Annual Report • Mar 16, 2017
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
RAKENNAMME TULEVAISUUTTA JOKA ON ÄLYKKÄÄMPI, TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI
Telesten vuosikertomus 2016 on interaktiivinen pdf. Sisällysluettelossa ja alareunan navigaatiossa on linkitys sivulle, josta vastaavat tiedot löytyvät. Alla on merkkien selitykset.
| Vuosi 2016 lyhyesti | 3 |
|---|---|
| Teleste pähkinänkuoressa | 4 |
| Yksi Teleste | 5 |
| Vuoden tapahtumia | 6 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 8 |
| Megatrendit | 10 |
| Missio, visio, arvot | 11 |
| Strategia | 12 |
| Teknologia ja ratkaisut | 14 |
| Video and Broadband Solutions | 18 |
|---|---|
| Network Services | 22 |
| VASTUULLISUUS | |
| Henkilöstö | 24 |
| Yritysvastuu | 26 |
| JOHTO | |
| Hallitus | 30 |
| Johtoryhmä | 32 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 34 |
Teleste toteutti vuoden 2016 aikana brändiuudistuksen, jossa päivitettiin visuaalinen ilme ja samalla yhtenäistettiin monien yritysostojen kautta kasvaneen yrityksen toimintatapoja ja viestintää. Tämä vuosikertomus viestii siitä, mitä uudistuksella tavoitellaan ja mitä se tarkoittaa asiakkaille, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja omistajille.
Liikevaihto kasvoi Telesten historian korkeimmaksi 259,5 (247,8) miljoonaan euroon, kasvua 4,8 %.
Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto rikkoi myös aiemmat ennätykset.
Liiketulos kasvoi 9,3 % ja oli 15,6 (14,3) miljoonaa euroa.
Vuosi 2016 oli erityisen merkittävä tilaajaverkon tuotetarjonnan uudistuksen osalta. Kehitimme ja toimme markkinoille alamme johtavat DOCSIS 3.1 -standardin mukaiset tuotteet. Kilpailukykyisillä tuotteilla ja hyvällä asiakaspalvelulla onnistuimme vahvistamaan johtavaa asemaamme Euroopan kaapelioperaattorimarkkinoilla.
Liiketulos, Meur
Saadut tilaukset, Meur
Tilikauden tulos, Meur
12 13 14 15 16
YKSI TELESTE
Telesten integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottunutta yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen.
Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla.
Vuonna 2016 Telesten liikevaihto oli 260 miljoonaa euroa, ja yhtiön palveluksessa oli yli 1 500 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Teleste on mukana luomassa edellytyksiä maailman etenemiselle uuteen aikakauteen suunnittelemalla ja tuottamalla älykkyyttä, turvallisuutta ja sujuvuutta lisääviä ratkaisuja ihmisten ja yhteisöjen elämään.
Vuoden alussa esittelimme hotelli-TV- ja laajakaistaratkaisujamme Integrated Systems Europe-messuilla Amsterdamissa. Yhteistyössä Samsung Electronicsin kanssa esittelimme integroidun, hotelleille suunnatun IPTV-ratkaisun, jonka avulla on mahdollista tuoda interaktiiviset, IP-pohjaiset viihdepalvelut hotellihuoneisiin. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevaa TV-kaapeliverkkoa, ja sen avulla on mahdollista tuoda nopeat, langattomat Internet-yhteydet hotellivieraiden ulottuville ilman suuria asennustöitä ja tarvetta suuriin rakenteellisiin investointeihin. Ratkaisun avulla hotellit voivat tarjota asiakkailleen ensiluokkaisen asiakaskokemuksen hotellivierailun aikana.
Vuoden alussa käynnistettiin brändiuudistukseen tähtäävä projekti, One Teleste. Projektin tavoitteena on yhtenäistää brändi, visuaalinen ilme ja tapa kertoa yhtiön toiminnasta.
Teleste haluaa tulevaisuudessa olla entistä ihmisläheisempi ja asiakaskeskeisempi.
Uudistus etenee vaiheittain ja tarkoituksena on, että vuoden 2017 aikana suurin osa tytäryhtiöistä toimii jo Teleste-brändin alla. Maaliskuun alussa Teleste osallistui Middle East Rail messutapahtumaan Dubaissa esitellen kokonaisratkaisujaan junavaunuvalmistajille. Telesten raideliikenteen ratkaisut yhdistävät kaikki videonhallinta- ja matkustajatietojärjestelmät sekä kiinteät asemien ja liikkuvien junien järjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen kommunikoinnin kaikkien laitteiden ja oheisjärjestelmien välillä. Kokonaisjärjestelmä parantaa raideliikenteen turvallisuutta, luotettavuutta, tehokkuutta ja alentaa käyttökustannuksia.
Telesten 7.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti vuodelta 2015 maksettavan osingon suuruudeksi 0,23 euroa osakkeelta.
Uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti Timo Miettinen ja uutena jäsenenä Timo Luukkainen. Hallitusjäseninä jatkoivat lisäksi Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Esa Harju ja Kai Telanne.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, joka nimesi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Kettusen.
Teleste osallistui yhteen oman alansa merkittävimmistä tapahtumista, AN-GA-messuille Kölnissä, Saksassa.
Teleste esitteli messuilla DOCSIS 3.1 -standardia hyödyntävää, teknologisesti eturivin osaamista edustavaa ja kattavaa tuotetarjontaansa.
Vuoden 2016 loppuun mennessä DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tilaajaverkon tuotteiden toimitukset ylittivät 100 000 kappaleen määrän ja AC-verkkotuotteiden toimitukset ylittävät 500 000 myydyn tuotteen rajan.
Teleste allekirjoitti globaalin telekommunikaatioyhtiö Huawein kanssa tanskalaisen TDC-yhtiöiden kaapeliverkkojen päivittämistä koskevan sopimuksen.
Päivitysprojekti on Euroopan mittakaavassa merkittävä, koska se on valmistuessaan ensimmäinen täydellinen kaapeliverkon päivitys DOCSIS 3.1 -standardin mukaiseksi. Investoimalla verkon uudistamiseen kaapelioperaattorit pystyvät tulevaisuudessakin kilpailemaan menestyksekkäästi kuitu-kotiin-operaattoreiden kanssa.
Teleste sai tilauksen S-VMX-videovalvontaratkaisun toimittamisesta Pariisin poliisille. Préfecture de Police on Telesten yksi merkittävimpiä referenssiasiakkaita. Sen IP-pohjaista valvontakamerajärjestelmää on laajennettu useassa osassa vuosien mittaan ja tänä päivänä sen piirissä on noin 21 000 kameraa
Julkisten kaupunkialueiden videovalvontajärjestelmät on suunniteltu helpottamaan liikenteen hallintaa, järjestyksenpitoa, rikollisuuden torjuntaa, pelastustoimintaa ja terrorisminvastaista taistelua.
Suomen sisäministeri Paula Risikko seurueineen vieraili Telestellä. Vierailun alussa seurue tutustui yhtiön moderneihin lean-tuotantotiloihin. Tuotantolaitoksen kierroksen jälkeen esiteltiin Telesten toimintoja ja tavoitteita, teknologisia eturivin ratkaisuja sekä toimintaa kansainvälisillä markkinoilla.
Yhtiössä arvostetaan suuresti ministeritason vierailuja, joissa päästään kertomaan maakunnissa toimivista kansainvälisistä yrityksistä.
Virtual Smart City Startup, Telesten ja Turun kaupungin rahoittama yhteistyöprojekti käynnistettiin syksyllä Turun yliopiston kanssa. Osalliset koottiin Turun yliopiston opiskelijoista ja projektin tavoitteena on löytää sovelluksia, jotka lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Turun kaupungin tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä myös yrittäjyyden, työllistymisen ja innovatiivisuuden näkökulmasta. Telestelle projekti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uusiin innovaatioihin.
Telesten tytäryhtiö Mitron allekirjoitti Swarco Sverige AB:n kanssa raamisopimuksen matkustajainformaatiota sisältävien näyttölaitteiden toimittamisesta Ruotsin valtion Trafikverketille. Sopimus kattaa reaaliaikaisen RGB-LED näyttölaitteiden toimittamisen Ruotsin juna-asemille.
Näytöt on tarkoitettu ulkokäyttöön ja vaativiin sääolosuhteisiin.
Sopimus on jatkoa pitkään kestäneelle yhteistyölle.
Noin vuosi sitten lanseerattiin innovaatio-ohjelma "Menestystä tulevaisuudessa – älykkäitä ideoita tänään". Ohjelman tarkoituksena oli kehittää Telesten innovaatiokulttuuria.
Yhteensä ohjelma poiki noin 70 ajatusta siitä, miten helpottaa telesteläisten arkipäivää yhtiön jokapäiväisissä toiminnoissa. Ehdotuksista iso osa on implementoitu käytäntöön, niistä on kerrottu yhtiön julkaisuissa ja jotkut saavuttaneet kuukauden idea-palkinnon. Projekti jatkuu myös kuluvana vuonna.
Hallituksen jäsen Esa Harju nimitettiin 1.12.2016 alkaen Telesten johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan Video Security and Information -liiketoimintayksikkö. Nimityksen johdosta Harju erosi Telesten hallituksen jäsenyydestä.
Samalla yhtiön varatoimitusjohtaja Johan Slotte otti johtoryhmän jäsenenä vastuulleen Saksan, Sveitsin ja Itävallan (DACH) aluejohtajan tehtävät. Lisäksi Slotte jatkaa edelleen liiketoiminnan kehitys- ja lakiasiaintehtävissä.
Taloudellisesti voimme pitää vuotta 2016 hyvänä saavutuksena. Päätimme vuoden 2016 ennätykselliseen liikevaihtoon ja liiketulokseen. Ennätyksellinen vertailuvuosi nosti riman korkealle, mutta pystyimme edelleen parantamaan taloudellista suoritustamme. Alkuvuoden menestyksemme jatkui vahvana, mutta loppuvuosi oli selkeästi haastavampi.
Liikevaihtomme kasvoi 4,8 prosenttia nousten 259,5 miljoonaan euroon (2015: 247,8 milj. euroa ja tuloksemme 9,3 prosenttia 15,6 miljoonaan euroon (2015: 14,3 milj. euroa). Saadut tilaukset saavuttivat viime vuoden tason ollen 244,3 miljoonaa euroa (2015: 251,3 milj. euroa).
Toimintaympäristömme oli edelleen hyvin myönteinen. Tilaajaverkkotuotteissa kysyntä kasvoi alkuvuonna, mutta tasaantui loppuvuonna. Kaapelioperaattorit vahvistivat asemaansa kilpailussa laajakaista-asiakkaista ja investoivat aktiivisesti uuden standardin mukaiseen teknologiaan Euroopassa. Tosin muutamien operaattoreiden verkkojen rakentaminen ei toteutunut aivan suunniteltujen aikataulujen mukaan, joka näkyi meille toimitusten siirtymisenä. Videovalvonnassa ja informaatioratkaisuissa markkinat säilyivät vakaina, mutta investointipäätösten viivästymiset laskivat tilauskertymää. Tilaajaverkkojen palveluissa kysyntä säilyi edellisvuoden tasolla, ja erityisen ilahduttavaa oli, että Iso-Britannian markkinoille aiemmin lanseeraamamme uudet palvelut yltivät hyviin myyntivolyymeihin.
Kannattavuuden kehitykseen vaikutti monta tekijää. Tilaajaverkkotuotteiden keskimääräinen katetaso nousi hieman, vaikka uusien tuotteiden ottaminen tuotantoon lisäsi kustannuksia. Palveluissa Iso-Britannian toiminta nousi tulokselliseksi, mutta Saksan toiminta kääntyi tappiolliseksi. Käänne johtui pitkälti pääasiakkaan kanssa sovituista palvelualueiden muutoksista. Toimintojen käynnistäminen uudella palvelualueella ei sujunut suunnitelmien mukaan. Haasteisiin puututtiin välittömästi käynnistämällä laajamittainen toimenpideohjelma Saksan kannattavuuden parantamiseksi.
Taloudellisen onnistumisen lisäksi meillä on aihetta tyytyväisyyteen muidenkin saavutustemme ansiosta. Saimme uusia merkittäviä asiakkuuksia ja allekirjoitimme raamisopimuksia, joista odotamme tilauksia alkaneena vuonna. Markkina-asemamme vahvistui erityisesti Euroopassa. Tuotekehityksemme on tehnyt mittavan työn DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten tuotteiden kehittämisessä Euroopan markkinoille ja nyt tarjontamme kattaa koko verkon tarpeen. Olemme toimittaneet jo yli 100 000 uuden standardin mukaisia tilaajaverkon tuotetta. Nyt tuotteita muokataan sopimaan Pohjois-Amerikan markkinoiden vaatimuksiin. Videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa toimme markkinoille uudet tuote- ja palvelukonseptit sekä paransimme tuotteidemme laatua.
Yksi tärkeimmistä sisäisistä projekteistamme koski Telesten olemassaolon määritelmää, tehtävää ja tavoitteita. Vuosien mittaan Teleste on vahvistanut kasvuaan monien yritysostojen kautta. Olimme tulleet tilanteeseen, jossa toimimme eri nimillä ja osin erilaisilla yrityskulttuureilla. Vuoden alussa käynnistämässämme One Teleste -projektissa määritimme tavoitteeksemme yhtenäistää ja vahvistaa Telesten brändiä. Kokosimme tiimejä eri puolilta organisaatiota ja kävimme antoisia keskusteluja hyvässä hengessä.
Työn tulos kulminoitui uuteen visuaaliseen ilmeeseen ja uudenlaisiin viesteihin, jotka julkaisimme vuoden loppupuolella. Tavoitteemme on viestiä entistä asiakaslähtöisemmin. Osa yritysnimistä siirtyi historiaan ja osa jatkaa Telesten brändin alla. Uudistus antoi uutta energiaa työhömme. Jatkamme työtä yhden Telesten menestyksen puolesta entistä tiiviimpänä joukkona.
Maailmassa muutosnopeus tuntuu jatkuvasti kiihtyvän, joten tulevan ennakointi on aina vähän vaikeampaa. Vuoden 2016 poliittiset tapahtumat eivät ainakaan kirkastaneet kristallipallon näkymää. Suuret trendit ovat kuitenkin puolellamme. Nopeiden laajakaista-
Olemme riittävän suuri yhtiö vaikuttaaksemme digitalisaatioon ja verkottuneen yhteiskunnan kehitykseen, mutta riittävän pieni, jotta jokainen yksilö voi vaikuttaa yhtiön kehitykseen.
yhteyksien tarve ja erityisesti videoiden käyttö kasvavat jatkossakin. Kaupungistuvassa ympäristössä turvallisuuden takaaminen ja julkisen liikenteen merkitys lisääntyvät. Uudet teknologiat mahdollistavat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Nämä luovat hyviä edellytyksiä Telesten menestykselle tulevanakin vuonna.
Myönteisiä näkymiä ennakoi myös vahva markkina-asemamme. Asiakkaamme ovat entistä suurempia toimijoita, jotka keskittävät hankintansa ja entistä useammin kauppaa tehdään kokonaistoimituksista. Kauppojen koot kasvavat, mutta asialla on myös negatiivinen puoli: riskit suurenevat ja hintaeroosio jatkuu.
Edessä on työntäyteinen vuosi, sillä suunniteltujen toimenpiteiden lista on pitkä. Toimenpiteet eivät tuota tuloksia nopeasti, joten alkaneena vuonna keskitymme mahdollistamaan tulevan kasvun ja kannattavuuden. Seitsemän perättäisen vuoden tulosparannuksen jälkeen arvioimmekin, että vuosi 2017 on niin kasvun kuin kannattavuuskehityksenkin osalta välivuosi. Arviomme mukaan kysyntä markkinoillamme jatkuu vahvana, mutta asiakkaiden investointien ajoitukset vaihtelevat. Vuoden alun alhainen tilauskanta johtaa liikevaihdon ja liiketuloksen painottumiseen vuoden 2017 toiselle puoliskolle. Lisäksi valmistaudumme uudelleen organisoimaan ja sopeuttamaan Saksan palvelutuotantoa. Toimialamme markkinat Pohjois-Amerikassa kasvavat merkittävästi. Panostuksemme uusille markkina-alueille lisäävät jonkin verran kustannuksia kuluvan vuoden aikana. Näillä toimenpiteillä varmistamme liiketoimintamme kannattavan kasvun edellytyksiä pidemmällä tähtäimellä, mutta arvioimme vuoden 2017 liikevaihdon ja liiketuloksen jäävän alle vuoden 2016 tason.
Kiitän asiakkaitamme, kumppaneitamme ja telesteläisiä erinomaisesta yhteistyöstä ja toivon, että se jatkuu hyvässä hengessä. Osakkeenomistajiemme vakaa tuki antaa meille mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä, joten kiitos siitä.
Telesten merkittävimmät megatrendit ovat tunnistettavissa ihmisten jokapäiväisestä elämästä. Internetin merkitys kasvaa päivä päivältä. Lisääntyvä tarve saa operaattorit investoimaan verkkoihinsa ja laajentamaan palvelutarjontaansa. Videokuvaa käytetään yhä enemmän ja suurin osa Internetissä julkaistusta sisällöstä onkin jo videon muodossa. Nopeasti etenevä kaupungistuminen kasvattaa liikennettä ja ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää sen haittojen pienentämistä. Myös ihmisten turvallisuuden ja informaation tarpeet kasvavat. Uudet teknologiat mahdollistavat entistä älykkäämpien ratkaisujen kehittämisen.
Internetin käyttö lisääntyy nopeasti ja verkkokapasiteetin tarve kaksinkertaistuu noin 18 kuukaudessa. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja erityisesti videoiden käyttö edellyttää verkolta suurta kapasiteettia ja korkeaa laatua. Videon muodossa olevan sisällön määrä on valtava ja suurin osa Internetin sisällöstä onkin jo videoita. Ihmiset käyttävät mieleistään sisältöä ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisin päätelaittein. Perinteisen television rinnalle ovat tulleet tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet. Internetin käyttäjien toiveisiin vastaaminen edellyttää operaattoreilta investointeja verkkoon eli yhä tehokkaampaa ja laadukkaampaa kahdensuuntaista verkkokapasiteettia, joka mahdollistaa myös entistä laajemman palvelutarjonnan.
Videoteknologiaa tarvitaan myös entistä enemmän turvallisuuden varmistajana. Erilaisten uhkien lisääntyessä valvontaa suoritetaan aiempaa kustannustehokkaammin videovalvonnan avulla. Globalisoituminen, kaupungistuminen ja erilaiset häiriötekijät lisäävät valvonnan tarvetta, ja samalla valvonnan painopiste on siirtynyt maan rajoilta kaupunkeihin.
Globalisoituminen ja kaupungistuminen näkyvät myös liikenteen määrien voimakkaana kasvuna. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää entistä päästöttömämpää liikennettä ja erityisesti julkisen liikenteen osuuden kasvua. Ihmiset kaipaavat liikkumiseensa sujuvuutta ja turvallisuutta, jota voidaan lisätä entistä tarkemmalla videovalvonnalla ja matkustajainformaatiolla.
Videon- ja datansiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat mahdollistavat paremman käyttökokemuksen, mutta luovat myös uusia tapoja verkkojen toteuttamiseen ja käyttämiseen. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka pystyy tehostamaan kapasiteetin käyttöä ja parantamaan käyttäjän kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää. Myös päätelaitteiden kehitys jatkuu kiivaana. Ne keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.
Paras kumppani verkottuneen yhteiskunnan rakentamiseen.
| listaa yhä useamman toiminnon suorittamisen entistä vaivattomam min ja tehokkaammin. Älykkäät ratkaisut helpottavat jokapäiväistä elämääsi niin työssä, kotona kuin matkoillakin. Me Telestellä raken namme ratkaisuja kohti älykkääm pää tulevaisuutta. |
Elinympäristömme toimivuuteen liittyy julkisten ja yksityisten aluei den turvallisuusvalvonta. Tietoverk kojen turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat televiestintäpalvelujen tarjoajille kasvava huolenaihe. Me Telestellä suunnittelemme infra struktuuria tehostavia ja modernia elämää suojelevia ratkaisuja. Tuot teemme ja palvelumme luovatkin ihmisille ympäri maailmaa. |
vakautta ja turvallisuutta miljoonille | Elämässä tapahtuu paljon yhden päivän aikana. Jotta se olisi nautittavaa, pitää asioiden sujua, verkkoyhteyksien toimia, tiedon olla saatavilla ja junien kulkea. Me Telestellä kehitämme innovaatioita, joiden avulla arkiset toimet sujuvat mutkattomasti ja tulevaisuudessa vieläkin tehokkaammin. |
||
|---|---|---|---|---|---|
| Tilaajaverkkojen kilpailukykyisen |
Tilaajaverkkojen innovatiivisten |
Kokonaisvaltaisen videovalvonta- ja |
Oman toiminnan |
Lähellä asiakasta ja lupaukset pitäen
Uusien kasvualueiden etsiminen
kehittäminen
tuotetarjonnan
innovatiivisten palvelujen vahvistaminen
videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisujen vahvistaminen
toiminnan tuottavuuden parantaminen
Arvot: Asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus, tuloksellisuus
Alansa johtavana toimijana Teleste luo modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujensa avulla. Se kehittää ja tarjoaa videoja laajakaistateknologioita ja palveluita kaapeli- ja teleoperaattoreille sekä julkiselle sektorille. Liiketoiminnan ydin on video: videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Telesten tavoitteena on olla asiakkaidensa arvostama yhteistyökumppani ja haluttu työnantaja sekä kasvaa kannattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu kuuteen toimenpiteeseen kiteytetty strategia.
Teleste on tunnettu toimija kaikilla liiketoiminta-alueillaan, ja sillä on erityisen vahva
markkina-asema Euroopassa. Sen toiminta-alue kattaa koko maailman, ja kasvua haetaan muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Lähi-idästä. Telesten tarjonta mahdollistaa myös asiakaskunnan laajentamisen kaapelioperaattoreista teleoperaattoreihin ja entistä laajemman tuote- ja palvelukokonaisuuden tarjoamisen olemassa oleville asiakkaille.
Telesten markkina-asema Euroopassa vahvistui edelleen vuoden 2016 aikana. Selkeää edistystä tapahtui erityisesti tilaajaverkkojen tuotteissa ja videovalvonnan keskeisimpien asiakkaiden parissa. Asiakaskeskeisyyttä parannettiin videovalvonta- ja informaatioratkaisujen uudella organisaatioitumisella. Informaatioratkaisujen laatua kehitettiin mm. tuotekehityksen ja testauksen alueella.
Uusien maantieteellisten kasvualueiden lisäksi Teleste kartoittaa jatkuvasti uusia
osaamisalueita tarjontansa laajentamiseksi. Asiakaskunnan tarve painottuu yhä enemmän kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin ja palveluihin. Teknologioiden jatkuva kehitys tuo myös tuotekehityksen kautta uusia kasvumahdollisuuksia. Tuotetarjontaa voidaankin laajentaa sekä oman tuotekehityksen että kumppaneiden kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta.
Vuoden 2016 aikana markkinoiden merkittävimmät laajentamistoimet kohdistettiin tilaajaverkkojen tuotteissa Pohjois-Amerikkaan, jossa operaattoreiden kiinnostus verkkojensa kehittämiseen on hyvin myönteistä. Videovalvonta- ja informaatioratkaisussa toimintakenttää vahvistettiin laajentamalla globaalia kumppaniverkostoa. Videovalvonnassa uusia mahdollisuuksia avautui Lähi-idän markkinoilta. Telestellä luotiin myös sisäinen New Business -prosessi, jonka mukaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia voidaan kartoittaa ja edistää.
Verkkokapasiteetin rakentami-
nen ja laadullinen kehittäminen kasvattavat edelleen teknologian kysyntää ja teknologioiden kehitys toimialalla on nopeaa. Teleste on alan edelläkävijä operaattoreiden tilaajaverkkoihin käytettävien teknologioiden kehittäjänä, ja se jatkaa panostuksiaan asiakaskentän tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Perinteisen koaksiaalikaapelin ja valokuidun muodostamien verkkojen toimivuutta voidaan parantaa lisäämällä niihin älykkäitä ominaisuuksia. Myös uusien teknologioiden kehitystyö jatkuu, esimerkkinä hajautettu verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa huippunopeiden datapalveluiden tarjoamisen koaksiaaliverkon kautta. Tilaajaverkkojen uusilla ratkaisuilla lisätään loppukäyttäjien lähellä olevien laitteiden älykkyyttä, joka mahdollistaa verkkokapasiteetin nostamisen ja laadullisten ominaisuuksien parantamisen kustannustehokkaasti.
Vuonna 2016 jatkettiin tilaajaverkkotuotteiden päivittämistä DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiksi. Euroopan markkinoille suunnattuja tuotteita on toimitettu jo yli 100 000 kpl ja tuotatarjonta kattaa nyt koko tilaajaverkon tarpeen. Pohjois-Amerikan markkinat edellyttävät tuotteiden muokkausta. Myös niiden osalta tuotekehitys eteni vuoden aikana.
Tilaajaverkkojen palveluissa Telesten kilpailuetu perustuu
kattavan tarjonnan lisäksi teknologiaosaamiseen, asennettuun laitekantaan ja paikalliseen läsnäoloon. Palveluiden kysyntää kasvattaa ulkoistamisen yleistyminen asiakassektoreilla ja asiakkaiden kiinnostus keskittää hankintansa. Teleste pyrkii lisäämään tarjonnassaan astetta korkeamman lisäarvon tuottavia palveluita, kuten suunnittelua ja konsultointia sekä asiakkaan kokonaiskustannuksia alentavia palveluita.
Palveluiden kannattavuus kehittyi myönteisesti Iso-Britannian markkinoilla, kun korkeamman lisäarvon palveluiden myynti sai riittävää volyymia. Sen sijaan Saksassa tuloksellisuus heikkeni vuoden aikana ja vuoden lopussa käynnistettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta pyritään parantamaan.
Teleste tarjoaa tarkkaan valituille asiakassegmenteilleen kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka se toteuttaa yhdistämällä omia ja kolmansien osapuolten tuotteita. Julkisessa liikenteessä tarjonta koostuu videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisuista, jotka sisältävät muun muassa langattoman tiedon ja reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirron. Muissa segmenteissä, kuten julkisten alueiden valvonnassa, tarjonta koostuu omasta videohallintaohjelmistosta, johon on integroitu kolmansien osapuolien ohjelmistoja ja laitteita. Videovalvonnan ja informaatiotuotteiden yhdistäminen tarjonnassa ja myynnissä luo merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tuotekehityksessä painopisteenä ovatkin eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luominen, langattomat ratkaisut, mobiilisovellukset ja näyttötauluteknologiat.
Telesten tarjonnan kehittämistä videovalvonta- ja informaatioteknologioiden osaamisen pohjalta jatkettiin vuoden 2016 aikana. Tarjonta konseptoitiin uudelleen ja markkinoille tuotiin modulaarisia kokonaisratkaisuja raideliikenteeseen. Mitron integroitui osaksi Telesteä ja sen prosesseja virtaviivaistettiin. Samalla koko liiketoiminnan organisaatio uusittiin asiakaslähtöisesti ja lentokentät lisättiin omaksi asiakassegmentiksi. Informaatioratkaisuissa kehitettiin laatua monin toimenpitein, minkä ansiosta saavutettiin uusien merkittävien asiakkaiden luottamus.
Teleste tarkkailee oman toimintansa kustannustehokkuutta pitääkseen yllä omaa kilpailu-
kykyään. Kannattavuuden seuranta on jatkuvaa ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan nopeasti. Toimialalle tyypillisiä kysynnän kausivaihteluita tasataan tuotannon joustavuudella. Koko organisaatiossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaita työkaluja ja parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä. Työhyvinvointi on merkittävä tekijä tuottavuuden ylläpitämisessä.
Vuoden 2016 yksi merkittävistä tehtävistä oli Telesten brändin kehittäminen. Vuosien ajan Teleste on vahvistanut osaamistaan monin yritysostoin, joista osa on jäänyt elämään omalla nimellään. Telesten brändin vahvistamiseksi käynnistetyssä One Teleste -projektissa kartoitettiin kokonaistilanne, jonka tulosten pohjalta osa toiminnasta siirtyi suoraan Telesten nimen alle ja osa jatkaa omalla nimellään. Uusi yritysilme, uudet ydinviestit ja entistä yhtenäisempi toimintakulttuuri vahvistavat Telesten arvoa ja kykyä tarjota asiakkailleen lupaustensa mukaista palvelua.
Teleste noudattaa toiminnassaan tarkkoja yritysvastuun periaatteita, eettisiä ohjeita ja ympäristöjärjestelmiä. Sen tavoitteena on ottaa huomioon kaikkien sidosryhmiensä tarpeet ja tuottaa niille arvoa. Vuoden 2016 aikana yritysvastuu nostettiin selkeämmin omaksi kehittämisalueekseen, johon allokoitiin lisää resursseja. Henkilöstöhallinnossa jatkettiin toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja esimiestyön kehittämiseksi. Lisäksi toimintatapoja tehostettiin ottamalla käyttöön mm. virtuaaliset tiimit.
Telesten tuotekehitystoiminta on pääasiassa ns. soveltavaa tuotekehitystä, jonka tavoitteena on jokin uusi tuote tai tuoteominaisuus. Soveltavan tuotekehityksen edellytyksenä on perusteknologian tutkimus, jonka osalta Teleste tekee yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Kokenut ja osaava tuotekehityksen henkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskeisia menestystekijöitä Telestelle. Koska teknologia kehittyy yhä nopeutuvaa vauhtia ja Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, on lähes mahdotonta kattaa kaikkia vaadittavia teknologian kehitystarpeita omin voimin. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ne teknologiat ja avainosaamisalueet, joiden hallitseminen omin voimin on välttämätöntä sekä tämän päivän että tulevien vuosien menestyksen kannalta. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan kumppaniverkoston avulla.
Tuotekehitys toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Telesten avainasiakkaiden kanssa. Telesten oma laaja myyntiverkosto on oleellisessa asemassa tällaiselle toiminnalle. Säännölliset tulevaisuuden teknologiaan keskittyvät "työpajat" avainasiakkaiden kanssa mahdollistavat osaltaan uusien ideoiden testaamisen jo ennen niihin investointia ja siten voidaan paremmin hallita kehitystoimintaan aina sisältyvää riskiä. Näin varmistetaan kehitysprojektien todellinen markkinatarve ja mahdollisimman oikea ajoitus suhteessa kilpailu- ja markkinatilanteeseen. Ei ole liioiteltua sanoa, että uusien teknisten innovaatioiden tuotteistamisen nopeus ja asiakaslähtöinen toiminta tarjoavat Telestelle strategista kilpailuetua.
Telesten tuotekehityspanostukset kohdistuvat seuraaviin osa-alueisiin; kaapelioperaattoreiden tilaajaverkot, päävahvistinaseman videoprosessointiratkaisut, suurien valvontakameramäärien videon hallintataratkaisut ja matkustajainformaatiojärjestelmät. Tilaajaverkkojen liiketoiminnassa keskeistä on kyky suunnitella kustannustehokkaasti suuriin valmistusvolyymeihin soveltuvia tuoteratkaisuja. Kaapeliperaattoreiden videoprosessointiratkaisut vastaavasti edellyttävät markkina-aluettain standardeihin kehitettyjä kokonaisratkaisuja. Videon hallinta- ja matkustajainformaatio-ratkaisuissa korostuvat kyvykkyydet räätälöidä ohjelmisto vastaamaan asiakas- ja markkinakohtaisia erityistarpeita. Näiden erilaisten painotusten huomioon ottaminen tuotekehityksen toimintamalleissa on keskeinen edellytys kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä.
Tuotekehityssuunnittelija Mikko Nurminen Telesteltä on tekemässä EMC-mittauksia Turun ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa.
Vuoden 2016 strategisesti tärkeimmät ja panostuksiltaan suurimmat kehitysalueet olivat tilaajaverkon laitteiden jatkokehitystyöt. DOCSIS-teknologian (Data-Over-Cable Service Interface Specifications; kaapeliverkkoihin kehitetty laajakaistateknologia) uudet standardiversiot ovat mahdollistaneet suurempia taajuusalueita verkon laitteille ja laajakaistatoimintojen hajauttamista verkon laitteisiin. Jälkimmäisestä, nk. hajautetusta arkkitehtuurista on lisää tietoa seuraavalla sivulla. Uusien standardien tuomat uudistukset mahdollistavat kuluttajille merkittävästi nopeammat nettiyhteydet.
IP-liikenne on kasvanut intensiivisesti jo vuosia ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina. Tähän kehitykseen vaikuttaa suuresti IP-pohjaisesti siirretyn videon katselu (nk. "striimaus"), mikä johtaa valtavaan verkkokapasiteetin kasvutarpeeseen. Uudet laajakaistapalveluita suuresti kuormittavat palvelut ja sovellukset, kuten UHD (Ultra High Definition TV; ultra korkeapiirtotelevisio), Internet-TV (nk. OTT; Over The Top) ja pilvipalvelupohjaiset sovellukset tarvitsevat DOCSIS 3.1:tä.
DOCSIS 3.1 -standardi tukee suuria IPliikenteen siirtonopeuksia, joita voidaan käyttää erilaisiin Internet-palveluihin, ja erityisesti, selkeästi suurempi paluukanavan kapasiteetti tukee hyvin kuluttajien kasvavaa halua jakaa enemmän ja enemmän itse tuotettua videosisältöä eri Internet-kanavilla.
DOCSIS 3.1 -standardin syntyminen voi aloittaa täysin uuden rakentamisaallon kaapeliteollisuudessa. Uusi standardi kykenee tarjoamaan 1 Gbps loppukäyttäjäkokemuksen, mutta merkittävästi alhaisemmalla investoinnilla verkkoon kuin kuitu-kotiin-teknologia. DOCSIS 3.1 tuo kaapelioperaattoreille seuraavaksi 10–20 vuodeksi kilpailukykyisen alustan IP-pohjaisille palveluille. Vaikka kaikki operaattorit eivät ottaisi uutta standardia lähiaikoina käyttöön, se on edelleen hyödyllistä ottaa huomioon verkkoinvestoinneissa, joissa tekninen elinikäodotus on selkeästi yli 10 vuotta. Investointipäätös tänään vaikuttaa pitkälle ensi vuosikymmenelle.
Teleste on sitoutunut kehittämään kaiken kattavan tilaajaverkkojen tuotetarjonnan, joka tukee DOCSIS 3.1:n uusia taajuusalueita molempiin suuntiin. DOCSIS 3.1 tuo mukanaan uutta arvoa sekä operaattorille että kuluttajille, esim. nopeus, verkkokapasiteetti ja laajempi laajakaistapalveluiden portfolio. Tuotekehitysponnisteluillaan Teleste pyrkii varmistamaan, että operaattorit voivat ottaa täyden hyödyn irti DOCSIS 3.1:n suomista uusista mahdollisuuksista ja siten loppuasiakkaat saavat nauttia rikkaammasta laajakaistakokemuksesta, minkä gigabitin nopeus mahdollistaa.
Tilaajaverkon ylärajataajuden nosto 1,2 GHz:iin tarkoittaa sitä, että kaikkien signaalireitillä olevien komponenttien tulee luotettavasti tukea uutta korkeampaa taajuusaluetta. Kasvavan kysynnän myötä komponenttivalikoimat edelleen laajenevat ja siten nopeuttavat tuotekehitystyötä. Tilaajaverkon tuotteiden lisäksi tuotekehityksen mittausjärjestelmien tulee tukea uusia taajuuksia ja tiedonsiirtoprotokollia. Sama koskee valmistustoiminnan lopputestaus ja -kalibrointijärjestelmiä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. investointeja uusiin mittalaitteisiin ja koulutukseen.
Tietoliikenneverkon rakentamiseen on perinteisen arkkitehtuurin vaihtoehdoksi tulossa hajautettu arkkitehtuuri, jossa osa toiminnoista hajautetaan syvemmälle tietoliikenneverkkoon.
Perinteinen kaapeliverkon arkkitehtuuri perustuu palvelukeskuksessa oleviin DOCSIS-keskitinlaitteisiin, videopalvelualustoihin, RF-kytkentöihin, optisiin lähettimiin ja vastaanottimiin. Keskuksessa digitaaliset video- ja datasignaalit muunnetaan analogisiksi, jotka siirretään valokuidussa solmuihin, joissa ne muunnetaan kaapelitilaajaverkkoon sopiviksi.
Hajautetussa arkkitehtuurissa analogisen optisen siirron sijaan käytetään digitaalista siirtoa, lähinnä 10 Gbps Ethernet-teknologiaa. Siirtämällä digitaalisesta analogiseen muunnososuudet pois palvelukeskuksista, jäljelle jää palvelukohtaisia sovelluksia ja algoritmeja, jotka voidaan tulevaisuudessa toteuttaa yleiskäyttöisillä alustoilla ja jopa siirtää pilvipalvelimille. Kaapelitilaajaverkkoon hajautettu arkkitehtuuri ei tuo muutoksia perinteiseen arkkitehtuuriiin verrattuna.
Hajautetun arkkitehtuurin etuja ovat tehokkaampi optisen kuidun käyttö, pidemmät optiset siirtoetäisyydet ja virheetön optinen siirto, koaksiaalisiirron riippumattomuus optisesta linkistä sekä edullisempi optinen teknologia, pienemmät operointikulut ja tilan ja tehonkulutuksen säästö olemassa olevissa palvelukeskuksissa. Hajautetun arkkitehtuurin voidaan ennustaa korvaavan perinteisen keskitetyn tekniikan jollakin aikajänteellä kaapeliverkoissa. Muutos tulee kuitenkin viemään aikaa ja molemmille arkkitehtuureille tulee olemaan kysyntää tulevina vuosina.
Matkustajainformaationäytöt ovat keskeinen osa julkisen liikenteen toimintaa ja niiden avulla ohjataan niin isoja matkustajavirtoja kuin varmistetaan yksittäisen matkustajan matkan sujuvuus. Telesten Mitron näyttötuoteperhe tarjoaa erilaisia näyttöratkaisuja raide- ja kaupunkiliikenteen tarpeisiin niin ulko- ja sisätiloihin kuin liikennevälineisiin. Mitron tuoteperhe sisältää useita eri näyttöteknologioita, joista käyttökohteesta ja asiakastarpeesta riippuen hyödynnetään aina tilanteeseen parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa. Mitron näytöt ovat ennen kaikkea tunnettuja erinomaisesta laadustaan, ylivoimaisesta näkyvyydestään, soveltuvuudestaan haastaviin käyttö- ja ympäristöolosuhteisiin sekä pitkästä eliniästään.
Mitron näytöillä on pitkä historia – näyttöjä on kehitetty ja toimitettu vaativiin asiakasprojekteihin ympäri maailmaa jo yli 25 vuoden ajan. Pitkä kokemus erilaisista matkustajainformaationäyttöjen käyttöympäristöistä takaa Telesten kyvyn tarjota asiakastarpeisiin parhaiten soveltuvia näyttöratkaisuja, jotka täyttävät vaativimmatkin laatuvaatimukset. Teleste tarjoaa Mitron vakionäytöjen lisäksi asiakaskohtaisiin tarpeisiin sovitettuja näyttöratkaisuja. Näyttöjä voidaan myös täydentää asiakastarpeesta riipppuen erilaisilla lisäratkaisuilla, kuten esimerkiksi näytön sisään integroitavalla valvontakameralla tai kaiuttimella sekä erilaisilla langattomilla viestintäratkaisuilla.
Mitron näyttösarja on suunniteltu jatkuvaan 24/7/365 käyttöön ja se soveltuu erinomaisesti vaativimpiinkin käyttö- ja ympäristöolosuhteisiin. Mitron ulkonäyttöjen rakenne on suunniteltu niin, että ne voidaan asentaa ulkotiloihin ilman että laajatkaan vaihtelut lämpötiloissa tai ilmankosteudessa vaikuttaisivat näyttöjen toimintaan. Erilaiset vandalismilta suojaavat ratkaisut takaavat, että Mitron näyttö voidaan sijoittaa turvallisesti julkisiin tiloihin, joissa laitteiden jatkuvaan toimintaan on voitava luottaa.
Mitron näytöt ovat erinomainen valinta myös olosuhteisiin missä auringonpaiste ja heijastukset aiheuttavat oman haasteensa luotettavuuteen. Mitron näytöissä vakio-
| Lähtevät lähijunat Avgående närtrafiktåg |
Commuter train departures | Info | ||
|---|---|---|---|---|
| Altra | Uusi alta Nya tid New time Bpår Platform Tåg Train |
Military Sections | ||
| •12:01 | 18 $\pi$ |
Flygplatsen Airport | Hoplax | |
| •12:01 | $\overline{2}$ $\mathbf{x}$ |
Flygplatsen Airport | Dickursby | |
| 12:06 | $\overline{3}$ ĸ |
Kervo | ||
| 12:06 | 16 А |
Alberga | ||
| 12:11 | T. $\overline{\bm{x}}$ |
Flygplatsen Airport | Dickursby | |
| 12:11 | 17 P |
Flygplatsen Airport | Hoplax | Reduction |
| 12:12 | R 5 |
Riihimäki | ||
| 12:13 | Ū 14 |
Kyrkslätt | ||
| 12:16 | ĸ $\overline{2}$ |
Kervo | ||
| 12:21 | 16 P X |
Flygplatsen Airport | Hoplax | |
| Kalvokatu Brunnsgatan |
ominaisuutena oleva automaattinen kirkkaudensäätö yhdessä näytön heijastamattoman etulasin kanssa takaa maksimaalisen kontrastin ja informaation näkyvyyden kaikissa valaistusolosuhteissa.
Ekologiset arvot korostuvat Mitron näyttöjen suunnitelussa ja ne konkretisoituvat käytännössä esimerkiksi näyttöjen alhaisena energiankulutuksena, pitkänä käyttöikänä ja materiaalien korkeana kierrätysasteena. Toisin kuin monet muut kaupallisesti tarjolla olevat näyttöratkaisut, joiden käyttöikä on jatkuvassa käytössä tyypillisesti enintään muutamia vuosia, Teleste takaa näytöilleen jopa kymmenen vuoden eliniän.
Videovalvonta- ja informaatioyksikön tuotteiden ja palveluiden kysyntään vaikuttavat trendit ovat pääpirteissään suotuisia, joskin niihin sisältyy myös riskejä. Tärkeimpiä yksikön toimintaan vaikuttavia trendejä ovat:
Painopiste siirtyy fyysisistä tuotteista ohjelmistotuotteisiin ja palveluihin. Markkinat muuttuvat enenevässä määrin globaaleiksi, konsolidaatio jatkuu ja markkinoille tulee uusia kilpailijoita, mikä näkyy kovempana hintakilpailuna.
Asiakkaat vaativat mobiiliratkaisuja, avoimia ohjelmistoratkaisuja, nopeutta, reaaliaikaisuutta sekä helppokäyttöisyyttä. Uusille liiketoimintamalleille on myös kysyntää.
Uusia turvaratkaisuja tarvitaan yhä useammin esimerkiksi julkisten paikkojen turvallisuuden varmistamiseksi. Loppukäyttäjän tietosuoja on yhä tärkeämpää.
Uuden teknologian tarjonta kehittyy nopeammin kuin sen kysyntä. Avointen ratkaisujen ja tarvekohtaisten järjestelmien kysyntä kasvaa. Datan tärkeys korostuu.
Lisääntyvät vaatimukset osaamiselle ja kyvykkäiden osaajien houkuttelemiselle ja pitämiselle. Nämä trendit vaikuttavat luonnollisesti Telesten toimintaan ja yhtiö on identifioinut toimenpiteitä hyödyntääkseen positiivisten trendien ja minimoidakseen negatiivisten trendien vaikutuksia.
Joulukuusta 2016 vastuu VSI yksikön toiminnasta siirtyi Esa Harjulle kun Johan Slotte, erinäisten konsernitoimintovastuiden lisäksi, otti vastuun konsernin toimintojen koordinoinnista Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.
Johan Slotte, varatoimitusjohtaja
Perinteiset videoseurantajärjestelmät on suunniteltu toisaalta joko ostoskeskusten tai rakennusten kaltaisia rajoitettuja tiloja varten tai toisaalta laajojen tilojen kuten kaupunkikeskustojen, julkisten liikenneverkkojen, lentokenttien tai teiden kaltaisia suuria alueita varten. Useimmat näistä järjestelmistä on tarkoitettu toimittamaan videokuvaa yhtä tarkoitusta varten. Olennaisimpia haasteita on useiden yksittäisten järjestelmien kokoaminen yhdeksi järjestelmäksi, sillä nykyisten järjestelmien korvaaminen uusilla on sekä kallista että hidasta.
Ainutlaatuisen asiantuntemuksensa avulla Teleste suunnittelee ja tarjoaa täyden valikoiman tekniikkariippumattomia työkaluja, joiden avulla Telesten S-VMX-järjestelmään voi saumattomasti integroida videosignaaleja eri videolähteistä ja -tekniikoista. Näihin työkaluihin kuuluu muun muassa kolmannen osapuolen videohallintajärjestelmien integrointi alkuperäismuodossa, yleinen protokollaintegraatio, Telesten monikäyttöinen Command&Capture®-integrointityökalu, pilvipohjainen videoiden suoratoisto tai tallennus, satelliittipohjainen videoiden suoratoisto sekä erilaisia kannettavia tai mobiilivideolaitteita. Ratkaisu tarjoaa viranomaisille kootun ja yhtenäisen videosisällön, joka on perusedellytys kaikenlaisille tilannekuvajärjestelmille. Kaikki järjestelmään kytketty videosisältö on heti hälytysyksiköiden ja muiden asiaan kuuluvien turvallisuudesta ja pelastustoimesta vastaavien tahojen käytettävissä tarkan käyttöoikeuksien valvonnan, salausprosessin ja valmiiksi määritettyjen käyttöoikeuksien kautta.
Telesten ratkaisuja on toteutettu menestyksekkäästi Pariisissa, jossa Telesten järjestelmää suunnitellaan laajennettavaksi yli 50 000 kameraa sisältävään järjestelmään. Tämä laajentaminen toteutetaan suurimmaksi osaksi integroimalla Teleste-järjestelmään kolmannen osapuolen järjestelmiä kuten metro- ja rautatieverkoston järjestelmiä, kaupungin pieniä ja keskisuuria valvontakamerajärjestelmia sekä Pariisin Charles de Gaulle -lentokentän kaltaisia suuria järjestelmiä. Alkuperäinen järjestelmä on samalla kehittynyt tavallisesta videojärjestelmästä HD- ja Full HD -tasoiseksi ja, jatkokehityksen myötä, siihen tullaan liittämään myös Ultra HD 4K -tasoisia videolähteitä.
Video and Broadband Solutions kasvatti liikevaihtoaan 6,4 prosenttia 164,2 (154,4) miljoonaan euroon. Tilaajaverkkotuotteiden kysyntä jatkui vireänä ja myös videovalvonnan ja informaatioratkaisujen markkinat säilyivät vakaina. Liiketulos kasvoi 29 prosentti ja oli 16,5 (12,8) miljoonaa euroa eli 10 % (8,3 %) liikevaihdosta. Liiketulosta nosti muun muassa tilaajaverkkotuotteiden kannattavuuden myönteinen kehitys. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 747 (697) henkilöä.
Puolan johtava valtakunnallinen kaapelioperaattori Multimedia Polska teki Telesten kanssa sopimuksen TV-sisältöjen jakelualustan kehittämisestä tammikuussa 2016. Kolmen vuoden aikana toteutettavilla investoinnilla yritys pyrkii Euroopan eturivin TV-palvelujen uudistajaksi. Teleste toimittaa alan huippua edustavia videonkäsittelytuotteita, ratkaisun sisällön jakeluun ja näihin liittyviä teknologioita. Lisäksi Telesten Ubique SW Suitella voidaan ohjata liikkuvan kuvan Internet-jakelua erilaisiin kuluttajalaitteisiin. Teleste toimii myös palvelualustan kokonaistoimittajana.
Multimedia Polska tarjoaa tilausvideo-, laajakaista- ja mobiilidatapalveluja sekä puhelinpalveluja kiinteissä verkoissa ja mobiiliverkoissa. Tarjonta kattaa täyden Triple Play -palveluvalikoiman mm. liikkuvaa kuvaa, puhelin- ja datapalveluita. Multimedia toimii ympäri Puolaa noin 2 000 kaupungissa ja kunnassa.
Telecom Italia käyttää Telesten optisia verkkoratkaisuja Sienan kaupungin TV-jakeluverkon päivittämiseen. Tämän monivuotisen projektin ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna 2016 ja siihen sisältyi optisen päävahvistimen päivitys, joka takaa korkealaatuiset TV-palvelut kaikille alueen 24 000 asiakkaalle. Lisäksi kolmannes verkon optisista kuitusolmuista ja RF-vahvistimista päivitettiin.
Telesten tuotteet mahdollistavat TV-jakeluverkon päivittämisen olemassa olevaa kaapeliverkkoa hyödyntäen. Ratkaisu tuo TV-palvelut asiakkaille ilman uusia kaapeliasennuksia, jotka olisivat voineet vahingoittaa Sienan historiallisesti arvokasta kaupunkiympäristöä ja katukuvaa.
Toimitukseen kuuluvat tuotteet takaavat verkon korkean suorituskyvyn ja soveltuvuuden myös tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi edistyksellinen HFC-verkonhallinta ja tuotteiden innovatiiviiset ominaisuudet, kuten etäsäädöt, parantavat TV-palvelun laatua sujuvoittamalla toimintoja ja ehkäisemällä vikatilanteita.
Kisoihin valmistauduttiin ennen näkemättömin turvatoimin. Teleste vastasi kaikkien EM-kisastadioneiden, niiden läheisten rautatieasemien, ja esimerkiksi Eiffel-tornin ja sitä ympäröivän fanialueen valvonnasta. Viranomaistahoina Ranskassa toimivat Suur-Pariisin poliisilaitos sekä Ranskan eri ministeriöt.
Kyseessä on yksi maailman suurimmista järjestelmistä, jossa nykyisellään on yli 21 000 kameraa. Järjestelmää on tarkoitus edelleen kasvattaa koko Ranskan kattavaksi yli 50 000 valvontakameraa käsittäväksi kokonaisuudeksi. Tällaisissa vaativissa valvontakohteissa on useiden kohteiden kamerat, tallentimet ja työasemat on koottu yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.
Valvontajärjestelmää on aiemmin käytetty esimerkiksi turvaamaan YK:n ilmastokokouksen sujuvuus ja Pariisissa tehtyjen Charlie Hebdon terrori-iskujen tutkinnassa. Tässä tapauksessa hyödynnettiin järjestelmän erästä merkittävää teknologista ominaisuutta, jossa kamerassa nä-
kyvää henkilöä tai ajoneuvoa voidaan automaattisesti seurata kartalla ja muissa kameroissa. Telesten järjestelmät liitetäänkin usein yhteen muiden järjestelmien, kuten liikennevalvonta-, hälytys- ja kriisinhallintajärjestelmien kanssa.
Pariisin projekti on ollut yhtiölle taloudellisesti merkittävä, ja se toimii myös tärkeänä referenssitoimituksena tarjoten uusia vastaavia mahdollisuuksia myös maailman muissa suurkaupungeissa.
Maailmalla vallitseva ja kasvava epävarmuus ja terroiskujen uhka lisää valvonnan tarvetta tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Telesten kokonaisvaltaiset videovalvontaratkaisut on kehitetty turvaamaan kaupunkialueita ja sen asukkaita sekä tuomaan sujuvuutta tie-, raide- ja lentoliikenteeseen.
Vuoden 2016 kehitys oli pitkälti jatkumoa edellisestä vuodesta Networks Products -liiketoiminnassa. Laajakaistaliikenteen kasvun ansiosta liiketoiminnan asiakaskunnan eli kaapeli- ja teleoperaattorien investoinnit tilaajaverkkojen kehitykseen jatkuivat aktiivisina.
Alkuvuoden ennätyksellisen korkea tilauskanta piti Telesten toimitukset kiireisinä syksyyn saakka, vaikka tuotantokapasiteettia kasvatettiin edelleen. Syksyllä liikevaihdon kasvu hieman hidastui, kun muutamien asiakkaiden projektit eivät edenneet aivan suunniteltujen aikataulujen mukaan ja osa toimituksista siirtyi vuoden 2017 puolelle. Tietyissä tuotteissa aiemmin vallinneen aggressiivisen hintakilpailun tasaantuminen edisti kannattavuuden kehitystä, mutta samalla uusien tuotteiden tuotannon käynnistäminen nosti kustannuksia.
Telesten asiakaskunta pysyi pääosin muuttumattomana. Toimialalla tapahtuneiden yhdistymisten myötä asiakkaista on tullut yhä suurempia toimijoita, jotka keskittävät hankintansa valitsemille kumppaneilleen. Vuoden 2016 ensimmäisiä kauppoja tehtiin Puolan johtavan kaapelioperaattorin Multimedia Polskan kanssa uudenlaisen TV-sisältöjen jakelualustasta sisältäen muun muassa videonkäsittelytuotteita, ratkaisun sisällön jakeluun ja niihin liittyviä teknologioita. Vuoden lopulla Liberty Global plc ilmoitti, että sen tytäryhtiö UPC Poland on allekirjoittanut sopimuksen, jolla se hankkii omistukseensa Multimedia Polska S.A:n kaapeli-liiketoiminnan. Yrityskauppa vaatii vielä viranomaishyväksynnät.
Toinen merkittävä sopimus allekirjoitettiin globaalin telekommunikaatioyhtiö Huawein kanssa TDC-yhtiöiden kaapeliverkkojen päivittämistä. Projekti on monella tapaa ainutlaatuinen. Ensinnäkin verkko uudistetaan nopealla aikataululla kerralla täysin DOCSIS 3.1 -standardin mukaiseksi, joka mahdollistaa asiakkaille 1 Gbps:n laajakaistapalvelut. Toiseksi TDC:n valinta hankkia toimitus avaimet käteen -periaatteella kiinalaiselta Huaweilta osoittaa telekommunikaatioyhtiöiden kiinnostuksen tulla jakamaan kaapelioperaattoreiden markkinoita. Telestelle TDC:n verkkouudistus tulee olemaan hyvä esimerkki sen kyvystä tehdä yhteistyötä osittaisesta kilpailuasetelmasta huolimatta.
Telesten vahva kehitys Network Products -liiketoiminnassa pohjautuu pitkälti vuonna 2014 julkaistun DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin. Standardi mahdollistaa tilaajaverkkojen aiempaa suurem-
Vuoden 2016 loppuun mennessä oli toimitettu yli 100 000 uusimman DOCSISteknologian mukaista tuotetta.
pien laajakaistanopeuksien ja parempien laadullisten ominaisuuksien toteuttamisen kilpailukykyisin kustannuksin. Erityisesti eurooppalaiset operaattorit ovat käynnistäneet ripeästi verkkojensa kehityshankkeita saavuttaakseen standardin tuomat edut.
Teleste lähti aikaisessa vaiheessa panostamaan standardin mukaisten tuotteiden kehittämiseen ja on tuonut niitä markkinoille nopeassa tahdissa. Tuotetarjonta kattaa koko tilaajaverkon tarpeen ja vuoden 2016 loppuun mennessä oli toimitettu yli 100 000 uusimman DOCSIS 3.1 -teknologian mukaista tuotetta. Kilpailijoita laajempi tuotetarjonta on edistänyt Telesten liikevaihdon kasvun lisäksi myös markkinaosuuden kasvua.
Network Products -liiketoiminnassa vuosi 2017 on käynnistynyt myönteisissä odotuksissa. Operaattorit investoivat verkkoihinsa pystyäkseen tarjoamaan asiakkailleen entistä laajempaa palvelua ja laadukkaampia yhteyksiä. Kilpailu asiakkaista voitetaan entistä nopeammilla yhteyksillä.
Saavutettuaan vahvan aseman Euroopan markkinoilla Teleste panostaa markkina-alueensa laajentamiseen erityisesti Pohjois-Amerikkaan, jonka markkinat ovat moninkertaiset Eurooppaan verrattuna ja jossa kaapelioperaattorit ovat käynnistämässä merkittäviä verkkoinvestointeja.
Kilpailukyky uusilla markkinoilla on hyvä erityisesti DOCSIS-teknologiaa hyödyntävissä verkoissa, sillä Telestellä on näyttöä teknologian osaamisesta ja kattava tuotetarjonta. Amerikkalaisten kilpailijoiden tuotteisiin verrattuna Telesten tuotteet ovat kompaktimpia, älykkäämpiä ja ne takaavat alhaisemmat operointikustannukset. Teleste on jo aloittanut tuotteidensa modifioinnin vastaamaan paikallisten markkinoiden vaatimuksia ja yhteistyökumppanien kartoittamisen saadakseen myyntiverkoston.
Network Products toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä näihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkkojen tuotteissa Teleste on markkinajohtaja Euroopassa ja videokeskuksissa merkittävä toimija globaalisti. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esim. antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Vuosi 2016 eteni videovalvonta- ja informaatioratkaisut -liiketoiminnassa monelta osin odotetun mukaisesti. Asiakaskunnan investoinnit jatkuivat kohtalaisen vakaalla tasolla. Tosin loppuvuodesta julkisen sektorin toimijoiden päätöksenteko hidastui, mikä saattoi johtua poliittisen epävarmuuden lisääntymisestä monella alueella. Kokonaisuudessaan liiketoiminta jatkui kutakuinkin edellisvuoden tasolla
Merkittäviä onnistumisia saavutettiin sekä asiakasyhteistyössä että oman toiminnan kehittämisessä. Vuoden lopulla voitettiin monia tarjouskilpailuja, joiden perusteella allekirjoitettiin raamisopimuksia sekä videovalvonta- että informaatioratkaisuista. Nämä tulevat näkymään tilauksina alkaneena vuonna. Uudet sopimukset ovat edellyttäneet asiakkaiden tekemien tarkkojen auditointien läpäisyä, joten ne ovat osoitus Telesten onnistuneesta työstä, jota on tehty muun muassa prosessien, laadun ja testausmenetelmien parantamiseksi. Toteutetut kehitystoimet ovatkin vankistaneet Telesten asemaa sekä olemassa olevien että uusien asiakkaiden keskuudessa.
Liiketoiminta-alueen organisaatio perustui aiemmin enemmän tuotetarjontaan, mutta vuoden aikana vastuualueet jaettiin selkeämmin asiakassegmenttien mukaan. Segmenttijakoa täydennettiin ja yhteisiä toimintatapoja kehitettiin, jotta asiakkaita voidaan palvella entistä paremmin.
Organisaatiomuutos viimeisteli myös vuoden 2015 alussa hankitun Mitronin toimintojen yhdistämisen Telesten kanssa. Mitron jää nimenä näkymään informaatioratkaisujen tuotteisiin.
Joulukuun alussa liiketoimintayksikön johdossa tapahtui muutos, kun yksiköstä vastannut Johan Slotte siirtyi konsernitoimintojensa lisäksi vastaamaan konsernin Saksan, Itävallan ja Sveitsin liiketoimintojen koordinoinnista. Hänen tehtävänsä vastaanotti Telesten hallituksessa vaikuttanut Esa Harju.
Tuotekehityksessä ja markkinoinnissa jatkettiin tarjonnan kehittämistä kokonaisvaltaisten videovalvonta- ja informaatioratkaisujen suuntaan muun muassa raideliikenteessä. Näillä ratkaisuilla lisätään matkustajien turvallisuutta ja mahdollistetaan monipuolisen tiedon ja palvelujen tarjoaminen. Asiakastarpeiden perusteella markkinoille tuotiin uusia konsepteja, joista toinen on modulaarinen videovalvonta- ja informaatioratkaisu Teleste Rail ja toinen palvelukonsepti Teleste Care for Rail. Teleste Rail yhdistää junien ja asemien erilaiset järjestelmät ja teknologiat ja mahdollistaa esimerkiksi reaaliaikaisen tiedonkulun junien ja asemien välillä. Teleste Care for Rail on joustava palvelualusta, jolla tuetaan Telesten Rail -ratkaisua sen koko elinkaaren ajan. Molemmat konseptit saivat hyvän vastaanoton Telesten asiakaskunnassa.
Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kysynnän oletetaan säilyvän kohtuullisella tasolla alkaneen vuoden aikana. Pitkän ajan trendit, kuten kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, vahvistavat sekä videovalvontaratkaisujen että informaatiojärjestelmien kysyntää. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan kuitenkin maailmantalouden myönteistä kehittymistä, ennen kuin tarvittavia investointeja julkiseen liikenteeseen ja yleisten alueiden turvallisuuteen käynnistettäisiin mittavassa määrin.
Telestelle videovalvonta- ja informaatioratkaisujen uudet raamisopimukset tulevat näkymään liikevaihtokehityksessä pidemmällä aikavälillä. Lisää kasvua haetaan uusilta markkina-alueilta, esimerkiksi Lähi-idässä, ja nykyisen tarjonnan laventamisesta uusiin käyttökohteisiin.
Uudet sopimukset ovat edellyttäneet asiakkaiden tekemien tarkkojen auditointien läpäisyä.
Network Services -liiketoiminta kerrytti liikevaihtoa 95,3 (93,4) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 2,1 prosenttia. Liiketulos kääntyi tappiolliseksi 0,8 (1,5) miljoonaan euroon. Kannattavuuden notkahdus aiheutui Saksan kehityksestä, kun taas Iso-Britanniassa uusien palveluiden kysyntä vahvistui ja toiminta kääntyi kannattavaksi. Suurin osa palveluliiketoiminnan myynnistä tulee Saksasta ja Iso-Britanniasta. Muissa toimintamaissa eli Sveitsissä, Belgiassa ja Suomessa, toiminta jatkui vakaana. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 767 (788) henkilöä.
Iso-Britannia on jäänyt selvästi jälkeen monista muista eurooppalaisista maista tietoverkkojen kehittämisessä, sillä vain kolmella prosentilla brittiläisistä kotitalouksista ja liikekiinteistöistä on mahdollisuus aitoon valokuitukaapeliyhteyteen. Syväkuituinfrastruktuurin asentaminen mahdollistaa asiakkaille nopeammat yhteydet ja suuremman kapasiteetin, vähentää operaattorin riippuvuutta kolmansista osapuolista sekä parantaa luotettavuutta ja alentaa käyttökustannuksia.
Telesten tytäryhtiö Flomatik Network Services on erikoistunut tarjoamaan monipuolisia asiantuntijapalveluja Iso-Britannian markkinoille. Lisäksi Flomatik tuo valokuituratkaisun yli puoleen miljoonaan kotiin ja suunnittelee yli miljoona metriä runkokuitukaapelia joka vuosi. Täysimittaiseen paikkatietojärjestelmäsovellukseen integroitua mobiilipaikkatietojärjestelmää räätälöimällä Flomatik pystyy tarjoamaan suuria määriä kustannustehokkaita ja laatuvarmistettuja suunnitteluratkaisuja nopeilla toimitusajoilla. Uutta osaamista ja Telesten monipuolisia resursseja hyödyntämällä on saatu aikaan lean-periaatteiden mukainen skaalattava ratkaisu.
Virgin Medialla, joka on Flomatikin suurimpia ja pitkäaikaisimpia asiakkaita, on käynnissä 3,5 miljardin euron hanke yhteyksien toteuttamiseksi neljään miljoonaan uuteen kotiin ja yritykseen vuoteen 2019 mennessä. Monien merkittävien brittiläisten operaattorien ja laitevalmistajien tavoin Virgin Media käyttää laajasti Flomatikin konsultointi-, suunnittelupalveluita sekä teknisiä palveluita seuraavan sukupolven infrastruktuuriratkaisujen ja palvelujen toteuttamiseksi.
Liiketulos parani viime vuodesta Iso-Britanniassa, Sveitsissä, Suomessa ja
Belgiassa.
Telesten palvelutarjonta vaihtelee toimintamaittain. Korkeimman lisäarvon palveluja, kuten suunnittelua ja asiantuntijapalveluita, tarjotaan Suomessa, Belgiassa ja Sveitsissä, kun taas Saksassa toiminta on pitkälti asennus- ja huoltopalveluita. Iso-Britanniassa perinteisten suunnittelu- ja rakentamispalveluiden rinnalle on tuotu korkeamman lisäarvon asiantuntijapalveluita kuten konsultointia. Saksassa palveluliiketoimintaa tuottaa Telesten tytäryhtiö Cableway ja Iso-Britanniassa Flomatik Network Services.
Palveluliiketoiminnan kannattavuuden paranemiseen oli panostettu ennen vuoden alkua. Palveluiden tuottavuutta ja suorituskykyä oli parannettu monin tavoin, tarjontaa laajennettu ja henkilöresursseja vahvistettu. Iso-Britannian toiminta kääntyikin voitolliseksi vuoden edetessä ja Saksassakin kehitys kulki samaan suuntaan alkuvuonna, kunnes vuoden loppupuolella tapahtui käänne huonompaan.
Syitä kannattavuuden heikentymiseen oli useita, mutta yksi muutoksen aiheuttajista oli merkittävimmän asiakkaan kanssa sovittu maantieteellisen alueen muutos Etelä-Saksassa. Sovitut toimenpiteet ylläpito- ja huoltopalveluiden käynnistämiseksi eivät onnistuneet suunnitelmien mukaan ja esimerkiksi alihankintana ostetun maanrakennustyön kustannukset ylittivät arviot. Palveluliiketoiminnan volyymit ovat vakaita, mutta kova kilpailu asiakkuuksista on pitänyt hintatason alhaisena ja sopimusehdot tiukkoina. Kannattavuuden saavuttamiseksi palveluiden tuottamisen onkin oltava erittäin tehokasta. Korjaavia toimenpiteitä ryhdyttiin toteuttamaan jo vuoden viimeisellä neljänneksellä ja samalla Saksan organisaatiota vahvistettiin loppuvuonna. Toimenpiteet jatkuvat vuoden 2017 aikana.
Iso-Britannian markkinoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Telesten vuonna 2014 käynnistämä vaativien verkkosuunnittelupalveluiden toiminnot kehittyivät myönteisesti ja niihin tehdyt investoinnit alkoivat tuottaa tulosta. Samalla koko alueen liiketoiminta kääntyi voitolliseksi.
Palveluliiketoiminnan markkinat näyttävät monin osin vakailta, mutta monessa toimintamaassa on myös selkeää kasvupotentiaalia. Pitkäaikaiset ja hyvät asiakassuhteet ovat eduksi Telestelle asiakkaiden kasvattaessa kokoaan ja keskittäessä hankintojaan. Tilanne mahdollistaa tuotteiden ja palvelutarjonnan yhdistämisen asiakkaita hyödyttävällä tavalla. Tarjonnan kehittämisessä edetään kohti korkeamman lisäarvon palveluita.
Palveluiden tuottavuutta ja suorituskykyä pyrittiin parantamaan monin tavoin.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja huolto sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille kaapeli- ja puhelinoperaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden Internet-yhteyksien, maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Sen toimintamaat ovat Saksa, Iso-Britannia, Suomi, Sveitsi ja Belgia.
HENKILÖSTÖ
Telesten kilpailukyky perustuu suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen työyhteisön. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä. Telesten palveluksessa oli 1511 työntekijää vuoden 2016 lopussa (2015: 1506). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 20 maassa. Eniten telesteläisiä on Suomessa (34 %) ja Saksassa (38 %).
Vuoden 2016 aikana Telestessä vietiin läpi mittava Yksi Teleste -projekti, jonka tavoitteena oli vahvistaa Telesten yhtenäisyyttä ja uudistaa yrityksen visuaalinen ilme sen mukaiseksi. Teleste on vuosien mittaan kasvanut monin yritysostoin ja osa yrityksistä on jäänyt toimimaan omilla nimillään. Nyt tilannetta tarkasteltiin uudelleen ja osa tytäryrityksistä eli Asheridge, Dinh ja Norjan Flomatikin toiminnot päätettiin tuoda suoraan Telesten nimen alle. Tätä prosessia jatketaan vuoden 2017 aikana, jolloin myös Mitron jää tuotenimeksi, ja yrityksen nimeksi tulee Teleste Information Solutions.
Koko muutoksen eteenpäin vievänä ajatuksena on ollut Telesten mission toteuttaminen: verkottuneen yhteiskunnan rakentaminen, jotta ihmisten elämästä tulisi älykkäämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Telesteläiset tulevat erilaisista taustoista ja eri maista ja kulttuureista. Kaikkia yhdistää Teleste ja tavoite tehdä tulevaisuudesta parempaa.
Teleste on globaalisti toimiva yritys ja kansainvälisyys on osa arki-päivää. Virtuaalitiimit ovat yhä keskeisemmässä osassa Telestellä. Yhtä Telesteä ja sen henkilöstöä tukemaan perustettiin globaali HR Community, yrityksen sisäinen henkilöstöhallinnon verkosto. Lisäksi henkilöstöhallinnon prosesseja harmonisoitiin ja digitalisoitiin. Tavoitteena on yhdenmukainen, tasa-arvoinen ja entistä sujuvampi henkilöstöasioiden hoitaminen, mutta myös tiiviimpi yhteistyö eri toimipisteiden henkilöstön kesken.
Telestellä toteutettiin vuonna 2016 työhyvinvoinnin seurantakartoitus. Edelliseen, vuonna 2014 toteutettuun, kyselyyn verrat-
Tavoitteemme on viestiä entistä asiakaslähtöisemmin. Osa yritysnimistä siirtyi historiaan ja osa jatkaa Telesten brändin alla. Uudistus antaa uutta
energiaa työhömme. Jatkamme työtä yhden Telesten menestyksen puolesta entistä tiiviimpänä joukkona.
tuna on tapahtunut paljon positiivista kehitystä, vaikka kehittämisalueita toki edelleen löytyy. Vahvuuksina on korkea työmotivaatio, innovaatioiden ja uusien ideoiden kannustaminen, hyvät suhteet työkavereiden kesken ja sitoutuminen työhön. Lisäksi työyhteisössä koetaan, että asetetut tavoitteet pystytään saavuttamaan. Suurimmat kehittämistarpeet kohdistuivat edelleen esimiestyöhön ja tiedonkulkuun, vaikka niissä on tapahtunut positiivista kehitystä.
Esimiestyön ja johtamisen parantamiseksi ja tukemiseksi Teleste jatkaa konsernitasoista esimiesvalmennusohjelmaansa. Valmennusohjelman tarkoituksena on kehittää Telesten esimieskäytäntöjä sekä jakaa hyviä käytäntöjä esimiesten kesken. Telesten työhyvinvointia, kulttuuria ja henkeä kehittämällä luodaan edellytyksiä tavoitteiden mukaiselle kannattavalle kasvulle. Valmennusohjelma koostuu ajankohtaisista esimiestyöhön liittyvistä teemoista. Valmennuksia toteutettiin vuoden 2016 aikana kolme, joiden teemat olivat "Innovaatioiden johtaminen päivittäisessä työssä", "Virtuaalitiimien johtaminen kansainvälisessä työympäristössä" sekä "Strategia tavoiteasetannassa".
Teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa. Telestellä on käytössään liiketoiminnan tarpeiden mukaan määritelty osaamiskartoitus, jonka perusteella henkilöstölle on laadittu osaamisprofiilit. Niiden avulla ohjataan sekä tiimien että yksittäisten henkilöiden osaamisen kehittymistä tavoiteltuun suuntaan. Osaamisprofiileja käytetään apuna kehityskeskusteluissa. Osaamisen jakaminen organisaation sisällä ja haastavat työtehtävät ovat merkittävät keinot henkilökohtaisen ammattitaidon kehittämisessä.
Telesten maine työnantajana on hyvä ja hakijoita on runsaasti lähes kaikkiin avoimiin tehtäviin. Potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Tiiviillä yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa, jotta voidaan varmistaa työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan myös kesätyöpaikkoja, harjoittelua ja aiheita opinnäytetöihin.
Telestellä viihdytään keskimäärin pitkään. Telesteläisillä on paljon pitkiä työuria ja niiden mukanaan tuomaa vankkaa osaamista ja tietoa. Työnantajaan ollaan sitoutuneita ja työtehtävät koetaan motivoiviksi. Työurat tulevat tulevaisuudessa entisestään pidentymään ja tämä otetaan Telestellä huomioon mm. tukemalla työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Telesten kannustinjärjestelmät perustuvat saavutettuihin tuloksiin, joita mitataan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään muun muassa bonus-, tulospalkkio- ja osakepalkkiojärjestelmiä. Bonus- ja tulospalkkiojärjestelmät pohjautuvat konsernin strategiaan ja tavoitteisiin, jotka näin luontevasti yhdistyvät tiimien ja yksittäisten henkilöiden työhön.
Suomen YK-liitto määrittelee yritysten yhteiskuntavastuun osa-alueiksi taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun. Taloudellinen vastuu pitää sisällään toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimisen, korruption vastaisen toiminnan ja veronmaksun. Ekologiseen vastuuseen kuuluu yrityksen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten huomioiminen, mittaaminen ja raportointi. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat oikeudenmukaiset ja ihmisoikeuksia kunnioittavat toimintatavat, työelämän käytännöt ja työntekijöiden työolosuhteet. Yhteiskuntavastuun kantaminen on asiakasvaatimus ja esimerkiksi eettiset säännöt sekä niiden noudattaminen on olennainen osa yhteiskuntavastuun toteuttamista.
Teleste huomioi edellä mainitut yritysvastuun olennaisimmat tekijät yrityksen strategiassa, visiossa, arvopohjassa sekä eettisissä säännöissä. Telesten arvot ovat asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Taloudellinen vastuu huomioidaan asiakaskeskeisyydellä ja tuloksellisuudella. Havainnoidaan toimintaympäristö, ollaan avoimia ja toimitaan ennakoivasti. Ollaan lähellä asiakasta nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksellisuus taataan tekemällä päätöksiä oikea-aikaisesti, asettamalla haasteellisia tavoitteita, kommunikoimalla ne selkeästi ja viemällä asiat loppuun. Ekologisessa vastuussa huomioidaan tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutukset sekä seurataan kehitystä mittareilla. Sosiaalinen vastuu huomioidaan eettisissä säännöissä, oikeudenmukaisilla työolosuhteilla ja käytännöillä.
Ympäristöystävällisyys näkyy tuotteiden pitkäikäisyydessä ja huollettavuudessa. Tuotteiden suunnittelussa huomioidaan ympäristönäkökulma ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Tuotteiden ympäristövaikutukset ovat lähinnä käytön aikainen energian kulutus sekä tila- ja jäähdytystarpeet. Ympäristöasioiden huomioiminen koko ketjussa varmistaa asiakkaille ympäristöystävälliset tuotteet.
Telesten ympäristöjärjestelmä on ISO14001:2004 sertifioitu ja seuraavana askeleena se päivitetään sertifikaatin uuteen ISO14001:2015 - versioon. Vuoden 2017 aikana tullaan ympäristöasioiden näkyvyyttä lisäämään esimerkiksi ympäristötaululla tuotannon käytävässä.
Teleste tekee vuosittain myös sisäisen tarkastuksen, jonka tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia mahdollisia erityistehtäviä.
Teleste on rakentanut toiminnastaan GRI-mittariston ja tuloksia on nyt seurattu muutama vuosi. Tällä hetkellä tiedetään nykyinen taso, ja seuraavana askeleena onkin tavoitteiden määrittely.
Telesten tehtävä on olla mukana rakentamassa verkottunutta maailmaa ja turvallisuuden parantajana videovalvonnassa sekä julkisen liikenteen parantamisessa informaatiopuolella. Reilut toimintatavat on huomioitu Telesten eettisissä säännöissä.
Teleste on myös merkittävä työllistäjä. Turun Sanomat ja Turun kauppakamari listasivat keväällä 2016 alueen suurimmat yritystyöpaikat nyt yhdeksännen kerran. Yrityksiä pyydettiin antamaan koko konsernin Varsinais-Suomen työntekijämäärä vuosien 2014 ja 2015 lopussa. Teleste on listalla sijalla 29. Listalla on yhteensä 110 yritystä.
Henkilöstökulut
72,6 milj. euro
Yhteisöverot
3,0 milj. euro
Osingot osakkeen omistajille
Telesten ja Turun kaupungin rahoittama Virtual Smart City Startup -yhteistyöprojekti on ensimmäinen avaus Turun yliopiston Intoa! Lean Business -ohjelmassa. Projektissa opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhteistyökumppaneiden antaman haasteen mukaisesti sovelluksia, jotka lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Virtual Smart City Startup -projektissa tavoitteena on löytää sovelluksia, jotka lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuutta, ja joiden pohjalta voi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Projektiin kootaan Turun yliopiston opiskelijoista noin kymmenen hengen poikkitieteellinen tiimi, jossa yhdistyy liiketoiminnan juridiikan, kaupunkitutkimuksen sekä käyttäytymis- ja sosiaalitieteellinen osaaminen. Valitulla tiimillä on käytettävissään tuoteja liiketoiminnan kehittämiseen 10 000 euron budjetti sekä rahoittajien ja ulkopuolisten muodostama toimintaa sparraava hallitus.
Teleste näkee Smart City Startup -projektissa ainutlaatuisen mahdollisuuden uusiin innovaatioihin. Turun yliopiston monitieteellisen osaamisen ja opiskelijoi- den tarjoamien tuoreiden, teknologioista riippumattomien näkökulmien avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja modernin kaupunkiympäristön haasteisiin.
Turun kaupungin tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä myös yrittäjyyden, työllistymisen ja innovatiivisuuden näkökulmasta. Koska Turun kaupunki voi omilla älykkäillä valinnoillaan ja tekemisellään useinkin synnyttää mahdollisuuksia uuteen ja uusiutuvaan elinkeinotoimintaan, joka luo alueelle hyvinvointia, on hyvinkin perusteltua olla mukana tässä yhteistyössä, Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman sanoo.
Yrittäjyysyliopistona kehitämme tapoja siirtää tietoa yliopistosta yrityksiin. Turun yliopistolle Intoa! Lean Business -ohjelma on aivan uudenlainen avaus, jonka tavoitteena on tiivistää yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä sekä vahvistaa yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoo.
Projekti lanseerattiin syyskuussa ElectroCity Circuksessa. Tilaisuudessa konseptia esittelivät toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran lisäksi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman sekä Turun yliopiston yrittäjyysasiamies Mikko Pohjola.
Suunnittelu
Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristönäkökulman huomioimisessa. Vuoden 2016 lopussa Telesten suunnitteluprosessiin lisättiin suunnittelun aikainen ympäristökatselmus. Ensimmäiset ympäristökatselmukset pidettiin tuotteelle AC9200:lle ja RPD-moduulille. Katselmukseen osallistuivat suunnittelijat, projektipäällikkö, laatupäällikkö ja esimiehet.
Suunnitteluvaiheessa tehdään päätökset, joiden avulla voidaan minimoida ympäristöhaitat koko tuotteen elinkaaren aikana. Suunnitteluvaiheen aikana tehtävät päätökset koskevat raaka-aineiden hankintaa, osien, komponenttien ja lopputuotteen valmistusta, jakelua, käyttöä ja käytöstä poistoa.
Ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun tavoitteena on siis pienentää materiaalien määrää ja pienentää energiankulutusta sekä parantaa tuotteen laatua:
Valintoja tehtäessä mietitään tuotteen sekä materiaalien koko elinkaarta. Tavoitteena on, että kaikissa vaiheissa kuormitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Haitattomuus tarkoittaa, että huomioidaan materiaalivalinnat sekä valmistusprosessit. Valmistusprosesseissa kiinnitetään huomio niissä tarvittavaan energianmäärään sekä mahdollisiin päästöihin.
Telesten tavoitteena on myös selvittää tuotteidensa materiaalitaseet. Vuoden 2016 aikana lähetettiin yksi tuote ulkopuoliselle toimijalle materiaalitaseen laskemiseksi.
Modulaarisuus on suunnittelussa yksi tärkeä lähtökohta ja lähes kaikki HFC-tilaajaverkkotuotteet ovat modulaarisia. Samoin Luminato-videokeskuslaite on modulaarinen tuotealusta. Modulaarisuus on valittu teknis-ekonomiseksi kompromissiksi ja modulaarisuuden hyödyt tulevat esille tuotteiden huollettavuutena ja alustan monikäyttöisyytenä.
Telesten suurimmat ympäristövaikutusten aiheuttajat ovat energiankäyttö ja toiminnasta syntyvät jätteet. Telesten tuotanto koostuu elektroniikan valmistuksesta sekä kokoonpanovaiheista ja testauksesta ja kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia. Vuoden 2016 lopussa aloitettiin jätteiden käsittelyn tehostamisprojekti, joka pitää sisällään jätteiden käsittelyn ja ohjeiden tarkistamisen.
Vuoden 2017 puolella projektia jatketaan ympäristökoulutuksilla ja jätesopimusten tarkistuksella. Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen ja parantamiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).
Tuotannon tehokkuutta ylläpidetään Lean:in avulla. Lean-johtamisfilosofia on tuonut tullessaan visuaalisuuden. Prosessien johtaminen ja operatiivisen toiminnan ylläpitäminen tapahtuu hyvin visuaalisesti. Yksi osa tuotannon laadunkehittämistä on JAPA eli jatkuvan parantamisen taulut. Development forum -seurantakokouksessa käydään säännöllisesti läpi strategian mukaiset tuotannon kehityshankkeet.
Jakelu ja palvelu
Telesten logistiikan hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Kuljetuksista syntyvää hiilijalanjälkeä on pienennetty toimivalla ennusteprosessilla sekä ohjaamalla kuljetukset maa- ja merikuljetuksin asiakkaalle. Eurooppalaisten toimittajakumppanien kanssa on tehty yhteistyötä lyhyempien välimatkojen
Vuodesta 2014 lähtien kuljetusten käyttämä tila onkin saatu pienennettyä mm. päällekkäinlastattavien pakkauksien ansiosta. Vuoden 2016 aikana on pakkauslaatikoiden kansien materiaaliksi muutettu lastulevyistä pahveiksi. Pahviset kannet ovat kevyempiä ja helpompia kierrättää kuin las-
Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla ja reittisuunnittelulla. Ympäristönäkökulma huomioidaan myös kierrättämällä asennuspaikalla syntyvät materiaalit asianmukaisesti. CO2-päästöjä on seurattu vuodesta 2013 alkaen ja päästöjen taso on pystytty pitämään hyvin samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Tavoitteena on jatkossakin pysyä samalla päästötasolla vähäpäästöisen kaluston ja tarkan reittisuunnittelun
ja joustavuuden kehittämiseksi.
tulevyiset kannet.
avulla.
Suunnittelussa otetaan huomioon koko tuotteen elinkaari huomioiden käytettävyys, käyttöikä sekä huollettavuus. Pitkän elinkaaren omaavien tuotteiden päivitettävyys on osa ympäristönäkökulmaa. Asiakastyytyväisyys taataan pitkäikäisillä, huollettavilla tuotteilla, joiden energiankulutus on asetettujen tavoitteiden mukainen.
Telesten tuotteet ovat myös turvallisia sekä tuotantoprosessissa työntekijälle että käytössä loppukäyttäjälle. Teleste kehittää tuotteitaan jatkuvasti, jotta verkko-operaattorit voivat pienentää verkkonsa energiankulutusta suhteessa siirrettyyn datamäärään. Alalla käytetään yleisesti mittarina sitä kuinka paljon energiaa verkossa kuluu yhden bitin siirtämiseen – W/bit. Uudet DOCSIS 3.1-laitteet, joissa on entistä laajempi taajuusalue, tarjoavat operaattoreille mahdollisuuden päästä parempaan bitti per watti lukuun. Vuonna 2016 valmistui mm. AC8810 ja AC3210/3010.
Kierrätys
Telestellä kierrätetään syntyvät jätteet asianmukaisesti. Jätteiden kierrätystä ja kierrätyspaikkojen sijaintia tullaan kuitenkin tehostamaan vielä entisestään vuonna 2017. Vuoden 2016 lopussa analysoitiin syntyvät jätteet ja niiden jäteastioiden sijainti ja vuoden 2017 alussa tullaan vielä tarkistamaan sopimukset jätteiden käsittelijöiden kanssa.
Vuoden 2016 aikana ovat jätemäärät ja jätteiden käsittelystä syntyvät kustannukset vähentyneet edellisvuoteen verrattuna.
Laitteiden kierrätettävyydestä saadaan lisätietoa, kun ensimmäisen tutkittavana olevan laitteen materiaalitase tiedot ovat käytettävissä. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Tuotannon jätejakeet lajitellaan ja ne pystytään lähes kokonaisuudessaan kierrättämään tai hyödyntämään energiana.
Vuoden 2016 aikana otettiin Lean-toimintatavat käyttöön Mitron-tuoteperheen tuotannossa. Linjavalmistuksesta siirryttiin solutuotantoon, jossa tuote valmistuu yksi kerrallaan loppuun asti. Tämän ansiosta tuotannon tehokkuus on lisääntynyt. Visuaalisuutta on lisätty huomattavasti mm. erilaisten infotaulujen avulla. 5S-menetelmä on myös aktivoitu käyttöön. 5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä, jonka tavoitteena on kasvattaa työn tuottavuutta. Tähän pyritään välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista, poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa, sekä parantamalla laatua ja turvallisuutta, sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka.
HALLITUS
DI s. 1955 Hall. pj 2016–
Timo Miettisellä on määräysvalta Tianta Oy:sta, joka puolestaan omistaa 23,23 % Teleste Oyj:stä (pörssitiedote 2.1.2017).
EM Group Oy, hallituksen jäsen 2014–, hall. pj 2017–
EM Group Oy, hall. pj 2005–2013, Ensto Oy, tj 1993–1995, hall. pj 2006–2013, hall. jäsen 2014–2017, Lännen Tehtaat Oyj (nyk. Apetit Oyj), hallintoneuvoston puheenjohtaja 2011–2013
Ensto Invest Oy, hall. jäsen Alvar Aalto säätiö, hall. jäsen Deutsche Bibliotheks Verein in Finnland, hall. pj
DI s. 1967 Hall. jäsen 2012–2016
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Ixonos Oyj, tj 2013–2015 Nokia Siemens Networks Finland Oy, tj 2012 Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa.
Muut keskeiset luottamustoimet:
Taiste Oy, hall. pj
KTM s. 1961 Hall. jäsen 2013–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, tj 2010–
SEB Gyllenberg Private Bank, tj 1999–2010, Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999 Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998 Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996
Kesko Oyj, hall. jäsen Sampo Oyj, hall. jäsen Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen jäsen, sijoitusvaliokunnan pj Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö, hallintoneuvoston jäsen
KTM s. 1964 Hall. jäsen 2008–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, tj 2005–
Muut keskeiset luottamustoimet: Altia Oyj, hall. jäsen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hall. jäsen, varapuheenjohtaja
Ins. s.1957 Hall. jäsen 2009–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Computer 2000-konsernin pääjohtaja vuoteen 2000 Computer 2000 Finland Oy, tj vuoteen 1995
Comptel Oyj, hall. pj, Efecte Oy, hall. jäsen, hallituksen pj, F-Secure Oyj, hall. jäsen ja tarkastusvaliokunnan pj
Ekonomi, DI, MBA, s.1954 Hall. jäsen 2016–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Hallitustyöskentely
Ensto Oy, tj 2009–2016 Evervent Oy, tj 2007–2009 Ranskassa, Englannissa ja Sveitsissä 1992–2008: General Motors Ranskan tytäryhtiön johtoryhmä Hyster ja Mouvex -yhtymien EMEA johtaja Irrifrance yhtiön tj ABB tytäryhtiöiden tj 1985–1992 UPM Kymmene tytäryhtiön tj1981–1985
Muut keskeiset luottamustoimet: Varuboden-Osla, hall. varapuheenjohtaja
Jukka Rinnevaara Johan Slotte Juha Hyytiäinen Hanno Narjus
Esa Harju
Andree Kang Pasi Järvenpää Markus Mattila
Toimitusjohtaja KTM, s. 1961
Telesten palveluksessa vuodesta 2002–
ABB Installaatiot, tj. 1999–2001 ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
Turun kauppakamari, varapj. Keskuskauppakamari, hall. jäsen Ventilation Holding Finland Oy, hall. jäsen
Varatoimitusjohtaja, Liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävien johtaja Saksan, Sveitsin ja Itävallan aluejohtaja VT, EMBA, s. 1959
Telesten palveluksessa vuodesta 1999–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999–
Talousjohtaja KTM, s. 1967
Telesten palveluksessa vuodesta 2013–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–
Pasi Järvenpää
DI, s. 1967
Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1994–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–
OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000 Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013
Network Products, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962
Telesten palveluksessa vuodesta 2006–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–
Teleste Oyj, johtaja1989–1996 Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006
Network Services, liiketoimintajohtaja TkT, s. 1964
Telesten palveluksessa vuodesta 2012–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012–
Emerson Network Power Germany, tj. Power Products & Services 2010–2011 Chloride Poland, tj. 2009–2011 Masterguard GmbH, tj. 2007–2011 Esa Harju Video Security and Information liiketoimintajohtaja 1.12.2016 alkaen DI, s. 1967
Telesten palveluksessa 2016–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–
Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013–2015 Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012 Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa
Keskeiset luottamustoimet: Taiste Oy, hall. pj
Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968
Telesten palveluksessa vuodesta 2008–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008–
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä Teknologia-toimialaluokassa. Vuoden 2016 lopulla tehdyssä tarkastelussa Teleste nostettiin markkina-arvoltaan mid cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2016 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Osakekurssi oli vuoden 2016 aikana alimmillaan 7,29 (5,32) euroa ja korkeimmillaan 10,24 (9,88) euroa. Päätöskurssi 31.12.2016 oli 8,86 (9,80) euroa.
Kaupankäyntitunnus TLT1V Listalle 30.3.1999 Listautumishinta 8,20 euroa ISIN-koodi FI0009007728 Reuters-tunnus TLT1V.HE Bloomberg-tunnus TLT1VFH
Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
Teleste tarkisti tilauksia koskevat pörssitiedottamisen kriteerinsä syksyllä 2016. Jatkossa pörssitiedotteina julkistetaan vain merkittävimmät tilaukset. Ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti kunkin tilauksen osalta. Tämän lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.
Osavuosi- ja puolivuosikatsaukset: tammikuu–maaliskuu 4.5.2017 tammikuu–kesäkuu 10.8.2017 tammikuu–syyskuu 9.11.2017 Tilinpäätöstiedote 9.2.2018
Pörssitiedotteet voi tilata suoraan omaan sähköpostiin Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.
Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 14.00. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on maanantaina 27.3.2017 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 31.3.2017 kello 16.00.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,25 e. Osingon irtoamispäivä 7.4.2017 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 10.4.2017 Osingon maksupäivä 19.4.2017.
Lisätietoja: www.teleste.com/yhtiokokous
Telesten Internet-sivujen Sijoittajat-osio sisältää mm.:
TILIN-PÄÄTÖS 2016
RAKENNAMME TULEVAISUUTTA JOKA ON ÄLYKKÄÄMPI, TURVALLISEMPI JA SUJUVAMPI
Telesten vuosikertomus 2016 on interaktiivinen pdf. Sisällysluettelossa ja alareunan navigaatiossa on linkitys sivulle, josta vastaavat tiedot löytyvät. Alla on merkkien selitykset.
Yksi sivu taakse/ eteenpäin
Takaisin sisällysluetteloon
| Hallituksen toimintakertomus | 1 |
|---|---|
| Konsernin tilinpäätös | 5 |
| Konsernituloslaskelma | 5 |
| Konsernitase | 6 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 7 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 8 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 9 |
| Segmenttiraportointi | 17 |
| Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2016 ja 2015 | 19 |
| Konsernin liitetiedot | 20 |
| 36 |
|---|
| 37 |
| 38 |
| 39 |
| 40 |
| 45 |
| 46 |
| 50 |
| 55 |
| 56 |
| 57 |
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video – videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.
Telesten kannattava kasvu jatkui vuonna 2016. Liikevaihto ja liiketulos nousivat Telesten historian korkeimmiksi. Kasvu saavutettiin Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella. Saadut tilaukset jäivät kuitenkin edellisen vuoden tilauksia pienemmiksi, minkä johdosta tilauskanta laski tilikauden aikana. Network Services -liiketoimintaalueen liikevaihto saavutti edellisvuoden tason, mutta liiketulos oli tappiollinen Saksan toimintojen vaikeuksien johdosta. Palveluliiketoiminnan liiketulos parani Englannissa, Sveitsissä, Suomessa ja Belgiassa.
Konsernin saadut tilaukset laskivat 2,8 % ja olivat 244,3 (251,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi Telesten historian korkeimmaksi 259,5 (247,8) miljoonaan euroon, kasvua 4,8 %. Materiaali- ja tuotantopalveluiden kulut nousivat 6,8 % ja olivat 137,1 (128,3) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 72,6 (70,5) miljoonaa euroa, kasvua 2,9 %. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilöstömäärän kasvusta. Poistot ja liiketoiminnan muut kiinteät kulut kasvoivat 0,4 % ollen 37,6 (37,5) miljoonaa euroa. Liiketulos kasvoi 9,3 % ja oli 15,6 (14,3) miljoonaa euroa. Konsernin verot olivat 3,0 (2,9) miljoonaa euroa ja laskennallinen veroaste oli 20,3 % (21,0 %). Laimentamaton osakekohtainen tulos kasvoi 6,8 % ja oli 0,65 (0,61) euroa. Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 78,1 % ja oli 8,8 (4,9) miljoonaa euroa. Rahavirtaa kasvatti nettokäyttöpääoman muutokset.
Liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista ja julkisen sektorin organisaatioista. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa muun muassa myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Liiketoiminta-alueella on 31 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Arabiemiraattien liitossa.
Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 5,7 % ja olivat 149,0 (158,0) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat tilaajaverkkotuotteissa. Liikevaihto kasvoi 6,4 % ja oli 164,2 (154,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat tilaajaverkkotuotteiden toimitukset. Liiketulos kasvoi 29,0 % ja oli 16,5 (12,8) miljoonaa euroa eli 10,0 % (8,3 %) liikevaihdosta. Liiketulosta nosti tilaajaverkkotuotteiden kasvanut liikevaihto ja hieman vertailukautta korkeampi bruttokate. Lisäksi liiketulos sisältää muihin tuottoihin kirjatun yrityshankintaan liittyvän lisäkauppahinnan tulouttamisen 2,3 (1,1) miljoonaa euroa, koska lisäkauppahintaa ei tullut maksettavaksi.
Tuotekehitysmenot olivat 11,0 (11,0) miljoonaa euroa eli 6,8 % (7,1 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 2,5 (1,7) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Tuotekehitysprojektit painottuivat DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Saadut tilaukset ja liikevaihto kasvoivat 2,1 % ja olivat 95,3 (93,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi erityisesti Englannissa ja laski Saksassa. Liiketulos laski merkittävästi ja oli 0,8 miljoonaa euroa tappiolla eli -0,9 % (+1,6 %) liikevaihdosta. Vertailukaudella liiketulos oli 1,5 miljoonaa euroa. Tappiot syntyivät Saksassa, missä alihankittua maanrakennustyötä sisältävien palveluiden toimitukset sekä palveluiden käynnistäminen uudella maantieteellisellä
alueella tuottivat tappioita. Liiketulos parani vertailukaudesta Englannissa, Sveitsissä, Suomessa ja Belgiassa.
Konsernin investoinnit olivat 5,5 (16,9) miljoonaa euroa eli 2,1 % (6,8 %) liikevaihdosta. Vertailukauden investoinneista 11,5 miljoonaa euroa kohdistui Mitron-yritysostoon. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 2,5 (1,7) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin, koneisiin ja laitteisiin. Investoinneista 0,6 (1,7) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Tuotekehitysprojektit painottuivat DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Liiketoiminnan rahavirta oli 8,8 (4,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirran kasvu vertailukaudesta johtui nettokäyttöpääoman laskusta.
Konsernin emoyhtiöllä on käytössään rahoitus- ja luottolimiittisopimukset, joiden arvo on yhteensä 45,0 miljoonaa euroa. Sitovat sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun 2018. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 19,0 (17,7) miljoonaa euroa. Konsernilla oli 31.12.2016 korollista velkaa 30,6 (33,0) miljoonaa euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli 52,5 % (48,3 %) ja nettovelkaantumisaste 25,0 % (26,3 %).
Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1 514 (1 485/2015, 1 302/2014), joista 747 (697) Video and Broadband Solutions ja 767 (788) Network Services -liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 511 (1 506/2015, 1 343/2014), joista ulkomailla työskenteli 66 % (68 %/2015, 72 %/2014). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 2 % konsernin henkilöstöstä.
Henkilöstökulut nousivat vertailuvuodesta 2,9 % ja olivat 72,6 (70,5/2015, 59,5/2014) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui pääosin henkilöstömäärän kasvusta. Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi 1,9 %. Henkilöstö kasvoi Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella.
Ympäristönsuojelu on Telesten strategiaan ja riskien hallintaan liittyvä valinta, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämäärien kanssa. Telesten ympäristöjärjestelmälle on myönnetty ISO 14001:2004 -sertifikaatti, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein. Yhtiö käynnistää ympäristöjärjestelmän päivityksen ISO14001:2015 -version mukaiseksi vuoden 2017 aikana.
Suurimmat ympäristövaikutukset Telesten tuotteista syntyvät niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta sekä tila- ja jäähdytystarpeesta. Tuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista. Kaapeliverkko- ja videovalvontalaitteet ovat verrattain pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä, joten niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioimisessa. Vuoden 2016 lopulla laajennettiin suunnittelunaikaisen ympäristökatselmoinnin käyttöä.
Telesten toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa energiankäytöstä, jätteistä ja logistiikasta. Telesten tuotteiden tuotanto käsittää elektroniikkamoduulien valmistuksen, tuotteiden kokoonpanovaiheet ja testauksen. Kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia. Tuotannossa sovelletaan Lean-periaatteita. Jätteiden käsittelyä tehostetaan edelleen vuoden 2016 lopulla aloitetulla projektilla. Ohjelmistotuotteiden ja laitteiden kehittämisen ja valmistuksen aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Teleste haluaa varmistaa, että käytetyt materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Ylläpitääksemme ja parantaaksemme tietoja luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista, käytämme kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG).
Telesten palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi Teleste kiinnittää huomiota huoltoajoneuvojen CO2-päästöihin, kehittää uusia älykkäitä verkkoratkaisuja vikojen etäkorjaamisen mahdollistamiseksi sekä optimoi teknikoiden kentällä tekemien töiden reitittämistä. Asennus- ja pakkausmateriaaleista syntyvät jätteet kierrätetään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. CO2-päästöjä on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Päästöjen taso on pystytty pitämään samalla tasolla, vaikka toiminnan volyymi on kasvanut.
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Management II Oy fuusioitiin emoyhtiöön 30.9.2016.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resurssointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Erityisesti matkustajaliikenteen kokonaisvaltaiset turva- ja informaatiojärjestelmien toimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan.
Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä. Talouskasvun vaatimaton kehitys ja Euroopan julkisen sektorin talouden haasteet saattavat hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteutumista. Myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen Euroopassa saattaa hidastaa kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeja. Uusien palvelutarjoajien (OTT) lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Luonnonilmiöiden seuraukset tai onnettomuudet, kuten tulipalo, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta elektroniikkateollisuuden tilaus-toimitusketjussa tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huoli-
matta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin.
Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat yhtiön toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin.
Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai harjoittamaan menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan. Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin voi kohdistua myös ulkoisia uhkia, joilta pyritään suojautumaan. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited -yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste kiistää patenttiloukkauksen kummankin patentin osalta. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.
Teleste Oyj:n 7.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,23 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille 18.4.2016.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Esa Harju ja Kai Telanne. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Timo Luukkainen ja Timo Miettinen. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Timo Miettinen.
Yhtiökokous päätti, että Teleste Oyj:lle valitaan yksi tilintarkastaja. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Kettusen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallituksen jäsen Esa Harju erosi hallituksesta ottaakseen vastaan tehtävän yhtiön johtoryhmässä vastuualueenaan Video Security and Information -liiketoiminta 1.12.2016 alkaen.
EM Group Oy oli 31.12.2016 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 7,29 (5,32) euroa ja korkeimmillaan 10,24 (9,88) euroa. Päätöskurssi 31.12.2016 oli 8,86 (9,80) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 923 (5 355). Ulkomaalais- ja hallintarekisteröityjen omistuksien määrä oli 5,2 % (5,0 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2016 oli 30,6 (24,6) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 3,5 (3,3) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta. Yhtiön osaketta seurataan Nasdaq Helsingin keskisuurten yhtiöiden ryhmässä/listalla 1.1.2017 alkaen.
31.12.2016 konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953 kappaletta, jotka kaikki olivat emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,6 % (4,6 %).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2016 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Katsauskauden lopussa voimassa olleet valtuutukset:
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 140 091 (187 251) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,74 % (0,99 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä 37 253 (24 748) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,20 % (0,13 %) osakeja äänimäärästä.
Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointija ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa valikoiduilla uusilla markkinaalueilla Euroopan ulkopuolella. Alhaisesta tilauskannasta johtuen Video and Broadband Solutions -liiketoimintaalueen liikevaihto ja -tulos painottuvat vuoden toiselle puoliskolle.
Kaapeliverkkojen kapasiteetin kasvattaminen jatkuu operaattoreiden vastatessa kuluttajien uusiin ja laajeneviin laajakaista- ja videopalvelutarpeisiin. Arvioimme tilaajaverkkotuotteiden kysynnän jatkuvan Euroopassa vuoden 2016 tasolla. Telesten koko tilaajaverkkotuoteportfolio on uudistettu DOCSIS 3.1 -tietoliikennestandardin mukaiseksi ja tarjontamme mahdollistaa kaapelioperaattoreiden verkkokapasiteetin kasvattamisen kilpailukykyisesti. Asiakaskuntamme konsolidoituu ja kilpailijamme tuovat markkinoille omia DOCSIS 3.1 tuotteitaan, joiden seurauksena tuotteiden hinnoitteluun kohdistuu painetta. Erityisesti Amerikan markkinat kasvavat vahvasti ja tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia Telesten tilaajaverkkotuotteille. Vuonna 2017 aloitamme panostukset uusille markkinoille soveltuviin tilaajaverkkotuotteisiin. Panostusten tavoitteena on kasvattaa myyntiä pidemmällä tähtäimellä.
Julkisten alueiden videovalvontaratkaisujen kysyntä jatkuu maailmanlaajuisesti, mutta kansantaloudellinen tilanne voi viivästyttää joitakin investointipäätöksiä. Pariisissa käyttöönotettu Telesten julkisten alueiden videovalvontaratkaisu tarjoaa uusia mahdollisuuksia maailman muissa suurkaupungeissa. Lisäarvo painottuu aiempaa enemmän älykkäisiin ohjelmistoratkaisuihin ja perinteisten viedovalvontalaitteiden hintaeroosio jatkuu. Uudet innovaatiot ja ratkaisut muuttavat liiketoimintaa myös raideliikenteen matkustajainformaatioratkaisuissa. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen perinteisessä liiketoiminnassa on välttämätöntä. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin.
Network Services -liiketoiminnan tavoitteena on kehittää edelleen operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palveluiden osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Tavoitteena on parantaa palveluliiketoiminnan kannattavuutta erityisesti Saksassa. Valmistaudumme uudelleenorganisoimaan ja sopeuttamaan palvelutuotantoa asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin Saksassa. Arvioimme kokonaisvaltaisten verkkopalvelujen kysynnän keskeisillä kohdemarkkinoillamme jatkuvan vähintään vertailuvuoden tasolla.
Arvioimme, että vuoden 2017 liikevaihto ja liiketulos jäävät alle vuoden 2016 tason johtuen tilikauden alun alhaisesta tilauskannasta, palvelutuotannon sopeuttamistoimenpiteistä Saksassa ja kasvupanostuksista uusille markkina-alueille.
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 56 511 328,65 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 6. päivänä 2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan 0,25 euroa (0,23 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 8. päivänä helmikuuta 2017
| Timo Miettinen HP |
Pertti Ervi HJ |
Jannica Fagerholm HJ |
|---|---|---|
| Timo Luukkainen HJ |
Kai Telanne HJ |
|
| Jukka Rinnevaara toimitusjohtaja |
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Petri Kettunen KHT
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2016 | 1.1.–31.12.2015 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 259 528 | 247 758 | 4,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 3 372 | 2 854 | 18,1 |
| Materiaalit ja palvelut | -137 078 | -128 300 | 6,8 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -72 566 | -70 532 | 2,9 |
| Poistot | 4 | -4 934 | -4 874 | 1,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -32 687 | -32 604 | 0,3 |
| Liikevoitto | 15 635 | 14 302 | 9,3 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 1 224 | 582 | 110,4 |
| Rahoituskulut | 7 | -2 038 | -945 | 115,7 |
| Voitto ennen veroja | 14 821 | 13 939 | 6,3 | |
| Tuloverot | 8 | -3 001 | -2 928 | 2,5 |
| Tilikauden voitto | 11 820 | 11 011 | 7,3 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 11 820 | 11 011 | 7,3 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 0,65 | 0,61 | 6,8 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos | ||||
| (EUR) | 0,65 | 0,61 | 6,6 | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 11 820 | 11 011 | 7,3 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti |
||||
| Muuntoero | -879 | 240 | n/a | |
| Käyvän arvon rahasto | -135 | 31 | n/a | |
| Kauden laaja tulos | 10 806 | 11 282 | -4,2 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 10 806 | 11 282 | -4,2 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2016 | 31.12.2015 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 11 325 | 11 648 | -2,8 |
| Liikearvo | 11 | 37 374 | 37 849 | -1,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 7 171 | 6 653 | 7,8 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 12 | 693 | 704 | -1,6 |
| Laskennallinen verosaaminen | 13 | 1 833 | 1 843 | -0,6 |
| 58 396 | 58 698 | -0,5 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 33 544 | 32 661 | 2,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 60 269 | 60 159 | 0,2 |
| Tuloverosaaminen | 21 | 407 | 263 | 54,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16 | 9 496 | 12 677 | -25,1 |
| 103 716 | 105 759 | -1,9 | ||
| Varat yhteensä | 162 112 | 164 458 | -1,4 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | -978 | -99 | 884,6 | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 3 004 | 3 140 | -4,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 73 924 | 66 033 | 11,9 | |
| Emoyhtiön omistajille yhteensä | 84 422 | 77 545 | 8,9 | |
| Oma pääoma yhteensä | 84 422 | 77 545 | 8,9 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 28 036 | 30 723 | -8,7 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 135 | 2 730 | -95,0 | |
| Laskennallinen verovelka | 13 | 1 630 | 1 662 | -1,9 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 19 | 1 081 | 1 026 | 5,4 |
| 30 882 | 36 141 | -14,6 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 41 900 | 46 505 | -9,9 |
| Tuloverovelka | 21 | 1 477 | 1 062 | 39,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 19 | 858 | 889 | -3,5 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 2 573 | 2 315 | 11,1 |
| 46 808 | 50 771 | -7,8 | ||
| Velat yhteensä | 77 691 | 86 912 | -10,6 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 162 112 | 164 458 | -1,4 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2016 | 1.1.–31.12.2015 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 11 820 | 11 011 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 2 924 | 3 856 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 2 038 | 961 | |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -1 224 | -582 | |
| Osinkotuotot | -2 | -3 | |
| Verot | 3 001 | 2 928 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -110 | -5 096 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -884 | -6 950 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -4 810 | 1 361 | |
| Varausten muutos | -24 | 197 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -2 038 | -945 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 1 224 | 582 | |
| Maksetut verot | -3 151 | -2 400 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 8 765 | 4 920 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Lisäkauppahinnan maksu aikaisemmasta yrityshankinnasta | -485 | -1 147 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 410 | -1 258 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 43 | 17 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -2 507 | -1 644 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 0 | -6 826 | |
| Investointien nettorahavirta | -4 359 | -10 858 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 4 170 | 44 300 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -6 099 | -38 130 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -611 | -391 | |
| Maksetut osingot | -4 168 | -3 694 | |
| Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset | 0 | -1 382 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -6 708 | 703 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 12 677 | 17 672 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -879 | 240 | |
| Rahavarat 31.12. | 9 496 | 12 677 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 6 967 | 1 504 | -339 | 58 139 | 3 954 | -31 | 70 194 | 487 | 70 682 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 240 | 11 011 | 31 | 11 282 | 0 | 11 282 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 240 | 11 011 | 31 | 11 282 | 0 | 11 282 | |
| Osingonjako | -3 802 | -3 802 | 108 | -3 694 | |||||
| Määräysvallattomien kertynyt korko emoyhtiön lainasta |
10 | 10 | -10 | 0 | |||||
| Omien osakkeiden luovutus ja hankinta | -814 | -814 | -814 | ||||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
676 | 0 | 676 | -585 | 91 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -3 116 | -814 | -3 930 | -487 | -4 417 | ||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 6 967 | 1 504 | -99 | 66 034 | 3 140 | 0 | 77 545 | 0 | 77 545 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -879 | 11 820 | -135 | 10 806 | 0 | 10 806 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | -879 | 11 820 | -135 | 10 806 | 0 | 10 806 | |
| Osingonjako | -4 168 | -4 168 | 0 | -4 168 | |||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
235 | 0 | 235 | 0 | 235 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -3 932 | 0 | 0 | -3 932 | 0 | -3 932 | |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 6 967 | 1 504 | -978 | 73 922 | 3 140 | -135 | 84 422 | 0 | 84 422 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
käyttäen. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Teleste Oyj:n konserni-tilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
| • | Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
|---|---|---|
| • | Rakennukset ja rakennelmat | 25–33 vuotta |
| • | Tietokoneet | 0–3 vuotta |
|---|---|---|
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai
sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille taseerille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisu-
userästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista pääosin valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja , arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Telestekonsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes-optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2016.
rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. IFRS 9:n vaikutuksia Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen on arvioitu ja odotetut vaikutukset ovat vähäiset.
Muutos IAS 12:een Tuloverot Recognition of Deferred Tax Assets for Unrealised Losses* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että vähennyskelpoisen väliaikaisen eron olemassa olo riippuu yksinomaan omaisuuserän ja sen verotusarvon vertaamisesta tilinpäätöshetkellä, eikä siihen vaikuta mahdolliset tulevat muutokset omaisuuserän kirjanpitoarvossa tai siinä tavassa, kuinka kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy tulevaisuudessa. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Clarification and Measurement of Sharebased Payment Transactions* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät tietyntyyp pisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksu jen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty lähdevero sekä osakeperusteisten maksu jen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
tumispäivä on se päivä, jolloin yhteisö alun perin kirjaa ennakkosuorituksesta ennakkomaksun tai tuloennakon. Liiketoimen muodostuessa useista ennakkosuorituk sista, toteutumispäivä määritetään erikseen kullekin yksittäiselle suoritukselle. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Teleste Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat:
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.
| Video and | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2016 1 000 euroa | Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni | ||
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut | 6 813 | 95 297 | 102 110 | ||
| Tavaroiden myynti | 157 418 | 0 | 157 418 | ||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 164 231 | 95 297 | 259 528 | ||
| Segmentin liikevoitto | 16 482 | -847 | 15 635 | ||
| Liikevoitto | 15 635 | ||||
| Rahoituserät | -814 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 14 821 | ||||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 44 127 | 12 436 | 56 563 | ||
| Video and | |||||
| Broadband | Network | ||||
| 2015 1 000 euroa | Solutions | Services | Konserni | ||
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut Tavaroiden myynti |
7 860 146 536 |
93 362 0 |
101 222 146 536 |
||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 154 396 | 93 362 | 247 758 | ||
| Segmentin liikevoitto | 12 781 | 1 520 | 14 302 | ||
| Liikevoitto | 14 302 | ||||
| Rahoituserät | -363 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 13 939 | ||||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 45 101 | 11 754 | 56 855 | ||
| Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot | |||||
| 2016 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa |
Muut | Konserni |
Konsernin tuotot yhdeltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 61,1 milj. euroa vuonna 2016 ( 64,0 milj. euroa vuonna 2015), mikä oli noin 23,5 % (25,8 %) konsernin liikevaihdosta.
| 2016 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa |
Muut | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan Varat |
17 398 42 570 |
22 483 97 |
202 063 13 679 |
17 584 217 |
259 528 56 563 |
| Investoinnit | 4 122 | 37 | 1 312 | 17 | 5 488 |
| 2015 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa |
Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan Varat |
12 223 42 763 |
20 290 82 |
209 172 13 750 |
6 073 260 |
247 758 56 855 |
| Investoinnit | 14 982 | 0 | 1 843 | 123 | 16 948 |
Tilivuoden 2016 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Mitron yrityskaupasta maksettiin lisäkauppahintaa 485 tuhatta euroa. Aiemmin 2015 arvioidusta lisäkauppahinnasta purettiin 2 245 tuhatta euroa ja se kirjattiin muihin tuottoihin.
Tilivuoden 2015 aikana Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue hankki suomalaisen Mitron Group Oy Ltd:n koko osakekannan. Mitron on suomalainen julkisen liikenteen informaatiojärjestelmien ja nykyaikaisten näyttöratkaisujen toimittaja. Mitronin valmistamia järjestelmiä hyödynnetään junissa ja juna-asemilla, metroissa, lentokentillä sekä kaupunkiliikenteessä. Hankinnasta syntyi 2 693 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkkiin ja teknologialle, liikearvoksi jäi 4 400 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Mitronin lisäkauppahinnasta. Liikearvo perustuu johdon arvioon raide- ja kaupunkiliikenteelle tarjottavista uusista tiedonhallinnan- ja videovalvonnan kokonaisratkaisuista sekä synergiaeduista logistiikkatoiminnoissa.
Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 11 500 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Ensimmäisen vuoden kannattavuuskehityksestä johtuen purettiin 700 tuhatta euroa ja se esitetään muissa tuotoissa. Ehdollinen maksamaton diskontattu kauppahinta on yhteensä 2 730 tuhatta euroa ja se on kirjattu pitäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Lisäkauppahinnan arvioitu vaihteluväli oli 0,3–3,5 milj. euroa. Konserni on kirjannut neuvontapalveluihin liittyen tuloslaskelmaan muihin kuluihin yhteensä 22 tuhatta euroa. Mitronin myyntisaamisten käypä arvo 8 514 tuhatta euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärä 200 tuhatta euroa pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskaupan myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 120 henkilöllä.
Mitronin vaikutus Telesten liikevaihtoon 7.1.– 31.12.2015 oli 27 490 tuhatta euroa ja voittoon 962 tuhatta euroa.
Tilivuoden 2015 aikana Asheridgen yrityskaupasta maksettiin lopullinen lisäkaupphinta. Aiemmin 2013 arvioiduista lisäkauppahinnasta purettiin 409 tuhatta euroa ja se kirjattiin muihin tuottoihin.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 1 946 tuhatta euroa vuonna 2016 (1 969 tuhatta euroa vuonna 2015).
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot olivat tilikauden loppuun mennessä 16 892 tuhatta euroa (14 946 tuhatta euroa vuonna 2015).
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuotekehitysavustukset | 130 | 546 |
| Vuokratuotot | 0 | 2 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 43 | 19 |
| Lisäkauppahinnan muutos | 2 245 | 1 109 |
| Muut tuottoerät | 954 | 1 178 |
| Yhteensä | 3 372 | 2 854 |
| Yhteensä | -72 566 | -70 532 |
|---|---|---|
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot |
-235 | -91 |
| Käteisvaroina maksettavat osakkeet | 0 | -237 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut |
2 078 | 1 490 |
| Muut henkilösivukulut | -5 857 | -4 968 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | -11 425 | -11 033 |
| Eläkekulut | ||
| Palkat | -57 126 | -55 693 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | ||
|---|---|---|
| tilikauden aikana | 1 514 | 1 485 |
| 2015 | |
|---|---|
| -399 | |
| -2 240 | -2 079 |
| -229 | |
| -2 707 | |
| -1 160 | -1 072 |
| -921 | -1 095 |
| -2 081 | -2 167 |
| -4 874 | |
| -4 414 | -4 276 |
| -5 158 | -4 222 |
| -8 055 | -6 677 |
| 2016 -390 -223 -2 853 -4 934 |
Matka- ja tietoliikennekulut -5 005 -4 051 Muut tutkimus- ja kehittämismenot -1 135 -1 799 Muut kulut -8 920 -11 579 Yhteensä -32 687 -32 604
Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja
Tilintarkastuspalkkiot -168 -152 Veroneuvonta -15 -70 Muut palkkiot -29 -21
Tilintarkastuspalkkiot -12 -23 Muut palkkiot -31 -69
tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.
Tilintarkastajan palkkiot
Muut tilintarkastajat
KPMG
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut tuotot | 102 | 56 |
| Valuuttakurssivoitot | 1 120 | 523 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista | ||
| sijoituksista | 2 | 3 |
| Yhteensä | 1 224 | 582 |
| Yhteensä | -2 038 | -945 |
|---|---|---|
| Muut rahoituskulut | -151 | -124 |
| Valuuttakurssitappiot | -1 515 | -345 |
| Korkokulut rahoituslainoista | -372 | -476 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 16 tuhatta euroa (10 tuhatta euroa 2015).
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Tuloverot tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuvat verot | -3 010 | -2 832 |
| Edellisten tilikausien verot | 33 | -88 |
| Laskennallisten verovelkojen ja | ||
| -saamisten muutos | -24 | -8 |
| Yhteensä | -3 001 | -2 928 |
Tuloslaskelman verokulun, -3 001 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| Verokulu tuloslaskelmassa | -3 001 | -2 928 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien verot | 33 | -88 |
| erät | -91 | -46 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat | ||
| Lisäkauppahinnan muutokset | 449 | 222 |
| Tase-eriin liittyvien verojen muutos | -7 | 17 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
-421 | -245 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 % |
-2 964 | -2 788 |
| Tulos ennen veroja | 14 821 | 13 939 |
Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 €) |
11 820 | 11 011 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
18 122 | 18 037 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,65 | 0,61 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
18 122 | 18 037 |
| Osakeoptioiden ja osakepalkkion vaikutus (1000 kpl) |
47 | 0 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
18 169 | 18 037 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,65 | 0,61 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 Muuntoerot +- |
54 | 7 323 -91 |
15 837 0 |
2 781 1 |
70 | 26 066 -89 |
| Lisäykset Vähennykset |
256 0 |
2 002 -200 |
225 -19 |
353 | 2 835 -219 |
|
| Hankintameno 31.12.2016 | 54 | 7 488 | 17 639 | 2 988 | 423 | 28 592 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 Tilikauden poistot |
-2 249 -390 |
-9 815 -2 240 |
-2 353 -223 |
-14 417 -2 853 |
||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | 0 | -2 639 | -12 055 | -2 576 | 0 | -17 270 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 |
54 54 |
5 074 4 850 |
6 022 5 585 |
428 412 |
70 423 |
11 648 11 325 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja | aineelliset | Ennakko | ||||
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | maksut | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2015 | 54 | 7 267 | 11 372 | 2 113 | 513 | 21 320 |
| Muuntoerot +- | 33 | -113 | 116 | 36 | ||
| Lisäykset | 23 | 3 634 | 89 | 3 746 | ||
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 944 | 20 | 964 | ||
| Siirrot erien välillä | 443 | -443 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. 2015 | 54 | 7 323 | 15 837 | 2 781 | 70 | 26 066 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | -1 850 | -7 735 | -2 108 | -11 693 | ||
| Tilikauden poistot | -399 | -2 080 | -245 | -2 724 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | -2 249 | -9 815 | -2 353 | 0 | -14 417 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 54 | 5 417 | 3 637 | 5 | 513 | 9 627 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 54 | 5 074 | 6 022 | 428 | 70 | 11 648 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2016 | 4 692 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2015 | 5 265 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2016 | |
| Hankintameno 1.1.2016 | 4 968 |
| Lisäykset | 633 |
| Hankintameno 31.12. 2016 | 5 601 |
| Kertyneet poistot | -2 905 |
| Tilikauden poistot | -595 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 2 101 |
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2015 | |
| Hankintameno 1.1.2015 | 3 231 |
| Lisäykset | 1 737 |
| Vähennykset | 0 |
| Hankintameno 31.12. 2015 | 4 968 |
| Kertyneet poistot | -2 523 |
| Tilikauden poistot | -382 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 2 063 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämis menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet, notee raamattomat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 38 649 | 16 238 | 11 493 | 1 127 | 67 506 |
| Muuntoerot +- | -475 | 0 | -3 | -10 | -488 |
| Lisäykset | 0 | 2 507 | 95 | 2 602 | |
| Hankintameno 31.12.2016 | 38 174 | 18 745 | 11 585 | 1 117 | 69 620 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | -800 | -12 749 | -8 330 | -423 | -22 302 |
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 160 | -921 | -2 081 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | -800 | -13 909 | -9 251 | -423 | -24 383 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2016 | 37 849 | 3 489 | 3 163 | 703 | 45 206 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 37 374 | 4 836 | 2 334 | 693 | 45 238 |
| Myytävissä olevat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kehittämis | Muut aineettomat |
osakkeet ja osuudet, notee |
|||
| 1 000 euroa | Liikearvo | menot | hyödykkeet | raamattomat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2015 | 33 921 | 14 825 | 8 654 | 1 124 | 58 524 |
| Muuntoerot +- | 328 | -98 | 114 | 3 | 347 |
| Tytäryrityksen hankinta | 537 | 2 725 | 3 262 | ||
| Lisäykset | 4 400 | 1 652 | 6 052 | ||
| Vähennys | -678 | -678 | |||
| Hankintameno 31.12.2015 | 38 649 | 16 238 | 11 493 | 1 127 | 67 507 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | -800 | -12 354 | -7 235 | -423 | -20 812 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 678 | 678 | |||
| Poistot tilikaudella | 0 | -1 072 | -1 095 | -2 167 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | -800 | -12 749 | -8 330 | -423 | -22 301 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 33 121 | 2 471 | 1 419 | 701 | 37 713 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 37 849 | 3 489 | 3 163 | 704 | 45 206 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 37,4 miljooonaa euroa 31.12.2016. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
| miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 29,2 |
| Network Services | 8,2 |
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2017 budjettiin. Vuodesta 2018 alkaen segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu 2 %:n (2 %) vuosittaiseen kasvuarvioon perustuen. Saksan palveluliiketoiminnan 2017 budjetti sisältää kannattavuuden parannusohjelman, jonka onnistuneeseen toteuttamiseen NS segmentin liiketuloksen ja rahavirran kasvu perustuvat. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 9,86 % VBS segmentissä ja 9,61 % NS segmentissä. (VBS segmentissä 9,41 % ja NS segmentissä 9,53 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2%:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla.
Vuosien 2016 ja 2015 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.
| 2016 | 2015 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | VBS | NS | VBS | NS |
| Kassavirran kasvu vuosina 1–5 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| Kassavirran kasvu vuosina 6–10 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| WACC (verojen jälkeen) | 9,86 | 9,61 | 9,41 | 9,53 |
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.
| 13 | LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
|---|---|---|---|---|
| ---- | --------------------------------------- | -- | -- | -- |
| 1 000 euroa | 1.1.2016 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Liike toimintojen yhdistäminen |
31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 476 | -30 | 446 | |
| Vahvistetut tappiot | 772 | -121 | 651 | |
| Varaukset | 567 | 168 | 735 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 27 | -27 | 0 | |
| Yhteensä | 1 843 | -10 | 0 | 1 833 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -540 | -129 | -669 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -970 | 145 | -825 | |
| Kertyneet poistoerot | -152 | 16 | -136 | |
| Yhteensä | -1 662 | 32 | 0 | -1 630 |
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| 1 000 euroa | 1.1.2015 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Liike toimintojen yhdistäminen |
31.12.2015 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 626 | -150 | 476 | |
| Vahvistetut tappiot | 699 | -243 | 316 | 772 |
| Varaukset | 323 | 244 | 567 | |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 49 | -22 | 27 | |
| Yhteensä | 1 698 | -171 | 316 | 1 843 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -494 | -46 | -540 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -622 | 150 | -498 | -970 |
| Kertyneet poistoerot | -211 | 59 | -152 | |
| Yhteensä | -1 327 | 163 | -498 | -1 662 |
Konsernilla oli 31.12.2016 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 3 254 tuhatta euroa. Tappiosta on kirjattu verosaamista 651 tuhatta euroa (31.12.2015 3 598 tuhatta euroa). Verotappioden käyttö perustuu johdon parhaaseen arvioon.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 20 797 tuhatta euroa vuonna 2015 (19 349 tuhatta euroa vuonna 2015), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| Arvonalentumistesti | ||
|---|---|---|
| Meur | 2016 | 2015 |
| VBS | 29,8 | 39,3 |
| NS | 3,0 | 7,3 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| VBS | -28 % | -34 % |
| NS | -10 % | -22 % |
Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos (prosenttiyksikköä)
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| VBS | 2,9 % | 4,2 % |
| NS | 0,8 % | 2,2 % |
Konserni on saanut 0,1 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2016 (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2015). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,04 miljoonaa euroa (0,06 miljoonaa euroa vuonna 2015) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 € | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 693 | 704 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa |
693 | 704 |
| 2015 |
|---|
| 9 891 |
| 13 062 |
| 9 708 |
| 32 661 |
| 2016 10 632 14 416 8 496 33 544 |
Tilikaudella oikaistiin kuluksi 673 tuhatta euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 6 002 tuhannen euron varaus (5 329 tuhatta euroa vuonna 2015).
| 2015 | |
|---|---|
| 53 313 | |
| 5 899 | |
| 947 | |
| 60 269 | 60 159 |
| 2016 53 992 5 652 625 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 9 496 | 12 677 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 9 496 | 12 677 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat |
9 496 | 12 677 |
Teleste Oyj:n hallitus hyväksyi 5.2.2015 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisen tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille (jäljempänä LTI 2015). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015 -järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla. Kunkin vuoden 2015 jälkeen alkavan uuden yksittäisen ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellyttää Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti. Jos kaikki osallistumiseen oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä osakesijoitusedellytyksen, ensimmäisen, vuonna 2015 alkavan ohjelman nojalla suoritettavien lisäosakkeiden määrä on yhteensä enintään noin 65.000 osaketta (bruttomäärä josta vähennetään sovellettavat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä jaetaan osallistujille Telesten osakkeina).
Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Ensimmäiseen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.
Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, ensimmäisen, vuonna 2015 alkavan suoriteperusteisen lisäosakeohjelman nojalla suoritettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään noin 260.000 osaketta (bruttomäärä josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista).
| Järjestelmä | LTI 2015 | LTI 2015 |
|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | Osake |
| 2016–2018 | 2015–2017 | |
| Osakkeita enintään * | 191 190 | 268 750 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 1.7.2015 | 1.7.2015 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 30.4.2019 | 30.4.2018 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, | ||
| vuotta | 2,77 | 2,83 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 2,33 | 1,33 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 32 | 31 |
| Toteutustapa | Osakkeita ja käteistä |
Osakkeita ja käteistä |
* Bruttomäärä, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.
| Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2015 |
Tilikauden tapahtumat 2016* |
Tilikauden tapahtumat 2015* |
|---|---|---|
| 1.1. | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 268 750 | 0 |
| Varasto kauden alussa | 268 750 | 0 |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 191 190 | 268 750 |
| Kaudella menetetyt | 24 500 | 0 |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 |
| Kaudella toteutetut | 0 | 0 |
| Kaudella rauenneet | 0 | 0 |
| 31.12. | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 435 440 | 268 750 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat Jäljellä oleva juoksuaika, vuosia |
435 440 | 268 750 |
* Taulukko sisältää osakkeina maksettavat bruttomäärät, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 251 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, | |
| oma pääoma | 235 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka | |
| 31.12.2016 | 718 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 152 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, | |
| oma pääoma | 80 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka | |
| 31.12.2015 | 232 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2016 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2015). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 7.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Teleste Oyj:n 9.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 863 953.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,25 euroa/ osake (0,23 euroa/osake vuonna 2015) tilinpäätöspäivän jälkeen.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 | 1 000 euroa | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
|---|---|---|---|---|---|
| EUR | 28 036 | 30 723 | |||
| Pitkäaikaiset | 28 036 | 30 723 | |||
| Pankkilainat | 26 468 | 29 157 | |||
| Rahoitusleasingvelat | 1 568 | 1 566 | Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Yhteensä | 28 036 | 30 723 | |||
| Pankkilainat | 0,9 % | 0,9 % | |||
| Lyhytaikaiset | Rahoitusleasingvelat | 1,1 % | 1,0 % | ||
| Pankkilainat | 2 008 | 1 702 | |||
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset |
565 | 613 | Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| Yhteensä | 2 573 | 2 315 | |||
| EUR | 100 % | 100 % | |||
| Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankinta menoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon. |
Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||||
| Pankkilainat | 0,9 % | 0,9 % | |||
| Rahoitusleasingvelat | 1,1 % | 1,4 % | |||
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | |||||
| EUR | 28 036 | 30 723 |
|---|---|---|
| 28 036 | 30 723 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 0,9 % | 0,9 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,1 % | 1,0 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 0,9 % | 0,9 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,1 % | 1,4 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 583 | 588 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 593 | 1 622 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 2 176 | 2 210 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 565 | 613 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 568 | 1 566 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 2 133 | 2 179 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 43 | 31 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 2 176 | 2 210 |
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 1.1.2016 | 1 915 | 1 915 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | 24 | 24 |
| 31.12.2016 | 1 939 | 1 939 |
| 2016 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 1 081 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 858 | |
| Yhteensä | 1 939 | |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 18 769 | 20 763 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 6 870 | 6 635 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 123 | 35 |
| Muut siirtovelat | 14 623 | 12 840 |
| Ennakkomaksut | 1 239 | 3 939 |
| Muut velat | 276 | 2 293 |
| Yhteensä | 41 900 | 46 505 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 135 | 2 730 |
Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 407 tuhatta euroa verosaamista ja 1 477 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2015 verosaamista 263 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 1 062 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 -standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, PLN:n osuus noin 3 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 5 %, USD:n osuus on noin 4 %, ja Englannin punnan osuus on noin 2 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 57 % ja USD:n osuus on noin 33 % ja CNY:n osuus noin 6 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2016 | 2015 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | PLN | USD | SEK | NOK | GBP | PLN | |
| Lyhytaikaiset varat | 1 826 | 622 | 859 | 7 511 | 3 725 | 1 609 | 1 080 | 202 | 8 813 | 3 477 |
| Lyhytaikaiset velat | 4 170 | 771 | 835 | 1 969 | 2 733 | 3 359 | 939 | 589 | 3 019 | 1 571 |
Tilinpäätöksessä 2016 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
Tilinpäätöksessä 2015 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojausinstru mentti |
Suojaussuhde | |
| USD | 14 002 | 11 194 | 2 807 | Valuutta termiini |
80 % | |
| CNY | 2 838 | 2 336 | 502 | Valuutta termiini |
82 % | |
| GBP | 2 972 | 2 394 | 578 | Valuutta termiini |
81 % | |
| PLN | 1 156 | 930 | 227 | Valuutta termiini |
80 % | |
| NOK | 747 | 594 | 153 | Valuutta termiini |
80 % |
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojausinstru mentti |
Suojaussuhde |
| USD | 13 180 | 10 793 | 2 388 | Valuutta termiini |
82 % |
| CNY | 3 701 | 3 073 | 627 | Valuutta termiini |
83 % |
| GBP | 7 457 | 4 019 | 3 437 | Valuutta termiini |
54 % |
| PLN | 940 | 1 595 | -654 | Valuutta termiini |
170 % |
| NOK | 183 | 104 | 78 | Valuutta termiini |
57 % |
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2016 oli 22,6 miljoonaa euroa (24,6 milj euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 11,7 milj. euroa (10,4 milj. euroa).
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Voitto/Tappio | Voitto/Tappio |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +-280 | +-239 |
| 10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa | +-50 | +-63 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +-58 | +348 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 28 422 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 10 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu -135 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -135 tuhatta euroa tilikaudella 2016. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2016 konsernin lainakannan keskikorko oli 0,9 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2016 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+184 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
18 422 | 18 422 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat |
||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10 000 | 10 000 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.
| 2016 | 2015 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvon alentumis |
Arvon alentumis |
|||||
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | tappio | Yhteensä | Brutto | tappio | Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 41 254 | 41 254 | 41 931 | 41 931 | ||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 8 998 | 8 998 | 7 380 | 7 380 | ||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 908 | 1 908 | 2 241 | 2 241 | ||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 2 704 | -872 | 1 832 | 2 930 | -1 168 | 1 762 |
| Yhteensä | 53 992 | 53 313 | ||||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä: | 2016 | 2015 | ||||
| Lainat ja muut saamiset | 60 269 | 60 159 | ||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 693 | 704 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 9,5 milj. euroa ja korollinen velka 30,6 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2016 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 19,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja. Kovenantit ovat omavaraisuusaste vähintään ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2016 seuraavat:
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 2 218 | 26 504 | |||
| Ostovelat | 18 769 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 623 | 557 | 532 | 414 | 50 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -22 160 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 22 550 | ||||
| Muut | 34 | 34 | 34 | 33 | |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2015 seuraavat:
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 1 737 | 1 157 | 28 000 | ||
| Ostovelat | 20 763 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 613 | 446 | 418 | 394 | 331 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -24 747 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 24 599 | ||||
| Muut | 2 730 |
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2016 ja 31.12.2015 oli seuraava.
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 30 609 | 33 038 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 9 496 | 12 677 |
| Korollinen nettovelka | 21 113 | 20 361 |
| Oma pääoma yhteensä | 84 422 | 77 545 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä |
105 535 | 97 906 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 20,0 % | 20,8 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat 334 tuhatta euroa vuonna 2016 (2015 -27 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -135 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella -135 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 1,1 % | 1,4 % |
| Jaksotettuun | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
hankintamenoon kirjattavat rahoitus varat/-velat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo | |
| 2016 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 693 | 693 | 693 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 53 992 | 53 992 | 53 992 | |||
| Johdannaissopimukset | 25 | 334 | 334 | 334 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 334 | 53 992 | 693 | 0 | 55 019 | 55 019 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 1 568 | 26 468 | 28 036 | 28 036 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 565 | 2 008 | 2 573 | 2 573 | ||
| Korkojohdannaiset | 25 | 135 | 135 | 135 | |||
| Ostovelat | 20 | 18 769 | 18 769 | 18 769 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 123 | 123 | 123 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 2 268 | 0 | 0 | 47 368 | 49 636 | 49 636 |
| Käypään arvoon tulos | Jaksotettuun hankintamenoon |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vaikutteisesti kirjattavat | Lainat ja muut | Myytävissä olevat | kirjattavat rahoitus | Tase-erien | |||
| Liite | rahoitusvelat | saamiset | rahoitusvarat | varat/-velat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo | |
| 2015 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 704 | 704 | 704 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 53 313 | 53 313 | 53 313 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 53 313 | 704 | 0 | 54 017 | 54 017 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 1 566 | 29 157 | 30 723 | 30 723 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 613 | 1 702 | 2 315 | 2 315 | ||
| Ostovelat | 20 | 20 763 | 20 763 | 20 763 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 35 | 35 | 35 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 2 179 | 0 | 0 | 51 657 | 53 836 | 53 836 |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
||
| Poistot | 4 934 | 4 874 |
| Työsuhde-etuudet | 235 | 91 |
| Lisäkauppahinnan purku | -2 245 | -1 109 |
| Yhteensä | 2 924 | 3 856 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhteensä | 3 255 | 2 980 |
|---|---|---|
| Myöhemmin erääntyvät | 1 193 | 1 249 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
1 462 | 1 177 |
| Yhden vuoden kuluessa | 600 | 554 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut |
3 971 5 173 |
2 980 4 878 |
| Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo |
22 550 334 |
24 599 -27 |
| Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimusten käypä arvo |
10 000 -135 |
10 000 0 |
| Annetut vakuudet Takaukset |
5 275 | 3 124 |
Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited -yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste kiistää patenttiloukkauksen kummankin patentin osalta. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin | Osuus | |
|---|---|---|
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | omistusosuus (%) | äänivallasta (%) |
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG, München, Saksa | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems Sp. Zoo, Varsova, Puola | 100 | 100 |
| Mitron Oy, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv. Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| 100 | 100 | |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 579 | 1 233 |
Vuonna 2016 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2015).
Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,74 % emoyhtiön osakkeista eli 140 091 osaketta (0,99 % eli 187 251 osaketta 31.12.2015).
Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2016 oli 80 tuhatta euroa (63 tuhatta euroa tilikaudella 2015), mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.
| Johdon maksetut palkat ja palkkiot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
| Timo Miettinen,hallituksen | ||
| puheenjohtaja | 40 | 0 |
| Marjo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja 7.4.2016 asti | 0 | 40 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | ||
| 30.11.2016 asti | 28 | 28 |
| Timo Luukkainen, hallituksen jäsen | 28 | 0 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | 28 | 28 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | ||
| 7.4.2016 asti | 0 | 28 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | 579 | 1 233 |
| Yhteensä | 759 | 1 413 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2016 tai 2015.
IFRS 12 mukaisia rajoituksia ei ole. Konsernilla ei ole merkittäviä osuuksia muissa yhteisöissä.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 102 622 | 87 519 |
| Valmistevarastojen muutos | -1 227 | 3 680 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 253 | 2 557 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -52 954 | -50 802 |
| Henkilöstökulut | 4 | -23 702 | -22 037 |
| Poistot | 5 | -770 | -825 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -17 735 | -15 865 | |
| Liiketulos | 8 489 | 4 226 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 4 670 | 3 455 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 13 159 | 7 681 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 7 | -30 | 181 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot | 8 | -1 733 | -994 |
| Tilikauden voitto | 11 397 | 6 868 |
| 1 000 euroa | Liite | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 1 213 | 1 488 |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | 4 755 | 4 464 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 10 | 20 052 | 25 331 |
| Sijoitukset | 11 | 43 265 | 45 592 |
| 69 285 | 76 875 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 12 | 13 275 | 12 896 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 13 | 28 152 | 26 168 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 14 | 6 061 | 6 002 |
| 47 487 | 45 066 | ||
| Vastaavaa | 116 772 | 121 941 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 15 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 3 704 | 7 516 |
| Edellisten tilikausien tulos | 15 | 41 410 | 38 835 |
| Tilikauden tulos | 15 | 11 397 | 6 868 |
| 64 982 | 61 689 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 7 | 424 | 394 |
| Pakolliset varaukset | 16 | 1 127 | 1 420 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 17 | 26 000 | 28 000 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 18 | 24 239 | 30 438 |
| 50 239 | 58 438 | ||
| Vastattavaa | 116 772 | 121 941 |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 13 159 | 7 681 |
| Oikaisut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 770 | 825 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | -4 670 | -3 455 |
| Muut oikaisut | -293 | -196 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 8 966 | 4 855 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | -522 | -2 688 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -379 | -5 867 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys | -2 294 | 5 240 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5 770 | 1 540 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -447 | -520 |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 5 377 | 3 975 |
| Maksetut välittömät verot | -1 044 | -967 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 9 657 | 4 028 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -786 | -187 |
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | -485 | -7 930 |
| Myönnetyt lainat | 3 079 | -4 228 |
| Investointien rahavirta | 1 808 | -12 345 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 4 000 | 44 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -6 000 | -39 000 |
| Konsernitilivelkojen muutos | -3 777 | 9 356 |
| Konsernitilisaamisten muutos | -1 461 | -451 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -4 168 | -3 694 |
| Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset | 0 | -1 382 |
| Rahoituksen rahavirta | -11 406 | 8 829 |
| Rahavarojen muutos | 59 | 512 |
| Likvidit varat 1.1. | 6 002 | 5 490 |
| Likvidit varat 31.12. | 6 061 | 6 002 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia . Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 vuotta |
|---|---|
| Liikearvo | 8 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–33 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Tietokoneet | 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO–periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 100 695 | 85 916 |
| Network Services | 1 927 | 1 603 |
| Yhteensä | 102 622 | 87 519 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 12 397 | 11 172 |
| Pohjoismaat | 5 801 | 10 749 |
| Muu Eurooppa | 70 430 | 57 905 |
| Muut | 13 994 | 7 693 |
| Yhteensä | 102 622 | 87 519 |
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 2 253 | 2 557 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 2 253 | 2 557 |
| Yhteensä | -52 954 | -50 802 |
|---|---|---|
| Ulkopuoliset palvelut | -962 | -1 597 |
| -51 992 | -49 205 | |
| Raaka-ainevaraston muutos | 1 605 | 2 187 |
| Ostot | -53 597 | -51 392 |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -19 336 | -17 916 |
| Eläkekulut | -3 286 | -3 135 |
| Muut henkilösivukulut | -1 080 | -985 |
| Yhteensä | -23 702 | -22 037 |
| Maksetut palkat ja palkkiot | ||
| toimitusjohtajalle ja hallitukselle | ||
| Timo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja | -40 | 0 |
| Marjo Miettinen, hallituksen | ||
| puheenjohtaja 7.4.2016 asti | 0 | -40 |
| Pertti Ervi, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Esa Harju, hallituksen jäsen | ||
| 30.11.2016 asti | -28 | -28 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | -28 | -28 |
| Timo Luukkainen, hallituksen jäsen | -28 | 0 |
| Petteri Walldén, hallituksen jäsen | ||
| 7.4.2016 asti | 0 | -28 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | -579 | -1 233 |
| Yhteensä | -759 | -1 413 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 375 | 396 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 386 | 388 |
| Yhteensä | 375 | 396 |
|---|---|---|
| Hallinto ja tietotekniikka | 28 | 30 |
| Myynti ja markkinointi | 48 | 54 |
| Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut | 219 | 230 |
| Tuotekehitys | 80 | 82 |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | -34 | -61 |
| Rakennukset | -305 | -304 |
| Koneet ja kalusto | -156 | -177 |
| Liikearvo | -275 | -275 |
| Muut aineettomat oikeudet | 0 | -8 |
| Yhteensä | -770 | -825 |
| 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT |
||
| Korkotuotot | 42 | 10 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 785 | 836 |
| Korkokulut | -314 | -355 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | -92 | -59 |
| Rahoituksen kurssierot | -424 | 316 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | -8 | -106 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 4 679 | 2 810 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 2 | |
| Yhteensä | 4 670 | 3 455 |
| 7 TILINPÄÄTÖSSIIRROT |
||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | 64 | 48 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | -94 | 134 |
| Yhteensä | -30 | 181 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| emoyhtiössä muodostuu kertyneestä | ||
| poistoerosta | 424 | 394 |
| 8 TILIKAUDEN VEROT |
||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1 694 | -966 |
| Edellisen tilikauden verot | -39 | -28 |
| Muut pitkä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Yhteensä Rakennukset | Koneet ja kalusto |
vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 863 | 8 830 | 4 376 | 22 069 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 40 | 285 | 107 | 432 |
| Hankintameno 31.12. | 7 619 | 2 197 | 9 816 | 8 903 | 9 115 | 4 483 | 22 501 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | |||||||
| 1.1. | -7 619 | -709 | -8 328 | -4 727 | -8 522 | -4 356 | -17 605 |
| Tilikauden poistot | 0 | -275 | -275 | -305 | -156 | -34 | -495 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 619 | -984 | -8 603 | -5 032 | -8 678 | -4 390 | -18 100 |
| Ennakkomaksut 1.1. | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 354 | 354 |
| Ennakkomaksut 31.12. | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 354 | 354 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 0 | 1 213 | 1 213 | 3 871 | 436 | 447 | 4 755 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2016 |
322 | ||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2015 |
305 |
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 6 408 | 4 803 |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 934 | 3 238 |
| Valmiit tuotteet | 3 932 | 4 855 |
| Yhteensä | 13 275 | 12 896 |
| Siirtosaamiset Yhteensä |
1 455 28 152 |
1 101 26 168 |
|---|---|---|
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä Muut saamiset |
2 993 264 |
1 041 1 169 |
| Myyntisaamiset Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä |
15 325 8 116 |
12 393 10 465 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 6 061 | 6 002 |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 | Osakkeet | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Emoyhtiö | konserni yhtiöissä |
Osakkeet muut |
Yhteensä | |||
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä |
466 | 508 | ||||
| Muut pitkäaikaiset | Hankintameno 1.1. | 50 984 | 1 121 | 52 105 | ||
| saamiset konserniyhtiöiltä | 19 586 | 24 823 | Lisäykset/siirrot | 485 | 0 | 485 |
| Yhteensä | 20 052 | 25 331 | Hankintameno 31.12. | 51 469 | 1 121 | 52 590 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. |
-6 086 | -428 | -6 514 | |||
| Myynnit ja muut vähennykset |
-2 811 | 0 | -2 811 | |||
| Vähennykset yhteensä | -8 897 | -428 | -9 325 | |||
Kirjanpitoarvo
31.12.2016 42 572 693 43 266
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 7 516 | 5 563 |
| Omien osakkeiden hankinnat ja | ||
| luovutukset | -3 812 | 1 952 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 3 704 | 7 516 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 45 703 | 42 528 |
| Osingonjako | -4 293 | -3 694 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 41 410 | 38 835 |
| Kauden tulos | 11 397 | 6 868 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 52 807 | 45 703 |
| Yhteensä | 64 982 | 61 689 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 56 511 | 53 218 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen
| 1 000 euroa | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 1 127 | 1 420 |
| 17 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 26 000 | 28 000 |
| 18 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Saadut ennakot | 0 | 1 796 |
| Ostovelat | 7 572 | 7 335 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 1 039 | 2 774 |
| Muut velat | 1 217 | 502 |
| Muut velat konserniyrityksille | 7 678 | 11 495 |
| Siirtovelat | 6 734 | 6 536 |
| Yhteensä | 24 239 | 30 438 |
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 1 144 | 993 |
| Myöhemmin maksettavat | 2 177 | 2 111 |
| Yhteensä | 3 321 | 3 104 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 92 | 92 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 276 | 276 |
| Myöhemmin erääntyvät Yhteensä |
1 005 1 373 |
1 097 1 465 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 3 348 | 3 124 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut | ||
| takaukset | 1 927 | 0 |
| Termiinisopimusten kohde-etuuden | ||
|---|---|---|
| arvo | 22 550 | 24 599 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | 334 | -27 |
| Koronvaihtosopimukset | 10 000 | 10 000 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo | -169 | 0 |
| Takaukset |
| Konsernin | Emoyhtiön | |
|---|---|---|
| omistusosuus, % | omistusosuus, % | |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa |
100 100 |
0 0 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa | 100 | 0 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Group Oy Ltd, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Mitron Information Systems GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Mitron Information Systems Sp. Zoo, Varsova, Puola | 100 | 0 |
| Mitron Oy, Forssa, Suomi | 100 | 0 |
| Satlan s.p.zoo,Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 0 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste FZ LLC, Fujairah, Arabiemiirikunnat | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 0 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 |
| Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sp z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 0 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
23 OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT
| Johdon omistus | |||
|---|---|---|---|
| Osuus | Osuus | ||
| Kpl | osak keista, % |
ääni vallasta, % |
|
| Toimitusjohtaja ja | |||
| hallituksen jäsenet | 140 091 | 0,74 | 0,74 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 2016 | 2015 | |
| Tilintarkastuspalkkiot | -50 | -49 | |
| Veroneuvonta | -15 | -44 | |
| Muut palvelut | -29 | -21 | |
| Yhteensä | -94 | -114 | |
Teleste Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).
| Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2016 omia osakkeita | 863 953 | 4,55 |
| Osuus osakkeista ja | ||
|---|---|---|
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016 | Määrä, kpl | äänistä, % |
| EM Group Oy | 4 409 712 | 23,2 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 8,8 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 084 475 | 5,7 |
| Teleste Oyj | 863 953 | 4,6 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,3 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 521 150 | 2,7 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,6 |
| Oy Julius Tallberg Ab | 281 608 | 1,5 |
| Nieminen Jorma Juhani | 250 000 | 1,3 |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomen Pienyhtiöt | 247 800 | 1,3 |
| Yhteenveto (10) | 10 662 539 | 56,15 |
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Kotitaloudet | 5 555 | 93,79 | 4 890 310 | 25,8 |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,07 | 2 115 725 | 11,1 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 19 | 0,32 | 4 235 347 | 22,3 |
| Yritykset | 273 | 4,61 | 7 487 726 | 39,4 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 28 | 0,47 | 73 000 | 0,4 |
| Ulkomaalaisomistus | 44 | 0,74 | 183 480 | 1,0 |
| Yhteensä | 5 923 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 8 | 0,14 | 841 864 | 4,4 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 509 | 25,5 | 94 259 | 0,5 |
| 101–500 | 2 576 | 43,5 | 698 715 | 3,7 |
| 501–1 000 | 852 | 14,4 | 684 533 | 3,6 |
| 1 001–5 000 | 799 | 13,5 | 1 738 120 | 9,2 |
| 5 001–10 000 | 87 | 1,5 | 625 361 | 3,3 |
| 10 001–50 000 | 71 | 1,2 | 1 458 723 | 7,7 |
| 50 001–100 000 | 8 | 0,1 | 539 826 | 2,8 |
| 100 001–500 000 | 14 | 0,2 | 3 258 559 | 17,2 |
| 500 001– | 7 | 0,1 | 9 887 492 | 52,1 |
| Yhteensä | 5 923 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 8 | 0,1 | 841 864 | 4,4 |
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 56 511 328,65 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 6. päivänä 2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan 0,25 euroa (0,23 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Timo Miettinen, HP Pertti Ervi, HJ Jannica Fagerholm, HJ
Timo Luukkainen, HJ Kai Telanne, HJ
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 8. helmikuuta 2017
KPMG OY AB
Petri Kettunen KHT
Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Teleste määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät niiden käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo määritetään perustuen diskontattuihin rahavirtaennusteisiin. Niiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuuden kehitystä, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvua. Testauksissa käytettäviin ennusteisiin ja oletuksiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme arvioineet konsernin rahavirtaennusteiden laatimisprosessia ja keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko, suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin tietolähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidens¬siin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 8. helmikuuta 2017 KPMG OY AB
Petri Kettunen KHT
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2015 antaman Hallinnointikoodin Corporate Governance 2015 mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2016 vallinneeseen tilanteeseen.
Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen lakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Teleste noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnointikoodi Corporate Governance 2015, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöä koskevista asioista.
Telesten hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista ja divestoinneista,
käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 7.4.2016 Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi keskuudestaan Timo Miettisen hallituksen puheenjohtajaksi.
vän osakkeenomistajan EM Group Oy:n hallituksessa, sekä hallituksen jäsentä Timo Luukkaista, joka toimi Ensto Oy:n toimitusjohtajana 3.4.2016 asti. Telesten merkittävä osakkeenomistaja EM Group Oy oli myös Ensto Oy:n merkittävä osakkeenomistaja. Teleste julkisti pörssitiedotteella 29.8.2016 yhtiön hallituksen puheenjohtajalta Timo Miettiseltä samana päivänä saadun Teleste Oyj:n osakkeiden omistuksen muutosta koskevan ilmoituksen siitä, että EM Group Oy:n hallitus oli allekirjoittanut jakautumissuunnitelman koskien EM Group Oy:n jakautumista kolmeen uuteen vastaanottavaan yhtiraava:
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Timo Miettistä, joka toimi hallituksen jäsenenä merkittä-
öön, joista yhtiöistä Tianta Oy tulisi jakautumissuunnitelman mukaan omistamaan EM Group Oy:n noin 23,23 %:n omistusosuuden Teleste Oyj:ssä, ja että jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti olisi tarkoitus toteuttaa 1.1.2017. Jakautumissuunnitelman allekirjoittamisen yhteydessä Timo Miettinen oli sopinut yhdessä muiden EM Group Oy:n osakkeenomistajien kanssa, että vastaanottaneiden yhtiöiden omistuksia järjestellään uudelleen jakautumisen jälkeen siten, että Timo Miettinen tulisi omistamaan 60 % Tianta Oy:stä ("Omistusjärjestely") ja että Tianta Oy tulisi hänen määräysvaltaansa. Omistusjärjestelyn toteuttaminen oli vielä ehdollinen muiden muassa verokäsittelyn varmistamiselle. Teleste julkisti pörssitiedotteella 2.1.2017 yhtiön hallituksen puheenjohtajalta Timo Miettiseltä samana päivänä saadun ilmoituksen siitä, että EM Group Oy on kokonaisjakautumisessa jakautunut kolmeksi uudeksi yhtiöksi ja että jakautumisen seurauksena lakanneen EM Group Oy:n omistus Teleste Oyj:ssä oli 1.1.2017 jakautumisen yhteydessä siirtynyt Tianta Oy:lle
ja että Timo Miettinen oli hankkinut määräysvallan (60% osakkeista ja äänistä) Tianta Oy:ssä.
Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2016 oli seu-
Hallituksen jäsenillä tai heidän määräysvaltayhteisöillään ei ole Teleste Oyj:n tai muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakeperusteisia oikeuksia 31.12.2016.
Telesten hallitus on pitänyt vuoden 2016 aikana 10 kokousta.
Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:
Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutut henkilöt.
Teleste on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ottaen huomioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitysvaiheen tarpeet. Telesten hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet 10.8.2016.
Telesten ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöitä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhallinnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia.
Telestellä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa. Käytäntönä on ollut, että suurimmat osakkeenomistajat valmistelevat yhtiökokoukselle ehdotuksen Telesten hallituksen kokoonpanosta, joka lähetetään tiedoksi Telestelle.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 7.4.2016 kuusi hallituksen jäsentä, joista viisi oli miehiä ja yksi nainen. Esa Harjun erottua hallituksesta 23.11.2016 hallituksessa oli viisi jäsentä, joista neljä miehiä ja yksi nainen. Hallituksen jäsenillä oli joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Lisäksi muut yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituk-
sessa vuonna 2016.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2016 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiö-
kokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 28 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita tai vaihtoehtoisesti osakkeet luovutetaan käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2016 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Telesten nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus.
Telesten toimitusjohtajalle vuonna 2016 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 578 821 euroa. Lisäksi tilikauteen kohdistui lisäeläkemaksu 79 707 euroa.
Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä aiheutuneet maksut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuisuuksiin. Lisäeläkejärjestelyyn liittyvä eläkevastuu 70 000 euroa sisältyy Telesten taseeseen.
Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta ja yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.
Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2016 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja -yksiköiden sekä konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.
Telesten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2016 seuraavat henkilöt:
Esa Harju, s. 1967, DI, liiketoimintajohtaja, vastuualueena Video Security and Information -liiketoimintayksikkö
Andree Kang, s. 1964, TkT, liiketoimintajohtaja, vastuualueena Network Services -liiketoiminta-alue
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Johdon kannustin- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoimintaalueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.
Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta. Suunnitelman mukainen eläkkeen määrä on 60 % neljältä eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta maksetusta säännöllisestä vuosiansiosta. Maksettavat TyEL eläkkeet otetaan laskennassa huomioon.
Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2016 oli seuraava:
| • | Jukka Rinnevaara | 95 | 415 osaketta |
|---|---|---|---|
| • | Johan Slotte | 5 | 457 osaketta |
| • | Juha Hyytiäinen | 4 | 225 osaketta |
| • | Hanno Narjus | 4 | 598 osaketta |
| • | Esa Harju | 10 | 765 osaketta |
| • | Andree Kang | 5 | 450 osaketta, |
| määräysvaltayhteisö Infinity 2789 GmbH | 7 550 osaketta | ||
| • | Pasi Järvenpää | 4 | 226 osaketta |
| • | Markus Mattila | 5 | 747 osaketta |
Telestellä ei ollut 31.12.2016 voimassa optio-ohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja, Telesten johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistaneet Telesten optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Vuonna 2016 Teleste ei ole tehnyt lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olleet Telesten kannalta olennaisia ja poikenneet Telesten tavanomaisesta liiketoiminnasta tai olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.
Telesten hallitus päätti 5.2.2015 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2015"). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.
LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla.
Kunkin ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellyttää Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.
Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.
Sekä ensimmäiseen että toiseen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.
Jos kaikki osallistumiseen oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä osakesijoitusedellytyksen, vuonna 2015 alkaneen ohjelman nojalla osakesijoituksen perusteella suoritettavien lisäosakkeiden määrä on yhteensä enintään noin 65.000 osaketta ja vuonna 2016 alkaneen ohjelman nojalla enintään 53.600 osaketta, ja vuonna 2015 alkaneen suoriteperusteisen lisäosakeohjelman nojalla suoritettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään noin 260.000 osaketta ja vuonna 2016 alkaneen ohjelman nojalla enintään 214.400 osaketta. Jokainen määrä on bruttomäärä, joista vähennetään soveltuvat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä jaetaan osallistujille Telesten osakkeina.
Hallitus hyväksyi 37 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan LTI 2015:n ensimmäiseen kolmivuotiseen ohjelmaan ja 42 avainhenkilöä LTI 2015:n toiseen kolmivuotiseen ohjelmaan.
Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Telesten yhtiökokous valitsi 7.4.2016 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Petri Kettunen.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2016 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 180 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 168 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 70 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 31 000 euron edestä.
Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MAR-sääntelyn seurauksena Telestellä ei ole enää julkista sisäpiiriä. Julkisen sisäpiirirekisterin viimeinen päivityspäivä oli 2.7.2016.
Teleste pitää pysyvää sisäpiiriluetteloa sekä jokaisen hankkeen osalta erikseen tarvittaessa tehtävää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa. Pysyvässä sisäpiiriluettelossa listataan henkilöt, joilla on aina ajantasainen tieto kaikesta Telesteä koskevasta sisäpiiritiedosta. Kyseisessä sisäpiiriluettelossa ei ole mainittuna henkilöitä.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitusvälineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja.Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriin kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Telesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedotteella sille ilmoitetut liiketoimet.
Telesten johtohenkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.
Telesten johtohenkilöitä ja osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuviin henkilöihin kuuluvat Telesten muut johtoryhmän jäsenet kuin edellä määritellyt Telesten johtohenkilöt, IR-vastaava ja controllerit.
Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista, pitää yllä sisäpiiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii Telesten varatoimitusjohtaja.
Telesten palveluksessa olevat henkilöt voivat ilmoittaa Telesten sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controller-toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintaalueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueiden kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Telesten ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle minkä lisäksi sisäisen tarkastuksen raportin yhteenveto esitetään Telesten hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Tarkastuksen toteutuksessa käytetään tarvittaessa hyväksi tarkastusyksikön ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
| IFRS 2016 | IFRS 2015 | IFRS 2014 | IFRS 2013 | IFRS 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase: | |||||
| Liikevaihto, Meur | 259,5 | 247,8 | 197,2 | 192,8 | 193,9 |
| Muutos % | 4,8 | 25,7 | 2,3 | -0,6 | 5,6 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 93,3 | 95,1 | 92,5 | 93,2 | 93,4 |
| Liiketulos, Meur | 15,6 | 14,3 | 11,1 | 11,0 | 10,9 |
| % liikevaihdosta | 6,0 | 5,8 | 5,6 | 5,7 | 5,6 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 14,8 | 13,9 | 10,8 | 10,7 | 10,1 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 5,6 | 5,5 | 5,5 | 5,2 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 14,8 | 13,9 | 10,8 | 10,7 | 10,1 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 5,6 | 5,5 | 5,5 | 5,2 |
| Tilikauden tulos, Meur | 11,8 | 11,0 | 8,5 | 8,1 | 6,7 |
| % liikevaihdosta | 4,6 | 4,4 | 4,3 | 4,2 | 3,5 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 11,1 | 11,0 | 10,3 | 10,0 | 11,2 |
| % liikevaihdosta | 4,3 | 4,4 | 5,2 | 5,2 | 5,8 |
| Investoinnit, Meur | 5,5 | 16,9 | 3,7 | 6,3 | 3,3 |
| % liikevaihdosta | 2,1 | 6,8 | 1,9 | 3,3 | 1,7 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 30,6 | 33,0 | 24,4 | 24,3 | 22,1 |
| Oma pääoma,Meur | 84,4 | 77,5 | 70,7 | 65,6 | 60,6 |
| Taseen loppusumma, Meur | 162,1 | 164,5 | 132,5 | 124,3 | 120,2 |
| Henkilöstö ja tilauskanta: | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 514 | 1 485 | 1 302 | 1 306 | 1 326 |
| Tilauskanta, Meur | 26,9 | 42,2 | 15,2 | 13,1 | 17,0 |
| Saadut tilaukset, Meur | 244,3 | 251,3 | 199,3 | 188,9 | 189,7 |
| Tunnusluvut: | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 14,6 | 14,9 | 12,5 | 12,9 | 11,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 14,8 | 14,2 | 12,2 | 13,0 | 13,0 |
| Omavaraisuusaste % | 52,5 | 48,3 | 53,4 | 52,7 | 50,5 |
| Nettovelkaantumisaste % | 25,0 | 26,3 | 9,5 | 13,8 | 13,7 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,65 | 0,61 | 0,48 | 0,47 | 0,38 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,65 | 0,61 | 0,48 | 0,46 | 0,38 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 4,66 | 4,28 | 3,94 | 3,73 | 3,48 |
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos | |
|---|---|---|
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Nettovelkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset Oma pääoma |
x 100 |
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Osakekohtainen laimennettu tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa |
|
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa Osakekohtainen tulos |
|
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko Pörssikurssi vuoden lopussa |
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus.
Telesten johto tapaa talouskatsausten julkistusten yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa analyytikoita, sijoittajia ja median edustajia. Kaikissa sijoittajatapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta, kehityksestä tai taloudellisesta tilanteesta perustuvat aiemmin julkistettuihin tietoihin.
Yhtiön tiedonantopolitiikka päivitettiin vuonna 2016. Pörssitiedotteiden muodossa yhtiö julkistaa jatkossa vain merkittävimmät tilaukset. Teleste arvioi tapauskohtaisesti kunkin tilauksen osalta, täyttääkö tilaus pörssitiedottamisen kriteerit. Tämän lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa. Vuoden 2016 lopulla tehdyssä tarkastelussa Teleste nostettiin markkina-arvoltaan mid cap -ryhmään.
| Listalle | 30.3.1999 |
|---|---|
| ISIN-koodi | FI0009007728 |
| Kaupankäyntitunnus | TLT1V |
| Reuters-tunnus | TLT1V. HE |
| Bloomberg-tunnus | TLT1V FH |
| 12 kuukauden ylin | 10,24 |
| 12 kuukauden alin | 7,29 |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) | 39,00 |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) | 1,90 |
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen, kaksi osavuosikatsausta ja puolivuosikatsauksen. Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi (virallinen kieli) ja englanniksi yhtiön kotisivuilla. Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta voi lisäksi tilata yhtiön pörssitiedotteet suoraan omaan sähköpostiin. Vuosikertomus on luettavissa ns. e-letterinä sekä pdf-muotoisena yhtiön internet-sivuilla.
Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu | 4.5.2017 |
|---|---|
| Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu | 10.8.2017 |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu | 9.11.2017 |
| Tilinpäätöstiedote | 8.2.2018 |
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.
Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on maanantaina 27.3.2017 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään perjantaina 31.3.2017 kello 16.00.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 31.3.2017 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 27.3.2017. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 3.4.2017 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.4.2017 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 19.4.2017.
| Yhtiökokous | 6.4.2017 |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä | 7.4.2017 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 10.4.2017 |
| Osingon maksupäivä | 19.4.2017 |
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,12 | 0,14 | 0,17 | 0,19 | 0,20 | 0,23 | 0,25* |
* hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla viimeistään 20.4.2017 alkaen.
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ylin vaihtokurssi, eur | 10,24 | 9,88 | 5,29 | 4,47 | 4,44 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 7,29 | 5,32 | 4,25 | 3,78 | 3,04 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 8,86 | 9,80 | 5,27 | 4,25 | 4,17 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 8,69 | 7,42 | 4,67 | 4,17 | 3,98 |
| Hinta/voitto suhde (P/E) | 13,6 | 16,1 | 11,0 | 9,1 | 10,8 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 160,6 | 177,6 | 98,7 | 79,6 | 78,1 |
| Pörssivaihto, Meur | 30,6 | 24,6 | 10,9 | 9,2 | 10,8 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 3,5 | 3,3 | 2,3 | 2,2 | 2,7 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 18,5 | 17,5 | 12,5 | 11,7 | 14,4 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo , kpl | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 918 869 | 18 743 507 | 18 728 590 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 816 691 | 18 728 590 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, | |||||
| kpl, ilman omia osakkeita | 18 169 002 | 18 036 667 | 17 729 215 | 17 513 799 | 17 688 527 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
18 216 369 | 18 121 635 | 17 795 934 | 17 838 599 | 17 709 672 |
| Osingonjako,Meur | 4,5 | 4,2 | 3,6 | 3,3 | 3,0 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,25* | 0,23 | 0,20 | 0,19 | 0,17 |
| Osinko tuloksesta, % | 38,3 | 37,7 | 41,7 | 40,8 | 44,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,8 | 2,3 | 3,8 | 4,5 | 4,1 |
Osakekohtainen tulos,
* Hallituksen esitys
TLT1V OMX Helsinki Cap -indeksi
%
%
000 Eur
13 14 15 16
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 812 www.teleste.com Y-tunnus 1102267-8
www.facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp www.linkedin.com/company/teleste www.slideshare.net/telestecorporation www.youtube.com/telestecorporation
Telesten Internet-sivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.