AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

CapMan Oyj

Annual Report Feb 21, 2017

3259_10-k_2017-02-21_04fe3cc0-b8d8-4cc7-bff3-eac73ab06246.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Sisällysluettelo

KONSERNI 2016

Norvestian hankinta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Vuoden 2016 päätapahtumat 7 CapManin sijoitustoiminta lukuina 9 Case: CapMan Real Estate muunsi toimistorakennuksen Helsingissä asuinkäyttöön 11 CapMan tänään 12

HALLINNOINTI

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 13 Hallitus 19 Johtoryhmä 21

TILINPÄÄTÖS

Avainluvut 23 Hallituksen toimintakertomus 2016 33 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 52 Konsernitase (IFRS) 54 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 56 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 58 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 59 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 59 2. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut 73 3. Segmentti-informaatio 75 4. Yrityshankinnat 79 5. Liiketoiminnan muut tuotot 83 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 84 7. Poistot 85 8. Liiketoiminnan muut kulut 86 9. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut 87 10. Sijoitusten käyvän arvon muutokset 88

11. Rahoitustuotot ja kulut 89

  1. Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta 90 13. Tuloverot 91 14. Osakekohtainen tulos 92 15. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 93 16. Liikearvo 94 17. Muut aineettomat hyödykkeet 95 18. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset 96 19. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 97 20. Pitkäaikaiset saamiset 101 21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 102 22. Myyntisaamiset ja muut saamiset 103 23. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 104 24. Rahavarat 105 25. Oma pääoma ja osakkeet 106 26. Rahoitusvelat – pitkäaikaiset 112 27. Ostovelat ja muut velat – lyhytaikaiset 113 28. Lyhytaikaiset rahoitusvelat 114 29. Rahoitusvarat ja -velat 115 30. Vastuusitoumukset 117 31. Osakeperusteiset maksut 118 32. Lähipiiriä koskevat tiedot 121 33. Rahoitusriskien hallinta 125 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 142 Emoyhtiön tase (FAS) 143 Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 145 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 147 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 167 Tilintarkastuskertomus 168 Osakkeet ja osakkeenomistajat 177 Tietoja osakkeenomistajille 182 Tunnuslukujen laskentakaavat 183

Kannen valokuva: Emma Suominen

Norvestian hankinta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen

CapMan teki marraskuussa vapaaehtoisen julkisen vaihtotarjouksen kaikista Norvestian osakkeista ja osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista. Tarjous toteutettiin joulukuussa. Tammikuussa 2017 CapManilla oli hallussaan 92,5 prosenttia Norvestian osakkeista. Yhteensä 4 639 Norvestian osakkeenomistajaa hyväksyi vaihtotarjouksen varsinaisen ja jälkikäteisen tarjousajan aikana.

Järjestelyn yhteydessä CapManin äänivaltaiset A-osakkeet muunnettiin B-osakkeiksi, minkä jälkeen CapManilla on yksi osakesarja, jonka osakkeilla on yhtenäiset äänioikeudet sekä oikeudet osinkoon ja yhtiön muuhun varojenjakoon.

CapMan on aloittanut pakollisen lunastusmenettelyn Norvestian lopuista osakkeista aikomuksenaan hankkia kaikki liikkeeseen lasketut ja ulkona olevat Norvestian vähemmistöosakkeenomistajien omistuksessa olevat osakkeet, minkä jälkeen Norvestian osakkeet haetaan poistettavaksi Helsingin Pörssistä.

CapMan jatkaa yhdistymisestä seuraavien synergiaetujen hyödyntämistä Norvestiasta tultua CapManin tytäryhtiö. Esimerkiksi kasvusijoittaminen on nyt yksi CapManin keskeisistä sijoitusstrategioista ja CapMan tulee jatkamaan toimintaa Norvestian kasvusijoitustiimiä vahvistaen.

Lisätietoa vaihtotarjouksesta ja lunastusmenettelystä löytyy osoitteessa www.capman.fi/vaihtotarjous.

osakekohtaisesta tuloksesta.

CapManin päivitetyt taloudelliset tavoitteet

CapMan on vaihtotarjouksen toteutumisen myötä päivittänyt taloudellisia tavoitteitaan seuraavasti:

Toimitusjohtajan katsaus

Etenimme vuoden 2016 aikana suunnitellusti monella strategisesti tärkeällä rintamalla ja onnistuimme selvästi kasvattamaan omistaja-arvoa. Toimintamme rakentuu nyt myös useamman entistä vakaamman jalan varaan.

Onnistumisia vuoden aikana olivat esimerkiksi yli 80 prosenttia kasvanut palveluliiketoiminta, eurooppalaiseen parhaimmistoon kuuluva pohjoismainen kiinteistörahastomme, sijoitustoiminnan toteutuneet hyvät irtautumiset sekä samalla vahvistunut asemamme johtavana lisäarvoa tuottavana pääomarahastojen hallinnointiyhtiönä. Myös osakekohtainen tuloksemme jatkoi neljä vuotta sitten alkanutta positiivista kehitystä. Osakekurssimme on heijastanut tätä trendiä ja nousi viime vuoden aikana 26 prosenttia vilkkaaman vaihdon tukemana. Markkina-arvon positiivisen kehityksen seurauksena CapMan nousi alkuvuonna 2017 Helsingin pörssin päälistalla kategoriaan keskisuuret yhtiöt.

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN KASVAA

Kiinteistösijoittaminen on jatkunut vilkkaana ja kiinteistötiimimme on toteuttanut useita merkittäviä irtautumisia muun muassa uusimmasta pohjoismaisesta rahastostaan. Pohjoismaat sekä lisäarvostrategiat kiinnostavat kiinteistösijoittajia kansainvälisesti ja valmistelemme jo seuraavan pohjoismaisen kiinteistörahaston varainhankintaa.

Saksan suurimman eläkevakuuttajan BVK:n kanssa solmimamme 400 miljoonan euron sijoitusmandaatin alla tehdyt sijoitukset täydentävät rahastojemme kautta toteutuneita sijoituksia ja tehostavat nykyresurssien hyödyntämistä. Mandaatti kertoo siitä, että kiinteistötiimimme paikallistuntemukseen ja osaamiseen luotetaan myös kansainvälisesti.

NORVESTIA VAHVISTAA CAPMANIN ASEMAA POHJOISMAISENA PÄÄOMASIJOITUS- JA VARAINHOITOYHTIÖNÄ

Suurin yksittäinen strateginen askel oli CapManin Norvestian osakkeista tekemän vapaaehtoisen vaihtotarjouksen toteutuminen.

Heikki Westerlund toimitusjohtaja

Etenimme vuoden 2016 aikana suunnitellusti monella strategisesti tärkeällä rintamalla ja onnistuimme kasvattamaan omistaja-arvoa.

Aiomme jatkossakin kasvattaa varainhoitoa, rahastojen hallinnointia ja

palveluliiketoimintaa.

Kaupan myötä Norvestiasta tuli CapManin tytäryhtiö ja vahvistimme asemaamme pohjoismaisena pääomasijoitus- ja varainhoitoyhtiönä. Olemme laajentaneet toimialuettamme pohjoismaisella pääomasijoitusalalla kattamaan nyt myös pienemmät kasvuyhtiöt ja vähemmistösijoitukset. CapMan Growth Equity on monella mittarilla mitattuna selvästi alueensa markkinajohtaja.

Norvestian hankinnan myötä voimme jatkossa paremmin hyödyntää omaa noin 200 miljoonan euron sijoituskapasiteettia sijoitustoiminnassa. Sijoitamme pääosin hallinnoimiemme rahastojen kautta, mutta myös suorina sijoituksina alueilla, joita nykyisten rahastojemme strategiat eivät kata. Vahva tase mahdollistaa tarvittaessa myös likviditeetin tarjoamisen rahastosijoittajillemme. Omien sijoitustemme myötä myös osakkeenomistajamme saavat osakkeessa läpileikkauksen pohjoismaisesta pääomasijoituskentästä. Emme kuitenkaan tule olemaan puhtaasti sijoitusyhtiö, vaan aiomme jatkossakin kasvattaa varainhoitoa, rahastojen hallinnointia ja palveluliiketoimintaa.

Keskeisiä strategisia teemoja kannattavan ja laadukkaan kasvun rinnalla ovat muun muassa asiakaslähtöinen toiminta (Best Private Equity Experience), taseen aktiivinen ja tuottava sijoittaminen sekä uusien tuotteiden harkittu lanseeraus. Esimerkkinä tästä on helmikuussa 2017 perustettu CapMan Infra, joka sijoittaa pohjoismaisiin infrastruktuurikohteisiin.

UUDISTETUT TALOUDELLISET TAVOITTEET

CapMan uudisti taloudelliset tavoitteensa vuoden 2016 lopussa. Kasvutavoite hallinnointi- ja palveluliiketoiminnalle on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia. CapManin tavoite on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odotetaan kausivaihtelua. Osa tavoitteista on kuitenkin jo saavutettu. Osinkoehdotus vuodelta 2016 on yhdeksän senttiä, joka on runsas 80 prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksestamme. Nettovelkaantumisasteemme oli vuoden 2016 lopussa 15 prosenttia. Rahoitusrakenteen kehittäminen ja esimerkiksi vuonna 2013 liikkeeseen lasketun hybridilainan takaisinmaksu parantavat omalta osaltaan osakekohtaista tulostamme. Oman pääoman tuottotavoitteen saavuttaminen onnistuu, kun hallinnointija palveluliiketoimintamme kannattavuus paranee kasvun ja harkitun kulurakenteen avulla, rahastomme synnyttävät voitonjakotuottoja ja sijoitustoimintamme tuottaa alalle tyypillistä tuottoa. Kasvutavoitteen saavuttamiseen meillä on hyvät ja toteuttamisvaiheessa olevat suunnitelmat.

YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI VAHVISTUU

CapManin Helsingin toimisto muutti vuodenvaihteessa Ludviginkadulle kivenheiton päähän vanhoista tiloistamme. Saimme toimenpiteen avulla uudet yhdessä tekemisen kulttuuria tukevat modernit toimitilat ja kulurakenteemme kannalta merkittävän säästön. CapMan on tänä päivänä kansainvälinen yhtiö, joka osaamisellaan ja aktiivisilla toimenpiteillä tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja osakkeenomistajilleen. Haluamme jatkuvasti uudistua vastaamaan muuttuvan markkinan vaatimuksia. Se tehdään olemalla läsnä ja ymmärtämällä toimintaympäristömme kehitystä, kuuntelemalla asiakkaiden palautetta ja ennen kaikkea CapManin osaavan ja motivoituneen henkilöstön toimesta.

CapMan on tänä päivänä kansainvälinen yhtiö, joka osaamisellaan ja aktiivisilla toimenpiteillä tuottaa lisäarvoa asiakkailleen ja osakkeenomistajilleen.

Lämpimät kiitokset vuodesta 2016 myös asiakkaillemme ja CapManin voimakkaasti laajentuneelle osakaskunnalle.

Heikki Westerlund toimitusjohtaja

Vuoden 2016 päätapahtumat

18.1. 10.3. Kasvua palveluliiketoiminnasta

CapManin varainhankinnasta vastannut tiimi organisoitui omaksi liiketoiminta-alueekseen, Scala Fund Advisoryksi, vuoden 2016 alussa. Scala tarjoaa pääomasijoitusalaan erikoistuneita varainhankinta- ja neuvonantopalveluja kategoriansa parhaille pääomarahastojen hallinnointiyhtiöille sekä omaisuusluokkaan sijoittaville. Scalan perustamisen myötä CapMan hyödyntää tiimin yli 15 vuoden kokemusta tarjoamalla varainhankinta- ja neuvonanto-osaamista ja laajentaa samalla palvelutarjontaansa strategiansa mukaisesti. Scala toimii itsenäisenä osana CapMania. Lisätietoa palvelutoiminnasta löytyy Scalan verkkosivuilta www.scala-advisory.com. 31.3. Uusi kiinteistötuote

Kasvusijoittaminen menestyy

Kasvusijoittaminen kiinnostaa laajasti pääomasijoituskentän muuttuessa monimuotoisemmaksi. CapManin omistama Norvestia kehitti kasvusijoitussalkussa olevasta Touhulasta noin viidessä vuodessa yksityisen päiväkotitoiminnan johtavan toimijan Suomessa ennen omistusosuutensa vähentämistä. Kasvusijoittaminen on yksi Cap-Manin keskeisistä sijoitusstrategioista ja CapMan jatkaa Norvestian kautta vähemmistöomistajana Touhulassa.

Museovirasto perusti Vantaalla sijaitsevaan Mastolan Keskusvarastoon uuden kokoelma- ja konservointikeskuksen. Alun perin CapMan Real Estate I -rahaston omistamaa logistiikkakiinteistöä on muokattu vastaamaan tämän pitkäaikaisen päävuokralaisen tarpeita. Vakaan vuotuisen vuokratuoton kohde on herättänyt runsaasti kiinnostusta sijoittajien keskuudessa ja myös CapMan on osa kohteen omistamaa suomalaisten sijoittajien ryhmittymää.

12.4. Irtautuminen LämpöLuxista

Ikkuna- ja oviremonttien kokonaispalveluja tarjoava Suomen Lämpöikkuna Oy (tuotemerkki LämpöLux) oli vuonna 2012 perustetun CapMan Buyout X -rahaston ensimmäinen irtautuminen. CapMan Buyout sijoitti LämpöLuxiin vuonna 2014, jonka jälkeen sen kehitys on ollut voimakasta: kannattavuus on parantunut, työntekijämäärä on lähes kaksinkertaistunut ja liikevaihto on kasvanut noin 15 prosentin vuosivauhtia. Onnistunut irtautuminen on lupaava alku uusimmalle Buyout-rahastolle.

16.5. Uusi 100 milj. euron velkarahasto

CapMan perusti toukokuussa 100 milj. euron suuruisen pohjoismaisen velkarahaston, jonka neuvonantajana toimii aikaisemmin CapMan Credit -nimellä toiminut Nest Capital. Rahaston sijoittajat ovat pääosin pohjoismaisia ja eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä, eläkerahastoja sekä muita institutionaalisia sijoittajia. Rahaston velkasijoitukset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin, yrityskauppoihin, liiketoiminnan laajentamisprojekteihin, uudelleenrahoitustarpeisiin ja yhtiöiden pääomittamiseen. Nest Capital on osa CapMan-konsernia.

15.6. Irtautuminen Esperistä

CapMan Buyout IX -rahasto irtautui kesäkuussa Suomen johtavasta hoiva- ja terveyspalvelualan yrityksestä Esperi Care Oy:stä. CapManin hallinnoimat rahastot sijoittivat Esperiin vuonna 2010. Esperin liikevaihto ja henkilöstömäärä nelinkertaistui CapManin omistusaikana. CapMan on merkittävä sijoittaja CapMan Buyout IX -rahastossa ja irtautumisella oli 1,4 milj. euron tulosvaikutus ja 6,1 milj. euron kassavirtavaikutus CapManille. CapMan myi Esperin sijoitusyhtiö ICG:lle, eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Esperin toimivalle johdolle.

26.6. CapMan Real Estate aktiivinen Tanskassa

CapMan vahvisti asemaansa Tanskan kiinteistömarkkinoilla avaamalla kesäkuussa toimiston Kööpenhaminaan. CapMan Real Estate on aidosti pohjoismainen sijoittaja, joka keskittyy keskisuuriin toimisto-, liike ja asuinkiinteistöihin kasvukeskuksissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. CapMan Real Estate -tiimi on toteuttanut useita sijoituksia etenkin Kööpenhaminan alueella ja paikallisen toimipisteen avaaminen oli luonnollinen jatkumo toiminnalle.

Vuoden 2016 päätapahtumat

15.7. Saksan suurin eläkevakuutusyhtiö asiakkaaksi

Saksan suurin eläkevakuutusyhtiö Bayerische Versorgungskammer (BVK) ja CapMan Real Estate sopivat heinäkuussa sijoitusmandaatista, jonka pohjalta CapMan Real Estate sijoittaa pohjoismaisiin vuokra-asuntokohteisiin BVK:n puolesta. CapMan on jo toteuttanut kaksi sijoitusta mandaatin pohjalta: pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan asuntosalkkuun sekä uudisasuntokohteeseen Kööpenhaminassa. Mandaatti kerryttää vuosittaisia hallinnointipalkkioita CapManille ja oikeuttaa osuuteen sen perusteella toteutettujen sijoitusten voitonjaosta.

22.9. Kiinteistöissä arvonluontia muutosten kautta

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on muuntanut Etelä-Tukholman Älvsjössä sijaitsevan toimistorakennuksen kouluksi ja myi kiinteistön ruotsalaiselle kiinteistöyhtiölle. Irtautuminen on vain yksi monesta vuoden aikana toteutuneesta onnistuneesta transaktiosta. Vuonna 2013 perustettu rahasto irtautui lisäksi If-vakuutusyhtiön pääkonttorista ja Pohjois-Tukholmalaisesta toimistokiinteistöstä, sekä sopi irtautumisesta viiden tähden hotelliksi muunnettavasta toimistorakennuksesta arvokiinteistössä Helsingin keskustassa. Rahasto toteutti myös useita uusia sijoituksia vuoden aikana, joista merkittävimmät olivat Heron Cityn kauppakeskus Tukholmassa sekä asuinkiinteistökohteet Kööpenhaminassa. Myös CapManin vanhemmat kiinteistörahastot sekä hotellirahasto olivat aktiivisia irtautumisrintamalla.

28.12. CapManin Helsingin toimisto muutti Helsingin CapManilaiset löytää nykyisin kulman takaa osoitteessa Ludviginkatu 6.

Sijoitus Forenomiin

Forenom on johtava pohjoismainen majoituspalveluita tarjoava yritys, joka hallinnoi 3 200 kalustettua asuntoa, useita huoneistohotelleja ja hostelleja ympäri Pohjoismaita. Forenom työllistää 260 henkilöä ja odottaa 60 milj. euron liikevaihtoa vuodelta 2016. CapManin tavoitteena on kasvattaa Forenomin ydinliiketoimintaa ja vahvistaa sen markkina-asemaa entisestään. CapMan ja Tesi hankkivat määräysvaltaosuuden yhtiössä joulukuussa.

19.12. Onnistunut Norvestian hankinta

CapMan tarjoutui 3.11. vapaaehtoisella julkisella ostotarjouksella hankkimaan kaikki Norvestia Oyj:n osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit. Ennen vaihtotarjouksen tekemistä CapManilla oli hallussaan 28,7 prosenttia Norvestian osakkeista. Yhdistynyt konserni mahdollistaa nopeamman kasvun ja vahvistaa CapManin asemaa johtavana pohjoismaisena pääomasijoitus- ja varainhoitoyhtiönä. Järjestely toteutui 19.12. ja CapManin omistus Norvestiassa ylittää 90 prosenttia. Lue lisää vaihtotarjouksesta vuosikertomuksen osiosta: Strategisia askelia omistaja-arvoa kasvattaen sekä osoitteessa www.capman.fi/vaihtotarjous

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Hallinnoitavat pääomat Sijoitustoiminta

2,7 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia rahastoissa

1,3 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa

1,4 mrd. euroa hallinnoitavia pääomia kiinteistösijoituksia tekevissä rahastoissa

400 milj. euron sijoitusmandaatti pohjoismaisiin vuokra-

asuntokohteisiin.

181

milj. euroa omia sijoituksia vuoden 2016 lopussa (sijoitusten käypä arvo)

16 lopullista irtautumista rahastoista vuoden 2016 aikana

380

milj. euron pääomanpalautukset rahastosijoittajille

199 milj. euroa pääomaa kutsuttu rahastosijoittajilta

7 uutta sijoitusta rahastoista sekä useita lisäsijoituksia olemassa oleviin kohdeyrityksiin ja kiinteistöihin

36 milj. euroa sijoitettiin kohdeyrityksiin

129 milj. euroa sijoitettiin kiinteistökohteisiin

CapManin sijoitustoiminta vuonna 2016 lukuina

Arvonluonti rahastosijoituksissa CapManin jalanjälki

kiinteistöjen omistusaika keskimäärin (vuotta)

65 kiinteistökohdetta

740 000

Neliömetriä pinta-alaa yhteensä

300 vuokralaista asuinkiinteistöissä

300 vuokralaista liike- ja toimistokiinteistöissä

95 % keskimääräinen vuokrausaste

* 29 vuosina 2004-2016 tehtyä Buyout-irtautumista vuoden 2000 jälkeen tehdyistä sijoituksista.

**41 irtautumista CapMan Nordic Real Estate ja CapMan Real Estate I ja II -rahastoista sekä 4 NEP Partnersin tekemää irtautumista.

Case: CapMan Real Estate muunsi toimistorakennuksen Helsingissä asuinkäyttöön

Vanha toimistotalo Helsingin keskustassa sai uuden ilmeen, kun CapMan Real Estate muunsi sen asuinrakennukseksi. Muutostyöt olivat perusteelliset ja osoitteessa Ruoholahdenkatu 4 sijaitsevaan taloon valmistuikin vuoden 2016 aikana yhteensä 68 asuntoa ranskalaisine parvekkeineen, autotalleineen ja viherpihoineen. As Oy Helsingin Parkin kohteet ovat nyt myytävänä.

CapMan tänään

CapMan on johtava pohjoismainen sijoitus- ja erikoistunut varainhoitoyhtiö. Olemme aktiivisesti kehittäneet satoja yhtiöitä ja kiinteistöjä ja luoneet merkittävää arvoa viimeiset 25 vuotta yhtenä pääomasijoitusalan edelläkävijöistä Pohjoismaissa. Palveluksessamme on noin 100 pääomasijoittamisen ammattilaista ja hallinnoimme yhteensä noin 2,8 miljardin euron pääomia pääosin asiakkaidemme, eli sijoittajien, puolesta mutta myös suorina sijoituksina omasta taseestamme alueilla, joilla meillä ei ole aktiivista rahastoa. Tavoitteenamme on tarjota houkuttelevia tuottoja ja innovatiivisia ratkaisuja sijoittajille sekä lisäarvoa tuottavia palveluja ammattimaisille sijoitustoiminnan partnershipeille, kasvuhakuisille yrityksille sekä kiinteistöjen vuokralaisille. Sijoitusstrategiamme kattavat yritysostot (Buyout), kasvusijoittamisen (Growth Equity), kiinteistösijoittamisen (Real Estate), sijoitukset Venäjälle (Russia), velkasijoitukset (Credit), infrastruktuurin (Infra) ja taktiset, esimerkiksi likviditeetin hallintaan soveltuvat, sijoitukset (Tactical Opportunities). Palveluliiketoimintaamme kuuluvat muun muassa varainhankinnan, hankintaja ostotoiminnan sekä rahastojen hallinnoinnin palvelut.

CapMan Oyj – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016

1. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia Corporate Governance 2015 ("Hallinnointikoodi") noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti, ja yhtiötä hallinnoidaan lisäksi Suomen lakien, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodin hallinnointia koskevaa raportointiohjeistusta A (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä) noudattaen. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla.

Tämä selvitys on CapManin hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelemä ja se on laadittu hallituksen toiminta¬kertomuksesta erillisenä kertomuksena. CapManin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointi¬prosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön internetsivuilta.

2. HALLITUS

2.1. Hallituksen kokoonpano

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjärjestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 16.3.2016 yhtiön hallitukseen viisi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Karri Kaitue, Nora Kerppola, Claes de Neergaard ja Ari Tolppanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Dirk Beeusaert. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Karri Kaitueen ja varapuheenjohtajaksi Nora Kerppolan.

Hallituksen kokoonpano on monimuotoinen hallituksen jäsenten iän ja sukupuolen sekä ammatti- koulutus-, ja kansainvälisen taustan puolesta. Yhtiön tavoitteena on ylläpitää monimuotoisuutta hallituskokoonpanossa vähintään nykyisessä laajuudessa huomioiden kuitenkin hallituksen jäsenehdokkaiden yhtiön liiketoiminnan kannalta olennaiset pätevyydet, kuten rahoitusalan tuntemuksen. Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on määritelty Hallinnointikoodin suosituksen 9 mukaisesti.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivun 19 taulukossa.

2.2. Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 16.3.2016 jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Dirk Beeusaert, Karri Kaitue, Nora Kerppola ja Claes de Neergaard. CapMan Buyoutin senior advisor Ari Tolppanen oli ei-riippumaton sekä merkittävistä osakkeenomistajista että yhtiöstä.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä on esitetty sivun 15 taulukossa.

2.3. Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus huolehtii lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät ovat:

  • nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
  • valvoa yhtiön johdon toimintaa
  • hyväksyä yhtiön strategiset tavoitteet
  • päättää uusien CapMan rahastojen perustamisesta ja CapManin omiin rahastoihin tehtävien sijoitusten suuruudesta
  • päättää merkittävistä muutoksista yrityksen liiketoiminnassa
  • varmistaa, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty
  • varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukainen toiminta
  • hyväksyä tilinpäätösraportit ja osavuosikatsaukset
  • varmistaa, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lakien ja asetusten mukaista
  • hyväksyä hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä muut olennaiset käytännöt ja toimintaperiaatteet
  • päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avainhenkilöiden palkitsemisperiaatteista
  • vahvistaa hallituksen valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet

Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät.

2.4. Hallituksen toiminta tilikaudella 2016

Vuonna 2016 hallitus kokoontui kuusitoista (16) kertaa. Hallitus piti viisitoista (15) kokousta vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla ja yhden (1) kokouksen vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivulla 15 olevassa taulukossa on tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin vuonna 2016.

3. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus asettaa valiokunnat ja valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Hallinnointikoodin suosituksen 15 (Valiokunnan jäsenten valinta) mukaisesti valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset, ja kaikki valiokuntien kokousten pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 16.3.2016 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnat.

3.1. Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta on asetettu tehostamaan taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

  • seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
  • valvoa taloudellista raportointiprosessia
  • seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
  • käsitellä yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä
  • seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
  • arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista
  • valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi uudelleen Nora Kerppolan (puheenjohtaja) ja Karri Kaitueen ja uutena jäsenenä tarkastusvalikunnan jäseneksi Claes de Neergaardin. Valiokunnan jäsenmäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna kahdesta kolmeen jäseneen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2016 uudella kokoonpanolla neljä (4) kertaa ja yhden (1) kerran vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

3.2. Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta on asetettu tehostamaan hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelua. Nimitysvaliokunnan päätehtävänä on antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenehdokkaista ja hallituksen palkitsemisesta.

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa nimitysvaliokunnan jäseniksi uudelleen Karri Kaitueen (puheenjohtaja) ja Ari Tolppasen. Koen Dejonckheeren tilalle nimitysvaliokuntaan valittiin uutena jäsenenä Dirk Beeusaert. Nimitysvaliokunta ei vuonna 2016 kokoontunut uudella kokoonpanolla kertaakaan, mutta kokoontui yhden (1) kerran vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

3.3. Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehostamaan toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelua.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä on avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:

  • Toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
  • yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet yleisellä ja tarvittaessa yksilökohtaisella tasolla
  • yhtiön yleiset periaatteet kokonaiskompensaation rakenteesta.

Lisäksi valiokunta osallistuu:

  • päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä
  • palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta
  • Yhtiön johdon nimittämiseen.

Hallitus valitsi 16.3.2016 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa palkitsemisvaliokunnan jäseniksi uudelleen Karri Kaitueen (puheenjohtaja) ja Claes de Neergaardin. Koen Dejonckheeren tilalle palkitsemisvaliokuntaan valittiin uutena jäsenenä Dirk Beeusaert. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2016 uudella kokoonpanolla kolme (3) kertaa ja vuoden 2015 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla kaksi (2) kertaa. Sivun 15 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

HALLITUS VUONNA 2016

Nimi Henkilötiedot Osakkeet ja osakeperusteiset Osallistuminen Osallistuminen valiokunnan
oikeudet yhtiössä 31.12.2016 hallituksen kokouksiin kokouksiin
Karri Kaitue Hallituksen puheenjohtaja 7.8.2013 lähtien. Hallituksen varapuheenjohtaja 20.3.-7.8.2013. 0 16/16 Tarkastusvaliokunta: 5/5
Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Nimitysvaliokunta: 1/1
Syntymävuosi: 1964 Palkitsemisvaliokunta: 5/5
Koulutus: oik.lis.
Päätoimi: Hallitusammattilainen.
Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Nora Kerppola Hallituksen varapuheenjohtaja 7.8.2013 lähtien. 10 000 13/16 Tarkastusvaliokunta: 5/5
Hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Syntymävuosi: 1964
Koulutus: MBA
Päätoimi: Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Claes de Neergaard Hallituksen jäsen vuodesta 2011. 7 000 15/16 Tarkastusvaliokunta: 3/4
Syntymävuosi: 1949 Palkitsemisvaliokunta: 5/5
Koulutus: KTM.
Päätoimi: Hallitusammattilainen ja konsultti.
Tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Ari Tolppanen Hallituksen jäsen vuodesta 2013. 7 024 794 16/16 Nimitysvaliokunta: 1/1
Syntymävuosi: 1953
Koulutus: DI.
Päätoimi: CapMan Buyoutin senior advisor, CapManin palveluksessa vuodesta 1989.
Nimitysvaliokunnan jäsen.
Ei-riippumaton hallituksen jäsen.
Dirk Beeusaert* Hallituksen jäsen vuodesta 2016. 0 15/15 Nimitysvaliokunta: 0/0
Syntymävuosi: 1964 Palkitsemisvaliokunta: 3/3
Koulutus: LL.M., vero-oikeuden ja laskentatoimen maisterintutkinto
Päätoimi: argenx NV:n lakiasiainjohtaja
Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Koen Hallituksen jäsen vuodesta 2010 vuoteen 2016. 0 0/1 Nimitysvaliokunta: 0/1
Dejonckheere** Syntymävuosi: 1969 Palkitsemisvaliokunta: 1/2
Koulutus: MBA, DI.
Päätoimi: Gimv NV:n toimitusjohtaja.
Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 16.3.2016 asti.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

*) valittu hallituksen jäseneksi 16.3.2016 pidetyssä yhtiökokouksessa.

**) hallituksen jäsen 16.3.2016 pidettyyn yhtiökokoukseen asti.

4. TOIMITUSJOHTAJA

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Vuonna 2016 CapManin toimitusjohtajana toimi Heikki Westerlund (s. 1966, KTM). Hänen henkilökohtaiset sekä määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2016 lopussa on selostettu sivun 16 taulukossa.

5. MUU JOHTO

Johtoryhmän päätehtävät ovat (i) tiimistrategian, varainhankinnan, resurssien sekä markkinoinnin ja brändin koordinointi, (ii) hallituksen ja toimitusjohtajan/johtoryhmän päätösten toteuttaminen, (iii) päätöksenteon tukeminen aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä (iv) tiimien informointi ja päätösten jalkauttaminen johtoryhmässä sovitulla tavalla. Johtoryhmän kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2016 lopussa on selostettu sivun 16 taulukossa.

JOHTORYHMÄ VUONNA 2016

Nimi Tehtävä/vastuut Henkilötiedot Johtoryhmän jäsenen ja hänen
määräysvaltayhteisöjensä osakkeet
ja osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä 31.12.2016
Heikki Westerlund toimitusjohtaja Syntymävuosi: 1966 Osakkeet: 2 972 156
Koulutus: KTM 2013A-optiot: 400 000
2013B-optiot: 400 000
2013C-optiot: 400 000
Jerome Bouix Scala Fund Advisory-tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1971 Osakkeet: 31 250
Koulutus: KTM 2013A-optiot: 200 000
2013B-optiot: 200 000
2013C-optiot: 200 000
Niko Haavisto Talousjohtaja Syntymävuosi: 1972 2013A-optiot: 200 000
Koulutus: YTM 2013B-optiot: 200 000
2013C-optiot: 200 000
Mika Matikainen CapMan Real Estate -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1975 Osakkeet: 45 000
Koulutus: KTM, VTM
Hans Christian Dall Nygård CapMan Russia -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1968 Osakkeet: 31 250
Koulutus: KTM, MBA, CEFA
Markus Sjöholm CapMan Buyout -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1971 Osakkeet: 281 250
Koulutus: KTM, OTK
Joakim Frimodig Johtaja, strategiset kasvuhankkeet Syntymävuosi: 1978 Osakkeet: 250 000
Koulutus: BA (Oxon) 2013A-optiot: 100 000
2013B-optiot: 110 000
2013C-optiot: 120 000

6. KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

CapManin sisäisen valvonnan tarkoituksena on:

  • keskittyä strategisesti ja toimintojen tehokkuuden kannalta merkittävimpiin riskeihin
  • tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan
  • varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita

6.1. Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto

ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt lähettävät lukunsa kuukausittain konsernin taloushallintoon, jossa ne syötetään konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.

6.2. Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan huolehtimaan taloudellisen raportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

6.3. Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.

Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa strategiaprosessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan.

6.4. Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla: http://www. capman.fi/sijoittajat/corporate-governance/tiedonantopolitiikka/.

6.5. Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tekee päätöksen erillisen valvontatoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa

riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa käyvän arvon muutokset kvartaaleittain, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia. Tarkastusvaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastusvaliokunta seuraa lisäksi tarkemmin muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Monitoring-tiimi vastaa rahastojen kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta.

7. MUUT TIEDOT

7.1. Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

CapMan noudattaa 3.7.2016 voimaan tulleen EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (596/2014) sisäpiirisäännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä, jotka ovat osin pörssin yleisohjetta tiukempia. Sisäpiiriasioista vastaa konsernin compliance officer.

CapMan ei markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantultua 3.7.2016 lukien ole toistaiseksi ylläpitänyt pysyvää sisäpiiriluetteloa. CapManin 2.7.2016 saakka ylläpitämän julkisen sisäpiirirekisterin tiedot 2.7.2016 tilanteesta on nähtävillä 3.7.2017 asti yhtiön verkkosivuilta. Sisäpiirisäännösten tarkoittamista merkittävistä hankkeista, joilla voi olla vaikutusta CapManin liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita,

jotka perustetaan ja joita ylläpidetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

CapMan on julkistanut 3.7.2016 alkaen johtohenkilöidensä ja näiden lähipiirin tekemät CapManin rahoitusvälinesiin liittyvät liiketoimet markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti kalenterivuoden aikana tehtyjen liiketoimien arvon ylittäessä yhteensä 5 000 euroa. Kunkin johtohenkilön kokonaisomistus julkaistaan Hallinnointikoodin mukaisesti osana vuosikertomusta. Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöistään ja näiden lähipiiristä. Lista ei ole julkinen. Cap-Man on määritellyt väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiön hallituksen sekä sen johtoryhmän jäsenet (mukaan lukien toimitusjohtaja).

CapManin hallitukseen, johtoon tai henkilökuntaan kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeella tai optioilla ilman sisäpiiriasioista vastaavan henkilön (compliance officer) lupaa. Edellä mainittujen henkilöiden kaupankäynti CapManin osakkeilla on kokonaan kielletty 30 vuorokautta ennen tulosjulkistuksia.

7.2. Lähipiiriliiketoimia koskeva erityinen päätöksentekomenettely Yhtiöllä on vain epäolennaisia tai markkinaehtoisia lähipiiriliiketoimia ja tämän vuoksi yhtiö ei raportoi lähipiiritransaktioita koskevasta päätöksentekoprosessistaan Hallinnointikoodin 28 mukaisesti.

7.3. Tilintarkastajien palkkiot

Vuonna 2016 tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat 261 000 euroa ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 299 000 euroa.

7.4. Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä ei ole järjestetty erikseen sisäisen tarkastuksen toimintoa.

Hallitus

KARRI KAITUE Hallituksen puheenjohtaja Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus oik. lis. Hallituksen jäsen vuodesta: 2012 Hallituksen valiokunnat Palkitsemisvaliokunta (pj.), Nimitysvaliokunta (pj.), Tarkastusvaliokunta (jäsen)

Päätoimi Hallitusammattilainen

Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (pj.), Feon Oy (pj.), Taideyliopisto (pj.)

Keskeinen työhistoria

Karri Kaitue toimi vuosina 2015–2016 Ekokemin toimitusjohtajana. Vuosina 2005–2011 hän toimi Outokumpu-konsernin varatoimitusjohtajana. Hän oli Outokumpu-konsernin johtoryhmän jäsen vuosina 2002–2011, joista viimeiset kuusi vuotta hän toimi varapuheenjohtajana. Kaitueen vastuualueisiin Outokumpu-konsernissa kuuluivat muun muassa Tornion tehtaat, konsernin strategia sekä liiketoiminnan kehittäminen ja yrityskaupat. Hän työskenteli Outokumpukonsernin palveluksessa vuodesta 1990.

NORA KERPPOLA Hallituksen varapuheenjohtaja Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus MBA Hallituksen jäsen vuodesta: 2011 Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta (pj.)

Päätoimi Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (varapj.), Creditinfo Lánstraust hf, Creditinfo Group hf, Krediidiinfo AS

Keskeinen työhistoria

Nora Kerppolalla on yli 20 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hän on toiminut GMT Communicationsin partnerina Lontoossa sekä Weiss, Peck & Greer Private Equityn (nykyisin Robeco) partnerina New Yorkissa. Ennen tätä Kerppola työskenteli Investor Internationalilla (USA), joka on Investor AB:n tytäryhtiö ja ruotsalaisen Wallenberg-suvun intressiyhtiö. Kerppola aloitti uransa Credit Suisse First Bostonin yritysrahoitusosastolla.

DIRK BEEUSAERT Hallituksen jäsen Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1964 Koulutus LL.M., vero-oikeuden ja laskentatoimen maisterintutkinto Hallituksen jäsen vuodesta: 2016 Hallituksen valiokunnat Palkitsemisvaliokunta (jäsen), Nimitysvaliokunta (jäsen)

Päätoimi argenx NV:n lakiasiainjohtaja

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen)

Keskeinen työhistoria

Dirk Beeusaert on Belgian kansalainen ja toimii Euronext Brysselin pörssissä listatun biotekniikkayhtiö argenx NV:n lakiasiainjohtajana. Aikaisemmin Dirk toimi yli 20 vuotta listatun pääomasijoitusyhtiö Gimv NV:n varatoimitusjohtajana ja lakiasianjohtajana vastaten Gimv-konsernin hyvistä toiminta- ja hallinnointitavoista yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Sitä ennen hän toimi johtotehtävissä Belgiassa ja Alankomaissa toimivassa vähittäiskauppaketju Gammassa. Hän aloitti uransa asianajajana Storme, Leroy & Van Parys -nimisessä asianajotoimistossa.

Hallitus

CLAES DE NEERGAARD Hallituksen jäsen Riippumaton hallituksen jäsen

Syntynyt 1949 Koulutus KTM Hallituksen jäsen vuodesta: 2011 Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta (jäsen), Palkitsemisvaliokunta (jäsen)

Päätoimi Hallitusammattilainen ja konsultti

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen), Grön Bostad AB (pj.), AB Stockholms Spårvägar (pj.)

Keskeinen työhistoria

Claes de Neergaard on toiminut Industrifondenin toimitusjohtajana, Euroopan investointipankin varatoimitusjohtajana sekä johtajana Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD). Sitä ennen hän toimi Nordbanken Luxembourg SA:n toimitusjohtajana. De Neergaardilla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä pääasiassa rahoitus-, teollisuus- ja kiinteistöalalta. Hän on ollut Pohjoismaiden Investointipankin, Tredje AP-fondenin sekä CONNECT Sverigen hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on toiminut Ruotsin vientiluottolautakunnan varapuheenjohtajana.

ARI TOLPPANEN Hallituksen jäsen Ei-riippumaton yhtiöstä

Syntynyt 1953 Koulutus DI Hallituksen jäsen vuodesta: 2013 Hallituksen valiokunnat Nimitysvaliokunta (jäsen)

Päätoimi CapMan Buyoutin senior advisor, CapManin palveluksessa vuodesta 1989.

Keskeiset hallitusjäsenyydet

CapMan Oyj (jäsen), Kämp Collection Hotels Oy (pj.), Forenom Oy (jäsen)

Keskeinen työhistoria

Ari Tolppasella on 27 vuoden kokemus pääomasijoitusalasta. Tolppanen on yksi CapManin perustajista, ja hän toimi CapManin toimitusjohtajana vuosina 1989–2005. Hän on myös ollut Invest Europen (aikaisemmin EVCA) puheenjohtajana vuosina 2000–2001. Tolppanen oli CapManin hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2010. Tolppanen on aikaisemmin toiminut myös Huurre Oy:n sekä Nordfilm Oy:n toimitusjohtajana.

Johtoryhmä

HEIKKI WESTERLUND toimitusjohtaja

+358 207 207 504 [email protected] KTM

Johtoryhmässä alkaen: 2013

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Walki Group Oy, Orion Oyj, Norvestia Oyj

Keskeinen työhistoria:

Heikki Westerlund on ollut CapManin toimitusjohtaja vuodesta 2013. Hän on aikaisemmin toiminut CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 1.6.2010-7.8.2013 ja CapMan Oyj:n toimitusjohtajana 1.4.2005-31.5.2010. Westerlund on aikaisemmin vastannut mm. CapManin buyout- ja teknologiatiimien toiminnasta. Ennen CapMania Westerlund oli Sitran palveluksessa.

JEROME BOUIX managing partner, Scala Fund Advisory

+46 731 461 132 [email protected] KTM

Johtoryhmässä alkaen: 2007

Keskeinen työhistoria:

Jerome on vuonna 2016 perustetun varainhankinta- ja neuvonantopalveluita tarjoavan Scala Fund Advisoryn managing partner. Hän toimi CapManin varainhankintatoiminnan vetäjänä vastaten keskisuuriin yritysjärjestelyihin sekä kasvu-, venture capital-, velka- ja kiinteistösijoituksiin erikoistuneiden rahastojen varainhankinnasta viimeiset 16 vuotta. Jerome on myös vetänyt CapManin 30-henkistä back office -tiimiä, jonka vastuualueisiin kuului raportointi, laki- ja compliance sekä viestintä ja sijoittajasuhteet. Hän on toiminut myös neljä vuotta Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen Invest Europen (aikaisemmin EVCA) hallituksessa. Ennen CapMania Jerome on työskennellyt kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitusryhmässä sekä Merrill Lynchin, Danske Bankin ja Nordic Investment Bankin palveluksessa.

HANS CHRISTIAN DALL NYGÅRD managing partner, CapMan Russia

+7 495 620 48 85 [email protected] KTM, MBA, CEFA

Johtoryhmässä alkaen: 2009

Keskeiset hallitusjäsenyydet: ROK-1

Keskeinen työhistoria:

Hans Christian toimii CapMan Russia -sijoitustoiminnan vetäjänä ja vastaa tiimin sijoitustoiminnasta sekä operatiivisesta johtamisesta. Ennen CapMania Hans Christian toimi 12 vuoden ajan Norumin palveluksessa, viimeisimpänä yhtiön toimitusjohtajana. CapMan osti Norumin vuonna 2008.

Johtoryhmä

JOAKIM FRIMODIG johtaja, strategiset kasvuhankkeet

+358 50 529 0665 [email protected] BA (Oxon)

Johtoryhmässä alkaen: 2016

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Studentwork Sharper Oy

Keskeinen työhistoria:

Viimeiset 12 vuotta ennen CapMania Joakim toimi Summa Capitalissa, viimeksi varatoimitusjohtajana ja osakkaana. Sitä ennen Joakim työskenteli neuvonantajana Alfred Berg ja ABN Amro Corporate Financessa. Hän on uransa aikana toiminut neuvonantajana lukuisissa suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityskauppa- ja rahoitustransaktioissa.

NIKO HAAVISTO talousjohtaja

+358 207 207 583 [email protected] YTM

Johtoryhmässä alkaen: 2010

Keskeiset hallitusjäsenyydet: Norvestia Oyj

Keskeinen työhistoria:

Niko on työskennellyt CapManin talousjohtajana vuodesta 2010. Ennen CapMania Niko työskenteli Oriola-KD Oyj:ssä talousohjauksen ja suunnittelun johtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt financial controllerina GE Healthcare Finland Oy:ssä sekä KHT-tilintarkastajana PwC Oy:llä.

MIKA MATIKAINEN managing partner, CapMan Real Estate

+358 207 207 616 [email protected] KTM, VTM

Johtoryhmässä alkaen: 2010

Keskeinen työhistoria:

Mika on ollut CapMan Real Estate -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuodesta 2010 ja hän on kasvattanut CapMan Real Estatea paikallisesta suomalaisesta kiinteistörahastojen hallinnointiyhtiöstä pohjoismaiseksi toimijaksi. Mika on myös ollut aktiivisesti mukana CapMan Hotels Real Estate -rahaston perustamisessa ja sen 39 hotellista koostuvan aloitussalkun hankinnassa vuonna 2008. Mika aloitti CapMan Real Estatessa vuonna 2006,

vuosi tiimin perustamisen jälkeen. Ennen CapMania hän työskenteli UBS Investment Bankissa Lontoossa.

MARKUS SJÖHOLM managing partner, CapMan Buyout

+358 40 50 80 121 [email protected] KTM, OTK

Johtoryhmässä alkaen:

2014

Keskeiset hallitusjäsenyydet:

Infocare Holding AS, Kämp Group Oy, Oral Hammaslääkärit Oyj, Fortaco Group Oy

Keskeinen työhistoria:

Markus on toiminut CapMan Buyout -tiimin vetäjänä vuodesta 2014 ja tiimin jäsenenä vuodesta 1996. Markuksella on ollut keskeinen rooli CapMan Buyoutin sijoitustoiminnassa ja hän on vaikuttanut merkittävästi CapMan Buyoutin asemaan johtavana pohjoismaisena keskisuuriin yrityksiin sijoittavana tiiminä.

Avainluvut

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Milj.
euroa
2012 2013 2014 2015 2016
Liikevaihto 27,3 29,8 39,5 31,8 26,6
Palkkiot 25,5 26,9 28,7 27,4 26,6
Voitonjako‐osuustuotot 1,8 2,9 10,8 4,4 0,0
Liiketoiminnan
muut
tuotot
0,2 0,0 0,2 0,3 0,1
Operatiivisen
toiminnan
kulut
‐30,3 ‐27,9 ‐30,2 ‐28,0 ‐30,7
Sijoitusten
käyvän
arvon
muutokset
5,3 1,2 ‐3,2 5,2 22,6
Liikevoitto 2,6 3,3 6,3 9,3 18,6
Rahoitustuotot
ja ‐kulut
0,1 ‐0,7 ‐1,4 ‐2,9 ‐3,1
Osuus
pääomaosuusmenetelmällä
yhdistettävien
sijoitusten
0,6 ‐0,6 0,0 0,1 0,0
tuloksesta
Tulos
ennen
veroja
3,3 2,0 4,9 6,5 15,6
Konsernin
tilikauden
tulos
2,7 1,5 4,0 6,1 15,3
Oman
pääoman
tuotto,
%
3,2 2,0 6,1 9,3 14,7
Sijoitetun
pääoman
tuotto,%
4,3 3,5 7,0 8,0 10,9
Omavaraisuusaste,
%
61,9 58,9 57,8 43,7 56,6
Nettovelkaantumisaste,
%
32,2 22,3 5,0 72,9 14,5
Osingonjako
*)
0,0 3,4 5,2 6,0 13,0
Henkilöstön
määrä
(tilikauden
lopussa)
109 103 106 101 108

*) Vuodelta 2016 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

2012 2013 2014 2015 2016
Tulos/osake,
laimentamaton,
senttiä
0,3 ‐1,2 3,4 5,9 16,2
Laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
0,3 ‐1,2 3,4 5,8 16,1
Oma
pääoma/osake,
senttiä
93,9 77,0 76,1 75,5 98,6
Osinko/osake,
senttiä
*)
0,0 4,0 6,0 7,0 9,0
Osinko/tulos
%
*)
0,0 0,0 176,5 118,6 80,4
Osakkeiden
osakeantioikaistun
lukumäärän
keskiarvo
tilikauden
aikana
(1
000)
84
255
84
269
86
164
86
291
88
383
Osakkeiden
lukumäärä
tilikauden
lopussa
(1
000)
84
282
85
267
86
317
86
317
143
313
Ulkona
olevien
osakkeiden
määrä
(1
000)
84
255
85
240
86
291
86
291
143
287
Yrityksen
hallussa
olevat
omat
osakkeet
tilikauden
lopussa
(1
000)
26 26 26 26 26

*) Vuodelta 2016 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

IFRS:n mukaan 15 milj. euron (29 milj. euroa 2011‐2012, 15 milj.euroa 2013‐2015) joukkovelkakirjalaina on luettu mukaan omaan pääomaan myös osakekohtaisen oman pääoman laskemisessa. Osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on huomioitu katsauskaudelle kohdistuvat joukkovelkakirjalainan korot (netto).

AVAINLUVUT – KONSERNI

*) Oikaisut vuosien 2015 ja 2016 liikevaihtoon, liikevoittoon ja osakekohtaiseen tulokseen sekä vertailukelpoisiin eriin on kuvailtu kohdassa 2: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtotehtoiset tunnusluvut.

Oikaistu liikevaihto ja liikevoitto, M€* Oikaistu tulos/osake ja osinko/osake, €*

Vuoden 2014 liikevaihtoa, liikevoittoa ja osakekohtaista tulosta on oikaistu 1,2 milj. euron voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin varauksen purkamisella ja on näin ollen vertailukelpoinen. Vuoden 2016 osinko on hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.

0

3,2 2,0 6,1 9,3 4,3 3,5 7,0 8,0 2 4 6 8 10 12 14 16

12 13 14 15 16 Oman pääoman tuotto (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

ROI ja ROE, % Nettovelkaantumisaste, %

14,7

10,9

HALLINNOINTI‐ JA PALVELULIIKETOIMINTA

*) Oikaisut vuosien 2015 ja 2016 voitonjako‐osuustuottoihin sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin on kuvailtu hallinnointi ja palveluliiketoimintaa ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä kuvaavassa

Palkkiot, M€ Oikaistut voitojako‐osuustuotot, M€*

taulokossa sekä kohdassa 2: Vertailukepoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut. Vuoden 2014 voitonjako‐osuustuottoja on oikaistu 1,2 milj. euron voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin varauksen purkamisella ja on näin ollen vertailukelpoinen.

Hallinnointi
ja
palveluliiketoiminaan
tulos
ja
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
--------------------------------------------- ------------------------------------------------------------- --
M€ 2016 2015
Liikevaihto 26.7 31.8
Palkkiot 26.7 27.4
Osuustuotot 0 4.4
Voitonjako‐osuustuottojen takaisisnmaksuriskin uudelleenarviointi 2.3
Oikaistu liikevaihto 29.0 31.8
Liikevoitto ‐1.5 4.1
Norvestian hankintaan liittyvät erät 0.2 0.8
Voitonjako‐osuustuottojen takaisisnmaksuriskin uudelleenarviointi 2.3
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus 1.0
Saadut vakuutuskorvaukset ‐0.3
Oikaistu liikevoitto 1.7 4.9
Katsauskauden tulos ‐1.6 3.3
Norvestian hankintaan liittyvät erät 0.2 0.6
Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi 1.8
Arvonlisäverosaamisen alaskirjaus 1.3
Saadut vakuutuskorvaukset ‐0.2
Oikaistu katsauskauden tulos 1.4 3.9

SIJOITUSTOIMINTA

Omasta taseesta tehdyt sijoitukset ja sitoumukset, milj. € Omien sijoitusten tulosvaikutus, milj. €

Sijoitusten ja sitoumusten jakautuminen, milj. €

Sijoitustoiminnan tulos

M€ 2016 2015
Sijoitusten käyvän arvon muutos 22.6 5.2
Liikevoitto 20.2 5.2
Norvestian hankintaan liittyvät erät ‐7.3
Oikaistu liikevoitto 12.8 5.2
Tilikauden tulos 16.9 2.8
Norvestian hankintaan liittyvät erät ‐7.4
Oikaistu tilikauden tulos 9.5 2.8

OSAKEKURSSIN JA INDEKSIN KEHITYS 2016

Hallituksen toimintakertomus 2016

LIIKETOIMINTA

CapMan‐konserni on sijoitus‐ ja varainhoitoyhtiö ja pohjoismainen pääomasijoitusalan edelläkävijä. CapManilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta.

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja, joiden pääomia partnership‐mallilla toimivat sijoitustiimit sijoittavat. Kohteet ovat pohjoismaisia tai venäläisiä pääosin listaamattomia yrityksiä tai pohjoismaisia kiinteistöjä. CapMan kerää rahastoihin varoja pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta. Lisäksi CapMan tarjoaa Scala Fund Advisoryn kautta pääomasijoitusalan varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluja rahastoyhtiöille sekä sijoittajille. CapMan tarjoaa hankintarengaspalveluja CapMan Procurement Services (CaPS) ‐palvelun kautta yrityksille Suomessa ja Ruotsissa. CapMan tarjoaa myös rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja vaihtoehtoisen sijoitusluokan rahastoyhtiöille. Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnassa on kaksi tulonlähdettä: palkkiotuotot sekä voitonjako‐ osuustuotot. Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot sekä palkkiot CapManin palveluliiketoiminnasta.

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan pääomasijoitusluokkaan ja hajautetusti listatulle markkinalle. CapMan sijoittaa pääosin omiin rahastoihin sekä suoraan pohjoismaisiin kasvuyhtiöihin. Sijoitustoiminnan tulonlähteitä

ovat sijoitusten käypien arvojen kehitys sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot. Segmentti.

VAIHTOTARJOUS NORVESTIAN OSAKKEISTA

CapMan teki 3.11.2016 vapaaehtoisen julkisen vaihtotarjouksen kaikista Norvestian osakkeista ja vahvisti sen ehtojen mukaisesti 19.12.2016. Vaihtotarjouksen vahvistamisen jälkeen CapManilla oli hallussaan 90,7 prosenttia Norvestian osakkeista ja niiden tuottamista äänistä. Norvestia‐ konserni on yhdistelty CapMan‐konserniin hankintahetkestä 19.12.2016 lähtien ja raportoitu osana CapManin Sijoitustoiminta‐segmenttiä. CapManin omistus Norvestiassa on hallituksen toimintakertomuksen julkaisuajankohtana 92,5 prosenttia.

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS VUONNA 2016

Konsernin liikevaihto oli 26,7 milj. euroa (31,8 milj. euroa vuonna 2015). Liikevaihdon lasku johtui pääosin voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvaraukseen (clawback) tehdystä 2,3 milj. euron lisäyksestä. Vertailukelpoinen liikevaihto oli 29,0 milj. euroa (31,8 milj. euroa) ja sitä on oikaistu taulukossa 1 esitetyillä erillä.

Operatiivisen toiminnan kulut olivat 30,7 milj. euroa (28,0 milj. euroa), sisältäen arvion henkilöstölle kohdistuvista tulospalkkioista.

Konsernin liikevoitto oli 18,7 milj. euroa (9,3 milj. euroa). Noin 100 prosentin tulosparannus johtui pääosin oman sijoitustoiminnan onnistumisesta sekä Norvestian hankinnasta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,5 milj. euroa (10,1 milj. euroa) ja sitä on oikaistu ja sitä on oikaistu taulukossa 1 esitetyillä erillä.

Rahoitustuotot ja ‐kulut olivat ‐3,1 milj. euroa (‐2,9 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 15,5 milj. euroa (6,4 milj. euroa) ja tulos verojen jälkeen oli 15,3 milj. euroa (6,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen tulos verojen jälkeen oli 10,9 milj. euroa (6,7 milj. euroa). Tulos/osake oli 16,2 senttiä (5,9 senttiä).

Vertailukelpoinen oikaistu tulos/osake oli 11,2 senttiä (6,6 senttiä). Laimennusvastikkeella oikaistu tulos/osake oli 16,1 senttiä (5,8 senttiä). Vertailukelpoinen laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 11,2 senttiä (6,5 senttiä). Osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on vähennetty tilikaudelle sekä vertailukaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korot (netto). Vertailukelpoiseen tulokseen tehdyt oikaisut on esitetty taulukossa 1 sekä liitetiedoissa kohdassa 2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Taulukko 1: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

1
000
EUR
1‐12/16 1‐12/15
Liikevaihto 26
677
31
767
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
2
278
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
2
278
0
Oikaistu
liikevaihto
28
955
31
767
Liikevoitto 18
672
9
271
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
‐7
109
779
Edullisesta
kaupasta
syntyvä
voitto
‐13
884
Aiemman
omistusosuuden
uudelleenarvostustappio
3
957
Hankinnasta
aiheutuneet
menot
2
819
779
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin uudelleenarviointi
2
278
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
975
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐294
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
‐4
150
779
Oikaistu
liikevoitto
14
522
10
050
1
000
EUR
1‐12/16 1‐12/15
Tilikauden
tulos
15
286
6
054
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
‐7
247
623
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
1
822
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
1
255
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐236
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
‐4
406
623
Oikaistu
tilikauden
tulos
10
879
6
677
Osakekohtainen
tulos,
senttiä
16,2 5,9
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
‐5,0 0,7
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
senttiä
11,2 6,6
16,1 5,8
Osakekohtainen
tulos,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
‐4,9 0,7
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
11,2 6,5

Liikevaihto ja tulos neljännesvuosittain sekä tilikauden liikevaihto, liikevoitto ja tulos segmenteittäin on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐ informaatio.

HALLINNOINTI‐ JA PALVELULIIKETOIMINTA

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 26,7 milj. euroa (31,8 milj. euroa vertailukaudella). Palkkiot olivat 26,6 milj. euroa (27,4 milj. euroa). Hallinnointipalkkioiden lisäksi palkkiot sisälsivät hankintarengaspalvelusta (CaPS), varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluista (Scala Fund Advisory) sekä muista palveluista saadut palkkiot. Ne kasvoivat nettomääräisesti noin 80 prosenttia vertailukaudesta.

Tilikaudella saatiin 2,3 milj. euroa voitonjako‐osuustuottoja pääosin CapMan Equity VII sekä CapMan Public Market ‐rahastoilta. Aikaisemmin tuloutettujen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvarauksen (clawback) muutoksen seurauksena voitonjako‐osuustuottoja kirjattiin alas 2,3 milj. euroa tilikaudella. Vertailukaudella saatiin voitonjako‐osuustuottoja 4,4 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuvarauksen muutoksella oikaistuna oli 29,0 milj. euroa (31,8 milj. euroa).

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan liiketappio oli 1,5 milj. euroa (liikevoitto 4,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 1,7 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Tilikauden tulos oli ‐1,6 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu tulos oli 1,4 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐informaatio.

SIJOITUSTOIMINTA

Sijoitusten käyvän arvon muutos oli yhteensä 22,6 milj. euroa vuonna 2016 (5,2 milj. euroa vertailukaudella).

Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 20,2 milj. euroa vuonna 2016 (5,2 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 12,8 milj. euroa (5,2 milj. euroa). Sijoitustoiminnan tulos oli 16,9 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Vertailukelpoinen oikaistu tulos oli 9,5 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty liitetiedoissa kohdassa 3 Segmentti‐informaatio.

Taulukko 2: CapManin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 31.12.2016

Käypä arvo 31.12.2016 (milj. euroa)

Rahastosijoitukset 51,4
Kasvusijoitukset 37,9
Yhteisyritykset
(ml.
Maneq)
5,4
Muut 0,2
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
(ml.
kaupankäyntisalkku)
86,2

CapManin hallinnoimiin rahastoihin tehtyjen sijoitusten käyvän arvon muutos oli 6,7 milj. euroa (0,8 milj. euroa), mikä vastaa 12,5 prosentin arvonnousua tilikaudella (0,3 prosentin arvonnousua vertailukaudella). Rahastosijoitusten positiivinen käyvän arvon kokonaismuutos oli seurausta pääosin tilikauden

aikana toteutuneista irtautumisista sekä CapManin omien sijoitusten kannalta merkittävien kohdeyhtiöiden positiivisesta kehityksestä.

CapMan sijoitti tilikaudella omiin rahastoihin pääomaa yhteensä 7,5 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Pääomaa kutsuttiin muun muassa CapMan Nordic Real Estate, CapMan Buyout X ja CapMan Russia II ‐rahastoihin sekä KOy Mastolan Keskusvarastoon sijoittaneeseen Kokoelmakeskus Ky:öön. CapMan sai rahastoilta pääomanpalautuksia 14,4 milj. euroa (10,7 milj. euroa). Valtaosa pääomanpalautuksista saatiin muun muassa CapMan Buyout IX, CapMan Life Science IV, CapMan Public Market ja CapMan Nordic Real Estate ‐rahastoilta tilikaudella toteutuneiden irtautumisten seurauksena.

Norvestian hankinnan seurauksena tehdyt lisäykset rahastosijoituksiin olivat 6,4 milj. euroa. Rahastosijoitusten yhteenlaskettu käypä arvo oli kokonaisuudessaan 51,4 milj. euroa 31.12.2016 (47,2 milj. euroa 31.12.2015). Jäljellä olevien rahastoihin vielä kutsumattomien sijoitussitoumusten määrä oli 36,5 milj. euroa 31.12.2016 (25,2 milj. euroa 31.12.2015), mukaan lukien sitoumukset Norvestian mukana tulleisiin rahastoihin. Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta vain noin 20–25 milj. euroa seuraavien neljän vuoden aikana. Sijoitussitoumuksia alhaisempi arvio johtuu erityisesti käyttämättömästä sijoituskapasiteetista vanhemmissa tai jo toimintansa lopettaneissa rahastoissa. CapMan sijoittaa uusiin hallinnoimiinsa rahastoihin 1–5 prosenttia rahastojen koosta ja niiden sijoittajajakaumasta riippuen.

Kasvusijoitusten käypä arvo oli 37,9 milj. euroa. Kasvusijoitukset sisältävät suoria vähemmistösijoituksia pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin.

Rahoitusvarojen käypä arvo oli 86,2 milj. euroa ja sisälsi Norvestian markkinainstrumentteihin sijoittavan kaupankäyntisalkun.

Kohdeyritysten osalta tehdyt sijoitukset on arvostettu käypään arvoon IPEVG:n suositusten (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Käypä arvo on paras arvio hinnasta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Kiinteistösijoitusten arvostus on tehty ulkopuolisten asiantuntijoiden arvonmääritysten mukaisesti liitetiedoissa kohdassa 33g) määritellyllä tavalla. Rahoitusvarojen osalta arvio käyvästä arviosta perustuu täysin samanlaisten varojen noteerattuihin hintoihin tai hinnoista johdettuihin tietoihin. Sijoitukset käypään arvoon, niiden herkkyysanalyysi sekä jäljellä olevat sitoumukset sijoitusalueittain on esitetty liitetiedoissa kohdissa 30 Vastuusitoumukset ja 33 g) Käyvän arvon määrittäminen.

TASE JA RAHOITUSASEMA 31.12.2016

Konsernin taseen loppusumma oli 252,7 milj. euroa 31.12.2016 (149,6 milj. euroa 31.12.2015). Pitkäaikaiset varat olivat 111,6 milj. euroa (121,1 milj. euroa), josta liikearvon osuus oli 6,2 milj. euroa (6,2 milj. euroa).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset olivat 51,4 milj. euroa 31.12.2016 (47,2 milj. euroa 31.12.2015). Käypään arvon tulosvaikutteisesti kirjattavat kasvusijoitukset olivat 37,9 milj. euroa (0 milj. euroa) ja niitä kirjattiin Norvestian hankinnan myötä.

Käypään arvoon kirjattavat muut sijoitukset olivat 0,2 milj. euroa (48,8 milj. euroa). Vertailukaudella muut sijoitukset sisälsivät kirja‐arvon Norvestian

nettovarallisuudesta CapManin aikaisemman omistusosuuden perusteella. Yhteisyritysten osuus arvostettuna käypään arvoon oli 5,4 milj. euroa (7,7 milj. euroa) ja koostui pääosin CapManin sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg ‐yhtiöön. Pitkäaikaisten saamisten määrä oli 5,2 milj. euroa (6,1 milj. euroa).

Lyhytaikaiset varat olivat 141,1 milj. euroa (28,5 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat eli lyhytaikaiset sijoitukset olivat

86,2 milj. euroa (0,3 milj. euroa) ja sisälsivät Norvestian hankinnan myötä saadun kaupankäyntisalkun. Rahavarat olivat 45,0 milj. euroa (21,6 milj. euroa)

CapManin korolliset nettovelat olivat 20,8 milj. euroa 31.12.2016 (47,5 milj. euroa. CapManin korolliset lainat 31.12.2016 on eritelty taulukossa 3.

Taulukko 3: CapManin korolliset lainat

Lainan
koko
31.12.2016
Erääntyy
viimeistään
Vuotuinen
korko
Lainan
koko
31.12.2015
Pankkirahoitusta
käytössä
11,5
milj.
euroa
Q2
2019
15
milj.
euroa
Joukkovelkakirjalaina
(2013)
15
milj.
euroa
Q4
2017
5,5
%
15
milj.
euroa
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina
(2014)
10
milj.
euroa
Q2
2019
1,85
%
10
milj.
euroa
Joukkovelkakirjalaina
(2015)
30
milj.
euroa
Q4
2019
4,2
%
30
milj.
euroa
Pitkäaikainen
rahoituslimiitti
(käyttämättä)
(10
milj.
euroa)
(15
milj.
euroa)
(Hybridilaina*) (15
milj.
euroa)
Ei
eräpäivää
8,0
%
(15
milj.
euroa)

*) IFRS:n mukaan hybridilaina on oman pääoman ehtoinen. Hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä, ja ne maksetaan vuosittain. Hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä sekä optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Hybridilaina laskettiin liikkeelle 11.12.2013.

Pankkilainoihin liittyvät rahoituskovenantit on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista. Kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2016.

Ostovelat ja muut velat olivat 33,3 milj. euroa (13,1 milj. euroa).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella ‐3,1 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Muutos johtui pääosin sijoitusten käypien arvojen muutoksista johtuneista oikaisuista. Rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiotuotot

maksetaan kahdesti vuodessa tammi‐ ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa. Investointien rahavirta 37,3 milj. euroa (‐39,6 milj. euroa) sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja saadut pääomanpalautukset. Rahavirta ennen rahoitusta, sisältäen Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan sekä Sijoitustoiminnan rahavirran, oli 34,2 milj. euroa (‐ 39.0 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta oli ‐10,8 milj. euroa (32,0 milj. euroa) CapManin maksettua takaisin pankkilainoja tilikaudella

KONSERNI 2016 HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

AVAINLUKUJA 31.12.2016

CapManin oman pääoman tuotto oli 14,7 prosenttia (9,3 prosenttia) ja sijoitetun pääoman tuotto 10,9 prosenttia (8,0 prosenttia). Nettovelkaantumisaste oli 14,5 prosenttia 31.12.2016 (72,9 prosenttia 31.12.2015). Tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli 20 prosenttia ja nettovelkaantumisasteelle keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia.

Taulukko 4: CapManin avainlukuja

31.12.16 31.12.15
Tulos
/
osake,
senttiä
*
16,2 5,9
Tulos
/
osake,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
*
16,1 5,8
Oma
pääoma
/
osake,
senttiä
**
98,6 75,5
Osakkeiden
osakeantioikaistu
lukumäärä
88
382
868
86
290
467
Osakelukumäärä
tilikauden
lopussa
143
313
255
86
316
766
Ulkona
olevien
osakkeiden
määrä
143
286
956
86
290
467
Yrityksen
hallussa
olevat
omat
osakkeet
kauden
lopussa
26
299
26
299
Oman
pääoman
tuotto,
%
p.a.
14,7 9,3
Sijoitetun
pääoman
tuotto,%
p.a.
10,9 8,0
Omavaraisuusaste,% 56,6 43,7
Nettovelkaantumisaste,% 14,5 72,9

*) Pääomaltaan 15 milj. euron (15 milj. euroa 31.12.2015) hybridilaina sisältyy omaan pääomaan ja osakekohtaisen tuloksen laskelmassa on vähennetty tilikaudelle jaksotetut hybridilainan korot verojen jälkeen. Osakekohtaisen tuloksen laskelmassa osakemäärään on sisällytetty yrityshankinnan yhteydessä liikkeeseen lasketut uudet osakkeet IAS 33:n mukaisesti hankintahetkestä 19.12.2016 alkaen.

**) Sisältää pääomaltaan 15 milj. euron (15 milj. euroa 31.12.2015) hybridilainan. Osakekohtaisen oman pääoman laskelmassa osakemäärään on sisällytetty kaikki yrityshankinnan yhteydessä liikkeeseen lasketut uudet osakkeet.

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOKSI

CapMan Oyj:n osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus esittää yhtiön 15.3.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,09 euroa per osake, eli yhteensä noin 13,0 milj. euroa. Vuodelta 2016 osinkoa maksettiin 0,07 euroa osakkeelta, yhteensä 6,0 milj. euroa. CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 123,1 milj. euroa 31.12.2016 (39,3 milj. euroa 31.12.2015).

HALLINNOITAVAT PÄÄOMAT 31.12.2016 SEKÄ VARAINHANKINTA JA PALVEULIIKETOIMINTA TILIKAUDELLA

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa pääosin oman pääoman ehtoista sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien kohdalla vaihtoehtoisesti käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan hallinnointipalkkioiden tuottopohjan perusteella, eli sijoituskapasiteetti sisältää oman pääoman lisäksi rahastojen velkaosuuden niissä tapauksissa, joissa hallinnointipalkkioita maksetaan myös rahaston velkaosuuden pohjalta. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhankinnan tai sijoitusmandaattien perusteella tehtyjen sijoitusten myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena.

CapMan perusti 100 milj. euron suuruisen pohjoismaisen velkarahaston toukokuussa. Rahastoa hallinnoi CapMan‐konserniin kuuluva sijoitustoiminnan partnership Nest Capital, joka aikaisemmin toimi nimellä CapMan Credit. Rahaston varainhankinta jatkuu.

CapMan Real Estate on sopinut sijoitusmandaatista Saksan suurimman eläkevakuutusyhtiön Bayerische Versorgungskammerin (BVK) kanssa. Mandaatin pohjalta CapMan Real Estate toteuttaa sijoituksia pohjoismaisiin vuokra‐asuntokohteisiin yhteensä 400 milj. euron arvosta BVK:n puolesta. Vuonna 2016 CapMan toimi BVK:n neuvonantajana kahden yhteensä 165 milj. euron arvoisen asuntosalkun hankinnassa pääkaupunkiseudulla Suomessa sekä Kööpenhaminassa osana kyseistä sijoitusmandaattia. BVK hallinnoi 62 mrd euron pääomia, joita se sijoittaa muun muassa yhteistyökumppaneiden avulla. Mandaatti kerryttää vuosittaisia hallinnointi‐ ja tuottopalkkioita CapManille.

CapManin hallinnoitavat pääomat olivat yhteensä 2 692 milj. euroa 31.12.2016 (2 805 milj. euroa 31.12.2015). Velkarahaston perustamisella sekä BVK‐ mandaatin alla toteutetuilla sijoituksilla oli positiivinen vaikutus hallinnoitavien pääomien kehitykseen, joskin vuoden 2016 aikana toteutuneet irtautumiset puolestaan johtivat hallinnoitavien pääomien hienoiseen laskuun vuoden aikana. Hallinnoitavista pääomista 1 408 milj. euroa (1 464 milj. euroa) oli kiinteistöpääomarahastoissa tai kiinteistösijoitusmandaateissa ja 1 285 milj. euroa (1 341 milj. euroa) kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa. CapManin palveluliiketoiminta on kasvanut yli 80 prosenttia vuoden 2016 aikana. Tällä hetkellä CaPS‐hankintarenkaalla on merkittävin vaikutus CapManin palveluista saataviin palkkioihin. CaPS‐hankintarengas kehittää jäsenyritystensä ostotoimintoja ja palveluista saadut palkkiotuotot ovat kasvaneet CaPS:in maantieteellisen laajenemisen sekä uusien jäsenten ja hankintakategorioiden myötä.

Osana CapMan‐konsernia toimiva Scala Fund Advisory tarjoaa pääomasijoitusalaan erikoistuneita varainhankinta‐ ja neuvonantopalveluja pääomarahastojen hallinnointiyhtiöille sekä omaisuusluokkaan sijoittaville

instituutioille. Scalalla on useita mandaatteja, jotka ovat kerryttäneet neuvonantopalkkioita osittain jo vuoden 2016 aikana. Suurin osa palkkioista on kuitenkin onnistumispalkkioita, joita maksetaan kertakorvauksena onnistuneen varainhankinnan seurauksena.

CapMan on lisäksi aloittanut rahastojen hallinnointiin liittyvien palvelujen kaupallistamisen. Kiristynyt sääntely‐ympäristö luo paljon mahdollisuuksia CapManin kaltaiselle vakiintuneelle toimijalle, jolla on osaamista ja tarvittavat resurssit tarjota muun muassa rahastojen perustamiseen, hallinnointiin ja arvonmääritykseen liittyviä palveluja alan pienemmille toimijoille. Toiminta on edelleen pienimuotoista.

CapManin palveluliiketoiminnalla on kokonaisuudessaan merkittävää kasvupotentiaalia ja sen arvioidaan kasvattavan CapManin palkkiotuottoja pitkällä aikavälillä.

YHTIÖN HALLITUS JA JOHTO

CapMan Oyj:n hallitukseen kuuluivat vuoden 2016 lopussa Karri Kaitue (pj.), Nora Kerppola (vpj.), Dirk Beeusaert, Claes de Neergaard sekä Ari Tolppanen.

CapMan‐konsernin johtoryhmään kuuluivat vuoden 2016 lopussa toimitusjohtaja Heikki Westerlund, Scala Fund Advisoryn managing partner Jerome Bouix, CapMan Russia ‐tiimin managing partner Hans Christian Dall Nygård, strategisista kasvuhankkeista vastaava johtaja Joakim Frimodig, talousjohtaja Niko Haavisto, CapMan Real Estate ‐tiimin managing partner Mika Matikainen ja CapMan Buyout ‐tiimin managing partner Markus Sjöholm.

YHTIÖKOKOUKSEN HALLITUKSELLE ANTAMAT VALTUUTUKSET

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutus käsittää enintään 8 000 000 omaa osaketta ja se on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 yhtiön osaketta ja se on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti.

Valtuutusten sisältöä on kuvattu tarkemmin 16.3.2016 annetussa pörssitiedotteessa yhtiökokouksen päätöksistä.

YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET JA HALLITUKSELLE ANTAMAT VALTUUDET

CapManin 8.12.2016 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista Norvestiaa koskevan vaihtotarjouksen toteuttamiseksi ja päätti CapManin yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ehdollisena sille, että vaihtotarjous toteutetaan ja kaikki CapManin A‐osakkeet on vaihdettu B‐osakkeiksi.

KONSERNI 2016 HALLINNOINTI TILINPÄÄTÖS

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 65 576 292 osaketta. Yhtiöjärjestyksen muutokset on rekisteröitävä ennen kuin valtuutusta voi käyttää. Valtuutusta voidaan käyttää ainoastaan Norvestiaa koskevan vaihtotarjouksen toteuttamiseksi yhdessä tai useamassa erässä. Valtuutus on voimassa 8.12.2021 saakka. Valtuutus ei kumoa muita voimassa olevia valtuutuksia.

Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset sellaisenaan. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksiä ja valtuutuksia on kuvattu tarkemmin 8.12.2016 annetussa pörssitiedotteessa.

HENKILÖSTÖ

CapManin palveluksessa oli 31.12.2016 yhteensä 108 henkilöä (101 henkilöä 31.12.2015), joista 71 (67) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Venäjällä, Luxemburgissa ja Isossa‐Britanniassa. Henkilöstö maittain on esitetty liitetiedoissa kohdassa 6.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

CapMan Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut tilikauden aikana muutoksia. Osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2016. Osana Norvestian osakkeista tehtyyn vaihtotarjoukseen liittyviä järjestelyjä CapManin 5 750 000 A‐osaketta muunnettiin B‐osakkeiksi suhteessa 1:1 20.12.2016, jonka jälkeen CapManin yhtiöjärjestystä muutettiin niin, että yhtiöllä on jäljellä yksi osakesarja. CapMan laski liikkeeseen yhteensä 56 967 318 uutta CapManin osaketta vastikkeena vaihtotarjouksen hyväksyneille Norvestian osakkeenomistajille, minkä seurauksena CapManin osakkeita oli 143 313 255 kappaletta 31.12.2016.

Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden (1) äänen per osake ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun CapManin varojenjakoon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo osuusjärjestelmään. Osakkeisiin liittyviä lunastuslausekkeita on kuvattu liitetiedoissa kohdassa 25 Oma pääoma ja osakkeet.

OSAKKEENOMISTAJAT JA JOHDON OMISTUS

CapMan Oyj:n osakkeenomistajien lukumäärä nousi 78 prosenttia vertailukaudesta ja oli 11 861 omistajaa 31.12.2016 (6 660 osakkeenomistajaa 31.12.2015).

Tilikaudella annettiin seuraavat liputusilmoitukset:

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä ylitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakkeiden hankinnan seurauksena 27.12.2016.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakeannin seurauksena 27.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kymmenesosan (1/10) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

MOM Invest Oy:n ja Geldegal Oy:n (Olli Liitola) yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐ sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Tuomo Raasion ja Winsome Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Vertailukaudella ei annettu liputusilmoituksia.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2016 suoraan ja määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 10 013 950 osaketta, jotka edustivat 7,0 prosenttia osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen puheenjohtaja ja

toimitusjohtaja omistivat lisäksi vuoden lopussa yhteensä 1 200 000 2013A, 2013B ja 2013C‐optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään vastaavan määrän yhtiön osakkeita ja edustavat 0,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

CapMan Oyj:n omistuksen jakautumista sektorikohtaisen luokituksen mukaan ja suuruusluokittain, yhtiön suurimpia omistajia, hallintarekisteröityjä osakkeita sekä yhtiön osakkeita koskevat lunastusvelvollisuuslausekkeet on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 25 Oma pääoma ja osakkeet.

OMAT OSAKKEET

CapMan Oyj:n hallussa oli yhteensä 26 299 yhtiön omaa 31.12.2016. Omat osakkeet edustivat 0,02 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ja niiden markkina‐arvo oli 32 874 euroa 31.12.2016 (26 299 euroa 31.12.2015). Omien osakkeiden määrässä ei tapahtunut muutoksia tilikaudella.

KAUPANKÄYNTI JA MARKKINA‐ARVON KEHITYS

CapMan Oyj:n osakkeiden päätöskurssi oli 1,25 euroa 31.12.2016 (1,00 euroa 31.12.2015). Tilikauden osakevaihdolla painotettu keskikurssi oli 1,10 euroa (1,00 euroa), ylin kurssi 1,30 euroa (1,09 euroa) ja alin 0,91 euroa (0,83 euroa). CapManin osakkeita vaihdettiin tilikaudella 33,5 milj. kappaletta (13,7 milj. kappaletta), mikä vastasi 37,0 milj. euron (13,8 milj. euron) pörssivaihtoa.

CapMan Oyj:n osakkeiden markkina‐arvo oli 179,1 milj. euroa 31.12.2016 (86,3 milj. euroa 31.12.2015, sisältäen B‐osakkeiden tilikauden päätöskurssiin arvostetut A‐osakkeet).

KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

CapManin palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen. Sijoitustiimien kohdalla lyhytaikaisen järjestelmän bonukset perustuvat kyseisen sijoitusalueen hallinnointiliiketoiminnan tulokseen, ja niiden maksamista koskee myös osakekohtaisen tuloksen minimivaatimus. Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä sisältää sijoitustiimien voitonjako‐ osuustuotot sekä avainhenkilöiden optio‐ohjelmat. Sijoitustiimien voitonjako‐ osuustuotot perustuvat ao. rahastoihin tehtyihin sijoituksiin ja niiden menestykseen. Järjestely perustuu kansainväliseen pääomasijoitustoimialalla vallitsevaan käytäntöön.

CapMan Oyj:llä oli tilikauden lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio‐ohjelma 2013 ja Optio‐ ohjelma 2016. Hallitus päättää vuosittain optio‐oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille.

Optio‐ohjelma 2013:aan kuuluu enintään 4 230 000 optio‐oikeutta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 4 230 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio‐ohjelma 2013 jakautuu A‐, B‐ ja C‐sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu enintään 1 410 000 optio‐oikeutta. Osakkeen merkintähinta 2013A‐optiolla on 0,75 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2013 lisättynä 10 prosentilla), 2013B‐optiolla on 1,03 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2014 lisättynä 10 prosentilla), ja 2013C‐optiolla on 1,05 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2015 lisättynä 10 prosentilla). Merkintäaika 2013A‐ optiolla alkoi 1.5.2016. Merkintäaika 2013B‐optiolla alkaa 1.5.2017 ja 2013C‐ optiolla 1.5.2018. Optio‐oikeuksilla tapahtuvista osakemerkinnöistä saatavat varat kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 31.12.2016 mennessä Optio‐ohjelma 2013A:han kuuluvia optio‐oikeuksia oli jaettu yhteensä 1 325 000 kappaletta, Optio‐ohjelma 2013B:hen kuuluvia optio‐oikeuksia yhteensä 1 218 334 kappaletta ja Optio‐ohjelma 2013C:hen kuuluvia optio‐oikeuksia yhteensä 1 227 291 kappaletta. 31.12.2016 mennessä optio‐oikeuksilla 2013A oli merkitty yhteensä 29 171 uutta osaketta.

Optio‐ohjelma 2016:aan kuuluu enintään 4 230 000 optio‐oikeutta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 4 230 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio‐ohjelma 2016 jakautuu A‐, B‐ ja C‐sarjoihin, joihin jokaiseen kuuluu enintään 1 410 000 optio‐oikeutta. Osakkeen merkintähinta 2016A‐optiolla on 1,04 euroa (osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2016 lisättynä 10 prosentilla), 2016B‐optiolla on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2017 lisättynä 10 prosentilla, ja 2016C‐optiolla on osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 1.4.—31.5.2018 lisättynä 10 prosentilla. Merkintäaika 2016A‐optiolla alkaa 1.5.2019, 2016B‐optiolla 1.5.2020 ja 2016C‐optiolla 1.5.2021. Optio‐oikeuksilla tapahtuvista osakemerkinnöistä saatavat varat kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 31.12.2016 mennessä Optio‐ohjelma 2016:han kuuluvia optio‐oikeuksia ei ole jaettu.

Optio‐ohjelmien ehdot ovat saatavissa CapManin internetsivuilta osoitteessa http://www.capman.fi/sijoittajat/osakkeet‐ja‐osakkeenomistajat/optio‐ ohjemat/.

Optio‐ohjelmia ja yhtiön liikkeeseen laskemien optioiden vaikutusta yhtiön osakemäärään ja äänivaltaan on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 31 Osakeperusteiset maksut.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Päätöksiä on kuvattu tarkemmin 16.3.2016 julkistetuissa pörssitiedotteissa hallituksen järjestäytymiskokouksen sekä yhtiökokouksen päätöksistä.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKEROTMUKSEN JULKISTAMINEN JA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

CapMan‐konsernin vuoden 2016 tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus vuodelta 2016 julkistetaan osana CapManin vuoden 2016 vuosikertomusta helmikuussa 2017 viikolla 8. CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.3.2017 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja hallituksen muut ehdotukset yhtiökokoukselle julkaistaan viimeistään 22.2.2017. Osakeyhtiölain vaatimat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla www.capman.fi viimeistään 22.2.2017.

SELVITYS HALLINTO‐ JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

CapMan Oyj:n Selvitys hallinto‐ ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä osana yhtiön vuoden 2016 vuosikertomuksessa viikolla 8, ja se on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.capman.fi viimeistään 22.2.2017.

MUUT MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

CapManin hallinnoima CapMan Life Science IV ‐rahasto irtautui Samsa AB:sta heinäkuussa 2016. Irtautumisella oli 1,5 milj. euron tulosvaikutus ja 5,7 milj. euron kassavirtavaikutus. Rahastossa on jäljellä yksi kohdeyhtiö, jonka myynnin jälkeen rahasto puretaan.

CapManin hallinnoimat rahastot irtautuivat Esperi Care Oy:sta kesäkuussa 2016. CapMan on merkittävä sijoittaja CapMan Buyout IX rahastossa ja irtautumisen kassavirtavaikutus oli CapManille 6,1 milj. euroa. Irtautumisen tulosvaikutus oli 1,4 milj. euroa.

CapMan Real Estate I ‐rahasto myi KOy Mastolan Keskusvaraston osakekannan Kokoelmakeskus Ky:lle. Kokoelmakeskus Ky:n sijoittajina on suomalaisten sijoittajien muodostama ryhmä, mukaan lukien CapMan. CapMan Real Estate vastaa kohteen hallinnoinnista.

CapMan Public Market ‐rahasto irtautui viimeisistä kohteistaan alkuvuonna, minkä myötä rahasto siirtyi voitonjakoon ja se puretaan lähitulevaisuudessa. CapMan saa rahastolta 1,2 milj. euroa voitonjako‐osuustuottoja, joista suurin osa tuloutettiin vuoden alkupuolella.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

CapMan jatkoi Norvestian osakkeista tehdyn vaihtotarjouksen jälkikäteistä tarjousaikaa 9.1.2017 asti. Jälkikäteisen tarjousajan päätteeksi CapManin omistus Norvestiassa nousi 92,5 prosenttiin. CapMan on laskenut liikkeeseen yhteensä 1 677 096 uutta osaketta jälkikäteisellä tarjousajalla vaihtotarjouksen hyväksyneille Norvestian osakkeenomistajille. CapMan on

lisäksi aloittanut pakollisen lunastusmenettelyn jäljellä olevista Norvestian osakkeista osakeyhtiölain 18 luvun mukaisesti.

CapMan nousi Nasdaq Helsingissä markkina‐arvon perusteella luokkaan keskisuuret yhtiöt. Kaupankäynti uudessa markkina‐arvoluokassa alkoi 11.1.2017.

MERKITTÄVÄT RISKIT JA LÄHIAJAN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Pääomasijoitustoimintaan liittyy yleisesti muun muassa riski sijoitusten epälikvidisyydestä eli epävarmuus arvonnousun realisoimisesta, riski yleisestä talouden kehityksestä ja markkinatilanteesta sekä riski kohdemaan taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta.

CapManin harjoittama sijoitustoiminta altistuu yleiselle markkinariskille. Markkina‐arvojen muutoksiin vaikuttavat muun muassa osake‐, korko‐, valuutta‐ ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut. Markkina‐arvojen muutokset vaikuttavat CapManin tulokseen sijoitusomaisuuden arvostusten kautta. Osakemarkkinoiden muutokset heijastuvat myös listaamattomien kohdeyhtiöiden arvostukseen, koska rahastoissa käytetyissä arvostusmenetelmissä käytetään osin vertailukohtana soveltuvien listattujen yhtiöiden osakkeiden arvoja. Taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa paitsi suoraan CapManin sekä CapManin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnan onnistumiseen, myös esimerkiksi rahastojen nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien sijoitettavissa olevaan varallisuuteen tai maksukykyyn.

CapManin liiketoimintaan liittyy merkittävä riski epäonnistumisesta uusien pääomarahastojen perustamisesta ja niiden varainhankinnassa. Onnistunut rahastojen varainhankinta on merkittävä tekijä hallinnointi‐palkkiotuottojen muodostumisessa ja luo mahdollisuuksia voitonjako‐osuustuottojen saamiselle tulevina vuosina. Esimerkiksi CapManin hallinnoimien rahastojen tekemien sijoitusten heikko kehitys, kiristyvä kilpailu, taikka muut CapManista riippumattomat syyt saattavat johtaa siihen, että varainhankinta uusilta tai nykyisiltä sijoittajilta saattaa tulevaisuudessa vaikeutua.

Irtautumisten ajankohtia ja niistä mahdollisesti saatavien voitonjako‐ osuustuottojen suuruutta on vaikea ennustaa. Myös Scala Fund Advisory ‐ toimintaan liittyvien palkkioiden ajoituksen ennustaminen on haastavaa liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Konserniin kuuluvat rahastoja hallinnoivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua tietyissä tilanteissa palauttamaan saamiaan voitonjako‐osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallinnointiyhtiön todetaan saaneen enemmän voitonjako‐osuustuottoja kuin mihin sillä olisi rahastosopimuksen perusteella ollut oikeus. CapMan kirjaa saadut voitonjako‐osuustuotot kassaperusteisesti. Näin ollen vain realisoituneet voitonjako‐osuustuotot kirjataan CapManin tulokseen. Vastaavasti clawback‐ehtojen mukaan palautettavat voitonjako‐osuustuotot tulisivat rasittamaan CapManin tulosta siltä osin kuin mahdollisesti tehty palautusvaraus ei olisi riittävä. CapMan on kirjannut 7,5 milj. euron suuruisen mahdollisen palautusvarauksen CapMan Real Estate I Ky ‐rahaston osalta. Varauksen riittävyyttä tarkastellaan johdon toimesta kvartaaleittain, mutta sen todellinen määrä tiedetään vasta kun kaikki rahaston sijoituskohteet on realisoitu. Clawback‐vastuun realisoitumisella olisi negatiivinen kassavirtavaikutus ja on mahdollista, että tehty varaus ei ole riittävä.

Yhtiön rahoitussopimuksiin liittyy kovenantti‐ tai muita ehtoja. Kovenanttiehtojen rikkominen ja muiden sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättäminen voisi nostaa rahoituksen kustannuksia merkittävästi ja jopa vaarantaa CapManin rahoituksen jatkumisen.

Muutokset CapManin sovellettavassa rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä, olennaisessa kansallisessa tai kansainvälisessä verosääntelyssä tai verotuskäytännössä ja yleisesti liiketoimintaa koskevassa sääntelyssä tai viranomaistoimenpiteissä ja viranomaisten asettamissa vaatimuksissa sekä tapa, jolla kyseisiä lakeja, säädöksiä ja toimenpiteitä pannaan täytäntöön tai tulkitaan, sekä uusien lakien ja määräysten soveltaminen ja täytäntöönpano, voivat vaikuttaa merkittävästi CapManin liiketoimintaan.

CapMan Oyj:n toimintaan liittyviä riskejä sekä riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 33 sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinto‐ ja ohjausjärjestelmistä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ YLEISESTI

Pohjoismaiden talouskasvun ennustetaan olevan maltillista vuonna 2017 piristyneen kansainvälisen kasvun tukemana. Ruotsin kasvun odotetaan hidastuvan hieman viimevuosien reippaasta tahdista. Tanskan, Norjan ja Suomen talouksien elpymisen odotetaan puolestaan jatkuvan asteittain.1 Pohjoismaisella pääomasijoitusalalla on positiivinen vire ja alan toimijat odottavat vahvojen talouksien ja korkealuokkaisten sijoituskohteiden mahdollistavan hyviä tuottoja myös vuoden 2017 aikana, vaikka kiristynyt kilpailu ja sijoituskohteiden korkeat hintatasot ovat haaste.2 Venäjän BKT:n odotetaan elpyvän asteittain vuoden 2017 aikana.F 3 Kuluneen vuoden poliittisten muutosten, kuten esimerkiksi Brexitin, Yhdysvaltojen presidentin vaihtumisen ja populismin nousun, kokonaisvaikutusta talouden ja toimintaympäristön kehitykseen on vaikea arvioida.

Kohdeyhtiösijoitukset

Osakemarkkinan poikkeuksellisen pitkäkestoinen noususuhdanne on jatkunut alkuvuonna 2017 markkinan hermostuneisuudesta ja geopoliittisista uhkakuvista huolimatta. Alhainen korkoympäristö ja osakemarkkinan syklisyyteen liittyvä epävarmuus ajaa sijoittajia etsimään vaihtoehtoisia tuottokohteita. Pääomasijoitusten pitkän aikavälin tuotot ovat historiallisesti olleet muita omaisuusluokkia korkeammat. Julkisten eläkerahastojen tekemien eurooppalaisten pääomasijoitusten kymmenen vuoden mediaanituotto (netto) oli 13 prosenttia vuodessa ja ylitti osakemarkkinan kehitystä heijastavan vertailuindeksin kahdeksalla prosenttiyksiköllä.4 Preqinin mukaan Eurooppaan sijoittavat vuoden 2010 ja 2013 välillä perustetut pääomarahastot ovat tuottaneet keskimäärin 12 prosenttia vuodessa.5 Suomessa työeläkeyhtiöiden tekemät pääomasijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin 11 prosenttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.6 Rahastosijoittajat harkitsevat uusien sijoitussitoumusten tekemistä tarkkaan ja heidän tuotto‐ odotukset ovat nousseet. Pohjoismaisten kohteiden odotetaan tuottavan muuta Eurooppaa paremmin.7

1 Danske Bank Nordic Outlook January 2017

2 Unquote 1.12.2016: Nordic outlook remains upbeat despite 2016 slowdown

3 Focus Economics 10.1.2017

4 Bain Global Private Equity report 2016

5 Preqin Private Equity Spotlight syyskuu 2016

6 Tela

7 Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

Pääomarahastojen ennätyssuuret pääomanpalautukset kutsuttuun pääomaan verrattuna mahdollistavat uusien sijoitusten tekemisen omaisuusluokkaan, puoltaen pääomasijoitusten suosion kasvun jatkumista keskipitkällä aikavälillä. Preqinin sijoittajakyselyyn vastanneista 89 prosenttia koki pääomasijoitussalkkunsa kehityksen joko ylittäneen tai vastanneen odotuksia ja 93 prosenttia vastanneista aikoo joko kasvattaa tai ylläpitää pääomasijoituksiin kohdistuvaa sijoitusallokaatiotaan pitkällä aikavälillä. Puolet kyselyyn vastanneista uskovat pienten ja keskisuurten buyout‐ rahastojen tarjoavan houkuttelevimmat mahdollisuudet.8

Perustettujen rahastojen lukumäärä sekä kerätyt varat laskivat vuoden 2016 aikana, mutta markkinoilla olevien rahastojen lukumäärä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2010 ja rahastojen tavoitekoot ovat ennätystasolla. Puolet vuonna 2016 perustetuista rahastoista ylitti tavoitekokonsa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 32 prosenttia. Omaisuusluokka kiinnostaa laajasti ja uusia rahastoja tulee markkinoille, joten kilpailu pääomasta jatkuu kovana.9 Rinnakkaissijoituksista on tullut yleinen käytäntö toimialalla myös Pohjoismaissa. Ne mahdollistavat suuremmat sijoitukset yksinomaan rahastoista tehtäviin sijoituksiin verrattuna ja laajentavat toimialakohtaista osaamista.10 Yli kaksi‐kolmasosaa kyselyyn vastanneista pohjoismaisista hallinnointiyhtiöistä odotti rinnakkaissijoitusten kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana.11

Buyout‐sijoitusten EBITDA‐kertoimet olivat vuoden 2016 lopussa hieman laskussa Pohjoismaissa. Euroopassa etenkin rahoitusalan ja terveydenhuollon sektoreilla tehtyjen yrityskauppojen hintatasot ovat vakautuneet alkuvuoden voimakkaan nousun jälkeen. Kertoimet nousivat kuitenkin ruoka‐ ja juomateollisuudessa.12 Matala korkotaso ja korkeat arvostuskertoimet ovat kasvattaneet kiinnostusta pidemmän aikavälin strategioita, kuten infrastruktuurihankkeita, kohtaan. Pitkä sijoitushorisontti on myös nostanut yrityskauppoihin perustuvien buy‐and‐build‐strategioiden houkuttelevuutta.13 Aktiivinen listausmarkkina Pohjoismaissa on yleisesti nostanut yrityskauppa‐ aktiviteettia. Pohjoismaisten yrityskauppojen lukumäärä nousi viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä vertailukaudesta Euroopan hidastuneesta aktiviteetista huolimatta.14

Secondary‐markkina, eli jälkimarkkina, on entistäkin tärkeämpi osa toimialalle sijoittavien sijoitusstrategiaa ja osa keinovalikoimaa kasvattaa vaihtoehtoisten sijoitusten likviditeettiä ja esimerkiksi hajauttaa pääomasijoitussalkkua eri perustusvuosien välillä. Jälkimarkkinoilla rahastojen hinnoittelu lähenee jo käypiä arvoja.15 Jälkimarkkinan kasvun myötä myös sitä palvelevien neuvonantopalvelujen kysyntä kasvaa.

Kilpailu velkarahastojen varainhankinnassa on kiristynyt uusien rahastojen tultua markkinoille vuoden 2016 puolivälin jälkeen ja vauhti varainhankinnassa on hidastunut vuoden 2016 aikana. Mezzanine‐strategiat

15 SEI: Private Equity Liquidity: A Work in Progress

8 Preqin Investor Outlook Alternative Assets H2 2016

9 Preqin 2016 Fundraising Update

10 White & Case: Outlook for Nordic PE: An insider perspective on 2016

11 Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

12 Clearwater International Unquote Multiples Heatmap Analysis December 2016

13 Willis Tower Watson Private Equity Runway Q2 2016

14 Unquote SL Capital Barometer Q2 & Q3 2016

ovat saaneet kilpailua etenkin suorasta lainoittamisesta. Suuret rahastot ja vakiintuneet hallinnointiyhtiöt kiinnostavat sijoittajia eniten. 16

Kiinteistöt

Kiinteistömarkkinan kokonaisvolyymi oli ennakkotietojen mukaan Pohjoismaissa noin 40,5 mrd euroa vuonna 2016. Tämä vastaa noin 10 prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja osoittaa, että markkina on pysynyt dynaamisena ja likviditeetti on parantunut entisestään vuodentakaiseen verrattuna.17

Vuonna 2016 jatkunut sijoitusvolyymin kasvu laski nettotuottovaatimustasoja kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa parhaiden toimistojen ja liiketilojen nettotuottovaatimustaso laski vuoden toisella puoliskolla 3,75 prosentin tasolle, kun taas Tanskassa prime‐toimistojen nettotuottovaatimustaso laski 4,0 prosenttiin ja liikekiinteistöjen vain 3,2 prosenttiin. Tuottovaatimustasot laskivat vuoden aikana myös Suomessa, jossa nettotuottovaatimustasot vaihtelivat vuoden jälkipuoliskolla 4,0 prosentin (toimistot) ja 3,75 prosentin (liiketilat) välillä. Myös sekundäärisissä kohteissa tuottovaatimukset laskivat, joskin eri maiden välillä on huomattavia eroja riskialttiimpien kohteiden hinnoittelussa. Esimerkiksi Tukholmassa B‐tason kohteet A‐sijainneilla tai A‐ tason kohteet B‐sijainneilla kävivät kaupaksi vain pienellä riskipreemiolla prime‐kohteisiin verrattuna, mutta Helsingissä riskipreemio prime‐ ja sekundääristen kohteiden välillä on pääsääntöisesti ollut edelleen yli kaksi prosenttiyksikköä.18

Ruotsissa ja Tanskassa kansantalouksien kasvu heijastui positiivisesti vuokralaismarkkinaan, jossa vuokrat nousivat ja vajaakäyttöasteet laskivat. Myös Suur‐Kööpenhaminan asuntomarkkinan vahva vire jatkui koko vuoden, joskin vauhti hieman tasaantui vuoden loppupuolella. Toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joissa maiden toimitilamarkkinat ovat hyötyneet kansantalouksien selvästä kasvusta, Suomessa vuokralaismarkkinan tunnusluvut heikentyivät vuoden 2016 aikana.19

Varainhankinta kiinteistörahastoihin on jatkunut vahvana vuonna 2016 ja hankitut varat olivat korkeimmalla tasolla sitten finanssikriisin. Markkinoilla oli vuoden 2017 alussa ennätysmäärä kiinteistörahastoja. Sijoittajat ovat lisäarvostrategioiden ohessa kiinnostuneita kasvavissa määrin myös korkeariskisimmistä opportunistisista strategioista.20 Preqinin teettämän kyselyn mukaan Eurooppa on maantieteellisesti kiinnostavin sijoitusalue.21 Eurooppaan sijoittavat kiinteistörahastot ovat tuottaneet keskimäärin 13 prosenttia vuodessa.22

TALOUDELLISET TAVOITTEET JA NÄKYMÄARVIO VUODELLE 2017

CapMan uudisti taloudelliset tavoitteensa vuoden 2016 lopussa. Kasvutavoite hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnalle on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan

16 Preqin 2016 Fundraising Update

17 CapMan Real Estate, CBRE Nordic Investment MarketView Q4 2016

18 CapMan Real Estate, CBRE Nordic Investment MarketView Q4 2016

19 CapMan Real Estate, CBRE, Catella, boliga.dk, Sadolin Albaek

20 Preqin 2016 Fundraising Update

21 Preqin Investor Outlook Alternative Assets H2 2016

22 Preqinin tietokanta

suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 prosenttia. CapManin tavoite on maksaa osinkoa vähintään 75 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odotetaan kausivaihtelua. CapMan odottaa palveluista saatavien palkkiotuottojen merkityksen kasvavan hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan tuloksessa vuoden 2017 aikana. Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta on voitollista ennen voitonjako‐osuustuottoja sekä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vuonna 2017 Norvestian integroinnista ja muista kasvupanostuksista syntyy kuluja.

CapManin sijoitusten tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Toimialojen ja kansantalouksien yleinen kehitys, inflaatiokehitys, verrokkiyritysten arvostuskertoimet, valuuttakurssit sekä muut CapManista riippumattomat tekijät sekä kyseisten tekijöiden yhteisvaikutus vaikuttavat CapManin kokonaissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sijoituskohteen oman arvonkehityksen lisäksi.

CapManin tavoitteena onpitkän aikavälin tulosparannus, huomioiden kuitenkin palvelu‐ ja sijoitustoimintaan liittyvän kausivaihtelun. Näistä sekä muista yllä kuvatuista syistä CapMan ei anna numeerisia ennusteita vuodelle 2017.

CapMan Oyj Hallitus

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

1
000
EUR
Liitetieto 1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
Liikevaihto 3 26
677
31
767
Liiketoiminnan
muut
tuotot
5 126 314
Työsuhde‐etuuksista
aiheutuvat
kulut
6 ‐18
291
‐17
066
Poistot 7 ‐257 ‐322
Liiketoiminnan
muut
kulut
8 ‐12
190
‐10
574
Sijoitusten
käyvän
arvon
muutokset
10 22
607
5
152
Liikevoitto 18
672
9
271
Rahoitustuotot 11 667 121
Rahoituskulut 11 ‐3
806
‐2
996
Osuus
pääomaosuusmenetelmällä
yhdistettävien
sijoitusten
tuloksesta
12 ‐8 53
Voitto
ennen
veroja
15
525
6
449
Tuloverot 13 ‐239 ‐395
Tilikauden
voitto
15
286
6
054
1
000
EUR
Liitetieto 1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
Muut
laajan
tuloksen
erät:
Erät,
jotka
saatetaan
tulevaisuudessa
siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot ‐195 ‐41
Tilikauden
laaja
tulos
yhteensä
15
091
6
013
Tilikauden
tuloksen
jakautuminen:
Emoyhtiön
omistajille
15
286
6
054
Tilikauden
laajan
tuloksen
jakautuminen:
Emoyhtiön
omistajille
15
091
6
013
Emoyhtiön
omistajille
kuuluvasta
voitosta
laskettu
osakekohtainen
tulos:
Tulos/osake,
laimentamaton,
senttiä
14 16,2 5,9
Tulos/osake,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
14 16,1 5,8

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase (IFRS)

1
000
EUR
Liitetieto 31.12.2016 31.12.2015
VARAT
Pitkäaikaiset
varat
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
15 169 189
Liikearvo 16 6
204
6
204
Muut
aineettomat
hyödykkeet
17 277 487
Pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävät
sijoitukset
18 87 95
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
sijoitukset
19
Rahastosijoitukset 51
394
47
249
Kasvusijoitukset 37
856
0
Muut
sijoitukset
179 48
784
Yhteisyritykset 5
376
7
651
Saamiset 20 5
202
6
062
Laskennalliset
verosaamiset
21 4
887
4
400
111
631
121
121
Lyhytaikaiset
varat
Myyntisaamiset
ja
muut
saamiset
22 9
849
6
637
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
23 86
213
306
Rahavarat 24 45
001
21
576
141
063
28
519
Varat
yhteensä
252
694
149
640
1
000
EUR
Liitetieto 31.12.2016 31.12.2015
OMA
PÄÄOMA
JA
VELAT
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
oma
pääoma
25
Osakepääoma 772 772
Ylikurssirahasto 38
968
38
968
Muut
rahastot
97
111
27
397
Muuntoerot ‐101 96
Kertyneet
voittovarat
6
229
‐2
048
Oma
pääoma
yhteensä
142
979
65
185
Pitkäaikaiset
velat
Laskennalliset
verovelat
21 9
868
1
958
Rahoitusvelat 26 48
065
69
389
Muut
pitkäaikaiset
velat
124 0
58
057
71
347
Lyhytaikaiset
velat
Ostovelat
ja
muut
velat
27 33
341
13
108
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
28 18
000
0
Kauden
verotettavaan
tuloon
perustuvat
verovelat
317 0
51
658
13
108
Velat
yhteensä
109
715
84
455
Oma
pääoma
ja
velat
yhteensä
252
694
149
640

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

1
000
EUR
Emoyrityksen
omistajille
kuuluva
oma
pääoma
Kertyneet
Liite‐ Osake‐ Ylikurssi‐ Muut Muunto‐ voitto‐
Tieto pääoma rahasto rahastot erot varat Yhteensä
Oma
pääoma
1.1.2015
25 772 38
968
27
175
137 ‐1
485
65
567
Tilikauden
tulos
6
054
6
054
Muut
laajan
tuloksen
erät:
Muuntoerot ‐41 ‐41
Kauden
laaja
tulos
‐41 6
054
6
013
Optioiden
kirjaus
222 25 247
Osingonjako ‐5
177
‐5
177
Oman
pääoman
ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
maksetut
korot
verovaikutuksella
oikaistuna ‐960 ‐960
Suoraan
omaan
pääomaan
kirjatut
omistajien
222 ‐6
112
‐5
890
tekemät
sijoitukset
ja
varojen
jakaminen
näille
yht.
Muut
muutokset
‐505 ‐505
Oma
pääoma
31.12.2015
25 772 38
968
27
397
96 ‐2
048
65
185
1
000
EUR
Emoyrityksen
omistajille
kuuluva
oma
pääoma
Kertyneet
Liite‐ Osake‐ Ylikurssi‐ Muut Muunto‐ voitto‐
Tieto pääoma rahasto rahastot erot varat Yhteensä
Tilikauden
tulos
15
286
15
286
Muut
laajan
tuloksen
erät:
Muuntoerot ‐197 ‐197
Kauden
laaja
tulos
‐197 15
286
15
089
Optioiden
käyttö
22 22
Optioiden
kirjaus
64 151 215
Osingonjako ‐6
040
‐6
040
Osakemerkintä 69
628
69
628
Oman
pääoman
ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
maksetut
korot
verovaikutuksella
oikaistuna ‐1
120
‐1
120
Suoraan
omaan
pääomaan
kirjatut
omistajien
69
714
‐7
009
62
705
tekemät
sijoitukset
ja
varojen
jakaminen
näille
yht.
Oma
pääoma
31.12.2016
25 772 38 968
97
111
‐101 6
229
142
979

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1
000
EUR
Liitetieto 1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
Liiketoiminnan
rahavirrat
Tilikauden
voitto
15
286
6
054
Oikaisut
tilikauden
tulokseen
9 ‐18
520
2
996
Käyttöpääoman
muutokset:
Lyhytaikaisten
liikesaamisten
muutos
1
681
‐1
383
Lyhytaikaisten
korottomien
velkojen
muutos
2
949
‐1
926
Maksetut
korot
‐4
213
‐4
317
Maksetut
verot
‐310 ‐852
Liiketoiminnan
nettorahavirta
‐3
126
572
Investointien
rahavirrat
Tytäryritysten
hankinta
6
241
0
Investoinnit
aineellisiin
ja
aineettomiin
hyödykkeisiin
‐23 ‐6
Investoinnit
käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattaviin
sijoituksiin
(netto)
10
838
‐37
771
Myönnetyt
lainat
‐2
295
‐2
095
Lainasaamisten
takaisinmaksut
3
055
12
Saadut
osingot
18
841
27
Saadut
korot
investoinneista
662 222
Investointien
nettorahavirta
37
319
‐39
611
Rahoituksen
rahavirrat
Lainojen
nostot
26 0 63
900
Lainojen
takaisinmaksut
‐4
729
‐26
758
Maksetut
osingot
‐6
040
‐5
177
Rahoituksen
nettorahavirta
‐10
769
31
965
Rahavarojen
muutos
23
425
‐7
074
Rahavarat
tilikauden
alussa
21
576
28
650
Rahavarat
tilikauden
lopussa
24 45
001
21
576

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Konsernin pääliiketoiminta on pääomarahastojen hallinnointi sekä suorien markkina‐ ja kasvusijoitusten tekeminen. Hallinnoitavat pääomarahastot tekevät sijoituksia pohjoismaisiin ja venäläisiin yrityksiin sekä pohjoismaisiin kiinteistöihin. Konserni tekee suoria markkinasijoituksia pääasiassa pohjoismaisiin listattuihin osakkeisiin, hedgerahastoihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Kasvusijoituksia konserni tekee pääasiassa pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin sekä kasvuhakuisiin listattuihin yrityksiin.

Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.

CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 1.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS‐säännöksiä täydentävien kirjanpito‐ ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS‐standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja:

  • Muutokset standardeihin IFRS 10, IFRS 12 ja IAS 28: Sijoitusyhteisöt: konsernitilinpäätökseen yhdistelemistä koskevan poikkeuksen soveltaminen. Näillä standardimuutoksilla selkiytettiin periaatteita, joiden nojalla sijoitusyhteisöjen tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätöksen sen asemesta, että ne arvostettaisiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näillä standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • Muutokset standardiin IAS 1: Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke. Näillä muutoksilla selkiytettiin mm. välisummien esittämisperiaatteita sekä liitetietojen olennaisuuden vaikutusta niiden esittämisjärjestykseen. Muutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRS‐standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012‐2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual improvements ‐menettelyn kautta standardeihin tehdyt pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettavaksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Seuraavat muutokset on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 9 korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 korvaa IAS 39:ssä olleet rahoitusvarojen useat luokittelumallit yhdellä mallilla, jonka mukaan arvostusryhmiä on kolme: jaksotettu hankintameno, käypä arvo tulosvaikutteisesti ja käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelua ohjaa niiden hallinnoinnissa noudatettava liiketoimintamalli sekä sopimusperusteiset rahavirtaominaisuudet. Uusi standardi sisältää myös rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin, ja uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslaskennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä.

Konserni arvioi standardin aiheuttavan muutoksia lähinnä arvonalentumisia koskeviin laskentaperiaatteisiin, jotka koskevat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja kuten myynti‐ ja lainasaamisia. Konserni ei kuitenkaan odota olennaisia vaikutuksia raportoituihin lukuihin, koska luottotappiot ovat historiallisesti olleet vähäisiä eikä niiden odoteta kasvavan.

Rahoitusvarojen luokitteluun ei odoteta vaikutuksia, sillä suurin osa konsernin rahoitusvaroista on jo luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Suojauslaskennan muutoksilla ei ole myöskään vaikutusta, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

IFRS 15 Myyntituotot asikassopimuksista (sovellettavat 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 15 korvaa nykyiset standardit IAS 18 ja IAS 11 ja sisältää viisivaiheisen mallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Uudessa standardissa myyntituottojen kirjaamisen keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen, ja myynnin kirjaaminen voi tapahtua joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konsernissa arvioidaan parhaillaan uuden standardin käyttöönoton vaikutuksia siirtymäpäivän ollessa 1.1.2018. Meneillään oleva siirtymäprojekti sisältää kolme vaihetta: alustava vaikutusanalyysi, siirtymisvaihe ja käyttöönottovaihe.

Mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi alustavassa vaikutusanalyysissä sovellettiin viisivaiheista mallia konsernin tulovirtojen perustana oleviin tunnistettuihin asiakassopimustyyppeihin. CapManin pääasialliset tulovirrat koostuvat hallinnointikorvaustuotoista ja voitonjako‐osuustuotoista. Muut tuotot koostuvat CapMan‐hankintapalveluiden (CaPS), Scala Fund Advisory ‐ liiketoiminnan sekä Kiinteistöliiketoiminnan kerryttämistä komissioista, ennakko‐ ja onnistumispalkkioista sekä kiinteistöjen

hallinnointipalvelutuotoista. Johdon tunnistamat pääasialliset vaikutukset alustavan vaikutusanalyysin perusteella olivat:

Käsitteen "erittäin todennäköinen" soveltaminen muuttuvan vastikkeen, kuten voitonjako‐osuustuoton, kirjaamiskäytännöissä, ja nykyisten laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden varmistaminen IFRS 15:ssa olevien rajoitteiden näkökulmasta. IFRS 15:ssa suoritukseen perustuvia tuottoja ei kirjata ennen kuin on erittäin todennäköistä, että kumulatiivisesti kirjattuja tuottoja ei ole tarpeen peruuttaa tulevaisuudessa.

Erillisen suoritevelvoitteen tunnistaminen tietyissä Scala Fund Advisory‐ ja CaPS ‐liiketoiminnan sopimuksissa. Näissä liiketoiminnoissa on sopimuksia, joissa on useita suoritevelvoitteita, ja näin ollen on edelleen selvitettävä, ovatko nämä suoritevelvoitteet erillisiä ja tulisiko saatu vastike allokoida kullekin suoritevelvoitteelle erikseen vai voisiko sen käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Alustavan vaikutusanalyysin perusteella konserni ei odota uudella standardilla olevan merkittävää vaikutusta raportoituihin lukuihin, mutta odottaa sen lisäävän myyntituottojen pohjana olevista sopimuksista annettavia liitetietoja ja vaativan suurempaa läpinäkyvyyttä johdon käyttämään harkintaan myyntituottojen kirjaamisessa.

Seuraavia muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 16 joka korvaa nykyisen standardin IAS 17 Vuokrasopimukset. Uuden standardin mukaan vuokralleottajan tulee kirjata suurin osa vuokrasopimuksista taseen varoiksi ja veloiksi. Konserni arvioi uuden standardin vaikuttavan pääasiassa sen toimitiloihin liittyvien vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn sekä kasvattavan konsernin pitkäaikaisia varoja ja nettovelkaantumisastetta sekä alentavan konsernin omavaraisuusastetta. Standardimuutoksen arvioidaan myös vähentävän

liiketoiminnan muita kuluja vuokrakuluja vastaavalla määrällä sekä kasvattavan poistoja ja rahoituskuluja, mutta nettovaikutuksen konsernin tilikauden tulokseen arvioidaan jäävän vähäiseksi.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden katsotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen, tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely konsernitilinpäätöksessä ovat seuraavat:

  • Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) tai hallinnoivat suoria sijoituksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
  • Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria sijoituksia rahastoihin, yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti;
  • Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastosijoittamista koskevia neuvontapalveluja (sijoitusneuvontayritykset) katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;

Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryritykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund Investments SICAV‐ SIF), arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste sijoitusyhteisöksi luokittelemiselle

Johto on todennut, että CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitusyhteisö, koska se täyttää sijoitusyhteisön kriteerit huolimatta Norvestian hankinnan myötä kasvaneista suorista sijoituksista. CapManin liiketoiminnan pääasiallisena tarkoituksena on edelleen kerätä sijoittajilta varoja suljettuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitustuottojen muodossa. Norvestian hankinnan jälkeenkin suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. Lisäksi CapMan hankkii sijoituksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa dokumentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat sijoitukset ja kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaatiota annetaan rahastojen sijoittajille raportointipäivänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut, että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyhteisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja suurin osa sijoituksista on oman pääoman ehtoisia.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta

Yksi merkittävimmistä harkintaan perustuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. CapMan hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnointipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin perusteella ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista, toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.

Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. CapManin suora sijoitus rahastoihin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen pieni. Rahastosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus‐ ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.

Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis‐muodollisesti käyttää valtaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa rahaston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan katsoo, että sillä ei ole määräysvaltaa hallinnoimissaan rahastoissa.

Tytäryritykset

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen siihen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa kasvusijoituksiin kuuluvat osakkuusyhtiöt käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni katsoo tämän antavan merkityksellisempää informaatiota sijoitusten todellisesta arvosta ja kuvaavan paremmin yhtiön liiketoimintaa, yhtiön tapaa tarkastella sijoituksiaan sekä tehdä niitä koskevia päätöksiä. Taseessa kasvusijoituksina toimivat osakkuusyhtiöt esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Kasvusijoitukset". Kasvusijoitusten käyvän arvon

muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Muut osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla‐arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Yhteisyritykset

CapMan on arvioinut Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l yhtiöön tekemänsä sijoituksen luonteen ja luokitellut sen sijoitukseksi yhteisyritykseen, sillä sopimukseen perustuen CapManilla on oikeus nettovaroihin. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Taseessa ko. erät esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Yhteisyritykset". Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta‐ ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja ‐tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja ‐tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja ‐tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja ‐kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 4‐5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 4‐5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville

yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan hankinta‐ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjelmiston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saattamisesta aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Sopimukset ja tavaramerkit 10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 3‐5 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika‐arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo

testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
2) lainat ja muut saamiset

Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi, mikäli ne on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu joko kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahastosijoitukset, kasvusijoitukset, sijoitukset yhteisyrityksiin ja muut

sijoitukset konserni sijoitusyhteisönä luokittelee käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, koska konserni hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön investointistrategian mukaisesti. Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoitukset listattuihin osakkeisiin, rahasto‐ ja korkosijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ja kirjataan tästä syystä käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallinnoimissa rahastoissa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys perustuu International Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEVG) –arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 ‐standardiin.

Kasvusijoittamisen tavoitteena on löytää kasvuhaluisia yrityksiä, tehdä niihin merkittäviä vähemmistösijoituksia ja kehittää aktiivisena ja pitkäjänteisenä omistajana niiden arvoa ja tätä kautta saavuttaa merkittävää arvonnousua. Koska tämän investointistrategian mukaisesti kasvuyrityksiä hallinnoidaan ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta, niihin tehdyt oman ja vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole aktiivista markkinaa, käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa. Lainasaamiset

kasvusijoituksista arvostetaan käypään arvoon diskontatut kassavirrat ‐ mallilla huomioiden mahdollisen konversio‐option arvostus.

Sijoitukset yhteisyrityksiin käsittää pääasiassa sijoituksen yhtiöön Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena diskontattujen kassavirtojen menetelmällä.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvät listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaisten rahastosijoitusten käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset korkosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Sen sijaan osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot kirjataan liikevaihtoon.

Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaissopimuksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat listattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo on positiivinen ja

veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelman riville "Sijoitusten käyvän arvon muutokset".

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Tämä ryhmä sisältää lähinnä korottomia lyhytaikaisia myyntisaamisia sekä korollisia lyhyt‐ ja pitkäaikaisia lainasaamisia.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja rahoituslaitoksilta ja korko‐optioita millä on suojattu konsernin korollisten velkojen korkotaso. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä‐ ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina on kirjattu sen juridisen muodon vuoksi omaan pääomaan. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on lisäksi optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on velvollisuus maksaa hybridilainalle korkoa tilanteessa, jossa se on päättänyt lunastaa lainan takaisin tai tiettyjen yhtiökokouksen päätösvallassa olevien edellytysten täyttyessä, kuten tilanteessa, jossa yhtiökokous on päättänyt jakaa osinkoa. Hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä.

Osingonjako

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Vuokrasopimukset

Konsernin kaikki vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, sillä niissä riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra‐ajan kuluessa.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,

maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkastushetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Työsuhde‐etuudet

Eläkevelvoitteet

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.

Osakeperusteiset maksut

Optio‐oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black‐Scholes ‐hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio‐ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että liiketoimintaan liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja tuotot ovat luotettavasti määritettävissä. Seuraavien erityisten edellytysten tulee täyttyä, jotta tuotto voidaan kirjata:

    1. Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot tuloutetaan ajan kulumisen perusteella suoriteperusteisesti sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaan.
    1. Voitonjaon piirissä olevilta rahastoilta saatava voitonjako‐osuustulo kirjataan, kun rahastojen omistaman kohdeyrityksen myynti on toteutunut (closing). Kohdeyrityksen myynti on toteutunut, kun kauppa on kilpailuviranomaisten hyväksymä ja kun kaikki kohdeyritykseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.
    1. Tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonjako‐ osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonjako‐osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä jos kutsutaan jo jaettuja varoja takaisin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimukseen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvaiheessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako‐osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

Palkkiot

Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta‐ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5‐2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö‐, mezzanine‐ vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on keskimäärin noin prosentin luokkaa.

CapManin palveluliiketoiminta sisältää varainhankinnan konsultointia ja rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja ulkopuolisille rahastoille sekä hankintarengaspalveluja CapMan Purchasing Schemen (CaPS) kautta. Palvelujen myyntituotto jaksotetaan sille tilikaudelle, jonka aikana palvelu toimitetaan.

Voitonjako‐osuustuotot

Voitonjako‐osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako‐osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako‐osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen hallinnointiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako‐osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken. CapManin osavuosikatsausten yhteydessä julkaistavassa rahastotaulukossa esitetään CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirroista, mikäli rahasto on voitonjaossa.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako‐osuustuotot perustuvat toteutuneisiin kassavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako‐osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti 8 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako‐ osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.

Voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)

Voitonjako‐osuustuottoihin liittyvä takaisinmaksuriski arvioidaan tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksissa. Arvio sisältää merkittäviä johdon arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako‐osuustuoton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan painotetun keskiarvon menetelmällä eri irtautumisvaihtoehtojen todennäköisen toteutumisen ja todennäköisen irtautumisarvojen arvioidusta lopputuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa (lyhytaikaisissa) siirtoveloissa.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin

maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja, kuten oikaistu liikevoitto, kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS‐ tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, jos sellaisia käytetään, johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät merkittävät erät, liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, aineettomien hyödykkeiden myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot,

viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä voitonjako‐ osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS ‐standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys

Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttämään merkittävässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.

Kasvusijoitusten käyvän arvon määritys

Kasvusijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmääritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.

Muiden sijoitusten käyvän arvon määritys

Ennen Norvestian Oyj:n määräysvallan hankintaa muut sijoitukset käsittivät pääasiassa sijoituksen CapManin silloiseen osakkuusyhtiöön, Norvestia Oyj:hin. Osakkuusyhtiö oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska CapMan on todettu IFRS 10:ssä määrittelyksi sijoitusyhteisöksi. Norvestia –sijoituksen arvo CapManin konsernitilinpäätöksessä perustui Norvestian raportoimaan substanssiarvoon, jota CapMan ei oikaissut. Johto oli arvioinut, että Norvestian itse raportoima substanssiarvo vastasi parasta saatavilla olevaa arviota Norvestian käyvästä arvosta.

Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon määritys

Yhteisyrityssijoituksen arvo koostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. yhtiöön. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa sijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kyseinen sijoitus arvostetaan diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Johto on käyttänyt harkintaansa päätyessään arvostamaan kyseinen sijoitus yhtenä kokonaisuutena. Koska käyvän arvon määrittäminen ei perustu noteerattuun hintaa, on johto käyttänyt harkintaansa myös tulevia rahavirtoja ja muita keskeisiä muuttujia määrittäessään.

Liikearvon arvioiminen

Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako‐osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimintakaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty perustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako‐osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun niiden toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä.

2. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT JA VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS‐tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät merkittävät erät, liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, aineettomien hyödykkeiden myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkittävät kulut sekä merkittävät voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

1
000
EUR
2016 2015
Liikevaihto
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
26
677
31
767
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
2
278
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
2
278
0
Oikaistu
liikevaihto
28
955
31
767
Liikevoitto 18
672
9
271
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
‐7
109
779
Edullisesta
kaupasta
syntyvä
voitto
‐13
885
Aiemman
omistusosuuden
uudelleenarvostustappio
3
957
Hankinnasta
aiheutuneet
menot
2
819
779
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
2
278
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
975
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐294
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
‐4
150
779
Oikaistu
liikevoitto
14
522
10
050
1
000
EUR
2016 2015
Katsauskauden
tulos
15
286
6
054
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
‐7
247
623
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
1
822
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
1
255
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐236
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
‐4
406
623
Oikaistu
katsauskauden
tulos
10
879
6
677
Osakekohtainen
tulos,
senttiä
16,2 5,9
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
‐5,0 0,7
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
senttiä
11,2 6,6
Osakekohtainen
tulos,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
senttiä
16,1 5,8
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
‐4,9 0,7
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
laimennusvaikutuksella
oikaistu,
11,2 6,5
senttiä

3. SEGMENTTI‐INFORMAATIO

CapManilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta.

Hallinnointiliiketoiminta jakautuu edelleen kahdelle liiketoiminta‐alueelle, jotka ovat kohdeyrityssijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Private Equity) sekä kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Real Estate).

Hallinnointi‐ ja palveluliiketoiminnan tuotot muodostuvat palkkiotuotoista ja rahastoilta saatavista voitonjako‐osuustuotoista. Palkkiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä sekä palkkiot CapManin

palveluliiketoiminnasta, johon kuuluvat muun muassa CapManin hankintapalvelu (CaPS), varainhankinnan konsultointipalvelut sekä muut rahastojen hallinnointiin liittyvät palvelut.

Sijoitustoiminta käsittää CapManin omasta taseestaan hallinnoimiinsa rahastoihin tekemät sijoitukset sekä muut rahastosijoitukset, kasvusijoitukset eli suorat vähemmistösijoitukset kasvuhakuisiin yrityksiin, sijoitukset Maneq‐ rahastoihin ja osakkuusyhtiöihin sekä lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa tehdyt markkinasijoitukset. Sijoitustoiminnan tuotot muodostuvat sijoitusten realisoituneista voitoista ja tappioista sekä niiden realisoitumattomista käyvän arvon muutoksista.

2016 Hallinnointi‐ ja
palveluliiketoiminta
Sijoitustoiminta Konserni
yhteensä
1
000
EUR
CapMan
Private
CapMan
Real
Yhteensä
Equity Estate
Liikevaihto 20
430
6
247
26
677
0 26
677
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
2
278
2
278
0 2
278
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
0 2
278
2
278
0 2
278
Oikaistu
liikevaihto
20
430
8
525
28
955
0 28
955
Liikevoitto
/ ‐tappio
412 ‐1
905
‐1
493
20
165
18
672
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
215 215 ‐7
324
‐7
109
Edullisesta
kaupasta
syntyvä
voitto
‐13
885
‐13
885
Aiemman
omistusosuuden
uudelleenarvostustappio
3
957
3
957
Hankinnasta
aiheutuneet
menot
215 215 2
604
2
819
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
2
278
2
278
2
278
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
975 975 975
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐294 ‐294 ‐294
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
896 2
278
3
174
‐7
324
‐4
150
Oikaistu
liikevoitto
/ ‐tappio
1
308
373 1
681
12
841
14
522
2016 Hallinnointi‐ ja
palveluliiketoiminta
Sijoitustoiminta Konserni
yhteensä
1
000
EUR
CapMan
Private
Equity
CapMan
Real
Estate
Yhteensä
Katsauskauden
tulos
‐103 ‐1
524
‐1
627
16
913
15
286
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankintaan
liittyvät
erät
172 172 ‐7
419
‐7
247
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriskin
uudelleenarviointi
1
822
1
822
1
822
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
1
255
1
255
1
255
Saadut
vakuutuskorvaukset
‐236 ‐236 ‐236
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
1
191
1
822
3
013
‐7
419
‐4
406
Oikaistu
katsauskauden
tulos
1
088
298 1
386
9
494
10
880
Osakekohtainen
tulos,
senttiä
16,2
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
‐5,0
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
senttiä
11,2
Pitkäaikaiset
varat
6
219
591 6
810
104
821
111
631
Varat
sisältävät:
Pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävät
sijoitukset
0 0 0 87 87
Yhteisyritykset 0 0 0 5
376
5
376
2015 Hallinnointi‐ ja
palveluliiketoiminta
Sijoitustoiminta Konserni
yhteensä
1
000
EUR
CapMan
Private
Equity
CapMan
Real
Estate
Yhteensä
Liikevaihto 22
933
8
834
31
767
0 31
767
Liikevoitto 3
487
632 4
119
5
152
9
271
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankinnasta
aiheutuneet
menot
779 779 779
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
779 0 779 0 779
Oikaistu
liikevoitto
/ ‐tappio
4
266
632 4
898
5
152
10
050
Katsauskauden
tulos
2
790
506 3
296
2
758
6
054
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät:
Norvestian
hankinnasta
aiheutuneet
menot
623 623 623
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät
yhteensä
623 0 623 0 623
Oikaistu
katsauskauden
tulos
3
413
506 3
919
2
758
6
677
Osakekohtainen
tulos,
senttiä
5,9
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat
erät,
senttiä
0,7
Oikaistu
osakekohtainen
tulos,
senttiä
6,6
Pitkäaikaiset
varat
6
729
206 6
935
114
186
121
121
Varat
sisältävät:
Pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävät
sijoitukset
0 0 0 95 95
Yhteisyritykset 0 0 0 7
651
7
651

4. YRITYSHANKINNAT

Norvestian hankinta

CapMan tarjoutui 3.11.2016 vapaaehtoisella julkisella vaihtotarjouksella hankkimaan kaikki Norvestia Oyj:n osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit, jotka eivät olleet Norvestia‐ tai CapMan‐konsernin omistuksessa. Ennen vaihtotarjousta CapManilla oli hallussaan 28,7 prosenttia Norvestian osakkeista. Vaihtotarjouksessa CapMan tarjosi osakevastikkeena kuusi (6) uutta CapMan Oyj:n osaketta jokaista Norvestian osaketta kohden. Vaihtotarjouksen varsinainen tarjousaika päättyi 16.12.2016 ja vaihtotarjouksen hyväksyneiden osakkeenomistajien osakkeet yhdessä CapManin omistamien osakkeiden kanssa edustivat noin 90,6 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja äänistä. Koska vaihtotarjouksen toteuttamisedellytykset täyttyivät varsinaisen tarjousajan päätyttyä, vaihtotarjous tuli ehdottomaksi, ja CapMan ilmoitti 19.12.2016 toteuttavansa vaihtotarjouksen sen ehtojen mukaisesti. CapMan päätti samalla jatkaa jälkikäteistä tarjousaikaa 9.1.2017 asti hankkiakseen loput Norvestian osakkeet ja sen osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit.

Norvestia‐konserni on yhdistelty CapMan‐konserniin hankintahetkestä 19.12.2016 lähtien täysimääräisesti ja raportoitu osana CapManin Sijoitustoiminta‐segmenttiä. Yhdistyneen konsernin odotetaan luovan lisäarvoa sekä CapManin että Norvestian osakkeenomistajille perustuen muun muassa kasvuun, suuremman liiketoiminnallisen kokonaisuuden tuomiin etuihin pääomasijoitusmarkkinoilla, olemassa olevan varallisuuden tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä konkreettisiin kustannussynergioihin. Yhdistyneen konsernin tavoitteena on tarjota paras kokemus

pääomasijoittamisesta ja vaikuttaa myönteisesti sidosryhmiensä taloudelliseen kehitykseen.

Hankintahetkestä eteenpäin on tilikauden 2016 konsernituloslaskelmaan yhdistelty Norvestian liikevaihtoa 0,0 milj. euroa ja voittoa 0,5 milj. euroa. Mikäli Norvestia olisi yhdistelty konserniin 1.1.2016 alkaen, olisi konsernin liikevaihto ollut 32,2 milj. euroa (pro forma) ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa (pro forma) ilman edullisesta kaupasta syntyvää voittoa ja aiemman omistusosuuden käypään arvoon arvostamisesta syntyvää tappiota. Liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vuonna 2016 vaikuttaneita Norvestian hankintaan liittyneitä eriä (pro forma) olisi ollut 29,8 milj. euroa, mikäli Norvestia olisi yhdistelty 1.1.2016 alkaen. Edellä esitetyt pro forma ‐luvut ovat tilintarkastamattomia.

Vaihtotarjouksen sen varsinaisena ja jälkikäteisenä tarjousaikana hyväksyneiden osakkeenomistajien osakkeet yhdessä CapManin omistamien osakkeiden kanssa edustavat noin 92,5 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja äänistä. CapMan Oyj:n hallitus päätti ylimääräisen yhtiökokouksen 8.12.2016 antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen yhteensä 58 644 414 uutta CapManin osaketta osakevastikkeena Norvestia Oyj:n osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden käypä arvo 70,4 milj. euroa perustui CapMan Oyj:n B‐ osakkeen päätöskurssiin 1,20 euroa osakkeelta hankintahetkellä 19.12.2016 ja kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Koska CapManin omistusoikeus ylittää 90 prosenttia kaikista Norvestian osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, CapMan on jättänyt hakemuksen Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalle välimiesmenettelyn aloittamisesta koskien kaikkia Norvestia Oyj:n vähemmistöosakkeenomistajien osakkeita. CapMan tarjoaa tässä pakollisessa lunastusmenettelyssä 7,14 euroa osakkeelta käteisenä Norvestian osakkeenomistajille. Tarjous perustuu vaihtotarjouksessa Norvestian osakkeista osakevastikkeena tarjottujen CapManin osakkeiden markkina‐arvoon (1,19 euroa osakkeelta) varsinaisen tarjousajan viimeisenä päivänä 16.12.2016. Lunastettavien osakkeiden arvioitu lunastushinta on 8,2 milj. euroa ja perustuu jälkikäteisen tarjousajan päätyttyä ulkona olevien Norvestian osakkeiden lukumäärään 1 148 515 kappaletta. Lopullinen lunastushinta päätetään Kauppakamarin lunastuslautakunnan nimeämän välimiesoikeuden toimesta.

Kauppahinnan kohdistamisessa käytetty hankittujen varojen ja velkojen käypä arvo (nettovarallisuus) on määritetty samoilla arvonmääritysperiaatteilla kuin Norvestian ennen hankintaa raportoima substanssiarvo, jota CapMan käytti aiemman omistusosuutensa arvostamisessa. Edullisesta kaupasta alustavasti syntyvä voitto 13,9 milj. euroa johtuu pääasiassa Norvestian osakekurssiin historiallisesti ja edelleen liittyneestä merkittävästä substanssialennuksesta. Vaihtotarjouksen julkistamista edeltäneen 30 päivän ajanjakson aikana Norvestian markkina‐arvo (keskimäärin 142,3 milj. euroa) oli noin 16

prosenttia alempana kuin Norvestian substanssiarvo 30.9.2016 (169,8 miljoonaa euroa), ja hankintahetkellä 19.12.2016 substanssialennus oli noin 11 prosenttia ylimääräinen osinko huomioiden. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjatun edullisesta kaupasta syntyvän voiton ei odoteta olevan veronalainen tuloverotuksessa. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset sisältyy myös 4,0 milj. euron tappio johtuen aiemman omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon hankintahetkellä käyttäen määräysvallan hankinnasta maksettua hankintamenoa arvostuksessa.

Osakkeiden liikkeeseen laskusta aiheutuneet menot 0,7 milj. euroa on vähennetty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjatusta määrästä ja hankinnasta aiheutuneet menot 2,2 milj. euroa on kirjattu konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernituloslaskelman erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset sisältyy lisäksi 0,4 milj. euroa hankinnasta aiheutuneita menoja vastaten CapManin omistusosuutta Norvestialle ennen hankintaa aiheutuneista menoista.

Kauppahinnan kohdistaminen esitetään alustavana. Seuraavassa taulukossa esitetään alustavasti vastike, hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypä arvo hankintahetkellä sekä edullisesta kaupasta syntyvä voitto:

1
000
EUR
Vastike Käypä
arvo
Osakevastike
(58
644
414
x
1,20
EUR)
70
373
Aikaisemman
omistusosuuden
käypä
arvo
hankintahetkellä
31
637
Kauppahintavelka
(1
148
515
x
7,14
EUR)
8
200
Vastike
yhteensä
110
210
VARAT
Pitkäaikaiset
varat
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
15
Aineettomat
hyödykkeet
5
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
sijoitukset
Kasvusijoitukset 37
939
Rahastosijoitukset 6
393
44
352
Lyhytaikaiset
varat
Myyntisaamiset
ja
muut
saamiset
1
691
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
115
390
Rahavarat 24
716
141
797
Varat
yhteensä
186
149
1
000
EUR
Pitkäaikaiset
velat
Laskennalliset
verovelat
7
805
Rahoitusvelat 0
7
805
Lyhytaikaiset
velat
Ostovelat
ja
muut
velat
1
723
Osingonjakovelka 51
310
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
1
217
Kauden
verotettavaan
tuloon
perustuvat
verovelat
0
54
250
Velat
yhteensä
62
055
Nettovarallisuus 124
094
Vastike 110
210
Edullisesta
kaupasta
syntyvä
voitto
13
884

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1
000
EUR
2016 2015
Muut
tuottoerät
126 314
Yhteensä 126 314

6. TYÖSUHDE‐ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1
000
EUR
2016 2015
Palkat 15
761
14
777
Eläkekulut ‐ maksupohjaiset
järjestelyt
1
968
1
710
Myönnetyt
osake‐optiot
215 247
Muut
henkilösivukulut
347 332
Yhteensä 18
291
17
066

Tiedot johdon työsuhde‐etuuksista esitetään kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

Tuloslaskelmaan kirjattavat myönnetyt osake‐optiot perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon, joka arvioidaan Black & Scholes ‐menetelmällä. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Konsernin henkilökunta tilikauden lopussa

2016 2015
Maittain
Suomi 71 67
Ruotsi 22 20
Venäjä 11 10
Luxemburg 1 1
Iso‐Britannia 3 3
Yhteensä 108 101
Tiimeittäin
CapMan
Private
Equity
31 32
CapMan
Real
Estate
31 31
CapMan
Platform
39 38
Norvestia 7 0
Yhteensä 108 101
Konsernin
henkilökunta
keskimäärin
tilikaudella
103 103

7. POISTOT

1
000
EUR
2016 2015
Poistot
hyödykeryhmittäin
Aineettomat
hyödykkeet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
215 269
Yhteensä 215 269
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet
ja
kalusto
42 53
Yhteensä 42 53
Poistot
yhteensä
257 322

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1
000
EUR
2016 2015
Konsernin
liiketoiminnan
muihin
kuluihin
sisältyvät
seuraavat
olennaisimmat
erät:
Muut
henkilöstökulut
775 424
Toimistokulut 2
234
2
509
Matka‐ ja
edustuskulut
1
006
916
Ulkopuoliset
palvelut
6
577
4
952
Muut
kulut*
1
598
1
773
Yhteensä 12
190
10
574

* Suomessa vuosina 2010‐2011 toteutetun verotarkastuksen pohjalta annetun jälkiverotuspäätöksen mukaan osa konsernin emoyhtiön CapMan Oyj:n toiminnasta on arvonlisäverotonta rahoituspalvelua ja näin ollen emoyhtiön ostoihin sisältyvät arvonlisäverot ovat vain osittain vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Korkein hallinto‐oikeus ei myöntänyt valituslupaa Konserniverokeskuksen jälkiverotuspäätökseen ja CapMan on tehnyt tilikaudella 2016 1,0 milj. euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavan arvonlisäverosaamisen alaskirjauksen. Korkeimman hallinto‐oikeuden päätös ei johda uusiin maksuihin eikä sillä ole vaikutusta CapMan‐konsernin rahavirtaan.

Tilintarkastajan palkkiot

1
000
EUR
2016 2015
PricewaterhouseCoopers
Oy,
Tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastus 261 228
Veroneuvonta 15 105
Muut
palvelut
279 74
TTL:n
1
luvun
1§:n
1
mom.
2) ‐kohdassa
tarkoitetut
toimeksiannot
5 0
Yhteensä 560 407

9. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT

1
000
EUR
2016 2015
Henkilöstökulut 215 247
Poistot 257 322
Sijoitusten
realisoitumaton
käyvän
arvon
muutos
‐22
607
‐790
Rahoitustuotot
ja ‐kulut
3
139
2
875
Osuus
pääomaosuusmenetelmällä
yhdistettävien
sijoitusten
tuloksesta
8 ‐53
Verot 239 395
Arvonlisäverosaamisen
alaskirjaus
975 0
Uusien
osakkeiden
liikkeeseen
laskuun
liittyneet
sijoitetun
vapaan
omaan
‐745 0
pääoman
rahastoon
kirjatut
kulut
Yhteensä ‐18
520
2
996

10. SIJOITUSTEN KÄYVÄN ARVON MUUTOKSET

1
000
EUR
2016 2015
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
sijoitukset
ja
rahoitusvarat
Rahastosijoitukset
(pl.
Norvestia)
6
683
814
Norvestia* 15
715
4
394
Yhteisyritykset 209 ‐56
Yhteensä 22
607
5
152

* Sisältää Norvestiaan tehdyn sijoituksen käyvän arvon muutoksen määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka ja sen jälkeen Norvestian tekemien käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen (pitkäaikaiset sijoitukset ja lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat) käyvän arvon muutoksen. Sisältää myös vertailukelpoisuuteen vaikuttaneita Norvestian hankintaan liittyneitä eriä yhteensä +9,5 milj. euroa: edullisesta kaupasta syntynyt voitto (13,9 milj. euroa), aiemman omistusosuuden arvostamisesta käypään arvoon hankintahetkellä syntynyt tappio (‐4,0 milj. euroa) sekä CapManin omistusosuutta vastannut osuus Norvestialle ennen hankintaa aiheutuneista menoista (‐0,4 milj. euroa)

11. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

1
000
EUR
2016 2015
Rahoitustuotot
Korkotuotot
lainasaamisista
628 103
Muut
rahoitustuotot
12 0
Valuuttakurssivoitot 27 18
Yhteensä 667 121
Rahoituskulut
Korkokulut
rahoituslainoista
‐2
762
‐2
064
Muut
rahoituskulut
‐992 ‐838
Valuuttakurssitappiot ‐52 ‐94
Yhteensä ‐3
806
‐2
996

12. OSUUS PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTETTÄVIEN SIJOITUSTEN TULOKSESTA

1
000
EUR
2016 2015
Osakkuusyritykset ‐8 53
Yhteensä ‐8 53

13. TULOVEROT

1
000
EUR
2016 2015
Tilikauden
verotettavaan
tuloon
perustuva
vero
425 449
Edellisten
tilikausien
verot
‐44 27
Laskennalliset
verot:
Syntyneet
ja
purkautuneet
väliaikaiset
erot
‐142 ‐81
Yhteensä 239 395
Tuloverojen
täsmäytyslaskelma
Tulos
ennen
veroja
15
525
6
449
Verot
laskettuna
kotimaan
verokannalla
20
%
3
105
1
290
Ulkomaisten
tytäryritysten
poikkeavat
verokannat
‐128 ‐63
Verovapaat
tuotot
‐4
282
‐1
062
Vähennyskelvottomat
kulut
110 97
Laskennalliset
verosaamiset
verotuksellisista
tappioista
1
390
82
Konserniyhdistelyn
vaikutus
0 10
Edellisten
tilikausien
verot
44 41
Verot
tuloslaskelmassa
239 395

14. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

2016 2015
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
tilikauden
voitto
/
tappio
(1
000
EUR)
15
286
6
054
Oman
pääoman
ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
kertynyt
korko,
verovaikutuksella
oikaistuna
‐960 ‐960
Tilikauden
voitto
/
tappio
osakekohtaisen
tuloksen
laskennassa
14
326
5
094
Osakkeiden
lukumäärän
painotettu
keskiarvo
(1
000
kpl)
88
409
86
317
Omat
osakkeet
(1
000
kpl)
‐26 ‐26
Osakkeiden
lukumäärän
painotettu
keskiarvo
osakekohtaisen
tuloksen
laskemiseksi
(1
000
kpl)
88
383
86
291
Osakeoptioiden
vaikutus
(1
000
kpl)
2
543
1
225
Osakkeiden
lukumäärän
painotettu
keskiarvo
laimennusvaikutuksella
oikaistun
osakekohtaisen
tuloksen
laskemiseksi
(1
000
kpl)
90
926
87
516
Laimentamaton
osakekohtainen
tulos
(senttiä/osake)
16,2 5,9
Laimennusvaikutuksella
oikaistu
osakekohtainen
tulos
(senttiä/osake)
16,1 5,8

15. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1
000
EUR
2016 2015
Koneet
ja
kalusto
Hankintameno
1.1.
1
966
1
960
Lisäykset 8 6
Yrityshankinnat 15 0
Hankintameno
31.12.
1
989
1
966
Kertyneet
poistot
1.1.
‐1
897
‐1
844
Muutosten
kertyneet
poistot
‐1 ‐1
Tilikauden
poisto
‐42 ‐52
Kertyneet
poistot
31.12.
‐1
940
‐1
897
Kirjanpitoarvo
31.12.
49 69
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Hankintameno1.1. 120 120
Kirjanpitoarvo
31.12.
120 120
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
169 189

16. LIIKEARVO

1
000
EUR
2016 2015
Hankintameno
1.1.
13
169
13
169
Hankintameno
31.12.
13
169
13
169
Kertyneet
arvonalennukset
1.1.
‐6
965
‐6
965
Kertyneet
arvonalennukset
31.12.
‐6
965
‐6
965
Kirjanpitoarvo
31.12.
6
204
6
204

Arvonalentumistestaus

Liikearvo koostuu pääosin CapManin 27.8.2008 hankkimasta pääomasijoitusyhtiö Norumista, jonka liikearvo 31.12.2016 oli 5,7 milj. euroa.

Venäjän rahaston hallinnointi muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Arvonalennustestauksessa kassavirtaennusteet on laadittu kymmenelle vuodelle, eikä niissä ole otettu huomioon jäännösarvoa. Olemassaolevan rahaston ennustettu hallinnointipalkkiotulo perustuu voimassa olevaan pitkäaikaiseen sopimukseen, jonka vuoksi tuleva kassavirta voidaan ennustaa suhteellisen luotettavasti. Kassavirrat on diskontattu käyttäen 15,4 % (2015; 16,7 %) diskonttokorkoa. Maariski ei vaikuta merkittävästi käytetyn diskonttokoron suuruuteen, sillä hallinnointipalkkioita maksavat sijoittajat ovat länsimaisia sijoittajia.

Liikearvon tulevaisuuden kehitys riippuu pääosin varainhankinnan onnistumisesta. Mikäli tulevia rahastoja ei enää perusteta, varainhankintakierrokset viivästyvät tai rahastot jäävät ennakoitua pienemmiksi, saattaa arvonalennuskirjaus tulla kyseeseen. Liikearvon laskentaan vaikuttaa myös voitonjako‐osuustuotot, mikäli rahasto on siirtynyt tai sen voidaan luotettavasti ennustaa siirtyvän voitonjaon piiriin.

17. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1
000
EUR
2016 2015
Hankintameno
1.1.
5
218
5
218
Yrityshankinnat 5 0
Hankintameno
31.12.
5
223
5
218
Kertyneet
poistot
1.1.
‐4
731
‐4
462
Tilikauden
poisto
‐215 ‐269
Kurssiero 0 0
Kertyneet
poistot
31.12.
‐4
946
‐4
731
Kirjanpitoarvo
31.12.
277 487

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin Norum‐yhtiön oston yhteydessä ko. erään kohdistetusta hallinnointipalkkiosopimuksesta 0,3 milj.euroa.

18. PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELTÄVÄT SIJOITUKSET

1
000
EUR
2016 2015
Osakkuusyritykset 95 42
Lisäykset
/
vähennykset
‐8 53
Yhteensä 87 95

Tiedot osakkuusyrityksistä

2016,
1
000
EUR
Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus,
%
BIF
Management
Ltd
Jersey 26 12 0 ‐25 33,33
%
Baltic
SME
Management
B.V.
Hollanti 0 41 0 ‐9 33,33
%
Yhteensä 26 53 0 ‐34
2015,
1
000
EUR
Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus,
%
BIF
Management
Ltd
Jersey 48 8 188 161 33,33
%
Baltic
SME
Management
B.V.
Hollanti 2 33 0 ‐9 33,33
%
Yhteensä 50 41 188 152

19. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT SIJOITUKSET

Rahastosijoitukset

1
000
EUR
2016 2015
Tilikauden
alussa
47
249
55
258
Yrityshankinnat 6
393
0
Lisäykset 7
539
4
355
Palautukset ‐14
416
‐10
745
Käyvän
arvon
muutos
4
629
‐1
619
Tilikauden
lopussa
51
394
47
249
Rahastosijoitukset
sijoitusalueittain
kauden
lopussa
Buyout 20
617
21
921
Credit 2
491
3
061
Russia 4
399
3
799
Real
Estate
13
163
9
751
Muut
sijoitusalueet
3
121
7
509
Rahastojen
rahastot
614 1
208
Norvestia 6
989
0
Yhteensä 51
394
47
249

Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV‐SIF ‐tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 27,7 milj. euroa.

Kasvusijoitukset

1
000
EUR
2016 2015
Tilikauden
alussa
0 0
Yrityshankinnat 37
940
0
Käyvän
arvon
muutos
‐84 0
Tilikauden
lopussa
37
856
0

Kasvusijoitukset sisältävät suoria vähemmistösijoituksia pohjoismaisiin listaamattomiin yrityksiin. Kasvuyrityksiin kuuluvat mediatuotantoa ja ‐konsultointia tarjoava Aste Helsinki, terveydenhoito‐ ja hoivapalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju, pilvipalveluiden konsultointia tarjoava Fluido, käyttökokemusten suunnittelupalveluja tarjoava Idean Enterprises, teleliikenteen liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar Instruments sekä varhaiskasvatuspalveluja tarjoava Touhula Varhaiskasvatus.

Kotipaikka Konsernin
omistus‐osuus
Aste
Holding
Oy
Helsinki 40,0
%
Coronaria
Hoitoketju
Oy
Oulu 19,8
%
Fluido
Oy
Espoo 37,6
%
Idean
Enterprises
Oy
Helsinki 26,8
%
Touhula
Varhaiskasvatus
Oy
Oulu 2,4
%
Polystar
Instruments
AB
Tukholma 10,0
%

Muut sijoitukset

1
000
EUR
2016 2015
Tilikauden
alussa
48
784
121
Yrityshankinnat ‐31
637
0
Lisäykset 124 44
335
Palautukset ‐18
191
‐66
Käyvän
arvon
muutos
1
099
4
394
Tilikauden
lopussa
179 48
784

Ennen Norvestia Oyj:n määräysvallan hankintaa 19.12.2016 muut sijoitukset sisälsivät pääasiassa osakkuusyhtiö Norvestia Oyj:n osakkeita. Vertailukauden päättyessä 31.12.2015 Norvestia Oyj:n osakkeiden käypä arvo oli 48,7 milj. euroa ja CapManin omistusosuus Norvestia Oyj:n osakkeista 28,7 prosenttia. Osakkuusyhtiön käyvän arvon muutos kirjattiin CapManin tuloslaskelmaan Norvestian nettovarallisuuden muutoksen perusteella määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka. Osakkuusyhtiö oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska CapMan on todettu IFRS 10:ssä määritellyksi sijoitusyhteisöksi.

Yhteisyritykset

1
000
EUR
2016 2015
Tilikauden
alussa
7
651
9
014
Palautukset ‐2
484
‐1
307
Käyvän
arvon
muutos
209 ‐56
Tilikauden
lopussa
5
376
7
651

Tiedot yhteisyrityksistä

2016,
1
000
EUR
Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus
%
Maneq
Investments
Luxembourg
S.a.r.l.
Luxemburg 5
725
2
360
0 270 18,18
%
Maneq
2002
AB
Ruotsi 20 1 0 ‐7 35,00
%
Maneq
2004
AB
Ruotsi 216 9 ‐12 13 41,90
%
Yewtree
Holding
AB
Ruotsi 220 4 12 0 35,00
%
2015,
1
000
EUR
Varat Velat Liikevaihto Voitto/tappio Omistusosuus
%
Maneq
Investments
Luxembourg
S.a.r.l.
Luxemburg 9
040
4
094
0 735 18,18
%
Maneq
2002
AB
Ruotsi 91 1 18 23 35,00
%
Maneq
2004
AB
Ruotsi 222 4 12 26 41,90
%
Yewtree
Holding
AB
Ruotsi 655 4 267 433 35,00
%

Yhtiön osuus Maneq‐rahastoista on noin 5,4 milj.euroa. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. ‐yhtiön omistajien kesken on sopimuksin sovittu varojen jakoperiaatteista sekä vähemmistön oikeuksista päätöksenteossa. Sijoitus yhtiöön on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Sopimukseen perustuen CapManilla on oikeus yhtiön nettovaroihin.

Maneq‐rahastot ovat rahastoja, joiden kautta CapManin sijoitusammattilaisilla ja muulla henkilöstöllä on ollut mahdollisuus sijoittaa kohdeyrityksiin varsinaisten rahastojen rinnalla. Uusia Maneq‐rahastoja ei ole perustettu vuoden 2011 jälkeen.

Sijoitusten käyvän arvon määrittämiseen liittyvä tieto on esitetty kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta g) Käyvän arvon määrittäminen.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1
000
EUR
2016 2015
Muut
pitkäaikaiset
lainasaamiset
4
769
5
195
Pitkäaikaiset
siirtosaamiset
433 867
Yhteensä 5
202
6
062

Muut pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät saamisen Norum Russia Co‐Investment Ltd:ltä 1,5 milj. euroa, saamisen NEP Priedvidza S.a.r.l:lta 2,6 milj.euroa, saamisen NRE Cream Oy:ltä 0,5 milj.euroa sekä saamisen 0,1 milj. euroa CapMan Russia Team Guernsey Ltd:ltä.

Pitkäaikaiset siirtosaamiset sisältävät rahastojen varainhankintaan liittyvän Placement Agent ‐palkkion 0,4 milj.euroa, joka on jaksotettu viidelle vuodelle.

Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo on sama kuin niiden kirjanpitoarvo.

21. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA ‐VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:

1
000
EUR
31.12.2015 Kirjattu
tuloslaskel‐
maan
Kirjattu
omaan
pääomaan
Yritys‐
hankinnat
31.12.2016
Laskennalliset
verosaamiset
Jaksotuserot
ja
väliaikaiset
erot
1
320
247 0 0 1
567
Joukkovelkakirjalainan
korko
3
080
0 240 0 3
320
Yhteensä 4
400
247 240 0 4
887
Laskennalliset
verovelat
Jaksotuserot
ja
väliaikaiset
erot
1
958
130 0 0 2
088
Realisoitumattomat
arvonnousut
0 ‐25 0 7
805
7
780
Yhteensä 1
958
105 0 7
805
9
868

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana:

1
000
EUR
31.12.2014 Kirjattu
tuloslaskel‐
maan
Kirjattu
omaan
pääomaan
31.12.2015
Laskennalliset
verosaamiset
Jaksotuserot
ja
väliaikaiset
erot
1
257
63 0 1
320
Joukkovelkakirjalainan
korko
2
840
0 240 3
080
Yhteensä 4
097
63 240 4
400
Laskennalliset
verovelat
Jaksotuserot
ja
väliaikaiset
erot
1
976
‐18 0 1
958
Yhteensä 1
976
‐18 0 1
958

22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1
000
EUR
2016 2015
Myyntisaamiset 1
201
1
620
Lainasaamiset 814 62
Siirtosaamiset 2
235
2
291
Muut
saamiset
5
599
2
664
Yhteensä 9
849
6
637

Konsernilla ei ole ollut luottotappioita eikä saamisiin liity merkittäviä luottoriskejä.

Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille myönnetyistä lyhytaikaisista lainoista, jotka on eritelty liitetiedossa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot. Siirtosaamiset koostuvat pääosin kulujen jaksotuksista.

Muut saamiset koostuvat pääosin kaupankäyntisalkusta myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä

1
000
valuuttamäärä euromäärä osuus
EUR 0 8
678
88
%
SEK 10
884
1
139
12
%
GBP 27 32 0
%

23. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

1
000
EUR
2016 2015
Kaupankäyntisalkku 85
907
0
Muut
rahoitusvarat
306 306
Yhteensä 86
213
306

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava kaupankäyntisalkku sisältää kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjä sijoituksia listattuihin osakkeisiin, johdannaissopimuksia sekä pääomarahasto‐ ja korkorahastosijoituksia. Listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 63,6 milj. euroa.

Rahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Rahastosijoitusten käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 11,8 milj. euroa, josta hedgerahastojen osuus oli 5,2 milj. euroa ja osakerahastojen osuus 6,6 milj. euroa.

Tilinpäätöspäivänä käyvältä arvoltaan 10,5 milj. euron suuruiset korkosijoitukset jakautuvat joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastosijoituksiin, joiden käyvät arvot olivat vastaavasti 6,7 milj. euroa ja 3,8 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Korkorahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä.

Muut rahoitusvarat sisältävät muita sijoitusrahasto‐osuuksia ulkopuolisilta sijoitusrahastoyhtiöiltä.

Johdannaissopimukset

Konserni käyttää standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten käyvät arvot ja kohde‐etuuksien arvot. Käyvät arvot oikaistaan osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslaskentaa ei sovelleta.

1
000
EUR
2016 2015
Indeksijohdannaiset,
ostetut
osto‐optiot
ja
asetetut
futuurit
Käypä
arvo
‐113
Kohde‐etuuden
arvo
‐14
416

24. RAHAVARAT

1
000
EUR
2016 2015
Pankkitilit
Yhteensä
45
001
45
001
21
576
21
576

Rahavarat koostuvat vain pankkitileistä.

25. OMA PÄÄOMA JA OSAKKEET

A‐osakkeet
B‐osakkeet
Yhteensä
1
000
kpl
1
000
kpl
1
000
kpl
31.12.2014 5
750
80
567
86
317
31.12.2015 5
750
80
567
86
317
A‐lajin
osakkeita
muunnettu
B‐lajin
osakkeiksi
‐5
750
5
750
0
Optioiden
käyttö
0 29 29
Osakemerkintä 0 56
967
56
967
31.12.2016 0 143
313
143
313
Osake‐
pääoma
1
000
Ylikurssi‐
rahasto
1
000
Muut
rahastot
1
000
Yhteensä
1
000
31.12.2014 772 38
968
27
175
66
915
Optioiden
kirjaus
0 0 222 222
31.12.2015 772 38
968
27
397
67
137
Optioiden
käyttö
0 0 22 22
Optioiden
kirjaus
0 0 64 64
Osakemerkintä 0 0 69
628
69
628
31.12.2016 772 38
968
97
111
136
851

Muut rahastot

Tilikauden 2016 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) kirjattiin Norvestian hankinnasta suoritettu osakevastike vähennettynä osakkeiden liikkeeseen laskuun liittyvillä kuluilla (ks. tarkemmin liitetieto 4. Yrityshankinnat). Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää lisäksi myönnetyt optio‐ oikeudet sekä osakemerkinnät optioilla.

Optio‐ohjelmat on esitetty kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksessä (IFRS) hybridilaina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä.

Muuntoerot

Muuntoerot‐rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Maksetut ja ehdotetut osingot

Hallitus esittää yhtiön 15.3.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,09 euroa per osake, eli yhteensä noin 13,0 milj.euroa.

Vuodelta 2015 osinkoa maksettiin 0,07 euroa osakkeelta, yhteensä 6,0 milj. euroa. Osinko maksettiin omistajille 1.4.2016.

Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset

CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2016 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.

Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2016

Raja

Omistajia kpl % Osakemäärä % Äänimäärä %
kpl kpl
1-100 1 248 10,52 % 61 597 0,04 % 61 597 0,04 %
101-1 000 4 289 36,16 % 2 349 488 1,64 % 2 349 488 1,64 %
1 001-10 000 5 203 43,87 % 18 719 943 13,06 % 18 719 943 13,06 %
10 001 -
100 000
1 008 8,50 % 24 816 015 17,32 % 24 816 015 17,32 %
100001- 113 0,95 % 97 347 503 67,93 % 97 347 503 67,93 %
Yhteensä 11 861 100,00 % 143 294 546 99,99 % 143 294 546 99,99 %
joista hallintarekisteröityjä 8 10 453 293 7,29 % 10 453 293 7,29 %
Yhteistilillä 18 709 0,02 % 18 709 0,01 %
Liikkeeseenlaskettu määrä 143 313 255 100,00 % 143 313 255 100,00 %

Sektori

Omistajia kpl % Osakemäärä % Äänimäärä %
kpl kpl
Yritykset yhteensä 453 3,82 % 35 932 993 25,07 % 35 932 993 25,07 %
Rahoitus-
ja vakuutuslaitokset yhteensä
20 0,17 % 25 340 045 17,68 % 25 340 045 17,68 %
Julkisyhteisöt yhteensä 6 0,05 % 17 272
187
12,05 % 17 272 187 12,05 %
Kotitaloudet yhteensä 11
270
95,02 % 60 678 143 42,34 % 60 678 143 42,34 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 73 0,62 % 2 754 338 1,92 % 2 754 338 1,92 %
Euroopan unioni yhteensä 32 0,27 % 1269117 0,89 % 1 269 117 0,89 %
Muut maat ja kansainväliset järjestöt yhteensä 7 0,06 % 47 723 0,03 % 47 723 0,03 %
Yhteensä 11 861 100,00 % 143 294 546 99,99 % 143 294 546 99,99 %
joista hallintarekisteröityjä 8 10 453 293 7,29 % 10 453 293 7,29 %
Yhteistilillä 18 709 0,01 % 18 709 0,01 %
Liikkeeseenlaskettu määrä 143 313 255 100,00 % 143 313 255 100,00 %

Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2016. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 143 294 546 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 11 861. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2016.

CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2016

Osakkeet
ja äänet
Osuus osakkeista
ja äänistä
(%)
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 10 898 500 7,60
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 10 737 228 7,49
OY Inventiainvest AB (Ari Tolppanen*) 7 024 794 4,90
Laakkonen Mikko Kalervo 6 378 320 4,45
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy 3 811 853 2,66
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 675 215 2,56
Winsome Oy* + Tuomo Raasio 3 534 320 2,47
Winsome Oy** 3 480 576 2,43
Raasio Tuomo* 53 744 0,04
Vesasco Oy 3 275 158 2,29
Heiwes Oy* + Heikki Westerlund 2 972 156 2,07
Heiwes Oy** 2 694 480 1,88
Westerlund Heikki* 277 676 0,19
Geldegal Oy + Mom Invest Oy (Olli Liitola*) 2 512 087 1,75
Geldegal Oy** 1 793 343 1,25
Mom Invest Oy** 718 744 0,50
Valtion Eläkerahasto 2 500 000 1,74
Laakkonen Hannu 1 916 742 1,34
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 1 573 584 1,10
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka 1 500 000 1,05
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1 138 200 0,79
Guarneri Oy* + Petri Saavalainen 1 010 929 0,71
Guarneri Oy** 696 041 0,49
Saavalainen Petri* 314 888 0,22
Immonen Jukka Kalevi 974 544 0,68
Icecapital Pankkiiriliike Oy 903 124 0,63
Mr Max Oy 830 000 0,58
OP-Henkivakuutus Oy 768 853 0,54
Osakkeet
ja äänet
Osuus osakkeista
20 suurinta yhteensä 67 935 607 47,40 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet*** 10 453 293 7,29 %
Johdon ja työntekijöiden omistus*** 17 988 186 12,55 %

CapMan on vastaanottanut seuraavat liputusilmoitukset vuoden 2016 aikana: Ajantasaiset tiedot kaikista liputusilmoituksista löytyvät CapManin verkkosivuilta www.capman.fi.

27.12.2016

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä nousi 7,93 prosenttiin osakkeiden hankinnan seurauksena.

27.12.2016

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti viisi prosenttia osakeannin seurauksena.

21.12.2016

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti viisi prosenttia 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

20.12.2016

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä putosi 8,14 prosenttiin A-sarjan osakkeiden muunnon B-sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A-sarjan osakkeiden muunnon B-sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

MOM Invest Oy:n ja Geldegal Oy:n (Olli Liitola) yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

20.12.2016

Tuomo Raasion ja Winsome Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti viisi prosenttia A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena.

8.11.2016

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti viisi prosenttia 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

  • '* Kuuluu CapManin johtoon tai henkilöstöön.
  • ** CapManin henkilöstön jäsenen määräysvaltayhtiö.
  • *** 200 suurimman omistajan joukossa olevat omistukset.

26. RAHOITUSVELAT – PITKÄAIKAISET

1
000
EUR
2016 2015
Pankkilainat 8
489
15
000
Joukkovelkakirjalainat 29
587
44
400
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina 9
989
9
989
Yhteensä 48
065
69
389

Pankkilainan korko maksetaan neljännesvuosittain.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.10.2019. Lainalle maksetaan 4,2 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina, 10 milj. euroa erääntyy 18.6.2019. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

Lainojen käypä arvo ja kirjanpitoarvo eivät merkittävästi eroa toisistaan, sillä CapManin luottoriski ei ole muuttunut merkittävästi vastaavan tyyppisten lainojen liikkeeseenlaskun jälkeen.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT – LYHYTAIKAISET

1
000
EUR
2016 2015
Ostovelat 1
681
576
Saadut
ennakot
0 447
Siirtovelat 22
733
11
494
Muut
velat
8
927
591
Yhteensä 33
341
13
108

Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa.

Siirtovelat sisältävät varauksen 7,5 milj. euroa (2015; 5,2 milj.euroa) voitonjako‐osuustuottojen mahdolliseen takaisinmaksuun CapMan Real Estate I ‐rahastolle. Varaus liittyy vuonna 2007 tapahtuneeseen irtaantumiseen. Siirtovelkoihin sisältyy myös Norvestian maksaman ylimääräisen osingon ennakonpidätys‐ ja lähdeverovelka 6,2 milj. euroa sekä Norvestian osakkeiden hankintaan liittyvä varainsiirtoverovelka 1,2 milj. euroa. Muut merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palkka‐ ja sosiaalikulujaksotuksiin.

Muut velat sisältävät Norvestian hankintaan liittyvän kauppahintavelan 8,2 milj. euroa, jonka perusteet on esitetty liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä

1
000
valuuttamäärä euromäärä osuus
EUR 0 32
229
97
%
SEK 10
038
1
051
3
%
GBP 52 61 0
%

28. LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

1
000
EUR
2016 2015
Lainat
rahoituslaitoksilta
Pitkäaikaisten
pankkilainojen
lyhennykset
3
000
0
Joukkovelkakirjalainat 15
000
0
Yhteensä 18
000
0

Joukkovelkakirjalaina, 15 milj. euroa erääntyy 11.12.2017. Lainalle maksetaan 5,5 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

29. RAHOITUSVARAT JA ‐VELAT

Rahoitusvarat

2016,
1
000
EUR
Liitetieto Kirjanpito‐ Käypä
arvo
arvo
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
sijoitukset
Rahastosijoitukset 19 51
394
51
394
Kasvusijoitukset 19 37
856
37
856
Muut
sijoitukset
19 179 179
Yhteisyritykset 19 5
376
5
376
Lainasaamiset 20 5
202
5
202
Myyntisaamiset
ja
muut
saamiset
22 9
849
9
849
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat
23 86
213
86
213
Rahavarat 24 45
001
45
001
Yhteensä 241
070
241
070
2015,
1
000
EUR
Liitetieto Kirjanpito‐ Käypä
arvo
arvo
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
sijoitukset
Rahastosijoitukset 19 47
249
47
249
Muut
sijoitukset
19 48
784
48
784
Yhteisyritykset 19 7
651
7
651
Lainasaamiset 20 6
062
6
062

Myyntisaamiset ja muut saamiset 22 6 637 6 637 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 23 306 306 Rahavarat 24 21 576 21 576 Yhteensä 138 265 138 265

Rahoitusvelat

2016.
1
000
EUR
Liitetieto Kirjanpito‐ Käypä
arvo
arvo
Pitkäaikaiset
korolliset
velat
26 48
065
48
065
Ostovelat
ja
muut
velat
27 33
341
33
341
Lyhytaikaiset
korolliset
velat
28 18
000
18
000
Yhteensä 99
406
99
406
2015,
1
000
EUR
Liitetieto Kirjanpito‐ Käypä
arvo
arvo
Pitkäaikaiset
korolliset
velat
26 69
389
69
389
Ostovelat
ja
muut
velat
27 12
661
12
661
Yhteensä 82
050
82
050

Taseessa erä "Ostovelat ja muut velat" sisältää lisäksi ennakkomaksuja (0,4 milj. euroa 31.12.2015).

30. VASTUUSITOUMUKSET

Muut vuokrasopimukset ‐ konserni vuokralleottajana

1
000
EUR
2016 2015
Muiden
vuokrasopimusten
perusteella
maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden
vuoden
kuluessa
1
018
1
620
Yli
vuoden
mutta
enintään
viiden
vuoden
kuluttua
1
876
398
Yli
viiden
vuoden
kuluttua
923 0
Yhteensä 3
817
2
018

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä seitsemään vuoteen.

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

1
000
EUR
2016 2015
Omasta
puolesta
annetut
vakuudet
Kiinnitetyt
panttivelkakirjat
(tytäryhtiöosakkeet)
senior
lainan
0 60
000
vakuutena
Pantattu
talletus
omasta
sitoumuksesta
32
559
35
108
Pantatut
arvopaperit
9
580
0
Jäljellä
olevat
sijoitussitoumukset
rahastoihin
sijoitusalueittain
Buyout 12
919
13
018
Credit 3
407
2
487
Russia 1
831
1
921
Real
Estate
1
003
2
272
Muut
sijoitusalueet
4
747
4
751
Rahastojen
rahastot
722 746
Norvestia 11
889
0
Yhteensä 36
518
25
195

Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta noin 20‐25 milj.euroa seuraavien 4 vuoden aikana, johtuen erityisesti vanhempien rahastojen käyttämättömästä sijoituskapasiteetista.

31. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

CapMan Oyj:llä oli vuoden 2016 lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa, optio‐ohjelma 2013 ja optio‐ohjelma 2016.

Optioita käytetään sitouttamisen välineenä sekä avainhenkilöiden/johtajien ja yhtiön osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi.

Optio‐oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritetty käyttämällä Black‐Scholes‐optiohinnoittelumallia.

Optiojärjestelyiden keskeiset ehdot on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Voimassa olevat optio‐ohjelmat 31.12.2016

Optio‐ohjelma
2016
2016
A‐optiot
2016
B‐optiot
2016
C‐optiot
Optioiden
määrä,
kpl
1
410
000
1
410
000
1
410
000
Oikeuttavat
merkitsemään
B‐osakkeita,
kpl
1
410
000
1
410
000
1
410
000
Osakkeen
merkintäaika
alkaa
1.5.2019 1.5.2020 1.5.2021
Osakkeen
merkintäaika
päättyy
30.4.2021 30.4.2022 30.4.2023
Osakkeen
merkintähinta
Osakkeen Osakkeen Osakkeen
vaihdolla
painotettu
vaihdolla
painotettu
vaihdolla
painotettu
keskikurssi keskikurssi keskikurssi
Nasdaq
OMX
Nasdaq
OMX
Nasdaq
OMX
Helsinki
Oy:ssä
Helsinki
Oy:ssä
Helsinki
Oy:ssä
1.4.‐31.5.2016 1.4.‐31.5.2017 1.4.‐31.5.2018
lisättynä
10
prosentilla
lisättynä
10
prosentilla
lisättynä
10
prosentilla
eli
1,04
euroa.
Optio‐ohjelma
2013
2013
A‐optiot
2013
B‐optiot
2013
C‐optiot
Optioiden
määrä,
kpl
1
410
000
1
410
000
1
410
000
Oikeuttavat
merkitsemään
B‐osakkeita,
kpl
1
410
000
1
410
000
1
410
000
Osakkeen
merkintäaika
alkaa
1.5.2016 1.5.2017 1.5.2018
Osakkeen
merkintäaika
päättyy
30.4.2018 30.4.2019 30.4.2020
Osakkeen
merkintähinta
B‐osakkeen B‐osakkeen B‐osakkeen
vaihdolla
painotettu
vaihdolla
painotettu
vaihdolla
painotettu
keskikurssi keskikurssi keskikurssi
Nasdaq
OMX
Nasdaq
OMX
Nasdaq
OMX
Helsinki
Oy:ssä
Helsinki
Oy:ssä
Helsinki
Oy:ssä
1.4.‐31.5.2013 1.4.‐31.5.2014 1.4.‐31.5.2015
lisättynä
10
prosentilla
lisättynä
10
prosentilla
lisättynä
10
prosentilla
vähennettynä
jaetuilla
vähennettynä
jaetuilla
vähennettynä
jaetuilla
osingoilla osingoilla osingoilla
eli
0,75
euroa.
eli
1,03
euroa.
eli
1,05
euroa.

Black‐Scholes ‐ mallissa käytetyt oletukset

2013
A‐optiot
2013
B‐optiot
2013
C‐optiot
Oletettu
volatiliteetti
%
18,7
%
20,5
%
20,5
%
Riskitön
korko
%
0,0
%
0,0
%
0,0
%

Optio‐oikeuksien nojalla saatavat osakkeet ja ääniosuudet

Myönnetyt
optio‐
oikeudet
Optioita
jaettu
Optioilla
merkitty
Optioita
myyty
Jäljellä
olevat
optiot
yht.
Osakkeet
31.12.2016
Optiot
31.12.2016
31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016 osuus
osakkeista
ja
äänistä
%
osuus
osakkeista
ja
äänistä
%
osuus
osakkeista
ja
äänistä
%
jos
kaikki
jaetut
optiot
käytetään
jos
kaikki
optio‐ohjelmiin
kuuluvat
optiot
käytetään
Osakkeet 143
313
255
100,0
%
2016A‐
optiot
1
410
000
0 0 0 1
410
000
0,0
%
1,0
%
2016B‐
optiot
1
410
000
0 0 0 1
410
000
0,0
%
1,0
%
2016C‐
optiot
1
410
000
0 0 0 1
410
000
0,0
%
1,0
%
2013A‐
optiot
1
410
000
1
175
000
29
171
120
829
1
380
829
0,8
%
1,0
%
2013B‐ 1
410
000
1
218
334
0 0 1
410
000
0,9
%
1,0
%
optiot
2013C‐
optiot
1
410
000
1
227
291
0 0 1
410
000
0,9
%
1,0
%

32. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Konsernin
emo‐ ja
tytäryritykset
Konsernin
omistusosuus
Emoyhtiön
omistusosuus
CapMan
Oyj,
emoyritys
Suomi
CapMan
Capital
Management
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Sweden
AB
Ruotsi 100
%
100
%
CapMan
AB
Ruotsi 100
%
100
%
CapMan
Norway
AS
Norja 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
Mezzanine
(Guernsey)
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Buyout
VIII
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Sweden)
Buyout
VIII
GP
AB
Ruotsi 100
%
100
%
CapMan
Classic
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Real
Estate
Oy
Suomi 100
%
100
%
Dividum
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
RE
I
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
RE
II
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Life
Science
IV
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Technology
2007
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Sweden)
Technology
Fund
2007
GP
AB
Ruotsi 100
%
100
%
CapMan
Hotels
RE
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Public
Market
Manager
S.A.
Luxemburg 100
%
100
%
CapMan
Private
Equity
Advisors
Limited
Kypros 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Russia
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Investment
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Buyout
IX GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
Konsernin
emo‐ ja
tytäryritykset
Konsernin
omistusosuus
Emoyhtiön
omistusosuus
CapMan
Fund
Investments
SICAV‐SIF
Luxemburg 100
%
100
%
CapMan
Mezzanine
V
Manager
S.A.
Luxemburg 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Buyout
X
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
CapMan
(Guernsey)
Russia
II
GP
Limited
Guernsey 100
%
100
%
Maneq
2012
AB
Ruotsi 100
%
100
%
CapMan
Nordic
Real
Estate
Manager
S.A.
Luxemburg 100
%
100
%
CapMan
Buyout
X
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Endowment
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Collection
Oy
Suomi 100
%
100
%
CapMan
Real
Estate
UK
Limited
Iso‐Britannia 100
%
Nest
Capital
2015
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
Dividum
AB
Ruotsi 100
%
Valo
Advisors
Oy
Suomi 100
%
100
%
Valo
Fund
Management
Oy
Suomi 100
%
Kokoelmakeskus
GP
Oy
Suomi 100
%
100
%
Norvestia
Oyj*
Suomi 92,5
%
92,5
%
Norventures
Oy
Suomi 100
%
Norvestia
Industries
Oy
Suomi 100
%

*Sisältää vapaaehtoisen vaihtotarjouksen nojalla vaihdetut Norvestia Oyj:n osakkeet (ks. Liitetieto 4 Yrityshankinnat). Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset on lueteltu liitetiedossa 18. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset. Sijoitukset yhteisyrityksiin on lueteltu liitetiedossa 19. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset.

Lainat lähipiirille

Konserni on myöntänyt johtoryhmän jäsenelle lyhytaikaisen lainan 133 tuhatta euroa, jonka korko on sidottu 12 kk:n Euriboriin + 1 %:n marginaali. Laina on myönnetty tammikuussa 2016 ja se erääntyy tammikuussa 2017.

Konserni on myöntänyt lisäksi kasvusijoituksiin kuuluvan yrityksen avainhenkilöille lainan 470 tuhatta euroa, jonka korko on 3 %. Laina on myönnetty joulukuussa 2016 ja erääntyy viimeistään joulukuussa 2018. Konserni on lainan vakuutena saanut Idean Enterprisen osakkeita.

Sitoumukset lähipiirille

1
000
EUR
2016 2015
Sijoitussitoumukset 4 4
Maneq ‐rahastoihin 075 075

Johdon työsuhde‐etuudet

1
000
EUR
2016 2015
Palkat
ja
muut
lyhytaikaiset
työsuhde‐etuudet
1
460
1
557
Työsuhteen
päättymisen
jälkeiset
etuudet
299 319
Osakeperusteiset
etuudet
99 12
Yhteensä
*
1
858
1
888
*
Pois
lukien
toimitusjohtaja
Palkat
ja
palkkiot
Toimitusjohtaja
Heikki
Westerlund
486 405
Osakeperusteiset
etuudet
60 36
Yhteensä 546 441
Hallituksen
jäsenet
Claes
de
Neergaard
38 35
Koen
Dejonckheere
*
15.3.2016
saakka
0 0
Dirk
Beeusaert
alkaen
16.3.2016
29 0
Karri
Kaitue
59 58
Nora
Kerppola
44 45
Ari
Tolppanen
77 120

* Dejonckheere on ilmoittanut yhtiölle, että hän ei vastaanota hallituspalkkioita.

Eläkekulu

1
000
EUR
2016 2015 2016 2015
Lakisääteinen eläke Lisäeläke
Toimitusjohtaja
Heikki
Westerlund
90 75 38 38

Johdon työsuhde‐etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiot.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika.

Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin yrityksen toimesta.

Toimitusjohtajalla sekä johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä määritellään Suomen lain mukaan.

Konsernin johdolle myönnettiin 330 000 kpl osakeoptioita vuonna 2016 (2015; 800 000 kpl). Johdon optio‐oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa.

33. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt pankkien asettamat kovenanttiehdot.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring ‐tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring ‐tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta, konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä.

a) Maksuvalmiusriski

Konsernin rahavirta muodostuu ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä volatiileista voitonjako‐osuustuotoista. Kolmas merkittävä rahavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

Voitonjako‐osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus‐ ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

CapMan Real Estate I ‐rahasto siirtyi voitonjaon piiriin vuonna 2007. Rahaston vuonna 2007 maksamasta 27,4 milj.euron voitonjaosta jätettiin tulouttamatta 6,4 milj.euroa, mikäli osa voitonjaosta jouduttaisiin palauttamaan sijoittajille tulevaisuudessa. CapManin osuus tuloutetuista voitonjako‐osuustuotoista oli noin 13,5 milj. euroa ja vähemmistön osuus noin 7,5 milj. euroa. Vuonna 2014 takaisinmaksuriski arvioitiin uudelleen, ja varausta purettiin 1,2 milj. euroa 5,2 milj. euroon. Markkinatilanteesta johtuen on kuitenkin epätodennäköistä, että CapMan Real Estate I ‐rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Voitonjako‐ osuustuoton takaisinmaksuriski arvioitiin jälleen uudelleen tilikauden 2016 lopussa rahaston päivitetyn näkymän pohjalta ja tähän liittyvää varausta kasvatettiin 2,3 milj. eurolla 5,2 milj. eurosta 7,5 milj. euroon. Konserni arvioi, että nykyinen 7,5 milj. euron varaus, mukaan luettuna vähemmistön osuus, on riittävä kattamaan mahdollinen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksu.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2016 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 36,5 milj. euroa (25,2 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 55,0 milj. euroa (36,6 milj. euroa).

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.10.2019. Laina voidaan lunastaa takaisin ennen sen erääntymistä. Lainalle maksetaan 4,2 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

CapManilla on lisäksi 30 milj. euron lainakokonaisuus, joka sisältää 15 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan sekä 15 milj. euron suuruisen hybridilainan.

CapManilla oli vuoden lopussa käytössään 11,5 milj. euroa (15,0 milj. euroa) pankkirahoitusta ja sen lisäksi käyttämättä 10 milj.euron (15 milj.euroa) pitkäaikainen rahoituslimiitti

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2016

1
000
EUR
Erääntyy
alle
3
kuukaudessa
Erääntyy
3‐12
kuukaudessa
Erääntyy
1‐3
vuodessa
Erääntyy
3‐5
vuodessa
Erääntyy
myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat 30
000
39
989
Korolliset
lainat
rahoituslaitoksilta
3
000
8
489
Ostovelat 1
681
Joukkovelkakirjalainojen
korot
3
465
2
880
Rahoituslainojen
korot
72 197 262
Rahastositoumukset 4
074
17
833
7
781
915 5
915
Sijoitussitoumukset
Maneq‐rahastoihin
4
075
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriski
7
489

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2015

1
000
EUR
Erääntyy
alle
3
kuukaudessa
Erääntyy
3‐12
kuukaudessa
Erääntyy
1‐3
vuodessa
Erääntyy
3‐5
vuodessa
Joukkovelkakirjalainat 30
000
39
389
Korolliset
lainat
rahoituslaitoksilta
15
000
Ostovelat 576
Joukkovelkakirjalainojen
korot
3
470
8
760
Rahoituslainojen
korot
375 560
Rahastositoumukset 1
500
4
500
12
000
7
195
Sijoitussitoumukset
Maneq‐rahastoihin
4
075
Voitonjako‐osuustuottojen
takaisinmaksuriski
5
212

b) Korkoriski

Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisesta vaihtukorkoisesta rahalaitoslainasta, jonka pääoma tilikauden päättyessä oli 11,5 milj. euroa. Konsernin muu korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista.

Joukkovelkakirjalainalle maksetaan 5,5 %:in vuotuista kuponkikorkoa. Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina) vuotuinen kuponkikorko on 8 %. Ryhmäjoukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 1,85 %. Lokakuussa 2015 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,2 %. Lainojen korot maksetaan vuosittain.

Lainat korkokannan mukaan

1000
EUR
2016 2015
Vaihtuvakorkoiset 11
489
15
000
Kiinteäkorkoiset 54
576
54
389
Yhteensä 66
065
69
389

Tulosvaikutus verojen jälkeen

1
000
EUR
1
%‐yksikön
nousu
1
% ‐yksikön
lasku
2
% ‐yksikön
nousu
Vaihtuvakorkoiset 92 ‐92 184

c) Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyihin rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska rahamarkkinasijoitukset ovat lyhytaikaisia ja lisäksi sekä rahamarkkina‐ että joukkovelkakirjalainasijoitukset tehdään pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin, riskin katsotaan olevan vähäinen.

Tilikauden päättyessä 31.12.2016 konsernilla oli 6,7 miljoonaa euroa sijoitettuna joukkovelkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 4,9 vuotta ja keskimääräinen maturiteetti 3,7 vuotta. Sijoituksista yksikään ei ollut erääntynyt.

Konsernin muut luottoriskit liittyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia.

CapMan siirsi kesäkuussa 2013 omistuksensa vuoden 2005‐2011 Maneq‐rahastoissa (oma pääoma ja lainasaamiset) perustamalleen luxemburgilaiselle yhtiölle ja myi osan tästä yhtiöstä 14 milj. eurolla. Yhtiön osuus Maneq‐rahastoista on noin 5,4 milj. euroa arvostettuna käypään arvoon 31.12.2016. Konsernin omistukset Maneq‐ rahastoissa kirjataan taseeseen sijoituksina yhteisyrityksiin. Kaupan jälkeen yhtiöllä on lainasaaminen luxemburgilaiselta yhtiöltä, mutta se on riskiprofiililtaan kuten oman pääoman ehtoinen sijoitus.

d) Valuuttariski

Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikuttavat yhtiön tulokseen, koska suuri osa yhtiön hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräisinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai heikentää ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutokset voivat kuitenkin puolestaan vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin.

Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttariskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.

Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 89% oli euroissa, 6% Ruotsin kruunuissa, 4% Yhdysvaltain dollareissa ja 1% muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa.

Ulkomaanrahan määräisten sijoitusten käyvät arvot euroissa

1000
EUR
SEK USD Muut
valuutat
Yhteensä
2016 15
502
9
344
858 25
704
2015 3
645
634 4
279

e) Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pääoman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla.

CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet ja osingonjakopolitiikan. Konsernin taloudelliset tavoitteet liittyvät kannattavuuteen ja taseeseen. Tavoite oman pääoman tuotolle on yli 20 % vuodessa ja omavaraisuusasteelle on 45‐60 %. Tavoite nettovelkaantumisasteelle, eli korollisen nettovelan suhteelle omaan pääomaan, on keskimäärin korkeintaan 40 %. CapManin tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta konsernin taloudellinen asema ja rahavirrat huomioiden.

CapMan Oyj osallistui kesäkuussa 2014 70 milj. euron ryhmäjoukkovelkakirjalainaan 10 milj. euron lainaosuudella.

CapManilla on lisäksi 30 milj. euron lainakokonaisuus, joka sisältää 15 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan sekä 15 milj. euron suuruisen hybridilainan.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Liikkeeseen lasketusta joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin lähinnä Norvestian osakkeiden oston yhteydessä toukokuussa 2015 nostetun pankkirahoituksen takaisinmaksuun.

CapManin pankkirahoituskokonaisuuteen liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja korollisten pankkilainojen suhteeseen taseen rahastosijoituksista.

1
000
EUR
2016 2015
Korolliset
rahoitusvelat
66
065
69
389
Rahavarat ‐45
307
‐21
882
Nettovelat 20
758
47
507
Oma
pääoma
142
979
65
185
Nettovelkaantumisaste 14,5
%
72,9
%
Oman
pääoman
tuotto
14,7
%
9,3
%
Omavaraisuusaste 56,6
%
43,7
%

f) Sijoitusten hintariski

Rahasto‐ ja kasvusijoitukset

Rahasto‐ ja kasvusijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahasto‐ ja kasvusijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Konserni altistuu toiminnassaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen hintojen vaihtelusta aiheutuvalle markkinariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti‐ ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti tulokseen. Yksi konsernin sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Ajoittain merkittävä osa sijoituksista voidaan kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi CapManin tulosta. CapMan pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja futuureilla. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.

g) Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2016

1
000
EUR
Käypä
arvo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Rahastosijoitukset 51
394
41 51
353
Kasvusijoitukset 37
856
37
856
Yhteisyritykset 5
376
5
376
Muut
pitkäaikaiset
sijoitukset
179 124 55
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
86
213
75
818
10
395

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 ‐ Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2 ‐ Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3 ‐ Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon

1
000
EUR
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteensä
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
pitkäaikaiset
sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden
alussa
548 46
701
47
249
Yrityshankinnat 0 6
393
6
393
Lisäykset 0 7
539
7
539
Palautukset ‐480 ‐13
936
‐14
416
Käyvän
arvon
muutos
‐27 4
656
4
629
Kauden
lopussa
41 51
353
51
394
Kasvusijoitukset
Kauden
alussa
0 0
Yrityshankinnat 37
940
37
940
Käyvän
arvon
muutos
‐84 ‐84
Kauden
lopussa
37
856
37
856
Muut
sijoitukset
Kauden
alussa
0 48
784
48
784
Lisäykset 124 0 124
Vähennykset ‐18
191
‐18
191
Yrityshankinnat ‐31
637
‐31
637
Käyvän
arvon
muutos
1
099
1
099
Kauden
lopussa
124 55 179
Yhteisyritykset
Kauden
alussa
7
651
7
651
Palautukset ‐2
484
‐2
484
Käyvän
arvon
muutos
209 209
Kauden
lopussa
5
376
5
376

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market ‐rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3.

Tason 3 muut sijoitukset sisälsivät Norvestia Oyj:n osakkeita määräysvallan hankintahetkeen 19.12.2016 saakka.

Tason 3 yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. ‐yhtiöön.

Päättyneen kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2015

1
000
EUR
Käypä
arvo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Rahastosijoitukset 47
249
548 46
701
Yhteisyritykset 7
651
7
651
Muut
pitkäaikaiset
sijoitukset
48
784
48
784
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
306 306
1
000
EUR
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteensä
Käypään
arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
pitkäaikaiset
sijoitukset
Rahastosijoitukset
Kauden
alussa
2
993
52
265
55
258
Lisäykset 37 4
318
4
355
Palautukset ‐2
433
‐8
312
‐10
745
Käyvän
arvon
muutos
‐49 ‐1
570
‐1
619
Kauden
lopussa
548 46
701
47
249
Muut
sijoitukset
Kauden
alussa
121 121
Lisäykset 44
335
44
335
Vähennykset ‐66 ‐66
Käyvän
arvon
muutos
4
394
4
394
Kauden
lopussa
48
784
48
784
Yhteisyritykset
Kauden
alussa
9
014
9
014
Vähennykset ‐1
307
‐1
307
Käyvän
arvon
muutos
‐56 ‐56
Kauden
lopussa
7
651
7
651

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market ‐rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3. Tason 3 Yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg ‐yhtiöön.

Päättyneen tlikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2016

Sijoitusalue Käypä
arvo
MEUR
31.12.2016
Arvostusmalli Ei‐havaittavissa
olevat
syöttötiedot
Käytetyt
syöttötiedot
(painotettu
keskiarvo)
Muutos
arvostukseen
(milj.
euroa),
mikäli
syöttötieto
muuttuu
+/‐ 10%
37,9 Diskontatut
kassavirrat
Diskonttokorko 12
%
‐2,3
/
+3,0
Norvestian
kasvusijoitukset
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/Sales
2017
1,3x
EV/EBITDA
2017
11.8x
+/‐ 1,4
Verrokkiryhmä Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
4
%
‐/+
0,5
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2016
9,1x
+/‐ 3,2
Buyout 20,6
Verrokkiryhmä
Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
23
%
+/‐ 1,1
Real
Estate
13,2 Ulkopuolisen
arvioitsijan
tekemä
arvostus
NA NA NA
Norvestian
pääoma‐
rahastosijoitukset
7,0 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön
raportit
NA NA NA
Yhteisyritykset 5,4 Diskontatut
kassavirrat
Diskonttokorko 15
%
‐ 0,2
/
diskonttokoron
muutokseen
perustuvaa
arvonnousua
ei
kirjata
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2016
13.0x
‐ 0,4
/
+
0,3
Russia 4,4
Verrokkiryhmä
Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
35
%
‐ 0,2
/
+
0,1
Credit 2,5 Diskontatut
kassavirrat
Diskonttokorko;
markkinakorko
ja
riskipreemio
11
%

0,1
/
diskonttokoron
muutokseen
perustuvaa
arvonnousua
ei
kirjata
Rahastojen
rahastot
1,7 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön
raportit
NA NA NA
Muut
sijoitusalueet
2,0 Verrokkiryhmä Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2016
9.0x
+/‐ 0,1
Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
20
%
‐/+
0,0

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2015

Sijoitusalue Käypä
arvo,
milj.
euroa
31.12.2015
Arvostusmalli Ei‐havaittavissa
olevat
syöttötiedot
Käytetyt
syöttötiedot
(painotettu
keskiarvo)
Muutos
arvostukseen
(milj.
euroa),
mikäli
syöttötieto
muuttuu
+/‐ 10
%
Norvestia 48,7 Nettovarallisuus
(Norvestian
julkaisema
oikaistu
substanssiarvo)
NA NA NA
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2015
8,6
x
+/‐ 4,1
Buyout 21,9 Verrokkiryhmä Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
21
%
‐1,2
/
+
1,1
Real
Estate
9,8 Ulkopuolisen
arvioitsijan
tekemä
arvostus
NA NA NA
Yhteisyritykset 7,7 Diskontatut
kassavirrat
Diskonttokorko 15
%
‐0,3
/
diskonttokoron
muutokseen
perustuvaa
arvonnousua
ei
kirjata
Russia 3,8 Verrokkiryhmä Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2015
11,6
x
+/‐ 0,3
Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
36
%
‐/+
0,2
Credit 3,1 Diskontatut
kassavirrat
Diskonttokorko;
markkinakorko
ja
riskipreemio
11
%
‐ 0,1
/
diskonttokoron
muutokseen
perustuvaa
arvonnousua
ei
kirjata
Muut
sijoitusalueet
5,5 Verrokkiryhmä Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA
2015
10,9
x
+/‐ 0,4
Negatiivinen
oikaisu
verrokkiryhmän
kertoimiin
32
%
‐/+
0,2

CapMan on tehnyt joitain sijoituksia myös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus CapManin taseessa perustuu hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee erillistä herkkyysanalyysia.

Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.

Arvonmäärityksessä on käytetty arvostushetken valuuttakursseja. Norjan kruunun tai Ruotsin kruunun valuuttakurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta. Ruplan kurssin muutos on vaikuttanut ja se on huomioitu Venäjä‐rahastojen arvostuksessa.

Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvonmääritysperiaatteisiin, jotka ovat toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvostamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Suoria kohdeyrityssijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" ("IPEVG"). Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne.

Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos sekä yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Kullekin sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat hankintahintaan perustuva arvostus erityisesti uusien sijoituskohteiden osalta sekä tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kunkin kohdeyrityksen arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyritysten arvostustasoon nähden. Tuottokertoimiin perustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia ("negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin"). Menetelmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta,

konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmäärityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvonmääritysten perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation Standards). Kohteiden arvonmäärityksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta menetelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavirtojen menetelmä, joka perustuu merkittävässä määrin ei‐havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:

Tulevat vuokratuotot Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon ottaen huomioon
olemassa olevat vuokrasopimukset ja niiden ehdot, mahdolliset muut
sopimukset sekä muun käytettävissä olevan informaation, kuten vastaavien
kiinteistöjen markkinavuokratason;
Diskonttokorot Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen liittyvästä
epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen jälkeiselle ajalle,
perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustannukset Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän aikana
tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen huomioon
arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista, käyttöasteista sekä
markkinavuokrista.

Norvestian kasvusijoitusten arvonmäärityksissä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten hankintahinta, sijoituksen ja toimialan luonne, markkinaolosuhteet ja diskonttokorko, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen ja ennustettu liikevaihto ja operatiivinen tulos sekä yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Yrityksen kehitysvaiheella on myös merkittävä vaikutus arvonmääritysmenetelmän valintaan. Nopeasti kasvavien listaamattomien yritysten

arvonmääritysmenetelmäksi ei yleensä sovellu verrokkiryhmään vertailu, koska verrokkiryhmä koostuu tyypillisesti huomattavasti suuremmista listatuista, kypsemmän vaiheen yrityksistä. Menetelmien luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Kasvusijoitusten arvonmäärityksissä käytetyt arvostusmenetelmät ovat:

‐ diskontattu kassavirta

‐ tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kohdeyrityksen arvo arvioidaan julkisesti listattujen verrokkiyritysten arvostustasoon nähden

‐ hankintahinta, erityisesti uusien sijoitusten osalta.

Yhteisyrityksien arvo muodostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg‐yhtiöön. Kyseinen sijoitus arvostetaan diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR Liitetieto 1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
Liikevaihto 1 5
693
533,99
4
421
176,61
Liiketoiminnan
muut
tuotot
2 338
733,00
221
598,65
Henkilöstökulut 3 ‐5
952
993,48
‐4
647
361,59
Poistot 4 ‐69
002,29
‐126
817,55
Liiketoiminnan
muut
kulut
5 ‐8
643
283,72
‐6
030
268,55
Liiketappio ‐8
633
012,50
‐6
161
672,43
Rahoitustuotot
ja ‐kulut
6 25
263
183,96
13
680
735,34
Voitto
ennen
tilinpäätössiirtoja
ja
veroja
16
630
171,46
7
519
062,91
Tilinpäätössiirrot 7 3
050
000,00
2
520
000,00
Tuloverot 0,00 0,00
Tilikauden
voitto
19
680
171,46
10
039
062,91

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR Liitetieto 31.12.2016 31.12.2015
VASTAAVAA
Pysyvät
vastaavat
Aineettomat
hyödykkeet
8 18
499,49
80
317,76
Aineelliset
hyödykkeet
9 119
677,21
126
861,23
Sijoitukset 10
Osuudet
saman
konsernin
yrityksissä
208
724
967,44
83
531
742,34
Osuudet
osakkuusyrityksissä
1
171
603,83
46
091
703,86
Muut
sijoitukset
1
813
730,18
2
133
990,88
Sijoitukset
yhteensä
211
710
301,45
131
757
437,08
Pysyvät
vastaavat
yhteensä
211
848
478,15
131
964
616,07
Vaihtuvat
vastaavat
Pitkäaikaiset
saamiset
11 9
253
516,36
15
976
505,31
Lyhytaikaiset
saamiset
12 11
425
037,62
11
123
814,99
Rahat
ja
pankkisaamiset
32
451
006,80
14
793
637,48
Vaihtuvat
vastaavat
yhteensä
53
129
560,78
41
893
957,78
Vastaavaa
yhteensä
264
978
038,93
173
858
573,85
EUR Liitetieto 31.12.2016 31.12.2015
Oma
pääoma
13
Osakepääoma 771
586,98
771
586,98
Ylikurssirahasto 38
968
186,24
38
968
186,24
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
79
206
065,72
8
810
890,67
Edellisten
tilikausien
voitto
24
164
245,37
20
165
515,15
Tilikauden
voitto
19
680
171,46
10
039
062,91
Oma
pääoma
yhteensä
Vieras
pääoma
162
790
255,77
78
755
241,95
Pitkäaikainen
vieras
pääoma
14 48
189
573,97
84
389
100,00
Lyhytaikainen
vieras
pääoma
15 53
998
209,19
10
714
231,90
Vieras
pääoma
yhteensä
102
187
783,16
95
103
331,90
Vastattavaa
yhteensä
264
978
038,93
173
858
573,85

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
16
630
171
7
519
063
‐25
263
184
‐13
680
735
3
117
132
2
126
818
1
383
880
‐217
462
2
897
241
297
592
‐4
135
710
‐4
316
827
1
093
576
267
255
29
900
578
17
394
499
25
623
684
9
390
203
444
734
‐44
341
265
‐2
013
548
‐2
095
193
3
771
406
1
157
009
2
202
592
‐45
279
449
EUR 1.1.‐31.12.2016 1.1.‐31.12.2015
Pitkäaikaisten
lainasaamisten
takaisinmaksut
1
917
000
736
302
Lyhytaikaisten
lainasaamisten
nostot
‐3
053
000
3
483
577
Lyhytaikaisten
lainojen
takaisinmaksut
1
089
080
‐2
840
400
Rahoituslainojen
nostot
0 63
900
000
Rahalaitoslainojen
takaisinmaksut
‐3
511
500
‐26
757
617
Maksetut
osingot
‐6
040
333
‐5
177
428
Konsernitilivelkojen
muutos
‐570
153
‐5
000
182
Rahoituksen
nettorahavirta
‐10
168
906
28
344
252
Rahavarojen
muutos
17
657
370
‐7
544
994
Rahavarat
tilikauden
alussa
14
793
637
22
338
631
Rahavarat
tilikauden
lopussa
32
451
007
14
793
637

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2016 on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Sijoitukset

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Saamiset

Saamiset koostuvat saamisista konserni‐ ja osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaamisista ja muista saamisista. Saamiset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Pitkäaikainen vieras pääoma

CapMan konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta.

Joukkovelkakirjalainat esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon. Hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä 11.12.2013. Yhtiöllä on lisäksi optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä.

Vuokrat

Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Vuokrasopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Eläkkeet

Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisen vakuutusyhtiön kautta.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää palvelujen myyntiä konsernin yhtiöille. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA‐ALUEITTAIN

EUR 2016 2015
Kotimaa 4
463
152
2
853
959
Ulkomaat 1
230
382
1
567
217
Yhteensä 5
693
534
4
421
176

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

EUR 2016 2015
Muut 338
733
221
599
Yhteensä 338
733
221
599

3. HENKILÖSTÖKULUT

EUR 2016 2015
Palkat
ja
palkkiot
5
177
069
3
766
369
Eläkekulut 637
555
581
137
Muut
henkilösivukulut
138
370
299
856
Yhteensä 5
952
994
4
647
362
Johdon
palkat
ja
palkkiot
Toimitusjohtaja
Heikki
Westerlund
486
013
404
816
Hallituksen
jäsenten
palkkiot
208
600
173
100
Henkilökunta
keskimäärin
tilikaudella
39 37

Tiedot johdon työsuhde‐etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

4. POISTOT

EUR 2016 2015
Suunnitelman
mukaiset
poistot
Aineettomat
oikeudet
2
003
50
338
Muut
pitkävaikutteiset
menot
59
816
66
326
Koneet
ja
kalusto
7
184
10
153
Yhteensä 69
003
126
817

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

EUR 2016 2015
Muut
henkilöstökulut
246
947
156
042
Toimisto‐,
puhelin‐ ja
tietoliikennekulut
1
237
217
1
035
746
Matka‐ ja
edustuskulut
247
478
216
585
Ulkopuoliset
palvelut
2
134
585
2
305
259
Muut
liiketoiminnan
kulut
1
728
927
316
636
Tytäryhtiöosakkeiden
arvonalennus
0 2
000
000
Osakkuusyhtiölainasaamisen
arvonalentuminen
3
048
130
0
Yhteensä 8
643
284
6
030
268

Tilintarkastajan palkkiot

2015
72
800
110
328
12
230
62
100
205
774
53
046
4
625
0
295
429
225
474
2016

6. RAHOITUSTUOTOT JA ‐KULUT

EUR 2016 2015
Osinkotuotot
Saman
konsernin
yrityksiltä
11
059
162
17
367
489
Osakkuusyrityksiltä 18
841
416
27
010
Osinkotuotot
yhteensä
29
900
578
17
394
499
Muut
korko‐ ja
rahoitustuotot
Saman
konsernin
yrityksiltä
220
426
155
588
Muilta 835
550
307
110
Muut
korko‐ ja
rahoitustuotot
yhteensä
1
055
976
462
698
Korkokulut
ja
muut
rahoituskulut
Saman
konsernin
yrityksille
‐3
208
‐29
110
Muille ‐5
690
162
‐4
147
353
Korkokulut
ja
muut
rahoituskulut
yhteensä
‐5
693
370
‐4
176
463
Rahoitustuotot
ja ‐kulut
yhteensä
25
263
184
13
680
734

7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

EUR 2016 2015
Saadut
konserniavustukset
3
050
000
2
520
000

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

EUR 2016 2015
Aineettomat
oikeudet
Hankintameno
1.1.
828
188
828
188
Hankintameno
31.12.
828
188
828
188
Kertyneet
poistot
1.1.
‐826
185
‐775
847
Tilikauden
poisto
‐2
003
‐50
338
Kertyneet
poistot
31.12.
‐828
188
‐826
185
Kirjanpitoarvo
31.12.
0 2
003
Muut
pitkävaikutteiset
menot
Hankintameno
1.1.
2
360
280
2
360
280
Hankintameno
31.12.
2
360
280
2
360
280
Kertyneet
poistot
1.1.
‐2
281
965
‐2
215
639
Tilikauden
poisto
‐59
815
‐66
326
Kertyneet
poistot
31.12.
‐2
341
780
‐2
281
965
Kirjanpitoarvo
31.12.
18
500
78
315
Aineettomat
hyödykkeet
yhteensä
18
500
80
318

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

EUR 2016 2015
Koneet
ja
kalusto
Hankintameno
1.1.
902
094
902
094
Hankintameno
31.12.
902
094
902
094
Kertyneet
poistot
1.1.
‐894
910
‐884
756
Tilikauden
poisto
‐7
184
‐10
154
Kertyneet
poistot
31.12.
‐902
094
‐894
910
Kirjanpitoarvo
31.12.
0 7
184
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Hankintameno
1.1.
119
677
119
677
Kirjanpitoarvo
31.12.
119
677
119
677
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
119
677
126
861

10. SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä

EUR 2016 2015
Hankintameno
1.1.
83
531
742
82
777
442
Lisäykset
*
125
205
759
754
300
Vähennykset ‐12
534
0
Hankintameno
31.12.
208
724
967
83
531
742

* Sisältää 124 982 759 euroa liittyen Norvestia Oyj:n osakkeisiin, jotka hankittiin vapaaehtoisessa vaihtotarjouksessa. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Osuudet osakkuusyrityksissä

EUR 2016
Hankintameno
1.1.
46
091
704
1
756
486
Lisäykset* 1 44
335
218
Vähennykset ‐44
920
101
0
Hankintameno
31.12.
1
171
604
46
091
704

* Sisältää 44 335 218 euroa liittyen vuonna 2015 hankittuihin Norvestia Oyj:n osakkeisiin. Määräysvallan hankinnan jälkeen vuonna 2016 Norvestia Oyj:n osakkeiden hankintameno on siirretty osaksi tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoa, jonka muutokset on eritelty kohdassa Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

Muut sijoitukset

EUR 2016 2015
Hankintameno
1.1.
2
133
991
2
939
549
Lisäykset 163
253
37
611
Vähennykset ‐483
513
‐843
169
Hankintameno
31.12.
1
813
731
2
133
991
Sijoitukset
yhteensä
211
710
302
131
757
437

Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

EUR 2016 2015
Saamiset
samaan
konserniin
kuuluvilta
yrityksiltä
Lainasaamiset
461
000
2
378
000
Saamiset
osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset
4
054
540
8
403
452
Muut
lainasaamiset
Pitkäaikaiset
saamiset
yhteensä
4
737
977
9
253
517
5
195
053
15
976
505

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

EUR 2016 2015
Myyntisaamiset 536
024
295
772
Saman
konsernin
yrityksiltä
Myyntisaamiset 80
994
15
239
Lainasaamiset 6
590
000
4
635
839
Muut
saamiset
3
523
925
3
659
819
Yhteensä 10
194
919
8
310
897
Saamiset
osakkuusyrityksiltä
Siirtosaamiset
Yhteensä
30
162
30
162
69
615
69
615
Lainasaamiset 7
451
7
851
Muut
saamiset
68
944
1
188
708
Siirtosaamiset 587
537
1
250
972
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 11
425
037
11 123 815

13. OMA PÄÄOMA

EUR 2016 2015
Osakepääoma
1.1.
771
587
771
587
Osakepääoma
31.12.
771
587
771
587
Ylikurssirahasto
1.1.
38
968
186
38
968
186
Ylikurssirahasto
31.12.
38
968
186
38
968
186
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
1.1.
8
810
891
8
810
891
Osakemerkintä* 70
373
297
0
Optioiden
käyttö
21
878
0
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
31.12.
79
206
066
8
810
891
Voitto
edellisiltä
tilikausilta
1.1.
30
204
578
25
342
943
Osingonjako ‐6
040
333
‐5
177
428
Voitto
edellisiltä
tilikausilta
31.12.
24
164
245
20
165
515
Tilikauden
voitto
19
680
171
10
039
063
Oma
pääoma
yhteensä
162
790
255
78
755
242
Laskelma
jakokelpoisesta
omasta
pääomasta
Voitto
edellisiltä
tilikausilta
24
164
245
20
165
515
Tilikauden
voitto
19
680
171
10
339
063
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
79
206
066
8
810
891
Yhteensä 123
050
482
39
315
469

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

kpl 2016 2015
A‐sarja
(10
ääntä/osake)
0 5
750
000
B‐sarja
(1
ääni/osake)
143
313
255
80
566
766
A‐lajin
osakkeita
muunnettu
B‐lajin
osakkeiksi

* Sisältää vapaaehtoisessa vaihtotarjouksessa Norvestia Oyj:n osakkeiden hankkimiseksi osakevastikkeena liikkeeseenlasketut CapMan Oyj:n osakkeet 58 644 414 kappaletta hintaan 1,20 EUR per osake. Norvestian hankinnasta on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 4. Yrityshankinnat.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR 2016 2015
Oman
pääoman
ehtoinen
joukkovelkakirjalaina
0 15
000
000
Joukkovelkakirjalainat 29
587
500
44
400
000
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina 9
989
100
9
989
100
Lainat
rahoituslaitoksilta
8
488
500
15
000
000
Muut
pitkäaikaiset
velat
124
474
0
Pitkäaikainen
vieras
pääoma
yhteensä
48
189
574
84
389
100

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

EUR 2016 2015
Ostovelat 186
927
280
320
Velat
saman
konsernin
yrityksille
Konsernitilivelka
Pohjola
Pankki
Oyj
6
304
804
5
810
759
Ostovelat 6
741
0
Muut
velat
1
566
010
2
766
102
Siirtovelat 1
750
199
73
732
Yhteensä 9
627
754
8
650
593
Oman
pääoman
ehtoinen
joukkovelkakirjalaina
15
000
000
0
Joukkovelkakirjalainat 15
000
000
0
Lainat
rahoituslaitoksilta
3
000
000
0
Muut
velat
8
347
911
117
536
Siirtovelat 2
835
617
1
665
783
Lyhytaikainen
vieras
pääoma
yhteensä
53
998
209
10
714
232

16. VASTUUSITOUMUKSET

EUR 2016 2015
Muut
vuokrasopimukset
Leasingsopimuksista
maksettavat
määrät
Yhden
vuoden
kuluessa
53
410
51
447
Yli
vuoden
mutta
enintään
viiden
vuoden
kuluttua
28
837
51
669
Yhteensä 82
247
103
116
Muiden
vuokrasopimusten
perusteella
maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden
vuoden
kuluessa
461
322
1
146
627
Yli
vuoden
mutta
enintään
viiden
vuoden
kuluttua
1
845
288
95
552
Yli
viiden
vuoden
kuluttua
922
644
0
Yhteensä 3
229
254
1
242
179
Vakuudet
ja
muut
vastuusitoumukset
Omasta
puolesta
annetut
vakuudet
Kiinnitetyt
panttivelkakirjat
0 60
000
000
Sijoitussitoumukset
Maneq ‐rahastoihin
4
075
056
4
075
056
Muut
vastuusitoumukset
32
559
362
35
107
868
Jäljellä
olevat
sijoitussitoumukset
rahastoihin
Oman
pääoman
ehtoiset
rahastot
578
459
628
102
Rahastojen
rahastot
284
522
309
035
Yhteensä 862
981
937
137

Karri Kaitue Dirk Beeusaert

Nora Kerppola Claes de Neergaard

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 2017

Hallituksen puheenjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Toimitusjohtaja

Ari Tolppanen Heikki Westerlund Mikko Nieminen, KHT

Tilintarkastuskertomus

CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y‐tunnus 0922445‐7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1,8 miljoonaa euroa, joka on 0,7 % taseen loppusummasta.

Konsernitarkastuksen laajuus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen laajuus käsitti kaikki merkittävät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Guernseyllä, kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

Konsernitarkastuksen laajuus kattoi myös suorat rahastosijoitukset, jotka on tehty Luxembourgin tytäryhtiön kautta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

  • Liikevaihdon tuloutus
  • Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten arvostus
  • Norvestian hankinta

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja‐arvoja, kuten konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja‐arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten

tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Määritimme konsernitilinpäätökselle olennaisuuden 1,8 miljoonaa euroa, joka on laskettu taseen loppusummasta. CapManin liiketoiminnan luonteesta johtuen tulosperusteiset vertailukohdat olisivat alttiita vaihteleville käyvän arvon muutoksille ja voitonjako‐osuustuotoille (carried interest) rahastoista. Tästä johtuen valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi taseen loppusumman, koska käsityksemme mukaan se on vakaa ja relevantti konsernin kokoa kuvaava tunnusluku. Lisäksi taseen loppusumma on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,7 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Valitsimme merkittävimmät yhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Guernseyllä sekä Luxemburgin tytäryhtiön rahastosijoitukset konsernitarkastuksen laajuuteen. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 1 (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, tuloutusperiaatteet) ja liitetietoon 3 (Segmentti‐informaatio)

CapManin liikevaihto muodostuu pääasiassa hallinnointipalkkioista, voitonjako‐ osuustuotoista, sekä palveluliiketoiminnasta saaduista palkkioista.

Liikevaihdon tuloutukseen voi liittyä arvionvaraisuutta, riippuen tarjotun palvelun luonteesta. Tilikaudelle kohdistuvan liikevaihdon jaksottaminen tai rahastojen voitonjako‐osuustuottojen takaisinmaksuriskin määrittäminen voi vaatia arvioiden käyttöä ja manuaalisia laskelmia.

Tarkastimme otannalla hallinnointipalkkioita täsmäyttämällä hallinnointipalkkion rahastosopimukseen ja maksuun, minkä lisäksi arvioimme palkkion kirjanpitokäsittelyä ja tulon jaksottamista oikealle kirjanpidon kaudelle. Analysoimme rahastojen voitonjako‐osuustuottoihin kohdistuvaa mahdollista takaisinmaksuriskiä. Tarkastimme voitonjako‐osuustuottoja otannalla maksuun sekä muuhun tuloutuksen todentavaan dokumentaatioon. Palveluliiketoiminnan liikevaihtoa tarkastimme otannalla palvelusopimuksista käsin, että liikevaihto oli tuloutettu sopimuksen mukaisesti.

Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten arvostaminen

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 1 (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, rahoitusvarat) ja liitetietoon 19 (Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset)

CapManin sijoitukset, jotka kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman kautta, sisältävät pääasiassa sijoitukset CapManin hallinnoimiin rahastoihin ja tytäryhtiö Norvestian sijoitussalkun, joka sisältää lähinnä kasvusijoitukset.

Buyout rahastosijoitusten ja kasvusijoitusten (listaamattomia yhtiöitä) käyvän arvon määrittäminen sisältää monimutkaisia laskentaoletuksia, muuttujia ja johdon arvioita, ja siksi ne on määritetty tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Konsernin hallinnoimien rahastojen ja kasvusijoitusten käyvän arvon määritys perustuu IPEV (International Private Equity and Venture Capital Valuation) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS standardeihin. Arvonmääritysmenetelmät perustuvat pääasiassa diskontattuihin ennustettuihin rahavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin.

Arvioimme käytettyjen arvonmääritysperiaatteiden asianmukaisuutta.

CapManin sijoitusten arvonmääritysprosessia läpikäymällä olemme arvioineet arvonmäärityksiin liittyvän valvonnan, prosessi‐ ja kontrolliympäristön rakenteen toimivuutta sekä testanneet keskeisten kontrollien toiminnan tehokkuutta.

Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi rahastosijoitusten arvonmääritysraporttien ja kasvusijoitusten arvonmääritysraporttien täsmäyttäminen taseeseen.

Suoritimme otantaperusteisesti muun muassa seuraavia aineistotarkastustoimenpiteitä buyout rahaston kohdeyhtiöihin:

  • Täsmäytimme arvonmäärityksessä käytetyt kohdeyhtiön luvut kirjanpidon raporttiin;
  • Kävimme läpi käytetyn verrokkiryhmän asianmukaisuuden; ja
  • Analysoimme kohdeyhtiöiden tuloskehitystä tilikauden aikana.

Kasvusijoituksista valitsemaamme otantaan suoritimme seuraavia keskeisiä aineistotarkastustoimenpiteitä:

  • Arvioimme prosessia, miten rahavirtaennusteet oli laadittu. Testasimme rahavirtaennusteiden keskeisiä oletuksia ja arvioimme ennustejakson jälkeisen ajan kasvukertoimen asian‐mukaisuutta;
  • Todensimme rahavirran diskonttaustekijän keskeiset komponentit niiden perustana olevaan dokumentaatioon sekä soveltuvin osin havaittavissa olevaan markkinatietoon;
  • Kävimme läpi käytetyn verrokkiryhmän asianmukaisuuden; ja
  • Testasimme verrokkiryhmästä haetut kertoimet saatavilla olevaan markkinatietoon.

Norvestian hankinta

Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4 (Yrityshankinnat)

CapMan Oyj hankki 3.11.2016 julkistetulla vapaaehtoisella julkisella vaihtotarjouksella Norvestia Oyj:n 19.12.2016. Hankinta on käsitelty liiketoimintojen yhdistämisenä (IFRS 3) ja sisältää useita merkittäviä johdon harkintaa ja arvioita sisältäviä tekijöitä, kuten konsolidointimenetelmän määrittäminen (IFRS 10), hankintapäivänä olevan vähemmistön käsittely kirjanpidollisesti, kokonaiskauppahinnan käyvän arvon määrittäminen, hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen sekä edullisesta kaupasta syntyvän voiton laskenta ja sen perustelu.

IFRS:n mukaisesti Norvestia yhdisteltiin hankintapäivästä alkaen 100%:sti, sillä CapMan on jättänyt Keskuskauppakamarin Lunastuslautakunnalle hakemuksen välimiesoikeusmenettelyn käynnistämisestä kaikkien sellaisten Norvestia Oyj:n osakkeiden hankkimiseksi, jotka ovat vähemmistöomistajien hallussa. Kokonaiskauppahinta sisältää jäljellä olevien vähemmistöosakkeiden lunastushinnan arvioidun käyvän arvon.

Alustavassa kauppahinnan kohdistamisessa hankinnasta muodostuu edullisen kaupan perusteella 13,9 miljoonan euron voitto. Voitto johtuu lähinnä Norvestian osakekurssiin liittyneestä substanssialennuksesta.

Arvioimme, miten johto oli soveltanut IFRS‐standardeja seuraavissa keskeisissä hankinnan osa‐alueissa:

  • Määräysvallan siirtymishetki Norvestiassa;
  • Aiemman Norvestian omistusosuuden kirjanpitokäsittely;
  • Hankinnan yhdisteleminen 100%:sti sisältäen jäljellä olevat, pakollisen lunastusprosessin alaiset vähemmistöosakkeet;
  • Koko kauppahintavastikkeen käyvän arvon määrittäminen;
  • Hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen; ja
  • Hankintaan liittyvän edullisesta kaupasta syntyvän voiton tulouttaminen.

Tilintarkastustoimenpiteemme kohdistuivat seuraaviin alueisiin alustavana esitetyssä kauppahinnan kohdistamisessa:

  • Testasimme käyvän arvon laskentaoletukset luovutetun vastikkeen osalta; ja
  • Täsmäytimme hankintahetken käypään arvoon arvostetun avaavan taseen havainnoitavissa olevaan markkinatietoon ja muuhun dokumentaatioon.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos

niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja

kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

  • toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
  • toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2017 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Mikko Nieminen KHT

Osakkeet ja osakkeenomistajat

CapMan on yksi harvoja listattuja pääomarahastojen hallinnointiyhtiöitä Euroopassa. Yhtiön osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. CapManilla oli vuoden 2016 lopussa 11,861 osakkeenomistajaa.

OSAKESARJAT JA OSAKEPÄÄOMA

CapManin osakkeet on noteerattu Helsingin pörssin (Nasdaq Helsinkin) päälistalla. Kaikilla osakkeilla on yhätäläinen äänioikeus sekä yhtäläinen oikeus osinkoon. CapManillä oli 143 313 255 osaketta 31.12.2016. Osakkeet on merkitty arvo‐osuusjärjestelmään, eikä niillä ole nimellisarvoa. CapMan Oyj:n osakepääoma oli 771 568, 98 euroa 31.12.2016.

OPTIO‐OHJELMAT

CapManilla oli vuoden 2016 lopussa voimassa kaksi optio‐ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi: Optio‐ohjelma 2013 ja optio‐ ohjelma 2016. Ohjelmia on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa.

CAPMANIN OSAKKEENOMISTAJAT

CapManilla oli 11 861 osakkeenomistajaa vuoden 2016 lopussa. CapMan julkaisi seuraavat liputusilmoitukset vuoden 2016 aikana:

Mandatum Henkivakuutusyhtiön osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä ylitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakkeiden hankinnan seurauksena 27.12.2016.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta ja äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) osakeannin seurauksena 27.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden omistuksesta alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 20.12.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

Oy Inventiainvest Ab:n (Ari Tolppanen) osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kymmenesosan (1/10) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Heikki Westerlundin ja Heiwes Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

MOM Invest Oy:n ja Geldegal Oy:n (Olli Liitola) yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐ sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Tuomo Raasion ja Winsome Oy:n yhteenlaskettu osuus CapMan Oyj:n osakkeiden äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) A‐sarjan osakkeiden muunnon B‐sarjan osakkeiksi (1:1) seurauksena 20.12.2016.

Gimv NV:n osuus CapMan Oyj:n osakkeiden tuottamasta äänimäärästä alitti yhden kahdeskymmenesosan (1/20) 4.11.2016 tehdyn osakekaupan seurauksena.

HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET

CapMan Oyj:n ulkomaiset osakkeenomistajat voivat rekisteröidä omistuksensa hallintarekisteröidylle arvo‐osuustilille, jolloin yhtiön omistajaluettelolle merkitään omistajan sijasta hallintarekisteröinninhoitaja. Vuoden 2016 lopussa ulkomaalaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus CapManin osakkeista oli yhteensä 8 prosenttia. Omistusta kuvaavat sektori‐ ja omistusmääräjakaumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

OSINKOPOLITIIKKA JA OSINKO VUODELTA 2016

CapManin taloudellisena tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksesta tuloksesta. Hallituksen osinkoesitys vuoden 2016 varsinaiselle yhtiökokoukselle on 0,09 euroa osakkeelta.

SIJOITTAJAKONTAKTIT

CapManin sijoittajasuhteista vastaavat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäpäällikkö. Yhtiö noudattaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamista kahden viikon hiljaista jaksoa, jolloin se ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa tai tulevaisuuden näkymiä eikä tapaa sijoittajia, analyytikoita tai talousmedian edustajia.

LUE LISÄÄ

Osakekohtaiset tunnusluvut Tietoja osakkeenomistajille

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin Markkina‐arvon kehitys, milj. €

  • Johto ja muu henkilöstö
  • Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomainen omistus
  • Kotimaiset instituutuit ja kotitaloudet

Kurssikehitys

2016 2015
Osakkeen
hinta
Ylin 1,30 1,09
Alin 0,91 0,83
Kaupankäyntimäärällä
painotettu
keskikurssi
1,10 1,00
Päätöskurssi
31.12.
1,25 1,00
Vaihto
Milj.
kappaletta
33,5 13,7
Milj.
euroa
37,0 13,8

Osakekurssin ja indeksin kehitys 2016

(4.1.2016 = 100)

Perustiedot osakkeista ja optioista

CapMan
osake
Markkina Nasdaq
Helsinki
Valuutta
Listautumispäivämäärä 02.04.2001
ISIN FI0009009377
Tunnus CAPMAN
Reuters‐tunnus CAPMAN.HE
Bloomberg‐tunnus CAPMAN
Lista Keskisuuret
Toimiala Rahoitus
Osakkeiden
lukumäärä
80
556
766
Äänimäärä/osake 1/osake
CapMan
2013
A‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Osakkeiden
merkintähinta
0,75
EUR
Merkintäaika 1.5.2016

30.4.2018
CapMan
2013
B‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Osakkeiden
merkintähinta
1,03
EUR
Merkintäaika 1.5.2017

30.4.2019
CapMan
2013
C‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Osakkeiden
merkintähinta
1,05
EUR
Merkintäaika 1.5.2018

30.4.2020
CapMan
2016
A‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Osakkeiden
merkintähinta
1,04
EUR
Merkintäaika 1.5.2019

30.4.2021
CapMan
2016
B‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Optioiden
merkintähinta
Osakkeen
vaihdolla
painotettu
keskikurssi
Nasdaq
Helsinki
Oy:ssä
1.4.—31.5.2017
lisättynä
10
prosentilla.
Merkintäaika 1.5.2020

30.4.2022
CapMan
2016
C‐optio
Optioiden
lukumäärä
1
410
000
Optioiden
merkintäaika
Osakkeen
vaihdolla
painotettu
keskikurssi
Nasdaq
Helsinki
Oy:ssä
1.4.—
31.5.2018
lisättynä
10
prosentilla.
Merkintäaika 1.5.2021

30.4.2023

Optio‐ohjelmat 2013 A, 2013 B, 2013 C, 2016 A, 2016 B, 2016 C oikeuttavat jokainen merkitsemään 1 410 000 osaketta

Tietoja osakkeenomistajille

VUODEN 2017 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

CapMan Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 15.3.2017 kello 10.00. Paikkana on Glo Hotel Art osoitteessa Lönnrotinkatu 29, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 3.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 10.3.2017 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Ilmoittautua voi joko kirjallisesti yhtiön osoitteeseen (CapMan Oyj/AGM, Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki) toimitetulla kirjallisella ilmoituksella, CapManin internetsivujen kautta osoitteessa www.capman.fi/sijoittajat/corporate‐governance/yhtiokokous/, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse Katri Kautovaaralle numeroon, +358 (0)207 207 562. Ilmoittautumisen on oltava perillä määräaikaan mennessä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun postiosoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

OSINKO

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 0,09 euroa/osake.

CAPMAN OYJ:N TALOUDELLISET KATSAUKSET VUONNA 2017

CapMan‐konserni julkaisee vuonna 2017 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:

  • 1.1.–31.3.2017 torstaina 4.5.2017
  • 1.1.–30.6.2017 torstaina 10.8.2017
  • 1.1.–30.9.2017 torstaina 2.11.2017

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, osavuosikatsaukset sekä CapManin pörssi‐ ja lehdistötiedotteet ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla www.capman.fi. CapManin internetsivuilla on myös muuta sijoittajamateriaalia. Sivuilla voi lisäksi liittyä tiedotteiden sähköpostilistalle.

OSAKKEENOMISTAJIEN OSOITTEENMUUTOKSET

Euroclear Finland Oy ylläpitää CapMan Oyj:n osake‐, osakas‐ ja optioluetteloita. Osakkeen‐ ja optioidenomistajia pyydetään tekemään henkilö‐ ja osoitetietoja koskevat muutokset suoraan Euroclear Finland Oy:lle tai omalle tilinhoitajayhteisölle. Lisätietoja saa Euroclearin vaihteesta numerosta 020 770 6000. CapMan ei ole vastuussa osakkeenomistajien osoitetietojen päivityksestä.

CAPMAN OYJ:TÄ SEURAAVAT ANALYYTIKOT

Inderes Sauli Vilén, puh. 044 025 8908
Pohjola
Pankki
Niclas Catani, puh. 010 252 8780

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman
pääoman
tuotto‐ %
(ROE)
=
Voitto
/
tappio
Oma
pääoma
x 100 Tulos
/
osake
(EPS)
=
Voitto
/
tappio ‐ oman
pääoman
ehtoisen
lainan
korko
Osakkeiden
osakeantioikaistu
lukumäärä
(keskimäärin)
Sijoitetun
pääoman
tuotto‐
%
(ROI)
=
Voitto
/
tappio
+
tuloverot
+
rahoituskulut
Oma
pääoma
+
korolliset
rahoitusvelat
x 100 Osakekohtainen
oma
pääoma
=
Emoyhtiön
osakkeenomistajille
kuuluva
oma
pääoma
Osakkeiden
laimentamaton
lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Omavaraisuusaste
(%)
=
Oma
pääoma
Taseen
loppusumma ‐ saadut
ennakot
x 100 Osakekohtainen
osinko
=
Tilikauden
osingonjako
Osakkeiden
laimentamaton
lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste
(%)
=
Korolliset
nettorahoitusvelat
Oma
pääoma
x 100 Osinko
/
tulos
(%)
=
Osinko/osake
(osakekohtainen
osinko)
x 100
Tulos/osake
(osakekohtainen
tulos)

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.