Annual Report • Jan 10, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Liikevaihto 193,2 M€
Tilikauden tulos 6,9 M€
Henkilöstö
1 622
Osakekannan markkina-arvo 47,5 M€
Panostaja on aktiivinen kumppani kasvulle. Se tunnistaa kasvupotentiaalin, tukee omistamiensa yritysten kasvua ja luo työkaluja liiketoiminnan kehittämiselle. Kasvun perustana ovat strateginen näkemys, asiakasymmärrys, vuorovaikutteinen valmentaminen, yhteistyö ja luottamus.
Panostajalle omistaminen ja kasvu ovat vastuullista ja kestävää. Yrityksen kasvu seuraavalle tasolle vaatii pitkä jänteistä työtä kaikilta. Kumppanuus, jolla liiketoiminnan potentiaali saavutetaan, on jokaisen yrityksen kohdalla oma, ajasta riippumaton matka. Panostajan kanssa se toteutuu aktiivisen ja tavoitteellisen kehitystyön sekä ohjauksen kautta.
Panostajan omistamat yritykset ja valmentamat johtajat muodostavat yhteisön, joka tukee Panostajan toimintamal lia ja sijoituskohteiden kehittymistä. Yhteisöön kuuluvat hyötyvät suoraan sparraamisesta, toiminnan mittaamisesta, koulutuksista ja parhaiden toimintatapojen leviämisestä. Yhteisö kasvaa orgaanisesti Panostajien mukana.
Etsimme aktiivisesti yrityksiä, joilla on terve talous ja joiden uskomme nousevan tuellamme alansa kärkijoukkoon.
Keväällä vietiin läpi vastuullisen sijoittamisen projekti, jonka tuloksena taloudellisten näkökohtien lisäksi myös ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG) otetaan vastaisuudessa systemaattisemmin huomioon sijoituspäätöksissä ja sijoituskohteita kehitettäessä. ESG-asioiden läpikäynti on integroitu sijoitusprosessin joka vaiheeseen, sijoituskohteen ensianalyysistä aina exittiin asti. Omistusajalla noudatetaan yhtiökohtaista yritysvastuukehityssuunnitelmaa.
Panostaja rakensi verkoston vahvistamaan omaa ja sijoituskohteidensa osaamista ja tietoutta vallitsevista sekä tulevista trendeistä. Advisory Networkin ensimmäisen tapaamisen teemana olivat tekoäly ja robotisaatio sekä niiden vaikutukset liiketoimintaan ja johtamiseen. Verkosto tulee vastaisuudessa kokoontumaan muutaman kerran vuodessa aina tietyn teeman ympärille. Verkosto koostuu kokeneiden liikkeenjohtajien lisäksi viidestä milleniaali -sukupolven edustajasta. Jäsenet pääsevät halutessaan osallistumaan Panostajan yhtiöiden kehittämiseen muutenkin, esimerkiksi hallitusroolissa.
Tilikauden päättymisen jälkeen tehtiin päätös KotiSun Groupin myynnistä. Kaupassa CapManista tuli KotiSun Groupin pääomistaja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Ennen kauppaa Panostajan omistusosuus yhtiöstä oli 56,6 prosenttia. Panostaja-konserni tulee kirjaamaan kaupan toteutumisen jälkeen arvioilta noin 33 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja.
Panostajan tuorein sijoitus on CoreHW Group, johon sijoitettiin syyskuussa. CoreHW tekee korkean suorituskyvyn elektroniikkasuunnittelua. Kannattavan ja nykyaikaisen perusliiketoiminnan lisäksi yrityksellä on tuotteistamisessa suuria mahdollisuuksia. CoreHW:ssa vaikutuksen Panostajaan teki poikkeuksellisen hyvä, osaava ja fiksu johto, johon syntyi vahva luottamus, sekä korkean teknologia-osaamisen tuomat mahdollisuudet Internet of Things -sovellusten kasvaessa.
Tänä vuonna Panostajan yhtiöiden osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen panostettiin aloittamalla MPS:n kanssa yhteistyössä Cross Company -mentorointiohjelma. Mentorit ja mentoroitavat ovat yhtiöiden toimitusjohtajia ja johtoryhmien jäseniä.
Yli neljäkymmentä hallituksen kokousta, useita uusia kontakteja ja mielenkiintoisia yrityksiä, sekä monia nähtyjä neuvotteluhuoneita yhdessä yrityskauppaneuvonantajien ja juristien kanssa. Taas on takana yksi työntäyteinen vuosi, jonka aikana olen saanut oppia paljon. Parasta tässä työssä ovat ne kaikki mielenkiintoiset ja osaavat ihmiset, joita saan tavata ja joiden kanssa saamme Panostajassa työskennellä. Kiitos teille yhteistyöstänne!
Yksi Panostajan toimintaa määrittelevistä perusasioista on toimintamme kehittäminen niin, että aktiivinen omistaminen tuo aidosti lisäarvoa sijoituskohteisiimme. Tällä hetkellä markkinoilla on arviolta noin miljardin euron verran sijoittamatonta pääomaa tarjolla PK-sektorin yrityksille. Mikäli yhtiöissä tavoitellaan rahaa kasvamiseen, sitä kyllä on. Pelkkä rahoitus ei kuitenkaan ole tae kehitykselle, saati menestykselle. Me Panostajassa investoimme tänäkin vuonna merkittävästi johtamisjärjestelmiemme kehittämiseen ja samalla tarjosimme monin erin tavoin sijoituskohteidemme henkilöstölle mahdollisuuksia kehittymiseen. Omistajan on kehityttävä yritysten mukana asioita ennakoiden.
Panostaja työskenteli puolitoista vuotta valmistellessaan ja neuvotellessaan korkean suorituskyvyn elektroniikkaa tekevän CoreHW Oy:n ostoa. Prosessi otti aikansa, sillä kyse ei ollut vain rahoitustarpeesta, vaan halusta aktiivisesti kehittää yhtiötä. Mietimme yhdessä CoreHW:n kanssa, mistä yhtiössä on pohjimmiltaan kysymys ja missä sen keskeisimmät haasteet ovat. CoreHW alkaa olla henkilöstönsä ja liikevaihtonsa puolesta jo sen kokoinen, että se hyötyy merkittävästi johtoryhmän ja hallituksen roolien selkeyttämisestä. CoreHW on kannattava yritys, jossa perusasiat ovat kunnossa. Panostajan mukaantulo lisää kierroksia, ja strategisen riskinoton kautta haemme kasvua ja läpimurtoa omalla tuotteella.
Omistajalle kuuluvat myös vaikeat ratkaisut, joilla kannetaan vastuu virheellisistä arvioista ja oletuksista. Alkuvuodesta jouduimme tekemään raskaan päätöksen hakea Takoma Oyj konkurssiin, joka vietiin läpi arvojemme mukaan läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Kaikki sidosryhmät pidettiin tietoisina prosessin eri vaiheista ja osa työpaikoista saatiin säästettyä, kun konkurssipesä myytiin eteenpäin.
Vuosi 2017 oli Granon kannalta erityisen merkittävä vuosi. Olimme Panostajan päässä jo kokeneet, että Granossa kehitystyö oli jo saatu lähes valmiiksi. Kuitenkin kun keväällä 2017 tarjoutui mahdollisuus tehdä vielä yksi konsolidointikierros Suomessa, lähdimme siihen mukaan ja se vietiinkin onnistuneesti läpi. Yritysostojen tiellä jatkaminen vielä yhdeksän vuoden omistusajan jälkeen oli iso päätös Panostajalle, mutta se kannatti. Yritysostorutistuksen aikana Grano osti kuusi yritystä ja niiden myötä sen mittaluokka 1,5-kertaistui.
Tilikauden päättymisen jälkeen viimeistelimme päätöksen myydä KotiSunin osakekanta kokonaisuudessaan CapManin hallinnoimalle rahastolle. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä sijoitukseemme KotiSuniin. Vuonna 2014 laadimme yhdessä yhtiön johdon kanssa kunnianhimoisen strategian, jota toteutimme kuluneina vuosina määrätietoisesti. Nyt olemme yhdessä päässeet tavoitteisiimme ja on oikea aika luopua omistuksestamme. Haluan kiittää koko KotiSunin henkilöstöä erinomaisesta työstä ja opettavaisesta yhteisestä matkastamme.
Uutta tilikautta mennään jo vauhdilla eteenpäin tätä kirjoittaessani. Talouden myönteinen vire tuntuu jatkuvan ja viimeisempien kyselyiden mukaan PK-yritysten odotukset ovat erinomaisella tasolla. Tämä tulee tarkoittamaan myös Panostajalle vilkasta vuotta.
Juha Sarsama
Panostajan omistusosuus Spectrasta 39 % Toimitusjohtaja Olli Plaketti
Toimitusjohtaja Mauri Leponen
Panostajan omistusosuus Juuresta 20 % Toimitusjohtaja Samuli Sipilä
52,8 %
Sijoitusvuosi
Panostajan
omistusosuus Liikevaihto
2008 105,3 M€ 56,6 % Sijoitusvuosi omistusosuus Liikevaihto
Panostajan
2014 42,5 M€
Panostajan
omistusosuus Liikevaihto 2007 13,5 M€ 60 %
Sijoitusvuosi
omistusosuus Liikevaihto
2012 10,8 M€
79,8 % Sijoitusvuosi omistusosuus Liikevaihto
Grano on sisällön- ja aineistonhallinnan vahvin tekijä Suomessa. Se valmistaa digi- ja printtipalveluihin liittyviä tuotteita, markkinointia ja ratkaisuja, jotka helpottavat
sekä kehittävät asiakkaiden liiketoimintaa.
KotiSun tarjoaa käyttövesi-, lämpöverkko- ja viemärisaneerauksia sekä Kotivo -sovelluksella kiinteistöjen lämmityksen optimointia. Yritys on alan suurin ja tunnetuin toimija Suomessa.
KL-Varaosat on Mercedes-Benz, BMW ja Volvo -henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuontia, tukkukauppaa ja jälleenmyyntiä harjoittava erikoisvaraosaliike.
Heatmasters on johtava lämpökäsittelypalveluiden ja -laitteiden toimittaja Euroopassa 40 vuoden kokemuksella.
Helakeskus on helojen maahantuontiin ja palveluihin erikoistunut yritys. Helavalikoima koostuu kalusteteollisuuden helatarvikkeista.
Selog on sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia sekä rautakauppoja ja rakennusliikkeitä.
Megaklinikka on uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema, joka tarjoaa kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä. Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmää myydään myös lisensoituna palveluna.
63 %
Panostajan
CoreHW tarjoaa langattomissa teknologioissa käytettävien radiotaajuus (RF)-mikropiirien ja antennien suunnittelu- ja konsultointipalveluita.
Liikevaihto 105,3 M€
Menneellä tilikaudella Grano jatkoi uudistumisen ja kasvun tiellä. Vuoden tärkeimmät teemat olivat uuden strategian vieminen käytäntöön sekä kasvustrategian mukaiset yritysostot.
Strategian taustalla on vastaaminen ennakoiden asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Ostokäyttäytymisen muutos ja digitalisoituminen nähdään Granolla mahdollisuuksina. Toimivan ydinliiketoiminnan tueksi on rakennettava uusia toimintoja, sillä pitkällä tähtäimellä painoliiketoiminta on laskussa. Uudistusten kulmakiveksi on muodostunut Granon palveluvalikoiman asiakaslähtöisempi tuotteistaminen. Grano asemoi itsensä markkinoilla sisältö palveluna -strategian mukaisesti.
Palveluiden tuotteistaminen ja uusi positio ovat tarkoittaneet uudelleen organisoitumista ja investointeja erityisesti kysynnän kasvattamiseen sekä tehokkaampaan asiakastyöhön. Uusi myynnin malli, valtakunnallinen asiakaspalvelu ja myynnin osaamisen lisääminen käynnistivät muutoksen jossa tilaus–toimitusketju -ajattelu vaihtui proaktiiviseen ja aktiivisempaan asiakastyöhön, joka mahdollistaa myös uusasiakashankitaa.
Grano jaotteli asiakkaansa ostokäyttäytymisen mukaan eri kategorioihin, jotta myynnin resurssit ja markkinointiviestintä voidaan vastaisuudessa kohdistaa paremmin. Asiakkaiden ohjaaminen vastaisuudessa enenevissä määrin digitaalisiin kanaviin lisää kustannustehokkuutta ja mahdollistaa tuotteiden tilaamisen ympäri vuorokauden. Osana automaatioasteen parantamista ja digitaalisia ratkaisuja Grano avasi syksyllä oman verkkokaupan, Grano Shopin.
Grano investoi brändin tunnettuuden kasvattamiseen. Markkinointi integroitiin osaksi uudistuvaa myyntiä. Tilikauden aikana Granon tunnettuus kasvoi merkittävästi ja liidituotantoputki saatiin kasvuun
Granon vuoteen kuului kuusi yrityskauppaa. Nämä vauhdittivat liikevaihdon kasvua orgaanisen kasvun rinnalla. Granon liikevaihto kasvoi katsauskauden päättyessä 105 miljoonaan euroon. Henkilöstömäärä nousi yritysostojen myötä 800 hengestä 1 100 henkeen.
Granon tytäryhtiö Grano Diesel osti helsinkiläisen luovan mainostoimiston Planeetta 10 Oy:n sekä sen tytäryhtiön Planeetta 10 Consulting Oy:n, jotka ovat molemmat taktiseen markkinointiin erikoistuneita toimijoita. Länsi-Suomessa Grano vahvisti markkina-asemaansa ostamalla Helsingin lisäksi myös Turussa toimivan painotalon Finepress Oy:n. Grano panosti lisäksi myymälän ja kaupan markkinointiratkaisuihin sekä brändien ja yritysilmeiden uudistamiseen ostamalla kuopiolaisen valomainoksia ja myymäläilmeitä toteuttavan Kuopion Neon 2 Oy:n. Kesällä Granoon liitettiin Brand Factory Oy, joka on erikoistunut suurkuvatoteutuksiin ja erityyppisiin teippauksiin. Syyskuussa Grano hankki Lönnberg Painot Oy:n koko osakekannan. Lönnberg on erikoistunut korkealuokkaiseen painamiseen, pakkausliiketoimintaan sekä myymäläratkaisuihin. Sillä on vahva jalansija pääkaupunkiseudulla ja lisäksi toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla. Lönnberg -kaupan myötä Grano-konserniin siirtyi 300 uutta työntekijää.
Tehtyjen yritysostojen myötä syntyneitä päällekkäisyyksiä purettiin syksyllä. Yhtiö toteutti laajat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat yli sataa henkilöä. Tehostamisella haetaan 4 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Tilikauden aikana ostetut yritykset fuusioidaan Granoon tai sen tytäryhtiöön Grano Dieseliin. Fokus on Granon uuden Sisältö palveluna -strategian toteuttamisessa sekä Granon brändipääoman kasvattamisessa. Toimintojen keskittäminen Grano-brändin alle on asiakkaille selkeintä ja he saavat yhä kattavammat markkinointi- ja sisältöpalvelut yhden luukun -periaatteella.
Grano palvelee asiakkaitaan kehittämällä digi- ja printtipalveluihin liittyviä tuotteita, markkinointia ja ratkaisuja.
Granon sisäinen startup Kingdam on vahvasti mukana ajamassa digitaalista disruptiota ja muuttamassa tuotekuvauksen ja tuotetiedon hallinnan malleja. Kyseessä on tuotekuvauksen, valaisuratkaisun ja PIM-järjestelmän (Product Information Management) yhdistävä kokonaisuus.
Omaksi startupiksi Granon innovaatioyksikön kautta ponnistanut hanke sai alkunsa ongelmasta, joka on monille Granon asiakkaille yhteinen. Nopeasti kehittyvässä digitaalisessa maailmassa yritysten tuotetiedon ja tuotekuvaamisen prosessit ovat monesti kehityksestä jäljessä. Kingdam tarjoaa kokonaisratkaisun tuotekuvaamiseen ja tuotetiedon rikastamiseen, sekä näiden julkaisuun monikanavaisessa ympäristössä. Tavoitteena on tuottaa asiakkaille säästöjä useissa eri tuotekuvausprosessin vaiheissa ja laskea kuvakohtainen hinta murto-osaan perinteisiin malleihin verrattuna.
Yritykset, joilla on laaja tuotevalikoima hyötyvät erityisesti kustannustehokkaasta tavasta hallinnoida verkkokauppansa tuotekuvia. Kingdamilla on valaisuteknologiaan liittyvä patenttihakemus vireillä ja kokonaisuus julkaistiin tämän vuoden startup-tapahtuma Slushissa.
Jaakko Hirvonen, toimitusjohtaja
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de Grano avasi oman verkkokaupan, Grano Shopin.
KotiSun laajensi toimintojaan vuonna 2017 avaamalla uusia toimipisteitä, varsinkin viemäriliiketoiminnan yksikössä. Suomessa uudet toimipisteet avattiin Kuopioon, Seinäjoelle, Ouluun ja Lappeenrantaan. Kotimaisen kasvun lisäksi toimintaa laajennettiin myös Ruotsiin avaamalla toimipiste Taalainmaalle. Ensi tilikaudella toimintaa on tarkoitus laajentaa Ruotsissa entisestään.
Tuloskehitys vuonna 2017 oli erittäin hyvää ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Henkilöstömäärä nousi yhteensä noin sadalla hengellä. Rekrytointi ja uuden henkilöstön koulutus vaativat kovaa työtä, ja erityisesti Itä-Suomessa rekrytointi oli jokseenkin haastavaa. Asiakassegmenttien suhteen saatiin myös aikaan laajennusta. Aiemmin Koti-Sun on keskittynyt omakotitalojen saneerauksiin, mutta nyt toimintaa on laajennettu kattamaan myös kiinteistöpuolta, aina rivitaloista isoihin lomakeskuksiin asti.
Kasvun myötä myös palvelutarjontaa on laajennettu ja strategiaa hiottu tukemaan kansainvälistymistä. Tulevalla tilikaudella palveluntarjontaa ja strategiaa kehitetään entisestään, ja kehitystä tulee tapahtumaan myös palveluiden digitalisaation suhteen.
Ympäristöön liittyvät vastuut otetaan tarkasti huomioon KotiSunin toiminnassa. Jätteiden käsittely ja jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti. Uutena palveluna KotiSun tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta ottaa käyttöön energiansäästöratkaisuja tuottava lämmityksenohjausjärjestelmä Kotivo, joka muokkaa tilan lämmitystä tunneittain. Kyseinen järjestelmä laskee lämmityksen vuosikulutusta huomioimalla tuntikohtaisia vaihteluita ja mahdollisia sähköpiikkejä. Kotivo on kotimainen, Joensuussa kehitetty järjestelmä, jonka KotiSun osti vuosi sitten.
KotiSun tarjoaa käyttövesi-, lämpöverkko- ja viemärisaneerauksia pääsääntöisesti omakotitaloille, mutta myös isommille kohteille.
Ensi vuodelle on asetettu entistä kovempia tavoitteita. Kasvua tavoitellaan kaikissa kolmessa KotiSunin yhtiössä. Yhtiöt ovat keskittyneet viemäreiden saneerauksiin ja huoltoihin, käyttövesiin ja lämmitykseen, sekä energiahallintaan ja sähkösaneerauksiin. Kaikki yhtiöt ovat valtakunnallisia toimijoita.
Toimialan tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä korjausvelka kasvaa koko ajan. Talot vanhenevat, ja etenkin 60–80-lukujen välillä rakennetuissa omakotitaloissa on käytetty riskimateriaalina pidettyä rautaa putkistoissa, joka saattaa ajan myötä syöpyä. Panoksia laitetaan myös kansainvälistymiseen tulevina vuosina, ja tavoitteena on Ruotsin lisäksi laajentua myös muualle Pohjoismaihin.
Panostaja allekirjoitti loppuvuodesta yhdessä muiden KotiSun Groupin omistajien kanssa sopimuksen koko yhtiön osakekannan myynnistä CapManin hallinnoimalle Cap-Man Buyout -rahastolle. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää, mutta odotettavasti kauppa viedään päätökseen tammikuun 2018 lopussa.
KotiSun on ollut Panostajan omistuksesta vuodesta 2014 lähtien. Heti omistussuhteen alkumetreillä yhtiön johdon kanssa laadittiin kunnianhimoinen strategia, jota toteutettiin määrätietoisesti. Panostajan omistusaikana KotiSunin toiminta laajentui voimakkaasti uusiin palveluihin sekä maantieteellisesti uusille alueille. Panostajan omistusaikana yhtiön liikevaihto ja liikevoitto kolminkertaistuivat.
KotiSun löysi sopivan yhteistyökumppanin Ruotsista Taalainmaalta, joka sijaitsee Keski-Ruotsissa Tukholmasta luoteeseen. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa tulevina vuosina myös muualle Ruotsiin. Ensimmäiset kuukaudet ovat kulminoituneet Suomessa käytetyn toimintamallin soveltamiseen toimivaksi myös Pohjanlahden toisella puolella. Tähän mennessä asiakaskokemukset ovat olleet positiivisia.
Ruotsin toimipistettä on tuettu hyödyntämällä Suomen hankintakanavia. Suomesta on myös viety paljon laitteita, osaamista ja kalustoa Ruotsiin. Myös Ruotsin toimipisteen työntekijöiden koulutukset tehtiin aluksi Suomessa. Työntekijöiden rekrytoiminen Ruotsista oli haastavaa, ja myös teknisiltä ominaisuuksiltaan ruotsalaiset talot ovat erilaisia verrattuina suomalaisiin.
Matkaan on kuulunut paljon haasteita, selvitystyötä ja oppimista. Tulevaisuus on ison työn takana eikä tie ole helppo, mutta KotiSunilla uskotaan omaan toimintamalliin ja oikeanlaiseen työkulttuuriin haasteiden ratkaisemisessa, myös lahden toisella puolella.
Jesse Tauriainen, KotiSun Viemäripalveluiden toimitusjohtaja
Liikevaihto 42,5 M€
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. Lämmityksenohjausjärjestelmä Kotivo säästää energiankulutuksessa.
KL-Varaosat pani vuoden tärkeimmät panoksensa ServicePartner -korjaamoketjun ja uuden varaosaverkkokaupan kehittämiseen. Uudessa varaosaverkkokaupassa auton rekisterinumeron perusteella löytyvät oikeat varaosat. Sähköinen kauppa onkin piristynyt uudistusten myötä.
Tilikauden hyvää tulosta pohjustettiin jo aiempina vuosina avaamalla uudet toimipisteet Raisioon ja Vantaalle, sekä lisäämällä merkkitarjontaan BMW:n ja Mercedeksen rinnalle Volvo vuonna 2015. Merkittävin haaste menneellä tilikaudella oli leuto talvi. Talven varaosakauppaa piristämään riittäisi vain parin viikon pakkasjakso.
Tulevalla tilikaudella toiminnan laajentaminen jatkuu ja tuotevalikoima laajenee. Strategisen toiminnan keskiössä on myös ServicePartner -verkoston laajentaminen.
Merkittävimmät muutokset toimialalla näkyvät autokannassa. Suomessa on keski-iältään verrattain vanha, noin 2,6 miljoonan auton henkilöautokanta. Sähköautojen määrän kasvuun on KL-Varaosilla varauduttu. Panoksia on laitettu erityisesti partnerikorjaamojen kouluttamiseen, jotta sähköautojen huollon osaaminen ja työturvallisuus ovat kunnossa. On tärkeää, että kyky palvella uusiutuvaa ja muuttuvaa autokantaa säilyy.
Automerkit, joihin KL-Varaosat toimittaa varaosia, ovat aktiivisia sähkö- ja hybridiautojen kehittämisessä. Mercedes-Benz ja BMW panostavat erityisesti ladattaviin hybrideihin. Volvo on puolestaan ilmoittanut, että vuodesta 2019 alkaen se ei tuo enää markkinoille pelkällä polttomoottorilla varustettuja uusia malleja.
Tulevalla tilikaudella tietojärjestelmiä, toimintatapoja ja asiakaspalvelua kehitetään edelleen. Aiemmin tehtiin koko henkilöstön kattanut kartoitus, jossa käytiin läpi osaaminen ja toimenkuvat. Näiden tietojen pohjalta on kehitetty työvälineitä ja työskentelytapoja. Tarkoituksena on kyetä vastaamaan mahdollisimman hyvin tuleviin haasteisiin. On erityisen tärkeää, että kyky palvella uusiutuvaa ja muuttuvaa autokantaa säilyy. KL-Varaosat kannustaa ja mahdollistaa yhteistyökumppaneidensa jatkuvaa oppimista.
Erikoistavaroiden tukkukauppaa ohjaavat monet säädökset, jotka mm. asettavat reunaehtoja palavien nesteiden tai akkujen kuljettamiseen. KL-Varaosat panostaa säädösten lisäksi vastuullisuuteen myös muissa turvallisuusasioissa. Kaikkien toimipaikkojen säännölliset työturvallisuuskartoitukset ja niiden järjestelmällinen käsittely ovat toiminnan kulmakiviä.
Yhteiskunnallista vastuullisuutta vaalitaan opiskelija- ja koululaisyhteistyön muodossa. Vuonna 2017 KL-Varaosien hallitus toteutti digiprojektin tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa, ja yhtiö osallistui Kauppakamarin Yritysappro -hankkeeseen. Tilikauden loppupuolella oltiin mukana myös nuorkauppakamarin Tuhat nuorta johtajaa- hankkeessa. Yhteistyöprojektien lisäksi KL-Varaosat on tarjonnut koululaisille mahdollisuuden suorittaa työelämään tutustumista.
KL-Varaosat on BMW:n, Mercedes-Benzin ja Volvon alkuperäisvaraosien toimittaja suurelle osalle suomalaisista korjaamoyrittäjistä sekä kuluttaja-asiakkaista.
KL-Varaosien ServicePartner -yhteistyö auttaa korjaamoja menestymään. Erikoisosaamisen jakamisen lisäksi yhteistyön kulmakivenä ovat jatkuva osaamisen kehittäminen, erilaiset työkalut sekä markkinoinnin tuki. Laadun, taloudellisuuden ja asiakaspalvelun lisäksi on tärkeää pitää huolta myös korjaamojen ulkonäön ja ympäristön tarjoamasta asiakaskokemuksesta. Tästä syystä ServicePartner- yhteistyöhön kuuluu usein myös korjaamojen sisä- ja ulkoilmeen viimeisteleminen. Vuonna 2017 ServicePartner Moottorikoneistus Ojala Kaarinasta sai uuden ilmeen vastaanottotilaansa sekä korjaamon puolelle. ServicePartner -ketjulla on olemassa valmis paketti sisustus- ja julkisivu-uudistuksiin käytettävissä olevia elementtejä. Tilojen ehostuksen valmistelussa on tarvittaessa hyödynnetty Granon 3D-suunnittelua, jossa uudet visuaaliset elementit saadaan rakennettua sisään 360°kuvaesitykseen. Pienellä sparrauksella muutoksen esisuunnittelu on helppoa, ja projekti uuden ilmeen saavuttamiseksi käynnistyy ja viedään loppuun sutjakkaasti. KL-Varaosat auttaa mielellään niin pienissä yleisilmeen piristyksissä kuin koko korjaamon ulkoasun
täydellisessä uudistamisessa.
Juha Kivinen, toimitusjohtaja
Liikevaihto 13,5 M€
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. KL-Varaosat kannustaa ja mahdollistaa yhteistyökumppaneidensa jatkuvaa oppimista.
Helakeskuksen vuosi 2017 on parittomien vuosien tapaan ollut messuvuosi. Helakeskus oli mukana tutustumassa alan trendeihin ja kehitykseen maailman suurimmilla kylpyhuone tarvikkeiden ISH-messuilla Frankfurtissa sekä kalustehelojen Interzum -messuilla Kölnissä. Myös Suomessa järjestetään parittomina vuosina Jyväskylän puumessut, joissa Helakeskus oli tänä vuonna kolmatta kertaa näytteilleasettajana. Rakentamisen kasvu näkyi Jyväskylän messuilla positiivisena tunnelmana. Myös Helakeskuksen toimipisteellä Seinäjoella järjestettiin jälleen tänä vuonna suosittu Open House -tapahtuma.
Vaikka vuoteen on kuulunut innostavia messureissuja ja rakennusalakin on nosteessa, ei Helakeskus päässyt vuoden tuottotavoitteeseen. Isoimmat haasteet koettiin henkilöstöpuolella. Pienessä organisaatiossa kahden myyjän lähteminen ja yhden ostopäällikön eläköityminen, sekä huonekalupuolen päällikön pitkä, tapaturmasta johtuva sairasloma ovat jättäneet tulokseen jälkensä. Rekrytointi ja uusien myyjien kouluttaminen on vienyt tänä vuonna aikaa ja energiaa, mutta onnistuneet rekrytoinnit kantavat varmasti hedelmää ensi vuoden puolella.
Haasteita tänä vuonna on ollut myös raaka-aineiden hintojen suhteen, sillä metallien hinnat ovat nousseet. Suuressa osassa Helakeskuksen tuotteista on metalleja
Helakeskuksesta on hiljattain kuoriutunut tavallaan varastoiva kuriiri – toimitusvarmuus on sitä luokkaa, että tänään jätetty tilaus on asiakkaalla huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Tilauskanta on usein vain noin kaksi tuntia. Perinteisten helojen lisäksi Helakeskus on tuonut mittavalmiita keittiö- ja kylpyhuonetasoja. Nämä mittatilauskomposiittitasot saivat erityisen hyvän vastaanoton Jyväskylän puumessuilla.
Pakkausmateriaalien kierrätykseen on kiinnitetty Helakeskuksessa erityistä huomiota. Tänä vuonna otettiin käyttöön biojätelajittelun lisäksi myös kirkasmuovilajittelu.
Helakeskuksen maahantuomia tuotteita ei juurikaan valmisteta Suomessa. Samalla maahantuontialalla toimii Suomessa tusina yrityksiä, joista Helakeskus on kolmanneksi suurin. Noin 40 vuoden kokemuksella markkina-asemaa voi turvallisesti sanoa vakiintuneeksi. Helakeskus tuo noin 70% tuotteistaan Euroopasta, pääosin Italiasta, Saksasta, Itävallasta ja Espanjasta.
Helakeskuksen asiakkaat ovat perinteisesti olleet kylpyhuone- ja keittiökalusteteollisuuden lisäksi myös huonekaluteollisuudesta. Siinä missä kalusteteollisuuden asema on vakaa, on kotimainen huonekaluteollisuus vähentynyt merkittävästi jo pidemmän aikaa. Tästä syystä Helakeskuksen on täytynyt etsiä uutta markkinarakoa. Tällainen kanava onkin löydetty kuluttajarajapinnasta kauppahalleista, jotka myyvät Helakeskuksen maahantuomia tuotteita ns. tee-se-itse -tekijöille. Uusien myyntikanavien etsiminen on jatkuva prosessi.
Helakeskus on tehnyt Kankarin Kaluste Oy:n kanssa pitkäaikaisia tuote- ja toimitussopimuksia, jotka takaavat voimakkaassa kasvussa olevalle kalustetehtaalle selvää etua niin hintojen kuin toimitusvarmuudenkin suhteen. Käytännössä Helakeskus pitää varastollaan Kankarin Kalusteen tarvitsemia materiaaleja valmiina niin, että tilauksen saapuessa voidaan toimia erittäin nopeasti.
Lukuina vuonna 1980 perustetun Kankarin Kalusteen toiminta on vaikuttavaa. Kylpyhuonekalusteiden nimikkeitä on noin 800, joihin erityyppisiä kaappeja on tehty yhteensä n. 50 000 per vuosi. Kylpyhuoneiden lisäksi Kankarin Kaluste on tehnyt noin 4 000 asunnon keittiöt ja komerot. Kankarin Kalusteella ei ole omia brändejä, vaan he ovat tunnettujen brändien luottovalmistaja. Asiakkaina heillä on mm. IDO ja Gustavsberg.
Hannu Rantanen, toimitusjohtaja
Suomen Helakeskus on tukkukauppa ja maahantuoja, jonka tuotteita tarvitaan kaluste- ja huonekaluteollisuuden lisäksi myös puuseppien pajoissa.
Liikevaihto 8,9 M€
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. Noin 40 vuoden kokemuksella Helakeskuksen markkina-asemaa voi turvallisesti sanoa vakiintuneeksi.
Selogin vuosi 2017 eteni suunnitelmien mukaan. Tulos kehittyi hyvin, eikä henkilöstössä tapahtunut muutoksia. Nykyinen henkilökunta on osaava ja sitoutunut. Töitä tehdään hyvässä hengessä.
Panoksia pantiin nykyisten asiakkaiden palvelemiseen ja tuloskunnosta huolehtimiseen. Myös palvelua parannettiin entisestään.
Strategiaa uudistetaan jonkun verran joka vuosi. Kuitenkaan suuriin linjoihin ei menneellä tilikaudella puututtu. Asiakaspalaute vuodelta 2017 on ollut erinomaista.
Tuotepuolella tapahtui jonkun verran uudistumista. Vanhoja tuotteita korvattiin uusilla, paremmilla tuotteilla, ja täysin uusiakin nimikkeitä otettiin listoille. Varsinkin puurima- ja metallipuolelle saatiin uusia toimittajia. Etenkin tuontipuolella etsitään jatkuvasti lisää uusia tuotteita Euroopasta.
Selogin varastossa on optimoitu eri materiaalien kierrätys, esimerkiksi pahvin ja puun kierrätys. Myös lavat, joilla tavaraa tulee varastoon, kierrätetään.
Selogin toimitusjohtaja Simo Tuokko on pelannut ja valmentanut koripalloa jo pitkään. Myös osa Selogin asiakkaista on entisiä koripallon pelaajia. Tästä syystä on ollut melko luontaista, että koripallo näkyy ja kuuluu myös Selogin toiminnassa – yritys järjestää kerran vuodessa katukoristurnauksen, johon osallistuu myös asiakkaita ja tavarantoimittajia. Turnauksen suosio on kasvanut niin paljon, että aiemmat kaksi kenttää tuskin enää riittävät ensi vuonna. Lisäksi Selog kannattaa maajoukkuetta eli koripalloliittoa, ja Tuokko valmentaa WB-Pantterien junioreita. Kyseessä on Suomen vanhin koripallon erikoisseura.
Tarjouspyyntöjen määrästä päätellen seuraava tilikausi lupaa hyvää. Toimiala näyttää kaiken kaikkiaan tulevan tilikauden osalta olevan voimissaan, vaikka tilikauden loppupuolelle onkin jo povailtu pientä hyytymistä. Vahva usko tulevaisuuteen kuitenkin värittää Selogin toimintaa.
Entiset, Selogille tutut asentajat ovat perustaneet uusia rakennusalan yrityksiä tai siirtyneet monialayritysten palvelukseen, ja sitä kautta myös Selog on saanut uusia asiakkuuksia. Myös virolaisten asiakkaiden määrä on ollut kasvussa.
Epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan luo oikeastaan vain globaali tilanne, josta ei voi näin Suomesta käsin ainakaan varmaksi sanoa oikein mitään. Suomalainen rakentaminen tuskin tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, mutta ei se myöskään merkittävästi vaikuttaisi olevan vähenemässäkään.
Selogin pyrkimyksenä on kasvaa seuraavan tilikauden aikana. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä, vaan toimivaksi todetulla strategialla jatketaan. Toimipisteet tulevat pysymän samoina, vanhat asiakkaat pyritään pitämään ja uusasiakashankintaan panostetaan.
Selog on erikoistunut alakattojen pinta- ja kannatinrakenteisiin, joita se toimittaa eritoten sisäkattorakentamisen ammattilaisille, mutta myös rakennus- ja maalausliikkeille sekä rautakaupoille.
Selogin vuoden 2017 suurin projekti oli Kalasataman terveysja hyvinvointikeskukseen toimitettu ja asennettu noin 20 000 neliötä kattoa. Uuteen rakennukseen tarvittiin hyvin erilaisia, haastaviakin kattoja – puurimakattoja sisään ja ulos, kipsilevykattoja, sekä liimattavia akustiikkavilloja ja hygienialevyjä. Kattojen lisäksi asennettiin niiden vaatimia kannatusjärjestelmiä. Yhteistyökumppanina Selogilla oli projektissa Karkkilan Sisäverhous Oy.
Suurin haaste projektissa oli logistiikka, ja siitä syystä Selog valikoituikin urakkaan. Asiakkaan kanssa pelattiin tiiviisti yhteen aikataulujen sovittamisessa. Käytännössä Selogin päässä oltiin valmiina kuljetuksiin kuin palomiehet konsanaan. Asiakkaan aikataulut venyivät molempiin suuntiin – välillä tavaraa tarvittiin jo sovittua aiemmin. Selog suoriutui projektin aikana tulleista haasteista erinomaisesti. Yhteensä Selogin omalla kalustolle työmaalle kuljetettiin noin 40 kuorma-autollista erilaisia kattomateriaaleja.
Simo Tuokko, toimitusjohtaja
Liikevaihto 10,8 M€
autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de Materiaalien kierrätys on optimoitu Selogin varastoissa.
Heatmastersin vuoteen 2017 kuului konkreettisia tekoja, joilla käännettiin onnistuneesti kelkkaa tappiollisen vuoden jälkeen. Heatmastersin toiminta on jaettu palvelu- ja laiteliiketoimintaan keskittyneisiin, kahteen eri divisioonaan. Näitä divisioonia on tänä vuonna lähennetty Heatmasters United -konseptin avulla, joka on tarkoittanut käytännössä yhteispelin tehostamista eri toimintojen välillä. Samat henkilöstöresurssit ovat olleet tuomassa sekä asiakkaille että sisäisesti enemmän lisäarvoa.
Tilikautta ovat merkittävästi piristäneet myös suurten työmaaprojektikauppojen voittaminen, uuni- ja uunimodernisointiliiketoiminnan aktivoituminen sekä yleinen talouden elpyminen. Houstonin toimipiste päätettiin sulkea, kun tuloskehitys ei vastannut odotuksia. Laitemyyntiä Yhdysvaltoihin jatketaan normaalisti, vaikkei varsinaista toimipistettä siellä enää ole.
Lämpökäsittelyyn toimialana vaikuttaa uudisrakentamisen määrä sekä laitteistojen uusiminen prosessilaitoksissa. Heatmastersilla on toimipisteet Suomen lisäksi myös Puolassa ja osakkuusyhtiö Virossa. Etenkin Puolassa on patoutunut voimalaitosten kunnossapitotarve, joka tulee lisääntyvässä määrin näkymään tulevina vuosina Heatmastersin liikevaihdossa.
Lämpökäsittelyä säätelevät materiaalistandardit, joiden mukaan käsittelyjä tehdään. Valmistettaessa teräskappaleita esimerkiksi hitsaamalla tai valamalla niiden kiderakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka heikentävät niiden lujuutta. Lämpökäsittelyssä metallin kiderakenteen jännitteet poistuvat ja materiaali siten palautuu alkuperäisiin lujuusarvoihinsa. Lämpökäsittelyyn liittyy todistuksia ja
dokumentteja, joita on säilytettävä standardien määräämällä tavalla.
Koska toimialaa säätelevät standardit määrittävät työtä, on tärkeää panostaa palveluun. Heatmastersilla onkin palveluliiketoiminnan puolella jalostettu strategiaa. Ensi tilikaudella laajennettu palveluvalikoima tulee kattamaan esimerkiksi varsinaista lämpökäsittelyä edeltäviä ja seuraavia prosesseja, kuten metalliraepuhallusta, maalausta ja NDT-tarkastusta. Myös kokonaan uusittu palvelukonsepti, jossa nykyinen laiteliiketoiminta integroidaan osaksi palveluita, jalkautetaan tulevan vuoden aikana.
Laiteliiketoiminnan puolella vuonna 2017 toimitettiin asiakkaille useita lämpökäsittelyuuneja ja niiden modernisointeja. Perinteisten jännityksenpoistohehkutusuunien uudisrakentamisen ja modernisointien rinnalle on kasvanut uusia segmenttejä (muun muassa pinnoitusuunit), mikä lisää merkittävästi laiteliiketoiminnan asiakaspotentiaalia. Loppuvuodesta tuotiin markkinoille lisäksi uusi, vain 10 kiloa painava, invertteriteknologiaan perustuva monitoimi-induktiolämmityslaite, mikä niin ikään laajentaa markkinaa perinteisen ydinmarkkinan ulkopuolelle
Heatmasters on tehnyt aktiivista yhteistyötä sekä ammattikoulujen että ammattikorkeakoulujen kanssa, niin teknisellä kuin kaupallisellakin puolella. Yhteistyötä on tehty harjoitustöiden, työssäoppimisjaksojen ja kesätöiden muodossa. Oppilasyhteistyötä on tehty pääosin Lahden alueen oppilaitosten kanssa, mutta myös Tampereen yliopiston opiskelijat ovat osallistuneet kehittämisprojektiin, jossa hiotaan strategiaa yhdessä Heatmastersin ja sen hallituksen kanssa.
Vuodesta 1974 toiminut Heatmasters Group tarjoaa metallien lämpökäsittelypalveluita ja -laitteita energia-, kemian ja konepajateollisuuden toimijoille.
Tilikauden alussa Heatmastersin pääkonttori ja palvelukeskus muutti uusiin tiloihin parin kilometrin päähän entisistä, siirtyen Lahdesta Hollolan puolelle. Uudet tilat saneerattiin kokonaisvaltaisesti ennen muuttoa, ja tuotantokalusto eli lämpökäsittelyuunit uusittiin tarvittavin osin. Kasvaneen nostokapasiteetin ansiosta pystytään myös käsittelemään aikaisempaa painavampia kappaleita. Uusissa toimitiloissa on uunien lisäksi työmailla käytettävien laitteiden varastolle sekä laitevalmistukseen eli muuntajien ja tarvikkeiden loppukokoonpanoon ja huoltoon omistetut alueet.
Heatmasters United, yhteen hiileen puhaltaminen, konkretisoitui yhteisöllisellä tavalla uudessa päämajassa kesällä 2017 joka perjantai järjestetyssä yhteisissä grillijuhlissa. Hollolan toimipisteen lisäksi juhliin osallistui työntekijöitä myös muista Heatmastersin toimipisteistä, ja aika ajoin lisäksi muita kumppaneita.
Ilkka Mujunen, toimitusjohtaja
Liikevaihto 5,3 M€
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. Lämpökäsittelyssä metallin kiderakenteen jännitteet poistuvat ja materiaali palautuu alkuperäisiin lujuusarvoihinsa.
Megaklinikka Oy otti strategiseksi tavoitteeksi pari vuotta sitten laajentumisen tiettyihin Euroopan isoihin kaupunkeihin. Reilu vuosi sitten tällä tiellä otettiin ensiaskeleet avaamalla hammaslääkäriklinikka Tukholmaan. Vaikka klinikan toiminta ei lähtenyt käyntiin niin reippaasti kuin toivottiin, se herätti kuitenkin paljon huomiota alan piireissä. Lukuisten keskustelujen päätteeksi Tukholman klinikka päätettiinkin myydä ruotsalaiselle Aqua Dental Ab:lle. Kyseessä oli strateginen myynti, johon kuului oleellisena osana yhteistyösopimus: Aqua Dental jatkaa ostamansa klinikan pyörittämistä Megaklinikan konseptilla eli megamallikonseptilla. Klinikka on brändätty Aqua Dental Expressiksi. Kyseessä on Megaklinikan ensimmäinen ulkomainen lisenssiasiakas.
Tukholman oppikokemus kirkasti Megaklinikan kansainvälistymisstrategiaa siinä mielessä, että lisenssiliiketoimintaa aiotaan kotimaan lisäksi laajentaa nyt myös ulkomaille. Tähtäimessä on nyt erityisesti Ruotsin julkinen sektori. Megamallikonsepti tehostaa merkittävästi hammaslääkäriasemien toimintaa, ja tuo siten myös julkisen sektorin kipeästi kaipaamia kustannussäästöjä.
Megaklinikan menneen tilikauden tulos jäi heikoksi, koska Ruotsiin tehty laajeneminen vei paljon resursseja. Kotimaassa toiminta on kuitenkin sekä Helsingin klinikalla että lisenssiliiketoiminnan puolella kasvanut odotusten mukaisesti. Panoksia on lisätty erityisesti tuotekehityspuolelle ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen.
Megaklinikan Kerralla Kuntoon -toiminnanohjausjärjestelmän ja toimintamallin käyttöönotto on pitkälle tuotteistettu ja vakiomuotoinen. Projekti kestää tyypillisesti kaksi kuukautta, jonka aikana toteutetaan eri
vaiheet palvelun käynnistämiseksi. Keskeisiä vaiheita ovat henkilökunnan koulutukset, palveluprosessien muotoilu, muutosjohtamisen tuki sekä tietojärjestelmien konfigurointi ja laiteasennukset.
Merkittävässä roolissa Megamallikonseptiin siirtymisessä on organisaation muutosjohtaminen. Siirryttäessä uuteen toimintamalliin täytyy ottaa huomioon koko henkilöstön sopeutuminen muutokseen, joka on suhteellisen konservatiivisella alalla joskus haastavaakin. Vanhoista toimintamalleista kannattaa kuitenkin siirtyä eteenpäin, sillä tiedolla johtaminen tulee tuomaan tulevaisuudessa merkittävää kilpailuetua.
Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmä Kerralla Kuntoon on käytössä jo noin kymmenessä kaupungissa Suomessa. Resurssien optimoinnilla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, etenkin julkisella sektorilla jossa paine kustannussäästöihin on jatkuva.
Sote-uudistuksen vaikutuksesta ei osata vielä sanoa, mutta Megaklinikalla siihen suhtaudutaan kokonaisuudessaan neutraalin positiivisesti. Eurooppalaisella tasolla hammaslääkärialaa vaivaa pula osaavasta henkilökunnasta, joka osaltaan tuo lisää painetta resurssien optimointiin. Samoin alalla voimakkaasti tapahtuva keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin ja yrityskokonaisuuksiin asettaan uusia vaatimuksia toiminnan tehokkaalle organisoimiselle. Megamalli on myös palautteen perusteella parantanut asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön viihtymistä.
Megaklinikka lisensoi Helsingissä toimivan hammaslääkäriasemansa toiminnan tehokkuudesta vastaavaa toiminnanohjausjärjestelmää ja palvelutuotannon konseptia myös muille alan toimijoille.
Megaklinikka toteutti vuonna 2017 Rauman kaupungille onnistuneen siirtymän Kerralla Kuntoon toiminnanohjausjärjestelmään. Muutosvastarinnan välttämiseksi panostettiin erityisesti esimiestyöhön sekä avoimeen viestintään kaikille sidosryhmille. Työntekijöiden lisäksi viestintää suunnattiin myös asiakkaille.
Säännöllinen yhteydenpito alkoi hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa Skype-palaverein. Rauman projektitiimi koki saaneensa hyviä ohjeita ja vastauksia kysymyksiinsä jo ennen varsinaista käyttöönottoa, ja työntekijöiden perehdyttäminen koettiin todella tärkeäksi osaksi prosessia.
Megaklinikan toteuttamat koulutukset oli suunniteltu niin, että kukin Megaklinikan projektitiimiläinen koulutti asiakkaan työntekijöitä oman, vahvimman osaamisalueensa pohjalta. Koulutusta myös annettiin kaikille, joille se oli tarpeen
Petri Katajamäki, toimitusjohtaja
Liikevaihto 6,0 M€
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmä Kerralla Kuntoon on käytössä jo noin kymmenessä kaupungissa Suomessa.
Vuoden 2017 suurin tapahtuma CoreHW:lle oli liittyminen Panostaja-perheeseen. Oston yhteydessä tehtiin myös yritysjärjestely, jossa uuden CoreHW Group:n alle perustettiin CoreHW Semiconductor omia tuotteita ja IPR:ä varten. CoreHW Group:lle muodostettu hallitus otti ensimmäiseksi tehtäväkseen yrityksen strategian terävöittämisen erityisesti tuotteistamisen suhteen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi tuli Heikki Tenhunen. Hänellä on yli 30 vuoden johtajakokemus telekommunikaatio- ja puolijohdeteollisuudessa työskentelystä Nokian, Renesas Mobilen, Broadcomin ja NXP:n palveluksessa.
Tuoteideoissa on kärsitty varsinaisesta runsauden pulasta, jonka takia tulevaa tuotestrategiaa on hiottava huolella. Asiakasprojekteja on pyritty toteuttamaan tavalla, joka tukee kirkastuvaa tuotestrategiaa. Oleellista on ollut säilyttää projekteissa syntynyt tietotaito eli IPR-omistus, jotta erilaisia tuotemahdollisuuksia ei ainakaan suljeta pois.
CoreHW:n voimakas kasvu on jatkunut liikevaihdon ja osittain myös henkilöstön suhteen. Yrityksen kasvua ja strategista kehitystä tukemaan palkattiin keväällä 2017 operatiivinen johtaja, jolla on 20 vuoden kokemus mikropiirien kehittämisestä ja organisaatioiden johtamisesta Nokialla ja Microsoftilla.
IoT on lyhenne sanoista Internet of Things eli suomeksi Esineiden internet. IoT kentän kehitys on näkynyt CoreHW:n vuodessa lisääntyneinä tarjouspyyntöinä ja kokoluokaltaan aiempaan verrattuna jopa kymmenkertaisina projektiehdotuksina. Kiinnostus suomalaista korkean suorituskyvyn elektroniikkaa kohtaan on maailmanlaa-
juista, sillä Suomi on yksi harvoista osaamiskeskittymistä radioteknologian alalla.
Keväällä 2017 aloitettiin projekti, jossa kehitetään IoT-systeemeihin RF-etupääteknologiaa merkittävän Tekes-rahoituksen turvin. Strateginen valinta tehtiin hyvän kasvupotentiaalin perusteella. IoT:ta varten on olemassa ja kehitteillä useita eri radioteknologioita. Käynnissä on tiukka kilpailu, jossa kymmenkunta eri radiojärjestelmää kilpailee tulevaisuuden markkinoista. Kaikki radiojärjestelmät tarvitsevat modeemin lisäksi lähettimen ja vastaanottimen, radioetupään ja antennin. CoreHW:lla on kärkiosaamista kaikissa näissä alueissa.
Tänä vuonna CoreHW:lla toteutettiin puoli vuotta kestänyt rekrytointikoulutus, jossa RF-suunnittelijoista koulutettiin RFIC-suunnittelijoita eli mikropiirisuunnittelijoita. Koulutus toteutettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kyseessä oli sinänsä onnekas tilaisuus, että ohjelmaan osallistui viisi Nokia–Microsoft -polun kulkenutta uudelleenkoulutettavaa. Vastaisuudessa vastaavaa mahdollisuutta ei ehkä osu kohdalle, mutta yhteiskunnallista otetta rekrytoinneissa kuitenkin ylläpidetään tiiviillä yhteistyöllä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.
Radioteknologian ala on tällä hetkellä niin kuumentunut, että pätevien henkilöstöresurssien löytäminen on vaikeaa globaalillakin tasolla. Suomi on sinänsä hyvä paikka rekrytoida, että osaaminen tällä alalla on perinteisesti vankka.
Aiemmin enimmäkseen konsultointi- ja projektipuolella toiminut CoreHW on nyt ottamassa harppausta kohti omaa tuoteperhettä.
Panostaja ja CoreHW kokivat tarpeelliseksi muodostaa heti kättelyssä CoreHW Group Oy:lle hallituksen, joka auttaa luotsaamaan yritystä eteenpäin erityisesti tuotteistamisen suhteen. Panostajalta hallitukseen tulivat mukaan sijoitusjohtaja Miikka Laine sekä kehitysjohtaja Minna Telanne, CoreHW:lta puolestaan toimitusjohtaja Tomi-Pekka Takalo.
Ulkopuolisilta hallituksen jäseniltä haluttiin erityisesti kokemusta ja osaamista komponenttiliiketoiminnasta ja organisaatioiden kehittämisestä. Hallituksen puheenjohtajaksi valikoituikin Hannu Tenhunen Teknologia Due Diligence prosessissa. Hänellä on vankka kokemus isoista organisaatioista, kasvusta ja liiketoiminnan kehittämisestä mm. Nokialta, Renesassilta, Broadcomilta ja NXP:ltä. Myynnin ja markkinoinnin go-to-market -strategiaosaajaksi valikoitui puolestaan Juha Ala-Laurila Microsoftilta. Lisäksi hallituksessa tulee vaikuttamaan myös Pasi Tikka, joka on aiemmin työskennellyt Nokialla, Epcosilla, Muratalta ja Silannalla. Hänellä on kokemusta komponenttiliiketoiminnan rakentamisesta useasta eri projektista eli osaamista löytyy erityisesti teknologian kääntämisestä liiketoiminnaksi.
Tomi-Pekka Takalo, toimitusjohtaja
Liikevaihto 1,0 M€*
Sed quis dolut quam ipsa autatib ustinciam ne volest, unte num qui cumqui de volorem aut re, ne veribus. Kiinnostus suomalaista korkean suorituskyvyn elektroniikkaa kohtaan on maailmanlaajuista.
Henkilöstö 45
*)2 kk
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, hallituksen jäsen vuodesta 2006 KTM, KHT KONE Oyj:n johtaja ja hallituksen sihteeri Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 VTM
Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2014 Yo.merk. Eläkkeellä 1.8.2014 lähtien. Edellinen työtehtävä: toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (LEL Työeläkekassa) 2010–2014 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2013 KTM, HHJ Pj Jesura Oy:n toimitusjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Datanomi Pajakulma Oy:n IT-projektipäällikkö Riippumaton yhtiöstä
Hallituksen jäsen vuodesta 2016 Tekniikan tohtori, DI Boardman Oy:n partneri ja hallituksen puheenjohtaja, Brand Compass Group Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Muut luottamustehtävät: Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran hallituksen jäsen, Fondia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Kehitysjohtaja vuodesta 2013 HTL Aikaisempi työkokemus: Liiketoimintajohtaja Leading Partners Oy, henkilöstöjohtaja OpusCapita Oy, tulosyksikön päällikkö MPS Finland Consulting Oy, kehityspäällikkö Suomen Posti Oy
ja, Deloitte Corporate Finance Oy, Pricewaterhouse-Coopers Oy
Sijoitusjohtaja vuodesta 2015
KTM, OTK
Aikaisempi työkokemus: osakas ja talousjohtaja Finnsweet Holding Oy -konserni, sijoitusjohtaja ja osakas pääomasijoitusyhtiö Profita Management Oy, johtaja Nokia Oyj:n yrityskauppayksikössä sekä eri tehtävissä investointipankkiliiketoiminnassa (FIM, Pohjola)
Panostaja tarjoaa ainutlaatuisen kanavan sijoittaa listaamattomiin kasvuyrityksiin, joissa on korkeat tuotto-odotukset. Valitsemme omistukseemme eri toimialojen kärkiyrityksiä ja hankimme niistä enemmistöosuuden. Kehitämme ja tuemme niiden kasvua tiiviissä yhteistyössä vähemmistöosakkaana olevan toimivan johdon kanssa. Tavoitteemme on, että yrityksen arvo on selvästi kasvanut, kun irtaudumme siitä. Näin kasvatamme omistaja-arvoamme.
Voitonjako heijastaa konsernin tuloksen kehitystä pitkällä aikavälillä ja ensisijaisena tavoitteena on varmistaa konsernin sijoitustoiminnan jatkuvuus, jonka jälkeen vähintään puolet emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvasta konsernin vuosittaisesta tuloksesta voidaan jakaa joko osinkoina, pääomanpalautuksina tai osakkeiden takaisinostoina.
| Oman pääoman tuotto | 20 | siten, että sisäinen IRR-tavoite (internal rate of | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| on vähintään | % | return) on jokaiselle sijoituskohteelle yli 22 % | ||||
| Kumulatiivinen osake kohtainen tulos (EPS) on |
0,80 € | viisivuotiskaudella 2014–2018 | ||||
| Omavaraisuusaste | 40 | kun omaan pääomaan | ||||
| on vähintään | % | sisällytetään pääomalainat |
Panostajan tavoitteena on jatkuva omistaja- ja markkina-arvon kasvattaminen siten, että osakkeen kokonaistuotto ylittää Nasdaq Helsingin Small Cap Indeksin keskimääräisen pitkän aikajänteen tuoton.
| Liikevaihto 193,2 M€ |
|---|
| Tilikauden tulos |
| 6,9 M€ |
| Henkilöstö 1 622 |
TILIKAUDELTA 1.11.2016–31.10.2017
| Panostaja Oyj:n hallituksen toimintakertomus. 2 |
|---|
| Tunnuslukujen laskentakaavat. 10 |
| Konsernin tuloslaskelma. 11 |
| Konsernin tase. 12 |
| Konsernin rahavirtalaskelma. 13 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista. 14 |
| Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot. 16 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma. 47 |
| Emoyhtiön tase. 47 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma. 48 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot. 48 |
| Emoyhtiön hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen |
| käsittelyksi ja voitonjaoksi. 53 |
| Tilintarkastuskertomus. 54 |
| Tietoja osakkeista. 59 |
| Hallinto ja yhtiökokous. 59 |
| Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys. 61 |
| Suurimmat osakkeenomistajat. 62 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Panostaja -konserni | 1.11.2016–31.10.2017 | 1.11.2015–31.10.2016 |
| Liikevaihto, M€ | 193,2 | 162,3 |
| Liikevoitto, M€ | 9,5 | 10,1 |
| Tulos ennen veroja, M€ | 7,5 | 8,3 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista, M€ | 8,5 | 6,8 |
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista, M€ | -1,6 | 2,4 |
| Tilikauden tulos, M€ | 6,9 | 9,2 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, € | 0,04 | 0,07 |
| Oma pääoma / osake, € | 0,59 | 0,77 |
Panostaja-konsernin liikevaihto oli päättyneellä katsauskaudella 193,2 milj. euroa (162,3 milj. euroa). Viennin osuus liikevaihdosta oli 5,0 milj. euroa eli 2,6 % (6,7 milj. euroa eli 4,1 %). Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana toteutuneiden yritysostojen vaikutus 30,9 milj. euron liikevaihdon kasvuun oli 17,4 milj. euroa. Kahdeksasta sijoituskohteesta seitsemän ylitti vertailukauden kumulatiivisen liikevaihtotason.
Liikevoitto heikkeni ja oli 9,5 milj. euroa (10,1 milj. euroa). Katsauskauden tulosta rasittaa yrityshankintojen kustannukset 1,0 milj. euroa, mahdollisten tulevien irtaantumisten valmisteluun liittyvät kulut 0,9 milj. euroa sekä Granon YT-kuluvaraus 0,4 milj. euroa. Vertailukauden liikevoiton ylitti kuusi sijoituskohdetta kahdeksasta.
Tulos lopetetuista liiketoiminnoista oli -1,6 milj. euroa. Konsernin tuloslaskelma ei sisällä vertailuvuodelta 2016 lopetettujen liiketoimintojen tuloslaskelmaa vaan niiden tulos on konsernin tuloslaskelmassa erotettu riville Tulos lopetetuista liiketoiminnoista.
Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -2,3 milj. euroa (-1,9 milj. euroa). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä ja liiketoiminnan kassavirta oli 15,6 milj. euroa positiivinen.
Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 1 622 (1 337). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 1 810 (1 434).
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Liiketappio oli -4,1 milj. euroa (liiketappio -2,9 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden tappio oli -4,2 milj. euroa (voitto 7,3 milj. euroa).
Panostaja Oyj allekirjoitti 15.9.2017 sopimuksen langattomissa teknologioissa käytettävien radiotaajuus(RF)-mikropiirien ja antennien suunnittelua tarjoavan CoreHW Oy:n osakekannan ostosta. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu suunnittelupalveluihin, konsultointiin sekä omien mikropiirien ja lisensoitavien teknologioiden (IP) kehitykseen.
Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta. Järjestelyn yhteydessä yhtiötä pääomitettiin nykyisten tuotekehityssuunnitelmien mahdollistamiseksi. Yhtiön koko osakekannan (100 %) arvo on 5,2 miljoonaa euroa.
Panostajan tytäryhtiöt Takoma Oyj ja Takoma Gears Oy jättivät hakemukset yhtiöiden asettamiseksi konkurssiin. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 21.3.2017 päätöksensä yhtiöiden konkurssiin asettamisesta.
Takoman markkinatilanne oli heikentynyt merkittävästi saneerausohjelman vahvistamisajankohdasta, joten saneerausohjelman perustana olleet kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät oletukset eivät toteutuneet. Offshore- ja meriteollisuuden kysynnän rajusta laskusta johtuen Takoman toiminta oli ollut raskaasti tappiollista, mikä oli heikentänyt konsernin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Katsauskauden aikana Takoman kassatilanne ajautui kriittiseksi ja yhtiöiden oli hakeuduttava konkurssiin. Takoman konkurssiin asettamisen jälkeen Panostajan IFRS:n mukainen määräysvalta Takomassa loppui ja Takoma luokiteltiin IFRS:n mukaisesti lopetetuksi toiminnoksi.
Panostaja-konsernin segmentointi perustuu enemmistöomistuksessa oleviin sijoituskohteisiin, jotka tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Sijoituskohteita myös seurataan erillisinä liiketoimintoina. Panostajan enemmistöomistuksessa olevat sijoituskohteet muodostavat yhtiön liiketoimintasegmentit joiden lisäksi on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin emoyhtiö mukaan lukien osakkuusyhtiöt ja kohdistamattomat erät. Panostaja-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Grano, KotiSun, KL-Varaosat, Selog, Helakeskus, Megaklinikka, Heatmasters ja
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnal-
Grano on Suomen johtava sisältö- ja markkinointipalveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan toteuttamaan liiketoimintaa tukevat sisältöhankkeet alusta loppuun, luovasta suunnittelusta tuotantoon, julkaisuun, tulosten mittaamiseen ja aineistonhallintaan kaikissa asiakkaan kohdeyleisölle olennaisissa printti- ja digitaalisissa kanavissa. Granon toimipisteet sijaitsevat yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla kattaen Suomen Oulusta Helsinkiin. Lisäksi konsernilla on toimintaa Tallinnassa ja Pietarissa. Konsernin toimitusjoh-
CoreHW sekä Muut.
lisiin segmentteihin.
Grano jatkoi uudistumisen ja kasvun tiellä. Katsauskauden tärkeimmät teemat olivat uuden Sisältö palveluna -strategian vieminen käytäntöön sekä kasvustrategian mukaiset yritysostot. Granon liikevaihto kasvoikin 20 %, 88,2 milj. eurosta 105,3 milj. euroon. Kasvun selittää useat kuluvan ja edellisen tilikauden aikana toteutetut yrityshankinnat. Segmentin kysyntätilanne parani katsauskauden aikana, mutta palvelujen liikevaihdon kehityksessä oli merkittäviä eroja rakentamisen palvelujen, suurkuvan ja sähköisten palveluiden kysyntä oli vahvaa, kun taas offset -painamisessa ja mustavalkoisessa digipainamisessa kysyntä oli laskevaa. Segmentin liikevoitto heikkeni 7,8 milj. eurosta 6,3 milj. euroon johtuen osaltaan voimakkaista panostuksista digitaalisten palvelujen kehittämiseen sekä vuoden aikana toteutetusta merkittävästä brändin tunnettuuskampanjasta. Katsauskauden tulokseen sisältyy lisäksi 0,8 milj. euroa yrityshankintojen kustannuksia sekä YT-kuluvarausta 0,4 milj. euroa. Tehtyjen yritysostojen päällekkäisyyksiä purettin syksyllä, kun yhtiössä toteutettiin laajat yhteistoimintaneuvottelu. Lokakuussa 2017 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen henkilöstövaikutuksiksi arvioidaan n. 100 henkilötyövuotta. Katsauskaudella hankittiin Oy Fram Ab, Planeetta 10 -yhtiöt, Finepress Oy, Kuopion Neon2 Oy, Brand Factory Finlandin liiketoiminta sekä Lönnberg-yhtiöt. Hankitut yhtiöt on jo fuusioitu tai tullaan alkaneena vuonna fuusioimaan Granoon tai sen tytäryhtiöön Grano Dieseliin. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 1 122 (789).
KotiSun tarjoaa konseptoituja käyttövesi- ja lämpöverkkoremontteja sekä viemärisaneerauksia kuluttajille avaimet käteen -palveluna. KotiSun tarjoaa myös Kotivo-sovelluksen avulla kiinteistöjen lämmitysenergian optimointia. KotiSun on kasvanut nopeassa tahdissa alan suurimmaksi ja tunnetuimmaksi toimijaksi Suomessa. Konsernin toimitusjohtajana toimii Kalle Lahtinen. Panostajan omistusosuus konsernista oli katsauskauden lopussa 56,6 %.
KotiSun-segmentin markkinatilanne on ollut hyvä koko katsauskauden ajan. Segmentin liikevaihto kasvoi 33 %, 31,9 milj. eurosta 42,5 milj. euroon. Liikevaihdon kasvusta merkittävin osa tuli viemäriliiketoiminnan maantieteellisen laajentumisen kautta. Suomessa uudet toimipisteet avattiin Kuopioon, Seinäjoelle, Ouluun ja Lappeenrantaan. Kotimaisen kasvun lisäksi toimintaa laajennettiin myös Ruotsiin avaamalla toimipiste Taalainmaalle. Aiemmin
toiminta on keskittynyt lähinnä omakotitalojen saneerauksiin, mutta nyt toimintaa on laajennettu kattamaan myös kiinteistöpuolta, aina rivitaloista isoihin lomakeskuksiin asti. Uutena palveluna KotiSun on tarjonnut asiakkailleen mahdollisuutta ottaa käyttöön energiansäästöratkaisuja tuottava lämmityksenohjausjärjestelmä Kotivo, ja tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa tarjoomaa myös sähkösaneerauksiin. Voimakkaasta kasvusta huolimatta myös kannattavuus säilyi erinoimaisena: liikevoitto parani 5,8 milj. eurosta 6,6 milj. euroon. Katsauskauden tulosta rasittaa huomattavien kalustoinvestointien myötä merkittävästi kavaneet poistot. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 422 (298).
KL-Varaosat Oy on Tampereella, Jyväskylässä , Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla toimiva Mercedes Benz- , BMW- sekä Volvo-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä. KL-Varaosat Oy kuuluu KL Parts-konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 75 prosenttia. KL-Varaosat Oy:n toimitusjohtajana toimii Juha Kivinen.
KL-Varaosien strategiset hankkeet ServicePartner -korjaamoketjun sekä sähköisen kaupan kehittämiseksi etenivät suunnitellusti. Service-Partner -korjaamoyhteistyö on kehittynyt hyvin, osaamisen ja työkalujen kehittämiseen sekä korjaamoilmeen uudistamiseen laajentunut yhteistyö on saanut uusia asiakkaita mukaan. Verkkokauppa on kasvussa vuoden alussa avatun uuden sähköisen varaosaluettelon ja verkkokaupan ansiosta. Segmentissä on katsauskaudella jatkettu aiempina kausina toteutettujen laajentumisten vahvistamista. KL-Varaosat -segmentin liikevaihto kasvoi 4 % edellisvuoden 13,0 milj. eurosta 13,5 milj. euroon. Markkinatilanne on toimialalla pysynyt katsauskaudella melko vakaana, vaikkakin leuto talvi aiheutti haasteita myynnille. Liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla ollen 1,0 milj. euroa (1,0 milj. euroa). Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 48 (48).
Selog Oy on vuonna 2005 perustettu Suomen suurin sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia. Palvelutarjontaan kuuluvat myös laskenta- , suunnittelu- ja logistiikkapalvelut. Selogin palvelut kattavat korjaus- ja saneeraushankkeita sekä uudisrakennuskohteita. Yhtiön toimipisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa. Selog Oy kuuluu Selog Group -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 60 %. Selog Oy:n toimitusjohtajana toimii Simo Tuokko.
Selog-segmentin tilikausi eteni suunnitelmien mukaan. Painopisteenä oli nykyasiakkaiden entistä parempi palveleminen sekä tuloskunnosta huolehtiminen. Tuotepuolella tapahtui jonkin verran uudistumista, varsinkin puurima- ja metallipuolelle saatiin uusia toimittajia. Liikevaihto kasvoi tilikaudella 5 %, 10,3 milj. eurosta 10,8 milj. euroon. Rakentamisen suhdanne oli tilikaudella varsin vahva ja asiakkaiden työtilanne oli hyvä, mutta kilpailu kohteista oli edelleen kovaa. Liikevoitto parani 0,7 milj. eurosta 0,8 milj. euroon. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 14 (15).
Suomen Helakeskus Oy on Seinäjoella toimiva kalustehelojen keskeinen tukkukauppa Suomessa. Yhtiö maahantuo, markkinoi ja myy kaluste- ja huonekaluteollisuuden helatarvikkeita. Yhtiö kuuluu Suomen Helasto -konserniin. Panostajan omistusosuus Suomen Helasto -konsernista on tilikauden lopussa 100,0 prosenttia. Konsernin uutena toimitusjohtajana aloittaa S. Martti Niemi viimeistään 15.12.2017. Nykyinen toimitusjohtaja Hannu Rantanen jatkaa tehtävässään uuden toimitusjohtajan aloittamisajankohtaan asti, jonka jälkeen Rantanen jää pois konsernin palveluksesta.
Helakeskus-segmentin liikevaihto pieneni katsauskaudella 9,8 milj. eurosta 8,9 milj. euroon. Liikevaihdon pieneneminen johtuu pääasiassa Rakennushela-liiketoiminnasta luopumisesta, kun yhtiö myi vuonna 2016 Rakennus-helasto Oy:n osakkeet toimivalle johdolle. Segmentin markkinatilanne on katsauskaudella piristynyt, mutta erityisesti kotimainen huonekaluteollisuus on vähentynyt merkittävästi jo pidemmän aikaa. Katsauskauden liikevoitto parani vertailukauden 0,3 milj. eurosta 0,5 milj. euroon. Kannattavuutta rasitti henkilöstövaihdokset sekä metalliraaka-aineiden hintojen nousu. Vertailukauden tulokseen sisältyy Rakennushelaston myynnistä kirjattu 0,3 milj. euron arvostustappio. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 23 (24).
Megaklinikka on täysin uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema. Sen toiminta perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa asiakkaille tarjotaan kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä, laadukkaasti ilman jonoja. Yhtiö tarjoaa myös toiminnanohjausjärjestelmäänsä lisensioituna palveluna julkisen ja yksityisen puolen hammashoitoon. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Petri Katajamäki. Panostajan omistusosuus segmentistä on tilikauden lopussa 79,8 %.
Megaklinikan liikevaihto oli katsauskaudella 6,0 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Kasvua syntyi Tukholman klinikalta sekä vahvasti sujuneesta lisenssimyynnistä. Tilanne Suomen perushammashuollon markkinoilla on jatkunut edelleen haastavana ja yksityisen puolen asiakaskäynnit ovat edelleen laskeneet edellisvuodesta. Katsauskauden aikana yhtiön lisenssiliiketoiminta laajeni suunnitellusti ja yhtiö solmi kolme uutta lisenssisopimusta julkisen puolen toimijoiden kanssa. Tukholman klinikan toiminta aloitettiin suunnitelmien mukaan syyskuussa 2016. Megaklinikka teki toukokuussa 2017 merkittävän strategisen kumppanuussopimuksen ruotsalaisen Aqua Dentalin kanssa, jonka osana Aqua Dental osti Megaklinikan Tukholman klinikan. Aqua Dental jatkaa klinikan toiminnan ohjaamista Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmällä Megaklinikan ensimmäisena yksityisen puolen lisenssiasiakkaana. Kumppanuus Aqua Dentalin kanssa pitää myös sisällään tavoitteen uusien Megaklinikan toiminnanohjausjärjestelmällä toimivien klinikoiden avaamisesta Ruotsiin tulevina vuosina. Segmentin liikevoitto oli katsauskaudella -1,6 milj. euroa (-1,5 milj. euroa). Katsauskauden ensimmäisen puoliskon tulosta rasittavat voimakkaasti Tukholman klinikan ylösajon kustannukset. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 84 (119).
Heatmasters Group tarjoaa metallien lämpökäsittelypalvelua Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa. Heatmasters Group-konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy ja Heatmasters Technology Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on lisäksi tytäryhtiöt Puolassa, Ruotsissa ja USA:ssa. Panostajan omistusosuus segmentistä on 80,0 %. Heatmasters Group Oy:n toimitusjohtajana toimii Ilkka Mujunen.
Heatmasters-segmentin liikevaihto parani katsauskaudella 4,5 milj. eurosta 5,3 milj. euroon. Heatmasters oli mukana Suomen suurissa prosessilaitosten uudisrakennusja modernisointiprojekteissa. Tämä sekä kahden merkittävän uunitoimituksen ajoittuminen viimeiselle neljännekselle paransi katsauskauden liikevaihtoa ja kannattavuutta. Liikevoitto parani myynnin vahvistumisen myötä -1,0 milj. eurosta -0,2 milj. euroon. Ruotsin ja USA:n toimintojen kustannukset rasittivat liikevoittoa. Houstonin toimipiste päätettiinkin sulkea, kun tuloskehitys ei vastannut odotuksia. Laitemyyntiä Yhdysvaltoihin jatketaan normaalisti, vaikkei varsinaista toimipistettä siellä enää ole. Heatmasters julkaisi uuden kannettavan monitoimilämmityslaitteen Saksassa Schweissen & Schneiden messuilla syyskuussa 2017. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 43 (49).
CoreHW-segmentti on uusi segmentti, joka syntyi kun Panostaja hankki syyskuussa 2017 enemmistön langattomissa teknologioissa käytettävien radiotaajuus (RF)-mikropiirien ja antennien suunnittelua tarjoavan CoreHW Oy:n osakekannasta. CoreHW Oy on vuonna 2013 perustettu yritys, joka tarjoaa korkean lisäarvon suunnittelupalveluita RF IC -toimialueella toteuttaen RF-mikropiirejä ja antenniteknologiaa sekä tarjoamalla niihin liittyviä konsultointipalveluita. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu suunnittelupalveluihin, konsultointiin sekä omien mikropiirien ja lisensoitavien teknologioiden (IP) kehitykseen. Yhtiön toimitusjohtajan toimii Tomi-Pekka Takalo. Panostajan omistusosuus segmentistä on 63,0 %
Yhtiö on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.9.2017 alkaen, eikä siitä siten ole vertailutietoja. Yhtiön raportoitu liikevaihto oli katsauskaudelta 1,0 milj. euroa ja liikevoitto 0,0 milj. euroa. Segmentin liikevoittoa rasittaa yrityshankinnan kustannukset 0,2 milj. euroa. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 45.
Muut -segmentin liikevaihdossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Katsauskaudelta raportoi kolme osakkuusyhtiötä, Ecosir Group Oy, Spectra Yhtiöt Oy sekä Juuri Partners Oy. Raportoitavien osakkuusyhtiöiden tulosvaikutus katsauskaudella oli 0,3 milj. euroa (0,1 milj. euroa), joka esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
Liiketoiminnan kassavirta parani ja oli 15,6 milj. euroa (9,6 milj. euroa). Maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin rahavarat olivat 19,5 milj. euroa (26,6 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 88,5 milj. euroa (50,1 milj. euroa). Nettovelkaantumisaste nousi ja oli 137,5 (70,4 %). Nettovelkaantumisasteen nousuun vaikuttivat Granon merkittävien yritysostojen seurauksena tapahtunut lainojen määrän kasvu sekä Panostajan Hybridilainan takaisinmaksu toukokuussa 2017. Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat -2,3 milj. euroa (-1,9 milj. euroa), eli 1,2 % (1,2 %) liikevaihdosta.
Panostajan 10 milj. eruron yritysostolimiitistä on nostamatta 7,7 milj. euroa. Limiitistä voi nostaa kahden vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 28,8 % (38,1 %). Oman pääoman tuotto oli 10,1 % (13,1 %). Sijoitetun pääoman tuotto laski 5,9 %:iin (9,4 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat katsauskaudella 39,0 milj. euroa (10,9 milj. euroa), eli 20,2 % (6,7 %) liikevaihdosta. Investoinnit kohdistuivat pääasiassa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä yrityshankintoihin.
Kehitysmenoja aktivoitiin tilikaudella 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa).
Tilinpäätöshetkellä lainojen määrä lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle on 0,3 milj. euroa. Lainojen korko on 6 %.
Yhtiöllä on 0,2 milj. euron suuruinen pääomalainasaaminen osakkuusyhtiöltä, joka erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi tilikauden 2018 aikana. Lainojen korko on 5 %.
Johdolle annettujen lainojen summat ja pääasialliset lainaehdot ovat esitetty liitetiedossa 35.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät sijoituskohteiden markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.
Panostajan kahdeksan enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohtetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen sijoituskohteen kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdannetilanteesta riippuen ja sijoituskohteen kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen sijoituskohteen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle sijoituskohteelle tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin
taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen sijoituskohteet kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi eri sijoituskohteiden liiketoiminnassaan käyttämien raaka-aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen sijoituskohteen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen sijoituskohteen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri sijoituskohteet ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä merkittäviltä osin eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa tai sitouttamisessa epäonnistutaan.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen sekä riskien säännönmukaiseen arviointiin. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 94,7 milj. euroa. Liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri sijoituskohteissa seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 31. tammikuuta 2017 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin uudelleen Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja Pääkkönen, Hannu Tarkkonen ja Antero (Antti) Virtanen.
Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Markku Launis toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari. Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2015–31.10.2016 ja päätti, että päättyneeltä tilikaudelta osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä 4 700 000 euroa. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus
yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisenkin matkakorvausperusteen enimmäismäärän mukaisena.
Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.2.2016 annetun omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen. Valtuutus on voimassa 31.7.2018 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti, että oikeus yhteisellä arvo-osuustilillä oleviin arvo-osuusjärjestelmään kuuluviin ns. isännättömiin osakkeisiin ja niihin perustuvat oikeudet on menetetty osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ryhtymään kaikkiin päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Päätöksen jälkeen näihin yhteisellä arvo-osuustilillä olleisiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhteisellä arvo-osuustilillä oli ennen päätöstä yhteensä 188 950 kappaletta yhtiön osakkeita, joten päätöksen jälkeen, näiden osakkeiden tultua yhtiön hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 512 706 kappaletta.
Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 470 512 kappaletta (tilikauden alussa 355 183 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,9 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja
äänimäärästä.
Yhtiökokouksen 2.2.2016 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 12.12.2016 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 18 240 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 12.12.2016 yhteensä 13 187 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti 2.3.2017 yhteensä 13 954 kappaletta, 2.6.2017 yhteensä 14 286 kappaletta sekä 8.9.2017 yhteensä 13 954 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,82 euron (alin noteeraus) ja 0,98 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 7 8637887 kappaletta, mikä edustaa 15,1 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun 2017 päätöskurssi oli 0,91 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo lokakuun 2017 lopussa oli 47,5 milj. euroa (48,3 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2017 lopussa 4 095 osakkeenomistajaa (3 708).
Konserni laski 27.5.2013 liikkeeseen 7,5 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 9,75 %. Korko maksetaan vain, jos yhtiö päättää jakaa osinkoa. Mikäli osinkoa ei jaeta, konserni päättää koron maksusta erikseen. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona. Oman pääoman ehtoinen hybridilaina maksettiin takaisin 29.5.2017.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 1.2.2018 Tampereella.
Ehdolliset varat
Verohallinto antoi vuonna 2014 päätöksen, jonka mukaan Panostaja Oyj:llä ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Tilikausilta 1.11.2014–31.10.2017 Panostaja Oyj on em. päätökseen perustuen jättänyt arvonlisäverotuksessa vähentämättä ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa yhteensä noin 1,3 milj. euroa. Panostaja Oyj valitti Verohallinnon päätöksestä hallinto-oikeuteen joka kumosi Verohallinnon päätökset. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt marraskuussa 2017 tehdyllä päätöksellä Verohallinnolle valituslupaa. Ratkaisun johdosta Verohallinto tulee palauttamaan vähentämättömät arvonlisäverot korkoineen ja Panostaja Oyj tulee kirjaamaan noin 1,3 milj. euron tuoton tilikauden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Panostaja Oyj tulee myös oikaisemaan yhtiön aikaisempien verovuosien tuloverotusta lisäämällä vähennetyt arvonlisäverot elinkeinotoiminnan verotettavaan tuloon.
Panostaja tiedotti 24.11.2017, että Suomen Helakeskus Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu KTM S. Martti Niemi (s. 1961). Niemi ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan viimeistään 15.12.2017. Suomen Helakeskus Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Hannu Rantanen jatkaa tehtävässään uuden toimitusjohtajan aloittamisajankohtaan asti, jonka jälkeen Rantanen jää pois konsernin palveluksesta.
Yrityskauppamarkkinan aktiivisuus on ollut tilikaudella hyvällä tasolla ja uusien kohteiden tarjonta on ollut vilkasta. Omistusjärjestelyjen ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tarve pk-yrityksissä säilyy ja oman aktiivisen toiminnan täydentäessä ulkoapäin tulevaa ostokohteiden tarjontaa markkinoilla on riittävästi yritysostomahdollisuuksia. Panostajan strategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla nykyisiin sijoituskohteisiin, mutta myös uusia mahdollisia sijoituskohteita kartoitetaan aktiivisesti. Myös irtaantumisten mahdollisuuksia arvioidaan aktiivisesti ja aikaisempaa laajemmin osana sijoituskohteiden omistajastrategioita.
Eri sijoituskohteiden kysyntätilanteen arvioidaan kehittyvän lyhyellä aikavälillä seuraavasti:
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
| 2017 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 193,2 | 162,3 | 148,2 |
| Liikevoitto, Me | 9,5 | 10,1 | 7,3 |
| % liikevaihdosta | 4,9 | 5,2 | 4,9 |
| Tilikauden voitto, Me | 6,9 | 9,2 | 13,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE ) ,% | 10,1 | 13,1 | 23 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 5,9 | 9,4 | 12,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 28,8 | 38,1 | 37,5 |
| Gearing, % 1) |
137,5 | 70,4 | 65,2 |
| Current ratio | 1,2 | 1,4 | 1,3 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 39,0 | 10,9 | 54,9 |
| % liikevaihdosta | 20,2 | 6,7 | 37,0 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 1 622 | 1 337 | 1 176 |
| Tulos/Osake (EPS), e, laimentamaton | 0,04 | 0,07 | 0,14 |
| Tulos/Osake (EPS), e, laimennettu | 0,04 | 0,07 | 0,14 |
| Oma pääoma / Osake, e | 0,59 | 0,77 | 0,74 |
| Osinko / Osake, e 2) |
0,04 | 0,04 | 0,05 |
| Osinko/Tulos % laimentamaton | 114,3 | 58,0 | 35,4 |
| Osinko/Tulos % laimennettu | 114,3 | 58,0 | 36,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 4,4 | 4,3 | 5,8 |
| Tilikauden ulkona oleva keskimäär. osakemäärä, 1 000 kpl | 52 082 | 51 736 | 51 373 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl | 52 533 | 52 533 | 51 733 |
| Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 52 082 | 51 736 | 58 191 |
| Osakkeen tilikauden päätöskurssi, e | 0,91 | 0,92 | 0,86 |
| Osakkeen alin kurssi, e | 0,82 | 0,81 | 0,77 |
| Osakkeen ylin kurssi, e | 0,98 | 1,04 | 0,94 |
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, e | 0,88 | 0,89 | 0,85 |
| Osakekannan markkina-arvo, Me | 47,5 | 48,3 | 44,5 |
| Osakkeen vaihto, 1 000 kpl | 7 864 | 5 959 | 6 508 |
| Osakkeen vaihto, % | 15,1 | 11,5 | 12,7 |
1) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan 2) Hallituksen esitys
Taloudelliset tunnusluvut antavat tiiviin kuvauksen yhtiön liiketoiminnan kehityksestä, taloudellisesta asemasta sekä voitonjaosta.
Tilikauden 2015 tunnuslukuja ei ole muutettu kuluneen tilikauden aikana tapahtuneiden yritysmyyntien tai -lopetusten johdosta.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = | Tulos ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut + voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista x 100 |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) | |||||
| = Tilikauden tulos x 100 | |||||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) | ||||
| = Oma pääoma x 100 | |||||
| Omavaraisuusaste, % | Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||||
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – korolliset saamiset – rahoitusvarat | ||||
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | = Korolliset nettovelat | ||||
| Oma pääoma | |||||
| Jakautuminen | |||||
| Oma pääoma / Osake | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||||
| Tulos / Osake (EPS) | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos | osakekohtainen tulos: | |||
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | |||||
| Current Ratio | = Lyhytaikaiset varat | ||||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Osinko / Osake | = Tilikaudella jaettu osinko | ||||
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||||
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||||
| Osinko / Tulos, % | = Osinko / osake x 1000 | ||||
| Tulos / osake (EPS) | Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = Osinko / osake | ||||
| Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä | Jakautuminen | ||||
| M € | 2017 | 2016 | |||
| Tunnuslukujen täsmäytyslaskelma – korolliset velat | Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä | ||||
| ja korolliset nettovelat | Velat yhteensä | 159,7 | 116,1 | ||
| Korottomat velat | 48,1 | 35,2 | |||
| M€ | Korolliset velat | 111,6 | 80,9 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 38,4 | 30,0 | |||
| Korottomat saamiset | 34,9 | 25,7 | |||
| Korolliset saamiset | 3,5 | 4,3 | |||
| Korolliset velat | 111,6 | 80,9 | |||
| Korolliset saamiset | 3,5 | 4,3 | |||
| Rahavarat | 19,5 | 26,6 |
Korolliset nettovelat 88,6 50,1
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.11.2016 – 31.10.2017 |
1.11.2015 – 31.10.2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 193 173 | 162 277 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 1 597 | 1 370 |
| Materiaalit ja palvelut | 67 822 | 58 916 | |
| Henkilöstökulut | 11 | 73 404 | 61 006 |
| Poistot ja arvon alentumiset | 12 | 9 969 | 6 722 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 13 | 34 073 | 26 869 |
| Liiketulos | 9 502 | 10 135 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 332 | 311 |
| Rahoituskulut | 15 | -2 582 | -2 243 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 10 | 278 | 107 |
| Tulos ennen veroja | 7 530 | 8 309 | |
| Tuloverot | 969 | -1 498 | |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista | 8 499 | 6 811 | |
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 7 | -1 646 | 2 410 |
| Tilikauden tulos | 6 853 | 9 221 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 2 136 | 4 154 | |
| Määräysvallattomille | 4 717 | 5 067 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,066 | 0,035 | |
| Laimennettu | 0,066 | 0,035 | |
| Tulos/osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | -0,031 | 0,034 | |
| Laimennettu | -0,031 | 0,034 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,035 | 0,069 | |
| Laimennettu | 0,035 | 0,069 | |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||
| Kauden tulos | 6 853 | 9 221 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||
| Muuntoerot | -20 | 41 | |
| Kauden laaja tulos | 6 833 | 9 262 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 2 117 | 4 195 | |
| Määräysvallattomille | 4 717 | 5 067 |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.10.2017 | 31.10.2016 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 18 | 94 714 | 78 406 |
| Muuta aineettomat hyödykkeet | 18 | 13 485 | 9 673 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 23 234 | 13 308 |
| Osuudet osakkuusyhtiöistä | 20 | 4 037 | 3 759 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 6 772 | 7 538 |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 11 328 | 6 974 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 153 571 | 119 659 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 12 698 | 11 043 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 37 257 | 29 671 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 25 | 1 160 | 333 |
| Rahavarat | 26 | 19 466 | 26 573 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 70 582 | 67 620 | |
| Varat yhteensä | 224 154 | 187 279 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 27 | 5 569 | 5 569 |
| Ylikurssirahasto | 27 | 4 646 | 4 646 |
| Muut rahastot | 27 | 0 | 7 390 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 27 | 13 325 | 13 260 |
| Muuntoero | -157 | -124 | |
| Kertyneet voittovarat | 7 546 | 9 277 | |
| Yhteensä | 30 929 | 40 017 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 33 522 | 31 128 | |
| Oma pääoma yhteensä | 64 451 | 71 145 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 4 621 | 2 611 |
| Rahoitusvelat | 28 | 94 034 | 65 772 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 98 656 | 68 385 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 19 119 | 17 280 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 328 | 367 | |
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 41 600 | 29 906 |
| Varaukset | 30 | 0 | 197 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 61 047 | 47 750 | |
| Velat yhteensä | 159 703 | 116 135 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 224 154 | 187 279 | |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta | 6 853 | 9 221 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot | 12 | 9 969 | 7 371 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14,15 | 2 250 | 2 112 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 10 | -278 | -107 |
| Verot | 16 | -969 | 1 486 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 9,13 | -102 | -5 459 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 2 022 | 671 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 19 746 | 15 295 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Korottomien saamisten muutos | -5 575 | -1 024 | |
| Korottomien velkojen muutos | 8 570 | 3 297 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 288 | 986 | |
| Käyttöpääoman muutos | 1 707 | 3 259 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 21 452 | 18 555 | |
| Rahoituserät ja verot: | |||
| Maksetut korot | -2 432 | -3 756 | |
| Saadut korot | 70 | 305 | |
| Maksetut verot | -3 465 | -5 456 | |
| Rahoituserät ja verot | -5 827 | -8 908 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 15 626 | 9 647 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -10 823 | -9 606 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 739 | 872 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | -28 137 | -1 285 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 7 | 2 351 | 5 029 |
| Osakkuusyhtiöiden hankinta | 0 | 0 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien | 0 | 6 606 | |
| rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit | |||
| Muiden osakkeiden myynnin luovutusvoitot | 14 | 11 | |
| Myönnetyt lainasaamiset ja takaisinmaksut | 341 | -331 | |
| Investointien nettorahavirta | -35 516 | 1 296 | |
| Rahoitus | |||
| Osakeanti | 3 090 | 325 | |
| Hybridilaina | -7 500 | 0 | |
| Lainojen nostot | 39 987 | 31 550 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -16 259 | -31 323 | |
| Omien osakkeiden myynti | 61 | 658 | |
| Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta |
-6 595 12 785 |
-9 580 -8 370 |
|
| Rahavarojen muutos | -7 105 | 2 572 | |
| Rahavarat kauden alussa | 26 573 | 24 001 | |
| Valuuttakurssien vaikutus | -2 | 0 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 19 466 | 26 573 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.11.2015 | 5 569 4 646 | 12 602 7 390 | -124 | 7 816 37 899 | 32 001 69 900 | |||||
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 4 154 | 4 154 | 5 067 | 9 221 | ||||||
| Muuntoerot | 41 | 41 | 41 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 195 | 4 195 | 5 067 | 9 262 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | 27 | -2 562 | -2 562 | -7 053 | -9 615 | |||||
| Pääoman palautus | 27 | 581 | 581 | 581 | ||||||
| Osakeanti | 0 | 0 | ||||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko | -731 | -731 | -731 | |||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden myynti | 27, 35 | 77 | 77 | 77 | ||||||
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot | 0 | 0 | ||||||||
| Toteutetut osakeoptiot | 158 | 158 | 92 | 250 | ||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 15 | 15 | 15 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 658 | 0 | 0 | -3 120 | -2 462 | -6 961 | -9 423 | |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | ||||||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus |
||||||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
550 | 550 | 1 417 | 1 967 | ||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan menettämiseen |
0 | -65 | -65 | |||||||
| Määräysvallattomien omistusosuuksien hankinnat | 8 | -164 | -164 | -332 | -496 | |||||
| Virheen korjaus | -176 | -176 | -176 | |||||||
| Oikaistu oma pääoma 31.10.2016 | 5 569 4 646 | 13 260 7 390 | -124 | 9 277 40 018 | 31 127 71 145 | |||||
| Oikaistu oma pääoma 1.11.2016 | 5 569 4 646 | 13 260 7 390 | -124 | 9 277 40 018 | 31 127 71 145 | |||||
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 2 136 | 2 136 | 4 717 | 6 853 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) |
0 | 0 | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 0 | 0 | ||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | ||||||||
| Muuntoerot | -33 | 13 | -20 | -20 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | -33 | 2 149 | 2 116 | 4 717 | 6 833 |
| Osingonjako | 27 | -2 081 | -2 081 | -4 188 | -6 269 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääoman palautus | 27 | 0 | -558 | -558 | ||||||
| Osakeanti | 0 | 0 | ||||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko | -841 | -841 | -841 | |||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden myynti | 27, 35 | 65 | 65 | 65 | ||||||
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot | 0 | 0 | ||||||||
| Toteutetut osakeoptiot | 0 | 0 | ||||||||
| Muut muutokset | -7 390 | 179 | -7 211 | -7 211 | ||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 15 | 15 | 15 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 65 -7 390 | 0 | -2 728 -10 053 | -4 746 -14 799 | ||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | 28 | 0 | 0 | |||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallat tomien omistajien osuus |
8 | 1 399 | 1 399 | |||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa. |
416 | 416 | 1 835 | 2 251 | ||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan menettämiseen |
0 | 602 | 602 | |||||||
| Määräysvallattomien omistusosuuksien hankinnat | 8 | -1 569 | -1 569 | -1 412 | -2 981 | |||||
| Oma pääoma 31.10.2017 | 5 569 4 646 | 13 325 | 0 | -157 | 7 545 30 929 | 33 522 64 451 |
Emoyhtiö Panostaja Oyj sijoittaa suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin hankkimalla näistä enemmistöomistuksia. Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat konsernin, jonka päämarkkina-alue on Suomi. Panostajalla on tilinpäätöshetkellä kahdeksan enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohdetta.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet on noteerattu julkisesti vuodesta 1989. Yhtiön osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Kalevantie 2, 33100 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 13. joulukuuta 2017 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 1.2.2018 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja niiden tuloksen arvioinnista, on määritelty Panostajan johtoryhmä.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuna. Konsernissa pääsääntöisesti tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Vastaavasti tuotot palveluista pääsääntöisesti kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Segmenttikohtaiset liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty segmentti-informaation yhteydessä liitetiedossa 5.
IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai -tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne ovat kirjattu rahoituseriin.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuustai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismaksut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät atk-ohjelmia.
Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset ohjeelliset poistoajat: Kehittämismenot 5 vuotta Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 20–25 vuotta Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa konsernille on siirtynyt olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana, siten että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muihin vuokrasopimuksiin liittyviä vuokravastuita ei kirjata taseeseen ja niihin liittyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomien hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernilla ei ole muita oleellisia johdannaissopimuksia kuin koronvaihtosopimuksia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, koska koronvaihtosopimukset eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja. Tällöin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluhin.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahavarat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti pidettävät rahoitusvarat koostuvat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista sekä rahoitusvaroista, jotka konserni luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tähän luokkaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusinstrumentteihin sisältyvät vain konsernin johdannaiset. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät noteeratut korkorahastoosuudet, koska yhtiö hallinnoi niitä ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta dokumentoidun riskienhallintastrategian mukaisesti, ja ryhmää koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti tältä pohjalta yhteisön johtoon kuuluville avainhenkilöille.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti pidettävät rahoitusvarat kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta tai johdolla ei ole aikomusta luopua niistä 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseeseen luonteensa mukaisesti lyhyttai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevien rahavarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Voittovarat sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa pitkäaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä on, lainoille ja muille saamisille (mukaan lukien myyntisaamiset) tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan myös näyttöä omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevista rahoitusvaroista, niin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja sen hetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla, poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita osakkeista ei peruuteta tuloslaskelman kautta.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi laina-aikana.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (nk. hybridilaina) kirjataan yhtiön omaan pääomaan, koska lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin. Korko maksetaan vain jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, konserni päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/ tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääomanehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Tilikaudella 1.11.2016–31.10.2017 ei ole tullut voimaan standardeja, joilla olisi ollut merkitystä konsernin tilinpäätökseen.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut.
deihin (Sovellettava 1.1.2017 alkaen tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). Muutoksilla selvennetään, että IFRS 12:n mukaiset vaatimukset tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista koskevat myös myytävänä oleviksi luokiltetuja osuuksia, taloudellisen informaation yhteenvetoa lukuun ottamatta.
ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Tilikauden 2018 aikana konserni aikoo arvioida tarkemmalla tasolla IFRS 9:n vaikutukset raportoitaviin lukuihin.
Konsernin rahoitusriskit muodostuvat luotto- ja vastapuoliriskistä, korkoriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Luotto- ja vastapuoliriski muodostuu asiakkailta tulevista myyntisaamisten maksuista ja asiakaskunnan keskittymisestä sekä vastapuoliksi hyväksyttävistä yhteistyöpankeista. Konserniyhtiöt toimivat pääosin euroalueella ja altistuvat siten vain vähäisessä määrin vientitoiminnasta johtuen valuuttakurssivaihteluista johtuvalle transaktioriskille. Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin, joten se ei altistu merkittävälle translaatioriskille. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten velkojen ja saatavien arvoon sekä tulevien korkomaksujen määrään aiheuttavat korkoriskin.
Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiölle, joka vastaa pankkisuhteista, pitkäaikaisen rahoituksen järjestelyistä, varojen sijoittamisesta sekä konsernin sisäisestä rahoituksen allokoinnista eri konserniyhtiöiden likviditeettitarpeen mukaisesti yhdessä tytäryritysten johdon kanssa. Konsernin riskien hallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta. Tilikauden lopussa velat 102 800 tuhatta euroa ovat vaihtuvakorkoisia (73 979 tuhatta euroa). Kiinteäkorkoisia lainoja oli vertailuvuotena 7 529 tuhatta euroa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena. Korkoriskin herkkyys on esitetty verojen jälkeen.
| 1 000 euroa | 1 % - yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
2 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
1 % - yksikön matalampi Tuloslaskelma |
|---|---|---|---|
| Korkomuutoksen vaikutus | |||
| 2017 | -822 | -1 645 | 822 |
| 2016 | -592 | -1 184 | 592 |
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla myyntisaamisiin liittyvää riskiä lukuun ottamatta. Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden vähintään asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää. Luottoriskiä kohdistuu lähinnä merkittävästi erääntyneisiin saamisiin. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappioita 209 tuhatta euroa (239 tuhatta euroa vuonna 2016). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 25.
Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia tahdään vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien kanssa konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille neljännes- ja puolivuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin emoyhtiö on antanut vakuuksia rahoittajille tytäryhtiöiden puolesta velkojen vakuudeksi (Tilinpäätöksen liitetieto 29).
Lainojen kovenanttiehdot liittyvät konsernin erillisyhtiön tai alakonsernin omaan tunnuslukuun korollisten velkojen ja käyttökatteen väliseen suhdelukuun (korolliset velat / käyttökate) sekä omavaraisuusastesiin tai Panostaja-konsernin omavaraisuusasteeseen ja korollisten nettovelkojen ja käyttökatteen väliseen suhdelukuun.
Velkoihin liittyvät laiminlyönnit ja sopimusehtojen rikkomiset:
Tilikauden aikana lainakovenantti rikkoutui kolmessa alakonsernissa sekä konsernin emoyhtiössä. Rahoittajilta on saatu kahden alakonsernin ja emoyhtiön yhteensä 12,3 milj. lainojen osalta suostumus olla vaatimatta lainojen nopeutettua takaisinmaksua ennen tilikauden vaihdetta. Yhden alakonsernin 0,7 milj. euron osalta suostumus saatiin tilikauden päättymisen jälkeen, mistä syystä laina on luokiteltu lyhytaikaisiin velkoihin konsernin taseessa. Velkoihin liittyvät järjestelyt ja sopimusehtojen rikkoutumiset esitetty liitetiedossa 28.
Panostajan 10 milj. euron yritysostolimiitistä on nostamatta 7,7 milj. euroa. Limiitistä voi nostaa kahden vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten sekä osakeantien kautta. Panostajan toimintamallissa myös päätökset sijoituskohteiden ostamisesta ja myymisestä ovat tärkeä osa pääoman hallintaa. Panostajan tavoitteena on pitkäjänteisesti kasvattaa sijoituskohteidensa arvoa ja toteuttaa pitkällä aikavälillä merkittävään arvonnousuun johtavia irtaantumisia, joilla on pääomarakennetta vahvistava vaikutus.
Panostaja Oyj laski toukokuussa 2013 liikkeeseen 7,5 miljoonan euron suuruisen kotimaisen hybridilainan (oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina). Liikkeeseen lasketulla hybridilainalla on vahvistettu yhtiön vakavaraisuutta ja rahoitusasemaa. Hybridilaina käsiteltiin IFRS:n mukaisesti oman pääoman ehtoisena lainana ja esitet-tiin taseessa oman pääoman ryhmässä. Hybridilaina maksettiin pois kokonaisuudessaan toukokuussa 2017.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin
omavaraisuusaste oli 28,8 prosenttia (38,1 %) ja nettovelkaantumisaste 137,5 prosenttia (70,4 %). Nettovelkaantumisasteen nousuun vaikuttivat Granon merkittävien yritysostojen seurauksena tapahtunut lainojen määrän kasvu sekä Panostajan Hybridilainan takaisinmaksu toukokuussa 2017.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 111 575 | 80 935 |
| Korolliset saamiset | 3 486 | 4 264 |
| Rahavarat | 19 466 | 26 573 |
| Korolliset nettovelat | 88 623 | 50 098 |
| Oma pääoma yhteensä | 64 451 | 71 145 |
| Nettovelkaantumisaste | 137,5 % | 70,4 % |
Konsernitilinpäätöstä ja liitetietoja laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 6,18).
Johto käyttää merkittävää harkintaa arvioidessaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten ehdollisten lisäkauppahintojen käypää arvoa.
Grano Oy hankki katsauskaudella valomainoksia valmistavan Kuopion Neon 2 Oy:n osakekannan. Kauppaan liittyy ehdollinen kauppahinta, joka perustuu käyttökatteen tasoon 2018 tammikuuhun saakka. Johto on arvioinut ehdollisen lisäkauppahinnan tilinpäätöshetkellä 1,2 miljoonaksi euroksi. Lisäkauppahinnan muodostumisen perusteita on kuvattu tarkemmin hankittujen liiketoimintojen liitetiedon 6 yhteydessä.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt.
Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mahdollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin.
Jos konserniyhtiöiden verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti.
Panostaja -konsernin taseessa on laskennallisia verosaamisia 11,3 miljoonaa euroa.
Panostajan kahdeksan enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohteet muodostavat yhtiön liiketoimintasegmentit joiden lisäksi on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin emoyhtiö mukaan lukien osakkuusyhtiöt ja kohdistamattomat erät. Panostaja -konsernin liiketoimintasegmentit ovat Grano, KotiSun, KL-Varaosat, Selog, Helakeskus, Heatmasters, Megaklinikka, CoreHW sekä Muut.
Raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylintä operatiivista päätöksentekijää edustaa Panostaja -konsernin johtoryhmä.
Konserni on määritellyt IFRS 12:sta mukaisiksi alakonserneiksi, joihin liittyy merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus Grano Group -alakonsernin sekä KotiSun Group -alakonsernin. Grano Group -alakonsernin taloudellinen informaatio esitetään tässä segmenttiliitetiedossa Grano liiketoimintasegmentissä ja KotiSun Group -alakonsernin kyseinen taloudellinen informaatio esitetään KotiSun liiketoimintasegmentissä. Tarkennuksena todetaan, että kyseisten alakonsernien taloudellinen informaatio vastaa kyseisiä segmenttikohtaisia tietoja.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuna.
lyssä tarvittavien koneiden ja laitteiden kehittämisestä, valmistamisesta ja markkinoimisesta. Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Pitkäaikaiset projektit osatuloutetaan niiden valmiusasteen perusteella.
• CoreHW -segmentin tuotot muodostuvat radiotekniikassa käytettävien mikropiirien ja antennien suunnittelupalveluista. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Pitkäaikaiset projektit osatuloutetaan niiden valmiusasteen perusteella.
| Liiketoimintasegmentit 2017 | Osuus | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 | Liikevaihto yhteensä |
Sisäinen liikevaihto |
Ulkoinen liikevaihto |
Poistot ja arvon alentumiset Liiketulos |
Rahoitus tuotot ja -kulut |
osakkuus yhtiöiden tuloksesta Tuloverot |
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista |
Varat | Velat | Henkilöstö tilikauden lopussa |
||
| Grano | 105 345 | 99 105 246 -5 916 6 299 | 128 267 93 629 1 122 | |||||||||
| KotiSun | 42 455 | 0 42 455 -2 714 6 593 | 34 970 21 885 | 422 | ||||||||
| KL-Varaosat | 13 540 | 0 13 540 | -100 1 045 | 4 986 | 2 099 | 48 | ||||||
| Selog | 10 764 | 1 10 763 | -200 | 805 | 3 905 | 1 371 | 14 | |||||
| Helakeskus | 8 912 | 0 | 8 912 | -73 | 546 | 9 323 | 6 828 | 23 | ||||
| Megaklinikka | 5 964 | 0 | 5 964 | -640 -1 644 | 4 609 | 7 337 | 84 | |||||
| Heatmasters | 5 300 | 0 | 5 300 | -220 | -202 | 2 731 | 1 948 | 43 | ||||
| CoreHW | 994 | 0 | 994 | -34 | 25 | 6 896 | 4 723 | 45 | ||||
| Muut | 0 | 0 | 0 | -72 -4 091 | 278 | 35 141 26 558 | 9 | |||||
| Eliminoinnit | -100 | 0 | 0 | 127 | -6 675 -6 675 | |||||||
| Konserni yhteensä 193 273 | 0 193 173 -9 969 | 9 502 -2 250 | 278 | 969 | 8 499 224 154 159 702 1 810 |
| 2016 | Liikevaihto yhteensä |
Sisäinen liikevaihto |
Ulkoinen liikevaihto |
Poistot ja arvon alentumiset |
Liiketulos | Rahoitus tuotot ja -kulut |
Osuus osakkuus yhtiöiden tuloksesta Tuloverot |
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista |
Varat | Velat | Henkilöstö tilikauden lopussa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Grano | 88 153 | 124 | 88 028 | -4 078 | 7 838 | 0 | 85 677 54 048 | 789 | ||||
| KotiSun | 31 869 | 0 | 31 869 | -1 177 | 5 778 | 27 741 16 715 | 298 | |||||
| KL-Varaosat | 13 043 | 0 | 13 043 | -108 | 1 022 | 5 068 | 2 887 | 48 | ||||
| Selog | 10 271 | 2 | 10 269 | -202 | 651 | 4 132 | 1 695 | 15 | ||||
| Helakeskus | 9 822 | 1 | 9 822 | -93 | 328 | 9 579 | 6 947 | 24 | ||||
| Megaklinikka | 4 746 | 0 | 4 746 | -737 | -1 528 | 5 533 | 6 545 | 119 | ||||
| Heatmasters | 4 498 | 0 | 4 498 | -252 | -1 033 | 2 877 | 1 785 | 49 | ||||
| CoreHW | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
| Muut | 8 | 8 | 0 | -74 | -2 890 | 107 | 54 072 32 912 | 92 | ||||
| Eliminoinnit | -134 | 2 | 0 | -30 | -7 400 | -7 400 | ||||||
| Konserni yhteensä 162 409 | 0 162 277 | -6 722 10 135 -1 933 | 107 -1 498 | 6 811 187 279 116 134 1 434 |
Panostaja Oyj tiedotti 15.9.2017 allekirjoittaneensa sopimuksen langattomissa teknologioissa käytettävien radiotaajuus (RF)-mikropiirien ja antennien suunnittelua tarjoavan CoreHW Oy:n osakekannan ostosta. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta. CoreHW muodostaa Panostajalle uuden sijoituskohteen. Panostajan tavoitteena on rakentaa CoreHW:stä yhtiö, jolla on menestyviä omia tuotteita ja joka tarjoaa korkealaatuisia suunnittelupalveluita maailmanlaajuisesti.
Yhtiön koko osakekannan (100 %) arvo on 5,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 5,2 milj. euroa. Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 1,8 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 3,4 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 0,7 milj. euroa liittyivät asiakassuhteisiin ja teknologiaan. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu hyvästä kannattavuudesta ja kasvunäkymistä sekä osaavasta henkilöstöstä. CoreHW on yhdistelty Panostajan -konserniin 1.9.2017 lähtien. Hankintaan liittyvät menot 0,2 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2017 konsernituloslaskelmassa.
| Luovutettu vastike | Liitetieto | milj. euroa |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 5,2 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 5,2 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 0,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 0,7 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,1 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 0,7 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,9 |
| Vastaavaa yhteensä | 2,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 0,5 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,1 |
| Vastattavaa yhteensä | 0,6 | |
| Nettovarat | 1,8 | |
| Goodwill | 3,4 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Grano Group Oy allekirjoitti 18.8.2017 sopimuksen painopalveluita tarjoavan Lönnberg Painot Oy:n koko osakekannan hankkimisesta. Lönnberg Painot Oy:n hankinnan myötä Granosta tulee markkinajohtaja offset -painamisessa ja Grano saa myös pakkausvalmistuksen mukaan tarjoamaansa. Osakkeiden kauppahinta on 12,8 miljoonaa euroa. Järjestelyn toteuttamisen jälkeen Panostaja Oyj:n omistusosuus Grano Groupissa on 52,8 prosenttia.
Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 3,0 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 9,8 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 2,0 milj. euroa liittyivät asiakassuhteisiin. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu valmiudesta palvella asiakasta entistä laajemmalla tuotevalikoimalla, Granon markkina-aseman vahvistamisesta ja markkinaosuuden kasvattamisesta, osaavasta henkilöstöstä sekä hankittuun liiketoimintaan liittyvistä odotettavissa olevista synergiaeduista. Hankintaan liittyvät menot 0,5 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2017 konsernituloslaskelmassa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 12,8 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 12,8 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 3,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 2,0 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,9 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 3,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,2 |
| Vastaavaa yhteensä | 11,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 3,3 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 4,5 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,6 |
| Vastattavaa yhteensä | 8,4 | |
| Nettovarat | 3,0 | |
| Goodwill | 9,8 |
Rahana maksettu kauppahinta -12,8 Hankitut rahavarat 0,2 Hankinnan suorat kulut -0,2 Rahavirtavaikutus -12,8
milj. euroa
| milj. euroa | |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | -5,2 |
| Hankitut rahavarat | 0,9 |
| Hankinnan suorat kulut | -0,2 |
| Rahavirtavaikutus | -4,5 |
Alla on esitetty tilikauden aikaiset pienemmät hankinnat Oy Fram AB, Neon2 Oy, Finepress Oy, Planeetta 10 Oy ja Brand Factory Finland Oy sekä niistä muodostunut liikearvo yhteensä.
Liikearvo muodostuu valmiudesta palvella asiakasta entistä laajemmalla tuotevalikoimalla, Granon markkina-aseman vahvistamisesta ja markkinaosuuden kasvattamisesta, osaavasta henkilöstöstä sekä hankittuun liiketoimintaan liittyvistä odotettavissa olevista synergiaeduista. Yrityshankinnoilla Grano vahvisti markkina-asemaansa erityisesti suurkuvatuotannossa ja myymälämarkkinoinnin ratkaisuissa. Grano vahvisti myös markkina-asemaansa paikallisesti erityisesti Länsi-Suomessa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 15,2 | |
| Ehdollinen vastike | 1,2 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 16,4 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 2,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 1,8 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,7 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 0,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 7,7 |
| Vastaavaa yhteensä | 14,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 0,6 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 2,0 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,4 |
| Vastattavaa yhteensä | 3,0 | |
| Nettovarat | 11,7 | |
| Vähemmistön osuus | -0,6 | |
| Goodwill | 5,3 |
| milj. euroa | |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | -15,2 |
| Hankitut rahavarat | 7,7 |
| Hankinnan suorat kulut | -0,3 |
| Rahavirtavaikutus | -7,8 |
Panostaja ei ole myynyt katsauskaudella tai vertailukaudella liiketoimintoja.
Panostajan tytäryhtiöt Takoma Oyj ja Takoma Gears Oy jättivät hakemukset yhtiöiden asettamiseksi konkurssiin. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 21.3.2017 päätöksensä yhtiöiden konkurssiin asettamisesta.
Takoman markkinatilanne oli heikentynyt merkittävästi saneerausohjelman vahvistamisajankohdasta, joten saneerausohjelman perustana olleet kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät oletukset eivät toteutuneet. Offshore- ja meriteollisuuden kysynnän rajusta laskusta johtuen Takoman toiminta oli ollut raskaasti tappiollista, mikä oli heikentänyt konsernin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Katsauskauden aikana Takoman kassatilanne ajautui kriittiseksi ja yhtiöiden oli hakeuduttava konkurssiin. Takoma -alakonsernin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Takoma -alakonsernin yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu 21.3.2017. Vuoden 2016 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta.
Takoma -alakonsernin lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella, mukaan lukien konserniliikearvon kirjaaminen pois konsernin taseesta, olivat yhteensä -1,6 milj. euroa. Vertailukauden myytyjen ja lopetettujen liiketoimintojen tulokseen 2,4 milj. euroa sisältyy Takoman -segmentin tappio -1,3 milj. euroa sekä Flexin Security Oy:n myyntiin liittyvä lopullinen lisäkauppahinta 3,7 milj. euroa.
| milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | -1,6 | 2,4 |
Panostaja ei hankkinut katsauskaudella uusia liiketoimintoja.
Takoma -segmentin tulos
| milj. euroa | 1.11.2016– 21.3.2017 |
1.11.2015 –31.10.2016 |
|---|---|---|
| Tuotot | 2,1 | 10,2 |
| Kulut | -2,8 | -11,5 |
| Tulos ennen veroja | -0,7 | -1,3 |
| Verot | 0,0 | 0,0 |
| Tulos verojen jälkeen | -0,7 | -1,3 |
| Takoman nettovarallisuuden kirjaaminen pois | -0,9 | |
| taseesta | ||
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | -1,6 | -1,3 |
| milj. euroa | ||
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | -0,4 | 1,1 |
| Investointien rahavirta | 0,0 | -0,1 |
| Rahoituksen rahavirta | 0,0 | -0,4 |
| Rahavirrat yhteensä | -0,4 | 0,6 |
| milj. euroa | 21.3.2017 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1,6 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2,2 |
| Vaihto-omaisuus | 1,6 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 |
| Muut varat | 0,7 |
| Rahavarat | 0,5 |
| Myydyt velat | -8,5 |
| Nettovarallisuus | -1,9 |
| Rahana saatu vastike | 0,0 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | -0,5 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | -0,5 |
Grano Group toteutti maksullisen osakeannin yrityskauppojen yhteydessä hankittujen yhtiöiden avainhenkilöille. Panostaja Oyj osti kahden vähemmistöosakkaan omistuksessa olleet Grano Group Oy:n osakkeet. Järjestelyiden jälkeen Panostajan omistusosuus Grano -konsernista on 52,8 %.
Panostaja Oyj lunasti Megaklinikka Groupin vähemmistöosakkaan osakkeet, jonka jälkeen Panostajan omistusosuus Megaklinikka -konsernista nousi 79,8 %:n.
Suomen Helasto Oy lunasti koko vähemmistön osuuden ja kirjasi ne omiksi osakkeiksi. Panostajan omistusosuus Helasto -konsernista on järjestelyn jälkeen 100 %:a.
Seuraavassa taulukossa on esitetty omistusosuuksien muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin yhteensä:
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | -1 153 |
|---|---|
| Saatu tai maksettu vastike | -921 |
| Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien osuus | -232 |
| 1 000 euroa | 2017 |
Grano Oy ja Grano Group Oy lunastivat tilikauden aikana konserniyhtiöiden Luotta Oy:n, Leeviprint Oy:n, Oulun Kopiokeskus Oy:n ja Kopiolahtinen Oy:n vähemmistöomistajien osakkeet, jonka jälkeen konsernin omistusosuus yhtiöissä nousi 100 %:iin. Osana järjestelyä Grano Group Oy toteutti osakeannin Oulun Kopiokeskus Oy:n ja Kopiolahtinen Oy:n entisille vähemmistöomistajille. Järjestelyjen jälkeen Panostajan omistusosuus Grano -konsernista on 50,2 %.
Kotisun Group Oy toteutti maksullisen osakeannin yhtiön avainhenkilöille. Osakeannin jälkeen Panostajan omistusosuus Kotisun Group Oy:sta dilutoitui 57,3 prosenttiin.
Seuraavassa taulukossa on esitetty omistusosuuksien muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin yhteensä:
| 1 000 euroa | 2016 |
|---|---|
| Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien osuus | -1 068 |
| Saatu tai maksettu vastike | -116 |
| Omistusosuuden vähennyksen vaikutus voittovaroihin | -1 184 |
| 1 000 euroa | 2017 | Muutettu *) 2016 |
|---|---|---|
| Myyntivoitot liiketoimintakaupoista | 67 | 0 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 83 | 430 |
| Saadut avustukset | 59 | 62 |
| Muut tuotot | 1 388 | 878 |
| Yhteensä | 1 597 | 1 370 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 20. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista, osakeperusteiset maksut mukaan lukien, on esitetty liitetieto kohdassa 35. Lähipiiritapahtumat.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 622 (1 337) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 1 810 (1 434). Vertailuvuoden luvut sisältävät Takoma -konsernin palveluksessa olleen henkilöstön (83).
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Palkat ja palkkiot | 59 871 | 49 315 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 10 814 | 8 992 |
| Muut henkilösivukulut | 2 719 | 2 699 |
| Yhteensä | 73 404 | 61 006 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 5 583 | 2 933 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Kehitysmenot | 198 | 250 |
| Aineettomat oikeudet | 2 760 | 2 310 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 1 428 | 1 229 |
| Yhteensä | 9 969 | 6 722 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset |
49 | 0 |
| Vuokrakulut | 8 370 | 8 138 |
| Ulkopuoliset palvelut | 11 319 | 7 547 |
| Muut kuluerät | 14 335 | 11 184 |
| Yhteensä | 34 073 | 26 869 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 112 | 106 |
| Muut palkkiot | 339 | 299 |
| Muut palkkiot | 339 | 299 |
|---|---|---|
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä, jatkuvat toiminnot |
451 | 405 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusva roista |
4 | 2 |
| Valuuttakurssivoitot | 2 | 0 |
| Rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä | 38 | 39 |
| Korkotuotot | 288 | 270 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavista rahoitusvaroista |
||
| Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa | 0 | 0 |
| Rahoitusvaroista joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen |
0 | 0 |
| Yhteensä | 332 | 311 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Valuuttakurssitappiot | 2 | 8 |
| Arvonalentumistappiot lainasaamisista | 193 | 0 |
| Korkokulut rahoitusleasingveloista | 128 | 34 |
| Korkokulut muista rahoitusveloista | 2 260 | 2 201 |
| Yhteensä | 2 582 | 2 243 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2016 on oikaistu johtuen siitä, että Takoma alakonserni on esitetty lopetettuna toimintona.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero |
-2 547 | -1 696 |
| Edellisten tilikausien verot | 6 | -3 |
| Laskennalliset verot | 3 510 | 213 |
| Tuloverot yhteensä | 969 | -1 486 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | 7 530 | 6 957 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen tulovero | ||
| konsernin tuloksesta ennen veroja | -1 506 | -1 391 |
| Verovapaat tulot | 1 334 | 2 413 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -808 | -949 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset | ||
| verotuksellisista tappioista | -374 | -1 577 |
| Aiemmin vähennyskelvottomien kulujen | ||
| verovaikutus | 2 270 | |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten | ||
| tappioiden käyttö | ||
| Laskennallisen veron muutos Suomen vero | ||
| kannan muuttuminen | 0 | 0 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 56 | 21 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | -3 | -3 |
| Verot tuloslaskelmassa | 969 | -1 486 |
Vertailuvuoden tiedoista ei ole erotettu myytyjen liiketoi- Laimennettu 0,035 0,069 mintojen lukuja.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Yhtiölle palautui yhtiökokouksen päätöksellä yhteisellä arvo-osuustilillä olleita ns. isännättömiä osakkeita 188 950 kappaletta. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Oman pääoman ehtoisen hybridilainan koron määrällä on oikaistu osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | 3 783 | 2 374 |
| Myydyt toiminnot | -1 646 | 1 780 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto |
2 137 | 4 154 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko (verovaikutus huomioon ottaen) |
-337 | -585 |
| Osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
1 800 | 3 569 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
1 800 | 3 569 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 52 533 | 52 533 |
| josta yhtiön hallussa | 471 | 355 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu kes kim. lukumäärä, 1 000 kpl |
52 082 | 51 736 |
| Osakeperusteiset maksut, 1 000 kpl | 36 | 18 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo |
52 118 | 51 754 |
| euroa | 2017 | 2016 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,066 | 0,035 |
| Laimennettu | 0,066 | 0,035 |
| Tulos/ osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista |
||
| Laimentamaton | -0,031 | 0,034 |
| Laimennettu | -0,031 | 0,034 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista |
||
| Laimentamaton | 0,035 | 0,069 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Aineettomat oikeudet | Kehitysmenot | Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.2016 | 84 509 | 16 639 | 1 627 | 7 095 | 109 870 |
| Lisäykset | 704 | 78 | 1 176 | 1 958 | |
| Vähennys | -4 | -11 | -15 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 18 600 | 4 565 | 646 | 23 811 | |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | -2 224 | -169 | -2 393 | ||
| Liiketoimintakauppa | -327 | -327 | |||
| Siirto fuusio | 115 | 115 | |||
| Siirto taseryhmien välillä | |||||
| Kurssierot | -2 | -2 | |||
| Hankintameno 31.10.2017 | 100 881 | 21 854 | 1 705 | 8 577 | 133 016 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2016 | -6 103 | -10 823 | -1 219 | -3 645 | -21 790 |
| Tilikauden poistot | -2 760 | -198 | -1 428 | -4 386 | |
| Vähennykset | 84 | 84 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | |||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | -64 | 129 | 65 | ||
| Liiketoimintakauppa | 34 | 34 | |||
| Siirto fuusio | 467 | 467 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | -116 | 909 | 793 | ||
| Arvonalentuminen | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2017 | -6 167 | -13 570 | -1 417 | -3 663 | -24 817 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2017 | 94 714 | 8 283 | 288 | 4 914 | 108 199 |
| Hankintameno 1.11.2015 | 84 145 | 16 118 | 1 492 | 5 666 | 107 421 |
|---|---|---|---|---|---|
| Lisäykset | 267 | 135 | 1 512 | 1 914 | |
| Vähennys | 0 | ||||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 614 | 265 | 879 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -250 | -250 | |||
| Liiketoimintakauppa | 0 | ||||
| Kurssierot | -15 | -15 | |||
| Siirto taseryhmien välillä | -11 | -68 | -79 | ||
| Hankintameno 31.10.2016 | 84 509 | 16 639 | 1 627 | 7 095 | 109 870 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2015 | -6 103 | -8 484 | -969 | -2 571 | -18 127 |
| Tilikauden poistot | -2 330 | -250 | -1 228 | -3 808 | |
| Vähennykset | 84 | 84 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | |||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | 0 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | -9 | 70 | 61 | ||
| Arvonalentuminen | 0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2016 | -6 103 | -10 823 | -1 219 | -3 645 | -21 790 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2016 | 78 406 | 5 816 | 408 | 3 450 | 88 079 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Grano | 67,0 | 51,9 |
| KotiSun | 12,0 | 12,0 |
| Helakeskus | 6,0 | 6,0 |
| CoreHW | 3,4 | - |
| Megaklinikka | 2,6 | 2,6 |
| KL-Varaosat | 1,9 | 1,9 |
| Selog | 1,6 | 1,6 |
| Heatmasters | 0,3 | 0,3 |
| Takoma | - | 2,2 |
| Yhteensä | 94,7 | 78,4 |
Liikearvon arvonalentumistestaus on tilikaudella suoritettu 30.9 tilanteesta. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon näkemykseen seuraavan kolmen vuoden kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudelleenjärjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudelleenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkasteluhetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
Käyttöarvoa laskettaessa Granon liikevaihdon odotetaan kasvavan sekä orgaanisesti että toteutettujen yritysostojen seurauksena. Granon liikevoiton odotetaan parenevan ennustejaksolla toimintojen uudelleenjärjestelyiden ja tehostamisen seurauksena. KotiSunin liikevaihdon odotetaan kasvavan edelleen ja suhteellisen kannattavuuden laskevan hieman nykyisestä tasosta. KL-Varaosien, Selogin ja Helakeskuksen liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan maltillisesti ennustejaksolla. Megaklinikan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan oman klinikan kävijämäärien maltillisen kasvun ja toiminnan tehostamisen seurauksen sekä lisenssiliiketoiminnan kasvun jatkumisen seurauksena. Heatmastersin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan volyymin maltillisen kasvun ja erityisesti laiteliiketoiminnan tehostamisen seurauksena. CoreHW:n liikevaihdon odotetaan kasvavan edelleen ja suhteellisen kannattavuuden säilyvän hyvällä tasolla.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%):
Grano 7,5 % (6,8 %), KotiSun 10,0 % (9,2 %), Helakeskus 7,7 % (7,0 %), Megaklinikka 10,2 % (9,5 %), KL-Varaosat 8,6 % (7,9 %), Selog 9,0 % (8,2 %), Heatmasters 10,4 % (9,6 %) ja CoreHW 8,3 % (-).
Yhtiön jatkuvassa testauksessa testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut niiden kirjanpitoarvoa suurempi kaikissa yksiköissä.
Kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä parametreissä eivät johda siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
| 1 000 euroa Maa-alueet Toimitilat Koneet ja kalusto Muut aineelliset omaisuus Yhteensä Hankintameno 1.11.2016 194 417 36 332 294 119 37 356 Lisäykset 11 818 1 969 13 787 Yrityksen hankinnan vaikutus 976 147 3 723 14 218 5 078 Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus -417 -6 158 -28 -10 -6 613 Vähennykset -672 -114 -786 Siirto fuusio 1 400 Siirrot taseryhmien välillä 61 61 Kurssierot 30 30 Muut muutokset 0 Hankintameno 31.10.2017 1 170 147 46 534 280 2 182 50 313 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2016 -179 0 -23 598 -270 0 -24 047 Tilikauden poistot -5 583 -5 583 Yrityksen hankinnan vaikutus 0 Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus 3 526 28 3 554 Vähenykset -9 -9 Siirto fuusio -20 -20 Siirrot taseryhmien välillä 33 -947 -914 Kurssierot -33 -33 Muut muutokset -26 -26 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2017 -179 0 -25 743 -209 -947 -27 078 Kirjanpitoarvo 31.10.2017 991 147 20 791 71 1 235 23 234 Hankintameno 1.11.2015 194 0 29 346 294 651 30 485 Lisäykset 7 256 482 7 738 Yrityksen hankinnan vaikutus 15 15 Yrityksen myynnin vaikutus 0 35 35 Vähennykset -282 -1 014 -1 296 Siirrot taseryhmien välillä 417 417 Kurssierot -38 -38 Muut muutokset 0 Hankintameno 31.10.2016 194 417 36 332 294 119 37 356 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2015 -179 0 -19 870 -269 0 -20 318 Tilikauden poistot -3 562 -3 562 Yrityksen myynnin vaikutus 0 Vähenykset -191 Siirrot taseryhmien välillä 0 Kurssierot 25 -1 24 Muut muutokset Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2016 -179 0 -23 598 -270 0 -24 047 Kirjanpitoarvo 31.10.2016 15 417 12 734 24 119 13 308 |
Ennakko maksut käyttö |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 3 759 | 3 666 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 278 | 107 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -14 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 4 037 | 3 759 |
Spectra Oy on Panostaja -konsernin 39,0 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden tulokseen.
Ecosir Group Oy on Panostaja Oyj:n 38,6 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden tulok-
| 31.10.2017 | Kotipaikka | Omistusosuus | Varat | Oma pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Spectra Oy | Lohja | 39,0 % | 1 365 | 258 | 1 107 | 6 070 | 164 |
| Ecosir Group Oy | Espoo | 38,6 % | 1 817 | 275 | 1 542 | 3 793 | 277 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % | - | - | - | - | |
| Juuri Partners Oy | Helsinki | 20,0 % | 754 | 386 | 368 | 1594 | 285 |
Panostaja Oyj:llä on lainasaaminen osakkuusyhtiö Ecosir Group Oy:ltä yhteensä 0,5 milj. euroa, konsernin johtoryhmältä 1,2 milj. euroa liittyen palkitsemisjärjestelmään ja vuonna 2020 erääntyvä vakuudeton saaminen 3,6 milj. euroa vuonna 2008 tapahtuneeseen yritysmyyntiin liittyen. Palkitsemisjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 2 171 | 2 454 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 534 | 713 |
| Muut saamiset | 4 068 | 4 371 |
| Yhteensä | 6 772 | 7 538 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset: | ||
| Tilikauden alussa 1.11. | 713 | 554 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet | 0 | 0 |
| lisäykset | ||
| Lisäykset | 40 | 159 |
| Vähennykset | -219 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 534 | 713 |
seen, osakkuusyhtiön tulosta oikaistaan IFRS säännösten
PE Kiinteistörahasto I Ky:n yhtiömiehet päättivät tilikaudella 2012 purkaa rahaston. Purkuprosessi on edelleen
Juuri Partners Oy on Juuri Rahasto I Ky hallinnointiyhtiö. Juuri Rahasto I Ky on suomalaisia pk-yrityksiä rahoittava pääomarahasto. Rahaston strategiana on rahoittaa ja tukea mm. yritysten kasvua, investointeja ja poikkeustilanteita kuten sukupolvenvaihdoksia. Panostajan omistusosuus
mukaisella liikearvon poistolla.
Juuri Partners Oy:sta on 20 prosenttia.
kesken.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta vat rahoitusvarat |
||
| Tilikauden alussa 1.11. | 0 | 6 606 |
| Käyvän arvon muutokset | 0 | 0 |
| realisoitunut | 0 | 28 |
| realisoitumaton | 0 | 0 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -6 634 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 0 | 0 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisälsivät vertailuvuotena sijoituksen Fennian Varainhoito Oy:n Kassa -varainhoitosalkkuun. Salkku koostuu pääosin lyhyen koron rahastoista sekä sijoituksista yrityslainarahastoihin. Rahasto on vähäriskinen ja sijoitus on nostettavissa haluttuna ajankohtana. Tilikauden lopussa rahastossa ei ollut sijoituksia.
Laskennalliset verosaamiset:
| 1 000 euroa | Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot Arvonalentumistappiot |
Muut erät | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1.11.2015 | 155 | 5 756 | 5 911 | |
| Merkitty tuloslaskelmaan Laajan tuloslaskelman erät |
1 063 | |||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | ||||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2016 | 1 218 | 0 | 5 756 | 6 974 |
| Merkitty tuloslaskelmaan | 4 198 | 156 | 4 264 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | ||||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2017 | 5 416 | 0 | 5 912 | 11 328 |
| 1 000 euroa | Käyvän arvon kohdistukset |
Verotuksen erisuuruiset poistot |
Myydyt liiketoiminnot | Muut erät | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.11.2015 | 1 728 | 108 | 1 836 | ||
| Merkitty tuloslaskelmaan | 776 | ||||
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | |||||
| Myydyt liiketoiminnot | 26 | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | 81 | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | -108 | ||||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2016 | 2 611 | 2 611 | |||
| Merkitty tuloslaskelmaan | -298 | 1 131 | |||
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | 1 051 | 105 | |||
| Myydyt liiketoiminnot | 21 | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | |||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | |||||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2017 | 3 364 | 1 236 | 21 | 0 | 4 621 |
Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 4,8 miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy emoyhtiö Panostaja Oyj:n käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin. Tappiot liittyvät Takoma Oyj:n osakkeiden ja Takoma Oyj:ltä ja Takoma Gears Oy:ltä olevien saamisten alaskirjauksiin Takoman konkurssin seurauksena sekä emoyhtiön toiminnan kuluihin kahdelta viimeiseltä tilikaudelta. Johdon arvion mukaan on todennäköistä, että Panostaja Oyj:lle syntyy sijoituskohteiden myyntivoitoista riittävästi verotettavaa tuloa ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden vanhentumista. Arvio perustuu johdon arvioon nykyisten sijoituskohteiden tulevista myyntivoitosta sekä Panostajan historialliseen kykyyn toteuttaa merkittäviin myyntivoittoihin johtaneita irtaantumisia. Merkittävimpien sijoituskohteiden tulevien myyntivoittojen arvioimisessa on myös hyödynnetty ulkopuolisten asiantuntijoiden avioita. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhenevat vuosien 2025–2027 aikana.
Tytäryhtiöiden vahvistetusta tappioista on kirjattu yhteensä 0,5 milj. euron verosaaminen. Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu tytäryhtiöiden vahvistetusta tappioista yhteensä 1,9 milj. eurosta. Johdon arvion mukaan tytäryritysten vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu tytäryrityksien hyväksyttyihin liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhenevat vuosien 2019–2026 aikana.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 3 493 | 2 574 |
| Keskeneräiset tuotteet | 781 | 1 422 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 8 424 | 7 048 |
| Yhteensä | 12 698 | 11 043 |
Yhteensä konsernissa on tilikaudelle 2017 kirjattu kuluksi 130 tuhatta euroa (136 vuonna 2016), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
| Yhteensä | 38 418 | 30 004 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | 1 140 | 603 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
1 160 | 333 |
| Saamiset osakkuusyhtiöiltä | 782 | 651 |
| Siirtosaamiset | 6 473 | 6 827 |
| Lainasaamiset | 488 | 879 |
| Myyntisaamiset | 28 374 | 20 711 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 28 374 | 20 711 |
|---|---|---|
| Yli vuoden erääntyneet | 352 | 384 |
| 181-360 päivää erääntyneet | 87 | 276 |
| 31-180 päivää erääntyneet | 298 | 469 |
| 1-30 päivää erääntyneet | 2 758 | 1 860 |
| Erääntymättömät | 24 879 | 17 722 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 209 tuhatta euroa (239 tuhatta euroa vuonna 2016). Arvonalentumiset ovat kohdistuneet yli vuoden erääntyneisiin laskuihin sekä sellaisten yritysten saataviin, joista on tehty konkurssi- tai saneerauspäätös.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 91 | 324 |
| Vuosialennukset | 1 486 | 1 375 |
| Ennakot | 1 635 | 1 882 |
| Muut | 3 261 | 3 246 |
| Yhteensä | 6 473 | 6 827 |
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 19 466 | 26 573 |
| Yhteensä | 19 466 | 26 573 |
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29 9 1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Konserni laski 27.5.2013 liikkeeseen 7,5 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin neljän vuoden kuluttua. Konsernitilinpäätöksessä laina on luokiteltu omaksi pääomaksi ja korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona. Laina maksettiin pois kokonaisuudessaan toukokuussa 2017.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksaman määrän siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää lisäksi vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentin.
Tilikaudella 2017 ei toteutettu osakeantia. Vertailukaudella 2016 toteutettiin suunnattu osakeanti yhteensä 0,6 milj. euroa yhtiön avainhenkilöille osana osakepohjaista kannustinjärjestelmää.
Tilikaudella 2017 eikä vertailukaudella 2016 ole toteutettu osakemerkintöjä.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä.
Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti, että oikeus yhteisellä arvo-osuustilillä oleviin arvo-osuusjärjestelmään kuuluviin ns. isännättömiin osakkeisiin ja niihin perustuvat oikeudet on menetetty osakeyhtiölain ko. momentin tarkoittamalla tavalla. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ryhtymään kaikkiin päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Päätöksen jälkeen näihin yhteisellä arvo-osuustilillä olleisiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhteisellä arvo-osuustilillä oli ennen päätöstä yhteensä 188 950 kappaletta yhtiön osakkeita, joten päätöksen jälkeen, näiden osakkeiden tultua yhtiön hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi. Tilikauden 2017 lopussa omia osakkeita oli 470 512 kappaletta (355 173 kappaletta).
Yhtiökokouksen 2.2.2016 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 12.12.2016 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 18 240 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 12.12.2016 yhteensä 13 187 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti 2.3.2017 yhteensä 13 954 kappaletta, 2.6.2017 yhteensä 14 286 kappaletta sekä 8.9.2017 yhteensä 13 954 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Tilikaudelta 2016 maksettiin osinkoa 2,1 milj. euroa (0,04 euroa osakkeelta). Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 4,2 milj. euroa.
Tilikaudelta 2015 maksettiin osinkoa 2,6 milj. euroa (0,05 euroa osakkeelta). Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 7,0 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 89 126 | 62 729 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 3 176 | 767 |
| Muut lainat | 1 760 | 2 276 |
| Yhteensä | 94 062 | 65 772 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Pitkäaikaisten rahoituslainojen lyhennykset | 13 343 | 15 507 |
| Muut lainat rahoituslaitoksilta | 4 156 | 1 394 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 620 | 380 |
| Yhteensä | 19 119 | 17 280 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 32. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2017 oli 2,19 % (31.10.2016: 2,95 %). Konsernin rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä 102.800 tuhatta euroa ovat vaihtuvakorkoisia. Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Heatmasters Group Oy:n lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset nettovelat/ käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta. Konsernin tilinpäätöksessä laina 0,7 milj. euroa on esitetty lyhytaikaisissa veloissa.
| Lyhennykset | LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA | RAHOITUSLEASINGVELAT | MUUT LAINAT | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | 2017 | 2016 |
| < 1 vuotta | 13 555 | 17 020 | 1620 | 380 | 24 | 341 |
| 1–2 vuotta | 37 848 | 12 913 | 783 | 168 | 0 | 0 |
| 2–3 vuotta | 46 969 | 28 293 | 755 | 168 | 0 | 0 |
| 3–4 vuotta | 3 769 | 20 972 | 755 | 168 | 0 | 0 |
| 4–5 vuotta | 1 994 | 2 321 | 756 | 168 | 0 | 0 |
| > 5 vuotta | 187 | 45 | 127 | 95 | 4 156 |
Megaklinikka-konsernin 1,4 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto "Omavaraisuusaste" sekä tunnusluku "Korolliset nettovelat/ käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenanttirikkomuksen johdosta.
Helasto-konsernin 2,9 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset velat/ käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
Konsernin emoyhtiöllä on 7,3 milj. euron laina, jossa tarkastellaan Panostaja -konsernin tunnuslukua korolliset nettovelat/käyttökate sekä omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot eivät ole toteutuneet tilinpäätöshetkellä. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 300 | 495 |
| Ostovelat | 15 702 | 8 994 |
| Siirtovelat | 17 096 | 13 215 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 8 830 | 7 597 |
| Yhteensä | 41 928 | 30 302 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 8 413 | 6 391 |
| Palkkajaksotukset | 1 827 | 1 588 |
| Korkojaksotukset | 55 | 2 |
| Verojaksotukset | 323 | 40 |
| Tyel-jaksotukset | 1 897 | 776 |
| Muut erät | 4 581 | 4 418 |
| Yhteensä | 17 096 | 13 215 |
| 1 000 euroa | Takuuvaraukset Tappiolliset sopimukset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 1.11.2016 | 197 | 0 | 197 |
| Varausten lisäykset | 0 | 0 | 0 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
-197 | 0 | -197 |
| Käytetyt varaukset | 0 | 0 | 0 |
| 31.10.2017 | 0 | 0 | 0 |
| 1 000 euroa | Takuuvaraukset Tappiolliset sopimukset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 1.11.2015 | 189 | 0 | 189 |
| Varausten lisäykset | 56 | 0 | 56 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus |
0 | 0 | 0 |
| Käytetyt varaukset | -48 | 0 | -48 |
| 31.10.2016 | 197 | 0 | 197 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 0 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0 | 197 | |
| Yhteensä | 0 | 197 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 1–3 vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan kolmen vuoden aikana, painottuen kuitenkin ensimmäiseen 12 kuukauteen.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain: |
||
| Vuoden kuluessa | 1 775 | 429 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
3 215 | 833 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 128 | 0 |
| Yhteensä | 5 118 | 1 262 |
| Rahoitusleasingvelkojen tulevat rahoituskulut | -322 | -115 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 4 796 | 1 147 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti |
||
| Vuoden kuluessa | 1 620 | 380 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
3 049 | 672 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 127 | 95 |
| Yhteensä | 4 796 | 1 147 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita ja kalustoa.
Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten, sekä ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Siksi niiden käypää arvoa ei ole määritetty liitetietoihin.
Muiden jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen saamisten ja velkojen käyvät arvot on määritetty diskonttaamalla niiden tulevat rahavirrat tasepäivänä käyttäen markkinakorkoja, jolla yhtiö saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöspäivänä, tai saamisten kohdalla markkinakorkoja, joilla yhtiö voisi myöntää vastapuolelle lainaa tilinpäätöspäivänä.
Käypään arvoon taseessa arvostettujen erien käyvän arvon määrittämisestä on kerrottu liitetiedossa 33.
| 1 000 euroa | Liite | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahavarat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 6 772 | 6 772 | 6 772 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 534 | 534 | 534 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 30 784 | 30 784 | 30 784 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 0 | 0 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 0 | 37 557 | 534 | 0 | 38 091 | 38 091 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 92 302 | 92 302 | 92 456 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 1 760 | 1 760 | 1 760 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | 0 | |||
| Korolliset velat | 28 | 19 119 | 19 119 | 19 119 | |||
| Ostovelat | 29 | 15 702 | 15 702 | 15 702 | |||
| Muut velat | 29 | 23 | 8 806 | 8 829 | 8 829 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | 23 | 0 | 0 | 137 689 | 137 712 | 137 868 |
| 1 000 euroa | Liite | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahavarat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | 21 | 6 825 | 6 825 | 6 825 | |||
| Muut pitkäaikaiset varat | 701 | 701 | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | 22 844 | 22 844 | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 22 844 | 0 | 0 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 0 | |||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 29 669 | 701 | 0 | 30 370 | 30 370 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 63 496 | 63 496 | 63 379 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 2 276 | 2 276 | 2 276 | |||
| Lyhytaikaiset velat | 0 | 0 | |||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | 0 | |||
| Korolliset velat | 28 | 17 280 | 17 280 | 17 280 | |||
| Ostovelat | 29 | 8 994 | 8 994 | 8 994 | |||
| Muut velat | 29 | 12 | 0 | 0 | 7 152 | 7 164 | 7 164 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 12 | 0 | 0 | 99 198 | 99 210 | 99 093 |
| KÄYVÄT ARVOT RAPORTOINTIKAUDEN LOPUSSA |
||||
|---|---|---|---|---|
| 31.10.2017 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | |||
| Korkorahasto-osuudet | 0 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Rahoitusarvopaperit | 0 | |||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 534 | |||
| Yhteensä | 0 | 0 | 534 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | 23 | |||
| Yhteensä | 0 | 23 | ||
| 31.10.2016 | ||||
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | |||
| Korkorahasto-osuudet | 0 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Rahoitusarvopaperit | ||||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 701 | |||
| Yhteensä | 0 | 0 | 701 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Koronvaihtosopimukset | 12 | |||
| Yhteensä | 0 | 12 | 0 |
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin saman laisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kui tenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Rahastosijoitukset arvostetaan perustuen rahastoyhtiöiden arvostusraportteihin. Johdannaiset arvostetaan käyttäen diskontattujen rahavirto jen menetelmään.
Tason 3 käyvät arvot perustuvat muuhun kuin markki noilta saatavaan hintaan, ja saattavat sisältää johdon tekemiä arvioita.
Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahavarat ovat kaikki notee raamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankinta -
hintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saata villa. Siksi niitä ei ole sisällytetty käyvän arvon hierakiaan.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Yrityskiinnitykset | 82 642 | 87 180 |
| Annetut pantit | 137 159 | 131 117 |
| Muut vastuut | 18 495 | 12 715 |
Annetut pantit sisältää pantatut tytäryhtiöosakkeet 137,1 milj. euroa. Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimel lis- tai kirjanpitoarvoa.
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 10 246 | 7 096 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua |
22 215 | 16 202 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2 651 | 2 126 |
| Yhteensä | 35 112 | 25 424 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 111 421 | 80 776 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Määräysvaltaa ja huomatta vaa vaikutusvaltaa käyttävien yhtiöiden lisäksi vastaavaa valtaa käyttävät luonnolliset henkilöt. Määräysvaltaa ja huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden lisäksi yhtiön lähipiiriin kuuluvia henkilöitä ovat yhtiön ja sen emoyhtiön johtoon kuuluvat avainhenkilöt.
Avainhenkilöiksi katsotaan henkilöt, joilla on yhteisön toiminnan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat valtuudet ja vastuu. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäse net, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.
Lähipiiriin kuuluvat myös avainhenkilöiden (ja määräys-/vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden) läheiset perheenjäsenet. Perheenjäseniksi katsotaan mm. avio- tai avopuoliso sekä henkilön omat tai puolison lapset ja muut huollettavat. Perheenjäsenten (ja määräys-/vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden) ohella yhtiön lähipiiriin kuuluvat myös yhtiöt, joissa avainhenkilö tai perheenjäsen yksin tai yhdessä käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutus valtaa.
Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johdon palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmät koostuvat rahapalkasta, luontoiseduista sekä osakepalkkiojärjestelmästä. Eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
Panostajalla on käytössä tilikauden 2018 loppuun jatkuva osakepalkkiojärjestelmä, jossa siihen kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona Panostajan osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tavoitteet asetetaan tilikauden pituisille ansaintajaksoille Panostaja-konsernin liikevoiton ja/tai muiden toiminnallisten tavoitteiden perusteella ja viiden (5) vuoden pituiselle ansaintajaksolle (vuodet 2014–2018) kumulatiivisen tulos per osake (EPS)-tunnusluvun perusteella.
Tilikauden 2017 päättyessä osakkeita on mahdollista saavuttaa yhteensä enintään 230 161 kappaletta, mikäli asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä 31.10.2017 henkilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuksessa yhteensä 1 250 000 kpl osakepalkkiojärjestelmään liittyvää Panostajan osaketta, jotka johtoryhmän jäsenet ovat
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lainaehdot ovat seuraavat:
| Nimi | Lainan määrä | Takaisinmaksuehdot | Korko |
|---|---|---|---|
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 230 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 113 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 166 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 178 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 79 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 83 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Minna Telanne | 166 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Miikka Laine | 166 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 0,250 |
| Yhteensä | 1 181 |
Myönnettyjen lainojen vakuutena on yhtiön osakkeita, joiden käypä arvo 31.10.2017 oli 1,1 milj. eroa. Muiden lähipiirilainojen lainaehdot ovat seuraavat:
| Nimi | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Rollock Oy | 0 | 309 Oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina, johon sovelletaan osakeyhtiölain 12 luvun säännöksiä. Mikäli yhtiö ei ole maksanut lainaa takaisin laina-ajan päätyttyä lainan anta jalla on oikeus erityisten oikeuksien perusteella vaihtaa nämä vaihtovelkakirjalainat yhtiön osakkeisiin. Laina vaihdettiin osakkeiksi kuluneen tilikauden aikana. |
|
| Ecosir Group Oy | 497 | 535 Pääomalainat, jotka erääntyvät maksettavaksi kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2018 aikana. Ecosir Group Oy on velvollinen suorittamaan lainan pääoman ja sille kertyvän koron takaisinmaksus vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pää omalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeiseksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tai sitä uudemman tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos lainan pääomaa tai korkoa yhtiön purkautuessa, selvitystilassa tai konkurssissa on maksamatta, se suoritetaan yhtiön kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiö ei ole antanut lainan pääoman tai sen sen koron maksamises-ta vakuutta. |
sitoutuneet säilyttämään omistuksessaan järjestelmän voimassaoloajan. Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 550 000 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 300 000 kpl |
| Miikka Laine | 200 000 kpl |
| Minna Telanne | 200 000 kpl |
| Yhteensä | 1 250 000 kpl |
Johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 2 048 | 1 464 |
| Tilikauden aikana myönnetyt lainat | 0 | 689 |
| Lainojen takaisinmaksut ja arvonalentumiset | -370 | -105 |
| Veloitetut korot | 19 | 57 |
| Tilikauden aikana saadut korkomaksut | -19 | -57 |
| Tilikauden lopussa | 1 678 | 2 048 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 664 | 664 |
| Osakeperusteiset etuudet | 17 | 29 |
| Yhteensä | 680 | 693 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 226 | 247 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 181 | 181 |
| Toimitusjohtajan suoriteperusteinen työnanta jan lakisääteinen eläkemeno |
43 | 47 |
| Toimitusjohtajan sijaisen suoriteperusteinen työnantajan lakisääteinen eläkemeno |
34 | 34 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ala-Mello Jukka | 40 | 40 |
| Eero Eriksson | 20 | 20 |
| Tarkkonen Hannu | 20 | 20 |
| Pääkkönen Tarja | 20 | 15 |
| Virtanen Antti | 20 | 20 |
| Terhonen Jukka | 0 | 5 |
| Koskenkorva Mikko | 20 | 20 |
Panostaja Oyj:n yhtiökokous päätti 31.1.2017 hallituksen kokouspalkkioiden maksamisesta, että noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudes-saan rahana. Lisäksi Panostaja Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjes-täytymiskokouksessa toteuttaa yhtiökokouksen päätös hallituksen jäsenten palkkioista osakkeiden osalta siten, että palkkio toimitetaan neljä kertaa vuodessa aina osavuosikatsauksen/tilinpäätöksen julkistamista seuraavana päivänä.
| Kotipaikka | Osuus äänivallasta % |
Emoyrityksen omistusosuus-% |
|
|---|---|---|---|
| Emoyritys | |||
| Panostaja Oyj | Tampere | ||
| Tytäryritykset | |||
| Brand Factory Finland Oy | Espoo | 52,8 | 52,8 |
| Copynet Finland Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| CoreHW Group Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| CoreHW Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| CoreHW Semiconductor | |||
| Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| Grano Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Grano 3D Oy | Turku | 52,8 | 52,8 |
| Grano Group Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Grano Diesel Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Flexim Group Oy | Tampere | 70,0 | 70,0 |
| Heatmasters Group Oy | Tampere | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy |
Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Technology Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sp.zoo | Puola | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Scandinavia AB | Ruotsi | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Inc | Texas, USA | 80,0 | 80,0 |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KL-Varaosat Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KfZ Nord Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| As Grano Digital | Tallinna, Viro | 52,8 | 52,8 |
| Keili Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Kotelovalmiste Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| KotiSun Group Oy | Jyväskylä | 56,6 | 56,6 |
| KotiSun Oy | Jyväskylä | 56,6 | 56,6 |
| KotiSun Viemäripalvelut Oy | Tampere | 56,6 | 56,6 |
| Kuopion Neon 2 Oy | Kuopio | 52,8 | 52,8 |
| Sundahm AB | Ruotsi | 56,6 | 56,6 |
| Megaklinikka Group Oy | Helsinki | 79,8 | 79,8 |
| Megaklinikka Oy | Helsinki | 79,8 | 79,8 |
| Megakliniken AB | Tukholma, | ||
| Ruotsi | 79,8 | 79,8 | |
| Lönnberg Digital Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Lönnberg Kalenterit Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Lönnberg Painot Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Selog Group Oy | Helsinki | 60,0 | 60,0 |
| Selog Oy | Helsinki | 60,0 | 60,0 |
| Suomen Arkistovoima Oy | Turku | 52,8 | 52,8 |
| Suomen Helakeskus Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Helasto Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 |
Alakonsernien tytäryhtiöiden omistusosuudet on taulu kossa esitetty Panostajan alakonsernin emoyhtiön omis tusosuuden mukaisena. Tarkemmat tiedot alakonsernien tytäryhtiöiden omistussuhteista on esitetty kunkin alakon sernin tilinpäätöksessä.
Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä avoinna olevia riitatai oikeustapauksia, joihin liittyen konserniin voisi kohdis tua merkittäviä vaateita.
Panostaja tiedotti 24.11.2017, että Suomen Helakeskus Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu KTM S. Martti Niemi (s. 1961). Niemi ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan viimeistään 15.12.2017. Suomen Helakeskus Oy:n nykyi nen toimitusjohtaja Hannu Rantanen jatkaa tehtävässään uuden toimitusjohtajan aloittamisajankohtaan asti, jonka jälkeen Rantanen jää pois konsernin palveluksesta.
Verohallinto antoi vuonna 2014 päätöksen, jonka mukaan Panostaja Oyj:llä ei ole arvonlisäveron vähenny soikeutta. Tilikausilta 1.11.2014–31.10.2017 Panostaja Oyj on em. päätökseen perustuen jättänyt arvonlisäve rotuksessa vähentämättä ostoihin sisältyvää arvonlisäve roa yhteensä noin 1,3 milj. euroa. Panostaja Oyj valitti Verohallinnon päätöksestä hallinto-oikeuteen joka kumosi Verohallinnon päätökset. Korkein hallinto-oikeus ei myön tänyt marraskuussa 2017 tehdyllä päätöksellä Verohallin nolle valituslu-paa. Ratkaisun johdosta Verohallinto tulee palauttamaan vähentämättömät arvonlisäverot korkoineen ja Panostaja Oyj tulee kirjaamaan noin 1,3 milj. euron tuoton tilikauden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Pa nostaja Oyj tulee myös oikaisemaan yhtiön aikaisempien verovuosien tuloverotusta lisäämällä vähennetyt arvonlisä verot elinkeinotoiminnan verotettavaan tuloon.
| 1 000 euroa | Liite | 1.11.16– 31.10.17 |
1.11.15– 31.10.16 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1.1. | 0 | 8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 153 | 119 |
| Henkilöstökulut | 1.3. | -1 419 | -1 366 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.4. | -72 | -74 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.5. | -2 775 | -1 576 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -4 113 | -2 890 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6 | -103 | 10 196 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILIN - PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
-4 216 | 7 306 | |
| Tuloverot | 1.7. | 0 | 36 |
| TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO | -4 216 | 7 341 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.10.17 | 31.10.16 |
|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 52 | 118 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 128 | 134 |
| Sijoitukset | 2.3. | 42 278 | 40 504 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 42 458 | 40 757 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.4. | 12 354 | 12 419 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.5. | 2 853 | 2 471 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4 903 | 18 011 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
20 111 | 32 901 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 62 569 | 73 657 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.10.17 | 31.10.16 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | 2.6 | ||
| Osakepääoma | 5 569 | 5 569 | |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
16 545 | 16 479 | |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 13 384 | 7 944 | |
| Tilikauden voitto/-tappio | -4 216 | 7 341 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 35 973 | 42 025 | |
| VIERAS PÄÄOMA | 2.7 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 22 358 | 20 042 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 4 238 | 11 591 | |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 26 596 | 31 633 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 62 569 | 73 657 |
| 1.11.16– | 1.11.15– | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.17 | 31.10.16 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden voitto/-tappio | -4 216 | 7 341 |
| Oikaisut: | 197 | -10 158 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 72 | 74 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 125 | -10 196 |
| Verot | 0 | -36 |
| MUUTOKSET | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten | ||
| muutos | -1 731 | -91 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos | 240 | 88 |
| Korot ja muut rahoituskulut | -1 374 | -2 158 |
| Korko- ja muu rahoitustulot | 508 | 560 |
| Maksetut verot | 0 | -323 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | -6 375 | -4 739 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -6 375 | -4 739 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnint aineell.ja ainett.hyödykk | 0 | -84 |
| Investoinnint tytäryrityksiin | -4 026 | 0 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -12 | -150 |
| Tytäryritysten myynnin luovutustuotot | 31 | 0 |
| Sisäisten saamisten nettomuutos | -1 562 | 1 209 |
| Myönnetyt lainat | -98 | -581 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 431 | 30 |
| Saadut osingot | 5 482 | 12 065 |
| Omien osakkeiden hankinta ja myynti | 66 | 658 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos | 222 | 330 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 0 | -15 000 |
| Lainojen nostot | 2 316 | 20 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -7 500 | -788 |
| Maksetut osingot | -2 081 | -2 562 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | -6 977 | 2 638 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -13 108 | 10 387 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 18 011 | 7 624 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -13 108 | 10 387 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 4 903 | 18 011 |
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 245 12 488
Panostaja-konsernin emoyhtiö on Panostaja Oyj, kotipaikka Tampere. Panostaja-konsernin konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteesta Kalevantie 2, 33100 Tampere.
Tilikauden ja edellisen tilikauden luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuus osakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3v |
|---|---|
| Liikearvo | 5–10v |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10v |
| Rakennukset | 20–40v |
| Koneet ja kalusto | 3–10v |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10v |
| 1.1. Liikevaihto | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Hallintokuluveloitukset konserniyhtiöiltä | 0 | 8 |
| 0 | 8 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Saadut tuet | 10 | 15 |
| Muut | 143 | 104 |
| 153 | 119 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 1 137 | 1 098 |
| Eläkekulut | 196 | 191 |
| Muut henkilösivukulut | 86 | 77 |
| 1 419 | 1 366 | |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin: |
||
| Toimihenkilöitä | 9 | 9 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 3 | 6 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 29 | 29 |
| Koneet ja kalusto | 40 | 39 |
| 72 | 74 |
| 2017 | 2016 |
|---|---|
| 27 | |
| 565 | |
| 261 | |
| 146 | |
| 411 | |
| 167 | 166 |
| 2 775 | 1 576 |
| 26 | 42 |
| 2 | 43 |
| 27 | 86 |
| 44 490 195 129 1 750 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 5 482 | 12 065 |
| Muilta | 66 | 75 |
| Osinkotuotot yhteensä | 5 548 | 12 140 |
| Muut korkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 317 | 380 |
| Muilta | 54 | 70 |
| Muut korkotuotot yhteensä | 371 | 450 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 72 | 74 |
| Muilta | 11 | 28 |
| Muut rahoitustuotot yhteensä | 83 | 103 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 454 | 553 |
| Korkokulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0 | 0 |
| Muille | 961 | 1 410 |
| Korkokulut yhteensä | 961 | 1 410 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2 411 | 0 |
| Muilta | 104 | 198 |
| Muut rahoituskulut yhteensä | 2 515 | 198 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 3 476 | 1 608 |
| Konserniosuuksien arvonalentumiset | 2 443 | 889 |
| Osakkeiden ja osuuksien arvonalennus | 186 | 0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -103 | 10 196 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta | 0 | -36 |
| 0 | -36 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 01.11. | 59 | 59 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 59 | 59 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -51 | -44 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | -3 | -6 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 6 | 9 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 01.11. | 405 | 401 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 5 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | -34 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 372 | 405 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -296 | -267 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | -29 | -29 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 47 | 109 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 465 | 460 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 5 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | -34 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 431 | 465 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -347 | -311 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | -32 | -35 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 53 | 118 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 01.11. | 748 | 668 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 80 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 748 | 748 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -614 | -575 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | -40 | -39 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 94 | 134 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 01.11. | 0 | 0 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 34 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 34 | 0 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | 0 | 0 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 34 | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | |||
|---|---|---|---|
| Hankintameno 01.11. | 748 | 668 | |
| 5 | Lisäykset 01.11.–31.10. | 34 | 80 |
| 0 | Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 782 | 748 | |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -614 | -575 | |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | -40 | -39 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 128 | 134 | |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 36 157 | 37 046 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 4 422 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -2 473 | -889 |
| Hankintameno 31.10. | 38 106 | 36 157 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 3 858 | 3 858 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 3 858 | 3 858 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 489 | 339 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 12 | 150 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -186 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 314 | 489 |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 40 504 | 41 243 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 4 433 | 150 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | -2 659 | -889 |
| Hankintameno 31.10. | 42 278 | 40 504 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Pääomalainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
1 528 | 2 973 |
| Pääomalainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä |
0 | 235 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 5 205 | 3 258 |
| Lainasaamiset | 2 121 | 2 454 |
| Muut saamiset | 3 500 | 3 500 |
| 12 354 | 12 419 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä | 123 | 51 |
| Myyntisaamiset | 5 | 10 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 0 | 1 091 |
| Muut saamiset | 6 | 5 |
| Pääomalainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä | 365 | 130 |
| Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä | 262 | 323 |
| Muut lainasaamiset | 296 | 542 |
| Korkosaaminen saman konsernin yrityksiltä | 6 | 212 |
| Siirtosaamiset | 1 791 | 108 |
| 2 853 | 2 471 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Korkosaaminen lähipiirilainoista | 5 | 4 |
| Korkosaaminen muista lainasaamisista | 1 | 0 |
| Korkosaamiset | 18 | 38 |
| Takoma Gears Oy jako-osuus | 818 | 0 |
| Takoma Oyj jako-osuus | 103 | 0 |
| Edelleenlaskutettavat kulut | 769 | 0 |
| Muut erät | 6 | 0 |
| Kulujen jaksotukset | 71 | 65 |
| 1 791 | 108 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.11. | 5 569 | 5 569 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.10. | 5 569 | 5 569 |
| Ylikurssirahasto 1.11.–31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 01.11. |
16 479 | 15 821 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden osto/myynti | 0 | 0 |
| Johtoryhmän palkitseminen omina osakkeina | 17 | 581 |
| Hallituspalkkiot omina osakkeina | 49 | 77 |
| Pääomanpalautus | 0 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.10. |
16 545 | 16 479 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 1.11. | 15 286 | 10 526 |
| Nordea jälkivaihto 01/17 | 0 | 0 |
| Vanhentunut osingonjakovelka | 179 | 0 |
| Johdon palkitsemisjärjestelmä | 0 | -20 |
| Osingonjako | -2 081 | -2 562 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. | 13 384 | 7 944 |
| Tilikauden voitto/-tappio | -4 216 | 7 341 |
| Oma pääoma yhteensä | 35 973 | 42 025 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.10. |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 2.7.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22 316 | 20 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 3 |
| 22 319 | 20 003 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 39 | 39 |
| 39 | 39 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 22 358 | 20 042 |
| 2.7.2 Lyhytaikaiset velat | ||
| Hybridilaina 2013 | 0 | 7 500 |
| Ostovelat | 345 | 123 |
| Muut velat | 30 | 211 |
| Siirtovelat | 3 733 | 3 626 |
| 4 107 | 11 461 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1 | 0 |
| Ostovelat | 1 | 0 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 130 | 130 |
| 130 | 130 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 128 | 151 |
| Vuosilomapalkkojen TyEL-jaksotus | 24 | 28 |
| Tulospalkkiojaksotus | 74 | 39 |
| Johdon palkitsemisjärjestelmä | 45 | 34 |
| Kiinteistörahaston purkuennakko | 3 038 | 3 038 |
| Korkojaksotukset | 27 | 336 |
| Grano Group Oy lisäkauppahinta | 396 | 0 |
| 3 733 | 3 626 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 4 238 | 11 591 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 4 842 | ||
| 1 145 | ||
| 0 | ||
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 156 | 154 |
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 622 | 618 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 65 | 219 |
| Leasing-vastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0 | 1 |
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
| Pantatut osakkuusyhtiöosakkeet | ||
| Omien velkojen vakuudeksi | 0 | 0 |
| Omien velkojen vakuudeksi | 6 | 5 |
| Vakuudet ja vastuusitoumukset Konserniyhtiöiden puolesta Annetut takaukset Osakkuusyhtiöiden puolesta Annetut takaukset Muiden puolesta Annetut takaukset Muut annetut pantit |
4 482 1 145 0 |
| HYBRIDILAINA 2013 | |
|---|---|
| Laina 7 500 000 € maksettiin kokonaisuudessaan | |
| eräpäivänä 29.5.2017. | |
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden ja edellisten tilikausien voitto 9 167 941,38 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 544 923,79 euroa ovat 25 712 865,17 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osakkeenomistajille osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön
taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
| Tampereella 13. päivänä joulukuuta 2017 | TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ | |||
|---|---|---|---|---|
| Jukka Ala-Mello puheenjohtaja |
Mikko Koskenkorva | Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. | ||
| Eero Eriksson | Hannu Tarkkonen | PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö |
||
| Antero Virtanen | Jukka Terhonen | Lauri Kallaskari KHT |
Markku Launis KHT |
|
| Juha Sarsama Toimitusjohtaja |
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Panostaja Oyj:n (y-tunnus 0585148-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2016– 31.10.2017. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13 Liiketoiminnan muut kulut.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
1,9 miljoonaa euroa |
|---|---|
| Olennaisuuden mää rittämisessä käytetty vertailukohde |
1 % tilikauden 2017 liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisessä käytettäväksi vertailukohteeksi liikevaihdon, koska liikevaihto on käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijoiden yleisesti käyttämä vertailukohta arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Panostaja-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Emoyhtiön lisäksi tarkastuksemme laajuuteen ovat sisältyneet konsernin kaikki Suomen tytäryhtiöt. Konsernin liikevaihto muodostuu merkittäviltä osin näistä tytäryhtiöistä. Lisäksi suoritimme kohdennettuja tarkastustoimenpiteitä Puolan tytäryhtiössä. Muihin tytäryhtiöihin ei katsota liittyvän olennaisen virheellisyyden riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Katso konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 18 Aineettomat hyödykkeet. |
Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: |
|---|---|
| Panostaja-konsernin taseessa 31.10.2017 on liikearvoa 94,7 miljoonaa euroa, joka on 42 % konsernin kokonaisvaroista. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. |
Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamallin oikeellisuuden vertaamalla mallia IAS 36: Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin vaatimuksiin sekä tarkastamalla laskelmien matemaattisen oikeellisuuden; |
| Yhtiö testaa liikearvon arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumistestauksessa verrataan taseessa olevaa liikear von määrää kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, joka liittyy arvioihin tulevista rahavirroista sekä diskonttokoron määrittämiseen. |
Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden määrittämiseen liittyvää prosessia ja vertasimme ennusteita hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja strategialukuihin;. |
| Liikearvon määrä konsernin taseessa on merkittävä ja sen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka ja merkittävä olennaisen virheellisyyden riski (EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohta). |
Arvioimme johdon käyttämien ennusteiden luotettavuutta muun muassa liikevaihdon kasvun ja liikevoiton kehittymisen osalta vertaamalla aikai sempien vuosien ennusteita toteumiin; |
| Arvioimme johdon laatimassa herkkyyslaskelmassa käytettyjen oletusten asianmukaisuutta; |
|
| Laskelmissa käytettyjen diskonttokorkojen tarkastamisessa käytimme apuna PwC:n arvonmääritykseen erikoistuneita asiantuntijoita. Diskont tokorkojen määrittämisessä käytettyjä komponentteja verrattiin soveltuvin osin ulkopuolisiin yleisesti hyväksyttyihin tietolähteisiin; ja |
|
| Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 18 esitettyjen tietojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta. |
|
| Laskennallisten verosaamisten arvostus | |
| Katso konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 23 Laskennalli set verosaamiset ja -velat. |
Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi seuraavia toimenpiteitä: |
| Tilinpäätöksessä taseen laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 4,8 miljoo nan euron suuruinen erä, joka liittyy emoyhtiön käyttämättömiin verotuksel lisiin tappioihin. |
Kävimme läpi ja arvioimme konsernin laskennallisten verosaamisten arvostamiseen liittyvän prosessin toimivuutta; |
| Panostaja Oyj:n johdon laatimien ennusteiden mukaan emoyhtiölle tulee syntymään sen sijoituskohteiden myynnistä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin liittyvät verosaamiset pystytään hyödyntämään. |
Vertasimme käyttämättömien verotuksellisten tappioiden määrää verotus päätöksiin ja testasimme tilikauden verojaksotusten oikeellisuutta. |
| Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjattu laskennallisen verosaa misen katsotaan olevan tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska sen arvostukseen sisältyy merkittäviä johdon arvioita emoyhtiön tulevista myyntivoitoista. |
Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten asianmukaisuutta. Vertasimme johdon käyttämiä oletuksia ulkopuolisiin arvonmäärityslaskel miin; ja |
| Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23 esitettyjen tietojen riittävyyttä ja asianmukaisuuta. |
|
| Tytäryhtiöosakkeiden arvostus Katso emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 2.3 Sijoitukset Panostaja Oyj:n tilinpäätöksessä 30.10.2017 taseen sijoituksiin sisälty vien tytäryhtiöosakkeiden arvo on 38,1 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöosakkeiden arvo on määritetty käyttöarvolaskelmien avulla. |
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului seuraavia toimenpiteitä: Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden määrit tämiseen liittyvää prosessia, laskentaperiaatteita ja keskeisiä oletuksia; Arvioimme johdon käyttämien ennusteiden luotettavuutta muun muassa liikevaihdon kasvun ja liikevoiton kehittymisen osalta vertaamalla aikai sempien vuosien ennusteita toteutuneisiin; |
| Tytäryhtiöosakkeiden määrä emoyhtiön taseessa on merkittävä ja arvostuksen sisältyy merkittävää johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen tytäryhtiöosakkeiden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka ja merkittävä olennaisen virheellisyyden riski (EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohta). |
Hyödynsimme diskonttokorkojen asianmukaisuuden arvioinnissa PwC:n arvonmääritykseen erikoistuneita asiantuntijoita; ja |
| Testasimme arvostuslaskelmien matemaattista oikeellisuutta. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 7.3.2000 alkaen yhtäjaksoisesti 18 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tampereella 22.12.2017 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari Markku Launis KHT KHT
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 470 512 kappaletta (tilikauden alussa 355 183 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,9 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä. Yhtiön hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja heidän lähipiiriyhtiöiden yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista on 8 500 423 eli 16 % osakemäärästä.
Yhtiökokouksen 2.2.2016 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 12.12.2016 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 18 240 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 12.12.2016 yhteensä 13 187 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti 2.3.2017 yhteensä 13 954 kappaletta, 2.6.2017 yhteensä 14 286 kappaletta sekä 8.9.2017 yhteensä 13 954 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Yhtiön osakkeet on julkisesti noteerattu vuodesta 1989. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 31. tammikuuta 2017 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin uudelleen Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja Pääkkönen, Hannu Tarkkonen ja Antero (Antti) Virtanen.
Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Markku Launis toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari. Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2015–31.10.2016 ja päätti, että päättyneeltä tilikaudelta osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä 4 700 000 euroa. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kaikista osakkeista,
maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisenkin matkakorvausperusteen enimmäismäärän mukaisena.
Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.2.2016 annetun omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen. Valtuutus on voimassa 31.7.2018 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti, että oikeus yhteisellä arvo-osuustilillä oleviin arvo-osuusjärjestelmään kuuluviin ns. isännättömiin osakkeisiin ja niihin perustuvat oikeudet on menetetty osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ryhtymään kaikkiin päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Päätöksen jälkeen näihin yhteisellä arvo-osuustilillä olleisiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Yhteisellä arvo-osuustilillä oli ennen päätöstä yhteensä 188 950 kappaletta yhtiön osakkeita, joten päätöksen jälkeen, näiden osakkeiden tultua yhtiön hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä oli 512 706 kappaletta.
Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,82 euron (alin noteeraus) ja 0,98 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 7 863 7887 kappaletta, mikä edustaa 15,1 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun 2017 päätöskurssi oli 0,91 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo lokakuun 2017 lopussa oli 47,5 milj. euroa (48,3 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2017 lopussa 4 095 osakkeenomistajaa (3 708).
| Alin, € | Ylin,€ | Osakeanti oikaistu vaihto kpl |
% -osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| 2017 | 0,82 | 0,98 | 7 863 788 | 15,1 |
| 2016 | 0,81 | 1,04 | 5 959 389 | 11,5 |
| 2015 | 0,77 | 0,94 | 6 508 111 | 12,7 |
| 2014 | 0,69 | 0,91 | 7 908 686 | 15,4 |
| 2013 | 0,66 | 0,86 | 3 814 701 | 7,4 |
| 2012 | 0,73 | 1,05 | 5 725 530 | 11,1 |
| 2011 | 0,97 | 1,51 | 3 841 477 | 7,7 |
| 2010 | 1,32 | 1,75 | 5 301 507 | 11,2 |
| 2009 | 0,89 | 1,4 | 8 108 040 | 17,5 |
| Osakkeita kpl % -osakkeista | Osakkeita kpl % -osakkeista | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Treindex Oy | 6 186 200 | 11,78 % | 11 Kumpu Minna | 982 170 1,87 % | |
| 2 | Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera | 4 259 000 | 8,11 % | 12 Porkka Harri | 929 379 1,77 % | |
| 3 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia | 3 468 576 | 6,60 % | 13 Leino Satu | 831 653 1,58 % | |
| 4 | Koskenkorva Maija | 2 847 542 | 5,42 % | 14 Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö | 674 000 1,28 % | |
| 5 | Koskenkorva Matti | 2 658 903 | 5,06 % | 15 Pravia Oy | 632 500 1,20 % | |
| 6 | Koskenkorva Mauno | 1 340 769 | 2,55 % | 16 Koskenkorva Helena | 584 548 1,11 % | |
| 7 | OP-Henkivakuutus Oy | 1 318 347 | 2,51 % | 17 Koskenkorva Pekka | 583 502 1,11 % | |
| 8 | Koskenkorva Mikko | 1 286 055 | 2,45 % | 18 Panostaja Oyj | 470 512 0,90 % | |
| 9 | Johtopanostus Oy | 1 030 000 | 1,96 % | 19 Pentti Kalervo | 430 000 0,82 % | |
| 10 Malo Hanna | 982 207 | 1,87 % | 20 Malkavaara Kari | 408 203 0,78 % | ||
| 31 904 066 60,73 % | ||||||
| Muut osakkeenomistajat | 18 374 027 |
|---|---|
| Yhteensä | 52 533 110 |
| Osakemäärä | Omistajia kpl | Osakkeita/ääniä % | kpl | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–1000 | 2 112 | 51,58 % | 945 972 | 1,80 % |
| 1001–10000 | 1 629 | 39,78 % | 5 558 938 | 10,42 % |
| 10001–100000 | 304 | 7,42 % | 7 770 502 | 14,79 % |
| 100001–1000000 | 33 | 0,81 % | 7 662 347 | 14,59 % |
| 1000001– | 17 | 0,42 % | 30 595 351 | 58,24 % |
| Yhteensä | 4 095 | 100,00 % | 52 533 110 | 99,84 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 7 | 316 852 | 0,04 % | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 52 533 110 | 100,00 % |
| Sektoriluokka | Omistajia kpl | % | Osakkeita/ääniä kpl | % |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 140 | 3,42 % | 10 116 252 | 19,26 % |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 14 | 0,34 % | 6 113 634 | 11,64 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,02 % | 4 259 000 | 8,11 % |
| Kotitaloudet | 3 919 | 95,70 % | 31 586 592 | 60,13 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 10 | 0,24 % | 90 492 | 0,17 % |
| Ulkomaat | 11 | 0,27 % | 208 340 | 0,40 % |
| Yhteensä | 4 095 | 100,00 % | 52 374 310 | 99,70 % |
| Hallintarekisteröityjä | 7 | 158 800 | 0,30 % | |
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 52 533 110 | 100,00 % |
Kalevantie 2, 33100 Tampere [email protected] www.panostaja.fi @PanostajaOyj PanostajaOyj
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.