Annual Report • Mar 8, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tässä vuosikertomuksessa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämän hetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.
| 6 | Siilin kulmakivet |
|---|---|
| 8 | Toimitusjohtajan katsaus |
| 10 | Olemme asiakkaidemme luotettu neuvonantaja |
| 12 | Markkinat ja positiointi |
| 14 | Strategia |
| 16 | Palvelumme |
| 18 | Siili-kulttuuri |
| 22 | Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 |
| 22 | Hallituksen toimintakertomus |
| 26 | Konsernin tuloslaskelma |
| 27 | Konsernin tase |
| 28 | Konsernin rahavirtalaskelma |
| 29 | Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista |
| 30 | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot |
| 54 | Tunnusluvut |
| 55 | Tunnuslukujen laskentakaavat |
| 56 | Emoyhtiön tuloslaskelma |
| 57 | Emoyhtiön tase |
| 58 | Emoyhtiön rahoituslaskelma |
| 59 | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot |
| 66 | Allekirjoitukset |
| 67 | Tilintarkastuskertomus |
| 70 | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 |
| 76 | Palkka- ja palkkioselvitys 2016 |
| 78 | Hallitus |
| 80 | Johtoryhmä |
| 82 | Tietoja osakkeenomistajille |
Siilin kulmakivet ovat datakeskeinen suunnittelu (data driven design) ja designkeskeinen ohjelmistokehitys (design driven development).
Uusia lisäarvoa tuottavia palveluita ei voi enää luoda ilman vahvaa datan hallintaa. Datasta jalostettu ymmärrys ohjaa uusien kannattavien liiketoimintamallien, lisäarvoa tuottavien palveluiden ja ilahduttavien käyttökokemusten suunnittelua. Seuraavan kolmen vuoden aikana sensoreiden luoma data, monimuotoisemmat käyttöliittymät, keinoäly ja automaatio luovat vielä tunnistamattomia työtehtäviä ja mielekkäämpiä palveluja.
Data mahdollistaa uusia innovaatioita, mutta laadukasta suunnittelua vaaditaan murroksen luomiseen. Asiakaskeskeisen Design Thinking menetelmän avulla ymmärretään paremmin ihmisten kokemuksia ja tunnistetaan datan perusteella uusia tarpeita. Hypoteeseja testataan ketterästi ja iteratiivisesti prototypoiden.
Uusia palveluja luodessa, suunnittelu ja ohjelmistokehitys kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien, lopputulosta jatkuvasti parantaen. Laatuun perustuva kulttuurimme on läpinäkyvä, hukkaa välttävä ja lisäarvoa tuottava.
Pitkän kokemuksen ja hiottujen prosessien avulla, Siili yhdistää designin, teknologian ja datan ainutlaatuiseksi liiketoimintakeskeiseksi kokonaisuudeksi, asiakkaalle lisäarvoa tuottaen yhdessä asiakkaan kanssa.
4,8 M€
EBITDA
Liikevaihto
Henkilöstö, osaajina
Siili Solutions Oyj:n tilinpäätös on esitetty tämän julkaisun sivulta 22 alkaen.
48,4 M€
440
Siili on tunnettu vahvasta kannattavasta kasvustaan. Tämä perinne jatkui kuudennen perättäisen vuoden. Tekemällä yhdessä oikeita asioita oikein onnistuimme jälleen kasvattamaan käyttökatettamme 19 % tuoden sen ohjeistetulle tasolle (EBITDA 10 %). Liikevaihtomme kasvoi orgaanisesti 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. Loppuvuosi oli erityisen vahva saatuamme alkuvuoden projektinhallintahaasteet päätökseen. Vuoden toisella puolikkaalla käyttökatteemme kasvoi 32 % verrattuna vuodentakaiseen, päätyen 12 % liikevaihdosta.
Eri toimialojen johtavat yritykset hakevat hyötyä Siilin näkemyksestä ja osaamisesta digitalisaation ajamassa murroksessa, mikä varmistaa palveluidemme kysynnän. Siili on myös työpaikkana yksi toimialamme halutuimmista, rekrytoimme vuoden 2016 aikana yli 150 osaajaa vastataksemme vahvaan kysyntään. Henkilöstömme määrä kasvoi 20 % verrattuna edellisen vuoden lopun tilanteeseen. Osaamisen hallinta tiedonhallinnasta designiin ja ohjelmistokehitykseen eri teknologioilla lähes 500 hengen organisaatiossa tällä kasvuvauhdilla on haasteellista, mutta vuosien työkalu- ja prosessikehityksen myötä uskomme olevamme tuolla osa-alueella maan paras.
Vuoden 2016 aikana aloitimme myös alle 5 vuotta työkokemusta omaaville Mestari & Kisälli -ohjelmat, joiden tarkoituksena on kouluttaa erityisesti luovan kehityksen asiantuntijoita. Olemme yhä kokeneiden asiantuntijoiden kunnioitettu koti, ja tällä ohjelmalla haluamme varmistaa, että osaamisemme pysyy tuoreena, ja samalla kasvattaa uusia osaajia Suomen parhaiksi designereiksi, kehittäjiksi ja data-asiantuntijoiksi. Alkuvuodesta 2016 lanseeratun Siili Akatemian puitteissa tarjoamme koulutusta laajemmin koko henkilöstölle ja asiakkaillemme. Varmistaaksemme laadukkaan osaamisen kehityksen ja johtamisen koko organisaatiossa käynnistimme syksyllä Inspiring Leader ohjelman heimopäälliköille ja johtotehtävissä toimiville.
Onnistuimme, vaikkakaan päättynyt vuosi ei ollut meille helppo. Olemme panostaneet ketterään projektinohjaukseen merkittävissä määrin ja ymmärrämme sen olevan olennainen osa arvontuotantoamme, mutta tänä vuonna se petti meidät ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Onnistuimme kuitenkin reagoimaan asiaan nopeasti ja korjaamaan prosessimme. Siilin arvoihin kuuluu rehellinen avoimuus, ja kannoimme vastuumme virhearvioinneistamme ilman suoria sopimuksellisia velvoitteita asiakkaillemme. Luottamus on osaamisen ja prosessiemme ohessa kauppatavaramme, mutta sitä ei voi tuottaa, se on ansaittava.
Listauduimme pörssin päälistalle keväällä ja järjestimme osakeannin valmistautuaksemme tulevaan epäorgaaniseen kasvuun. Olemme kiitollisia sijoittajakuntamme luottamuksesta, joka ilmeni annin nopeana ylimerkintänä. Päälistauksen jälkeen saimme ensimmäisen ulkomaisen institutionaalisen sijoittajan, ja näin Siilin omistajakuntakin liiketoimintamme tavoin kansainvälistyy. Päälistalle siirtyminen vei kuluneen vuoden ensimmäisen puoliskon operatiivisesta ohjauksesta liienneet johtamisresurssit, ja siitä johtuen kykenimme keskittymään mahdollisten yritysostokohteiden evaluointiin vasta vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla.
Olemme entistä vahvempia niin osaamiseltamme kuin organisaatioltammekin. Osakkeemme ja kassamme ovat vahvoja ja organisaatiomme kyvykäs yritysostoihin ja integraatioihin, kuten pitkä yritysostohistoriamme osoittaa. Omavaraisuutemme kasvoi edelleen ollen yli 61% katsauskauden lopussa, ja kassavirtamme säilyi vahvan positiivisena. Uskommekin alkaneena vuonna palaavamme takaisin myös epäorgaanisen kasvun tielle.
Olemme onnistuneet olemaan oman tarjoomamme edelläkävijöitä luoden itsellemme kasvumarkkinan, ja meitä seurataan laajasti. Olemme ylpeitä siitä, mutta se vaatii myös jatkuvaa kehitystä. Investoimme tänäkin vuonna voimakkaasti omaan palvelukehitykseen, kirjaten investoinnit tilikauden kuluiksi. Kansainvälistymisemme on alkanut hyvin, löydettyämme nopeasti kasvavan markkinan palveluillemme autoteollisuudesta, ensin Saksasta ja kuluneena vuona Yhdysvalloista. Näillä markkinoilla teemme autojen digitaalisten hallintalaitteiden suunnittelua, ja näemme mahdollisuuden laajentaa tarjoomaamme myös laajemmin liikkumisen datanhallinnan osa-alueelle. Vuonna 2017 tavoitteenamme on hakea jo 10 % liikevaihdosta Suomen ulkopuolelta, silti tärkeimpänä antina kansainvälistymisessämme on olla edelläkävijämarkkinoilla soveltamassa uusia digitaalisia teknologioita, prosesseja ja designajattelua.
Vuoden 2017 teemanamme on datakeskeinen design, ja designkeskeinen kehitys. Jälkimmäinen on ollut osa meitä jo vuosien ajan, mutta haluamme painottaa, että ratkaisun on synnyttävä asiakkaalle tuotettavasta arvosta ja digitaalisissa palveluissa arvo on kulloinkin käsiteltävässä datassa. Lisäksi jatkuvasti lisääntyvän datan hyödyntämisessä ohjelmistorobotiikka ja koneäly avaavat markkinaa vuosiksi eteenpäin. Kysyntä palveluillemme on hyvää, niin päämarkkinallamme Suomessa kuin kansainvälisestikin, joten katson luottavaisena vuoteen 2017. Olemme vahvempia ja osaavampia kuin koskaan, prosessien ja osaamisen edelleen kehitys jatkuvat toimintaamme ja tarjontamme tehostamiseksi, ja asiakkaamme luottavat meihin. Uskomme kasvumme jatkuvan pitkäaikaisen visiomme mukaisesti ja vuoden 2017 liikevaihdon arvioidaan olevan 53–60 miljoonaa euroa ja käyttökatteen (EBITDA) 5,3–6,3 miljoonaa euroa.
Design
"Finanssiala on valtavan digitaalisen murroksen kourissa, mikä on pakottanut myös OPn ketteröittämään omaa kehittämistoimintaansa. Siili on tässä murroksessa ollut erinomainen kumppani, jolta löytyy osaajia jokaiseen ketterän palvelukehityksen rooliin."
Jukka Parkkinen, osastonjohtaja, Kanavakehitys, OP
"Siili supported HERE Design studio crafting and developing advanced prototypes to showcase future concepts and technology capabilities. Being part of daily agile scrums teamwork allowed our prototypes to be iterated and designed in an ever increasing constant speed."
Enrique Gallar, Director Connected Cars User Experience, HERE
"Siili on innovatiivinen, korkean teknologiaosaamisen talo, jolla on erittäin kyvykkäät osaajat. Tekemämme pilviratkaisun lopputulos on selkeästi parempi ja toimintavarmempi kuin aiempi." Jari Paasikivi, Head of Customer Implementation & Support, Posti
"Siili on merkittävä yhteistyökumppani digipalvelujemme kehittämisessä ja vastaa vaatimuksiimme erityisesti osaamisen, joustavuuden ja monipuolisuuden osalta. Ketteryydessä Siili erottuu kilpailijoistaan, ja on pystynyt auttamaan Mandatumin sovelluskehitystä skaalautumaan ketteräksi Safe-metodologiaa sparraamalla."
Jari Sarelahti, CIO, Mandatum Life
Teknologia
"Yhdessä Siilin ammattilaisten kanssa löysimme uudenlaisen tavan olla läsnä asiakaslähtöisessä digitaalisessa maailmassa. Saavutimme paljon. Lukuisia ideoita, oivalluksia ja kohtaamisia."
Micaela Kopponen, palvelukehitysjohtaja, LähiTapiola
"Siilillä on erittäin kovan luokan ammattilaisia, jotka suorittavat no bullshit -asenteella sen mitä sovitaan."
Janne Vuorenmaa, Head of Production and Technology, Veikkaus
"Siili on meidän pitkäaikainen kumppani. Sen mahdollistajana on ollut erittäin vahva tekninen osaaminen, tekemisen ratkaisukeskeisyys sekä uusiutumiskyky."
Topi Laamanen, vastuualuepäällikkö, Maanmittauslaitos
"We were looking for a vendor, but found ourselves a partner."
Jim Hasting, Operations Director, KONE
"Siilin asiantuntijat ovat alansa ammattilaisia. He ovat tuoneet aktiivisesti esiin kehitysideoita ja toteuttaneet ratkaisuja erittäin laadukkaalla ja kestävällä tavalla. Työn jälki on erinomaista."
"Siili tuli kumppanuusohjelmaamme tosissaan tehden alusta asti merkittäviä satsauksia Kanzi-osaamisensa kehittämiseksi. Siilin kyvykkyys yhdistää prototypoiva dynaaminen designtyö tekniseen kehitystyöhön on erittäin arvokasta ekosysteemissämme."
Ville Ilves, johtaja, Rightware Inc.
"Siilit ovat asiantuntijoita, jotka toimittavat sovitut asiat, sovitussa aikataulussa. Siilit tekevät yhdessä asiakkaan kanssa, eivät asiakkaalle ja tämä sopi täydellisesti tarpeeseemme toimivasta tiimistä."
Petri Suominen, Head of Digital Operations, Raha-automaattiyhdistys
"Haluamme lähteä kanssanne rakentamaan Diacorin yritysasiakkaiden digitaalista tulevaisuutta. Uskon että kykynne yhdistää arkkitehtuuri, teknologia, design ja käyttäjäkokemus tulee parhaalla tavalla esillä tässä hankkeessa."
Tuomas Teuri, CIO, Diacor
Digitalisaatio vaikuttaa yritysten liiketoimintaympäristöön yhtä paljon kuin teollinen vallankumous 100 vuotta sitten. Eksponentiaalisesti kehittyvät ja halpenevat teknologiat mahdollistavat jatkuvasti ilmestyviä uusia mullistavia palveluja, jotka puolestaan muokkaavat kuluttajien käyttäytymistä nopealla tahdilla. Tämä puolestaan johtaa kokonaan uusien palveluluokkien syntyyn ja vanhojen toimialojen ja markkinoiden rajojen murtumiseen. Start-up yritykset haastavat suuryrityksiä ja vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Tämä on se maailma, jossa Siili elää, jota Siili ymmärtää ja jossa autamme asiakkaitamme menestymään.
Vuoden 2017 alkaessa Siilin kulmakivinä ovat aiempien vuosien tapaan, kotimarkkinamme kasvava kysyntä uusille digitaalisille palveluille niin operatiivisen tehokkuuden lisäämiseksi (robotiikka ja itseasiointi), uusien kanavien rakentamiseksi (mobiili-, auto-, ja laiteliittymät), informaation hallitsemiseksi (ydintiedon hallinta, analytiikka, oppiva koneautomaatio), kuin liiketoiminnan digitoimiseksikin (jatkuva kokeileva kehitys). Yhteisenä nimittäjänä näille on saumaton design-, teknologia- ja dataosaamisen yhdistäminen läpinäkyvästi, asiakkaan kanssa yhdessä arvoa tuottaen.
Digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen sekä modernin ohjelmistointegroinnin lisäksi kasvuamme tukevat nousevina trendeinä Internet of Everything (IoE), keinoäly, ja lisätty todellisuus, joiden ympärille luomme ketterillä pilvipohjaisilla menetelmillä jo uusia ratkaisuja mm. autoteollisuuden, tietoliikenne- ja mediatoimialojen sekä valmistavan teollisuuden asiakkaille.
Kysyntä osaamisellemme kasvaa asiakkaidemme toimialarajojen hämärtyessä ja liiketoimintamallien muuttuessa. Kuten olemme jo nähneet, vakuutusyhtiöstä voi tulla auto-leasing yhtiö tai sairaanhoitopalvelujen tarjoaja, teleoperaattorista voi tulla kodin turvallisuuspalvelun tarjoaja sekä mediasisällön tuottaja. Lähes kaikki perinteiset teollisuusyritykset tuottavat nykyään perusliiketoimintansa ohella palveluita, jotka tuovat yhä merkittävämmän osan yritysten liikevaihdosta.
Siilin päämarkkina-alue on Suomi, jonka IT-palvelumarkkina vuonna 2016 kasvoi arvioiden mukaan muutaman prosentin ollen noin 3,7 miljardia euroa, Gartner. Markkinan sisällä kuitenkin panostukset jatkavat liikkumistaan digitalisaation myötä perinteisistä tietojärjestelmähankkeista digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja niiden integroimiseen olemassa oleviin tietojärjestelmiin.
Siilin ydinosaaminen on rakennettu vastaamaan tähän digitalisaation luomaan poikkitieteelliseen osaamistarpeeseen, mikä on mahdollistanut Siilin voimakkaan kasvun paikallaan polkevassa makromarkkinassa. Pienet luovat toimistot eivät pysty hyödyntämään olemassa olevan tietojärjestelmän informaatiovirtoja, ja isot järjestelmäintegraattorit eivät taivu muuttuvassa liiketoimintaympäristössä asiakkaan kanssa yhdessä tehtävään, iteroivaan prosessiin. Näistä syistä Siili uskoo jatkavansa markkinavaltausta Suomessa.
Siilin kansainvälistymisen kärkenä on kaiken internet (Internet of Everything, IoE), missä ihmiset, asiat ja esineet kytketään verkkoon ja sensorien datavirrasta rakennetaan kuluttajille saumatonta henkilökohtaista käyttäjäkokemusta. Tämän alueen osaamista Siilillä on varsinkin autoteollisuudesta; modernien digitaalisten ohjaamoratkaisujen suunnittelun parista. Saksa valittiin Siilin ensimmäiseksi kansainvälistymiskohteeksi, sillä se edustaa Euroopan ohjelmistokehitysmarkkinasta lähes neljännestä, ja Berliini on Saksan nopeimmin kasvava keskus. Valjastimme päättyneellä katsauskaudella osaamisemme autoteollisuuden IoE-ratkaisuista Yhdysvaltojen markkinoiden avaamiseen perustamalla toimistot Yhdysvaltoihin, jossa on maailman suurin markkina tälle osaamiselle. Digitaalisen ohjaamon lisäksi viemme Yhdysvaltoihin osaamistamme itseohjautuvan ajamisen kehittämiseen sekä tietoliikenne- ja media-alojen murrosten tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näillä toimialoilla muutos hajottaa vanhat valtasuhteet ja luo tilaa uusille erikoistuneille toimijoille vakuuttaa asiakkaat osaamisestaan, mikä puoltaa Siilin menestyksen mahdollisuuksia.
Viimeisten parin vuoden aikana keskustelun painopiste digitaalisissa palveluissa on siirtynyt teknisistä asioista käyttäjäkokemukseen, ja seuraavan parin vuoden aikana tähän keskusteluun tulee yhä vahvemmin mukaan data. Haluamme painottaa tätä nostamalla datan keskiöön uusien palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Uudet menestyvät palvelut on suunniteltu tukeutuen käyttäjistä kerätyn datan tuomaan ymmärrykseen, näiden palveluiden arvo muodostuu taustalla olevasta data-omaisuudesta, jonka päälle itse palvelu rakentuu ja palvelut kehittyvät jatkuvasti oppimalla itse jokaisesta transaktiosta.
Tässä kehityksessä Siili on vahvasti mukana luomassa uutta liiketoimintaa asiakkailleen ja lisäarvoa sekä ilahduttavia kokemuksia palveluiden käyttäjille.
Siili on asiakkaan luotettu kumppani murroksessa
Siili on asiakkaidensa luotettu kumppani digitalisaation murroksessa. Teollistuminen haki kilpailuetua monistamisesta, kun taas digitalisaatio edellyttää yksilöllisen asiakaskokemuksen skaalaamista. Tässä muutoksessa mikään kilpailuetu ei ole pysyvä, digitaaliteknologia on kehittynyt omaksujia nopeammin, ja se on kaikkien saatavilla. Menestys edellyttää laaja-alaista teknologiariippumatonta osaamista käyttöliittymien kirkkaimmista kytkimistä tietovarastojen pimeimpiin koloihin, ja kykyä ennakoida ja vastata jatkuvaan muutokseen. Tässä haasteessa tuemme asiakkaitamme. Samoin kuin uskomme iteroituvaan kehitykseen, uskomme jatkuvaan ja iteroituvaan strategiakehitykseemme.
Siilin juuret ovat teknologiassa, mutta jo 2011 nousimme haastajaksi tiedonhallinnan hankkeissa, ydintiedosta analytiikkaan. Vuonna 2012 aloimme kasvattaa designosaamistamme, laajentaen sen palvelumuotoiluun 2014. Kokemuksen myötä ymmärrämme, että toimivan tietojärjestelmän keskiössä ja suunnittelun lähtökohtana on oltava data, joka on modernien rajapintojen avulla muovattava käytettävään muotoon. Teknologiaosaamisemme ja tehokkaat prosessimme varmistavat ratkaisujen toimivuuden. Kaiken internetissä "kaikki" ei ole arvokasta, vaan ainoastaan kerättävä olennainen data. Designajattelu luo iteroivan prosessin käytettävyyden määrittämiseksi ja ketterät, toistettavat prosessit tuovat tehokkuutta toteutukseen. Ellei data ole arvokasta tai hyödynnettävää, kaikki tämä tekeminen on turhaa. Siksi vuoden 2017 strategiateemanamme on "datakeskeisestä designista designkeskeiseen toteutukseen".
Kehitämme tulevaisuuden digitaalisia palveluja ja ylivertaisia asiakaskokemuksia hyödyntäen asiakkaamme olemassa olevia resursseja, teknologia- ja toimialariippumattomasti. Uskomme yhteiseen arvontuottamiseen, jossa koko tiimi asiakasta myöden työskentelee samaa tavoitetta kohti. Tällöin kaikki tekemisemme on läpinäkyvää ja asiakkaamme maksaa vain arvontuotosta.
Siilin vahvimmat kivijalat ovat kokonaisvaltaisessa tiedon hallinnassa sekä kyvyssä integroida uuden maailman ratkaisut jo olemassa oleviin järjestelmiin ja liiketoimintaprosesseihin. Menestyksemme perustuu Lean-ajatteluun, jossa organisaatioita ohjataan hukkaa välttäen tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa ihmisiä ja heidän osaamistaan kunnioittaen. Annamme osaajillemme vapautta ja vastuuta, minkä ansiosta jokainen Siili ja jokainen tiimi vie asiakkaalle osaamisen, prosessien ja työkalujen lisäksi yrittäjämäisen ylpeyden onnistumisesta.
Siili yhdistää designin, ohjelmistokehityksen ja datan asiakaskeskeiseksi kokonaisuudeksi yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä kehitämme kestäviä ratkaisuja datakeskeiseen liiketoiminnan digitalisointiin sekä luomme elämää muuttavia kokemuksia uusilla digitaalisilla palveluilla.
Siili yhdistää strategisen liiketoimintanäkemyksen, luovan datakeskeisen suunnittelun ja tehokkaan teknisen toteutuskyvyn ketteräksi kokonaisuudeksi. Tarjoomamme jakautuu kolmeen alueeseen: Design, Teknologia ja Data, joissa kaikissa edustamme alan johtavaa osaamista.
Siili on enemmän kuin kolmen osaamisalueensa summa. Lean-ajattelun keinoin tuomme designin, teknologian ja datan asiantuntijat uudistamaan asiakkaidemme liiketoimintaa. Teknologiariippumaton arkkitehtuurinäkemyksemme varmistaa uusien digitaalisten palveluiden integroinnin parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaasti olemassa olevaan tietojärjestelmään.
Toimintaamme ohjaavat ketterät menetelmät, joiden ytimessä̈ on oivaltava kokeileminen ja prototypointi sekä jatkuva oppiminen ja parantaminen. Olemme erityisen ylpeitä yrittäjämäisestä käsityöläisperinteitä kunnioittavasta tavastamme tehdä töitä. Omistautuneena kumppanina toimimme asiakkaidemme liiketoiminnan vauhdittajana ja digitaalisen ympäristön uudistajana.
Siili-yhteisömme koostuu lahjakkaista digitaalisen ajan osaajista, joita yhdistää ylpeys ammattitaidostaan, halu jatkuvaan osaamisen kehittämiseen, sekä kyky toimia jatkuvassa muutoksessa. Etenevän digitalisaation alati muuttamassa markkinatilanteessa uskomme yhteiseen arvontuottoon ja sen edellyttämään läpinäkyvyyteen. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme nykyiset ja tulevat osaamistarpeet sekä yhdistää asiantuntijoidemme oppiminen ja kehittyminen niihin.
Siilin vahvuus muutoksessa on luottamus ihmisiin ja sitä tukeva heimoverkosto, jossa asiantuntijat kuuluvat osaamisensa kehittymisen kannalta olennaisimpaan osaajayhteisöön ja saavat kehittymiseensä tukea kollegoilta ja heimopäälliköltään.
Uskomme vahvasti Lean-ajatteluun ja jatkuvaan kehittämiseen. Kannustamme työntekijöitämme ottamaan henkilökohtaista vastuuta omasta oppimisestaan ja tuemme heitä kasvamaan oman alueensa vahvoina asiantuntijoina ja laajentamaan rohkeasti osaamistaan uusille alueille. Voimme tarjota yhden yrityksen sisällä oppimispolkuja jotka poikkeavat totutusta. Tämän mahdollistaa yhtiön nopea kasvu ja laaja tarjoama. Tämän lisäksi meillä on mahdollista osallistua osittain tai kokoaikaisesti kansainvälisiin projekteihin ja työskennellä hyvin erilaisten osaamisalueiden kollegoiden kanssa. Siilin työntekijöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan Siili Akatemian laadukkailla kursseilla, joita tarjoamme myös ulkopuolisille osallistujille.
Siilissä esimiehet eivät ole hallinnollisia prosesseja toteuttavia tiiminvetäjiä vaan heimopäälliköitä; oman osaamisalueensa kehittäjiä ja heimonsa valmentajia. Aloitimme vuonna 2016 heimopäälliköiden systemaattisen ja pitkäjänteisen valmentamisen inspiroiviksi ihmisten johtajiksi. Heimopäällikköyhteisömme on aktiivinen ja innostunut joukko jolla on vahvan substanssiosaamisen lisäksi halu johtaa heimoaan esimerkillä ja viedä liiketoimintaamme laajalla rintamalla eteenpäin. Inspiring Leader-ohjelma on jatkuva kehittymisprosessi, jossa heimopäälliköt saavat koulutusta erilaisiin taitoihin, kasvattavat itsetuntemustaan, oppivat ja harjoittelevat valmennusmenetelmiä ja sparraavat toisiaan.
Rekrytoimme vuonna 2016 globaalisti yli 150 kokenutta asiantuntijaa, ja asiakaskysynnästä johtuva rekrytointitarpeemme on edelleen vahvassa kasvussa. Olemme kasvattaneet voimakkaasti rekrytointiosaamistamme kaikissa toimipisteissämme. Tavoitteenamme on suurien rekrytointimäärien ohella huolehtia ensiluokkaisesta kandidaatti- ja työntekijäkokemuksesta.
Vuoden 2016 keväällä palkkasimme Mestari & Kisälli -ohjelman kautta 29 uransa alkutaipaleella olevaa kisälliä kehittymään tulevaisuuden asiantuntijoiksi. Mestari & Kisälli -ohjelma on laajentunut vuoden vaihteessa Helsingistä myös Ouluun.
| ÄIDINKIELI 2016 | ||
|---|---|---|
| Suomi | 76 % | |
| Puola | 14 % | |
| Ruotsi | 2 % | |
| Englanti | 2 % | |
| Venäjä | 2 % | |
| Saksa | 1 % | |
| Bulgaria | 1 % | |
| Muut | 3 % |
| Tohtori | 1 % |
|---|---|
| Maisteri | 46 % |
| Kandidaatti | 35 % |
| Ammattikoulu | 17 % |
| Peruskoulu | 1 % |
Arvomme Kunnioitus Osaaminen Avoimuus Jatkuva parantaminen
Siili Solutions -konsernin liikevaihto kasvoi 15,6 % tilikaudella 2016 ollen 48 415 tuhatta euroa (2015: 41 895 tuhatta euroa). Yhtiön käyttökate (EBITDA) oli 4 770 tuhatta euroa (4 018 tuhatta euroa) eli 9,9 % (9,6 %) liikevaihdosta ja tilikauden tulos 3 180 tuhatta euroa (2 459 tuhatta euroa). Vuoden 2016 kasvu tehtiin kokonaisuudessaan orgaanisesti. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella yhtiön liiketoiminta kehittyi vahvasti. Yhtiön käyttökate (EBITDA) kasvoi jälkimmäisellä puolivuotiskaudella 31,8 % ja liiketoiminnan rahavirta kasvoi 60,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Tilikaudella 2016 konsernin liikevaihto kasvoi 15,6 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Euromääräisesti liikevaihto kasvoi 6 520 tuhatta euroa ollen yhteensä 48 415 (41 895) tuhatta euroa. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella 7-12/2016 konsernin liikevaihto kasvoi 16,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tilikaudella 2016 toteutunut kasvu tehtiin orgaanisesti.
Yhtiön ulkopuolisten palveluiden käytöstä aiheutuneet alihankinta-, palvelin- ja lisenssikustannukset olivat 7 846 (6 141) tuhatta euroa ollen 16,2 % (14,7 %) liikevaihdosta. Työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut ajanjaksolta olivat yhteensä 30 384 (27 329) tuhatta euroa, mikä oli 62,8 % (65,2 %) liikevaihdosta. Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli 440 (368), joten kasvua edellisvuoteen oli 19,6 %. Ulkopuolisten palveluiden käytöstä ja henkilöstöstä syntyneet kokonaiskustannukset suhteessa liikevaihtoon olivat hieman alle edellisvuoden tason ollen 79,0 % (79,9 %). Liiketoiminnan muut kulut olivat 5 464 (4 425) tuhatta euroa ollen 11,3 % (10,6 %) liikevaihdosta.
Konsernin käyttökate (EBITDA) tilikaudella 2016 oli 4 770 (4 018) tuhatta euroa eli 9,9 % (9,6 %) liikevaihdosta. Jälkimmäisen puolivuotiskauden EBITDA oli 2 906 (2 205) tuhatta euroa eli 11,8 % (10,5 %) liikevaihdosta. Yhtiö paransi koko vuoden kannattavuuttaan jälkimmäisellä puolivuotiskaudella ja myös edelliseen vuoteen nähden euromääräinen käyttökate (EBITDA) kasvoi 31,8 %. Koko vuoden liikevoitto oli 4 144 (3 504) tuhatta euroa. Nettorahoituskulut laskivat edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui merkittävimmiltä osin yrityskauppojen kauppahintojen diskonttauksesta johtuvien laskennallisten korkokulujen vähentymisestä. Voitto ennen veroja oli 4 019 (3 160) tuhatta euroa, jossa oli kasvua 27,2 % edelliseen tilikauteen ja osakekohtainen tulos oli 0,48 (0,42) euroa.
Konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 30 596 (23 817) tuhatta euroa. Yhtiön omavaraisuusaste oli 61,2 % (48,7 %), sijoitetun pääoman tuotto 24,2 % (23,3 %) ja nettovelkaantumisaste -47,5 % (-29,6 %).
Tilikaudella 2016 konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 5 156 (4 089) tuhatta euroa, missä oli 26,1 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Jälkimmäisellä puolivuotiskaudella liiketoiminnan rahavirta oli 6 197 (3 855) tuhatta euroa parantuen odotusten mukaisesti merkittävästi ensimmäisestä puolivuotiskaudesta merkittävimpinä syinä sekä operatiivisen tuloksen paraneminen että käyttöpääoman hallinta ja tehostaminen. Investoinnit tilikauden aikana olivat 1 747 (1 816) tuhatta euroa. Pääosin investoinnit liittyvät huhtikuussa suoritettuun Avaus Consulting -yrityskaupan toiseen lisäkauppahintaan, jonka käteisosuus oli 1 193 tuhatta euroa investointien rahavirrasta. Investointien loppuosa kohdistuu aineelliseen käyttöomaisuuteen.
Rahoituksen rahavirta oli 1 400 (-1 233) tuhatta euroa, mihin vaikuttivat merkittävimmin osakeanneilla kerätyt varat, yhteensä 3 672 tuhatta euroa. Yhtiö keräsi pörssilistalle siirtymisen yhteydessä järjestetyssä annissa 3 625 tuhatta euroa ja optio-oikeuksilla 2013 merkittyjen osakkeiden merkintähintana 499 tuhatta euroa. Näiden järjestelyjen transaktiokulut olivat yhteensä 452 tuhatta euroa, josta 444 tuhatta euroa liittyy pörssilistalle siirtymisen yhteydessä järjestettyyn osakeantiin.
Tilikauden lopussa konsernin likvidit rahavarat olivat 9 718 (4 911) tuhatta euroa ja yhtiöllä oli käyttämätöntä tililimiittiä 1 500 tuhatta euroa. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa korollista velkaa yhteensä 1 166 (3 851) tuhatta euroa, josta lyhytaikaista 390 (2 688) tuhatta euroa. Tilikaudella 2016 yhtiö jakoi omistajilleen osinkoina yhteensä 1 410 (885) tuhatta euroa.
Yhtiö listautui Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle 20.4.2016 ja keräsi listautumisannilla noin 3,2 miljoonaa euroa transaktiomenojen jälkeen. Osakekohtainen merkintähinta järjestetyssä osakeannissa oli 7,25 euroa ja annin seurauksena Siili Solutions Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä nousi 500 000 osakkeella. Osakeannissa liikkeeseen lasketut sekä yhtiön olemassa olevat osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 20.4.2016. Osakeannin ja listautumisen tavoitteena oli laajentaa yhtiön omistajapohjaa ja lisätä osakkeiden likviditeettiä, mikä vastaavasti edesauttaa jatkuvan arvonmuodostuksen oikeellisuuden varmistamista. Osakkeita voidaan myös käyttää tehokkaammin maksuvälineenä mahdollisissa yrityskaupoissa sekä yhtiön henkilöstön ja avainhenkilöiden palkitsemisessa. Osakeannin tavoitteena oli lisäksi edistää yhtiön strategian mukaista kasvua ja toiminnan laajentamista sekä vahvistaa yhtiön omavaraisuutta. Pörssilistalle siirtymisen arvioitiin myös parantavan edelleen yhtiön tunnettuutta asiakkaiden keskuudessa ja houkuttelevuutta työnantajana.
Tilikauden aikana ei ole toteutettu uusia yritysostoja. Vuonna 2014 toteutettuun Avaus Consulting -konsernin hankinnan toiseen lisäkauppahintaan liittyen yhtiö tiedotti 22.4.2016 hallituksen päättäneen suunnatusta osakeannista osana yrityskaupan maksamista. Toinen lisäkauppahinta Avaus Consultingin hankinnasta oli 7.8.2014 tiedotetun mukaisesti sovittu maksettavaksi osittain Siili Solutions Oyj:n osakkeilla, joiden osuus oli noin 50 % kauppahinnasta. Osakkeilla maksettavan lisäkauppahintaosuuden suorittamiseksi Siili Solutions Oyj:n hallitus päätti 22.4.2016 osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatusta osakeannista Avaus Consulting Oy:n entisille osakkeenomistajille. Suunnatussa osakeannissa tarjottiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen merkittäväksi 206 273 uutta osaketta merkintähintaan 5,69 euroa / osake, mikä vastasi kauppakirjan ehtoja ja Siili Solutions Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa ajanjaksolla 1.1.–31.3.2015. Uudet osakkeet merkittiin samassa yhteydessä ja niiden merkintähinta on katsottu maksetuksi kauppakirjan ehtojen mukaisesti apporttina luovutetuilla Avaus Consulting Oy:n osakkeilla. Osakeosuuden lisäksi myyjille suoritettiin noin 1,2 miljoonan euron suuruinen käteisosuus.
Päätökset suunnatuista osakeanneista perustuvat varsinaisen yhtiökokouksen 23.3.2016 hallitukselle myöntämään valtuutukseen. Osakeannit on toteutettu osana yhtiön kasvustrategiaa ja sitä tukevien yritysostojen ehtoja, joten Siili Solutions Oyj:n osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on yhtiön kannalta ollut painava taloudellinen syy. Merkintähinta uusista osakkeista on kirjattu yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yhtiö tiedotti pörssitiedotteessaan 8.6.2016 optio-oikeuksilla 2013 tehdyistä osakemerkinnöistä. Osakkeita merkittiin yhteensä 169 050 kappaletta merkintähinnan ollessa 499 tuhatta euroa. Merkintä kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
Jälkimmäisen puolivuotiskauden aikana yhtiö ei toteuttanut suunnattuja osakeanteja.
Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli 440 (368), jossa oli kasvua edellisvuoden vastaavan ajanjakson loppuun 72 henkilöä eli 19,6 %.Tilikauden aikana henkilöstön lukumäärä oli keskimäärin 404 (348).
Varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi (5). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Timo Luhtaniemi, Anu Nissinen ja Björn Mattsson sekä uusiksi jäseniksi Kati Hagros ja Harry Brade. Lisäksi Juha-Pekka Virtanen toimi hallituksen jäsenenä 23.3.2016 asti. Yhtiökokouksen jälkeen välittömästi pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Timo Luhtaniemi. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Timo Luhtaniemi (puheenjohtaja), Kati Hagros ja Harry Brade. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Anu Nissinen (puheenjohtaja), Björn Mattsson ja Harry Brade.
Yhtiön johtoryhmään kuuluivat tilikauden lopussa: Seppo Kuula (toimitusjohtaja), Samuli Siljamäki (talousjohtaja), Kari Pirttikangas (operatiivinen johtaja), Markku Seraste (liiketoimintajohtaja), Pasi Ropponen (myyntijohtaja), Tom Jacobsson (johtaja, kansainvälinen liiketoiminta), Erkka Niemi (kehitysjohtaja, palvelukehitys) sekä Perttu Monthan (johtaja, projektiliiketoiminta ja jatkuvat palvelut). Yhtiö tiedotti 30.12.2016 Tom Jacobssonin jättävän yhtiön johtoryhmän vuoden 2017 alusta ja siirtyvän valmistelemaan projektiluonteista kehitystehtävää. Tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2017 yhtiö tiedotti henkilöstöjohtaja Kristiina Burtsoffin aloittavan yhtiön johtoryhmässä 1.3.2017 alkaen ja Markku Serasteen jättävän yhtiön 24.2.2017 siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen.
Yhtiön tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab (Y-tunnus 1805485-9), jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Toni Aaltonen.
Siili Solutions Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2016 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2015 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden ja päätti jakaa osinkoa 0,70 euroa/osake, mikä vastaa osakkeen jakamisen jälkeistä 0,23 euroa/osake, eli yhteensä 1 410 tuhatta euroa.
Yhtiökokous päätti, että osakkeiden lukumäärää lisätään antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta osaketta. Yhtiön osakepääoma säilyi ennallaan (100 000 euroa). Osakeanti toteutettiin arvo-osuusjärjestelmässä, eikä se edellyttänyt osakkeenomistajilta toimenpiteitä. Oikeus osakkeisiin oli osakkeenomistajalla, joka oli täsmäytyspäivänä 29.3.2016 merkittynä osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. Uudet osakkeet tuottivat osakkeenomistajan oikeudet osakeannin rekisteröimisestä 29.3.2016 alkaen kuitenkin siten, että uudet osakkeet eivät oikeuttaneet varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2016 jaettavaksi päätettyyn osinkoon. Samaan kokonaisuuteen liittyen yhtiökokous päätti päivittää 11.10.2013 päätettyjen ja 22.11.2013 rekisteröityjen optio-oikeuksien ehtoja osakkeiden jakamisen johdosta siten, että yhdellä (1) optio-oikeudella on oikeus merkitä kolme (3) uutta osaketta 8,86 euron kokonaismerkintähintaan. Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden enimmäismäärä nousi muutoksen johdosta 177 000 osakkeeseen. Optio-oikeuksilla tapahtuvan osakemerkinnän ehtoa muutettiin siten, että yhtiön osakkeen arvo kaupankäynnillä painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna on aikavälillä 1.1.2016–23.3.2016 koko jakson aikana vähintään kahdeksantoista (18) euroa tai aikavälillä 24.3.–31.12.2016 yhden kolmen kuukauden yhtämittaisen jakson aikana vähintään kuusi (6) euroa. Hallitus valtuutettiin tekemään ehtoihin osakkeiden jakamisesta johtuvia teknisluontoisia muutoksia. Muilta osin optio-oikeuksien ehdot säilyivät muuttumattomina.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 480 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimisen muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät hankintavaltuutukset.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 1 170 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen, yrityskauppojen kauppahintojen suorittamiseen, kannustinjärjestelmissä tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset, pois lukien edellä mainittuun osakkeiden lukumäärän lisäämiseen maksuttomalla osakeannilla tarkoitettu valtuutus. Saamansa osakeantivaltuutuksen nojalla hallitus päätti ensimmäisen puolivuotiskauden aikana yhteensä 706 273 osakkeen suunnatuista osakeanneista liittyen pörssilistalle siirtymiseen ja Avaus Consulting -yritysoston toisen lisäkauppahinnan suorittamiseen sekä uudesta kannustinjärjestelmästä, jossa optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 337 000 kappaletta. Optiooikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 337 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta.
Yhtiökokous päätti, että yhtiöjärjestyksen 7 § muutetaan ja yhtiöjärjestykseen lisätään uusi 8 §, jolloin kyseiset kohdat kuuluvat seuraavasti: 7 § Kutsu yhtiökokoukseen on julkistettava yhtiön verkkosivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ennen kokousta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen osakeyhtiölaissa tarkoitettua täsmäytyspäivää. 8 § Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen, osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna hallituksen määräämänä ajankohtana, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
Yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen jatkamaan valmisteluja yhtiön osakkeiden hakemiseksi kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle pörssilistalle sekä päättämään mahdollisesta hakemisesta.
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhdenmukaiset oikeudet. Siili Solutions Oyj:n osakkeita oli 31.12.2016 kaupparekisteriin merkittynä 6 918 367. Yhtiön tai sen tytäryhtiöiden hallussa ei ole omia osakkeita tilikauden päättyessä. Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2016 suoraan
tai lähipiirin kautta yhteensä 1 359 202 yhtiön osaketta. Lisäksi yhden hallituksen jäsenen vaikutusvaltayhteisö omistaa 481 240 osaketta. Yhtiön johtoryhmän jäsenten hallussa oli tilikauden päättyessä 176 000 optio-oikeutta.
Aikaisemmin vuonna 2014 tehdyn Avaus Consulting -yrityskaupan lisäkauppahinnan toisen osan suorittamiseen liittyen laskettiin liikkeelle yhteensä 206 273 uutta osaketta ensimmäisellä puolivuotiskaudella. Lisäksi yhtiö teki huhtikuussa suunnatun osakeannin Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle siirtymisen yhteydessä laskemalla liikkeelle yhteensä 500 000 uutta osaketta. Optio-oikeuksilla 2013 tehtyjä osakemerkintöjä tehtiin tilikaudella yhteensä 169 050 kappaletta. Yhtiö tiedotti saaneensa 14.4.2016 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 §:n mukaisen liputusilmoituksen Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta sen omistuksen noustua 363 000 osakkeeseen, mikä vastasi tuolla hetkellä 5,55 %:n omistusosuutta yhtiöstä. Tilikauden päättyessä Elon omistus yhtiöstä oli noussut 685 000 osakkeeseen. Yhtiö tiedotti 30.9.2016 vastaanottaneensa arvopaperimarkkinalain mukaisen liputusilmoituksen Otus Capital Management Limitediltä. Ilmoituksen mukaan Otus Capital Management Limitedin ja sen hallinnoimien rahastojen omistamien osakkeiden kappalemäärä on 412 255, joka vastaa 5,96 % Siili Solutions Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Omistusosuus on hankittu 28.9.2016 ja aiempaa omistusta ei ole ollut. Molemmissa liputuksissa laskentaperusteena on Siili Solutions Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä ja äänimäärä 6 918 367.
Tilikauden aikana kurssi oli korkeimmillaan 9,20 euroa, alimmillaan 6,85 euroa, keskikurssi 7,88 euroa ja päätöskurssi tilikauden lopussa 8,26 euroa. Yhtiön markkina-arvo kasvoi vuoden 2015 lopusta 18,2 % ja oli yhteensä 57,1 miljoonaa euroa 31.12.2016. Siili Solutions Oyj:n osakkeella on Nasdaq Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus S-Pankki Oy:n kanssa. Yhtiöllä oli 31.12.2016 yhteensä 3 623 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2015 lopusta 46,1 %. Luettelo suurimmista omistajista on nähtävissä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.siili.com/fi.
Yhtiöllä on yksi voimassaoleva optio-ohjelma, josta yhtiön hallitus päätti kokouksessaan 8.6.2016. Uudessa optio-ohjelmassa optio-oikeuksia päätettiin antaa yhteensä enintään 337 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 337 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on 30.9.2019 –31.12.2020. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala, ellei osakkeen 60 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ole vähintään 14,50 euroa ajalla 1.1.2019–30.6.2020. Optiooikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähinta on 7,50 euroa osakkeelta. Merkintähinta perustuu osakkeen käypään arvoon, joka vastaa yhtiön osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 9.5.–3.6.2016.
Yhtiön hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta avainhenkilöille. Järjestelmän kohderyhmään kuului 69 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Optio-oikeuksista osa jää aiotusti yhtiön haltuun käytettäväksi mahdollisten uusien avainhenkilöiden sitouttamiseen. Konsernin johtoryhmän jäsenten ja puolalaisen tytäryhtiön toimitusjohtajan osalta optio-oikeuksien 2016 saaminen edellyttää, että he omistavat tai hankkivat yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Osakkeet on omistettava siihen saakka kun optio-ohjelma päättyy 31.12.2020. Osana optio-ohjelmaa yhtiön hallitus päätti tarjota avainhenkilöille, joilta edellytetään osakkeiden omistamista, mahdollisuuden rahoittaa osakehankintansa yhtiön myöntämällä korollisella lainalla. Yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi tarjoama laina oli yhteensä enintään 1,5 miljoonaa euroa ja laina on maksettava takaisin viimeistään 31.12.2020.
Aikaisempi vuoden 2013 optio-ohjelma on päättynyt ja se toteutui ehtojensa mukaisesti. Vuoden 2013 ulkona olleet optio-oikeudet käytettiin kokonaisuudessaan 1.–3.6.2016 ja niiden perusteella merkittiin 169 050 yhtiön uutta osaketta. Optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen merkintähinta oli yhteensä 499 tuhatta euroa, joka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkityt osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 8.6.2016.
Yhtiön riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä liittyvät yleiseen talouskehitykseen ja sen tuomaan epävarmuuteen asiakkaiden toimintaympäristössä. Yleisellä taloussuhdanteella ja asiakkaiden toimintaympäristön muutoksilla voi olla IT-investointien päätöksenteon hidastumisen, lykkäämisen tai perumisen kautta negatiivisia vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Merkittävä osuus yhtiön liikevaihdosta koostuu kymmenen suurimman asiakkaan myynnistä. Yhden tai useamman avainasiakkaan menettäminen, ostojen huomattava väheneminen tai asiakkaiden taloudelliset ongelmat voisivat siten vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Jatkuvana riskinä yrityksen kasvun ja kannattavuuden yhtäaikaisessa ylläpitämisessä on rekrytointitavoitteiden saavuttaminen niin laadun kuin määrän osalta, sekä tarjonnan sovittaminen oikea-aikaisesti kysyntään. Epäonnistuminen asiakasprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa voi myös vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen.
Yhtiön menestykseen vaikuttaa myös merkittävästi sen johto ja muu henkilöstö. Avainhenkilöiden työpanoksen menettäminen voisi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiön strategialle keskeistä ja menestykselle ehdotonta on ammattitaitoisten henkilöiden palkkaaminen ja pitäminen yhtiön palveluksessa.
Yritysjärjestelyihin perustuvaan kasvuun liittyy riskejä, jotka koskevat muun muassa ostetun yhtiön asiakkuuksien jatkuvuutta, hankitun liiketoiminnan ja henkilöstön integrointia, sekä siirtyneen henkilöstön sitouttamista. Mikäli yhtiö ei onnistu toteuttamaan joitakin edellä mainittuja toimenpiteitä, voivat ne vaikuttaa haitallisesti yhtiön strategian toteuttamiseen, liiketoimintaan, toiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yrityskauppoihin liittyviä riskejä hallitaan valitsemalla määriteltyjen kriteerien mukaisia kohteita ja panostamalla huolelliseen integraatioprosessiin.
Strategiansa mukaisesti yhtiö hakee kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainväliseen toimintaan liittyy tyypillisesti kotimarkkinaa suuremmat riskit. Yhtiö pyrkii varmistamaan tähän liittyvät riskit siten, että kansainvälistyminen ei vaaranna konsernin tuloksentekokykyä ja kasvua.
Yhtiön taseeseen sisältyy merkittävä määrä yritysostoista kertynyttä liikearvoa. Mikäli yhtiön tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuisi muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen ja vaikuttaa epäedullisesti liiketoiminnan tulokseen sekä omaan pääomaan.
Tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2017 yhtiö tiedotti henkilöstöjohtaja Kristiina Burtsoffin aloittavan yhtiön johtoryhmässä 1.3.2017 alkaen ja Markku Serasteen jättävän yhtiön 24.2.2017 siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen.
Yhtiön hallituksen hyväksymän voitonjakopolitiikan mukaisesti Siili pyrkii jakamaan 30–70 % tilikauden tuloksesta osakkeenomistajille voitonjakona. Tämän lisäksi voidaan jakaa lisävoitonjakoa.
Siili Solutions Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2016 oli 15 097 840,45 euroa, josta tilikauden voittoa 2 025 858,09 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksettaisiin osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 2 075 510,10 euroa ulkona olevalla osakemäärällä. Ehdotettu osingonjako vastaa noin 65,3 % konsernin tilikauden 2016 tuloksesta.
Tilikauden päättymisen jälkeen Siilin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Vuoden 2017 liikevaihdon arvioidaan olevan 53–60 miljoonaa euroa ja käyttökatteen (EBITDA) 5,3–6,3 miljoonaa euroa.
Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on kasvaa keskimäärin 20 % vuodessa siten, että yhtiön kannattavuus säilyy hyvänä (käyttökate, EBITDA, keskimäärin yli 10 %).
Konsernin talouskehitystä kuvaavat tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä.
| 1 000 EUR | Liitetieto 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015 | ||
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 3 | 48 415 | 41 895 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 48 | 17 |
| Materiaalit ja palvelut | 5 | -7 846 | -6 141 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | -30 384 | -27 329 |
| Poistot | 8 | -625 | -515 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 9 | -5 464 | -4 425 |
| LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | 4 144 | 3 504 | |
| Rahoitustuotot | 10 | 15 | 33 |
| Rahoituskulut | 10 | -141 | -376 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 4 019 | 3 160 | |
| Tuloverot | 11 | -839 | -701 |
| TILIKAUDEN TULOS | 3 180 | 2 459 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 100 % | 3 180 | 2 459 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 % | 0 | 0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto | 12 | 0,48 | 0,42 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden voitto | 12 | 0,48 | 0,41 |
| 1 000 EUR | Liitetieto 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015 | ||
|---|---|---|---|
| TILIKAUDEN TULOS | 3 180 | 2 459 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Muuntoerot |
-5 | 31 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 3 175 | 2 490 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 100 % | 3 175 | 2 490 |
| Määräysvallattomille omistajille | 0 % | 0 | 0 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 927 | 573 |
| Liikearvo | 14 | 8 646 | 8 646 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 1 629 | 1 947 |
| Saamiset | 16 | 874 | 0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 12 076 | 11 165 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Myyntisaamiset | 17 | 7 324 | 6 229 |
| Muut saamiset | 17 | 1 475 | 1 512 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 17 | 3 | 0 |
| Rahavarat | 19 | 9 718 | 4 911 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 18 520 | 12 651 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 30 596 | 23 817 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 20 | 100 | 100 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 20 | 12 034 | 7 098 |
| Muuntoerot | 20 | -11 | -6 |
| Kertyneet voittovarat | 20 | 5 883 | 4 151 |
| Oma pääoma yhteensä | 18 006 | 11 343 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Rahoitusvelat | 23 | 776 | 1 163 |
| Laskennalliset verovelat | 18 | 359 | 413 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 135 | 1 576 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Rahoitusvelat | 23 | 390 | 2 688 |
| Ostovelat ja muut velat | 24 | 10 599 | 7 940 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 24 | 427 | 241 |
| Varaukset | 22 | 39 | 30 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 11 455 | 10 898 | |
| Velat yhteensä | 12 591 | 12 474 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 30 596 | 23 817 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2016 | 1.1.–31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 3 180 | 2 459 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa ja muut oikaisut | 27 | 586 | 590 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 10 | 141 | 376 |
| Korkotuotot | 10 | -15 | -33 |
| Verot | 839 | 701 | |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -1 460 | -553 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 2 562 | 1 178 | |
| Maksetut korot | -69 | -79 | |
| Saadut korot | 17 | 33 | |
| Maksetut verot | -624 | -582 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 5 156 | 4 089 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta | -1 193 | -1 465 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 13 | -554 | -351 |
| Investointien nettorahavirta | -1 747 | -1 816 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Myönnetyt lainat | 16 | -566 | 0 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 16 | 95 | 42 |
| Lainojen takaisinmaksut | 23 | -390 | -390 |
| Osakeanti | 20 | 3 672 | 0 |
| Maksetut osingot | 20 | -1 410 | -885 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 1 400 | -1 233 | |
| Rahavarojen muutos | 4 809 | 1 040 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 19 | 4 911 | 3 870 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -2 | 0 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 19 | 9 718 | 4 911 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liite tieto |
Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2015 | 100 | 5 084 | -37 | 2 533 | 7 680 | ||
| Laaja tulos | |||||||
| Tilikauden tulos | 2 459 | 2 459 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) |
|||||||
| Muuntoerot | 20 | 31 | 31 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 31 | 2 459 | 2 490 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako Osakeanti |
20 20 |
2 014 | -885 | -885 2 014 |
|||
| Osakeperusteinen palkitsemisjärjestelmä 21 | 12 | 12 | |||||
| Muut muutokset | 32 | 32 | |||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 2 014 | 0 | -841 | 1 173 | ||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 100 | 7 098 | -6 | 4 151 | 11 343 | ||
| Oma pääoma 1.1.2016 | 100 | 7 098 | -6 | 4 151 | 11 343 | ||
| Laaja tulos | |||||||
| Tilikauden tulos | 3 180 | 3 180 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) |
|||||||
| Muuntoerot | 20 | -5 | -5 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | -5 | 3 180 | 3 175 | ||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||
| Osingonjako | 20 | -1 410 | -1 410 | ||||
| Osakeannit | 20 | 4 936 | 4 936 | ||||
| Osakeperusteinen palkitsemisjärjestelmä 21 | 30 | 30 | |||||
| Muut muutokset | -68 | -68 | |||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 4 936 | 0 | -1 448 | 3 488 | ||
| Oma pääoma 31.12.2016 | 100 | 12 034 | -11 | 5 883 | 18 006 |
Siili Solutions -konserni on riippumaton tietojärjestelmien kehityspalveluita tarjoava toimija, joka tuottaa palveluita yrityksille ja julkiselle sektorille. Konsernin emoyhtiö Siili Solutions Oyj on suomalainen ohjelmistojärjestelmien kehityspalveluita tarjoava julkinen osakeyhtiö, jonka osake on listattu NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalla 20.4.2016 alkaen.
Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.siili.com/fi tai yhtiön rekisteröidystä osoitteesta.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.2.2017 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä on kuvattu tässä osuudessa. Tarkemmat laadintaperiaatteet on esitetty jäljempänä kunkin tilinpäätöserän yhteydessä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassaolleita ja EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on konsernin emoyhtiön sekä Saksan ja Puolan tytäryhtiöiden tilikausi. Yhdysvaltojen tytäryhtiö perustettiin elokuussa 2016 ja sen ensimmäinen tilikausi on poikkeava.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Siili Solutions Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden Siili Solutions GmbH:n, Siili Solutions Sp. z o.o:n ja Siili Solutions Inc:n tilinpäätökset (yhdessä konserni).
Tytäryhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Ne kirjataan yleensä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kaikki konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhtiöt ovat kokonaan omistettuja ja konserniin ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuuksia.
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä tai yhteisjärjestelyitä.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon, mikäli ei ole toisin mainittu. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu konserniyhtiöiden toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset varat ja velat, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Alkuperäiseen hankintamenoon arvostettavat ei-monetaariset valuuttamääräiset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.
Ulkomaisten konserniyritysten varat ja velat, mukaan lukien liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo ja käyvän arvon kohdistukset, on muunnettu euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikurssia.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Muuntoerojen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Yhtiö on määritellyt liikevoiton nettosummaksi, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta määrättyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Johto on käyttänyt harkintaa soveltaessaan konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Lisäksi johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Konsernin johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa vuokrasopimusten luokitteluun rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Kaikkien vuokrasopimusten on analysoinnin jälkeen katsottu olevan muita vuokrasopimuksia, sillä johdon näkemyksen mukaan vuokrausjärjestelyihin liittyvät sopimusehdot tai liiketoimien tosiasialliset sisällöt eivät täytä rahoitusleasingsopimusten määritelmää.
Konsernin liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan yhdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Konsernin liiketoimintaa harjoitetaan keskitetysti konsernitasolla, jossa myös sopimuskannan hallinnointi ja työvoiman allokointi asiakkuuksiin toteutetaan yhtenäisellä tasolla. Konserniin hankituilla liiketoiminnoilla pyritään vahvistamaan liiketoimintaa konsernitasolla ja hankitut yhtiöt on integroitu välittömästi osaksi konsernin liiketoimintaa. Konsernin johdon arvion mukaan konsernissa ei ole itsenäisiä erillisiä liiketoimintoja ja liiketoimintaa seurataan luotettavammin nykyisessä rakenteessa yhdessä rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Johdon näkemyksen mukaan konsernissa ei ole erillisiä yksilöitävissä olevia omaisuuseräryhmiä, joiden kerryttämät rahavirrat olisivat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien kerryttämistä rahavirroista. Tästä johtuen konsernin johto ei näe, että omaisuuseriä voitaisiin riippumattomasti kohdistaa pienemmille rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia jatkuvalla tasolla. Muutokset arvioissa ja oletuksissa merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ne tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty seuraavaksi.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja.
Mahdollisen ehdollisen vastikkeen hankinta-ajankohdan käypä arvo kirjataan osana hankinnan kohteesta luovutettua vastiketta. Kun ehdollinen vastike luokitellaan rahoitusvelaksi, arvostetaan velan käypä arvo jokaisena raportointipäivänä. Käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laadintaperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Liikearvon arvonalentumistestausta suorittaessaan yhtiön johto on tehnyt oletuksia ja arvioita, joiden pohjalta laskelmat rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvosta on tehty.
Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu aina arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
• Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät IAS 1:n ohjeistusta olennaisuuteen, tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistämiseen, väliotsikoiden esittämiseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja laadintaperiaatteisiin liittyen. Standardimuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.
• Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet – Hyväksyttävien poistomenetelmien selventäminen (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat merkittävästi toisiinsa. Aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.
• Muilla voimaantulleilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta tilinpäätöstietoihin.
Yhtiö ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. IFRS 15:n vaikutuksia yhtiön konsernitilinpäätökseen on arvioitu seuraavasti:
Yhtiö on aloittanut uuden IFRS 15 -standardin vaikutusten alustavan läpikäynnin. Tämänhetkisen arvion mukaan standardilla ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätöstietoihin. Konserni on tunnistanut ja analysoinut eri tulovirtoja, joita ovat muun muassa työmyynti, projektitoimitukset, lisenssimyynti ja ylläpito. Käyttöönoton aikataulun osalta konserni arvioi soveltavansa osittain takautuvaa lähestymistapaa hyödyntäen käytännön apukeinoja. Tilinpäätöshetkellä 2016 yhtiöllä ei ole mahdollista luotettavasti arvioida uuden standardin kvantitatiivisia vaikutuksia. Konserni tekee tarkemman arvion IFRS 15 -standardin vaikutuksista seuraavan tilikauden aikana.
Muutokset IFRS 15:een Myyntituotot asiakassopimuksista - Clarifications to IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Selvennykset on sisällytetty edellä kuvattuun IFRS 15 vaikutusten arviointiin.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 9 korvaa nykyisen IAS 39 -standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. IFRS 9 -standardin vaikutukset yhtiön konsernitilinpäätökseen riippuu konsernilla olevista rahoitusinstrumenteista. Konserni on arvioinut uuden standardin vaikutuksia ja tämänhetkisen arvion mukaan standardilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset* (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena. Konsernissa on aloitettu IFRS 16 -standardin vaikutuksien alustava arviointi. Uuden standardin käyttöönotto tulee kasvattamaan yhtiön pitkäaikaisia varoja sekä pitkä- ja lyhytaikaisia korollisia velkoja.
• Muutos IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat - Disclosure Initiative* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla pyritään siihen, että tilinpäätöksen käyttäjät voisivat arvioida rahoitustoiminnasta syntyvien rahavirtavirtavaikutteisten ja ei-rahavirtavaikutteisten velkojen muutoksia. Standardimuutos tulee vaikuttamaan yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.
• Muutos IAS 12:een Tuloverot - Recognition of Deferred Tax Assets for Unrealised Losses* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että vähennyskelpoisen väliaikaisen eron olemassa olo riippuu yksinomaan omaisuuserän ja sen verotusarvon vertaamisesta tilinpäätöshetkellä, eikä siihen vaikuta mahdolliset tulevat muutokset omaisuuserän kirjanpitoarvossa tai siinä tavassa, kuinka kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy tulevaisuudessa. Standardimuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.
*) Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2016.
Myynnin tuloutuksissa sovelletaan IAS 18 Tuotot- ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardeja. Myyntituotoksi kirjataan palvelujen arvonlisäveroton ja annetuilla alennuksilla vähennetty myynti käyvästä arvostaan valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Yhtiön myymät palvelut koostuvat pääosin räätälöidyistä ohjelmistoratkaisuista. Henkilötyön osalta myyntituotot jaksotetaan palvelun suorittamisen mukaisesti kuukausittain sille kaudelle, jolla palvelu suoritetaan.
Pitkäaikaisten projektien osalta yritys noudattaa pitkäaikaishankkeiden kirjaussääntöjä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä tehtyjen työtuntien suhteesta hankkeen arvioituun kokonaistyötuntimäärään. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella kuin ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistuotot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, esitetään saaminen taseessa varana. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään taseen veloissa. Tuotot lisenssien/palvelimien myynnistä kirjataan, kun yritys on toimittanut lisenssin/palvelimen asiakkaalle ja tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernilla on yksi raportoitava segmentti, joka tarjoaa asiakkailleen tietojärjestelmien kehityspalveluja. Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa. Siili Solutionsin liiketoimintamallin, tuoteportfolion, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.
Segmentin luvut ovat yhteneväisiä konsernin lukujen kanssa. Konsernilla oli tilikaudella 2016 yksi asiakas, jonka osuus konsernin ulkoisesta liikevaihdosta ylitti 10 % rajan ollen 17,6 %. Tilikaudella 2015 konsernilla oli yksi asiakas, jonka osuus liikevaihdosta ylitti 10 % rajan ollen 12,4 %.
| 2016 | 2015 |
|---|---|
| 44 578 | 39 867 |
| 3 838 | 2 028 |
| 48 415 | 41 895 |
| 2016 | 2015 |
| 2 236 | 838 |
| 46 179 | 41 058 |
| 48 415 | 41 895 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kotimaassa | 11 948 | 11 092 |
| Ulkomailla | 128 | 73 |
| Yhteensä | 12 076 | 11 165 |
Vuoden loppuun mennessä keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja kirjattuja voittoja yhteensä 772 tuhatta euroa (488 tuhatta euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saadut ennakkomaksut olivat vuoden 2016 lopussa 809 tuhatta euroa (628 tuhatta euroa). Saadut ennakot aloittamattomasta työstä tai pitkäaikaishankkeesta laskutettu osuus, joka ylittää siitä kertyneiden menojen ja voiton määrän, esitetään liitetiedon 24 erässä Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista. Jos toteutuneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin asiakkaalta laskutettu määrä, esitetään syntynyt bruttosaaminen liitetiedon 17 erässä Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot.
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.
Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Konsernin julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Julkiset avustukset | 0 | 1 |
| Palkkiotuotot CRM-lisensseistä | 23 | 16 |
| Muut tuottoerät | 25 | 0 |
| Yhteensä | 48 | 17 |
Ulkopuoliset palvelut liittyvät palvelutyövoiman käytöstä aiheutuneisiin alihankintakustannuksiin. Palveluostot ovat pääosin lisenssi- ja palvelinostoja.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Materiaalit ja palvelut | 7 846 | 6 141 |
| Yhteensä | 7 846 | 6 141 |
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat | 24 605 | 22 146 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 4 203 | 3 837 |
| Osakeperusteiset maksut | 36 | 12 |
| Muut henkilösivukulut | 1 540 | 1 334 |
| Yhteensä | 30 384 | 27 329 |
| Konsernin henkilömäärä keskimäärin | 2016 | 2015 |
| Johto ja hallinto | 41 | 32 |
| Muut | 363 | 316 |
| Yhteensä | 404 | 348 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.
Tiedot osakeperusteisista maksuista ja järjestelyistä esitetään liitetiedossa 21 Osakeperusteiset maksut.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti kaudelle, jolla ne syntyvät.
Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli konserni täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Aktivoidut kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiöllä ei ole aktivoituja kehittämismenoja 31.12.2016.
Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmillä kausilla. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 537 | 538 |
| Yhteensä | 537 | 538 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Asiakassuhteet | 317 | 317 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0 | 1 |
| Poistot aineettomista yhteensä | 317 | 319 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Perusparannusmenot | 31 | 26 |
| Koneet ja kalusto | 277 | 170 |
| Poistot aineellisista yhteensä | 308 | 196 |
| Poistot aineettomista ja aineellisista yhteensä | 625 | 515 |
Ei aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia tilikausilla 2016 tai 2015.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Muut henkilöstöön liittyvät kulut | 1 805 | 1 323 |
| Toimitilat | 909 | 733 |
| Markkinointi | 78 | 110 |
| IT-kulut | 793 | 824 |
| Asiantuntijapalvelut | 1 062 | 696 |
| Muut | 816 | 739 |
| Yhteensä | 5 464 | 4 425 |
| KPMG | ||
|---|---|---|
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 68 | 25 |
| Veroneuvonta | 9 | 13 |
| Muut | 45 | 58 |
| Yhteensä | 122 | 96 |
| Deloitte & Touche | ||
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 0 | 22 |
| Veroneuvonta | 0 | 0 |
| Muut | 0 | 4 |
| Yhteensä | 0 | 25 |
| Muut | ||
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 0 | 0 |
|---|---|---|
| Veroneuvonta | 0 | 0 |
| Muut | 0 | 7 |
| Yhteensä | 0 | 7 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 10 | 11 |
| Muut rahoitustuotot | 5 | 21 |
| Yhteensä | 15 | 33 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista |
-26 | -29 |
| Muut korkokulut | -11 | -16 |
| Ehdollisen lisäkauppahinnan diskonttauksen vaikutus |
-69 | -293 |
| Muut rahoituskulut | -34 | -38 |
| Yhteensä | -141 | -376 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -125 | -343 |
Vuoden 2016 rahoituskulut sisältävät liiketoimintojen hankintoihin liittyvien ehdollisten lisäkauppahintojen rahoituskulun 69 tuhatta euroa (2015: 293 tuhatta euroa).
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät liiketoimintojen yhdistämiseen tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan tai tilinpäätöspäivään mennessä käytännössä hyväksytyn verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallinen verovelka kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, paitsi jos on kyse tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vähennyskelpoisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan aina jokaisen tilikauden päättymispäivänä.
Laskennallista verosaamista ei kirjata jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset tai -velat esitetään taseen lyhytaikaisissa erissä ja laskennalliset verosaamiset ja -velat pitkäaikaisissa erissä.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 892 | 755 |
| Laskennallisten verojen muutos | -53 | -53 |
| Yhteensä | 839 | 701 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 4 019 | 3 160 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 804 | 632 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | -5 | -5 |
| Verovapaat tuotot | -11 | -12 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 28 | 29 |
| Muut erät | 22 | 58 |
| Yhteensä | 839 | 701 |
| Efektiivinen veroaste | 20,9 % | 22,2 % |
| Efektiivinen veroaste | ||
|---|---|---|
Yhtiökokous päätti keväällä 2016 osakkeiden lukumäärän lisäämisestä antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta osaketta. Osakekohtaista tulosta laskettaessa edellisen tilikauden osakekohtaiset tulokset on muutettu vertailukelpoisiksi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhatta euroa) | 3 180 | 2 459 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 6 630 | 5 917 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,48 | 0,42 |
Konsernilla ei ole ollut lopetettuja toimintoja tilikausilla 2016 tai 2015.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton, mutta laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden laimentava vaikutus.
Kannustinjärjestelyyn kuuluvat optiot ovat ehdollisesti liikkeeseen laskettavia, jolloin ne huomioidaan laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa. Optioilla on laimentava vaikutus, kun niiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen keskimääräinen markkinahinta tilikaudella tai sitä lyhyempänä liikkeessäoloaikana. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden tilikauden keskimääräiseen markkinahintaan.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tuhatta euroa) | 3 180 | 2 459 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 6 630 | 5 917 |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl | 0 | 89 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, 1 000 kpl |
6 630 | 6 006 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,48 | 0,41 |
Konsernilla ei ole ollut lopetettuja toimintoja tilikausilla 2016 tai 2015. Ei laimennusvaikutusta vuonna 2016.
Yhtiöllä on yksi voimassaoleva optio-ohjelma vuosille 2016– 2020. Järjestelmän piiriin kuuluvien avainhenkilöiden hallussa oli tilikauden 2016 lopussa yhteensä 316 000 optio-oikeutta ja yhtiön hallussa oli 21 000 optio-oikeutta. Yksi (1) optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Siili Solutions Oyj:n osakkeen. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta on 7,50 euroa osakkeelta. Optioilla tapahtuvan osakemerkinnän ehtona on, että yhtiön osakkeen arvo on 60 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotetulla keskikurssilla vähintään 14,50 euroa ajalla 1.1.2019–30.6.2020. Tarkemmat tiedot optio-ohjelmista löytyy liitetietojen kohdasta 21 Osakeperusteiset maksut.
Aikaisempi vuoden 2013 optio-ohjelma on päättynyt ja se toteutui ehtojensa mukaisesti. Vuoden 2013 ulkona olleet optio-oikeudet käytettiin kokonaisuudessaan 1.–3.6.2016 ja niiden perusteella tilikaudella merkittiin 169 050 yhtiön uutta osaketta.
Yhtiö listautui Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle huhtikuussa 2016 ja keräsi listautumisannilla n. 3 200 tuhatta euroa transaktiomenojen jälkeen. Osakekohtainen merkintähinta annissa oli 7,25 euroa osakkeelta ja annin seurauksena Siili Solutions Oyj:n osakemäärä nousi 500 000 osakkeella.
Tilikauden aikana ei toteutettu uusia yritysostoja. Vuonna 2014 hankitun Avaus Consulting -konsernin toinen lisäkauppahinta maksettiin myyjille huhtikuussa 2016. Lisäkauppahinnan toisen erän suuruus oli 2,4 miljoonaa euroa. Maksettavien osakkeiden määrä perustui vuoden 2015 vahvistettuihin lukuihin. 1,2 miljoonaa euroa kauppahinnasta maksettiin Siili Solutions Oyj:n uusilla osakkeilla, joiden merkintähinta oli 5,69 euroa osakkeelta, mikä vastaa kauppakirjan ehtoja ja Siili Solutions Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa ajanjaksolla 1.1.–31.3.2015. Vuonna 2016 tapahtuvalla suunnatulla annilla ei ole vaikutusta vuoden 2015 osakekohtaiseen tulokseen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta.
Myöhemmin syntyvät, kooltaan merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudistettuun omaisuuserään liittyvä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Tavanomaiset huolto-, korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella, jolla ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistoja ja menojäännöspoistoja arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:
Omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta kun siitä luovutaan tai kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa syntymiskaudella.
| 1 000 EUR | Perusparannusmenot | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 95 | 951 | 1 045 |
| Lisäykset | 69 | 595 | 664 |
| Kurssierot | -1 | -2 | -3 |
| Hankintameno 31.12.2016 | 163 | 1 543 | 1 706 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | 32 | 440 | 472 |
| Poistot | 31 | 277 | 308 |
| Arvonalentuminen | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | -1 | -1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | 63 | 716 | 780 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 100 | 827 | 927 |
| 1 000 EUR | Perusparannusmenot | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 72 | 710 | 782 |
| Lisäykset | 23 | 241 | 264 |
| Kurssierot | 0 | -1 | -1 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 95 | 951 | 1 045 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 6 | 271 | 277 |
| Poistot | 26 | 170 | 196 |
| Arvonalentuminen | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 32 | 440 | 472 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 63 | 510 | 573 |
Poistojen tarkempi erittely löytyy liitetietojen kohdasta 8 Poistot ja arvonalentumiset.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Olemassa olevat asiakassuhteet on arvostettu käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Asiakassuhteet hankittiin osana liiketoimintojen yhdistämisiä vuonna 2014.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja testataan arvonalentumisen osalta, mikäli ilmenee viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Aineettomien hyödykkeiden, pois lukien liikearvo, poistot kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa siitä hetkestä lähtien, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
• Asiakassuhteet 5–8 vuotta
Aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan luovutuksesta saatavan vastikkeen ja jäljellä olevan hankintamenon välisenä erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti syntymiskaudella.
| 1 000 EUR | Liikearvo | Asiakassuhteet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 8 646 | 2 400 | 2 | 11 048 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -2 | -2 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2016 | 8 646 | 2 400 | 0 | 11 046 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | 0 | 454 | 2 | 455 |
| Poistot | 0 | 317 | 0 | 317 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -2 | -2 |
| Arvonalentuminen | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | 0 | 771 | 0 | 771 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 8 646 | 1 629 | 0 | 10 275 |
| 1 000 EUR | Liikearvo | Asiakassuhteet | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 8 646 | 2 400 | 2 | 11 048 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 8 646 | 2 400 | 2 | 11 048 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | 136 | 0 | 137 |
| Poistot | 0 | 317 | 1 | 319 |
| Arvonalentuminen | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | 454 | 2 | 455 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 8 646 | 1 947 | 0 | 10 593 |
Poistojen tarkempi erittely löytyy liitetietojen kohdasta 8 Poistot ja arvonalentumiset.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittaisen testauksen lisäksi myös aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.
Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, ts. sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat on erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Yhtiö käyttää kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käyttöarvoon perustuvia laskelmia.
Jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan ja kohdistetaan ensisijaisesti liikearvoon ja tämän jälkeen vähentämään muita omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Liikearvon arvonalentumistestausta suorittaessaan yhtiön johto on tehnyt oletuksia ja arvioita, joiden pohjalta laskelmat rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvosta on tehty. Arvonalentumistestauksen perusteella konsernilla ei ole tarvetta arvonalentumistappioiden kirjaamiseen liikearvosta. Muiden omaisuuserien osalta ei ole ilmennyt viitteitä arvonalentumisesta.
Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottavalle yksikölle, joka on segmentiointiraportoinnin mukainen. Siten liikearvo on kohdistettu koko konsernille kokonaisuudessaan ja rahavirtaa tuottavana yksikkönä (CGU) on koko konserni.
Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestaus on suoritettu perustuen marraskuun lopun tilanteeseen.
Arvonalentumistestaus suoritetaan vakiintuneen käytännön mukaan vuosittain viimeisen vuosineljänneksen aikana, perustuen testaushetken tilanteeseen.
Arvonalentumistestaus suoritetaan myös heti, mikäli on havaittavissa viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon ennusteisiin, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt. Seuraavan vuoden ennusteet perustuvat yhtiön budjetoituihin lukuihin, minkä jälkeen seuraavien kolmen vuoden ajanjakson ennusteet perustuvat konsernin pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tämän jälkeiseksi kasvuksi on ennakoitu tasaista 2 %:n kasvua (myös terminaaliarvo).
Yhtiön historiallinen kasvu ja toimialojen digitalisoituminen tukevat lähivuosien kasvutavoitteiden toteutumista. Johto uskoo, että konserni pystyy valtaamaan markkinaosuutta perinteisiltä toimijoilta, vaikka Suomen IT-palvelumarkkinan ei odoteta kasvavan merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana.
Yhtiö käyttää arvonalentumistestauksen diskonttokorkona pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC) ennen veroja.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Liikevaihdon kasvu 2016–2019 | 20,0 % | 20,0 % |
| Pitkän aikavälin kasvu 2020 --> | 2,0 % | 2,0 % |
| EBITDA | 10,0 % | 10,0 % |
| WACC ennen veroja | 14,2 % | 14,4 % |
| WACC verojen jälkeen | 11,7 % | 11,6 % |
Suoritettu arvonalentumistesti osoittaa, että konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi vastaavat kirjanpitoarvot eikä liikearvon arvonalentumiseen ole tarvetta. Yhtiön suorittaman herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyys arvonalentumistappiolle oli hyvin pieni. Kerrytettävissä oleva rahamäärä oli n. 4,6 kertaa konsernin kirjanpitoarvoja suurempi.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää konsernin kirjanpitoarvon n. 52 miljoonalla eurolla. Kukin seuraavista muutoksista (muiden tekijöiden pysyessä ennallaan) johtaisi siihen, että yksikön kirjanpitoarvo vastaisi siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää:
Keskeisten oletusten kannalta kerryttävissä oleva rahamäärä on herkin kannattavuuden muutokselle (EBIT).
Konsernilla ei ollut liiketoimintojen hankintoja tilikaudella 2016.
Konsernilla ei ollut liiketoimintojen hankintoja tilikaudella 2015.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 874 | 0 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 874 | 0 |
Yhtiön hallitus päätti tilikaudella 2013 avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä, johon osallistui yhteensä 13 avainhenkilöä. Kannustinjärjestelmään liittyvän osakeannin rahoittamiseksi yhtiö päätti myöntää avainhenkilöille yhteensä 443 tuhannen euron suuruisen vastikkeellisen korollisen lainan. Hallitus päätti 22.12.2016 kokouksessaan pidentää lainan maturiteettia 31.12.2020 asti. Tilinpäätöspäivän jäljellä oleva määrä, 308 tuhatta euroa, on siirretty lyhytaikaisista saamisista pitkäaikaisiin saamisiin. Tilikauden 2015 päättymishetkellä kyseinen saaminen sisältyi lyhytaikaisiin saamisiin.
Lisäksi yhtiön hallitus päätti tilikaudella 2016 uudesta kannustinjärjestelmästä. Osana optio-ohjelmaa hallitus päätti tarjota avainhenkilöille, joilta edellytetään osakkeiden omistamista, mahdollisuuden rahoittaa osakehankintansa yhtiön myöntämällä korollisella lainalla. Yhtiö myönsi lainaa yhteensä 566 tuhatta euroa. Hankitut osakkeet ovat lainan vakuutena Siili Solutions Oyj:llä. Tarkemmat tiedot lähipiirille myönnetyistä lainosta esitetään liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 324 | 6 229 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 75 | 10 |
| Ennakkomaksut | 0 | 0 |
| Lainasaamiset | 0 | 403 |
| Muut siirtosaamiset | 1 169 | 950 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
3 | 0 |
| Muut saamiset | 230 | 148 |
| Yhteensä | 8 802 | 7 740 |
Tilikaudella 2015 lainasaamisista 402 tuhatta euroa on lähipiirilainoja. Tarkemmat tiedot lähipiirille annetuista lainoista on esitetty liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.
| 1 000 EUR | Brutto 2016 |
Arvon alentumis tappiot |
Netto 2016 |
|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 6 243 | 6 243 | |
| Erääntyneet | |||
| alle 30 päivää | 972 | 972 | |
| 30–60 päivää | 57 | 57 | |
| 61–90 päivää | 7 | 7 | |
| yli 90 päivää | 45 | 0 | 45 |
| Yhteensä | 7 324 | 0 | 7 324 |
| Brutto 2015 |
Arvon alentumis tappiot |
Netto 2015 |
|
| 1 000 EUR Erääntymättömät |
5 147 | 5 147 | |
| Erääntyneet | |||
| alle 30 päivää | 858 | 858 | |
| 30–60 päivää | 158 | 158 | |
| 61–90 päivää | 16 | 16 | |
| yli 90 päivää | 74 | 24 | 49 |
Konserni on kirjannut luottotappioita 0 tuhatta euroa vuoden 2016 aikana (2015: 24 tuhatta euroa).
| 1 000 EUR | 01.01.2016 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Ostetut liiketoiminnot |
31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista | 389 | -63 | 326 | |
| Muut erät | 23 | 10 | 34 | |
| Laskennallinen verovelka yhteensä | 413 | -53 | 0 | 359 |
| 1 000 EUR | 01.01.2015 | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Ostetut liiketoiminnot |
31.12.2015 |
|---|---|---|---|---|
| Hankintojen käyvän arvon kohdistuksista | 453 | -63 | 389 | |
| Muut erät | 13 | 10 | 23 | |
| Laskennallinen verovelka yhteensä | 466 | -53 | 0 | 413 |
Konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia tilikausilla 2016 tai 2015.
Tuloveroihin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedon 11 Tuloverot yhteydessä.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 9 718 | 4 911 |
| Yhteensä | 9 718 | 4 911 |
Yhtiöllä on luotollinen tili, jonka limiitti on 1 500 tuhatta euroa. Limiitti ei ollut tilikauden päättyessä käytössä.
Taulukon mukaiset rahavarat vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai vieraaksi pääomaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman oikaisuina. Osakepääoma koostuu kantaosakkeista.
Taulukossa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärissä ja vastaavat muutokset omassa pääomassa.
| 1 000 EUR | Osakkeiden luku määrä (1 000) |
Osake pääoma |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 01.01.2015 | 5 650 | 100 | 5 084 | 5 184 |
| Osakeanti | 393 | 2 014 | 2 014 | |
| Osakeoptioiden käyttö | ||||
| 31.12.2015 | 6 043 | 100 | 7 098 | 7 198 |
| Osakeanti | 706 | 4 443 | 4 443 | |
| Osakeoptioiden käyttö | 169 | 493 | 493 | |
| 31.12.2016 | 6 918 | 100 | 12 034 | 12 134 |
Muutettu osakemäärät vertailukelpoisiksi osakkeiden jakautuminen huomioiden.
Siili Solutions Oyj:llä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus, oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiökokous päätti keväällä 2016 osakkeiden lukumäärän lisäämisestä antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2016 lopussa 6 918 367 kappaletta (tilikauden 2015 lopussa 6 043 044 kappaletta*). Siili Solutions Oyj:n osakepääoma on 100 tuhatta euroa (100 tuhatta euroa vuonna 2015). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
*) Muutettu vuoden 2015 osakemäärä vertailukelpoiseksi vuoden 2016 lopun osakemäärän kanssa.
Yhtiökokous 23.3.2016 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 480 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimisen muista ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät hankintavaltuutukset.
Yhtiökokous 23.3.2016 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 1 170 000 osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen, yrityskauppojen kauppahintojen suorittamiseen, kannustinjärjestelmissä tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2017 asti. Valtuutus kumoaa aikaisemmat käyttämättömät osakeantia ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset, pois lukien edellä mainittuun osakkeiden lukumäärän lisäämiseen maksuttomalla osakeannilla tarkoitettu valtuutus.
Yhtiön hallitus päätti 30.3.2016 yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla alustavasti osakeannista, jonka mukaan yhtiö tarjosi merkittäväksi enintään 500 000 yhtiön uutta osaketta. Yhtiön hallitus päätti tarjottujen osakkeiden liikkeeseen laskemisesta ja merkintäsitoumuksen tehneiden sijoittajien osakemerkintöjen ja maksujen hyväksymisestä osakeannin ehtojen ja allokaatioehdotuksen mukaisesti 13.4.2016. Osakeanti toteutettiin osana Siili Solutions Oyj:n Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle listautumista.
Saamansa valtuutuksen nojalla hallitus päätti 22.4.2016 yhteensä 206 273 osakkeen suunnatusta osakeannista osana Avaus Consuting -yritysoston toisen lisäkauppahinnan suorittamista.
Yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Tarkemmat tiedot voimassaolevista konsernin avainhenkilöiden kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedossa 21 Osakeperusteiset maksut.
Seuraavassa on esitetty kuvaukset oman pääoman rahastoista.
Osakepääomaan merkitään osakeantien yhteydessä saatu osakkeiden merkintähinta siltä osin kuin merkintähintaa ei osakeantipäätöksessä ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon.
Vuonna 2016 toteutetut Siili Solutions Oyj:n osakeannit liittyvät Avaus Consulting -konsernin hankinnan toiseen lisäkauppahintaan, listautumisantiin sekä vuoden 2013 optio-järjestelyn osakemerkintöihin. Maksettavat osuudet on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Vuonna 2016 osinkoa jaettiin yhteensä 0,70 euroa osakkeelta, yhteensä 1 410 tuhatta euroa (vuonna 2015 0,47 euroa osakkeelta, yhteensä 885 tuhatta euroa). Osakkeiden jakautumisen myötä vertailukelpoiset luvut vuoden 2016 osakekohtaisesta osingosta ovat 0,23 euroa osakkeelta (2015: 0,16 euroa/ osake). Tilikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,30 euroa osakkeelta, yhteensä 2 076 tuhatta euroa.
Konsernilla on osakepohjainen kannustinjärjestely, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Optio-ohjelma on IFRS 2 -standardin mukainen markkinaehtoinen kannustinjärjestely. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa vastaerän ollessa kertyneet voittovarat.
Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Black & Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella.
Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.
Yhtiöllä on yksi voimassaoleva optio-ohjelma, josta yhtiön hallitus päätti kokouksessaan 8.6.2016. Uudessa optio-ohjelmassa optio-oikeuksia päätettiin antaa yhteensä enintään 337 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 337 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Yhtiön hallitus päättää optio-oikeuksien jakamisesta avainhenkilöille. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu 69 avainhenkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Optio-oikeuksia jätettiin aiotusti yhtiön haltuun käytettäväksi mahdollisten uusien avainhenkilöiden sitouttamiseen. Konsernin johtoryhmän jäsenten ja puolalaisen tytäryhtiön toimitusjohtajan osalta optio-oikeuksien 2016 saaminen edellyttää, että he omistavat tai hankkivat yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Osakkeet on omistettava optio-ohjelman päättymiseen asti 31.12.2020.
Aikaisempi vuoden 2013 optio-ohjelma on päättynyt ja se toteutui ehtojensa mukaisesti. Vuoden 2013 ulkona olleet optiooikeudet käytettiin kokonaisuudessaan 1.-3.6.2016 ja niiden perusteella merkittiin 169 050 yhtiön uutta osaketta.
| Järjestelyn luonne | Osakeoptiot |
|---|---|
| Osakkeen merkintähinnan määräytymisajanjakso | 9.5.2016–3.6.2016 |
| Alkuperäinen osakkeen merkintähinta | 7,50 euroa |
| Merkintäaika | 30.9.2019–31.12.2020 |
| Oikeuden syntymisehdot | Yhtiön osakkeen arvo on 60 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotetulla keskikurssilla vähintään 14,50 euroa ajalla 1.1.2019 - 30.6.2020. Konsernin johtoryhmän jäsenten sekä Puolan tytäryhtiön toimitusjohtajan on optio oikeuksia vastaan omistettava yhtiön osakkeita yhtiön hallituksen päättämä määrä ohjelman päättymiseen saakka 31.12.2020. |
| Toteutus | Osakkeina |
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala, ellei osakkeen 60 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ole vähintään 14,50 euroa ajalla 1.1.2019—30.6.2020 (vapautumiskriteeri). Jos vapautumiskriteeri täyttyy vasta 30.9.2019 jälkeen, osakkeiden merkintäaika alkaa vapautumiskriteerin täyttymistä seuraavasta kaupankäyntipäivästä. Jos vapautumiskriteeri ei täyty viimeistään 30.6.2020, hallitus päättää toimenpiteistä optio-oikeuksiin liittyen.
Jos yhtiö jakaa osinkoa tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta siten, että jaettavien varojen määrä vuoden aikana ylittää 50 prosenttia edellisen tilikauden nettotuloksesta tai alentaa yhtiön osakepääomaa jakamalla osakepääomaa osakkeenomistajille, vapautumiskriteeriä alennetaan osakekohtaisten osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastosta jaettavien pääoman palautusten määrällä siltä osin kuin jako ylittää edellä mainitun rajan, tai jaettavan osakepääoman osakekohtaisella määrällä, kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen tai osakepääoman palautuksen täsmäytyspäivänä.
Järjestely kuuluu IFRS 2 -standardin soveltamisalaan.
Optio-ohjelma on laskettu optio-oikeuksien hinnoittelussa käytettävällä binomimallilla, jonka lähtöarvot perustuvat Siili Solutions Oyj:n Helsinki Nasdaq Oy:n -kurssiin.
| Käypää arvoa määritettäessä käytetyt oletukset | |
|---|---|
| Osakehinta myöntämishetkellä | 7,50 |
| Alkuperäinen merkintähinta | 7,50 |
| Odotettu volatiliteetti | 28 % |
| Voimassaoloaika (vuotta) | 4,5 |
| Riskitön korko | 0 % |
| Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo | 0,46 |
| 2016 Optioiden määrä, kpl |
2015 Optioiden määrä, kpl |
|
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0 | 0 |
| Myönnetyt uudet optiot | 325 000 | 0 |
| Menetetyt optiot | 9 000 | 0 |
| Tilikauden lopussa | 316 000 | 0 |
| Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa |
316 000 | 0 |
| Järjestelyn keskeiset ehdot | |
|---|---|
| Järjestelyn luonne | Osakeoptiot |
| Osakkeen merkintähinnan määräytymisajanjakso | 1.9.–30.9.2013 |
| Osakkeen merkintähinta | 2,95* euroa |
| Merkintäaika | 30.9.2016–31.3.2017** |
| Oikeuden syntymisehdot | Yhtiön osakkeen arvo on kaupankäynnillä painotetulla keskikurssilla ollut aika välillä 1.1.–31.12.2016 yhden kolmen kuukauden yhtämittaisen jakson aikana vähintään 6,00 euroa.* |
| Toteutus | Osakkeina |
*) Muutettu osakkeen hinta vastaamaan tilannetta osakesplitin jälkeen.
**) Kannustinjärjestelmään sisältyi myös pörssin päälistalle siirtymiseen liittyvä ehto, jonka toteutuessa oikeuden syntymisehdot täyttyivät muiden ehtojen toteutumisesta riippumatta.
Yhtiökokous päätti päivittää vuoden 2013 optio-oikeuksien ehtoja osakkeiden jakamisen johdosta siten, että yhdellä optio-oikeudella on oikeus merkitä kolme uutta osaketta 8,86 euron kokonaismerkintähintaan. Optio-oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden enimmäismäärä nousee muutoksen johdosta 177 000 osakkeeseen. Optio-oikeuksilla tapahtuvan osakemerkinnän ehto muutetaan siten, että yhtiön osakkeen arvo kaupankäynnillä painotetulla keskikurssilla tarkasteltuna on aikavälillä 1.1.2016–23.3.2016 koko jakson aikana vähintään kahdeksantoista (18) euroa tai aikavälillä 24.3.–31.12.2016 yhden kolmen kuukauden yhtämittaisen jakson aikana vähintään kuusi (6) euroa. Muilta osin optio-oikeuksien ehdot säilyvät muuttumattomina.
Järjestely kuuluu IFRS 2 -standardin soveltamisalaan.
Optio-ohjelma on laskettu Black & Scholes (B&S) -arvonmääritysmetodilla, jonka lähtöarvot perustuvat Nasdaq First North -kurssiin.
| Käypää arvoa määritettäessä käytetyt oletukset | |
|---|---|
| Osakehinta myöntämishetkellä | 3,08* |
| Alkuperäinen merkintähinta | 2,95* |
| Odotettu volatiliteetti | 32 % |
| Voimassaoloaika (vuotta) | 3,5 |
| Riskitön korko | 0,54 % |
| Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo | 0,59 |
| 2016 Optioiden määrä, kpl |
2015 Optioiden määrä, kpl |
|
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 56 350 | 52 000 |
| Myönnetyt uudet optiot | 0 | 6 000 |
| Menetetyt optiot | 0 | 1 650 |
| Tilikauden lopussa | 0 | 56 350 |
Optiot toteutuneet ja järjestely päättynyt tilikauden 2016 aikana.
*) Muutettu osakkeen hinta vastaamaan tilannetta osakesplitin jälkeen.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osakeperusteiset maksut | 36 | 12 |
| Yhteensä | 36 | 12 |
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelman siihen erään, johon varaus on alun perin kirjattu.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat menot ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
Konsernilla ei ole ehdollisia velkoja tilikauden päättymishetkellä.
| 1 000 EUR | Tappiolliset sopimukset | Takuuvaraukset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 31.12.2015 | 30 | 0 | 30 |
| Lisäykset | 243 | 135 | 379 |
| Käytetyt varaukset | -273 | -20 | -294 |
| Käyttämättömät varausten peruutukset | 0 | -76 | -76 |
| 31.12.2016 | 0 | 39 | 39 |
Varaukset sisältävät asiakasprojekteihin liittyvät takuuvaraukset ja tappiollisiin sopimuksiin liittyvät varaukset. Varaukset on esitetty lyhytaikaisissa erissä. Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset kattavat sopimuksien arvioidun nettotappion. Takuuvaraukset liittyvät tietyille asiakasprojekteille myönnettyyn takuuaikaan, jonka aikana projektitoimituksessa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon pois lukien ehdollinen vastike, joka arvostetaan käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi, silloin kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät velat luokitellaan lyhytaikaisiksi.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | 776 | 1 163 |
| Käypään arvoon arvostettu ehdollinen vastike | 0 | 0 |
| Yhteensä | 776 | 1 163 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat | 390 | 390 |
| Käypään arvoon arvostettu ehdollinen vastike | 0 | 2 298 |
| Yhteensä | 390 | 2 688 |
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta.
Konsernilla on yksi syyskuussa 2014 nostettu pankkilaina. Laina on vaihtuvakorkoinen ja korko on 1,5 % + kolmen kuukauden Euribor (kuitenkin vähintään 0 %). Pankkilainan maturiteetti on viisi vuotta ja sitä lyhennetään tasalyhennyksin puolivuosittain. Lainaan liittyy kovenanttiehtoja, jotka konserni on täyttänyt tilikausilla 2016 ja 2015.
Konsernilla on lisäksi tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 käytettävissään nostamattomia tililimiittejä 1 500 tuhatta euroa.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia.
45 Tilikaudella 2016 konserni suoritti Avaus Consulting -konsernin hankintaan liittyvän toisen lisäkauppahinnan n. 2,4 miljoonaa euroa, joka toteutui arvioidun mukaisena. Avaus Consulting -konsernin hankinta toteutettiin tilikaudella 2014. Diskonttaamisesta aiheutunutta arvostuseroa on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin kuluvana vuonna 69 tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 1 000 EUR | ||
|---|---|---|---|
| Ehdollinen vastike 1.1.2016 | 2 298 | Ehdollinen vastike 1.1.2015 | 4 565 |
| Diskonttauksen purkautumisen vaikutus | 69 | Diskonttauksen purkautumisen vaikutus | 261 |
| Ehdollisen vastikkeen maksaminen | -2 367 | Ehdollisen vastikkeen maksaminen | -2 529 |
| Ehdollinen vastike 31.12.2016 | 0 | Ehdollinen vastike 31.12.2015 | 2 298 |
Taulukot sisältävät ainoastaan Avaus Consulting -konsernin hankintaan liittyvän ehdollisen vastikkeen. Vuonna 2015 ehdollisena vastikkeena suoritettiin myös Codebakersin hankintaan liittyvä vastike 950 tuhatta euroa. Lisätietoa liitetiedossa 26 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Yhtiö on kirjannut kauppaan liittyviä asiantuntijapalkkioita kuluksi tilikaudella yhteensä 9 tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 2 213 | 1 151 |
| Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkaille | 39 | 120 |
| Saadut ennakot | 1 133 | 397 |
| Siirtovelat | 4 699 | 4 209 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 427 | 241 |
| Muut velat | 2 515 | 2 064 |
| Lyhytaikaiset yhteensä | 11 026 | 8 181 |
| Ostovelat ja muut velat yhteensä | 11 026 | 8 181 |
Siili Solutions -konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan tietyille rahoitusriskeille. Konsernin johto seuraa säännöllisesti liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusriskien haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taseeseen. Rahoitusriskit aiheutuvat pääasiassa vastapuoliin liittyvästä luottoriskistä ja maksuvalmiusriskistä sekä markkinakorkojen ja valuuttakurssien vaihteluista. Siili Solutions -konserni ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja konsernilla ei ole ollut hallussaan johdannaisinstrumentteja tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.
Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa.
Konsernilla on tiettyjä yksittäisiä merkittäviä asiakkaita, joihin liittyy saamisten luottoriskikeskittymiä. Konsernin johdon arvion mukaan kyseisten vastapuolien taloudellinen tilanne on vakaa, joten riskin realisoitumisen ei nähdä olevan todennäköistä.
Myyntisaamisista kirjataan luottotappio, kun on olemassa objektiivista näyttöä, ettei saamisia tulla saamaan kokonaisuutena alkuperäisin ehdoin. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut 0 tuhatta euroa (24 tuhatta euroa vuonna 2015). Arvonalentumistappiot ovat syntyneet myyntisaamisista ja johtuvat asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta.
Rahoitusvarojen tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on konsernin luottoriskin enimmäismäärä.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Maksuvalmiusriski liittyy konsernin käyttöpääoman, lainojen takaisinmaksun ja investointimenojen vaatiman rahoituksen riittävyyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseen. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää riittävä likviditeettitaso.
Riskin hallitsemiseksi konsernissa arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä riittävällä luottolimiittireservillä.
Konsernin maksuvalmiuden nähdään olevan hyvällä tasolla. Tilikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat yhteensä 9 718 tuhatta euroa (4 911 tuhatta euroa 31.12.2015), minkä lisäksi konsernilla on käytettävissään nostamattomia tililimiittejä 1 500 tuhatta euroa (1 500 tuhatta euroa 31.12.2015).
Konsernilla on yksi tilikaudella 2014 nostettu pitkäaikainen pankkilaina. Lainan alkuperäinen laina-aika on 5 vuotta. Lainasopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja (mm. omavaraisuusaste), jotka eivät ole rikkoutuneet tilikaudella. Johto seuraa lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa rahoitusvelkojen maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia sisältäen sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 1 000 EUR | Tasearvo | Rahavirta | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022– |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 1 166 | 1 195 | 404 | 398 | 392 | 0 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat **) | 4 728 | 4 728 | 4 728 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 5 894 | 5 923 | 5 132 | 398 | 392 | 0 | 0 | 0 |
| 1 000 EUR | Tasearvo | Rahavirta | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021– |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 1 553 | 1 605 | 410 | 404 | 398 | 392 | 0 | 0 |
| Ehdollinen vastike *) | 2 298 | 1 184 | 1 184 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ostovelat ja muut velat **) | 3 214 | 3 214 | 3 214 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 7 065 | 6 003 | 4 808 | 404 | 398 | 392 | 0 | 0 |
*) Ehdollisen vastikkeen rahavirrat perustuvat rahana maksettavaan osuuteen.
**) Sisältää ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (ei siirtovelkoja).
Merkittävä osa konsernin ostoista ja myynneistä tapahtuu euroissa sekä valtaosa konsernin monetaarisista eristä on euroissa. Tästä johtuen konserni ei merkittävästi altistu valuuttakurssiriskille. Konserni ei sovella suojauslaskentaa tai käytä valuuttajohdannaisia.
Olemassaoleva valuuttakurssiriski syntyy valuuttamääräisistä kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä ulkomaiset tytäryhtiöt Puolassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Konsernilla on valuuttamääräinen nettosijoitus ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät, kun sijoitus muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Konsernille kertyy muuntoeroa Puolan zlotysta ja USA:n dollarista. Muuntoerot eivät ole toistaiseksi olleet merkittäviä eikä konserni ole suojautunut kyseiseltä riskiltä.
Tilikauden 2016 muuntoero -5 tuhatta euroa (tilikaudella 2015: 31 tuhatta euroa) on kirjattu laajan tuloslaskelman eriin.
Transaktioriski syntyy kassavirroista, joiden valuutta on eri kuin yksikön toimintavaluutta. Konserni ei altistu toiminnoissaan merkittävästi transaktioriskeille. Konsernin pääasiallinen myyntivaluutta on euro, minkä lisäksi myyntiä tehdään dollareissa, 56 tuhatta dollaria vuonna 2016 (vuonna 2015: myyntivaluuttana vain euro). Pääasiallinen ostovaluutta on myös euro, minkä lisäksi ostoja tehdään myös dollareissa, 550 tuhatta dollaria vuonna 2016 (255 tuhatta dollaria vuonna 2015). Muut valuuttamääräiset ostot eivät olleet merkittäviä.
Konserni on soveltanut seuraavia valuuttakursseja:
| Maa | Vuoden keskikurssi* | Tilinpäätöspäivän kurssi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | 2016 | 2015 | 2016 | 2015 | ||
| Puola | PLN | 4,363 | 4,814 | 4,410 | 4,264 | |
| USA** | USD | 1,095 | 1,110 | 1,054 | 1,089 |
*) Vuoden keskikurssi on laskettu päivittäisten keskikurssien perusteella.
**) USA:n vuoden keskikurssina käytetty 12.8.–31.12.2016 päivittäistä keskikurssia.
Konsernilla on vaihtuvakorkoinen pankkilaina, minkä seurauksena konserni altistuu markkinakorkojen muutosten myötä korkoriskille. Korkoriskillä ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta kokonaisuudessaan konsernin taloudelliseen asemaan ja tästä syystä riskiltä ei ole suojauduttu koronvaihtosopimuksilla.
Tilinpäätöshetkellä 2016 konsernilla oli vaihtuvakorkoista pankkilainaa yhteensä 1 166 tuhatta euroa (1 553 tuhatta euroa 2015). Pankkilainaa lyhennetään puolivuosittain ja se erääntyy vuonna 2019.
Tilinpäätöshetken mukaisessa herkkyysanalyysissa korkotasojen 0,50 %-yksikön nousu (muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina) olisi vaikuttanut konsernin tilikauden tulokseen -7 tuhatta euroa (-9 tuhatta euroa 2015) johtuen korkeammista korkokuluista muuttuvakorkoisen pankkilainan osalta. Herkkyysanalyysissa on käytetty vaihtuvakorkoisen lainan tilikauden keskimääräistä saldoa.
Muilta osin konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Tarkemmat tiedot korollisista veloista ja pankkilainan ehdoista esitetään liitetiedossa 23 Rahoitusvelat.
Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin optimaalinen pääomarakenne, jolla yhtiö varmistaa liiketoiminnan tavanomaiset toimintaedellytykset ja kasvattaa omistajaarvoa pitkällä aikavälillä. Johto ja hallitus seuraavat yhtiön pääomarakennetta ja likviditeetin kehitystä. Seurannan tavoitteena on varmistaa yhtiön maksuvalmius sekä pääomarakenteen joustavuus kasvustrategian ja osingonjakopolitiikan toteuttamiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa ja sen rakenteeseen voidaan vaikuttaa mm. tulorahoituksen, osingonjaon ja osakeantien kautta.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Tilikauden 2016 päättyessä oman pääoman osuus kokonaispääomasta oli 61,2 % (48,7 % 2015).
Konserni seuraa pääomarakenteen muutosta myös korollisten velkojen ja käyttökatteen välisellä suhteella.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 1 166 | 1 553 |
| EBITDA | 4 770 | 4 018 |
| Korolliset velat / EBITDA | 0,2 | 0,4 |
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan kokonaisuudessaan ryhmään lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ryhmään luokitellut varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Varat sisältyvät pitkäaikaisiin eriin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilikauden päättymispäivästä.
Konsernilla ei ole hallussaan johdannaisinstrumentteja.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut, jos on objektiivista näyttöä arvon alentumisesta, joka on syntynyt rahoitusvaran kirjaamisen jälkeen syntyneen tapahtuman (tai tapahtumien) johdosta.
Lainojen ja muiden saamisten, kuten myyntisaamisten, arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen merkittävä viivästyminen.
Lainoista ja muista saamisista kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa.
Kaikki arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappio peruutetaan myöhemmällä kaudella, jos peruutuksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen arvonalentumistappion peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Taulukossa on esitetty kunkin rahoitusvarojen ja -velkojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja. Taulukossa on esitetty myös käypien arvojen hierarkian tasot.
| 2016 2015 |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liitetieto | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Käyvän arvon hierarkia |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Lainat ja muut saamiset | ||||||
| Pitkäaikaiset | ||||||
| Saamiset | 16 | 874 | 874 | 0 | 0 | |
| Lyhytaikaiset | ||||||
| Myyntisaamiset | 17 | 7 324 | 7 324 | 6 229 | 6 229 | |
| Muut saamiset | 17 | 1 399 | 1 399 | 1 098 | 1 098 | |
| Rahavarat | 19 | 9 718 | 9 718 | 4 911 | 4 911 | |
| Rahoitusvarat yhteensä | 19 316 | 19 316 | 12 237 | 12 237 | ||
| Rahoitusvelat Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut |
||||||
| Pitkäaikaiset | ||||||
| Pankkilainat* | 23 | 776 | 776 | 1 163 | 1 163 | 2 |
| Lyhytaikaiset | ||||||
| Pankkilainat* | 23 | 390 | 390 | 390 | 390 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat | 24 | 4 728 | 4 728 | 3 214 | 3 214 | |
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat |
||||||
| Pitkäaikaiset | ||||||
| Ehdollinen vastike* | 15 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 |
| Lyhytaikaiset | ||||||
| Ehdollinen vastike* | 15 | 0 | 0 | 2 298 | 2 298 | 3 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 5 894 | 5 894 | 7 065 | 7 065 |
*) Sisältyvät taseen erään rahoitusvelat.
Lainat, muut saamiset ja rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, lukuunottamatta ehdollista vastiketta, joka arvostetaan käypään arvoon. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen arvioidaan vastaavan toisiaan.
Konsernilla ei ole käypään arvoon arvostettavia rahoitusvaroja tai eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 25 Rahoitusriskien hallinta.
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia oletuksia.
Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Ehdolliset vastikkeet tilikaudella 2015 liittyvät Avaus Consulting
-konsernin ja Codebakers Oy:n hankintoihin, joihin liittyen konserni on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta tiettyjen taloudellisten edellytysten täyttyessä. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritelty tuottolähtöistä menetelmää käyttäen. Tarkemmat tiedot ehdollisesta vastikkeesta on esitetty liitetiedossa 23 Rahoitusvelat.
Päättyneen tilikauden ja edellistilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 2 298 | 5 483 |
| Lisäys liiketoiminnan hankinnasta | 0 | 0 |
| Diskonttauksen purkautumisen vaikutus* | 69 | 293 |
| Toteuttamiset | -2 367 | -3 479 |
| Realisoitumaton käyvän arvon muutos | 0 | 0 |
| Tilikauden lopussa | 0 | 2 298 |
*) Kirjattu tuloslaskelmaan rahoituskuluihin
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Oikaisut: | ||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa ja muut oikaisut: | ||
| Poistot | 625 | 515 |
| Osakeperusteiset maksut | 36 | 12 |
| Realisoitumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot | -3 | 0 |
| Kurssierot | -5 | -6 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0 | 0 |
| Muut oikaisut | -67 | 69 |
| Yhteensä | 586 | 590 |
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina ja niiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Muut vuokrasopimukset, kuin rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut sopimukset, ovat muita vuokrasopimuksia ja niihin liittyviä omaisuuseriä ei merkitä konsernin taseeseen.
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltuja vuokrasopimuksia.
Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa konserniyhtiöiden käytössä olevista toimistotiloista.
Tilojen lisäksi konserni on vuokrannut IT- ja toimistolaitteita sekä ajoneuvoja. Toimitilojen vuokrasopimusten pituudet ovat pääosin kolmesta neljään vuotta. Tiettyihin toimitilojen vuokrasopimuksiin sisältyy indeksiehto.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 965 | 642 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 200 | 493 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 165 | 1 135 |
Vuonna 2016 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 074 tuhatta euroa (836 tuhatta euroa vuonna 2015). Vuokramenoihin ei sisälly muuttuvia vuokria.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vuokravakuudet | 121 | 73 |
| Yrityskiinnitykset* | 3 600 | 3 600 |
| Yrityskortit | 20 | 23 |
| Vuokratakaukset | 196 | 134 |
*) Yrityskiinnitykset 3 600 tuhatta euroa ovat luottolimiitin ja pankkilainan vakuutena.
Haltijavelkakirjat ovat Nordea Pankki Suomi Oyj:n hallussa.
Tarkemmat tiedot rahoitusveloista on esitetty liitetiedossa 23 Rahoitusvelat.
Konsernin muista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravastuut on kuvattu liitetiedossa 28 Muut vuokrasopimukset.
Konsernilla ei ole avoimia riita-asioita tai oikeudenkäyntejä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö ja tytäryhtiöt. Lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi myös emoyhtiön hallituksen jäsenet sekä konsernin johtoryhmä.
| Nimi | Konsernin omistusosuus | Kotipaikka |
|---|---|---|
| Siili Solutions Oyj | Emo | Helsinki, Suomi |
| Siili Solutions Sp. z o.o. | 100 % | Wrocław, Puola |
| Siili Solutions GmbH | 100 % | Berliini, Saksa |
| Siili Solutions Inc. | 100 % | Delaware, USA |
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä.
Siili Solutions Inc. perustettiin elokuussa 2016.
Avaus Consulting -konserni fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2015.
Fuusion yhteydessä Avaus Consulting Sp. z o.o:n nimi muutettiin Siili Solutions Sp. z o.o:ksi ja siitä tuli Siili Solutions Oyj:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Petri Niemi, hallituksen pj 4.9.2015 asti | 0 | 20 |
| Timo Luhtaniemi, hallituksen pj 4.9.2015 alkaen | 42 | 32 |
| Anu Nissinen, hallituksen jäsen | 23 | 19 |
| Björn Mattsson, hallituksen jäsen | 21 | 19 |
| Juha-Pekka Virtanen, hallituksen jäsen 23.3.2016 asti | 5 | 19 |
| Mika Mäkeläinen, hallituksen jäsen 11.12.2015 asti | 0 | 17 |
| Harry Brade, hallituksen jäsen 23.3.2016 alkaen | 16 | 0 |
| Kati Hagros, hallituksen jäsen 23.3.2016 alkaen | 16 | 0 |
| Yhteensä | 123 | 126 |
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Seppo Kuula, toimitusjohtaja | 572 | 348 |
| Muun johdon palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 072 | 786 |
| Osakeperusteiset maksut | 19 | 6 |
| Yhteensä | 1 663 | 1 140 |
Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan ja TyEL-kulut maksetaan suoriteperusteisesti.
Toimitusjohtajan eläkemaksuja (TyEL) kirjattiin tilikauden aikana yhteensä 66 tuhatta euroa (64 tuhatta euroa).
| Kpl | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 36 000 | 15 000 |
| Muu johtoryhmä | 140 000 | 21 750 |
| Yhteensä | 176 000 | 36 750 |
Vanha optio-ohjelma 2013 päättyi toukokuussa 2016, uusi optio-ohjelma 2016 alkoi kesäkuussa 2016. Tarkemmat tiedot uudesta optio-ohjelmasta liitetiedossa 21 Osakeperusteiset maksut.
| 1 000 EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 293 | 261 |
| Lisäykset tilikaudella* | 0 | 47 |
| Tilikauden aikana myönnetyt lainat | 469 | 0 |
| Lainojen takaisinmaksut | -29 | -15 |
| Tilikauden aikana saadut korkomaksut | 6 | 5 |
| Tilikauden lopussa | 733 | 293 |
*) Lainat ovat kasvaneet tilikauden aikana uusien johtoryhmän jäsenten nimitysten myötä. Tilikaudella 2015 ei myönnetty uusia lainoja. Toimitusjohtajan osuus lainoista tilikauden lopussa on 283 tuhatta euroa (31.12.2015: 133 tuhatta euroa).
Siili Solutions Oyj:n hallitus päätti tilikaudella 2013 avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä, johon osallistui yhteensä 13 avainhenkilöä. Johtoryhmästä kannustinjärjestelmään osallistuivat toimitusjohtaja sekä neljä muuta johtoryhmän jäsentä. Kannustinjärjestelmään liittyvän osakeannin rahoittamiseksi yhtiö päätti myöntää avainhenkilöille yhteensä 443 tuhannen euron suuruisen korollisen lainan, josta johtoryhmän jäsenten osuus oli 276 tuhatta euroa. Hankitut osakkeet ovat lainan vakuutena Siili Solutions Oyj:llä. Hallitus päätti kokouksessaan 22.12.2016 pidentää lainaaikaa 31.12.2020 asti.
Siili Solutions Oyj:n hallitus päätti tilikaudella 2016 uudesta kannustinjärjestelmästä. Osana optio-ohjelmaa hallitus päätti tarjota avainhenkilöille, joilta edellytetään osakkeiden omistamista, mahdollisuuden rahoittaa osakehankintansa yhtiön
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön johtoryhmään nimitettiin 1.3.2017 alkaen Kristiina Burtsoff. Liiketoimintajohtaja Markku Seraste jättää yhtiön ja paikkansa johtoryhmässä 24.2.2017.
myöntämällä korollisella lainalla. Yhtiö myönsi lainaa avainhenkilöille 566 tuhatta euroa, mistä johtoryhmän jäsenten osuus oli 469 tuhatta euroa. Hankitut osakkeet ovat lainan vakuutena Siili Solutions Oyj:llä. Laina erääntyy 31.12.2020.
Yhtiöllä on muita saamisia yhtiön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä 31.12.2016 yhteensä 12 tuhatta euroa (31.12.2015: 6 tuhatta euroa).
| Keskeiset tunnusluvut | 2016 konserni | 2015 konserni | 2014 konserni | 2013 konserni 2012 emoyhtiö | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, 1 000 € | 48 415 | 41 895 | 29 497 | 18 798 | 16 065 |
| Käyttökate (EBITDA), 1 000 € | 4 770 | 4 018 | 2 705 | 1 790 | 1 537 |
| EBITDA, % liikevaihdosta | 9,9 % | 9,6 % | 9,2 % | 9,5 % | 9,6 % |
| Liikevoitto, 1 000 € | 4 144 | 3 504 | 2 425 | 1 374 | 1 289 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 8,6 % | 8,4 % | 8,2 % | 7,3 % | 8,0 % |
| Tilikauden tulos, 1 000 € | 3 180 | 2 459 | 1 758 | 1 042 | 760 |
| Tilikauden tulos, % liikevaihdosta | 6,6 % | 5,9 % | 6,0 % | 5,5 % | 4,7 % |
| Taseen loppusumma, 1 000 € | 30 596 | 23 817 | 22 549 | 8 523 | 6 069 |
| Omavaraisuusaste, % | 61,2 % | 48,7 % | 34,4 % | 54,0 % | 46,8 % |
| Nettovelkaantumisaste, % ** | -47,5 % | -29,6 % | -25,1 % | -56,2 % | -74,9 % |
| Oman pääoman tuotto, % | 21,7 % | 25,9 % | 28,6 % | 28,0 % | 36,7 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % ** | 24,2 % | 23,3 % | 25,0 % | 36,9 % | 56,8 % |
| Osakekohtainen tulos, € | 0,48 | 0,42 | 0,33 | 0,21 | 0,18 |
| Osakekohtainen oma pääoma, € | 2,60 | 1,88 | 1,36 | 0,89 | 0,60 |
| Osakekohtainen osinko, € | 0,30 | 0,23 | 0,16 | 0,14 | 0,11 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin *** | 6 630 080 | 1 972 315 | 1 784 694 | 1 644 456 | 1 414 813 |
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa *** | 6 918 367 | 2 014 348 | 1 883 220 | 1 723 337 | 1 565 575 |
| Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa | 440 | 368 | 328 | 175 | 149 |
*) Vuosien 2012–2013 tunnusluvut perustuvat FAS-tilinpäätökseen ja siten ne eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia vuosien 2014–2016 IFRS-tunnuslukuihin. IFRS-luvuissa osakkeiden keskimääräinen lukumäärä on painotettu keskiarvo tilikaudella.
**) Sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa korollisessa vieraassa pääomassa on otettu huomioon lisäkauppahintojen ehdolliset vastikkeet, nettovelkaantumisasteessa ainoastaan nostettuihin rahoituslainoihin liittyvä korollinen velka.
***) Osakesplit tehty maaliskuussa 2016, joten ei ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin.
| Oma pääoma + vähemmistöosuus *100 |
|
|---|---|
| Omavaraisuusaste, % = | Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % = | Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset *100 Oma pääoma |
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), % = | Voitto/tappio *100 Oma pääoma keskimäärin + vähemmistöosuus |
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), % = | Voitto ennen veroja + rahoituskulut *100 Oma pääoma + korollinen vieras pääoma keskimäärin |
| EBITDA, % liikevaihdosta = | Liikevoitto ennen poistoja *100 Liikevaihto |
| Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta = | Liikevoitto *100 Liikevaihto |
| Tilikauden tulos, % liikevaihdosta = | Tilikauden tulos *100 Liikevaihto |
| Osakekohtainen tulos (EPS), EUR = | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS), EUR = | Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto tai tappio (oikaistuna laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella) Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (oikaistuna laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella) |
| Osakekohtainen oma pääoma, EUR = | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osakekohtainen osinko, EUR = | Tilikaudelta jaettava osinko Osakemäärä tilikauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| Osakkeen keskikurssi, EUR = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä |
| EUR | Liitetieto | 1.1.2016 –31.12.2016 |
1.1.2015 –31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 3 | 48 411 827,83 | 38 665 840,50 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 1 263 640,10 | 581 378,88 |
| Materiaalit ja palvelut | 5 | ||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||
| Ostot tilikauden aikana | -729,69 | -707,50 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -12 465 085,17 | -7 789 352,58 | |
| -12 465 814,86 | -7 790 060,08 | ||
| Henkilöstökulut | 6 | ||
| Palkat ja palkkiot | -23 000 860,76 | -19 981 374,47 | |
| Henkilösivukulut | |||
| Eläkekulut | -4 064 292,97 | -3 622 344,47 | |
| Muut henkilösivukulut | -1 443 051,99 | -1 111 024,42 | |
| -28 508 205,72 | -24 714 743,36 | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 7 | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -1 608 882,29 | -1 140 616,03 | |
| -1 608 882,29 | -1 140 616,03 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | -4 744 423,83 | -3 595 487,85 |
| LIIKEVOITTO | 2 348 141,23 | 2 006 312,06 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 9 | ||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 796 252,93 | 0 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 10 015,81 | 12 408,88 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -491 426,65 | -54 340,79 | |
| 314 842,09 | -41 931,91 | ||
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS | |||
| SIIRTOJA JA VEROJA | 2 662 983,32 | 1 964 380,15 | |
| Tuloverot | 10 | ||
| Tilikauden verot | -637 125,23 | -580 111,33 | |
| -637 125,23 | -580 111,33 | ||
| TILIKAUDEN VOITTO | 2 025 858,09 | 1 384 268,82 |
| EUR | Liitetieto | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | ||
| Liikearvo | 6 079 741,27 | 7 410 542,81 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 77 898,91 | 44 148,38 | |
| 6 157 640,18 | 7 454 691,19 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | ||
| Koneet ja kalusto | 720 795,93 | 461 318,19 | |
| 720 795,93 | 461 318,19 | ||
| Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä |
1 811 170,04 | 1 811 170,03 | |
| 1 811 170,04 | 1 811 170,03 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 8 689 606,15 | 9 727 179,41 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Saamiset | |||
| Pitkäaikaiset | |||
| Lainasaamiset | 14 | 874 427,38 | 0,00 |
| 874 427,38 | 0,00 | ||
| Lyhytaikaiset | |||
| Myyntisaamiset | 7 323 736,22 | 6 217 345,06 | |
| Saamiset saman kons. yrityksiltä | 15 | 387 259,93 | 379 284,45 |
| Lainasaamiset | 469,82 | 403 461,96 | |
| Muut saamiset | 61 144,31 | 33 339,57 | |
| Siirtosaamiset | 16 | 1 225 126,21 | 934 577,53 |
| 8 997 736,49 | 7 968 008,57 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 9 293 217,39 | 4 707 183,11 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 19 165 381,26 | 12 675 191,68 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 27 854 987,41 | 22 402 371,09 | |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 17 | ||
| Osakepääoma | 100 000,00 | 100 000,00 | |
| 100 000,00 | 100 000,00 | ||
| Käyvän arvon rahasto Muut rahastot |
0,00 | 1 183 500,00 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 12 396 180,18 | 7 098 084,12 | |
| 12 396 180,18 | 7 098 084,12 | ||
| Edellisten tilikausien voitto (tappio) | 675 802,18 | 701 576,96 | |
| Tilikauden voitto (tappio) | 2 025 858,09 | 1 384 268,82 | |
| Oma pääoma yhteensä | 15 197 840,45 | 10 467 429,90 | |
| VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen |
19 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 780 000,00 | 1 170 000,00 | |
| 780 000,00 | 1 170 000,00 | ||
| Lyhytaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 390 000,00 | 390 000,00 | |
| Saadut ennakot | 1 172 490,13 | 516 855,14 | |
| Ostovelat | 2 048 273,80 | 1 066 235,35 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 20 | 837 185,51 | 1 178 490,57 |
| Muut velat | 21 | 2 433 554,29 | 3 247 062,39 |
| Siirtovelat | 22 | 4 995 643,23 | 4 366 297,74 |
| 11 877 146,96 | 10 764 941,19 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 12 657 146,96 | 11 934 941,19 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 27 854 987,41 | 22 402 371,09 |
| EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2016 | 1.1.–31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 2 662 983,32 | 1 964 380,15 | |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 7 | 1 608 882,29 | 1 140 616,03 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 9 | -314 842,09 | 41 931,91 |
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys | -1 431 814,91 | -1 216 640,38 | |
| Pitkäaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys | 0,00 | 2 240,00 | |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys | 2 047 418,02 | 2 054 447,82 | |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | 9 | -482 803,49 | -42 361,82 |
| Maksetut välittömät verot | -456 945,09 | -341 450,66 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 632 878,05 | 3 603 163,05 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | 12,13 | -455 994,29 | -291 279,41 |
| Tytäryhtiöhankinnat | -1 239 884,57 | -1 520 503,58 | |
| Saadut osingot investoinneista | 796 252,93 | 0,00 | |
| Investointien rahavirta | -899 625,93 | -1 811 782,99 | |
| Rahoitus | |||
| Myönnetyt lainat | 14 | -566 250,00 | 0,00 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 94 814,76 | 43 715,40 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 19 | -390 000,00 | -390 000,00 |
| Osakeannit | 17 | 4 124 261,00 | 0,00 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 17 | -1 410 043,60 | -885 113,40 |
| Rahoituksen rahavirta | 1 852 782,16 | -1 231 398,00 | |
| Rahavarojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) | 4 586 034,28 | 559 982,06 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 707 183,11 | 2 963 198,60 | |
| Fuusiossa siirtynyt | 1 184 002,45 | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 9 293 217,39 | 4 707 183,11 |
Siili Solutions Oyj on suomalainen ohjelmistojärjestelmien kehityspalveluita tarjoava julkinen osakeyhtiö, jonka osake on listattu NASDAQ Helsinki Oy:n päälistalla 20.4.2016 alkaen. Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.siili.com/fi tai yhtiön rekisteröidystä osoitteesta.
Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen julkaistavaksi 27.2.2017. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Siili Solutions Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Hankintamenoon perustuva kirjanpitoarvo on tarvittaessa alennettu käypää arvoa vastaavaksi.
Siili Solutions Oyj perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin elokuussa 2016.
Myyntituotoiksi kirjataan palvelujen arvonlisäveroton ja annetuilla alennuksilla vähennetty myynti käyvästä arvostaan. Yhtiön myymät palvelut koostuvat pääosin räätälöidyistä ohjelmistoratkaisuista. Henkilötyön osalta myyntituotot jaksotetaan palvelun suorittamisen mukaisesti kuukausittain. Pitkäaikaisissa kiinteähintaisissa projekteissa tai vastaavanlaisissa hankkeissa, joissa lopputulos on luotettavasti arvioitavissa, tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmiusasteen perusteella. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä tehtyjen työtuntien suhteesta hankkeen arvioituun kokonaistyötuntimäärään. Vastaavasti hankkeista odotettavissa olevat tappiot kirjataan välittömästi kuluksi, kun asia on todettu ja niiden määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Mahdolliset yhtiön palveluiden kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tuloslaskelmassa suoraan vuosikuluksi.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Tilinpäätöksessä vuokrat ja leasingkulut on kirjattu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti vuosikuluiksi.
Avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Tuloslaskelman veroihin kirjataan tilikauden voittoon perustuvat verot sekä edellisten tilikausien verojen oikaisut.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Hyödykkeiden poistoajat ja -menetelmät ovat seuraavat:
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan niiden nimellisarvoon. Saamisista tehdään tappiovaraus tapauskohtaisen riskiarvion perusteella, kun on olemassa riittävä näyttö siitä, että saamista ei saada perittyä alkuperäisin ehdoin. Varaus kirjataan tuloslaskelmassa kuluksi.
Lainat rahoituslaitoksilta sisältyvät taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Korkokulut kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätöksen jakokelpoiseen omaan pääomaan ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Taseessa varaus esitetään sen luonteen mukaisesti pitkä- tai lyhytaikaisissa veloissa.
Tilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön. Vaikka arviot pohjautuvat johdon parhaaseen tämän hetkiseen näkemykseen, toteutuneet tulokset saattavat poiketa arvioiduista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Tilinpäätökseen liittyvät arviot liittyvät pääosin pitkäaikaishankkeiden tuloutuksiin, liikearvon poistoihin ja varauksiin.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myynti kotimaahan | 44 577 515,54 | 36 647 244,39 |
| Myynti ulkomaille | 3 834 312,29 | 2 018 596,11 |
| Yhteensä | 48 411 827,83 | 38 665 840,50 |
| EUR | 2016 | 2015 |
| Liikevaihto osatuloutusprojekteista | 2 236 194,19 | 837 822,69 |
| % liikevaihdosta | 4,6 % | 2,2 % |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Muut | 44 899,54 | 16 394,37 |
| Palvelut konserniyhtiöille | 1 218 740,56 | 564 984,51 |
| Yhteensä | 1 263 640,10 | 581 378,88 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ulkopuoliset palvelut | 12 465 814,86 | 7 790 060,08 |
| Yhteensä | 12 465 814,86 | 7 790 060,08 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajanpalkat ja palkkiot | 571 619,38 | 347 574,48 |
| Hallituksen palkat ja palkkiot | 123 300,00 | 125 500,00 |
| Muut palkat ja palkkiot | 22 305 941,38 | 19 508 299,99 |
| Eläkevakuutusmaksut | 4 064 292,97 | 3 622 344,47 |
| Muut henkilösivukulut | 1 443 051,99 | 1 111 024,42 |
| Yhteensä | 28 508 205,72 | 24 714 743,36 |
| Tarkemmat tiedot lähipiiristä löytyvät konsernin liitetiedosta 30 Lähipiiritapahtumat. | ||
| Henkilöstön määrä 31.12. | 2016 | 2015 |
| Johto ja hallinto | 41 | 28 |
| Muut | 323 | 288 |
| Yhteensä | 364 | 316 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 240 265,49 | 149 925,32 |
| Aineettomat oikeudet | ||
| Liikearvo | 1 339 649,16 | 965 182,15 |
| Muut aineettomat | 28 967,64 | 25 508,59 |
| Yhteensä | 1 608 882,29 | 1 140 616,06 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Muut henkilöstöön liittyvät kulut | 1 497 136,11 | 1 140 227,82 |
| Toimitilat | 689 349,66 | 546 811,87 |
| Markkinointi | 74 915,07 | 80 897,32 |
| IT-kulut | 755 009,19 | 762 505,98 |
| Asiantuntijapalvelut | 990 904,37 | 555 768,58 |
| Muut | 737 109,43 | 509 276,28 |
| Yhteensä | 4 744 423,83 | 3 595 487,85 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | 806 268,74 | 12 408,88 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -491 426,65 | -54 340,79 |
| Yhteensä | 314 842,09 | -41 931,91 |
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot sisältävät tytäyryhtiöltä saadun osingon 796 tuhatta euroa.
Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät listautumiseen liittyviä transaktiomenoja yhteensä 444 tuhatta euroa.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 637 125,23 | 580 461,05 |
| Yhteensä | 637 125,23 | 580 461,05 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 61 116,60 | 24 838,50 |
| Erityispalvelut | 54 066,00 | 71 084,75 |
| Yhteensä | 115 182,60 | 95 923,25 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 7 454 691,19 | 2 693 661,03 |
| Tilikauden lisäykset | 71 565,79 | 5 751 720,91 |
| Tilikauden poisto | -1 368 616,80 | -990 690,75 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 157 640,18 | 7 454 691,19 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 461 318,19 | 395 122,13 |
| Tilikauden lisäykset | 499 743,23 | 216 121,38 |
| Tilikauden poisto | -240 265,49 | -149 925,32 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 720 795,93 | 461 318,19 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Kannustinjärjestelmään liittyvän suunnatun osakeannin lainoittaminen | 874 427,38 | 0 |
| Yhteensä | 874 427,38 | 0 |
Yhtiön hallitus päätti tilikaudella 2013 avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä, johon osallistui yhteensä 13 avainhenkilöä. Kannustinjärjestelmään liittyvän osakeannin rahoittamiseksi yhtiö myönsi avainhenkilöille yhteensä 443 tuhannen euron suuruisen korollisen lainan. Hallitus päätti 22.12.2016 kokouksessaan pidentää lainan maturiteettia 31.12.2020 asti. Tilinpäätöspäivänä jäljellä oleva määrä (308 tuhatta euroa), on siirretty lyhytaikaisista saamisista pitkäaikaisiin saamisiin. Tilikauden 2015 päättymishetkellä kyseinen saaminen sisältyi lyhytaikaisiin saamisiin.
Yhtiön hallitus päätti tilikaudella 2016 uudesta kannustinjärjestelmästä. Osana optio-ohjelmaa hallitus päätti tarjota avainhenkilöille, joilta edellytetään osakkeiden omistamista, mahdollisuuden rahoittaa osakehankintansa yhtiön myöntämällä korollisella lainalla. Myönnetty laina oli yhteensä 566 tuhatta euroa. Hankitut osakkeet ovat lainan vakuutena Siili Solutions Oyj:llä.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 351 734,80 | 377 738,58 |
| Muut saamiset | 35 525,13 | 1 545,87 |
| Yhteensä | 387 259,93 | 379 284,45 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osatuloutusprojekteihin liittyvät saamiset | 844 925,38 | 308 553,83 |
| Muut saamiset | 185 297,63 | 451 408,15 |
| Ostojen jaksotukset | 194 903,20 | 174 615,55 |
| Yhteensä | 1 225 126,21 | 934 577,53 |
Vuoden 2015 vertailuluvut muutettu myös KPL 29.12.2016/1376 mukaiseksi.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 100 000,00 | 100 000,00 |
| Osakepääoma 31.12. | 100 000,00 | 100 000,00 |
| Muut rahastot | ||
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 1 183 500,00 | 2 075 000,00 |
| Yrityskauppojen vaikutus | -1 183 500,00 | -2 075 000,00 |
| Osakevastikkeen arvio* | 0,00 | 1 183 500,00 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 0,00 | 1 183 500,00 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 7 098 084,12 | 5 083 984,09 |
| Osakeannit** | 5 298 096,06 | 2 014 100,03 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 12 396 180,18 | 7 098 084,12 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 2 085 845,78 | 1 586 690,36 |
| Osingonjako | -1 410 043,60 | -885 113,40 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 675 802,18 | 701 576,96 |
| Tilikauden voitto | 2 025 858,09 | 1 384 268,82 |
| Oma pääoma yhteensä | 15 197 840,45 | 10 467 429,90 |
*) Arvio suoritettavasta Avaus Consulting -konsernin toisen lisäkauppahinnan osakevastikkeesta 31.12.2015. **) Osakeannit liittyivät listautumisantiin 3 625 tuhatta euroa, kannustinjärjestelmän 2013 optio-oikeuksien merkitsemiseen
499 tuhatta euroa ja Avaus Consulting -konsernin toisen lisäkauppahinnan osakeantiin 1 174 tuhatta euroa.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien voitto | 675 802,18 | 701 576,96 |
| Tilikauden voitto | 2 025 858,09 | 1 384 268,82 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 12 396 180,18 | 7 098 084,12 |
| Voitonjakokelpoiset varat yhteensä | 15 097 840,45 | 9 183 929,90 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Seuraavan vuoden aikana erääntyvät | 390 000 | 390 000 |
| Myöhemmin erääntyvät | 780 000 | 1 170 000 |
| Yhteensä | 1 170 000 | 1 560 000 |
Yrityskiinnitykset 3 600 tuhatta euroa ovat lainan (saldo per 31.12.2016: 1 170 tuhatta euroa) ja luottolimiitin 1 500 tuhatta euroa vakuutena. Luottolimiitti ei ollut tilikauden lopussa käytössä.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 837 185,51 | 1 178 490,57 |
| Muut velat | - | - |
| Yhteensä | 837 185,51 | 1 178 490,57 |
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Yrityskauppoihin liittyvät velat | 0,00 | 1 221 372,00 |
| Muut | 2 433 554,29 | 2 025 690,39 |
| Yhteensä | 2 433 554,29 | 3 247 062,39 |
Muut velat koostuvat pääosin ennakonpidätys-, alv- ja sotuveloista.
| EUR | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkkamenot | 220 561,34 | 337 497,81 |
| Lomapalkat sosiaalikuluineen | 3 497 049,82 | 3 093 580,35 |
| Sosiaalikuluvelat | 432 225,83 | 337 339,36 |
| Muut siirtovelat | 845 806,24 | 597 880,22 |
| Yhteensä | 4 995 643,23 | 4 366 297,74 |
| Vuokravastuut | ||
|---|---|---|
| EUR | 2016 | 2015 |
| Seuraavan vuoden aikana erääntyvät | 783 794,59 | 551 130,00 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 137 360,45 | 469 816,92 |
| Yhteensä | 1 921 155,04 | 1 020 946,92 |
| Leasingvastuut | ||
| EUR | 2016 | 2015 |
| Seuraavan vuoden aikana erääntyvät | 50 586,02 | 46 280,56 |
| Myöhemmin erääntyvät | 37 355,14 | 20 923,00 |
| Yhteensä | 87 941,16 | 67 203,56 |
| Muut annetut vastuusitoumukset | ||
| EUR | 2016 | 2015 |
| Vuokravakuudet | 59 572,27 | 33 256,27 |
| Vuokratakaukset | 196 352,00 | 133 920,00 |
| Yrityskortit | 18 211,45 | 22 730,03 |
| Yhteensä | 274 135,72 | 189 906,30 |
| Vakuudet | ||
| EUR | 2016 | 2015 |
| Yrityskiinnitykset | 3 600 000,00 | 3 600 000,00 |
| Yhteensä | 3 600 000,00 | 3 600 000,00 |
| Osakkeita | % | |
|---|---|---|
| Erina Oy | 814 000 | 12 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 685 000 | 10 % |
| Lamy Oy | 481 240 | 7 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 254 284 | 4 % |
| Eq Pohjoismaat Pienyhtiö | 213 697 | 3 % |
| Rockstox Sp. z o.o. | 213 260 | 3 % |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 213 000 | 3 % |
| Kuula Seppo Ensio | 174 125 | 3 % |
| Narvanto Kirsi Annuli | 125 020 | 2 % |
| Siitonen Jari-Petteri | 107 500 | 2 % |
| Sr Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 103 460 | 1 % |
| Ernst Raimond Jacobus | 101 250 | 1 % |
| Tivoli12 Holding Oy | 77 250 | 1 % |
| Santava Oy | 76 973 | 1 % |
| Laitinen Saku-Mikko | 61 925 | 1 % |
| Siljamäki Samuli Johannes | 59 736 | 1 % |
| Berner Klaus Gunnar | 58 500 | 1 % |
| Helve Teemu Yrjänä | 53 689 | 1 % |
| Toivanen Sakari | 53 000 | 1 % |
| Halonen Eero Juhani | 49 016 | 1 % |
| 20 suurinta yhteensä | 3 975 925 | 57 % |
| Hallintarekisteröityjä yhteensä | 446 467 | 6 % |
| Muut omistajat | 2 495 975 | 36 % |
| Osakkeita yhteensä | 6 918 367 | 100 % |
| Omistajia kpl | Omistajia % | Osakkeita kpl | Osakkeita % | |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 1037 | 29 % | 57 242 | 1 % |
| 101–500 | 1723 | 48 % | 422 626 | 6 % |
| 501–1 000 | 417 | 12 % | 301 172 | 4 % |
| 1 001–5 000 | 347 | 10 % | 731 542 | 11 % |
| 5 001–10 000 | 45 | 1 % | 328 898 | 5 % |
| 10 001–50 000 | 33 | 1 % | 709 660 | 10 % |
| 50 001–100 000 | 7 | 0 % | 441 073 | 6 % |
| 100 001–500 000 | 12 | 0 % | 2 427 154 | 35 % |
| 500 001– | 2 | 0 % | 1 499 000 | 22 % |
| Yhteensä | 3623 | 100 % | 6 918 367 | 43 % |
| Omistajia kpl | Omistajia % | Osakkeita kpl | Osakkeita % | |
|---|---|---|---|---|
| Kotimaiset yritykset ja yhteisöt | 137 | 4 % | 1 514 194 | 22 % |
| Kotitaloudet | 3467 | 96 % | 2 964 715 | 43 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 14 | 0 % | 2 220 703 | 32 % |
| Ulk. omistajat ja hallintarekisteröidyt | 5 | 0 % | 218 755 | 3 % |
| Yhteensä | 3623 | 100 % | 6 918 367 | 100 % |
| Osakkeen kaupankäyntitunnus | SIILI |
|---|---|
| Osakkeen ISIN-tunnus | FI4000043435 |
| Osakkeen ylin noteeraus tilikauden aikana (€) | 9,20 |
| Osakkeen alin noteeraus tilikauden aikana (€) | 6,85 |
| Osakkeen päätöskurssi tilikauden lopussa (€) | 8,26 |
| Markkina-arvo 31.12.2016 (€) | 57 145 711 |
| Osakevaihto 1.1.–31.12.2016 (kpl) | 3 764 646 |
| Keskikurssi 1.1.–31.12.2016 (€) | 7,88 |
| Osakevaihto % osakemäärästä | 54,4 % |
| Osakemäärä 31.12.2016 (kpl) | 6 918 367 |
Yhtiökokous päätti 23.3.2016 osakkeiden lukumäärän lisäämisestä antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta osaketta.
| Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus, kpl | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 174 125 | 154 125 |
| Hallitus* | 824 837 | 987 891 |
| Johtoryhmä | 360 240 | 354 615 |
| Yhteensä | 1 359 202 | 1 496 631 |
Muutettu tilikauden 2015 osakemäärät vertailukelpoisiksi osakesplit huomioiden.
*) Sisältää omistukset lähipiirin nimissä 8 849 kpl (2015: 6 882 kpl). Harry Braden vaikutusvaltayhteisö Lamy Oy omisti 31.12.2016 yhteensä 481 240 osaketta, mitä ei ole huomioitu taulukon omistuksissa.
| Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän optio-oikeudet, kpl | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 36 000 | 15 000 |
| Hallitus | - | - |
| Johtoryhmä | 140 000 | 21 750 |
| Yhteensä | 176 000 | 36 750 |
Vanha optio-ohjelma 2013 päättynyt tilikaudella. Hallitus päätti tilikaudella uudesta optio-ohjelmasta, jonka mukaiset optiomäärät taulukossa per 31.12.2016.
| Nimi | Konsernin omistusosuus | Kotipaikka |
|---|---|---|
| Siili Solutions Oyj | Emo | Helsinki, Suomi |
| Siili Solutions Sp. z o.o. | 100 % | Wrocław, Puola |
| Siili Solutions GmbH | 100 % | Berliini, Saksa |
| Siili Solutions Inc. | 100 % | Delaware, USA |
Konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä eikä yhteisyrityksiä. Siili Solutions Inc. perustettiin elokuussa 2016.
Helsingissä, helmikuun 27. päivänä 2017
Timo Luhtaniemi Anu Nissinen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Björn Mattsson Kati Hagros
Harry Brade Hallituksen jäsen
Seppo Kuula Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, helmikuun 27. päivänä 2017
KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö Toni Aaltonen, KHT
Olemme tilintarkastaneet Siili Solutions Oyj:n (y-tunnus 1979903-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitaseessa on merkittävä liikearvo (8.646 t€) tehtyihin yrityshankintoihin liittyen. Liikearvon määrä on suuruusluokaltaan noin puolet konsernin omasta pääomasta.
Konsernilla on yksi raportoitava segmentti, joka tarjoaa asiakkaille tietojärjestelmien kehityspalveluja. Näin ollen raportoitava segmentti on koko konserni. Rahavirtaa kerryttävän yksikön (segmentin) kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen sen käyttöarvoon. Käyttöarvo määritetään perustuen diskontattuihin rahavirtaennusteisiin, joiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa mm. liikevaihdon kasvun, diskonttauskoron, pitkän aikavälin kasvun ja inflaation osalta. Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tarkastuksessa keskeinen seikka.
Valtaosa yhtiön liikevaihdosta koostuu tuntihintaisesta laskutuksesta. Palvelut koostuvat pääosin räätälöidyistä ohjelmistoratkaisuista. Henkilötyön osalta myyntituotot jaksotetaan palvelun suorittamisen mukaisesti kuukausittain kaudelle, jolla palvelu suoritetaan. Tehdyt työtunnit syötetään työajanseurantajärjestelmään, jonka perusteella laskutus tehdään.
Yhtiöllä on myös kiinteähintaisia pitkäaikaishankkeita, joiden osuus tilikauden 2016 liikevaihdosta on noin 5 prosenttia. Yhtiön noudattamien tuloutusperiaatteiden mukaan tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmiusasteen perusteella, kun lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä tehtyjen työtuntien suhteessa hankkeen arvioituun kokonaistyötuntimäärään.
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Yhtiö laatii tilinpäätöstä varten kassavirtaperusteiset arvostuslaskelmat. Olemme käyneet läpi laskelmissa käytetyt kassavirtaennusteet, käytetyn diskonttokoron asianmukaisuuden ja laskelmien teknisen oikeellisuuden. Olemme käyneet läpi kriittisesti ne perusteet ja johdon oletukset, joiden mukaan tulevien vuosien kassavirtaennusteet on laadittu.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat tarkastaneet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Olemme arvioineet myyntiprosessin ja laskutuksen oikeellisuuteen liittyviä kontrolleja. Tarkastuksen painopisteenä on ollut keskeisimpien myynnin kontrollien testaaminen liikevaihdon täydellisyyden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.
Lisäksi olemme käyneet läpi yhtiön laatimien kiinteähintaisten pitkäaikaishankkeiden projektilaskelmien asianmukaisuutta. Olemme läpikäyneet projekteille kirjatut takuuvaraukset sekä arvioineet niiden asianmukaisuutta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkatuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 27. helmikuuta 2017
KPMG Oy Ab Toni Aaltonen KHT
Siili Solutions Oyj:n (Siili) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu Suomen lainsäädäntöön, Siilin yhtiöjärjestykseen, arvopaperimarkkinalainsäädäntöön sekä muihin julkisesti noteraattuja yhtiöitä koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä määrittää Siilissä noudatettavan hallintotavan, hallinnon periaatteet, toimintamallin, roolit, vastuut ja valtuudet. Siilin hallinnointi ja ohjaus perustuvat rehellisyyteen, vastuuntuntoon, tasapuolisuuteen ja avoimuuteen.
Vastuu Siilin hallinnosta ja toiminnasta on Siilin hallintoelimillä, jotka ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiön hallintoa on tehostettu muodostamalla toimitusjohtajan määräysvallan alla toimiva johtoryhmä.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja Siilin hallitus on käsitellyt sen. Selvitys on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.siili.com/fi/sijoittajille.
Siilin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 20.4.2016 alkaen. Tätä ennen yhtiön osake on ollut kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n First North -markkinapaikalla 15.10.2012 lähtien 19.4.2016 saakka.
Siili on noudattanut arvopaperimarkkinayhdistyksen antamaa 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ilman poikkeamia 30.3.2016 lähtien kun yhtiö on hakenut osakkeen kaupankäynnin kohteeksi ottamista pörssilistalle. Siili on noudattanut hallinnointikoodia suurimmilta osin myös ennen pörssilistautumista vaikka First North -yhtiönä sitä ei ole ollut velvoitetta noudattaa.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen Internet-sivuilla www.cgfinland.fi.
Suomen osakeyhtiölain mukaisesti varsinainen yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Osakeyhtiölain mukaan monet tärkeät päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätösten vahvistaminen, taseen osoittaman voiton käyttäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, osakepääoman korottaminen tai alentaminen,
osinkoja koskevat päätökset sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinta, ovat pääasiassa yhtiökokouksen toiminta-aluetta. Yhtiön hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti: tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman tuloksen käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista. Yhtiökokous myös valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä käsittelee mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Osakeyhtiölain mukaisesti Siilissä pidetään ylimääräinen yhtiökokous, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai mikäli tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa kaikista osakkeista vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.
Vuonna 2016 Siilin varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3. lakiasiaintoimisto Boreniuksen tiloissa Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä 37 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 764 903 osaketta ja ääntä (38 % liikkeeseen lasketuista osakkeista). Yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.siili.com/fi/sijoittajille.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallituksessa on kolmesta kuuteen varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiökokous päättää hallituksen ja valiokuntien jäsenille maksettavista palkkioista.
Hallituksen on arvioitava jäsentensä riippumattomuutta ja ilmoitettava, ketkä heistä on katsottu riippumattomaksi yhtiöstä ja ketkä riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista, siten kuin riippumattomuus määritellään hallinnointikoodissa.
Varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 valitsi hallitukseen viisi (5) jäsentä.
Harry Brade, DI, s. 1969, toimitusjohtaja Lamy Oy, jäsen vuodesta 2016
Kati Hagros, DI ja VTM, s. 1970, hallitusammattilainen ja CDO Aalto-yliopisto, jäsen vuodesta 2016
Timo Luhtaniemi toimii hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi yhtiön hallitukseen kuului 23.3.2016 asti Juha-Pekka Virtanen. Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenistä on saatavissa yhtiön Internet-sivuilla www.siili.com/fi/sijoittajille. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia ovat Anu Nissinen, Björn Mattsson, Kati Hagros ja Harry Brade.
Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee esitykset hallitusehdokkaista yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Ehdotuksissa tulee huomioida ehdokkaiden pätevyyden lisäksi hallituksen monimuotoisuuden turvaaminen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.
Tällä hetkellä Siilin hallitukseen kuuluu viisi (5) jäsentä. Kaikilla hallituksen jäsenilllä on kokemusta erilaisista johtotehtävistä ja he ovat olleet tai ovat hallituksen jäseninä sekä listatuissa että listaamattomissa yhtiöissä. Hallituksen jäsenten koulutustausta on joko teknillinen tai kaupallinen ja heillä on monipuolista osaamista yhtiön toimialasta. Hallituksen jäsenten toimikauden kesto on jakautunut tasaisesti. Naisten osuus on 40 % (2/5). Toimikausista pisin on kestänyt yli viisi (5) vuotta, hallituksen puheenjohtaja Timo Luhtaniemi, joka on yksi yhtiön perustajista. Muut hallituksen jäsenet ovat toimineet Siilin hallituksessa alle viisi (5) vuotta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä yli puolet hallituksen jäsenistä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Kuitenkin, jos hallituksen puheenjohtajaa valittaessa äänet menevät tasan, vaalin ratkaisee arpa.
Hallituksen jäsen on osakeyhtiölain mukaan esteellinen ottamasta osaa sellaisen sopimuksen käsittelyyn, joka koskee hänen ja yhtiön välistä sopimusta. Hän ei myöskään saa ottaa osaa sellaisen yhtiön ja kolmannen tahon välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Hallituksen jäsenen tulisi aina harkita itsensä jääväämistä tilanteessa, jolloin eturistiriita voitaisiin objektiivisesti ajatella olevan käsillä, kuitenkin aina huomioiden hallituksen jäsenen velvollisuus ottaa kantaa yhtiön asioihin ja huolehtia siitä, että yhtiön etu toteutuu.
Hallituksen kokousaikataulu vahvistetaan kalenterivuosittain. Hallitus kokoontuu vuosittain vähintään kahdeksan (8) kertaa. Kokouksen esityslista ja kokousta valmisteleva aineisto sekä edellisen kokouksen pöytäkirja lähetetään hallituksen jäsenille viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta. Vuonna 2016 hallitus kokoontui 20 kertaa ja osallistumisprosentti hallituksen kokouksissa oli keskimäärin 98 %.
Vuonna 2016 hallituksen jäsenet olivat läsnä kokouksissa seuraavasti:
Toimitusjohtaja ja talousjohtaja ovat läsnä hallituksen kokouksissa. Käsiteltäessä tilinpäätöstä läsnä on myös tilintarkastaja tai tilintarkastuksesta vastaavan tilintarkastusyhteisön nimeämä päävastuullinen tilintarkastaja.
Hallituksen tavoitteena on ohjata Siilin liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton yhtiöön tehdyille sijoituksille ja yhtiön osakkeenomistajille. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja.
Siilin hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on vahvistanut kirjallisen työjärjestyksen hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Laatimansa työjärjestyksen mukaisesti hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävät asiat.
Hallituksen päätehtävät ovat:
Muista osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä sekä hallinnointikoodissa asetetuista tehtävistä vastaaminen.
Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Hallituksen toiminnan arvioinnin tarkoituksena on selvittää, miten hallituksen toiminta on vuoden aikana toteutunut sekä toimia perustana arvioitaessa hallituksen toimintatapaa, kokoonpanoa ja mahdollisten uusien jäsenien valintaa.
Hallituksen jäsenten, heidän määräysvaltayhteisöjensä ja muun lähipiirin omistamat Siili Solutions Oyj:n osakkeet 31.12.2016: - Timo Luhtaniemi, ei osakkeita
Lisäksi Harry Braden vaikutusvaltayhteisön (Lamy Oy) omistuksessa oli 481 240 osaketta 31.12.2016.
Siilillä on hallituksen tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joihin kumpaankin kuuluu kolme (3) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Jäsenyys on voimassa kuitenkin kunnes uudet jäsenet on valittu.
Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille kirjalliset työjärjestykset, jotka sisältävät valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.
Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon tarkastusvaliokunnan jäseniä koskevat pätevyysvaatimukset. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniä koskevat pätevyysvaatimukset.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee aineistoa ja antaa neuvoja hallituksen kokoonpanoon ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa sekä asioissa, jotka liittyvät yritysjohdon palkitsemiseen ja kannustimiin. Valiokunta valmistelee myös yhtiökokoukselle hallituksen jäseniä sekä hallituksen palkitsemisesta koskevat ehdotukset. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 2016 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Timo Luhtaniemi (puheenjohtaja), Harry Brade ja Kati Hagros.
Valiokunnan puheenjohtaja päättää yhdessä valiokunnan jäsenten kanssa valiokunnan kokousten lukumäärän ja aikataulun ja laatii yhdessä johdon ja muiden asianmukaisten tahojen kanssa valiokunnan kokousten asialistat. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta kokoontui 3 kertaa vuonna 2016 ja osallistumisprosentti oli 100 %.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokunnan pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritetty seuraavasti:
Siilin tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontavelvollisuuden hoitamisessa taloudellisen raportoinnin ja valvonnan, riskienhallinnan sekä ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen osalta. Valiokunnan puheenjohtaja päättää yhdessä valiokunnan jäsenten kanssa valiokunnan kokousten lukumäärän ja aikataulun ja laatii yhdessä johdon ja muiden asianmukaisten tahojen kanssa valiokunnan kokousten asialistat. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 2016 tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Anu Nissinen (puheenjohtaja), Harry Brade ja Björn Mattsson.
Valiokunta kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Tarkastusvaliokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokunnan valmistelun pohjalta. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokunnan pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi. Valiokunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2016 ja osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat muun muassa:
seurata ja keskustella merkittävistä taloudellisista riskeistä ja johdon toimenpiteistä riskien seuraamiseksi, hallitsemiseksi ja raportoimiseksi
perehtyä tilintarkastajien tekemiin merkittäviin havaintoihin ja johdon niistä antamiin vastineisiin
Lisäksi tarkastusvaliokunnalla voi olla muita tehtäviä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia sen tehtävän täyttämiseksi.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja suojelee aktiivisesti yhtiön etua. Hän ohjaa ja valvoo yhtiön ja sen liiketoimintojen toimintaa, vastaa päivittäisestä operatiivisesta johtamisesta, tuotteistuksesta ja strategian jalkauttamisesta, sekä valmistelee hallituksen käsittelyyn menevät asiat ja vastaa niiden täytäntöönpanosta.
Siili Solutions Oyj:n toimitusjohtajana on 15.6.2010 alkaen toiminut Seppo Kuula.
Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa mm. strategian, toimintaperiaatteiden ja muiden liiketoimintojen ja yhtiön yhteisten asioiden valmistelussa. Siilin johtoryhmään kuuluvat liiketoimintojen ja keskeisten tukitoimintojen johtajat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Toimitusjohtaja johtaa johtoryhmän työskentelyä.
Johtoryhmään kuului 31.12.2016 kahdeksan (8) jäsentä.
Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamat Siili Solutions Oyj:n osakkeet ja optiot 31.12.2016:
Lisäksi Tom Jacobssonin määräysvaltayhteisön (Rockstox Sp. Z O.O) omistus 213 260 osaketta.
Sisäisen valvonnan tavoitteena Siilissä on varmistaa, että yhtiö toimii tehokkaasti, sen julkaisema tieto on ajantasaista ja luotettavaa ja että voimassa olevia säännöksiä noudatetaan. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista. Hallituksella on päävastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta. Siilin taloudellista tilannetta ja kehitystä seurataan kuukausittain johtoryhmän ja hallituksen toimesta ja tiedot julkistetaan vuosikertomuksissa sekä puolivuotiskatsauksissa.
Taloudellisen raportoinnin prosessit ovat kiinteä osa Siilin sisäisen valvonnan järjestelmää. Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Siilin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu oikeaan ja luotettavaan tietoon sekä riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan myös, että taloudellinen raportointi noudattaa, mukaan lukien tilinpäätökset ja puolivuosikatsaukset, yleisesti hyväksyttyjä sekä voimassa olevia lakeja ja määräyksiä.
Hallituksen vastuulla on varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo taloudellista raportointiprosessia ja siihen liittyvien valvontatoimien tehokkuutta. Talousjohdon vastuulla on tiedottaa havainnoista johdon jäsenille.
Liiketoiminnan vetäjien vastuulle kuuluu raportoida oman yksikkönsä kehittämisasioista, strategia- ja vuosisuunnitelmista, liiketoiminnan ja tuloksen kehitykseen liittyvistä asioista sekä oman yksikkönsä sisäisestä organisoinnista. Siilin talousjohto raportoi kuukausittain operatiivisen tuloksen hallitukselle ja johtoryhmälle. Raportointi ja siihen liittyvät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla tehtävää ohjausta ja valvontaa. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä käyvät säännöllisesti läpi taloudelliset raportit ja seuraavat viimeisimpien ennusteiden ja budjettien toteutumista kuukausittain. Mikäli toteutuneet tulokset poikkeavat näistä ovat johtoryhmän jäsenet vastuussa korjaavien toimenpiteiden käynnistämisestä.
Konsernin taloushallinnon ja controller -toiminnon vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteiden määrittely ja ohjeistaminen sekä raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen. Siilin tytäryhtiöllä on oma taloushallintonsa ja tytäryhtiöt raportoivat ulkoisen raportoinnin luvut kuukausittain emoyhtiölle. Konsernin talousosasto hoitaa koko konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan sekä tarkastaa ulkoisen raportoinnin ennen niiden toimittamista hallitukselle. Siilin konserniyhtiöiden kirjanpito- ja siihen liittyvät tukitoiminnot on pääosin ulkoistettu ulkopuolisille palveluntarjoajille, jotka raportoivat suoraan konsernin talousosastolle määritettyjen raportointimallien mukaisesti. Kaikissa tytäryhtiöissä käytetään konsernin yhtenäistä raportointimallia ja tilikarttaa. Konsernin talousosasto ohjeistaa tytäryhtiöt puolivuosikatsausten ja tilinpäätösten laadinnasta sekä laatii konsernitilinpäätökset.
Tilikaudella 2016 yhtiön hallitus päätti perustaa erillisen konsernin sisäisen tarkastuksen toiminnon, jonka käytännön tarkastustoiminnassa käytetään apuna ulkopuolista tilintarkastusyhteisöä. Toiminto raportoi yhtiön tarkastusvaliokunnalle. Toiminta alkaa tilikaudella 2017. Erillistä sisäistä tarkastusta ei ole aikaisemmin ollut, koska sitä ei ole yhtiön toiminnan laajuus huomioiden katsottu tarpeelliseksi.
Siili on sitoutunut aktiiviseen ja läpinäkyvään viestintään kaikkien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiön viestintä perustuu tosiasioihin. Viestinnän yleisinä periaatteina ovat läpinäkyvyys, avoimuus, rehellisyys, tasapuolisuus ja aktiivisuus. Siili viestii johdonmukaisesti myönteisistä ja kielteisistä asioista samanaikaisesti kaikille sidosryhmilleen. Tavoitteena on antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta mahdollisimman pian.
Siilin verkkosivusto www.siili.com/fi sekä pörssitiedotteet ovat tärkein yhtiön toimintaa ja taloutta koskevien tietojen julkaisukanava. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset mahdollisuudet verkkosivuston tarjoamien tietojen käyttöön. Siilin viestinnän periaatteet ja kaikki keskeiset tiedonvälityskanavat on kirjattu erilliseen Siilin tiedonantopolitiikka-dokumenttiin, joka löytyy kokonaisuudessan myös yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.siili.com/fi/sijoittajille.
Siilin hallitus vastaa siitä, että yhtiön riskienhallinta on asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestetty. Siilin riskienhallintajärjestelmällä pyritään tunnistamaan konsernin strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja perinteiset vahinkoriskit. Yhtiö ottaa toiminnassaan riskejä, jotka liittyvät sen strategiaan ja tavoitteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on näiden riskialueiden ennakoiva ja kokonaisvaltainen hallinta, jota kautta mahdollistetaan yhtiön strategian ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen hallitusti. Riskienhallinta on sisällytetty osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja.
Siilin kokonaisvaltaisen riskien tunnistamisen tarkoituksena on tunnistaa tärkeimpiä organisaatiota ja sen toimintaa ja toimintaympäristöä uhkaavia tekijöitä, arvioida ja priorisoida tunnistetut riskit sekä kerätä toimenpiteitä tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Yhtiö luokittelee riskit niiden vaikuttavuuden ja toteutumistodennäköisyyden mukaisesti eri tasoisiksi käyttäen apuna riskien luokittelussa riskimatriisia. Riskien arvioinnin yhteydessä tunnistetaan myös riskien hallintaan liittyvät vastuuhenkilöt. Siilin johtoryhmä käy läpi säännöllisesti yhtiön riskiraportoinnin, merkittävistä riskeistä sekä niiden kehitttymisestä raportoidaan säännöllisesti yhtiön tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle jotka arvioivat näitä.
Yhtiön riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä liittyvät yleiseen talouskehitykseen ja sen tuomaan epävarmuuteen asiakkaiden toimintaympäristössä. Yleisellä taloussuhdanteella ja asiakkaiden toimintaympäristön muutoksilla voi olla IT-investointien päätöksenteon hidastumisen, lykkäämisen tai perumisen kautta negatiivisia vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Merkittävä osuus yhtiön liikevaihdosta koostuu kymmenen suurimman asiakkaan myynnistä. Yhden tai useamman avainasiakkaan menettäminen, ostojen huomattava väheneminen tai asiakkaiden taloudelliset ongelmat voisivat siten vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Jatkuvana riskinä yrityksen kasvun ja kannattavuuden yhtäaikaisessa ylläpitämisessä on rekrytointitavoitteiden saavuttaminen niin laadun kuin määrän osalta, sekä tarjonnan sovittaminen oikea-aikaisesti kysyntään. Epäonnistuminen asiakasprojektien suunnittelussa ja toteutuksessa voi myös vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen.
Yhtiön menestykseen vaikuttaa myös merkittävästi sen johto ja muu henkilöstö. Avainhenkilöiden työpanoksen menettäminen voisi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yhtiön strategialle keskeistä ja menestykselle ehdotonta on ammattitaitoisten henkilöiden palkkaaminen ja pitäminen yhtiön palveluksessa.
Yritysjärjestelyihin perustuvaan kasvuun liittyy riskejä, jotka koskevat muun muassa ostetun yhtiön asiakkuuksien jatkuvuutta, hankitun liiketoiminnan ja henkilöstön integrointia, sekä siirtyneen henkilöstön sitouttamista. Mikäli yhtiö ei onnistu toteuttamaan joitakin edellä mainittuja toimenpiteitä, voivat ne vaikuttaa haitallisesti yhtiön strategian toteuttamiseen, liiketoimintaan, toiminnan tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Yrityskauppoihin liittyviä riskejä hallitaan valitsemalla määriteltyjen kriteerien mukaisia kohteita ja panostamalla huolelliseen integraatioprosessiin.
Strategiansa mukaisesti yhtiö hakee kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainväliseen toimintaan liittyy tyypillisesti kotimarkkinaa suuremmat riskit. Yhtiö pyrkii varmistamaan tähän liittyvät riskit siten, että kansainvälistyminen ei vaaranna konsernin tuloksentekokykyä ja kasvua.
Yhtiön taseeseen sisältyy merkittävä määrä yritysostoista kertynyttä liikearvoa. Mikäli yhtiön tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuisi muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen ja vaikuttaa epäedullisesti liiketoiminnan tulokseen sekä omaan pääomaan.
Sisäpiiriä koskevissa asioissa Siili noudattaa sovellettavan lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen lisäksi Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Sisäpiiriasioista vastaa yhtiön talousjohtaja.
Siilissä johtotehtävissä toimivat henkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) sekä tietyt Siilin taloudellisen raportoinnin valmisteluun osallistuvat henkilöt tai henkilöt jotka saavat sen sisällöstä tiedon ennen sen julkistamista eivät saa käydä kauppaa yhtiön liikkeelle laskemilla arvopapereilla tai ryhtyä tiettyihin muihin yhtiön rahoitusvälineisiin liittyviin liiketoimiin 30 vuorokauteen ennen yhtiön puolivuotiskatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista (ns. suljettu ikkuna).
Tiedonantosäännöt sitovat myös Siilin henkilöstöä. Mikäli henkilöstöön kuuluville annetaan tiedoksi yhtiötä koskevaa sisäpiirintietoa, näille henkilöille ilmoitetaan yhtiön sisäpiirisäännösten koskevan myös heitä. Tämän jälkeen heidät merkitään yhtiön sisäpiiriluetteloon.
Ulkoisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Yhtiön tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa ja tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiön varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n (Y-tunnus 1805485-9), päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Toni Aaltonen. KPMG:lle maksetut palkkiot vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä olivat lakisääteisestä tilintarkastuksesta 68 tuhatta euroa sekä tilintarkastukseen liittymättömistä muista palveluista 45 tuhatta euroa ja veropalveluista yhteensä 9 tuhatta euroa.
Siili Solutions Oyj:n (Siili) palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2016 on laadittu arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen Internet-sivuilta www.cgfinland.fi.
Yhtiö esittää tässä selvityksessä hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalla ja muulle johdolle tilikauden 2016 aikana maksetut palkat, palkkiot ja muut taloudelliset etuudet suoriteperusteisina sekä yhtiön palkitsemista koskevan päätöksentekojärjestyksen ja sitä koskevat keskeiset periaatteet.
Seuraavassa on kuvattu yhtiön hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisen päätöksentekojärjestys.
Siilin yhtiökokous päättää hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä maksettavista palkkioista.
Hallitus puolestaan päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksestä toimitusjohtajan palkitsemisesta. Toimitusjohtajan palkitsemista arvioidaan vuosittain.
Hallitus päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta. Toimitusjohtaja valmistelee esityksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnalle. Johtoryhmän jäsenten palkitsemista arvioidaan vuosittain.
Yhtiökokous 23.3.2016 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, esimerkiksi optio-oikeuksien, antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta.
Saamansa valtuutuksen nojalla hallitus päätti uudesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (optio-ohjelma) vuosille 2016–2020, jossa optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 337 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 337 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta.
Seuraavassa on kuvattu yhtiön hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeiset periaatteet.
Varsinainen yhtiökokous 23.3.2016 päätti, että hallitustyöskentelystä maksetaan palkkiona puheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja muille jäsenille 1 800 euroa kuukaudessa. Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan valiokuntatyöstä 200 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustusohjesäännön mukaisesti.
Hallituksen jäsenillä ei ole myönnetty hallitustyöskentelystä optioita, osake- tai muita palkkioita.
Siili Solutions Oyj:n toimitusjohtajana on 15.6.2010 alkaen toiminut Seppo Kuula. Toimitusjohtajan kompensaatio muodostuu peruspalkasta, joka sisältää autoedun, sekä asetettujen liiketoiminnallisten tavoitteiden täyttymiseen liittyvästä bonuspalkkiosta ja pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään liittyvistä yhtiön optioista.
Toimitusjohtajan bonuspalkkion tavoiteosuus tilikaudella 2016 oli 55 % vuosipalkasta ja maksimi 80 % vuosipalkasta. Bonuspalkkion tavoitteet pohjautuivat yhtiön liikevaihto, käyttökate (EBITDA) ja henkilöstömittarien kehitykseen. Mittareita tulkitaan itsenäisesti, mikäli kuitenkin yhtiön käyttökate (EBITDA) jäisi alle edellisen vuoden tason bonuspalkkiota ei makseta ollenkaan.
Yhtiöllä on lisäksi voimassa pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, optio-ohjelma, vuosille 2016–2020. Järjestelmään piiriin kuuluvat toimitusjohtaja sekä yhtiön muita avainhenkilöitä. Järjestelmän ehtojen mukaisesti yksi (1) optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden (1) Siili Solutions Oyj:n osakkeen. Optiooikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta on 7,50 euroa osakkeelta. Optioilla tapahtuvan osakemerkinnän ehtona on, että yhtiön osakkeen arvo on 60 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotetulla keskikurssilla vähintään 14,50 euroa ajalla 1.1.2019–30.6.2020. Optioiden hallussa pitäminen edellyttää toimitusjohtalta ja muulta johdolta hallituksen määrittämää osakeomistusta yhtiössä.
Lisäksi toimitusjohtaja ja muita yhtiön avainhenkilöitä kuuluivat vuoden 2013 optio-ohjelmaan, joka päättyi ja toteutui tilikaudella 2016 ehtojensa mukaisesti.
Yhtiön muun johtoryhmän palkkaus perustuu peruspalkkaan ja tulospalkkioon, jonka tavoiteosuus tilikaudella 2016 oli 20 % peruspalkasta ja maksimiosuus 30 % peruspalkasta. Tulospalkkion tavoitteet pohjautuivat yhtiön liikevaihtoon, käyttökatteeseen (EBITDA) ja oman vastuualueen kehityksen mittareihin. Mittareita tulkitaan itsenäisesti. Mikäli kuitenkin yhtiön käyttökate (EBITDA) jäisi määritetyn tavoitearvo alle tulospalkkiota ei makseta.
Muun johtoryhmän jäsenet kuuluvat lisäksi yhtiön voimassa olevaan pitkän aikavälin kannustejärjestelmään (optio-ohjelma) vuosille 2016–2020. Järjestelmään liittyvien optioiden hallussa pitäminen edellyttää hallituksen määrittämää osakeomistusta yhtiössä.
Yhtiön hallituksen jäsenille tilikaudella 2016 maksetut palkkiot on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Hallitus-EUR | Hallitus palkkio |
Valio kunnan pj |
|---|---|---|
| Timo Luhtaniemi (puheenjohtaja) | 40 500 | 1 800 |
| Björn Mattsson | 21 000 | |
| Anu Nissinen | 21 000 | 1 800 |
| Harry Brade, jäsen 23.3.2016 alkaen | 16 200 | |
| Kati Hagros, jäsen 23.3.2016 alkaen | 16 200 | |
| Juha-Pekka Virtanen, jäsen 23.3.2016 asti | 4 800 | |
| Yhteensä | 119 700 | 3 600 |
Yhtiön hallituksen jäsenille on maksettu 1.1.–23.3.2016 hallituspalkkiona puheenjohtajalle 3 000 euroa kuukaudessa ja muille jäsenille 1 600 euroa kuukaudessa sekä ajalta 24.3.– 31.12.2016 puheenjohtajalle 3 500 euroa kuukaudessa ja muille jäsenille 1 800 euroa kuukaudessa.
Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille on maksettu valiokuntatyöstä 200 euroa kuukaudessa 23.3.2016 yhtiökokouksen päätöksestä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Timo Luhtaniemi ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana Anu Nissinen.
Tilikaudella 2016 toimitusjohtajalle suoriteperusteella kohdistetut palkat ja palkkiot on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Seppo Kuula - EUR | 2016 |
|---|---|
| Peruspalkka luontoisetuineen | 270 640 |
| Bonuspalkka | 97 279 |
| Merkittyjen optioiden ansiotulo* | 203 700 |
| Yhteensä | 571 619 |
*) Merkittyjen optioiden ansiotulo liittyy 2013–2016 kannustinjärjestelmän optioiden toteutumiseen
Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2016 yhteensä 36 000 kannustinjärjestelmään 2016–2020 liittyvää optio-oikeutta ja hän omisti yhteensä 174 125 Siili Solutions Oyj:n osaketta. Kannustinjärjestelmän osakeomistukseen liittyen toimitusjohtajalla on yhtiöltä markkinaehtoinen korollinen 282 900 euron suuruinen laina, jonka vakuudeksi on pantattu toimistusjohtajan omistamia yhtiön osakkeita.
Tilikaudella 2016 muulle johdolle suoriteperusteella kohdistetut palkat ja palkkiot on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Muu johtoryhmä - EUR | 2016 |
|---|---|
| Peruspalkka luontoisetuineen | 652 600 |
| Tulospalkkio | 123 867 |
| Merkittyjen optioiden ansiotulo* | 295 292 |
| Yhteensä | 1 071 760 |
*) Merkittyjen optioiden ansiotulo liittyy 2013–2016 kannustinjärjestelmän optioiden toteutumiseen
Yhtiön muuhun johtoryhmään kuului 31.12.2016 seuraavat henkilöt:
Muun johtoryhmän hallussa oli 31.12.2016 yhteensä 140 000 kannustinjärjestelmään 2016–2020 liittyvää optio-oikeutta ja he omistivat joko suoraan tai määräysvaltayhteisön kautta yhteensä 360 240 Siili Solutions Oyj:n osaketta. Kannustinjärjestelmän osakeomistukseen liittyen muulla johtoryhmällä on yhtiöltä markkinaehtoinen korollinen yhteensä 450 000 euron suuruinen laina, jonka vakuudeksi on pantattu heidän omistamia yhtiön osakkeita.
s. 1963, DI, MBA
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksessa vuodesta 2008 Inwido Finland Oy, toimitusjohtaja Osakkeita: 814 000*, 660**
*) Omistus Erina Oy:n nimissä,
**) Omistus lähipiirin nimissä
s. 1956
Hallituksen jäsen, hallituksessa vuodesta 2013
Heads Svenska AB, toimitusjohtaja
Osakkeita: 7 789*
*) Omistus lähipiirin nimissä
s. 1963, KTM
Hallituksen jäsen, hallituksessa vuodesta 2014
Digma Design Oy, toimitusjohtaja
Osakkeita: 388
s. 1970, DI, VTM Hallituksen jäsen,
hallituksessa vuodesta 2016
Aalto-yliopisto, CDO
Osakkeita: 2 000
s. 1969, DI
Hallituksen jäsen, hallituksessa vuodesta 2016
Lamy Oy, toimitusjohtaja ja sijoitusjohtaja
Osakkeita: 481 240*
*) Harry Braden vaikutusvaltayhteisön Lamy Oy:n omistus
Seppo Kuula s. 1967, DI, eMBA, insinööri Toimitusjohtaja Osakkeita: 174 125 Optioita: 36 000
Tom Jacobsson s. 1967, B. Sc. Kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Osakkeita: 5 000, 213 260* Optioita: 20 000 *) Omistus Rockstox Sp. z o.o:n nimissä
(vaikutusvaltayhteisö, josta omistaa 52,4 %)
Samuli Siljamäki s. 1979, KTM, insinööri Talousjohtaja Osakkeita: 59 736 Optioita: 20 000
Kari Pirttikangas s. 1970, DI Operatiivinen johtaja Osakkeita: 16 000 Optioita: 20 000
Pasi Ropponen s. 1973, Tradenomi Myyntijohtaja Osakkeita: 15 025 Optioita: 20 000
Erkka Niemi s. 1975, KTM, tietojärjestelmätieteen väitöskirjatutkija Kehitysjohtaja Osakkeita: 25 000 Optioita: 20 000
Markku Seraste s. 1969, MBA, Tietotekniikan insinööri Johtaja, laatu ja menetelmät Osakkeita: 14 550 Optioita: 20 000
Perttu Monthan s. 1975, KTM Johtaja, projektiliiketoiminta ja jatkuvat palvelut Osakkeita: 11 669 Optioita: 20 000
Viikko 10/2017 Vuosikertomus 2016 sähköisessä muodossa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.siili.com/fi. 30.3.2017 Varsinainen yhtiökokous 15.8.2017 Puolivuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.6.2017
Siili noudattaa viestinnässään hiljaista jaksoa, joka alkaa 30 päivää ennen puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Hiljaisen jakson aikana Siilin johto ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Siilin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yhtiön taloudellista tilannetta tai yleisiä näkemyksiä koskeviin asioihin. Hiljaiset jaksot on nähtävillä Siilin verkkosivujen sijoittajakalenterissa.
Siili Solutions Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 30.3.2017 klo 12:30 Borenius Asianajotoimisto Oy:n auditoriossa, osoitteessa Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan kello 12:00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 20.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 20.3.2017 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Yhtiökokousta koskevat tiedot ja kokousaineisto ovat saatavilla osoitteesta www.siili.com/fi.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.4.2017 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 10.4.2017.
Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan muuttuneet yhteystiedot kaikkiin niihin pankkeihin tai pankkiiriliikkeisiin, joissa osakkeenomistajalla on arvo-osuustilejä.
Toimitusjohtaja Seppo Kuula Puhelin 040 370 0032 Sähköposti [email protected]
Talousjohtaja Samuli Siljamäki Puhelin 040 709 2848 Sähköposti [email protected]
Siili Solutions Oyj Porkkalankatu 24, 00180 HELSINKI www.siili.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.