoiman tuotantomäärät päättivät haastavan | |
|---|---|
| vuoden – osingonjakoehdotus 1,10 euroa osakkeelta | 3 |
| Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kommentti | 5 |
| Fortumin uusi visio, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet | 6 |
| Uusi liiketoimintarakenne | 7 |
| Suomen kirjanpitolain mukainen uusi vaatimus johdannaisten kirjaamisesta | 7 |
| Taloudellinen tulos | 7 |
| Taloudellinen asema ja rahavirta | 9 |
| Markkinatilanne | 11 |
| Segmenttikatsaukset | 14 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit | 20 |
| Osakkeet ja osakepääoma | 22 |
| Konsernin henkilöstö | 22 |
| Tutkimus ja kehitys | 23 |
| Kestävä kehitys | 24 |
| Muutoksia Fortumin johdossa | 27 |
| Yhtiökokous 2016 | 27 |
| Katsauskauden jälkeiset tapahtumat | 29 |
| Näkymät | 29 |
| Osingonjakoehdotus | 32 |
| Yhtiökokous 2017 | 33 |
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 34 |
|---|---|
| Lyhennetty konsernin tase | 36 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 37 |
| Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma | 38 |
| Nettovelan muutokset ja tunnusluvut | 40 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 42 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 63 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 65 |
| Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit | 66 |
Fortum on ottanut käyttöön European Securities and Markets Authority'n (ESMA) uuden ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa. Fortum on määritellyt ja julkistanut vaihtoehtoiset tunnusluvut johdonmukaisesti ja kattavasti vuodesta 2005 asti, joten uuden ohjeistuksen käyttöönotolla on vain vähäisiä vaikutuksia Fortumin julkistamiin tietoihin. Lisätietoja Fortumin tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsauksessa.
Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja. Distributionsegmentti esitetään lopetettuna toimintona vuodelta 2015 siihen saakka kun Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen.
Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
| Tunnuslukuja* | 2016 | 2015 | ||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 4,0 | 22,7 | ||
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,0 | -1,7 | ||
| * Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältää lopetetut toiminnot | ||||
| Tunnuslukuja | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 143 | 964 | 3 632 | 3 459 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 298 | 315 | 1 015 | 1 102 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 163 |
| Fortum yhteensä | 298 | 315 | 1 015 | 1 265 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 188 | 243 | 644 | 808 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 114 |
| Fortum yhteensä | 188 | 243 | 644 | 922 |
| Liikevoitto, milj. euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 202 | 38 | 633 | -150 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 4 395 |
| Fortum yhteensä | 202 | 38 | 633 | 4 245 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, milj. euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 15 | 35 | 131 | 20 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 0 |
| Fortum yhteensä | 15 | 35 | 131 | 20 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 184 | 20 | 595 | -305 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 4 393 |
| Fortum yhteensä | 184 | 20 | 595 | 4 088 |
| Tulos/osake, euroa | ||||
| Jatkuvat toiminnot | 0,16 | 0,02 | 0,56 | -0,26 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 4,92 |
| Fortum yhteensä | 0,16 | 0,02 | 0,56 | 4,66 |
| Jatkuvien liiketoimintojen rahavirta, milj. euroa | 150 | 332 | 621 | 1,228 |
Oma pääoma/osake, euroa 15,15 15,53 Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa -48 -2,195
"Vuosi 2016 oli haastava monella tavalla. Hintojen heilunta hyödykemarkkinoilla lisääntyi vuoden alussa ja etenkin hiilen ja öljyn hinnat olivat hyvin alhaalla. Pohjoismaiset vesivarastot olivat selvästi yli pitkänajan keskiarvon luoden painetta sähkön hinnalle. Myös Brexit-äänestys aiheutti jännitettä. Vuoden loppupuolella sähkömarkkinoilla oli kuitenkin havaittavissa joitain positiivisia merkkejä, pääosin kohonneiden hyödyke- ja päästöoikeushintojen ansiosta, mutta yleinen liiketoimintaympäristö pysyi kuitenkin yhä haastavana. Vaikka Euroopan talous on paikoin piristynyt on teollisuuden sähkön kysyntä yhä alamaissa ja hyödykehinnat liian matalat ja epävakaat tukeakseen sähkön hinnan merkittävää nousua.
Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä Fortumin tulos jatkoi laskuaan. Pääasiallisena syynä laskuun oli merkittävästi vähäisempi vesivoimatuotanto, kun vesitilanne erityisesti Ruotsissa jatkui kuivana. Myös Fortumin saavuttama sähkönmyyntihinta oli alempi kuin vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Tuloksen laskua vertailukauteen nähden tasoitti osin Russia-segmentin vahva tulos sekä paremman käytettävyyden ansiosta saavutetut suuremmat ydinvoimantuotantomäärät.
Hyvä uutinen vuonna 2016 oli Ruotsin hallituksen syyskuinen budjettiehdotus alentaa asteittain vesivoiman kiinteistöveroa ja poistaa ydinvoimalta kapasiteettivero kokonaan lähivuosina. Olemme hyvin tyytyväisiä ripeisiin päätöksiin ja julkaistuun aikatauluun, joka luo vakautta laitosten käyttöön ja välttämättömien turvallisuusinvestointien suunnitteluun. Tämä on täysin linjassa myös meidän ehdotustemme kanssa, joiden mukaan eri tuotantomuotojen sääntelyn ja veropolitiikan tulisi olla tasapuolisempaa.
Operatiivisesti vuosi täytti odotuksemme. Laitosten käytettävyys oli hyvä ja meneillään olevat projektit edistyivät suunnitelmien mukaisesti. Saimme päätökseen laajan investointiohjelmamme Venäjällä keväällä ja OAO Fortumin uusi kapasiteetti on ollut Russia-divisioonan tuloskasvun avaintekijä.
Helmikuussa julkaisimme uuden strategiamme kulmakivet. Muokkasimme myös toimintamalliamme, jotta se mahdollistaisi paremman strategian toimeenpanon. Vuoden aikana etsimme uusia strategiamme mukaisia mahdollisuuksia. Puolalaisen sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiön DUON:in hankinta, tuulivoimainvestoinnit Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä sekä johtavan pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokemin osto ovat kaikki tärkeitä askelia strategiamme toteutuksessa ja tuovat meille uusia tulolähteitä, jotka eivät ole täysin riippuvaisia pohjoismaisesta sähkönhinnasta. Lisäksi jatkoimme tuotantorakenteemme optimointia myymällä Tobolskin voimalaitoksen Venäjällä.
Päivitimme visiomme ja missiomme syksyllä 2016. Nyt ne ulottuvat pidemmälle kuin vain puhtaaseen energiantuotantoon ja kuvaavat sitoutumistamme auttaa sidosryhmiämme, asiakkaitamme ja yhteiskuntaa tekemään kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Visiomme "For a cleaner world" kertoo, että haluamme johtaa muutosta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää ja resurssien optimaalista käyttöä. Meidän tehtävämme on vauhdittaa muutosta uudistamalla energiajärjestelmää, parantamalla resurssitehokkuutta ja tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja.
Odotamme energiasektorin muutoksen kiihtyvän tulevaisuudessa. Samaan aikaan kun pienennämme kustannuksiamme ja parannamme toimintojemme tehokkuutta, pyrimme kasvamaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Uudelleeninvestoinnit toteutetaan kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme hankkimaan ydinosaamisemme piiriin kuuluvia liiketoimintoja, joilla on vahva kassavirta. Tärkein päämäärä on osallistua sähköntuotannon konsolidaatioon Euroopassa. Toiseksi tärkeintä ensimmäisessä vaiheessa on laajentaa City Solution -liiketoimintaa hyödyntämällä jo olemassa olevaa osaamistamme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja Ekokemissä. Toisessa vaiheessa pyrimme kasvamaan aurinko- ja tuulivoimassa sekä löytämään kasvua sisäisistä tai ulkoisista innovaatioista, jotka ovat keskeisiä pitkäaikaisen kilpailukykymme kannalta.
Haluan kiittää henkilöstöämme ja yhteistyökumppaneitamme erinomaisesta työstä vuoden 2016 aikana. Erityinen kiitos myös asiakkaillemme ja osakkeenomistajillemme luottamuksestanne."
Fortum julkaisi helmikuussa 2016 uuden vision, strategian kulmakivet ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet. Tavoitteena on kasvaa ja toimia jatkuvasti kannattavasti. Strategian painopistealueita ovat puhdas energia, asiakkaat ja omistaja-arvon luominen.
Sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) uusi pitkän aikavälin taloudellinen tavoite on vähintään 10 %. Toinen taloudellinen tavoite, vertailukelpoisen nettovelan suhde käyttökatteeseen, pidettiin ennallaan, noin 2,5:ssä. Myös yhtiön osinkopolitiikka säilyi ennallaan.
Fortumin strategian neljä kulmakiveä ovat: (1) parannamme tuottavuutta ja uudistamme toimialan rakenteita; (2) tarjoamme kaupungeille kestäviä ratkaisuja; (3) kasvamme aurinko- ja tuulivoimassa sekä (4) luomme uusia energialiiketoimintoja.
Marraskuussa järjestetyssä Fortumin pääomamarkkinapäivässä strategian toteutusta avattiin enemmän. Varat uudelleenallokoidaan ja strategia toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tavoitteena on tehdä merkittävä osa uudelleenallokoinnista vuoden 2017 aikana.
Vaihe 1: Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on maksimoida kassavirta uudelleeninvestoinneilla. Keskeisin keino tämän saavuttamiseksi on osallistua sähköntuotannon konsolidaatioon Euroopassa. Tämän jälkeen, riippuen yhtiön taloudellisesta tilasta, tavoitteena on City Solutions -divisioonan toiminnan laajentaminen pääasiassa Euroopassa orgaanisesti ja/tai yritysostoin. Ensimmäisen vaiheen muodostama kassavirta käytetään: 1) Fortumin osinkopolitiikan toteuttamiseen sekä 2) investointeihin toisessa vaiheessa, kuten jäljempänä kuvataan. Lisäksi Fortum jatkaa kustannus- ja tuotantorakenteensa optimointia kaikissa divisioonissaan ja tiedottaa tapahtumista niiden edistyessä.
Vaihe 2: Toisen vaiheen tavoitteena on turvata Fortumin pitkäaikainen kilpailukyky. Yhtiö on jo edennyt investoimalla tuulivoimaan kotimarkkinoillaan Pohjoismaissa ja Venäjällä sekä aurinkovoimaan Intiassa. Seuraavaksi aiomme keskittyä aurinkovoimaan liittyviin ratkaisuihin, tuottaa entistä enemmän lisäarvoa bio- ja jätepolttoaineista sekä minimoida päästöt fossiilisesta tuotannosta. Toisen vaiheen aikana Fortum aikoo myös tarjota uusia digitaalisia palveluita aktiivisille kuluttajille, kehittää sähköistä liikennettä ja sähkön varastointiratkaisuja sekä muita innovaatioita, jotka vauhdittavat energiasektorin muutosta.
Fortum myös päivitti visionsa ja missionsa kattavimmiksi. "For a cleaner world" kuvastaa missiotamme "Edistämme asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Meidän tehtävämme on vauhdittaa muutosta uudistamalla energiajärjestelmää, parantamalla resurssitehokkuutta ja tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja. Näin tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme."
Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.4.2016. Muutoksella mahdollistetaan yhtiön uuden vision ja strategian toteutus. Fortum muodostuu kolmesta liiketoimintadivisioonasta, jotka ovat Generation, City Solutions ja Russia. Lisäksi perustettiin kaksi kehitysyksikköä, jotka keskittyvät uuden liiketoiminnan luomiseen: (1) M&A and Solar & Wind Development ja (2) Technology and New Ventures.
Muutokset Fortumin taloudelliseen raportointiin olivat vähäisiä, ja yhtiöllä on edelleen neljä segmenttiä. Vuoden 2016 toisesta neljänneksestä lähtien segmentit ovat Generation (pääosin entinen Power and Technology), City Solutions (pääosin entinen Heat, Electricity Sales and Solutions), Russia sekä Muut, jonka alla raportoidaan uudet kehitysyksiköt M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot. Uudelleenorganisoinnin seurauksena osa liiketoiminnoista raportoidaan jatkossa eri segmentissä kuin aiemmin. Muutoksen taloudellinen vaikutus on pieni, joten vuoden 2015 vertailutietoja ei muuteta takautuvasti.
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitetään lopetettuina toimintoina vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.
Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja.
Kirjanpitolautakunta julkaisi 13.12.2016 rahoitusjohdannaisten laskentakäytännöstä uuden lausunnon uusine vaatimuksineen. Lausuntoa on sovellettava suomalaisten yhtiöiden vuoden 2016 erillistilinpäätöksissä. Tämän lausunnon perusteella Fortum on valinnut IFRS-periaatteiden soveltamisen rahoitusjohdannaisten laskentakäytännössä Fortum Oyj:ssä sekä sen suomalaisissa tytäryrityksissä.
IFRS-periaatteiden soveltaminen tarkoittaa sitä, että johdannaiset arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä, mikä saattaa aiheuttaa heiluntaa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa. Uuden lausunnon vaatimuksilla ei ollut vaikutusta Fortum-konserniin, mutta niillä oli vähäinen vaikutus Fortum Oyj:n tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan vuonna 2016.
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 435 | 440 | 1 657 | 1 722 |
| City Solutions | 530 | 352 | 1 424 | 1 187 |
| Russia | 289 | 266 | 896 | 893 |
| Muut | 31 | 28 | 121 | 114 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -129 | -97 | -384 | -336 |
| Eliminoinnit | -13 | -26 | -82 | -122 |
| Jatkuvat toiminnot, yhteensä | 1 143 | 964 | 3 632 | 3 459 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 274 |
| Eliminoinnit | - | - | - | -31 |
| Fortum yhteensä | 1 143 | 964 | 3 632 | 3 702 |
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 116 | 173 | 527 | 680 |
| City Solutions | 105 | 80 | 238 | 209 |
| Russia | 100 | 81 | 312 | 267 |
| Muut | -23 | -18 | -61 | -53 |
| Jatkuvat toiminnot, yhteensä | 298 | 315 | 1 015 | 1 102 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 163 |
| Fortum yhteensä | 298 | 315 | 1 015 | 1 265 |
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 87 | 142 | 417 | 561 |
| City Solutions | 63 | 53 | 112 | 108 |
| Russia | 66 | 69 | 191 | 201 |
| Muut | -28 | -21 | -76 | -63 |
| Jatkuvat toiminnot, yhteensä | 188 | 243 | 644 | 808 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 114 |
| Fortum yhteensä | 188 | 243 | 644 | 922 |
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Generation | 77 | -65 | 338 | -396 |
| City Solutions | 85 | 54 | 145 | 105 |
| Russia | 67 | 69 | 226 | 203 |
| Muut | -27 | -21 | -76 | -62 |
| Jatkuvat toiminnot, yhteensä | 202 | 38 | 633 | -150 |
| Lopetetut toiminnot | - | - | - | 4 395 |
| Fortum yhteensä | 202 | 38 | 633 | 4 245 |
Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä konsernin liikevaihto oli 1 143 (964) miljoonaa euroa. Kasvu johtui lähinnä DUONin ja Ekokemin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 298 (315) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 188 (243) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto 202 (38) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat 14 (-205) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, päivitetyt varaukset, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liitteet 4 ja 6).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 15 (35) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 9 (8) miljoonaa euroa, TGC-1:n 4 (-2) miljoonaa euroa, Fortum Värmen 25 (24) miljoonaa euroa ja Oskarshamnin (OKG) -28 (-3) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14). OKG:n osuus sisältää ydinjätehuollon uuden teknisen suunnitelman (liite 17).
Konsernin liikevaihto 2016 oli 3 632 (3 459) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 1 015 (1 102) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 644 (808) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto 633 (-150) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat yhteensä -11 (-958) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, Ekokem-kauppaan liittyvät transaktiokulut, päivitetyt varaukset, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut (liite 4 ja 6). Päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 794 miljoonaa euroa vuonna 2015 (liitteet 4 ja 6).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-joulukuussa 131 (20) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 51 (39) miljoonaa euroa, TGC-1:n 38 (32) miljoonaa euroa, Fortum Värmen 66 (47) miljoonaa euroa ja OKG:n -30 (-107) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 neljännen vuosineljänneksen sekä vuoden 2016 ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosineljännesten osavuosikatsauksiin (liite 14). OKG:n osuus sisältää ydinjätehuollon uuden teknisen suunnitelman (liite 17). Päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi osakkuusyritysten tulosta -116 miljoonaa euroa (liite 6) vuonna 2015. Fortum Värmen vertailukauden tulosta heikensi lähinnä Fortumille ennenaikaisesti maksettujen lainojen jälleenrahoitukseen liittyvät korvaukset.
Konsernin nettorahoituskulut tammi-joulukuussa 2016 olivat -169 (-175) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät -2 (-18) miljoonan euron rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen. Vertailukaudella 2015 nettorahoituskulut sisälsivät Fortum Värmeltä saadun 37 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta (liite 14).
Tulos ennen veroja oli 595 (-305) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi tulosta -910 miljoonaa euroa vuonna 2015.
Kauden verot olivat yhteensä -90 (78) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 15,2 % (25,4 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 20,0 % (23,5 %) (liite 10).
Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 504 (-228) miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,56 (-0,26) euroa, josta -0,02 (-0,97) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vuonna 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen tulokseen -0,82 euroa osakkeelta.
Liiketoiminnan rahavirta jatkuvista toiminnoista tammi-joulukuussa 2016 laski 607 miljoonalla eurolla ja oli 621 (1 228) miljoonaa euroa. Muutos syntyi pääosin 87 miljoonaa euroa matalammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta, 151 miljoonaa euroa vertailukautta korkeammista tuloveroista,182 miljoonaa euroa matalammista toteutuneista valuuttakurssieroista ja 131 miljoonaa euroa korkeammasta käyttöpääomasta. Käyttöpääoman kasvu johtuu pääasiassa siirtymisestä päivittäiseen futuuripositioiden käteissuorittamiseen Nasdaq OMX Europe Commodities:issa (rahavirtalaskelman lisätietoja). Kesäkuussa Fortum maksoi meneillään olevaan verokiistaan liittyen
127 miljoonaa euroa tuloveroja Ruotsissa. Verotuspäätöksen valitusprosessi on käynnissä ja Fortum on lainopillisiin arvioihin ja lausuntoihin perustuen kirjannut veromaksun saataviin, eikä ole tehnyt osavuositulokseen verovarausta (liite 22). Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 110 (292) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.
Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat vertailukaudesta 72 miljoonalla eurolla ja olivat 599 (527) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta kasvoi 1 701 (35) miljoonaan euroon. Kasvu syntyi lähinnä Ekokemin sekä DUONin 695 (43) miljoonan euron osakehankinnoista. Muiden korollisten saamisten kasvu, 340 miljoonaa euroa, liittyi lähinnä hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyihin pankkitalletuksiin.
Rahavirta ennen rahoitusta oli -1 080 (7 650) miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 457 miljoonaa euroa.
Fortum maksoi huhtikuussa 2016 osinkoja 977 (1 155) miljoonaa euroa. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 1 031 (1 040) miljoonaa euroa sisältäen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan sekä 115 miljoonan euron Ekokemin lainojen takaisinmaksun. Likvidit varat pienenivät yhteensä 3 064 (kasvu 5 490) miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma laski 803 miljoonalla eurolla ja oli 21 964 (22 767) miljoonaa euroa.
Likvidit varat vuoden 2016 lopussa olivat 5 155 (8 202) miljoonaa euroa.
Sijoitettu pääoma laski 1 222 miljoonalla eurolla ja oli 18 648 (19 870) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 459 (13 794) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 335 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin maksetuista osingoista, 977 miljoonaa euroa, ja kauden tuloksesta, 496 miljoonaa euroa.
Fortum oli vuoden 2016 lopussa nettokassapositiivinen. Nettokassa pieneni 2 147 miljoonalla eurolla ja oli 48 (2 195) miljoonaa euroa.
Vuoden 2016 lopussa konsernin likvidit varat olivat 5 155 (8 202) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 105 (76) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään 2,0 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).
Tammi-joulukuussa 2016 konsernin nettorahoituskulut olivat -169 (-175) miljoonaa euroa sisältäen -139 (-152) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli -2 (-18) miljoonaa euroa sekä Fortum Värmeltä vuonna 2015 saadun 37 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta.
Kesäkuussa 2016 Fortum allekirjoitti 1 750 miljoonan euron syndikoidun lainasopimuksen. Valmiusluottoa tullaan käyttämään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja se korvaa heinäkuussa 2011 allekirjoitetun lainajärjestelyn. Laina-aika on viisi vuotta ja lainaan sisältyy mahdollisuus jatkaa laina-aikaa kahdesti vuoden mittaisella jaksolla.
Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2, näkymät vakaat.
Vuoden 2016 lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 0,0 (-1,7).
Velkaantumisaste oli 0 % (-16 %) ja omavaraisuusaste 62 % (61 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 15,15 (15,53) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2016 oli 4,0 % (22,7 %).
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 107 (103) terawattituntia (TWh). Tammi-joulukuussa 2016 sähkön kulutus kasvoi 9 TWh ja oli 390 (381) TWh. Kulutuksen kasvu johtui lähinnä lämpötilasta, joka oli lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (vuosi 2015 oli lämpimämpi), sekä hienoisesta kysynnän kasvusta.
Vuoden 2016 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 98 TWh eli 15 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 18 TWh korkeammat kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa vesivarastot olivat 8 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 23 TWh vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vesivarantoja vuonna 2016 laski tavallista pienempi sadanta ja suuri vesivoimantuotanto lähinnä Norjassa.
Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 34,4 (21,9) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 37,5 (30,6) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 36,7 (23,0) euroa/MWh. Keskimääräinen systeemihinta oli selvästi korkeampi kuin vertailukaudella 2015 alhaisesta vesivarastotilanteesta, kylmemmästä säästä sekä hyödykemarkkinoiden vahvasta hintakehityksestä johtuen.
Tammi-joulukuussa 2016 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 26,9 (21,0) euroa/MWh, aluehinta Suomessa oli 32,4 (29,7) euroa/MWh ja aluehinta Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 29,2 (22,0) euroa/MWh. Pohjoismaiset vesivarastot laskivat vuoden 2016 aikana 15 TWh:n ylijäämästä 8 TWh:n alijäämään verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vuosi 2016 oli normaalia lämpimämpi, mutta kuitenkin vuotta 2015 viileämpi.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä oli 37,6 (33,2) euroa/MWh ja tammi-joulukuussa 29,0 (31,6) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 8,1 euroa/tonni vuoden alussa. Suurimman osan neljättä neljännestä sekä koko kalenterivuoden 2016 aikana hinta vaihteli 4 ja 6 euron/tonni välillä päätyen 6,5 euroon/tonni vuoden 2016 lopussa.
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä oli 287 (275) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 220 (211) TWh. Tammi-joulukuussa 2016 Venäjän sähkönkulutus oli 1 027 (1 007) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 787 (772) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi 2,1 % vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 1 203 (1 178) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1. Tammi-joulukuussa 2016 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi 4,3 % 1 204 (1 154) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu 65-67).
Vuonna 2015 Pariisissa hyväksytty maailmanlaajuinen ilmastosopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Toimeenpanosäännösten valmistelu vie vuosia ja vaikutus energia-alan toimintaan konkretisoituu vasta eri maiden lainsäädännön myötä. EU ratifioi sopimuksen, mutta Venäjän ratifiointia ei ole odotettavissa ennen vuotta 2020. Useissa maissa oli suunnitteilla päästöjen hinnoittelujärjestelmiä. Vuonna 2017 käynnistyvän Kiinan päästökauppajärjestelmän myötä hinnoittelun piirissä olevien päästöjen määrän odotetaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti.
EU-komissio julkisti tiedonannon Pariisin sopimuksen vaikutuksista EU:n ilmastopolitiikkaan. EU päätti olla muuttamatta ilmastotavoitettaan vuodelle 2030. Käytännössä koko EU:n 2030 tavoitteen toteuttamiseen vaadittava ilmastolainsäädäntö oli tarkasteltavana vuonna 2016. Päästökauppadirektiivin uudistusta käsiteltiin parlamentissa ja neuvostossa, mutta sen hyväksyminen tapahtunee aikaisintaan vuoden 2017 loppupuolella tai vuonna 2018. Fortum ja sähköala ovat korostaneet tarvetta nostaa päästökauppasektorin tavoitetasoa ja vahvistaa markkinavakausmekanismia.
Vuosi 2016 oli EU:n energiaunionin "toimeenpanovuosi", jolloin se julkisti kolme suurta lainsäädäntöpakettia. Alkuvuodesta 2016 julkaistu "talvipaketti" keskittyi sähkön toimitusvarmuuteen ja lämmitys- ja jäähdytyssektoriin (H&C). EU:n uusi H&C-strategia korostaa lämmityksen ja
jäähdytyksen päästöjen vähentämistä sekä energiatehokkuuden parantamista asuntosektorilla. "Kesäpaketti" sisälsi ehdotuksen taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla mukaan lukien sitovat kansalliset tavoitteet jäsenmaille CO2-päästöjen vähentämiseksi liikenteessä, rakennuksissa, maataloudessa ja jätehuollossa vuosina 2021-2030. Kesäpaketti sisälsi myös vähäpäästöistä liikennettä koskevan strategian, joka korostaa voimakkaasti liikenteen sähköistymistä, mutta nostaa esille myös liikenteen biopolttoaineet. Vuoden 2016 lopussa julkaistussa laajassa "talvipaketissa" (Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille) saattoi pitkälti päätökseen energiasektorin lainsäädäntötyön. Talvipaketti sisältää ehdotukset sähkön sisämarkkinalainsäädännön, energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivien uudistamiseen. Näiden avulla EU pyrkii saavuttamaan 2030 energia- ja ilmastotavoitteensa.
Energiapolitiikkaa hallitsi vuonna 2016 parlamentaarisen energiakomission pitkän aikavälin energiapolitiikan valmistelutyö, joka tähtää vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Hallitus ja osa oppositiosta esittelivät kesäkuussa laaja-alaisen parlamentaarisen sopimuksen Ruotsin pitkän aikavälin energiapolitiikasta. Sopimus tähtää vuoteen 2040 mennessä täysin (100%) uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään asettamatta kuitenkaan ydinvoimalle rajoituksia. Sähkösertifikaattien järjestelmää jatketaan niin, että uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä aikaansaadaan yhteensä 18 TWh vuosina 2020-2030. Energiasopimuksen toteutumista on tarkoitus seurata joka toinen vuosi vuodesta 2018 alkaen.
Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimantuotannon verotuksen yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Ydinvoiman kapasiteettiveroa alennetaan heinäkuusta 2017 alkaen ja vero poistuu kokonaan vuoden 2018 alusta. Ydinjäterahaston varojen sijoitusmahdollisuuksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan laajennettaviksi, jotta saadaan aikaan parempi pitkän aikavälin tuotto. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljässä vaiheessa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 2,8 %:sta 0,5 %:iin, joka on kiinteistöveron yleinen taso Ruotsissa. Lisäksi valmistellaan vesilainsäädännön uudistus, joka on tarkoitus antaa parlamentille syksyllä 2017.
Suomen hallitus julkisti vuoden 2016 lopulla energia- ja ilmastostrategiansa, jolla toteutetaan sekä kansallisen hallitusohjelman että EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet. Strategian keskeisiä asioita ovat: uusiutuvan energian osuuden nostaminen vähintään 50 %:iin painopisteenä bioenergia, uuden määräaikaisen uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmän laatiminen (vuosina 2018-2020 huutokaupataan 2 TWh uusiutuvaa sähköntuotantoa teknologineutraalissa kilpailutuksessa), 30% sekoitusvelvoite liikenteen biopolttoaineille sekä joitakin kannustimia sähköautoille sekä kivihiilen käytön kieltäminen energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi Suomen hallitus päätti korottaa lämmityspolttoaineiden veroa vuodesta 2017 lähtien, siten että sähkön ja lämmön yhteistuotanto maksaa vain 50% veron hiilidioksidikomponentista, kun alkuperäinen tavoite oli korottaa maksuosuus 100%:iin. Hyväksytyssä veromallissa veroa korotetaan nostamalla sekä CO2- että energiakomponenttia. Hallitus päätti myös selvittää vuoden 2017 aikana mahdollisuudet soveltaa voimalaitosten kiinteistöverokantaa myös tuulivoimaan. Tällä hetkellä alle 3 MW:n tuulivoimaloihin sovelletaan alhaisempaa verokantaa. Hallitus teki myös lopullisen päätöksen jo aiemmin esillä olleesta päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnista energiaintensiiviselle teollisuudelle.
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima- ja lämpövoimatuotanto, sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut.
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 435 | 440 | 1 657 | 1 722 |
| - sähkönmyynti | 429 | 418 | 1 635 | 1 625 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 318 | 390 | 1 339 | 1 526 |
| - muu myynti | 6 | 22 | 22 | 97 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 116 | 173 | 527 | 680 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 87 | 142 | 417 | 561 |
| Liikevoitto | 77 | -65 | 338 | -396 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista** | -25 | 4 | -34 | -111 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden | ||||
| lopussa) | 5 815 | 5 931 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % | 6,9 | 9,5 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 80 | 81 | 203 | 203 |
| Henkilöstön lukumäärä | 979 | 1 341 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimantuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotannolliset verot. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (eli ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella (liite 20 vuoden 2016 tilinpäätöksessä).
| Sähköntuotanto lähteittäin, TWh | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima Pohjoismaissa | 4,2 | 5,8 | 20,7 | 25,1 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 6,2 | 5,9 | 24,1 | 22,7 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,3 | 0,1 | 0,5 | 0,3 |
| Yhteensä | 10,7 | 11,9 | 45,3 | 48,1 |
| Pohjoismainen myynti, TWh | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Myynti Pohjoismaissa | 13,0 | 12,6 | 52,4 | 50,5 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 10,1 | 11,4 | 43,2 | 46,3 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimantuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
| Myyntihinta, EUR/MWh | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin sähkön tukkumyyntihinta | ||||
| Pohjoismaissa* | 31,5 | 34,2 | 31,0 | 33,0 |
* Segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Se ei sisällä lämpövoimantuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä Generation-segmentin vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 116 (173) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 87 (142) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääosin matalammasta vesivoiman tuotannosta sekä alemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta. Laskua tasoittivat hyvä ydinvoiman käytettävyys sekä hieman vertailukautta matalampi kustannustaso.
Liikevoitto oli 77 (-65) miljoonaa euroa ja siihen vaikuttivat sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä -10 (-207) miljoonaa euroa (liitteet 4 ja 6).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -25 (4) miljoonaa euroa (liite14).
Generation-segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 31,5 (34,2) euroa/MWh eli 2,7 euroa/MWh alempi kuin vertailukaudella, pääasiassa vertailukautta alemmasta suojaushinnasta johtuen. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 34,4 (21,9) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 37,5 (30,6) euroa/MWh ja Tukholman alueella (SE3) 36,7 (23,0) euroa/MWh.
Segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 10,7 (11,9) TWh, joka on 1,2 TWh vähemmän kuin vertailukaudella johtuen pienemmästä vesivoimantuotannosta. Tuotanto 97 % (99 %) tuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä.
Vuonna 2016 Generation-segmentin vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 527 (680) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 417 (561) miljoonaa euroa. Heikkenemisen aiheutti lähinnä matalampi saavutettu sähkön hinta ja alempi vesivoiman tuotanto, jota hieman kompensoivat suurempi ydinvoiman tuotantomäärä ja pienemmät kiinteät kulut.
Liikevoitto oli 338 (-396) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat myyntivoitot, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä -79 (-958) miljoonaa euroa (liite 4). Päätös vuonna 2015 sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 794 miljoonaa euroa vertailukaudella (liitteet 4 ja 6).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -34 (-111) miljoonaa euroa (liite14).
Generation-segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 31,0 (33,0) euroa/MWh eli 2,0 euroa/MWh matalampi kuin vuonna 2015. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 26,9 (21,0) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 32,4 (29,7) euroa/MWh ja Ruotsissa Tukholman alueella (SE3) 29,2 (22,0) euroa/MWh.
Segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa oli 45,3 (48,1) TWh. Lasku johtui pääasiassa alemmasta vesivoiman tuotantomäärästä. Tuotannosta 99 % (99 %) tuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä.
City Solutions-segmentin vastuulla on kehittää kestävistä kaupunkiratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa Fortumille. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, biopolttoaineet, muut kiertotalouden ratkaisut sekä sähkönmyynti ja siihen liittyvät palvelut. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Segmenttiin kuuluu myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Fortum Värmestä, joka on yhteisyritys ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä.
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 530 | 352 | 1 424 | 1 187 |
| - lämmönmyynti | 156 | 130 | 449 | 423 |
| - sähkönmyynti | 206 | 198 | 648 | 682 |
| - muu myynti | 168 | 24 | 327 | 83 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 105 | 80 | 238 | 209 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 63 | 53 | 112 | 108 |
| josta sähkön myynti | 11 | 20 | 44 | 55 |
| Liikevoitto | 85 | 54 | 145 | 105 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 27 | 25 | 76 | 59 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden | ||||
| lopussa) | 3 052 | 2 182 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto % | 7,5 | 7,9 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 57 | 61 | 927 | 128 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 314 | 1 417 |
Elokuussa Fortum sai päätökseen Ekokem Oyj:n oston. Fortum tiedotti yritysostosta ensimmäistä kertaa toukokuussa 2016. Ekokem on liitetty osaksi Fortumin City Solutions -divisionaa omana liiketoimintonaan ja konsolidoitu Fortumiin vuoden 2016 elokuun lopusta.
Vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä City Solutions -segmentin liikevaihto kasvoi 530 (352) miljoonaan euroon, mikä johtui lähinnä DUONin ja Ekokemin yhdistämisestä Fortum-konserniin. Segmentin lämmönmyynti oli vuoden neljännellä neljänneksellä 3,3 (2,6) TWh. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten (CHP) sähkönmyynti oli 0,9 (0,8) TWh.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 105 (80) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 63 (53) miljoonaa euroa. Kasvua toi pääasiassa Ekokemin ja DUONin yritysostot. Vuonna 2015 sähkön loppuasiakasmyyntiin vaikutti kertaluonteisesti ja positiivisesti tarkemmat kulutusennusteet.
Liikevoitto oli 85 (54) miljoonaa euroa ja siihen vaikuttivat pääasiassa johdannaisten IFRSlaskentakäytäntö (IAS 39), yhteensä 22 (1) miljoonaa euroa (liite 4).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 27 (25) miljoonaa euroa, joka koostui lähinnä Fortum Värmen liikevoitosta (liite 14).
City Solutions -segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa 2016 kasvoi 1 424 (1 187) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin DUON ja Ekokem-yrityskaupoista. Segmentin lämmönmyynti oli 8,7 (7,8) TWh. CHP-laitosten sähkönmyyntimäärät olivat yhteensä 2,8 (2,5) TWh.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) kasvoi ja oli 238 (209) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 112 (108) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin DUON ja Ekokem-yrityskaupoista. Tulosta painoivat vuoden alun epäedullinen polttoainejakauma ja matalammat saavutetut sähkönhinnat. Lisäksi vuonna 2015 sähkön loppuasiakasmyyntiin vaikutti positiivisesti kertaluonteisesti tarkemmat kulutusennusteet.
Liikevoitto oli 145 (105) miljoonaa euroa ja siihen vaikuttivat myyntivoitot, Ekokem-yritysostoon liittyvät transaktiokulut ja IFRS-laskentakäytäntö (IAS 39), yhteensä 33 (-3) miljoonaa euroa (liite 4).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 76 (59) miljoonaa euroa ja se koostui lähinnä Fortum Värmen liikevoitosta (liite14).
| Lämmönmyynti maittain, TWh | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 1,4 | 1,0 | 3,6 | 3,1 |
| Puola | 1,4 | 1,2 | 3,6 | 3,4 |
| Muut maat | 0,6 | 0,4 | 1,5 | 1,2 |
| Yhteensä | 3,4 | 2,7 | 8,7 | 7,8 |
| Sähkönmyynti, TWh | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
| CHP-laitoksista | 0,9 | 0,8 | 2,8 | 2,5 |
| Myynti asiakkaille | 3,6 | 3,9 | 12,3 | 14,2 |
| Yhteensä | 4,5 | 4,7 | 15,1 | 16,7 |
Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 289 | 266 | 896 | 893 |
| - sähkönmyynti | 206 | 182 | 691 | 661 |
| - lämmönmyynti | 81 | 82 | 199 | 228 |
| - muu myynti | 2 | 2 | 6 | 4 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 100 | 81 | 312 | 267 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 66 | 69 | 191 | 201 |
| Liikevoitto | 67 | 69 | 226 | 203 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 4 | -2 | 38 | 32 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 284 | 2 561 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,0 | 8,2 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | 67 | 87 | 201 | 285 |
| Henkilöstön lukumäärä | 3 745 | 4 126 |
Maaliskuussa 2016 valmistuneen monivuotisen investointiohjelman jälkeen Fortumilla on 2 268 MW vuoden 2007 jälkeen rakennettua uutta kapasiteettia (CSA, Capacity Supply Agreement). Jokaiselle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien.
Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti maaliskuussa 2016 painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2015. Näitä tietoja käytettiin CSA-maksujen määrittämiseen vuodelle 2016. Kapasiteettimaksuja korotettiin vuodelle 2016 vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioiden korkeampaa korkoa. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Tarkastelussa otetaan huomioon sähkönmyyntituotot ja on mahdollista, että sen seurauksena myös uuden kapasiteetin kapasiteettimaksuja muutetaan.
Koko Fortumin ennen vuotta 2008 rakennetulla tuotantokapasiteetilla (yhteensä 2 214 MW joulukuussa 2016) oli oikeus osallistua vanhaa kapasiteettia (CCS) koskevaan huutokauppaan vuodelle 2016. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli valituiksi. Fortumin vanhasta kapasiteetista 175 MW ei tullut valituksi, mutta sille Fortum on saanut forced mode -statuksen eli yhtiö saa maksun myös tästä kapasiteetista.
Loka-joulukuussa 2016 Russia-segmentin sähkönmyynti oli 7,9 (8,5) TWh ja lämmönmyynti oli 7,7 (8,8) TWh. Suurin syy vertailukautta matalampaan lämmönmyyntiin oli Tobolskin CHP-laitoksen myynti helmikuussa 2016.
Russia-segmentin vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 100 (81) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 66 (69) miljoonaa euroa sisältäen 0 (20) miljoonaa euroa CSAvarauksen purkua. Uusien yksiköiden käyttöönotto sekä pääomakustannuksen (WACC) muutoksen johdosta saadut korkeammat CSA-maksut kasvattivat tulosta. Lisäksi vahvistunut Venäjän rupla kasvatti Russia-segmentin vertailukelpoista tulosta noin 2 miljoonalla eurolla.
Vuoden neljännen neljänneksen liikevoitto oli 67 (69) miljoonaa euroa.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli neljännellä neljänneksellä 4 (-2) miljoonaa euroa (liite14).
Tammi-joulukuussa 2016 Russia-segmentin sähkönmyynti oli 29,5 (29,4) TWh ja lämmönmyynti 20,6 (25,4) TWh. Sähkön tuotantomäärät kasvoivat lähinnä Chelyabinskissa käyttöönotettujen kahden uuden yksikön myötä. Tobolskin CHP-laitoksen myynti helmikuussa 2016 vaikutti sekä sähkön että lämmön tuotantomääriin Venäjällä.
Russia-segmentin vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 312 (267) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 191 (201) miljoonaa euroa, mikä sisältää 2 (52) miljoonaa euroa CSA-varauksen purkua. Kasvu johtui hyvästä operatiivisesta toiminnasta ja korkeasta käyttöasteesta, uusien yksiköiden käyttöönotosta sekä korkeammista CSA-maksuista, joihin vaikutti pääomakustannuksen (WACC) muutos. Venäjän ruplan vaikutus Russia-segmentin koko vuoden tulokseen oli -13 miljoonaa euroa.
Liikevoitto oli 226 (203) miljoonaa euroa, mikä sisältää myyntivoittoja 35 (1) miljoonaa euroa (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 38 (32) miljoonaa euroa (liite 14). Russiasegmentin liikevoitto (EBIT) oli 19,5 miljardia ruplaa vuonna 2016. Siihen sisältyy Fortumin osuus TGC-1:n tuloksesta ja 2,6 miljardin ruplan myyntivoitto Tobolskin laitoksen myynnistä.
Fortum on saanut Chelyabinsk GRES:n kakkosyksiköstä Venäjän valtion investointivelvoitesopimusten (CSA) mukaisia kapasiteettimaksuja 1.3.2016 lähtien. Fortumin vuonna 2008 käynnistämä mittava Venäjän investointiohjelma saatiin päätökseen keväällä 2016, kun tämä viimeinen ohjelman puitteissa rakennettu voimalaitosyksikkö aloitti kaupallisen tuotannon.
| Fortumin keskeiset sähkön kapasiteetin ja kaasun hinnat Venäjällä |
IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alue RUB/MWh |
1 063 | 1 064 | 1 054 | 1 047 |
| Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella RUB/1000 m3 |
3 614 | 3 614 | 3 614 | 3 488 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille (CCS) tRUB/MW/kk* |
155 | 157 | 140 | 149 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille (CSA) tRUB/MW/kk* |
924 | 701 | 815 | 641 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta tRUB/MW/kk | 556 | 396 | 481 | 359 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä RUB/MWh | 1 818 | 1 552 | 1 734 | 1 555 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä EUR/MWh** |
26,2 | 21,3 | 23,5 | 22,5 |
* Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.
** Muunnettu käyttäen keskikurssia
| Milj. euroa | IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | - | - | 274 | |
| - jakeluverkot | - | - | 229 | |
| - alueverkot | - | - | 40 | |
| - muu myynti | - | - | 7 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | - | - | 163 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | - | - | 114 | |
| Liikevoitto | - | - | 4 395 | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | - | - | 44 | |
| Henkilöstön lukumäärä | - | - | - |
Taulukon luvut sisältävät Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan tammi-toukokuussa 2015.
Fortumilla ei ole ollut sähkönsiirtotoimintaa kesäkuun 2015 jälkeen, jolloin se sai päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiprosessin.
Investoinnit jatkuvien toimintojen käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 263 (234) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 235 (197) miljoonaa euroa (liite 4).
Tammi-joulukuussa 2016 investoinnit jatkuvien toimintojen käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 1 435 (625) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 591 (582) miljoonaa euroa (liite 4).
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähkön tuotanto kapasiteetti MW |
Lämmön tuotanto kapasiteetti MW |
Toimitus alkaa |
|
|---|---|---|---|---|
| Generation | ||||
| Loviisa, Suomi | Ydinvoima | 6 | Q4 2017 | |
| Vesivoimaloita Ruotsissa ja Suomessa | Vesivoima | 10 | 2017 loppu | |
| City Solutions | ||||
| Zabrze, Puola | CHP | 75 | 145 | 2018 |
| Russia | ||||
| Uljanovsk | Tuuli | 35 | 2017 | |
| Muut | ||||
| Bhadla, India | Aurinko | 70 | 2017 | |
| Karnataka, Intia | Aurinko | 100 | 2017 | |
| Solberg, Ruotsi | Tuuli | 75* | 2018 |
* Skellefteå Kraft AB (SKAB) osalistuu projektiin 50%:n (37.5 MW:n) osuudella.
Fortum osallistuu 1 600 MW:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta. Laitoksen toimittajan, AREVA-Siemens -yhteenliittymän mukaan yksikön kaupallisen sähköntuotannon odotetaan alkavan loppuvuonna 2018. TVO on nostanut 300 miljoonaa euroa osakaslainaa yhteensä 600 miljoonan euron sitoumuksesta. Fortumin osuus 300 miljoonan euron nostetusta lainasta on noin 75 miljoonaa euroa. Fortumin jäljellä oleva sitoumus OL3-yksikköön on 75 miljoonaa euroa (liite 15).
Helmikuussa Fortum myi 51,4 prosentin omistusosuutensa virolaisessa kaasun tuonti-, myynti- ja jakeluyhtiössä Eesti Gaasissa. Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2016.
Maaliskuussa Fortum hankki omistukseensa 93,35 % puolalaisesta sähkön ja kaasun myyntiyhtiöstä DUONista. Huhtikuussa Fortum ilmoitti hankkineensa loput osakkeet pakollisen lunastusmenettelyn kautta, jonka jälkeen DUONin ylimääräinen yhtiökokous päätti yhtiön poistamisesta Varsovan pörssin listalta.
Fortum ja Ekokem Oyj:n neljä suurinta omistajaa, jotka edustivat noin 81 %:a yrityksen osakkeista, allekirjoittivat toukokuussa sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa heidän osuutensa Ekokemistä noin 470 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa noin 700 miljoonan euron velatonta kokonaiskauppahintaa yhtiön koko osakekannalle. Fortum teki saman hintaisen ostotarjouksen Ekokemin lopuista osakkeista (165 euroa osakkeelta). Fortum sai kilpailuviranomaisten hyväksynnän heinäkuussa. Saavutettuaan vaadittavan omistusosuuden Fortum on käynnistänyt vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin. Joulukuun 2016 lopussa Fortumin omistusosuus yhtiöstä oli noin 98 %.
Joulukuussa Fortum saattoi päätökseen Turebergs Recycling AB -yhtiön yritysoston Turebergs Åkerilta, 100 % arvo yhtiöstä oli noin 11 miljoonaa euroa. Tureberg Recyckling -yhtiön pääliiketoiminta on ympäristörakentaminen ja jätteenpolttolaitosten tuhkan kierrätys ja prosessointi.
Fortum myi helmikuussa 100 %:n omistuksensa tytäryhtiössään OOO Tobolsk CHP:ssä. OOO Tobolsk CHP omistaa Tobolskissa, Länsi-Siperiassa sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen.
Fortum voitti tammikuussa käänteisen huutokaupan 70 MW:n aurinkovoimaprojektista Intiassa. Voimalaitoksen tuotetulle sähkölle taataan 25 vuodeksi 4,34 Intian rupian/kWh (noin 60 euroa/MWh) hinnan. Lopullinen sähkönostosopimus allekirjoitettiin huhtikuussa Intian suurimman energiayhtiön, NTPC:n kanssa.
Fortum osti helmikuussa 75 megawatin Solbergin tuulivoimaprojektin. Solberg on täysin luvitettu ja rakentamisvalmis tuulipuistoalue Västernorrlandissa Pohjois-Ruotsissa. Huhtikuussa Fortum teki lopullisen investointipäätöksen Skellefteå Kraft AB:n kanssa, joka osallistuu hankkeeseen 50 %:n osuudella.
Huhtikuussa Fortum voitti käänteisen huutokaupan 100 MW:n aurinkovoimaprojektista Karnatakassa. Aurinkovoimala rakennetaan Karnatakaan ja tuotetulle sähkölle taataan kiinteä 4,79 INR/kWh takuuhinta 25 vuodeksi.
Marraskuussa Fortum osti kolme tuulivoimaprojektia norjalaiselta Nordkraft yhtiöltä. Kauppaan kuuluu Nygårdsfjellet -tuulipuisto, joka on jo toiminnassa, sekä täysin luvitetut Ånstadblåheia- ja Sørfjord-projektit. Fortum ja Nordkraft sopivat yhteistyöstä tuulipuistojen rakentamisessa ja käytössä. Fortum valmistelee Ånstadblåheia- ja Sørfjord-projektien rakentamista, arvioidut valmistumisajat ovat vuodet 2018 ja 2019. Kun kaikki kolme tuulipuistoa ovat valmiita, niiden yhteinen tuotantokapasiteetti on noin 170 MW. Kauppa saatettiin päätökseen tammikuun alussa 2017.
| Tammi-joulukuu 2016 |
Osakevaihto kpl |
Arvo yhteensä euroa |
Korkein euroa |
Alin euroa |
Keskihinta1) euroa |
Viimeisin euroa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| FUM1V 2) | 611 571 945 | 8 295 455 618 | 15,74 | 10,99 | 13,57 | 14,57 |
| 1) kaupankäyntimäärillä painotettu |
2) 25.1.2017 alkaen FORTUM
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Markkina-arvo, miljoonaa euroa | 12 944 | 12 366 |
| Osakkeenomistajia, kpl | 131 882 | 136 259 |
| Suomen valtion omistusosuus, % | 50,8 | 50,8 |
| Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % | 28,1 | 25,2 |
| Kotitalouksien omistusosuus, % | 10,8 | 11,4 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % | 2,0 | 2,9 |
| Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % | 8,3 | 9,7 |
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla − esimerkiksi Boat-, BATS Chi-X- ja Turquoise-markkinoilla − sekä OTC-markkinoilla. Tammijoulukuussa 2016 noin 63 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.
31.12.2016 Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum ei omistanut omia osakkeitaan.
Yhtiökokous päätti 5. huhtikuuta 2016 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voisi kummankin osalta olla enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Vuoden 2016 loppuun mennessä hallitus ei ollut käyttänyt valtuutustaan.
Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Vuoden 2016 lopussa Fortumin henkilöstömäärä oli 8 108 (7 835).
Vuoden 2016 lopussa Generation-segmentissä oli 979 (1 341) työntekijää; City Solutions -segmentissä 2 314 (1 417); Russia-segmentissä 3 745 (4 126) ja Muut-segmentissä 1 070 (951). Generation-segmentin henkilöstömäärä laski lähinnä Fortumin uuden liiketoimintarakenteen myötä, City Solutions -segmentin henkilöstömäärä kasvoi lähinnä DUON- ja Ekokem-yritysostoista johtuen ja Russia-segmentin henkilöstömäärä laski Tobolskin voimalaitoksen myynnin myötä. Othersegmentin henkilöstömäärä kasvoi Fortumin uudesta rakenteesta johtuen. Henkilöstömäärä on kasvanut uusissa liiketoiminnoissa, kuten "Solar and Wind Development", "Technology and New Ventures" sekä "Nuclear Services". Ulkoistukset vähensivät voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön määrää.
Lisäksi Fortum uudisti organisaatiotaan vuoden 2016 aikana vastaamaan uutta strategiaansa keskittyen työkiertoon ja vastuunjakamiseen nuorille kyvyille, jotta he saisivat vaativia ja näkyviä tehtäviä.
Syksyllä 2016 hyvänolon-ohjelma "Energise Your Day" lanseerattiin Suomessa. Ohjelma rohkaisee työntekijöitä ylläpitämään ja parantamaan heidän yleistä hyvinvointiaan ja tarjoaa ideoita ja työkaluja itseohjautuvuuteen, stressin hallintaan, palautumiseen, ravitsemukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Ohjelma alkoi kyselyllä ja vastausprosentti oli lähes 80 %. Kyselyn jälkeen työntekijät saivat räätälöidyt ehdotukset, kuinka parantaa hyvinvointiaan ja ohjelma tarjoaa myös luentoja ja henkilökohtaista ohjausta. Ohjelma lanseerataan muihin maihin vuoden 2017 aikana.
Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa ja nykyisten liiketoimintojensa rinnalla Fortum tutkii ja kehittää uusia uusiutuvaan energiaan liittyviä kasvuratkaisuja.
Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen kärjessä. Kiihdyttääkseen innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista Fortum vahvistaa omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmii kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, tutkimuslaitosten ja nousevien teknologiayritysten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Yhtiö keskittyy teknologioihin, jotka tarjoavat älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden hajautetun energiajärjestelmän tarpeisiin ja joissa on potentiaalia muuttaa nykyistä energiajärjestelmää ratkaisevasti sekä vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat , nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja ja ratkaisuja, jotka kasvattavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.
Vuonna 2016, Fortumin tutkimus ja kehitys keskittyi uuteen kaupunki-, maaseutu- ja teollisuusliiketoimintojen konseptointiin sekä biopolttoaineiden kestävyyteen, laatuun, käsittelyyn ja saatavuuteen. Toinen erittäin tärkeä osa-alue oli kuinka kasvattaa energiajärjestelmän joustavuutta koko arvoketjussa, energian tuotannosta asiakkaalle sekä asiakkaan ratkaisuihin. Osana tätä työtä Fortum toteutti virtuaalivoimalaitoksen pilottihankkeen, jossa järjestelmää optimoidaan käyttämällä kotitalouksien lämminvesivaraajia ja aurinkopaneeleita ja akkuja sähkövarastoina.
Ydinvoiman tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tärkein tavoite on mahdollistaa ydinvoimaan liittyvien palveluliiketoimintojen kasvu. Vuona 2016 keskityttiin myös tulevaisuuden ydinvoimateknologioihin, kuten pieniin modulaarireaktoreihin, ja kehitettiin turvallisuus- ja tehokkuusasioita Fortumin ydinvoimayksiköille. Virtuaalista todellisuutta kehitettiin valvomosuunnittelua ja säteilyturvallisuusharjoituksia varten. Radioaktiivisten nesteiden puhdistamiseen tarkoitettua NURES-tuotetta kehitettiin edelleen sen kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Lisäksi Fortum investoi suomalaiseen biojalostamoteknologiayhtiöön (Chempolis Oy), joka on erikoistunut tuottamaan innovatiivisia ja kestäviä hiilineutraaleja biojalostamoteknologioita biomassa- , energia-, öljy-, paperi-, alkoholi-, sokeri- ja kemianteollisuudelle. Fortum on merkittävä biomassan käyttäjä omissa prosesseissaan, ja on korostanut resurssitehokkuuden tärkeyttä sekä yhteisiä kestävyyskriteerejä biomassalle. Fortum uskoo, että biomassaa voisi käyttää huomattavasti nykyistä tehokkaammin korkeamman jalostusarvon tuotteissa. Fortum investoi myös ruotsalaiseen aurinkoteknologiayhtiöön nimeltä Exeger Sweden AB (Publ), joka on erikoistunut kehittämään ja tuottamaan uudenlaisia tulostettavia aurinkokennosoluja käytettäväksi kuluuttajatuotteissa, rakennuksissa ja muissa ratkaisuissa.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2016 Fortumin T&K-menot olivat 52 (47) miljoonaa euroa eli 1,4 % (1,4 %) liikevaihdosta.
Fortum pyrkii ottamaan huomioon liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Fortumin kestävän kehityksen tavoitteet muodostuvat konsernitason avainmittareista ja divisioonatason mittareista.
Konsernin kestävän kehityksen tavoitteet painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia ja mittaavat ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Vuoden 2016 alussa konsernitason tavoitteita muutettiin. Työhyvinvointi sairauspoissaoloprosentilla mitattuna on uusi konsernitason tavoite. Tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen (gCO2/kWh) osalta Fortum keskittyy mittaamaan koko energiantuotannon ominaispäästöjä.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Kestävän kehityksen tavoiteasetanta ja tulosten seuranta, samoin kuin Fortumin kestävän kehityksen politiikan hyväksyminen ja kestävän kehityksen raportoinnin katselmointi kuuluvat Fortumin hallituksen työjärjestykseen. Fortum raportoi kestävän kehityksen toiminnastaan kattavasti yhtiön Kestävän kehityksen raportissa.
Yhtiö on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX GES Sustainability Finland ja ECPI® -indekseissä. Fortum on myös arvioitu energiasektorin parhaaksi toimijaksi luokituksella A- CDP:n (aikaisemmin Carbon Disclosure Project) vuosittaisessa pohjoismaisessa arvioinnissa vuonna 2016. Fortum on saanut Prime Status (B-) -luokituksen saksalaiselta oekom research AG:lta.
Vuonna 2016 aloitettiin Ekokemin ja Duonin toimintojen integrointi Fortumin kestävän kehityksen toimintatapoihin ja tiedonkeruujärjestelmiin. Ekokemin toimintoihin liittyvät kestävän kehityksen tiedot sisältyvät Fortumin kestävän kehityksen raportointiin 1.9.2016 alkaen ja Duonin toimintoihin liittyvät tiedot 1.4.2016 alkaen.
| Tavoitteet | IV/16 | 2016 | Viiden vuoden keskiarvo |
|
|---|---|---|---|---|
| Maineindeksi, perustuu One Fortum -tutkimukseen | 72.0 | - | 72.5 | - |
| Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI), perustuu One Fortum -tutkimukseen |
taso hyvä, 70-74 |
- | 67-79 | - |
| Energian kokonaistuotannon CO2 -ominaispäästö (sähkö ja lämpö), viiden vuoden keskiarvo, g/kWh |
< 200 | 198 | 184 | 188 |
| Energiatehokkuuden parantuminen vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2012 verrattuna, GWh/a |
> 1 400 | - | 1 372 | - |
| Merkittävien EHS-poikkeamien lukumäärä, kpl | ≤ 23 | 7 | 22 | - |
| CHP-laitosten energiakäytettävyys, % | > 95 | 95,0 | 97,4 | - |
| Lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö |
≤ 2,5 | 2 | 1,9 | - |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), oma henkilöstö |
≤ 1,0 | 1,1 | 1,0 | - |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), urakoitsijat |
≤ 3,0 | 3,7 | 3,0 | - |
| Vakavien tapaturmien lukumäärä, kpl | ≤ 8 | 3 | 13 | - |
| Sairauspoissaolot, % | ≤2,4 | 2,7 | 2,4 | - |
Fortumille taloudellinen vastuu tarkoittaa kilpailukykyä, vahvaa suoritustasoa ja markkinalähtöistä tuotantoa, jotka luovat arvoa sidosryhmillemme pitkällä aikavälillä ja mahdollistavat kannattavan kasvun. Tyytyväiset asiakkaat ovat Fortumille tärkeä menestystekijä. Fortum pyrkii hallitsemaan toimitusketjuaan vastuullisesti.
Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään tunnusluvuilla, joita ovat sijoitetun pääoman tuotto (tavoite: 10 %) ja pääomarakenne (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 2,5). Lisäksi Fortum on käyttänyt Global Reporting Initiativen (GRI) G4-indikaattoreita soveltuvin osin taloudellisesta vastuusta raportoimiseen 1.1.2014 lähtien.
Yhtiön mainetta ja asiakastyytyväisyyttä koskevia tavoitteita seurataan vuositasolla. Vuoden 2016 One Fortum -tutkimuksessa yhtiön maine keskeisten sidosryhmien joukossa nousi 72,5 pisteeseen asteikolla 1-100 ja oli yli tavoitetason 72,0 pistettä. Yhtiön tavoitetaso asiakastyytyväisyydelle (70-74 pistettä) saavutettiin kaikilla liiketoiminta-alueilla lukuun ottamatta sähkönmyyntitoimintaa yritysasiakkaille.
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaniensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta sekä Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa esivalinnan ja toimittaja-auditointien avulla. Vuonna 2016 auditoimme 13 (9) toimittajaa Kiinassa, Intiassa, Puolassa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa. Syyskuussa 2016 Fortum solmi ulkoisen toimittajan kanssa sopimuksen kestävän kehityksen auditointien suorittamisesta.
Fortumin tavoitteena on tarjota asiakkaille ympäristömyönteisiä tuotteita ja palveluita. Kiertotalous, resurssi- ja energiatehokkuus sekä jätteistä ja biomassasta saatavan lisäarvon maksimoiminen ovat Fortumin ympäristövastuussa ensisijaisen tärkeitä. Lisäksi Fortumin ympäristövastuussa painottuvat ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon sekä energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen, panostukset aurinko- ja tuulivoimaan sekä kestävien ratkaisujen tarjoaminen kaupungeille ovat tässä avainasemassa.
Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Vuoden 2016 lopussa 99,9 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta oli ISO 14001 -ympäristösertifioitu.
Fortumin ilmastotavoite seuraavalle viidelle vuodelle on: kokonaisenergiantuotannon (sähkö ja lämpö) hiilidioksidin ominaispäästöt alle 200 g/kWh kattaen kaikki toimintamaat. Tavoite on laskettu viiden vuoden keskiarvona. Vuoden 2016 lopussa kokonaisenergiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästön viiden vuoden keskiarvo oli 188 (191) g/kWh, eli parempi kuin tavoitetaso.
Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt vuonna 2016 olivat 18,6 (19,2) miljoonaa tonnia (Mt), josta 2,7 (2,1) Mt kuului EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Fortumin arvioidaan saavan 1,0 Mt ilmaisia päästöoikeuksia vuodelle 2016.
| Fortumin hiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt) |
IV/16 | IV/15 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 5,8 | 5,7 | 18,6 | 19,2 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 1,1 | 0,7 | 2,7 | 2,1 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | - | - | 1,0 | 1,3 |
| Päästöt Venäjällä | 4,5 | 5,0 | 15,5 | 17,0 |
Fortumin tavoitteena on saavuttaa yli 1 400 GWh:n vuotuinen energiansäästö vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2016 lopussa tästä tavoitteesta oli saavutettu noin 1 372 GWh. Vuonna 2016 toteutettuja hankkeita olivat muun muassa ydinvoiman perusparannus Suomessa, vesivoiman perusparannukset Suomessa ja Ruotsissa sekä kaasuturbiinilaitoksen peruskorjaus Venäjällä.
Fortumin tavoitteena on alle 23 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Vuonna 2016 Fortumin toiminnoissa tapahtui 22 (18) merkittävää EHS-poikkeamaa: 11 poikkeamaa ympäristöluvan ehdoista, seitsemän tulipaloa, yksi vuoto ja kolme räjähdystä. Poikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristö- tai taloudellisia vaikutuksia.
Fortumin sosiaalisessa vastuussa painottuvat sähkön ja lämmön toimitusvarmuus, kaupungeille tarjottavat kestävät ratkaisut, laitos- ja työturvallisuus, henkilöstön hyvinvointi sekä liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus. Vuoden 2016 lopussa OHSAS 18001 -sertifiointi kattoi 99,9 % Fortumin sähkön ja lämmön tuotantotoiminnasta maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2016 Fortumin CHP-laitosten energiakäytettävyys oli 97,4 % (96,4 %), mikä ylittää selvästi vuotuisen tavoitetason 95 %.
Vuonna 2016 omien työntekijöiden lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus oli 1,9 (1,6) miljoonaa työtuntia kohti, mikä oli parempi kuin konsernin tavoitetaso (≤2,5). Fortumin tavoite omien työntekijöiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuudelle (LWIF) oli 1,0 (1,1) ja se saavutettiin. Urakoitsijoiden vastaava työtapaturmataajuus oli 3,0 (2,7), joka oli myös tavoitetaso. Vakavia työtapaturmia tapahtui 13 (14).
Sovittuja toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi jatketaan painottaen erityisesti urakoitsijoiden turvallisuutta sekä Ekokemin ja Duonin toimintojen integrointia. Fortum on muuttanut työtapaturmien vakavuuden määritelmää 1.1.2017 ja keskittyy nyt sairauspoissaolon pituuden sijasta seuramaan tapaturmia, joilla on vakavia seurauksia tai joista olisi mahdollisesti aiheutunut vakavia seurauksia. Konsernitavoite vuodelle 2017 on ≤ 5 vakavaa tapaturmaa. Fortumin tavoite on päästä eroon vakavista tapaturmista vuoteen 2020 mennessä.
Sairauspoissaoloprosentti tammi-joulukuussa 2016 oli 2,4 (2,4), eli sama kuin tavoitetaso.
Helmikuussa 2016 Fortum kertoi uusivansa liiketoimintarakenteensa 1.4.2016 alkaen. Muutoksella mahdollistetaan yhtiön 3.2.2016 julkistetun uuden vision ja strategian toteutus. Fortum muodosti kolme liiketoimintadivisioonaa, jotka ovat Generation, City Solutions ja Russia. Lisäksi perustettiin kaksi kehitysyksikköä, jotka keskittyvät uuden liiketoiminnan kasvattamiseen: M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures. Uudessa organisaatiossa on neljä esikuntatoimintoa: Finance; Legal; Strategy, People and Performance ja Corporate Affairs and Communications.
Fortumin johtoryhmä 1.4.2016 alkaen:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Matti Ruotsala, varatoimitusjohtaja kesällä 2017 tapahtuvaan eläköitymiseensä saakka Timo Karttinen, talousjohtaja Tiina Tuomela, Generation-divisioonan johtaja Markus Rauramo, City Solutions -divisioonan johtaja Alexander Chuvaev, Russia-divisioonan johtaja Per Langer, Technology and New Ventures -yksikön johtaja Kari Kautinen, M&A and Solar & Wind Development -yksikön johtaja Sirpa-Helena Sormunen, Fortumin lakiasiainjohtaja Risto Penttinen, Strategy, People and Performance -toiminnon johtaja Arto Räty, Corporate Affairs and Communications -toiminnon johtaja
Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle lukuun ottamatta lakiasiainjohtajaa, joka raportoi hallinnollisesti talousjohtajalle.
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 5.4.2016. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 ja myönsi vastuuvapauden vuodelta 2015 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille ja toimitusjohtajan sijaiselle.
Yhtiökokous päätti maksaa 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 7.4.2016 ja osingon maksupäivä 14.4.2016.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan; puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf ja varapuheenjohtajaksi Kim Ignatius. Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel, Eva Hamilton, Tapio Kuula ja Jyrki Talvitie valittiin uudelleen jäseniksi, ja Veli-Matti Reinikkala valittiin uutena jäsenenä hallitukseen.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi tulevalle toimikaudelle puheenjohtajalle 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 000 euroa vuodessa, jäsenelle 40 000 euroa vuodessa, sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Kokouspalkkiota maksetaan 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista, kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville kokouspalkkio maksetaan sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille sekä hallituksen että valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio. Päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.
Lisäksi Tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy valittiin uudelleen tilintarkastajaksi ja tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous päätti myös valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voisi olla kummankin osalta enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voitaisiin hankkia tai luovuttaa käytettäväksi hankintojen, investointien tai muiden liiketoimintajärjestelyiden yhteydessä taikka säilytettäväksi tai mitätöitäväksi. Omia osakkeita ei voitaisi hankkia tai luovuttaa käytettäväksi yhtiön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Sari Baldaufin (puheenjohtaja), Eva Hamiltonin, Tapio Kuulan ja Veli-Matti Reinikkalan.
Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäseniksi valittiin Kim Ignatius (puheenjohtaja), Minoo Akhtarzand, Heinz-Werner Binzel ja Jyrki Talvitie.
Syyskuussa 2016 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin osastopäällikkö Eero Heliövaara, Valtioneuvoston kanslia (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Timo Ritakallio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä pääjohtaja Liisa Hyssälä, Kansaneläkelaitos. Lisäksi Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf on nimitystoimikunnan jäsen. Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan Liisa Hyssälän jäätyä eläkkeelle hänen seuraajansa pääjohtaja Elli Aaltonen (synt. 1953, YTT, dosentti) korvasi hänet osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan jäsenenä 1.1.2017 lähtien.
25.1.2017 Fortum Oyj muutti kaupankäynti- ja liikkeeseenlaskijatunnuksensa. Fortum Oyj:n osakkeen kaupankäyntitunnus muuttui FUM1V:stä FORTUM:ksi, ja samalla myös yhtiön liikkeeseenlaskijatunnus muuttui FUM:sta FORTUM:ksi.
27.1.2017 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2017. Hallitus koostuisi kahdeksasta (8) jäsenestä ja että seuraavat henkilöt valitaan hallituksen jäseniksi tulevaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2018 yhtiökokouksen päättyessä: uudelleenvalittaviksi ehdotetaan Sari Baldauf, hallituksen puheenjohtajaksi, jäseniksi Heinz-Werner Binzel, Eva Hamilton, Kim Ignatius Tapio Kuula, ja Veli-Matti Reinikkalaa, ja uusiksi jäseniksi ehdotetaan Matti Lievonen, varapuheenjohtajaksi ja Anja McAlister.
Lisäksi, osakkeenomistajien nimitystoimikunta tulee ehdottamaan että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot säilyvät muuttumattomina ja ovat tulevana toimikautena seuraavat: puheenjohtaja: 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja: 57 000 euroa vuodessa ja jäsen: 40 000 euroa vuodessa sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja: 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, ettei hän samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille.
Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne.
Jatkuva epävarmuus maailman ja Euroopan taloudesta ovat pitäneet talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin aiheuttamilla suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä. Suurin strateginen riski on se, että sääntely ja markkinaympäristö kehittyvät suuntaan, jota emme ole ennakoineet ja johon emme ole valmistautuneet. Varautuakseen näihin epävarmuuksiin Fortum on analysoinut ja arvioinut lukuisia tulevaisuuden energiamarkkinaskenaarioita ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia uudistettiin vuonna 2016. Strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen uusiin lähteisiin sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin.
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvusta.
Vuonna 2016 öljyn ja kaasun hinnat nousivat ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat laskivat. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa ja ovat korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015 lopussa.
Tammikuun 2017 puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016 oli noin 74 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 5 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2017 noin 26 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 23 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2017 oli noin 34 euroa/MWh ja vuodelle 2018 noin 30 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 19 TWh alle vuoden 2016 vastaavan ajanjakson.
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten yhtenäistämisen merkitystä.
Ruotsin hallitus nosti ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Kustannusvaikutus Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja tarkistetaan kolmen vuoden välein. The Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co (SKB) päivittää uuden teknisen suunnitelman vuoden 2017 alussa Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli budjettiehdotuksensa tuleville vuosille. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimantuotannon verotuksen yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Vuonna 2017 vero pienenee noin 32 miljoonalla eurolla 52 miljoonaan euroon alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.
Vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin myös laskea neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjettiehdotuksen mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Vuonna 2017 vero pienenee arviolta noin 20 miljoonalla eurolla noin 95 miljoonaan euroon.
Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa päätettiin tarkistaa kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna olisi verotusarvo vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa.
Verohelpotukset rahoitetaan kasvattamalla sähkön kulutusveroa, mikä vaikuttaa pääasiassa kotitalouksiin. Paljon sähköä käyttävä teollisuus vapautetaan verosta.
Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020-2030 aikana. Hallituksen odotetaan päättävän ehdotuksesta maaliskuun 2017 lopussa.
OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn 1 -ydinvoimalayksikössä ja aloittaa yksikön alasajon saatuaan ympäristöluvat Ruotsin viranomaisilta.Tuotannon pysäyttämisen ja alasajon aloittamisen ajankohdaksi on asetettu 30.6.2017. Mittavien turvallisuutta parantavien uudistustöiden vuoksi kesäkuusta 2013 suljettuna ollut Oskarshamn 2 -yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.
Sääntöjen mukaan CCS-huutokaupat (koskien voimalaitoksia, jotka rakennettu ennen vuotta 2008) suoritetaan vuosittain. Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa ja vuodelle 2020 syyskuussa 2016. Suurin osa Fortumin huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 175 MW Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 214 MW) ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.
Joulukuussa 2016 Venäjän hallituksen vuonna 2014 hyväksymä lakiehdotus, joka sisältää lämpöreformin pääperiaatteet, läpäisi ensimmäisen kuulemisen Venäjän eduskunnassa. Luonnos on ristriidassa etenemissuunnitelman kanssa joiltain oleellisilta osin, se ei esimerkiksi sisällä koko maata kataavaa hintaliberalisointia. Se sen sijaan vaatii, että järjestelmän käyttöönotto edellyttää kullakin pilottialueella sekä alueellisen että kunnallisen viranomaisen hyväksynnän. Voimaantullessaan reformi liberalisoi lämmön hinnan 5-10 vuoden kuluessa, riippuen hallituksen asettamista kriteereistä.
Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja inflaatio ovat vaikuttaneet yleiseen kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Vuonna 2016 keskimääräinen kaasun hinnan nousu Venäjällä oli 3,6 %. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan Venäjällä keskimäärin 2,0 % vuonna 2017.
Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2017 olevan alle 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.
Fortumin vuoden 2017 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.
Vuoden 2016 lopussa noin 60 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 30 euroa/MWh vuodelle 2017. Vastaavat luvut vuodelle 2018 olivat noin 35 % hintaan 26 euroa/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 5 203 674 879,03 euroa sisältäen tilikauden 2016 voiton 779 867 542,66 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2016 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti.
1.2.2017 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus esittää, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.
Fortumin yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2017 kello 14.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Espoo, 1.2.2017
Fortum Oyj Hallitus
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112 Timo Karttinen, talousjohtaja, puh 010 453 6555
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Måns Holmberg 010 452 1111, Pirjo Lifländer 040 643 3317 ja [email protected]
Media, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383
Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2016 ja tilintarkastajat ovat 1.2.2017 antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2016. Tilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.
Fortumin vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 10.
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2017 ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
| milj. euroa | Liite | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot: | |||||
| Liikevaihto | 4, 9 | 1 143 | 964 | 3 632 | 3 459 |
| Muut tuotot | 7 | 9 | 34 | 38 | |
| Materiaalit ja palvelut | -600 | -408 | -1 830 | -1 515 | |
| Henkilöstökulut | -99 | -95 | -334 | -351 | |
| Poistot | 4,12,13 | -110 | -92 | -373 | -346 |
| Muut kulut | -153 | -135 | -485 | -477 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 4 | 188 | 243 | 644 | 808 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 14 | -205 | -11 | -958 | |
| Liikevoitto | 4 | 202 | 38 | 633 | -150 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 4, 14 | 15 | 35 | 131 | 20 |
| Korkokulut | -37 | -47 | -169 | -203 | |
| Korkotuotot | 7 | 10 | 30 | 51 | |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | -2 | -5 | -2 | -18 | |
| Muut rahoituserät - netto | -2 | -10 | -29 | -4 | |
| Rahoituskulut - netto | -34 | -52 | -169 | -175 | |
| Voitto ennen veroja | 184 | 20 | 595 | -305 | |
| Tuloverot | 10 | -37 | -2 | -90 | 78 |
| Jatkuvien toimintojen kauden voitto | 147 | 19 | 504 | -228 | |
| Lopetettujen toimintojen kauden voitto | 7 | - | - | - | 4 369 |
| Kauden voitto | 147 | 19 | 504 | 4 142 | |
| Jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 145 | 14 | 496 | 4 138 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 3 | 5 | 8 | 4 | |
| 147 | 19 | 504 | 4 142 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) |
|||||
| Fortum yhteensä | 0,16 | 0,02 | 0,56 | 4,66 | |
| Jatkuvat toiminnot | 0,16 | 0,02 | 0,56 | -0,26 | |
| Lopetetut toiminnot | 7 | - | 0,00 | - | 4,92 |
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
| milj. euroa | Liite | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 188 | 243 | 644 | 808 | |
| Arvonalentumiset | 4, 6 | 27 | -119 | 27 | -918 |
| Myyntivoitot ja muut | 4, 8 | 2 | 1 | 38 | 22 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | 4 | -1 | -95 | -65 | -78 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 4 | -14 | 7 | -11 | 16 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 14 | -205 | -11 | -958 | |
| Liikevoitto | 202 | 38 | 633 | -150 |
OKG AB:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös lokakuussa 2015 sulkea Oskarshamnin 1- ja 2-ydinvoimayksiköt Ruotsissa vaikutti emoyhtiön omistajille kuuluvaan vuoden 2015 tulokseen -729 miljoonaa euroa ja se on kirjattu usealle tuloslaskelman riville. Pääosa vaikutuksesta sisältyy erään Arvonalentumiset, joka raportoidaan osana Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Arvonalentumiset.
Distribution segmentti on esitetty lopetettuna toimintona IFRS 5 mukaisesti vuonna 2015. Katso lisätietoja liitetiedosta 7 Lopetetut toiminnot.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Kauden voitto | 147 | 19 | 504 | 4 142 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Käyvän arvon muutokset | -43 | 30 | -142 | 124 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | -9 | -8 | -85 | -48 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | -1 | -1 | -10 | -6 |
| Laskennalliset verot | 11 | -3 | 51 | -14 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||
| Käyvän arvon muutokset | -36 | 4 | -2 | -8 |
| Laskennalliset verot | 7 | 0 | 0 | 2 |
| Muuntoerot | 263 | -87 | 342 | -191 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | 3 | 0 | -9 | 3 |
| Muut muutokset | 1 | 0 | 0 | 3 |
| 196 | -65 | 145 | -135 | |
| Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 16 | 33 | -7 | 76 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 5 | 0 | 12 | 0 |
| 21 | 33 | 5 | 76 | |
| Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | 217 | -32 | 150 | -59 |
| Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | - | 0 | - | 0 |
| Laaja tulos yhteensä | 365 | -13 | 654 | 4 082 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 359 | -16 | 639 | 4 081 |
| Määräysvallattomille omistajille | 6 | 2 | 15 | 1 |
| 365 | -13 | 654 | 4 082 |
| milj. euroa | Liite 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 467 | 222 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 9 930 | 8 710 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 4, 14 | 2 112 | 1 959 |
| Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta | 17 | 830 | 810 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 113 | 93 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 66 | 80 | |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 415 | 509 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 15 | 985 | 773 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 14 918 | 13 157 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 233 | 231 | |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 130 | 355 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 15 | 395 | 0 |
| Verosaamiset | 290 | 124 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 844 | 698 | |
| Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta) | 3 475 | 4 913 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 679 | 3 289 | |
| Likvidit varat | 16 | 5 155 | 8 202 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 7 046 | 9 610 | |
| Varat yhteensä | 21 964 | 22 767 | |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | |
| Kertyneet voittovarat | 10 369 | 10 507 | |
| Muut oman pääoman erät | -29 | 168 | |
| Yhteensä | 13 459 | 13 794 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 84 | 69 | |
| Oma pääoma yhteensä | 13 542 | 13 863 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 16 | 4 468 | 4 965 |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 262 | 290 |
| Laskennalliset verovelat | 616 | 483 | |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 17 | 830 | 810 |
| Muut varaukset | 18 | 116 | 81 |
| Eläkevelvoitteet | 76 | 65 | |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 179 | 168 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 6 546 | ||
| 6 863 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 16 | 639 | 1 042 |
| Johdannaisinstrumentit | 5 | 396 | 121 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 841 | 879 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1 876 | 2 042 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 422 | 8 904 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 964 | 22 767 |
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät | Emo yhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet voitto varat |
Muunto erot |
Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis yrityksissä |
||||||
| milj. euroa | ||||||||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 3 046 | 73 | 12 663 | -2 156 | 74 | 67 | 27 | 13 794 | 69 | 13 863 |
| Kauden tulos | 496 | 496 | 8 | 504 | ||||||
| Muuntoerot | 339 | -2 | 1 | -3 | 335 | 7 | 342 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 1 | -186 | -10 | 3 | -192 | -192 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 497 | 339 | -188 | -9 | 0 | 639 | 15 | 654 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -977 | |||||||
| Muut | 3 | 3 | -1 | 2 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Oma pääoma 31.12.2014 | 3 046 | 73 | 9 676 | -1 968 | 19 | -5 | 22 | 10 864 | 71 | 10 935 |
| Kauden tulos | 4 138 | 4 138 | 4 | 4 142 | ||||||
| Muuntoerot | -189 | -1 | -1 | 2 | -188 | -3 | -191 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 0 | 55 | 73 | 3 | 132 | 132 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 4 139 | -189 | 54 | 72 | 5 | 4 081 | 1 | 4 082 | ||
| Osingonjako | -1 155 | -1 155 | -1 155 | |||||||
| Muut | 3 | 3 | -2 | 1 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 3 046 | 73 | 12 663 | -2 156 | 74 | 67 | 27 | 13 794 | 69 | 13 863 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 335 miljoonaa euroa vuoden 2016 aikana (2015: -188) johtuen pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta. Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 5 miljoonaa euroa (2015: 8), sisältyy muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 2 Laadintaperiaatteet.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -188 miljoonaa euroa vuoden 2016 aikana (2015: 54), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.
Vuoden 2015 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 5.4.2016. Lisätietoja liitetiedossa 11 Osakekohtainen osinko.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Jatkuvien toimintojen kauden voitto | 147 | 19 | 504 | -228 |
| Oikaisuerät: | ||||
| Tuloverot | 37 | 2 | 90 | -78 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 34 | 52 | 169 | 175 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -15 | -35 | -131 | -20 |
| Poistot | 110 | 92 | 373 | 346 |
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 312 | 130 | 1 006 | 196 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -14 | 205 | 11 | 958 |
| Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus | 0 | -20 | -2 | -52 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 298 | 315 | 1 015 | 1 102 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 12 | 2 | -49 | -15 |
| Saadut korot | 8 | 15 | 39 | 52 |
| Maksetut korot | -26 | -33 | -214 | -263 |
| Saadut osingot | 0 | 0 | 54 | 52 |
| Toteutuneet kurssierot | -2 | 43 | 110 | 292 |
| Maksetut välittömät verot | -5 | 10 | -216 | -65 |
| Muut erät | 0 | 10 | -18 | 43 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 286 | 363 | 723 | 1 199 |
| Käyttöpääoman muutos | -136 | -31 | -102 | 29 |
| Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta | 150 | 332 | 621 | 1 228 |
| Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta | - | 0 | - | 154 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 150 | 621 | ||
| 331 | 1 381 | |||
| Investointien rahavirta | ||||
| -232 | -599 | |||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | -29 | -180 | -695 | -527 |
| Hankitut osakkeet | 3 | -37 | 10 | -43 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 0 | 2 | 39 | 28 |
| Myydyt osakkeet | 0 | 27 | ||
| Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille | -43 | 180 | -117 | 481 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 38 | 0 | -340 | -1 |
| Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta | -263 | -35 | -1 701 | -35 |
| Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta | - | - | - | 6 303 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -263 | -35 | -1 701 | 6 268 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -113 | 296 | -1 080 | 7 650 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 | -1 | 32 | 37 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | -35 | -76 | -934 | -956 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -34 | -46 | -97 | -84 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | 0 | 0 | -977 | -1 155 |
| Muut rahoituserät | 0 | -2 | -8 | -2 |
| Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta | -64 | -124 | -1 984 | -2 160 |
| Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta | - | - | - | 0 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | -64 | -124 | -1 984 | -2 160 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | -177 | 173 | -3 064 | 5 490 |
| Likvidit varat kauden alussa | 5 322 | 8 032 | 8 202 | 2 766 |
| Valuuttakurssierot likvideissä varoissa | 9 | -3 | 18 | -54 |
| Likvidit varat kauden lopussa | 5 155 | 8 202 | 5 155 | 8 202 |
Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten ja ruotsalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -323 | -320 | -54 | -121 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | 11 | 24 | 14 | 24 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | 177 | 265 | -62 | 126 |
| Yhteensä | -136 | -31 | -102 | 29 |
Fortum suojaa sähkön tuotanto- ja vähittäismyyntisalkkuja pääsääntöisesti johdannaissopimuksilla Nasdaq OMX:ssä. Nasdaq vaatii vakuuksia tästä kaupankäynnistä.
Vuonna 2016 Nasdaq siirtyi vakuuksien osalta pankkitakauksista käteisvakuuksiin EMIR-asetuksen johdosta. Pantatut rahavarat sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, katso liitetieto 15.
Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään korollisten saamisten muutoksena.
Nasdaqin futuurien selvityksellä oli 94 miljoonan euron negatiivinen vaikutus käyttöpääomaan viimeisellä neljänneksellä ja 139 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vuonna 2016.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 235 | 197 | 591 | 582 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | 3 | -8 | 24 | -11 |
| Vieraan pääoman menot | -6 | -9 | -16 | -44 |
| Yhteensä | 232 | 180 | 599 | 527 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2016 aikana oli 591 miljoonaa euroa (2015: 582). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit, 599 miljoonaa euroa (2015: 527), sisältävät aikaisemmalta vuodelta maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 24 miljoonaa euroa (2015: -11) mutta ei aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -16 miljoonaa euroa (2015: -44). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2016 aikana 695 miljoonaa euroa (2015: 43) sisältäen pääasiassa Ekokem Oyj:n osakehankinnan, 553 miljoonaa euroa, ja Grupa DUON S.A.:n osakehankinnan, 98 miljoonaa euroa. Katso lisätietoja liitetiedosta 8 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 0 | 0 | 6 | 0 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet | 0 | 0 | 34 | 27 |
| Yhteensä | 0 | 0 | 39 | 27 |
Osakkeiden bruttodivestoinnit, 161 miljoonaa euroa (2015: 27), sisältää vielä saamatta olevan tytäryhtiöosakkeiden myyntihinnan 131 miljoonaa euroa (2015: 0) liittyen OOO Tobolsk CHP:n osakkeiden myyntiin. Katso lisätietoja liitetiedosta 15 Korolliset saamiset.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Nettovelka kauden alussa | -137 | -1 936 | -2 195 | 4 217 |
| Muuntoerot | 0 | 34 | -70 | 89 |
| Käyttökate | 312 | 130 | 1 006 | 4 640 |
| Maksetut rahoituskulut ja verot sekä muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -27 | 233 | -283 | -3 330 |
| Käyttöpääoman muutos | -136 | -32 | -102 | 71 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -232 | -180 | -599 | -592 |
| Yrityshankinnat | -29 | -37 | -695 | -43 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 3 | 2 | 49 | 6 217 |
| Tulot myytyjen yhtiöiden korollisista saamisista | 0 | 0 | 0 | 207 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille | -43 | 180 | -117 | 481 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | 38 | 0 | -340 | -1 |
| Osingot | 0 | 0 | -977 | -1 155 |
| Muut rahoitustoiminnot | 0 | -2 | -8 | -2 |
| Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) | -113 | 294 | -2 065 | 6 493 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun hankintamenoon, hankitut | ||||
| tytäryhtiölainat ja muut muutokset | -23 | 0 | 152 | -8 |
| Nettovelka kauden lopussa | -48 | -2 195 | -48 | -2 195 |
Fortumin tavoitteena on varovainen ja tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa strategian toteuttamisen. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat prioriteetteja. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 380 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 773). Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate lasketaan vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus. Fortumin vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate -tavoitesuhde on noin 2,5.
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 5 107 | 6 007 |
| Vähennetään: Likvidit varat | 5 155 | 8 202 |
| Nettovelka | -48 | -2 195 |
| Liikevoitto | 633 | 4 245 |
| Lisätään: Poistot | 375 | 395 |
| Käyttökate | 1 006 | 4 640 |
| Vähennetään: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -11 | 3 323 |
| Vähennetään: Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus | 2 | 52 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 015 | 1 265 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 0,0 | -1,7 |
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat esitetty liitetiedossa 25.
| 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate, Fortum yhteensä, milj. euroa | 1 015 | 1 265 |
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 1 015 | 1 102 |
| Tulos/osake (laimentamaton), Fortum yhteensä, euroa | 0,56 | 4,66 |
| Jatkuvien toimintojen tulos/osake (laimentamaton), euroa | 0,56 | -0,26 |
| Lopetettujen toimintojen tulos/osake (laimentamaton), euroa | - | 4,92 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 18 649 | 19 870 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -48 | -2 195 |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, Fortum yhteensä, milj. euroa | 1 435 | 669 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, Fortum yhteensä, milj. euroa | 591 | 626 |
| Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa | 1 435 | 625 |
| Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 591 | 582 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, Fortum yhteensä, % | 4,0 | 22,7 |
| Oman pääoman tuotto, Fortum yhteensä, % | 3,7 | 33,4 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate, Fortum yhteensä | 0,0 | -1,7 |
| Korkokate, Fortum yhteensä | 4,6 | 27,6 |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot, Fortum yhteensä | 4,1 | 21,5 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, Fortum yhteensä, % | -1 503,4 | -59,7 |
| Velkaantumisaste, % | 0 | -16 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 15,15 | 15,53 |
| Omavaraisuusaste, % | 62 | 61 |
| Jatkuvien toimintojen henkilöstön lukumäärä | 8 108 | 7 835 |
| Jatkuvien toimintojen henkilöstö keskimäärin | 7 994 | 8 009 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 |
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2015 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Noudatetut laadinta- ja esittämisperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2015 noudatettujen periaatteiden ja esitystavan kanssa.
Fortum ottaa seuraavat uudet IFRS-standardit käyttöön vuosien 2018-2019 aikana
| Standardi | Muutoksen luonne | Vaikutus | Käyttöönottopäivä |
|---|---|---|---|
| IFRS 9 Rahoitusinstrumentit | Uusi standardi. Standardi sisältää uusia säännöksiä rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä suojauslaskentaa koskien ja se korvaa IAS 39 ja IFRS 7 - standardit. Lisäksi se sisältää uuden arvonalentumismallin ennakoiduille luottotappioille. |
Projektin eroanalyysi- ja suunnitteluvaiheessa Fortum on tunnistanut avainmuutokset ja tehnyt alustavat tulkinnat/suunnitteluratkaisut seuraavissa osa-alueissa: - Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen - Arvonalennusmalli käyttäen odotetun luottotappion menetelmää ("ECL") - Suojauslaskenta Joitain tarkasteltuja alueita: - Fortum arvioi pystyvänsä soveltamaan suojauslaskentaa laajemmin ja siten pienentämään tuloksen heilahtelua - Fortum arvioi parhaillaan odotetun luottotappiomenetelmän vaikutuksia rahoitusvarojen arvonalentumisiin - Fortum on päättänyt soveltaa siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista soveltamisen aloittamisajankohtana. |
1.1.2018 |
| IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista |
Uusi standardi. Standardi keskittyy tuloutusmalleihin ja se korvaa IAS 11 ja IAS 18 -standardit. |
IFRS 15 –standardin vaikutusten analyysi on käynnissä ja saadaan päätökseen vuoden 2017 aikana. Analyysi sisältää: - Fortumin tulonmuodostusprosessien tunnistuksen ja analyysin - Uudesta liikevaihtostandardista aiheutuvien mahdollisten laskentaperiaatemuutosten määrittämisen - Sopimusten analysoinnin valitun otoksen osalta Tähän asti tehdyn analyysin perusteella ei ole havaittu tarvetta olennaisille muutoksille myynnin tuloutusperiaatteissa. Koska Fortumin liiketoiminnassa ei ole merkittäviä pitkäkestoisia myyntisopimuksia tai projekteja, käyttöönoton vaikutusten ei odoteta olevan olennaisia. Vaikutusten arviointi jatkuu ja lisätietoja käyttöönotosta annetaan vuonna 2017 projektin edetessä. Fortum tulee soveltamaan siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista soveltamisen aloittamisajankohtana. |
1.1.2018 |
| IFRS 16 Vuokrasopimukset | Uusi standardi vuokrasopimusten laskentaan liittyen, joka korvaa IAS 17 standardin. Uuden standardin myötä melkein kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen kun jako operatiivisiin ja rahoitusleasingiin poistuu. |
Fortum arvioi parhaillaan uuden standardin vaikutuksia. |
1.1.2019 |
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:
| Keskimääräinen valuuttakurssi | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-12/2016 | 1-9/2016 | 1-6/2016 | 1-3/2016 | 1-12/2015 | 1-9/2015 | 1-6/2015 | 1-3/2015 | |
| Ruotsi (SEK) | 9,4496 | 9,3673 | 9,2813 | 9,2713 | 9,3414 | 9,3656 | 9,3260 | 9,3534 |
| Norja (NOK) | 9,2888 | 9,3614 | 9,4060 | 9,5016 | 8,9953 | 8,8749 | 8,6949 | 8,7883 |
| Puola (PLN) | 4,3659 | 4,3570 | 4,3621 | 4,3289 | 4,1909 | 4,1682 | 4,1521 | 4,1796 |
| Venäjä (RUB) | 73,8756 | 75,8412 | 77,2497 | 80,6173 | 69,0427 | 67,6327 | 65,9096 | 70,9755 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2016 | 30.9.2016 | 30.6.2016 | 31.3.2016 | 31.12.2015 | 31.9.2015 | 30.6.2015 | 31.3.2015 | |
| Ruotsi (SEK) | 9,5525 | 9,6210 | 9,4242 | 9,2253 | 9,1895 | 9,4083 | 9,2150 | 9,2901 |
| Norja (NOK) | 9,0863 | 8,9865 | 9,3008 | 9,4145 | 9,6030 | 9,5245 | 8,7910 | 8,7035 |
| Puola (PLN) | 4,4103 | 4,3192 | 4,4362 | 4,2576 | 4,2639 | 4,2448 | 4,1911 | 4,0854 |
| Venäjä (RUB) | 64,3000 | 70,5140 | 71,5200 | 76,3051 | 80,6736 | 73,2416 | 62,3550 | 62,4400 |
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2015.
Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.4.2016 alkaen. Vuoden 2016 toisesta neljänneksestä lähtien segmentit ovat Generation (pääosin entinen Power and Technology), City Solutions (pääosin entinen Heat, Electricity Sales and Solutions), Russia ja Muut, jonka alla raportoidaan kehitysyksiköt M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot. Muutoksen taloudellinen vaikutus on pieni, joten vuoden 2015 vertailutietoja ei ole muutettu takautuvasti. Segmenttitiedot vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen osalta uuden rakenteen mukaisesti julkaistaan Fortumin englanninkielisellä internetsivustolla sijoittajaosion kohdassa Quarterly information.
Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Näitä tunnuslukuja, kuten Vertailukelpoista liikevoittoa ja Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa, on käytetty johdonmukaisesti vuodesta 2005 alkaen. Katso lisätietoja liitetiedosta 25 Tunnuslukujen laskentakaavat.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään erikseen Fortumin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi. Erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS:n mukaisista arvostuksista, joka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä kirjanpitovaikutuksen siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa varausta IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti.
Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä, kuten myyntivoittoja, olennaisia arvonalentumisiin liittyviä eriä sekä yrityshankintojen transaktiokuluja. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Ennen vuotta 2015 Fortum ei ole esittänyt arvonalentumisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä, koska näillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta segmenttitietoihin. Tilikaudella 2015 tällaiset erät on esitetty vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä, sillä arvonalentumisilla on ollut tilikaudella olennainen vaikutus. Muutokset näissä erissä esitetään myös vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuodesta 2016 lähtien yrityshankinnoista johtuvat transaktiokulut sisällytetään Myyntivoitot ja muut -erään Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Uudistetun IFRS 3:n mukaisesti transaktiokulut sisällytetään tuloslaskelmaan, mutta Fortumilla ei ole ollut tällaisia kuluja vuonna 2009 uudistetun standardin implementoinnin jälkeen.
Sähkönsiirtoliiketoiminta on esitetty lopetettuna toimintona vuoden 2015 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta eteenpäin. Lopetetut toiminnot on esitetty yhdellä rivillä. Tässä liitetiedossa esitetyt segmenttitiedot liittyvät vain Fortumin jatkuviin toimintoihin eivätkä siten pidä sisällään lopetettujen toimintojen tulosta. Lopetettujen toimintojen tulos on esitetty liitetiedossa 7 Lopetetut toiminnot.
| Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin | Generation1) | City Solutions1) | Russia | Muut | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | IV/2016 IV/2015 | IV/2016 | IV/2015 | IV/2016 IV/2015 | IV/2016 | IV/2015 | IV/2016 IV/2015 | |||
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 440 | 422 | 531 | 360 | 289 | 266 | 12 | 12 | 1 272 | 1 061 | |
| Sisäinen liikevaihto | -5 | 18 | 0 | -8 | 0 | 0 | 18 | 16 | 13 | 26 | |
| Nord Pool netotus 2) | -129 | -97 | |||||||||
| Eliminoinnit 2) | -13 | -26 | |||||||||
| Liikevaihto | 435 | 440 | 530 | 352 | 289 | 266 | 31 | 28 | 1 143 | 964 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 116 | 173 | 105 | 80 | 100 | 81 | -23 | -18 | 298 | 315 | |
| Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän | |||||||||||
| varauksen purun nettovaikutus | 18 | 0 | 20 | 0 | 20 | ||||||
| Poistot | -30 | -31 | -42 | -27 | -34 | -31 | -4 | -2 | -110 | -92 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 87 | 142 | 63 | 53 | 66 | 69 | -28 | -21 | 188 | 243 | |
| Arvonalentumiset | 6 | 27 | -116 | 0 | -3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 27 | -119 |
| Myyntivoitot ja muut | 8 | 0 | 0 | -1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 0 | 2 | 1 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten | |||||||||||
| käyvän arvon muutokset | -23 | -98 | 23 | 4 | 0 | 0 | -1 | 0 | -1 | -94 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 17 | -14 | 7 | -14 | 7 | ||||||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -10 | -207 | 22 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 14 | -205 | |
| Liikevoitto | 77 | -65 | 85 | 54 | 67 | 69 | -27 | -21 | 202 | 38 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 14 | -25 | 4 | 27 | 25 | 4 | -2 | 10 | 8 | 15 | 35 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -34 | -52 | |||||||||
| Tuloverot | -37 | -2 | |||||||||
| Kauden voitto | 147 | 19 | |||||||||
| Investoinnit / divestoinnit segmenteittäin | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 2 | 11 | 13 | 22 | 0 | 0 | 14 | 4 | 29 | 37 | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 78 | 70 | 44 | 39 | 67 | 87 | 46 | 2 | 235 | 197 | |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 3 | 1 | 0 | 0 | 2 | 8 | 1 | 0 | 6 | 9 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 |
| Segmenttitiedot vuoden alusta | Generation1) | City Solutions1) | Russia | Muut | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | ||||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 643 | 1 639 | 1 429 | 1 200 | 896 | 893 | 49 | 39 | 4 016 | 3 771 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 15 | 83 | -5 | -13 | 0 | 0 | 72 | 75 | 82 | 145 | ||
| Nord Pool netotus 2) | -384 | -336 | ||||||||||
| Eliminoinnit 2) | -82 | -122 | ||||||||||
| Liikevaihto | 1 657 | 1 722 | 1 424 | 1 187 | 896 | 893 | 121 | 114 | 3 632 | 3 459 | ||
| Vertailukelpoinen käyttökate | 527 | 680 | 238 | 209 | 312 | 267 | -61 | -53 | 1 015 | 1 102 | ||
| Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän | ||||||||||||
| varauksen purun nettovaikutus | 18 | 2 | 52 | 2 | 52 | |||||||
| Poistot | -110 | -118 | -126 | -101 | -123 | -117 | -15 | -10 | -373 | -346 | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 417 | 561 | 112 | 108 | 191 | 201 | -76 | -63 | 644 | 808 | ||
| Arvonalentumiset | 6 | 27 | -915 | 0 | -3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 27 | -918 | |
| Myyntivoitot ja muut | 8 | 1 | 18 | 0 | 3 | 35 | 1 | 2 | 0 | 38 | 22 | |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten | ||||||||||||
| käyvän arvon muutokset | -96 | -76 | 33 | -4 | 0 | 1 | -2 | 1 | -65 | -78 | ||
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 17 | -11 | 16 | -11 | 16 | |||||||
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -79 | -958 | 33 | -3 | 35 | 2 | 0 | 1 | -11 | -958 | ||
| Liikevoitto | 338 | -396 | 145 | 105 | 226 | 203 | -76 | -62 | 633 | -150 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 14 | -34 | -111 | 76 | 59 | 38 | 32 | 51 | 40 | 131 | 20 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -169 | -175 | ||||||||||
| Tuloverot | -90 | 78 | ||||||||||
| Kauden voitto | 504 | -228 | ||||||||||
| Investoinnit / divestoinnit segmenteittäin | ||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 7 | 16 | 815 | 23 | 0 | 0 | 22 | 4 | 844 | 43 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 196 | 187 | 112 | 105 | 201 | 285 | 83 | 6 | 591 | 582 | ||
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 3 | 3 | 1 | 0 | 10 | 41 | 2 | 0 | 16 | 44 | ||
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 0 | 0 | 34 | 27 | 127 | 0 | 0 | 0 | 161 | 27 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Netotus ja eliminoinnit sisältää sisäisten erien eliminoinnit jatkuvien toimintojen osalta ja Nord Pool netotuksen. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
| Generation | City Solutions | Russia | Muut | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | 31.12. | |
| milj. euroa | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 |
| Korottomat varat | 6 206 | 6 391 | 2 948 | 1 929 | 2 967 | 2 347 | 321 | 135 | 12 442 10 802 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 711 | 758 | 573 | 559 | 436 | 316 | 392 | 346 | 2 112 | 1 979 |
| Eliminoinnit | -28 | -43 | ||||||||
| Segmenttien varat yhteensä | 6 917 | 7 150 | 3 521 | 2 488 | 3 402 | 2 663 | 713 | 481 | 14 526 12 738 | |
| Korolliset saamiset | 1 380 | 773 | ||||||||
| Laskennalliset verosaamiset | 66 | 80 | ||||||||
| Muut varat | 838 | 974 | ||||||||
| Likvidit varat | 5 155 | 8 202 | ||||||||
| Varat yhteensä | 21 964 22 767 | |||||||||
| Segmenttien velat | 1 102 | 1 219 | 469 | 306 | 119 | 102 | 223 | 222 | 1 913 | 1 849 |
| Eliminoinnit | -28 | -43 | ||||||||
| Segmenttien velat yhteensä | 1 885 | 1 806 | ||||||||
| Laskennalliset verovelat | 616 | 483 | ||||||||
| Muu vieras pääoma | 814 | 608 | ||||||||
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 3 315 | 2 898 | ||||||||
| Korollinen vieras pääoma | 5 107 | 6 007 | ||||||||
| Oma pääoma | 13 542 13 863 | |||||||||
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 964 22 767 | |||||||||
| Henkilöstön lukumäärä | 979 | 1 341 | 2 314 | 1 417 | 3 745 | 4 126 | 1 070 | 951 | 8 108 | 7 835 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 064 | 1 389 | 2 043 | 1 458 | 3 814 | 4 180 | 1 073 | 983 | 7 994 | 8 009 |
Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
| Generation | City Solutions | Russia | Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12. 2016 |
31.12. | 31.12. 2016 |
31.12. | 31.12. 2016 |
31.12. | 31.12. 2016 |
31.12. | ||
| milj. euroa Vertailukelpoinen liikevoitto |
Liite | 2015 | 2015 | 2015 | 2015 | ||||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 14 | 417 -34 |
561 -111 |
112 76 |
108 59 |
191 38 |
201 32 |
-76 51 |
-63 40 |
| Oikaisu erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 6 | 16 | 112 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
399 | 563 | 188 | 167 | 229 | 233 | -25 | -23 | |
| Segmenttien varat kauden lopussa | 6 917 | 7 150 | 3 521 | 2 488 | 3 402 | 2 663 | 713 | 481 | |
| Segmenttien velat kauden lopussa | 1 102 | 1 219 | 469 | 306 | 119 | 102 | 223 | 222 | |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma 1) | 5 815 | 5 931 | 3 052 | 2 182 | 3 284 | 2 561 | 489 | 258 | |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) 2) | 5 820 | 5 945 | 2 523 | 2 124 | 2 857 | 2 831 | 391 | 269 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 6,9 | 9,5 | 7,5 | 7,9 | 8,0 | 8,2 | -6,4 | -8,5 | |
1) Vuoden 2016 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta eteenpäin Fortum esittää Vertailukelpoisen sidotun pääoman Sidotun pääoman sijaan. Sidottu pääoma-tunnusluku
vuoden 2015 viimeiseen neljännekseen asti on saatavilla aiemmin julkaistuissa osavuosikatsauksissa sekä Fortumin englanninkielisellä internetsivustolla sijoittajaosion kohdassa Quarterly information.
2) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2015 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla; Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat tiedot).
Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2015 liitetiedossa 17 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | |||||
| Pitkäaikaisissa varoissa | ||||||||||
| Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) | 0 | 1 | 58 | 42 | 58 | 43 | ||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 4 | 40 | -3 | -9 | 1 | 30 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 0 | 98 | 175 | -31 | -70 | 67 | 105 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 240 | 254 | 240 | 254 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 103 | 115 | 103 | 115 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 7 | 7 | 0 | -2 | -2 | 5 | 5 | |||
| Pitkäaikaisissa varoissa yhteensä | 7 | 8 | 445 | 584 | 58 | 42 | -36 | -81 | 473 | 552 |
| Lyhytaikaisissa varoissa | ||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 9 | 117 | -9 | -16 | 0 | 101 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 0 | 1 | 381 | 251 | -293 | -196 | 88 | 55 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 16 | 67 | 16 | 67 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 7 | 114 | 7 | 114 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 106 | 47 | 2 | -90 | -31 | 18 | 16 | |||
| Lyhytaikaisissa varoissa yhteensä | 106 | 48 | 415 | 549 | 0 | 0 | -392 | -243 | 130 | 355 |
| Yhteensä | 113 | 56 | 860 | 1 133 | 58 | 42 | -428 | -324 | 603 | 907 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | 31.12.2016 31.12.2015 | |||||
| Pitkäaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Korolliset velat 3) | 1 280 | 1 268 | 1 280 | 1 268 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 51 | 13 | -3 | -9 | 48 | 4 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 121 | 192 | -31 | -70 | 90 | 122 | ||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 70 | 93 | 70 | 93 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 51 | 60 | 51 | 60 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 5 | 14 | 0 | -2 | -2 | 3 | 12 | |||
| Pitkäaikaisissa veloissa yhteensä | 5 | 14 | 1 573 | 1 626 | 0 | 0 | -36 | -81 | 1 542 | 1 559 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | ||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||||||
| Sähköjohdanaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 92 | 18 | -9 | -16 | 83 | 1 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 0 | 1 | 448 | 277 | -293 | -196 | 155 | 81 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 10 | 4 | 10 | 4 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 130 | 28 | 130 | 28 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 106 | 37 | 2 | -90 | -31 | 18 | 6 | |||
| Lyhytaikaisissa veloissa yhteensä | 106 | 38 | 682 | 327 | 0 | 0 | -392 | -243 | 396 | 121 |
| Yhteensä | 111 | 52 | 2 255 | 1 953 | 0 | 0 | -428 | -324 | 1 938 | 1 680 |
1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 58 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 42). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 18 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 11). Nämä sijoitukset ovat arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä arvonalentumistappioilla.
2) Kun sähkö-, öljy ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
3) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 105 miljoonaa euroa, varat 366 miljoona euroa ja velat 261 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Joulukuun 2016 lopussa Fortum oli saanut 135 miljoonaa euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
Lisätietoja korollisista veloista on liitetiedossa 16 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 21 Pantatut varat ja vastuut.
Vuonna 2016 ei tehty arvonalentumisia. Ruotsalainen osakkuusyhtiö OKG Aktiebolag (OKG AB) pienensi vuonna 2015 tekemäänsä varausta. Positiivinen vaikutus, 22 miljoonaa euroa, on esitetty neljännen neljänneksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.
Arvonalentumiset Generation-segmentissä vuonna 2015, -915 miljoonaa euroa, sisältää pääasiassa ruotsalaisen ydinvoimayhtiö OKG Aktiebolagin (OKG AB) vaikutuksen -794 miljoonaa euroa, Inkoon hiilivoimalan käytöstäpoistamisvarauksen, arvonalentumisen liittyen Fortumin osuuteen Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa, sekä -15 miljoonaa euroa liittyen Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) päätökseen lopettaa Olkiluoto 4 projekti.
Taloudelliset vaikutukset, jotka aiheutuvat Ruotsin Oskarshamnin 1 ja 2 -ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä OKG AB:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 14.10.2015, kirjattiin Fortumin vuoden 2015 kolmanteen osavuosikatsaukseen. Viimeisen vuosineljänneksen aikana saadun tiedon perusteella tehtiin vielä ylimääräinen alaskirjaus. E.ON on OKG:n enemmistöomistaja ja voi siten yksipuolisesti päättää näiden yksiköiden sulkemisesta.
OKG on omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö, joka myy tuotetun sähkön omistajilleen tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan näiden omistusosuuksien suhteessa. OKG on täysin omistajiensa rahoittama. Fortumin osuus rahoituksesta on kirjattu pitkäaikaisiin korollisiin saamisiin, joiden määrä kasvaa kun OKG tarvitsee lisärahoitusta ja pienenee, kun OKG laskuttaa Fortumia tuotetusta sähköstä.
| OKG:n arvonalentumiset Fortumin tuloslaskelmassa | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 0 | 0 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - Arvonalentumiset | 22 | -794 |
| Liikevoitto | 22 | -794 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0 | -116 |
| Voitto ennen veroja | 22 | -910 |
| Tuloverot | -5 | 175 |
| Jatkuvien toimintojen kauden voitto | 17 | -735 |
| Jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 17 | -729 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 | -5 |
Vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,82 euroa vuonna 2015.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät vuonna 2015 -566 miljoonaa euroa, joka liittyy pääasiassa OKG:n olemassa olevien varojen alaskirjauksiin. Arvonalentumiskirjaukset sisältävät myös -228 miljoonan euron varauksen, joka liittyy 1 ja 2 -yksiköiden ennenaikaisesta sulkemisesta aiheutuviin tuleviin lisäkustannuksiin sekä investointisitoumuksiin. Nämä tulevat kustannukset ja investoinnit vaikuttavat Fortumin kassavirtaan, kun ne toteutuvat. Näiden yhteissumma, -794 miljoonaa euroa, on vähennetty OKG:lle annetuista osakaslainoista. Suurin osa vähennetyistä osakaslainoista on jo laskutettu Fortumilta, loppuosa laskutetaan, kun kulut toteutuvat.
Fortumin konsernitilinpäätöksen erä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää OKG:n 1 ja 2 -yksiköihin liittyvien IFRS-oikaisujen arvonalennuksen, joka koostuu pääasiassa käytöstä poistamiseen liittyvien velvoitteiden sekä aktivoitujen vieraan pääoman menojen alaskirjauksista. Nämä oikaisut on kirjattu verovaikutuksella vähennettynä. Käytöstä poistamiseen liittyvät velvoitteet muodostuvat tulevista ydinvoimalaitoksen purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. Alkuperäinen käytöstäpoistamiseen liittyvän varauksen nettonykyarvo (ydinvoimalan käyttöönoton yhteydessä) on kirjattu osaksi investointia ja sitä poistetaan ydinvoimalaitoksen arvioidun käyttöajan kuluessa.
Tuloverot liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Vuoden 2016 aikana ei ollut lopetettuja toimintoja.
Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Suomen ja Norjan sähkönsiirtoliiketoiminnot divestoitiin 2014. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin jälkeen Fortumilla ei ole enää sähkönsiirtoliiketoimintaa, mistä johtuen Distribution-segmentti on esitetty lopetettuna toimintona tilikauden 2015 raportoinnissa IFRS 5 -standardin Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti.
Lopetetut toiminnot esitetään tuloslaskelmassa yhdellä rivillä veroilla vähennettynä. Rahavirtalaskelmassa lopetettujen toimintojen nettorahavirrat on esitetty erillisinä liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto lopetettujen toimintojen vaikutuksesta vertailuvuoden 2015 lukuihin koko Fortumissa. Lisätietoja vuoden 2015 lopetetuista toiminnoista löytyy 2015 konsernitilinpäätöksestä sekä 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksesta. Lisätietoa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä on esitetty liitetiedossa 8 Yrityshankinnat ja myynnit.
| Lopetettujen toimintojen tulos | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2016 | |
| Liikevaihto | - | 2015 243 |
| Muut tuotot | - | 2 |
| Materiaalit ja palvelut | - | -34 |
| Henkilöstökulut | - | -14 |
| Poistot | - | -50 |
| Muut kulut | - | -34 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | - | 114 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | - | -1 |
| Myyntivoitot 1) | - | 4 282 |
| Liikevoitto | - | 4 395 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | - | 0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | - | -1 |
| Voitto ennen veroja | - | 4 393 |
| Tuloverot | - | -24 |
| Lopetettujen toimintojen emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto | - | 4 369 |
1) Sisältää osakkeiden verovapaat myyntivoitot Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnoista.
| Lopetettujen toimintojen lisätiedot | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | - | 163 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | - | 44 |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | - | 6 369 |
| Lopetettujen toimintojen rahavirrat | ||
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | - | 154 |
| Investointien rahavirta | - | 6 303 |
| Rahoituksen rahavirta | - | 0 |
| Likvidien varojen lisäys yhteensä | - | 6 457 |
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 12 | 0 | 813 | 1 |
| Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 7 | 22 | 17 | 27 |
| Hankitut myytävissä olevat rahoitusvarat | 9 | 14 | 14 | 15 |
| Osakehankinnat (brutto), Fortum yhteensä | 29 | 37 | 844 | 43 |
Fortum ja Ekokem Oyj:n neljä suurinta omistajaa, jotka edustavat noin 81 %:a yrityksen osakkeista, allekirjoittivat 27.5.2016 sopimuksen, jonka mukaan Fortum osti heidän osuutensa pohjoismaisesta kiertotalousyhtiö Ekokemistä. Kauppa saatettiin päätökseen 31.8.2016. Fortum teki myös ostotarjouksen lopuista osakkeista samaan 165 euron osakekohtaiseen hintaan. Joulukuun lopussa Fortumin omistusosuus Ekokemistä oli 98,2 %. Fortum on käynnistänyt vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin hankkiakseen loput osakkeet. Velaton kokonaiskauppahinta yhtiön koko osakekannalle on yhteensä noin 680 miljoonaa euroa.
Vähemmistöosakkaiden lunastusprosessi on käynnissä ja sen kautta maksettavaksi tuleva osa sisältyy kokonaiskauppahintaan. Alustava liikearvo elokuun lopun taseesta tehdyn hankintamenolaskelman perusteella on 141 miljoonaa euroa. Liikearvo aiheutuu pääsääntöisesti tulevaisuuden kasvuodotuksista ja synergiaeduista. Hankinnan kirjanpitokäsittely on vielä alustava, koska kaikkia arvonmäärityksiä, erityisesti varauksiin liittyen, ei ole vielä saatu valmiiksi.
Ekokem on yhdistelty Fortum-konserniin vuoden 2016 elokuun lopusta lähtien osana City Solutions -segmenttiä. Ekokemin yhdistely aiheutti liikevaihtoon 105 miljoonan euron kasvun, vertailukelpoiseen liikevoittoon 7 miljoonan euron kasvun ja vertailukelpoiseen käyttökatteeseen 26 miljoonan euron kasvun. Liikevoittoa pienensivät yhteensä 12 miljoonan euron transaktiokulut (joista varainsiirtoveron osuus on 9 miljoonaa euroa), ja ne on kirjattu vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tulokseen, tarkemmin Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin (Myyntivoitot ja muut). Ekokemin hankinnan vaikutus vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 81 miljoonaa euroa liikevaihtoon, 9 miljoonaa euroa vertailukelpoiseen liikevoittoon ja 24 miljoonaa euroa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Fortum teki 8.1.2016 Puolassa julkisen ostotarjouksen Varsovan pörssissä listatun sähkön ja kaasun myyntiyhtiö Grupa DUON S.A.:n kaikista osakkeista. Tarjousaika päättyi 26.2.2016, ja Fortum sai merkintäajan päättymiseen mennessä myyntisitoumuksen osakkeenomistajilta 93,35 prosentista yhtiön osakkeista. Tarjottu osakohtainen hinta oli 3,85 Puolan zlotya. Loput osakkeet hankittiin osakkeenomistajilta pakollisen lunastusmenettelyn kautta samaan osakekohtaiseen hintaan. Huhtikuussa Fortum hankki 100 %:n omistusosuuden ja kesäkuussa osakkeet poistettiin pörssistä.
Tähän osavuosikatsaukseen sisältyy Grupa Duon S.A.:n konsernin tulosvaikutus 1.4.2016 lähtien. City Solutions segmenttiin sisältyy neljännen vuosineljänneksen konsolidoitu liikevaihto 66 miljoonaa euroa, vertailukelpoinen liikevoitto 3 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen käyttökate 4 miljoonaa euroa (2016 liikevaihto 155 miljoonaa euroa, vertailukelpoinen liiikevoitto 4 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen käyttökate 8 miljoonaa euroa). Hankintamenolaskelma perustuu taseeseen per 31.3.2016. Hankitun konsernin alustava liikearvo on 22 miljoonaa euroa ja se edustaa tulevaisuuden näkymiä ja kasvumahdollisuuksia. Hankinta on kirjattu alustavana koska kaikkia arvonmäärityksiä ei ole vielä loppuunsaatettu, erityisesti liittyen mahdollisiin velvoitteisiin.
Muut tytäryhtiöhankinnat sisältää Info24 AB:n ja Turebergs Recycling AB:n osakkeet. Fortum hankki 1.4.2016 ruotsalaisen IT-yrityksen Info24:n koko osakekannan. Info24 on teollisen internetin palvelujen kehittämiseen erikoistunut yritys. Fortum hankki 21.12.2016 ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n koko osakekannan. Tureberg Recycling AB:n pääliiketoimintaa ovat ympäristörakentaminen, kierrätys ja jätteenpolttolaitosten pohjatuhkan käsittely.
| Ekokem | Grupa | Fortum | ||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Oyj | Duon S.A. | Muut | yhteensä |
| Maksettu vastike | 570 | 106 | 15 | 691 |
| Maksamaton vastike | 10 | 3 | 13 | |
| Vastike yhteensä | 580 | 106 | 17 | 703 |
| Hankittujen varojen käypä arvo | 440 | 86 | 17 | 543 |
| Kurssierot | 0 | 2 | 0 | 2 |
| Liikearvo | 141 | 22 | 0 | 163 |
| milj. euroa | Fortum yhteensä 1) Ekokem Oyj Grupa Duon S.A. |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankitun | Hankitun | Hankitun | |||||||
| omai | Käypien | omai | Käypien | omai | Käypien | ||||
| suuden | arvojen | Käypä | suuden | arvojen | Käypä | suuden | arvojen | Käypä | |
| Hankittujen nettovarojen käyvät | kirjan | kohdis | arvo | kirjan | kohdis | arvo | kirjan | kohdis | arvo |
| arvot | pitoarvo | tukset | yhteensä | pitoarvo | tukset | yhteensä | pitoarvo | tukset | yhteensä |
| Rahavarat | 17 | 17 | 8 | 8 | 26 | 26 | |||
| Käyttöomaisuus | 315 | 387 | 702 | 49 | 34 | 83 | 366 | 438 | 804 |
| Muut varat | 67 | 67 | 37 | 37 | 108 | 108 | |||
| Laskennalliset verovelat | -34 | -77 | -112 | -1 | -7 | -7 | -35 | -88 | -123 |
| Muu koroton vieras pääoma | -117 | -117 | -16 | -16 | -135 | -135 | |||
| Korollinen vieras pääoma | -117 | -117 | -19 | -19 | -136 | -136 | |||
| Hankitut nettovarat | 131 | 309 | 441 | 58 | 28 | 86 | 194 | 351 | 545 |
| Määräysvallattomat omistajat | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||
| Yhteensä | 131 | 309 | 440 | 58 | 28 | 86 | 192 | 351 | 543 |
| Bruttoinvestoinnit | |||||||||
| Rahana suoritettu vastike | 570 | 691 | |||||||
| 106 | |||||||||
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä |
17 | 8 | 26 | ||||||
| Hankinnan rahavirta | 553 | ||||||||
| 10 | 98 | 664 13 |
|||||||
| Maksamaton vastike | |||||||||
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä |
117 | 19 | 136 | ||||||
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin | |||||||||
| tytäryrityksiin | 680 | 117 | 813 |
1) Sisältää Info24 AB:n ja Turebergs Recycling AB:n hankitut kirjanpitoarvot ja niille allokoidut käyvät arvot.
Fortum sai päätökseen kolmen tuulipuiston hankinnan norjalaiselta yhtiöltä Nordkraftilta tammikuussa 2017. Kauppa sisältää Nygårdsfjelltin tuulipuiston, joka on jo toiminnassa, kuten myös täysin luvitetut Ånstadblåheian ja Sørfjordin projektit. Fortum valmistelee Ånstadblåheian ja Sørfjordin rakentamista ja arvioi käyttöönoton tapahtuvan vuosina 2018 ja 2019. Valmiina kolmen tuulipuiston kapasiteetin arvioidaan olevan 170 MW.
Vuoden 2016 aikana ei ollut muita olennaisia yrityshankintoja.
Fortum päätti vuonna 2015 osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Investointi Fennovoimaan on luokiteltu Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)1) 2) | 3 | 0 | 127 | 6 369 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0 | 0 | 34 | 27 |
| Myydyt osakkeet (brutto), Fortum yhteensä | 3 | 0 | 161 | 6 395 |
Myydyt tytäryhtiöosakkeet - Vaikutus rahoitusasemaan, Fortum yhteensä
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)1) 2) | 3 | 0 | 127 | 6 369 |
| Tulot korollisista lainasaamisista | 0 | 0 | 0 | 207 |
| Osakkeiden myyntihinta (ilman likvidejä varoja) | 3 | 0 | 127 | 6 162 |
| Likvidit varat myydyissä tytäryrityksissä | 1 | 0 | 10 | 12 |
| Myyntihinta sisältäen likvidit varat myydyissä tytäryrityksissä | 4 | 0 | 137 | 6 174 |
| Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 3 | 0 | 92 | 2 577 |
| Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat | 1 | 0 | 15 | 120 |
| Likvidit varat | 1 | 0 | 10 | 12 |
| Korolliset lainat | 0 | 0 | 0 | -207 |
| Muut velat ja varaukset | -2 | 0 | -15 | -611 |
| Myydyt nettovarat | 3 | 0 | 102 | 1 891 |
| Myyntivoitto | 1 | 0 | 35 | 4 282 |
1) Vuoden 2015 osakkeiden kauppahinnan ja myydyn tytäryhtiön korollisten lainojen takaisinmaksusta saatujen yhteensä 6,4 miljardin euron tulojen lisäksi Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminta maksoi konserniavustusvelan netotettuna kassavaroilla (0,1 miljardia euroa) osana liiketoiminnan kokonaiskauppahintaa.
2) Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen aikana ei ole myyty tytäryhtiöosakkeita. Muutos viimeisellä neljänneksellä aiheutuu OOO Tobolsk CHP:n myynnin ruplan keskikurssimuutoksista.
Maaliskuussa 2016 Fortum sai päätökseen 51,4 prosentin omistusosuutensa myynnin virolaisessa kaasun tuonti-, myynti- ja jakeluyhtiössä AS Eesti Gaasissa. Fortum myi omistusosuutensa Trilini Energy OÜ:lle. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmenttiin vuoden 2016 ensimmäiselle neljännekselle noin 11 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton ennen veroja.
Helmikuussa 2016 Fortum myi 100 %:n omistuksensa tytäryhtiössään OOO Tobolsk CHP:ssä SIBURille, joka on Venäjän suurin integroitu petrokemian- ja kaasunjalostusyhtiö. OOO Tobolsk CHP omistaa Tobolskissa, Länsi-Siperiassa sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP). Fortum kirjasi kaupasta Russia -segmenttiin 35 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton ennen veroja.
Vuoden 2016 aikana ei ollut muita olennaisia yritysmyyntejä.
Fortum allekirjoitti maaliskuussa 2015 sitovan kauppasopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä yhteenliittymälle, johon kuuluvat ruotsalaiset kansalliset eläkerahastot Första AP-Fonden (12,5 %) ja Tredje AP-Fonden (20,0 %), ruotsalainen eläke- ja vahinkovakuutusyhtiö Folksam (17,5 %) sekä kansainvälinen infrastruktuurisijoittaja Borealis Infrastructure Management Inc. (50 %). Myynti saatettiin päätökseen 1. kesäkuuta 2015. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan velaton kauppahinta oli 60,6 miljardia Ruotsin kruunua (noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi kaupasta noin 4,3 miljardin euron myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden. Myyntivoitto raportoitiin osana lopetettujen toimintojen vuoden 2015 toisen neljänneksen tulosta. Distribution-segmentti on esitetty lopetettuna toimintona vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.
Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum myi 51,4 % omistusosuutensa osakkuusyhtiö AS Võrguteenus Valduksessa virolaiselle sähkönsiirtoyhtiö Elering AS:lle.
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 721 | 692 | 2 587 | 2 582 |
| Lämmön myynti | 238 | 212 | 648 | 651 |
| Muut myynnit | 185 | 61 | 398 | 226 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 1 143 | 964 | 3 632 | 3 459 |
Tuloverot vuonna 2016 olivat -90 miljoonaa euroa (2015: 78). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 15,2 % (2015: 25,4 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, ilman osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja verovapaita myyntivoittoja, oli 20,0 % (2015: 23,5 %).
Kesäkuussa Fortum maksoi Ruotsissa tuloveroja 127 miljoonaa euroa liittyen meneillään olevaan verokiistaan. Fortum on myös maksanut veroja Belgiassa liittyen keskeneräisiin verokiistoihin. Valitusprosessit ovat kesken ja lainopillisen arvion ja sitä tukevan lausunnon perusteella maksut on kirjattu saamiseksi, 237 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 98), sisältyen Verosaamisiin. Katso lisätietoja liitetiedosta 22 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Vuoden 2015 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti ja yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 5.4.2016. Osinko maksettiin 14.4.2016.
Vuoden 2014 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, sekä lisäosingosta, 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 155 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 31.3.2015. Osingot maksettiin 14.4.2015.
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 222 | 276 |
| Yrityshankinnat | 216 | 1 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 3 | 8 |
| Päästöoikeuksien muutokset | 0 | -8 |
| Poistot 1) | -19 | -22 |
| Myynnit | 0 | -30 |
| Uudelleenryhmittelyt | 4 | 14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 39 | -16 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 467 | 222 |
| Josta liikearvon osuus | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden alussa | 152 | 170 |
| Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään | 38 | -18 |
| Liikearvon muutos tytäryhtiöhankinnoista 2) | 163 | 0 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa | 353 | 152 |
1) Vertailukausi 2015 sisältää lopetettujen toimintojen poistot. Katso liitetieto 7 Lopetetut toiminnot.
2) Katso lisätietoja liitetiedosta 8 Yrityshankinnat ja -myynnit
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 8 710 | 11 195 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 747 | 1 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 588 | 619 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | -6 | 0 |
| Vähennykset | -7 | -6 |
| Poistot 1) | -355 | -416 |
| Myynnit | -92 | -2 533 |
| Uudelleenryhmittelyt | -4 | -14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 348 | -135 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 9 930 | 8 710 |
1) Vertailukausi 2015 sisältää lopetettujen toimintojen poistot (Katso liitetieto 7 Lopetetut toiminnot) sekä vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä kirjatun arvonalentumisen Fortumin osuudessa Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa.
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 959 | 2 027 |
| Osakkuusyritysten hankinnat | 17 | 27 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1) | 131 | 20 |
| Saadut osingot | -54 | -52 |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | 0 | 5 |
| Myynnit | -22 | -26 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 81 | -41 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 2 112 | 1 959 |
1) Sisältää vuoden 2015 lopussa arvonalentumisia -116 miljoonaa euroa.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä oli 15 miljoonaa euroa (IV/2015: 35), josta Hafslundin osuus oli 9 miljoonaa euroa (IV/2015: 8), Territorial Generating Companyn 1 (TGC-1) osuus 4 miljoonaa euroa (IV/2015: -2) ja Fortum Värmen osuus 25 miljoonaa euroa (IV/2015: 24). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä sisältää arvonalentumisia -12 miljoonaa euroa liittyen ruotsalaiseen ydinvoima-osakkuusyritykseen OKG AB:een. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.
Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin ja TGC-1:n tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.
Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta 2016 oli 131 miljoonaa euroa (2015: 20), josta Hafslundin osuus oli 51 miljoonaa euroa (2015: 39), Territorial Generating Companyn 1 (TGC-1) osuus 38 miljoonaa euroa (2015: 32), Fortum Värmen osuus 66 miljoonaa euroa (2015: 47) ja OKG:n osuus -30 miljoonaa euroa (2015: -107). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää vuonna 2015 arvonalentumisia -116 miljoonaa euroa liittyen ruotsalaiseen ydinvoima-osakkuusyritykseen OKG AB:een. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.
Vuoden 2016 aikana Fortum sai osakkuusyhtiöiltään osinkoa 54 miljoonaa euroa (2015: 52), josta Fortum Värmeltä saatu osinko oli 21 miljoonaa euroa (2015: 21) ja Hafslundilta saatu osinko oli 21 miljoonaa euroa (2015: 18).
| Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2015 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 704 | 744 | 601 | 616 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset yhteisyrityksiltä | 182 | 206 | 172 | 196 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset | 99 | 99 | 1 | 1 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 985 | 1 049 | 773 | 813 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 395 | 395 | 0 | 0 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 1 380 | 1 444 | 773 | 813 |
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 886 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 773). Näihin sisältyy saamisia 686 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 582) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2016 120 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 120). Tämän lisäksi yhtiö on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 75 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Korolliset saamiset sisältää myös 131 miljoonan euron saamisen venäläiseltä kaasunjalostus- ja petrokemianyhtiöltä SIBURilta liittyen myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää 360 miljoonaa euroa pantattuja rahavaroja, jotka on pääasiassa annettu vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille. Pantattujen varojen määrä on kasvanut johtuen siitä, että uusi EMIR-asetus edellyttää täysimääräisiä vakuuksia. Kasvu johtuu pääasiassa Nasdaq OMX:lle annetuista pantatuista rahavaroista arvoltaan 339 miljoona euroa (katso Rahavirtalaskelman lisätiedot).
| Nettovelka | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Korolliset velat | 5 107 | 6 007 |
| Likvidit varat | 5 155 | 8 202 |
| Nettovelka | -48 | -2 195 |
Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 380 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 773). Korolliset saamiset sisältävät pääasiassa pitkäaikaiset osakaslainat osittain omistetuille ydinvoimayhtiöille. Katso lisätietoja liitetiedosta 15 Korolliset saamiset.
| Korolliset velat | Tasearvo | Käypä | Tasearvo | Käypä |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | |||
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2015 |
| Joukkovelkakirjalainat | 3 329 | 3 609 | 4 094 | 4 375 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 393 | 425 | 490 | 531 |
| Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 094 | 1 156 | 1 074 | 1 132 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) | 151 | 157 | 145 | 155 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) | 4 967 | 5 348 | 5 803 | 6 193 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 140 | 140 | 204 | 204 |
| Yhteensä | 5 107 | 5 488 | 6 007 | 6 397 |
1) Sisältää lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 58 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 68) ja muita lainoja 93 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 77).
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 499 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 838).
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 20 miljoonalla eurolla yhteensä 1 094 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen aikana Fortum Oyj allekirjoitti uuden 1,75 miljardin euron valmiusluoton samalla kun edellinen lainasopimus vuodelta 2011 päätettiin. Uutta valmiusluottoa tullaan käyttämään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Laina-aika on viisi vuotta ja lainaan sisältyy mahdollisuus jatkaa laina-aikaa yhteensä kaksi vuotta. Kesäkuussa Fortum maksoi takaisin 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. Viimeisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä muutoksia.
Lyhytaikainen rahoitus sisälsi joulukuun 2016 lopussa 135 miljoona euroa (vuoden 2015 lopussa: 202) Credit Support Annex sopimuksia. Korollinen velka väheni viimeisen neljänneksen aikana 78 miljoonaa euroa 5 185 miljoonasta eurosta 5 107 miljoonaan euroon.
Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 2,1 % (vuoden 2015 lopussa: 2,6 %). Osa ulkoisista lainoista, 805 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 641), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu kauden lopussa oli 11,4 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2015 lopussa: 12,8 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 3,5 % (vuoden 2015 lopussa: 3,7 %).
| Korollisten lainojen erääntyminen | |
|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 |
| 2017 1) | 639 |
| 2018 | 582 |
| 2019 | 803 |
| 2020 | 69 |
| 2021 | 539 |
| 2022 ja myöhemmin | 2 475 |
| Yhteensä | 5 107 |
1) Sisältäen käteisvakuuksia 135 miljoonaa euroa perustuen Credit Support Annex sopimuksiin. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
| Likvidit varat | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta | 3 475 | 4 913 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 1 679 | 3 289 |
| Yhteensä | 5 155 | 8 202 |
Likvidit varat vähenivät vuoden kolmannen neljänneksen aikana 167 miljoonaa euroa, 5 322 miljoonasta eurosta 5 155 miljoonaan euroon.
Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 4 544 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 611 miljoonaa euroa. Talletukset ja arvopaperit koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta. Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 31.12.2016 oli -0,01 % (vuoden 2015 lopussa: 0,1 %). OAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 105 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 76), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 9,0 %.
Likvideistä varoista 4 663 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 7 521) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Lisäksi 377 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 628) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, jotka konsernin luotonvalvonta on erikseen arvioinut ja hyväksynyt.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset liittyen ydinjätehuoltoon koskevat Loviisan ydinvoimalaa.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä omistukset OKG Aktiebolagissa (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 830 | 810 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 830 | 810 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 141 | 1 094 |
| Rahastotavoite | 1 125 | 1 094 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 094 | 1 083 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 264 | 273 |
Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2016 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2016 oli yhteensä 1 141 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Uusi tekninen suunnitelmaa valmistui vuonna 2016. Uuden teknisen suunnitelman myötä lainmukainen vastuu kasvoi johtuen käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien kustannusarvioiden päivityksestä. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2016 päätökseen ja on yhteensä 1 125 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 20 miljoonaa euroa vuoden 2015 lopusta ja olivat 830 miljoonaa euroa 31.12.2016. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2016 oli 1 094 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 830 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Rahasto on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 264 miljoonaa euroa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. (Katso liitetieto 16 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 21 Pantatut varat ja vastuut).
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100%) sekä Fortumin osuudet näistä.
| TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| TVO:n taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 955 | 971 |
| TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 955 | 971 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | 0 | 0 |
| TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 450 | 1 369 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 380 | 1 358 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 425 | 387 |
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomessa on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 425 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 113 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2016 oli 1 380 miljoonaa euroa ja tasearvo 955 miljoonaa euroa.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 16 Korollinen nettovelka.
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 1) | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 3 297 | 3 210 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 3 068 | 3 025 |
| Nettomäärä | -229 | -185 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -106 | -71 |
1) Kirjattu Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan. Yhtiöiden erillistilinpäätöksiä ei laadita IFRS-standardien mukaan.
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen lisäksi ydinvoimayhtiöt antavat takauksia kattamattomien vastuiden ja ennakoimattomien tapahtumien vakuudeksi. Fortumin antamat takaukset ydinvoima-osakkuusyritysten puolesta esitetään liitetiedossa 21 Pantatut varat ja vastuut.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n laatimaan kustannusarvioon. Nykyiset maksut ja vakuudet on päätetty vuosille 2015-2017. SKB on tehnyt uuden teknisen suunnitelman vuonna 2016. Vuonna 2017 SKB lähettää ehdotetun teknisen suunnitelman SSM:lle, jonka jälkeen Ruotsin hallitus päättää ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018-2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä 40 vuotta.
| Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvä varaus |
Muut varaukset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2016 | 31.12.2015 | |
| Varaukset kauden alussa | 8 | 56 | 91 | 26 | |
| Yrityshankinnat | 0 | 0 | 48 | 0 | |
| Varausten lisäys | 0 | 0 | 15 | 84 | |
| Käytetyt varaukset | -7 | 0 | -19 | -16 | |
| Käyttämättömien varausten purku | -2 | -50 | -7 | -3 | |
| Diskonttauksen purkautuminen | 0 | 1 | 0 | 0 | |
| Kurssierot | 1 | 1 | 1 | -1 | |
| Varaukset kauden lopussa | 0 | 8 | 129 | 91 | |
| Lyhytaikaiset varaukset 1) | 8 | 13 | 9 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 116 | 81 |
1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.
Fortumin investointiohjelma Venäjällä saatiin päätökseen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Chelyabinsk GRES 2 yksikön aloitettua kaupallisen tuotannon. Vuoden 2016 lopussa tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvää varausta ei enää ole. Maksetut sakot liittyen Chelyabinsk GRES 1 ja 2 yksiköihin olivat ensimmäisellä neljänneksellä 7 miljoonaa euroa ja jäljellä ollut varaus 2 miljoonaa euroa purettiin tulokseen.
Muiden varausten kasvu vuonna 2016 liittyy Ekokemin hankinnassa siirtyneisiin ympäristövarauksiin (liite 8). Muiden varausten kasvu vuonna 2015 liittyy pääasiassa Inkoon hiilivoimalaitoksen käytöstäpoistamisvarauksen kirjaamiseen.
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 16 | 14 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 31 | 23 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 27 | 24 |
| Yhteensä | 74 | 60 |
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 467 | 426 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 2 |
| Yhteensä | 467 | 428 |
Lisäksi Fortum on sitoutunut rahoittamaan enintään 100 miljoonalla eurolla (vuoden 2015 lopussa: 107) Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten sitoumuksista, katso liitetieto 15 Korolliset saamiset.
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta pantatut varat | ||
| Lainoista | ||
| Pantit | 291 | 294 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 |
| Muista sitoumuksista | ||
| Pantit | 379 | 0 |
| Kiinteistökiinnitykset | 99 | 118 |
| Vastuut omasta puolesta | ||
| Muut vakuudet ja vastuut | 205 | 192 |
| Vastuut osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 603 | 624 |
Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.12.2016 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 269).
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2015 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 16 Korollinen nettovelka.
Pantit -erään sisältyy myös pantattuja rahavaroja 345 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 6), jotka on annettu Nasdaq OMX Commodities Europessa, kansainvälisissä ICE- ja EEX-pörsseissä sekä Puolan sähköpörssissä (TGE) käytävän sähkö- ja maakaasukaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi ja 21 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 0) tuulipuiston rakentamista varten Venäjällä. Katso myös liitetieto 15 Korolliset saamiset.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 99 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 118). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen, katso lisää liitetiedosta 17 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.
Fortum omistaa Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Osallistumissopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 125).
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut koostuvat pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annetuista takauksista. Takauksia koskien vuosia 2015-2017 on annettu Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta. Takausten määrä oli 31.12.2016 yhteensä 5 393 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 565 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa: 587 miljoonaa euroa). Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Financierings belopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen alijäämän kattamiseksi olettaen, että rahastoon ei suoriteta lisämaksuja. Alijäämä lasketaan ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotuksena laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletterings belopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Fortumin Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta antamat rahoitusmäärät olivat 3 843 miljoonaa Ruotsin kruunua (402 miljoonaa euroa) ja lisämäärät 1 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (162 miljoonaa euroa) 31.12.2016.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus ydinjätehuoltorahastolle oli 38 miljoonaa euroa 31.12.2016 (vuoden 2015 lopussa: 37). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien tapahtumien riskin.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia yhtiöissä, jotka omistavat ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Nämä yhtiöt käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, missä Fortumin osuus yhtiöiden varoista ja veloista esitetään taseessa nettomääräisenä. Lisätietoa Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä Fortumin Ruotsin ja Suomen vähemmistöomisteisten ydinvoimaosakkuusyhtiöiden liittyvistä varoista ja veloista on esitetty liitetiedossa 17 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Fortum on saanut Suomessa vuoden 2007 tuloveroa koskevan jälkiverotuspäätöksen joulukuussa 2013. Veroviranomaiset katsoivat siirtohintatarkastuksen perusteella, että Fortum Oyj tekee yksityiskohtaiset liiketoimintapäätökset kaikkien konserniyhtiöiden puolesta ja tästä syystä Fortumin belgialaiseen tytäryhtiöön Fortum Project Finance NV:hen tehtyä pääomasijoitusta ei pidetä verotuksessa pääomasijoituksena, vaan uudelleen luokitellaan tytäryhtiön käyttöön annetuiksi varoiksi. Veroviranomaisten mielestä Fortum Project Finance NV:n lainasaamisilleen saama korkotuotto tulisi verottaa Suomessa eikä Belgiassa. Veroviranomaiset vaativat noin 136 miljoonaa euroa jälkiveroa vuoden 2007 osalta. Fortum katsoi vaateet perusteettomiksi niin perusteiltaan kuin lain tulkinnan näkökulmasta. Fortum valitti päätöksestä.
Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi Fortumin verovuotta 2007 koskevan oikaisuvaatimuksen 21.8.2014. Oikaisulautakunnan päätös noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessään kesäkuussa 2014 omaksumaa linjaa, jonka mukaan siirtohinnoittelusäännösten nojalla ei voida muuttaa liiketoiminnan verotuksellista luonnetta toiseksi, vaan ainoastaan puuttua tavaran tai palvelun hinnoitteluun. Ennakkopäätöksestä huolimatta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti tästä päätöksestä Helsingin hallintooikeuteen. Toukokuussa 2016 hallinto-oikeus antoi päätöksensä asiassa. Tuomioistuimen päätös oli myönteinen Fortumille ja tuomioistuin hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen heinäkuussa 2016.
Marraskuussa 2016 korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa. Tämän johdosta elokuussa 2014 annettu Fortumille myönteinen oikaisulautakunnan päätös jää voimaan ja on lopullinen. Vuoden 2007 osalta mitään veroa ei tule maksettavaksi yllä mainitun verotarkastuksen perusteella.
Joulukuussa 2014 Fortum on saanut Konserniverokeskukselta verottamatta jättämispäätöksen koskien rahoitustoimintaa Belgian ja Hollannin rahoitusyhtiössä vuosina 2008-2011. Päätös annettiin vuosina 2013-2014 suoritetun siirtohinnoittelutarkastuksen perusteella ja siinä tehty linjaus noudatti oikaisulautakunnan Fortumille antamaa päätöstä koskien vuotta 2007. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut päätöksistä helmikuussa 2015 Konserniverokeskuksen oikaisulautakuntalle. Oikaisuvaatimuksen mukaan noin 406 miljoonaa euroa jälkiveroa vaadittiin vuosilta 2008-2011. Joulukuussa 2016 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö perui oikaisuvaatimuksensa koskien vuosia 2008-2011. Tammikuussa 2017 Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta päätti, että vuosia 2008-2011 koskevat tapaukset ovat rauenneet. Näin ollen Konserniverokeskuksen verottajättämistä koskeva päätös elokuulta 2014 jää voimaan koskien vuosia 2008-2011. Vuosien 2008-2011 osalta mitään veroa ei tule maksettavaksi yllä mainitun verotarkastuksen perusteella.
Fortum on saanut Ruotsissa vuosittain vuosien 2009-2012 tuloverotuksia koskevia jälkiverotuspäätöksiä 2011-2013 joulukuussa sekä 2014 lokakuussa. Veroviranomaisten kannan mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosilta 2009-2012 vuosina 2004-2005 ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen sekä vuosilta 2010-2012 vuonna 2008 toteutuneen TGC 10:n (nykyään OAO Fortum) osakkeiden hankinnan rahoittamiseen liittyen. Veroviranomaisten vaateet perustuvat vuonna 2009 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset olivat perusteettomia. Fortum on valittanut veroviranomaisten päätöksistä.
Huhtikuussa 2016 Tukholman hallinto-oikeus Ruotsissa antoi päätöksensä koskien tilikausia 2009-2012. Osa päätöksistä oli myönteisiä Fortumille. Tuomioistuin kumosi vuosia 2010-2012 koskevat TGC 10:n osakkeiden rahoittamiseen liittyvät verotuspäätökset kokonaisuudessaan. Tuomioistuin hylkäsi kuitenkin suurimman osan Fortumin muista valituksista vuosilta 2009-2012, jotka koskivat vuosina 2004-2005 toteutettua lainojen uudelleen kohdistamista ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä. Fortum on eri mieltä tuomioistuimen tulkinnasta siltä osin kun tuomioistuin hyväksyi Ruotsin veroviranomaisten vaatimukset. Tämän johdosta Fortum on kesäkuussa 2016 jättänyt valituksen Tukholman valitustuomioistuimeen. Fortumille myönteiset hallinto-oikeuden päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi ja lopullisiksi heinäkuussa 2016.
Lisäksi Fortum on saanut vuotta 2013 ja 2014 koskevat jälkiverotuspäätökset Ruotsissa joulukuussa 2015 ja joulukuussa 2016. Päätökset koskevat Fortumin alankomaalaisen rahoitusyhtiön ruotsalaisille konserniyhtiöille myöntämiä lainoja. Näihin lainoihin liittyvät korkotulot on verotettu Alankomaissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset perustuvat vuonna 2013 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut päätöksistä. Tapaukset ovat vireillä hallinto-oikeudessa.
Lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tilinpäätökseen ei ole tehty verovarauksia yllä mainituista Ruotsin verovaateista ja oikeudenkäynneistä, eikä Fortumin oikeudellinen näkemys ole siten muuttunut. Mikäli veroviranomaisten päätökset jäävät voimaan valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 389 miljoonaa Ruotsin kruunua (41 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2009, 347 miljoonaa Ruotsin kruunua (36 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2010, arviolta 301 miljoonaa Ruotsin kruunua (31 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2011, 69 miljoonaa Ruotsin kruunua (7 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2012 ja 273 miljoonaa Ruotsin kruunua (29 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2013 ja 282 miljoonaa Ruotsin kruunua (29 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2014. Lisäksi vuosien 2009-2012 osalta korkokulun vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 69 miljoonaa Ruotsin kruunua (7 miljoonaa euroa). Vuosia 2009-2012 koskevat lisäverot ja korko on jo maksettu kesäkuussa 2016, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (123 miljoonaa euroa) ja lainopillisen arvion mukaisesti ne on kirjattu saamiseksi.
Fortum on saanut vuosien 2008-2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös oli perusteeton ja Fortum valitti asiassa valitustuomioistuimeen.
Tammikuussa 2016 Forum sai myönteisen päätöksen valitustuomioistuimesta, jossa tuomioistuin hylkäsi veroviranomaisten tulkinnan ja vuoden 2008 verotuspäätös poistettiin. Veroviranomaiset olivat tyytymättömiä päätökseen ja valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, Hof van Cassatie'in maaliskuussa 2016. Fortumin valitukset koskien vuosia 2009-2011 ovat edelleen vireillä ja Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan vuotta 2008 koskevan lopullisen päätöksen linjauksia. Tilinpäätökseen ei lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella ole tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu. Jos verot palautetaan Fortumille, Fortum tulee saamaan 7 %:n koron maksamilleen summille.
Marraskuussa 2015 Fortum sai Belgian veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksen koskien vuotta 2012. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum Project Finance NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Vuosia 2008-2011 koskevan periaatteellisen kannan mukaisesti tilinpäätökseen ei ole tehty asiasta verovarausta. Vaaditun jälkiveron määrä vuoden 2012 osalta on noin 15 miljoonaa euroa.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustyöt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen kesken. Tammikuussa 2016 aloitettiin käyttöautomaatiojärjestelmien käyttöönotto. Huhtikuussa jätettiin käyttölupahakemus työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Lokakuussa saatiin koulutussimulaattori valmiiksi ja syys-marraskuun aikana toteutettiin primääripiirin huuhtelu. Turbiinilaitoksella käyttöönoton ensimmäinen vaihe on valmistunut. Osa järjestelmistä ja komponenteista pidetään käytössä, osa on säilönnässä erillisen suunnitelman mukaisesti. Laitostoimittajan, AREVA-Siemens, syyskuussa 2014 päivitetyn aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla.
Joulukuussa 2008 OL3 laitostoimittaja aloitti Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn ja toimitti vaateen koskien OL3:n viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Laitostoimittajan helmikuussa 2016 päivittämä rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,5 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014 asti ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti.
TVO jätti asiassa vuonna 2012 kanteen ja vastineen. TVO:n heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka on OL3:n säännöllisen sähköntuotannon alkamisajankohta.
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt (AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG) ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.
Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen marraskuussa 2016. Osapäätös käsitteli riidan alkuvaiheiden asioita, kuten aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua. Tämä käsitti monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja lisää osapäätöksiä on tulossa ennen lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet.
Areva julkaisi vuonna 2016 suunnitelman liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä. Suunnitelma sisältää Areva NP:n liiketoiminnan siirtämisen, OL3-projektia lukuun ottamatta, uuteen yhtiöön, joka on tarkoitus myydä EDF:n johtamalle konsortiolle. AREVA ja EDF julkaisivat 16. marraskuuta sitovan sopimuksen järjestelystä, jonka on ilmoitettu tulevan valmiiksi vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Järjestelyn toimeenpano edellyttää päätöksiä ja hyväksyntöjä muun muassa suunniteltuun valtionapuun liittyen. TVO edellyttää, että järjestelyssä OL3-projektin loppuunsaattaminen varmistetaan laitostoimittajan ilmoittaman aikataulun mukaisesti vuoden 2018 lopulla ja kaikki laitostoimittajan velvollisuudet hoidetaan laitostoimitussopimuksen mukaisesti.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. 31.8.2016 Fortum saattoi päätökseen Ekokem Oyj:n hankinnan yhtiön neljältä suurimmalta osakkeenomistajalta, jotka edustivat noin 81 %:a osakkenomistajista. Suomen valtio oli yksi suurimmista omistajista 34 %:n osakeomistuksellaan. Lisätietoa liitetiedosta 8 Yrityshankinnat ja -myynnit. Vuonna 2016 ei ole tapahtunut muita olennaisia muutoksia.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2015 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2016 omistusosuus ei ole muuttunut.
| milj. euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myynnit | 105 | 81 |
| Ostot | 536 | 509 |
| Korot lainasaamisista | 16 | 27 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 37 |
| milj. euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 886 | 773 |
| Myyntisaamiset | 20 | 11 |
| Muut saamiset | 17 | 14 |
| Pitkäaikaiset velat | 278 | 270 |
| Ostovelat | 6 | 9 |
| Muut velat | 6 | 166 |
Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.
| Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja) |
= | Liikevoitto + poistot | |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | = | Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus |
|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | = | Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | |
| Arvonalentumiset | = | Arvonalentumiset + niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät) |
|
| Myyntivoitot ja muut | = | Myyntivoitot, transaktiokulut ja muut | |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
= | Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. |
|
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | = | IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
|
| Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
= | Oikaisu liittyen IAS 39 -kirjauksiin, merkittäviin myyntivoittoihin sekä arvonalentumisiin |
|
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | = | Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | = | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| Oman pääoman tuotto, % | = | Kauden voitto Oma pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | = | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | = | Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (tappiosta) + oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sijoitettu pääoma | = | Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = | Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta) |
|
|---|---|---|---|
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - likvidit varat | |
| Velkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma |
x 100 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | = | Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate |
|
| Korkokate | = | Liikevoitto Nettokorkokulut |
|
| Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot |
= | Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot |
|
| Tulos/osake (EPS) | = | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
|
| Oma pääoma/osake, euroa | = | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
|
| Efektiivinen tuloverokanta | = | Tuloverot Voitto ennen veroja |
|
| Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta | = | Tuloverot - verokannan muutoksen vaikutukset Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai -tappioita |
| Sähkön kulutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Pohjoismaat | 107 | 103 | 390 | 381 |
| Venäjä | 287 | 275 | 1 027 | 1 007 |
| Tjumen | 25 | 25 | 94 | 93 |
| Tseljabinsk | 10 | 9 | 35 | 35 |
| Venäjän Uralin alue | 71 | 70 | 259 | 258 |
| IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 34,4 | 21,9 | 26,9 | 21,0 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 37,5 | 30,6 | 32,4 | 29,7 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 36,7 | 23,0 | 29,2 | 22,0 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 36,7 | 21,6 | 29,0 | 21,2 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan puoleisilla ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1) | 1 203 | 1 178 | 1 204 | 1 154 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 556 | 396 | 481 | 359 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 37,6 | 33,2 | 29,0 | 31,6 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 3 614 | 3 614 | 3 614 | 3 488 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 155 | 157 | 140 | 149 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 924 | 701 | 815 | 641 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) | 1 063 | 1 064 | 1 054 | 1 047 |
| CO2 , (ETS EUA), euroa/tonni CO2 |
6 | 8 | 5 | 8 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 81 | 51 | 59 | 57 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 51 | 45 | 45 | 54 |
1) Ilman kapasiteettitariffia.
2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
| Vesivarastot | ||
|---|---|---|
| TWh | 31.12.2016 31.12.2015 | |
| Pohjoismaiset vesivarastot | 75 | 98 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 83 | 83 |
| Vienti / tuonti | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -1 | -4 | -10 | -18 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä | 2 | 1 | 6 | 4 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä | 1 | -3 | -4 | -14 |
| Venäjän sähköreformi | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 80% | 82% | 81% | 83% |
| Saavutetut sähkön myyntihinnat | ||||
|---|---|---|---|---|
| IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 | |
| Generation-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, EUR/MWh | 31,5 | 34,2 | 31,0 | 33,0 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, RUB/MWh | 1 818 | 1 552 | 1 734 | 1 555 |
| Russia-segmentin sähkönhinta, EUR/MWh 1) | 26,2 | 21,3 | 23,5 | 22,5 |
1) Muunnettu käyttäen keskikurssia.
| Sähköntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Sähköntuotanto EU-maissa | 11,5 | 2,5 | 47,5 | 50,2 |
| Sähköntuotanto Venäjällä | 6,9 | 7,5 | 25,5 | 25,7 |
| Yhteensä | 18,4 | 20,1 | 73,1 | 75,9 |
| Lämmöntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Lämmöntuotanto EU-maissa | 2,5 | 2,0 | 7,1 | 6,4 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 8,0 | 9,0 | 20,7 | 25,8 |
| Yhteensä | 10,5 | 11,0 | 27,8 | 32,2 |
| Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin | ||
|---|---|---|
| MW | 31.12.2016 31.12.2015 | |
| Generation 1) | 8 039 | 8 046 |
| City Solutions | 760 | 743 |
| Russia 2) | 4 482 | 4 903 |
| Muut | 53 | 0 |
| Yhteensä | 13 334 | 13 962 |
1) Kapasiteetista on vähennetty Inkoon voimalaitoksen 750 MW, joka on pitkäaikaissäilönnässä ja valmistelut lopullista purkamista varten on aloitettu vuonna 2015. Kapasiteetti sisältää Oskarshamnin 1 -yksikön (205 MW), joka ajetaan alas kesäkuun 2017 lopussa.
2) Muutos edelliseen vuoteen johtuu pääasiassa Tobolsk CHP:n myynnistä (665 MW) sekä uuden Chelyabinsk 2 yksikön (248 MW) käyttöönotosta.
| MW | 31.12.2016 31.12.2015 | |
|---|---|---|
| City Solutions | 3 818 | 3 915 |
| Russia 1) | 9 920 | 12 696 |
| Yhteensä | 13 738 | 16 611 |
1) Muutos edelliseen vuoteen johtuu pääasiassa Tobolsk CHP:n myynnistä (2 585 MW).
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Vesi- ja tuulivoima | 4,2 | 5,8 | 20,8 | 25,1 |
| Ydinvoima | 6,2 | 5,9 | 24,1 | 22,7 |
| Lämpövoima | 0,6 | 0,4 | 1,4 | 1,0 |
| Yhteensä | 11,1 | 12,1 | 46,2 | 48,8 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| % | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Vesi- ja tuulivoima | 38 | 48 | 45 | 51 |
| Ydinvoima | 56 | 49 | 52 | 47 |
| Lämpövoima | 6 | 3 | 3 | 2 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa | 514 | 510 | 1 893 | 1 918 |
| Sähkönmyynti Venäjällä | 206 | 182 | 691 | 661 |
| Sähkönmyynti muissa maissa | 1 | 0 | 3 | 3 |
| Yhteensä | 721 | 692 | 2 587 | 2 582 |
| Lämmönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Lämmönmyynti EU-maissa | 156 | 130 | 449 | 423 |
| Lämmönmyynti Venäjällä | 81 | 82 | 199 | 228 |
| Yhteensä | 238 | 212 | 648 | 651 |
| Sähkönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Suomi | 6,0 | 5,8 | 22,8 | 22,3 |
| Ruotsi | 7,0 | 7,2 | 28,8 | 29,8 |
| Venäjä | 7,9 | 8,5 | 29,5 | 29,4 |
| Muut maat | 0,3 | 0,8 | 2,7 | 2,8 |
| Yhteensä | 21,9 | 22,4 | 84,7 | 84,3 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Lämmönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | IV/2016 | IV/2015 | 2016 | 2015 |
| Venäjä | 7,7 | 8,8 | 20,7 | 25,4 |
| Suomi | 1,4 | 1,0 | 3,6 | 3,1 |
| Puola | 1,4 | 1,2 | 3,6 | 3,4 |
| Muut maat | 0,6 | 0,4 | 1,5 | 1,2 |
| Yhteensä | 11,0 | 11,3 | 29,4 | 33,2 |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.