AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Lassila & Tikanoja Oyj

Annual Report Feb 24, 2017

3274_10-k_2017-02-24_b1be5a9a-2b9f-483d-a39e-c827f3b8cf75.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Sisältö

Vuosi 2016 3
Avainluvut 6
Vuoden
2016 tapahtumia
8
Strategian
toimeenpanon
eteneminen
13
Liiketoiminta 16
Ympäristöpalvelut 17
Teollisuuspalvelut 19
Kiinteistöpalvelut 21
Uusiutuvat
energialähteet
23
Vastuullisuus 25
Vastuullinen
liiketoiminta
28
Vastuullinen
tapa
toimia
29
Asiakkaiden
vastuullisuutta
edistävät
liiketoimintaratkaisut
33
Ympäristövastuu 36
Kierrätys
ja
materiaalien
hyödyntäminen
37
Päästöjen
ja
energiankulutuksen
vähentäminen
41
Vastuu
henkilöstöstä
45
Työkyvyn johtaminen ja
työturvallisuus
46
Henkilöstötyytyväisyys 51
Monimuotoisuus ja tasa-arvoisuus 53
Vastuullinen toimitusketju 56
Toimitusketjun vastuullisuus 57
Aktiiviset sidosryhmäsuhteet 60
Sidosryhmävuoropuhelu 61
Asiakastyytyväisyys 67
Yritysvastuun raportointi 69

KATSE TULEVAISUUTEEN

Viime vuosi oli L&T:llä tapahtumarikas ja monella mittarilla hyvä vuosi, mutta myös raskas ja haastavakin. Hankalasta markkinatilanteesta huolimatta onnistuimme tekemään hyvän tuloksen, sairauspoissaolot alenivat merkittävästi, asiakastyytyväisyys parani ja saavutimme hienoja tuloksia uudistumisen rintamalla.

Ilman ammattitaitoista ja palveluhenkistä porukkaamme nämä tulokset eivät olisi olleet mahdollisia. Haluankin lämpimästi kiittää L&T:läisiä hyvästä työstä vuonna 2016.

MUUTOSMATKALLA TARVITAAN JOUSTAVUUTTA JA KETTERYYTTÄ

Vuosi 2016 oli monessa mielessä muutaman edellisen vuoden kaltainen. Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja tahti on entisestään kiihtymässä. Vaikka pieniä elpymisen merkkejä on ilmassa, talouden toipuminen tulee kestämään pitkään, jolloin kasvun aikaansaamiseksi pitää löytää uusia ideoita, jotka korvaavat vanhat ja perinteiset. Tällaiset olosuhteet kiihdyttävät edelleen uudistumisen merkitystä ja tärkeyttä kaikissa liiketoiminnoissamme.

Kun toimintaympäristö on yhä vaikeammin ennustettavaa, meidän on kyettävä joustavasti sopeutumaan käynnissä olevaan muutokseen. Kävimme loppuvuodesta

yhteistoimintaneuvottelut, joissa tehtiin tärkeitä korjausliikkeitä saadaksemme päätöksentekoon lisää nopeutta ja ketteryyttä. Konserni- ja toimialarakenteita selkeytettiin, päätöksentekoa siirrettiin liiketoiminnoille ja lisättiin panostuksia liiketoiminnan uudistamiseen.

MONELLA MITTARILLA HYVÄ VUOSI

Toiminnan turvallisuuden ja työkyvyn jatkuva parantaminen ovat meille tärkeitä tavoitteita. Tapaturmataajuuden osalta otimme usean menestyksekkään vuoden jälkeen pientä takapakkia, mutta uskon, että pääsemme takaisin oikealle uralle ryhtiliikkeen myötä. Erityisen iloinen olen siitä, että vuonna 2016 sairauspoissaolot alenivat merkittävästi ja keskimääräinen eläköitymisikämme nousi 63,8 vuoteen.

Kaksi asiaa, joita ei voi arvottaa toista enempää: asiakastyytyväisyys ja työturvallisuus. Tärkeintä on, että ne ovat molemmat erinomaisia.

Liiketoimintamme uudistuminen jatkui kiivaana ja saimme sillä rintamalla hienoja tuloksia aikaiseksi: Uudet digitaaliset palvelut saivat hyvän vastaanoton, Hävikkimestari-palvelumme palkittiin Helsingin Ilmastokumppaneiden toimesta ja ajotavan seurannastamme saimme Vuoden IoT-palkinnon.

Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi parani viime vuoteen verrattuna ja myös reklamaatioiden määrä kääntyi laskuun. Loppuvuodesta saimme merkittäviä uusia palvelusopimuksia, jotka auttavat meitä vuoden 2017 kasvutavoitteissa.

HISTORIAN SUURIN TOIMINTAMALLIN MUUTOS MENEILLÄÄN

Tuloskunnon ylläpitäminen vaatii meiltä edelleen ponnisteluja tuottavuuden parantamiseksi. Vuonna 2016 jatkoimme johdonmukaisesti tuottavuuden parantamiseen tähtäävien strategisten kehitysohjelmiemme toimeenpanoa.

Vuonna 2017 pääsemme toden teolla jalkauttamaan yhtiömme historian suurinta toimintamallin muutosta ja samalla otamme valtakunnallisesti käyttöön Kiinteistöpalveluiden uuden toiminnanohjausjärjestelmän niin kiinteistöhuollossa kuin siivouksessakin. Tämä tulee näkymään henkilöstöllemme ja asiakkaillemme entistä tasalaatuisempana palveluna ja suunnitelmallisempana tekemisenä.

ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖKOKEMUS NOSTETTU STRATEGIAN YTIMEEN

Tuottavuustalkoissa hyvän fiiliksen ylläpitäminen on erityisen tärkeää, asiakasta unohtamatta.

Tyytyväiset asiakkaat varmistavat menestyksemme jatkossa, minkä vuoksi olemme nostaneet asiakaskokemuksen strategiamme ytimeen. Kehitämme asiakaskokemustamme kuuntelemalla asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin ja panostamalla arjessa tapahtuvaan kehitykseen. Sovimme henkilöstömme kanssa konkreettiset ja mitattavat asiakaslupaukset ja teemme sen, minkä lupaamme. Vuonna 2017 tarkastelemme myös strategiaamme asiakkaidemme silmin ja eri asiakassegmenttien kautta.

Koska hyvä asiakaskokemus syntyy hyvän henkilöstökokemuksen kautta, olemme linkittäneet henkilöstökokemuksen parantamisen tiiviiksi osaksi asiakaskokemuksen kehittämistä.

Henkilöstön vire ja hyvän työfiiliksen ylläpitäminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä esimiestyön, yhteisöllisyyden ja luottamuksen kehittämiseksi. Olemme ottaneet henkilöstömme vahvasti mukaan asiakas- ja henkilöstökokemuksen kehittämistalkoisiin. Työ jatkuu valtakunnallisella Virettämö-työpajakiertueella, johon kutsumme mukaan laajan joukon L&T:läisiä.

VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN

Pitkän aikajänteen tarkastelussa materiaali-, energia- ja kustannustehokkuusvaatimukset kasvavat entisestään, mikä lisää palvelujemme kysyntää. Siirtyminen bio- ja kiertotalouteen kiihdyttää uusiutuvan bioenergian ja uusioraaka-aineiden kysyntää, mutta ennen kaikkea synnyttää runsaasti uusia palvelumahdollisuuksia. Näillä kasvavilla markkinoilla haluamme olla vahvasti mukana. L&T on bio- ja kiertotalouden mahdollistaja ja meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme uudistamaan toimintaansa kasvavien vaatimusten mukaisiksi.

Toimintaympäristön muutoksessa avaimet ovat omissa käsissämme. Nyt ratkaisevaa on, että saamme strategiamme elämään niin, että asiakkaat sen huomaavat. Uskon tähän porukkaan ja kykyymme toteuttaa suunnitelmat. Meidän tehtävämme yhtiön johdossa on luoda edellytykset näiden suunnitelmien toteuttamiselle ja näyttää kirkas yhteinen suunta.

Pekka Ojanpää

Toimitusjohtaja

AVAINLUVUT

2016 2015 2014
Liikevaihto, MEUR 661,8 646,3 639,7
Liikevoitto, MEUR 50,5 49,9 48,5
Voitto ennen veroja, MEUR 50,1 47,7 26,6
Oman pääoman tuotto, % 20,0 18,2 8,7
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 17,4 16,5 15,4
Gearing, % 17,3 19,8 25,2
Omavaraisuusaste, % 50,4 46,5 46,3
Bruttoinvestoinnit, MEUR 41,6 49,6 44,7
Henkilöstö vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset
yhteensä
7 931 8 085 7 830
Osakekohtainen tulos, EUR (EPS) 1,13 0,98 0,47
Liiketoiminnan rahavirta/osake, EUR 1,99 2,33 2,06
Osinko/osake, EUR 0,92 * 0,85 0,75
*
Hallituksen ehdotus

Tämä sivu on generoitu Lassila & Tikanojan verkkovuosikertomuksesta www.lassila-tikanoja.fi/vuosikertomus2016 7

VUODEN 2016 TAPAHTUMIA

Puuhakkeesta sieniä. Joulukinkusta dieseliä. Innovatiivinen vuosi.

YMPÄRISTÖPALVELUT LAAJENIVAT KAINUUSEEN JA PIEKSÄMÄELLE

L&T osti kajaanilaisen jäte- ja viemärihuoltoon erikoistuneen Huurinainen Oy:n sekä Pieksämäellä toimivan JPM-Kuljetus Oy:n tammikuussa. Huurinainen palveli asiakkaita Kajaanin lisäksi myös Sotkamossa ja Paltamossa. "Kaupat olivat osa strategian mukaista maantieteellistä laajenemista ja kattavuuden parantamista itäisessä Suomessa sekä Etelä-Savossa", toteaa toimialajohtaja Petri Salermo.

NELILOKEROKERÄYS VAASAAN JA PIETARSAAREEN

Vaasalaisten ja pietarsaarelaisten pientaloasujien jätteiden lajittelu helpottui entisestään, kun hyötyjätteet on voinut tammikuusta lähtien lajitella omalla pihalla nelilokeroiseen jäteastiaan. Astian tyhjennyksen hoitaa erityinen L&T:n nelilokeroinen jäteauto, joka kuljettaa eri jätelajit omissa lokeroissaan kerralla hyödynnettäväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on lisätä jätteiden kierrätystä tekemällä siitä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta.

TALKKARIT TAKAISIN

L&T ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) toivat talkkarit takaisin. Nimenomaan asunto-osakeyhtiömaailmaan rakennetussa palvelumallissa työt tehdään suunnitelmallisesti ja moniosaajatiimin toimesta. "Perinteinen työnjako siivoojan ja huoltomiehen välillä on rikottu", kertoo tiimien toiminnasta vastaava työnjohtaja Marja Havia. Tiimi koostuu palveluvastaavista sekä kiinteistönhoitajista,

joiden työtehtävät rakentuvat vastaamaan asiakkaan tarpeita.

RAKSANAPPI SÄHKÖISTI VAIHTOLAVAT

L&T toimittaa rakennus- ja purkutyömaille tuhansia vaihtolavoja vuosittain. Helpottaaksemme lavojen tilausta ja noutopalvelua sekä eri jätemateriaalien kierrätystä kehitimme aivan uudenlaisen digitaalisen sovelluksen. Raksanapilla asiakkaat pystyvät tilaamaan vaivattomasti mobiililaitteitteilla juuri omiin tarpeisiinsa sopivat lavat työmailleen.

HÄVIKKIMESTARI MINIMOI RUOKAHÄVIKIN

L&T kehitti Hävikkimestari-sovelluksen, joka auttaa ravintoloita minimoimaan ruokahävikin."Sovellus visualisoi hukkaan heitettävän ruoan määrän näkyväksi. Lisäksi Hävikkimestari auttaa asiakasta selvittämään syitä ruokahävikin taustalla, kun sovellukseen kirjataan, mitä heitetään pois ja miksi", kertoo L&T:n ympäristöjohtamisen asiantuntija Lotta Toivonen. Hävikkimestari on palkittu Messukeskuksen Ympäristön hyväksi palkinnolla, ja Helsingin Ilmastokumppanit palkitsi Hävikkimestarin yhtenä vuoden kiinnostavimpana ilmastotekona. Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut, että jopa viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa roskiin.

ILONA-SIIVOUSROBOTTI KAUPPAKESKUKSEEN

L&T otti ensimmäisenä siivousalan toimijana Suomessa käyttöön uuden ajan siivousrobotin. Ilona-robotti aloitti työt Kauppakeskus Sellossa Espoossa toukokuussa. Siivousrobotti on älykäs yhdistelmäkone, joka voidaan ohjelmoida tekemään työ itsenäisesti. Robotti pesee lattioita ja on niin fiksu, ettei se törmäile. Sen perässä ei tarvitse kävellä, ja ammattilaisille jää aikaa vaativampien tehtävien hoitoon.

VALVOMO- JA ENERGIAPALVELUTOIMINNOILLE FK:N SERTIFIKAATTI

Finanssialan Keskusliitto myönsi L&T:n valvomo- ja energiapalvelutoiminnalle ja toimitiloille SFS-EN ISO 9001:2008 ja SFS-EN 50518 (1-3) sertifikaatit. Vaatimukset perustuvat toiminnan laatuun, yrityksen luotettavaan toimintaan ja vastuuhenkilöiden ammattitaitoon. Sertifioinnissa arvioitiin myös tilat, toiminta ja tekniset ominaisuudet.

L&T BIOWATTI OSAKSI LAAJAA YHTEISTYÖTÄ LAHTI ENERGIAN KANSSA

Kymijärvi III -lämpölaitokseen. L&T Biowatti toimii yhtenä polttoaineen toimittajana. Polttoaine koostuu kestävän kehityksen mukaisesta sertifioidusta puusta. Polttoainetoimitukset alkavat syksyllä 2019. Sopimusten arvo on yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa, ja polttoainetoimitusten energiasisältö on noin Lahti Energia on solminut sopimuksen viiden yrityksen kanssa polttoaineen toimittamisesta

700 gigawattituntia vuodessa. Sopimusten kesto on 3–5 vuotta.

L&T:N TIIMI VOITTI HACK THE WASTE -INNOVAATIOKILPAILUN

L&T:n antamaan kiertotalouden haasteeseen vastannut Mushroom Power -tiimi voitti VTT:n isännöimän Hack The Waste -innovaatiokilpailun. Mushroom Power, johon kuuluivat Chris Holtslag ja Pekka Väisänen, vastasi haasteeseen idealla, joka moninkertaistaa puuhakkeen arvon käyttämällä sitä sienien kasvualustana. Tiimi osoitti, kuinka tunnettuja menetelmiä käyttämällä puuhakkeesta ja sienistä voidaan jalostaa kustannustehokkaasti monikäyttöistä materiaalia esimerkiksi huonekalujen ja muiden esineiden valmistukseen.

KESKO JA L&T LAAJENSIVAT YHTEISTYÖTÄÄN KIERTOTALOUDEN EDISTÄMISEKSI

Kesko on vastuullisuusohjelmassaan sitoutunut nollakaatopaikkatavoitteeseen ja etsii jatkuvasti uusia keinoja toiminnassaan syntyvän jätteen minimoimiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Valtakunnallisen sopimuksen tavoitteena on Kkaupoissa syntyvien jätteiden kierrätyksen tehostaminen ja kiertotalouden edistäminen.

L&T SAI CDP:LTÄ LEADERSHIP-TASON ILMASTOLUOKITUKSEN

L&T:n ilmastotyö on huomioitu huippuarvosanalla A- kansainvälisessä Climate Change Disclosure -kyselyssä, jonka toteuttaa vuosittain arvostettu, kestävää taloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävä CDP-järjestö. Suomessa Leadership-tason eli arvosanan A tai A- saavuttaneita yrityksiä oli 14 ja Pohjoismaissa 39.

L&T VOITTI EFORAN TURVALLISUUSKILPAILUN

L&T voitti kunnossapitoyritys Eforan palvelutoimittajille suunnatun turvallisuuskilpailun. Valintakriteereinä kilpailussa olivat tapaturmien määriä kuvaavat LTA1- ja TRI-taajuudet vuonna 2015, yrityksen Eforalle tekemät turvallisuushavainnot, osallistuminen/menestyminen HSEQ (terveysturvallisuus-ympäristö-laatu) -arvioinnissa sekä vuoden 2016 toimittaja-arvioinnin tulos.

Kilpailun seurantajakso oli 4.4. - 30.10.2016. L&T:ltä mukana olivat kiinteistötekniikan Kemin, Oulun, Varkauden, Heinolan ja Uimaharjun yksiköt.

PAISTINRASVAT POLTTOAINEEKSI

L&T oli joulukuussa kiertotalouden hengessä mukana Kemianteollisuuden käynnistämässä Kinkkutemppu-kampanjassa, jossa kotitalouksilta kerättiin joulukinkun paistamisessa syntyvä rasva keskitettyihin keräyspisteisiin. Keräykseen tuodusta paistinrasvasta valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Myynnistä saadut tuotot jaettiin lyhentämättöminä kotimaisille hyväntekeväisyysjärjestöille.

STRATEGIASSA KESKITYTÄÄN UUSIIN PALVELUIHIN, DIGITAALISUUTEEN SEKÄ ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖKOKEMUKSEN PARANTAMISEEN

Vuoden 2016 strategiatarkastelun pohjalta emme nähneet tarpeelliseksi muuttaa yhtiön strategista suuntaa tai taloudellisia tavoitteita merkittävästi. Keskitymme jatkossakin tuottavuuden parantamiseen. Kasvutavoitteidemme tukemiseksi lisäämme samalla fokusta uusien palvelutuotteiden kehittämiseen, digitaalisiin ratkaisuihin sekä asiakas- ja henkilöstökokemuksen parantamiseen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET KIIHDYTTÄVÄT UUDISTUMISEN TARVETTA

Suomen talouden odotetaan elpyvän hitaasti lähivuosina ja kilpailu jatkuu kireänä kaikilla päämarkkinoillamme. Tämä edellyttää meidän tarkastelevan kustannusrakennettamme kriittisesti ja löytämään jatkuvasti keinoja tuottavuuden kasvattamiseksi ja tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vuonna 2016 kävimme yhteistoimintaneuvotteluja ja sopeutimme organisaatiotamme yhä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Samalla yksinkertaistimme konsernirakenteitamme ja laajensimme liiketoimintojen päätöksentekovaltuuksia.

Digitaalisuus haastaa monella tapaa perinteisen tavan tuottaa palveluita myös meidän alallamme. Uskomme, että tulevaisuudessa ne yritykset menestyvät, jotka kykenevät ketterästi ja joustavasti sopeutumaan käynnissä olevaan muutokseen. Pystyäksemme tehokkaasti hyödyntämään digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet lisäämme merkittävästi panostuksiamme digitaalisiin ratkaisuihin, joita kehitämme ketterin menetelmin ja asiakkaitamme osallistaen.

"Digitalisaatio" voi kuulostaa kapulakieleltä, mutta käytännössä se tarkoittaa palveluita kuten: Raksanappi, Hävikkimestari, Kimppanouto.

Asiakkaamme odottavat meiltä jatkuvasti parempaa palvelua, asiantuntijuutta ja mitattavaa lisäarvoa niin kustannus-, energia- kuin materiaalitehokkuuden saralla. Samalla kiertotalous ja digitalisaatio luovat meille yhä uusia mahdollisuuksia palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Vuonna 2016 käynnistimme systemaattisen asiakaskokemuksen johtamisen niin yhtiö- kuin toimialatasolla ja vahvistimme palvelukehityksen resursointia. Linkitämme henkilöstökokemuksen johtamisen vahvasti asiakaskokemukseen, sillä palveluyrityksessä näitä kokonaisuuksia on vaikea erottaa toisistaan.

STRATEGISET PAINOPISTEET OHJAAVAT KEHITYSTÄ

Toteutamme strategiaamme strategisten kehitysohjelmien ja -projektien kautta, jotka pohjautuvat valitsemiimme strategisiin painopisteisiin. Vuonna 2016 edistimme johdonmukaisesti jo aiemmin käynnistämiämme strategisia ohjelmia Työvoiman hallinnan ja Kiinteistöpalveluiden toimintamallin tehostamiseksi. Lisäksi käynnistimme uuden kokonaisuuden asiakas- ja henkilöstökokemuksen parantamiseksi.

TYÖVOIMAN HALLINTA

  • Jalkautimme työaikajoustot ja työvuorosuunnittelujärjestelmän siivouksen yksiköihin.
  • Jalkautimme digitaalisen työajankeruun Ympäristöpalveluissa.
  • Käynnistimme työaikajoustojen ja työvuorosuunnittelujärjestelmän käyttöönottoprojektin prosessipuhdistuksessa.
  • Otimme käyttöön keskitetyn resursointiorganisaation tukemaan siivouksen ja kiinteistöhuollon optimoitua työvuorosuunnittelua.

TEHOKAS TOIMINTAMALLI

  • Kiinteistöpalveluiden uusi toimintamalli ja sitä tukeva toiminnanohjausjärjestelmä viimeisteltiin käyttökuntoon kiinteistöhuollon osalta ja otettiin käyttöön kahdessa pilottiyksikössä, Espoossa ja Turussa. Jalkautukset jatkuvat vuoden 2017 puolella.
  • Seuraavaksi mallia ja sitä tukevaa järjestelmää on suunniteltu laajennettavaksi siivoukseen ja kiinteistötekniikkaan. Näiden palvelulinjojen osalta työt on jo käynnistetty.

ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖKOKEMUS

  • Käynnistimme systemaattisen asiakaskokemuksen johtamisen niin yhtiö- kuin toimialatasolla.
  • Jatkossa tavoitteenamme on se, että kuulemme asiakkaan tarpeet entistä paremmin ja kehitämme toimintaamme asiakkailta saamamme palautteen pohjalta. Panostamme aktiivisesti arjessa tapahtuvaan kehitykseen yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakkaidemme liiketoiminnallisia tavoitteita tukien. Yhdessä henkilöstömme kanssa sovimme konkreettiset ja mitattavat asiakaslupaukset, jotka ohjaavat tekemistämme ja muuttavat kulttuuriamme entistä asiakaslähtöisemmäksi. Samalla pyrimme varmistamaan sen, että henkilöstömme kokemus ja vire tukevat erinomaisen asiakaskokemuksen muodostumista.

VUOSI 2016 OLI ENNAKOIDUN MUKAINEN

L&T:n kokonaisliikevaihto oli 661,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 50,5 miljoonaa euroa. Meillä on asiakkaana noin 50 000 yritystä ja yhteisöä sekä noin 170 000 kotitaloutta Suomessa. Lisäksi tarjoamme kiinteistöpalveluja Ruotsissa ja ympäristöpalveluja Venäjällä.

Tavoite 2020 2016 2015 2014 2013
Kasvu 5,0 % 2,4 % 1,0 % -4,3 % -0,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto 20,0 % 17,4 % 16,5 % 15,4 % 10,6 %
Liikevoitto 9,0 % 7,6 % 7,7 % 7,6 % 5,0 %
Gearing (nettovelkaantumisaste) 0–70 % 17,3 % 19,8 % 25,2 % 30,4 %

TALOUDELLISET TAVOITTEET

LANSEERASIMME UUSIA KIERRÄTYSTÄ EDISTÄVIÄ DIGIKANAVIA JA LAAJENSIMME TOIMINTAAMME

Vuonna 2016 Ympäristöpalveluiden liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia onnistuneen myyntityön ja yrityskauppojen ansiosta ja oli 264,8 miljoonaa euroa (256,5). Liikevoitto oli 31,3 miljoonaa euroa (35,8).

Toimintaympäristössä tapahtui muutoksia, jotka vaikuttavat markkinan rakenteeseen. Kotitalouksien pakkausmateriaalit siirtyivät tuottajien vastuulle ja uusioraaka-aineiden volyymit ja hintataso olivat alhaisella tasolla.

Asiakkaiden vaatimustaso ympäristöasioiden hoitamisessa nousi edelleen, mikä luo meille mahdollisuuksia koko arvoketjumme hyödyntämiseen asiakasyritystemme hyväksi. Tämä näkyy esimerkiksi suurten yritysten halukkuudessa kehittää toimintaansa kiertotalouden suuntaan.

Uudistimme strategiaamme merkittävästi. Keskeiset painopistealueet ovat asiakaskokemuksen parantaminen, uusien palveluiden innovointi ja kaupallistaminen sekä kilpailukyvyn ylläpito jatkuvalla tuottavuuden parantamisella.

Kierrättämisen taika: satojatuhansia jätekuluista pois. Vähemmän kallista sekajätettä, enemmän tulosta.

VUODEN 2016 KESKEISET TOIMENPITEET JA SAAVUTUKSET

  • Otimme asiakkaitamme mukaan ideoimaan palvelutarjoamamme uudistamista
  • Lanseerasimme asiakkaiden toivomia digitaalisia asiointikanavia
  • rakentamisen segmenttiin suunniteltu Raksanappi-sovellus
  • ruokahävikin vähentämiseen tarkoitettu Hävikkimestari-palvelu
  • kotitalouksien tavaroiden uudelleenkäyttöä helpottava Kimppanouto
  • lisäksi avasimme Ympäristopalveluiden verkkokaupan
  • Laajensimme liiketoimintaamme Kainuun talousalueelle ja vahvistimme markkinaasemaamme Itä-Suomessa yritysostoin
  • Onnistuimme uusien suurasiakkaiden hankinnassa. Laajensimme Keskon yhteistyösopimuksen valtakunnalliseksi ja vahvistimme markkina-asemaamme muun muassa kaupan ja rakentamisen segmentissä.

KASVOIMME UUSILLA ALUEILLA JA

Vuoden aikana suurteollisuudessa ja rakennussektorilla oli havaittavissa piristymistä. Alueelliset ja toimialakohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin teollisuudessa suuria.

Strategiapäivityksen yhteydessä tarkastelimme omia vahvuuksiamme markkinapotentiaaliin nähden ja päätimme edelleen vahvistaa palveluiden kehitystä ja tarjoamaamme suurteollisuussegmentissä. Muokkasimme alueellista rakennettamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita ja jatkoimme edelleen systemaattista työtämme turvallisuuden eteen.

Pitkän asiakassuhteen salaisuus: tekee työnsä hyvin. Vähemmän vaihtuvuutta, enemmän kumppanuutta.

VUODEN 2016 KESKEISET TOIMENPITEET JA SAAVUTUKSET

  • Kasvoimme suurteollisuudessa laajemmilla palveluratkaisuilla ja rakennussegmentissä siltojen korjausurakoiden siivittämänä.
  • Onnistuimme pilaantuneiden maiden kunnostus- ja käsittelytoiminnassa sekä jätealueiden rakentamisessa hyvin.
  • Viemärihuollossa panostimme palveluhallinnan parantamiseen paikallisesti, mikä mahdollisti paikallisesti paremman asiakaspalvelun.
  • Paransimme toimintamme tehokkuutta ja työturvallisuutta investoimalla vaarallisten jätteiden terminaaliemme uudistamiseen.
  • Panostimme henkilöstöön kouluttamalla sekä olemassa olevaa että uutta työvoimaa.
  • Työturvallisuutemme jatkoi positiivista kehitystä vuoden aikana ja asiakastyytyväisyytemme pysyi erinomaisella tasolla.

KESKITYIMME KANNATTAVUUDEN VARMISTAMISEEN JA UUDISTUMISEEN

Vuonna 2016 Kiinteistöpalveluiden liikevaihto kasvoi 1,9 prosenttia ja oli 288,3 miljoonaa euroa (282,9). Liikevoitto oli 13,5 miljoonaa euroa (8,1).

Vuoden 2016 aikana siivouspalveluiden markkinatilanne jatkui haastavana kilpailutilanteen ja asiakkaiden tilankäytön tehostumisen seurauksena. Rakentamismarkkinan piristyminen näkyi hieman lisääntyneenä korjausrakentamisen palvelujen kysyntänä, mutta kokonaisuutena kiinteistöpalvelujen kysyntä pysyi edellisvuosien tasolla.

Kiinteistöpalvelujen strategia keskittyy lyhyellä aikavälillä toimintamallin uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Asiakkaiden odotuksiin uudenlaisista palvelumalleista vastaamme investoimalla palvelukehitykseen ja kohdennettuihin yritysostoihin.

Yhdistimme kiinteistöhuollon ja henkilökohtaisen palvelun. Syntyi Talkkari. Vähemmän reklamaatioita, enemmän tyytyväisiä asukkaita.

VUODEN 2016 KESKEISET TOIMENPITEET JA SAAVUTUKSET

  • Vuoden 2015 loppupuolella toteutetut tehostamistoimenpiteet näkyivät parantuneena kannattavuutena erityisesti korjausrakentamisen ja kiinteistötekniikan palvelulinjoilla.
  • Kiinteistötekniikkaliiketoiminnassa keskityimme vuonna 2015 ostettujen yritysten integrointiin ja kannattavuuden varmistamiseen.
  • Heinäkuussa 2016 Kiinteistöpalvelujen toimialajohtajana aloitti Tutu Wegelius-Lehtonen, joka siirtyi tehtävään konsernin toimitusketjun johtajan paikalta.
  • Jatkoimme strategiamme mukaisesti toimintamallimme uudistamista muun muassa uudistamalla liiketoiminnan tuki- ja kehitystoimintojen organisaatiota ja toimintatapoja.
  • Syksyllä 2016 pilotoimme onnistuneesti uutta toiminnanohjausjärjestelmää. Järjestelmän käyttöönotot käynnistyvät vuonna 2017.

SÄILYTIMME HYVÄN KANNATTAVUUSTASON HAASTAVASSA MARKKINATILANTEESSA JA KÄYNNISTIMME STRATEGIAN TOIMEENPANON

Vuonna 2016 Uusiutuvien energialähteiden liikevaihto laski 6,6 prosenttia ja oli 36,8 miljoonaa euroa (39,4). Liikevoitto oli 1,5 miljoonaa euroa (2,1). Liiketoiminnan suhteellinen kannattavuus säilyi edellisen vuoden tasolla.

Vuoden 2016 aikana metsäenergian kokonaiskysyntä jatkoi laskuaan vuoden 2013 huipputasosta lämpimien olosuhteiden, metsähakkeella tuotetun sähkön heikon kannattavuuden ja kilpailevien polttoaineiden runsaan tarjonnan johdosta. Metsäenergian kokonaiskysynnän lasku vaikutti myös Uusiutuvien energialähteiden liikevaihdon kehitykseen.

Uusiutuvien energialähteiden strategia keskittyy lyhyellä tähtäimellä kannattavuuden varmistamiseen ja maltilliseen kasvuun. Toimintaympäristö jatkuu haastavana vuonna 2017, mutta kysyntä tulee parantumaan uusien laitosinvestointien myötä tulevina vuosina. Paranevan markkinatilanteen myötä tavoittelemme liiketoiminnan kasvattamista strategiamme mukaisesti.

Puhdas energia? Sitähän kasvaa puussa. Vähemmän päästöjä, enemmän uusiutuvaa energiaa.

VUODEN 2016 KESKEISET TOIMENPITEET JA SAAVUTUKSET

  • Määrittelimme uuden kannattavaan kasvuun tähtäävän strategian ja aloitimme sen määrätietoisen toimeenpanon
  • Allekirjoitimme merkittäviä pitkäaikaisia asiakassopimuksia
  • Tehostimme toimitusketjua edelleen ja paransimme toiminnan laatua
  • Kehitimme varastonhallintaa ja vapautimme sitoutunutta pääomaa
  • Metsäpalveluille myönnettiin puun alkuperän seurannan PEFC-sertifikaatti, joka varmistaa, että raaka-aine on kestävästi hoidetusta metsästä.

YRITYSVASTUUOHJELMAMME ETENEMINEN VUONNA 2016

Olennaisimmat osa-alueet Tavoitteet 2016 - 2020 Saavutukset vuonna 2016
Vastuullinen
liiketoiminta
Vastuullinen
tapa toimia
Tapa toimia-ohjeistuksen
juurruttaminen osaksi
liiketoimintaa
Verojalanjäljen läpinäkyvä
raportointi
Ei vakavia vahinkoja tai
rikkeitä
Kaikki uudet L&T:läiset
perehtyivät ohjeisiin
Verojalanjälki 156,0
MEUR
(2015: 155,0
MEUR)
Ei vakavia vahinkoja tai
rikkeitä
Asiakkaiden
vastuullisuutta edistävät
liiketoimintaratkaisut
L&T:n palveluiden
hiilikädenjäljen
mittaaminen
Käynnistimme projektin
palveluidemme
hiilikädenjäljen
mittaamiseksi. Projektin
tulokset konkretisoituvat
vuoden 2017 aikana.
Ympäristövastuu Kierrätys ja materiaalien
hyödyntäminen
L&T:n hallussa olevien
jätteiden hyödyntämisaste
95 %
Kierrätysasteen
nostaminen 55 %:iin
Hyödyntämisaste 94 %
(2015: 92 %)
Kierrätysaste 54 % (2015:
53 %)
Päästöjen ja CO
-päästöjen
2
Tämä sivu on generoitu Lassila & Tikanojan verkkovuosikertomuksesta www.lassila-tikanoja.fi/vuosikertomus2016
CO
-päästöt vähenivät 22,5
2
energiankulutuksen
vähentäminen
vähentäminen 25 %:lla
verrattuna vuoden 2012
tasoon ja toiminnan
volyymiin
Toimintamallin
rakentaminen
kuljetusalihankkijoiden
päästöjen todentamiseksi
%:lla vuoteen 2012
verrattuna (2015: -19 %)
Toimintamalli rakennettu
kuljetusalihankkijoiden
päästöjen todentamiseksi
Vastuu
henkilöstöstä
Työkyvyn johtaminen ja
työturvallisuus
Sairauspoissaolot 4,5 %
Keskimääräinen
eläköitymisikä 64 vuotta
Tapaturmataajuus < 10
vuonna 2018
Sairauspoissaolot 4,8 %
(2015: 5,2 %)
Keskimääräinen
eläköitymisikä 63,8 vuotta
(2015: 63,1)
Tapaturmataajuus 15
(2015: 11)
Henkilöstötyytyväisyys Meininki
henkilöstötyytyväisyyskysely
säännöllisesti
>
80 % omasta
henkilöstöstä suosittelisi
L&T:tä työnantajana
Seuraava kysely tehdään
vuonna 2017
Monimuotoisuus ja tasa
arvoisuus
Maahanmuuttajien
työllistymisen edistäminen
Osatyökykyisten
työssäjatkamisen
tukeminen
Edistimme aktiivisesti
ulkomaalaistaustaisten
henkilöiden
työllistymismahdollisuuksia.
Vastuullinen
toimitusketju
Toimitusketjun
vastuullisuus
Kattavan toimittaja
arviointiprosessin
Kaikki uudet
sopimustoimittajamme

Tämä sivu on generoitu Lassila & Tikanojan verkkovuosikertomuksesta www.lassila-tikanoja.fi/vuosikertomus2016 26

rakentaminen ja
määrällisten tavoitteiden
asettaminen vuoden 2016
aikana
Tuotantovälineiden ja -
aineiden
ympäristövaikutusten
vähentäminen:
>
80 % raskaasta
kalustosta kuuluu Euro
4 -päästöluokkaan tai
uudempaan
Ympäristömerkittyjen
siivousaineiden osuus >
80 %
tekivät itsearvioinnin.
Asetimme määrälliset
tavoitteet toimittaja
arvioinneille.
64 % raskaasta
kalustostamme kuului Euro
4 -päästöluokkaan tai
uudempaan (2015: 59 %).
Ympäristömerkittyjen
siivousaineiden osuus
kaikista käyttämistämme
siivousaineista oli 72 %
(2015: 82 %).
Siivousmenetelmien
kehittyessä siivousaineiden
kokonaiskäyttö väheni.
Aktiiviset
sidosryhmäsuhteet
Sidosryhmävuoropuhelu Säännöllinen
sidosryhmätuen
mittaaminen ja
vahvistuminen nimettyjen
sidosryhmien osalta
Toimenpiteiden ja
hankkeiden läpinäkyvä
raportointi
Mittaus tehtiin
suunnitellusti.
Sidosryhmätuki vahvistui
päättäjien ja median osalta,
mutta heikkeni jonkin
verran asiakkaiden ja oman
henkilöstön keskuudessa.
Asiakastyytyväisyys Säännöllinen
asiakaskokemuksen
mittaaminen ja raportointi
Toimenpiteiden ja
hankkeiden läpinäkyvä
raportointi
NSI-mittaus tehtiin 2 kertaa
vuoden aikana. Asiakkaiden
suositteluhalukkuus nousi
mittauksessa.

Tämä sivu on generoitu Lassila & Tikanojan verkkovuosikertomuksesta www.lassila-tikanoja.fi/vuosikertomus2016 27

VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA

TAPA TOIMIA OSAKSI JOKAPÄIVÄISTÄ TEKEMISTÄMME

Osana Yritysvastuuohjelmamme toimeenpanoa jatkoimme vuonna 2016 vastuullisen liiketavan periaatteidemme ja eettisten ohjeidemme eli Tapa toimia ohjeistomme juurruttamista osaksi liiketoimintaamme:

  • Vuoden aikana aloittaneet uudet L&T:läiset kaikissa toimintamaissamme perehtyivät Tapa toimia -ohjeistoon osana perehdytysohjelmaansa.
  • Täsmensimme tuotantoajoneuvojen käyttöohjeistusta verottajan ohjeiden mukaisesti sekä otimme käyttöön ylinopeuksien keskitetyn seurannan ja puuttumismenettelyn.
  • Jatkoimme Suomessa teemakampanjaa "Ammattilainen liikenteessä", jonka tavoitteena on muistuttaa L&T:läisiä turvallisesta ja ammattimaisesta liikennekäyttäytymisestä. Tänä vuonna keskityimme erityisesti ylinopeuksiin ja niiden vähentämiseen osana uuden ylinopeuksien seurantajärjestelmän käyttöönottoa. Kampanjaan liittyen kaikille tuotannon esimiehille toimitettiin alkusyksystä videoklippi katsottavaksi ja keskusteltavaksi työntekijöiden kanssa yhteisissä työturvallisuustuokioissa.
  • Kartoitimme toimihenkilöiden sivutoimet mahdollisten eturistiriitojen tunnistamiseksi.
  • Yhtiön toimihenkilöt suorittivat alkuvuoden 2016 aikana kilpailuoikeuteen liittyvän pakollisen verkkokoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on auttaa L&T:läisiä ymmärtämään, millaiseen toimintaan voi liittyä kilpailuoikeudellisia riskejä sekä ohjeistaa toimimaan oikein. Koulutus liitetään jatkossa osaksi toimihenkilöiden perehdytysprosessia.

LAKIEN JA MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN

Toimimme lakien ja määräysten mukaisesti ja varmistamme, ettei toiminnassamme tapahdu vakavia vahinkoja tai rikkeitä. Vuoden 2016 aikana täsmensimme väärinkäytösepäilyn selvittämisprosessiamme ja siihen liittyvää toimintamallia. Toimintamalli jalkautetaan organisaatioomme vuoden 2017 aikana.

YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN

Ympäristöluvat ohjaavat laitostemme ja terminaaliemme ympäristöasioiden hallintaa ja seurantaa. Vuoden 2016 lopussa L&T:llä oli 69 ympäristölupaa tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden sekä kierrätys- ja energiapuun käsittelyyn ja varastointiin.

Toimintamme ympäristöriskit liittyvät pääosin ajoneuvokalustoon, jätteiden varastointiin ja käsittelyyn sekä kemikaaliturvallisuuteen. Ympäristövahinkoja ehkäistään suojarakenteilla, mittalaitteilla, tarkastuksilla, ohjeistuksilla ja henkilökunnan koulutuksilla. Kaikki ympäristövahingot kirjataan seurantajärjestelmään.

Lisäksi jätteenkäsittelystä voi aiheutua roskaantumista, pölyämistä sekä melu- ja hajuhaittoja lähiympäristöön. Pyrimme ehkäisemään haittoja yhteistyössä viranomaisten kanssa.

  • Vuonna 2016 havaitsimme yhden vakavan ympäristövahingon riskin, jossa öljynerotuskaivon hajoamisesta on voinut mahdollisesti aiheutua maaperän likaantumista. Tapauksen tarkempi selvittely on käynnissä. Viranomaiset ovat tietoisia asian etenemisestä.
  • Lieviä ympäristövahinkoja tapahtui kaksi kappaletta, joista toinen oli hydrauliikkaletkun rikkoontumisesta aiheutunut öljyvuoto ja toinen rengaskasan tulipalosta aiheutunut savukaasupäästö. Lieväksi ympäristövahingoksi luokitellaan tapaus, joka saadaan välittömällä toiminnalla rajattua ja poistettua.
  • Vähäisiä vahinkotapauksia raportoitiin 19. Ne olivat pieniä ajoneuvojen ja työkoneiden öljyja polttoainevuotoja, jotka poistettiin ympäristöstä, eikä niillä ollut merkittäviä vaikutuksia maaperään tai vesistöön.
  • Vuonna 2016 vastaanotimme yhteensä 40 paikallista valitusta liittyen jätteiden käsittelytoimintaamme Mustasaaressa, Keravalla, Lahdessa ja Vantaalla. Valituksen syyt ovat olleet lähiympäristön roskaantuminen, pölyämisen aiheuttama likaantuminen sekä melu- ja hajuhaitta. Valitukset tulivat suoraan lähialueen asukkailta tai paikallisen ympäristöviranomaisen kautta ja ne kirjattiin seurantajärjestelmään. Valitukset käsiteltiin yhteistyössä viranomaisten kanssa pyrkimyksenä rajoittaa haittaa jatkossa.
  • Vuonna 2017 otamme www-sivuillamme käyttöön sähköisen kanavan, jonka kautta ilmoituksia voidaan ottaa vastaan. Ilmoittajina voivat olla niin yksityishenkilöt, yritykset kuin viranomaiset.

LUOMME PAIKALLISTA HYVINVOINTIA

L&T on toimintapaikkakunnillaan merkittävimpien työnantajien joukossa. Maksetuilla palkoilla ja veroilla sekä aine-, tavara- ja palveluostoilla on huomattava vaikutus kuntatalouteen sekä talousalueen muuhun elinkeinotoimintaan.

TALOUDELLISEN HYÖDYN JAKAUTUMINEN

Toimintamme keskeisimmät suorat rahavirrat syntyvät asiakkaiden palvelumaksuista, henkilöstön palkoista, palkkioista ja sosiaalikuluista, veroista, palvelu- ja tavarahankinnoista, korvauksista rahoittajille ja osakkeenomistajille sekä investoinneista.

L&T:N VEROJALANJÄLKI

Läpinäkyvä verojalanjäljen raportointi on keskeinen osa L&T:n vastuullisuustyötä. Verojalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen liiketoiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veronluonteisia maksuja. Välittömien ja välillisten verojen lisäksi L&T:n verojalanjäljessä on raportoitu työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset sekä sosiaaliturvamaksut.

L&T noudattaa verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä sekä raportoinnissa paikallista lainsäädäntöä. Keskeinen tekijä L&T:n verojen hoidossa on laadukas ja oikeaaikainen veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen.

Yhteenveto verojalanjäljestä kattaa sellaiset verot ja veronluonteiset maksut, joissa L&T:llä on lakisääteinen velvoite maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu. Sen sijaan sellaisia veroja, jotka sisältyvät tuotteen tai palvelun ostohintaan ja joista L&T:llä ei ole lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta, ei ole sisällytetty yhteenvedon tietoihin.

Tässä raportissa olennaiset verot ja maksut on luokiteltu verolajeittain. Suomen luvut on ilmoitettu erikseen ja muut maat omana kokonaisuutenaan.

Suomi Muut
toimintamaat
Yhteensä
Verot ja veronluonteiset
maksut, MEUR
2016 2015 2016 2015 2016 2015
Tuloverot/yhteisöverot 10,0 9,6 0,4 0,4 10,3 9,9
Ennakonpidätykset palkoista ja
metsämaksuista sekä lähdeverot
49,2 49,4 3,3 3,2 52,5 52,6
Sosiaaliturvamaksu 4,4 4,3 4,7 4,5 9,1 8,8
Tuotantoverot * 0,1 1,1 0,0 0,0 0,1 1,1
Arvonlisäverot (kulutusvero) 77,5 76,5 5,3 5,2 82,8 81,7
Kiinteistöverot 0,4 0,1 0,2 0,1 0,6 0,2
Vakuutusvero 0,6 0,6 - - 0,6 0,6
Yhteensä 142,2 141,6 13,9 13,3 156,0 155,0
* Tuotantoverot sisältävät mm. itse tilitetyt jäteverot

VEROJALANJÄLKI

ASIAKKAAN VASTUULLISUUS JA SÄÄSTÖT EDELLÄ

Palveluillamme on merkittävä rooli asiakkaidemme vastuullisuuden varmistamisessa, ympäristö- ja ilmastokuormituksen hallinnassa sekä materiaali-, energia- ja kustannustehokkuuden edistämisessä.

Autamme asiakkaitamme mittaamaan, ennakoimaan ja optimoimaan resurssien käyttöä sekä minimoimaan toiminnastaan syntyviä ympäristövaikutuksia ja -kustannuksia. Teemme aktiivista yhteistyötä asiakkaidemme kanssa ja tarjoamme tukea toiminnan kehittämiseen muun muassa jätehuollon kartoituksilla, kehityssuunnitelmilla, ympäristöraportoinneilla ja koulutuspalveluilla.

Vuonna 2016 käynnistimme projektin, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaillemme mahdollisuus hiilijalanjäljen sijasta raportoida kierrätettyjen materiaalien korvaushyödyt eli hiilikädenjälki. Projektin tulokset konkretisoituvat vuoden 2017 aikana.

Mietimme jatkuvasti, kuinka voisimme helpottaa asiakkaidemme kierrätystä ja vuonna 2016 toimme asiakkaidemme käyttöön uusia digitaalisia palveluita.

1. Pidennämme kiinteistöjen käyttöikää ja opastamme jätteiden lajittelussa

Pidämme huolta asiakkaidemme kiinteistöistä ja opastamme jätteiden lajittelussa. Tarjoamme Joutsenmerkittyä siivouspalvelua, jossa käytetään ympäristömerkittyjä välineitä ja puhdistusaineita.

2. Luomme hyviä työskentelyolosuhteita ja autamme säästämään energiaa

Säädämme asiakkaidemme kiinteistöt tukemaan hyviä työskentelyolosuhteita ja samalla autamme säästämään energiaa ja kustannuksia. Vuonna 2016 ekokoulutetut kiinteistönhoitajamme tekivät asiakaskohteissamme 563 energiansäästöehdotusta ja energianhallintakeskuksemme tuotti 2000 raporttia toimenpide-ehdotuksineen asiakkaidemme päätöksenteon tueksi. Energianhallintakeskuksemme seurannassa oli 254 kiinteistöä ja noin 2500 ilmanvaihtokonetta.

3. Pidämme Suomen pyörät pyörimässä

Ulkoistamalla meille tukipalvelunsa asiakkaamme pystyvät keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa. Me mahdollistamme sen huolehtimalla tukipalveluista ympäristöystävällisesti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

4. Vähennämme kuljetusten ympäristövaikutuksia

Kuljetamme asiakkaidemme jätteet kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Vähennämme kuljetustemme ympäristövaikutuksia esimerkiksi ajoreittejä tehostamalla ja ajotapaa kehittämällä.

5. Jalostamme jätteet hyötykäyttöön etusijajärjestyksen mukaisesti

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa uusia kierrätys- ja hyötykäyttöratkaisuja kaupan, teollisuuden ja rakentamisen jätteille. Vuonna 2016 käynnistimme muovin ja tekstiilin keräyksen muutamilla paikkakunnilla. 54 prosenttia asiakkaidemme jätteistä pystyttiin kierrättämään uusien tuotteiden raaka-aineeksi ja 94 prosenttia hyödyntämään muuten.

6. Toimitamme uusioraaka-aineet teollisuuden käyttöön ja vähennämme päästöjä

Teollisuusasiakkaamme korvaavat neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla tai fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Näin onnistuimme yhdessä vähentämään Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 1,0 miljoonalla CO -tonnilla vuonna 2016. 2

7. Huolehdimme henkilöstöstämme

Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, mikä on kantanut hedelmää: tuoreimman henkilöstökyselymme mukaan 74 prosenttia suosittelisi L&T:tä työnantajana, vuonna 2016 sairauspoissaoloprosenttimme laski 4,8:an ja olemme neljässä vuodessa onnistuneet puolittamaan tapaturmataajutemme Suomessa.

8. Varmistamme myös alihankkijoidemme vastuullisuuden

Olemme toimintapaikkakunnillamme merkittävä työllistäjä ja investoija sekä palveluiden ja tuotteiden ostaja. Edellytämme myös alihankkijoiltamme hyviä ja luotettavia toimintatapoja sekä toimitusvarmuutta.

9. Lisäämme asiakkaidemme ympäristöosaamista

Koulutamme aktiivisesti asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme ympäristöhuollon ajankohtaisiin asioihin liittyen. Vuonna 2016 järjestimme Ympäristöakatemia-koulutuksia yhteensä 337 asiakkaalle. Näiden teemoina olivat muun muassa pakkausten tuottajavastuuta ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa koskevan lainsäädännön muutokset sekä kiertotalous. Lisäksi tuotamme asiakkaillemme sähköisiä verkkokoulutuksia. Vuonna 2016 lähes 2500 asiakkaidemme edustajaa otti osaa erilaisiin koulutuksiimme.

10. Vahvistamme kiertotalouden toimintaedellytyksiä

Pyrimme rakentavaan yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun päättäjien, viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmiemme kanssa kiertotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

YMPÄRISTÖVASTUU

JÄTTEELLE UUSI ELÄMÄ

Pyrimme aina ensisijaisesti ohjaamaan materiaalit uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, sillä toimintaamme ohjaavat lain mukainen etusijajärjestys sekä kiertotalousajattelu. Palveluidemme kautta edistämme asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta. Pyrimme säästämään neitseellisiä luonnonvaroja ja hillitsemään ilmastonmuutosta korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla ja fossiilisia polttoaineita bioenergialla.

Vuonna 2016 kaikista L&T:n hallussa olevista materiaalivirroista pystyttiin hyödyntämään 94 prosenttia (2015: 92 %) ja kierrättämään 54 prosenttia (2015: 53 %).

Kuva: L&T:n hallussa olevien jätteiden raportointi on jaettu syntypaikalla lajiteltuihin materiaaleihin, sekajätteeseen ja vaarallisiin jätteisiin. Raportointi kattaa yhdyskuntajätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa ja Venäjällä. Sen ulkopuolelle on rajattu lietteet, pilaantuneet maa-ainekset ja tuhkat.

Kuva: Uudelleenkäyttöä ovat etusijajärjestyksen mukaisesti kuormalavat, jotka ohjaamme suoraan tai korjattuina uudelleen käyttöön. Energiahyödyntäminen on jaettu kahteen ryhmään, jotka ovat hyödyntäminen jäteperäisenä polttoaineena ja hyödyntäminen sekajätteen poltossa. Hyödyntäminen jäteperäisenä polttoaineena sisältää jätteistä valmistetun ja energiana hyödynnetyn kierrätyspolttoaineen, kierrätyspuumurskeen, energiana hyödynnettävän rengasrouheen sekä biojätteestä valmistetun biokaasun ja bioetanolin. L&T suosii kierrätykseen tai ympäristörakentamiseen soveltumattomien jätteiden energiahyödyntämistä kierrätyspolttoaineena.

Vaaralliset jätteet käsittelemme asianmukaisesti omilla laitoksillamme tai toimitamme ne yhteistyökumppaneillemme hyödynnettäväksi. Vuonna 2016 66 prosenttia vaarallisista jätteistä toimitettiin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen ja 10 prosenttia hyödynnettiin energiana. 8,3 prosenttia vietiin käsiteltäväksi muihin EU-maihin. Emme maahantuoneet vaarallisia jätteitä vuonna 2016.

RATKAISUJA HAASTEELLISTEN MATERIAALIEN KIERRÄTTÄMISEKSI

Etsimme ja kehitämme jatkuvasti ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien kierrättämiseksi ja hyödyntämiseksi.

  • Vuonna 2016 jatkoimme muun muassa kattohuovan, purkukipsin, ikkunalasin ja valkoisen posliinin erilliskeräystä. Nämä materiaalit saadaan tehokkaimmin kiertoon kehittämällä syntypaikkalajittelua rakennustyömailla. Kattohuovat toimitamme asfaltin raaka-aineeksi ja kipsilevyt hyödynnettäväksi uusien kipsituotteiden valmistukseen. Ikkunalasista tehdään muun muassa lasivillaa tai vaahtolasia, betoni ja tiilet hyödynnetään puolestaan maantäytöissä.
  • Sekalaisen pakkausmuovin keräys kiinteistöiltä alkoi vuoden 2016 aikana Hämeenlinnassa, Savonlinnassa ja Turussa. Palvelua on tarkoitus laajentaa vuoden 2017 aikana uusille paikkakunnille.
  • Tekstiilin keräyskokeilu aloitettiin vuoden 2015 puolella Kauppakeskus Sellossa Espoossa ja sitä jatkettiin vuoden 2016 maaliskuun loppuun saakka. Tekstiilit menivät hyväntekeväisyyteen, öljynimeytysmattojen raaka-aineeksi ja myytäväksi uudelleenkäyttöön. Syksyllä 2016 tekstiilin keräys aloitettiin Tuusulassa viidessä keräyspisteessä ja Lahdessa Kauppakeskus Karismassa. Tuusulan pisteistä vaatteet

menevät eurooppalaiselle yhteistyökumppanille uudelleenkäyttöön ja materiaalikierrätykseen. Karisman keräyksellä tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia lahtelaislapsia ja nuoria.

Marraskuussa 2016 osallistuimme VTT:n järjestämään Hack the Waste innovaatiokilpailuun, jossa haastoimme osallistujat ideoimaan uusia käyttötarkoituksia pääosin energiahyödynnettäväksi päätyvälle puuhakkeelle. Tiimimme voitti innovaatiokilpailun ideoimalla puuhakkeelle arvonlisäystä sienien kasvualustana, jonka jälkeen kombinaatiosta saadaan edelleen kustannustehokasta materiaalia esimerkiksi pakkausten valmistamiseen.

Kierrättämisen taika: satojatuhansia jätekuluista pois.

UUSIA PALVELUKONSEPTEJA JÄTTEIDEN VÄHENTÄMISEKSI JA KIERRÄTTÄMISEKSI

Varsinaisten kierrätyskanavien lisäksi kehitämme uusia palvelukonsepteja, jotka tukevat jätteen määrän vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä .

MÄÄRÄTIETOISTA TYÖTÄ LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI

Toimintamme merkittävin välitön ympäristövaikutus ovat keräys- ja kuljetuspalveluista aiheutuvat päästöt. Vuonna 2016 L&T:n toiminnasta syntyi 59,6 (2015: 59,5) tuhatta ekvivalenttitonnia hiilidioksidipäästöjä.

Toimintamme aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin vain pieni osa siitä kokonaishyödystä, joka syntyy bio- ja kierrätyspolttoaineiden kierrätyksestä ja toimituksesta asiakkaillemme.

Vuonna 2016 onnistuimme vähentämään yhdessä asiakkaidemme kanssa Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 1,0 miljoonalla (2015: 1,1 miljoonaa) CO₂-tonnilla.

Kuva: Päästöt on laskettu kansainvälisen raportointiohjeiston The Green House Gas Protocol päästölaskentamallin mukaisesti hyödyntäen muun muassa VTT:n LIPASTO-tietokantaa. Kuvan päästöihin koskien kaukolämpöä, urakoitsijoiden polttoaineen kulutusta sekä työmatkustamista on huomioitu vain Suomen toiminnot.

Teemme jo tänään sitä, mitä on pakko tehdä huomenna: 1,1 MILJOONAA TONNIA SUOMEN PÄÄSTÖISTÄ POIS.

Vuonna 2016 kasvihuonekaasupäästömme vähenivät 21,5 prosenttia verrattuna vuoden 2012 tasoon, seurattuihin toimintoihin ja niiden volyymiin.

Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti eli kasvihuonekaasupäästöjen suhde liikevaihtoon vuonna 2016 oli 67,3 tuhatta CO₂-tonnia miljoonaa euroa kohden (2015: 68,2 tuhatta CO₂ tonnia miljoonaa euroa kohden).

POLTTOAINEEN KULUTUS KASVOI YRITYSOSTOJEN VUOKSI

  • Raskaan kaluston kuljettajien henkilökohtainen ajotavanseuranta mahdollistaa ajotavan analysoinnin ja jatkuvan parantamisen. Ajotapaindeksi kertoo ajotavan turvallisuudesta ja taloudellisuudesta.
  • Korkeampi indeksi tarkoittaa parempaa liikenneturvallisuutta, pienempää polttoaineenkulutusta ja alhaisempia päästöjä sekä kustannussäästöjä ajoneuvojen

ylläpidossa.

  • Ajotavanseurantaa laajennettiin vuoden 2016 aikana kaikkiin Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden ajoneuvoihin. Henkilökohtainen ajotavanseurantalaitteisto on nyt asennettu yhteensä 898 raskaan kaluston ajoneuvoon (2015: 550).
  • Seurannan lisäksi kehitämme kuljettajiemme ajotapaa koulutuksilla ja tarvittaessa yksikkökohtaisten toimenpideohjelmien avulla.

TEHOKAS TILANKÄYTTÖ HILLITSEE KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUSTA

Vuonna 2016 sähkönkäyttömme oli 30 900 MWh (2015: 29 400 MWh.) Kulutus on noussut pääsääntöisesti uusien yritysostojen vuoksi. Vuonna 2016 ryhdyimme seuraamaan kaukolämmön käyttöä Suomen toimipisteissämme. Kaukolämpöä käytettiin vuonna 2016 seurannan perusteella 9 200 MWh.

  • Jatkoimme toimitilojemme käyttöasteen tehostamista vuonna 2016. Tammikuussa pääkonttorimme siirtyi uusittuun monitilatoimistoon, joka tarkoittaa tehokkaampaa tilankäyttöä. Tikanpesäksi nimetty pääkonttori sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Helsingin Pitäjänmäellä. Kannustamme pääkonttorin työntekijöitä myös työmatkaliikuntaan aiempaa paremmilla pukuhuone- ja polkupyörien säilytystiloilla.
  • Vuoden 2016 aikana käynnistimme hankkeen, jonka tavoitteena on tilankäyttöä tehostamalla vähentää kiinteistöjen määrää. Mahdollisina keinoina voidaan käyttää mm. toimipisteiden yhdistämistä ja muuntamista monitilatoimistoiksi. Lisäksi haluamme kannustaa henkilöstöämme etätyöhön niissä toiminnoissa ja tehtävissä, joissa se on mahdollista.
  • Vuonna 2015 käynnistimme omissa kiinteistöissämme energiatehokkuusprojektin, joka jatkui vuonna 2016. Tavoitteena on vähentää sähkön ja lämmön kulutusta, puuttua kiinteistöjen käytön epäkohtiin ja tutkia prosessienergian hyödyntämisen säästöpotentiaali. Kiinteistöjä tarkastellaan kokonaisuuksina, joissa energianhallinnan lisäksi huomiota kiinnitetään kunnostustarpeisiin. Rakennus- ja korjaushankkeissa panostetaan energiatehokkaisiin taloteknisiin ratkaisuihin kuten LED-valaistukseen .
  • Energiaintensiteetti eli energiankulutuksen suhde liikevaihtoon vuonna 2016 oli 322 MWh miljoonaa euroa kohden (2015: 288 MWh miljoonaa euroa kohden).

VASTUU HENKILÖSTÖSTÄ

KESTÄVÄT ELINTAVAT TYÖKYVYN PERUSTANA

Olemme investoineet työkyvyn johtamiseen jo yli kymmenen vuoden ajan. Siriustyökyvynhallintaohjelman tarkoitus on lisätä henkilöstön hyvinvointia, tunnistaa ongelmat jo varhain ja keskittyä niiden ennaltaehkäisyyn.

Vuosien 2016–2020 työkykyjohtamisen tavoitteemme ovat:

  • työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten minimointi
  • sairauspoissaoloprosentin alentaminen 4,5 prosenttiin
  • työurien pidentäminen

Vuoden 2016 alussa alkoi Sirius III -työkyvynhallintaohjelman viisivuotiskausi. Sen painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten työkunnon parantamiseen tähtäävässä tekemisessä sekä esimiesten arkijohtamistaitojen vahvistamisessa. Lisäksi ohjelma keskittyy rekrytoinnin kehittämiseen sekä työkyvyn seurantaan ja työurasuunnitteluun.

KOHDENNETTU TUKI TYÖ HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI

  • Vuonna 2016 jatkoimme esimiesten työhyvinvoinnin tukemista, sillä se vaikuttaa suoraan alaisten hyvinvointiin. Lisäksi käynnistimme pilotin, jossa esimiehiä valmennettiin tietoiseen läsnäoloon, ihmisten johtamiseen ja itsetuntemukseen.
  • Esimiesten ja muiden toimihenkilöiden työhyvinvointia selvitettiin kyselyllä, ja tulosten perusteella järjestettiin valmennusta henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Panostimme eniten apua tarvitsevien toimihenkilöiden palautumiseen. Työhyvinvointia tuettiin muun muassa hyvinvointianalyysilllä sekä liikkumiseen, ruokavalioon tai nukkumiseen keskittyvillä henkilökohtaisilla valmennuksilla. Kokonaishyvinvoinnin indeksi pysyi liki samalla tasolla kuin vuonna 2015.

LIIKUNTAA JA VIRKISTYSTÄ

  • Vuonna 2016 aloitimme 40–45 -vuotiaille työntekijöillemme suunnatun hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä liikunta-aktiivisuutta tuetusti henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Osallistujat saivat elämäntapavalmennusta yksilöllisen tarpeen mukaan. Hanke jatkuu vuonna 2017.
  • Lisäksi pääkaupunkiseudun siivous- ja tukipalvelujen yksiköissä aloitettiin pilotti, jossa kartoitettiin maahanmuuttajataustaisten siivousalan ammattilaisten työhyvinvointia ja erityiskuntoutustarpeita. Tulokset valmistuvat alkuvuonna 2017.
  • L&T:llä oli vuonna 2016 käytössä henkilöstöetuohjelma eli verkkoportaali, jossa oli etuja ja alennuksia useilta eri yrityksiltä. Se kuului vakituisille ja yli vuoden määräaikaisesti työskennelleille, jotka työskentelevät vähintään 20 tuntia viikossa.
  • L&T:llä toimii Suomessa lähes 30 henkilökuntakerhoa, joissa tuetaan liikuntaa ja yhteistä virkistystoimintaa. Kerhojemme toiminta sisältää muun muassa yhteisiä liikuntavuoroja, itsenäisen liikunnan tukea, kulttuurista toimintaa sekä yhteisiä tapahtumia.

SAIRAUSPOISSAOLOT ALAS

Vuonna 2016 sairauspoissaoloprosenttimme Suomessa laski 4,8:aan, kun se vuotta aiemmin oli 5,2 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävin syy L&T:llä työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pitkiin sairauslomiin. Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen onkin osa L&T:n perustoimintaa: työpaikalla keskitytään löytämään tapoja, joilla työn voisi tehdä kehoa vähemmän

rasittavalla tavalla.

L&T:n Teollisuuspalveluissa tehdään paljon suurtehoimurointityötä, jossa työolosuhteet ovat usein erittäin haastavat ja työ kehoa kuormittavaa. Prosessipuhdistuksen suurtehoimuroinnissa on käynnissä hanke, jossa työergonomiaa ja työturvallisuutta parannetaan uudella ergonomiaopastuksella ja työterveyshuollon työfysioterapeuttien tuella. Työn keventämiseksi ja laadun kehittämiseksi tehdään myös teknistä kehitystyötä. Hanke jatkuu vuonna 2017.

ONGELMIIN TARTUTAAN VARHAISESSA VAIHEESSA

L&T:llä on käytössä varhaisen tuen malli. Sen tarkoitus on, että työpaikalla tartutaan ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tehdään yhteistyötä niiden ratkaisemiseksi. Varhaisen tuen malli auttaa myös esimiestä puuttumaan ongelmiin tai esimerkiksi pitkittyviin/toistuviin sairauspoissaoloihin ajoissa sekä saamaan tarvittaessa työntekijälle tukea esimerkiksi työterveyshuollosta tai henkilöstöhallinnosta.

Siivouksessa ja kiinteistöhuollossa siirryttiin vuonna 2016 käytäntöön, jossa työntekijä voi akuuteissa sairaustapauksissa olla esimiehen luvalla pois yhden päivän kerrallaan ja ilman lääkärintodistusta enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää. Käytäntöä laajennettiin pilottiyksiköihin myös Ympäristöpalveluissa, Teollisuuspalveluissa sekä korjausrakentamisessa ja kiinteistötekniikassa. Kokemukset ovat hyvät: luottamus työntekijöiden ja esimiesten välillä on lisääntynyt, ja kustannukset työterveyskäyntien osalta ovat laskeneet.

TYÖKYKYRISKEJÄ HALLITAAN AKTIIVISESTI

Työkykyjohtamisen benchmark-tutkimuksen mukaan L&T:n työkyvyttömyysmaksut henkilötyövuotta kohden ovat selvästi toimialan keskitasoa alhaisemmat. Kymmenessä vuodessa keskimääräinen eläköitymisikämme on Suomessa noussut 59,4 vuodesta 63,8 vuoteen.

  • L&T:llä henkilöstöosasto ja työterveyshuolto tukevat työkykyjohtamista ja henkilöstön hyvinvointia. Tarvittaessa ammatillinen kuntoutus ja muut mahdolliset kuntoutuspalvelut otetaan työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden avuksi.
  • Tarvittaessa mietimme osatyökykyisille esimerkiksi uudelleensijoittumista vähemmän rasittaviin tehtäviin. Syksyllä 2016 Ilmarisen kanssa aloitettiin sopivan työn malli. Sen keskiössä on työurasuunnittelu, ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet ovat laajat. Työllistymistä tai uudelleen kouluttautumista voidaan tarpeen vaatiessa tukea myös L&T:stä ulospäin.
  • Tarjoamme työntekijöillemme opastusta terveellisempiin elämäntapoihin yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Henkilöstölle tarjotaan apua ruokavalion parantamiseen, unihäiriöihin, liikunnan lisäämiseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Henkilöstölle järjestetään myös voimavaroihin ja palautumiseen liittyvää valmennusta.

Työnantajana arvostamme kahta asiaa ylitse muiden: väki viihtyy ja voi hyvin.

TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN TERVEENÄ KOTIIN

Työturvallisuuden toimenpiteitä ja tavoitteita ohjataan strategisella Nollapeli-ohjelmalla, joka tukee linjaorganisaation työtä. Nollapelin tavoitteena on edistää L&T:n työturvallisuutta ja kehittää työturvallisuuskulttuuria painottuen ennakoivaan toimintaan.

Tavoitteenamme on pudottaa LTA-tapaturmataajuus eli poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus suhteessa miljoonaan työtuntiin alle kymmeneen vuoteen 2018 mennessä. Vuonna 2016 LTA-tapaturmataajuutemme oli 15. Emme päässeet aivan tavoitteeseen pääosin siksi, että korvaava työ ei ollut käytössä aikaisempien vuosien tapaan.

Vuonna 2016 seurasimme myös kokonaistapaturmataajuutta (TRIFFI), johon on laskettu mukaan kaikki tapaturmat, eli poissaoloon johtaneiden tapaturmien lisäksi myös hoitokäynnit, työmatkatapaturmat ja tapaturmat, joissa poissaoloa ei tullut. TRIFFI-taajuuden osalta pääsimme lähes tavoitteeseen, joka oli 41. Kehitys oli hyvä, sillä vuonna 2016 TRIFFI-taajuus oli 42 ja L&T:n historian alhaisin.

Vuonna 2016 ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Myöskään todettuja ammattitautitapauksia ei ollut.

ENNAKOIVIA TOIMENPITEITÄ ENNÄTYSMÄÄRÄ

Ennakoivien toimenpiteiden keskeisenä osa-alueena ovat turvallisuushavainnot ja -tuokiot, Safety Walkit ja erilaiset riskikartoitukset. Näiden avulla pyritään ennakoivasti havaitsemaan ja löytämään työturvallisuuteen liittyvät riskit sekä määrittelemään ja toteuttamaan riittävät toimenpiteet niiden ennaltaehkäisyyn. Ennakoivat toimenpiteet dokumentoidaan Nollapelijärjestelmään, josta esim. korjaavien toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata. Vuonna 2016 ennakoivien toimenpiteiden määrä oli L&T:llä historian korkein. Määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Ennakoivien toimenpiteiden tekemiselle on asetettu yksikkökohtaiset tavoitetasot, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tavoitteet kaikkien ennakoivien toimenpiteiden suhteen ylittyivät L&T-tasolla vuonna 2016.

Työturvallisuus on osa kaikkea työtä niin L&T:n omissa pisteissä kuin asiakaskohteissakin. Ennakoivia työturvallisuuteen liittyviä toimintatapoja toteutetaan niin omissa kuin asiakkaankin yksiköissä. Toimimalla ennakoivasti haluamme ja pystymme kehittämään sekä omaa että asiakkaidemme työturvallisuutta. Tällä hetkellä iso osa Safety Walkeista ja turvallisuushavainnoista tulee asiakaskohteistamme.

Työturvallisuuden kehitys Suomessa
2016 2015 2014 2013 2012 2011
Turvallisuushavainnot 21 713 19 414 15 383 14 885 10 987 5 341
Vaaran-/riskinarvioinnit 900 1 148 1 684 1 839 3 086 1 707
Safety Walk -
havainnointikierrokset
10 283 9 273 6 808 5 577 1 670 1 519
Työturvallisuustuokiot 8 047 7 472 6 517 4 973 1 491 680
Tapaturmataajuus 15 11 18 18 33 35
Kokonaistapaturmataajuus 42 46 54 50 63 62

JATKUVAA KEHITYSTÄ TYÖTURVALLISUDEN PARANTAMISEKSI

  • Vuonna 2016 aikana työturvallisuuden edelleen kehittämiseksi tehtiin useita kehitystoimenpiteitä. Kokonaisvaltaiselle riskienhallinnalle määriteltiin prosessi huomioiden taloudelliset, strategiset ja operatiiviset riskit. Samalla otettiin käyttöön kohdeja työtehtäväkohtaiset riskienarviointimenettelyt, joiden avulla päästään aikaisempaa tarkemmalle tasolle ja tarvittavat kehitystoimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaammin. Tapaturmatutkintojen analyysia kehitettiin edelleen helpottamaan juurisyiden löytämistä, jotta korjaavien toimenpiteiden määrittely ja toteuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta.
  • Toimintaa yksiköissä yhtenäistettiin ja kehitettiin monilla tavoilla, kuten aloittamalla siisteys- ja järjestysprojekti 5S-menetelmää hyödyntäen. Myös kylttien ja opasteiden yhtenäistäminen yksiköissä pääsi hyvään vauhtiin. Turvallisuustyökalua, toimintamalleja sekä koulutuksia on kehitetty edelleen. Lisäksi arjen työturvallisuustyön tukemiseksi otettiin käyttöön mm. Nollapelipakka, johon on koottu keskeinen työturvallisuusohjeistus ja hyvät käytännöt.
  • Yhteistyökumppanimme ovat kiinnostuneita turvallisuuskäytännöistämme ja ovat auditoineet L&T:n toimintaa kuluneen vuoden aikana. Toimittaja-auditoinnissa olemme pärjänneet hyvin ja saaneet hyödyllistä palautetta työturvallisuuteen liittyen. Uskomme, että yhteistyökumppaneiden väliset auditoinnit kehittävät toimintaamme ja samalla varmistamme sovitun mukaiset toimintatavat.

HENKILÖSTÖLLÄ MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA

Mittaamme henkilöstön tyytyväisyyttä säännöllisesti ja kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti niistä saamamme palautteen perusteella.

Viimeisin henkilöstötutkimus, Meininki-kysely, toteutettiin marraskuussa 2015. L&T:läiset arvioivat siinä työskentelyn edellytyksiin, motivaatioon ja yksikön toimintaan sekä johtamiseen liittyviä asioita. Meininki kertoo meille, missä olemme onnistuneet ja missä voimme kehittyä sekä yksikkö- että yhtiötasolla.

  • Kyselyn tulosten mukaan L&T:läiset ovat omistautuneita työlleen ja 82 prosenttia koki työn haastavaksi sekä mielenkiintoiseksi. Myös yhteiset toimintaperiaatteemme eli palveluasenne, vastuunkanto ja yhteispeli sekä päämäärät koettiin tavoittelemisen arvoisina. Selkein kehitettävä asia oli yksiköiden välinen yhteistyö. Myös esimiesten viestintään ja muutosviestintään kaivattiin lisää tehoa. Vuonna 2016 olemme työskennelleet näiden toimenpiteiden kehittämisen eteen. Kehitystoimenpiteiden toteutumista on seurattu ja vaikuttavuutta tehostettu mm. lyhytmuotoisella Meininki-SYKEkyselyllä keväällä 2016. Seuraava varsinainen Meininki-henkilöstötutkimus toteutetaan syksyllä 2017.
  • Osana Meiningissä esille nousseita kehitystoimenpiteitä aloitimme vuonna 2016 henkilöstötyöpajojen suunnittelemisen osana asiakaskokemuksen parantamista. Vuoden 2017 aikana käynnistämme kaikille L&T:läisille suunnatut henkilöstötyöpajat, joissa

kehitämme yhdessä L&T:n henkilöstö-ja asiakaskokemusta. Uskomme, että palveluyrityksessä hyvä asiakaskokemus syntyy hyvän henkilöstökokemuksen kautta, minkä vuoksi linkitämme henkilöstökokemuksen parantamisen tiiviiksi osaksi asiakaskokemuksen kehittämistä.

SYSTEMAATTISTA

  • Esimerkiksi Ympäristöpalveluissa kuljettajien lakisääteisten ammattipätevyyskoulutusten hallinnointimalli uudistettiin vuonna 2015, ja tehostuneen hallinnointimallin ansiosta koulutuspäiviä järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 1 158. Koulutuksissa käydään läpi työturvallisuutta, ensiaputaitoja, työergonomiaa, asiakaspalvelutaitoja sekä ympäristöosaamista.
  • Kiinteistöpalveluiden uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja toimintamallin käyttöönottoa valmisteleviin valmennuksiin osallistui kaksi pilottiyksikköä kiinteistöhuollosta sekä asiakaspalvelun henkilöstöä.
  • Palkitsimme Kuukauden työntekijät ja esimiehet kiinteistönhuollossa ja siivous- ja tukipalveluissa sekä käynnistimme loppuvuonna palkitsemisen myös Ympäristöpalveluissa. Palkitsimme yhteensä noin 60 ammattilaista hyvin tehdystä työstä.

ESIMIESTAIDOT JA YHTENÄINEN JOHTAMISKÄYTÄNTÖ

Esimiesten osaamisesta huolehditaan esimiestyön ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä henkilöstön johtamiseen suuntautuvilla valmennuksilla.

  • Vuonna 2016 jatkoimme jo edellisvuonna käynnistynyttä palvelulinjakohtaista työnjohdon KIRKASTE-valmennusohjelmaa, jossa kehitetään esimiestaitoja palvelulinjan liiketoimintaa ja kilpailuetua vauhdittavaan suuntaan. KIRKASTE-ohjelmaan on osallistunut kaiken kaikkiaan 393 esimiestä.
  • Jatkossa kehitämme johtamistamme muun muassa uusien esimiesvalmennusten kautta. Kaikki uudet esimiehet käyvät perusesimiesvalmennuksen ja tämän lisäksi esimiestaitoja kehitetään kunkin esimiehen tarpeet huomioiden.

MONIMUOTOINEN L&T - HENKILÖSTÖ LUKUINA

Henkilöstömme monipuolisuudesta kertovat laaja ikäjakauma ja yli 80 eri kansallisuutta. Yhteensä henkilöstöstämme 16 prosenttia on ulkomaalaistaustaista.

Vuonna 2016 työllistimme noin 8000 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Rekrytoimme vuosittain noin 2000 työntekijää Suomessa, mukaan lukien noin tuhat kesätyöntekijää.

Hyvän työvoiman saanti on muodostumassa entistä haastavammaksi erityisesti kasvukeskuksissa. Työvoiman saatavuuden varmistaminen on henkilövaltaisella alalla kriittinen menestystekijä. Siihen vaikutetaan vaihtuvuutta pienentämällä, ammattiryhmäkohtaisilla kohdennetuilla toimenpiteillä sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmien aktivoinnilla. Vaihtuvuus on hyvin erilaista eri ammattiryhmissä:

  • Kiinteistöpalvelut 35,8 %
  • Teollisuuspalvelut 14,6 %
  • Ympäristöpalvelut 8,6 %
  • Toimihenkilöt 15,8 %

Vuoden 2016 aikana kävimme 58 yhteistoimintaneuvottelua, joiden seurauksena irtisanottiin 133 henkilöä. Irtisanotuista 51 oli toimihenkilöitä ja 82 työntekijöitä. Lisäksi yt-neuvottelujen seurauksena lomautettiin kuusi henkilöä. Isoissa yt-neuvotteluissa syynä oli tappiollinen ja kannattamaton toiminta.

EDISTÄMME MONIMUOTOISUUTTA

Haluamme edistää monimuotoisuutta ja maahanmuuttajien työllistymistä. Olemme pyrkineet aktiivisesti edistämään turvapaikkaan oikeutettujen pakolaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla heille työmahdollisuuksia uudenlaisella kotouttamiskoulutuksella. Projekti on osa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämää hanketta, jossa on mukana useita työnantajia sekä instituutiosijoittajia. Uudessa mallissa perinteiseen kotouttamiskoulutukseen yhdistetään ammatillinen koulutus. Suomen valtiolla on ollut uuden toimintamallin käynnistämisessä haasteita, minkä vuoksi koulutusta ei ole päästy aloittamaan yrityksistä huolimatta.

Projektin rinnalla L&T on kartoittanut vaihtoehtoisia tapoja, joilla voitaisiin edistää maahanmuuttajien työllistämistä, koska meillä on työpaikkoja, joita ei ole onnistuttu kantaväestön keskuudesta täyttämään.

HENKILÖSTÖLUKUJA

2016 2015 2014
Henkilöstö vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset
yhteensä 7 931 8 085 7 830
Suomi 7 023 7 192 7 076
Ruotsi 652 640 507
Venäjä 256 253 247
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna 7 199 7 099 7 257
Sukupuolijakauma
naisia, % 46 48 47
miehiä, % 54 52 53
Henkilöstö työsuhdetyypeittäin
vakituisia, % 93 95 94
määrä-aikaisia, % 7 5 6
kokoaikaisia, % 66 63 63
osa-aikaisia, % 22 24 25
tarvittaessa kutsuttavia, %* 12 13 12
Vuokratyöntekijät työntekijäryhmittäin
toimihenkilöt, henkilötyöpäivää 897 1 886
työntekijät, henkilötyöpäivää 27 146 24 063
Henkilöstö työntekijäryhmittäin
toimihenkilöitä, % 16 15 16
työntekijöitä, % 84 85 84
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus, %** 16 17 16
EU:n alueelta 41 43 41
EU:n ulkopuolelta 59 57 59
Keskimääräinen eläköitymisikä maittain
Suomi 63,8 63,1 63,1
Ruotsi 65 65
Venäjä 57,5 57
Sairauspoissaolot, %** 4,8 5,2 5,3
Tapaturmataajuus 15 11 17
Tavoite- ja kehityskeskustelun käyneet, % 80 85 80
* Työsuhdetyyppi käytössä vain Suomessa
** Kattaa vain L&T:n Suomen toiminnot

VASTUULLINEN TOIMITUSKETJU

  • Uudistimme sopimustoimittajien itsearviointi- ja auditointikäytäntöjä siten, että määrittelimme arvioinnille kriittiset pisteet sekä auditoitavien toimittajien valintaperusteet.
  • Vuonna 2016 kaikki uudet sopimustoimittajamme tekivät itsearvioinnin.
  • Asetimme määrälliset tavoitteet toimittajien arviointiin: 100 suurinta toimittajaa itsearvioinnin piiriin, riskiarvioon perustuvat auditoinnit 5-10 toimittajalle vuosittain.
  • Otimme käyttöön toimittajien uuden luokittelumallin, joka perustuu ostetun palvelun luonteeseen ja materiaalin käyttötarkoitukseen. Kaikista L&T:n toimittajista 98 prosenttia on luokiteltuja toimittajia.
  • Aloitimme myös vastuullisten hankintojen uuden jalkautusmallin vuonna 2016. Liiketoiminnoissa ostovastuulliset henkilöt osallistuvat hankintojen ajankohtaiseen täsmäinfoon ja keskustelutilaisuuteen kvartaaleittain.

HARMAATA TALOUTTA KITKEMÄSSÄ

Vuonna 2016 Tilaajavastuu.fi-palveluun liittyi lisää toimittajia, ja vuoden lopussa 98 prosenttia (2015: 95 %) palveluntuottajistamme kuului palveluun. Jatkossa liittyminen palveluun on yhteistyön aloittamisen ja jatkumisen edellytys.

VÄHENSIMME YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIAMME

  • Onnistuimme vähentämään kalustomme ympäristövaikutuksia muun muassa kuljettajien ajotapaa kehittämällä, toimintaamme tehostamalla (kaluston käyttöastetta nostamalla) sekä kaluston kokonaismäärää vähentämällä. Näistä toimenpiteistä voit lukea tarkemmin Ympäristövastuu-osiosta.
  • Uusimme raskasta kalustoamme ja korvasimme vanhimpia ajoneuvoja uudemmalla Euro 6 -päästöluokan kalustolla, joka aiheuttaa vähemmän päästöjä. Vuonna 2016 investoimme kalustoon yhteensä 18 miljoonaa euroa vuonna 2016. Yhteensä meillä oli käytössä 892 (2015: 875)raskaan kaluston ajoneuvoa.

  • 64 prosenttia raskaasta kalustostamme kuului Euro 4 -päästöluokkaan tai uudempaan vuonna 2016 (2015: 59 %). Vähensimme myös kalustomme ympäristövaikutuksia muun muassa kuljettajien ajotapaa kehittämällä, toimintaamme tehostamalla (kaluston käyttöastetta nostamalla) sekä kaluston määrää vähentämällä.

  • Maakaasu-, bioetanoli ja hybridijäteautoja on käytössämme 2 (2015: 7). Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrä ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan. Tähän on vaikuttanut raskaan kaluston tarjonnan rajallisuus ja veroratkaisut.
  • Sähköautoja käytössämme oli pakettiautoina 4.
  • Otimme alkuvuodesta 2017 käyttöön Nesteen jätteistä ja tähteistä valmistaman uusiutuvan dieselin valituissa jäteautoissamme pääkaupunkiseudulla. Sen käytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä paikallista ilmanlaatua heikentäviä lähipäästöjä. Uusiutuvan dieselin avulla voidaan saavuttaa jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonepäästöt polttoaineen koko elinkaaren aikana perinteiseen fossiiliseen dieseliin verrattuna.
  • Tarjoamme asiakkaillemme Joutsenmerkittyä Ekosiivouspalvelua, joka tukee asiakkaidemme ympäristötavoitteiden saavuttamista. Ympäristömerkittyjen (Joutsenmerkki) siivousaineiden osuus käyttämistämme siivousaineista oli 72 prosenttia vuonna 2016 (2015: 82 %). Aineiden automaattiannostelun ja tehokkaampien siivousmenetelmien vuoksi onnistuimme vähentämään siivousaineiden käyttöä. Ympäristömerkittömien desinfiointiaineiden käyttö pysyi kuitenkin samalla tasolla, minkä vuoksi ympäristömerkittyjen aineiden osuus laski. Käytämme ympäristömerkittyjä siivousaineita aina, kun aineryhmällä on ympäristömerkki. Tavoitteena on, että ympäristömerkittyjen siivousaineiden osuus olisi jatkossa vähintään 80 prosenttia.

HANKINNAT PAINOTTUVAT KOTIMAAHAN

Vuonna 2016 L&T:llä oli Suomessa noin 5 000 (2015: 4 800) sellaista aine-, tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta tehdyt kokonaisostot ylittävät 1 000 euroa vuoden aikana. Aine-, tavara- ja palveluostot olivat kokonaisuudessaan 256 miljoonaa euroa (2015: 247 miljoonaa euroa). Kierrätysliiketoiminnan laajeneminen tarvikeostoissa ja palveluostojen lisääntyminen nostivat ostojemme kokonaismäärää.

Suomessa ostoista 94,6 prosenttia (2015: 94,9 %) tehtiin kotimaassa toimivilta yrityksiltä ja 5,3 prosenttia (2015: 5,1 %) muista EU-maista. EU:n ulkopuolelta ei käytännössä tehty ostoja (0,02 %).

Hankintojen jakautuminen Suomessa
Hankinnat yhteensä 256 miljoonaa euroa
% kokonais
hankinnoista
Tuotannon suorat hankinnat* 60 %
Ajoneuvot ja kalusto** 18 %
Epäsuorat hankinnat ja kiinteistöt** 22 %
* Tuotannon suorat hankinnat koostuvat seuraavista eristä:
raaka-aineet ja materiaalimaksut, alihankinta, teknikset aineet
ja tarvikkeet.
** Ajoneuvot ja kalusto sekä epäsuorat hankinnat ja
kiinteistöt sisältävät myös investointeja.

AKTIIVISET SIDOSRYHMÄSUHTEET

SIDOSRYHMÄMME ODOTTAVAT VASTUULLISTA TOIMINTAA JA AKTIIVISTA VUOROVAIKUTUSTA

Vuonna 2016 teetimme kattavan sidosryhmätutkimuksen, johon vastasi 1 000 tärkeimpien sidosryhmiemme (nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat, oma henkilöstö, potentiaaliset työntekijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät sekä media) edustajaa. Tutkimus tehtiin nyt toista kertaa ja pystyimme vertailemaan tuloksia kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

KESKEISET TULOKSET:

  • L&T:n kokonaismaine ja sidosryhmätuki ovat hieman heikentyneet viimeisen kahden vuoden aikana, mutta ne ovat edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.
  • Tuki on vahvinta oman henkilöstön ja sijoittajien keskuudessa.
  • Heikennystä on tapahtunut jonkin verran asiakkaiden ja oman henkilöstön osalta, mutta samalla yhtiömme maine ja sidosryhmätuki ovat vahvistuneet päättäjien ja median keskuudessa.
  • Sidosryhmämme kokevat L&T:n vastuulliseksi yritykseksi, joka toimii oikein ja huomioi toiminnassaan yhteiskunnan ja ympäristön. Lisäksi L&T:n koetaan olevan kannattava ja taloudellisesti vakaa yritys. Myös työntekijöidemme ammattitaito saa kiitosta ja yhtiömme työnantajakuva on kehittynyt hyvään suuntaan.
  • Jatkossa sidosryhmämme odottavat meidän edelleen panostavan vahvasti vastuullisen liiketoiminnan edistämiseen ja kierrätysyhteiskunnan rakentamiseen sekä hyvään taloudelliseen kehitykseen. Lisäksi meidän tulee olla hyvä työnantaja ja innovatiivinen palveluiden kehittäjä. Jatkossa meiltä toivotaan edelleen aktiivisempaa vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa.

MITÄ TEEMME TULOSTEN POHJALTA?

  • Tutkimustulosten pohjalta olemme rakentaneet sidosryhmäkohtaiset suunnitelmat, joiden etenemistä seurataan osana yhtiömme vastuullisuuden johtamista.
  • Tulevina vuosina panostamme erityisesti asiakaskokemuksen ja oman henkilöstömme vireen parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin sekä vuorovaikutuksen kehittämiseen.
  • Lisäämme maltillisesti panostuksia työnantajakuvaan ja kutsumme yhä suuremman

joukon L&T:läisiä mukaan työntekijälähettiläiksi kertomaan, millaista työskentely L&T:llä on.

Jatkamme edelleen vastuullisuuden kehittämistä ja tapaamme säännöllisesti sijoittajia, päättäjiä ja tiedotusvälineiden toimittajia.

MERKITTÄVIMMÄT SIDOSRYHMÄMME SEKÄ SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUKSEN MUODOT VUONNA 2016

Sidosryhmä Kuvaus vuorovaikutuksesta
vuonna 2016
Toteutimme Suomessa kaksi suositteluhalukkuutta
mittaavaa asiakaskyselyä, joiden avulla saimme yli 5 000
arviota toiminnastamme. Tuloksia hyödynsimme yhtiö-,
toimiala-, palvelulinja- ja yksikkökohtaisesti
asiakastyytyväisyyden parantamisessa.
Lisäksi teimme yli 50 asiakaskohtaista tyytyväisyyskyselyä,
jotka antoivat meille arvokasta tietoa päivittäisen työmme
onnistumisesta.
Asiakkaat Käynnistimme työn asiakaskokemuksen kehittämiseksi.
Tähän liittyen teimme 26 syvähaastattelua
asiakasymmärryksemme lisäämiseksi.
Järjestimme ympäristöhuollon ajankohtaisiin kysymyksiin
keskittyviä Ympäristöakatemia-koulutuksia yhteensä 337
asiakkaallemme ja lisäksi koulutimme noin 2 500
asiakasyritystemme työntekijää sähköisten
verkkokoulutusten avulla.
Henkilöstön ammatillista kehittymistä tuemme
työssäoppimisen, urapolkujen, tehtäväkiertojen ja
koulutusten avulla. Esimiesten osaamisesta huolehditaan
mm. esimiestyön ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä
henkilöstön johtamiseen suuntautuvilla valmennuksilla.
Henkilöstön kehittäminen tapahtuu tavoite- ja
kehityskeskustelujen pohjalta.
Mittaamme henkilöstön tyytyväisyyttä säännöllisesti ja
kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti niistä
saamiemme palautteiden perusteella. Henkilöstön
edustajia osallistetaan laajasti yhtiön eriasteisiin
päätöksentekofoorumeihin ja kehitysohjelmiin.
Oma henkilöstö Palkitsimme Kuukauden työntekijät ja esimiehet
kiinteistönhuollossa ja siivous- ja tukipalveluissa sekä
käynnistimme loppuvuonna palkitsemisen myös
Ympäristöpalveluissa. Palkitsimme yhteensä noin 60
ammattilaista hyvin tehdystä työstä.
Työkyvyn johtamisessa jatkoimme painopisteen siirtämistä
ennakoivaan työhön. Kehitimme kokonaisvaltaista
riskienhallintaamme sekä jatkoimme Nollapeli-ohjelmaa,
joka tähtää entistä turvallisempaan työntekoon.
Viestimme henkilöstölle intranetin, henkilöstölehti Letin,
videojen, uutiskirjeiden, teksti- ja WhatsApp-viestien sekä
sisäisten Yammer- ja Facebook-verkostojen avulla.
Kerroimme aktiivisesti L&T:n tarjoamista
työmahdollisuuksista sekä perinteisessä että sosiaalisessa
mediassa.
Potentiaaliset
työntekijät
Teimme yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa ja
osallistuimme työnhakumessuille ja -tapahtumiin. Olimme
mukana siistiihommaa.fi:n #kipahommaa16-kuvakisassa.
Toteutimme ja julkaisimme uratarinavideoita, joissa L&T:llä
työskentelevät kertovat urapoluistaan.
Tapasimme sijoittajia ja analyytikoita noin 40
erilaisessa
tilaisuudessa, muun muassa seminaareissa, roadshowlla
ja yhtiökokouksessa.
Sijoittajat Jatkuvasta yhteydenpidosta pääomamarkkinoiden kanssa
huolehdimme pörssi- ja lehdistötiedottein sekä www
sivujemme kautta.
Aine-, tavara- ja Uudistimme sopimustoimittajien itsearviointi- ja
auditointikäytäntöjä siten, että määrittelimme arvioinnille
kriittiset pisteet sekä auditoitavien toimittajien
valintaperusteet.
palveluntoimittajat Otimme käyttöön toimittajien uuden luokittelumallin.
Aloitimme vastuullisten hankintojen uuden
jalkautusmallin.
Järjestöt, edunvalvonta
ja yhteistyöhankkeet
Osallistuimme aktiivisesti elinkeino- ja
työmarkkinajärjestöjen toimintaan sekä vastuullista
liiketoimintaa, kiertotaloutta ja energiatehokkuutta
edistäviin yhteistyöverkostoihin ja tutkimushankkeisiin
Suomessa ja EU-tasolla. Vuonna 2016 osallistuimme
muun muassa VTT:n järjestämään Hack the Waste -
tapahtumaan sekä Kemianteollisuuden Kinkkutemppu
hankkeeseen.
Hyväntekeväisyys Vuonna 2016 jatkoimme edelleen hyvää yhteistyötämme
vähävaraisten ja erilaisia kriisejä kohdanneiden
lapsiperheiden tukemiseen keskittyneen HOPE
yhdistyksen kanssa. Keräsimme vuoden mittaan omissa
toimipaikoissamme käyttökelpoisia vaatteita,
urheiluvälineitä ja leluja HOPE:n edelleen jaettavaksi ja
autoimme HOPE:n paikallistoimistoja muun muassa
lahjoittamalla jätesäkkejä.
Lisäksi teimme pienempiä paikallisia tukilahjoituksia.
Viranomaiset ja
poliittiset
vaikuttajat
Osallistuimme suoraan ja edunvalvontajärjestöjen kautta
hankintalain sekä ympäristölainsäädännön valmisteluun ja
soveltamiseen. Tapasimme eduskunnan valiokuntia,
eduskuntaryhmiä sekä keskeisiä virkamiehiä.
Lisäksi esitimme konkreettisia keinoja kiertotalouden ja
kierrätyksen edistämiseksi. Paikallisella tasolla annoimme
aktiivisesti lausuntoja koskien kunnallisia
jätehuoltomääräyksiä sekä jätteen kuljetusjärjestelmiä
koskevia kunnallisia päätöksiä.
Media Vastasimme lähes 70 mediayhteydenottoon toimittajien
tiedontarpeiden täyttämiseksi tai haastateltavien
löytämiseksi.
Julkaisimme noin 20 lehdistötiedotetta sekä järjestimme
mediatilaisuuksia ja -tapaamisia.

VAIKUTTAMISTA MARKKINOIDEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMISEKSI SEKÄ KIERTO- JA BIOTALOUDEN HYVÄKSI

Vuonna 2016 L&T:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen painopisteenä oli markkinoiden toimivuuden varmistaminen.

L&T:n palveluliiketoiminnan näkökulmasta keskeisimpänä lakiuudistuksena oli laki julkisista hankinnoista, joka käytännössä tarkoittaa hankintadirektiivin implementointia suomalaiseen lainsäädäntöön. Hankintalain osalta meille myönteisiä uudistuksia oli tiukka sidosyksikkösääntely, hankintamenettelyn modernisointi sekä valvonnan tehostaminen. Eduskunta hyväksyi hankintalakiuudistuksen joulukuussa.

Ympäristöliiketoiminnassa pyrimme edistämään Suomen hallitusohjelman tavoitetta avata suljettua jätemarkkinaa purkamalla kunnallisia yksinoikeuksia jätteisiin.

Kiertotalouden osa-alueella osallistuimme tiiviisti Suomen kansallisen tiekartan valmisteluun sekä toteuttamiseen. EU-tasolla keskeinen vaikuttamisen kohde oli edelleen valmistelussa oleva kiertotalouspaketti, jota valmisteltiin EU:n toimielimissä koko vuoden 2016. Kiertotalouspaketissa painotimme konkreettisten tavoitteiden asettamisen merkitystä sekä käsitteiden ja tilastoinnin harmonisointia.

Kansallisella tasolla osallistuimme uuden Valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelutyöhön sekä kierrätystä edistävän lainsäädännön valmisteluun. Pyrimme edistämään MARA-asetuksen ilmoitusmenettelyn laajentamista pilaantuneisiin maihin ja teollisuuden sivuvirtoihin. MARAasetuksella määritellään eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.

Kunnallisella tasolla otimme aktiivisesti kantaa jätehuoltomääräysten uudistamiseen sekä kuljetusjärjestelmäpäätöksiin. Haluamme edistää jätteiden syntypaikkalajittelua, valinnanvapauksia sekä markkinaehtoista jätteenkeräysjärjestelmää.

Lisäksi olemme Suomessa ja Ruotsissa pyrkineet edistämään työperusteista maahanmuuttoa muun muassa ottamalla aktiivisesti kantaa julkiseen keskusteluun sekä kehittämällä omia ratkaisujamme pakolaisten työperäiseen kotouttamiseen.

HUOMIO ASIAKASKOKEMUKSEN VARMISTAMISEEN

Vuonna 2016 toteutimme Suomessa kaksi suositteluhalukkuutta mittaavaa asiakaskyselyä, joiden keskiössä oli ns. nettosuositteluindeksi (NSI). Indeksi kertoo käytännössä, kuinka monet asiakkaistamme suosittelisivat meitä eteenpäin. Kyselyjen avulla saimme toiminnastamme yli 5 000 arviota, joita hyödynsimme yhtiö-, toimiala-, palvelulinja- ja yksikkökohtaisesti asiakastyytyväisyyden parantamisessa. Lisäksi teimme yli 50 asiakaskohtaista tyytyväisyyskyselyä, jotka antoivat meille arvokasta tietoa päivittäisen työmme onnistumisesta.

Paras tapa ideoida asiakaslähtöisiä palveluita: ottaa asiakas mukaan.

KESKEISET TULOKSET:

  • Yhtiötasoinen nettosuositteluindeksimme parani syksyn mittauksessa edelliseen vuoteen ja kevään mittaukseen verrattuna.
  • Vaihtelu eri palvelulinjojen välillä on suurta. Teollisuus- ja Ymparistöpalveluiden sekä Uusiutuvien energialähteiden toimintaa arvioineiden asiakkaiden suositteluhalukkuus on korkeampi kuin Kiinteistöpalveluiden toimintaa arvioineiden asiakkaiden.
  • Tyytyväisimpiä ovat ne asiakkaat, joille olemme nimenneet omat asiakasvastaavat tai yhteyshenkilöt.
  • Asiakkaamme arvostavat työntekijöidemme osaamista ja ammattitaitoa, mutta meidän toivotaan parantavan tavoitettavuuttamme sekä toimintaamme erilaisissa muutostilanteissa.

MITEN HYÖDYNNÄMME TULOKSIA TOIMINTAMME KEHITTÄMISESSÄ:

  • Olemme nostaneet asiakaskokemuksen parantamisen yhdeksi tärkeimmistä kehitysteemoistamme. Vuonna 2016 perustimme asiakaskokemuksen ohjausryhmän, joka ohjaa kehitystyötä yhtiötasolla ja jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Lisäksi kehitystyötä tehdään aktiivisesti toimialoilla.
  • Olemme koostaneet tulosten pohjalta konkreettiset toimenpidesuunnitelmat. Niiden etenemistä seurataan toimialojen johtoryhmissä ja asiakaskokemuksen ohjausryhmässä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi olemme valinneet asiakaspalautteen aktiivisen hoitamisen, tavoitettavuutemme parantamisen, asioinnin sujuvoittamisen sekä toimintamme kehittämisen erilaisissa muutostilanteissa.
  • Työ on jo tuottanut hedelmää, sillä loppuvuonna onnistuimme kääntämään asiakasreklamaatioidemme määrän laskuun. Vuonna 2017 tavoittelemme jälleen huomattavaa laskua reklamaatioiden määrässä.
  • Lisäksi käynnistimme työn asiakaskokemuksen tavoitetilan määrittelemiseksi ja asiakasymmärryksen lisäämiseksi. Tähän liittyen teimme 26 syvähaastattelua, joissa kartoitimme asiakkaidemme odotuksia toimintaamme kohtaan. Hyödynnämme näiden haastattelujen antia vuonna 2017 asiakaskokemuksemme kehittämisessä.

YRITYSVASTUURAPORTTI ON OSA VUOSIKERTOMUSTAMME

Raportoimme yritysvastuusta osana vuosikertomustamme kaudelta 1.1.–31.12.2016. Viime vuonna raportoimme ensimmäisen kerran uudistetun Global Reporting Initiativen (GRI:n) G4 raportointiohjeiston core-tason mukaisesti. Raportti julkaistaan ainoastaan verkkosivuillamme.

Raporttiin on kerätty tiedot kaikista konserni- ja tytäryrityksistämme ja se kattaa kaikki toimintomme Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Mikäli joidenkin yksittäisten tunnuslukujen osalta tietoa ei ole ollut saatavissa kaikista toimintamaistamme tai laskennassa on tapahtunut muutoksia verrattuna aikaisempiin vuosiin, poikkeus on kerrottu tunnusluvun yhteydessä. Tunnuslukujen raportointi ei kata palvelun- tai tavarantoimittajia.

Ympäristövastuun keskeiset tunnusluvut ovat riippumattoman osapuolen varmentamat.

OLENNAISUUSANALYYSI SUUNTAA YRITYSVASTUU- JA SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELYÄMME

Yritysvastuuraporttimme perustuu olennaisuusanalyysiin, jonka päivitimme GRI G4 raportointiohjeiston uudistuneiden vaatimusten mukaisesti vuonna 2015.

Analyysissä määritimme L&T:n olennaiset vastuullisuusnäkökohdat sekä keskeisille sidosryhmille olennaiset näkökohdat, jotka liittyvät toimintamme merkittävimpiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin tai jotka voivat olla merkittäviä L&T:n sidosryhmien päätösten ja valintojen tekemisessä.

Olennaiset näkökohdat jaottelimme kolmeen luokkaan perustuen niiden vaikutuksiin liiketoimintaamme ja sidosryhmien odotuksiin. Olennaisuusanalyysin on hyväksynyt yritysvastuun ohjausryhmä.

YRITYSVASTUUN OLENNAISUUSANALYYSI

LISÄTIETOA YRITYSVASTUURAPORTISTAMME

[email protected]

L&T:n olennaiset näkökohdat/
GRI:n näkökohdat
Tunnusluvut
Kierrätys ja materiaalien hyödyntäminen
Materiaalit Materiaalien käyttö (G4-EN1)
Kierrätettyjen materiaalien osuus (G4-EN2)
Jätevedet ja jätteet Jätteiden kokonaismäärä (G4-EN23)
Merkittävät vuodot (G4-EN24)
Vaaralliset jätteet (G4-EN25)
Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen
Energia Organisaation oma energian kulutus (G4-EN3)
Energiaintensiteetti (G4-EN5)
Energiankulutuksen vähentäminen (G4-EN6)
Päästöt Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (G4-EN15)
Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (G4-EN16)
Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (G4-EN17)
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (G4-EN18)
Kuljetukset Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (G4-EN19)
Kuljetusten ja työmatkojen ympäristövaikutukset (G4-EN30)
Asiakkaan vastuullisuutta edistävät liiketoimintaratkaisut
Tuotteet ja palvelut Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentäminen (G4-EN27)
Työkyvyn hallinta ja työturvallisuus
Työllistäminen Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus (G4-LA1)
Kokoaikaisen henkilöstön henkilöstöetuudet, joita ei tarjota määräaikaiselle tai osa-aikaiselle henkilöstölle (G4-LA2)
Koulutus Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat (G4-LA10)
Suoritusarvioinnit ja kehityskeskustelut (G4-LA11)
Työterveys- ja turvallisuus Työtapaturmat, ammattitaudit ja poissaolot (G4-LA6)
Altisteiset työtehtävät (G4-LA7)
Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksien määräystenmukaisuus (G4-PR2)
Asiakastyytyväisyys
Tuote- ja palvelutiedot Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset (G4-PR5)
Henkilöstötyytyväisyys
Henkilöstötyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset (L&T)
Vastuullinen tapa toimia
Taloudelliset tuotokset Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen (G4-EC1)
Valtiolta saadut avustukset (G4-EC4)
Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Ympäristöasioihin liittyvät valitukset (G4-EN34)
Lahjonta ja korruption vastaisuus Lahjontaan liittyvän riskiarvioinnin läpikäyneet liiketoimintayksiköt (G4-SO3)
Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus (G4-SO4)
Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet (G4-SO5)
Kilpailun rajoitukset Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät
oikeustoimet (G4-SO7)
Poliittinen vaikuttaminen Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edunsaajittain (G4-SO6)
Määräystenmukaisuus Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot (G4-EN29)
Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot (G4-SO8)
Tuotteiden elinkaaren aikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvät rikkomukset (G4-PR2)
Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujen valitusten
lukumäärä (G4-PR8)
Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneet sakot (G4-PR9)
Liiketoiminnan eettisyys Arvot ja liiketoimintaperiaatteet (G4-56)
Toiminnan eettisyyteen ja lainmukaisuuteen liittyvä neuvonanto (G4-57)
Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen (G4-58)
Paikallisyhteisöt Toiminnot, joilla on tai voi olla negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin (G4-SO2)
Sidosryhmävuoropuhelu
Sidosryhmävuorovaikutus Luettelo organisaation sidosryhmistä (G4-24)
Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet (G4-25)
Sidosryhmätoiminnan periaatteet (G4-26)
Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet (G4-27)
Toimitusketjun vastuullisuus
Ostokäytännöt Paikallisten ostojen osuus merkittävissä toimipaikoissa (G4-EC9)
Organisaation toimitusketju (G4-12)
Toimittajien ympäristöarvioinnit Ympäristökriteerien mukaisesti arvioidut uudet toimittajat (G4-EN32)
Toimittajien työolojen arvioinnit Työoloihin liittyvien kriteerien mukaisesti arvioidut uudet toimittajat (G4-LA14)
Monimuotoisuus ja tasa-arvo
Monimuotoisuus ja tasavertaiset
Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen ja
mahdollisuudet
Syrjinnän kielto
ikäryhmän mukaisesti (G4-LA12)
Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet (G4-HR3)
GRI:n sisältö Sijainti Lisätiedot
Yleinen sisältö
Strategia ja analyysi
G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2016
G4-2 Keskeiset vaikutukset, riskit Liiketoiminnan ajurit ja
ja mahdollisuudet toimintaympäristö
Organisaation taustakuvaus
G4-3 Raportoivan organisaation Tilinpäätöksen
nimi liitetiedot, konsernin
perustiedot
G4-4 Tärkeimmät Palvelut
tavaramerkit/brändit sekä
tuotteet ja palvelut
G4-5 Organisaation pääkonttorin Tilinpäätöksen
sijainti liitetiedot, konsernin
perustiedot
G4-6 Tilinpäätöksen
Toimintamaiden lukumäärä liitetiedot, konsernin
ja maat, joissa organisaatio perustiedot
toimii tai jotka ovat
merkittäviä raportissa
kuvattujen olennaisten
yritysvastuun näkökohtien
osalta
G4-7 Organisaation Tilinpäätöksen
omistusrakenne ja liitetiedot, konsernin
yhtiömuoto perustiedot
G4-8 Markkina-alueet Tilinpäätöksen
liitetiedot, konsernin
perustiedot
G4-9 Raportoivan organisaation Avainluvut
koko
G4-10 Henkilöstön määrä Henkilöstöluvut
G4-11 Kollektiivisesti
neuvoteltujen Suomessa ja Ruotsissa kaikki työntekijät
työehtosopimusten piiriin ovat työehtosopimuksen piirissä. Tieto ei
kuuluva henkiöstö saatavilla Venäjältä.
Toimitusketjun
G4-12 Organisaation toimitusketju vastuullisuus
G4-13 Merkittävät muutokset Hallituksen
organisaation koossa, toimintakertomus,
rakenteessa , rahoitus ja investoinnit
omistusrakenteessa tai sekä muutokset
toimitusketjussa konsernirakenteessa
raportointijaksolla
G4-14 Varovaisuuden periaatteen Varovaisuusperiaate kuuluu
soveltaminen ympäristöpolitiikkaamme. Arvioimme
toimintamme ympäristöriskejä ja
ehkäisemme niitä ennalta noudattaen
71
varovaisuusperiaatetta.
G4-15 Organisaation hyväksymät
tai edistämät ulkopuolisten
toimijoiden periaatteet tai
aloitteet
Sidosryhmäsuhteet
G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatiois
sa
Edunvalvonta ja yhteistyöverkostot
Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat
G4-17 Konsernin laskentaraja Tilinpäätöksen
liitetiedot,
Yritysvastuun
raportointi
G4-18 Raportin sisällönmäärittely Yritysvastuun
raportointi
G4-19 Olennaiset näkökohdat Yritysvastuun
raportointi
G4-20 Olennaisia näkökohtia
koskevat laskentarajat
organisaation sisällä
Yritysvastuun
raportointi
G4-21 Olennaisia näkökohtia
koskevat laskentarajat
organisaation ulkopuolella
Yritysvastuun
raportointi
G4-22 Muutokset aiemmin
raportoiduissa tiedoissa
Yritysvastuun
raportointi
G4-23 Merkittävät muutokset
raportin laajuudessa ja
näkökohtien
laskentarajoissa
Yritysvastuun
raportointi
Sidosryhmävuorovaikutus
G4-24 Luettelo organisaation
sidosryhmistä
Sidosryhmäsuhteet
G4-25 Sidosryhmien määrittely- ja
valintaperusteet
Sidosryhmäsuhteet
G4-26 Sidosryhmätoiminnan
periaatteet
Sidosryhmäsuhteet
G4-27 Sidosryhmien esille
nostamat tärkeimmät asiat
ja huolenaiheet
Sidosryhmäsuhteet
Raportin kuvaus
G4-28 raportointi 72
G4-29 25.2.2015
Edellisen raportin päiväys
G4-30 Yritysvastuun
Raportin julkaisutiheys raportointi
G4-31 Yhteystiedot josta voi tilata Yritysvastuun
raportin ja kysyä siihen raportointi
liittyviä lisätietoja
G4-32 GRI-sisältövertailu GRI-taulukko
G4-33
Lähestymistapa ulkoiseen Yritysvastuun
varmennukseen raportointi
Hallinto
Hallintorakenne ja kokoonpano
Hallintorakenne ja Selvitys hallinto- ja
G4-34 valiokunnat ohjausjärjestelmästä
G4-35 Vastuunjako Yritysvastuun
johtaminen ja
raportointi
G4-36 Vastuuhenkilöt Yritysvastuun
johtaminen ja
raportointi
Palkitseminen ja kannusteet
G4-51 Hallituksen ja ylimmän Palkka ja palkkioselvitys
johdon palkitseminen
Liiketoiminnan eettisyys
G4-56 Tapa toimia
Arvot ja
liiketoimintaperiaatteet
G4-57 Vastuullinen tapa toimia
Toiminnan eettisyyteen ja
lainmukaisuuteen liittyvä
neuvonanto
G4-58 Vastuullinen tapa toimia
Epäiltyjen väärinkäytösten
ilmoittaminen
Erityinen sisältö
Johtamistavan kuvaus
Yritysvastuun johtaminen ja raportointi
Tapa toimia
Ympäristövastuu
Yleinen johtamistavan kuvaus Vastuu henkilöstöstä
Toimitusketjun vastuullisuus
Hallituksen toimintakertomus, yritysvastuu
Taloudellinen vastuu
Taloudelliset tulokset
G4-EC1 Suoran taloudellisen Taloudellinen hyöty
lisäarvon tuottaminen ja sidosryhmille ja
jakautuminen verojalanjälki
G4-EC4 Valtiolta saadut avustukset
Vuonna 2016 saimme tuotekehitykseen ja
hankkeisiin tukia ja avustuksia valtiolta
yhteensä 40 163 euroa.
G4-EC9 Ostokäytännöt Toimitusketjun
vastuullisuus
Ympäristövastuu
Materiaalit
G4-EN1 Materiaalien käyttö painon Kierrätys ja materiaalien Raportoimme hallussamme olevat
tai määrän mukaan hyödyntäminen materiaalivirrat jaoteltuna syntypaikalla
lajiteltuihin materiaaleihin, sekajätteisiin
ja vaarallisiin jätteisiin. Seuraamme
materiaalien määrää ja painoa, mutta
tietojen luottamuksellisuuteen perustuen
emme raportoi niitä.
G4-EN2 Kierrätettyjen materiaalien Kierrätys ja materiaalien Käyttämämme materiaalit ovat
osuus hyödyntäminen pääasiassa jätteitä, jotka ohjaamme
kierrätykseen ja muuhun hyötykäyttöön.
Raportoimme hallussa olevien
materiaalivirtojen kierrätys- ja
hyödyntämisasteen.
Energia
G4-EN3 Organisaation oma Päästöjen ja Raportoimme polttoaineen kulutuksen
energian kulutus energiankulutuksen litroina.
vähentäminen
G4-EN5 Energiaintensiteetti Päästöjen ja
energiankulutuksen
vähentäminen
G4-EN6 Energiankulutuksen Päästöjen ja Raportoimme polttoaineen kulutuksen
vähentäminen energiankulutuksen litroina.
vähentäminen
Päästöt
G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasujen Päästöjen ja
päästöt (scope 1) energiankulutuksen
vähentäminen
G4-EN16 Epäsuorat Päästöjen ja
kasvihuonekaasujen energiankulutuksen Kaukolämmön päästöt raportoitu koskien
päästöt (scope 2) vähentäminen vain Suomen toimipisteitä 2016.
G4-EN17 Muut epäsuorat Päästöjen ja Raportoitu koskien vain Suomen
kasvihuonekaasujen energiankulutuksen toimintoja 2016.
päästöt (scope 3) vähentäminen
G4-EN18 Kasvihuonekaasujen Päästöjen ja
päästöintensiteetti energiankulutuksen 74
vähentäminen
G4-EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen Päästöjen ja
vähentäminen energiankulutuksen
vähentäminen
Jätevedet ja jätteet
G4-EN23 Jätteiden kokonaismäärä Kierrätys ja materiaalien
jaoteltuna jätelajeittain ja hyödyntäminen
käsittelytavan mukaisesti
G4-EN24 Merkittävien vuotojen Ympäristövaatimusten
määrä ja suuruus noudattaminen
G4-EN25 Kuljetetun, maahan tuodun, Kierrätys ja materiaalien Tarkkojen painomäärien raportointi ei ole
maasta viedyn tai käsitellyn hyödyntäminen mahdollista tietojen
ongelmajätteen (kuten luottamuksellisuuteen perustuen.
määritelty Baselin
sopimusasiakirjan liitteissä
I, II, III ja VIII) määrä sekä
kansainvälisesti kuljetetun
ongelmajätteen
prosenttiosuus
Tuotteet ja palvelut
G4-EN27 Tuotteiden ja palveluiden Asiakkaan
ympäristövaikutusten vastuullisuutta edistävät
vähentämistoimenpiteiden liiketoimintaratkaisut
laajuus
Päästöjen ja
energiankulutuksen
vähentäminen
Määräystenmukaisuus
G4-EN29 Merkittävien Vastuullinen tapa toimia
ympäristölainsäädännön ja -
säännösten rikkomiseen
liittyvien sakkojen
rahamääräinen arvo sekä ei
rahallisten sanktioiden
lukumäärä
Kuljetukset
G4-EN30 Tuotteiden ja materiaalien Päästöjen ja
kuljetuksesta sekä energiankulutuksen
työmatkoista aiheutuneet vähentäminen
merkittävät
ympäristövaikutukset
Toimittajien ympäristöarvioinnit
G4-EN32 Toimitusketjun
Prosenttiosuus uusista vastuullisuus
toimittajista, jotka on
arvioitu ympäristökriteerien
mukaisesti
Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit
G4-EN34 Ympäristöasioihin liittyvien Ympäristövaatimusten
valitusmekanismin kautta noudattaminen
rekisteröityjen, käsiteltyjen
ja ratkaistujen epäkohtien
lukumäärä
Sosiaalinen vastuu
Henkilöstö ja työolosuhteet
Työllistäminen
G4-LA1 Uuden palkatun Henkilöstöluvut
henkilöstön kokonaismäärä
ja osuus sekä henkilöstön
vaihtuvuus jaoteltuna
ikäryhmittäin, sukupuolen
mukaan ja alueittain
G4-LA2 Kokoaikaisen henkilöstön Vuonna 2016 tarjosimme Suomessa koko
henkilöstöetuudet, joita ei henkilöstölle lakisääteisen
tarjota määräaikaiselle tai työterveyshuollon lisäksi
osa-aikaiselle henkilöstölle yleislääkäritasoisen sairaanhoidon
merkittävissä työterveyshuollossa työsuhteen laadusta
toimipaikoissa riippumatta. L&T-sairauskassaan voi
kuulua vain päätoimisesti L&T:llä
Suomessa työskentelevät joiden työsuhde
on kestänyt yli 4 kk.
Henkilöstöetuohjelma kuuluu Suomessa
vakituisille ja yli vuoden määräaikaisesti
työskennelleille, jotka työskentelevät
vähintään 20 tuntia viikossa.
Työterveys ja -turvallisuus
G4-LA6 Tapaturmatyypit, Työturvallisuus
tapaturmataajuus,
ammattitautitaajuus,
menetetyt työpäivät,
poissaolot ja työhön
liittyvät kuolemantapaukset
jaotteluna alueittain ja
sukupuolen mukaan
G4-LA7 Työntekijät, jotka Työkyvyn johtaminen Altisteisissa työtehtävissä
työskentelevät työturvallisuusohjeistus,
työtehtävissä, joissa on työterveyshuollon
suuri esiintymistiheys ja työhönsijoitustarkastukset ja säännölliset
riski tietyille sairauksille Vastuu henkilöstöstä määräaikaistarkastukset.
Koulutus
G4-LA10 Osaamisen kehittämiseen Osaamisen
ja elinikäiseen oppimiseen kehittäminen
liittyvät ohjelmat, jotka
tukevat henkilöstön
jatkuvaa työllisyyttä ja
antavat tukea työsuhteen
päättymistilanteissa
Työkyvyn johtaminen
G4-LA11 Säännöllisten Henkilöstöluvut
suoritusarviointien ja
kehityskeskustelujen
piirissä olevan henkilöstön
osuus
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
G4-LA12 Organisaation Selvitys hallinto- ja
hallintoelinten kokoonpano ohjausjärjestelmästä,
ja henkilöstön jakauma hallituksen jäsenet ja
henkilöstöryhmittäin johtoryhmän jäsenet
jaoteltuna sukupuolen, Henkilöstöluvut
ikäryhmän,
vähemmistöryhmän ja
muiden
monimuotoisuuteen
liittyvien tekijöiden
mukaisesti
Toimittajien työolojen arviointi
G4-LA14 Toimitusketjun
Prosenttiosuus uusista vastuullisuus
toimittajista, jotka on
arvioitu työoloihin liittyvien
77
Ihmisoikeudet
Syrjinnän kielto
G4-HR3 Ei tapauksia.
Syrjintätapausten
lukumäärä ja niihin liittyvät
korjaavat toimenpiteet
Yhteiskunta
Paikallisyhteisöt
G4-SO2 Päästöjen ja
Toiminnot, joilla on nykyisiä energiankulutuksen
ja mahdollisia negatiivisia vähentäminen
vaikutuksia Vastuullinen tapa toimia
paikallisyhteisöihin
Lahjonta ja korruption vastaisuus
G4-SO3 Lahjontaan liittyvän Sisäinen tarkastus keskittää toimintansa
riskiarvioinnin riskien hallintatoimenpiteiden
läpikäyneiden huomioimiseen kehityshankkeissa.
liiketoimintayksiköiden Kehitystyössä huomioidaan myös
lukumäärä ja korruptioon liittyvät riskit. Vuonna 2016
prosenttiosuus sekä on ollut käynnissä useita
tunnistetut merkittävät
riskit
kehityshankkeita, joissa on kehitetty
toimintamallia ja korruption mahdollisuus
on pyritty estämään tai minimoimaan.
Vuonna 2016 tarkastettiin Suomessa 10
liiketoimintayksikköä ja Venäjällä 1.
G4-SO4 Korruption vastaisiin Vastuullinen tapa toimia
politiikkoihin ja
menettelytapoihin liittyvä
kommunikointi ja koulutus
G4-SO5 Ei tapauksia.
Vahvistetut
lahjontatapaukset ja niihin
liittyvät toimenpiteet
Poliittinen vaikuttaminen
G4-SO6 Poliittisten tukien Emme jakaneet poliittisia tukia.
kokonaisarvo jaoteltuna
maittain ja edunsaajittain
Kilpailun rajoitukset
G4-SO7 Kilpailuoikeudellisten Ei tapauksia.
säännösten rikkomiseen,
kartelleihin ja määräävän
markkina-aseman
väärinkäyttöön liittyvien
oikeustoimien lukumäärä ja
oikeuden päätökset
78
Määräystenmukaisuus
G4-SO8 Merkittävien lainsäädännön Ei tapauksia.
ja säännösten rikkomiseen
liittyvien sakkojen
rahamääräinen arvo määrä
sekä ei-rahallisten
sanktioiden lukumäärä
Tuotevastuu
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
G4-PR2 Tuotteiden Ei tapauksia.
elinkaarenaikaisiin terveys
ja turvallisuusvaikutuksiin
liittyvien määräysten ja
vapaaehtoisten
periaatteiden rikkomusten
lukumäärä jaoteltuna
lopputulosten mukaan
Tuote- ja palvelutiedot
G4-PR5 Asiakastyytyväisyystutkimu Asiakastyytyväisyys
sten tulokset
Asiakkaiden yksityisyyden suoja
G4-PR8 Asiakkaiden yksityisyyden Ei tapauksia.
suojan rikkomiseen ja
asiakastietojen
häviämiseen liittyvien
vahvistettujen valitusten
lukumäärä
Määräystenmukaisuus
G4-PR9 Tuotteiden ja palveluiden Ei tapauksia.
käyttöön liittyvän
lainsäädännön ja
säännösten rikkomisesta
aiheutuneiden merkittävien
sakkojen rahamääräinen
arvo

RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI

Lassila & Tikanoja Oyj:n johdolle

Olemme Lassila & Tikanoja Oyj:n (jäljempänä L&T) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet L&T:n vuosikertomuksen 2016 "Ympäristövastuu"-osiossa esitetyt numeeriset ympäristövastuutiedot raportointiajanjaksolta 1.1.– 31.12.2016 (jäljempänä "ympäristövastuutiedot").

Varmennuksemme kriteeristönä on käytetty Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines G4 – ohjeistoa (jäljempänä GRI G4-ohjeisto).

Toimeksiannon luontaiset rajoitukset

Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaa huomioon ympäristövastuutietojen luonteeseen kuuluvat, tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Esitettyjä ympäristövastuutietoja tulee arvioida yhdessä L&T:n antamien ympäristövastuutietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen liittyvien selvitysten kanssa.

L&T:n johto vastaa ympäristövastuutietojen mittaamisesta, laatimisesta ja esittämisestä GRI G4 -ohjeiston mukaisesti.

Meidän tehtävänämme on esittää riippumaton johtopäätös ympäristövastuutiedoista. Olemme suorittaneet toimeksiannon ISAE 3000:n (uudistettu) mukaisesti. Siinä määrin kuin on lain mukaan mahdollista, emme vastaa tekemästämme työstä, tästä varmennusraportista tai esittämistämme johtopäätöksistä muille osapuolille kuin L&T:lle.

Olemme riippumattomia yhteisöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Sovellamme kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpidämme kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettaviin säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Yhteenveto tehdystä työstä

Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan pääasiassa tekemällä tiedusteluja henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt ympäristövastuutiedot, soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia evidenssin hankkimismenetelmiä. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannosta suoritettavista toimenpiteistä ja ovat niitä suppeampia, minkä vuoksi siinä annetaan huomattavasti alemman tason varmuus.

Toimeksiannossamme olemme suorittaneet seuraavat toimenpiteet:

Olemme arvioineet GRI G4 -ohjeiston raportointia koskevien periaatteiden soveltamista ympäristövastuutietojen esittämisessä;

Olemme arvioineet ympäristövastuutietojen raportointirajojen määrittelyä suhteessa L&T:n liiketoimintaan ja toimialaan;

Olemme arvioineet ympäristövastuutietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen käytettyjä tiedonhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja käytännön menettelytapoja;

Olemme käyneet läpi esitetyt ympäristövastuutiedot, ja arvioineet tietojen laatua ja laskentarajojen määrittelyä;

Olemme testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäisistä dokumenteista ja järjestelmistä otospohjaisesti;

Olemme tehneet toimipaikkakäynnin yhdelle L&T:n toimipaikalle.

Johtopäätökset

Tekemämme varmennustyön perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisi olennaisilta osiltaan GRI G4 – ohjeiston mukaisesti laadittu.

Helsinki, 20. helmikuuta 2017

KPMG OY AB

Lasse Holopainen Nathalie Clément

KHT Senior Manager, Neuvontapalvelut

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.