Metson vuoden 2017 raporttien lukuohje

Metso on julkaissut neljä erillistä raporttia, jotka yhdessä muodostavat Metson vuosikertomuksen vuodelta 2017. Tämä tilinpäätös on julkaistu ja painettu sekä suomeksi että englanniksi. "Lue lisää" -osiot tarjoavat Metson vuoden 2017 aihepiireihin liittyen lisää lähteitä ja näkökulmia.

Vuosikatsauksen, tilinpäätöksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja kestävän kehityksen liitteen sisältävä raporttikokonaisuus on luettavissa verkkosivuillamme osoitteessa metso.com/2017. Sivuilta saa ladattua PDFtiedostona vuosikatsauksemme vuodelta 2017 suomeksi tai englanniksi. Ulkoisesti varmennettu kestävän kehityksen liite on ladattavissa englanninkielisenä PDF-tiedostona.

metso.com/fi/

www.metso.com/2017

twitter.com/metsogroup

facebook.com/metsoworld

youtube.com/metsoworld

Toimitusjohtajalta

Viime vuonna kysyntä kasvoi kaikilla asiakastoimialoillamme vuosia jatkuneiden heikompien markkinaolosuhteiden jälkeen. Metsolla oli kuitenkin haasteita kaivosteollisuuden projekteissa ja kyvyssä vastata kasvaneeseen markkinaaktiviteettiin Mineralsin palveluliiketoiminnassa. Korjaavat toimenpiteet ovat käynnissä, ja meillä on nyt sekä talouden että organisaation osalta hyvät mahdollisuudet hyödyntää suotuisaa markkinaympäristöä.

Viime vuosi oli Metsolle kaksijakoinen. Kehitys kaikilla asiakastoimialoillamme oli selkeästi nousujohteista, ja vuosi oli käänteentekevä etenkin kaivosteollisuudelle. Saadut tilaukset kasvoivat 9 prosenttia, ja kasvua tuli sekä Minerals- että Flow Control -segmentissä. Liikevaihtomme kasvoi 5 prosenttia ja oli 2,7 miljardia euroa. Kasvu ei kuitenkaan näkynyt tuloksessa, sillä liikevoittomme (EBIT) oli 218 miljoonaa euroa (2016: 227 milj. euroa). Tulostamme rasittivat eniten kaivosprojektien päättämiseen liittyvät ylimääräiset kustannukset sekä haasteet vastata vuoden aikana lisääntyneeseen markkina-aktiviteettiin Minerals-segmentin palveluliiketoiminnassa. Osakekohtaista tulosta heikensivät myös veroihin liittyvät 29 miljoonan euron kertakirjaukset. Siksi osakekohtainen tulos oli vain 0,68 euroa (2016: 0,87 euroa). Taseemme ja taloudellinen asemamme sen sijaan pysyivät hyvällä tasolla, ja nettovelkaantuneisuusasteemme oli 1,8 prosenttia.

Strategian toteutus

Markkinaympäristömme odotetaan pysyvän hyvänä ja tarjoavan meille houkuttelevia mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun. Arvioimme strategiamme vuoden 2017 jälkipuoliskolla ja teimme organisaatiomuutoksen, jonka myötä voimme toteuttaa kasvusuunnitelmiamme entistä paremmin. Metson strategian perustekijät ovat ennallaan: tähtäämme johtavaan asemaan Mineralsin ja Flow Controlin valikoiduilla asiakastoimialoilla. Strategiamme toteuttaminen kuitenkin muuttuu. Aiemman kolmen liiketoiminta-alueen sijaan Metsolla on nyt seitsemän liiketoiminta-aluetta: Mining Equipment, Aggregates Equipment, Minerals Services, Minerals Consumables, Valves, Pumps ja Recycling. Niillä kaikilla on omat tavoitteensa ja suunnitelmansa kasvun edistämiseksi ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Uusi toimintamalli vahvistaa entisestään liiketoimintojemme tulosvastuullisuutta ja vauhdittaa päätöksentekoa, mikä

mahdollistaa sekä kasvusuunnitelmiemme toteutuksen että nopean reagoinnin markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden muutoksiin.

Lisäksi aiomme lisätä digitaalisten teknologioiden ja datan hyödyntämistä. Siten parannamme asiakkaidemme tuottavuutta ja luomme heille lisäarvoa. Metson digitaalisen ohjelman tavoitteena on löytää aidosti toimivia ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaitamme menestymään. Digitaaliset hankkeet ovat osa kasvavaa panostustamme innovaatioihin ja tutkimus- ja kehitystyöhön. Olemme vakuuttuneita siitä, että Metso voi vaikuttaa kiertotalouden, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemiseen ja niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kehitämme ja tarjoamme asiakkaillemme tuotteita ja palveluja, jotka voivat lisätä asiakastoimialojemme tehokkuutta ja vastuullisuutta huomattavasti.

Tavoitteena parempi tulos

Tavoitteemme vuodelle 2018 ovat kristallinkirkkaat. Haluamme kasvaa markkinoita nopeammin ja täydentää orgaanista kasvua yritysostoilla. Kysyntä kasvaa kaikkien liiketoiminta-alueidemme markkinoilla, ja meillä on selkeät suunnitelmat näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sitäkin tärkeämpää on, että parannamme toimituskykyämme ja tehostamme toimintaamme, jotta liikevaihdon kasvun lisäksi myös kannattavuutemme paranee. Olemme toteuttaneet kannattavuuden parannustoimia loppuvuodesta 2017 alkaen, ja uskon vahvasti, että tämän työn tulokset alkavat näkyä vuonna 2018.

Haluan kiittää kaikkia kollegoitani Metsossa sekä asiakkaitamme, kumppaneitamme ja Metson osakkeenomistajia tuesta ja sitoutumisesta vuonna 2017.

Eeva Sipilä

Väliaikainen toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja

Hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös 2017 ja sijoittajatietoa

Tämä julkaisu käsittää hallituksen toimintakertomuksen, joka sisältää Muut kuin taloudelliset tiedot -osion. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu erillisenä asiakirjana ja on saatavana verkkosivuillamme www.metso.com. Tilinpäätös 2017 käsittää Metso Oyj:n tilintarkastetun konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen kokonaisuudessaan.

Sisällysluettelo

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

	Taloudellinen vuosi 2017 3
	Muut kuin taloudelliset tiedot . 7
	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 9
	Osakkeet ja osakkeenomistajat . 10
	Tunnusluvut . 14
	Hallituksen esitys voiton käytöstä . 16
	KONSERNITILINPÄÄTÖS
	Konsernin tuloslaskelma . 17
	Konsernin laaja tuloslaskelma . 17
	Konsernin tase . 18
	Konsernin rahavirtalaskelma 20
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 21
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 22
	Konsernin taloudellinen kehitys . 23
	Taloudellinen kehitys
1	Raportointisegmentit . 23
2	Maantieteelliset tiedot . 26
3	Liikevaihdon jakautuminen . 27
4	Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset . 28
5	Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut . 28
6	Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 28
7	Osakeperusteiset maksut . 29
8	Rahoitustuotot ja -kulut . 31
9	Tuloverot . 31
10	Tulos per osake . 33
	Operatiiviset varat ja velat
11	Nettokäyttöpääma ja sitoutunut pääoma . 34
12	Myyntisaamiset ja muut saamiset . 35
13	Vaihto-omaisuus . 36
14	Ostovelat ja muut velat . 36
15	Varaukset . 37
16	Eläkevelvoitteet . 38

		Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät .	42
	17	Liikearvo ja muut aineettomat omaisuuserät .	42
	18	Aineelliset omaisuuserät .	44
	19	Poistot .	46
	20	Vuokrasitoumukset .	46
		Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit 47
	21	Rahoitusriskien hallinta .	47
	22	Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain .	51
	23	Likvidit varat .	54
	24	Oma pääoma 54
	25	Korolliset velat .	56
	26	Korollisten nettovelkojen täsmäytys .	57
	27	Ehdolliset velat ja vastuut .	57
	28	Johdannaiset .	58
		Konsolidointi .	60
	29	Tytäryhtiöt .	61
	30	Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja lähipiiritapahtumat .	62
	31	Yrityshankinnat ja -myynnit .	63
	32	Uudet laskentastandardit .	63
	33	Käytetyt valuuttakurssit .	65
		Muut liitetiedot .	65
	34	Tilintarkastuspalkkiot .	65
	35	Oikeudenkäynnit ja vaateet .	65
		Emoyhtiön tilinpäätös, FAS .	66
		HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN
		JA TILINPÄÄTÖKSEN 2017 ALLEKIRJOITUKSET .	76
		Tilintarkastuskertomus	77
		SIJOITTAJATIETOA
		Riskit ja riskienhallinta	80
Hallitus			82
		Metson johtoryhmä	84
		Sijoittajatietoa 2017	86
		Varsinainen yhtiökokous 2018	88

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen vuosi 2017

Toimintaympäristö

Asiakasteollisuuksiemme toimintaympäristö parani edellisvuoteen verrattuna. Kysyntä oli vahvinta kivenmurskausliiketoiminnassa. Kaivosteollisuuden asiakkaat lisäsivät tuottavuusinvestointejaan, mikä lisäsi palveluiden kysyntää. Kaivoslaitemarkkinoilla nähtiin kasvua laiteuusinnoissa ja muissa pienemmissä hankkeissa. Aktiviteetti Flow Controlin tärkeimmillä markkinoilla oli vahvaa päivittäisessä venttiilimyynnissä ja palveluliiketoiminnassa. Projektien kysyntä lisääntyi jonkin verran edellisvuoden toisen vuosipuoliskon heikkoon tasoon verrattuna.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuonna 2017 saadut tilaukset kasvoivat 9 prosenttia ja olivat 2 982 miljoonaa euroa (2 724 milj. e). Mineralsin tilaukset kasvoivat 9 prosenttia 2 308 miljoonaan euroon. Kasvu tuli pääasiassa kivenmurskauslaitteista ja kaivosteollisuuden palveluista. Flow Controlin tilaukset kasvoivat 11 prosenttia 675 miljoonaan euroon. Sekä venttiilien että pumppujen tilaukset lisääntyivät.

Joulukuun lopun tilauskanta oli 1 439 miljoonaa euroa eli 9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin (1 320 milj. e vuoden 2016 lopussa). Tilauskannasta 85 prosenttia odotetaan toimitettavan vuonna 2018.

Suluissa esitetyt luvut viittaavat vertailuvuoden 2016 lukuihin.

Metson tunnusluvut

Liikevaihto ja taloudellinen kehitys

Vuonna 2017 liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja oli 2 706 miljoonaa euroa (2 586 milj. e). Mineralsin liikevaihto kasvoi 6 prosenttia 2 070 miljoonaan euroon. Sekä kaivosteollisuus että kivenmurskaus kasvoivat. Flow Controlin liikevaihto kasvoi yhden prosentin 636 miljoonaan euroon.

Vuoden 2017 oikaistu EBITA oli 244 miljoonaa euroa eli 9,0 prosenttia liikevaihdosta (274 milj. e ja 10,6 %). Vuoden 2017 liikevoitto oli 218 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia liikevaihdosta (227 milj. e ja 8,8 %). Liikevaihdon kasvusta huolimatta kannattavuutta heikensi Minerals-segmentissä kolmannella neljänneksellä tehty 33 miljoonan euron kulukirjaus, joka liittyi tilauskannassa olevien kaivosprojektien päättämisestä seuraaviin arvioituihin kustannusylityksiin, muihin kuluihin sekä alaskirjauksiin. Kannattavuutta heikensivät myös myynnin rakenne sekä raaka-aineiden hintojen nousun aiheuttama katteisiin kohdistunut paine Mineralsin palveluliiketoiminnassa.

Tulos ennen veroja oli 184 miljoonaa euroa (188 milj. e), ja osakekohtainen tulos oli 0,68 euroa (0,87 e). Osakekohtaista tulosta heikensivät veroihin liittyvät 29 miljoonan kirjaukset, joilla ei ollut rahavirtavaikutusta. Kirjauksista 8 miljoonaa euroa liittyy Yhdysvaltain verouudistuksen seurauksena tehtyyn laskennallisen verosaamisen uudelleenarvostukseen. Loput 21 miljoonaa euroa liittyy varaukseen, joka tehtiin Verohallinnon Metso Minerals Oy:lle verovuosilta

Milj. euroa	2017	2016	Muutos %
Saadut tilaukset	2 982	2 724	9
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	1 897	1 741	9
% saaduista tilauksista	64	64
Tilauskanta	1 439	1 320	9
Liikevaihto	2 706	2 586	5
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	1 767	1 703	4
% liikevaihdosta	65	66
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja (EBITA), oikaistu	244	274	-11
% liikevaihdosta	9,0	10,6
Liikevoitto	218	227	-4
% liikevaihdosta	8,1	8,8
Tulos per osake, euroa	0,68	0,87
Vapaa kassavirta	158	339	-53
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	10,3	10,4
Omavaraisuusaste, %	44,5	48,0
Nettovelkaantuneisuusaste, %	1,8	-1,8
Henkilöstö vuoden lopussa	12 037	11 542	4

2011–2016 määräämän jälkiveron seurauksena. Metso pitää Verohallinnon päätöstä perusteettomana ja aikoo hakea siihen muutosta. Valtaosalla näistä kirjauksista oli vaikutusta Metson poikkeuksellisen korkeaan efektiiviseen veroasteeseen, joka oli 44,6 prosenttia.

Nettorahoituskulut vuonna 2017 olivat 35 miljoonaa euroa (39 milj. e). Liiketoiminnan rahavirta oli 185 miljoonaa euroa (346 milj. e) ja vapaa kassavirta 158 miljoonaa euroa (339 milj. e). Käyttöpääoman muutoksilla oli 23 miljoonan euron negatiivinen vaikutus kassavirtaan (92 milj. e positiivinen vaikutus). Vertailukauden kassavirta sisälsi 19 miljoonaa euroa vanhan pääkonttorikiinteistön myynnistä.

Taloudellinen asema

Metson likviditeetti on hyvä. Rahavarat olivat joulukuun 2017 lopussa 826 miljoonaa euroa (807 milj. e). Varoista 154 miljoonaa euroa (109 milj. e) on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta. Loput 673 miljoonaa euroa (698 milj. e) on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Lisäksi konsernilla on toistaiseksi käyttämätön syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottosopimus.

Toukokuussa 2017 Metso laski liikkeelle uuden seitsemänvuotisen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan 1,5 miljardin euron eurooppalaisen joukkovelkakirjaohjelmansa (EMTN) puitteissa. Järjestelyllä Metso vaihtoi 205 miljoonaa euroa vuonna 2019 erääntyvistä 400 miljoonan euron joukkovelkakirjalainoistaan uusiin joukkovelkakirjalainoihin ja pidensi yhtiön velkojen eräpäivärakennetta.

Metson tase on vahva. Korolliset nettovelat olivat joulukuun lopussa 24 miljoonaa euroa (26 milj. e negatiiviset), ja nettovelkaantuneisuusaste oli 1,8 prosenttia (-1,8 %). Omavaraisuusaste oli 44,5 prosenttia (48,0 %). Luottoluokituksemme säilyi ennallaan. Standard & Poor's Ratings Services vahvisti maaliskuussa 2017 seuraavat luottoluokitukset: pitkäaikainen luokitus BBB ja lyhytaikainen A-2, vakaat näkymät.

Investoinnit ja yrityshankinnat

Vuoden 2017 bruttoinvestoinnit ilman yrityshankintoja olivat 38 miljoonaa euroa (31 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 83 prosenttia eli 32 miljoonaa euroa (89 % ja 28 milj. e). Vuonna 2018 investointien ilman yrityshankintoja arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 verrattuna.

Metso teki vuonna 2017 kaksi suurta investointipäätöstä.

Julkistuspäivä	Hanke
27.6.	Metso kasvattaa kaivosteollisuuden suurten murskainten kulutusosien tuotantokapasiteettiaan lisäämällä Etelä-Afrikan Isitheben valimoon toisen sulatusuunin. Investoinnin arvo on 3,5 milj. euroa.
21.6.	Metso rakentaa uuden Lokotrack-mobiilimurs kainten tuotantolinjan Tampereen tehtaalleen. Investoinnin arvo on noin miljoona euroa. Uuden tuotantolinjan koko kapasiteetti otettiin käyttöön katsauskauden jälkeen 29.1.2018.

Metso julkisti 1.11.2017 ostaneensa australialaisen kaivosalan vuorausratkaisuihin erikoistuneen WearX-yrityksen. Vuonna 2017 sen osuus Metson liikevaihdosta oli 5 miljoonaa euroa. Yrityksen liikevaihto 30.6.2017 päättyneellä tilikaudella oli 35 miljoonaa Australian dollaria eli 23 miljoonaa euroa, ja sillä on 142 työntekijää.

Raportointisegmentit

Minerals

Milj. euroa	2017	2016	Muutos %
Saadut tilaukset	2 308	2 115	9
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	1 474	1 348	9
% saaduista tilauksista	64	64
Tilauskanta	1 173	1 078	9
Liikevaihto	2 070	1 956	6
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	1 368	1 325	3
% liikevaihdosta	66	68
Tulos ennen rahoituseriä, tuloveroja ja
aineettomien omaisuuserien poistoja
(EBITA), oikaistu	168	190	-12
% liikevaihdosta	8,1	9,7
Liikevoitto	153	148	4
% liikevaihdosta	7.4	7.6
Sitoutuneen operatiivisen pääoman tuotto
(ROCE), %	14,7	13,4
Henkilöstö vuoden lopussa	8 890	8 370	6

Saadut tilaukset olivat yhteensä 2 308 miljoonaa euroa vuonna 2017 eli 9 prosenttia suuremmat kuin vertailukaudella. Kaivosteollisuuden palvelut, kivenmurskauslaitteet ja kierrätys kasvoivat selvästi. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 6 prosenttia 2 070 miljoonaan euroon. Kivenmurskauslaitteiden liikevaihto kasvoi voimakkaasti ja sekä kaivoslaitteiden että kaivosteollisuuden palveluiden liikevaihto kasvoi hyvin. Koko vuoden oikaistu EBITA oli 168 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia liikevaihdosta (190 milj. e ja 9,7 %). Siihen sisältyy 33 miljoonan euron kulukirjaus, joka liittyi tilauskannassa olevien kaivosprojektien päättämisestä seuraaviin arvioituihin kustannusylityksiin, muihin kuluihin sekä alaskirjauksiin. Liikevoitto oli 153 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia liikevaihdosta (148 milj. e ja 7,6 %).

Syyskuussa Minerals-segmentti sai merkittävän tilauksen kahden kokonaisen jauhatuslinjan toimituksesta Venäjälle. Kivenmurskausliiketoiminnassa Metso solmi eri markkina-alueilla useita murskaus- ja seulontalaitteiden jakelusopimuksia, jotka tukevat liiketoiminnan tulevaa kasvua.

Flow Control

Milj. euroa	2017	2016	Muutos %
Saadut tilaukset	675	609	11
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	423	393	8
% saaduista tilauksista	63	65
Tilauskanta	267	242	10
Liikevaihto	636	631	1
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	399	378	6
% liikevaihdosta	63	60
Tulos ennen rahoituseriä, tuloveroja ja ai
neettomien omaisuuserien poistoja (EBITA),
oikaistu	93	95	-2
% liikevaihdosta	14,6	15,1
Liikevoitto	91	90	0
% liikevaihdosta	14,3	14,3
Sitoutuneen operatiivisen pääoman tuotto
(ROCE), %	29.7	28.5
Henkilöstö vuoden lopussa	2 660	2 663	0

Flow Controlin saadut tilaukset olivat yhteensä 675 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia suuremmat kuin vertailukaudella. Sekä venttiilien että pumppujen tilaukset kasvoivat vahvasti. Liikevaihto kasvoi yhden prosentin 636 miljoonaan euroon. Koko vuoden kannattavuus oli

hyvällä tasolla. Oikaistu EBITA oli 93 miljoonaa euroa eli 14,6 prosenttia liikevaihdosta (95 milj. e ja 15,1 %). Liikevoitto oli 91 miljoonaa euroa eli 14,3 prosenttia liikevaihdosta (90 milj. e ja 14,3 %).

Osana strategiansa toteuttamista Flow Control teki vuoden aikana useita venttiilien ja prosessinohjauslaitteiden jakelusopimuksia, jotka vahvistavat sen asemaa eri markkina-alueilla, kuten Brasiliassa, Intiassa, Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Koreassa ja Euroopassa.

Flow Controlin palveluliiketoiminnan määritelmää muutettiin

1.1.2018 uuden organisaation mukaiseksi. Uuden määritelmän mukaan: • Flow Controlin palveluliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2017 olisi
ollut 227 miljoonaa euroa tai 36 prosenttia liikevaihdosta. • Flow Controlin palveluliiketoiminnan tilaukset vuonna 2017 olisivat olleet 243 miljoonaa euroa tai 36 prosenttia kaikista tilauksista.

Tutkimus ja tuotekehitys

Vuoden 2017 tutkimus- ja tuotekehityskulut (T&K) olivat 27 miljoonaa euroa eli 1,0 prosenttia liikevaihdosta (34 milj. e ja 1,3 %). Tutkimus- ja tuotekehitystoimintamme verkostoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 20 yksikköä.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Milj. euroa	2017	2016
T&K-kulut	-27	-34
% liikevaihdosta	1,0	1,3
Teollisoikeuksista aiheutuneet kulut	-2	-3

Keksinnöt ja patentit

Kappaletta	2017	2016
Keksintöilmoitukset	69	91
Kantapatenttihakemukset	18	15
Patenttisuojan piirissä olevat patentit,
tilanne 31.12.	300	283

Metson digitaalisen strategian toteutus eteni suunnitellusti vuonna 2017: kaivosteollisuudessa autamme asiakkaitamme kehittämään hienonnuslaitteita ja -prosesseja teollisen internetin (IoT) ja analytiikan avulla; kivenmurskausliiketoiminnassa uudistamme verkkopalveluitamme ja parannamme asiakkaan digitaalista käyttökokemusta laitteiden koko elinkaaren osalta; ja virtauksensäädössä tehostamme projektiliiketoimintaamme digitaalisilla työkaluilla. Vuonna 2017 lanseerasimme uuden digitaalisen ratkaisun osana kivenmurskausteollisuuden elinkaaripalvelujen tarjoomaamme. Ratkaisulla voidaan entisestään parantaa liikuteltavien murskaus- ja seulontalaitteiden toimintoja ja optimoida kunnossapitoa.

Minerals lanseerasi vuonna 2017 useita tuotteita, jotka lisäävät laitteiden käyttöaikaa ja käytettävyyttä sekä asiakkaiden toimintatehokkuutta ja turvallisuutta.

Kivenmurskausteollisuuden asiakkaille lanseerattiin useita uusia teknologioita. Metso MX™ -murskain pienentää käyttökustannuksia 10 prosenttia ja lisää tehollista käyntiaikaa 10 prosenttia perinteisiin kartiomurskaimiin verrattuna, mikä parantaa asiakkaiden toiminnan kannattavuutta. Metso Lokotrack® Urban™ -mobiilimurskaimet yksinkertaistavat murskausprosessia, alentavat melutasoa merkittävästi ja vähentävät pölypäästöjä minimoiden näin haittoja työmaa-alueen läheisyydessä asuville ja työskenteleville ihmisille. Lokotrack Urban LT106 -leukamurskain laskee häiritsevää melutasoa laitteen ympärillä 60 prosentilla, mikä helpottaa ympäristölupien saantia tiheään asutuilla alueilla.

Metso lanseerasi Trellex™ -seulaverkkojen lisäjärjestelmän, joka parantaa tuottavuutta, helpottaa ja nopeuttaa verkon vaihtoa sekä maksimoi laitteen käyttöajan ja käytettävyyden. Jauhatuksessa Metson HRC™-korkeapaineteknologian skaalattavuutta testattiin pilottihankkeessa Chilessä. HRC™-teknologia voi pienentää käyttökuluja 10–20 prosenttia malmilajista riippuen.

Kierrätysteollisuudelle Metso kehitti uuden N-sarjan liikuteltavan leikkuri/paalain/puristimen (NMS) ja N-sarjan laatikkoleikkurin (NBS) aktiivisille ja liikkuville romunkäsittely-yrityksille. Metson N-sarja ja maailmanlaajuinen palveluverkosto varmistavat korkean käyttöajan.

Flow Controlissa Metson älykkäiden Neles NDX -venttiiliohjainten valikoimaa täydennettiin kaksitoimisella Ex d -sertifioidulla ohjaimella, joka tarjoaa suorituskykyä, luotettavuutta ja paremman käyttäjäkokemuksen entistä useammalle teollisuudenalalle.

Työterveys, turvallisuus ja ympäristö

Työturvallisuutta, turvallisuushavaintoja, -keskusteluja ja -koulutusta seurataan ja mitataan Metsossa säännöllisesti. Työturvallisuustavoitteemme on, että tapaturmataajuus (LTIF) on alle yhden. Vuonna 2017 tapaturmataajuus oli 2,6 (2,5) mikä tarkoittaa, että uusille turvallisuustoimenpiteille on edelleen tarvetta. Tapaturmataajuutta pienentääksemme käynnistimme globaalin turvallisuusosaamiskoulutuksen Metson johtajille. Vuonna 2017 työntekijöiden työterveys-, turvallisuus- ja ympäristökoulutukselle asetettu tavoite ylittyi selvästi.

Henkilöstö

Metson palveluksessa oli joulukuun 2017 lopussa 12 037 työntekijää, mikä on 495 enemmän kuin joulukuun 2016 lopussa. Mineralsin henkilöstömäärä kasvoi 520 työntekijällä, sisältäen WearX-kaupan mukana tulleet 142 uutta työntekijää, ja oli 8 890. Flow Controlin henkilöstömäärä pysyi ennallaan ja oli 2 660. Konsernihallinnossa ja muissa tukitoiminnoissa oli 487 työntekijää (509).

Henkilöstö alueittain

	31.12.2017	% henkilöstöstä	31.12.2016	% henkilöstöstä	Muutos %
Eurooppa	4 113	34	4 097	35	0
Pohjois-Amerikka	1 563	13	1 609	14	-3
Etelä- ja Keski-Amerikka	2 725	23	2 420	21	13
Aasian ja Tyynenmeren alue	2 795	23	2 530	22	10
Afrikka ja Lähi-itä	841	7	886	8	-5
Metso yhteensä	12 037	100	11 542	100	4

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2017 Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 1 457 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 60 prosenttia yhtiön äänistä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2016. Myös nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista hyväksyttiin. Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Mikko Järventaustan. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen osinko, 1,05 euroa osakkeelta, maksettiin 4.4.2017.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan hallitus sai valtuudet päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja lahjoituksista yliopistoille. Hallitus käytti lahjoitusvaltuutuksen 8.6.2017 ja myönsi yhteensä 1 miljoonaa euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, Aalto-yliopistolle ja Oulun yliopistolle.

Hallitus

Vuonna 2017 Metson hallitukseen kuuluivat Mikael Lilius (puheenjohtaja), Christer Gardell (varapuheenjohtaja), Peter Carlsson, Ozey K. Horton Jr., Lars Josefsson, Nina Kopola ja Arja Talma. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Arja Talma (puheenjohtaja), Lars Josefsson ja Nina Kopola. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluivat Mikael Lilius (puheenjohtaja), Christer Gardell ja Ozey K. Horton Jr.

Raportointikauden jälkeen, 22.1.2018 julkistettiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotus seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kahdeksan, ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen nykyiset jäsenet Mikael Lilius, Christer Gardell, Peter Carlsson, Ozey K. Horton, Jr., Lars Josefsson, Nina Kopola ja Arja Talma sekä uutena jäsenenä Solidium Oy:n toimitusjohtaja Antti Mäkinen. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavan uudelleen Mikael Lilius ja varapuheenjohtajaksi Christer Gardell. Tämä ja muut ehdotukset ovat yhtiökokouskutsun liitteenä.

Toimitusjohtaja

Matti Kähkönen oli toimitusjohtaja 1.1.–31.7.2017. Nico Delvaux aloitti Metson toimitusjohtajana 1.8.2018. Hän irtisanoutui 18.12.2017 ja jättää yhtiön 2.2.2018. Katsauskauden jälkeen 22.1.2018 talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä nimitettiin Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 3.2.2018 alkaen.

Uusi toimintamalli

Metson uusi toimintamalli ja organisaatio julkistettiin 25.9.2017, ja se astui voimaan 1.1.2018. Uusi toimintamalli vauhdittaa Metson strategian toteutumista vahvistamalla yhtiön palvelu- ja tuoteliiketoimintoja mineraalienkäsittelyn ja virtauksensäädön markkinoilla fokusoidumman ja ketterämmän organisaation avulla. Metson uudet liiketoiminta-alueet ovat: Mining Equipment, Aggregates Equipment, Minerals Services, Minerals Consumables, Recycling, Valves ja Pumps. Konsernin raportointisegmentit, Minerals ja Flow Control, pysyvät ennallaan.

Osakkeet ja osakkeiden vaihto

Metson osakepääoma 31.12.2017 oli 140 982 843,80 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 150 348 256. Osakemäärään sisältyi 351 128 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Osakkeiden määrä tai osakepääoma eivät muuttuneet vuonna 2017. Vuoden 2017 aikana Metson osakkeita vaihdettiin Nasdaq OMX Helsingissä 126 888 336 kappaletta, ja vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 749 miljoonaa euroa. Yhtiön markkina-arvo oli 4 270 miljoonaa euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita (4 065 milj. e vuoden 2016 lopussa).

Metson osakekurssin kehitys Nasdaq OMX Helsingissä

Euroa	2017
Päätöskurssi	28,47
Ylin noteeraus	33,73
Alin noteeraus	26,46
Keskimääräinen kurssi	29,55

Nasdaq OMX Helsingin lisäksi Metson ADR-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa International OTCQX -markkinapaikalla. Metson tunnus on MXCYY, ja neljä ADR-todistusta vastaa yhtä Metson osaketta. Metson ADR-todistusten päätöskurssi 31.12.2017 oli 8,40 dollaria.

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa muutoksista kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun tietyt omistusosuudet saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia. Kaikki liputusilmoitukset on julkaistu pörssitiedotteina, ja luettelo liputuksista on saatavilla myös osoitteessa www.metso.com/liputukset.

Lyhyen tähtäimen riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Maailman talouskasvuun ja poliittiseen kehitykseen liittyvä epävarmuus saattaa vaikuttaa asiakasteollisuuksiimme, vähentää asiakkaidemme investointihalukkuutta ja ostoja, heikentää Metson tuotteiden ja palveluiden kysyntää sekä vaikuttaa liiketoimintoihin. On myös muita markkinoihin tai asiakkaisiin liittyviä riskejä, jotka voivat johtaa käynnissä olevien projektien lykkääntymiseen, perumiseen tai viivästymiseen.

Markkinakasvu ja inflaatio voivat aiheuttaa haasteita toimitusketjun ja hintojen hallinnalle, millä voi olla vaikutus katteisiimme.

Valuuttakurssien ja hyödykkeiden hintojen vaihtelut voivat vaikuttaa tilauskertymään, liikevaihtoon ja taloudelliseen asemaan, vaikka toimintamme laajuus rajoittaakin yksittäisten valuuttojen ja hyödykkeiden vaikutusta. Metso suojaa sitovista toimitus- ja hankintasopimuksista aiheutuvat valuuttapositiot.

Markkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa kielteisesti asiakkaidemme maksukäyttäytymiseen ja lisätä muun muassa Metson tuotteisiin, projekteihin ja muihin toimintoihin liittyvien oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien riskiä eri puolilla maailmaa.

Tietoturvariskit ja kyberuhat ovat jatkossakin merkittävä painopistealue, sillä niillä voi olla haitallinen vaikutus Metson liiketoimintaan.

Markkinanäkymät

Tuotteidemme ja palveluidemme kysynnän arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Mineralsissa laitteiden ja palveluiden kysyntä jatkuu tasaisena.
Flow Controlissa laitteiden ja palveluiden kysyntä jatkuu tasaisena.

Näkymät perustuvat odotettuun markkinakehitykseen seuraavan kuuden kuukauden jaksolla verrattuna edelliseen kuuteen kuukauteen.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Metson arvonluontia määrittelevät taloudellisten seikkojen lisäksi myös muut asiat. Metson liiketoiminta- ja arvonluontimallien kuvaukset löytyvät vuosikatsauksen sivuilta 4 ja 12–15. Hallitus on tässä selvityksessä arvioinut direktiiviin 2014/95/EU (tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistaminen) pohjautuvan kirjanpitolain mukaisesti seuraavat muut kuin taloudelliset aihealueet: ympäristöasiat, sosiaaliset näkökohdat ja työntekijät, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta.

Arviointikriteereissä on otettu huomioon arvoketjun vaikutukset, riskienhallintatoimenpiteet, sovellettavat tulosmittarit sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja tärkeimmiksi ei-taloudellisiksi aihealueiksi, jotka vaikuttavat arvonluontiin osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille, valittiin:

1. Asiakassuhteet
1. Tuotevastuu
1. Vaatimustenmukaisuus
1. Toimitusketju
1. Henkilöstö

Sitoutuminen tiettyihin maailmanlaajuisiin aloitteisiin luo pohjan kaikelle Metson toiminnalle. Lisäksi toimintaa ohjaavat seuraavat politiikat, menettelytavat ja ohjeet:

	Asiakassuhteet	Tuotevastuu	Vaatimustenmukaisuus	Toimitusketju	Henkilöstö
		Metson riskiarviointitarkastukset
	Asiakastyytyväisyyskysely	Sisäiset ja ulkoiset tarkastukset (ml. työterveys-, turvallisuus- ja ympäristö sekä toimitusketjun kestävän kehityksen tarkastukset)
Prosessit	Asiakkuudenhallinta; personoitu ja kohdennettu		Palo- ja jatkuvuusriskitarkastukset		Suorituksen johtaminen
	markkinointi Suoramarkkinointiprosessi		Logistiikkatarkastukset		Osaamisen kehittäminen Ulkoinen työnantajakuva
				Riittävän huolellisuuden (due diligence) prosessi lahjonnan ja korruption estämiseksi
			Toimintaperiaatteet (Code of Conduct)
	Tietosuojapolitiikka
	Brändipolitiikka		Työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Politiikat	Immateriaalioikeuspolitiikka		Lahjonnan vastainen politiikka	Immateriaalioikeuspolitiikka	Yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskeva politiikka
			Yhtiön riskienhallintapolitiikka	Hankintapolitiikka	Palkitsemispolitiikka
			Väärinkäytöspolitiikka
			Kilpailulainsäädännön noudattamista koskeva politiikka	Toimittajien vastuullisuuskriteerit
			Sanktioita, vientirajoitus määräyksiä ja maariskejä koskeva politiikka

Maailmanlaajuiset aloitteet:

YK:n Global Compact -aloite YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet YK:n ihmisoikeuksien julistus

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista

Elinkeinoelämän kansainvälinen yhteistyöjärjestön kestävän kehityksen peruskirja

Säännöllisellä koulutuksella varmistetaan politiikkojen ja menettelytapojen noudattaminen. Hallitus pitää huolen, että yhtiö hallitsee riskejään asianmukaisella tavalla. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa hallituksen hyväksymien riskienhallintaprosessien kanssa. Käytössä on riskienhallintaa tukeva tarkastusjärjestelmä, joka varmistaa vaatimustenmukaisuuden sekä liiketoiminnan jatkuvan kehityksen. Vuonna 2017 suoritettiin seuraavat tarkastukset:

Metson riskiarviointitarkastukset, yhteensä kuusi tarkastusta
Sisäiset tarkastukset 20 maassa ja kolmessa konsernitoiminnossa, sekä maailmanlaajuiset prosessitarkastukset, yhteensä 11 tapauksen tarkastukset
Palo- ja jatkuvuusriskitarkastukset, yhteensä 10 tarkastusta
Logistiikkatarkastukset, yhteensä kuusi tarkastusta
Työterveys-, turvallisuus- ja ympäristötarkastukset, yhteensä 20 tarkastusta
Toimitusketjun kestävän kehityksen tarkastukset, yhteensä 58 tarkastusta

Hallitus varmistaa, että kestävän kehityksen hallinnointi on tehokasta ja seuraa kestävän kehityksen toimintasuunnitelman vaikutuksia. Metson johtoryhmä seuraa säännöllisesti kestävän kehityksen suunnitelmien tehokasta toteutusta ja tekee päätöksiä kestävän kehityksen konsernitason tavoitteista.

Muiden kuin taloudellisten tietojen tulosmittarit

Lisääntyvä sidosryhmävuoropuhelu, myyntimahdollisuuksien tunnistaminen sekä tehokkaammat ja asiakaskeskeisemmät toimintatavat tukevat innovaatioita ja turvallisuuskulttuuria, pienentävät ympäristörasitusta, parantavat mainetta ja lisäävät brändin tunnettuutta. Lisäarvoa luodaan myös tehostamalla sisäisiä prosesseja ja hankintaa sekä pienentämällä väärinkäytösten riskiä.

Muiden kuin taloudellisten tietojen tulosmittarit Metsossa ovat:

	Tuotevastuu	Vaatimustenmukaisuus	Toimitusketju	Henkilöstö
	Toimintaperiaatekoulutukseen osallistuneiden työntekijöiden määrä (% henkilöstöstä)
		Sisäisten ja ulkoisten tarkastusten määrä (sisältää toimittajien tarkastukset)
Kestävän kehityksen tavoitteet määrittäneiden tuote kehitysprojektien määrä (% kaikista T&K-projekteista)			Tapaturmataajuus
				Työtyytyväisyyskysely

Asiakassuhteet

Tulosmittarit

Asiakassuhteissa arvo syntyy lisäämällä tietoisuutta Metsosta ja sen tarjoomasta. Tämä kasvattaa todennäköisyyttä, että asiakas ostaa Metsolta uudelleen ja suosittelee Metsoa muille asiakkaille.

Metson asiakkaat arvostavat turvallisuutta, tuottavuutta, tehokkuutta ja vastuullista toimitusketjua. Asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltainen tunnistaminen on tärkeää. Kun liiketoimintahaaste voidaan ratkaista Metson ratkaisuilla asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, tarkoittaa se asiakkaalle parempaa suorituskykyä ja tehokkaampia prosesseja.

Metso toimii useissa eri projekteissa, joiden tavoitteena on:
1. Pidentää laitteiden käyttöikää ja huoltovälejä
1. Ylläpitää turvallista työympäristöä ja parantaa tuoteturvallisuutta
1. Pienentää ympäristövaikutuksia vähentämällä päästöjen ja jätteen määrää sekä energiaintensiteettiä

Viime vuosina Metsossa on otettu käyttöön kaikkien liiketoimintojen yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä, jonka avulla voidaan kerätä ja hallita asiakastietoja paremmin sekä tehostaa asiakkuudenhallintaa ja parantaa palvelutasoa.

Lisäksi Metso on kehittänyt asiakastyytyväisyyskyselyä, tunnistaakseen tilanteet joissa asiakaskokemusta voitaisiin parantaa. Kysely mittaa asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta Metson tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla, ja vuoden 2017 loppuun mennessä kysely kattoi kaikki liiketoiminnat kierrätystä lukuun ottamatta. Se lisätään kyselyyn vuoden 2018 aikana.

Tulevaisuudessa asiakassuhteiden hallinnassa keskitytään markkinoinnin automaatioon, jotta asiakkaat pysyisivät paremmin perillä Metson toiminnasta ja pystyttäisiin kehittämään vieläkin tehokkaampia työkaluja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen.

Tuotevastuu

Metson tuotteet ja palvelut on suunniteltu auttamaan asiakkaita muun muassa toimimaan turvallisesti, parantamaan tuottavuutta ja kannattavuutta sekä vähentämään raaka-aineintensiivisyyttä. Metson tuotteiden turvallisuus on yksi tutkimus- ja tuotekehitystyön kulmakivistä. Tuoteturvallisuusperiaatteet kattavat kaikki seuraavat näkökulmat:

1. Turvallinen asennus ja käyttö
1. Tuotteiden huolto ja ylläpito kaikissa olosuhteissa
1. Asiakkaiden koulutus Metson laitteiden turvallisessa käytössä

Palveluliiketoiminta kulutus- ja varaosista elinkaaripalveluihin on tärkeä osa Metson tarjoomaa. Lähellä asiakkaita sijaitsevat palvelu- ja huoltokeskukset takaavat tehokkaan ja nopean palvelun maailmanlaajuisesti. Hyvin huolletut laitteet myös rasittavat ympäristöä vähemmän.

Jokaiselle uudelle tutkimus- ja tuotekehitysprojektille (T&K) asetettavat kestävän kehityksen tavoitteet parantavat Metson tuotteiden vastuullisuutta. 84 prosentille T&K-projekteista on asetettu ympäristötehokkuus- ja tuoteturvallisuusinnovaatiotavoitteet, joiden toteutumista seurataan.

Tulevaisuudessa keskitytään digitalisaatioon ja tarjooman kilpailukyvyn parantamiseen. Tärkeää on myös kehittää tehokkaampia menetelmiä Metson tuotteiden ympäristövaikutuksien ymmärtämiseen ja laskemiseen.

Vaatimustenmukaisuus

Metson toimintaperiaatteet (Code of Conduct) on tärkeä konsernistandardi: Metso on sitoutunut rehellisyyteen, mukaan lukien korruption estäminen, mikä tarkoittaa kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudattamista, parhaiden vaatimustenmukaisuuskäytäntöjen jakamista ja hyvää yrityskansalaisuutta kaikkialla maailmassa. Metsossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia: kaikkia työntekijöitä kohdellaan kunnioittavasti eikä syrjintää, häirintää tai laittomia uhkauksia hyväksytä. Metso ei hyväksy tai käytä minkäänlaista pakko- tai lapsityövoimaa, ja työaikojen ja työstä

maksettavan korvauksen osalta noudatetaan soveltuvia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Metsossa lahjontaan ja korruptioon sovelletaan nollatoleranssia lahjonnan vastaisen menettelytavan mukaisesti, mukaan lukien laittomat maksut. Metso vaatii kolmansien osapuolten kanssa tekemissään sopimuksissa, että toimittajat, liikekumppanit ja muut sidosryhmät noudattavat samanlaisia toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan.

Kaikki Metson työntekijät ovat vastuussa vaatimustenmukaisuudesta. Käytössä on useita sisäisiä valvontamenetelmiä, ja työntekijöitä kannustetaan raportoimaan kaikki epäillyt väärinkäytökset esimiehilleen, yhtiön johdolle tai tarvittaessa suoraan sisäiselle tarkastukselle esimerkiksi Whistleblower-ilmoituskanavan kautta. Kaikki raportit käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, ja on varmistettu, ettei raportoijalle tule negatiivisia seuraamuksia.

Metson toimintaperiaatteet päivitettiin vuonna 2017. Henkilöstöstä 99,8 prosenttia suoritti pakollisen toimintaperiaatekoulutuksen vaadittuun ajankohtaan mennessä. Sama koulutus on pakollinen osa uusien työntekijöiden perehdytysprosessia. Vuonna 2017 toteutettiin myös kehitysprojekti, joka tukee toimintaperiaateuudistusta ja parantaa tietoisuutta Metson politiikoista, menettelytavoista ja ohjeista lisäämällä niiden sisäistä jalkautustyötä. Lisäksi käynnistettiin tietosuojaprojekti, jolla varmistetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (asetus [EU] 2016/679) noudattaminen.

Politiikkojen jalkauttamista ja tehokasta täytäntöönpanoa koko organisaatiossa jatketaan vuonna 2018. Yksi painopistealue on verkkokurssien parempi hyödyntäminen. Vuodelle 2018 on suunniteltu useita lahjonnan ja korruption estämiseen sekä sanktioihin keskittyviä verkkokoulutuksia.

Toimitusketju

Valmistustoiminnan ulkoistus on tärkeä osa Metson liiketoimintaa, asiakasteollisuuksien syklisen luonteen vuoksi. 80 prosenttia myytyjen tuotteiden kustannuksista tulee suoraan toimittajilta, joten läheiset suhteet heihin ovat elintärkeitä. Metson prosessit takaavat sen, että dialogi liittyen innovaatioihin, kustannustehokkuuteen ja laatuun säilyy Metson ja toimitusketjun välillä ja asioista vallitsee yhteisymmärrys. Näin ulkoistuksen riskit pysyvät hallinnassa. Toimitusketjun kokonaishallintaa tukevat tarkasti määritellyt työskentelytavat ja säännölliset riskiarvioinnit, jotka kattavat muun muassa toimitusketjun ympäristövaikutukset.

Metson toimintaperiaatteissa ja toimittajien vastuullisuuskriteereissä määritellään Metson toimittajiinsa soveltamat standardit. Ihmisoikeudet ja muut vastuullisuusasiat katetaan kolmansien osapuolten tarkastuksilla, toimittajien itsearvioinneilla ja Metson sisäisillä toimittajien vastuullisuustarkastuksilla. Tärkeät toimittajia koskevat vaatimukset on myös sisällytetty sopimusvastuisiin. Sopimusrikkomuksilla on seuraamuksia, ja rikkomus voi johtaa jopa toimittajasuhteen irtisanomiseen. Lisäksi Metso on tehnyt vuosittaisia tason kolme hiilidioksidipäästölaskelmia vuodesta 2013 saakka ymmärtääkseen toimitusketjun ympäristövaikutuksia paremmin.

Metsolle kriittiset toimittajat pyritään tunnistamaan ja heitä arvioidaan säännöllisesti Metson toimitusketjulleen määrittelemien vastuullisuuskriteerien ja -arviointiprosessien avulla. Itsearviointien avulla arvioidaan toimitusketjun ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, lakien ja säädösten noudattamista sekä lahjonnan estämistä. Suuremman riskin maissa tehdään toimittajaketjun vastuullisuustarkastuksia ja toimittajia vaaditaan toteuttamaan tarkastuksissa ilmenneiden ongelmien korjaavat toimenpiteet tietyn ajanjakson kuluessa. Metso valvoo näiden toimenpiteiden suorittamista.

Vastuullisen toimitusketjun systemaattista arviointia ja kehittämistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Yhteistyö toimittajien kanssa kollektiivisten vastuullisuusmenettelytapojen edelleenkehittämiseksi on erityinen painopistealue.

Henkilöstö

Henkilöstön sitoutuminen ja hyvät työtulokset ovat tärkeitä Metson menestykseen ja arvonluontiin vaikuttavia tekijöitä. Sitoutumista lisätään vastuullisella työnantajatoiminnalla sekä henkilöstön työturvallisuus ja -hyvinvointi varmistamalla. Lisäksi toiminnassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, mikä auttaa liiketoimintariskien hallinnassa ja parantaa työolosuhteita. Metson politiikat sekä tietyt maailmanlaajuiset aloitteet arvoketjussa toimivien ihmisten ja Metson liiketoimintoja ympäröivien yhteisöjen oikeuksien kunnioittamiselle luovat pohjan Metson politiikat sekä tietyt maailmanlaajuiset aloitteet.

Metsossa korostuu jatkuvan kehittymisen ja päivittäisen työssä oppimisen tärkeys. Tätä tukevat säännölliset kehityskeskustelut, jotka toteutetaan globaalin prosessin ja työkalujen avulla. Lisäksi tavoitteena ovat oikeudenmukaiset palkitsemisjärjestelmät, joissa otetaan huomioon yksilön, tiimin, liiketoiminta-alueen ja konsernin suoritus sekä vaihtelevat markkinakäytännöt.

Johtajuuden merkitys korostuu työntekijöiden sitouttamisessa. Johtamisen periaatteet ja Metson arvot tukevat Metson johtamista. Tämä tarkoittaa globaalia panostusta johtajien kehittämiseen maailmanlaajuisten johtajuuden kehittämisohjelmien ja -portfolion avulla. Vuonna 2017 panostettiin myynnin johtamiseen ja järjestettiin useita siihen liittyviä työpajoja. Tätä työtä jatketaan myös vuonna 2018. Työntekijöiden sitoutumista mitataan joka toinen vuosi järjestettävällä PeoplePulse-tutkimuksella. Tutkimuksen tulokset jaetaan ja keskustellaan kaikissa tiimeissä. Tiimikohtaiset toimintasuunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat tämän jälkeen koko organisaation vastuulla. Vuoden 2016 tutkimustulosten perusteella käynnistettiin useita kehitysprojekteja, joiden edistymistä seurattiin vuoden 2017 aikana. Seuraava tutkimus järjestetään vuonna 2018.

Työturvallisuutta sekä turvallisuushavaintoja, -keskusteluja ja -koulutusta seurataan ja mitataan säännöllisesti. Vuonna 2017 tapaturmataajuutemme (LTIF) oli 2,6 (2,5 vuonna 2016). Lisäksi ulkoinen tarkastaja tekee vuosittain vastuullisuusraportoinnin tarkastuksia. Vuonna 2017 tarkastettiin Sorocaban (Brasilia), Shrewsburyn (Yhdysvallat) ja Shanghain (Kiina) toimipisteiden henkilöstö-, turvallisuus- ja ympäristöraportointiprosessit. Vuonna 2017 jatkettiin vuonna 2015 aloitettua ihmisoikeuksien arviointia, jotta kaikki arvoketjun keskeiset ihmisoikeuskysymykset ymmärrettäisiin paremmin.

Vuoden 2018 henkilöstön kehittämisen painopiste on tammikuun alussa voimaan astuneen uuden organisaation tukemisessa. Tavoitteena on lisätä kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta oppivan organisaation ja oikeiden työskentelytapojen avulla.

Aiheeseen liittyviä muita kuin taloudellisia tietoja, direktiiviin 2014/95/EU (tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistaminen) pohjautuvan kirjanpitolain mukaisesti, on saatavilla myös seuraavista julkaisuista:

Vuosiesite 2017: Metson liiketoimintamallin kuvaus
Vuosiesite 2017: Metson arvonluontimallien kuvaus
www.metso.com/riskit: Riskienhallinta Metsossa
Vuoden 2017 tilinpäätös: Metson Riskikartta
Vuoden 2017 kestävän kehityksen liite: Ihmisoikeusriskien hallinta Metsossa

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Metso julkaisee erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Selvitys kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Se on saatavilla Metson verkkosivuilla, erillään hallituksen toimintakertomuksesta, osoitteessa www.metso.com/hallinnointiselvitykset.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Perustiedot

Listauspaikka:	Nasdaq Helsinki
Kaupankäyntitunnus:	METSO
ISIN-koodi:	FI0009007835
Toimiala:	Teollisuustuotteet ja -palvelut
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2017:	150 348 256
Osakepääoma 31.12.2017:	140 982 834,80 euroa
Markkina-arvo 31.12.2017:	4 270 miljoonaa euroa
Listauspäivä:	1.7.1999

Metsolla on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Metson osakkeet on liitetty Euroclearin hallinnoimaan Suomen arvo-osuusjärjestelmään.

Metson osaketta vaihdetaan myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten BOAT, BATS Chi-X ja Turquoise. Lisäksi yhtiön ADS-osaketalletustodistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa International OTCQX -markkinapaikalla tunnuksella MXCYY, jossa neljä Metson ADS-todistusta vastaa yhtä Metson osaketta. The Bank of New York Mellon toimii Yhdysvalloissa noteerattujen ADS-osaketalletustodistusten säilytyspankkina.

Metson osakkeet ja osakkeenomistajat vuonna 2017

Metson osakepääoma 31.12.2017 oli 140 982 843,80 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 150 348 256. Osakkeiden määrä tai osakepääoma eivät muuttuneet vuonna 2017. Lisätietoa aikaisemmista osakepääoman muutoksista on verkkosivuillamme www.metso.com/osake.

Vuoden 2017 lopussa Metsolla oli arvo-osuusrekisterissä noin 45 000 osakkeenomistajaa. Suurin osakkeenomistaja oli Solidium, joka omisti 22 374 869 osaketta eli 14,9 prosenttia osakepääomasta. Vuoden 2017 aikana Metson osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä yhteensä 126 888 336 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 749 miljoonaa euroa.

Metson hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Nico Delvaux omistivat 31.12.2017 yhteensä 64 170 Metson osaketta. Osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä oli 0,04 prosenttia. Lisätietoa johdon osakkeenomistuksesta on sivuilla 82–85.

Osakepääoma ja osakekohtaiset tunnusluvut 2013–2017

	2017	2016	2015	2014	2013
Osakepääoma 31.12., milj. euroa	141	141	141	141	141
Osakkeiden lukumäärä 31.12., kpl:
Ulkona olevat osakkeet	149 997 128	149 984 538	149 984 538	149 889 268	149 864 619
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	351 128	363 718	363 718	458 988	483 637
Osakkeiden lukumäärä yhteensä, kpl:	150 348 256	150 348 256	150 348 256	150 348 256	150 348 256
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä keskimäärin, kpl:	149 995 127	149 984 538	149 964 701	149 884 338	149 826 119
Keskimääräinen osakemäärä laimennusvaikutus huomioituna, kpl:	150 151 338	150 113 107	149 989 417	149 969 729	149 941 820
Tulos/osake, laimentamaton, euroa	0,68	0,87	2,95	1,25	1,59
Tulos/osake, laimennettu, euroa	0,68	0,87	2,95	1,25	1,59
Vapaa kassavirta/osake, euroa	1,05	2,26	2,27	1,36	1,68
Osinko/osake1), euroa	1,05	1,05	1,05	1,45	1,00
Osingonjako1), milj. euroa	157	157	157	217	150
Osinko/tulos1), %	154	121	36	116	63
Efektiivinen osinkotuotto1), %	3,7	3,9	5,1	5,8	3,2
P/E-luku	41,87	31,15	7,02	19,89	19,51
Oma pääoma/osake, euroa	8,96	9,54	9,58	8,15	7,83

1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 13.

Osakkeet ja kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2017

Osakekurssin kehitys	2017
Päätöskurssi 31.12., euroa	28,47
Osakekannan markkina-arvo, 31.12.1), milj. euroa	4 270
Osakevaihto, Nasdaq OMX Helsinki, kpl	126 888 336
% osakkeiden määrästä 2)	84
Osakevaihto, Nasdaq OMX Helsinki, milj. euroa	3 749
Keskimääräinen päivävaihto, kpl	505 531
verrattuna vuoteen 2016, %	-0,11
Suhteellinen vaihto, %	85
suhteellinen vaihto, % 2016	96
Osakkeen kurssikehitys, %	5,1
Ylin kurssi, euroa	33,73
Alin kurssi, euroa	26,46
Keskikurssi, euroa	29,55

Metson osakkeen kuukausivaihto ja kurssikehitys Nasdaq Helsingissä 2014–2017

Kuukausivaihto, euroa Kuukauden keskikurssi, euroa OMX portfolioindeksi, skaalattu

1) Pois lukien emoyhtiön hallussa olevat osakkeet

2) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista

Metson ADR-osaketalletustodistusten kaupankäynti	2017
Päätöskurssi 31.12., Yhdysvaltain dollaria	8,40
Ylin kurssi, Yhdysvaltain dollaria	9,36
Alin kurssi, Yhdysvaltain dollaria	6,89

Oma pääoma/osake

% Osakkeen kokonaistuotto (TSR)

Tulos/osake ja osinko/osake

Euroa
3.0
2.5
2.0
1.5
1.0
0.5
0
	2014	2015** 2016	2017*

Tulos/osake

Varsinainen osinko/osake

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle ** Elokuussa 2015 maksettiin ylimääräinen 0,40 euron osinko.

Metson suurimmat osakkeenomistajat 31.12.20171)

		Osakkeita ja ääniä	% osakekannasta ja äänimäärästä
1	Solidium Oy	22 374 869	14,9
2	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 698 465	2,5
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 167 892	2,1
4	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 000 000	1,3
5	Keva	1 600 810	1,1
6	Valtion Eläkerahasto	1 539 000	1,0
7	Nordea-rahastot	1 409 163	0,9
8	Odin-rahastot	1 395 138	0,9
	Odin Norden	1 072 257	0,7
	Odin Finland	322 881	0,2
9	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 164 330	0,8
10	Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	1 080 176	0,7
11	OP-rahastot	941 531	0,6
12	Danske Invest -rahastot	754 134	0,5
13	Sigrid Juséliuksen Säätiö	692 465	0,5
14	Sijoitusrahasto Aktia Capital	550 000	0,4
15	Suomen Kulttuurirahasto	504 952	0,3
16	Schweizerische Nationalbank	499 693	0,3
17	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	483 000	0,3
18	Oy Etra Invest Ab	400 000	0,3
19	Kansaneläkelaitos, KELA	396 316	0,3
20	SEB Finlandia -sijoitusrahasto	384 892	0,3
	20 suurinta ryhmää yhteensä	45 036 826	30,0

	Hallintarekisteröidyt omistajat	75 368 547	50,1
	Muut osakkeenomistajat	29 583 675	19,7
	Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	351 128	0,2
	Yhteistilillä	8 080	0,0
	Yhteensä	150 348 256	100,0

1) Osakkeenomistajalla on ilmoitusvelvollisuus omistusmäärän tai omistukseen oikeuttavien optioiden määrän ylittäessä tai alittaessa 5 prosenttia Metson osakekannasta. Euroclearin hallinnoiman osakasrekisterin mukaan Cevian Capitalin omistusosuus 1.9.2017 oli 20 813 714 osaketta eli 13,84 prosenttia osakkeista ja äänistä. 15.11.2017 saadun liputusilmoituksen mukaan Blackrock Inc'in omistusosuus 14.11.2017 oli 8 801 526 osaketta eli 5,85 prosenttia osakkeista ja äänistä.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2017

	Omistajien määrä osake kannasta ja äänimäärästä		%-osuus omistajista Osake- ja äänimäärä, kappaletta	%-osuus
1–100	20 348	44,9	1 028 154	0,7
101–1 000	21 044	46,4	7 491 650	5,0
1 001–10 000	3 603	7,9	9 225 401	6,2
10 001–100 000	279	0,6	7 478 544	5,0
yli 100 000	51	0,1	49 396 752	32,9
Yhteensä	45 325	100,0	74 620 501	49,7

Hallintarekisteröidyt osakkeet	11		75 368 547	50,1
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	1		351 128	0,2
Yhteistilillä			8 080	0,0
Osakkeiden liikkeeseenlaskettu määrä			150 348 256	100,0

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.

	2017	2016
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset omistajat	52 %	55 %
Solidium Oy	15 %	15 %
Yksityissijoittajat	12 %	12 %
Julkisyhteisöt	9 %	8 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5 %	3 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4 %	5 %
Yritykset ja asuntoyhteisöt	3 %	2 %
Yhteensä	100 %	100 %

Liputusilmoitukset

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos/osake, laimentamaton:	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana
Tulos/osake, laimennettu:	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana laimennusvaikutus huomioituna
Osinko/osake:	Tilikauden osingonjako / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, %:	(Osinko/osake) / (Tulos/osake) x 100
Osakkeen kokonaistuotto (TSR), %:	(Osakkeen hinnan muutos + maksettu osinko kauden aikana) / Osakkeen hinta edellisen kauden lopussa x 100
Oma pääoma/osake:	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Vapaa kassavirta/osake:	Vapaa kassavirta / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana
Efektiivinen osinkotuotto, %:	(Osinko/osake) / Osakekurssi tilinpäätöspäivänä x 100
P/E-luku:	Osakekurssi tilinpäätöspäivänä / (Tulos/osake)
Keskikurssi:	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto / Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo:	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä x kaupantekokurssi kauden lopussa

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous on antanut hallitukselle seuraavat valtuutukset, jotka ovat voimassa tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä. Hallitus ei ole käyttänyt näitä valtuutuksiaan vuonna 2017, paitsi luovuttamalla johdolle palkkioina yhteensä 12 590 osaketta osana pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää.

Hallitus käytti 8.6.2017 yhtiökokouksen myöntämän lahjoitusvaltuutuksen ja päätti myöntää yhteensä 1 miljoonaa euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, Aalto-yliopistolle ja Oulun yliopistolle. Hallituksen voimassaolevat valtuutukset ovat tarkasteltavissa osoitteessa www.metso.com/hallitus.

Kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa johdon palkitsemisohjelmaa. Lisätietoja on verkkosivuillamme www.metso. com/palkitseminen sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (liitetieto 7 sivuilla 29–30). Palkkioina mahdollisesti jaettavat osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta julkisella kaupankäynnillä, joten kannustinjärjestelmillä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Valtuutus	Suurin sallittu määrä	Voimassaoloaika	Käyttötarkoitus
Omien osakkeiden hankinta ja luovutus	10 miljoonaa osaketta (6,7 % osakkeista)	30.6.2018 saakka	1. Pääomarakenteen kehittäminen 2. Yrityskauppojen, sijoitusten tai muiden liiketoimien rahoitus tai toteuttaminen 3. Osana kannustinjärjestelmää
Osakeannit ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen1)	15 miljoonaa osaketta (10 % osakkeista)	30.6.2018 saakka	Sama kuin yllä. Suunnattu osakeanti voidaan toteuttaa ilman har kintaa vain erittäin painavasta taloudellisesta syystä ja kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen.

1) Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista.

Tunnusluvut

Milj. euroa	2017	2016	2015	2014	2013
Liikevaihto	2 706	2 586	2 977	3 658	3 858
Liikevoitto	218	227	555	351	423
% liikevaihdosta	8,1	8,8	18,6	9,6	11,0
Tulos ennen veroja	184	188	516	282	369
% liikevaihdosta	6,8	7,3	17,3	7,7	9,6
Tilikauden tulos	102	130	442	189	238
% liikevaihdosta	3,8	5,0	14,8	5,2	6,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	102	130	442	188	238

Vienti Suomesta ja ulkomaantoiminnot	2 628	2 501	2 881	3 501	3 710
% liikevaihdosta	97,1	96,7	96,8	95,7	96,2

Aineettomien omaisuuserien poistot	17	17	18	19	19
Aineellisten omaisuuserien poistot	42	44	51	56	54
Poistot yhteensä	59	61	69	75	73
% liikevaihdosta	2,2	2,4	2,3	2,1	1,9
EBITA	236	244	573	370	442
% liikevaihdosta	8,7	9,4	19,3	10,1	11,5
EBITDA	277	288	624	426	496
% liikevaihdosta	10,2	11,1	21,0	11,6	12,9

Rahoituskulut, netto	35	39	39	69	54
% liikevaihdosta	1,3	1,5	1,3	1,9	1,4
Korkokulut	23	29	28	38	48
% liikevaihdosta	0,8	1,1	0,9	1,0	1,2
Korkokate (EBITDA)	7,9x	7,4x	16,0x	6,2x	9,2x

Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja)	38	31	46	74	95
% liikevaihdosta	1,4	1,2	1,5	2,0	2,5
Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä	30	-	-	19	44
Nettoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja ja -myyntejä)	35	19	31	66	80

% liikevaihdosta	1,3	0,7	1,0	1,8	2,1
Liiketoiminnan rahavirta	185	346	360	256	316
Vapaa kassavirta	158	339	341	204	251
Kassavirtasuhde, %1)	155	261	180	108	105

Tutkimus- ja tuotekehityskulut	27	34	41	60	63
% liikevaihdosta	1,0	1,3	1,4	1,6	1,6

Taseen loppusumma	3 287	3 236	3 209	3 403	3 678
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	1 344	1 431	1 436	1 221	1 173
Oma pääoma yhteensä	1 351	1 439	1 444	1 229	1 181
Korolliset velat	853	794	822	863	1 049
Korolliset nettovelat	24	-26	153	561	490
Nettokäyttöpääoma (NWC)	502	487	598	709	651
% liikevaihdosta	18,6	18,8	20,1	19,4	16,9
Sitoutunut pääoma	2 204	2 233	2 267	2 092	2 230
Oman pääoman tuotto (ROE), %	7,3	9,0	33,1	15,7	19,0
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	10,3	10,4	25,7	16,4	18,6
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	6,6	7,8	22,4	12,1	12,9
Omavaraisuusaste, %	44,5	48,0	48,3	40,5	36,9
Nettovelkaantuneisuusaste, %	1,8	-1,8	10,6	45,6	41,6
Velkaantuneisuusaste, %	38,7	35,6	36,3	41,2	47,0

Saadut tilaukset	2 982	2 724	3 027	3 409	3 709
Tilauskanta vuoden lopussa	1 439	1 320	1 268	1 575	1 927

Henkilöstö keskimäärin	11 703	12 059	13 754	16 091	16 687
Henkilöstö vuoden lopussa	12 037	11 542	12 619	15 644	16 425

1) Vuonna 2015 kassavirtasuhde on laskettu tuloksesta ilman PAS-liiketoiminnan myyntivoittoa.

Vuoden 2013 luvut ovat jatkuvien toimintojen lukuja, ellei toisin mainittu.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien

omaisuuserien poistoja (EBITA): Liikevoitto + aineettomien omaisuuserien poistot

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja (EBITDA): Liikevoitto + poistot

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma yhteensä keskimäärin kauden aikana

Nettokäyttöpääoma (NWC):

Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + keskeneräisten projektien nettosaamiset ja -velat + muut korottomat saamiset - ostovelat saadut ennakot - muut korottomat velat

Sitoutunut pääoma:

Nettokäyttöpääoma (NWC) + aineettomat ja aineelliset omaisuuserät + pitkäaikaiset sijoitukset + korolliset saamiset + myytävissä olevat osakesijoitukset + rahat ja pankkisaamiset + verosaamiset, netto + korkosaamiset, netto

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:

Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana

Korolliset nettovelat:

Pitkäaikaiset velat + pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät + lyhytaikaiset velat - laina- ja muut korolliset saamiset (pitkä- ja lyhytaikaiset) - kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit - rahat ja pankkisaamiset

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka
Oma pääoma yhteensä	x 100

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100

Vapaa kassavirta:

Liiketoiminnan rahavirta - aineettomien ja aineellisten omaisuuserien ylläpitoinvestoinnit + aineettomien ja aineellisten omaisuuserien myynnit

Kassavirtasuhde, %:

Vapaa kassavirta
Tilikauden tulos	x 100

Velkaantuneisuusaste, %:

Korolliset velat x 100 Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

Korkokate (EBITDA):

EBITDA

Rahoituskulut, netto

Hallituksen ehdotus voiton käytöstä

Metso Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2017 oli:

-219 308,00 euroa 367 775 887,99 euroa 401 222 527,55 euroa 197 919 255,40 euroa 966 698 362,94 euroa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonjako 157 496 984,40 euroa
Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä osingonjaon jälkeen 809 201 378,54 euroa

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Liikevaihto	1, 2, 3	2 706	2 586
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6, 19	-1 975	-1 849
Bruttokate		731	737
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	4, 6, 19	-510	-516
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	5	-2	6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	30	0	0
Liikevoitto		218	227
Rahoitustuotot	8	12	8
Rahoituskulut	8	-47	-47
Rahoituskulut, netto		-35	-39
Tulos ennen veroja		184	188
Tuloverot	9	-82	-58
Tilikauden tulos		102	130
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		102	130
Määräysvallattomille omistajille		0	0
Tilikauden tulos		102	130
Tulos/osake
Laimentamaton, euroa	10	0,68	0,87
Laimennettu, euroa	10	0,68	0,87

Konsernin laaja tuloslaskelma

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Tilikauden tulos		102	130
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	24, 28	3	-2
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna	22, 24	0	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	24	-39	23
		-36	21
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot
(-)	16	1	3
Laajan tuloksen erät yhteensä		-35	24
Tilikauden laaja tulos		67	154
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		67	154
Määräysvallattomille omistajille		0	0
Tilikauden laaja tulos		67	154

Konsernin tase

Varat

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat omaisuuserät	17
Liikearvo		466	452
Muut aineettomat oikeudet		79	86
		545	538
Aineelliset omaisuuserät	18
Maa- ja vesialueet		43	45
Rakennukset		98	113
Koneet ja kalusto		136	149
Keskeneräiset hankinnat		10	8
		287	315
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	30	1	1
Myytävissä olevat osakesijoitukset	22	3	1
Laina- ja muut korolliset saamiset	22	3	3
Johdannaiset	22, 28	2	8
Laskennallinen verosaatava	9	93	112
Muut pitkäaikaiset varat	12, 22	29	32
		130	157
Pitkäaikaiset varat yhteensä		961	1 010
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	13	750	709
Saamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12, 22	631	605
Projektit, joiden valmiusasteen mukainen arvo ylittää asiakkailta laskutetut
ennakot	3	66	66
Laina- ja muut korolliset saamiset	22	0	10
Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit	22, 23	154	109
Johdannaiset	22, 28	13	9
Tuloverosaamiset		38	20
		903	819
Rahat ja pankkisaamiset	23	673	698
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 326	2 226
Varat yhteensä		3 287	3 236

Oma pääoma ja velat

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Oma pääoma	24
Osakepääoma		141	141
Muuntoerot		-87	-48
Arvonmuutos- ja muut rahastot		302	299
Kertyneet voittovarat		988	1 039
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		1 344	1 431
Määräysvallattomien omistajien osuus		7	8
Oma pääoma yhteensä		1 351	1 439
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	22, 25	554	767
Eläkevelvoitteet	16	68	88
Varaukset	15	37	40
Johdannaiset	22, 28	0	5
Laskennallinen verovelka	9	18	11
Muut pitkäaikaiset velvoitteet	14, 22	2	2
Pitkäaikaiset velat yhteensä		680	913
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	22, 25	279	0
Lyhytaikaiset lainat	22, 25	21	27
Osto- ja muut velat	14, 22	547	470
Varaukset	15	74	81
Saadut ennakot		198	186
Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot ylittävät valmiusasteen
mukaisen arvon	3	58	54
Johdannaiset	22, 28	10	21
Tuloverovelat		70	45
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 257	884
Velat yhteensä		1 937	1 797

Oma pääoma ja velat yhteensä		3 287	3 236

Konsernin rahavirtalaskelma

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Liitetieto	2017	2016
Liiketoiminta:
Tilikauden tulos		102	130
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran oikaisuerät
Poistot	19	59	61
Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+)	5	-1	-10
Myytävissä olevista osakesijoituksista syntyneet myyntivoitot	5	-	0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	30	0	0
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	8	35	39
Tuloverot	9	82	58
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		16	22
Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen
ja -myyntien vaikutusta	11	-23	92
Maksetut korot		-24	-29
Saadut korot		5	7
Maksuperusteiset rahoituserät, netto		-2	-3
Maksetut tuloverot		-64	-21
Liiketoiminnan rahavirta		185	346

Investointitoiminta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin	17, 18	-38	-31
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien myynnit		5	21
Liiketoimintojen hankinnat, myydyt rahavarat vähennettynä	31	-30	-
Investoinnit myytävissä oleviin osakesijoituksiin	22	-2	-
Myytävissä olevien osakesijoitusten myynnit	22	-	0
Investointitoiminnan rahavirta		-66	-10
Rahoitustoiminta:
Maksetut osingot		-157	-157
Kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien ostot	26	-411	-201
Kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien myynnit	26	367	159
Lainasaamisten lisäys	26	0	1
Lainasaamisten vähennys	26	9	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto	26	-5	-4
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26	298	0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	26	-234	-36
Rahoitusleasing-velkojen lyhennykset	26	0	0
Muut erät		-1	-
Rahoitustoiminnan rahavirta		-134	-239

Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos		-15	98
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-12	10
Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa	23	698	590
Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa		673	698

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. euroa	Osake pää oma	Muuntoerot	Arvonmuutos ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräysval lattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
31.12.2015	141	-71	302	1 064	1 436	8	1 444

Tilikauden tulos	-	-	-	130	130	0	130
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus1)	-	-	-2	-	-2	-	-2
Myytävissä olevat sijoitukset1)	-	-	0	-	0	-	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	23	-	-	23	-	23
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-)1)	-	-	-	3	3	-	3
Tilikauden laaja tulos	-	23	-2	133	154	0	154

Osingot	-	-	-	-157	-157	0	-157
Osakeperusteiset maksut1)	-	-	1	-	1	-	1
Muut	-	-	-2	-1	-3	0	-3
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	-	-	-	0	0	0	0
31.12.2016	141	-48	299	1 039	1 431	8	1 439

Tilikauden tulos	-	-	-	102	102	0	102
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus1)	-	-	3	-	3	-	3
Myytävissä olevat sijoitukset1)	-	-	0	-	0	-	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-39	-	-	-39	-	-39
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-)1)	-	-	-	1	1	-	1
Tilikauden laaja tulos	-	-39	3	103	67	0	67

Osingot	-	-	-	-157	-157	0	-157
Lahjoitukset yliopistoille	-	-	-	-1	-1	-	-1
Osakeperusteiset maksut1)	-	-	0	0	0	-	0
Muut	-	-	-	4	4	-1	3
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	-	-	-	0	0	0	0
31.12.2017	141	-87	302	988	1 344	7	1 351

1) Verovaikutus huomioituna

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yhtiön perustiedot

Metso Oyj ("Emoyhtiö") tytäryhtiöineen ("Metso" tai "Konserni") on johtava teollinen laite- ja palveluratkaisujen toimittaja kaivos- ja mineraalinkäsittelyteollisuudessa sekä virtauksensäädössä. Metson pääasiakkaat toimivat kaivos-, kivenmurskaus- sekä öljy- ja kaasualalla. Metson raportoidut segmentit ovat Minerals ja Flow Control, lisätietoja liitetiedossa 1.

Metso Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksella METSO. Metso Oyj:n konsernihallinnon osoite on Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki.

Metso Oyj:n hallitus on kokouksessaan 1.2.2018 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Laatimisperusteet

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja näiden tulkintaohjeita (IFRIC). Konsernitilinpäätöksen laatiminen perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvarojatai velkoja, myytävissä olevia sijoituksia sekä kaupankäynnin kohteena olevia rahoitusinstrumentteja ja johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon.

Metson tilinpäätös esitetään euroina, joka on Metso Oyj:n toiminnallinen valuutta ja Metson esittämisvaluutta. Esitetyt luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan, jolloin yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta.

Metson konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty aiheittain kyseisen konsernitilinpäätöksen liitteen yhteydessä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdolta tietyiltä osin arvioiden ja olettamusten tekemistä sekä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Nämä vaikuttavat julkaistavien tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lopullinen tulos saattaa poiketa tehdyistä arvioista. Varat ja velat, joihin liittyy laajempaa harkintaa tai kompleksisuutta tai, joihin liittyvät arviot ja oletukset ovat merkittäviä Metson konsernitilinpäätöksen kannalta, on esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

Liitetieto 3	Liikevaihdon jakautuminen
Liitetieto 7	Osakeperusteiset maksut
Liitetieto 9	Tuloverot
Liitetieto 12	Myyntisaamiset ja muut saamiset
Liitetieto 13	Vaihto-omaisuus
Liitetieto 15	Varaukset
Liitetieto 16	Eläkevelvoitteet
Liitetieto 17	Liikearvo ja muut aineettomat omaisuuserät
Liitetieto 18	Aineelliset omaisuuserät
Liitetieto 25	Korolliset velat
Liitetieto 31	Yrityshankinnat ja -myynnit

Miten lukea Metson konsernitilinpäätöstä?

Metso on selkiyttänyt tilinpäätösinformaation luettavuutta tekemällä muutoksia tilinpäätöksen esittämiseen. Esitetty tilinpäätös on Metso Oyj:n virallinen konsernitilinpäätös. Liitetiedot on yhdistelty liiketoimintaa, pääomarakennetta ja rahoitusta sekä tilinpäätöksen laadintaa kuvaaviksi asiakokonaisuuksiksi. Laatimisperiaatteista sekä johdon harkintaa edellyttävistä arvioista ja oletuksista on kerrottu niitä koskevan liitetiedon yhteydessä, joko "Laatimisperiaate" tai "Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset" -otsikoiden kohdalla.

LAATIMISPERIAATE JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

^A Konsernin taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys

1 Raportointisegmentit

LAATIMISPERIAATE

Metson raportoitavat segmentit perustuvat liiketoiminnan rakenteeseen. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Metson ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on todettu yhtiön hallitus, joka vastaa resurssien kohdentamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Segmenttiraportoinnissa sovellettavat kirjausperiaatteet ovat yhteneväiset konsernin tilinpäätösperiaatteiden kanssa.

Segmentin taloudellista suorituskykyä mitataan tunnusluvulla liikevoitto/-tappio (EBIT). Lisäksi Metso käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan kehittymistä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä: "tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja (EBITA), oikaistu" sekä "segmentin operatiivinen sitoutunut pääoma (segmentti-ROCE)". Oikaisueriä ovat kapasiteetin sopeuttamiskulut, immateriaalioikeuksiin liittyneiden oikeudenkäyntien lopputulemat, toimintojen luovutusvoitot ja -tappiot sekä muut epätavanomaiset erät. Segmenttitiedoissa esitetään oikaisuerien nettovaikutus luonteensa mukaisesti hankinnan ja valmistuksen kuluihin, myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät kuitenkaan korvaa IFRS:n mukaan raportoituja tunnuslukuja.

Konsernirakenne

Metso on kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja kaivos-, kivenmurskaus-, öljy- ja kaasu-, sellu-, paperi- sekä prosessiteollisuudelle.

Metso raportoi tuloksensa strategian ja raportointirakenteen mukaisesti. Raportointirakenteessa on kaksi segmenttiä: Minerals (mineraalienkäsittely) ja Flow Control (virtauksensäätö). Minerals-segmentti sisältää kaivos-, kivenmurskaus- ja kierrätysliiketoiminnat ja Flow Control -segmentti sisältää venttiili- ja pumppuliiketoiminnat.

Minerals-segmentti toimittaa teknologiaa, prosessiratkaisuja, laitteita sekä niihin liittyviä palveluja kivenmurskaukseen, kaivostoimintaan, mineraalien prosessointiin ja metallin kierrätykseen. Vuosina 2017 ja 2016 segmentti oli jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen: Minerals

Capital sekä Minerals Services. Minerals-segmentin liiketoiminta-alueet ovat 1.1.2018 alkaen seuraavat: Mining Equipment, Aggregates Equipment, Minerals Services, Minerals Consumables ja Recycling.

Flow Control -segmentti toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuja ja -palveluita. Asiakkaat toimivat öljy- ja kaasu-, sellu- ja paperiteollisuuden sekä muilla prosessiteollisuuden aloilla. Segmentti on organisoitu kahteen osaan, jotka ovat Venttiilit ja Pumput. Flow Control -segmentin liiketoiminta-alueissa ei tapahdu uudelleenorganisointia 2018.

Konsernihallinto ja muut käsittää emoyhtiön, jossa toimii keskitetyt konsernitoiminnot kuten rahoitus ja verot sekä palvelukeskukset ja konsernin holding-yhtiöt.

Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ei jaeta segmenteille, vaan ne sisältyvät konsernihallinnon ja muiden tilikauden tulokseen. Metson konsernirahoitus koordinoi ja hallinnoi konsernin rahoitustoimintaa hyödyntäen konsernitilijärjestelyistä, rahoitusriskien hallinnasta, neuvotteluvoimasta, kassavarojen hallinnasta ja muista toimenpiteistä saavutettavia kustannus- ja tehokkuusetuja. Metsolla on keskitetty konsernin verotoiminto. Konsernin verotoiminnon tavoitteena on varmistaa verotuksen oikeellisuus sekä optimoitu ja ennustettava kokonaisverokustannus Metsolle.

Segmenttien varoihin luetaan aineettomat ja aineelliset omaisuuserät, sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, myytävissä olevat osakesijoitukset, vaihto-omaisuus sekä korottomat liiketoimintaan liittyvät saatavat. Segmenttien varoihin ei sisällytetä korollisia varoja, kuten likvidejä varoja ja pankkisaamisia eikä tuloverosaamisia tai laskennallisia verosaamisia, jotka esitetään osana konsernihallinnon ja muiden varoja.

Segmenttien velkoihin kuuluvat korottomat liiketoimintaan liittyvät velat. Tuloverovelat, laskennalliset verovelat ja korolliset velat sisältyvät konsernihallinnon ja muiden velkoihin.

Rahavirtalaskelmaan vaikuttamattomat arvonalennukset sisältävät saatavien ja vaihto-omaisuuden, aineettomien ja aineellisten omaisuuserien sekä muiden varojen arvonalennukset.

Bruttoinvestoinnit käsittävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin, osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin sekä yrityshankinnat.

Konsernin sisäiset transaktiot hinnoitellaan markkinaehtoisesti.

Seuraavissa taulukoissa annetaan segmenttikohtaiset tiedot vuosilta 2017 ja 2016.

Milj. euroa	Minerals	Flow Control	Konsernihallinto ja muut	Eliminoinnit	Metso yhteensä
2017
Konsernin ulkoinen liikevaihto	2 070	636	0	-	2 706
Konsernin sisäinen liikevaihto	0	0	-	0	-
Liikevaihto	2 070	636	0	0	2 706

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien
poistoja (EBITA)	159,7	93,1	-17,2	0	235,6
% liikevaihdosta	7,7	14,6	n/a	-	8,7
Oikaistu EBITA	167,9	93,1	-17,2	-	243,7
% liikevaihdosta	8,1	14,6	n/a	-	9,0
Liikevoitto/-tappio	153,4	90,8	-25,8	-	218,4
% liikevaihdosta	7,4	14,3	n/a	-	8,1


Oikaisuerät hankinnan ja valmistuksen kuluissa	-6,4	0	-	-	-6,4
Oikaisuerät myynnin ja hallinnon yleiskuluissa	-1,7	0	-	-	-1,7
Oikaisuerät yhteensä	-8,1	-	-	-	-8,1

Aineettomien omaisuuserien poistot	-6	-2	-9	-	-17
Aineellisten omaisuuserien poistot	-30	-11	0	-	-42

Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	59	8	1	-	68
Rahavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset1)	-11	-5	0	-	-17
Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät	696	118	17	-	832
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	1	-	-	-	1
Myytävissä olevat osakesijoitukset	0	0	3	-	3
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat	1 153	312	25	-	1 491
Korolliset saatavat	-	-	3	-	3
Verosaamiset ja laskennalliset verosaatavat	-	-	131	-	131
Likvidit varat	-	-	826	-	826
Varat yhteensä	1 850	431	1 006	-	3 287

Korottomat velat	800	140	55	-	995
Verovelat ja laskennallinen verovelka	-	-	88	-	88
Korolliset velat	-	-	853	-	853
Velat yhteensä	800	140	996	-	1 937

Operatiivinen sitoutunut pääoma / sitoutunut pääoma	1 050	290	863	-	2 204
Segmentti-ROCE % / ROCE %	14,7	29,7	n/a	-	10,3

Saadut tilaukset	2 308	675	-	0	2 982
Tilauskanta	1 173	267	-	0	1 439

1) Arvonalennukset aineettomista ja aineellisista omaisuuseristä, vaihto-omaisuudesta ja myyntisaamisista.

Oikaisuerät ja aineettomien omaisuuserien poistot

2017

Milj. euroa	Minerals	Flow Control	Konsernihallinto ja muut	Metso yhteensä
Oikaistu EBITA	167,9	93,1	-17,2	243,7
% liikevaihdosta	8,1	14,6	-	9,0
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	-8,1	0	-	-8,1
Aineettomien omaisuuserien poistot	-6,3	-2,4	-8,5	-17,2
Liikevoitto (EBIT)	153,4	90,8	-25,7	218,4

Tunnuslukujen laskentakaavat:

Operatiivinen sitoutunut pääoma:

Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät + sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin + myytävissä olevat osakesijoitukset + vaihto-omaisuus + korottomat liiketoimintaan liittyvät ulkoiset saatavat - korottomat liiketoimintaan liittyvät ulkoiset velat

Operatiivisen sitoutuneen pääoman tuotto, %:

Liikevoitto (EBIT) x 100 Operatiivinen sitoutunut pääoma (kuukausittainen keskiarvo)

			Konsernihallinto
Milj. euroa	Minerals	Flow Control	ja muut	Eliminoinnit	Metso yhteensä
2016
Konsernin ulkoinen liikevaihto	1 956	630	0	-	2 586
Konsernin sisäinen liikevaihto	0	1	-	-1	-
Liikevaihto	1 956	631	0	-1	2 586

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien
poistoja (EBITA)	154,0	93,0	-2,7	0	244,3
% liikevaihdosta	7,9	14,7	n/a	-	9,4
Oikaistu EBITA	190,3	95,0	-11,3	-	274,0
% liikevaihdosta	9,7	15,1	n/a	-	10,6
Liikevoitto/-tappio	148,0	90,4	-11,4	-	227,1
% liikevaihdosta	7,6	14,3	n/a	-	8,8

Oikaisuerät hankinnan ja valmistuksen kuluissa	-23,3	-1,4	-	-	-24,7
Oikaisuerät myynnin ja hallinnon yleiskuluissa	-7,6	-0,6	-1,8	-	-10,0
Oikaisuerät liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa, netto	-5,4	-	10,4	-	5,0
Oikaisuerät yhteensä	-36,3	-2,0	8,6	-	-29,7
Aineettomien omaisuuserien poistot	-6	-3	-8	-	-17
Aineellisten omaisuuserien poistot	-31	-12	-1	-	-44

Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	19	7	5	-	31
Rahavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset	-15	-6	0	-	-21
Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät	696	132	25	-	853
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	1	-	-	-	1
Myytävissä olevat osakesijoitukset	0	0	1	-	1
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat	1 082	312	35	-	1 429
Korolliset saatavat	0	0	13	-	13
Verosaamiset ja laskennalliset verosaatavat	0	0	132	-	132
Likvidit varat	-	-	807	-	807
Varat yhteensä	1 779	444	1 013	0	3 236

Korottomat velat	733	130	84	-	947
Verovelat ja laskennallinen verovelka	-	-	56	-	56
Korolliset velat	0	0	794	-	794
Velat yhteensä	733	130	934	0	1 797

Operatiivinen sitoutunut pääoma / sitoutunut pääoma	1 046	314	873	-	2 233
Segmentti-ROCE % / ROCE %	13,4	28,5	n/a	-	10,4
Saadut tilaukset	2 115	609	-	0	2 724
Tilauskanta	1 078	242	-	0	1 320

Oikaisuerät ja aineettomien omaisuuserien poistot

2016

			Konsernihallinto
Milj. euroa	Minerals	Flow Control	ja muut	Metso yhteensä
Oikaistu EBITA	190,3	95,0	-11,3	274,0
% liikevaihdosta	9,7	15,1	-	10,6
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	-33,1	-2,0	-	-35,1
Pääkonttorin kiinteistön myyntivoitto	-	-	10,4	10,4
Muut kulut	-3,2	-	-1,8	-5,0
Aineettomien omaisuuserien poistot	-6,0	-2,6	-8,7	-17,3
Liikevoitto (EBIT)	148,0	90,4	-11,4	227,1

2 Maantieteelliset tiedot

LAATIMISPERIAATE

Metso esittää liikevaihdon maantieteellisen jaon asiakkaiden sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat ja bruttoinvestoinnit esitetään varojen sijaintimaan mukaisesti.

Metso tarjoaa palveluja maantieteellisesti laaja-alaisesti ja toimii yli 50 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostavat noin 46 prosenttia liikevaihdosta. Metsolla on tuotantoa kaikilla asutuilla mantereilla.

Liikevaihto kohdemaittain:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Suomi	85	87
Muu Eurooppa	600	555
Pohjois-Amerikka	554	569
Etelä- ja Väli-Amerikka	536	521
Aasia ja Tyynenmeren alue	672	608
Afrikka ja Lähi-itä	259	246
Metso yhteensä	2 706	2 586

Metson vienti Suomesta kohdemaittain, mukaan lukien konsernin sisäinen liikevaihto:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Eurooppa	233	203
Pohjois-Amerikka	80	71
Etelä- ja Väli-Amerikka	25	24
Aasia ja Tyynenmeren alue	150	131
Afrikka ja Lähi-itä	45	34
Metso yhteensä	533	463

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaisesti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Suomi	68	81
Muu Eurooppa	86	85
Pohjois-Amerikka	85	103
Etelä- ja Väli-Amerikka	58	65
Aasia ja Tyynenmeren alue	110	119
Afrikka ja Lähi-itä	8	7
Kohdistamattomat erät	448	428
Metso yhteensä	863	888

Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista omaisuuseristä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin, myytävissä olevista osakesijoituksista ja muista korottomista pitkäaikaisista varoista. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa ja muita yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä omaisuuseriä, joita ei ole viety tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestoinnit sijaintimaan mukaisesti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Suomi	5	9
Muu Eurooppa	9	5
Pohjois-Amerikka	4	3
Etelä- ja Väli-Amerikka	8	6
Aasia ja Tyynenmeren alue	8	7
Afrikka ja Lähi-itä	3	1
Metso yhteensä	38	31

Bruttoinvestoinnit sisältävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin, osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin.

3 Liikevaihdon jakautuminen

LAATIMISPERIAATE

Metson liikevaihto muodostuu laite- ja prosessitekniikan kokonaistoimituksista, laitteista sekä näihin liittyvistä palveluista Minerals-segmentissä ja tuotteiden sekä prosessitekniikan projektitoimituksista ja niihin liittyvistä palveluista Flow Control -segmentissä.

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palvelujen laskutusarvo vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Tuloutus tapahtuu suoriteperiaatteen mukaisesti tuotteen luovutushetkellä tai silloin, kun tuote ja vastuu sen kuljetuksesta ovat sopimuksen mukaan siirtyneet ostajalle. Sopimusehdoista riippuen kuljetusvastuun katsotaan siirtyneen ostajalle silloin, kun tuote on joko toimitettu asiakkaalle tai, kun se on tämän saatavilla kuljetusta varten. Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen toimitussopimukseen sitoutumista. Jos riski ostajan maksukyvyttömyydestä kuitenkin ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, epävarmasta saamisesta tehdään arvonalentumisvaraus.

Metso soveltaa valmiusasteen mukaista osatuloutusta pitkäaikaisiin laite- ja prosessitekniikan toimitussopimuksiin. Osatuloutus perustuu ennalta määritettyihin osakokonaisuuksiin, joiden tuloutus tapahtuu toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuloutus tapahtuu cost-to-cost-menetelmällä. Cost-to-cost-menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmiusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Kun konsernin voidaan katsoa olevan toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmiusasteen laskennassa. Toimitussopimuksen ennustettavissa oleva tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sen ilmetessä. Ennakoitua laskutusta, kuluja ja tuottoja sekä toimitusaikataulua tarkistetaan säännöllisesti toimituksen valmistusaikana. Ennustetta korjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jolloin muutostarve on ilmennyt.

Tuotot lyhytaikaisista palvelusopimuksista kirjataan palvelun tultua suoritetuksi. Pitkäaikaisten palvelusopimusten myyntituotot tuloutetaan osatuloutusmenetelmällä.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Osatuloutuksen soveltaminen edellyttää johdon harkintaa pitkäaikaishankkeen kokonaistuottojen, -kulujen, katteen ja kassavirran arvioimisessa. Valmiusasteen ja kulloinkin tuloutettavan katteen määrittäminen sekä hankkeen loppuunsaattamiseen vaadittavien kustannusten arviointi edellyttää harkintaa hankkeen koko läpiviennin aikana. Erityisen huolellista harkintaa vaativat mahdollisten tappiollisten projektien loppuunsaattamisen keston ja kokonaistappion arviointi. Yleisten markkinaolosuhteiden muutokset ja niiden mahdollinen vaikutus asiakassopimuksiin vaativat myös johdon harkintaa. Metso soveltaa osatuloutusta vain, jos pitkäaikaishankkeen kokonaistuotot ja -kulut voidaan arvioida luotettavasti.

Valuuttamääräisten sitovien sopimusten suojaus

Metson suojauskäytännön mukaisesti yksiköiden pitää suojata valuuttariskinsä, kun niillä on sitova sopimus muussa kuin omassa toiminnallisessa valuutassaan, riippumatta siitä, onko sitoumus Metson sisäinen vai ulkoinen. Kun sitovaa sopimusta osatuloutetaan, siihen sovelletaan suojauslaskentaa, ja suojausinstrumentin vaikutus kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin kunnes sopimus on tuloutettu. Vaikka Metso on määritellyt sitovan sopimuksen tunnusmerkit, tulouttamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös seikoista, joihin Metson johto ei voi vaikuttaa, ja joita ei voi ennustaa suojausta tehtäessä. Tällainen tekijä voi olla muutos markkinatilanteessa, jonka vuoksi sopimusosapuoli siirtää sitoumuksen toteutusaikataulua tai peruu sopimuksen. Mahdollisuuksien mukaan johto pyrkii sisällyttämään sopimuksiin lausekkeita, jotka vähentävät epäsuotuisien tapahtumien vaikutusta tulokseen.

Tärkeimmät asiakkaat

Metso-konsernilla ei vuosina 2017 ja 2016 ollut yksittäistä asiakasta, jonka tuotot olisivat olleet yli 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Liikevaihto luokittain:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Palveluiden myynti	1 767	1 703
Projektien, laitteiden ja tavaroiden myynti	940	883
Liikevaihto yhteensä	2 706	2 586

Liikevaihto tuloutusperiaatteen mukaisesti:

			31.12. päättynyt tilikausi
	Milj. euroa 2017	Milj. euroa 2016	% liike vaihdosta 2017	% liike vaihdosta 2016
Osatuloutus1)	215	189	8	7
Luovutuksen mukainen tuloutus	2 491	2 397	92	93
Liikevaihto yhteensä	2 706	2 586	100	100

1) Suurin osa osatuloutettavista projekteista kuuluu Minerals-segmenttiin, jossa liikevaihdosta on osatuloutettu 10 prosenttia vuonna 2017 ja vuonna 2016.

Luovuttamattomien projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä:

Milj. euroa	2017	2016
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo
ylittää laskutetut ennakot
Keskeneräisten projektien kulut ja bruttovoitto	383	598
Ennakkolaskutus	317	532
Netto	66	66

Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistus
asteen mukaisen arvon
Keskeneräisten projektien kulut ja bruttovoitto	305	343
Ennakkolaskutus	363	397
Netto	58	54

4 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 6 Henkilöstökulut ja henkilöstön

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-287	-284
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-27	-34
Hallinnon kulut	-196	-198
Metso yhteensä	-510	-516

LAATIMISPERIAATE

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti vuosikuluina ja ne koostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista sekä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien poistoista. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut jakaantuvat seuraavasti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tutkimus- ja tuotekehityskulut yhteensä	-27	-34
Investoinnit	0	1
Saadut avustukset	0	0
Poistot	-1	-1
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-27	-34

5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän Metson liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan tai jotka syntyvät operatiiviseen toimintaan liittyvien ulkomaanrahanmääräisten rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien termiinisopimukset, realisoitumattomista tai realisoituneista käyvän arvon muutoksista. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittäviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvät kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sekä valuuttakurssierot lukuun ottamatta suojauslaskennan piiriin kuuluvia tai rahoitustoimintaan liittyviä kurssieroja. Lisäksi muissa tuotoissa ja kuluissa raportoidaan ulkomaiset verot ja veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu verotettavaan tuloon, eivätkä voimassa oleviin verosopimuksiin.

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien
myyntivoitot	1	12
Vuokratuotot	1	1
Kurssivoitot1)	48	42
Muut tuotot	7	9
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	57	64

Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien
myyntitappiot	0	-2
Arvonalennukset aineettomista ja
aineellisista omaisuuseristä	-3	-1
Kurssitappiot1)	-48	-43
Muut kulut	-8	-12
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-59	-58

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	-2	6

1) Sisältää myyntisaamisista ja ostoveloista sekä niihin liittyvistä johdannaisista syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

lukumäärä

Henkilöstökulut:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Palkat	-515	-511
Eläkekulut, maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-37	-31
Eläkekulut, etuuspohjaiset eläkejärjestelyt1)	-5	-5
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet1)	0	-1
Osakeperusteiset maksut2)	-2	-2
Muut henkilösivukulut	-91	-105
Metso yhteensä	-650	-655

1) Lisätietoja eläkekuluista on esitetty liitetiedossa 16.

2) Lisätietoja osakeperusteisista maksuista liitetiedossa 7.

Henkilöstö kauden lopussa:

	2017	2016
Minerals	8 890	8 370
Flow Control	2 660	2 663
Konsernihallinto ja muut yhteensä	487	509
Metso yhteensä	12 037	11 542

Henkilöstö keskimäärin kauden aikana:

	2017	2016
Minerals	8 557	8 762
Flow Control	2 645	2 779
Konsernihallinto ja muut yhteensä	501	518
Metso yhteensä	11 703	12 059

Hallituksen palkkiot ja etuudet:

Tuhatta euroa	2017	2016
Hallituksen jäsenet 31.12.2017:
Mikael Lilius	-126	-126
Christer Gardell	-73	-73
Peter Carlsson	-75	-72
Ozey K. Horton, Jr.	-95	-95
Lars Josefsson	-61	-61
Nina Kopola	-61	-61
Arja Talma	-76	-72
Raimo Brand1)	-5	-
Entiset hallituksen jäsenet:
Wilson Nelio Brumer	-8	-81
Eeva Sipilä	-	-3
Markku Aapakari1)	-2	-8
Yhteensä	-582	-652

1) Osallistunut hallitustyöskentelyyn henkilöstön edustajana, ilman äänioikeutta.

Vuoden 2017 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen palkkiot ovat seuraavat: puheenjohtajan palkkio on 110 000 euroa, varapuheenjohtajan 62 000 euroa sekä muiden hallituksen jäsenten 50 000 euroa. Lisäksi valittavalle tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 15 000 euron lisäpalkkio sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa.

Lisäksi hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Pohjoismaissa, maksetaan 700 euroa kokoukselta ja jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa, 1 400 euroa kokoukselta ja niille jäsenille, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella, 2 800 euroa kokoukselta niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Matkakulut ja päivärahat maksetaan Metson matkustussäännön mukaisesti.

Vuoden 2017 yhtiökokouksen päätöksen perusteella 40 prosenttia hallituksen vuosipalkkiosta käytettiin Metson osakkeiden hankintaan markkinoilta. Nämä osakkeet hankittiin ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen julkistusta seuranneiden kahden viikon aikana.

Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot ja etuudet:

Euroa	Rahapalkka	Maksettu tulospalkkio	Luontoisedut	Osakepalkkio	Yhteensä
2017
Toimitusjohtaja Nico Delvaux1)	299 408	-	9 128	-	308 536
Toimitusjohtaja Matti Kähkönen2)	406 765	135 000	12 544	66 824	621 133
Muut johtoryhmän jäsenet	2 307 889	161 517	19 205	138 207	2 626 818
Yhteensä	3 014 062	296 517	40 877	205 031	3 556 487
2016
Toimitusjohtaja Matti Kähkönen	610 136	111 840	21 885	-	743 861
Muut johtoryhmän jäsenet	2 150 756	186 647	29 938	-	2 367 341
Yhteensä	2 760 892	298 487	51 823	-	3 111 202

1) Toimitusjohtaja 1.8.2017 lähtien

2) Toimitusjohtaja 1.1.–31.7.2017 välisen ajan

Toimitusjohtaja Nico Delvaux'lle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut (puhelin-, asuntoetu sekä terveysvakuutus) on esitetty yllä olevassa taulukossa. Delvaux kuuluu Metson hallituksen määrittelemiin palkitsemisohjelmiin. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 7.

Nico Delvaux'n johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on 63 vuotta, ja hän kuuluu lisäeläkevakuutuksen piiriin, jonka peruste on 20 % vuosipalkasta. Irtisanomisaika on molemmilla osapuolilla kuusi kuukautta. Vain jos Metso päättää toimisuhteen ennen työsuhteen toista vuosipäivää, on irtisanomiskorvaus kuukausipalkka kerrottuna kahdeksallatoista, ja tämän jälkeen irtisanomiskorvaus on kaksitoista kuukautta. Nico Delvaux'n lisäeläkevakuutuksesta ei vuonna 2017 tullut maksuja Metsolle. Vuonna 2017 toimitusjohtajan tehtävästä väistyneen Kähkösen lisäeläkevakuutuksen maksut olivat yhteensä 974 tuhatta euroa (445 tuhatta euroa vuonna 2016).

Metsolla on myös lisäeläkevakuutuksia, joiden piiriin johtoryhmän jäsenet kuuluvat. Vakuutusmaksut olivat 245 tuhatta euroa vuonna 2017 (262 tuhatta euroa vuonna 2016).

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Metsossa:

32 444
6 196
1 579
4 789
3 033
3 080
2 053
53 174

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset Metsossa:

31.12.2017
Nico Delvaux	10 650
Eeva Sipilä	7 661
Victor Tapia	-
John Quinlivan	3 103
Merja Kamppari	8 207
Urs Pennanen	200
Jani Puroranta	-
Yhteensä	29 821

7 Osakeperusteiset maksut

LAATIMISPERIAATE

Metson avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Omana pääomana maksettavat osakepalkkiot perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan arvonmuutosrahastoihin. Rahana maksettavan palkkion arvo perustuu Metson osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja se jaksotetaan henkilöstökuluihin sekä vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään asti.

Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonaistuotto, johon myöntämisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääomanehtoisten instrumenttien käypää arvoa. Tähän arvoon perustuva kulu kirjataan riippumatta markkinaperusteisten ehtojen täyttymisestä.

Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, liikevoitto-, palveluliiketoiminnan kasvu, sitoutuneen pääoman tuotto ja tulos per osake -tavoitteet otetaan huomioon arvioitaessa tulevien osakepohjaisten kannustimien määrää. Metso päivittää tilinpäätöshetkellä ennusteensa tulevien myönnettävien osakepohjaisten kannustimien määrästä. Muutokset edelliseen ennusteeseen kirjataan tuloslaskelmaan ja oman pääoman muihin rahastoihin tai lyhytaikaisiin velkoihin.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset Metson ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Metson hallitus päätti joulukuussa 2011 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa oli kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014.

Kaikki ohjelman ansaintajaksot ja niihin liittyvät kahden vuoden sitouttamisjaksot ovat päättyneet. Yhteensä 95 270 osaketta käytettiin palkkioiden maksamiseen 56 ohjelman piirissä olleille maaliskuussa 2015. Osakepalkkioita ei maksettu vuonna 2016, sillä vuoden 2013 ansaintajaksolle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Vuonna 2017 yhteensä 12 590 osaketta käytettiin palkkion maksamiseen 49 osallistujalle vuoden 2014 ohjelman piirissä olleille henkilöille.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä vuodesta 2015 eteenpäin

Joulukuussa 2014 Metson hallitus päätti uudesta ylimmälle johdolle suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmä perustuu pääasiassa suoriteperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään (PSP). Tämän lisäksi Metson hallitus päätti perustaa ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.

Jokaisen uuden suoriteperusteisen (PSP) ja ehdollisen (RSP) osakepalkkiojärjestelmän aloittaminen sekä PSP järjestelmän ansaintakriteerien määrittely edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. PSP koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on kolmen vuoden pituinen ansaintajakso, ja täydentävä RSP koostuu vuosittaisista ehdollisista osakeohjelmista, joihin kaikkiin liittyy kolmen vuoden sitouttamisjakso.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2015–2017

Ansaintakriteeri PSP 2015–2017 osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR, total shareholder return) ajanjaksolla 2015–2017. Vuoden 2017 lopussa ohjelman piirissä oli 79 työntekijää, ja mahdollinen palkkio on maksimissaan 286 210 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 16 600 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2016–2018

Ansaintakriteeri PSP 2016–2018 osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR, total shareholder return) ajanjaksolla 2016–2018. Vuoden 2017 lopussa ohjelman piirissä oli 86 työntekijää, ja mahdollinen palkkio on maksimissaan 376 000 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 51 800 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2019.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2017–2019

Joulukuussa 2016 hallitus päätti jatkaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Mahdollinen osakepalkkio PSP 2017–2019 järjestelmästä perustuu Metson osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) 2017–2019 välisenä aikana. Vuoden 2017 lopussa ohjelman piiriin kuului 95 työntekijää, ja mahdollinen palkkio vastaa korkeintaan 395 800 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 110 000 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2020.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2017–2019

Vuoden 2017 lopussa ohjelman piiriin kuului 5 työntekijää, ja mahdollinen palkkio vastaa korkeintaan 15 900 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 12 500 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2020.

Mahdollisesti maksettavat palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista osallistujasta johtuvasta syystä, palkkiota ei makseta.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän edunsaajat ja myönnetyt osakkeet 31.12.2017:

	Metson johtoryhmä	Osakkeet	Muut edunsaajat	Osakkeet	Edunsaajat yhteensä	Osakkeet yhteensä
2014–2016 ohjelma
Myönnetyt 2017	7	3 875	42	8 715	49	12 590

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut:

Tuhatta euroa	2014–2016 ohjelma	PSP 2015–2017 ohjelma	PSP 2016–2018 ohjelma	PSP 2017–2019 ohjelma	Yhteensä

2017
Metson johtoryhmä	-32	-26	-189	-240	-487
Muut edunsaajat	-86	-151	-779	-575	-1 591
Yhteensä	-118	-177	-968	-815	-2 078
2016
Metson johtoryhmä	-65	-107	-345	-	-517
Muut edunsaajat	-175	-486	-736	-	-1 397
Yhteensä	-240	-593	-1 081	-	-1 914

PSP 2017–2019 ohjelman rahaosuudesta oli tilinpäätöshetkellä kirjattu siirtovelkoihin 443 tuhatta euroa, PSP 2016–2018 ohjelman rahaosuudesta 1 717 tuhatta euroa ja vuosien 2015–2017 ohjelman rahaosuudesta 434 tuhatta euroa.

8 Rahoitustuotot ja -kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Rahoitustuotot
Osingot	0	0
Pankkisaamisten korkotuotot	4	7
Sijoitusten korkotuotot	0	0
Muut rahoitustuotot1)	8	1
Rahoitustuotot yhteensä	12	8
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-23	-29
Korkokulut rahoitusleasing-sopimuksista	0	0
Muut rahoituskulut	-23	-16
Kurssitappiot	-1	-2
Rahoituskulut yhteensä	-47	-47
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-35	-39

1) Muut rahoitustuotot sisältää 7 miljoonan euron kirjatun voiton lainaehtojen muutoksesta.

LAATIMISPERIAATE

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät kauden veron, joka perustuu tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon, oikaisut koskien edellisten tilikausien veroja sekä tuloslaskelmaan kirjatun laskennallisen veron muutoksen. Konsernin laaja tuloslaskelma sisältää veroja eristä, joita on kirjattu laajaan tulokseen. Laskennallinen verosaaminen tai -velka kirjataan, mikäli kirjanpidon ja verotuksen välille syntyy väliaikainen ero. Laskennallinen vero kirjataan tosiasiallisesti voimassa olevalla verokannalla.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Metso on tuloverovelvollinen konsernin eri toimintavaltioissa. Verolaskelmia valmistellessaan Metson johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tosiasiallisen verokulun tai sen lopullisen määrän ollessa vielä epävarma. Metson tytäryhtiöt ovat vuosittain useiden verotarkastusten kohteena. Näiden verotarkastusten osalta kirjataan arvioon perustuva verovelka tarkastuksista mahdollisesti aiheutuvista lisäveroista. Jos lopputulos näissä tilanteissa poikkeaa arvioidusta määrästä, kirjataan muutos tuloveroihin kaudella, jolloin päätös saadaan.

Tuloverot tuloslaskelmassa:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tilikauden verot	-62	-64
Edellisten tilikausien verot	-13	0
Laskennallisen verosaamisen ja -velan muutos	-7	6
Tuloverot	-82	-58

Suomen yhtiöverokannan mukainen tulovero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa konsernitilinpäätöksen tuloveroista seuraavasti:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tulos ennen veroja	184	188

Suomen verokannan mukainen vero 20,0 %	-37	-38
Suomen ja muiden maiden verokantojen eron vaikutus	-16	-15
Vähennyskelvottomat kulut	-7	-2
Verovapaat tuotot	2	0
Ulkomaiset hyvityskelvottomat lähdeverot	-2	-4
Verokantamuutosten vaikutus laskennallisiin veroihin1)	-8	0
Laskennallisten verojen uudelleenarviointi	-1	0
Edellisten tilikausien verot2)	-13	0
Muut	1	-2
Tuloverot	-82	-58

1) Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostuksen vaikutus liittyen Yhdysvaltain verouudistukseen.

2) Sisältää 15 miljoonan euron verovarauksen Suomen verohallinnon, vuosille 2011–2016 antamaan, jälkiverotuspäätökseen perustuen.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut verot:

	31.12. päättynyt tilikausi
		2017			2016
Milj. euroa	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	4	-1	3	-3	1	-2
Eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+)
/ tappiot (-)	8	-7	1	4	-1	3
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-39	-	-39	23	-	23
Laaja tuloslaskelma yhteensä	-27	-8	-35	24	0	24
Tilikauden vero		-1			1
Laskennalliset verot		-7			-1
Yhteensä		-8			0

LAATIMISPERIAATE, LASKENNALLISET VEROT

Laskennallinen verosaaminen tai -velka kirjataan verotuksen ja kirjanpidon väliaikaisesta erosta käyttäen tulevaisuudessa tosiasiallisesti voimassa olevaa verokantaa. Väliaikainen ero voi liittyä varauksiin, poistoeroihin, konsernin sisäiseen varastokatteeseen, eläkejärjestelyihin tai verotuksessa vahvistettuihin tappioihin. Laskennallinen verovelka kirjataan aina täysimääräisesti ja laskennallinen verosaaminen vain niiltä osin, kun voidaan olettaa verotettavaa tuloa syntyvän tulevaisuudessa, jota kohtaan laskennallinen verosaaminen voidaan hyödyntää. Laskennallinen vero voidaan netottaa taseessa, mikäli se kohdistuu samaan veronsaajaan.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Päättäessään laskennallisten verojen kirjaamisesta Metson johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tytäryhtiöiden tulevien vuosien operatiivisen toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta, mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot sekä mahdollisista muutoksista niiden valtioiden verolainsäädännöissä, joissa Metso operoi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista on kirjattu laskennallinen verovelka vain, jos Metson johto on päättänyt jakaa voittovaroja tulevina vuosina ja voitonjako tulee olemaan veronalaista. Koska veroseuraamukset ovat hankalasti arvioitavissa, laskennallisia verosaamisia tai -velkoja voidaan joutua oikaisemaan tulevina vuosina, millä tulee olemaan vaikutusta tilikauteen, jolloin tätä koskeva päätös tehdään.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen täsmäytys:

		Kirjattu	Kirjattu omaan	Yritysostot ja
Milj. euroa	1.1.	tuloslaskelmaan	pääomaan	myynnit	Kurssierot	31.12.
2017
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	10	1	0	-	0	11
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	11	-1	-	-	0	10
Vaihto-omaisuus	35	-9	-	-	-3	24
Varaukset	22	1	-	-	-2	21
Jaksotuserot	15	-6	-	-	-1	7
Eläkejärjestelyt	14	0	-7	-	-	7
Muut	24	2	-1	0	-2	22
Laskennallinen verosaatava yhteensä1)	131	-12	-8	0	-8	103
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-19	0	-	-	-	-10
Laskennallinen verosaatava, netto	112	-12	-8	0	-8	93
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	8	-1	-	3	-	10
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	8	-2	-	-	-1	5
Muut	15	-2	-	-	-	13
Laskennallinen verovelka yhteensä1)	30	-5	-	-	-1	28
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta	-19	0	-	-	-	-10
Laskennallinen verovelka, netto	11	-5	-	-	-1	18
Laskennalliset verot, nettosaatava	101	-7	-8	3	-7	77

1) Metso on uudelleenluokitellut laskennallisten verosaamisten ja -velkojen bruttoesittämistä, ja avaavan taseen rivikohtaisia tietoja on oikaistu vastaavasti.

		Kirjattu	Kirjattu omaan
Milj. euroa	1.1.	tuloslaskelmaan	pääomaan	Kurssierot	31.12.
2016
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	11	-1	0	0	10
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	8	1	-	0	9
Vaihto-omaisuus	32	-10	-	2	24
Varaukset	18	5	-	0	23
Jaksotuserot	10	5	-	1	16
Eläkejärjestelyt	23	4	-1	0	26
Muut	14	-6	0	0	8
Laskennallinen verosaatava yhteensä	116	-2	-1	3	116
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-8	4	-	-	-4
Laskennallinen verosaatava, netto	108	2	-1	3	112
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	11	0	-	0	11
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	4	-2	-	0	2
Muut	8	-6	-	0	2
Laskennallinen verovelka yhteensä	23	-8	-	0	15
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta	-8	4	-	-	-4
Laskennallinen verovelka, netto	15	-4	-	0	11
Laskennalliset verot, nettosaatava	93	6	-1	3	101

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan, jos osingonjakoa pidetään todennäköisenä lähitulevaisuudessa ja siitä aiheutuu veroseuraamus. Jakamattomia voittovaroja, joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, oli 121 milj. euroa vuonna 2017 ja 133 milj. euroa vuonna 2016.

10 Tulos per osake

Tulos per osake on laskettu seuraavasti:

Laimentamaton

Laimentamaton tulos/osake on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla, pois lukien emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet.

		31.12. päättynyt tilikausi
	2017	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista, milj. euroa	102	130
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	149 995	149 985
Tulos/osake, laimentamaton, euroa	0,68	0,87

Laimennettu

Laimennettu tulos per osake -tunnusluvun laskennassa käsitellään tulevaisuudessa ehdollisesti liikkeelle laskettavia osakkeita ulkona olevina, mikäli niiden vaikutus on laimentava. Metso laskee hallussaan olevia omia osakkeitaan uudelleen liikkeelle avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän puitteissa, jos kannustinjärjestelmään liittyvät tavoitteet saavutetaan. Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake lasketaan lisäämällä liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotettua keskiarvoa niiden osakkeiden määrällä, jotka jaettaisiin edunsaajille saavutetun tulostason perusteella, jos ehdollinen ajanjakso päättyisi tilikauden lopussa. Metsolla oli hallussaan 351 128 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmää varten 31.12.2017.

	31.12. päättynyt tilikausi
2017	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista, milj. euroa 102	130
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta) 149 995	149 985
Oikaisu ehdollisesti liikkeelle lasketuista osakkeista (tuhatta) 156	128
Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta) 150 151	150 113
Tulos/osake, laimennettu, euroa 0,68	0,87

Operatiiviset varat ja velat

11 Nettokäyttöpääoma ja sitoutunut pääoma

Nettokäyttöpääoma

	Tasearvo 31.12.	Rahavirtavaikutus, 31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016
Vaihto-omaisuus	750	709	-93	24
Myyntisaamiset	497	464	-62	25
Muut korottomat saamiset	177	189	-11	16
Keskeneräisten projektien saamiset ja velat, netto	8	12	3	26
Ostovelat	-342	-275	79	20
Saadut ennakot	-198	-186	22	10
Muut korottomat velat	-392	-426	39	-29
Nettokäyttöpääoma	502	487	-23	92

Sitoutunut pääoma

	Tasearvo 31.12.
Milj. euroa 2017	2016
Nettokäyttöpääoma 502	487
Aineettomat omaisuuserät 545	538
Aineelliset omaisuuserät 287	315
Pitkäaikaiset sijoitukset 4	2
Korolliset saamiset 3	13
Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit 154	109
Rahat ja pankkisaamiset 673	698
Verosaamiset, netto 43	76
Korkovelat, netto -6	-5
Sitoutunut pääoma 2 204	2 233
2 218 Sitoutunut pääoma keskimäärin	2 250
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut 229	233
Tulos verojen jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut 147	175
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % 10,3	10,4
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, % 6,6	7,8

Pidempi aikasarja on esitetty kappaleessa Tunnusluvut.

12 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset kirjataan taseeseen alkuperäiseen käypään arvoonsa, jota voidaan myöhemmin oikaista mahdollisella arvonalentumisvarauksella. Tuloslaskelmassa varaus kirjataan myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

Jos asiakkaille myönnetään vuoden ylittäviä maksuehtoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan nykyarvoonsa, ja korkotuotot jaksotetaan myönnetylle maksuajalle.

LAATIMISPERIAATE JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Metso kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen arvonalentumisvarauksen saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään, rakenteeseen ja maksuehtojen muutoksiin sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin. Metson johto seuraa aktiivisesti erääntyneiden saamisten määrää ja erääntymisaikaa kansainvälisesti sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä.

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	2017 Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	2016 Lyhytaikaiset	Yhteensä
Korottomat saamiset
Lainasaamiset	0	-	0	0	-	0
Myyntisaamiset	-	497	497	-	464	464
Siirtosaamiset	-	53	53	-	48	48
Muut saamiset	28	81	109	32	93	125
Metso yhteensä	29	631	660	32	605	637

Muihin korottomiin saamisiin sisältyy 17 miljoonaa euroa vuonna 2017 (22 miljoonaa euroa vuonna 2016) brasilialaisten tytäryhtiöiden verohyvityksiä, jotka syntyivät hyödykkeiden ja palveluiden toimituksista (ICMS). Vuonna 2017 näistä kaksi miljoona euroa oli kirjattu pitkäaikaisiin saamisiin (vuonna 2016 miljoona euroa).

Arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tasearvo 1.1.	44	46
Valuuttakurssien vaikutus	-2	-1
Tilikauden kulu	12	13
Lisäykset yrityshankinnoista	0	-
Käytetty varaus	0	-3
Vähennykset / muut lisäykset	-5	-11
Tasearvo 31.12.	49	44

Korottomien myyntisaamisten ikäjakauma:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Erääntymättömät myyntisaamiset	339	323
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	81	71
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	38	23
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	16	16
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	14	18
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	9	13
Metso yhteensä	497	464

13 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATE

Vaihto-omaisuus esitetään keskihintamenetelmällä lasketun hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden tuotteiden kustannukset koostuvat välittömistä materiaaleista, palkoista ja sosiaalikuluista, alihankinnoista sekä muista välittömistä kuluista. Lisäksi tuotantokustannuksiin on kohdistettu tuotannon ja projektihallinnon yleiskustannuksia. Todennäköinen luovutushinta perustuu hyödykkeen markkina-arvoon vähennettynä luovutuksesta syntyvillä kuluilla.

Vaihto-omaisuuden arvosta on vähennetty arvonalentumisvaraus, joka kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin teknisen vanhentumisen

ja muiden tekijöiden perusteella arvioitu varauksen tarpeellisuus on todettu. Arvonalentumisvaraus perustuu systemaattiseen ja jatkuvaan vaihto-omaisuuden seurantaan.

Vaihdossa vastaanotetut käytetyt koneet kirjataan vaihto-omaisuuteen arvioituun vaihtoarvoonsa tai sitä alempaan käypään arvoon.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää johdon arviointia arvonalentumisvarausten osalta ja ennustettavan mahdollisen myyntihinnan ja myynnin kustannusten määrittelyn osalta erityisissä tilanteissa sekä arviointia kansainvälisten markkinoiden kehittymisestä.

Vaihto-omaisuus

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	121	107
Keskeneräiset tuotteet	164	142
Valmiit tuotteet	465	460
Vaihto-omaisuus	750	709

Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden määrä oli 1 940 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 1 813 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. euroa	2017	2016
Tasearvo 1.1.	71	64
Valuuttakurssien vaikutus	-5	2
Tilikauden kulu	12	13
Käytetty varaus	-1	-4
Vähennykset/muut lisäykset	-10	-4
Tasearvo 31.12.	66	71

14 Ostovelat ja muut velat

LAATIMISPERIAATE

Ostovelat ja muut korottomat velat ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia velkoja, ja niiden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen katsotaan olevan samat. Korottomien lyhytaikaisten velkojen erääntyminen ylittää harvoin kuusi kuukautta. Ostovelkojen erääntyminen määräytyy Metson ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

			31.12. päättynyt tilikausi
		2017			2016
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Korottomat velat
Ostovelat	-	342	342	-	275	275
Korkovelat	-	7	7	-	6	6
Henkilöstökuluvelat	-	85	85	-	77	77
Projektikuluvelat	-	30	30	-	35	35
Arvonlisäverovelat	-	41	41	-	29	29
Muut velat	2	43	46	2	48	50
Metso yhteensä	2	547	550	2	470	472

15 Varaukset

LAATIMISPERIAATE

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään tulevissa tilinpäätöksissä.

Takuuvaraukset

Metso myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan toimitetun tuotteen tietty suoritustaso takuuaikana sekä tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Jaksotettavien takuukustannusten määrä arvioidaan aikaisemmin toimitettujen standardituotteiden ja -palveluiden toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuaika on yleensä 12 kuukautta hyväksytystä toimituksesta. Takuuvarauksen riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin projektikohtaisesti.

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksista tehdään varaus vasta johdon hyväksyttyä virallisen sitovan suunnitelman ja aloitettua suunnitelman toimeenpanon. Irtisanomiskulut kirjataan, kun henkilöstölle tai henkilöstön edustajille on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu aiotuista toimenpiteistä, ja asiaan liittyvät korvaukset ovat luotettavasti arvioitavissa. Varaukseen sisällytetään kustannukset, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman välittömänä seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä tai tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset kirjataan hankinnan ja valmistuksen tai myynnin ja hallinnon kuluihin riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksiin voi sisältyä myös muita johdon hyväksymän suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka raportoidaan liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Ympäristövelvoitteet

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt olemassa oleva velvoite ja kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Muilta osapuolilta saatavat korvaukset merkitään taseeseen erillisenä saatavana silloin, kun niiden saamista voidaan pitää varmana.

Varaus tappiollisista projekteista

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät sovitut kokonaistuotot. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se todetaan ja tappiovarauksen riittävyyttä arvioidaan hankkeen valmiusasteen mukaisesti.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Varausten määrittäminen edellyttää johdon arviointia olemassa olevan velvoitteen täyttämiseen vaadittavista kustannuksista tai mahdollisten oikeudenkäyntien lopputulosten ennakointia. Lopulliset kustannukset ja niiden ajoittuminen voivat poiketa alkuperäisen varauksen arviosta.

Laajempiin ja uutta teknologiaa sisältäviin toimituksiin, sekä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin, voidaan tehdä tapauskohtaisesti lisävarauksia ottaen huomioon toimitukseen mahdollisesti liittyvät muut riskit.

31.12. päättynyt tilikausi

		2017 2016
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Takuukustannukset	0	48	48	0	39	39
Uudelleenjärjestelykulut	1	11	12	1	28	29
Ympäristö- ja tuotevastuut	0	1	1	0	1	1
Muut varaukset1)	36	14	50	39	13	52
Varaukset yhteensä	37	74	111	40	81	121

1) ) Sisältää oikeudenkäynteihin, henkilöstöön ja tappiollisiin projekteihin liittyviä varauksia.

Varaukset, sisältäen sekä lyhyt- että pitkäaikaiset, ovat muuttuneet tilikauden 2017 aikana seuraavasti:

Milj. euroa	Takuuvaraukset	Uudelleenjärjestely varaukset	Ympäristö- ja tuotevastuut	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	39	29	1	69
Valuuttakurssien vaikutus	-2	-2	0	-4
Tilikauden kulu	37	1	0	38
Käytetty varaus	-24	-15	0	-39
Varausten purku / muut muutokset	-2	-1	0	-3
Tasearvo 31.12.	48	12	1	61

16 Eläkevelvoitteet

LAATIMISPERIAATE

Metsolla on eri toimintamaissaan paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelmät voivat olla etuuspohjaisia sisältäen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet, henkivakuutuksiin liittyvät etuudet sekä muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, kuten terveydenhuollon ja irtisanomiskorvaukset. Eläke perustuu useimmiten palvelusvuosien määrään sekä viimeisten palvelusvuosien palkkatasoon. Metsolla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan. Muut järjestelyt ovat rahastoimattomia, jolloin Metso maksaa etuudet suoraan niiden erääntyessä. Kaikkia järjestelyjä säätelevät paikalliset verolait ja muu lainsäädäntö.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestelmä, velaksi kirjattava vastuu on eläkevelvoitteiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevelvoitteen määrän. Eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon perustuvalla korkokannalla. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Eläkemenot ja muut henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Nettokorko sisällytetään tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Historialliseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteiden muutoksiin perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen liittyvät menot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Suoritukset maksuperusteisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntymishetkellä.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon määrittäminen perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään useita oletuksia, kuten diskonttokorko, sijoitettujen varojen odotettu tuotto, palkka- ja

eläkeindeksien kehitys ja muut vakuutusmatemaattiset tekijät. Tästä johtuen tilinpäätökseen kirjattu eläkevelvoitteen määrä sekä arvioidut tulevat suoritukset eläkerahastoihin ovat herkkiä muutoksille. Vakuutusmatemaattisten oletusten poikkeamat ja oletuksissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat voittoja tai tappioita, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin. Herkkyysanalyysi etuuspohjaisen velvoitteen osalta on esitetty taulukoissa. Metson rahastoituihin eläkejärjestelyihin kuuluvia varoja hallitaan ulkopuolisten rahastojen kautta. Varojen allokaatiota tarkastellaan säännöllisin väliajoin Metson eläkejärjestelyistä vastaavien tahojen toimesta paikallisen lainsäädännön, asiantuntijoiden neuvojen ja Metson konsultoinnin perusteella sekä hyväksyttävissä olevan riskin määrän mukaisesti.

Metson eläkevelvoitteet ja muut työsuhteen päätymisen jälkeiset velvoitteet

Metson etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa edustavat 74 prosenttia Metson etuuspohjaisista eläkevelvoitteista ja 82 prosenttia järjestelyihin kuuluvista varoista. Nämä järjestelyt antavat eläketuloa, jonka määrä perustuu olennaisilta osin palkkaan ja palveluihin henkilön eläköitymishetkellä tai lähellä sitä. Yhdysvaltojen ja Kanadan osalta arvioidaan vuosittain, onko järjestelyyn suoritettava lisämaksuja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Isossa-Britanniassa Metson etuuspohjainen eläkejärjestely on suljettu. Järjestelyyn kuuluvat varat on sijoitettu erilliseen eläkerahastoon, jota hallinnoi luottamushenkilöistä koostuva hallitus. Rahavastikkeen suorittamisvelvollisuus määritellään kolmesti vuodessa paikallisen rahastoimislainsäädännön mukaisesti niin, että maksuna suoritettava määrä sovitaan luottamushenkilöistä koostuvan eläkerahaston hallituksen ja Metson välillä. Ruotsissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tarjotaan kollektiivisten työehtosopimusten mukaisesti, ja ne ovat rahastoimattomia.

Rahastoitujen eläkejärjestelyjen varoja hoitavat ulkoiset salkunhoitajat. Sijoitusten asianmukaista kohdentamista ja riskiprofiilia arvioidaan säännöllisesti perustuen paikalliseen sääntelyyn, asiantuntijoiden neuvoihin sekä Metson johdon konsultaatioon.

Vuonna 2018 suoritettavien maksujen odotettu määrä on 8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 Metso maksoi 10 miljoonaa euroa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden maksuja.

Taseeseen 31.12. kirjatut erät:
---------------------------------	--	--	--	--	--

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet		Yhteensä
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	260	291	-	-	260	291
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-280	-300	-	-	-280	-300
	-20	-9	-	-	-20	-9
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	45	47	27	32	71	79
Kirjaamattomat varat	1	0	-	-	1	0
Velvoitteiden tasearvo, netto	25	38	27	32	52	70
Erät taseessa
Velat	41	56	27	32	68	88
Varat	16	18	-	-	16	18
Velvoitteiden tasearvo, netto	25	38	27	32	52	70

Taseessa oleva velvoite koostuu seuraavista eristä:

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja päättymisen jälkeiset etuudet
Milj. euroa	2017	2016
Velvoitteiden tasearvo 1.1.	70	77
Tuloslaskelmaan kirjattu nettokustannus	5	7
Työnantajan maksusuoritukset	-10	-15
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (+) ja tappiot (-)	-9	-4
Kurssierot	-4	5
Velvoitteiden tasearvo 31.12., netto	52	70

Tuloslaskelmaan kirjatut erät:

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut työsuhteen jälkeiset etuudet		Yhteensä
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	5	4	0	0	5	4
Nettokorko	0	1	1	1	1	2
Velvoitteiden täyttäminen	0	0	-	-	-	0
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno (+) / tulo (-)	0	0	-1	-	-1	0
Eläkejärjestelyiden hallintokulut	0	0	-	-	0	0
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu (+) / tuotto (-)	5	5	0	1	5	6

Laajan tuloksen eriin kirjatut erät:

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut työsuhteen jälkeiset etuudet		Yhteensä
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Varojen vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä	-10	-25	-	-	-10	-25
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
taloudellisten oletusten muutoksista aiheutuvat	7	23	1	1	8	24
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
demografisten oletusten muutoksista aiheutuvat	-2	2	-0	-	-2	2
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
kokemusperäiset muutokset	-3	-4	-2	0	-5	-4
Voitto (-) / tappio (+) omaisuuserän ylijäämästä, joka ei ole käytettävissä	-	-1	-	-	-	-1
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (-) ja tappiot (+)	-8	-5	-1	1	-9	-4

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet ovat muuttuneet seuraavasti:

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut työsuhteen jälkeiset etuudet		Yhteensä
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	338	330	32	31	370	361
Muut velvoitteiden tasearvoon kohdistuvat oikaisut	-	-	-	-	0	0
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	4	4	0	0	4	4
Korkomenot	9	11	1	1	10	12
Työntekijöiden maksusuoritukset	-	0	-	-	-	0
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	-	-	-	0	-	0
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); taloudel
listen oletusten muutoksista aiheutuvat	7	23	1		8	23
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); demogra
fisten oletusten muutoksista aiheutuvat	-2	2	-	-	-2	2
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); kokemus
peräiset muutokset	-3	-5	-2	0	-5	-5
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-6	-3	-	-	-6	-3
Järjestelystä maksetut etuudet	-17	-16	-	-	-17	-16
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-4	-3	-2	-1	-6	-4
Kurssierot	-21	-5	-3	1	-24	-4
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	305	338	27	32	332	370

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen varojen käypä arvo on muuttunut vuoden aikana seuraavasti:

	Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä
Milj. euroa	2017	2016
Käypä arvo 1.1.	300	284
Korkotulo	9	10
Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä	9	25
Velvoitteen täyttäminen	-6	-4
Työnantajan maksusuoritukset	10	15
Työntekijöiden maksusuoritukset	0	0
Maksetut etuudet	-17	-16
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-6	-5
Eläkejärjestelyiden hallinnollinen kulu	0	0
Kurssierot	-19	-9
Käypä arvo 31.12.	280	300

Varojen prosentuaalinen jakautuminen 31.12. omaisuusryhmittäin:

	Noteerattu		Noteeraamaton		Yhteensä
	2017	2016	2017	2016	2017	2016
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	23 %	28 %	0 %	0 %	23 %	28 %
Joukkovelkakirjat	28 %	24 %	2 %	2 %	30 %	26 %
Kiinteistöt	1 %	1 %	0 %	0 %	1 %	1 %
Käteisvarat	1 %	1 %	0 %	0 %	1 %	1 %
Vakuutussopimukset	1 %	1 %	13 %	15 %	14 %	16 %
Muut	3 %	3 %	28 %	25 %	31 %	28 %
Yhteensä	57 %	58 %	43 %	42 %	100 %	100 %

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 varoja ei ole sijoitettu tytäryhtiöihin tai kiinteistöihin, joissa konsernin yhtiöt toimivat.

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12. painotettuina keskiarvoina:

	2017	2016
Eläkevelvoite:
diskonttokorko	2,87 %	3,32 %
palkankorotusolettama	3,05 %	3,09 %
eläkkeiden korotusolettama	2,66 %	2,86 %
Tuloslaskelma:
diskonttokorko	3,32 %	3,68 %
palkankorotusolettama	3,09 %	3,00 %
eläkkeiden korotusolettama	2,86 %	2,81 %

Etuuspohjaisten järjestelyiden piiriin kuuluvien henkilöiden laskettu elinikä perustuu säännöllisesti päivitettäviin paikallisiin kuolevuustaulukoihin. Suurimpien järjestelyiden käytössä olleet taulukot ovat:

	Elinajanodote 65 vuoden iässä tällä hetkellä 65-vuotiaalle miehelle		Elinajanodote 65 vuoden iässä tällä hetkellä 45-vuotiaalle miehelle
Maa	2017	2016	2017	2016
Iso-Britannia	22,1	22,2	23,5	23,9
Yhdysvallat	20,7	20,9	22,6	22,5
Kanada	21,7	21,4	22,8	22,0

Elinajanodotteen käyttö etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrittelemisessä on hyväksyttävää käyttäen laskennassa yleiseen kokemukseen perustuvia järjestelyn sijaintimaan paikallisia kuolevuustaulukoita, joissa on (useissa tapauksissa) huomioitu elinajanodotteen tuleva kasvu.

Alla olevassa taulukossa esitetty etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi kuvaa etuuspohjaisen velvoitteen arvoa yhden muuttujan muuttuessa ja muiden pysyessä vakiona.

		2017		2016
	Eläke	Muut	Yhteensä	Eläke	Muut	Yhteensä
Diskonttokorko
Nousu 0,25 %	-8,6	-0,6	-9,2	-9,7	-0,8	-10,5
Lasku 0,25 %	9,0	0,7	9,7	10,3	0,8	11,1
Palkankorotusolettamus
Nousu 0,25 %	0,2	0,1	0,3	0,3	0,1	0,4
Lasku 0,25 %	-0,1	-0,1	-0,2	-0,3	-0,1	-0,4
Eläkkeiden korotusolettamus
Nousu 0,25 %	3,2	-	3,2	3,7	-	3,7
Lasku 0,25 %	-3,1	-	-3,1	-3,4	-	-3,4
Sairauskulujen kasvu
Nousu 0,25 %	-	1,0	1,0	-	1,7	1,7
Lasku 0,25 %	-	-1,0	-1,0	-	-1,4	-1,4
Elinajanodote
Nousu yhdellä vuodella	13,9	0,7	14,6	14,5	0,7	15,2
Lasku yhdellä vuodella	-13,7	-0,7	-14,4	-14,2	-0,7	-14,9

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen duraation painotettu keskiarvo vuosina

	2017			2016
	Eläke	Muut	Yhteensä	Eläke	Muut	Yhteensä
31.12.	12,0	10,1	11,8	12,4	10,0	12,2

^B Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

17 Liikearvo ja muut aineettomat omaisuuserät

LAATIMISPERIAATE

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät

Taseessa liikearvona esitetään määrä, jonka yrityshankinnan hankintahinta ylittää hankinnan yhteydessä yksilöityjen ja allokoimattomien nettovarojen, tunnistettujen velkojen ja mahdollisen aikaisemmin omistetun määräysvallattoman omistajan osuuden. Liikearvo kohdistetaan kassavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), joita ovat raportoidut segmentit, Minerals tai Flow Control, tai yksittäinen liiketoiminta-alue näiden segmenttien alla. Kun Metson raportointirakennetta organisoidaan uudelleen, liikearvo kohdistetaan järjestelyn kohteena oleville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa. Liikearvon tasearvoa testataan laskemalla kassavirtaa tuottaville yksiköille sen käyttöarvo tai, jos tarpeellista käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Muista taloudelliselta ajaltaan rajoittamattomista omaisuuseristä, kuten brändien arvosta, ei kirjata poistoja. Niiden arvoa testataan vuosittain osana rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalennustestausta, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan. Aikaisemmin kirjattuja arvonalennuksia palautetaan vain tasearvoon, joka olisi ollut, jos arvonalennusta ei olisi kirjattu.

Muut aineettomat omaisuuserät

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat omaisuuserät, kuten tavaramerkit, patentit, lisenssit, tietojärjestelmät tai yrityshankinnassa allokoitu tilauskanta arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintahintaan vähennettynä kertyneillä poistoilla tai arvonalennuksilla.

Aineettomien omaisuuserien poistoajat

Aineettomat omaisuuserät poistetaan tasapoistoin todennäköisinä taloudellisina vaikutusaikoinaan seuraavasti:

Patentit ja lisenssit	5–10 vuotta
Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Teknologia	3–15 vuotta
Asiakassuhteet	3–12 vuotta
Muut aineettomat omaisuuserät	< 1–15 vuotta

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa tarkistetaan vastaavasti. Tasearvoja tarkistetaan myös silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserien arvo olisi alentunut. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus

Liikearvo ja muut aineettomat omaisuuserät

				Muut aineettomat	Aineettomat omaisuuserät
Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	omaisuuserät	yhteensä
2017
Hankintameno 1.1.	452	24	93	119	688
Kurssierot	-5	-1	-2	-5	-13
Yritysostot	19	4	-	7	30
Investoinnit	-	1	0	2	3
Siirrot erien välillä	-	1	2	-3	0
Muut muutokset	-	-1	0	-1	-2
Hankintameno 31.12.	466	28	93	119	706
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	-19	-70	-61	-150
Kurssierot	-	1	2	2	5
Muut muutokset	-	1	-	-	1
Arvonalennukset	-	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-	-2	-8	-7	-17
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-	-19	-76	-66	-161
Tasearvo 31.12.	466	9	17	53	545

2016
Hankintameno 1.1.	452	28	91	119	690
Kurssierot	0	0	1	1	2
Investoinnit	-	1	0	3	4
Siirrot erien välillä	-	0	2	-2	0
Muut muutokset	-	-5	-1	-2	-8
Hankintameno 31.12.	452	24	93	119	688
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	-22	-62	-56	-140
Kurssierot	-	0	-1	-1	-2
Muut muutokset	-	5	1	3	9
Arvonalennukset	-	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-	-2	-8	-7	-17
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-	-19	-70	-61	-150
Tasearvo 31.12.	452	5	23	58	538

saatetaan palauttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut merkittävä parannus. Palautus kirjataan vain tasearvoon, joka olisi ollut, jos arvonalennusta ei olisi kirjattu.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja ne muodostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista, aineettomien ja aineellisten omaisuuserien poistoista. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Arvonalentumistestaus

LAATIMISPERIAATE

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen osalta vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla. Kun tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta. Metson johto on määrittänyt kaksi rahavirtaa kerryttävää yksikköä, Minerals-segmentti ja Flow Control -segmentti, joille liikearvoa on kohdistettu.

Rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa tulevaisuuden arvioidut kassavirrat diskontataan nykyarvoon. Rahavirrat perustuvat kuluvan vuoden viimeisen kvartaalin ennusteeseen, seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden strategiaan. Tämän jälkeisten pitkän aikavälin kassavirtojen määrittäminen perustuu terminaaliarvoon. Terminaalijakson kasvuprosentin katsotaan johdon arvion mukaan heijastavan testattavien liiketoimintojen pitkän aikavälin kasvua. Arvioidut kassavirrat ottavat huomioon normaalitasoiset ylläpitoinvestoinnit, mutta eivät investointeja tai yrityshankintoja, jotka laajentaisivat merkittävästi CGU:n liiketoimintaa.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Käyttöarvolaskelmat sisältävät useita johdon arvioita sekä oletuksia ja ovat siksi alttiita muutoksille. Laskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita testattavien yksiköiden liiketoiminnan tulevasta markkinakysynnästä, hinta- ja voittomarginaalikehityksestä sekä tehostamistoimien mahdollisista vaikutuksista. Tehostamistoimenpiteiden tuomien hyötyjen ja säästöjen arviointi vaatii lähtökohtaisesti huolellista harkintaa. Metson johto on tehnyt arvioita myynnin kasvusta ja EBITDA:n kehittymisestä ennustekaudelle, kuin myös määrittänyt käytetyn diskonttokoron. Kassavirtojen nykyarvot on laskettu käyttäen testatuille CGU:ille laskettuja WACC-arvoja. WACC-laskelmat sisältävät arvioita mm. beta-kertoimen, verrokkiyhtiöiden ja pääomarakenteen määrittämisessä. CGU WACC ennen veroja oli Minerals-segmentille 10,8 % ja Flow Control -segmentille 11,0 %.

Metso tekee arvonalentumistestaukset vuosittain, tai kun on viitteitä tapahtumista tai olosuhteista, jotka saattaisivat aiheuttaa arvonalentumista. Tyypillisiä tällaisia tapahtumia ovat merkittävät ja pysyvät muutokset kansainvälisten markkinoiden kehityksessä tai poliittisissa ympäristöissä, merkittävästi ennustettua heikompi kannattavuuden kehittyminen tai merkittävät muutokset Metson strategisissa painopistealueissa.

Aineettomien omaisuuserien todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain. Yrityskaupat ja toiminnan uudelleenjärjestelyt tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida aineettomien omaisuuserien tasearvoja ja jäljellä olevia poistoaikoja. Kun aineeton omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon myynnin kuluilla vähennettynä, myyntihinta ja omaisuuserän myyntikuntoon saattamisen kustannukset perustuvat johdon arvioon.

Yrityshankinnan yhteydessä Metso käyttää ensisijaisesti saatavilla olevia markkina-arvoja allokoidessa hankittuja nettovaroja. Kun markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän arvioituun käyttöarvoon. Arvonmääritys perustuu tällöin omaisuuserän arvioituun suorituskykyyn ja ennustettuun tulontuottamiskykyyn. Muutokset Metson liiketoiminnan painopistealueissa vaikuttavat näihin arvioihin.

Liikearvon kohdistaminen rahavirtaa tuottaville yksiköille

Milj. euroa	Minerals	Flow Control	Liikearvo yhteensä
2017
Tasearvo 1.1	407	45	452
Kurssierot	-4	-1	-5
Yritysostot / luovutukset	19	-	19
Tasearvo 31.12.	422	44	466
Prosenttia liikearvosta	91 %	9 %	100 %
2016
Tasearvo 1.1	407	45	452
Kurssierot	0	0	0
Yritysostot / luovutukset	-	-	-
Tasearvo 31.12.	407	45	452
Prosenttia liikearvosta	90 %	10 %	100 %

Vuoden 2017 liikearvon lisäys, 19 milj. euroa, liittyy WearX Holding Pty Ltd:n hankintaan (liite 31). Vuonna 2016 segmenttien liiketoiminnassa ei tapahtunut muutoksia. Muiden vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien omaisuuserien määrä oli 16 milj. euroa vuonna 2017 (16 milj. euroa vuonna 2016), ja se muodostuu Minerals-segmentin brändiarvoista.

Arvonalentumistestaus vuonna 2017

Vuoden 2017 lopussa liikearvon määrä oli 466 milj. euroa eli 34,7 % omasta pääomasta. Metson raportointirakenne ja liikearvon kohdistuminen pysyi samana vuonna 2017 kuin 2016. Testatut rahavirtaa tuottavat yksiköt olivat Minerals ja Flow Control -segmentit, joille konsernihallinnon kulut kohdistettiin volyymin suhteessa.

Arvonalentumistestaus vuonna 2017 osoitti, että kaikkien testattujen CGU:iden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti merkittävästi niille kohdistetun liikearvon ja muiden testattujen omaisuuserien tasearvot, joten viitteitä arvonalentumisesta ei havaittu. Käyttöarvolaskelmat perustuivat sekä Metson johdon että hallituksen ennalta hyväksymiin ennusteisiin, vuoden 2018 budjettiin ja neljän vuoden strategialukuihin.

Keskeiset oletukset

Keskeiset käytetyt oletukset laskettaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää olivat liikevaihdon kasvu ennustejaksolla, pitkän aikavälin kasvu terminaalijaksolla ja käytetty diskonttokorko. Käytetyt arvot olivat seuraavat:

	Minerals	Flow Control
Liikevaihdon kasvu neljän vuoden
ennustejaksolla	9,9 %	7,3 %
EBITDA % neljän vuoden ennustejaksolla	12,0 %–14,4 %	14,2 %–17,4 %
Terminaalijakson kasvu	1,7 %	1,7 %
WACC verojen jälkeen	8,0 %	7,9 %
WACC ennen veroja	10,8 %	11,0 %

Keskeisten oletusten arvot heijastavat johdon odotuksia myynnin ja tuotannon volyymista, joka perustuu testattujen rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) nykyiseen rakenteeseen ja kapasiteettiin. Jokaisen CGU:n kausivaihtelu ja nykyinen markkinatilanne on otettu erikseen huomioon. Myös ulkopuolisten tutkimuslaitosten tietoja kasvu- ja kysyntäennusteista ja hintojen kehityksestä on hyödynnetty. Terminaalijakson 1,7 % kasvu kuvaa Metson johdon pitkäaikaista liiketoiminnan kasvuodotusta, ottaen huomioon nykyisen alhaisen korkotason sekä yleisen markkinatilanteen.

Laskelmissa on käytetty diskonttotekijänä WACC:ia (Weighted avarage cost of capital) ennen veroja. WACC ottaa huomioon sekä vieraan että oman pääoman tuotto-odotuksen, joka on laskettu hyödyntäen verrokkiyhtiöiden markkinadataa ja pääomarakennetta. CGU WACC:ien laskennassa on lisäksi otettu erikseen huomioon toimialariski hyödyntämällä saman toimialan markkinatietoa.

Herkkyysanalyysi

Tehtyjen laskelmien herkkyyttä testattiin jokaisen CGU:n osalta seuraavasti:

a) pienentämällä terminaalijakson kasvu 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin b) pienentämällä terminaalijakson kasvu 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin ja nostamalla WACC:ia 2,0 %-yksiköllä

Herkkyysanalyysin vaikutukset CGU:den käypiin arvoihin olivat seuraavat:

	Terminaalijakson kasvu 1,7 %:sta 1,2 %:iin	Terminaalijakson kasvu 1,7 %:sta 1,2 %:iin ja WACC:n lisäys 2,0 %-yksiköllä
Minerals	-6 %	-28 %
Flow Control	-6 %	-29 %
Metso yhteensä	-6 %	-30 %

Herkkyyttä analysoitiin lisäksi EBITDA:n ja WACC:n osalta arvonalentumiseen johtavilla raja-arvoilla sekä kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla CGU:den toiminnassa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin rajallinen niin kauan kun terminaaliarvoon vaikuttavaa olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa. Herkkyysanalyysien perusteella Metson johto uskoo, että kohtuullisen todennäköisillä muutoksilla keskeisiin oletuksiin ei ole sellaista vaikutusta, että liikearvon ja testattujen omaisuuserien tasearvo ylittäisi käyvän arvon. Vuoden 2017 herkkyysanalyysit eivät indikoi arvonalennusriskiä.

LAATIMISPERIAATE

Aineelliset omaisuuserät on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset omaisuuserät arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Aineelliset omaisuuserät poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	15–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–20 vuotta
Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko omaisuuserän tasearvoon tai erotetaan omaksi eräkseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Metso tarkistaa aineellisten omaisuuserien tasearvoja silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien arvo on pysyvästi alentunut. Aineellisten omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot sekä mahdolliset arvonalennukset sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisten omaisuuserien arvonalennus voidaan peruuttaa, jos sen kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteena olleet arviot ovat muuttuneet merkittävästi. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan tasearvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi kirjattu.

Rahoitusleasingillä hankittu omaisuus aktivoidaan sopimuksen alkaessa taseeseen käypään arvoonsa tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat vuokraerät jaetaan velan lyhennykseen ja rahoituskuluun. Vastaavat vuokravastuut sisältyvät pitkäaikaisiin lainoihin rahoituskuluilla vähennettynä ja korko kirjataan tuloslaskelmaan leasing-sopimuksen ajalle jaksotettuna. Rahoitusleasingillä hankittu omaisuus poistetaan joko taloudellisena pitoaikanaan tai leasing-sopimuksen keston mukaisesti, jos tämä on lyhyempi.

Rakennusaikaisten korkojen aktivointi

Konsernin rakennuttamien aineettomien ja aineellisten omaisuuserien investointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu investointikohde.

Julkiset avustukset

Aineellisten omaisuuserien hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne pienentävät omaisuuserästä tehtäviä poistoja. Muut julkiset avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Yrityshankinnat ja -myynnit sekä toiminnan tehostamisohjelmat tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida omaisuuden hyödynnettävissä olevia arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Kun aineellinen omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla, arvioidaan myynnistä aiheutuvat lisä- ja myyntikustannukset.

Aineelliset omaisuuserät

		Rakennukset ja		Keskeneräiset	Aineelliset omaisuuserät
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	rakennelmat	Koneet ja kalusto	hankinnat	yhteensä
2017 Hankintameno 1.1.	45	245	572	8	870
Kurssierot	-2	-14	-34	-1	-51
Yritysostot	-	0	2	0	2
Investoinnit	0	2	22	11	35
Siirrot erien välillä	0	0	8	-8	0
Muut muutokset	0	-4	-12	0	-16
Hankintameno 31.12.	43	229	558	10	840
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-132	-423	-	-555
Kurssierot	-	7	25	-	32
Yritysostot	-	0	0	-	0
Muut muutokset	-	4	10	-	14
Arvonalentumistappio	0	-1	-1	-	-2
Tilikauden poisto	-	-9	-33	-	-42
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-131	-422	-	-553
Tasearvo 31.12.	43	98	136	10	287

2016
Hankintameno 1.1.	49	254	564	10	877
Kurssierot	0	5	20	1	26
Investoinnit	0	1	16	9	26
Siirrot erien välillä	0	2	10	-12	0
Muut muutokset	-4	-17	-38	0	-59
Hankintameno 31.12.	45	245	572	8	870
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	-131	-403	-	-534
Kurssierot	-	-3	-17	-	-20
Muut muutokset	-	13	36	-	49
Arvonalentumistappio	0	-1	-5	-	-6
Tilikauden poisto	-	-10	-34	-	-44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	-132	-423	-	-555
Tasearvo 31.12.	45	113	149	8	315

Rahoitusleasing-sopimuksilla hankittu omaisuus sisältyy aineellisiin omaisuuseriin, ja kirjanpitoarvot tilikausien 2017 ja 2016 lopussa olivat alle miljoona euroa.

19 Poistot

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Aineettomat omaisuuserät yrityshankin
noista	-5	-5
Muut aineettomat omaisuuserät	-12	-12
Aineelliset omaisuuserät
Rakennukset	-9	-10
Koneet ja kalusto	-33	-34
Yhteensä	-59	-61

Poistot toiminnoittain:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-35	-36
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi	-3	-4
Tutkimus ja tuotekehitys	-1	0
Hallinto	-20	-21
Yhteensä	-59	-61

LAATIMISPERIAATE – VUOKRALLEOTTA JA

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet Metsolle, luokitellaan käyttöleasing-sopimuksiksi, joiden vuokranmaksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi syntyessään sopimusajan kuluessa, ja näihin sopimuksiin liittyvät ei-purettavissa olevat maksusitoumukset esitetään taseen ulkopuolisissa vastuissa. Rahoitusleasing-sopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset sisältyvät aineellisiin omaisuuseriin (ks. liite 18).

Metsolla on käyttöleasing-vuokrasopimuksia toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksista, autoista sekä IT-laitteista. Osa vuokrasopimuksista voidaan uusia eripituisiksi jaksoiksi.

Tulevat vähimmäisvuokrat käyttöleasing-sopimuksista ovat:

Milj. euroa	2017	2016
Enintään vuoden kuluttua	36	38
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	29	29
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	19	23
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	14	15
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	10	10
Yli 5 vuoden kuluttua	17	25
Vähimmäisvuokrat yhteensä	126	140

Vuokrakulut olivat 43 milj. euroa vuonna 2017 ja 41 milj. euroa vuonna 2016.

^C Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit

21 Rahoitusriskien hallinta

Metson maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Metson hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa valvoo rahoituksen ohjausryhmä puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernirahoitus toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin. Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai valuuttakurssin, muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän volatiliteetti olisi testioletusten mukainen, ja että muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Metso käyttää herkkyysanalyysissä yleisesti sovellettua tapaa olettaa yhden prosenttiyksikön (100 korkopisteen) muutosta koroissa ja 10 prosentin muutosta valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa, koska tämä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa selvemmän käsityksen muutosvaikutuksista tilinpäätöksen lukijalle. Näin tehdessään Metso on tietoinen, etteivät oletukset ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen volatiliteettiin perustuvat, mutta niiden tarkoitus ei ole heijastaa tulevaa kehitystä. Menneeseen perustuvaa volatiliteettia ei ole myöskään haluttu käyttää, koska se voisi antaa ulkopuoliselle virheellisen kuvan yhtiön johdon käsityksestä rahoitusinstrumenttien volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä pääomarakenteen hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita sekä ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Metson maksuvalmius pysyi vahvana ja sitä tukivat tasainen operatiivinen rahavirta, rahoituksen erääntymisrakenne ja käytettävissä olevat luottositoumukset. Vuoden 2017 lopussa (2016 lopussa vastaavasti) rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 673 miljoonaa euroa (698 milj. euroa), kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit 104 miljoonaa euroa (109 milj. euroa), nostamattomat luottositoumukset 500 miljoonaa euroa (500 milj. euroa) ja komittoitu nostamaton Euroopan Investointipankin lainasitoumus 40 miljoonaa euroa. Syndikoitu valmiusluottosopimus erääntyy kesäkuussa 2021. Lisäksi käytettävissä on 500 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma.

Metso hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Metson velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten nettokorot sisältyvät pitkäaikaisten velkojen rahoituskuluihin.

Erääntymisajat 31.12.2017

Milj. euroa	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset	283	274	300
Rahoituskulut	14	30	7
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	21	-	-
Rahoituskulut	0	-	-
Ostovelat	342	-	-
Muut velat	10	-	-
Metso yhteensä	670	304	307
Rahoitustakaukset	-

Erääntymisajat 31.12.2016

Milj. euroa	< 1 vuotta	1–5 vuotta	> 5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset	0	676	100
Rahoituskulut	18	38	5
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	27	-	-
Rahoituskulut	1	-	-
Ostovelat	274	-	-
Muut velat	10	-	-
Metso yhteensä	330	714	105
Rahoitustakaukset	-

Yksityiskohtaiset erittelyt eri tase-eristä on esitetty konsernitilinpäätöksen muissa liitetiedoissa.

Metson hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti, ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus.

Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.2017 oli yhteensä 1 353 miljoonaa euroa (1 430 milj. euroa) ja korolliset velat yhteensä 853 miljoonaa euroa (795 milj. euroa). Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja optimoida pääoman kustannus. Metson tavoitteena on säilyttää vakaa sijoituskelpoinen luottoluokitus (solid investment grade).

Metson luottoluokitus tilinpäätöshetkellä 31.12.2017: Standard & Poor's BBB / A-2

Metson lainasopimuksissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusehtoja (covenants). Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusehtoja. Metso täyttää rahoitussopimuksiinsa liittyvät sopimusehdot ja muut ehdot.

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut vuosille 2013–2017 ja niiden laskentakaavat on esitetty tämän tilinpäätöksen kappaleessa Tunnusluvut.

Korkoriski

Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat yhtiön rahoituskustannuksiin ja -tuottoihin sekä korollisten tase-erien markkina-arvostukseen. Korkoriskiä hoidetaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä hallinnoimalla velkojen ja sijoitusten duraatiota. Korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraation avulla. Pitkäaikaisen velan Macaulay-duraatio oli 2,3 vuotta 31.12.2017 (1,9 vuotta).

Vuoden 2017 lopussa taseessa korkoriskiä sisältäviä eriä olivat korolliset varat 829 miljoonaa euroa (820 milj. euroa) ja korolliset velat 853 miljoonaa euroa (795 milj. euroa). Korollisesta velasta 70 prosenttia (68 %) on euromääräistä, mutta 98 prosenttia (97 %) velasta altistuu vain euron korkoriskille.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä vakiona vaikuttaisi Metson seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien nettokorkokustannuksiin verovaikutus huomioituna +/- 1,4 miljoonaa euroa (+/- 1,9 milj. euroa).

Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi Metson tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat verovaikutuksella oikaistut vaikutukset:

Milj. euroa	2017	2016
Vaikutus
Tuloslaskelmaan	+/- 0,1	+/- 1,7
Omaan pääomaan	+/- 0,1	+/- 0,4

Vaikutus tuloslaskelmaan muodostuu tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Vaikutus omaan pääomaan muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät myytävissä olevista sijoituksista ja johdannaisista, joilla suojataan pitkäaikaista vaihtuvakorkoista velkaa rahavirtasuojauksella.

Valuuttariski

Metson liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konsernille aiheutuu valuuttariskiä useissa valuutoissa, tosin toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Noin 80 prosenttia Metson liikevaihdosta tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Australian dollari, Chilen peso, Kiinan juan, Brasilian real ja Ruotsin kruunu.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa kuin yksikön omassa valuutassa, sekä silloin, kun toisiinsa liittyvät tulevat ja menevät valuuttamääräiset rahavirrat ovat määriltään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Liiketoimintayksiköt

suojaavat tulevat valuuttamääräiset rahavirtansa sisäisillä valuuttakaupoilla konsernirahoituksen kanssa; suojausperiodit eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Liiketoimintayksiköt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa sellaisissa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernirahoituksen avoimille valuuttapositioille on asetettu niiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetut enimmäismäärät. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Metson yhteenlaskettu valuuttariski 31.12. oli:

Milj. euroa	2017	2016
Operatiiviset erät	254	206
Rahoituserät	535	442
Suojaukset	-745	-630
Kokonaispositio	44	18

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu kokonaispositio, joka koostuu kaikista valuuttamääräisistä saatavista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista rahavirroista, lyhyt- ja pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi arvioiduista operatiivisista suojatuista rahavirroista. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista aiheutuvaa muuntoeroa eikä sen suojausta.

Jos euro vahvistuu tai heikkenee 10 prosenttia muita valuuttoja vastaan, sen vaikutus vuodenvaihteen positiosta laskettuna, verovaikutus huomioituna on -/+ 2,8 miljoonaa euroa (-/+ 2,5 milj. euroa), mikä johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollarista. Valuuttariski jakautuu noin 35 valuuttaan ja 31.12.2017 suurimmat avoimet riskit kohdistuivat Yhdysvaltain dollarin (43 %) ja Kiinan offshore renminbin (13 %) positioihin.

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi tehdään vain rahoitusinstrumenteista, jolloin kokonaisvaluuttariskistä jätetään huomioimatta seuraavat erät: sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut rahavirrat, ennakkomaksut, myynti- ja ostosopimukset ja ennakoidut operatiiviset rahavirrat. +/- 10 prosentin kurssimuutos valuuttakursseissa euroa vastaan aiheuttaisi verovaikutus huomioiden seuraavat vaikutukset:

Milj. euroa	USD	SEK	Muut	2017 Yhteensä	2016 Yhteensä
Vaikutus
Tuloslaskelmaan	-/+ 2,4	+/- 1,3	+/- 0,5	+/- 1,5	+/- 1,8
Omaan pääomaan	-/+ 1,4	+/- 3,1	+/- 0,3	+/- 4,2	-/+ 5,7

Vaikutus omaan pääomaan lasketaan niistä johdannaisista, jotka täyttävät rahavirtasuojauksen kriteerit ulkomaanvaluuttamääräisten sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan lasketaan kaikista valuuttariskin sisältävistä rahoitusinstrumenteista, mukaan lukien rahavirtaa suojanneista johdannaisista samassa suhteessa kuin niiden alla oleva sitoumus on osatuloutettu konsernin osatuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Translaatioriski

Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toiminnallisessa valuutassa. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Kiinan juanissa, Brasilian realissa, Chilen pesossa ja Ruotsin kruunussa, jotka yhdessä muodostavat noin 60 prosenttia kokonaistranslaatioriskistä. Metso ei suojaa tällä hetkellä translaatioriskiä.

Hyödykeriski

Hyödykeriski syntyy raaka-aineiden ja tarvikkeiden hintavaihteluista. Metson liiketoimintayksiköt tunnistavat hyödykeriskien suojaustarpeensa ja konsernirahoitus toteuttaa suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä.

Pohjoismaisten yksiköiden sähkön hintariskiä on suojattu sähköjohdannaisilla. Suojaukset on määritelty erittäin todennäköisten tulevien sähköostojen hintasuojauksiksi. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Metson sähkösuojausten määrä 31.12.2017 oli 14 GWh (35 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan sisältyvän seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Metso on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin; merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Metson nikkelisuojausten määrä 31.12.2017 oli 270 tonnia (288 tonnia).

Hyödykkeiden hintariskin herkkyysanalyysi IFRS 7 -standardin mukaisesti sisältää hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset, mutta ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi verovaikutus huomioituna +/-0,0–0,2 miljoonan euron vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan vuosina 2017 ja 2016.

Sähkön suojauksessa sovelletaan rahavirtasuojauslaskentaa, joten suojauksen tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Muita hyödykeriskejä ei hallita rahoitusinstrumenteilla.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu, jos asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Metsolle. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksiköiden vastuulla. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuutta näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Näitä kaupalliseen toimintaan liittyviä luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen takauksilla tai luottovakuutuksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Metsolla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin laatua arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauma- että asiakaskohtaisilla analyyseillä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 12.

Pankit, muut rahalaitokset ja yritykset, joiden kanssa solmitaan sopimuksia rahoitusinstrumenteista, muodostavat myös vastapuoliriskin, jota hallinnoidaan vastapuolten huolellisella valinnalla, vastapuolilimiiteillä ja netotussopimuksilla kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association). Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismääränä käytetään voimassaolevien sijoitusten, avoimien johdannaissopimusten ja kassavarojen käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä.

Käyvän arvon arvioiminen

Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan seuraavasti:

Taso 1 Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat markkinahintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat korkoarvopapereita ja osakkeita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
Taso 2 Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona markkinahintanoteerauksia, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentit ovat:
Ei-pörssinoteerattuja (OTC) johdannaisia, jotka on luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai suojauslaskettaviksi
Korkoarvopapereita, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
Käyvän arvon suojauslaskennassa olevat velat
Taso 3 Rahoitusinstrumentti on luokiteltu tasolle 3, jos käyvän arvon laskenta ei voi perustua todettavissa oleviin markkinahintanoteerauksiin. Metsolla ei ollut tällaisia rahoitusinstrumentteja vuonna 2017 eikä vuonna 2016.

Alla olevissa taulukoissa esitetään Metson käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat:

31.12.2017

Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset	-	8	-
Arvopaperit	2	152	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	7	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset	-	-	-
Varat yhteensä	2	167	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset	-	4	-
Käypään arvoon kirjattava velka	-	399	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	6	-
Velat yhteensä	-	409	-

31.12.2016

Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset	-	4	-
Arvopaperit	7	102	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	13	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset	-	-	-
Varat yhteensä	7	119	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset	-	20	-
Käypään arvoon kirjattava velka	-	414	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	6	-
Velat yhteensä	-	440	-

22 Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain

LAATIMISPERIAATE

Metso luokittelee rahoitusvarat seuraaviin arvostusluokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja saamiset, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat. Luokittelu tehdään tekohetkellä varojen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Rahoitusvarat tai -velat esitetään pitkäaikaisena eränä, jos jäljellä oleva juoksuaika on yli 12 kuukautta ja lyhytaikaisena eränä, jos jäljellä oleva juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koostuvat sijoituksista rahoitusinstrumentteihin ja eripituisista kolmen kuukauden ylittävistä määräaikaistalletuksista. Myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävät johdannaiset on luokiteltu tähän luokkaan. Varat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti neljännesvuosittain. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä ja toteutuneet voitot ja tappiot ja mahdolliset arvonalennukset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Kiinteäkorkoiset velat, jotka on suojattu johdannaisilla ja joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, sisältyvät tähän arvostusluokkaan. Toteutuneet voitot ja tappiot kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset sisältävät korolliset laina- ja muut saamiset sekä korottomat saamiset. Lainat ja saamiset merkitään taseeseen käypään arvoonsa transaktiokuluineen, minkä jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoonsa. Niiden perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti. Mikäli lainasaamisen arvioidaan olevan osittain tai kokonaan menetetty, arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon. Lainasaamisten korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Lainojen ja saamisten transaktiot kirjataan kaupantekopäivänä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat osakesijoitukset sisältävät listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeita. Listattujen osakkeiden arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuun päätöskurssiin. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat toteutumattomat voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan, ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, esitetään taseessa hankintahintaansa mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Myytävissä olevat velkakirja- ja korkosijoitukset ovat osa Metson kassanhallintaa, ja ne ovat pääasiassa sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin, yritystodistuksiin ja määräaikaistalletuksiin. Instrumentit arvostetaan käypään arvoonsa neljännesvuosittain ja käyvän arvon muutos kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Kestoltaan alle kolmen kuukauden sijoitukset sisältyvät Rahat ja pankkisaamiset -erään.

Metso arvioi aina tilinpäätöshetkellä, onko yksittäisen myytävissä olevan rahoitusvaran tai koko ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennettavissa. Jos myytävissä olevien rahoitusvarojen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alentunut alle hankintahinnan, tappio siirretään omasta pääomasta kuluksi tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat

Pitkäaikaiset lainat sisältyvät pääasiassa tähän luokkaan, kun lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, jotka on suojattu käyvän arvon suojauksella, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain 31.12.

Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo
2017
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	-	3	3	3
Lainasaamiset	-	-	3	-	3	3
Johdannaiset	1	1	-	-	2	2
Muut saamiset	-	-	12	-	12	12
Metso yhteensä	1	1	15	3	20	20

Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset	-	-	0	-	0	0
Kaupankäynnin kohteena olevat
rahoitusinstrumentit	154	-	-	-	154	154
Myyntisaamiset	-	-	497	-	497	497
Johdannaiset	7	6	-	-	13	13
Muut saamiset	-	-	134	-	134	134
Rahat ja pankkisaamiset	-	-	673	-	673	673
Metso yhteensä	161	6	1 304	-	1 471	1 471

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Suojauslaskennassa	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Milj. euroa	rahoitusvelat	käytetyt johdannaiset	rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo
2017
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	181	-	373	554	574
Rahoitusleasing-velat	-	-	-	0	0
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	-	0	0
Johdannaiset	0	0	-	0	0
Muut velat	-	-	2	2	2
Metso yhteensä	181	-	375	556	576

Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	209	-	69	279	284
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	21	21	21
Ostovelat	-	-	342	342	342
Johdannaiset	4	6	-	10	10
Muut velat	-	-	206	206	206
Metso yhteensä	213	6	638	857	863

Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Suojauslaskennassa käytetyt johdannaiset	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo
2016
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	-	1	1	1
Lainasaamiset	-	-	3	-	3	3
Johdannaiset	-	8	-	-	8	8
Muut saamiset	-	-	15	-	15	15
Metso yhteensä	-	8	18	1	27	27

Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset	-	-	10	-	10	10
Kaupankäynnin kohteena olevat
rahoitusinstrumentit	109	-	-	-	109	109
Myyntisaamiset	-	-	464	-	464	464
Johdannaiset	4	5	-	-	9	9
Muut saamiset	-	-	141	-	141	141
Rahat ja pankkisaamiset	-	-	698	-	698	698
Metso yhteensä	113	5	1 313	-	1 431	1 431

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Suojauslaskennassa	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Milj. euroa	rahoitusvelat	käytetyt johdannaiset	rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo
2016
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	202	-	367	569	578
Lainat rahoituslaitoksilta	198	-	-	198	212
Rahoitusleasing-velat	-	-	-	0	0
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	-	0	0
Johdannaiset	4	1	-	5	5
Muut velat	-	-	2	2	2
Metso yhteensä	404	1	369	774	797
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	0	0	0
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	27	27	27
Ostovelat	-	-	274	274	274
Johdannaiset	16	5	-	21	21
Muut velat	-	-	196	196	196
Metso yhteensä	16	5	497	518	518

Muiden kuin liitetiedon 21 käyvän arvon hierarkiataulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen osalta kirjanpitoarvot eivät oleellisesti eroa käyvistä arvoista. Velkojen käyvät arvot edustavat lainojen nykyarvoja.

Lisätietoja johdannaisista on esitetty liitetiedossa 28.

23 Likvidit varat

Rahat ja pankkisaamiset muodostuvat pankkitileistä ja pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit ovat erittäin likvidejä sijoituksia, joita käytetään Metson kassanhallinnassa. Näiden talletusten tai velkakirjasijoitusten maturiteetti on yli kolme kuukautta mutta alle 12 kuukautta. Ne arvostetaan käypään arvoon vuosineljänneksittäin ja käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloksen kautta oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan.

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Kaupankäynnin kohteena olevat
rahoitusinstrumentit	154	109

Rahat ja pankkisaamiset	361	403
Yritystodistukset ja muut talletukset	311	295
Rahat ja pankkisaamiset	673	698
Likvidit varat	826	807

Vuoden lopun salkussa keskimääräinen korko yritystodistuksille ja muille talletuksille oli 0,70 % (0,57 %) sekä kaupankäynnin kohteena oleville rahoitusinstrumenteille 0,03 % (0,18 %).

24 Oma pääoma

LAATIMISPERIAATE LAATIMISPERIAATE

Osakeanti ja omat osakkeet

Osakeannista tai optioiden merkitsemisestä syntyneet transaktiokustannukset esitetään omassa pääomassa niistä saadun vastikkeen vähennyksenä, verot huomioituna.

Emoyhtiön omistamat omat osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan ja vähennetty omasta pääomasta. Jos omia osakkeita myydään tai lasketaan uudelleen liikkeelle, niistä saatu vastike kirjataan omaan pääomaan välittömillä transaktiokustannuksilla sekä tuloveroilla oikaistuna.

Muuntoerot

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai tappiota. Jos ulkomaisen tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaoksi ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuosien 2017 ja 2016 lopussa 140 982 843,80 euroa.

	2017	2016
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä 1.1.	149 984 538	149 984 538
Osakepohjaisista
kannustinjärjestelmistä
myönnetyt osakkeet	12 590	-
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä 31.12.	149 997 128	149 984 538
Emoyhtiön hallussa olevat
osakkeet	351 128	363 718
Osakkeiden lukumäärä
yhteensä 31.12.	150 348 256	150 348 256

Vuoden 2017 lopussa Metso Oyj:n hallussa olevien yhteensä 351 128 oman osakkeen hankintameno, 8 086 132,65 euroa, on kirjattu omien osakkeiden rahastoon.

Osingonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa yhteensä 157 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten käyvän arvon muutoksen. Osakepalkkiot on esitetty arvonmuutosrahastossa.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Muut rahastot muodostuvat emoyhtiön voitonjakokelpoisesta rahastosta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Muutokset arvonmuutos- ja muissa rahastoissa

	Omien osakkeiden		Arvonmuutos
Milj. euroa	rahasto	Suojausrahasto	rahasto	Vararahasto	Muut rahastot	Yhteensä
31.12.2015	-9	-2	4	16	293	302
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta1)	-	4	-	-	-	4
Siirretty tuloslaskelmaan1)
Liikevaihto	-	-1	-	-	-	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	-	-1	-	-	-	-1
Korkotuotot / -kulut	-	-4	-	-	-	-4
Myytävissä olevat sijoitukset ja osakepalkitseminen
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta1)	-	-	0	-	-	0
Siirretty tuloslaskelmaan1)	-	-	0	-	-	0
Osakeperusteiset maksut1)	-	-	1	-	-	1
Muut	-	-	-	-2	-	-2
31.12.2016	-9	-4	5	14	293	299

Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta1)	-	6	-	-	-	6
Siirretty tuloslaskelmaan1)
Liikevaihto	-	-1	-	-	-	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	-	0	-	-	-	0
Korkotuotot / -kulut	-	-3	-	-	-	-3
Myytävissä olevat sijoitukset ja osakepalkitseminen
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta1)	-	-	0	-	-	0
Siirretty tuloslaskelmaan1)	-	-	0	-	-	0
Osakeperusteiset maksut1)	-	-	1	-	-	1
31.12.2017	-9	-2	6	14	293	302

1) Verovaikutus huomioituna

Omaan pääomaan sisältyvät muuntoerot

Milj. euroa	2017	2016
Muuntoerot 1.1.	-48	-71
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerojen muutos	-39	23
Muuntoerot 31.12.	-87	-48

25 Korolliset velat

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, jotka on suojattu käyvän arvon suojauksella, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin. Pitkäaikainen laina tai sen osa luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun velvollisuus takaisinmaksuun on 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelka kirjataan pois vain kun lainasopimuksen velvoite on täytetty, kumottu tai voimassaolo on lakannut.

Velkainstrumenttien muutokseen liittyvät transaktiomenot sisällytetään velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana silloin, kun uudet ehdot eivät olennaisesti eroa alkuperäisistä. Eroa arvioidaan vertaamalla uusien ehtojen mukaisten rahavirtojen diskontattua nykyarvoa alkuperäisen velan jäljellä oleviin diskontattuihin rahavirtoihin. Kun ehdot eivät ole muuttuneet olennaisesti, laskennallinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan muutoksen toteuttamishetkellä.

31.12. päättynyt tilikausi

		Tasearvot		Käyvät arvot1)
Milj. euroa	2017	2016	2017	2016
Joukkovelkakirjalainat	554	569	574	578
Lainat rahoituslaitoksilta	-	198	-	212
Rahoitusleasing-velat	0	0	0	0
Muut pitkäaikaiset velat	0	0	0	0
Korolliset pitkäaikaiset velat yhteensä	554	767	574	790
Joukkovelkakirjalainojen lyhennysosuudet	69	-	73	-
Rahoituslainojen lyhennysosuudet	209	0	211	-
Lainat rahoituslaitoksilta	21	27	21	27
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä	299	27	305	27

1) Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot on laskettu niiden tulevien kassavirtojen nykyarvona.

Joukkovelkakirjalainat

	Nimellinen korkokanta	Efektiivinen korkokanta	Ulkona oleva alkuperäinen		Tasearvot
Milj. euroa	31.12.2017	31.12.2017	lainan määrä	2017	2016
Julkinen velkakirjalaina 2012–2019	2,75 %	2,91 %	174	175	398
Julkinen velkakirjalaina 2017–2024	1,125 %	2,33 %	300	279	-
Suunnatut velkakirjalainat, erääntyvät 2018–2022		0,86–4,70 %	170	169	171
Joukkovelkakirjalainat yhteensä			644	623	569

Metson 1,5 miljardin euron Euro Medium Term Note -ohjelman (EMTN) puitteissa liikkeeseen laskettujen lainojen ulkona olevan määrän tasearvo vuoden 2017 lopussa oli 623 miljoonaa euroa (vuoden 2016 lopussa 569 milj. euroa). Tästä määrästä 454 miljoonaa euroa (398 milj. euroa) oli julkisia joukkovelkakirjalainoja ja 169 miljoonaa euroa (171 milj. euroa) suunnattuja lainoja.

Vuonna 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Metso osti takaisin 15 miljoonaa euroa ja toukokuussa 205 miljoonaa euroa alkujaan 400 miljoonaa euron liikkeeseen laskettuja vuonna 2019 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja ja lisäksi toukokuussa laski liikkeelle uuden 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2024. Lainojen järjestelyssä toukokuussa ehdot eivät muuttuneet oleellisesti, ja 7 miljoonan euron suuruinen laskennallinen voitto kirjattiin tuloslaskelmaan. Vuoden lopussa velan tasearvo on 279 miljoonaa euroa ja sen efektiivinen korko on 2,33 %.

Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuu ainoastaan Yhdysvaltain dollarin määräisestä kiinteäkorkoisesta lainasta. Laina on tehokkaasti suojattu valuuttakorkoswapilla, jolloin laina on altis vain

euron korkoriskille. Lainan keskimääräinen korko vuonna 2016 oli 0,96 % (0,99 % vuonna 2016). Laina erääntyy huhtikuussa 2018.

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuvat lainoista, joita Metson tytäryhtiöt ovat nostaneet rahoittaakseen paikallisia toimintojaan. Lainat ovat pääasiassa Intian rupian määräisiä. Lyhytaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli 3,9 % vuoden 2017 lopussa ja 6,3 % vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2018 maksetaan yllämainittujen lyhytaikaisten lainojen korkoja 0,4 miljoonaa euroa yhdessä pääomanlyhennysten kanssa.

Metsolla on syndikoitu 500 miljoonan euron suuruinen valmiusluottosopimus, joka on solmittu 10 pankin muodostaman ryhmän kanssa. Valmiusluottosopimus on voimassa vuoteen 2021. Metsolla on myös sitova luottolupaus 40 miljoonan euron suuruisesta lainasta tuotekehitys- ja innovaatioprojekteihin Euroopan Investointipankilta, jonka nostoaika on kesäkuuhun 2019, ja jonka laina-aika voi olla 10 vuotta. Lisäksi Metsolla on kotimainen yritystodistusohjelma, jonka kokonaismäärä on 500 miljoonaa euroa. Kaikki kolme lisärahoitusjärjestelyä olivat käyttämättä vuosien 2017 ja 2016 lopussa.

Korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat ovat 31.12.2017:

2018	2019	2020	2021	2022	Myöhemmin	Metso yhteensä
86	183	7	7	107	307	697
72	174	-	-	100	300	646
14	9	7	7	7	7	51
233	0	0	0	0	0	233
232	0	0	0	0	0	232
1	-	-	-	-	-	1
319	183	7	7	107	307	930
304	174	0	0	100	300	878
15	9	7	7	7	7	52

Johdannaisinstrumenttien erääntyminen esitetään liitetiedossa 28.

26 Korollisten nettovelkojen täsmäytys

Korolliset nettovelat

Milj. euroa	2017	2016
Pitkäaikaiset korolliset lainat1)	833	767
Lyhytaikaiset korolliset lainat	21	27
Laina- ja muut korolliset saamiset	-3	-13
Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit	-154	-109
Rahat ja pankkisaamiset	-673	-698
Korolliset nettovelat	24	-26

1) Sisältää pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät 279 miljoonaa euroa vuonna 2017 (vuonna 2016 ei ollut lyhennyseriä).

Korollisten nettovelkojen muutokset

	Tasearvo				Muut muutokset ilman rahavirtavai
Milj. euroa	1.1.	Rahavirrat	Yrityshankinnat	Muuntoerot	kutusta	Tasearvo 31.12.
2017
Pitkäaikaiset korolliset lainat	767	64	-	0	1	833
Rahoitusleasingvelat	0	0	-	0	-	0
Lyhytaikaiset korolliset lainat	27	-5	0	-2	-	21
Laina- ja muut korolliset saamiset	-13	9	-	0	-	-3
Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit	-109	-44	-	-	-	-154
Rahat ja pankkisaamiset	-698	15	-1	12	-	-673
Korolliset nettovelat	-26	39	-1	10	1	24

2016
Pitkäaikaiset korolliset lainat	792	-36	-	3	8	767
Rahoitusleasingvelat	0	0	-	0	-	0
Lyhytaikaiset korolliset lainat	30	-4	-	1	-	27
Laina- ja muut korolliset saamiset	-12	-1	-	0	0	-13
Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusinstrumentit	-67	-42	-	-	-	-109
Rahat ja pankkisaamiset	-590	-98	-	-10	-	-698
Korolliset nettovelat	153	-181	-	-6	8	-26

27 Ehdolliset velat ja vastuut

LAATIMISPERIAATE

Takaisinostosopimuksilla tarkoitetaan sitoumuksia, joilla Metso sitoutuu ostamaan takaisin asiakkaalle myymänsä laitteen. Takaisinostovelvollisuuteen johtavat ehdot määritellään sopimuskohtaisesti.

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Konserni
Muiden puolesta
Takaukset1)	274	273
Muut sitoumukset
Takaisinostositoumukset	3	2
Muut vastuusitoumukset	3	3
Metso yhteensä	6	6

1) Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden antamat ulkoiset takaukset.

Metso-konsernin yhtiöt ovat antaneet takauksia niiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi. Tällaisia tyypillisesti ovat takaukset asiakkaan ennakkomaksun tai sopimusehtojen vakuudeksi tai vastatakaus pankille, joka on antanut kaupallisen takauksen konserniyhtiölle.

28 Johdannaiset

LAATIMISPERIAATE

Johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon niiden tekohetkellä ja arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien kassavirtojen suojaukseksi (rahavirtasuojaus), kiinteäkorkoisen velan suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien suojauksiksi (oman pääoman suojaus), tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jolloin niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Suojauslaskennassa Metso dokumentoi transaktion tekohetkellä suojausinstrumentin ja suojauksen kohteen välisen suojaussuhteen riskienhallintastrategiansa ja -tavoitteidensa mukaisesti. Suojauksen tehokkuutta testataan neljännesvuosittain sekä tulevien kassavirtojen osalta että taannehtivasti.

Johdannaiset luokitellaan taseen pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 12 kuukautta ja taseen lyhytaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Rahavirtasuojaus

Metso soveltaa rahavirtasuojauslaskentaa tiettyihin koronvaihto-, valuuttatermiini- ja sähkötermiinisopimuksiin.

Metso kohdistaa vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän suojauslaskentaan, korkotekijä kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin nettona. Termiinisopimuksen tehokkaan osuuden voitto tai tappio kirjataan tulokseen samanaikaisesti ja samalle riville kuin suojattava tapahtuma. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Muuttuvakorkoisten lainojen suojaamiseen käytettyjen korkoswappien tehokkaan suojauksen osuus puretaan laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastosta tuloslaskelman rahoituseriin kohde-etuuden toteutuessa. Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä testataan johdannaisen suojauskomponentin tehokkuus suojata kohteena olevien kassavirtojen käypien arvojen muutoksia.

Metso testaa säännöllisesti sähkötermiinien tehokkuutta varmistaakseen, että sähkötermiinisopimusten käyvän arvon muutos suojaa tehokkaasti kohteena olevaa ennustettua sähkön ostoa eri maissa. Sopimuksen tehokkaan osan vaikutus kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Johdannaisten tehokas osa kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta sitä puretaan muiden

laajan tuloksen erien kautta tuloslaskelmaan kirjattavaksi samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa.

Johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin, jos johdannainen on hankittu muuttuvakorkoisen lainan suojaukseen. Jos suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut puretaan tuloslaskelmaan laajan tuloksen erien kautta.

Käyvän arvon suojaus

Metso soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa tiettyihin kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainan suojaamiseen käytetyn korkoswapin käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti kohde-etuuden arvostuksen kanssa. Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä johdannaisten tehokkuus testataan vertaamalla niiden käyvän arvon muutoksia suojatun kohteen arvonmuutoksiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Osa johdannaisista ei ole mukana suojauslaskennassa. Nämä instrumentit, joita on solmittu tasaamaan liike- ja rahoitustoiminnan riskejä, koostuvat valuuttatermiini-, valuutta- ja korko-optio-, koronvaihto- ja nikkelin hinnanvaihtosopimuksista.

Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan korkokuluihin. Termiinisopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan pääosin muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Silloin kun termiinisopimukset on hankittu konsernin valuuttamääräisten rahavarojen ja kassahallinnan sijoitusten kurssiriskien tasaamiseen, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, netto. Hyödykesopimusten käyvän arvon muutos kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin, netto.

Johdannaisten käyvän arvon määritys

Termiinien käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Hyödykejohdannaisten käypä arvo perustuu niiden noteerattuun markkinahintaan tilinpäätöshetkellä. Optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetään Black-Scholes-hinnoittelumallia.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot

EUR million	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
2017
Valuuttatermiinisopimukset1)	1 347	13	10	3
Koronvaihtosopimukset	432	2	0	2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	244	-	1	1
Optiosopimukset	-	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset2)	14	-	0	0
Nikkelinvaihtosopimukset3)	270	0	-	0
Metso yhteensä		15	10	5

2016
Valuuttatermiinisopimukset1)	998	9	20	-11
Koronvaihtosopimukset	245	8	5	3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	244	0	1	-1
Optiosopimukset	-	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset2)	35	-	0	0
Nikkelinvaihtosopimukset3)	288	0	0	0
Metso yhteensä		17	26	-9

1) Vuoden 2017 lopussa noin 41 prosenttia ja vuoden 2016 lopussa noin 30 prosenttia nimellisarvosta kuului rahavirran suojauslaskennan piiriin.

2) Nimellismäärä GWh.

3) Nimellismäärä tonnia.

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.

Johdannaisten tasearvot tilinpäätöshetkellä

	2017			2016
Milj. euroa	Saamiset	Velat	Saamiset	Velat
Koronvaihtosopimukset - rahavirran suojaus	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset - käyvän arvon suojaus	1	0	8	-
Koronvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	1	0	-	5
	2	0	8	5
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - rahavirran suojaus	-	0	-	1
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - käyvän arvon suojaus	0	1	0	-
	0	1	0	1
Valuuttatermiinisopimukset - rahavirran suojaus	6	6	5	5
Valuuttatermiinisopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	7	4	4	15
	13	10	9	20
Sähkötermiinisopimukset - rahavirran suojaus	-	0	-	0
Nikkelinvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	0	-	0	0
Optiot - suojauslaskennan ulkopuoliset	-	-	-	-
Johdannaiset yhteensä	15	10	17	26

Vuoden 2017 aikana rahavirtasuojauksesta syntyi tulokseen tappiona kirjattavaa tehottomuutta 0,1 miljoonaa euroa (0,05 milj. euroa tappiota vuonna 2016). Koronvaihtosopimusten kiinteä korko 31.12.2017 vaihteli 1,0 prosentista 3,9 prosenttiin.

Johdannaisten erääntyminen nimellisarvoina vuoden lopussa

Milj. euroa	2018	2019	2020	2021	Myöhemmin
Valuuttatermiinisopimukset	1 343	4	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	-	200	-	20	125
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	244	-	-	-	-
Optiosopimukset	-	-	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset1)	14	-	-	-	-
Nikkelinvaihtosopimukset2)	252	18	-	-	-

1) Nimellismäärä GWh.

2) Nimellismäärä tonneja.

^D Konsolidointi

LAATIMISPERIAATE

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa sillä on suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli 50 prosentin omistusosuus äänivallasta tai määräysvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen niiden hankintahetkestä lähtien ja myydyt tai omistajille jaetut yhtiöt niiden luopumisajankohtaan asti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat: saatavat ja velat, sekä voitot ja tappiot liiketoimista tytäryhtiöiden välillä eliminoidaan osana yhdistelyprosessia. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöistä esitetään konsernin taseessa osana omaa pääomaa, erillään osakkeenomistajille kuuluvasta pääomasta. Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ilmoitetaan konsernin tuloslaskelmassa erikseen.

Konsernin sisäiset osakeomistukset eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy luovutettujen varojen lisäksi liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo ja hankintahetkellä mahdollisesti vastattavaksi otetut velat. Jokaisen hankinnan osalta määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoonsa tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankitun kohteen nettovarallisuuden käyvän arvon ylittävä hankintameno kirjataan liikearvoksi (ks. myös aineettomat omaisuuserät). Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan suoraan konsernin tulokseen.

Kun Metson määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyhtiönä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Tapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään kuten omistajien kanssa tehdyt. Määräysvallattomilta omistajilta hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan samoin suoraan omaan pääomaan.

Myytävänä olevat varat

Pitkäaikaiset varat tai myytävät liiketoiminnot luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden tasearvo on tarkoitus kerryttää myynnin kautta eikä jatkuvan toiminnan kautta. Tällöin ne arvostetaan joko tasearvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, myynnin kuluilla vähennettynä ja poistojen kirjaaminen lopetetaan. Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat tai luovutettavien varojen ja velkojen ryhmä esitetään erillään muista varoista ja veloista siitä lähtien, kun myytävänä olevaksi luokittelun edellytykset täyttyvät, kun taas tällöin vertailukausia ei luokitella uudelleen.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta ja Metson esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat kirjataan kirjauspäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuvat kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, paitsi suojauslaskennan piiriin kuuluvat kurssierot, jotka tuloutetaan samalla rivillä kuin suojauksen kohde. Rahoitustoiminnasta johtuvat kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Jos tytäryhtiöiden toiminnallinen valuutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, niiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Näistä kursseista syntyvä ero kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai -tappiota. Jos ulkomaisen tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Oman pääoman suojaus

Tietyissä valuutoissa raportoivien tytäryhtiöiden omia pääomia voidaan suojata pääasiassa ulkomaanrahanmääräisin lainoin ja termiinisopimuksin. Toteutuneet ja toteutumattomat kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan, siltä osin kuin suojaukset ovat tehokkaita. Johdannaisten korkotekijä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Maa ja yhtiön nimi	Omistusosuus, %
Alankomaat
Metso Benelux B.V.	100,0 %
Algeria
Metso Algeria EURL	100,0 %
Argentiina
Metso Argentina SA	100,0 %
Australia
Metso Australia Ltd	100,0 %
WearX Holdings Pty Ltd	100,0 %
WearX Pty Ltd	100,0 %
WearX Zambia Ltd	100,0 %
WearX Employee Services Pty Ltd	100,0 %
Wear Application & Management Services Pty Ltd	100,0 %
Wamcast Pty Ltd	100,0 %
Precision Rubber NSW Pty Ltd	100,0 %
Brasilia
Metso Brazil Indústria e Comércio Ltda	100,0 %
Chile
Metso Chile SpA	100,0 %
Espanja
Forjas del Guadalquivir, S.L.U	100,0 %
Metso Espana SA	100,0 %
Metso Spain Holding, S.L.U	100,0 %
Santa Ana de Bolueta Grinding Media, S.A.U	100,0 %
Etelä-Afrikka
Metso Mining and Construction (South Africa) Pty Ltd	74,9 %
Metso South Africa Pty Ltd	100,0 %
Etelä-Korea
Metso Korea Co. Ltd	100,0 %
Ghana
Metso Ghana Ltd	100,0 %
Indonesia
PT Metso Minerals Indonesia	99,9 %
Intia
Metso India Private Ltd	100,0 %
Iso-Britannia
Metso Captive Insurance Limited	100,0 %
Metso UK Ltd	100,0 %
Italia
Metso Italy S.p.A	100,0 %
Itävalta
Metso Austria GmbH Japani	100,0 %
Metso Japan Co. Ltd	100,0 %
Kanada
Metso Flow Control Canada Ltd	100,0 %
Metso Minerals Canada Inc.	100,0 %
Metso Shared Services Ltd	100,0 %
Kazakstan
Metso (Kazakhstan) LLP	100,0 %
Kiina
Metso (China) Investment Co. Ltd	100,0 %
Metso Flow Control (Shanghai) Co. Ltd	100,0 %
Metso Minerals (Quzhou) Co. Ltd	100,0 %
Metso Minerals (Tianjin) Co. Ltd	100,0 %
Metso Minerals (Tianjin) International Trade Co. Ltd	100,0 %
Shaoguan City Shaorui Heavy Industries Co. Ltd	75,0 %
Malesia
Metso Malaysia Sdn. Bhd.	100,0 %

Maa ja yhtiön nimi	Omistusosuus, %
Meksiko
Metso (Mexico) SA de CV	100,0 %
Metso SA de CV	100,0 %
Norja
Metso Norway AS	100,0 %
Panama
Metso Panama SA	100,0 %
Peru
Metso Perú SA	100,0 %
Portugali
Metso Automation Portugal Lda	100,0 %
Metso Minerals (Portugal) Lda	100,0 %
Puola
Metso Poland Sp.z.o.o	100,0 %
Qatar
Metso Automation Qatar LLC1)	49,0 %
Ranska
Metso France SAS	100,0 %
Ruotsi
Metso Sweden AB	100,0 %
Saksa
Metso Germany GmbH	100,0 %
Metso Mapag GmbH	100,0 %
Sambia
Metso Zambia Ltd	100,0 %
Saudi Arabia
Metso Plant Saudi Arabia LLC	70,0 %
Singapore
Metso Asia Pacific Pte Ltd	100,0 %
Suomi
Metso Flow Control Oy	100,0 %
Metso Minerals Oy	100,0 %
Metso Shared Services Oy	100,0 %
Rauma Oy	100,0 %
Tanska
Metso Denmark A/S	100,0 %
Thaimaa
Metso (Thailand) Co. Ltd	48,4 %
Tšekin tasavalta
Metso Czech Republic s.r.o.	100,0 %
Turkki
Metso Minerals Anonim Sirketi	100,0 %
Venäjä
OOO Metso	100,0 %
Vietnam
Metso Vietnam Co. Ltd	100,0 %
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Metso Flow Control LLC1)	49,0 %
Metso FZE (Dubai) Yhdysvallat	100,0 %

Metso Flow Control USA Inc.	100,0 %
Metso Minerals Industries Inc.	100,0 %
Metso USA Inc.	100,0 %
Neles-Jamesbury Inc.	100,0 %
Zimbabwe Metso Minerals (Zimbabwe) PVT Ltd	100,0 %

1) Konsolidoitu 100 %:sti

30 Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja lähipiiritapahtumat

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiksi lasketaan yhtiöt, joissa Metsolla on huomattava vaikutusvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Huomattava vaikutusvalta yleensä perustuu suoraan tai epäsuoraan osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta tai jos Metso voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa. Metson osuus tämän jälkeen syntyneistä voittovaroista lisätään konsernin taseen osakkuusyhtiösijoituksiin.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Metson kaikki yhteisjärjestelyt ovat yhteisyrityksiä. Jos Metso käyttää yhteistä määräysvaltaa yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon, yhdistellään se konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Metsolla on määräysvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon yhdistellään se konsernitilinpäätökseen kuten tytäryhtiö ja määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan.

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
Hankintameno 1.1.	2	2
Hankintameno 31.12.	2	2
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten oman pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta 1.1.	-1	-1
Osuus tuloksista	0	0
Kurssierot	0	0
Osuus omasta pääomasta 31.12.	-1	-1
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tasearvo 31.12.	1	1

31.12. päättynyt tilikausi 2017 2016 Milj. euroa Omistusosuus Tasearvo Omistusosuus Tasearvo Liugong Metso Construction Equipment (Shanghai) Co. Ltd 50,0 % 1 50,0 % 1 Muut 0 0 Sijoitukset

Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten varoista ja veloista sekä liikevaihdosta ja tuloksesta, jotka on laskettu pääomaosuusmenetelmää käyttäen:

osakkuusyhtiöihin 1 1

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Varat	2	3
Velat	2	2

Liikevaihto	2	1
Tilikauden tulos	0	0

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Metson ja sen osakkuusyhtiöiden sekä yhteisyritysten välillä on ollut liiketapahtumia ja niistä syntyneitä tase-eriä seuraavasti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Myynnit	1	2
Ostot	0	-1
Saatavat	3	2
Velat	-	-

31 Yrityshankinnat ja -myynnit

Yrityshankinnat 2017

1.11.2017 Metso hankki 100 % osuuden australialaisesta WearX Holding Pty Ltd:stä, joka on erikoistunut kaivosalan vuorausratkaisuihin. Hankinta vahvistaa Metson asemaa kaivosliiketoiminnan palveluiden tuottajana erityisesti Australian markkinoilla. Liiketoiminta liitettiin Metson Minerals-segmenttiin.

Hankinnasta kirjatut varat ja velat olivat seuraavat:

Milj. euroa
Aineettomat omaisuuserät	11
Aineelliset omaisuuserät	2
Vaihto-omaisuus	1
Myyntisaamiset	5
Rahavarat	1
Ostovelat	-2
Muut velat	-4
Laskennalliset verovelat	-3
Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	12
Liikearvo	19
Hankittu nettovarallisuus	31
Suoritettu vastike	31

Liikearvo aiheutuu kulutusosatarjooman laajentamismahdollisuuksista koko konsernissa, hankintatoimen synergioista ja henkilöstön tietotaidosta. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Hankitun yhtiön liikevaihto Metso-konsernissa ajalla 1.11.– 31.12.2017 oli 5 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto 12 kuukauden tilikaudelta, joka päättyi 30.6.2017, oli 23 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 142.

Alustava laskelma liikearvosta perustuu yhtiön tulokseen, jota on oikaistu laskentaperiaatteiden välisillä eroilla sekä nettovarallisuuden käypään arvoon arvostamisen vaikutuksella ja näihin liittyvillä verooikaisuilla.

Hankinnasta suoritettu vastike – rahavirta

Milj. euroa
Maksettu käteisvastike	-31
Hankitun yhtiön käteisvarat	1
Nettomääräinen rahavirta - investoinnit	-30

Hankintaan liittyvät kulut ovat 0,4 milj. euroa, ja ne sisältyvät tuloslaskelmassa hallinnon yleiskuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtaan.

Yrityshankinnat 2016

Metso ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2016.

Yritysmyynnit

Metso ei tehnyt yritysmyyntejä vuosina 2017 ja 2016.

32 Uudet laskentastandardit

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset 2017

IAS 7 - muutos

Disclosure initiative - amendment to IAS 7 Statement of Cash Flows. Standardimuutos edellyttää esittämään rahavirran rahoituserien muutokset. Metso on soveltanut säännöstä 1.1.2017 alkaen, katso liite 26 Korollisten nettovelkojen täsmäytys.

IAS 12 - muutos

Recognition of deferred tax assets for unrealized losses - Amendment to IAS 12. Standardimuutos selventää laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytyksiä käypään arvoon arvostettavista velkainstrumenteista.

Myöhemmin käyttöön otettavat uudet standardit ja standardien muutokset

IFRS 15

IFRS 15 -standardi tulee voimaan 1.1.2018, ja se korvaa standardit IAS 18, joka kattoi tuotteiden ja palvelujen tuloutussäännöt ja IAS 11, joka kattoi pitkäaikaishakkeiden tuloutussäännöt. IFRS 15 mukaan tuotto kirjataan tuloksi, kun määräysvalta tuotteeseen tai palvelu on luovutettu asiakkaalle. Uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa Metson pääasiallisiin tulovirtoihin seuraavasti:

Raportointi segmentti	Tulovirta	Tuloutusperiaate IFRS 15	Tuloutusperiaate IAS 18, IAS 11
	Räätälöidyt järjestelmä- ja
Minerals	laitetoimitukset	Ajan kuluessa	Osatuloutus (POC)
Minerals	Standardilaittei den toimitukset	Yhtenä ajankohtana	Kun luovutettu tai käyttöönotettu
Minerals	Pitkäaikaiset palvelusopi mukset mukaan lukien kulutus- ja varaosat	Ajan kuluessa	Osatuloutus (POC)
Minerals/ Flow Control	Lyhytaikaiset palvelusopi mukset mukaan lukien kulutus- ja varaosat	Yhtenä ajankohtana	Kun palvelu suoritettu Kun kulutus- ja varaosat toimitettu
Flow Control	Venttiilien ja pumppujen toimitukset	Yhtenä ajankohtana	Kun laitteet toimitettu

Minerals-segmentti toimittaa standardilaitteita ja palveluita, kulutus- ja varaosia toimitettuihin laitteisiin sekä räätälöityjä laajoja järjestelmä- ja laitetoimituksia. Flow Control -segmentti toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuihin standardoituja venttiileitä ja pumppuja sekä palveluja toimitettuihin tuotteisiin.

Räätälöidyissä laajoissa järjestelmä- ja laitetoimituksissa, joissa tuotetulla omaisuuserällä ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja Metsolla on oikeus saada maksu siihen asti tuotetusta suoritteesta, tullaan myyntituotto kirjaamaan ajan kuluessa. Kirjatessaan myyntituottoa ajan kuluessa, Metso jatkaa osatuloutuksen soveltamisessa käytettyä cost-to-cost-menetelmän käyttämistä suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämiseen. Näihin sopimuksiin perustustuen Metso saa yleensä asiakkailta ennakkomaksuja. Saatuihin ennakoihin ei sisälly rahoituskomponenttia, koska ennakoiden maksuaikataulu sovitetaan seuraamaan läheisesti suoritevelvoitteiden täyttämistä.

Kuten nykyisin, Metson toimittaessa standardoituja laitteita, venttiileitä ja pumppuja, kulutus- ja varaosia, myyntituotto kirjataan silloin, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle, eli yleensä toimituksen tai käyttöönoton perusteella.

Pitkäaikaiset palvelusopimukset ovat joko erillisiä sopimuksia tai ne laaditaan yhdessä laitetoimitukseen liittyvän sopimuksen kanssa. Metson palvelusopimukset ovat kuitenkin pääasiassa erillisiä suoritevelvoitteita, joissa asiakas saa hyödyn samanaikaisesti suorituksen yhteydessä, joten niiden myyntituotto kirjataan ajan kuluessa sitä mukaa kun palvelua suoritetaan. Lyhytaikaisissa palvelusopimuksissa tuotto kirjataan, kun palvelu on suoritettu tai laskutuksen perusteella. Vähäisiä muutoksia tuloutuksen ajankohtaan saattaa esiintyä pitkäaikaisissa palvelusopimuksissa, johtuen sopimusten vaihtelevista suoritevelvoitteista.

IFRS 15 mukainen tuloutuksen ajankohta tai tase-erien esittäminen ei aiheuta oleellista vaikutusta Metson tilinpäätökseen. Uutta standardia sovellettaessa liikevaihtoa pienentävät toimitusten viivästyssakot, jotka on nykyisin kirjattu kuluksi eikä liikevaihtoa vähentäen. Metso arvioi, että viivästyssakkojen kirjauskäytännön muutoksen vaikutus on vähäinen, noin 0,1–0,3 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta. Mahdollinen tuloutusta vähentävä tai sen ajankohtaa viivästyttävän vaikutuksen, liittyen alennuksiin, laajennettuihin takuisiin tai tuotteiden palautusoikeuksiin, ei arvioida olevan olennainen. Metso soveltaa uutta standardia täysin takautuvasti.

IFRS 9

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardi tulee voimaan 1.1.2018, ja se korvaa aikaisemman IAS 39 -standardin. IFRS 9 käyttöönotto vaikuttaa Metsolla kolmeen aihealueeseen: rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun ja arvostamiseen, rahoitusvarojen arvonalentumismalliin, joka perustuu odotettuihin luottotappioihin sekä suojauslaskennan ohjeistukseen, joka tuo suojauslaskennan ja riskien hallinnan lähemmäs toisiaan.

IFRS 9:n mukaisesti rahoitusvarat luokitellaan niiden tulevien kassavirtojen sekä Metson voimassa olevan liiketoimintamallin mukaisesti.

Metso luokittelee rahoitusvarat seuraavasti:

Rahoitusvarat	IFRS 9:n luokittelu	IAS 39:n luokittelu
Myyntisaamiset ja muut		Lainasaamiset ja muut
saamiset	Hankintamenoon	saamiset
Korkosijoitukset
(Kaupankäynnin	Hankintamenoon
kohteena olevat	taikäypään arvoon	Käypään arvoon
rahoitusinstrumentit)	tuloksen kautta	tuloksen kautta
Yritystodistukset ja		Lainasaamiset ja muut
talletukset	Hankintamenoon	saamiset
		Johdannaiset
Johdannaiset, suojaus		suojauslaskennasta /
laskenta Myytävissä	Käypään arvoon laajan	Käypään arvoon laajan
olevat osakesijoitukset	tuloksen kautta	tuloksen kautta
Johdannaiset, ei
suojauslaskentaa
Osuudet sijoitus	Käypään arvoon	Käypään arvoon
rahastoissa	tuloksen kautta	tuloksen kautta

IFRS 9 soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta rahoitusvarojen luokitteluun tai arvostamiseen. Yritystodistukset, talletukset ja korkosijoitukset arvostetaan hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin mukaan on tarkoitus pitää sijoitus juoksuajan loppuun ja kerätä sopimuksen mukaiset kassavirrat pääoman palautuksena ja korkoina. Muut korkosijoitukset ja rahasto-osuudet arvostetaan käypään arvoon tuloksen kautta.

Pitkäaikaiset velat arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, paitsi velat, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tuloksen kautta. IFRS 9 ei vaikuta rahoitusvelkojen luokitteluun, mutta siirtyminen uuteen standardiin aiheuttaa oikaisun sellaisen velan tasearvoon, jonka lainaehtojen ei-olennaisen muutoksen yhteydessä vuonna 2013 syntynyttä laskennallista tappiota ei ole kirjattu tulokseen. Oikaisun vaikutus kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018 on 0,5 milj. euroa ja 211 milj. euron suuruisen ja vuonna 2018 erääntyvän velan efektiivinen korko pienenee 0,76 %:lla 5,67 %:iin.

IFRS 9 ohjeistaa rahoitusvarojen arvonalentumisen määrittämisessä. Metso arvioi säännöllisesti vain hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen luottotappioriskiä, sillä käyvän arvon arvostusmuutos sisältää luottoriskiarvion vaikutuksen. Myyntisaamisiin Metso käyttää yksinkertaistettua menetelmää arvioiden arvonalentumista saamisen koko olemassaolon ajalta odotettavissa olevien luottotappioiden avulla. IFRS 9:ää soveltaessa luottotappio kirjataan aikaisemmin kuin nykyisin, mutta muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen, koska toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut viime vuosina alhainen. Osatuloutuksen asiakassaamisiin liittyvä luottotappioriski on tarkoitus kattaa asiakkailta vaadituilla ennakkomaksuilla.

Uusi suojauslaskentaa koskeva ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäs toisiaan. Lisäksi IFRS 9 helpottaa suojauksen tehokkuuden osoittamista, sillä siinä vaaditaan vain ennakoiva tehokkuuden testaaminen.

Metso soveltaa suojauslaskentaa nykyisin sitovien pitkäaikaisten asiakassopimusten arvioituihin kassavirtoihin. Olemassa olevat suojaussuhteet ovat pääosin myös tehokkaita sovellettaessa IFRS 9:ää, joten siirtymästä ei odoteta merkittäviä vaikutuksia Metson tilinpäätökseen.

IFRS 16

IFRS-standardi Vuokrasopimukset tulee voimaan 1.1.2019, ja se korvaa nykyisen IAS 17 -standardin. Se kattaa tietyin poikkeuksin kaikki vuokrasopimukset. Vuokrasopimus on sopimus, joka antaa oikeuden käyttää tiettyä hyödykettä tietyn ajanjakson, suoritettavaa korvausta vastaan. IFRS 16:n mukaan kaikkiin vuokrasopimuksiin sovelletaan IAS 17:n mukaista rahoitusleasing-sopimusten laskentaperiaatetta eli taseeseen kirjataan rahoitusvelka tulevista maksuista sekä varoihin hyödyke, jota on oikeus käyttää sopimuksen ajalle. Edelleen, tuloslaskelmaan kirjataan erikseen poistot käytettävissä olevasta hyödykkeestä sekä korkokulu rahoitusvelasta. Standardi sisältää kaksi poikkeusta soveltamiseen, arvoltaan vähäiset sopimukset sekä lyhytaikaiset sopimukset. Vuokralleantajan laskentaperiaatteisiin ei tule olennaisia muutoksia aikaisempaan IAS 17 verrattuna. Metson on arvioinut, että IFRS 16 käyttöönotto vaikuttaa jonkin verran raportoituun EBITDA:aan ja liikevoittoon, pitkäaikaisiin varoihin, rahoitusvelkoihin ja taseen loppusummaan sekä näihin liittyviin tunnuslukuihin. Muutos vaikuttaa myös liiketoiminnan kassavirran ja rahoituksen kassavirran esittämiseen. Metson operatiiviset vuokrasitoumukset 31.12.2017 olivat 126 milj. euroa.

IFRS 2 - muutos

Classification and Measurement of Share-based Payment Transactions - Amendments to IFRS 2 Standardimuutos on kapea-alainen, ja se selventää osakeperusteisten suoritusten rahana suoritettavan osuuden luokittelua ja määrittämistä. Metso soveltaa säännöstä 1.1.2018 alkaen.

IFRIC 22

IFRIC 22 Foreign Currency Transactions and Advance Consideration. Tämä uusi tulkintaohje antaa käytännön ohjeistusta ulkomaanrahan määräisten saatujen ja maksettujen tapahtumien, monetaaristen tai ei-monetaaristen, käsittelyyn, kun ne ovat luonteeltaan ennakkomaksuja. Sekä monetaariset että ei-monetaariset transaktiot kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tulkintaohjeen käyttöönotolla ei odoteta olevan oleellista vaikutusta Metson tilinpäätösinformaatioon. Metso soveltaa tulkintaohjetta 1.1.2018 alkaen.

Millään muulla jo julkaistulla, mutta ei vielä voimassa olevalla uudella standardilla, standardin muutoksella tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin raportointiin.

IFRIC 23

IFRIC 23 Epävarmat veropositiot. Tulkintaohje antaa ohjeistusta, miten sovelletaan IAS 12 -standardia silloin, kun veropositioihin sisältyy epävarmuutta. Yhtiön tulee päättää, käsitteleekö se jokaista epävarmaa veropositiota erikseen vai yhdisteleekö se useat epävarmat veropositiot yhdeksi kokonaisuudeksi. Menettelytavaksi tulisi valita se, joka parhaiten ennustaa epävarmojen verotuspäätösten lopputulemaa. Metson johto on selvittämässä uuden ohjeistuksen käyttöönoton mahdollista vaikutusta. Metso soveltaa tulkintaohjetta 1.1.2019 alkaen.

33 Käytetyt valuuttakurssit

			Keskikurssit		Vuoden lopun kurssit
		2017	2016	2017	2016
USD	(Yhdysvaltain dollari)	1,1307	1,1021	1,1993	1,0541
SEK	(Ruotsin kruunu)	9,6392	9,4496	9,8438	9,5525
GBP	(Englannin punta)	0,8742	0,8159	0,8872	0,8562
CAD	(Kanadan dollari)	1,4684	1,4630	1,5039	1,4188
BRL	(Brasilian real)	3,6271	3,8571	3,9729	3,4305
CNY	(Kiinan juan)	7,6299	7,3199	7,8044	7,3202
AUD	(Australian dollari)	1,4780	1,4856	1,5346	1,4596

^E Muut liitetiedot

34 Tilintarkastuspalkkiot

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. euroa	2017	2016
Tilintarkastuspalvelut	-1,9	-1,8
Veroneuvontapalvelut	-0,3	-0,4
Muut palvelut	-0,1	-0,5
Metso yhteensä	-2,3	-2,7

35 Oikeudenkäynnit ja vaateet

Metsoa vastaan on vireillä eri puolella maailmaa lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä, oikeudellisia vaatimuksia ja erimielisyyksiä liittyen muun muassa Metson tuotteisiin, projekteihin, muihin toimintoihin ja asiakasmaksuihin. Metson johto arvioi kuitenkin tämänhetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan, että näiden oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien lopputuloksella ei tulisi olemaan olennaista haitallista vaikutusta Metson asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassaolevat vakuutukset ja Metson koko liiketoiminnan laajuus.

Asbestikanteet

Metsoa vastaan oli 31.12.2017 vireillä Yhdysvalloissa 253 asbestin aiheuttamiin haittoihin liittyvää kannetta, joissa Metson yksikkö on nimetty yhdeksi vastaajista. Metson johdon tämän hetkisen arvio on, että Yhdysvalloissa vireillä olevien asbestikanteiden aiheuttamaa riskiä ei voida pitää olennaisena Metson koko liiketoiminnan laajuuteen nähden.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan 31.12. päättynyt tilikausi

Euroa	Liitetieto	2017	2016
Liikevaihto		14 396 347,07	14 627 405,10
Liiketoiminnan muut tuotot	2	638 914,03	4 318 148,15
Henkilöstökulut	3	-15 297 032,38	-11 774 135,94
Suunnitelman mukaiset poistot	4	-420 209,67	-538 750,27
Liiketoiminnan muut kulut		-21 568 598,59	-26 430 038,51
Liikevoitto/-tappio		-22 250 579,54	-19 797 371,47

Rahoitustuotot ja -kulut, netto	6	192 543 770,82	149 569 739,07
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		170 293 191,28	129 772 367,60

Tilinpäätössiirrot	7	29 885 000,00	41 798 000,00
Tulos ennen veroja		200 178 191,28	171 570 367,60

Tuloverot	8
Tilikauden verot		-2 247 107,38	-5 537 214,67
Laskennallisten verojen muutos		-11 828,50	-84 572,71
Tilikauden tulos		197 919 255,40	165 948 580,22

Emoyhtiön tase

Vastaavaa

			31.12. päättynyt tilikausi
Euroa	Liitetieto	2017	2016
Pysyvät vastaavat
Aineettomat omaisuuserät	9	1 011 557,79	1 293 534,52
Aineelliset omaisuuserät	9	760 489,23	857 638,72
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	10	629 680 377,77	609 680 377,77
Muut sijoitukset	10	408 970 207,88	442 358 117,97
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 040 422 632,67	1 054 189 668,98

Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12	1 981 529,29	9 098 898,11
Lyhytaikaiset saamiset	12	575 922 404,93	459 711 350,11
Rahoitusarvopaperit		258 000 000,00	235 000 000,00
Rahat ja pankkisaamiset		309 138 270,72	316 114 425,72
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 145 042 204,94	1 019 924 673,94

Vastaavaa yhteensä		2 185 464 837,61	2 074 114 342,92

Vastattavaa

			31.12. päättynyt tilikausi
Euroa	Liitetieto	2017	2016
Oma pääoma	13
Osakepääoma		140 982 843,80	140 982 843,80
Käyvän arvon rahasto		-219 308,00	-1 275 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		367 775 887,99	367 651 071,91
Edellisten tilikausien voitto/tappio		401 222 527,55	392 544 925,98
Tilikauden voitto/tappio		197 919 255,40	165 948 580,22
Oma pääoma yhteensä		1 107 681 206,74	1 065 852 421,91
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	14	573 380 053,69	786 882 641,52
Lyhytaikainen vieras pääoma	15	504 403 577,18	221 379 279,49
Vieras pääoma yhteensä		1 077 783 630,87	1 008 261 921,01
Vastattavaa yhteensä		2 185 464 837,61	2 074 114 342,92

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Tuhatta euroa 2017 2016 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 197 919 165 949 Oikaisut liikevoittoon Suunnitelman mukaiset poistot 420 539 Rahoitustuotot ja -kulut, netto -192 544 -149 570 Myyntivoitot ja -tappiot, netto -637 -4 289 Konserniavustukset -29 885 -41 798 Tuloverot 2 259 5 622 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 99 -13 Oikaisut liikevoittoon yhteensä -220 288 -189 509 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -791 1 587 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 5 514 -18 049 Käyttöpääoman muutos 4 723 -16 461 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -40 361 -20 076 Saadut osingot 191 503 151 910 Saadut korot 1 606 2 055 Maksetut tuloverot -5 230 -4 104 Liiketoiminnan rahavirta 129 872 89 762 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin omaisuuseriin -41 -1 371 Aineellisten ja aineettomien omaisuuserien luovutustulot 864 629 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -20 000 - Myönnetyt pitkäaikaiset lainasaamiset -202 208 -32 329 Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut 190 360 173 018 Myönnetyt lyhytaikaiset lainat -26 281 -33 228 Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 Investoinnit muihin sijoituksiin, netto -68 918 -166 034 Luovutusvoitot sijoituksista - 17 550 29 045 Saadut korot investoinneista 36 050 Saadut osingot investoinneista 0 0 Investointien rahavirta -97 179 -5 716 Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden muutos 351 - Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto - 20 860 Pitkäaikaisten lainojen nostot 298 008 - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -234 077 -6 701 Maksetut osingot -157 497 -157 484 Konsernipankkitilien muutos 11 747 23 684 Konserniavustukset 41 798 36 374 Rahoituksen rahavirta -39 670 -83 267 Rahavarojen muutos -6 977 779 Rahavarat 1.1. 316 114 315 335 Rahavarat 31.12. 309 138 316 114		31.12. päättynyt tilikausi

Emoyhtiön liitetiedot, FAS

1 Laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös esitetään euroina.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kurssia käyttäen.

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	10 vuotta
Rakennukset	20–25 vuotta
Koneet ja kalusto	3–5 vuotta
Muut aineelliset omaisuuserät	20 vuotta

Rahoitusinstrumentit

Metson rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiöön keskitetty rahoitustoiminto (konsernirahoitus) Metson hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus toimii yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa rahoitusriskien minimoimiseksi emoyhtiössä ja koko konsernissa.

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin ja realisoitumaton arvostusmuutos esitetään käyvän arvon rahastossa. Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut jaksotetaan laina-ajalle efektiivisen koron menetelmällä. Tilinpäätöshetkellä kuluksi kirjaamaton osuus esitetään taseessa velkapääoman vähennyksenä. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti KPL 5:2 a § mukaan.

Valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Valuuttajohdannaisten käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.

Rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit muodostuvat rahoista pankkitileillä sekä likvidien varojen sijoituksista korkoinstrumentteihin. Rahoitusvarat on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa mahdollisilla arvonalennuksilla oikaistuna.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat realisoitumattomia vastaisia menoja, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry vastaista tuloa ja joiden toteutumista pidetään ilmeisenä. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuloverot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan, ja laskennallinen verosaatava arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

2 Liiketoiminnan muut tuotot

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot	-227	4 231
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien
myyntivoitot	864	59
Muut	2	28
Yhteensä	639	4 318

3 Henkilöstökulut

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Palkat ja palkkiot	-12 247	-9 345
Eläkekulut	-2 586	-1 959
Muut henkilösivukulut	-464	-470
Yhteensä	-15 297	-11 774

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Luontoisedut	518	236

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Toimitusjohtaja	-930	-744
Hallituksen jäsenet1)	-575	-644
Yhteensä	-1 505	-1 388

1) Hallituksen palkkiot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Henkilöstön määrä

	31.12. päättynyt tilikausi
	2017	2016
Henkilöstö tilikauden lopussa	110	101
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	110	103

4 Suunnitelman mukaiset poistot

Kirjanpidon poistot olivat seuraavat:

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Rakennukset ja rakennelmat	-30	-30
Koneet ja kalusto	-108	-104
Muut aineelliset omaisuuserät	0	-169
Aineettomat omaisuuserät	-282	-236
Yhteensä	-420	-539

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Tilintarkastuspalkkiot	-501	-694
Veroneuvonta	-106	-122
Muut palkkiot	-217	-90
Yhteensä	-824	-906

6 Rahoitustuotot ja -kulut

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Saadut osingot
Saman konsernin yrityksiltä	191 502	151 905
Muilta	1	6
Yhteensä	191 503	151 911

Korkotuotot sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	29 169	35 695
Muilta	342	808
Yhteensä	29 511	36 503

Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	6 843	158
Kurssierot	192	925
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	228 049	189 497

Korkokulut
Saman konsernin yrityksille	-371	-448
Muille	-37 370	-37 288
Muut rahoituskulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	2 236	-2 191
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-35 505	-39 927

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	192 544	149 570

7 Tilinpäätössiirrot

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Saadut konserniavustukset	29 885	41 798

8 Tuloverot

				31.12. päättynyt tilikausi
Yhteensä	-420	-539	Tuhatta euroa	2017	2016
			Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2 238	-4 344
			Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-9	-1 193
			Laskennallisten verojen muutos	-12	-85
Tilintarkastuspalkkiot 5			Yhteensä	-2 259	-5 622

9 Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät

	Aineettomat		Rakennukset ja	Koneet ja	Muu	Aineelliset omaisuuserät
Tuhatta euroa	oikeudet	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	aineellinen	yhteensä	Yhteensä
2017
Hankintameno 1.1.	4 174	156	747	786	318	2 007	6 181
Lisäykset	0	-	-	60	-	60	60
Vähennykset	-	-	-	-5	-14	-19	-19
Hankintameno 31.12.	4 174	156	747	841	304	2 048	6 222
Kertyneet poistot 1.1.	-2 880	-	-657	-294	-199	-1 150	-4 030
Vähennysten kertyneet poistot	-	-	-	0	-	0	0
Tilikauden poisto	-282	-	-30	-108	0	-138	-420
Kertyneet poistot 31.12.	-3 162	0	-687	-402	-199	0	-4 450
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 012	156	60	439	105	0	1 772

Tuhatta euroa	Aineettomat oikeudet	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muu aineellinen	Aineelliset omaisuuserät yhteensä	Yhteensä
2016
Hankintameno 1.1.	5 088	160	747	1 083	381	2 371	7 459
Lisäykset	903	-	-	468	-	468	1 371
Vähennykset	-1 817	-4	-	-765	-63	-832	-2 649
Hankintameno 31.12.	4 174	156	747	786	318	2 007	6 181
Kertyneet poistot 1.1.	-4 217	-	-627	-887	-31	-1 545	-5 762
Vähennysten kertyneet poistot	1 573	-	-	697	1	698	2 271
Tilikauden poisto	-236	-	-30	-104	-169	-303	-539
Kertyneet poistot 31.12.	-2 880	-	-657	-294	-199	-1 150	-4 030
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 294	156	90	492	119	857	2 151

Tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet	Saamiset konserniyrityksiltä	Saamiset muilta yrityksiltä	Muut sijoitukset yhteensä
2017
Hankintameno 1.1.	609 680	977	440 341	1 040	442 358
Lisäykset	20 000	1 938	202 208	0	204 146
Vähennykset	0	0	-237 494	-40	-237 534
Hankintameno 31.12.	629 680	2 915	405 055	1 000	408 970
Kirjanpitoarvo 31.12.	629 680	2 915	405 055	1 000	408 970
2016
Hankintameno 1.1.	622 815	1 161	580 815	9 696	591 672
Lisäykset	-	-15	32 329	-	32 314
Vähennykset	-13 135	-169	-172 803	-8 656	-181 628
Hankintameno 31.12.	609 680	977	440 341	1 040	442 358
Kirjanpitoarvo 31.12.	609 680	977	440 341	1 040	442 358

11 Osakkeet ja osuudet

Tytäryhtiö

	Kotipaikka	Omistusosuus, %
Metso Shared Services Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Metso Flow Control Canada Ltd	Kanada, St. Laurent	100,0
Metso Shared Services Ltd	Kanada, Lachine	100,0
Metso Captive Insurance Limited	Iso-Britannia, Guernsey	100,0
Metso (China) Investment Co. Ltd	Kiina, Shanghai	100,0
Metso Flow Control Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Metso Minerals Oy	Suomi, Helsinki	100,0
Metso Minerals Canada Inc.	Kanada, Belleville	100,0
Metso France SAS	Ranska, Macon	100,0
Metso USA Inc.	USA, Duluth	100,0
Rauma Oy	Suomi, Helsinki	100,0

12 Saamisten erittely

Pitkäaikaiset saamiset

31.12. päättynyt tilikausi
2016
402
8 129
568
9 099

Lyhytaikaiset saamiset

31.12. päättynyt tilikausi
2017 Tuhatta euroa	2016
Myyntisaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 31 033	30 517
Muilta 830	54
Yhteensä 31 863	30 571
Lainasaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 312 510	238 087
Muilta 40	9 083
Yhteensä 312 550	247 170
Siirtosaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 37 589	47 663
Muilta 38 774	24 099
Yhteensä 76 363	71 762
Muut saamiset
Sijoitukset 153 563	109 583
Arvonlisäverosaaminen 1 487	595
Muut saamiset 96	30
Yhteensä 155 146	110 208
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 575 922	459 711

Erittely siirtosaamisista

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset	29 885	41 798
Siirtyvät korkosaamiset	3 331	3 907
Muut	4 373	1 958
Yhteensä	37 589	47 663
Siirtosaamiset muilta
Siirtyvät korkosaamiset	119	514
Johdannaisten jaksotus	12 831	7 871
Muut	25 824	15 714
Yhteensä	38 774	24 099

13 Oman pääoman erittely

Tuhatta euroa	2017	2016
Osakepääoma 1.1.	140 983	140 983
Osakepääoma 31.12.	140 983	140 983

Käyvän arvon rahasto 1.1.	-1 275	-
Muutos	1 056	-1 275
Käyvän arvon rahasto 31.12.	-219	-1 275

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	367 651	367 651
Muutos	125	-
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	367 776	367 651

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	558 494	550 030
Osingonjako	-157 497	-157 485
Muu muutos	226	-
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	401 223	392 545
Tilikauden tulos	197 919	165 949
Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 107 682	1 065 852

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12

Euroa	2017	2016
Käyvän arvon rahasto	-219 308,00	-1 275 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	367 775 887,99	367 651 071,91
Voitto edellisiltä tilikausilta	401 222 527,55	392 544 925,98
Tilikauden voitto	197 919 255,40	165 948 580,22
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	966 698 362,94	924 869 578,11

Tilikauden päättyessä Metso Oyj:n hallussa oli 351 128 kpl omia osakkeita, joiden hankintameno 8 086 132,65 euroa on vähennetty edellisten tilikausien voitosta.

14 Pitkäaikainen vieras pääoma

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Joukkovelkakirjalainat1)
Muilta	573 106	569 069
Lainat rahoituslaitoksilta	-	212 798
Korkojohdannaiset	274	5 016
Yhteensä	573 380	786 883

1) Erittely joukkovelkakirjalainoista ja käyvistä arvoista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Joukkovelkakirjalainat	300 000	100 000

15 Lyhytaikainen vieras pääoma

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat	69 453	-
Lainat rahoituslaitoksilta	213 289	-
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	49 756	53 747
Konsernipankkitilien velka	117 197	111 359
Yhteensä	449 695	165 106
Ostovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	28 830	23 499
Muille	3 325	2 398
Yhteensä	32 155	25 897
Siirtovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	1 964	179
Muille	20 232	29 908
Yhteensä	22 196	30 087
Muu lyhytaikainen koroton
Muille	357	289
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	504 403	221 379
Samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	197 747	188 784

Erittely siirtoveloista

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat	91	130
Muut	1 873	49
Yhteensä	1 964	179
Muille
Siirtyvät korkovelat	5 950	5 843
Johdannaisten jaksotus	10 070	20 756
Palkkoihin liittyvät jaksotukset	3 557	2 436
Muut	665	873
Yhteensä	20 232	29 908

16 Muut vastuusitoumukset

Takaukset

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta	235 126	264 818

Leasing-vastuut

		31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2017	2016
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 153	1 148
Myöhemmin maksettavat	4 861	5 876
Yhteensä	6 014	7 024

Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista

	Tositelaji
Päivä- ja pääkirja		sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt		sähköisessä muodossa
Pankkitositteet	16, 42	sähköisessä muodossa
Myyntilaskut	RV, 11	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	23, 25	sähköisessä muodossa
Palkkakirjanpito tositteineen	33	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	01, 02, 31, 46, 51, 52, 59, 64, 66, 79	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	34, 35	sähköisessä muodossa
Liitetietotositteet		sähköisessä muodossa

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2017 allekirjoitukset

Helsingissä helmikuun 1. päivänä 2018

Mikael Lilius Christer Gardell

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Lars Josefsson Nina Kopola

Arja Talma Hallituksen jäsen

Nico Delvaux Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 1. helmikuuta 2018

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Järventausta KHT

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

Peter Carlsson Ozey K. Horton, Jr.

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Tilintarkastuskertomus

Metso Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Metso Oyj:n (y-tunnus 1538032-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tuloutus

Pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tuloutusta koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.

Metson Minerals -segmentti toimittaa asiakkailleen kokonaistoimituksia, joissa hankkeen aloitus ja asiakkaan lopullinen toimituksen hyväksyntä voivat ajoittua eri tilikausille. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti Metso soveltaa tällaisten pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tulouttamiseen valmistusasteen mukaista menetelmää. Vuonna 2017 yhteensä 215 miljoonaa euroa Metso Minerals -segmentin liikevaihdosta kirjattiin valmistusasteen mukaista menetelmää noudattaen.

Liikevaihdon tulouttaminen ja hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää näissä tilanteissa merkittävää harkintaa erityisesti kulloisenkin valmistusasteen, loppuun saattamiseen vaadittavien kustannusten sekä jäljellä olevan valmistusajan arvioimisessa. Tilanteissa joissa hankkeen kokonaiskustannusten odotetaan ylittävän hankkeen kokonaistuotot, ennakoidun kokonaistappion arviointi edellyttää merkittävää harkintaa. Lisäksi merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Edellä mainitusta johtuen pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Pitkäaikaishankkeista aiheutuvan olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:

Arvioimme konsernin pitkäaikaisihankkeisiin soveltamia laskentaperiaatteita.
Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.
Suoritimme hankkeille vuosineljänneksittäin analyyttisiä toimenpiteitä.
Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta
vertaamalla hankkeita aikaisemmista samantyyppisistä hankkeista kerryttämiimme kokemuksiin,
läpikäymällä arvioitujen tuottojen, kustannusten sekä varausten muutoksia,
keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, liiketoiminta- sekä konsernijohto.
Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa-alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoiduista menoista sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa.
Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus

Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 17.

Vuosittain suoritettava arvonalentumistestaus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska testaukseen liittyy arvionvaraisuutta, se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 liikearvon määrä oli 466 miljoonaa euroa joka on 14 % kokonaisvaroista ja 34 % omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Metson rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat johdon harkinnan mukaan Minerals ja Flow Control -segmentit. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Myynti- ja muiden saamisten arvostus

Myynti- ja muita saamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 12.

Myynti- ja muiden saamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen erääntyneiden myynti- ja muiden saamisten olennaisuudesta koko tilinpäätökseen nähden. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2017 myynti- ja muiden saamisten tasearvo oli 660 miljoonaa euroa joista yli 30 päivää erääntyneitä myyntisaamisia oli 77 miljoonaa euroa. Myynti- ja muiden saamisten tasearvo muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus. Näiden erotuksena syntyvä nettoarvo on taseen osoittama kirjanpitoarvo. Myynti- ja muiden saamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten kertymisen todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen saamisista, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon tekemien oletusten ja menetelmien asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin ja itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin liittyen erityisesti

ennustettuun liikevaihdon kasvuun,
käyttökateprosenttiin, ja
rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä sekä vertasimme diskontattujen kassavirtojen määrää Metson markkina-arvoon. Lisäksi arvioimme esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä arvonalentumistestauksesta esitettyjen herkkyysanalyysien asianmukaisuutta.

Arvioimme konsernitasolla myynti- ja muiden saamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin. Tämän lisäksi analysoimme merkittävimpien erääntyneiden saamisten osalta johdon laatimia arvioita huomioiden asiakkaiden aiemman maksukäyttäytymisen, lainopilliset kannanotot sekä saamisten vastapuolen kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut ja perintätoimet. Yksittäisten konserniyhtiöiden tasolla myynti- ja muiden saamisten arvostukseen liittyvät tilintarkastustoimenpiteet sisälsivät muun muassa saamisten ikäjakauman analysoinnin sekä yksittäisten vanhojen erääntyneiden saamisten käyvän arvon arvioinnin mm. lähettämällä saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä sekä vertamaalla saamisia testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin.

Tuloverot

Tuloveroja koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 9.

Tuloverot olivat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen mm. siitä että

Metson liiketoiminta on kansainvälistä ja osana tavanomaista liiketoimintaa Metso joutuu soveltamaan verokysymyksiin ja -riskeihin liittyviä arvioita ja harkintaa, jotka johtavat laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen sekä verovarausten kirjaamiseen.
Metso Minerals Oy:ssä suoritetun verotarkastuksen seurauksena tilinpäätökseen on kirjattu jälkiverotuspäätöksen perusteella 21 miljoonaa euroa jälkiveroja liittyen liiketoimiin ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

Suoritimme tilintarkastustoimenpiteitä tilikauden veron ja laskennallisten verojen laskentaan ja arvostukseen liittyen. Toimenpiteet käsittivät mm. veroviranomaisten kanssa käydyn kirjeenvaihdon arviointia sekä veroriskien arviointia. Lisäksi arvioimme veroihin liittyvien kirjausperiaatteiden asianmukaisuutta sekä annetun tilinpäätösinformaation riittävyyttä.

Tuloveroihin liittyvissä tilintarkastustoimenpiteissä hyödynsimme veroasiantuntijoita, jotka avustivat meitä sekä konsernitasolla että merkittävissä yksiköissä johdon tekemien oletusten ja menetelmien asianmukaisuuden arvioinnissa.

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.3.2012 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 1. helmikuuta 2018

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Järventausta KHT

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Metson strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista ja turvata toiminnan jatkuvuus muuttuvissa olosuhteissa. Uskomme, että kyky ottaa riskejä ja hallita niitä tehokkaasti on liiketoiminnan menestyksen ja omistaja-arvon luonnin kannalta keskeisessä asemassa.

Määrittelemme riskin epävarmuudeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti tavoitteidemme saavuttamiseen. Riski on siis tavoitteidemme kannalta joko mahdollisuus tai uhka tai niiden yhdistelmä. Riskin merkittävyyttä arvioimme tapahtuman todennäköisyyden ja arvioitujen vaikutusten yhdistelmänä. Riskienhallintamallimme painottaa riskien ja tarvittavien toimenpiteiden ennakointia. Pyrimme toteuttamaan mallia järjestelmällisesti, jäsennellysti ja oikea-aikaisesti. Riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaamme. Riskienhallintamme perustuu ISO 31000 -standardin vaatimuksiin.

Riskienhallinnan painopistealueet vuonna 2017

Tuimme konsernin strategian toteutusta painottamalla vuonna 2017 erityisesti uuden toimintamallin ja 1.1.2018 voimaan tulleen uuden organisaation valmistelua.

Käynnissä oli useita Lean-ajatteluun perustuvia laadunparannushankkeita, jotka johtivat hyviin tuloksiin: edistyimme merkittävästi prosessien ja tuotteiden laadun parantamisessa.

Turvallisuuteen liittyviä konsernitason toimintoja kehitettiin edelleen. Osana tätä kehitystyötä jatkoimme vuonna 2014 käynnistämäämme tietoturvan parannushanketta. Valmistauduimme vuonna 2017 myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) prosesseihin, joita on noudatettava toukokuusta 2018 lähtien.

Käynnistimme ylimmän johdon turvallisuusosaamisen koulutusohjelman varmistaaksemme, että täytämme turvallisuutta koskevat sitoumuksemme. Siihen liittyvää koulutusta jatketaan vuonna 2018 johtajille, päällikköasemassa oleville sekä työntekijöille.

Käynnistimme vuonna 2016 logistiikkaosaamisen parannushankkeen ja aloitimme kehitystyön, jotta voimme määrittää ja ottaa käyttöön yhtenäiset logistiikan ohjeet ja käytännöt Metsossa maailmanlaajuisesti. Hanke jatkui vuonna 2017 ja jatkuu myös vuonna 2018.

Kiinnitimme erityistä huomiota uudistetun ISO 9001 -laadunhallintastandardin vaatimusten täyttämiseen. Merkittävin uusi vaatimus on riskienhallinnan sisällyttäminen toimintojen johtamiseen. Siinä meillä on vielä parantamisen varaa.

Maailmanlaajuisten vakuutusohjelmiemme kattavuus tarkastettiin ja niitä vertailtiin alan yleiseen tasoon vuoden kuluessa.

Seuraamme riskienhallinnan tasoa yksiköissämme maailmanlaajuisesti suorittamalla koordinoituja riskienhallinnan arviointitarkastuksia. Niillä tuetaan yksiköiden parasta mahdollista riskienhallintaa ja parhaiden käytäntöjen jakamista koko yhtiössä kaikissa riskikategorioissamme: strategisissa, taloudellisissa, toiminnallisissa ja vahinkoriskeissä.

Vuoden aikana suoritettiin yhteensä 6 riskienhallinnan arviointitarkastusta, 10 omaisuusvahinkoriskien ja liiketoiminnan keskeytysriskien tarkastusta, 6 logistiikkatarkastusta, 20 työterveys- ja turvallisuustarkastusta sekä 58 toimittajien vastuullisuustarkastusta. Yli puolessa tarkastetuista Metson yksiköistä on palvelutoimintoja.

Merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet

Määrittelemme riskin epävarmuudeksi, joka voi olla liiketoimintamme ja strategian toteutuksen kannalta mahdollisuus tai uhka. Tarkastelemme vuosittaisessa riskienarvioinnissa järjestelmällisesti eri riskien merkittävyyttä ja kehitystä.

Strategiakauden 2018–2021 riskien arvioinnissa merkittävimmät tekijät, jotka luovat Metsolle uhkia ja mahdollisuuksia, ovat seuraavat:

kilpailuaseman ja markkinaosuuden säilyttäminen
kyky ylläpitää ylimpien johtajien korkeaa osaamis- ja valmiustasoa. Merkittävimmät muutokset riskipositioissa edellisvuoteen verrattuna ovat tapahtuneet kyvyssämme ylläpitää riittävää liiketoimintajoh-

don osaamista sekä asiakkaiden luottoriskien toteutumisessa.

Tavoitteet vuodelle 2018

Riskienhallinnalla tuemme strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteidemme saavuttamista ja turvaamme toimintamme jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vuosittaisen riskienarvioinnin oleellisimpiin tuloksiin. Keskitymme jatkossakin ennakoiviin toimenpiteisiin, toimintojen varmistamiseen, haittavaikutusten rajoittamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Vuoden 2018 riskienhallintatyön painopistealueita ovat seuraavat:

riskienhallinnan standardien (ISO 31000 ja COSO ERM) uusien versioiden merkityksen arvioiminen Metson riskienhallinnan kannalta
Lean-periaatteiden toteutuksen jatkaminen
yhdenmukaisuuden saavuttaminen EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa
turvallisuuskoulutusten jatkaminen ja laajentaminen
erinomaisen logistiikkaosaamisen jatkaminen ja varmistaminen
laadun parantaminen vakuutusten vertailussa korostuneilla osa-alueilla.

Riskienhallinnan toiminta-alusta

Riskienhallinta

Keskimääräinen riskien vaikutus

	Negatiivinen vaikutus					Positiivinen vaikutus
äärimmäinen	korkea	keskiverto	matala	matala	keskiverto	korkea	äärimmäinen
									Strategiset riskit
									Liiketoiminnan kehitysriskit
									Liiketoimintaympäristön riskit
									Markkinariskit
									Teknologiariskit
									Poliittiset, kulttuuriset, lainsäädännölliset ja sääntelyyn
									liittyvät kehityssuunnat
									Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät ilmiöt
									Taloudelliset riskit
									Maksuvalmius
									Korkotasoon liittyvät riskit
									Valuuttariskit
									Luotto- ja vastapuoliriskit
									Toiminnalliset riskit
									Organisaatioon ja johtamiseen liittyvät riskit
									Tietoturvariskit
									Tuotanto-, prosessi- ja tuottavuusriskit
									Liiketoiminnan keskeytysriskit
									Kannattavuusriskit
									Projektitoiminnan riskit
									Sopimus- ja tuotevastuuriskit
									Kriisitilanteet
									Vaatimustenmukaisuuteen ja rikoksiin liittyvät riskit
									Vahinkoriskit
									Työterveys- ja turvallisuusriskit
									Tietoturvariskit
									Ympäristöriskit
									Tulipalot ja muut onnettomuudet
									Luonnonkatastrofit
									Tilaturvallisuuteen liittyvät riskit
– 20 – 15		– 10	– 5 0		5	10	15	20

Hallitus

31.12.2017

Mikael Lilius

Hallituksen puheenjohtaja 2013 alkaen Hallituksen jäsen 2013 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1949 Koulutus Diplomiekonomi

Päätoimi Useita luottamustehtäviä Valiokuntajäsenyydet Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan pj. Riippumattomuus Riippumaton yhtiöstä Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Palkkiot 2017

126 200 euroa sisältäen 1 458 osaketta Kokousaktiivisuus 2017

14/14 hallituksen kokousta 6/6 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2017 32 444 osaketta

Muut luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Wärtsilä Oyj Abp ja Ahlström Capital Oy Hallituksen jäsen: Evli Pankki Oyj Hallintoneuvoston jäsen: Ab Kelonia Oy

Peter Carlsson Hallituksen jäsen 2016 alkaen

Kansallisuus: Ruotsi Syntynyt: 1970 Koulutus KTM (tuotanto- ja laadunvalvonta) Päätoimi Enkelisijoittaja, neuvonantaja ja yrittäjä Valiokuntajäsenyydet Ei jäsenyyksiä Riippumattomuus

Riippumaton yhtiöstä Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Palkkiot 2017 75 200 euroa sisältäen 634 osaketta Kokousaktiivisuus 2017 12/14 hallituksen kokousta

Osakeomistus 31.12.2017

1 579 osaketta

Muut luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Gränges, Cleantech Invest, Ketra Lightning, US Orbital Systems AB

Christer Gardell

Hallituksen varapuheenjohtaja 2013 alkaen Hallituksen jäsen 2006 alkaen

Kansallisuus: Ruotsi Syntynyt: 1960

Koulutus MBA

Päätoimi

Cevian Capitalin pääosakas ja yksi perustajista

Valiokuntajäsenyydet Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen

Riippumattomuus Riippumaton yhtiöstä Ei riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Palkkiot 2017 73 200 euroa sisältäen 786 osaketta

Kokousaktiivisuus 2017 14/14 hallituksen kokousta 6/6 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2017 6 196 osaketta

Muut luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Vesuvius Plc

Ozey K. Horton, Jr. Hallituksen jäsen 2011 alkaen

Kansallisuus: Yhdysvallat Syntynyt: 1951 Koulutus MBA, BSE

Päätoimi Hallitusammattilainen, riippumaton neuvonantaja Valiokuntajäsenyydet

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen Riippumattomuus

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Palkkiot 2017

94 800 euroa sisältäen 634 osaketta

Kokousaktiivisuus 2017 14/14 hallituksen kokousta 6/6 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2017 4 789 osaketta

Muut luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Louisiana-Pacific Corporation (Yhdysvallat), The Dabbagh Group Holding Co. Ltd, Worthington Industries (Yhdysvallat), Spoleto Festival (Yhdysvallat), Gaillard Performance Hall Campaign Cabinet (Yhdysvallat) ja Medical University of South Carolina (MUSC) Hollings Cancer Center

Lars Josefsson Hallituksen jäsen 2013 alkaen

Kansallisuus: Ruotsi Syntynyt: 1953 Koulutus Diplomi-insinööri Päätoimi Itsenäinen konsultti Valiokuntajäsenyydet Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumattomuus Riippumaton yhtiöstä Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Palkkiot 2017 61 200 euroa sisältäen 634 osaketta Kokousaktiivisuus 2017

14/14 hallituksen kokousta 6/6 tarkastusvaliokunnan kokousta Osakeomistus 31.12.2017

3 033 osaketta Muut luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Ouman Oy, Driconeq

AB ja Timezynk AB Hallituksen varapuheenjohtaja: Vestas Wind Systems Hallituksen jäsen: Holmen AB

Arja Talma Hallituksen jäsen 2016 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1962 Koulutus KTM (rahoitus), eMBA Päätoimi Hallitusammattilainen Valiokuntajäsenyydet Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

Riippumattomuus Riippumaton yhtiöstä Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista Palkkiot 2017 76 200 euroa sisältäen 824 osaketta

Kokousaktiivisuus 2017

14/14 hallituksen kokousta 6/6 tarkastusvaliokunnan kokousta Osakeomistus 31.12.2017

2 053 osaketta

Muut luottamustehtävät

Hallituksen puheenjohtaja: Serena Properties AB Hallituksen jäsen: Aktia Pankki Oyj, Posti Group, Mehiläinen Oy

Nina Kopola

Hallituksen jäsen 2013 alkaen

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1960 Koulutus Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Päätoimi Toimitusjohtaja, Suominen Oyj Valiokuntajäsenyydet

Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumattomuus Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Palkkiot 2017

61 200 euroa sisältäen 634 osaketta

Kokousaktiivisuus 2017 14/14 hallituksen kokousta

6/6 tarkastusvaliokunnan kokousta Osakeomistus 31.12.2017

3 080 osaketta Muut luottamustehtävät

Hallituksen jäsen: Suomen Tekstiili & Muoti ry Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Metson johtoryhmä

3.2.2018

Eeva Sipilä

Väliaikainen toimitusjohtaja, Talous- ja rahoitusjohtaja Yrityksen palveluksessa 2016 alkaen Johtoryhmän jäsen 2016 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1973 Koulutus: KTM (laskentatoimi), CEFA Osakeomistus 31.12.2017 7 661 osaketta

Työkokemus

Talous- ja rahoitusjohtaja, Cargotec Oyj, 2008–2016 Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, Cargotec Oyj, 2005–2008 Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja, Metso, 2002–2005 Pääoma-analyytikko, Mandatum, Sampo-Leonia ja Leonia Pankki, 1999–2002 Tärkeät luottamustehtävät Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen, Outokumpu Oyj, 2017–

Mikko Keto

Johtaja, Minerals Services Yrityksen palveluksessa 2010 alkaen Johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1967 Koulutus: KTM (taloustiede) Osakeomistus 31.12.2017

Ei osakkeita Työkokemus

Johtaja, Spare Parts -liiketoimintalinja, Metso, 2016–2017

Useita johtotason tehtäviä Services -liiketoiminnoissa, Metso, 2010–2015 Myyntijohtaja, Maintenance-liiketoimintayksikkö, KONE Oyj, 2008–2009 Useita kansainvälisiä johto- ja myyntitehtäviä, Nokia Networks, 1994–2007

Victor Tapia

Johtaja, Mining Equipment Yrityksen palveluksessa 2017 alkaen Johtoryhmän jäsen 2017 alkaen

Kansallisuus: Peru Syntynyt: 1966 Koulutus: BA in Geology, Engineering Geologist Osakeomistus 31.12.2017 Ei osakkeita Työkokemus

Divisioonan johtaja, Surface and Exploration Drilling, Atlas Copco AB, 2013–2016 Divisioonan johtaja, Geotechnical and Exploration, Atlas Copco AB, 2011–2013 Toimitusjohtaja, Atlas Copco Mining and Construction, Meksiko, 2007–2011 Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Atlas Copco Mining and Construction Argentiina, 2005–2007

Markku Simula

Johtaja, Aggregates Equipment Yrityksen palveluksessa 1991 alkaen Johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1966 Koulutus: Diplomi-insinööri Osakeomistus 31.12.2017 3 941 osaketta

Työkokemus Johtaja, Aggregates-liiketoimintalinja, Metso, 2016–2017 Johtaja, Oil and Gas -liiketoimintalinja, Metso, 2014–2015 Johtaja, Flow Control -liiketoimintayksikkö, Metso, 2008–2014 Useita kansainvälisiä johtotehtäviä, Metso Automation, Neles Automation, Neles Controls ja Neles-Jamesbury, 1991–2008

Sami Takaluoma

Johtaja, Minerals Consumables Yrityksen palveluksessa 1997 alkaen Johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1973 Koulutus: Diplomi-insinööri Osakeomistus 31.12.2017 91 osaketta

Työkokemus Johtaja, Nordics -markkina-alue, Metso, 2014–2017 Johtaja, UK & Ireland -markkina-alue, Metso, 2010–2014 Useita johtotehtäviä, Wears-liiketoimintalinja, Metso, 2003–2010

Uffe Hansen

Johtaja, Recycling Yrityksen palveluksessa 2016 alkaen Johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

Kansallisuus: Tanska Syntynyt: 1969 Koulutus: Master Sc. B.A. Osakeomistus 31.12.2017

Ei osakkeita

Työkokemus

Johtaja, Recycling -liiketoimintalinja, Metso, 2016–2017 Chief Commercial Officer, Triax A/S, 2013–2016 Myynti- ja palvelujohtaja, Metso Recycling, 2011–2013

Useita johtotehtäviä, Stibo Group, 1996–2011

John Quinlivan

Johtaja, Valves ja Pumps Yrityksen palveluksessa 1989 alkaen Johtoryhmän jäsen 2015 alkaen

Kansallisuus: Yhdysvallat Syntynyt: 1961 Koulutus: B.S. Mechanical Engineering Osakeomistus 31.12.2017 3 103 osaketta

Työkokemus Johtaja, Global Operations, Metso Flow Control ja Metso Automation, 2012–2015 Johtaja, Metso Automation ja Field Systems Pohjois-Amerikka, 2004–2012

Merja Kamppari

Henkilöstöjohtaja Yrityksen palveluksessa 2009 alkaen Johtoryhmän jäsen 2011 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1958 Koulutus: KTM (laskentatoimi) Osakeomistus 31.12.2017 8 207 osaketta Työkokemus

Johtaja, Operational Excellence, HR ja Head of Global HR, Nokia Siemens Networks, 2007–2009 Johtaja, HR, Nokia Networks 2005–2007 Useiden kansainvälisten henkilöstötoimintojen johtaja, Nokia Networks, 1998–2005

Jani Puroranta

Digitalisaatiojohtaja Yrityksen palveluksessa 2016 alkaen Johtoryhmän jäsen 2016 alkaen

Kansallisuus: Suomi Syntynyt: 1974 Koulutus: KTM, MBA (INSEAD) Osakeomistus 31.12.2017 Ei osakkeita

Työkokemus Analytiikasta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja, Bilot, 2014–2016 Toimitusjohtaja, Alekstra, 2011–2013 Toimitusjohtaja ja muita johtotehtäviä, Wulff Oy, 2008–2011

Sijoittajatietoa

Sijoittajasuhteet ja tapa toimia

Metson sijoittajasuhteiden tärkein tehtävä on tukea Metson osakkeen oikeaa arvonmuodostusta välittämällä ajantasaista tietoa yrityksen toiminnasta, toimintaympäristöstä, strategiasta, tavoitteista, taloudellisesta tuloksesta ja markkinanäkymistä. Tavoitteenamme on antaa oikeaa, riittävää ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja puolueettomasti kaikille markkinaosapuolille. Sijoittajasuhteet pyrkii täsmällisyyteen, avoimuuteen, nopeuteen ja erinomaiseen palveluun.

Sijoittajasuhteet vastaa sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja yhteydenpidosta pääomamarkkinoiden edustajiin sekä käsittelee keskitetysti kaikki sijoittajatapaamispyynnöt. Lisäksi sijoittajaviestintä vastaa talousraportoinnista ja ajantasaisista verkkopalveluista sekä seminaareista, joihin ylin johto osallistuu tapaamisten lisäksi aktiivisesti. Järjestämme myös pääomamarkkinapäivän (Capital Markets Day). Lisäksi keräämme ja analysoimme säännöllisesti markkinatietoa sekä sijoittajien palautetta ylimmän johdon ja hallituksen käytettäväksi.

Metso noudattaa 21 vuorokauden pituista hiljaista jaksoa ennen tulosjulkistuksia, mukaan lukien tilinpäätöstiedote, puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset. Tänä aikana emme tapaa pääomamarkkinoiden emmekä talousmedian edustajia. Muina aikoina vastaamme analyytikoiden ja sijoittajien kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse tai järjestetyissä sijoittajatapaamisissa. Sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät sivulta 87.

Hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikkamme. Siinä kuvataan pörssiviestintään ja muihin tärkeisiin tiedonantoihin soveltamamme tärkeimmät periaatteet ja käytännöt. Tiedonantopolitiikkamme tarkoituksena on varmistaa viestinnän luotettavuus ja johdonmukaisuus sekä kuvata tärkeimmät taloudelliseen viestintään ja raportointiin liittyvät päätöksentekomenettelyt. Tiedonantopolitiikka ja lisätietoja tiedonantoperiaatteistamme on saatavilla verkkosivuillamme www.metso.com/tiedonantopolitiikka.

Metson tiedotteet jaetaan kolmeen luokkaan: pörssitiedotteet, lehdistötiedotteet ja ammattilehtitiedotteet. Tiedoteluokka valitaan sen mukaan mitä MAR:ia noudattaen, tiedon olennaisuuden ja merkittävyyden perusteella sekä sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Pörssitiedotteilla julkaistaan MAR:n mukaista sisäpiiritietoa. Lehdistötiedotteilla kerrotaan Metson liiketoimintaan liittyvistä tapahtumista, jotka eivät sisällä sisäpiiritietoa, mutta joilla arvioidaan olevan uutisarvoa tai joiden arvioidaan yleisesti kiinnostavan sidosryhmiä. Ammattilehdistötiedotteita julkaistaan Metson uusista tuotteista ja teknologioista sekä muista Metson asiakasteollisuuksia ja kyseisen ammattialan mediaa kiinnostavista asioista.

Taloudelliset raportit ja tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi verkkosivuillamme osoitteessa www.metso.com/uutiset, ja ne ovat tilattavissa myös sähköpostiin. Julkistamme tietoja taloudellisesta tuloksestamme, mukaan lukien tunnusluvut, ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti konserni- ja segmenttitasolla: Minerals ja Flow Control.

Markkina-arviot ja analyytikkojen raportit

Seuraamme markkinaodotuksia aktiivisesti ja tarkastamme analyytikkojen pyynnöstä heidän laatimansa ansaintamallin oikeellisuuden julkisesti saatavilla olevia tietoja vastaan. Emme ota vastuuta tai muuten kommentoi pääomamarkkinoiden edustajien julkaisemia arvioita tai ennusteita. Emme myöskään kommentoi yrityksen arvonmuodostusta tai osakkeen hinnan kehitystä, suosi tiettyjä analyytikkoja tai jakele analyytikkojen raportteja sijoittajayhteisölle. Ylläpidämme listaa Metsoa seuraavista analyytikoista verkkosivuillamme osoitteessa www.metso.com/analyytikot.

Markkinanäkymät

Muutimme vuoden 2017 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä tapaa, jolla kommentoimme markkinanäkymiämme. Siitä lähtien kommentoimme odotettua markkinakehitystä segmenttitasolla seuraavan kuuden kuukauden jaksolla verrattuna edelliseen kuuteen kuukauteen.

Tällä hetkellä markkinatilanteemme arvioidaan kehittyvän seuraavasti: (näkymät päivitetty 2.2.2018)

Mineralsissa uusien laitteiden ja palveluiden kysyntä jatkuu tasaisena
Flow Controlissa uusien laitteiden ja palveluiden kysyntä jatkuu tasaisena

Taloudellisen viestinnän ohjeistus

Sijoittajaviestinnän tasa-arvoisuusperiaatteen mukaisesti annamme kaikille markkinaosapuolille yhtä- ja oikea-aikaisesti ne tiedot, joita tarvitaan Metson osakkeen ajantasaisen arvon määrittämiseen. Noudatamme seuraavia sääntöjä ja suosituksia:

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015
Osakeyhtiölaki
Kirjanpitolaki
Arvopaperimarkkinalaki
Markkinoiden väärinkäyttöasetus (asetus [EU] N:o 596/2014; "MAR")
Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan säännöt, määräykset ja ohjeet

Taloudellisten raporttien julkistuspäivät vuonna 2018

Tilinpäätöstiedote vuodelta 2017	2.2.2018
Vuosikertomus 2017	23.2.2018
Tammi–maaliskuun 2018
osavuosikatsaus	25.4.2018
Puolivuosikatsaus 2018	26.7.2018
Tammi–syyskuun 2018
osavuosikatsaus	26.10.2018

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, joka hoitaa osakkeenomistajan arvo-osuustiliä.

Metson toiminta pääomamarkkinoilla 2017

Vuonna 2017 isännöimme 150 sijoittajatapaamista ja järjestimme 25 ennalta sovittua puhelinkokousta. Vuoden aikana osallistuimme 15 roadshow-tapahtumaan New Yorkissa, Bostonissa, Lontoossa, Pariisissa, Frankfurtissa, Kööpenhaminassa, Edinburghissa, Oslossa ja Tukholmassa. Lisäksi osallistuimme sijoittajaseminaareihin San Franciscossa, Lontoossa, Tukholmassa ja Helsingissä. Metson sijoittajasuhteet ja ylin johto tapasivat sijoittajia myös maailman suurimmassa kivenmurskausalan seminaarissa CONExpo 2017:ssa, joka järjestettiin Las Vegasissa. Pääomamarkkinapäivämme (Capital Markets Day) järjestettiin 1.6.2017 Suomessa. Tapahtumaan osallistui noin 60 sijoittajaa, analyytikkoa ja pankkiiria. Vuoden aikana Sijoittajasuhdetiimi ja ylin johto tapasivat tai keskustelivat lähes 300 sijoittajan ja analyytikon kanssa. Lisäksi tapasimme yli 300 yksityissijoittajaa Suomessa järjestetyissä tapahtumissa.

Vuonna 2017 jatkoimme sijoittajasivustomme kehittämistä ja meidät valittiin Pörssisäätiön, Suomen Sijoitusanalyytikkojen ja Talouselämä-lehden järjestämässä Parhaat sijoittajasivut -kilpailussa Suuret pörssiyhtiöt -sarjan toiseksi. Metson sijoittajasivustoa kehuttiin erityisesti kattavasta ja selkeästä "Metso sijoituksena" -osiosta.

SIJOITTAJASUHTEIDEN YHTEYSHENKILÖT

Juha Rouhiainen

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 020 484 3253 [email protected]

Tanja Mäkinen

Sijoittajasuhdeasiantuntija Puh. 020 484 3117 [email protected]

Varsinainen yhtiökokous 2018

Metson vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään torstaina 22.3.2018 klo 15.00 Messukeskuksessa Helsingissä.

Kokouskutsu, joka sisältää ehdotukset yhtiökokoukselle, on julkaistu pörssitiedotteena 2.2.2018. Se on luettavissa myös verkkosivuillamme www.metso.com/yk.

Tärkeitä vuoden 2018 yhtiökokoukseen liittyviä päivämääriä

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä	12.3.2018
Ilmoittautuminen päättyy	19.3.2018 klo 10.00

Osingon irtoamispäivä	23.3.2018
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	26.3.2018
Osingon maksupäivä	4.4.2018
Kokouspöytäkirja saatavilla	Viimeistään 5.4.2018

Ilmoittautuminen ja valtakirjat

Kokoukseen voi ilmoittautua osoitteessa www.metso.com/yk tai puhelimitse numeroon 010 808 300. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite ja puhelinnumero.

Mahdolliset valtakirjat pitää toimittaa ennen ilmoittautumisajan päättymistä osoitteeseen Metso Oyj / Yhtiökokous, PL 1220, 00101 Helsinki.

Hallintarekisteröidyt osakkeet

Hallintarekisteröidyllä osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Metson osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on merkitty Metson tilapäiseen osakasluetteloon ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Tarkemmat ohjeet löytyvät kokouskutsusta.

Nimitystoimikunta

Nimitystoimikunta valmistelee hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Vuoden 2018 yhtiökokoukselle ehdotukset valmistelleen nimitystoimikunnan jäsenet ovat:

Niko Pakalén, osakas, Cevian Capital AB (puheenjohtaja)
Eija Ailasmaa, hallituksen varapuheenjohtaja, Solidium Oy
Risto Murto, toimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Mikko Mursula, sijoitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Metson hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Nimitystoimikunnan ehdotukset vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle

Nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista katsauskauden päätyttyä 24.1.2018.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä:

Mikael Lilius (puheenjohtaja)
Christer Gardell (varapuheenjohtaja)
Peter Carlsson
Ozey K. Horton, Jr.
Lars Josefsson
Nina Kopola
Antti Mäkinen
Arja Talma

Uudeksi jäseneksi ehdotetaan valittavan Antti Mäkinen (OTK, s. 1961, Suomen kansalainen), Solidium Oy:n toimitusjohtaja.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tulla valituiksi. Lisäksi kaikkien on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, paitsi Christer Gardell ja Antti Mäkinen, joiden on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä, mutta ei riippumattomia sen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenten palkkiot ovat:

Puheenjohtaja 120 000 euroa
Varapuheenjohtaja 66 000 euroa
Muut jäsenet 53 000 euroa
Lisäpalkkiot:
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 20 000 euroa
Tarkastusvaliokunnan jäsenet 10 000 euroa
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja 10 000 euroa

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet - 5 000 euroa

Kokouspalkkioiden (pois lukien valiokuntien kokoukset) määrä asuinpaikasta riippuen:

Pohjoismaat 800 euroa
Muut maat Euroopassa 1 600 euroa
Euroopan ulkopuoliset maat 3 200 euroa

Palkkion saannin edellytyksenä on hankkia Metson osakkeita 40 prosentilla kiinteästä vuosipalkkiosta.

Nimitystoimikunta toteaa, että myös tulevana hallituskautena Metson henkilöstön edustaja osallistuu asiantuntijana hallituksen kokouksiin Suomen lainsäädännön mukaisin rajoituksin. Hänellä ei ole äänioikeutta eikä laillista vastuuta hallituksen päätöksistä. Uusi hallitus kutsuu henkilöstön edustajan asiantuntijajäsenekseen järjestäytymiskokouksessaan.

Yhtiökokouksen päätökset

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan pörssitiedotteella viipymättä yhtiökokouksenpäättymisen jälkeen.

Yhtiökokoukseen liittyvää lisätietoa ja ehdotukset yhtiökokoukselle ovat luettavissa osoitteessa www.metso.com/yk.

Metson vuosikertomus 2017

Metson vuoden 2017 vuosikertomus koostuu neljästä raportista: painetusta vuosikatsauksesta ja tilinpäätöksestä, jotka molemmat ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi, selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on saatavilla suomeksi ja englanniksi sekä ulkoisesti varmennetusta englanninkielisestä kestävän kehityksen liitteestä. Kaikki raportit ovat ladattavissa osoitteessa: metso.com/2017. Raporteissa esitellään Metson strategia, liiketoimintamme, asiakasteollisuutemme sekä kuinka huomioimme kestävän kehityksen liiketoiminnassamme.

Lue lisää toiminnastamme osoitteessa www.metso.com/2017

Metso Oyj

Töölönlahdenkatu 2 PL 1220, 00101 Helsinki, Suomi Puh: +358 20 484 100 metso.com

Tietoa tästä raportista

Konsepti, graafinen suunnittelu ja tuotanto: Miltton Oy Paperi: MultiOffset 250/120 g/m2 Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

2018	2019	2020	2021	2022	Myöhemmin	Metso yhteensä
86	183	7	7	107	307	697
72	174	-	-	100	300	646
14	9	7	7	7	7	51
233	0	0	0	0	0	233
232	0	0	0	0	0	232
1	-	-	-	-	-	1
319	183	7	7	107	307	930
304	174	0	0	100	300	878
15	9	7	7	7	7	52

2018	2019	2020	2021	2022	Myöhemmin	Metso yhteensä
86	183	7	7	107	307	697
72	174	-	-	100	300	646
14	9	7	7	7	7	51
233	0	0	0	0	0	233
232	0	0	0	0	0	232
1	-	-	-	-	-	1
319	183	7	7	107	307	930
304	174	0	0	100	300	878
15	9	7	7	7	7	52

AI Terminal

Metso Outotec Oyj

3228_10-k_2018-02-23_f3a2d412-d255-4855-83c1-cd2260a6d537.pdf

Metson vuoden 2017 raporttien lukuohje

Toimitusjohtajalta

Strategian toteutus

Tavoitteena parempi tulos

Eeva Sipilä

Hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös 2017 ja sijoittajatietoa

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen vuosi 2017

Toimintaympäristö

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Metson tunnusluvut

Liikevaihto ja taloudellinen kehitys

Taloudellinen asema

Investoinnit ja yrityshankinnat

Raportointisegmentit

Minerals

Flow Control

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Keksinnöt ja patentit

Työterveys, turvallisuus ja ympäristö

Henkilöstö

Henkilöstö alueittain

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Uusi toimintamalli

Osakkeet ja osakkeiden vaihto

Metson osakekurssin kehitys Nasdaq OMX Helsingissä

Liputusilmoitukset

Lyhyen tähtäimen riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Markkinanäkymät

Muut kuin taloudelliset tiedot

Muiden kuin taloudellisten tietojen tulosmittarit

Asiakassuhteet

Tuotevastuu

Vaatimustenmukaisuus

Toimitusketju

Henkilöstö

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Perustiedot

Metson osakkeet ja osakkeenomistajat vuonna 2017

Osakepääoma ja osakekohtaiset tunnusluvut 2013–2017

Osakkeet ja kaupankäynti Nasdaq Helsingissä vuonna 2017

Oma pääoma/osake

% Osakkeen kokonaistuotto (TSR)

Tulos/osake ja osinko/osake

Metson suurimmat osakkeenomistajat 31.12.20171)

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2017

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.

Liputusilmoitukset

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Hallituksen valtuutukset

Kannustinjärjestelmät

Tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja (EBITDA): Liikevoitto + poistot

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Nettokäyttöpääoma (NWC):

Sitoutunut pääoma:

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:

Korolliset nettovelat:

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Omavaraisuusaste, %:

Vapaa kassavirta:

Kassavirtasuhde, %:

Velkaantuneisuusaste, %:

Korkokate (EBITDA):

Hallituksen ehdotus voiton käytöstä

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernin tase

^A Konsernin taloudellinen kehitys

2018	2019	2020	2021	2022	Myöhemmin	Metso yhteensä
86	183	7	7	107	307	697
72	174	-	-	100	300	646
14	9	7	7	7	7	51
233	0	0	0	0	0	233
232	0	0	0	0	0	232
1	-	-	-	-	-	1
319	183	7	7	107	307	930
304	174	0	0	100	300	878
15	9	7	7	7	7	52