Fortum Oyj

Annual Report • Feb 21, 2018

Taloudelliset tiedot 2017 – Lukijalle

Tämä raportti koostuu hallituksen toimintakertomuksesta sekä Fortum-konsernin tilinpäätöksestä, joka sisältää myös emoyhtiön tilinpäätöksen. Fortumin raportointikokonaisuuden muut osat ovat toimitusjohtajan kirje, selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvitys, sekä verojalanjälki, jotka julkaistaan Fortumin internetsivustolla. Kestävä kehitys on integroitu osaksi Fortumin vuosiraportointia ja lisäksi yksityiskohtaisempia tietoja kestävän kehityksen toiminnastamme on saatavilla verkkosivuillamme Kestävä kehitys -osiossa.

Tietoa sijoittajille

Taloudelliset tiedot 2017

Lukijalle 1

	Hallituksen toimintakertomus	3
	Tuloskehitys ja taloudellinen asema	3
	Kestävä kehitys 20
	Riskienhallinta 25
	Fortumin osake ja osakkeenomistajat	31
	Konsernitilinpäätös 34
	Konsernin tuloslaskelma 34
	Konsernin laaja tuloslaskelma 35
	Konsernin tase 36
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta	37
	Konsernin rahavirtalaskelma 38
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 40
1	Laadintaperiaatteet40
2	Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat 45
3	Rahoitusriskien hallinta 45
4	Pääomariskien hallinta 53
5	Segmenttiraportointi 54
6	Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 59
7	Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä
	suojausten kohteet tuloslaskelmassa 60
8	Muut tuotot ja muut kulut 60
9	Materiaalit ja palvelut	61
10	Henkilöstökulut	61
11	Rahoituskulut - netto 66

12	Tuloverot	67
13	Osakekohtainen tulos ja osinko 68
14	Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain 69
15	Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon	73
16	Aineettomat hyödykkeet	76
17	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	79
18	Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 83
19	Muut pitkäaikaiset sijoitukset	87
20	Korolliset saamiset 88
21	Vaihto-omaisuus 88
22	Myyntisaamiset ja muut saamiset 89
23	Likvidit varat 90
24	Osakepääoma 90
25	Määyräysvallattomien omistajien osuus	91
26	Korolliset velat	91
27	Tuloverosaamiset ja -velat93
28	Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 95
29	Muut varaukset 98
30	Eläkevelvoitteet 100
31	Muut pitkäaikaiset velat 104
32	Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 104
33	Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset 104
34	Investointisitoumukset 105
35	Pantatut varat ja vastuut 106
36	Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt	107
37	Tilikauden jälkeiset tapahtumat 109
38	Yrityshankinnat ja -myynnit 109
39	Lähipiiritapahtumat 113
40	Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2017 114

Tunnusluvut 2008–2017 116
Taloudelliset tunnusluvut 116
Osakekohtaiset tunnusluvut 118
Segmenttikohtaiset tunnusluvut 119
Tunnuslukujen laskentakaavat 125
Emoyhtiön tilinpäätös 127
Tuloslaskelma 127
Tase 127
Rahoituslaskelma 128
Liitetiedot 129
Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä136
Tilintarkastuskertomus 137
Toiminnalliset tunnusluvut 141
Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin 144
Tietoa sijoittajille 146

Tuloskehitys ja taloudellinen asema

Vahva tulos ja strategian tehokas toteutus.

Tunnuslukuja 1)

	2017	2016	2015
Sijoitetun pääoman tuotto, %	7,1	4,0	22,7
Vertailukelpoinen nettovelka/ käyttökate (EBITDA)	0,8	0,0	-1,7

1) Tunnusluvut koskien koko Fortumia, sisältävät lopetetut toiminnot. Katso Tunnuslukujen laskentakaavat.

Taloudellisia tunnuslukuja

milj. euroa	2017	2016	2015	Muutos 17/16
Liikevaihto
IS Jatkuvat toiminnot	4 520	3 632	3 459	24 %
Lopetetut toiminnot	-	-	274
Fortum yhteensä	4 520	3 632	3 702	24 %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
IS Jatkuvat toiminnot	1 275	1 015	1 102	26 %
Lopetetut toiminnot	-	-	163
Fortum yhteensä	1 275	1 015	1 265	26 %
Vertailukelpoinen liikevoitto
IS Jatkuvat toiminnot	811	644	808	26 %
Lopetetut toiminnot	-	-	114
Fortum yhteensä	811	644	922	26 %
Liikevoitto
IS Jatkuvat toiminnot	1 158	633	-150	83 %
- % liikevaihdosta	25,6	17,4	-4,3
Lopetetut toiminnot	-	-	4 395
Fortum yhteensä	1 158	633	4 245	83 %
- % liikevaihdosta	25,6	17,4	114,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
IS Jatkuvat toiminnot	148	131	20	13 %
Lopetetut toiminnot	-	-	0
Fortum yhteensä	148	131	20	13 %

milj. euroa	2017	2016	2015	Muutos 17/16
Voitto ennen tuloveroja
IS Jatkuvat toiminnot	1 111	595	-305	87 %
- % liikevaihdosta	24,6	16,4	-8,8
Lopetetut toiminnot	-	-	4 393
Fortum yhteensä	1 111	595	4 088	87 %
- % liikevaihdosta	24,6	16,4	110,4
Tulos/osake, euroa
IS Jatkuvat toiminnot	0,98	0,56	-0,26	75 %
Lopetetut toiminnot	-	-	4,92
Fortum yhteensä	0,98	0,56	4,66	75 %
CF Jatkuvien toimintojen
liiketoiminnan rahavirta	993	621	1 228	60 %
Oma pääoma/osake, euroa	14,69	15,15	15,53	-3 %
Korollinen nettovelka
(kauden lopussa) *	988	-48	-2 195	2 158 %
Oman pääoman tuotto,
Fortum yhteensä, %	6,6	3,7	33,4
Omavaraisuusaste, %	61	62	61

* Nettokassa vuosina 2015 ja 2016.

Olemme tyytyväisiä strategian toteutuksen edistymiseen vuoden aikana. Ekokem- ja Hafslundyritysjärjestelyjen jälkeen ilmoitimme Uniper-ostotarjouksesta vuoden loppupuolella. Uniperostotarjouksella jatkamme pääomamme uudelleensijoittamista taserakenteemme tehostamiseksi. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika alkoi marraskuussa ja sen päätyttyä tammikuussa 2018 oli hyväksymisaste 46,93 %, mukaan lukien E.ONin 46,65 %:n omistusosuus. Niillä Uniperin osakkeenomistajilla, jotka eivät vielä ole hyväksyneet tarjoustamme on yhä mahdollisuus tehdä niin ylimääräisen hyväksymisjakson ajan.

Uniperin ja Fortumin liiketoiminnot täydentävät toisiaan hyvin. Yhtiöillä on monipuolinen tuotantorakenne, jossa on puhdasta ja toimitusvarmuuden turvaamiseen keskittyvää kapasiteettia, sekä asiantuntemusta, jota tarvitaan siirryttäessä kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Tavoitteemme on toiminnallamme aktiivisesti myötävaikuttaa siihen, että Euroopan energiakäänne voidaan toteuttaa onnistuneesti ja kustannustehokkaasti. Näemme Fortumin ja Uniperin välillä runsaasti yhteistyömahdollisuuksia, jotka tuovat lisäarvoa kaikille sidosryhmille ja olemme aloittaneet neuvottelut Uniperin johdon kanssa yhtiöiden suhteen järjestämiseksi, kun kauppa on saatettu loppuun. Uskomme vahvasti, että sijoituksemme on kaikkien osapuolten etujen mukainen.

Hafslund-järjestely saatiin päätökseen neljännellä vuosineljänneksellä ja uusi liiketoimintarakenne on otettu käyttöön. Olemme päivittäneet sekä Consumer Solutions että City Solutions -divisioonien strategiat yhdessä uusien Hafslundista siirtyneiden kollegoidemme kanssa. Suunta on nyt määritelty ja voimme aloittaa työskentelyn strategian toteuttamiseksi. Tavoitteemme on arviolta 15–20 miljoonan euron vuotuisten synergiaetujen saavuttaminen vuoteen 2020 loppuun mennessä.

Emme strategiassamme keskity ainoastaan toimialan rakennemuutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin Euroopassa, vaan tavoitteenamme on myös investoida uusiutuviin energialähteisiin ja nostaa tuuli- ja aurinkoenergiatuotantomme gigawattiluokkaan. Tammikuussa 2018 otimme käyttöön Venäjän ensimmäisen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston, jonka teho on 35 megawattia. Lisäksi päätimme äskettäin käynnistää investoinnit uusiin tuulivoimapuistoihin Pohjoismaissa ja Venäjällä. Olemme myös sijoittaneet aurinkoenergiaan Venäjällä ja ottaneet käyttöön suurimman aurinkovoimalamme Intiassa.

Neljännellä vuosineljänneksellä tuloksemme kehittyi monella osa-alueella ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi kaikilla operatiivisilla segmenteillä. Generation, City Solutions ja Russia -segmenttien hyvä tuloskehitys jatkui edelleen, mutta tiukka kilpailutilanne painoi Consumer Solutions -segmenttiä. Ekokemin ja Hafslundin yritysostojen lisäksi keskittyminen kustannustehokkuuteen koko konsernissa vaikutti myönteisesti tulokseemme. Saavutimme vuonna 2016 käynnistämämme toiminnan tehostamisohjelman tavoitteeksi asetetut 100 miljoonan euron säästöt kiinteissä kuluissa. Kulusäästöt ovat mahdollistaneet sijoitukset tulevaisuuden hankkeisiin. Jatkossa keskitymme edelleen kustannustehokkuuteen ja investointien priorisointiin.

Kestävä kehitys ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä meille Fortumissa. Vuosi 2017 oli haasteellinen vuosi työturvallisuuden kannalta. Emme saavuttaneet tavoitettamme poissaoloihin johtaneiden tapaturmien osalta. Etenkin urakoitsijoillemme tapahtui liikaa tapaturmia. Tämä on pettymys, vaikka onnistuimmekin vähentämään vakavien onnettomuuksien lukumäärän yhteen. Olemme jatkossakin sitoutuneet lupaukseemme turvallisesta työpaikasta kaikille. Vuonna 2017

hiilidioksidipäästömme vähenivät hieman. Fortumin tuotannon ominaispäästöt olivat edellisvuoden tasolla ja ovat edelleen matalat muihin eurooppalaisiin sähköntuottajiin verrattuna.

Strategian toteutuksen ja pääoman uudelleensijoittamisen myötä osingonmaksukykymme vahvistuu entisestään. Fortumin hallitus ehdottaa, että osinko pysyy ennallaan ja että vuodelta 2017 maksetaan osinkona 1,10 euroa osakkeelta. Fortumin tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko. Pyrimme välttämään väliaikaista osingon leikkaamista edellyttäen, että markkinoiden näkymät pysyvät nykyisellään.

Uniper-investointi

Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaisesti E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille (mukaan lukien. E.ON) oli kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta, joka vastaa 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun lopussa, eli ajankohtaan ennen Uniperia koskevia yrityskauppaspekulaatioita. Ostotarjouksen toteutuminen edellyttää viranomaislupien saamista, mukaan lukien kilpailuviranomaiset. Fortum sai jo lokakuussa 2017 Yhdysvaltain kilpailuviranomaisen hyväksynnän järjestelylle. Yhtiö odottaa saavansa ostotarjouksen päätökseen vuoden 2018 puolivälissä.

Investointi Uniperiin toteuttaa Fortumin aikaisemmin julkistamaa pääoman uudelleeninvestointistrategiaa ja täyttää sen mukaiset sijoituskriteerit: Uniper toimii Fortumin ydinosaamisalueella, on maantieteellisesti lähellä Fortumin kotimarkkinaa ja tuottaa hyvää kassavirtaa. Fortum odottaa Uniper-sijoituksen tarjoavan hyvää tuottoa, joka osaltaan mahdollistaisi kestävien energiaratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen vaarantamatta kilpailukykyistä osinkotasoa.

Tarjous rahoitetaan olemassa olevilla käteisvaroilla sekä alun perin Barclays Bank PLC:n täysimääräisesti myöntämällä rahoitusjärjestelyllä, joka kattaa myös tarvittavat likviditeettivaatimukset. Rahoitusjärjestelyt on lokakuussa

syndikoitu valikoiduille Fortumin pankkiryhmään kuuluville pankeille. Uniperin omistusosuudesta tuleva osinkotuotto edistää vakaan ja kestävän osingon maksamista Fortumin osakkeenomistajille. Fortum käsittelee Uniperia osakkuusyhtiönä ellei IFRS-laskennan mukaista määräysvaltaenemmistöä muodostu, ja siten Uniper-kaupan vaikutus Fortumin käyttökatteeseen, kassavirtaan ja osakekohtaiseen tulokseen riippuu tarjouksen lopputuloksesta. Järjestely nostaa Fortumin velkaisuuden yli yhtiön tavoitetason, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5x. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste ajan myötä pienenee yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.

Tammikuussa 2018 Fortum tiedotti, että omistajat, jotka edustavat yhteensä 46,93 % kaikista Uniperin osakkeista ja äänistä, E.ONin osuus mukaan lukien, hyväksyivät Fortumin tarjouksen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan kuluessa. Niillä Uniperin osakkeenomistajilla, jotka eivät hyväksyneet Fortumin ostotarjousta varsinaisen hyväksymisajan kuluessa, on yhä mahdollisuus tehdä niin ylimääräisen hyväksymisjakson aikana, joka alkoi 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018. Fortum arvioi tiedottavansa lopullisen yhtiölle tarjottujen osakkeiden kokonaismäärän 7.2.2018.

Hafslund-yritysjärjestely

26.4.2017 Fortum ja Oslon kaupunki sopivat järjestelevänsä uudelleen omistuksensa Hafslund ASA:ssa, yhdessä Pohjoismaiden suurimmista pörssilistatuista energiayhtiöistä. Järjestelyt saatiin päätökseen 4.8.2017. Fortum myi 34,1 %:n osuuteensa Hafslund ASA:ssa Oslon kaupungille ja osti 100 % Hafslund Markets AS:stä sekä 50,0 % Hafslund Varme AS:sta (nykyisin Fortum Oslo Varme AS), johon kuuluu Oslon kaupungin jätteenpolttolaitos Klemetsrudanlegget AS (nykyisin Fortum Oslo Varme KEA AS). Lisäksi Fortum osti 10 % Hafslund Produksjon Holding AS -yhtiöstä.

Järjestelyjen velaton kokonaishinta oli 940 miljoonaa euroa. Järjestelyjen nettokauppahinta oli 230 miljoonaa euroa, sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon. Fortum kirjasi

yritysjärjestelystä 324 miljoonan euron kertaluonteisen verovapaan myyntivoiton vuoden 2017 tulokseen. Myyntivoitto vastaa noin 0,36 euron osakekohtaista tulosta. Järjestelyihin liittyvät kertaluonteiset kustannukset, 4 miljoonaa euroa, kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Hankitut liiketoiminnot yhdisteltiin Fortum-konserniin elokuun 2017 alusta.

Uusi liiketoimintarakenne

City Solutions -divisioona jaettiin 1.3.2017 alkaen kahteen divisioonaan: City Solutions ja Consumer Solutions, jotka raportoidaan erillisinä segmentteinään. City Solutions -divisioonaan kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Consumer Solutions -divisioonaan kuuluvat sähkön ja kaasun vähittäismyynti Pohjoismaissa ja Puolassa mukaan lukien asiakaspalvelu, laskutus ja perintä (asiakaspalvelu Pohjoismaissa raportoitiin aikaisemmin Muut-segmentissä). Uuden organisaatiorakenteen mukaiset vertailuluvut julkaistiin 11.4.2017.

Taulukoissa ja graafeissa esitettävien tietojen vertailukelpoisuus

Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuonna 2015. Toimintakertomuksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia toimintoja, ellei toisin ilmoiteta.

Esitettävät numerot on pyöristetty vuoden 2014 alusta alkaen, ja tämän vuoksi yksittäisten numeroiden yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä loppusummasta. Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen.

Sijoitetun pääoman tuotto, Fortum yhteensä, %

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tavoite %, päivitetty vuonna 2016

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa

Vertailukelpoinen liikevoitto

Oman pääoman tuotto, Fortum yhteensä, %

Tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa	2017		2016 Muutos 17/16
Generation	1 677	1 657	1 %
City Solutions	1 015	782	30 %
Consumer Solutions	1 097	668	64 %
Russia	1 101	896	23 %
Muut	102	92	11 %
Nord Pool-sähkö pörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien
netotus 1)	-367	-384
Eliminoinnit	-103	-79
IS Yhteensä	4 520	3 632	24 %

1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Pool -sähköpörssissä netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

milj. euroa	2017		2016 Muutos 17/16
Generation	603	527	14 %
City Solutions	262	186	41 %
Consumer Solutions	57	55	4 %
Russia	438	312	40 %
Muut	-83	-64	-30 %
IS Yhteensä	1 275	1 015	26 %

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	2017		2016 Muutos 17/16
Generation	478	417	15 %
City Solutions	98	64	53 %
Consumer Solutions	41	48	-15 %
Russia	296	191	55 %
Muut	-102	-77	-32 %
IS Yhteensä	811	644	26 %

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa	2017		2016 Muutos 17/16
Generation	501	338	48 %
City Solutions	102	86	19 %
Consumer Solutions	39	59	-34 %
Russia	295	226	31 %
Muut	221	-77	387 %
IS Yhteensä	1 158	633	83 %

Katso liitetieto 5 Segmenttiraportointi.

Konsernin liikevaihto vuodelta 2017 oli 4 520 (3 632) miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa Venäjän ruplan vahvistumisesta sekä Ekokemin, Hafslundin ja DUONin yhdistelemisestä Fortumkonserniin. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 1 275 (1 015) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 811 (644) miljoonaa euroa. Vertailukelpoista liikevoittoa paransivat Hafslundin yhdisteleminen Fortum-konserniin, korkeammat saavutetut sähkön hinnat, ruotsalaisten vesi- ja ydinvoimalaitosten pienemmät kiinteistö- ja kapasiteettiverot ja Venäjän liiketoimintojen parempi tulos. Konsernin liikevoitto 1 158 (633) miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikuttivat 347 (-11) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen päivitetyt varaukset, myyntivoitot, yritysjärjestelyihin liittyvät kulut, pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät oikaisut ( liite 5). Myyntivoittoihin sisältyy Hafslund ASA:n 34,1 % osuuden myynnistä saatu noin 324 miljoonan euron verovapaa kertaluonteinen myyntivoitto ( liite 38).

Vuonna 2017 Fortum saavutti vuonna 2016 asetetun 100 miljoonan euron säästötavoitteen kiinteissä kuluissa. Samanaikaisesti panostuksia on kohdistettu uusiin kehitysvaiheessa oleviin energialiiketoimintoihin.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 148 (131) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 39 (51) miljoonaa euroa, TGC-1:n 32 (38) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 66 (66) miljoonaa euroa. Hafslundin osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja tammi-kesäkuun 2017 osavuosikatsauksiin. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön julkaisemiin vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen ja tammi–syyskuun osavuosikatsauksiin ( liite 18). Hafslundin uudelleenjärjestelyn seurauksena ja Fortumin myytyä 34,1 prosentin osuutensa Hafslundista ei Fortum enää saa osuutta Hafslund ASA:n voitoista.

Nettorahoituskulut olivat 195 (169) miljoonaa euroa ja ne sisälsivät Uniper-investoinnin rahoitusjärjestelyihin liittyvät kulut.

Tulos ennen tuloveroja oli 1 111 (595) miljoonaa euroa.

Raportointikauden verot olivat 229 (90) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 20,6 % (15,2 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,8 % (20,0 %), kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia tuloverotuspäätöksiä ei oteta huomioon ( liite 12).

Kauden tulos oli 882 (504) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,98 (0,56) euroa, josta -0,14 euroa/osake liittyi tuloverotuspäätökseen Ruotsissa ja 0,38 (-0,02) euroa/osake vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin ( liite 6 ja liite 36).

Rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2017 kasvoi 372 miljoonalla eurolla ja oli 993 (621) miljoonaa euroa. Muutosta vertailukauteen verrattuna selittää 260 miljoonaa euroa korkeampi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), 193 miljoonaa euroa pienemmät toteutuneet valuuttakurssierot, 133 miljoonaa euroa pienemmät maksetut tuloverot ja 183 miljoonaa euroa pienempi käyttöpääoma. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat -83 (110) miljoonaa euroa ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Kesäkuussa 2016 Fortum maksoi Ruotsissa 127 miljoonan euron tuloverot, jotka liittyvät käynnissä olevaan verokiistaan. Käyttöpääoman muutos vuonna 2017 oli 81 (-102) miljoonaa euroa. Suurin vaikuttava tekijä oli päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutus Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa

( Rahavirtalaskelman lisätietoja).

Investoinnit ilman yrityshankintoja kasvoivat vertailukaudesta 58 miljoonaa euroa ja olivat 657 (599) miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja rahavirta

milj. euroa	2017		2016 Muutos 17/16
Korkokulut	-164	-169	3 %
Korkotuotot	32	30	7 %
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	-12	-2	-500 %
Muut rahoituserät - netto	-50	-29	-72 %
IS Rahoitustuotot ja -kulut	-195	-169	-15 %
Korolliset velat	4 885	5 107	-4 %
Vähennetään: Likvidit varat	3 897	5 155	-24 %
Korollinen nettovelka	988	-48	2 158 %

Osakehankinnat olivat 972 (695) miljoonaa euroa ja ne liittyivät pääasiassa vuoden 2017 Hafslund-yritysjärjestelyihin sekä vuoden 2016 Ekokemin ja puolalaisen DUONin yritysjärjestelyihin. Osakkeita myytiin 741 (39) miljoonalla eurolla pääasiassa Hafslund-yritysjärjestelyn osana. Investointien rahavirta laski 807 (1 701) miljoonaan euroon. Muutos sisälsi hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien -3 (-359) miljoonan euron kasvun.

Rahavirta ennen rahoitusta oli 187 (-1 080) miljoonaa euroa ja siihen vaikutti pääasiassa Hafslund-yritysjärjestely.

Fortum maksoi vuonna 2017 osinkoja 977 (977) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 543 (934) miljoonaa euroa sisältäen 343 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainojen ja 200 miljoonaa euroa muiden lainojen takaisinmaksuja. Likvidit varat pienenivät yhteensä 1 241 (3 064) miljoonaa euroa.

Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma

Taseen loppusumma pieneni 211 miljoonalla eurolla ja oli 21 753 (21 964) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 3 897 (5 155) miljoonaa euroa. Sijoitettu pääoma pieneni 477 miljoonalla eurolla ja oli 18 172 (18 649) miljoonaa euroa.

Oma pääoma

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 048 (13 459) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta pieneni 411 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin kauden tuloksesta, joka oli 866 miljoonaa euroa, -369 miljoonan euron muuntoeroista sekä 977 miljoonan euron osingonmaksusta.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi 1 036 miljoonalla eurolla ja oli 988 (-48) miljoonaa euroa.

Katsauskauden 2017 lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 897 (5 155) miljoonaa euroa mukaan lukien PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 246 (105) miljoonaa euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli 1,8 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja, pois lukien

Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät 12,0 miljardin euron valmiusluotot ( liite 23).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 195 (169) miljoonaa euroa sisältäen 132 (139) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut sisältävät Uniper-järjestelyyn liittyvät rahoituskulut.

Syyskuussa 2017 Standard & Poor's ja Fitch Ratings asettivat sekä Fortumin pitkäaikaisen että lyhyen ajan luottoluokituksen tarkkailuun Uniper-sijoituksen mahdollisten vaikutusten vuoksi. Tammikuussa 2018 Starndard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB negatiivisin näkymin Uniper-sijoituksen vuoksi. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Fitch Ratings on luokitellut Fortumin pitkänajan luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen aikavälin luokituksen tasolle F2.

Nettovelan muutos 2017, milj. euroa

Vuoden 2016 lopussa Fortumilla oli positiivinen nettokassa, katso lisätietoja taulukosta Taloudellinen asema ja rahavirta yllä.

Korollinen nettovelka, milj. euroa

Korollinen nettovelka

Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta

• Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate, Fortum yhteensä
• Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate ilman Värmen rahoitusta
• Tavoite, vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate

Lähde: Nord Pool

Tunnuslukuja

Vuoden 2017 lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli 0,8 (0,0).

Velkaantumisaste oli 7 % (0 %) ja omavaraisuusaste 61 % (62 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,69 (15,15) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto parani 7,1 %:iin (4,0 %). Fortumin pitkän aikavälin tavoite sijoitetun pääoman tuotoksi on vähintään 10,0 %.

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 392 (390) terawattituntia (TWh) vuonna 2017.

Vuoden 2017 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 75 TWh eli 8 TWh alemmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 23 TWh alemmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden lopussa vesivarannot olivat 86 TWh, joka on 3 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 11 TWh enemmän kuin vuotta aiemmin. Sademäärät Pohjoismaissa olivat tavanomaista selvästi korkeammat sekä vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä että koko vuonna.

Vuonna 2017 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,4 (26,9) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta Suomessa oli 33,2 (32,4) euroa/MWh ja Ruotsissa

(SE3-alue, Tukholma) 31,2 (29,2) euroa/MWh. Hintoja nosti pääasiassa hiililauhdetuotannon vertailuvuotta selkeästi korkeampi marginaalikustannus, mikä on nostanut hintoja Manner-Euroopassa ja lisännyt sähkönvientiä Pohjoismaista.

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2017 nousi 34,2 (29,0) euroon/MWh.

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 6,5 eurosta/tonni 8,2 euroon/ tonni vuoden 2017 lopussa.

Venäjä

Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1.

Alustavien tilastotietojen mukaan vuonna 2017 Venäjän sähkönkulutus oli 1,035 (1 027) TWh ja 1 hintavyöhykkeellä 799 (787) TWh.

Koko vuonna 2017 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, pysyi ennallaan 1 204 (1 204) ruplassa/MWh hintavyöhykkeellä 1.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Tuloskehitys ja taloudellinen asema Kestävä kehitys Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat

Sähkön kulutus

TWh	2017	2016	2015
Pohjoismaat	392	390	381
Venäjä	1 035	1 027	1 007
Tjumen	95	94	93
Tšeljabinsk	33	35	35
Venäjän Uralin alue	261	259	258

Keskimääräiset hinnat

TWh	2017	2016	2015
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	29,4	26,9	21,0
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	33,2	32,4	29,7
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma, euroa/MWh	31,2	29,2	22,0
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall, euroa/MWh	30,8	29,0	21,2
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1)	1 204	1 204	1 154
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	535	481	359
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	34,2	29,0	31,6
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1 000 m3	3 685	3 614	3 488
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	148	140	149
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2)	899	815	641
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1)	1 041	1 054	1 047
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2	6	5	8
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni	84	59	57
Öljy (Brent Crude), USD/bbl	55	45	54

1) Ilman kapasiteettitariffia.

2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.

Vesivarastot

TWh	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015
Pohjoismaiset vesivarastot	86	75	98
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	83	83	83

Vienti/tuonti

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	2017	2016	2015
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-15	-10	-18
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä	6	6	4
Vienti/tuonti Pohjoismaat, yhteensä	-9	-4	-14

Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus hyväksytty

Kaksi ja puoli vuotta kestäneen lainsäädäntöprosessin tuloksena EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus kaudelle 2021–2030 hyväksyttiin joulukuussa. Uudet säännökset korottavat päästökaupan vuosittaista päästövähennystavoitetta nykyisestä 1,74 %:sta 2,2 %:iin. Päästömarkkinan ja päästöoikeuksien hinnoittelun näkökulmasta keskeinen parannus on markkinavakausvarannon (MSR, Market Stability Reserve) vahvistaminen, joka sisältää varantoon otettavien päästöoikeuksien määrän tilapäisen kaksinkertaistamisen 12 %:sta 24 %:iin vuosina 2019–2023 sekä päästöoikeuksien mitätöinnin varannosta vuodesta 2023 alkaen. Tämän lisäksi uusi direktiivi sisältää säännöksen päästöoikeuksien vapaaehtoisesta mitätöinnistä markkinoilta.

Nyt hyväksytty järjestelmä ei kuitenkaan ole vielä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen ja sillä saavutetaan EU:n kokonaispäästöissä vain 80 % vähennys, mikä on vuoden 2050 päästövähennystavoitteen (80–95 %) alarajalla.

Ehdotus Ruotsin vesilainsäädännön muuttamiseksi

Kesäkuussa Ruotsin hallitus antoi ehdotuksensa vesilainsäädännön muutokseksi. Ehdotus sisältää muutoksia ympäristönsuojelulakiin. Ehdotuksen taustalla on Ruotsin energiasopimus kesäkuulta 2016 ja sillä pyritään täyttämään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset. Tavoitteena on vähentää vesivoiman ympäristövaikutuksia ja samalla edistää tehokkaampaa sähköntuotantoa. Ehdotuksen mukaan vesivoimalaitosten ympäristöluvat tulisi tarkistaa 20 vuoden kuluessa kansallisen priorisointisuunnitelman mukaisesti. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada lainsäädännön muutokset voimaan maaliskuussa 2018.

Fortumin näkemyksen mukaan vesivoiman sääntelyä on tarpeen uudistaa Ruotsissa. Ehdotus ei kuitenkaan ota tasapainoisesti huomioon ympäristötoimia ja sähköntuotantoa, eikä anna riittävää lainsäädännöllistä varmuutta.

Energiasopimus edellyttää, että vesivoimayhtiöt kantavat kokonaisuudessaan ympäristötoimien kustannukset. Niiden rahoittamiseksi suurimmat vesivoimayhtiöt suunnittelevat yhteistä rahastoa. Rahaston odotetaan olevan toiminnassa heinäkuussa 2018 edellyttäen, että vesilainsäädännön uudistus on saatu päätökseen.

Ruotsin ydinjäterahastomaksut hyväksytty

Ruotsin hallitus päätti joulukuussa 2017 ydinjäterahaston maksuista kaudelle 2018–2020. Maksut perustuvat uuteen rakenteeseen, jonka mukaan rahaston laskennallinen elinikä on 50 vuotta. Osa rahaston pääomasta voidaan sijoittaa osakkeisiin.

Ruotsin ydin- ja vesivoimaverotus hyväksytty

Toukokuussa Ruotsin valtiopäivät hyväksyi kesäkuun 2016 energiasopimuksessa ehdotetut ydin- ja vesivoiman verotuksen muutokset. Ydinvoimalaitosten veroa laskettiin 90 % heinäkuusta 2017 alkaen 14 770 SEK/MW/kuukausi tasosta 1 500 SEK/MW/ kuukausi tasolle. 1.1.2018 vero poistui kokonaan. Vesivoiman kiinteistöveroa alennetaan neljässä vaiheessa 2,8 %:sta 0,5 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Pohjoismaisen energiayhteistyön kehittäminen

Pohjoismaiden alueellisen energiayhteistyön kehittäminen eteni vuonna 2017. Riippumattoman selvitysmiehen Jorma Ollilan kesäkuussa luovuttaman raportin jälkeen Pohjoismaiden energiaministerit keskustelivat vuosikokouksessaan marraskuussa raportin tuloksista ja sopivat seuraavista vaiheista ehdotusten toteuttamiseksi. Ehdotuksiin sisältyy mm. pohjoismaisen, energiaalan eri toimijat kokoavan sähkömarkkinafoorumin perustaminen, jonka tavoitteena on keskustella pohjoismaisen alueellisen sähkömarkkinan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima- ja

lämpövoimatuotanto, sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut.

			Muutos
milj. euroa	2017	2016	17/16
Liikevaihto	1 677	1 657	1 %
- sähkönmyynti	1 649	1 635	1 %
josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa 1)	1 342	1 339	0 %
- muu myynti	28	22	27 %
Vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA)	603	527	14 %
Vertailukelpoinen liikevoitto	478	417	15 %
Liikevoitto	501	338	48 %
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista 2)	-1	-34	97 %
Vertailukelpoinen sidottu pääoma
31.12.	5 672	5 815	-2 %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %	8,4	6,9	22 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin	264	203	30 %
Henkilöstön lukumäärä	1 035	979	6 %

1) Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesija ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimantuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

2) Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotannolliset verot. Osuus tuloksesta koostuu lähinnä IFRS-oikaisuista (eli ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella ( liite 18).

Vuonna 2017 Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa oli 44,2 (45,3) TWh. Tuotannosta 99 % (99 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 603 (527) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 478 (417) miljoonaan euroon. Kasvu johtui lähinnä korkeammasta saavutetusta sähkön hinnasta sekä pienemmistä kiinteistö- ja kapasiteettiveroista ruotsalaisissa vesi- ja ydinvoimalaitoksissa. Kasvua tasoitti osittain pienempi ydinvoimantuotanto, joka johtui Oskarshamn 1 -ydinvoimalaitoksen sulkemisesta ja ydinvoimalaitosten matalammasta käyttöasteesta.

Liikevoitto parani 501 (338) miljoonaan euroon ja siihen vaikuttivat 23 (-79) miljoonan euron pääasiassa sähköntuotannon suojauksiin käytettävien johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö, päivitetyt varaukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ( liite 5).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -1 (-34) miljoonaa euroa ( liite 18).

Generation-segmentin saavutettu sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 31,8 (31,0) euroa/MWh eli 0,8 euroa/MWh korkeampi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 29,4 (26,9) euroa/ MWh. Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 33,2 (32,4) euroa/ MWh ja Ruotsissa Tukholman alueella (SE3) 31,2 (29,2) euroa/MWh.

Sähköntuotanto energialähteittäin

			Muutos
TWh	2017	2016	17/16
Vesivoima, Pohjoismaissa	20,7	20,7	0 %
Ydinvoima, Pohjoismaissa	23,0	24,1	-5 %
Lämpövoima, Pohjoismaissa	0,5	0,5	0 %
Yhteensä Pohjoismaissa	44,2	45,3	-2 %

Pohjoismainen myynti

TWh	2017	2016	Muutos 17/16
Myynti Pohjoismaissa	51,8	52,4	-1 %
Josta sähkön tukkumyynti
Pohjoismaissa 1)	42,2	43,2	-2 %

1) Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimantuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Myyntihinta

euroa/MWh	2017	2016	Muutos 17/16
Generationin sähkön
tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa 2)	31,8	31,0	3 %

2) Segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimantuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Generation-segmentin sähköntuotanto maittain, TWh

Ruotsi Suomi

Iso-Britannia

Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2013–2017, euroa/MWh

Lähde: Nord Pool, Fortum

City Solutions

City Solutions -segmentin vastuulla on kehittää kestävistä kaupunkiratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa Fortumille. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Segmenttiin kuuluu myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Fortum Värmestä, joka on yhteisyritys ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä.

milj. euroa	2017	2016	Muutos 17/16
Liikevaihto	1 015	782	30 %
- lämmönmyynti	523	448	17 %
- sähkönmyynti	121	122	-1 %
- muu myynti	370	212	75 %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	262	186	41 %
Vertailukelpoinen liikevoitto	98	64	53 %
Liikevoitto	102	86	19 %
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	80	76	5 %
Vertailukelpoinen sidottu pääoma 31.12.	3 728	2 873	30 %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	5,5	5,9	-7 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	556	807	-31 %
Henkilöstön lukumäärä	1 907	1 701	12 %

Huhtikuussa 2017 Ekokemin brändi muuttui Fortumiksi. Entinen Ekokem muodostaa Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön (kierrätys- ja jäteratkaisut), joka kuuluu City Solutions -divisioonaan.

4.8.2017 Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen. Hafslund Heat -liiketoiminnasta ja Fortum Oslo Varme KEA:sta muodostuva Fortum Oslo Varme, jossa Fortumilla on 50 %:in omistusosuus, on konsolidoitu tytäryhtiönä City Solutions -segmentin tulokseen elokuun 2017 alusta.

Vuonna 2017 lämmönmyynti oli 10,0 (8,7) TWh. CHP-laitosten sähkönmyyntimäärät olivat yhteensä 2,6 (2,8) TWh ja Fortum Oslo Varmen osuus siitä oli 0,7 TWh.

Liikevaihto kasvoi 1 015 (782) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin Ekokemin ja Fortum Oslo Varmen yhdistelemisestä Fortum-konserniin.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) kasvoi ja oli 262 (186) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 98 (64) miljoonaan euroon. Fortum Oslo Varmen yhdistelemisellä Fortum-konserniin oli 29 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen ja 15 miljoonan euron positiivinen vertailukelpoiseen liikevoittoon. Lisäksi Ekokemin yhdisteleminen Fortum-konserniin, korkeammat sähkön hinnat ja edullisempi polttoaineiden käyttö paransivat tulosta.

Liikevoitto oli 102 (86) miljoonaa euroa sisältäen 4 (22) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ( liite 5).

Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 80 (76) miljoonaa euroa mukaan lukien osuus Fortum Värmen tuloksesta ( liite 18).

Lämmönmyynti maittain

TWh	2017	2016	Muutos 17/16
Suomi	3,9	3,6	8 %
Puola	3,7	3,6	3 %
Muut maat	2,5	1,5	67 %
Yhteensä	10,0	8,7	15 %

Sähkönmyynti maittain

			Muutos
TWh	2017	2016	17/16
Suomi	1,5	1,5	0 %
Puola	0,4	0,7	-43 %
Muut maat	0,7	0,6	17 %
Yhteensä	2,6	2,8	-7 %

Consumer Solutions

Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa ja Puolassa mukaan lukien asiakaspalvelun, laskutuksen sekä perinnän. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä ja yhtiöllä on noin 2,5 miljoonaa asiakasta ja useita eri tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä palveluja sekä uusia digitaalisia kuluttajaratkaisuja.

milj. euroa	2017	2016	Muutos 17/16
Liikevaihto	1 097	668	64 %
- sähkönmyynti	862	528	63 %
- muu myynti	235	139	69 %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	57	55	4 %
Vertailukelpoinen liikevoitto	41	48	-15 %
Liikevoitto	39	59	-34 %
Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa)	638	154	314 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	493	120	311 %
Henkilöstön lukumäärä	1 543	961	61 %

4.8.2017 Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen. Hafslund Markets liitettiin osaksi Consumer Solutions -divisioonaa, ja on konsolidoitu divisioonan tulokseen elokuun 2017 alusta.

Vuonna 2017 sähkön ja kaasun myynti oli yhteensä 24,4 (14,8) TWh. Asiakasmäärä raportointikauden lopussa oli 2,49 (1,36) miljoonaa.

Myynti kasvoi 1 097 (668) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa puolalaisen DUONin ja Hafslundin yhdistelemisestä Fortum-konserniin.

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 57 (55) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 41 (48) miljoonaa euroa. Hafslundin yhdistämisellä oli 22 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen ja 13 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Tulosta heikensivät sähkö- ja kaasutuotteiden pienemmät keskikatteet sekä uusien digitaalisten palvelujen kehitystyöhön liittyvät kulut. Tulosta heikensivät ulkoisten sähkönsiirtoyhtiöiden kanssa uudelleen neuvotellut laskutuspalvelusopimukset.

Liikevoitto laski 39 (59) miljoonaan euroon ja siihen vaikuttivat myyntivoitot ja pääasiassa suojaukseen käytettyjen johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö, yhteensä -2 (11) miljoonaa euroa ( liite 5).

Myynti

TWh	2017	2016	Muutos 17/16
Sähkö	20,5	12,3	67 %
Kaasu *	4,0	2,5	60 %

* ei sisällä tukkumyyntiä

Asiakasmäärä

Tuhatta *	2017	2016	Muutos 17/16
Sähkö	2 470	1 350	83 %
Kaasu	20	10	100 %
Yhteensä	2 490	1 360	83 %

* pyöristettynä lähimpään 10 000:een

Russia

Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

milj. euroa	2017	2016	Muutos 17/16
Liikevaihto	1 101	896	23 %
- sähkönmyynti	837	691	21 %
- lämmönmyynti	258	199	30 %
- muu myynti	6	6	0 %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	438	312	40 %
Vertailukelpoinen liikevoitto	296	191	55 %
Liikevoitto	295	226	31 %
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	31	38	-18 %
Vertailukelpoinen sidottu pääoma 31.12.	3 161	3 284	-4 %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	10,1	8,0	26 %
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	277	201	38 %
Henkilöstön lukumäärä	3 495	3 745	-7 %

Maaliskuussa 2016 loppuun saatetun monivuotisen investointiohjelman jälkeen Fortumin kokonaiskapasiteetti Venäjällä on 4 794 MW, sisältäen 35 MW vuoden 2017 lopussa hankittua aurinkovoimaa. Vuoden 2007 jälkeen rakennettua uutta kapasiteettia on 2 333 MW. Jokaiselle Venäjän valtion takaaman takuuhinnan piirissä (CSA, Capacity Supply Agreement) olevalle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien. Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut voivat myös vaihdella hieman vuosittain, sillä tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Sähkönmyynti asiakkaille, TWh Liikevaihto kasvoi 1 101 (896) miljoonaan euroon pääasiassa

Maaliskuussa 2017 sähkön tukkukaupan viranomainen julkisti vuosittaisia tietoja, joita käytetään CSA-maksujen laskentaperusteina. Näitä tietoja ovat muun muassa painotetun pääoman keskimääräinen kustannus (WACC), kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spotmarkkinoilta saamat tuotot (tuottoja tarkastellaan kolmen ja kuuden vuoden päästä laitoksen käyttöönotosta). Fortumin CSA-maksuja korotettiin kompensoimaan pienempiä sähkön spot-markkinoilta kertyneitä tuottoja. Lisäksi osa laitoksista saa korotettuja CSA-maksuja käyttövuosille seitsemästä kymmeneen. Kapasiteettimaksujen korotuksia tasoitti hieman matalampi Venäjän valtionobligaatioiden korko ja kuluttajahintaindeksi.

Fortumin tuotantokapasiteetista yhteensä 2 461 MW:lla oli oikeus osallistua vanhaa kapasiteettia (CCS, Competitive Capacity Selection) koskevaan huutokauppaan vuodelle 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat valituiksi. 195 MW Fortumin vanhasta kapasiteetista on saanut forced mode -statuksen eli yhtiö saa korkeamman maksun tästä kapasiteetista.

Vuonna 2017 Russia-segmentin sähkönmyynti oli 30,5 (29,5) TWh ja lämmönmyynti 19,8 (20,7) TWh. Sähkön tuotantomäärää kasvatti Chelyabinsk GRES:n 3 -yksikön käynnistäminen.

Venäjän ruplan vahvistumisen, korkeampien saatujen CSAmaksujen, Tjumenin alueen lämpöreformin sekä Chelyabinsk GRES:n 3 -yksikön käynnistämisen ansiosta.

Russia-segmentin vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 438 (312) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 296 (191) miljoonaa euroa. Venäjän ruplan vaikutus Russia-segmentin tulokseen oli 31 miljoonaa euroa. Uuden yksikön käyttöönotto, korkeammat CSA-maksut ja sähkön- ja lämmöntuotannon kasvu sekä tehostunut saatavien perintä paransivat myös liikevoittoa.

Liikevoitto oli 295 (226) miljoonaa euroa, joka sisälsi 0 (35) miljoonaa euroa myyntivoittoja ( liite 5).

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 31 (38) miljoonaa euroa ( liite 18).

Fortumin keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat Venäjällä

	2017	2016	Muutos 17/16
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh	1 041	1 054	-1 %
Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella, RUB/1 000 m3	3 685	3 614	2 %
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille (CCS), tRUB/ MW/kk 1)	148	140	6 %
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille (CSA), tRUB/ MW/kk 1)	899	815	10 %
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk	535	481	11 %
Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh	1 813	1 734	5 %
Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh 2)	27,5	23,5	17 %

1) Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö. 2) Muunnettu käyttäen keskikurssia.

Generation

Fortum osallistuu 1 600 MW:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta. Laitoksen toimittajan, AREVA-Siemensyhteenliittymän mukaan yksikön säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan toukokuussa 2019.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rahoitus on järjestetty ulkoisella rahoituksella, osakeannein ja osakaslainoin omistajien ja TVO:n välillä. Fortum omistaa 25 % Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksiköstä ja on sitotunut rakentamisen rahoitukseen omistusosuutensa suhteessa. Joulukuun 2017 lopussa Fortumin osakaslaina TVO:lle on 145 miljoonaa euroa. Fortumin jäljellä oleva sitoumus OL3-yksikköön on 88 miljoonaa euroa ( liite 20).

City Solutions

Ekokem Oyj:n loppujen vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin lopullinen päätös tehtiin välimiesoikeudessa 30.3.2017, mikä nosti Fortumin omistuksen 100 %:iin.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa

Investoinnit osakkeisiin

Investoinnit käyttöomaisuuteen

Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain, milj. euroa

Consumer Solutions

Toukokuussa 2017 Fortum päätti myydä puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n koko osakekannan Infracapitalille. Infracapital on M&G Investmentsiin kuuluva infrastruktuuri-investointeihin keskittyvä rahastoyhtiö. DUON Dystrybucja S.A. toimii Puolassa verkkokaasun ja nesteytetyn maakaasun jakeluyhtiönä. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). DUON Dystrybucja -kauppa saatiin päätökseen 28.7.2017. Kaupalla oli vähäinen positiivinen vaikutus Fortumin vuoden 2017 tulokseen.

Russia

27.4.2017 Fortum ja RUSNANO päättivät 50/50-yhteistyösopimuksesta (joint venture), jonka tavoite on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan piirissä (CSA) olevan tuulivoiman rakentamiseen. Perustettu sijoitusrahasto voitti kesäkuussa Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW takuuhintaista (CSA, Capacity Supply Agreement) tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2018–2022, ja takuuhinta vastaa noin 115–135 euroa/MWh. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan käyttöönotosta. Jokainen investointi päätetään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

milj. euroa	2017	2016
Investoinnit käyttöomaisuuteen
Aineettomat hyödykkeet	18	3
Aineelliset hyödykkeet	672	588
Yhteensä	690	591
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin
Tytäryritysosakkeet	982	813
Osakkuusyritysosakkeet	135	17
Myytävissä olevat osakkeet	8	14
Yhteensä	1 125	844

Katso liite 17.2 Investoinnit.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Tyyppi	Sähkön tuotanto kapasi teetti MW	Lämmön tuotanto kapasi teetti MW	Toimitus alkoi/ alkaa
Generation
Loviisa, Suomi	Ydinvoima	6		2018
Vesivoimaloita Ruotsissa ja
Suomessa	Vesivoima	~12		2018
City Solutions
Zabrze, Puola	CHP	75	145	2018
Russia
Uljanovsk	Tuuli	35		1.1.2018
Uljanovsk	Tuuli	50 1)		H1 2019
Muut
Solberg, Ruotsi	Tuuli	75 2)		Q1 2018
Ånstadblåheia, Norja	Tuuli	50		2018
Sørfjord, Norja	Tuuli	97		2019
Karnataka, Intia	Aurinko	100		Q4 2017

1) Fortum-RUSNANO sijoitusrahasto on yhteisyritys, jossa Fortumin omistusosuus on 50 %.

2) Skellefteå Kraft AB (SKAB) osallistuu projektiin 50 %:n (37,5 MW:n) osuudella.

sijoittaman oman pääoman määrä on enimmillään 15 miljardia ruplaa (tällä hetkellä noin 220 miljoonaa euroa) ja pääomaa sitoutuu pidemmän ajan kuluessa (noin viiden vuoden aikana) mikäli investointipäätöksiä tehdään. Sijoitusrahasto on valinnut Vestaksen tuuliturbiiniensa toimittajaksi Venäjällä. Lokakuussa 2017 sijoitusrahasto päätti ensimmäisestä 50 MW tuulivoimapuistoinvestoinnista, jonka on tarkoitus aloittaa tuotanto vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

Marraskuussa 2017 Fortum sai päätökseen projektin, jonka myötä vanhaa tuotantokoneistoa Chelyabinsk GRES -sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella Venäjällä korvattiin uudella. Laitoksen kaasukombiteknologiaan perustuva kolmosyksikkö, jonka sähköntuotantokapasiteetti on 247,5 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 174 MW, on aloittanut kaupallisen tuotannon. Uudella turbiinilla on korvattu kahdeksan vanhaa turbiinia. Yksikkö ei ole mukana aikaisemmin loppuun saatetussa investointiohjelmassa ja saa sen vuoksi CCS (Competitive Capacity Selection) kapasiteettimaksua. Fortumin Chelyabinsk GRES -voimalaitoksen yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti on 742 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 988 MW.

30.11.2017 Fortum allekirjoitti sopimuksen kolmen aurinkovoimayhtiön ostamisesta Hevel Groupilta, Venäjän suurimmalta aurinkovoimayhtiöltä. Järjestelyt saatiin päätökseen joulukuussa 2017. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017, ja niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 35 MW. Laitokset saavat keskimääräistä, noin 430 euron/MWh takuuhintaista kapasiteettimaksua (CSA) noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta. Hevel Group vastaa laitosten käytöstä ja kunnossapidosta.

Muut

Tammikuun 2017 alussa Fortum sai päätökseen kolmen tuulivoimaprojektin oston norjalaiselta Nordkraft-yhtiöltä. Kauppaan kuuluu Nygårdsfjellet-tuulipuisto, joka on jo toiminnassa, sekä täysin luvitetut Ånstadblåheia- ja Sørfjordprojektit. Tuulipuistojen arvioidaan valmistuvan 2018 ja 2019 ja niiden suunniteltu tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 170 MW. 29.9.2017 Fortum teki investointipäätöksen Sørfjordin tuulivoimapuiston rakentamisesta Pohjois-Norjaan. Sørfjordin tuulivoimapuistoon tulee 23 tuuliturbiinia, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 97 MW. Turbiinit toimittaa Siemens Gamesa Renewable Energy.

Maaliskuussa 2017 Fortum otti käyttöön teholtaan 70 MW:n aurinkovoimalaitoksen Bhadla-aurinkopuistossa Rajasthanin osavaltiossa Intiassa ja joulukuussa 2017 100 MW:n aurinkovoimalaitoksen Pavagadan tuulivoimapuistossa Karnatakassa. Vuonna 2016 Fortum voitti käänteisen huutokaupan näistä aurinkovoimaprojekteista. Voimalaitosten tuottamalle sähkölle maksetaan takuuhintaa 25 vuoden ajan. Sähkönmyyntisopimus on tehty Intian suurimman sähköyhtiön, National Thermal Power Corporationin (NTPC) kanssa.

Tutkimus ja kehitys

Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa ja nykyisten liiketoimintojensa rinnalla Fortum tutkii ja kehittää uusia uusiutuvaan energiaan liittyviä kasvuratkaisuja.

Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen kärjessä. Kiihdyttääkseen innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista Fortum vahvistaa omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmii kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, tutkimuslaitosten ja nousevien teknologia- ja palveluyritysten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Yhtiö keskittyy teknologioihin, jotka tarjoavat älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden hajautetun energiajärjestelmän tarpeisiin ja joissa on potentiaalia muuttaa nykyistä energiajärjestelmää ratkaisevasti sekä vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja ja ratkaisuja, jotka kasvattavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.

Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2017 Fortumin T&K-menot olivat 53 (52) miljoonaa euroa eli 1,2 % (1,4 %) liikevaihdosta.

	2017	2016	2015	Muutos 17/16
T&K-kulut, milj. euroa	53	52	47	2 %
T&K-kulut, % liikevaihdosta	1,2	1,4	1,4

Muutoksia Fortumin johdossa

8.2.2017 City Solutions -divisioonan johtaja Markus Rauramo nimitettiin Fortumin talousjohtajaksi 1.3.2017 alkaen Timo Karttisen vetäydyttyä talousjohtajan tehtävistä. Samassa yhteydessä Technology and New Ventures -yksikön johtaja Per Langer nimitettiin City Solutions -divisoonasta vastaavaksi johtajaksi myös 1.3.2017 alkaen.

20.3.2017 KTM Mikael Rönnblad nimitettiin Consumer Solutions -divisioonasta vastaavaksi johtajaksi ja Fortumin johtoryhmän jäseneksi. Rönnblad aloitti tehtävässään 15.5.2017.

31.10.2017 varatoimitusjohtaja Matti Ruotsala jäi eläkkeelle.

9.11.2017 yhtiö tiedotti Fortumin hallituksen jäsenen ja entisen toimitusjohtajan Tapio Kuulan menehtyneen pitkäaikaisen sairauden murtamana. 15.11.2017 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi ja vahvisti yhtiön hallituksen toimintakykyisyyden nykykokoonpanossaan vuoden 2018 yhtiökokoukseen asti.

Yhtiökokous 2017

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous 4.4.2017 vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 ja päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2016 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 6.4.2017 ja osingon maksupäivä 13.4.2017.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi tulevalle toimikaudelle puheenjohtajalle 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 000 euroa vuodessa, jäsenelle 40 000 euroa vuodessa, sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana

tai varapuheenjohtajana. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiota sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista maksetaan Suomen ulkopuolella pidettävistä kokouksista kaksinkertaisena ja Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista kolminkertaisena. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille sekä hallituksen että valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio. Päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Sari Baldauf, varapuheenjohtajaksi ja uudeksi hallituksen jäseneksi Matti Lievonen. Uudelleen jäseniksi valittiin Heinz-Werner Binzel, Eva Hamilton, Kim Ignatius, Tapio Kuula, Veli-Matti Reinikkala ja uudeksi hallituksen jäseneksi Anja McAlister.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy:n (1.6.2017 alkaen Deloitte Oy) päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Reeta Virolainen. Yhtiökokous päätti lisäksi, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien ja luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia tai luovuttaa käytettäväksi hankintojen, investointien tai muiden liiketoimintajärjestelyiden yhteydessä, taikka säilytettäväksi tai mitätöitäväksi. Omia osakkeita ei voida hankkia tai luovuttaa käytettäväksi yhtiön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä. Valtuutus kumoaa vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättämän valtuutuksen päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Lievosen sekä jäseniksi Sari Baldaufin, Eva Hamiltonin ja Tapio Kuulan. Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Kim Ignatiuksen sekä jäseniksi Heinz-Werner Binzelin, Anja McAlisterin ja Veli-Matti Reinikkalan.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

9.10.2017 Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimitettiin osastopäällikkö Pekka Timonen, Työ- ja elinkeinoministeriö (puheenjohtaja), toimitusjohtaja Timo Ritakallio, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääjohtaja Elli Aaltonen, Kansaneläkelaitos. Lisäksi Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf on nimitystoimikunnan jäsen.

Muut merkittävät asiat tilikaudella

19.12.2017 Fortum tiedotti, että yhtiön hallitus on päättänyt yhtiön avainhenkilöstölle ja ylimmälle johdolle suunnatusta 2018–2020 kannustinohjelmasta. Ohjelma on osa yhtiön käynnissä olevaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää ja noudattaa samoja periaatteita kuin edellinen kannustinohjelma. 2018–2020 kannustinohjelman suorituskriteerit perustuvat kolmen vuoden kumulatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen ja Fortumin osakkeen kokonaistuoton kehitykseen verrattuna ryhmään eurooppalaisia verrokkeja. Molempien suorituskriteerien painoarvo on 50 %. Kannustinohjelma koskee noin 110 henkilöä, mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet. Ohjelmasta mahdollisesti suoritettavan enimmäispalkkion ei odoteta ylittävän 700 000 osaketta Fortumin tämänhetkisen osakkeen arvolla laskettuna.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

8.1.2018 E.ON SE tiedotti tehneensä päätöksen myydä Fortumin vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa omistamansa 170 720 340 (46,65 % kaikista osakkeista ja äänistä) Uniper SE:n osaketta.

19.1.2018 Fortumin tiedotti, että Uniperin kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan loppuun mennessä Fortumille on tarjottu noin 46,93 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista, mikä

vastaa yhteensä 171 736 647 Uniperin osaketta. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika päättyi 16.1.2018 ja ylimääräinen hyväksymisjakso alkoi 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille, poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille.

Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne.

Maailmantalous on viime aikoina kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Yleinen talouskasvu vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, mikä vaikuttaa sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin aiheuttamilla suuremmilla valuuttakurssivaihteluilla on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.

Pohjoismaissa energia- ja ympäristöhuoltotoimialojen lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt yhtiöiden riskejä. Suurin strateginen riski on se, että sääntely ja markkinaympäristö kehittyvät suuntaan, jota emme ole ennakoineet ja johon emme ole valmistautuneet. Varautuakseen näihin epävarmuuksiin Fortum on analysoinut ja arvioinut lukuisia tulevaisuuden energiamarkkinoiden kehityskulkuja sekä niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia uudistettiin vuonna 2016. Strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen uusiin lähteisiin sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan

ja mahdollisuudet. Avaintekijä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.

Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty hallituksen toimintakertomuksen Riskienhallinta-osiossa sekä liitetiedossa 3 Rahoitusriskien hallinta.

Näkymät

Pohjoismaiset markkinat

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja erityisesti Pohjoismaiden makrotalouden kehityksestä.

Vuoden 2017 aikana öljyn ja hiilen hinnat olivat selvästi korkeammalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat vuoden 2017 neljännellä vuosineljänneksellä. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle laskivat Pohjoismaissa vahvemman hydrologisen taseen vuoksi, mutta nousivat Saksassa korkeampien polttoainehintojen vuoksi.

Tammikuun 2018 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2018 oli noin 88 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 noin 8,9 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli loppuvuodelle 2018 noin 27 euroa/MWh ja vuodelle 2019 noin 26 euroa/MWh. Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2018 ja vuodelle 2019 oli noin 35 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 2 TWh pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 7 TWh korkeampia vuodentakaiseen verrattuna.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden

suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.

EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM (Strålsäkerhetsmyndigheten) on päättänyt uudesta sääntelystä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Operaattorien on otettava uudet turvallisuusinvestoinnit käyttöön 2020 mennessä.

Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Svensk Kärnbränslehantering Ab (SKB) on päivittänyt uuden teknisen suunnitelman, sisältäen joidenkin ydinvoimalaitosten aiemman sulkemisen, Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen ydinjätemaksuista vuosille 2018–2020 teki Ruotsin hallitus joulukuussa 2017 ja se oli linjassa. SSM:n ehdotuksen kanssa. 25.10.2017 Ruotsin valtiopäivät päättivät muutoksista ydinjätemaksun laskentaperusteisiin sekä ydinjäterahaston investointilupiin. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttui 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Ydinjäterahastolla sallitaan lisäksi mahdollisuus sijoittaa myös muihin sijoitusinstrumentteihin kuin velkakirjoihin. Näiden päätösten perusteella Fortumin vuosittaiset ydinjätemaksut nousevat noin 8 miljoonaa euroa.

3.7.2017 Fortum ilmoitti saaneensa Tukholman hallintooikeuden päätöksen koskien Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemusta vuosilta 2009–2014. Oikeuden päätös oli Fortumille myönteinen. Kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli yhteensä 508 miljoonaa Ruotsin kruunua (52 miljoonaa euroa). Fortum kirjaa verotulon (veronalaista tuloa) vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vesivoimalaitosten kiinteistöverotus on ollut noin 12 kertaa korkeampi kilowattituntia kohden kuin muiden energiantuotantomuotojen. Tämä on johtunut eri kiinteistöveroprosenteista sekä erilaisista arvostusperusteista. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä.

Lokakuussa 2016 Ruotsin energiamarkkinaviranomainen julkisti konkreettisen ehdotuksensa siitä, miten uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään sähkön sertifikaattijärjestelmän tuella 18 TWh:lla vuosien 2020–2030 aikana. Huhtikuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti, että lisäys toteutetaan lineaarisesti.

Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Sopimuksen keskeisiä asioita olivat eri energiamuotojen verotuskäytännön tasapuolistaminen sekä ydinvoiman ja vesivoimatuotannon verotusten yhdenmukaistaminen muun tuotantoteknologian kanssa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan. Fortumin osalta vero pieneni noin 32 miljoonalla alemman verokannan vuoksi ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2017 vero oli 52 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Budjetin mukaan vesivoiman kiinteistövero laskee neljän vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2 prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5 prosenttiin. Fortumin osalta vero pieneni vuonna 2017 20 miljoonalla eurolla 95 miljoonaan euroon. Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo olisi vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi. Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosesseja päätettiin uudistaa.

Ruotsalainen OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto on lopetettu kaksi viikkoa suunniteltua aikaisemmin 17.6.2017 ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.

Tietoa

Tuloskehitys ja taloudellinen asema Kestävä kehitys Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat

City Solutions

City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, kassavirta ja tulos syntyvät yrityshankintojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekulut, laitosten käyttöaste, joustavuus ja tehokkuus sekä jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.

Suomen hallitus päätti toukokuussa 2016 nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden 2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen negatiivinen vaikutus Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan vaativan toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisää investointeja tulevina vuosina. Kustannushyötyjä odotetaan syntyvän asteittain vuodesta 2019 alkaen ja 5–10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Consumer Solutions

Fortumin hallitus hyväksyi joulukuussa Consumer Solutions -divisioonan uuden liiketoimintastrategian elokuussa tehdyn Hafslund Markets -yritysoston jälkeen. Strategisena tavoitteena on muodostaa johtava pohjoismainen asiakaskeskeinen kuluttajaliiketoiminta, jolla on useita tuotemerkkejä.

Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo edelleen paineita myyntikatteisiin ja lisää asiakasvaihtuvuutta. Consumer Solutions tulee lisäämään sekä resursseja että panostuksia uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen vastatakseen haastavan markkinatilanteeseen ja vahvistaakseen kilpailukykyään.

Hafslundin ja Fortumin kuluttajaliiketoiminnat täydentävät hyvin toisiaan ja niiden yhdistämisellä on saavutettavissa sekä tuottoihin että kuluihin liittyviä synergiaetuja. Lyhyellä aikavälillä ensisijainen tavoite on saavuttaa tuottoja lisäävää myyntiä hyödyntämällä molempien yhtiöiden parhaat käytännöt ja tarjoamalla lisätuotteita ja palveluita koko asiakaskunnalle. Kustannushyötyjä saadaan vasta kun Hafslundin integraatio on saatu päätökseen vuodesta 2019 eteenpäin. Kustannushyötyjen

odotetaan kasvavan asteittain tulevina vuosina ja tavoitellut 10 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Russia

Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti (CSA) on ollut keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä, sillä uusille laitosyksiköille maksetaan huomattavasti korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Fortum saa investoinnilleen takuuhintaa 10 vuoden ajan laitoksen käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Kapasiteettimaksut voivat vaihdella hieman myös vuosittain, sillä niiden tuotto on sidottu Venäjän valtion pitkän aikavälin obligaatioihin, joiden maturiteetti on 8–10 vuotta. Lisäksi viranomainen tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta. Kapasiteettimaksujen tasoa nostetaan lisäksi 10 vuoden jakson seitsemännestä vuodesta alkaen.

Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa Venäjän valtion tuulivoimahuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosina 2018–2022, ja takuuhinta vastaa noin 115–135 euroa/MWh. Laitoksille maksetaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.

Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017–2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa, vuodelle 2020 syyskuussa 2016 ja vuodelle 2021 syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat myös valituiksi. Fortum sai myös nk. forced mode -statuksen osalle "vanhaa" kapasiteettia: 195 MW vuosille 2017–2019, 175 MW vuodelle 2020 sekä 105 MW vuodelle 2021 eli yhtiö saa korkeamman maksun myös tälle tuotantoteholle.

Joulukuussa 2017 Fortum sopi kolmen aurinkovoimayhtiön ostamisesta Hevel Groupilta, Venäjän suurimmalta aurinkovoimayhtiöltä. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat

noin 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka vastaa noin 430 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.

Fortumin Uljanovskin tuulipuisto on lisätty kapasiteettirekisteriin tammikuussa 2018. Teholtaan 35 MW:n puisto on Venäjän ensimmäinen teollisen mittaluokan tuulipuisto. Sen tuotantokapasiteetille tullaan maksamaan takuuhintaa 15 vuoden ajan.

Heinäkuussa 2017 kaasun hinta Venäjällä nousi 3,9 %, joten vuoden 2017 keskimääräinen kaasun hinta nousi 2,0 %.

Käyttöomaisuusinvestoinnit ja myynnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600–700 miljoonaa euroa vuonna 2018. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Suurin osa investoinneista liittyy vesivoima-, ja CHP -tuotannon tehostamisinvestointeihin sekä uusituvan energian tuotantomuotoihin. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan vuonna 2018 olevan noin 300 miljoonaa euroa eli selkeästi alle poistojen tason.

Verotus

Fortumin vuoden 2018 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja tuloverotuspäätöksiä Ruotsissa ei oteta huomioon.

11.5.2017 Tukholman hallinto-oikeus on antanut päätöksensä koskien Fortumin vuotta 2013 koskevaa Ruotsin jälkiverotuspäätöstä. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Fortum on valittanut päätöksistä. Mikäli päätökset pysyvät valituksesta huolimatta voimassa, vaikutus nettotulokseen olisi noin 28 miljoonaa euroa (273 miljoonaa Ruotsin kruunua). Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyviä varauksia, koska lainopillisten arvioiden, Euroopan komission näkemyksen sekä sitä tukevien lainopillisten lausuntojen perusteella tapauksesta tulisi antaa Fortumin kannalta suotuisa päätös. Päätökset koskevat vuonna 2013 Fortumin hollantilaisen rahoitusyhtiön Fortumin ruotsalaisille tytäryhtiöille antamia lainoja. Näiden lainojen korkotulo verotettiin Hollannissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista

vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset pohjautuvat Ruotsin verolainsäädännön muutokseen vuonna 2013.

30.6.2017 Tukholman valitustuomioistuin hylkäsi Fortumin valituksen koskien tilikausien 2009–2012 tuloverotusta Ruotsissa. Valitustuomioistuimen kielteisen päätöksen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2017 toiselle neljännekselle 1 175 miljoonan kruunun (123 milj. euron) verokulun. Kirjaus ei vaikuttanut Fortumin kassavirtaan sillä ylimääräinen vero korkoineen on maksettu jo vuonna 2016. Tapaus koskee Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainoitukseen liittyvien korkokulujen vähennyskelpoisuutta vuosina 2009–2012. Fortum uudisti yhtiörakennettaan vuosina 2004–2005 ja jyvitti tytäryhtiöiden lainarahoituksen uudelleen samassa yhteydessä turvatakseen toimintakykynsä tulevaisuudessa. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallintooikeudesta.

Suojaukset

Vuoden 2017 lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 28 euroa/MWh vuodelle 2018 ja noin 40 % hintaan 25 euroa/MWh vuodelle 2019.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commoditiesin termiinejä.

Kestävä kehitys

Liiketoimintamalli

Fortumin liiketoimintaa ovat sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti, jätteenpoltto ja kiertotalousratkaisut sekä energia-alan asiantuntijapalvelut sekä erilaiset ratkaisut kuluttajille. Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja ja suurin sähkönmyyjä. Lämmöntuottajana Fortum lukeutuu maailman suurimpiin. Kaksi kolmasosaa Fortumin sähköntuotannosta on vesi- ja ydinvoimaa, joten Fortum kuuluu myös Euroopan vähäpäästöisimpien tuottajien joukkoon.

Fortumin tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa. Yhtiöllä on myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantokapasiteettia, pääasiassa Venäjällä. Fortum on pyrkinyt parantamaan fossiilisen tuotannon tehokkuutta ja vähentämään sen ominaispäästöjä. Fortum panostaa lähivuosina voimakkaasti aurinko- ja tuulivoimakapasiteetin lisäämiseen.

Fortumilla on ydintoimintoja 10 maassa, ja yhtiön palveluksessa on lähes 9 000 energia-alan ammattilaisen monipuolinen tiimi. Yhtiö omistaa 128 vesivoimalaa sekä 26 CHP-, lauhde- ja ydinvoimalaitosta. Yhtiö toimittaa lämpöä 22 kaupunkiin ja kuntaan sekä omistaa viisi suurempaa jätteenkäsittelylaitosta. Fortumin päämarkkina-alueita ovat Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä, Puola ja Intia.

Vastuullinen tapa toimia

Fortum pyrkii ottamaan liiketoiminnassaan huomioon tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ja on määritellyt kestävän kehityksen painopistealueensa seuraavasti:

Taloudellinen vastuu	Sosiaalinen vastuu	Ympäristövastuu
Taloudellinen lisäarvo sidosryhmille	Laitos- ja työturvallisuus	Energia- ja resurssitehokkuus
Pitkän aikavälin arvonluonti ja kasvu	Energian toimitusvarmuus asiakkaille	Ympäristövaikutusten vähentäminen
Toimitusketjun vastuullisuus	Henkilöstön hyvinvointi	Ilmastomyönteinen energiantuotanto ja järjestelmät
Asiakastyytyväisyys	Liiketoiminnan eettisyys ja määräystenmukaisuus	Kaupunkien kestävät ratkaisut

Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tärkeimpiin painopistealueisiin ja painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia. Ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi ne mittaavat yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja ne perustuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja yhtiön kestävän kehityksen toiminnasta.

Kestävän kehityksen konsernitavoitteet ja tulokset

	Tavoite	2017	2016
Taloudellinen vastuu
Maineindeksi, perustuu One Fortum -tutkimukseen	70,7	72,3	72,5
Asiakastyytyväisyysindeksi (CSI), perustuu One Fortum -tutkimukseen	Taso "hyvä",	70–74 64–76 67–79
Ympäristövastuu
Energian kokonaistuotannon CO2- ominaispäästö, viiden vuoden keskiarvo, g/kWh	< 200	188	188
Energiatehokkuuden parantuminen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2012, GWh/a	> 1 400 1 502 1 372
Merkittävät EHS poikkeamat, kpl	≤ 21	20	22
Sosiaalinen vastuu
CHP-laitosten energiakäytettävyys, %	> 95,0	96,1	97,4
Lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö	≤ 2,5	1,8	1,9
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), oma henkilöstö	≤ 1,0	1,2	1,0
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), urakoitsijat	≤ 3,5	4,2	3,0
Vakavien työtapaturmien lukumäärä, kpl	≤ 5	1	5
Työtapaturmien, vakavien EHS poikkeamien ja läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu	Taso 1,0	Taso 0,75	-
Sairauspoissaolot, %	≤ 2,3	2,2 *	2,3 *

* Ei sisällä: DUON, Hafslund

Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana STOXX Global ESG Leaders, OMX GES Sustainability Finland, ECPI® ja Euronext Vigeo Eurozone 120 -indekseissä. Fortum on myös saanut luokituksen A- CDP:n (aikaisemmin Carbon Disclosure Project) vuosittaisessa arvioinnissa vuonna 2017 sekä Prime Status (B-) -luokituksen saksalaiselta oekom research AG:lta.

Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa. Kestävän kehityksen tiedot liittyen Hafslund Markets ja Fortum Oslo Varme -liiketoimintoihin sisältyvät Fortumin raportointiin elokuusta 2017 alkaen. Sähkön- ja lämmöntuotantoon, kapasiteetteihin ja investointeihin liittyvät luvut sisältävät myös luvut Fortumin osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Meri-Porin voimalaitos on sisällytetty kestävän kehityksen lukuihin kokonaisuudessaan, koska Fortum on ympäristöluvan haltija.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit

Fortumin liiketoimintoihin kohdistuu riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia vaikutuksia ympäristölle sekä henkilöstön, urakoitsijoiden ja lähiyhteisöjen turvallisuudelle. Tärkeimmät kestävän kehityksen riskit on esitetty hallituksen toimintakertomuksen riskienhallintaosiossa. Ilmastonmuutos sekä tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja nostaa resurssitehokkuutta muuttavat energiasektoria perusteellisesti, ja nämä muutokset luovat Fortumille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kestävän kehityksen hallinto ja politiikat

Kestävän kehityksen johtaminen on Fortumissa strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, Toimintaohjeeseen (Code of Conduct), Toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct), kestävän kehityksen politiikkaan sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Koska kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa, ylin päätöksentekovalta näissä asioissa kuuluu hallitukselle, jolla on yhteisvastuu kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.

Fortumin johtoryhmä päättää vuosisuunnittelua ohjaavista kestävän kehityksen linjauksista ja konsernitason tavoitteista. Lopullisesti tavoitteet hyväksyy Fortumin hallitus. Fortumin linjajohto vastaa konsernin politiikkojen ja ohjeiden toteuttamisesta ja kestävän kehityksen päivittäisestä johtamisesta. Turvallisuustavoitteiden toteutuminen on osa Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmää.

Fortum on YK:n Global Compact- ja YK:n Caring for Climate -aloitteiden jäsen. Fortum kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista, sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi Fortum huomioi toiminnoissaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, kansainvälisen kauppakamarin lahjonnan ja korruption vastaiset ohjeet sekä Bettercoal-aloitteen toimintaohjeen vastuullisesta hiilenlouhinnasta.

Liiketoiminnan eettisyys

Fortumin Toimintaohje (Code of Conduct) sekä Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct) määrittelevät ne yleiset periaatteet, joiden mukaan kohtelemme toisiamme, harjoitamme liiketoimintaa, huolehdimme yhtiön omaisuudesta sekä miten Fortum edellyttää palvelun- ja tavarantoimittajien ja liiketoimintakumppanien toimivan. Fortumin hallitus vastaa yhtiön missiosta ja arvoista ja on hyväksynyt Fortumin Toimintaohjeen. Fortumilla on nollatoleranssi korruption ja petosten suhteen eikä yhtiö anna lahjoituksia poliittisille puolueille tai poliittiseen toimintaan, uskonnollisille järjestöille, viranomaisille, kunnille tai paikallishallintoon.

Sisäisten raportointikanavien lisäksi Fortumin henkilöstö ja kumppanit voivat raportoida väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti Fortumin sisäisen tarkastuksen johtajalle "Raportoi väärinkäytöksistä" -kanavan kautta Fortumin sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivuilla.

Epäillyt väärinkäytökset sekä liiketoimintaeettiset ja määräysten noudattamiseen liittyvät toimenpiteet raportoidaan säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Fortumin keskeisimmät sisäiset kestävää kehitystä ohjaavat politiikat ja ohjeistukset

			Sosiaalinen vastuu
	Taloudellinen vastuu	Ympäristövastuu	Sosiaaliset ja henkilöstöasiat	Ihmisoikeudet	Korruption ja lahjonnan torjunta
Arvot	x	x	x	x	x
Toimintaohje (Code of Conduct)	x	x	x	x	x
Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct)	x	x	x	x	x
Tiedonantopolitiikka	x		x
Riskipolitiikka	x	x	x	x	x
Kestävän kehityksen politiikka (sisältäen ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuuspolitiikat)	x	x	x	x	x
EHS-johtamisen minimivaatimukset		x	x	x
Biodiversiteettimanuaali		x
Kestävän kehityksen arviointeja koskeva manuaali		x	x	x	x
Henkilöstöpolitiikka			x	x
Johtamisen periaatteet			x	x
Laskentamanuaali	x	x	x
Investointimanuaali	x	x	x		x
Lahjonnanvastainen ohje	x		x		x
Ohje omaisuuden suojaamisesta	x		x		x
Eturistiriitaohje	x		x		x
Rahanpesun vastainen manuaali	x		x		x
Kilpailuoikeusohjeet	x		x		x
Turvallisuusohjeet		x	x	x
Sponsorointi- ja lahjoituspolitiikka	x		x	x	x
Ohje määräystenmukaisuuden hallintaan	x	x	x	x	x

Vuoden 2017 aikana ei raportoitu yhtään Fortumin toimintaan liittyvää korruptio- tai lahjontaepäilyä.

Taloudellinen vastuu

Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään sijoitetun pääoman tuotolla (tavoite: vähintään 10 %) ja pääomarakenteella (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/ käyttökate eli EBITDA noin 2,5).

Fortum on merkittävä taloudellinen toimija toimintamaissaan. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myyntituotoista asiakkailta, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille ja osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista. Vuonna 2017 investoinnit CO2 päästöttömään tuotantoon olivat 375 (270) miljoonaa euroa.

21

Fortum edistää sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia toimintamaissaan muun muassa maksamalla veroja. Fortumin yhteiskunnalle verojen muodossa tuomat hyödyt sisältävät yrityksen maksamien tuloverojen lisäksi monia muita veroja. Vuonna 2017 Fortumin tilikaudelta maksettavat verot olivat 445 (365) miljoonaa euroa. Fortum julkaisee verojalanjälkensä vuosittain.

Asiakastyytyväisyyden ja yhtiön maineen tavoitteita seurataan vuosittain. Vuonna 2017 One Fortum -tutkimuksen mukaan yhtiön maine keskeisten sidosryhmien keskuudessa oli 72,3 (72,5) yksikköä (asteikolla 1–100) ja ylitti 70,7 yksikön tavoitteen. One Fortum -tutkimukseen vuosina 2016 ja 2017 valitut sidosryhmät poikkeavat toisistaan. Vuoden 2017 tavoitteen (70,7) vertailuarvona käytettiin maineindeksiä (69,7), jonka vastaavat sidosryhmät antoivat vuonna 2016. Asiakastyytyväisyyden konsernitavoite (70–74 yksikköä) saavutettiin kaikilla muilla liiketoiminta-alueilla paitsi sähkön vähittäismyynnissä kuluttajille ja yrityksille. Recycling and Waste Solutions -liiketoiminta-alue ei ollut mukana One Fortum tutkimuksessa vuonna 2017.

Vuonna 2017 Fortumin hankintavolyymi oli 3,2 (2,5) miljardia euroa ja yhtiöllä oli noin 16 000 palvelun- ja tavarantoimittajaa. Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) sekä Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittajaauditointien avulla. Vuonna 2017 Fortum auditoi yhteensä 11 (13) toimittajaa Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Sloveniassa, Virossa ja Suomessa. Vuoden 2017 auditoinneissa havaittiin eniten poikkeamia liittyen työturvallisuuteen, työaikoihin ja palkkaukseen.

Ympäristövastuu

Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHSpoikkeamat) hallintaan.

Konsernin kestävän kehityksen politiikka yhdessä EHSjohtamisen minimivaatimusten kanssa ohjaavat Fortumin

ympäristöasioiden hallintaa. Investointien, hankintojen ja divestointien arviointi perustuu kestävän kehityksen arviointikriteereihin, jotka on määritelty konsernin investointimanuaalissa. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja 99,8 % (99,9 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti on ISO 14001 -sertifioitu.

Kiertotalous

Fortumin tavoitteena on edistää resurssitehokkuuden parantamista ja siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta. Resurssitehokkuus sekä jätteen ja biomassan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ovat konsernin kestävän kehityksen politiikassa määritellyn ympäristövastuun keskeisiä pääkohtia.

Vuonna 2017 Fortum vastaanotti asiakkailtaan yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 640 000 tonnia vaarallisia jätteitä. Mahdollisimman suuri osa jätevirrasta kierrätetään, hyödynnetään tai käytetään uudelleen. Materiaalihyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään energiana Fortumin jätteenpolttolaitoksissa Pohjoismaissa ja Liettuassa.

Kestävä energiantuotanto

Fortumin energiantuotanto perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fortumin strategian mukaisena tavoitteena on kasvaa aurinko- ja tuulivoimassa gigawattikokoluokkaan.

Fortumin sähköntuotanto vuonna 2017 oli 73,2 (73,1) TWh ja lämmöntuotanto 28,6 (27,8) TWh. Koko sähköntuotannosta 61 % (62 %) oli hiilidioksidipäästötöntä. EU:n alueella 96 % (96 %) sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Vuonna 2017 Fortum rakensi ja hankki 294 MW uusiutuvaa, hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa.

Fortumin käyttämät tärkeimmät sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet ovat maakaasu, ydinpolttoaine, hiili, jätepolttoaineet ja biopolttoaineet. Maakaasu oli merkittävin polttoaine, ja sen osuus oli 62 % (62 %) polttoaineiden kokonaiskulutuksesta. Seuraavaksi eniten käytetty polttoaine oli uraani, 21 % (23 %).

Hiilen osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta oli 10 % (10 %), jätepolttoaineiden osuus 3 % (2 %) ja biopolttoaineiden osuus 3 % (3 %). Venäjän osuus maakaasun käytöstä oli 99 % ja hiilen käytöstä 51 %.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Fortum olettaa huolen ilmastonmuutoksesta kasvattavan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Fortumin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta investoimalla hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon ja parantamalla energia- ja resurssitehokkuutta. Lisäksi Fortum sopeuttaa toimintaansa ilmastonmuutokseen huomioimalla sen tuotannonsuunnittelussa sekä kasvuhankkeiden ja investointien arvioinneissa.

Vuonna 2017 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 18,3 (18,6) Mt, joista 84 % (83 %) oli peräisin Venäjän voimalaitoksista. Suorat hiilidioksidipäästöt vähenivät, koska lauhdevoimaa tuotettiin vähemmän. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä oli 2,3 (2,7) Mt kokonaishiilidioksidipäästöistä. Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista on 1,0 (1,0) Mt.

Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt (miljoonaa tonnia, Mt)	2017	2016	2015
Kokonaispäästöt	18,3	18,6	19,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt	2,3	2,7	2,1
Myönnetyt päästöoikeudet	1,0	1,0	1,3
Päästöt Venäjällä	15,4	15,5	17,0

Fortumin energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt pysyivät samalla tasolla ja olivat 184 (184) g/kWh. Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli 188 (188) g/kWh, mikä on parempi kuin Fortumin konsernitavoite 200 g/kWh.

Fortumin konsernitavoitteena on ollut saavuttaa yli 1 400 GWh:n vuotuiset energiatehokkuussäästöt vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2012. Tavoite saavutettiin vuoden 2017 loppuun mennessä (1 502 GWh/a).

Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt vuosina 2015–2017

• Vuosittainen ominaispäästö
• Ominaispäästö (5 vuoden keskiarvo)
• Tavoite (5 vuoden keskiarvo)

Ympäristövaikutusten pienentäminen

Päästöt ilmaan

Fortumin toiminnoista aiheutuu erilaisia päästöjä ilmaan. Hiilidioksidipäästöjen (CO2) lisäksi näitä ovat savukaasupäästöt kuten rikkidioksidi (SO2), typen oksidit (NOx) sekä hiukkaspäästöt. Kaikki voimalaitokset toimivat ilmapäästörajojen mukaisesti.

Fortumin savukaasupäästöt ilmaan

Fortumin savukaasupäästöt ilmaan (1 000 tonnia)	2017	2016	2015
Rikkidioksidipäästöt	18,8	22,5	19,9
Typen oksidien päästöt	27,5	26,0	26,8
Hiukkaspäästöt	15,8	16,8	17,8

Vedenotto

Fortum käyttää runsaasti vettä erityyppisillä voimalaitoksilla ja kaukolämpöverkoissa. Useimmissa tapauksissa voimalaitokset eivät kuluta vettä, vaan vesi palautetaan samaan vesistöön, josta se otetaan. Fortum otti sähkön- ja lämmöntuotannossa käyttöönsä yhteensä 2 100 (2 100) miljoonaa kuutiometriä vettä, josta 94 % käytettiin jäähdytysvetenä.

Radioaktiiviset jätteet

Loviisan voimalaitoksen reaktoreista Suomessa poistettiin 23,4 (19,6) tonnia käytettyä ydinpolttoainetta vuonna 2017. Käytetty korkea-aktiivinen ydinpolttoaine välivarastoidaan Loviisan voimalaitosalueella. Korkea-aktiivisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituksen on määrä alkaa Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvun alkupuolella.

Luonnon monimuotoisuus

Fortumin tärkeimmät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vesivoimantuotantoon. Lisäksi polttoaineiden hankinnalla ja savukaasupäästöillä voi olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Hiilidioksidipäästöttömän tuotannon lisääminen kuitenkin hillitsee ilmastonmuutoksesta johtuvaa luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Fortumin vuonna 2017 uusitussa biodiversiteettimanuaalissa määritellään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät yhtiön periaatteet.

Ympäristöpoikkeamat

Fortumin tavoitteena on alle 21 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Merkittäviä EHS-poikkeamia seurataan, raportoidaan, tutkitaan ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Vuonna 2017 Fortumin toiminnoissa tapahtui 20 (22) merkittävää EHS (ympäristö, työterveys ja turvallisuus) -poikkeamaa. Ympäristöpoikkeamia oli 10 (11), joista kahdeksan oli vuotoja. Fortum maksoi Venäjällä sakkoja yhteensä 8 000 ruplaa (121 euroa) jäteveden päästörajaylityksestä. EHS-poikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Sosiaalinen vastuu

Fortumin sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät sähkön ja lämmön toimitusvarmuuteen asiakkaille, laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin.

Henkilöstö

Konsernin henkilöstöpolitiikka perustuu yhtiön arvoihin, johtamisen periaatteisiin ja Toimintaohjeeseen. Henkilöstöpolitiikka ohjaa päivittäistä työtä, ja sen toteuttamista seurataan säännöllisesti henkilöstökyselyllä, vuosittaisilla suoritus- ja kehityskeskusteluilla ja muilla palautekäytännöillä.

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Henkilöstömäärä vuoden 2017 lopussa oli 8 785 (8 108). Henkilöstön määrä kasvoi pääosin Hafslund-yritysoston myötä.

Konsernin henkilöstötilastoja

	2017	2016	2015
Henkilöstö 31.12.	8 785	8 108	7 835
Henkilöstö keskimäärin	8 507	7 994	8 009
Henkilöstökulujen kokonaissumma,
milj. euroa	423	334	351
Lähtövaihtuvuus, %	10,5	13,0	8,6
Vakituiset työntekijät, %	95,2	96,1	96,0
Kokoaikaiset työntekijät, %
(vakituisista työntekijöistä)	98,1	98,5	98,3
Naisia henkilöstöstä, %	32	29	29
Naisia johtotehtävissä, %	29	25	33

Työturvallisuus

Fortumille hyvä turvallisuus on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. Konsernin kestävän kehityksen politiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset ja yksityiskohtaisemmat konsernitasoiset EHS-ohjeet ohjaavat turvallisuustyötä. Sertifioitu OHSAS 18001 -turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 98,4 % (99,9 %) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Vuosi 2017 oli turvallisuuden näkökulmasta haasteellinen. Ainoastaan henkilöstön lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus (TRIF) ja vakavien työtapaturmien määrä saavuttivat tavoitetason.

Henkilöstö maittain 31.12.2017

Henkilöstön määrä 31.12.

Oman henkilöstön lääkinnällistä hoitoa vaatineiden työtapaturmien taajuus (TRIF) miljoonaa työtuntia kohden oli 1,8 (1,9), mikä on parempi kuin tavoite (≤ 2,5). Oman henkilöstön poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) oli 1,2 (1,0), mikä ei saavuttanut asetettua tavoitetasoa (≤ 1,0).

Urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) on edelleen keskeinen haaste. Urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 4,2 (3,0) eikä Fortum saavuttanut asetettua tavoitetta (≤ 3,5). Sama haaste koskee yhdistettyä (Fortumin henkilöstö ja urakoitsijat) poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuutta, joka oli 2,4 (1,8) ja ylitti tavoitteen (1,9).

Vuonna 2018 Fortum ottaa käyttöön uusia työkaluja urakoitsijoiden turvallisuustulosten seurantaan osana toimittajien kvalifiointia sekä arvioi urakoitsijoiden turvallisuuskäytäntöjä systemaattisemmin työn aikana. Lisäksi yhtiö toteuttaa ulkoisen palveluntarjoajan suunnitteleman turvallisuuskoulutuksen, joka on suunnattu johdolle, turvallisuustyötä johtaville avainhenkilöille sekä niille liiketoiminnoille, joilla on erityisiä haasteita turvallisuudessa.

Yhtiön toiminnassa ei sattunut kuolemaan johtaneita työtapaturmia vuonna 2017, kuten ei myöskään vuonna 2016.

Avoin johtajuus, henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Fortum julkaisi loppuvuodesta 2017 yhtiön uudistetut arvot ja uudet johtamisen periaatteet. Avoimen johtajuuden toimintatapa tukee yksiköiden välistä yhteistyötä ja pyrkii luomaan työympäristön, joka edistää innovointia, joustavuutta ja ketteryyttä.

Fortumin työhyvinvointimalli ForCare pyrkii edistämään terveyttä, turvallisuutta, työkykyä ja työyhteisön toimivuutta. Vuonna 2017 Energise Your Day -hyvinvointiohjelma käynnistettiin useissa uusissa toimintamaissa osana ForCare-mallia. Sairauspoissaoloprosentti (ei sisällä DUONia ja Hafslundia) oli 2,2 (2,3), mikä oli parempi kuin asetettu tavoite (≤ 2,3). Hafslundin sairauspoissaoloprosentti oli 3,0.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Fortumin tavoitteena on toimia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti ja käyttää näitä periaatteita oman operatiivisen toiminnan ohella maa- ja kumppaniriskin arvioinneissa sekä toimittaja-auditoinneissa.

Fortumin investointihankkeille tehdään kestävän kehityksen arviointi, johon sisältyy ihmisoikeusarviointi erityisesti uusilla toiminta-alueilla. Arviointi tehdään myös uusille maille, joihin Fortum suunnittelee laajentavansa tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Vuonna 2017 näitä arviointeja tehtiin 15 (28).

Vuonna 2017 ei ollut Fortumin raportointikanavien kautta tulleita ihmisoikeuksiin liittyviä valituksia tai edellisvuodelta siirtyneitä valituksia.

Yhteiskunta

Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Fortum varmistaa suunnitellulla ennakkohuollolla ja kunnonvalvonnalla, että voimalaitokset tuottavat luotettavasti sähköä ja lämpöä asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön CHP-laitosten energiakäytettävyys vuonna 2017 oli keskimäärin 96,1 % kun tavoitteena oli saavuttaa yli 95 %:n taso.

Fortumin toiminta vaikuttaa paikallisyhteisöihin voimalaitospaikkakunnilla, ja yhtiö tekee monenlaista yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Fortumin sponsorointi- ja lahjoituspolitikka päivitettiin loppuvuodesta 2017. Fortum keskittyy politiikan mukaisesti tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia, uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, jotka tukevat Fortumin strategiaa. Lisäksi tuetaan kierrätykseen, hyötykäyttöön ja uudelleenkäyttöön liittyviä hankkeita. Yhtiö tekee myös merkittävää yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Vuonna 2017 Fortumin tuki yleishyödylliseen toimintaan oli yhteensä noin 4,9 (2,9) miljoonaa euroa. Fortumin säätiön myöntämät apurahat olivat noin 696 000 (675 000) euroa. Fortumin säätiö ei kuulu Fortum-konserniin.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet

Fortumin riskienhallinnan viitekehys koostuu Konsernin riskipolitiikasta ja sitä tukevista dokumenteista. Konsernin riskipolitiikassa on yleiskuva Fortumin riskienhallintajärjestelmistä, mukaan lukien riskienhallinnan yleiset periaatteet ja riskienhallintaprosessin yleiskuvaus. Riskienhallintajärjestelmien tavoitteena on:

• tukea konsernin strategian kehitystä
• tukea strategian toteuttamista
• tukea sovittujen tavoitteiden saavuttamista hyväksyttävissä riskirajoissa siten, että konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset ei vaarannu
• varmistaa, että Fortumiin kohdistuvat merkittävät riskit ja epävarmuudet ymmärretään ja
• tukea sellaisten onnettomuuksien ja tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla joko voi olla vakava vaikutus työntekijöiden tai kolmansien osapuolten terveyteen ja turvallisuuteen tai merkittävä vaikutus Fortumin omaisuuteen, maineeseen tai ympäristöön.

Riskienhallintaorganisaatio

Pääperiaatteena on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa, että jokaisen divisioonan, kehitysyksikön ja konsernitoiminnon vetäjä on vastuussa omalla liiketoiminta-alueellaan olevista riskeistä. Tietty osa riskienhallinnasta tapahtuu kuitenkin keskitetysti, jotta voidaan hyödyntää synergiaetuja; esimerkiksi konsernin rahoitus on vastuussa markkina- ja rahoitusriskien hallinnasta ja konsernin turvallisuusyksikkö vastaa tietoturva- ja kyber-riskeistä. Tarkastus- ja riskivaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön riskienhallintajärjestelmät ovat riittävät, ja tarkistaa vuosittain sekä konsernin riskipolitiikka että merkittävimmät riskit ja epävarmuudet. Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Konsernin riskienhallintayksikkö tuottaa ohjeet ja työkalut,

jotka tukevat konsernia tehokkaiden riskienhallintaprosessien järjestämisessä. Konsernin riskienhallintayksikkö on vastuussa divisioonien, kehitysyksiköiden ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden valmiuden arvioinnista ja raportoinnista sekä merkittävien riskien riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista konsernin johdolle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle. Liiketoimintayksiköiden riskienhallintatoiminnot sekä controllerit seuraavat riskejä ja raportoivat riskit riskienhallintajohtajalle.

Riskienhallintaprosessi

Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu siten, että se tukee sovittujen tavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että riskien hallintaan liittyvät toimet noudattavat riskienhallinnan yleisiä periaatteita ja että riskejä valvotaan ja seurataan varovaisuusperiaatetta noudattaen. Riskienhallintaprosessi pääpiirteissään koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta. Riskien tunnistaminen perustuu säännönmukaiseen prosessiin ja riskit arvioidaan sekä vaikutukseltaan että todennäköisyydeltään konsernissa käytössä olevan yhtenäisen menetelmän mukaisesti. Vaikutuksia ei ainoastaan arvioida rahallisena arvona vaan myös sekä terveyteen ja turvallisuuteen että ympäristöön ja maineeseen liittyvinä arvoina. Riskien omistajat, jotka ovat vastuussa riskien hallitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä, nimetään liiketoimintayksiköiden ja operatiivisen johdon toimesta. Riskienhallintatoimenpiteitä ovat riskin välttäminen, pienentäminen, siirtäminen ja riskin hyväksyminen. Riskienhallintaprosessit, jotka pitävät sisällään riskien valvonnan ja raportoinnin, on suunniteltu tukemaan

Konsernin riskipolitiikkarakenne

Tietoa

Tuloskehitys ja taloudellinen asema Kestävä kehitys Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat

sitä, että sovittuja ohjeita noudatetaan ja sitä, että riskit pysyvät sovittujen riskirajojen ja toimivaltuuksien puitteissa.

Fortumin hallitus hyväksyy vuosittain yhtiön riskipolitiikan. Toimitusjohtaja hyväksyy vuosittain yhtiön riskienhallintaohjeet koskien hyödykemarkkinariskejä, vastapuoliriskejä ja operatiivisia riskejä. Fortumilla on myös muita konsernin riskipolitiikan kanssa yhteneväisiä konsernitason politiikkoja ja ohjeita liittyen mm. compliance-riskeihin, kestävän kehityksen riskeihin, markkina- ja rahoitusriskeihin ja tietoturva- ja kyberriskeihin. Riskinoton toimivaltuudet tai riskirajat määritellään hyödykemarkkinariskeille, vastapuolten luottoriskeille sekä markkina- ja rahoitusriskeille.

Fortumin riskikartta

Riskit

Strategiset riskit

Suurin strateginen riski on regulaation ja markkinaympäristön kehittyminen tavalla, jota emme ole osanneet ennakoida ja johon emme ole valmistautuneet. Tulevaisuuden energiamarkkinoiden ja regulaation kehityksen skenaarioita, mukaan lukien niiden vaikutus Fortumin liiketoimintaan, analysoidaan ja arvioidaan jatkuvasti. Tämä on osa Forumin strategiaa, johon kuuluu pitkällä aikavälillä liiketoiminnan laajentaminen ja hajauttaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin.

Riskit, jotka voisivat estää Fortumin strategian toteutumisen, ovat jatkuvan arvioinnin, seurannan ja raportoinnin kohteena osana strategiatyötä. Riskit sisältävät kyvyttömyyden tunnistaa ja toteuttaa menestyksellisiä investointeja ja yrityskauppoja, niihin liittyvine projekti- ja integraatioriskeineen, kyvyttömyyden hallita ja vastata energiapolitiikan ja regulaatioympäristön muutoksiin ja kyvyttömyyden hallita ja vastata teknologiamuutoksiin.

Investointi- ja integrointiriskit

Fortumin strategiaan kuuluu operatiivinen kasvu uusilla toimialoilla, teknologioissa ja maantieteellisillä alueilla. Mikä tahansa investointi, yrityskauppa tai yhteistyömalli tuo mukanaan riskejä kuten:

• liiketoiminnan kasvava monimutkaisuus ja vaatimukset johdolle, henkilöstölle ja muille resursseille
• tarve ymmärtää arvoa tuottavat tekijät ja niihin liittyvät epävarmuudet investoinneissa ja potentiaalisissa yrityskaupoissa
• tarve ymmärtää ja hallita uusia markkinoita ja erilaisia kulttuuri- ja compliance-vaatimuksia
• tarve ymmärtää ja hallita kestävään kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvät riskit.

Nämä riskit hallitaan osana investointiprosessia, johon kuuluu vaatimukset riskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja toimintasuunnitelman tekemisestä ennen investointipäätöksen tekoa. Investointiprosessin vaatimuksiin kuuluu myös, että riskejä seurataan investointiprojekteissa ja yritysostoissa.

Energiapoliittiset ja sääntelyyn liittyvät riskit

Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti kansallisia ja EU-tason energiapoliittisia päätöksiä ja sääntelyä. Tämän johdosta Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sisältäen sekä olemassa olevat että potentiaaliset uudet liiketoiminnot ja markkina-alueet. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja mahdolliset regulaatiomuutokset eri maissa ja alueilla aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja hallita tehokkaasti. Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näihin liittyviä riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti energiapolitiikan sekä sääntelyviitekehyksen kehitykseen.

Pohjoismaat ja EU

Fortumin strategia energiasektorilla perustuu markkinaehtoiseen kehitykseen. Tämä tarkoittaa parantuneita siirtoyhteyksiä ja sääntelyn harmonisoinnin mahdollistamaa lisääntynyttä kilpailua. Vaikka pohjoismaisilla markkinoilla on pitkä perinne sääntelyn harmonisoinnista, niin maakohtaiset käytännöt vaihtelevat merkittävästi (esim. verotuksen, lupien ja julkisien tukien osalta). Tämä tarkoittaa että Fortumin tulee hallita riskit, jotka liittyvät sekä kansalliseen että EU-tason sääntelyyn. Potentiaaliset riskit liittyen tulevaisuuden energia- ja ilmastopoliittiseen viitekehykseen ovat:

• Sähkömarkkinoiden kehitys kohti integroituja, joustavia ja dynaamisia sähkömarkkinoita vaikeutuu poliittisten päätösten aiheuttamien kustannusten ja koordinoimattomien kansallisten käytäntöjen vuoksi
• Päällekkäiset kansalliset päästöpolitiikat heikentävät CO2 päästöoikeuksien hintaa huolimatta EU:n ETS-uudistuksesta
• Vesivoiman kustannusten kasvaminen, joka saattaa Ruotsissa johtaa myös tuotannon pienenemiseen EU:n vesivoimadirektiivin epätasapainoisen täytäntöönpanon seurauksena. Suomessa kustannuspaine johtuu kalastukseen liittyvistä velvoitteista, sähköverkkojen kustannuksista ja kiinteistöverotuksesta

• Metsäbiomassan kestävän kehityksen vaatimukset, jotka vähentävät saatavuutta ja lisäävät kustannuksia

• Kansallisten jätteenpolttoverojen tai muiden jätteenpolton vastaisten toimenpiteiden toteutuminen heikentää jätteestä tuotettavan energian kilpailukykyä

• Merkittävät muutokset, jopa taannehtivasti, sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukiin Baltiassa ja Puolassa, tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn heikkeneminen polttoaineveron korotusten vuoksi
• Windfall-vero-keskustelun aktivoituminen nousevien sähkön ja CO2-hintojen johdosta.

Keskinäisten kytkösten vuoksi yllä olevien tekijöiden ja kansallisten toimenpiteiden vaikutus, esimerkiksi verotukseen, aiheuttaa epävarmuutta ja voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin myös toisilla alueilla.

Venäjä

Liiketoimintamme Venäjällä on altistunut poliittisille, taloudellisille ja sosiaalisille epävarmuuksille ja riskeille johtuen muutoksista lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, taloudellisissa ja sosiaalisissa oloissa ja muissa vastaavissa tekijöissä. Nykyisiä taloudellisia sanktioita voidaan laajentaa ja/tai pidentää, millä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia liiketoimintaympäristöön. Venäjällä tärkeimmät sääntelyyn liittyvät riskit koskevat koko energiasektorin kehitystä. Osa energiamarkkinoista, kuten sähkön tukkumarkkina, on vapautettu, kun taas kaasu- ja lämpömarkkina sekä sähkön vähittäismyynti on edelleen säänneltyä. Sähkön tukkumarkkinan vapauttaminen Venäjällä on toteutettu pääosin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Kuitenkin, säännellyt markkinat ovat aina luontaisesti alttiita sääntelyn muutoksille, josta voisi aiheutua riski Fortumin liiketoiminnalle.

Teknologiariskit

Fortumin strategiaan kuuluu uusien teknologioiden kehittäminen ja hankkiminen sekä liiketoimintojen digitalisointi. Fortumin tuotekehitys- ja innovointitoiminnot keskittyvät tulevaisuuden aurinkotaloutta tukevien energiajärjestelmien kehittämiseen. Fortum kehittää esimerkiksi kiertotaloutta, biotaloutta ja muita uusiutuvien energioiden konsepteja sekä innovatiivisia

ratkaisuja asiakkailleen. Uudet teknologiat altistavat Fortumin uudentyyppisille riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan ja teknologioiden elinkelpoisuuteen. Teknologiariskejä hallitaan ensisijaisesti hajauttamalla monipuolisesti eri projektit hyödyntämään erilaisia uusia teknologioita.

Yhteiskuntavastuu

Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys ovat olennaisia osia Fortumin strategiassa. Fortum ottaa toiminnassaan tasapuolisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuunsa. Muutokset lainsäädännössä, säädöksissä ja liiketoimintaympäristössä voivat luoda riskitekijöitä, mikäli näitä ei ole tunnistettu ja hallittu tehokkaasti. Tämä pätee myös muutoksiin jotka tapahtuvat Fortumin tärkeimpien sidosryhmien näkemyksissä. Voidakseen ennustaa ja hallita näitä riskejä, Fortum tukee useita kansainvälisiä vapaaehtoisia peruskirjoja, standardeja ja suosituksia, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Fortum tekee vuosittain sidosryhmätutkimuksia ja on myös määritellyt liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät sisäiset politiikat ja ohjeet. Lisäksi sekä konsernitoiminnot, divisioonat että kehitysyksiköt arvioivat ja määrittelevät kestävään kehitykseen liittyvät riskinsä sekä näihin liittyvät riskienhallintatoimenpiteensä vuosittain. Konsernin kestävän kehityksen yksikkö valvoo liiketoimintaa osana yhtiön riskienhallintaprosessia.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskit sekä sosiaaliset riskit

Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten käyttämiseen, kiertotalouspalveluihin ja jätteiden käsittelyyn liittyy sellaisten polttoaineiden ja materiaalien käyttöä, varastointia ja kuljettamista, joilla voi olla haittavaikutuksia ympäristölle ja jotka voivat altistaa henkilöstön, alihankkijat tai kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi ja valmius laitosten käyttämiseen poikkeus- tai hätätilanteissa noudattavat sekä lainsäädännön että ISO 14001 -standardissa määriteltyjä vaatimuksia. OHSAS 18001 -standardia noudatetaan sellaisissa riskeissä, jotka liittyvät työterveyteen ja -turvallisuuteen ja toimenpiteisiin hätätilanteissa.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä, sekä Fortumin toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia riskejä arvioidaan käyttämällä toimittajien kvalifiointia, sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia ja riskiarviointeja, mukaan lukien sopimuskumppani- ja maariskiarviointeja. Korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä toteutetaan tarvittaessa. Investointeihin liittyviä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä sekä sosiaalisia riskejä arvioidaan Fortumin investointiohjeistuksen mukaisesti. Aikaisempiin toimiin liittyvät ympäristöriskit ja vastuut on arvioitu ja tarvittavat varaukset tulevaisuuden kunnostuskustannuksiin on tehty.

Fortumin liiketoiminnot altistuvat myös riskeille, joita ilmastonmuutos aiheuttaa, mukaan lukien muutokset sääolosuhteissa, jotka voisivat muuttaa energian kysyntää, ja esimerkiksi vesivoimatuotantomääriä. Suuremmat sademäärät ja korkeammat lämpötilat voivat vaikuttaa vesivoimatuotantoon, patoturvallisuuteen ja myös bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Fortum mukauttaa liiketoimintojaan muuttuvien ilmasto-olosuhteiden mukaisesti ja ottaa ne huomioon, esimerkiksi tuotannon- ja kunnossapidonsuunnittelussa ja kasvu- ja investointiprojektien arviointiprosessissa.

Veroriskit

Fortum toimii useassa maassa ja näin ollen toimintaan vaikuttavat sekä verolakien muutokset että veroviranomaisten verolainsäädännön tulkintamuutokset. Kansainvälisessä laajuudessa tapahtuneet muutokset taloustilanteessa ovat johtaneet veroympäristöön, jossa säädetään uusia veroja, kiristetään verotusta sekä voimassa olevien lakien uusilla tulkinnoilla kiristetään verotusta. Tämä aiheuttaa haasteita myös Fortumille ja sille, miten toimintojamme verotetaan, ennakoitavuuden ja veroihin liittyvän näkyvyyden heikennyttyä.

Fortumin verotukseen liittyvät periaatteet tavoittelevat yksinkertaisia ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja niin, että verotuksesta huolehditaan kestävällä tavalla. Fortumin veropolitiikka perustuu sille ajattelulle, että vero on liiketoiminnan seuraus ja että verolakien ja -säännösten sekä läpinäkyvyysvaatimusten noudattaminen aikaansaa asiallisen veronmaksuvelvoitteen. Keinotekoisia tai muuten aggressiivisia

Tietoa

Tuloskehitys ja taloudellinen asema Kestävä kehitys Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat

ratkaisumalleja ei käytetä. Fortum seuraa jatkuvasti verotukseen liittyvää kehitystä ja sen vaikutusta toiminnallemme sekä ylläpitää vuoropuhelua veroviranomaisten kanssa epäselvissä asioissa. Verotukseen liittyvät asiat tiedotetaan avoimesti sekä sisäisesti että ulkoisesti ja Fortumin verojalanjälkiraportti julkaistaan vuosittain.

Liiketoimintaetiikka ja compliance-riskit

Fortumin toiminnot ovat riippuvaisia laeista, määräyksistä ja säännöksistä, joita asettavat viranomaiset, pörssit ja muut lakeja säätävät toimielimet niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortumin mahdollisuus toimia joissakin maissa saattaa muuttua, jos paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia.

Fortumin toimintasäännös (Code of Conduct) lisää kaikkien Fortumin työntekijöiden, sopimuskumppaneiden ja yhteistyökumppaneiden tietämystä liiketoimintaetiikan tärkeydestä. Korruption ehkäiseminen on yksi toimintasäännöksen kulmakivistä. Fortumilla on kansainvälisen lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin perustuvat toimintamallit korruption vastaiselle toiminnalle pitäen sisällään ennaltaehkäisemisen, valvonnan, raportoinnin ja toimeenpanon. Fortumin toimintasäännöstö toimittajille määrittelee ne kestävän kehityksen vaatimukset, joita tavaroiden ja palveluiden toimittajien tulee noudattaa. Tämä toimintasäännöstö perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien asettamiin United Nations Global Compact -yritysvastuuperiaatteisiin ja toimintasäännöstö on jaettu neljään pääkategoriaan: liiketoiminnan toimintaperiaatteisiin, mukaan lukien korruption vastaisuus, ihmisoikeuksiin, työvoimaan ja ympäristöön liittyviin periaatteisiin.

Fortum systemaattisesti tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi compliance-riskit, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät kestävään kehitykseen ja liiketoimintaetiikkaan. Sisäiset kontrollit ovat käytössä, jotta voidaan estää valtuuttamattomat toiminnot tai sellaiset toiminnot, jotka eivät ole konsernipolitiikkojen ja ohjeiden mukaisia.

Rahoitus- ja hyödykemarkkinariskit

Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit

Fortumin liiketoiminta altistuu hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden volyymille. Suurimmat riskit liittyvät sähkön hintaan, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan ja volyymiin. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejään vuosittain hyväksyttävien suojausohjeiden ja -strategioiden sekä riskienoton toimivaltuuksien mukaisesti. Lisää tietoa suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on liitteessä 3 Rahoitusriskien hallinta.

Sähkön hinta- ja volyymiriski

Kilpailluilla markkinoilla, kuten Pohjoismaissa, hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainona. Lyhyen aikavälin sähkön hintaan ja volyymiin vaikuttavat tekijät Pohjoismaisilla markkinoilla ovat vesitilanne, lämpötila, CO2-päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat, taloudellinen kehitys sekä sähkön tuonnin ja viennin tasapaino.

Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla, joista suurin osa tehdään pohjoismaisessa Nasdaq Commodities -sähköpörssissä. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muidenkin hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa. Venäjällä sähkön hinta ja kapasiteetin myynti ovat pääasialliset hyödykemarkkinariskin muodot. Sähkön hinta korreloi vahvasti kaasun hinnan kanssa ja hintariski suojataan pääasiassa kiinteähintaisilla kahdenvälisillä sopimuksilla. Intiassa aurinkovoimantuotannon hinta on kiinnitetty pitkäksi aikaa kiinteähintaisilla sähkönostosopimuksilla.

Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit

Euroopan Unioni on perustanut päästökauppajärjestelmän vähentääkseen CO2-päästöjä. Tämän päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä

ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä. Venäjällä ei tällä hetkellä ole käytössä mitään järjestelmää päästöille tai muille ympäristöhyödykkeille.

CO2-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurin vaikuttava tekijä on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä käyttäen CO2-futuureja ja ympäristösertifikaatteja.

Polttoaineen hinta- ja saatavuusriskit

Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai kotimaisilta markkinoilta. Fortumin pääpolttoaineet ovat maakaasu, uraani, hiili, erilaiset biomassapohjaiset polttoaineet ja jäte. Suurin riskitekijä polttoaineille, kuten hiilelle ja maakaasulle, joilla käydään kauppaa kansainvälisillä markkinoilla, on hinnan epävarmuus. Hintoihin vaikuttaa laajasti kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista tai sosiaalista levottomuutta. Kotimaisilta markkinoilta ostettavien polttoaineiden, kuten biopolttoaineiden, saatavuus vaaditulla laadulla on merkittävä riski, koska toimittajia saattaa olla rajoitettu määrä. Sanktioista ja taloudellisesta kehityksestä johtuen Venäjältä tuotaviin polttoaineisiin liittyvä riski on kasvanut.

Pohjoismaisilla markkinoilla Fortumin polttoaineiden hintariski on osaksi rajoitettu johtuen joustavasta tuotantokapasiteetista, joka mahdollistaa polttoaineen vaihtamisen markkinatilanteen mukaan, ja joissakin tapauksissa polttoaineen hintariski voidaan myös siirtää asiakkaalle. Polttoaineen jäljellejäävää hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla ostosopimuksilla tai johdannaissopimuksilla. Venäjän lämmön- ja sähköntuotannon pääpolttoaine on maakaasu. Siellä maakaasun hinta on osittain säännelty, joten hintariski on rajoitettu.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit

Fortumin liiketoiminta on pääomaintensiivistä ja sillä on säännöllisesti tarve järjestää rahoitusta. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka kattaa eripituisia velkainstrumentteja sekä eri maantieteellisiä markkinoita. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä käteisvarojen ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen sitovien valmiusluottosopimusten yhdistelmällä.

Luottoriskiä hallitaan hajautetuilla talletuksilla korkean luottoluokituksen omaavien rahoituslaitosten talletuksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin. Unipertarjoukseen liittyen Fortumilla oli omalla ilmoituksella käytettävissään yhteensä 12 000 miljoonan euron luottositoumukset 10:stä yhteistyöpankista.

Valuutta- ja korkoriskit

Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum hallinnoi velkasalkun duraatiota tekemällä erilaisia rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia.

Fortumin valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja taseeriä konsolidoidaan konsernitasolla). Transaktioriskin osalta pääperiaate on, että merkittävät erät suojataan. Translaatioriskiä ei suojata tai sitä suojataan selektiivisesti. Poikkeuksen muodostaa Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata. Päätranslaatioriskipositiot ovat EUR/RUB, EUR/SEK ja EUR/NOK. Näiden valuuttakurssien muutoksilla on vaikutusta Fortumin tulokseen ja omaan pääomaan, kun tulokset ja nettovarat muunnetaan euroiksi.

Vastapuoliriskit

Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien, rahoituslaitoksien ja

selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten välisistä sopimuksista.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvät luotto- ja vastapuoliriskien volatiliteetit voivat olla suuria. Johdannaissopimusten vaihdanta tapahtuu pääosin pörssissä, kuten Nasdaq OMX raaka-ainepörssissä. Futuurisopimusten käytön lisääminen vähentää luottoriskiä selvitysyhtiöille, kun kahdenvälisten termiinisopimusten määrä vähenee. Suorat johdannaissopimukset ulkoisten vastapuolien kanssa solmitaan aina rahoitus- tai hyödykemarkkinoilla aktiivisesti toimivien, luotettavien vastapuolien kanssa.

Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinnan vuoksi. Vastapuoliriski koskee suurimmaksi osaksi luottokelpoisia pankkeja ja rahoituslaitoksia, mutta vastapuoliriskiä on erityisesti venäläisiä rahoituslaitoksia kohtaan. Fortum tekee talletuksia venäläisiin rahoituslaitoksiin ja pankkeihin, jotka antavat takauksia toimittajien ja sopimuskumppaneiden puolesta. Venäjällä talletukset on keskitetty kaikista luotettavimpiin valtion omistamiin ja valvomiin pankkeihin.

Fortumin asiakkaisiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille, erilaisiin teollisiin vastapuoliin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin. Pohjoismaat, Puola ja Venäjä muodostavat pääosan asiakkaisiin liittyvästä vastapuoliriskistä. Venäjällä sähkö- ja lämpöasiakkaiden maksuvaikeudet ovat suurempia kuin Pohjoismaissa. Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista ja riskirajat määritetään kaikille suurimmille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Vakuudet, maksuehdot, sopimuksen pituus sekä netotussopimusten käyttö ovat keinoja pienentää luottoriskejä.

Operatiiviset riskit

Operatiiviset riskit määritellään haitallisiksi tapahtumiksi, jotka johtuvat puutteellisista tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä tai laitteista sekä ulkoisista tekijöistä. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan, ja merkittävimmille riskeille määritetään ja otetaan käyttöön sisäiset kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. Laite- ja järjestelmäriskit hallitaan ensisijaisesti kunnon seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Lisäksi Fortumin koko tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa sisäisistä tai ulkoisista syistä johtuvat omaisuus- ja toiminnan keskeytysriskit.

Operatiiviset riskit tuotannossa

Lämmön- ja sähkön yhteistuotanto (CHP) sekä kierrätys ja jätteenpoltto

CHP-tuotantoon sekä kierrätykseen ja jätteenpolttoon liittyy polttoaineiden (mukaan lukien vaaralliset jätteet) käyttöä, varastointia ja kuljetusta. Vuodot ja ympäristön saastuminen voisivat aiheuttaa puhdistuskustannuksia ja vastuita kolmansille osapuolille. Räjähdys tai tulipalo laitoksessa saattaisi aiheuttaa vaurioita laitokselle tai kolmansille osapuolille ja johtaa mahdollisiin tuotannon keskeytyksiin. Näitä riskejä pienennetään laitteistojen kunnon seurannalla, ennaltaehkäisevällä kunnossapidolla, muilla operatiivisilla parannuksilla ja laitoksia operoivan henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Vaatimukset vastaanotettaville jätteille on tarkasti määriteltyjä ja valitut jätetoimitukset testataan. Suurien CHP-projektien riskit katetaan sopimusrakenteilla ja vakuutuksilla.

Vesivoima

Vesivoimalaitosten operatiiviset riskit voivat johtaa aineellisiin vahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen ja vastuisiin kolmansille osapuolille. Pitkän aikavälin ohjelmalla kehitetään patojen kunnon seurantaa ja taataan turvallinen juoksutus myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Ruotsissa patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen

patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut 10 000 miljoonaan Ruotsin kruunuun asti.

Ydinvoima

Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalan. Lisäksi Fortumilla on vähemmistöosuuksia kahdessa suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Loviisan voimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo.

Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla ja vastuu on katettava vakuutuksella. Loviisan ydinvoimalan toiminnasta vastaavana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima vastuuvakuutus 600M SDR (Special Drawing Right). Vastaavanlaiset vastuuvakuutukset ovat myös niissä ydinvoimayhtiöissä, joissa Fortum on vähemmistöosakkaana.

Kyber- ja informaatioturvallisuusriskit

Fortumin yritystoiminta on riippuvainen hyvin toimivista tietojenhallinnan järjestelmistä ja prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään, usein reaaliaikaisesti sekä päätöksenteossa että sisäisessä ja ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa. Tietoturva ja järjestelmien käytettävyys ovat olennaisia Fortumille. Kyberturvallisuusriskien hallinta, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät informaatioon, teollisuuden automaatiojärjestelmiin (ICS), digitalisaatioon ja yksityisyyden suojaan, on keskitetty konsernin turvallisuusyksikköön. Konsernin ohjeet määrittelevät vaatimukset kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi.

Uusi EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation) tulee sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen. Tietosuojaasetus pitää sisällään lukuisia vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle. Fortum on ryhtynyt konsernitason toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että konserni täyttää asetuksen vaatimukset.

IT-toiminnot liiketoimintayksiköissä, tukitoiminnoissa ja yhteistyökumppaneille ulkoistetuissa toiminnoissa ovat vastuussa operatiivisten tietoturvariskien tunnistamisesta ja vähentämisestä sekä tietoturvahäiriöiden hoitamisesta. IT-toiminnot ovat myös vastuussa IT-palveluiden jatkuvuuden turvaamisesta.

Fortumin osake ja osakkeenomistajat Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit

Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki-pörssissä 18. joulukuuta 1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FORTUM (25.1.2017 asti FUM1V). Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Euroa	2017	2016	2015
Tulos/osake
Jatkuvat toiminnot	0,98	0,56	-0,26
Lopetetut toiminnot	-	-	4,92
Fortum yhteensä	0,98	0,56	4,66
Rahavirta/osake, Fortum yhteensä	1,12	0,7	1,55
Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake	1,12	0,7	1,38
Oma pääoma/osake	14,69	15,15	15,53
Osinko/osake	1,10 1)	1,10	1,10
Lisäosinko per osake	-	-	-
Osinko/osakekohtainen tulos, %	112,2 1)	196,4	23,6
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,7 1)	7,5	7,9

1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 28.3.2018.

Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut vuosilta 2008–2017 löytyvät tilinpäätöksen osiosta Tunnusluvut.

2013 2014 2015 2016 2017 Markkina-arvo, mrd euroa 20 15 10 5 0

Fortumin missiona on tuottaa merkittävää lisäarvoa yhtiön osakkeenomistajille. Fortumin osakkeen arvo on noussut noin 15 % viidessä vuodessa. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilies) on noussut 11 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap yleisindeksi on noussut 67 %. Vuoden 2017 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 13 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi nousi noin 7 % ja Nasdaq Helsinki Cap yleisindeksi nousi 5 %.

Vuonna 2017 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 582,9 miljoonaa osaketta (2016: 611,6) arvoltaan 8 906 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsinki-pörssissä vuonna 2017 oli 18,94 euroa, alin 12,69 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,28 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 16,50 euroa (2016: 14,57). Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 14 658 miljoonaa euroa (2016: 12 944).

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2017 noin 61 % (2016: 63 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Helsingin pörssissä.

Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 2.1.2013

Osakepääoma Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2017 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeelle kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2017 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.

Tuloskehitys ja taloudellinen asema Kestävä kehitys Riskienhallinta Fortumin osake ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistajat

Vuoden 2017 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,76 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.

Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 30,6 % (2016: 28,1 %).

Osakkeenomistajat 31.12.2017

Osakkeenomistaja	Osakkeiden lukumäärä	Osuus %
Suomen valtio	450 932 988	50,76
Kansaneläkelaitos	7 030 896	0,79
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 220 000	0,70
Kurikan kaupunki	6 203 500	0,70
Valtion Eläkerahasto	4 600 000	0,52
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	4 000 000	0,45
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 050 167	0,34
KEVA	2 568 955	0,29
Sr Nordea Suomi Pro	2 545 929	0,29
Schweizerische Nationalbank	1 977 723	0,22
Sr Danske Invest Suomi Osakeyhtiö	1 239 436	0,14
Svenska Litteratursällskapet i Finland	1 156 375	0,13
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	1 132 142	0,13
Sr Seligson & Co OMX 25 Pörssinoteerattu rahasto	905 751	0,10
Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus 1)	269 923 008	30,38
Muut osakkeenomistajat yhteensä	124 880 175	14,06
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	888 367 045	100,00

1) Lukuun ottamatta Schweizerische Nationalbank omistusta.

Osakasryhmän mukaan	% osakkeiden lukumäärästä
Suomalaiset osakkeenomistajat
Liikeyritykset	1,27
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1,19
Julkisyhteisöt	55,08
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,42
Kotitaloudet	10,21
Ulkomaiset osakkeenomistajat	30,83
Yhteensä	100,00

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2017

Osakkeita	Osakkeen omistajien lukumäärä	% osakkeen omistajista	Osakkeiden lukumäärä	% osakkeiden lukumäärästä
1–100	36 689	28,83	2 002 060	0,22
101–500	49 757	39,09	13 304 536	1,50
501–1 000	19 695	15,47	14 551 606	1,64
1 001–10 000	20 023	15,73	52 398 992	5,90
10 001–100 000	1 035	0,81	22 764 187	2,56
100 001–1 000 000	74	0,06	23 013 521	2,59
1 000 001–10 000 000	12	0,01	41 725 123	4,70
yli 10 000 000	1	0,00	450 932 988	50,76
	127 286	100,00	620 693 013	69,87
Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12.			73 276	0,01
Hallintarekisteröidyt osakkeet			267 600 756	30,12
Yhteensä			888 367 045	100,00

Johdon osakeomistus 31. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 200 667 osaketta (2016: 315 653) edustaen noin 0,02 % (2016: 0,04 %) yhtiön osakkeista.

Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10 Henkilöstökulut.

Yhtiökokouksen 2017 antamat valtuudet

Yhtiökokous päätti 2017 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voisi kummankin osalta olla enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Vuoden 2017 loppuun mennessä hallitus ei ollut käyttänyt valtuutustaan.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Politiikkaa tukee yhtiön pitkän aikavälin strategia, joka tähtää osakekohtaisen tuloksen, ja sen myötä osingon kasvattamiseen. Hallitus perustaa osinkoehdotuksensa laaja-alaiselle tarkastelulle, joka kattaa makrotalouden, taseen vahvuudet sekä tulevaisuuden investointisuunnitelmat. Fortum Oyj:n tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50–80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 5 170 240 554,04 euroa sisältäen tilikauden 2017 voiton 932 525 770,24 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2017 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti.

1.2.2018 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Yhtiökokous pidetään 28.3.2018 kello 11.00 alkaen Finlandia-talossa Helsingissä.

Osakkeen kokonaistuotto, euroa

Osinko/osake, euroa

Tilikauden 2017 osinko perustuu hallituksen ehdotukseen maaliskuun 2018 yhtiökokoukselle. Fortum maksoi lisäosinkoa 0,20 euroa osakkeelta 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma		Konsernin laaja tuloslaskelma		Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2017	2016
Liikevaihto	5	4 520	3 632
Muut tuotot	8	55	34
Materiaalit ja palvelut	9	-2 301	-1 830
Henkilöstökulut	10	-423	-334
Poistot	5, 16, 17	-464	-373
Muut kulut	8	-576	-485
Vertailukelpoinen liikevoitto	5	811	644
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	6	347	-11
Liikevoitto	5	1 158	633
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	5, 18	148	131
Korkokulut		-164	-169
Korkotuotot		32	30
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	7	-12	-2
Muut rahoituserät - netto		-50	-29
Rahoituskulut - netto	11	-195	-169
Voitto ennen tuloveroja		1 111	595
Tuloverot	12	-229	-90
Kauden voitto		882	504
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		866	496
Määräysvallattomille omistajille		16	8
		882	504
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) 1)	13
Laimentamaton		0,98	0,56

1) Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

milj. euroa Liite		2017	2016
Vertailukelpoinen liikevoitto		811	644
Arvonalentumiset		6	27
Myyntivoitot ja muut		326	38
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset	7	14	-65
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	5	1	-11
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 5, 6		347	-11
Liikevoitto		1 158	633

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma				Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2017	2016
Tilikauden voitto		882	504	Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan
				omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa
Muut laajan tuloksen erät				käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä
				kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:				tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset		22	-142
Siirrot tuloslaskelmaan		76	-85
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin		-4	-10
Laskennalliset verot		-19	51	Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta
Nettosijoitusten suojaus				on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Käyvän arvon muutokset		23	-2
Laskennalliset verot		-5	0
Muuntoerot	3.6	-372	342	Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	18	-10	-9
Muut muutokset		-2	0
		-291	145
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	30	-13	-7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	30	6	12
		-7	5
Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen		-298	150
Laaja tulos yhteensä		584	654
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		571	639
Määräysvallattomille omistajille		13	15
		584	654

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma				Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernin tase

milj. euroa Liite	31.12.2017	31.12.2016
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 16	1 064	467
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17	10 510	9 930
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 18	1 900	2 112
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 28	858	830
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 19	140	113
Laskennalliset verosaamiset 27	73	66
Johdannaisinstrumentit	3 281	415
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 20	1 010	985
Pitkäaikaiset varat yhteensä	15 835	14 918
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 21	216	233
Johdannaisinstrumentit 3	240	130
Lyhytaikaiset korolliset saamiset 20	395	395
Tuloverosaamiset 27	172	290
Myyntisaamiset ja muut saamiset 22	997	844
Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta)	715	3 475
Rahat ja pankkisaamiset	3 182	1 679
Likvidit varat 23	3 897	5 155
Varat yhteensä	5 918	7 046
Lyhytaikaiset varat yhteensä	21 753	21 964

milj. euroa Liite	31.12.2017	31.12.2016
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 24	3 046	3 046
Ylikurssirahasto	73	73
Kertyneet voittovarat	9 875	10 369
Muut oman pääoman erät	54	-29
Yhteensä	13 048	13 459
Määräysvallattomat omistajat 25	239	84
Oma pääoma yhteensä	13 287	13 542
VELAT
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 26	4 119	4 468
Johdannaisinstrumentit 3	214	262
Laskennalliset verovelat 27	819	616
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 28	858	830
Muut varaukset 29	100	116
Eläkevelvoitteet 30	102	76
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 31	175	179
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	6 388	6 546
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 26	766	639
Johdannaisinstrumentit 3	200	396
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 32	1 112	841
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 078	1 876
Vieras pääoma yhteensä	8 466	8 422
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä	21 753	21 964

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma		Konsernin laaja tuloslaskelma		Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Kertyneet voittovarat			Muut oman pääoman erät		Emoyhtiön omistajat	Määräys vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
milj. euroa	Liite		Kertyneet voittovarat	Muuntoerot	Kassavirta suojaukset	Muut laajan tuloksen erät	Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis yrityksissä
BS Oma pääoma 31.12.2016	3 046	73	12 186	-1 817	-115	58	27	13 459	84	13 542
Kauden tulos			866					866	16	882
Muuntoerot				-369	1	1	-1	-369	-3	-372
Kauden muut laajan tuloksen erät			-9		74	11	-2	73	0	74
Laaja tulos yhteensä			857	-369	75	11	-3	571	13	584
Osingonjako	13		-977					-977	-2	-979
Muut			-4					-4	145	141
BS Oma pääoma 31.12.2017	3 046	73	12 062	-2 187	-40	70	24	13 048	239	13 287
Oma pääoma 31.12.2015	3 046	73	12 663	-2 156	74	67	27	13 794	69	13 863
Kauden tulos			496					496	8	504
Muuntoerot				339	-2	1	-3	335	7	342
Kauden muut laajan tuloksen erät			1		-186	-10	3	-192		-192
Laaja tulos yhteensä			497	339	-188	-9	0	639	15	654
Osingonjako	13		-977					-977		-977
Muut			3					3	-1	2
BS Oma pääoma 31.12.2016	3 046	73	12 186	-1 817	-115	58	27	13 459	84	13 542

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -369 miljoonaa euroa vuoden 2017 aikana (2016: 335) johtuen pääosin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun vaikutuksesta. Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 28 miljoonaa euroa (2016: 5), on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 1 Laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty liitetiedossa 3.6 Korkoriski ja valuuttariski.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli 75 miljoonaa euroa vuonna 2017 (2016: -188), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Määräysvallattomat omistajat

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta on kasvanut 155 miljoonalla eurolla vuoden 2017 aikana johtuen pääosin Fortum Oslo Varme AS:n hankinnasta. Fortum Oslo Varme AS käsitellään tytäryhtiönä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Katso myös liitetieto 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma		Konsernin laaja tuloslaskelma		Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden voitto		882	504
Oikaisuerät:
Tuloverot		229	90
Rahoitustuotot- ja kulut		195	169
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-148	-131
Poistot		464	373
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)		1 623	1 006
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-347	11
Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen
purun nettovaikutus		0	-2
Vertailukelpoinen käyttökate		1 275	1 015
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua		-76	-49
Saadut korot		35	39
Maksetut korot		-187	-214
Saadut osingot		58	54
Toteutuneet kurssierot		-83	110
Maksetut välittömät verot		-83	-216
Muut erät		-28	-18
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		912	723
Käyttöpääoman muutos		81	-102
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		993	621

Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen 5, 16, 17	-657	-599
Hankitut osakkeet	-972	-695
Käyttöomaisuuden myynnit	8	10
Myydyt osakkeet	741	39
Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille	43	-117
Pantattujen rahavarojen muutos	-3	-359
Muutos muissa korollisissa saamisissa	34	20
Investointien rahavirta yhteensä	-807	-1 701

milj. euroa Liite	2017	2016
Rahavirta ennen rahoitusta	187	-1 080
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	35	32
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-543	-934
Lyhytaikaisten lainojen muutos	68	-97
Osingonjako emoyhtiön omistajille 13	-977	-977
Muut rahoituserät	-12	-8
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-1 428	-1 984
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos	-1 241	-3 064
Likvidit varat kauden alussa	5 155	8 202
Valuuttakurssierot likvideissä varoissa	-16	18
Likvidit varat kauden lopussa 23	3 897	5 155

Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten ja ruotsalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.

Kassavirran maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit eivät sisällä vielä maksamattomia investointeja. Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Konsernin tuloslaskelma		Konsernin laaja tuloslaskelma		Konsernin tase	Laskelma konsernin pääoman muutoksista		Konsernin rahavirtalaskelma

Nettovelan muutokset

milj. euroa	2017	2016
Nettovelka kauden alussa	-48	-2 195
Muuntoerot	-15	-70
Vertailukelpoinen käyttökate	1 275	1 015
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-76	-49
Maksetut nettorahoituskulut	-199	-29
Maksetut välittömät verot	-83	-216
Käyttöpääoman muutos	81	-102
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-657	-599
Yrityshankinnat	-972	-695
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	749	49
Osakaslainat osakkuusyrityksille	43	-117
Muutos korollisissa saamisissa	31	-340
Osingot	-977	-977
Muut rahoitustoiminnot	-17	-8
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu)	-802	-2 065
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun
hankintamenoon, hankitut tytäryhtiölainat ja muut muutokset	248	152
Nettovelka kauden lopussa	988	-48

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Käyttöpääoman muutos

milj. euroa	2017	2016
Muutos selvitetyissä futuureissa, vähennys(+)/lisäys(-)	141	-138
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(–)	-94	92
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(–)	19	14
Korottomien velkojen muutos, vähennys(–)/lisäys(+)	15	-70
CF Yhteensä	81	-102

Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa. Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Pantatut rahavarat sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, katso liitetieto 20 Korolliset saamiset.

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit

milj. euroa	Liite	2017	2016
Käyttöomaisuusinvestoinnit	5, 16, 17	690	591
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/
lisäys(–)		-17	24
Vieraan pääoman menot		-16	-16
CF Yhteensä		657	599

Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2017 aikana oli 690 miljoonaa euroa (2016: 591). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit vuoden 2017 aikana, 657 miljoonaa euroa (2016: 599), sisältävät aikaisemmalta vuodelta maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään -17 miljoonaa euroa (2016: 24) mutta ei aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -16 miljoonaa euroa (2016: -16). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.

Katso lisätietoja investoinneista segmenteittäin ja maittain liitetiedosta 5 Segmenttiraportointi ja investointiprojekteista segmenteittäin liitetiedosta 17.2 Investoinnit.

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2017 aikana 972 miljoonaa euroa (2016: 695). Osakehankinnat vuoden 2017 aikana sisältää pääasiassa osakehankinnat tytäryhtiöistä Hafslund Markets AS ja Hafslund Varme AS, (nykyisin Fortum Oslo Varme AS), johon kuuluu Oslon kaupungin jätteenpolttolaitos Klemetsrudanlegget AS (nykyisin Fortum Oslo Varme KEA AS), sekä osakkeiden hankinta osakkuusyhtiöstä Hafslund Produksjon Holding AS:stä. Vuoden 2017 aikana Fortum hankki myös koko osakekannan kolmesta norjalaisesta tuulipuistosta, kolmesta venäläisestä aurinkovoimayhtiöstä sekä muista pienemmistä yhtiöistä. Lisäksi Fortum investoi Fortumin ja RUSNANON 50/50 omistamaan sijoitusrahastoon. Katso lisätietoja liitetiedosta 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	Liite	2017	2016
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	38	54	6
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet	18, 38	687	34
CF Yhteensä		741	39

Myydyt tytäryhtiöosakkeet vuoden 2017 aikana sisältää pääosin puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n myynnin. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet vuoden 2017 aikana sisältää Hafslund ASA:n 34,1 % omistusosuuden myynnin. Katso lisätietoja liitetiedosta 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

1 Laadintaperiaatteet

1.1 Liiketoiminnan kuvaus

Fortum Oyj (jäljempänä "Yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä.

Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) keskittyy liiketoiminnoissaan Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Puolaan. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön tuotanto ja myynti, lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energiaan liittyvät muut asiantuntijapalvelut.

Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 1.2.2018.

1.2 Laadintaperusta

Fortum-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Tilinpäätös täyttää myös Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit) sekä käypään arvoon suojattuja eriä.

1.2.1 Tuloslaskelman esittäminen

Konsernin tuloslaskelmassa esitetään vertailukelpoinen liikevoitto-tunnusluku, jonka katsotaan antavan paremman kuvan konsernin toiminnasta verrattaessa esitettävää kautta aikaisempiin kausiin.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eriytetty esitettäväksi tuloslaskelmassa omana eränään ja sisältävät:

• arvonalentumiset sekä niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät)
• myyntivoitot, transaktiokulut ja muut
• suojaustarkoituksessa pidettävien johdannaisten käyvän arvon muutokset, joihin ei IAS 39:n mukaisesti sovelleta suojauslaskentaa. Valtaosaan Fortumin kassavirtasuojauksista sovelletaan suojauslaskentaa, joiden käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan
• kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään konsernin suoritustason hallintaprosessissa tapahtuvassa taloudellisten tavoitteiden asettamisessa, seurannassa ja resurssien allokoinnissa.

1.2.2 Lyhyt- ja pitkäaikaisten varojen ja velkojen luokittelu

Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan normaalin toimintajakson aikana tai 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai silloin kun se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi varaksi tai velaksi. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.

Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.

1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä.

Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla 85 % yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 % osakkeista. Pooling-menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.

1.3.1 Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa määräysvallan, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään.

Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen sekä hankinnasta välittömästi johtuneiden menojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.

1

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty liitetiedossa 40 Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2017.

1.3.2 Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 %:n omistusosuuteen äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

1.3.3 Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteysyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

1.3.4 Määräysvallattomien omistajien osuus

Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista.

1.4 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen

1.4.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta

Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

1.4.2 Liiketapahtumat ja tase-erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen aiheuttamat kurssierot kirjataan muihin oman pääoman eriin.

1.4.3 Konserniyritykset

Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttämällä kuukauden lopun kurssien perusteella laskettua vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Tilikauden keskikurssi lasketaan Euroopan keskuspankin kyseisen vuoden kunkin kuukauden lopun kurssien ja edellisen vuoden päätöskurssin keskiarvona.

Fortumin käyttämät keskeisimmät valuuttakurssit

		Tilikauden keskikurssi		Tilinpäätöspäivän kurssi
	Valuutta	2017	2016	31.12.2017	31.12.2016
Ruotsi	SEK	9,6392	9,4496	9,8438	9,5525
Norja	NOK	9,3497	9,2888	9,8403	9,0863
Puola	PLN	4,2556	4,3659	4,1770	4,4103
Venäjä	RUB	66,0349	73,8756	69,3920	64,3000

1.4.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä

Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä, katso 1.4.3 Konserniyritykset.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

1.5 Tilinpäätöksen muut laadintaperiaatteet

Fortum esittää tilinpäätöksen muut laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Alla olevassa taulukossa on listattu konsernin laadintaperiaatteet, tieto missä liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen IFRS-standardiin.

Laadintaperiaate	Liite		IFRS standardi
Segmenttiraportointi		5 Segmenttiraportointi	IFRS 8
Myyntituottojen	5	Segmenttiraportointi ja	IAS 18
määrittäminen	22	Myyntisaamiset ja muut saamiset
Julkiset avustukset		17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	IAS 20
Osakeperusteinen palkitseminen		10 Henkilöstökulut	IFRS 2
Tuloverot		27 Tuloverosaamiset ja -velat	IAS 12
Yhteisjärjestelyt		18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	IFRS 11, IAS 28, IFRS 12
Osakkuusyritykset		18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	IAS 28, IFRS 12
Muut osakkeet ja osuudet		14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain	IAS 32, IAS 36, IAS 39
Aineettomat hyödykkeet		16 Aineettomat hyödykkeet	IAS 38
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet		17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	IAS 16, IAS 36, IAS 40
Vuokrasopimukset		33 Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset	IAS 17
Vaihto-omaisuus		21 Vaihto-omaisuus	IAS 2
Osakekohtainen tulos		13 Osakekohtainen tulos ja osinko	IAS 33
Eläkevelvoitteet		30 Eläkevelvoitteet	IAS 19
Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varat ja velat		28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat	IFRIC 5
Varaukset		29 Muut varaukset	IAS 37
Ehdolliset velat		35 Pantatut varat ja vastuut	IAS 37
Rahoitusvarat	14 15	Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon	IAS 32, IAS 39, IFRS 7
Likvidit varat		23 Likvidit varat	IAS 7
Lainat		26 Korolliset velat	IAS 39

1.6 Uudet laadintaperiaatteet

1.6.1 Vuoden 2017 alussa käyttöönotetut uudet IFRS standardit

Fortum on ottanut käyttöön seuraavat uudet/muokatut standardit alkaen 1.1.2017:

Vuosittaiset pienet muutokset
Muutoksen luonne	Muutosten pääasiallisena tarkoituksena on poistaa standardien väliset epäjohdonmukaisuudet, antaa lisäohjeistusta sekä selventää standardien sanamuotoja. Jokaisella standardilla on omat siirtymäsäännöksensä.
Käyttöönottopäivä	1.1.2017
Vaikutus	Liitetietojen kehittämistä koskevan projektin yhteydessä IAS 7 -standardiin lisättiin velkojen muutosta koskevia liitetietovaatimuksia. Fortum esittää korollisten velkojen
	muutoslaskelman liitetiedossa 26. Muilla muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta
	Fortumin tilinpäätökseen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

1.6.2 Uusien IFRS standardien käyttöönotto 1.1.2018 alkaen

Fortum aloittaa seuraavien uusien tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen 1.1.2018 alkavalla tiilikaudella tai myöhemmin:

	IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
Muutoksen luonne	Uusi standardi. Standardi keskittyy tuloutusmalleihin ja se korvaa IAS 11 ja IAS 18 -standardit.
Käyttöönottopäivä	1.1.2018
Vaikutus	Fortum on saanut päätökseen merkittävien liiketoiminta-alueidensa IFRS 15-analyyysin. Uuden standardin käyttöönotto ei analyysin perusteella aiheuta merkittäviä muutoksia nykyisiin tuloutusperiaatteisiin. Analyysi koostuu seuraavista vaiheista:
	• Fortumin merkittävien tulonmuodostusprosessien tunnistus ja analyysi
	• Uudesta liikevaihtostandardista aiheutuvien mahdollisten laskentaperiaatemuutosten määrittäminen
	• Sopimusten analysointi valitun otoksen osalta.
	Tulkinnat ja johtopäätökset, jotka edellyttävät eniten johdon harkintaa ovat:
	• Sähkön myynti tukkumarkkinoille: Fyysisen sähkön myyntisopimukset Nord Pool -sähköpörssiin tai muille tukkumarkkinoille tehdään päivää ennen toimitusta tai samana päivänä kun toimitus tapahtuu. Sopimuksen kestoaika on siten hyvin lyhyt. Myyntihinta on sähkön spot-hinta eikä siten sisällä muuttuvia elementtejä. Sähkön myynti tuloutetaan jatkossakin toimitushetkellä eikä uuden standardin mukaisissa tuloutusperiaatteissa havaittu muutoksia nykyisiin periaatteisiin verrattuna.
	• Kaukolämpö: Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Lämmön jakelu ja myynti eivät muodosta Fortumin tulkinnan perusteella erillisiä suoritevelvoitteita, vaan sisältyvät molemmat lupaukseen olla valmiudessa toimittaa lämpöä asiakkaalle. Myös loppuasiakkaiden maksut kaukolämpöverkkoon liittämisestä ovat osa samaa suoritevelvoitetta. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. IFRS 15-standardin mukaisesti kiinteä maksu ja muuttuva lämpömaksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien maksujen perusteella. Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja toimitus. Analyysin perusteella ei havaittu muutoksia nykyisiin laskentaperiaatteisiin.

• Jätehuoltopalvelut: Jätehuoltopalveluiden liikevaihdosta merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte käsitellään. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, joka tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu. Analyysin perusteella ei havaittu muutoksia nykyisiin laskentaperiaatteisiin.
• Sähkön myynti vähittäisasiakkaille: Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkön siirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Kuten kaukolämmössä, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella.

IFRS 15 tulee muuttamaan uusien asiakkuuksien hankinnasta maksettavien myyntiprovisioiden käsittelyä. Kuluksi kirjaamisen sijaan myyntiprovisiot tullaan aktivoimaan aineettomiin hyödykkeisiin ja poistamaan asiakassopimuksen ennakoidun keston aikana. IFRS 15-standardin käyttöönotto vaikuttaa siten kulujen ajoittumiseen sekä luokitteluun. Arvioidun muutoksen vaikutus vertailukelpoisen liikevoittoon ei ole kuitenkaan merkittävä.

Lisätietoja standardin vaikutuksesta julkaistaan vuoden 2018 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa. Fortum tulee soveltamaan siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista soveltamisen aloittamisajankohtana.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
Muutoksen luonne	Uusi standardi. Standardi sisältää uusia säännöksiä rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä suojauslaskentaa koskien ja se korvaa IAS 39 standardin. Lisäksi se sisältää uuden arvonalentumismallin odotettavissa oleville luottotappioille.
Käyttöönottopäivä	1.1.2018
Vaikutus	Fortum on viimeistelemässä täytäntöönpano- ja testausvaihetta, joka pitää sisällään mallien validoinnin, prosessi- ja systeemipäivitykset, uusien liitetietojen valmistelun sekä mahdolliset muutokset avaavaan taseeseen. Tehdyt tulkinnat ovat: • Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen – Suurin osa rahoitusvaroista luokitellaan "pidetään hallussa rahavirtojen keräämiseksi (held-to-collect)" liiketoimintamallin mukaan ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin kun ne täyttävät yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksun (SPPI) kriteerit. TVO:n osakaslaina täyttää pääomasijoituksen kriteerit ja se luokitellaan uudelleen. • Fortumin hyödykejohdannaissuojaus hyötyy mahdollisuudesta saada suojauslaskenta yhteen tai useampaan riskikomponenttiin erikseen tai yhdessä. Pohjoismaiden osalta Fortum pitää systeemi- ja aluehintaero (EPAD) tuotteita täydellisinä suojauksina silloin kuin ne suojaavat vastaavan alueen sähkön hintariskin komponentteja. Tämä tulee vähentämään volatiliteettia Fortumin tuloslaskelmassa rivillä "Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät". Suurin osa joulukuussa suojauslaskennan ulkopuolella olevista sähköjohdannaisista pääsee IFRS 9:n mukaisen suojauslaskennan piiriin. • Mallin toteutus "Odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiselle" ("ECL") on saatu päätökseen. Fortum on toteuttanut vastapuolikohtaisen ECL-mallin, jota sovelletaan talletuksiin, osakaslainoihin ja myyntisaamisiin suurten asiakkaiden osalta, kun taas salkkukohtaisia malleja käytetään myyntisaamisiin kuluttajilta sekä pieniltä yritysasiakkailta. Fortum on laatinut vaikutusanalyysin pohjautuen historia-aineistoon ja se ei osoittanut olennaisia vaikutuksia. Todelliset vaikutukset tulevat vaihtelemaan johtuen liiketoiminnan kausiluontoisuudesta. Lisätietoja vaikutuksista annetaan vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa. Fortum käyttää hyväkseen siirtymäsäännöksen olla julkistamatta

Muutoksen luonne	Uusi standardi vuokrasopimusten laskentaan liittyen, joka korvaa IAS 17 standardin. Uuden standardin myötä melkein kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen, kun jako operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin poistuu.
Käyttöönottopäivä	1.1.2019
Vaikutus	Voimassa olevan IAS 17 -standardin mukaan vuokralle ottaja luokittelee vuokrasopimuksensa joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Uudessa IFRS 16 -standardissa luokittelu poistuu vuokralle ottajan osalta, sillä melkein kaikki käyttöoikeutta koskevat hyödykkeet tullaan kirjaamaan taseeseen. IFRS 16:n olennaiset muutokset koskevat lähinnä vuokralle ottajia: • Kaikki vuokrasopimukset, lyhytaikaisia ja rahamääräisesti epäolennaisia lukuun ottamatta, kirjataan taseeseen. • Sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä että siihen liittyvä vuokrasopimusvelka esitetään taseessa.
	IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia sovelletaan 1.1.2019 alkaen. Uusi standardi hyväksyttiin EU:ssa 31. lokakuuta 2017.
	Tällä hetkellä Fortumilla on pääosin IAS 17:n mukaisia muita vuokrasopimuksia, joiden vuokra-ajat sekä niihin liittyvät jatko-optiot ovat eripituisia. Suurin osa vuokrasopimuksista käsittää maa-alueita ja toimistorakennuksia. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset olivat 160 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa (vuoden 2016 lopussa: 74). Näin ollen standardin käyttöönoton vaikutusten ei odoteta olevan merkittäviä.
	IFRS 16 -standardin vaikutusten analyysi on käynnissä ja saadaan päätökseen vuoden 2018 aikana. Analyysi sisältää: • Nykyisen standardin mukaisten vuokrasopimusten läpikäynnin • Toimittajalistojen läpikäynnin vuokrajärjestelyjen tunnistamiseksi • Lisäluoton koron määrittämisen • Tilinpäätösvaikutuksen määrittämisen.

Tähän menneessä ei ole havaittu merkittäviä muutostarpeita. Fortum suunnittelee soveltavansa siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista standardin käyttöönottohetkellä.

39 40

Tunnusluvut 2008–2017

Tietoa sijoittajille

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS- tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella.

Ennusteita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historiallisiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin sisältäen odotukset tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennusteisiin.

Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista olettamuksista ja arvioista.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat	Liite
Tytäryrityksen hankintojen kautta saatujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käyvät arvot ja poistoajat	16 Aineettomat hyödykkeet
Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestauksessa käytetyt arviot ja oletukset	16 Aineettomat hyödykkeet
Ratkaisut joita on tehty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta, yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia sitoumuksia	18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
Tuleviin veroseuraamuksiin liittyvät oletukset ja arviot	27 Tuloverosaamiset ja -velat 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista	28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat
Varausten arvioinnissa käytetyt oletukset	29 Muut varaukset
Tulevien eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt oletukset	30 Eläkevelvoitteet

3 Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus- ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät Riskienhallintaan hallituksen toimintakertomuksessa.

3.1 Hyödykemarkkinariskit

Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden volyymille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejään vuosittain hyväksyttävien suojausohjeiden ja -strategioiden sekä riskinoton toimivaltuuksien mukaisesti.

3.2 Sähkön hinta- ja volyymiriskit

Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla, joista suurin osa on pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nasdaq Commoditiesissa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen. Suojausstrategiat kattavat useita vuosia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä riskinottomandaattien puitteissa. Näitä suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muiden hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden relevanttien parametrien muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa Pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa.

Venäjällä sähkön hinta ja kapasiteetin myynti muodostavat pääosan markkinariskistä. Sähkön hinta korreloi vahvasti kaasun hinnan kanssa ja hintariski suojataan pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla.

Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2017 oli noin 70 % Generation-segmentin ennustetusta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2018 ja noin 40 % kalenterivuodelle 2019. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne eivät muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2018 vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 14 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 noin 27 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 45 TWh:n volyymia, joka sisältää Generation-segmentin sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot-markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä pois lukien Fortumin hiililauhteen tuotannon volyymin. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan sähkön hinnan muutokselle. Vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti-/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä.

3.2.1 IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 -standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustoimintaan Fortumissa. Herkkyydet on laskettu 31.12.2017 (31.12.2016) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus Nasdaq OMX Commodities Europe ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi

+/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa	Vaikutus	2017	2016
Vaikutus tulokseen ennen veroja	-/+	22	18
Vaikutus omaan pääomaan	-/+	28	27

3.2.2 Sähköjohdannaiset

Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.

Katso myös liitetieto 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain, käypien arvojen arviointi sekä liitetieto 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa.

Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2017

		Määrä, TWh				Käypä arvo, milj. euroa
	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5			vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen	Netto
Sähköjohdannaiset	26	24	0	50	360	519	-159
Yhteensä					360	519	-159
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1)					-234	-234	0
Yhteensä					126	285	-159

Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2016

		Määrä, TWh			Käypä arvo, milj. euroa
	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5			vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen	Netto
Sähköjohdannaiset	24	21	0	45	491	711	-220
Yhteensä					491	711	-220
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1)					-335	-335	0
Yhteensä					156	376	-220

1) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

Hyödykejohdannaisten erääntyminen

Taulukossa esitetyt luvut ovat käypiä arvoja.

		2017			2016
milj. euroa	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä	Alle 1 vuotta	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä
Sähköjohdannaiset, velat	162	123	0	285	238	136	2	376
Sähköjohdannaiset, saamiset	90	35	0	126	88	67	1	156
Muut hyödykejohdannaiset, velat	13	3	0	16	18	3	0	21
Muut hyödykejohdannaiset, saamiset	36	6	0	43	18	4	0	22

3.3 Polttoaineen hintariskit

Polttoaineiden hintariski on Fortumilla tietyssä määrin rajattu johtuen joustavasta

tuotantokapasiteetistä, joka mahdollistaa polttoaineiden vaihtamisen markkinatilanteen mukaan ja joissakin tapauksissa polttoaineen hintariski voidaan siirtää asiakkaalle. Jäljelle jäävää polttoaineen hintariskiä pienennetään kiinteähintaisilla ostosopimuksilla tai hyödykejohdannaisilla, kuten hiili-, kaasu- ja öljyjohdannaisilla, jotka sisältyvät yllä olevaan taulukkoon rivillä "Muut hyödykejohdannaiset".

3.4 Päästöoikeuksiin liittyvät hinta- ja volyymiriskit

Osa Fortumin voiman- ja lämmöntuotannosta on päästöoikeuskaupan piirissä. Fortum hallinnoi hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuksien hinta- ja volyymiriskiä käyttämällä hiilidioksidifutuureja. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut hiilidioksidifutuurit arvostetaan hankintamenoon tai markkinahintaan. Ne sisältyvät yllä olevaan taulukkoon rivillä "Muut hyödykejohdannaiset".

3.5 Rahoitus ja likviditeetin hallinta

Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta euro- ja Ruotsin kruunumääräisestä rahoituksesta. Pitkäaikainen rahoitus

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

koostuu pääasiallisesti joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortumin EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa.

Rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja jaettu sisäisesti erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta. Esimerkiksi Fortumin liiketoiminta Venäjällä on pääasiassa rahoitettu konsernin sisäisillä pitkäaikaisilla ruplamääräisillä lainoilla. Sisäiset ruplamääräiset lainasaamiset on suojattu ulkoisilla valuuttatermiinisopimuksilla pienentäen konsernin sisäisen lainanantajan valuuttariskiä. Ulkoisesta velasta 31.12.2017 oli 90 % (2016: 96 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa.

Fortumin korollinen velka 31.12.2017 oli yhteensä 4 885 miljoonaa euroa (2016: 5 107) ja korollinen nettovelka oli 988 miljoonaa euroa (2016: -48).

Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee kuitenkin aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 766 miljoonaa euroa (2016: 639), likvidit varat olivat 3 897 miljoonaa euroa (2016: 5 155). Luottolimiittien yhteismäärä ja nostamaton määrä oli 1 800 miljoonaa euroa (2016: 1 963), pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät valmiusluotot. Uniper-tarjoukseen liittyen Fortum Oyj:llä oli omalla ilmoituksella käytettävissään yhteensä 12 000 miljoonan euron luottositoumukset 10 yhteistyöpankista.

Lainojen vuosittainen erääntyminen, milj. euroa

1) Lisäksi Fortumilla on useiden vastapuolten kanssa Credit Support Annex -sopimuksia, joista on saatu 113 miljoona euroa. Varat on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

Korollisten lainojen erääntyminen

milj. euroa	2017
2018	766
2019	812
2020	71
2021	538
2022	1 068
2023 ja myöhemmin	1 630
Yhteensä	4 885

Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2017

milj. euroa	Kokonais määrä	Nostettu määrä	Jäljellä
Likvidit varat
Rahat ja pankkisaamiset			3 182
Talletukset ja arvopaperit yli kolme kuukautta			715
Yhteensä			3 897
joista Venäjällä (PAO Fortum)			246
Luottolimiitit
1 750 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti	1 750	-	1 750
Luotolliset tilit	50	-	50
Yhteensä 1)	1 800	0	1 800
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa	500	-	500
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK	508	-	508
Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 8 000 milj. euroa	8 000	2 943	5 057
Yhteensä	9 008	2 943	6 065

1) Pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät valmiusluotot.

1

Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2016

	Kokonais	Nostettu
milj. euroa	määrä	määrä	Jäljellä
Likvidit varat
Rahat ja pankkisaamiset			1 679
Talletukset ja arvopaperit yli kolme kuukautta			3 475
Yhteensä			5 155
joista Venäjällä (PAO Fortum)			105
Luottolimiitit
1 750 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti	1 750	-	1 750
Luotolliset tilit	213	-	213
Yhteensä	1 963	-	1 963
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa	500	-	500
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK	523	-	523
Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 8 000 milj. euroa	8 000	3 329	4 671
Yhteensä	9 023	3 329	5 694

Likvidit varat olivat 3 897 miljoonaa euroa (2016: 5 115), sisältäen PAO Fortumin pankkitalletuksia 231 miljoonaa euroa (2016: 103). Katso myös liitetieto 23 Likvidit varat.

Korollisten velkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen

Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).

		2017			2016
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä
Korolliset velat	895	2 723	1 869	5 487	765	2 307	2 601	5 673
Korko- ja valuutta johdannaisiin liittyvät velat	3 210	1 005	4	4 219	2 255	1 119	20	3 394
Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset	-3 319	-1 092	-1	-4 413	-2 131	-1 291	-27	-3 449
Yhteensä	785	2 636	1 871	5 293	889	2 136	2 594	5 619

Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 1 129 miljoonaa euroa (2016: 1 094). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle.

Lisätietoja lainoista Valtion ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liitetieto 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

3.6 Korkoriski ja valuuttariski

3.6.1 Korkoriskit

Fortumin riskipolitiikan mukaan velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 12–36 kuukautta ja korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavan liukuvan 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 50 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.

Vuoden 2017 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 1,5 vuotta (2016: 1,7). Noin 65 % (2016: 59 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon 31.12.2017 oli 71 miljoonaa euroa (2016: 87). Virtariski, joka lasketaan perusversion nettokorkokuluennusteen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 4 miljoonaa euroa (2016: 3).

Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 2,4 % (vuoden 2016 lopussa: 2,1 %). Osa ulkoisista lainoista, 773 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 805), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 9,5 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2016 lopussa: 11,4 %). Lainojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2017 oli 3,6 % (2016: 3,5 %). Lainojen ja johdannaisten kumulatiivinen keskikorko vuonna 2017 oli 3,6 % (2016: 3,5 %).

Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 31.12.2017 oli -0,27 % (2016: -0,01 %). PAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 246 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 105), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 6,1 %.

3.6.2 Valuuttariskit

Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla. Poikkeuksen muodostaa Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata.

Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Fortumissa tämä tarkoittaa pääasiassa yhtiöitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro.

Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value-at-Risk-laskelmaa (VaR) transaktiopositiolle yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla ja vastaavasti translaatiopositiolle viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla. Transaktioposition Value-at-Risk-raja on 5 miljoonaa euroa. Avoin

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

transaktiopositio 31.12.2017, ilman Generation-segmentin EURSEK positiota oli 13 miljoonaa euroa (2016: 2) ja translaatiopositio 8 212 miljoonaa euroa (2016: 7 213). Transaktioposition VaR oli 0 miljoonaa euroa (2016: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR oli 98 miljoonaa euroa (2016: 96).

Konsernirahoituksen transaktiopositio

		2017		2016
milj. euroa	Netto positio	Suojaus	Avoin	Netto positio	Suojaus	Avoin
RUB	589	-589	0	677	-677	0
SEK	277	-264	13	532	-531	1
PLN	310	-310	0	226	-226	0
NOK	451	-451	0	-72	72	0
INR	117	-117	0	116	-116	0
USD	-118	118	0	-98	98	0
Muut	-41	41	0	-20	20	0
Yhteensä	1 585	-1 572	13	1 361	-1 359	2

Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase- ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten talletukset ja lainat sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista. Transaktioposition nettoero kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, kun ne liittyvät rahoituseriin ja kun ne liittyvät myyntisaamisiin ja ostovelkoihin ne kirjataan liikevoittoon sisältyviin eriin. Kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat kirjataan omaan pääomaan.

Fortumin politiikan mukaan tasepositiot suojataan, jotta vältetään tuloslaskelman kurssierot. Ulkoinen rahoitus on pääasiallisesti euromääräistä, joten konsernin tasepositio liittyy lähinnä tytäryhtiöiden rahoittamiseen euro-alueen ulkopuolella. Tämän taseposition suojauksiin Fortum ei sovella suojauslaskentaa, koska tulosvaikutukset netottuvat tuloslaskelmassa.

Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei IFRS:n mukaisesti sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat etupäässä sähköjohdannaisia. Suojaukset, jotka eivät ole erääntyneet, aiheuttavat liikevoiton volatiliteettia.

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain

	2017 Nimellismäärä Erääntymisprofiili			2017 Käypä arvo			2016 Käypä arvo
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä	Positiivinen	Negatiivinen	Netto	Positiivinen	Negatiivinen	Netto
Valuuttatermiinit	2 864	266		3 130	56	19	37	26	130	-103
Koronvaihtosopimukset	305	3 421	102	3 827	205	90	115	269	127	142
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	311	580		892	92	3	89	71	5	66
Yhteensä	3 480	4 267	102	7 849	353	112	241	366	261	105
Pitkäaikaisia					238	88	151	343	121	222
Lyhytaikaisia					114	24	90	23	140	-117

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Tunnusluvut Emoyhtiön Liitetiedot 2008–2017 tilinpäätös voiton käyttämisestä		Ehdotus taseen osoittaman	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Konsernirahoituksen translaatiopositio

		2017			2016
milj. euroa	Netto investointi	Suojaus	Avoin	Netto investointi	Suojaus	Avoin
RUB	2 673	-173	2 500	2 603	-132	2 471
SEK	4 769	-1 087	3 682	4 747	-837	3 910
NOK	1 600	-	1 600	410	-	410
PLN	294	-	294	282	-	282
Muut	136	-	136	141	-	141
Yhteensä	9 472	-1 260	8 212	8 183	-970	7 213

Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Venäjän ruplasta ja Ruotsin kruunusta johtuva muuntoeron nettomuutos vuonna 2017 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan -369 miljoonaa euroa (2016: 335). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus vuonna 2017 oli 28 miljoonaa euroa (2016: 5).

3.7 Luottoriskit

Kaikkien ulkopuolisten vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille.

Vastapuoliriskit, jotka muodostuvat kaupankäynnin kohteena olevista johdannaissopimuksista, voivat heilahdella paljon. Pääosassa johdannaiskauppoja vastapuolena on julkinen pörssi, mutta osassa sopimus on solmittu suoraan ulkoisen vastapuolen kanssa. Kaupankäynti ulkoisten vastapuolien kanssa on rajoitettu luotettaviin vastapuoliin, jotka toimivat rahoitus- tai hyödykemarkkinoilla. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa ISDA puitesopimukset, johon sisältyy netotusoikeus ja joissain tapauksissa Credit Support Annex -sopimus. Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat luottokelpoisia. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet.

Johtuen likviditeetti- ja jälleenrahoitusvaatimuksista, Fortumilla on useaan pankkiin tai rahoituslaitokseen kohdistuva vastapuoliriski. Vastapuoliriski sisältää myös Venäjän rahoituslaitokset, joihin Fortum tekee talletuksia sekä toimittajat että sopimusvastapuolet, joille pankit antavat takauksia. Venäjän talletukset on keskitetty luottokelpoisimmille valtion omistamille tai kontrolloimille pankeille. Pankki- ja rahoituslaitosten limiittejä seurataan niin, että positioita voidaan muuttaa, jos luottoluokitukset ja taloudellinen tilanne muuttuvat. Osana seurantaprosessia Fortum seuraa Venäjän taloudellisten pakotteiden kehittymistä.

Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin eri maantieteellisillä alueilla. Pääosa vastapuoliriskipositiosta on Pohjoismaissa, Puolassa ja Venäjällä. Sähkö- ja lämpöasiakkaiden maksuvaikeudet ovat suuremmat Venäjällä kuin Pohjoismaissa.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös		Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit			Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

3.7.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi

Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.

	2017		2016
milj. euroa	Tase arvo	josta erään tynyt	Tase arvo	josta erään tynyt
Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
Pankkitalletukset ja yritystodistukset	3 348		- 4 663	-
Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot	353	-	366	-
Sähkö- ja muiden hyödykejohdannaisten käyvät arvot	56	-	5	-
Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla on hyvä luottokelpoisuus	3 757		- 5 034	-
Saamiset energiapörsseistä
Johdannaisten käyvät arvot Nasdaq OMX Commodities Europesta	37	-	61	-
Johdannaisten käyvät arvot European Energy Exchange AG:sta	2	-	1	-
Johdannaisten käyvät arvot Polish Power Exchangesta	13	-	0	-
Saamiset energiapörsseistä yhteensä	52	-	62	-
Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä
Lainasaamiset	864	-	886	-
Rahoitusleasingsaamiset	41	-	0	-
Sähkö- ja muiden hyödykejohdannaisten käyvät arvot	9	-	14	-
Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä yhteensä	914	-	900	-
Muut saamiset
Yritystodistukset	249	-	275	-
Venäjän pankkitalletukset, joilla alempi luottoluokitus	141	-	103	-
Pantatut varat vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille	363	-	360	-
Saaminen SIBURilta, joka liittyy myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin	102	-	131	-
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	35	-	3	-
Sähkö- ja muiden hyödykejohdannaisten käyvät arvot	51	-	96	-
Muut saamiset yhteensä	941	-	968	-
Yhteensä	5 664		- 6 964	-

Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien, yritystodistuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.

Talletukset ja arvopaperit

milj. euroa	2017	2016
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's), hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA	-	-
AA+/AA/AA-	324	995
A+/A/A-	2 835	3 437
BBB+/BBB/BBB-	189	231
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä	3 348	4 663
BB+/BB/BB-	141	103
B+/B/B-	-	-
Alle B-	-	-
Alemmat luottoluokitukset (non-investment grade)	141	103
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's )
Valtiot ja kunnat	-	-
Fortum luokitus 5 - alin riski	249	275
Fortum luokitus 4 - alhainen riski	-	-
Fortum luokitus 3 - normaali riski	-	-
Fortum luokitus 2 - korkea riski	-	-
Fortum luokitus 1 - korkein riski	-	-
Ei luokitusta	-	-
Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä	249	275
Yhteensä	3 738	5 040

Yllä olevien lisäksi rahaa pankkitileillä oli yhteensä 159 miljoonaa euroa 31.12.2017 (2016: 115). Katso liite 23 Likvidit varat.

Korko- ja valuuttajohdannaiset

	2017		2016
milj. euroa	Saamiset	Netto summa 1)	Saamiset	Netto summa 1)
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's), hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA	-	-	-	-
AA+/AA/AA-	51	30	11	-
A+/A/A-	292	100	259	76
BBB+/BBB/BBB-	10	9	96	31
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä	353	140	366	107
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset yhteensä	0	0	0	0
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's )	-	-	0	0
Yhteensä	353	140	366	107

1) Nettosumma sisältää Credit Support Annex -sopimuksella saadun rahamäärän 113 miljoonaa euroa (2016: 135).

Sähkö-, hiili-, kaasu-, öljyjohdannaiset ja CO2 päästöoikeussopimukset johdannaiskäsittelyn piirissä

	2017		2016
milj. euroa	Saamiset	Netto summa	Saamiset	Netto summa
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's), hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA	-	-	-	-
AA+/AA/AA-	1	1	0	0
A+/A/A-	53	53	4	3
BBB+/BBB/BBB-	2	1	1	0
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä	56	55	5	3
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non-investment grade)
BB+/BB/BB-	1	0	1	0
B+/B/B-	0	0	-	-
Alle B-	-	-	-	-
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non-investment grade) yhteensä	1	0	1	0
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset yhteensä	9	0	14	7

	2017		2016
milj. euroa	Saamiset	Netto summa	Saamiset	Netto summa
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta Standard & Poor'silta ja/tai Moody'silta
Valtiot ja kunnat	0	0	0	0
Fortum luokitus 5 - alin riski	15	10	34	28
Fortum luokitus 4 - alhainen riski	19	12	39	29
Fortum luokitus 3 - normaali riski	16	12	22	19
Fortum luokitus 2 - korkea riski	0	0	0	0
Fortum luokitus 1 - korkein riski	-	-	0	0
Ei luokitusta	1	1	0	0
Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä	51	35	95	77
Yhteensä	117	90	115	87

Johdannaissaamiset ovat positiivisten käypien arvojen summa eli bruttosumma. Nettosumma sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.

Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor'sin ja/tai Moody'sin luokitus. Yllä oleva luokitusasteikko on Standard & Poor'sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody'sin luokitus, luokitus on muutettu vastaamaan Standard & Poor'sin luottoluokitusta. Vastapuolille, joilla on luottoluokitus sekä Standard & Poors,illa että Moodys,illä tehdään luokitus heikomman luokituksen mukaan.

Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor'sin tai Moody'sin luokitusta. Näille vastapuolille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Pohjoismaalaisille vastapuolille käytetään Bisnoden luokituksia, muille käytetään Dun&Bradstreetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään "Ei luokitusta" -rivillä.

4 Pääomariskien hallinta

Fortumin taloudelliset tavoitteet vastaavat yhtiön näkemystä pitkän aikavälin arvonluontimahdollisuuksista, uudesta kasvustrategiasta ja liiketoiminnasta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet (julkaistu helmikuussa 2016) yli suhdannesyklin ovat: Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vähintään 10 % ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate noin 2,5.

Marraskuussa 2016 strategian toteuttamissuunnitelmaa tarkennettiin tavoitteena kannattavuuden parantaminen ja kassavirran kasvattaminen. Tämän tarkennetun suunnitelman mukaan yhtiö on päättänyt toimeenpanna strategiansa ja uudelleeninvestoida kahdessa vaiheessa tavoitteenaan toteuttaa suurin osa investoinneista vuosina 2016–2017. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on maksimoida kassavirta uudelleeninvestoinneilla. Toisen vaiheen tavoitteena on turvata Fortumin pitkäaikainen kilpailukyky.

Ekokemin ja Hafslund -transaktioiden jälkeen syyskuussa 2017 Fortum julkisti allekirjoittaneensa E.ON:in kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti E.ON:lla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniper SE:ssä julkisessa ostotarjouksessa Fortumille. Investointi Uniperiin toteuttaa Fortumin aikaisemmin julkistamaa pääoman uudelleeninvestointistrategiaa ja täyttää sen mukaiset sijoituskriteerit.

Tarjous rahoitetaan olemassa olevilla käteisvaroilla sekä rahoitusjärjestelyllä. Fortumin Uniperostotarjouksen hyväksymisaste 16.1.2018 mennessä oli 46,93 % mukaan lukien E.ON:n osakkeet vastaten 3,78 miljardin euron sitoumusta. Järjestely nostaa Fortumin velkaisuuden yli yhtiön tavoitteen, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste pienenee yhtiön omien toimintojen kassavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta ajan myötä kohti tavoitetasoa.

Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle. Politiikkaa tukee yhtiön pitkän aikavälin strategia, joka tähtää osakekohtaisen tuloksen, ja sen myötä osingon kasvattamiseen. Hallitus perustaa osinkoehdotuksensa laaja-alaiselle tarkastelulle, joka kattaa makrotalouden, taseen vahvuudet sekä tulevaisuuden investointisuunnitelmat. Fortum Oyj:n tavoitteena on maksaa vakaa, kestävä ja aikaa myöten kasvava osinko, joka on 50–80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä.

Syyskuussa 2017 Standard & Poor's ja Fitch Ratings asettivat sekä Fortumin pitkäaikaisen että lyhyen ajan luottoluokituksen tarkkailuun Uniper-sijoituksen mahdollisten vaikutusten vuoksi. Tammikuussa 2018 Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB (näkymä negatiivinen) Uniper-sijoituksen vuoksi. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Fitch Ratings on luokitellut Fortumin pitkänajan luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen aikavälin luokituksen tasolle F2.

Nettovelka / käyttökate (EBITDA) -tunnusluvut

milj. euroa	Liite	2017	2016
Korolliset velat	26	4 885	5 107
BS Vähennetään: Likvidit varat	23	3 897	5 155
Nettovelka		988	-48
Liikevoitto		1 158	633
Lisätään: Poistot		464	373
Käyttökate (EBITDA)		1 623	1 006
Vähennetään: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		347	-11
Vähennetään: Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän
varauksen purun nettovaikutus		-	2
Vertailukelpoinen käyttökate		1 275	1 015
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (Comparable EBITDA)		0,8	0,0

Tietoa sijoittajille

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

5 Segmenttiraportointi

LAADINTAPERIAATTEET

MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Myyntituotot määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella tuotteita tai palveluksia luovutettaessa. Myyntituotot esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Myyntituotot on kirjattu seuraavasti:

SÄHKÖN, LÄMMÖN, JÄÄHDYTYKSEN JA KIERRÄTYSMATERIAALIEN MYYNTITUOTOT

Sähkön, lämmön, kylmäenergian ja kierrätysmateriaalien myyntituotot kirjataan toimituksen perusteella. Kirjatut myyntituotot teollisille ja kaupallisille asiakkaille sekä loppuasiakkaille perustuvat toimitettuihin määriin, mukaan lukien se arvioitu määrä, joka on toimitettu asiakkaille vuoden lopun ja viimeisimmän mittarinluennan välillä.

Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperiaatteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti.

LIITTYMISMAKSUT

Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään maakaasu-, kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon, kirjataan tuotoksi siihen määrään asti, joka ei kata tulevaisuudessa syntyviä kuluvelvoitteita. Jos liittymismaksu on sidoksissa asiakassopimukseen, tuotto kirjataan asiakassopimuksen voimassaoloajalle.

Suomessa kaukolämpöverkon liittymismaksuihin liittyi palautusvelvollisuus vuoteen 2013 asti. Näitä liittymismaksuja ei ole kirjattu tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattu taseeseen muihin velkoihin.

TUOTOT JÄTTEIDENKÄSITTELYPALVELUISTA

Tuotot jätteidenkäsittelypalveluista tuloutetaan ajan kuluessa, kun jätteiden käsittely tapahtuu.

PITKÄAIKAISHANKKEET

Konserni käyttää valmistusasteeseen perustuvaa menetelmää määrittääkseen kirjattavien tuottojen ja kulujen asianmukaiset määrät kyseisellä kaudella. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen prosenttiosuus kyseisen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT

Generation-segmentti myy kaiken tuottamansa sähkön Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä. Myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja

myynnit Nord Poolissa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai nettoostaja. Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset hinnat ovat markkinaperusteiset.

5.1 Fortumin liiketoimintarakenne

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.3.2017 alkaen. City Solutions -divisioona jaettiin kahteen divisioonaan: City Solutions ja Consumer Solutions. City Solutions -divisioonan vastuulle kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Consumer Solutions -divisioonan vastuulle kuuluvat sähkönmyynti Pohjoismaissa, sähkön ja kaasun myynti Puolassa sekä asiakaspalvelu Pohjoismaissa (raportoitiin aikaisemmin Muutsegmentissä). Divisioonat ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions, Russia ja Muut, joka sisältää kehitysyksiköt M&A and Solar & Wind Development ja Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot.

5.2 Fortumin segmenttirakenne

Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä sekä yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä. Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Fortum on muuttanut vuoden 2016 vertailutiedot uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi. Muutetut ja aikaisemmin julkaistut tiedot vuosineljänneksittäin vuodelle 2016 julkaistiin 11.4.2017 ja löytyvät Fortumin internetsivuilta kohdasta Osavuosikatsaukset.

5.3 Segmenttitietojen määritelmä

Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Näitä tunnuslukuja, kuten vertailukelpoista liikevoittoa ja vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa, on käytetty johdonmukaisesti vuodesta 2005 alkaen.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään erikseen Fortumin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi. Erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS:n mukaisista arvostuksista, jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut Emoyhtiön 2008–2017 tilinpäätös		Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma			Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

sekä kirjanpitovaikutuksen siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa varausta IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti.

Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä, kuten myyntivoittoja, olennaisia arvonalentumisiin liittyviä eriä sekä yrityshankintojen transaktiokuluja. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Vuodesta 2016 lähtien tytäryhtiöosakkeiden hankinnoista johtuvat transaktiokulut sisällytetään myyntivoitot ja muut -erään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. IFRS 3:n mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen transaktiokulut sisällytetään tuloslaskelmaan.

Segmenttien konsolidointi perustuu samoihin periaatteisiin kuin koko konsernin yhdistely. Katso segmenttitietojen määritelmät osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.

1 2 3

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön Ehdotus taseen osoittaman tilinpäätös voiton käyttämisestä		Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
	Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

5.4 Segmenttitiedot

Tuloslaskelma

		Generation 1)		City Solutions 1) Consumer Solutions			Russia		Muut		Yhteensä
milj. euroa Liite	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Ulkoinen liikevaihto	1 662	1 643	996	780	1 094	666	1 101	896	35	31	4 888	4 016
Sisäinen liikevaihto	15	15	19	1	3	2	0	0	67	61	103	79
Nord Pool netotus 2)											-367	-384
Eliminoinnit 2)											-103	-79
IS Liikevaihto	1 677	1 657	1 015	782	1 097	668	1 101	896	102	92	4 520	3 632
Vertailukelpoinen käyttökate	603	527	262	186	57	55	438	312	-83	-64	1 275	1 015
Tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen purun nettovaikutus							0	2			0	2
IS Poistot	-125	-110	-163	-121	-16	-7	-142	-123	-18	-13	-464	-373
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	478	417	98	64	41	48	296	191	-102	-77	811	644
Arvonalentumiset 6	6	27	0	0	0	0	0	0	0	0	6	27
Myyntivoitot ja muut 6	1	1	1	0	2	0	0	35	322	2	326	38
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän 6, 7 arvon muutokset	15	-96	3	22	-4	11	0	0	0	-2	14	-65
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu 6, 28	1	-11									1	-11
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 6	23	-79	4	22	-2	11	0	35	322	0	347	-11
IS Liikevoitto	501	338	102	86	39	59	295	226	221	-77	1 158	633
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta 18, 28	-1	-34	80	76	0	0	31	38	38	51	148	131
IS Rahoitustuotot ja -kulut											-195	-169
IS Tuloverot											-229	-90
IS Kauden voitto											882	504

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. 2) Netotus ja eliminoinnit sisältää sisäisten erien eliminoinnit ja Nord Pool netotuksen -367 miljoonaa euroa. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Varat ja velat

		Generation		City Solutions		Consumer Solutions		Russia	Muut		Yhteensä
milj. euroa Liite	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Korottomat varat	6 097	6 206	3 517	2 672	923	348	2 812	2 967	452	240	13 801	12 432
BS Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 18, 28	785	711	611	573	0	0	472	436	32	392	1 900	2 112
Eliminoinnit											-19	-18
Segmenttien varat yhteensä	6 882	6 917	4 128	3 245	923	348	3 284	3 402	483	632	15 682	14 526
Korolliset saamiset 20											1 406	1 380
BS Laskennalliset verosaamiset 27											73	66
Muut varat											696	838
BS Likvidit varat											3 897	5 155
Varat yhteensä											21 753	21 964
Segmenttien velat	1 210	1 102	400	371	285	194	124	119	207	117	2 227	1 903
Eliminoinnit											-19	-18
Segmenttien velat yhteensä											2 208	1 885
BS Laskennalliset verovelat 27											819	616
Muu vieras pääoma											554	814
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma											3 581	3 315
Korollinen vieras pääoma 26											4 885	5 107
BS Oma pääoma											13 287	13 542
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä											21 753	21 964

Investoinnit/yritysmyynnit

		Generation		City Solutions		Consumer Solutions			Russia		Muut	Yhteensä
milj. euroa	Liite	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	18, 38	90	7	386	698	486	117	125	0	39	22	1 125	844
Investoinnit käyttöomaisuuteen	16, 17	174	196	170	109	7	3	152	201	187	83	690	591
josta aktivoituja vieraan pääoman menoja		3	3	2	1	0	0	7	10	4	2	16	16
Osakkeiden bruttodivestoinnit	38	0	0	0	33	55	1	0	127	687	0	742	161

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

		Vertailukelpoinen sidottu pääoma, milj. euroa	Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %
	2017	2016	2017	2016
Generation	5 672	5 815	8,4	6,9
City Solutions	3 728	2 873	5,5	5,9
Consumer Solutions	638	154	11,7	44,3
Russia	3 161	3 284	10,1	8,0
Muut	276	514	-13,3	-6,1

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Henkilöstö

	Generation		City Solutions		Consumer Solutions		Russia		Muut		Yhteensä
	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Henkilöstön lukumäärä 31.12.	1 035	979	1 907	1 701	1 543	961	3 495	3 745	805	722	8 785	8 108
Henkilöstö keskimäärin	1 036	1 064	1 807	1 529	1 180	877	3 710	3 814	774	711	8 507	7 994

5.5 Konserninlaajuiset tiedot

Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä muilla Itämeren alueilla. Generation toimii lähinnä Suomessa ja Ruotsissa, Consumer Solutions lähinnä Pohjoismaissa ja Puolassa, kun taas City Solutions toimii näillä kaikilla maantieteellisillä alueilla, Venäjää lukuun ottamatta. "Muut maat" kattaa pääasiassa Viron, Latvian, Liettuan ja Intian. Kotivaltio on Suomi.

Alla on esitetty myyntituotot tuoteryhmittäin sekä kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat, investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.

Ulkoiset myyntituotot tuoteryhmittäin

milj. euroa	2017	2016
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja	3 089	2 587
Lämmönmyynti	782	648
Muu myynti	649	398
IS Yhteensä	4 520	3 632

Lämmönmyyntiin sisältyvät lämmöntoimitukset ja lämmönjakelu.

Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.

Liikevaihto maittain asiakkaiden sijainnin mukaan

milj. euroa	2017	2016
Pohjoismaat	2 827	2 258
Venäjä	1 102	899
Puola	452	355
Muut maat	139	120
IS Yhteensä	4 520	3 632

Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin.

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin maittain

milj. euroa	2017	2016
Suomi	179	173
Ruotsi	104	91
Norja	46	11
Venäjä	152	201
Puola	92	59
Muut maat	115	56
Yhteensä	690	591

Segmentin varat maittain

milj. euroa	2017	2016
Suomi	3 882	3 958
Ruotsi	4 304	4 341
Norja	1 533	27
Venäjä	2 812	2 967
Puola	559	513
Muut maat ja eliminoinnit	692	608
Korottomat varat	13 781	12 414
BS Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1 900	2 112
Yhteensä	15 682	14 526

Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12.

	2017	2016
Suomi	2 165	2 029
Ruotsi	968	724
Norja	654	43
Venäjä	3 494	3 745
Puola	827	894
Muut maat	677	673
Yhteensä	8 785	8 108

6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

milj. euroa	2017	2016
Arvonalentumiset	6	27
Myyntivoitot ja muut	326	38
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	14	-65
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	1	-11
IS Yhteensä	347	-11

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly Vertailukelpoiseen liikevoittoon. Vertailukelpoinen liikevoitto esitetään, jotta konsernin liiketoiminnasta annettaisiin parempi kuva verrattaessa esitettävää kautta aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään Fortumin tuloslaskelmassa omana eränään, koska se on tarpeen eri kausien tuloksen ymmärtämiseksi.

Arvonalentumiset ja myyntivoitot

milj. euroa	Segmentti	Maa	2017	2016
Arvonalentumiset
Varauksen purku liittyen OKG AB:n yksiköiden 1 ja 2 ennenaikaiseen
sulkemiseen	Generation	Ruotsi		22
Varauksen purku liittyen Inkoon
hiilivoimalan käytöstä poistamiseen	Generation	Suomi	6	5
Yhteensä			6	27
Myyntivoitot ja muut
Hafslund ASA, osakkuusyritys	Muut	Norja	324
Transaktiokulut Hafslundin hankinnasta Muut		Norja	-4
OOO Tobolsk CHP, tytäryhtiö	Russia	Venäjä		35
AS Eesti Gaas, yhteisyritys	City Solutions	Viro		11
Transaktiokulut Ekokemin hankinnasta	City Solutions	Suomi		-12
Muut kertaluonteiset erät			6	4
Yhteensä			326	38

Johdannaisten käyvän arvon muutokset

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin kirjataan myös sellaisten tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypien arvojen muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tämä on tehty eri tilikausien välisen taloudellisen tuloksen arvioinnin parantamiseksi.

Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu

Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu on kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua ydinvoimaan liittyvää varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon aina, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus liikevoittoon kirjataan, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Katso lisätietoja osakkeiden myynnistä liitetiedoissa 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Tarkempia tietoja johdannaisten käypien arvojen muutoksista on liitetiedossa 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa.

Tarkempia tietoja ydinjätehuollon laskentavaikutuksista on liitetiedossa 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Tietoa sijoittajille

Tunnusluvut 2008–2017

Konsernitilinpäätös Tilintarkastuskertomus voiton käyttämisestä Emoyhtiön tilinpäätös

Ehdotus taseen osoittaman

Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa

Alla eritellyt liikevoittoon sisältyvät käypien arvojen muutokset johtuvat suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä suojausten tehottomasta osuudesta.

Rahoituseriin sisältyvät IAS 39:n mukaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä valuuttajohdannaisista syntyvät käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät pääosin tase-erien suojaukseen. Nämä muodostavat luonnollisen suojauksen saamisille ja veloille. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien korkojohdannaisten käypien arvojen muutos oli -7 miljoonaa euroa (2016: -9). Suojausinstrumenttien ja suojattujen joukkovelkakirjojen käypien arvojen nettomuutos oli 0 miljoonaa euroa (2016: 0).

milj. euroa	2017	2016
Sisältyy liikevoittoon
Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset
Sähköjohdannaiset	-20	-43
Valuuttajohdannaiset	-1	2
Muut hyödykejohdannaiset	25	-2
Kassavirran suojausten tehoton osuus	11	-23
Kokonaisvaikutus liikevoittoon	14	-65
Sisältyy rahoituskuluihin
Lainojen ja saamisten valuuttakurssierot 1)	-51	143
Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1)	6	12
Valuuttajohdannaiset 1)	47	-156
Termiinien käyvät arvot	-4	7
Valuuttajohdannaiset	49	-137
Koronvaihtosopimukset	-7	-9
Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojausinstrumenttien käypien arvojen
muutokset	-31	11
Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojattavien kohteiden käypien arvojen
muutokset	31	-11
Yhteensä 2)	42	-146
Kokonaisvaikutus rahoituskuluihin	-10	-3
Kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja	4	-68

1) Lainojen, saamisten ja johdannaisten valuuttakurssierot 2 miljoonaa euroa (2016: -1).

2) Sisältää rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot sekä johdannaisten valuuttakurssierot -12 miljoonaa euroa (2016: -2). Katso myös liitetieto 11 Rahoituskulut - netto.

8 Muut tuotot ja muut kulut

LAADINTAPERIAATTEET

MUUT TUOTOT

Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan toistuvia eriä kuten vuokratuottoja sekä kertaluonteisia eriä kuten vakuutuskorvauksia.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät tuloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen arvioidaan kerryttävän tuloja tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana.

8.1 Muut tuotot

2017	2016
6	11
2	2
45	22
55	34

8.2 Muut kulut

milj. euroa	2017	2016
Käyttö- ja kunnossapitokulut	125	94
Kiinteistöverot	115	145
Tietotekniikka ja -liikennekulut	60	51
Muut kulut	276	195
IS Yhteensä	576	485

Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät ovat voima- ja lämpölaitosten käyttö- ja kunnossapitokuluja. Kiinteistöveroihin sisältyy suoraan omistettuun vesivoimatuotantoon liittyviä veroja 81 miljoonaa euroa (2016: 118). Muissa kuluissa on kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Tilintarkastajien palkkiot

milj. euroa	2017	2016
Tilintarkastuspalkkiot	1,4	1,3
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista	0,2	0,2
Palkkiot veropalveluista	0,0	0,0
Muut palkkiot	1,0	0,0
Yhteensä	2,6	1,5

Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2018 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Palkkiot veropalveluista sisältävät veroneuvonnasta veloitetut palkkiot. Muut palkkiot -ryhmä sisältää neuvonantopalkkioita.

9 Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	2017	2016
Ostot	1 769	1 216
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	431	540
Sähkön siirtokulut	39	38
Ulkopuoliset palvelut	63	37
IS Yhteensä	2 301	1 830

Ostot koostuvat pääosin hiili-, kaasu- ja ydinpolttoainehankinnoista sähkön- ja lämmöntuotantoon. Ostot osakkuusyrityksiltä koostuvat ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnasta

omakustannushintaan (sisältäen korkokulut ja tuotantoverot) sekä höyryn hankinnasta.

Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää tuotantoveroja 109 miljoonaa euroa (2016: 141), josta ydinvoimatuotantoon liittyvät teho- ja kiinteistöverot olivat 48 miljoonaa euroa (2016: 81) ja vesivoimatuotantoon liittyvät kiinteistöverot olivat 14 miljoonaa euroa (2016: 15). Edellä mainitut ydin- ja vesivoimatuotantoon liittyvät verot sisältyvät ostoihin osakkuusyrityksiltä.

Katso liitetieto 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

10 Henkilöstökulut

2017	2016
312	248
	25
	4
	38
	2
23	17
423	334
	32 8 44 4

Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen aikavälin kannustimista, henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta sekä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista.

Palkitsemisperiaatteista päättää hallitus. Hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle suosituksia ja ehdotuksia palkitsemisperiaatteista, toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta, muun johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisja kannustinjärjestelmistä sekä näiden vuosittainen valvonta. Lisäksi komitea tekee hallitukselle ehdotuksia johtoryhmän nimityksistä.

Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista liitetiedossa 30 Eläkevelvoitteet.

10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet

Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden keskeisten vuositason tavoitteiden toteuttamista. Kaikki työntekijät ovat mukana kannustinjärjestelmässä tai vaihtoehtoisesti toimintokohtaisen tai vastaavan paikallisen palkkiojärjestelmän piirissä.

Hallitus määrittää johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Palkkioiden määrä riippuu divisioonakohtaisten tavoitteiden, konsernin taloudellisen tuloksen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tulospalkkiotavoite on 20 % ja enimmäistaso 40 % vuosipalkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoriutumista.

Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, divisioonan tai funktion ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhdistelmästä. Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan rahana.

1

10.2 Pitkän aikavälin osakeperusteiset kannustimet

Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön palveluksessa.

Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin johdon jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Fortumin hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja on valtuutettu päättämään kannustinohjelman osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi samalla olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä.

Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia, mikäli hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Jos vähimmäistavoitteet eivät täyty, osakkeita ei jaeta. Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää 120 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana, vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja asiaan kuuluvat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina.

Vuodesta 2013 eteenpäin johtoryhmän jäsenille kannustinohjelmista jaettuja osakkeita koskee kolmen vuoden rajoitusjakso. Hallituksen päätöksellä rajoitusjakso voidaan lyhentää yhteen vuoteen niillä johtoryhmän jäsenillä, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus on suurempi tai yhtä suuri kuin heidän vuosipalkkansa. Muilla kannustinohjelmaan osallistuvilla henkilöillä rajoitusjakso on yksi vuosi. Ennen vuotta 2013 alkaneissa kannustinohjelmissa rajoitusjakso on kolme vuotta kaikilla osallistujilla. Jos osakkeiden arvo laskee tai nousee rajoitus- tai säilytysjakson aikana, kantavat osallistujat itse mahdollisen tappion tai voiton. Vuonna 2017 tai sen jälkeen alkavissa pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei käytetä lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on kuitenkin säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu.

Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden mukaisesta maksusta tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma.

Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osittain rahana ja osittain osakkeina maksettaviin. Se osuus etuudesta, jonka osallistuja saa osakkeina, kirjataan osakkeina maksettavaksi. Osuus, jolla osallistujat maksavat etuuteen liittyvät verot ja muut maksut, kirjataan rahana maksettavana järjestelynä. Niiden osallistujien kohdalla, jotka saavat vain rahamaksun, etuus kirjataan kokonaisuudessaan rahana maksettavana järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin ja omaan pääomaan sikäli, kun kyseessä on osakkeina maksettava etuus. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus. Osakepalkkiovelvoite

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä ¹

sosiaalikuluineen oli vuoden 2017 lopussa 18 miljoonaa euroa (2016: 19), sisältäen omaan pääomaan kirjatun 4 miljoonan euron erän (2016: 5).

Tällä hetkellä noin 120 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä kuudesta meneillään olevasta vuosittaisesta osakeohjelmasta (ohjelmat 2012–2017, 2013–2018, 2014–2019, 2015–2020, 2016–2021 ja 2017–2019).

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Myönnetyt osakkeet

milj. euroa	Ohjelma 2014–2019	Ohjelma 2013–2018	Ohjelma 2012–2017
Myöntämispäivä	13.2.2017	12.2.2016	13.2.2015
Myöntämispäivän käypä arvo, euroa	14,28	12,18	19,96
Myönnettyjen osakkeiden määrä	92 321	152 200	126 515
Myöntämisen jälkeen menetettyjen tai rajoitusjakson alaisuudesta vapautuneiden osakkeiden määrä ja muut
muutokset	-13 464	-140 916	-52 217
Rajoitusjakson alaisuudessa olevien osakkeiden määrä vuoden
2017 lopussa	78 857	11 284	74 298

Yllä olevien myönnettyjen osakkeiden lisäksi on myönnetty osakeoikeuksia osallistujille, jotka saavat rahamaksun osakkeiden sijaan rajoitusjakson lopussa. Myönnettyjen osakeoikeuksien bruttomäärä vuoden 2017 lopussa ohjelman 2014–2019 osalta oli 76 922, ohjelman 2013–2018 osalta oli 32 066 ja ohjelman 2012–2017 osalta 89 111 osakeoikeutta.

10.3 Fortumin henkilöstörahasto

Fortumin henkilöstörahasto, joka koskee vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä, on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Rahaston jäsenyys alkaa seuraavan kuukauden alusta siitä, kun työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti viisi kuukautta. Jäsenen rahasto-osuuden nosto-oikeus alkaa heti jäsenyyden alkamista seuraavana maksupäivänä. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.

Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Työntekijä voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän.

Nostettavissa oleva osa (enintään 15 % sidotusta osasta) määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan.

Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2017, ja rahastossa oli tällöin 2 320 jäsentä (2016: 2 112). Huhtikuun 2017 lopussa Fortum maksoi vuoden 2016 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 2,8 miljoonan euron (2016: 0,6) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 21 miljoonaa euroa (2016: 20).

Henkilöstörahastolle maksettava voittopalkkio kirjautuu kuluksi saatua työsuoritusta vastaavasti.

10.4 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen

Konsernin johtoryhmään kuuluu kymmenen jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia.

Johdon palkitseminen

	2017		2016
tuhatta euroa	Pekka Lundmark, toimitus johtaja	Muut johto ryhmän jäsenet	Pekka Lundmark, toimitus johtaja	Muut johto ryhmän jäsenet
Palkat ja luontoisedut	998	3 387	982	3 581
Tulospalkkiot 1)	187	589	248	925
Osakeperusteiset kannustimet 1)	334	1 030	433	886
Eläke-etuudet (lakisääteiset)	231	665	209	683
Eläke-etuudet (vapaaehtoiset)	229	712	356	769
Sosiaalikulut	41	257	73	331
Yhteensä	2 019	6 640	2 299	7 174

1) Kirjattu arviomääräisinä.

Vuosimaksu toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin lisäeläkejärjestelystä on 25 % vuosipalkasta. Vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkerahastoon maksettuihin varoihin.

Konsernin muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–65 vuotta eläkejärjestelmästä riippuen. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia, jolloin vuosimaksu voi olla korkeintaan 25 % vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenet, jotka ovat tulleet yhtiön palvelukseen ennen vuotta 2009, ovat oikeutettuja etuusperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn. Tällöin eläkkeen tavoitetaso on korkeintaan 60–66 % eläkepalkasta, ja eläkkeen vakuuttaa ja maksaa joko vakuutusyhtiö tai Fortumin eläkesäätiö.

Johtoryhmän etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen osalta taseeseen on kirjattu 693 tuhannen euron velka (2016: 2 070). Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelmä on maksupohjainen järjestelmä, joten siitä ei ole kirjattua eläkevelkaa taseessa.

Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6 kuukautta) sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 12 kuukauden palkkaa. Muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja 6–12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma			Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Johdolle toimitetut osakkeet (kpl)

Alla oleva taulukko esittää osakepalkkiojärjestelmien myötä toimitusjohtajalle ja muille Fortumin johtoryhmän jäsenille vuosina 2017 ja 2016 toimitetut osakkeet. Järjestelmien perusteella toimitetut osakkeet ovat rajoitusjakson alaisia, jonka aikana osakkeita ei saa myydä tai siirtää kolmannelle osapuolelle.

	2017 3)	2016 4)
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2017
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja	4 463	-
Alexander Chuvaev 1)	15 480	27 897
Kari Kautinen	2 274	4 014
Per Langer	2 358	4 677
Risto Penttinen (johtoryhmän jäsen 1.4.2016 alkaen) 2)	1 793	-
Markus Rauramo	4 185	7 383
Arto Räty (johtoryhmän jäsen 1.4.2016 alkaen)	-	-
Mikael Rönnblad (johtoryhmän jäsen 15.5.2017 alkaen)	-	N/A
Sirpa-Helena Sormunen	1 777	-
Tiina Tuomela	2 563	3 902
Entiset johtoryhmän jäsenet
Helena Aatinen (johtoryhmän jäsen 31.3.2016 saakka)	N/A	3 188
Mikael Frisk (johtoryhmän jäsen 31.3.2016 saakka)	N/A	5 028
Esa Hyvärinen (johtoryhmän jäsen 31.3.2016 saakka)	N/A	3 053
Timo Karttinen (johtoryhmän jäsen 28.2.2017 saakka)	3 626	6 399
Matti Ruotsala (johtoryhmän jäsen 31.10.2017 saakka)	4 176	7 443
Yhteensä	42 695	72 984

1) Osakeoikeudet maksetaan osakkeiden sijaan rahana kolmen vuoden rajoitusjakson jälkeen paikallisesta lainsäädännöstä johtuen.

2) Johtoryhmän jäsenille luovutettujen osakkeiden määrää ennen heidän toimikautensa alkua ei julkisteta.

3) Osakkeet toimitettiin ohjelman 2014–2019 perusteella.

4) Osakkeet toimitettiin ohjelman 2013–2018 perusteella.

10.5 Johdon omistamat osakkeet

Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2017 yhteensä 9.200 (2016: 208 940) osaketta, eli 0,00 % (2016: 0,02 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl)

	2017	2016
Hallituksen jäsenet 31.12.2017
Sari Baldauf, Puheenjohtaja	2 300	2 300
Matti Lievonen, Varapuheenjohtaja	1 500	N/A
Heinz-Werner Binzel	-	-
Eva Hamilton	-	40
Kim Ignatius	2 400	2 400
Anja McAlister	-	N/A
Veli-Matti Reinikkala	3 000	3 000
Entiset hallituksen jäsenet
Tapio Kuula	N/A	201 200
Yhteensä	9 200	208 940

Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 200 667 (2016: 315 653) osaketta, eli noin 0,02 % (2016: 0,04 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl)

	2017	2016
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2017
Pekka Lundmark	60 713	56 250
Alexander Chuvaev	14 713	14 713
Kari Kautinen	30 720	29 246
Per Langer	31 570	29 212
Risto Penttinen	10 588	8 795
Markus Rauramo	32 032	27 847
Arto Räty	-	-
Mikael Rönnblad	-	N/A
Sirpa-Helena Sormunen	4 777	3 000
Tiina Tuomela	15 554	12 991
Entinen johtoryhmän jäsen
Timo Karttinen	N/A	87 090
Matti Ruotsala	N/A	46 509
Yhteensä	200 667	315 653

10.6 Hallituksen jäsenten palkkiot

Hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksaan jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2017 lopussa hallitukseen kuului seitsemän jäsentä.

Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää. Lakisääteisiä sivukuluja 14 tuhatta euroa (2016: 25) on maksettu hallituksen palkkioista kulloinkin sovellettavan kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Hallituksen palkkiot

tuhatta euroa	2017	2016
Puheenjohtaja	75	75
Varapuheenjohtaja	57	57
Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1)	57	57
Jäsenet	40	40

1) Jos ei ole samanaikaisesti puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen kokouspalkkio. Kokouspalkkio, 600 euroa, maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista. Suomen ulkopuolella Euroopassa asuvan jäsenen kokouspalkkio on 1 200 euroa ja Euroopan ulkopuolella asuvan 1 800 euroa. Hallituksen ja valiokuntien puhelinkokouksista maksetaan kaikille jäsenille 600 euron kokouspalkkio. Ilman erillistä kokousta tehdyistä päätöksistä ei makseta palkkiota.

Hallituksen jäsenten matkakulut hyvitetään yhtiön matkustussääntöjen mukaisesti.

Hallituksen kokonaispalkkiot

tuhatta euroa	2017	2016
Hallituksen jäsenet 31.12.2017
Sari Baldauf, Puheenjohtaja	84	87
Matti Lievonen, Varapuheenjohtaja 4.4.2017 alkaen	49	N/A
Heinz-Werner Binzel	57	61
Eva Hamilton	54	56
Kim Ignatius, Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja	67	70
Anja McAlister (hallituksen jäsen 4.4.2017 alkaen)	47	N/A
Veli-Matti Reinikkala (hallituksen jäsen 5.4.2016 alkaen)	58	44
Entiset hallituksen jäsenet
Minoo Akhtarzand (hallituksen jäsen 4.4.2017 saakka)	16	61
Tapio Kuula (hallituksen jäsen 7.11.2017 saakka)	43	52
Petteri Taalas (hallituksen jäsen 5.4.2016 saakka)	N/A	17
Jyrki Talvitie (hallituksen jäsen 4.4.2017 saakka)	17	70
Yhteensä	492	518

11 Rahoituskulut - netto

milj. euroa	Liite	2017	2016
Korkokulut
Lainat		-170	-181
Muut korkokulut		-10	-4
Aktivoidut korkokulut	17	16	16
Yhteensä		-164	-169
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset		28	29
Muut korkotuotot		3	1
Yhteensä		32	30
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot
ja tappiot	7
Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa		-7	-9
Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojausinstrumentit		-31	11
Käyvän arvon suojauksen suojattavat kohteet		31	-11
Valuuttatermiinit, korkoero		-4	7
Yhteensä		-12	-2
Valuuttakurssierot
Lainat ja saamiset	7	-51	143
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	7	6	12
Valuuttajohdannaiset	7	47	-156
Korkotuotto rahasto-osuudelle Valtion ydinjätehuoltorahastossa	28	6	8
Ydinjätehuoltovarauksen diskonttauksen purkautuminen	28	-45	-40
Muiden varauksien diskonttauksen purkautuminen	29, 30	-3	-2
Muut rahoitustuotot		14	12
Muut rahoituskulut		-25	-6
Yhteensä		-50	-29
IS Rahoituskulut - netto		-195	-169

Korkokuluihin sisältyvät korollisten lainojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkokulut sekä lainoja ja saamisia suojaavien valuuttatermiinien termiinipisteet. Muihin korkokuluihin sisältyy

69 miljoonan kruunun (7 miljoonan euron) korkokulu liittyen Ruotsin jälkiverotuspäätöksiin koskien vuosia 2009–2012. Katso liitetieto 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Korkotuottoihin sisältyy Suomen ja Ruotsin ydinvoimayhtiöille annetuista osakaslainoista saatuja korkotuottoja 12 miljoonaa euroa (2016:15) ja 10 miljoonaa euroa (2016: 12) korkotuottoja pankkitalletuksista ja yritystodistuksista.

Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältävät suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten muutokset ilman kertyneitä korkoja. Tähän ryhmään kuuluvat myös korkojohdannaisten ja suojattujen kohteiden käypien arvojen muutokset. Näiden johdannaisten kertynyt korko kirjataan lainojen korkokuluihin. Käypään arvoon arvostamisesta johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien lainoja ja saamisia suojaavien valuuttatermiinisopimusten korkopisteiden erot.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssierot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja saamisten muuntamisesta sekä valuuttatermiineihin ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin liittyvät kurssierot.

Muut rahoitustuotot sisältävät 14 miljoonaa euroa SIBUR saatavasta (2016: 12). Muut rahoituskulut sisältävät 16 miljoonaa euroa Uniper-investoinnin rahoitusjärjestelyihin liittyviä rahoituskuluja.

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset

milj. euroa	2017	2016
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Lainojen korkokulut	21	16
Johdannaisten valuuttakurssierot	6	12
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1)	-38	2
Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto)	-11	30
Valuuttatermiinit
Lainojen korkokulut	-68	-62
Johdannaisten valuuttakurssierot	47	-156
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero	-4	7
Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa
(netto)	-25	-211
Korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä
rahoituskuluissa (netto)	-36	-181

1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät käypien arvojen muutokset niistä koronvaihtosopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, määrältään -7 miljoonaa euroa (2016: -9) ja käyvän arvon suojauksesta syntyneitä suojausinstrumenttien käypien arvojen muutoksia -31 miljoonaa euroa (2016: 11), yhteensä -38 miljoonaa euroa (2016: 2).

12 Tuloverot

12.1 Tulos ennen veroja

milj. euroa	2017	2016
Suomalaiset yhtiöt	76	59
Ruotsalaiset yhtiöt	240	46
Venäläiset yhtiöt	269	202
Muut yhtiöt	526	289
IS Yhteensä	1 111	595

Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin Kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja siten konsernitilinpäätöksen mukaisesta tuloksesta ennen veroja. Kunkin maan tulos sisältää siten esimerkiksi osuuden osakkuusyritysten tuloksesta sekä ydinvoimatuotantoon liittyvät varaukset, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten verotettavaan tuloon.

12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain

milj. euroa	2017	2016
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Suomalaiset yhtiöt	-15	-14
Ruotsalaiset yhtiöt	2	-1
Venäläiset yhtiöt	-11	-2
Muut yhtiöt	-34	-24
Yhteensä	-58	-42
Laskennalliset verot
Suomalaiset yhtiöt	11	0
Ruotsalaiset yhtiöt	-34	10
Venäläiset yhtiöt	-43	-36
Muut yhtiöt	24	-17
Yhteensä	-42	-42
Edellisten tilikausien verojen oikaisut
Suomalaiset yhtiöt	-13	-6
Ruotsalaiset yhtiöt 1)	-115	0
Venäläiset yhtiöt	0	0
Muut yhtiöt	-1	0
Yhteensä	-129	-6
IS Tuloverot	-229	-90

1) Ruotsalaisen valitustuomioistuimen 2017 tekemän, vuosia 2009–2012 koskevan jälkiverotusasian epäedullisen päätöksen tuloverojen kulukirjaus.

12.3 Tuloverokanta

Vero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti:

milj. euroa	2017	%	2016	%
Tulos ennen veroja	1 111		595
Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla	-222	20,0	-119	20,0
Muutokset verokannoissa	6	-0,6	0	0,0
Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot	5	-0,4	16	-2,7
Verovapaat tuloerät	0	0,0	0	0,0
Verovapaat myyntivoitot	77	-6,9	4	-0,7
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-3	0,3	-5	0,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	33	-2,9	30	-5,0
Osingonjakoon liittyvät verot	-10	0,9	-8	1,4
Verotappioiden laskennallisten verojen uudelleenarviointi	-2	0,2	-6	1,0
Muut erät	3	-0,3	0	0,0
Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus	-117	10,5	-2	0,3
IS Tuloverot	-229	20,6	-90	15,2

Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut:

• Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2017 on 21,7 % (2016: 20,2 %)
• Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2017 on 20,6 % (2016: 15,2 %)
• Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta (ilman osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia sekä muita merkittäviä kertaluontoisia tuloveroeriä) vuodelle 2017 on 18,8 % (2016: 20,0 %).

Katso Tunnuslukujen laskentakaavat.

Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat:

Kertaluonteinen verovapaa myyntivoitto (324 miljoonaa euroa), joka syntyi Norjassa tehdystä Hafslund -yhtiön omistuksen uudelleenjärjestelystä, pienensi efektiivistä tuloverokantaa 6,9 %. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista vuonna 2017 pienensi efektiivistä tuloverokantaa 2,9 %. Fortum on kirjannut 115 miljoonan euron verokulun Ruotsin valitustuomioistuimelta saadun kielteisen päätöksen johdosta. Päätökset koskivat verovuosien 2009–2012 tuloverotusta. Tämä kasvatti efektiivistä tuloverokantaa 10,4 %.

Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot vaikuttavat yhtiön efektiiviseen tuloverokantaan sekä kokonaisverokantaan. Useissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Norjassa, osakkeiden myynti on vapautettu tuloverosta. Tämän tarkoituksena on verottaa yhtiöitä liiketoiminnan tuloksesta

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

kertaalleen, eikä enää uudestaan osakkeiden myyntivoittojen (tai tappioiden) muodossa. Osakkeiden myyntivoittojen (tai tappioiden) verotus on linjassa yhtiön saamien osinkojen verotuksen kanssa.

Vuoden 2017 aikana Fortumilla on ollut käynnissä useita verotarkastuksia. Liittyen näihin ja aikaisempiin tarkastuksiin Fortum on saanut veronoikaisupäätökset Ruotsissa koskien vuosia 2013– 2015 ja Belgiassa koskien vuosia 2008–2012. Fortum on valittanut saamistaan päätöksistä. Lainopillisiin arvioihin perustuen Fortum ei ole kirjannut varauksia tilinpäätökseen veronoikaisupäätöksiin liittyen.

Lisätietoa käynnissä olevista verovalituksista katso liitetieto 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Vuoden 2017 aikana ensisijaisesti venäläiset ja ruotsalaiset yhtiöt ovat käyttäneet osan laskennallisiin verosaamisiin sisältyvistä vahvistetuista tappioista.

Fortumilla on merkittävä laskennallinen verovelka johtuen investoinneista pitkäaikaiseen käyttöomaisuuteen. Nämä varat poistetaan nopeammin verotuksessa kuin kirjanpidossa, mikä johtaa matalampiin maksettuihin veroihin hyödykkeen pitoajan alussa ja korkeampiin maksettuihin veroihin hyödykkeen pitoajan lopussa. Tästä erosta muodostuu laskennallinen verovelka.

12.4 Kokonaisverot

Tilikaudelta maksettavat verot kuvaavat erilaisia Fortumin maksamia veroja kyseessä olevalta kaudelta. Vuonna 2017 Fortumin tilikaudelta maksettavat verot olivat 445 miljoonaa euroa (2016: 365). Tilikaudelta maksettavat verot sisältävät yhtiön tuloveron (ilman laskennallisia veroja) lisäksi tuotantoverot, työllistämiseen liittyvät verot, omaisuuteen liittyvät verot ja yrityksen kuluksi kirjatut välilliset verot. Tuotantoverot sisältävät myös osakkuusyhtiöiltä ostettuun sähkön hintaan sisältyvät tuotantoverot ja omaisuuteen liittyvät verot.

Kokonaisverokanta kuvaa tilikaudelta maksettavien verojen osuutta Fortumin tuloksesta ennen näitä veroja. Kokonaisverokanta sekä vertailukelpoinen kokonaisverokanta (pois lukien osakkuus- ja yhteisyritysten tulokset ja verovapaat myyntivoitot) vuodelle 2017 on 32,5 % ja 48,1 % (2016: 40,0 % and 47.5 %). Lisäksi Fortum kerää ja hallinnoi erilaisia veroja viranomaisten puolesta. Tällaisia veroja ovat mm. arvonlisävero, sähkön hinnassa asiakkailta perittävät valmisteverot, palkoista perittävät ennakonpidätykset ja lähdeverot. Fortumin tilikaudelta tilitettävät verot olivat 521 miljoonaa euroa (2016: 376).

Katso myös liitetieto 27 Tuloverosaamiset ja -velat ja liitetieto 9 Materiaalit ja palvelut.

13 Osakekohtainen tulos ja osinko

LAADINTAPERIAATTEET

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa olettaen, että kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet olisi vaihdettu osakkeisiin. Osakkeiden merkintäoikeuksien ja osakeoptioiden osalta on tehty laskelma sen määrittämiseksi, mikä määrä osakkeita olisi voitu hankkia käypään arvoon (määritettynä Fortumin osakkeen vuosittaisen markkinahinnan keskiarvona) perustuen ulkona olevien osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahalliseen arvoon.

Yllä kuvatun mukaisesti laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakemäärästä, joka olisi laskettu liikkeeseen olettaen, että osakeoptiot olisi käytetty. Optioiden ja merkintäoikeuksien käyttöä koskevan oletuksen perusteella saadut ylimääräiset osakkeet lisätään ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.

Optioilla ja merkintäoikeuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun kantaosakkeen keskimääräinen markkinahinta kauden aikana ylittää optioiden tai merkintäoikeuksien toteutushinnan. Aikaisemmin esitettyjä osakekohtaisia tuloksia ei ole oikaistu takautuvasti kantaosakkeen hinnan muutosten kuvaamiseksi.

OSINKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.

13.1 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos

	2017	2016
IS Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	866	496
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	888 367	888 367
Osakekohtainen tulos (euroa)	0,98	0,56

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

13.2 Osakekohtainen osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.

Yhtiökokoukselle 28.3.2018 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2017 osinkoa 1,10 euroa osakkeelta, yhteensä 977 miljoonaa euroa, mikä perustuu 1.2.2018 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

Vuoden 2016 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti ja yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 4.4.2017. Osinko maksettiin 13.4.2017.

Vuoden 2015 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti ja yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 5.4.2016. Osinko maksettiin 14.4.2016.

14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain

LAADINTAPERIAATTEET

RAHOITUSVARAT

Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaroihin kuuluvat erät, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen käyttötarkoituksesta. Konsernin johto määrittää rahoitusvarojen luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja arvioi tämän luokittelun uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä.

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopimukset on myös ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojauksiksi. Tämän ryhmän omaisuuserät luokitellaan lyhytaikaisiin varoihin, jos ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

LAINAT JA MUUT SAAMISET

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.

MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko määritetty tähän erään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei sijoituksesta aiota luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänä, joka on se päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Kaikki ne rahoitusvarat, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla lisättyinä. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut.

1

Konsernitilinpäätös Tilintarkastuskertomus voiton käyttämisestä Emoyhtiön tilinpäätös

Tietoa sijoittajille

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat "käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" -ryhmän käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen arvopaperien käypien arvojen muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellut arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon oikaisut kirjataan tuloslaskelmaan.

Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat kyseisen hetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän (ja noteeraamattomien sijoitusten) markkinat eivät ole toimivat, konserni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näitä ovat viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttö, vertaaminen toisiin olennaisilta osin samanlaisiin instrumentteihin, kassavirtojen diskonttaaminen ja optionhinnoittelumallit, jotka heijastavat liikkeeseenlaskijan erityisiä olosuhteita.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kertynyt tappio kirjataan pois omasta pääomasta ja tuodaan tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla.

JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Suurin osa näistä liiketoimista on sellaisia, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti. Tällaiset sopimukset eivät kuulu IAS 39:n soveltamisalaan. Kaikki muut nettomääräisinä toteutettavat hyödykesopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niiden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoonsa. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Johdannaiset jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin niiden erääntymisajankohdan perusteella. Sähköjohdannaisten käyvät arvot jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin sekä velkoihin vain niiden sähköjohdannaisten osalta, joiden kassavirrat ajoittuvat eri vuosille.

KASSAVIRRAN SUOJAUS

Kassavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja kassavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille.

Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoon efektiivisen koron menetelmällä tehdyt oikaisut jaksotetaan tulosvaikutteisesti juoksuajalle.

ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan, tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ

Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahoitusvarat ja -velat on alla olevassa taulukossa jaettu IAS 39:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Lisätietoja on liitetiedoissa, joihin taulukossa viitataan.

Rahoitusvarat luokittain 2017

		Lainat ja saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
milj. euroa	Liite	Jaksotettu hankintameno	Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Rahoitus leasing	Rahoitusvarat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	19	74				65		140
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset				35	0			35
Korko- ja valuuttajohdannaiset			140	85	13			238
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit				7				7
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	20	969					41	1 010
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset				69	21			90
Korko- ja valuuttajohdannaiset				29	85			114
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit				36	0			36
Myyntisaamiset	22	638						638
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	20	395						395
Likvidit varat	23	1 928				1 968		3 897
Yhteensä		4 004	140	261	119	2 033	41	6 600

Rahoitusvarat luokittain 2016

		Lainat ja saamiset	rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
milj. euroa	Liite	Jaksotettu hankintameno	Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Rahoitus leasing	Rahoitusvarat yhteensä
Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	19	55				58		113
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset				67	1			68
Korko- ja valuuttajohdannaiset			179	103	61			343
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit				5				5
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	20	985						985
Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset				88	0			88
Korko- ja valuuttajohdannaiset				7	16			23
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit				18	0			18
Myyntisaamiset	22	562						562
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	20	395						395
Likvidit rahat	23	1 444				3 711		5 155
Yhteensä		3 441	179	288	78	3 769	0	7 755

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahoitusvelat luokittain 2017

		Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat			Muut rahoitusvelat
milj. euroa	Liite	Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo	Rahoitusvelat yhteensä
Rahoitusinstrumentit pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	26				3 082	1 037 1)	4 119
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset			100	23			123
Korko- ja valuuttajohdannaiset		26	43	19			88
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit			3				3
Rahoitusinstrumentit lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	26				766		766
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset			131	31			162
Korko- ja valuuttajohdannaiset			12	12			24
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit			13	0			13
Ostovelat	32				318		318
Muut velat	32				208		208
Yhteensä		26	302	85	4 374	1 037	5 824

Rahoitusvelat luokittain 2016

		Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat			Muut rahoitusvelat
milj. euroa	Liite	Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus	Ei sovelleta suojauslaskentaa	Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus	Jaksotettu hankintameno	Käypä arvo	Rahoitusvelat yhteensä
Rahoitusinstrumentit pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	26				3 188	1 280 1)	4 468
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset			90	48			138
Korko- ja valuuttajohdannaiset		32	51	38			121
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit			3				3
Rahoitusinstrumentit lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	26				639		639
Johdannaisinstrumentit	3
Sähköjohdannaiset			155	83			238
Korko- ja valuuttajohdannaiset			130	10			140
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit			18	0			18
Ostovelat	32				323		323
Muut velat	32				86		86
Yhteensä		32	447	179	4 236	1 280	6 174

1) Osuus joukkovelkakirjalainasta johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon

LAADINTAPERIAATTEET

Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä.

TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien (kuten noteeratut sähköoptiot, hiili-, kaasu- ja öljyfutuurit) käyvät arvot ovat tilinpäätöspäivänä noteerattuja markkinahintoja.

TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien noteeratut sähköjohdannaiset (kuten noteeratut johdannaiset, kaupankäyntiarvopaperit sekä myytävissä olevat rahoitusvarat), käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin markkinahintoihin. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Käypään arvoon arvostamisessa ei ole otettu huomioon luottomarginaalia, koska käytettyjen johdannaissopimusten noteerattujen markkinahintojen katsotaan parhaiten vastaavan instrumenttien käypää arvoa.

Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaiset selvitetään normaalisti pörssien, kuten Nasdaq Commodities Europen, kautta ja rahoitusjohdannaiset tehdään hyvämaineisten rahoituslaitosten kanssa.

TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA

Investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on luokiteltu Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset ovat arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

MUIDEN INSTRUMENTTIEN ARVOSTAMINEN

Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvioiduilla alaskirjauksilla vähennettyjen nimellisarvojen oletetaan suunnilleen vastaavan niiden käypiä arvoja.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahoitusvarat

		Taso 1	Taso 2			Taso 3	Netotus 2)		Yhteensä
milj. euroa Liite	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Pitkäaikaisissa varoissa
Myytävissa olevat rahoitusvarat 1) 19	0	0			65	58			65	58
Johdannaisinstrumentit 3
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			5	4			-5	-3	0	1
Ei sovelleta suojauslaskentaa	0	0	66	98			-30	-31	35	67
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			153	240					153	240
Ei sovelleta suojauslaskentaa			85	103					85	103
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa	8	7					-1	-2	7	5
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit 3
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			28	9			-7	-9	21	0
Ei sovelleta suojauslaskentaa	8	0	253	381			-192	-293	69	88
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			85	16					85	16
Ei sovelleta suojauslaskentaa			29	7					29	7
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa	186	106	1	2			-151	-90	36	18
Yhteensä	202	113	705	860	65	58	-386	-428	586	603

1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 65 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 58). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 25 miljoonaa euroa (2016: 18). Nämä sijoitukset ovat arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 0 miljoonaa euroa (2016: 0). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat -3 miljoonaa euroa (2016: -3).

2) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahoitusvelat

		Taso 1		Taso 2		Taso 3		Netotus 2)		Yhteensä
milj. euroa Liite	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 26			1 037 1)	1 280 1)					1 037	1 280
Johdannaisinstrumentit 3
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			28	51			-5	-3	23	48
Ei sovelleta suojauslaskentaa			131	121			-30	-31	100	90
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			45	70					45	70
Ei sovelleta suojauslaskentaa			43	51					43	51
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa	3	5	1				-1	-2	3	3
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit 3
Sähköjohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			39	92			-7	-9	31	83
Ei sovelleta suojauslaskentaa	7	0	315	448			-192	-293	131	155
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			12	10					12	10
Ei sovelleta suojauslaskentaa			12	130					12	130
Muut hyödykefutuurit ja -termiinit
Ei sovelleta suojauslaskentaa	160	106	4	2			-151	-90	13	18
Yhteensä	170	111	1 667	2 255	0	0	-386	-428	1 451	1 938

1) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

2) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 241 miljoonaa euroa, josta varoja 353 miljoona euroa ja velkoja 112 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2017 lopussa Fortum oli saanut 113 miljoona euroa näistä Credit Support Annex -sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.

40

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

16 Aineettomat hyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

ATK-OHJELMAT

Hankitut atk-ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Atk-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Sellaiset menot, jotka liittyvät välittömästi konsernin määräysvallassa ja yksilöitävissä olevien, räätälöityjen tietokoneohjelmien kehittämiseen ja jotka todennäköisesti tuottavat vastaavat kulut ylittävää taloudellista hyötyä yli yhden vuoden ajan, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Tällaiset välittömät kulut sisältävät tietokoneohjelmien kehittämiseen liittyvät henkilöstökulut ja kehittämiseen liittyvät yleiskulut. Aktivoidut atk-ohjelmat poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3-5 vuotta).

TAVARAMERKIT JA LISENSSIT

Tavaramerkit ja lisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Poistot lasketaan tasapoistoin kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa (15–20 vuotta).

SOPIMUKSIIN PERUSTUVAT ASIAKASSUHTEET

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.

LIIKEARVO

Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön, osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja

arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.

PÄÄSTÖOIKEUDET

Päästöoikeudet kirjataan konsernissa perustuen voimassaoleviin IFRS-standardeihin. Näiden mukaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaan ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan nimellisarvoonsa. Sähkön- ja lämmöntuotannosta aiheutuvista hiilidioksidipäästökuluista kirjataan varaus. Päästökustannus katetaan palauttamalla päästöoikeuksia. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan puuttuvat päästöoikeudet markkina-arvoon. Päästökustannuskulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään. Sellaisten päästöoikeuksien myyntivoitot- ja tappiot, joita ei käytetä kattamaan velvoitteita hiilidioksidipäästöistä, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

RAHOITUSVAROIHIN KUULUMATTOMIEN OMAISUUSERIEN ARVON ALENTUMINEN

Yksittäisen rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjanpitoarvoa tarkastellaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Lisäksi arvonalentumistarve arvioidaan ja dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen divisioonakohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti.

Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Jos yksittäisen omaisuuserän tuottamien rahavirtojen määrittäminen ei ole mahdollista, arvonalentumistestaus tehdään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin sellainen liiketoiminta-alue, jossa testattava omaisuuserä tuottaa rahavirtoja, jotka ovat riippumattomia muiden omaisuuserien muilla liiketoiminta-alueilla tuottamista rahavirroista. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai pienimmälle rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle, joka hyötyy hankitun liikearvon synnyttämistä synergioista. Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon ja hallituksen hyväksymään viimeisimpään

Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

pitkän aikavälin ennusteeseen. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat poistetaan näistä laskelmista, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Mikäli rakentaminen on käynnissä, laskelmiin sisällytetään rakentamisen loppuunsaattamisesta aiheutuvat rahavirrat.

Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:

HANKITUT AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET – KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT

Yrityshankintatilanteissa ostettu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia. Eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin.

Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä. Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta yllä kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

ARVONALENTUMISTESTAUKSESSA KÄYTETYT OLETUKSET

Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta tilinpäätöksen liitetiedoissa kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat viimeisimmän hyväksytyn pitkän aikavälin kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä mihin liiketoimintaan testattavat käyttöomaisuushyödykkeet kuuluvat. Sähkön- ja lämmöntuotannon osalta tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen.

Yrityshankintatilanteissa johto tekee arvioita liittyen hankitun omaisuuden arvostamiseen ja sen taloudelliseen vaikutusaikaan.

	Muut aineettomat Liikearvo hyödykkeet				Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Hankintameno 1.1.	353	152	386	332	739	485
Kurssierot ja muut oikaisut	-27	39	-20	-1	-47	37
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	286	163	381	59	667	221
Investoinnit	0	0	18	3	18	3
Vähennykset	0	0	-14	-11	-14	-11
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	0	0	-2	0	-2	0
Uudelleenryhmittelyt	0	0	15	4	15	4
Hankintameno 31.12.	613	353	764	386	1 377	739
Kertyneet poistot 1.1.	0	0	273	262	273	262
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	-6	-2	-6	-2
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	0	0	30	5	30	5
Vähennykset	0	0	-14	-11	-14	-11
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	0	0	-1	0	-1	0
Uudelleenryhmittelyt	0	0	2	0	2	0
Tilikauden poistot	0	0	30	19	30	19
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	313	273	313	273
BS Tasearvo 31.12.	613	353	451	113	1 064	467

Liikearvon määrä taseessa 31.12.2017 oli yhteensä 613 miljoonaa euroa (2016: 353).

Hafslund Markets -konsernin ja Fortum Oslo Varme -konsernin hankinnat kasvattavat liikearvon määrää yhteensä 285 miljoonaa euroa. Hankintojen kautta saavutettavat skaalaedut ja osaamisen yhdistäminen tukevat Fortumin strategisia kasvu- ja kassavirtatavoitteita pohjoismaisilla sähkön ja lämmön vähittäismyyntimarkkinoilla sekä edesauttavat uusien teknologioiden ja palvelujen kehittämistä. Hafslund Markets yhdistellään Consumer Solutions -segmenttiin ja Fortum Oslo Varme City Solutions - segmenttiin. Hankintamenolaskelma on alustava ja siten myös liikearvon allokointi rahavirtaa tuottaville yksiköille on vielä kesken.

Vuoden 2017 aikana Fortum sai valmiiksi Waste Solutions Oy -konsernin (aiemmin Ekokem Oyj) lopullisen hankintamenolaskelman. Hankinta tukee Fortumin visiota tarjota kaupungeille kestäviä ratkaisuja koko City Solutions -divisioonassa ja siten hankinnasta muodostunut liikearvo on kohdistettu City Solutions -segmenttitasolle.

Katso lisätietoja liitetiedosta 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä	Liikearvo milj. euroa
Consumer Solutions	228
City Solutions	208
Russia	177
Tasearvo yhteensä 31.12.2017	613

Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät ovat asiakassopimukset, tietokoneohjelmat, ohjelmalisenssit sekä ostetut ja vastikkeetta saadut päästöoikeudet, jotka kirjataan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

16.1 Arvonalentumistestaus

Allokoidun liikearvon testaus vuonna 2017 on kuvattu alla.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle on listattu alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin ja ne ovat, soveltuvin osin, yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa. Johto määrittää oletukset osana konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessia.

Keskeiset oletukset	Perusteet oletusten arvon määritykselle
Sähkömarkkinoiden kehitys, kierrätys- ja jätemarkkinoiden kehitys	Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen
Markkinamekanismi ja niitä koskeva sääntely	Nykyinen mekanismi ja ennusteet (esimerkiksi CSA kapasiteettimaksut Venäjällä)
Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten käyttöaste	Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys
Arvioidut kunnossapitoinvestoinnit	Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt
Diskonttokorko	Pääosin markkinainformaatio

Testauksessa käytetyt kassavirrat perustuvat viimeisimpään pitkän aikavälin ennusteeseen ja ne on määritetty paikallisessa valuutassa. Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Kasvuennuste, jota käytetään ekstrapoloimaan budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa inflaatioennusteiden kanssa. Venäjällä vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan.

Diskonttokorko määritetään ottaen huomioon sen maan riskiprofiili, jossa rahavirrat muodostuvat. Diskonttokoron komponenteissa tai niiden määrittämisessä käytetyissä menetelmissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Käytetyt diskonttokorot ennen veroja olivat: City Solutions 7,4 % Consumer Solutions 7,7 % ja Russia 11,1 %.

Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai yksiköiden ryhmien nettovarat testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta. Testattavat nettovarat sisältävät paitsi liikearvon myös hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2017 kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten tarvetta arvonalentumisille ei ollut.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testauksen tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille. Tässä tarkastelussa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa (EBITDA-ennuste) ja diskonttokoroissa.

Johdon mukaan jokseenkin mahdollinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuerien kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät missään testatuista yksiköistä.

Jos arvioitu käyttökate (EBITDA) ennen poistoja olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konsernilla ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista testatuista varoista.

38 39 40

Tunnusluvut 2008–2017

Tietoa sijoittajille

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

LAADINTAPERIAATTEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista sekä jätteenkäsittelyprosesseissa ja ympäristörakentamisessa käytettävistä rakennuksista, koneista sekä kaatopaikoista ja jätteenkäsittelyalueista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin kassavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Lisätietoja liitetiedossa 29 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista ja liitetiedossa 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, tietoa ydinjätelaitosten käytöstäpoistovarauksista.

Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:

Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet	40–50 vuotta
Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet	25 vuotta
Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet	25 vuotta
Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) rakennukset, rakennelmat ja koneet	15–25 vuotta
Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet	30-40 vuotta
Aurinko- ja tuulivoimalaitosten rakennelmat ja koneet	25 vuotta
Kaukolämpöverkko	30–40 vuotta
Muut rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	20–40 vuotta
Muut koneet ja muu kalusto	3–20 vuotta
Muut pitkäaikaiset omaisuuserät	5–10 vuotta

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 16.

JULKISET AVUSTUKSET

Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoiksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudelle, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa, kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttää sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.

Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

YHTEISET TOIMINNOT

Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Heat Oy:n kautta Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidin päästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri-Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisenä toimintona. Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 54,55 %:n mukaan. Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri-Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C-sarjan osakkeista.

Lisätietoja Fortumin omistuksesta TVO:ssa on esitetty liitetiedossa 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä Tilintarkastuskertomus		Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

	Maa- ja vesialueet		Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto			Muut aineelliset hyödykkeet		Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Hankintameno 1.1.	2 765	2 859	3 621	3 146	7 147	5 614	135	136	824	755	14 492	12 510
Kurssierot ja muut oikaisut	-89	-104	-154	146	-237	325	-2	-2	-18	66	-500	430
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	15	3	161	211	900	954	0	0	32	9	1 109	1 178
Investoinnit	2	1	15	38	139	24	0	0	516	526	672	588
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut	0	0	0	0	-6	-6	0	0	0	0	-6	-6
Vähennykset	-1	-1	-21	-17	-40	-41	-1	0	1	-4	-62	-63
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	0	0	-49	-46	-14	-92	0	0	-2	-2	-65	-140
Uudelleenryhmittelyt	3	7	232	142	445	371	31	1	-726	-525	-15	-4
Hankintameno 31.12.	2 694	2 765	3 805	3 621	8 335	7 147	163	135	627	824	15 623	14 492
Kertyneet poistot 1.1.	0	0	1 550	1 367	2 898	2 319	114	113	0	0	4 562	3 799
Kurssierot ja muut oikaisut	0	0	-38	21	-72	62	-2	-2	0	0	-112	82
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta	0	0	52	97	244	333	0	0	0	0	297	430
Vähennykset	0	0	-17	-14	-36	-40	-1	-2	0	0	-54	-56
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	0	0	-9	-20	-3	-28	0	0	0	0	-12	-48
Tilikauden poistot	0	0	112	102	317	246	4	7	1	0	434	355
Uudelleenryhmittelyt	0	0	-21	-3	1	5	18	-2	0	0	-2	0
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	1 629	1 550	3 349	2 898	133	114	1	0	5 113	4 562
BS Tasearvo 31.12.	2 694	2 764	2 175	2 071	4 986	4 249	29	21	626	824	10 510	9 930

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kasvu johtui pääasiassa Fortum Oslo Varme -konsernin hankinnasta City Solutions -segmentissä elokuussa 2017. Kasvua pienensivät Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan kurssimuutoksista aiheutuvat muuntoerot.

Katso lisätietoja Hafslund Markets -konsernin ja Fortum Oslo Varme -konsernin hankinnoista liitetiedossa 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 318 miljoonan euron arvosta (2016: 236). Katso liitetieto 35 Pantatut varat ja vastuut.

17.1 Aktivoidut vieraan pääoman menot

						Ennakkomaksut ja keskeneräiset
	Rakennukset ja rakennelmat		Koneet ja kalusto		hankinnat		Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
1.1.	55	43	162	132	41	41	258	217
Kurssierot ja muut oikaisut	-3	9	-11	28	-1	6	-16	43
Lisäykset / vähennykset	0	0	10	6	6	10	16	16
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta	0	-1	0	-6	0	0	0	-7
Uudelleenryhmittelyt	10	5	22	9	-34	-16	-3	-2
Poistot	-2	-2	-8	-7	0	0	-10	-9
31.12.	59	55	175	162	12	41	245	258

Vuonna 2017 taseeseen aktivoitiin vieraan pääoman menoja 16 miljoonaa euroa (2016: 16). Käytetty korkokanta vaihteli välillä 2–12 % (2016: 2–13 %).

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

17.2 Investoinnit 1)

	Suomi		Ruotsi		Venäjä		Puola		Norja		Muut maat		Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Generation
Vesivoima	24	29	62	74									87	103
Ydinvoima	84	90											84	90
Fossiilinen energia/Sähköntuotanto		1											0	1
Muu uusiutuva energia/Sähköntuotanto				1									0	1
Muut	3	2											3	2
Generation yhteensä	111	122	62	75									174	196
City Solutions
Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto	2	7					3	14			0	0	6	21
Fossiilinen energia/Sähköntuotanto							0	1			0		0	1
Uusiutuva lämpöenergia, jakautuen	23	17	1	2			72	29	13		4	2	112	50
jäte	17	9	1	2			72	29	13		3	1	106	42
biopolttoaineet	6	8									0	0	7	8
muut	0	0											0	0
Kaukolämpö	11	9					13	12			8	6	32	27
Muut	4	5	10				1	0			3	4	19	9
City Solutions yhteensä	41	38	11	2	0	0	90	56	13	0	15	12	170	109
Consumer Solutions
Muut	2		2	0			1	2	2	0			7	3
Consumer Solutions yhteensä	2	0	2	0	0	0	1	2	2	0	0	0	7	3
Russia
Fossiilinen energia/Sähköntuotanto					81	168							81	168
Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto					18	17							18	17
Uusiutuva energia/Tuuli					53	15							53	15
Russia yhteensä					152	201							152	201
Muut
Uusiutuva energia/Tuuli			22	11					24				45	11
Uusiutuva energia/Aurinko											99	43	99	43
Muut	25	13	7	3					7	11	3	1	42	29
Muut yhteensä	25	13	28	14					31	11	102	44	187	83
Yhteensä	179	173	104	91	152	201	92	59	46	11	115	56	690	591
Josta investoinnit hiilidioksittomaan tuotantoon	115	127	84	85	53	15	0	0	24	0	99	43	375	270

1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.

Fortum luokittelee investoinnit neljään investointikategoriaan, milj. euroa

17.2.1 Generation

Fortum investoi Suomessa 84 miljoonaa euroa (2016: 90) Loviisan ydinvoimalaitokseen. Lisäksi Fortum investoi 88 miljoonaa euroa (2016: 103) vesivoimatuotantoon, pääasiassa kunnossapito- ja lainsäädännön edellyttämiä sekä tuottavuutta parantavia investointeja. Näistä suurimmat yksittäiset kohteet olivat Långströmmen patoturvallisuusinvestointi Ruotsissa, joihin Fortum investoi 9 miljoonaa euroa sekä Imatran patoturvallisuusinvestointi Suomessa, 9 miljoonaa euroa. Investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon olivat 171 miljoonaa euroa (2016: 193).

17.2.2 City Solutions

Investoinnit City Solutions -segmentin kasvuprojekteihin vuoden aikana olivat yhteensä 107 miljoonaa euroa (2016: 66). Kunnossapito- ja lainsäädännön edellyttämät sekä tuottavuutta parantavat investoinnit olivat yhteensä 62 miljoonaa euroa (2016: 42). Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon ja -laitoksiin sekä olemassa olevien CHP-voimalaitosten kunnossapitoon ja lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisiin investointeihin. Suurin hanke vuonna 2017 oli investointi uuteen CHP-laitokseen Zabrzessa Puolassa. Investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon olivat 7 miljoonaa euroa (2016: 8).

17.2.3 Consumer solutions

Consumer Solutions investoi yhteensä 7 miljoonaa euroa (2016: 3). Investoinnit koostuvat lähinnä uusien tuotteiden kehityskuluista.

17.2.4 Russia

Investoinnit kasvuprojekteihin Venäjällä olivat yhteensä 96 miljoonaa euroa (2016: 152). Kasvuinestoinneista suurimpia olivat Ulyanovskin tuulivoimapuisto ja Chelyabinsk GRES 3. Lisäksi kunnossapito- ja lainsäädännön edellyttämät, sekä tuottavuusinvestoinnit olivat yhteensä 56 miljoonaa euroa (2016: 49). Investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon olivat 53 miljoonaa euroa (2016: 15).

17.2.5 Muut

Muut-divisioonan investoinnit sisältävät investointeja aurinkovoimalaitoksiin Intiassa 99 miljoonaa euroa (2016: 43) sekä investointeja tuulivoimaan 45 miljoonaa euroa (2016: 11). Tuulivoimainvestoinnit liittyvät tuulipuistoihin Solberg Ruotsissa, sekä Anstadblåheia ja Sorfjord Norjassa. Muut-divisioona investoi 13 miljoonaa euroa (2016: 12) myös Charge and Drive -liiketoimintaan, lähinnä lataustolppiin Norjassa. Investoinnit hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon olivat 144 miljoonaa euroa (2016: 54).

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

18 Sijoitukset osakkuusja yhteisyrityksiin

LAADINTAPERIAATTEET

Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisessä määräysvallassa oleviin yrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno alittaa tehtyyn osakkuustai yhteisyrityssijoitukseen liittyvien nettovarojen käyvän arvon, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.

Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.

Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen luokittelua. Luokittelun määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta.

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa. Lisätietoja liitetiedossa 16 Aineettomat hyödykkeet.

18.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset

	OKG AB	Forsmarks Kraftgrupp AB	Kemijoki Oy	TGC-1	TVO	Fortum Värme
				Omistus
	Energia	Energia	Energia	energia	Energia	Omistus
Sijoituksen	tuotanto	tuotanto	tuotanto	yhtiössä	tuotanto	energia
luonne	yhtiö	yhtiö	yhtiö	(listattu)	yhtiö	yhtiössä
	Osakkuus	Osakkuus	Osakkuus	Osakkuus	Yhteis	Yhteis
Luokittelu	yritys	yritys	yritys	yritys	yritys	yritys
Segmentti	Generation	Generation	Generation	Russia		Generation City Solutions
Kotipaikka	Ruotsi	Ruotsi	Suomi	Venäjä	Suomi	Ruotsi
Osallistumis
osuus, % 1)	46	26	59	29	26	50
Äänimäärä, %	46	26	28	29	26	50

1) Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin osallistumisosuuteen yhtiöissä. Vuonna 2016 osallistumisosuus Kemijoki Oy:ssä oli 60 % ja TVO:ssa 26 %.

Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä

Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä järjestelyissä jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä omistajat ostavat sähkötuotannon hinnalla joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotannolliset verot. Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS oikaisuista (esimerkiksi ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella.

Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa ydinvoima ja vesivoima), jotka konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko osakkuusyrityksenä (OKG AB, Forsmarks Kraftgrupp AB ja Kemijoki Oy) tai joissakin tapauksissa yhteisyrityksenä (Teollisuuden Voima Oyj (TVO)).

Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 45,5 % OKG AB:n osakkeista ja 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista. Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus huomioiden omistusosuudet ovat 43,4 % OKG AB:ssä ja 22,2 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:ssä. Nämä osuudet vastaavat sitä osaa sähköntuotannosta, jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä laskutetaan vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä. Sekä OKG AB ja Forsmarks Kraftgrupp AB käsitellään osakkuusyhtiönä, koska Fortumilla on edustus yhtiöiden hallituksessa ja se osallistuu näin yhtiöiden päätöksentekoon.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kolme osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön.

A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B-sarjan osakkeet oikeuttavat rakenteilla olevan uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3:n, tulevaisuudessa tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25 %. C-sarjan osakkeet oikeuttavat TVO:n osuuteen Meri-Porin lauhdevoimalan tuottamasta sähköstä, Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. Meri-Porin voimalaitos käsitellään yhteisenä toimintona.

Katso myös liitetieto 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt ja kohta Yhteiset toiminnot, liitetiedosta 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 28,27 %:n rahaosakkeiden omistus Kemijoki Oy:ssä. Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon yhtiön vesivoimatuotannosta. Fortumilla on edustus yhtiön hallituksessa ja se osallistuu yhtiön toimintaperiaatteiden luomiseen, joten Kemijoki Oy yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä.

Muut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osakeomistukset

Fortumilla on Ruotsissa 50 % omistusosuus AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stadista (Fortum Värme), jonka Fortum omistaa yhdessä Tukholman kaupungin omistaman Stockholms Stadshus AB:n kanssa. Fortum Värme tuottaa kaukolämpöä, -kylmää sekä sähköä ja toimittaa lämpöä ja kaukokylmää asiakkailleen Tukholman alueella.

Fortum omistaa osakkeita listatuissa yhtiöissä kuten Territorial Generating Company 1:ssä (TGC-1). TGC-1 käsitellään osakkuusyrityksenä perustuen Fortumin hallituspaikkoihin. Osuus osakkuusyritystuloksesta TGC-1:ssä perustuu edellisen vuosineljänneksen tietoihin, sillä uudempia tietoja ei yleensä ole saatavilla.

Elokuussa 2017 Fortum myi 34,1 % :n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Hafslund ASA käsiteltiin osakkuusyrityksenä ja osuus osakkuusyritystuloksesta perustuu viimeisimpään vuosineljänneksen tietoihin.

Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista

Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin sekä aktivoitujen vieraan pääoman eriä ruotsalaisissa osakkuusyhtiöissä. Nämä erät sisältyvät alla olevissa taulukoissa riviin Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitteessä 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

2017

		Forsmarks Kraftgrupp		Hafslund
milj. euroa	OKG AB		AB Kemijoki Oy	ASA 2)	TGC-1
Tase		31.12.2016 31.12.2016 31.12.2016		30.6.2017	30.9.2017
Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset varat	628 428	2 367 466	465 12	2 329 325	1 938 312
Pitkäaikainen vieras pääoma	961	2 599	264	1 091	420
Lyhytaikainen vieras pääoma	82	198	144	585	168
Oma pääoma	13	36	69	978	1 663
Määräysvallattomat omistajat	0	0	0	0	123
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	13	36	69	978	1 540
Laaja tuloslaskelma	1.1– 31.12. 2016	1.1–31.12. 2016	1.1–31.12. 2016	1.10.2016– 30.6.2017	1.10.2016– 30.9.2017
Liikevaihto	430	756	55	1 240	1 289
Jatkuvien toimintojen tulos	1	0	-10	118	81
Muut laajan tuloksen erät	0	0	0	-12	1
Laaja tulos yhteensä	1	0	-10	105	82
Määräysvallattomille omistajille	0	0	0	0	-1
Emoyhtiön omistajille	1	0	-10	105	83
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1.2017	6	10	48	349	471
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen
eristä	0	0	-6	36	32
Saadut osingot	0	0	0	-23	-5
Myynnit	0	0	0	-363	0
Muuntoerot ja muut oikaisut	0	-1	0	1	-44
Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12.2017	6	9	41	0	454
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset
laadintaperiaatteet	16	92	157	0	-25
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	22	101	197	0	429
Listattujen yhtiöiden markkina-arvo 1)					196

1) TGC-1:n osakkeiden markkina-arvoon vaikuttaa yhtiön osakkeiden alhainen likviditeetti Venäjän pörsseissä. Vuoden 2017 aikana TGC-1:n vaihdettujen osakkeiden lukumäärä verrattuna yhtiön osakemäärään oli noin 10 % (2016: 12 %).

2) Myyty elokuussa 2017, katso myös liitetieto 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

2016

		Forsmarks Kraftgrupp		Hafslund
milj. euroa	OKG AB		AB Kemijoki Oy	ASA	TGC-1
Tase		31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015		30.9.2016	30.9.2016
Pitkäaikaiset varat	645	2 361	465	2 442	2 113
Lyhytaikaiset varat	448	440	9	303	332
Pitkäaikainen vieras pääoma	611	2 578	306	1 254	382
Lyhytaikainen vieras pääoma	469	186	88	468	332
Oma pääoma	13	37	80	1 023	1 732
Määräysvallattomat omistajat	0	0	0	0	134
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma	13	37	80	1 022	1 598
Laaja tuloslaskelma	1.1–31.12. 2015	1.1.–31.12. 2015	1.1.–31.12. 2015	1.10.2015– 30.9.2016	1.10.2015– 30.9.2016
Liikevaihto	1 987	695	60	1 393	1 032
Jatkuvien toimintojen tulos	1	1	-3	154	116
Muut laajan tuloksen erät	0	0	0	13	-2
Laaja tulos yhteensä	1	1	-3	167	114
Määräysvallattomat omistajat	0	0	0	0	-3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma
pääoma	1	1	-3	167	117
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus osakkuusyrityksen
omasta pääomasta 1.1.2016	6	10	46	297	347
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen
eristä	0	0	-1	56	33
Saadut osingot	0	0	0	-21	-4
Muuntoerot ja muut oikaisut	0	0	3	16	95
Konsernin osuus osakkuusyrityksen
omasta pääomasta 31.12.2016	6	10	48	349	471
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset
laadintaperiaatteet	8	90	158	8	-34
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	14	100	206	356	436
Listattujen yhtiöiden markkina-arvo				693	265

Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista 2017 ja 2016

	2017		2016
		Fortum		Fortum
milj. euroa	TVO	Värme	TVO	Värme
Tase	30.9.2017	31.12.2017	30.9.2016	31.12.2016
Pitkäaikaiset varat	6 900	2 642	7 098	2 692
Lyhytaikaiset varat	606	266	413	271
josta rahat ja pankkisaamiset	192	15	129	13
Pitkäaikainen vieras pääoma	5 159	1 461	5 280	1 488
josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma	4 186	1 071	4 318	1 105
Lyhytaikainen vieras pääoma	673	230	659	298
josta rahoitusvelat	484	112	466	164
Oma pääoma 1)	1 674	1 216	1 573	1 176
Määräysvallattomat omistajat	0	0	0	0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	1 674	1 216	1 573	1 176
Laaja tuloslaskelma	1.10.2016– 30.9.2017	1.1. 2017– 31.12.2017	1.10.2015– 30.9.2016	1.1. 2016– 31.12.2016
Liikevaihto	343	689	322	699
Poistot ja arvonalentumiset	-56	-139	-54	-125
Korkotuotot	14	0	17	0
Korkokulut	-46	-17	-44	-13
Tuloverot	0	-35	0	-33
Jatkuvien toimintojen tulos	-4	125	-23	124
Muut laajan tuloksen erät	9	-7	-27	4
Laaja tulos yhteensä	5	118	-51	128
Määräysvallattomille omistajille	0	0	0	0
Emoyhtiön omistajille	5	117	-51	128
Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1.	279	588	294	567
Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä	0	59	-14	64
Saadut osingot	0	-21	0	-21
Muuntoerot ja muut oikaisut	0	-18	0	-21
Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12.	280	608	279	588
Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 2)	-11	-75	-6	-81
Kirjanpitoarvo 31.12.	269	533	274	507

1) TVO:n oma pääoma sisältää oman pääoman ehtoisia osakaslainoja yhteensä 579 miljoonan euroa (2016: 479). Fortum on antanut osan näistä lainoista omistusosuutensa suhteessa.

2) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin sekä aktivoituja vieraan pääoman eriä. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja

liitetiedossa 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

18.2 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin

Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin taseessa

milj. euroa	2017	2016
Merkittävimmät osakkuusyritykset	749	1 111
Merkittävimmät yhteisyritykset	802	781
Muut osakkuusyritykset	121	42
Muut yhteisyritykset	229	178
BS Tasearvo 31.12.	1 900	2 112

Muutokset osuuksissa tilikauden aikana

	Yhteis yritykset	Osakkuus yritykset	Yhteis yritykset	Osakkuus yritykset
milj. euroa	2017	2017	2016	2016
Hankintameno
Hankintameno 1.1.	636	864	558	800
Kurssierot ja muut oikaisut	-8	-30	-8	64
Hankinnat	52	83	17	0
Uudelleenryhmittelyt	-81	-1	83	-1
Myynnit	0	-236	-14	0
Hankintameno 31.12.	598	680	636	864
Oman pääoman oikaisut
Oikaisut 1.1.	324	289	388	213
Kurssierot ja muut oikaisut	-13	-18	-16	41
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	75	73	69	62
Uudelleenryhmittelyt	81	1	-83	1
Myynnit	0	-128	-8	0
Saadut osingot	-29	-29	-28	-26
Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät	-5	2	1	-2
Oman pääoman oikaisut 31.12.	432	190	324	289
Tasearvo 31.12.	1 031	870	959	1 153

Lisätietoa osakkuusyhtiöiden hankinnoista ja myynneistä liitetiedossa 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

milj. euroa	2017	2016
Merkittävimmät osakkuusyritykset
OKG AB	8	-30
Forsmarks Kraftgrupp AB	2	6
Kemijoki Oy	-9	-3
Hafslund ASA (myyty elokuussa 2017)	39	51
TGC-1	32	38
Merkittävimmät osakkuusyritykset yhteensä	73	62
Merkittävimmät yhteisyritykset
Fortum Värme	66	66
TVO	-4	-7
Merkittävimmät yhteisyritykset yhteensä	63	59
Muut osakkuusyritykset	0	0
Muut yhteisyritykset	12	10
IS Yhteensä	148	131

Kirjaamaton osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tappioista (sekä päättyneeltä että aiemmilta tilikausilta) on nolla.

Osuus Teollisuuden Voima Oyj:n, Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n tuloksesta sisältää 13 miljoonaa euroa (2016: -30) johtuen ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjauksista.

18.3 Liiketoimet ja avoimet saldot

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa	2017	2016
Myynnit osakkuusyrityksille	1	1
Korkotuotot osakkuusyritysten lainasaamisista	12	14
Ostot osakkuusyrityksiltä	319	385

Ostot osakkuusyrityksiltä sisältävät lähinnä ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön ostot omakustannushintaan sisältäen korkokulut ja valmisteverot.

1

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Avoimet saldot osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa	2017	2016
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	656	704
Myyntisaamiset	1	1
Muut saamiset	1	0
Velat osakkuusyrityksille
Pitkäaikaiset velat	2	5
Ostovelat	0	1

Lisätietoja saamisista osakkuusyrityksiltä liitetiedossa 20 Korolliset saamiset.

Liiketoimet ja saldot yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	2017	2016
Myynnit yhteisyrityksille	109	104
Korkotuotot osakkuusyritysten lainasaamisista	1	2
Ostot yhteisyrityksiltä	153	151

Ostot osakkuusyrityksiltä sisältävät lähinnä ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön ostot omakustannushintaan sisältäen korkokulut ja valmisteverot.

Avoimet saldot yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	2017	2016
Saamiset yhteisyrityksiltä
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	208	182
Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä	41	-
Myyntisaamiset	23	19
Muut saamiset	17	16
Velat yhteisyrityksille
Pitkäaikaiset velat	285	273
Ostovelat	19	6
Muut velat	7	6

Lisätietoja saamisista yhteisyrityksiltä liitetiedossa 20 Korolliset saamiset.

19 Muut pitkäaikaiset sijoitukset

milj. euroa	2017	2016
Myytävissä olevat rahoitusvarat	65	58
Muut	74	55
BS Yhteensä	140	113

Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 65 miljoonaa euroa (2016: 58), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Fortum päätti vuonna 2015 osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Osallistuminen hankkeeseen toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta ja osakkeiden tasearvo on 25 miljoonaa euroa (2016: 18). Fortumin epäsuora investointi Fennovoimaan on luokiteltu Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, jotka arvostetaan hankintamenoon, koska käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti.

20 Korolliset saamiset

milj. euroa	Tasearvo 2017	Käypä arvo 2017	Tasearvo 2016	Käypä arvo 2016
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuusyrityksiltä	656	689	704	744
Pitkäaikaiset lainasaamiset yhteisyrityksiltä	208	229	182	206
Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä	41	41	-	-
Muut pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	106	111	99	99
BS Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	1 010	1 071	985	1 049
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	395	395	395	395
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	395	395	395	395
Yhteensä	1 406	1 466	1 380	1 444

Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 864 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 886). Näihin sisältyy saamisia 638 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 686) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2017 145 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 120). Tämän lisäksi yhtiö on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 88 miljoonaa euroa lisärahoitusta, joista 38 miljoonaa on Fortumin osuus uudesta 150 miljoonan euron osakaslainasitoumuksesta jonka kaikki TVOn osakkaat allekirjoittivat joulukuussa 2017.

Rahoitusleasingsaamiset liittyvät Tjumenin alueella sijaitsevan kaukolämpöputkiston vuokraukseen vastaperustetulle yhteisyritykselle YUSTEKille.

Korolliset saamiset sisältää myös 102 miljoonan euron (2016: 131) saamisen venäläiseltä kaasunjalostus- ja petrokemianyhtiöltä SIBURilta liittyen myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin.

Lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää 363 miljoonaa euroa (2016: 360) pantattuja rahavaroja, jotka on pääasiassa annettu vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille. Vuonna 2016 voimaan astunut EMIRasetus edellyttää täysimääräisiä vakuuksia.

Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä liitetiedossa 3.7 Luottoriskit.

Korolliset saamiset

			Uudelleenhinnoittelu
milj. euroa	Efek tiivinen korko, %	Tase arvo 2017	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Käypä arvo 2017	Tase arvo 2016	Käypä arvo 2016
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2,8	1 010	835	59		116 1 071	985	1 049
Lyhytaikaiset saamiset	0,5	395	395	-	-	395	395	395
Korolliset saamiset yhteensä	2,1		1 406 1 231	59		116 1 466	1 380	1 444

21 Vaihto-omaisuus

LAADINTAPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus koostuu pääasiassa tuotantoprosessissa ja palvelutoiminnassa käytettävistä polttoaineista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno määritetään käyttämällä FIFO (first in, first out) -menetelmää.

Pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa hankittu vaihto-omaisuus arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

milj. euroa	2017	2016
Ydinpolttoaine	83	91
Hiili	45	51
Öljy	7	7
Biopolttoaineet	3	3
Materiaalit ja varaosat	54	67
Muu vaihto-omaisuus	25	12
BS Yhteensä	216	233

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisia kirjattiin 0 miljoonaa euroa (2016: 1).

22 Myyntisaamiset ja muut saamiset

LAADINTAPERIAATTEET

Myyntisaamisiin sisältyy myyntituottoja, jotka perustuvat arvioon jo toimitetusta, mutta vielä mittaamattomasta ja siten laskuttamattomasta sähkön, lämmön ja jäähdytyksen myynnistä.

milj. euroa	2017	2016
Myyntisaamiset	743	562
Korkosaamiset	1	1
Siirtosaamiset	29	31
Muut saamiset	224	249
BS Yhteensä	997	844

Johdon arvion mukaan myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

22.1 Myyntisaamiset

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2017		2016
milj. euroa	Brutto	Luotto tappioksi kirjattu	Brutto	Luotto tappioksi kirjattu
Erääntymättömät	632	2	471	2
1–90 päivää erääntyneet	90	4	85	5
91–180 päivää erääntyneet	19	3	15	5
Yli 181 päivää erääntyneet	68	57	85	80
Yhteensä	809	66	655	93

Vuonna 2017 tulosvaikutteiset myyntisaamisten alaskirjaukset olivat 9 miljoonaa euroa (2016: 28), joista 8 miljoonaa euroa (2016: 24) aiheutui myyntisaamisten alaskirjauksista PAO Fortum -konsernissa. Alaskirjausten vaikutusta pienensivät aikaisempina vuosina kirjattujen luottotappioiden palautukset 25 miljoonaa euroa (2016: 3), josta PAO Fortum -konsernin osuus oli 24 miljoonaa euroa (2016: 3). Vuoden 2017 lopun myyntisaamisista 66 miljoonaa euroa (2016: 93) on kirjattu luottotappioiksi, joista 50 miljoonaa euroa (2016: 79) PAO Fortum -konsernissa.

Myyntisaamisten valuuttajakauma (Brutto)

milj. euroa	2017	2016
EUR	206	251
SEK	137	97
RUB	207	215
NOK	177	11
PLN	69	71
Muut	13	10
Yhteensä	809	655

Fortumilla ei ole riskikeskittymää myyntisaamisten osalta, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euroissa, Ruotsin kruunuissa, Venäjän ruplissa ja Norjan kruunuissa.

Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso Vastapuoliriskit Hallituksen toimintakertomuksessa sekä liitetieto 3.7 Luottoriskit.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

23 Likvidit varat

LAADINTAPERIAATTEET

Likvideihin varoihin sisältyvät rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti on yli 3 kuukautta koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta. Talletukset ja arvopaperit luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Käteisvakuudet ja muut pantatut varat on esitetty erässä Lyhytaikaiset korolliset saamiset.

milj. euroa	2017	2016
Käteinen raha ja pankkitilit	1 928	1 444
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk	1 253	235
Rahat ja pankkisaamiset	3 182	1 679
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3kk	715	3 475
BS Yhteensä	3 897	5 155

Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 3 540 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 357 miljoonaa euroa. Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 31.12.2017 oli -0,27 % (2016: -0,01 %). PAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 246 miljoonaa euroa (2016: 105), josta pankkitalletuksia EUR 231 miljoonaa, joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 6,1 %.

Likvideistä varoista 3 348 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 4 663) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Lisäksi 549 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 377) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, jotka konsernin luotonvalvonta on erikseen arvioinut ja hyväksynyt.

Luottolimiittien yhteismäärä ja nostamaton määrä oli 1 800 miljoonaa euroa (2016: 1 963), pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät valmiusluotot. Uniper-tarjoukseen liittyen Fortumilla on omalla ilmoituksella käytettävissään yhteensä 12 000 miljoonan euron luottositoumukset 10:stä yhteistyöpankista.

Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso liitetieto 3.7 Luottoriskit.

24 Osakepääoma

	2017		2016
milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma	Osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma
Rekisteröidyt osakkeet 1.1.	888 367 045		3 046 888 367 045	3 046
Rekisteröidyt osakkeet 31.12.	888 367 045		3 046 888 367 045	3 046

Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2017 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2017 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.

Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM (25.1.2017 ennen FUM1V). Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvoosuusjärjestelmään.

Liitetiedossa 10 Henkilöstökulut on toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja osuudet pitkän aikavälin osakekannustinohjelmassa.

24.1 Yhtiökokouksen 2017 antamat valtuudet

Yhtiökokous päätti 4. huhtikuuta 2017 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voisi kummankin osalta olla enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,25 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Vuoden 2017 loppuun mennessä hallitus ei ollut käyttänyt valtuutustaan.

24.2 Muut vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat

Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi eikä yhtiön osakepääoman korottamiseksi.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

25 Määräysvallattomien omistajien osuus

Merkittävimpien määräysvallattomien omistajien osuus

milj. euroa		2017	2016
PAO Fortum -konserni	Venäjä	37	37
AS Fortum Tartu -konserni	Viro	34	30
Fortum Oslo Varme -konserni	Norja	150	-
Muut		18	17
BS Yhteensä		239	84

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta on kasvanut 155 miljoonalla eurolla vuoden 2017 aikana johtuen pääosin Fortum Oslo Varme AS:n hankinnasta. Fortum Oslo Varme AS käsitellään tytäryhtiönä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Katso myös liitetieto 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

26 Korolliset velat

LAADINTAPERIAATTEET

Lainat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Myöhemmillä kausilla ne kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot on vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, merkitään taseeseen käypään arvoon.

Nettovelka

milj. euroa	2017	2016
Korolliset velat	4 885	5 107
Likvidit varat	3 897	5 155
Nettovelka	988	-48

Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, joka oli määrältään 1 406 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa: 1 380). Korolliset saamiset sisältävät pääasiassa pitkäaikaisia osakaslainoja osittain omistetuille ydinvoimayhtiöille. Katso lisätietoja liitetiedosta 20 Korolliset saamiset.

Korolliset velat

milj. euroa	2017	2016
Joukkovelkakirjalainat	2 521	2 986
Lainat rahoituslaitoksilta	155	247
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 129	1 094
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	314	140
BS Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	4 119	4 468
Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista	422	343
Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta	129	145
Lyhytaikainen osuus muista pitkäaikaisista korollisista veloista	10	11
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	206	140
BS Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	766	639
Korolliset velat yhteensä	4 885	5 107

Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Korolliset velat

			Uudelleenhinnoittelu
milj. euroa	Efektiivinen korko, %	Tasearvo 2017	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Käypä arvo 2017	Tasearvo 2016	Käypä arvo 2016
Joukkovelkakirjalainat	3,3	2 943	523	2 323	97	3 143	3 329	3 609
Lainat rahoituslaitoksilta	4,8	283	283	-	-	303	393	425
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	0,5	1 129	-	-	1 129	1 192	1 094	1 156
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1)	3,4	324	223	-	102	373	151	157
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2)	2,7	4 679	1 029	2 323	1 327	5 011	4 967	5 348
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	1,2	206	206	-	-	207	140	140
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	1,2	206	206	-	-	207	140	140
Korolliset velat yhteensä 3)	2,6	4 885	1 235	2 323	1 327	5 218	5 107	5 488

1) Sisältää lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 48 miljoonaa euroa (2016: 58) ja muita lainoja 276 miljoonaa euroa (2016: 93).

2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.

3) Korollisten velkojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2017 oli 3,6 % (2016: 3,5 %).

				Muutokset joilla ei ole vaikutusta
milj. euroa	31.12.2016	Rahoi tuksen rahavirta 1)	Yritys hankinnat	Kurssierot	Käypien arvojen muutokset ja arvostus jaksotettuun hankinta menoon	31.12.2017
Joukkovelkakirjalainat	3 329	-343		-16	-27	2 943
Lainat rahoituslaitoksilta	393	-144	42	-8		283
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 094	35				1 129
Muut korolliset velat	291	13	233	-8		530

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

1) Lyhennykset ja nostot.

Korolliset velat pienenivät vuoden 2017 aikana 222 miljoonalla eurolla 4 485 miljoonaan euroon (2016: 5 107). Lyhytaikainen rahoitus kasvoi 66 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa lyhytaikaisen velan määrä oli 206 miljoonaa euroa (2016: 140), josta 113 miljoona euroa (2016: 135) oli Credit Support Annex -sopimuksia.

Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 35 miljoonalla eurolla yhteensä 1 129 miljoonaan euroon. Maaliskuussa Fortum maksoi takaisin kaksi SEK määräistä joukkovelkakirjalainaa vasta-arvolta 290 miljoonaa euroa (2 750 miljoonaa Ruotsin kruunua). Toisen neljänneksen aikana Fortum maksoi takaisin NOK määräisen joukkovelkakirjalainan vasta-arvolta 53 miljoonaa euroa (500 miljoonaa Norjan kruunua) ja SEK määräisen lainan NIB:ille vasta-arvolta 78 miljoonaa euroa (750 miljoonaa Ruotsin kruunua). Oslon kaupunki myönsi 213 miljoonan euron (2 000 miljoonaa Norjan kruunua) osakaslainan Fortum Oslo Varme AS:lle, joka annettiin osana Hafslundin uudelleenjärjestelyä. Fortum Oslo Varme rahoitetaan omistusosuuksien mukaan.

Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 2,4 % (2016: 2,1 %). Osa ulkoisista lainoista, 773 miljoonaa euroa (2016: 805), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 9,5 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (2016: 11,4 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen tilinpäätöspäivänä oli 3,6 % (2016: 3,5 %). Katso lisätietoa liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta ja liitetieto 35 Pantatut varat ja vastuut.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

26.1 Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut

Laskettu liikkeeseen/erääntyy	Koron peruste	Korko, %	Efektiivinen korko, %	Valuutta	Nimellisarvo, milj.	Tasearvo, milj. euroa
Fortum Oyj 8 000 miljoonan euron EMTN ohjelma 1)
2009/2019	Kiinteä	6,000	6,095	EUR	750	749
2011/2021	Kiinteä	4,000	4,123	EUR	500	517
2012/2022	Kiinteä	2,250	2,344	EUR	1 000	1 057
2013/2018	Kiinteä	2,750	2,855	SEK	1 150	117
2013/2018	Vaihtuva	Stibor 3kk+1,0		SEK	3 000	305
2013/2023	Vaihtuva	Stibor 3kk+1,13		SEK	1 000	102
2013/2043	Kiinteä	3,500	3,719	EUR	100	97
Tasearvo yhteensä 31.12.2017						2 943

1) EMTN = Euro Medium Term Note

27 Tuloverosaamiset ja -velat

LAADINTAPERIAATTEET

Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen varojen ja velkojen verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuusja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konserni kirjaa verovelan ennakoitavissa olevien verotarkastusvaateiden osalta, mikäli arviot lisäverojen ja -maksujen todennäköisyydestä antavat siihen aihetta. Varausta ei kirjata tilinpäätökseen, mikäli Fortum pitää vaatimuksia perusteettomina. Näin ollen, mikäli verot liittyen käynnissä oleviin verotarkastuksiin täytyy maksaa ennen lopullista oikeuden päätöstä, ne kirjataan saamisiksi. Jos lopputulos poikkeaa alun perin tehdyistä kirjauksista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja laskennallisten verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu tehdään.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:

TULEVIIN VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA ARVIOT

Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista.

Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamistenja velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia huolellisesti harkittuina.

Epävarmaan verotukselliseen tilanteeseen liittyvissä arvioissa ja oletuksissa tukeudutaan myös ulkopuolisiin asiantuntijalausuntoihin.

Mikäli verotarkastusten lopulliset ratkaisut poikkeaisivat negatiivisesti 10 %:lla johdon tekemistä arvioista, konsernin verovelat kasvaisivat 19 miljoonalla eurolla tilanteessa 31.12.2017. Lisätietoa avoimista verovaateista liitetiedosta 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

27.1 Laskennalliset verot taseessa

	2017			2016
milj. euroa	1.1.	Muutos	31.12.	1.1.	Muutos	31.12.
BS Laskennalliset verosaamiset	66	7	73	80	-14	66
BS Laskennalliset verovelat	-616	-203	-819	-483	-133	-616
Laskennalliset verot netto	-550	-197	-747	-404	-146	-550

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2017

milj. euroa	Aineettomat hyödykkeet	Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet	Eläkevelvoitteet	Varaukset	Johdannais instrumentit	Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset	Muut erät	Laskennalliset verot netto
1.1.2017	-12	-717	14	20	36	100	8	-550
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	7	-38	1	-10	16	8	-26	-42
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät	0	0	3	0	-18	0	0	-15
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset	2	29	1	-2	1	-2	-6	22
Tytäryritysten ostot ja myynnit	-98	-79	2	0	0	10	4	-161
31.12.2017	-101	-806	21	7	35	116	-20	-747

Kun jakokelpoisia varoja jaetaan osinkoina venäläisistä tai virolaisista yhtiöistä, joudutaan osingonjaon yhteydessä maksamaan lähdevero (Venäjä) tai osinkovero (Viro). Laskennallinen verovelka osingonjakoon liittyvistä veroista on kirjattu siihen määrään saakka, kun osingonjako on ennustettavissa. Vuoden 2017 lopussa lähdeveroista ja muista varojen jaosta maksettavista veroista kirjattu laskennallinen verovelka on 28 miljoonaa euroa (2016: 19).

Laskennalliset verovelat ja -saamiset tytäryritysten ostoista ja hankinnoista vuonna 2017 muodostuvat pääasiassa Fortumin ja Oslon kaupungin välisestä Hafslund -yhtiön omistuksen uudelleen järjestelystä, aurinkovoimaloiden hankinnasta Venäjällä sekä tuulivoimayhtiöiden hankinnoista Norjassa. Lisäksi laskennalliset nettoverosaamiset liittyen vahvistettuihin tappioihin kasvoivat vuonna 2017 johtuen pääasiassa Hollannissa syntyneistä verotappioista. Vahvistettujen tappioiden käyttäminen Venäjällä osaltaan pienensi kokonaiskasvua.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2016

milj. euroa	Aineettomat hyödykkeet	Aineelliset käyttöomaiuus hyödykkeet	Eläkevelvoitteet	Varaukset	Johdannais instrumentit	Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset	Muut erät	Laskennalliset verot netto
1.1.2016	0	-551	11	14	-42	146	18	-404
Tuloslaskelmaan kirjatut erät		-9	2	-3	27	-49	-11	-42
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät			2		49			51
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset		-40			2	3	-6	-40
Tytäryritysten ostot ja myynnit	-12	-118		9			6	-115
31.12.2016	-12	-717	14	20	36	100	8	-550

Yrityshankinnoista ja -myynneistä syntyneet laskennalliset verot vuonna 2016 liittyvät pääasiassa Ekokem ja Duon -yhtiöiden hankintaan ja Tobolskin myyntiin. Lisäksi konserniyhtiöt lähinnä Venäjällä ja Ruotsissa käyttivät osan vahvistettuihin tappioihin liittyvistä laskennallisista verosaamisista.

1

Laskennalliset verosaatavat vahvistetuista tappioista

Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista on kirjattu siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät vahvistettuihin tappioihin, joilla ei ole varsinaista vanhentumisaikaa tai joilla on vanhentumisaika, kuten alla on määritelty.

	2017		2016
milj. euroa	Vahvistetut tappiot	Laskennallinen verosaaminen	Vahvistetut tappiot	Laskennallinen verosaaminen
Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa	413	90	352	79
Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika	103	26	108	22
Yhteensä	516	116	460	100

Taseeseen on jätetty kirjaamatta yhteensä 20 miljoonaa euroa (2016: 56) laskennallisia verosaamisia, koska verosaamisen realisoituminen ei ole todennäköistä. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa.

Verotuksessa vahvistettujen tappioiden määrä kasvoi vuonna 2017 pääasiassa Hollannin verotuksellisten tappioiden vuoksi ja vähentyi pääasiassa koska aiemmin vahvistettuja tappioita käytettiin Venäjällä.

27.2 Tuloverosaamiset

	2017	2016
Ruotsi	28	124
Belgia	114	114
Muut	30	52
Tuloverosaamiset yhteensä	172	290

Tuloverosaamiset liittyvät vuoden 2017 tuloverojen maksuihin sekä aiempia vuosia koskevien veronoikaisupäätöksien maksuihin.

Fortum sai kesäkuussa 2017 valitustuomioistuimelta Ruotsissa kielteisen päätöksen koskien tilikausien 2009–2012 tuloverotusta. Näiden vuosien osalta Fortum on kirjannut 115 miljoonan verokulun ja 7 miljoonan korkokulun. Tuloverosaaminen pieneni näin vastaavalla määrällä. Fortum on edellisinä vuosina saanut Ruotsin veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksiä koskien vuotta 2013. Lisäverot koskien vuotta 2013 on maksettu heinäkuussa 2017, yhteensä 273 miljoonaa kruunua (28 miljoonaa euroa), ja lainopillisen arvion mukaisesti ne on kirjattu saamiseksi.

Belgiassa Fortumin tuloverotusta on oikaistu vuosilta 2008–2012. Aikaisempina vuosina verotuksessa määrätyt verot on maksettu vuosittain, yhteensä 114 miljoonaa euroa ja ne on lainopilliseen arvioon perustuen kirjattu verosaatavaksi. Suomessa vuosia 2007–2011 koskevat vireillä olleet siirtohinnoittelua koskeneet prosessit ovat päättyneet Fortumin eduksi. Katso liitetieto 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

LAADINTAPERIAATTEET

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset liittyen ydinjätehuoltoon koskevat Loviisan ydinvoimalaa. Fortumin ydinjätehuoltoon liittyvä varaus sekä siihen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta esitetään bruttomääräisenä pitkäaikaisissa korollisissa varauksissa ja varoissa. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstäpoistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.

Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37 mukaan, diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan voimalan käyttöajan kuluessa. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa. Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti.

Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan tuloslaskelmaan.

40

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Rahan aika-arvo otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa.

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata. Koska tulevat kassavirrat ulottuvat yli sadalle vuodelle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.

Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun tai rahastotavoitteen muutokseen sekä osuuteen Valtion ydinjätehuoltorahaston korkotuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet.

Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä omistukset OKG Aktiebolagissa (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia konsernin laadintaperiaatteita.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT:

YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ TEHTÄVÄT OLETUKSET

Fortumin ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista syntyvistä kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.

Muutokset oletetussa diskonttokorossa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Fortumin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastolle ovat perustuneet diskonttaamattomaan velkaan, mikä johtaa siihen, että varauksen kasvun vaikutus kompensoituisi taseeseen kirjattavalla vastaavalla Fortumin osuuden kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tuloslaskelmavaikutus on tällöin positiivinen, koska käytöstäpoistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot hyödykkeen purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuvat diskonttaamattomaan velkaan, ja niin kauan kuin IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa.

Suomen ydinenergialain mukaan Fortumilla on lainmukainen, viranomaisten määrittämä velvoite rahoittaa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

28.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa, Loviisa

milj. euroa	2017	2016
Taseeseen sisältyvät erät
BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	858	830
BS Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	858	830
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan	1 161	1 141
Rahastotavoite	1 153	1 125
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 125	1 094
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	267	264

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2017 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2017 oli yhteensä 1 161 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Nykyinen tekninen suunnitelma päivitettiin vuonna 2016, jolloin diskontattu vastuu kasvoi polttoaineen välivarastoinnin ja loppusijoituksen kustannusarvion päivityksen seurauksena. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2017 päätökseen ja on yhteensä 1 153 miljoonaa euroa.

Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

milj. euroa	2017	2016
BS 1.1.	830	810
Varausten lisäykset	4	6
Käytetyt varaukset	-21	-20
Diskonttauksesta johtuvat muutokset	45	34
BS 31.12.	858	830
Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo	858	830

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 28 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopusta ja olivat 858 miljoonaa euroa 31.12.2017. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

IFRIC 5 -tulkinnan mukaan rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää ydinjätevastuun tasearvoa. Rahasto on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 267 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2017 oli 1 125 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 858 miljoonaa euroa.

Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso liitetieto 6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 26 Korolliset velat ja liitetieto 35 Pantatut varat ja vastuut.

28.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.

TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

2017	2016
953	955
953	955
0	0
1 482	1 450
1 437	1 380
484	425

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.

TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomessa on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 484 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 129 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2017 oli 1 437 miljoonaa euroa ja tasearvo 953 miljoonaa euroa.

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 26 Korolliset velat.

1

OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	2017	2016
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 1)
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	3 398	3 297
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	3 105	3 068
Nettomäärä	-293	-229
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltynä	-114	-106

1) Kirjattu Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan. Yhtiöiden erillistilinpäätöksiä ei laadita IFRS-standardien mukaan.

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen lisäksi ydinvoimayhtiöt antavat takauksia kattamattomien vastuiden ja ennakoimattomien tapahtumien vakuudeksi.

Lisätietoja Fortumin antamiin takauksiin ydinvoima-osakkuusyritysten puolesta esitetään liitetiedossa 35 Pantatut varat ja vastuut.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n laatimaan kustannusarvioon. Nykyiset maksut ja vakuudet on päätetty vuosille 2015–2017. SKB on tehnyt uuden teknisen suunnitelman vuonna 2016. Vuonna 2017 SKB lähetti ehdotetun teknisen suunnitelman SSM:lle, jonka jälkeen Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018–2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta (edellisessä päätöksessä 40 vuotta).

29 Muut varaukset

LAADINTAPERIAATTEET

Konserni kirjaa varaukset ympäristöön liittyvistä velvoitteista, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velkaa koskevista erityisriskeistä tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi.

YMPÄRISTÖVARAUKSET

Ympäristölakien ja -säännöksien tilinpäätöshetkellä vallinneeseen tulkintaan perustuvat, ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ne ympäristökustannukset, jotka ovat syntyneet aikaisempien toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta ja jotka vaikuttavat tämänhetkisiin tai tuleviin tuottoihin, kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, kun kyseiset kustannukset syntyvät.

Ympäristövaraukset sisältävät kaatopaikkojen peittovelvoitteen ja saastuneen maa-alueen puhdistusvelvoitteen. Velvoite määritetään kaatopaikan kokonaispinta-alan, jäljellä olevan peitettävän ja maisemoitavan tai puhdistettavan alueen pinta-alan sekä peitosta, maisemoinnista ja puhdistuksesta aiheutuvien ennakoitujen yksikkökustannusten perusteella.

Ympäristövarauksiin kirjataan myös jälkihoito- ja valvontavelvoite, jotka aiheutuvat kaatopaikan luvanhaltijan velvoitteesta hallita terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuvia riskejä vähintään 30 vuoden tai jopa 60 vuoden ajan kaatopaikan peittotoimenpiteiden jälkeen. Jälkihoito- ja valvontavaraukset määritetään arvioitujen kustannusten ja kaatopaikan täyttöajan perusteella.

HYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite ja tämän velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos, jota koskee purkamis- ja poistamisvelvoite tai kun Fortumia koskeva oikeudellinen velvoite muuttuu. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun laitos otetaan käyttöön tai kun ympäristön vahingoittuminen tapahtuu. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET

Uudelleenjärjestelystä johtuvia menoja varten kirjataan varaus silloin, kun konserni on laatinut uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman ja kun niillä, joihin järjestely vaikuttaa, on riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely tullaan toteuttamaan. Riittävänä perusteena voidaan pitää joko suunnitelman toimeenpanon aloittamista tai suunnitelman keskeisistä kohdista tiedottamista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukseen on sisällytettävä vain uudelleenjärjestelystä johtuvat välittömät menot, jotka uudelleenjärjestely välttämättä aiheuttaa ja jotka eivät liity yhteisön jatkuvaan toimintaan. Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työntekijöiden ja vuokrasopimusten irtisanomiskustannuksista.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

VARAUSTEN ARVIOINNISSA KÄYTETYT OLETUKSET

Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arviosta.

		2017		2016
milj. euroa	Ympäristö varaukset	Muut varaukset Yhteensä		Ympäristö varaukset	Muut varaukset Yhteensä
1.1.	47	82	129	2	96	98
Yrityshankinnat	0	7	7	44	4	48
Varausten lisäykset	0	31	31	1	14	15
Käytetyt varaukset	0	-35	-35	0	-25	-25
Varausten purku	0	-10	-10	0	-9	-9
Kurssierot ja muut muutokset	-4	4	0	0	2	2
31.12.	43	79	122	47	82	129
Josta lyhytaikaiset varaukset 1)	0	22	22	1	11	13
BS Josta pitkäaikaiset varaukset	43	57	100	46	70	116

1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma, katso liitetieto 32 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.

Ympäristövaraukset muodostuvat pääasiassa kaatopaikkojen peitto- ja valvontavelvoitteista sekä saastuneiden alueiden puhdistusvelvoitteista. Varauksista suurimman osan arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 10–15 vuoden kuluessa. Ympäristövarausten kasvu vuonna 2016 on pääosin seurausta Ekokemin hankinnasta (katso lisätietoja Ekokemin hankinnasta liitetiedossa 38 Yrityshankinnat ja -myynnit).

Inkoon hiilivoimalaitoksen käytöstäpoistamisvaraus sisältyy muihin varauksiin.

Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista, katso liitetieto 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

30 Eläkevelvoitteet

LAADINTAPERIAATTEET

Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelyt on yleensä rahoitettu vakuutusyhtiöihin tai konsernin eläkesäätiöihin suoritetuilla, määräajoin tehtäviin eläkevastuulaskelmiin perustuvilla maksuilla. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.

Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Nettokorko näytetään rahoituserissä ja muu tulosvaikutus eläkekuluissa.

Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika suunnilleen vastaa kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinatuottoa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Ennakkomaksut kirjataan varoiksi siihen määrään asti, kuin rahana saatava palautus tai vastaisten maksujen vähennys on saatavissa.

Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoitteen täyttäminen tapahtuu.

KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

TULEVIEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ KÄYTETYT OLETUKSET

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Muutokset näissä oletuksissa vaikuttavat eläkevelvoitteiden tasearvoon.

Fortumin eläkejärjestelyt

Suomi

Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle työeläketurvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu maksuperusteisiksi järjestelyiksi.

Lisäksi konsernilla on lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on järjestetty Fortumin eläkesäätiössä.

Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL-indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 % palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, joka on indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen.

Ruotsi

Ruotsissa konsernilla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, kuten yleinen ITP-järjestelmä sekä PA-KL- ja PA-KFS -järjestelmät, joihin aiemmin kunnan omistamissa yhtiöissä palveluksessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja ja on rahoitettu osittain Fortumin eläkesäätiön ja osittain vakuutusmaksujen kautta. Eläkejärjestelyihin sisältyvät normaali ja täydentävä vanhuuseläke sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläke. Merkittävin eläkejärjestely on tietyt ikäehdot täyttävien, pysyvässä työsuhteessa olevien toimihenkilöiden ITP-järjestelmä, johon myös määräaikaiset työntekijät ovat oikeutettuja tietyn odotusajan jälkeen. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan.

Ruotsin eläkesäätiötä hallinnoi hallitus, joka koostuu sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista. Säätiön toimintaa säätelee Ruotsin laki (no. 1967:531) ja se toimii Ruotsin arvopaperimarkkinaviranomaisen sekä lääninhallituksen sääntelyn ja valvonnan alaisena. Säätiön varat toimivat vakuutena etuuspohjaisille eläkevelvoitteille eikä säätiöllä ole varsinaisiin eläkemaksuihin liittyviä velvoitteita. Työnantajalla on oltava eläkevelvoitteelle vakuutus Ruotsin keskinäisen eläkevakuutusyhtiö PRI Pensionsgarantin kautta. Velan ei tarvitse säännösten mukaan olla täysin katettu säätiössä.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Useaa työnantajaa koskeva osuus ITP-eläkejärjestelystä, joka katetaan Alectaan suoritettavilla eläkemaksuilla (Fortumissa kollektiiviset perhe-eläkkeet), käsitellään maksupohjaisena järjestelynä, koska ei ole olemassa yhdenmukaista ja luotettavaa perustaa allokoida varat ja velvoitteet ITPjärjestelmään osallistuvien kesken. Syy tähän on se, että järjestelmän ehtojen perusteella ei ole mahdollista määrittää miten yli- tai alijäämä vaikuttaa tuleviin maksuihin.

Norja

Konserniyhtiöillä on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä. Osa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä tarjoaa yleisesti Norjan kuntatyönantajilla olevia etuuksia ja osa yksityisen sektorin järjestelyitä. Etuudet sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen mukaan lukien Norjan kansallisen eläkejärjestelmän (Folketrygden) mukaiset eläke-etuudet. Eläkevastuut ovat Norjan vakuutuslainsäädännön mukaisesti täysimääräisesti katettuja.

Pääosa etuuspohjaisista järjestelyistä on suljettuja, joko yksityisiä tai kunnallisia järjestelyjä, jotka on järjestetty Hafslund ASA:n ja Infratek AS:n kanssa yhteisessä eläkesäätiössä. Konsernilla on myös suljettu kunnallinen etuuspohjainen järjestely, joka on järjestetty Oslo Pensjonsforsikring AS:ssa. Lisäksi konsernilla on etuuspohjaisia järjestelyjä useissa vakuutusyhtiöissä.

Muiden maiden eläkejärjestelyt

Fortumin venäläisten yhtiöiden eläkkeet katetaan pääosin maksuilla valtiollisiin eläkejärjestelyihin. Nämä järjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Fortum osallistuu Venäjällä (maksupohjaisten järjestelyjen lisäksi) ja Puolassa työnantajakohtaisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin, joista on erikseen sovittu työehtosopimuksissa. Nämä etuuspohjaiset järjestelyt ovat rahastoimattomia ja yhtiö suorittaa etuuksien maksut sitä mukaa, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Näihin järjestelyihin liittyy eläkemaksujen lisäksi kertaluonteisia etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi työntekijän kuoleman- tai työkyvyttömyystapauksissa sekä huomionosoituksina merkkipäivinä tai ansioituneille työntekijöille tai eläkkeelle jääneille työntekijöille maksettavina huomionosoituksina.

Muissa maissa eläkejärjestelyt perustuvat paikallisiin määräyksiin ja käytäntöihin, pääasiassa järjestelyt ovat maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit - Suomi ja Ruotsi

Yleiset riskit

Suomi – Jos rahaston varojen tuotto ei riitä kattamaan eläkevelvoitteen kasvua ja etuuksien maksua tilikauden aikana, työnantajan tulee kattaa alijäämä lisämaksuilla, jollei rahaston oma pääoma ole riittävä.

Ruotsi – Koska eläkesäätiö on eriytetty rahastoista, Fortumilla ei ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja eläkesäätiöön, vaikka rahastolla ei olisikaan riittävästi varoja velvoitteidensa kattamiseksi. Jos rahaston varojen määrä laskee Ruotsin kirjanpitolainsäädännön mukaan lasketun velvoitteen alapuolelle, Fortumin vakuutusmaksut eläkeyhtiö PRI:hin kuitenkin kasvavat.

Diskonttauskoron muutokset

Suomi – IFRS-standardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu.

Sijoitusriski ja volatiliteettiriski

Suomi – Eläkesäätiön hallitus hyväksyy vuosittain sijoitussuunnitelman, joka perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamaan taseanalyysiin. Säätiön varat sijoitetaan osakkeisiin ja osakerahastoihin, kiinteän tuoton instrumentteihin ja kiinteistöihin. Sijoitukset hajautetaan eri sijoitusluokkiin ja eri varainhoitajille Finanssivalvonnan sääntely huomioiden. Kiinteistösijoituksista merkittävimmän muodostaa Fortumin pääkonttori, joka on vuokrattu Fortum Oyj:lle.

Ruotsi – Eläkesäätiön toimintaa säätelee laki ja se toimii Ruotsin arvopaperimarkkinaviranomaisen sekä lääninhallituksen sääntelyn ja valvonnan alaisena. Eläkesäätiön hallitus päättää vuosittain varojen sijoitussuunnitelmasta ja riskienhallinnasta, joissa määritetään myös rajat sijoitettujen varojen markkina-arvon laskulle. Varat koostuvat pääasiassa kiinteän tuoton instrumenteista, indeksisidonnaisista rahastoista ja rahavaroista.

Oletuksiin liittyvät riskit

Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä pitkäikäisyydestä. Jos toteumat poikkeavat oletuksista, eläkevelvoitteesta voi muodostua arvioitua suurempi.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Velvoitteen nykyarvon muutokset

	velvoite	Etuuspohjainen	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Etuuspohjainen netto omaisuuserä(-)/- velka(+)
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Tasearvo 1.1.	452	448	-378	-384	74	64
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Työsuoritukseen perustuva meno	6	8			7	9
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno 1)	0	-4			0	-4
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai
tappiot	-3	-6	5	5	2	-1
Nettokorko 2)	9	11	-7	-9	2	2
	12	9	-2	-3	10	6
Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät
Uudelleen määrittämisestä johtuvat
voitot(-)/tappiot(+)	10	15	7	-5	17	10
Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	16	28			16	28
Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-6	-12			-6	-12
Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois
lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko)			7	-5	7	-5
Kurssierot	-5	-4	4	4	-1	0
	5	11	11	-1	16	10
Muut
Työnantajan suorittamat maksut			-3	-1	-3	-1
Maksetut etuudet	-18	-16	14	12	-3	-4
Hankitut tytäryhtiöt	50	0	-43	0	7	0
Tasearvo 31.12.	501	452	-401	-378	101	74
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo					497	447
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo					-401	-378
Rahastoitu määrä					96	70
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 3)					4	5
Nettomääräinen eläkevelvoite					101	74
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa					2	1
BS Etuuspohjainen eläkevelvoite taseessa					102	76

1) Sisältää vuonna 2016 -6 miljoonaa euroa Suomen eläkeuudistuksesta.

2) Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä, muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi etuuspohjaiset järjestelyt liitetiedon 10 Henkilöstökulut henkilöstökuluerittelyssä).

3) Rahastoimattomat velvoitteet liittyvät Venäjän ja Puolan eläkejärjestelyihin.

Vuoden 2017 lopussa yhteensä 985 (2015: 864) Fortumin työntekijää kuului etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin, jotka tarjoavat eläke-etuuksia. Vuoden 2017 aikana eläkkeitä tai vastaavia etuuksia maksettiin yhteensä 3 160 (2016: 2 865) henkilölle.

Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 4 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen

milj. euroa	2017	2016
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	126	120
Velkainstrumentit	156	140
Rahat ja pankkisaamiset	48	26
Kiinteistöt, joista konsernin omassa käytössä 42 miljoonaa euroa (2016: 66)	47	69
Sijoitusrahastot	1	-
Fortum Oyj:n omat osakkeet	5	4
Muut varat	18	19
Yhteensä	401	378

Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään 'Muut varat'.

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli 0 miljoonaa euroa (2016: 14).

Taseeseen kirjatut määrät maittain 2017

milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	Muut	maat Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	295	141	61	0	497
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-245	-105	-51	0	-401
Alijäämä(+)/ylijäämä(-)	50	36	10	0	96
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo				4	4
Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa	50	36	10	4	101
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa
pitkäaikaisissa sijoituksissa	0	1	1	0	2
BS Etuuspohjainen eläkevelvoite	50	37	11	4	102

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

Taseeseen kirjatut määrät maittain 2016

				Muut
milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	maat	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	308	130	9	0	447
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-262	-110	-6	0	-378
Alijäämä(+)/Ylijäämä(-)	46	20	3	0	70
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo				5	5
Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+)
taseessa	46	20	3	5	74
Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa
pitkäaikaisissa sijoituksissa	0	1	1	0	1
BS Etuuspohjainen eläkevelvoite	46	21	4	5	76

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset

	2017
%	Suomi	Ruotsi	Norja	Suomi	Ruotsi	Norja
Diskonttauskorko	1,50	2,40	2,30	1,50	2,80	2,10
Tuleva palkankorotus	2,90	2,80	2,50	1,90	3,00	2,25
Etuuksien korotukset	2,00	2,80	1,34	2,00	1,70	1,27
Inflaatio	1,70	1,80	1,50	1,70	1,70	1,75

Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsissa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu ruotsalaisiin vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsalaisia vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja pidetään korkealaatuisina niiden vakuutena olevan varallisuuden johdosta.

Elinajanodotus on odotettu jäljellä oleva elinikä tietyssä iässä

Pitkäikäisyys 65-vuotiaana	Suomi	Ruotsi	Norja
45 - mies	22	23	23
45 - nainen	27	25	26
65 - mies	21	22	22
65 - nainen	25	24	25

Diskonttauskorko, inflaatio-oletus ja tuleva palkankorotusoletus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty puolen prosenttiyksikön oletuksen muutoksen vaikutus vuoden 2017 lopun etuuspohjaisen velvoitteen määrään, pitäen muut laskelmissa käytetyt muuttujat ennallaan.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa

	Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys(+)/vähennys(-)
Oletuksen muutos	Suomi	Ruotsi	Norja
0,5 % lisäys diskonttauskorossa	-7 %	-10 %	-6 %
0,5 % vähennys diskonttauskorossa	8 %	12 %	7 %
0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa	1 %	10 %	5 %
0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa	-1 %	-9 %	-6 %
0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa	6 %	2 %	3 %
0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa	-6 %	-3 %	-3 %

Käytetyt menetelmät herkkyysanalyysin laatimisessa eivät ole muuttuneet verrattuna edelliseen kauteen. Muutos kuolevuusoletukseen niin, että elinikä nousee yhdellä vuodella lisäisi nettovelkaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 17 miljoonaa euroa (19 %).

Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2017 lopussa

milj. euroa	Tulevat maksut
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	17
1–5 vuoden sisällä erääntyvät	73
5–10 vuoden sisällä erääntyvät	90
10–20 vuoden sisällä erääntyvät	171
20–30 vuoden sisällä erääntyvät	133
Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät	98

Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli vuoden 2017 lopussa 17 vuotta.

31 Muut pitkäaikaiset velat

milj. euroa	2017	2016
Liittymismaksut	109	109
Muut velat	66	70
BS Yhteensä	175	179

Liittymismaksut muodostuvat kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista Suomessa.

32 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2017	2016
Ostovelat	318	323
Siirtovelat
Lomapalkkavelka ja muut henkilöstökulujaksotukset	97	61
Korkovelat	113	132
Muut siirtovelat	174	130
Muut velat
ALV-velka	43	43
Verovelka	25	20
Energiaverot	15	14
Saadut ennakkomaksut	98	19
Lyhytaikaiset varaukset 1)	22	13
Muut velat	209	86
BS Yhteensä	1 112	841

1) Katso myös liitetieto 29 Muut varaukset.

Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

33 Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

LAADINTAPERIAATTEET

MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Ne aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina kuluerinä vuokra-ajan kuluessa.

Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut vuokratuotot konsernin vuokralle antamasta käyttöomaisuudesta kirjataan Muihin tuottoihin tuloslaskelmassa.

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSET

Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokraajan alkamisajankohtana varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin sopimuksen syntymisajankohtana määritetty vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo.

33.1 Fortum vuokralleantajana

Muut vuokrasopimukset

Tuloslaskelmaan kirjatut vuokratulot olivat 6 miljoonaa euroa (2016: 5).

Rahoitusleasingsopimukset

Rahoitusleasingsaamiset liittyvät Tjumenin alueella sijaitsevan kaukolämpöputkiston vuokraukseen vastaperustetulle yhteisyritykselle YUSTEKille. Katso lisätietoja liitetiedosta 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Vähimmäisvuokrien erääntyminen

	2017	2016	2017	2016	2017	2016
milj. euroa	Bruttosijoitus rahoitusleasing sopimuksiin			Kertymättömät rahoitustuotot	Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Vuoden kuluessa	1	-	4	-	-3	-
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	21	-	21	-	0	-
Yli viiden vuoden
kuluttua	167	-	123	-	44	-
Yhteensä	189	-	148	-	41	-

Vähimmäisvuokrien nykyarvo sisältyy korollisiin saamisiin, katso liitetieto 20 Korolliset saamiset.

33.2 Fortum vuokralleottajana

Muut vuokrasopimukset

Fortum on tehnyt useita muita ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia maa-alueista ja toimistorakennuksista. Osaan näistä sopimuksista liittyy oikeus uusia sopimus. Muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettaviksi tulevien vähimmäisvuokrien erääntymisajat on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuokramaksut, jotka olivat 33 miljoonaa euroa (2016: 15), sisältyvät tuloslaskelman muihin kuluihin.

Tulevien vähimmäisvuokramaksujen kokonaismäärä

milj. euroa	2017	2016
Vuoden kuluessa	23	16
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	72	31
Yli viiden vuoden kuluttua	65	27
Yhteensä	160	74

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten kasvu on pääosin seurausta Espoossa sijaitsevan pääkonttorin uudesta vuokrasopimuksesta.

Rahoitusleasingsopimukset

Fortumilla ei ole merkittäviä rahoitusleasingjärjestelyjä, joissa konserni toimii vuokralleottajana.

34 Investointisitoumukset

milj. euroa	2017	2016
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	362	467

Investointisitoumukset ovat investointeihin liittyviä sitoumuksia, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Investointisitoumukset edelliseen vuoteen verrattuna ovat pienentyneet johtuen pääasiassa Loviisan automaatiouudistuksen ja Intian aurinkovoimalaprojektien etenemisestä. Sitoumusten pienentymistä vähentää kasvaneet tuulivoimainvestoinnit Norjassa.

Lisätietoja näihin investointisitoumuksiin liittyen on liitteessä 17 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Muut sitoumukset

Fortum julkisti 26. syyskuuta 2017 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä E.ONin kanssa, jonka mukaan E.ONilla on oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa vuoden 2018 alussa. Marraskuussa 2017 Fortum laski liikkeelle kaikille Uniperin osakkeenomistajille suunnatun vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen arvoltaan 22 euroa osakkeelta (yhteensä noin 8 miljardia euroa)

Fortumin tiedotti 19. tammikuuta 2018, että Uniperin kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan loppuun mennessä Fortumille on tarjottu yhteensä 171 736 647 Uniperin osaketta. Tämä vastaa noin 46,93 %:n osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika päättyi 16.1.2018 ja ylimääräinen hyväksymisjakso alkaa 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018. Varsinaisena hyväksymisjaksona tarjottujen osakkeiden arvo on 3,78 miljardia euroa perustuen osakekohtaiseen 22 euron arvoon.

Fortum on sitoutunut rahoittamaan enintään 93 miljoonalla eurolla (vuoden 2016 lopussa: 100) Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa. Lisäksi Fortumin jäljellä oleva suora rahoitussitoumus liittyen jätepolttoainetta käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Liettuan Kaunaksessa on enintään 15 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Voimalaitosinvestointi toteutetaan Fortumin ja Lietuvos Energijan yhdessä omistaman Kauno Kogeneracinė Jėgainėn kautta.

Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten osakaslainasitoumuksista, katso liitetieto 20 Korolliset saamiset.

35 Pantatut varat ja vastuut

LAADINTAPERIAATTEET

VASTUUT

Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen konsernista ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arviota velvoitteen määrästä ei ole tehtävissä.

milj. euroa	2017	2016
Omasta puolesta pantatut varat
Lainoista
Pantit	300	291
Kiinteistökiinnitykset	177	137
Muista sitoumuksista
Pantit	346	379
Kiinteistökiinnitykset	141	99
Vastuut omasta puolesta
Muut vakuudet ja vastuut	161	205
Vastuut osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta
Takaukset	598	603

35.1 Velkojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.12.2017 oli 269 miljoonaa euroa (2016: 269).

Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (2016: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2016: 41) kiinteistökiinnitykset.

Venäjän aurinkopuistojen varallisuutta kiinnitettiin 41 miljoonaa euroa lainojen vakuudeksi (2016: 0).

Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 26 Korolliset velat.

35.2 Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Pantteihin sisältyy myös pantattuja rahavaroja 346 miljoonaa euroa (2016: 345), jotka on annettu Nasdaq Commodities Europessa, kansainvälisissä ICE- ja EEX-pörsseissä sekä Puolan sähköpörssissä (TGE) käytävän sähkökaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi. Katso myös liitetieto 20 Korolliset saamiset.

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 141 miljoonaa euroa (2016: 99). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Vuosittaisen päivityksen seurauksena kiinteistökiinnitysten määrä kasvoi 42 miljoonalla eurolla.

Katso myös liitetieto 28 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

35.3 Omasta puolesta annetut vakuudet

Fortum omistaa Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Osallistumissopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (2016: 125).

35.4 Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut takaukset ja muut vastuut koostuvat pääasiassa takauksista, jotka liittyvät Fortumin ydinvoimaliiketoimintaa harjoittaviin osakkuusyrityksiin Teollisuuden Voima Oyj (TVO), Forsmarks Kraftgrupp AB (FKA) ja OKG AB (OKG). Takaukset on annettu Fortumin omistusosuuksien suhteessa.

Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat. Suomessa Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle TVO:n puolesta omistusosuutensa mukaisen takauksen lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi. Takauksien määrä tarkistetaan vuosittain kesäkuussa edellisvuoden joulukuussa päätetyn laillisen vastuun perusteella. Vuotuisen tarkistuksen seurauksena annettujen takuiden määrä oli 50 miljoonaa euroa (2016: 38). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien tapahtumien riskin.

Ruotsissa Fortum on antanut Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle takaukset FKA:n ja OKG:n puolesta omistusosuuksiensa mukaisesti. Takauksia koskien vuosia 2015–2017 on annettu Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta. Takausten määrä oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 5 393 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 548 miljoonaa euroa (2016: 565 miljoonaa euroa). Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Financierings belopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen alijäämän kattamiseksi olettaen, että rahastoon ei suoriteta lisämaksuja. Alijäämä lasketaan ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotuksena laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletterings belopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Fortumin Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta antamat rahoitusmäärät vuoden 2017 lopussa olivat 3 843 miljoonaa Ruotsin kruunua (391 miljoonaa euroa) ja lisämäärät 1 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (157 miljoonaa euroa).

36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

36.1 Tytäryritykset

Verovaateet Suomessa

Suomessa ei ole verovaateita tai -oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus olisi olennainen.

Verovaateet Ruotsissa

Ruotsin korkovähennyksiin liittyvät verovaateet – ja oikeudenkäynnit

Fortum on saanut Ruotsissa joulukuussa 2011, joulukuussa 2012 , joulukuussa 2013 sekä lokakuussa 2014 tuloverotuksia koskevia jälkiverotuspäätöksiä koskien vuosia 2009, 2010, 2011 ja 2012. Veroviranomaisten kannan mukaan Fortumin pitäisi maksaa lisää tuloveroa vuosilta 2009, 2010, 2011 ja 2012 liittyen ruotsalaisten tytäryhtiöiden välillä vuosina 2004–2005 toteutettuun lainojen uudelleen kohdistamiseen. Kesäkuussa 2017 Tukholman valitustuomioistuin antoi päätöksen Fortumin valitukseen koskien tilikausien 2009–2012 tuloverotusta Ruotsissa. Päätökset olivat Fortumin kannalta epäsuotuisia. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Valitustuomioistuimen kielteisen päätöksen seurauksena Fortum on kirjannut 1 106 miljoonan Ruotsin kruunun (115 miljoonan euron) verokulun ja 69 miljoonan kruunun (7 miljoonan euron) korkokulun, eli yhteensä 1 175 miljoonan kruunun (122 miljoonan euron) kokonaiskulun vuoden 2017 toiselle neljännekselle. Ylimääräinen vero korkoineen vuosille 2009–2012 on maksettu jo

kesäkuussa 2016. Fortum on jättänyt pyynnön keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamisesta Ruotsin ja Hollannin välillä vuoden 2012 osalta.

Lisäksi Fortum on saanut vuotta 2013, 2014 ja 2015 koskevat jälkiverotuspäätökset Ruotsissa joulukuussa 2015, joulukuussa 2016 sekä lokakuussa 2017. Päätökset koskevat Fortumin alankomaalaisen rahoitusyhtiön ruotsalaisille konserniyhtiöille myöntämiä lainoja vuosina 2013, 2014 ja 2015. Näihin lainoihin liittyvät korkotulot on verotettu Alankomaissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset perustuvat vuonna 2013 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut päätöksistä. Toukokuussa 2017 Tukholman hallinto-oikeus antoi päätöksensä koskien tilikauden 2013 tuloverotusta. Päätökset olivat kielteisiä Fortumin kannalta. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on valittanut päätöksestä Tukholman valitustuomioistuimeen heinäkuussa 2017. Vuosia 2014 ja 2015 koskevat tapaukset ovat edelleen vireillä hallinto-oikeudessa. Joulukuussa 2017 Ruotsin veroviranomainen luopui osittain vuotta 2013 ja vuotta 2015 koskevista vaateistaan. Tämän johdosta vaaditun jälkiveron määrä on tällä hetkellä 239 miljoonaa Ruotsin kruunua (24 miljoonaa euroa) vuoden 2013 osalta ja 186 miljoonaa Ruotsin kruunua (19 miljoonaa euroa) vuoden 2015 osalta. Vuoden 2015 osalta jälkiveroa koskeva oikaisu on vahvistettu Ruotsin veroviranomaisen antamassa uudessa jälkiverotuspäätöksessä joulukuussa 2017. Valitustuomioistuimen pitää vielä vahvistaa vuoden 2013 jälkiveroa koskeva oikaisu, koska Tukholman hallinto-oikeuden toukokuussa 2017 antaman päätöksen mukaan jälkiveron määrä oli 273 miljoonaa Ruotsin kruunua (28 miljoonaa euroa).

Lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tilinpäätökseen ei ole tehty verovarauksia vuosia 2013, 2014 ja 2015 koskevista Ruotsin verovaateista ja -oikeudenkäynneistä. Mikäli vaaditut jälkiverot jäävät lopullisiksi valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 239 miljoonaa Ruotsin kruunua (24 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2013, 282 miljoonaa kruunua (29 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2014 ja 186 miljoonaa kruunua (19 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2015. Vuotta 2013 koskeva lisävero ja korko on jo maksettu hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti heinäkuussa 2017, yhteensä 282 miljoonaa kruunua (29 miljoonaa euroa) ja lainopillisen arvion mukaisesti ne on kirjattu saamiseksi.

Ruotsiin vesivoiman kiinteistöveroa koskevat oikeudenkäynnit

Fortum Sverige AB on saanut myönteisen päätöksen kesäkuussa 2017 Tukholman hallinto-oikeudelta koskien Ruotsin vesivoiman kiinteistöveroa. Päätöksen mukaan vesivoimatuotannon korotettu kiinteistöverolaki muodostaa kielletyn valtion tuen (eli verolaki on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa) ja kiinteistöveron määrä tulee olla 0,5 prosenttia verotusarvosta. Päätös koskee vuosia 2009–2014 ja kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli yhteensä veroa 508 miljoonaa Ruotsin kruunua ja korkoa 12 miljoonaa Ruotsin kruunua (veroa 52 miljoonaa euroa ja korkoa 1 miljoona euroa). Palautus on maksettu Fortumille heinäkuussa 2017 ja se on kirjattu muihin lyhytaikaisiin velkoihin, ei vielä tuotoksi. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä. Asia on vireillä valitustuomioistuimessa (Kammarrätten).

Verovaateet Belgiassa

Fortum on saanut vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös oli perusteeton ja Fortum valitti asiassa valitustuomioistuimeen.

Tammikuussa 2016 Forum sai myönteisen päätöksen valitustuomioistuimesta, jossa tuomioistuin hylkäsi veroviranomaisten tulkinnan ja vuoden 2008 verotuspäätös poistettiin. Veroviranomaiset olivat tyytymättömiä päätökseen ja valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, Hof van Cassatie'in maaliskuussa 2016. Fortumin valitukset koskien vuosia 2009–2011 ovat edelleen vireillä ja Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan vuotta 2008 koskevan lopullisen päätöksen linjauksia. Tilinpäätökseen ei ole lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu.

Marraskuussa 2015 Fortum sai Belgian veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksen koskien vuotta 2012. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum Project Finance NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Vuosia 2008–2011 koskevan periaatteellisen kannan mukaisesti tilinpäätökseen ei ole tehty asiasta verovarausta. Vaaditun jälkiveron määrä vuoden 2012 osalta on noin 15 miljoonaa euroa. Vero on jo maksettu.

Lisätietoa tuleviin veroseuraamuksiin liittyvistä oletuksista ja arvioista, katso liitetieto 27 Tuloverosaamiset ja -velat. Lisätietoa myös liitteessä 12 Tuloverot.

Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.

36.2 Osakkuusyritykset

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj -osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen kesken.

Huhtikuussa 2016 jätettiin käyttölupahakemus työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Käyttöhenkilökunnan simulaattorikoulutus käynnistyi helmikuussa 2017. Kylmäkokeet, joilla vahvistettiin primääripiirin tiiveys, saatiin päätökseen heinäkuussa. Kuumakoevaihe alkoi joulukuussa. Useita kuukausia kestävissä kuumakokeissa laitosyksikön järjestelmiä testataan kokonaisuutena, kuitenkin ilman polttoainetta. Turbiinilaitoksella käyttöönoton ensimmäinen vaihe on valmistunut.

Tammikuussa 2017 turbiinilaitoksella aloitettu säilönnän purku on saatu valmiiksi ja turbiinilaitoksella on valmius kuumakoevaiheeseen.

OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Laitostoimittajan, AREVA-Siemens, lokakuussa 2017 päivitetyn aikataulun mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. Laitostoimittajan aikataulutarkastelu oli saavuttanut vaiheen, jossa laitostoimittaja vahvisti keskeiset virstanpylväät. Laitostoimittajan mukaan laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon joulukuussa 2018 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. Laitostoimittajan käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 2–4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.

Joulukuussa 2008 OL3 laitostoimittaja aloitti Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaisen välimiesmenettelyn ja toimitti vaateen koskien OL3:n viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Laitostoimittajan helmikuussa 2016 päivittämä rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,59 miljardia euroa, joka sisältää noin 1,58 miljardin euron viivästyskorot (laskettu 30.6.2017 asti) ja laitostoimitussopimuksen mukaisesti erääntyneitä maksueriä sekä noin 132 miljoonaa euroa laitostoimittajan väittämää menetettyä voittoa.

TVO jätti asiassa vuonna 2012 kanteen ja vastineen. TVO:n heinäkuussa 2015 päivittämä rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä on noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka oli OL3 EPR -laitos-toimittajan syyskuussa 2014 toimittaman aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta.

Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen marraskuussa 2016. Osapäätös käsitteli riidan alkuvaiheiden asioita, kuten aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua. Tämä käsitti monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin.

Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen myös heinäkuussa 2017. Osapäätös käsitteli projektin suunnittelu- ja lisensiointidokumentaation valmistelua, toimittamista, katselmointia ja hyväksyntää. Tämä käsitti niitä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittaja perustaa päävaateensa TVO:ta kohtaan, kuten myös tiettyjä asioita, joihin TVO:n vaateet laitostoimittajaa kohtaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Vaikka osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin, siinä on lopullisesti hylätty laitostoimittajan analyysimetodi, jolla se on perustellut pääasiallisia rahallisia vaateitaan TVO:ta kohtaan.

40

Osapuolet saivat lopullisen ja sitovan osapäätöksen myös marraskuussa 2017. Osapäätös käsitteli projektin rakennustöiden toteutusta ja projektinhallintaa. Tämä käsitti niitä keskeisiä asioita, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta kohtaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti moni rakennustöiden toteutusta koskevista asioista TVO:n eduksi ja selkeästi lykättiin monet TVO:n esiin nostamat laitostoimittajan projektinhallintaan liittyvät seikat seuraavaan päätökseen.

Välimiesmenettely on edelleen kesken ja etenee kohti lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet.

Areva julkaisi vuonna 2016 suunnitelman liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä. Suunnitelma sisälsi Areva NP:n liiketoiminnan siirtämisen New NP -nimiseen yhtiöön, jonka pääomistajaksi tulee EDF. Liiketoiminta siirrettiin vuoden 2017 lopulla, jonka jälkeen 75,5 prosenttia uuden New NP:n osakkeista siirrettiin EDF:lle. New NP nimettiin uudelleen Framatomeksi tammikuusta 2018 alkaen. OL3 EPR -projekti ja sen valmistumiseen tarvittavat toimenpiteet sekä eräät muut toiminnot jäivät Areva NP ja Areva GmbH -yhtiöihin, jotka jäivät Areva SA:n alaisuuteen. Euroopan Unionin komissio teki tammikuussa 2017 päätöksen valtiontuesta ja hyväksyi yritysjärjestelyn toukokuussa 2017. TVO jätti syyskuussa 2017 Euroopan unionin yleiselle tuomioistuimelle valituksen komission valtiontukipäätöksestä. TVO edellyttää, että Ranskan ydinvoimateollisuuden uudelleenjärjestely ei vaaranna OL3 EPR -projektin valmistumista laitostoimitussopimuksen mukaisesti laitostoimittajan ilmoittamassa aikataulussa.

37 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

8.1.2018 E.ON SE tiedotti tehneensä päätöksen myydä Fortumin vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa omistamansa 170 720 340 (46,65 % kaikista osakkeista ja äänistä) Uniper SE:n osaketta. E.ON ilmoitti myös, että ne yhtiön johtoryhmän jäsenet, jotka ovat tähän saakka yksityisesti omistaneet Uniperin osakkeita, myyvät omistuksensa ostotarjouksessa.

19.1.2018 Fortumin tiedotti, että Uniperin kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan loppuun mennessä Fortumille on tarjottu noin 46,93 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista, mikä vastaa yhteensä 171 736 647 Uniperin osaketta. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika päättyi 16.1.2018 ja ylimääräinen hyväksymisjakso alkaa 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018.

38 Yrityshankinnat ja -myynnit

38.1 Yrityshankinnat

milj. euroa	2017	2016
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	982	813
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	135	17
Hankitut myytävissä olevat rahoitusvarat	8	14
Osakehankinnat (brutto)	1 125	844

Uniper investointi

Fortum julkisti 26. syyskuuta 2017 sopineensa E.ONin kanssa järjestelystä, jonka mukaan E.ONilla on oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa vuoden 2018 alussa. Marraskuussa 2017 Fortum teki kaikille Uniperin osakkeenomistajille suunnatun vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen arvoltaan 22 euroa osakkeelta.

8.1.2018 E.ON SE tiedotti päättäneensä myydä Fortumin vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa omistamansa 170 720 340 (46,65 % kaikista osakkeista ja äänistä) Uniper SE:n osaketta. E.ON ilmoitti myös, että ne yhtiön johtoryhmän jäsenet, jotka ovat tähän saakka yksityisesti omistaneet Uniperin osakkeita, myyvät omistuksensa ostotarjouksessa.

Fortum tiedotti 19. tammikuuta 2018, että Uniperin kaikkia osakkeita koskevan vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen varsinaisen hyväksymisajan loppuun mennessä Fortumille on tarjottu yhteensä 171 736 647 Uniperin osaketta. Tämä vastaa noin 46,93 %:n osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika päättyi 16.1.2018 ja ylimääräinen hyväksymisjakso alkaa 20.1.2018 ja päättyy 2.2.2018. Varsinaisena hyväksymisjaksona tarjottujen osakkeiden arvo on 3,78 miljardia euroa perustuen osakekohtaiseen 22 euron arvoon.

38.1.1 Tytäryrityshankinnat 2017

Fortum sai päätökseen kolmen tuulipuiston koko osakekannan hankinnan norjalaiselta Nordkraftilta tammikuussa 2017. Kauppa sisältää jo toiminnassa olevan Nygårdsfjelltin tuulipuiston, kuten myös täysin luvitetut Ånstadblåheian ja Sørfjordin projektit. Fortum on aloittanut Ånstadblåheian ja Sørfjordin rakentamisen ja arvioi käyttöönoton tapahtuvan vuosina 2018 ja 2019. Näiden kolmen tuulipuiston kapasiteetin arvioidaan valmistuttuaan olevan 170 MW.

Lokakuussa 2016 Fortum käynnisti vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin hankkiakseen loput Ekokem Oyj:n (nimi muutettu Fortum Waste Solutions Oy:ksi) osakkeet. Prosessi saatiin päätökseen maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Fortum omistaa 100 % yhtiön osakkeista.

Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyt Oslon kaupungin kanssa saatiin päätökseen 4. elokuuta 2017. Fortum myi omistamansa 34,1 %:n osuuden Hafslund ASA:sta Oslon kaupungille. Fortum hankki

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

100 %:n osuuden Hafslund Markets AS:stä, 50 %:n osuuden Hafslund Varme AS:stä (nykyisin Fortum Oslo Varme AS) sisältäen Oslon kaupungin jätteenpolttolaitoksen Klemetsrudanlegget AS:n (nykyisin Fortum Oslo Varme KEA AS) sekä 10 %:n osuuden Hafslund Produksjon Holding AS:stä. Järjestelyn velaton kokonaiskauppahinta on noin 940 miljoonaa euroa.

Järjestelyn nettokauppahinta sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon oli noin 230 miljoonaa euroa.

Hafslund Markets ja Fortum Oslo Varme yhdistellään Fortum konserniin 1. elokuuta 2017 lähtien. Hafslund Markets yhdistellään Consumer Solutions -segmenttiin. Fortumilla on operatiivinen vastuu

milj. euroa	Hafslund Markets AS	Fortum Oslo Varme AS	Muut	Fortum yhteensä
Maksettu vastike	589	152	70	811
Maksamaton vastike	0	0	9	9
Vastike yhteensä	589	152	79	820
Hankittujen nettovarojen käypä arvo	374	84	77	535
Kurssierot	1	0	2	2
Liikearvo	215	69	1	286

tytäryhtiönä City Solutions -segmenttiin yhdistellystä Fortum Oslo Varmesta, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Hafslund Produksjon Holding yhdistellään osakkuusyhtiönä ja se raportoidaan Generation -segmentissä. Alustava liikearvo heinäkuun lopun taseesta tehdyn hankintamenolaskelman perusteella on 215 miljoonaa euroa Hafslund Marketsin ja 69 miljoonaa euroa Fortum Oslo Varmen osalta. Hankintamenolaskelma on alustava, koska kaikkia arvonmäärityksiä, erityisesti varauksiin liittyen, ei ole vielä saatu valmiiksi.

Hafslundin hankinnan vaikutus Consumer Solutions -segmentin vuoden 2017 liikevaihtoon oli 344 miljoonaa euroa, vertailukelpoiseen liikevoittoon 13 miljoona euroa ja vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) 22 miljoonaa euroa. Vaikutus City Solutions -segmentin vuoden 2017 liikevaihtoon oli 56 miljoonaa euroa, vertailukelpoiseen liikevoittoon 15 miljoonaa euroa ja vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) 29 miljoona euroa.

Joulukuussa 2017 Fortum hankki kolme aurinkovoimayhtiötä Hevel Groupilta. Pleshanovskayan (10 MW) ja Grachevskayan (10 MW) aurinkovoimalaitokset sijaitsevat Orenburgin alueella ja Bugulchanskayan (15 MW) aurinkovoimalaitos Bashkortostanin tasavallassa. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan takuuhintaista (Capacity Supply Agreement, CSA) kapasiteettimaksua, joka vastaa noin 430 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.

	Hafslund Markets AS			Fortum Oslo Varme AS			Fortum yhteensä 1)
milj. euroa	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä
Hankittujen nettovarojen käyvät arvot
Rahavarat	158		158	37		37	201		201
Aineeton omaisuus	12	284	296	0		0	17	334	352
Käyttöomaisuus	5		5	526	207	733	604	208	811
Muut varat	179		179	21		21	206		206
Laskennalliset verovelat	-19	-68	-88	-21	-50	-71	-46	-129	-175
Muu koroton vieras pääoma	-176		-176	-39		-39	-217		-217
Korollinen vieras pääoma	0		0	-445		-445	-489		-489
Hankitut nettovarat	158	216	374	79	157	237	275	413	688
Määräysvallattomat omistajat	0	0	0	51	102	153	51	102	153
Yhteensä	158	216	374	29	55	84	225	310	535

1) Sisältää Norjan tuulipuistojen, Venäjän aurinkovoimayhtiöiden sekä muiden pienempien yrityshankintojen kautta hankitun omaisuuden kirjanpitoarvot ja käypien arvojen kohdistukset.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

milj. euroa	Hafslund Markets AS	Fortum Oslo Varme AS	Muut	Fortum yhteensä
Bruttoinvestoinnit
Rahana suoritettu vastike	589	152	70	811
Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä	158	37	6	201
Kurssierot	1	0	2	3
Hankinnan rahavirta	432	116	65	613
Maksamaton vastike			9	9
Korollinen velka hankituissa
tytäryrityksissä		445	44	489
josta Fortumin myöntämät lainat		-213		-213
Hankintahinnan oikaisut velan
luonteisiin eriin	54	26	0	80
Kurssierot	0	1	2	4
Bruttoinvestoinnit hankittuihin
tytäryrityksiin	486	375	121	982

38.1.2 Tytäryrityshankinnat 2016

31.8.2016 saatettiin päätökseen 81 %:n osake-enemmistön hankinta pohjoismaisesta kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:stä (nimi muutettu Fortum Waste Solutions Oy:ksi). Velaton kokonaiskauppahinta yhtiön koko osakekannalle on yhteensä noin 680 miljoonaa euroa. Fortum teki myös syyskuun loppuun asti voimassa olleen ostotarjouksen lopuista osakkeista samaan 165 euron osakekohtaiseen hintaan. Joulukuun loppuun mennessä Fortumin omistusosuus oli 98,2 %.

Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä valmistunut lopullinen hankintamenolaskelma perustuu taseeseen per 31.8.2016. Alustavaan hankintamenolaskelmaan ei tehty olennaisia muutoksia.

Fortum Waste Solutions Oy on yhdistelty Fortum-konserniin elokuun 2016 lopusta lähtien osana City Solutions -segmenttiä. Tilinpäätöksen vertailutiedot sisältävät Ekokemin tuloksen 1. syyskuuta 2016 alkaen. Fortum Waste Solutions osuus City Solutions -segmentin vuoden 2017 liikevaihdosta oli 293 miljoonaa euroa (syys–joulukuu 2016: 105), vertailukelpoisesta liikevoitosta 24 miljoonaa euroa (syys–joulukuu 2016: 7) sekä vertailukelpoisesta käyttökatteesta 74 miljoonaa euroa (syys–joulukuu 2016: 26).

Fortum teki 8.1.2016 Puolassa julkisen ostotarjouksen Varsovan pörssissä listatun sähkön ja kaasun myyntiyhtiö Grupa DUON S.A.:n (nimi muutettu Fortum Markets Polska S.A.:ksi) kaikista osakkeista. Tarjousaika päättyi 26.2.2016, ja Fortum sai merkintäajan päättymiseen mennessä myyntisitoumuksen osakkeenomistajilta 93,35 prosentista yhtiön osakkeista. Tarjottu osakohtainen hinta oli 3,85 Puolan zlotya. Loput osakkeet hankittiin osakkeenomistajilta pakollisen lunastusmenettelyn kautta samaan osakekohtaiseen hintaan. Huhtikuussa Fortum hankki 100 %:n omistusosuuden ja kesäkuussa osakkeet poistettiin pörssistä.

Tilinpäätökseen sisältyy Grupa Duon S.A.:n konsernin tulosvaikutus 1.4.2016 lähtien. Consumer Solutions -segmenttiin sisältyvä liikevaihto vuonna 2017 oli 266 miljoonaa euroa (huhti–joulukuu 2016: 155), vertailukelpoinen liikevoitto 0 miljoonaa euroa (huhti–joulukuu 2016: 4) ja vertailukelpoinen käyttökate 4 miljoonaa euroa (huhti–joulukuu 2016: 8).

Vuoden 2017 aikana valmistunut lopullinen hankintamenolaskelma perustuu taseeseen per 31.3.2016. Hankintamenolaskelmaan ei tehty olennaisia muutoksia vuoden 2016 tilinpäätöksessä julkistettuihin tietoihin verrattuna.

Muut tytäryhtiöhankinnat sisältää Info24 AB:n ja Turebergs Recycling AB:n osakkeet. Fortum hankki 1.4.2016 ruotsalaisen IT-yrityksen Info24:n koko osakekannan. Info24 on teollisen internetin palvelujen kehittämiseen erikoistunut yritys. Fortum hankki 21.12.2016 ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n koko osakekannan. Turebergs Recycling AB:n pääliiketoimintaa ovat ympäristörakentaminen, kierrätys ja jätteenpolttolaitosten pohjatuhkan käsittely.

milj. euroa	Fortum Waste Solutions Oy	Fortum Markets Polska S.A.	Muut	Fortum yhteensä
Maksettu vastike	570	106	15	691
Maksamaton vastike	10		3	13
Vastike yhteensä	580	106	17	703
Hankittujen nettovarojen käypä arvo	440	86	17	543
Kurssierot	0	2	0	2
Liikearvo	141	22	0	163

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

		Fortum Waste Solutions Oy			Fortum Markets Polska S.A.		Fortum yhteensä 1)
milj. euroa	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä	Hankitun omaisuuden kirjanpitoarvo	Käypien arvojen kohdistukset	Käypä arvo yhteensä
Hankittujen nettovarojen käyvät arvot
Rahavarat	17		17	8		8	26		26
Käyttöomaisuus	315	387	702	49	34	83	366	438	804
Muut varat	67		67	37		37	108		108
Laskennalliset verovelat	-34	-77	-112	-1	-7	-7	-35	-88	-123
Muu koroton vieras pääoma	-117		-117	-16		-16	-135		-135
Korollinen vieras pääoma	-117		-117	-19		-19	-136		-136
Hankitut nettovarat	131	309	441	58	28	86	194	351	545
Määräysvallattomat omistajat	1		1	1		1	2		2
Yhteensä	131	309	440	58	28	86	192	351	543

1) Sisältää Info24 AB:n ja Turebergs Recycling AB:n hankitut kirjanpitoarvot ja niille allokoidut käyvät arvot.

milj. euroa	Fortum Waste Solutions Oy	Fortum Markets Polska S.A.	Muut	Fortum yhteensä
Bruttoinvestoinnit
Rahana suoritettu vastike	570	106	15	691
Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä	17	8	1	26
Hankinnan rahavirta	553	98	14	664
Maksamaton vastike	10		3	13
Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä	117	19	0	136
Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin	680	117	17	813

38.1.3 Muut yrityshankinnat

Huhtikuussa 2017 Fortum ja RUSNANO päättivät 50/50 yhteistyösopimuksesta, jonka tavoite on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan piirissä (CSA) olevan tuulivoiman rakentamiseen Venäjällä. RUSNANO on Venäjän valtion omistama kehitysyhtiö. Fortumin ja RUSNANON 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 Venäjän valtion tuulihuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Jokainen investointi päätetään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon sijoittaman oman pääoman määrä on enintään 15 miljardia ruplaa (tällä hetkellä noin 220 miljoonaa euroa). Pääoma sitoutuu mikäli investointipäätöksiä tehdään (noin 5 vuoden aikana). Vuoden 2017 aikana Fortum investoi 43 miljoonaa euroa rahastoon.

Lokakuussa 2017 Fortum ja SUENKO perustivat yhteisyrityksen JSC Ural-Siberian Heat and Power Company (YUSTEK) vastaamaan Tyumenin alueen lämmönjakelusta Länsi-Siperiassa Venäjällä. Fortum jatkaa yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajana alueella ja myy lämpöä YUSTEKille.

38.2 Yritysmyynnit

milj. euroa	2017	2016
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	55	127
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	687	34
Myydyt osakkeet (brutto)	742	161

38.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet

Toukokuussa 2017 Fortum myi puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n koko osakekannan Infracapitalille. Infracapital on M&G Investmentsiin kuuluva infrastruktuuriinvestointeihin keskittyvä rahastoyhtiö. DUON Dystrybucja S.A. toimii Puolassa verkkokaasun ja nesteytetyn maakaasun jakeluyhtiönä. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). Fortum kirjasi Consumer Solutions -segmentin vuoden 2017 tulokseen 2 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja.

Marraskuussa 2017 Fortum myi 51 %:n omistusosuutensa norjalaisesta sähkömyyntiyhtiöstä Røyken Kraft AS:stä vähemmistöosakkaalle Røyken Energiverk AS:lle. Yhtiö hankittiin osana Hafslund Markets AS:n konsernia Haslundin omistuksen uudelleenjärjestelyssä.

Helmikuussa 2016 Fortum myi 100 %:n omistuksensa tytäryhtiössään OOO Tobolsk CHP:ssä SIBURille, joka on Venäjän suurin integroitu petrokemian- ja kaasunjalostusyhtiö. OOO Tobolsk CHP

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

omistaa Tobolskissa, Länsi-Siperiassa sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP). Fortum kirjasi kaupasta Russia -segmenttiin 35 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton ennen veroja.

Myydyt tytäryhtiöosakkeet - Vaikutus rahoitusasemaan

milj. euroa	2017	2016
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	55	127
Likvidit varat myydyissä tytäryrityksissä	5	10
Myyntihinta sisältäen likvidit varat myydyissä tytäryrityksissä	60	137
Aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	58	92
Muut pitkä- ja lyhytaikaiset varat	6	15
Likvidit varat	5	10
Korolliset lainat	-3	0
Muut velat ja varaukset	-7	-15
Myydyt nettovarat	59	102
Myyntivoitto	2	35

38.2.2 Muut yritysmyynnit

Fortum myi 34,1 %:n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille 3.8.2017 osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Fortum kirjasi 324 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton Othersegmenttiin vuonna 2017. Myyntivoitto sisältää transaktiokulut ja se vastaa 0,36 euron osakekohtaista tulosta.

Maaliskuussa 2016 Fortum sai päätökseen 51,4 %:n omistusosuutensa myynnin virolaisessa kaasun tuonti-, myynti- ja jakeluyhtiössä AS Eesti Gaasissa. Fortum myi omistusosuutensa Trilini Energy OÜ:lle. Fortum kirjasi kaupasta City Solutions -segmenttiin noin 11 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton ennen veroja.

39 Lähipiiritapahtumat

39.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt

Vuoden 2017 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 50,76 %. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti.

31.8.2016 Fortum saattoi päätökseen Ekokem Oyj:n hankinnan yhtiön neljältä suurimmalta osakkeenomistajalta, jotka edustivat noin 81 %:a osakkeenomistajista. Suomen valtio oli yksi

suurimmista omistajista 34 %:n osakeomistuksellaan. Lisätietoa liitetiedosta 38 Yrityshankinnat ja -myynnit.

39.2 Hallitus ja johtoryhmä

Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot 2017 olivat (sisältäen eläke-etuudet ja sosiaalikustannukset) 9 miljoonaa euroa (2016: 10).

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 10 Henkilöstökulut.

39.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset

Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuusyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuusyritykset, joita käsitellään jäljempänä tässä liitetiedossa.

Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka puolestaan omistavat vesivoimaja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Nämä osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja valmisteverot.

Tarkempaa tietoa osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä tapahtumista ja tasearvoista on liitetiedossa 18 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

39.4 Eläkesäätiö

Fortumin eläkesäätiöt Suomessa ja Ruotsissa ovat itsenäisiä juridisia yksiköitä ja hallinnoivat eläkevaroja, jotka liittyvät eläketurvaan Suomessa ja Ruotsissa. Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat 0,04 % (2016: 0,04 %) kaikista liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiöiden omistamia kiinteistöjä ja huoneistoja on vuokrattu Fortumille. Fortum ei ole maksanut kannatusmaksuja eläkesäätiöille vuosina 2016–2017. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (2016: 41) kiinteistökiinnitykset.

Laadintaperusteet Riskit Tuloslaskelma Tase Taseen ulkopuoliset erät Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

40 Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2017

• C = City Solutions 1) Uusi yhtiö
• CS = Consumer Solutions 2) Emoyhtiön omistamat yritykset
• G = Generation
• R = Russia
• O = Muut

			Konsernin
Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	omistus, %
Ekopartnerit Turku Oy	Suomi	C	51,0
Fortum Asiakaspalvelu Oy	2) Suomi	CS	100,0
Fortum Assets Oy	Suomi	O	100,0
Fortum C&H Oy	Suomi	O	100,0
Fortum Environmental Construction Oy	Suomi	C	100,0
Fortum Growth Oy	Suomi	O	100,0
Fortum Heat and Gas Oy	2) Suomi	C, O	100,0
Fortum Markets Oy	2) Suomi	CS	100,0
Fortum Norm Oy	2) Suomi	O	100,0
Fortum Power and Heat Holding Oy	Suomi	G	100,0
Fortum Power and Heat Oy	2) Suomi	C, G, O	100,0
Fortum Real Estate Oy	2) Suomi	O	100,0
Fortum Waste Solutions Oy	2) Suomi	C	100,0
Kiinteistö Oy Espoon Energiatalo	Suomi	O	100,0
Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy	Suomi	G	100,0
Kotimaan Energia Oy	1) Suomi	CS	100,0
Oy Pauken Ab	Suomi	O	100,0
Oy Tersil Ab	Suomi	O	100,0
Oy Tertrade Ab	Suomi	O	100,0
Vindin Böle Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
Vindin Kalax Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
Vindin Molpe Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
Vindin Pjelax Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
Vindin Poikel Norra Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
Vindin Pörtom Ab/Oy	1) Suomi	O	100,0
FB Generation Services B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum 2 B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum 3 B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Charge & Drive B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Finance B.V.	Alankomaat	O	100,0

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Fortum Holding B.V.	2) Alankomaat	C, G, O	100,0
Fortum Hydro B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum India B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Power Holding B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Russia B.V.	Alankomaat	R	100,0
Fortum Russia Holding B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum SAR B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Star B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Sun B.V.	Alankomaat	O	100,0
Fortum Wave Power B.V.	Alankomaat	O	100,0
PolarSolar B.V.	Alankomaat	O	100,0
RPH Investment B.V.	Alankomaat	R	100,0
Fortum Project Finance N.V.	2) Belgia	O	100,0
Escandinava de Electricidad S.L.U	1) Espanja	CS	100,0
Fortum Insurance Ltd	Guernsey	O	100,0
Fortum Amrit Energy Private Limited	Intia	O	100,0
Fortum FinnSurya Energy Private Limited	Intia	O	100,0
Fortum India Private Limited	Intia	O	100,0
Fortum Solar India Private Limited	Intia	O	100,0
Fortum Finance Ireland Designated Activity Company	2) Irlanti	O	100,0
Fortum P&H Ireland Limited	1) Irlanti	O	100,0
Fortum Participation Ltd	1) Irlanti	O	100,0
Fortum Carlisle Limited	Iso-Britannia	C	100,0
Fortum Energy Ltd	Iso-Britannia	O	100,0
Fortum Glasgow Limited	Iso-Britannia	C	100,0
Fortum O&M(UK) Limited	Iso-Britannia	C	100,0
IVO Energy Limited	Iso-Britannia	G	100,0
Fortum Jelgava, SIA	Latvia	C	100,0
Fortum Latvia SIA	Latvia	C	100,0
UAB Fortum Heat Lietuva	Liettua	C	100,0
UAB Fortum Klaipeda	Liettua	C	96,0
UAB Joniskio energija	Liettua	C	66,2
UAB Svencioniu energija	Liettua	C	50,0
Fortum Investment SARL	Luxemburg	O	100,0
Fortum Luxembourg SARL	Luxemburg	O	100,0
Fortum Forvaltning AS	Norja	O	100,0
Fortum Markets AS	Norja	CS	100,0
Fortum Oslo Varme AS	1) Norja	C	50,0
Fortum Oslo Varme KEA AS	1) Norja	C	50,0

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Laadintaperusteet	Riskit	Tuloslaskelma	Tase	Taseen ulkopuoliset erät		Konsernirakenne ja lähipiiritiedot

			Konsernin
Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	omistus, %
Fortum Waste Solutions Norway AS	Norja	C	100,0
Fredrikstad EnergiSalg AS	1) Norja	CS	100,0
Hafslund Hedging AS	1) Norja	CS	100,0
Hafslund Kundesenter AS	1) Norja	CS	100,0
Hafslund Marked AS	1) Norja	CS	100,0
Hafslund Strøm AS	1) Norja	CS	100,0
Hafslund Tellier AS	1) Norja	CS	100,0
Hallingkraft AS	1) Norja	CS	100,0
Mitt Hjem Norge AS	1) Norja	CS	100,0
NorgesEnergi AS	1) Norja	CS	100,0
Nygårdsfjellet Vindpark AS	1) Norja	O	100,0
Oslo Energi AS	1) Norja	CS	100,0
Solvencia AS	1) Norja	CS	100,0
Sørfjord Vindpark AS	1) Norja	O	100,0
Ånstadblåheia Vindpark AS	1) Norja	O	100,0
AMB Energia Sprzedaż Sp. z o.o.	Puola	CS	100,0
Fortum Customer Services Polska Sp. z o.o.	Puola	CS	100,0
Fortum Marketing and Sales Polska S.A.	Puola	CS	100,0
Fortum Markets Polska S.A.	Puola	CS	100,0
Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o.	Puola	C	100,0
Fortum Network Płock Sp. z o.o.	Puola	C	100,0
Fortum Network Wrocław Sp. z o.o.	Puola	C	100,0
Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o.	Puola	C, CS	100,0
Fortum Silesia SA	Puola	C	100,0
Fortum Sprzedaż Sp. z o.o.	Puola	CS	100,0
Rejonowa Spółka Ciepłownicza Sp. z o.o.	Puola	C	100,0
Fortum France S.A.S	Ranska	O	100,0
Blybergs Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	66,7
Brännälven Kraft AB	Ruotsi	G	67,0
Bullerforsens Kraft Aktiebolag	Ruotsi	G	88,0
Energibolaget i Sverige Holding AB	1) Ruotsi	CS	100,0
Energikundservice Sverige AB	Ruotsi	CS	100,0
Fortum 1 AB	Ruotsi	R	100,0
Fortum Fastigheter AB	Ruotsi	O	100,0
Fortum Markets AB	Ruotsi	CS	100,0
Fortum Produktionsnät AB	Ruotsi	G	100,0

Yrityksen nimi	Maa	Segmentti	Konsernin omistus, %
Fortum Sweden AB	2) Ruotsi	O	100,0
Fortum Sverige AB	Ruotsi	C, G, O	100,0
Fortum Waste Solutions AB	Ruotsi	C	100,0
Fortum Waste Solutions Holding AB	Ruotsi	C	100,0
Fortum Vind Norr AB	Ruotsi	O	100,0
Göta Energi AB	1) Ruotsi	CS	100,0
Hafslund Energi AB	1) Ruotsi	CS	100,0
Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag	Ruotsi	G	86,9
Nordgroup Waste Management AB	Ruotsi	C	100,0
Oreälvens Kraftaktiebolag	Ruotsi	G	65,0
SverigesEnergi Elförsäljning AB	1) Ruotsi	CS	100,0
Tellier Service AB	1) Ruotsi	CS	100,0
Turebergs Recycling AB	Ruotsi	C	100,0
Uddeholm Kraft Aktiebolag	Ruotsi	G	100,0
VG Power Tools AB	1) Ruotsi	C	100,0
VG Power Turbo AB	1) Ruotsi	C	100,0
Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag	Ruotsi	G	73,3
Fortum Deutschland SE	1) Saksa	O	100,0
Fortum Service Deutschland GmbH	Saksa	C	100,0
Fortum Energi A/S	Tanska	CS	100,0
Fortum Waste Solutions A/S	Tanska	C	100,0
Fortum Waste Solutions OW A/S	Tanska	C	100,0
Chelyabinsk Energoremont	Venäjä	R	100,0
Fortum New Generation LLC	1) Venäjä	R	98,2
LLC Pleshanovskaya Solar power station	1) Venäjä	R	98,2
LLC Bugulchanskaya Solar power station	1) Venäjä	R	98,2
LLC Grachevskaya Solar power station	1) Venäjä	R	98,2
PAO Fortum	Venäjä	R	98,2
Ural Heat Networks Company Joint Stock Company	Venäjä	R	98,2
AS Anne Soojus	Viro	C	60,0
AS Fortum Tartu	Viro	C	60,0
AS Tartu Joujaam	Viro	C	60,0
AS Tartu Keskkatlamaja	Viro	C	60,0
Fortum CFS Eesti OU	Viro	O	100,0
Fortum Eesti AS	Viro	C	100,0

Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudelliset tunnusluvut

Taulukoissa ja graafeissa esitettävien tietojen vertailukelpoisuus

Fortum ilmoitti maaliskuussa 2015 Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin myötä Fortumilla ei ole enää lainkaan sähkönsiirtoliiketoimintaa. Näin ollen Distribution-segmentti on esitetty vuonna 2015 lopetettuna toimintona IFRS 5 standardin Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu IFRS 5:n mukaisesti.

Taulukoiden ja graafien tiedoissa vuoden 2012 tai vanhempien vuosien osalta ei ole huomioitu muutoksia koskien IFRS 10 ja IFRS 11 käyttöönottoon. Standardien käyttöönotto Fortum-konsernissa vaikuttaa AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin osakeomistuksen käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä. 1.1.2014 alkaen yhtiö luokitellaan yhteisyritykseksi ja yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Ennen muutosta Fortum Värme käsiteltiin konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla oli 50 % osuus.

										Muutos
2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	17/16, %
5 636	5 435	6 296	6 161	6 159	5 309	4 751	3 702	3 632	4 520	24
						4 088	3 459	3 632	4 520	24
2 478	2 292	2 271	3 008	2 538	2 129	3 954	4 640	1 006	1 623	61
						1 673	196	1 006	1 623	61
2 360	2 398	2 396	2 374	2 416	1 975	1 873	1 265	1 015	1 275	26
						1 457	1 102	1 015	1 275	26
1 963	1 782	1 708	2 402	1 874	1 508	3 428	4 245	633	1 158	83
34,8	32,8	27,1	39,0	30,4	28,4	72,2	114,7	17,4	25,6
						1 296	-150	633	1 158	83
						31,7	-4,3	17,4	25,6
1 845	1 888	1 833	1 802	1 752	1 403	1 351	922	644	811	26
						1 085	808	644	811	26
1 850	1 636	1 615	2 228	1 586	1 398	3 360	4 088	595	1 111	87
32,8	30,1	25,7	36,2	25,8	26,3	70,7	110,4	16,4	24,6
						1 232	-305	595	1 111	87
						30,1	-8,8	16,4	24,6
1 596	1 351	1 354	1 862	1 512	1 212	3 161	4 142	504	882	75
1 542	1 312	1 300	1 769	1 416	1 204	3 154	4 138	496	866	75
						1 089	-228	504	882	75
						1 081	-231	496	866	75

	Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
--	---------------------------------	---------------------	-------------	--------------------------	--------------------------	---------------------------------------------------	------------------------	-------------------------------------------------------------------------	-------------------------

	Taloudelliset tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

milj. euroa tai kuten merkitty	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	Muutos 17/16, %
Taloudellinen asema ja rahavirta
Sijoitettu pääoma, Fortum yhteensä	15 911	15 350	16 124	17 931	19 420	19 183	17 918	19 870	18 649	18 172	-3
Korollinen nettovelka	6 179	5 969	6 826	7 023	7 814	7 793	4 217	-2 195	-48	988	2 158
Korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta						6 658	3 664	N/A	N/A	N/A
Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin, Fortum yhteensä	2 624	929	1 249	1 482	1 574	1 020	843	669	1 435	1 815	26
- % liikevaihdosta	46,6	17,1	19,8	24,1	25,6	19,2	17,7	18,1	39,5	40,2
Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin, jatkuvat toiminnot							695	625	1 435	1 815	26
Käyttöomaisuusinvestoinnit, Fortum yhteensä	1 108	862	1 222	1 408	1 558	1 005	774	626	591	690	17
Käyttöomaisuusinvestoinnit, jatkuvat toiminnot							626	582	591	690	17
Liiketoiminnan rahavirta, Fortum yhteensä	2 002	2 264	1 437	1 613	1 382	1 548	1 762	1 381	621	993	60
Liiketoiminnan rahavirta, jatkuvat toiminnot							1 406	1 228	621	993	60
Tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto, Fortum yhteensä, %	15,0	12,1	11,6	14,8	10,2	9,0	19,5	22,7	4,0	7,1
Oman pääoman tuotto, Fortum yhteensä, %	18,7	16,0	15,7	19,7	14,6	12,0	30,0	33,4	3,7	6,6
Korkokate, Fortum yhteensä	9,4	12,4	13,7	10,5	7,6	6,7	19,9	27,6	4,6	8,7
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot, Fortum yhteensä	8,6	10,3	10,0	8,5	5,7	5,3	15,7	21,5	4,1	7,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka,
Fortum yhteensä, %	34,1	37,6	20,5	21,5	19,9	18,8	42,9	-59,7	-1 503,4	83,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka ilman Värmen rahoitusta, %						22,1	49,3	N/A	N/A	N/A
Velkaantumisaste, %	73	70	78	69	73	77	39	-16	0	7
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate, Fortum yhteensä	2,6	2,5	2,8	3,0	3,2	3,9	2,3	-1,7	0,0	0,8
Vertailukelpoinen nettovelka/Jatkuvien toimintojen käyttökate ilman Värmen rahoitusta						3,4	2,0	N/A	N/A	N/A
Omavaraisuusaste, %	41	43	40	44	43	43	51	61	62	61
Muut tiedot
Osingot	888	888	888	888	888	977	1 155	977	977	977 2)	0
Tutkimus- ja kehittämismenot	27	30	30	38	41	49	41	47	52	53	2
- % liikevaihdosta	0,5	0,5	0,5	0,6	0,7	0,9	1,0	1,4	1,4	1,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä, Fortum yhteensä	14 077	13 278	11 156	11 010	10 600	9 532	8 821	8 193	7 994	8 507
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä, jatkuvat toiminnot							8 329	8 009	7 994	8 507

1) Käyttökate (=EBITDA) on määritelty seuraavasti: liikevoitto + poistot.

2) Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 28.3.2018.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tunnuslukujen jälkeen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut		Osakekohtaiset tunnusluvut			Segmenttikohtaiset tunnusluvut	Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtaiset tunnusluvut

											Muutos
euroa tai kuten merkitty	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	17/16 %
Osakekohtainen tieto
Tulos/osake, Fortum yhteensä	1,74	1,48	1,46	1,99	1,59	1,36	3,55	4,66	0,56	0,98	75
Jatkuvien toimintojen tulos/osake							1,22	-0,26	0,56	0,98	75
Luovutettujen toimintojen tulos/osake	-	-	-	-	-	-	2,33	4,92	-	-
Laimennettu tulos/osake, Fortum yhteensä	1,74	1,48	1,46	1,99	1,59	1,36	3,55	4,66	0,56	0,98	75
Laimennettu jatkuvien toimintojen tulos/osake							1,22	-0,26	0,56	0,98	75
Laimennettu luovutettujen toimintojen tulos/osake	-	-	-	-	-	-	2,33	4,92	-	-
Rahavirta/osake, Fortum yhteensä	2,26	2,55	1,62	1,82	1,56	1,74	1,98	1,55	0,70	1,12	60
Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake							1,38	1,38	0,70	1,12	60
Oma pääoma/osake	8,96	9,04	9,24	10,84	11,30	11,28	12,23	15,53	15,15	14,69	-3
Osinko/osake	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,10	1,10	1,10	1,10	1,10 1)	0
Lisäosinko/osake							0,20	-	-	-
Osinko/osakekohtainen tulos, %	57,5	67,6	68,5	50,3	62,9	80,9	36,6	23,6	196,4	112,2 1)
Efektiivinen osinkotuotto, %	6,6	5,3	4,4	6,1	7,1	6,6	7,2	7,9	7,5	6,7 1)
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	8,8	12,8	15,4	8,3	8,9	12,2	5,1	3,0	26,1	16,8
Osakkeen kurssikehitys
Kauden lopussa	15,23	18,97	22,53	16,49	14,15	16,63	17,97	13,92	14,57	16,50
Keskikurssi	24,79	15,91	19,05	19,77	15,66	15,11	17,89	16,29	13,56	15,28
Alin kurssi	12,77	12,60	17,18	15,53	12,81	13,10	15,13	12,92	10,99	12,69
Ylin kurssi	33,00	19,20	22,69	24,09	19,36	18,18	20,32	21,59	15,74	18,94
Muu tieto
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	13 519	16 852	20 015	14 649	12 570	14 774	15 964	12 366	12 944	14 658
Osakkeiden vaihdon kehitys 2)
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	628 155	580 899	493 375	524 858	494 765	465 004	454 796	541 858	611 572	582 873
Prosentuaalinen osuus osakekannasta, %	70,8	65,4	55,5	59,1	55,7	52,3	51,2	61,0	68,8	65,6
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	887 638	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
Osakkeiden määrä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	887 256	888 230	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	887 839	888 230	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367	888 367

1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 28.3.2018.

2) Taulukon 'osakkeiden vaihdon kehitys' -luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2017 noin 61 % (2016: 63 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Helsingin pörssissä.

Katso Tunnuslukujen laskentakaavat.

Segmenttikohtaiset tunnusluvut

Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Venäläisen PAO Fortumin hankinnan jälkeen Fortum teki muutoksia segmenttirakenteeseensa vuoden 2008 aikana. Vertailutiedot on muutettu vuonna 2008.

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.3.2014 alkaen. Uudelleenorganisoinnin myötä Fortumin aikaisemmin erillisinä raportoidut Heat- ja Electricity Sales -segmentit raportoitiin yhtenä Heat, Electricity Sales and Solutions -segmenttinä.

Fortum otti käyttöön uudet IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardit 1.1.2014 alkaen. Uusien standardien soveltaminen Fortum-konsernissa vaikutti Tukholman kaupungin kanssa yhdessä omistetun AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin (Fortum Värme) käsittelyyn. Yhtiö on luokiteltu yhteisyritykseksi ja yhdistelty konserniin pääomaosuusmenetelmällä 1.1.2014 alkaen. Ennen muutosta Fortum Värme käsiteltiin konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla oli 50 % osuus.

Fortum ilmoitti maaliskuussa 2015 Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin myötä Fortumilla ei ole enää lainkaan sähkönsiirtoliiketoimintaa. Näin ollen Distribution -segmentti on esitetty vuonna 2015 lopetettuna toimintona IFRS 5 standardin Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu IFRS 5:n mukaisesti.

Fortum uudisti liiketoimintarakenteensa 1.4.2016 alkaen. Divisioonat ovat Generation (pääosin entinen Power and Technology), City Solutions (pääosin entinen Heat, Electricity Sales and Solutions) ja Russia. Muutoksen taloudellinen vaikutus oli pieni, joten vuoden 2015 vertailutietoja ei muutettu takautuvasti.

City Solutions -divisioona jaettiin 1.3.2017 alkaen kahteen divisioonaan: City Solutions ja Consumer Solutions, jotka raportoivat erillisinä segmentteinään (lisätietoja liitetiedossa 5 Segmenttiraportointi). Fortum on oikaissut vuoden 2016 vertailutiedot uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi.

Liikevaihto segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	2 892	2 531	2 702	2 481	2 415	2 252	2 156	1 722	1 657	1 677
- josta sisäistä	0	254	-281	-24	296	69	85	83	15	15
City Solutions						1 516	1 332	1 187	782	1 015
- josta sisäistä						87	34	-13	1	19
Heat	1 466	1 399	1 770	1 737	1 628
- josta sisäistä	0	23	-8	8	18
Consumer Solutions									668	1 097
- josta sisäistä									2	3
Electricity Sales	1 922	1 449	1 798	900	722
- josta sisäistä	177	67	158	95	55
Russia	489	632	804	920	1 030	1 119	1 055	893	896	1 101
- josta sisäistä	-	-	-	-	-	-	0	0	0	0
Muut	83	71	51	108	137	63	58	114	92	102
- josta sisäistä	82	-5	169	115	-66	54	44	75	61	67
Distribution	789	800	963	973	1 070	1 064
- josta sisäistä	10	13	18	15	37	19
Eliminoinnit ja Nord Pool netotus	-2 005	-1 447	-1 792	-958	-843	-706	-513	-458	-463	-470
Jatkuvat toiminnot yhteensä	5 636	5 435	6 296	6 161	6 159	5 309	4 088	3 459	3 632	4 520
Lopetetut toiminnot							751	274
Eliminoinnit 1)							-89	-31
Yhteensä							4 751	3 702	3 632	4 520

1) Myynnit ja ostot lopetetuilta toiminnoilta.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut		Osakekohtaiset tunnusluvut		Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	1 528	1 454	1 298	1 201	1 146	859	877	561	417	478
City Solutions						109	104	108	64	98
Heat	250	231	275	278	271
Consumer Solutions									48	41
Electricity Sales	-33	22	11	27	39
Russia	-92	-20	8	74	68	156	161	201	191	296
Muut	-56	-61	-66	-73	-92	-54	-57	-63	-77	-102
Distribution	248	262	307	295	320	332
Vertailukelpoinen liikevoitto	1 845	1 888	1 833	1 802	1 752	1 403	1 085	808	644	811
Arvonalentumiset							0	-918	27	6
Myyntivoitot ja muut	85	29	93	284	155	61	305	22	38	326
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset									-65	14
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu									-11	1
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1)	33	-135	-218	316	-33	45	-94	-62
Liikevoitto, jatkuvat toiminnot	1 963	1 782	1 708	2 402	1 874	1 508	1 296	-150	633	1 158
Lopetetut toiminnot							2 132	4 395
Liikevoitto							3 428	4 245	633	1 158

1) Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset ja Ydinjätehuoltorahastoon liittyvän oikaisun.

Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	1 625	1 547	1 398	1 310	1 260	1 007	998	680	527	603
City Solutions						211	204	209	186	262
Heat	419	393	462	471	481
Consumer Solutions									55	57
Electricity Sales	-26	28	13	29	40
Russia	-25	55	94	148	189	258	304	267	312	438
Muut	-46	-51	-56	-66	-83	-49	-49	-53	-64	-83
Distribution	413	426	485	482	529	548
Jatkuvat toiminnot yhteensä	2 360	2 398	2 396	2 374	2 416	1 975	1 457	1 102	1 015	1 275
Lopetetut toiminnot							416	163
Yhteensä							1 873	1 265	1 015	1 275

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille

Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Poistot segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	97	93	100	109	114	148	121	118	110	125
City Solutions						102	100	101	121	163
Heat	169	162	187	193	210
Consumer Solutions									7	16
Electricity Sales	7	6	2	2	1
Russia	67	75	86	108	121	150	147	117	123	142
Muut	10	10	10	7	9	5	8	10	13	18
Distribution	165	164	178	187	209	216
Jatkuvat toiminnot yhteensä	515	510	563	606	664	621	377	346	373	464
Lopetetut toiminnot							150	50
Yhteensä							526	395	373	464

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	26	-35	-25	3	-12	4	-14	-111	-34	-1
City Solutions						91	88	59	76	80
Heat	12	30	31	19	20
Electricity Sales	5	0	1	2	0
Russia	19	20	8	30	27	46	35	32	38	31
Muut	48	-4	28	23	-20	32	37	40	51	38
Distribution	16	10	19	14	8	4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	126	21	62	91	23	178	146	20	131	148
Lopetetut toiminnot							3	0
Yhteensä							149	20	131	148

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	134	96	97	131	190	179	197	187	196	174
City Solutions						123	86	105	109	170
Heat	408	358	304	297	464
Consumer Solutions									3	7
Electricity Sales	3	1	0	5	1
Russia	256	215	599	670	568	435	340	285	201	152
Muut	11	4	9	16	11	12	3	6	83	187
Distribution	296	188	213	289	324	255
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 108	862	1 222	1 408	1 558	1 005	626	582	591	690
Lopetetut toiminnot							147	44
Yhteensä							774	626	591	690

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut		Osakekohtaiset tunnusluvut			Segmenttikohtaiset tunnusluvut	Tunnuslukujen laskentakaavat

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	0	57	25	17	-	2	2	16	7	90
City Solutions						11	37	23	698	386
Heat	23	1	1	32	10
Consumer Solutions									117	486
Russia	1 492	3	-	24	-	0	27	0	0	125
Muut	1	1	1	1	6	2	4	4	22	39
Distribution	0	5	0	-	-	0
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 516	67	27	74	16	15	69	43	844	1 125
Lopetetut toiminnot							0	0
Yhteensä							69	43	844	1 125

Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin, milj. euroa	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	10	0	3	102	79	67	0	0	0
City Solutions					11	446	27	33	0
Heat	1	52	203	269
Consumer Solutions								1	55
Electricity Sales	-	-	16	2
Russia	-	43	23	-	-	0	0	127	0
Muut	2	6	0	0	-	2	-	0	687
Distribution	1	46	323	37	52
Jatkuvat toiminnot yhteensä	14	147	568	410	142	515	27	161	742
Lopetetut toiminnot						2 681	6 369
Yhteensä						3 196	6 395	161	742

Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation								5 931	5 815	5 672
City Solutions								2 182	2 873	3 728
Consumer Solutions									154	638
Russia								2 561	3 284	3 161
Muut								258	514	276
Jatkuvat toiminnot yhteensä								10 932	12 641	13 474

Vuodesta 2016 alkaen Fortum esittää Vertailukelpoisen sidotun pääoman Sidotun pääoman sijaan. Sidottu pääoma vuoteen 2015 saakka on esitetty alla.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut		Osakekohtaiset tunnusluvut			Segmenttikohtaiset tunnusluvut	Tunnuslukujen laskentakaavat

Sidottu pääoma segmenteittäin, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015 1)
Generation	5 331	5 494	5 806	6 247	6 389	6 355	6 001	5 913
City Solutions						2 295	2 112	2 170
Heat	3 468	3 787	4 182	4 191	4 286
Electricity Sales	188	125	210	11	51
Russia	2 205	2 260	2 817	3 273	3 848	3 846	2 597	2 561
Muut	796	382	29	208	158	295	496	291
Distribution	3 032	3 299	3 683	3 589	3 889	3 745
Jatkuvat toiminnot yhteensä	15 020	15 347	16 727	17 519	18 621	16 537	11 206	10 934
Lopetettuihin toimintoihin kuuluva sidottu pääoma							2 615	-
Yhteensä							13 820	10 934

1) Fortum esittää Vertailukelpoisen sidotun pääoman Sidotun pääoman sijaan vuodesta 2016 alkaen.

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin, %	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	28,0	26,4	22,3	19,9	18,5	13,8	14,2	9,5	6,9	8,4
City Solutions						8,7	8,7	7,9	5,9	5,5
Heat	7,3	7,6	7,7	7,4	7,0
Consumer Solutions									44,3	11,7
Electricity Sales	-15,3	18,6	9,3	33,5	203,1
Russia	-3,8	0,0	0,7	3,5	2,7	5,2	5,6	8,2	8,0	10,1
Distribution 1)	8,2	8,6	9,3	8,6	8,8	8,8	9,3

1) Esitetty lopetettuina toimintoina vuodesta 2014 alkaen.

Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin, %	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015 1)
Generation	29,6	24,5	19,5	24,6	18,7	14,5	13,6	-8,5
City Solutions						9,7	19,1	7,7
Heat	8,9	7,9	8,4	9,9	8,8
Electricity Sales	-14,0	28,9	38,4	4,2	152,3
Russia	3,7	0,0	2,4	3,5	3,0	5,2	5,6	8,3
Distribution 2)	8,1	8,7	9,7	13,7	9,1	9,3	73,6

1) Fortum esittää Vertailukelpoisen sidotun pääoman Sidotun pääoman sijaan vuodesta 2016 alkaen.

2) Esitetty lopetettuina toimintoina vuodesta 2014 alkaen.

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Henkilöstö keskimäärin	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	3 591	2 068	1 891	1 873	1 896	1 900	1 685	1 389	1 064	1 036
City Solutions						2 051	1 913	1 458	1 529	1 807
Heat	2 422	2 652	2 482	2 682	2 354
Consumer Solutions									877	1 180
Electricity Sales	766	629	538	510	515
Russia	5 566	6 170	4 555	4 436	4 301	4 245	4 196	4 180	3 814	3 710
Muut	510	593	592	607	661	550	536	983	711	774
Distribution	1 222	1 166	1 098	902	873	786
Jatkuvat toiminnot yhteensä	14 077	13 278	11 156	11 010	10 600	9 532	8 329	8 009	7 994	8 507
Lopetetut toiminnot							492
Yhteensä							8 821

Taloudelliset tunnusluvut Osakekohtaiset tunnusluvut Segmenttikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate (=EBITDA) Vertailukelpoinen käyttökate	= Liikevoitto + poistot = Käyttökate (=EBITDA) - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - tuotantokapasiteettia koskeviin ehtoihin liittyvän varauksen nettovaikutus	Investoinnit käyttöomaisuuteen	= Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	= Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu		tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien
Vertailukelpoinen liikevoitto	= Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		vaatimusten mukaan.
Arvonalentumiset	= Arvonalentumiset + niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät)	Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	= Investoinnit tytäryritysosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryritysosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan
Myyntivoitot ja muut	= Myyntivoitot, transaktiokulut ja muut		yhtiön nettovelka.
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	= Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti.	Oman pääoman tuotto, %	= Kauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	= IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion	Sijoitetun pääoman tuotto, %	= Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin
	ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa.	Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	= Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (tappiosta) + oikaisu liittyen osuuteen
Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	= Oikaisu liittyen IAS 39 -kirjauksiin, merkittäviin myyntivoittoihin sekä arvonalentumisiin		osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO)	= Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	Sijoitettu pääoma	= Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	voiton käyttämisestä	Ehdotus taseen osoittaman		Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille
Taloudelliset tunnusluvut		Osakekohtaiset tunnusluvut			Segmenttikohtaiset tunnusluvut		Tunnuslukujen laskentakaavat
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		= Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta)				Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) Keskikurssi		Tulos/osake	= Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi = Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu
Korolliset nettovelat		= Korolliset velat - likvidit varat				Osakekannan markkina-arvo		lukumäärä	= Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakeantioikaistu
Velkaantumisaste, %		= Korolliset nettovelat			x 100				tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Omavaraisuusaste, %	= Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat Taseen loppusumma		Oma pääoma Osakkeiden vaihdon kehitys x 100		= Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana
Vertailukelpoinen nettovelka/		= Korollinen nettovelka				Efektiivinen tuloverokanta		= Tuloverot Voitto ennen veroja
käyttökate		Vertailukelpoinen käyttökate				Vertailukelpoinen efektiivinen			= Tuloverot - verokannan muutosten vaikutukset ja
Korkokate		= Liikevoitto Nettokorkokulut				tuloverokanta			merkittävät kertavaikutteiset veroerät Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai -tappioita
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot		= Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot				Maksettavat verot			= Verot, jotka yhtiön on maksettava tilikaudelta julkishallinnolle suoraan tai välillisesti yhtiön omasta puolesta. Tilikaudelta
Henkilöstö keskimäärin		Perustuu koko raportointikauden kuukausittaisiin keskiarvoihin							maksettavat verot sisältävät yhtiön tuloveron (ilman laskennallisia veroja) lisäksi tuotantoverot, työllistämiseen liittyvät verot, omaisuuteen liittyvät verot ja yrityksen
Tulos/osake (EPS)		= Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana							kuluksi kirjatut välilliset verot. Tuotantoverot sisältävät myös osakkuusyhtiöiltä ostettuun sähkön hintaan sisältyvät tuotantoverot ja omaisuuteen liittyvät verot.
Rahavirta/osake		= Liiketoiminnan rahavirta Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana				Kokonaisverokanta		= Maksettavat verot	Voitto ennen veroja lisättynä liikevoittoa rasittavilla veroilla
Oma pääoma/osake		= Oma pääoma				Vertailukelpoinen kokonaisverokanta		= Maksettavat verot	Voitto ennen veroja lisättynä liikevoittoa rasittavilla veroilla
		Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa							ja vähennettynä osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten voitoilla sekä verovapailla myyntivoitoilla tai -tappioilla
	Osinko/osakekohtainen tulos, % = Osinko/osake	Tulos/osake (EPS)			x 100	Painotettu keskimääräinen tuloverokanta			= Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla.
Efektiivinen osinkotuotto, %		= Osinko/osake Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi			x 100

Tunnusluvut 2008–2017

Tietoa sijoittajille

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2017	2016
Liikevaihto	2	73	70
Muut tuotot	3	6	8
Henkilöstökulut	4	-32	-31
Poistot ja arvonalentumiset	8	-6	-6
Muut kulut		-79	-67
Liikevoitto		-38	-26
Rahoitustuotot ja -kulut	6	823	675
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja		785	649
Konserniavustukset 1)		157	145
Voitto ennen veroja		943	794
Tuloverot		-10	-14
Tilikauden voitto		933	780

1) Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön.

Tase

milj. euroa	Liite	31.12.2017	31.12.2016
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	8	10	9
Aineelliset hyödykkeet	8	21	7
Osuudet saman konsernin yrityksissä	8	16 725	16 379
Osuudet osakkuusyrityksissä	8	2	6
Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin
yrityksiltä	8	212	717
Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuusyrityksiltä	8	15	15
Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset	8	0	0
Johdannaisinstrumentit	13, 14	242	344
Laskennallinen verosaaminen		0	6
Pitkäaikaiset varat yhteensä		17 226	17 484
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä	9	173	155
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä	9	0	0
Johdannaisinstrumentit	13, 14	132	127
Muut lyhytaikaiset saamiset	9	14	45

milj. euroa Liite	31.12.2017	31.12.2016
Talletukset ja arvopaperit
(erääntyminen yli kolme kuukautta)	714	3 473
Rahat ja pankkisaamiset	2 792	1 463
Likvidit varat	3 506	4 935
Lyhytaikaiset varat yhteensä	3 825	5 263
Vastaavaa yhteensä	21 052	22 746
VASTATTAVAA
Oma pääoma 10
Osakepääoma	3 046	3 046
Ylikurssirahasto	2 822	2 822
Käyvän arvon rahasto	-11	-23
Edellisten tilikausien voitto	4 249	4 447
Tilikauden voitto	933	780
Oma pääoma yhteensä	11 038	11 072
Pakolliset varaukset	0	1
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat 11, 13, 14	3 448	4 018
Korolliset velat saman konsernin yrityksille	3 290	2 323
Korolliset velat osakkuusyrityksille 11	285	273
Johdannaisinstrumentit 13, 14	94	124
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	44	61
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	7 160	6 799
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ulkoiset korolliset velat 11	657	617
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman
konsernin yrityksille 12	1 991	4 002
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
osakkuusyrityksille 12	4	6
Johdannaisinstrumentit 13, 14	102	149
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 12	100	101
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 854	4 875
Vieras pääoma yhteensä	10 014	11 674
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä	21 052	22 746

Hallituksen			Tunnusluvut	Emoyhtiön	Ehdotus taseen osoittaman		Toiminnalliset tunnusluvut	Tietoa
toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	2008–2017	tilinpäätös	voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	sijoittajille

Rahoituslaskelma

milj. euroa	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	933	780
Oikaisuerät:
Tuloverot	10	14
Konserniavustukset	-157	-145
Rahoitustuotot ja -kulut	-823	-675
Poistot ja arvonalentumiset	6	6
Liikevoitto ennen poistoja	-32	-20
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	0	8
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	6	21
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-101	-88
Saadut osingot	944	756
Saadut konserniavustukset	145	447
Toteutuneet kurssierot	-28	113
Maksetut verot	23	-46
Liiketoiminnan rahavirta	957	1 191
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+)	-12	-1
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-)	12	-6
Käyttöpääoman muutos	0	-7
Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä	957	1 184
Investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	-15	-5
Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset	-380	-583
Ostetut muut osakkeet	0	0
Käyttöomaisuuden myynnit	0	2
Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos	504	-5
Investointien rahavirta	109	-591
Rahavirta ennen rahoitusta	1 066	593

milj. euroa	2017	2016
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	35	27
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-482	-811
Konsernitilivelkojen muutos	967	-3 940
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-2 038	2 398
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille	-977	-976
Rahoituksen rahavirta	-2 495	-3 302
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-)	-1 429	-2 710
Likvidit varat tilikauden alussa	4 935	7 645
Likvidit varat tilikauden lopussa	3 506	4 935

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Fortum Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

1.1 Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.

1.2 Muut tuotot

Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat.

1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum -konsernin kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi.

Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta, liitetieto 14 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.

1.4 Tuloverot

Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.

1.5 Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.

1.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja poistot

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.

Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat 15–40 vuotta Koneet ja kalusto 3–15 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

1.7 Eläkekulut

Lakisääteiset eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai konsernin omassa eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta tuloslaskelman kulu vastaa Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön.

1.8 Osakepalkkiojärjestelmät

Fortumin johdon pitkäaikaiseen osakepalkkiojärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.

1.9 Pakolliset varaukset

Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.

1.10 Tilinpäätöstietojen esittäminen

Liitetiedoissa olevat tiedot on esitetty erikseen koskien Fortumin konserniyrityksiä ja konsernin osakkuusyrityksiä.

2 Liikevaihto markkina-alueittain

milj. euroa	2017	2016
Suomi	46	43
Muut maat	27	28
Yhteensä	73	70

3 Muut tuotot

milj. euroa	2017	2016
Vuokra- ja muut tuotot	6	8
Yhteensä	6	8

4 Henkilöstökulut

milj. euroa	2017	2016
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	25	24
Henkilösivukulut
Eläkekulut	5	5
Muut henkilösivukulut	1	1
Muut henkilöstökulut	1	1
Yhteensä	32	31

	2017	2016
tuhatta euroa	Pekka Lundmark, toimitusjohtaja	Pekka Lundmark, toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle
Palkat ja luontoisedut	998	982
Tulospalkkiot 1)	187	248
Osakeperusteiset kannustimet 1)	334	433
Eläkkeet (lakisääteiset)	231	209
Eläkkeet (vapaaehtoiset)	229	356
Sosiaalikulut	41	73
Yhteensä	2 019	2 299

1) Kirjattu arviomääräisinä.

tuhatta euroa	2017	2016
Hallituksen jäsenten palkkiot	492	518

Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille olivat 1 405 tuhatta euroa (2016: 1 012).

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin eläkeikä on 63 vuotta. Eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiön kautta.

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin kannustinjärjestelmiin. Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista.

Katso myös liitetieto 10 Henkilöstökulut ja liitetieto 30 Eläkevelvoitteet konsernitilinpäätöksessä.

	2017	2016
Henkilöstö keskimäärin	258	272

5 Tilintarkastajan palkkiot

tuhatta euroa	2017	2016
Tilintarkastuspalkkiot	295	188
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista	64	61
Palkkiot veropalveluista	0	0
Muut palkkiot	81	0
Yhteensä	440	249

Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2018 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät kestävän kehityksen raportoinnin varmennuksen sekä muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Palkkiot veropalveluista sisältävät veroneuvonnasta veloitetut palkkiot. Muut palkkiot -ryhmä sisältää neuvonantopalkkioita.

6 Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2017	2016
Osinkotuotot konserniyhtiöistä	944	756
Tuotot osuuksista osakkuusyhtiöissä ja muissa yhtiöissä	0	0
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	12	8
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa	-35	-4
Arvonalentumiset osakkuusyhtiöosakkeissa	-3	-
Arvonalentumiset lainasaamisista	-1	-
Korko- ja muut rahoitustuotot	0	3
Kurssierot	22	41
Johdannaisten käypien arvojen muutokset	-16	-11
Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille	-1	0
Korko- ja muut rahoituskulut	-99	-116
Yhteensä	823	675
Korkotuotot	13	11
Korkokulut	-81	-113
Nettokorot	-68	-102

Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin ja yhtiöltä saatuihin osingonmaksuihin.

7 Tuloverot

milj. euroa	2017	2016
Verot varsinaisesta liiketoiminnasta	-21	-15
Verot konserniavustuksista	31	29
Yhteensä	10	14
Tilikauden verot	6	9
Aikaisempien kausien verot	0	7
Laskennallisen verovelan muutos	3	-1
Yhteensä	10	14

8 Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet

	Aineettomat hyödykkeet
milj. euroa	yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	47
Lisäykset	0
Vähennykset	-8
Hankintameno 31.12.2017	39
Kertyneet poistot 1.1.2017	39
Vähennykset	-13
Tilikauden poisto	4
Kertyneet poistot 31.12.2017	30
Tasearvo 31.12.2017	10
Tasearvo 31.12.2016	9

Aineelliset hyödykkeet

milj. euroa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	1	9	4	14
Lisäykset ja siirrot erien välillä		1	14	15
Vähennykset		-2	0	-2
Hankintameno 31.12.2017	1	7	18	27
Kertyneet poistot 1.1.2017	1	6	0	7
Vähennykset		-2		-2
Tilikauden poisto	0	1		1
Kertyneet poistot 31.12.2017	1	5	0	6
Tasearvo 31.12.2017	0	2	18	21
Tasearvo 31.12.2016	0	2	4	7

Sijoitukset

	Osuudet saman konsernin	Osuudet osakkuus	Saamiset saman konsernin	Saamiset osakkuus	Osuudet ja saamiset
milj. euroa	yrityksissä	yrityksissä	yrityksiltä	yrityksiltä	muilta	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2017	17 467	6	717	15	8	18 213
Lisäykset 1)	380			1	0	382
Vähennykset			-506			-506
Hankintameno
31.12.2017	17 847	6	212	16	8	18 089
Kertyneet
arvonalennukset
1.1.2017	-1 088	0	0	0	-7	-1 095
Tilikauden
arvonalennukset	-35	-3		-1	-1	-40
Kertyneet
arvonalennukset
31.12.2017 2)	-1 123	-3	0	-1	-8	-1 135
Tasearvo
31.12.2017	16 725	2	212	15	0	16 954

1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät osakkeiden hankintamenot sekä muut oman pääoman sijoitukset ja siirrot muista osakkeista ja osuuksista osuuksiin saman konsernin yrityksissä.

2) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista saman konsernin yrityksiin liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin ja niistä saatuihin osingonmaksuihin.

9 Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa	2017	2016
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	9	10
Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	157	145
Siirtosaamiset	6	0
Yhteensä	173	155
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä
Siirtosaamiset	0	0
Yhteensä	0	0
Muut lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	0	0
Muut lyhytaikaiset saamiset	0	0
Siirtosaamiset	14	44
Yhteensä	14	45

10 Oman pääoman muutos

			Käyvän
milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Oma pääoma yhteensä
31.12.2016	3 046	2 822	-23	5 226	11 072
Maksetut osingot				-977	-977
Käyvän arvon rahaston muutos			11		11
Tilikauden voitto				933	933
Oma pääoma yhteensä
31.12.2017	3 046	2 822	-11	5 182	11 038
Oma pääoma yhteensä
31.12.2015	3 046	2 822	-31	5 424	11 261
Maksetut osingot				-977	-977
Käyvän arvon rahaston muutos			8		8
Tilikauden voitto				780	780
Oma pääoma yhteensä
31.12.2016	3 046	2 822	-23	5 226	11 072

milj. euroa	2017	2016
Jakokelpoiset varat
Kertyneet voittovarat 31.12.	5 182	5 226
Käyvän arvon rahasto	-11	-23
Jakokelpoiset varat 31.12.	5 170	5 204

Katso liitetieto 3.5 Rahoitus ja likviditeetin hallinta konsernitilinpäätöksessä.

11 Korolliset velat

milj. euroa	2017	2016
Ulkoiset korolliset velat 1)
Joukkovelkakirjalainat	2 521	2 986
Lainat rahoituslaitoksilta	82	210
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	844	822
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	3 448	4 018
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus	422	343
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus	122	139
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	114	135
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	657	617
Ulkoiset korolliset velat yhteensä	4 105	4 635

Ulkoisten korollisten velkojen erääntymisajat 1)

milj. euroa	2017
2018	657
2019	792
2020	28
2021	528
2022	1 057
2023 ja myöhemmin	1 042
Yhteensä	4 105

Katso liitetieto 3.5 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 26 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä.

milj. euroa	2017	2016
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset velat 1)
Joukkovelkakirjalainat	198	1,282
Muut pitkäaikaiset velat	844	821
Yhteensä	1 042	2 102

milj. euroa	2017	2016
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset velat
Korolliset velat osakkuusyrityksille	285	273
Yhteensä	285	273

1) Ei sisällä velkoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille.

Korollisten velkojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso liite 13 Rahoitusjohdannaiset.

12 Ostovelat ja muut velat

milj. euroa	2017	2016
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	3	0
Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat	1 987	4 002
Siirtovelat	0	0
Yhteensä	1 991	4 002
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille
Siirtovelat ja muut velat	4	6
Yhteensä	4	6
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat	21	6
Muut velat	2	4
Siirtovelat	76	91
Yhteensä	100	101

13 Rahoitusjohdannaiset

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2017

			Nimellismäärä		Käypä arvo
			Erääntymisprofiili
	Alle 1	1–5	Yli
milj. euroa	vuosi	vuotta				5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen	Netto
Valuuttatermiinit	7 790	517		8 307	77	104	-27
Koronvaihtosopimukset	305	3 421	102	3 827	205	90	115
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset	311	580		892	92	3	89
Yhteensä	8 406	4 518	102	13 025	373	196	177
Josta pitkäaikaista					242	94	148
Lyhytaikaista					132	102	29

Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2016

			Nimellismäärä			Käypä arvo
	Erääntymisprofiili
	Alle 1	1–5	Yli
milj. euroa	vuosi	vuotta				5 vuotta Yhteensä Positiivinen Negatiivinen	Netto
Valuuttatermiinit	6 369	252		6 621	131	141	-11
Koronvaihtosopimukset	259	2 718	1 105	4 081	269	127	142
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset	29	798		827	71	5	66
Yhteensä	6 657	3 767	1 105	11 529	471	273	198
Josta pitkäaikaista					344	124	220
Lyhytaikaista					127	149	-22

Korollisten velkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen

Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).

		2017			2016
milj. euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5	vuotta Yhteensä
Korolliset velat	2 752	2 613	1 509	6 875	6 047	2 239	2 491	10 777
Korko- ja valuutta johdannaisiin liittyvät velat	8 132	1 256	4	9 392	6 669	1 234	20	7 924
Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset	-8 191	-1 341	-1	-9 534	-6 650	-1 404	-27	-8 080
Yhteensä	2 693	2 529	1 511	6 733	6 067	2 069	2 485	10 621

Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 1 129 miljoonaa euroa (2016: 1 094). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle.

14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan

Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Lisätietoja katso Fortum-konsernin laadintaperiaatteet liitetiedosta 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon.

Johdannaiset rahoitusvaroissa

	Taso 1 Taso 2		Taso 3		Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Pitkäaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			154	240			154	240
Ei sovelleta suojauslaskentaa			87	103			87	103
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			88	17			88	17
Ei sovelleta suojauslaskentaa			44	110			44	110
Yhteensä	-	-	373	471	-	-	373	471

Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa

	Taso 1		Taso 2		Taso 3		Yhteensä
milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 1)				1 037 1 280				1 037 1 280
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			47	72			47	72
Ei sovelleta suojauslaskentaa			47	52			47	52
Lyhytaikaisissa veloissa
Johdannaisinstrumentit
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			14	12			14	12
Ei sovelleta suojauslaskentaa			88	137			88	137
Yhteensä	-		- 1 233 1 554		-		- 1 233 1 554

1) Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

2008–2017

Tietoa sijoittajille

Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 177 miljoonaa euroa (2016: 198), joista varoja 373 miljoonaa euroa (2016: 471) ja velkoja 196 miljoonaa euroa (2016: 273). Fortum Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2017 lopussa Fortum Oyj oli saanut 113 miljoonaa euroa (2016: 135) näistä

Credit Support Annex -sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

15 Annetut vakuudet ja vastuut

milj. euroa	2017	2016
Vastuut omasta puolesta
Muut vastuut	2	2
Vastuut tytäryritysten puolesta
Takaukset	221	135
Vastuut osakkuusyritysten puolesta
Takaukset ruotsalaisten osakkuusyritysten puolesta	548	565
Vastuut yhteensä	771	702

Vuokrasopimukset

milj. euroa	2017	2016
Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset
Vuoden sisällä erääntyvät	7	2
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	28	2
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	18	-
Yhteensä	54	5

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten kasvu on pääosin seurausta Espoossa sijaitsevan pääkonttorin uudesta vuokrasopimuksesta.

16 Lähipiiritapahtumat

Katso liitetieto 39 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä.

Osakkeet ja osuudet

		Osakkeet kpl	Osuus-%
Tytäryhtiöosakkeet
Fortum Waste Solutions Oy	Suomi	3 520 800	100,00
Fortum Asiakaspalvelu Oy	Suomi	10 010	100,00
Fortum Heat and Gas Oy	Suomi	2 000 000	100,00
Fortum Markets Oy	Suomi	24 039	100,00
Fortum Norm Oy	Suomi	250	100,00
Fortum Power and Heat Oy	Suomi	91 197 543	100,00
Fortum Real Estate Oy	Suomi	2 000 000	100,00
Fortum Project Finance N.V.	Belgia	727 820	99,99
Fortum Holding B.V.	Hollanti	61 062	100,00
Fortum India Private Ltd	Intia	1	0,10
Fortum Finance Ireland Designated
Activity Company	Irlanti	25 000	100,00
Fortum Investment S.A.R.L.	Luxemburg	990	0,45
Fortum Sweden AB	Ruotsi	1 000	100,00
Osakkuusyhtiöosakkeet
AW-Energy Oy	Suomi	806	13,60
Wello Oy	Suomi	1 508	16,18
Muut osakkeet ja osuudet
Clic Innovation Oy	Suomi	100	3,80
East Office of Finnish Industries Oy	Suomi	1	5,88
Prototype Carbon Fund	USA	N/A

Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2017 olivat 5 170 240 554,04 euroa sisältäen tilikauden 2017 voiton 932 525 770,24 euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä ja hallituksen osingonjakoehdotus ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2017 osinkona 1,10 euroa osaketta kohti.

1.2.2018 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Espoossa, 1. päivänä helmikuuta 2018

Sari Baldauf

Kim Ignatius

Matti Lievonen

Heinz-Werner Binzel Veli-Matti Reinikkala

Eva Hamilton

Anja McAlister

Pekka Lundmark Toimitusjohtaja

Tietoa sijoittajille

Tilintarkastuskertomus

Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tietoa sijoittajille

Käyttöomaisuuden ja liikearvon arvostus Katso liitetieto 2, 16 ja 17 tilinpäätöksessä.

• Konsernitase sisältää käyttöomaisuutta yhteensä 10 510 miljoonaa euroa ja liikearvoa 613 miljoonaa euroa.
• Sähkön ja lämmön tuotantoon kuuluvan käyttöomaisuuden ja liikearvon arvostuksessa tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta.
• Yrityshankinnoissa olettamukset liittyvät hankitun omaisuuden arvostamiseen ja sen taloudelliseen vaikutusaikaan.
• Mahdollisia viitteitä arvonalentumiselle voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin.
• Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat johdon harkintaa.
• Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

• Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista. Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä koskien arvonalentumistestejä, jotka liittyvät olennaisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin.
• Olemme käyneet läpi johdon laatiman käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistestausta koskevan dokumentaation ja arvioineet avainoletusten, kuten sähkön hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden, jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta.
• Olemme verranneet, että arvonalennustestauslaskelmissa käytetyt ennusteet perustuvat johdon hyväksymiin pitkän aikavälin ennusteisiin.
• Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin.
• Olemme arvioineet arvonalennustestauksessa käytettyjen mallien tuottamia lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin herkkyysanalyyseihin.
• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Katso liitetieto 2, 18 ja 36 tilinpäätöksessä.

• Fortumilla on lukuisia sijoituksia osakkuusja yhteisyrityksiin, joiden kirjanpitoarvo konsernitaseessa on yhteensä 1 900 miljoonaa euroa.
• Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyjen sijoitusten kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen liittyy merkittäviä johdon harkintaa ja oletuksia.
• Osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvät järjestelyt ovat sopimuksiin perustuvia, ja niihin liittyy lukuisia monimutkaisia kirjanpidollisia, lainsäädännöllisiä sekä oikeudellisia näkökohtia kuten liitetiedossa 36 on kuvattu. Näillä seikoilla voi olla merkittävä vaikutus Fortum Oyj:n taloudelliseen raportointiin.
• Olemme käyneet läpi ja arvioineet johdon käytäntöä valvoa, sekä ohjata merkittäviä osakkuus- ja yhteisyrityksiä ja seurata niihin liittyviä oikeudenkäyntejä.
• Olemme arvioineet ja haastaneet johdon harkintaa ja olettamuksia liittyen osakkuus- ja yhteisyritysten kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, sekä arvioineet kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen liittyvien laskelmien oikeellisuutta.
• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo ja suojaus-laskenta

Katso liitetieto 3, 6, 7, 14 ja 15 tilinpäätöksessä.

• Johdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 521 miljoonaa euroa ja velat 414 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset ovat 14 miljoonaa euroa tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ja kassavirtasuojaukset muissa oman pääoman erissä ovat 74 miljoonaa euroa.
• Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty arvostustekniikoilla, jotka usein vaativat johdon harkintaa. Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden volyymille. Pääasialliset riskit liittyvät sähkön hintaan. Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla. Fortum käyttää suojausinstrumentteja vähentääkseen sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta.
• Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi liittyen suojauslaskentadokumentaatioon, tehokkuustestaukseen ja käypien arvojen määrittämiseen. Lisäksi olemme arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
• Olemme arvioineet Fortumin käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asianmukaisuutta. Yhtiön käypien arvojen määrityksiä on verrattu ulkopuolisiin lähteisiin ja markkinanoteerauksiin.
• Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten olemassaoloon ja täydellisyyteen pyytämällä vahvistuksia vastapuolilta.
• Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä suhteessa IAS 39 standardin vaatimuksiin.
• Olemme arvioineet johdannaisten ja suojauslaskennan soveltamisen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Katso liitetieto 2 ja 28 tilinpäätöksessä.

• Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat ovat konsernitaseessa 858 miljoonaa euroa.
• Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta esitetään erillisinä erinä liitetiedossa 28 kuvatulla tavalla.
• Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 mukaisesti, jonka mukaan rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon.
• Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat merkittäviä ja monimutkaisia, sekä niiden määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten, kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Tuloverot

Katso liitetieto 2, 12, 27 ja 36 tilinpäätöksessä.

• Fortumilla on useita avoimia verovaateita ja -oikeudenkäyntejä eri maissa.
• Verovaateiden ja -oikeudenkäyntien kirjanpidollinen käsittely ja esitystapa vaativat johdon harkintaa ja arvioita liitetiedossa 27 kuvatulla tavalla verovastuiden ja -saamisten kirjauksissa.
• Meneillään olevat verovaateet ja -oikeudenkäynnit ovat eriasteisia ja pitkäkestoisia. Vaateisiin ja -oikeudenkäynteihin sisältyy alustavia keskusteluja veroviranomaisten kanssa sekä oikeudenkäynnin alaisia verovaateita, joiden ratkaisemiseen voi kulua vuosia.

• Olemme arvioineet Fortumin laskentaohjeistusta ja käytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen kirjaamista ja sen yhtenevyyttä kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin.

• Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta perustuu viranomaisen asettamaan päätökseen.
• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

• Olemme läpikäyneet Fortumin verotusasemaa niiden maiden osalta, joissa Fortumilla on merkittävää

kirjauskäytännön asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

• Olemme arvioineet johdon olettamuksia ja haastaneet johdon käyttämää harkintaa verovaateisiin ja -oikeudenkäynteihin liittyvien verovastuiden ja -saamisten kirjaamisessa ja esittämisessä. Yhdessä veroasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet Fortumin ulkopuolisten veroasiantuntijoiden antamia lausuntoja, joita on käytetty johdon arvioiden ja oletusten tukena.

• Olemme arvioineet esittämistavan ja

toimintaa.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Konsernitilinpäätös

Tunnusluvut 2008–2017 Emoyhtiön tilinpäätös

Tietoa sijoittajille

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 11 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja taloudellisiin tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa, 1. helmikuuta 2018

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen KHT

Toiminnalliset tunnusluvut

Huom. Toiminnallisia tunnuslukuja ei ole tilintarkastettu.

Taulukoissa ja graafeissa esitettävien tietojen vertailukelpoisuus

Taulukoiden ja graafien tiedoissa vuoden 2012 tai vanhempien vuosien osalta ei ole huomioitu muutoksia koskien IFRS 10 ja IFRS 11 käyttöönottoa. Standardien käyttöönotto Fortum-konsernissa vaikuttaa AB Fortum Värme samägt med Stockholms stadin osakeomistuksen (Fortum Värme) käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä. 1.1.2014 alkaen yhtiö luokitellaan yhteisyritykseksi ja yhdistellään konserniin pääomaosuusmenetelmällä. Ennen muutosta Fortum Värme käsiteltiin konsernissa tytäryrityksenä, jossa määräysvallattomilla omistajilla oli 50 % osuus.

Generation
Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Sähköntuotanto	52,6	49,3	53,7	55,3	53,9	47,4	50,1	50,2	47,5	46,6
Lämmöntuotanto	25,0	23,2	26,1	22,0	18,5	10,4	8,2	6,4	7,1	8,6
Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Sähköntuotanto	11,6	16,0	16,1	17,4	19,2	20,0	23,3	25,7	25,5	26,3
Lämmöntuotanto	15,3	25,6	26,0	25,4	24,8	24,2	26,4	25,8	20,7	20,0
Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Vesi- ja tuulivoima	22,9	22,1	22,0	21,0	25,2	18,1	22,4	25,1	20,8	20,9
Ydinvoima	23,7	21,4	22,0	24,9	23,4	23,7	23,8	22,7	24,1	23,0
Lämpövoima	5,0	4,6	8,3	7,2	3,0	3,4	1,8	1,0	1,4	1,6
Yhteensä	51,6	48,1	52,3	53,1	51,6	45,2	48,0	48,8	46,2	45,4
Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin, %	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Vesi- ja tuulivoima	44	46	42	40	49	40	46	51	45	46
Ydinvoima	46	44	42	47	45	52	50	47	52	51
Lämpövoima	10	10	16	13	6	8	4	2	3	3
Yhteensä	100	100	100	100	100	100	100	100	100	100

Hallituksen toimintakertomus	Konsernitilinpäätös	Liitetiedot	Tunnusluvut 2008–2017	Emoyhtiön tilinpäätös	Ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä	Tilintarkastuskertomus	Toiminnalliset tunnusluvut Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin	Tietoa sijoittajille

Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin, MW	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	9 575	9 709	9 728	9 752	9 702	9 475	9 063	8 046	8 039	7 862
Heat	1 213	1 446	1 600	1 670	1 569
City Solutions						793	803	743	760	775
Russia	2 785	2 785	2 785	3 404	3 404	4 250	4 758	4 903	4 482	4 794
Muut									53	292
Yhteensä	13 573	13 940	14 113	14 826	14 675	14 518	14 624	13 692	13 334	13 722

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin, MW	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Generation	250	250	250	250	250	250	0
Heat	10 218	10 284	10 448	10 375	8 785
City Solutions						4 317	3 936	3 915	3 818	4 671
Russia	13 796	13 796	13 796	14 107	13 396	13 466	13 466	12 696	9 920	10 094
Yhteensä	24 264	24 330	24 494	24 732	22 431	18 033	17 402	16 611	13 738	14 765

	Suomi		Ruotsi		Venäjä		Puola		Muut		Yhteensä
Fortumin sähköntuotantokapasiteetti tuotantomuodoittain ja alueittain, MW	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Vesivoima	1 547	1 535	3 125	3 117	0	0	0	0	0	0	4 672	4 652
Ydinvoima	1 480	1 472	1 334	1 539	0	0	0	0	0	0	2 814	3 011
Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto	452	456	9	9	4 760	4 482	186	186	128	109	5 534	5 242
Lauhdevoima	376	376	0	0	0	0	0	0	0	0	376	376
Tuulivoima	0	0	75	38	0	0	0	0	32	0	107	38
Aurinkovoima	0	0	0	0	35	0	0	0	185	15	220	15
Yhteensä	3 854	3 839	4 543	4 703	4 794	4 482	186	186	345	124	13 722	13 334

	Suomi		Ruotsi		Venäjä		Puola		Muut		Yhteensä
Fortumin lämmöntuotantokapasiteetti alueittain, MW	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Lämpö	1 941	2 024	35	35	10 094	9 920	786	961	1 909	798	14 765	13 738

Hallituksen Tunnusluvut Emoyhtiön Ehdotus taseen osoittaman Toiminnalliset tunnusluvut Tietoa toimintakertomus Konsernitilinpäätös Liitetiedot 2008–2017 tilinpäätös voiton käyttämisestä Tilintarkastuskertomus Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin sijoittajille
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Myynti
Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Sähkönmyynti	2 959	2 802	3 110	2 868	2 700	2 462	2 344	1 921	1 893	2 244
Lämmönmyynti	1 157	1 095	1 309	1 278	1 201	538	468	423	449	524

Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti Venäjällä, milj. euroa	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Sähkönmyynti	332	390	505	590	713	822	758	661	691	837
Lämmönmyynti	141	219	287	324	300	290	285	228	199	258

Fortumin koko sähkönmyynti alueittain, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Suomi	28,7	26,1	30,7	24,6	21,6	23,4	21,6	22,3	22,8	22,5
Ruotsi	28,5	26,9	28,3	29,4	30,1	23,3	28,2	29,8	28,8	30,8
Norja									1,5	7,2
Venäjä	14,8	19,5	18,7	20,2	23,3	25,6	26,5	29,4	29,5	30,5
Muut maat	3,0	3,2	3,2	3,6	3,8	4,3	3,8	2,8	2,1	2,9
Yhteensä	75,0	75,7	80,9	77,8	78,8	76,6	80,1	84,3	84,7	93,9

Fortumin koko lämmönmyynti alueittain, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Suomi	10,8	8,0	9,6	8,5	5,8	5,5	3,2	3,1	3,6	3,9
Venäjä	15,3	25,6	26,8	26,7	26,4	24,1	26,0	25,4	20,7	19,8
Ruotsi	9,1	9,8	10,9	8,5	8,5	-	-	-	0,1	0,3
Puola	3,6	3,7	4,0	4,3	4,3	4,1	3,4	3,4	3,6	3,7
Muut maat	3,4	3,5	3,6	3,4	2,9	3,1	2,8	1,2	1,4	2,2
Yhteensä	42,2	50,6	54,9	51,4	47,9	36,8	35,4	33,2	29,4	29,9

Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Suomi	9,3	9,4	10,0	9,5	9,8	9,5	2,8	-	-	-
Ruotsi	14,0	14,0	15,2	14,2	14,4	14,1	13,7	6,4	-	-
Norja	2,3	2,3	2,5	2,3	2,4	2,5	1,1	-	-	-
Viro	0,2	0,2	0,2	0,1	0,0	-	-	-	-	-
Yhteensä	25,8	25,9	27,9	26,1	26,6	26,1	17,6	6,4	-	-

Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin

Huom. Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin on tilintarkastamaton.

Keskeiset tiedot konsernin tuloslaskelmasta vuosineljänneksittäin

milj. euroa	I/2016	II/2016	III/2016	IV/2016	2016	I/2017	II/2017	III/2017	IV/2017	2017
IS Liikevaihto	989	768	732	1 143	3 632	1 232	937	919	1 432	4 520
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate	357	209	151	298	1 015	423	219	210	424	1 275
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	275	122	58	188	644	313	109	94	295	811
IS Liikevoitto	369	67	-6	202	633	389	66	387	315	1 158
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	67	38	11	15	131	59	35	21	34	148
IS Rahoitustuotot ja -kulut	-47	-44	-44	-34	-169	-36	-52	-58	-49	-195
IS Voitto ennen veroja	390	61	-40	184	595	412	49	351	300	1 111
IS Tuloverot	-59	-4	9	-37	-90	-72	-118	4	-43	-229
IS Kauden voitto	331	57	-31	147	504	340	-69	355	257	882
IS Määräysvallattomille omistajille	-5	-1	0	-3	-8	-5	0	2	-12	-16
IS Kauden voitto, emoyhtiön omistajille	326	57	-31	145	496	335	-70	357	244	866
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton	0,37	0,06	-0,03	0,16	0,56	0,38	-0,08	0,40	0,28	0,98

Liikevaihto vuosineljänneksittäin, milj. euroa

Vertailukelpoinen liikevoitto vuosineljänneksittäin,

milj. euroa

Liikevaihto segmenteittäin vuosineljänneksittäin

milj. euroa	I/2016	II/2016	III/2016	IV/2016	2016	I/2017	II/2017	III/2017	IV/2017	2017
Generation 1)	467	384	371	435	1 657	474	402	367	433	1 677
City Solutions 1)	228	121	116	316	782	290	205	179	341	1 016
Consumer Solutions	175	146	126	221	668	242	164	238	453	1 097
Russia	249	182	175	289	896	349	238	200	314	1 101
Muut 1)	24	23	22	24	92	24	24	25	28	101
Nord Pool netotus 2)	-120	-69	-66	-129	-384	-118	-73	-73	-103	-367
Eliminoinnit	-33	-19	-14	-13	-79	-29	-23	-17	-34	-103
IS Yhteensä	989	768	732	1 143	3 632	1 232	937	919	1 432	4 520

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin vuosineljänneksittäin

milj. euroa	I/2016	II/2016	III/2016	IV/2016	2016	I/2017	II/2017	III/2017	IV/2017	2017
Generation	155	98	77	87	417	136	78	104	160	478
City Solutions	44	-5	-25	50	64	56	1	-20	59	96
Consumer Solutions	14	13	9	13	48	12	6	5	18	41
Russia	79	34	12	66	191	132	53	26	84	296
Muut	-16	-18	-16	-27	-77	-24	-28	-21	-26	-99
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	275	122	58	188	644	313	109	94	295	811
Arvonalentumiset	0	0	0	27	27	0	0	0	6	6
Myyntivoitot ja muut	44	2	-10	2	38	1	1	317	8	326
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	50	-57	-57	-1	-65	74	-46	-19	5	14
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	0	0	2	-14	-11	2	4	-5	1	1
IS Liikevoitto	369	67	-6	202	633	389	66	387	315	1 158

Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä korkeampi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.

Tietoa sijoittajille

Tietoa sijoittajille

Fortumin vuoden 2017 raportointikokonaisuuteen kuuluu verkkovuosikatsaus, taloudelliset tiedot, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvitys, verojalanjälkiraportti sekä kestävän kehityksen raportti.

Yhtiökokous 2018

Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 28.3.2018 kello 11.00 alkaen Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 9.30.

Osinkojen maksaminen

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2017 osinkoa 1.10 euroa osakkeelta, eli kokonaisosinkona ehdotetaan 1.2.2018 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä noin 977 miljoonaa euroa. Mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:

• osingon irtoamispäivä 29.3.2018,
• osingon täsmäytyspäivä 3.4.2018 ja
• osingon maksupäivä 10.4.2018.

Tulostiedotus vuonna 2018

Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2018:

• tammi–maaliskuun osavuosikatsaus 26.4.
• tammi–kesäkuun puolivuosivuosikatsaus 19.7. ja
• tammi–syyskuun osavuosikatsaus 24.10.

Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 9.00 suomeksi ja englanniksi ja ne ovat luettavissa Fortumin verkkosivuilta osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat

Fortum järjestää osavuositulosten julkaisun yhteydessä tiedotustilaisuuksia, joita voi seurata yrityksen kotisivuilla www.fortum.com/sijoittajat. Fortum noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista.

Perustietoa Fortumin osakkeista

Listattu: Nasdaq Helsinki Kaupankäyntitunnus: FORTUM Osakkeiden lukumäärä 2.2.2018: 888 367 045 Toimiala: Yhteiskuntapalvelut

Fortumin toiminta pääomamarkkinoilla vuonna 2017

Fortumin sijoittajasuhdetoiminta kattaa osake- ja korkomarkkinat ja sen tavoitteena on varmistaa yhtiön osakkeiden käypä arvotus, pääsy rahoituslähteisiin sekä joukkovelkakirjojen vakaa hinnoittelu. Sijoittajasuhteiden avaintehtävä on toimittaa oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille. Näin sijoittajasuhteet pyrkii minimoimaan sijoittajan riskit ja vähentämään Fortumin osakkeen volatiliteettia. Pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olevia sijoittajia ja analyytikkoja tavataan säännöllisesti.

Vuonna 2017 Fortum tapasi yli 200 ammattimaista osakesijoittajaa yksityis- ja ryhmätapaamisissa ja sijoittajakonferensseissa sekä ylläpiti jatkuvaa yhteyttä investointipankkien ja arvopaperivälitysliikkeiden osakeanalyytikoihin.