Annual Report • Mar 8, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| NURMINEN LOGISTICSIN PALVELUT | 4 |
|---|---|
| TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. 6 | |
| STRATEGIA | 8 |
| HALLITUS11 | |
| JOHTORYHMÄ | 13 |
| TIETOA SIJOITTAJILLE | 15 |
| TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 17 | |
| Hallituksen toimintakertomus 18 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS . | 22 |
| Konsernitase, IFRS 23 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS . | 24 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 25 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS . | 26 |
| 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet . | 26 |
| 2. Segmentti-informaatio . | 32 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot . | 32 |
| 4. Liiketoiminnan muut kulut 32 | |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 33 | |
| 6. Poistot ja arvonalentumiset 33 | |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut 33 | |
| 8. Tuloverot . | 34 |
| 9. Osakekohtainen tulos . | 34 |
| 10. Tytäryritykset ja osakkuusyritykset . | 35 |
| 11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . | 36 |
| 12. Aineettomat hyödykkeet . | 38 |
| 13. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin . | 39 |
| 14. Omaisuuserien arvonalentuminen 40 | |
| 15. Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset . | 41 |
| 16. Pitkäaikaiset saamiset . | 41 |
| 17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat . | 42 |
| 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset . | 43 |
| 19. Rahavarat . | 43 |
| 20. Omaa pääomaa koskevat tiedot 44 | |
| 21. Osakeperusteiset maksut . | 45 |
| 22. Rahoitusvelat 45 | |
| 23. Ostovelat ja muut velat 46 | |
| 24. Rahoitusriskien hallinta . | 46 |
| 25. Muut vuokrasopimukset . | 49 |
| 26. Vakuudet ja vastuusitoumukset . | 49 |
| 27. Lähipiiritapahtumat . | 50 |
| 28. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat . | 50 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma . | 51 |
| Emoyhtiön tase . | 51 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma . | 52 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 53 | |
| Tuloslaskelman liitetiedot 54 | |
| Taseen liitetiedot 55 | |
| Muut liitetiedot . | 58 |
| Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot . | 58 |
| Tilintarkastuskertomus . | 59 |
| Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset . | 63 |
| Konsernin tunnusluvut . | 64 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 65 Osakkeiden omistusmääräjakauma 66 |
Nurminen Logistics on vuonna 1886 perustettu kansainvälisiä logistiikkapalveluita tarjoava pörssiyhtiö. Yhtiö tuottaa asiakkailleen laadukkaita huolinta- ja tavarankäsittelypalveluita sekä rautatiekuljetuksia ja niihin liittyviä projektikuljetuspalveluita.
Nurminen Logisticsin toimipisteet sijaitsevat Suomessa, Baltiassa sekä Venäjällä ja terminaalit Suomen suurimmissa satamissa ja idänliikenteen keskeisillä paikoilla. Nurminen Logisticsilta asiakas saa kokonaisvaltaista logistiikkapalvelua, joka näkyy toimitusvarmuutena sekä aika- ja kustannussäästöinä.
Nurminen Logisticsin tavoitteena on olla luotettavin ja laadukkain logistiikkatoimija valitsemillaan liiketoimintasegmenteillä ja -alueilla. Nurminen haluaa menestyä erottumalla hyvällä asiakaspalvelulla ja kyvyllä löytää luoviakin logistiikkaratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan.
Nurminen Logistics tarjoaa viennin ja tuonnin räätälöityjä tullauspalveluita. Palvelut kattavat kaikki kansainväliseen kauppaan liittyvät dokumentointipalvelut. Luotettavaa ja neutraalia huolintapalvelua voivat hyödyntää niin maahantuojat, vientiyritykset, varustamot kuin kuljetus- ja huolintaliikkeetkin. Tulli on myöntänyt Nurmiselle AEOFtodistuksen, mikä tarkoittaa yksinkertaistettuja tullimenettelyjä koko EU-alueella. Nurmisen kautta asiakas saa kattavat kuljetuspalvelut sekä Suomessa että ulkomaille – yhtiön käytössä on maailmanlaajuinen yhteistyökumppaniverkosto.
Nurmisella on Suomessa modernia terminaalitilaa yhteensä noin 100 000 neliömetriä. Terminaalit on sijoitettu logistisesti optimaalisille paikkakunnille: suurimpiin satamiin ja tärkeimmille itärajan ylityspaikoille. Terminaaleihin on rautatieyhteys, ja lastaaminen onnistuu sekä sisätiloissa että ulkona. Nurmisella terminaali- ja tavarankäsittelypalvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan, ja niihin kuuluu monipuolinen valikoima lisäarvopalveluita.
Lisäarvopalveluihin kuuluu muun muassa nouto- ja jakelupalvelu, konttien siirto ja näytteenotto sekä tavaroiden pakkaus, etiketöinti ja punnitus. Lisäarvopalvelut suunnitellaan aina vastaamaan kunkin asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Yhdelle asiakkaalle voi riittää kuormien yhdisteleminen terminaalissa tai uudelleenpakkaus, toinen taas voi nähdä järkeväksi ulkoistaa koko logistiikkansa Nurmisen hoidettavaksi.
Nurminen tarjoaa rautatiekuljetuspalveluita Suomen ja Venäjän sekä IVY-maiden väliseen liikenteeseen. Oman kaluston lisäksi yhtiö operoi yhteistyökumppaneiden vaunuja. Nurmisen rautatiekuljetuspalvelussa asiakkaan käytettävissä ovat yhtiön kattavat terminaali- ja huolintapalvelut. Rautateitse hoituvat myös projekti- ja erikoiskuljetukset. Nurmisen oma vaunukalusto koostuu viidestä eri vaunutyypistä, jotka ovat hakevaunut, konttivaunut, pankkovaunut, teräskelavaunut ja säiliövaunut.
Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen teollisiin investointeihin liittyviä projektikuljetuspalveluita, joihin sisältyy itse kuljetuksen ja kansainvälisissä kuljetuksissa tarvittavien asiakirjojen lisäksi myös koko projektin hallinta. Nurminen Logisticsin pitkä kokemus ja asiantuntemus vaativissa projekteissa auttavat hoitamaan arvokkaat koneet ja laitteet vahingoittumattomina perille jokaisen projektin yksilöllisessä aikataulussa parasta mahdollista kuljetusratkaisua hyödyntäen.
Onnistuimme kasvattamaan lähes kaikkien palvelujemme liikevaihtoa ja liiketulosta
Vuonna 2017 Nurminen Logistics paransi kannattavuuttaan. Yhtiön liikevaihto kasvoi 51,6 prosenttia, raportoitu liiketulos 2,6 miljoonaa euroa ja raportoitu nettotulos 2,9 miljoonaa euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Vertailukelpoinen nettotulos nousi voitolliseksi (0,3 miljoonaa euroa) ja operatiivinen liiketoiminta kehittyi suotuisasti vuonna 2017.
Suomen talouden elpyminen ja Suomen vienti- ja tuontiteollisuuden kasvu katsauskaudella kiihdyttivät yhtiön tarjoamien palveluiden kysyntää Suomessa. Nostimme joulukuussa koko vuoden tulosohjeistusta odotettua vahvemman liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymisen johdosta. Onnistuimme kasvattamaan lähes kaikkien palvelujemme liikevaihtoa ja liiketulosta. Saavutukset ovat määrätietoisen työn tulosta ja onnistuminen usealla osaalueella kertoo sitoutumisestamme palveluliiketoimintaamme, tavoitteisiimme ja strategiaamme.
Erityisesti terminaaliliiketoiminnan positiivinen kehitys sekä Baltian yhtiöiden hyvä tuloksentekokyky tukivat yhtiön tuloskäännettä. Suomen huolintapalveluiden kannattavuus pysyi vahvana ja liikevaihto kasvoi vuoteen 2016 verrattuna. Suomen rautatielogistiikan kannattavuus parani katsauskaudella toiminnan tehostamisen myötä ja Venäjän yhtiön operoimien omien vaunujen käyttöaste pysyi korkeana.
Uskomme, että yhtiö jatkaa kasvu-uralla myös tulevina vuosina. Kasvun tukemiseksi yhtiö toteutti kesällä merkintäoikeusannin sijoittajilleen. Anti sai markkinoilta erinomaisen vastaanoton ja kaikki merkintäoikeusannissa merkittäväksi tarjotut 29 229 764 uutta osaketta tulivat merkityksi. Merkintäoikeusannilla yhtiö keräsi noin 5,7 miljoonan euron bruttovarat. Pääomajärjestely vahvisti yhtiön pääomarakennetta ja tasetta sekä laski nettovelkaantumisastetta ja rahoituskustannuksia huomattavasti. Merkintäoikeusanti yhdessä kasvaneen liiketuloksen kanssa paransi yhtiön rahoitusasemaa merkittävästi vuonna 2017.
Liiketulos kasvoi
POSITIIVINEN TULOS Nurminen onnistui parantamaan liiketulostaan 278,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 1,7 miljoonaan euroon. Tuloskäännettä tukivat erityisesti terminaaliliiketoiminnan positiivinen kehitys sekä Baltian yhtiöiden hyvä tuloksentekokyky. Terminaalien tavaravirrat kasvoivat sekä vienti- että tuontiliikenteessä parantaen samalla terminaalien käyttöastetta. Positiivinen kehitys näkyi selkeimmin Vuosaaren toimipisteessä metsä-, teräs- ja konepajateollisuuden sekä e-kaupan logistiikan palvelujen kysynnän kasvuna.
MERKINTÄOIKEUSANTI Nurmisen kesällä toteuttama merkintäoikeusanti osakkeenomistajilleen sai hyvän vastaanoton – kaikki merkintäoikeusannissa merkittäväksi tarjotut 29 229 764 uutta osaketta tulivat merkityksi. Merkintäoikeusannissa yhtiö keräsi noin 5,7 miljoonan euron bruttovarat ja yhtiön pääoma kasvoi yhteensä 9,0 miljoonalla eurolla. Järjestelyn ansiosta yhtiön pääomarakenne vahvistui ja nettovelkaantumisaste sekä rahoituskustannukset laskivat huomattavasti.
Junan kokonaispituus noin 800 metriä
Marraskuussa Nurminen järjesti ensimmäisen kokojunakuljetuksen Suomesta Kiinaan. Konttijuna koostui 50:stä 40 jalan kontista ja junan kokonaispituus oli noin 800 metriä. Tavarat kuljetettiin Suomesta Keski-Kiinaan Venäjän ja Kazakstanin kautta vain 12 päivässä, yhdistettynä meri- ja maakuljetuksena sama matka taittuu yli 50 päivässä. Nurmisen tavoitteena on järjestää säännöllinen junayhteys Kiinaan.
Nykyisten palvelujen jatkuvan kehittämisen lisäksi yhtiön tavoitteena on laajentaa palvelutarjoomaansa. Katsauskaudella yhtiö keskittyi kehittämään Kiinaan suuntautuvia rautatiekuljetuksia. Marraskuussa yhtiö operoi onnistuneesti ensimmäisen konttijunan Suomesta Kiinaan ja yhtiö tavoittelee säännöllisen Suomen ja Kiinan välisen junayhteyden avaamista. Suomen ja Pohjois-Euroopan vienti- ja tuontiteollisuudella on kysyntää tälle palvelulle.
Vuonna 2017 yhtiö investoi käyttöomaisuuteen yli miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Terminaalien ja vaunukaluston korjausinvestointien lisäksi suurempia investointihankkeita oli vuoden aikana aloitettu tietojärjestelmien uudistaminen. Tietojärjestelmät uusitaan vaiheittain: vuoden 2017 loppupuolella otettiin käyttöön uusi asiakashallintajärjestelmä, vuoden vaihteessa uudet taloushallinto- ja huolintajärjestelmät ja vuoden 2018 aikana uudistamme varastonhallintajärjestelmän. Modernien järjestelmien avulla pystymme tehostamaan toimintaamme sekä parantamaan kilpailukykyämme ja palvelumme tasoa. Lisäksi ne avaavat mahdollisuuksia uusien digitaalisten palveluiden tarjoamiseen.
Yhtiö on hyvällä tiellä ja paremmassa taloudellisessa kunnossa jatkamaan kasvua ja toimintojen parantamista. Jatkamme vuonna 2018 strategisten liikkeiden selvittelyä tavoitteenamme tukea markkina-asemaamme sekä pidentää arvoketjua ja laajentaa palvelutarjontaamme asiakkaillemme. Vuoden 2018 tärkein tavoitteemme on jatkaa kannattavan kasvun tiellä.
Marko Tuunainen President and CEO
Nurminen Logisticsin tavoitteena on olla luotettavin ja laadukkain logistiikkatoimija valitsemillaan liiketoimintasegmenteillä ja -alueilla. Nurminen Logisticsin strategiana on kasvaa orgaanisesti sekä investointien ja yritysjärjestelyiden kautta. Avainroolissa tässä ovat mittava kokemus kotimaisesta ja kansainvälisestä logistiikkamarkkinasta, laadukas ja monipuolinen palvelukokonaisuus keskeisiltä sijainneilta sekä asiakastarpeen kattava, riittävä ja kustannustehokas palveluiden arvoketju.
Hallitus on päivittänyt yhtiön pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet vastaamaan markkinaympäristöä ja yhtiön nykyisen liiketoiminnan tasoa. Nurminen Logisticsin tavoitteena on saavuttaa markkinoita nopeampi kasvu, 7 % liikevoittotaso ja 12 % oman pääoman tuotto.
8
Vuonna 2017 Nurminen Logistics keskittyi rahoitusrakenteensa kehittämiseen toteuttamalla kesä-heinäkuussa merkintäoikeusannin osakkeenomistajilleen. Pääomajärjestelyn tavoitteet toteutuivat: yhtiö sai varoja strategian mukaisten hankkeiden edistämiseen, yhtiön tase vahvistui ja velkarakenne keveni. Vuonna 2017 Nurminen Logistics vei määrätietoisesti eteenpäin suunnitelmansa avata rautatieyhteys Kiinaan, kehitti NR Rail Oy:n toimintaa sekä onnistui parantamaan kannattavuuttaan.
Vuoden 2017 aikana Nurminen Logistics on onnistunut parantamaan lähes kaikkien liiketoimintojensa kannattavuutta. Yhtiön liiketulos kasvoi 278,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 1,7 miljoonaan euroon. Huolinta- ja terminaalipalvelujen, Suomen rautatielogistiikan sekä Baltian yhtiöiden kannattavuus parani edellisvuodesta. Terminaaliliiketoiminnan kannattavuus parani selvästi, mikä johtui suurilta osin terminaalien tavaravirtojen kasvusta vienti- ja tuontiliikenteessä. Positiivinen kehitys näkyi selvästi Vuosaaren toimipisteessä metsä-, teräs- ja konepajateollisuuden sekä e-kaupan logistiikan palvelujen kysynnän kasvuna. Huolintapalveluiden ja Suomen rautatielogistiikan kannattavuuden kasvun ajurina oli toiminnan tehostaminen. Baltian yhtiöiden liiketulosta paransi voimakas liikevaihdon kasvu.
Olla luotettavin ja laadukkain logistiikkatoimija valitsemillaan liiketoimintasegmenteillä ja -alueilla
asiakkaan parhaaksi
luottamuksen arvoinen
Yrittäjyys on vastuuta
Palveluiden korkea laatu, luotettavuus ja joustavuus
Vahva osaaminen Suomen tuonnin ja viennin logistiikkapalveluiden tuottamisessa sekä Suomen ja Venäjän välisessä ja Venäjän ja sen lähialueiden sisäisessä logistiikassa
Pitkä kokemus ja vahva osaaminen logistiikkamarkkinoilta
Toimipisteet keskeisillä paikoilla tavaravirtojen äärellä
1. Kasvu valikoitujen hankintojen ja hankkeiden kautta
2. Kannattavuuden parantaminen
3. Rautatielogistiikan palvelujen kehittäminen
Kehitä ja kehity –
Luota ja ole
Toimi tuloksellisesti
Digitalisaatio Valmistamisen globalisaatio
Energiatehokkuus ja ympäristövastuullisuus Logistiikkapalveluiden 1 2 3 4 ulkoistaminen
9
Yhtiön rautatielogistiikkapalvelujen kehittämisen kärkihankkeita on luotettavan ja nopean konttijunayhteyden luominen Kiinaan suomalaisille vientituotteille. Ensimmäinen iso askel kohti päämäärää otettiin marraskuussa, kun Nurminen järjesti kokojunakuljetuksen Suomesta Kiinaan. Tavarat kuljetettiin Luumäeltä Keski-Kiinaan vain 12 päivässä. Samaan aikaan yhtiö käynnisti projektin viikoittaisen rautatieyhteyden avaamiseksi Helsingin satamasta Kiinaan. Yhtiön asiakaskunta tulee muodostumaan Suomen vientiteollisuudesta ja kansainvälisistä huolintaliikkeistä. Rautatiekuljetuksen lisäksi asiakkaille tullaan tarjoamaan konttien nouto- ja jakelukuljetuspalvelua maanteitse Kiinan määräasemalta kaikkialle maahan.
Vuoden 2017 aikana NR Rail jatkoi strategiansa mukaisesti rautatiemarkkinoiden kartoittamista ja saavutti asiakaskunnassa uskottavan palveluntarjoajan aseman, vaikka investoinnit veturikalustoon ovat vielä tekemättä. NR Rail Oy jatkaa yhteistyöneuvotteluita tarkemmin identifioidun asiakasryhmän kanssa ja selvittää mahdollisuuksia tarjota laajempaa kokonaisuutta logistiikan arvoketjussa. Nurminen Logistics ja venäläisen Rustranscomin yhteistyön aloittamisen taustalla on joulukuussa 2016 Suomen ja Venäjän välillä ratifioitu yhdysliikennesopimus. Suunnitelmien mukaan NR Rail Oy:n ydinpalvelu tulee kattamaan Suomen rajaliikenteen veturikuljetukset metsä- tai kemianteollisuudelle Niiralan, Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikkojen kautta.
Paula Ojala, rahtauspäällikkö, SSAB Europe Oy
Nurminen Logisticsin ja SSAB:n välinen yhteistyö on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Pienimuotoista yhteistyötä on kuitenkin ollut jo vuodesta 2010 lähtien. Nurminen hoitaa SSAB:n teräskelojen kontitusta Vuosaaren terminaalissa. Teräskelojen lisäksi Nurminen on kontittanut myös pieniä määriä SSAB:n teräslevyjä ja -putkia sekä hoitanut SSAB:n koe-erien toimituksia ympäri maailmaa yhteistyössä kappaletavaraoperaattori Nordiconin kanssa.
– SSAB luottaa Nurmisen vahvaan laatuun terästuotteiden käsittelyssä. Kontitusten huolellinen suunnittelu ja kelojen meriturvallinen tuenta ovat edellytyksenä vahinkojen ja reklamaatioiden minimoimiselle, kertoo Nurminen Logisticsin myyntipäällikkö Mika Raunemo.
– Olemme olleet tyytyväisiä yhteistyöhön Nurminen Logisticsin kanssa. Nurmisen Vuosaaren terminaalin sijainti aivan sataman vieressä on iso etu. Kontit ovat helposti saatavilla ja Nurminen on pystynyt hoitamaan kasvavia volyymeja aikataulu- ja laatuvaatimustemme mukaisesti, kertoo SSAB Europe Oy:n rahtauspäällikkö Paula Ojala.
Kuljetusten koon ja määrän sekä kuljetusreitin optimointi on hyvä ympäristömme kannalta.
* Nurminen Logistics Oyj aloitti toimintansa 1.1.2008 John Nurminen Oy:n jakauduttua. Tähdellä merkitty vuosiluku kertoo, mistä saakka kyseinen henkilö on ollut John Nurminen Oy:n ja sen jälkeen Nurminen Logistics Oyj:n hallituksissa.
Lue lisää: Hallituksen jäsenten keskeinen työkokemus on esitelty Nurminen Logisticsin verkkiosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com
Tommi Antikainen, johtaja, Nordicon
Nordicon on Pohjoismaiden johtava neutraali kappaletavararahdin toimittaja, jonka toimipaikat sijaitsevat Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. Nordiconin ydinliiketoimintaa on kappaletavaraerien (LCL) konsolidointi ympäri maailmaa. Nurminen Logistics toimii Nordiconin terminaalioperaattorina Suomessa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu konttien ja trailereiden purku ja lastaus sekä lähetysten lajittelu ja uudelleen pakkaaminen Vuosaaren terminaalissa. Nurminen tarjoaa Nordiconin asiakkaille myös kaikki tullauksiin liittyvät palvelut sekä tarvittavat nouto- ja jakelukuljetukset.
– Mahdollisuus sähköiseen tiedonsiirtoon oli meille ensisijaisen tärkeä yhteistyökumppanin valintakriteeri, kun harkitsimme yhteistyön aloittamista Nurmisen kanssa kolmisen vuotta sitten. Olemme tyytyväisiä Nurmiselta saatuun palveluun ja voimme luottaa siihen, että Nurminen hoitaa kaikki eteen tulevat erikoistilanteet ammattitaidolla. Esimerkiksi kappaletavaran purku on tarvittaessa hoidettu Nurmisen Vainikkalan terminaalissa, sanoo johtaja Tommi Antikainen Nordiconilta.
– Takana on kolme vuotta hedelmällistä yhteistyötä Nordiconin kanssa. Heti yhteistyön aloittamisen yhteydessä toteutetun tietojärjestelmien sähköisen integraation avulla kaikki tieto siirtyy järjestelmästä toiseen viiveettä sekä virheittä. Näin pystymme tarjoamaan Nordiconille nopeaa ja ajantasaista palvelua. Nordiconille yhteistyökumppanin neutraalisuus on tärkeää, kuten myös riittävä kapasiteetti kaikissa tilanteissa, kertoo Vice President Mike Karjagin Nurminen Logisticsilta.
Nurmiselta asiakas saa kaikki logistiikkapalvelut yhden palvelutarjoajan kautta.
* Nurminen Logistics Oyj aloitti toimintansa 1.1.2008 John Nurminen Oy:n jakauduttua. Tähdellä merkitty vuosiluku kertoo, mistä saakka kyseinen henkilö on ollut John Nurminen Oy:n ja sen jälkeen Nurminen Logistics Oyj:n hallituksissa.
Lue lisää: Johtoryhmän jäsenten keskeinen työkokemus on esitelty Nurminen Logisticsin verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com
Seija Piispanen, Distribution and Logistics Manager FIBA, Metsä Tissue
Metsä Group on kansainvälisesti toimiva suomalainen metsäteollisuuskonserni. Viime huhtikuussa Nurminen aloitti yhteistyön Metsä Groupin pehmo- ja ruoanlaittopapereita valmistavan Metsä Tissuen kanssa. Metsä Tissuen tuotteet kuljetetaan rautateitse Mäntän perinteikkäältä tehtaalta Nurmisen Vuosaaren logistiikkakeskukseen, jossa tuotteet lastataan merikontteihin sekä tehdään tarvittavat dokumentit vientiä varten. Vuosaaresta tavarat lähtevät konttilaivoilla asiakkaille ympäri maailmaa.
– Tiesimme kokemuksesta, että Vuosaaren satama ja Nurmisen terminaali sopivat erinomaisesti tuotteidemme laivauspisteeksi globaalille asiakaskunnallemme, sanoo tuotteiden logistiikasta ja jakelusta vastaava Seija Piispanen Metsä Tissuelta.
– Nurmisen henkilöstöllä on vankka kokemus Metsä Groupin tuotteiden käsittelystä, huolinnasta ja muusta logistiikasta, joten yhteistyön aloittaminen sujui vaivattomasti. Jotkut Metsä Tissuen tuotteet vaativat vastaanottajakohtaisia erikoistuentoja konttien lastauksissa, rullien lastaamista kuormalavoille ja vastaavia lisäarvopalveluita, kertoo Vice President Risto Holopainen Nurminen Logisticsilta.
Nurminen Logistics Oyj:n tavoite on tuottaa täsmällistä, johdonmukaista, riittävää ja ajantasaista tietoa Nurminen Logistics Oyj:n liiketoimintojen kehityksestä, strategiasta ja konsernin taloudellisesta asemasta. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö
Nurminen Logistics Oyj pyrkii takaamaan kaikille, nykyisille ja tuleville osakkeenomistajille ja luotottajille, yhtäläisen informaation saatavuuden. Yhtiö noudattaa Suomen lainsäädäntöä, viranomaisten ja markkinapaikkojen määräyksiä sekä sijoittajaviestinnän hyviksi todettuja periaatteita. Keskeiset viestintäkanavat ovat pörssi ja internet.
Nurminen Logistics Oyj:n osake on ollut julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsingin päälistalla 1.1.2008 alkaen. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Osakkeen kaupankäyntitunnus on NLG1V.
Nurminen Logistics Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 11.4.2018 kello 13 alkaen osoitteessa Pasilankatu 2, 00240 Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon 28.3.2018. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 6.4.2018 kello 10.00.
Ilmoittautua voi:
Ilmoittautumiskirjeen tai -viestin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 ei jaeta osinkoa.
Puolivuosikatsaus julkaistaan 9.8.2018 suomeksi ja englanniksi.
Nurminen Logistics Oyj soveltaa 30 päivän pituista hiljaista aikaa tulosjulkistustensa edellä. Yhtiön edustajat eivät tänä aikana tapaa sijoittajia tai analyytikoita eivätkä kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.
President and CEO Marko Tuunainen Puhelin: 010 545 7011 Sähköposti: [email protected]
Inderes Oy
Nurminen Logistics ei vastaa analyytikoiden esittämistä kommenteista tai arvioista.
Nurminen Logistics Oyj:n painetun vuosikertomuksen voi tilata sähköpostitse osoitteesta info@nurminenlogistics. com ja muita taloudellista tiedotteita voi tilata osoitteessa nurminenlogistics.com.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.–31.12.2017
Vuonna 2017 Nurminen Logistics paransi kannattavuuttaan. Yhtiön liikevaihto kasvoi 51,6 prosenttia, raportoitu liiketulos 2,6 miljoonaa euroa ja raportoitu nettotulos 2,9 miljoonaa euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Vertailukelpoinen nettotulos nousi voitolliseksi (0,3 miljoonaa euroa). Operatiivinen liiketoiminta kehittyi suotuisasti vuonna 2017. Suomen talouden elpyminen ja Suomen vienti- ja tuontiteollisuuden kasvu kiihdyttivät yhtiön tarjoamien palveluiden kysyntää Suomessa. Yhtiö nosti joulukuussa koko vuoden tulosohjeistusta odotettua vahvemman liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymisen johdosta.
Lähes kaikkien yhtiön palvelujen liikevaihto ja liiketulos kasvoi vuoden takaisesta. Erityisesti terminaaliliiketoiminnan positiivinen kehitys sekä Baltian yhtiöiden hyvä tuloksentekokyky tukivat yhtiön tuloskäännettä. Suomen huolintapalveluiden kannattavuus pysyi vahvana ja liikevaihto kasvoi vuoteen 2016 verrattuna. Suomen rautatielogistiikan kannattavuus parani katsauskaudella toiminnan tehostamisen myötä ja Venäjän yhtiön operoimien omien vaunujen käyttöaste pysyi korkeana.
Yhtiö toteutti kesällä merkintäoikeusannin sijoittajilleen. Anti sai markkinoilta erinomaisen vastaanoton ja kaikki merkintäoikeusannissa merkittäväksi tarjotut 29 229 764 uutta osaketta tulivat merkityksi. Merkintäoikeusannilla yhtiö keräsi noin 5,7 miljoonan euron bruttovarat. Pääomajärjestely vahvisti yhtiön pääomarakennetta ja tasetta sekä laski nettovelkaantumisastetta ja rahoituskustannuksia huomattavasti. Merkintäoikeusanti yhdessä kasvaneen liiketuloksen kanssa paransi yhtiön rahoitusasemaa merkittävästi vuonna 2017. Annin yhteydessä yhtiö toteutti 1,5 miljoonan euron vaihdettavan hybridilainan liikkeeseen laskemisen Ilmariselle. Vaihdettavan hybridilainan pääoma ja sille kertyneet korot voidaan vaihtaa enintään 5 330 000 yhtiön osakkeeseen vaihdettavan hybridilainan ehtojen mukaisesti.
Nykyisten palvelujen jatkuvan kehittämisen lisäksi yhtiön tavoitteena on laajentaa palvelutarjoomaansa. Vuonna 2017 yhtiö kehitti uutta rautatiekuljetuspalvelua Kiinan ja Suomen välille. Joulukuussa yhtiö järjesti ensimmäisen konttijunakuljetuksen Suomesta Kiinaan ja yhtiö tavoittelee säännöllisen Suomen ja Kiinan välisen junayhteyden avaamista.
Vuonna 2017 yhtiö investoi käyttöomaisuuteen yli miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Terminaalien ja vaunukaluston korjausinvestointien lisäksi suurempia investointihankkeita oli vuoden aikana aloitettu tietojärjestelmien uudistaminen. Vuonna 2017 yhtiö otti käyttöön uudet asiakashallinta-, taloushallinto- ja huolintajärjestelmät ja vuoden 2018 aikana uudistetaan varastonhallintajärjestelmä. Uusien järjestelmien avulla yhtiö pystyy tehostamaan toimintaansa sekä parantamaan kilpailukykyään ja palvelujensa tasoa.
Suomen talous ja ulkomaankauppa kasvoivat voimakkaasti vuonna 2017. Suomen viennin kehityksessä oli nähtävissä selkeä käänne, ja Suomi pääsi mukaan vientimarkkinoiden nopeaan kasvuun. Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja tavaratuonnin 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomen vientiteollisuuden lähivuosien kasvua tukevat tärkeimpien vientimarkkinoiden hyvänä jatkuva kasvu ja Suomen kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Yhtiölle tärkeissä segmenteissä kuten metsä- ja konepajateollisuuden tuotteissa yhtiön palvelujen kysyntä oli hyvällä tasolla ja yhtiö onnistui säilyttämään vahvan markkina-asemansa kappaletavaran tuontihuolinnassa. Venäjän talous alkoi jälleen kasvaa pitkittyneen taantuman jälkeen. Myös Baltian maiden taloudet jatkoivat nousujohteessa ja yhtiön Baltian liiketoimintojen palvelukysyntä vuonna 2017 oli vahvaa.
Tilikauden 2017 liikevaihto oli 75,8 miljoonaa euroa (2016: 50,0 miljoonaa), jossa oli nousua vuoteen 2016 verrattuna 51,6 %. Liiketulos parani 278,4 %:lla 1 691 (–948) tuhanteen euroon.
Vertailukelpoinen liikevaihto oli 74,8 (50,5) miljoonaa euroa, jossa oli nousua vuoteen 2016 verrattuna 48,0 %. Katsauskauden vertailukelpoinen liiketulos parani 22 077,8 %:lla 1 996 (9) tuhanteen euroon.
Vertailukelpoinen tulos sisältää liikevaihdon oikaisuja –1 026 (536) tuhatta euroa, valuuttakurssivaikutusten oikaisuja –102 (793) tuhatta euroa ja tulospalkkioita 406 (0) tuhatta euroa sekä muiden kulujen oikaisuja 0 (164) tuhatta euroa. Katsauskauden liikevaihdon oikaisut koostuvat Venäjän yhtiön liikevaihdon kasvamisesta, mikä johtui ruplan arvon vuoden keskikurssin vahvistumisesta valuuttakurssivertailukauteen (2015) verrattuna. Vertailukauden liikevaihdon oikaisut liittyvät valuuttakurssimuutoksiin sekä edellisen tilikauden oikaisuihin.
| KONSERNIN VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1.1.–31.12. 2017 |
1.1.–31.12. 2016 |
||||
| RAPORTOITU LIIKEVAIHTO | 75 772 | 49 971 | ||||
| Valuuttakurssien muutokset | –1 026 | 545 | ||||
| Tilikausien väliset oikaisut | –9 | |||||
| VERTAILUKELPOINEN LIIKEVAIHTO |
74 746 | 50 507 | ||||
| RAPORTOITU LIIKETULOS | 1 691 | –948 | ||||
| Liikevaihdon oikaisut | ||||||
| Valuuttakurssien muutokset | –102 | 793 | ||||
| Aikaisempien tilikausien oikaisut | 164 | |||||
| Tulospalkkoiden oikaisut | 406 | |||||
| VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS |
1 996 | 9 |
Huolintapalvelujen liikevaihto katsauskaudella kasvoi ja kannattavuus parani vuoteen 2016 verrattuna. Liikevaihtoa kasvattivat onnistumiset asiakashankinnassa, vahvana jatkunut tuonti-, vienti- ja lisäarvopalveluiden kysyntä sekä laajempien palvelukokonaisuuksien kysynnän kasvu. Kannattavuuden parannus edellisvuoteen verrattuna johtui toiminnan tehostamisesta.
Terminaalipalvelujen liikevaihto kasvoi ja myös kannattavuus parani edellisvuoteen verrattuna. Terminaalien tavaravirrat kasvoivat sekä vienti- että tuontiliikenteessä parantaen samalla kapasiteetin käyttöastetta. Positiivinen kehitys näkyi selkeimmin Vuosaaren toimipisteessä metsä-, teräs- ja konepajateollisuuden sekä e-kaupan logistiikan palvelujen kysynnän kasvuna. Myös Venäjän transito- ja vientiliikenteen palvelujen kysynnässä oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvua vertailujaksoon verrattuna.
Suomen rautatielogistiikan liikevaihto katsauskaudella laski edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketoiminnon kannattavuus kuitenkin parani selvästi vaikeasta alkuvuodesta huolimatta, jolloin rautatiekuljetusten heikko kysyntä painoi kannattavuutta. Katsauskauden loppua kohden kysyntä alkoi elpyä ja rautatieviennin volyymit lähtivät hienoiseen kasvuun. Kemikaalikuljetusten volyymit jatkuivat tasaisina pitkin vuotta.
Venäjän yhtiön katsauskauden liikevaihto ja kannattavuus laskivat odotetusti vuonna 2016 toteutetun katettujen vaunujen myynnin takia. Katsauskaudella yhtiön omien vaunujen ja alustojen käyttöaste ja kannattavuus olivat hyvällä tasolla vaunujen kiertäessä asiakkaillamme pitkillä sopimuksilla. Operatiivinen liiketulos Venäjällä vuonna 2017 oli edelleen hyvä.
Baltian yhtiöiden liikevaihto ja kannattavuus paranivat merkittävästi vertailujaksoon verrattuna. Vuonna 2017 Baltian liiketoimintojen palvelujen kysyntä oli voimakkaassa kasvussa koko katsauskauden. Kasvun mahdollistivat Baltian yhtiöiden suosiollinen asiakassuhteiden kehitys ja Baltian edelleen vahvistunut markkinaympäristö.
Keskeiset taloudellista kehitystä, henkilöstöä ja osakekohtaista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2015–2017 on esitetty tilinpäätöksessä omana kohtanaan.
Liiketoiminnan rahavirta oli 3 461 tuhatta euroa. Nettoinvestointien rahavirta oli –1 695 tuhatta euroa. Rahoituksen rahavirta oli 3 778 tuhatta euroa. Rahoituksen kassavirtaa kasvatti kesällä tehty osakeanti (+5 076 tuhatta euroa).
Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 7 832 tuhatta euroa. Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan kulut ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan.
Yhtiön tase ja rahoitusasema ovat vahvistuneet selvästi parantuneen tuloksen sekä tilikaudella toteutetun annin myötä. Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti 26.6.2017 osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvan merkintäoikeusannin järjestämisestä varsinaisen yhtiökokouksen 21.4.2017 antaman osakeantivaltuutuksen nojalla. Merkintäoikeusannin tarkoituksena oli yhtiön strategian mukaisten suunnitelmien edistäminen, yhtiön taseen vahvistaminen ja yhtiön velkarakenteen keventäminen. Lisäksi suunnatun konversioannin merkintä vähensi yhtiön sale and lease back -järjestelystä johtuvien maksuvelvoitteiden määrää 2,4 miljoonalla eurolla.
Yhtiön merkintäoikeusannista ja sen jälkeen toteutetusta private placementista saatujen varojen bruttomäärä on noin 5,7 miljoonaa euroa. Suunnatussa konversioannissa osakemerkintä maksettiin kokonaisuudessaan käyttämällä yhtiön sale and lease back -järjestelyn maksuvelvoitteita Ilmariselle osakemerkintöjen maksuun, mikä vähensi yhtiön velkoja noin 2,4 miljoonalla eurolla, mutta siitä ei kertynyt varoja yhtiölle. Yhtiön merkintäetuoikeusannista saamat kokonaisnettovarat ovat noin 5,1 miljoonaa euroa. Kaikki merkintäoikeusannissa merkittäväksi tarjotut 29 229 764 uutta osaketta tulivat merkityiksi. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.7.2017. Merkintäoikeusannin lisäksi Nurminen Logistics ja Ilmarinen sopivat, että 1 500 000 euroa sale and lease back -järjestelyyn liittyviä yhtiön maksuvelvoitteita Ilmariselle konvertoidaan oman pääoman ehtoiseksi hybridilainaksi, joka voidaan lainaehtojen mukaisesti vaihtaa yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalaina). Hybridilainasopimus allekirjoitettiin Ilmarisen kanssa 18.7.2017.
Edellä mainittujen järjestelyjen myötä yhtiön oma pääoma kasvoi 9,0 miljoonaa euroa ja yhtiön pitkäaikaiset velat vähenivät 3,95 miljoonaa euroa. Tällä oli merkittävä vaikutus yhtiön taserakenteeseen ja omavaraisuusasteeseen, joka nousi 30,8 %:iin. Lisäksi järjestely vähentää selvästi yhtiön rahoituskuluja tulevaisuudessa.
Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä pankkilainoja. Yhtiön lyhytaikaiset korolliset velat (1,5 miljoonaa euroa) koostuvat 0,6 miljoonan euron rahoitusleasingveloista sekä 0,9 miljoonan euron factoringveloista. Pitkäaikaiset korolliset velat vähenivät 17,9 miljoonaan euroon.
Konsernin korollinen vieras pääoma oli 19,3 miljoonaa euroa ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 11,5 miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma oli 47,6 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 30,8 %.
Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat tilikauden aikana 1 624 (498) tuhatta euroa eli 2,1 % liikevaihdosta. Poistot olivat 1,8 (1,4) miljoonaa euroa eli 2,3 % liikevaihdosta.
Nurminen Logistics Oyj:n tytäryhtiön NR Rail Oy:n omistuspohja laajennettiin katsauskaudella suunnatulla osakeannilla, jolloin Nurminen Logistics Oyj:n omistusosuus laski 100 %:sta 51 %:iin.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa) RW Logistics Oy (100 %), Nurminen Logistics Services Oy (100 %), NR Rail Oy (51 %), Nurminen Maritime Latvia SIA (51 %), Pelkolan Terminaali Oy (20 %), OOO Nurminen Logistics (100 %), ZAO Terminal Rubesh (100 %), UAB Nurminen Maritime (51 %), Nurminen Maritime Eesti AS (51 %) sekä Team Lines Latvia SIA (23 %).
Nurminen Logistics tarjoaa logistiikkapalveluja ja pyrkii jatkuvasti kehittämään niitä sekä yksin että yhteistyössä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuonna 2017.
Konsernin oman henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 182, kun se 31.12.2016 oli 190. Ulkomailla työskenteli 43 henkilöä.
Henkilöstökulut olivat vuonna 2017 yhteensä 8,9 miljoonaa euroa (8,7 miljoonaa euroa vuonna 2016).
Tero Kivisaari erosi 6.10.2017 Nurminen Logistics Oyj:n hallituksesta. Nurminen Logisticsin hallitus jatkaa toimintaansa nelijäsenisenä seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Nurminen Logistics Oyj:n osake on noteerattu nykyisellä nimellään Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.1.2008 alkaen. Nurminen Logistics Oyj:n rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 44 254 174 osaketta ja osakepääoma 4 214 521 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Yhtiö oli 31.12.2007 asti nimeltään Kasola Oyj. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1987.
Nurminen Logistics Oyj:n osakkeiden vaihto 1.1.–31.12.2017 oli 4 677 332 kappaletta, joka on 10,6 % osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 2 593 829 euroa. Tilikauden alin kurssi oli 0,40 euroa osakkeelta ja ylin 0,71 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 0,55 euroa osakkeelta, ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 24 339 795 euroa.
Yhtiöllä oli vuoden 2017 lopussa 1 193 osakkeenomistajaa. Vuoden 2016 lopussa osakkeenomistajia oli 753.
Yhtiön hallussa oli vuoden 2017 lopussa 316 308 kappaletta omia osakkeita, mikä on 0,7 % äänistä. Yhtiö järjesti maksuttoman 350 000 osakkeen osakeannin itselleen lokakuussa 2017. Osakeannissa yhtiölle annettuja osakkeita on käytetty ja tullaan käyttämään hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.
Osakkeiden omistamista kuvaavat taulukot on esitetty tilinpäätöksen lopussa.
Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan, jonka mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan.
Yhtiön tiedossa ei ole Nurminen Logistics Oyj:n omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia lukuun ottamatta 28.12.2007 tiedotettua johdon ja hallituksen jäsenten sitoumusta olla myymättä tai muutoin luovuttamatta tiedotteen päivämäärällä omistamiaan John Nurminen Oy:n osakkeita ja niiden perusteella John Nurminen Oy:n jakautumisessa jakautumisvastikkeena saamiaan yhtiön osakkeita ilman yhtiön hallituksen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.
Nurminen Logistics Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 17.7.2017 tehtiin seuraava päätös:
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 5 330 000 uutta Yhtiön osaketta.
Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoimintajärjestelyiden ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, rahoitusjärjestelyihin, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja / tai henkilöstön kannustamiseen ja sitouttamiseen.
Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista Yhtiölle itselleen siten, että Yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) Yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa 17. heinäkuuta 2022 asti eikä se kumoa 21. huhtikuuta 2017 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta, joka on voimassa 30. huhtikuuta 2018 asti.
Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2017 tehtiin seuraavat päätökset:
Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2016–31.12.2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1.1.2016–31.12.2016 ei makseta osinkoa.
Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu viisi (5) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Olli Pohjanvirta, Tero Kivisaari, Juha Nurminen, Jukka Nurminen ja Alexey Grom. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Olli Pohjanvirran. Hallitus asetti myös tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Tero Kivisaari ja jäseneksi Jukka Nurminen.
Yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenille vuoden 2018 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 40 000 euroa ja kullekin muulle hallituksen jäsenelle 20 000 euroa. Lisäksi kullekin Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista 1 000 euroa kokoukselta ja Suomen ulkopuolella asuvalle jäsenelle 1 500 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiosta 50 prosenttia maksetaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita kolmeen vuoteen niiden vastaanottamisesta lukien. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi seuraavat palkkiot: 7 500 euron suuruinen kuukausipalkkio sekä enintään 1 600 euron suuruinen autoetu kuukaudessa ja puhelinetu.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 30 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voitaisiin käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/ tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.
Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2018 asti.
Yhtiökokous päätti valita yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Antti Suominen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Nurminen Logistics etsii ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja osana palvelujensa kehittämistä. Kaikilla yhtiön tarjoamilla palveluilla Suomessa on ISO 14001:2004 standardin vaatimukset täyttävä sertifioitu ympäristöjärjestelmä.
Nurminen Logistics uskoo, että talouden ja markkinoiden positiivinen kehitys jatkuu vuonna 2018. Nurminen Logistics arvioi vertailukelpoisen liikevaihtonsa ja vertailukelpoisen liiketuloksensa paranevan vuoden 2017 tasosta.
Hallitus on päivittänyt Nurminen Logisticsin pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet vastaamaan markkinaympäristöä ja yhtiön nykyisen liiketoiminnan tasoa. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa markkinoita nopeampi kasvu, 7 % liikevoittotaso ja 12 % oman pääoman tuotto.
Maailman kaupan yleinen heikentyminen nykytilanteesta vaikuttaisi negatiivisesti yhtiön palvelujen kysyntään ja sitä kautta tulokseen.
Yhtiön rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin rahoitus- ja taserakenne osiossa. Tarkemmat tiedot yhtiön riskienhallinnasta löytyvät Sijoittaja-osiosta Nurminen Logisticsin internetsivuilta osoitteesta www.nurminenlogistics.fi.
Yhtiöllä ei ole ollut merkittäviä tilikauden jälkeisiä tapahtumia.
Tilinpäätöksen 31.12.2017 mukaan emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 26 344 617,38 euroa. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 ei jaeta osinkoa.
Nurminen Logistics Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan 8.3.2018 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 75 772 | 49 971 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 118 | 365 |
| Aineiden ja palveluiden käyttö | –52 516 | –28 858 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | –8 921 | –8 707 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | –1 778 | –1 447 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | –10 984 | –12 271 |
| LIIKETULOS | 1 691 | –948 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 149 | 266 |
| Rahoituskulut | 7 | –1 554 | –1 785 |
| Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta | 15 | –12 | –31 |
| –1 417 | –1 550 | ||
| TULOS ENNEN VEROJA | 275 | –2 497 | |
| Tuloverot | 8 | –517 | –622 |
| TILIKAUDEN TULOS | –243 | –3 119 | |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | |||
| Muuntoerot | –314 | 1 865 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | –556 | –1 255 | |
| Tilikauden tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | –1 167 | –3 516 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 925 | 397 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille | –1 481 | –1 651 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 925 | 397 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta | |||
| voitosta laskettu osakekohtainen tulos | |||
| Tulos/osake, laimentamaton, eur | –0,04 | –0,24 | |
| Tulos/osake, laimennettu, eur | –0,04 | –0,24 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 11 | 13 042 | 13 253 |
| Liikearvo | 12,14 | 8 970 | 8 970 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 58 | 61 |
| Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset | 15 | 232 | 263 |
| Saamiset | 16 | 4 093 | 5 713 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 567 | 659 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 26 961 | 28 918 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 67 | 41 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 12 727 | 12 498 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 92 | ||
| Rahavarat | 19 | 7 832 | 2 304 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 20 626 | 14 936 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 47 587 | 43 854 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 20 | ||
| Osakepääoma | 4 215 | 4 215 | |
| Ylikurssirahasto | 86 | 86 | |
| Muut rahastot | 28 808 | 21 273 | |
| Muuntoero | –7 511 | –7 285 | |
| Kertyneet voittovarat | –13 689 | –12 584 | |
| Hybridilaina | 1 500 | 0 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 13 409 | 5 705 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 1 261 | 695 | |
| Oma pääoma yhteensä | 14 670 | 6 400 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 17 | 385 | 400 |
| Muut velat | 23 | 329 | 375 |
| Rahoitusvelat | 22 | 17 857 | 22 198 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 18 571 | 22 972 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 331 | 141 | |
| Rahoitusvelat | 22 | 1 472 | 1 919 |
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 12 543 | 12 422 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 14 346 | 14 482 | |
| Velat yhteensä | 32 917 | 37 454 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 47 587 | 43 854 |
| 1 000 EUR | Liitetieto | 1.1.–31.12.2017 | 1.1.–31.12.2016 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | –243 | –3 119 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot ja arvonalentumiset Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot (–) ja –tappiot (+) |
6 | 1 778 –34 |
1 447 –83 |
| Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(–) / tappioista (+) | 12 | 31 | |
| Realisoitumattomat kurssivoitot (–) ja –tappiot (+) | 105 | –14 | |
| Rahoitustuotot (–) ja –kulut (+) | 1 300 | 1 533 | |
| Tuloverot | 8 | 517 | 622 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 3 436 | 416 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Vaihto-omaisuuden lisäys(–) / vähennys(+) | –25 | –41 | |
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) | –207 | 1 602 | |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | 1 753 | –448 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 4 956 | 1 529 | |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | –1 195 | –1 392 | |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 117 | 84 | |
| Muut rahoituserät liiketoiminnasta | –224 | –229 | |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | –194 | –471 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 461 | –479 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | –1 745 | –448 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Lainasaamisten takaisinmaksut |
49 0 |
5 762 512 |
|
| Investointien rahavirta | –1 695 | 5 826 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Maksullinen osakeanti | 20 | 5 076 | 0 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 74 | –2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | –600 | –5 214 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) | 0 | 147 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 66 | 0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | –8 | –200 | |
| Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut | –471 | –890 | |
| Maksetut osingot ja pääoman palautukset | –359 | –191 | |
| Rahoituksen rahavirta | 3 778 | –6 351 | |
| Rahavarojen muutos | 5 544 | –1 004 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 2 304 | 3 273 | |
| Tilikauden alun rahavarojen kurssierot | –16 | 18 | |
| Rahavarojen muutos | 5 544 | –1 004 | |
| Rahavarojen muutoksen kurssierot | –1 | 17 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 19 | 7 832 | 2 304 |
| 1 000 EUR | Liite tieto |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–12/2016 | Osake pääoma |
Yli kurssi rahasto |
Vara rahasto |
SVOP Rahasto |
Oman pääoman ehtoiset lainat |
Muunto erot |
Edellisten tilikau sien voitto |
Yhteensä | Määräys vallat tomien omis tajien osuudet |
Oma pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2016 |
4 215 | 86 | 2 378 | 18 890 | –8 168 | –10 116 | 7 286 | 489 | 7 775 | ||
| Laaja tulos | |||||||||||
| Tilikauden tulos | –3 516 | –3 516 | 397 | –3 119 | |||||||
| Muut laajan | |||||||||||
| tuloksen erät | |||||||||||
| Muuntoerot | 883 | 982 | 1 865 | 1 865 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä |
883 | –2 534 | –1 651 | 397 | –1 254 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa |
|||||||||||
| Muut muutokset | 5 | 66 | 71 | 71 | |||||||
| Osingonjako | –191 | –191 | |||||||||
| Liiketoimet omistajien |
|||||||||||
| kanssa yhteensä | 5 | 66 | 71 | –191 | –121 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2016 |
4 215 | 86 | 2 378 | 18 895 | –7 285 | –12 584 | 5 705 | 695 | 6 400 |
| 1 000 EUR | Liite tieto |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–12/2017 | Osake pääoma |
Yli kurssi rahasto |
Vara rahasto |
SVOP Rahasto |
Oman pääoman ehtoiset lainat |
Muunto erot |
Edellisten tilikau sien voitto |
Yhteensä | Määräys vallat tomien omis tajien osuudet |
Oma pääoma yhteensä |
|
| Oma pääoma 1.1.2017 |
4 215 | 86 | 2 378 | 18 895 | –7 285 | –12 584 | 5 705 | 695 | 6 400 | ||
| Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan |
–1 167 | –1 167 | 925 | –243 | |||||||
| tuloksen erät Muuntoerot |
–225 | –88 | –314 | –314 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä |
–225 | –1 255 | –1 481 | 925 | –556 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa |
|||||||||||
| Osakeanti | 7 534 | 7 534 | 7 534 | ||||||||
| Muut muutokset | 150 | 150 | 0 | 150 | |||||||
| Osingonjako | –359 | –359 | |||||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa |
|||||||||||
| yhteensä | 7 534 | 150 | 7 685 | –359 | –208 | ||||||
| Oman pääoman ehtoiset lainat |
1 500 | 1 500 | 1 500 | ||||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 |
4 215 | 86 | 2 378 | 26 430 | 1 500 | –7 511 | –13 689 | 13 409 | 1 261 | 14 670 |
Osakeannin oman pääoman muutos on esitetty nettona. Osakeannin transaktiokustannukset olivat 0,6 m€.
Nurminen Logisticsin toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa korkealaatuisia ja asiakkaan kilpailukykyä vahvistavia logistiikkapalveluja Suomessa, Venäjällä ja sen lähialueilla. Konsernin emoyhtiö on Nurminen Logistics Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Satamakaari 24.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.nurminenlogistics.com. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.3.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös sen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja, joilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen seuraavia standardimuutoksia, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Nurminen Logistics Oyj:n ja sille kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Nurminen Logistics Oyj:n määräysvalta syntyy, kun se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien, kun määräysvalta syntyy siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa.
Hankitut yritykset sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet, käypiin arvoihin arvostettuina. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet ja konserniyhtiöiden välinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään omassa pääomassa.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Emoyhtiöllä tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät on jaettu emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään erikseen omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa 20–50 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintaja esittämisvaluutta ja konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset varat ja velat, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Niiden ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, laajojen tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuottoja kuluerät muunnetaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa konsernin omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä luovutaan muuten, kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään luovutetulta osin tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ne vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat välittömästi sellaisen omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan taseeseen osana hyödykkeen hankintamenoa. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, jotka ovat seuraavat:
| • | Rakennukset | 30–40 vuotta |
|---|---|---|
| • | Rautatiekalusto | |
| Pyörät | 7 vuotta | |
| Telirakenne | 15 vuotta | |
| Muu vaunuosuus | 20–25 vuotta | |
| • | Kuljetuskalusto | 5–8 vuotta |
| • | Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| • | ATK-laitteet | 3 vuotta |
Rautatiekaluston hankintameno kohdistetaan erikseen pyörille, telirakenteelle ja muulle vaunuosuudelle (=komponenttipoistot).
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioinnin perusteella havaitut muutokset tulevaisuudessa saatavassa taloudellisessa hyödyssä otetaan huomioon oikaisemalla hyödykkeiden vaikutusaikaa ja jäännösarvoa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina, ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli ne täyttävät tietyt kriteerit. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuosina 2017 ja 2016.
Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Konsernin aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä atk-ohjelmistoja, joista kirjataan poistot tasapoistoin 3–5 vuodessa.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Jos aineettoman tai aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää hyödykkeestä kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Liikearvon osalta arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vähintään vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli tulevaisuudessa kertyviksi arvioituihin diskontattuihin nettorahavirtoihin.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Nurminen Logisticsin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä ja hankinnan tarkoituksen perusteella. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Raportointikauden päättyessä konserni arvioi, onko objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Tällaisen erän arvon katsotaan alentuneen, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä ja vaikutus rahoitusvaroista kertyviksi arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin on luotettavasti arvioitavissa. Arvonalentumisen objektiivisena näyttönä voidaan pitää esim. vastapuolen tuloksen merkittävää heikkenemistä tai velallisen sopimusrikkomusta. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti erästä riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituseriin.
Tähän ryhmään on luokiteltu sellaiset johdannaisinstrumentit, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, sekä realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joita ei noteerata julkisesti ja joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät taseeseen myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Lainat ja saamiset sisältyvät konsernitaseen pitkäaikaisiin saamisiin, ellei kyse ole eristä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta raportointipäivästä lukien.
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitilit sekä erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankinta-ajankohtana.
Nurminen Logisticsin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat (muut rahoitusvelat). Ensiksi mainittuun luokkaan kuuluvat konsernin solmimat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka eivät ole takaussopimuksia. Ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.
Muut rahoitusvelat, jotka koostuvat lähinnä konsernin rahoitusleasingveloista, arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon. Transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Yhtiön myyntituotot koostuvat pääosin huolintapalveluista, rautatiekuljtuksista sekä terminaalipalveluista. Yhtiö saa myös tuottoja lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista varastointipalveluista. Tuotot huolintapalveluista, rautatiekuljetuksista sekä terminaalipalveluita tuloutetaan suoriteperusteen mukaan palvelun tultua suoritettua. Tuotot lyhytaikaisista varastointipalveluista tuloutetaan suoriteperusteen mukaan silloin kun varastoidut tavarat luovutetaan edelleen. Tuotot pitkäaikaisista varastointipalveluista käsitelllään vuokrina ja ne tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Nurminen Logisticsin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ovat sellaiset järjestelyt, joissa yhtiö on antanut henkilöille oikeuden vastaiseen käteismaksuun myöntämällä henkilöille oikeuden osakkeisiin, jotka ovat lunastettavissa takaisin, joko yhtiön tai työntekijän vaatimuksesta. Tällaisesta järjestelystä johtuva velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättyessä sekä velan suorittamispäivänä, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kyseiselle kaudelle. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.
Laajan tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi edellä mainittuja eriä. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotuksellisen arvojen ja niiden IFRS:n mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusinstrumenteista sekä komponenttipoistoista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä.
Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi, mikäli riskit ja edut ovat siirtyneet olennaisilta osin. Vuokrasopimukset luokitellaan alkamishetkellään ja niillä hankitut hyödykkeet kirjataan käypään arvoon, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon taseeseen aineelliseksi hyödykkeeksi ja rahoitusvelaksi. Aineellinen hyödyke kirjataan poistoina kuluiksi kyseessä olevan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrasopimuksen kuluessa. Maksettavat vuokrat jaetaan tuloslaskelmaan kirjattavaan korkoon ja rahoitusvelan lyhennykseen.
Vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyssä rahoitusleasingsopimuksella takaisinvuokratusta hyödykkeestä aiheutuva myyntitulo merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on perustunut käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi.
Liikevoitto muodostuu kokonaismyynnistä ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot sisältyvät liikevoittoon, kun taas rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Omistajille kuuluvan pääoman jälkeen omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (hybridilaina). Velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista.
IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamuksien tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja olettamukset vaikuttavat tilinpäätöksen taseen varojen ja velkojen määrään sekä tuloslaskelman tuottojen ja kulujen määrään.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu johdon määrittelemiin segmentteihin. Yhtiö raportoi vuodesta 2016 alkaen vain yhtä segmenttiä.
Liiketoimintojen hankinnoissa arvioidaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot ja omaisuuserille määritetään poistoajat. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeiden tulevaisuudessa tuottamista rahavirroista.
Liikearvon määrä testataan arvonalentumisen varalta vuosittain. Johdon harkintaa joudutaan käyttämään liikearvotestauksessa käytettävien kassavirtaa tuottavien yksiköiden määrittelyssä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Käyttöarvon laskemisessa tehdään arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävästä diskonttokorosta. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.
Konsernin vahvistettujen tappioiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia niistä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, esiintyykö viitteitä siitä, että näiden hyödykkeiden arvo saattaisi olla alentunut. Jos viitteitä esiintyy, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kirjataan poistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellista vaikutusaikaa uudelleen arvioidaan säännöllisesti.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen ja tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Arviot ja olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Tulevaisuutta koskevat arviot pohjautuvat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin liittyen Nurminen Logisticsin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen ja oletuksiin myynnin ja kustannustason kehittymisestä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Arvioiden ja olettamusten toteutumista ja niiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia seurataan säännöllisesti käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville kausille.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lähtien. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernin merkittävimmät tulovirrat syntyvät palveluiden myynnistä. Konserni ei odota muutoksia uuden standardin käyttöönotosta Suomen ja Venäjän liiketoimintojen osalta. Baltian liiketoimintojen osalta tarvitaan vielä lisäanalyysiä lopullisten vaikutusten selvittämiseksi. Konsernin tarjoamat palvelut ja palvelukokonaisuudet luovutetaan asiakkaalle kokonaisuutena. Konserni täyttää suoritevelvollisuuden yhtenä ajankohtana. Asiakassopimusten alustavan analysoinnin perusteella liikevaihdon ajoittuminen tapahtuu pääosin yhtenä ajankohtana, eikä sillä tule olemaan merkittävää muutosta. IFRS 15 -standardi sisältää myös laajat liitetietovaatimukset.
• Selvennykset IFRS 15:aan Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Selvennykset standardiin julkaistiin 12.4.2016 ja ne sisältävät ohjeistusta a) suorite-velvoitteiden yksilöimiseen; b) päämies-agentti pohdintaan; c) lisensointiin. Selvennykset on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille että vuokran antajille. Standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 mukaan vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen ero perustuu siihen, onko asiakkaalla määräysvalta yksilöityyn omaisuuserään. Vuokralle ottajat eivät jatkossa erottele operatiivisia (taseen ulkopuolisia) ja rahoitusleasingeja (taseessa), vaan näiden sijaan kaikista vuokralle ottajien vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka (ts. kaikki taseeseen), lyhytaikaisia ja vähäpätöisiä vuokrasopimuksia lukuun ottamatta. Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16 vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 -standardin vaatimuksiin, ja jatkossakin vuokralle antajien vaaditaan luokittelevan vuokrasopimuksen operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingeihin. Lisäksi IFRS 16 sisältää kattavat liitetietovaatimukset.
Muutos siirtää taseen ulkopuolisia vastuita taseeseen, jonka seurauksena käyttöomaisuuden ja vieraan pääoman määrät kasvavat sekä leasingmaksut siirtyvät poistoihin ja korkokuluihin. Vastuiden määrä 31.12.2017 on 59 milj. euroa. Vastuina käsiteltävien sopimusten ja IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusten käsitteet poikkeavat kuitenkin toisistaan, mistä johtuen taseeseen kirjattavien sopimusten määrä voi poiketa vastuiden määrästä. Nurminen Logistics toimii toimialansa ja liiketoimintamallinsa vuoksi ennen kaikkea vuokralle-ottajana sopimuksissa. Valtaosin uudet taseeseen kirjattavat sopimukset koostuvat toimitilojen ja varastojen vuokrasopimuksista sekä koneista ja kalustosta. Yhtiö on aloittanut standardin vaikutusten arviointia 2017 toisen vuosipuoliskon aikana ja aloittaa tarkemman vaikutusarvioinnin tekemisen vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, koska on havaittu, että standardien soveltamisalaan kuuluvien sopimusten kirjo on laaja. Yhtiö odottaa, että standardilla tulee olemaan merkitystä laskentaperiaatteiden ja raportoitujen lukujen kannalta. Muutos tulee vaikuttamaan myös taseeseen perustuviin tunnuslukuihin, kuten velkaantumisasteeseen.
• IFRIC 22 tulkinta Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet ja ennakkovastikkeet (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). 8.12.2016 julkaistu tulkinta sisältää ohjeistusta "liiketoimen toteutumispäivään" liittyen silloin kun yhteisö maksaa tai saa ulkomaan rahan määräisen vastikkeen ennakkoon. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset vaatii yhteisöä kirjaaman ulkomaan rahan määräisen liiketoimen alun perin kirjanpitoon toimintavaluutan määräisenä siten, että ulkomaan rahan määräinen erä muutetaan käyttäen avistakurssia. IAS 21 määrittelee liiketoiminnan toteutumispäivän "päivänä, jona liiketoimi täyttää IFRS-standardien mukaiset kirjausedellytykset". Tulkinta selventää, että "liiketoimen toteutumispäivä" on ennakkoon maksetun tai saadun vastikkeen päivä. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muilla, tässä listaamattomilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konserni on luopunut 1.1.2016 alkaen segmenttijaosta ja segmenttiraportoinnista. Hallitus on yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta konsernissa sekä konsernin tuloksen arvioinnista, päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Hallitus ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä seuraa tulosta ja allokoi resurssit ensisijaisesti konsernitasolla.
| 1 000 EUR | Suomi | Venäjä | Baltia | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 2017 | ||||
| Liikevaihto | 30 383 | 5 725 | 39 664 | 75 772 |
| Pitkäaikaiset varat | 23 648 | 3 156 | 157 | 26 961 |
| 2016 | ||||
| Liikevaihto | 29 011 | 6 114 | 14 846 | 49 971 |
| Pitkäaikaiset varat | 25 304 | 3 173 | 72 | 28 549 |
Konsernin tuotot Cosco Shipping:iltä vuonna 2017 olivat 13 474 tuhatta euroa, eli 18 % konsernin liikevaihdosta. Konsernin tuotot yksittäiseltä asiakkaalta ei ylittänyt 10 % konsernin liikevaihdosta vuonna 2016.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 45 | 92 |
| Vuokratuotot | 18 | 22 |
| Muut tuottoerät | 55 | 250 |
| Yhteensä | 118 | 365 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | 12 | 9 |
| Vuokrakulut | 7 345 | 6 213 |
| Hallintokulut | 2 385 | 2 211 |
| Muut kuluerät | 1 242 | 3 838 |
| Yhteensä | 10 984 | 12 271 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 59 | 50 |
| Muut palvelut | 84 | 19 |
| Yhteensä | 143 | 69 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 7 270 | 7 107 |
| Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt | 1 269 | 1 209 |
| Muut henkilösivukulut | 231 | 332 |
| Osakeperusteiset maksut | 150 | 60 |
| Yhteensä | 8 921 | 8 707 |
Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat. Osakeperusteiset maksut esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Yhteensä | 188 | 193 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 5 | 8 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 42 | 122 |
| Yhteensä | 48 | 131 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 1 138 | 1 160 |
| Koneet ja kalusto | 583 | 145 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 9 | 12 |
| Yhteensä | 1 730 | 1 317 |
Vuonna 2017 ei ollut alaskirjauksia. Konsernissa kirjattiin vuonna 2016 900 tuhannen euron alaskirjaus kiinteistöjen arvoon. Arvonalennus kirjattiin suoraan edellisten tilikauden voittovaroihin, sillä kyseessä oli aikaisemman tilikauden korjaus. Vuonna 2014 suljetun Niiralan terminaalin alaskirjaus olisi pitänyt kirjata jo vuonna 2014.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot | 117 | 84 |
| Kurssivoitot | 13 | 157 |
| Muut rahoitustuotot | 19 | 26 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 149 | 266 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | 1 194 | 1 715 |
| Kurssitappiot | 138 | 41 |
| Muut rahoituskulut | 223 | 29 |
| Rahoituskulut yhteensä | 1 554 | 1 785 |
Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssieroja 26 tuhatta euroa vuonna 2017 ja -793 tuhatta euroa vuonna 2016.
Tuloslaskelman verokulu jakautuu seuraavasti:
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 484 | 312 |
| Muut välittömät verot | 36 | 358 |
| Laskennalliset verot, netto | –48 | |
| Yhteensä | 517 | 622 |
Konsernituloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 275 | –2 497 |
| Verot laskettuna suomen verokannalla | 56 | –499 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | –108 | –48 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 304 | 6 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | 2 | 8 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 23 | –36 |
| Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen | 323 | 835 |
| Muut erot | –81 | 356 |
| Oikaisut yhteensä | 462 | 1 121 |
| Verot tuloslaskelmassa | 517 | 622 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR) | –1 167 | –3 516 |
| Hybridilainan korko | 22 | |
| Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimentamaton | 29 253 069 | 14 484 433 |
| Tulos/osake, laimentamaton (EUR) | –0,04 | –0,24 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR) | –1 167 | –3 516 |
| Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu | 31 143 692 | 14 484 433 |
| Tulos/osake, laimennettu (EUR) | –0,04 | –0,24 |
Nurminen Logisticsiin kuuluvat yritykset ovat seuraavat:
| Kotimaa | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) | |
|---|---|---|---|
| Tytäryritykset | |||
| RW Logistics Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Nurminen Logistics Services Oy | Suomi | 100,0 % | 100,0 % |
| Nurminen Maritime Latvia SIA | Latvia | 51,0 % | 51,0 % |
| UAB Nurminen Maritime | Liettua | 51,0 % | 51,0 % |
| Nurminen Maritime Eesti AS | Eesti | 51,0 % | 51,0 % |
| OOO Nurminen Logistics | Venäjä | 100,0 % | 100,0 % |
| Zao Terminal Rubesh | Venäjä | 100,0 % | 100,0 % |
| Osakkuus- ja yhteistyöyritykset | |||
| NR Rail Oy | Suomi | 51,0 % | 51,0 % |
| Pelkolan Terminaali Oy | Suomi | 20,0 % | 20,0 % |
| Team Lines Latvia SIA | Latvia | 23,0 % | 23,0 % |
Yhtiöllä on 3 tytäryritystä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.
| Tytäryritykset | Kotimaa | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|---|
| Nurminen Maritime Latvia SIA | Latvia | 51,0 % | 51,0 % |
| UAB Nurminen Maritime | Liettua | 51,0 % | 51,0 % |
| Nurminen Maritime Eesti AS | Eesti | 51,0 % | 51,0 % |
Taloudellista informaatiota koskeva yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on konsernin kannalta olennainen määräysvallattomien omistajien osuus. Luvut ovat esitetty ennen konsernin sisäisiä eliminointeja.
| Baltian yhtiöt | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 | |
| Yhteenveto laajasta tuloslaskelmasta | |||
| Liikevaihto | 39 664 | 14 855 | |
| Voitto ennen veroja | 2 263 | 966 | |
| Tuloverot | –377 | –157 | |
| Laaja tulos | 1 887 | 810 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus laajasta tuloksesta | 925 | 397 | |
| Yhteenveto taseesta | |||
| Lyhytaikaiset varat | 6 206 | 4 423 | |
| Pitkäaikaiset varat | 157 | 86 | |
| Lyhytaikaiset velat | 3 732 | 3 114 | |
| Pitkäaikaiset velat | 58 | 12 | |
| Nettovarallisuus | 2 573 | 1 384 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus nettovarallisuudesta | 1 261 | 678 | |
| Yhteenveto kassavirrasta | |||
| Liiketoiminnan kassavirta | 1 958 | 621 | |
| Investointien kassavirta | –9 | –19 | |
| Rahoituksen kassavirta | –966 | –404 | |
| Rahavarojen muutos | 984 | 198 | |
| Tilikaudella määräysvallattomille omistajille maksettu osinko | 460 | 191 |
| Maa- ja | Raken | Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakko maksut ja kesken eräiset |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | vesialueet | nukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| 2017 | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 147 | 15 766 | 18 126 | 730 | 85 | 34 854 |
| Lisäykset | 13 | 648 | 9 | 1 011 | 1 682 | |
| Vähennykset | –11 | –11 | ||||
| Kurssierot | 0 | |||||
| Hankintameno 31.12. | 147 | 15 779 | 18 764 | 739 | 1 096 | 36 525 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1. | 0 | –5 400 | –15 537 | –665 | 0 | –21 602 |
| Tilikauden poistot | –1 137 | –525 | –9 | –1 671 | ||
| Kurssierot | –37 | –173 | –210 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
0 | –6 573 | –16 235 | –674 | 0 | –23 482 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. 2017 | 147 | 10 367 | 2 589 | 65 | 85 | 13 253 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 147 | 9 206 | 2 529 | 65 | 1 096 | 13 042 |
| 2016 | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 147 | 16 409 | 15 464 | 716 | 0 | 32 736 |
| Lisäykset | 399 | 14 | 85 | 498 | ||
| Yritysmyynnit | –768 | –49 | –1 | –817 | ||
| Kurssierot | 125 | 2 312 | 2 437 | |||
| Hankintameno 31.12. | 147 | 15 766 | 18 126 | 730 | 85 | 34 854 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1. | 0 | –4 473 | –13 522 | –653 | 0 | –18 649 |
| Tilikauden poistot | –1 167 | –160 | –12 | –1 338 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | 254 | 4 | 258 | |||
| Kurssierot | –14 | –1 859 | –1 873 | |||
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 31.12. | 0 | –5 400 | –15 537 | –665 | 0 | –21 602 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. 2016 | 147 | 11 936 | 1 942 | 63 | 0 | 14 088 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 147 | 10 367 | 2 589 | 65 | 85 | 13 253 |
Nurminen Logistics myi vuonna 2009 Kotkassa, Luumäellä, Vainikkalassa, Niiralassa ja Jyväskylässä sijaitsevat kiinteistönsä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle noin 15 milj. eurolla. Nurminen Logistics jatkaa toimintojaan vuokralaisena kyseisissä kiinteistöissä 10 vuoden vuokrasopimuksella. Vuokra-ajan jälkeen Nurminen Logistics Oyj on sitoutunut ostamaan kiinteistöt takaisin Ilmariselta.
| 1 000 EUR | Koneet ja kalusto | Kiinteistöt | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 2017 | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 861 | 13 756 | 15 618 |
| Lisäykset | 141 | 141 | |
| Hankintameno 31.12. | 2 002 | 13 756 | 15 758 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | –1 814 | –4 276 | –6 090 |
| Tilikauden poistot | –31 | –1 029 | –1 059 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | –1 845 | –5 304 | –7 150 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 157 | 8 452 | 8 609 |
| 2016 | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 896 | 14 524 | 16 420 |
| Aikaisempien tilikausien muutos | –34 | –34 | |
| Lisäykset | –768 | –768 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 861 | 13 756 | 15 618 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | –1 814 | –3 476 | –5 290 |
| Tilikauden poistot | 0 | –1 055 | –1 055 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 254 | 254 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | –1 814 | –4 276 | –6 090 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 47 | 9 480 | 9 527 |
| Aineettomat | Muut aineettomat |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä |
| 2017 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 8 970 | 838 | 3 234 | 13 043 |
| Lisäykset | 44 | 44 | ||
| Hankintameno 31.12. | 8 970 | 838 | 3 279 | 13 087 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | –829 | –3 183 | –4 012 |
| Tilikauden poistot | –5 | –42 | –48 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | –835 | –3 225 | –4 060 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. 2017 | 8 970 | 9 | 52 | 9 031 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 8 970 | 4 | 54 | 9 028 |
| 2016 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 8 970 | 838 | 3 234 | 13 043 |
| Lisäykset | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. | 8 970 | 838 | 3 234 | 13 043 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | –821 | –3 060 | –3 882 |
| Tilikauden poistot | –8 | –122 | –131 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | –829 | –3 183 | –4 012 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. 2016 | 8 970 | 17 | 174 | 9 161 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 8 970 | 9 | 52 | 9 031 |
Liikearvon arvonalentumistestaus esitetään liitetiedossa 14. Omaisuuserien arvonalentuminen.
| Lainat ja muut | Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat |
Tase-erien | ||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liitetieto | saamiset | rahoitusvelat | kirjanpito-arvot |
| 2017 | ||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Muut saamiset | 16 | 4 093 | 4 093 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 8 323 | 8 323 | |
| Rahavarat | 19 | 7 832 | 7 832 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 22 | 17 857 | 17 857 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 22 | 1 472 | 1 472 | |
| Ostovelat | 23 | 5 838 | 5 838 | |
| 2016 | ||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Muut saamiset | 16 | 5 713 | 5 713 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 7 739 | 7 739 | |
| Rahavarat | 19 | 2 304 | 2 304 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 22 | 22 198 | 22 198 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 22 | 1 919 | 1 919 | |
| Ostovelat | 23 | 5 756 | 5 756 |
Näiden rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypiä arvoja ja ne on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasolle 2.
Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja silloin, jos todetaan viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauslaskelmissa määritetty käyttöarvon perusteella.
Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettujen varojen kirjanpitoarvo, sisältäen liikearvon, on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään diskonttaamalla yksikköön tulevat arvioidut vastaiset rahavirrat.
Liikearvo on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joka on 1.1.2016 alkaen Nurminen Logistics Oyj -konsernin Suomen ja Venäjän liiketoiminta ja Baltian liiketoiminta (49% vähemmistö). Konserni on luopunut 1.1.2016 alkaen segmenttijaosta ja segmenttiraportoinnista. Ylin johto seuraa tulosta ja allokoi resurssit konsernitasolla. Liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Suomen ja Venäjän liiketoimintoihin.
| 1 000 EUR | Suomen ja Venäjän liiketoiminta |
Baltian liiketoiminta | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 8 970 | 0 | 8 970 |
Viitteitä omaisuuserien mahdollisesta arvonalentumisesta kartoitetaan säännöllisesti konsernin sisäisistä ja ulkoisista informaatiolähteistä. Edellä mainittuja viitteitä voivat olla esimerkiksi konserniraportoinnin perusteella havaitut odottamattomat poikkeamat laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa. Lisäksi viitteitä voivat olla muutokset markkinoilla vallitsevissa kilpailu- tai muissa olosuhteissa, tai uudet eri toimialoihin vaikuttavat viranomaismääräykset tai toimilupiin liittyvät seikat. Vuosien 2017 eikä 2016 aikana ei ilmennyt viitteitä, jotka olisivat johtaneet omaisuuserien arvonalentumistestauksiin.
Arvonalentumistestauslaskelmat perustuvat vastaisten rahavirtojen osalta johdon hyväksymiin ennusteisiin 5 vuoden ajalta. Tämän ennustejakson jälkeiselle ajalle (terminaaliarvo) arvioidut rahavirrat on määritetty käyttäen pitkän ajan kasvuennusteita.
Kassavirran on arvioitu kehittyvän viiden vuoden aikavälillä yhtiön keskipitkän aikavälin liikevaihto- ja kannattavuustavoitteen mukaisesti. Myynnin kasvu ja kannattavuustason kehitys on määritelty perustuen liiketoiminnan viimeaikaiseen kehitykseen ja yleisiin ennusteisiin. Terminaaliarvo perustuu 1 %:n kassavirran kasvuun. Oletukset perustuvat yhtiölle Suomen sekä Venäjän ja sen lähialueiden markkinakehitykseen ja yhtiössä tehtyihin kannattavuutta parantaviin toimenpiteisiin.
Diskonttokorko perustuu keskimääräiseen pääomakustannukseen verojen jälkeen. Diskonttokorkona on käytetty 12,1 % ja terminaalikorkona 12,3 %. Diskonttokoron ja arvoalentumislaskelman määrittelyssä on huomioitu markkinariskit ja pääomaintensiteetti. Diskonttokorkoon vaikuttava oman pääoman kustannus on linjassa konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 2017 36,1 miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan ennusteperiodilla 15 %. Konsernin liikevoittoprosentin on arvioitu parantuvan 3 %:stä 5 %:iin. (Konsernin pitkän aikavälin tavoite 7 %).
Arvonalentumistestauksissa on testattu keskeiset oletukset. Johto on todennut, että aihetta alaskirjauksille ei ole. Seuraavat muutokset ovat mahdollisia ilman, että arvonalentumiskirjauksiin olisi aihetta vuoden 2017 laskelmien osalta: Laskelmien mukaan liiketoimintayksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 18,5 milj. eurolla. Vaikka diskonttokorko nousisi 5 % -yksikköä, ei syntyisi alaskirjaamisen tarvetta. Mikäli terminaaliarvon kasvu olisi 1 % -yksikköä alempi (eli 0 %), diskonttokorko voisi edelleenkin nousta yli 5 % -yksikköä. Liikevoitto voi laskea yli 2,7 % -yksikköä kunakin tarkasteluvuonna ilman alaskirjaustarvetta.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 263 | 293 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | –114 | –31 |
| Sijoitukset pääomaosuusmenetelmällä yhdisttyihin yrityksiin | 102 | 0 |
| Saadut osingot | –21 | 0 |
| Muuntoerot / muut oikaisut | 2 | 1 |
| Tilikauden lopussa | 232 | 263 |
Päämaosuusmentelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt (listattu alla) eivät ole konsernin kannalta oleellisia.
| Kotipaikka | Omistusosuus (%) | |
|---|---|---|
| Pelkolan Terminaali Oy | Lappeenranta | 20,0 % |
| Team Lines Latvia SIA | Riika | 23,0 % |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Muut saamiset | 4 067 | 5 680 |
| Yhteensä | 4 067 | 5 680 |
Pitkäaikaiset muut saamiset ovat Ilmariselle maksettuja kiinteistöjen ennakkovuokria. Ennakkovuokria on maksettu vuoteen 2021 asti.
| Kirjattu tulos |
Yritys | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1.1.2017 | laskelmaan | myynnit | Kurssierot | 31.12.2017 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana: |
|||||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Komponenttipoistoista ja varaosien myyntivoitoista | 659 | –46 | –47 | 567 | |
| Yhteensä | 659 | –46 | –47 | 567 | |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Tilinpäätössiirroista | 1 | 1 | |||
| Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista / | |||||
| peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto | 278 | –12 | 266 | ||
| Muista eristä | 120 | –3 | 117 | ||
| Yhteensä | 400 | –15 | 0 | 385 |
| Kirjattu tulos |
Yritys | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1.1.2016 | laskelmaan | myynnit | Kurssierot | 31.12.2016 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana: |
|||||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Komponenttipoistoista ja varaosien myyntivoitoista | 609 | –78 | 128 | 659 | |
| Yhteensä | 609 | –78 | 128 | 659 | |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Tilinpäätössiirroista | 1 | 1 | |||
| Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista / | |||||
| peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto | 278 | 0 | 278 | ||
| Muista eristä | 168 | –48 | 120 | ||
| Yhteensä | 447 | –48 | 0 | 400 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot | ||
| Konserniyhtiöiden tappiot aikaisemmilta tilikausilta | 30 430 | 24 059 |
| Vahvistetut tappiot vanhenevat vuosina 2020–2025 | ||
| Laskennalliset verosaamiset aikaisempien tilikausien tappioista | 6 086 | 4 812 |
Vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu taseeseen laskennallista verosaamista. Konsernilla on lisäksi sisäisten yritysjärjestelyjen vähennyskelpoisista liikearvoista noin 2 174 tuhatta euroa kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia. Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konsernitaseeseen johdon arvioon perustuen.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 429 | 6 687 |
| Siirtosaamiset | 4 405 | 4 759 |
| ALV-saamiset | 231 | 255 |
| Muut saamiset | 663 | 797 |
| Yhteensä | 12 727 | 12 498 |
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten jakautuminen valuutoissa | ||
| EUR | 9 982 | 10 266 |
| USD | 1 660 | 1 986 |
| RUB | 1 085 | 246 |
| 12 727 | 12 498 |
Siirtosaamisten merkittävimmät erät, 2 108 tuhatta euroa vuonna 2017 (2 108 tuhatta euroa vuonna 2016), muodostuu Ilmariselle vuoden 2018 maksetuista ennakkovuokrista ja 300 tuhatta euroa (1 200 tuhatta euroa vuonna 2016) tilinpäätöshetkellä suoritetuista, mutta vielä asiakkailta laskuttamattomista palveluista.
Konserni on vuonna 2017 kirjannut luottotappioita 9 tuhatta (78 tuhatta euroa vuonna 2016).
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypiä arvoja.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 7 832 | 2 304 |
| Rahavarat taseessa | 7 832 | 2 304 |
Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.
Emoyhtiön hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennetta ja nettovelkaantumisastetta. Nettovelkaantumisasteelle ei ole asetettu tavoitetta, mutta emoyhtiön hallitus voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos nettovelkaantumisaste kehittyy epäsuotuisasti. Konsernitaseen perusteella laskettu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2017 lopussa 78,4 % ja 340,8 % vuoden 2016 lopussa. Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja pääoman kustannus.
| Osakkeiden lukumäärä |
Osakepääoma tuhatta euroa |
Ylikurssirahasto tuhatta euroa |
Vararahasto tuhatta euroa |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tuhatta euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2015 | 14 574 410 | 4 215 | 86 | 2 378 | 18 890 |
| Suunnattu osakeanti | 100 000 | ||||
| Pääoman palautus | 5 | ||||
| 31.12.2016 | 14 674 410 | 4 215 | 86 | 2 378 | 18 895 |
| Suunnattu osakeanti | 350 000 | ||||
| Merkintäoikeusanti | 29 229 764 | 7 534 | |||
| Pääoman palautus | |||||
| 31.12.2017 | 44 254 174 | 4 215 | 86 | 2 378 | 26 430 |
Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiön osakepääoman enimmäismäärä on 4 215 tuhatta euroa.
Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti 26.6.2017 osakkeenomistajien merkintäetuoikeuteen perustuvan merkintäoikeusannin järjestämisestä varsinaisen yhtiökokouksen 21.4.2017 antaman osakeantivaltuutuksen nojalla. Merkintäoikeusannin tarkoituksena oli yhtiön strategian mukaisten suunnitelmien edistäminen, yhtiön taseen vahvistaminen ja yhtiön velkarakenteen keventäminen. Lisäksi suunnatun konversioannin merkintä vähensi yhtiön sale and lease back -järjestelystä johtuvien maksuvelvoitteiden määrää 2,4 miljoonalla eurolla.
Yhtiön merkintäoikeusannista ja sen jälkeen toteutetusta private placementista saatujen varojen bruttomäärä on noin 5,7 miljoonaa euroa. Suunnatussa konversioannissa osakemerkintä maksettiin kokonaisuudessaan käyttämällä yhtiön sale and lease back -järjestelyn maksuvelvoitteita Ilmariselle osakemerkintöjen maksuun, mikä vähensi yhtiön velkoja noin 2,4 miljoonalla eurolla, mutta siitä ei kertynyt varoja yhtiölle. Yhtiön merkintäetuoikeusannista saamat kokonaisnettovarat ovat noin 5,1 miljoonaa euroa. Kaikki merkintäoikeusannissa merkittäväksi tarjotut 29 229 764 uutta osaketta tulivat merkityiksi. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 28.7.2017.
Ylikurssirahasto sisältää vuosina 1997–2006 syntyneitä emissiovoittoja transaktiokuluilla vähennettyä sekä omien osakkeiden myyntivoittoja.
Vararahasto sisältää ennen 1.9.2006 tullutta osakeyhtiölain muutosta syntyneet emissiovoitot.
Sisältää 1.1.2008 merkityn suunnatun osakeannin emissiovoiton.
Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti 13.1.2014 Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2013 antaman valtuutusten perusteella uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Hallitus on asettanut tavoitteeksi positiivisen konsernin nettotuloksen. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 500 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 500 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeudella 2014 merkittävän osakkeen merkintähinta on 1,60 euroa osakkeelta. Osakkeet on maksettava merkittäessä. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on
Optio-oikeuksilla 2014A merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulos tilikaudelta 2014 on positiivinen. Optio-oikeuksilla 2014B merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulokset tilikaudelta 2014 ja tilikaudelta 2015 ovat positiivisia. Optio-oikeuksilla 2014C merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulokset tilikaudelta 2014 ja tilikaudelta 2015 sekä tilikaudelta 2016 ovat positiivisia. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.
Optio-ohjelman osalta ei ole syntynyt IFRS kuluvaikutusta 2017 eikä 2016.
Halltuksen jäsenille on maksettu 50 % hallituspalkkioita osakkeina. Vuonna 2017 näitä kertyi 55 tuhatta euroa. Vuoden 2017 osalta johdon tulospalkkioista 25 % maksetaan osakkkeina. Näitä osakkeina maksettavia palkkioita on kirjattu vuoden 2017 tulokseen 95 tuhatta euroa. Nämä palkkiot maksetaan 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Heinäkuussa 2017 toteutetussa suunnatussa annissa yhtiön hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle sekä johtoryhmän jäsenille ja/tai heidän määräysvaltayhtiöillensä tarjottiin merkittäväksi 1 329 317 osaketta yhteisarvoltaan 372 209 euroa, jotka merkittiin täysimääräisesti.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 558 | 13 500 |
| Rahoitusleasingvelat | 4 299 | 8 698 |
| Yhteensä | 17 857 | 22 198 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 897 | 1 423 |
| Rahoitusleasingvelat | 575 | 496 |
| Yhteensä | 1 472 | 1 919 |
| Korollisten velkojen jakautuminen valuutoissa | ||
| EUR | 19 328 | 24 117 |
| Rahoitusleasingvelat | ||
| 2017 | 2016 | |
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 622 | 1 148 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa | 3 841 | 9 790 |
| Yhteensä | 5 463 | 10 939 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | –590 | –1 745 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | 4 874 | 9 194 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 575 | 496 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa | 4 299 | 8 698 |
| Yhteensä | 4 874 | 9 194 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 5 835 | 5 756 |
| Muut velat | 402 | 409 |
| Siirtovelat | 6 306 | 6 257 |
| Ostovelat ja muut velat yhteensä | 12 543 | 12 422 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen jakautuminen valuutoissa | ||
| EUR | 9 559 | 10 476 |
| USD | 2 671 | 1 898 |
| RUB | 313 | 48 |
| 12 543 | 12 422 | |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 329 | 375 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 329 | 375 |
Siirtovelkojen merkittävimmät erät muodostuvat operatiivisista kulujaksotuksista 4 613 tuhatta euroa vuonna 2017 (4 139 tuhatta euroa vuonna 2016) sekä henkilöstömenojen jaksotuksista 1 358 tuhatta euroa vuonna 2017 (1 144 tuhatta euroa vuonna 2016).
Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien hallintapolitiikka perustuu hallituksen hyväksymiin pääperiaatteisiin. Päivittäisestä riskienhallinnasta on vastuussa yhtiön talousosasto hallituksen asettamien rajojen mukaisesti.
Valuuttariskiä aiheutuu valuuttamääräisestä tuonnista, viennistä, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta sekä tytäryhtiöiden valuuttamääräisten omien pääomien muuntamisesta.
Konserni hallinnoi kassavirtoihin liittyvää valuuttariskiä pitämällä valuuttamääräiset tulo- ja menorahavirrat samassa valuutassa ja ajoittamalla ne mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Jollei se ole mahdollista, voidaan osa avoimesta positiosta suojata.
Valuuttamääräinen transaktioriskipositio voidaan suojata, jos sen vasta-arvo ylittää 500 000 euroa. Yli 2 miljoonan euron positiot suojataan 50–110 %. Nettomääräinen translaatiopositio voidaan suojata 25–75 %. Suojausinstrumentteja ovat valuuttatermiinit ja perusoptiot. Eksoottiset optiot on kielletty. Suojausasteen valintaan vaikuttavat ennakoidut valuuttanäkymät sekä suojausmarkkinan toimivuus kunkin valuutan osalta. Suojausmarkkinoiden poikkeustiloissa voidaan yllä mainituista rajoista kuitenkin poiketa.
Pankkitileillä olevat valuuttasummat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, maksuliikennettä kuitenkaan häiritsemättä. Valuuttamääräisten rahavarojen määrä ei saa ylittää yhtä prosenttia taseen loppusummasta.
Korkoriskiä konsernille aiheutuu pääasiassa korollisten velkojen kautta. Korkoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää markkinakorkojen muutosten vaikutusta rahoituksen kassavirtoihin. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää korkotermiinejä ja -futuureja, koronvaihtosopimuksia sekä korkokaulussopimuksia.
Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20 % voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa.
Maksuvalmiusriskin hallinnan tarkoituksena on varmistaa riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa. Likvidinä maksuliikennepuskurina tulee olla noin kahden viikon maksuliikenteeseen tarvittavat varat. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja.
Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan.
Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Konserni hallinnoi vastapuoliriskiä asiakkaiden luottokelpoisuuden perusteella sekä tarvittaessa aktiivisella perintätoiminnalla.
Konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa eikä käyttänyt suojausinstrumentteja tilikausilla 2017 ja 2016.
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
• korkotason muutokseksi on oletettu +/– 100 bps
| 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma 100 korkopistettä |
Oma pääoma 100 korkopistettä |
||||
| 1 000 EUR | 31.12.2017 | lisäys | vähennys | lisäys | vähennys |
| Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä | 14 397 | ||||
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | –203 | 203 | –203 | 203 | |
| Vaikutus yhteensä | –203 | 203 | –203 | 203 |
| 2016 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma 100 korkopistettä |
Oma pääoma 100 korkpistettä |
||||
| 1 000 EUR | 31.12.2016 | lisäys | vähennys | lisäys | vähennys |
| Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä | 14 323 | ||||
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | –111 | 111 | –111 | 111 | |
| Vaikutus yhteensä | –111 | 111 | –111 | 111 |
Markkinaehtoiset lainat nostetaan lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisina. Nurminen Logistics suojautuu markkinaehtoisten lainojen korkoriskiltä korkojaksojen valinnoilla sekä johdannaisinstrumenteilla, lähinnä koronvaihtosopimuksilla.
Valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
| 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma 30 % | Oma pääoma 30 % | ||||
| 1 000 EUR | RUB | lisäys | vähennys | lisäys | vähennys |
| Valuuttamääräiset erät yhteensä | |||||
| Tuloslaskelma | 10 573 | ||||
| Oma pääoma | 248 386 | ||||
| Vaikutus yhteensä | –69 | 37 | –1 534 | 826 |
| 2016 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma 30 % | Oma pääoma 30 % | ||||
| 1 000 EUR | RUB | lisäys | vähennys | lisäys | vähennys |
| Valuuttamääräiset erät yhteensä | |||||
| Tuloslaskelma | |||||
| Oma pääoma | 253 625 | ||||
| Vaikutus yhteensä | 0 | 0 | –1 690 | 910 |
| Käytetyt kurssit | Kauden kurssi | Tilinpäätöspäivän kurssi | ||
|---|---|---|---|---|
| 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | |
| RUB | 65,94 | 74,14 | 69,39 | 64,30 |
Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2017 seuraavat:
| 1 000 EUR | 1 kuukauden aikana |
1–3kk aikana |
3kk–1v aikana |
1–5v aikana |
5 v -> aikana |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | 0 | 0 | 0 | 0 | 13 500 |
| Rahoitusleasingvelat | 39 | 47 | 489 | 4 299 | |
| Ostovelat | 4 715 | 1 123 | 1 | ||
| Korot | 29 | 2 | 480 | 1 812 | 203 |
| Yhteensä | 4 783 | 1 172 | 969 | 6 111 | 13 703 |
Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2016 seuraavat:
| 1 000 EUR | 1 kuukauden aikana |
1–3kk aikana |
3kk–1v aikana |
1–5v aikana |
5 v -> aikana |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahalaitoslainat | 0 | 0 | 600 | 0 | 13 500 |
| Rahoitusleasingvelat | 61 | 109 | 327 | 8 698 | |
| Ostovelat | 1 984 | 3 772 | |||
| Korot | 0 | 6 | 431 | 1 738 | 623 |
| Yhteensä | 2 045 | 3 886 | 1 357 | 10 436 | 14 123 |
Ilmarisen kanssa sovitun 8,5 miljoonan euron lainassa on ehto, jonka mukaan yhtiö maksaa ennenaikaisialyhennyksinä 30% vapaasta kassavirrasta. Sopimuksen mukaan vapaa kassavirta lasketaan vähentämällä tilikauden operatiivisesta kassavirrasta rahoituskulut ja lainan lyhennykset sekä käyttöpääomainvestoinnit.
Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20 % voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa.
Yhtiö toteutti 1,5 miljoonan euron vaihdettavan hybridilainan liikkeeseen laskemisen Ilmariselle. Vaihdettavan hybridilainan pääoma ja sille kertyneet korot voidaan vaihtaa enintään 5.330.000 Yhtiön osakkeeseen Vaihdettavan Hybridilainan ehtojen mukaisesti. Vaihdettavan hybridilainan korko on kiinteä 4,00 prosenttia 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen vaihdettavan hybridilainan pääomalle kertyy kiinteää vuotuista korkoa 8,00 prosenttia, ellei sen ehdoista muuta seuraa. Vaihdettavalla hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiö voi lunastaa vaihdettavan hybridilainan takaisin milloin tahansa sen ehtojen mukaisesti.
| 1.1.2017 | Kassavirta muutos |
Lisäykset | Lainojen konversiot |
Muut muutokset |
31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat, korollinen | 13 500 | –8 | 66 | 13 558 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, | ||||||
| korollinen | 8 698 | 70 | –3 958 | –510 | 4 299 | |
| Yhteensä | 22 198 | –8 | 136 | –3 958 | –510 | 17 857 |
| 1.1.2017 | Kassavirta muutos |
Lisäykset | Lainojen konversiot |
Muut muutokset |
31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat, korollinen | 1 423 | –600 | 74 | 897 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, | ||||||
| korollinen | 496 | –471 | 40 | 510 | 575 | |
| Yhteensä | 1 919 | –1 071 | 114 | 510 | 1 472 |
| Luottoriskin enimmäismäärä | 1 000 EUR |
|---|---|
| 2017 | 8 092 |
| 2016 | 7 484 |
| 1 000 EUR | Erääntymätön | Alle 30 päivää | 30–120 päivää | yli 120 päivää | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 | 5 685 | 1 381 | 224 | 138 | 7 429 | |
| 2016 | 5 296 | 956 | 288 | 146 | 6 687 |
Nurminen Logisticsilla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavaksi tulevat vähimmäisvuokrat:
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 4 972 | 4 077 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 20 859 | 19 310 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 33 488 | 38 501 |
| Yhteensä | 59 320 | 61 888 |
Merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat Vuosaaren terminaali- sekä toimistotiloja (osoitteessa Satamakaari 24), Haminan terminaalitiloja (osoitteessa Gerhardin väylä 3) sekä Kotkan terminaalitiloja (osoitteissa Hovinsaarentie 25 ja Tuulentie 70). Muutoin Nurminen Logistics on vuokralleottajana lähinnä erilaisissa atk-laitteita, toimistoautomaatiolaitteita, ajoneuvoja sekä terminaaleissa käytettäviä tavarankäsittelylaitteita koskevissa vuokrasopimuksissa.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velat joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä ja pantattu tytäryhtiöosakkeita | ||
| Rahalaitoslainat | 14 397 | 14 923 |
| Annetut kiinnitykset | 15 500 | 19 500 |
| Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo | 10 108 | 4 266 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Tulli- ja muut takaukset | 9 965 | 9 945 |
Tytäryhtiöosakkeet on pantattu yhtiön liiketoiminnassaan jatkuvasti tarvitsemien tulli- ja muiden takausten vakuudeksi.
Lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen määräysvaltayhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös osakkeenomistajat, joilla on välitön tai välillinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lähipiiriin katsotaan kuuluvan myös John Nurminen Oy:sta kokonaisjakautumisen kautta uuteen John Nurmiseen siirtynyt liiketoiminta.
Lähipiiritapahtumat hallituksen jäsenten määräysvaltayhtiöiden kanssa
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myynnit | 11 | 16 |
| Ostot | 181 | 68 |
| EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja johtoryhmän jäsenet | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 869 353 | 933 883 |
| Lakisääteiset eläkekulut | 87 922 | 95 486 |
| Osakeperusteiset maksut | 65 000 | 115 834 |
| Yhteensä | 1 022 275 | 1 145 203 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | ||
| Marko Tuunainen | 305 600 | 265 304 |
| Lakisääteiset eläkekulut 25 172 euroa vuonna 2017 | ||
| Hallituksen jäsenet | ||
| Alexey Grom | 36 000 | 17 500 |
| Tero Kivisaari (6.10.2017 asti) | 17 000 | 19 167 |
| Tommi Matomäki (7.4.2015 asti) | 0 | 17 137 |
| Juha Nurminen | 28 000 | 17 000 |
| Jukka Nurminen | 27 000 | 21 000 |
| Olli Pohjanvirta | 155 915 | 131 680 |
| Yhteensä | 569 515 | 488 788 |
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2017 yhtiön osakkeista 29,68 %.
Yhtiöllä ei ole olennaisia tilinpäätöslaskelmiin vaikuttavia tapahtumia tilinpäätöspäivän jälkeen.
| EUR | Liitetieto | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 1 870 425,22 | 1 961 603,89 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 33 090,91 | 215 252,00 |
| Materiaalit ja palvelut | 0,00 | –2 106,34 | |
| Henkilöstökulut | 3 | –1 545 945,17 | –1 304 351,68 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | –1 004 060,43 | –86 303,91 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | –539 338,22 | –1 476 353,55 |
| LIIKETULOS | –1 185 827,69 | –692 259,59 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | –211 002,36 | 5 662 344,98 |
| TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ | –1 396 830,05 | 4 970 085,39 | |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | –1 396 830,05 | 4 970 085,39 | |
| Tuloverot | 6 790,47 | 0,00 | |
| TILIKAUDEN TULOS | –1 390 039,58 | 4 970 085,39 |
| EUR | Liitetieto | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 1 | 6 407,24 | 23 200,39 |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 | 9 522 494,13 | 9 590 062,91 |
| Sijoitukset | 2 | 33 541 609,66 | 30 903 712,66 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 43 070 511,03 | 40 516 975,96 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 3 | 4 067 270,17 | 5 679 638,22 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 3 | 5 077 480,25 | 5 995 960,92 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 437 946,89 | 871 202,34 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 14 582 697,31 | 12 546 801,48 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 57 653 208,34 | 53 063 777,44 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 4 | 4 214 521,00 | 4 214 521,00 |
| Ylikurssirahasto | 4 | 86 479,00 | 86 479,00 |
| Muut rahastot | |||
| Vararahasto | 4 | 2 373 537,86 | 2 373 537,86 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 4 | 27 079 440,07 | 18 895 106,15 |
| Edellisten tilikausien voitto / tappio | 4 | 655 216,89 | –4 314 868,50 |
| Tilikauden voitto / tappio | 4 | –1 390 039,58 | 4 970 085,39 |
| Oma pääoma yhteensä | 33 019 155,24 | 26 224 860,90 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pääomalaina | 1 500 000,00 | 0,00 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 6 | 17 706 586,00 | 22 282 569,08 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 7 | 5 427 467,10 | 4 556 347,46 |
| Vieras pääoma yhteensä | 24 634 053,10 | 26 838 916,54 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 57 653 208,34 | 53 063 777,44 |
| EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | –1 390 039,58 | 4 970 085,39 |
| Oikaisut: | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 1 004 060,43 | 86 303,91 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) | 4 720,00 | 6 114,94 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot (–) ja -tappiot (+) | 0,00 | –22 094,23 |
| Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) | 211 002,36 | –5 640 250,75 |
| Tuloverot | –6 790,47 | 0,00 |
| Muut oikaisut | 13,63 | 0,00 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | –177 033,63 | –599 840,74 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) | 253 332,81 | 5 156 621,84 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | –157 173,63 | –7 027 281,19 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | –80 874,45 | –2 470 500,09 |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | –1 059 129,37 | –585 037,43 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 921 086,66 | 6 422 304,81 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 84 488,22 | 62 908,54 |
| Muut rahoituserät liiketoiminnasta | –130 706,43 | –264 079,64 |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | 6 790,47 | 0,00 |
| Liiketoiminnan rahavirta | –258 344,90 | 3 165 596,19 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | –960 995,50 | –84 807,99 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 280,00 | –6 114,94 |
| Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin | –101 600,00 | 0,00 |
| Tytäryhtiöiden pääomapalautukset | 0,00 | 2 992 568,13 |
| Myönnetyt lainat | –2 500 000,00 | –6 769 828,79 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 2 769 828,79 | 512 000,00 |
| Investointien rahavirta | –792 486,71 | –3 356 183,59 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Maksullinen osakeanti | 5 725 933,92 | 0,00 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 491 642,24 | 2 272 716,70 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | –600 000,00 | –3 105 629,30 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,00 | –200 000,00 |
| Rahoituksen rahavirta | 5 617 576,16 | –1 032 912,60 |
| Rahavarojen muutos | 4 566 744,55 | –1 223 500,00 |
| Avaavan taseen mukaiset rahavarat | 871 202,34 | 2094702,34 |
| Rahavarojen muutos | 4 566 744,55 | –1 223 500,00 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 5 437 946,89 | 871 202,34 |
Nurminen Logistics Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS).
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Poistoajat ovat:
| • Aineettomat hyödykkeet | 3–5 vuotta | • Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
|---|---|---|---|
| • Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta | • Liikearvo | 5–10 vuotta |
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Tytäryhtiöosakkeiden arvostuksen perustana oleva käypä arvo perustuu johdon laatimiin arvostuslaskelmiin tytäryhtiöiden tulevaisuuden kerryttämistä tuotoista.
Yhtiön takaisinostovastuulla oleva omaisuus on kirjattu vuosina 2017 ja 2016 taseeseen samoin kuin velka. Tuloslaskelmaa ei ole oikaistu, mutta vertailuvuoden tuloslaskelmaan olisi vaikuttanut poistot määrältään 1 051 tuhatta euroa ja korkokulut 650 tuhatta euroa.
Saamiset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoon.
Eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Suomalaisen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.
Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttatermiinien arvostusero on oikaistu vastaavan suojattavan erän kurssieroa.
Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Pääomalainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan tuloslaskelmaan.
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 1. Liikevaihto | ||
| Palveluiden myynti | 1 867 | 1 919 |
| Yhteensä | 1 867 | 1 919 |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Vuokratuotot | 1 | 43 |
| Muut | 33 | 215 |
| Yhteensä | 34 | 258 |
| 3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut |
||
| Palkat ja palkkiot | –1 394 | –1 186 |
| Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut | –124 | –71 |
| Muut lakisääteiset sosiaalikulut | –28 | –48 |
| Yhteensä | –1 546 | –1 304 |
| 4. Poistot ja arvonalennukset | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | –3 | –4 |
| Pitkävaikutteiset menot | –14 | –82 |
| Rakennukset ja rakennelmat | –1 029 | 0 |
| Arvonalentumiset | 41 | 0 |
| Yhteensä | –1 004 | –86 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | –539 | –1 476 |
| Yhteensä | –539 | –1 476 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | –25 | –23 |
| Tilintarkastajille maksetut muut palkkiot | –84 | –19 |
| Yhteensä | –109 | –42 |
| 6. Rahoitustuotot ja -kulut | 2017 | 2016 |
| Osinkotuotot Osinkotuotot konserniyrityksiltä |
921 | 6 422 |
| Yhteensä | 921 | 6 422 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | ||
| Korko- ja muut rahoitustuotot muilta | 91 | 77 |
| Yhteensä | 91 | 77 |
| Korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Korko- ja muut rahoituskulut muille | –1 223 | –837 |
| Yhteensä | –1 223 | –837 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –211 | 5 662 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet: | ||
| Hankintameno 1.1. | 148 | 148 |
| Hankintameno 31.12. | 148 | 148 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | 143 | 139 |
| Tilikauden poistot | 3 | 4 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | 146 | 143 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 | 5 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.1. | 754 | 754 |
| Hankintameno 31.12. | 754 | 754 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | 735 | 653 |
| Tilikauden poistot | 14 | 82 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | 749 | 735 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 | 18 |
| Maa-alueet: | ||
| Hankintameno 1.1. | 17 | 17 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 17 | 17 |
| Takaisinostovastuulla hankitut hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 13 756 | 13 756 |
| Hankintameno 31.12. | 13 756 | 13 756 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | 4 276 | 3 221 |
| Tilikauden poistot | 1 029 | 1 055 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | 5 305 | 4 276 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 452 | 9 480 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 9 | 9 |
| Hankintameno 31.12. | 9 | 9 |
| Kertyneet sumupoistot 1.1. | 1 | 1 |
| Kertyneet sumupoistot 31.12. | 1 | 1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 | 8 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | ||
| Hankintameno 1.1. | 85 | 0 |
| Lisäykset | 961 | 85 |
| Hankintameno 31.12. | 1 046 | 85 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 046 | 85 |
| 2. Sijoitukset | ||
| Osakkeet konserniyritykset | 15 606 | 21 409 |
| SVOP sijoitukset tytäryhtiöön | 10 100 | 4 258 |
| Osakkeet omistusyhteysyritykset | 308 | 204 |
| Osakkeet muut | 28 | 33 |
| Pääomalainasaaminen | 7 500 | 5 000 |
| Yhteensä | 33 542 | 30 904 |
| Kotipaikka | Omistusosuus % | |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöt | ||
| RW Logistics Oy | Helsinki | 100 |
| Nurminen Logistics Services Oy | Helsinki | 100 |
| Nurminen Maritime Latvia SIA | Riika | 51 |
| Nurminen Maritime Estonia AS | Tallinna | 51 |
| Nurminen Maritime UAB | Klaipeda | 51 |
| OOO Nurminen Logistics | Pietari | 100 |
| Osakkuus- ja yhteistyöyritykset | ||
| NR Rail Oy | Helsinki | 51 |
| Pelkolan Terminaali Oy | Imatra | 20 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 3. Saamiset | ||
| Pitkäaikaiset | ||
| Ennakkomaksut muilta | 4 067 | 5 680 |
| Yhteensä | 4 067 | 5 680 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 719 | 10 |
| Muut saamiset | 2 201 | 3 492 |
| Yhteensä | 2 920 | 3 502 |
| Myyntisaamiset | 5 | 6 |
| Muut saamiset | 9 | 197 |
| Siirtosaamiset | ||
| Muut siirtosaamiset Yhteensä |
2 143 2 157 |
2 291 2 494 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 077 | 5 996 |
| 4. Oma pääoma | ||
| Osakepääoma yhteensä | 4 215 | 4 215 |
| Ylikurssirahasto | 86 | 86 |
| Vararahasto | 2 374 | 2 374 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 6 675 | 6 675 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 18 895 | 18 890 |
| Osakeanti | 8 184 | 5 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 27 079 | 18 895 |
| Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta | 1 444 | –3 526 |
| Aikaisempien tilikausien oikaisu | –789 | 0 |
| Tilikauden voitto/tappio | –1 390 | 4 970 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 26 345 | 20 339 |
| Oma pääoma yhteensä | 33 019 | 27 013 |
| Jakokelpoiset varat | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 27 079 | 18 895 |
| Kertyneet voittovarat edellisiltä kausilta | 655 | –3 526 |
| Tilikauden voitto/tappio | –1 390 | 4 970 |
| Yhteensä | 26 345 | 20 339 |
| Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 316 308 kpl | ||
| 5. Laskennalliset verot | ||
| Laskennalliset verosaamiset tappioista | 2 261 | 2 259 |
| Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön erillistilinpäätökseen | ||
| 6. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Korollinen vieras pääoma | ||
| Pääomalaina | 1 500 | 0 |
| Rahalaitoslainat | 13 500 | 13 500 |
| Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat | 4 207 | 8 675 |
| Muut velat | 0 | 107 |
| Yhteensä | 19 207 | 22 283 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 19 207 | 22 283 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| 7. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma konserniyrityksiltä | ||
| Muut velat | 2 764 | 2 273 |
| Siirtovelat | 956 | 469 |
| Yhteensä | 3 720 | 2 742 |
| Korollinen vieras pääoma | ||
| Rahalaitoslainat | 600 | |
| Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat | 510 | 471 |
| Ostovelat | 482 | 303 |
| Muut velat | 76 | 98 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulujen jaksotukset | 461 | 310 |
| Muut | 177 | 32 |
| Yhteensä | 1 707 | 1 815 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 5 427 | 4 556 |
| 1 000 EUR | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä ja pantattu tytäryhtiöosakkeita | ||
| Rahalaitoslainat | 14 397 | 14 923 |
| Annetut kiinnitykset | 15 500 | 19 500 |
| Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo | 10 108 | 4 266 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet |
||
| Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo | 10 108 | 4 266 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| Tulli- ja muut takaukset | 9 965 | 9 945 |
| Vuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 4 416 | 5 445 |
| Myöhemmin maksettavat | 53 829 | 71 798 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 73 | 107 |
| Myöhemmin maksettavat | 62 | 85 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Henkilökunnan määrä | ||
| Toimihenkilöitä, keskimäärin | 15 | 13 |
| Toimihenkilöitä, tilikauden lopussa | 16 | 13 |
| Johdon palkat ja palkkiot (1 000 EUR) | ||
| Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja | 570 | 489 |
Nurminen Logistics Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Nurminen Logistics Oyj:n (y-tunnus 0109707-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2017. Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelma, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa |
|---|---|
| Liikearvon arvostus | |
| Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin konsernitilinpää töksen liitetiedossa 1 sekä omaisuuserien arvonalentumista koskevaan konsernitilinpäätöksen liitetietoon 14. |
|
| Vuosittain suoritettava konsernitilinpäätökseen sisältyvän liikearvon arvonalentumistestaus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arviointiprosessi on arvionvarainen, se perustuu pitkälle tulevai suuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2017 liikearvon määrä oli 9,0 miljoonaa euroa, joka on noin 19 % kokonaisvaroista ja noin 61 % taseen osoittamasta omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuot tavien yksiköiden käyttöarvosta. Johto joutuu käyttämään harkintaa määritellessään arvonalentumistestauksen perustana olevat kassavir taa tuottavat yksiköt. Kassavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, liiketulos sekä rahavirtojen dis konttauksessa käytetty diskonttokorko. |
Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpi teissä hyödynsimme arvonmääritysasiantuntijaa, joka avusti meitä johdon tekemien oletusten ja menetelmien asianmukaisuuden arvioinnissa. Tarkastustoimenpiteet käsittivät johdon tekemien oletus ten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoi hin ja itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin liittyen erityisesti: • ennustettuun liikevaihdon kasvuun, • liiketulokseen, ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pää oman keskimääräiseen kustannukseen. Osana tarkastusta testasimme johdon laatimia arvon alentumislaskelmia ja arvioimme esitettyjen liitetietojen |
| Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien ole tusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuk sissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. |
riittävyyttä sekä arvonalentumis- testauksesta esitettyjä herkkyysanalyysejä. |
| Myynnin tuloutus | |
| Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisin konsernitilinpää töksen liitetiedossa 1 ja myyntisaamisia ja muita saamisia koskevaan konserni tilinpäätöksen liitetietoon 18. |
|
| Myynnin tuloutus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi sei kaksi, koska liikevaihto on tilinpäätöksen kannalta olennainen tili. |
Tarkastustoimenpiteisiin kuului mm. johdon määrit tämien tuloutusperiaatteiden arviointi sekä kirjattujen myyntitapahtuminen vertaaminen tuloutusta tukevaan |
| Liikevaihdon näkökulmasta keskeisiksi osa-alueiksi on katsottu myynnin oikeanmääräinen sekä oikea- aikainen kirjaaminen. |
dokumentaatioon arvioidaksemme, ovatko tuloutuspe riaatteen mukaiset tuloutuskriteerit täyttyneet. Lisäksi hankimme ulkoisia vahvistuksia myyntisaamisista sekä |
| Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaa miseen liittyvästä riskistä. |
tarkastimme pistokokein pääkirjavientejä ja suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä epätavallisten kirjausten tun nistamiseksi. |
| Emoyhtiön sijoitusten arvostus | |
| Viittaamme emoyhtiön tilinpäätöstä koskeviin laadintaperiaatteisiin sekä sijoituksia koskevaan emoyhtiön taseen liitetietoon 2. |
|
| Sijoitusten arvostaminen edellyttää johdolta arvioita sen osalta, onko olemassa viitteitä siitä, että sijoitusten arvo olisi alentunut sekä toisaal ta sen osalta, mikä omaisuuserän arvo on raportointikauden lopussa. |
Sijoitusten arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpi teissä analysoimme johdon arvostuslaskelmissa tekemiä oletuksia sekä käyttämiä menetelmiä. Testasimme pisto kokein arvostuslaskelmia kunkin tilinpäätöksen kannalta |
| Emoyhtiön taseeseen sisältyvien sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpää töshetkellä 31.12.2017 yhteensä 33,5 miljoonaa euroa ja se koostui pääosin sijoituksista tytär- ja osakkuusyhtiöihin. Sijoitukset muodosti vat noin 58 % emoyhtiön kokonaisvaroista ja noin 102 % taseen osoit tamasta omasta pääomasta. Sijoitusten arvostusprosessin arvionva raisuudesta ja omaisuuserän suhteellisesta koosta johtuen sijoitusten arvostus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi. |
merkittävän sijoituksen osalta. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen ja vuosikertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä, 8. maaliskuuta 2018
Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö
Antti Suominen KHT
Helsingissä 8.3.2018
Olli Pohjanvirta Juha Nurminen Hallituksen puheenjohtaja
Alexey Grom Jukka Nurminen
Marko Tuunainen Toimitusjohtaja
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Helsingissä 8.3.2018 Ernst & Young Oy
Antti Suominen KHT
| Liiketoiminnan tunnusluvut | 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, 1 000 EUR | 50 402 | 49 971 | 75 772 |
| Liikevaihdon muutos, % | –21,2 % | –0,9 % | 51,6 % |
| Liiketulos, (EBIT) 1 000 EUR | –2 127 | –948 | 1 691 |
| % liikevaihdosta | –4,2 % | –1,9 % | 2,2 % |
| Tulos rahoituserien jälkeen, 1 000 EUR | –4 283 | –2 497 | 275 |
| % liikevaihdosta | –8,5 % | –5,0 % | 0,4 % |
| Tilikauden tulos, 1 000 EUR | –4 375 | –3 119 | –243 |
| % liikevaihdosta | –8,7 % | –6,2 % | –0,3 % |
| Oman pääoman tuotto % | –45,2 % | –44,0 % | –2,3 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | –5,5 % | –2,1 % | 4,1 % |
| Omavaraisuusaste, % | 15,5 % | 14,6 % | 30,8 % |
| Nettovelkaantumisaste, % | 321,6 % | 340,8 % | 78,4 % |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 1 000 EUR | 468 | 498 | 1 624 |
| % liikevaihdosta | 0,9 % | 1,0 % | 2,1 % |
| Taseen loppusumma, 1 000 EUR | 50 133 | 43 854 | 47 587 |
| Henkilöstön määrä keskimäärin | 225 | 193 | 188 |
| Maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 EUR | 10 317 | 8 707 | 8 921 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||
| Tulos/osake (EPS), EUR, laimentamaton | –0,33 | –0,24 | –0,04 |
| Tulos/osake (EPS), EUR, laimennettu | –0,33 | –0,24 | –0,04 |
| Oma pääoma/osake, EUR | 0,53 | 0,44 | 0,33 |
| Osinko/osake, EUR (oikaistu) | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko/osake, EUR (nimellinen) | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko/tulos, % | 0 % | 0 % | 0 % |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
| Pääoman palautus/osake, EUR | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | –3 | –3 | –14 |
| Osakk.osakeantioik. lkm keskimäärin, kpl | 13 745 801 | 14 484 433 | 29 253 069 |
| Osakk.osakeantioik. lkm tiliv. lopussa, kpl | 14 574 410 | 14 674 410 | 43 937 865 |
| Osakkeen kurssikehitys | |||
| Osakkeen kurssikehitys | |||
| • ylin kurssi | 1,66 | 1,10 | 0,71 |
| • alin kurssi | 0,97 | 0,64 | 0,40 |
| • keskikurssi | 1,20 | 0,75 | 0,55 |
| • tilinpäätöspäivän kurssi | 1,10 | 0,70 | 0,55 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR | 16,0 | 10,3 | 24,3 |
| Osakkeiden vaihto kpl tilikauden aikana | 416 183 | 992 980 | 4 677 332 |
| Osakkeiden vaihto % | 2,9 % | 6,8 % | 10,6 % |
| Osakkeenomistajien lukumäärä | 629 | 753 | 1 193 |
| Tilikauden tulos | ||
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto = | Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) | ×100 |
| Sijoitettu pääoma = | Taseen loppusumma – korottomat velat | |
| Sijoitetun pääoman tuotto = | Tilikauden tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ×100 |
| Sijoitettu pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo) | ||
| Oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste = | Taseen loppusumma – saadut ennakot | ×100 |
| Korolliset velat – rahavarat | ||
| Nettovelkaantumisaste = | Oma pääoma | ×100 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta | ||
| Tulos/osake (EPS) = | Ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Oma pääoma/osake = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko | ||
| Osinko/tulos = | Osakekohtainen tulos | ×100 |
| Osakekohtainen osinko | ||
| Efektiivinen osinkotuotto = | Osakeantikorjattu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | ×100 |
| Pörssikurssi kauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | Tulos per osake | |
| Vertailukelpoinen liikevaihto (EUR)= |
Raportoitu liikevaihto +/– ostettujen ja myytyjen toimintojen liikevaihto +/– lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto +/– edellisille tilikausille kuuluva liikevaihto +/– suorat valuuttakurssivaikutukset |
|
| Vertailukelpoinen liiketulos (EUR)= |
Raportoitu liiketulos +/– ostettujen ja myytyjen toimintojen tuotot ja kulut +/– lopetettujen liiketoimintojen tuotot ja kulut +/– edellisille tilikausille kuuluvat tuotot ja kulut +/– suorat valuuttakurssivaikutukset +/– johdon tulospalkkiot |
| Osakkeita kpl |
Omistajia kpl |
Osuus omistajista % |
Osakemäärä Kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 244 | 20,45 | 11 367 | 0,03 |
| 101–1 000 | 479 | 40,15 | 225 640 | 0,51 |
| 1 001–10 000 | 375 | 31,43 | 1 215 902 | 2,75 |
| 10 001–100 000 | 69 | 5,78 | 1 938 879 | 4,38 |
| 100 001–1 000 000 | 17 | 1,43 | 7 642 751 | 17,27 |
| yli 1 000 000 | 9 | 0,75 | 33 219 635 | 75,07 |
| Yhteensä | 1193 | 100,00 | 44 254 174 | 100,00 |
| joista hallintarekisteröityjä | 4 | 788 846 | 1,78 |
| Osakemäärä Kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä % |
|
|---|---|---|
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 8 780 000 | 19,84 |
| Nurminen Juha | 5 570 188 | 12,59 |
| Suomen Kauppayhtiöt Oy | 5 169 588 | 11,68 |
| Avant Tecno Oy | 3 446 392 | 7,79 |
| JN Uljas Oy | 3 099 388 | 7,00 |
| K. Hartwall Invest Oy Ab | 2 558 559 | 5,78 |
| Ruscap Oy | 2 036 962 | 4,60 |
| Apteekkien Eläkekassa | 1 279 279 | 2,89 |
| Hisinger-Jägerskiöld Eva Constance | 1 279 279 | 2,89 |
| Nurminen Jukka Matias | 994 316 | 2,25 |
| Tuuli Markku Juhani | 953 850 | 2,16 |
| Nurminen Mikko Johannes | 870 108 | 1,97 |
| Lassila Satu Maaria | 648 696 | 1,47 |
| VGK Invest Oy | 648 000 | 1,46 |
| Sjöblom Katri | 529 112 | 1,20 |
| Hälläväliä Oy | 417 491 | 0,94 |
| Nurminen Logistics Oyj | 316 308 | 0,71 |
| Tuunainen Marko Juhani | 270 326 | 0,61 |
| Vuorinen Hannu Markku | 253 227 | 0,57 |
| Altonen Manu Veikko | 198 000 | 0,45 |
| Muut 1173 osakkeenomistajaa | 4 935 105 | 11,15 |
| Yhteensä | 44 254 174 | 100,00 |
| Osakemäärä Kpl |
Osuus kokonais määrästä % |
|
|---|---|---|
| Yritykset | 18 373 186 | 41,52 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 14 639 | 0,03 |
| Julkisyhteisöt | 10 059 279 | 22,73 |
| Kotitaloudet | 14 898 915 | 33,67 |
| Ulkomaat | 119 306 | 0,27 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 3 | 0,00 |
| Hallintarekisteröityjä | 788 846 | 1,78 |
| Yhteensä | 44 254 174 | 100,00 |
Pääkonttori Satamakaari 24, 00980 Helsinki p. 010 545 00 Y-tunnus: 0109707-8 www.nurminenlogistics.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.