Annual Report • Mar 2, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vaisala uskoo maailmaan, jossa ympäristön ja teollisuuden havainnot parantavat yhteisöjen turvallisuutta, tehokkuutta ja elämänlaatua. Tämä on toinen Vaisalan julkaisema vuosiraportti, johon sovelletaan kansainvälistä
Tämä raportti palvelee myös GRI-raporteista (Global Reporting Initiative) tietoja kerääviä tahoja. GRI-taulukko sekä riippumattoman varmentajan varmennusraportti löytyvät tämän raportin lopusta.
Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään Vuosiraportin kappaleissa Liiketoimintamalli, Mittaristo, Ympäristö ja Sosiaalinen vastuu.
Kansikuva: Hurrikaani Harvey 2017 oli historian tuhoisin trooppinen myrsky ja se aiheutti yli USD 125 miljardin kustannukset.
| Hallituksen puheenjohtajan | |
|---|---|
| terveiset | 5 |
| Vuoden kohokohdat | 6 |
| Toimitusjohtajan terveiset | 8 |
| Strategia | 11 |
|---|---|
| Liiketoimintamalli | 12 |
| Arvonluontimalli | 13 |
| Mittaristo | 14 |
| Megatrendit | 15 |
| Liiketoiminta-alueet | 18 |
| Globaalit markkinat | 25 |
| Operations-yksikkö | 26 |
| Sidosryhmien osallistaminen | 28 |
| Luomme arvoa asiakkaille | 30 |
| Luomme arvoa työntekijöille 33 | |
| Luomme arvoa yhteis | |
| kunnalle ja ympäristölle | 37 |
| Arvoa sijoittajille | 48 |
| Avainluvut | 74 |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus | 75 |
| Tilinpäätös 2017 | 95 |
| Tilintarkastuskertomus | 159 |
| Raportointiperiaatteet | 164 |
|---|---|
| Ympäristö | 165 |
| Sosiaalinen vastuu | 170 |
| Vastuulliset toimitusketjut | 176 |
| YK:n Global Compact | 178 |
| Allekirjoitukset | 179 |
| Riippumaton | |
| varmennusraportti | 180 |
| GRI-indeksi | 182 |
| Yhteystiedot | 190 |
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Yli 80-vuotisen kokemuksensa pohjalta Vaisala tekee havaintoja paremman maailman puolesta. Olemme luotettava kumppani asiakkaillemme maailmanlaajuisesti. Tarjoamme kattavan valikoiman innovatiivisia havainnointija mittaustuotteita sekä niihin liittyviä palveluja.
Weather and Environment -liiketoiminta-alue palvelee valikoituja säätiedoista riippuvaisia markkinoita, jotka tarvitsevat tarkkoja, reaaliaikaisia, keskeytymättömiä ja luotettavia säätietoja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen.
Markkinasegmentit: ilmatiede, maaliikenne, ilmailu, uusiutuva energia ja ulkoilman laatu.
110,3 MEUR Industrial Measurements
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2017 LIIKEVAIHTO LIIKE-TOIMINTA-ALUEITTAIN
67 %
222,2 MEUR Weather and Environment
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue palvelee teollisuusasiakkaita, muun muassa life science-, sähkönsiirto- ja valikoiduilla markkinoilla. Se tarjoaa laajan valikoiman mittalaitteita, jotka varmistavat toiminnan laadun ja tuottavuuden.
3
Markkinasegmentit: vaativat kosteusmittaukset, vaativat hiilidioksidimittaukset, life science, sähkönsiirto ja -tuotanto.
| Hallituksen puheenjohtajan | |
|---|---|
| terveiset | 5 |
| Vuoden kohokohdat | 6 |
| Toimitusjohtajan terveiset | 8 |
4
/ VUOTEMME Hallituksen puheenjohtajan terveiset
Observations for a Better World / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
5
/ Hallituksen puheenjohtajan terveiset
Vuonna 2017 näimme maailmalla paljon erilaisia äärisääilmiöitä, kuten hurrikaaneja ja tulvia.
Vaisalalle ne ovat muistutus siitä, miten tärkeää työmme on. Ilman laitteistamme saatavaa tietoa sääennusteet eivät olisi niin luotettavia kuin ne ovat. Säähavaintoja tarvitaan joka ikinen päivä – eilisen lämpötilaa ei voi mitata tänään.
Kun olosuhteet ovat vaikeat, luotettavat sääennusteet voivat olla elämän ja kuoleman kysymys. Myös normaaleissa oloissa autamme turvaamaan ilma- ja meriliikennettä ja teemme ihmisten elämästä turvallisempaa ja terveempää.
Tämä on suuri vastuu. Se innostaa meitä kehittämään omalta osaltamme uusia vastauksia maailman ongelmiin.
Osaamisemme on kertynyt kahdeksan vuosikymmenen aikana. 100 vuotta täyttäneen Suomen ja Vaisalan historiassa on monia yhteisiä merkkipaaluja.
Ensisijaisesti tutkimuslaitteina käytetyt radioluotaimet osoittivat hyötynsä toisen maailmansodan aikana, jolloin tarvittiin entistä tarkempia sääennusteita. Vilho Väisälä ymmärsi sarjatuotannon tarpeen luotainten valmistuksessa ja rakensi uuden tehtaan vuonna 1944 perustettuaan Vaisalan vuonna 1936.
Olemme toimineet globaaleilla markkinoilla heti alusta alkaen, mutta vuoden 1952 olympialaiset Helsingissä antoivat meille lisäpotkua. Tuolloin Suomeen rakennettiin ensimmäinen kansainväliset vaatimukset täyttävä lentokenttä, ja Vaisala siirsi toimintonsa lähelle tätä uutta maailman markkinoiden porttia.
Vaisala saa myös kiittää Suomea investoinneista koulutukseen ja teknologiaan. Tekniikkaan myönteisesti suhtautuvassa ilmapiirissä on koulutettu joukoittain insinöörejä, jotka ovat aina valmiita tarttumaan haasteisiin ja luomaan uusia ratkaisuja.
Tästä hyvä esimerkki on kosteusanturimme kehittäminen 1970-luvulla. Anturi on edelleen markkinajohtaja, ja se näytti tietä alansa terävimmän huipun anturitekniikalle, jonka ansiosta Vaisalalla on teollisten mittausten saralla teknologinen johtoasema.
Olemme aina halunneet antaa takaisin yhteiskunnalle ja tukea akateemista tutkimusta ja koulutusta. Teemme lujasti töitä edistääksemme innovaatioita tukevaa ilmapiiriä ja pitääksemme Vaisalan esimerkkinä suomalaisesta korkeasta teknologiasta.
Raimo Voipio Hallituksen puheenjohtaja
Osaamisemme on kertynyt kahdeksan vuosikymmenen aikana. 100 vuotta täyttäneen Suomen ja Vaisalan historiassa on monia yhteisiä merkkipaaluja.
Esittelimme uuden Indigo 201-lähettimen Vaisalan hiilidioksidi-
mittapäille.
Lue lisää
2017
6
Observations for a Better World / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS / VUOTEMME Vuoden kohokohdat
aurinkosääaseman, joka tarjoaa kaikki aurinkoenergiahankkeiden kehittäjien ja operaattoreiden tarvitsemat mittalaitteet.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti
Lanseerasimme SP-12-
Allekirjoitimme viisivuotisen sopimuksen Yhdysvaltain kansallisen ilmakehä- ja merentutkimus-järjestön (NOAA) kanssa joka tukee Yhdysvaltain kansallisen sääpalvelun (NWS) vaikeiden ja äärimmäisten sääolosuhteiden ennustamista ja tutkimusta.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti
Q1 Q1 Q1 Q1 Q2 Q2 Q2 Q3
Laajensimme liiketoimintaa uudelle alueelle, biodekontaminaatio- ja sterilointiprosesseissa käytetyn vetyperoksidipitoisuuden mittaamisen ilmasta.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti
Coloradon osavaltion yliopistolle (CSU) lahjoitettu C-taajuuden säätutka antaa tutkijoille ja opiskelijoille mahdollisuuden tutkia äärisääilmiöitä.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti Kaksinkertaistimme Tritontuulikeilaimen tuotantokapasiteetin vastataksemme Yhdysvaltojen laajentuvan tuulivoima-alan kasvavaan kysyntään. Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti
Ainutlaatuinen ilmanlaatuverkosto käynnistettiin osana Helsingin seudun Smart & Clean -hanketta. Kyseessä on maailman ensimmäinen tämän tarkkuusluokan ilmanlaadun valvontajärjestelmä, joka kattaa kokonaisen suurkaupungin.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti Ensimmäiset Vuoden alihankkija -voittajat julkistettiin kuudessa eri luokassa.
Lue lisää vaisala.fi/vuosiraportti
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS / VUOTEMME Vuoden kohokohdat
7
8
Vuonna 2017 liikevaihtomme ja kannattavuutemme kehittyivät hyvin. Ne luovat tukevan perustan jatkuville mittaville panostuksille tutkimukseen ja kehitykseen. Innovaatiot ja teknologiajohtajuus ovat Vaisalan menestyksen kulmakiviä, ja jatkamme ympäristöhavaintojen osaamisen edistämistä.
Laajensimme vuonna 2017 säähavainnoista suuremmille markkinoille lisäämällä ilmanlaadun mittaukset mukaan valikoimaamme. Toteutamme myös meteorologisten valmiuksien kehittämishankkeita Bahamalla ja Vietnamissa tuodaksemme sääinfrastruktuuria näille alueille, joilla esiintyy äärisääilmiöitä.
Vuonna 2017 jatkoimme maantieteellistä laajentumistamme ja avasimme toimistot Mexico Cityyn ja Nairobiin. Investoimme myös jakelukanaviimme Latinalaisessa Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Euroopassa, mikä on vahvistanut asiakaslupaustamme olla lähempänä asiakkaitamme.
Parannamme jatkuvasti toimintojamme, jotta pystymme tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Hyvä esimerkki tästä ovat RunWay-hankkeemme, joiden joustavat tutkimus- ja tuotekehitysprosessit jäljittelevät ketteriä startup-yrityksiä. Hankkeet pyrkivät yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan innovointia ja lyhentämään uusien
tuotteiden markkinoilletuontiaikaa, mikä auttaisi vastaamaan markkinoiden muuttuviin tarpeisiin ketterästi.
Vaisalan tuotantojärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuonna 2017. Ryhdyimme toimenpiteisiin osallistaaksemme kaikkia tuotannon työntekijöitä toimintojemme jatkuvaan kehittämiseen. Korostimme hyvien työpaikkataitojen tärkeyttä ja pyrimme yhdenmukaistamaan työskentelytapoja. Tämän seurauksena muun muassa tuotantomme tuottavuus parani.
Jatkossa konenäön ja tekoälyn yhdistelmä on yksi tutkimistamme uusista teknologioista. Lisätäksemme osaamistamme tällä saralla ostimme Vionicen, suomalaisen startup-yrityksen, joka erikoistuu konenäköön ja kuvankäsittelyyn. Yhtiön ratkaisu tarkkailee teiden kuntoa automatisoidun kuvanhankinnan ja konenäön avulla, ja sen tehokkaat tekoälyalgoritmit mahdollistavat esimerkiksi kuoppien ja halkeamien paikantamisen.
Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta alkaa näkyä meille lisäliiketoimintana. Olemme olleet mukana äärisään ja hurrikaanien tutkimuksessa jo pitkään, mutta sään viime aikoina aiheuttamat katastrofit ovat lisänneet tietoisuutta monissa kehittyvissä maissa: niiden on parannettava kykyään ennustaa säätä. Nämä maat
Teknologiset innovaatiot ovat geeneissämme.
/ VUOTEMME Toimitusjohtajan terveiset
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Investoimme jatkossakin omaan kehitykseemme ja asiakkaamme, toimittajamme ja tutkimusyhteistyötahomme ovat meille maailman luokan kumppaneita.
Triton-tuulikeilaintamme käytettiin ensimmäistä kertaa tuulipuistotoimintojen optimointiin tuotannon lisäämiseksi. Tämä on meille uusi markkina, sillä aiemmin tuotetta on käytetty lähinnä tuuliresurssien arvioimisessa ja tuulipuistojen suunnittelussa.
Sähkönsiirron valvonta tarjoaa meille suuria mahdollisuuksia. Vuonna 2017 toimitimme ensimmäiset laitteet kaupalliseen käyttöön. Muuntajien suora reaaliaikainen kunnonvalvonta pitää laitteet turvallisesti toiminnassa ja mahdollisimman tehokkaina.
9
Teknologiset innovaatiot ovat geeneissämme. Haluamme olla kehityksen kärjessä, ja siellä meidän on myös oltava, jotta voimme löytää ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin vaativissa sovelluksissa.
Meidän on otettava riskejä ja etsittävä uusia ratkaisuja, vaikka menestyksestä ei ole mitään takeita ja epäonnistuminen on mahdollista. Muuten emme voi kutsua itseämme aidoksi korkean teknologian taloksi. RunWay-hankkeet ja yritysostot ovat meille tärkeitä investointeja, mutta vain aika näyttää, syntyykö niistä mittavaa liiketoimintaa vai ei.
Löytääksemme uusia mahdollisuuksia kartoitamme uutta liiketoimintaa järjestelmällisesti ja tutkimme paljon mittauksia tarvitsevia kasvualoja, jotka hyötyvät megatrendeistä. Kiertotalous on yksi ala, joka tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia.
Megatrendit tukevat liiketoimintaamme. Investoimme jatkossakin omaan kehitykseemme ja asiakkaamme, toimittajamme ja tutkimusyhteistyötahomme ovat meille maailmanluokan kumppaneita. Tulevaisuudennäkymämme ovat kokonaisuudessaan valoisat.
Kjell Forsén Toimitusjohtaja
ovat usein alttiita sään vaikutuksille, mutta niillä ei ole tarvittavaa infrastruktuuria, jolla seurata myrskyjä ja varoittaa kansalaisiaan lähestyvästä vaarasta.
Meteorologisten valmiuksien rakentaminen Vietnamissa ja Bahamalla tarttuu näihin todellisiin ongelmiin. Samanlaisten hankkeiden edistämiseksi Afrikassa perustimme toimiston Nairobiin, Keniaan. Paikallinen toimisto ja siellä vakituisesti toimiva henkilöstö auttavat meitä ymmärtämään paremmin alueen erityistarpeita. Afrikka on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsivistä alueista.
Kaupungistumisen ja terveystietoisuuden megatrendit tarjoavat meille myös suuria mahdollisuuksia. Kehitimme vuonna 2016 ostamaamme ilmanlaatuteknologiaa edelleen, ja ensimmäinen tuote lanseerattiin vuonna 2017. Liiketoiminta on vielä alkuvaiheissa, mutta markkinoilta on saatu hyvää vastakaikua.
Helsingissä on jo rakenteilla ilmanlaadun mittausverkosto, ja toinen tulee pian Nanjingiin, Kiinaan. Ne ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten voimme parantaa ihmisten elämää toimittamalla heille ja viranomaisille paikallista tietoa ilmansaasteista asuinalueilla, työmatkareiteillä ja työpaikoilla.
Huipputuotteiden toimittajana Vaisalan Industrial Measurements hyötyi siitä, että prosessiolosuhteiden valvonnalle, laadulle ja energian säästämiselle asetetut vaatimukset ovat tiukentuneet. Kuluttajien entistä suuremmat odotukset ja sääntelyviranomaisten vaatimukset avaavat meille uusia mahdollisuuksia.
Investoinnit uusiutuvan energian ratkaisuihin ja sähkönsiirron valvontaan alkavat tuottaa tulosta. Vuosi 2017 avasi meille kaksi uutta ovea.
| Strategia | 11 |
|---|---|
| Liiketoimintamalli | 12 |
| Arvonluontimalli | 13 |
| Mittaristo | 14 |
| Megatrendit | 15 |
| Liiketoiminta-alueet | 18 |
| Globaalit markkinat | 25 |
| Operations-yksikkö | 26 |
| Sidosryhmien osallistaminen | 28 |
| Luomme arvoa asiakkaille | 30 |
| Luomme arvoa työntekijöille | 33 |
| Luomme arvoa yhteiskunnalle | |
| ja ympäristölle | 37 |
| Arvoa sijoittajille | 48 |
10
11
/ Strategiamme
Rakennamme asiakasarvoa läpi Vaisalan luotettavuudellamme, tieteeseen perustuvalla teknologiajohtajuudellamme sekä toimialaosaamisellamme, sitoutuneilla ja osaavilla työntekijöillämme, sekä vahvoilla kumppanuuksillamme.
Strategiamme
Vaisala Operations tähtää huippusuoritukseen laajan valikoiman ja matalien volyymien toimitusketjussa
Toimitamme arvoa asiakkaillemme ympäri maailmaa kolmen liiketoimintamallin kautta
Tuotteet | Projektit | Palvelut
Tavoittelemme asiakastarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja otamme ne huomioon kaikessa toiminnassamme.
Innovatiivisuus ja uudistuminen Vaalimme uraauurtavia innovaatioita ja uudistamme toimintaamme jatkuvan kehittämisen ja oppimisen kautta. / / /
Vahvoja yhdessä Menestymme olemalla avoimia, kehittämällä itseämme ja tekemällä yhteistyötä niin toistemme kuin sidosryhmiemme kanssa.
Luotettavuus ja vastuullisuus Olemme rehellisiä, kunnioittavia ja luotettavia. Edistämme kestävää ja vastuullista toimintaa ja edellytämme eettistä käyttäytymistä.
12
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Liiketoimintamalli
Observations for a Better World
Luotettavia ja laadukkaita mittauksia ja havaintoja kriittisen päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi
Globaali teknologia- ja markkinajohtaja sään ja teollisuuden mittauksissa
Huippuosaamista laajan valikoiman ja alhaisten volyymien liiketoiminnoissa
Vakaa osingon maksaja
Yli 6 000 tuotetta
Ohutkalvokosteusanturit, infrapunakaasuanturit, optiset sääanturit ja radiotaajuusteknologiat
Laaja tuotevalikoima, joka perustuu yhtiön omiin, johtaviin teknologioihin
Mittausanturit ja -laitteet, järjestelmät, ohjelmistot, digitaaliset ratkaisut ja palvelut sään, ilmaston sekä teollisuuden olosuhteiden ja prosessien mittaamiseen
Suora globaali
• Verkkokauppa
Liiketulos EUR 40,9 miljoonaa
Jakeluverkosto • Jakelijoita ja edustajia
Asiakkaita yli 150 maassa
Laaja asiakaskunta, johon sisältyy valtiollisia ja teollisia asiakkaita
Ilmatiede Liikenne Uusiutuva energia Ilmanlaatu
Vaativa kosteusmittaus Vaativa hiilidioksidimittaus Life science Sähkönsiirto
Liikevaihto EUR 332,6 miljoonaa Tuotteet: 63 % kokonaismyynnistä Projektit: 23 % kokonaismyynnistä Palvelut: 14 % kokonaismyynnistä
EMEA 32 %
mukaan lukien
asennukset, testaus ja koulutus mukaan lukien
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Arvonluontimalli
13
14
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Mittaristo
| Perustamme | Aihe | Tulos 2017 | Tavoite |
|---|---|---|---|
| Asiakastyytyväisyys | 97,9 % asiakkaista olivat tyytyväisiä | Ylläpitäminen | |
| Luotettavuus | Toimitusvarmuus (OTD) | 97,2 % | 98 % |
| Vaisalan tuotantojärjestelmä Kumppanuudet |
Tuotteiden vikataajuus takuulaitteet mukaan lukien | 1,2 % | Jatkuva vähennys |
| ESG-mittareilla arvioidut toimittajat, % ostoista | 87 % | >90 % | |
| Työntekijöiden sitoutumisindeksi | 4,09/5 | >4,00/5 | |
| Oppimisindeksi | 3,84/5 | >4,00/5 | |
| Sitoutuneet & lahjakkaat ihmiset | Kaikki kirjatut työpaikkatapaturmat (TRI) | 1,31 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden | Jatkuva vähennys |
| Vaisalan toimintaperiaatteet -koulutuksen käyneet työntekijät |
97 % | 100 % | |
| Tieteeseen perustuva teknologiajohtajuus Sovellusasiantuntemus |
T&K-investoinnit, % liikevaihdosta | 11,9 % | Yli 10 %:a liikevaihdosta |
| Liikevaihdon vuotuinen kasvu | 4,2 % | 5 %:n vuotuinen kasvu | |
| Liiketulos-% liikevaihdosta | 12,3 % | 15 % | |
| Vahva taloudellinen asema | Oman pääoman tuotto (ROE) | 15,0 % | |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroina | 1,52 | ||
| Hiilijalanjälki, Scope 1–3 | 15 915 tonnia CO2-e | Jatkuva vähennys | |
| Hiilijalanjäljen pienentäminen, Scope 1–2 | -84 % vuoden 2014 tilanteesta | >90 % vuoteen 2020 mennessä |
|
| Positiivinen nettovaikutus | Jätteiden talteenottoaste | 98 % | Korkean asteen ylläpitäminen |
| Uusiutuvan energian osuus konsernin kulutuksesta | 94 %, vuoden lopussa | 100 % vuoteen 2020 mennessä |
Olemme tunnistaneet useita megatrendejä jotka vaikuttavat Vaisalan liiketoimintaan. Nämä mullistavat muutokset toimivat meille sekä inspiraation lähteenä että kasvun mahdollistajana. Arvioimme jatkuvasti markkinoita ja teknologioita löytääksemme uusia tapoja hyödyntää näitä megatrendejä.
Vaisala auttaa asiakkaitaan luomaan säähavaintoverkostoja ja rakentamaan ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaiden kykyä arvioida ja ennustaa äärisääolosuhteita sekä varautua niiden vaikutuksiin. Tuemme myös tiedeyhteisöä sen pyrkimyksessä lisätä tietoa muuttuvasta ilmastosta ja muutosten vaikutuksista antamalla tutkijoille mahdollisuuden havainnoida maailmaamme mahdollisimman tarkasti. Tavoitteemme on auttaa kansakuntia ymmärtämään haavoittuvuuksiaan ja riskejään sekä parantamaan kykyään valmistautua ilmastonmuutokseen laadukkailla ympäristöhavainnoilla ja ennusteilla.
Vaisalan säähavaintoalustoilta kerätty data muodostaa perustan viranomaisten, tutkimuslaitosten ja suuren yleisön päätöksenteolle. Me tuemme päätösten tekemistä tuomalla havaintodataa sovelluksiin yhtenäisten palvelujen kautta. Keskitämme voimavaramme täyttääksemme käyttäjien tarpeet ja vaatimukset useilla eri aloilla ja sovellusalueilla, etenkin liikenteen, ilmanlaadun, uusiutuvan energian ja energiateollisuuden saralla.
Vaisala tarjoaa luotettavia työkaluja ja teknologioita ilmanlaadun, kaupunkien sääolosuhteiden, mikroilmastojen ja liikenteen mittaamiseen. Niiden avulla viranomaiset, yritykset ja suuri yleisö voivat havainnoida säätä, reagoida siihen ja lieventää sen vaikutuksia.
Teollisuuden kasvun näkökulmasta tarjoamme monipuolisia, kehittyneitä teknologioita ympäristöihin, joissa tarvitaan tarkkaa ja jatkuvaa valvontaa. Esimerkkejä näistä ovat sairaalat, metroverkostot ja suuret tuotantolaitokset.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Megatrendit
Uusiutuvan energian sijoituspaikat on valittava todennettavien paikallisten ympäristöolosuhteiden pohjalta. Energiatuotannon mallintaminen tuuli- tai aurinkovoimalan suunnitellussa paikassa on edellytys sekä investointipäätökselle että suurimman mahdollisen tuotannon saavuttamiselle voimalan rakentamisen jälkeen.
Ennustusmallimme ja mittausteknologiamme tarjoavat kokonaisvaltaista tietoa, joka helpottaa kannattavien investointipäätösten tekemistä tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoituksesta. Vaisalan energia-arviointimetodit vähentävät tulosriskiä luomalla tarkkoja arvioita pitkän aikavälin energiatuotannosta sijoituspaikalla.
Mittaukset ja reaaliaikaiset ennusteet auttavat määrittämään ja ennustamaan tuotettavan energian määrää, joka voi vaihdella huomattavasti lyhyellä aikavälillä.
Vaisalan ratkaisut auttavat liikenneviranomaisia ja -operaattoreita varmistamaan tie-, raide-, meri- ja ilmakuljetusten turvallisuuden ja tehokkuuden. Toisiinsa liitetyt verkostot keräävät ja jakavat dataa ja tietoa kansallisissa ja paikallisissa havainnointi- ja ennusteverkoissa aina liikennevälineisiin saakka.
Palvelut integroivat säätiedot saumattomasti päätöksentekojärjestelmiin sekä ajoneuvojen automaatioon ja parantavat näin kaikenlaisen liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Vaisalan teollisten mittausratkaisujen tavoitteena on parantaa tuottavuutta, tuotteiden laatua ja tuotantomääriä sekä teollisuusprosessien resurssitehokkuutta.
Ylläpito- ja kalibrointiosaamisemme takaa laitteidemme erittäin pitkän elinkaaren ja luotettavan toiminnan ankarissakin ympäristöolosuhteissa.
Tuotantoprosessien optimointi ja materiaalien kierrätysprosessin hallinta vaativat kestäviä ja laadukkaita mittausratkaisuja. Tällainen suorituskyky on ominaista laitteillemme.
16
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
17
Teknologisten edistysaskelten ansiosta sisätilojen olosuhdemittauksia voidaan lisätä ja siten varmistaa ihmisten terveys ja hyvinvointi.
Vaisalan ratkaisut turvaavat ja optimoivat elin- ja työskentelyolosuhteita rakennuksissa, laboratorioissa, sairaaloissa, inkubaattoreissa ja muissa ympäristöissä, joissa olosuhteet ovat tarkasti säädettyjä. Ratkaisut auttavat myös optimoimaan lääkkeiden valmistus- ja toimitusketjujen olosuhteita ja takaavat siten käyttämiemme lääkkeiden turvallisuuden.
Laadukkaat valvontaratkaisumme ovat tarkkoja ja vakaita, mikä on tärkeää, jotta kriittisiä ympäristöjä voidaan valvoa luotettavasti keskeytyksettä.
Vaisalan mittaustekniikat parantavat energiatehokkuutta optimoimalla teollisuusprosessien hallintaa. Autamme asiakkaitamme pienentämään energiankulutustaan sekä parantamaan toimintojaan aloilla, jotka kuluttavat paljon energiaa.
Megatrendit
Monilla aloilla, esimerkiksi LVIautomaatiossa ja kuivausprosesseissa, on tärkeää mitata kosteuden, hiilidioksidin ja lämpötilan kaltaisia parametrejä.
Vastuumme ei pääty tehtaan ovella. Olemme jo pitkään osanneet odottaa asiakkaiden, julkishallinnon ja suuren yleisön ryhtyvän vaatimaan entistä tiukemmin vastuullisuutta ja sitoutuvan itse vastuulliseen toimintaan.
Vaisalan liiketoiminnassa luottamus, luotettavuus, laatu, kunnioitus ja vastuullisuus ovat osa olemassaolomme perusta. Haluamme olla alamme edelläkävijöitä myös vastuullisuuden saralla.
Voimme vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan asiakkaidemme kautta, kun nämä käyttävät ratkaisujamme saavuttaakseen omat vastuullisuustavoitteensa.
Vaisala tarjoaa asiakkailleen tehostamiseen laajan tuote- ja palvelutarjoamansa kautta. Meillä on vuosikymmenten kokemus mittalaitteiden valmistajana. Mittalaitteitamme käytetään niin sääilmiöiden kuin teollisuusprosessien olosuhteiden
18
Weather and Environment
Weather and Environment -liiketoiminta-alue hakee kannattavuutta ja kasvua laajentamalla johtavien tuotteidensa sekä digitaalisten ratkaisujensa valikoimaa.
Alan johtavat tuotteet Kyky toteuttaa suuria järjestelmähankkeita
Digitaaliset ratkaisut säästä riippuvaisiin toimintoihin
Tarkoin harkittu laajentuminen ympäristömittauksiin
Strategiset painopisteemme ovat: parantaa kilpailukykyä uudistamalla tuotevalikoimaa järjestelmällisesti, kasvaa lisäämällä meteorologisia infrastruktuurihankkeita kehittyvissä maissa, laajentaa digitaalisia ratkaisuja päätöksenteon tukemiseksi säästä riippuvaisilla aloilla sekä rakentaa uutta ympäristömittauksen liiketoimintaa, jossa ilmanlaatu toimii keihäänkärkenä.
» Sodarit
» Salama-anturit
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Liiketoiminta-alue: Weather and Environment
| MEUR | Ilmatiede | Liikenne | Uusiutuva energia |
Ulkoilman laatu |
|---|---|---|---|---|
| Markkinan koko* | 450–500 | 300 | 325–375 | 150–200 |
| Markkinan kasvu vuodessa | 0 % | 0–5 % | >10 % | >5 % |
| Vaisalan markkinaosuus 2017* | Korkea | Korkea | Matala | Matala |
| Markkinoiden koko yhteensä | ~EUR 1,3 miljardia / ~20 %:n markkinaosuus |
Markkinaosuus: Alhainen <10 %, Keskisuuri 10–25 %, Korkea >25 %
* Vaisalan arvio niiden markkinoiden koosta, jotka ovat saavutettavissa tällä hetkellä tai orgaanisella liiketoiminnan kehittämisellä.
Alansa parhailla tuotteilla, digitaalisilla ratkaisuilla ja ympäristöliiketoimintaan laajentumisella:
| Päätöksenteon tuki integroituna asiakkaan prosesseihin |
Digitaaliset ratkaisut |
|---|---|
| Keskitetty projektiosaaminen |
Asennus ja integrointi |
| Luotettava mittausteknologia |
Laitteet, ohjelmistot & peruspalvelut |
20
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Liiketoiminta-alue: Weather and Environment
/ Strategian toteutus Weather and Environment -liiketoiminnassa Mukana rakentamassa parempia yhteiskuntia
Muutimme Weather-liiketoiminta-alueen nimen vuonna 2017. Uusi Weather and Environment -nimi heijastaa laajentumistamme uusille alueille, kuten ilmanlaadun mittaukseen. Tultuamme ilmanlaatumarkkinoille loppuvuodesta 2016 olemme kehittäneet ilmanlaatutoimintojamme sekä teknologisesti että kaupallisesti.
Ilmansaasteet ovat valtava ongelma, joka vuosittain johtaa miljooniin ennenaikaisiin kuolemiin. Ilman luotettavaa ja kattavaa mittausta ja mallinnusta ongelmaan ei voida tarttua tehokkaasti. Me toimitamme parhaita pienikokoisia laitteita, joista rakennetaan kaupunkien ilmanlaadun mittausverkostoja täydentämään nykyisten referenssiasemien harvaa verkostoa. Pystymme myös rakentamaan koko järjestelmän. Ensimmäinen pilotti otetaan käyttöön Suomessa vuonna 2018, ja sopimus toisen verkoston rakentamisesta Nanjingiin, Kiinaan on allekirjoitettu.
Säähän liittyvien valmiuksien rakentaminen kehittyvissä maissa on toinen painopistealue. Vuonna 2017 voimakkaat hurrikaanit runtelivat Yhdysvaltoja ja Karibian aluetta ja myrskyt aiheuttivat suuria tulvia Aasiassa. Kyky suojella ihmisiä näissä tilanteissa on suoraan yhteydessä kykyyn ennustaa vaikeita sääolosuhteita. Me toimitamme infrastruktuurin havaintojen tekemiseen sekä havainnointiverkoston ja datan hallintaan. Yhdessä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa parannamme paikallisten meteorologien mahdollisuuksia tehdä ennusteita ja välittää niitä kansalaisille. Bahamalla ja Vietnamissa käynnissä olevat hankkeemme ovat erinomaisia esimerkkejä valmiuksien rakentamisesta.
Ilmanlaadun ongelmiin ei voida tarttua ilman luotettavia ja kattavia mittauksia.
Jarkko Sairanen EVP Weather and Environment
Digitalisaation edetessä aiomme lisätä tukea sidosryhmillemme näiden sääkriittisissä toiminnoissa. Ohjelmistoratkaisujemme avulla tarjoamme salamatietoa useille toimialoille globaalisti. Ratkaisumme integroituvat myös tieviranomaisten, ilmailuoperaattoreiden sekä tuuli- ja aurinkoenergiatoimijoiden päätöksentekoprosesseihin.
Jatkossa kaupungistuminen ja älykkäät kaupungit luovat meille kasvun mahdollisuuksia. Kaupungeissa on mikroilmiöitä, jotka vaikuttavat elämänlaatuun kuumuutena, saasteina, lumena, jäänä tai tulvina. Toimintojen, älykkäiden rakennusten ja älykkäiden kulkuneuvojen muokkaaminen näiden mikroilmiöiden mukaan tekee kaupungeista ja liikenteestä aiempaa turvallisempia ja vastuullisempia.
Autonomiset kulkuneuvot tarvitsevat tietoa tienpinnan tilasta näköpiirin ulkopuolelta – aiomme olla osa tätä liikenteen historian radikaaleinta muutosta.
Meillä on mahtavia ihmisiä, jotka ovat tehneet meistä globaalin markkinajohtajan. Meidän on pysyttävä uteliaina, haastettava nykytilanne ja edistettävä muutosta alallamme uusien mahdollisuuksien luomiseksi. On tärkeää antaa ihmisille työtä, joka kiinnostaa heitä eniten, ja tarjota heille jatkuvia mahdollisuuksia kasvaa ja oppia.
21
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue kiihdyttää kasvuaan tuotejohtajuusstrategiallaan. Strategisia painopisteitä ovat vahvan jalansijan ottaminen sähkönsiirrossa ja life science -markkinoilla, uusien johtavien tuotteiden kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin sekä uusien teollisten sovellusten liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen.
Vaisalan Industrial Measurements auttaa asiakkaita parantamaan
Vaativat kosteusmittaukset Vaativat hiilidioksidimittaukset Life science Sähköntuotanto ja -siirto
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Vahvuutemme on erottautuminen tuotteiden ylivoimaisen suoriutumiskyvyn ja kehittyneimmän teknologian avulla.
Liiketoiminta-alue: Industrial Measurements
| Markkinoiden koot ja kasvu globaalisti |
|||
|---|---|---|---|
| MEUR | Mittalaitteet | Sähkönsiirto | Life science |
| Markkinan koko* | 420–470 | 170–230 | 275–330 |
| Markkinan kasvu vuodessa | 5 % | 15 % | 10 % |
| Vaisalan markkinaosuus 2017* | Keskisuuri | Matala | Matala |
| Markkinoiden koko yhteensä | ~ EUR 1 miljardi |
Markkinaosuus: Matala <10 % Keskisuuri 10–25 % Korkea >25 %
» Ei merkittäviä muutoksia markkinanäkymään tai kasvuasteisiin
23
» Markkinakoot päivitetty kasvuasteiden mukaan
* Vaisalan arvio niiden markkinoiden koosta, jotka ovat saavutettavissa tällä hetkellä tai orgaanisella liiketoiminnan kehittämisellä.
24
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Liiketoiminta-alue: Industrial Measurements
Liiketoiminta-alueen nimi muutettiin vuonna 2017. Aikaisempi Controlled Environment -termi jäi historiaan ja teki tilaa uudelle Industrial Measurements -nimelle, joka kuvaa toimintojamme paremmin. Olemme kuitenkin pysyneet olennaisesti samana: kehitämme ja valmistamme edelleen maailman parhaita tuotteita vaativiin mittaussovelluksiin.
Olemme myös pysyneet uteliaina ja innovatiivisina. Etsimme jatkuvasti uusia sovelluksia tuotteillemme ja tutkimme mahdollisuuksia mitata aivan uusia parametrejä. Viimeisen neljän vuoden aikana olemme miltei kaksinkertaistaneet tutkimus- ja kehityspanostuksemme.
Meillä on selvä tuotejohtajuus suhteellisen ilmankosteuden ja hiilidioksidin mittauksissa. Etsimme kasvua life science- ja sähkönsiirtomarkkinoilla.
Tuotteemme on kehitetty parantamaan laatua, tuottavuutta ja energiatehokkuutta sekä auttamaan asiakkaitamme täyttämään life science -teollisuuden säännökset ja vaatimukset.
Mittalaitteemme palvelevat asiakkaitamme monissa erilaisissa ympäristöissä puolijohdetehtaista voimaloihin – missä tahansa, missä olosuhteiden luotettava mittaaminen ja valvonta ovat olennaisia toiminnoille.
Toisinaan mittausolosuhteet ovat erittäin haastavia, mutta silloinkin laitteemme pystyvät toimittamaan luotettavaa mittausdataa.
Olemme pysyneet uteliaina ja etsimme jatkuvasti uusia sovelluksia ja parametrejä mitattavaksi.
EVP Industrial Measurements
Hyvä esimerkki haastavasta mittausympäristöstä on litiumioniakkujen valmistus. Hyvin syövyttävästä tuotantoympäristöstä huolimatta kastepisteanturimme pystyvät antamaan tarkkoja mittaustuloksia. Toinen esimerkki on uusin aluevaltauksemme, joka on biodekontaminaatioprosesseissa käytettävän vetyperoksidin pitoisuuden mittaaminen.
Erittäin pirstaleiset markkinat yhdistettynä kykyymme kehittää mittausratkaisuja myös erittäin vaativiin olosuhteisiin luo meille runsaasti kasvumahdollisuuksia. Vuonna 2017 jatkoimme maantieteellistä laajentumistamme ja investoimme jakelukanavaamme. Vahvistimme toimintojamme etenkin Latinalaisessa Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Euroopassa.
Uudet sovellukset, tuotteet ja markkinat sekä yhtiömme yhteinen visio ja halu onnistua liiketoiminnassa. Olemme kaikki vastuussa siitä, että löydämme parhaat ja kestävät ratkaisut planeettamme pelastamiseksi tuleville sukupolville.
Vaisala on vahva insinööritalo täynnä loistavia ammattilaisia. Olen erittäin ylpeä jokaisesta työntekijästämme ja heidän kyvystään luoda ja innovoida. Uskon vastuun ja vapauden antamiseen, jotta ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Globaalit markkinat
Operations-yksikön perustana toimii Vaisalan tuotantojärjestelmä, joka sisältää strategisia kehityshankkeita, järjestelmällistä parantamista ja työskentelytapojen standardisointia. Tavoitteemme on ylläpitää korkeaa luotettavuutta samalla kun parannamme kustannustehokkuutta ja tuotantomme skaalattavuutta.
Tuloksena kaksinkertaistimme kehitystoimenpiteiden määrän, joita kertyi 862 vuonna 2017.
Strateginen tavoitteemme on erottautua laajan valikoiman ja matalien volyymien toimitusketjussa sekä olla mahtava työpaikka.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
27
Operations-yksikkö
Operations-yksikön strategia keskittyy järjestelmällisen parannuskulttuurin luomiseen sekä yksikön prosessien asteittaiseen parantamiseen. Olemme käyttäneet Lean-valmistusmenetelmiä jo vuosia koko Operations-yksikössä hyvin tuloksin. Uusitun strategian mukaisesti viemme Lean-ajattelua eteenpäin luomalla kulttuurin, jossa kaikki työntekijät osallistuvat jatkuvaan parantamiseen. Olemme vakuuttuneita, että varsinkin vaativassa laajan valikoiman ja matalien volyymien (high-mix, low-volume) toiminnassamme emme voi tukeutua vain asiantuntijoihin – kaikki voivat olla mukana parantamassa työskentelytapojamme. Olemme ottaneet käyttöön menetelmiä, joiden avulla kaikki työntekijät ottavat osaa kehitystyöhön ja jatkuva parantaminen muodostuu osaksi kaikkien työtä.
Tällainen osallistuminen edistää myös Operationsyksikön visiota olla mahtava työpaikka. Nopeiden PDCA-parannusten (Plan Do Check Act – suunnittele, tee, tarkista, korjaa) lisäksi kaikilla yksiköillä on käytössään järjestelmällisiä tekniikoita suurempiin parannustoimiin, ja prosessien tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti niin kutsutuilla prosessiparannusfoorumeilla.
Kulttuurin muutoksen helpottamiseksi toteutimme mittavan kehitysohjelman vuonna 2017. Siinä hyödynnettiin vahvasti pelillistämistä, jota käytettiin yksittäisissä tilaisuuksissa ja joka tuotiin osaksi kaikkien Operations-yksikön työntekijöiden päivittäistä työtä. Pelien pääteemoina olivat järjestelmällinen parantaminen, standardisoidut työskentelytavat ja positiivisen
Toimitusaikojemme täsmällisyys on korkealla,
Vesa Pylvänäinen EVP Operations-yksikkö
työskentelyilmapiirin luominen. Saimme hyviä tuloksia: toteutettujen parannusehdotusten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja standardisoituja työtapoja otettiin käyttöön uusilla alueilla.
Toisena painopisteenä ollut tuottavuus nousi valmistuksessa yli 10 % verrattuna vuoteen 2016. Tuotannon keskeytykset esimerkiksi koneiden ja laitteiden hukka-aikojen ja materiaalivajeen takia vähenivät huomattavasti. Tuottavuusohjelma jatkuu vuonna 2018 muun muassa tuotantohenkilöstön kannustinjärjestelmän uusimisella.
Viimeisten vuosien aikana olemme myös vakiinnuttaneet toimittajien määrän puoleen entisestä. Aiempaa tiiviimpi yhteistyö aiempaa harvempien toimittajien kanssa on parantanut laatua ja Vaisalaan tulevien toimitusten oikea-aikaisuutta.
Mahtava työpaikka -visiomme sekä järjestelmällisen parannuskulttuurin edistäminen.
Työntekijämme ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, joten heidän panoksensa ja osallistumisensa on erittäin tärkeää. Mielestäni heitä motivoi se, että uskomme heidän hyviin ideoihinsa ja he näkevät ehdotuksillaan olevan vaikutusta.
SIDOSRYHMIEN OSALLISTAMINEN
Sidosryhmämme vaikuttavat vahvasti liiketoimintamme tulevaisuuteen, ja siksi läpinäkyvä suhde heidän kanssaan on meille tärkeä. Vaisala on monin tavoin yhteiskunnallisesti aktiivinen, etenkin ympäristöön liittyvissä asioissa.
Tunnistamme ja arvioimme sidosryhmiämme osana vastuullisuuden hallintaa ja strategiatarkistusten valmisteluja. Sidosryhmäanalyysi ja olennaisuusarviointi tehdään tavallisesti vuosittain neljännen vuosineljänneksen alussa. Jos odotettavissa ei ole suuria muutoksia, prosessi voi olla sisäisesti tehty päivitys tai siihen voi liittyä tärkeimmille sidosryhmille tehtäviä kyselyjä tai näiden osallistamista muilla tavoilla.
Määritämme eri sidosryhmien vaikutuksen yhtiöön ja analysoimme, kuinka oma toimintamme vaikuttaa vuorostaan sidosryhmiin. Haemme aktiivisesti kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia asiakkaiden, toimittajien, akateemisen maailman, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Ylläpidämme jatkuvaa dialogia tärkeimpien sidosryhmiemme kanssa.
Viimeisin päivitys sidosryhmäanalyysiimme ja olennaisuusarvioon tehtiin syksyllä 2017. Syvällisempi tutkimus teetettiin vuonna 2016, jolloin ulkoinen konsulttiyhtiö haastatteli sijoittajia, asiakkaita, työntekijöitä, tutkimuskumppaneita ja Vaisalan johtoa.
Tuloksista saimme näkemystä raportointivaatimusten tulevaisuudesta sekä strategiastamme, läpinäkyvyydestä ja vastuullisuuskysymysten hallinnasta. Tärkeimpiä oppeja olivat, miten Vaisalan pitäisi esittää toimintojensa arvonluonti sidosryhmille, miten tästä arvonluonnista pitäisi keskustella sidosryhmien kanssa ja miten vastuullisuus pitäisi integroida strategiaan, prosesseihin ja toimintoihin. Yksi keskustelujen ja haastattelujen tuloksista oli se, että tiivistimme sidosryhmien ryhmitystä ja asetimme etusijalle neljä Vaisalaan eniten vaikuttavaa sidosryhmää.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Sidosryhmien osallistaminen
29
| Kuvaus | Päätoimet | |
|---|---|---|
| Asiakkaat | Tuhansia yksityisiä, valtionhallinnon ja julkisen sektorin asiakkaita yli 150 maassa. Jakelijoita yli 100 maassa. |
» Säännölliset asiakastyytyväisyys-tutkimukset tärkeimmillä markkinoilla ja alueilla » Jatkuva verkkopohjainen kysely asiakaskoulutuksista ja kenttäpalveluista » Jatkuva verkkopohjainen kysely teknisestä tuesta ja palveluista |
| Työntekijät | Yli 1 600 ammattilaista yli 30 paikkakunnalla 17 maassa. | » Tarjoamme lahjakkaille yksilöille työtä, jolla on aitoa merkitystä yhteiskunnalle » Tarjoamme oppimisohjelmia ja urakehitysmahdollisuuksia » Seuraamme työntekijöiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia |
| Yhteiskunta & ympäristö |
Yliopistot ja tutkimuskumppanit, ilmatieteen laitokset, valmistuskumppanit ja toimittajat, julkisyhteisöt ja sääntelyviranomaiset, paikalliset yhteisöt, media, suuri yleisö ja ympäristö. |
» Kumppanuudet ja yhteistyö akateemisten ja tiedelaitosten kanssa » Apurahat ja lahjoitukset » Tiivis yhteistyö globaalin toimitusketjun kanssa » Asiantuntemuksen jakaminen ulkoisten organisaatioiden ja päättäjien kanssa » Asiantuntijoiden ja suuren yleisön tietoisuuden lisääminen ympäristöongelmista |
| Sijoittajat | Suuriin osakkeenomistajiin kuuluvat yhtiön perustajan professori Vilho Väisälän jälkeläiset, Novametor Oy, suomalaiset eläkerahastot ja finanssi laitokset, Suomalainen Tiedeakatemia sekä yksityistaloudet; osakkeista 15,7 % oli Suomen ulkopuolisessa omistuksessa ja hallintarekistereissä 31.12.2017. |
» Tulosesitykset ja Q&A-tilaisuus vuosineljänneksittäin sijoittajille, analyytikoille ja medialle » Yhtiökokous » Pörssitiedotteet » Roadshow't, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset ja -puhelut |
Arvoa asiakkaille
30
Vaisalan teknologia ja ratkaisut auttavat turvaamaan ihmisiä ja omaisuutta sekä tekemään päätöksiä, jotka tukevat toimintojen tehokkuutta ja toimivuutta. Näille yhteinen tekijä on mittaus. Mittaamalla ympäristöä tai prosessia tarkasti asiakkaamme voivat tehdä parempia päätöksiä ja toiminnoistaan turvallisempia, tehokkaampia, luotettavampia ja kestävämpiä millä tahansa sovellusalueella.
VUOSIRAPORTTI 2017
Tarkkojen ympäristöhavaintojen pohjalta asiakkaamme voivat tehdä luotettavia päätöksiä. Toimivatpa asiakkaamme kuljetus-, energia- tai teollisuussektorilla, teknologiallamme tuotettu tieto auttaa heitä tekemään oikeita päätöksiä toimintojensa tehokkuuden, turvallisuuden ja vastuullisuuden kannalta.
Vaisalan ratkaisut parantavat asiakkaiden toimintojen ja tuotteiden kustannustehokkuutta ja laatua sekä lisäävät tuottavuutta. Tuotteidemme korkea laatu ja pitkä elinkaari takaavat parhaat kokonaiskustannukset. Ratkaisumme tekevät suurjännitemuuntajien kaltaisten tärkeiden laitteiden ylläpidosta ja valvonnasta sujuvaa ja kustannustehokasta.
Kun olosuhteita valvotaan varastoissa, valmistusprosesseissa tai tukitoiminnoissa, kuten eristekaasun tai -öljyn mittauksissa, tehokkainta on jatkuva, automatisoitu valvonta. Koska ylläpitohenkilöstön ei tarvitse enää käydä paikan päällä tekemässä vaadittavia testauksia, vapautuu resursseja. Se myös vähentää näytteiden ottamiseen ja pistokokeisiin liittyviä virheitä. Luotettava käytönaikainen valvonta mahdollistaa siirtymisen reaktiivisesta ennakoivaan ylläpitoon jo tapahtuneiden ongelmien ratkaisemisen sijaan, mikä merkitsee monilla aloilla huomattavia säästöjä ja parempaa kannattavuutta.
Tuotantoprosesseissa käytettävissä ilmanpainejärjestelmissä Vaisalan kosteusmittausratkaisut auttavat pitämään paineilman kuivana kustannustehokkaasti. Ne myös havaitsevat nopeasti mahdolliset vuodot järjestelmissä.
Vuonna 2017 Yhdysvalloissa elinsiirtoa odotti 119 053 ihmistä. Jokainen luovutettu elin voi muuttaa ihmisen elämää tai pelastaa sen, mutta jääkaapin tai pakastimen vikaantuminen voi johtaa siihen, että kudokset eivät enää ole käyttökelpoisia. Luotettava lämpötilan valvonta ja hälytystoiminnot voivat pelastaa tuhansia arvokkaita elimiä.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
31
Reilusti yli neljän kilometrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella Kiinassa sijaitsee Daocheng Yadingin lentokenttä, joka on maailman korkein siviilikäyttöön tarkoitettu lentokenttä. Vaisalan laitteisto mahdollistaa tarkat säämittaukset kentällä erittäin haastavista olosuhteista huolimatta.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Autamme tieviranomaisia parantamaan toimintojensa tehokkuutta etenkin talvikunnossapidossa. Vaisalan lämpökartoitus voi osoittaa, että tien suolausta, liukkauden torjuntaa ja lumiaurausta tarvitaan vain osassa ylläpidet tävää tieverkostoa. Vähentynyt aineiden käyttö merkitsee sekä säästöjä että pienempää kuormitusta ympäristölle.
Asiakkaamme arvostavat laatua. Laadukkaat tuotteet ja palvelut ovat aina olleet Vaisalan ydintä, mutta meille vielä tärkeämpää on varmistaa asiakkaamme tuotteiden tai toimintojen laatu.
Teknologiamme ja asiantuntemuksemme avulla asiak kaamme voivat parantaa erilaisten sovellusten laatua ja resurssitehokkuutta. Toimintojen laatu edellyttää tyypilli sesti vakaita ympäristöolosuhteita, jätteiden minimointia, kuten käsittelykemikaalien tarpeen vähentämistä, energiankäytön leikkaamista kuivausprosesseissa sekä rakennusten sisäilman optimointia. Myös tuulipuistoihin ja aurinkovoimaloihin tehdyt investoinnit on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.
Luotettava ja kestävä teknologia luo asiakkaille konk reettista arvoa on konkreettista. Monissa tapauksissa teknologiamme ei ainoastaan tehosta tuotantoa ja resurssien käyttöä sekä paranna laatua, vaan se myös lisää asiakkaidemme toimintojen ja tuotteiden kannatta vuutta ja laatua. Tuotteidemme pitkät elinkaaret, helppo asennus ja vähäinen ylläpidon tarve tekevät Vaisalasta luotettavan ja kustannustehokkaan valinnan.
32
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Arvoa työntekijöille
33
Vaisala tarjoaa mielekkäitä haasteita uteliaille ja innostuneille ammattilaisille, jotka arvostavat merkityksellistä työtä. Kun on kyse aikamme vaikeimpien ongelmien ratkaisemisesta, me kuljemme etujoukoissa, mikä tekee Vaisala-tiimiin kuulumisesta innostavaa. Haluamme parantaa työntekijöidemme hyvinvointia ja varmistaa, että heillä on mahdollisuus oppia koko uransa ajan.
Tekemillämme ympäristön ja teollisuuden havainnoilla on aitoa merkitystä yhteiskunnille, yrityksille ja yksilöille, mikä on monelle työntekijällemme tärkeä kannustin työssään. Edistämme vastuullista ja eettistä käyttäytymistä, ja olemme ylpeitä siitä, että työntekijämme ovat ottaneet nämä arvot osaksi elämäänsä.
Hyvä johtaminen auttaa motivoimaan työntekijöitä. Vuonna 2017 vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn johtamisindeksi nousi 4,09:ään asteikolla 1–5 eli korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Vaisalan esimiesten vahvuuksiin kuuluvat rehti asenne, objektiivisuus ja myönteinen suhtautuminen uusiin aloitteisiin. Parannettavaa on palautteen antamisessa sekä työntekijöiden ammatillisen kehittymisen aktiivisessa tukemisessa. Tavoitteiden selkeys sai erittäin hyvät pisteet, ja työntekijät arvostivat esimiehiään ja olivat tyytyväisiä heihin. Nämä tekijät korreloivat vahvasti työntekijöidemme hyvinvoinnin kanssa. Vuonna 2017 työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 84 % eli kyselyyn vastasi 1 300 työntekijää.
Vuoden 2017 aikana päivitimme Vaisalan esimiehille ja asiantuntijoille tarkoitettua johtamiskoulutusohjelmaa. Teemme niin myös jatkossa varmistaaksemme, että johtamistaitomme tekevät meistä houkuttelevan työnantajan ja tukevat Vaisalan menestystä tulevaisuudessakin.
Kehityskeskustelut ovat olennainen osa jokaisen suorituksen arviointa ja kehittymisen suunnittelua Vaisalassa. Vuonna 2017, 94 % oli käynnyt vuotuisen kehityskeskustelun esimiehensä kanssa.
Yhtenä Vaisalan Operationsyksikön kärkihankkeena vuonna 2017 oli saavuttaa visio Mahtavasta työpaikasta. Pelillistämistä käytettiin vahvistamaan jatkuvan parantamisen kulttuuria sekä lisäämään ymmärrystä siitä, mikä tekee työpaikasta loistavan.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
34
Yhdistämällä eri oppimismetodeja haluamme varmistua siitä, että myyntikoulutuksen osallistujat kokevat kehitysohjelman mielenkiintoiseksi ja ammatillisesti arvokkaaksi.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Hyvinvointi
muu työhyvinvointia tukeva toiminta.
Vaisalassa pidämme mielekästä työtä, hienoa tiimihenkeä, hyvää johtajuutta, työn ja yksityiselämän tasapainoa sekä turvallisia työskentelyolosuhteita tärkeinä hyvinvoinnin osatekijöinä. Hyvinvoinnin edistämisessä tavoitteemme on tukea ammattilaisiamme heidän työnsä hallinnassa ja varmistaa heille riittävät mahdollisuudet palautumiseen sekä tukea yleensäkin terveellisiä elämäntapoja. Järjestämme ja tuemme paikallista toimintaa edistääksemme työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä. Esimerkkeinä Vaisalan FIT-ohjelma Yhdysvalloissa, urheilu- ja virkistyskerhot Suomessa sekä
Työntekijöiden hyvinvointia mitataan säännöllisesti Vaisalan työtyytyväisyyskyselyllä. Tulokset osoittavat, että Vaisalan työntekijät pitävät työtään mielekkäänä ja heillä on mielestään selvät tavoitteet työlleen. Kehitettävää on vielä työntekijöiden kuormituksen hallinnassa. Vuonna 2017 Vaisalan hyvinvointi-indeksitulos oli 3,97 asteikolla 1–5, pysyen samalla tasolla kuin
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
vuonna 2016.
Arvoa työntekijöille
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
35
Vaisala keskittyy edelleen työterveyden kehittämiseen. Globaalit tavoitteet, kuten johdon sitoutumisen näkyvyyden lisääminen, riskien pienentäminen ja urakoitsijoiden osallistaminen turvallisuushallintaan, tulevat viitoittamaan tietä erinomaisiin turvallisuussaavutuksiin. Uskomme, että nolla tapaturmaa -tavoitteemme on saavutettavissa, ja olemme sitoutuneet sen tavoittelemiseen jatkuvan parantamisen kautta.
Vuonna 2017 keskityimme työn vaarojen analysointiin ja teimme tiiviisti töitä kaikkien organisaatiotasojen työntekijöiden kanssa pystyäksemme tunnistamaan eri tehtäviin liittyviä ilmeisiä riskejä eri paikoissa ja toiminnoissa. Työterveys ja -turvallisuus tulivat myös osaksi aiempaa useampien työntekijöiden vastuuta toimikuntatyön muodossa. Lisäksi tarkastimme sisäisesti työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa. Kattava koulutus on pakollinen työntekijöille, joilta vaaditaan pätevyyttä riskialttiissa ympäristöissä tai tehtävissä työskentelemiseen, kuten korkeissa paikoissa tai liikenteessä tehtävään työhön tai kemikaalien ja kaasujen käsittelyyn.
Vuonna 2018 tavoitteemme on sertifioida työterveys ja -turvallisuushallintajärjestelmämme OHSAS 18001 -standardin mukaisesti.
Lue lisää vuoden 2017 tapahtumista Vastuullisuus-luvusta raportin sivulla 173.
Teknologioidemme lisäksi kilpailukykymme on erittäin pätevän henkilökuntamme ansiota. Rohkaisemme työntekijöitämme ryhtymään itse parantamaan omaa osaamistaan edistämällä aktiivista suhtautumista urasuunnitteluun. Oppiminen on olennainen osa jokaisen työntekijän koko uraa Vaisalassa sekä rakenteellisissa ohjelmissa että työssä oppimisena.
Jotta jatkuvasta oppimisesta saadaan irti kaikki mahdollinen hyöty, kehitimme Vaisalan Learning Landscape -kehyksen vuonna 2017. Se toimii sateenvarjona kaikille oppimistoimenpiteille ja -hankkeille Vaisalassa. Kehyksen avulla korostamme jokaisen työntekijän vastuuta oppimisestaan ja kehityksestään. Esimiehillä on tärkeä rooli oppimisen mahdollistajina ja tukijoina, mutta he myös varmistavat henkilöstöjohtamisprosessimme avulla, että oppiminen on Vaisalan liiketoiminnan tarpeiden ja tavoitteiden mukaista.
Vaisalan oppimisindeksi, joka on johdettu henkilöstötutkimuksesta, oli vuonna 2017 3,73 asteikolla 1–5. Henkilöstön koulutusmenot olivat EUR 1,6 miljoonaa vuonna 2017 mikä teki noin 1 000 euroa työntekijää kohden.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
Luomme arvoa yhteiskunnalle tarkoilla ja luotettavilla ympäristömittauksilla sekä tukemalla kansallisten ja paikallisten viranomaisten, yritysten ja uusiutuvan energiasektorin päätöksentekoa.
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
38
Vaisala tekee yhteistyötä miltei kaikkien maailman ilmatieteen laitosten kanssa ja auttaa niitä toimittamaan tarkkaa, reaaliaikaista säätietoa ja -ennusteita globaalisti. Työskentelemme kumppaneidemme kanssa myös kansainvälisten rahoittajien ja sääasiantuntijoiden kanssa rakentaaksemme kehittyviin maihin säähavainnointiverkostoja ja -osaamista.
Hurrikaanien kaltaiset äärisääilmiöt voivat vaikuttaa paikallisiin talouksiin ja elinkeinoihin tuhoisasti. Valmistamme hurrikaanien seurannassa käytettäviä dropsondeluotaimia, joilla mitataan hurrikaania sen sisältä käsin. Näin saadaan olennaista tietoa hurrikaanin reitin ja voimakkuuden ennustamiseen.
Uusiutuva energia saa voimansa säästä, joten parhaan mahdollisen paikan valitseminen tuuli- ja aurinkovoiman tuotannolle on tärkeää jotta uusiutuvan energian hinta voidaan pitää matalalla ja investoinnit kannattavina. Vaisalan ratkaisut ja palvelut auttavat valitsemaan parhaan paikan tehokkaalle tuotannolle.
Ilmansaasteet ovat uhka ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut, että huono ilmanlaatu aiheuttaa seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Näistä kolme miljoonaa on suoraan yhteydessä ilmansaasteisiin. Alhaisen ja keskikorkean tulotason maissa elävät ihmiset kärsivät ulkoilman saasteista suhteessa selvästi enemmän kuin muut.
Nykyratkaisuja täydentävät ilmanlaadun mittausverkostot auttavat viranomaisia löytämään ja hallinnoimaan ongelmallisia alueita erityisesti kaupungeissa. Tarkan ja reaaliaikaisen ilmanlaatutiedon avulla päättäjät ja kansalaiset
voivat muuttaa käyttäytymistään sen mukaan, mikä vallitseva ilmanlaatu on heidän omassa kaupunginosassaan.
Taloudellisen hyödyn mahdollistaminen ei ilmene yhteiskunnassa yksinään vain päätöksenteon tehostamisena, vaan monella muullakin tapaa.
Investoinnit uuteen uusiutuvan energian tuotantoon perustuvat luotettavaan tietoon siitä, miten paljon energiaa mahdollisen voimalan sijoituspaikasta on mahdollista saada. Asiakkaamme käyttävät tuottamiamme ennusteita tuuli- ja aurinkovoimaloiden paikoista hankkiessaan rahoitusta.
Rakennukset ovat yksi suurimmista energian kuluttajista. Älykkäät rakennukset säästävät energiaa ja pitävät käyttäjänsä terveinä. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi rakennusautomaation on perustuttava luotettaviin mittauksiin. Rakennusten automatisoitu ilmanvaihto voi kuluttaa paljon energiaa, sillä olosuhteet ulkona määrittävät, miten paljon ulkoilmaa pitää joko viilentää tai lämmittää. Vaisalan rakennusautomaatioratkaisut optimoivat sisäilmaa ja säästävät energiaa karsimalla turhaa ilmanvaihtoa rakennusten tarkkojen kosteus-, lämpötilaja hiilidioksidimittausten avulla.
Datakeskukset ovat energiaintensiivisiä laitoksia. Autamme datakeskusten operaattoreita viilentämään tilojaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävästi älykkäi-
Huonon ilmanlaadun aiheuttamaan kuolemanvaaralliseen ongelmaan on puututtava, mutta ratkaisua ei voida kehittää ilman kattavaa ja tarkkaa dataa ongelmasta. Vaisala ja sen kumppanit rakentavat Nanjingiin verkoston, jonka tavoitteena on kehittää aivan uudenlainen havaintokonsepti.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
39
den hallintajärjestelmien ja rakennusautomaatioratkaisujen avulla.
Kustannustehokkuus on ratkaisevan tärkeää ilmailualalla, mutta sen saavuttaminen ei saa vaarantaa toimintojen turvallisuutta. Vaisalan CheckTime auttaa lentoyhtiöitä vähentämään jäänpoistossa käytettävien kemikaalien määrää jopa 30 % talvella toimittamalla lentäjille reaaliaikaista säätietoa päätöksenteon tueksi. Palvelu auttaa välttämään turhaa jäänpoistoa ja samalla takaa sen, että lentokoneen on turvallista lähteä lentoon vallitsevissa sääoloissa.
Vaisalalla yhtiönä on positiivinen talousvaikutus paikallisiin yhteisöihin työnantajana ja veronmaksajana, sekä suoraan että toimitusketjunsa kautta. Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja paikallisten toimittajien käyttäminen luovat epäsuoria hyötyjä paikallisille yhteisöille.
Vaisalan teknologiat auttavat asiakkaitamme ylläpitämään turvallisia ympäristöjä yhteiskunnan monissa osissa.
Sää vaikuttaa kaikkiin liikennesektoreihin, yhtä lailla tavaroiden rahtauksessa kuin ihmisten kuljetuksessa. Ilmailuala tarvitsee tarkkaa säätietoa pystyäkseen minimoimaan viivästymisiä ja takaamaan toimintojen turvallisuuden. Tieviranomaiset voivat vähentää onnettomuuksia tienvarsien säävaroituksilla ja suunnitella talvitoimintojaan tehokkaammin saadessaan ennakkoon tietoa vallitsevista sääolosuhteista. Raideliikenne ja etenkin luotijunat hyötyvät tuulivaroituksista: junat voivat hidastaa, kun tuuliolot muuttuvat vaarallisiksi. Merellä luotetaan sääennusteisiin sekä satamissa että ihmisten ja tavaroiden kuljetuksessa. Jopa avaruuslennot tarvitsevat laukaisua varten turvalliset sääolot.
Kun ihmiset liikkuvat ympäri maailmaa, myös taudinaiheuttajat kulkevat mukana. Vaisala tarjoaa ratkaisun, joka varmistaa kaasumaisen vetyperoksidin riittävän korkean pitoisuuden biodekontaminointiprosesseissa eli tilojen ja välineiden puhdistuksessa.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Vuoden 2017 hyvin aktiivisella hurrikaanikaudella Atlantilla nähtiin lukuisia suuria myrskyjä. Mitä paremmin hurrikaaneja voidaan ennustaa, sitä helpompaa on lieventää niiden vaikutuksia. Vaisalan globaali GLD360-salamatietopalvelu voi tuoda tehokkaan työkalun myrskyjärjestelmien kehittymisen ennustamiseen.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Vaisala on aktiivinen toimija tiedeyhteisössä. Tieteellinen yhteistyö vahvistaa asemaamme alamme edelläkävijänä ja innovatiivisena teknologia johtajana. Vaisala jatkaa myötä vaikuttajana useille organisaatioille vieden teknistä kehitystä eteenpäin useilla eri tieteen aloilla.
Teemme yhteistyötä johtavien tutkimuslaitosten, instituutioiden ja yliopistojen kanssa tieteen ja teknologian eri saroilla ympäristön ja teollisuuden mittausten tutkimuksessa. Yhteistyökumppaneihimme lukeutuvat muun muassa Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO), Coloradon osavaltion yliopisto, Yhdysvaltain kansallinen ilmakehä- ja merentutkimusjärjestö (NOAA) sekä Ilmakehän tutkimuksen kansallinen keskus (NCAR) Yhdysvalloissa.
Yksi Vaisalan tärkeimmistä tutkimuskumppanuuksista on yhteistyömme useiden kansallisten ilmatieteen laitosten kanssa ympäri maailmaa. Vaisala on myös aktiivisesti mukana YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) toiminnassa.
WMO on sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön ja koordinoi maapallon ilmakehän tilan ja toiminnan sekä sään ja ilmaston tutkimusta. WMO tukee jäsenmaidensa säähavaintoverkostoja ja edistää säähavaintotietojen jakamista. Lisäksi se tukee tutkimusta säähän, ilmastoon ja veteen liittyvien palvelujen optimoimiseksi ympäri maailmaa.
Havaintolaitteiden ja -menetelmien komissio (CIMO) on osa WMO:ta. Vaisala on aktiivisesti mukana monissa CIMO:n asiantuntijatiimeissä, jotka keskittyvät havaintotoiminnan käytäntöjen ja standardien kehittämiseen.
Vaisala on myös WMO:n tunnustaman Hydro-meteorologisten laitteiden liiton (HMEI) jäsen. Liitto edustaa yksityisen sektorin tuotteiden ja palveluiden tarjoajia meteorologiaan, hydrologiaan ja ympäristöön liittyvillä aloilla.Sen tavoitteena on helpottaa ja tukea jäsentensä ja erilaisten organisaatioiden välistä vuorovaikutusta.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Arvoa yhteiskunnalle
Uteliaisuus maailmaa kohtaan on aina vienyt Vaisalaa eteenpäin. Menestyksemme perustuu maailmanluokan innovaatioiden jatkuvaan virtaan. Muuttuvien talouksien ja ympäristöjen maailmassa tutkimus ja innovointi ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
ja ympäristölle
Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsén Suomalaiselle Tiedeakatemialle
HMEI:n jäsenenä Vaisalan edustajat osallistuvat WMO:n Perusjärjestelmien komission (CBS) asiantuntijatiimien toimintaan, joiden tavoitteena on edistää ympäristöhavaintojen ja sääennusteiden kehittymistä kaikkialla maailmassa.
Vaisala on mukana rahoittamassa Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) tekemää tutkimusta. ECMWF on riippumaton, hallitusten välinen organisaatio, jota tukee 34 maata. Keskus tuottaa numeerisia sääennusteita maailmanlaajuisesti. Vaisalan osittain rahoittama tutkimus keskittyy siihen, miten radiosondien mittaustulostenn tarkkuus vaikuttaa numeeriseen sään ennustamiseen. Tutkimuksen avulla ECMWF pystyy maksimoimaan radiosondien tuottaman datan hyödyt globaaleissa 3–10 päivän sääennusteissa.
Vaisala tukee myös maailmanlaajuista ilmaston referenssimittausverkostoa GRUANia ilmastollisen mittaustiedon tuottamisessa uuteen radiosondimalliin siirryttäessä.
Vuonna 2017, Vaisala vastaanotti valtioilta yhteensä 504 000 euroa tutkimus- ja kehitysapurahoja.
41
Yhdysvalloissa Vaisala on NOAA:n neuvoa-antavan tiedekomitean ympäristötietopalvelujen työryhmän aktiivinen jäsen.
Vaisala jatkaa Amerikan ilmatieteellisen yhdistyksen (AMS) tukijana ja yrityssponsorina. AMS on johtava tiedeorganisaatio, joka keskittyy ilmakehän, valtamerten ja vesistöjen tutkimukseen. Sponsoroinnin lisäksi Vaisalan edustajat osallistuvat AMS:n toimintaan monilla tavoilla, kuten esimerkiksi hallinoimalla jäsenyyksiä, julkaisujen ja artikkelien tarkistuksessa ja muokkauksessa sekä jakamalla aktiivisesti tietoa tieteen edistysaskelista. Vaisalalla on edustaja sekä AMS:n neuvostossa että toimeenpanevassa komiteassa.
Vaisala on toiminut pitkään yhteistyössä Kiinan ilmatieteen hallinnon Kaupunkimeteorologian instituutin kanssa.
Saksassa Vaisalalla on tutkimusyhteistyösopimus Karlsruhen teknologiainstituutin kanssa Lidarsovellusten kehittämisestä sekä Fraunhofer-instituutin kanssa mikroanturiteknologian kehittämisestä.
Arvoa yhteiskunnalle
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
42
Vaisala tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä useiden tieteellisten sidosryhmien kanssa, kuten Suomen Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Helsingin yliopiston, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen sekä Aalto-yliopiston kanssa.
ja ympäristölle
Vaisala kehittää anturiteknologiaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa, jonka erityisosaamisalaa on optisten pintojen tasaisuuden mittaaminen. Yhteistyö tähtää uusiin mahdollisuuksiin 3D-tulostuksen saralla. Vaisala tekee yhteistyötä myös Jyväskylän yliopiston kanssa uusien mittausmenetelmien kehittämiseksi ja hyödyntää yliopiston materiaalianalyysien asiantuntemusta.
Vaisala toimii yhdessä Suomen Teknologiateollisuuden kanssa. Vaisalalla on edustajia sen useissa työryhmissä, kuten esimerkiksi viestintä-, innovaatio-, ympäristösekä koulutus- ja työvoimatyöryhmissä.
Vaisala on mukana Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen toiminnassa. ICC edistää kansainvälistä kauppaa ja sijoituksia maailmanlaajuisesti. Vaisala on lisäksi Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin sekä Climate Leadership Coalition (CLC) jäsen. CLC:n tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukykyä sekä niiden kykyä vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin. Lisäksi Vaisala on Tekniikan Akatemian kumppani.
Vaisala kehittää yhdessä kumppaniensa kanssa kaasujen mittauksen mullistavaa led-pohjaista MIREGAS-tekniikkaa, joka perustuu keskialueen infrapunalähteeseen. MIREGAStekniikkaan perustuva monikaasumittari tullee olemaan maailman nopein ja tarkin yhdellä anturilla toimiva mittaratkaisu kasvihuonekaasujen havaitsemiseen ja analysointiin.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Arvoa yhteiskunnalle
ja ympäristölle
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
43
Vaisala on CLIC Innovation Oy:n osakkeenomistaja ja tutkimuskumppani. CLIC on avoin innovaatioklusteri, joka pyrkii luomaan läpimurtoja biotaloudessa, energiassa ja puhtaassa teknologiassa helpottamalla teollisuuden ja akateemisen maailman yhteistutkimusta Suomessa.
Lisäksi Vaisala on yksi CITYZER-hankkeen kumppaneista. Hanke kehittää uusia digitaalisia palveluja ja tuotteita kaupunkien säähän ja ilmanlaatuun liittyvien päätöksentekoprosessien tueksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään esimerkiksi Helsingin ja Nanjingin ilmanlaatutestialustoilla.
Vaisalan teknologia ja ilmanlaatuosaaminen auttavat pian kaupunkeja muuttumaan älykkäämmiksi ja puhtaammiksi
Vaisala on mukana asiantuntijaorganisaatioiden Helsinki Metropolitan Air Quality Testbed -hankkeessa, jonka tavoitteena on tarjota paikallista tietoa ilman laadusta pääkaupunkiseudun alueella. Tietoa käytetään uusien innovatiivisten sovellusten ja palveluiden kehittämiseen sekä ilman- ja elämänlaatuun liittyvän päätöksenteon tukemiseen.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Me Vaisalassa uskomme maailmaan, jossa ympäristön ja teollisuuden mittaukset parantavat jokapäiväistä elämää. Mittausteknologian globaalina johtajana ja yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä Vaisala ymmärtää, että meidän on kannettava vastuuta sidosryhmiemme tukemisesta yhteiskunnassa, edistää korkeakoulutusta ja tutkimusta, sekä auttaa uusia sukupolvia omaksumaan tieteen eri aloja.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Arvoa yhteiskunnalle
45
Vaisala voi tukiohjelmansa puitteissa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tuotteita, varoja tai palveluja tuottoa tavoittelemattomille organisaatioille. Ohjelman tavoitteena on tukea organisaatioita ja hankkeita, jotka edistävät ympäristötietoisuutta ja tiedekasvatusta. Kaikkien toimiemme tulisi olla linjassa arvojemme kanssa ja liittyä ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastoon, säähän, ympäristön ja teollisuuden mittauksiin sekä ympäristötieteisiin.
Vaisalan tavoitteena on valita lahjoituskohteet tukiohjelman mukaisesti ja varmistaa jatkuvasti lahjoitusten yhteensopivuus ohjelman kanssa. Vaisala ei tee lahjoituksia poliittisille puolueille, aatteille tai kampanjoille. Vuonna 2017 lahjoitusten arvo oli 83 000 euroa globaalisti.
Tiedekasvatuksessa Vaisala keskittyy opiskelijoihin ja heidän opettajiinsa tavalla, jolla voidaan edistää tietoisuutta luonnontieteistä, innovaatioista ja ympäristöstä. Vaisala tukee yliopistoja, tiedemiehiä ja tutkijoita, jotka auttavat lisäämään ymmärrystä ympäristöhavainnoista ja niiden seurauksista. Palkan muodossa maksetut apurahat eivät kuulu tukiohjelman piiriin.
Ohjelma keskittyy myös tuottoa tavoittelemattomiin organisaatioihin, jotka työskentelevät ympäristökatastrofien estämiseksi ja niistä toipumiseksi erityisesti ympäristövaarojen torjumisen yhteydessä. Ohjelman piiriin kuuluvat myös puolueettomat ja riippumattomat humanitaariset organisaatiot, jotka tarjoavat suojaa ja apua ihmisille katastrofialueilla.
ja ympäristölle
Vaisala on tiedekeskus Heurekan kumppani lisätäkseen keskuksen vierailijoiden tietoisuutta ilmakehää tutkivista tieteistä ja niiden merkityksestä. Tämä on yksi Vaisalan keinoista kannustaa sekä nuoria että aikuisia kiinnostumaan tieteistä ja edistämään innovaatioiden kehittämistä.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Vuonna 2017 hurrikaanit Harvey, Irma, Jose ja Maria aiheuttivat laajasti vahinkoa monissa maissa vain yhden kuukauden aikana. Irma-hurrikaani oli erityisen tuhoisa suoraan sen reitillä olleelle St. Maartenin saarelle, jolla asuu noin 80 000 ihmistä. Myrsky tuhosi automaattisen säähavaintojärjestelmän (AWOS) ja alempien ilmakerrosten tuuliväänteestä varoittavan järjestelmän (LLWAS), jotka oli asennettu saarelle aivan äskettäin.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle
46
Vaisala rahoittaa Professori Vilho Väisälä -palkintoa, joka perustettiin vuonna 1985 herättämään kiinnostusta tutkimukseen ympäristömittalaitteiden ja havainnointimenetelmien parissa. Palkintoa hallinnoi Maailman ilmatieteellinen järjestö, joka valitsee voittajan joka toinen vuosi.
Vuonna 2004 WMO:n hallintoneuvosto päätti perustaa toisen Professori Vilho Väisälä -palkinnon. Se painottuu pääasiassa työhön ilmatieteellisten laitteiden parissa kehittyvissä maissa ja siirtymätalouksien maissa. Molemmat palkinnot jaetaan WMO:n TECO/METEOREX-konferenssin yhteydessä. Kumpikin palkinto on 10 000 dollaria.
Lisätietoja palkinnoista: Professori Vilho Väisälä -palkinnot
1960-luvulla Vaisalan perustaja professori Vilho Väisälä lahjoitti Vaisalan osakkeita Suomen Tiedeakatemialle. Näiden osakkeiden avulla perustettiin Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, joka myöntää joka vuosi apurahoja tutkimukseen matematiikan, fysiikan, geofysiikan, ilmatieteen ja astronomian aloilla. Rahaston myöntämät apurahat riippuvat Vaisalan maksamista osingoista, joten rahaston menestys riippuu Vaisalan pitkän ajan taloudellisesta menestyksestä. Vuonna 2017 rahasto myönsi 1,4 miljoonan euron verran apurahoja 53 tutkijalle.
Vaisala on Helsingissä rakenteilla olevan Uuden lastensairaalan kunnialahjoittaja. Sairaalan rakentaminen käynnistyi vuonna 2014, ja sen toiminta alkaa vuonna 2018. Vaisala on lahjoittanut sinne kosteuden, lämpötilan ja hiilidioksidin mittalaitteita sekä olosuhdevalvontajärjestelmän kudospankkikammioon. Valvontajärjestelmä integroidaan sairaalan rakennusautomaatioon.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Vaisala juhli vuonna 2017 Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä osallistumalla Tekniikan maa -näyttelyyn Helsingissä. Näyttely on järjestetty suomalaisten teknologiayhtiöiden yhteistyönä ja on osa museon pysyviä näyttelyjä. Näyttelyssä Vaisala voi jakaa puhtaan teknologian tuntemustaan uusille yleisöille.
Lue koko tarina vaisala.fi/vuosiraportti
Vuonna 2017 Vaisala lahjoitti uuden C-tajuuden säätutkan Coloradon osavaltion yliopistolle (CSU). Tutka antaa CSU:n tutkijoille ja opiskelijoille mahdollisuuden tutkia äärisääilmiöitä paikoissa, joissa mittausten tekeminen on aiemmin ollut mahdotonta laitteiden heikon liikutettavuuden takia. Uusi tutka mahdollistaa tutkimusta, joka on tärkeää paitsi CSU:lle myös koko ilmatiedeyhteisölle.
47
Arvoa sijoittajille
Vaisala on vakaa, globaalisti toimiva suomalainen yritys. Yhtiön A-sarjan osakkeet ovat olleet listattuna Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä vuodesta 1994 lähtien. Vaisalan tavoite on säilyttää korkea vakavaraisuus ja maksaa vakaata ja tuloskehityksen mukaisesti kasvavaa osinkoa.
48
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Arvoa sijoittajille
49
1
7
| Selvitys hallinto- ja | |
|---|---|
| ohjausjärjestelmästä | 51 |
| Riskienhalliinta | 64 |
| Hallitus | 68 |
| Johtoryhmä | 70 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 72 |
50
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Vaisalan hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Vaisalan yhtiöjärjestykseen. Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2015.
Vaisalan hallitus on hyväksynyt tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 7.2.2018 pidetyssä kokouksessaan. Yhtiön tilintarkastajana toimiva tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu, ja että selvityksen ja tilinpäätöksen tiedot yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä ovat yhdenmukaisia.
Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä asiakirjana ja on saatavilla yhtiön internetsivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on luettavissa internetsivuilla www.cgfinland.fi/.
Vaisalan hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa hallinnointikoodin suosituksen 6 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Hallituksen jäsenten toimikausi määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen mukaan jäsenen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten yhtä vuotta pidempi toimikausi on perusteltua yhtiön liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen sekä liiketoiminnan luonteen kannalta. Vaisala on kokenut mallin hyvin toimivaksi ja yhtiön osakkeenomistajat ovat sitoutuneet siihen.
Vaisalan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Yhtiökokous on Vaisalan ylin päättävä elin, jossa kaikki yhtiön osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttää ääni-, puhe- ja kyselyoikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua hallituksen määrittelemänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista.
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jos yllämainitut läsnäolot eivät toteudu yhden tai useamman yksittäisen henkilön kohdalla, Vaisala ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle. Vaisalan johtoryhmä osallistuu mahdollisuuksien mukaan.
Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Vaisalan osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Päivämäärä ilmoitetaan viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä.
Vaisala julkaisee kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ennen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta yhtiön internetsivuilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla tai toimittaa kokouskutsun suoraan osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi Vaisala julkaisee kokouskutsun pörssitiedotteena hallituksen
Lisätietoa Kokouspöytäkirjat ja muut yhtiökokouksiin liittyvät asiakirjat löytyvät yhtiön internetsivuilta www.vaisala.fi/sijoittajat.
päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään internetsivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internetsivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.
Hallitus huolehtii Vaisalan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen ja voimassaolevan lainsäädännön sekä Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamien ohjeiden ja suosituksien mukaisesti. Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään neljä ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti kolme vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten valinnassa ensisijaisena tavoitteena on koota hallitukseen yhtiön kannalta mahdollisimman monipuolista osaamista, kokemusta ja kyvykkyyttä teknologioista, kansainvälisistä suhteista, globaalista liiketoiminnasta ja strategisesti merkittävistä toimialoista. Hallitus tulee nähdä kokonaisuutena, joka pystyy hoitamaan sille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus tukee yhtiön nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi hallituksessa tulee olla molempia sukupuolia ja jäsenillä tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Tavoitteena on, että hallituksessa on kumpaakin sukupuolta vähintään 25 %.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain henkilökohtaisen yleisarvion perusteella, jossa otetaan huomioon jäsenen itsensä antamat tiedot sekä analyysi, jossa arvioidaan, voidaanko jäsentä pitää riippumattomana.
52
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
53
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa, työskentelytapojaan sekä monimuotoisuustavoitteidensa toteutumista itsearviointikeskustelussa.
Valintansa jälkeen uudet hallituksen jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan. Perehdytykseen sisältyy ylimmän johdon esityksiä ja muuta tutustumista yhtiön toimintaan, joissa vastavalitulle hallituksen jäsenelle kerrotaan muun muassa yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä merkittävistä taloudellisista, kirjanpidollisista ja riskienhallintaan liittyvistä seikoista.
Hallitus kokoontuu vähintään kahdeksan kertaa vuodessa sekä aina tarvittaessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan hallituksen kutsusta. Mikäli hallituksen työn tehokas organisoiminen sitä yksittäistapauksessa vaatii, hallitus voi puheenjohtajan päätöksellä perustaa keskuudestaan työryhmän valmistelemaan sille osoitettua asiaa.
Hallitus toimii vahvistetun kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti. Kokoukset voidaan pitää tarpeen vaatiessa puhelin- tai sähköpostikokouksina. Kokouksista pidetään vuosittain juoksevasti numeroitua englanninkielistä päätöspöytäkirjaa. Lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallituksen jäsen ei saa esteellisenä osallistua hänen ja yhtiön välistä koskevan sopimusasian käsittelyyn tai sellaisen yhtiön ja kolmannen osapuolen välisen asian käsittelyyn, josta hänellä on odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
Hallituksen jäseniä sitovat liikesalaisuuksia ja yrityssalaisuuksia koskevat velvoitteet sekä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Vaisalan sisäpiiriohjeen säätämät rajoitukset ja velvoitteet. Hallituksen ja sen jäsenten on päätöksenteossaan ja muutoin toiminnassaan toimittava yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti sekä huolellisuusvelvoitetta noudattaen.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ja äänestystilanteessa äänten mennessä tasan se kanta tulee päätökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy. Puheenjohtajan vaalin mennessä tasan arpa ratkaisee.
Toimitusjohtaja huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta, valvoo niiden toteutumista ja raportoi hallitukselle toimeenpanossa havaitsemistaan puutteista tai ongelmista.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
54
Hallituksen jäsenten velvollisuutena hallituksen (tai valiokunnan) jäsenen tehtäviä hoitaessaan on aina toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä sekä käyttää harkintaansa riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he kohtuudella uskovat olevan yhtiön etujen mukaista.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan ohjeistamana muu johto edustaa yhtiötä osakkeenomistajiin, sijoittajiin, tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin nähden. Hallituksen jäsenet ohjaavat kolmansien osapuolien tiedustelut yleensä toimitusjohtajalle. Hallitusta edustaa hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on toimia hallituksen kokousten puheenjohtajana ja hallinnoida hallituksen työtä siten, että hallitukselle asetetut velvoitteet tulevat täytetyksi.
Hallitukseen kuului seitsemän jäsentä 1.1.–28.3.2017. Hallituksen puheenjohtajana toimi Raimo Voipio, varapuheenjohtajana Yrjö Neuvo ja jäseninä Petra Lundström, Mikko Niinivaara, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila ja Ville Voipio. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoiti lakiasianjohtaja Katriina Vainio.
28.3.2017 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat Petra Lundström, Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Petri Castrén. Hallituksen puheenjohtaja on Raimo Voipio ja varapuheenjohtaja Yrjö Neuvo. Hallituksen sihteerin tehtäviä hoitaa lakiasianjohtaja Katriina Vainio.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS / HALLINNOINTI
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
| Hallituksen jäsen | Jäsen alkaen | Toimikausi asti | Syntymävuosi | Koulutus | Kansalaisuus | Päätoimi | Osakeomistus 31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Raimo Voipio, | 1989 | 284 100 (A-sarja) | |||||
| puheenjohtaja | pj. vuodesta 1994 | 2020 | 1955 | DI | Suomi | Hallitusammattilainen | 227 148 (K-sarja) |
| Yrjö Neuvo, | 1989 | TkT | 34 640 (A-sarja) | ||||
| varapuheenjohtaja | varapj. vuodesta 1994 | 2019 | 1943 | (Cornell University) | Suomi | Hallitusammattilainen | 18 664 (K-sarja) |
| OTK, MBA | Kemira Oyj:n talousjohtaja, |
||||||
| Petri Castrén | 2017 | 2019 | 1962 | (Connecticut University) | Suomi | johtaja Americas-alue | 500 (A-sarja) |
| Fortum Power and Heat Oy, johtaja, ydinvoima |
|||||||
| Petra Lundström | 2014 | 2018 | 1966 | DI | Suomi | palveluliiketoiminta | 2 200 (A-sarja) |
| Mikko Niinivaara | 2002 | 2020 | 1950 | DI | Suomi | Hallitusammattilainen | 2 200 (A-sarja) |
| OTK, LL.M (Helsinki and | Posti Group Oyj:n | ||||||
| Kaarina Ståhlberg | 2016 | 2019 | 1966 | Columbia Universities) | Suomi | lakiasiainjohtaja | 1 900 (A-sarja) |
| Pertti Torstila | 2014 | 2020 | 1946 | VTM | Suomi | Hallitusammattilainen | 2 200 (A-sarja) |
| Si-Tecno Oy:n | 197 343 (A-sarja) | ||||||
| Ville Voipio | 2015 | 2018 | 1974 | TkT | Suomi | kehitysjohtaja | 48 356 (K-sarja) |
| 525 083 (A-sarja) |
Yhteensä
294 168 (K-sarja)
Osakeomistukset sisältävät hallituksen jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.
Suosituksessa 10 annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
56
| Hallituksen jäsen | Osallistuminen/kokousten lkm. | Osallistumis-% |
|---|---|---|
| Raimo Voipio (puheenjohtaja) | 11/11 | 100 |
| Yrjö Neuvo (varapuheenjohtaja) | 11/11 | 100 |
| Petri Castrén (28.3.2017 alkaen) | 8/9 | 89 |
| Petra Lundström | 11/11 | 100 |
| Mikko Niinivaara | 11/11 | 100 |
| Kaarina Ståhlberg | 11/11 | 100 |
| Pertti Torstila | 11/11 | 100 |
| Ville Voipio | 11/11 | 100 |
Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat hallituksen jäsenten joukosta vuosittain valiokuntien vahvistettujen työjärjestysten mukaisesti. Hallitus voi lisäksi asettaa valiokuntia ja työryhmiä nimeämiinsä tehtäviin. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita. Valiokunnat eivät ole päättäviä tai toimeenpanevia elimiä, vaan hallitus on vastuussa niille antamistaan tehtävistä, ellei valiokunnan työjärjestyksessä ole toisin päätetty. Valiokunnat pitävät kokouksistaan englanninkielistä pöytäkirjaa, jotka ovat hallituksen jäsenten saatavilla. Hallituksen sihteeri toimii valiokuntien sihteerinä.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonnassa, riskienhallinnassa sekä ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen järjestämisessä. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen hyväksymän työjärjestyksen, Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.
Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja ainakin yhden heistä on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön päivittäiseen johtamiseen. Valiokunta kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja ja talousjohtaja. Muut Vaisalan vastuulliset henkilöt osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan valiokunnan kutsusta. Valiokunta raportoi toimistaan hallitukselle kokoustaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
57
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta vastaa sellaisten henkilöstöasioiden valmistelusta, jotka liittyvät toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkkaukseen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän arviointiin sekä palkkio- ja kannustinjärjestelmiin.
Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain keskuudestaan. Jäsenten enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat myös toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja talousjohtaja, lukuun ottamatta kohtia, jolloin käsitellään heitä itseään koskevia asioita. Muut Vaisalan vastuulliset henkilöt osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan valiokunnan kutsusta. Valiokunta raportoi toimistaan hallitukselle kokoustaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.
| Valiokunta | Jäsenet | Osallistuminen/ Kokousten lkm. |
Osallistumis-% |
|---|---|---|---|
| Tarkastusvaliokunta | Kaarina Ståhlberg (puheenjohtaja) | 6/6 | 100 |
| Petri Castrén (28.3.2017 alkaen) | 5/5 | 100 | |
| Petra Lundström (28.3.2017 asti) | 1/1 | 100 | |
| Mikko Niinivaara | 6/6 | 100 | |
| Palkitsemis- ja Raimo Voipio (puheenjohtaja) |
4/4 | 100 | |
| henkilöstövaliokunta | Yrjö Neuvo | 4/4 | 100 |
| Mikko Niinivaara | 4/4 | 100 | |
| Pertti Torstila (28.3.2017 alkaen) | 4/4 | 100 |
Tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöistä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Kjell Forsén on toiminut Vaisalan toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajan vuodesta 2006 alkaen. Hän on syntynyt vuonna 1958 ja on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
JOHTORYHMÄ
Toimitusjohtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmään kuuluu seitsemän henkilöä. Vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa yrityksen strategian suunnittelussa, strategian toteuttamisessa, operatiivisessa johtamisessa sekä hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Se laatii vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä niihin liittyvän tavoiteasetannan, valvoo suunnitelmien toteutumista sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan.
Johtoryhmän jäseniä ovat liiketoiminta-alueiden johtajat, talousjohtaja, Operationsyksikön johtaja, henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä.
| Johtaja | Jäsen vuodesta |
Syntymä vuosi |
Koulutus | Kansa laisuus |
Asema yhtiössä |
Osake omistus 31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kjell Forsén | 2006 | 1958 | TkL | Suomi | Toimitusjohtaja | 11 332 (A-sarja) |
| Marja Happonen | 1994 | 1957 | KTM | Suomi | Henkilöstö johtaja |
5 325 (A-sarja) |
| Sampsa Lahtinen | 2013 | 1963 | DI | Suomi | Industrial Measurements |
- |
| Kaarina Muurinen | 2011 | 1958 | Ekonomi | Suomi | Talousjohtaja | 6 945 (A-sarja) |
| Vesa Pylvänäinen | 2011 | 1970 | KTM | Suomi | Operations | 3 062 (A-sarja) |
| Jarkko Sairanen | 2016 | 1963 | DI, MBA (INSEAD) |
Suomi | Weather and Environment |
2 000 (A-sarja) |
| Katriina Vainio | 2017 | 1967 | OTK | Suomi | Lakiasiain johtaja |
1 000 (A-sarja) |
| Yhteensä | 29 664 (A-sarja) |
Osakeomistukset sisältävät johtoryhmän jäsenten sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet.
Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista.
Palkitsemisella kannustetaan työntekijöitä yksilöille ja tiimeille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Palkkoja ja palkkioita määriteltäessä otetaan huomioon yhtiön taloudellinen tulos, yritysten yleisesti käyttämä tehtävien vaativuusluokitus sekä ulkoiset palkka- ja palkkioreferenssit. Kaikki työntekijät ovat bonusjärjestelmässä, jonka tavoitteena on liikevaihdon, liiketuloksen ja kassavirran kehittäminen.
Ylimmän johdon palkitsemiseen sisältyvät kilpailukykyinen palkka ja henkilöstöedut paikallisen markkinakäytännön mukaan, sekä vuosittaisiin tulosmittareihin sidotut bonukset, joiden tavoitteena on liikevaihdon, liiketuloksen ja kassavirran kehittäminen. Ylin johto on lisäksi mukana liiketuloksen kehitykseen perustuvissa pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmissä.
Hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisjärjestelmät ja niiden kohderyhmät. Hallitus päättää myös toimitusjohtajan palkitsemisesta ja vahvistaa toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot.
28.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta vuosipalkkiot seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 45 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen.
58
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Petri Castrén (28.3.2017 alkaen) | 30 | - |
| Petra Lundström | 36 | 41 |
| Yrjö Neuvo | 39 | 40 |
| Mikko Niinivaara | 44 | 44 |
| Kaarina Ståhlberg (5.4.2016 alkaen) | 43 | 34 |
| Maija Torkko (5.4.2016 asti) | - | 11 |
| Pertti Torstila | 39 | 35 |
| Raimo Voipio | 49 | 50 |
| Ville Voipio | 35 | 35 |
| Yhteensä | 315 | 290 |
| Yhteensä | 1 720 | 1 238 |
|---|---|---|
| Lisäeläke | 120 | 116 |
| Lakisääteinen eläke | 126 | 135 |
| Osakekohtaiset palkkiot | 639 | 315 |
| Palkkiot | 323 | 178 |
| Palkka | 512 | 494 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkka | 1 363 | 1 129 |
| Palkkiot | 650 | 355 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 1 580 | 846 |
| Lakisääteinen eläke | 320 | 275 |
| Lisäeläke | 228 | 195 |
| Yhteensä | 4 142 | 2 800 |
| 1 000 euroa | Palkka | Palkkiot | Osake perusteiset palkkiot |
Laki sääteinen eläke |
Lisäeläke | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 512 | 323 | 639 | 126 | 120 | 1 720 |
| Muut johto ryhmän jäsenet |
1 363 | 650 | 1 580 | 320 | 228 | 4142 |
| Yhteensä | 1 875 | 973 | 2 219 | 446 | 348 | 5 861 |
Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta. Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu kuukausipalkasta, luontoiseduista, ryhmäeläkevakuutuksesta, suoritukseen perustuvasta bonuksesta sekä vuosien 2015, 2016 ja 2017 osakepalkkiojärjestelmistä. Vuosittainen bonus voi olla enintään 72 prosenttia vuosipalkasta. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on hänen itsensä irtisanoutuessa kuusi kuukautta ja työnantajan irtisanoessa 12 kuukautta. Irtisanomisajalta maksetaan toimitusjohtajan kokonaispalkan mukaiset korvaukset.
Hallitus vahvistaa toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten palkkiot. Johtoryhmän jäsenen kokonaispalkka koostuu kuukausipalkasta, luontoiseduista, ryhmäeläkevakuutuksesta, suoritukseen perustuvasta bonuksesta sekä vuosien 2015, 2016 ja 2017 osakepalkkiojärjestelmistä. Vuosittainen bonus voi olla enintään 60 prosenttia vuosipalkasta. Ryhmäeläkevakuutus määrittää johtoryhmän jäsenen vaihtoehtoiseksi eläkeiäksi 62 vuotta.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallitus päätti 10.2.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluneille 22 henkilöille luovutettiin 8.3.2017 yhteensä 21 006 yhtiön hallussa ollutta A-sarjan osaketta ja loppuosuus palkkiosta maksettiin rahana. Osakkeina maksetun osuuden kustannus arvostettiin osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,69 euroa ja rahana maksetun osuuden kustannus osakkeen päätöskurssiin 8.3.2017. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2014–2017 kuluja yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti 18.12.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2015 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 24,16 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 95 104 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 16.12.2015 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin
23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 25 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 89 910 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 10.2.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän ansaintakriteerinä on tietyn ajan jatkuva työ- tai palvelusuhde. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla kolmessa yhtä suuressa erässä järjestelmän voimassaoloaikana. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 9 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella vielä maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 3 000 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 15.12.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2017. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2017. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2020. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 35,80 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 35 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 128 375 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
| Milj. euroa | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Osakepalkkiojärjestelmä 2014 | 0,2 | 0,3 | 0,6 | 0,1 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2015 | 0,5 | 1,1 | 1,6 | |
| Osakepalkkiojärjestelmät 2016 | 0,7 | 1,2 | ||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2017 | 1,1 |
Sisäinen valvonta pyrkii varmistamaan, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) ja muun ohjeistuksen mukaista, ja että sen taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan yhtiön omaisuuden ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvonnan toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessin kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia liiketoiminnan uhkia ja mahdollisuuksia.
Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta pyrkivät riittävään varmuuteen taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Sisäisen valvonnan osa-alueet ovat valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä sekä seuranta.
Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa virallisessa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan tehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan, ja mahdollistaa asianmukainen tilintarkastus. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön järjestämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta. Sisäinen tarkastus raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle.
Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan yrityksen taloudellista raportointia ja sitä koskevaa valvontaa keskittymällä ennakoivasti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia työkaluja ovat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, tiedonantopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä muut kirjanpito- ja raportointisäännöt.
Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida merkittävimmät uhkatekijät konsernin, raportointisegmenttien, toimintojen ja prosessien tasolla. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä riskien pienentämiseksi suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä.
Toimitusjohtaja vastaa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta on integroitu osaksi yhtiön liiketoimintaprosesseja. Yhtiö on määritellyt ja dokumentoinut tilinpäätöksen raportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet osaksi liiketoimintaprosesseja. Keskeisiä sisäisiä valvontatoimia ovat hyväksymismekanismit, käyttöoikeudet, tehtävien eriyttäminen, valtuutukset, täsmäytykset, ja taloudellisen raportoinnin seuraaminen. Liiketoimintayksiköillä on vastuulliset controller-toiminnot, joiden edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen seurantaan. Talousorganisaatio varmistaa, että osavuosi- ja puolivuosiraportointi sekä tilinpäätös vastaavat yrityksen periaatteita ja ohjeita, ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan aikataulun mukaisesti. Johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin avulla. Talousjohtaja raportoi sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista sekä valvonnan tehokkuudesta säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
61
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
62
Sisäinen ja ulkoinen viestintä pyrkivät varmistamaan avoimuuden, läpinäkyvyyden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden. Tiedonantopolitiikassa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava ja kuka sitä antaa sekä annettavan tiedon tarkkuus ja kattavuus, jotta tiedotusvelvoitteet täytetään. Yhtiön intranetissä ovat voimassa olevat toimintaperiaatteet (Code of Conduct), hyväksymispolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, laskentaperiaatteet sekä kirjanpito- ja raportointisäännöt, tiedonantopolitiikka ja sisäpiiriohje.
Taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta valvovat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja sisäinen tarkastus. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien raportit. Sisäinen tarkastus arvioi toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja heikkouksista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja johtoryhmälle. Lisäksi talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja koordinoivat tarkastuksen suunnittelua ja seurantaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Vuonna 2017 sisäisen tarkastuksen kohteina olivat riskienhallinta, materiaaliprosessi, henkilöstö- ja palkitsemisprosessi, IT-tietoturvapolitiikka sekä matkalaskuprosessi. Riskienhallinnan tarkastuksen havaintojen perusteella riskienhallintapolitiikkaa täsmennettiin ja täydennettiin, ja riskienhallinnan prosesseja uudistettiin kattavuuden ja raportoinnin kehittämiseksi. Muut tarkastukset tuottivat kehitystoimenpiteitä prosessien yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi sekä sisäisten kontrollien parantamiseksi. Sisäisten kontrollien kehittäminen keskittyi läpinäkyvyyden sekä toiminnan laadun ja täsmällisyyden parantamiseen erityisesti vaihto-omaisuuden, luottoriskin ja käyttöomaisuuden osalta.
Vaisala ilmoittaa tiedot lähipiiriliiketoimista tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi yhtiö arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketoimia ja pyrkii varmistamaan, että mahdolliset eturistiriidat otetaan huomioon päätöksenteossa. Vaisalalla ei tällä hetkellä ole lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia.
Vaisalalla on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastusta hoitamaan valitaan muu kuin tilintarkastusyhteisö, tulee lisäksi valita yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi kattaa kuluvan tilikauden ja se päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajan palkkiosta.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 28.3.2017 tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi vuoden toimikaudeksi. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut 26.3.2014 alkaen KHT Merja Itäniemi.
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 293 | 256 |
| Veroneuvonta | 25 | 7 |
| Lausunnot ja todistukset | 6 | 8 |
| Muut palkkiot | 164 | 110 |
| Yhteensä | 488 | 381 |
/ HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
63
Vaisalalla ei ole enää julkista sisäpiiriä vaan ainoastaan hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluetteloita. Vaisalan määrittelemiä johtohenkilöitä koskee 30 kalenteripäivän suljettu ajanjakso ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen julkistusta. Suljettu ajanjakso päättyy julkistamista seuraavana päivänä. Suljettu ikkuna koskee myös henkilöitä, jotka osallistuvat kyseisten raporttien valmisteluun. Liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty hallitus, toimitusjohtaja sekä muut johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiosasto vastaa sisäpiiriasioista, niiden kouluttamisesta, hanke- ja tapahtumakohtaisten rekistereiden laatimisesta ja ylläpitämisestä, sekä valvonnasta.
Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja voivat, kaksi yhdessä, päättää sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä silloin, kun MAR:in mukaiset ehdot täyttyvät. Samalla perustetaan hanke- tai tapahtumakohtainen sisäpiiriluettelo. Kulloinkin laadittaviin hanke- tai tapahtumakohtaisiin sisäpiiriluetteloihin kuuluvat ne henkilöt, jotka saavat tiettyä hanketta tai tapahtumaa koskevaa sisäpiiritietoa.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Riskienhalliinta
64
Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalalla on riskienhallintapolitiikka, jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt ja joka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan tavoitteena on varmistaa yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus.
Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuuden. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.
Riskienhallinnan ohjausryhmään kuuluu edustajia tärkeimmistä sisäisistä sidosryhmistä. Ohjausryhmä on vastuussa riskienhallintaprosessin toiminnan käytännön tason valvonnasta. Sen tehtävänä on myös varmistaa, että kaikki merkittävät riskit tunnistetaan ja raportoidaan sekä niihin reagoidaan kaikilla tarvittavilla organisaation tasoilla ja kaikissa toimipaikoissa.
Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin. Tähän päästään sisällyttämällä soveltuvat riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit raportoidaan johtoryhmälle vuosineljänneksittäin ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.
Erilaiset riskit voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan epäsuotuisasti. Alla oleva lista selittää joitakin näistä riskeistä, niiden mahdollisia vaikutuksia sekä Vaisalan keinoja hallita näitä riskejä. Alla ilmoitetut riskien todennäköisyydet ja vaikutukset ovat pienen asiantuntijaryhmän tekemiä arvioita. Todennäköisyyksien tai vaikutusten arvioinnissa ei ole käytetty kvantitatiivisia metodeja.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS / HALLINNOINTI Riskienhalliinta
| VAIKUTUS | ||
|---|---|---|
| Avainriskit 2017 | Vaikutus /Todennäköisyys | |
|---|---|---|
| STRATEGISET RISKIT | ||
| S1 | Kilpailun lisääntyminen, markkinajohtajan aseman ja hintapreemion menettäminen |
suuri/pieni |
| S2 | Epäonnistuminen uusien liiketoimintojen käynnistämisessä | keskisuuri /keskisuuri |
| S3 | Poliittiset ja lainsäädäntö- ja sääntelymuutokset | keskisuuri/keskisuuri |
| H1 | Pitkä keskeytys puhdashuoneen toiminnassa | hyvin suuri/erittäin pieni |
|---|---|---|
| H2 | Olosuhteista johtuva työtapaturma huoltotoiminnassa | hyvin suuri/pieni |
| H3 | Digitaalisia ratkaisuja tukevan infrastruktuurin kriittinen vika |
pieni/pieni |
| H4 | Luonnonmullistus, epidemia, yhteiskunnallinen levotto muus, terrorismi |
vähäinen /keskisuuri |
| H5 | Kyberriski | suuri/pieni |
| O1 | Pitkä käyttökatko tietojärjestelmissä | keskisuuri /pieni |
|---|---|---|
| O2 | Toimittajiin liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuden riskit | keskisuuri /pieni |
| O3 | Projektien toimitusvarmuus ja keskinäiset riippuvuudet | pieni/suuri |
| O4 | Varaston arvoriski | vähäinen/suuri |
| F1 | Luottoriski | erittäin vähäinen/suuri |
|---|---|---|
| F2 | Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski | erittäin vähäinen/erittäin pieni |
| F3 | Luotto- ja korkoriski | erittäin vähäinen/erittäin pieni |
| F4 | Valuuttariski | erittäin vähäinen/suuri |
65
66
Vaisala on markkinajohtaja monilla aloilla. Tämän aseman menettäminen johtaisi kannattavuuden selvään laskuun.
Weather and Environment –liiketoiminta-alueen digitaalisten ratkaisujen ja ilmanlaadun valvonnan sekä Industrial Measurement -liiketoiminta-alueen sähkönsiirtoliiketoiminnan odotetaan jatkavan kasvua täyteen potentiaalinsa.
Muutokset markkinaympäristössä voivat johtaa markkinapotentiaalin menetykseen tai markkinoille pääsyn kallistumiseen.
Riskin hallinta
Jos puhdashuoneen toiminta keskeytyy pitkäksi aikaa, tällä on suuri vaikutus molempien liiketoiminta-alueiden toimituskykyyn. Mahdollisia syitä keskeytykselle ovat tulipalo, puhdastilan saastuminen tai tärkeiden avainlaitteiden rikkoutuminen.
Riskin hallinta
Vakava onnettomuus, joka aiheutuu vaarallisista työolosuhteista esimerkiksi tien varrella, korkeassa mastossa, äärilämpötiloissa tai yksin työskentelystä.
Riskin hallinta
Palvelu ei ole käytettävissä esim. tietoliikennevian tai sähkökatkon takia, ja tästä aiheutuu merkittävää vahinkoa asiakkaille.
Riskin hallinta
Ulkoisten tapahtumien aiheuttamat haitat liiketoimintaympäristölle.
Riskin hallinta
/ HALLINNOINTI Riskienhalliinta
Valmistuksen tai digitaalisten palveluiden keskeytyminen, taloudellinen vahinko, liikesalaisuuksien tai henkilötietojen tietoturvaloukkaus.
Tietojärjestelmät eivät ole käytettävissä, mikä johtaa nopeasti keskeytyksiin toiminnoissa ja etenkin tuotannossa.
Riskin hallinta
Vakava häiriö strategisen toimittajen toiminnoissa esimerkiksi luonnonmullistuksen, onnettomuuden tai konkurssin takia.
Riskin hallinta
Myyntikatteen huomattava lasku tai suuren hankkeen myynnin tuloutuksen viivästyminen.
Ylimääräisten tai vanhentuneiden tuotteiden alaskirjaus ja virheellinen arvostus alentavat kannattavuutta.
Riskin hallinta
Riskin hallinta
• Kestävä pääomarakenne
• Valuuttasuojaukset
67
69
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Hallitus
| RAIMO VOIPIO | YRJÖ NEUVO | PETRI CASTRÉN | PETRA LUNDSTRÖM |
|---|---|---|---|
| Hallituksen puheenjohtaja, Palkitsemis ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja |
Hallituksen varapuheenjohtaja, Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen |
Tarkastusvaliokunnan jäsen | Hallituksen jäsen |
| s. 1955, Suomen kansalainen, DI | s. 1943, Suomen kansalainen, TkT (Ph.D. Cornell University) |
s. 1962, Suomen kansalainen, OTK, MBA (University of Connecticut, USA) |
s. 1966, Suomen kansalainen, DI |
| Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 1989, ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1994. Toimikausi päättyy 2020. Päätoimi: Hallitusammattilainen |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 1989, ja varapuheenjohtaja vuodesta 1994. Toimikausi päättyy 2019. Päätoimi: Hallitusammattilainen |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017. Toimikausi päättyy 2019. Päätoimi: Kemira Oyj:n talousjohtaja ja johtaja Americas-alue |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2014. Toimikausi päättyy 2018. Päätoimi: Fortum Power and Heat Oy, Johtaja, ydinvoimapalveluliiketoiminta |
| Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet |
| 31.12.2017: 284 100 A-sarjan ja 227 148 K-sarjan osaketta 31.12.2016: 283 580 A-sarjan ja 227 148 K-sarjan osaketta |
31.12.2017: 34 640 A-sarjan ja 18 664 K-sarjan osaketta 31.12.2016: 34 240 A-sarjan ja 18 664 K-sarjan osaketta |
31.12.2017: 500 A-sarjan osaketta 31.12.2016: - |
31.12.2017: 2 200 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 1 800 A-sarjan osaketta |
| MIKKO NIINIVAARA | KAARINA STÅHLBERG | PERTTI TORSTILA | VILLE VOIPIO |
| Tarkastusvaliokunnan sekä Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen |
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja | Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen | Hallituksen jäsen |
| s. 1950, Suomen kansalainen, DI, Tekniikan kunniatohtori |
s. 1966, Suomen kansalainen, OKT, LL.M. (Columbia University, New York) |
s. 1946, Suomen kansalainen, VTM | s. 1974, Suomen kansalainen, TkT |
| Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2002. Toimikausi päättyy 2020. Päätoimi: Hallitusammattilainen |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2016. Toimikausi päättyy 2019. Päätoimi: Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen, Posti Group Oyj |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2014. Toimikausi päättyy 2020. Päätoimi: Hallitusammattilainen |
Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2015. Toimikausi päättyy 2018. Päätoimi: Kehitysjohtaja, Si-Tecno Oy, yritysstrategia ja T&K-johtaminen |
| Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet | Vaisalan osakkeet |
| 31.12.2017: 2 200 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 1 800 A-sarjan osaketta |
31.12.2017: 1 900 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 1 500 A-sarjan osaketta |
31.12.2017: 2 200 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 1 800 A-sarjan osaketta |
31.12.2017: 197 343 A-sarjan ja 48 356 K-sarjan osaketta 31.12.2016: 196 943 A-sarjan ja 48 356 K-sarjan osaketta |
Osakeomistukset sisältävät suorat omistukset sekä lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistamat osakkeet.
Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.vaisala.fi.
/ VASTUULLISUUS Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Johtoryhmä
71
| KJELL FORSÉN Toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja 2006– |
MARJA HAPPONEN Henkilöstöjohtaja 1994– |
SAMPSA LAHTINEN Johtaja, Industrial Measurements -liiketoiminta-alue 2013– |
KAARINA MUURINEN Talousjohtaja 2011– |
|---|---|---|---|
| s. 1958, Suomen kansalainen, TkL | s. 1957, Suomen kansalainen, KTM | s. 1963, Suomen kansalainen, DI | s. 1958, Suomen kansalainen, Ekonomi |
| Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 11 322 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 10 720 A-sarjan osaketta |
Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 5 325 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 3 963 A-sarjan osaketta |
Vaisalan osakkeet 31.12.2017: - 3112.2016: 1 000 A-sarjan osaketta |
Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 6 945 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 5 000 A-sarjan osaketta |
| VESA PYLVÄNÄINEN Johtaja, Operations-yksikkö 2011– |
JARKKO SAIRANEN Johtaja, Weather and Environment -liiketoiminta-alue 2016– |
KATRIINA VAINIO Konsernin lakiasiainjohtaja 2017– |
|---|---|---|
| s. 1970, Suomen kansalainen, KTM | s. 1963, Suomen kansalainen, DI, MBA (INSEAD) | s. 1967, Suomen kansalainen, OTK |
| Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 3 062 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 3 500 A-sarjan osaketta |
Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 2 000 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 4 500 A-sarjan osaketta |
Vaisalan osakkeet 31.12.2017: 1 000 A-sarjan osaketta 31.12.2016: 300 A-sarjan osaketta |
Osakeomistukset sisältävät suorat omistukset sekä lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistamat osakkeet.
Lue ansioluettelotiedot yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.vaisala.fi.
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ HALLINNOINTI Tietoa osakkeenomistajille
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 10.4.2018 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 17.00.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään 5.4.2018 klo 16.00.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Vaisala Oyj, Päivi Aaltonen, PL 26, 00421 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 12.4.2018 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 19.4.2018.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön A-sarjan osakkeen likviditeetin parantamiseksi osakkeenomistajille annetaan maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annetaan yksi (1) uusi osake. Osakkeet annetaan osakkeenomistajille, jotka on osakeannin täsmäytyspäivänä 12.4.2018 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Maksuton osakeanti toteutetaan arvo-osuusjärjestelmässä eikä se vaadi osakkeenomistajilta toimenpiteitä. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet 13.4.2018 lukien, kun ne on rekisteröity kaupparekisteriin. Uudet osakkeet eivät oikeuta edellä mainittuihin osingonmaksuihin.
Vaisalan osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on.
Vaisala Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu A-sarjan osake ja listaamaton K-sarjan osake. Vaisalan A-sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.
Vaisala julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla Vaisalan internetsivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.
Painettu vuosiraportti lähetetään postitse vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisten raporttien postituslistalle voi liittyä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.
Hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen julkaisua, ja kestää osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen saakka. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat yhtiökokous (jos pidetään hiljaisen jakson aikana) ja merkittävään liiketoimeen ja siitä viestimiseen liittyvän pörssitiedotteen julkaiseminen. Hiljaisen jakson aikana Vaisalan edustajat pidättäytyvät keskustelemasta ja kommentoimasta yhtiön taloudellista tilannetta eivätkä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.
Kattava sijoittajasuhdeosio ja sijoittajasuhteiden yhteystiedot löytyvät Vaisalan internetsivuilta osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.
| Avainluvut | 74 |
|---|---|
| Hallituksen toimintakertomus | 75 |
| Tilinpäätös 2017 | 95 |
| Hallituksen ehdotus osingonjaosta ja allekirjoitukset |
158 |
| Tilintarkastuskertomus | 159 |
73
EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue
350 300 250 200 150 100 50 0 2013 2014 2015 2016 2017 318,5 319,1 332,6
LIIKEVAIHTO, MEUR
Avainluvut
74
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Hallituksen toimintakertomus
Sään mittausratkaisujen markkinat olivat aktiiviset läpi vuoden ja paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kysyntä oli erityisen vahvaa meteorologia-asiakkailta ja Vaisala solmi useita isoja sopimuksia. Kysyntä uusiutuvan energian asiakkailta kasvoi hieman, kun taas kysyntä liikennesääasiakkailta laski. Digitaalisten ratkaisujen kysyntä oli tasaista. Kysyntä oli erityisen vahvaa Euroopassa. Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka -alueella kysyntä kehittyi positiivisesti jopa pois lukien Vietnamsopimuksen. Kiinassa kysyntä hidastui aktiivisen alkuvuoden jälkeen, kun taas Americas-alueella kysynnän kehitys oli iso pettymys.
Teollisuuden mittausratkaisujen kysyntä oli vakaa läpi vuoden ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinat olivat vahvat sekä APAC- että EMEA-alueella kun taas Americas-alueella kysyntä heikkeni erittäin hyvään edelliseen vuoteen verrattuna. Olosuhdevalvontajärjestelmien kysyntä kehittyi suotuisasti. Sähkönsiirtotuotteiden kysyntä vauhdittui loppuvuotta kohti.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen
toimintakertomus
| 2017 | 2016 | IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
|---|---|---|---|---|
| 332,6 | 319,1 | 318,5 | 299,7 | 273,2 |
| 97,0 | 98,0 | 98,0 | 97,0 | 97,1 |
| 52,3 | 51,6 | 51,1 | 51,1 | 49,2 |
| 40,9 | 22,3 | 29,6 | 26,4 | 18,1 |
| 12,3 | 7,0 | 9,3 | 8,8 | 6,6 |
| 38,1 | 22,1 | 33,0 | 29,1 | 17,2 |
| 11,5 | 6,9 | 10,4 | 9,7 | 6,3 |
| 27,2 | 18,8 | 27,5 | 23,4 | 10,9 |
| 8,2 | 5,9 | 8,6 | 7,8 | 4,0 |
| 39,6 | 38,0 | 36,1 | 34,0 | 28,9 |
| 11,9 | 11,9 | 11,3 | 11,3 | 10,6 |
| 9,7 | 24,1 | 15,1 | 15,2 | 14,8 |
| 91,3 | 72,4 | 59,2 | 47,6 | 45,8 |
| 185,4 | 178,5 | 181,3 | 170,0 | 158,9 |
| 274,0 | 255,0 | 264,0 | 244,6 | 225,6 |
| 15,0 | 10,5 | 15,7 | 14,3 | 6,3 |
| 68,9 | 71,1 | 69,7 | 70,6 | 71,6 |
| 8,5 | 7,7 | 8,3 | 7,9 | 7,1 |
| 2,5 | 2,4 | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| 49,2 | 41,8 | 38,8 | 23,8 | 28,2 |
| 346,3 | 311,3 | 320,0 | 295,0 | 282,9 |
| 124,8 | 118,0 | 129,2 | 129,2 | 122,0 |
| 129,9 | 128,4 | 130,0 | 116,3 | 104,7 |
| 1 592 | 1 590 | 1 611 | 1 617 | 1 485 |
| 1 608 | 1 569 | 1 588 | 1 613 | 1 563 |
77
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen
toimintakertomus
| IFRS 2017 |
IFRS 2016 |
IFRS 2015 |
IFRS 2014 |
IFRS 2013 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa | 1,52 | 1,05 | 1,52 | 1,30 | 0,60 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 1,50 | 1,03 | 1,51 | 1,29 | 0,60 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa | 2,76 | 2,34 | 2,15 | 1,32 | 1,55 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 10,39 | 10,00 | 10,06 | 9,41 | 8,80 |
| Osinko/osake, euroa | *2,10 | 1,00 | 0,95 | 0,90 | 0,90 |
| Osinko/tulos, % | **138,2 | 95,2 | 62,5 | 69,0 | 150,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,7 | 3,0 | 4,0 | 4,1 | 3,9 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 29,28 | 32,10 | 15,75 | 16,84 | 38,68 |
| A-sarjan osakkeen kurssikehitys | |||||
| vuoden ylin kurssi, euroa | 48,90 | 36,96 | 27,02 | 24,98 | 23,47 |
| vuoden alin kurssi, euroa | 31,88 | 21,81 | 21,55 | 19,40 | 16,04 |
| vuoden keskikurssi, euroa | 40,25 | 28,27 | 24,33 | 22,60 | 19,88 |
| vuoden päätöskurssi, euroa | 44,50 | 33,70 | 23,94 | 21,89 | 23,21 |
| Ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo 31.12.***, milj. euroa | 794,1 | 601,6 | 431,6 | 395,3 | 419,2 |
| A-sarjan osakkeen vaihto | |||||
| kpl | 2 149 252 | 2 031 136 | 2 507 672 | 1 110 337 | 2 876 861 |
| % sarjan kokonaismäärästä | 14,5 | 13,7 | 16,9 | 7,5 | 19,4 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä, kpl | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 | 18 218 364 |
| A-sarjan osakkeet, kpl | 14 829 033 | 14 829 013 | 14 829 013 | 14 829 013 | 14 829 013 |
| K-sarjan osakkeet, kpl | 3 389 331 | 3 389 351 | 3 389 351 | 3 389 351 | 3 389 351 |
| Ulkona olevat osakkeet 31.12.***, kpl | 17 846 000 | 17 851 487 | 18 026 814 | 18 059 214 | 18 059 214 |
* Hallituksen esitys sisältäen 1,10 euron osingon ja 1,00 euron ylimääräisen osingon
** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna
*** Sisältää A- ja K-sarjan osakkeet ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden päätöskurssiin.
Osakkeiden kurssi- ja vaihtotiedot perustuvat Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntitietoihin.
| Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa = | Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa = | Liiketoiminnan rahavirta | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | ||
| Oma pääoma/osake, euroa = | Oma pääoma | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | ||
| Tilikaudelta jaettava osinko | ||
| Osinko/osake, euroa = | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | |
| Tilikaudelta jaettava osinko | ||
| Osinko/tulos, % = | Tilikauden tulos +/- määräysvallattomien omistajien osuus | x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto-% = | Osinko/osake | x 100 |
| A-osakkeen vaihtokurssi tilikauden lopussa | ||
| A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) = | Tulos/osake | |
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa = A-osakkeen vaihtokurssi kauden lopussa x Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
78
Vaisala esittää taloudellisessa raportoinnissa vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintojensa taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä sekä investointeja ja pääoman tuottoa. IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyjen tunnuslukujen ohella vaihtoehtoiset tunnusluvut täydentävät ja syventävät esitettyä informaatiota. Vaisalan taloudellisessa raportoinnissa käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat:
| Liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla |
= | Liikevaihto muunnettuna euroiksi vertailukaudella käytetyillä valuuttakursseilla |
|
|---|---|---|---|
| Bruttokate, % = | Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Liikevaihto |
x 100 | |
| Liiketulos = | IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja sekä osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta. Liiketulos kuvaa liiketoiminta-aluei den operatiivisen toiminnan taloudellista kannattavuutta ja sen kehitystä. |
||
| Tulos ennen veroja = | IFRS-konsernituloslaskelmassa esitetty tulos ennen tuloveroja | ||
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) = | Tilikauden tulos Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) |
x 100 | |
| Omavaraisuusaste, % = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
x 100 | |
| Investoinnit = | Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankinta bruttomääräisenä |
||
| Tilauskanta = | Tilikauden päättyessä asiakkaiden tilauksista toimittamatta oleva osuus |
79
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather and Environment | 233,0 | 206,0 | 13 |
| Industrial Measurements | 113,3 | 105,3 | 8 |
| Yhteensä | 346,3 | 311,3 | 11 |
Vuonna 2017 saadut tilaukset kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 346,3 (311,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli molemmilta liiketoiminta-alueilta ja kaikilta maantieteellisiltä alueilta. Helmikuussa 2016 tiedotetusta 20 miljoonan euron Vietnamsopimuksesta kirjattiin saatuihin tilauksiin 10,8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 Weather and Environment -liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 13 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 233,0 (206,0) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa Euroopasta sekä Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka -alueelta. Helmikuussa 2016 tiedotetusta 20 miljoonan euron Vietnam-sopimuksesta kirjattiin saatuihin tilauksiin 10,8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 113,3 (105,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja oli vahva APAC- ja EMEA-alueilla.
| Milj. euroa | 31.12.2017 | 31.12.2016 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather and Environment | 114,1 | 109,4 | 4 |
| Industrial Measurements | 10,7 | 8,6 | 25 |
| Yhteensä | 124,8 | 118,0 | 6 |
Vuoden 2017 lopussa Vaisalan tilauskanta oli 124,8 (118,0) miljoonaa euroa ja kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi Americas- ja APAC-alueilla. Tilauskannasta 99,5 (79,3) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2018.
Vuoden 2017 lopussa Weather and Environment -liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 114,1 (109,4) miljoonaa euroa ja kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kaikista muista regioonista paitsi Kiinasta ja oli voimakas Americas-alueella ja Euroopassa. Tilauskannasta 89,8 (71,5) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2018.
Vuoden 2017 lopussa Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 10,7 (8,6) miljoonaa euroa ja kasvoi 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kaikista regioonista ja oli voimakkain Euroopassa. Tilauskannasta 9,7 (7,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2018.
| Muutos, % vertailukelp. |
||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | Muutos, % | valuutoilla |
| Weather and Environment | 222,2 | 215,4 | 3 | 4 |
| Tuotteet | 112,o | 115,5 | -3 | |
| Projektit | 76,4 | 65,0 | 18 | |
| Palvelut | 33,8 | 34,9 | -3 | |
| Industrial Measurements | 110,3 | 103,7 | 6 | 9 |
| Tuotteet | 98,7 | 93,0 | 6 | |
| Palvelut | 11,6 | 10,7 | 8 | |
| Yhteensä | 332,6 | 319,1 | 4 | 6 |
81
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| EMEA | 107,7 | 92,0 | 17 |
| Americas | 127,3 | 140,9 | -10 |
| APAC | 97,5 | 86,2 | 13 |
| Yhteensä | 332,6 | 319,1 | 4 |
Vuoden 2017 liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 332,6 (319,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto EMEA-alueella oli 107,7 (92,0) miljoonaa euroa ja se kasvoi 17 %. Americas-alueen liikevaihto laski 10 % ja oli 127,3 (140,9) miljoonaa euroa. APAC-alueen liikevaihto kasvoi 13 % ja oli 97,5 (86,2) miljoonaa euroa. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 % (98 %). Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 337,4 (319,1) miljoonaa euroa ja se olisi kasvanut 18,3 miljoonaa euroa tai 6 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 4,9 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin, Englannin punnan ja Kiinan juanin heikentymisestä euroa vastaan.
Weather and Environment -liiketoiminta-alueen vuoden 2017 liikevaihto kasvoi 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 222,2 (215,4) miljoonaa euroa. Kasvu tuli projektitoimituksista. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 224,9 (215,4) miljoonaa euroa ja se olisi kasvanut 9,5 miljoonaa euroa tai 4 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 2,6 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin ja Englannin punnan heikentymisestä euroa vastaan.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen vuoden 2017 liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 110,3 (103,7) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja oli voimakkainta APAC-alueella. Euromääräisesti kasvu tuli pääasiassa instrumenttitoimituksista, kun taas olosuhdejärjestelmätoimitukset ja toimitukset sähkösiirtoasiakkaille kasvoivat voimakkaimmin. Toimitukset sähkönsiirtoasiakkaille vauhdittuivat vuoden loppua kohti. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi ollut 112,6 (103,7) miljoonaa euroa ja se olisi kasvanut 8,9 miljoonaa euroa tai 9 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 2,2 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan juanin heikentymisestä euroa vastaan.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Bruttokateprosentti | 52,3 | 51,6 |
| Weather and Environment | 47,3 | 47,3 |
| Industrial Measurements | 62,4 | 60,8 |
| Liiketulos, milj. euroa | 40,9 | 22,3 |
| Weather and Environment | 18,2 | 3,4 |
| Industrial Measurements | 22,8 | 21,6 |
| Eliminoinnit ja muut | -0,2 | -2,7 |
| Liiketulos, % | 12,3 | 7,0 |
| Weather and Environment | 8,2 | 1,6 |
| Industrial Measurements | 20,7 | 20,8 |
Vuoden 2017 liiketulos kasvoi 18,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 40,9 (22,3) miljoonaa euroa, 12,3 % (7,0 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen kasvu oli seurausta molempien liiketoiminta-alueiden liikevaihdon kasvusta ja Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen parantuneesta bruttokatteesta. Vertailukausi sisälsi 10,5 miljoonan euron aineettomien oikeuksien alaskirjauksen. Bruttokateprosentti oli 52,3 % (51,6 %). Kiinteät kulut laskivat 6 % edelliseen vuoteen verrattuna vertailukaudelle kirjatun aineettomien oikeuksien alaskirjauksen seurauksena ja olivat 133,3 (141,5) miljoonaa euroa.
Weather and Environment -liiketoiminta-alueen vuoden 2017 liiketulos kasvoi 14,8 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 18,2 (3,4) miljoonaa euroa, 8,2 % (1,6 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen kasvu oli seurausta liikevaihdon kasvusta. Vertailukausi sisälsi 10,5 miljoonan euron aineettomien oikeuksien alaskirjauksen. Bruttokateprosentti oli edellisen vuoden tasolla eli 47,3 % (47,3 %). Kiinteät kulut laskivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna vertailukaudelle kirjatun aineettomien oikeuksien alaskirjauksen seurauksena ja olivat 87,3 (98,4) miljoonaa euroa. Vuonna 2016 toteutettujen Transportation-kenttäpalveluiden myynnin ja uudelleenjärjestelyiden seurauksena liiketoiminta-alueen kulut laskivat 6,4 miljoonaa euroa ylittäen
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Hallituksen toimintakertomus
82
alkuperäisen 6 miljoonan euron arvion. Kuluista neljännes oli kiinteitä kuluja. Järjestelyillä oli lähes 2 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketulokseen.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen vuoden 2017 liiketulos kasvoi 1,3 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 22,8 (21,6) miljoonaa euroa, 20,7 % (20,8 %) liikevaihdosta. Kasvu oli seurausta liikevaihdon kasvusta ja parantuneesta bruttokatteesta. Bruttokateprosentti oli 62,4 % (60,8 %) ja sen parannus johtui pääasiassa korkeammasta myyntivolyymista ja siihen liittyvien skaalaetujen parantumisesta sekä palveluliiketoiminnan parantuneesta kannattavuudesta. Kiinteät kulut kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 46,0 (41,5) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tutkimus- ja tuotekehityskulujen, myynti- ja markkinointikulujen sekä digitalisointiin liittyvien kulujen suunnitellusta noususta.
Vuoden 2017 rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,8 (-0,3) miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisten saatavien arvostusvaikutuksesta.
Vuoden 2017 tulos ennen veroja oli 38,1 (22,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 10,9 (3,3) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 29 % (15 %). Tuloslaskelmaan kirjattiin noin 1,3 miljoonan euron verokulu, johtuen Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöveroasteen laskusta 35 %:sta 21 %:iin vuoden 2018 alusta. Laskennallisen verosaamisen muutoksella ei ollut vaikutusta rahavirtaan eikä se tule vaikuttamaan laskennallisten verosaamisten hyödyntämisaikatauluun. Efektiivinen veroaste olisi ollut 25 % ilman laskennallisen verosaamisen laskua. Vuonna 2016 efektiivinen veroaste oli matala, koska laskennallinen verovelka muuttui aineettomien oikeuksien 10,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksesta johtuen. Tulos oli 27,2 (18,8) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,52 (1,05) euroa.
Vaisalan omavaraisuusaste ja likviditeetti säilyivät vahvoina vuoden 2017 lopussa. Rahavarat nousivat 91,3 (72,4) miljoonaan euroon. Vaisalalla ei ollut merkittäviä korollisia velkoja vuoden 2017 lopussa.
Taseen loppusumma nousi 273,8 (255,0) miljoonaan euroon parantuneen kannattavuuden nostaessa omaa pääomaa ja vahvan rahavirran kasvattaessa rahavaroja. Saatavien maltillisesta noususta huolimatta käyttöpääoma aleni, koska vaihto-omaisuus aleni ja velat nousivat.
Vuonna 2017 liiketoiminnan rahavirta nousi 49,2 (41,8) miljoonaan euroon pääasiassa parantuneen kannattavuuden ja käyttöpääoman myönteisen kehityksen myötä.
Vaisala osti vuoden 2017 aikana 23 173 omaa A-sarjan osaketta 0,8 miljoonalla eurolla. Osakeostot saatiin päätökseen 24.2.2017. Vaisala maksoi toisella neljänneksellä osinkoja 17,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2017 investoinnit olivat 8,5 (7,7) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyvät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja.
Joulukuussa Vaisala ilmoitti suunnitelmistaan investoida moderniin toimistorakennukseen ja laboratoriotiloihin Vantaalla. Uusi rakennus tulee lähinnä T&K-toimintojen käyttöön, ja hankkeen tavoitteena on luoda muunneltavat ja joustavat tilaratkaisut, joita ovat projekti- ja tiimityötilat sekä nopeiden prototyyppien valmistamista edistävät tilaratkaisut. Rakennuksessa tullaan käyttämään geotermistä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää sekä muita ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä. Tämän rakennushankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa, joka realisoituu seuraavien 2–3 vuoden aikana.
Lokakuussa Vaisala osti suomalaisen konenäköön ja tekoälyyn erikoistuneen IT-alan yrityksen Vionice Oy:n. Yrityskauppa on jatkumo Weather and Environment -liiketoiminta-alueen strategialle vauhdittaa kasvua yritysostoin sekä laajentua harkiten ympäristönmittauksen osa-alueille. Yrityskaupan myötä tullutta tuoteportfoliota tarjotaan ensi vaiheessa rautatie- ja tieasiakkaille. Lisäksi Vaisala aikoo hyödyntää Vionicen olemassa olevaa konenäköalustaa kehittämällä uutta innovatiivista tarjontaa laajemmin Weather and Environment -liiketoiminta-alueen asiakassegmentteihin.
Poistot ja arvonalentumiset olivat 9,7 (24,1) miljoonaa euroa. Poistojen lasku oli seurausta pääasiassa vuoden 2016 kolmannelle neljännekselle kirjatusta 10,5 miljoonan euron aineettomien oikeuksien arvonalentumiskirjauksesta.
83
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Weather and Environment | 27,0 | 26,5 | 2 |
| Industrial Measurements | 12,6 | 11,5 | 10 |
| Yhteensä | 39,6 | 38,0 | 4 |
Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen T&K-aktiviteetti jatkoi kasvuaan suunnitellusti.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Weather and Environment | 12,1 | 12,3 |
| Industrial Measurements | 11,4 | 11,1 |
| Yhteensä | 11,9 | 11,9 |
Vaisala toi vuonna 2017 markkinoille useita tuotteita ja ohjelmistoja kasvun edistämiseksi ja nykyisten tuotteiden uudistamiseksi.
Weather and Environment -liiketoiminta-alue toi markkinoille parannetun version Vaisalan automaattisesta sääasemasta, jonka anturivalikoimaa ja etävalvontamahdollisuuksia on uudistettu ja ylläpitovaatimukset minimoitu. Tämä sääasema täyttää useiden sovellusalueiden, kuten esimerkiksi meteorologian, ilmailun, hydrologian ja klimatologian, yleiset ja erityiset vaatimukset. Automaattinen sääasema on olennainen osa Vaisalan tarjoomaa sään mittausratkaisuissa.
Lisäksi Weather and Environment -liiketoiminta-alue esitteli modularisoidun tiesääaseman asiakkaille, jotka rakentavat ja integroivat omat järjestelmänsä sen sijaan, että ostaisivat valmiin sääaseman. Tämä vastaa markkinoiden fragmentoituneisiin asiakastarpeisiin.
Weather and Environment -liiketoiminta-alueen kolmas tärkeä tuotelanseeraus oli uudistettu pudotettava radioluotain, jolla mitataan ja ennustetaan hurrikaaneja. Tämä radioluotain on varustettu uusimmalla, erittäin tarkalla anturiteknologialla, jota käytetään myös RS41-radioluotaimessa.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue saavutti strategisen virstanpylvään laajentumalla uudelle alueelle lanseeraamalla mittapään vetyperoksidipitoisuuden mittaamiseen ilmasta. Vetyperoksidia käytetään laajasti esimerkiksi tilojen ja laitteiden biodekontaminointiin ja sterilointiin lääke- ja bioteknologian aloilla.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue esitteli markkinoille myös sarjan vaihdettavia kosteus- ja lämpötilamittapäitä, jotka ovat yhteensopivia Indigo-liitäntälaitteen kanssa. Näille mittapäille yhteistä ovat useat avaintoiminnot, jotka minimoivat ylläpitoon liittyvän häiriöajan ja jotka helpottavat tuotteen kalibrointia ja korvaamista. Kaikissa näissä mittapäissä on uusi komposiittikosteusanturi, joka on ennätyksellisen kestävä korroosiota vastaan erityisesti happopitoisissa ympäristöissä. Tämä vahvistaa entisestään Vaisalan johtavaa asemaa vaativissa kosteusmittauksissa.
Lisäksi Industrial Measurements -liiketoiminta-alue esitteli Insight PC -ohjelmiston Indigo-liitäntälaitteiden tuoteperheeseen. Tämä ohjelmisto on ladattavissa ilmaiseksi ja mahdollistaa liitäntälaitteen kanssa yhteensopivien mittapäiden helpon asennuksen, vianmäärityksen ja kalibroinnin.
Lisää tietoa uusista tuotteista ja ohjelmistoista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.
Vaisalan pääkonttori sijaitsee Vantaalla. 31.12.2017 Vaisalalla oli tytäryhtiöt Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Keniassa, Kiinassa, Saksassa, Suomessa, Ranskassa, Intiassa, Japanissa, Malesiassa, Meksikossa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kolumbiassa emoyhtiöllä on sivuliike. Lisäksi Vaisalalla oli kiinteitä toimipaikkoja ja toimistoja Etelä-Koreassa, Ruotsissa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
28.3.2017 pidetty yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Petri Castrén.
Hallituksen jäsenet 31.12.2017
Vuonna 2017 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 592 (1 590) henkilöä. Vuoden 2017 lopussa henkilöstön määrä oli 1 608 (1 569). Henkilöstöstä 70 % (69 %) työskenteli EMEA-alueella, 22 % (23 %) Americas-alueella ja 9 % (9 %) APAC-alueella. Henkilöstöstä 63 % (62 %) työskenteli Suomessa.
Vuonna 2017 henkilöstökulut olivat 129,9 (128,4) miljoonaa euroa.
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Suomi | 1 018 | 971 | 47 |
| EMEA (pois lukien Suomi) | 102 | 109 | -7 |
| Americas | 348 | 354 | -6 |
| APAC | 140 | 135 | 5 |
| Yhteensä | 1 608 | 1 569 | 39 |
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | Muutos | |
|---|---|---|---|
| Myynti ja markkinointi | 392 | 371 | 21 |
| T&K | 321 | 309 | 12 |
| Operations | 410 | 403 | 7 |
| Services | 322 | 322 | - |
| Hallinto | 163 | 164 | -1 |
| Yhteensä | 1 608 | 1 569 | 39 |
Työntekijöiden määrä nousi vuoden 2017 aikana myynnissä ja markkinoinnissa sekä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä heijastaen panostuksia näillä alueilla.
Vuonna 2017 vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 84 % ja johtamisindeksi nousi 4,09:ään asteikolla 1–5 eli korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Vaisalan esimiesten vahvuuksiin kuuluvat tasapuolisuus, objektiivisuus ja myönteinen suhtautuminen uusiin aloitteisiin. Parannettavaa on palautteen antamisessa sekä työntekijöiden ammatillisen kehittymisen aktiivisessa tukemisessa. Tavoitteiden kirkkaus sai erittäin hyvät pisteet, ja työntekijät arvostivat esimiehiään ja olivat tyytyväisiä heihin. Nämä tekijät korreloivat vahvasti työntekijöiden hyvinvoinnin kanssa.
Osana strategista tavoitetta asiakasvetoisesta kasvusta ja uudistumisesta Vaisala käynnisti myynnin koulutusohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää myyntiosaamista kaikilla myyntiorganisaatioiden tasoilla yksittäisistä myyntipäälliköistä myynnin esimiehiin. Ohjelma keskittyy tehokkaisiin myyntikäytäntöihin ja niihin liittyvään osaamiseen, joilla tavoitellaan myyntiorganisaation aloitteellisuuden ja tehokkuuden parannusta. Yhteensä 111 työntekijää osallistui ohjelmaan vuoden 2017 aikana.
Hallitus päätti 10.2.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluneille 22 henkilöille luovutettiin 8.3.2017 yhteensä 21 006 yhtiön hallussa ollutta A-sarjan osaketta ja loppuosuus palkkiosta maksettiin rahana. Osakkeina maksetun osuuden kustannus arvostettiin osakepalkkiojärjestelmän
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,69 euroa ja rahana maksetun osuuden kustannus osakkeen päätöskurssiin 8.3.2017. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2014–2017 kuluja yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti 18.12.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2015 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 24,16 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 95 104 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 16.12.2015 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 25 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 89 910 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 10.2.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän ansaintakriteerinä on tietyn ajan jatkuva työ- tai palvelusuhde. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla kolmessa yhtä suuressa erässä järjestelmän voimassaoloaikana. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 9 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella vielä maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 3 000 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen raha-osuuden.
Hallitus päätti 15.12.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2017. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2017. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2020. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 35,80 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 35 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 128 375 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
| Milj. euroa | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Osakepalkkiojärjestelmä 2014 | 0,2 | 0,3 | 0,6 | 0,1 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2015 | 0,5 | 1,1 | 1,6 | |
| Osakepalkkiojärjestelmät 2016 | 0,7 | 1,2 | ||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2017 | 1,1 |
85
STRATEGIA JA LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN NIMEÄMINEN
Vaisalan hallitus vahvisti toukokuussa yhtiön strategian vuosille 2017–2021. Vaisala jatkaa tavoitteenaan kannattava kasvu, jota toteutetaan strategisten painopistealueiden kautta. Tässä yhteydessä Vaisala päätti myös nimetä liiketoiminta-alueet uusilla nimillä, jotka kuvaavat paremmin niiden nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa. Controlled Environment -liiketoiminta-alue nimettiin Industrial Measurements -liiketoiminta-alueeksi ja Weather-liiketoiminta-alue Weather and Environment -liiketoiminta-alueeksi.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue jatkaa tuotejohtajuuteen perustuvaa strategiaansa kasvun vauhdittamiseksi edelleen. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat saavuttaa vahva asema sähkönsiirrossa ja life sciencessa, kehittää jatkuvasti uusia innovatiivisia tuotteita ymmärtämällä syvällisesti asiakkaiden tarpeita ja etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia teollisuussovelluksissa.
Weather and Environment -liiketoiminta-alue tavoittelee kannattavuutta ja kasvua, jotka pohjautuvat johtaviin tuotteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat kilpailukyvyn systemaattinen parantaminen innovaatioiden ja tuoteportfolion uudistamisen kautta; kasvu kehittyvillä markkinoilla suurissa meteorologissa infrastruktuuri projekteissa; sääkriittisissä toiminnoissa päätöksentekoa tukevien digitaalisten ratkaisujen tarjonta; sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen ympäristön mittaustarpeisiin ilmanlaatu keihäänkärkenä.
Operations-yksikkö jatkaa Vaisalan tuotantojärjestelmän (Vaisala Production System) kehittämistä tullakseen parhaaksi laajan valikoiman ja pienten volyymien (high mixlow volume) toimitusketjussa. Tuotantojärjestelmän perustana on toimintakulttuuri, joka osallistaa kaikki systemaattiseen parantamiseen. Operations-yksikön strategisina kehitysalueina ovat myös tuottavuuden parantaminen, keskeisten tuotantoteknologioiden ja hankintatoimen sekä tuotteiden elinkaarihallinnan prosessien kehittäminen.
Vaisala tavoittelee 5 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua, ja tavoitteena on saavuttaa 15 %:n liikevoittomarginaali. Valituilla kasvualueilla, kuten digitaaliset ratkaisut, life science ja sähkönsiirto, tavoitteena on ylittää 10 %:n vuotuinen kasvu.
Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Weather and Environment -liiketoiminta-alue organisoitiin uudelleen vuoden 2017 alussa. Vanha asiakassegmentteihin pohjautunut rakenne muutettiin alueellisiin myyntiregiooniin sekä globaaleihin tuotelinjoihin. Organisaatiomuutos toteutui jouhevasti ja on ollut erittäin onnistunut. Samalla syntyi myös uusi digitaalisten ratkaisujen yksikkö.
Hallituksen toimintakertomus
Digitaalisten ratkaisujen myynti ei kuitenkaan kehittynyt odotetulla tavalla. Vuoden aikana laadittiin suunnitelma ja valmiudet siirtyä pilvipohjaisiin asiakasratkaisuihin vuonna 2018. Tämä tulee mahdollistamaan entistä ketterämmän ratkaisukehityksen ja tehokkaammat operaatiot.
Parannetun automaattisen sääaseman ja modularisoidun tiesääaseman lanseeraukset ovat Vaisalan jatkuvan tuotekehityksen tuloksia. Säähavaintoverkon ja sääasemien seurantaan ja hallinnointiin tarkoitetun Network Manager -järjestelmän myynti edistyi hyvin asiakkaiden arvostaessa havaintoverkkojen etähallinnan tuomaa tehokkuuden lisäystä.
Liiketoiminnan kehittämisen tavoitteena on vauhdittaa kasvua yritysostoin sekä laajentua harkiten ympäristönmittaamisen osa-alueille. Vuoden lopulla Weather and Environment -liiketoiminta-alue teki uuden aluevaltauksen ostamalla konenäköön ja tekoälyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa. Yrityskaupan myötä tullutta uutta tuoteportfoliota tarjotaan ensi vaiheessa rautatie- ja tieasiakkaille. Laajentuminen ympäristön mittaamiseen on liiketoiminta-alueen strateginen tavoite. Ensimmäisen uuden tuoteperheen kehitys eteni hyvin ja tuotteet ovat valmiita laajempaan myyntiin vuonna 2018.
Kaksi suurta sääinfrastruktuuriprojektia, Bahamalla ja Vietnamissa, etenivät suunnitelmien mukaisesti. Vaisalan tavoitteena on solmia vuosittain yksi suuri infrastruktuuriprojekti, joskin sellaisten sopimusten neuvottelut kestävät yleensä pitkään.
87
RISKIENHALLINTA
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita strategian toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Vaisalalla on riskienhallintapolitiikka, jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt ja joka kattaa yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja rahoitusriskit. Politiikan tavoitteena on varmistaa yhtiön henkilöstön, toimintojen ja tuotteiden turvallisuus sekä liiketoiminnan jatkuvuus ja vaatimustenmukaisuus. Hallitus määrittää ja hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuuden. Tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallinnan politiikan ja prosessien noudattamista.
Hallituksen toimintakertomus
Riskienhallinnan ohjausryhmään kuuluu edustajia tärkeimmistä sisäisistä sidosryhmistä. Ohjausryhmä on vastuussa riskienhallintaprosessin toiminnan käytännön tason valvonnasta. Sen tehtävä on myös varmistaa, että kaikki merkittävät riskit tunnistetaan ja raportoidaan sekä niihin reagoidaan kaikilla tarvittavilla organisaation tasoilla ja kaikissa toimipaikoissa.
Riskienhallinta on integroitu tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin. Tähän päästää sisällyttämällä soveltuvat riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointitoimenpiteet ydinprosesseihin. Olennaisimmat riskit raportoidaan johtoryhmälle vuosineljänneksittäin ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain.
Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat korkoriski, valuuttariski, uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen luottoriski ja asiakassaatavien luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Rahoitusriskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.
Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja kassavirran epävarmuutta. Rahavarojen lisäksi Vaisalalla ei ole merkittäviä korollisia velkoja tai saamisia, minkä vuoksi korkoriski ei ole olennainen. Yhden prosenttiyksikön korkomuutoksella ei olisi olennaista vaikutusta Vaisalan tulokseen tai taseeseen.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue jatkoi tuotejohtajuuteen perustuvan strategiansa toteuttamista. Maantieteellinen laajeneminen jatkui uusien jakelijasopimusten myötä maihin, joissa on erinomaiset mahdollisuudet teollisuusliiketoiminnan kehitykselle. Tällä oli positiivinen vaikutus jakelijamyyntiin, joka saavutti kaksinumeroisen kasvun toisena vuotena peräkkäin.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue jatkoi kehityspanostuksiaan kasvumarkkinoihin. Sähkösiirtoasiakkaille tarjottavat uudet tuotteet etenivät testauksesta kaupallisiin sopimuksiin vuoden lopulla. Lääketeollisuudelle ja muille teollisuusasiakkaille tarjottavien olosuhdevalvontajärjestelmien lanseeraus siirtyi vuodelle 2018 testausvaiheen viivästysten takia.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alue luo uusia tuotteita hyödyntäen nykyisiä ja uusia parametreja. Esimerkki laajentumisesta uudelle sovellusalueelle oli mittapää vetyperoksidin mittaamiseen ilmasta. Vetyperoksidia käytetään laajasti esimerkiksi tilojen ja laitteiden biodekontaminointiin ja sterilointiin lääke- ja bioteknologian aloilla.
Palveluiden myynnin kasvua tukivat uudet palvelusopimukset, joita tarjotaan asiakkaille yhdessä tuotteiden kanssa. Kalibrointi- ja korjauspalveluliiketoiminta on valmistautunut kasvuun kehittämällä ja tehostamalla prosesseja, mikä on parantanut kannattavuutta.
Johtoryhmän jäsenet 31.12.2017
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen toimintakertomus
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja kassavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski liittyy tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamiseen euroksi.
Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Konsernin myynnistä 45 % on euroissa, 34 % Yhdysvaltain dollareissa, 6 % Kiinan juaneissa, 5% Japanin jeneissä ja 4 % Englannin punnissa. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttatermiineillä maksimissaan positio, joka koostuu tilauskannasta, ostositoumuksista ja nettosaamisista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.
Tytäryhtiöiden sisäiset velat ja talletukset ovat tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui -3,2 (0,0) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit ovat Yhdysvaltain dollareissa.
IFRS 7 mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. 10 % valuuttakurssin vahvistumisen vaikutus Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -1,0 miljoonaa euroa (-2,0). Seuraavassa taulukossa on esitelty yli miljoonan euron valuuttapositiot euroa vastaan.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| USD | -17,1 | -31,1 |
| INR | 1,1 | 1,0 |
| CAD | 0,6 | 2,1 |
Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 91,3 (72,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä on myös 20,0 miljoonan euron komittoimaton luottolimiitti. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on limiittejä yhteensä 1,4 miljoonan euron arvosta ja ne voidaan nostaa takauksina. Limiitistä on nostettu 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla ei ole muita olennaisia rahoitusvelkoja.
Rahoitukseen liittyvillä luottoriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen luottoriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 91,3 (72,4) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 38,8 (50,2) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka hallitus on hyväksynyt. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti. Talletuksien maturiteetti oli alle yhden kuukauden tilinpäätöspäivänä.
Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli 0,5 (-1,2) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan lopullisesti menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.
Lisää tietoa riskienhallinnasta on Vuosiraportin osiossa Hallinnointi/Riskienhallinta ja yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Hallituksen toimintakertomus
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Vantaalla 28.3.2017. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2016.
Osingoksi vahvistettiin 1,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 17,8 miljoonaa euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 30.3.2017 ja maksupäivä 6.4.2017.
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkoivat Petra Lundström, Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Petri Castrén.
Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Itäniemi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 200 000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 28.9.2018 saakka, ja se korvaa aiemman valtuutuksen omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 568 344 oman A-osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 28.3.2022 saakka, ja se korvaa aiemman valtuutuksen omien osakkeiden luovuttamiseen.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että oikeus Vaisala Oyj:n yhteiselle arvo-osuustilille kirjattuihin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin on menetetty ja valtuutti hallituksen ryhtymään kaikkiin kyseisen päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Päätös koski yhteistilillä olleita 4 820 osaketta, joista 4 800 oli A-sarjan osakkeita ja 20 K-sarjan osakkeita. Osakkeet, joiden kirjaamista osakkeenomistajan arvo-osuustilille pyydettiin ennen varsinaisen yhtiökokouksen alkamista ja jotka oli kirjattu osakkeenomistajan arvo-osuustilille 30.6.2017 mennessä, eivät kuitenkaan olleet edellä mainitun oikeuksien menettämisen kohteena.
OSAKEVAIHTO JA KURSSIKEHITYS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuonna 2017 yhteensä 2 149 252 (2 031 136) kappaletta 87,0 (57,7) miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta nousi vuoden aikana 32 % (41 %), ja OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 7 % (8 %). A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 44,50 (33,70) euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 48,90 (36,96) euroa ja alin 31,88 (21,81) euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskikurssi oli 40,25 (28,27) euroa.
Hallituksen toimintakertomus
A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2017 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 643,3 (487,4) miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli yhteensä 794,1 (601,6) miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2016 valtuutti hallituksen päättämään enintään 200 000 yhtiön oman A-osakkeen suunnatusta hankkimisesta. Valtuutus oli voimassa 28.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Huhtikuussa 2016 hallitus päätti aloittaa omien osakkeiden hankinnan tämän valtuutuksen perusteella. Vaisala osti 2.5.–30.12.2016 välisenä aikana yhteensä 176 827 omaa A-sarjan osaketta 29,96 euron keskihintaan. Ostettujen osakkeiden kokonaishinta oli 5 297 463,80 euroa. 2.1.–24.2.2017 välisenä aikana Vaisala osti yhteensä 23 173 omaa A-sarjan osaketta 34,03 euron keskihintaan. Ostettujen osakkeiden kokonaishinta oli 788 522,13 euroa.
Varsinainen yhtiökokous 5.4.2016 valtuutti hallituksen päättämään enintään 391 550 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus oli voimassa 28.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Raimo Voipion ja varapuheenjohtajaksi Yrjö Neuvon.
Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Raimo Voipio valittiin palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi ja Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara ja Pertti Torstila jäseniksi. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.
Vaisalan osakepääoma 31.12.2017 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla oli 18 218 364 osaketta, joista 3 389 331 kuului sarjaan K ja 14 829 033 sarjaan A. Vuoden 2017 aikana K-sarjan osakkeiden lukumäärä väheni 20 osakkeella ja A-sarjan osakkeiden lukumäärä kasvoi 20 osakkeella, kun hallitus päätti, että yhtiön hallussa olleet 20 K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 24.8.2017. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.
toimintakertomus
Observations for a Better World
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Hallituksen
Helmikuussa 2017 hallitus päätti luovuttaa osakkeita tämän valtuutuksen perusteella. Yhteensä 22 506 A-sarjan osaketta luovutettiin maaliskuussa vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmään 2014 ja ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2016 kuuluville 22 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti.
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2017, että oikeus Vaisala Oyj:n yhteiselle arvo-osuustilille kirjattuihin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin on menetetty, ja valtuutti hallituksen ryhtymään kaikkiin kyseisen päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin 30.6.2017 jälkeen. Päätös koski yhteistilillä olleita 4 820 osaketta, joista 4 800 oli A-sarjan osakkeita ja 20 K-sarjan osakkeita.
Vaisalan hallitus päätti 20.7.2017, että yhteistilillä olleet 4 820 osaketta ovat Vaisalan omia osakkeita, ja että edellä mainitut 20 K-sarjan osaketta muunnetaan A-sarjan osakkeiksi.
Vaisalan hallussa oli vuoden 2017 lopussa 372 364 (366 277) yhtiön omaa A-sarjan osaketta, joiden osuus A-sarjan osakkeista oli 2,5 % (2,2 %) ja kaikista osakkeista 2,0 % (1,8 %).
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallituksen
| A-osakkeita | K-osakkeita | Yhteensä | % osakkeista |
% äänistä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Novametor Oy | 1 389 000 | 498 396 | 1 887 396 | 10,36 | 13,75 |
| Suomalainen Tiedeakatemia | 209 536 | 878 880 | 1 088 416 | 5,97 | 21,53 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö |
629 250 | 137 400 | 766 650 | 4,21 | 4,09 |
| Weisell-säätiö | 720 000 | 0 | 720 000 | 3,95 | 0,87 |
| Nordea Nordic Small Cap Fund |
699 842 | 0 | 699 842 | 3,84 | 0,85 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen |
636 440 | 0 | 636 440 | 3,49 | 0,77 |
| Voipio Mikko | 333 000 | 301 156 | 634 156 | 3,48 | 7,69 |
| Caspers Anja | 203 280 | 281 468 | 484 748 | 2,66 | 7,06 |
| Voipio Raimo | 256 100 | 227 148 | 483 248 | 2,65 | 5,81 |
| Voipio Tauno | 295 760 | 157 652 | 453 412 | 2,49 | 4,17 |
| Vaisala Oyj | 372 364 | 0 | 372 364 | 2,04 | 0,45 |
| Voipio Lauri | 280 846 | 41 688 | 322 534 | 1,77 | 1,35 |
| Voipio Riitta | 280 846 | 41 688 | 322 534 | 1,77 | 1,35 |
| Voipio Ville | 197 343 | 48 356 | 245 699 | 1,35 | 1,41 |
| Voipio Mari | 195 743 | 48 356 | 244 099 | 1,34 | 1,41 |
| Yhteensä | 6 699 350 | 2 662 188 | 9 361 538 | 51,37 | 72,56 |
| Hallintarekisteröidyt | 2 830 283 | 0 | 2 830 283 | 15,54 | 3,43 |
| Osakkeita | % osakkeista | |
|---|---|---|
| Kotitaloudet | 7 276 387 | 39,94 |
| Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomaalaisomistus | 2 854 588 | 15,67 |
| Yritykset | 2 717 109 | 14,91 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 2 477 562 | 13,60 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2 037 355 | 11,18 |
| Julkisyhteisöt | 855 363 | 4,70 |
| Yhteensä | 18 218 364 | 100,00 |
| Omistajia | % omistajista | Osakkeita | % osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 4 056 | 51,65 | 201 169 | 1,10 |
| 101–500 | 2 731 | 34,78 | 684 162 | 3,76 |
| 501–1 000 | 527 | 6,71 | 401 812 | 2,21 |
| 1 001–5 000 | 410 | 5,22 | 857 753 | 4,71 |
| 5 001–10 000 | 43 | 0,55 | 298 967 | 1,64 |
| 10 001–50 000 | 49 | 0,62 | 1 249 757 | 6,86 |
| 50 001–100 000 | 10 | 0,13 | 769 082 | 4,22 |
| 100 001–500 000 | 18 | 0,23 | 4 623 898 | 25,38 |
| 500 001– | 9 | 0,12 | 9 131 764 | 50,12 |
| Yhteensä | 7 853 | 100,00 | 18 218 364 | 100,00 |
| Hallintarekisteröidyt | 8 | 2 835 726 | 15,57 |
OSAKASSOPIMUKSET
Vaisalan hallituksen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.
Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2017 oli 525 083 (520 463). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,5 % (3,5 %) ja kaikista osakkeista 2,9 % (2,9 %). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 294 168 (294 168). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 6 408 443 (6 403 823), joka vastasi 7,8 %:a (7,8 %) kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Yhtiön toimitusjohtajan omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2017 oli 11 332 (10 720). Toimitusjohtaja ei omistanut ja hallinnut K-sarjan osakkeita. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 18 332 (17 963) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää tarkemmat tiedot hallituksen ja johtoryhmän osakeomistuksista.
Nordea Funds Ltd. ilmoitti 13.9.2017 Vaisalalle seuraavasta muutoksesta omistuksessa: Nordea Funds Ltd:n hallinnoimien rahastojen omistusmäärä ylitti 5 prosentin kynnyksen 13.9.2017. Nordea Funds Ltd:llä oli tuolloin hallussaan 911 662 Vaisalan osaketta, mikä vastasi 5,004 % Vaisalan osakkeiden kokonaismäärästä ja 1,103 % kokonaisäänimäärästä.
Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.
Kirjanpitolain 3 a luvun mukainen selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään Vuosiraportin kappaleissa Liiketoimintamalli, Mittaristo, Ympäristö ja Sosiaalinen vastuu.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana Vuosiraporttia ja erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.
Hallituksen toimintakertomus
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Epävarma poliittinen tilanne sekä julkisen sektorin asiakkaiden budjettirahoituksen leikkaukset tai muutokset heidän hankintakriteereissään voivat alentaa tai lykätä Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien sovellusten kehittämisen sekä niihin liittyvien myynnin osaamisen hankkimisen ja kehittämisen viivästyminen voivat hidastaa Weather and Environment -liiketoiminta-alueen kasvua. Budjettileikkaukset, asiakkaiden monimuotoiset päätöksentekoprosessit, muutokset projektien kattavuudessa sekä rahoituksen saatavuus voivat lykätä infrastruktuurisopimusten solmimista Weather and Environment -liiketoiminta-alueella. Häiriöt projektien toimituksissa voivat alentaa tai viivästyttää niihin liittyvää tulosta. Näin ollen Vaisalan taloudellinen suoriutuminen voi vaihdella merkittävästi eri aikoina.
Uusien tuotteiden, kuten muuntajien kunnonvalvontalaitteiden, ilmanlaatuantureiden ja -verkostojen, digitaalisten ratkaisujen sekä olosuhdevalvontajärjestelmien menestyksekkään lanseerauksen tai viranomaishyväksyntöjen pitkittyminen voi viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmia.
Pitkät katkokset tuotannossa tai testilaitteissa tai häiriöt toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyvyssä tai tuotteiden laadussa voivat vaikuttaa merkittävästi Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kyberriski ja tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.
Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Lisää tietoa Vaisalan riskienhallinnasta löytyy Vuosiraportista sekä yrityksen internetsivuilta osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.
MARKKINANÄKYMÄT 2018
Sään mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan olevan tasaiset. Markkinoiden kasvua haetaan digitaalisista ratkaisuista sekä ilmanlaadun mittaamisesta, mutta niiden kasvu alkaa matalalta tasolta. Sään mittausratkaisujen kysynnän arvioidaan paranevan Americas-alueella ja jonkin verran Kiinassa. Aasia ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka -alueella kysynnän arvioidaan olevan vakaa, kun taas Euroopassa kysynnän arvioidaan laskevan vahvaan vuoteen 2017 verrattuna, koska asiakkaiden päätöksenteko voi viedä aikaa. Digitaalisten ratkaisujen kysynnän arvioidaan parantuvan maltillisesti.
Teollisuuden mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan olevan hyvät. Kysynnän arvioidaan kasvavan kaikissa regioonissa. Sähkönsiirtotuotteiden kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti ja olosuhdevalvontajärjestelmien kysynnän saavan vauhtia uuden sukupolven järjestelmästä.
Valuuttakursseilla arvioidaan olevan negatiivinen vaikutus raportoituun liikevaihtoon olettaen, että kurssit pysyvät vuoden 2017 lopun tasolla.
Vaisala arvioi vuoden 2018 liikevaihdon olevan 330–350 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 35–45 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 167 226 029,01 euroa, josta tulos on 25 833 770,47 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 1,10 euroa/osake ja ylimääräistä osinkoa 1,00 euroa/osake eli yhteensä noin 37,5 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Vaisalan varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 10.4.2017 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.
Hallituksen toimintakertomus
Vantaa, 7.2.2018
Vaisala Oyj Hallitus
Tämän toimintakertomuksen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.
Tilinpäätös 2017
| Konsernituloslaskelma | 96 |
|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 96 |
| Konsernitase | 97 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 98 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 99 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 100 | Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 142 | |
|---|---|---|---|---|
| Taloudellinen kehitys | 103 | Emoyhtiön tuloslaskelma | 142 | |
| 1. | Toimintasegmentit | 103 | Emoyhtiön tase | 143 |
| 2. | Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot | 104 | Emoyhtiön rahoituslaskelma | 145 |
| 3. | Pitkäaikaishankkeet | 105 | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 146 |
| 4. | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 106 | 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet |
146 |
| 5. | Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä | 106 | 2. Liikevaihto |
147 |
| 6. | Eläkevelvoitteet | 107 | 3. Pitkäaikaishankkeet |
148 |
| 7. | Osakeperusteiset maksut | 109 | 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut |
148 |
| 8. | Tutkimus- ja kehitysmenot | 110 | 5. Henkilöstökulut ja henkilöstö |
149 |
| 9. | Rahoitustuotot ja -kulut | 111 | 6. Poistot ja arvonalentumiset |
150 |
| 10. | Tuloverot | 111 | 7. Rahoitustuotot ja -kulut |
150 |
| 11. | Osakekohtainen tulos | 114 | 8. Välittömät verot |
151 |
| Nettokäyttöpääoma | 114 | 9. Pysyvät vastaavat ja |
||
| 12. | Myyntisaamiset ja muut saamiset | 114 | muut pitkäaikaiset sijoitukset | 151 |
| 13. | Vaihto-omaisuus | 115 | 10. Muut saamiset |
154 |
| 14. | Ostovelat ja muut velat | 116 | 11. Siirtosaamiset |
154 |
| 15. | Varaukset | 116 | 12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat |
154 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 117 | 13. Pakolliset varaukset |
154 | |
| 16. | Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 117 | 14. Oma pääoma |
155 |
| Pääomarakenne | 124 | 15. Pitkäaikainen vieras pääoma |
155 | |
| 17. | Oma pääoma | 124 | 16. Siirtovelat |
155 |
| 18. | Pitkäaikaiset saamiset | 126 | 17. Saamiset ja velat muilta |
|
| 19. | Rahoitusvarat ja -velat | 126 | Vaisala-konsernin yhtiöiltä | 156 |
| 20. | Rahavarat | 129 | 18. Vastuusitoumukset ja annetut pantit |
156 |
| 21. | Vastuusitoumukset | 130 | 19. Tilintarkastajan palkkiot |
157 |
| Muut liitetiedot | 130 | |||
| 22. | Hankitut liiketoiminnot | 130 | Hallituksen ehdotus osingonjaosta ja | |
| 23. | Tytäryhtiöt | 131 | allekirjoitukset | 158 |
| 24. | Osakkuusyhtiö | 132 | Tilinpäätösmerkintä | 158 |
| 25. | Lähipiiritapahtumat | 132 | Tilintarkastuskertomus | 159 |
| 26. | Tilintarkastajan palkkiot | 135 | ||
| 27. | Rahoitusriskien hallinta | 135 | Tilintarkastettu tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, | |
| 28. | Myöhemmin sovellettavat uudet ja | laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, sekä emoyhtiön |
||
| uudistetut standardit ja tulkinnat | 136 | tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
95
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | Liite | 1.1.−31.12.2017 | 1.1.−31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 2, 3 | 332,6 | 319,1 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 5, 16 | -158,5 | -154,3 |
| Bruttokate | 174,0 | 164,8 | |
| Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut | 5, 7, 16 | -93,7 | -103,4 |
| Tutkimus- ja kehityskulut | 5, 7, 8, 16 | -39,6 | -38,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 4 | 0,1 | -1,0 |
| Liiketulos | 40,9 | 22,3 | |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 24 | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | 9 | -2,8 | -0,3 |
| Tulos ennen veroja | 38,1 | 22,1 | |
| Tuloverot | 10 | -10,9 | -3,3 |
| Tilikauden tulos | 27,2 | 18,8 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos |
11 | ||
| Osakekohtainen tulos, euroa | 1,52 | 1,05 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osake kohtainen tulos, euroa |
1,50 | 1,03 |
| Milj. euroa | Liite | 1.1.−31.12.2017 | 1.1.−31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset tuotot ja kulut* |
6 | 0,0 | -0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | -0,0 | |
| Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi |
|||
| Muuntoerot | -3,2 | 0,0 | |
| Yhteensä | -3,2 | 0,0 | |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -3,2 | -0,0 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 24,1 | 18,8 |
* Luvut on esitetty verovaikutus huomioon ottaen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 16 | 20,6 | 20,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 16 | 40,4 | 41,4 |
| Sijoitukset | 0,1 | 0,1 | |
| Osuus osakkuusyhtiössä | 24 | 0,9 | 0,8 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 18 | 0,7 | 0,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 7,6 | 10,8 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 70,3 | 73,8 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 28,6 | 32,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 12 | 83,1 | 75,4 |
| Tuloverosaamiset | 0,5 | 1,4 | |
| Rahavarat | 20 | 91,3 | 72,4 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 203,5 | 181,2 | |
| Varat yhteensä | 273,8 | 255,0 | |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajien oma pääoma | 17 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Muut rahastot | 3,0 | 2,0 | |
| Muuntoerot | -0,2 | 2,9 | |
| Omat osakkeet | -10,1 | -9,6 | |
| Kertyneet voittovarat | 185,1 | 175,6 | |
| Oma pääoma yhteensä | 185,4 | 178,5 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Eläkevastuut | 6 | 2,5 | 2,4 |
| Laskennalliset verovelat | 10 | 0,5 | 0,0 |
| Varaukset | 15 | 0,2 | 0,0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 19 | 2,7 | 1,3 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 5,8 | 3,7 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 19 | - | 0,0 |
| Saadut ennakot | 4,6 | 4,0 | |
| Tuloverovelat | 1,4 | 0,4 | |
| Varaukset | 15 | 1,3 | 1,8 |
| Ostovelat ja muut velat | 14 | 75,3 | 66,6 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 82,5 | 72,8 | |
| Velat yhteensä | 88,4 | 76,5 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 273,8 | 255,0 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | Liite | Osake pääoma |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Muuntoerot | Voittovarat | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2016 | 7,7 | 1,1 | -4,3 | 2,9 | 173,9 | 181,3 | |
| Tilikauden tulos | 17 | 18,8 | 18,8 | ||||
| Muu laaja tulos | 17 | -0,0 | 0,0 | -0,0 | -0,0 | ||
| Maksetut osingot | 17 | -17,1 | -17,1 | ||||
| Siirto | 17 | 0,0 | -0,0 | - | |||
| Omien osakkeiden ostot | 17 | -5,3 | -5,3 | ||||
| Osakeperusteiset maksut | 7, 17 | 0,8 | 0,0 | 0,9 | |||
| Oma pääoma 31.12.2016 | 7,7 | 2,0 | -9,6 | 2,9 | 175,6 | 178,5 | |
| Tilikauden tulos | 17 | 27,2 | 27,2 | ||||
| Muu laaja tulos | 17 | -0,0 | -3,1 | 0,0 | -3,2 | ||
| Maksetut osingot | 17 | -17,8 | -17,8 | ||||
| Maksamattomien osinkojen palautus omaan pääomaan | 17 | 0,1 | 0,1 | ||||
| Siirto | 17 | 0,0 | -0,0 | - | |||
| Omien osakkeiden ostot | 17 | -0,8 | -0,8 | ||||
| Osakeperusteiset maksut | 7, 17 | 1,0 | 0,3 | 1,4 | |||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 7,7 | 3,0 | -10,1 | -0,2 | 185,1 | 185,4 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | Liite | 1.1.−31.12.2017 | 1.1.−31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 1, 2 | 330,6 | 320,1 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -272,6 | -268,3 | |
| Maksetut rahoituserät, netto | 9 | -1,8 | -0,7 |
| Maksetut tuloverot | 10 | -7,1 | -9,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 49,2 | 41,8 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Yrityshankinnat | 22 | -2,0 | - |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 16 | -8,5 | -7,7 |
| Käyttöomaisuusmyynnit | 0,3 | 1,4 | |
| Investointien rahavirta | -10,2 | -6,4 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Maksetut osingot | 17 | -17,9 | -17,1 |
| Omien osakkeiden ostot | 17 | -0,8 | -5,3 |
| Lainasaamisten muutos | 0,0 | 0,0 | |
| Leasingvelkojen muutos | 19 | 0,0 | -0,0 |
| Rahoituksen rahavirta | -18,6 | -22,4 | |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | 20,4 | 13,0 | |
| Rahavarat kauden alussa | 72,4 | 59,2 | |
| Rahavarojen muutos | 20,4 | 13,0 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -1,5 | 0,2 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 20 | 91,3 | 72,4 |
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki ne tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta on lakannut.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tytäryhtiöiden hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Myöhemmin tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20−50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyhtiön välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti.
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Yli 80-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity osoite on Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2.
Vaisala Oyj:n hallitus on kokouksessaan 7.2.2018 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivulta, www.vaisala.fi/sijoittajat tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Vaisala esittää konsernin tilinpäätöstiedot miljoonina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Edellisen tilikauden vertailutiedot esitetään tekstiosioissa suluissa.
101
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ryhmässä. Sijoitus kirjataan alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty kuukausittaista keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit on otettu käyttöön tässä konsernitilinpäätöksessä. Näiden uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen ellei alla ole toisin todettu, mutta niillä voi olla vaikutusta tulevien liiketoimien ja tapahtumien tilinpäätöskäsittelyyn.
IAS 7 muutos Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke. Muutos vaatii yhtiöitä esittämään liitetietoja, jotka antavat tilinpäätösten käyttäjille mahdollisuuden arvioida yhtiön rahoituksesta johtuvien velkojen muutoksia, jotka käsittävät sekä rahavirroista syntyvät muutokset, että muutokset, joihin ei liity rahavirtoja. Konsernilla ei ole rahoituksesta johtuvia velkoja.
IAS 12 muutos Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista. Muutokset selventävät, miten yhtiön tulisi arvioida, tuleeko sillä tulevaisuudessa olemaan riittävästi verotettavaa voittoa, jota vastaan se voisi käyttää vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Muutosten käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserni arvioi jo tulevan verotettavan voiton riittävyyttä tavalla, joka on yhdenmukainen näiden muutosten kanssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2014–2016. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten luonne vaihtelee standardeittain, mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni on ottanut käyttöön tähän Annual Improvements -kokonaisuuteen sisältyvät muutokset IFRS 12 -standardiin tällä tilikaudella. Muiden tähän kokonaisuuteen kuuluvien muutosten käyttöönotto ei ole vielä pakollista, eikä konserni ole ottanut niitä käyttöön ennenaikaisesti (ks. liite 28). IFRS 12 mukaan yhtiön ei ole tarpeen esittää taloudellisten tietojen yhteenvetoa osuuksista sellaisissa tytär-, osakkuus- ja yhteisyrityksistä, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi (tai jotka sisältyvät myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään). Muutokset selventävät, että tämä on ainoa IFRS 12 -standardin liitetietovaatimuksista annettu helpotus tällaisiin osuuksiin liittyen. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä yhtäkään konsernin näissä yhtiöissä olevista osuuksista ei ole luokiteltu myytävänä olevaksi tai sisällytetty myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Konsernitilinpäätös, IFRS
Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty, liittyvät hankintamenon kohdistamiseen (liite 16 ja 22), tuloutukseen (liite 3), arvonalentumistestaukseen (liite 16) ja vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraukseen (liite 13). Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti-, takuu-, luotto- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
103
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernilla on käytössä markkinasegmenttipohjainen raportointimalli. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä.
Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joille kohdennettavia resursseja ja tulosta konsernin johtoryhmä arvioi liiketuloksen perusteella. Siinä ei oteta huomioon lopetettuja toimintoja eikä toimintasegmenttien ulkopuolisia eriä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään hintaan. Vaisalalla on kaksi toimintasegmenttiä: Weather and Environment ja Industrial Measurements.
Weather and Environment -liiketoiminta-alue palvelee säästä riippuvaisia markkinoita ja asiakkaita. Asiakkaisiin kuuluvat muun muassa kansalliset meteorologian laitokset, lentokenttätoimijat, tie- ja rautatietoimijat ja puolustusvoimat. Yksityispuolella Weather and Environment -liiketoiminta-alue palvelee energia- ja meriteollisuusasiakkaita. Liiketoiminta-alueen tuotteet palvelevat ja tukevat asiakkaiden päätöksentekoa kaikissa sääolosuhteissa.
Industrial Measurements -liiketoiminta-alueen asiakkaat edustavat eri teollisuudenaloja, joilla olosuhdemittaukset ovat tärkeitä toiminnan tehokkuuden, tuotteiden laadun ja energiankulutuksen optimoinnin kannalta.
Liikevaihto tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotetuloutus tapahtuu yleensä toimitusehtojen mukaan. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Projektit tuloutetaan erikseen tuotteiden ja palveluiden osalta suhteellisen myyntihinnan mukaisesti pitkäaikaishankkeita lukuun ottamatta. Pitkäaikaishankkeiden tuloutusperiaatteet on esitetty liitetiedossa 3, Pitkäaikaishankkeet. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.
Vaisalan liikevaihto jaetaan tuotteisiin, projekteihin ja palveluihin.
Tuotteet sisältävät tuote- ja järjestelmätoimitukset sekä varaosat.
Projektit ovat tyypillisesti integroituja toimitusprojekteja, joissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Projekteja voivat olla myös mittavat tuotetoimitukset tai joukko erillisiä toimituksia, joita hallinnoidaan projekteina niiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi.
Palvelut sisältävät muun muassa huoltopalvelut, kalibrointi- ja korjauspalvelut, ylläpito- ja modernisointipalvelut sekä päätöksentekoa tukevat ohjelmistoratkaisut sääkriittisiin toimintoihin.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
104
| 2017 Milj. euroa |
Weather and Environment |
Industrial Measurements |
Muu toiminta |
Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Tuotteet | 112,0 | 98,7 | 210,7 | |
| Projektit | 76,4 | 76,4 | ||
| Palvelut | 33,8 | 11,6 | 45,4 | |
| Liikevaihto | 222,2 | 110,3 | 0,0 | 332,6 |
| Liiketulos | 18,2 | 22,8 | -0,2 | 40,9 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 0,1 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2,8 | |||
| Tulos ennen veroja | 38,1 | |||
| Tuloverot | -10,9 | |||
| Tilikauden tulos | 27,2 |
Konsernin toimintasegmentit toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EMEA, Americas ja APAC.1).
| 2017 Milj. euroa |
Liikevaihto kohdemaan mukaan2) |
Liikevaihto sijaintimaan mukaan3) |
Pitkäaikaiset varat3) |
|---|---|---|---|
| EMEA | 107,7 | 267,2 | 38,9 |
| josta Suomi | 9,3 | 236,0 | 38,5 |
| Americas | 127,3 | 120,2 | 22,1 |
| josta Yhdysvallat | 97,3 | 113,4 | 22,0 |
| APAC | 97,5 | 50,3 | 1,6 |
| Konsernieliminoinnit | -105,2 | ||
| Yhteensä | 332,6 | 332,6 | 62,7 |
| 2016 Milj. euroa |
Weather and Environment |
Industrial Measurements |
Muu toiminta |
Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Tuotteet | 115,5 | 93,0 | 208,5 | |
| Projektit | 65,0 | 65,0 | ||
| Palvelut | 34,9 | 10,7 | 45,6 | |
| Liikevaihto | 215,4 | 103,7 | 0,0 | 319,1 |
| Liiketulos | 3,4 | 21,6 | -2,7 | 22,3 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 0,1 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -0,3 | |||
| Tulos ennen veroja | 22,1 | |||
| Tuloverot | -3,3 | |||
| Tilikauden tulos | 18,8 |
| 2016 Milj. euroa |
Liikevaihto kohdemaan mukaan2) |
Liikevaihto sijaintimaan mukaan3) |
Pitkäaikaiset varat3) |
|---|---|---|---|
| EMEA | 92,0 | 244,3 | 35,3 |
| josta Suomi | 7,5 | 214,5 | 35,0 |
| Americas | 140,9 | 135,5 | 26,1 |
| josta Yhdysvallat | 110,5 | 129,0 | 25,9 |
| APAC | 86,2 | 47,1 | 1,6 |
| Konsernieliminoinnit | -107,8 | ||
| Yhteensä | 319,1 | 319,1 | 63,0 |
1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka -alue, Americas = Amerikka, APAC = Aasia ja Tyynenmeren alue.
2) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle.
3) Liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
105
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Konsernitilinpäätös, IFRS
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kussakin hankkeessa tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu osuus, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos kirjatut tuotot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Valmistusasteen mukainen liikevaihto (tilikaudella kirjattu) | 7,9 | 0,6 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
8,4 | 8,8 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kertyneet toteutuneet menot kauden loppuun mennessä |
3,6 | 6,7 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kirjatut voitot (kirjatuilla tappioilla vähennettynä) kauden loppuun mennessä |
4,2 | 1,9 |
| Tilauskanta 31.12. | 22,5 | 0,6 |
| Erittely varojen ja velkojen eristä | ||
| Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet | 0,6 | 0,0 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
8,4 | 8,8 |
| Osatuloutussaamiset netotettuna saatuja ennakkomaksuja vastaan |
-3,7 | -8,1 |
| Osatuloutussaamiset netotettuna laskutettuja ennakkomak suja vastaan |
-2,9 | -0,0 |
| Osatuloutussaamiset | 1,9 | 0,7 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtovelat | 0,6 | 0,1 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa omaisuuden myyntivoitoista ja muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten liiketoimintojen myyntivoitoista ja vahingonkorvauksista. Liiketoiminnan muut kulut koostuvat omaisuuden myyntitappioista ja uudelleenjärjestelykuluista.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,1 | 0,0 |
| Transportation-liiketoimintayksikön myyntivoitto | - | 1,0 |
| Vahingonkorvaukset | 0,5 | 0,0 |
| Muut | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,8 | 1,1 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | 0,6 | 2,1 |
| Yhteensä | 0,7 | 2,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto | 0,1 | -1,0 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat | 103,8 | 102,8 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 3,9 | 2,3 |
| Sosiaalikulut | 9,5 | 11,3 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,0 | 0,0 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 12,7 | 11,9 |
| Yhteensä | 129,9 | 128,4 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Hankinta ja valmistus | 43,2 | 44,2 |
| Myynti, markkinointi ja hallinto | 55,1 | 54,4 |
| Tutkimus ja kehitys | 31,5 | 29,8 |
| Yhteensä | 129,9 | 128,4 |
| Henkilöä | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Weather and Environment | 659 | 693 |
| Industrial Measurements | 316 | 293 |
| Muu toiminta | 617 | 604 |
| Yhteensä | 1 592 | 1 590 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Henkilöä | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Suomi | 1 001 | 961 |
| EMEA (pois lukien Suomi) | 107 | 112 |
| Americas | 348 | 383 |
| APAC | 136 | 135 |
| Yhteensä | 1 592 | 1 590 |
Tiedot osakeperusteisista palkkioista esitetään liitetiedossa 7, Osakeperusteiset maksut.
Tiedot johdon palkoista, palkkioista ja työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 25, Lähipiiritapahtumat.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja/tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisessa järjestelmässä velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Eläkevastuun laskevat Vaisalasta riippumattomat vakuutusmatemaatikot ja se perustuu ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrään, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon korkokannalla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Vaisalan etuuspohjaiset järjestelyt ovat emoyhtiössä. Vaisalan Eläkesäätiö suljettiin 1.1.1983, säätiön vastuut siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
Eläkevelvoitelaskelmassa siirryttiin vuonna 2015 käyttämään bruttomenetelmää, eli eläkkeensaajien ja vapaakirjan saaneiden omaisuus ja velvoite esitetään laskelmalla erillisinä. Laskentamenetelmän muutoksella ei ollut tulosvaikutusta.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 5,7 | 5,7 |
| Varojen käypä arvo | -4,9 | -4,9 |
| Eläkevelka 31.12. | 0,8 | 0,8 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloslaskelman eläkekulu | 0,0 | 0,0 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | -0,0 | 0,1 |
| Tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman eläkekulu | 0,0 | 0,1 |
Tuloslaskelman eläkekulu on kirjattu myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kuluihin.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velvoitteiden nykyarvon muutokset | ||
| Velvoite tilikauden alussa | 5,7 | 5,7 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät | ||
| Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) |
0,3 | 0,3 |
| Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,0 | -0,1 |
| Maksetut etuudet | -0,4 | -0,4 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 5,7 | 5,7 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 4,9 | 5,0 |
| Varojen korkotuotto | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto | 0,3 | 0,1 |
| Maksetut etuudet | -0,4 | -0,4 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | -0,0 | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 4,9 | 4,9 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velka 1.1. | 0,7 | 0,7 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0,0 | 0,0 |
| Eläkekulut laajassa tuloslaskelmassa | -0,0 | 0,1 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,0 | -0,0 |
| Velka 31.12. | 0,8 | 0,7 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, % | 1,12 | 1,45 |
| Tuleva palkankorotusolettama, % | 2,49 | 2,30 |
| Inflaatio-olettama, % | 1,53 | 1,34 |
| Eläkkeiden muutos, % | 1,77 | 1,58 |
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Oletus | Oletuksen muutos |
Oletuksen kasvun vaikututus |
Oletuksen vähenty misen vaikutus |
|---|---|---|---|
| Diskonttokorko | 0,25 % | 2,43 %:n vähennys | 2,55 %:n lisäys |
| Tuleva palkankorotusolettama | 0,25 % | 0,15 %:n lisäys | 0,15 %:n vähennys |
| Eläkkeiden muutos | 0,25 % | 17,40 %:n lisäys | 16,97 %:n vähennys |
| Oletus | Yhden vuoden lisäys oletuksessa |
Yhden vuoden vähennys oletuksessa |
|---|---|---|
| Odotettavissa oleva elinikä | 4,52 %:n lisäys | 4,33 %:n vähennys |
Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.
Osakeperusteiset maksut kirjataan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan kuluksi IFRS 2 mukaan. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Oletuksia, joiden pohjalta arviot tehdään, päivitetään kun niissä tapahtuu muutoksia, ja vaikutukset muutoksista kirjataan tuloslaskelmaan.
| Milj. euroa | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakepalkkiojärjestelmä 2014 | 0,2 | 0,3 | 0,6 | 0,1 | 1,2 |
| Osakepalkkiojärjestelmä 2015 | 0,5 | 1,1 | 1,6 | 3,2 | |
| Osakepalkkiojärjestelmät 2016 | 0,7 | 1,2 | 1,9 | ||
| Osakepalkkiojärjestelmä 2017 | 1,1 | 1,1 | |||
| Yhteensä | 0,2 | 0,8 | 2,4 | 4,0 | 7,4 |
Hallitus päätti 10.2.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2014. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2014. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluneille 22 henkilöille luovutettiin 8.3.2017 yhteensä 21 006 yhtiön hallussa ollutta A-sarjan osaketta ja loppuosuus palkkiosta maksettiin rahana. Osakkeina maksetun osuuden kustannus arvostettiin osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,69 euroa ja rahana maksetun osuuden kustannus osakkeen päätöskurssiin 8.3.2017. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2014–2017 kuluja yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
Hallitus päätti 18.12.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2018. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen
osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 160 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2015 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 24,16 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 95 104 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Konsernitilinpäätös, IFRS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Hallitus päätti 16.12.2015 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 25 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 89 910 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
Hallitus päätti 10.2.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän ansaintakriteerinä on tietyn ajan jatkuva työ- tai palvelusuhde. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla kolmessa yhtä suuressa erässä järjestelmän voimassaoloaikana. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 9 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2018 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 23,13 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. Tämän
109
110
osakepalkkiojärjestelmän perusteella vielä maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 3 000 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen raha-osuuden.
Hallitus päätti 15.12.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2017. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2017. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2020. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 200 000 osaketta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 maaliskuuhun. Osakkeina maksettavan osuuden kustannus arvostetaan osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssiin 35,80 euroa ja rahana maksettavan osuuden kustannus tilinpäätöspäivän osakkeen päätöskurssiin. 31.12.2017 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 35 henkilöä. Tämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 128 375 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuun ottamatta tutkimus- ja kehityskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tuloslaskelmaan sisältyy tutkimus- ja kehityskuluja 39,6 (38,0) miljoonaa euroa.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi aiheutuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. Tällä hetkellä konsernilla ei ole aktivoituja vieraan pääoman menoja.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen on kir |
|---|---|---|---|
| Korko- ja rahoitustuotot | 0,3 | 0,2 | jattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotet tavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot |
5,5 | 0,6 | |
| Muut kurssivoitot | 1,7 | 4,5 | Tuloverot |
| Yhteensä | 7,5 | 5,3 | Milj. euroa 2017 2016 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Korkokulut | ||
| Lyhyt- ja pitkäaikaiset velat | 0,2 | 0,1 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 0,0 | 0,0 |
| Muut rahoituskulut | 0,2 | 0,2 |
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot |
1,3 | 2,1 |
| Muut kurssitappiot | 8,6 | 3,2 |
| Yhteensä | 10,3 | 5,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | -2,8 | -0,3 |
Muut kurssivoitot ja -tappiot sisältävät saamisten ja velkojen arvostuksien tulosvaikutuksen.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvista oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä tilinpäätöshetkellä vahvistettuja verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät varauksista, liiketoiminnan kulujen jaksotuksista, poistoista, osakepalkkiojärjestelmien kulujen jaksotuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 8,2 | 7,7 |
|---|---|---|
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0,5 | 0,3 |
| Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos | 2,2 | -4,7 |
| Yhteensä | 10,9 | 3,3 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 38,1 | 22,1 |
| Tulovero Suomen verokannalla | 7,6 | 4,4 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 1,1 | -1,0 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | -0,1 | -0,1 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0,5 | 0,3 |
| Muut välittömät verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi | 1,8 | -0,2 |
| Muut erät | -0,1 | -0,1 |
| Yhteensä | 10,9 | 3,3 |
| Efektiivinen verokanta | 28,6 % | 14,8 % |
Laskennallisten verosaamisten uudelleenarviointi koostuu merkittävässä määrin USA:n liittovaltion tuloveroasteen laskusta 35 %:sta 21 %:iin, jonka vaikutuksesta Vaisala Inc.:in taseessa olevien laskennallisten verosaamisten arvo laski noin 1,3 miljoonaa euroa.
Vaisalan ranskalaisella tytäryhtiöllä Vaisala SAS:lla on 31.12.2017 vahvistettuja tappioita 1,0 miljoonaa euroa, joista ei ole aikaisemmin kirjattu laskennallista verosaamista täyteen määräänsä. Tytäryhtiön vakaan tuloskehityksen perusteella Vaisala on kirjannut aikaisemmin vahvistetuista tappiosta laskennallisen verosaamisen täyteen määräänsä vuonna 2017.
| verojen välinen täsmäytyslaskelma | Milj. euroa | 2017 | 2016 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2017 | 2016 | Laskennalliset verosaamiset | 7,6 | 10,8 |
| Tulos ennen veroja | 38,1 | 22,1 | Laskennalliset verovelat | -0,5 | -0,0 |
| Tulovero Suomen verokannalla | 7,6 | 4,4 | Yhteensä | 7,1 | 10,8 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot 1.1. | 10,8 | 5,7 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | -2,2 | 4,7 |
| Ostettujen tytäryhtiöiden vaikutus | -0,5 | - |
| Valuuttakurssierot | -1,0 | 0,3 |
| Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät | -0,0 | 0,1 |
| Laskennalliset verot 31.12. | 7,1 | 10,8 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 1.1.2017 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Ostettujen tytär yhtiöiden vaikutus |
Valuutta kurssierot |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset |
||||||
| Vaihto- ja käyttö omaisuuden sisäinen kate |
1,1 | -0,6 | 0,6 | |||
| Työsuhde-etuudet | 1,8 | 0,5 | -0,2 | -0,0 | 2,1 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot |
2,9 | -0,5 | -0,0 | 2,4 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero |
0,8 | 0,0 | -0,5 | 0,3 | ||
| Muut väliaikaiset ajoituserot |
4,2 | -1,7 | -0,3 | 2,2 | ||
| Yhteensä | 10,8 | -2,2 | -1,0 | -0,0 | 7,6 | |
| Laskennalliset verovelat |
||||||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero |
0,5 | 0,5 | ||||
| Muut | 0,0 | 0,0 | ||||
| Yhteensä | 0,0 | 0,5 | 0,5 | |||
| Laskennallinen verosaaminen, netto |
10,8 | -2,2 | -0,5 | -1,0 | -0,0 | 7,1 |
| Milj. euroa | 1.1.2016 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Valuutta kurssierot |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
31.12.2016 |
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate |
1,4 | -0,3 | 1,1 | ||
| Työsuhde-etuudet | 1,1 | 0,7 | 1,8 | ||
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot |
2,9 | -0,0 | 2,9 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero |
0,7 | 0,0 | 0,0 | 0,8 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot | 4,1 | -0,1 | 0,2 | 0,1 | 4,2 |
| Yhteensä | 10,2 | 0,2 | 0,3 | 0,1 | 10,8 |
| Laskennalliset verovelat | |||||
| Kertyneet poistoerot | 0,2 | -0,2 | 0,0 | ||
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero |
4,3 | -4,3 | -0,0 | 0,0 | |
| Muut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 4,5 | -4,5 | -0,0 | 0,0 | |
| Laskennallinen | |||||
| verosaaminen, netto | 5,7 | 4,7 | 0,3 | 0,1 | 10,8 |
Muut väliaikaiset ajoituserot koostuvat pääosin varauksista ja liiketoiminnan kulujen jaksotuksista.
11. Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kauden emoyhtiön omistajille kuuluva tulos kauden aikana liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla keskimääräistä painotettua osakemäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen laimennusvaikutuksella.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa | 27,2 | 18,8 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 17 847 | 17 955 |
| Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus, 1 000 kpl | 329 | 248 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaiku tuksella, 1 000 kpl |
18 176 | 18 203 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 1,52 | 1,05 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 1,50 | 1,03 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Myyntisaamisten ja muiden saamisten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 19, Rahoitusvarat ja -velat.
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 60,4 | 60,0 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot | 1,3 | 0,2 |
| Arvonlisäverosaamiset | 2,3 | 2,8 |
| Muut saamiset | 0,9 | 1,3 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 2,2 | 0,7 |
| Myynnin jaksotukset | 12,0 | 7,1 |
| Johdannaissopimukset | 1,5 | 0,3 |
| Muut siirtosaamiset | 2,5 | 3,0 |
| Yhteensä | 83,1 | 75,4 |
Myyntisaamiset ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| Milj. euroa | 2017 | Varaus | Netto 2017 |
2016 | Varaus | Netto 2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 40,5 | 40,5 | 38,7 | 38,7 | ||
| Erääntyneet alle 30 päivää | 12,3 | 12,3 | 12,6 | 12,6 | ||
| Erääntyneet 31−90 päivää | 4,9 | 4,9 | 7,6 | 7,6 | ||
| Erääntyneet yli 90 päivää | 4,4 | 1,6 | 2,7 | 3,5 | 2,4 | 1,0 |
| Yhteensä | 62,0 | 1,6 | 60,4 | 62,4 | 2,4 | 60,0 |
Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli 0,5 (-1,2) miljoonaa euroa.
115
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| EUR | 29,1 | 18,3 |
| USD | 20,3 | 30,6 |
| GBP | 3,2 | 2,4 |
| JPY | 3,5 | 2,9 |
| AUD | 0,6 | 1,4 |
| CNY | 1,0 | 1,0 |
| Muut | 2,8 | 3,3 |
| Yhteensä | 60,4 | 60,0 |
Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Vaihtoomaisuuden arvo sisältää raaka-aineet, suoran työn ja välillisiä tuotannon kuluja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen.
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus kirjataan mahdollisesta ylijäämästä, epäkuranttiudesta sekä markkina-arvon mahdollisesta alentumisesta alle hankintamenon. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi arvioita tuotteiden kysynnästä ja päättää varauksesta. Mahdolliset muutokset oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 26,5 | 27,6 |
| Projektivaihto-omaisuus | 2,1 | 4,5 |
| Yhteensä | 28,6 | 32,1 |
Tuloslaskelmaan kirjattiin vaihto-omaisuudesta myyntiä vastaavaksi kuluksi 93,6 (89,6) miljoonaa euroa.
Alaskirjauksia ja arvonalentumisvähennyksiä kirjattiin tilikauden aikana 1,8 (3,5) miljoonaa euroa hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta.
Ostovelat kirjataan suoriteperusteisesti ja lyhyen maturiteetin vuoksi kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai tavanomaisen toimintasyklin aikana. Johdannaissopimusten laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 19, Rahoitusvarat ja -velat.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 12,8 | 10,7 |
| Henkilöstökulujaksotukset | 26,7 | 22,9 |
| Myynnin jaksotukset | 24,9 | 20,3 |
| Johdannaissopimukset | 0,3 | 1,5 |
| Muut siirtovelat | 5,5 | 5,4 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 5,0 | 5,7 |
| Yhteensä | 75,3 | 66,6 |
Ostovelat syntyvät tavanomaisesta liiketoiminnasta ja ne liittyvät lähinnä vaihto-omaisuuden, käyttöomaisuuden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Henkilöstökulujaksotukset sisältävät pääasiassa bonus- ja lomapalkkajaksotukset. Myynnin jaksotukset sisältävät asiakkailta laskutettuja mutta tulouttamattomia eriä.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttotekijä valitaan siten, että se kuvastaa tarkasteluhetkellä markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä velvoitteeseen liittyviä riskejä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Varauksia voi syntyä toimintojen uudelleenjärjestelyistä, tappiollisista sopimuksista, takuista, riita-asioista tai muista sitoumuksista.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Takuuvaraus sisältää tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta syntyvät kulut. Takuuvaraus perustuu aikaisempaan kokemukseen ja arvioon tulevista kustannuksista.
117
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 0,0 | 0,2 |
| Varausten lisäys | 0,2 | 0,0 |
| Valuuttakurssierot | -0,0 | - |
| Siirto lyhytaikaisiin varauksiin | - | -0,2 |
| Varaukset 31.12. | 0,2 | 0,0 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 1,8 | 0,4 |
| Siirto pitkäaikaisista varauksista | - | 0,2 |
| Varausten lisäys | 0,5 | 2,5 |
| Käytetyt varaukset | -1,0 | -1,3 |
| Varaukset 31.12. | 1,3 | 1,8 |
Vuoden 2017 varaukset sisältävät pääasiassa uudelleenjärjestelyihin liittyvän kuluvarauksen, projekteihin liittyvän tappiovarauksen sekä takuuvarauksen. Vuoden 2016 varaukset sisältävät lahjoitusvarauksen Helsinkiin rakennettavalle lastensairaalalle, uudelleenjärjestelyihin liittyvän kuluvarauksen sekä takuuvarauksen. Vuonna 2015 kirjattu 0,4 miljoonan euron varaus tutkan lahjoittamisesta Colorado State University'n CHILL RADAR -yksikölle purettiin vuonna 2016.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, joka on hankitun yhtiön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Weather and Environment -liiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Nämä aineettomat hyödykkeet eivät ole merkittäviä. Hankitun tytäryhtiön aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3−5 vuotta |
|---|---|
| Ohjelmistot | 3−5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3−5 vuotta |
118
VUOKRASOPIMUKSET
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen aineellisiin hyödykkeisiin vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen diskonttokorkoja, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttokoroissa huomioidaan myös kyseisiin hyödykkeisiin liittyvä erityinen riski. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5−40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3−8 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3−8 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Arvonalentumistappio kirjataan kuluksi, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman hyödykkeen kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen. Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
119
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Muut aineettomat |
|||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 16,5 | 50,1 | 66,6 |
| Valuuttakurssierot | -2,0 | -2,6 | -4,6 |
| Lisäykset | 0,7 | 0,7 | |
| Yrityshankinnat | 1,7 | 2,4 | 4,1 |
| Vähennykset | -12,2 | -12,2 | |
| Hankintameno 31.12.2017 | 16,2 | 38,4 | 54,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 | 46,6 | 46,6 | |
| Valuuttakurssierot | -2,6 | -2,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -12,2 | -12,2 | |
| Tilikauden poistot | 2,2 | 2,2 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 |
33,9 | 33,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 16,2 | 4,4 | 20,6 |
| Muut | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2016 | 16,1 | 65,3 | 81,4 |
| Valuuttakurssierot | 0,5 | 1,2 | 1,7 |
| Lisäykset | 1,5 | 1,5 | |
| Vähennykset | -0,1 | -18,2 | -18,3 |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | 0,4 | |
| Hankintameno 31.12.2016 | 16,5 | 50,1 | 66,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | 47,4 | 47,4 | |
| Valuuttakurssierot | 1,4 | 1,4 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -18,1 | -18,1 | |
| Tilikauden poistot | 5,4 | 5,4 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | 10,5 | 10,5 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 |
46,6 | 46,6 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 16,5 | 3,5 | 20,0 |
Konsernitilinpäätös, IFRS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Vaisala arvioi liikearvon arvonalentumistarvetta vuosittain tai useammin, jos viitteitä arvonalentumisesta on. Arvonalentumistestauksessa käytetään tulevien rahavirtojen diskonttomenetelmää ja ne perustuvat johdon hyväksymiin viiden vuoden suunnitelmiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevat varat perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Koko Vaisalan liikearvo on kohdistettu Weather and Environment -liiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Weather and Environment -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 358 miljoonalla eurolla. Weather and Environment -liiketoiminnan myynnin arvioidaan kasvavan 2–10 % seuraavat viisi vuotta. Jäännösarvon kasvuvauhti on 2 % ja pääoman tuottovaatimus ennen veroja on 8,7 %. Laskelmat osoittavat, että muiden oletusten pysyessä ennallaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön ei tule alaskirjausta, jos myynti ei laske yli 17 %, kannattavuus laske yli 11 % tai diskonttokorko nouse yli 34 %.
122
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| EDOT | VASTUULL |
|---|---|
| . . |
| Aineelliset hyödykkeet | Ennakkomaksut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 3,2 | 54,8 | 77,6 | 0,0 | 3,5 | 139,1 |
| Valuuttakurssierot | -0,2 | -0,8 | -3,3 | 0,0 | -4,4 | |
| Lisäykset | 1,1 | 1,5 | 0,0 | 5,9 | 8,5 | |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,0 | ||||
| Vähennykset | -0,1 | -8,9 | -8,9 | |||
| Siirrot erien välillä | 0,2 | 5,1 | -5,3 | 0,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2017 | 2,9 | 55,2 | 72,0 | 0,1 | 4,1 | 134,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 | 34,1 | 63,7 | 97,8 | |||
| Valuuttakurssierot | -0,5 | -2,2 | -2,7 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | -8,7 | -8,7 | |||
| Tilikauden poistot | 2,4 | 5,0 | 7,4 | |||
| Tilikauden arvonalentumiset | 0,0 | 0,2 | 0,2 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 | 35,9 | 58,0 | 93,9 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 2,9 | 19,2 | 14,0 | 0,1 | 4,1 | 40,4 |
Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisessa käytössä olevien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2017 oli 9,2 (9,4) miljoonaa euroa.
123
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 3,1 | 54,4 | 76,3 | 0,0 | 6,0 | 139,9 |
| 0,1 | 0,0 | 0,5 | 0,0 | 0,6 | |
| 0,7 | 2,1 | 3,4 | 6,2 | ||
| -1,0 | -5,9 | -6,9 | |||
| 0,7 | 4,6 | -5,9 | -0,7 | ||
| 3,2 | 54,8 | 77,6 | 0,0 | 3,5 | 139,1 |
| 32,7 | 63,1 | 95,8 | |||
| -0,0 | 0,4 | 0,4 | |||
| -1,0 | -5,6 | -6,6 | |||
| 2,4 | 5,7 | 8,1 | |||
| 0,0 | 0,1 | 0,1 | |||
| 34,1 | 63,7 | 97,8 | |||
| 3,2 | 20,8 | 13,9 | 0,0 | 3,5 | 41,4 |
| Ennakkomaksut |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Hankinta ja valmistus | 3,9 | 4,5 |
| Myynti, markkinointi ja hallinto | 5,2 | 19,0 |
| Tutkimus ja kehitys | 0,6 | 0,6 |
| Yhteensä | 9,7 | 24,1 |
| Milj. euroa | Poistot | Arvonalentumiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 2,0 | 2,0 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,1 | 0,1 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2,4 | 2,4 | |
| Koneet ja kalusto | 5,0 | 0,2 | 5,2 |
| Yhteensä | 9,5 | 0,2 | 9,7 |
| Milj. euroa | Poistot | Arvonalentumiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 4,3 | 2,2 | 6,5 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 1,1 | 8,3 | 9,4 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2,4 | 0,0 | 2,4 |
| Koneet ja kalusto | 5,7 | 0,1 | 5,8 |
| Yhteensä | 13,5 | 10,6 | 24,1 |
Vuonna 2016 Vaisala teki 10,5 miljoonan euron arvonalentumiskirjauksen aineettomista oikeuksista. Ne syntyivät Second Wind Systems Inc.:n ja 3TIER Inc.:n yritysostojen yhteydessä vuonna 2013. Alaskirjaus tehtiin, koska Vaisalan odotettua hitaampi pääsy uusiutuvan energian markkinoille on heikentänyt Vaisalan Energy-liiketoimintaan tehtyjen investointien tuottoa.
Konsernin oma pääoma koostuu osakepääomasta, vararahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei kirjata tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Vaisalalla on 18 218 364 osaketta, joista 3 389 331 kuuluu sarjaan K ja 14 829 033 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeista enintään 68 490 017 kappaletta on K-sarjan osakkeita ja enintään 68 490 017 kappaletta A-sarjan osakkeita, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17 122 505 ja enintään 68 490 017 kappaletta. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-sarjan osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Tilikaudella 2017 20 K-sarjan osaketta muunnettiin A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 24.8.2017.
Vaisala Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuosien 2017 ja 2016 lopussa 7 660 807,86 euroa. Yhtiön enimmäispääoma on 28 800 000 euroa.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Osakkeiden lukumäärä, |
Osake | Muut | Omat | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1 000 kpl | pääoma | rahastot | osakkeet | Yhteensä |
| 31.12.2015 | 18 026 | 7,7 | 1,1 | -4,3 | 4,4 |
| Osakeperusteiset maksut | 2 | 0,8 | 0,0 | 0,9 | |
| Omien osakkeiden ostot | -177 | -5,3 | -5,3 | ||
| Siirto | 0,0 | 0,0 | |||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,0 | |||
| 31.12.2016 | 17 851 | 7,7 | 2,0 | -9,6 | 0,0 |
| Osakeperusteiset maksut | 23 | 1,0 | 0,3 | 1,4 | |
| Omien osakkeiden ostot | -23 | -0,8 | -0,8 | ||
| Omien osakkeiden palautus |
-5 | ||||
| Siirto | 0,0 | 0,0 | |||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,0 | |||
| 31.12.2017 | 17 846 | 7,7 | 3,0 | -10,1 | 0,6 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet |
372 | ||||
| Yhteensä | 18 218 |
Muut rahastot -erä koostuu vararahastosta ja sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Muihin rahastoihin kirjataan myös osakeperusteiset maksut. Vararahasto 0,4 (0,5) miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää ylikurssirahastosta siirrettyjä varoja. Tasearvo 31.12.2017 oli 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään kertyneiden voittovarojen vähennyksenä.
| Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Hankintahinta, milj. euroa |
|
|---|---|---|
| Omat osakkeet 31.12.2015 | 191 550 | 4,3 |
| Omien osakkeiden luovutus | -1 500 | -0,0 |
| Omien osakkeiden ostot | 176 827 | 5,3 |
| Omat osakkeet 31.12.2016 | 366 877 | 9,6 |
| Omien osakkeiden luovutus | -22 506 | -0,3 |
| Omien osakkeiden ostot | 23 173 | 0,8 |
| Omien osakkeiden palautus | 4 820 | - |
| Omat osakkeet 31.12.2017 | 372 364 | 10,1 |
Vaisalan varsinainen yhtiökokous päätti 28.3.2017, että oikeus Vaisala Oyj:n yhteiselle arvo-osuustilille kirjattuihin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin on menetetty. Hallituksen päätöksellä yhteistilillä olleet 4 820 osaketta siirtyivät Vaisala Oyj:lle. Osakkeista 20 kappaletta oli K-sarjan osakkeita, jotka muunnettiin A-sarjan osakkeiksi.
Yhtiön hallussa oli 31.12.2017 omia A-sarjan osakkeita 372 364 kappaletta (366 877), joiden osuus osakepääomasta oli 2,0 % (2,0) ja äänimäärästä 0,5 % (0,4). Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 10,1 miljoonaa euroa.
Omia osakkeita voidaan käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäviksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
OSINKO
Vuodelta 2016 osinkoa jaettiin 1,00 euro osaketta kohden, yhteensä 17,8 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa 10.4.2018 pidettävälle yhtiökokoukselle 1,10 euron osinkoa osaketta kohden sekä 1,00 euron lisäosinkoa osaketta kohden. Osinko ja lisäosinko olisivat kokonaisuudessaan noin 37,5 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Pitkäaikaiset saamiset
| Milj. euroa | 2017 tasearvot |
Käyvät arvot |
2016 tasearvot |
Käyvät arvot |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset talletukset | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Yhteensä | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
Pitkäaikaiset talletukset koostuvat pääosin takuuvuokrista.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhytaikaisia saamisia ei diskontata.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijoitukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velal/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
127
lisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisella. Myyntisaamisten arvonalentuminen kirjataan, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät ovat USD, CNY, JPY ja GBP. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin
tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokitellun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista eristä.
Konsernitilinpäätös, IFRS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja |
Jaksotettuun hankintamenoon |
Kirjanpitoarvo tase-erän |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | suojaavat johdannaiset | Lainat ja saamiset | kirjattavat rahoitusvelat | mukaan | Käypä arvo | Liite |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 18 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,5 | 81,6 | 83,1 | 83,1 | 12 | |
| Rahavarat | 91,3 | 91,3 | 91,3 | 20 | ||
| Yhteensä | 1,5 | 173,6 | 175,1 | 175,1 | ||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Koroton pitkäaikainen velka | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 19 | ||
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 0,3 | 75,0 | 75,3 | 75,3 | 14 | |
| Yhteensä | 0,3 | 77,7 | 78,0 | 78,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja |
Jaksotettuun hankintamenoon |
Kirjanpitoarvo tase-erän |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | suojaavat johdannaiset | Lainat ja saamiset | kirjattavat rahoitusvelat | mukaan | Käypä arvo | Liite |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 18 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,3 | 75,1 | 75,4 | 75,4 | 12 | |
| Rahavarat | 72,4 | 72,4 | 72,4 | 20 | ||
| Yhteensä | 0,3 | 148,2 | 148,5 | 148,5 | ||
| Rahoitusvelat | ||||||
| Koroton pitkäaikainen velka | 1,3 | 1,3 | 1,3 | 19 | ||
| Korollinen lyhytaikainen velka | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 19 | ||
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 1,5 | 65,1 | 66,6 | 66,6 | 14 | |
| Yhteensä | 1,5 | 66,4 | 67,9 | 67,9 |
Vuosien 2017 ja 2016 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | - | 0,0 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | - | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | - | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelat – vähemmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | - | 0,0 |
| Yhteensä | - | 0,0 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Alle 90 päivää | 15,2 | 12,2 |
| Yli 90 päivää ja alle 120 päivää | 4,8 | 6,0 |
| Yli 120 päivää ja alle 180 päivää | 7,7 | 11,2 |
| Yli 180 päivää ja alle 360 päivää | 11,2 | 20,8 |
| Yhteensä | 38,8 | 50,2 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 1,2 | -1,2 |
Johdannaissopimukset
| Nimellisarvot yhteensä | 38,8 | 50,2 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 38,8 | 50,2 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot |
||
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
| Nimellisarvo valuutassa |
2017 valuutta-arvo milj. |
Milj. euroa |
2016 valuutta-arvo milj. |
Milj. euroa |
|---|---|---|---|---|
| USD | 37,0 | 31,7 | 51,0 | 46,3 |
| CNH | 20,0 | 2,5 | - | - |
| JPY | 310,0 | 2,3 | 350,0 | 3,0 |
| GBP | 0,8 | 0,8 | - | - |
| CAD | 1,2 | 0,8 | - | - |
| AUD | 1,0 | 0,6 | 1,4 | 1,0 |
| Yhteensä | 38,8 | 50,2 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat IFRS 7 mukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle 2. Käyvän arvon hierarkian arvostustasojen välillä ei ole tapahtunut siirtoja tilikauden aikana.
Rahavarojen laatimisperiaatteet esitetään liitetiedossa 19, Rahoitusvarat ja -velat.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 91,3 | 72,4 |
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Konsernitilinpäätös, IFRS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset | 17,5 | 11,9 |
| Vuokra- ja leasingsopimukset | 6,1 | 9,3 |
| Yhteensä | 23,6 | 21,3 |
Vaisala on tehnyt sitovia käyttöomaisuustilauksia, joiden arvo 31.12.2017 oli 0,8 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Vaisala on sitoutunut ostamaan maata Vantaan kaupungilta 1,5 miljoonan euron hintaan, mikäli kaavamuutos hyväksytään.
Vaisalalla on käyttöleasingsopimuksia muun muassa toimisto- ja varastotiloista, maa-alueista, autoista sekä toimistolaitteista. Osa vuokrasopimuksista voidaan uusia eripituisiksi jaksoiksi.
Vuokrakulut olivat 4,3 (4,8) miljoonaa euroa.
Vuosien 2017 ja 2016 lopussa Vaisalalla ei ollut merkittävää rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta.
Vaisala osti 26.10.2017 suomalaisen konenäköön erikoistuneen IT-alan yrityksen Vionice Oy:n. Kauppa on jatkumo Vaisalan Weather and Environment -liiketoimintaalueen strategialle, jossa se tavoittelee kasvun kiihdyttämistä yritysostojen kautta sen tärkeimmissä segmenteissä ja harkittua laajentumista ympäristönmittauksen osa-alueille. Vaisala jatkaa Vionicen kehittämän tuoteportfolion myyntiä globaalisti rautatie- ja tieasiakkailleen. Lisäksi Vaisala aikoo hyödyntää Vionicen tiimin osaamista sekä olemassa olevaa konenäköalustaa kehittämällä uutta innovatiivista tarjontaa laajemmin Vaisalan Weather and Environmentin asiakassegmentteihin. Vaisalan osuus yhtiön osakkeista on kaupan jälkeen 100 %.
Vuonna 2016 Vionicen liikevaihto oli 0,2 miljoonaa euroa.
Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 27.10.–31.12.2017 oli 0,1 miljoonaa euroa ja liiketulos 0,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2017, konsernin liikevaihto olisi ollut 332,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 40,6 miljoonaa euroa.
Kauppahinta oli 3,7 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta 2,2 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä hankinnan yhteydessä ja vuosina 2019–2021 maksettavan ehdollisen lisäkauppahinnan osuus on 1,5 miljoonaa euroa. Liikearvoa kirjattiin 1,7 miljoonaa euroa ja se kohdistettiin Weather and Environment -liiketoiminta-alueen muodostamalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Hankintaan liittyvät ulkopuolisille maksetut kulut eivät olleet olennaisia.
130
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
131
Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat: 23. Tytäryhtiöt
| 1 000 euroa | Kirjatut käyvät arvot |
|---|---|
| Liikearvo | 1 674 |
| Teknologia (sis. Aineettomiin hyödykkeisiin) | 2 292 |
| Asiakassuhteet (sis. Aineettomiin hyödykkeisiin) | 143 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 67 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 213 |
| Varat yhteensä | 4 391 |
| Laskennalliset verovelat | 487 |
| Pitkäaikaiset velat | 166 |
| Lyhytaikaiset velat | 40 |
| Velat yhteensä | 693 |
| Nettovarallisuus | 3 699 |
| Rahana maksettu kauppahinta | -2 200 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 213 |
| Rahavirtavaikutus | -1 987 |
| Vaisala Holding Oy Suomi 100 100 Vionice Oy Suomi 100 - Vaisala Limited Iso-Britannia 100 100 Vaisala Pty Ltd. Australia 100 100 Vaisala GmbH Saksa 100 100 Vaisala KK Japani 100 100 Vaisala Inc. Yhdysvallat 100 100 Vaisala China Ltd Kiina 100 100 Vaisala Canada Inc. Kanada 100 100 Tycho Technology Inc Yhdysvallat 100 100 Vaisala S.A. Argentiina - 100 Vaisala SAS Ranska 100 100 Vaisala Sdn Bhd Malesia 100 100 Vaisala Servicos De Marketing Ltda Brasilia 100 100 3TIER R&D India Pvt Ltd Intia 100 100 Vaisala East Africa Limited Kenia 100 100 Vaisala Mexico Limited, S. de R.L. de C.V Meksiko 100 - |
Tytäryhtiöt | Maa | Konsernin omistusosuus %, 2017 |
Konsernin omistusosuus %, 2016 |
|---|---|---|---|---|
Konsernilla ei ollut liiketoimintojen hankintoja vuonna 2016.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Laatimisperiaatteet löytyvät kappaleesta Konsolidointiperiaatteet.
Konsernilla on yksi osakkuusyhtiö, SAS Meteorage. SAS Meteorage on ranskalainen yhtiö, joka ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy salamointiin liittyvää tietoa. Omistajuus tukee Vaisalan roolia globaalissa salamahavainnointiyhteisössä.
| Rekisteröintimaa ja | |||
|---|---|---|---|
| Yhtiön nimi | pääasiallinen toimipaikka | Omistusosuus | Arvostusmenetelmä |
| SAS Meteorage | Ranska | 35 % | Pääomaosuusmenetelmä |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 2,5 | 2,7 |
| Lyhytaikaiset varat | 2,1 | 1,9 |
| Pitkäaikaiset velat | 0,6 | 0,8 |
| Lyhytaikaiset velat | 1,4 | 1,3 |
| Nettovarallisuus | 2,5 | 2,4 |
| Vaisalan osuus nettovarallisuudesta | 0,9 | 0,8 |
| Liikevaihto | 3,2 | 3,1 |
| Tilikauden tulos | 0,2 | 0,2 |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin taloudellisiin tietoihin.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 0,8 | 0,8 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 0,1 | 0,1 |
| Saatu osinko | -0,0 | -0,0 |
| Kurssierot | - | -0,0 |
| Tasearvo 31.12. | 0,9 | 0,8 |
Osakkuusyhtiön kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myynnit | 0,2 | 0,3 |
| Saamiset | 0,1 | - |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt, osakkuusyhtiö, hallituksen jäsenet sekä johtoryhmän jäsenet. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin. Lähipiiritietona on esitetty vain tapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 23, Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiö liitetiedossa 24, Osakkuusyhtiö. Liiketoimet osakkuusyhtiön kanssa sekä saamiset ja velat on esitetty liitetiedossa 24, Osakkuusyhtiö.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Konsernitilinpäätös, IFRS
Johdon työsuhde-etuudet
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | ||
| Forsén Kjell | ||
| Palkka | 512 | 494 |
| Bonus | 323 | 178 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 639 | 315 |
| Lakisääteinen eläke | 126 | 135 |
| Lisäeläke | 120 | 116 |
| Yhteensä | 1 720 | 1 238 |
| Muu johtoryhmä | ||
| Palkat | 1 363 | 1 129 |
| Bonukset | 650 | 355 |
| Osakeperusteiset palkkiot | 1 580 | 846 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 320 | 275 |
| Lisäeläkkeet | 228 | 195 |
| Yhteensä | 4 142 | 2 800 |
Toimitusjohtajan toimisopimuksen mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, jos yhtiö irtisanoo toimisuhteen. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
| Palkkiot, palkitsemis- ja | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastusvaliokunta | henkilöstövaliokunta | Yhteensä | |
| Castrén Petri (28.3.2017 alkaen) | hallituksen jäsen | 26 | 4 | 30 | |
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 1 | 36 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 4 | 39 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 4 | 44 |
| Ståhlberg Kaarina | hallituksen jäsen | 35 | 8 | 43 | |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 4 | 39 | |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 4 | 49 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Yhteensä | 281 | 18 | 16 | 315 |
| Palkkiot, palkitsemis- ja | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Vuosipalkkio | Palkkiot, tarkastusvaliokunta | henkilöstövaliokunta | Yhteensä | |
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 6 | 41 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja | 35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 6 | 3 | 44 |
| Ståhlberg Kaarina (5.4.2016 alkaen) | hallituksen jäsen | 26 | 8 | 34 | |
| Torkko Maija (5.4.2016 asti) | hallituksen jäsen | 9 | 2 | 1 | 11 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 45 | 5 | 50 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Yhteensä | 255 | 21 | 14 | 290 |
Johdolle ei ole myönnetty rahalainoja eikä johdon puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
135
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tilintarkastajan palkkiot
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,3 | 0,3 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 |
| Lausunnot ja todistukset | 0,0 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,5 | 0,4 |
Vaisala altistuu toiminnassaan useille rahoitusriskeille, joista keskeisiä ovat korkoriski, valuuttariski, uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriski, rahoituksen luottoriski ja asiakassaatavien luottoriski. Vaisalan tavoitteena on rajata näiden riskien vaikutusta tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Rahoitusriskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymiin rahoitus- ja luottopolitiikkoihin.
Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja kassavirran epävarmuutta. Rahavarojen lisäksi Vaisalalla ei ole merkittäviä korollisia velkoja tai saamisia, minkä vuoksi korkoriski ei ole olennainen. Yhden prosenttiyksikön korkomuutoksella ei olisi olennaista vaikutusta Vaisalan tulokseen tai taseeseen.
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja kassavirran epävarmuutta. Vaisalan liiketoiminta on maailmanlaajuista ja Vaisala altistuu transaktio- ja translaatioriskille useassa valuutassa. Transaktioriski liittyy myynnin ja kulujen valuuttavirtoihin. Translaatioriski liittyy tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamiseen euroksi.
Vaisalalla on myyntiä useassa valuutassa. Konsernin myynnistä 45 % on EUR:ssa, 34 % USD:ssa, 6 % CNY:ssä, 5 % JPY:ssä ja 4 % GBP:ssä. Kulut ja ostot syntyvät suurilta osin EUR:ssa ja USD:ssa. Konsernin politiikkana on suojata valuuttatermiineillä maksimissaan positio, joka koostuu tilauskannasta, ostositoumuksista ja nettosaamisista. Vaisala ei suojaa ennustettuja rahavirtoja, jotka eivät ole tilauskannassa. Vaisala ei sovella IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.
Tytäryhtiöiden sisäiset velat ja talletukset ovat tytäryhtiöiden kotivaluutoissa. Vaisala ei suojaa sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia. Tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta euroiksi aiheutui -3,2 (-0,0) miljoonaa euroa muuntoeroa. Olennaisimmat translaatioriskit ovat USD:ssa.
IFRS 7 mukainen valuuttariskin herkkyysanalyysi on laskettu konserniyhtiöiden vieraanvaluutan määräisille saataville, rahavaroille ja veloille. Laskelmassa ei ole mukana sisäisiä lainoja, tilauskantaa tai ennustettuja rahavirtoja, mutta se sisältää valuuttatermiinit nimellisarvossaan. 10 % valuuttakurssin vahvistumisen vaikutus Vaisalan tulokseen verojen jälkeen ja omaan pääomaan olisi ollut -1,0 miljoonaa euroa (-2,0). Seuraavassa taulukossa on esitelty yli miljoonan euron valuuttapositiot euroa vastaan:
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| USD | -17,1 | -31,1 |
| INR | 1,1 | 1,0 |
| CAD | 0,6 | 2,1 |
Uudelleenrahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan epävarmuutta kyvyssä pitää yllä maksuvalmiutta. Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 91,3 (72,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiöllä on myös 20,0 miljoonan euron komittoimaton luottolimiitti. Tämän
lisäksi tytäryhtiöillä on limiittejä yhteensä 1,4 miljoonan euron arvosta ja ne voidaan nostaa takauksina. Limiitistä on nostettu 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Vaisalalla ei ole muita olennaisia rahoitusvelkoja.
Rahoitukseen liittyvillä luottoriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta vastapuolen kyvystä suoriutua rahoitukseen liittyvistä velvoitteista. Vaisala altistuu rahoituksen luottoriskeille rahavarojen ja johdannaisinstrumenttien osalta. Vaisalalla oli rahavaroja tilinpäätöspäivänä 91,3 (72,4) miljoonaa euroa ja johdannaissopimuksien nimellisarvo oli 38,8 (50,2) miljoonaa euroa. Vaisala tallettaa varansa ja tekee johdannaissopimukset vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottokelpoisuus ja jotka hallitus on hyväksynyt. Pankkien luottokelpoisuutta arvioidaan jatkuvasti. Talletuksien maturiteetti oli alle yhden kuukauden tilinpäätöspäivänä.
Myyntisaamisten luottoriskillä tarkoitetaan asiakkaisiin liittyvää epävarmuutta saatavien maksamisesta. Näitä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksua ja pankkitakausta sekä seuraamalla asiakkaiden maksuvalmiutta. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden ja niiden oikaisujen määrä oli 0,5 (-1,2) miljoonaa euroa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan lopullisesti menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai muutetut standardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut ja joilla voi olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Konserni ottaa kunkin standardin käyttöön voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan EU:ssa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Marraskuussa 2009 julkaistu IFRS 9 tuo uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen. IFRS 9 -standardia muutettiin julkaisemisen jälkeen lokakuussa 2010 niin, että se sisältää myös rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostusta sekä taseesta poiskirjaamista koskevia vaatimuksia ja marraskuussa 2013 kattamaan uudet vaatimukset yleiselle suojauslaskennalle. Heinäkuussa 2014 julkaistiin vielä yksi uudistettu IFRS 9 -standardin versio vaatimusten päivittämiseksi lähinnä koskien a) rahoitusvarojen arvonalentumista ja b) rajatusti luokittelua ja arvostamista esittelemällä "käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta" (FVTOCI) arvostusryhmän tietyille yksinkertaisille velkainstrumenteille.
Konsernitilinpäätös, IFRS
136
137
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisen velan luottoriskin muutoksista, esitetään muissa laajan tuloksen erissä, paitsi jos tällaisten muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin synnyttäisi tai kasvattaisi tulosvaikutteista kirjanpidollista epäsymmetriaa. Rahoitusvelan luottoriskistä johtuvia käyvän arvon muutoksia ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. IAS 39 –standardin mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatun rahoitusvelan käyvän arvon muutokset esitetään kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti.
Konsernilla ei ole merkittäviä rahoitusinstrumentteja asiakassaatavien ja valuuttatermiinien lisäksi. Vaisala ei myöskään sovella suojauslaskentaa.
Konserni arvioi soveltavansa yksinkertaistettua menettelyä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen myyntisaamisten ja pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavien osalta kuten IFRS 9 vaatii tai sallii. Yleisesti ottaen johto arvioi IFRS 9:n mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamismallin soveltamisen johtavan luottotappioiden aikaisempaan kirjaamiseen kuvattujen erien osalta ja kasvattavan näistä kirjattavan tappioita koskevan vähennyserän määrää. Johdon arvion mukaan vaikutus ei ole olennainen ja se kirjataan vuoden 2018 tilinpäätöksessä suoraan avaavan taseen omaan pääomaan ja myyntisaamisiin. Vertailuvuosia ei oikaista. Vaisala julkaisee IFRS 9:n mukaisen avaavan taseen vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan EU:ssa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvaa nykyiset IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Tullessaan voimaan IFRS 15:n pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia viittä vaihetta noudattaen:
Lisäksi IFRS 15 sisältää laajat liitetietovaatimukset.
Vaisala siirtyy soveltamaan IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia 1.1.2018 alkaen. Johto arvioi, että IFRS 15 -standardin vaikutukset kohdistuvat Vaisalassa enimmäkseen Weather and Environment -liiketoiminta-alueen projektiliiketoimintaan, kun taas uuden standardin vaikutukset arvioidaan vähäisiksi Weather and Environment -liiketoiminta-alueen tuote- ja palveluliiketoimintoihin sekä Industrial Measurements -liiketoiminta-alueeseen.
Projektiliiketoiminta
Weather and Environment -liiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella 2017 oli 76 miljoonaa euroa ja 65 miljoonaa euroa tilikaudella 2016. Johto arvioi, että merkittävimmät muutokset tapahtuvat yllämainituissa vaiheissa kaksi, neljä ja viisi, kun taas vaiheissa yksi ja kolme muutokset ovat vähäisiä.
Vaisalan toimitusprojektit ovat tyypillisesti integroituja projekteja. Integroiduissa projekteissa Vaisala toimittaa asiakkaille havaintojärjestelmän, joka koostuu tuotteista, palveluista ja ohjelmistoista. Nämä järjestelmät kytketään/yhdistetään asiakkaan järjestelmään asiakkaan määrittelyjen mukaisesti. Tästä johtuen yksi toimitusprojekti on tyypillisesti yksi IFRS 15:n mukainen suoritevelvoite. Vaisala tulouttaa integroidut projektit valmistusasteen mukaisesti. Tehdyn sopimusanalyysin perusteella Vaisalan sopimukset tyypillisesti täyttävät jatkuvan tuloutuksen kriteerit joko siten, että tuotteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä ja että Vaisalalla on oikeus maksuun tehdystä työstä ja/tai siten, että suorite on valmistusvaiheen aikana asiakkaan kontrollissa.
Projektit, jotka eivät täytä jatkuvan tuloutuksen kriteerejä, tuloutetaan yhdellä kertaa, kun kontrolli siirtyy asiakkaalle. Nämä projektit ovat tyypillisesti standarditoimituksia tai joukko erillisiä toimituksia, joita hallinnoidaan projekteina niiden laajuuden takia.
Ennen vuotta 2018 valmistusasteen mukainen tuloutus on ollut projekteissa harvinaista ja sitä on sovellettu vain ajallisesti hyvin pitkiin projekteihin. Yleisin tuloutustapa on ollut tulouttaa laite ja kenttäpalvelut erikseen niiden suhteellisen myyntihinnan mukaisesti. Valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen siirtyminen vaikuttaa tuloutusajankohtaan, koska kontrolli tulee siirtymään asiakkaalle vähitellen. Tästä johtuen liikevaihdon ja voiton kirjaaminen aikaistuu.
Vaisala tulee jatkamaan tuoteliiketoiminnassa nykyistä toimitusehtoihin perustuvaa tuloutustapaa ja palveluliiketoiminnassa tapaa, joka ajoittaa tuloutuksen hetkeen, jolloin asiakkaat saavat hyödyt palveluista. Määräaikaisissa palvelusopimuksissa, jotka neuvotellaan toimitusprojektien yhteydessä ja jotka toteutuvat projektitoimitusten jälkeen, Vaisala tulee jatkamaan jatkuvaa tuloutusta erillisenä suoritevelvoitteena.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Vaisala on vuoden 2017 aikana valmistautunut siirtymään IFRS 15 -standardiin. Toimenpiteisiin kuuluivat kirjanpitojärjestelmän kehitys, sopimuksien läpikäynti, koulutukset avainhenkilöille ja valmistautuminen tilinpäätöksen liitetietojen uusiin vaatimuksiin.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Vaisala tulee käyttämään siirtymisessä osittain takautuvaa menetelmää, jonka mukaan avoinna olevat sopimukset tuloutetaan IFRS 15:n mukaisesti 1.1.2018 alkaen, mutta ennen sitä loppuunsaatettujen projektien vertailutietoja ei muuteta. Johdon alustavan arvion mukaan tammi–joulukuun 2017 liikevaihto olisi ollut noin 4 miljoonaa euroa pienempi ja tilauskanta olisi ollut kumulatiivisesti 1 miljoonaa euroa alempi IFRS 15:n mukaan tuloutettuna verrattuna nykyisiin laskentaperiaatteisiin. Tilauskannan alentumisen arvioitu vaikutus perustuu tuloutuksen aikaistumiseen. Nykyisten laskentaperiaatteiden mukainen tuloutus johtaa kausivaihteluun, jossa kolmannen ja etenkin neljännen neljänneksen liikevaihto on tyypillisesti ollut korkeampi, vaikka projektit ovat tosiasiallisesti valmistuneet tasaisemmin vuoden aikana. Tämä yllä mainittu johdon arvio sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä etenkin, kun valmistusasteen mukainen tuloutustapa vaatii tarkkoja arvioita projektiliikevaihdosta ja -kustannuksista.
Vaisala julkaisee IFRS 15:n mukaisen avaavan taseen vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
IFRS 16 Vuokrasopimukset (voimaan EU:ssa 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille että vuokralle antajille. Tullessaan voimaan standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat.
IFRS 16 erottaa vuokrasopimukset ja palvelusopimukset sen perusteella, onko sopimuksessa yksilöityä omaisuuserää, jonka määräysvalta on asiakkaalla. Vuokralle ottajat eivät jatkossa erottele operatiivisia (taseen ulkopuolisia) ja rahoitusleasingsopimuksia (taseessa). Kaikista vuokralle ottajien vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava velka (ts. kaikilla sopimuksilla on tasevaikutus), lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia vuokrakohteita koskevia sopimuksia lukuun ottamatta.
139
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoonsa ja myöhemmin hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla. Vuokrasopimusvelka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä päivänä ole maksettu. Myöhempänä ajan hetkenä vuokrasopimusvelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusvelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat sekä sopimusmuutosten vaikutukset. Lisäksi rahavirtojen luokittelu muuttuu, sillä IAS 17:n mukaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirroissa, kun puolestaan IFRS 16:n mukaan vuokrat jaetaan pääoman ja koron osuuksiin. Pääoman maksut esitetään rahoituksen rahavirroissa ja koron maksut liiketoiminnan rahavirroissa.
Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16:n vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 -standardin vaatimuksiin, ja jatkossakin vuokralle antajien edellytetään luokittelevan vuokrasopimukset operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin. IFRS 16 -standardi edellyttää lisäksi laajoja liitetietoja.
31.12.2017 konsernilla on ei-purettavissa olevia operatiivisiin vuokrasopimuksiin perustuvia vastuita 6,1 miljoonalla eurolla. IAS 17 ei edellytä lainkaan käyttöoikeusomaisuuserien tai näiden vuokrasopimusten perusteella maksettaviksi tulevien maksujen muodostaman velan kirjaamista. Sen sijaan tiettyjä tietoja annetaan operatiivisiin vuokrasopimuksiin perustuvien vastuiden liitetietona liitteessä 21. Alustavan arvion mukaan nämä järjestelyt täyttävät IFRS 16:n vuokrasopimuksen määritelmän ja näin ollen konserni tulee IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen kirjaamaan kaikista näistä vuokrasopimuksista käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan, elleivät sopimukset täytä lyhytaikaisen vuokrasopimuksen määritelmää tai niiden vuokrakohteena ole vähäarvoinen omaisuuserä. Uudella käyttöoikeusomaisuuserän ja siihen liittyvän vuokrasopimusvelan kirjaamisvaatimuksella odotetaan olevan merkittävä vaikutus konsernin tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin ja johto arvioi parhaillaan sen mahdollista vaikutusta. Ennen tämän läpikäynnin valmistumista ei ole käytännössä mahdollista esittää kohtuullisella tarkkuudella arviota taloudellisista vaikutuksista.
Johto ei odota IFRS 16:n käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin sellaisten rahoitusleasingien osalta, joissa konserni on vuokralle ottajana.
Vaisala tulee käyttämään siirtymässä standardissa olevia helpotuksia eikä oikaise vertailuvuosia.
IFRS 2 -muutos Osakeperusteisten maksujen luokittelu ja arvostaminen (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutokset selventävät seuraavia seikkoja:
Muutosten käyttöönotolla ei odoteta olevan olennaisia vaikutuksia konsernin tilinpäätöksiin tulevaisuudessa. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IAS 40 -muutos Sijoituskiinteistöjen siirrot (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että siirroissa sijoituskiinteistöihin tai pois sijoituskiinteistöistä on välttämätöntä arvioida sitä, täyttääkö kiinteistö sijoituskiinteistön
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
määritelmän vai eikö määritelmä enää täyty. Arvioinnin tukena tulee käyttää havainnoitavissa olevaa todistusaineistoa kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisesta. Muutokset täsmentävät edelleen, että myös muut kuin IAS 40:ssä luetellut tilanteet voivat olla todisteita käyttötarkoituksen muuttumisesta ja että käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen myös omaisuudelle, joka on vielä rakennusvaiheessa (ts. käyttötarkoituksen muutos ei rajaudu ainoastaan valmiisiin kiinteistöihin). Yhtiöt voivat soveltaa muutoksia joko takautuvasti (jos tämä on mahdollista ilman jälkiviisautta) tai eitakautuvasti. Sovelletaan erityisiä siirtymäsäännöksiä. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla arvioidaan olevan vaikutuksia konsernin tilinpäätöksiin tulevaisuudessa, mikäli sen kiinteistöjen käyttötarkoituksissa tapahtuu muutoksia.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2014–2016 (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Annual Improvements -kokonaisuus sisältää muutoksia useisiin IFRS-standardeihin, joiden soveltaminen ei vielä ole pakollista. Nämä on käsitelty lyhyesti alla. Kokonaisuus sisältää muutoksia myös IFRS 12 -standardiin, jonka soveltaminen on konsernille pakollista tällä tilikaudella. Muutokset IFRS 1 -standardiin poistavat tietyt lyhytkestoiset poikkeukset IFRS 1:ssä, sillä nämä ovat tarpeettomia. Ne raportointikaudet, joita nämä poikkeukset koskivat ovat jo päättyneet, ja näin ollen nämä helpotukset eivät ole enää sovellettavissa.
Muutos IAS 28 -standardiin selventää, että pääomasijoitusyhtiön tai muun ehdot täyttävän yhteisön käytettävissä oleva valinta arvostaa sijoitukset osakkuus- tai yhteisyrityksissä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tuloksen kautta (FVTPL) on valittavissa erikseen jokaisen osakkuus- ja yhteisyrityksen kohdalla ja tämä valinta tulisi tehdä osakkuus- tai yhteisyrityksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Muutokset selventävät vastaavasti myös muun kuin sijoitusyhteisön käytettävissä olevaa valintaa säilyttää sen osakkuus- ja yhteisyritysten, jotka eivät ole sijoitusyhteisöjä, tekemät käypään arvoon arvostukset silloin, kun yhdistely tapahtuu pääomaosuusmenetelmällä. Tämä valinta on käytettävissä erikseen jokaisen sijoitusyhteisön määritelmän täyttävän osakkuus- ja yhteisyrityksen kohdalla. Muutoksia sovelletaan takautuvasti ja ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Molemmat muutokset ovat voimassa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, sillä konserni ei sovella IFRS:ää ensimmäistä kertaa eikä konserni ole pääomasijoitusorganisaatio. Lisäksi konsernilla ei ole osakkuus- tai yhteisyrityksiä, jotka olisivat sijoitusyhteisöjä.
IFRIC 22 -tulkinta Ulkomaanrahan määräiset liiketoimet ja ennakkoon saadut ja maksetut vastikkeet (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 22 käsittelee sitä, miten "liiketoimen toteutumispäivä" tulee määritellä omaisuuserän, kulun tai tuoton alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käytettävää valuuttakurssia määritettäessä tilanteessa, jossa vastike kyseisestä erästä on maksettu tai saatu ulkomaanrahan määräisenä ennakkoon, mistä on seurannut ei-monetaarisen omaisuuserän tai ei-monetaarisen velan kirjaaminen (esim. palautuskelvoton talletus tai myynnin jaksotus). Tulkinnan mukaan liiketoimen toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhtiö ensimmäisen kerran kirjaa ei-monetaarisen omaisuuserän tai ei-monetaarisen velan ennakkoon maksetun tai saadun vastikkeen seurauksena. Mikäli ennakkoon maksettuja tai saatuja eriä on useita, tulkinta vaatii yhtiötä määrittämään liiketoimen toteutumispäivän jokaiselle ennakkoon maksetulle tai saadulle vastikkeelle erikseen.
Konsernitilinpäätös, IFRS
Tulkintaa voidaan soveltaa joko takautuvasti tai ei-takautuvasti. Ei-takautuvaan soveltamiseen liittyy erityisiä siirtymäsäännöksiä. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, sillä konserni käsittelee jo liiketoimia, joihin liittyy ennakkoon maksettavia tai saatavia ulkomaanrahan määräisiä vastikkeita tavalla, joka on yhdenmukainen muutosten kanssa.
IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta käsittelee verotettavan tulon (verotuksellisen tappion), verotuksellisten arvojen, käyttämättömien verotuksellisten tappioiden, käyttämättömien verotukseen liittyvien hyvitysten ja verokantojen määrittelyä silloin, kun IAS 12:n mukaisesta tuloverokäsittelystä on epävarmuutta. Tulkinta käsittelee nimenomaisesti seuraavia kysymyksiä:
Standardin ennenaikainen käyttöönotto on sallittua. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Yhtiö on parhaillaan selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
140
141
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Konsernitilinpäätös, IFRS
IFRS 9 -muutos Prepayment Features with Negative Compensation (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset muuttavat IFRS 9:n olemassa olevia vaatimuksia koskien sopimusten päättämisoikeuksia, jotta jaksotettuun hankintamenoon arvostaminen (tai, liiketoimintamallista riippuen, arvostaminen käypään arvoon laajan tuloksen muiden erien kautta) olisi mahdollista myös silloin, kun järjestelyyn liittyy negatiivisia lisäkorvauksia. Muutokset otetaan käyttöön takautuvasti ja ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Yhtiö on parhaillaan selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 28 -muutos Pitkäaikaiset omistusosuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkentavat, että yhtiöiden tulee soveltaa IFRS 9 -standardia osakkuus- tai yhteisyrityksen pitkäaikaiseen omistusosuuteen, joka muodostaa osan nettosijoitusta kyseisessä osakkuus- tai yhteisyrityksessä, mutta jota ei käsitellä pääomaosuusmenetelmällä. Muutoksen aikaisempi käyttöönotto on sallittua. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Yhtiö on parhaillaan selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tämä vuosittaisten parannusten kokonaisuus muuttaa seuraavia standardeja:
Yhtiö on parhaillaan selvittämässä muutosten vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 17 Vakuutussopimukset (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 17 edellyttää vakuutussopimuksiin perustuvien velkojen arvostamista niiden täyttämisen sen hetkiseen arvoon ja tuo aiempaa yhdenmukaisemman lähestymistavan kaikkien vakuutussopimusten arvostamiseen ja esittämiseen. Näiden vaatimusten tarkoituksena on saavuttaa vakuutussopimusten yhdenmukainen, periaatepohjainen kirjanpitokäsittely. Standardi korvaa IFRS 4 Vakuutussopimukset -standardin ja se tulee ottaa käyttöön takautuvasti, mikäli käytännössä mahdollista. Standardin ennenaikainen soveltaminen on sallittua, jos sekä IFRS 15 että IFRS 9 on otettu käyttöön. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Uudella standardilla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevilla tilikausilla, sillä konsernilla ei ole vakuutussopimuksia.
IFRS 10 -muutos Konsernitilinpäätös ja IAS 28 -muutos Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. IFRS 10:n ja IAS 28:n muutokset koskevat tilanteita, joissa sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on tapahtunut myynti tai varojen luovutus. Muutokset tarkentavat, että voitto tai tappio määräysvallan menettämisestä tytäryhtiössä, jossa ei ole liiketoimintaa, liiketoimessa pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän osakkuus- tai yhteisyrityksen kanssa kirjataan emoyhtiön tulokseen vain osakkuus- tai yhteisyrityksen yhtiön lähipiiriin kuulumattomien sijoittajien omistusosuuksien osalta. Samoin voitot ja tappiot, jotka syntyvät entisessä tytäryrityksessä (josta on tullut pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävä osakkuus- tai yhteisyritys) säilyneen sijoituksen uudelleenarvostuksesta käypään arvoon kirjataan aiemman emoyhtiön tulokseen vain uuden osakkuus- tai yhteisyrityksen yhtiön lähipiiriin kuulumattomien sijoittajien omistusosuuksien osalta.
IASB ei ole vielä määritellyt näiden muutosten voimaantuloajankohtaa. Muutosten ennenaikainen soveltaminen on sallittua. Muutoksilla arvioidaan olevan vaikutuksia konsernin tilinpäätöksiin tulevaisuudessa, mikäli tällaisia liiketoimia esiintyy.
Emoyhtiön tilinpäätös,
FAS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan.
| Milj. euroa | Liite | 1.1.−31.12.2017 | 1.1.−31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 235,8 | 214,5 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 5, 6 | -120,3 | -110,9 |
| Bruttokate | 115,5 | 103,6 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 5, 6 | -25,3 | -25,4 |
| Hallinnon kulut | |||
| Tutkimus- ja kehityskulut | 5, 6 | -30,8 | -28,0 |
| Muut hallinnon kulut | 5, 6 | -26,9 | -25,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 0,5 | 0,0 |
| Liiketulos | 33,0 | 25,1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -0,4 | 4,6 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 32,7 | 29,7 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | - | 1,0 | |
| Tulos ennen veroja | 32,7 | 30,7 | |
| Välittömät verot | 8 | -6,8 | -6,8 |
| Tilikauden tulos | 25,8 | 23,9 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
FAS
Emoyhtiön tilinpäätös,
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
| Aineettomat oikeudet | 1,8 | 3,0 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,1 | 0,1 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 2,0 | 3,1 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | ||
| Maa- ja vesialueet | 1,3 | 1,3 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 22,6 | 23,3 | |
| Koneet ja kalusto | 10,5 | 9,8 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,1 | 0,0 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
3,7 | 3,2 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 38,1 | 37,5 | |
| Sijoitukset | 9 | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 22,7 | 19,0 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,1 | 0,1 | |
| Sijoitukset yhteensä | 22,8 | 19,1 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 62,8 | 59,7 | |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Muut saamiset | 0,0 | 0,0 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 0,0 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 23,0 | 22,6 | |
| Projektivaihto-omaisuus | 1,2 | 3,1 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 24,2 | 25,7 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 17 | 42,8 | 32,4 |
| Lainasaamiset | 17 | 26,2 | 37,0 |
| Muut saamiset | 10 | 2,5 | 1,5 |
| Siirtosaamiset | 11, 17 | 16,2 | 13,8 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 87,7 | 84,9 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 79,9 | 61,1 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 191,7 | 171,6 | |
| Vastaavaa yhteensä | 254,6 | 231,3 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2017 | 31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 14 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,3 | 0,1 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 141,1 | 135,4 | |
| Tilikauden tulos | 25,8 | 23,9 | |
| Oma pääoma yhteensä | 174,9 | 167,0 | |
| Pakolliset varaukset | 13 | 0,1 | 0,0 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 15 | 1,7 | 0,5 |
| Lyhytaikainen | |||
| Saadut ennakot | 3,1 | 2,3 | |
| Ostovelat | 17 | 12,4 | 10,2 |
| Lyhytaikaiset lainat | 17 | 14,4 | 13,5 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 1,9 | 2,2 | |
| Lyhytaikainen pakollinen varaus | 13 | 0,9 | 1,0 |
| Siirtovelat | 16, 17 | 45,2 | 34,6 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 77,9 | 63,8 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 79,7 | 64,3 | |
| Vastattavaa yhteensä | 254,6 | 231,3 |
144
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös,
FAS
EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA
| Milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 226,1 | 224,8 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -183,9 | -183,2 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja |
7 | 42,2 | 41,6 |
| Maksetut rahoituserät, netto | 7 | 1,1 | 1,1 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 7 | 1,0 | 1,4 |
| Maksetut tuloverot | -6,7 | -7,9 | |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 37,6 | 36,3 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Yrityshankinnat | -2,2 | - | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 9 | -0,3 | -1,5 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | 9 | -6,2 | -4,2 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 9 | 0,2 | 0,1 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 7,4 | 0,0 | |
| Investointien rahavirta yhteensä | -1,1 | -5,6 |
| Milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Saadut lainat | 17 | 1,0 | 3,7 |
| Omien osakkeiden ostot | 14 | -0,8 | -5,3 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 14 | -17,8 | -17,1 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | -17,7 | -18,7 | |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | 18,8 | 12,0 | |
| Rahavarat 1.1. | 61,1 | 49,1 | |
| Rahavarat 31.12. | 79,9 | 61,1 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuun ottamatta Vantaan toimisto- ja tehdaskiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981–1988 yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–8 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–8 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään standardikustannusperusteisena hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää raaka-aineet, suoran työn ja välillisiä tuotannon kuluja. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ennakoidun kulutuksen ylittävän vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja -tappiot, kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen Euroopan keskuspankin päätöskursseja. Johdannaissopimukset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Vaisalalla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmät ovat USD, JPY ja GBP. Vaisala ei sovella suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin.
Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva oli vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiössä, joka suljettiin 1.1.1983. Säätiön vastuu siirrettiin eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö purettiin vuonna 2006. Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet.
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa omaisuuden myyntivoitoista ja muista kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvistä tuotoista, kuten vahingonkorvauksista. Liiketoiminnan muut kulut koostuvat yleensä omaisuuden myyntitappioista.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| EMEA | 93,2 | 77,9 |
| josta Suomi | 9,1 | 7,5 |
| Americas | 65,3 | 67,8 |
| josta Yhdysvallat | 41,7 | 45,7 |
| APAC | 77,3 | 68,9 |
| Yhteensä | 235,8 | 214,5 |
Emoyhtiön tilinpäätös,
FAS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Weather and Environment | 117,2 | 91,5 |
| Industrial Measurements | 24,9 | 23,7 |
| Konsernin sisäinen liikevaihto | 93,7 | 99,3 |
| Yhteensä | 235,8 | 214,5 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Emoyhtiön tilinpäätös,
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Valmistusasteen mukainen liikevaihto (tilikaudella kirjattu) | 8,1 | 0,6 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
8,6 | 8,8 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kertyneet toteutuneet menot kauden loppuun mennessä |
4,0 | 6,7 |
| Keskeneräisinä olevista pitkäaikaishankkeista kirjatut voitot (kirjatuilla tappioilla vähennettynä) kauden loppuun mennessä |
4,0 | 1,9 |
| Tilauskanta 31.12. | 11,1 | 0,6 |
| Erittely vastaavien ja vastattavien eristä | ||
| Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet | 0,6 | 0,0 |
| Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä |
8,6 | 8,8 |
| Osatuloutussaamiset netotettuna saatuja ennakkomaksuja vastaan |
-3,5 | -8,1 |
| Osatuloutussaamiset netotettuna laskutettuja ennakkomaksuja vastaan |
-3,4 | -0,0 |
| Osatuloutussaamiset | 1,7 | 0,7 |
| Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtovelat | 0,6 | 0,1 |
Pitkäaikaishankkeiden kirjausperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Pitkäaikaishankkeet.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Vahingonkorvaukset | 0,4 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,5 | 0,0 |
FAS
Vuosina 2017 ja 2016 Vaisalalla ei ollut liiketoiminnan muita kuluja.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat | 62,3 | 56,2 |
| Eläkekulut | 10,6 | 9,7 |
| Muut henkilösivukulut | 2,5 | 3,3 |
| Yhteensä | 75,3 | 69,2 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Suomessa | 1 000 | 961 |
| Suomen ulkopuolella | 5 | 6 |
| Yhteensä | 1 005 | 967 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Suomessa | 1 011 | 971 |
| Suomen ulkopuolella | 5 | 5 |
| Yhteensä | 1 016 | 976 |
| 1 000 euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Forsén Kjell | ||
| Palkka | 512 | 494 |
| Bonus | 323 | 178 |
| Osakepalkkiot | 639 | 315 |
| Lakisääteinen eläke | 126 | 135 |
| Lisäeläke | 120 | 116 |
| Yhteensä | 1 720 | 1 238 |
Toimitusjohtajan toimisopimuksen mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus jos yhtiö irtisanoo toimisuhteen. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6 kuukauden palkkaa vastaava korvaus.
Hallituksen jäsenten palkkiot 2017
| 1 000 euroa | Vuosi palkkio |
Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis ja henkilöstövaliokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Castrén Petri (28.3.2017 alkaen) hallituksen jäsen |
26 | 4 | 30 | ||
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 1 | 36 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja |
35 | 4 | 39 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 5 | 4 | 44 |
| Ståhlberg Kaarina hallituksen jäsen | 35 | 8 | 43 | ||
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 4 | 39 | |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja |
45 | 4 | 49 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Yhteensä | 281 | 18 | 16 | 315 |
| 1 000 euroa | Vuosi palkkio |
Palkkiot, tarkastus valiokunta |
Palkkiot, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lundström Petra | hallituksen jäsen | 35 | 6 | 41 | |
| Neuvo Yrjö | hallituksen varapuheenjohtaja |
35 | 5 | 40 | |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 35 | 6 | 3 | 44 |
| Ståhlberg Kaarina (5.4.2016 alkaen) |
hallituksen jäsen | 26 | 8 | 34 | |
| Torkko Maija (5.4.2016 asti) |
hallituksen jäsen | 9 | 2 | 1 | 11 |
| Torstila Pertti | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja |
45 | 5 | 50 | |
| Voipio Ville | hallituksen jäsen | 35 | 35 | ||
| Yhteensä | 255 | 21 | 14 | 290 |
Johdolle ei ole myönnetty rahalainoja eikä johdon puolesta ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
FAS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 1,8 | 3,5 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | 5,1 | 5,3 |
| Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 6,9 | 8,8 |
Emoyhtiön tilinpäätös,
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,0 | 1,4 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,6 | 2,6 |
| Muilta | 5,7 | 0,8 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Konserniyhtiöille | -0,1 | -0,0 |
| Muille | -1,4 | -2,2 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | -7,1 | 2,0 |
| Yhteensä | -0,4 | 4,6 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Aineettomat hyödykkeet 2016 8. Välittömät verot
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 6,8 | 6,7 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | -0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 6,8 | 6,8 |
| Milj. euroa | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 32,3 | 0,1 | 32,4 |
| Lisäykset | 1,4 | 1,4 | |
| Vähennykset | -0,9 | -0,9 | |
| Siirrot erien välillä | 0,3 | 0,3 | |
| Hankintameno 31.12.2016 | 33,1 | 0,1 | 33,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 |
27,5 | 0,0 | 27,5 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,9 | -0,9 | |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | 3,5 | 3,5 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 |
30,1 | 0,0 | 30,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 3,0 | 0,1 | 3,1 |
| Milj. euroa | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 33,1 | 0,1 | 33,2 |
| Lisäykset | 0,3 | 0,3 | |
| Vähennykset | -0,5 | -0,5 | |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | 0,4 | |
| Hankintameno 31.12.2017 | 33,3 | 0,1 | 33,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 |
30,1 | 0,0 | 30,1 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,5 | -0,5 | |
| Tilikauden poistot | 1,8 | 1,8 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 |
31,5 | 0,0 | 31,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 1,8 | 0,1 | 2,0 |
| VUOSIRAPORTTI 2017 | ||||
|---|---|---|---|---|
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös,
FAS
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 1,2 | 47,4 | 54,2 | 0,0 | 3,2 | 106,0 |
| Lisäykset | 1,0 | -0,1 | 0,0 | 5,7 | 6,7 | |
| Vähennykset | -4,8 | -0,1 | -4,8 | |||
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 4,2 | -5,2 | -0,8 | ||
| Hankintameno 31.12.2017 | 1,2 | 48,5 | 53,5 | 0,1 | 3,7 | 107,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 | 29,7 | 44,4 | 74,2 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -4,7 | -4,7 | ||||
| Tilikauden poistot | 1,8 | 3,2 | 5,1 | |||
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 | 31,6 | 43,0 | 74,6 | |||
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | 5,7 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 1,3 | 22,6 | 10,5 | 0,1 | 3,7 | 38,1 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
| Aineelliset hyödykkeet 2016 | Ennakkomaksut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2016 | 1,2 | 46,8 | 51,8 | 0,0 | 5,7 | 105,5 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,9 | 3,3 | 4,2 | ||
| Vähennykset | -0,1 | -2,8 | -0,4 | -3,3 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,7 | 4,4 | -5,3 | -0,3 | ||
| Hankintameno 31.12.2016 | 1,2 | 47,4 | 54,2 | 0,0 | 3,2 | 106,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 | 28,0 | 43,8 | 71,8 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | -2,8 | -2,9 | |||
| Tilikauden poistot | 1,9 | 3,4 | 5,3 | |||
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 | 29,7 | 44,4 | 74,2 | |||
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | 5,7 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 1,3 | 23,3 | 9,8 | 0,0 | 3,2 | 37,5 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannollisten koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2017 oli 7,7 (7,6) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | Tytäryhtiöosakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 19,0 | 0,1 | 19,1 |
| Lisäykset | 3,7 | 3,7 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 22,7 | 0,1 | 22,8 |
| Milj. euroa | Tytäryhtiöosakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2016 | 19,0 | 0,1 | 19,1 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 19,0 | 0,1 | 19,1 |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Emoyhtiön tilinpäätös,
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Maksetut ennakkomaksut | 1,1 | 0,1 |
| Arvonlisäverosaamiset | 1,1 | 1,1 |
| Muut | 0,3 | 0,4 |
| Yhteensä | 2,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 1,7 | 1,1 |
|---|---|---|
| Pakolliset varaukset | 0,2 | 0,2 |
| Osakepalkkiot | 1,2 | 0,7 |
| Hyllypoistot | 0,3 | 0,3 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
FAS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Verosaamiset | 0,3 | 0,2 |
| Myynnin jaksotukset | 10,7 | 9,3 |
| Johdannaissopimukset | 1,5 | 0,3 |
| Muut siirtosaamiset | 3,8 | 4,0 |
| Yhteensä | 16,2 | 13,8 |
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen. Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessa arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 20 % vallitessa olisi 1,1 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | - | - |
| Lisäykset | 0,1 | - |
| Varaukset 31.12. | 0,1 | - |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 1,0 | 0,2 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,9 |
| Vähennykset | -0,2 | -0,0 |
| Varaukset 31.12. | 0,9 | 1,0 |
Vuosien 2017 ja 2016 varaukset sisältävät pääasiassa takuuvarauksen ja lastensairaalalahjoitusvarauksen.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3 389 331 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14 829 033 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Tilikaudella 2017 20 K-sarjan osaketta muunnettiin A-sarjan osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin 24.8.2017.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osakepääoma | ||
| A-sarja | 6,4 | 6,4 |
| K-sarja | 1,3 | 1,3 |
| Osakepääoma 31.12. | 7,7 | 7,7 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Omien osakkeiden luovutusvoitto | 0,2 | - |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 0,3 | 0,1 |
| Edellisten tilikausien tulos 1.1. | 159,4 | 157,8 |
| Osingonjako | -17,8 | -17,1 |
| Omien osakkeiden osto | -0,8 | -5,3 |
| Omien osakkeiden myynti ja luovutus | 0,3 | 0,0 |
| Edellisten tilikausien tulos 31.12. | 141,1 | 135,4 |
| Tilikauden tulos | 25,8 | 23,9 |
| Oma pääoma yhteensä | 174,9 | 167,0 |
| Yhteensä | 167,2 | 159,4 |
|---|---|---|
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,3 | 0,1 |
| Tilikauden tulos | 25,8 | 23,9 |
| Edellisten tilikausien tulos | 141,1 | 135,4 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
Emoyhtiöllä on pitkäaikaista korotonta velkaa 1,7 miljoonaa euroa, josta 0,5 miljoonaa euroa erääntyy vuosina 2018 ja 2019. Tytäryhtiön hankintaan liittyvät ehdolliset pitkäaikaiset velat 1,1 miljoonaa euroa erääntyvät tai puretaan vuosina 2019 ja 2020. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulujaksotukset | 20,1 | 15,5 |
| Myynnin jaksotukset | 19,7 | 14,3 |
| Johdannaissopimukset | 0,3 | 1,5 |
| Muut siirtovelat | 5,1 | 3,3 |
| Yhteensä | 45,2 | 34,6 |
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Emoyhtiön tilinpäätös,
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 26,2 | 37,0 |
| Myyntisaamiset | 12,9 | 10,5 |
| Muut saamiset | 0,0 | - |
| Siirtosaamiset | 3,5 | 8,5 |
| Saamiset yhteensä | 42,7 | 56,1 |
| Lyhytaikaiset lainat | 14,4 | 13,5 |
| Ostovelat | 1,0 | 1,1 |
| Muut velat | 0,0 | - |
| Siirtovelat | 2,6 | 1,4 |
| Velat yhteensä | 18,0 | 15,9 |
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Vastuiden vakuutena olevat pankkitakaukset | 17,5 | 11,9 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 0,4 | 0,9 |
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella maksettavat | 0,1 | 0,1 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,1 | 0,1 |
| Leasingvastuut yhteensä | 0,2 | 0,2 |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 18,1 | 13,1 |
FAS
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot |
||
| Valuuttatermiinit | 38,8 | 50,2 |
| Pääoma-arvot yhteensä | 38,8 | 50,2 |
156
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Lausunnot ja todistukset | 0,0 | 0,0 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,2 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,3 |
157
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Hallituksen ehdotus osingonjaosta ja allekirjoitukset
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 167 226 029,01 euroa, josta tulos on 25 833 770,47 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 1,10 euroa/osake ja ylimääräistä osinkoa 1,00 euroa/osake, eli yhteensä noin 37,5 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla 7.2.2018
Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö
Merja Itäniemi KHT
Vantaalla 7.2.2018
| Petri Castrén | Petra Lundström | Yrjö Neuvo varapuheenjohtaja |
|---|---|---|
| Mikko Niinivaara | Kaarina Ståhlberg | Pertti Torstila |
| Raimo Voipio puheenjohtaja |
Ville Voipio | Kjell Forsén toimitusjohtaja |
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Tilintarkastuskertomus
Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n (y-tunnus 0124416-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 19.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
Tilintarkastuskertomus
Katso liitetiedot 1, 2 ja 3 tilinpäätöksessä.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Vaisalan vaihtoomaisuusprosessin sekä vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvien kontrollien arviointi.
161
TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Tilintarkastuskertomus
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
/ VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS
162
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.03.2014 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosiraporttiin sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Tilintarkastuskertomus
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla, 7. helmikuuta 2018
Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö
Merja Itäniemi KHT
163
| Raportointiperiaatteet | 164 |
|---|---|
| Ympäristö | 165 |
| Sosiaalinen vastuu | 170 |
| Vastuulliset toimitusketjut | 176 |
| YK:n Global Compact | 178 |
| Allekirjoitukset | 179 |
| Riippumaton varmennusraportti | 180 |
| GRI-indeksi | 182 |
| Yhteystiedot | 190 |
/ VASTUULLISUUS Raportointiperiaatteet
164
Vaisala on raportoinut muita kuin ei-taloudellisia tunnuslukuja vuosittain raporteissaan vuodesta 2008. Tämä on yhtiön kymmenes raportti, johon sovelletaan Global Reporting Initiative -viitekehystä (GRI), ja toinen raportti, jossa käytetään International Integrated Reporting Councilin (IIRC)
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään Vuosiraportin kappaleissa Liiketoimintamalli, Mittaristo, Ympäristö ja Sosiaalinen vastuu. Vuosiraportin Vastuullisuuskappale sisältää tietoa, joka kuvaa tapaamme hallita vastuitamme ympäristöä ja työntekijöitämme kohtaan, yhteiskuntavastuutamme sekä keinojamme korruption vastaisten sääntöjen noudattamiseksi.
Vaisala soveltaa vuosiraporttiinsa integroidun raportoinnin viitekehystä International Integrated Reporting Councilin (IIRC) määritysten mukaan. Integroidun raportin päätavoite on kuvata, miten yhtiö luo arvoa ajan mittaan. Aloitimme työn tämän kuvaamiseksi vuonna 2016. Tavoitteemme on kehittää toimintojamme selvittämällä millä eri tavoilla Vaisala luo arvoa sidosryhmilleen.
Pitääksemme vastuullisuusraportointimme läpinäkyvänä ja johdonmukaisena käytämme siinä Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeistoa, ja raporttimme noudattaa ohjeiston peruslaajuutta (Core). GRI-sisältöindeksi on raportin sivulla 182.
GRI:n rajausohjeiden mukaisesti talous- ja henkilöstötietomme raportoidaan koko konsernista ja kaikista toimipaikoista. Ympäristötietomme on jaettu osiin: tuotantolaitoksilta tuleviin tärkeimpiin ympäristötunnuslukuihin sekä hiilijalanjälkeen, johon sisältyvät tuotantolaitokset sekä yli 15 työntekijän toimistot. Näiden lisäksi ympäristötiedoissa raportoidaan päästöt epäsuorista lähteistä.
Raportoimme myös vastuullisuustietoja suoraan valikoiduille organisaatioille, ensisijaisesti CDP:lle, Global Compactille, asiakkaillemme, institutionaalisille sijoittajille ja ESG-luokitusyrityksille.
Prosessimme mukaisesti hankimme varmennuksen raportillemme ulkopuoliselta varmennuspalvelujen tarjoajalta. Riippumattomana kolmantena osapuolena Deloitte Oy on varmentanut vuoden 2017 raportin yleisen perussisällön, sekä indikaattorit joihin viitataan GRI:n sisältöindeksin kohtaan riippumattomasta varmennuksesta. Varmennuslausunto löytyy sivulta 180.
Vaisalan johto arvioi olennaiset teemat, sidosryhmät, arvonluontimallin ja megatrendit vuosittain osana raportointiprosessia. Olennaiset teemat on sisällytetty Vaisalan arvonluontimalliin, ja niitä käsitellään läpi koko vuosiraportin. GRI-sisältöindeksi sisältää indikaattoreita, jotka on olennaisuusarviointiprosessissa katsottu olennaisiksi Vaisalalle. Arviointiprosessi perustuu GRI G4:n Core-laajuuteen.
Viimeisin päivitys sidosryhmäanalyysiimme ja olennaisuusarvioon tehtiin syksyllä 2017. Syvällisempi tutkimus teetettiin vuonna 2016, jolloin ulkoinen konsulttiyhtiö haastatteli sijoittajia, asiakkaita, työntekijöitä, tutkimuskumppaneita ja Vaisalan johtoa.
Tämän raportin Vastuullisuus-osa kokoaa yhteen kaikki olennaiset ei-taloudelliset raportointi-indikaattorit.
/ VASTUULLISUUS Ympäristö
165
Vaisala haluaa olla mukana luomassa tukevan perustan ympäristön havainnoimiselle edistääkseen ihmisten ja omaisuuden turvallisuutta sekä asiakkaidemme tuottavuutta. Niinpä valtaosa tuotteistamme on kehitetty näihin tarkoituksiin. Teollisuuteen tarkoitetut tuotteemme ja ratkaisumme antavat asiakkaillemme keinoja oman toimintakykynsä ja tulostensa parantamiseen, ja säämittausjärjestelmämme lisäävät turvallisuutta ja ennustettavuutta sääkriittisissä toiminnoissa.
Vaisalassa minimoimme negatiiviset ympäristövaikutukset parantamalla tuotevalikoimamme, liiketoimintojemme ja toimitusketjumme tehokkuutta järjestelmällisesti. Vaisalan ympäristöjärjestelmällä on kaksi peruspilaria: ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus. Ympäristötekijöitä ja niiden vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti osana ympäristöjärjestelmää. Tärkeimmiksi toimintamme ympäristötekijöiksi on määritetty energiankulutus, jätteiden käsittely, vedenkulutus ja epäsuorat päästöt. Epäsuoria päästöjä syntyy ostetuista komponenteista, liikematkailusta, logistiikasta, tuotteen käytönaikaisesta energiankulutuksesta ja tuotteen loppukäsittelystä sen elinkaaren lopussa.
Uskomme tulevaisuuteen, jossa yhteiskunnat saavat energian uusiutuvista lähteistä. Vaisala on jäsen globaalissa RE100-hankkeessa. Se kannustaa maailman vaikutusvaltaisimpia yhtiöitä sitoutumaan pelkästään uusiutuvan energian käyttöön ja asettamaan tämän tavoitteen saavuttamiselle selvän aikataulun. Minimoidaksemme omat ympäristövaikutuksemme olemme sitoutuneet käyttämään 100 % uusiutuvaa sähköä tiloissamme vuoteen 2020 mennessä. Olemme parantaneet toimintojemme energiatehokkuutta jo vuosia, joten tavoitteeseen sitoutuminen oli meille luonnollinen askel kohti entistä ympäristötietoisempaa toimintaa. Vaikka tuotantolaitoksemme sekä Suomessa että Yhdysvalloissa tuottavat jo puhdasta energiaa omilla aurinkopaneeleillaan, meidän on edelleen ostettava valtaosa käyttämästämme sähköstä paikallisilta energiayhtiöiltä.
Vuonna 2017 käyttämästämme sähköstä 91 % tuli uusiutuvista lähteistä, lähinnä tuulivoimasta. Vuoden lopussa, jo 94 % sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä. Toimenpiteemme 100 % uusiutuvan sähkön käyttöön pääsemiseksi ovat jo vähentäneet sähkönkulutukseen liittyviä päästöjämme (Scope 2, markkinaperusteinen) yli 85 % tai 5 587 CO2-ekvivalenttitonnia verrattuna vertailuvuoteen 2014. Yhdistetyt Scope 1–2 vähennykset olivat -84 % verrattuna 2014 tilanteeseen. Lokaatioperusteiset Scope 2 päästöt olivat vuonna 2017 4 544 CO2-ekvivalenttitonnia.
Pelkästään 2016–2017 tuoteinsinöörimme analysoivat yli 20 000 komponenttia, joita käytetään tuotevalikoimassamme. Asetamme tiukat vaatimukset materiaaleille, joista Vaisalan tuotteet koostuvat taataksemme niiden turvallisuuden ihmisille ja ympäristölle. Analysoimme komponentit aina uuden tuotteen kehityskaaren alkuvaiheessa, jotta voimme estää ei-toivottujen aineiden pääsemisen valmiiseen tuotteeseen tai vaihtaa ne. Teemme yhteistyötä toimittajiemme kanssa varmistaaksemme, että Vaisalalle toimitetut komponentit sisältävät vain turvallisia materiaaleja. Valitsemme uusia toimittajia huolellisesti ja selvitämme, että ne täyttävät tiukat vaatimuksemme.
-85 % Päästöt vuoden 2014 tilanteesta (Scope 2)
94 % Uusiutuva energia
98 % Jätteiden kierrätysaste / / /
92 % Työntekijöitä ISO 14001 sertifioiduissa toimipaikoissa
/ VASTUULLISUUS Ympäristö
167
Tuotantoprosesseissamme ei sinällään käytetä paljoa vettä, mutta anturien valmistusprosessissa tarvitaan huomattavia määriä prosessivettä. Suomen-tehtaalla meillä on huippuluokan vedenpuhdistuslaitos, joka puhdistaa kunnallisvettä käytettäväksi puhdashuoneessamme. Kaikki prosessivedet käsitellään ennen niiden laskemista viemäriin. Lisäksi käytämme suljettuja prosesseja aina, kun se on mahdollista.
Vuonna 2017 pystyimme pitämään tuotantolaitostemme jätteiden kierrätysasteen 98 %:ssa. Vain 2 % jätteistämme päätyy kaatopaikoille, ja loput otetaan hyötykäyttöön joko materiaaleina tai energiana. Esimerkiksi päätehtaallamme Suomessa jäte lajitellaan 14:ään eri ryhmään, jotta jatkokäsittely ja -käyttö on mahdollisimman tehokasta ja helppoa.
VUOSIRAPORTTI 2017
Ympäristö
168
Vaisalan ympäristöjärjestelmä on olennainen osa globaalia hallintajärjestelmärakennettamme. Ympäristöjärjestelmä on ollut ISO 14001 -sertifioitu vuodesta 2004 alkaen. Sertifiointi kattaa paitsi tuotantolaitoksemme myös monet toimistomme. Jopa 92 % työntekijöistämme työskentelee ISO 14001 -sertifioiduissa toimistoissa. Riippumaton kolmas osapuoli auditoi kaikki sertifioidut toimistot osana sisäistä auditointiohjelmaamme.
Ympäristöjärjestelmä auttaa meitä tunnistamaan jokaisen toimipisteemme suurimmat ympäristövaikutukset ja asettamaan ympäristötavoitteemme koko yhtiön tasolla
sekä paikallisesti. Tällä hetkellä seitsemän toimistoamme, joissa työskentelee 88 % henkilöstöstämme, on sitoutunut viemään ympäristökäytäntönsä seuraavalle tasolle. Niissä on vapaaehtoisista muodostettuja vihreitä tiimejä, jotka edistävät tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia asioita.
Vaikka sisäinen ohjelmamme on keskittynyt energiankulutuksen ja jätteiden vähentämiseen, toimistoissa on keksitty lukuisia muita toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi, kuten luonnon siivoustapahtumia, vihreän työmatkaliikenteen edistäminen sekä luonnon ja paikallisten luontotyyppien tukemiseen tähtääviin ohjelmiin osallistuminen.
| Yhteensä | tCO2-e | 18 843 | 20 690 | 18 412 | 16 282 | 15 915 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| vuokra-autot, logistiikka, jätteet, työmatkat, tuotteet |
||||||
| Scope 3: Liikematkustus, |
tCO2-e | 11 780 | 13 528 | 13 231 | 14 548 | 14 746 |
| Scope 2: Ostettu sähkö ja lämpö, Markkinaperusteinen |
tCO2-e | 6 462 | 6 536 | 4 366 | 1 257 | 949 |
| Scope 1: Kenttähuollon ajoneuvot |
tCO2-e | 601 | 626 | 816 | 477 | 220 |
| Hiilijalanjälki | Yksikkö | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| 16,8 | 17,4 | 16,5 | 16,6 | 16,6 | GWh | Energian kulutus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 13,7 | 11,9 | 10,1 | 8,3 | 6,5 | GWh | Saavutettu kumulatiivinen energiansäästö energiantehokkuustoimenpiteiden ansiosta (2009–) |
| 93,7 % | 88,1 % | 82,9 % | 22,3 % | % | Uusiutuva sähkö vuoden lopussa | |
| 21,7 | 21,4 | 21,5 | 23,3 | 23,2 | 1,000m3 | Veden kulutus |
| 7,1 | 6,9 | 7,1 | 9,1 | 31,7 | t | Kaatopaikkajäte |
| 20,0 | 19,9 | 22,6 | 19,6 | 20,3 | t | Vaarallinen jäte |
| 388,7 | 352,4 | 322,3 | 373,4 | 284,4 | t | Hyötykäytettävä jäte |
| 395,9 | 359,4 | 329,4 | 382,6 | 316,1 | t | Yhteensä |
| 98,2 % | 98,1 % | 97,9 % | 97,6 % | 90,0 % | % | Kierrätysaste |
169
Ympäristö
Vaisalan hiilijalanjälki sisältää eri komponentteja yhtiön arvoketjusta. Hiilijalanjälki jakautuu kolmeen alueeseen GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) kasvihuonepäästöjen laskenta- ja raportointistandardin mukaisesti. Hiilijalanjälkemme datan keräyksen ja raportoinnin laajuus on suurempi kuin konsernin tärkeimpien ympäristöindikaattoreiden. Dataa kerätään toimistoista, joissa on yli 15 työntekijää.
Scope 1 sisältää kenttähuollon ajoneuvot, jotka Vaisala omistaa. Scope 2 sisältää ostetun sähkön ja lämmön. Scope 3 kattaa liikematkustuksen, auton vuokraukset, tulevan ja lähtevän logistiikan, asennettujen säätutkien energiankulutuksen, työntekijöiden työmatkaliikenteen ja jätteiden käsittelyn (vain Suomessa, jossa syntyy 87 % koko konsernin jätteistä). Liikematkustukseen kuuluvat lentojen lisäksi junamatkat sekä vuokra-autot.
Energia-, vesi- ja jätedataa kerätään eri lähteistä. Jos paikan päällä ei ole valvontaa, saamme tietoja palveluntarjoajien laskuista. Sähkö- ja lämmityslaskuja käytetään energiankulutusdatan lähteinä. Aurinkoenergian tuotantoa ja vedenkulutusta mitataan paikan päällä olevilla mittareilla. Jätedataa saadaan laskuista ja jätehuoltoyhtiöiden asiakasportaaleista, kun sellaisia on käytettävissä. Kaikki energiatehokkuuden tehostamistoimenpiteet on laskettu yksitellen esimerkiksi laitevalmistajilta saatavaa parasta mahdollista tietoa käyttäen sekä GHG-protokollan laskenta- ja raportointistandardin määrittämää varainhoidon valvontamenetelmää noudattaen.
Vuoden 2017 ympäristöluvut ovat arvioita, jotka perustuvat raportin julkaisun aikaan saatavilla olleeseen dataan vuoden ensimmäisiltä 10 kuukaudelta. Marraskuun – joulukuun 2017 tiedot ovat arvioita perustuen viimeisten 12 kuukauden todelliseen dataan. Ei ole syytä olettaa, että arvioiden ja vuonna 2017 toteutuneiden lukujen välillä olisi merkittäviä eroja.
Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan parhaiden käytettävissä olevien muuntokertoimien avulla. Päästökertoimet tulevat luotettavista lähteistä, kuten DEFRA-päästötekijätietokannasta ja GHG-protokollan laskentatyökaluista. Jotkin päästökertoimet ovat tietyistä muista lähteistä, kuten logistiikkakumppaneilta tai paikallisilta energiayhtiöiltä tai ajokalustomme päästökertoimet ajoneuvojen valmistajilta. Päästökertoimet päivitetään säännöllisesti. Raportoimme energiajalanjälkemme pääasiassa ominaispäästökertoimien mukaan. Täysin uusiutuvaa energiaa käyttävät toimipisteet soveltavat ominaispäästökertoimenaan 0,0 grammaa CO2-ekvivalenttia kilowattituntia kohden. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SUHTEET: TUOTANTOLAITOKSET/TOIMISTOT
Hiilijalanjälkemme sisältää kaikki kasvihuonekaasut muunnettuna hiilidioksidiksi lämmityspotentiaalia (GWP-100) käyttäen. GHG-laskentamme kehittyessä ja laajentuessa olemme laskeneet hiilijalanjäljen takautuvasti pitääksemme lukumme vertailtavina eri raportointikausien välillä. Energia Vesi
/ VASTUULLISUUS Sosiaalinen vastuu
170
Vaisalan sosiaalinen vastuu sisältää vastuun henkilöstöstä, työterveyden ja -turvallisuuden, työsuojelun, ihmisoikeudet sekä lahjonnan ja korruption vastaiset toimet.
Henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 1 608 (1 569). Vuoden 2017 aikana Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 592 (1 590). Henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta. Vuoden lopussa, 70 % henkilöstöstä oli miehiä ja 30 % naisia. Tuotekehityksessä työskenteli 20 % ja tuotannossa 14 % henkilöstöstä. Vuoden lopussa 92 % henkilöstöstä oli vakituisessa ja 8 % määräaikaisessa työsuhteessa.
Vuoden 2017 aikana rekrytoitiin 119 vakituista työntekijää ja 105 työntekijää lähti yhtiöstä. Lähtövaihtuvuus vakituisille työntekijöille oli 7,1 % ja tulovaihtuvuus oli 8,0 %. Vuoden loppuun mennessä yksitoista työntekijää olivat jääneet eläkkeelle, heidän keski-ikänsä oli 63.
EMEA: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka, Americas: Pohjois- ja Etelä-Amerikka APAC: Aasia ja Tyynenmeren alue *Kattaa 81 % vakituisesta henkilöstöstä
*Kattaa 81 % vakituisesta henkilöstöstä
Tekniikka
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT
| Yhteensä | 20 | 122 | 50 | 38 | 13 | 2 | 245 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Naiset | 8 | 39 | 12 | 13 | 6 | 1 | ||
| Miehet | 12 | 83 | 38 | 25 | 7 | 1 | ||
| –19 | 20–29 | 30–39 | 40–49 | 50–59 | 60– |
Vaihtuvuus alueittain
| Suomi | EMEA | Americas | APAC | Yht. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Vakinaiset | 61 | 5 | 36 | 17 | 119 |
| Määräaikaiset | 116 | 2 | 7 | 1 | 126 |
| –19 | 20–29 | 30–39 | 40–49 | 50–59 | 60– | Suomi | EMEA | Americas | APAC | Yht. | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | 10 | 58 | 23 | 16 | 15 | 10 | Vakinaiset | 40 | 11 | 42 | 12 | 105 | |
| Naiset | 3 | 34 | 13 | 12 | 6 | 7 | Määräaikaiset | 90 | 5 | 7 | 0 | 102 | |
| Yhteensä | 13 | 92 | 36 | 28 | 21 | 17 | 207 | Yhteensä | 130 | 16 | 49 | 12 | 207 |
/ VASTUULLISUUS Sosiaalinen vastuu
172
Vuonna 2017, Vaisala osti suomalaisen IT-yhtiön Vionicen, joka erikoistuu konenäköön ja tekoälyyn. Vionice perustettiin 2014 ja oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT ja sen konenäkölaboratorion oheisyritys.
Osana digitaalisten ratkaisujemme jatkuvaa kehittämistä, Vaisala sitoutui siirtämään palvelunsa omista datakeskuksistaan pilveen. Tämä johti uudelleenjärjestelyihin ja 10 työtehtävän päättymiseen. Uudelleenjärjestely käsitti myös uusien kykyjen rekrytoinnin ohjelmistokehitykseen ja IT ratkaisuihin.
Vaisalan pyrkiessä olemaan lähempänä markkinoita ja asiakkaitaan, avasimme kaksi kaksi uutta konttoria. Toimisto Nairobissa, Keniassa palvelee Weather and Environment -liiketoiminta-alueen asiakkaita Afrikan markkinoilta. Toimisto Mexico Cityssä, Meksikossa palvelee sekä Industrial Measurements että Weather and Environment -liiketoiminta-alueiden asiakkaita.
Vaisala pitää Teknologiateollisuutta ammattiliittonaan. Vaisalan työntekijät Suomessa kuuluvat kolmen työehtosopimuksen piiriin: teknologiateollisuuden työehtosopimuksen, teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen.
Yhtiön maksamat palkat perustuvat paikallisiin työehtosopimuksiin ja työsopimuksiin, henkilökohtaiseen suorituskykyyn ja kunkin työtehtävän vaatimuksiin. Peruspalkkaa täydennetään suorituspohjaisella bonusjärjestelmällä, johon kuuluvat kaikki Vaisalan työntekijät. Suurimmat muutokset raportointikauden aikana.
Kohtelemme yhdenvertaisesti kaikkia työntekijöitämme kaikessa rekrytoinnissa, palkkauksessa, koulutuksessa ja kehityksessä. Pohjois-Amerikassa, Vaisala Inc. on Yhdenvertainen Työnantaja (Equal Opportunity Employer). Kaikkia päteviä hakijoita harkitaan työsuhteeseen, ikään, rotuun, väriin, uskontoon, sukupuoleen, siviilisäätyyn, kansalliseen alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai veteraanitaustaan katsomatta. Jos hakija tarvitsee apua tai majoitusta rekrytoinnin aikana vammaisuuden takia, Vaisala järjestää hakijalle apua, eikä häntä rangaista tällaisen pyynnön vuoksi.
Yhdenvertaisuuslain 4§ mukaan työnantajan tulee laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on, että Vaisalassa työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä ja esteettömässä toimintakulttuurissa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmamme pyrkimyksenä on, että Vaisalan henkilöstö, työnhakijat ja Vaisalan ohjauksessa ja tiloissa toimivat alihankkijat sekä vuokrahenkilöstö toimivat ja tulevat kohdelluksi ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti.
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat myös tärkeä osa Vaisalan korvauspolitiikkaa. Emme erottele työntekijöitä sukupuolen tai muiden ei-ammattimaisten ominaisuuksien välillä työntekijöiden palkkaus- tai etuusjärjestelyissä.
173
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT
/ VASTUULLISUUS Sosiaalinen vastuu
Nolla tapaturmaa -tavoitteemme on askeleen lähempänä. Vuonna 2017 tapaturmia oli kaikkiaan neljä kappaletta (kolme Pohjois-Amerikassa ja yksi EMEA:ssa), jolloin tapaturmataajuus oli 1,31 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tavoite oli 1,8. Tapaturmataajuudessa oli 44 % vähennys verrattuna vuoteen 2016. Lisäksi 2017 oli ensimmäinen vuosi kun Vaisalan Suomen toiminnoissa ei sattunut ainoatakaan tapaturmaa. Myöskään APAC-alueella ei sattunut tapaturmia.
Kannustamme kaikkia raportoimaan proaktiivisesti mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit työpaikalla. Työntekijöitä kehotetaan myös ehdottamaan turvallisuusparannuksia työpaikalle ja työtapoihin. Henkilövahinkojen torjumiseksi ja vaaratilanteiden toistumisen estämiseksi raportoidut poikkeamat tutkitaan ja niiden syyt selvitetään. Tämän jälkeen korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi.
Riskien ja läheltä piti -tilanteiden raportointitaajuus nousi 80 % verrattuna edellisvuoteen. Meillä on tavoitteena yksi raportoitu läheltä piti -tilanne tai riski 15 työntekijää kohden. Näiden raporttien ansiosta voimme puuttua riskeihin aikaisessa vaiheessa, jolloin meillä on useita mahdollisuuksia estää tapaturmia.
Yhtenäinen raportointimenettely ja -tietokanta globaalisti takaa sen, että terveys- ja turvallisuustuloksia seurataan tehokkaasti ja että läpinäkyvyys paranee.
Olemme lisänneet työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä perustamalla uusia työterveys- ja turvallisuustoimikuntia useissa Vaisalan toimipisteissä.
Suomessa, Kanadassa, Saksassa ja Seattlessa Yhdysvalloissa työnantajan ja työntekijöiden on lain velvoittamana osallistuttava yhteisiin työterveys- ja turvallisuustoimikuntiin. Olemme vuonna 2017 aloittaneet myös uusia toimikuntia Birminghamissa Isossa-Britanniassa sekä Boulderissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2018 tavoitteena on saada uudet toimikunnat perustettua Bostonissa Yhdysvalloissa, Tokiossa Japanissa ja Beijingissä Kiinassa.
Toimikunnat tapaavat vähintään neljä kertaa vuodessa. Tällä hetkellä työerveys- ja turvallisuustoimikuntien edustajat muodostavat 2,6 % kaikista työntekijöistä ja edustavat 83 % henkilöstöstä. Jokaisessa yli kymmenen työntekijän toimipisteessä haluamme, että vähintään yksi toimikunnan jäsenistä ei ole johtotehtävissä.
/ VASTUULLISUUS Sosiaalinen vastuu
174
Toimintaperiaatteet ovat lähellä Vaisalan liiketoimintatavan ydintä ja heijastavat Vaisalan arvoja: luotettavuus ja vastuullisuus, vahvoja yhdessä, innovatiivisuus ja uudistuminen sekä asiakaslähtöisyys. Kaikkien työntekijöidemme sekä kumppaneidemme, jakelijoidemme ja edustajiemme on noudatettava toimintaperiaatteitamme kaikissa tilanteissa. Pitkäikäiset toimintaperiaatteemme päivitettiin vuonna 2015, ja korruption vastainen ohjeemme päivitettiin vuonna 2016. Tavoitteena oli edistää eettisen käytöksen tärkeyden ymmärtämistä sekä taata, että täytämme määräykset.
Kaikkien Vaisalan työntekijöiden on määräajoin käytävä hyväksytysti läpi toimintaperiaatekoulutus. Vuoden 2017 lopussa, 97 % henkilöstöstä oli läpäissyt koulutuksen. Kaikki uudet työntekijät sitoutuvat noudattamaan toimintaperiaatteita ja korruption vastaisia ohjeita työsopimuksessaan, ja he osallistuvat yhtiön eri menettelytapoja koskeviin perehdytysohjelmiin toimintaperiaatteet mukaan lukien. Vuonna 2017 Vaisala loi sisäisen menettelytapaportaalin helpottaakseen tiettyjen menettelytapojen ja ohjeistojen löytämistä.
Jos työntekijä toimii vastoin yhtiön toimintaperiaatteita, se voi johtaa kurinpitotoimiin ja pahimmillaan työsuhteen lopettamiseen.
Vaisalan liiketoiminnan maantieteelliseen laajuuden takia toimimme monissa maissa, joissa liiketoimintailmasto on vaativa. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota liiketoimintakumppanien valintaan: alustava tutkimus jatkuu yleensä perinpohjaisemmalla due diligence -tarkastuksella, jonka tekee joko Vaisalan oma henkilöstö tai ulkoiset konsultit. Kumppaneidemme kanssa tehdyt sopimukset sisältävät tyypillisesti tiukkoja lausekkeita sopimuksen välittömästi irtisanomisesta, jos kumppani rikkoo mitä tahansa toimintaperiaatteistamme tai kansainvälisistä korruption vastaisista ohjeistamme. Molemmat asiakirjat ovat aina allekirjoitettujen sopimusten liitteenä.
Vaisala tuomitsee korruption ja torjuu täysin korruptoinnin kaikissa muodoissaan. Kansainväliset korruption vastaiset ohjeemme kieltävät ehdottomasti lahjusten tarjoamisen, antamisen, pyytämisen, järjestämisen, vaatimisen tai hyväksymisen suoraan tai muiden osapuolten kautta. Ohjeisiin sisältyy yksityiskohtaisia neuvoja siitä, mikä kuuluu hyväksyttävän vieraanvaraisuuden ja kestitsemisen piiriin. Määräajoin järjestettävät toimintaperiaatekoulutukset sisältävät myös kansainvälisiin korruption vastaisiin ohjeisiin liittyviä aiheita. Vaisalan matkustus- ja matkakulumenettelytavat ovat muiden menettelytapojen ja ohjeiden mukaisia. Jos työntekijä toimii vastoin yhtiön korruption vastaisia ohjeita, se voi johtaa kurinpitotoimiin ja pahimmillaan työsuhteen lopettamiseen.
Toimittajien toimintaperiaatteet heijastavat Vaisalan arvoja ja toimintaperiaatteita, ja ne perustuvat Kansainvälisen työjärjestön (ILO), YK:n Global Compact -hankkeen ja Responsible Business Alliance -järjestön (aiemmin EICC) luomiin periaatteisiin. Toimittajien toimintaperiaatteet sisältävät vaatimuksia yllämainittujen organisaatioiden sekä Business Social Compliance Initiativen (BSCI) ja Social Accountability Internationalin (SAI) laatimista standardeista ja menettelytavoista.
Vaisalalla on liiketoimintaa yli 150 maassa joka vuosi. Palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman tehokkaasti Vaisala käy kauppaa kumppaniverkoston välityksellä. Siihen kuuluu jakelijoita, edustajia ja jälleenmyyjiä yli 100 maassa, joista jokaisessa on omat sääntelynsä ja lakinsa.
Toimintaperiaatteiden noudattamista valvovat jatkuvasti maantieteellisten alueiden ja liiketoiminta-alueiden johtajat ja lähimmät esimiehet, ja sitä voidaan myös auditoida sisäisesti. Jos Vaisalan työntekijä tietää tai epäilee toimintaperiaatteita tai kansainvälisiä korruption vastaisia ohjeita rikottavan, hänen on raportoivat huolensa nimettömyyden takaavan viestintäkanavan kautta. Vaisalalla on sekä työntekijöille että ulkoisille sidosryhmille kanava väärinkäytösten paljastamiseksi. Sen kautta he voivat kertoa epäillyistä toimintatapaperiaatteiden rikkomuksista tai muista huolistaan. Kanava toimii sekä sähköpostin että tavallisen postin välityksellä, ja siinä voidaan välittää joko nimettömiä tai nimellisiä viestejä.
Vaisalalla on valvontakomitea, jonka tehtävänä on käsitellä sen tietoon tuodut ongelmat periaatteiden ja ohjeiden noudattamisen kanssa. Komiteaan kuuluvat jäsenet edustavat lakiasiain osastoa, talousosastoa sekä henkilöstöhallintoa, ja komiteaa johtaa valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaava johtaja.
Vuonna 2017 Vaisala on tehnyt useita sisäisiä tarkastuksia ja tutkimuksia. Ne on käynnistetty, koska komitealle on tullut raportointikanavan kautta tietoa väitetyistä petok-
/ VASTUULLISUUS Sosiaalinen vastuu
175
sista tai muusta epäeettisestä käytöksestä. Noin puolet ulkoisten auditoijien tekemistä tarkastuksista ovat osoittaneet, että Vaisalaan eettisiä ohjeita ei ole rikottu tai niitä on rikottu vain lievästi. Näin ne eivät ole johtaneet merkittäviin kurinpitotoimenpiteisiin. Kahden tarkastuksen perusteella on jouduttu kurinpitotoimiin, minkä lisäksi ohjeita on selvennetty ja koulutusta lisätty. Jotkin tarkastukset ovat vielä kesken.
Viranomaisilta ei vuoden 2017 aikana tullut vahvistettuja valituksia tai sanktioita. Erityisesti yhtään lahjontatapausta, kilpailun vastaista toimintaa, kartelli- tai monopolitoimintaa tai mitään muuta lain tai sääntöjen rikkomusta ei vahvistettu vuoden 2017 aikana. Lisäksi yhtään ihmisoikeuksien, työelämäoikeuksien tai ympäristölainsäädännön rikkomusta tai huolia näiden suhteen ei raportoitu lähimmästä toimitusketjusta.
Vaisala kunnioittaa ihmisoikeuksia, jotka on määritetty YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ja tukee Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Sisäinen toimitusketjun riskiarviointi viittaa siihen, että ihmisoikeusloukkauksien riskit ovat todennäköisimpiä toimitusketjun kolmannen tason toimittajista kauempana. Tyypilliset ongelmat ovat samoja kuin muissa elektroniikan valmistusketjuissa. Näihin kuuluvat muun muassa palkaton ja liiallinen ylityö, vaaralliset työskentelyolosuhteet, velkaorjuus ja alhaiset palkat. Vaisalan toimitusketjuriskejä vähennetään valitsemalla tarkasti ensisijaiset hankkijat ja työskentelemällä tiiviisti yhdessä ensimmäisen tason toimittajien kanssa sekä edellyttämällä käytäntöjä, joiden vaatimukset ovat paikallista lainsäädäntöä tiukempia.
Vaisala ei hyväksy ihmisoikeuksien loukkaamista tai työlainsäädännön rikkomista missään toimitusketjunsa osassa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin varmistaakseen, että yhtiön toimintaperiaatteiden tai toimittajien toimintaperiaatteiden loukkauksien riskit minimoidaan yhtiötä lähimpänä olevissa toimitusketjun osissa. Lisäksi Dodd-Frank-lain (Dodd-Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act) pykälän 1502 mukaisesti Vaisalan toimittajien on vakuutettava, että riittävin varokeinoin on varmistettu, että hankinnoissa ei ole mitään alun perin konfliktialueilta peräisin olevia materiaaleja. Näihin materiaaleihin lukeutuvat muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta tai sen naapurimaista louhittu tina, volframi, tantaali ja kulta.
Lue lisää Vaisalan menettelytavoista www.vaisala.com/standards-and-policies Vaisalan kanava väärinkäytösten ilmoittamiseen [email protected]
/ VASTUULLISUUS Vastuulliset toimitusketjut
176
Vaisalan toimitusketjun hallinta pyrkii luomaan vastuullisesti kilpailuetua sekä innovaatioita yhteistyöllä. Laajan valikoiman ja matalien volyymien liiketoimintamallin erikoisosaamisemme perustuu satojen toimittajien ja lukuisten strategisten alihankkijoiden tehokkaaseen hallintaan. Pystyäksemme täyttämään asiakaslupauksemme ja sidosryhmien odotukset meillä on oltava luotettava ja vastuunsa kantava toimitusketju. Asetamme toimittajillemme tiukkoja vaatimuksia ja työskentelemme yhdessä heidän kanssaan tavalla, joka mahdollistaa molempien toimijoiden kehittymisen.
Vaisalan suorat toimittajat toimivat lähellä tuotantolaitoksiamme. Ostamme komponentteja ja mekaanisia osia pääosin Suomesta, Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista ja vähemmässä määrin muutamasta Aasian maasta. Anturitehtaamme käyttämiä raaka-aineita ostamme tällä hetkellä pelkästään Euroopasta. Toimitusketjujen alkupäät muistuttavat muita tavallisia toimitusketjuja globaalissa elektroniikan valmistuksessa.
Kaikkiin tuoteperheisiin antureita valmistavan Suomen anturitehtaan lisäksi Vaisalan valmistuksessa kootaan, konfiguroidaan ja kalibroidaan elektronisia ja mekaanisia laitteita. Tuotteemme ovat tyypillisesti pitkälle räätälöityjä asiakkaan määritysten mukaan, ja siksi kaikki tuotteet valmistetaan tilauksesta, mikä pitää valmiiden tuotteiden varastot pieninä. Tuotteita toimitetaan suoraan asiakkaille Helsingissä ja Coloradon Boulderissa sijaitsevista tuotantolaitoksista.
Tuotteen elinkaaren pituus vaihtelee tyypillisesti yhdestä yli 20 vuoteen, minkä aikana tuotteella on aikataulutettuja kalibrointeja ja huoltoja. Kalibrointi- ja ylläpitotoimet tehdään yhdessä neljästä palvelukeskuksestamme tai usein paikan päällä. Tuotteen elinkaaren lopussa asiakkaita neuvotaan noudattamaan parhaita paikallisia käytäntöjä elektroniikkalaitteiden kierrättämiseen tai palauttamaan tuotteet Vaisalaan kierrätystä varten. Euroopan unionin sähkö- ja elektroniikkalaite-romudirektiivi (WEEE) velvoittaa meitä rahoittamaan EU-markkinoilla myytävien tuotteiden vastaanoton, uudelleenkäytön ja kierrätyksen.
Vaisalan toimittajien hallintamalli luokittelee toimittajat neljään ryhmään: potentiaaliset, hyväksytyt, suositut ja strategiset toimittajat. Luokitus määrittää Vaisalan ja toimittajan välisen suhteen ja hahmottaa jokaisen ryhmän hallintamallin. Kaikkien toimittajien on täytettävä tietyt vaatimukset ennen kuin toimittaja hyväksytään ja luokitellaan. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen, maariskiarviointiin sekä ostojen suuruuteen. Kaikkien toimittajien on myös noudatettava Vaisalan toimittajien toimintaperiaatteita sopimuksensa mukaisesti.
ESG-riskien eli ympäristöllisten, sosiaalisten sekä hallintotapaan liittyvien riskien arvioimiseksi toimitusketjussa käytämme toimittajien vastuullisuuden itsearviointikyselylomaketta osana toimittajien pisteytystä kaikissa toimittajaluokissa. Lomake on
/ VASTUULLISUUS Vastuulliset toimitusketjut
177
osa toimittajien arviointia ja tuo esiin riskejä toimitusketjun ihmis- ja työelämäoikeuksissa sekä ympäristökysymyksissä. Jos toimittajan pisteet jäävät alimpaan luokkaan, korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, ja liiketoimet toimittajan kanssa voivat päättyä. Uusia toimittajia ei hyväksytä, jos niiden pisteet jäävät alle odotusten. Itsearviointipisteytyksestä keskustellaan toimittajan kanssa puolivuosittain tai kun siihen on tarvetta.
Toimitusketjun keskittäminen jatkui vuonna 2017, jotta pystymme lisäämään yhteistyön tekemistä nykyisten toimittajien kanssa. Vuoden 2017 lopussa Vaisalalla oli 392 suoraa toimittajaa. Vuoden 2017 tavoitteena oli, että suorat toimittajat jotka vastaavat vähintään 90 % hankintakuluista olisivat ESG-mittaroituja. Saavutettu 87 % oli melkein tavoitteessa. Vuonna 2017 hyväksyimme seitsemän uutta toimittajaa, joista neljällä oli itsearviointipisteytys ennen raportointikauden päättymistä ja joista kuusi toimittajaa oli allekirjoittanut toimittajien toimintaperiaatteet.
Vaisalan toimittajat ovat omien teknologioidensa asiantuntijoita, mikä on olennaista tuotteidemme laadun kannalta. Hyödymme tästä asiantuntemuksesta eniten, kun osallistamme toimittajien tuotteiden kehittämiseen ja suunnitteluun jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Valmistettavuutta, laadun tasaisuutta, kokonaiskuluja ja suorituskykyä voidaan parantaa toimittajien aikaisella osallistumisella.
Ottamalla toimittajat mukaan tuotekehityshankkeisiin voidaan merkittävästi lieventää riskejä ja kehittää täysin uusia Vaisala-tuotteita erittäin nopeasti. Tämä hyödyttää sekä Vaisalaa että toimittajaa, kun uudelleensuunnittelun kulut voidaan pitää kurissa, tuotantoajat lyhenevät ja molemmat osapuolet oppivat prosessissa. Vaisalassa arvostamme luotettavuutta ja jatkuvaa parantamista, ja toimittajien aikainen osallistuminen on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi näiden toteuttamiseen.
Lue koko tarina ja näe lista voittajista www.vaisala.fi/vuosiraportti
Vuonna 2017 järjestimme toimittajille kaksipäiväisen tapahtuman, jonka ohjelmassa oli koulutusta, työpajoja ja verkottumista. Toimittajapäivän tavoitteena oli syventää yhteistyötä Vaisalan ja avaintoimittajien välillä. Avaamalla toimittajille strategioitamme ja liiketoimintamallejamme autamme heitä ymmärtämään, miten he voivat parhaiten suunnata toimintaansa Vaisalan tarpeiden mukaisesti ja tehdä yhteistyöstämme hedelmällistä molemmille osapuolille. Tapahtuma päättyi ensimmäiseen Vaisalan toimittajapalkintojen seremoniaan, jossa juhlistettiin yhteisiä saavutuksia viidessä kategoriassa, jotka olivat vastuullinen liiketoiminta, laatu, teknologia, asiakaspalvelu ja toimitukset.
Lue lisää
Lue lisää Vaisalan toimittajien hallinnasta www.vaisala.com/suppliers
YK:n Global Compact
178
Vaisala liittyi YK:n Global Compact -aloitteeseen vuonna 2008 ja on sitoutunut seuraamaan aloitteen kymmentä perusperiaatetta. Siksi raportoimme edistyksemme vuosittain. Vaisala on aktiivinen paikallisessa Global Compact Nordic -verkostossa. Osallistumisemme paikalliseen verkostoon antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa verkoston toimiin ja verrata omaa työtämme muihin yrityksiin. Vastuullisuusraporttimme ovat päässeet Global Compact Advanced -tasolle vuodesta 2010 eli heti tasoerittelyn alusta lähtien.
| Periaate 1: Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa yleismaailmallisia ihmisoikeuksia omassa vaikutuspiirissään. |
Sisältyy Vaisalan toimintaperiaatteisiin sekä toimittajien toimintaperiaatteisiin. Toimintape riaatteiden säännöllinen ja pakollinen koulutus koko henkilöstölle. |
|---|---|
| Periaate 2: Yritysten tulee huolehtia, että ne | Pakollinen säännöllinen toimintaperiaatteiden |
| eivät ole osallisina ihmisoikeusloukkauksiin. | koulutus koko henkilöstölle. |
| Periaate 3: Yritysten tulee vaalia yhdistymis | Sisältyy toimintaperiaatteisiin sekä toimittajien |
|---|---|
| vapautta sekä kollektiivisen neuvottelu | toimintaperiaatteisiin. Henkilöstön edustajat, |
| oikeuden tehokasta tunnustamista. | paikallisen lainsäännön mukaan. |
| Periaate 4: Yritysten tulee tukea kaikenlaisen | Käsitelty toimintaperiaatteissa sekä |
| pakkotyön poistamista. | toimittajien toimintaperiaatteissa. |
| Periaate 5: Yritysten tulee tukea lapsityö | Käsitelty toimintaperiaatteissa sekä |
| voiman käytön tehokasta poistamista. | toimittajien toimintaperiaatteissa. |
| Periaate 6: Yritysten tulee tukea työmarkki noilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista. |
Käsitelty toimintaperiaatteissa sekä toimittajien toimintaperiaatteissa. |
| Periaate 7: Yritysten tulee tukea varovaisuus periaatetta ympäristöasioissa. |
Arvioimme järjestelmällisesti ympäristövaiku tuksiamme ja -riskejämme ja pyrimme vähen tämään mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. |
|---|---|
| Periaate 8: Yritysten tulee tehdä aloitteita, jotka edistävät vastuullisuutta ympäristö asioissa. |
Mukana Suomen WWF:n Green Office -ohjelmassa, kehitämme tilojamme vihreitä standardeja täyttäviksi. Sitoutunut pelkästään uusiutuvan energian käyttöön 2020 mennessä. |
| Periaate 9: Yritysten tulee kannustaa ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja levittämistä. |
Vaisala kehittää jatkuvasti parasta teknologiaa (Best Available Technology, BAT) edustavia tuotteita vastaamaan huipputarkkojen mittaus tuotteiden kasvavaan kysyntään muun muassa ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. |
| Periaate 10: Yritysten tulee toimia kaikkia | Käsitelty toimintaperiaatteissa, toimittajien |
|---|---|
| korruption muotoja vastaan, mukaan lukien | toimintaperiaatteissa ja Vaisalan kansainväli |
| kiristys ja lahjonta. | sissä korruption vastaisissa ohjeissa. Vaisalan |
| johdolla on tiukka nollatoleranssi kaikenlaisen | |
| korruption ja lahjonnan suhteen. |
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT / VASTUULLISUUS Allekirjoitukset
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista esitetään Vuosiraportin kappaleissa Liiketoimintamalli, Mittaristo, Ympäristö ja Sosiaalinen vastuu.
Vantaalla 7.2.2018
| Petri Castrén | Petra Lundström | Yrjö Neuvo varapuheenjohtaja |
|---|---|---|
| Mikko Niinivaara | Kaarina Ståhlberg | Pertti Torstila |
| Raimo Voipio Puheenjohtaja |
Ville Voipio | Kjell Forsén toimitusjohtaja |
179
/ VASTUULLISUUS Riippumaton varmennusraportti
180
Olemme Vaisala Oyj:n johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet yhteiskuntavastuun GRI-indikaattorit raportointikaudelta 1.1.–31.12.2017, jotka on esitetty Vaisalan Vuosiraportti 2017:ssa (jäljempänä "Yhteiskuntavastuuraportointi"). Varmennuksen laajuus on tarkemmin kuvattuna GRI indeksissä, joka on esitetty sivuilla 182–189.
Vaisalan johto vastaa yhteiskuntavastuuraportoinnin laatimisesta raportointikriteeristön eli Vaisalan raportointiperiaatteiden, jotka ovat esitetty sivuilla 164, ja Global Reporting Initiativen laatiman yhteiskuntavastuun G4-raportointiohjeiston (sovellustaso Core) mukaisesti. Tämä vastuu sisältää yhteiskuntavastuuraportoinnin valmistelun ja oikeellisuuden kannalta oleellisten sisäisten kontrollien suunnittelun, täytäntöönpanon sekä ylläpidon, jotka varmistavat sen, että raportointi on vapaa olennaisista virhelausumista. Lisäksi vastuuseen sisältyy asiaankuuluvan kriteeristön valinta ja soveltaminen sekä olosuhteisiin nähden kohtuullisten arvioiden tekeminen.
Meidän velvollisuutenamme on, suorittamamme työn perusteella, esittää rajoitetun varmuuden antava johtopäätös Vaisalan yhteiskuntavastuuraportoinnista. Olemme suorittaneet toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) mukaisesti.
Tämä standardi edellyttää eettisten vaatimusten noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei yhteiskuntavastuutiedot olisi kaikilta olennaisilta osin laadittu raportointikriteeristön mukaisesti.
Tehtävänämme ei ole ollut varmentaa tulevaisuuteen liittyvää tietoa, kuten tavoitteita, odotuksia tai päämääriä, ja näin ollen emme tee johtopäätöksiä näihin tietoihin liittyen. Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Vaisalalle, emme kolmansille osapuolille.
Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto sisältää toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi raportointiin sisältyvistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan, mutta toimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteet eivät sisällä yksityiskohtaista lukujen tai prosessien ja sisäisten kontrollien toiminnallisen tehokkuuden testaamista, minkä vuoksi on mahdollista, että tietoomme ei tule kaikkia merkittäviä asioita, jotka tunnistettaisiin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.
Olemme suorittaneet toimeksiannossa muun muassa seuraavat toimenpiteet:
181
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT
/ VASTUULLISUUS Riippumaton varmennusraportti
Uskomme, että keräämämme evidenssi on riittävää ja asianmukaista johtopäätöksen tekemiseksi.
Olemme noudattaneet Deloitten riippumattomuussääntöjä ja muita eettisiä vaatimuksia, jotka pitävät sisällään ja osin ylittävät IESBA:N (the International Ethics Standards Board for Accountants) antamien eettisten sääntöjen vaatimukset. Olemme olleet riippumattomia yhteisöstä koko varmennusjakson ajan.
Sovellamme kansainvälistä laadunvalvonta standardia ISQC1 ja siten ylläpidämme kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja koskien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettaviin säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista. Varmennustyöryhmämme koostuu kokeneista yhteiskuntavastuuraportoinnin ja varmentamisen asiantuntijoista, joilla on vaadittava osaaminen ja ammatilliset pätevyydet varmennuksen suorittamiseen.
Suorittamiemme toimenpiteiden perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei varmennuksen kohteena oleva raportointi olisi kaikilta olennaisilta osin laadittu käytetyn Global Reporting Initiativen yhteiskuntavastuun G4-raportointiohjeiston (sovellustaso Core) mukaisesti tai etteikö yhteiskuntavastuuraportointi olisi kaikilta olennaisilta osiltaan luotettavaa raportointikriteeristön perusteella.
Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon yhteiskuntavastuuraportoinnin tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.
Helsingissä 7. helmikuuta 2018
Deloitte Oy
KHT KHT
Merja Itäniemi Lasse Ingström
/ VASTUULLISUUS GRI-indeksi
GRI (Global Reporting Initiative) sisältöindeksin tarkoitus on auttaa lukijaa löytämään etsimänsä vuosiraportista ja vertaamaan sisältöä GRI:n G4 raportointiohjeistoon. Raportti noudattaa ohjeiston peruslaajuutta (Core). Raportin perussisältö vuodelle 2017, sekä indeksin viittaukset varmennettuun tietoon, ovat itsenäisen kolmannen
osapuolen, Deloitte Oy:n varmennettuja tietoja. Varmentajan lausunto on tämän raportin sivulla 180. Lisätietoa raportointiviitekehyksestä on saatavilla osoitteessa www.globalreporting.org.
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | |
|---|---|---|---|---|---|
| Perussisältö | |||||
| G4-1 | Toimitusjohtajan katsaus | 8–9 |
| G4-3 | Raportoivan organisaation nimi | 3 | ||
|---|---|---|---|---|
| G4-4 | Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut | 3 | ||
| G4-5 | Organisaation pääkonttorin sijainti | 25 | ||
| G4-6 | Toimintamaiden lukumäärä | 3 | ||
| G4-7 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto | 48 | ||
| G4-8 | Markkina-alueet | 3 | ||
| G4-9 | Raportoivan organisaation koko | 3 | ||
| G4-10 | Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna |
170–172 | • | Periaate 6 |
| G4-11 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
172 | • | Periaate 3 |
| G4-12 | Organisaation toimitusketju | 176 | ||
| G4-13 | Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa , omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla |
172 | ||
| G4-14 | Varovaisuusperiaatteen noudattaminen | 64–67, 174 |
/ VASTUULLISUUS GRI-indeksi
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | |
|---|---|---|---|---|---|
| G4-15 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet |
41–43, 178 | |||
| G4-16 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | 41–43, 29, 178 | |||
| Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat | |||||
| G4-17 | Konsernin laskentaraja | Raportin laajuus käsittää kaikki emoyhtiö Vaisala Oyj:n tytäryhtiöt ja sen kokonaan omistamat yhtiöt. |
|||
| G4-18 | Raportin sisällön määrittely | 2, 13, 164 | |||
| G4-19 | Olennaiset näkökohdat | 13 | |||
| G4-20 | Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä |
13 | |||
| G4-21 | Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaa tion ulkopuolella |
13 | |||
| G4-22 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | 164, Mahdolli set muutokset selitetään tekstin lomassa. |
|||
| G4-23 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa |
164 |
| G4-24 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | 29 | ||
|---|---|---|---|---|
| G4-25 | Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | 13, 28 | ||
| G4-26 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | 28 | ||
| G4-27 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolen aiheet |
13, 28–29, 164 |
Johtamistavan kuvaus
Observations for a Better World / VUOTEMME / ARVON LUOMINEN / HALLINNOINTI / TALOUSTIEDOT
/ VASTUULLISUUS GRI-indeksi
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | |
|---|---|---|---|---|---|
| Raportin kuvaus | |||||
| G4-28 | Raportointijakso | Kalenterivuosi 2017, paitsi ympäristö tiedot, jotka ovat arvioitu vuodelle 2017. |
|||
| G4-29 | Edellisen raportin päiväys | 21. maaliskuuta, 2017 | |||
| G4-30 | Raportin julkaisutiheys | Vuosittain | |||
| G4-31 | Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja |
190 | |||
| G4-32 | GRI-sisältövertailu | Noudattaa GRI:n G4 perussisältöä (Core). |
|||
| G4-33 | Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen | 164 | |||
| Hallinto | |||||
| G4-34 | Hallintorakenne ja valiokunnat | 51, Selvitys hallinto- ja ohjaus järjestelmästä |
|||
| G4-38 | Hallituksen kokoonpano | 55 | |||
| Eettisyys ja toimintaperiaatteet | |||||
| G4-56 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | 11, 174–175 | Kaikki periaatteet | ||
| G4-57 | Sisäiset ja ulkoiset mekanismit joiden kautta saa tietoa yrityksen eettisestä käyttäytymisestä |
174–175 | Kaikki periaatteet | ||
| G4-58 | Sisäiset ja ulkoiset mekanismit joiden kautta voi ilmiantaa yrityksen eettisesti arvelluttavan tai lainvastaisen käyttäy tymisen. |
175 | Kaikki periaatteet | ||
G4-DMA Olennaisuus ja vaikutukset 11–14
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | |
|---|---|---|---|---|---|
| Indikaattorit | |||||
| Kategoria: Taloudellinen vastuu | |||||
| Näkökohta: Taloudellinen suorituskyky | |||||
| G4-EC1 | Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen |
96, Tilinpäätös | Luvut raportoidaan konsernitasolla. Pidämme maakohtais ta raportointia liikesalaisuutena. |
• | |
| G4-EC3 | Organisaation eläkesitoumusten kattavuus | 107, Tilinpäätös | Yhtä konserninlaajuista politiikkaa ei ole, sillä toimintatavat vaihtelevat maittain. Palkkojen prosenttiosuudet ja eläke ohjelmien osakkuudet ovat raportoinnin ulkopuolella. |
• | |
| G4-EC4 | Valtiolta saadut avustukset | 41 | • | ||
| Kategoria: Ympäristövastuu | |||||
| Näkökohta: Energia | |||||
| G4-EN3 | Organisaation oma energiankulutus | 165–168 | Vaisala ei itse käytä prosessipolttoaineita eikä myy sähköä merkittävissä määrin, joten nämä kohdat eivät ole olennaisia Vaisalalle. |
• | Periaatteet 7, 8 |
| G4-EN4 | Organisaation ulkopuolinen energiankulutus | 166–168 | Laajuus kattaa Vaisalan C-taajuuden säätutkat, joiden sähkönkulutus muunnettu Scope 2 päästöiksi. |
• | Periaatteet 7, 8, 9 |
| G4-EN5 | Energiaintensiteetti | 167–168 | Periaate 8 | ||
| G4-EN6 | Energiankulutuksen vähentäminen | 168 | Periaate 8 | ||
| Näkökohta: Vesi | |||||
| G4-EN8 | Kokonaisvedenotto vesilähteittäin | 167–168 | • | Periaatteet 7, 8 | |
| Näkökohta: Päästöt | |||||
| G4-EN15 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) | 167–168 | • | Periaatteet 7, 8 | |
| G4-EN16 | Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 2) | 165, 167–168 | • | Periaatteet 7, 8 | |
| G4-EN17 | Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) | 168–169 | Tiedot sisältävät liikematkustamisen ja työpaikkamatkus tamisen konsernitasolla; sekä logistiikan ja jätteet Suomen osalta; ja yhden tuotealueen, C-taajuuden säätutkien, koko asennuskannan. Raportointilaajuutta tarkastellaan vuosittain. |
• | Periaatteet 7, 8 |
| G4-EN18 | Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti | 167–168 | • | Periaatteet 7, 8 |
G4-EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 165, 167–168 • Periaate 8
185
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Näkökohta: Jätevedet ja jätteet | ||||||
| G4-EN23 | Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti |
168 | • | Periaatteet 7, 8 | ||
| Näkökohta: Määräystenmukaisuus | ||||||
| G4-EN29 | Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä |
175 | • | Periaate 7 | ||
| Näkökohta: Toimittajien ympäristöarviointi | ||||||
| G4-EN32 | Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti |
176–177 | • | Periaate 7 | ||
| Näkökohta: Ympäristöä koskevat valitusmenetelmät | ||||||
| G4-EN34 | Ympäristöasioihin liittyvien rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä |
175 | • | Periaate 7 | ||
| Kategoria: Sosiaalinen vastuu | ||||||
| Henkilöstö ja työolot | ||||||
| Näkökulma: Työsuhteet | ||||||
| G4-LA1 | Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuo len mukaan ja alueittain |
170–171 | • | Periaate 6 | ||
| Näkökulma: Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet | ||||||
| G4-LA4 | Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisil moitusaika ja sen sisältyminen työehtosopimuksiin |
172 | • | Periaate 3 | ||
| Näkökulma: Työterveys ja -turvallisuusv | ||||||
| G4-LA5 | Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisis sa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvalli suutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa |
173 | • | Periaate 3 | ||
| G4-LA6 | Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuole mantapaukset jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan |
173 | Ammattitaudit, poissaolotaajuus, sekä työtapaturmien takia menetettyjen työpäivien taajuus ovat indikaattoreita, jotka on todettu epäolennaisiksi Vaisalalle. Urakoitsijoiden tapaturmatilastot eivät ole tarpeeksi kattavia raportoita viksi. |
• | ||
| G4-LA7 | Työntekijät, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa on suuri esiintymistiheys ja riski työhön liittyville sairauksille |
173 | • |
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Näkökohta: Koulutus ja valmennus | ||||||
| G4-LA11 | Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin |
34 | Suoritusten arvioinnit ovat tärkeä mittari Vaisalan henkilöstön kehittämiselle. Koska henkilöstöstä 94 % oli käynyt kehityskeskustelut viimeisen 12 kuukauden aikana, emme pidä alueellista- tai sukupuolijakaumaa tälle tiedolle olennaisena Vaisalalle. |
• | ||
| Näkökohta: Monimuotoisuus ja tasavertainen kohtelu | ||||||
| G4-LA12 | Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuu teen liittyvien tekijöiden mukaisesti |
170–172 | Vaisala ei tallenna tietoja henkilöstön etnisyydestä tai vähemmistöryhmästä valtaosassa sen toimintamaissa, paitsi niissä maissa missä se on lakiin perustuva vaati mus. Vähemmistöryhmään kuuluminen on todettu myös epäolennaiseksi Vaisalassa. |
• | ||
| Näkökohta: Toimittajien työoikeuksien arviointi | ||||||
| G4-LA14 | Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu työoikeuksia koskevien kriteerien mukaisesti |
176–177 | • | Periaatteet 3, 4, 5 | ||
| Näkökohta: Työkäytäntöjen valitusmekanismit | ||||||
| G4-LA16 | Työkäytäntöihin liittyvien rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä |
175 | • | Periaatteet 3, 4, 5 | ||
| Ihmisoikeudet | ||||||
| Näkokohta: Investoinnit | ||||||
| G4-HR2 | Organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin, tai ihmisoikeusnä kökohtia koskeviin menettelytapoihin liittyvän koulutuksen määrä |
174 | Verkkokoulutusalusta ei kata koulutukseen käytettyä aikaa, vaan rekisteröi kurssien läpäisykerrat. |
• | Periaatteet 1, 2 | |
| Näkökohta: Syrjintä | ||||||
| G4-HR3 | Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet |
175 | • | Periaate 2 | ||
| Näkökohta: Järjestäytymisvapaus ja oikeus kollektiivisiin työehtosopimuksiin | ||||||
| G4-HR4 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta järjestäytymisva pautta ja oikeutta kollektiivisesti neuvoteltuihin työehtoso pimuksiin on rikottu, tai sen on tunnistettu olevan vaarassa |
176–177 | Näkökohta ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa, ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa. Toimitusket jun tarkempi riskianalyysi on Vaisalan liikesalaisuus. |
• | Periaatteet 1, 2, 3 | |
| Näkökulma: Lapsityövoima | ||||||
| G4-HR5 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu mer kittävä lapsityövoiman käytön riski sekä lapsityövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet |
176–177 | Näkökohta ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa, ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa. |
• | Periaate 5 |
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Näkökulma: Pakkotyövoima | ||||||
| G4-HR6 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riski sekä pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet |
176–177 | Näkökohta ei ole olennainen Vaisalan omissa toiminnoissa, ainoastaan toimitusketjun tietyissä kohdissa. |
• | Periaate 4 | |
| Näkökohta: Toimittajien ihmisoikeusarviointi | ||||||
| G4-HR10 | Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ihmisoikeuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti |
176–177 | • | Periaatteet 1, 2 | ||
| Näkökohdat: Ihmisoikeuksiin liittyvät valitusmekanismit | ||||||
| G4-HR12 | Ihmisoikeuksiin liittyvien rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä |
175 | • | Periaatteet 1, 2 | ||
| Yhteiskunta | ||||||
| Näkökohta: Lahjonta ja korruption vastaiset toimet | ||||||
| G4-SO4 | Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus |
174 | Jokainen työntekijä kuuluu näiden politiikkojen ja käytäntöjen piiriin. Tästä syystä emme pidä alueellista- tai sukupuolijakaumaa tälle tiedolle olennaisena Vaisalalle. |
• | Periaate 10 | |
| G4-SO5 | Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
175 | • | Periaate 10 | ||
| Näkökohta: Poliittinen vaikuttaminen | ||||||
| G4-SO6 | Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edunsaajittain |
45 | • | Periaate 10 | ||
| Näkökohta: Kilpailun rajoittaminen | ||||||
| G4-SO7 | Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset |
175 | • | Periaate 10 | ||
| Näkökohta: Määräystenmukaisuus | ||||||
| G4-SO8 | Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä |
175 | • | Periaate 10 | ||
| Näkökohta: Toimittajien yhteiskunnallisten vaikutusten arvionti | ||||||
| G4-SO9 | Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu yh teiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti |
176–177 | • | Periaate 10 |
| Sisältö | Viite | Poikkeukset | Varmennus | Global Compact -periaate | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Näkökohta: Valitusmekanismit liittyen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin | |||||||
| G4-SO11 | Yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvien rekisteröityjen, käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien lukumäärä |
175 | • | Periaate 10 | |||
| Tuotevastuu | |||||||
| Näkökohta: Asiakkaiden terveys ja turvallisuus | |||||||
| G4-PR2 | Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuus vaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna loppu tulosten mukaan |
175 | • | ||||
| Näkökohta: Tuote- ja palvelutiedot | |||||||
| G4-PR4 | Tuote- ja palveluinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan |
175 | • | ||||
| Näkökohta: Määräystenmukaisuus | |||||||
| G4-PR9 | Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen rahamääräinen arvo |
175 | • |
Kysymykset ja kommentit liittyen Vuosiraporttiin, voitte halutessanne olla yhteydessä:
Talousjohtaja [email protected]
Business Controller and Head of Investor Relations [email protected]
PL 26 00421 Helsinki, Suomi
Riina Kirmanen Johtaja, Markkinointi, viestintä ja vastuullisuus [email protected]
Yhteiskuntavastuupäällikkö [email protected]
Tämän julkaisun painamiseen on käytetty Curious Matter 270 g/m2 ja Scandia 2000 White 115 g/m2 papereita.
190
Vaisala Oyj PL 26 00421 Helsinki
B211709FI
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.