Annual Report • Feb 22, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana ja työllistää yli 650 henkilöä Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Vuonna 2017 Suominen julkisti vuoteen 2021 asti ulottuvan Muutoksentekijä-strategiansa. Taloudellisesti vuosi 2017 oli Suomiselle pettymys.
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhoidon sovelluksiin. Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Suomisella on yli 650 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suominen on pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja ja toimittaa kuitukankaita myös hygieniatuotteisiin ja terveydenhoidon sovelluksiin.
Suomisen kuitukankaista valmistettuja pyyhintätuotteita ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieniaan ja lastenhoitoon tarkoitetut kosteuspyyhkeet sekä kodinhoitoon ja ammattikäyttöön tarkoitetut pyyhintätuotteet. Hygieniatuotesovelluksia ovat esimerkiksi terveyssiteet, vaipat sekä aikuisten inkontinenssituotteet. Terveydenhoidon kuitukankaita käytetään muun muassa leikkaussaliliinoihin ja haavataitoksiin.
Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita asiakkaamme jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön.
Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii yritysmarkkinoilla. Siitä huolimatta kuitukankaista tehtyjä tuotteita käyttävien kuluttajien ja ammattilaisten tarpeiden ymmärtäminen on strategiamme ytimessä.
Vuoden 2017 tiedot sulkeissa.
Globaalin keskiluokan kasvu Väestön ikääntyminen Väestönkasvu Lainsäädäntö
Yksilökeskeisyys
• Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygienia tuotteisiin sekä terveydenhoidon sovelluksiin
• Jaetut osingot (5,6 milj. euroa)
Suomisen arvonluontimalli kuvaa koko arvonluontiprosessimme: millaisia resursseja käytämme strategiamme toteuttamisessa ja mitkä ovat liiketoimintamme tuotokset ja vaikutukset.
Arvonluontimalli on periaatteessa liiketoimintamallimme pähkinänkuoressa, eli siihen on listattu ainoastaan kaikkein tärkeimmät asiat. Kaikki listatut asiat eivät kuitenkaan ole keskenään yhtä merkittäviä eikä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä ole esitetty mallissa. Siksi mallia tulee ensisijaisesti tarkastella kokonaisuutena.
Arvonluontimallissa Resurssit ovat liiketoiminnassamme käyttämiämme voimavaroja. Kohdassa Strategia kuvataan Suomisen liiketoiminnan ydin sekä esimerkkejä ulkopuolisista tekijöistä, kuten toimintaympäristöömme mahdollisesti vaikuttavat megatrendit.
Tuotokset ovat liiketoimintojemme tuloksia. Vaikutukset kuvaavat, miten liiketoimintamme ja tuotoksemme vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.
Suominen julkisti keväällä 2017 vuoteen 2021 asti ulottuvan Muutoksentekijä-strategiansa. Strategian pohjana on viime vuosina tehty, muun muassa tuotekehityksen ja tuotantoteknologian tehostamiseen tähdännyt määrätietoinen työ.
2017 oli Suomisen tuotejohtajuusstrategian 2015–2017 viimeinen vuosi. Uusi strategia esiteltiin keväällä 2017, ja se ulottuu vuoteen 2021. Muutoksentekijä-strategia perustuu kilpailuetuun, jota Suominen on viime vuosina parantanut esimerkiksi tekemällä mittavia investointeja tuotantoteknologiaan sekä tuotekehityskapasiteettiin ja -kyvykkyyksiin.
Vaikka strategia vaihtuu, painopiste pysyy samana: Suominen tähtää kannattavaan kasvuun lisäämällä korkean lisäarvon tuotteiden osuutta tuoteportfoliossaan. Uudella strategiakaudella kasvua tavoitellaan myös uusin keinoin, sillä tutkimme mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen uusille markkina-alueille, ensisijaisesti Aasiaan.
Strategian lisäksi päivitimme myös visiomme ja tarkoituksemme vastaamaan paremmin päämääräämme. Suomisen visio on muuttaa ihmisten käsitys kuitukankaista. Meille ei siis riitä, että ylitämme asiakkaidemme odotukset innovaatioillamme, vaan haluamme myös muuttaa ihmisten käsityksiä kuitukankaiden roolista. Kuitukankaat eivät ole keskenään samanlaisia: jokainen Suomisen tehtaalta lähtevä kuitukangasneliömetri on ladattu valikoiduilla, loppukäyttäjän tarpeiden ja käyttötarkoituksen mukaan räätälöidyillä ominaisuuksilla.
Suomisen tarkoitus kiteytettiin tiiviimpään muotoon: tarkoituksemme on tehdä elämästä parempaa. Siinä kiteytyy kuitukankaista valmistettujen lopputuotteiden olennainen rooli ihmisten arjessa. Tekemällä työmme paremmin Suomisella teemme ihmisten elämästä parempaa.
yhteisö
pysty luomaan
Suomisen Muutoksentekijä-strategialla on kolme kulmakiveä. Ne kertovat, miten aiomme toteuttaa strategiaamme ja mitä toimintamme osa-alueita meidän on kehitettävä menestyäksemme tulevaisuudessa.
Suomisen tavoitteena on olla alansa paras muuttamaan loppukäyttäjien tarpeet kaupalliseksi menestykseksi, joka hyödyttää sekä asiakkaitamme että meitä itseämme. Se edellyttää asiakkaan asiakkaiden tarpeiden entistä syvällisempää ymmärtämistä ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa molemminpuolisen lisäarvon luomiseksi. Toimitusketjultamme se edellyttää kysyntälähtöisyyttä, ja tavoitteemme on, että meillä on toimialan houkuttelevimmat tuotebrändit. Etsimme myös uusia kasvumahdollisuuksia.
Kehitämme ja valmistamme ainutlaatuisia kuitukankaita, joita muut yritykset eivät pysty luomaan. Tämä on jossain määrin totta jo nyt, mutta meillä ei teknologian ja innovoinnin osalta vielä ole tavoittelemaamme asemaa toimialallamme. Teemme innovaatioprosessistamme entistä tehokkaamman, jotta pystymme vastaamaan aiempaa nopeammin loppukäyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Kuitukankaisiimme tulee älykkäitä ominaisuuksia. Lisäksi haluamme tarjota markkinoiden vastuullisimmat kuitukankaat.
Suomislaiset muodostavat yhtenäisen joukon. Vaikka toimintamme on maantieteellisesti hajautunutta, haluamme kehittyä aidoksi maailmanlaajuiseksi yhteisöksi. Pyrimme siihen etsimällä uusia yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääviä vuorovaikutuskeinoja. Tavoitteenamme on myös vahvistaa haluamme muuttaa asioita – niin yrityksessä kuin koko teollisuudenalalla. Sisäisesti se edellyttää luottamukseen perustuvaa johtamista, kaikkien päivittäistä työtä tukevien johtamiskäytäntöjen kehittämistä sekä tiedon aktiivista ja avointa jakamista.
Toimitusjohtajan katsaus:
2017 oli uuden strategiakautemme ensimmäinen vuosi. Nostimme rimaa lanseeraamalla Suomisen uuden Muutoksentekijä-strategian, päivitetyn vision ja tarkoituksen sekä uuden yritysvastuuagendan. Bethunen tehtaan uusi tuotantolinja Yhdysvalloissa käynnistyi.
Taloudellisesti vuosi 2017 oli Suomiselle selkeä pettymys. Saavutimme strategiset tavoitteemme osittain, sillä liikevaihto kasvoi, mutta olen edelleen hyvin tyytymätön yhtiön kannattavuuteen. Syyt siihen ovat selvät, ja tartumme määrätietoisesti toimeen tulosten parantamiseksi. Uskomme, että aallonpohja on jo ohitettu.
Myyntimäärämme kasvoivat kaikilla markkina-alueilla, ja siksi liikevaihto nousi 426,0 milj. euroon (416,9 milj. euroa). Bethunen tehtaan uuden tuotantolinjan hidas ylösajo Yhdysvalloissa, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys ja heikentynyt bruttokate rasittivat valitettavasti kannattavuutta. Liikevoittomme oli pettymys, sillä se laski 15,0 milj. euroon (25,6 milj. euroa). Heikommasta tuloksesta huolimatta Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle 0,11 euron osakekohtaista eli yhteensä 6,3 milj. euron pääoman palautusta osakkeenomistajille. Tämä on 41 % tilikauden voitosta, ja siten esitys vastaa Suomisen osinkopolitiikkaa, jonka mukaan Suominen jakaa vähintään 30 % tilikauden voitosta vuotuisena osinkona.
Nimensä mukaisesti strategiamme linjaa, että haluamme olla muutoksentekijä toimialallamme – haluamme olla paras bisneksessä, luoda kuitukankaita, joita muut eivät pysty luomaan ja saada tämän aikaan toimimalla muutoksentekijöiden yhteisönä. Liiketoiminnan tavoitteista tärkein on edelleen tuoteportfolion muutos ja pyrimme kasvamaan erityisesti kodinhoidon, ammattikäytön ja henkilökohtaisen hygienian pyyhintäkuitukankaissa sekä hygieniatuotteisiin käytettävissä kuitukankaissa. Olemme saaneet lähes päätökseen kasvuinvestointiohjelmamme, joka luo pohjan menestyksellemme, mutta olemme panostaneet myös henkilöstöömme. Kasvualueisiin keskittymistä tukevat myös viimeaikaiset organisaatiomuutokset.
Tuoteportfolion kehittämisen ohella haemme strategiamme mukaisesti kasvua kahdesta uudesta lähteestä. Ensinnäkin Suominen tutkii tällä strategiakaudella uusia markkina-alueita. Meitä kiinnostaa erityisesti kuitukankaiden suurin markkina-alue Aasia. Toistaiseksi Suominen on toiminut Aasiassa myyntiagenttien välityksellä, mutta olemme aina tienneet, että todellinen menestys alueella edellyttää paikallista tuotantoa. Lisäksi pyrimme hyödyntämään täysimääräisesti läsnäoloamme Brasiliassa ja kasvattamaan liiketoimintaamme kaikkialla Etelä-Amerikassa. Toiseksi tutkimme uusia teknologioita, jotka tukisivat nykyisten tuotesovellusten kasvua.
Muutoksentekijä-strategia määrittelee meille kasvusuunnitelman ja päämäärän. Lisäksi lokakuussa onnistuneesti päätökseen saatu uudelleenrahoitus – uuden 85 milj. euron suuruisen joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku ja uusi 100 milj. euron suuruinen syndikaattilainajärjestely – antaa Suomiselle liikkumavaraa strategian toteuttamiseen ja siinä asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Suomisen päivitetty tarkoitus on tehdä elämästä parempaa. Materiaalimme parantavat ihmisten elämää kuitukankaistamme valmistettujen lopputuotteiden kautta. Sen huomaa, jos miettii, mihin kaikkeen erilaisia pyyhkeitä, hygieniatuotteita ja terveydenhoidon kuitukankaita käytetäänkään – tai toisaalta, jos kuvittelee, ettei niitä olisi. Kuitukankaat tuovat ihmisten elämään mukavuutta, helppoutta, hygieenisyyttä ja terveyttä kaikkialla maailmassa. Siksi Suominen on olemassa.
Uuden visiomme mukaisesti muutamme ihmisten käsityksen kuitukankaista.
Kaikki kuitukankaat saattavat ensisilmäyksellä näyttää keskenään samanlaisilta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että jokainen Suomisen tehtaalta lähtevä kuitukangasneliömetri on täynnä huolellisesti räätälöityjä, loppukäyttäjän tarpeita vastaavia ominaisuuksia. Haluamme sidosryhmiemme tiedostavan kuitukankaiden roolin arjessaan ja näkemään, että kuitukankaat tekevät heidän elämästään parempaa.
Vuonna 2017 saimme myös päätökseen yhtiön kaikkien aikojen suurimman kasvuinvestointiohjelman, kun Bethunen tehtaan huippumoderni tuotantolinja käynnistyi Yhdysvalloissa. Vaikka käynnistys myöhästyi pari kuukautta alkuperäisestä aikataulusta ja ylösajovaiheessa ilmeni teknisiä haasteita, olemme erittäin ylpeitä uudesta linjasta. Minua ilahduttaa erityisesti, että asiakkaat ovat olleet innostuneita tuotantolinjan uusista ja ainutlaatuisista valmiuksista. Odotamme jo pääsevämme hyödyntämään täysillä uuden linjan kaupallisia mahdollisuuksia.
Laitteisiin keskittyneen ja Bethunen investointiin huipentuneen investointiohjelman lisäksi jatkoimme vuonna 2017 myös panostuksia henkilöstöön. Vahvistimme organisaatiotamme ja erityisesti T&K-, myynti- ja tuotehallintatiimejämme.
Muutoksentekijä-strategian viitoittamana haluamme nostaa rimaa myös vastuullisuudessa, ja siksi olemme uudistaneet yritysvastuuagendamme. Uusi agenda määrittelee lähestymistapamme vastuullisuuteen, panee asioita tärkeysjärjestykseen ja sisältää pitkän aikavälin ympäristö- ja sosiaaliset tavoitteet sekä nivoo toimintamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Vastuullisuusagenda 2018–2021 sisältää kolme painopistealuetta:
Tähtäämme työntekijöiden elämänlaadun parantamiseen ja liiketoimintaan ilman sosiaalisia riskejä. Keskitymme erityisesti työturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen sekä sosiaalisen vastuun toteutumiseen yhtiön toimitusketjussa.
Haluamme valmistaa kuitukankaita kuluttamalla niin vähän resursseja ja niin vähäisin ympäristövaikutuksin kuin mahdollista. Tavoitteitamme ovat energia- ja vesitehokkuuden parantaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen energiankulutuksestamme. Tuotannosta kertyvästä kaatopaikkajätteestä on tarkoitus päästä kokonaan eroon vuoteen 2021 mennessä.
Tavoitteenamme on tarjota markkinoiden vastuullisimmat kuitukankaat. Tuotevalikoimassamme on jo biohajoavia tuotteita. Nyt kehitämme uudenlaisen mittariston, jolla tuotevalikoimamme vastuullisuutta voidaan arvioida ja kehittää. Viime kädessä mittaristo tukee asiakkaitamme vastuullisten valintojen tekemisessä.
Uusi yritysvastuuagenda on Suomisen vastaus ilmastonmuutoksen, vesipulan ja ihmisoikeuskysymysten kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Haluamme olla osa ratkaisua.
Taloudellisista takaiskuista huolimatta vuosi 2017 toi meille onnistumisia monella rintamalla. Toimme vuoden aikana markkinoille viisi uutta tuotebrändiä ja toteutimme useita tuotekehitysprojekteja yksinoikeudella valikoiduille avainasiakkaillemme. Tehokas tuotekehitysprosessi on elintärkeä tekijä Suomisen kurssin oikaisussa. Siksi olen iloinen Markku Koiviston nimityksestä tuotekehityksestämme vastaavaksi teknologiajohtajaksi keväällä 2017. Hänen vankka kokemuksensa teollisten ja teknologisten innovaatioiden kaupallistamisesta on juuri sitä, mitä Suominen nyt tarvitsee.
Haluaisin myös korostaa edistymistämme Latinalaisessa Amerikassa. Kuten strategiaamme on kirjattu, tulemme hyödyntämään läsnäoloamme Brasiliassa. Olemmekin jo onnistuneet kasvattamaan liiketoimintaamme kaikkialla Etelä-Amerikassa alueen keskiarvoa nopeammin. Markkina-alue on erittäin houkutteleva, ja sen kasvuennusteissa on isoja yksinumeroisia lukuja.
Tätä katsausta kirjoittaessani lähestymme merkittävää virstanpylvästä, eli hetkeä, jolloin uusi tuotantolinjamme Bethunessa alkaa vaikuttaa positiivisesti bruttokatteeseemme. Linjan on määrä käydä täysillä vuoden 2018 loppuun mennessä. Pidemmällä aikavälillä investointi vaikuttaa merkittävästi sekä liikevaihdon että kannattavuuden parantumiseen, sillä uusi linja kasvattaa kapasiteettiamme tuntuvasti ja sillä valmistetaan pelkästään korkean lisäarvon tuotteita.
Olen hyvin kiitollinen osakkeenomistajiemme, asiakkaidemme ja liikekumppaniemme tuesta ja luottamuksesta. Haluan kiittää myös koko Suomisen henkilöstöä kovasta työstä vuonna 2017. Tie oli hieman kivinen, mutta olen varma, että saamme aikaan positiivisen muutoksen. Vuodesta 2018 tulee jännittävä, ja juhlimme vuoden aikana myös 120-vuotiasta Suomista.
toimitusjohtaja
Suomisen Convenience-liiketoiminta-alue tarjoaa kuitukankaita moniin erilaisiin pyyhintätuotteisiin: lastenhoitoon, henkilökohtaisen hygienian tuotteisiin, kodinhoitoon ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin. Vuonna 2017 Convenience-liiketoiminta-alueen osuus liikevaihdostamme oli 91 %. Asiakaskuntaan kuuluu maailman tunnetuimpia kuluttajabrändejä.
Suominen on noin 20 %:n markkinaosuudellaan pyyhintätuotteissa käytettävien kuitukankaiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Haluamme olla maailman johtava valmistaja pyyhintätuotteissa ja halutuin yhteistyökumppani kuitukangasinnovaatioiden toimittajana.
Convenience-liiketoiminta-alue toimittaa kuitukankaita erilaisiin pyyhintätuotteisiin. Pyyhintäkuitukankaidemme tärkeimpiä käyttökohteita ovat:
Henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut tuotteet, esim. silmämeikin puhdistuslaput ja kasvonaamiot, kostea wc-paperi ja muut wc:stä huuhdeltavat tuotteet (21 %)
Kodinhoitotuotteet, esim. pöytäpintojen puhdistustuotteet ja lasinpuhdistuspyyhkeet (19 %)
Convenience-liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, kaupan omien merkkien valmistajat, vähittäiskaupan ketjut sekä alueelliset jatkojalostajat. Asiakassuhteemme ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, keskimäärin yli 10 vuoden mittaisia.
Convenience-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, ja meillä on toimintaa myös Etelä-Amerikan markkinoilla.
Convenience liiketoiminta-alueen vuoden 2017 liikevaihto oli 388,6 milj. euroa (380,5 milj. euroa vuonna 2016). Liikevaihdon kasvu heijasti myyntimäärien hyvää kehitystä.
Vuonna 2017 jatkoimme kasvuinvestointejamme Bethunen tehtaallamme Yhdysvalloissa, jossa käynnistimme uuden huippumodernin, märkärainausteknologiaa hyödyntävän tuotantolinjan. Ensimmäiset laskutetut tuotteet toimitettiin asiakkaille vuoden toisella neljänneksellä. Ylösajoprosessi jatkui koko vuoden ja eteni hieman odotettua hitaammin johtuen teknisistä haasteista. Käydessään täysillä uusi tuotantolinja lisää kapasiteettiamme tuntuvasti ja auttaa Suomista vastaamaan kodinhoito- ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa pyyhintätuotteissa, wc:stä huuhdeltavissa pyyhkeissä ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa käytettävien kuitukankaiden kasvavaan kysyntään.
Vuoden 2017 julkisista tuotelanseerauksistamme merkittävin oli GENESIS® Pro All Purpose -kuitukangas, todistetusti vahvin ja suorituskykyisin saatavilla oleva materiaali ammattilaisten pyyhintätuotteisiin. Lisäksi toimme markkinoille ammattilaisten pyyhintätuotteisiin tarkoitetun toimivan ja kustannustehokkaan AIRLACE™ for Workplace kuitukankaan sekä lastenhoitopyyhkeisiin tarkoitetun FIBRELLA® Ultrasoft kuitukankaan, joka on markkinoiden pehmein kuitukangas ja tehokas jatkojalostaa.
Yksi vuoden 2017 kohokohdista oli täysin uudenlaisen Designer Series -kuviovalikoiman esittely pyyhintätuotteisiin. Designer Series sisältää uniikkeja hienopiirtoisia kuviomalleja, jotka Suominen on teettänyt yksinoikeudella ammattimuotoilijoilla. Kuviot on valmiiksi testattu kuluttajilla, eli kuluttajapalautteen perusteella Designer Series -kuvioituja pyyhintätuotteita pidetään pehmeinä ja puhdistamisessa hyvin toimivina. Käytännössä Designer Series tarjoaa asiakkaille valmiin valikoiman kuvioita, jotka erottuvat ulkonäöltään, ovat kuluttajien testaamia ja hyväksi havaitsemia ja jotka saadaan nopeasti markkinoille. Kuvioiden kaupallinen tuotanto ei olisi ollut mahdollista ilman Suomisen viime vuosina tekemiä investointeja tuotantoteknologiaan ja kuluttajien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtämiseen. Designer Series on erinomainen esimerkki Suomisen kyvystä luoda kuitukankaita, joita muut eivät pysty luomaan – uuden Muutoksentekijä-strategiamme uusia toimintatapoja. Convenience-liiketoiminta-alueen kaupallinen organisaatio, muun muassa myynti ja avainasiakashallinta, järjesteltiin uudelleen ja sitä vahvis-
tettiin. Tavoitteena oli varmistaa resurssien riittävyys, vahva panostus kasvusegmentteihin sekä globaali toimintamalli. Lisäksi lastenhoitopyyhkeissä aloitettiin uuden kaksijakoisen liiketoimintamallin sisäänajo. Mallissa Suominen jakaa lastenhoitopyyhkeiden markkinat kahteen osaan:
Kehittyvillä markkinoilla Suominen tavoittelee vahvempaa kasvua ja investointeja ja pyrkii hyödyntämään jalansijaansa Brasiliassa tavoitteenaan olla johtava kuitukangastoimittaja kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. Kypsillä markkinoilla Suominen pyrkii tehostamaan toimintaansa soveltamalla lean-periaatteita ja yksinkertaistamalla tuoteportfoliotaan. Innovaatioissa keskitytään kustannustehokkuuteen tai niche-segmentteihin.
Vuonna 2018 Convenience-liiketoimintaalue pyrkii edelleen lisäämään korkean lisäarvon tuotteiden osuutta tuoteportfoliossaan ja keskittyy siksi kuitukankaisiin, jotka on tarkoitettu ammattikäyttöön, kodinhoitoon ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon (mukaan lukien wc:stä huuhdeltavat tuotteet).
Suominen on ollut edelläkävijä wc:stä huuhdeltavissa kuitukankaissa ja jatkaa asemansa vahvistamista tekemällä laajaa tuotekehitystyötä. Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa tehdyn investoinnin myötä Suominen aikoo tuoda vuonna 2018 markkinoille uusia wc:stä huuhdeltavia tuotebrändejä, jotka tarjoavat asiakkaille ja kuluttajille näiden kaipaaman yhdistelmän toimivuutta, mukavuutta ja huuhdeltavuutta.
Convenience-liiketoiminta-alueen tulevaisuudennäkymät ovat edelleen lupaavat, sillä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysynnän ennustetaan kasvavan kaikilla markkina-alueilla ja kaikilla käyttöalueilla, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Kasvuun on hyvät edellytykset, sillä keskiluokan kasvu, terveellisten elämäntapojen, hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen hygienian arvostus sekä arjen mukavuuden ja helppouden tavoittelu ovat maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka voimistuvat voimistumistaan ja lisäävät kuitukankaista valmistettujen kuluttajatuotteiden kysyntää.
Lisäksi lanseerasimme monia uusia kuitukangasmateriaaleja yksinoikeudella avainasiakkaillemme. Kaikki uutuustuotteet ovat tulosta monivuotisesta keskittymisestämme sekä tuotekehitykseen että tuotehallintaan. Se osoittaa, että panostuksemme tiimien vahvistamiseen uusilla osaajilla alkaa kantaa hedelmää.
Suomisen vuonna 2017 lanseeraama Muutoksentekijä-strategia toi mukanaan
Pohjois-Amerikka EMEA Etelä-Amerikka Lastenhoitopyyhkeet 2 % 2 % 7 % Henkilökohtaisen hygienian tuotteet (ml. wc:stä huuhdeltavat tuotteet) 6 % 6 % 65 % * Kodinhoitopyyhkeet 7 % 2 % ** Ammattikäyttöön tarkoitetut pyyhkeet 5 % 3 % ** Eri markkinasegmenttien kasvuennusteet alueittain
** Kehittyvä markkina. Korkea kasvulukema johtuu toistaiseksi pienistä toimitusmääristä. ** Toimitusmäärät ovat toistaiseksi kaupallisesti pieniä.
> Tietoa Suomisesta / Liiketoiminta > Tietoa Suomisesta / Toimintaympäristö
mukaisesti.
37,5 Liikevaihto 2017, Care milj. euroa
Suomisen Care-liiketoiminta-alue tarjoaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin, esimerkiksi vaippoihin, naisten hygieniatuotteisiin ja aikuisten inkontinenssituotteisiin, sekä terveydenhoidon sovelluksiin, kuten leikkaussali- ja potilashygieniatuotteisiin. Vuonna 2017 Care-liiketoiminta-alueen osuus liikevaihdostamme oli 9 %. Liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, johtavat alueelliset toimijat ja terveydenhoidon tuotekomponenttien valmistajat.
Suominen parantaa ihmisten elämää Care-liiketoiminta-alueensa kautta tarjoamalla korkealaatuisia kuitukangasmateriaaleja hygieniatuotteisiin ja terveydenhoidon sovelluksiin sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja kotona. Haluamme olla kuitukankaiden nesteenhallintaominaisuuksissa valitsemillamme markkinoilla luokkamme paras. Pyrimme erikoiskomponenttien johtavaksi toimittajaksi ja tavoitteemme on kasvattaa toistaiseksi pientä markkinaosuuttamme.
Suomisen hygieniatuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden tärkeimmät sovellukset ovat:
Terveydenhoidon kuitukankaiden tärkeimmät loppukäyttöalueet ovat:
Hygieniatuotteissa ja terveydenhoidon sovelluksissa kuitukangas on usein yksi monimutkaisten lopputuotteiden komponenteista. Esimerkiksi terveyssiteet voivat koostua monesta kerroksesta erilaisia materiaaleja, joista Suomisen kuitukangas on yksi lopputuotteen toimivuuteen olennaisesti vaikuttava komponentti.
Care-liiketoiminta-alueen asiakkaita ovat globaalit kuluttajabrändit, hygieniaja terveydenhoidon välineiden valmistajat sekä alueelliset jatkojalostajat. Care-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Eurooppa.
Care-liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2017 oli 37,5 milj. euroa (36,3 milj. vuonna 2016), eli 9 % Suomisen liikevaihdosta.
Vuonna 2017 Care-liiketoiminta-alue jatkoi asiakaskuntansa laajentamista ja täydensi erikoiskuitukankaiden tarjontaansa tuomalla Etelä-Amerikan terveydenhuoltomarkkinoille uuden FIBRELLA® Wrap -tuotebrändin. FIBRELLA® Wrap on pehmeä ja turvallinen materiaali käytettäväksi pehmusteena kipsien alla ja haavanhoidossa. Tuotelanseerauksen mahdollistivat Suomisen viimeaikaiset investoinnit tuotantoteknologian parantamiseen Paulínian tehtaalla Brasiliassa. Nykyään puuvillavanu on tyypillisin kipsinalus- ja haavanhoitomateriaali Etelä-Amerikassa. Sen heikkoutena ovat riittämätön lujuus ja käytön hankaluus.
Suomisen tavoite on saavuttaa Care-liiketoiminta-alueella tuntuvaa kasvua lähivuosina. Liiketoiminta-alueen tavoitteena on, että meidät tunnetaan hygieniatuotteiden nesteenhallintaominaisuuksissa luokkamme parhaana ja tarkkaan valikoitujen niche-tuotteiden ykköstoimittajana terveydenhoidossa.
Koska Care-liiketoiminta-alue on hygienianhoidon ja terveydenhoidon kuitukangasmarkkinoilla vielä suhteellisen uusi toimija, sillä on varaa kasvattaa asiakaskuntaansa ja mahdollisuuksia hyödyntää yhtiön kolmella mantereella olevaa valmistuskapasiteettia. Lisäksi liiketoiminta-alue kehittää uusia tuotteita ja asiakassuhteita ja tutkii uusia teknologioita ja markkina-alueita kasvun edistämiseksi. Uudet tuotteet, joissa on ylivertaisia nesteenhallintaominaisuuksia, ihon hyvinvointia edistäviä ominaisuuksia ja kuviointeja, ovat myös keskeisiä Caren strategian toteuttamisessa.
Suomisen Bethunen-tehtaalla Yhdysvalloissa toteutettu investointi uuteen märkärainauslinjaan on alun perin tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti Convenience-liiketoiminta-alueen asiakkaita, mutta uusi linja auttaa meitä myös vastaamaan terveydenhoidon tuotteisiin ja hygieniatuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kasvavaan kysyntään.
Sekä terveydenhoidon tuotteiden että hygieniatuotteiden kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan vakaana. Care-liiketoiminta-alueen päämarkkinat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Eurooppa.
Kypsillä markkinoilla, kuten Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, hygieniatuotteissa käytettävien kuitukankaiden kysynnän kasvun arvioidaan jäävän 1 %:n tuntumaan. Laajat hygieniatuotteiden markkinat kuitenkin tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös kypsillä markkinoilla, koska tiettyjen tuoteryhmien, esimerkiksi aikuisten inkontinenssituotteiden, kysyntä kasvaa hyvää vauhtia. Lisäksi näkymät kehittyvillä markkinoilla ovat erittäin hyvät, sillä Etelä-Amerikassa ja Aasiassa kasvun ennustetaan olevan 4–6 %. Hygieniatuotteiden näkymiä tukevat väestörakenteen muutokset, kuten väestönkasvu ja tulojen kasvu kehittyvissä maissa sekä väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa.
Terveydenhoidon kuitukankaiden kysynnän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina Pohjois-Amerikassa noin 3 %. Euroopassa kysynnän kasvu voi olla jopa hieman nopeampaa, 4–9 %. Kehittyvillä markkinoilla, kuten Etelä-Amerikassa, markkinoiden kasvuvauhdiksi ennustetaan 8 %. Kasvuennustetta tukevat useat megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, sairauksien kompleksisuuden lisääntyminen ja teknologian yleistyminen terveydenhoidossa. Pandemioiden ja sairaalabakteerin aiheuttamien tulehdusten lisääntyminen tukee myös terveydenhoitosovelluksiin käytettävien kertakäyttöisten kuitukankaiden kysyntää.
| 2017 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 426,0 | 416,9 | 444,0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa | 15,0 | 25,6 | 31,2 |
| Raportointikauden tulos, milj. euroa | 14,5 | 15,2 | 17,0 |
| Tulos/osake, euroa | 0,27 | 0,29 | 0,32 |
| Osinko/osake, euroa * | 0,11 | 0,11 | 0,10 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 22,2 | 28,5 | 27,3 |
| Rahavirta/osake, euroa | 0,39 | 0,56 | 0,54 |
| 2017 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|
| 37,2 | 53,3 | 23,7 |
| 41,8 | 45,3 | 43,2 |
| 2,37 | 2,81 | 2,50 |
| 59,8 | 39,6 | 25,9 |
| 6,6 | 11,6 | 15,9 |
| 670 | 646 | 614 |
* Osinko tai pääoman palautus. Vuonna 2017 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
5 – 0 –
% 50 – 40 – 30 – 20 – 10 – 0 –
Bruttoinvestoinnit,
milj. euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
15 16 17
Omavaraisuusaste ja oma
45,3 43,2
15 16 17
Oma pääoma/osake, euroa
pääoma/osake
15,0
41,8
euroa 3.00
2.00
1.00
0.00
ja tulos/osake
Raportointikauden tulos
0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00
Osinko/osake, euroa *
Liiketoiminnan rahavirta ja rahavirta/osake
Vuoteen 2021 päättyvällä viisivuotiskaudella Suominen tähtää
Keskimäärin 15 % sijoitetun pääoman tuottoon (ROI)
Keskimäärin 6 % vuotuiseen liikevaihdon kasvuun
Keskimäärin 40-80 % välille sijoittuvaan velkaantumisasteeseen.
Graafien oranssit viivat osoittavat tavoitetasoja vuosille 2017–2021.
0,12 –
20 – 15 – 10 – 5 – 0 –
0,11 0,11
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
15,9
Vuosi 2017 oli Suomisen ensimmäisen yritysvastuustrategian viimeinen vuosi. Teimme töitä läpi vuoden ja loimme uuden, entistä vaativamman yritysvastuuagendan vuosille 2018–2021. Suominen laajensi yritysvastuuraportointiaan Muita kuin taloudellisia tietoja koskevalla selvityksellä ja aloittamalla verojalanjälkensä raportoinnin.
Direktiivin 2014/95/EU ja kirjanpitolain edellyttämät muut kuin taloudelliset tiedot esitetään tässä vuosikertomuksen 2017 Yritysvastuu-osiossa.
Suomisen liiketoimintamalli, toimintaperiaatteet ja due diligence -käytännöt sekä riskit ja riskienhallinta kuvataan jäljempänä tässä selvityksessä. Tietoja raportoinnin muista osa-alueista, kuten ympäristöasioista, sosiaalisista asioista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta annetaan jäljempänä tässä Yritysvastuu-osiossa.
Suominen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Yritysvastuu-osiossa esitetyt tiedot. Osiossa esitetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia.
Suominen toimii yritysmarkkinoilla, pääasiassa Amerikassa ja Euroopassa. Yhtiö kehittää ja valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä-, hygienia- ja terveydenhoidon tuotteisiin ja myy niitä pääasiassa kuluttajatuoteyrityksille, kaupan omien merkkien valmistajille ja alueellisille jatkojalostajille. Hankimme raaka-aineemme kuiduntuottajilta maailmanlaajuisesti. Lisätietoa Suomisen liiketoimintamallista saa tämän vuosikertomuksen Näin luomme lisäarvoa -osiosta alkaen sivulta 6.
Suominen Oyj:llä on kaksi yritysvastuuseen liittyvää toimintaohjetta: eettinen ohje ("eettinen ohje") ja eettinen ohje tavarantoimittajille ("toimittajaohje"). Suominen Oyj:n hallitus on hyväksynyt eettisen ohjeen. Toimittajaohje päivitettiin vuonna 2017. Sekä eettinen ohje että toimittajaohje ovat saatavilla osoitteessa www.suominen.fi kohdassa Yritysvastuu > Toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteiden toteuma ja keskeiset suorituskykyä mittaavat tunnusluvut kuvataan jäljempänä tässä Yritysvastuu-osiossa.
Eettinen ohje kuvaa Suominen Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden käytäntöjä ja periaatteita. Eettisessä ohjeessa käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi liikesuhteet, sääntely, ihmisoikeudet ja ympäristö.
Suomisen tavarantoimittajilleen asettamat vaatimukset kuvataan toimittajaohjeessa, jossa käsitellään esimerkiksi
palkkoja ja työaikoja, lapsi- ja pakkotyövoimaa sekä ympäristöä. Suomisen asiakkuus edellyttää raaka-ainetoimittajilta toimittajaohjeen noudattamista.
Suomalaisena julkisesti noteerattuna yhtiönä Suominen noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan osakeyhtiölakia, markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (MAR), arvopaperimarkkinalakia ja muita listayhtiöitä koskevia määräyksiä, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 sekä oman yhtiöjärjestyksensä määräyksiä. Yksityiskohtaista tietoa Suomisen hallinnosta annetaan Suominen Oyj:n selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017 tämän vuosikertomuksen sivuilla 38–44.
Vuonna 2017 Suomisella oli tehtaita ja toimistoja Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa, ja sen palveluksessa oli keskimäärin 670 henkilöä. Suominen hankkii raaka-aineensa kuiduntuottajilta maailmanlaajuisesti, ja sen päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi Suomisella on toimintaa Etelä-Amerikassa.
Suomisen onnistumista ihmisoikeuksiin, sosiaalisiin ja henkilöstöasioihin, korruption ja lahjonnan torjuntaan sekä ympäristöasioihin liittyvien riskien hallinnassa vuonna 2017 voi arvioida tämän Yritysvastuu-osion seuraavilla sivuilla kuvattujen tunnuslukujen perusteella. Lisätietoa liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä saa tähän vuosikertomukseen sisältyvästä hallituksen toimintakertomuksesta 2017.
Vuonna 2018 Suominen käy perusteellisesti läpi ja dokumentoi kaikki olennaiset ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen ja muihin sosiaalisiin näkökohtiin, korruptioon ja lahjontaan sekä ympäristöön liittyvät riskit ja riskienhallintamenettelyt.
On olemassa riski, että Suomisen omassa toiminnassa ja yhtiön toimitusketjussa loukataan ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusloukkaukset voivat vaikuttaa kielteisesti yksittäisiin henkilöihin ja vahingoittaa Suomisen mainetta. Suominen kunnioittaa YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen kirjattuja periaatteita.
Eettisessä ohjeessaan Suominen sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia työnantajana. Eettisen ohjeen mukaisesti Suominen ei suvaitse minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen, uskonnon, etnisen alkuperän, rodun, vamman, seksuaalisen suuntautuneisuuden, poliittisen vakaumuksen tai aseman perusteella. Suominen ei myöskään suvaitse pakkotyötä missään muodossa eikä lapsityövoiman käyttöä. Suominen kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja huolehtii, että kollektiivinen neuvotteluoikeus toteutuu käytännössä. Työntekijä ei saa toimia tavalla, joka loukkaa ihmisoikeusperiaatteita joko suoraan tai epäsuorasti. Yhtiössä noudatetaan niin sanottua sokkorekrytointiperiaatetta kaikissa uusissa rekrytoinneissa syrjinnän ehkäisemiseksi rekrytointiprosessin aikana. Miesten ja naisten palkkatasa-arvoa valvotaan vuosittain mahdollisten syrjivien palkkauskäytäntöjen tunnistamiseksi.
Toimittajaohjeessaan yhtiö edellyttää tavarantoimittajiensa noudattavan kansainvälisesti tunnustetuissa standardeissa ja sopimuksissa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Suominen kieltää lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käytön, mukaan lukien velkaorjuus, vastentahtoinen työ, vanki- ja orjatyövoima, ja odottaa tavarantoimittajiensa pidättäytyvän kaikenlaista syrjinnästä esimerkiksi uskonnon, etnisen tai kansallisen alkuperän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden, siviilisäädyn, iän, poliittisen vakaumuksen, aseman, poliittisen puolueen tai ammattiliiton jäsenyyden tai muun paikallisella lailla suojatun ominaisuuden perusteella. Lisäksi Suomisen tavarantoimittajien tulee hyväksyä työntekijöiden oikeus liittyä ammattiliittoon, hakea edustusta ja/tai liittyä työpaikkaneuvostoihin.
Suominen laajentaa toimittaja-auditointiprosessiaan vuonna 2018 sisällyttämällä siihen uusia, esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyviä osa-alueita toimittajaohjeen mukaisesti.
Suominen on valmistavan teollisuuden yritys, jonka työntekijöistä suurin osa työskentelee tehtaissa ja altistuu siten tietyille turvallisuusriskeille. Toteutuessaan turvallisuusriskit voivat vaikuttaa kielteisesti yksittäisiin henkilöihin, vahingoittaa Suomisen mainetta tai johtaa muihin epäsuotuisiin tuloksiin. Suominen hallitsee tehtaidensa turvallisuusriskejä esimerkiksi Behavior-Based Safety -ohjelman ja turvallisuussääntöjen avulla. Eettisessä ohjeessa Suominen sitoutuu tarjoamaan henkilöstölleen, alihankkijoilleen ja muille yhtiössä työskenteleville turvallisen ja terveellisen työympäristön.
Suomisen työntekijöihin voi kohdistua häirintää tai syrjintää, mikä voi vaikuttaa kielteisesti yksittäisiin henkilöihin, johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingoittaa Suomisen mainetta. Eettisessä ohjeessa Suominen kieltää kaikenlaisen syrjinnän yhtiössä. Yhtiön sokkorekrytointiperiaate auttaa ehkäisemään syrjintää rekrytointiprosessissa. Suominen valvoo myös miesten ja naisten palkkatasa-arvoa vuosittain mahdollisten syrjivien palkkauskäytäntöjen tunnistamiseksi.
Korruptiota ja lahjontaa voi esiintyä Suomisen omassa toiminnassa tai yhtiön toimitusketjussa. Korruptio- ja lahjontatapaukset voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingoittaa Suomisen mainetta. Eettisessä ohjeessaan Suominen sitoutuu pidättäytymään kaikesta epäreilusta liiketoiminnasta, kuten petoksista, korruptiosta ja lahjonnasta. Toimittajaohjeessaan Suominen kieltää tavarantoimittajiaan osallistumasta minkäänlaiseen korruptioon, kiristykseen tai kavallukseen.
Suominen tarkentaa eettistä ohjettaan vuonna 2018 korruption ja lahjonnan osalta. Yhtiö sisällyttää myös toimittaja-auditointiprosessiinsa uusia korruptioon ja lahjontaan liittyviä osa-alueita.
Suominen valmistaa tuotteensa pääasiassa viskoosi-, sellu-, polypropeeni- ja polyesterikuiduista. Suomisen oma toiminta ja Suomisen toimitusketjuun kuuluvien yritysten toiminta voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja, jotka voivat johtaa esimerkiksi oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingoittaa Suomisen mainetta. Suominen hallitsee ympäristöriskejään laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla. Kaikilla Suomisen tehtailla on ISO 9001 -sertifioitu laatujärjestelmä ja seitsemällä kahdeksasta tehtaasta on myös ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Eettisessä ohjeessaan Suominen sitoutuu ottamaan huomioon toimintansa ympäristövaikutukset. Toimittajaohjeessaan yhtiö edellyttää tavarantoimittajiensa jatkuvasti pienentävän ympäristökuormitustaan, suojelevan luonnon monimuotoisuutta ja torjuvan ilmastonmuutosta.
Suomisella on ulkopuolisen lakimiehen kanssa järjestetty käytäntö rikkomusten raportointiin, joka kuvataan eettisessä ohjeessa. Tähän ulkopuolisen tahon hoitamaan järjestelmään voi ilmoittaa joko Suomisen omassa toiminnassa tai sen toimitusketjussa havaitsemastaan, laittomaksi tai epäeettiseksi epäilemästään toiminnasta.
Vuosi 2017 oli Suomisen ensimmäisen julkisen yritysvastuustrategian kolmas ja viimeinen vuosi. Strategiassa määriteltiin Suomisen yritysvastuutavoitteet, painopistealueet ja resurssit vuosille 2015–2017. Suomisen ensimmäisen yritysvastuustrategian olennaisuusanalyysilla määritellyt painopistealueet olivat:
Suomisella kestävä kehitys liittyy sekä päivittäisen työn kehittämiseen että yksittäisiin projekteihin ja ohjelmiin. Vuonna 2017 tärkein projektiluonteinen toimenpide oli tavarantoimittajien eettisen ohjeen päivittäminen vastaamaan paremmin Suomisen tavarantoimittajilleen asettamia vaatimuksia liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin.
Suomisen Muutoksentekijä-liiketoimintastrategia lanseerattiin keväällä 2017, ja Suominen määritteli vuoden mittaan uuden yritysvastuuagendan vuosille 2018– 2021 tukeakseen liiketoimintastrategiansa tavoitteita.
Yritysvastuuagenda 2018–2021 jatkaa siitä, mihin edellinen yritysvastuustrategia jäi. Tiedostamme, että yhteiskunta ja luonto muuttuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena ja että ihmisten tietoisuus ympäristö- ja sosiaalisista asioista lisääntyy. Nämä muutokset edellyttävät myös Suomiselta yhtiönä kehittymistä ja riman nostamista yritysvastuuasioissa.
Suominen tähtää työntekijöidensä elämänlaadun parantamiseen ja sosiaalisesti riskittömään liiketoimintaan. Tämän painopistealueen strategiset tavoitteet liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä raaka-aineiden vastuulliseen hankintaan.
Terveys & turvallisuus: Meillä ei tapahdu lainkaan poissaoloon johtavia työtapaturmia.
Henkilöstön hyvinvointi: Tavoite määritellään, kun hyvinvoinnin mittaamisen pilottiprojekti on saatu päätökseen vuonna 2018.
Hankinnat: Toimittajaohjeen noudattamista valvova auditointi kattaa kaikki kuitutoimittajat vuoteen 2021 mennessä.
Suominen haluaa valmistaa kuitukankaita kuluttamalla niin vähän resursseja ja niin vähäisin ympäristövaikutuksin kuin mahdollista. Strategiset tavoitteet liittyvät vesi- ja energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja kaatopaikkajätteen määrän pienentämiseen.
2.
Vesitehokkuus: Käytämme 8 % vähemmän vettä tuotetonnia kohti verrattuna vuoden 2016 tasoon.
Energiatehokkuus: Käytämme 8,5 % vähemmän energiaa tuotetonnia kohti verrattuna vuoden 2016 tasoon.
CO2 -päästöt: Hiilidioksidipäästömme ovat 7 % pienemmät tuotetonnia kohti verrattuna vuoden 2016 tasoon.
Kaatopaikkajäte: Emme tuota lainkaan kaatopaikkajätettä tehtaillamme.
Suomisen tavoitteena on tarjota asiakkailleen markkinoiden vastuullisimmat kuitukankaat. Koska kuitukangasmateriaalien vastuullisuuden mittaamiseen ei ole teollisuusstandardia tai muuta menetelmää, Suominen on päättänyt kehittää oman menetelmänsä, niin sanotun tuotevastuullisuusindeksin. Strategiset tavoitteet asetetaan, kun indeksi on luotu vuonna 2018.
Vastuulliset tuotteet: Tavoite määritellään, kun tuotevastuullisuusindeksi on luotu vuonna 2018.
Suomisen uusi yritysvastuuagenda vuosille 2018–2021 nivoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Uuden yritysvastuuagendansa kautta Suominen edistää erityisesti kymmentä 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Ne antavat työllemme laajemman kontekstin.
Lisätietoa vastuullisuusagendamme ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisestä yhteydestä saa osoitteesta www.suominen.fi.
Vastuullisimmat kuitukankaat
Suominen rohkaisee työntekijöitään ja muita sidosryhmiään ilmoittamaan eettisen ohjeen vastaisesta toiminnasta. Epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa esimiehelle, yrityksen henkilöstöhallinnolle tai ulkopuoliselle lakimiehelle, jonka yhteystiedot on annettu eettisessä ohjeessa.
Ellei pakottavista laeista tai määräyksistä muuta johdu, Suominen ei suvaitse minkäänlaisia kostotoimia/seuraamuksia sellaista henkilöä kohtaan, joka ilmoittaa hyvässä uskossa epäilemästään eettisen ohjeen vastaisesta toiminnasta. Ilmoituksen tutkintaan osallistuvaan tai siinä Suomista avustavaan henkilöön kohdistuvia kostotoimia ei myöskään suvaita. Kaikki kostotoimet ovat eettisen ohjeen vastaisia.
Suomisen vuosikertomuksessa 2017 yritysvastuuta tarkastellaan sosiaalisesta, hallinnollisesta, taloudellisesta sekä ympäristövastuun näkökulmasta. Direktiivin 2014/95/EU ja kirjanpitolain edellyttämät muut kuin taloudelliset tiedot esitetään Yritysvastuu-osiossa. Raportoimme yritysvastuutyömme edistymisestä vuosikertomuksessa.
Ympäristöä ja työturvallisuutta koskevat tiedot on kerätty niistä yksiköistä, joilla on tuotannollista toimintaa. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti raportoinnin ulkopuolelle on jätetty ne toimipisteet, joiden yhteydessä ei ole tuotannollista toimintaa.
Yritysvastuuosion grafiikassa esitetään Suomisen jatkuvia toimintoja koskevia historiallisia tietoja vuodesta 2013 alkaen.
Tuotantolaitos Windsor Locksissa Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom-Munksjö Oyj:n käytössä. Windsor Locksin tehtaan osalta ympäristötunnusluvuissa on otettu huomioon vain Suomisen käyttämät resurssit. Työturvallisuutta mittaavissa tunnusluvuissa ei ole mukana henkilöstöä, joka on työskennellyt Suomiselle kuuluvilla tuotantolinjoilla, mutta ei ole työsuhteessa Suomiseen.
Kehitämme jatkuvasti yritysvastuuraportointiamme ja pyrimme mahdollisimman avoimeen, tarkoituksenmukaiseen ja tasapuoliseen viestintään kaikille sidosryhmille.
Suomisen sosiaalisen vastuun perustana on oikeudenmukaisen ja turvallisen työympäristön ja hyvinvoivan työyhteisön tarjoaminen henkilöstölle sekä korkeiden eettisten standardien noudattaminen yhtiön eettisessä ohjeessa kuvatulla tavalla.
Suominen edellyttää, että raaka-ainetoimittajat sitoutuvat eettiseen toimintaan, noudattavat kaikkia sovellettavia kansallisia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia sekä kunnioittavat ihmisoikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisesti tunnustetuissa standardeissa ja sopimuksissa, esimerkiksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Tavarantoimittajille asetetut edellytykset esitetään Suomisen eettisessä ohjeessa tavarantoimittajille.
Vuonna 2017 Suominen käytti 254 167 euroa (316 382 euroa) henkilöstön koulutukseen. Kulujen pieneneminen selittyy mittavien koulutusohjelmien, kuten Bethunen tehtaan uuden tuotantolinjan rakentamiseen ja käynnistämiseen liittyvän koulutuksen, päättymisellä.
Sairauspoissaolojen määrän laskeva trendi jatkui viidettä vuotta peräkkäin: sairauspoissaoloja oli 1,6 % kokonaistyötunneista (2016: 1,8 %).
Suomisen globaali ammatillisen kehityksen prosessi mittaa ylimmän johdon, keskijohdon ja asiantuntijoiden motivaatiota, työkuormaa ja urasuunnitelmia. Prosessi koostuu väittämiä ja avoimia kysymyksiä sisältävästä itsearviointilomakkeesta ja jäsennellystä esimiehen ja alaisen välisestä keskustelusta. Vuonna 2017 henkilöstöä pyydettiin arvioimaan sitoutumistaan tavoitteiden saavuttamiseen asteikolla 1:stä (harvoin) 4:ään (aina). Vuonna 2017 kaikkien väittämien keskiarvo oli 3,52, eli hieman vuotta 2016 alempi (3,59). Prosessi kattoi yhteensä 114 työntekijää.
Suominen kunnioittaa ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja kohtelee kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Emme suvaitse minkäänlaista syrjintää ja olemme sitoutuneet periaatteeseen "sama palkka samasta
| Keskipalkka | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| Johto | 266 | 213 |
| Keskijohto | 99 | 97 |
| Asiantuntijat | 57 | 49 |
| Yhteensä | 110 | 90 |
työpanoksesta." Lisäksi noudatamme sokkorekrytointiperiaatetta rekrytoinneissamme edistääksemme monimuotoisuutta ja taataksemme kaikille tasavertaiset mahdollisuudet. Rekrytoivan esimiehen arvioitavaksi tulevista hakemuksista ja ansioluetteloista poistetaan mm. hakijan koko nimi, sukupuoli, etninen tausta ja ikä. Tällä tavoin pyritään minimoimaan tiedostamattomien syrjivien asenteiden vaikutus rekrytointipäätöksiin.
Vuonna 2017 Suominen jatkoi tasaarvoisen palkkauksen seuraamista kolmatta vuotta peräkkäin analysoimalla kaikkien kuukausipalkkaisten työntekijöiden indeksoidut palkat. Tutkimus käsitti noin 280 henkilöä eri puolilla maailmaa. Tuntipalkkaiset työntekijät (n. 390 henkilöä) jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska kuukausi- ja tuntipalkkaisten palkat eivät ole vertailukelpoisia. Analyysin perusteella naisten palkat Suomisella ovat
keskimäärin 81 % miesten palkoista. Tutkimusotoksen suhteellisesta pienuudesta johtuen organisaatiomuutoksilla ja valuuttakurssivaihteluilla voi olla suhteettoman suuri vaikutus palkkatasa-arvoanalyysin tuloksiin.
Johtopäätöksemme oli, että palkkatasa-arvo ei toteudu Suomisella optimaalisesti ja että naisten ja miesten välillä on yhä palkkaeroja. Ne johtuvat rakenteellisesta epätasapainosta, eli siitä, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla ei ole yhtä paljon naisia ja miehiä, eivätkä siitä, että naisille ja miehille maksettaisiin samasta työstä erisuuruista palkkaa. Suominen jatkaa naisten ja miesten palkkaerojen seuraamista ja on sitoutunut ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin aina tarvittaessa.
Suominen sisällytti raportointiinsa toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluvun toisena vuotta peräkkäin palkkauksen pitämiseksi läpinäkyvänä. Suhdeluku kertoo, paljonko toimitusjohtajan palkka on suhteessa kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskipalkkaan. Vuonna 2017 Suomisen toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluku oli 6,02 (2016: 7,66). Lisätietoa palkitsemisesta Suomisella löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä palkka- ja palkkioselvityksestä alkaen sivulta 46.
Suomisen koko henkilöstöstä (663 työntekijää) 22 % oli vuoden lopussa naisia (2016: 22 %) ja 78 % miehiä (2016: 78 %). Suomisen palkitsemisjärjestelmän (asiantuntijoille, keskijohdolle ja ylimmälle johdolle tarkoitetun globaalin lyhyen aikavälin kannustinohjelman) piiriin kuuluvista 114 työntekijästä 38,6 % oli naisia ja 61,4 % miehiä. Suomisen ylimmän johdon eli konsernin johtoryhmän jäsenistä 25 % oli naisia (2016: 28,6 %) ja 75 % miehiä (2016: 71,4 %).
Suomisen koko henkilöstöstä 96 % oli vakituisia työntekijöitä (2016: 94 %) ja 4 %:lla oli määräaikainen työsopimus (2016: 6 %). Yhdysvalloissa Suomisen työntekijät ovat avoimessa työsuhteessa (at will), ja tässä tilastossa heidät katsotaan vakituisiksi työntekijöiksi.
Suomisen koko henkilöstöstä 60 % on tuntipalkkaisia työntekijöitä (2016: 63 %) ja 40 % kuukausipalkkaisia työntekijöitä (2016: 37 %). Tuntipalkkaiset työntekijät ovat yleensä tuotantolinjan hoitajia ja muita tuotannon työntekijöitä. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä ovat asiantuntijat, keskijohto ja ylin johto.
Vuonna 2017 tavoitteemme oli edelleen nolla työtapaturmaa. Suomisen toimipaikoilla sattui vuonna 2017 yhteensä viisi poissaoloon johtanutta tapaturmaa (LTA) (2016: 10, luku oikaistu). Kahdeksasta toimipaikasta viisi saavutti nollan LTA:n tavoitteen vuonna 2017. Tapaturmataajuutemme (AFR) laski 4,06:een vuonna 2017 (2016: 9,18, luku oikaistu). Myös tapaturmien vakavuusaste (ASR) aleni ja oli 0,15 (0,34 vuonna 2016). Vaikka yksikin tapaturma on liikaa, turvallisuuden tunnusluvut kehittyivät suotuisasti vuonna 2017 johtuen Suomisen jatkuvista pon-
Sairauspoissaolot, % kaikista työtunneista
nisteluista vahvan turvallisuuskulttuurin luomiseksi ja ylläpitämiseksi.
Vuonna 2017 Behavior-Based Safety -turvallisuusohjelma oli käytössä neljättä vuotta. Käyttäytymismalleja havainnoivan ohjelman ydin ovat turvallisuuskierrokset (Safety Walks). Turvallisuuskierroksella koulutettu työntekijä kulkee työtilojen läpi havainnoiden sekä turvallisia että vaarallisia toimintatapoja ja olosuhteita ja keskustelee niistä avoimesti työntekijöiden kanssa. Vuonna 2017 turvallisuuskierrosten konsepti laajennettiin koskemaan myös toimistoja.
Vuoden 2017 lopussa turvallisuuskierroskoulutukseen oli osallistunut 99 % Suomisen henkilöstöstä. Se prosentti, joka ei ole osallistunut koulutukseen, koostuu lähinnä uusista työntekijöistä, joiden edellytetään osallistuvan koulutukseen osana perehdytystään. Vuonna 2017 Suomisen toimipaikoilla järjestettiin yhteensä lähes 25 000 turvallisuuskierrosta. Niillä havaittiin yli 4 500 vaarallista toimintatapaa ja olosuhdetta. Tämä vastaa lähes 3 000 tuntia työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä.
Kehitämme työturvallisuutta jatkuvan parantamisen periaatteella ja jaamme eri tehtaiden parhaita käytäntöjä. Työturvallisuutta kehitettäessä keskitytään erityisesti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, ihmisten asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Työturvallisuuden seuranta on osa tuotantolaitosten päivittäistä toimintaa.
Suominen pidättäytyy kaikesta epäreilusta liiketoiminnasta, kuten petoksista, korruptiosta ja lahjonnasta. Yhtiöllä on ulkopuolisen lakimiehen kanssa järjestetty käytäntö rikkomusten raportointiin. Käytäntö kuvataan Suomisen eettisessä ohjeessa. Vuonna 2017 ei tullut yhtään yhteydenottoa liittyen eettisen ohjeen vastaiseen toimintaan.
Suominen pyrkii vähentämään toiminnastaan aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Keskitymme energia- ja vesitehokkuuden parantamiseen sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentämiseen.
Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi edistämme useiden ympäristönsuojeluun liittyvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Lisätietoja kohdasta Yritysvastuustrategia.
Toimintamme ympäristövaikutukset muodostuvat pääosin tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, energiasta ja vedestä sekä tuotannosta syntyvästä jätteestä. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi Suomisella painotetaan materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteita.
Raaka-aineilla on merkittävä rooli Suomisen liiketoiminnassa, sillä niiden osuus kaikista kustannuksistamme on noin 60–70 %. Vuonna 2017 Suominen käytti 139 514 tonnia kuituraaka-ainetta (2016: 136 387 tonnia), josta suurin osa oli viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteriä. Uusiutuvien kuitujen osuus kaikista Suomisen vuonna 2017 käyttämistä raaka-aineista oli 49,7 % (2016: 50,6 %).
Suominen tukee vastuullista metsänhoitoa ja jatkaa puupohjaisten raaka-aineiden hankintojensa kehittämistä tästä näkökulmasta. Tämä on toimintamme kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä tällä hetkellä käyttämämme uusiutuvat raakaaineet ovat lähes pelkästään puupohjaisia kuituja – viskoosia, revinnäissellua ja puusellua. Suominen valmistaa kuitukankaita myös sertifioiduista raaka-aineista, mukaan lukien FSC® (FSC-N002523) ja PEFC-sertifioidut raaka-aineet. Ajantasainen lista Suomisen tehtaiden sertifioinneista on nähtävissä Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.
Energiatehokkuuden parantaminen oli edelleen vuonna 2017 yksi Suomisen ympäristönsuojelun tärkeimmistä painopisteistä. Neljä vuotta kestänyt positiivinen trendi energiatehokkuudessa katkesi, kun energiankulutus tuotetonnia kohti kasvoi hieman ja oli 12,92 GJ/t (2016: 12,69 GJ/t). Suurin syy kasvuun oli Bethunen tehtaan uuden tuotantolinjan ylösajo. Uusi tuotantolinja kuluttaa energiaa ylösajovaiheessa, vaikka sen tuotantomäärät eivät ole vielä merkittäviä.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta vuonna 2017 oli 18,8 % (2016: 19,3 %).
Suominen on asettanut energiatehokkuustavoitteekseen 13,38 GJ/t vuodelle 2018. Energiatehokkuuden odotetaan heikkenevän väliaikaisesti johtuen Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajosta. Tavoitteemme on parantaa energiatehokkuuttamme 8,5 % vuoteen 2021 mennessä verrattuna vuoden 2016 tasoon, mikä vastaa 11,65 GJ/t.
Vesitehokkuuden parantaminen oli myös yksi ympäristötavoitteistamme vuonna 2017. Vesitehokkuuden osalta kulutustavoitteeksi asetettiin 36,80 m3 tuotetonnia kohti (7,3 % vähemmän kuin vuonna 2016). Tavoitetta ei saavutettu, mutta vesitehokkuutemme parani silti hieman ja oli 39,60 m³/t (2016: 39,69 m3 /t). Suomisen kokonaisvedenkulutus lisääntyi vuonna 2017 johtuen Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajosta. Uusi tuotantolinja kuluttaa vettä ylösajovaiheessa, vaikka sen tuotantomäärät eivät ole vielä merkittäviä.
Vedenkulutus on suurinta Suomisen Windsor Locksin tehtaalla ja Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa johtuen tehtaiden käyttämästä märkärainausteknologiasta. Vaikka märkärainausteknologia kuluttaakin suhteellisen paljon vettä, investoimme siihen, koska teknologia tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia tuotevalikoiman ja tuoteominaisuuksien suhteen. Suomisen Windsor Locksin tehtaan osuus Suomisen kokonaisvedenkulutuksesta on ollut keskimäärin yli 60 %.
Vuodelle 2018 Suominen on asettanut vesitehokkuustavoitteeksi 42,77 m3 /t, sillä odotamme Bethunen uuden tuotantolinjan käyvän täysillä vuoden lopulla ja siten lisäävän vedenkulutustamme. Tulevina vuosina Suomisen tavoitteena on kompensoida uuden tuotantolinjan veden kulutusta lisäävä vaikutus konsernitasolla ja parantaa vesitehokkuuttaan 8 % vuoteen 2021 mennessä verrattuna vuoden 2016 tasoon, mikä vastaa 36,59 m3 /t.
tonnia tonnia/tuotetonni
13 14 15 16 17
Vedenpuhdistusjärjestelmien parantamiseksi tekemämme pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää: kaikki Suomisen prosesseista lähtevä vesi on yhtä puhdasta tai puhtaampaa kuin prosessiin tullessaan.
Kasvihuonekaasupäästöt*
0,020 0,015 0,010 0,005
Suomisen tuotetonnikohtaiset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (suorat, scope 1, ja epäsuorat, scope 2) laskivat useana vuonna peräkkäin, mutta vuonna 2017 ne kasvoivat hieman, 1,01 CO2-ekvivalenttitonniin tuotetonnia kohti (2016: 0,99 t/t). Suominen pyrkii päästövähennyksiin energiatehokkuustavoitteiden kautta.
Suominen ostaa mahdollisuuksien mukaan energiaa yhtiöiltä, joilla on alhaiset kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2017 päästömme vähenivätkin yli 9 500 CO2 -ekvivalenttitonnia verrattuna alueen keskiarvoon, mikä merkitsee 9,47 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä alueellisiin verrokkipäästöihin nähden.
Vuodelle 2018 Suominen on asettanut hiilidioksidipäästötavoitteekseen 1,06 t/t, sillä odotamme päästöjen väliaikaisesti lisääntyvän Bethunen tehtaan uuden tuotantolinjan ylösajon jatkuessa. Suomisen tavoitteena on kuitenkin vähentää hiilidioksidipäästöjä 7 %:lla vuoteen 2021 mennessä verrattuna vuoden 2016 tasoon, mikä vastaa 0,92 t/t.
Suomisen tavoite kaatopaikkajätteen määrälle vuonna 2017 oli 13,5 kg tuotetonnia kohti. Negatiivinen trendi jatkui toista vuotta peräkkäin, sillä jätemäärät kasvoivat 16,8 kilogrammaan tuotetonnia kohti vuonna 2017 (2016: 10,7 kg/t). Pääsyyt epäsuotuisaan kehitykseen olivat Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajovaiheesta johtunut jätemäärän kasvu ja se, että menetimme Suomisen prosessijätteen kierrätykseen kykeneviä yhteistyökumppaneita emmekä löytäneet tilalle uusia.
Jatkoimme ponnistelujamme tuotannossamme syntyvän kaatopaikkajätteen määrän vähentämiseksi. Vuoden 2018 tavoitteeksi on asetettu 39,0 kg/t ja pitkän aikavälin tavoitteeksi vuoteen 2021 mennessä 0,0 kg/t.
Suominen on taloudellisesti elinvoimainen yritys. Liikevaihdon kasvu, hyvä kannattavuus, vahva rahavirta ja vankka taloudellinen asema ovat pitkällä aikavälillä edellytyksiä sille, että voimme vastata taloudellisista velvoitteistamme eri sidosryhmille sekä edistää yleistä taloudellista hyvinvointia.
Suominen-konsernin (Suominen) verojalanjälki edustaa Suomisen toiminnasta sen toimintamaissa aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan verojen ja veronluonteisten maksujen muodossa. Suomisen liiketoiminnasta aiheutuu Suomiselle verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisvelvollisuuksia sekä velvollisuus periä ja tilittää konserniyhtiöiden liiketoiminnasta johtuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Suomisen verojalanjälki syntyy Suomisen liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa. Suominen ei ole sopinut järjestelyistä, joiden tarkoituksena olisi muuttaa tai järjestellä uudelleen yhtiön verorasitusta siitä, mikä aiheutuu normaalista liiketoiminnasta. Suomisen konserniyhtiöiden välinen tavarakauppa on erittäin vähäistä. Konsernin sisäisiä palveluita saavilta konserniyhtiöiltä peritään palveluveloitus. Palveluveloitus on hinnoiteltu käyttäen markkinaehtoperiaatetta.
| Sidosryhmä | Suora taloudellinen vaikutus 2017 | |
|---|---|---|
| Asiakkaat | Liikevaihto 426,0 milj. euroa | Suomisen merkittävimpiä asiakkaita ovat globaalit kuluttaja brändit ja kaupan omien merkkien valmistajat. |
| Henkilöstö | Maksetut palkat 35,6 milj. euroa | Suominen työllisti vuonna 2017 noin 670 henkilöä Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. |
| Yhteistyökumppanit | Materiaalit ja palvelut 314,1 milj. euroa | Suominen ostaa raaka-aineita sekä muita tuotteita ja palveluita paikallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. |
| Yhteiskunta | Yhteisöverot olivat 2,5 milj. euroa positiiviset johtuen Yhdysvalloissa yritysverotukseen tehdystä muutoksesta. |
Suominen ja sen yksiköt ovat omissa yhteisöissään tärkeitä työllistäjiä ja siten yleisen hyvinvoinnin edistäjiä. |
| Rahoittajat | Nettorahoituskulut -2,6 milj. euroa | |
| Osakkeenomistajat | Vuonna 2017 maksettiin yhteensä noin 5,6 milj. euroa osinkoina vuodelta 2016. |
Suomisella oli 4 146 osakkeenomistajaa 31.12.2017. |
Suomisella on konserniyhtiöitä ainoastaan niissä viidessä maassa – Brasiliassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa – joissa sillä on sekä tuotantoettä myyntitoimintaa. Lisäksi Suominen Oyj:llä on ollut pieni sivuliike Ranskassa. Ranskan toimisto suljettiin vuonna 2017, ja tässä raportissa sen verot ja maksut on sisällytetty yhtiön verojalanjälkeen Suomessa. Verojen ja muiden veronluonteisten maksujen suhteen Suominen noudattaa kunkin maan lakeja ja määräyksiä.
Suomalaisten konserniyhtiöiden päämarkkinat ovat ulkomailla, minkä vuoksi näiden yhtiöiden vienti ylittää merkittävästi kotimaan myynnin. Vienti on arvonlisäverotonta. Tästä seuraa, että suomalaisten konserniyhtiöiden arvonlisäverollisiin ostoihin sisältyvä vähennettävä arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin niiden arvonlisäverollisen myynnin perusteella tilittämä arvonlisävero. Tästä johtuen Suominen saa arvonlisäveron palautusta Suomesta.
Suomisen verojalanjälki kattaa konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvien verojen ja veronluonteisten maksujen lisäksi myös konserniyhtiöiden perimät ja tilittämät verot ja veronluonteiset maksut, kuten välilliset verot. Verotuksen ja kirjanpidon erilaisesta ajoituksesta aiheutuvat laskennalliset verot eivät sisälly verojalanjälkeen.
Vuonna 2017 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin 670 henkilöä. Suominen vaikutti paikallisen yhteiskunnan talouteen positiivisesti työntekijöiden tuloverojen ja sekä yrityksen että työntekijöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen muodossa. Siten Suomisen verojalanjälkeen sisältyvät myös perityt ja tilitetyt työntekijöiden tuloverot ja sosiaaliturvamaksut. Työnantajan verot on raportissa erotettu selkeästi työntekijöiden veroista ja maksuista.
Suomisen yhteisöveroon vaikuttavat merkittävästi määrin joissakin Suomisen toimintamaissa aikaisempina vuosina syntyneet verotukselliset tappiot. Paikallisten verolakien ja -määräysten mukaan verotappiot voidaan siirtää myöhemmille tilikausille ja vähentää tulevien vuosien verotettavasta tuloksesta. Tällä hetkellä Suominen ei maksa yhteisöveroa Suomessa, koska sillä on edellisiltä vuosilta siirtyneitä verotuksellisia tappioita. Suomisella on useassa toimintamaassaan käytössä verolainsäädännön sallima verokonsolidointijärjestelmä, jolloin kyseisessä maassa sijaitsevat erillisyhtiöt verotetaan tuloveron osalta konsolidoidun verotettavan tulon perusteella. Yhdysvaltojen verolainsäädännön mukaan verotappiot voidaan vähentää myös aikaisempien vuosien verotettavista voitoista. Tästä voi olla seurauksena yhteisöveron palautuksia.
Suomisen Yhdysvalloissa maksamiin yhteisöveroihin vaikuttavat paikalliset verokannustimet, joiden perusteella yritykset voivat vähentää 50–100 % vuoden aikana käyttöön otettujen investointien hankintahinnasta nopeutettuina veropoistoina. Yhdysvaltalaisten tytäryhtiöiden
| tuhatta euroa | 2017 | 2016 | ||
|---|---|---|---|---|
| Maksetut verot ja veronluonteiset maksut | Suomi | Muut maat |
Suomi | Muut maat |
| Yhteisövero, tuloksen perusteella* | -13 | 6 335 | 8 | -6 884 |
| Yhteisövero, liikevaihdon perusteella | - | -786 | - | -533 |
| Kiinteistöverot** | -67 | -591 | -67 | -611 |
| Työnantajan maksut ja verot | -1 513 | -9 077 | -1 509 | -8 690 |
| Kuluksi kirjattu ALV | -34 | -7 | -34 | -4 |
| Vientitullit*** | - | -53 | - | -32 |
| Tuontitullit*** | -598 | -1 706 | -576 | -1 132 |
| Valmisteverot | -110 | -229 | -91 | -236 |
| Muut verot ja veronluonteiset maksut | -38 | -189 | -24 | -368 |
| Yhteensä | -2 374 | -6 302 | -2 293 | -18 489 |
| Perityt ja tilitetyt verot ja veronluonteiset maksut |
Suomi | Muut maat |
Suomi | Muut maat |
|---|---|---|---|---|
| ALV, netto | 7 981 | -4 840 | 7 356 | -6 793 |
| Perityt ja tilitetyt työnantajamaksut ja muut vastaavat maksut |
-2 652 | -7 761 | -2 583 | -7 561 |
| Lähdeverot erilaisista maksuista | -272 | -119 | -355 | -111 |
| Yhteensä | 5 057 | -12 720 | 4 418 | -14 464 |
* Yhteisövero ei sisällä laskennallisia veroja. Vuoden 2017 yhteisöverot ovat positiiviset johtuen nopeutettujen veropoistojen käytöstä Yhdysvalloissa.
** Kiinteistöverot.
*** Tullit maksaa tavaran tuonti- tai vientiyritys eikä niitä peritä ja/tai tilitetä jonkin muun puolesta. Tästä syystä tullit raportoidaan maksettuina veroina.
**** Työnantaja ei tee ennakonpidätystä palkasta Italiassa.
yhteenlaskettu verotettava tulos pieneni huomattavasti vuonna 2017 Suomisen Bethunen-tehtaalla toteuttaman laajan investoinnin johdosta. Nopeutettujen veropoistojen käyttö pienentää verotettavaa tulosta siltä verovuodelta, jolloin niitä hyödynnetään, ja siirtää tuloverojen maksua myöhemmäksi. Nopeutettujen veropoistojen käyttö pienentää tulevien vuosien verotuksessa vähennettäviä kuluja ja siten kasvattaa verotettavaa tuloa sekä kyseisiltä vuosilta maksettavaa yhteisöveroa.
Yhdysvalloissa Suominen on saanut osavaltion ja piirikuntien myöntämiä kannustimia suorien tukien, kustannussäästöjen ja verohyvitysten muodossa Bethunen investoinnin ja sen myötä syntyneiden uusien työpaikkojen perusteella. Konserniyhtiöt maksavat myös kiinteistöveroja omistamistaan maa-alueista ja rakennuksista sekä erilaisia maksuja, joiden perusteena on esimerkiksi valmistustoiminnan harjoittaminen. Lisäksi esimerkiksi Brasiliassa peritään veroa yrityksen liikevaihdon perusteella. Suominen ei käsittele näitä perittävinä ja tilitettävinä välillisinä veroina, vaan konserniyhtiöiden kustannuksiin sisältyvinä veroina.
Sosiaalinen vastuu
| Sairauspoissaolot, | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| % kaikista työtunneista | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| 2,8 % | 2,4 % | 2,2 % | 1,8 % | 1,6 % | |
| Toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluku* |
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| - | - | - | 7,66 | 6,02 | |
| * Toimitusjohtajan palkka jaettuna kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskipalkalla. | |||||
| Henkilöstön koulutusmenot, euroa | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| 106 125 | 250 607 | 122 902 | 316 382 | 254 167 | |
| Naisten suhteellinen osuus, % | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Koko henkilöstöstä | - | - | - | 22,0 % | 22,0 % |
| Ylimmästä johdosta | 14,3 % | 28,6 % | 28,6 % | 28,6 % | 25,0 % |
| Turvallisuuden tunnusluvut | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTA) | 9 | 2 | 9 | 10** | 5 |
| Tapaturmien vakavuusaste (ASR) | 0,48 | 0,04 | 0,37 | 0,34 | 0,15 |
| Tapaturmataajuus (AFR) | 9,00 | 1,83 | 8,29 | 9,18** | 4,06 |
| Työvoima | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Henkilöstö keskimäärin | 550 | 591 | 614 | 646 | 670 |
| Vakituisia työntekijöitä***, % | - | - | - | 94 % | 96 % |
| Määräaikaisia työntekijöitä, % | - | - | - | 6 % | 4 % |
| Tuntipalkkaisia työntekijöitä, % | - | - | - | 63 % | 60 % |
| Kuukausipalkkaisia työntekijöitä, % | - | - | - | 37 % | 40 % |
** Luku oikaistu, *** Sisältää avoimessa työsuhteessa (at will) olevat työntekijät Yhdysvalloissa.
| Lähde | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Ostettu sähkö | 587 842,9 | 637 406,1 | 663 165,9 | 649 210,3 | 673 063,9 |
| Maakaasu | 718 704,5 | 769 663,4 | 728 034,6 | 725 227,9 | 746 332,0 |
| Ostettu höyry | 261 004,4 | 231 207,5 | 286 145,2 | 283 370,8 | 313 810,4 |
| Muut | 4461,7 | 6 121,0 | 5 820,8 | 5 700,1 | 5 217,7 |
| Yhteensä | 1 572 013,5 | 1 644 398,1 | 1 683 166,4 | 1 663 509,1 | 1 738 424,0 |
| Energiatehokkuus, | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| GJ tuotetonnia kohti | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| 13,02 | 13,02 | 12,78 | 12,69 | 12,92 | |
| Kasvihuonekaasupäästöt, | |||||
| CO2 -ekvivalenttitonnia |
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Suorat (scope 1) | 41 207,00 | 44 115,10 | 42 201,96 | 41 563,76 | 44 867,26 |
| Epäsuorat (scope 2) | 73 472,00 | 97 377,40 | 98 571,73 | 88 169,20 | 90 848,80 |
| Yhteensä | 114 679,00 | 141 492,50 | 140 773,69 | 129 732,96 | 135 716,06 |
| Kasvihuonekaasupäästöt, CO2 -ekvivalenttitonnia tuotetonnia kohti |
|||||
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | |
| Suorat (scope 1) | 0,34 | 0,35 | 0,32 | 0,32 | 0,33 |
| Epäsuorat (scope 2) | 0,61 | 0,77 | 0,75 | 0,67 | 0,68 |
| Yhteensä | 0,95 | 1,12 | 1,07 | 0,99 | 1,01 |
| Raaka-aineiden käyttö, tonnia | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| - | 138 519 | 138 215 | 136 387 | 139 514 | |
| Kaatopaikkajäte | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Tonnia | 2 278,33 | 888,31 | 916,47 | 1 399,63 | 2 256,47 |
| Kg tuotetonnia kohti | 18,87 | 7,03 | 6,96 | 10,68 | 16,77 |
| Vedenkäytön tehokkuus, | |||||
| m3 tuotetonnia kohti | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| 40,27 | 43,01 | 42,08 | 39,69 | 39,60 | |
| Vedenkäyttö, m3 | |||||
| Lähde | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Pintavedet | 3 185 221 | 3 805 396 | 3 990 096 | 3 820 329 | 3 404 628 |
| Pohjavedet | 626 840 | 557 605 | 480 743 | 436 014 | 1 137 453 |
| Kunnalliset lähteet | 1 048 897 | 1 068 729 | 1 071 452 | 946 571 | 785 576 |
| Yhteensä | 4 860 948 | 5 431 730 | 5 542 291 | 5 202 914 | 5 327 657 |
Kaikki luvut viittaavat jatkuviin toimintoihin.
Hallinto-osio esittelee Selvityksen Suominen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen 2017. Osio sisältää myös Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan kirjeen sekä tietoa hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä.
Suominen Oyj ("Suominen" tai "Yhtiö") noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Tämä hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ("Selvitys") noudattaa hallinnointikoodia ja on julkaistu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa ja on saatavilla myös Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.
Suominen Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden tieto on esitetty ajantasaisena Suomisen verkkosivuilla.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on työssään tukenaan johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä.
Suominen Oyj:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, tuotekehityksestä ja immateriaalioikeuksien hallinnoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta sekä viestinnästä ja sijoittajasuhteista.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care, mutta vain yksi toimintasegmentti.
Suomisella on pysyvä yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi sekä puheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen.
Tilikauden 2017 aikana toimineen nimitystoimikunnan jäsenten nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2016 sekä 1.9.2017 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.
Tilikaudella 2017 nimitystoimikunnan muodostivat
Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)
Jorma Eloranta, Suomisen hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 asti)
Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa tilikaudella 2017. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallituksen keskeisenä tehtävänä on ohjata Suominen-konsernin strategiaa niin, että konserni voi pitkällä tähtäimellä saavuttaa sille asetetut taloudelliset tavoitteet ja tuottaa mahdollisimman suurta arvoa osakkeenomistajalle, huomioiden samalla myös muiden keskeisten sidosryhmien odotukset.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja
päättää yhtiön toimitusjohtajan ja hänen välittömien alaistensa palkoista, palkkioista ja muista etuuksista
Hallituksen valitsee yhtiökokous ja siihen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.
Vuoden 2017 varsinaiseen yhtiökokoukseen eli 15.3.2017 asti Suominen Oyj:n hallituksen jäseninä toimivat Jorma Eloranta (hallituksen puheenjohtaja), Risto Anttonen (varapuheenjohtaja), Andreas Ahlström, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.3.2017 hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Jan Johansson valittiin uudeksi jäseneksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 alkaen) s. 1954 Oikeustieteen kandidaatti Omistus* Suominen Oyj:ssä: 4 814 osaketta
hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 asti) s. 1951 diplomi-insinööri, tekniikan tohtori (h.c.), vuorineuvos
hallituksen varapuheenjohtaja s. 1949 diplomiekonomi, teollisuusneuvos Omistus* Suominen Oyj:ssä: 31 839 osaketta
s. 1976 kauppatieteiden maisteri sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy Omistus* Suominen Oyj:ssä: 7 606 osaketta
s. 1963 kauppatieteiden maisteri johtaja, Carton Board Liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj Omistus* Suominen Oyj:ssä: 21 456 osaketta
s. 1962 tekniikan lisensiaatti Omistus* Suominen Oyj:ssä: 7 606 osaketta
s. 1960 diplomi-insinööri toimitusjohtaja, Fiskars Oyj Omistus* Suominen Oyj:ssä: 11 552 osaketta
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2017.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimi tilikaudella 2017 Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja AC Invest Two B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja.
Vuonna 2017 hallitus kokoontui 20 kertaa, joista 4 kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %. Kunkin hallituksen jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee sivulla olevasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Jan Johansson | puheenjohtaja 15.3.2017 alkaen |
18/18 |
| Jorma Eloranta | puheenjohtaja 15.32017 asti |
2/2 |
| Risto Anttonen | varapuheen johtaja |
20/20 |
| Andreas Ahlström | jäsen | 20/20 |
| Hannu Kasurinen | jäsen | 20/20 |
| Laura Raitio | jäsen | 20/20 |
| Jaana Tuominen | jäsen | 19/20 |
Hallitus arvioi tilikaudella 2017 useimpien kokouksiensa jälkeen kokouksen valmisteluita, kokouksen kulkua ja omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Puheenjohtaja haastattelee kerran vuodessa kunkin hallituksen jäsenen erikseen tavoitteena kehittää hallituksen työskentelyä ja suunnata sitä mahdollisimman oikeisiin kysymyksiin.
Lisäksi hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tilikaudella 2017 tekemällä sisäisen itsearvioinnin. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin luottamuksellisesti myös osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kanssa.
Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi pitkän tähtäimen menestystekijäksi. Myös yhtiön hallituksen kokoonpanoa pohdittaessa monimuotoisuutta arvioidaan useista eri näkökulmista. Hallituksen osaamisen, kokemuksen ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa. Monimuotoisuus vahvistaa avointa keskustelua ja päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi se edistää hyvää hallintotapaa, hallituksen ja toimivan johdon tehokasta valvontaa ja tukee seuraajasuunnittelua.
Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan nimitystoimikunta pohtii muun muassa, onko hallituksessa edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta, eri sukupuolia edustavia henkilöitä sekä eri-ikäisiä jäseniä. Suomisen tavoitteena on, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia.
Suomisella lähtökohtana on, että nimitystoimikunnan lopullinen ehdotus yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyyteen ja osaamiseen. Ehdokkaiden on myös voitava käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn.
Suomisen monimuotoisuusperiaatteet on esitetty tässä selvityksessä oleellisilta osin. Ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.suominen.fi.
Hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden toteutuminen vuonna 2017
Suomisen 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Kuudesta jäsenestä kaksi on naisia. Kaikilla Suomisen hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto joko juridiikasta tai kaupalliselta tai tekniseltä alalta. Kokemukseltaan he edustavat laaja-alaisesti kansainvälistä liike-elämää ja tuovat siten monimuotoista asiantuntemusta ja erilaisia näkemyksiä hallitustyöskentelyyn. Nuorin hallituksen jäsen täytti 41 vuotta ja vanhin 68 vuotta vuoden 2017 aikana.
Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen
on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–15.3.2017 tarkastusvaliokunnassa toimivat Hannu Kasurinen (puheenjohtaja) sekä Andreas Ahlström ja Jaana Tuominen. Järjestäytymiskokouksessaan 15.3.2017 hallitus valitsi uudelleen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäseniksi Andreas Ahlströmin ja Jaana Tuomisen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa tilikaudella 2017. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 92 %. Kunkin tarkastusvaliokunnan jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.
| Nimi | Osallistuminen | |
|---|---|---|
| Hannu Kasurinen | puheenjohtaja | 3/4 |
| Andreas Ahlström jäsen | 4/4 | |
| Jaana Tuominen | jäsen | 4/4 |
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle henkilöstöraportointiin ja johdon seuraajasuunnitteluun kuuluvia asioita tarpeen mukaan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen.
Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–15.3.2017 Suominen Oyj:n henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa toimivat Jorma Eloranta (puheenjohtaja) sekä Risto Anttonen ja Laura Raitio. Järjestäytymiskokouksessaan 15.3.2017 hallitus valitsi valiokunnan puheenjohtajaksi Jan Johanssonin ja jäseniksi uudelleen Risto Anttosen sekä Laura Raition.
Valiokunta kokoontui viisi kertaa tilikaudella 2017. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 93 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.
| Osallistuminen | |
|---|---|
| puheenjoh taja 15.3.2017 alkaen |
4/5 |
| puheenjohtaja 15.3.2017 asti |
0/0 |
| jäsen | 5/5 |
| jäsen | 5/5 |
Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä.
Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Nina Kopola, s. 1960, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti. Nina Kopola omisti (henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/ tai sen konserniyhtiöissä) 31.12.2017 yhteensä 85 172 Suominen Oyj:n osaketta.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2017 puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt:
talousjohtaja ekonomi s. 1963
Omistus* Suominen Oyj:ssä: 33 266 osaketta
johtaja, Care-liiketoiminta-alue B.Sc. (Business Administration/ Marketing) s. 1964 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 10 000 osaketta
johtaja, Operational Excellence (1.4.2017 alkaen) johtaja, Tuotantolaitokset, Pohjoisja Etelä-Amerikka (1.4.2017 asti) B.A. (Chemistry) s. 1957 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 6 348 osaketta
teknologiajohtaja (27.3.2017 alkaen) diplomi-insinööri s. 1971 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 10 000 osaketta
Johtaja, Convenience-liiketoiminta-alue BIE (Industrial Engineering), MBA (Marketing) s. 1969 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 12 000 osaketta
johtaja, Tuotantolaitokset (1.4.2017 alkaen) johtaja, Tuotantolaitokset, EMEA (1.4.2017 asti) ENSI Engineering s. 1964 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 21 525 osaketta
Henkilöstöjohtaja VTM s. 1966 Omistus* Suominen Oyj:ssä: 29 345 osaketta
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2017.
Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat tilikaudella 2017 edellä mainittujen lisäksi tutkimus- ja kehitysjohtaja (1.4.2017 asti), teknologiajohtaja, tietohallintojohtaja, markkinointi- ja tuotehallintajohtaja, hankintajohtaja sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja.
Suomisella valvonta on osa organisaation toimintaa. Valvontaa suoritetaan erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavan raportoinnin avulla.
Suomisen valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä esimiesten ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan sekä eri sidosryhmien kanssa että konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu eettisesti kestävään käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.
Sisäisen valvonnan prosessit perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä "kahden silmäparin" ja "yksi yli" -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla.
Konsernin talousorganisaatio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa, että konserniyksiköiden tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset toimivat ja ovat riittäviä.
Suomisen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat muun muassa sen todentamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaiset ja oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kullekin hallituksen jäsenelle toimitetaan kuukausittain konsernin taloudellista tilannetta käsittelevä raportti.
Käytännön valvontaa tehdään paitsi hallituksen myös eri johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto ja controller-verkosto.
Suomisen sisäinen valvonta on hajautettu eri konsernitoiminnoille, jotka valvovat vastuullaan olevien hallituksen hyväksyminen toimintaohjeiden noudattamista. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla. Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat.
Päivittäisessä liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla pyritään estämään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen luokkaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat valvontamenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla saadaan tietoa konsernin toiminnoista, yksiköiden taloudellisesta tilanteesta sekä varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.
Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.
Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla ja johto viestii niistä säännöllisesti niille työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä tiedostokirjastoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehi-
tystä. Niiden avulla pyritään muun muassa siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.
Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controllertoiminnoilla.
Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.
Konsernin talousosasto valvoo konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja sekä ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.
Riskienhallinta on olennainen osa Suomisen liiketoiminnan johtamista, ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka johtuvat liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toiminnallisiin riskeihin, jotka johtuvat organisaation toimintaprosessien puutteista.
Toiminnalliset riskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille.
Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että konsernin taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi.
Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja raportointipäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti. Monimutkaiset ja muuttuvat liiketoimintaan vaikuttavat tekijät voivat lisätä epävarmuutta omaisuuserien kirjanpitoarvojen määrittämiseen. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).
Suomisella ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tilintarkastaja esittelee tarkastusvaliokunnalle vuosittain tilintarkastussuunnitelman.
Tarkastusvaliokunta arvioi vuosittain tehostettujen tarkastustoimenpiteiden tarvetta. Mikäli tarkastusvaliokunta katsoo tehostettujen sisäisten tarkastustoimenpiteiden olevan tarpeen, valiokunta sopii tarkastuksesta erikseen tilintarkastajan kanssa. Tehostetun sisäisen tarkastuksen havainnoista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle ja asianosaiselle muulle yhtiön johdolle.
Suominen noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU N:o 596/2014, "MAR") sekä kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on vahvistanut Suomiselle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.
MAR-sääntelyn mukaisesti Suomisella ei ole enää velvollisuutta ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä. Sen sijaan Suominen ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä (johtohenkilö) ja heidän lähipiiristään. Näillä henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa Suomiselle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän lukuunsa tehdyt liiketoimet Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen julkistaa näistä ilmoituksista pörssitiedotteen niin pian kuin mahdollista ilmoituksen saatuaan.
Suomisella liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty Suominen Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
Suomisen Johdon osakeomistukset -verkkosivulla olevia tietoja ei päivitetä MAR-sääntelyn voimaantulon 3.7.2016 jälkeen. Julkistettuja johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimi-ilmoituksia voi tarkastella yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi (> Sijoittajille > Osake ja omistus > Johdon liiketoimet.)
MAR-sääntelyn voimaantulon myötä Suomisella määriteltyjä johtohenkilöitä koskee MAR-sääntelyn mukainen 30 kalenteripäivän mittainen niin sanottu suljettu ikkuna ennen taloudellisten raporttien julkistusta. Suljettuun ikkunaan kuuluu myös taloudellisen raportin julkaisupäivä. Suljetun ikkunan aikana johtohenkilöä koskee kaupankäyntikielto Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen on asettanut 30 päivän mittaisen, taloudellisten raporttien julkistuksia edeltävän suljetun ajanjakson myös muun muassa niille avainhenkilöille, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun. Tieto suljetuista ajanjaksoista julkistetaan vuosittain pörssitiedotteena sekä yhtiön verkkosivujen tapahtumakalenterissa.
Suljetulla ikkunalla määriteltyjen johtoja avainhenkilöiden on mahdollista käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä vain äärimmäisissä poikkeustapauksis-
sa, esimerkiksi osallistuakseen yhtiön velvoittamana osakesäästöohjelmaan. Poikkeamiseen 30 päivän suljetusta ikkunasta vaaditaan yhtiön suostumus. Mikäli johto- tai avainhenkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, suljetusta ikkunasta ei voida poiketa.
Sen lisäksi että johto- ja avainhenkilöt noudattavat suljettua ikkunaa ja muita kaupankäyntirajoituksia, heidän tulee ajoittaa kaupankäyntinsä Suomisen osakkeella ja muilla rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi yhtiö suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt ajoittavat mahdolliset kaupat siten, että markkinoilla on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista tekijöistä.
Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana ja johtaa yhtiön sisäpiirihallintoa.
MAR:n, arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen asettamien velvoitteiden ohella Suomisen sisäpiirihallinto vastaa muun muassa
Suomisen 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Kristina Sandinin.
Tilintarkastaja sopii tarkastusvaliokunnan kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta. Vuonna 2017 Ernst & Young Oy:lle maksetut palkkiot konserniyhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 444 tuhatta euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä vero-, IFRS- ja muista palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yhtiöille maksettiin 55 tuhatta euroa.
Vuosi 2017 oli Suomisen strategiakauden 2015–2017 viimeinen vuosi ja uuden vuosille 2017–2021 määritellyn Muutoksentekijä-strategian ensimmäinen vuosi. Vuoteen mahtui haasteita, mutta myös onnistumisia.
Palkitsemisen osalta vuonna 2017 ei tapahtunut suuria muutoksia. Suominen käynnisti vuonna 2015 johdon osakeperusteisen pitkän aikavälin kannustinohjelman. Ohjelman ensimmäinen ansaintajakso 2015–2017 päättyi. Pitkän aikavälin kannustinohjelmien ansaintakriteereillä on olennainen merkitys kestävän kilpailukyvyn ja tuloksen kannalta. Niissä otetaan huomioon sekä Suomisen markkinat että yhtiön strateginen kehitysvaihe. Suominen toimii kasvavilla markkinoilla ja käyttöalueilla, ja sen strategia tähtää kasvuun. On siis loogista, että kasvu on myös pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän yhtenä suorituksen mittarina. Muut mittarit – suhteellinen kannattavuus liikevoittoprosenttina mitattuna ja sijoitetun pääoman tuotto (ROI) – ovat myös keskeisiä tekijöitä asemoitaessa Suomista korkeaa lisäarvoa tuottavaksi kuitukangasyhtiöksi. Kannustinohjelman toteuma ja sen ensimmäinen ansaintajakso heijastivat Suomisen taloudellista tulosta. Ensimmäiset palkkiot pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä 2015 maksetaan vuonna 2018. Palkkioita ei maksettu vuonna 2017.
Lyhyemmän aikavälin palkitsemisessa kaikki Suomisen vuosittaiset kannustinjärjestelmät perustuvat samaan periaatteeseen: palkkiota maksetaan saavutetuista tuloksista. Suomisen globaali lyhyen aikavälin kannustinohjelma luo vahvan linkin organisaation tuloksen ja henkilökohtaisen palkitsemisen välille. Vuoden 2016 tapaan globaalista lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta ei maksettu vuonna 2017 palkkioita sen piirissä oleville noin 120 henkilölle. Toteuma on täysin linjassa yhtiön taloudellisen tuloksen kanssa ja noudattaa edellä mainittua periaatetta.
Nimensä ja työjärjestyksensä mukaisesti henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Keskeinen ja jatkuva osa henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työtä on huolehtia, että Suomisella on tarvittavat suunnitelmat, prosessit ja keinot, joilla se varmistaa, että sillä on kyvykästä henkilöstöä nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen varaudutaan valmiussuunnittelulla ja lyhyen aikavälin seuraajasuunnittelulla, mutta ennen kaikkea panostamalla seuraavaan johtajasukupolveen ja osaajiin, jotka luovat edellytykset yhtiön pitkän aikavälin menestykselle.
Suominen seuraa tiiviisti palkitsemista koskevassa raportoinnissa tapahtuvaa kehitystä Suomessa, Euroopassa ja koko maailman tasolla. Otamme muutokset käyttöön tarpeen mukaan ja tarjoamme kaikille keskeisille sidosryhmille oikea-aikaista, avointa ja läpinäkyvää tietoa Suomisen palkitsemisesta. Tämä puheenjohtajan kirje, joka jatkaa vuoden 2015 vuosikertomuksen yhteydessä aloittamaamme käytäntöä, on konkreettinen askel kohti uusia raportointistandardeja.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Suominen Oyj ("Suominen" tai "yhtiö") noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 (jäljempänä "Hallinnointikoodi" ). Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin palkitsemista koskevan raportointiohjeistuksen mukaisesti. Koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous etukäteen vuodeksi kerrallaan. Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti palkkioista esityksen yhtiökokoukselle.
Toimitusjohtajan ja hänen suorassa alaisuudessaan toimivan muun johdon (johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä) palkoista, tulospalkkioista ja muista eduista päättää Suomisen hallitus. Hallitus päättää myös toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen).
Suomisen hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnalla ei ole asioissa itsenäistä päätöksentekovaltaa ellei hallitus erikseen toisin päätä.
Suomisen tavoitteena on palkitsemisjärjestelmä, joka on johdonmukainen, järjestelmällinen ja ennustettava. Järjestelmän tulee olla vahvasti sidottu tavoitteisiin. Palkitsemisen johdonmukaisuus ja kilpailukyky varmistetaan järjestelmällisillä sisäisillä ja ulkoisilla vertailuilla, joissa otetaan huomioon myös paikallisten markkinoiden olosuhteet. Suomisen palkitsemismallilla pyritään varmistamaan, että kiinteä osa palkitsemisen kokonaisuudesta kohdistetaan yksilöllisesti ja sitä tarkastellaan aktiivisesti. Aktiivisen palkitsemismallin tavoite on varmistaa, että yhtiö on houkutteleva työnantaja sekä nykyisille että uusille avainhenkilöille. Selkeät, suorituskykyä kuvaavat mittarit ja saavutettujen tulosten painottaminen varmistavat, että palkitseminen on perusteltua, tavoitteellista ja kannustavaa. Muuttuvan palkitsemisen tavoitteiden valinnalla pyritään johtaminen kohdistamaan Suomisen strategian toteutumisen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkän ja lyhyen aikavälin suoritepalkkioiden käyttämisellä pyritään palkitsemaan hyviä suorituksia sekä edesauttamaan yhtiön taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenten palkitseminen jakautuu kiinteään vuosipalkkioon sekä kokouspalkkioon.
Suomisen 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina.
Edellä mainituista palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä kaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2017 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen
päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2017.
Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa.. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota valiokuntatyöskentelystä.
Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön. He eivät kuulu yhtiön optio-ohjelmien tai osakeperusteisten kannustinohjelmien piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Hallituksen jäsenten palkkioksi saamiin Suominen Oyj:n osakkeisiin ei liity Suomisen asettamia rajoituksia tai omistusvelvoitteita.
Suominen Oyj:n toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen).
Suomisen hallitus päätti 4.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kaksi osaa: osakepalkkiojärjestelmä ja sitouttava osakepalkkiojärjestelmä. Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 84 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 53 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 80 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Ansaintajaksojen kriteerien toteutumista seurataan vuosittain ja mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016 –2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yh-
teensä enintään noin 127 478 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 20 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet.
Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi järjestelmän kohderyhmälle suunnattiin maksullinen osakeanti vuodenvaihteessa 2014–2015. Osakeannissa tarjottiin merkittäväksi enintään 110 000 yhtiön uutta osaketta hintaan 3,35 euroa per osake, joka on sama kuin osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä ajanjaksolla 1.11.—30.11.2014 ja joka vastaa Suomen verottajan hyväksymää käypää arvoa. Osakeannissa merkittiin yhteensä 101 477 uutta Suominen Oyj:n osaketta. Merkintähinta kirjattiin yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Uusien osakkeiden luovuttaminen suunnatulla osakeannilla perustui varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2014 hallitukselle antamaan valtuutukseen.
Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin teknisiä täsmennyksiä varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 päättämän ja 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen. Myös tässä osakepalkkiojärjestelmiä koskevassa selvityksessä osakkeiden lukumäärää ja arvoa koskevat tiedot on muutettu vastaamaan osakkeiden yhdistämisen mukaista osakemäärää ja osakkeen hintaa.
Suominen Oyj:n hallitus hyväksyi 11.12.2017 konsernin johdolle ja avainhenkilöille uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.
Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 88 000 osakkeen arvoa. Molemmat luvut sisältävät myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson 2018–2020 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suomisella on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen. Toimitusjohtajalla tulospalkkio perustui vuonna 2017 konsernin tulokseen ennen veroja ja sen enimmäismäärä oli 60 % vuosipalkkiosta. Vuonna 2018 toimitusjohtajan tulospalkkio perustuu liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuottoon sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Toimitusjohtajan kanssa solmitun kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä yhtiön irtisanoessa että toimitusjohtajan irtisanoutuessa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan erokorvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen työsuhteensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.
Toimitusjohtajalla on lakisääteisen eläkejärjestelyn lisäksi lisäeläkejärjestely, joka oikeuttaa toimitusjohtajalle vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edut 63-vuotiaana. Lisäeläke on maksuperusteinen ja vastaa 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain alaisesta rahapalkasta. Lisäeläkemaksu suoritetaan laskennallisen vuosiansion perusteella (kiinteä kuukausipalkka lisättynä arvioidulla tulospalkkiolla, mutta ei mahdollisilla osakepalkkiojärjestelmän mukaisilla palkkioilla). Toteutuneen ja laskennallisen maksun mahdollinen erotus huomioidaan seuraavan vuoden maksussa.
Suominen Oyj:n muun johdon (johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä) palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen). Edellä selostettu lyhyen- ja pitkän aikavälin palkitsemiseen perustuva järjestelmä koskee toimitusjohtajan lisäksi Suomisen johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäseniä seuraavin poikkeuksin:
• Muuhun johtoon kuuluville henkilöille ei makseta erillistä lisäeläkettä. Niissä maissa, joissa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelyä, eläkkeet on järjestetty Suomisen tavanomaisten vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen puitteissa.
Suomisen johtoryhmän jäseniä sekä muita avainhenkilöitä toimii konsernin tytäryhtiöiden hallitusten jäseninä. Heille ei makseta erillisiä palkkioita.
Tilikaudella 2017 toimitusjohtajalle maksettu palkka luontoisetuineen oli 380 638 euroa, josta tulospalkkiota 49 586 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalla on sairausvakuutus jonka kulut tilikaudella 2017 olivat 555 euroa. Toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2017 lisäeläkemaksuja yhteensä 38 497 euroa. Tilikaudella 2017 toimitusjohtaja ei saanut palkkiona yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
Muiden johtoryhmän jäsenten palkat luontoisetuineen olivat tilikaudella 2017 yhteensä 1 394 124 euroa, josta tulospalkkioita 31 960 euroa. Tilikaudella 2017 muu johto ei saanut palkkiona yhtiön osakkeita, optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
| Vuosi-palkkiosta rahana maksettu osuus, euroa |
Vuosi-palkkiosta osakkeina maksettu osuus, euroa |
Vuosi-palkkiosta osakkeina maksettu osuus, kpl |
Kokous palkkiot, euroa |
Yhteensä, euroa |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Jan Johansson | hallituksen puheenjohtaja 15.3.2017 alkaen |
36 000 | 24 001 | 4 814 | - | 60 001 |
| Jorma Eloranta | hallituksen puheenjohtaja 15.3.2017 asti |
- | - | - | 5 500 | 5 500 |
| Risto Anttonen | hallituksen varapuheenjohtaja |
22 500 | 15 002 | 3 009 | 5 500 | 43 002 |
| Andreas Ahlström | Jäsen | 16 800 | 11 198 | 2 246 | 5 500 | 33 498 |
| Hannu Kasurinen | Jäsen | 16 800 | 11 198 | 2 246 | 5 500 | 33 498 |
| Laura Raitio | Jäsen | 16 800 | 11 198 | 2 246 | 5 500 | 33 498 |
| Jaana Tuominen | Jäsen | 16 800 | 11 198 | 2 246 | 5 500 | 33 498 |
Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita (ml. Suomisen osakkeina maksetut palkkiot) tilikaudella 2017 yhteensä 242 500 euroa.
s. 1954
Oikeustieteen kandidaatti
Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 4 814 Suomisen osaketta
s. 1949
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2012
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 31 839 Suomisen osaketta
s. 1976
Kauppatieteiden maisteri
Sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 7 606 Suomisen osaketta
s. 1963
Kauppatieteiden maisteri Johtaja, Carton Board Liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2012 Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 21 456 Suomisen osaketta
Laura Raitio
s. 1962
Tekniikan lisensiaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Riippumaton jäsen Osakeomistus*: 7 606 Suomisen osaketta
s. 1960
Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja, Fiskars Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*: 11 552 Suomisen osaketta
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot hallituksen palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen.
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2017.
Toimitusjohtaja s. 1960 Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Suomisen palveluksessa vuodesta 2011 Osakeomistus*: 85 172
Suomisen osaketta
Talousjohtaja
s. 1963
Ekonomi Suomisen palveluksessa
vuodesta 2012
Osakeomistus*: 33 266 Suomisen osaketta
Lynda A. Kelly
Johtaja, Care
s. 1964
B.Sc. (Business Administration/Marketing) Suomisen palveluksessa
vuodesta 2014 Osakeomistus*: 10 000 Suomisen osaketta
Johtaja, Operational Excellence
s. 1957
B.A. (Chemistry)
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011
Osakeomistus*: 6 348 Suomisen osaketta
Teknologiajohtaja
s. 1971 diplomi-insinööri
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2017
Osakeomistus*: 10 000 Suomisen osaketta
Ernesto Levy
Johtaja, Convenience
s. 1969
BIE (Industrial Engineering), MBA (Marketing)
Suomisen palveluksessa vuodesta 2015
Osakeomistus*: 12 000 Suomisen osaketta
Mimoun Saïm
Johtaja, Tuotantolaitokset
s. 1964
ENSI Engineering
Osakeomistus*: 21 525 Suomisen osaketta
Osakeomistus*: 29 345 Suomisen osaketta
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Tiedot toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta sisältyvät Suomisen palkka- ja palkkioselvitykseen.
*Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet Suominen Oyj:ssä ja/tai sen konserniyhtiöissä 31.12.2017.
Tämä osio sisältää Hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, hallituksen ehdotuksen pääoman palautuksesta, tilintarkastuskertomuksen ja tietoa tunnusluvuista.
| Hallituksen toimintakertomus | 54 |
|---|---|
| Tilinpäätös | 63 |
| Konsernitilinpäätös (IFRS) | 63 |
| Konsernin tase 63 | |
| Konsernin tuloslaskelma 64 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 65 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 66 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 67 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 68 |
|
| 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 68 | |
| 2. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja | |
| arvioihin liittyvät epävarmuustekijät | 72 |
| 3. Rahoitusriskien hallinta | 72 |
| 4. Pääoman hallinta | 77 |
| 5. Liikearvo 78 | |
| 6. Aineettomat hyödykkeet 78 | |
| 7. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 80 | |
| 8. Konserniyritykset 82 | |
| 9. Vaihto-omaisuus 83 | |
| 10. Myytävissä olevat varat 83 | |
| 11. Saamiset 84 | |
| 12. Rahoitusvarat 85 | |
| 13. Käypien arvojen hierarkia 87 | |
| 14. Muut laajan tuloksen erät 88 | |
| 15. Osaketiedot 89 | |
| 16. Hybridilaina 92 | |
| 17. Korolliset velat 93 | |
| 18. Rahoitusvelkojen luokittelu 96 | |
| 19. Johdannaisinstrumentit 97 | |
| 20. Etuuspohjaiset järjestelyt 99 |
| 21. Ostovelat ja muut velat 100 | |
|---|---|
| 22. Koko yhteisöä koskevat tiedot 100 | |
| 23. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 100 | |
| 24. Tilintarkastajille maksetut palkkiot 101 | |
| 25. Työsuhde-etuudet 101 | |
| 26. Poistot 102 | |
| 27. Rahoitustuotot ja -kulut 103 | |
| 28. Tuloverot 104 | |
| 29. Osakeperusteiset maksut 107 | |
| 30. Osakekohtainen tulos 110 | |
| 31. Rahavirtalaskelman oikaisut 111 | |
| 32. Lähipiiri 111 | |
| 33. Vastuut ja ehdolliset velat 113 | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut 114 |
|
| Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta 115 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 118 |
|
| Tuloslaskelma 118 | |
| Tase 119 | |
| Rahoituslaskelma 120 | |
| Liitetiedot 121 | |
| Hallituksen ehdotus pääoman palautuksesta | 128 |
| Tilintarkastuskertomus 129 |
|
| Tunnusluvut 132 |
|
| Tunnuslukujen laskenta 133 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 138 |
Suomisen liikevaihto parani 2 % edellisvuodesta pääasiassa kasvaneiden myyntimäärien ansiosta ja oli 426,0 milj. euroa (416,9). Liikevoitto laski 15,0 milj. euroon (25,6), mikä johtui kasvuinvestointien kustannuksista, tuoteportfolion epäsuotuisasta kehityksestä sekä bruttokatteen alenemisesta. Tilikauden aikana ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Voitto ennen tuloveroja oli 12,4 milj. euroa (22,4) ja tilikauden voitto 14,5 milj. euroa (15,2), sillä Yhdysvaltain verouudistuksella oli merkittävä positiivinen vaikutus Suomiseen. Liiketoiminnan rahavirta säilyi hyvänä ja oli 22,2 milj. euroa (28,5).
Osakekohtainen tulos oli 0,27 (0,29) euroa ja osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta 0,39 (0,56) euroa.
Suomisen hallitus uudisti Suomisen keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yhtiön uuden Muutoksentekijä-strategian julkistamisen yhteydessä. Vuonna 2021 päättyvän viisivuotisen strategiakauden aikana Suominen tähtää
• keskimäärin 15 % sijoitetun pääoman tuottoon (ROI)
Vuoden 2017 aikana tavoiteltua liikevaihdon kasvua ei saavutettu ja sijoitetun pääoman tuotto, 6,6 %, jäi tavoitetasosta. Velkaantumisaste oli tavoitehaarukassa, 59,8 %.
Joulukuussa 2017 hyväksytyn Yhdysvaltojen verouudistuksen merkittävä myönteinen vaikutus Suomiseen johti siihen, että Suomisen tuloverot olivat tilikaudella positiiviset ja kasvattivat yhtiön tilikauden tuloksen lähelle viime vuoden tasoa. Suominen julkisti 28.12.2017 alustavan arvionsa Yhdysvaltojen verouudistuksen vaikutuksista ja ennakoi tuolloin, että Suomisen laskennallisten verovelkojen (netto) uudelleenarvostus Yhdysvalloissa parantaa tilikauden voittoa noin 4 milj. eurolla. Suomisen tarkempi analyysi osoitti, että tämän lisäksi yhtiö hyötyy merkittävästi myös uusien investointien nopeutettuihin veropoistohin liittyvien laskennallisten verovelkojen uudelleenarvostuksesta. Yhdysvaltojen verotuksen muutosten kokonaisvaikutus vuonna 2017 oli +8,3 milj. euroa. Tulevaisuudessa Yhdysvaltojen liittovaltion yhteisöverokannan lasku 35 %:sta 21 %:iin vaikuttaa positiivisesti Suomisen tulokseen. Noin puolet Suomisen liikevaihdosta kertyy Yhdysvalloista.
Uusi märkärainauslinja otettiin käyttöön Bethunen tehtaalla Etelä-Carolinassa, Yhdysvalloissa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Linjan käynnistäminen viivästyi yhdellä vuosineljänneksellä, ja Suominen kohtasi myös linjan ylösajovaiheissa teknisiä haasteita, jotka hidastivat ylösajoprosessia. Kaikkiaan kasvuinvestointeihin liittyvien kustannusten vaikutus Suomisen kannattavuuteen oli lähes 5 milj. euroa vuonna 2017. Uuden tuotantolinjan odotetaan vaikuttavan myönteisesti Suomisen bruttokatteeseen vuoden 2018 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien.
Uusi tuotantolinja on ainutlaatuinen, sillä se on osittain räätälöity Suomisen oman teknologiaosaamisen pohjalta. Kun linja on täydessä käytössä, se lisää merkittävästi Suomisen tuotantokapasiteettia. Linja keskittyy vastaamaan korkean lisäarvon kuitukankaiden kasvavaan kysyntään. Näin ollen Bethunen investointi mahdollistaa osaltaan Suomisen tuoteportfolion kehittämisen sekä viime kädessä liikevaihdon ja kannattavuuden paranemisen.
Bethunen investoinnin kokonaisarvoksi arvioitiin alun perin lähes 50 milj. euroa. Tämä arvio ylitettiin.
Suomisen hallitus päivitti yhtiön osinkopolitiikan huhtikuussa 2017 uuden strategian ja taloudellisten tavoitteiden julkistamisen yhteydessä. Suomisen politiikkana on jakaa vähintään 30 % tilikauden tuloksestaan vuotuisena osinkona. Kun yhtiön hallitus arvioi ehdotustaan osingonmaksusta, se ottaa huomioon myös Suomisen tulevaisuuden investointitarpeet sekä yhtiön taloudellisen aseman.
Suominen Oyj: n hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 0,11 euron osakekohtaista pääoman palautusta tilikaudelta 2017. Yhtiöllä oli 30.1.2018 yhteensä 57 382 939 osaketta, ilman omia osakkeita. Tämän osakemäärän mukaan pääoman palautuksen kokonaismäärä olisi 6 312 122,29 euroa.
Suomisen liikevaihto parani 2 % edellisvuodesta pääasiassa kasvaneiden myyntimäärien ansiosta ja oli 426,0 milj. euroa (416,9). Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa raportointivaluutta euroon heikensi koko vuoden 2017 liikevaihtoa noin 4,8 milj. eurolla.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin.
Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 388,6 milj. euroa (380,5) ja Care-liiketoiminta-alueen 37,5 milj. euroa (36,3). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (41 % liikevaihdosta vuonna 2017), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (21 %), kotitalouspyyhkeisiin (19 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (9 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin (9 %). Lasten- ja kodinhoidon pyyhintätuotteiisiin sekä hygieniaja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuudet portfoliossa kasvoivat. Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Careliiketoimintaan. Yhden asiakkuuden uudelleenryhmittelyn vuoksi vertailukauden luvut on oikaistu.
Liikevoitto laski 42 % ja oli 15,0 milj. euroa (25,6). Liikevoittoa rasittivat kasvuinvestointeihin liittyvät kulut, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys sekä heikentynyt bruttokate. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,3 milj. eurolla. Tilikausilla 2017 ja 2016 ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tilikaudella 2017 voitto ennen tuloveroja oli 12,4 milj. euroa (22,4). Raportointikauden voitto oli 14,5 milj. euroa (15,2), sillä tuloverot olivat tilikaudella 2,0 milj. euroa positiiviset.
Yhdysvaltojen verouudistuksen vuoksi Suomisen laskennalliset nettoverovelat arvostettiin uudelleen alemmalla verokannalla, millä oli poikkeuksellisen suuri vaikutus. Uudelleenarvostuksella ei kuitenkaan ollut rahavirtavaikutusta. Laskennallisten nettoverovelkojen uudelleenarvostamisen lisäksi Suominen pystyi hyödyntämään Yhdysvalloissa uusien investointien nopeutettuja verotuspoistoja. Nopeutettujen verotuspoistojen käyttö lykkää tuloverojen maksua tuleville vuosille. Yhteensä Yhdysvaltojen verotuksen muutosten positiivinen vaikutus raportointikauden veroihin oli noin +8,3 milj. euroa, jonka ansiosta Suomisen kokonaisverot olivat positiiviset.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 425 996 | 416 862 | 444 042 |
| Liikevoitto | 15 000 | 25 622 | 31 778 |
| Oikaistu liikevoitto | 15 000 | 25 622 | 31 249 |
Katsauskauden lopussa 31.12.2017 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 81,4 milj. euroa (56,6). Velkaantumisaste oli 59,8 % (39,6 %) ja omavaraisuusaste 41,8 % (45,3 %).
Nettorahoituskulut olivat vuonna 2017 yhteensä -2,6 milj. euroa (-3,2) eli 0,6 % (0,8 %) liikevaihdosta. Vuonna 2017 IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin edellyttämä vieraan pääoman kulujen aktivointi käyttöomaisuuteen pienensi korkokuluja 2,2 milj. eurolla (1,3). Valuuttakurssien muutokset rahoituserissä olivat -0,6 milj. euroa (-0,2).
Liiketoiminnan rahavirta oli 22,2 milj. euroa (28,5). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli 0,39 euroa (0,56). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -5,6 milj. euroa (-3,9), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot sekä uudelleenrahoitukseen liittyneet kulut. Vuoden alusta käyttöpääomaa oli sitoutunut 8,0 milj. euroa (2016: sitoutunut 6,3). Rahoituksen rahavirtaa paransi Joustopakkauksetliiketoiminnan myynnin yhteydessä heinäkuussa 2014 myönnetyn lainasaamisen lyhennykset, 1,6 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta heikkeni 5,2 milj. eurolla vuonna 2014 liikkelle lasketun joukkovelkakirjalainan takaisinostotarjoukseen ja osittaiseen takaisinostoon liittyvien kulujen sekä uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskuun liittyvien kulujen vuoksi.
Suominen uusi rahoituksensa tilikaudella 2017. Yhtiö tiedotti 25.9.2017 aikovansa laskea liikkeelle uuden joukkovelkakirjalainan ja julkaisi 6.10.2017 uuden 100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn.
Suomisen uusi 85 milj. euron suuruinen vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy 3.10.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,50 % ja emissiokurssi oli 100,00 %. Lainaa merkitsi 75 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina otettiin Suomisen hakemuksesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 10.10.2017. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin osittain Suomisen vuonna 2019 erääntyvien 75 milj. euron vakuudettomien 4,375 % kiinteäkorkoisten velkakirjojen (ISIN: FI4000108576) osittaiseen takaisinostoon (yhteensä 59,3 milj. euroa). Loppuosa saatavista varoista voidaan käyttää Suomisen yleisiin rahoitustarpeisiin. Nordea Bank AB (publ) ja Svenska Handelsbanken Ab (publ) toimivat joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun pääjärjestäjinä.
Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun yhteydessä Suominen sopi uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainarahoitus sisältää nelivuotisen 100 milj. euron luottolimiitin (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Nordea Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa. Uuden pankkilainan taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing).
Uusi syndikaattilaina korvaa Suomisen aiemman, vuonna 2014 tehdyn 55 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn, jossa luotonantajina olivat Nordea Pankki ja OP Yrityspankki (aiemmin Pohjola Pankki).
Vuonna 2017 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 37,2 milj. euroa (53,3). Bruttoinvestoinnit liittyivät pääasiassa märkärainauslinjainvestointiin Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomisella on käynnissä konserninlaajuinen hanke tietojärjestelmien uudistamiseksi. Uudistetut tietojärjestelmät otettiin ensimmäisenä käyttöön Alicanten tehtaalla Espanjassa huhtikuussa 2017, eikä käyttöönotosta aiheutunut merkittäviä ongelmia. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.
Katsauskauden poistot olivat -19,3 milj. euroa (-18,5).
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton (* | 0,27 | 0,29 | 0,32 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu (* | 0,25 | 0,26 | 0,29 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa (* | 0,39 | 0,56 | 0,54 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa (* | 2,37 | 2,81 | 2,50 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | 16,5 | 14,1 | 19,4 |
| Osakekohtainen osinko / varojen jako, euroa (** | 0,11 | 0,11 | 0,10 |
| Osinkosuhde / varojen jakosuhde, % | 41,0 | 37,6 | 31,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,49 | 2,66 | 1,31 |
* Vuoden 2015 luvut on oikaistu vuonna 2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
** 2017 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle pääoman palautuksesta.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | 37 210 | 53 320 | 23 660 |
| % liikevaihdosta | 8,7 | 12,8 | 5,7 |
| Poistot | -19 349 | -18 520 | -17 975 |
| Arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset, netto |
− | − | 291 |
| Tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 10,6 | 11,6 | 14,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 6,6 | 11,6 | 15,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,8 | 45,3 | 43,2 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa(* | 81,4 | 56,6 | 32,5 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 246,6 | 237,3 | 222,6 |
| Velkaantumisaste, % | 59,8 | 39,6 | 25,9 |
| 1 000 euroa | Q1 2017 | Q2 2017 | Q3 2017 | Q4 2017 | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 112 920 | 112 002 | 102 380 | 98 694 | 425 996 |
| Oikaistu liikevoitto | 6 258 | 4 391 | 4 618 | -267 | 15 000 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 3,9 | 4,5 | -0,3 | 3,5 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | − | − | − | − | − |
| Liikevoitto | 6 258 | 4 391 | 4 618 | -267 | 15 000 |
| % liikevaihdosta | 5,5 | 3,9 | 4,5 | -0,3 | 3,5 |
| Nettorahoituskulut | -157 | -285 | -1 139 | -988 | -2 570 |
| Voitto ennen tuloveroja | 6 102 | 4 105 | 3 478 | -1 256 | 12 430 |
| % liikevaihdosta | 5,4 | 3,7 | 3,4 | -1,3 | 2,9 |
(*Nimellisarvoon
Vuonna 2017 Suominen organisoi uudelleen tutkimus- ja kehitystoimintonsa. Aiempi Tutkimus & kehitys -toiminto yhdistettiin Teknologia & Investoinnit -toimintoon ja näistä muodostettiin uusi Teknologia-toiminto. Markku Koivisto nimitettiin uuteen teknologiajohtajan tehtävään johtamaan uutta Teknologiatoimintoa.
Teknologia-toiminnossa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 21 (20) henkilöä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 4,7 milj. euroa (4,3) eli 1,1 % (1,0) liikevaihdosta.
Suomisen visiona on muuttaa ihmisten käsitys kuitukankaista. Lisäksi yksi yhtiön strategian kolmesta kulmakivestä on kyky valmistaa kuitukankaita, joita muut eivät pysty valmistamaan. Näiden tavoitteiden myötä Suominen panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen tarjota asiakkailleen markkinoiden parhaat tai jopa ainutlaatuiset kuitukangasratkaisut. Suomisen strategisena tavoitteena on kasvattaa korkean lisäarvon tuotteiden osuutta portfoliossaan.
Suominen Oyj omistaa kaikki liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki muut Suominen Oyj:n kehittämät ratkaisut. Tavoitteena on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Suomisen palveluksessa oli vuonna 2017 keskimäärin 670 (646) ja tilikauden päättyessä 663 (650) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä Tuotantolaitokset-funktioon sekä myyntiin ja markkinointiin.
| 2017 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 670 | 646 | 614 |
| Palkat ja palkkiot, 1 000 euroa | 35 577 | 32 482 | 33 910 |
Suomisen tavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä minimoida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden koko elinkaaren ajalla. Toiminnan jatkuvan parantamisen ja tehostamisen lisäksi ympäristötyötä ohjaavat materiaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen periaatteet. Suominen on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Suominen toimii kaikkialla paikallisen lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan. Joihinkin konsernin yksiköiden toimintoihin vaaditaan erillisiä ympäristölupia. Suomisen kahdeksasta tehtaasta seitsemällä (Alicante, Bethune, Cressa, Green Bay, Mozzate, Nakkila ja Windsor Locks) on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Suomisen toiminnan ympäristövaikutukset syntyvät pääosin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista, käytetystä energiasta ja vedestä sekä tuotannossa syntyvästä jätteestä. Ympäristövaatimukset huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheista lähtien. Tavoitteena on hyödyntää raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja, kuten pakkausmateriaaleja ja kuljetuspalveluja, mahdollisimman tehokkaasti. Konserni keskittyy järjestelmällisesti vähentämään jätteen määrää ja tehostamaan energian ja veden käyttöä. Suomisen tuotetarjontaan kuuluu jo tällä hetkellä uusiutuvista materiaaleista valmistettuja sertifioituja vaihtoehtoja. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti tuotevalikoimaansa huomioiden ympäristökysymysten lisäksi myös sosiaalisen vastuun näkökohdat.
Tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa viskoosia, sellua, polypropeenia ja polyesteria. On olemassa riski, että tuotantolaitoksista pääsee ympäristöön haitallisia aineita. Suomisen ympäristöriskit pyritään hallitsemaan osana tuotannon ohjausta laatu- ja ympäristöjärjestelmien avulla.
Suomisen tuotantolaitoksilla käytettiin vuonna 2017 erilaisia raaka-aineita yhteensä 139 514 tonnia (136 387 tonnia vuonna 2016), energiaa 1 738 424 gigajoulea (1 663 509) ja vettä 5 327 657 m3 (5 202 914 m3). Tuotantolaitoksilla syntyi kaatopaikkajätettä yhteensä 2 256 tonnia (1 400).
Suomisen ympäristöasioita on esitelty laajemmin vuosikertomuksen 2017 muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa raportissa.
Suominen-konsernin ympäristömenot olivat 2,2 milj. euroa (2,2). Merkittäviä aktivoitavia ympäristömenoja ei ollut.
Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2017 oli 58 259 219 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvoosuusjärjestelmään.
Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 osakkeella. Osakemäärän kasvu johtui hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi osakkeiksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Raportointikauden lopussa 31.12.2017 Suominen Oyj:n hallussa oli 876 280 omaa osaketta. Vuonna 2017 yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2017 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 16 807 osaketta.
Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2017 oli 5 405 584 osaketta eli 10,4 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 5,22 euroa, alin 3,86 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4.53 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2017 päätöskurssi oli 4,25 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 29.12.2017 päätöskurssi oli 4,42 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2017 oli 253,6 milj. euroa.
Hallituksella on 15.3.2017 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2017 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet (16 807 kappaletta) luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2017. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.
Suominen Oyj:lla on johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautuu osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015– 2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016– 2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017– 2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan nettoosakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä
osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työtai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 127 478 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin tekniset täsmennykset 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.
Suominen Oyj: n hallitus hyväksyi 11.12.2017 konsernin johdolle ja avainhenkilöille uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.
Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Ansaintajakson 2018–2020 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työtai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan nettoosakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suominen Oyj laski helmikuussa 2014 liikkeelle 17,5 milj. euron osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan. Lainaehtojen mukaan hybridilainan merkitsijöillä on oikeus vaihtaa lainaosuutensa ja niille kertyneet korot Suominen Oyj:n osakkeiksi 11.2.2014– 10.2.2018 välisenä aikana 2,50 euron vaihtokurssilla.
Lainaosuuksia ja niille kertyneitä korkoja vaihdettiin tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 uuteen Suominen Oyj:n osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkittiin Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaikki hybridilainan osuudet on nyt vaihdettu uusiksi Suominen Oyj:n osakkeiksi eikä Suomisen osakkeiden lukumäärä enää nouse hybridilainan osuuksien osakkeiksi vaihtamisen seurauksena.
Vuoden 2017 lopussa Suomisella oli 4 146 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Ahlstrom Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two BV ilmoitti Suominen Oyj:lle 12.12.2017, että sen omistus Suomisessa alittaa 25 % liputusrajan. AC Invest Two BV:n omistus laski 25,92 %:sta 23,95 %:iin. Omistusosuuden lasku johtui Suomisen osakemäärän kasvusta 58 259 219 osakkeeseen, kun yhtiön hybridilainan osuuksia vaihdettiin uusiin Suominen Oyj:n osakkeisiin. AC Invest Two BV:n omistamien osakkeiden määrä säilyi ennallaan.
Oy Etra Invest Ab (Erkki Etolan määräysvaltayhteisö) ilmoitti Suominen Oyj:lle 2.6.2017, että sen omistusosuus Suomisessa ylittää 10 % liputusrajan, kun Suomisen liikkeelle laskeman hybridilainan osuuksia ja kertyneitä korkoja vaihdetaan Suominen Oyj:n osakkeiksi.
Suominen Oyj:n osakkeiden tai niihin oikeuttaviin arvopapereiden siirtoon ei ole rajoituksia eikä niihin liity lunastus- tai suostumuslausekkeita.
Suominen Oyj ei ole osallisena sellaisissa järjestelyissä, joissa osakkeeseen tai siihen oikeuttavaan arvopaperiin liittyvät taloudelliset oikeudet ja arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.
Suominen Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erillisiä määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Osakkeiden liikkeelle laskemisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous osakeyhtiölain mukaisesti.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, hänet erotetaan tehtävästään tai heidän tehtävänsä
päättyy julkisen ostotarjouksen seurauksena. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta. Suominen Oyj:n ja yhtiön toimitusjohtajan välisen sopimuksen mukaan yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan erokorvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Muut toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32 ja Suominen Oyj:n palkkaja palkkioselvityksessä vuodelta 2017.
Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2016 ja 1.9.2017 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Tilikaudella 2017 nimitystoimikunnan kokoonpano oli seuraava:
Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2017. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Lisäksi hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi ja puheenjohtajaksi Jan Johansson. Päätökset hallituksen palkkioista, hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen kokoonpanosta olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.
Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Päätös oli hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukainen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 15.3.2017 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Risto Anttosen varapuheenjohtajakseen.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström ja Jaana Tuominen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jan Johansson. Jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja Laura Raitio.
Suominen Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Suominen Holding Italy S.r.l. fuusioitui 1.9.2017 tytäryhtiöönsä Mozzate Nonwovens S.r.l.:ään.
Suomisen Ranskassa, Vaulx-Milieussa sijainneen sivuliikkeen sulkeminen rekisteröitiin Ranskan viranomaisille 20.12.2017.
Tilikaudella 2017 sekä 30.1.2018 Suomisen johtoryhmän muodostivat:
Nina Kopola, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
Tapio Engström, talousjohtaja
Lynda A. Kelly, johtaja, Care-liiketoiminta
Larry Kinn, johtaja, Operational Excellence (johtaja, tuotantolaitokset, Etelä- ja Pohjois-Amerikka 1.4.2017 asti)
Markku Koivisto, teknologiajohtaja (27.3.2017 alkaen)
Ernesto S. Levy, johtaja, Convenience-liiketoiminta
Mimoun Saïm, johtaja, tuotantolaitokset, (johtaja, tuotantolaitokset, EMEA 1.4.2017 asti)
Hannu Sivula, henkilöstöjohtaja
Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta.
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 63 % (63 %). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.
Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.
Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.
Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.
Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raakaaineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä.
Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.
Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.
Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.
Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeettija luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli
näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.
Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikassa. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa jatkui vahvana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa vuonna 2017. Kuluttajien optimismi heijastui myös kuitukangastuotteiden kysyntään.
Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Markkinoille tullut uusi tuotantokapasiteetti on jossain määrin kypsyttänyt lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteiden sekä wc:stä huuhdeltavien tuotteiden markkinoita.
Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2018 keskimäärin vuoden 2017 tasolla.
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen (FAS). Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.
Suominen Oyj:n liikevaihto oli 21,6 milj. euroa (19,7) ja liiketappio -1,8 milj. euroa (-1,6). Nettorahoituskulut olivat +0,2 milj. euroa (+8,6). Tilikauden voitto / tappio oli -0,5 milj. euroa (7,7). Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja muille kuin konserniyhtiöille.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella 2017 keskimäärin 30 (27) henkilöä ja vuoden lopussa 28 (29) henkilöä.
Emoyhtiö sulki sivuliikkeensä Ranskassa (rek. no 790118079). Sivuliikkeen sulkeminen rekisteröitiin Ranskan viranomaisille 20.12.2017.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 21 574 | 19 729 | 22 594 |
| Liikevoitto / tappio | -1 804 | -1 631 | 832 |
| % liikevaihdosta | -8,4 | -8,3 | 3,7 |
| Nettorahoituskulut | 173 | 8 567 | 9 268 |
| Voitto / tappio ennen tilinpäätössiiroja ja tuloveroja |
-1 631 | 6 936 | 10 100 |
| Tilikauden voitto / tappio | -463 | 7 723 | 9 990 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 1,8 | 2,4 | 3,7 |
| Palkat ja palkkiot | -2 880 | -2 299 | -3 921 |
| Henkilöstö keskimäärin | 30 | 27 | 27 |
2015 lukuja oikaistu vastamaan uudistetun kirjanpitolain vaatimuksia,
Suominen arvioi, että vuonna 2018 konsernin liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat paremmat kuin vuonna 2017. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Tilikausilla 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Vertailukelpoisen liikevoiton laskentakaava on esitetty Tunnuslukujen laskenta -osiossa.
Konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 oli 462 886,34 euroa. Osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 6 592 975 euroa ja jakokelpoiset varat 94 016 127 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta palautetaan pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,11 euroa osakkeelta ja että tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin. Pääoman palautuksen täsmäytyspäivä on 19.3.2018 ja maksupäivä 28.3.2018
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017 on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto. Myös Suomisen palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2017 on julkaistu ja saatavana samasta osoitteesta. Molemmat selvitykset ovat myös osa Suomisen vuosikertomusta 2017.
Direktiivin 2014/95/EU ja kirjanpitolain edellyttämä, muita kuin taloudellisia tietoja sisältävä raportti on julkaistu erillisenä kertomuksena Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto. Se muodostaa myös Suomisen vuosikertomuksen 2017 Yritysvastuu-osion.
SUOMINEN OYJ Hallitus
| Liitetieto | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 5 | 15 496 | 15 496 |
| Aineettomat hyödykkeet | 6 | 17 470 | 14 133 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 7 | 136 649 | 135 510 |
| Lainasaamiset | 11 | 3 072 | 6 836 |
| Myytävissä olevat varat | 10 | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 11 | 1 744 | 2 524 |
| Laskennalliset verosaamiset | 28 | 5 142 | 3 424 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 180 349 | 178 698 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 9 | 44 241 | 42 631 |
| Myyntisaamiset | 11 | 57 560 | 53 946 |
| Lainasaamiset | 11 | 4 337 | 1 550 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 11 | 4 236 | 7 274 |
| Kauden verotettavaan tuloon | |||
| perustuvat verosaamiset | 28 | 7 703 | 2 008 |
| Rahavarat | 27 240 | 29 522 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 145 318 | 136 929 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 325 666 | 315 628 |
| Liitetieto | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto | 24 681 | 24 681 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 87 423 | 70 855 | |
| Omat osakkeet | -44 | -44 | |
| Arvonmuutos- ja muut rahastot | 264 | 10 | |
| Kurssierot | 14 | -3 151 | 12 613 |
| Kertyneet voittovarat | 15 084 | 6 324 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 136 117 | 126 300 | |
| Hybridilaina | 16 | − | 16 525 |
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 28 | 14 558 | 11 195 |
| Velat etuuspohjaisista järjestelyistä | 20 | 984 | 1 081 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 21 | 350 | 364 |
| Joukkovelkakirjalainat | 17 | 95 192 | 75 000 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 17 | 162 | 11 574 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 111 246 | 99 214 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 17 | 15 118 | 7 923 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 28 | 32 | 280 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 21 | 63 154 | 65 388 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 78 304 | 73 590 | |
| Velat yhteensä | 189 550 | 172 804 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 325 666 | 315 628 |
| Liite tieto |
1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 22 | 425 996 | 416 862 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -383 839 | -364 636 | |
| Bruttokate | 42 157 | 52 226 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 23 | 1 764 | 1 909 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -7 262 | -7 364 | |
| Tutkimus- ja kehityskulut | -4 739 | -4 330 | |
| Hallinnon kulut | -16 861 | -16 191 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 23 | -59 | -629 |
| Liikevoitto | 15 000 | 25 622 | |
| Nettorahoituskulut | 27 | -2 570 | -3 190 |
| Voitto ennen tuloveroja | 12 430 | 22 432 | |
| Tuloverot | 28 | 2 048 | -7 199 |
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 | |
| Osakekohtainen tulos, euroa | |||
| Laimentamaton | 30 | 0,27 | 0,29 |
| Laimennettu | 0,25 | 0,26 |
| 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 |
| Muut laajan tuloksen erät: | ||
| Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi: | ||
| Kurssierot | -17 083 | 7 881 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset | 267 | 245 |
| Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | 13 | 116 |
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät | -35 | -188 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | 1 328 | -410 |
| Yhteensä | -15 510 | 7 644 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä | ||
| johtuvat erät | 15 | -110 |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot | -4 | 16 |
| Yhteensä | 11 | -93 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -15 500 | 7 551 |
| Raportointikauden laaja tulos yhteensä | -1 022 | 22 784 |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 11 860 | 24 681 | 87 423 | -44 | -3 151 | 264 | 15 084 | 136 117 | − | 136 117 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hybridilaina | − | − | − | − | − | − | -481 | -481 | -41 | -522 | |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 16 484 | − | − | − | − | 16 484 | -16 484 | − | |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 84 | − | − | − | − | 84 | − | 84 | |
| Osingonjako | − | − | − | − | − | − | -5 585 | -5 585 | − | -5 585 | |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | − | 338 | 338 | − | 338 | |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | -15 764 | 254 | 14 489 | -1 022 | − | -1 022 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 14 | − | − | − | − | -15 764 | 254 | 11 | -15 500 | − | -15 500 |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | − | 14 478 | 14 478 | − | 14 478 | |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 11 860 | 24 681 | 70 855 | -44 | 12 613 | 10 | 6 324 | 126 300 | 16 525 | 142 824 | |
| tieto | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | Kurssierot | rahastot | voittovarat | Yhteensä | Hybridilaina | yhteensä | |
| Sijoitetun vapaan oman Liite Osake Ylikurssi |
pääoman | Omat | Arvonmuutos ja muut |
Kertyneet | Oma pääoma |
| Sijoitetun | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan oman | Arvonmuutos | ||||||||||
| Liite | Osake | Ylikurssi | pääoman | Omat | ja muut | Kertyneet | Oma pääoma | ||||
| tieto | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | Kurssierot | rahastot | voittovarat | Yhteensä | Hybridilaina | yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1.2016 | 11 860 | 24 681 | 69 652 | -44 | 5 097 | -118 | -3 076 | 108 052 | 17 664 | 125 716 | |
| Raportointikauden voitto | − | − | − | − | − | − | 15 233 | 15 233 | − | 15 233 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 14 | − | − | − | − | 7 516 | 128 | -93 | 7 551 | − | 7 551 |
| Laaja tulos yhteensä | − | − | − | − | 7 516 | 128 | 15 140 | 22 784 | − | 22 784 | |
| Osakeperusteiset maksut | − | − | − | − | − | − | 190 | 190 | − | 190 | |
| Osingonjako | − | − | − | − | − | − | -5 030 | -5 030 | − | -5 030 | |
| Omien osakkeiden luovutus | − | − | 80 | − | − | − | − | 80 | − | 80 | |
| Hybridilainan konvertointi | − | − | 1 124 | − | − | − | − | 1 124 | -1 124 | − | |
| Hybridilaina | − | − | − | − | − | − | -899 | -899 | -16 | -915 | |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 11 860 | 24 681 | 70 855 | -44 | 12 613 | 10 | 6 324 | 126 300 | 16 525 | 142 824 |
| Liite | |||
|---|---|---|---|
| tieto | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 | |
| Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä | 31 | 21 069 | 29 783 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 35 547 | 45 016 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -8 028 | -6 277 | |
| Rahoituserät | -5 575 | -3 895 | |
| Tuloverot | 207 | -6 348 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 22 152 | 28 496 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | |||
| ja aineettomiin hyödykkeisiin | -33 839 | -49 553 | |
| Kauppahinnan oikaisut | − | 161 | |
| Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista | 287 | 313 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | |||
| ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 5 | 8 | |
| Investointien rahavirta | -33 548 | -49 072 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot | 17 | 25 730 | − |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot | 17 | 25 000 | |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut | 17 | -27 263 | -3 359 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 1 550 | 1 000 | |
| Joukkovelkakirjalainojen takaisinosto- ja liikkeellelaskukulut | -5 190 | − | |
| Osingonjako | -5 585 | -5 030 | |
| Hybridilainan koron maksu | -642 | -624 | |
| Rahoituksen rahavirta | 13 599 | -8 013 | |
| Rahavarojen muutos | 2 203 | -28 588 | |
| Rahavarat raportointikauden alussa | 29 522 | 55 570 | |
| Valuuttakurssimuutosten vaikutus | -4 485 | 2 540 | |
| Rahavarojen muutos | 2 203 | -28 588 | |
| Rahavarat raportointikauden lopussa | 27 240 | 29 522 |
Konsernin emoyhteisö on Suominen Oyj, suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Konserni valmistaa kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden yrityksille.
Suominen Oyj:n hallitus on hyväksynyt 30.1.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää Suominen Oyj:n sekä sen tytäryritykset. Emoyhteisön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.
Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhteisön ja konserniyritysten tilikausi.
Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.
Suominen on noudattanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2017 lähtien:
Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardiin, johtuen Disclosure Initiative -projektista, sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Nämä muutokset edellyttävät, että yhtiöt esittävät liitetiedoissaan rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset siten, että liitetietoihin sisältyvät paitsi rahavirroista aiheutuvat muutokset, myös ne muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten valuuttakurssivoitoista ja -tappioista johtuvat muutokset. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta, sillä Suominen on jo aiemmissa konsernitilinpäätöksissään esittänyt rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset, mukaan lukien valuuttakurssien vaikutuksista johtuvat muutokset.
Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2017 alkavilla raportointikausilla, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella, mutta se lisää konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.
Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30-90 päivän päästä laskutuspäivästä.
Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.
Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua
transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.
Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta että myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä nykyisin alennusvaraus on kirjattu siirtovelkoihin.
Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.
Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.
Suomisella ei lähtökohtaisesti ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä tuo rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.
IFRS 9 muuttaa Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.
Tietyt lainasaamiset, jotka on IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamisista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen ei odota lainasaamisista merkittäviä kulukirjauksia, eli käyvän arvon muutoksia tai luottotappiokirjauksia.
IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen eli osakkeiden ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.
Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suomiselle ei synny rahavarojen osalta arvonalentumiskirjauksia.
Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Raportointikauden aikana Suominen on soveltanut suojauslaskentaa vain rahavirran suojauksiin, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuta näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.
Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IAS 39:n mukaisesti myyntisaamiset on luokiteltu lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa. Suominen on jo ennen IFRS 15:n käyttöönottoa kirjannut arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet tulosvaikutteisesti, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta ole tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitetään ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muuttaa IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa taseessa.
Myyntisaamisten arvonalentumiskirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten arvonalentumistappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappiohin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski.
IFRS 9:n mukaan myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Koska Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti pieniä, ja noin puolet myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä, myyntisaamisten arvonalentumistappioden kirjaamisen IFRS 9:n edellyttämällä tavalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä tulosvaikutuksia. Pääsääntöisesti luottotappioiden kirjaaminen aikaistuu aiempaan verrattuna.
IFRS 9 ei muuta Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsitettelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.
IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, muuttavat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.
Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä ja esitetään taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä nykyisin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta ja jotka sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostetaan uudelleen ja kirjataan osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjataan pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta mahdollisesti syntyvä ero kirjataan omaan pääomaan.
Koska Suomisen osakepalkkiojärjestelmät sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, IFRS 2:n muutos muuttaa käteisvaroina maksettavan osuuden kirjaamista ja arvostamista. Muutos kasvattaa konsernin omaa pääomaa noin 0,7 milj. eurolla.
Kun yhtiölle syntyy ei-monetaarinen omaisuuserä tai velka sen maksaessa tai saadessa valuuttamääräisen ennakkomaksun ennen kuin maksua vastaava omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, ei-monetaarinen erä arvostetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. IFRIC 22 -tulkinta selventää, että kun tämä eimonetaarinen erä kirjataan pois taseesta ja ennakkomaksua koskeva omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, käytetään kirjaamisessa sitä valuuttakurssia, jota käytettiin ennakkomaksun alkuperäisessä kirjaamisessa, eikä valuuttakurssien muutosta huomioida.
Tulkintaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ja Suominen ei sovella tulkintaa takautuvasti vaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin liiketoimiin. Tulkinnan soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014– 2016, joista osaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.
Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.
Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokraaikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 15-20 milj. euroa.
IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.
Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat.
Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.
Tulkintaa on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Tulkintaa sovelletaan takautuvasti joko oikaisemalla vertailutietoja, mikäli tämä on mahdollista ilman jälkiviisauden käyttöä, tai oikaisemalla omaa pääomaa tulkinnan soveltamishetkellä oikaisematta vertailutietoja.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhteisön ja tytäryritykset. Emoyhteisöllä on tytäryrityksissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryritystensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan menettämiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Suomiselle. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankintahinta allokoidaan hankitun yrityksen yksilöitävissä oleville varoille ja vastattavaksi otetuille veloille, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon, ja jäljelle jäänyt osuus kirjataan liikearvona. Yrityshankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytär yritysten tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.
Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryrityksiin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin (liitetieto 14).
Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liitty vät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.
Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tai toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Suomisella ei ole raportoitavia segmenttejä.
Suomisen liiketoiminta muodostuu yhdestä toimintasegmentistä, eli Kuitukankaista, jonka liikevaihdosta Suomisen koko liikevaihto koostuu. Kaikki Suomisen valmistamat ja myymät tuotteet ovat kuitukankaita, ja tuotteiden tuotantoprosessi ja -teknologia on samanlainen, sillä ne valmistetaan käyttäen samoja tuotantolinjoja. Myös muut käytettävät resurssit, kuten raaka-aineet tai tuotannon johto, ovat yhteisiä kaikille tuotteille. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kuitukankaiden jatkojalostajia, eivätkä tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkea toisistaan. Myös tuotteiden jakelu on samanlaista.
Suomisen myyntiorganisaatio on organisoitu paitsi maantieteellisesti myös asiakkaiden tai asiakkaiden lopputuotteiden perusteella Convenience- ja Care-liiketoimintaalueisiin. Merkittävien asiakassuhteiden ("Global Accounts") hoitaminen on kuitenkin riippumaton liiketoiminta-alueista, sillä niitä hoidetaan keskitetysti. Suominen raportoi liikevaihtonsa paitsi liiketoiminta-alueittain myös maantieteellisesti.
Koska resursseja ei ole erikseen kohdennettu Conveniencetai Care-liiketoiminta-alueille, tuotantokapasiteetin tai muiden resurssien kohdentaminen joko Convenience- tai Care-liiketoiminta-alueen tuotteille riippuu sen hetkisestä tilauskannasta ja vapaasta tuotantokapasiteetista.
Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä avustaa. Toimitusjohtaja tekee päätökset konsernin resurssien kohdentamiseksi, kuitenkin niin, että lakisääteiset ja kokoluokaltaan merkittävät asiat, kuten konsernin kannalta merkittävät investoinnit, toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi.
Koko yhteisöä koskevat tiedot on kerrottu liitetiedossa 22.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska tutkimus- ja kehitystoiminnassa ei synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei voida luotettavasti arvioida.
Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Ne kirjataan katettavien kulujen vähennykseksi. Julkiset avustukset, jotka on saatu aineellisten hyödykkeiden tai muiden varojen hankintaan, kirjataan kyseisten hyödykkeiden tai varojen hankintamenon vähennyksiksi.
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksen olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksua ja aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset kirjataan velaksi taseeseen. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingonjaosta tai muusta varojen jaosta ei tehdä kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako tai muu varojen jako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.
Varoja, velkoja sekä tuloslaskelmaeriä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy omaisuuserien, etenkin liikearvon, arvonalentumistestauksiin, yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden käypiin arvoihin ja taloudellisiin vaikutusaikoihin, muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin, vaihto-omaisuuden sekä myynti- ja lainasaamisten arvostukseen, laskennallisten verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä arvioon varausten määrästä ja todennäköisyydestä.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja niihin liittyvät epävarmuustekijät on esitetty kutakin erää koskevan liitetiedon yhteydessä.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti-, luotto- ja hyödykeriski. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle, joka toimii sisäisenä pankkina tarjoten rahoituspalveluja tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka määrittää periaatteet ja riskilimiitit velkarakenteeseen, vastapuoliin, pankkisuhteisiin ja korko- ja valuuttariskiin liittyen. Rahoituspolitiikan mukaisesti toimitusjohtaja hyväksyy kaikki merkittävät rahoitusoperaatiot ja rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa, ja vastaa rahoitustoiminnasta niin rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin rahoitusriskien hallinnan osalta.
Suominen-konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio- ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutusta sekä konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan. Transaktioriski syntyy pääasiassa myynti- ja ostotoiminnoista syntyvistä valuuttamääräisistä rahavirroista kun taas translaatioriskit syntyvät konsernin muiden kuin euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja tase-erien sekä muiden valuuttamääräisten tase-erien muuntamisesta emoyhtiön toimintavaluutaksi eli euroiksi. Konsernin valuuttariskin hallinnan tavoitteena on suojata liiketoiminnan tulosta ja rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa.
Merkittävimmät valuuttakurssivaikutukset aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, minkä lisäksi konsernille muodostuu valuuttariskiä Brasilian realista.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset rahavirrat 12 kuukauden jaksolla. Transaktioriski muodostuu pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa sekä euromääräisistä transaktioista Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarin transaktioriski syntyy sekä operatiivisista liiketoimintaan liittyvistä eristä että rahoituseristä. Brasilian yksikköön liittyvä valuuttariski suojataan tapauskohtaisesti. Suojauspolitiikan mukaisesti valuuttasuojausten tulee suojata valuuttamääräiset myynnit, ostot ja korkovirrat seuraavilta 3 ja 9 kuukaudelta.
Suojaustoiminnassa käytetään jossain määrin valuuttatermiinejä, joiden hinnoittelu on todennettavissa markkinoilta. Suominen ei sovella suojauslaskentaa operatiivista toimintaa suojaavien valuuttajohdannaisten kirjauksissa, joten näiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Suominen on soveltanut suojauslaskentaa sellaisten valuuttajohdannaisten osalta, jotka suojaavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan sisältyvää valuuttariskiä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisällytetty valuuttakurssisuojauksesta johtunut määrä oli raportointikaudella -35 tuhatta euroa (-188 tuhatta euroa).
Konsernin transaktiopositio oli raportointikauden päättyessä seuraava:
| Transaktiopositio 2017 | Transaktiopositio 2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 12 kuukauden rahavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
12 kuukauden rahavirta |
Suojaukset valuuttatermiineillä |
| USD/EUR | -5 317 | -1 334 | -6 646 | 3 927 |
| EUR/BRL | -1 218 | − | -1 406 | − |
| USD/BRL | -8 409 | − | -5 401 | − |
Vastaavasti konsernin translaatioasema oli raportointikauden päättyessä seuraava:
| 1 000 euroa | Antolainat | Rahavarat ja sisäiset ottolainat |
Ulkoiset ottolainat | Tytäyhtiöiden oma pääoma |
Suojattu valuutta johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 4 938 | − | 18 341 | − | 23 279 |
| USD | 47 883 | 7 632 | − | 84 237 | − | 139 752 |
| 1 000 euroa | Antolainat | Rahavarat ja sisäiset ottolainat |
Ulkoiset ottolainat | Tytäyhtiöiden oma pääoma |
Suojattu valuutta johdannaisilla |
Suojaamaton |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BRL | − | 3 897 | − | 19 533 | − | 23 430 |
| USD | 54 479 | 15 383 | -19 110 | 71 874 | − | 122 626 |
Antolainat sisältävät konsernin sisäiset antolainat tytäryhtiöille (+). USD-määräiset antolainat tytäryhtiöille ovat rinnastettavissa omaan pääomaan, koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Näiden lainojen määrät olivat 57,4 milj. USD eli raportointikauden päättyessä 47,9 milj. euroa. Oman pääoman luonteisista lainoista kurssierot kirjataan muiden oman pääoman ehtoisten sijoitusten tapaan laajan tuloksen kurssieroihin. Sisäisten ja ulkoisten ottolainojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Suominen suojasi vuonna 2016 ja osittain myös vuonna 2017 USD-määräistä translaatiopositiotaan ulkoisella 20,1 milj. USD eli raportointikauden 2016 päättyessä 19,1 milj. euron suuruisella ulkoisella valuuttalainalla. Valuuttalainat maksettiin pois vuoden 2017 aikana.
Kansainväliset tilinpäätösstandardit edellyttävät rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysin esittämistä. Seuraavalla sivulla olevassa herkkyysanalyysissä rahoitusinstrumentit sisältävät valuuttajohdannaiset, lyhyt- ja pitkäaikaiset valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä ja velat tytäryhtiölle sekä ulkoiset valuuttamääräiset velat raportointikauden päättymispäivänä. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että valuuttakurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Valuuttakurssimuutos tarkoittaa euron muutosta Yhdysvaltain dollaria vastaan.
| 2017 1 000 euroa |
Valuutta vahvistuu % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| USD/EUR | 7 | -76 | 2 693 | 7 | 76 | -2 693 |
| 2016 1 000 euroa |
Valuutta vahvistuu % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
Valuutta heikkenee % |
A. Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
B. Vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen (ilman A:n vaikutusta) |
| USD/EUR | 10 | -1 767 | 3 907 | -10 | 1 767 | -3 907 |
Suominen on tarkastellut suojaustoiminnan tehokkuutta tarkastelemalla konsernin ennustettua 12 kuukauden nettovaluuttavirtaa siten, että suojausinstrumenttien kompensoiva vaikutus huomioidaan tarkastelussa. Tässä tarkastelussa yllä olevien valuuttakurssien muutosten nettovaikutus vuoden 2017 voittoon verojen jälkeen olisi - / + 374 tuhatta euroa (- /+ 179 tuhatta euroa). Taulukossa herkkyyttä on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin perusteella siten, että kurssimuutoksen vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.
| Kurssimuu | Kurssimuu | |||
|---|---|---|---|---|
| toksen | toksen | |||
| vaikutus 12 | vaikutus | Netto | ||
| Valuutta | kuukauden | suojaus | vaikutus | |
| vahvistuu / | valuuttavir | instrument | verojen | |
| 1 000 euroa | heikkenee % | taan | teihin | jälkeen |
| USD/EUR | +7 / -7 | -374 / +374 | -94 / +94 | -374 / +374 |
Suominen altistuu korkoriskille rahoittaessaan liiketoimintaansa euro- tai valuuttamääräisellä velalla. Korkoriski syntyy vaihtuvakorkoisen velan uudelleenhinnoittelusta tai uuden vaihtuvakorkoisen velan nostamisesta. Kiinteäkorkoinen velka on altis käyvän arvon muutoksille. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tuoda ennustettavuutta korkokuluihin ja tulokseen pitämällä duraatio optimaalisena kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhteella. Suomisen lainasalkun korkoriski on hajautettu siten, että lainasalkkuun sisältyy sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia velkoja eri korkojaksoille hajautettuna. Suomisen hallitus on määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi vaihdella 12 ja 48 kuukauden välillä. Raportointikauden päättymispäivänä se oli 45 kuukautta (vuonna 2016 27 kuukautta).
Raportointikauden päättyessä konsernin kiinteäkorkoisten velkojen tasearvo oli 95,5 milj. euroa (75,4 milj. euroa) ja vaihtuvakorkoisten velkojen tase-arvo oli 15,0 milj. euroa (19,1 milj. euroa). Raportointikauden päättyessä konsernilla ei ollut koronvaihtosopimuksia.
Korkoriskiä on tarkasteltu herkkyytenä korkokäyrän 0,5 prosenttiyksikön muutokselle. Korkotason nousu kautta koko korkokäyrän 0,5 prosenttiyksiköllä olisi vaikuttanut Suomisen lainojen korkotasoihin ja korkovirtoihin ja markkina-arvoihin yhden vuoden aikana seuraavasti:
| 2017 | 2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Korko muutos, prosenttiyk sikköä |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
Korko muutos, prosenttiyk sikköä |
Vaikutus voittoon verojen jälkeen |
| Vaihtuva korkoiset lainat |
+ /- 0,5 | - /+60 | + /- 0,5 | - /+78 |
Raportointikauden päättyessä konsernin rahavarat olivat 27,2 milj. euroa (29,5 milj. euroa). Rahavaroja ei ole huomioitu herkkyysanalyysissä.
Sähkön hankintaa koskevassa toimintapolitiikassa on ohjeistettu konsernin Suomen yksikön sähkön hankinta ja sähkön hintariskin hallintaperiaatteet. Sähkön markkinahinnan nousua hallitaan kiinteähintaisilla sopimuksilla ja vähäisessä määrin sähköjohdannaisilla. Raportointikauden 2017 lopussa Suomisella ei ollut enää sähköjohdannaisia.
Sähköjohdannaisten kirjanpitokäsittelyssä sovellettiin suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisilla osa sähkön ennustetusta hankinnasta kiinnitettiin halutulle ajanjaksolla. Suojauksen tuli olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen tarkasteltaessa. Suojauksen tehokkuus dokumentoitiin suojausta tehtäessä ja se testattiin suojauksen ollessa voimassa. Tehokkuustarkastelu suoritettiin sähköjohdannaisten osalta todettuun regressioon perustuen. Kun suojausinstrumentit täyttivät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja suojaus oli tehokas, kirjattiin niiden käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti samanaikaisesti suojattavan rahavirran kanssa.
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat myyntisaamisissa korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä. Hallituksen hyväksymä luottopolitiikka säätelee asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Asiakkaiden luottotilanteesta annetaan vähintään kerran kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille. Raportointikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisten arvonalentumistappioiden määrä oli 110 tuhatta euroa (318 tuhatta euroa). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12. Myyntisaamisten tasearvo vastaa luottoriskin enimmäismäärää. Konsernilla on myyntisaamisten myyntiohjelma ("Supply Chain Financing"), joka vastaa raportointikauden päättymispäivänä noin neljäsosaa konsernin myynnistä. Myyntisaamisten myyntiohjelman ehtojen mukaisesti konserni on siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset oikeudet ja riskit toiselle osapuolelle.
Myyntisaamisten lisäksi Suomiselle syntyy luottoriskiä Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 myönnetyistä lainasaamisista. Lainasaamisia turvaavista vakuuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11.
Suomisen hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan, joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta ja jossa vastapuolen maksimiriskimäärä on määritelty. Ylimääräiset rahavarat voidaan sijoittaa pankkeihin tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa raportointikauden päättymispäivänä.
Suomisen tavoitteena on käyttää useita rahoituksen lähteitä. Konserni ylläpitää pitkiä ja luottamuksellisia suhteita pääpankkeihinsa hankkien näiltä erilaisia palveluita ja neuvonantoa. Jälleenrahoitusriskiä pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen usealle vuodelle.
Suominen sopi syyskuussa 2017 uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainarahoitus sisältää nelivuotisen 100 milj. euron luottolimiitin (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Nordea Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa. Uuden pankkilainan taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Uusi syndikaattilaina korvaa Suomisen aiemman, 55 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn, jonka luotonantajina olivat Nordea Pankki ja OP Yrityspankki (aiemmin Pohjola Pankki).
Suominen Oyj ilmoitti syyskuussa 2017 laskevansa liikkeelle 85 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, jonka kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,50 prosenttia ja joka erääntyy 3.10.2022. Joukkovelkakirjalaina on noteerattu Nasdaq Helsingissä 10.10.2017 lähtien.
Suominen Oyj teki syyskuussa 2017 vuonna 2014 liikkeelle lasketun 75 milj. euron joukkovelkakirjalainan haltijoille vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen. Takaisin ostettujen joukkovelkakirjalainojen määrä oli 59 270 000 euroa.
Nostettujen lainojen sitovien limiittisopimusten mukainen keskimaturiteetti oli raportointikauden päättyessä 3,7 vuotta (2,4 vuotta). Raportointikauden päättymispäivänä sidottua rahoituslimiittiä (revolving credit facility) on käyttämättä 81 milj. euroa.
Emoyhtiön rahoitusosasto hallinnoi likviditeettiä usealla konsernitilirakenteella, jotka on sovittu yhteistyöpankkien kanssa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisten erääntyminen diskonttaamattomina rahavirtoina. Luvut sisältävät sekä koronmaksut että velkojen takaisinmaksut.
| 1 000 euroa | Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Joukkovelkakirjalainat | 95 192 | 112 731 | 344 | 2 469 | 18 543 | 91 375 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 000 | 15 044 | 15 044 | − | − | − |
| Rahoitusleasingvelat | 280 | 305 | 66 | 66 | 85 | 87 |
| Muut rahoitusvelat | 301 | 301 | 301 | − | − | − |
| Ostovelat | 52 145 | 52 145 | 52 047 | 98 | − | − |
| Yhteensä | 162 918 | 180 526 | 67 802 | 2 633 | 18 629 | 91 462 |
Vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 33.
| Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Takausvastuut | 9 865 | 3 000 | 1 500 | 163 | 5 202 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset |
86 | 86 | − | − | − |
| Yhteensä | 9 951 | 3 086 | 1 500 | 163 | 5 202 |
| 1 000 euroa | Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvelat | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Joukkovelkakirjalainat | 75 000 | 84 844 | 1 641 | 1 641 | 3 281 | 78 281 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 106 | 19 688 | 2 575 | 5 629 | 11 484 | − |
| Rahoitusleasingvelat | 391 | 437 | 66 | 66 | 132 | 173 |
| Muut rahoitusvelat | 283 | 283 | 283 | − | − | − |
| Ostovelat | 50 248 | 50 248 | 50 248 | − | − | − |
| Yhteensä | 145 028 | 155 500 | 54 812 | 7 336 | 14 897 | 78 454 |
| Erääntyminen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdannaissopimukset | Kirjanpitoarvo | Sopimukselliset rahavirrat |
Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Valuuttatermiinit | 327 | |||||
| Saatava rahavirta (-) | -5 240 | -5 240 | − | − | − | |
| Maksettava rahavirta (+) | 5 540 | 5 540 | − | − | − | |
| Yhteensä | 327 | 300 | 300 | − | − | − |
| Erääntyminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ehdolliset velat | Yhteensä | Alle 6 kuukautta | 6−12 kuukautta | 1−2 vuotta | 2−5 vuotta |
| Takausvastuut | 17 773 | 6 785 | 200 | 163 | 10 625 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa | |||||
| koskevat sopimukselliset sitoumukset | 5 517 | 5 517 | − | − | − |
| Yhteensä | 23 290 | 12 302 | 200 | 163 | 10 625 |
Suomisen pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla sen toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pääomarakenteen tulee turvata Suomisen velkarahoitusmahdollisuudet. Pääomarakennetta suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon liiketoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet sekä varmistamaan rahoituksen kilpailukykyiset kustannukset.
Suomisen hallitus seuraa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta (gearing). Velkaantumisaste mitataan korollisten nettovelkojen suhteena konsernin omaan pääomaan. Omavaraisuusaste lasketaan konsernin oman pääoman ja saaduilla ennakoilla oikaistun taseen loppusumman suhteena.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingon- tai varojenjaon ja osakeantien avulla. Suomisella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia omia osakkeita ja laskea liikkeelle uusia osakkeita yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää omaisuuserien tai liiketoimintojen myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin omavaraisuusaste oli 41,8 % (45,3 %) ja velkaantumisaste oli 59,8 % (39,6 %) 31.12.2017. Konsernilla on selected supplier -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen oikeudet ja velvoitteet kyseisiin saamisiin lakkaavat ("non-recourse"). Ohjelma vapauttaa sitoutunutta pääomaa.
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä. Yhteistyö pankkien kanssa rakentuu pitkäaikaisiin pankkisuhteisiin.
Suomisen tavoitteena on hoitaa lainavelvoitteensa liiketoiminnan rahavirralla sekä tarvittaessa vapauttamalla pääomaa myymällä ei-keskeisiä liiketoimintoja ja omaisuuseriä.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernitason tunnuslukuihin. Mikäli kovenanttiehdot eivät täyty, tulee lainanantajien kanssa aloittaa neuvottelut.
Suomisen korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.
| Viite | milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 17 | Korollisten velkojen nimellisarvo | 116,0 | 94,5 |
| Liitetieto 11 | Korolliset saamiset | -7,4 | -8,4 |
| Konsernin tase | Rahavarat | -27,2 | -29,5 |
| Korolliset nettovelat | 81,4 | 56,6 | |
| Oma pääoma | 136,1 | 142,8 | |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | 325,7 | 315,6 | |
| Velkaantumisaste, % | 59,8 | 39,6 | |
| Omavaraisuusaste, % | 41,8 | 45,3 |
77 / 139
5. LIIKEARVO
1 000 euroa
Arvonalentumistestauksissa on rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Rahavirtaa tuottavan yksikön ennakoidut rahavirrat perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin sekä strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet on käydään läpi aina testausta suoritettaessa. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut toimialakohtaisella kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset liittyvät rahavirtayksikön volyymin kehitykseen, toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä käytettyyn diskonttauskorkoon.
Hyödykkeiden korvausinvestoinnit on arvioitu taloudelliseen pitoaikaan perustuvien suunnitelmapoistojen perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen tuotantokapasiteetti.
Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla 2017−2021 on arvioitu 8,4 %. Vuonna 2017 konserni julkisti uuden strategian seuraavalle viisivuotiskaudelle. Uuden strategian lähtökohtana on strategiakausilla 2012–2014 ja 2015–2015 Suomisen liiketoiminnalle luotu perusta. Vuosina 2012–2014 vakautettiin konsernin toiminta ja vuosina 2015–2017 luotiin perusta tulevalle kasvulle. Tätä tuki Suomisen kasvuinvestointiohjelma, erityisesti Alicanten, Paulinian ja Bethunen tehtailla. Nämä investoinnit mahdollistavat sen, että näillä tehtailla voidaan valmistaa enemmän korkeamman lisäarvon tuotteita. Investointi uuteen tuotantolinjaan Bethunen tehtaalla lisäsi myös Suomisen tuotantokapasiteettia.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on käy tett y testausajankohdan pääomakustannusta tavoitteelliselle pääomarakenteelle, jossa velan suhde omaan pääomaan on 70 %. Pääomakustannus on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman pääoman riskilisä sekä vieraan pääoman rahoittajien marginaali. Vieraan pääoman kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain painotettua 10 vuoden valtion velkakirjojen riskitöntä keskikorkoa.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat testaushetken arvioihin tulevaisuudesta. Käyttöarvojen riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu diskonttauskorossa sekä oikaisemalla rahavirtoja kokemusperäisellä tiedolla aikaisempien testausten osumatarkkuudesta.
Johdon näkemyksen mukaan mikään mahdollinen muutos testauslaskelmassa käytetyissä keskeisissä oletuksissa ei aiheuttaisi liikearvon arvonalentumista.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 13,4 % | 11,6 % |
| Liikevaihdon kasvu 2018−2021 (2017−2020) | 8,4 % | 4,4 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen kasvu | 1,0 % | 1,0 % |
| Pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti | 11,0 % | 10,9 % |
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo muodostuu hankinnassa luovutetun vastikkeen ja käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista synergiaeduista. Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos liikearvon arvonalentumistestaus osoittaa, että sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon liikearvo sisältyy, kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan liikearvon ja mahdollisten muiden omaisuuserien arvonalentumistappio kuluksi tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa myöhemmillä raportointikausilla.
Suomisen liikearvo on syntynyt Ahlstromin Home and Personal -liiketoiminnan ostosta vuonna 2011. Liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointikauden päättymispäivänä 15 495 tuhatta euroa (15 495 tuhatta euroa vuonna 2016). Suomisella on yksi toimintasegmentti (Kuitukankaat), joka on myös rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Testauksessa käytetyt kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden tekemistä. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtohin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset.
1 000 euroa
Liiketoiminta / Yritysvastuu / Hallinto / Liiketoiminta / Yritysvastuu / Hallinto / Taloudelliset tiedot Taloudelliset tiedot
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä, ohjelmistolisenssejä sekä asiakassuhteita, joille on liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä kohdistettu hankintamenoa arvostamalla ne hankintahetkellä käypään arvoon. Muut aineettomiin hyödykkeet ovat ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä kustannuksia. Mikäli aineeton hyödyke on IAS 23:n mukainen ehdot täyttävä omaisuuserä, eli sen valmiiksi saattaminen vaatii huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla ja ne poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hankittujen tytäryritysten aineettomat hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.
Suomisella ei ole muita aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Liikearvolle sekä raportontikauden lopussa keskeneräisille aineettomille hyödykkeille tehdään arvonalentumistesti. Liikearvosta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Muut aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.
Liikearvo |
ei poistoja |
|---|---|
Aineettomat oikeudet |
3–13 vuotta |
| Asiakassuhteet 13 vuotta |
|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.
| Ennakko | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Muut aineet | maksut ja | ||||
| Aineettomat | tomat | keskeneräiset | Yhteensä | ||
| oikeudet | Liikearvo | hyödykkeet | hankinnat | 2017 | |
| Hankintameno 1.1. | 13 724 | 15 496 | 7 546 | 3 212 | 39 978 |
| Kurssiero | -43 | − | -159 | 0 | -202 |
| Lisäykset | 139 | − | − | 5 823 | 5 962 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | 65 | 65 |
| Vähennykset ja myynnit | -90 | − | − | -36 | -126 |
| Siirrot erien välillä | 1 280 | − | − | -1 350 | -70 |
| Hankintameno 31.12. | 15 010 | 15 496 | 7 386 | 7 714 | 45 606 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -7 348 | − | -2 945 | -56 | -10 349 |
| Kurssiero | 34 | − | 77 | − | 111 |
| Raportointikauden poistot | -1 871 | − | -622 | − | -2 493 |
| Vähennykset ja myynnit | 90 | − | − | − | 90 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -9 095 | − | -3 490 | -56 | -12 640 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 915 | 15 496 | 3 896 | 7 660 | 32 966 |
| Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut aineet tomat hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2016 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 11 643 | 15 496 | 7 533 | 1 996 | 36 667 |
| Kurssiero | 46 | − | 90 | 4 | 139 |
| Lisäykset | 158 | − | 12 | 3 016 | 3 185 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | 115 | 115 |
| Vähennykset ja myynnit | − | − | -89 | − | -89 |
| Siirrot erien välillä | 1 878 | − | − | -1 918 | -40 |
| Hankintameno 31.12. | 13 724 | 15 496 | 7 546 | 3 212 | 39 978 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -5 587 | − | -2 253 | -56 | -7 896 |
| Kurssiero | -30 | − | -65 | − | -95 |
| Raportointikauden poistot | -1 731 | − | -627 | − | -2 358 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -7 348 | − | -2 945 | -56 | -10 349 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 375 | 15 496 | 4 600 | 3 158 | 29 629 |
Vuonna 2011 kohdistettiin Ahlstromin Home and Personal -liiketoimintojen hankintahinnasta 5 979 tuhatta euroa asiakassuhteisiin. Raportointikauden päättyessä näiden asiakassuhteiden kirjanpitoarvo oli 3 143 tuhatta euroa.
Aineettomiin oikeuksiin sisältyi rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja omaisuuseriä, joiden kirjanpitoar vo oli raportointikauden lopussa 0 euroa (36 tuhatta euroa), ja raportointikauden poistot näistä omaisuuseristä olivat 36 tuhatta euroa (31 tuhatta euroa).
1 000 euroa
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryritysten aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.
Kun aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja korvattavan osan mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Normaalit kunnossapitoja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.
Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon, mikäli hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään myyntihinnan ja hyödykkeen kirjanpitoarvon erotuksena, ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Maa-alueet |
ei poistoja |
|---|---|
Rakennukset ja rakennelmat |
10–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto 4–20 vuotta | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–5 vuotta |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ei poistoja |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.
| Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 993 | 46 810 | 173 026 | 470 | 57 252 | 281 552 |
| Kurssiero | -469 | -2 310 | -11 883 | -2 | -6 760 | -21 423 |
| Lisäykset | − | − | 694 | − | 28 361 | 29 054 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | − | 2 164 | 2 164 |
| Aktivoidut rahavirran suojaukset | − | − | − | − | -35 | -35 |
| Vähennykset ja myynnit | − | -33 | -217 | − | − | -250 |
| Siirrot erien välillä | − | 14 832 | 62 607 | 20 | -77 388 | 70 |
| Hankintameno 31.12. | 3 524 | 59 298 | 224 227 | 487 | 3 594 | 291 132 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | − | -29 953 | -115 451 | -445 | -193 | -146 042 |
| Kurssiero | − | 734 | 7 407 | 1 | 23 | 8 166 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | − | 33 | 217 | − | − | 250 |
| Raportointikauden poistot | − | -1 918 | -14 935 | -4 | − | -16 857 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | − | -31 104 | -122 762 | -448 | -170 | -154 483 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 524 | 28 194 | 101 465 | 41 | 3 424 | 136 649 |
| Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2016 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 479 | 44 819 | 159 327 | 467 | 16 581 | 224 674 |
| Kurssiero | 513 | 1 288 | 4 464 | 3 | 754 | 7 022 |
| Lisäykset | − | 53 | 1 215 | − | 47 801 | 49 069 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | − | − | − | − | 1 139 | 1 139 |
| Aktivoidut rahavirran suojaukset | − | − | − | − | -188 | -188 |
| Vähennykset ja myynnit | − | − | -36 | − | − | -36 |
| Siirrot erien välillä | − | 649 | 8 056 | − | -8 834 | -129 |
| Hankintameno 31.12. | 3 993 | 46 810 | 173 026 | 470 | 57 252 | 281 552 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | − | -27 822 | -98 297 | -437 | -187 | -126 744 |
| Kurssiero | − | -442 | -2 877 | -1 | -6 | -3 327 |
| Vähennysten ja myyntien poistot | − | − | 36 | − | − | 36 |
| Siirrot erien välillä | − | -1 | 154 | − | − | 154 |
| Raportointikauden poistot | − | -1 689 | -14 467 | -6 | − | -16 162 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | − | -29 953 | -115 451 | -445 | -193 | -146 042 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 993 | 16 857 | 57 574 | 26 | 57 059 | 135 510 |
| 2017 | 2016 | |||||
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 99 463 54 221
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset on esitetty liitetiedossa 33.
Koneisiin ja kalustoon sisältyy raportointikauden aikana rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita, joiden kirjanpitoarvo oli raportointikauden lopussa 266 tuhatta euroa (383 tuhatta euroa), ja raportointikauden poistot olivat 117 tuhatta euroa (88 tuhatta euroa).
| Yhtiö | Kotipaikka | Omistus osuus, % |
Emoyhtiön omistama |
|---|---|---|---|
| Suominen Oyj | Helsinki | ||
| Suominen Kuitukankaat Oy | Nakkila | 100 % | x |
| Mozzate Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | x |
| Cressa Nonwovens S.r.l. | Mozzate, Italia | 100 % | |
| Suominen Spain Holding, S.A.U. | Alicante, Espanja | 100 % | x |
| Alicante Nonwovens S.A.U. | Alicante, Espanja | 100 % | |
| Suominen US Holding, Inc. | Delaware, USA | 100 % | x |
| Bethune Nonwovens, Inc. | Bethune, Etelä-Carolina, Yhdysvallat | 100 % | |
| Green Bay Nonwovens, Inc. | Green Bay, Wisconsin, Yhdysvallat | 100 % | |
| Windsor Locks Nonwovens, Inc. | Windsor Locks, Connecticut, Yhdysvallat | 100 % | |
| Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda. | Paulínia, Brasilia | 100 % | x |
Suominen Italy Holding S.r.l. fuusioitui tytäryhtiöönsä Mozzate Nonwovens S.r.l.:ään 1.9.2017.
1 000 euroa
| Vaihto-omaisuus | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 24 866 | 20 126 |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 168 | 3 400 |
| Valmiit tuotteet | 15 884 | 19 104 |
| Vaihto-omaisuuden ennakkomaksut | 323 | − |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 44 241 | 42 631 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset | -1 044 | -675 |
| Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjausten peruutukset | 196 | 221 |
| Raportointikaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä | -319 590 | -306 318 |
1 000 euroa
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 777 | 777 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 777 | 777 |
Myytävissä olevat varat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Vuonna 2014 hankittiin Bright Maze Oy:n osakkeita Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnin yhteydessä. Omistusosuus on 19,9 % osakkeista ja äänistä.
My ytävissä olevien varojen määrittely on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.
Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään FIFOmenetelmän tai painotetun keskihinnan mukaisesti. Vaihtoomaisuuden arvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin, hallinnon tai rahoituksen menoja. Vieraan pääoman menoja ei aktivoida varaston arvoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin omaisuuden osalta.
Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä sisälty y tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on hyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla myyntikustannuksilla ja hyödykkeen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla. Nettorealisointiarvoa käytetään alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden yliarvostamisen estämiseksi.
1 000 euroa
| Pitkäaikaiset saamiset | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 3 072 | 6 836 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 1 744 | 2 524 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 4 815 | 9 360 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 57 560 | 53 946 |
| Lainasaamiset | 4 337 | 1 550 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 1 535 | 1 662 |
| Siirtosaamiset | 2 701 | 5 612 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 66 134 | 62 770 |
Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien jaksotuksista, myynnin jaksotuksista sekä muista jaksotuksista. Sekä lyhytaikaisissa että pitkäaikaisissa muissa saamisissa on muun muassa saamisia välillisiin veroihin liittyen.
Johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtosaamiset on eritelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.
Muiden saamisten laadun arviointi perustuu historialliseen maksukäyttäytymiseen. Muut saamiset eivät ole erääntyneet eikä niiden arvo ole alentunut.
Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 sovittiin, että osa kauppahinnasta määräytyy myydyn liiketoiminnan kaupan jälkeen kertyvän tuloksen perusteella. Tämä saaminen on kirjattu muihin pitkäaikaisiin saamisiin ja se arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä vuonna 2014 Suominen Oyj myönsi ostajayhtiö Bright Maze Oy:lle kaksi lainaa: Vendor Loan Note ja Subordinated Loan Note. Kummankin lainan kertyneet korot pääomitetaan vuosittain joulukuussa.
Vendor Loan Noten korko on 6 % p.a. ja sitä on lyhennettypuolivuosittain kesäkuusta 2015 alkaen. Laina erääntyy 31.12.2018. Lainan vakuutena on Bright Maze Oy:n saamisia, Amerplast Oy:n osakkeet sekä Bright Maze Oy:n yrityskiinnitys.
Subordinated Loan Noten korko on 9 % p.a. ja se maksetaan takaisin kokonaan lainan erääntyessä 31.7.2024. Subordinated Loan Notella ei ole vakuutta ja se on etuoikeusjärjestyksessä viimeinen. Suominen voi muuntaa lainan Bright Maze Oy:n omaksi pääomaksi ennen eräpäivää niin halutessaan.
Mikäli Bright Maze -konsernin omistuspohja muuttuu merkittävästi, molemmat lainasaamiset kertyneine korkoineen maksetaan ennenaikaisesti takaisin kokonaan. Velallinen voi maksaa takaisin lainat milloin tahansa.
Kunkin lainasaamisen osalta tehdään erillistarkastelu mahdollisen arvonalentumisen varalta. Nämä tarkastelut perustuvat velallisen taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuden rahavirtoihin. Velallisilla ei ole ulkoista luottoluokitusta.
Nämä lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja raportointikauden päättymispäivänä molempien kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Myyntisaamisten arvostuksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12.
Suomisella on "selected supplier" -statuksella eräiden asiakkaidensa kanssa "Supply Chain Financing" -ohjelma, jossa myyntisaamisia myydään siten, että Suomisen sopimukseen perustuva oikeus myyntisaamisista kertyviin rahavaroihin lakkaa.
Suomisen realisoituneet luottotappiot myyntisaamisista ovat historiallisesti olleet pieniä. Raportointikauden 2017 aikana Suominen päivitti myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisen perusteita, jonka vuoksi raportointikaudella kirjattiin aikaisempia vuosia suurempi luottotappiovarauksen muutos. Raportointikaudella 2016 kirjattiin poikkeuksellisen suuri luottotappiovaraus myyntisaamisista venezuelalaisilta asiakkailta.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 50 844 | 48 148 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 5 päivää | 2 388 | 2 371 |
| 5–30 päivää | 3 024 | 2 939 |
| 31–120 päivää | 1 243 | 329 |
| Yli 120 päivää | 485 | 516 |
| Yhteensä erääntyneet | 7 140 | 6 156 |
| Yhteensä | 57 985 | 54 304 |
| Myyntisaamisten vähennystili | -424 | -358 |
| Myyntisaamisten kirjanpitoarvo | 57 560 | 53 946 |
| Myyntisaamisten vähennystili 1.1. | -358 | -85 |
|---|---|---|
| Kurssiero | 44 | -40 |
| Käytetyt | 0 | 85 |
| Lisäykset raportointikauden aikana | -111 | -318 |
| Myyntisaamisten vähennystili 31.12. | -424 | -358 |
| Raportointikaudella kirjatut myynti | ||
|---|---|---|
| saamisten arvonalentumistappiot, netto | -110 | -318 |
| Yhteensä | 57 560 | 53 946 |
|---|---|---|
| Muut valuutat | 199 | 648 |
| BRL | 3 347 | 3 350 |
| USD | 18 424 | 20 941 |
| EUR | 35 590 | 29 007 |
Myynti- ja lainasaamisten arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Myynti- ja lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli johto arvioi, että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen käypää arvoa. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina voidaan pitää mm. maksun laiminlyöntiä tai viivästymistä.
1 000 euroa
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat varat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat varat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 214 | − | − | − | 214 | 214 |
| Lainasaamiset | − | 7 409 | − | − | 7 409 | 7 409 |
| Myyntisaamiset | − | 57 560 | − | − | 57 560 | 57 560 |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 670 | − | − | 670 | 670 |
| Johdannaisvarat | 24 | − | − | − | 24 | 24 |
| Rahavarat | − | 27 240 | − | − | 27 240 | 27 240 |
| Yhteensä 31.12.2017 | 238 | 92 880 | 777 | − | 93 894 | 93 894 |
Muut pitkäaikaiset saamiset sisältävät ehdolllisen kauppahintasaamisen 214 tuhatta euroa (501 tuhatta euroa) Joustopakkaukset -liiketoiminnan myynnistä vuonna 2014.
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat varat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat varat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 | − | 777 | 777 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 501 | − | − | − | 501 | 501 |
| Lainasaamiset | − | 8 386 | − | − | 8 386 | 8 386 |
| Myyntisaamiset | − | 53 946 | − | − | 53 946 | 53 946 |
| Korko- ja muut rahoitussaamiset | − | 869 | − | − | 869 | 869 |
| Johdannaisvarat | 30 | − | − | 43 | 73 | 73 |
| Rahavarat | − | 29 522 | − | − | 29 522 | 29 522 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 530 | 92 723 | 777 | 43 | 94 072 | 94 072 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi varoiksi luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisessä kirjauksessa tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, mikäli se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Mikäli johdannaissopimuksiin ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat ne kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut pitkäaikaiset saamiset ovat ehdollisia kauppahintasaamisia. Niiden käypä arvo perustuu sopimusehtojen mukaisten lyhennysten arvioituun toteutumiseen.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään varan luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa tai rahoituserissä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä rahavarat.
Kunkin lainasaamisen osalta tehdään erillistarkastelu mahdollisen arvonalentumisen varalta. Nämä tarkastelut perustuvat velallisen taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuden rahavirtoihin. Lainasaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja raportointikauden päättymispäivänä lainasaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Myyntisaamiset esitetään taseessa alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Arvio epävarmoista myyntisaamisista perustuu raportointihetkellä avoinna olevien myyntisaamisten tarkasteluun. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun laiminlyöntiä tai
Suomisen rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, lainoihin ja muut saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin sekä myytävissä oleviin varoihin. Luokittelu tehdään sen mukaan, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu. Johto päättää rahoitusvarojen luokittelusta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiomenoilla. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet varojen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt varojen omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin ulkopuoliselle. Myytävissä olevat varat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
viivästymistä. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan erilliselle myyntisaamisten vähennystilille, ja tappio kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli myyntisaamisen menetys on lopullinen, myyntisaaminen kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystililtä. Mikäli saamisesta, josta on kirjattu arvonalentumistappio, saadaan myöhemmin suoritus, kirjataan saatu suoritus tulosvaikutteisesti vähentämään liiketoiminnan muita kuluja. Mikäli saamisesta ei ole tehty arvonalentumiskirjausta myyntisaamisten vähennystilille, ja todetaan, että myyntisaamisen arvo on alentunut lopullisesti, tehdään arvonalentumiskirjaus suoraan vähentämään myyntisaamisia. Myyntisaamisista johtuvan luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kirjanpitoarvo.
Rahavarat sisältävät käteisvarat sekä muut mahdolliset rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, joiden jäljellä oleva maturiteetti hankintahetkellä on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Myyntisaamisten lyhyestä maturiteetista johtuen niitä ei
Muiden saamisten ja rahavarojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
diskontata.
Myytävissä olevat varat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymispäivän jälkeen. Suomisella oli raportointikauden päättyessä vain pitkäaikaisia myytävissä olevia varoja.
Myytävissä oleviksi luokiteltujen varojen käyvän arvon muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan verovaikutuksella vähennettynä. Kun myytävissä oleviksi luokitellut varat myydään tai niistä kirjataan arvonalentumistappio, muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korkotuotto myytävissä olevista varoista kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin.
Raportointikauden päättymispäivänä arvioidaan, onko objektiivista näyttöä jonkin myytävissä olevaksi luokitellun varan tai varojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli myytävissä oleviksi luokiteltujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo on merkittävästi tai pitkittyneesti alle kyseisten instrumenttien hankintamenon, katsotaan tämän olevan merkki arvonalentumisesta. Arvonalentumistappio määritetään hankintamenon ja käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päätöskursseihin. Jos varoihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran osalta ei tiedossa ole riippumattomien osapuolten välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona joko varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypiä arvoja. Osa noteerattomista oman pääoman ehtoista instrumenteista on esitetty taseessa hankintahintaan vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
1 000 euroa
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat |
Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 214 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 24 | − |
| Yhteensä 2017 | − | 24 | 990 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat |
|||
|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset saamiset | − | − | 501 |
| Myytävissä olevat varat | − | − | 777 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 43 | − |
| Sähköjohdannaiset | − | 30 | − |
| Yhteensä 2016 | − | 73 | 1 277 |
| Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat |
|||
| Muut lyhytaikaiset velat | − | − | 253 |
| Valuuttajohdannaiset | − | 327 | − |
Yhteensä 2016 − 327 253
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
| Yhteensä 1.1.2016 | 1 590 |
|---|---|
| Toteuttamiset | -313 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 1 277 |
| Toteuttamiset | -287 |
| Yhteensä 31.12.2017 | 990 |
| Yhteensä 1.1.2016 | 630 |
|---|---|
| Toteuttamiset | -362 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut | -15 |
| Yhteensä 31.12.2016 | 253 |
| Toteuttamiset | -253 |
| Yhteensä 31.12.2017 | − |
Tulosvaikutteisesti kirjatut erät on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
87 / 139
Raportointikausien aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman paljon todennettavissa olevaa markkinatietoa, ja turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat todennettavissa, instrumentti on Tasolla 2.
Sähkötermiinit arvostettiin käypään arvoon käyttämällä vastaavia Nordpoolissa noteerattuja termiinikursseja samalle ajanjaksolle ja diskonttaamalla ne johdannaiseen liittyvällä korkokannalla raportointikauden päättymispäivään.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat niitä koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Tasolle 3 luokiteltujen Bright Maze Oy:n osakkeiden käypä arvo on laskettu EBITDA-kertoimeen ja verrokkianalyysiin perustuen. Muiden myytävissä olevien varojen käypä arvo on niiden hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
1 000 euroa
| Arvonmuutos | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 | Kurssierot | ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | ||
| Raportointikauden voitto | − | − | 14 478 | 14 478 | ||
| Kurssierot | -17 083 | − | − | -17 083 | ||
| Tuloverot kurssieroista | 1 319 | − | − | 1 319 | ||
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset | − | 267 | − | 267 | ||
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset, tuloverot | − | 11 | − | 11 | ||
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät | − | 13 | − | 13 | ||
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät, tuloverot | − | -3 | − | -3 | ||
| Rahavirran suojaukset, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät | − | -35 | − | -35 | ||
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | − | − | 15 | 15 | ||
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, tuloverot | − | − | -4 | -4 | ||
| Laaja tulos yhteensä | -15 764 | 254 | 14 489 | -1 022 |
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.
| Arvonmuutos | ||||
|---|---|---|---|---|
| ja muut | Kertyneet | |||
| 2016 | Kurssierot | rahastot | voittovarat | Yhteensä |
| Raportointikauden voitto | − | − | 15 233 | 15 233 |
| Kurssierot | 7 881 | − | − | 7 881 |
| Tuloverot kurssieroista | -365 | − | − | -365 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset | − | 245 | − | 245 |
| Käypien arvojen muutokset, rahavirran suojaukset, tuloverot | − | -22 | − | -22 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät | − | 116 | − | 116 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteisiksi siirretyt erät, tuloverot | − | -23 | − | -23 |
| Rahavirran suojaukset, aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät | − | -188 | − | -188 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | − | − | -110 | -110 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, tuloverot | − | − | 16 | 16 |
| Laaja tulos yhteensä | 7 516 | 128 | 15 140 | 22 784 |
88 / 139
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 11 860 056 euroa. Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2017 oli 58 259 219 osaketta. Yhtiön osakemäärä kasvoi raportointikauden aikana yhteensä 6 593 577 osakkeella, johtuen hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi osakkeiksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty yhtiökokous päätti alentaa Suomisen osakkeiden lukumäärää yhdistämällä osakkeita (ns. käänteinen split). Osakkeiden lukumäärää vähennettiin osakepääomaa alentamatta siten, että viisi osaketta yhdistettiin yhdeksi osakkeeksi osakeyhtiölain (624/2006) 15 luvun 9 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ja siinä säädetyssä menettelyssä.
Ennen osakkeiden yhdistämistä vuonna 2016 Suominen Oyj:llä oli 252 425 616 osaketta ja osakkeiden yhdistämisen jälkeen 51 216 232 osaketta. Uusi osakkeiden lukumäärä merkittiin kaupparekisteriin 22.3.2016 ja kaupankäynti yhdistetyillä osakkeilla alkoi 22.3.2016. Yhdistäminen ei koskenut Suominen Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä oli yhdistämispäivänä 913 886 kappaletta.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon tai muuhun varojen jakoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät kulut, on kirjattu oman pääoman vähennyksenä. Jos ostetut osakkeet luovutetaan edelleen, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Raportointikauden lopussa Suominen Oyj:n hallussa oli 876 280 omaa osaketta. Raportointikaudella yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2017 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 16 807 osaketta.
Yhtiön lähipiirin omistamista osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Suomisella ei ole optiojärjestelyjä.
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2017 oli 5 405 584 (13 611 634) osaketta eli 10,4 % (27,0) osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi oli 5,22 euroa (6,20 euroa), alin 3,86 euroa (3,49 euroa) ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4,53 euroa (4,24 euroa). Raportointikauden päätöskurssi oli 4,42 euroa (4,14 euroa). Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2017 oli 253,6 (210,2) milj. euroa.
| Osakemäärä 1.1.2016 (* | 51 216 232 |
|---|---|
| Hybridilainan konvertoinnit | 449 410 |
| Osakemäärä 31.12.2016 | 51 665 642 |
| Hybridilainan konvertoinnit | 6 593 577 |
| Osakemäärä 31.12.2017 | 58 259 219 |
| Osakemäärä 1.1.2016 (* | 913 886 |
|---|---|
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot | -20 799 |
| Osakemäärä 31.12.2016 | 893 087 |
| Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot | -16 807 |
| Osakemäärä 31.12.2017 | 876 280 |
| Osakkeiden lukumäärä | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|
| Osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 |
| Osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 |
| Keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 |
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 798 395 | 58 024 756 |
Oy Etra Invest Ab (Erkki Etolan määräysvaltayhteisö) ilmoitti Suominen Oyj:lle 2.6.2017, että sen omistusosuus Suomisessa ylittää 10 % liputusrajan, kun Suomisen liikkeelle laskeman hybridilainan osuuksia ja kertyneitä korkoja vaihdetaan Suominen Oyj:n osakkeiksi.
Suominen Oyj vastaanotti 12.12.2017 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Ahlstrom Capital Oy:n konserniyhtiön AC Invest Two BV:n omistus Suominen Oyj:ssä alitti 25 % liputusrajan. AC Invest Two BV:n omistus Suominen Oyj:ssä laski 25,92 %:sta 23,95 %:iin. Omistusosuuden lasku johtui Suomisen osakemäärän kasvusta, kun yhtiön hybridilainan osuuksia vaihdettiin uusiin Suominen Oyj:n osakkeisiin. Hybridilainan osuuksien vaihdon myötä Suomisen osakkeiden ja äänten määrä nousi 58 259 219 osakkeeseen. AC Invest Two BV:n omistamien osakkeiden määrä säilyi ennallaan.
| Osakkeenomistaja | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|
| AC Invest Two BV | 13 953 357 | 23,95 % |
| Oy Etra Invest Ab | 5 909 167 | 10,14 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 4 500 000 | 7,72 % |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4 071 892 | 6,99 % |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 3 219 884 | 5,53 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 3 024 651 | 5,19 % |
| OP-Suomi -sijoitusrahasto | 1 976 760 | 3,39 % |
| Nissi Evald ja Hilda Säätiö | 1 000 000 | 1,72 % |
| Heikki Bergholm | 998 417 | 1,71 % |
| Mandatum Life Unit-linked | 963 475 | 1,65 % |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 937 152 | 1,61 % |
| Oy H.Kuningas & Co. AB | 920 081 | 1,58 % |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 837 000 | 1,44 % |
| Mikko Maijala | 829 098 | 1,42 % |
| Juhani Maijala | 794 026 | 1,36 % |
| 15 suurinta yhteensä | 43 934 960 | 75,41 % |
| Muut | 9 589 312 | 16,46 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 3 854 618 | 6,62 % |
| Omat osakkeet | 876 280 | 1,50 % |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % |
| Yhteensä | 58 259 219 | 100,00 % |
| Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 168 | 4,1 % | 11 290 183 | 19,38 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 11 | 0,3 % | 5 846 598 | 10,04 % |
| Julkisyhteisöt | 6 | 0,1 % | 12 986 881 | 22,29 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 18 | 0,4 % | 1 505 211 | 2,58 % |
| Kotitaloudet | 3 913 | 94,6 % | 7 732 727 | 13,27 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 20 | 0,5 % | 14 162 672 | 24,31 % |
| Yhteensä | 4 136 | 100,0 % | 53 524 272 | 91,87 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 9 | 3 854 618 | 6,62 % | |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 | 876 280 | 1,50 % | |
| Yhteensä | 4 146 | 58 259 219 | 100,00 % |
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | % osakkeista ja äänistä |
|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 1 201 | 29,0 % | 56 445 | 0,10 % |
| 101 - 500 | 1 493 | 36,0 % | 401 950 | 0,69 % |
| 501 - 1 000 | 590 | 14,2 % | 456 738 | 0,78 % |
| 1 001 - 5 000 | 633 | 15,3 % | 1 387 909 | 2,38 % |
| 5 001 - 10 000 | 99 | 2,4 % | 725 331 | 1,25 % |
| 10 001 - 50 000 | 76 | 1,8 % | 1 666 096 | 2,86 % |
| 50 001 - 100 000 | 14 | 0,3 % | 1 100 822 | 1,89 % |
| 100 001 - 500 000 | 19 | 0,5 % | 4 511 252 | 7,74 % |
| yli 500 000 | 20 | 0,5 % | 47 072 347 | 80,80 % |
| Yhteensä | 4 145 | 100,0 % | 57 378 890 | 98,49 % |
| Yhteistilillä | 4 049 | 0,01 % | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 1 | 876 280 | 1,50 % | |
| Yhteensä | 4 146 | 58 259 219 | 100,00 % |
Suominen laski 10.2.2014 liikkeelle 17 500 000 euron osakkeiksi vaihdettavan oman pääoman ehtoisen hybridilainan Brasilian kuitukangasliiketoiminnan hankinnan rahoittamiseksi. Laina muodostui 175:stä nimellisarvoltaan 100 000 euron velkakirjasta. Lainalla ei ollut vakuutta.
Lainaosuus oikeutti lainanhaltijan vaihtamaan lainaosuuden ja sille kertyneet mahdolliset korot Suomisen osakkeiksi 11.2.2014−10.2.2018 välisenä aikana 2,50 euron vaihtokurssilla (vaihtokurssi muuttui vuonna 2016 osakkeiden yhdistämisen vuoksi). Vuonna 2017 osakkeiksi konvertoitiin pääomaa ja kertyneitä korkoja yhteensä 16,5 milj. euroa. Konversion myötä Suomisen osakemäärä kasvoi 6 593 577 osakkeella. Raportointikauden lopussa Suomisen hybridilaina oli kokonaisuudessaan konvertoitu osakkeiksi.
Hybridilainalla konvertoitujen osakkeiden arvo merkittiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi vuonna 2017 lainakonversion myötä 16,5 milj. eurolla.
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa 10.2.2018 mennessä, on hybridilainojen haltijoilla oikeus saada hyvitys, joka vastaa määrältään osinkoa. Hyvitys maksetaan osingonmaksupäivänä, ja maksettu hyvitys vähennetään kertyneiden tai tulevaisuudessa kertyvien korkojen määrästä. Kertyneistä tai kertyvistä koroista vähennetty hyvitys vähensi pääomitettavaa korkoa ja siten lainalla konvertoitavien osakkeiden määrää. Vuonna 2017 hydridilainan haltijoille maksettiin osingonjaon johdosta korkoa 0,6 milj euroa.
| 16 840 |
|---|
| 616 |
| -1 119 |
| 16 337 |
| 285 |
| -16 622 |
| − |
Suomisen hybridilaina luokiteltiin IAS 32:n mukaisesti oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi eikä rahoitusvelaksi, koska sekä koron että pääoman maksut olivat täysin yhtiön päätettävissä eikä maksuja oltu kytketty muihin velkoihin. Hybridilaina kirjattiin alun perin jaksotettuun hankintamenoon. Konsernitilinpäätöksessä lainan kertyneet korot pääomitettiin ja kirjattiin omaan pääomaan voittovaroihin.
1 000 euroa
Suominen Oyj ilmoitti syyskuussa 2017 laskevansa liikkeelle nimellisarvoltaan 85 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, jonka kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,50 % ja joka erääntyy 3.10.2022. Joukkovelkakirjalaina on noteerattu Nasdaq Helsingissä 10.10.2017 lähtien. Velkakirjat ovat Suomisen suoria ja vakuudettomia sitoumuksia, joilla on takaajina toimivien tytäryhtiöiden antama omavelkainen takaus.
Suominen Oyj teki syyskuussa 2017 vuonna 2014 liikkeelle lasketun 75 milj. euron joukkovelkakirjalainan haltijoille vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen. Takaisin ostettujen joukkovelkakirjalainojen määrä oli 59 270 000 euroa. Lisäksi joukkovelkakirjanhaltijoiden kokouksessa muutettiin jäljelle jääneiden joukkovelkakirjojen ehtoja.
Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun yhteydessä Suominen sopi uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainarahoitus sisältää nelivuotisen 100 milj. euron luottolimiitin (revolving credit facility). Uuden pankkilainan taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing). Syndikaattilaina on vaihtuvakorkoinen ja se korvasi Suomisen aiemman, 55 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn.
| 2017 | 2016 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjanpito | Käypä | Nimellis | Kirjanpito | Käypä | Nimellis | |
| arvo | arvo | arvo | arvo | arvo | arvo | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | − | − | 11 294 | 11 294 | 11 294 |
| Rahoitusleasingvelat | 162 | 162 | 162 | 280 | 280 | 280 |
| Joukkovelkakirjalainat | 95 192 | 102 647 | 100 730 | 75 000 | 78 503 | 75 000 |
| Yhteensä | 95 354 | 102 809 | 100 892 | 86 574 | 90 076 | 86 574 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||||||
| Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavan | ||||||
| vuoden lyhennykset | − | − | − | 7 812 | 7 812 | 7 812 |
| Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat | 15 000 | 15 000 | 15 000 | − | − | − |
| Rahoitusleasingvelat | 118 | 118 | 118 | 111 | 111 | 111 |
| Yhteensä | 15 118 | 15 118 | 15 118 | 7 923 | 7 923 | 7 923 |
| Yhteensä | 110 472 | 117 927 | 116 010 | 94 497 | 97 999 | 94 497 |
Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat yhteensä kauden alussa | 94 497 | 96 862 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden alussa | 7 923 | 3 363 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset | -27 264 | -3 359 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset | 25 000 | − |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan | − | 102 |
| Siirrot pitkäaikaisista lainoista | 11 412 | 7 899 |
| Kurssiero | -1 953 | -84 |
| Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa | 15 118 | 7 923 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden alussa | 11 574 | 18 498 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan | − | 368 |
| Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin | -11 412 | -7 899 |
| Valuuttakurssiero | − | 607 |
| Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa | 162 | 11 574 |
| Joukkovelkakirjalainat kauden alussa | 75 000 | 75 000 |
| Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku, rahavirtavaikutteinen | 25 730 | − |
| Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan | -348 | − |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut, rahavirtavaikutteiset | -5 190 | − |
| Joukkovelkakirjalainat kauden lopussa | 95 192 | 75 000 |
| Korolliset velat yhteensä kauden lopussa | 110 472 | 94 497 |
| Korollisten velkojen erääntyminen | ||
| 2018 (2017) | 15 118 | 7 923 |
| 2019 (2018) | 15 708 | 11 412 |
| 2020 (2019) | 67 | 75 078 |
| 2021 (2020) | 17 | 67 |
| 2022− (2021−) | 79 563 | 17 |
| Yhteensä | 110 472 | 94 497 |
| Korollisten velkojen valuuttajakauma | ||
| euro | 110 472 | 75 391 |
| USD | − | 19 106 |
| Yhteensä | 110 472 | 94 497 |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 1 vuoden kuluessa | 132 | 132 |
| Yli 1 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua | 173 | 305 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Vastaiset vähimmäisvuokrat yhteensä | 305 | 437 |
| Vastainen rahoitusmeno | -25 | -46 |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien nykyarvo | 280 | 391 |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen | ||
| 1 vuoden kuluessa | 118 | 111 |
| Yli 1 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua | 162 | 280 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Vastaisten vähimmäisvuokrien nykyarvo | 280 | 391 |
Korolliset rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan, jonka jälkeen se kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisen lainan voimassaoloaikana. Mikäli lainalimiitin käyttäminen ei ole todennäköistä, kirjataan palkkio välittömästi tulosvaikutteisesti.
Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Julkisesti noteeratun joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy raportointikauden päätöspäivän noteerauksen mukaan.
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | 15 000 | − | 15 000 | 15 000 | 15 000 |
| Joukkovelkakirjalainat | − | 95 192 | − | 95 192 | 102 647 | 100 730 |
| Rahoitusleasingvelat | − | 280 | − | 280 | 280 | 280 |
| Korkovelat | − | 736 | − | 736 | 736 | 736 |
| Muut lyhytaikaiset velat | − | 301 | − | 301 | 301 | 301 |
| Ostovelat | − | 52 145 | − | 52 145 | 52 145 | 52 145 |
| Yhteensä 31.12.2017 | − | 163 654 | − | 163 654 | 171 109 | 169 192 |
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Johdannaisinstrumenteista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
Korollisista veloista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17.
| Yhteensä 31.12.2016 | 253 | 145 686 | 327 | 146 266 | 149 769 | 146 266 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostovelat | − | 50 248 | − | 50 248 | 50 248 | 50 248 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 253 | 30 | − | 283 | 283 | 283 |
| Korkovelat | − | 912 | − | 912 | 912 | 912 |
| Johdannaissopimukset, suojauslaskenta | − | − | 327 | 327 | 327 | 327 |
| Rahoitusleasingvelat | − | 391 | − | 391 | 391 | 391 |
| Joukkovelkakirjalainat | − | 75 000 | − | 75 000 | 78 503 | 75 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | 19 106 | − | 19 106 | 19 106 | 19 106 |
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat velat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut velat |
Johdannaiset, suojaus laskennan kohteena |
Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo |
Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Ostovelkojen lyhyestä maturiteetista johtuen niiden alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Muut rahoitusvelat olivat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia velkoja, jotka ovat syntyneet eräiden aineettomien hyödykkeiden hankinnasta. Niiden käyvät arvot laskettiin diskont taamalla todennäköiset tulevat rahavirrat raportointikauden päättymispäivään.
1 000 euroa
Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan sen mukaan, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Suomisella instrumentteja käytetään suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus). Suojaavan johdannaisen koko käypä arvo luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi tai veloiksi.
Sähkötermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttämällä vastaavia Nordpoolissa noteerattuja termiinikursseja samalle ajanjaksolle ja diskonttaamalla ne johdannaiseen liittyvällä korkokannalla raportointikauden päättymispäivään.
Valuuttatermiinisopimukset on arvostettu käypään arvoon käyttämällä raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja sekä korkoeroihin perustuvia termiinipisteitä.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa.
Suojauslaskennan piirissä olevien sähköjohdannaisten realisoitunut tehokas osuus ja tehoton osuus on kirjattu sähkökulujen oikaisuna. Raportointikauden lopussa Suomisella ei enää ollut suojauslaskennan piirissä olevia sähköjohdannaisia.
Tiettyjen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät valuuttatermiinit on luokiteltu suojausinstrumenteiksi niiden suojatessa hyödykkeen hankintaan liittyviä ennakoituja rahavirtoja, jolloin näiden johdannaisten kirjaamisessa sovelletaan suojauslaskentaa. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa siihen saakka, kunnes kyseisen hyödykkeen hankintaan liittyvä velka on kirjatttu taseeseen. Tällöin arvonmuutosrahastoon kirjattu osuus siirretään oikaisemaan hyödykkeen hankintamenoa, ja johdannaisinstrumentin tulevat käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi vasta kun ennakoitu liiketoimi kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään tulosvaikutteiseksi siihen tuloslaskelmaerään, johon ennakoidun liiketoiminnan tulosvaikutus olisi toteutuessaan kirjattu.
Suominen dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojausstrategian. Suojausta aloitettaessa sekä kunkin raportointikauden päättyessä dokumentoidaan ja arvioidaan suojaussuhteiden tehokkuus tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käypien arvojen muutokset.
Jotkut konsernin solmimat johdannaissopimukset suojaavat konsernin operatiivisia transaktioita vaikka ne eivät täyttäisikään IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Saamiset | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa sovelletaan | − | 43 |
| Johdannaiset, suojauslaskentaa ei sovelleta | 24 | 30 |
| Velat | ||
| Johdannaiset, suojauslaskentaa sovelletaan | − | 327 |
Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa vain sopimusrikkomus- tai konkurssitilanteissa. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat mahdollisen netotuksen jälkeen 24 tuhatta euroa.
| Johdannaisinstrumentit tuloslaskelmassa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | -68 | 88 |
| Rahavirran suojausten tehoton osuus, sähköjohdannaiset | -39 | 59 |
| Rahavirran suojaus, sähköjohdannaiset, toteutuneet | -13 | -116 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | 192 | -73 |
| Nettorahoituskulut | ||
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta, rahavirran suojauksen tehoton osuus | − | -34 |
| Valuuttajohdannaisten korkoerot | -61 | -146 |
| Koronvaihtosopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa | -14 | − |
| Johdannaisinstrumentit muun laajan tuloksen erissä | ||
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset, sähköjohdannaiset | -56 | 108 |
| Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset, valuuttajohdannaiset | 323 | 137 |
| Rahavirran suojausten tulosvaikutteiseksi siirretyt erät, sähköjohdannaiset | 13 | 116 |
| Rahavirran suojausten aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät, valuuttajohdannaiset | -35 | -188 |
| Yhteensä | 245 | 173 |
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa
| Vakuutusmatemaattisiin oletuksiin liittyvät herkkyysanalyysit | ||
|---|---|---|
| Diskonttauskorko laskee 0.25 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | 36 | 37 |
| Diskonttauskorko kasvaa 0.25 prosenttiyksikköä | ||
| Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | -35 | -36 |
| Arvioidut maksusuoritukset tulevina vuosina etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluville | ||
| Seuraavana vuonna | 9 | 30 |
| 1–2 vuoden kuluessa | 57 | 51 |
| 3–5 vuoden kuluessa | 121 | 112 |
| 6–10 vuoden kuluttua | 424 | 378 |
| Yhteensä | 611 | 572 |
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 984 1 081
Suomisella on etuuspohjainen työsuhteiden päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa (TFR, Trattamento di Fine Rapporto). Järjestely on rahastoimaton ja suljettu uusilta henkilöiltä. Järjestelystä maksettavan etuuden suuruus määräytyy muun muassa järjestelyssä olevien henkilöiden työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn velvoitteet määritetään yhtiöstä riippumattomien vakuutusmatemaatikoiden tekemien laskelmien perusteella.
Etuuspohjaiset velvoitteet lasketaan arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat velvoitteiden maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja. Järjestelyihin mahdolllisesti kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä kulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Suomisen Italiassa olevasta etuuspohjaisesta järjestelystä ei kuitenkaan normaalisti synny tuloslaskelmaan muuta kulua kuin nettokorkokulu.
Tuloslaskelmaan kirjataan aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, mikäli järjestelmää muutetaan, sekä etuuspohjaisen nettovelan nettokorko. Työsuorituksiin perustuvat menot, mikäli sellaisia on, kirjataan tuloslaskelmaan työsuhdeetuuksina ja nettokorko rahoituseriin. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot, kirjataan laajaan tulokseen sinä raportointikautena kuin ne syntyvät, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.
2017 2016
1 000 euroa
| Muut pitkäaikaiset velat | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Siirtovelat | 350 | 364 |
| Muut pitkäaikaiset velat yhteensä | 350 | 364 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
|---|---|---|
| Ostovelat | 52 145 | 50 248 |
| Saadut ennakot | 8 | 3 |
| Muut velat | 1 750 | 1 674 |
| Siirtovelat | 9 252 | 13 463 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| yhteensä | 63 154 | 65 388 |
Siirtovelat sisältävät muun muassa korkovelkoja, vuosi- ja muita alennusjaksotuksia, jaksotettuja henkilöstökuluja ja muita jaksotuksia.
Muut velat sisältävät muun muassa välillisistä veroista aiheutuneita velkoja.
| Yhteensä | 52 145 | 50 248 |
|---|---|---|
| Muut valuutat | 39 | 44 |
| BRL | 285 | 569 |
| USD | 22 371 | 25 777 |
| EUR | 29 449 | 23 859 |
1 000 euroa
Suominen-konsernin koko liikevaihto koostuu kuitukankaiden myynnistä. Suomisella on kaksi asiakasta, joiden kummankin osuus konsernin myynnistä ylittää 10 % koko liikevaihdosta. Myynti toiselle näistä asiakkaista oli 85,5 milj. euroa (82,1) ja toiselle 57,7 milj. euroa (54,5).
| Myynti maantieteellisten alueiden mukaan | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Suomi | 2 510 | 2 386 |
| Muu Eurooppa | 160 817 | 158 118 |
| Yhdysvallat | 216 565 | 211 481 |
| Muu Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 35 610 | 34 807 |
| Muut maat | 10 494 | 10 071 |
| Yhteensä | 425 996 | 416 862 |
| Yhteensä | 425 996 | 416 862 |
|---|---|---|
| Kohdistamattomat myynnin kurssierot | -47 | 52 |
| Care | 37 482 | 36 271 |
| Convenience | 388 562 | 380 539 |
Yksi asiakkuus on uudelleenryhmitelty liiketoiminta-aluiden välillä, jonka johdosta vertailukauden luvut on oikaistu.
| Suomi | 19 750 | 15 531 |
|---|---|---|
| Muu Eurooppa | 22 879 | 24 969 |
| Yhdysvallat | 119 355 | 114 910 |
| Brasilia | 7 629 | 9 728 |
| Yhteensä | 169 614 | 165 139 |
Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.
Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja tuotot siirtyvät ostajalle. Yleensä tämä tapahtuu tavaran luovutushetkellä toimitusehdon mukaisesti.
1 000 euroa
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
5 | 8 |
| Vakuutus- ja muut korvaukset | 26 | 14 |
| Vuokratuotot | 252 | 256 |
| Hukkamateriaalin myynti | 1 221 | 1 377 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 259 | 255 |
| Yhteensä | 1 764 | 1 909 |
H ukka m ate riaa li s y nt y y tu ot a n n o n häv ikis t ä ja tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta, jotka myydään uudelleenkäytettäväksi.
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vähimmäisvuokratuotot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.
| Raportointikaudella kirjatut myyntisaamisten arvonalentumistappiot, netto |
-110 | -318 |
|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa |
192 | -73 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -141 | -238 |
| Yhteensä | -59 | -629 |
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot, saadut vakuutuskorvaukset sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot sekä hukkamateriaalin myyntituotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot sekä muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut.
1 000 euroa
Tilintarkastajille maksetut palkkiot sisältyvät hallinnon kuluihin.
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -444 | -459 |
| Muut palvelut | -55 | -24 |
| Yhteensä | -498 | -484 |
Alla olevassa taulukosssa on esitetty konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n, maksamat palkkiot.
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot, Suominen Oyj |
2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -116 | -145 |
| Muut palvelut | -55 | -24 |
| Yhteensä | -171 | -169 |
1 000 euroa
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -34 898 | -32 217 |
| Osakeperusteiset maksut | -680 | -265 |
| Eläkkeet, maksupohjaiset järjestelyt | -2 677 | -2 298 |
| Muut henkilöstösivukulut | -16 594 | -17 644 |
| Yhteensä | -54 849 | -52 424 |
| Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö raportointikauden lopussa josta Suomessa |
670 663 127 |
646 650 128 |
Johdon palkoista ja palkkioista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Osakeperusteisista maksuista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29.
Etuuspohjaisista järjestelyistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 20.
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla vakuutusyhtiöille tai vastaaville yksiköille. Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaiset järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle, eikä yhteisöllä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli tällä erillisellä yksiköllä ei ole riittävästi varoja työsuhde-etuuksien suorittamiseen. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sille raportointikaudelle, johon ne kohdistuvat.
Konsernilla on Italiassa etuuspohjainen työsuhteiden päättymisen jälkeinen järjestely (TFR) (liitetieto 20). Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
1 000 euroa
| Poistot ja omaisuuserien arvonalentuminen toiminnoittain | 2017 | 2017 |
|---|---|---|
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -16 603 | -15 872 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -755 | -688 |
| Tutkimus ja kehitys | -828 | -945 |
| Hallinnon kulut | -1 163 | -1 016 |
| Yhteensä | -19 349 | -18 520 |
| Poistot hyödykeluokittain | ||
| Aineettomat oikeudet | -1 871 | -1 731 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -622 | -627 |
| Rakennukset ja rakennelmat | -1 918 | -1 689 |
| Koneet ja kalusto | -14 935 | -14 467 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -4 | -6 |
| Yhteensä | -19 349 | -18 520 |
Aineettomien hyödykkeiden poistoista on kerrottu liitetiedossa 6 ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista liitetiedossa 7.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden samoin kuin aineettomien hyödykkeiden osalta seurataan, onko olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa, että näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät, jolloin olisi kirjattava arvonalentumistappio. Viitteinä hyödykkeiden mahdollisesta arvon alentumisesta voivat olla muun muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen, omaisuuserän käytön tai käyttötavan haitallinen muuttuminen tai sen taloudellisen suorituskyvyn huonontuminen suhteessa odotettuun suorituskykyyn.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, määritellään niiden hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä, joiden osalta on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä omaisuuserästä saatavat arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan käyttäen diskonttauskorkoja, jotka kuvastavat kyseisen omaisuuserän, tai mikäli omaisuuserä on osa suurempaa kokonaisuutta, sen rahavirtaa tuottavan yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja ajoituksen vaihteluun perustuen.
Omaisuuserän arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, mikäli arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa. Tällöin peruutetaan aiempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 5.
1 000 euroa
| Rahoitustuotot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 749 | 717 |
| Muut korkotuotot | 9 | 10 |
| Valuuttajohdannaiset, korkoero | 8 | − |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutos | − | 15 |
| Yhteensä | 767 | 743 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista lainoista | -1 634 | -2 493 |
| Korkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä | -15 | -22 |
| Muut korkokulut | 0 | -3 |
| Korkoswapit | -14 | − |
| Valuuttajohdannaiset, korkoero | -70 | -146 |
| Rahoituskulut myyntisaamisten myynnistä | -372 | -169 |
| Muut rahoituskulut | -629 | -877 |
| Yhteensä | -2 735 | -3 710 |
| Valuuttakurssierot, netto | -602 | -222 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -2 570 | -3 190 |
| Liikevaihto | -214 | -46 |
|---|---|---|
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 339 | -87 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -2 | 20 |
Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.
Raportointikaudella aktivoidut vieraan pääoman menot olivat 2 228 tuhatta euroa (1 254 tuhatta). Käytetty rahoitusmenokerroin oli 5,12 %.
1 000 euroa
| Tuloslaskelman tuloverot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta | 6 475 | -5 664 |
| Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta | -45 | -117 |
| Laskennallisten verosaamisten muutos | 701 | -536 |
| Laskennallisten verovelkojen muutos | -4 969 | -108 |
| Muut tuloverot | -114 | -775 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä | 2 048 | -7 199 |
| Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuloverot | ||
| Kurssierot | 1 319 | -365 |
| Rahavirran suojaukset, käyvän arvon muutokset | 11 | -22 |
| Rahavirran suojaukset, tulosvaikutteiseksi siirretyt erät | -3 | -23 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt, uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | -4 | 16 |
| Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot | 1 324 | -394 |
| Muuhun omaan pääomaan kirjatut verot | ||
| Voittovarat, hybridilainan korko-oikaisusta | 120 | -291 |
| Yhteensä muuhun omaan pääomaan kirjatut verot | 120 | -291 |
Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöverokannan laskulla 35 %:sta 21 %:iin verovuoden 2018 alusta lähtien oli huomattava positiivinen vaikutus Suomisen raportointikauden 2017 tuloveroihin. Verokannan laskun vaikutus Suomisen vuoden 2017 tuloveroihin oli yhteensä noin +8,3 milj. euroa. Verokannan laskun kokonaisvaikutuksesta alle puolet kertyi laskennallisten nettoverovelkojen uudelleen arvostamisesta uudella 21 %:n verokannalla ja yli puolet käyttöomaisuusinvestointien nopeutetuista verotuspoistoista, joihin liittyvä laskennallinen verovelka on kirjattu alennetulla verokannalla.
Suominen pystyi hyödyntämään Yhdysvalloissa paitsi Bethunen tuotantolinjainvestoinnin myös muiden investointien osalta vuoden 2017 tuloverotuksessa Yhdysvaltain verolainsäädännön sallimaa mahdollisuutta käyttöomaisuusinvestointien nopeutettuihin verotuspoistoihin. Yhdysvaltojen liittovaltion verolainsäädännön mukaan verotuksellisia tappioita voidaan hyödyntää takautuvasti edellisten vuosien verotettuja voittoja vastaan. Takautuva hyödyntäminen on kirjattu sekä vuonna 2017 että aiemmin voimassa olevalla yhteisöverokannalla, joka oli 35 %.
Nopeutettujen verotuspoistojen hyödyntäminen lykkää veronmaksua tuleville vuosille, kun jatkossa verotuksessa vähennyskelpoiset käyttöomaisuuden poistot pienenevät.
Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 26,5 (20,6) milj. euroa, joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Kaikista verotuksellisista tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska niiden käytettävyyteen liittyy epävarmuutta. Suomisen johto on arvioinut vuoden 2017 tilinpäätöstä laatiessaan, että Suominen kykenee hyödyntämään ne käyttämättömät verotukselliset tappionsa, joista on kirjattu laskennallista verosaamista. Näillä tappioilla on myöskin edelleen useiden vuosien vanhenemisaika tai niillä ei ole vanhenemisaikaa.
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2017 ja 2016 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, koska suurin osa näistä voidaan jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia.
Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.
Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.
Suomisella on paikallisista verotarkastuksista johtuen joitakin epävarmoja veropositioita verotarkastajien haastettua Suomisen veroilmoituksilla tehdyt vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä. Suominen on arvioinut kunkin verotarkastuksen osalta, ovatko veroviranomaisten tulkinnat perusteltuja ja oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastusten lopputulokset eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkirjauksia jo kirjattujen määrien lisäksi, lopulliset summat voivat poiketa arvioiduista.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) %.
Väliaikaiset erot muodostuvat pääosin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon, osakeperusteisista maksuista ja vahvistetuista tappioista.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Voitto ennen tuloveroja | 12 430 | 22 432 |
| Tulovero voimassa olevalla emoyhteisön verokannalla | -2 486 | -4 486 |
| Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus | -2 182 | -2 469 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot | -177 | 364 |
| Verokannan ja verolakien muutosten vaikutus | 8 244 | -1 |
| Raportointikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | -1 430 | -133 |
| Raportointikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin raportointikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista | 930 | 441 |
| Raportointikaudella peruutetut laskennalliset verot | -76 | -74 |
| Tuloverot aikaisemmilta raportointikausilta ja lähde- ja muut tuloverot | -159 | -892 |
| Käytetyt verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista | 87 | 51 |
| Vähimmäisvero | -702 | − |
| Verot tuloslaskelmassa | 2 048 | -7 199 |
| Efektiivinen verokanta, % | N/A | 32,1 |
| Verosaamiset ja -velat taseessa | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 5 142 | 3 424 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 7 703 | 2 008 |
| Laskennalliset verovelat | 14 558 | 11 195 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 32 | 280 |
Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan laajaan tulokseen.
Konserniyhtiöihin suoritetuissa verotarkastuksissa saattaa syntyä tilanteita, joissa veroviranomaiset haastavat Suomisen ottaman näkemyksen verotettavan tulon määrästä eivätkä tule täysin hyväksymään sitä. Tällöin kirjattuja määriä oikaistaan tarvittaessa vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Mahdolliset oikaisut sekä kirjattavan verovelan määrä perustuvat arvioon verotarkastuksen lopputuloksesta.
| Laskennallisten verosaamisten täsmäytys | 1.1.2017 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Työsuhde-etuudet | 204 | − | 144 | -4 | 344 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 1 188 | -134 | 237 | − | 1 290 |
| Verotappiot | 1 241 | − | 751 | − | 1 992 |
| Muut väliaikaiset erot | 791 | -163 | -430 | 1 319 | 1 517 |
| Yhteensä | 3 424 | -298 | 701 | 1 315 | 5 142 |
| Kirjattu muun | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2016 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
31.12.2016 | |
| Työsuhde-etuudet | 235 | − | -47 | 16 | 204 |
| Rahavirran suojaukset | 47 | − | -11 | -36 | − |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 1 252 | 193 | -257 | − | 1 188 |
| Verotappiot | 1 988 | − | -747 | − | 1 241 |
| Muut väliaikaiset erot | 970 | 73 | 527 | -778 | 791 |
| Yhteensä | 4 491 | 266 | -536 | -798 | 3 424 |
| Laskennallisten verovelkojen täsmäytys | 1.1.2017 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 8 902 | -1 284 | -5 509 | − | 13 127 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 219 | -193 | 540 | -120 | 1 365 |
| Myytävissä olevat varat | 65 | − | − | − | 65 |
| Rahavirran suojaukset | 9 | − | − | -9 | − |
| Yhteensä | 11 195 | -1 477 | -4 969 | -129 | 14 558 |
| 1.1.2016 | Kurssiero | Kirjattu tulosvaikutteisesti |
Kirjattu muun laajan tuloksen eriin tai omaan pääomaan |
31.12.2016 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet | 8 821 | 247 | 166 | − | 8 902 |
| Muut väliaikaiset erot | 2 004 | 63 | -273 | -122 | 2 219 |
| Myytävissä olevat varat | 65 | − | − | − | 65 |
| Rahavirran suojaukset | − | − | − | 9 | 9 |
| Yhteensä | 10 890 | 310 | -108 | -113 | 11 195 |
Suomisella on osakepalkkiojärjestelmiä, jotka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa oikeuden syntymisehtojen toteutuessa avainhenkilöille osakkeita, ja osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina. Käteisvaraosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Hallituksella on oikeus leikata järjestelmien mukaisia palkkioita mikäli hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.
Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan nettoosakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 5.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä.
Osakepalkkiojärjestelmässä on yksi oikeuden syntymisajanjakso, kalenterivuodet 2015–2017. Suominen Oyj:n hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Hallitus päättää oikeuksien syntymisehdot ja kullekin ehdolle asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa. Oikeuden syntymisajanjaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden).
Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden oikeuden syntymisajanjakso, kalenterivuodet 2015– 2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 127 478 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden).
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksoilta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisvaroina.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 8.12.2015 johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän uudesta oikeuden syntymisajanjaksosta. Oikeuden syntymisajanjakso koskee kalenterivuosia 2016–2018.
Oikeuden syntymisajanjaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina suoritettavan osuuden). Hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän oikeuden syntymisehdot ja kullekin ehdolle asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa.
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksolta 2016–2018 maksetaan vuonna 2019 osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisvaroina.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 9.12.2016 johdon ja avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta. Ansaintajakso koskee kalenterivuosia 2017– 2019. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä.
Oikeuden syntymisajanjaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina maksettavan osuuden). Hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa.
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksolta 2017–2019 maksetaan vuonna 2020 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
Suominen Oyj:n hallitus päätti 11.12.2017 johdon ja avainhenkilöiden uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Oikeuden syntymisajanjakso koskee kalenterivuosia 2018–2020. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä.
Oikeuden syntymisajanjaksolta 2018–2020 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös käteisvaroina maksettavan osuuden). Hallitus päättää erikseen uusista oikeuden syntymisajanjaksoista. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet oikeuden syntymisajanjakson alussa.
Mahdolliset palkkiot oikeuden syntymisajanjaksolta 2018–2020 maksetaan vuonna 2021 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 4,60 |
|---|---|
| Odotettavissa olevat vuotuiset osingot, euroa | 0,10 |
| Osakkeen kurssi raportointikauden päättyessä, euroa | 4,42 |
Kaikkien osakeperusteisten järjestelmien myönnettyjen etuuksien osakkeina suoritettava osa arvostetaan myöntämishetken käypään arvoon ja käteisvaroina suoritettava suoritettava osa raportointihetken käypään arvoon tai osakkeiden luovutushetken käypään arvoon.
Kannustinjärjestelmien kuluvaikutus kirjataan oikeuden syntymisajanjakson aikana tulosvaikutteisesti. Maksamattomien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien käteissuorituksena maksettavat osat kirjataan taseeseen velaksi ja osakkeina suoritettavat osat omaan pääomaan voittovaroihin. Kannustinjärjestelmien perusteella syntyvät henkilösivukulut on kirjattu siltä osin kuin Suominen on velvollinen niitä maksamaan.
Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardiin, joita Suominen noudattaa 1.1.2018 lähtien, muuttavat käteisvaroina suoritettavan osan arvostamista ja kirjaamista. Muutoksesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 1.
| raportointikauden voittoon ja taloudelliseen asemaan 2017 | Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2015−2017 | 2016−2018 | 2017−2019 | 2018−2020 | Yhteensä |
| Raportointikauden kulu | 254 | 173 | 273 | 20 | 721 |
| Kirjattu omaan pääomaan vuonna 2017 | 110 | 97 | 122 | 10 | 338 |
| Kirjattu velaksi | 413 | 162 | 161 | 11 | 747 |
| Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien tiedot | Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2016−2018 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2017−2019 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2018−2020 |
Yhteensä / painotettu keskiarvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä, mukaan lukien käteisvaroina suoritettava osuus |
127 478 | 460 000 | 245 000 | 480 000 | 502 000 | 1 814 478 |
| Myöntämispäivä | 30.1.2015 | 30.1.2015 | 8.12.2015 | 9.12.2016 | 11.12.2017 | |
| Oikeuden syntymispäivä | 31.5.2018 | 31.5.2018 | 31.5.2019 | 31.5.2020 | 31.5.2021 | |
| Oikeuden syntymisehdot | Osakkeenomistus | Liikevaihdon kasvu, liikevoitto-%, sijoitetun pääoman tuotto-% |
Liikevaihdon kasvu, liikevoitto-%, sijoitetun pääoman tuotto-% |
Liikevaihdon kasvu, liikevoitto-%, sijoitetun pääoman tuotto-% |
Liikevoitto-%, osakkeen suhteelinen kokonais tuotto (TSR) |
|
| Työsuhteen jatkuminen | Työsuhteen jatkuminen | Työsuhteen jatkuminen | Työsuhteen jatkuminen | Työsuhteen jatkuminen | ||
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia | 3,3 | 3,3 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | |
| Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuosia | 0,4 | 0,4 | 1,4 | 2,4 | 3,4 | 1,9 |
| Järjestelyssä mukana olevien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa |
14 | 13 | 10 | 18 | 21 | |
| Maksun suorittamistapa | Osakkeina ja käteisvaroina |
Osakkeina ja käteisvaroina |
Osakkeina ja käteisvaroina |
Osakkeina ja käteisvaroina |
Osakkeina ja käteisvaroina |
| Kauden lopussa ulkona olleet | 127 478 | 428 500 | 218 000 | 421 000 | 502 000 | 1 696 978 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Menetetyt | − | − | -27 000 | -45 000 | − | -72 000 |
| Myönnetyt | 22 000 | − | − | − | 502 000 | 524 000 |
| Kauden alussa ulkona olleet | 105 478 | 428 500 | 245 000 | 466 000 | − | 1 244 978 |
| Muutokset vuonna 2017 | Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2015−2017 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2016−2018 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2017−2019 |
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2018−2020 |
Yhteensä |
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta (oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen) raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta on ulkona olevien osakkeiden keskimääräistä osakeantioikaistua painotettua keskiarvoa oikaistu hybridilainan vaikutuksella osakemäärään.
Hybridilainan vaikutus osakemäärään on laskettu siten, että jäljellä olevan lainan oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Lisäksi jäljellä olevan lainamäärän koko laina-aikana kertyvien korkojen oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Koko hybridilaina oli konvertoitu osakkeiksi raportointikauden 2017 lopussa.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää myös osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | 14 478 | 15 233 |
| Hybridilainan korkovaikutus veroilla vähennettynä | -481 | -486 |
| Yhteensä | 13 997 | 14 747 |
| Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 |
|---|---|---|
| Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita | 57 798 395 | 58 024 756 |
| Laimentamaton | 0,27 | 0,29 |
|---|---|---|
| Laimennettu | 0,25 | 0,26 |
1 000 euroa
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Oikaisut raportointikauden voittoon | ||
| Tuloverot | -2 048 | 7 199 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2 570 | 3 190 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 19 349 | 18 520 |
| Aineellisten käyttöomaisuus hyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot |
5 | 8 |
| Muut ei-rahavirtaperusteiset erät raportointikauden voitossa |
1 193 | 865 |
| Yhteensä | 21 069 | 29 783 |
Laatimisperiaatteet
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryritykset. Suomisen lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.
Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.
Konsernin lähipiiriin kuuluville, poisluettuna tytäryhtiöt, ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 2017 | 2016 | |||
|---|---|---|---|---|
| euroa | vuosipalkkio kokouspalkkio | vuosipalkkio kokouspalkkio | ||
| Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 lähtien) | 60 001 | − | − | − |
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 saakka) | − | 5 500 | 50 319 | 4 500 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 37 502 | 5 500 | 37 740 | 4 500 |
| Hannu Kasurinen | 27 998 | 5 500 | 28 178 | 4 500 |
| Jaana Tuominen | 27 998 | 5 500 | 28 178 | 4 500 |
| Andreas Ahlström | 27 998 | 5 500 | 28 178 | 4 500 |
| Laura Raitio | 27 998 | 5 500 | 28 178 | 4 000 |
| Yhteensä | 209 495 | 33 000 | 200 771 | 26 500 |
Suominen Oyj:n 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2017 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 16 807 osaketta. Osakkeet luovutettiin 2.6.2017 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 83 795 euroa eli noin 4,98574 euroa osakkeelta.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia siltä varalta, että heidän toimikautensa päättyisi julkisen ostotarjouksen vuoksi.
maksuperusteisesti
Johtoryhmän jäsenillä ei ole pääsääntöisesti muita kuin lakisääteisiä eläkejärjestelyitä. Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä maissa, joissa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelyä. Muiden konsernin johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.
Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perustella jaksotettu kulu oli lähipiirin osalta raportointikauden lopussa 621 tuhatta euroa.
112 / 139
| kpl osakkeita | ||
|---|---|---|
| Halllitus | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
| Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 lähtien) | 4 814 | − |
| Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 saakka) | − | 40 030 |
| Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja | 31 839 | 28 830 |
| Hannu Kasurinen | 21 456 | 19 210 |
| Jaana Tuominen | 11 552 | 9 306 |
| Andreas Ahlström | 7 606 | 5 360 |
| Laura Raitio | 7 606 | 5 360 |
| Yhteensä | 84 873 | 108 096 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,15 % | 0,21 % |
| Nina Kopola, toimitusjohtaja | 85 172 | 85 172 |
|---|---|---|
| Tapio Engström | 33 266 | 33 266 |
| Larry L. Kinn | 6 348 | 6 348 |
| Lynda A. Kelly | 10 000 | 10 000 |
| Ernesto Levy | 12 000 | 12 000 |
| Mimoun Saïm | 21 525 | 21 525 |
| Hannu Sivula | 29 345 | 29 345 |
| Markku Koivisto | 10 000 | − |
| Yhteensä | 207 656 | 197 656 |
| Yhteensä osakkeista ja äänistä | 0,36 % | 0,39 % |
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke, johon varattava summa on 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain mukaisesta palkasta. Lisäeläkejärjestelyn perusteella hänellä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.
euroa 2017 2016 Palkat 312 392 312 280 Tulospalkkiot 49 586 94 473 Rahapalkat yhteensä 361 978 406 753 Luontoisedut 18 660 18 840 Yhteensä 380 638 425 593
Lakisääteiset eläkkeet 55 497 30 643 Vapaaehtoiset eläkkeet 38 497 45 892
maksuperusteisesti
| EUR | ||
|---|---|---|
| Palkat | 1 301 474 1 190 889 | |
| Tulospalkkiot | 31 960 | 188 119 |
| Rahapalkat yhteensä | 1 333 434 | 1 379 008 |
| Luontoisedut | 60 690 | 43 618 |
| Yhteensä | 1 394 124 | 1 422 626 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 172 177 | 118 205 |
| Vapaaehtoiset eläkkeet | 58 497 | 73 102 |
1 000 euroa
| Takaus- ja muut vastuut | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Takaukset omista sitoumuksista | 9 865 | 16 810 |
| Muut omat vastuut | 3 484 | 4 069 |
| Takaukset muiden puolesta | − | 963 |
| Yhteensä | 13 349 | 21 841 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset | 86 | 5 517 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 86 | 5 517 |
Takaukset omista sitoumuksista ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta olivat vuonna 2014 myydyn Joustopakkaukset-liiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
Osa konsernin tytäryhtiöistä on antanut takauksen Suominen Oyj:n puolesta sen ulkoisten velkojen vakuudeksi. Takausten enimmäismäärä on maksamattoman velan ja korkokulujen yhteismäärä raportointikauden päättyessä.
| Vuokrakulut yhteensä | -4 305 | -3 988 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 3 756 | 3 808 |
| 1–5 vuoden kuluessa | 3 113 | 3 853 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 1 745 | 5 427 |
| Yhteensä | 8 614 | 13 088 |
| Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vastaisten vähimmäisvuokratuottojen erääntyminen | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 183 | 204 |
| 1−5 vuoden kuluessa | 52 | 59 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | − | − |
| Yhteensä | 235 | 262 |
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, jota ei ole kirjattu velaksi taseeseen, koska esimerkiksi sen olemassaolo ei vielä ole varmistunut eikä sen toteutuminen ole yhtiön määräysvallassa. Johto käyttää arvioita arvioidessaan ehdollisten velkojen määriä.
Maksut Suominen-konsernin muista vuokrasopimuksista kuin rahoitusleasingsopimuksista kirjataan vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.
Ne aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa Suomiselle siirtyy olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Leasingvuokravelat vähennettynä rahoituskuluilla on kirjattu korollisiin velkoihin, ja korko-osuus kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluksi vuokrakauden aikana.
Rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut aineelliset hyödykkeet poistetaan joko hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.
Sellaisiin sopimuksiin, jotka eivät ole juridiselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta joissa on tosiasiallisesti kyse käyttöoikeuden antamisesta maksua vastaan tiettyyn hyödykkeeseen tietyksi ajanjaksoksi, sovelletaan tulkintaa IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Mikäli järjestely tai sen osa tulkitaan vuokrasopimukseksi, käsitellään sitä tai osaa siitä IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti joko rahoitusleasingsopimuksena tai muuna vuokrasopimuksena.
Pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, koska omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle eikä Suomisella ole merkittäviä vuokrakauden jälkeisiä velvoitteita.
Vuokratuotot tuloutetaan vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraaikana. Vuokratuotot on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin (liitetieto 23).
| 2017 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,29 | 0,32 |
| Osakekohtainen tulos, euroa, yhteensä, laimennettu | 0,25 | 0,26 | 0,29 |
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,39 | 0,56 | 0,54 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 2,37 | 2,81 | 2,50 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | 16,47 | 14,13 | 19,41 |
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus, euroa (* | 0,11 | 0,11 | 0,10 |
| Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % | 41,0 | 37,6 | 31,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,49 | 2,66 | 1,61 |
| Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 | 50 302 346 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 | 50 119 433 |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 | 50 183 437 |
| Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa | 4,42 | 4,14 | 6,20 |
| Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 3,86 | 3,49 | 3,75 |
| Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa | 5,22 | 6,20 | 6,65 |
| Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa | 4,53 | 4,24 | 5,05 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 253,6 | 210,2 | 311,9 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | 5 405 584 | 13 611 634 | 19 502 550 |
| Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä | 10,4 | 27,0 | 38,9 |
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.
Vuoden 2015 luvut on oikaistu vuonna 2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen vaikutuksella.
(* 2017 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle pääoman palautuksesta.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) = |
Raportointikauden voitto oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Raportointikauden voitto | |||||
| Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) = |
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita |
||||
| Osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on kerrottu liitetiedossa 30. | |||||
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta | |||||
| Liiketoiminnan rahavirta | |||||
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta = |
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita |
||||
| Viite | 2017 2016 |
||||
| Konsernin rahavirtalaskelma | Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 22 152 28 496 |
|||
| Liitetieto 15 | Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 382 939 |
||||
| Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa | 0,39 0,56 |
Osakekohtainen oma pääoma =
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
| iite |
|---|
| onseri . . × ٠ × ٠ |
| 2017 | 2016 |
|---|---|
| 136 117 | 142 824 |
| 50 772 555 | |
| 2,37 | 2,81 |
| 57 382 939 |
| Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia |
|---|
| osakkeita |
| 2017 2016 |
| Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus, tuhatta euroa 6 312 5 585 |
| Liikkeellelaskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita 57 382 939 50 772 555 |
| 0,11 0,11 |
| Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % = |
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 Laimentamaton osakekohtainen tulos |
|||
|---|---|---|---|---|
| Viite | 2017 | 2016 | ||
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | 11,00 | 11,00 | ||
| Liitetieto 30 | Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,29 |
Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % 41,0 37,6
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Raportointikauden viimeinen pörssikurssi | |||||
| Viite | 2017 | 2016 | |||
| Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 | 11,00 | 11,00 | |||
| Liitetieto 15 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,49 | 2,66 |
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | = | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi Laimentamaton osakekohtainen tulos |
|||
| Viite | 2017 | 2016 | |||
| Liitetieto 15 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | ||
| Liitetieto 30 | Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,29 | ||
| Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) | 16,47 | 14,13 | |||
| Osakekannan markkina-arvo Osakekannan markkina-arvo |
= | Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi |
|||
| Viite | 2017 | 2016 | |||
| Liitetieto 15 | Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita | 57 382 939 | 50 772 555 | ||
| Liitetieto 15 | Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa | 4,42 | 4,14 | ||
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 253,6 | 210,2 | |||
| Osakkeiden vaihto | = | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus |
|---|---|---|
| keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita |
| Viite | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 15 | Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella | 5 405 584 | 13 611 634 |
| Liitetieto 15 | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita | 52 145 416 | 50 343 806 |
| Osakkeiden vaihto, % | 10,4 | 27,0 |
| euroa | Liite tieto |
1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 21 573 935,06 | 19 729 199,83 | |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -1 791 147,75 | -909 309,26 | |
| Bruttokate | 19 782 787,31 | 18 819 890,57 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 215 554,78 | 216 060,82 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -1 628 136,59 | -1 359 124,38 | |
| Tutkimus ja kehitys | -2 603 629,41 | -2 570 894,24 | |
| Hallinnon kulut | -7 970 353,16 | -8 759 412,87 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 | -9 600 500,36 | -7 977 953,34 |
| Liikevoitto / -tappio | -1 804 277,43 | -1 631 433,44 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 12 663 887,68 | 13 749 791,41 |
| Rahoituskulut | 6 | -12 490 660,91 | -5 182 830,65 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 173 226,77 | 8 566 960,76 | |
| Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -1 631 050,66 | 6 935 527,32 | |
| Poistoeron muutos | 7 | 1 223 080,72 | -36 670,79 |
| Konserniavustukset | 7 | − | 1 150 000,00 |
| Tuloverot | 8 | -54 916,40 | -326 046,03 |
| Tilikauden voitto / tappio | -462 886,34 | 7 722 810,50 |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 16 3 053 752,81 2 230 389,23 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 36 777 885,39 61 708 073,08 Vieras pääoma yhteensä 137 507 885,39 164 526 582,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 268 220 058,71 285 984 826,65
| euroa | Liite tieto |
31.12.2017 | 31.12.2016 | euroa | Liite tieto |
31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | VASTATTAVAA | ||||||
| Pysyvät vastaavat | Oma pääoma | ||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 5,9 | 12 026 782,06 | 8 602 156,93 | Osakepääoma | 14 | 11 860 056,00 | 11 860 056,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | 5,10 | 117 977,93 | 157 299,00 | Ylikurssirahasto | 24 680 587,83 | 24 680 587,83 | |
| Sijoitukset | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 87 423 152,11 | 70 855 390,30 | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 11 | 107 869 783,56 | 107 869 783,56 | Käyvän arvon rahasto | − | 42 885,00 | |
| Muut sijoitukset | 11 | 28 500,46 | 28 500,46 | Muu oma pääoma | 7 055 861,65 | 4 918 032,20 | |
| Lainasaamiset | Tilikauden voitto / tappio | -462 886,34 | 7 722 810,50 | ||||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | 77 149 424,47 | 54 479 146,19 | Oma pääoma yhteensä | 13 | 130 556 771,25 | 120 079 761,83 | |
| Lainasaamiset muilta | 3 071 859,89 | 6 835 828,18 | |||||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 200 264 328,37 | 177 972 714,32 | Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||||
| Vaihtuvat vastaavat | Poistoero | 155 402,07 | 1 378 482,79 | ||||
| Lainasaamiset | 4 337 383,76 | 1 550 000,00 | Vieras pääoma | ||||
| Myyntisaamiset | 12 | − | 6 830,61 | ||||
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 12 | 44 727 899,80 | 82 208 873,29 | Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Rahavarat | 18 890 446,78 | 24 246 408,43 | Korolliset velat | ||||
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 67 955 730,34 | 108 012 112,33 | Joukkovelkakirjalainat | 15 | 100 730 000,00 | 75 000 000,00 | |
| Hybridilaina | 15 | − | 16 337 133,39 | ||||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 268 220 058,71 | 285 984 826,65 | Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | − | 11 293 988,95 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 16 | − | 187 386,61 | ||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 100 730 000,00 | 102 818 508,95 | |||||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||||
| Korolliset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 | 15 000 000,00 | 7 811 567,31 | ||||
| Lainat konserniyhtiöiltä | 15 | 18 724 132,58 | 51 666 116,54 |
| 1 000 euroa | Liite tieto |
1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto / tappio | -463 | 7 723 | |
| Oikaisut tilikauden voittoon / tappioon: | 19 | 1 293 | -6 885 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta |
830 | 838 | |
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) | 1 460 | 739 | |
| Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) |
-203 | -572 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen maksettuja rahoituseriä ja veroja |
2 087 | 1 005 | |
| Maksetut ja saadut korot ja muut rahoituserät | 1 222 | 3 313 | |
| Maksetut tuloverot | -43 | -600 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 267 | 3 718 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit | 9,10 | -4 823 | -3 546 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 70 | − | |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, aikaisemmat vuodet | − | 76 | |
| Osinkotuotot tytäryhtiöiltä | 5 921 | 4 046 | |
| Investointien rahavirta | 1 167 | 575 |
| 1 000 euroa | Liite tieto |
1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Pitkäaikaisten korollisten velkojen muutos | 15 | 25 730 | − |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 15 | -29 535 | 5 685 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos | -937 | 4 122 | |
| Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos | 8 393 | -37 153 | |
| Joukkovelkakirjalainojen takaisinosto- ja liikkeellelaskukulut | -5 190 | − | |
| Osingonjako | 13 | -5 585 | -5 030 |
| Rahoituksen rahavirta | -7 124 | -32 377 | |
| Rahavarojen muutos | -2 690 | -28 083 | |
| Rahavarat 1.1. | 24 246 | 51 112 | |
| Rahavarojen kurssiero | -2 666 | 1 218 | |
| Rahavarojen muutos | -2 690 | -28 083 | |
| Rahavarat 31.12. | 18 890 | 24 246 |
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki (Itämerentori 2, 00180 Helsinki). Suominen Oyj on Suominen-konsernin emoyhtiö.
Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Suominen-konsernin laatimisperiaatteet on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), ja Suominen Oyj noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siltä osin kuin se on mahdollista suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat vuokramaksut on esitetty tilinpäätöksessä vastuissa.
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa ja kertynyt poistoero omana eränään taseessa.
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä hybridilaina on esitetty velkana.
Erot Suominen Oyj:n erillistilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty alla.
Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä ja rojaltituotoista.
Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta alkuperäiseen hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä ar vonalentumisilla. Johdannaiset kirjataan käypiin arvoihin. Valuuttajohdannaiset, siltä osin kuin ne eivät suojaa rahoituseriä, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Mikäli johdannaisinstrumenttiin sovelletaan IAS 39 -standardin mukaisesti suojauslaskentaa, kirjataan johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Johdannaisten arvostusmenetelmistä sekä suojauslaskennasta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 19.
1 000 euroa
| 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016 | ||
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Voitot valuuttajohdannaisista | 206 | 122 |
| Muut tuotot | 9 | 94 |
| Yhteensä | 216 | 216 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Palveluostot konserniyhtiöiltä | -9 545 | -7 781 |
| Tappiot valuuttajohdannaisista | -15 | -196 |
| Muut kulut | -41 | -1 |
| Yhteensä | -9 601 | -7 978 |
1 000 euroa
| Palkat ja palkkiot | -2 880 | -2 299 |
|---|---|---|
| Eläkekulut | -485 | -479 |
| Muut henkilöstösivukulut | -143 | -89 |
| Yhteensä | -3 508 | -2 866 |
| Henkilöstö keskimäärin | 30 | 27 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 28 | 29 |
Johdon palkitsemisesta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
1 000 euroa
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
Yhteensä -171 - 169
1 000 euroa
| alentumiset | ||
|---|---|---|
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -360 | -205 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -197 | -116 |
| Tutkimus ja kehitys | -1 416 | -1 650 |
| Hallinnon kulut | -537 | -473 |
| Yhteensä | -2 510 | -2 444 |
| Poistot ja arvonalentumiset hyödyke ryhmittäin |
||
| Koneet ja kalusto | -79 | -59 |
| Aineettomat oikeudet | -2 432 | -2 385 |
1 000 euroa
| Yhteensä | 173 | 8 567 |
|---|---|---|
| Muut rahoituskulut muille | -1 278 | -564 |
| Korkokulut muille | -4 285 | -4 361 |
| Korkokulut konserniyrityksille | -88 | -258 |
| Valuuttakurssierot (netto) | -6 839 | 1 351 |
| Muut rahoitustuotot muilta | − | 44 |
| Muut rahoitustuotot konserni yrityksiltä |
48 | 175 |
| Osinkotuotot konserniyrityksiltä | 5 921 | 4 046 |
| Korkotuotot muilta | 606 | 595 |
| Korkotuotot konserniyrityksiltä | 6 088 | 7 539 |
1 000 euroa
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 1 223 | -37 |
|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | − | 1 150 |
| Yhteensä | 1 223 | 1 113 |
| Lähdeverot ja muut välittömät verot | -55 | -341 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien tuloverot | − | 15 |
| Yhteensä | -55 | -326 |
1 000 euroa
| Ennakkomaksut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä 2017 | Yhteensä 2016 | |
| Hankintameno 1.1. | 15 040 | 3 066 | 18 106 | 14 973 |
| Lisäykset | 139 | 5 823 | 5 962 | 3 173 |
| Vähennykset ja myynnit | -90 | -105 | -196 | − |
| Siirrot erien välillä | 1 261 | -1 261 | − | -40 |
| Hankintameno 31.12. | 16 349 | 7 523 | 23 872 | 18 106 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -9 504 | − | -9 504 | -7 118 |
| Tilikauden poistot | -2 432 | − | -2 432 | -2 385 |
| Vähennysten poistot | 90 | − | 90 | − |
| Kertyneet poistot 31.12. | -11 845 | − | -11 845 | -9 504 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 504 | 7 523 | 12 027 | 8 602 |
| Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä 2017 | Yhteensä 2016 | |
| Hankintameno 1.1. | 542 | 18 | − | 560 | 478 |
| Lisäykset | 1 | − | 38 | 39 | 41 |
| Vähennykset ja myynnit | -137 | − | − | -137 | − |
| Siirrot erien välillä | 38 | − | -38 | − | 40 |
| Hankintameno 31.12. | 444 | 18 | − | 462 | 560 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -402 | − | − | -402 | -343 |
| Tilikauden poistot | -79 | − | − | -79 | -59 |
| Vähennysten poistot | 137 | − | − | 137 | − |
| Kertyneet poistot 31.12. | -344 | − | − | -344 | -402 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 100 | 18 | − | 118 | 157 |
1 000 euroa
| konserniyrityksissä | Muut sijoitukset | Yhteensä 2017 | Yhteensä 2016 | |
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 107 870 | 29 | 107 898 | 107 974 |
| Lisäykset | 22 730 | − | 22 730 | − |
| Vähennykset ja myynnit | -22 730 | − | -22 730 | -76 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 107 870 | 29 | 107 898 | 107 898 |
Konserniyrityksistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Suominen Oyj:n omistama Suominen Italy Holding S.r.l. fuusioitui tytäryhtiöönsä Mozzate Nonwovens S.r.l.:ään 1.9.2017. Fuusion johdosta Mozzate Nonwovens S.r.l.:n osakkeet siirtyivät Suominen Oyj:n suoraan omistukseen.
Vuonna 2016 oikaistiin sopimuksen mukaisesti vuonna 2014 hankitun brasilialaisen tytäryhtiön Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda.:n kauppahintaa.
| Osuus yhtiön osakkeista ja äänimää rästä, % |
Osakkeiden määrä, kpl |
Osakkeiden nimellisarvo, 1 000 euroa |
Osakkeiden kirjanpitoarvo, 1 000 euroa |
Yhtiön oman pääoman määrä, 1 000 euroa |
Viimeksi laaditun tilinpäätöksen osoittama voitto/tappio, 1 000 euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Killinpolku, Virrat | 25,0 | 1 | 8 | 8 | – | – |
| Bright Maze Oy, Helsinki | 19,9 | 19 900 | 20 | 20 | -2 514 | -745 |
1 000 euroa
| 31.12.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | − | 7 |
| Muut saamiset | 390 | 212 |
| Siirtosaamiset | ||
| Välilliset verot | − | 127 |
| Verosaamiset | 397 | 402 |
| Kauppahintasaamiset | 214 | 501 |
| Lainojen järjestelypalkkiot | 5 600 | 869 |
| Realisoitumaton voitto valuuttajohdan | ||
| naisista | 24 | − |
| Muut | 6 | 91 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 6 241 | 1 990 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 320 | − |
| Korolliset saamiset | 36 957 | 77 248 |
| Korottomat saamiset | 820 | 2 759 |
| Yhteensä | 38 097 | 80 007 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 44 728 | 82 209 |
1 000 euroa
| 31.12.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12 | 11 860 | 11 860 |
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 24 681 | 24 681 |
| Omat osakkeet 1.1. ja 31.12. | -44 | - 44 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 70 855 | 69 652 |
| Omien osakkeiden luovutus | 84 | 80 |
| Hybridilainan konvertointi | 16 484 | 1 124 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 87 423 | 70 855 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 43 | − |
| Käyvän arvon muutokset | -43 | 43 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | − | 43 |
| Kertyneet voittovarat 1.1. | 12 684 | 9 992 |
| Osingonjako | -5 585 | -5 030 |
| Kertyneet voittovarat 31.12 | 7 099 | 4 962 |
| Tilikauden voitto / tappio | -463 | 7 723 |
| Oma pääoma 31.12. | 130 557 | 120 080 |
| euroa | 31.12.2017 |
|---|---|
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 7 099 481 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 87 423 152 |
| Omat osakkeet 31.12. | -43 619 |
| Tilikauden voitto / tappio | -462 886 |
| Jakokelpoiset varat | 94 016 127 |
euroa
| -462,886 | |
|---|---|
| Tilikauden voitto / tappio | |
| Omat osakkeet 31.12. | -43,619 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 7,099,481 |
Osakepääomasta ja osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15.
1 000 euroa
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 100 730 | 75 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | − | 11 294 |
| Hybridilaina | − | 16 337 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 100 730 | 102 631 |
Korolliset velat yhteensä 134 454 162 109
Hybridilainasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16.
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoituslaitoslainat | 15 000 | − | − | − | − |
| Joukkovelkakirjalaina | − | 15 730 | − | − | 85 000 |
| Yhteensä | 15 000 | 15 730 | − | − | 85 000 |
| 31.12.3017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korottomat velat | ||
| Hybridilainan korot | − | 187 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat yhteensä | − | 187 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
| Ostovelat | 1 692 | 549 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 134 | 357 |
| Siirtovelat | ||
| Korkojaksotukset | 736 | 912 |
| Jaksotetut palkka- ja sosiaalikulut | 484 | 411 |
| Muut jaksotetut kulut | 8 | 1 |
| Siirtovelat yhteensä | 1 228 | 1 324 |
| Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä | 3 054 | 2 230 |
| Korottomat velat yhteensä | 3 054 | 2 417 |
1 000 euroa
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | 12 490 | 18 385 |
| Muiden puolesta | − | 963 |
| Omasta puolesta | 61 | 61 |
| Yhteensä | 12 551 | 19 409 |
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta ovat tavarantoimittajille annettuja vakuuksia ja takaukset muiden puolesta olivat vuonna 2014 myydyn Joustopakkaukset-liiketoiminnan puolesta annettuja takauksia.
| Vuokra- ja leasingvastuut | ||
|---|---|---|
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 239 | 216 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät | ||
| vuokrat | 365 | 516 |
| Yhteensä | 604 | 732 |
1 000 euroa
1 000 euroa
1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016
| Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot ja käyvät arvot |
31.12.2017 | |
|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | |
| arvo | arvo | |
| Valuuttatermiinit | ||
| Ulkoiset | 1 334 | 24 |
| Johdannaisinstrumenttien | ||
| nimellisarvot ja käyvät arvot | 31.12.2016 | |
| Nimellis | Käypä | |
| arvo | arvo | |
| 2 396 | 30 | |
| Valuuttatermiinit Ulkoiset Sähköjohdannaiset |
| 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016 | ||
|---|---|---|
| Oikaisut tilikauden voittoon / | ||
| tappioon: | ||
| Poistoeron muutos | -1 223 | 37 |
| Konserniavustukset | − | -1 150 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -173 | -8 567 |
| Verot | 55 | 326 |
| Poistot | 2 510 | 2 444 |
| Muut ei-rahavirtaperusteiset | ||
| erät tilikauden voitossa | 124 | 25 |
| Oikaisut tilikauden voittoon / | ||
| tappioon yhteensä | 1 293 | -6 885 |
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 oli 462 866,34 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 6 592 975 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 94 016 127 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta palautetaan pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,11 euroa osakkeelta ja että tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin. 30. tammikuuta 2018 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 382 939 kappaletta. Tällä osakemäärällä pääoman palautuksen kokonaismäärä olisi 6 312 123,29 euroa.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Helsingissä 30. tammikuuta 2018
Jan Johansson Hallituksen puheenjohtaja Risto Anttonen Andreas Ahlström Hannu Kasurinen Laura Raitio Jaana Tuominen Nina Kopola Toimitusjohtaja
Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n (y-tunnus 1680141-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EUasetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 22
Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle.
Liikevaihto on konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle.
Myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.
Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myyntituottojen tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:
• konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arvioinnin myyntituottojen tuloutuksen osalta ja vertailun sovellettaviin laskentastandardeihin;
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin, johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin sekä liitetietoon 7
Konsernilla on useassa maassa tuotantolaitoksia, jotka vaativat merkittäviä investointeja. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat kuluvan vuoden aikana olennainen erä tilintarkastuksen kannalta merkittävän tuotantolinjainvestoinnin johdosta.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo tilinpäätöksessä on 136,7 miljoonaa euroa (42 % taseen loppusummasta). Tuotantolinja on valmistunut ja se on otettu käyttöön tilikaudella 2017.
Osana investointien laskentakäsittelyä johto joutuu käyttämään harkintaa ja tekemään arvioita jotka vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoihin ja niiden poistomäärityksiin. Nämä sisältävät muun muassa:
Viittaamme johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin ja arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin ja liitetietoon 28
Konserni toimii maailmanlaajuisesti useassa eri maassa, joissa verotuskäytännöt poikkeavat toisistaan. Verotuskäytäntöjen poikkeaminen toisistaan voi johtaa subjektiiviseen tulkintaan paikallisten verolakien osalta, erityisesti monimutkaisten verokysymysten kohdalla. Konsernilla on mittavia kansainvälisiä liiketoimia joihin liittyy arvioita veroasioiden osalta, muun muassa verosaamisten ja -velkojen kirjauksiin liittyen. Nämä ovat yllä mainitusta johtuen alttiita useiden veroviranomaisten arvioille ja tulkinnoille. Verotuksen lopullinen tulos saattaa johtaa olennaisesti korkeampiin tai alhaisempiin toteutuneisiin veroihin kuin mitä alustaviin arvioituihin tilinpäätösjaksotuksiin on sisällytetty.
Tilintarkastustiimimme paikallisen ja kansainvälisen verotuksen asiantuntijat analysoivat ja arvioivat käytettyjä oletuksia sekä vertasivat oletuksia käytössä olevaan evidenssiin. Tarkastimme tuloveroja koskevat kirjaukset, sisältäen arvion muista harkinnanvaraisista veropositioista. Tämä tarkastuksen osaalue sisälsi muun muassa yhtiön veroviranomaisten kanssa käydyn olennaisen kirjeenvaihdon läpikäynnin ja arvioinnin, sekä veropositioiden tunnistamisen. Lisäksi laskennallisten verojen osalta arvioimme johdon tekemiä oletuksia erityisesti liittyen todennäköisyyteen, että taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset on mahdollista hyödyntää tulevina vuosina olemassa olevien verosuunnittelustrategioiden puitteissa. Arvioimme myös liitetietoja konsernitilinpäätöksessä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 19.3.2015 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käy ttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 30.1.2018
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Kristina Sandin KHT
| 2017 | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 426,0 | 416,9 | 444,0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
15,0 3,5 |
25,6 6,1 |
31,2 7,0 |
| Liikevoitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
15,0 3,5 |
25,6 6,1 |
31,8 7,2 |
| Voitto ennen tuloveroja, milj. euroa % liikevaihdosta |
12,4 2,9 |
22,4 5,4 |
26,5 6,0 |
| Raportointikauden voitto, milj. euroa % liikevaihdosta |
14,5 3,4 |
15,2 3,7 |
17,0 3,8 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa | 22,2 | 28,5 | 27,3 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 325,7 | 315,6 | 291,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 10,6 | 11,6 | 14,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 6,6 | 11,6 | 15,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,8 | 45,3 | 43,2 |
| Korolliset nettovelat, milj. euroa | 81,4 | 56,6 | 32,5 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 246,6 | 237,3 | 222,6 |
| Velkaantumisaste, % | 59,8 | 39,6 | 25,9 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa % liikevaihdosta |
37,2 8,7 |
53,3 12,8 |
23,7 5,3 |
| Poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset, milj. euroa | -19,3 | -18,5 | -17,7 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa % liikevaihdosta |
4,7 1,1 |
4,3 1,0 |
3,5 0,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | 670 | 646 | 614 |
Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta
Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
| ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua. | Liikevoitto (EBIT) | = | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT) | = | Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä |
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.
Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma | Liikevoitto | 15 000 | 25 622 |
| Liitetieto 26 | + Poistot ja arvonalentumiset | 19 349 | 18 520 |
| Käyttökate | 34 349 | 44 142 |
Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan.
Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset.
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 6 | Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin | 6 027 | 3 300 |
| Liitetieto 7 | Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 31 183 | 50 020 |
| Bruttoinvestoinnit | 37 210 | 53 320 |
Rahavarat = Muut rahavarat ja käteisvarat
Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset − rahavarat
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Liitetieto 17 | Korolliset velat | 110 472 | 94 497 |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 5 538 | − | |
| Liitetieto 11 | Korolliset saamiset | -7 409 | -8 386 |
| Konsernin tase | Rahavarat | -27 240 | -29 522 |
| Korolliset nettovelat | 81 360 | 56 589 | |
| Liitetieto 17 | Korolliset velat | 110 472 | 94 497 |
| Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut | 5 538 | − | |
| Liitetieto 17 | Korollisten velkojen nimellisarvo | 116 010 | 94 497 |
Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % = |
Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100 Oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo) |
||
|---|---|---|---|
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| Konsernin tuloslaskelma | Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) | 14 478 | 15 233 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2016 / 2015 | 142 824 | 125 716 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.3.2017 / 2016 | 139 902 | 120 806 | |
| Oma pääoma yhteensä 30.6.2017 / 2016 | 134 074 | 130 712 | |
| Oma pääoma yhteensä 30.9.2017 / 2016 | 132 564 | 135 186 | |
| Konsernin tase | Oma pääoma yhteensä 31.12.2017 / 2016 | 136 117 | 142 824 |
| Keskiarvo | 137 096 | 131 049 | |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 10,6 | 11,6 |
Sijoitettu pääoma = Oma pääoma yhteensä + korolliset velat
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Konsernin tase | Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 |
| Liitetieto 17 | Korolliset velat | 110 472 | 94 497 |
| Sijoitettu pääoma | 246 589 | 237 321 |
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.
| Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo |
|||
| Viite | 1 000 euroa | 2017 | 2016 | |
| Konsernin tuloslaskelma | Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) | 15 000 | 25 622 | |
| Liitetieto 27 | Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) | 758 | 727 | |
| Yhteensä | 15 758 | 26 349 | ||
| Sijoitettu pääoma 31.12.2016 / 2015 | 237 321 | 222 578 | ||
| Sijoitettu pääoma 31.3.2017 / 2016 | 244 103 | 217 181 | ||
| Sijoitettu pääoma 30.6.2017 / 2016 | 234 892 | 227 594 | ||
| Sijoitettu pääoma 30.9.2017 / 2016 | 229 735 | 228 648 | ||
| Sijoitettu pääoma 31.12.2017 / 2016 | 246 589 | 237 321 | ||
| Keskiarvo | 238 528 | 226 664 | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 6,6 | 11,6 |
Rahoitustuottoihin ei sisällytetä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutosta.
Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.
| Oma pääoma yhteensä x 100 | ||
|---|---|---|
| Omavaraisuusaste, % | = | Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 136 117 | 142 824 |
| 315 628 | ||
| Saadut ennakot | -8 | -3 |
| 325 659 | 315 625 | |
| Omavaraisuusaste, % | 41,8 | 45,3 |
| Taseen loppusumma | 325 666 |
Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.
Viite 1 000 euroa 2017 2016 Korolliset nettovelat 81 360 56 589 Konsernin tase Oma pääoma yhteensä 136 117 142 824 Velkaantumisaste, % 59,8 39,6
Suominen Oyj raportoi taloudellisesta kehityksestään vuosineljänneksittäin vuonna 2018 ja julkaisee seuraavat taloudelliset katsaukset:
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta torstaina 26.4. noin klo 8.00
Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta perjantaina 3.8. noin klo 8.00
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta torstaina 25.10. noin klo 8.00.
Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2017 julkaistiin 30.1.2018.
Suominen julkaisee taloudelliset katsaukset ja muut pörssitiedotteet suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa heti ilmestymisen jälkeen yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi. Englanninkieliset versiot ovat käännöksiä suomen kielellä laadituista alkuperäisistä raporteista.
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 15.3.2018 klo 10.00 alkaen Finlandia-talossa (Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 9.00. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka aikana osakkeenomistajilla on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa.
Yhtiökokouskutsu julkaistiin pörssitiedotteena 30.1.2018. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinto > Yhtiökokous > Yhtiökokous 2018.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 5.3.2018 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 9.3.2018 klo 16.00. Tähän mennessä ilmoittautumisen tulee olla perillä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
a) sähköpostilla osoitteeseen [email protected] b) puhelimitse numeroon 010 214 3551 arkipäivisin klo 8.00–16.00 c) kirjeitse osoitteeseen Suominen Oyj, Itämerentori 2, 00180 Helsinki d) faksilla numeroon 09 773 1109
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi sekä asiamiehen henkilötunnus.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 maksetaan pääoman palautusta 0,11 euroa osakkeelta. Pääoman palautuksen maksun täsmäytyspäivä on 18.3.2018 ja se maksetaan 28.3.2018.
Suominen Oyj:n sijoittajasuhteista vastaa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Anu Heinonen, puh. 010 214 3555.
Johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa toimitusjohtajan assistentti Eeva Oinoselle, puh. 010 214 3551.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Suominen noudattaa ns. suljetun ikkunan periaatetta ennen taloudellisten raporttien julkaisua. Suljettu ikkuna on 30 kalenteripäivän mittainen. Suljetun ikkunan aikana Suomisen määritellyt johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä. Vuonna 2018 suljetut ikkunat ajoittuvat seuraavasti:
138 / 139
28.3.-26.4.
5.7.-3.8. 26.9.-25.10.
Lisäksi Suominen noudattaa ns. hiljaisen jakson periaatetta. Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen taloudellisen katsauksen julkaisua ja päättyy tuloskautta koskevan katsauksen julkistamiseen. Hiljaisella jaksolla ei järjestetä sijoittajatapaamisia eikä kommentoida konsernin tulosta ja kehitystä.
Pääkonttori Itämerentori 2 00180 Helsinki Puh. 010 214 300 [email protected]
Suomisen kaikkien toimipisteiden yhteystiedot on esitelty osoitteessa www.suominen.fi
Twitter: @SuominenCorp ja @SuominenOyj LinkedIn: Suominen Corporation
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.