Annual Report • Mar 15, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Liiketoiminta6 | |
|---|---|
| HKScan lyhyesti6 | |
| Markkina-alueet 7 | |
| Toimintaympäristö 9 | |
| Avainluvut 12 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 16 | |
| Strategia 20 | |
| Vastuullisuus 24 | |
| Vastuullisuus HKScanissa 24 | |
| Vuoden 2017 kohokohdat ja haasteet 26 | |
| Olennaisuusanalyysi 27 | |
| Tavoitteet ja saavutukset 28 | |
| Arvoketju 32 | |
| Kiertotalous 33 | |
| Sidosryhmäyhteistyö 35 | |
| Yritysvastuun organisointi 41 | |
| Arvot ja toimintaperiaatteet 43 | |
| Taloudellinen vastuu 45 | |
| Sosiaalinen vastuu 50 | |
| Vastuulliset tuotteet 52 | |
| Henkilöstö 57 | |
| Vastuulliset ja eettiset hankinnat 63 | |
| Tuottajayhteisö 66 | |
| Eläinten terveys ja hyvinvointi 67 | |
| Broilerinlihan tuotanto 70 | |
| Naudanlihan tuotanto 73 | |
| Sianlihan tuotanto 76 | |
| Lampaanlihan tuotanto 79 | |
| Ympäristö 81 | |
| Energiatehokkuus 82 |
| Kasvihuonekaasupäästöt 85 | |
|---|---|
| Vedenkulutus ja jätevesi 90 | |
| Materiaalitehokkuus ja jätteet 93 | |
| Ympäristötyö tiloilla 100 | |
| Raportointiperiaatteet 102 | |
| GRI-indeksi 103 | |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös 110 | |
| Hallituksen toimintakertomus 110 | |
| Viisi vuotta numeroin 124 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 126 | |
| Tilinpäätös 128 | |
| Konsernin tuloslaskelma 1.1.–31.12. 128 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma, 1.1.–31.12. 130 | |
| Konsernin tase, 31.12 131 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 133 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 135 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 136 | |
| Tuloslaskelman liitetiedot 151 | |
| 1. Toimintasegmentit 151 | |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot 154 | |
| 3. Materiaalit ja palvelut 155 | |
| 4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 155 | |
| 5. Poistot ja arvonalentumiset 160 | |
| 6. Liiketoiminnan muut kulut 161 | |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut 162 | |
| 8. Tuloverot 163 | |
| 9. Osakekohtainen tulos 164 | |
| Taseen liitetiedot 165 | |
| 10. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 165 | |
| 11. Liikearvo 165 | |
| 12. Aineelliset hyödykkeet 167 | |
| 13. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 169 | |
| 14. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat 170 |
| 15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat 173 | |
|---|---|
| 16. Vaihto-omaisuus 174 | |
| 17. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 174 | |
| 18. Rahavarat 176 | |
| 19. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 176 | |
| 20. Eläkevelvoitteet 178 | |
| 21. Varaukset 181 | |
| 22. Vieras pääoma 182 | |
| 23. Rahoitusriskien hallinta 185 | |
| 24. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 193 | |
| 25. Muut vuokrasopimukset 196 | |
| 26. Ehdolliset velat ja varat sekä hankintasitoumukset 197 | |
| 27. Lähipiiriliiketoimet 198 | |
| 28. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia 201 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös 202 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12 202 | |
| Emoyhtiön tase, 31.12. 203 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 205 | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 206 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 209 | |
| Liitteet 1–7 209 | |
| Emoyhtiön taseen liitetiedot 213 | |
| 8. Pysyvät vastaavat 213 | |
| 9. Pitkäaikaiset saamiset 216 | |
| 10. Lyhytaikaiset saamiset 216 | |
| 11. Oma pääoma 217 | |
| 12. Tilinpäätössiirtojen kertymä 218 | |
| 13. Pakolliset varaukset 219 | |
| 14. Pitkäaikainen vieras pääoma 219 | |
| 15. Lyhytaikainen vieras pääoma 220 | |
| 16. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 222 | |
| 17. Johdannaissopimukset 224 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 227 |
| Tilinpäätösmerkintä 228 | |
|---|---|
| Tilintarkastuskertomus 229 | |
| Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 237 | |
| Hallinto 252 | |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 252 | |
| Palkka- ja palkkioselvitys 263 | |
| Riskienhallinta 269 | |
| Konsernin johtoryhmä 273 | |
| Hallitus 279 | |
| Sijoittajat 284 | |
| HKScan sijoituksena 284 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 285 | |
| Tietoa osakkeenomistajille 290 | |
| Analyytikot 292 |
HKScan on johtava pohjoismainen ruokatalo, jolla on yli sadan vuoden kokemus vastuullisesta lihantuotannosta ja laadukkaan raaka-aineen tuotteistamisesta. Noin 7 300 ammattilaisesta koostuvan tiimimme tehtävänä on palvella maailman vaativimpia kuluttajia ja mahdollistaa heille entistä maistuvampi arki.
Myymme, markkinoimme ja valmistamme korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa sekä niistä valmistettuja tuotteita, kuten aterioita ja leikkeleitä. Kuluttajat tunnistavat tuotteemme ikonisista tuotemerkeistämme, joihin kuuluvat muun muassa HK®, Scan®, Rakvere®, Kariniemen®, Rose® ja Tallegg®.
Asiakkaamme toimivat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektoreilla. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian maat. Lisäksi viemme tuotteita lähes 50 maahan.
Olemme strategiassamme ja toiminnassamme sitoutuneet taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen sekä edistämään eläinten hyvinvointia. Tarjoomaamme sisältyy lupaus maistuvasta ruuasta sekä pohjoismaisesta puhtaudesta, laadusta ja vastuusta. Lupaus koskee jokaista vaihetta ruokaketjussa ja jokaista prosessiin osallistuvaa henkilöä – pellolta pöytään asti.
HKScanin kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Pääkonttorimme on Suomessa, Turussa. Lisäksi meillä on myyntikonttorit Saksassa ja Hongkongissa sekä edustusto Venäjällä, Pietarissa.
HKScanilla on asiakkaita ympäri maailmaa, Yhdysvalloista Uuteen Seelantiin. Aasia on meille merkittävä ja kasvava vientimarkkina. Tuotteistamme valmistettuja aterioita nautitaan kaiken kaikkiaan lähes 50 maassa – niin kodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin ravintoloissa.
Tuotantoyksikkömme sijaitsevat Itämeren alueella, mikä mahdollistaa tuotantokapasiteetin tehokkaan ja joustavan käytön sekä synergiat tuotetarjooman kehittämiseksi.
HKScanin omista Englannin myyntitoiminnoista luovuttiin helmikuussa 2018.
| RUOTSI LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO * HENKILÖSTÖ ELÄINLAJI |
759 MEUR 9 MEUR 2 139 |
SUOMI LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO * HENKILÖSTÖ ELÄINLAJI |
742 MEUR -9 MEUR 2 964 |
|---|---|---|---|
| TANSKA LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO * HENKILÖSTÖ ELÄINLAJI |
148 MEUR -3 MEUR 663 |
BALTIA LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO * HENKILÖSTÖ ELÄINLAJI |
159 MEUR 4 MEUR 1 527 |
* Vertailukelpoinen
Maailmanlaajuiset trendit vaikuttavat HKScanin toimintaympäristöön ja liiketoimintaan. Suoraan ja välillisesti HKScanin ja sen asiakkaiden liiketoimintaan vaikuttavia trendejä ovat esimerkiksi kuluttajiin ja talouteen liittyvät trendit. Trendien seuraaminen ja tulkitseminen sekä niihin pohjautuvat innovaatiot ja tutkimus- ja tuotekehitys ylläpitävät kilpailuetuamme. Pidämme yhteyttä kuluttajiin ja panostamme näkemykselliseen tietoon ymmärtääksemme tämän päivän ja tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä. Tiivis yhteistyö asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa auttaa meitä ennakoimaan esimerkiksi kuluttajien, elintarvikkeiden vähittäiskaupan, ruokateollisuuden ja food service -sektorin kehitystä, ja ohjaa kehittämään kaupallisesti menestyviä tuotevalikoimia.
Lihankulutus on pysynyt ennallaan HKScanin kotimarkkinoilla. Yli 90 prosenttia väestöstä kotimarkkinoillamme kertoo syövänsä lihaa. Maailmanlaajuisesti mitattuna lihankulutus jatkaa kasvuaan. On arvoitu, että kasvu jatkuu vielä ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Euroopassa lihankulutus kasvaa muutaman prosentin vuodessa. Kasvu tulee ensisijaisesti broilerinlihasta.
Ruoka on noussut aiempaa keskeisemmäksi osaksi elämää ja näkyväksi osaksi kuluttajien identiteettiä. Ruuasta keskustellaan paljon niin mediassa kuin sosiaalisissa verkostoissa. Terveyden, ravitsemuksen ja ruuan välinen yhteys on hyvä esimerkki näkyvästi mediassa esillä olevasta teemasta. Myös lihantuotannon ympäristövaikutukset kiinnostavat kuluttajia. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kuluttajatrendeistä, jotka vaikuttavat HKScanin ja myös muun elintarviketeollisuuden liiketoimintaan.
Yhä useampi ateria – etenkin arkisin – muuttuu niin sanotuksi miniateriaksi: aterian korvikkeeksi tai välipalaksi. Tämä kehitys liittyy uuteen urbaaniin elämäntapaamme, jossa niin työmatkat kuin harrastukset vievät paljon aikaa. Välipalakulttuuri linkittyy myös kotitalouksien pieneen kokoon. Pohjoismaissa yhden aikuisen taloudet ovat edelleen yleistymässä. Kuluttajat haluavat yhä enemmän vaihtoehtoja, pienempiä pakkauksia ja laadukkaita tuotteita. Myös kodin ulkopuolisen syömisen trendi on tullut jäädäkseen.
Nykykuluttajat kaipaavat uusia elämyksiä – sekä aitoja paikallisia tuotteita että uusia ja inspiroivia kansainvälisiä makuja. Ruokaan ja ruuanlaittoon liittyy myös vahvasti yhteisöllisyyden kokemus. Kiireettöminä hetkinä ruuanlaitto- ja ateriahetkiin kokoonnutaan yhteen läheisten kanssa. Ruoka ja ruuanlaitto ovat yhä useammalle harrastus, elämyksiä jaetaan usein myös sosiaalisessa mediassa. Monet viikonloppuisin ruuanlaittoon panostavat kuluttajat hakevat arjen kiireeseensä helppoutta. Ruuan laadusta tai vastuullisuudesta ei kuitenkaan haluta tinkiä. Pienten paikallisten tuottajien sekä erikoistuneiden niche-toimijoiden määrä lisääntyy ja niiden aseman arvioidaan vahvistuvan.
Tämän päivän kuluttajaa kiinnostavat itsestään huolehtiminen ja hyvinvointi. Hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten liikuntasuorituksen kestoa, sykettä, unta ja palautumista mitataan entistä useammin. Monet terveystietoiset kuluttajat hakevat terveellisiä proteiinin lähteitä, haluavat vähentää suolan käyttöä ja suosivat lisäaineettomia tuotteita (clean label range). Myös rasvan ja sokerin käyttöä pyritään vähentämään. Vegaanisten tuotteiden sekä luomutuotteiden valikoimat ovat kasvaneet.
Kuluttajat edellyttävät vastuullisuutta sekä tuotteilta että niiden valmistajilta. Kaikkien ketjun toimijoiden odotetaan noudattavan vastuullisia toimintaperiaatteita. Tuottajien, teollisuuden, kaupan ja HoReCa-alan toimijoiden sekä julkishallinnon tulee huomioida toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Myös koko hankintaketjun sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus, tuotteiden jäljitettävyys sekä eläinten hyvinvointi ovat tärkeitä kuluttajille.
Uuden sukupolven älykkäät ja aktiiviset pakkaukset yleistyvät. Uusien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen avulla voidaan pidentää tuotteiden käyttöikää ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Kuluttajat odottavat pakkausten olevan mahdollisimman ympäristötehokkaita. Materiaalien käytön optimointi ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetut pakkaukset ovat yleistyneet. Pakkausmerkinnät ovat entistä tärkeämpiä; kuluttajat toivovat selkeitä, informatiivisia merkintöjä. Myös tuotteen elinkaaresta halutaan saada mahdollisimman paljon tietoa. Yhden hengen talouksien kasvun myötä pienten pakkauskokojen merkitys korostuu.
Kauppa on murroksessa. Kaupan ja ravintoloiden raja hälvenee, mikä muuttaa ostokäyttäytymistä. Kiihtyvä kaupungistuminen on positiivinen indikaattori kivijalkakaupoille, etenkin jos ne onnistuvat räätälöimään asiakaskunnalleen sopivat palvelut ja valikoiman.
Kansainvälinen kilpailu ja digitalisoituminen haastavat perinteisiä, maakohtaisia vähittäiskauppaketjuja ja lisäävät hintakilpailua. Kaupan omat merkit ovat kasvattaneet osuuttaan ja vahvistaneet asemaansa myös tuoreen lihan osalta. Samalla kun sähköisten palvelujen lisääntyminen on uhka perinteiselle kivijalkakaupalle, tarjoaa verkko myös paljon mahdollisuuksia. Digitalisoituminen avaa kaupalle uusia tilaisuuksia kuluttajien kohtaamiseen, palvelemiseen ja vuorovaikutukseen. Ruuan laadusta, terveellisyydestä, alkuperästä ja vastuullisuudesta voidaan viestiä entistä nopeammin ja avoimemmin.
Elintarvikkeiden osalta verkkokauppa on HKScanin kotimarkkinoilla edelleen suhteellisen pienimuotoista. Elintarviketeollisuuden on kuitenkin löydettävä uusia tapoja työskennellä lähempänä avainasiakkaitaan, lisätä innovaatioita ja brändiensä näkyvyyttä sekä hakea kasvua kaupan omien merkkien rinnalla. Yksi vähittäiskaupan tärkeistä kilpailutekijöistä on sen tuoretuoteosastojen tarjoama laatu ja valikoima.
Lämmitettävät ruuat (ready to heat) kasvattavat suosiotaan suurkeittiöasiakkaiden keskuudessa. Myös valmiiksi kypsytetyt sous vide- ja hitaasti kypsytetyt slow cooked –tuotteet ovat kysyttyjä. Food service -toimialan trendit vastaavat pitkälti vähittäiskaupan kehitystä: mukaan otettavat (on the go) ruuat ovat entistä suositumpia, ja paikallista, pellolta pöytään jäljitettävää lihaa suositaan.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 808,1 | 1 872,9 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -40,3 | 9,7 |
| % liikevaihdosta | -2,2 | 0,5 |
| Voitto ennen veroja,milj. euroa | -49,2 | 0,9 |
| % liikevaihdosta | -2,7 | 0,0 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % | -6,3 | 2,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 36,9 | 47,9 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 59,3 | 33,5 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 125,5 | 97,6 |
1) Vertailukelpoinen
Ruoka on trendikkäämpää kuin koskaan ennen. Ruokateollisuus, vähittäiskauppa ja HoReCa-sektori käyvät läpi mielenkiintoista murrosta, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistua. Toimintaamme vaikuttavat globaalit megatrendit, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen, tietoyhteiskunnan kehittyminen ja huoli ilmaston lämpenemisestä. Myös muutokset maailmantaloudessa ja -politiikassa heijastuvat toimintaamme. Vuonna 2017 kuluttajien luottamus talouden elpymiseen vahvistui HKScanin kotimarkkinoilla pitkän laskusuhdanteen jälkeen ja kulutuskysyntä kääntyi kasvuun. Myös kuluttajien kiinnostus vastuullisesti tuotettuja ja terveellisiä elintarvikkeita kohtaan vahvistui. Kehitys tukee HKScanin strategian tehokasta toimeenpanoa.
Samaan aikaan kun kysyntä elpyi, kilpailu vähittäiskaupassa jatkui tiukkana. HKScanin kotimarkkinoiden vähittäiskauppaa haastavat kansainvälinen kilpailu, digitalisoitumisen tuomat muutokset sekä vähittäiskaupan ja HoReCa-sektorin välisten lainalaisuuksien muutokset. Kuluttajat ruokailevat entistä useammin kodin ulkopuolella, ruokaostoksia tehdään yhä enemmän verkossa ja aterioita ostetaan kotiin myös ravintoloista.
Edellä kuvatut muutokset haastavat kaikkia ruokaketjun toimijoita vastaamaan kuluttajien tarpeisiin aiempaa reaaliaikaisemmin ja läpinäkyvämmin. Me HKScanissa haluamme olla kuluttajien luottamuksen arvoisia myös tulevaisuudessa, ja siksi arvioimme kriittisesti toimintatapojamme, tehokkuuttamme ja vastuullisuuttamme.
Johtavana ruokatalona HKScanilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, luonnonvarojen vastuullisessa käytössä ja sosiaalisen vastuullisuuden – kuten ihmisoikeuksien edistämisessä. Kestävän kehityksen edistäminen myös kansallisella tasolla on tärkeää, sillä toiminnallamme on huomattava vaikutus kotimarkkinoidemme kansantalouteen muun muassa viennin edistämisen, työllisyyden turvaamisen ja kotimaisen alkutuotannon elinvoimaisuuden tukemisen kautta.
Vastuullisuus ja sen edistäminen ovat tärkeä osa HKScanin strategista kivijalkaa. Olemme määritelleet konsernin vastuullisuuden painopistealueet sekä liiketoiminnallemme olennaisimmat vastuullisuusteemat.
Yksi yritysvastuutyömme keskeisistä tavoitteista on pienentää ympäristöjalanjälkeämme. Parannamme muun muassa energiatehokkuuttamme, investoimme uusiutuvaan energiaan, pienennämme teollisen raaka-ainehävikin määrää ja pyrimme vaikuttamaan myös asiakkaidemme ja kuluttajien ruokahävikin vähentämiseen. Hyödynnämme myös tuotannon eläinperäisen raaka-aineen sivuvirrat tehokkaasti osana kiertotaloutta.
Kuluvana vuonna jatkamme vastuullisuustyötämme muun muassa täsmentämällä edelleen koko konsernille yhteisiä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteitamme ja määrittelemällä niihin liittyvät toimenpiteet. Käymme tiivistyvää vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa, ja lisäämme toimintamme läpinäkyvyyttä entisestään.
Elokuussa kerroimme uudistetusta 'From Farm to Fork' -strategiastamme, jonka keskiössä on kuluttaja. Johdamme ruoan arvoketjua aktiivisesti ja uudistumiskykyisesti tilalta haarukkaan saakka. Tavoitteenamme on parantaa kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme sekä parantaa suorituskykyämme vastuullisuuden kaikilla osa-alueilla. Strategian ansiosta HKScanin asema vastuullisena ja kestävää kehitystä edistävänä pohjoismaisena yhteiskuntatoimijana vahvistuu entisestään.
HKScanin 'From Farm to Fork' -strategia todentaa missiotamme. Perustehtävämme on mahdollistaa niin kuluttajille kuin asiakkaille entistä maistuvampi arki – tänään ja huomenna. Visiomme mukaisesti haluamme tarjota vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista ja terveellistä ruokaa palvellaksemme maailman vaativinta haarukkaa.
Muutoksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi aloitimme strategian toteutuksen samanaikaisesti kaikilla strategisilla painopistealueillamme, joita ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa sekä Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Osana strategista muutosta uudistimme niin asiakassegmentointiamme kuin brändistrategiaamme.
Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Kehitämme liiketoimintaamme ja toimimme arjessamme konsernin arvojen – Inspire, Lead, Care – mukaisesti ja uskomme vahvasti, että tuotteemme säilyttävät vahvan asemansa osana kuluttajien kokonaisvaltaista ja terveellistä ruokavaliota.
Teimme vuoden 2017 aikana useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada aikaan käänne sekä tukea kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä. Uudistimme konsernin toimintamallin ja virtaviivaistimme organisaatiota. Myös johtoryhmän kokoonpanoa tarkasteltiin ja strategian toteuttamista tukevaa osaamista vahvistettiin. Uusi toimintamalli vahvistaa uudistumiskykyämme ja tehostaa tapaamme toimia yhtenä pohjoismaisena tiiminä.
Olemme strategisen muutosprosessin alkuvaiheessa, eikä suorituskykymme ole vielä tavoitetasolla. Siitä huolimatta näemme positiivista kehitystä kotimarkkinoillamme ja tunnistamissamme tuotekategorioissa. Esimerkiksi Ruotsissa, joka on markkina-alueistamme suurin, markkinaosuutemme kääntyi kasvuun. Myös aterialiiketoiminnassa myynti ja katteet kehittyivät hyvin kaikilla kotimarkkinoillamme läpi koko vuoden. Kasvatimme myös brändituotteiden ja uutuuksien osuutta myynnistämme erittäin kilpaillulla vähittäiskauppasektorilla, jossa kaupan omien merkkien osuus on kasvanut.
Parantaaksemme tuotantoyksiköidemme tehokkuutta ja kehittääksemme tuotantokapasiteettimme käyttöasteita lanseerasimme tuotannon tehostamisohjelman, jonka ensimmäiset tulokset Vantaan yksikön pilottivaiheesta olivat lupaavia. Kehitysohjelma etenee samanaikaisesti useissa tuotantoyksiköissä ja tehostamistoimia edistetään kaikissa toimintamaissamme.
Kannattavuutta on pystytty parantamaan jo usealla eri osa-alueella, mutta sen eteen on tehtävä edelleen paljon työtä. Kannattavuuden parantaminen on kuluvanakin vuonna ensisijainen tavoitteemme.
HKScanin historian suurin ja strategisesti merkittävin edistysaskel vuonna 2017 oli investointi täysin uuteen siipikarjayksikköön Raumalla. Investointihanke toteutui aikataulussa, mutta tuotannon käynnistäminen oli ennakoitua haasteellisempaa, mikä painoi myös tulostamme. Pitkällä aikavälillä Rauman yksikkö parantaa merkittävästi sekä tehokkuuttamme että kilpailukykyämme ja mahdollistaa uusien innovatiivisten konseptien lanseeraamisen siipikarjanlihakategoriassa.
Yksi strategisista tavoitteistamme on vahvistaa asemaamme kiinnostavassa ja kasvavassa aterialiiketoiminnassa. Korkealaatuiset valmisruuat ja puolivalmiit raaka-aineet kasvattavat suosiotaan. Vastaamme trendiin muun muassa premium-lihavalikoimilla, paikallisilla artesaanituotteilla sekä uutuuskonsepteilla. Vahvistamme ateriatarjoomaamme kaikilla markkinoillamme, ja päätimme myös investoida aterioihin liittyvän tuotantokapasiteetin kasvattamiseen Viron Rakveressa.
Pitkäjänteinen työ koko ruoan arvoketjun laadun ja vastuullisuuden kehittämiseksi palkittiin, kun saimme vahvistuksen Kiinan ja Suomen elintarvikeviranomaisten allekirjoittamasta vientiä koskevasta sopimuksesta. Forssan yksikkömme hyväksyttiin suomalaisen sianlihan vientiyksiköksi. Valmistaudumme käynnistämään suomalaisilla perhetiloilla kasvatetun sianlihan viennin Kiinaan vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.
Vuonna 2017 käynnistimme yhdessä tuottajiemme kanssa useita strategisia toimenpiteitä turvataksemme vastuullisesti tuotetun, kotimaisen, korkealaatuisen lihan saatavuuden kaikilla kotimarkkinoillamme. Yksi hankkeista on pitkän aikavälin kehitysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä naudanlihan tuotantoa Suomessa. Otimme käyttöön myös ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin, joka mahdollistaa kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämän lisäksi olemme kehittäneet täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen pohjautuvia sian-, siipikarjan- ja naudanlihatuotteita. Kasvatusmenetelmä on tärkeä kilpailuetu myös vientimyynnissämme.
Näemme tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia. Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ennen ja tärkeä osa ihmisten elämäntapaa. Yhä useammalle meistä ruokavalinnat, ruuanlaitto ja kokoontuminen ruokapöydän ääreen läheisten kanssa ovat tärkeä osa identiteettiämme. Ruoka viestii arvoista, asenteista ja elämäntavoista. Useat kuluttajien mieltymykset tukevat vastuullisesti tuotetun korkealaatuisen ruoan kysynnän kasvua.
Luotamme siihen, että kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja konsepteja vahvistamme brändejämme ja edistämme
kategorian kasvua. Haluamme johtaa ruoka-alan muutosta ja kehittää elintarviketeollisuudesta yhä dynaamisempaa ja vastuullisempaa liiketoimintaa.
Kiitän lämpimästi henkilöstöämme, joka on osallistunut aktiivisesti HKScanille tärkeiden strategisten uudistusten läpivientiin kuluneen vuoden aikana. Välitän suuret kiitokseni myös kuluttajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, tuottajille sekä omistajille, joiden kanssa olemme saaneet jakaa myös viime vuoden aikana yhteistä matkaamme tilalta haarukkaan. Jaetaan yhdessä sitä ruokailoa, jonka puhdas, pohjoismainen, ja siten ainutlaatuinen ruoantuotantomme mahdollistaa.
toimitusjohtaja
HKScanin strategian keskiössä on kuluttaja, jota palvellaksemme johdamme ruoan arvoketjua tilalta haarukkaan saakka. Vuonna 2017 uudistettu strategiamme asemoi HKScanin ainutlaatuisella tavalla pohjoismaisessa elintarviketeollisuudessa.
From Farm to Fork -strategialla johdamme ruoan arvoketjua aktiivisesti ja uudistumiskykyisesti. Korostamme innovaatioita, kustannuskilpailukykyä ja vastuullisuutta kuluttajalähtöisesti.
Linjaukset HKScanin strategiassa vahvistavat yhtiön asemaa ympäristö- ja sosiaalisesti vastuullisena sekä kestävää kehitystä edistävänä pohjoismaisena yhteiskuntatoimijana entisestään.
Näemme tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia. Useat kuluttajien mieltymykset tukevat vastuullisesti tuotetun korkealaatuisen ruoan kysynnän kasvua. Luotamme siihen, että kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja konsepteja vahvistamme sekä brändejämme että edistämme koko lihatuotekategorian kasvua.
Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla.
HKScanin missio on mahdollistaa niin kuluttajille kuin asiakkaille entistä maistuvampi arki – tänään ja huomenna. Useilla markkinoilla toimivana ja merkittävänä pohjoismaisena ruokatalona vaikutamme monien ihmisten arkeen. Tunnemme kuluttajamme ja tarjoamme laajan valikoiman tuotteita niin arkeen kuin juhlaan. Maistuva arki tarkoittaa ruuan hyvän maun lisäksi ruokailijan hyvää mieltä vastuullisista valinnoista.
Visiomme on palvella maailman vaativinta haarukkaa.
Yli 100 vuoden kokemus antaa meille tarvittavat taidot vastuulliseen työhön ketjumme jokaisessa vaiheessa. Haluamme olla maailman parhaita sekä eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä että ympäristövaikutusten vähentämisessä. Välitämme kumppaneidemme ja henkilöstömme hyvinvoinnista. Olemme ylpeitä pohjoismaisista juuristamme ja pitkästä historiastamme.
Uskomme, että sopivassa määrin nautittu ja valituilla tiloilla tuotettu liha on tärkeä osa tasapainoista ja terveellistä elämää. Tämä innoittaa meitä tarjoamaan kuluttajille maukkaita yhdessäolon hetkiä myös tulevaisuudessa. Katsomme innostuneina eteenpäin. Olemme valmiita palvelemaan maailman vaativinta haarukkaa ylpeydellä myös seuraavat 100 vuotta.
Tavoittelemme johtavaa markkina-asemaa ja läsnäoloa keskeisissä myyntikanavissa pohjoismaisilla kotimarkkinoillamme sekä kansainvälistä kasvua erityisesti Aasiassa.
Ydinliiketoimintaamme ovat liha ja ateriat. Olemme läsnä kaikissa hintaryhmissä, mutta tavoittelemme entistä vahvempaa asemaa premium-kategorioissa.
Olemme määritelleet viisi strategista painopistealuetta tavoitteiden saavuttamiseksi ja strategian tehokkaaksi läpiviemiseksi.
Konsernin yhteiset arvot toimivat oppainamme päivittäisissä kohtaamisissa ja kaikessa mitä teemme – niin meillä sisäisesti kuin yhteistyössä kumppaneidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa.
HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
HKScanissa vastuullinen tapa toimia kattaa koko arvoketjun, tuotantoeläinten rehusta ja genetiikasta lähtien aina kuluttajan lautaselle asti. Johtavana pohjoismaisena ruokatalona meillä on mahdollisuus ja positiivinen velvollisuus näyttää esimerkkiä valmistamalla, myymällä ja markkinoimalla lihaa ja lihatuotteita, jotka on valmistettu vastuullisesti.
Ruuan ja sen raaka-aineiden alkuperä, tuotantotapojen vastuullisuus sekä ravitsemusnäkökulmat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi viime vuosina on puhuttu paljon myös lihantuotannon ilmastovaikutuksista. HKScanissa näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota. Pohjoisen ruoantuotantomme vahvuuksia ovat muun muassa runsaat ja puhtaat vesivarat, puhdas maaperä ja ilma sekä ympäristötehokas maataloustuotanto. Osaamisestamme kumpuaviin vahvuuksiin kuuluvat esimerkiksi terveet ja hyvinvoivat eläimet sekä korkea hygienia ja tuoteturvallisuus.
HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu.
Lue lisää HKScanin tekemästä olennaisuusanalyysistä.
HKScan raportoi nyt ensimmäistä kertaa yritysvastuustaan maailman laajimmin käytössä olevan Global Reporting Initiative -yritysvastuuraportointiviitekehyksen mukaisesti. Lue lisää raportointiperiaatteistamme.
HKScanin vastuullisuuden painopistealueet sekä vastuullisuusteemat pohjautuvat vuonna 2014 toteutettuun laajaan sidosryhmätutkimukseen. Tutkimukseen osallistui 1 200 vastaajaa HKScanin kaikista toimintamaista. Vastaajat edustivat kattavasti HKScanin tärkeimpiä sidosryhmiä. Olennaisuusanalyysin perusteella muodostettiin olennaiset näkökohdat, jotka HKScan on nimennyt vastuullisuusteemoiksi. Vastuullisuusteemat validoitiin sisäisesti eri maiden johtoryhmissä vuonna 2015. Vuonna 2017 toteutettiin laajamittainen kuluttajatutkimus, jonka tulokset vahvistivat, että vastuullisuusteemat ovat edelleen ajankohtaiset.
Katso vastuullisuusteemat sivulta Vastuullisuus HKScanissa.
| KPI:T | TAVOITTEET | SAAVUTUKSET 2017 |
|---|---|---|
| TURVALLISET JA TERVEELLISET TUOTTEET | ||
| • Sertifioidut tuotantolaitokset • Takaisinvetojen määrä • Tuotelanseeraukset, joissa ravitsemuksellinen näkökulma |
• Kaikki tuotantolaitokset sertifioitu • Nolla takaisinvetoa • Vaikuttaa positiivisesti ravitsemukseen ja kansanterveyteen |
• Tuotantolaitoksemme on sertifioitu tuoteturvallisuusstandardien mukaisesti. Kahden uuden tuotantolaitoksen sertifiointi aloitettiin vuonna 2017, joista toinen myös sertifiointiauditointiin silloin. Toisen sertifiointiauditointi on vuoden 2018 puolella. • 16 tuotteiden takaisinvetoa. • Noin 16 prosentissa tuotelanseerauksista innovaatio tai tuoteparannus liittyi tuotteen ravitsemukselliseen kehittämiseen. |
| ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI | ||
| • Eläinten hyvinvointi yleisesti ja Welfare Quality Principles -hyvinvoinnin laatuperiaatteiden noudattaminen tavoitteena parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia tiloilla, kuljetusten aikana ja teurastamoissa |
• Lakien ja säädösten noudattaminen • Olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa • Parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia varmistamalla eläinten asianmukainen käsittely ja elinolosuhteet tiloilla, kuljetusten aikana ja teurastamoissa • Säilyttää antibioottien alhainen käyttötaso ja saavuttaa vielä parempia tuloksia – vaarantamatta eläinten hyvinvointia |
• Korkea eläinten hyvinvointitaso: "No antibiotics ever" -sianlihatuotteita lanseerattiin vientimarkkinoille. Eläimet ovat olleet terveitä koko elämänsä ajan eikä niitä ole tarvinnut hoitaa antibiooteilla. • HKScanin tuotantoketjussa antibiootteja käytetään eläinten lääkitsemiseen huomattavasti vähemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin. Mikäli eläimen sairautta on hoidettu antibiooteilla, varoaikojen noudattamisen ansiosta HKScanin lihatuotteissa kuluttajalle päätyessään ei ole jäämiä antibiooteista. • Sianlihatuotannossa lanseerattiin uusi Opti-Pekoni rehukonsepti, joka edesauttaa porsaiden hyvinvointia. • Uusi kananpoikien kasvatustapa otettiin käyttöön ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Uuden menetelmän ansiosta broilerit eivät kuoriutumisensa jälkeen muuta, mikä parantaa eläinten hyvinvointia entisestään. • Eläinkuljettajia koulutettiin ja viranomaiset ja eläinlääkärit valvoivat eläinkuljetuksia säännöllisesti. • Yksi HKScanin yhteistyökumppaneista otti Suomessa käyttöön uudenaikaisen, erityisesti porsaskuljetuksiin suunnitellun puoliperävaunuyhdistelmän. Myös nautojen ja ternivasikoiden kuljetuksiin otettiin käyttöön uutta kalustoa. Eläinkuljetuksissa käytettävällä kalustolla on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille. • HKScanin teurastamot yhtiön kaikissa toimintamaissa ovat kameravalvonnan piirissä. Kamerat on sijoitettu teurastamoilla eläinten hyvinvoinnin kannalta kriittisille alueille. |
| HENKILÖSTÖ | ||
| • Poissaolot (%) • Tapaturmataajuus (Lost |
• Yleinen tavoite: terveet työntekijät, |
• Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus 44,3 (2016: 40,6) (tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). |
Tämä sivu on tulostettu HKScanin verkkovuosikertomuksesta 2017. Lue kertomus kokonaisuudessaan osoitteesta vuosikertomus2017.hkscan.com. 28
paikallisten sijoitusten lisäämiseksi, osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseksi ja tuottajien hyvinvoinnin
edistämiseksi
| Time Injury - LTI) | turvallinen työympäristö, tyytyväiset työntekijät • Asetetaan numeeriset konsernitavoitteet tapaturmataajuuteen ja poissaoloihin |
• Poissaolojen osuus työajasta 6,2 prosenttia (2016: 6,3 prosenttia). • Vuonna 2017 yhtiössä toteutettiin myös laaja 405:lle osallistujalle arvoihin ja johtamiseen liittyvä online kysely, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä ja määrittää vaatimukset niin arvojen mukaiselle johtamiselle kuin strategian toteuttamista tukevalle johtamiselle. Vastausprosentti kyselyyn oli 90 prosenttia. |
|---|---|---|
| YMPÄRISTÖ | ||
| • Energiakulutus • Kasvihuonekaasupäästöt • Veden käyttö • Jätteen määrä lajeittain ja käsittelytavan mukaisesti • Materiaalitehokkuus |
• Ympäristövaikutusten pienentäminen • Energiakulutuksen vähentäminen 10 prosentilla vuosina 2014—2017 liikevaihtoon suhteutettuna • Asetetaan numeeriset konsernin laajuiset KPI:t • Kestävien pakkausmateriaalien ja pakkausratkaisujen edelleen kehittäminen • Eläinraaka-aineen tehokas hyödyntäminen – kiertotalousnäkökulma |
• Kokonaisenergiankulutus GWH:ssa mitattuna laski kolme prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2016 kokonaisenergiankulutus laski viisi prosenttia vuoteen 2014 nähden. Energiatehokkuusprojektin tulos oli -0,29 prosentin energiankulutus suhteutettuna liikevaihtoon, tavoite -10 prosenttia. • Kasvihuonekaasupäästöt pienivät 46 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. • HKScanin toiminnoissa käytetystä sähköstä 67 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä ja 33 prosenttia uusiututumattomista. HKScanin toiminnoissa kulutetusta kokonaisenergiasta 42 prosenttia oli uusituvista lähteistä ja 58 prosenttia uusitutumattomista. • HKScanin vedenkulutus lisääntyi 0,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Viimeisen viiden vuoden aikana HKScan on pienentänyt vedenkulutustaan 11 prosenttia. • Kaatopaikkajätteen määrä on pienentynyt 98 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2017. • Uusitumattomista lähteistä olevan neitseellisen materiaalin (pakkaukset, kuljetusratkaisut) määrä oli 57 prosenttia vuonna 2017. Tämä sisältää muovin, alumiinin ja teräksen käytön pakkausratkaisuissa. Uusiutuvista lähteistä (kartonki, paperi) olevan materiaalin määrä oli 38 prosenttia, mistä 16 prosenttia oli neitseellistä alkuperää ja 22 prosenttia oli kierrätysmateriaaleista. |
| PAIKALLISET TUOTTAJAYHTEISÖT | ||
| • HKScanin toiminta maaseudun elinkeinoelämän ja elinympäristön edistämiseksi, |
• Myönteisen vaikutuksen lisääminen tilojen talouteen, eläinten terveyteen ja |
• Sopimustuottajille tarjottiin koulutusta ja neuvontaa muun muassa eläinten ruokinnan suunnittelussa (linkki ruotsiksi), eläinten terveydenhuollossa sekä uusien tuotantotilojen suunnittelussa. |
hyvinvointiin • Kansallisen ruokavarannon huoltovarmuuden tukeminen mahdollisten kansallisten
| VASTUULLISET JA EETTISET HANKINNAT • Vastuullisesti tuotetun soijan hankinta • Ostot lähimarkkinoilta (%) • Ostot toimittajilta, jotka täyttävät HKScanin vaatimukset |
hätätilanteiden sattuessa • Paikallisen maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen • Vastuullisesti tuotetun soijan osuus 100 % v. 2018 • Eettisten liiketoimintariskien välttäminen • 100 % toimittajista allekirjoittanut HKScanin eettisen toimintaohjeiston |
• Vastuullisesti tuotetun soijan 100 prosentin osuus saavutettiin Suomessa 2017. Ruotsissa osuus saavutettiin vuonna 2015. • HKScan on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2020 mennessä Supplier Guidelines -eettinen toimintaohjeisto on kaikkien toimittajasopimuksien liitteenä sataprosenttisesti. Vuonna 2017 HKScanin palveluiden, tavaroiden ja raaka-aineiden vuotuisesta hankintakustannuksista 65 prosenttia kohdistui toimittajiin, jotka olivat sitoutuneet noudattamaan HKScanin eettisiä toimintaohjeita ja ostokäytäntöjä. Prosenttiosuus nousee sopimusten päivittämisen myötä. • HKScanin elävien eläinten hankinnoista lähes 100-prosenttisesti on hankittu paikallisilta markkinoilta. Lihan alkuperä ja olosuhteet, joissa eläimet ovat kasvaneet, tunnetaan. • HKScan ostaa myös muut käyttämänsä raaka-aineet, tuotteet sekä palvelut pääsääntöisesti paikallisilta kotimarkkinoiltaan. Näistä hankinnoista noin 70 prosenttia on paikallisia suhteessa konsernin kokonaishankintoihin. |
|---|---|---|
| ARVOKETJUN TALOUDELLINEN ELINKELPOISUUS | ||
| • HKScanin neljä pitkän aikavälin taloudellista tavoitetta • Ei erityisiä vastuullisuuteen liittyviä KPI:tä |
• Edistää myönteisiä vaikutuksia arvoketjussa • Liikevoitto >4 % liikevaihdosta • Sitoutuneen pääoman tuotto >12 % • Nettovelkaantumisaste <100 % • Osakekohtainen tulos >30 % liikevoitosta |
• HKScan luo sekä taloudellista arvoa että aineetonta lisäarvoa laajasti eri sidosryhmilleen läpi arvoketjun kaikissa toimintamaissaan. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 1 808,1 miljoonaa euroa, josta bruttoinvestointien osuus oli 6,9 prosenttia eli 125,5 miljoonaa euroa. Osinkoja maksettiin omistajille 9,0 miljoonaa euroa. Palkkoja ja niihin liittyviä sosiaalimaksuja maksettiin henkilöstölle 328,4 miljoonaa euroa. Raaka-aineiden, energian ja palveluiden toimittajille maksettiin 1 520 miljoonaa euroa, luotonantajille 11 miljoonaa euroa ja julkiselle sektorille tuloveroina 2 miljoonaa euroa. |
| MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS | ||
| • Ei vastuullisuusteemoihin kohdistuvia rikkomuksia |
• Lakien ja säädösten noudattaminen |
• Viron hautomotoiminnassa ilmeni vakava poikkeama elinkyvyttömien untuvikkojen ja kuoriutumattomien alkioiden käsittelyssä. Tapaus tutkittiin välittömästi ja korjaavat toimenpiteet toteutettiin. • Ympäristöön liittyviä vakavia lainsäädännön rikkeitä ei tapahtunut. • Fair Way -kanavan tai muiden kanavien kautta tuli kolme ilmoitusta koskien epäilyksiä ihmisoikeuksien rikkomuksista. Näiden epäilyjen sisäiset tutkinnat ovat |
| edelleen kesken. • HKScan pyysi vuonna 2017 Viron viranomaisia selvittämään, onko HKScanin Baltian toiminnoissa syyllistytty rikoksiin, ja keskeytti samalla oman vuoden 2016 lopulla aloitetun sisäisen selvityksensä. Viron syyttäjäviranomainen julkaisi marraskuussa 2017 rikosepäilyihin liittyvän tiedotteen. |
|
|---|---|
| • Ruotsissa HKScan tuomittiin yhteisösakkoihin puutteellisesta turvavarustuksesta. Tapauksessa leikkaamon työntekijä ei käyttänyt työtehtävään vaadittavaa metallipaitaa. |
|
HKScanilla on ainutlaatuinen asiantuntemus ruuan tuotantoketjusta, ja olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisesti läpi koko arvoketjun – tilalta haarukkaan. Kaikki arvoketjun vaiheet, asiakkaiden ja kuluttajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä eläin- ja rehuntuotantoon, kuuluvat konsernin päivittäiseen liiketoimintaan.
Kun vastaamme proaktiivisesti ja innovatiivisesti markkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin, voimme kehittää toimintojamme vastuullisesti ja parantaa niin kilpailukykyämme kuin kannattavuuttamme. Näin tuotamme lisäarvoa oman liiketoimintamme lisäksi myös lihantuottajille, asiakkaille, kuluttajille, kumppaneille sekä yhteiskunnalle, jossa vaikutamme.
HKScan toimii laajan kiertotalousjärjestelmän osana. Yhtiön tavoitteena on säilyttää tuotannossa käytettävien resurssien arvo mahdollisimman pitkään tuotanto- ja kulutusketjussa. Tällaisia resursseja ovat esimerkiksi raaka-aineet, vesi ja energia. Tavoitteena on myös tuottaa uutta tai tukea olemassa olevaa liiketoimintaa ketjun eri osissa.
Tässä raportissa kuvataan HKScanin toimintaa osana mainittua kokonaisuutta. Esimerkiksi resurssi- ja materiaalitehokkuuteen liittyvät toimet on kuvattu ympäristöosiossa ja kestävät hankinnat vastuulliset ja eettiset hankinnat -osiossa.
Maatilat ovat kiertotalouden malliesimerkkejä. Esimerkiksi eläinten lannassa olevat ravinteet hyödynnetään pelloilla, joilla kasvatetaan muun muassa viljaa eläinten rehuksi tai elintarviketuotantoon. Eläinten ravinnosta merkittävä osa onkin paikallisesti tuotettua viljaa tai esimerkiksi sikojen ruokinnassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka päätyisivät muuten jätteeksi.
Maatiloilla käytetään yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä, kuten puuhaketta, tuuli- tai aurinkovoimaa sekä biokaasua.
HKScanin tavoitteena on hyödyntää teurastetun eläimen ruho ensisijaisesti elintarviketuotannossa. Sivuvirrat, joita ei hyödynnetä elintarvikkeisiin, ohjataan tehokkaasti muille teollisuudenaloille, kuten nahka- ja rehuteollisuuteen tai lemmikkieläinten ruokiin. Jäljelle jäävä hyödyntämätön eläinperäinen aines ohjataan biokaasutuotantoon tai jalostetaan esimerkiksi lannoitteiksi. Tuotannosta syntyvät jätejakeet kiertävät jätehierarkian mukaisesti.
Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen on HKScanin ympäristötyön tärkeä painopistealue. Tehostamisella on suora, positiivinen ilmastovaikutus.
Elintarvikkeiden tuotanto alkutuotannosta kulutukseen tuottaa päästöjä sekä ilmaan ja veteen. Tässä ketjussa suurimmat vaikutukset tulevat lihantuotannosta. HKScanin ympäristötyö tähtää ympäristövaikutusten minimoimiseen sekä yhtiön omassa teollisessa tuotannossa että lihantuottajien kanssa tehdyssä työssä. HKScanin tuotantomaissa on korkeatasoiset ja tehokkaat maatalouskäytännöt ja tuotantotavat. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Siksi HKScan osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa.
Lue lisää toiminnastamme osana kiertotaloutta: tuotantolaitokset ja eläintuotanto.
HKScan haluaa tehdä aktiivista yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa ja toimia läpinäkyvästi. Avoimen vuoropuhelun ja viestinnän avulla saamme tietoa sidosryhmiemme odotuksista ja osaamme tarjota heille ajantasaista ja olennaista tietoa toiminnastamme. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa auttaa HKScania kehittämään myös yhtiön tuotetarjoomaa ja toimintatapoja.
HKScanin merkittävimmät sidosryhmät on kuvattu yllä olevassa kaaviossa. Yhtiön sidosryhmiä tarkasteltiin muun muassa vuonna 2014 toteutetun HKScanin yritysbrändin uudistamisen yhteydessä. Konsernin johtoryhmä ja hallitus vahvistivat HKScanin sidosryhmät osana hyväksymäänsä brändiuudistusehdotusta.
Pitkäaikainen yhteistyö tärkeimpien sidosryhmiemme, kuten kuluttajien, asiakkaiden, tuottajien, muiden liiketoimintakumppaneiden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on syventänyt HKScanin näkemystä yhtiön olennaisimmista vastuullisuusteemoista. Vastuullisuusteemat ovat läsnä myös päivittäisessä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.
HKScanilla on vakiintuneet käytännöt, joiden avulla se käy vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Käytännöt mahdollistavat sidosryhmien edustajille helpon tavan esittää kysymyksiä, ja antaa ehdotuksia tai palautetta yhtiölle. Esimerkkejä vuorovaikutuskanavista ovat maakohtaiset kuluttajapalvelutoiminnot, joihin kuluttajat voivat ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai sosiaalisen median kanavien kautta. HKScan saa arvokasta tietoa myös maakohtaisista asiakastyytyväisyys- ja mainetutkimuksistaan. Yhtiöllä on myös käytössään eettinen kanava, jonka välityksellä niin sisäiset kuin ulkoiset tahot voivat ilmoittaa havaitsemastaan tai epäilemästään epäeettisestä tai sääntöjen vastaisesta toiminnasta.
Seuraavassa on esimerkkejä sidosryhmäyhteistyöstä vuonna 2017.
Yksi HKScanin tärkeimmistä sidosryhmistä ovat kuluttajat, jotka viime kädessä päättävät, mitkä tuotteet päätyvät ostoskoriin. Kuluttajien tarpeet ja odotukset ohjaavat vahvasti tuotetarjooman kehittämistä. Kuluttajille tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat tuotteiden laatu, vastuullisuus, toiminnan läpinäkyvyys, tuotevalikoima, ravitsemus- ja terveellisyysnäkökohdat sekä eläinten hyvinvointi.
1. HKScan jatkoi Suomessa Kariniemen® kanapartiotoimintaa kuluttajien kanssa avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
2. HKScan haki Innoday-innovointitapahtumassa syvällistä tietoa nuorten lempiruuista Suomessa.
3. Ruotsissa noin 100 henkeä osallistui HKScanin järjestämille päivällisille maatiloilla (Gårdsmiddag) (linkki ruotsiksi). Vierailla oli mahdollisuus tutustua maatilan toimintaan käytännössä ja nähdä eläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä.
4. HKScan oli aktiivisesti mukana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumissa, mm. järjestämässä 40 000 liikuntatilaisuutta lapsille osana Lasten liike -kampanjaa.
HKScanin asiakkaita ovat muun muassa vähittäiskaupat, HoReCa-sektorin toimijat sekä ruokateollisuus Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Tiivis yhteistyö, trendien luotaaminen, tiedon jakaminen ja yhteiset kehityshankkeet ovat tärkeitä sekä HKScanille että asiakkaille. Asiakkaille tärkeitä teemoja ovat tuotevalikoimat, hinnat, tuoteturvallisuus, tuotantoketju ja sen läpinäkyvyys sekä yhteiset kehityshankkeet, joilla edistetään vastuullisuutta.
1. Ruotsissa HKScan ja päivittäistavaraketju Coop vastasivat ruotsalaisen lampaanlihan kasvavaan kysyntään (linkki ruotsiksi).
HKScanin tuotteiden hyvä saatavuus ja korkea laatu ovat riippuvaisia hyvästä yhteistyöstä lihantuottajien kanssa. Tuottajat ovat avainasemassa myös eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden varmistamisessa. Tuottajille tärkeitä teemoja ovat pitkäaikaiset ja sopimuksiin perustuvat liikesuhteet, tuottajien neuvonta- ja muut tuottajapalvelut, oikeudenmukainen hinnoittelu sekä lihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen.
1. Suomen ja Ruotsin sopimustuottajille järjestettiin yhteinen verkostoitumisristeily, joka tarjosi mahdollisuuden verkostoitumiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen naapurimaan tuottajien kanssa.
2. Vuoden 2017 parhaita tuottajia palkittiin Suomessa ja Ruotsissa:
3. Suomessa ja Ruotsissa innovaatioita luodaan aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä tuottajien kanssa.
4. HKScan julkaisi sopimustuottajille suunnattua Kotitilalta -lehteä Suomessa ja HKScan Agri -lehteä Ruotsissa.
Henkilöstön työpanos, osaaminen ja sitoutuminen ovat olennaisia tekijöitä HKScanin menestykselle. Työhyvinvoinnin edistäminen, osaamisen kehittäminen, yhtenäiset toimintatavat ja vahva yrityskulttuuri tukevat henkilöstön sitoutumista myös tulevaisuudessa. Henkilöstölle tärkeitä teemoja ovat työsuhteiden jatkuvuus, oikeudenmukainen palkkaus, työn arvostus, oikeudenmukaisuus, henkilökohtaiset kehittymismahdollisuudet sekä työturvallisuus ja -hyvinvointi.
1. Koko HKScanin laajuinen tuottavuuden parantamiseen tähtäävä hanke käynnistettiin alkusyksyllä. Työ aloitettiin pilottiprojektilla Vantaan yksikössä, jonka toteuttamiseen osallistui yli 100 työntekijää.
2. Yhtiössä toteutettiin laaja sisäinen kysely, jonka avulla määriteltiin, miten konsernin arvojen tulee näkyä konsernin arjessa ja sen myötä myös johtamisessa.
Omistajat, sijoittajat ja rahoittajat varmistavat HKScanin toiminnan jatkuvuuden. He edellyttävät puolestaan yhtiöltä kannattavaa ja lisäarvoa tuottavaa liiketoimintaa sekä tuottoa sijoitukselleen osinkojen ja myönteisen kurssikehityksen muodossa. Tärkeitä teemoja ovat kannattavuus, tuotto, vastuullisen liiketoiminnan menestys ja jatkuvuus.
Pitkäaikaiset suhteet alihankkijoiden ja toimittajien, liiketoimintakumppaneiden, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä paikallisyhteisöjen kanssa tarjoavat uusia näkemyksiä ja vahvistavat asiantuntijuutta, joiden avulla HKScan kehittää toimintaansa. Liiketoimintakumppaneille tärkeitä teemoja ovat muun muassa taloudellinen vastuullisuus, kannattavuus, toiminnan vaikutus kansantalouteen, eläinten terveys ja hyvinvointi, kansanterveys ja ravitsemus, nuorten osallistaminen, työterveys ja -turvallisuus sekä ympäristökysymykset.
1. HKScan oli yksi MTK 100 vuotta kasvua -juhlavuoden pääyhteistyökumppaneista Suomessa.
2. HKScan on tehnyt Suomen kestävän kehityksen "Sitoumus 2050" -yhteiskuntasitoumukseen ravitsemussitoumuksia, jotka ohjaavat tuotteiden kehittämistä eri kategorioissa.
3. HKScan ja MTK kutsuivat koululaisia tutustumaan emolehmätilaan Suomessa.
4. Suomessa HKScan osallistui SuomiAreenalle heinäkuussa 2017 sekä MTK:n että lihaviestinnän yhteistyön kautta.
5. HKScan osallistui Ruotsissa Almedalen-viikolle (linkki ruotsiksi). Gotlannissa, Ruotsissa vuosittain heinäkuussa
pidettävässä tapahtumassa keskitytään poliittisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Viikon järjestäjinä toimivat Ruotsin eduskuntapuolueet. Vuoden 2017 Almedalenissa HKScan järjesti seminaarin teemalla "Liha on tulevaisuus – ruokailoa ja vastuullisuutta".
6. HKScan osallistui yritysten välisen Haga Initiativet -yhteistyöverkoston toimintaan Ruotsissa. Verkoston tavoitteena on pienentää yritysten tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Haga Initiativet (linkki englanniksi) haluaa nostaa ilmastokysymykset esiin osoittamalla, että yritysten ilmastostrategiat edistävät liiketaloudellisia hyötyjä ja parantavat kannattavuutta.
7. HKScan kehittää tulevaisuuden sikatiloja (linkki ruotsiksi) Ruotsissa yhdessä Abetongin kanssa.
8. Eläinlääkäriopiskelijat tutustuivat broilerituotantoon Suomessa. He vierailivat marraskuussa Rekikosken broileritilalla ja HKScanin Rauman yksikössä.
9. Teholanta luo ratkaisuja lannan hyödyntämiseen. HKScan on mukana siipikarjanlannan käytön tehostamishankkeessa Suomessa.
10. Suomen Luonnonvarakeskus ja HKScan tutkivat yhdessä, mitä elintarviketeollisuuden sivutuotteita voitaisiin käyttää suolan korvikkeena.
11. HKScan on mukana hankkeessa, joka tutkii mahdollisuuksia hyönteisten hyödyntämiseen suomalaisessa ruokaketjussa.
12. Opiskelijoita Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta osallistui ryhmätyöskentelyyn yhdessä HKScanin kanssa, jossa ideoitiin tulevaisuuden trendejä ruokakehityksessä.
13. HKScan on Soijadialogi-verkoston jäsen Ruotsissa. Vuonna 2014 perustettu Soijadialogi on laaja-alainen aloite, jonka kautta jäsenet vapaaehtoisesti edistävät vastuullisen soijantuotannon kehittymistä ja lisääntyvää kysyntää. Soijadialogi-verkoston jäsenet ovat rehuyrityksiä, elintarviketuottajia, yhdistyksiä ja kauppaketjuja kattaen koko arvoketjun. Jäsenet vastaavat toiminnassaan käytetyn soijan vastuullisuudesta. Käytettyjen soijavolyymien tulee olla sertifioitu uskottavan standardin mukaisesti ja täyttää niiden kriteerit. Vastaavasti HKScan on soijasitoumuksen jäsen Suomessa.
14. HKScan on Kestävä elintarvikeketju -verkoston jäsen Ruotsissa. 14 elintarvikeyhtiöiden ja vähittäiskauppiaiden verkosto perusti WWF Ruotsin kanssa vuonna 2015 aloitteen vastatakseen arvoketjun merkittäviin kestävän kehityksen haasteisiin sekä kannustaakseen kestävien ratkaisujen ja kunnianhimoisten tavoitteiden luomista. Tavoitteena on edistää huomattavasti kestävämpää elintarviketuotantoa ja kulutusta ruotsalaisessa elintarvikeketjussa vuoteen 2030 mennessä.
Kiinteä yhteistyö valtion hallinnon ja paikallisten viranomaisten kanssa varmistaa HKScanin luvanvaraisen ja häiriöttömän toiminnan sekä toiminnan kehittämisen. Viranomaisille tärkeitä teemoja ovat eläinten terveys ja hyvinvointi, kansanterveys ja ravitsemus, tuoteturvallisuus, ympäristökysymykset sekä lakien ja säädösten valmisteluun osallistuminen.
1. HKScan tekee kaikilla kotimarkkinoillaan viranomaisyhteistyötä uusien vientilupien saamiseksi.
2. HKScanin sopimustiloilla, teurastamoissa ja tuotantolaitoksissa tehdään päivittäistä elintarviketurvallisuusyhteistyötä.
3. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi tehtiin työtä Virossa, Suomessa ja Ruotsissa.
4. Lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi tehtiin työtä Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa.
Medialla, poliittisilla toimijoilla, etujärjestöillä ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä vaikutus toimialan kehitykseen, sääntelyyn sekä julkisuuskuvaan – myös kansainvälisesti. Avoin ja totuudenmukainen viestintä on tärkeää kaikille sidosryhmille. Esimerkkejä tärkeistä teemoista ovat toiminnan vastuullisuus ja läpinäkyvyys, eläinten terveys ja hyvinvointi, kansanterveys ja ravitsemus sekä ympäristökysymykset.
1. HKScan osallistui Ruotsissa Almedalen -viikolle (linkki ruotsiksi). Gotlannissa, Ruotsissa vuosittain heinäkuussa pidettävässä tapahtumassa keskitytään poliittisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Viikon järjestäjinä toimivat Ruotsin eduskuntapuolueet. Vuoden 2017 Almedalenissa HKScan järjesti seminaarin teemalla "Liha on tulevaisuus – ruokailoa ja vastuullisuutta".
2. HKScan osallistui yritysten välisen Haga Initiativet -yhteistyöverkoston toimintaan Ruotsissa (linkki englanniksi). Verkoston tavoitteena on pienentää yritysten tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Haga Initiativet haluaa nostaa ilmastokysymykset esiin osoittamalla, että yritysten ilmastostrategiat edistävät liiketaloudellisia hyötyjä ja parantavat kannattavuutta.
3. Suomessa HKScan osallistui SuomiAreenalle heinäkuussa 2017 sekä MTK:n että lihaviestinnän yhteistyön kautta.
4. HKScan tekee mediayhteistyötä konsernin merkittävien tapahtumien yhteydessä, joista esimekkejä ovat investoinnit, muut strategiset hankkeet ja merkittävimmät tuotelanseeraukset.
HKScan osallistuu kaikilla kotimarkkinoillaan – Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Virossa – liiketoiminnan kannalta olennaisimpien järjestöjen ja edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Näistä esimerkkejä ovat elintarviketeollisuuden yritysten työmarkkina- ja elinkeinopoliittiset edunvalvontaorganisaatiot, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistuneet järjestöt sekä maataloustuotantoon erikoistuneet järjestöt. Yhtiötasolla HKScan kuuluu European Meat Network -verkostoon.
Yritysvastuu on erottamaton osa HKScanin liiketoimintaa ja yksi yhtiön Tilalta haarukkaan -strategian perusteista. Työntekijät ovat tärkein voimavaramme. Haluamme myös olla maailman johtava yhtiö eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä pienentää ympäristövaikutuksiamme ja auttaa kuluttajia tekemään terveellisiä valintoja.
Olemme sitoutuneet noudattamaan yritysvastuun tiukimpia vaatimuksia. Haluamme huolehtia velvollisuuksistamme sidosryhmiämme kohtaan ja luoda arvoa pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Meille yritysvastuu on jatkuvaa parantamista: haluamme saada aikaan muutoksia ja tarjota kaikille maistuvia elämyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Tämä koskee kaikkia sidosryhmiämme, kuten kuluttajia ja asiakkaita. Haluamme, että kuluttajat voivat nauttia hyvästä ruoasta hyvillä mielin.
HKScanin yritysvastuutyö keskittyy neljään alueeseen: taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä ympäristövastuuseen. Kyseiset painopistealueet ja niihin liittyvät teemat perustuvat vuonna 2014 toteuttamaamme laajaan sidosryhmätutkimukseen. Olennaisia teemoja arvioidaan säännöllisesti, viimeksi vuonna 2017. HKScanin vastuullisuusteemat on esitetty tämän raportin kappaleessa Vastuullisuus HKScanissa. HKScan luo arvoa sidosryhmilleen koko arvoketjussa keskittymällä konsernin sidosryhmien kannalta olennaisten osa-alueiden kehittämiseen.
HKScanin hallitus on hyväksynyt konsernin strategian, vision, mission ja arvot, ja tukee niitä. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen velvollisuudet ja vastuut on määritetty ensisijaisesti yhtiöjärjestyksessä ja Suomen osakeyhtiölaissa. Hallituksen tehtävät on kuvattu tarkemmin vuoden 2017 hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä.
Hallitus tukee yhtiötä yritysvastuun tavoitteiden ja puitteiden määrittämisessä ja valvonnassa. Tähän työhön kuuluvat esimerkiksi arvoketjuamme koskevat asiat sekä talouteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvät vastuut. Hallitus hyväksyy konsernin toimintaperiaatteet ja arvioi merkittävät yritysvastuuseen liittyvät prosessit ja sitoumukset. Hallitukselle raportoidaan edistymisestä yritysvastuuseen liittyvillä keskeisillä kehitysalueilla sekä olennaisista tapahtumista. Lisäksi hallitus hyväksyy HKScanin selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista.
HKScanin johtoryhmä valvoo ja johtaa konsernin Tilalta haarukkaan –strategian toteutusta. Johtoryhmän työtä ohjaa konsernin toimitusjohtaja. Johtoryhmään kuuluu kymmenen johtajaa eri aloilta, mukaan lukien markkina-alueet (Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Tanska, International & Biotech), kategoriat ja konseptit, talous, henkilöstö, tuotanto, eläinten hankinta ja alkutuotanto, viestintä ja yritysvastuu. Viestintäjohtaja vastaa yritysvastuuseen liittyvistä asioista.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa ja liiketoimintasuunnitelmien, strategian, toimintaperiaatteiden ja muiden merkittävien asioiden valmistelussa sekä strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa myös yritysvastuun osalta.
Yritysvastuutiimi kehittää konsernin johtoryhmän toimeksiannosta yritysvastuuseen liittyviä ohjelmia ja menettelytapoja, edistää jatkuvaa parantamista ja varmistaa yritysvastuuseen liittyvän mittaroinnin toteutuksen. Yritysvastuutiimin työtä ohjaa viestinnästä ja yritysvastuusta vastaava johtaja. Yritysvastuuseen liittyvää työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimintojen ja markkina-alueiden kanssa, mikä tukee konsernin strategian ja tavoitteiden mukaista yritysvastuutyötä.
Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Vastuullista toimintaa tukevat arvomme: Inspire, Lead, Care.
HKScan-konserni on sitoutunut strategiassaan ja toiminnassaan vastuullisen liiketoiminnan jatkuvaan ja määrätietoiseen kehittämiseen. HKScanin toimintaa ohjaavat seuraavat ulkoiset politiikat ja eettiset periaatteet:
Lisäksi HKScanin liiketoimintaa ohjaavat useat sisäiset politiikat ja toimintaohjeet.
HKScanin eettisessä Code of Conduct -toimintaohjeessa todetaan, ettei HKScan hyväksy korruptiota, ja että yhtiö on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita. Nämä toimintaohjeet koskevat jokaista HKScankonsernin työntekijää.
Lisäksi HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan eettiseen toimintaohjeistoon (Supplier Guidelines) ja allekirjoittamaan sen. Tämän myötä toimittajat sitoutuvat noudattamaan ihmisoikeusperiaatteita ja olemaan maksamatta tai vastaanottamatta lahjuksia tai muita sopimattomia etuja. HKScan uudistaa parhaillaan HKScanin ja eläintuottajiensa välisiä sopimuksia. Uudistuksen myötä tuottajat allekirjoittavat sitoutuvansa myös HKScanin eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä julkisiin politiikkoihin.
Syksyllä 2017 HKScan järjesti konsernin johtoryhmien jäsenille koulutuksen, jossa käsiteltiin Code of Conduct
-toimintaohjeen periaatteita ja muita hallintoon liittyviä aiheita (muun muassa kilpailun vastaisen toiminnan sääntöjä ja tietosuojaa). Vuoden 2017 loppuun mennessä seitsemän konsernin yhdestätoista johtotiimistä oli saanut vastaavan koulutuksen. Koulutukset jatkuvat vuonna 2018 ja tavoitteena on kouluttaa konsernin kaikki johtotiimit. Syksyn 2017 ja talven 2018 aikana koulutetaan yhteensä 128 henkilöä.
HKScan uudistaa parhaillaan eettistä Code of Conduct -toimintaohjettaan. Tavoitteena on kuvata entistä tarkemmin HKScanin korruption vastaisen toiminnan periaatteet ja antaa työntekijöille aiempaa parempi ohjeistus siitä, etteivät mitkään korruptioon liittyvät toimet ole sallittuja. Uusiin eettisiin toimintaohjeisiin kirjataan myös aikaisempaa yksityiskohtaisemmat kuvaukset sitoutumisesta ihmisoikeusperiaatteiden noudattamisen. Uusi Code of Conduct kommunikoidaan jokaiselle HKScanin työntekijälle kaikissa konsernin toimintamaissa.
HKScan ei ole tehnyt erillistä riskiarviota korruptiosta, mutta konsernin vuosittainen riskienhallintaohjelma (Enterprise Risk Management, ERM) kattaa sen yhtenä osa-alueenaan. HKScan ei ole tunnistanut nimenomaisesti korruptioon liittyviä merkittäviä riskejä.
Raportointikaudella HKScan ei ole havainnut työntekijöihin tai liikekumppaneihin kohdistuvia korruptiotapauksia, eikä yhtiötä vastaan ole nostettu korruptioon tai ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä oikeustoimia. Raportointikaudella yhtiöitä vastaan ei ole myöskään käynnistetty kilpailulainsäädännöllisiä oikeustoimia tai toimia, jotka liittyisivät kilpailunvastaiseen menettelyyn.
HKScan ei ole tähänastisessa toiminnassaan tehnyt ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutusarviointeja tai muita ihmisoikeusselontekoja.
HKScanille taloudellinen vastuu tarkoittaa liiketoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vakaa taloudellinen perusta on tärkeä myös muille vastuullisuuden osa-alueillemme, joita ovat sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Lisäksi se antaa meille mahdollisuuden kehittää arvoketjua pitkällä aikavälillä. Toimintamme luo myös laajaa taloudellista arvoa eri sidosryhmille suoraan ja epäsuorasti.
HKScan noudattaa toiminnassaan ja liiketoimissaan EU:n lainsäädäntöä ja paikallisia lakeja. Konsernin taloudellista vastuuta ohjaavat seuraavat sisäiset toimintapolitiikat: rahoituspolitiikka, hallintopolitiikka, talouspolitiikka ja riskienhallintaa kuvaava politiikka. Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen vastuut jakautuvat lainsäädännön mukaisesti. Konsernin johtoryhmä on vastuussa taloudellisesta tuloksesta ja siihen liittyvästä työstä.
HKScan on Pohjois-Euroopan suurimpia elintarvikealan yrityksiä. Toiminnallamme on merkittävä taloudellinen vaikutus useille eri sidosryhmille. Tästä esimerkkejä ovat palkat henkilöstölle, osingot osakkeenomistajille ja verot toimintamaidemme valtioille. Toiminnallamme on myös merkittävä vaikutus sopimustuottajiimme ja alihankkijoihimme sekä raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen toimittajiimme.
Työllistämme suoraan yli 7 000 ihmistä. Ostamme eläimiä lähes 10 000 paikalliselta sopimustuottajalta kotimarkkinoillamme ja mahdollistamme siten paikallisen liiketoiminnan alkutuotannossa. Lisäksi HKScan on merkittävä palvelujen ostaja esimerkiksi siivouksessa, kunnossapidossa, logistiikassa, kiinteistöhuollosssa, terveydenhuollossa ja ruokalapalveluissa. Siksi HKScanin epäsuora työllisyysvaikutus on merkittävä etenkin alueilla, joilla tuotantoyksikkömme sijaitsevat.
HKScan luo taloudellista arvoa sidosryhmilleen seuraavan taulukon mukaisesti.
HKScan tarjosi yli 1 300 kesätyöpaikkaa, joista 750 oli Suomessa ja 580 Ruotsissa.
HKScanin merkittävimmät veroerät ovat työntekijöiden palkkojen ennakonpidätykset, arvonlisävero ja tulovero. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan toimintamaidensa verolakeja ja verotuskäytäntöjä. Se tarkoittaa myös kaikkien olennaisten tietojen ja olosuhteiden ilmoittamista veroviranomaisille. Konsernin yksiköiden sijaintiin vaikuttavat liiketoimintaan liittyvät tekijät, kuten asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja osaamisen sijainti.
Kaikilla taloudellisilla toimilla on oltava vahva liiketoiminnallinen peruste, joka on verolakien ja verotuskäytäntöjen mukainen. Liiketoimintamme laajuuden ja verovelvoitteidemme suuren määrän vuoksi altistumme ajoittain väistämättä riskeille, jotka liittyvät seikkaperäisten verolakien tulkintaan. Pyrimme aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan, seuraamaan ja hallitsemaan riskejä, jotta toimintamme ei poikkea tavoitteistamme. Hyödynnämme ulkopuolista asiantuntemusta, jos riskiin liittyy merkittävää epävarmuutta tai monimutkaisuutta.
Konsernin talousjohtaja vastaa veroriskien ja muiden taloudellisten riskien hallinnasta. Veroriskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan osana konsernin riskinhallintaprosessia. Korostamme läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassamme, myös suhteessamme veroviranomaisiin. Teemme yhteistyötä paikallisten veroviranomaisten kanssa paikallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Yhteydenpitomme paikallisiin veroviranomaisiin perustuu rehellisyyteen, kunnioitukseen, oikeudenmukaisuuteen ja avunantoon. Veroriskien minimoimiseksi pyrimme pitämään yhteyttä viranomaisiin reaaliaikaisesti mahdollisuuksien mukaan.
HKScan toteuttaa strategiaansa muun muassa investoimalla kasvaviin tuotekategorioihin, kuten siipikarjanlihaan ja aterioihin. Investoinneilla voidaan kehittää uusia brändituotteita kasvavissa tuotesegmenteissä ja lisäarvotuotteiden luokissa. Lisäksi investoinneilla voidaan parantaa tuotelaatua, työturvallisuutta ja työoloja sekä pienentää ympäristövaikutuksia. HKScan tehostaa toimintaansa myös yksinkertaistamalla tuotantorakennettaan ja keskittämällä tuotantoteknologioitaan.
HKScan vie lihaa lähes 50 maahan. Yhtiö vie sianlihaa moniin Euroopan unionin maihin sekä kaukomarkkinoille, kuten Uuteen-Seelantiin ja Japaniin. Lisäksi HKScan valmistautuu viemään sianlihaa Suomesta Kiinaan. Lue lisää täältä.
1. HKScan teki yhtiön tähän saakka merkittävimmän tuotantolaitosinvestoinnin Raumalle. Yksikkö keskittyy siipikarjatuotteisiin ja korvaa Euran tuotantolaitoksen. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2016 ja saatiin päätökseen vuoden 2017 lopussa. Uusi tuotantolaitos tukee elintarvikealan työpaikkojen säilymistä Länsi-Suomessa.
2. HKScanin päätti sijoittaa kasvavaan aterialiiketoimintaan kehittämällä Rakveren yksikköä Virossa. Kahdeksan miljoonan euron investointi sisältää yksikön paisto-osaston uudistamisen, uusien kypsennys- ja pakkauslinjojen asennuksen sekä rakennuksen laajentamisen. Uudistusten myötä Rakveressa voidaan ottaa käyttöön uusia teknologioita ja pakkausratkaisuja, jotka vahvistavat HKScanin asemaa aterialiiketoiminnassa. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa toukokuussa 2018.
3. Konserni investoi alkutuotantoon muun muassa Virossa, jossa se kunnosti Tallegg Rannamõisan broileritilaa yli kahdella miljoonalla eurolla. Investointi pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Parannettu ilmanvaihto, valaistus sekä ruokinta- ja juottojärjestelmät kohentavat lintujen elinoloja ja edistävät niiden hyvinvointia. Lisäksi tilalle asennetaan tietojärjestelmät sisäilman reaaliaikaiseen seurantaan. Uudella teknologialla HKScan voi myös seurata ja analysoida tilan ruokinta- ja lämmityskuluja, mikä puolestaan tehostaa tuotantoa ja pienentää tuotantokuluja. Myös tilan tautisuojaus paranee huomattavasti, mikä auttaa ehkäisemään eläintauteja, kuten lintuinfluenssaa.
4. Vuonna 2017 Kiinan ja Suomen elintarvikeviranomaiset allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä HKScanin Forssan tehdas voi käynnistää tuotteiden vientiin Kiinaan. Viennin on tarkoitus alkaa vuoden 2018 alkupuoliskolla. Kiinaan vietävät HKScanin tuotteet suunnataan vähittäiskauppaan, teollisille asiakkaille sekä HoReCa-sektorille.
5. HKScan aloitti suomalaisen siipikarjanlihan viennin Japaniin. Vientiasiakkaat arvostavat vastuullisesti tuotettua, "No antibiotics ever" -lihaa.
HKScanin eläinhankinta perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin ja läheiseen yhteistyöhön tuottajien kanssa. Virossa yhtiöllä on omia maatiloja. Vastuullinen ja läpinäkyvä toimitusketju sekä tehokas ja laadukas alkutuotanto saavutetaan vain saumattomalla yhteistyöllä tuottajien kanssa.
Yhteistyötä tehdään monella tasolla: alueelliset eläinhankinnan tiimit ja tuottajapalvelujen asiantuntijat ovat suoraan yhteyksissä tuottajien kanssa tilan operatiivisiin asioihin liittyen, kun taas strategisissa yhteistyöryhmissä käsitellään yhtiön ja tuottajien yhteisiä asioita yleisemmällä tasolla.
1. Vastuullisesti tuotetun laadukkaan naudanlihan kysyntä on kasvanut. Samalla omavaraisuus naudanlihan suhteen on heikentynyt merkittävästi esimerkiksi Suomessa. HKScan vahvisti asemaansa Suomen naudanlihamarkkinassa käynnistämällä naudanlihan kehitysohjelman. Sen tavoitteena on lisätä nautakarjan kasvatusta Suomessa ja varmistaa laadukkaan kotimaisen naudanlihan saatavuus myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on saada tuotantoketjuun 3 200 uutta emolehmää vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä tarkoittaa 15 prosentin lisäystä HKScanin emolehmäkantaan ja viiden prosentin lisäystä valtakunnallisesti. Ohjelmaan osallistuvat tuottajat saavat investointitukea nautojen hankintaan.
2. HKScan on sitoutunut tukemaan alkutuotantoa pitkällä aikavälillä. Tätä sitoumusta ilmentää se, että HKScan oli yksi MTK:n 100-vuotisjuhlavuoden pääyhteistyökumppaneista.
3. HKScan tarjoaa tuottajille kannattavuutta ja kilpailukykyä tukevia palveluja. Niitä ovat esimerkiksi eläinten ruokintaa ja terveyttä koskevat neuvontapalvelut. Lisäksi HKScan konsultoi tuottajia uusien tuotantotilojen suunnittelussa ja rakentamisessa (lue lisää HKScan Agri -lehdestä täältä ja täältä ruotsiksi) ja tuotannon aloittamisessa. Yhtiö tarjoaa myös rahoitusneuvontaa ja -palveluja.
4. Yksi HKScanin naudanlihan tuottajista tuo laajennusinvestoinnillaan nautaketjuumme 800 uutta kasvatuspaikkaa.
Sosiaalinen vastuu on merkittävässä roolissa HKScanin vastuullisessa tavassa toimia. Sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia ovat muun muassa laadukkaat ja turvalliset tuotteet, terve ja hyvinvoiva henkilöstö sekä vastuulliset hankinnat.
HKScanin toiminnan perustana ovat turvalliset, terveelliset ja laadukkaat tuotteet. Tuotteiden valmistuksessa noudatetaan tiukkoja tuoteturvallisuusstandardeja ja vastuullisia toimintatapoja. Kuluttajien terveystietoisuus näkyy vahvasti myös yhtiön tuotelanseerauksissa. Tuotteiden koostumusta on muutettu esimerkiksi lisäämällä kasvisten määrää aterioissa. Kuuntelemme kuluttajien mieltymyksiä ja odotuksia tarkasti myös uusien tuoteinnovaatioiden ja makumaailmoiden kehittämiseksi.
Henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä huolehtiminen on yksi keskeisimmistä henkilöstöön kohdistuvista työnantajavastuista HKScanissa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme turvallisen ja motivoivan työympäristön, jossa he pääsevät kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Kehitämme myös johtajuutta systemaattisesti. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työympäristö on lähtökohtamme.
HKScan kantaa vastuuta koko hankintaketjustaan. Yhtiö haluaa toimia läpinäkyvästi ja vastuullisesti kaikissa töissä ja toimissaan ja asettaa vaatimukset myös toimittajilleen osana HKScanin eettistä toimintaohjeistoa (Supplier Guidelines). Hyvin ja vastuullisesti johdettu toimitusketju varmistaa tehokkaan ja sujuvan yhteistyön raaka-aineiden ja palveluiden hankinnasta aina kuluttajan ostoskoriin saakka.
Osana uutta "Tilalta haarukkaan" -strategiaa HKScanin tavoitteena on olla aktiivisesti mukana kehittämässä paikallisia tuottajayhteisöjä muun muassa edistämällä tuottajien hyvinvointia sekä ammatillista osaamista, liiketoimintaa maaseudulla sekä paikallisia investointeja.
HKScan on mukana tukemassa vahvasti myös paikallisyhteisöjä erilaisten hyväntekeväisyysprojektien kautta. HKScan tukee kotimarkkinoillaan ensisijaisesti hankkeita, jotka liittyvät lapsiperheiden arkeen, edistävät elämisen laatua ja kestävää kehitystä. Vuonna 2017 HKScan tuki muun muassa rintasyöpätutkimusta edistävää Roosa Nauha –kampanjaa Tanskassa ja solmi kolmivuotisen yhteistyösopimuksen kouluikäisten lasten liikuntaa edistävän Lasten liike –hankkeen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi HKScan lahjoitti ruoka-apua vähävaraisille perheille useissa toimintamaissaan ja teki konserninlaajuisen lahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Hyväntekeväisyyttä tehtiin kaikissa HKScanin toimintamaissa, joista edellä kuvatut hankkeet ovat yksittäisiä esimerkkejä.
HKScan Tanskassa jatkoi syyrialaisten pakolaisten palkkaamista vuonna 2017 ja tarjosi osalle myös pysyviä työpaikkoja.
Yhtiö on lisäksi mukana useissa yhteiskunnallisissa hankkeissa ja aloitteissa, ja osallistuu avoimesti toimipaikkojensa paikallisyhteisöihin liittyvien asioiden kehittämiseen.
Vastuulliset tuotteet ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä asioita yhä useammalle kuluttajalle. HKScanin tavoitteena on vastata kuluttajien tarpeisiin tarjoamalla monipuoliseen ruokavalioon soveltuvia tuotteita, jotka ovat terveellisiä, turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja. Turvalliset ja terveelliset tuotteet kuuluvat HKScanin vastuullisuustyöhön olennaisesti, koska ruualla on merkittävä vaikutus kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin.
Tuoteturvallisuus ja kuluttajan terveyden turvaaminen ovat HKScanin toiminnan perusta. Elintarviketurvallisuus toteutuu pitkässä ketjussa aina tilalta kuluttajan haarukkaan saakka. Jokainen ruokaketjun vaihe on olennainen, kun kyseessä on tuotteiden turvallisuus ja laatu. HKScan on koonnut yhteen tuoteturvallisuutta koskevia vastuullisuusfaktoja, joihin voit tutustua tämän linkin kautta.
Tuoteturvallisuuden ja -laadun toteutumista ohjaavat HKScanin politiikat. Konsernin laatupolitiikassa määritellään yhtiön laadunhallinnan periaatteet sekä toiminnassa noudatettavat säädökset, ohjeet ja viiteasiakirjat. Laatupolitiikkaa noudatetaan koko konsernissa, ja se kattaa tuotteiden koko elinkaaren ja prosessit läpi koko toimitusketjun.
HKScan-konsernin tuoteturvallisuuspolitiikassa määritellään konsernin tuoteturvallisuuden hallinta ja vastuut sekä säädökset, standardit, ohjeet ja asiakirjat, joita tulee noudattaa aina. Tuoteturvallisuusuuden hallinta perustuu tuotteiden ja niiden valmistusprosessien riskiarviointeihin ja niiden perusteella tehtyyn hallintajärjestelmään. Kaikissa HKScanin tuotantolaitoksissa on sertifioidut tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät, kts. Sertifioitua toimintaa 2017 -taulukko alla, joiden toimivuus varmistetaan sisäisissä ja kolmannen tahon tekemisissä ulkoisissa auditoinneissa. Henkilöstön koulutus on oleellinen osa tuoteturvallisuuden varmistamista ja siihen kuuluvat muun muassa hygienian ja tuotantoprosessien hallinta sekä mahdollisten tuotannossa syntyvien poikkeamien hoitaminen.
Vuoden 2017 aikana HKScan hankki Suomessa Paimion teurastamon koko osakekannan ja käynnisti uuden siipikarjatuotantolaitoksen toiminnan Raumalla. Paimion teurastamossa on tehty FSSC 22000 -tuoteturvallisuusstandardin mukainen toiminnan esiauditointi. Varsinainen sertifiointiauditointi tehdään vuoden 2018 puolella. Rauman uuden siipikarjatuotantolaitoksen sertifiointiauditointi tehtiin vuonna 2017.
Tuoteturvallisuudesta ja -laadusta vastaa laatujohtaja (VP Quality), joka raportoi tuotannosta vastaavalle johtajalle (EVP Operations).
HKScanin tuoteturvallisuuden johtamisjärjestelmään kuuluu tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen. Jäljitettävyysjärjestelmän avulla varmistetaan oikea-aikaiset toimenpiteet mahdollisissa takaisinvetotilanteissa, jotta kuluttajan terveydelle ei aiheudu riskiä. HKScan on asettanut tavoitteekseen, ettei takaisinvetoja tapahtuisi lainkaan. Takaisinvedon tekeminen virheen sattuessa on osa vastuullista toimintaa ja takaisinvedoista aiheutuvat mahdolliset maineeseen vaikuttavat tekijät tai kustannukset eivät ole koskaan esteenä takaisinvedon tekemiselle. Vuonna 2017 HKScan teki 16 takaisinvetoa. Takaisinvetojen syynä oli allergeenivirhe, väärä ainesosa tai virhe ainesosan annostelussa, virheet pakkausmerkinnöissä tai parasta ennen päivämäärässä tai epäily vierasesineestä. Syyt takaisinvetoihin on tutkittu ja korjaavat toimenpiteet tehty.
1. HKScanin tuotantolaitokset Suomessa ovat olleet sertifioituja jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Syksyn 2017 ulkoisten auditointien tuloksena HKScan Suomen toimintoihin myönnettiin päivitetyt ISO 9001:2015 ja 14001:2015 sertifikaatit. Ne kattavat Vantaan, Mikkelin, Forssan ja Outokummun toimipisteet, hankinnan, teurastuksen ja lihan leikkuun sekä lihan, lihavalmisteiden ja valmisruokien tuotekehityksen, materiaalihankinnat, valmistuksen, myynnin, markkinoinnin, viennin ja kuljetuksen. Näiden lisäksi Suomen kaikissa tuotantolaitoksissa on FSSC 22 000 -sertifioidut tuoteturvallisuuden johtamisjärjestelmät.
2. HKScan tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuu erilaisiin projekteihin tuoteturvallisuuden kehittämiseksi. Vuonna 2017 Tanskassa käynnistettiin yhteistyöprojekti, jossa HKScanin yhteistyökumppaneina ovat FoodSafe sekä Erhvervsakademi Sjælland. Noin vuoden kestävässä projektissa testataan uutta tuotantotilojen ja laitteiden puhdistamiseen tarkoitettua menetelmää.
3. HKScan on mukana myös tuoteturvallisuuteen liittyvissä akateemisissa tutkimuksissa. Vuoden 2017 aikana HKScan osallistui muun muassa Helsingin yliopiston tutkimushankkeisiin.
4. Lisäksi yhtiö on mukana Euroopan komission rahoittamassa Marie Skłodowska-Curie Actions -ohjelmassa, johon osallistuu kahdeksan yliopisto- tai yrityslaboratoriota Euroopassa. Ohjelmassa koulutetaan 15 lupaavaa nuorta tutkijaa, joiden mikrobiologian tohtoriopintoja rahoitetaan kolmen vuoden ajan.
| Tuotanto | ISO | ISO | OHSAS | ISO | ISO | FSSC | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laitokset | 9001 | 14001 | 18001 | 50001 | 22000 | 22000 | IFS | BRC | Huom. | |
| Suomi | Vantaa | X | X | X | ||||||
| Forssa | X | X | X | |||||||
| Mellilä | X | X | X | |||||||
| Eura | X | X | X | |||||||
| Outokumpu | X | X | X | |||||||
| Mikkeli | X | X | X | 1) | ||||||
| Paimio | X | 2) | ||||||||
| Rauma | X | |||||||||
| Baltia | Tabasalu, Viro | X | X | X | ||||||
| Rakvere, Viro | X | X | X | |||||||
| Viiratsi, Viro | X | X | ||||||||
| Jelgava, Latvia | X | X | ||||||||
| Ruotsi | Kristianstad | X | X | X | X | 3) | ||||
| Linköping | X | X | X | X | 3) | |||||
| Skara | X | X | X | X | 3) | |||||
| Halmstad | X | X | X | X | 3) | |||||
| Tanska | Vinderup | X | X | |||||||
| Skovsgaard | X | X | ||||||||
| Puola | Świnoujście | X | X | X |
1) Suomen luomusertifiointi
2) Esiauditoitu 2017, sertifiointiauditointi 2018.
3) Krav – Ruotsin luomusertifiointi
Kuluttajien terveystietoisuuden kasvu ja ravitsemusnäkökohdat ovat tärkeitä lähtökohtia HKScanin tuotekehitykselle, jonka taustalla on kuluttajien tarpeiden syvällinen ymmärtäminen. Tuotekehitystä HKScanilla vauhdittaa osaltaan Kategoriat ja konseptit -toiminto sekä useiden kumppaneiden kanssa tehtävä tutkimustyö.
Tuotekehityksessä huomioidaan trendit sekä pohjoismaiset ja kansalliset ravitsemussuositukset. Niiden mukaan liha on osa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota yhdessä kasvisten, täysjyväviljan ja kasvirasvojen kanssa.
Ravitsemussuositukset ohjaavat ruokatottumuksia väestötasolla. Myös HKScanin tavoite on vaikuttaa kansanterveyteen positiivisesti kehittämällä ja tarjoamalla monipuolisia ja ravitsemuksellisesti hyvälaatuisia tuotteita kuluttajille. Vuonna 2017 noin 16 prosentissa HKScanin lanseeraamista tuotteista taustalla ollut innovaatio tai tuoteparannus liittyi tuotteen ravitsemukselliseen kehittämiseen.
Tuotteiden sisältämän rasvan määrään ja laatuun sekä suolan määrään on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi
Rypsiporsas® -tuotteiden sisältämän pehmeän rasvan osuus on ravitsemussuositusten mukainen. Suolan määrää on vähennetty noin 10 prosentissa tuoteuudistuksista. Tuotteiden koostumusta on muutettu esimerkiksi lisäämällä kasviksia. Kasvisten osuus lihavalmisteissa vaihtelee 21—50 prosentin välillä. Markkinoille on tuotu myös kasvisruokavalioon soveltuvia aterioita ja leikkeleitä.
Ravitsemuksellisesti korkealaatuisen tuotevalikoiman kehittämisosaamisesta vastaa HKScanin ravitsemusasiantuntija sekä tuotekonseptien kehittämisestä ja johtamisesta Kategoriat ja konseptit -toiminnon johtaja.
HKScanilla on tuotteita, jotka täyttävät kansallisten sydänmerkkien vaatimukset Suomessa (Sydänmerkki), Ruotsissa ja Tanskassa (Nyckel sekä Ruotsissa että Tanskassa). Sydänmerkki osoittaa, että kyseinen tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto.
HKScan on koonnut tiiviin tietopaketin lihasta ja ravitsemusnäkökohdista. Tutustu lihaan liittyviin ravitsemusfaktoihin.
1. Rypsiporsas® sai Euroopan osuustoimintajärjestö Cogecan innovaatiopalkinnon koko ruokaketjulle lisäarvoa luovana tuotteena. Lue lisää täältä.
2. HKScan on mukana Suomen luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa, jonka puitteissa elintarviketuotannon sivuvirroista kehitetään komponentteja, joilla voidaan korvata osa elintarvikkeiden suolasta. Muun muassa verenpainetaudin riskitekijänä tunnetun suolan korvaaminen peptideillä saattaisi olla kansanterveydellisesti merkittävä muutos.
3. Ruotsissa HKScan on tuottanut lihaan ja lihan ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin liittyvää videomateriaalia.
4. HKScan toi Suomessa markkinoille vuoden 2017 alussa uudenlaisen vähärasvaisen (8 %) HK PoPo® -jauhelihan, joka sisältää 75 prosenttia sianlihaa ja 25 prosenttia porkkanaa sekä vain 5 prosenttia rasvaa sisältävän HK Sportti® -jauhelihan.
5. HKScanin ravitsemusasiantuntija ottaa kantaa blogeissaan lihan kulutukseen osana monipuolista ruoakavaliota. Lue lisää myös täältä.
6. HKScan on tehnyt viisi ravitsemussitoumusta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus -aloitteeseen Suomessa. HKScan on sitoutunut kehittämään tuotevaihtoehtoja kasvisten käytön lisäämiseksi ja suolan käytön vähentämiseksi. Lisäksi yhtiö lisää valikoimiinsa tuotevaihtoehtoja, joissa on aiempaa pienempiä annoskokoja.
7. HKScan osallistuu Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimaan ScenoProt-hankkeeseen, jossa selvitetään muun muassa hyönteisten käyttöä ihmisten ja eläinten ravinnossa.
8. Lue lisää Kotitilalta-lehdestä HKScanin Categories & Concepts -toiminnon johtajan Heli Arantolan näkemyksiä kuluttajatrendeistä ja -käyttäytymisestä.
HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan. Vuonna 2017 yhtiö työllisti lähes 7 300 ( 7 292) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa työskenteli 84,8 prosenttia. Henkilöstöstä työskentelee Suomessa 2 964, Ruotsissa 2 139, Tanskassa 663 ja Baltiassa 1 527. Tämän lisäksi HKScanilla on tuotantoa Puolassa ja myyntikonttoreita muun muassa Hongkongissa. HKScan tarjoaa myös huomattavan määrän sesonkityömahdollisuuksia. Esimerkiksi vuonna 2017 HKScanilla työskenteli yli 1 300 kesätyöntekijää, joista 750 Suomessa ja 580 Ruotsissa. HKScanin työyhteisöt ovat monimuotoisia, ja niiden toimintaa määrittävät konsernin arvojen ohella tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus.
Henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen perustana toimivat HKScanin sisäiset politiikat ja periaatteet, jotka liittyvät muun muassa rekrytointiin, suorituksen johtamiseen, palkitsemiseen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Henkilöstöjohtamisesta vastaa henkilöstöjohtaja (EVP HR), ja työturvallisuus kuuluu tuotannosta vastaavan johtajan (EVP Operations) vastuualueeseen.
Konsernin yhteiset arvot ohjaavat päivittäistä tekemistä ja tiimien toimintaa. Tavoitteena on luoda hyvinvoiva työyhteisö, jossa toiminta perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja kannustamiseen. Johtamistaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla HKScan luo edellytykset laadukkaalle tekemiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
HKScanin työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen perustuu konserninlaajuisille standardeille. Standardeissa on määritetty käytännöt tärkeille turvallisuuden osa-alueille, kuten tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden raportointiin ja tutkintaan, turvallisuushavaintojen tekemiseen sekä sitoutumiseen erityisen vaarallisia työtehtäviä käsitteleviin yleisiin standardeihin ja käytäntöihin. HKScanin kahdella Viron tuotantolaitoksella on työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen OHSAS 180001 -sertifiointi.
Vuonna 2017 poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus oli 44,3 (tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden). Tapaturmataajuus nousi hieman suhteessa edellisvuoteen (40,6). Poissaolojen osuus työajasta vuonna 2017 pysyi lähes samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, ja oli 6,2 prosenttia (6,3).
1. HKScan käynnisti Ruotsissa Kristianstadin tuotantolaitoksella yhdessä yksikön työterveyspalveluista vastaavan yhtiön kanssa pilottihankkeen, jonka tavoitteena oli vähentää ensimmäisiä sairauspoissaolopäiviä. Alustavat tulokset ovat lupaavia ja niiden perusteeella sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työtä jatketaan vuoden 2018 puolella.
2. Tanskan yksiköissä jatkettiin työturvallisuuskampanjan toteuttamista. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota kaatumisriskeihin, trukkien käyttöön liittyviin riskeihin ja henkilöstön suojavarusteiden käyttöön. Tanskan työturvallisuusluvut paranivat 28 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Kampanjaa jatketaan vuoden 2018 ajan.
3. Tanskassa HKScan toteutti laajan kampanjan, jonka teema oli "Yhdessä luomme hyvän tuöpaikan". Kampanjan tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia. Työtä edistettiin ensisijaisesti työpajoissa, joissa keskityttiin tunnistamaan ja ehkäisemään epäasiallista käytöstä, kuten kiusaamista, seksuaalista häirintää ja kulttuurillista väärinymmärryksistä johtuvia ristiriitatilanteita.
4. HKScan toteutti Suomessa Forssan yksikössä työn kuormittavuutta mittaava tutkimuksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoittena oli tuottaa luotettavaa tietoa työn kokonaiskuormituksesta. Hankkeessa keskityttiin merkittävimpien kuormitustekijöiden ja kuormittumiseen vaikuttavien ympäristötekijöiden tunnistamiseen ja työntekijöiden kuormittumiseen työvuoron aikana. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa työntekijöiden lihaksiston ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista lukuisin eri menetelmin. Arvokasta tietoa hyödynnnetään työkyky- ja hyvinvointisuunnittelussa. Hanketta jatketaan vuoden 2018 aikana.
HKScanilla on tehty konserninlaajuiset henkilöstön sitoutumista, johtamista ja suoriutumisen kulttuuria mittaavat tutkimukset vuosina 2014 ja 2016. Tutkimustulosten perusteella tehtiin laajat kehittämistoimenpiteet, ja erityisesti arviot esimiestyöstä paranivat suhteessa vuoden 2014 tuloksiin. Vuoden 2016 People Power Indeksiksi muodostui A+/Tyydyttävä +.
HKScanin toimintamalli uudistui kesäkuussa ja uudistettu strategia julkaistiin elokuussa 2017. Syksyllä yhtiössä toteutettiin laaja osaamisen kartoitus, jonka avulla haluttiin varmistaa, että yhtiössä on tarvittava osaaminen uudistuneen strategian ja toimintamallin toteuttamiseksi. Kartoituksen perusteella yhtiö määritteli vuodelle 2018 toimenpiteet, joilla vahvistetaan henkilöstön ja johtamisen kehittämistä. HKScan painottaa myös työntekijöidensä omaa vastuuta oppimisesta ja ammatillisesta kehittymisestä.
Vuonna 2017 yhtiössä toteutettiin myös laaja arvoihin ja johtamiseen liittyvä online-kysely, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä ja määrittää vaatimukset niin arvojen mukaiselle johtamiselle kuin strategian toteuttamista tukevalle johtamiselle. Vastausprosentti kyselyyn oli 90 prosenttia. Tulosten perusteella määriteltiin arvojen tarkennetut kuvaukset. Samalla luotiin määritelmät arvojen mukaiselle johtamiskäyttäytymiselle, jota voidaan myös mitata ja kehittää. Johtamiskäyttäytymistä arvioidaan ja mitataan osana suorituksen johtamista, rekrytointia sekä ura- ja tehtäväkiertoa. Määritelmät ohjaavat myös johtamisen kehittämistä ja siihen liittyviä prosesseja.
Keskeinen osa HKScanin johtamisjärjestelmää ovat kahdesti vuodessa käytävät tavoite- ja kehityskeskustelut esimiesten ja alaisten välillä. Keskusteluissa käydään jokaisen kanssa läpi HKScanin strategia, tavoitteet ja arvot. Näiden pohjalta asetetaan yhtiön tavoitteita tukevat henkilökohtaiset tavoitteet ja tehdään suunnitelma henkilön ammatillisen kehittymisen tukemiseksi. Arvio edellisen vuoden suoriutumisesta auttaa vahvuuksien ja kehitysalueiden tunnistamisessa.
HKScanin henkilöstöraportointia kehitettiin vuonna 2017 ottamalla käyttöön uusi henkilötietojärjestelmä, joka tukee paremmin muun muassa esimiehiä heidän päivittäisessä työssään. Tavoitteena on kehittää järjestelmää edelleen vuonna 2018.
Syksyllä 2017 ennen HKScanin uuden tuotantolaitoksen käyttöönottoa Raumalla, HKScanilla järjestettiin mittavat koko yksikön henkilökunnan kattavat koulutukset. Henkilöstö osallistui vaihtoehtoisesti joko vuoteen 2018 jatkuvaan laajaan, tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen tai lyhyempään täydennyskoulutukseen. Jokaiselle oppisopimuskoulutukseen osallistuvalle työntekijälle laadittiin henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää lähiopetuspäiviä ja käytännön harjoittelua. Kyseinen ammatillisen koulutuksen hanke oli merkittävä myös kansallisessa mittakaavassa. Yhteistyökumppanina toimi Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja sen oppilaitokset, Forssan ammatti-instituutti ja Faktia Oy.
HKScanin tavoitteena on luoda kilpailukykyiset, motivoivat, reilut ja läpinäkyvät palkitsemisjärjestelmät, joiden mukaisesti voidaan palkita tavoitteiden saavuttamisesta tai niiden ylittämisestä. Palkkauksen tasoa arvioidaan säännöllisesti ja sen kilpailukykyä verrataan muihin yhtiöihin. Palkitsemisen tasoon vaikuttaa aina myös henkilökohtainen suoriutuminen sekä HKScanin tuloksen kehittyminen. HKScan ottaa toiminnassaan laajasti huomioon myös sen, että työntekijöiden motivointiin eivät vaikuta pelkästään palkitseminen ja aineelliset edut.
Koko HKScanin laajuinen toimihenkilötehtävien vaativuusluokituksen malli ja rakenne päivitettiin vuonna 2017 vastaamaan uutta organisaatiomallia. Laajan palkkausrakenne- ja markkinakohtaisen kilpailukykyanalyysin perusteella yhtiössä kehitettiin uusi palkitsemisen malli tukemaan liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja yrityskulttuurin kehittymistä. Uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2018.
Virossa HKScanin Rakvere Lihakombinaatin 64 teurastamotyöntekijästä 27 osallistui yhden päivän mittaiseen laittomaan lakkoon lokakuussa 2017. Taustalla on työntekijöiden tyytymättömyys palkkoihin ja työmäärään.
Ruotsissa HKScan tuomittiin yhteisösakkoon puutteellisesta turvavarustuksesta. Tapauksessa leikkaamon työntekijä ei käyttänyt työtehtävään vaadittavaa rautapaitaa.
HKScanin toimii avoimesti ja ylläpitää vastuullisuuden periaatteita toimitusketjunsa jokaisessa vaiheessa. Hyvin johdettu toimitusketju varmistaa sujuvan ja virtaviivaisen yhteistyön eri toimijoiden välillä, aina raaka-aineiden ja palveluiden hankinnasta kuluttajien ostoskärryyn saakka. Läpinäkyvä, tehokas ja vastuullinen hankinta on yksi HKScanin sosiaalisen vastuun kulmakivistä ja pitkäjänteisen työn tulos. Tuotteidemme liharaaka-aine on aina jäljitettävissä.
HKScanissa hankintatoimintaa ohjaa yhtiön sisäinen hankintapolitiikka ja toiminnasta vastaa konsernin hankintajohtaja (Head of Sourcing). Yhtiössä on käytössä eettinen toimintaohjeisto, Supplier Guidelines, jonka periaatteet tavaran- ja palveluiden toimittajat allekirjoittavat ja sen myötä sitoutuvat noudattamaan niitä. Myös ISO 9001 ja 14001 auditointien tulokset ohjaavat omalta osaltaan hankintojen johtamista.
HKScanin eläinhankintaa ohjaa eläinhankintapolitiikka, joka pitää sisällään muun muassa ohjeet liiketoimintatavoista HKScanin eläintuottajien kanssa. Politiikassa määritetään myös sisäiset eläinhankintaan liittyvät vastuualueet. Vastuuhenkilönä on eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja (EVP Animal Sourcing & Primary Production).
Hankintojen johtamisen onnistumista ja hankintojen vastuullisuutta seurataan sisäisesti. Toimittajia arvioidaan myös auditoinneilla. Yhteistyötä kehitetään HKScanin ja toimittajien välisissä tapaamisissa, joissa arvioidaan yhteisen liiketoiminnan vastuullisuutta, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristövaikutuksia ja laaditaan yhdessä toimenpidesuunnitelmia vastuullisuuden kehittämiseksi. HKScanin hankintatiimi tekee tiivistä yhteistyötä konsernin laatu- ja vastuullisuustiimien kanssa.
HKScan käyttää tuotannossaan pääosin paikallista alkuperää olevaa lihaa, jota hankitaan pitkäaikaisilta sopimustuottajilta tai HKScanin omilta maatiloilta. Kaikki HK®-, Kariniemen®- ja Scan®-tuotemerkeillä myytävät tuotteet valmistetaan aina kotimaisesta lihasta ja eläimet on teurastettu HKScanin teurastamoissa. Yhteistyö tuottajien kanssa on tiivistä: HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen muun muassa neuvontapalveluja, jotka liittyvät eläinten ruokintaan ja hyvinvointiin, tuotantotilojen suunnitteluun ja liiketoiminnan kannattavuuden kehittämiseen.
HKScanin elävien eläinten hankinnoista lähes 100-prosenttisesti on hankittu paikallisilta markkinoilta ja 100 prosenttia hankinnoista on HKScanin eläinten hankintaperiaatteiden mukaisia. Lihan alkuperä ja olosuhteet, joissa eläimet ovat kasvaneet, tunnetaan.
Eläinhankinnan onnistumista ja tuottavuutta seurataan sisäisillä mittareilla paikallisen eläintuotannon jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Myös strategisten tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä mittareita seurataan.
HKScan sai vientimarkkinat auki Aasiaan - Rypsiporsas® lanseerattiin tammikuussa onnistuneesti vähittäiskauppoihin Hongkongissa.
Elintarviketeollisuudessa käytetään suuria määriä lihaa ja muita raaka-aineita, energiaa, vettä, pakkausmateriaaleja ja erilaisia palveluja. Hankintatoiminnolla on merkittävä vaikutus konsernin vastuullisuuteen, kustannuksiin ja tehokkuuteen.
HKScan ostaa myös muut käyttämänsä raaka-aineet, tuotteet sekä palvelut pääsääntöisesti paikallisilta kotimarkkinoiltaan. Näistä hankinnoista noin 70 prosenttia on paikallisia suhteessa konsernin kokonaishankintoihin.
Tavarantoimittajat arvioidaan tuoteturvallisuuteen, laatuun, ympäristöön, toimintatapoihin ja kuhunkin hankintaprosessiin liittyvien kriteereiden mukaisesti. Saadakseen riittävästi tietoa hankkimistaan raaka-aineista, tuotteista ja palveluista HKScanilla on käytössään toimittaja-arviointiprosessi. HKScan on kategorisoinut toimittajat hankittavan tuotteen tai palvelun osalta, ja laadun varmistamiseksi sopimuksen syntymisen edellytyksenä ovat soveltuvat sertifikaatit. Toimittajien sertifikaatit tarkastetaan vuosittain. Lisäksi kaikki sopimustoimittajat, jotka HKScan on luokitellut riskikategoriaan hankittavan raaka-aineen tai materiaalin osalta, on auditoitu.
Toimittaja-arviointiprosessiin kuuluu myös eettisiä riskejä sisältävien toimittajien arviointi. HKScan käyttää the Business Social Compliance Initiativen (BSCI) riskimaaluokittelua, jonka mukaan riskimaista tulevat tuotteet arvioidaan erityisen prosessin mukaisesti. Tavoitteena on välttää eettiset ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit HKScanin toimitusketjussa.
HKScan on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2020 mennessä Supplier Guidelines -eettinen toimintaohjeisto on kaikkien toimittajasopimuksien liitteenä sataprosenttisesti. Vuonna 2017 HKScanin palveluiden, tavaroiden ja raakaaineiden vuotuisista hankintakustannuksista 65 prosenttia kohdistui toimittajiin, jotka olivat sitoutuneet noudattamaan HKScanin eettisiä toimintaohjeita ja ostokäytäntöjä. Prosenttiosuus nousee sopimusten päivittämisen myötä.
HKScan käyttää kotimarkkinoidensa ulkopuolelta ostettua lihaa täydentämään tarjoomaansa niissä tuoteryhmissä, joissa paikallisesti tuotettua lihaa ei ole saatavilla riittävästi. Tuontilihan osuus on noin prosentti koko konsernin tarpeesta. Myös tuontilihan alkuperää ja laatua seurataan tarkasti, ja kaikki tuontilihateurastamot auditoidaan laatuvaatimusten varmistamiseksi.
Soija ja palmuöljy ovat raaka-aineita, joiden tuotanto voi aiheuttaa merkittäviä paikallisia ympäristö ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhtenä Pohjois-Euroopan suurimmista lihantuottajista HKScan on sitoutunut vastuullisesti tuotettuihin raakaaineisiin. Varmistuaksemme soijan ja palmuöljyn vastuullisuudesta olemme jäsenenä Round Table on Responsible Soy (RTRS)- sekä Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) -järjestöissä.
Soijaa käytetään eläinten rehussa sen hyvän proteiinikoostumuksen vuoksi. HKScanin kotimarkkinoilla soijan osuus eläinrehussa vaihtelee 0—20 prosentin välillä ja riippuu eläimen ravitsemuksellisista tarpeista. Suurin osa eläinten rehusta kasvatetaan paikallisesti ja lisäksi monilla tiloilla hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja rehun osana. HKScan ilmoitti jo vuonna 2014, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki yrityksen liha-arvoketjussaan käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua sertifioitua soijaa. HKScanin Ruotsin toiminnoissa vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön siirryttiin vuonna 2015 ja Suomessa 2017. Tanskassa vastuullisesti tuotetun soijan osuus käytetystä soijasta vuonna 2017 oli 25 prosenttia. Viro saavuttaa tavoitteen vuoden 2018 loppuun mennessä.
Soijan käyttöä broilerin rehussa on voitu pienentää korvaamalla sitä pohjoisissa olosuhteissa kasvavilla korkeaproteiinisella rehukasveilla. Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, kuten etanoli- ja tärkkelysteollisuuden sivutuotteiden (OVR, rankit), käyttö sikojen rehussa lisääntyy kuten myös paikallisten proteiinilähteiden kuten palkokasvien ja rypsin käyttö. HKScan tekee jatkuvaa yhteistyötä rehuyhteistyökumppaneidensa kanssa ja edistää uusien kotimaisten proteiinilähteiden käyttöä rehussa.
Vuonna 2017 HKScanin epäsuora soijajalanjälki (eläinrehu) oli 149 tuhatta tonnia ja suora soijajalanjälki (tuotteet) 0,6 tuhatta tonnia. Lue lisää soijasta ja HKScanin tavoitteesta vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön vastullisuusfaktastamme.
HKScan käyttää tuotannossaan vain vähäisiä määriä palmuöljyä. Yhtiölle on kuitenkin tärkeää varmistaa, että myös vähäiset määrät ovat vastuullisesti tuotettuja. HKScan on Roundtable Sustainable Palm Oil –järjestön liitännäisjäsen. Vuoden 2016 aikana yhtiö selvitti yhdessä alihankkijoidensa kanssa HKScanin tuotteissa käytetyn palmuöljyn määrät ja sertifiointitason. Tavoitteena on, että käytössä olisi ainoastaan RSPO sertifioitua palmuöljyä, tai että palmuöljy korvattaisiin mahdollisuuksien mukaan muilla öljyillä kuten rypsiöljyllä. Selvitystyötä jatkettiin vuoden 2017 aikana.
HKScanin eläinhankinta perustuu sopimustuotantoon, jonka taustalla ovat pitkäaikaiset kumppanuudet ja tiivis yhteistyö HKScanin tuottajien kanssa. Lisäksi HKScanilla on omia maatiloja Virossa. Tuottajayhteisöjen kehittäminen on osa HKScanin "Tilalta haarukkaan" -strategiaa. Tuottajayhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaa eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja (EVP Animal Sourcing & Primary Production). Toimintaa arvioidaan muun muassa tuottajatutkimusten, tuottajayhteistyöryhmien tekemien arvioiden sekä strategian toteutuksen ja eläintuotannon tulosten avulla. HKScan haluaa toiminnallaan varmistaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden kaikilla kotimarkkinoillaan, ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta sekä edesauttaa omalta osaltaan kansallista huoltovarmuutta.
HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen koulutusta ja neuvontaa muun muassa eläinten kasvatukseen, ruokinnan suunnitteluun (linkki ruotsiksi), terveydenhuoltoon sekä uusien tuotantotilojen suunnitteluun liittyen.
Tuottajapalvelujensa avulla HKScan voi tukea asiantuntemuksellaan esimerkiksi tilojen investointihankkeita sekä vahvistaa tuottajien ammatillista osaamista ja ammattitaitoa, mikä edistää puolestaan tuottajien omaa liiketoimintaa. Lue lisää broilerin, porsaan- ja sianlihan sekä naudan tuottajapalveluiden kehittämisestä Kotitilalta-lehdestä. HKScan tarjoaa tuottajapalvelujaan tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, mutta tavoitteena on laajentaa toimintaa myös Viroon.
Tuottajien hyvinvoinnilla on usein myös yhteys eläinten hyvinvointiin. HKScan järjestää sopimustuottajilleen seminaareja ja hyvinvointitapahtumia, joissa yhtiöllä on mahdollisuus tarjota tuottajilleen uutta ja ajankohtaista toimialatietoa sekä helpon tavan verkostoitua muiden tuottajien kanssa. Vuonna 2017 HKScan järjesti toista kertaa suomalaisille ja ruotsalaisille lihantuottajilleen suunnatun tuottajaristeilyn, joka mahdollisti parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamisen maiden välillä.
HKScanin perinteisiin kuuluu myös vuoden tuottajien palkitseminen Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Ehdokasasettelun perusteina ovat eläinten hyvinvointiin liittyvä työ, tuottajien oman toiminnan kehittäminen ja hyvä yhteistyö HKScanin kanssa.
Esimerkkeinä yhteistyöstä lue lisää tulevaisuuden älysikalasta Ruotsin Värmlannissa sekä nautakasvattamosta Kristiinankaupungissa.
Eläinten hyvä kohtelu ja hyvinvointi on meille tärkeää monesta syystä: se vastaa eettisiä periaatteitamme ja tukee liiketoimintamme kestävää kehitystä. Strateginen tavoitteemme on olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Edellytämme, että eläimet kasvavat oikeanlaisessa kasvatusympäristössä ja että niillä on hyvät olosuhteet sekä hyvä hoito. Vastuullisuus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä aihealueissa kattaa genetiikan, ruokinnan, kasvatusolosuhteet ja eläinten hoidon maatiloilla, eläinkuljetukset sekä teurastamotoiminnot.
Eläinten terveyttä ja hyvinvointia kehitetään HKScanissa Welfare Quality -periaatteiden (linkki englanniksi) mukaisesti:
HKScanin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa ohjaa HKScan-konsernin eläinten hyvinvointipolitiikka. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä lisäksi yhtiön ja alan yhteiset lainsäädäntöä tiukemmat ohjeet ja toimintatavat. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä toiminnasta vastaa HKScanissa eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja (EVP Animal Sourcing and Primary Production) sekä teurastamojen osalta konsernin laatujohtaja (VP Quality) yhdessä teurastamojen eläinten hyvinvointivastaavien kanssa.
Eläinten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa yhteistyössä yhtiön sopimustuottajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. HKScan on jatkanut vuonna 2017 eläinten hyvinvoinnin systemaattista kehittämistä.
HKScanin eläinlajikohtaiset eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät toimintaperiaatteet löytyvät alasivuilta:
Tietoa löytyy myös vastuullisuusfaktapaketeistamme: Siipikarja, Sika ja Nauta.
Huoli antibioottiresistenssistä ja antibioottien tehon heikentymisestä sairauksien hoitamisessa on kasvanut. Eläinten terveys varmistetaan kullekin eläinlajille soveltuvien elinolosuhteiden, hyvien hygieniakäytäntöjen ja muun managementin (esimerkiksi eläinten siirrot tuotantotilojen sisällä) sekä korkean tautisuojauksen avulla. HKScanin tuotantoketjussa antibiootteja käytetään eläinten lääkitsemiseen jo nyt huomattavasti vähemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin. Mikäli eläimen sairautta on hoidettu antibiooteilla, varoaikojen noudattamisen ansiosta HKScanin lihatuotteissa ei kuluttajalle päätyessään ole jäämiä antibiooteista.
Tehokkain tapa ehkäistä antibioottiresistenssin syntymistä on käyttää antibiootteja vain todettujen sairauksien hoitoon, niin eläimillä kuin ihmisilläkin. HKScanin omilla tiloilla ja sopimustuotantotiloilla ei käytetä antibiootteja ennaltaehkäisevästi tai edistämään eläinten kasvua. Myös hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty. Mahdollinen antibioottien käyttö on tarkasti valvottua: niitä käytetään ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairaiden eläinten hoitoon. Tavoitteemme on säilyttää antibioottien alhainen käyttötaso ja saavuttaa vielä parempia tuloksia – vaarantamatta eläinten hyvinvointia.
Lue lisää aiheesta vastuullisuusfaktastamme.
Eläintautien tartuntatilannetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuotantoketjuun seurataan aktiivisesti. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estäminen sikatiloille on ollut erittäin tärkeässä roolissa HKScanin tiloilla Baltiassa. Myös Suomessa ja Ruotsissa on varauduttu afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseen niin kansallisesti kuin tilatasollakin. Lintuinfluenssaepidemia vuoden 2017 alussa tiukensi edelleen tilatason toimenpiteitä siipikarjatiloilla erityisesti Tanskassa ja Suomessa.
Eläinkuljettajien koulutus on osa jatkuvaa toimintamme kehittämistä. Kaikilla HKScanin eläinkuljetuksia hoitavilla yhteistyökumppaneilla on eläinkuljetuksiin vaadittava pätevyys, ja kuljetuskalusto on suunniteltu ja hyväksytty eläinten kuljettamiseen. Viranomaiset ja teurastamoiden eläinlääkärit valvovat eläinkuljetuksia säännöllisesti. Kuljetusvaiheessa eläinten oikea ja rauhallinen käsittely on tärkeää eläinten hyvinvoinnin, työntekijöiden työturvallisuuden ja lihan korkean laadun varmistamiseksi.
HKScan on tehnyt vuodesta 2015 lähtien yhteistyötä australialais-ruotsalaisen eläinten käyttäytymisasiantuntijan Sophie Atkinsonin kanssa. Yhteistyön aikana Atkinson on kouluttanut kuljetusyritysten ja teurastamojen henkilökuntaa sekä tuottajia toimimaan eläinten kanssa huomioiden niiden luontaiset käyttäytymismallit. Atkinson on myös tehnyt HKScanin teurastamoihin eläinten hyvinvointiauditointeja, joista saatujen suositusten mukaisesti teurastamojen tiloja on kehitetty muun muassa parantamalla kulkuväyliä helpottamaan eläinten omatoimista liikkumista sekä lukuisilla muilla toimilla.
Vuonna 2017 Atkinson arvioi ja antoi eläinten hyvinvointiin liittyviä suosituksia Suomessa Paimion teurastamoon rakennettavan emakkoteuraslinjan osalta. Myös Rauman uuden siipikarjateurastamon suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin ulkopuolisen eläinten hyvinvointiasiantuntijan osaamista.
HKScan on asentanut tallentavat valvontakamerat teurastamoihinsa kaikilla kotimarkkinoillaan. Viimeiset kamerat asennettiin Ruotsin yksiköihin vuoden 2017 aikana. Kamerat on sijoitettu teurastamoilla eläinten hyvinvoinnin kannalta kriittisille alueille. Kameravalvonnan avulla lisätään tuotantoketjun läpinäkyvyyttä sekä vahvistetaan kuluttajien ja asiakkaiden luottamusta toiminnan vastuullisuuteen.
Viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden sekä asiakkaiden tekemät auditoinnit ovat osa HKScanin arkipäivää. Valvovat tarkastuseläinlääkärit ovat läsnä kaikissa teurastamoissa päivittäin, ja toimintaa tarkastellaan jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla.
1. HKScanin yhteistyökumppani Suomessa otti käyttöön uudenaikaisen, erityisesti porsaskuljetuksiin suunnitellun puoliperävaunuyhdistelmän.
2. Myös nautojen ja ternivasikoiden kuljetuksiin otettiin käyttöön uutta kalustoa.
3. HKScan lanseerasi kesällä 2017 "No antibiotics ever" -sianlihatuotteita Suomesta yhtiön vientimarkkinoille. Eläimet ovat olleet terveitä koko elämänsä ajan eikä niitä ole tarvinnut hoitaa antibiooteilla.
4. Syyskuussa 2017 lanseerattiin Opti-Pekoni-porsasrehut Suomessa. Uuden rehukonseptin tavoitteena on varmistaa porsaiden hyvinvointi sekä kehittää edelleen tuottavuutta.
5. HKScan otti vuonna 2017 Suomessa käyttöön koko maailmassa ensimmäisten joukossa kananpoikien kasvatustavan, jossa untuvikot kuoriutuvat kanalassa erillisten hautomoiden sijaan. Uuden menetelmän ansiosta broilerit eivät kuoriutumisensa jälkeen muuta, mikä parantaa eläinten hyvinvointia entisestään.
HKScanin broileritilat sijaitsevat Suomessa, Tanskassa ja Virossa. Kaikki yhtiön siipikarjatuotanto on sopimustuotantoa, joka tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa tai omaa toimintaa Virossa. HKScan tarjoaa sopimustiloille neuvontaa ja koulutusta. Suomessa ja Virossa tarjoomaan kuuluvat myös eläinten terveydenhuoltopalvelut. Suomessa siipikarjanliha ja siitä valmistetut tuotteet tunnistaa Kariniemen® -tuotemerkistä. Ruotsissa brändi on Karinäs®, Tanskassa Rose® ja Virossa Tallegg®. Vuonna 2017 HKScanin yksiköissä teurastettiin 93 miljoonaa broileria.
Kaikissa maissa tavanomaisessa broilerintuotannossa käytössä oleva jaloste on Aviagen Ross 308. Linnun isovanhempaispolvi elää Ruotsissa. Tanskassa luomutuotannossa käytetään hidaskasvuista CYJA57 (Hubbard) -rotua.
Broilerit kasvatetaan sisätiloissa erillisissä kanaloissa, joissa kiinteän lattian peittää puhdas pehku, yleisimmin turve. Kasvattajat seuraavat olosuhteita huolellisesti sekä aistinvaraisesti että mittareista, ja broilereiden vointi tarkastetaan vähintään kahdesti päivässä. Rehuun lisätään tilalla kokojyväviljaa, joka toimii broilerille virikkeena ja kehittää sen ruuansulatuskanavaa. Kasvatustiheys on maksimissaan Suomessa 42 kg/m² ja Virossa sekä Tanskassa 39 kg/m². Kasvatus toteutetaan "kaikki sisään – kaikki ulos" -menetelmällä. Kasvatuseriä ei harvenneta* Suomessa tai Virossa, vaan koko erä lintuja noudetaan tilalta ryhmänä. Tanskassa harvennusta voi tapahtua satunnaisesti. Kasvatuserien välissä pehku poistetaan, tuotantotilat pestään, desinfioidaan ja kuivataan huolellisesti. Tuotantotiloissa noudatetaan tiukkoja tautisuojauskäytäntöjä, mikä muiden kasvatuskäytäntöjen ohella vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin estämällä ulkopuolisten taudinaiheuttajien pääsyn kanalaan.
Luomubroilereiden kasvatus Tanskassa tapahtuu luomutuotantoon liittyvien ohjeiden mukaisesti. Linnuilla on mahdollisuus myös ulkoilla.
lisäämään ilmankosteutta sekä viilennykseen helleaikoina.
• Helleaikoina kanaloissa on käytössä tunneli-ilmastointi.
Lue lisää HKScanin broilereiden kasvatuksesta sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista vastuullisuusfaktasta.
Broilereiden nokkia ei typistetä HKScanin tuotantotiloilla missään toimintamaassamme. Monissa maissa lainsäädäntö sallii nokkien typistämisen ja lintujen nokkia typistetäänkin yleisesti.
Suomessa kansallinen lainsäädäntö kielsi nokkien typistämisen jo vuonna 1986. Virossa kansallinen lainsäädäntö sallii toimenpiteen tietyissä olosuhteissa, mutta HKScanin omasta päätöksestä emo- tai tuotantopolven lintujen nokkia ei typistetä. Myös Tanskassa kansallinen lainsäädäntö sallii nokkien typistämisen, mutta HKScanin broileritiloilla typistämistä ei tehdä. Sen sijaan Tanskassa HKScanin broilereiden emot kasvattavan yhtiön tiloilla joidenkin lintujen nokkia voidaan typistää heti kuoriutumisen jälkeen. HKScan ei pidä nokkien typistämistä hyvänä käytäntönä ja yhtiö on aloittanut neuvottelut kyseisen toimittajan kanssa, jotta vanhempaispolven nokkien typistämisestä voitaisiin luopua kokonaan myös Tanskassa.
Antibioottien käyttöä eläinten hoidossa valvoo ja ohjaa aina eläinlääkäri. Hormonien ja kasvunedistäjien käyttö on kielletty broilerituotannossa. Suomessa broileriparvet ovat olleet terveitä ja hyvinvoivia, joten niiden hoitamiseksi ei ole tarvittu antibiootteja vuodesta 2010 alkaen. Virossa ja Tanskassa antibioottien käyttöä valvotaan ja seurataan tarkasti ja alkutuotannossa tehdään töitä sen eteen, että broilereita tarvitsisi lääkitä mahdollisimman vähän.
Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.
HKScanin tuotantomaissa käytetään kokkidiostaatteja broilerin rehussa ehkäisemään kokkidioosi-tartuntoja. Euroopan Unioni on luokitellut kokkidiostaatit rehun lisäaineiksi. Kokkidioosin aiheuttaja on kanalaympäristöstä yleisesti löydettävä alkueläin (Eimeria) ja se voi aiheuttaa broilerille voimakasta suolistotulehdusta. Eimeria-alkueläintä ei ole kyetty täysin hävittämään kanalaympäristöstä pois. Tauti voi johtaa suolen vaurioihin, ripuliin, heikkoon painonnousuun, huonoon rehun hyötykäyttöön ja joissakin tapauksissa kuolemaan, mikäli sen ennaltaehkäisystä ei huolehdita.
Eläinten hyvinvointi on tärkeää HKScanille. Yhtiö pyrkii ehkäisemään hyvinvoinnin vaarantavat riskit ennakoivasti. Elokuussa 2017 HKScanin Viron hautomotoiminnassa ilmeni vakava poikkeama elinkyvyttömien untuvikkojen ja kuoriutumattomien munien käsittelyssä. Tapaus tutkittiin välittömästi ja korjaavat toimenpiteet toteutettiin. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin asiaan liittyvää koulutusta ja ohjausta. Lisäksi hautomon toiminta ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen auditoitiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
*Lisätietoa lintuparven harventamisesta löytyy RSPA:n antamasta suosituksesta: Major welfare improvement for chicken linked to safer meat for customers, RSPCA bans 'thinning' which has been linked with higher rates of campylobacter.
1. HKScan otti vuonna 2017 käyttöön koko maailmassa ensimmäisten joukossa kananpoikien kasvatustavan, jossa untuvikot kuoriutuvat kanalassa erillisten hautomoiden sijaan. Uuden menetelmän ansiosta broileriuntuvikkoja ei tarvitse kuljettaa hautomosta kasvatustilalle, millä on untuvikon hyvinvointiin merkittävä vaikutus. Vastakuoriutuneille untuvikoille on myös välittömästi tarjolla vettä ja rehua, mikä vaikuttaa positiivisesti niiden vastustuskyvyn kehitykseen ja hyvinvointiin.
2. Broilereiden teurastus siirrettiin syksyn 2017 aikana uuteen Rauman teurastamoon. Uudessa teurastamossa on kiinnitetty huomiota erityisesti broilereiden hyvinvointiin. Heti eläinkuljetuksen saavuttua teurastamolle broilerit siirretään kuljetuslaatikoissaan kuljetusautoista erilliseen suljettuun vastaanottovarastoon, jossa ympäristön olosuhteita kyetään kontrolloimaan tarkasti ja broilereille mahdollistetaan rauhallinen lepoaika kuljetuksen jälkeen. Vastaanottovarastosta broilerit siirtyvät suoraan hiilidioksiditainnutukseen kuljetuslaatikoissaan. Sen ansiosta lintuja ei käsitellä lainkaan ennen tainnutusta.
HKScanin naudanlihatuotanto on sopimustuotantoa tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa. HKScan tarjoaa sopimustiloille neuvontaa, koulutusta ja ruokintaratkaisuja sekä osassa maita myös eläinten terveydenhuoltopalveluja. Nautatilamme sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa. Tuotemerkkimme naudanlihalle on Suomessa HK® ja Ruotsissa Scan®. Virossa teurastamamme eläimet ostetaan hyvin tuntemiltamme alihankkijoilta ja tuotteet tunnistetaan Rakvere® brändistä. Vuonna 2017 HKScanin yksiköissä teurastettiin 200 000 nautaa.
Suomen nautakasvattamoissa on käytössä laatuohjelma, jonka tavoitteena on korkealaatuinen eläintuotanto ja korkea eläinten hyvinvoinnin taso. Ohjelmaan sitoutuneet tilat ovat niin kutsuttuja Laatutiloja. Vuonna 2017 66 prosenttia HKScanin käyttämästä nuoren naudan lihasta tuli näiltä tiloilta. Laatuohjelma perustuu ohjeisiin, jotka koskevat karjanhoitoa, ruokintaa, karjan terveyttä ja lääkintää. Lisäksi ohjelma määrittää minimivaatimukset koskien muun muassa eläintiheyttä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja makuumukavuutta. Kyseiset kriteerit ylittävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset.
Laatutila-statuksen myöntämistä edeltää HKScanin tekemä nautakasvattamon toiminnan arviointi. Toimintaa seurataan eläinlääkärien säännöllisten terveydenhuoltokäyntien perusteella tehtyjen merkintöjen avulla kansallisesta terveydenhuoltorekisteristä Nasevasta. Laatutilan vaatimuksena on kuuluminen Nasevaan ja eläinten hoitoon liittyvien tietojen tallentaminen järjestelmään. Lisäksi HKScanin asiantuntijat tekevät säännöllisesti tarkastuksia varmistuakseen toiminnan vaatimustenmukaisuudesta. Tuottajille maksetaan laatulisää, joka kannustaa osaltaan edistämään eläinten hyvinvointia.
Suomessa teurastetuista naudoista 82 prosenttia on maitorotuisia ja 18 prosenttia liharotuisia. Ruotsista ei ole saatavilla vastaavaa tietoa.
| Nautarodut | Maitorodut 82,0 % |
Nautarodut | Liharodut 18,0 % |
|---|---|---|---|
| Suomen Ayshire | 45.5 % | Hereford | 31.2% |
| Holstein | 38.7 % | Charolais | 20.7% |
| Crossbreeds | 14.2 % | Aberdeen Angus | 22.5 % |
| Suomenkarja | 1.1% | Limousin | 12.1% |
| Jersey | 0.4 % | Simmental | 11.3 % |
| Brown Swiss 0.1% |
Blonde d`Aquitaine | 2.0 % | |
| Montbeliard | 0.0 % | Piemontese | 0.1% |
| Highland karja | 0.1% |
HKScanin sopimustuotantotilat Suomessa ja Ruotsissa ovat sitoutuneet noudattamaan tarkkoja ohjeita eläinten kasvatuksen, ruokinnan, terveydenhuollon ja tautisuojauksen osalta. Lihakarjaa kasvatetaan navetoissa ja kylmäpihatoissa sekä tarhoissa ja laitumella. Rotukarjatuotantoa varten kasvatettavat vasikat syntyvät emolehmätiloilla, joilla ne laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen vasikat muuttavat erikoistuneille kasvatustiloille tai jäävät syntymätilalleen. Rotukarjan loppukasvatus tapahtuu aina kuivikepohjalla kylmäkasvattamoissa. Maitotiloilla syntyneet vasikat muuttavat kahdesta viikosta kolmen kuukauden ikään mennessä vasikkakasvattamoon tai loppukasvattamoon. Vasikkakasvattamosta teinivasikat siirretään kuuden kuukauden ikäisinä loppukasvattamoon.
Alle kahden kuukauden ikäisten vasikoiden osastoissa makuualue on kiinteäpohjainen, pehmeä ja hyvin kuivitettu. Lihasonnit ja hiehot kasvatetaan useimmiten 10–30 eläimen ryhmissä lämminkasvattamoissa tai kylmäpihatoissa, joissa on kiinteä tai osittain ritilälattia. Kylmäpihatoissa makuualueella käytetään pehmikkeenä ja kuivikkeena turvetta tai olkea. Rotukarjasonnit (pihvirotuiset laatuketjun naudat) kasvatetaan Suomessa aina kylmäkasvattamoissa turve- tai olkikuivitetulla pohjalla. Muilla Laatutiloilla erityisvaatimuksena on pehmeä makuualue, joka saadaan aikaan joko ritilämatoilla tai kuivituksella.
Sonnien hyvinvoinnista mm. makuumukavuudesta ja kiinteästä kasvattamon lattiasta on käyty paljon keskustelua. HKScanin suositus on, että tuottajat lisäävät kumimattojen käyttöä lattian päällysteenä. Kumimattojen käyttö on lisääntynyt nopeasti, koska niiden on havaittu lisäävän sonnien hyvinvointia ja vähentävän sorkkaongelmia. Kaikkiin uusiin rakennuksiin suunnitellaan pehmustettu makuualue. Ruotsin eläinsuojelulainsäädännössä sallitaan rakolattiaalusta ilman ritilämattoja vain yli neljän kuukauden ikäisille eläimille ennen vuotta 2010 käyttöön otetuissa rakennuksissa. Kaikissa uusissa rakennuksissa on oltava kiinteä tai ritilämatoilla pehmustettu pohja.
Lue lisää nautojen kasvatuksesta ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktastamme.
Monet yleisesti käytössä olevat nautoihin kohdistuvat toimenpiteet eivät ole käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Ainoastaan
vasikoiden nupoutusta on mahdollista tehdä lypsykarjalle ja vasikkakasvattamoissa. Sonnivasikoita ei normaalisti kastroida ja häntien typistäminen on myös kielletty.
Mahdollinen kastraatio on sallittu ainoastaan eläinlääkärin toimesta riittävää kivunlievitystä käyttäen. Kastraatio voidaan joskus tehdä yksittäisille sonneille, jos niitä käytetään kiimojen havaitsemiseen tai jos sonneja laidunnetaan yhdessä naaraspuolisten eläinten kanssa. Nautojen häntien katkaisu ei ole tarpeellista, eikä sitä ole koskaan tehty ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Suomessa tai Ruotsissa. Toimenpide voidaan tehdä, mikäli häntä on vahingoittunut tai siinä on tulehdus. Tällöin hännän katkaisun tekee eläinlääkäri asianmukaista kivunlievitystä käyttäen.
Suomen lainsäädännön mukaisesti vasikoiden nupoutus, eli sarvenaiheiden tuhoaminen, on vielä sallittu alle neljän viikon ikäiselle vasikalle pätevän henkilön tekemänä. Nupoutus on yleistä siitä syystä, että sarvet ovat riski eläimille sekä ihmisille. Operaatio on kivulias ja siksi HKScan on jo pitkään suositellut toimenpidettä tehtäväksi vain eläinlääkärin toimesta rauhoitusta, puudutusta ja kipulääkitystä käyttäen. Tämä käytäntö on pakollinen vasikoiden välikasvattamoille ja Laatutiloille Suomessa. Ruotsissa lainsäädäntö määrää, että toimenpiteen saa tehdä vain eläinlääkäri rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen.
Antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä ja hormoneja käytetään ainoastaan eläinlääkinnällisissä tilanteissa. Antimikrobisten aineiden käyttö on tarkasti eläinlääkäreiden hallinnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä.
Profylaktinen antimikrobisten aineiden käyttö lihasonni- ja vasikkakasvattamoissa HKScanin sopimustiloilla on kielletty. Fluorokinolonien ja kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien käyttö on kielletty Laatutiloilla ja vasikoiden välikasvattamoissa. Laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteeriherkkyyden testausta, eikä niitä saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita.
Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä. Hormoneja voidaan käyttää eläinlääkärin määräyksestä lehmille, useimmiten maitorotuisille lehmille esimerkiksi hedelmällisyyshoitoina. Hormoneja käytetään hyvin harvoin liharotuisille lehmille. Toisinaan niitä voidaan joutua käyttämään maidon laskeutumisen edistämiseksi tai hoitona kohtutulehdukseen.
Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.
Omassa naudanlihatuotannossamme ei ole vuoden 2017 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. Noudatamme ohjeitamme ja käytäntöjämme, puutumme havaitsemiimme rikkomuksiin ja teemme korjaavat toimenpiteet välittömästi.
Pääosan HKScanin käyttämästä sianlihasta kasvattavat yhtiön sopimustuottaja Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa, ja osa sianlihasta kasvatetaan HKScanin omistamilla tiloilla Virossa. Tuottajapalvelumme tarjoavat erilaisia kehitysohjelmia, joiden avulla tuottajia tuetaan tuotantonsa kehittämisessä. Toiminta keskittyy neuvonnan (tuotannon johtaminen, ruokinta, genetiikka, rakentaminen, eläinlääkäripalvelut) ja koulutusten tarjoamiseen. Tavoitteena on tuotantoketjun tuottavuuden optimointi ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavia. Sianlihan tuotantoketjussa maatilat ovat erikoistuneita emakko-/porsastuotantotiloihin, lihasikatiloihin tai yhdistelmätiloihin.
Tuotebrändimme sianlihalle Suomessa on HK®, Ruotsissa Scan® ja Virossa Rakvere®.
Vuonna 2017 HKScanin yksiköissä teurastettiin noin 1,8 miljoonaa sikaa.
HKScanin sianlihan tuotannossa emakoiden genetiikka perustuu TopigsNorsvinin ja Danavelin emakkolinjoihin. Suomessa suurin osa emakoista on hybridejä, ja Virossa hybridejä sekä risteytyksiä (sik-sak). Ruotsissa on käytössä sekä hybridejä että risteytyksiä. Suomessa ja Virossa isälinjana käytetään Durocia, Ruotsissa Hampshirea.
Siat kasvatetaan lämpöeristetyissä rakennuksissa, jotka on suunniteltu ja rakennettu tiukkojen ohjeiden mukaisesti sikojen kasvatusta varten. HKScanin tuotantotiloissa on maakohtaisia eroja vaihtelevien kansallisten määräysten vuoksi.
Emakko synnyttää ensimmäiset porsaat keskimäärin yhden vuoden iässä. Tiineysaika on 115 päivää, ja pahnueeseen syntyy 14–16 porsasta. Emakko porsii keskimäärin 155 päivän välein, mikä tarkoittaa 2,35 synnytystä vuodessa. Porsaat ovat emonsa luona keskimäärin neljä viikkoa. Vieroituksen jälkeen porsaita kasvatetaan porsasosastolla, kunnes ne painavat noin 30 kg. Saavutettuaan tämän painon, ne siirretään kasvatustiloille kasvamaan 115–120 kg painoon. Lihasiat saavuttavat teuraspainon 5,5–6 kuukauden iässä.
Emakoiden kasvatus tapahtuu paikallisten säännösten mukaisesti, jotka ovat linjassa EU:n asettamien vaatimusten kanssa. Käytännössä Suomessa ja Virossa emakot siirretään yksilöllisiin häkkeihin eli ns. porsitushäkkeihin viikkoa ennen odotettua porsimista. Emakot ovat porsitushäkeissä siihen asti, että porsaat on vieroitettu. Sen jälkeen ne siirtyvät
tiineytysosastolle, jossa ne viettävät neljä viikkoa yksilöhäkeissä eli ns. tiineytyshäkeissä. Kun emakot on todettu tiineiksi, ne siirretään joutilasosastolle, jossa ne liikkuvat vapaana lopputiineyden. Ruotsin lainsäädännön mukaan emakot voivat liikkua vapaasti siemennyksen aikana, tiineys- ja porsimisaikana.
Vapaassa porsituksessa emakolla on mahdollisuus liikkua ja siten toimia luontaisten käyttäytymismalliensa mukaisesti. Vapaassa porsituksessa porsaskuolleisuus voi kuitenkin nousta korkeaksi, ja porsaat voivat kärsiä esimerkiksi korvien ja saparoiden kuolioista, koska emakko pääsee tallomaan niitä. Porsituskarsina on usein puhtaampi perinteisessä häkkisikalassa, jossa emakko ei pääse liikkumaan ympäriinsä. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta molemmissa tuotantomuodoissa on sekä hyvät että huonot puolensa. HKScan kehittää jatkossakin eläinten hyvinvointia edelleen ja selvittää vapaaporsituksen mahdollisuutta myös muissa maissa kuin Ruotsissa.
HKScanin tuotantotiloilla hännänpurentaa ehkäistään varmistamalla hyvät elinolosuhteet ja hoito, kuten riittävä tila, virikkeet, korkealaatuinen rehu ja ennaltaehkäisevä eläinten terveydenhoito.
Vieroitetut porsaat ja lihasiat ruokitaan joko kuiva- tai liemirehulla. Porsaat ruokitaan kuivaruokinta-automaateista tai liemirehulla kaukalosta. Suurin osa lihasioista syö liemirehua pitkistä kaukaloista. Ruokavalio koostuu paikallisista viljoista sekä etanoli- ja meijeriteollisuuden sivutuotteista. Jotta kasvavien porsaiden ravitsemukselliset tarpeet täyttyisivät mahdollisimman hyvin, niiden rehua muutetaan kahdesta kolmeen kertaan kasvatuskauden aikana. Lihasikalassakin käytetään yleensä kahdesta kolmeen erilaista rehua kasvatukseen.
HKScan kehittää jatkuvasti eläinten ruokintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Viime vuosina kehityksen painopisteinä ovat olleet kotimaiset proteiinin lähteet, esimerkiksi pavut, lihan laatuun vaikuttava ruokinta, kuten Rypsiporsaan® rypsipohjainen rehu, sekä suoliston terveyttä edistävät rehut emakoilla ja porsailla.
Vuonna 2017 HKScan lanseerasi sianlihatuotannossa uuden Opti-Pekoni rehukonseptin, joka luo hyvät edellytykset porsaiden hyvinvoinnille. Myös emakoille ja lihasioille on kehitetty omia rehukonsepteja yhteistyössä rehukumppaneiden kanssa. Sikojen rehu koostuu paikallisista viljoista ja proteiinikasveista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja soijasta. Rehusekoitusta varioidaan kasvun eri vaiheissa eläimen parhaan mahdollisen kasvun ja hyvinvoinnin takaamiseksi.
Lue lisää sikojen kasvatuksesta ja siihen liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.
Suomessa ja Ruotsissa saparon typistäminen on kielletty. Virossa typistäminen on sallittua vain eläimen hyvinvoinnin niin vaatiessa.
Sukukypsä karju tuottaa lihaan epämiellyttävää hajua, josta kuluttajat eivät pidä. Lisäksi sukukypsät karjut käyttäytyvät usein myös aggressiivisesti toisiaan kohtaan, mistä niille aiheutuu haavoja, kipua ja ylimääräistä stressiä. Tämän vuoksi kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti Suomessa ensimmäisen elinviikon aikana. Toimenpiteen tekee tuottaja, joka on saanut koulutuksen sen tekemiseen. Suomessa HKScanin tuottajilta on vaadittu kivunlievityksen käyttämistä jo marraskuusta 2011 lähtien. Virossa kaikki karjuporsaat kastroidaan kolmen päivän ikäisinä kivunlievitystä käyttäen.
Vuodesta 2016 alkaen lainsäädäntö muuttui Ruotsissa siten, että kirurginen kastraatio voidaan tehdä vain puudutusaineita tai nukutusta käyttäen. Muina vaihtoehtoina ovat rokottaminen karjunhajua vastaan (nk. immunokastrointi) tai sukukypsien karjujen kasvattaminen. Puudutuksen avulla tehtävän kastraation voi tehdä vain siihen koulutuksen saanut tuottaja.
Sikojen hampaiden käsittelyä (hionta tai varovainen lyhentäminen) ei tehdä rutiininomaisesti Suomessa. Toimenpide voidaan tehdä alle seitsemän päivän ikäisille porsaille, mikäli huomataan, että hampaista on haittaa emakon terveydelle. Lainsäädännön mukaisesti on kuitenkin ensisijaisesti varmistettava että hoito ja olosuhteet karsinassa ovat hyvät. Hampaiden käsittelyä ei tehdä Ruotsissa eikä Virossa.
Kaikissa HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö sianlihan tuotantoketjussa on tarkasti eläinlääkärin valvonnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä. HKScanin kotimarkkinoilla mikrobilääkkeiden käyttö on hyvin alhaisella tasolla suhteessa niin eurooppalaisiin käytäntöihin kuin maailmanlaajuisesti vertailtuna.
Yleisimmät antibiootit sekä lihasioilla että vieroitetuilla porsailla ovat penisilliinit ja tylosiini. Kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien, fluorokinonien tai laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteerisensitiivistä testausta, eikä niitä koskaan saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita.
Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.
Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty kaikissa HKScanin toimintamaissa. Hormoneja käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa emakoiden synnytysten käynnistykseen, polttoheikkouden hoitamiseen, maidon laskeutumisen käynnistämiseen, kiimojen samanaikaistamiseen ja erilaisten hedelmällisyyshäiriöiden hoitamiseen.
HKScanin sianlihatuotannossa ei ole vuoden 2017 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. Noudatamme ohjeitamme ja käytäntöjämme ja puutumme havaitsemiimme rikkomuksiin ja teemme korjaavat toimenpiteet välittömästi.
HKScan toi Suomesta vientimarkkinoille "No antibiotics ever" -sianlihatuotteita (linkki englanniksi) vuonna 2017. Eläimet ovat olleet terveitä koko elämänsä ajan, eikä niitä ole tarvinnut hoitaa antibiooteilla.
Valtaosa HKScanin lampaanlihan tuotannosta perustuu sopimustuotantoon ja tiiviiseen yhteistyöhön maatilojen kanssa. Tarjoamme sopimustiloillemme neuvontaa ja koulutusta. HKScan tuottaa lampaanlihaa ja karitsanlihaa vain Ruotsissa, jossa sitä myydään Scan®-tuotemerkillä. HKScanin lampaanlihan tuotannosta Ruotsissa vastaa noin 2 500 tuottajaa. HKScanin sopimustiloilla Ruotsissa on noin 100 000 eläintä.
Ruotsissa kasvatettavat lammasrodut ovat yleensä ruotsalaisia tai suomalaisia maatiaisrotuja tai muista maista tuotuja liharotuja. Maatiaisrotuja ovat esimerkiksi Gotlannin lammas, Fine-wool-lammas ja Rya-lammas. Liharotuja ovat esimerkiksi Texel, Leicester, Oxford, Suffolk ja Dorset down. Lisäksi rotujen risteyttäminen on yleistä, jotta niiden parhaat ominaisuudet saadaan yhdistettyä. Lampaanlihan tuotantoon käytetään kaikkia rotuja, eniten kiharavillaista Gotlannin lammasta.
Eläinten rakennukset ovat lämmittämättömiä, avoimia tilaratkaisuja, joilla varmistetaan, että lampaat pysyvät ryhmissä ja saavat riittävästi valoa ja raikasta ilmaa. Lampaiden kasvatuksessa käytetään usein vanhoja talleja, joissa on pidetty aiemmin lypsykarjaa tai kasvatettu sikoja. Lampaat elävät harvemmin uusissa talleissa, jotka olisi rakennettu erityisesti lampaiden kasvatusta varten.
Lampaat elävät ryhmissä tiloissa, joissa on olkialusta ja mahdollisuus liikkua vapaasti. Ruotsissa lampaita ja karitsoja ei saa kasvattaa tiloissa, joissa on ritilälattia. Käytännöt, jotka liittyvät ruokintatiloihin, liikkumatilaan ja juomaveden saantiin, ovat lakisääteisiä.
Karitsat teurastetaan 3–12 kuukauden iässä. Talvella syntyvät karitsat pidetään sisätiloissa. Ne saavat tavallista tiiviimpää ravintoa ja kasvavat keväällä syntyviä karitsoja nopeammin. Talvella syntyneet karitsat teurastetaan kolmesta neljään kuukauden iässä. Keväällä syntyvät karitsat viedään laitumelle lainsäädännön mukaisesti. Ruohoa syövät lampaat kasvavat hitaammin ja ne teurastetaan kahdesta viiteen kuukauden iässä. Lampaiden ja karitsojen laiduntaminen on tärkeää myös maisemanhoidolle. Lisäksi rehuksi tai laiduntamiseen tarkoitettu ruoho sitoo merkittävästi hiilidioksidia. Lampaan ruho painaa keskimäärin 18,5–19,5 kiloa.
Ruotsissa pässejä ei yleensä kastroida, toisin kuin muissa suurissa lampaanlihan ja karitsanlihan tuottajamaissa. Myöskään muissa maissa tyypillinen hännän typistäminen ei ole sallittua Ruotsissa.
Antibioottien käyttöä tiloilla valvoo laillistettu eläinlääkäri, eikä mikrobilääkkeitä käytetä lampaiden kasvun edistämiseen. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä on Ruotsissa Euroopan alhaisimpia. Kansallinen laki rajoittaa niiden käyttöä. Mikrobilääkkeiden ennaltaehkäisevä käyttö on kielletty.
Ruotsin lainsäädäntö kieltää myös hormonien käytön kasvun edistämiseen. Hormoneja käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä emälampailla lähinnä kiimakierron säätelyyn.
Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.
Vuoden 2017 aikana HKScanin lampaanlihan tuotannossa ei tapahtunut sakkoihin tai rangaistuksiin johtavia eläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä. Seuraamme ohjeidemme ja käytäntöjemme noudattamista ja tarvittaessa ryhdymme korjaaviin toimiin välittömästi.
HKScan investoi Linköpingin teurastamossa eläimen liikkumista rajoittavaan teknologiaan, mikä lievittää merkittävästi lampaiden stressiä ennen tainnutusta. Laite on ainoa laatuaan Ruotsissa.
HKScan tekee systemaattista työtä ympäristövaikutustensa pienentämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön lisäämiseksi. Yhtiö on sitoutunut toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. HKScanin ympäristövaikutukset ovat pääosin paikallisia, mutta yhtiö vaikuttaa myös globaalissa mittakaavassa omalla panoksellaan maapallon elinolosuhteisiin, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen avulla. HKScanilla on myös epäsuoria ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi lihantuotannosta ja palvelujen, tuotteiden ja hyödykkeiden hankinnoista. Yhtiö kantaa vastuuta ympäristöstä aina "tilalta haarukkaan" asti ja asettaa ympäristöä koskevia vaatimuksia myös toimittajilleen.
Me HKScanissa uskomme, että kiertotalousajattelun mukainen tapa toimia on mahdollisuus kehittää elintarvikejärjestelmiä, joissa resursseja käytetään entistä kestävämmällä tavalla. Tavoitteenamme on mahdollisuuksien mukaan säilyttää kierrossa jo kertaalleen käytettyjä luonnonvaroja sekä luoda niiden avulla uutta liiketoimintaa tai parantaa yrityksen kannattavuutta kustannussäästöjen avulla. Näistä esimerkkejä ovat materiaalien, kuten jätteiden ja veden sekä energian hyötykäyttö ja kierrättäminen. Myös koko eläinruhon ja sen kaikkien osien hyötykäyttö on kiertotalousajattelun mukaista.
HKScanin ympäristötyön painopistealueita ovat energiatehokkuus, kasvihuonekaasujen vähentäminen, vedenkulutuksen ja jätevesien hallinta, materiaalitehokkuus sekä jätteiden käsittely, kierrätys ja hyötykäyttö. Ympäristövaikutuksia mitataan säännöllisesti ja mitattavia tavoitteita asetetaan toiminnan kehittämiseksi. Konsernitasoisten tavoitteiden asettaminen ympäristömittareiden osalta on osittain vielä kesken. Tavoitteet asetetaan vuoden 2018 aikana.
HKScanin ympäristötyötä ohjaavat yhtiön ympäristöpolitiikka sekä ohje sitoutumisesta energiankulutuksen pienentämiseen. Yhtiön kaikki tuotantolaitokset on sertifioitu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -sertifikaatilla, lukuun ottamatta Tanskan tuotantolaitoksia. Lisäksi kaikilla Ruotsin tuotantolaitoksilla on energiajohtamisen ISO 50001 -sertifikaatti. HKScanin ympäristötyön kehittämisestä vastaa yhtiön tuotannosta vastaava johtaja (EVP Operations). HKScanissa ei tapahtunut ympäristöön liittyviä vakavia lainsäädännön rikkeitä vuonna 2017.
Lue lisää tuotantomme ympäristövaikutuksista sekä saavutuksistamme niiden pienentämisessä vastuullisuusfaktasta.
HKScanin aktiivisen energiatehokkuustyön tavoitteena on pienentää ympäristöjalanjälkeä sekä parantaa pitkällä aikavälillä myös kustannustehokkuutta. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa-alue myös sitoutumisessamme kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen.
HKScan käynnisti vuonna 2015 energiatehokkuusprojektin, jonka tavoitteena oli pienentää HKScanin energiankulutusta 10 prosenttia suhteutettuna liikevaihtoon vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Energiatehokkuusprojektin liikevaihtoon suhteutettu energiankulutustoteuma oli -0,29 prosenttia. Liikevaihtoon suhteutettu energiatehokkuus jäi tavoitteesta liikevaihdon laskusta johtuen. Kokonaisenergiankulutus GWH:ssa mitattuna laski kolme prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2016 kokonaisenergiankulutus laski viisi prosenttia vuoteen 2014 nähden.
Työtä tehty on paljon, vaikka energiatehokkuustavoitetta ei saavutettu. Projektin aikana energiatehokkuutta parannettiin tuotantolaitoksissa toiminnan tehostamiseen ja järkeistämiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Kokonaisenergiankulutus on pienentynyt HKScanin Ruotsin, Tanskan ja Viron toiminnoissa suhteessa vuoden 2014 lähtötilanteeseen. Suomen toiminnoissa kokonaisenergiankulutus on suurentunut. Tähän ovat vaikuttaneet tehdyt investoinnit. Vuonna 2016 HKScan osti Pakastamo Oy:n Forssan liiketoiminnan ja vuonna 2017 käynnistetty Rauman siipikarjatuotantolaitos toimi yhtäaikaisesti Euran yksikön kanssa. Euran toiminnot suljetaan vuoden 2018 aikana ja toiminnot keskitetään Raumalle.
Energiatehokkuusprojektin aikana tehtiin paljon arvokasta selvitystyötä ja useissa tuotantolaitoksissa selvitystyö konkretisoitui suunnitelmiksi vuoden 2017 aikana. Tehtyjen suunnitelmien toteutus alkaa vuoden 2018 puolella. Työn tulokset näkyvät tulevina vuosina. Nämä toimenpiteet tulevat myös parantamaa energiatehokkuutta.
HKScan on jatkanut energiakatselmusen systemaattista toteuttamista energiansäästökohteiden löytämiseksi sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivin täyttämiseksi. Katselmukset toteutettiin HKScanin tuotantolaitoksilla Ruotsissa, Puolassa ja Tanskassa vuosien 2015 ja 2016 aikana, ja työtä jatkettiin Baltiassa ja Suomessa vuonna 2017. HKScanin Ruotsin
tuotantolaitokset on lisäksi sertifioitu ISO 50001 -standardin mukaisesti. Sekä energiakatselmukset että sertifiointiprosessit ovat auttaneet yhtiötä tunnistamaan useita kehittämiskohteita. Kehitystoimilla on onnistuttu parantamaan energiatehokkuutta. Lisäparannuksia saadaan aikaiseksi myös tulevilla investoinneilla.
Yksi energiatehokkuusprojektin tavoitteista on energian- ja vedenkulutuksen tuotantolaitoskohtainen mittaaminen, ja sitä kautta uusien säästökohteiden tunnistaminen. Tuotantolaitoksille on asennettu mittareita, joiden avulla energian- ja vedenkäytön kulutusluvut kertyvät suoraan sähköiseen järjestelmään. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2017. Vuoden 2018 aikana HKScan lisää mittareiden määrää, minkä myötä kulutusluvut tarkentuvat entisestään ja kulutuksen seuranta paranee.
Jokaisella HKScanin työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen energiankulutukseen. HKScan on sitoutunut energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen, mistä esimerkkinä ovat tuotantolaitoskohtaiset energiatehokkuuden kehittämisryhmät. Henkilöstöltä tulevat ideat ja parannusehdotukset kerätään ja arvioidaan, minkä jälkeen toteutettavat kehitysehdotukset valitaan ja niiden toteutumista seurataan. Tulokset raportoidaan kehittämisryhmille. Lisäksi HKScan järjestää vuosittain ISO 50001 -standardin mukaisia energiatehokkuuskoulutuksia sertifioitujen tuotantolaitosten henkilöstölle.
1. Suomessa HKScan uusi sitoumuksensa elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan vuosille 2017—2025. Olemalla mukana oman alansa energiatehokkuussopimuksessa, HKScan kantaa vastuunsa kansallisen energiatehokkuustavoitteen toteutumisesta. Energiatehokkuussopimukset ovat osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, ja tärkeä keino energiatehokkuuden edistämiseksi vapaaehtoisesti, ilman lainsäädännön velvoitteita.
2. HKScanin tuotantolaitoksilla Suomessa tehtiin useita toimia energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Forssassa ja Vantaalla tehdyissä energiakatselmuksissa löydettiin useita merkittäviä parannuskohteita. Vuoden 2017 aikana tehtiin useita toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi, kuten investointeja uusiin laitteisiin ja energian talteenottojärjestelmään. Uuden ja entistä tehokkaamman teknologian suunnittelu ja testaaminen aloitettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Lisäksi tuotantolaitoksilla pyrittiin löytämään uusia parannuskohteita analysoimalla päiväkohtaisia toimenpiteitä. Vuonna 2017 HKScan avasi uuden siipikarjanlihaan erikoistuneen tuotantolaitoksen Raumalla, ja samalla aloitettiin Euran tuotantolaitoksen
toiminnan alasajo. Euran tuotantolaitos toimii Rauman yksikön rinnalla ainakin huhtikuuhun 2018 saakka. Rauman uuden tuotantolaitoksen energiatehokkuus on uusien laitteiden ja parhaan saatavilla olevan teknologian ansiosta erinomaisella tasolla (Best Available Technology, BAT).
3. Kaikki tuotantolaitokset Ruotsissa on sertifioitu ISO 50001:n mukaisesti. Vuonna 2017 Ruotsissa tehtiin useita toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi, mistä esimerkkejä ovat tuuletusjärjestelmien uudistaminen sekä LED-valojen asennus. Linköpingin tuotantolaitoksen energiankulutus on laskenut noin 500 MWh:lla vuoden 2017 aikana. Suuntaus on ollut sama jo viimeisen viiden vuoden ajan.
4. Skaran tuotantolaitoksessa Ruotsissa ISO 50001 -energiakatselmus tuotti kuusi energiatehokkuusprojektia, joista ensimmäinen saatiin valmiiksi syksyllä 2017, ja seuraava valmistuu keväällä 2018.
5. Viron Rakveren-tuotantolaitoksella toteutettiin energiakatselmus, joka on tuottanut useita energiansäästöehdotuksia. Vuonna 2016 energiatehokkuutta parannettiin Rakveressa asentamalla jäteveden käsittelyprosessiin lämpöä talteen ottava lämpöpumppu. Investoinnin hyödyt realisoituivat vuonna 2017, kun maakaasun vuosittainen käyttö väheni kymmenellä prosentilla. Lisäksi 500 kW:n ammoniakkikompressoriin vaihdettiin uusi taajuusmuuntaja, jonka ansiosta Rakveressa säästettiin viisi prosenttia tuotantolaitoksen kokonaisenergiankulutuksesta. Maakaasua säästettiin kolme prosenttia veden lämmittämiseen käytettävän höyrykattilan käänteisosmoosilaitteiston asentamisen ansiosta. Myös Tabasalun tuotantolaitoksessa käytettiin kuusi prosenttia vähemmän maakaasua, kun käyttöön otettiin paineilmakompressorit, jotka tuottavat talteen otetun lämmön avulla kuumaa vettä.
6. Tanskassa otettiin käyttöön aiempaa energiatehokkaampia paineilmakompressoreita ja ilmanvaihtoyksiköitä.
7. Puolassa ja Latviassa energiankulutusta pystyttiin vähentämään vuonna 2017 siirtymällä LED-valaistukseen. Puolassa energiatehokkuutta parannettiin myös puhdistamalla kuumasavustustunneleissa olevien hukkalämmön talteenoton vaihtimia aiempaa säännöllisemmin.
8. Energiankulutusta pystyttiin vähentämään useissa tuotantolaitoksissa paineilman ja alipainejärjestelmien vuototestien avulla.
9. Suomessa Forssan tuotantolaitoksella pystyttiin saavuttamaan merkittävä energiankulutuksen vähennys, kun muutamien isojen alipainepumppujen käyttöaikoja muutettiin huoltotyöntekijän aloitteesta.
10. Rakveren sialihantuotantotilalla energiatehokkuutta parannettiin käynnistämällä kokonaan uuden ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, joka valmistuu vuonna 2020. HKScan investoi lietteen jäähdytysjärjestelmään, jonka tavoitteena on hyödyntää talteen otettavaa lämpöä lämmityksessä. Lisäksi ilmanlaatua parannetaan poistamalla ammoniakkia. Investointien odotetaan säästävän energiaa 70 prosenttia vuoden 2011 tasoon verrattuna.
HKScan on mitannut tuottamiensa kasvihuonekaasujen päästöt vuodesta 2014 alkaen suorien ja epäsuorien päästöjen mukaisesti (Scope 1 ja 2), koska yhtiö haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa aikamme vakavimman ympäristöuhan, ilmastonmuutoksen, hidastamiseen. Hyvät tulokset kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen osalta ovat seurausta sekä tuotantolaitosten siirtymisestä uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön ja muiden uusiutuvien energianlähteiden, kuten biokaasun käyttöön sekä hienoisesta energiatehokkuuden parantumisesta.
Konsernin yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kaikkiaan 46 prosenttia tai 109 000 tonnia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2017 konsernin kasvihuonekaasupäästöt olivat 129 500 tonnia hiilidioksidia (CO2e).
Suurin muutos on tapahtunut epäsuorissa päästöissä (Scope 2), jotka pienenivät 53 prosenttia (95 241 tonnia) vuodesta 2014 vuoteen 2017. Sekä Ruotsin että Suomen toiminnot pienensivät kumpikin päästöosuuksiaan noin 40 000 tonnilla. Tämä toteutui siirtymällä sähkön hankinnassa uusiutuvista lähteistä tuotettuun energiaan. Myös Puolan sähkönhankinnassa on siirrytty uusiutuviin energianlähteisiin. Kokonaisuudessaan tällä saavutettiin 82 000 tonnin tai 48 prosentin pienentyminen epäsuorissa päästöissä (Scope 2).
HKScanin toiminnoissa käytetystä sähköstä 67 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä ja 33 prosenttia uusiututumattomista.
Lämmityksestä aiheutuneet päästöt pienenivät 9 000 tonnia tai 17 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Maakaasun käytöstä höyryntuotannossa syntyvät päästöt kohdennettiin vuosina 2014 ja 2015 suoriin päästöihin (Scope 1) ja vuosina 2016 sekä 2017 hankitun höyryn päästöt on kohdennettu epäsuoriin päästöihin (Scope 2). Suomessa höyryn tuotantoon käytetään maakaasua.
Matkustamisesta aiheutuvat päästöt olivat samalla tasolla kuin vuonna 2014. Päästöt pakastuksesta ja tainnutuksesta ovat noin 17 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2017. Kylmäaineiden käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt pienenenivät 44 prosenttia. Kuljetusten päästöt pienentyivät noin kolmanneksen, 28 prosenttia, vuodesta 2014.
HKScanin toiminnoissa kulutetusta kokonaisenergiasta 42 prosenttia oli uusituvista lähteistä ja 58 prosenttia uusitutumattomista.
Pohjoismaisen energiantuotannon jäännösjakauman päästökerroin on alentunut 27 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2017. Kerroin kasvoi kuitenkin neljällä prosentilla vuodesta 2016 vuoteen 2017. Päästökertoimen jäännösjakauma on muuttunut myös Pohjoismaiden ulkopuolisissa maissa kuten Latviassa, missä päästökertoimen jäännösjakauma on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 sekä Virossa, missä päästökertoimen jäännösjakauma on pienentynyt 15 prosenttia vuodesta 2014.
Vuoden 2016 kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin on tässä raportissa tehty virheen korjaus. Vuoden 2016 kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 117 000 tonnia (raportoitu 112 000 tonnia) ja kasvihuonekaasupäästöt pienenivät 51 prosenttia (raportoitu 53 prosenttia).
Suorat (Scope 1:n mukaiset) ja epäsuorat (Scope 2:n mukaiset) kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin kymmenen prosenttia lihantuotannon kokonaispäästöistä tilalta haarukkaan -tuotantoketjussa. Päästöt ennen ja jälkeen (Scope 3:n mukaisesti) HKScanin toimintoja ovat yli 90 prosenttia. Eläintuotanto on selvästi suurin päästöjen tuottaja.
Lue lisää eläintuotannon ympäristövaikutuksista ja työstämme kiertotalousajattelun mukaisesti vastuullisuusfaktastamme.
1. Suomessa HKScan käyttää pelkästään uusiutuvaa sähköä: Yhtiö siirtyi vuonna 2016 käyttämään ainoastaan uusiutuvaa sähköä kaikissa Suomen tuotantolaitoksissaan ja toimistoissaan. Uusiutuvan sähkön lisäksi myös suuri osa Suomessa käytetystä kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä. Työ hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi jatkui edelleen vuonna 2017.
2. Suomessa Rauman uudessa tuotantolaitoksessa raskas ja kevyt polttoöljy korvattiin nestekaasulla ja kaukolämmöllä, joka on tuotettu yli 90-prosenttisesti uusiutuvista energianlähteistä.
3. HKScanin Suomen tuotantolaitosten laitteissa siirryttiin käyttämään nestemäistä maakaasua ja nestekaasua raskaan polttoöljyn sijasta, minkä ansioista myös päästöt pienenivät. Tämä on askel siirtymiseksi uusiutuvista lähteistä valmistetun biokaasun käyttöön tulevaisuudessa.
4. Ruotsin Linköpingissä yhtiön tehdas liittyi kunnan Linköpings Initiativet -aloitteeseen. Kyseessä on kaupungin suurimpien sähkönkuluttajien yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tukea kuntaa sen tavoitteessa olla kokonaan hiilidioksidipäästöistä vapaa vuoteen 2025 mennessä.
5. HKScan on Ruotsissa Haga Initiative -ilmastohankkeen jäsen (linkki englanniksi), ja yhtiö osallistuu aktiivisesti verkoston toimintaan.
6. HKScan päätti investoida biokaasuun Ruotsin Kristianstadin tuotantolaitoksellaan. Biokaasua käyttämällä päästöt vähenevät tulevina vuosina 3 200 tonnia vuodessa eli 83 prosenttia nestekaasuun verrattuna.
7. Halmstadin kylmäsavutehtaassa Ruotsissa käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on vähentää maakaasun kulutusta merkittävästi vuoden 2018 jälkimmäisestä puoliskosta alkaen.
8. Skaran tuotantolaitoksessa testattiin dieseltrukkien korvaamista sähkökäyttöisillä trukeilla.
Vedellä on tärkeä rooli elintarviketuotantolaitosten tilojen ja laitteiden siivouksessa sekä tuotantohygienian ylläpidossa. Vain pieni osa kokonaisvedenkulutuksesta käytetään tuotteiden valmistamiseen. HKScan mittaa ja optimoi tuotantolaitoksissa käytettävän veden kulutusta elintarviketurvallisuutta vaarantamatta.
HKScanin vedenkulutus lisääntyi 0,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Veden kulutus lisääntyi Suomessa Rauman tuotantolaitoksen käynnistämisen vuoksi ja Euran tuotantolaitoksen toimintojen osittaisen päällekkäisyyden vuoksi. Ruotsin, Tanskan ja Viron tuotantolaitosten vedenkulutus pieneni ja tämä trendi näkyi myös muissa Suomen tuotantolaitosten vedenkulutusluvuissa. Suomessa vedenkulutus pieneni kuudella prosentilla. Viimeisen viiden vuoden aikana HKScan on pienentänyt vedenkulutustaan 11 prosenttia.
Elintarviketeollisuuden prosessien jätevesi sisältää orgaanisia aineita ja pesuainejäämiä. Jäteveden käsittely tapahtuu kunnallisella jätevedenpuhdistamolla, yhtiön omalla jätevedenpuhdistamolla tai kuntien ja omien puhdistamoiden yhteistyöllä. Tuotantolaitoskohtaisissa ympäristöluvissa määritellään päästöille raja-arvot, jotka huomioiden varmistetaan toiminnan ympäristövaikutusten minimointi. HKScanin tavoitteena on varmistaa, että jäteveden puhdistustasot ovat ympäristölupien vaatimusten mukaiset tai raja-arvot alittavalla tasolla.
Vuoden 2017 aikana jätevesien puhdistus on toiminut pääsääntöisesti hyvin. HKScanin tekemän omavalvonnan ansiosta yksittäisiä ympäristöluvan ylittäviä poikkeamia on havaittu aikaisessa vaiheessa. Poikkeamat on tutkittu ja parannustoimenpiteet tehty.
HKScanin Vantaan tuotantolaitoksella Suomessa tapahtui kesäkuussa 2017 inhimillinen virhe pesuvesien johtamisessa sadevesiviemäriin. Säiliön pesun yhteydessä säiliössä ollut kerma ohjautui jätevesiviemärin sijasta hulevesikaivoon. Virhe johtui väärästä viemäriasennuksesta. Tapahtuma tutkittiin ja kyseinen viemäri suljettiin välittömästi. Samalla päätettiin investoida tuotantolaitoksen hulevesien laatua mittaavaan laitteistoon vastaavien tapausten ehkäisemiseksi. Tapahtumasta ei aiheutunut vaaraa ympäristölle tai ihmisille.
1. Linköpingissä Ruotsissa vedenkulutus väheni vuoden aikana noin 15 prosenttia veden jäähdytys- ja pesuprosessien ohjausjärjestelmän avulla.
2. Suomessa Vantaan tuotantolaitoksen työntekijän ehdotus koneiden käytön tehokkuuden lisäämisestä mahdollisti tehtaan vedenkulutuksen vuotuisen pienentämisen sadoilla kuutiometreillä.
3. Rakveren sianlihan tuotantotilalla Virossa aloitettiin projekti, jonka tavoitteena on kehittää prosessia, jossa tuotantotilat puhdistetaan perusteellisesti eri kasvatuserien välissä. Tavoitteena on parantaa hygieniaolosuhteita ja pienentää samalla myös vedenkäyttöä. Vaikutukset vedenkulutukseen ovat nähtävissä vuoden 2018 aikana.
4. Rakveren tuotantolaitoksessa Virossa saavutettiin kahden prosentin vedensäästö vaihtamalla lämpökattilassa käytettävän veden pehmentimen suodattimet.
5. Tabasalun tuotantolaitoksessa Virossa saavutettiin kahden prosentin vedensäästö jäähdytysveden kierrätysjärjestelmän avulla.
6. Latviassa otettiin käyttöön vedenkäsittelylaitos. Kuusi vuotta sitten asennettuun vedenkäsittelylaitteeseen lisättiin vedenpehmennin, jossa reagenttina käytetään suolatablettia.
7. Ruotsissa Linköpingin teurastamossa lannan käsittelyprosessia uudistettiin, minkä ansiosta kaikki tuotantoprosessissa syntyvät jätevedet pystytään puhdistamaan omassa puhdistamossa ennen veden siirtämissä kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon.
8. Puolan tuotantolaitoksella suolavesisuodatuslaitteen hankinnalla onnistuttiin pienentämään jäteveden
9. Suomessa Rauman uuteen tuotantolaitokseen asennettiin uusi, moderni jätevedenpuhdistusjärjestelmä, joka perustuu jatkuvasti kontrolloitavissa olevaan kaksilinjaiseen mekaanis-kemialliseen kiintoaineksen erotukseen. Järjestelmä on korvannut aiemman Euran tehtaan puhdistusjärjestelmän.
Tehokas materiaalien käyttö vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Materiaalitehokkuus hillitsee ilmastonmuutosta, pienentää energian ja veden kulutusta sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Materiaalitehokkuus HKScanissa tarkoittaa muun muassa eläinraaka-aineen ja kaikkien ruhonosien hyödyntämistä sekä pakkausten kehittämistä käytettävien materiaalien ekotehokkuuden sekä ruokajätteen minimoimisen kannalta. Tuotantojätteen ja ruokajätteen syntymisen minimoiminen sekä jätemateriaalien hyötykäyttö ovat myös esimerkkejä materiaalitehokkaista toimintatavoista.
HKScanin Biotech-liiketoimintalinja vastaa konserninlaajuisesti eläinperäisiin sivuvirtoihin liittyvän liiketoiminnan kehityksestä elintarvikeliiketoiminnan ulkopuolella. Tavoitteena on luoda kiertotalousliiketoimintaa sekä ohjata sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti muille teollisuudenaloille, esimerkiksi nahka-, rehu- tai lemmikkiruokateollisuuteen. Jäljelle jäävä hyödyntämätön eläinperäinen aines ohjataan biokaasutuotantoon. Elävän naudan painosta noin 40-50 prosenttia käytetään suoraan elintarvikkeina ja loppuosasta jopa 50 prosenttia voidaan hyödyntää muilla tavoin. Vastaava osuus sialle, broilerille ja lampaalle on noin 40 prosenttia. Näin ollen tuotantoeläimistä syntyvää ilmastovaikutusta voidaan jakaa myös sivutuotteista valmistettuihin tuoteryhmiin.
Biotech-liiketoiminnan arvopyramidissa lääketeollisuus on hyvä esimerkki korkean lisäarvon käyttösovelluksesta. Esimerkiksi naudan sappikiviä sisältäviä ainesosia hyödynnetään lääkkeissä niiden tulehdusta laskevien ominaisuuksien ansiosta. Sian suolten limakalvoilta eristettävää hepariinia käytetään puolestaan veren hyytymistä estävien lääkkeiden ainesosina.
1. Eläinten luiden jalostusastetta nostettiin ohjaamalla näitä entistä enemmän kastiketeollisuuden tarpeisiin.
2. Ruotsissa lainsäädännön sallimien muutosten myötä hyödynnettiin tehokkaammin sivutuoteluokka 1:n (Sivutuoteasetus EY N:O 1069/2009) raaka-aineita lisäarvokäytössä.
HKScan jatkoi vuonna 2017 pitkäjänteistä kestävän kehityksen mukaista työtään tuotteiden pakkausten kehittämiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Vaikka lihan ja lihavalmisteiden sekä valmisruokien pakkausmateriaalit ovat vain pieni osuus tuotteen kokonaishiilijalanjäljestä, pakkausratkaisuilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kulutuksessa syntyvän biojätteen määrään. Kehitystyön kohteena olivat esimerkiksi uudet pakkausratkaisut ja pakkauslinjainvestointi Virossa.
HKScan raportoi ensimmäistä kertaa pakkaamisessa käytettyjen materiaalien määrän ja niiden lähteen. Uusitumattomista lähteistä olevan neitseellisen materiaalin määrä oli 57 prosenttia vuonna 2017. Tämä sisältää muovin, alumiinin ja teräksen käytön pakkauksissa. Uusiutuvista lähteistä (kartonki, paperi) olevan materiaalin määrä oli 38 prosenttia, mistä 22 prosenttia oli kierrätysmateriaaleista.
Lue lisää vastuullisuusfaktastamme.
1. Tabasalun tuotantolaitoksessa Virossa investointiin yli puoli miljoonaa euroa Tallegg®-tuotemerkin uuteen ympäristöystävälliseen pakkauslinjaan. Yhteensä kymmenen Talleggin® tuotetta pakataan uudella linjastolla. Uuden pakkauksen valmistukseen on käytetty 71 prosenttia vähemmän materiaalia. Pakkaus vaikuttaa myös kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen, sillä tehtaalle toimitettuna pakkaus vie 96 prosenttia vähemmän tilaa aiempaan pakkaukseen verrattuna. Uuden pakkausteknologian ansioista säilyvyysaikaa saatiin pidennyttyä huomattavasti, millä on merkittävä positiivinen vaikutus myös ruokahävikin minimoimiseen. Pienemmät pakkaukset vähentävät myös kotitalousjätteen määrää. Ympäristövaikutusten pienentämisen lisäksi uusi pakkauslinja toimii myös 50 prosenttia tehokkaammin.
2. Ruotsissa Scan®-brändin alla myytävä Gårdfärs-jauheliha lanseerattiin uudessa rullapakkauksessa. Uuden kokonaisprosessin ansiosta tuotteen käyttöaika pidentyi rasiapakkauksen yhdeksän päivän käyttöajasta 16 päivään. Lisäksi rullapakkauksen ympäristövaikutukset ovat 39 prosenttia rasiapakkausta pienemmät.
3. Suomessa HK®-tuotemerkin alla myytäviin tuotteisiin lanseerattiin uusia pakkauksia, joissa on yhdistetty kartonkia ja muovia.
Tuotantoprosessissa syntyvän elintarvikehävikin pienentäminen on tärkeää niin jätteestä aiheutuvan arvonmenetyksen ehkäisemiseksi kuin ympäristön ja vastuullisen tuotannon näkökulmista.
1. HKScan Finland oli mukana jo toista kertaa Kinkkutemppu-kampanjassa, jonka tavoitteena oli kierrättää 100 000 kotitalouden kinkun paistinrasvat uusiutuvan dieselin valmistukseen. Tavoite ylittyi reilusti ja lopullinen osallistujamäärä oli runsaat 145 000 kotitaloutta. Kerätyn rasvan määrä miltei nelinkertaistui runsaaseen 44 000 kiloon vuodesta 2016. Valmistetulla dieselillä voi ajaa 14 kertaa maapallon ympäri. Uusiutuva diesel vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia. Kinkkutemppukampanjan tuotot, 25 000 euroa, lahjoitettiin vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen. Yhteisprojekti on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta vuonna 2016.
2. HKScan Finland osallistui Kuluttajaliiton jokasyksyiseen Hävikkiviikkoon kertomalla kuluttajille vinkkejä ruokahävikin pienentämiseksi. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokaketjun osia ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen.
3. Raumalla otettiin käyttöön uusi siipikarjateurastamolinja, joka mahdollistaa linnun ruhon osien tehokkaan käytön ja pienentää syntyvien sivuvirtojen osuutta.
4. Puolan tuotantolaitoksella on vähennetty tuotantohävikkiä ja pienennetty ruokajätteen määrää uusien pakkausratkaisujen avulla.
HKScanin toimenpiteet tuotantolaitoksissa syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi perustuvat jätehierarkiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteen syntymisen ehkäisemistä, materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jätteen hyödyntämistä energiana ja lopulta kaatopaikkasijoitusta.
Pääosa, noin 80 prosenttia, HKScanin tuotannossa syntyvästä jätemateriaalista on eläinperäistä, joka ohjataan biokaasun tai -dieselin tuotantoon. Energia otetaan talteen niistä jakeista, joita ei voida kierrättää tai ohjata biokaasun tai -dieselin tuotantoon kuten esimerkiksi ne ruhonosat, jotka kuuluvat sivutuoteasetuksen (EY N:O 1069/2009) mukaan kategoriaan 1. Lisäksi niistä jäljelle jäävä kiintoaines ohjataan lannoituskäyttöön. Kierrätettäviä jätejakeita, kuten esimerkiksi muovia, lasia, metallia, pahvia tai paperia syntyy toiminnasta noin kaksi prosenttia. Kaatopaikkajätteen osuus raportoitavasta materiaalista on 0,1 prosenttia. Kaatopaikkajätteen määrä on pienentynyt 98 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2017.
Linköpingin tuotantolaitoksessa Ruotsissa lanseerattiin "makkarajahti"-niminen projekti, jonka tavoitteena on vähentää lattialle joutuvien raaka-aineiden ja tuotteiden määrää. Myös muita tuotejätteen määrän vähentämiseen tähtääviä projekteja on käynnissä.
HKScanilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla seurataan kemikaalien käyttömääriä sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kemikaalien määrän vähentäminen ja korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on jatkuvaa työtä. Suurin volyymi käytettävistä kemikaaleista syntyy puhdistusaineista.
1. Rauman uudella tuotantolaitoksella lopetettiin rehumateriaalin happamoittaminen, mikä tarkoitti muurahaishapon ja kaliumsorbaatin käytön lopettamista. Suljettavassa Euran tuotantolaitoksessa kyseisten kemikaalien käyttömäärä oli noin 64 tonnia kuukaudessa.
2. Skaran tuotantolaitoksella Ruotsissa vähennettiin kemikaalien määrää. Tämä toteutettiin käyttämällä kemikaaliturvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin Ruotsin kemikaaliviraston kehittämää PRIOtyökalua, jonka avulla voidaan arvioida riskejä sekä pienentää turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi Skarassa investoitiin kemikaalien varastointivälineisiin.
3. Latviassa kemikaalien käyttöä on onnistuttu pienentämään seitsemän prosenttia.
4. Linköpingin tuotantolaitoksen kaikki kemikaalit on riskiluokiteltu, ja käytettävien kemikaalien määrää on onnistuttu pienentämään. Lisäksi hygieniasta vastaavaa henkilökuntaa koulutettiin kemikaaleihin ja niiden käyttöön liittyen.
Elokuussa 2017 Halmstadin tuotantolaitoksella Ruotsissa tapahtui ajoneuvon aiheuttama diesel-polttoaineen vuoto. Polttoainetta valui läheiseen ojaan. Pelastuslaitos poisti valuneen diesel-polttoaineen ojasta ja puhdisti maa-aineksen. Tapahtuma raportoitiin paikalliselle viranomaiselle.
Kristianstadin tuotantolaitoksella Ruotsissa tapahtui joulukuussa 2017 ammoniakkivuoto, joka aiheutui lämpöpumpun ohjauslaitteen häiriöstä. Ammoniakkikaasun paine nousi niin korkeaksi, että varolaite käynnistyi ja purki ylipaineen ulkoilmaan, mikä aiheutti kaasun vuotohälytyksen. Laitteisto pysäytettiin välittömästi, vika analysoitiin ja laitteisto käynnistettiin uudelleen tarvittavien varotoimien jälkeen.
Merkittävä osa lihatuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla. HKScanin sopimustuottajat sekä omat tuotantotilat tekevät jo nyt merkittävää ympäristötyötä ja parhaita käytäntöjä jaetaan yhtiön alkutuotantoketjussa aktiivisesti. HKScan on aloittanut selvitystyön, jonka puitteissa haetaan keinoja alkutuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi entisestään. Esimerkkinä työstä on HKScanin jo vuonna 2014 julkaisema sitoumus vastuullisesti soijan käyttämiseksi koko tuotantoketjussaan vuoden 2018 loppuun mennessä.
Lue lisää eläintuotannon ympäristövaikutuksista vastuullisuusfaktastamme.
Vuoden 2016 lopussa ruotsalaisille lihantuottajille lanseerattiin Vuoden Ympäristöpalkinto -kilpailu. Kilpailun avulla HKScan haluaa kannustaa tuottajiaan pitämään yllä hyvää ympäristötyötä ja jakamaan menestystarinoita tiloilla tehtävistä ympäristöteoista. Vuoden 2017 Ympäristöpalkinnon voittivat Ruotsissa lammastuottajat Anna ja Tomas Olsson. Heidän tavoitteenaan on tuottaa korkealaatuista lampaanlihaa terveistä ja hyvin kasvavista eläimistä pienentäen samalla tuotannon ilmastovaikutuksia. Tästä esimerkkeinä ovat soijan käytön vähentäminen rehussa viljelemällä itse proteiinikasveja, kuten lupiinia ja härkäpapua sekä kasvattamalla laidunrehun osana apilaa, joka sitoo typpeä maahan ja parantaa maaperän rakennetta.
Maataloudella ja kotieläintuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset vaihtelevat maapallon eri alueiden välillä sekä kullakin alueella vallitsevien maatalouskäytäntöjen mukaan.
Laiduntavat nautaeläimet ja lampaat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säilymiseen Ruotsissa ja Suomessa. Nautaeläimet ja lampaat ovat pitäneet maiseman avoimena jo satojen vuosien ajan. Parhaimmillaan luonnonlaitumelta voi löytää 40 erilaista kasvi- tai hyönteislajia neliömetrillä. Monet laitumet Ruotsissa ja Suomessa ovat viljeltyjä, eivätkä yhtä monimuotoisia kuin luonnonlaitumet, mutta sitovat silti hiiltä.
HKScan on sitoutunut käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa koko tuotantoketjussaan, myös eläinten rehussa ja elintarvikkeissa. Tavoitteena on monimuotoisuuden säilyttäminen ja muiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten pienentäminen niillä alueilla, joilla viljellään soijaa.
HKScan raportoi ensimmäistä kertaa yritysvastuustaan Global Reporting Initiative -raportointiviitekehyksen mukaisesti. Raportti on laadittu GRI-Standardien (GRI Standards) perus- eli core-laajuuden mukaan. Raportointijakso on 1.1.—31.12.2017. Yhtiö raportoi jatkossa yritysvastuustaan GRI-Standardien mukaisesti vuosittain.
Vastuullisuusraportti sisältää HKScanin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian toimintojen tiedot. Yhtiö raportoi vastuullisuudestaan olennaisuusanalyysin tulosten mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Olennaisuusanalyysin mukaisesti tunnistetut olennaiset vastuullisuuden teemat löytyvät sivulta Vastuullisuus HKScanissa. Lähtökohtaisesti HKScanin yritysvastuuraportti kattaa yrityksen toiminnan koko konserninlaajuisesti.
Yritysvastuun yhteismitallisten mittareiden luominen on vielä osittain kesken, mikä johtuu markkina-alueiden välisistä kansallisista eroista ja niiden tuomista mittaamisen haasteista. Yritysvastuuraporttiin sisällytettäviä indikaattoreita kehitetään edelleen ja niiden määrää lisätään tulevina raportointivuosina.
Raportoinnin piiriin kuuluvaa hallinnointiosuutta ei ole sisällytetty vastuullisuusosioon vaan se löytyy vuosikertomuksesta. Tätä raporttia ei ole puolueettomasti varmennettu. Raportti julkaistaan osana HKScanin verkkovuosikertomusta suomeksi ja englanniksi.
Lisätietoja HKScanin vastuullisuusraportoinnista voi kysyä osoitteesta [email protected].
| SIJAINTI | KOMMENTTEJA | ||
|---|---|---|---|
| GRI 102: Yleinen sisältö | |||
| Organisaatio | |||
| 102-1 | Raportoivan organisaation nimi | HKScan lyhyesti | |
| 102-2 | Toimialat, brändit, tuotteet ja | HKScan lyhyesti | |
| palvelut | Markkina-alueet | ||
| 102-3 | Organisaation pääkonttorin sijainti | Markkina-alueet | |
| 102-4 | Toimintamaat | Markkina-alueet | |
| 102-5 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto |
Osakkeet ja osakkeenomistajat |
|
| 102-6 | Markkina-alueet, toimialat | HKScan lyhyesti | |
| Markkina-alueet | |||
| 102-7 | Raportoivan organisaation koko | Henkilöstö | |
| Markkina-alueet | |||
| Avainluvut | |||
| HKScan lyhyesti | |||
| Osakkeet ja osakkeenomistajat |
|||
| 102-8 | Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Henkilöstö |
|
| 102-9 | Toimitusketju | Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
|
| 102-10 | Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa |
Hallituksen toimintakertomus |
|
| 102-11 | Varovaisuusperiaatteen soveltaminen |
Vastuullisuus/Ympäristö | |
| 102-12 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden |
Vastuullisuus/ Sidosryhmäyhteistyö |
|
| periaatteet tai aloitteet | Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset |
| hankinnat | ||
|---|---|---|
| Vastuullisuus/Ympäristö | ||
| 102-13 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa |
Sidosryhmäyhteistyö |
| Strategia | ||
| 102-14 | Toimitusjohtajan katsaus | Toimitusjohtajan katsaus |
| Liiketoiminnan eettisyys | ||
| 102-16 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | Arvot ja |
| toimintaperiaatteet | ||
| Strategia | ||
| Henkilöstö | ||
| Hallinto | ||
| 102-18 | Hallintorakenne | Selvitys hallinto- ja |
| ohjausjärjestelmästä, | ||
| Vastuullisuus/ | ||
| Vastuullisuuden | ||
| organisointi | ||
| Sidosryhmävuorovaikutus | ||
| 102-40 | Luettelo organisaation sidosryhmistä Vastuullisuus/ | |
| Vastuullisuus | ||
| HKScanissa/ | ||
| Sidosryhmäyhteistyö | ||
| 102-41 | Kollektiivisesti neuvoteltujen | Vastuullisuus/ |
| työehtosopimusten piiriin kuuluva | Sosiaalinen vastuu/ | |
| henkilöstö | Henkilöstö | |
| 102-42 | Sidosryhmien määrittely- ja | Vastuullisuus/ |
| valintaperusteet | Vastuullisuus | |
| HKScanissa/ | ||
| Sidosryhmäyhteistyö | ||
| 102-43 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | Vastuullisuus/ |
| Vastuullisuus HKScanissa/ |
||
| Sidosryhmäyhteistyö | ||
| Vastuullisuus/ | ||
| Sosiaalinen vastuu/ | ||
| Henkilöstö | ||
| 102-44 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet |
|
| Raportointikäytäntö | ||
| 102-45 | Konsernitilinpäätökseen sisältyvät | Konsernitilinpäätöksen |
| yhtiöt | liitetiedot, | |
| Lähipiiriliiketoimet | ||
| 102-46 | Raportin sisällön määrittely | Vastuullisuus/ |
| Vastuullisuus | ||
| HKScanissa/ Olennaisuusanalyysi |
|||
|---|---|---|---|
| 102-47 | Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat |
Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/ Olennaisuusanalyysi |
|
| 102-48 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa |
Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
Ei muutoksia - Ensimmäinen GRI raportti |
| 102-49 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja aiheiden laskentarajoissa |
Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
Ei muutoksia - Ensimmäinen GRI raportti |
| 102-50 | Raportointijakso | Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
|
| 102-51 | Edellisen raportin päiväys | Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
|
| 102-52 | Raportin julkaisutiheys | Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
|
| 102-53 | Yhteystiedot, josta kysyä raporttiin liittyviä lisätietoja |
Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
|
| 102-54 | GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus |
Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet |
Tämä raportti on GRI Standardien Core-tason mukainen |
| 102-55 | GRI-sisällysluettelo | Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet/ GRI-indeksi |
|
| 102-56 | Raportoinnin varmennus | Vastuullisuus/ Raportointiperiaatteet/ GRI-indeksi |
Ei ulkopuolista varmennusta |
| GRI 103: Johtamismalli | |||
| 103-1 | Olennaisia aiheita koskevat laskentarajat |
Vastuullisuus/ Taloudellinen vastuu |
|
| Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu |
|||
| Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi |
|||
| Vastuullisuus/Ympäristö | |||
| 103-2 | Johtamistapa ja sen osa-alueet | Vastuullisuus/ Taloudellinen vastuu |
|
| Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu |
|||
| Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi |
|||
| Vastuullisuus/Ympäristö | |||
| 103-3 | Johtamistavan arviointi | Vastuullisuus/ Taloudellinen vastuu |
|
| Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu |
|||
| GRI 201: Taloudelliset tulokset | |||
|---|---|---|---|
| 201-1 | Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen |
Tilinpäätös, tuloslaskelma ja sen liitteet |
Maksut valtioille per maa ei ole listattu tilinpäätöksessä. Ei olennaisia yhteisöinvestointeja: Vapaaehtoiset lahjoitukset sekä investoinnit laajemmalle yhteiskuntaan, jossa saajat ovat yhtiön ulkopuolisia eikä yhtiön liiketoimintaan liittyviä, ei raportoitu. Segmenttiraportoinnin liikevaihto ja liikevoitto: Kriteerit perustuvat segmenttiraportointiin (johdon raportoinnin tarkkuustaso) |
| 201-3 | Eläketurvan kattavuus | Tilinpäätöksen eläkeliitetieto |
Prosenttiosuus palkasta työntekijän ja työnantajan osalta: Ei esitetty mutta työnantajan osuus on nähtävissä tuloslaskelmasta ja sen liitteistä. |
| 201-4 | Julkiselta sektorilta saatu taloudellinen avustus |
Tilinpäätöksen liitetieto 2: avustukset Vuosikertomuksen tiedot osakkeenomistajista: julkisyhteistöt esitetty osakkeenomistajien sektorijakaumassa |
Osittain raportoitu |
| GRI 204: Ostokäytännöt | |||
| 204-1 | Ostot paikallisilta toimittajilta | Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
|
| G4 Food Processing Sector Disclosure 1 |
Prosenttiosuus hankintavolyymista, joka on yrityksen hankintakäytäntöjen mukainen. |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
Raportoitu kuten on oleellista HKScanin toiminnassa: - Elävien eläinten hankinta: % hankinnasta vastaa hankintakäytäntöjä - Prosenttiosuus hankinnoista, jotka ovat sitoutunut HKScanin toimittajien eettisten periaatteiden noudattamiseen (HKScan's Supplier Guidelines) |
| G4 Food | Prosenttiosuus hankintavolyymistä, | Vastuullisuus/ | Raportoitu kuten on oleellista |
| Processing Sector Disclosure 2 |
joka on todennetty uskottavien, kansainvälisesti tunnustettujen vastuullisuusstandardien mukaisesti, jaoteltuna standardeittain. |
Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
HKScanin toiminnassa - hankintaperiaatteet: - Vastuullisesti tuotettu soija arvoketjussa (eläinten rehu, elintarvikkeiden ainesosa) - Vastuullisesti tuotettu palmuöljy |
|---|---|---|---|
| GRI 205: Korruptionvastaisuus | Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/Arvot ja toimintaperiaatteet |
||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus |
Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/Arvot ja toimintaperiaatteet |
|
| 205-3 | Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/Arvot ja toimintaperiaatteet |
|
| GRI 206: Kilpailun rajoittaminen | Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/Arvot ja toimintaperiaatteet |
| GRI 301: Materiaalit | |||
|---|---|---|---|
| 301-1 | Käytetyt materiaalit painon tai määrän mukaan |
Vastuullisuus/Ympäristö/ Materiaalitehokkuus ja jätteet/ Pakkausmateriaalit |
|
| 301-2 | Kierrätetyn materiaalin osuus | Vastuullisuus/Ympäristö/ Materiaalitehokkuus ja jätteet/ Pakkausmateriaalit |
|
| GRI 302: Energia | |||
| 302-1 | Organisaation oma energiankulutus | Vastuullisuus/Ympäristö/ Kasvihuonekaasupäätöt |
Käytetty laskentayksikkö MWh |
| 302-4 | Energiankulutuksen vähentäminen | Vastuullisuus/Ympäristö/ Energiatehokkuus |
|
| GRI 303: Vesi | |||
| 303-1 | Vedenkulutus | Vastuullisuus/Ympäristö/ Vesi ja jätevesi |
Raportoitu vesi kunnallisesta vedenjakelujärjestelmästä, muita veden lähteitä ei ole |
| lähestymistapa | GRI 304: Luonnon monimuotoisuus -yleinen | Vastuullisuus/Ympäristö/Ympäristötyö tiloilla | |
| GRI 305: Päästöt | |||
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) |
Vastuullisuus/Ympäristö/ Kasvihuonekaasupäästöt |
| 305-2 | Epäsuoran energian kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 2) |
Vastuullisuus/Ympäristö/ Kasvihuonekaasupäästöt |
|
|---|---|---|---|
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen |
Vastuullisuus/Ympäristö/ Kasvihuonekaasupäästöt ja energiatehokkuus |
|
| GRI 306: Jätevedet ja jätteet | |||
| 306-2 | Jätteet jätelajeittain ja käsittelytavan mukaan jaoteltuna |
Vastuullisuus/Ympäristö/ Materiaalitehokkuus ja jätteet |
|
| noudattaminen | GRI 307: Ympäristölakien ja -sääntöjen | ||
| 307-1 | Ympäristölakien ja -sääntöjen rikkominen |
Vastuullisuus/Ympäristö | |
| SOSIAALISET STANDARDIT | |||
| GRI 403: Työterveys ja -turvallisuus | |||
| 403-2 | Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Henkilöstö |
|
| GRI 405-412: Ihmisoikeudet, periaatteet | Vastuullisuus/ Vastuullisuus HKScanissa/Arvot ja toimintaperiaatteet |
||
| GRI 413: Paikallisyhteisöt | Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Tuottajayhteisö |
Raportoitu kuten on oleellista HKScanin toiminnassa: Tuottajayhteisö ja vaikutukset paikallisyhteisöihin tuottajien kautta |
|
| GRI 414: Toimittajien sosiaalisen vastuun arviointi | |||
| 414-2 | Negatiiviset sosiaaliseen vastuuseen liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
Riskimaista tehtyjen hankintojen volyymi pieni, negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi luotu toimintaprosessi |
| GRI 416: Asiakkaiden terveys ja turvallisuus | |||
| 416-1 | Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset tuotteet |
|
| G4 Food Processing Sector Disclosure 6 |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset tuotteet |
Raportoitu: prosenttiosuus kokonaistuotekehityksestä |
|
| 416-2 | Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ Vastuulliset tuotteet |
Raportoitu tuotteiden takaisinvedot |
| G4 Food Processing |
Vastuullisuus/ Sosiaalinen vastuu/ |
Raportoitu: FSSC 22 000, IFS, BRC, ISO 22 000 |
|
| Sector Disclosure 5 |
Vastuulliset tuotteet | |
|---|---|---|
| HKScan: Eläinten terveys ja hyvinvointi | ||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 9 |
Kasvatettujen tai prosessoitujen eläinten prosenttiosuus ja kokonaismäärä lajeittain ja rotutyypeittäin |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi/ Eläinten tuotantotapa kuvaukset eläinlajeittain |
| G4 Food Processing Sector Disclosure 10 |
Politiikat ja toimintatavat, eläinlajeittain ja roduittain, eläimiin kohdistuvien toimenpiteiden osalta ja anestesian käyttö |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi/ Eläinten tuotantotapa kuvaukset eläinlajeittain |
| G4 Food Processing Sector Disclosure 11 |
Kasvatettujen tai prosessoitujen eläinten prosenttiosuus ja kokonaismäärä lajeittain ja rotutyypeittäin kasvatuskäytäntöjen mukaisesti |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi/ Eläinten tuotantotapa kuvaukset eläinlajeittain |
| G4 Food Processing Sector Disclosure 12 |
Politiikat ja toimintatavat, eläinlajeittain ja roduittain kohdistuen antibioottien, tulehduskipulääkkeiden, hormonien ja/tai kasvunedistäjien käytöön |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi/ Eläinten tuotantotapa kuvaukset eläinlajeittain |
| G4 Food Processing Sector Disclosure 13 |
Merkittävien lakien ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä aiheutuneiden tapahtumien määrät ja kuljetus-, käsittely- ja teurastuskäytäntöihin liittyvien vapaaehtoisiin standardien noudattaminen |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi/ Eläinten tuotantotapa kuvaukset eläinlajeittain |
Konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta. Rauman siipikarjayksikön käynnistys laski liikevaihtoa erityisesti Suomessa. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2016 tasosta. Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien markkina-alueiden vertailukelpoinen liikevoitto jäi edellisvuodesta. Tanskassa onnistuttiin pienentämään edellisvuoden tappiota lähes puoleen, mikä oli pääasiassa parantuneen tuotantotehokkuuden ansiota. Liikkeenjohdon konsultoinnin, kuten strategiatyön, markkinatutkimusten ja toiminnan tehostamisohjelman käynnistämiseen liittyvien ulkopuolisten palveluiden kustannukset nousivat edellisvuodesta.
Baltiassa jäätiin jälkeen viime vuodesta, sillä vuonna 2017 toiminnalle ei aiempien vuosien tapaan myönnetty EUalkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), ja lisäksi tuotantokustannukset kohosivat. Suomessa jäätiin selvästi vuoden 2016 tasosta Rauman yksikön käynnistysvaiheen rasittaessa tulosta. Vaikutukset olivat kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroa. Yksikön ylösajo heikensi myös siipikarjanlihan toimituskykyä kolmannella ja neljännellä neljänneksellä, minkä myötä kannattavuus heikkeni 9 miljoonalla eurolla myynnin ja markkinaosuuden menetyksen vuoksi. Tuotannon lisäkulujen ja materiaalihävikin yhteenlaskettu kustannusvaikutus oli 16 miljoonaa euroa.
Rahavirta ennen investointeja oli 45,7 (70,9) miljoonaa euroa, ja jäi edellisvuodesta. Pääsyy heikkoon rahavirtaan oli Rauman yksikön käynnistysprosessi, mutta rahavirta oli vaatimaton myös muilla markkina-alueilla. Rahavirta ennen rahoituskuluja oli merkittävästi edellisvuotta pienempi.
Punaisessa lihassa HKScan kärsi koko vuoden naudanlihan heikosta saatavuudesta, mikä piti raaka-aineen hinnat korkeina Suomessa ja Ruotsissa. Naudanlihan saatavuus parani kuitenkin vuoden lopulla Ruotsissa, ja myös katteet elpyivät. Suomessa onnistuttiin parantamaan myös katteita pienentyneestä volyymistä huolimatta.
Sianlihan volyymit laskivat sekä Ruotsissa että Suomessa. Suomessa edellisvuoden ylitarjonnan jälkeen pienentyneet volyymit paransivat lihatasetta ja sianlihan myyntikatteita vuoden 2017 aikana. Systemaattinen työ sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi Suomessa pienensi sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta, ja varastot ovat hyvällä tasolla. Baltiassa sianlihakategoria kehittyi myönteisesti kasvaneen viennin ja uusien vientikanavien ansiosta. Loppuvuotta kohden sianliharaaka-aineen saatavuus heikkeni. Kaikilla markkina-alueilla käynnistettiin yhteistyössä tuottajien kanssa useita toimenpiteitä yhtiön markkina-aseman vahvistamiseksi eläinhankinnassa ja liharaaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi.
Siipikarjanlihakategoriassa Suomen kannattavuuteen vaikutti merkittävästi Rauman uuden yksikön käynnistykseen liittyvät haasteet. Käynnistysprosessi ja siihen liittyvä samanaikainen tuotanto Euran vanhassa yksikössä sekä alihankinta lisäsivät kustannuksia tilapäisesti. Lisäksi yksikön ylösajo heikensi toimituskykyä kolmannen neljänneksen lopulla ja viimeisellä neljänneksellä. Tanskassa toteutetut tuotannon tehostamistoimet tuottivat tuloksia, ja tehokkuus parani merkittävästi vuoden aikana. Onnistumiset Tanskan vientimarkkinoilla kompensoivat haasteita kotimarkkinalla. Baltiassa katteet paranivat alkutuotannon parantuneen kustannustehokkuuden ja elpyneiden siipikarjan myyntihintojen ansiosta.
Prosessoiduissa tuotteissa markkinatilanne jatkui haasteellisena kaikilla markkina-alueilla. Makkaroissa ja leikkeleissä hintakilpailu oli kova. Hinnat ja volyymit laskivat, mutta kääntyivät vuoden viimeisellä neljänneksellä hienoiseen nousuun erityisesti Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden myynti sen sijaan kasvoi voimakkaasti ja katteet pysyivät vakaina läpi koko vuoden.
Vuoden 2017 aikana tehtiin useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada aikaan käänne ja tukea kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Konsernin toimintamalli arvioitiin, ja konsernissa käytiin toukokuussa päättyneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat 160 henkilön vähennykseen. Uusi toimintamalli astui voimaan 1.6.2017. Myös konsernin johtoryhmää uudistettiin vuoden aikana.
Elokuussa 2017 HKScan kertoi 'From farm to Fork' -strategiastaan ja fokusalueista, joiden kautta strategiaa toteutetaan. HKScan keskittyy kuluttajaan johtamalla ruoan arvoketjua. Viisi fokusaluetta ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä HKScan käynnisti useita tuotannon tehostamistoimenpiteitä, jotka parantavat tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tehostamisohjelmaa toteutetaan kaikissa toimintamaissa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
Merkittävin strateginen edistysaskel vuonna 2017 oli Rauman uuden siipikarjalihayksikön investointi. Investointi eteni aikataulussa, mutta tuotannon ylösajoon liittyneet haasteet viivästyttivät tuotannon täysimittaista käynnistämistä. Uusi yksikkö tulee kuitenkin parantamaan HKScanin kilpailukykyä merkittävästi ja mahdollistaa uusien innovatiivisten konseptien lanseeraamisen siipikarjanlihakategoriassa.
Vuoden 2017 marraskuussa HKScan otti toisen tärkeän askeleen kohti strategista Johtajuus siipikarjanlihassa -tavoitettaan ottamalla käyttöön uuden, ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen, ja parantaa eläinten hyvinvointia. Ensimmäiset uuden menetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun HKScan sai vahvistuksen Suomen ja Kiinan elintarvikeviranomaisten sianlihan vientiä koskevasta sopimuksesta. HKScanin Forssan yksikkö sai luvan käynnistää sianlihan viennin valmistelut, ja viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018 alkupuoliskon aikana. HKScanin pitkän aikavälin tavoitteena on käynnistää myös muiden lihalajien, kuten siipikarjanlihan, vienti, ja avata vientiä Kiinaan myös muilta konsernin kotimarkkinoilta.
Raportoitu tammi-joulukuun liikevoitto sisältää huomattavan määrän vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kulueriä. Niiden kokonaisarvo on 22,6 miljoonaa euroa, josta 5,8 miljoonaa euroa liittyy työsuhteiden lopettamiseen, ja 14,3 miljoonaa euroa omaisuuden arvon alentumiseen.
HKScanin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 125,5 miljoonaa euroa, josta suurin yksittäinen investointi oli Rauman siipikarjanlihayksikkö noin 117,5 miljoonaa euroa vuosien 2015 - 2017 aikana.
(miljoonaa euroa)
| Liikevaihto | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 759,4 | 790,8 |
| Suomi | 742,2 | 774,9 |
| Tanska | 147,8 | 149,5 |
| Baltia | 158,7 | 157,7 |
| Segmenttien välinen | 0,0 | 0,0 |
| Konserni yhteensä | 1 808,1 | 1 872,9 |
| Liikevoitto | ||
| Ruotsi | 5,4 | 9,5 |
| Suomi | -16,5 | 15,3 |
| Tanska | -13,9 | -6,6 |
| Baltia | 4,4 | 6,2 |
| Segmenttien välinen | - | - |
| Segmentit yhteensä | -20,6 | 24,3 |
| Konsernihallinnon kulut | -19,7 | -14,7 |
| Konserni yhteensä | -40,3 | 9,7 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -17,6 | 13,2 |
| Henkilöstökustannukset, Konsernihallinto 2) | - | -1,2 |
| Työsuhteen lopetus, Tanska 2) | -0,6 | -0,5 |
| Työsuhteen lopetus, Suomi 2) | -0,5 | -0,3 |
| Ympäristövaraus, Ruotsi 3) | - | -1,5 |
| Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 2) | -1,6 | - |
| Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2) | -3,2 | - |
| Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 1) | -4,2 | - |
|---|---|---|
| Ympäristövaraus, Suomi 3) | -2,5 | - |
| Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 1) | -10,1 | - |
| Liikevoitto | -40,3 | 9,7 |
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Poistot"
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut"
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut kulut"
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja johdon raportointiin. Johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, jotka ovat Ruotsi, Suomi, Tanska ja Baltia.
Ruotsissa liikevaihto oli 759,4 (790,8) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 8,6 (11,1) miljoonaa euroa.
Tuotemyyntiin pohjautuva liikevaihto kääntyi kolmannella ja neljännellä neljänneksellä kasvuun, ja kasvatti myös koko vuoden liikevaihtoa. Siitä huolimatta kokonaisliikevaihto laski eläinten välitysmäärien vähenemisen vuoksi. HKScanin markkinaosuus kasvoi hieman koko vuonna arvossa mitattuna kolmannella ja neljännellä neljänneksellä tapahtuneen käänteen ansiosta. Koko vuoden sianlihan ja makkaroiden liikevaihto pysyi ennallaan, mutta leikkeleissä liikevaihto laski. Lasku hidastui kuitenkin vuoden lopulla. Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden liikevaihdon kasvu jatkui. Myös naudanlihan myynti parani edellisvuoden alhaisesta tasosta.
Ruotsissa katteet laskivat edellisvuodesta vaikka katteet sianlihassa paranivat. Kasvavissa naudanliha- ja ateriakomponenttikategorioissa katteet pysyivät ennallaan. Sian ja naudan saatavuus parani vuoden lopulla ja liharaakaaineen hinta oli kolmannella ja neljännellä neljänneksellä lähes edellisvuoden tasolla, mutta tammi-joulukuussa edellisvuotta korkeampi. Katteet heikkenivät kuitenkin kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.
Suomessa liikevaihto oli 742,2 (774,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -9,3 (15,5) miljoonaa euroa.
Liikevaihto laski vuoden viimeisellä neljänneksellä Rauman uuden siipikarjanlihayksikön haasteiden ja naudanlihan heikon saatavuuden vuoksi. Myös kova kilpailu prosessoiduissa tuotteissa laski liikevaihtoa. Ateriakomponenttien myynti sen sijaan kasvoi edelleen. HKScan menetti markkinaosuuttaan arvossa mitattuna.
Kokonaismyynnin kate laski selvästi, minkä taustalla oli pääasiassa siipikarjanlihan heikko toimituskyky ja kova kilpailu prosessoiduissa tuotteissa. Systemaattiset toimet sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi pienensivät sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta. Tällä hetkellä tasapaino on hyvä. Punaisen lihan katteet paranivat edellisvuodesta, paremman sianlihataseen ansiosta. Naudanlihassa raaka-ainepula sen sijaan jatkui, pienensi volyymejä ja vaikutti negatiivisesti tulokseen siitäkin huolimatta, että suhteellinen kannattavuus parani. Kustannukset pienenivät edellisvuodesta lukuun ottamatta Rauman uuden yksikön käynnistyskustannuksia. Käyttöönoton yhteenlaskettu tulosvaikutus oli 25 miljoonaan euroa. Summa pitää sisällään myynnin ja markkinaosuuden menetyksestä aiheutuneen 9 miljoonan euron kulun sekä korkeammista tuotantokuluista ja materiaalihävikistä johtuneen 16 miljoonan euron kulun.
Rauman uusi siipikarjanlihayksikkö vihittiin elokuussa. Uusi tehokas yksikkö mahdollistaa uusien innovatiivisten Kariniemen®-tuotteiden lanseeraamisen, ja parantaa kilpailukykyä ja koko tilalta-haarukkaan-ketjun kannattavuutta. Lisäksi se tukee kotimaista siipikarjanlihan tuotantoa ja paikallista työllisyyttä. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä päätavoite on varmistaa Rauman yksikön toimituskyky.
Marraskuussa 2017 HKScan otti käyttöön uuden, ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämä vähentää eläinten käsittelyä ja eläintenkuljetuksia, mikä parantaa eläinten hyvinvointia. Ensimmäiset uuden kasvatusmenetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Korkealaatuisen naudanlihan kysyntä kasvaa Suomessa. Vastatakseen kysyntään HKScan julkisti lokakuussa ROTUKARJA 2025-kehitysohjelman, jonka pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä naudanlihantuotantoa Suomessa.
HKScan jatkoi täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen perustuvien tuotteiden kehittämistä, ja lanseerasi joulumyyntiin rajoitetun erän uutta joulukinkkua. HKScanin täysin antibioottivapaa Omega 3-possu sai kunniamaininnan Lidlin vientikilpailussa, ja marraskuussa se voitti kansainvälisen Euroopan Osuustoimintajärjestö Copa Cogecan järjestämän innovaatiokilpailun.
Suomen ja Kiinan elintarvikeviranomaiset allekirjoittivat marraskuussa 2017 vientiä koskevan sopimuksen, jonka ansiosta HKScanin Forssan yksikkö valmistautuu käynnistämään suomalaisilla tiloilla kasvatetun korkealaatuisen sianlihan viennin Suomesta Kiinaan. Viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.
Tanskassa liikevaihto oli 147,8 (149,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli -3,2 (-6,2) miljoonaa euroa.
Liikevaihto oli lähellä viime vuoden tasoa. Vientimyynti oli edellisvuotta korkeampi mm. Etelä-Afrikan ja Korean vahvan kysynnän ansiosta. Myynti kotimaan vähittäiskaupalle heikkeni edellisvuoden lopusta ja koko edellisvuodesta. Luomubroilerivarastot kasvoivat, mutta kokonaisuutena varastotasot laskivat edellisvuodesta.
Alhaisemmat liharaaka-ainekustannukset kompensoivat myyntihintojen laskua minkä seurauksena kate raakaainekustannusten jälkeen pysyi ennallaan. Tuotantotehokkuus parani merkittävästi läpi koko vuoden ja vertailukelpoinen liiketappio lähes puolittui edellisvuodesta.
Tanskan osalta on kirjattu vuoden 2017 lopussa arvonalentumistappiota yhteensä 6,7 miljoonaa euroa arvonalentumistestauksen perusteella. Kirjaus on IFRS standardin mukainen ja huomioi aiemman tuloskehityksen. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta.
Baltiassa liikevaihto oli 158,7 (157,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 4,4 (6,2) miljoonaa euroa.
Baltiassa markkina elpyi ja liikevaihto parani hieman. Hintatasot sekä sian- että siipikarjanlihassa paranivat edellisvuoden alhaisista tasoista. Sianliharaaka-aineen saatavuus heikkeni vuoden lopulla. Brändituotteiden kysyntä parani ja vienti kehittyi suotuisasti uusien vientikanavien ansiosta. Siipikarjanlihan ja sianlihan katteet elpyivät positiivisen hintakehityksen ansiosta.
Merkittävä osa sikatiloista Baltiassa sijaitsee afrikkalaisen sikaruton suojavyöhykkeellä, mikä aiheuttaa rajoituksia lihan käsittelyyn ja myyntiin. Tuotantokustannukset nousivat edellisvuoden tasosta. Baltiassa ei saatu aiempien vuosien tapaan EU:n alkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), mikä vaikuttaa vertailukelpoisuuteen. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli 0,1 (0,8) miljoonaa euroa.
Marraskuussa 2016 HKScan kertoi päätöksestään käynnistää sisäinen selvitys konsernin Baltian toiminnoissa. Selvityksellä haluttiin varmistaa, että HKScanin Baltian liiketoiminta-alueella noudatetaan hyvää hallintotapaa ja yhtiön toimintatapaohjetta (Code of Conduct). HKScan pyysi vuonna 2017 Viron viranomaisia selvittämään, onko HKScanin
Baltian toiminnoissa syyllistytty rikoksiin, ja lopetti samalla oman sisäisen selvityksensä. Viron syyttäjäviranomainen julkaisi marraskuussa 2017 rikosepäilyihin liittyvän tiedotteen.
HKScan tiedotti joulukuussa vahvistavansa aterialiiketoimintaansa ja investoivansa konsernin Rakveren yksikköön Virossa. Kaikkiaan 8 miljoonan euron investointi sisältää yksikön kypsennysosaston uudistamisen, rakennuksen laajennuksen ja uusien kypsennys- ja pakkauslinjojen asennuksen, jotka mahdollistavat uusien teknologioiden käyttöönoton ja pakkausratkaisut. Rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2018.
Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2017 olivat 125,5 (97,6) miljoonaa euroa.
Ne jakautuivat markkina-alueittain seuraavasti:
(miljoonaa euroa)
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Ruotsi | 13,7 | 19,8 |
| Suomi | 100,4 | 64,0 |
| Tanska | 1,3 | 3,1 |
| Baltia | 10,0 | 10,8 |
| Yhteensä | 125,5 | 97,6 |
Konsernin korolliset velat vuoden lopussa nousivat 259,2 (144,1) miljoonaan euroon alhaisemman rahavirran ja Rauman siipikarjalaitosinvestoinnin vuoksi. Nettovelka oli 208,3 (137,2) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 59,3 (33,5) prosenttia.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2017 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. Samoin 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli vuoden lopussa kokonaan käyttämättä (7,0 miljoonaa euroa). Kassavarat olivat EUR 50,9 (6,6) miljoonaa euroa vuoden lopussa.
Vuoden aikana yhtiö laajensi rahoitusprofiiliaan ja pidensi maturiteettirakennetta useilla pitkäaikaisilla rahoitusjärjestelyillä ja transaktioilla.
Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana yhtiö solmi uuden 8,5-vuotisen noin 30 miljoonan euron lainajärjestelyn. Laina nostettiin viimeisen neljänneksen aikana ja järjestelyllä on ulkomaisen vientiluottolaitosryhmittymän takaus. Lisäksi yhtiö allekirjoitti uuden kahdenvälisen 4-vuotisen kertalyhenteisen 40 miljoonan euron lainasopimuksen, joka nostetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 alussa. Samassa yhteydessä yhtiö järjesteli vuonna 2018 erääntymässä olleen kahdenvälisen 35 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Uusittu sopimus on kolmivuotinen, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 toisen neljänneksen aikana yhtiö järjesteli vuonna 2018 erääntymässä olleen kahdenvälisen 25 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Uusittu sopimus erääntyy 2021, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 135 miljoonan euron vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan ja lunasti takaisin vastaavaa vuonna 2019 erääntyvää 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaansa 67 miljoonalla eurolla. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2022 ja sille maksetaan kiinteää 2,625 prosentin vuotuista korkoa.
Nettorahoituskulut olivat -10,6 (-8,7) miljoona euroa. Kulut sisältävät korkosuojaukseen liittyvää tehottomuutta -0,5 miljoonaa euroa.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 6,5 (6,6) miljoonaa euroa vuonna 2017, eli noin 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää asiakkaille ja kuluttajille suunnatun tarjonnan kehittämiseen hyödyntämällä yhtiön asiantuntemusta ja näkemystä kuluttajien tarpeista, osaamista ja resursseja, sekä investoimalla uusiin konsepteihin yhtiön kaikilla markkina-alueilla.
Tuotekehitys on osa HKScanin Culinary Competence Centre-tiimiä, jossa T&K, ravitsemusasiantuntemus, kokit ja tuotekehittäjät kohtaavat. Konsernin T&K-tiimi tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Suomessa ja Ruotsissa, ja myös HKScanin henkilöstö osallistuu akateemiseen tutkimustyöhön mm. eläinlääketieteessä. Tämän lisäksi HKScan tarjoaa harjoittelupaikkoja elintarvike- ja liiketaloustieteiden loppuvaiheen opiskelijoille.
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin 'From Farm to Fork' ("tilalta haarukkaan") -strategiaa. HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen, joita ovat: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu. Konsernin vastuullisuus on kuvattu muun kuin taloudellisen tiedon raportissa, joka on erillinen raportti. Se täydentää yhtiön vuoden 2017 vuosikertomusta. Molemmat raportit julkaistaan vuonna 2018 viikolla 11.
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 6.4.2017 Turussa, vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2016. Yhtiökokous päätti vuoden 2016 osingoksi 0,16 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous päätti myös hallituksen jäsenten, varajäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien vuosipalkkioista. Hallituksen nykyiset jäsenet Mikko Nikula ja Pirjo Väliaho valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Per Olof Nyman, Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäseniksi valittiin Veikko Kemppi ja Carl-Peter Thorwid varsinaisen yhtiökokouksen 2018 päättymiseen saakka.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Mikko Nikulan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Marko Onnelan. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Markku Katajisto seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2018 asti ja ne kumoavat vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 6.4.2017 ja ne ovat myös luettavissa
yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
HKScan ilmoitti 28.12.2017, että Mikko Forsell oli nimitetty konsernin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2018 alkaen. HKScanin edellinen talousjohtaja Tuomo Valkonen jää pois yhtiön palveluksesta 1.3.2018.
HKScan ilmoitti 8.11.2017, että Sami Sivuranta oli nimitetty konsernin tuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään 1.1.2018. Hänen edeltäjänsä Aki Laiho jäi pois yhtiön palveluksesta. Pia Nybäck oli nimitetty konsernin eläintenhankinnasta ja alkutuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nybäck on työskennellyt HKScanissa vuodesta 2013.
HKScan ilmoitti 4.10.2017, että International & Biotech markkina-alueesta vastaava johtaja Jukka Nikkinen vastaa jatkossa johtoryhmässä myös markkina-alue Tanskasta. Markkina-alue Tanskan edellinen johtaja Svend Schou Borch lähti yhtiöstä.
HKScan ilmoitti 27.9.2017, että Olli Huuskonen oli nimitetty konsernin lakiasianjohtajaksi 1.10.2017 alkaen. Hän raportoi konsernin toimitusjohtaja Jari Latvaselle. Edellinen lakiasianjohtaja Markku Suvanto jäi pois yhtiön palveluksesta.
HKScan ilmoitti 24.5.2017, että Mikko Saariaho oli nimitetty konsernin viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.2017 alkaen. Kyseessä oli uusi johtoryhmäpositio.
HKScan ilmoitti 8.2.2017, että Sofia Hyléen Toresson oli nimitetty markkina-alue Ruotsista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.5.2017 alkaen. Hänen edeltäjänsä Göran Holm jäi pois yhtiön palveluksesta. Niin ikään 8.2.2017 ilmoitettiin, että Heli Arantola oli nimitetty konsernin kategorioista ja konsepteista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.5.2017 alkaen. Kyseessä oli uusi johtoryhmäpositio.
Konsernin johtoryhmä 7.2.2018: Jari Latvanen, toimitusjohtaja, Sofia Hyléen Toresson, EVP markkina-alue Ruotsi; Jyrki Karlsson, EVP markkina-alue Suomi (31.3.2018 asti, viimeistään 2.5.2018 alkaen Kati Rajala); Jukka Nikkinen, EVP markkina-alue Tanska, EVP markkina-alue International & Biotech; Anne Mere, EVP markkina-alue Baltia; Heli Arantola, EVP kategoriat ja konseptit; Sami Sivuranta, EVP tuotanto; Anu Mankki, EVP henkilöstö; Mikko Forsell, talousjohtaja; Mikko Saariaho, EVP viestintä ja vastuullisuus; ja Pia Nybäck, EVP eläintenhankinta ja alkutuotanto.
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli joulukuun lopussa 66 820 528 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 kpl) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in osakkeiden tai osuuksien määrät pysyivät ennallaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2017 joulukuun lopussa oli 169,1 (172,3) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 152,2 (155,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 16,9 (17,2) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 10 426 342 (13 313 324) ja osakekauppojen arvo oli 33 784 168 (42 427 708) euroa. Ylin noteeraus oli 3,60 (3,89) euroa ja alin 2,96 (2,89) euroa. Keskikurssi oli 3,24 (3,18) euroa: vuoden 2017 joulukuun lopun päätöskurssi oli 3,13 (3,19) euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2017 lopussa 12 212 (13 226) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 18,1 (12,6) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
HKScan Oyj vastaanotti 20.11.2017 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksista Sveriges Djurbönder ek.för:iltä. Ilmoituksen mukaan Sveriges Djurbönder ek. för:in omistusosuus HKScanin osakkeiden kokonaismäärästä on 20.11.2017 laskenut alle viiden (5) prosentin. Ilmoituksen mukaan peruste on osakkeiden ja äänioikeuksien luovutus johtuen Sveriges Djurbönder ek. för:in vapaaehtoisesta selvitystilasta ja varojen jakamisesta.
Joulukuun 2017 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 008 849 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
10.4.2017 julkistetun pörssitiedotteen mukaan HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille 2017–2019.
Uusi osakepohjainen kannustinjärjestelmä koostuu yhdestä vuoden pituisesta ansaintajaksosta, käsittäen kalenterivuoden 2017, sekä sitä seuraavasta, vuosiin 2018–2019, ulottuvasta rajoitusjaksosta. Järjestelmän nojalla mahdollisesti maksettava palkkio perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS) suoritusjaksolla.
Uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään on oikeutettu osallistumaan 28 HKScan Oyj:n ylimpään johtoon kuuluvaa sekä muuta valittua avainhenkilöä.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2017 lopussa yhteensä 32 878 A-osaketta, mikä vastaa 0,06 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,01 prosenttia äänistä.
| Osakkeiden määrä | Omistajia kpl |
Omistajia % |
Osake-määrä kpl |
Osake-määrä % |
Äänimäärä kpl |
Äänimäärä % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 267 | 26,75 | 161 796 | 0,29 | 161 796 | 0,10 |
| 101–500 | 4 550 | 37,26 | 1 295 872 | 2,36 | 1 295 872 | 0,82 |
| 501–1 000 | 1 965 | 16,09 | 1 538 258 | 2,80 | 1 538 258 | 0,98 |
| 1 001–5 000 | 1 987 | 16,27 | 4 443 622 | 8,06 | 4 443 622 | 2,82 |
| 5 001–10 000 | 230 | 1,88 | 1 653 551 | 3,01 | 1 653 551 | 1,05 |
| 10 001–50 000 | 160 | 1,31 | 3 219 058 | 5,85 | 3 219 058 | 2,04 |
| 50 001–100 000 | 23 | 0,19 | 1 625 635 | 2,95 | 1 625 635 | 1,03 |
| 100 001–500 000 | 15 | 0,12 | 3 354 442 | 6,10 | 3 354 442 | 2,13 |
| 500 001– | 15 | 0,12 | 36 938 948 | 67,13 | 126 903 948 | 80,51 |
| Yhteensä | 12 212 | 100,00 | 54 231 182 | 98,56 144 196 182 | 91,48 | |
| joista | ||||||
| hallintarekisteröityjä | 8 | 9 303 431 | 16,91 | 9 303 431 | 5,90 | |
| Odotuslistalla | 1 | 665 000 | 1,21 | 13 300 000 | 8,44 | |
| Yhteistilillä | 130 340 | 0,24 | 130 340 | 0,08 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä |
55 026 522 | 100,00 | 157 626 522 | 100,00 |
| Osakesarja | Osakkeita | Osuus osakepääomasta, % | Osuus äänimäärästä, % |
|---|---|---|---|
| A-sarja | 49 626 522 | 90,19 | 31,48 |
| K-sarja | 5 400 000 | 9,81 | 68,52 |
| Yhteensä | 55 026 522 | 100 | 100 |
| Osuus omistajista, | Osuus osakkeista, | Osuus äänistä, | |
|---|---|---|---|
| % | % | % | |
| Yritykset | 3,46 | 45,81 | 73,07 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,15 | 1,49 | 6,32 |
| Julkisyhteisöt | 0,05 | 7,52 | 2,63 |
| Kotitaloudet | 95,58 | 22,93 | 8,01 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,55 | 3,42 | 1,19 |
| Koko kansantalous | 99,78 | 81,16 | 91,21 |
| Ulkomaat | 0,22 | 0,49 | 0,27 |
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 81,65 | 91,48 |
| Yhteistilillä | 0,24 | 0,08 |
| Osuus | Osuus | |||
|---|---|---|---|---|
| A-osake | K-osake | osakkeista, % | äänistä, % | |
| 1 LSO Osuuskunta | 14 458 884 4 735 000 | 34,88 | 69,25 | |
| 2 Lantmännen ek. För | 2 619 750 | 665 000 | 5,97 | 10,10 |
| 3 Tiiviste-Group Oy | 1 250 000 | 0 | 2,27 | 0,79 |
| 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 192 806 | 0 | 2,17 | 0,76 |
| 5 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 142 830 | 0 | 2,08 | 0,73 |
| 6 Apteekkien Eläkekassa | 1 081 889 | 0 | 1,97 | 0,69 |
| 7 HKScan Oyj | 1 008 849 | 0 | 1,83 | 0,64 |
| 8 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 836 414 | 0 | 1,52 | 0,53 |
| 9 Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle |
670 500 | 0 | 1,22 | 0,43 |
| 10 Suhonen Jyrki | 567 003 | 0 | 1,03 | 0,36 |
| 11 Hisinger-Jägerskiöld Eva | 560 000 | 0 | 1,02 | 0,36 |
| 12 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake | 550 000 | 0 | 1,00 | 0,35 |
| 13 Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 0 | 0,91 | 0,32 |
| 14 Hallqvist AB | 405 000 | 0 | 0,74 | 0,26 |
| 15 J & K Hämäläinen Oy | 257 000 | 0 | 0,47 | 0,16 |
| 16 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 250 000 | 0 | 0,45 | 0,16 |
| 17 Mandatum Life | 226 164 | 0 | 0,41 | 0,14 |
| 18 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 218 298 | 0 | 0,40 | 0,14 |
| 19 Gripenberg Jarl kuolinpesä | 215 000 | 0 | 0,39 | 0,14 |
| 20 Sveriges Djurbönder Ek. För. | 202 460 | 0 | 0,37 | 0,13 |
Vuonna 2017 HKScanin palveluksessa oli keskimäärin 7 292 (7 319) henkilöä. Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin seuraavasti:
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Ruotsi | 2 139 | 2 162 |
| Suomi | 2 964 | 2 912 |
| Tanska | 663 | 686 |
| Baltia | 1 527 | 1 560 |
| Yhteensä | 7 292 | 7 319 |
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaaleiden ja paikallisten lihataseiden hallintaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta muodostaa riskin. HKScanissa on käynnissä yhtiön toimintatapaohjeen uudistaminen ja sen jalkauttaminen käynnistyy vuoden 2018 aikana.
Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Lisäksi HKScan on osallisena joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimarkkina-alueillaan.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois.
Rauman yksikön käynnistyksen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien minimoiminen on vuonna 2018 yhtiön johdon tärkeimpiä tavoitteita.
HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuoden 2017 vuosikertomuksen riskienhallinta-osioissa.
HKScani on laatinut erillisen selvityksen konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt sen kokouksessaan 1. helmikuuta 2018. Selvitys julkaistaan vuosikertomuksen osana sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.hkscan.com viikolla 11/2018.
HKScan tiedotti 23.1.2018, että Kati Rajala, DI, on nimitetty HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaavaksi johtajaksi (EVP) ja johtoryhmän jäseneksi. Rajala aloittaa tehtävässään viimeistään 2.5.2018 ja hän raportoi toimitusjohtajalle. HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson siirtyy uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle 31.3.2018.
HKScan antoi 18.1.2018 yhtiön vuoden 2017 tuloksesta tilintarkastamatonta ennakkotietoa, jonka mukaan HKScan Oyj:n vuoden 2017 liikevaihto oli noin 1 808 miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen liikevoitto noin -18 miljoonaa euroa.
Rauman yksikön arvioitujen käynnistyskustannusten ja normaalia heikommasta toimituskyvystä johtuneen siipikarjanlihan myynnin menetyksen vaikutus Suomessa on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina 1,6 prosenttia vuodessa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista kasvun ajureista. Lisäksi useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat HKScanin strategian toteuttamista.
HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen vaikutus alkaa näkyä yhtiön tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena tuotannon tehokkuutena.
Yhtiö keskittyy 'From Farm to Fork'-strategian jalkauttamiseen kaikilla viidellä fokusalueellaan, jotka ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
HKScan on muuttanut ohjeistuskäytäntöään kansainvälisen käytännön mukaiseksi ja lopettanut numeerisen taloudellisen ohjeistuksen antamisen.
Arvio perustuu tämänhetkisiin odotuksiin ja oletuksiin HKScan-konsernin markkinaympäristön kehityksestä.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 235,5 (307,9) miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,2 (143,2) miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2017 osinkoa 0,09 (0,16) euroa osakkeelta, eli yhteensä noin 4,9 (8,6) miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
HKScan Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2018 klo 10.00 alkaen Turussa.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 29.3.2018 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 1 808,1 | 1 872,9 | 1 917,1 | 1 988,7 | 2 113,2 |
| Liikevoitto/-tappio, Meur | -40,3 | 9,7 | 9,6 | 55,5 | 11,7 |
| % liikevaihdosta | -2,2 | 0,5 | 0,5 | 2,8 | 0,6 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto/-tappio, Meur | -17,6 | 13,2 | 21,5 | 12,4 | 11,2 |
| % liikevaihdosta | -1,0 | 0,7 | 1,1 | 0,6 | 0,5 |
| Voitto/tappio ennen veroja, Meur | -49,2 | 0,9 | 2,2 | 51,2 | 6,7 |
| % liikevaihdosta | -2,7 | 0,0 | 0,1 | 2,6 | 0,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -11,2 | -0,9 | 0,4 | 13,4 | 2,4 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja , % | -6,3 | 2,1 | 2,3 | 9,7 | 4,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 36,9 | 47,9 | 50,9 | 51,5 | 37,1 |
| Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , % | 59,3 | 33,5 | 33,8 | 31,8 | 82,0 |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 125,5 | 97,6 | 49,6 | 48,7 | 42,2 |
| % liikevaihdosta | 6,9 | 5,2 | 2,6 | 2,4 | 2,0 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur | 6,5 | 6,6 | 5,1 | 3,7 | 3,2 |
| % liikevaihdosta | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,2 | 0,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 7 292 | 7 319 | 7 437 | 7 662 | 7 774 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 |
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur | -0,84 | -0,10 | 0,01 | 1,05 | 0,16 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur | -0,84 | -0,10 | 0,01 | 1,05 | 0,16 |
| Oma pääoma/osake, eur | 6,23 | 7,31 | 7,63 | 8,09 | 7,41 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,09* | 0,16 | 0,14 | 0,49 | 0,10 |
| Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % | -10,7* | -160,4 | 2 378,9 | 46,7 | 62,1 |
| Osinko laimennetusta tuloksesta, % | -10,7* | -160,4 | 2 378,9 | 46,7 | 62,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,9* | 5,0 | 3,7 | 15,0 | 2,7 |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| laimentamaton | -3,7 | -32,0 | 647,4 | 3,1 | 23,3 |
| laimennettu | -3,7 | -32,0 | 647,4 | 3,1 | 23,3 |
| Alin osakekurssi, eur | 2,96 | 2,89 | 3,24 | 3,12 | 3,29 |
| Ylin osakekurssi, eur | 3,60 | 3,89 | 6,26 | 4,49 | 4,28 |
| Keskikurssi, eur | 3,24 | 3,19 | 5,07 | 3,74 | 3,70 |
| Vuoden päätöskurssi, eur | 3,13 | 3,19 | 3,81 | 3,27 | 3,76 |
| Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur | 169,1 | 172,3 | 205,6 | 202,9 | 195,9 |
| Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl | 10 426 | 13 313 | 17 321 | 13 990 | 7 670 |
|---|---|---|---|---|---|
| % keskimääräisestä lukumäärästä | 19,3 | 24,7 | 32,1 | 25,9 | 14,2 |
| Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl | |||||
| keskimäärin tilikaudella | 54 018 | 54 006 | 53 973 | 53 973 | 53 973 |
| tilikauden lopussa | 54 018 | 54 018 | 53 973 | 53 973 | 53 973 |
| täysin laimennettu | 54 018 | 54 018 | 53 973 | 53 973 | 53 973 |
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.
| Oman pääoman | Tilikauden tulos | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tuotto (%) | Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) | |||||
| Sitoutuneen pääoman | Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |||||
| tuotto (ROCE) ennen veroja (%) |
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | x 100 | ||||
| Omavaraisuusaste (%) | Oma pääoma yhteensä | x 100 | ||||
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||||||
| Velkaantumisaste (%) | Korolliset rahoitusvelat | x 100 | ||||
| Oma pääoma | ||||||
| Nettovelkaantumisaste | Korolliset nettorahoitusvelat | |||||
| (%) | Oma pääoma | x 100 | ||||
| Osakekohtainen tulos | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | |||||
| (EPS) | Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakekohtainen oma pääoma |
|
|---|---|
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen | Tilikauden osingonjako |
| osinko | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko tuloksesta (%) | Osakekohtainen osinko x 100 |
| Osakekohtainen tulos | |
| Efektiivinen | Osakekohtainen osinko |
| osinkotuotto (%) | x 100 Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta/voittosuhde (P/ | Tilikauden päätöskurssi |
| E) | Osakekohtainen tulos |
| Osakekannan markkina-arvo |
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
| Rahavirta ennen rahoituskuluja |
Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä |
| Henkilöstön määrä | Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo |
| Kertaluonteisia muutoksia, mitkä eivät liity normaaleihin jatkuviin toimintoihin ja merkittävästi vaikuttavat yrityksen talouteen. Esimerkiksi sellaisia kustannuksia ovat: kapasiteetin sopeuttaminen (rakenneuudistukset), irtisanomiset, rakenneuudistuksiin liittyvät juridiset |
|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
kustannukset tai vastaavat kertaluonteiset kulut, mitkä liittyvät tehokkuus- tai uudelleenorganisointiohjelmiin, merkittävät korvaukset tai sakot, jotka maksetaan juridisen päätöksen tai sopimuksen takia, liiketoimintakauppaan liittyvät transaction palkkiot / kustannukset (konsultointi, neuvonta, juridinen, due diligence, rekisteröinti jne.) sekä liiketoimintojen myynnistä syntyneet voito/tappiot. |
| Vertailukelpoinen liikevoitto/tappio |
Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Vertailukelpoinen voitto ennen veroja |
Voitto ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Nettovelka | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset |
(milj. euroa)
| Liitetieto | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1. | 1 808,1 | 1 872,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2. | 8,5 | 11,4 |
| Materiaalit ja palvelut | 3. -1 271,3 -1 305,7 | ||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 4. | -328,4 | -326,6 |
| Poistot | 5. | -69,5 | -55,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6. | -187,7 | -187,5 |
| Liikevoitto | -40,3 | 9,7 | |
| Rahoitustuotot | 7. | 2,0 | 2,3 |
| Rahoituskulut | 7. | -12,6 | -11,1 |
| Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista | 1,7 | -0,1 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | -49,2 | 0,9 | |
| Tuloverot | 8. | 6,8 | -4,4 |
| Tilikauden voitto/tappio | -42,4 | -3,6 | |
| Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -45,5 | -5,4 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 3,0 | 1,8 | |
| Yhteensä | -42,4 | -3,6 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
|---|---|---|---|
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/osake | 9. | -0,84 | -0,10 |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake | 9. | -0,84 | -0,10 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto / tappio | -42,4 | -3,6 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen): | ||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -2,7 | -4,1 |
| Rahavirran suojaus | 3,1 | 2,5 |
| Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot | -3,1 | -2,9 |
| Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) | -2,7 | -4,4 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -45,1 | -8,0 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN: | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -48,1 | -9,8 |
| Määräysvallattomille omistajille | 3,0 | 1,8 |
| Yhteensä | -45,1 | -8,0 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| Liitetieto | 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 10. | 64,8 | 66,0 |
| Liikearvo | 11. | 72,4 | 77,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 12. | 458,2 | 401,7 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 13. | 22,5 | 22,2 |
| Myynti- ja muut saamiset | 14. | 2,8 | 4,7 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14. | 12,4 | 12,8 |
| Laskennallinen verosaaminen | 15. | 33,2 | 23,8 |
| Pitkäaikaiset varat | 666,3 | 608,1 | |
| Vaihto-omaisuus | 16. | 111,8 | 116,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 17. | 123,5 | 123,7 |
| Tuloverosaaminen | 17. | 0,2 | 0,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 18. | 50,9 | 6,6 |
| Lyhytaikaiset varat | 286,4 | 246,6 | |
| Varat | 952,7 | 854,8 | |
| Osakepääoma | 19. | 66,8 | 66,8 |
| Ylikurssirahasto | 19. | 72,9 | 72,9 |
| Omat osakkeet | 19. | -0,0 | -0,0 |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 19. | 147,0 | 143,9 |
| Muuntoerot | 19. | -7,9 | -5,3 |
| Kertyneet voittovarat | 19. | 57,9 | 116,5 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 336,6 | 394,8 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 14,4 | 14,9 | |
| Oma pääoma | 351,0 | 409,7 |
| Laskennallinen verovelka | 15. | 17,4 | 17,0 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 22. | 245,1 | 126,9 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 22. | 6,7 | 0,1 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 21. | 7,1 | 0,1 |
| Eläkevelvoitteet | 20. | 27,5 | 22,7 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 303,8 | 166,7 | |
| Korollinen vieras pääoma | 22. | 14,1 | 17,2 |
| Ostovelat ja muut velat | 22. | 281,0 | 259,2 |
| Tuloverovelka | 22. | 0,7 | 0,3 |
| Varaukset | 21. | 2,1 | 1,6 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 297,8 | 278,4 | |
| Oma pääoma ja velat | 952,7 | 854,8 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -42,4 | -3,6 |
| Oikaisuerät | 72,4 | 62,0 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 30,0 | 58,4 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 23,9 | 26,9 |
| Muu muutos | 3,9 | -5,6 |
| Korkokulut | -11,1 | -9,8 |
| Muut rahoituskulut | -5,1 | -4,7 |
| Korkotuotot | 1,8 | 2,0 |
| Muut rahoitustuotot | 3,2 | 4,4 |
| Osinkotuotot | 0,6 | 1,3 |
| Tuloverot | -1,5 | -2,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 45,7 | 70,9 |
| Käyttöomaisuuden investoinnit | -108,7 | -56,6 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 2,8 | 2,4 |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet | - | 0,1 |
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut | 1,9 | 0,2 |
| Investointien rahavirta (B) | -104,0 | -53,9 |
| Muiden rahastojen lisäys | 0,0 | 0,0 |
| Lainojen nostot | 256,8 | 57,6 |
| Lainojen takaisinmaksut | -140,6 | -69,1 |
| Rahoitusleasingmaksut | -0,7 | -0,7 |
| Maksetut osingot | -9,0 | -8,2 |
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa | -4,5 | - |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 101,9 | -20,6 |
| Nettorahavirta (A+B+C) | 43,6 | -3,5 |
| Rahavarat 31.12. | 50,9 | 6,6 |
|---|---|---|
| Rahavarat 1.1. | 6,6 | 9,5 |
| Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus | 0,6 | 0,7 |
| Muutos | 43,6 | -3,5 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
(milj. euroa)
| Emo | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sijoitettu | yhtiön | Määräys | |||||||||
| vapaa | osakkeen | vallat | |||||||||
| Arvon | oma | omistajien | tomien | ||||||||
| Osake | Ylikurssi | muutos | pääoma | Muut | Muunto | Omat | Voitto | osuus | omistajien | ||
| pääoma | rahasto | rahasto | (SVOP) | rahastot | erot | osakkeet | varat | yhteensä | osuus Yhteensä | ||
| OMA PÄÄOMA | |||||||||||
| 1.1.2017 | 66,8 | 72,9 | -9,9 | 143,5 | 10,3 | -5,3 | -0,0 116,5 | 394,8 | 14,9 | 409,7 | |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | -45,5 | -45,5 | 3,0 | -42,4 |
| Muut laajan tuloksen erät |
|||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -2,7 | - | - | -2,7 | - | -2,7 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 3,1 | - | - | - | - | - | 3,1 | - | 3,1 |
| Vakuutusmatemaattiset | |||||||||||
| voitot tai tappiot | - | - | - | - | - | - | - | -3,1 | -3,1 | - | -3,1 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 3,1 | - | - | -2,7 | - | -48,6 | -48,1 | 3,0 | -45,1 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | 0,0 | - | - | -0,1 | -0,0 | - | -0,0 |
| Liiketoimet määräys vallattomien omistajien |
|||||||||||
| kanssa | - | - | - | - | - | - | - | -1,3 | -1,3 | -3,2 | -4,5 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | -8,6 | -8,6 | -0,4 | -9,0 |
| OMA PÄÄOMA | |||||||||||
| 31.12.2017 | 66,8 | 72,9 | -6,8 | 143,5 | 10,3 | -7,9 | -0,0 | 57,9 | 336,6 | 14,4 | 351,0 |
| OMA PÄÄOMA | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2016 | 66,8 | 72,9 | -12,4 | 143,5 | 10,2 | -3,7 | -0,0 134,7 | 412,0 | 13,8 | 425,8 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - -5,4 |
-5,4 | 1,8 | -3,6 |
| Muut laajan tuloksen | ||||||||||
| erät | ||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | -4,1 | - | - -4,1 |
- | -4,1 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 2,5 | - | - | - | - | - 2,5 |
- | 2,5 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||||||||||
| voitot tai tappiot | - | - | - | - | - | - | - -2,9 |
-2,9 | - | -2,9 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 2,5 | - | - | -4,1 | - -8,3 |
-9,8 | 1,8 | -8,0 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | 0,0 | - | - 0,1 |
0,1 | - | 0,1 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | 0,0 | 2,5 | - -2,5 |
0,0 | - | 0,0 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - -7,6 |
-7,6 | -0,7 | -8,2 |
| OMA PÄÄOMA | ||||||||||
| 31.12.2016 | 66,8 | 72,9 | -9,9 | 143,5 | 10,3 | -5,3 | -0,0 116,5 | 394,8 | 14,9 | 409,7 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Englannissa, Venäjällä, Saksassa ja Kiinassa. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.hkscan.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samassa osoitteessa on saatavilla myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.
Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla. Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassaolevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Osa-alueet, joihin liittyy tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet, joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta, joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2016.
1.1.2017 alkaneelle tilikaudelle voimaan tulleita standardeja, muutoksia tai tulkintoja, joilla olisi vaikutusta konsernin kirjanpitokäytäntöihin, ei ole ollut.
Vuodet 2017 ja 2016 ovat keskenään vertailukelpoisia.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien, kun määräysvalta siirtyy konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan myös omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon
ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mikä tavallisesti toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. "Lähipiiriliiketoimet" mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoiton alapuolella.
Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2016–2017.
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten sekä yhteisyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. "Lähipiiriliiketoimet".
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin ja muutos laajan tuloksen eriin.
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla
vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–50 vuotta |
|---|---|
| Rakennuksen koneet ja laitteet | 8–12,5 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 2–10 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypää arvoa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä, johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.
Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi, eikä tätä myöhemmin peruuteta.
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen
osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta.
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain. Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen arvo ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla omaisuuserän kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien (muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan mahdollisen peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.
Katso "Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta" ja "Liikearvo".
Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa. Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla.
Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon tai tappioon, jonka kuluessa tappio epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen liittyvien tekijöiden perusteella syntyi.
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa arvostettu käypiin arvoihin vähennettynä
arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin.
sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen. Silloin kun on tarpeellista luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien arvojen suhteessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: Järjestelyn toteutuminen riippuu tietyn hyödykkeen tai tiettyjen hyödykkeiden käyttämisestä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää hyödykettä.
Jos järjestely sisältää vuokrasopimuksen, vuokrasopimusosuuteen sovelletaan IAS 17:n vaatimuksia. Järjestelyn muihin osatekijöihin sovelletaan niitä koskevien IFRS-standardien säännöksiä.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva meno merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin omaisuuserän hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen muutosta, joka johtuu kyseisen kauden työsuorituksesta, järjestelyjen supistamisista ja velvoitteiden täyttämisestä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä yhtiön osakkeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite on ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Baltian konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Emoyhtiöllä on määräysvalta Baltian tytäryritysten osingonjakopolitiikkaan, ja kyseisiä voittovaroja ei ole suunniteltu jaettavan ennakoitavassa tulevaisuudessa.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palvelujen tuotot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu suoritetaan.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana eränään muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia ja spot-kauppoja, jotka kirjataan kaupantekopäivän mukaan. Kaupantekopäivä on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Selvityspäivä puolestaan on päivä, jolloin rahoitusvara luovutetaan toiselle osapuolelle tai vastaavasti rahoitusvara vastaanotetaan. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäinen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käyvän arvon perusteella, tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Nämä ovat esimerkiksi myyntisaamisia ja muita konsernin saamisia. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritetään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Muut rahastot sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien sijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut muut rahoitusvelat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat. Johdannaisvelat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan transaktiomenoiksi todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus. Järjestelypalkkiot kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne korkoriskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin tai –kuluihin (korkojohdannaiset) tai liiketoiminnan muihin kuluihin (hyödykejohdannaiset).
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Valuuttariskiä suojaavat johdannaiset kuuluvat tähän ryhmään. Kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin, ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 19. "Omaa pääomaa koskevat liitetiedot" kohdassa "Arvonmuutosrahasto".
Kytkettyjä johdannaisia sisältyy sellaisiin sitoviin kaupallisiin sopimuksiin, jotka on määritetty valuutassa, joka ei ole kummankaan sopimusosapuolen toimintavaluutta ja jota ei yleisesti käytetä siinä taloudellisessa ympäristössä, jossa liiketoimi toteutuu. Tällaiset johdannaiset ovat yleensä valuuttatermiinejä. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia.
Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen hyväksyntää.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.
Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset ja kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen päätöksen tai ratkaisun perusteella maksetut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi kirjatut korvaukset tai sakot sekä vertailukelpoinen liikevoitto voidaan tarvittaessa esittää erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.
Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta mahdolliseen liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumiseen sekä varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa näistä arvioista.
Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä. Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään alla.
Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja. Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän aiempaan tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman oikeuden käypään arvoon arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista rahavirroista. Arvostamiset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja takaisinostohintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset liiketoiminnan painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin alkuperäisessä arvostuksessa.
Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.
Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain. Rahavirtoja tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää arvioiden käyttöä. Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia, arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.
Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka koskee eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että tuoton kasvuun liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien ja arvioiden keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä mainittujen tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.
Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen arviointiin konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä vaihto-omaisuuden arvostamispolitiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen ja jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Myös biologisten hyödykkeiden käypä arvo sisältää johdon harkintaa.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. IFRS 9 julkaistiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS 9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa "suojausastetta" kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mukaisesta. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi on hyväksytty EU:ssa. IFRS 9:n mukaan joukkovelkakirjalainan modifiointikulut vuodelta 2017, jotka on käsitelty efektiivisen koron menetelmällä, kirjataan kuluksi. Tämä johtaa 1,0 miljoonan euron vähennykseen kertyneissä voittovaroissa, 1,2 miljoonan euron lisäykseen korollisissa veloissa ja 0,2 miljoonan euron vähennykseen laskennallisessa verovelassa avaavassa taseessa 1.1.2018. Uudella luottotappioiden laskentamallilla ei ole olennaista vaikutusta.
IFRS 15:ssä "Myyntituotot asiakassopimuksista" käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi korvaa IAS 18:n "Tuotot" ja IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet" sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi on hyväksytty EU:ssa. IFRS 15:een liittyen myyntisopimuksia asiakkaiden kanssa on arvioitu 5 vaiheisen mallin mukaisesti. Arvioinnin perusteella myynnin tuloutukseen ei tule olennaista muutosta.
IFRS 16 "Vuokrasopimukset" tulee korvaamaan IAS 17 ohjeistuksen koskien vuokrasopimuksia. IFRS 16 määrittää periaatteet, joilla vuokrasopimusten osapuolet kirjaavat, arvostavat ja esittävät tietoja vuokrasopimuksista. Standardia on sovellettava 1.1.2019 alkaen ja konserni ottaa sen käyttöön silloin. IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajan on kirjattava taseeseen varat ja velat sekä tuloslaskelmaan poistot ja rahoituskustannus kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Uudella standardilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta tulokseen ennen veroja. Varojen ja korollisten velkojen odotetaan kasvavan 30-40 miljoonaa euroa nykyisillä vuokrasopimuksilla. Muutokset vuokrasopimuksissa voivat muuttaa tätä summaa. Standardi on hyväksytty EU:ssa.
Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.
Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja tuloksellisuuden arviointiin.
Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti katsottuna johto arvioi tulosta Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa.
Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita ja -valmisteita sekä valmisruokia.
Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät sisällä sisäistä myyntiä ja katetta. Segmentit raportoivat ulkoista myyntiä ja ulkoisen myynnin kustannuksia.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.
| Toiminta | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsin | Suomen | Tanskan | Baltian | segmentit | Konserni | Elimi | Kohdista | Konserni | |
| Vuosi 2017 | toiminnot | toiminnot | toiminnot | toiminnot | yhteensä | hallinto | noinnit | mattomat | yhteensä |
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto | 759,4 | 742,2 | 147,8 | 158,7 | 1 808,1 | - | - | - 1 808,1 | |
| Liikevoitto | 5,4 | -16,5 | -13,9 | 4,4 | -20,6 | -19,7 | - | - | -40,3 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
-0,2 | 2,4 | -0,5 | - | 1,7 | - | - | - | 1,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut |
-10,6 | -10,6 | |||||||
| Tuloverot | 6,8 | 6,8 | |||||||
| Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot |
-42,4 |
| TASETIEDOT | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin varat | 239,4 | 404,4 | 66,7 | 141,2 | 851,7 | 62,4 | -32,5 | - | 881,6 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3,8 | 15,5 | 3,2 | - | 22,5 | - | - | - | 22,5 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 48,6 | 48,6 |
| Varat yhteensä | 243,1 | 420,0 | 69,9 | 141,2 | 874,2 | 62,4 | -32,5 | 48,6 | 952,7 |
| Segmentin velat | 106,8 | 154,8 | 17,6 | 20,8 | 300,0 | 13,5 | -7,1 | - | 306,3 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 295,3 | 295,3 |
| Velat yhteensä | 106,8 | 154,8 | 17,6 | 20,8 | 300,0 | 13,5 | -7,1 | 295,3 | 601,6 |
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 759,0 | 740,8 | 147,8 | 158,6 | 1 806,2 | - | - | - 1 806,2 | |
| Liikevaihto, palvelut | 0,3 | 1,4 | - | 0,1 | 1,8 | - | - | - | 1,8 |
| Investoinnit | 13,7 | 96,9 | 1,3 | 10,0 | 122,0 | 3,5 | - | - | 125,5 |
| Poistot | -11,2 | -24,8 | -8,9 | -9,4 | -54,3 | -0,9 | - | - | -55,2 |
| Arvonalentumiset | - | -4,2 | -10,1 | - | -14,3 | - | - | - | -14,3 |
| Liikearvot | 30,4 | 19,8 | 0,0 | 22,2 | 72,4 | - | - | - | 72,4 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | 18,1 | -56,0 | 0,8 | 4,4 | -32,6 | -17,0 | - | - | -49,6 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja, täsmäytys konserni yhteensä |
|||||||||
| Liiketoiminnan rahavirta | 45,7 | ||||||||
| Rahoituserät (-) | 10,6 | ||||||||
| Investointien rahavirta | -104,0 | ||||||||
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) |
-1,9 | ||||||||
| Rahavirta ilman rahoituskuluja |
-49,6 |
| Toiminta | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsin | Suomen | Tanskan | Baltian | segmentit | Konserni | Elimi | Kohdista | Konserni | |
| Vuosi 2016 | toiminnot | toiminnot | toiminnot | toiminnot | yhteensä | hallinto | noinnit | mattomat | yhteensä |
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto | 790,8 | 774,9 | 149,5 | 157,7 | 1 872,9 | - | - | - 1 872,9 | |
| Liikevoitto | 9,5 | 15,3 | -6,6 | 6,2 | 24,3 | -14,7 | - | - | 9,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
-0,5 | 0,4 | - | - | -0,1 | - | - | - | -0,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut |
-8,7 | -8,7 | |||||||
| Tuloverot | -4,4 | -4,4 | |||||||
| Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot |
-3,6 |
| TASETIEDOT | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin varat | 240,5 | 346,0 | 84,2 | 137,2 | 807,9 | 47,9 | -64,7 | - | 791,1 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 4,3 | 14,0 | 3,7 | - | 22,0 | 0,1 | - | - | 22,2 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 41,5 | 41,5 |
| Varat yhteensä | 244,8 | 360,1 | 87,9 | 137,2 | 830,0 | 48,0 | -64,7 | 41,5 | 854,8 |
| Segmentin velat | 100,0 | 155,3 | 17,9 | 19,7 | 293,0 | 10,2 | -33,7 | - | 269,4 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 175,7 | 175,7 |
| Velat yhteensä | 100,0 | 155,3 | 17,9 | 19,7 | 293,0 | 10,2 | -33,7 | 175,7 | 445,1 |
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 790,2 | 770,2 | 149,5 | 157,5 | 1 867,4 | - | - | - 1 867,4 | |
| Liikevaihto, palvelut | 0,7 | 4,7 | - | 0,2 | 5,6 | - | - | - | 5,6 |
| Investoinnit | 19,8 | 60,3 | 3,1 | 10,8 | 94,0 | 3,6 | - | - | 97,6 |
| Poistot | -11,3 | -24,6 | -9,4 | -8,9 | -54,1 | -0,4 | - | - | -54,6 |
| Arvonalentumiset | -0,4 | - | - | - | -0,4 | - | - | - | -0,4 |
| Liikearvot | 31,4 | 19,8 | 3,6 | 22,2 | 77,0 | - | - | - | 77,0 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | 8,2 | 25,9 | -0,8 | 6,7 | 40,1 | -16,4 | - | - | 23,7 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja, täsmäytys konserni yhteensä |
|||||||||
| Liiketoiminnan rahavirta | 70,9 | ||||||||
| Rahoituserät (-) | 6,9 | ||||||||
| Investointien rahavirta | -53,9 | ||||||||
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) |
-0,2 | ||||||||
| Rahavirta ilman rahoituskuluja |
23,7 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 1,3 | 1,3 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 0,5 | 1,0 |
| Valuuttajohdannaisten kurssivoitot | 1,4 | 1,4 |
| Vakuutuskorvaus | 0,0 | 0,1 |
| Julkiset avustukset | 0,0 | 1,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5,2 | 6,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 8,5 | 11,4 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | -1 114,8 | -1 148,2 |
| Varastojen lisäys tai vähennys | -3,2 | -4,2 |
| Valmistus omaan käyttöön | 0,0 | 0,0 |
| Aineet, tavarat, tarvikkeet | -1 118,0 | -1 152,4 |
| Ulkopuoliset palvelut | -153,3 | -153,2 |
| Materiaalit ja palvelut | -1 271,3 | -1 305,7 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -254,8 | -254,8 |
| Osakepalkkiojärjestelmän kulut | 0,0 | -0,0 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -28,4 | -28,6 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | -2,2 | -1,7 |
| Eläkekulut yhteensä | -30,5 | -30,3 |
| Muut henkilösivukulut | -43,1 | -41,4 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | -328,4 | -326,6 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio: |
||
| Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | -3,1 | -2,7 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -0,4 | -0,4 |
| Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet | -0,7 | -1,6 |
| Osakeperusteiset maksut | 0,0 | -0,0 |
| Johdon palkat, palkkiot ja etuudet | -4,2 | -4,7 |
| Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 1 226 | 1 269 |
| Työntekijät | 6 066 | 6 050 |
| Yhteensä | 7 292 | 7 319 |
| Hallituksen jäsenet | Palkat ja palkkiot |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
|---|---|---|
| Mikko Nikula, puheenjohtaja | 0,071 | - |
| Marko Onnela, varapuheenjohtaja | 0,030 | - |
| Pirjo Väliaho | 0,043 | - |
| Per Olof Nyman, 6.4.2017 alkaen | 0,020 | - |
| Riitta Palomäki, 6.4.2017 alkaen | 0,030 | - |
| Tuomas Salusjärvi, 6.4.2017 alkaen | 0,024 | - |
| Henrik Treschow, 6.4.2017 asti | 0,014 | - |
| Teija Andersen, 6.4.2017 asti | 0,013 | - |
| Per Nilsson, 6.4.2017 asti | 0,006 | - |
| Veikko Kemppi, 6.4.2017 alkaen | 0,016 | - |
| Carl-Peter Thorwid, 6.4.2017 alkaen | 0,019 | - |
| Yhteensä | 0,287 | - |
| Toimitusjohtaja | ||
| Jari Latvanen | 0,677 | 0,130 |
Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta.
Osakepalkkiojärjestelmä 2013
HKScanin hallitus on 19.12.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona HKScanin A-sarjan osakkeita kolmelta ansaintajaksolta, vuosilta 2013, 2014 ja 2015, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Lisäksi uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2013–2015. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ennestään omistaa tai hankkii yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän.
Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 perustuu HKScan-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja sijoitetun pääomaan tuottoon (ROCE).
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 18.12.2015 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille vuodelle 2016. Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, vuosi 2016. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu HKScan-konsernin tulokseen ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia (EBITDA) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS).
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana seuraavasti: 50 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 37 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 366 000 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sekä osakkeiden arvoa vastaava määrä rahaa.
Osakepalkkiojärjestelmä 2016:een liittyen ei makseta palkkioita, sillä asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
Osakepalkkiojärjestelmä 2017-2019
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 10.4.2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille vuodelle 2017. Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, vuosi 2017. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS).
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana seuraavasti: 50 prosenttia vuonna 2018 ja 50 prosenttia vuonna 2019. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 28 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 743 000 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.
| Järjestelmä | Osakepalkkiojärjestelmä 2017 | Osakepalkkiojärjestelmä 2016 | Osakepalkkiojärjestelmä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Instrumentti | Ansaintajakso 2017, 2018 toimitus |
Ansaintajakso 2017, 2019 toimitus |
Ansaintajakso 2016, 2017 toimitus |
Ansaintajakso 2016, 2018 toimitus |
Ansaintajakso 2015 |
Yhteensä / Keskiarvo |
| Osakepalkkioita enintään, brutto kpl |
371 500 | 371 500 | 366 000 | 366 000 | 451 000 | 1 926 000 |
| Myöntämispäivä | 8.6.2017 | 8.6.2017 | 16.6.2016 | 16.6.2016 | 10.2.2015 | |
| Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm |
30.6.2018 | 31.3.2019 | 31.8.2017 | 31.3.2018 | 30.4.2018 | |
| Maksimi juoksuaika, vuotta |
1 | 1,8 | 1,2 | 1,8 | 3,2 | 2,2 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta |
0,5 | 1,3 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | 1,2 |
| Oikeuden syntymisehdot |
ROCE (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
ROCE (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
EBITDA (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
EBITDA (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
EPS (70%), ROCE-% (30%), Työssäolovelvoite |
|
| Henkilöitä tilikauden päättyessä |
23 | 23 | 0 | 0 | 10 | |
| Maksutapa | Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
Osakkeita ja rahaa |
| Muutokset tilikauden aikana |
Ansaintajakso 2017, 2018 toimitus |
Ansaintajakso 2017, 2019 toimitus |
Ansaintajakso 2016, 2017 toimitus |
Ansaintajakso 2016, 2018 toimitus |
Ansaintajakso 2015 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | ||||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa |
0 | 0 | 261 000 | 261 000 | 53 770 | 575 770 |
| Muutokset tilikauden aikana |
||||||
| Myönnetyt | 331 500 | 331 500 | 0 | 0 | 0 | 663 000 |
| Menetetyt | 53 000 | 53 000 | 0 | 0 | 28 979 | 134 979 |
| Toteutetut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rauenneet | 0 | 0 | 261 000 | 261 000 | 0 | 522 000 |
| 31.12.2017 | ||||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä |
278 500 | 278 500 | 0 | 0 | 24 971 | 581 971 |
Tilikauden aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien panosten mukaan, ja niillä oli seuraava vaikutus:
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 3,21 |
|---|---|
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 3,13 |
| Juoksuaika, vuotta | 1,5 |
| Odotetut osingot (mikäli ei hyvitetä), euroa | 0,00 |
| Käypä arvo myöntämishetkellä yhteensä, euroa | 2 128 230 |
| Käypä arvo raportointihetkellä yhteensä, euroa | 0 |
| Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut, euroa | -35 242 |
|---|---|
| Omana pääomana kirjattava, euroa | -11 922 |
| Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, euroa | 39 377 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | -55,2 | -54,6 |
| Arvonalentumiset | -14,3 | -0,4 |
| Yhteensä | -69,5 | -55,0 |
0,7 miljoonan euron arvonalentuminen on kirjattu Suomessa liittyen Mellilän tuotantolaitoksen sulkemiseen.
3,4 miljoonan euron arvonalentuminen on kirjattu Suomessa liittyen Euran tuotantolaitoksen sulkemiseen.
10,1 miljoonan euron arvonalentuminen on kirjattu Tanskassa, jotta omaisuuserien kirja-arvo vastaa arvioitua tulosta tulevaisuudessa.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -13,9 | -13,2 |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -0,1 | -0,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | -6,5 | -6,6 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -8,9 | -11,7 |
| Energia | -37,7 | -35,4 |
| Kunnossapito | -39,4 | -38,1 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -20,6 | -23,2 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -29,0 | -25,5 |
| Valuuttajohdannaisten kurssitappiot | -0,7 | -1,1 |
| Muut kulut | -31,0 | -32,6 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -187,7 | -187,5 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -0,5 | -0,6 |
| Veroneuvonta | -0,0 | -0,0 |
| Muut palkkiot | -0,8 | -0,4 |
| Tilintarkastusmenot yhteensä | -1,3 | -1,0 |
PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä 17 tuhatta euroa tilikauden 2017 aikana. Palvelut sisälsivät varmennusta 6 tuhatta euroa, veroneuvontaa 5 tuhatta euroa sekä muita palveluita 6 tuhatta euroa.
| Rahoitustuotot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,1 | 0,4 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 1,8 | 1,9 |
| Korkotuotot korkojohdannaisista | - | - |
| Muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 2,0 | 2,3 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista | -6,4 | -5,9 |
| Korkokulut korkojohdannaisista | -3,4 | -3,9 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Tehoton osuus, korkoriskin suojaus | -0,5 | 0,0 |
| Lainasaamisten arvonalentuminen | - | - |
| Muut rahoituskulut | -1,8 | -1,2 |
| Kurssierot lainoista ja saamisista | -0,3 | -1,4 |
| Kurssierot johdannaisinstrumenteista | -0,1 | 1,3 |
| Yhteensä | -12,6 | -11,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -10,6 | -8,7 |
| Tuloverot | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1,9 | -1,4 |
| Aikaisempien tilikausien verot | -0,0 | 0,1 |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 8,6 | -3,1 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -4,4 | |
| Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen | ||
| Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja | -49,2 | 0,9 |
| Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla | 9,8 | -0,2 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset | 0,7 | 0,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,3 | -0,2 |
| Verovapaat tulot | 0,0 | 0,2 |
| Vähennyskelvottomat menot | -1,2 | -0,0 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | - | - |
| Tilikauden tappioista kirjaamaton vero | -3,3 | -2,7 |
| Aikaisempien tilikausien vero | -0,0 | 0,1 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | -0,0 | -2,2 |
| Verokannan muutoksen vaikutus | 0,4 | -0,0 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | 6,8 | -4,4 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto | -45,5 | -5,4 |
| Yhteensä | -45,5 | -5,4 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) | 54 018 | 54 006 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistut ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo | 54 018 | 54 006 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | -0,84 | -0,10 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) | -0,84 | -0,10 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 94,0 | 95,1 |
| Muuntoerot | -1,9 | -2,5 |
| Lisäykset | 1,7 | 0,9 |
| Vähennykset | -0,0 | -0,0 |
| Siirrot erien välillä | 2,8 | 0,4 |
| Hankintameno 31.12. | 96,5 | 94,0 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -28,0 | -26,1 |
| Muuntoerot | 0,2 | 0,2 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden poisto | -2,3 | -2,1 |
| Arvonalennukset | -1,7 | - |
| Kertyneet poistot 31.12. | -31,8 | -28,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 64,8 | 66,0 |
Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 55,4 (57,1) miljoonaa euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernin arvion mukaan niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä ovat hyvin tunnettuja tavaramerkkejä, joilla on pitkä historia ja suuri vaikutus liiketoimintaan sekä kannattavuuteen ja näin kuvitellaan olevan niin myös tulevaisuudessa. Arvonalentumistestaus tehdään segmenttitasolla ja se kattaa kaikki segmentin varat (katso yksityiskohtainen määritelmä liitetiedosta 11). Jäljellä oleva tasearvo muodostuu ITohjelmistoista, muista tuotemerkeistä ja liittymismaksuista. 1,7 miljoonan euron arvonalentuminen vuonna 2017 tehtiin Tanskassa, katso yksityiskohtaiset tiedot liitetiedosta 11.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 77,0 | 78,2 |
| Muuntoerot | -0,9 | -1,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -3,6 | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 72,4 | 77,0 |
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
| Liikearvojen erittely | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Suomi | 19,8 | 19,8 |
| Ruotsi | 30,4 | 31,4 |
| Tanska | - | 3,6 |
| Baltia | 22,2 | 22,2 |
| Yhteensä | 72,4 | 77,0 |
Tanskan segmenttiin on kirjattu vuoden 2017 lopussa arvonalentumistappiota yhteensä 6,7 miljoonaa euroa arvonalentumistestauksen perusteella. Arvonalentumistappio kohdistui liikearvoon 3,6 miljoonaa euroa, aineettomiin hyödykkeisiin 1,7 miljoonaa euroa sekä koneisiin ja kalustoon 1,4 miljoonaa euroa. Arvonalentuminen sisältyy tuloslaskelmalla kohtaan poistot. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen Tanskan segmentille ei kohdistu lainkaan liikearvoa. Arvonalentumistappio on kirjattu koska segmentti ei ole saavuttanut suunniteltua kannattavuutta.
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti ja on tunnistanut Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Baltian maat pääliiketoiminnoiksi. Johto seuraa liikearvoa liiketoimintasegmenttien tasolla.
Arvonalennustestauksessa kaikki segmentin varat testataan tulevaisuuden rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin
taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun oletuksella, että konsernin liikevoitto paranee ennustejaksolla. Ennustejakson jälkeinen rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Käytetyt korkokannat ovat Ruotsissa 4,7 (4,7) prosenttia, Suomessa 4,4 (4,7) prosenttia, Tanskassa 4,3 (4,7) prosenttia ja Baltiassa 4,7 (4,8) prosenttia.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan diskonttauskorkoa, tulevaa rahavirtaa ilman rahoituskuluja ja kannattavuuden kehitystä kuvaavaa kasvutekijää muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella kohtuullinen muutos muuttujissa ei johtaisi Ruotsin, Suomen tai Baltian segmentin kohdalla arvon alentumiseen. Seuraavat korkokannan nousut prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät pysyvät muuttumattomina: Ruotsi 7,3, Suomi 7,3, Baltia 4,8.
Oheinen taulukko esittää terminaali rahavirran ilman rahoituskuluja, jolla rahavirtaa tuottavan yksikön varat ovat yhtä suuret kerrytettävissä olevan rahamäärän kanssa muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina.
| 2016 rahavirta |
2017 rahavirta |
terminaali rahavirta |
|
|---|---|---|---|
| ilman | ilman | ilman | |
| rahoituskuluja | rahoituskuluja | rahoituskuluja | |
| Ruotsi | 8,2 | 18,1 | 6,7 |
| Suomi | 25,9 | -56,0 | 11,6 |
| Baltia | 6,7 | 4,4 | 4,8 |
Tanskan segmenttiin raportointikaudella tehdyn arvonalentumistappiokirjauksen vuoksi segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa segmentin kirjanpitoarvoa. Siten minkä tahansa muuttujan epäsuotuisa muutos synnyttäisi lisää arvonalentumistappiota. Mikäli testauksessa käytetty rahavirta olisi 10 % pienempi, arvonalentumistappiota pitäisi kirjata lisää koneista ja laitteista 5 miljoonaa euroa. Jos määritetty diskonttauskorko olisi ollut 1 prosenttiyksikköä korkeampi, tulisi arvonalentumistappiota kirjata lisää koneista ja laitteista 12 miljoonaa euroa.
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin, Suomen tai Baltian segmentin liikearvoissa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella on tehty arvonalentuminen vuonna 2017. Vuonna 2016 arvonalentumistestien perusteella ei tehty arvonalentumisia.
| Aineelliset hyödykkeet 2017 | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineel liset hyödyk keet |
Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 10,8 | 466,4 | 627,3 | 16,8 | 74,3 | 1 195,6 |
| Muuntoerot | -0,1 | -1,8 | -4,6 | -0,0 | -0,3 | -6,7 |
| Lisäykset | 0,0 | 31,3 | 56,0 | 1,8 | 34,7 | 123,9 |
| Vähennykset | -0,2 | -0,1 | -2,9 | -0,8 | -0,0 | -4,0 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 28,5 | 47,0 | 0,4 | -78,8 | -3,0 |
| Hankintameno 31.12. | 10,6 | 524,3 | 722,8 | 18,2 | 29,9 | 1 305,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,0 | -289,5 | -490,5 | -14,0 | - | -793,9 |
| Muuntoerot | - | 1,9 | 3,5 | 0,0 | - | 5,4 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,1 | 2,5 | 0,1 | - | 2,8 |
| Tilikauden poisto | - | -15,1 | -36,7 | -1,0 | - | -52,9 |
| Arvonalennukset | - | -1,6 | -7,3 | - | - | -9,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,0 | -304,2 | -528,5 | -14,9 | - | -847,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 10,6 | 220,1 | 194,2 | 3,3 | 29,9 | 458,2 |
| Aineelliset hyödykkeet 2016 | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineel liset hyödyk keet |
Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 11,3 | 463,3 | 619,1 | 15,8 | 18,6 | 1 128,1 |
| Muuntoerot | -0,1 | -3,2 | -6,3 | 0,0 | -0,2 | -9,8 |
| Lisäykset | - | 3,1 | 11,4 | 1,3 | 81,0 | 96,9 |
| Vähennykset | -0,4 | -2,2 | -10,1 | -0,9 | -0,2 | -13,7 |
| Vähennykset (yritysmyynnit) | - | - | -5,6 | - | - | -5,6 |
| Muu muutos | 0,0 | - | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | -0,0 | 5,3 | 18,8 | 0,5 | -24,8 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 10,8 | 466,4 | 627,3 | 16,8 | 74,3 | 1 195,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,0 | -278,9 | -474,3 | -13,1 | - | -766,3 |
| Muuntoerot | - | 2,6 | 5,0 | -0,0 | - | 7,6 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 2,0 | 9,9 | 0,1 | - | 11,9 |
| Yritysmyyntien kertyneet poistot | - | - | 5,2 | - | - | 5,2 |
| Tilikauden poisto | - | -15,1 | -36,3 | -1,0 | - | -52,4 |
| Arvonalennukset | - | - | -0,0 | - | - | -0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,0 | -289,5 | -490,5 | -14,0 | - | -793,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2016 | 10,8 | 176,9 | 136,8 | 2,8 | 74,3 | 401,7 |
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät 1,3 (1,2) miljoonaa euroa biologisia hyödykkeitä. Nämä ovat teuraseläimiä tuottavia eläimiä, ja ne on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 22,2 | 23,3 |
| Muuntoerot | -0,1 | -0,2 |
| Vähennykset (yritysjärjestelyt) | -0,7 | - |
| Hankintameno 31.12. | 21,3 | 23,1 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 1,7 | -0,1 |
| Osingot osakkuus- ja yhteisyrityksistä | -0,5 | -0,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 22,5 | 22,2 |
| Vaikutus konsernin tulokseen: | ||
| Osakkuusyritykset | 0,3 | -0,6 |
| Yhteisyritykset | 1,4 | 0,5 |
| Yhteensä | 1,7 | -0,1 |
| Kirjanpitoarvot konsernin taseessa: | ||
| Osakkuusyritykset | 11,7 | 12,2 |
| Yhteisyritykset | 10,8 | 9,9 |
| Yhteensä | 22,5 | 22,2 |
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu liitetiedossa 27. Konsernilla ei ole yksittäisiä merkittäviä osakkuus- tai yhteisyrityksiä. Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuus- ja yhteisyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja.
| Käypään | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | ||||||||
| tulosvaikut | ||||||||
| teisesti | ||||||||
| kirjattavat | Jakso | |||||||
| rahoitus | Suojaus | tettuun | ||||||
| varat ja | lasken | hankinta | ||||||
| -velat, kau | Myytävissä | nassa | menoon | |||||
| pankäyntitar | Lainat | olevat | olevat | arvostetut | Käyvän | |||
| koituksessa | ja muut | rahoitus | joh | rahoitus | Käypä | arvon | ||
| pidettävät | saamiset | varat | dannaiset | velat Yhteensä | arvo | hierarkia | ||
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut | ||||||||
| saamiset | - | 2,8 | - | - | - | 2,8 | - | - |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | - | 12,4 | - | - | 12,4 | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* | - | 111,7 | - | - | - | 111,7 | - | - |
| Johdannaiset | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 | 0,1 | 2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | - | 50,9 | - | - | - | 50,9 | - | - |
| Yhteensä | 0,1 | 165,4 | 12,4 | 0,0 | 0,0 | 177,9 | - | - |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 123,5 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 11,7 miljoonaa euroa.
| Taseen velat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma |
- | - | - | - | 245,1 | 245,1 | - | - |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | - | - |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma |
- | - | - | - | 14,1 | 14,1 | - | - |
| Johdannaiset* | 0,3 | - | - | 9,7 | - | 10,0 | 10,0 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat* | - | - | - | - | 277,4 | 277,4 | - | - |
| Yhteensä | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 9,7 | 536,6 | 546,6 | - | - |
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 280,9 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 3,3 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,3 miljoonaa euroa.
| Käypään | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | ||||||||
| tulosvaikut | ||||||||
| teisesti | ||||||||
| kirjattavat | Jakso | |||||||
| rahoitus | Suojaus | tettuun | ||||||
| varat ja | lasken | hankinta | ||||||
| -velat, kau | Myytävissä | nassa | menoon | |||||
| pankäyntitar | Lainat | olevat | olevat | arvostetut | Käyvän | |||
| koituksessa | ja muut | rahoitus | joh | rahoitus | Käypä | arvon | ||
| pidettävät | saamiset | varat | dannaiset | velat Yhteensä | arvo | hierarkia | ||
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut | ||||||||
| saamiset | - | 4,7 | - | - | - | 4,7 | - | - |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | - | 12,8 | - | - | 12,8 | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* | - | 113,1 | - | - | - | 113,1 | - | - |
| Johdannaiset | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 | 0,1 | 2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | - | 6,6 | - | - | - | 6,6 | - | - |
| Yhteensä | 0,1 | 124,4 | 12,8 | 0,0 | 0,0 | 137,3 | - | - |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 123,7 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 10,5 miljoonaa euroa.
| Taseen velat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras | ||||||||
| pääoma | - | - | - | - | 126,9 | 126,9 | - | - |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | - | - | - | - | 0,1 | 0,1 | - | - |
| Lyhytaikainen korollinen vieras | ||||||||
| pääoma | - | - | - | - | 17,2 | 17,2 | - | - |
| Johdannaiset* | 0,4 | - | - | 13,3 | - | 13,7 | 13,7 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat* | - | - | - | - | 245,3 | 245,3 | - | - |
| Yhteensä | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 13,3 | 389,5 | 403,2 | - | - |
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 259,2 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 13,7 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,2 miljoonaa euroa.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvo on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen. 168,5 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat, joiden tasearvo on 163,7 miljoonaa euroa, markkina-arvo vuoden 2017 lopussa on 171,5 miljoonaa euroa.
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | Muuntoero | laskelmaan | pääomaan 31.12.2017 | ||
| Eläke-etuudet | 4,7 | -0,1 | 0,3 | 0,9 | 5,7 |
| Muut jaksotuserot | 3,2 | -0,0 | 4,7 | -0,0 | 7,8 |
| Vahvistetut tappiot | 12,9 | -0,0 | 4,6 | - | 17,6 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 3,1 | -0,0 | -0,2 | -0,8 | 2,0 |
| Yhteensä | 23,8 | -0,1 | 9,4 | 0,1 | 33,2 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | Muuntoero | laskelmaan | pääomaan 31.12.2017 | ||
| Poistoerot | 2,1 | -0,0 | 0,3 | - | 2,4 |
| Muut jaksotuserot | 0,8 | -0,0 | 1,0 | - | 1,7 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 14,2 | -0,4 | -0,5 | - | 13,3 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Yhteensä | 17,0 | -0,4 | 0,8 | - | 17,4 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2016 | Muuntoero | laskelmaan | pääomaan 31.12.2016 | ||
| Eläke-etuudet | 3,6 | -0,1 | -0,0 | 1,2 | 4,7 |
| Muut jaksotuserot | 2,4 | -0,0 | 0,8 | -0,0 | 3,2 |
| Vahvistetut tappiot | 19,6 | -0,0 | -6,2 | -0,4 | 12,9 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 4,1 | -0,0 | -0,4 | -0,6 | 3,1 |
| Yhteensä | 29,7 | -0,2 | -5,8 | 0,2 | 23,8 |
| 1.1.2016 | Muuntoero | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan | pääomaan 31.12.2016 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistoerot | 4,3 | -0,0 | -2,2 | -0,0 | 2,1 |
| Muut jaksotuserot | 0,8 | -0,0 | -0,0 | - | 0,8 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 14,8 | -0,5 | -0,1 | - | 14,2 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,3 | - | -0,3 | - | 0,0 |
| Yhteensä | 20,2 | -0,5 | -2,7 | -0,0 | 17,0 |
Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista tulee konsernin Suomen toiminnoista. Tämän laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin, joita käytetään arvonalentumistestauksessa liitetiedossa 11.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 25,4 (23,5) miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet.
Konsernilla oli 31.12.2017 38,0 (29,8) miljoonaa euroa tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 62,9 | 61,5 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4,3 | 4,7 |
| Valmiit tuotteet | 36,8 | 42,0 |
| Muu vaihto-omaisuus | 0,3 | 0,3 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 0,7 | 0,9 |
| Biologiset hyödykkeet | 6,8 | 6,7 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 111,8 | 116,1 |
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon hierarkia on 2. Vuoden aikana ei ollut tasojen välisiä siirtoja. Elävien eläimien käypä arvo johdetaan listatuista markkinahinnoista teurastetuille eläimille käyttäen historiallista saantoa.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 2,0 | 2,1 |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,2 | 0,2 |
| Muut saamiset osakkuusyrityksiltä | 0,0 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 2,2 | 2,3 |
| Myyntisaamiset | 98,1 | 99,6 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Muut saamiset | 9,2 | 10,9 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | 107,3 | 110,6 |
| Lyhytaikaiset johdannaissaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Korkosaamiset | 2,3 | 0,3 |
| Muut siirtosaamiset | 11,7 | 10,5 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset | 14,0 | 10,8 |
| Myynti- ja muut saamiset | 123,5 | 123,7 |
| Verosaamiset (tuloverot) | 0,2 | 0,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 123,7 | 123,9 |
| Arvon | Arvon | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| alentumis | Netto | alentumis | Netto | |||||
| 2017 | tappiot | 2017 | 2016 | tappiot | 2016 | |||
| Erääntymättömät | 90,0 | - | 90,0 | 94,1 | - | 94,1 | ||
| Erääntyneet: | ||||||||
| Alle 30 päivää | 9,7 | - | 9,7 | 6,9 | - | 6,9 | ||
| 30–60 päivää | 0,4 | - | 0,4 | 0,7 | - | 0,7 | ||
| 61–90 päivää | 0,1 | - | 0,1 | 0,0 | - | 0,0 | ||
| yli 90 päivää* | 0,6 | -0,7 | -0,0 | 1,0 | -1,0 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 100,7 | -0,7 | 100,1 | 102,7 | -1,0 | 101,7 |
* Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 50,9 | 6,6 |
| Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset | - | - |
| Muut rahoitusarvopaperit | - | - |
| Rahavarat yhteensä | 50,9 | 6,6 |
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.
| Ulkona olevien |
Sijoitettu vapaa |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeiden | Osake | Ylikurssi | oma | Omat | ||
| lukumäärä | pääoma | rahasto | pääoma | osakkeet | Yhteensä | |
| (1 000 kpl) | (Meur) | (Meur) | (Meur) | (Meur) | (Meur) | |
| 1.1.2016 | 53 973 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | -0,0 | 283,1 |
| 31.12.2016 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | -0,0 | 283,1 |
| 1.1.2017 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | -0,0 | 283,1 |
| 31.12.2017 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | -0,0 | 283,1 |
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on ollut 49 626 522 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2017 alussa ja lopussa yhteensä 1 008 849 omaa A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo oli 3,2 miljoonaa euroa ja osuus kaikista osakkeista 1,83 prosenttia ja äänimäärästä 0,64 prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Arvonmuutosrahasto sisältää 0,6 (0,6) miljoonaa euroa muita kuin suojausinstrumentteihin liittyviä eriä. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
| Suojausinstrumenttien rahasto | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. | -10,5 | -13,0 |
| Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), korkojohdann. | 3,7 | 0,6 |
| Opo:oon tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohdann. | 0,3 | 2,5 |
| Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista | -0,8 | -0,6 |
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 31.12. | -7,3 | -10,5 |
Laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan uudelleenluokitellut voitot tai tappiot olivat -3,4 (-3,9) miljoonaa euroa korkojohdannaisista ja -0,1 (-1,2) miljoonaa euroa hyödykejohdannaisista.
Vuonna 2017 osinkoa jaettiin 0,16 (0,14) euroa osakkeelta, yhteensä 8,6 (7,6) miljoonaa euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,09 euroa osakkeelta, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Eläkevelka/-saaminen taseessa | ||
| Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset | 26,4 | 21,6 |
| Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet | 1,1 | 1,1 |
| Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa | 27,5 | 22,7 |
Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuusta, mikä on rahastoimaton sekä Ruotsin eläkeohjelmasta, mikä on rahastoitu. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön etuuspohjainen eläkesitoumus 31.12.2017 oli 2,8 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva eläkevastuu liittyy Ruotsin eläkeohjelmaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, kuten diskonttauskoron muutokset, palkkakehitys, inflaatio ja elinajanodote.
Ruotsin etuuspohjainen eläkejärjestely on ITP2-järjestely, ja se perustuu loppupalkkaan. HKScanilla on Ruotsissa eläkesäätiö toimihenkilöiden eläkevelvoitteiden varmistamiseksi ITP2-järjestelyn mukaisesti. Vain uudet vuonna 1979 tai sitä ennen syntyneet toimihenkilöt voivat valita ITP2-järjestelyn. Eläkesäätiön hallituksessa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Järjestelmän varat on sijoitettu eri rahastoihin säätiön hallituksen määrittelemän jaon mukaisesti. Ruotsalaiset yritykset voivat turvata uudet eläkevelvoitteet taseen varausten tai eläkerahastoavustusten kautta. Eläkevelvoitteeseen liittyen pitää ottaa vakuutus. Ruotsissa eläkejärjestelyihin sovelletaan erityistä eläkeveroa.
| Yhteenveto etuuspohjaisista eläkevelvoitteista | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | -103,5 | -104,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 84,6 | 89,4 |
| Erityinen eläkevero | -4,6 | -3,7 |
| Rahastoitujen eläkevelvoitteiden netto | -23,6 | -18,7 |
| Rahastoimattomat eläkevelvoitteet | -2,8 | -2,8 |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet yhteensä | -26,4 | -21,5 |
| Tuloslaskelman eläkekulu | 2017 | 2016 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | -1,2 | -1,0 |
| Korkokulu | -2,6 | -3,2 |
| Korkotuotto | 2,0 | 2,8 |
| Erityinen eläkevero | -0,4 | -0,3 |
| Etuuspohjainen eläkekulu | -2,2 | -1,7 |
| Maksupohjainen eläkekulu | -28,4 | -28,6 |
| Kauden eläkekulu yhteensä | -30,5 | -30,3 |
| Laajan tuloslaskelman eläkekulut | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Vakuutusmatemaattiset muutokset | -2,9 | |
| Erityinen eläkevero | -0,8 | -0,7 |
| Tuloveron vaikutus | 0,9 | 0,8 |
| Laajan tuloslaskelman eläkekulut yhteensä (verojen jälkeen) | -3,1 | -2,9 |
Seuraavat tiedot koskevat rahastoitua etuuspohjaista eläkevelvoitetta, joka konsernilla on Ruotsissa.
| Velvoitteen nykyarvo | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Saldo 1.1. | -104,5 | -108,7 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | -1,2 | -1,0 |
| Korkokulu | -2,6 | -3,2 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: | ||
| Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus | -1,3 | -1,2 |
| Kokemusperusteiset muutokset | -3,0 | -0,2 |
| Valuuttakurssierot | 3,4 | 4,1 |
| Maksusuoritukset | 5,6 | 5,7 |
| Velvoitteet yhteensä 31.12. | -103,5 | -104,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Saldo 1.1. | 89,4 | 97,0 |
| Korkotuotto | 2,0 | 2,8 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (kokemusperusteiset voitot) | 1,0 | -1,4 |
| Valuuttakurssierot | -2,6 | -3,7 |
| Velvoitteen täyttämiset | -5,1 | -5,1 |
| Varat yhteensä 31.12. | 84,6 | 89,4 |
| Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset, % | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 2,30 | 2,25 |
| Palkkojen nousu | 2,25 | 2,25 |
| Inflaatio | 1,8 | 1,5 |
| Henkilöstön vaihtuvuus | 4 | 4 |
| Elinajanodote | DUS 14 | DUS 14 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen luokittelu, % | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Korkorahastot | 65 | 69 |
| Oman pääoman ehtoiset intrumentit | 35 | 30 |
| Pääomarahastot | - | 1 |
| Diskonttauskorko | -0,25% | 2,30% | 0,25% |
|---|---|---|---|
| -3,7 | -103,5 | 3,5 | |
| Palkkojen nousu | -0,25% | 2,25% | 0,25% |
| 0,6 | -103,5 | -0,6 | |
| Inflaatio | -0,25% | 1,80% | 0,25% |
| 3,0 | -103,5 | -3,2 | |
| Elinajanodote | -1 vuosi | DUS 14 | 1 vuosi |
| 4,4 | -103,5 | -4,5 | |
Velvoitteen keskimääräinen kesto on 14 vuotta.
| Käytetty | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 Muuntoerot |
Varausten | tk:n | ||||
| lisäykset | aikana (-) 31.12.2017 | |||||
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,1 | - | 7,0 | - | 7,1 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1,6 | -0,1 | 3,7 | -3,1 | 2,1 | |
| Yhteensä | 1,7 | -0,1 | 10,7 | -3,1 | 9,2 |
| Käytetty | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varausten | tk:n | |||||
| 1.1.2016 | Muuntoerot | lisäykset | aikana (-) 31.12.2016 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,1 | - | - | - | 0,1 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,4 | 0,0 | 1,5 | -0,3 | 1,6 | |
| Yhteensä | 0,4 | 0,0 | 1,5 | -0,3 | 1,7 |
Euran tuotantolaitokseen liittyen on kirjattu 2,5 miljoonan euron varaus arvioiduista kustannuksista tulevaisuudessa kun vastaisia tuottoja laitoksesta ei enää ole.
Rauman tuotantolaitokseen hankintamenon osana on kirjattu tontin ennallistamisvarausta 5,0 miljoonaa euroa. Summa perustuu arvioon. Varaus sisältyy rakennuksen arvoon ja se poistetaan tontin vuokrasopimuksen aikana.
Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
| 2017 | 2016 |
|---|---|
| 163,7 | 99,7 |
| 62,4 | 15,7 |
| 15,7 | 7,9 |
| 3,4 | 3,7 |
| 245,1 | 126,9 |
| 0,0 | 0,1 |
| 6,7 | - |
| 6,7 | 0,1 |
| 7,1 | 0,1 |
| 17,4 | 17,0 |
| 27,5 | 22,7 |
| 303,8 | 166,7 |
| 7,0 | |
| 7,1 | |
| - | |
| 3,0 | |
| 17,2 | |
| - 7,1 3,6 3,3 14,1 |
| Vieras pääoma | 601,6 | 445,1 |
|---|---|---|
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 297,8 | 278,4 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 2,1 | 1,6 |
| Tuloverovelka | 0,7 | 0,3 |
| Ostovelat ja muut velat | 281,0 | 259,2 |
| Muut velat | 8,2 | 7,9 |
| Johdannaiset | 3,3 | 13,7 |
| - Muut lyhytaikaiset siirtovelat | 24,2 | 22,1 |
| - Jaksotetut henkilöstökulut | 54,6 | 55,8 |
| - Lyhytaikaiset korkovelat | 1,7 | 0,9 |
| Siirtovelat | ||
| Ostovelat | 188,7 | 158,7 |
| Saadut ennakot | 0,3 | 0,2 |
| OSTOVELAT JA MUUT VELAT |
Konsernin korollisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Alle 6 kk | 37,5 | 29,2 |
| 6–12 kk | - | 8,8 |
| 1–5 vuotta | 221,7 | 106,1 |
| Yli 5 vuotta | - | - |
| Yhteensä | 259,2 | 144,1 |
Netotussopimusten alaisten instrumenttien netotusten taloudelliset vaikutukset:
| Gross amount of recognized financial | Related liabilities or assets subject to Master netting | Net | ||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 | instruments | agreements | exposure | |
| Rahoitusvarat | ||||
| Johdannaiset | 0,1 | -0,1 | 0,0 | |
| Myyntisaamiset | - | - | - | |
| Rahoitusvelat | ||||
| Johdannaiset | 10,0 | -0,1 | 9,9 | |
| Ostovelat | - | - | - |
| Gross amount of recognized financial | Related liabilities or assets subject to Master netting | Net | |
|---|---|---|---|
| 31.01.16 | instruments | agreements | exposure |
| Rahoitusvarat | |||
| Johdannaiset | 0,1 | -0,1 | 0,0 |
| Myyntisaamiset | - | - | - |
| Rahoitusvelat | |||
| Johdannaiset | 13,7 | -0,1 | 13,6 |
| Ostovelat | - | - | - |
Kukin konsernin ja vastapuolen välinen sopimus rahoitusvaroista ja -veloista, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaavanlainen sopimus, sallii kyseessä olevien rahoitusvarojen ja -velkojen nettoperusteisen suorittamisen, kun molemmat osapuolet valitsevat nettoperustaisen suorittamisen. Tällaisen valinnan puuttuessa rahoitusvarat ja -velat suoritetaan bruttoperusteisesti, kuitenkin niin, että kullakin toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn osapuolella on mahdollisuus suorittaa kaikki tällaiset määrät nettoperusteisesti, jos toinen osapuoli laiminlyö sitoumuksiaan. Kunkin sopimuksen ehtojen mukaisesti laiminlyönniksi katsotaan osapuolen maksusuorituksen viivästyminen, osapuolen sopimusperusteisen velvollisuuden (muun kuin maksun) laiminlyönti tai tekemättä jättäminen, jos laiminlyöntiä ei korjata joko 30 tai 60 päivän kuluessa siitä, kun osapuolta on huomautettu laiminlyönnistä, tai konkurssi.
HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.
Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle, joka toimii konsernin rahoitusjohtajan alaisuudessa. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön rahoitusosaston lupaa.
Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Baltian maista. Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihasta tehtyjä tuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Lihatuotteet tuotetaan pääasiassa kotimarkkinoille, mikä vähentää konsernin valuuttariskiä.
Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat myynti-ja ostosopimusten (tase-erät ja komittoidut rahavirrat) ja rahoitussopimusten rahavirroista sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat taseriskipositionsa, ennustetut ulkomaanvaluutan määräiset myynnit ja ostot ja suojausasteensa rahoitusosastolle säännöllisesti.
Rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan ja komittoidut rahavirrat välillä 50–100 prosenttia. Lisäksi ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään 12 kuukautta eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii suojaamaan merkittävät valuuttapositionsa kokonaan. Nämä muodostuvat kaupallisista positioista, ulkoisesta rahoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta, joka annetaan tytäryhtiön kotivaluutassa. Kaikki avoimet termiinisopimukset erääntyvät vuoden sisällä. Kaikki suojausinstrumentit on tehty suojaustarkoituksessa mutta tällä hetkellä niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina ja Tanskan kruunuina. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti. HKScan-konserni ei nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.
Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat on esitetty alla olevassa taulukossa
miljoonina euroina.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Positio |
| SEK | 95,9 | 104,6 |
| PLN | 6,5 | 5,1 |
| DKK | 19,2 | 9,5 |
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Seuraavat merkittävimmät ulkomaan rahan määräiset nettopositiot muodostuvat myyntisaatavista, ostoveloista, korollisista lainoista ja saatavista, kassavaroista ja komittoiduista kaupallisista rahavirroista. Raportoitavat määrät muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2017 | 2016 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | NZD | SEK | GBP | USD | NZD | SEK | GBP | |
| Nettopositio ennen suojia | 4,9 | 1,6 | 8,0 | 2,0 | 4,4 | 2,2 | 11,8 | 2,2 |
| Suojaukset | -5,3 | -1,5 | -7,5 | -1,9 | -2,1 | -2,7 | -10,4 | -1,8 |
| Avoin positio | -0,3 | 0,1 | 0,4 | 0,1 | 2,4 | -0,5 | 1,4 | 0,4 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Uuden-Seelannin dollariin, Ruotsin kruunuun ja Ison-Britannian puntaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin, velkoihin ja komittoituihin rahavirtoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.
| 2017 | 2016 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | NZD | SEK | GBP | USD | NZD | SEK | GBP | |
| Muutosprosentti (+/-) | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 |
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:
Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, paitsi komittoidut rahavirrat. Analyysiin sisältyvät näiden positioiden kattamiseen käytettävät rahoitusinstrumentit, kuten termiinit.
Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa, minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan. Relevantit mittausjaksot valitaan liiketoimintastrategian suunnittelun ja mahdollisten isojen investointiohjelmien yhteydessä.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika 12 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 37 kuukautta.
Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 1,1 (0,7) miljoonaa euroa ennen veroja seuraavien 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määrien ja maturiteettien perusteella.
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä joitakin muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin valtio-omisteisiin yhtiöihin. Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja hintariski tästä toiminnasta eivät ole merkittäviä.
Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Liha-raaka-aineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa. Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.
Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa.
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava ennen veroja laskettuna:
| Milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan | +/- 0,8 | +/- 0,0 |
| Sähkö – vaikutus omaan pääomaan | +/- 0,3 | +/- 0,3 |
Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.
Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet. Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai vakuustalletus. Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon sopimustuottajien investointeja.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä oli 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 17.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.
Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhytja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.
Konsernin maksuvalmius, rahoitusprofiili ja maturiteettirakenne säilyivät hyvänä vuoden 2017 aikana. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2017 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 20,1 (20,1) miljoonaa euroa. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli kalenterivuoden lopussa kokonaan käyttämättä (7,0 miljoonaa euroa). Lisäksi kassavarat olivat tavanomaista tasoa suuremmat ollen 50,9 (6,6) miljoonaa euroa.
Konsernin nostettujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 3,0 (3,5) prosenttia.
Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on nettovelkaantumisaste kovenantti. Lainakovenantin toteuma raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoa, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehdon täyttymistä säännöllisesti. Taloudellinen kovenantti oli 31.12. selvästi kovenanttitasojen alapuolella.
Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
| Ohjelman | |||
|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | koko | Käytössä | Vapaana |
| Shekkitililimiitti | 20,1 | - | 20,1 |
| Luottolimiitti | 100,0 | - | 100,0 |
| Yhteensä | 120,1 | - | 120,1 |
| Ohjelman | |||
|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | koko | Käytössä | Vapaana |
| Shekkitililimiitti | 20,2 | 0,1 | 20,1 |
| Luottolimiitti | 100,0 | - | 100,0 |
| Yhteensä | 120,2 | 0,1 | 120,1 |
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.
| Kassavirta | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | Kassavirrat | ||||||||
| Luottotyyppi | 31.12.2017 | yhteensä | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | >2022 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 163,7 | 188,6 | 4,8 | 38,2 | 3,5 | 3,5 | 138,5 | - | |
| Pankkilainat | 66,0 | 68,5 | 4,4 | 4,4 | 39,3 | 3,8 | 3,8 | 12,9 | |
| Eläkelainat | 22,9 | 23,3 | 7,3 | 5,1 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 4,3 | |
| Yritystodistusohjelma | - | - | - | - | - | - | - | - | |
| Muut lainat | 6,7 | 6,8 | 3,4 | 2,8 | 0,7 | - | - | - | |
| Ostovelat ja muut velat | 277,4 | 277,4 | 277,4 | - | - | - | - | - | |
| Yhteensä | 536,6 | 564,6 | 297,3 | 50,4 | 45,7 | 9,5 | 144,5 | 17,2 |
| Kassavirta | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | Kassavirrat | |||||||
| Luottotyyppi | 31.12.2016 | yhteensä | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | >2021 |
| Joukkovelkakirjalainat | 99,7 | 111,0 | 3,7 | 3,7 | 103,7 | - | - | - |
| Pankkilainat | 15,7 | 16,5 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 15,7 | - | - |
| Eläkelainat | 15,0 | 15,9 | 7,6 | 5,3 | 3,0 | 0,0 | - | - |
| Yritystodistusohjelma | 7,0 | 7,7 | 7,7 | - | - | - | - | - |
| Muut lainat | 6,7 | 6,8 | 5,4 | 0,7 | 0,7 | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | 245,3 | 245,3 | 245,3 | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 389,4 | 403,2 | 269,9 | 9,9 | 107,6 | 15,8 | 0,0 | 0,0 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
| 2017 | 2017 | 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä | Käypä | |||||
| Positiivinen | Negatiivinen | arvo | arvo | Nimellis | Nimellis | |
| käypä arvo | käypä arvo | netto | netto | arvo | arvo | |
| Korkojohdannaiset | - | -10,2 | -10,2 | -13,4 | 120,6 | 126,9 |
| erääntyi 2017 | -0,3 | 5,2 | ||||
| erääntyy 2018 | - | - | - | -0,8 | - | 15,7 |
| erääntyy 2019 | - | -0,7 | -0,7 | -1,6 | 20,0 | 25,2 |
| erääntyy 2020 | - | - | - | -2,7 | - | 25,5 |
| erääntyy 2021 | - | -2,8 | -2,8 | -4,4 | 25,0 | 30,2 |
| erääntyy >2021 | - | -6,7 | -6,7 | -3,8 | 75,6 | 25,0 |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi | ||||||
| määritetty | - | -10,2 | -10,2 | -13,4 | 120,6 | 126,9 |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | -0,2 | -0,1 | -0,2 | 41,4 | 43,6 |
| josta nettosijoituksen | ||||||
| suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset | 0,7 | -0,2 | 0,5 | 0,1 | 7,4 | 7,2 |
| erääntyi 2017 | 0,0 | 3,8 | ||||
| erääntyy 2018 | 0,3 | -0,1 | 0,2 | 0,1 | 4,5 | 1,9 |
| erääntyy 2019 | 0,3 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 2,3 | 1,1 |
| erääntyy 2020 | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,6 | 0,4 |
| erääntyy 2021 | - | - | - | - | - | - |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi | ||||||
| määritetty | 0,7 | -0,2 | 0,5 | 0,1 | 7,4 | 7,2 |
Rahavirran suojaukseksi määritettyjen koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset verojen jälkeen 2,9 (0,5) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kaikki korkojohdannaiset on määritetty rahavirtaa suojaaviksi suojausinstrumenteiksi, ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Tehoton osuus korkoriskin suojauksesta, -0,5 (0,0) miljoonaa euroa, on kirjattu rahoitustuottoihin tai rahoituskuluihin tuloslaskelmassa.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen 0,2 (2,0) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu
liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Tehoton osuus hyödykeriskin suojauksesta, 0,1 (0,5) miljoonaa euroa, on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin tuloslaskelmassa.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.
Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 36,9 prosenttia. Nettovelkaantumisasteen osalta tavoite on alle 100 prosenttia. Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 59,3 prosenttia.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 259,2 | 144,1 |
| Korolliset lyhytaikaiset saamiset | 0,2 | 0,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 50,9 | 6,6 |
| Korollinen nettovelka | 208,2 | 137,2 |
| Oma pääoma | 351,0 | 409,7 |
| Nettovelkaantumisaste | 59,3 % | 33,5 % |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista tai niiden määrä on ollut vähäinen.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).
Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot pohjautuvat markkinanoteerauksiin.
Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
| Käypään arvoon arvostetut varat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kaupankäyntiarvopaperit Kaupankäyntijohdannaiset Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset Hyödykejohdannaiset josta rahavirran suojauslaskennassa Yhteensä |
||||
|---|---|---|---|---|
| - | - | - | - | |
| - | - | - | - | |
| 0,1 | - | 0,1 | - | |
| 0,7 | - | 0,7 | - | |
| 0,7 | - | 0,7 | - | |
| 0,8 | 0,0 | 0,8 | 0,0 | |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -10,2 | - | -10,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -10,2 | - | -10,2 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,2 | - | -0,2 | - |
| Yhteensä |
| 31.12.2016 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
||||
| Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | - | 0,1 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 0,6 | - | 0,6 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,6 | - | 0,6 | - |
| Yhteensä | 0,7 | 0,0 | 0,7 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -13,4 | - | -13,4 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -13,4 | - | -13,4 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -0,3 | - | -0,3 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -0,5 | - | -0,5 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,5 | - | -0,5 | - |
| Yhteensä | -14,2 | 0,0 | -14,2 | 0,0 |
Tason 1 valuutta- ja hyödykejohdannaisten hintanoteeraukset perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimukset on yleensä tehty toistaiseksi voimassa oleviksi, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto. Lisäksi muut vuokravastuut sisältävät erilaisia laitteita ja koneita, joiden vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kolmesta viiteen vuotta.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| Muut vuokravastuut 2017 |
2016 |
|---|---|
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 6,4 6,5 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät 17,0 |
14,5 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | 9,0 10,7 |
| Muut vuokravastuut yhteensä 32,4 |
31,7 |
| Vuokrasaamiset muista peruuttamattomista vuokrasopimuksista | |
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | - 0,0 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | - 0,0 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | - 0,0 |
| Vuokrasaamiset yhteensä | 0,0 0,0 |
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | - | - |
| Omasta velasta | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | - | - |
| Annetut pantit | - | - |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 8,5 | 8,8 |
| Muut sitoumukset | 8,7 | 7,4 |
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 3,3 | 3,5 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 4,0 | 4,0 |
| Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut | 0,2 | 0,0 |
| Yhteensä | 24,7 | 23,7 |
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa tämän taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.
HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 1 200 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScan-konserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Konserni on maksanut LSO:lle tonttivuokraa 1,2 (1,2) miljoonaa euroa. Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 9,5 (13,8) miljoonaa euroa. Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 3,5 (4,3) miljoonaa euroa.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin hallituksen ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla julkaistavasta vuoden 2017 palkka- ja palkkioselvityksestä.
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
| Omistus | ||
|---|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeet | Määrä/kpl | osuus, % |
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||
| HKScan Finland Oy, Suomi | 1 000 | 100,00 |
| HKScan Sweden AB, Ruotsi | 500 000 | 100,00 |
| HKScan Denmark A/S, Tanska | 102 002 | 100,00 |
| AS HKScan Estonia, Viro | 37 721 700 | 100,00 |
| UAB HKScan Lietuva, Liettua | 2 000 | 100,00 |
| AS HKScan Latvia, Latvia | 155 920 | 99,52 |
| HKScan UK Ltd, Iso-Britannia | 999 | 100,00 |
| HKScan Asia Limited, Hongkong | 10 000 | 100,00 |
| OOO HKScan, Venäjä | 1 | 100,00 |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi | 49 | 49,00* |
| Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi | 49 | 49,00* |
| Paimion Teurastamo Oy, Suomi | 50 | 100,00 |
|---|---|---|
| AS HKScan Estonian omistamat | ||
| Rakvere Farmid AS, Viro | 6 984 | 100,00 |
| HKScan Sweden AB:n omistamat | ||
| HKScan Real Estate AB, Ruotsi | 80 000 | 100,00 |
| Nordic Genetics AB, Ruotsi** | 1 000 | 100,00 |
| HKScan International AB, Ruotsi** | 10 | 100,00 |
| HKScan Poland Sp.zo.o, Puola | 5 000 | 100,00 |
| Samfod S.A., Belgia** | 24 999 | 100,00 |
| HKScan Real Estate AB:n omistamat | ||
| HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi | 3 900 | 100,00 |
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
| Kreatina A/S, Tanska** | 30 000 | 100,00 |
* Määräysvalta perustuu osakassopimukseen / hallituksen valintaan.
** Lepäävä
| Omistus | ||
|---|---|---|
| Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet | Määrä/kpl | osuus, % |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Länsi-Kalkkuna Oy, Suomi* | 250 | 50,00 |
| Pakastamo Oy, Suomi | 660 | 50,00 |
| Honkajoki Oy, Suomi* | 900 | 50,00 |
| Finnpig Oy, Suomi | 40 | 50,00 |
| Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi | 32 | 24,24 |
| DanHatch Finland Oy, Suomi | 250 | 20,00 |
| HKScan Sweden AB:n omistamat | ||
| Industrislakt Syd AB, Ruotsi | 50 000 | 50,00 |
| Siljans Chark AB, Ruotsi | 3 680 | 39,30 |
| AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi | 135 500 | 50,00 |
| Svenska Köttforetagen Holding AB, Ruotsi | 48 000 | 24,00 |
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
|---|---|---|
| Tican-Rose GmbH, Saksa | 1 | 50,00 |
| HRP Kyllingefarme I/S, Tanska** | 752 | 50,00 |
| Farmfood A/S, Tanska | 10 000 | 33,30 |
* Yhteisyritys
** Lepäävä
Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.
| Myynnit osakkuusyrityksille | 2016 | |
|---|---|---|
| 17,7 | 46,9 | |
| Eläinmyynnit lähipiirille | 3,5 | 4,3 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 33,0 | 39,2 |
| Eläinostot lähipiiriltä | 9,5 | 13,8 |
| Avoimet saldot 31.12. | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä | 2,3 | 2,3 |
| Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille | 5,8 | 5,5 |
HKScan tiedotti 23.1.2018, että Kati Rajala, DI, on nimitetty HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaavaksi johtajaksi (EVP) ja johtoryhmän jäseneksi. Rajala aloittaa tehtävässään viimeistään 2.5.2018 ja hän raportoi toimitusjohtajalle. HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson siirtyy uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle 31.3.2018.
HKScan antoi 18.1.2018 yhtiön vuoden 2017 tuloksesta tilintarkastamatonta ennakkotietoa, jonka mukaan HKScan Oyj:n vuoden 2017 liikevaihto oli noin 1 808 miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen liikevoitto noin -18 miljoonaa euroa. Rauman yksikön arvioitujen käynnistyskustannusten ja normaalia heikommasta toimituskyvystä johtuneen siipikarjanlihan myynnin menetyksen vaikutus Suomessa on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
(euroa)
| Liite | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | - | - | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1. | 17 875 688,79 | 15 588 679,33 |
| Materiaalit ja palvelut | - | - | |
| Henkilöstökulut | 2. | -13 691 603,28 | -12 375 388,66 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3. | -879 204,09 | -440 787,30 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4. | -23 015 103,16 | -17 866 571,89 |
| Liikevoitto | -19 710 221,74 | -15 094 068,52 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5. | -47 903 359,48 | 19 878 367,40 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -67 613 581,22 | 4 784 298,88 | |
| Tilinpäätössiirrot | 6. | 115 830,00 | 27 043 868,00 |
| Tuloverot | 7. | 3 776 562,85 | -3 184 475,97 |
| Tilikauden voitto/tappio | -63 721 188,37 | 28 643 690,91 |
(euroa)
| Liite | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8. | 646 063,00 | 947 533,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | 8. | 5 831 275,90 | 5 285 476,38 |
| Sijoitukset | 8. | 347 745 032,22 | 290 902 232,22 |
| Pysyvät vastaavat | 354 222 371,12 | 297 135 241,60 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 9. | 253 002 860,94 | 280 427 953,28 |
| Laskennallinen verosaaminen | 9. | 10 484 929,27 | 7 146 667,32 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 10. | 11 588 512,62 | 37 889 826,62 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 44 387 128,72 | 3 739 752,69 | |
| Vaihtuvat vastaavat Vastaavaa |
319 463 431,55 673 685 802,67 |
329 204 199,91 626 339 441,51 |
|
| VASTATTAVAA | |||
| Osakepääoma | 11. | 66 820 528,10 | 66 820 528,10 |
| Ylikurssirahasto | 11. | 73 420 363,20 | 73 420 363,20 |
| Omat osakkeet | 11. | -38 612,12 | -38 612,12 |
| Käyvän arvon rahasto | 11. | -4 905 548,62 | -6 785 666,27 |
| SVOP-rahasto | 11. | 143 202 868,19 | 143 202 868,19 |
| Muut rahastot | 11. | 4 818 596,94 | 4 805 464,95 |
| Edellisten tilikausien voitto | 11. | 155 541 132,11 | 135 540 268,88 |
| Tilikauden voitto/tappio | 11. | -63 721 188,37 | 28 643 690,91 |
| Oma pääoma | 375 138 139,43 | 445 608 905,84 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 12. | 83 964,00 | 199 794,00 |
| Pakolliset varaukset | 13. | 2 780 459,00 | 2 771 403,00 |
| Laskennallinen verovelka | 14. | - | - |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 14. | 248 638 657,70 | 125 154 844,63 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 14. | 4 563 120,29 | 124 669,00 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 15. | 28 170 554,60 | 35 567 942,50 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 15. | 14 310 907,65 | 16 911 882,54 |
| Vieras pääoma | 295 683 240,24 | 177 759 338,67 | |
| Vastattavaa | 673 685 802,67 | 626 339 441,51 |
(tuhatta euroa)
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | -19 710 | -15 094 |
| Oikaisut liikevoittoon | 1 862 | 1 245 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 879 | 441 |
| Varausten muutos | 9 | -87 |
| Käyttöpääoman muutos | 1 325 | 961 |
| Korkotuotot ja -kulut | 4 791 | 7 113 |
| Saadut osingot | 6 170 | 16 153 |
| Verot | -32 | -30 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -4 706 | 10 702 |
| Tytäryhtiöosakkeiden ostot | -81 941 | - |
| Muun käyttöomaisuuden ostot | -3 541 | -3 636 |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 2 478 | - |
| Lainasaamisten vähennys | -3 245 | 30 844 |
| Investointien rahavirta | -86 249 | 27 208 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -90 955 | 37 910 |
| Lainojen nostot | 256 762 | 57 613 |
| Lainojen takaisinmaksut | -116 524 | -91 036 |
| Maksetut osingot | -8 636 | -7 562 |
| Rahoituksen rahavirta | 131 602 | -40 985 |
| Rahavarojen muutos | 40 647 | -3 075 |
| Rahavarat 1.1. | 3 740 | 6 815 |
| Rahavarat 31.12. | 44 387 | 3 740 |
| KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS: | ||
|---|---|---|
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+ | -165 | -376 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh- | 1 491 | 1 337 |
| Yhteensä | 1 325 | 961 |
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScankonsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SICja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
HKScan Oyj tekee kaikki ulkoiset johdannaissopimukset konsernille. Tytäryhtiöitä varten tehdyt johdannaiset vyörytetään eteenpäin konsernin sisäisillä johdannaissopimuksilla. Tästä johtuen HKScan Oyj:llä on kaikki konsernin ulkoiset johdannaissopimukset ja nämä ovat osin emoyhtiön ja osin tytäryhtiöiden tarpeisiin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta ja kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.
Hyödykejohdannaiset liittyvät kaikki tytäryhtiöihin ja konsernin sisäiset johdannaissopimukset on tehty. Näistä ei muodostu tulosvaikutusta sillä johdannaisista aiheutuva kassavirta eliminoituu tytäryhtiöille tehdyistä konsernin sisäisistä johdannaisista. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Korkojohdannaisiin sovelletaan suojauslaskentaa siltä osin kuin johdannaiset suojaavat emoyhtiön korkoriskiä. Johdannaisten käyvät arvot kirjataan taseeseen ja muutokset käyvässä arvossa kirjataan omaan pääomaan. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei sovelleta ulkoisiin koronvaihtosopimuksiin, jotka liittyvät tytäryhtiöihin, tai konsernin sisäisiin johdannaisiin. Tulosvaikutus eliminoituu konsernin sisäisestä johdannaisesta johtuen. Näiden johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.
Toimitusjohtaja Jari Latvaselle vuonna 2017 maksettu kokonaispalkka ja lisäeläke olivat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
(tuhatta euroa)
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | - | - |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 17 861 | 15 589 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 15 | - |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 17 876 | 15 589 |
| Henkilöstö keskimäärin | 125 | 106 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -10 355 | -10 273 |
| Eläkekulut | -1 851 | -1 664 |
| Muut henkilösivukulut | -1 486 | -438 |
| Henkilöstökulut | -13 692 | -12 375 |
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | 807 | 1 979 |
| Hallituksen jäsenet | 353 | 316 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä | 1 160 | 2 295 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta | -879 | -441 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -879 | -441 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -1 431 | -1 380 |
| Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä | -103 | - |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -103 | 0 |
| Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus | -134 | -224 |
| Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut | -17 | -385 |
| Tilintarkastusmenot | -151 | -609 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -2 026 | -2 166 |
| Energia | -92 | -93 |
| Kunnossapito | -35 | -39 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -1 358 | -985 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -14 966 | -9 523 |
| Muut kulut | -2 853 | -3 072 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -23 015 | -17 867 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 6 170 | 16 145 |
| Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | - | 8 |
| Tuotot osuuksista | 6 170 | 16 153 |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 14 660 | 14 994 |
| Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | 3 | 3 |
| Korkotuotot muilta | 88 | 20 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista | 14 751 | 15 017 |
| Muut rahoitustuotot muilta | 3 613 | 4 062 |
| Muut rahoitustuotot | 3 613 | 4 062 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 24 534 | 35 232 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | - | -1 |
| Korkokulut muille | -8 285 | -8 283 |
| Korkokulut | -8 285 | -8 284 |
| Realisoitumattomat voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta | 1 021 | -1 696 |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen | -24 950 | - |
| Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille | -30 000 | - |
| Muut rahoituskulut muille | -10 223 | -5 374 |
| Muut rahoituskulut | -65 173 | -5 374 |
| Rahoituskulut yhteensä | -72 437 | -15 354 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | -47 903 | 19 878 |
Tanskan tytäryhtiön osakkeisiin on tehty 25,0 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus vuonna 2017, jotta yhtiön kerrytettävissä olevat rahavirrat vastaavat osakkeiden tasearvoa.
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille sisältää vuonna 2017 30 miljoonaa euroa velan anteeksiantoa Tanskan tytäryhtiölle sen pääomittamiseksi.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 116 | 44 |
| Saadut konserniavustukset | - | 27 000 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 116 | 27 044 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Aikaisempien tilikausien verot | - | - |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 3 808 | -3 154 |
| Muut välittömät verot | -32 | -30 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 3 776 | -3 184 |
| Aineettomat hyödykkeet 2017 | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 690 | 661 | 3 351 |
| Lisäykset | 425 | - | 425 |
| Vähennykset | -2 653 | - | -2 653 |
| Siirrot erien välillä | 2 245 | - | 2 245 |
| Hankintameno 31.12. | 2 707 | 661 | 3 368 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 999 | -405 | -2 404 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 106 | - | 106 |
| Tilikauden poisto | -333 | -91 | -424 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 226 | -496 | -2 722 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 481 | 165 | 646 |
| Aineettomat hyödykkeet 2016 | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 275 | 661 | 2 936 |
| Lisäykset | 91 | - | 91 |
| Siirrot erien välillä | 324 | - | 324 |
| Hankintameno 31.12. | 2 690 | 661 | 3 351 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 830 | -272 | -2 102 |
| Tilikauden poisto | -169 | -133 | -302 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 999 | -405 | -2 404 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 691 | 256 | 947 |
| Koneet | Muut | Ennakko | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2017 | ja kalusto | aineelliset | maksut | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 204 | 380 | 4 896 | 6 480 | |
| Lisäykset | 6 | 1 | 2 943 | 2 950 | |
| Vähennykset | -66 | - | - | -66 | |
| Siirrot erien välillä | 22 | - | -2 267 | 22 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 166 | 381 | 5 572 | 9 386 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -826 | -367 | 0 | -1 193 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 46 | - | - | 46 | |
| Tilikauden poisto | -140 | - | - | -140 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -920 | -367 | 0 | -1 287 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 246 | 14 | 5 572 | 8 005 |
| Aineelliset hyödykkeet 2016 | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 204 | 380 | 1 675 | 3 259 |
| Lisäykset | - | - | 3 545 | 3 545 |
| Vähennykset | - | - | -324 | -324 |
| Hankintameno 31.12. | 1 204 | 380 | 4 896 | 6 480 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -686 | -367 | 0 | -1 053 |
| Tilikauden poisto | -140 | - | - | -140 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -826 | -367 | 0 | -1 193 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 378 | 13 | 4 896 | 5 287 |
| Osuudet | Muut | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| saman | Osuudet | Saamiset | osakkeet | ||
| konsernin | osakkuus | osakkuus | ja | ||
| Sijoitukset 2017 | yrityksissä | yhtiöissä | yhtiöiltä | osuudet Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 290 738 | 148 | 0 | 16 | 290 902 |
| Lisäykset | 81 941 | - | - | - | 81 941 |
| Vähennykset | - | -148 | - | - | -148 |
| Arvonalentumiset | -24 950 | - | - | - | -24 950 |
| Hankintameno 31.12. | 347 729 | 0 | 0 | 16 | 347 745 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 347 729 | 0 | 0 | 16 | 347 745 |
Tilikauden 2017 lisäyksissä on 81,9 miljoonan euron SVOP-sijoitus Suomen tytäryhtiöön.
| Osuudet | Muut | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| saman konsernin |
Osuudet osakkuus |
Saamiset osakkuus |
osakkeet ja |
||
| Sijoitukset 2016 | yrityksissä | yhtiöissä | yhtiöiltä | osuudet Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 290 738 | 148 | 47 | 16 | 290 949 |
| Lisäykset | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | - | - | -47 | - | -47 |
| Hankintameno 31.12. | 290 738 | 148 | 0 | 16 | 290 902 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 290 738 | 148 | 0 | 16 | 290 902 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 481 | 691 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 165 | 256 |
| Aineettomat hyödykkeet | 646 | 947 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 246 | 378 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 14 | 13 |
| Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat | 5 572 | 4 896 |
| Aineelliset hyödykkeet | 5 832 | 5 287 |
| Sijoitukset | ||
| Osuudet saman kons. yrityksissä | 347 729 | 290 738 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | - | 148 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 16 | 16 |
| Sijoitukset | 347 745 | 290 902 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 354 223 | 297 136 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 817 | 834 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 485 | 7 147 |
| Muut saamiset | 72 | 347 |
| Siirtosaamiset | 245 | 150 |
| Yhteensä | 11 619 | 8 478 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset | 251 868 | 279 096 |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 251 868 | 279 096 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 263 487 | 287 574 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | - | - |
| Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta) | 7 | 5 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) | 2 775 | 605 |
| Yhteensä | 2 782 | 610 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Konsernimyyntisaamiset | 568 | 403 |
| Konsernilainasaamiset | 8 011 | 9 521 |
| Muut saamiset | 76 | 205 |
| Konserniavustussaamiset | - | 27 000 |
| Yhteensä | 8 655 | 37 129 |
| SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ | ||
| Omistusyhteysyrityslainasaamiset | 150 | 150 |
| Muut saamiset | 1 | - |
| Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 151 | 150 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 11 588 | 37 889 |
| SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT | ||
| Jaksotetut rahoituserät | 97 | 117 |
| Jaksotut korkosaamiset | 2 049 | - |
| Jaksotetut henkilöstökulut | 29 | 13 |
| Muut siirtosaamiset | 600 | 475 |
| Yhteensä | 2 775 | 605 |
| Käyvän | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Ylikurssi | Omat | arvon | Muut | Voitto | |||
| Oma pääoma 2017 | pääoma | rahasto | osakkeet | rahasto | SVOP | rahastot | varat Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | -38 | -6 786 | 143 203 | 4 805 | 164 186 | 445 609 |
| Lisäys | - | - | - | - | - | 13 | - | 13 |
| Vähennys | - | - | - | 1 880 | - | - | - | 1 880 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -8 643 | -8 643 |
| Tilikauden voitto/tappio | - | - | - | - | - | - | -63 721 | -63 721 |
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 | 73 420 | -38 | -4 906 143 203 | 4 818 | 91 822 | 375 138 |
| Käyvän | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Ylikurssi | Omat | arvon | Muut | Voitto | |||
| Oma pääoma 2016 | pääoma | rahasto | osakkeet | rahasto | SVOP | rahastot | varat Yhteensä | |
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | -38 | -1 538 | 143 076 | 4 792 | 143 153 | 429 684 |
| Lisäys | - | - | - | -6 786 | 127 | 13 | - | -6 646 |
| Vähennys | - | - | - | 1 538 | - | - | - | 1 538 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -7 562 | -7 562 |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin |
- | - | - | - | - | - | -49 | -49 |
| Tilikauden voitto/tappio | - | - | - | - | - | - | 28 644 | 28 644 |
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 | 73 420 | -38 | -6 786 143 203 | 4 805 164 186 | 445 609 |
| Jakokelpoinen oma pääoma | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Käyttörahasto | 540 | 527 |
| Omat osakkeet | -38 | -38 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 143 203 | 143 203 |
| Edellisten tilikausien voitto | 155 541 | 135 540 |
| Tilikauden voitto/tappio | -63 721 | 28 644 |
| Jakokelpoinen oma pääoma | 235 525 | 307 876 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Poistoero | 84 | 200 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 84 | 246 |
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 17 teur.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2 780 | 2 771 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 2 780 | 2 771 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | - | - |
| Joukkovelkakirjalaina | 168 495 | 100 000 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 78 079 | 23 560 |
| Muut velat | 6 628 | 1 720 |
| Yhteensä | 253 202 | 125 280 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 253 202 | 125 280 |
| Korollinen | ||
| Velat muille | 248 639 | 125 155 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 248 639 | 125 155 |
| Koroton | ||
| Velat muille | 4 563 | 125 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 4 563 | 125 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 253 202 | 125 280 |
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 10 759 | 14 140 |
| Ostovelat | 3 794 | 2 282 |
| Siirtovelat | 8 202 | 12 907 |
| Muut velat | 2 099 | 1 479 |
| Yhteensä | 24 854 | 30 808 |
| VELAT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILLE YRITYKSILLE | ||
| Ostovelat | 128 | 149 |
| Siirtovelat | 88 | 95 |
| Muut velat | 17 411 | 21 428 |
| Yhteensä | 17 627 | 21 672 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 42 481 | 52 480 |
| Korollinen | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 17 411 | 21 428 |
| Velat muille | 10 759 | 14 140 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 28 170 | 35 568 |
| Koroton | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 216 | 244 |
| Velat muille | 14 095 | 16 668 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 14 311 | 16 912 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 42 481 | 52 480 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua | 16 945 | - |
|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset velat | - | - |
| Eläkelainat | 4 286 | - |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 12 659 | - |
| VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA | ||
| Yhteensä | 8 202 | 12 866 |
| Muut siirtovelat | 1 365 | 952 |
| Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset | 2 215 | 8 913 |
| Jaksotetut korkokulut | 1 445 | 634 |
| Jaksotetut henkilöstökulut | 3 177 | 2 367 |
| SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT (PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET) |
| Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU KIINNITYKSIÄ JA OSAKKEITA | ||
| Rahalaitoslainat | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | 19 364 | 20 163 |
| Yhteensä | 19 364 | 20 163 |
| OMISTUSYHTEYSYRITYSTEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | - | 489 |
| Yhteensä | 0 | 489 |
| MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset Yhteensä |
1 895 1 895 |
1 703 1 703 |
| MUUT OMAT VASTUUT | ||
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 276 | 215 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 347 | 209 |
| Yhteensä | 623 | 424 |
| MUUT VUOKRAVASTUUT | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 871 | 871 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 3 482 | 3 482 |
| Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät | 3 482 | 4 353 |
| Yhteensä | 7 835 | 8 706 |
| Muut vastuut | 4 | 4 |
|---|---|---|
| Muut omat vastuut yhteensä | 8 462 | 9 134 |
| 2017 | 2017 | 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä | Käypä | |||||
| Positiivinen | Negatiivinen | arvo | arvo | Nimellis | Nimellis | |
| käypä arvo | käypä arvo | netto | netto | arvo | arvo | |
| Korkojohdannaiset | 3 816 | -10 222 | -6 406 | -8 543 | 65 238 | 70 937 |
| erääntyi 2016 | - | - | - | -251 | - | 5 234 |
| erääntyy 2017 | - | - | - | -754 | - | 15 703 |
| erääntyy 2018 | 672 | -672 | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | -2 840 | -2 840 | - | 25 000 | - |
| erääntyy >2020 | 3 144 | -6 710 | -3 566 | -7 539 | 40 238 | 50 000 |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi | ||||||
| määritetty | - | -6 406 | -6 406 | -8 543 | 65 238 | 70 937 |
| Valuuttajohdannaiset | 125 | -231 | -107 | -59 | 29 318 | 30 398 |
| josta nettosijoituksen | ||||||
| suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset | 859 | -859 | - | - | - | - |
| erääntyi 2016 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2017 | 401 | -401 | - | - | - | - |
| erääntyy 2018 | 333 | -333 | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | 126 | -126 | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | - | - | - | - | - |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi | ||||||
| määritetty | - | - | - | - | - | - |
Nimellisarvot niistä ulkoisista johdannaisista, jotka eliminoituvat sisäisistä johdannaisista johtuen, on netotettu nollaan yllä olevassa taulukossa. Nimellisarvot ovat 12 131 (13 162) tuhatta euroa valuuttajohdannaisia, 7 355 (7 271) tuhatta euroa hyödykejohdannaisia ja 55 317 (55 937) tuhatta euroa korkojohdannaisia.
| 31.12.17 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset, positiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 3 816 | - | 3 816 | - |
| Valuuttajohdannaiset | 125 | - | 125 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 859 | - | 859 | - |
| Yhteensä | 4 800 | - | 4 800 | - |
| Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -10 222 | - | -10 222 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -231 | - | -231 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -859 | - | -859 | - |
| Yhteensä | -11 313 | - | -11 313 | - |
| 31.12.16 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset, positiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 4 891 | - | 4 891 | - |
| Valuuttajohdannaiset | 304 | - | 304 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 1 135 | - | 1 135 | - |
| Yhteensä | 6 330 | - | 6 330 | - |
| Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -13 434 | - | -13 434 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -363 | - | -363 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -1 135 | - | -1 135 | - |
| Yhteensä | -14 933 | - | -14 933 | - |
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
Vantaalla, helmikuun 6. päivänä 2018
Mikko Nikula Hallituksen puheenjohtaja
Per Olof Nyman Hallituksen jäsen Riitta Palomäki Hallituksen jäsen
Hallituksen varapuheenjohtaja
Marko Onnela
Pirjo Väliaho Hallituksen jäsen
Tuomas Salusjärvi Hallituksen jäsen
Jari Latvanen Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla, helmikuun 7. päivänä 2018
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Markku Katajisto
KHT
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet HKScan Oyj:n (y-tunnus 0111425-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Yhteenveto
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
4 miljoonaa euroa. |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde |
Tulos ennen veroja ja liikevaihto. |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi sekä tuloksen ennen veroja että liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan nämä yhdessä antavat tarkoituksenmukaisen perustan tilinpäätöksen lukijoille heidän arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,5 % liikevaihdosta ja 5,0 % tuloksesta ennen veroja, jotka ovat tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa. |
HKScan-konsernilla oli tilikaudella merkittäviä toimintoja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa. Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon HKScan-konsernin rakenteen sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Suoritimme tilintarkastuksen HKScan-konsernin yhtiöissä, jotka konsernin taloudellisen aseman ja tuloksen kannalta ovat merkittävimmät. Tilintarkastuksemme kattoi konsernin emoyhtiön sekä yhtiöt, joilla on merkittävät toiminnot Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Harkintamme mukaan muihin HKScan-konsernin yrityksiin ei liity olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet rajoittuivat pääosin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin.
Näillä toimenpiteillä olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä HKScankonserniin kuuluvia yhtiöitä ja liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
| Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka |
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
||
|---|---|---|---|
| Rauman siipikarjalihayksiön investoinnin kirjanpitokäsittely | |||
| Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 12 (Aineelliset hyödykkeet). |
|||
| Yhtiö on investoimassa uuteen siipikarjanlihayksiköön Raumalla. Tilikauden lopussa 31.12.2017 Rauman investoinnin hankintameno |
Arvioimme konsernin aineellisten hyödykkeiden laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta ja vertailimme niitä |
| oli 117,5 miljoonaa euroa. | soveltuviin tilinpäätösstandardeihin. |
|---|---|
| Rauman investointi on yhtiölle merkittävä, investoinnin | Muodostimme käsityksen yhtiön |
| hankintamenon, taloudellisen pitoajan ja ennallistamisvarauksen | investointiprosessista ja soveltamasta |
| kirjaaminen ja arvostaminen vaativat johdon harkintaa. | kirjanpitokäsittelystä mukaan lukien sen |
| miten yhtiö määrittää kuluksi kirjattavat ja | |
| Määritimme Rauman investoinnin tarkastuksen painopistealueeksi, | aktivoitavat erät. |
| koska on olemassa riski, että sen kirjapitokäsittely tai käytetyt | |
| kirjanpitoarvot eivät olisi asianmukaisia. | Testasimme otannalla aktivoitujen |
| tapahtumien kirjauksia. | |
| Arvioimme johdon käyttämiä olettamia | |
| varmistuaksemme siitä, ovatko ne | |
| yhdenmukaisia konsernin | |
| laadintaperiaatteiden kanssa. | |
| Liikearvon ja pitkäaikaisten hyödykkeiden arvostaminen | |
| Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 11 (Liikearvo), | Arvioimme johdon |
| liitetieto 10 (Aineettomat hyödykkeet), liitetieto 12 (Aineelliset | arvonalentumistestauksen |
| hyödykkeet) ja liitetieto 5 (Poistot ja arvonalentumiset). | laadintaperiaatteiden asianmukaisuutta ja |
| vertailimme niitä asianmukaisiin | |
| Tilikauden lopussa 31.12.2017 konsernin liikearvo oli yhteensä 72,7 | tilinpäätösstandardeihin. |
| (2016: 77,0) miljoonaa euroa, aineettomat hyödykkeet 64,8 (2016: | |
| 66,0) miljoonaa euroa ja aineelliset hyödykkeet 458,2 (2016:401,7) | Arvioimme arvonalentumistestauksessa |
| miljoonaa euroa. | käytettyä kasvuvauhtia, |
| kassavirtaennusteita ja diskonttokorkoa | |
| Tanskan markkina-alueen osalta yhtiö on kirjannut | sekä vertasimme niitä viimeisimpiin |
| arvonalentumistappioita yhteensä 10,1 miljoonaa euroa vuoden | hallituksen hyväksymiin taloudellisiin |
| 2017 aikana. | suunnitelmiin. |
| Yhtiö on velvollinen testaamaan liikearvon arvonalentumisten | Arvioidessamme keskeisiä oletuksia, mm. |
| varalta vähintään kerran vuodessa. | pääoman keskimääräistä kustannusta, |
| käytimme tarkastuksessa myös | |
| Kiinnitimme tähän erään tilintarkastuksessamme erityistä huomiota, | arvonmääritys asiantuntijoitamme |
| koska arvonalentumistestaus perustuu useihin oletuksiin kuten | |
| arvioituun kasvuvauhtiin, tuleviin kassavirtoihin ja käytettyyn | Tarkastelimme aikaisempien vuosien |
| diskonttokorkoon. Lisäksi arvonalentumistestauksen tulokset | arvonalentumistestauksissa käytettyjen |
| saattavat tuoda esille muiden hyödykkeiden | kassavirtaennusteiden toteutumista |
| arvonalentumistarpeita, joista merkittävimmät ovat | arvioidaksemme ennusteiden tarkkuutta. |
| tuotantolaitokset. | |
| Tarkastimme laskelmien matemaattisen | |
| oikeellisuuden sekä alaskirjauksen osalta | |
| että kirjaukset olivat asianmukaisesti viety | |
| kirjanpitoon. | |
| Lisäksi arvioimme liitetietojen riittävyyttä. | |
| Vaihto-omaisuus | |
| Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 16 (Vaihto | Arvioimme konsernin |
| omaisuus). | laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta |
| Tilikauden lopussa 31.12.2017 konsernin vaihto-omaisuus oli | koskien keskeneräisten ja valmiiden |
|---|---|
| yhteensä 111,8 (2016: 116,1) miljoonaa euroa. | tuotteiden hankintamenolaskentaa sekä |
| nettorealisaatioarvon määrittelemistä ja | |
| Vaihto-omaisuus koostuu pääosin aineista ja tarvikkeista, | vertailimme niitä soveltuviin |
| keskeneräisistä tuotteista sekä valmiista tuotteista. | tilinpäätösstandardeihin. |
| Keskityimme tarkastuksessa erityisesti keskeneräisiin sekä valmiisiin tuotteisiin, koska vaihto-omaisuuslaskenta lihantuotannossa sekä |
Hankimme käsityksen konsernissa vallitsevista vaihto-omaisuuden |
| vaihto-omaisuuden arvostaminen on vaativa alue, joka sisältää | hankintamenon ja nettorealisointiarvon |
| arvionvaraisuutta. | määrittelemistä koskevista prosesseista ja |
| kontrolleista. | |
| Testasimme otannalla relevantteja | |
| laskelmia ja tehtyjä kirjauksia | |
| varmistuaksemme siitä, ovatko ne | |
| yhdenmukaisia konsernin | |
| laadintaperiaatteiden kanssa. | |
| Liikevaihdon tulouttaminen | |
| Katso tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1 | |
| (Toimintasegmentit). | |
| Arvioimme konsernin liikevaihdon | |
| Myyntisopimukset pitävät sisällään usean tyyppisiä | tulouttamisen laskentaperiaatteiden |
| hintakomponentteja kuten myönnettyjä alennuksia, | asianmukaisuutta ja vertailimme niitä |
| myyntivolyymeihin perustuvia hyvityksiä ja markkinointitukia. | soveltuviin tilinpäätösstandardeihin. |
| Keskityimme tähän alueeseen, koska liikevaihdon tulouttaminen | Hankimme käsityksen konsernissa |
| vaatii johdon arviota liittyen esimerkiksi myyntivolyymien määrien | vallitsevista tuloutusta koskevista |
| arviointiin, joka puolestaan vaikuttaa kirjattavaan liikevaihdon | prosesseista ja kontrolleista. |
| määrään. | |
| Testasimme otannalla myyntihinnan | |
| Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa | alennusten ja myyntivolyymiin perustuvien |
| tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. | hyvitysten laskelmia, näiden |
| kirjausajankohdan oikeellisuutta ja tehtyjen | |
| kirjausten yhdenmukaisuutta | |
| myyntisopimusten ehtojen kanssa. | |
| Tarkastimme otannalla myyntitapahtumia | |
| ja hyvityslaskuja lähellä tilinpäätöspäivää | |
| varmistuaksemme siitä, että ne on kirjattu | |
| oikealle tilikaudelle. | |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä | |
| kertomuksessamme. |
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 23.8.1988 alkaen yhtäjaksoisesti 30 vuotta. HKScan Oy:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 6.2.1997.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 7.2.2018
Tilintarkastusyhteisö
Markku Katajisto KHT
Tämä raportti, HKScanin selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista, muodostaa kirjanpitolain mukaisen selvityksen yhtiön muista kuin taloudellisista tiedoista. HKScanin hallitus vastaa selvityksestä ja on hyväksynyt sen tiedot. Vuonna 2017 HKScan raportoi yritysvastuustaan ensimmäistä kertaa kansainväliseen Global Reporting Initiative -yritysvastuuraportointiviitekehykseen pohjautuen ja osana vuosikertomustaan.
HKScan on määritellyt yhtiölle olennaiset vastuullisuusteemat, joiden puitteissa sen vastuullisuustyötä voidaan mitata. Osa tuloksista valmistuu helmikuun aikana manuaalisen tulostenkeruun vuoksi ja ne julkaistaan osana vuosikertomusta maaliskuussa 2018. Tässä selvityksessä (HKScanin selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista) raportoidaan niiden vastuullisuusmittareiden tulokset, jotka ovat valmistuneet ennen selvityksen allekirjoitusta.
Oleellisimmat vastuullisuusteemat ja niihin liittyvät mittarit (KPI:t) ja tavoitteet on kuvattu taulukossa alla. Taulukossa kerrotaan myös, onko tieto raportoitu tässä selvityksessä vai HKScanin vuoden 2017 vuosikertomuksessa.
HKScan on johtava pohjoismainen ruokayhtiö. Konserni myy, markkinoi ja valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja aterioita. Yhtiön kotimarkkinoita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia, ja tuotteita viedään lähes 50 maahan. Yhtiön tunnetuimmat tuotebrändit ovat HK, Scan, Rakvere, Pärsons, Kariniemen, Rose ja Tallegg. Vuonna 2017 yhtiön palveluksessa työskenteli lähes 7 300 henkilöä. HKScan on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
HKScanin toiminta perustuu koko pitkän arvoketjun vastuulliseen ja tehokkaaseen hallintaan ja lisäarvon luomiseen läpi koko ketjun aina maatiloilta kuluttajan haarukkaan saakka. Yhtiön liharaaka-aineen hankinta perustuu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön HKScanin sopimustuottajien kanssa. Virossa yhtiöllä on omat maatilat sekä sopimustuotantokumppanuuksia.
HKScanilla on tuotantoyksiköitä kaikilla kotimarkkinoillaan, minkä myötä yhtiöllä on merkittävä suora ja epäsuora työllistävä vaikutus. Osa tuotantoyksiköistä on erikoistunut teurastus- ja leikkuutoimintoihin ja osa yksiköistä on keskittynyt tuotteiden valmistukseen. Suurimmissa yksiköissä edellä kuvatut toiminnot on integroitu. Tilaustoimitusketjun tehokas hallinta on avainasemassa, kun arvoketju on pitkä ja yhtiön lopputuotteet ovat nopeakiertoisia päivittäistuotteita. Myös jakelun ja kuljetusten merkitys on kriittinen liiketoiminnalle.
HKScanin asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, HoReCa-, ruokateollisuus- ja vientisektorit. HKScan tekee yhteistyötä asiakkaidensa kanssa niin trendien luotaamisessa, kysynnän ennustamisessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, yritysvastuun kehittämisessä kuin muussakin liiketoiminnan kehittämisessä. HKScan osallistaa kuluttajia tuotekehitystyöhönsä ja käy vuoropuhelua kuluttajien kanssa muun muassa sosiaalisen median kanavien ja maakohtaisten kuluttajapalvelutoimintojensa välityksellä.
Yhteistyö sidosryhmien kanssa arvoketjun kaikissa vaiheissa, eläin- ja rehuntuotannosta kuluttajarajapintaan saakka kuuluu HKScanin päivittäiseen liiketoimintaan.
HKScan luo sekä taloudellista arvoa että aineetonta lisäarvoa laajasti eri sidosryhmilleen läpi arvoketjun kaikissa toimintamaissaan. Esimerkkejä sidosryhmistä ovat muun muassa eläintuottajat, oma henkilöstö, asiakkaat, osakkeenomistajat, tavaran- ja palveluntoimittajat sekä ympäröivä yhteiskunta.
Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 1 808,1 miljoonaa euroa, josta bruttoinvestointien osuus oli 6,9 prosenttia eli 125,5 miljoonaa euroa. Osinkoja maksettiin omistajille 9,0 miljoonaa euroa. Palkkoja ja niihin liittyviä sosiaalimaksuja maksettiin henkilöstölle 328,4 miljoonaa euroa. Raaka-aineiden, energian ja palveluiden toimittajille maksettiin 1 520 miljoonaa euroa, luotonantajille 11 miljoonaa euroa ja julkiselle sektorille tuloveroina kaksi miljoonaa euroa.
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin 'From Farm to Fork' ("tilalta haarukkaan") -strategiaa. Yhtiö on sitoutunut vastuullisen liiketoiminnan systemaattiseen kehittämiseen strategiassaan ja toiminnassaan. Strategian keskiössä on kuluttaja, jota palvellakseen yhtiö johtaa aktiivisesti ruoan arvoketjua.
HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen, joita ovat: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu. Vastuullisuustyön painopistealueet sekä olennaiset teemat pohjautuvat vuonna 2014 toteutettuun laajaan sidosryhmätutkimukseen. Olennaisia teemoja on arvioitu säännöllisesti, viimeksi vuonna 2017. HKScanin vastuullisuusteemat on esitetty alla olevassa kuvassa. Keskittymällä sidosryhmille olennaisten aihealueiden kehittämiseen, HKScan luo arvoa sidosryhmilleen arvoketjun eri vaiheissa.
| KPI:T TÄSSÄ RAPORTISSA ESITETYT KPI TULOKSET ON MERKITTY TEKSTIIN ALLA OLEVAN NUMEROINNIN MUKAISESTI. |
TAVOITTEET | LAADULLISET/ MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET |
RAPORTOINTI MUUN KUIN TALOUDELLISEN TIEDON SELVITYS / VUOSIKERTOMUS |
|---|---|---|---|
| TURVALLISET JA TERVEELLISET TUOTTEET | |||
| Sertifioidut tuotantolaitokset 1 • Takaisinvetojen määrä 2 • • Tuotelanseeraukset, joissa ravitsemuksellinen näkökulma 3 |
• Kaikki tuotantolaitokset sertifioitu • Nolla takaisinvetoa • Vaikuttaa positiivisesti ravitsemukseen ja kansanterveyteen |
Laadulliset Määrälliset |
Muun kuin taloudellisen tiedon selvitys (=NFI) ja vuosikertomus |
| ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI | |||
| • Eläinten hyvinvointi yleisesti ja Welfare Quality Principles -hyvinvoinnin laatuperiaatteiden noudattaminen tavoitteena parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia tiloilla, kuljetusten aikana ja teurastamoissa 4 |
• Lakien ja säädösten noudattaminen • Olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioiss • Parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia varmistamalla eläinten asianmukainen käsittely ja elinolosuhteet tiloilla, kuljetusten aikana ja teurastamoissa • Säilyttää antibioottien alhainen käyttötaso ja saavuttaa vielä parempia tuloksia – vaarantamatta eläinten hyvinvointia |
Laadulliset | NFI ja vuosikertomus |
| HENKILÖSTÖ | |||
| Poissaolot (%) 5 • • Tapaturmataajuus (Lost Time Injury - LTI) 6 |
• Yleinen tavoite: terveet työntekijät, turvallinen työympäristö, tyytyväiset työntekijät • Asetetaan numeeriset konsernitavoitteet tapaturmataajuuden ja poissaoloihin |
Laadulliset Määrälliset |
NFI ja vuosikertomus |
| YMPÄRISTÖ | |||
| • Energiakulutus • Kasvihuonekaasupäästöt • Veden käyttö • Jätteen määrä lajeittain ja |
• Ympäristövaikutusten pienentäminen • Energiakulutuksen vähentäminen 10 %:lla vuosina 2014–2017 |
Määrälliset | Vuosikertomus |
| käsittelytavan mukaisesti • Materiaalitehokkuus |
liikevaihtoon suhteutettuna • Asetetaan numeeriset konsernin laajuiset KPI:t • Kestävien pakkausmateriaalien ja pakkausratkaisujen edelleen kehittäminen • Eläinraaka-aineen tehokas hyödyntäminen – kiertotalousnäkökulma |
||
|---|---|---|---|
| PAIKALLISET TUOTTAJAYHTEISÖT | |||
| • HKScanin toiminta maaseudun elinkeinoelämän ja elinympäristön edistämiseksi, paikallisten sijoitusten lisäämiseksi, osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseksi ja tuottajien hyvinvoinnin edistämiseksi 7 |
• Myönteisen vaikutuksen lisääminen tilojen talouteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin • Kansallisen ruokavarannon huoltovarmuuden tukeminen mahdollisten kansallisten hätätilanteiden sattuessa • Paikallisen maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen |
Laadulliset | NFI ja vuosikertomus |
| VASTUULLISET JA EETTISET HANKINNAT | |||
| • Vastuullisesti tuotetun soijan hankinta 8 • Ostot lähimarkkinoilta (%) • Ostot toimittajilta, jotka täyttävät HKScanin vaatimukset |
• Vastuullisesti tuotetun soijan osuus 100 % v. 2018 • Eettisten liiketoimintariskien välttäminen • 100 % toimittajista allekirjoittanut HKScanin eettisen toimintaohjeiston |
Määrälliset | Soija: NFI ja vuosikertomus Ostot: vuosikertomus |
| ARVOKETJUN TALOUDELLINEN ELINKELPOISUUS | |||
| • HKScanin neljä pitkän aikavälin taloudellista tavoitetta • Ei erityisiä vastuullisuuteen liittyviä KPI:tä |
• Edistää myönteisiä vaikutuksia arvoketjussa • Liikevoitto >4 % liikevaihdosta • Sitoutuneen pääoman tuotto >12 % • Nettovelkaantumisaste <100 % • Osakekohtainen tulos >30 % liikevoitosta |
Määrälliset | Vuosikertomus |
| MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS | |||
| • Ei vastuullisuusteemoihin kohdistuvia rikkomuksia 9 |
• Lakien ja säädösten noudattaminen |
Laadulliset | NFI ja vuosikertomus |
HKScan kantaa vastuuta ympäristöstä läpi arvoketjun ja vähentää jatkuvasti prosessiensa ympäristövaikutuksia. HKScan johtaa toimintaansa siten, että ohjeet, säädökset ja ympäristölupien vaatimukset täytetään. HKScanin tavoitteena on, että sen tekemä ympäristötyö on linjassa myös yhteiskunnan tavoitteiden kanssa. Tätä varmistetaan muun muassa viranomaisyhteistyön avulla. Yhtiö asettaa ympäristöä koskevia vaatimuksia myös toimittajilleen osana HKScanin toimintaohjeistoa (Supplier Guidelines).
Ympäristöasioiden johtaminen perustuu koko konsernissa noudatettavaan ympäristöpolitiikkaan, joka määrittelee konsernin ympäristösitoumukset. Ympäristövastuun tehokkuutta ja onnistumista arvioidaan mittaamalla ympäristövaikutuksia ja seuraamalla tuloksia johtoryhmässä sekä sisäisillä ja ulkoisilla ISO 14001-auditoinneilla. HKScanin kaikki tuotantolaitokset Tanskaa lukuun ottamatta on sertifioitu ISO 14001 –standardin mukaisesti. Vuonna 2017 HKScanissa ei tapahtunut ympäristöön liittyviä vakavia lainsäädännön rikkeitä.9
HKScanin ympäristötyön painopistealueet ovat energiatehokkuus, kasvihuonekaasujen vähentäminen, vedenkulutuksen ja jätevesien hyvä hallinta, materiaalitehokkuus sekä jätteiden ympäristötehokas käsittely, kierrätys ja hyötykäyttö. Yhtiö mittaa ympäristövaikutuksiaan jatkuvasti ja on asettanut ympäristövastuulleen numeerisia tavoitteita.
HKScanin aktiivisen energiatehokkuustyön pitkän aikaväin tavoitteena on pienentää konsernin ympäristöjalanjälkeä ja parantaa samalla kustannustehokkuutta. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa-alue myös kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi.
Energiansäästökohteiden löytämiseksi sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivin täyttämiseksi HKScan jatkoi vuonna 2017 aiemmin toteuttamiaan energiakatselmuksia. Energiakatselmukset toteutettiin HKScanin tuotantolaitoksissa vuosien 2015 ja 2016 aikana Ruotsissa, Puolassa ja Tanskassa. Vuoden 2017 aikana katselmusten toteuttaminen käynnistettiin Baltiassa ja Suomessa. Energiakatselmuksissa on tunnistettu useita kehityskohteita, joihin HKScan kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuudessa. Kaikki HKScanin tuotantolaitokset Ruotsissa on sertifioitu ISO 50001 standardin mukaisesti.
Vuoden 2017 aikana tuotantolaitoksissa jatkettiin konsernin sisäistä energiatehokkuusprojektia, jonka tavoitteena on pienentää HKScanin energiankulutusta 10 prosenttia vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017 mennessä liikevaihtoon suhteutettuna. Vuoden 2017 numeeriset tulokset on saatavilla helmikuun alussa 2018. Konkreettisia tuotantolaitoksissa tehtyjä toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi kuvataan vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa kohdassa Ympäristö/Energiatehokkuus.
HKScan on julkistanut kasvihuonekaasupäästönsä vuodesta 2014 alkaen. Konsernin yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kaikkiaan 53 prosenttia (127 000 tonnia) vuodesta 2014 vuoteen 2016. Vuoden 2017 tiedot ovat saatavilla helmikuun 2018 lopussa ja ne raportoidaan HKScanin vuosikertomuksessa kohdassa Ympäristö/Kasvihuonekaasupäästöt.
Energiatehokkuuden parantuminen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö vaikuttavat päästöjen pienentymiseen. Tätä kehitystyötä on tehty aktiivisesti kaikissa konsernin maissa myös vuoden 2017 aikana, joista kuvaamme esimerkkejä vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa kohdassa Ympäristö/Energiatehokkuus.
HKScan kompensoi yhtenä Pohjoismaiden ensimmäisistä elintarvikeyhtiöistä Suomessa sijaitsevien tuotantolaitostensa hiilidioksidipäästöt. Kompensoinnit toteutettiin vuonna 2016. Ruotsissa HKScan jatkaa vuonna 2016 asettamansa tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on vähentää HKScanin Ruotsin toimintojen hiilidioksidipäästöjä 95 prosentilla
vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2003 (Scope 1 ja 2 päästöt sekä Scope 3 ostettu kuljetus ja liikematkustus).
Konserni asettaa vuoden 2018 aikana kasvihuonekaasupäästötavoitteensa vuoteen 2030.
HKScan mittaa ja optimoi tuotantolaitoksissa käytettävän veden kulutusta elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. Vedenkäytön kehityskohteita on löydetty katselmusten ja auditointien avulla sekä henkilöstön omien ideoiden avulla, mistä Vantaan tuotantolaitoksen parannustoimet vuonna 2017 on hyvä esimerkki.
Vuoden 2017 aikana jätevesien puhdistus on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Yksittäisiä ja vähäisiä ympäristöluvan ylittäviä poikkeamia on havaittu, mutta ne eivät ole olleet merkittäviä ympäristövaikutusten kannalta. Huomiot on tehty HKScanin omavalvonnan ansiosta aikaisessa vaiheessa, poikkeamat on tutkittu ja parannustoimenpiteet tehty.
Materiaalitehokkuus HKScanissa tarkoittaa muun muassa eläinraaka-aineen ja kaikkien ruhonosien tehokasta hyödyntämistä sekä pakkausten kehittämistä niin käytettävien materiaalien ekotehokkuuden kuin ruokajätteen minimoimisenkin näkökulmasta. Materiaalitehokkuuden tavoitteena on myös pienentää tuotantohävikkiä, minimoida ruokajätteen syntymistä koko arvoketjussa ja maksimoida jätemateriaalien hyötykäyttö.
HKScan raportoi yhtiön tuotannosta aiheutuviin jätteisiin liittyen ensimmäisen kerran vuonna 2016. Raportointi tehtiin lajiteltavien jakeiden mukaisesti. Aiheeseen liittyvät vuoden 2017 tiedot valmistuvat helmikuun alkupuolella ja ne raportoidaan HKScanin vuosikertomuksessa.
Osa lihatuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla. HKScanin sopimustuottajat tekevät jo nyt merkittävää ympäristötyötä ja parhaita käytäntöjä jaetaan yhtiön alkutuotantoketjussa aktiivisesti. HKScan on aloittanut selvitystyön, jonka puitteissa haetaan keinoja alkutuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi entisestään. Esimerkkinä työstä on jo vuonna 2014 HKScanin julkaisema sitoumus käyttää vastuullisesti tuotettua soijaa koko tuotantoketjussaan vuoden 2018 loppuun mennessä.
Ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 ympäristöjohtamisen järjestelmää ja niitä hallitaan sekä johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti. Yhdeksi globaaliksi niin ympäristöriskiksi kuin sosiaaliseksi riskiksi on tunnistettu soijan käyttö tuotantoketjussa. Tätä riskiä hallitaan sitoumuksella siirtyä vuoden 2018 loppuun mennessä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön koko konsernissa. Muita tunnistettuja ympäristöriskejä ovat mm. jätevesi- tai kemikaalivuotoihin liittyvät riskit, joita hallitaan säännönmukaisilla laitteistojen kuntotarkastuksilla, ennakoivalla kunnossapidolla sekä hälytys- ja valvontalaitteistoilla.
HKScanissa sosiaalinen vastuu kattaa tuotelaadun ja -turvallisuuden, tuotteiden terveellisyyden edistämisen, vastuulliset ja eettiset hankinnat sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisen ja edistämisen.
Tuotelaadun ja -turvallisuuden varmistamista ohjaavat HKScanin omat politiikat, joita noudatetaan koko konsernissa. HKScan-konsernin laatupolitiikassa määritellään konsernin laadunhallinnan periaatteet sekä toiminnassa noudatettavat säädökset, ohjeet ja viiteasiakirjat.
HKScan-konsernin tuoteturvallisuuspolitiikassa määritellään konsernin tuoteturvallisuuden hallinta ja vastuut sekä
säädökset, ohjeet ja asiakirjat, joita tulee aina noudattaa. HKScanin tuotantolaitoksissa on sertifioidut tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät, joiden toimivuus varmistetaan sisäisissä sekä kolmannen tahon tekemissä ulkoisissa auditoinneissa.¹
HKScanin tuoteturvallisuuden johtamisjärjestelmään kuuluu tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen. Jäljitettävyysjärjestelmän avulla varmistetaan oikea-aikaiset toimenpiteet mahdollisissa takaisinvetotilanteissa, jotta kuluttajan terveydelle ei aiheudu riskiä. HKScan on asettanut tavoitteekseen, ettei takaisinvetoja tapahtuisi lainkaan. Takaisinvedon tekeminen virheen sattuessa on osa vastuullista toimintaa. Takaisinvedoista aiheutuvat vaikutukset yritysmaineeseen tai kustannukset eivät ole koskaan este takaisinvedon tekemiselle. Vuonna 2017 HKScan teki yhteensä 16 takaisinvetoa.² Syyt takaisinvetoihin on tutkittu ja korjaavat toimenpiteet tehty.
HKScanin tavoite on vaikuttaa kansanterveyteen positiivisesti kehittämällä ja tarjoamalla kuluttajille monipuolisia ja ravitsemuksellisesti hyvälaatuisia tuotteita. Vuonna 2017 noin 16 prosentissa HKScanin tuotelanseerauksista innovaatio tai tuoteparannus liittyi tuotteen ravitsemukselliseen kehittämiseen.³ Tuotteiden sisältämän rasvan määrään ja laatuun sekä suolan määrään on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi Rypsiporsas-tuotteiden sisältämän pehmeän rasvan osuus on ravitsemussuositusten mukainen.³ Suolan määrää on vähennetty noin 10 prosentissa tuoteuudistuksista.³ Tuotteiden koostumusta on muutettu esimerkiksi lisäämällä kasviksia. Esimerkiksi aterioissa kasvisten osuus vaihtelee 21—50 prosentin välillä.³ Markkinoille on tuotu myös kasvisruokavalioon soveltuvia aterioita ja leikkeleitä.³
HKScan tekee järjestelmällistä riskinarviointityötä elintarviketurvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi kaikissa arvoketjun vaiheissa. Riskinarvioinnissa huomioidaan muun muassa raaka-aineiden puhtaus (vierasaineet, jäämät, haitalliset mikrobit), pakkausmateriaalien vaatimustenmukaisuus, tuotannon ja raaka-aineiden vierasesineriskit, kemikaalien käyttö, allergisoivien aineiden hallinta sekä erityisesti elintarvikkeiden mikrobiologinen turvallisuus. Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi HKScan-konserni on rakentanut erillisen, koko ketjun kattavan riskinarviointimallin.
Hallitaksemme riskejä edellytämme kaikilta arvoketjuumme kuuluvilta toimijoilta kattavaa elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää ja valvomme sen toteutumista säännöllisin auditoinnein sekä omissa laitoksissamme että muissa arvoketjuumme kuuluvissa tuotantolaitoksissa.
HKScan kantaa vastuuta koko hankintaketjustaan. Konsernin hankintoja ohjaa sisäinen hankintapolitiikka, joka määrittelee konsernin ostojen vastuullisen hallinnan sekä vastuut, säädökset, ohjeet ja asiakirjat. Eläinten hankinta perustuu erilliseen eläinhankintapolitiikkaan. Politiikka sisältää ohjeet parhaan eläinaineksen hankinnasta ja liiketoimintatavoista HKScanin eläintuottajien kanssa. Se tarjoaa ohjeistusta myös HKScanin eläintuottajakentän ohjaamiseksi ja hallinnoimiseksi, ja määrittää konsernin sisäiset eläinhankintaan liittyvät vastuualueet.
Toimittajat sitoutuvat toimimaan HKScanin hankintaan liittyvien periaatteiden mukaisesti allekirjoittamalla yhtiön eettisen toimintaohjeiston (Supplier Guidelines).
HKScan käyttää tuotannossaan pääasiassa paikallista alkuperää olevaa lihaa, jota hankitaan pitkäaikaisilta sopimustuottajilta tai omilta maatiloilta. Eläimet teurastetaan HKScanin teurastamoissa. Paikallisella lihan hankinnalla on merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus paikallisyhteisöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan myös laajemmin. HKScanin eläinten hankinnasta lähes 100 prosenttia on paikallisilta markkinoilta. Lihan alkuperä tiedetään aukottomasti ja eläinten elinolosuhteet tunnetaan tiiviin tuottajayhteistyön, ja Virossa omien maatilojen ansiosta.
Tavarantoimittajat arvioidaan tuoteturvallisuuteen, laatuun, ympäristöön, toimintatapoihin ja kuhunkin hankintaprosessiin liittyvien kriteereiden mukaisesti. Saadakseen riittävästi tietoa lihaan, muihin raaka-aineisiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviin hankintapäätöksiinsä, HKScanilla on käytössään systemaattinen toimittajaarviointiprosessi. Se sisältää myös toimittajien sosiaalisen yritysvastuun ja eettisten riskien arvioinnin.
HKScan on sitoutunut siirtymään ainoastaan vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön kaikilla konsernin kotimarkkinoilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomessa HKScan saavutti tavoitteen vuonna 2017 ja Ruotsissa vuonna 2015. HKScan ja sen rehuyhteistyökumppanit kehittävät aktiivisesti paikallisten valkuaiskasvien käyttöä. Tavoitteena on pienentää soijan käyttöä rehussa.
HKScanin riskienhallinnassa hankintaan liittyvät riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen heilahteluihin. Kotimaisen lihan tuotannon laskeminen on mainittu riskiksi HKScanin merkittävimpien brändien (HK®, Kariniemen® ja Scan®) kotimaisuuslupauksien vuoksi. Toimittajilta hankittuihin raaka-aineisiin tai tuotteisiin liittyviä riskejä hallitaan tarkoilla standardeilla, jotka toimittajien tulee täyttää. Sosiaalisia riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScan on merkittävä työnantaja toiminta-alueillaan. Vuonna 2017 yhtiön palveluksessa työskenteli lähes 7 300 henkilöä, josta vakituisessa työsuhteessa oli 84,8 prosenttia. Henkilöstöstä 82,8 prosenttia on työntekijöitä ja 17,2 toimihenkilöitä. Naisten osuus työntekijöistä on 40,0 prosenttia ja toimihenkilöistä 49,0 prosenttia. Miesten osuus työntekijöistä on 60,0 prosenttia ja toimihenkilöistä 51,0 prosenttia. HKScanin työyhteisöt ovat monimuotoisia ja niiden toimintaa määrittävät konsernin arvojen ohella tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus.
Henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen perustana toimivat HKScanin sisäiset politiikat ja periaatteet, jotka liittyvät muuan muassa rekrytointiin, suorituksen johtamiseen, palkitsemiseen, ja työterveyteen ja -turvallisuuteen. Konsernin yhteiset arvot ohjaavat päivittäistä tekemistä ja tiimien toimintaa. Tavoitteena on luoda hyvinvoiva työyhteisö, joka on turvallinen ja jossa toiminta perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja kannustamiseen. Johtamistaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla HKScan luo edellytykset laadukkaalle tekemiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
HKScanin työterveyden ja turvallisuuden johtaminen perustuu konserninlaajuisille standardeille. Standardeissa on määritetty käytännöt tärkeille turvallisuuden osa-alueille, kuten tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden raportointiin ja tutkintaan, turvallisuushavaintojen tekemiseen, sekä sitoutumiseen erityisen vaarallisia työtehtäviä käsitteleviin yleisiin standardeihin ja käytäntöihin. HKScanin kahdella Viron tuotantolaitoksella on työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen OHSAS 18001 -sertifiointi.
Vuonna 2017 poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus oli 44,3 (tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden), nousten hieman suhteessa edellisvuoteen (2016: 40,6).6 Poissaolojen osuus työajasta vuonna 2017 pysyi lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 6,2 prosenttia (2016: 6,3 prosenttia).5
HKScanilla on tehty konsernilaajuiset henkilöstön sitoutumista, johtamista ja suoriutumisen kulttuuria mittaavat tutkimukset vuosina 2014 ja 2016. Tutkimusten tulosten perusteella tehtiin laajat kehittämistoimenpiteet, ja erityisesti esimiestyön parantuminen näkyi vuoden 2016 tuloksissa. Vuoden 2016 People Power Indeksiksi muodostui
A+/Tyydyttävä+.
HKScanin toimintamalli uudistui kesäkuussa 2017. Syksyllä yhtiössä toteutettiin laaja ja strateginen osaamisen kartoitusprosessi, jonka avulla haluttiin varmistaa, että yhtiössä on tarvittavaa osaamista strategian ja uuden toimintamallin toteuttamiseksi. Kartoituksen perusteella määriteltiin vuonna 2018 toteutettavat toimenpiteet henkilöstön ja johtamisen kehittämiseksi. HKScan painottaa vahvasti myös työntekijöiden omaa vastuuta uuden oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.
Strategian toteuttamisen ja arvojen mukaisen johtamisen vaatimusten määrittämiseksi yhtiössä toteutettiin laaja arvoihin ja johtamiseen liittyvä verkkokysely. Tulosten perusteella määriteltiin arvojen tarkennetut kuvaukset. Samalla luotiin määritelmät arvojen mukaiselle johtamiskäyttäytymiselle, jota voidaan mitata ja kehittää. Johtamiskäyttäytymistä arvioidaan ja mitataan osana suorituksen johtamista, rekrytointia ja ura- sekä tehtäväkiertoa. Määritelmät ohjaavat myös johtamisen kehittämistä ja siihen liittyviä prosesseja.
Keskeinen osa HKScanin johtamisjärjestelmää on kahdesti vuodessa käytävät tavoite- ja kehityskeskustelut esimiesten ja alaisten välillä. Keskusteluissa käydään jokaisen kanssa läpi HKScanin strategia, tavoitteet ja arvot. Näiden pohjalta asetetaan yhtiön tavoitteita tukevat henkilökohtaiset tavoitteet ja tehdään suunnitelma henkilön ammatillisen kehittymisen tukemiseksi. Arvio edellisen vuoden suoriutumisesta auttaa vahvuuksien ja kehitysalueiden tunnistamisessa.
HKScanin tavoitteena on kilpailukykyiset, motivoivat, reilut ja läpinäkyvät palkitsemisjärjestelmät, joissa voidaan palkita tavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Palkkauksen tasoa arvioidaan säännöllisesti ja sen kilpailukykyä verrataan muihin yhtiöihin. Palkitsemisen tasoon vaikuttaa kuitenkin aina myös henkilökohtainen suoriutuminen sekä HKScanin tuloksen kehittyminen. HKScan ottaa toiminnassaan laajasti huomioon myös sen, että työntekijöiden motivointiin ei vaikuta pelkästään palkitseminen ja aineelliset edut.
HKScan-konsernin riskienhallinnassa riippuvuus ammattitaitoisesta johdosta ja työntekijöistä on määritelty seuraavasti: HKScanin menestyminen on olennaisesti riippuvainen yhtiön johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta, sekä yhtiön kyvystä edistää nykyisen johdon ja muun henkilöstön osaamista ja sitoutumista, sekä kyvystä rekrytoida uusia ammattitaitoisia työntekijöitä myös tulevaisuudessa. HKScan on altis myös mahdollisille laillisille tai laittomille lakoille arvoketjussaan tai omassa tuotannossaan. Riskejä vähennetään kehittämällä yhteistyötä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä työhyvinvointia. Lisäksi riskejä voidaan pienentää vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.
HKScanin eläinhankinta perustuu pitkäaikaiseen sopimustuotantoon tai omaan tuotantoon ja tiiviiseen yhteistyöhön tuottajien kanssa. HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen koulutusta ja neuvontaa muun muassa eläinten ruokinnan suunnittelussa, eläinten terveydenhuollossa sekä uusien tuotantotilojen suunnittelussa. Tuottajapalvelut mahdollistavat ja edistävät tuottajien liiketoimintaa ja hyvinvointia maaseudulla, paikallisia investointeja, tuottajien ammatillista osaamista ja ammattitaitoa.
Tuottajan hyvinvoinnilla on vaikutusta eläinten hyvinvointiin. HKScan järjestää sopimustuottajilleen seminaareja ja hyvinvointitapahtumia sekä palkitsee vuoden tuottajat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
HKScan tukee kotimarkkinoillaan ensisijaisesti hankkeita, jotka liittyvät lapsiperheiden arkeen, edistävät elämisen laatua
ja kestävää kehitystä. Vuonna 2017 HKScan tuki muun muassa rintasyöpätutkimusta edistävää Roosa Nauha -kampanjaa Tanskassa ja solmi kolmivuotisen yhteistyösopimuksen kouluikäisten lasten liikuntaa edistävän Lasten liike -hankkeen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi HKScan lahjoitti ruoka-apua vähävaraisille perheille useissa toimintamaissaan ja teki konserninlaajuisen lahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Hyväntekeväisyyttä tehtiin kaikissa HKScanin toimintamaissa, joista edellä kuvatut hankkeet ovat yksittäisiä esimerkkejä.
HKScanin Code of Conduct -toimintaohjeiden tarkoituksena on varmistaa yhteisten eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen koko HKScan-konsernissa. Periaatteet kertovat, mitä konsernin liiketoiminnassa pidetään asianmukaisena. Konserni odottaa koko henkilöstönsä, mukaan lukien kaikki johtajat eri tasoilla, noudattavan näitä periaatteita. Code of Conductia päivitetään vuoden 2018 aikana.
Code of Conductissa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta todetaan seuraavasti: HKScan ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä. Työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti ikään, rotuun, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta. Konserni kunnioittaa työntekijöidensä oikeuksia.
HKScanilla on käytössään Fair Way -niminen ilmoituskanava, jonka kautta yhtiön kaikki sidosryhmät voivat ilmoittaa anonyymisti epäilyistään koskien mahdollisia epäeettisiä toimia HKScanin liiketoiminnassa. Tämä koskee epäilyjä niin lakien ja määräysten rikkomisista kuin poikkeamia HKScanin Code of Conductin ja muiden poliitikoiden noudattamisesta.9 Vuonna 2017 Fair Way-kanavan tai muiden kanavien kautta tuli kolme (3) ilmoitusta koskien epäilyksiä ihmisoikeuksien rikkomuksista. Näiden epäilyksien sisäiset tutkinnat ovat edelleen kesken.9
HKScanin riskienhallinnassa on tunnistettu riskejä ihmisoikeuksiin liittyen, jotka liittyvät työturvallisuuden johtamiseen ja työntekijöiden epäasialliseen kohteluun. Työturvallisuusriskejä hallitaan työturvallisuuskampanjoilla, -koulutuksilla ja varmistamalla, että työohjeita noudatetaan. HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet. Eettisiä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin Code of Conduct sisältää kohdat, joilla pyritään ehkäisemään korruptiota sekä torjumaan kilpailulainsäädännön vastaista ja petoksellista toimintaa. Alla esimerkkejä:
Vuonna 2017 Fair Way -kanavan tai muiden kanavien kautta tuli kaksi ilmoitusta koskien epäilyksiä korruptiosta ja lahjonnasta. Nämä epäilykset tutkittiin, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin.9
Marraskuussa 2016 HKScan kertoi päätöksestään käynnistää konsernin Baltian toiminnoissa sisäinen selvitys, jolla haluttiin varmistaa, että liiketoiminta-alueella noudatetaan hyvää hallintotapaa ja yhtiön toimintatapaohjetta (Code of Conduct).9 Päätös sisäisen selvityksen käynnistämisestä perustui yhtiön johdon saamiin tietoihin, jotka viittasivat epäasialliseen toimintaan. HKScan pyysi vuonna 2017 Viron viranomaisia selvittämään, onko HKScanin Baltian
toiminnoissa syyllistytty rikoksiin, ja keskeytti samalla oman selvityksensä. Viron syyttäjäviranomainen julkaisi marraskuussa 2017 rikosepäilyihin liittyvän tiedotteen.
HKScanin riskienhallinnassa ei ole tunnistettu riskejä korruptioon tai lahjontaan liittyen. Code of Conductissa kuvataan periaatteet yhtiön suhtautumisesta korruptioon ja lahjontaan, ja niitä valvontaan sisäisessä tarkastuksessa. Korruptioon liittyviä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin strateginen tavoite on olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia ohjaava politiikka koskee koko HKScan-konsernia ja sen toimitusketjua. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä lainsäädäntöä tiukemmat ohjeet ja toimintatavat. Eläinten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa yhteistyössä yhtiön sopimustuottajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö on vähäistä suhteessa muihin Euroopan maihin, ja esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa antibioottien käyttö on vähäisintä koko EU:n alueella. Terveet ja hyvinvoivat eläimet eivät tarvitse antibiootteja. HKScanin omilla ja sopimustuotantotiloilla eläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi tai kasvun edistämiseksi. Mahdollinen antibioottien käyttö on tarkasti valvottua. Lääkkeitä käytetään ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä sairaiden eläinten hoitoon. HKScan lanseerasi kesällä 2017 niin kutsuttuja "No antibiotics ever-sianlihatuotteita" Suomesta yhtiön vientimarkkinoille.4 Eläimet ovat olleet terveitä koko elämänsä ajan eikä niitä ole tarvinnut hoitaa antibiooteilla.
Sianlihatuotannossa lanseerattiin vuonna 2017 uusi Opti-Pekoni rehukonsepti, joka edesauttaa porsaiden hyvinvointia ja antibioottivapaata kasvatusta.4
Vuonna 2017 HKScan otti käyttöön, koko maailmassa ensimmäisten joukossa, uuden kananpoikien kasvatustavan, jonka mukaisesti untuvikot kuoriutuvat kanalassa erillisten hautomoiden sijaan.4 Uuden menetelmän ansiosta linnut eivät kuoriutumisensa jälkeen muuta toiselle tilalle, mikä vähentää untuvikkojen käsittelyvaiheita ja parantaa eläinten hyvinvointia. Myös vettä ja ruokaa on saatavilla heti ensihetkistä alkaen.
HKScan on asentanut tallentavat valvontakamerat teurastamoihinsa kaikilla kotimarkkinoillaan. Viimeiset kamerat asennettiin Ruotsin yksiköihin vuoden 2017 aikana. Teurastamon henkilökunnan koulutus siirtyi vuoden 2018 puolelle teknisten tietoliikenneongelmien vuosi.
HKScan suhtautuu vakavasti eläinten hyvinvointiin ja toimii määrätietoisesti ehkäistäkseen riskit, jotka voivat vaarantaa eläinten hyvinvoinnin. Elokuussa 2017 HKScanin Viron hautomotoiminnassa ilmeni vakava poikkeama elinkyvyttömien untuvikkojen ja kuoriutumattomien alkioiden käsittelyssä.9 Tapaus tutkittiin välittömästi ja korjaavat toimenpiteet toteutettiin. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin asiaan liittyvää koulutusta ja ohjausta. Hautomo auditoitiin myös ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
Eläintautien tartuntatilannetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuotantoketjuun seurataan aktiivisesti. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estäminen sikatiloille on ollut erittäin tärkeässä roolissa HKScanin tiloilla Baltiassa. Myös Suomessa on varauduttu afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseen niin kansallisesti kuin tilatasollakin. Lintuinfluenssaepidemia vuoden 2017 alussa tiukensi tilatason toimenpiteitä.
Helposti leviävät eläintaudit, kuten esimerkiksi afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa, Newcastlen tauti tai suu- ja sorkkatauti, ovat riski yhtiön liiketoimintaan. Helposti leviävien eläintautien vastustaminen kuuluu kansallisiin eläintautien vastustamisohjelmiin, mutta myös tilatason bioturvallisuuden varmistamiseen. Riskiä hallitaan viranomaisten ja HKScanin tuottajapalvelujen sekä eläintuotantotilojen yhteistyöllä sekä bioturvallisuusohjeiden noudattamisella.
Vantaalla, helmikuun 6. päivänä 2018
Mikko Nikula Hallituksen puheenjohtaja Marko Onnela Hallituksen varapuheenjohtaja Pirjo Väliaho Hallituksen jäsen
Per Olof Nyman Hallituksen jäsen Riitta Palomäki Hallituksen jäsen Tuomas Salusjärvi Hallituksen jäsen
Jari Latvanen Toimitusjohtaja
HKScan Oyj:n ("HKScan" tai "Yhtiö") hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, EU-tason sääntelyyn, HKScanin yhtiöjärjestykseen ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2015 ("CGkoodi") sekä HKScan-konsernin Code of Conductiin ja hallintomenettelypolitiikkaan (Governance policy). Lisäksi HKScan noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Tämä selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.1.2016 voimaan astuneen CG-koodin suositusten mukaan ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan hallituksen vuoden 2017 toimintakertomuksesta erillisenä.
HKScan noudattaa CG-koodia seuraavin poikkeuksin:
• Suositus 15: Nimitysvaliokuntaan voidaan valita jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta tuomaan lisää asiantuntemusta Yhtiön keskeisiin henkilövalintoihin. Hallitus nimittää nimitysvaliokunnan jäsenet.
Selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena". Siellä on nähtävillä myös luettelo yhtiön suurimmista osakkeenomistajista, yhtiön saamat liputusilmoitukset sekä yhtiöjärjestys. CG-koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen kokouskäytäntö ja tehtävät on kuvattu hallituksen vuosittain vahvistamassa työjärjestyksessä.
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen nimitysvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erityisestä hallituksen jäsenten asettamisjärjestyksestä.
Yhtiön hallitus koostuu viidestä kahdeksaan (5—8) jäsenestä. Lisäksi hallitukseen voidaan valita enintään kolme (3) varajäsentä. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tehtävään soveltuva erityinen pätevyys ja itsenäinen asema. Nimitysvaliokunta tekee esityksen hallituksen jäsenistä ottaen huomioon Yhtiön määrittelemät monimuotoisuutta koskevat periaatteet CG-koodin suosituksen 9 mukaisesti. Yhtiö on määritellyt seuraavat monimuotoisuutta koskevat periaatteet:
Vuoden 2017 hallituskokoonpano noudatti hyvin Yhtiön monimuotoisuusperiaatteita.
Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain suosituksen 10 mukaisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan Yhtiölle tarvittavat tiedot riippumattomuusarvioinnin suorittamista varten. Hallituksen jäsenellä on myös velvollisuus ilmoittaa mahdollisista muutoksista riippumattomuuteen liittyvissä tiedoissa.
Vuoden 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa 6.4.2017 hallituksen jäseniksi valittiin:
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015, FM (fysiikka) Maatilayrittäjä, broilerinlihantuottaja, Rusko HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 8 598 (suora omistus) ja 2 733 (Myllymäen Broileri Oy)
Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017, MMM, Agronomi Maatalousyrittäjä, sianlihantuottaja, Loimaa HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 11 190
Pirjo Väliaho (s. 1954) Hallituksen jäsen vuodesta 2015, Ekonomi HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 3 508
Per Olof Nyman (s. 1956) Hallituksen jäsen vuodesta 2017, DI (Tuotantotalous) Toimitusjohtaja, Lantmännen ek. för. HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 3 283 (hallintarek.)
Riitta Palomäki (s. 1957) Hallituksen jäsen vuodesta 2017, KTM HKScanin osakemistus 31.12.2017: 1 783
Veikko Kemppi (s. 1965) Hallituksen varajäsen vuodesta 2017, MMM, Agronomi Toimitusjohtaja, LSO Osuuskunta HKScanin osakeomistus 31.12.2017: -
Hallituksen varajäsen vuodesta 2017, DI (Tuotantotalous) Toimitusjohtaja, Lantmännen Cerealia AB HKScanin osakeomistus 31.12.2017: -
Yksi varsinainen hallituksen jäsen, Per Olof Nyman sekä yksi hallituksen varajäsen, Carl-Peter Thorwid eivät ole riippumattomia Yhtiöstä eivätkä merkittävistä osakkeenomistajista. Lisäksi yksi hallituksen varajäsen, Veikko Kemppi, ei ole riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Muut varsinaiset hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuoden 2017 aikana hallitus piti 18 kokousta. Jäsenten ja varajäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 95,7 prosenttia. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja,
talousjohtaja sekä konsernin hallinto- ja lakiasiainjohtaja hallituksen sihteerinä.
Hallituksen työskentely pohjautuu Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen hyväksymään työjärjestykseen.
Hallituksen päätettäväksi kuuluvat HKScanissa työjärjestyksen mukaan muun muassa seuraavat keskeiset asiat:
Hallitus kokoontuu vuosittain päätettävän ja toimintaa ohjaavan vuosikalenterin mukaan. Tarvittaessa hallitus voidaan kutsua koolle ylimääräisiin kokouksiin. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja laatii kokouksen asialistan yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus tekee vuosittain arvioinnin suorituskyvystään ja työskentelymenetelmistään toimintansa kehittämiseksi. Arvioinnissa käydään läpi hallituksen kokoonpanoa ja prosesseja, hallituksen työn laatua, hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hallituksen jäsenten osaamista ja osallistumista.
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun ja hoitamisen tehostamiseksi HKScanissa on neljä valiokuntaa. Yhtiön hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan ja varajäsenistä. Poikkeuksena on nimitysvaliokunta, johon voidaan valita myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön kannalta tärkeissä henkilövalinnoissa. Nimitysvaliokunnan osalta Yhtiö poikkeaa CG-koodin suosituksesta 15.
Hallitus valitsee jäsenistään tai varajäsenistään tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä ja vähintään yhdellä jäsenellä pitää olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia tarkastusvaliokunnan jäsenenä.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle valiokunnan tehtäviin kuuluvia asioita ja tekemällä esityksiä tai suosituksia hallituksen päätöksentekoa varten. Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen
vahvistamassa työjärjestyksessä, mikä on linjassa CG-koodin suosituksen 16 kanssa. HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa:
Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle seuraavassa valiokunnan kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa ja toimittaa hallitukselle tiedoksi valiokunnan kokouksen pöytäkirjan.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Riitta Palomäki ja jäseninä Pirjo Väliaho, Carl-Peter Thorwid ja Mikko Nikula.
Tarkastusvaliokunta kokoontui 6 kertaa vuoden 2017 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 91,7 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja ja sisäinen tarkastaja sekä ulkoiset tilintarkastajat. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja laatii kokouksen asialistan talousjohtajan esityksen pohjalta ja kutsuu kokoukset koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin.
Hallitus valitsee nimitysvaliokuntaan kolme jäsentä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitysvaliokunnan jäsenenä.
Nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä hallituksen ehdotuksia hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkiosta. Nimitysvaliokunta kokoontuu ennen yhtiökokousta vähintään kerran ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus muodostaa toimivan kokonaisuuden. Edellytyksenä on, että hallitus on riittävän monimuotoinen. Hallituksen nimitysvaliokunta etsii, arvioi ja suosittelee jäseniä hallitukseen sekä arvioi hallituksen jäsenten lukumäärän. Hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon Yhtiön määrittelemät monimuotoisuutta koskevat periaatteet:
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Jari Mäkilä sekä jäseninä Bengt-Olov Gunnarsson ja Mikko Nikula.
Nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuoden 2017 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 83,3 prosenttia.
Esittelyt:
Jari Mäkilä (s. 1970) LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Maatalousteknikko, sianlihantuottaja, Oripää
Entinen Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Maatalousteknikko, maanviljelijä, Klockrike, Ruotsi
Hallitus valitsee jäsenistään tai varajäsenistään palkitsemisvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevat asiat, kuten toimitusjohtajan palkkiojärjestely, muun johdon palkkiojärjestelyt, Yhtiön kannustus- ja etuusjärjestelyt sekä muut järjestelyt tai sopimukset Yhtiön ja toimitusjohtajan tai muun ylimmän johdon välillä.
Palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja raportoi työstään hallitukselle valiokunnan kokouksen jälkeen sekä toimittaa hallituksen tiedoksi pöytäkirjan valiokunnan kokouksista.
Valiokuntaa johtaa Pirjo Väliaho ja jäseninä ovat Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi.
Palkitsemisvaliokunta kokoontui 10 kertaa vuoden 2017 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Palkitsemisvaliokunta on käyttänyt työssään ulkopuolisia neuvonantajia.
Työvaliokunnassa hallitus käsittelee asioita ilman Yhtiön operatiivisen johdon läsnäoloa.
Työvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön hallituksen tehtävien tehokasta hoitamista. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehostaa CG-koodin periaatteiden noudattamista HKScanissa.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat työvaliokunnan jäseniä. Työvaliokunnan puheenjohtaja on hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula. Työvaliokunta kokoontui 6 kertaa vuoden 2017 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 95,6 prosenttia.
| Osallistuminen | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Nimitys valiokunta |
Palkitsemis valiokunta |
Työ valiokunta |
|
| Mikko Nikula 4) | 18/18 | 5/5 | 1/2 | 6/6 | |
| Marko Onnela 3) | 17/18 | 1/1 | 6/6 | ||
| Riitta Palomäki 2)4)6) | 14/14 | 5/5 | 8/8 | 3/3 | |
| Pirjo Väliaho | 18/18 | 5/6 | 10/10 | 6/6 | |
| Tuomas Salusjärvi 2)6) | 12/14 | 8/8 | 3/3 | ||
| Per Olof Nyman 2) | 14/14 | 3/3 | |||
| Teija Andersen 1)5) | 4/4 | 2/2 | 2/3 | ||
| Niels Borup 1)5) | 4/4 | 2/2 | 3/3 | ||
| Henrik Treschow 1)3) | 4/4 | 1/1 | 3/3 | ||
| Veikko Kemppi | |||||
| (varaj.) 2) | 14/14 | 3/3 | |||
| Carl-Peter Thorwid (varaj.) 2)4) | 14/14 | 5/5 | 3/3 | ||
| Per Nilsson (varaj.) 1)3) | 1/4 | 0/1 | 2/3 | ||
| Lena Åsheim 7) | 1/1 | ||||
| Jari Mäkilä | 2/2 | ||||
| Bengt-Olov | |||||
| Gunnarson 8) | 1/1 |
1) Hallituksen jäsen 6.4. asti. Välillä 1.1.- 6.4.2017 hallituksella oli 4 kokousta ja työvaliokunnalla oli 3 kokousta.
2) Hallituksen jäsen 6.4. lähtien. Välillä 6.4.- 31.12.2017 hallituksella oli 14 kokousta ja työvaliokunnalla oli 3 kokousta.
3) Tarkastusvaliokunnan jäsen 6.4. asti. Välillä 1.1.– 6.4.2017 tarkastusvaliokunnalla oli 1 kokous.
4) Tarkastusvaliokunnan jäsen 6.4. lähtien. Välillä 6.4.- 31.12.2017 tarkastusvaliokunnalla oli 5 kokousta.
5) Palkitsemisvaliokunnan jäsen 6.4. asti. Välillä 1.1.- 6.4.2017 palkitsemisvaliokunnalla oli 2 kokousta.
6) Palkitsemisvaliokunnan jäsen 6.4. lähtien. Välillä 6.4.- 31.12.2017 palkitsemisvaliokunnalla oli 8 kokousta.
7) Nimitysvaliokunnan jäsen 6.4. asti. Välillä 1.1.- 6.4.2017 nimitysvaliokunnalla oli 1 kokous.
8) Nimitysvaliokunan jäsen 6.4. lähtien. Välillä 6.4.- 31.12.2017 nimitysvaliokunnalla oli 1 kokous.
Yhtiön hallitus nimittää Yhtiön toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa HKScan-konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien toteuttamisesta. Konsernin johtamisessa toimitusjohtajaa auttaa HKScan-konsernin johtoryhmä (Group Leadership Team, GLT).
Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta hän osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta, rahoitusasemasta, vakavaraisuudesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Lisäksi toimitusjohtajan tulee raportoida hallitukselle, kuinka hallituksen päätökset on toimeenpantu ja mihin toimenpiteisiin ja tuloksiin ne ovat johtaneet.
Jari Latvanen (s. 1964), MBA, on toiminut HKScanin toimitusjohtajana 31.10.2016 alkaen.
HKScan-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa, liiketoimintasuunnitelmien, strategian, politiikkojen ja muiden tärkeiden asioiden valmistelemisessa sekä strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Konsernin johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus.
Konsernin johtoryhmän jäsenet 31.12.2017:
Jari Latvanen (s. 1964) Toimitusjohtaja MBA HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Tuomo Valkonen (s. 1967) Talousjohtaja KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 7 855
Jyrki Karlsson (s. 1969) HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja DI HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 2 500
Jukka Nikkinen (s. 1962) HKScanin HKScanin Tanskan markkina-alueesta ja International & biotech markkina-alueesta vastaava johtaja KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 10 711
Anne Mere (s. 1971) HKScanin Baltian markkina-alueesta vastaava johtaja MBA HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 14 720
HKScanin kategorioista ja konsepteista vastaava johtaja KTT HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Sofia Hyléen Toresson (s. 1977) HKScanin Ruotsin markkina-alueesta vastaava johtaja KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Anu Mankki (s. 1963) Henkilöstöjohtaja FM HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Mikko Saariaho (s. 1977) HKScanin viestintäjohtaja FM, johtaminen HKScanin osakeomistus 31.12.2017: 300
Pia Nybäck (s. 1969) HKScanin eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja DI, eMBA HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Vuoden 2017 aikana myös seuraavat henkilöt ovat toimineet HKScan-konsernin johtoryhmän jäseninä: Aki Laiho, HKScanin teollisista toiminnoista vastannut johtaja 8.11.2017 asti; Göran Holm, HKScanin Skandinavian kuluttajaliiketoiminnoista vastannut johtaja 1.6.2017 asti; Markku Suvanto, HKScanin lakiasiainjohtaja 5.6.2017 asti; Svend Schou Borch, HKScanin Tanskan markkina-alueen johtaja 4.10.2017 asti.
Sami Sivuranta nimitettiin 8.11.2017 HKScanin tuotannosta vastaavaksi johtajaksi 1.1.2018 alkaen. Mikko Forsell nimitettiin HKScanin talousjohtajaksi 1.1.2018 alkaen.
Sami Sivuranta (s. 1975) HKScanin tuotannosta vastaava johtaja 1.1.2018 alkaen DI HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
Mikko Forsell (s.1974) HKScanin talousjohtaja 1.1.2018 alkaen DI, KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2017:-
HKScanin hallitus vastaa Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehyksestä. Konsernin johdon vastuulla on tehokkaan sisäisen valvonnan ylläpito ja kehittäminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on pyrkiä varmistamaan lakien ja säännösten sekä konsernin arvojen ja sisäisten ohjeiden noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian mukaista toimintaa. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja sen varmistaminen on kiinteä osa
Yhtiön sisäisen valvonnan viitekehystä.
HKScanin sisäisen valvontaympäristön perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset.
Hallitus ja erityisesti sen tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo konsernin taloudellisen raportoinnin laatua. Hallitus toteuttaa tehtäväänsä mm. hyväksymällä konsernin riskienhallintapolitiikan ja määrittämällä sisäisen valvonnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin toimitusjohtajan ja talousjohtajan vastuulla on taloudelliseen raportointiin liittyvän tehokkaan valvontaympäristön ylläpito ja kehittäminen.
Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Konsernin sisäinen tarkastaja raportoi talousjohtajalle ja hallitukselle. Tämän ohella Yhtiön lakiasiainjohtaja valvoo erityisesti toimintojen lainmukaisuutta. Hän raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessia.
HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia (esim. yrityskaupat), operatiivisia (esim. eläintaudit), taloudellisia (esim. valuuttakurssit, korot ja veroriskit) ja vahinkoriskejä (esim. onnettomuudet ja tuotantokatkot).
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat ao. liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtajat. Konsernin talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
Yhtiössä on käytössä järjestelmällinen Enterprise Risk Management -riskienhallintaprosessi ("ERM"), joka sisältää yhtenäiset periaatteet ja systemaattiset käytännöt riskienhallinnalle. ERM-prosessin tavoitteena on edistää riskitietoisuutta HKScanissa ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksentekonsa tueksi. ERM-prosessi on kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja strategiaprosessia. Konsernin riskienhallintapolitiikkaa sovelletaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.
Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin taloudellisen raportoinnin prosessia. Konsernitasolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan vähintään kerran vuodessa merkittävät riskit, jotka sisältyvät olennaisiin tase- ja tuloslaskelmaeriin sekä määrittämään avainkontrollit riskien ehkäisemiseksi.
Valvontatoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että
Valvontatoimenpiteet voivat olla joko manuaalisia tai automatisoituja järjestelmäkontrolleja. Esimerkkejä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden varmistavista kontrolleista ovat mm. täsmäytykset, hyväksymiset, tarkastukset, analysoinnit ja vaarallisten työyhdistelmien eliminointi.
Konsernin taloushallinto on määrittänyt riskiarvioinnin kautta talousraportointiprosessille keskeiset kontrollit. Kontrollien toteuttamisesta ja tehokkuudesta vastaavat liiketoimintayksiköiden taloushallinnot. Konsernissa on käytössä
itsearviointiprosessi, jolla pyritään varmistamaan taloudelliseen raportointiin liittyvien kontrollien toiminta ja tehokkuus. Kontrollien tehokkuuden varmistamisen lisäksi itsearvioinnilla pyritään löytämään mahdolliset kontrollipuutteet ja kehitystarpeet.
Konsernin tuloksen kehittymistä seurataan kuukausiraportoinnin avulla hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa. Tarkastusvaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy kaikki osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset ennen niiden julkistamista markkinoille. Yhtiön sisäinen tarkastaja raportoi tarkastusvaliokunnalle vuosittain tarkastussuunnitelmansa ja säännöllisesti tarkastusten perusteella tehdyt havainnot. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat vuosittain tarkastusvaliokunnalle tarkastussuunnitelmistaan ja kvartaaleittain tarkastusten perusteella tehdyistä havainnoista sekä sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi tilintarkastajien työn laadun sekä riippumattomuuden vuosittain.
Vuoden 2017 aikana jatkettiin sisäisen valvonnan viitekehyksen kehittämistä, muun muassa laatimalla uusia Yhtiön politiikkoja ja ohjeistuksia, päivittämällä konsernin hyväksymisohjeistusta ja aloittamalla ja toteuttamalla Yhtiön hallinnon kouluttamiseen liittyvä projekti. Koulutusprojekti oli suunnattu kaikille konsernin toimintojen ja maiden johtoryhmille. Koulutusprojekti koostui seuraavien asioiden läpikäynnistä: Yhtiön Code of Conduct -toimintatapaohje, yhtiön politiikat ja muun sisäisen ohjeistuksen rakenne, kilpailuoikeus- ja sisäpiirisäännöt, lähipiiriliiketoimet, tiedon luokittelu sekä tuleva EU:n laajuinen henkilötietosuojan sääntely. Kaiken kaikkiaan 128 henkilöä tulee osallistumaan koulutuksiin, ja koulutus arvioidaan saatavan toteutetuksi vuoden 2018 ensimmäisen kvartaalin päättymiseen mennessä. Lisäksi vuoden 2017 aikana Yhtiössä on aloitettu työ Code of Conduct -toimintatapaohjeen päivittämiseksi ja uudistamiseksi.
Yhtiö on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja Yhtiö pitää listaa lähipiiristään CG-koodin suosituksen 28 mukaisesti. Yhtiö on määritellyt lähipiirinsä IAS 24.9 -standardin määritelmiä noudattaen. Yhtiö tekee ajoittain liiketoimia joidenkin lähipiiriinsä kuuluvien tahojen kanssa ja Yhtiö arvioi sekä seuraa näitä liiketoimia suosituksen 28 ja Yhtiön sisäisen lähipiiriliiketoimia koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Pääsäännön mukaan kaikki lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet liittyvät yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan ja ovat yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisia ja ne toteutetaan tavanomaisten markkinaehtojen tai -käytäntöjen mukaisesti. Huolehtiakseen, että eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioonotetuksi Yhtiön päätöksenteossa, Yhtiön hallitus päättää viimekädessä sellaisten lähipiiriliiketoimien toteuttamisesta, joita on pidettävä Yhtiön kannalta olennaisina, jotka poikkeavat yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai jotka on tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin tai -käytäntein.
Periaatteena on Yhtiön sisäisen ohjeistuksen mukaisesti, että sisäinen tarkastaja seuraa säännöllisesti lähipiirin ja yhtiön välillä tehtäviä liiketoimia ja raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Ulkoiset tilintarkastajat valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous 2017 valitsi yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Markku Katajisto.
Konsernin sitoutumattomille tilintarkastajille maksamat tarkastuspalkkiot on esitetty taulukossa alla. Palkkiot kattavat tilinpäätöksen tarkastuksen ja siihen kiinteästi liittyvät lainsäädäntötehtävät. Muut asiantuntijapalvelut sisältävät verokonsultointia ja yritysjärjestelyihin liittyvää neuvontapalvelua.
| 2017 | 2016 | |
|---|---|---|
| Tarkastuspalkkiot | -498 | -599 |
| Verokonsultointi | -15 | -13 |
| Muut palkkiot | -767 | -379 |
| Tarkastuspalkkiot, | ||
| yhteensä | -1280 | -991 |
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukaisesti.
Tämä kappale sisältää kuvauksen hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemista koskevasta päätöksentekojärjestyksestä.
Yhtiökokous päättää hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenten palkkioista vuosittain nimitysvaliokunnan esityksen perusteella.
Hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteista ja palkitsemisesta. Konsernin johtoryhmän palkitsemisesta ja työsuhteiden ehdoista hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan ehdotuksen perusteella. Hallitus hyväksyy kaikki konserninlaajuiset ylimmän johdon ja muun henkilöstön kannustinohjelmat.
Yhtiökokous päättää yhtiön osakkeiden käyttämisestä osakeperusteiseen palkitsemiseen. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Tiedot hallituksen voimassaolevista valtuutuksista sekä hallituksen tekemät päätökset koskien palkitsemista on kuvattu kappaleessa 3.
Tämä kappale sisältää kuvauksen hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeisistä periaatteista.
HKScan-konsernissa palkitseminen perustuu hallituksen hyväksymiin palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemisen suunnittelussa otetaan huomioon konsernin strategiset tavoitteet sekä taloudellinen tulos. Motivoivan palkitsemisen avulla pyritään sitouttamaan ydinosaaminen ja avainhenkilöstö konserniin.
HKScan-konsernin palkitsemisjärjestelmä koostuu peruspalkasta, luontoiseduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.
Hallituksen jäsenten palkkiot koostuvat vuosipalkkioista, jotka maksetaan hallituksen ja sen valiokuntien jäsenyyden perusteella, sekä lisäksi jäsenet saavat kokouspalkkion kustakin hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta, johon he osallistuvat. Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaista kannustepalkkiojärjestelmää hallitukseen kuuluville, eivätkä hallituksen jäsenet kuulu yhtiön kannustepalkkio- tai eläkejärjestelmien piiriin. Hallituksen jäsenet eivät saa erillistä kokouspalkkiota konsernin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa toimimisesta.
| Vuosipalkkio, euroa | |
|---|---|
| Hallituksen puheenjohtaja | 67 750 |
| Hallituksen varapuheenjohtaja | 33 875 |
| Hallituksen jäsen | 27 625 |
| Hallituksen varajäsen | 13 810 |
| Hallituksen valiokunnan puheenjohtaja | 5 000 |
Yhtiökokous päätti että vuosipalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 20 prosenttia palkkion määrästä maksetaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun markkinoilta hankittavina yhtiön osakkeina ja loput maksetaan rahana.
Lisäpalkkiot: Yhtiökokous päätti 550 euron suuruisesta kokouspalkkiosta kaikille hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta, johon he osallistuvat.
Kulut: Yhtiökokous päätti että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet on kuvattu seuraavassa taulukossa:
| Palkkioelementti | Kuvaus |
|---|---|
| Palkka | Kiinteä palkka johon sisältyvät verotettavat luontoisedut (auto- ja puhelinetu). Toimitusjohtajan palkka on 54 166 euroa kuukaudessa (31.10.2016 alkaen). |
| Vakuutukset | Toimitusjohtajan tukemiseksi ja suojaamiseksi tehtävissään HKScan on hankkinut hänelle terveysturvavakuutuksen, henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen, työmatkavakuutuksen sekä vastuuvakuutuksen. |
| Eläke | Toimitusjohtajan eläkeikä on 63. Lakimääräisen eläkejärjestelmän lisäksi toimitusjohtaja kuuluu maksuperusteisen lisäeläkevakuutuksen piiriin, jossa eläke-edut perustuvat kertyneeseen eläkesäästöön. Lisäeläkejärjestelyn kustannuksista vastaa yhtiö ja ne ovat 20 prosenttia vuosipalkasta. Mikäli toimitusjohtajan sopimus päättyy ennen eläkeikää, hänellä on oikeus kertyneeseen eläkesäästöön. |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä |
Toimitusjohtaja kuuluu HKScanin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän palkkion pohjana olevat suorituskriteerit. Konserni- ja henkilökohtaiset tavoitteet sekä niiden ala- ja ylärajat määritellään strategisten tavoitteiden perusteella. Henkilökohtaisten suoritustavoitteiden täyttymistä arvioi vuosittain hallituksen puheenjohtaja. Palkkion enimmäismäärä on 60 prosenttia vuosittaisesta kiinteästä peruspalkasta. |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä |
Toimitusjohtaja kuuluu HKScanin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän ehdot ja suorituskriteerit strategisten tavoitteiden perusteella. Mikäli suoritustavoitteet saavutetaan, maksetaan palkkio osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkion enimmäismäärä ohjelman alkaessa on 100 prosenttia vuosipalkasta. Palkkion lopulliseen arvoon vaikuttaa suorituskyky ja osakekurssi. |
| Osakeomistuksen ohjeet |
Hallitus suosittaa, että toimitusjohtaja omistaisi puolet kaikista pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes osakeomistuksen arvo vastaisi hänen vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää toimisuhteen voimassaoloajan. |
|---|---|
| Työsuhteen | Toimitusjohtajasopimuksen mukaan konsernilla ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli HKScan päättää sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 |
| päättymisen ehdot | kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi. |
Johtoryhmän jäsenten palkitsemisen periaatteet on kuvattu seuraavassa taulukossa. Johtoryhmään kuuluu jäseniä Suomesta, Ruotsista ja Virosta.
| Palkkioelementti | Kuvaus |
|---|---|
| Palkka | Vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja tavanomaisista luontoiseduista kuten auto- ja puhelinetu. Johtoryhmän jäsenten vuosipalkan sisältö vaihtelee tehtävän ja asuinmaan mukaan. |
| Vakuutukset | Johtoryhmän jäsenten tukemiseksi ja suojaamiseksi tehtävissään HKScan on hankkinut heille terveysturvavakuutuksen, henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen, työmatkavakuutuksen sekä vastuuvakuutuksen. |
| Eläke | Johtoryhmän jäsenet kuuluvat asuinmaansa eläkejärjestelmien piiriin paikallisen käytännön mukaisesti. Lisäksi johtoryhmän suomalaiset jäsenet kuuluvat HKScanin maksuperusteisen lisäeläkeohjelman piiriin. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta. |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä |
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat HKScanin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän palkkion pohjana olevat suorituskriteerit. Konserni-, yksikkö/toiminto- ja henkilökohtaiset tavoitteet sekä niiden ala ja ylärajat määritellään strategisten tavoitteiden perusteella. Henkilökohtaisten suoritustavoitteiden täyttymistä arvioi vuosittain toimitusjohtaja. Palkkion enimmäismäärä on 50 prosenttia vuosittaisesta kiinteästä peruspalkasta. |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä |
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat HKScanin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän ehdot ja suorituskriteerit strategisten tavoitteiden perusteella. Mikäli suoritustavoitteet saavutetaan, maksetaan palkkio osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkion määrä ohjelman alkaessa on tehtävästä riippuen enimmillään 90 prosenttia vuosipalkasta. Palkkion lopulliseen arvoon vaikuttaa suorituskyky ja osakekurssi. |
| Osakeomistuksen ohjeet |
Hallitus suosittaa, että konsernin johtoryhmän jäsenet omistaisivat puolet kaikista pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää työsuhteen voimassaoloajan. |
| Toimisuhteen päättymisen ehdot |
Johtoryhmän jäsenten työsuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa työsuhteen johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. |
HKScan selostaa tässä palkitsemisraportissa hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja muulle johdolle edellisen tilikauden eli tilikauden 2017 aikana maksetut palkkiot ja muut taloudelliset etuudet. Raportointitilikautta edeltävän tilikauden eli tilikauden 2016 aikana maksetut palkkiot esitetään vertailutietona.
Hallituksen jäsenille vuosina 2017 ja 2016 maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Vuosipalkkiot (EUR) | Kokouspalkkiot (EUR) | Maksettu osakkeina* (lukumäärä) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | 2017 | 2016 | |
| Mikko Nikula 4) | 59 222 | 68 250 | 12 100 | 11 000 | 4 378 | 4 220 |
| Marko Onnela 3) | 20 420 | 11 690 | 9 900 | 11 550 | 2 190 | |
| Per Olof Nyman 2) | 12 906 | 7 150 | 1 783 | |||
| Riitta Palomäki 2) 4) 6) | 16 242 | 13 750 | 1 783 | |||
| Tuomas Salusjärvi 2) 6) | 12 906 | 11 000 | 1 783 | |||
| Pirjo Väliaho | 25 452 | 25 783 | 17 600 | 14 850 | 1 783 | 1 725 |
| Veikko Kemppi 2) | 9 232 | 7 150 | ||||
| Carl-Peter Thorvid 2) 4) | 9 232 | 9 350 | ||||
| Niels Borup 1) 5) | 12 958 | 36 617 | 3 850 | 12 100 | 2 105 | |
| Henrik Treschow 1) 3) | 10 878 | 28 698 | 3 300 | 11 000 | 1 725 | |
| Teija Andersen 1) 5) | 9 210 | 25 783 | 3 300 | 13 200 | 1 725 | |
| Per Nilsson 1) 3) | 4 604 | 11 690 | 1 650 | 11 550 | ||
| Jari Mäkilä | 5 000 | 5 000 | 1 100 | 1 650 | ||
| Bengt-Olov Gunnarsson 8) | 550 | |||||
| Lena Åsheim 7) | 550 | 550 | ||||
| Yhteensä | 208 260 | 37 400 | 102 300 | 87 450 | 13 700 | 11 500 |
1) Hallituksen jäsen 6.4.2017 asti.
2) Hallituksen jäsen 6.4.2017 lähtien.
3) Tarkastusvaliokunnan jäsen 6.4.2017 asti.
4) Tarkastusvaliokunnan jäsen 6.4.2017 lähtien.
5) Palkitsemisvaliokunnan jäsen 6.4.2017 asti.
6) Palkitsemisvaliokunnan jäsen 6.4.2017 lähtien.
7) Nimitysvaliokunnan jäsen 6.4.2017 asti.
8) Nimitysvaliokunnan jäsen 6.4.2017 lähtien.
*) Yhtiökokousten 2016 ja 2017 päätösten mukaisesti vuosipalkkiot maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 20 prosenttia palkkion määrästä maksettiin hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun markkinoilta hankittuina yhtiön A-osakkeina ja loput maksettiin rahana. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa HKScan Oyj:n puolivuosikatsauksen julkistuksesta.
Kokouspalkkiot eivät sisällä matkakuluja.
Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille vuosilta 2017 ja 2016 maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Muut johtoryhmän Toimitusjohtaja jäsenet (yhteensä)** |
||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2017 | 2016* | 2017 | 2016 |
| Palkat ja etuudet | 677 | 1 717 | 2 810 | 2 048 |
| Lyhyen aikavälin kannustimet | 0 | 54 | 73 | 137 |
| Pitkän aikavälin kannustimet | 0 | 77 | 0 | 157 |
| Lisäeläkkeet | 130 | 89 | 260 | 281 |
| Palkkiot yhteensä | 807 | 1 937 | 3 143 | 2 623 |
*) Toimitusjohtajan palkkiot vuonna 2016 sisältävät maksut Hannu Kottoselle (1.–20.1.), Aki Laiholle (21.1.–30.10.) ja Jari Latvaselle (31.10.–31.12.).
**) Yllä olevassa taulukossa mainitut muun johtoryhmä palkat, luontoisedut ja eläkekulut vuosilta 2017 ja 2016 eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen muutoksista johtoryhmässä ja valuuttakursseissa.
Konsernissa oli vuonna 2017 käytössä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, joka oli suunnattu konsernin toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Suorituskriteerit sisälsivät taloudellisia ja muita tavoitteita konserni-, yksikkö/toiminto- ja henkilötasoilla. Vuoden 2017 taloudellinen tulos jäi järjestelmän kynnysarvon alle ja palkkiot (maksetaan 2018) ovat vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuotena.
HKScanin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä 2013—2015 oli suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä jossa oli kolme yhden vuoden ansaintajaksoa sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä jossa oli kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso. Vuosien 2013 ja 2014 ansaintajaksoilla ansaintakriteerit eivät täyttyneet eikä järjestelmä tuottanut palkkioita. Vuoden 2015 ansaintajakson palkkiot maksetaan ohjelman mukaisesti vuonna 2018. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän palkkiot on maksettu vuonna 2016.
Vuosien 2016 ja 2017 osakepalkkiojärjestelmät olivat suoritusperusteisia, eikä kummassakaan suorituskriteerit täyttyneet mistä johtuen järjestelmistä ei makseta palkkioita.
Kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä mahdollisen palkkion saaminen on sidottu henkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Lisäksi toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenien tulisi omistaa puolet kaikista järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää työ- tai toimisuhteen voimassaoloajan.
Alla olevassa taulukossa kuvataan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien keskeiset piirteet:
| LTI 2013—2015 | LTI 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ohjelman tyyppi | Ehdollinen osakepalkkio |
Suorite perusteinen osakepalkkio |
Suorite perusteinen osakepalkkio |
Suorite perusteinen osakepalkkio |
Suorite perusteinen osakepalkkio |
Suorite perusteinen osakepalkkio |
| Ansaintajakso | 2013—2015 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
| Osallistujien kokonaismäärä ohjelman alussa |
21 | 22 | 22 | 25 | 31 | 26 |
| Ansaintakriteerit | Osakeomistus | 70% ROCE & 30% EPS |
70% ROCE & 30% EPS |
70% ROCE & 30% EPS |
70% EBITDA & 30% EPS |
70% ROCE & 30% EPS |
| Kriteerien saavuttamisaste |
100 % | 0 % | 0 % | 17 % | 0 % | 0 % |
| Luovutettujen osakkeiden määrä verojen jälkeen: | ||||||
| Toimitusjohtaja | 9 847 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Johtoryhmän jäsenet |
24 235 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Luovutusvuosi | 2016 | 2016 | 2017 | 2018 | 50 % vuonna 2017 ja 50 % vuonna 2018 |
50 % vuonna 2018 ja 50 % vuonna 2019 |
Yhtiökokous 6.4.2017 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus ei käyttänyt oikeuttaan vuonna 2017.
HKScan-konsernin riskienhallinnan tavoite on turvata konsernin liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat olosuhteet ja mahdollistaa keskeytymätön liiketoiminta.
Riskienhallinta on organisoitu osaksi HKScanin johtamisjärjestelmää, ja se perustuu riskien konserninlaajuiseen ja yhdenmukaiseen tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Yhtiön ERM-prosessin tavoite on edistää riskitietoisuutta ja tehokasta ja ennakoivaa riskienhallintaa kaikkialla konsernissa ja varmistaa, että yhtiön johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksenteon tueksi. Hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa sovelletaan kaikissa HKScankonserniin kuuluvissa yhtiöissä, joilla on liiketoimintaa.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiiviset riskit kuuluvat kunkin liiketoimintaryhmän ja konsernitoimintojen johtajan vastuualueeseen. Talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
HKScanissa riskit on jaettu neljään pääluokkaan, jotka ovat strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Konsernin tasolla yhtiö pyrkii säännöllisin väliajoin tunnistamaan ja arvioimaan kaikki olennaiset taseen ja tuloslaskelman erissä olevat riskit ja määrittelemään riskien ehkäisyssä sovellettavat keskeiset menettelytavat.
Strategiset riskit arvioidaan osana vuosittaista strategiaprosessia ja merkittävien liiketoimintaan liittyvien päätöksien yhteydessä.
Operatiivisia riskejä arvioidaan vuosisuunnittelun yhteydessä ja myös osana päivittäistä liiketoimintaa.
Taloudelliset riskit ja vahinkoriskit minimoidaan siinä määrin kuin mahdollista niitä varten laadittujen politiikkojen ja ohjeistuksien avulla.
HKScanin tuotteiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden, kuten rehun, sian-, siipikarjan- ja naudanlihan, saatavuus ja hinnat vaihtelevat. Maailmanlaajuinen rehun ja raaka-aineiden ylituotanto laskee raaka-aineiden hintoja ja lisää niiden saatavuutta, kun taas alituotanto johtaa raaka-aineiden huonompaan saatavuuteen ja korkeampiin hintoihin. Suhdannevaihtelut, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, kaupan esteet ja muutokset tuissa vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon pitkällä aikavälillä.
Nopeasti tarjontaan vaikuttavat tekijät, kuten eläintautiepidemiat, saattavat ajoittain vääristää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiön vähittäiskaupalle myymien tuotteiden hinnat sovitaan kuukausia etukäteen Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Näissä olosuhteissa raaka-aineiden hinnannousuja ei voida siirtää tuotteiden hintoihin riittävän nopeasti. Korkeampien raaka-ainehintojen siirtäminen tuotehintoihin voi olla vaikeaa myös tilanteissa, joissa hintoja ei ole sovittu etukäteen.
HKScanin merkittävimmistä brändeistä HK®, Kariniemen® ja Scan® ovat antaneet kotimaisuuslupauksen. Vaikka tämä tuo HKScanille kilpailuetua tuontibrändeihin nähden, se myös saattaa HKScanin haavoittuvaan asemaan, jos kotimaisen lihan tuotanto laskee.
HKScan on luonut erityisen menetelmän keskeisille hintoja ohjaaville tekijöille sellaisten raaka-aineiden suhteen kuin öljy, sähkö ja vilja. Kerätyt tiedot auttavat HKScania tekemään ennusteita raaka-aineiden tulevista hinnoista ja saatavuudesta.
HKScanin markkina-alueilla toimivien kilpailijoiden lisäksi kilpailupainetta lisäävät vähittäismyyntiketjut, jotka ovat tuoneet elintarvikemarkkinoille omia kilpailevia tuotteitaan ja brändejään. Paikallisten kilpailijoiden ohella kilpailua tiukentavat kansainväliset yhtiöt ja halvempien tuotantokustannusten maissa toimivat yhtiöt.
Yhtiö vastaa lisääntyneeseen kilpailuun vahvistamalla brändejään ja innovointiaan, parantamalla ydinprosessiensa tehokkuutta, investoimalla korkealaatuisiin tuotteisiin ja toimitusvarmuuteen, hyvällä tuottajayhteistyöllä sekä konsernin synergioiden tehokkaammalla hyödyntämisellä.
HKScanin toimintaa säätelee sen kussakin toimintamaassa sovellettava kansallinen lainsäädäntö. Myös alueellisella ja ylikansallisella sääntelyllä, kuten EU-lainsäädännöllä, on vaikutusta yhtiön toimintaan. Yhtiön johdon käsityksen mukaan yhtiö noudattaa tällä hetkellä lainsäädäntöä ja muita määräyksiä. Lainsäädäntö ja muut määräykset ja niiden tulkinnat saattavat kuitenkin muuttua, eikä yhtiö voi taata kykenevänsä noudattamaan muuttuneita vaatimuksia ilman olennaisia toimenpiteitä. Yhtiön toiminta on riippuvaista myös sen toimintamaiden viranomaisista. Viranomaisten menettelyt voivat myös vaihdella huomattavasti yhtiön eri toimintasektoreilla. Lisäksi riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa tai aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua.
Osana liiketoimintansa kehittämistä HKScan saattaa hankkia joko nykyisiltä markkina-alueiltaan tai uusilta maantieteellisiltä alueilta yrityksiä, jotka parantavat sen kilpailuasemaa. Hankintoihin liittyviin riskeihin kuuluvat mahdolliset tuntemattomat vastuut, mahdollinen kykenemättömyys integroida ja hallita hankittuja liiketoimintoja ja niiden mukana siirtynyttä henkilöstöä ja riski siitä, että massatuotannon hyödyt ja synergiat eivät toteudu. Lisäksi toimialan yhdistymisen ulkopuolelle jäämisellä voisi olla haitallinen vaikutus HKScanin strategiseen kilpailuasemaan. Uusille maantieteellisille alueille laajeneminen saattaa myös johtaa ongelmiin, jotka liittyvät valuuttakurssien heilahteluihin, odottamattomiin muutoksiin lainsäädännöllisissä vaatimuksissa, muutoksiin paikallisessa lainsäädännössä ja määräyksissä sekä niiden noudattamiseen ja poliittisiin riskeihin.
Jonkin eläintaudin, kuten afrikkalaisen sikaruton, lintuinfluenssan, Newcastlen taudin tai suu- ja sorkkataudin, puhkeamisella voi olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja sen tuotteiden kysyntään. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkänkin aikaa, vaikka HKScan näkeekin, että kulutus yleensä normalisoituu kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun eläintaudin puhkeaminen on havaittu. Eläintaudin aiheuttamaa riskiä tasoittaa hieman kulutuksen todennäköinen siirtyminen lihakategoriasta toiseen. Kokonaan integroidussa arvoketjussa, kuten esimerkiksi suurimmassa osassa yhtiön toimintaa Baltian maissa, eläintaudin havaitseminen voi pahimmassa tapauksessa väliaikaisesti katkaista raaka-aineiden tarjonnan, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole. Eläintauteihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta, työskentelemällä yhteistyössä viranomaisten ja eläinlääkäreiden kanssa eläintautien leviämisen estämiseksi ja kiinnittämällä huomiota bioturvallisuuteen ja hygieniaan.
HKScan on riippuvainen tuotantolaitostensa ja jakelukeskustensa keskeytymättömästä toiminnasta. Jos yksi yhtiön tärkeimmistä tuotantolaitoksista mistä tahansa syystä tuhoutuu tai suljetaan tai jos sen laitteet vaurioituvat merkittävällä tavalla tai jos tuotanto altistuu muille häiriöille, tästä aiheutuu luultavasti viivästyksiä HKScanin kykyyn tuottaa ja jaella tuotteitaan aikataulujen mukaisesti. Riippuen tuotteesta HKScan saattaa kyetä siirtämään tuotantoa muihin laitoksiin ja näin välttää merkittävät häiriöt toiminnalleen. Tällaisten muutosten tekeminen tuotantoon voi kuitenkin olla vaikeampaa tietyissä tuoteryhmissä ja voi siten johtaa merkittäviin viivästyksiin kyseisten tuotteiden toimituksissa ja menetettyyn myyntiin sekä lisäkuluihin ennen vakuutuskorvausten maksua.
Yhtiön toimialalle on ominaista, että tuotteiden toimitusajat ovat erittäin lyhyet, mikä lisää tehokkaan ja luotettavan jakeluketjun tärkeyttä ja korostaa kykyä ennakoida kuluttajakäyttäytymistä. Logistiikkajärjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien luotettavuus on niin ikään erittäin tärkeää. Jos jakelukeskukset vaurioituvat, tuhoutuvat tai poistetaan käytöstä jostakin syystä tai jos jakelukeskuksissa olevat tuotteet vahingoittuvat, HKScanin on löydettävä vaihtoehtoinen keino tuotteiden toimittamiseksi asiakkaille siksi aikaa, kunnes vahingoittunut jakelukeskus voidaan ottaa uudestaan käyttöön.
HKScan hallitsee näitä riskejä esimerkiksi tekemällä mitä jos -analyysejä liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvista riskeistä ja suunnittelemalla ja toteuttamalla ennakoivaa kunnossapitoa kriittisiksi arvioiduissa liiketoiminnan osissa.
Elintarviketurvallisuuteen liittyvät riskit koskevat raaka-aineiden puhtautta (jäämät, vieraat aineet), tuotteiden terveellisyyttä, elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevia pakkausmateriaaleja ja mikrobiologista turvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien ehkäisyyn ja torjuntaan. Tiukan sisäisen valvonnan lisäksi kaikkien arvoketjuun kuuluvien toimijoiden tiloihin sovelletaan tiukkaa viranomaisvalvontaa ja sertifioituja elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmiä.
HKScanin tiukoista vaatimustasoista ja tiukasta sisäisestä valvonnasta huolimatta yhtiöllä ei voi olla ehdotonta varmuutta koko arvoketjun riskittömästä hallinnasta. Jonkin tuoteturvallisuuteen tai tuotevastuuseen liittyvän riskin toteutumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön tuotteiden kysyntään asiakkaiden ja kuluttajien keskuudessa.
HKScanin menestyminen on olennaisesti riippuvainen yhtiön johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta sekä yhtiön kyvystä edistää nykyisen johdon ja muun henkilöstön sitoutumista ja rekrytoida uusia ammattitaitoisia työntekijöitä myös tulevaisuudessa.
HKScan on myös altis mahdollisille laillisille tai laittomille lakoille arvoketjussaan tai omassa tuotannossaan. Riskejä vähennetään työhyvinvointia kehittämällä ja vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirta supistua. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa.
Rahoitusriskien hallinta sekä konsernin sisäinen ja ulkoinen rahoitus on keskitetty konsernin rahoitusosastoon. HKScanin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernin rahoitusosasto järjestää tytäryhtiön rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Osa konsernin voitoista ja kuluista on ulkomaan valuutoissa, samoin jotkin investoinnit ja tulot. Yhtiön liiketoiminnan merkittävimmät valuuttariskit liittyvät euroon, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin. HKScan-konserniin kuuluvien yhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat euroissa, Ruotsin kruunuissa ja Tanskan kruunuissa. Konsernin rahoitusriskit esitetään tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 25.
Luonnonkatastrofeilla, tulipaloilla, bioterrorismilla, sabotaasilla, pandemioilla, äärimmäisillä sääilmiöillä ja muilla tekijöillä, joihin yhtiö ei pysty vaikuttamaan, voi olla haitallinen vaikutus tuotantoeläinten terveyteen ja kasvuun. Ne saattavat myös vaikeuttaa yhtiön toimintaa sähkökatkoina sekä tuotannon tai omaisuuden vahingoittumisena,
jakeluketjun häiriöinä tai muista syistä. HKScan hallitsee näitä riskejä ottamalla niitä vastaan vakuutuksia, jos kyseisten vakuutusten ottaminen on mahdollista ja ne katsotaan tarpeelliseksi.
Tiedot on kuvattu 31.12.2017 tilanteen mukaisina, mikäli ei ole toisin ilmoitettu. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla.
MBA, Suomen kansalainen, s. 1964
Aiempi työura: Stora Enso Oyj, EVP, Consumer Board division 2015–10/2016; Findus Group, CEO, Findus Nordic 2010–2014; Nestlé Cesko, Market Head 2008–2010; Nestlé Zone Europe, Assistant Vice President 2007–2008; Nestlé Sverige Ltd, Country Manager Sweden 2003–2007; Zoegas Coffee Ltd, Managing Director 2003–2007; Nestlé Norden, Nordic Marketing Director 2001–2003; Suomen Nestlé Oy, Myyntijohtaja 2000–2001; HK Ruokatalo Oy, kaupallisia ja myynnin johtotehtäviä 1995–2000; Fazer Leipomot Oy, myynnin johtotehtäviä 1989–1995
Luottamustoimet: Elintarviketeollisuusliitto ry, hallituksen jäsen 2017–, hallituksen puheenjohtaja 2018–; Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen 2017–; Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) –säätiö sr, hallituksen jäsen 2018–
KTT, Suomen kansalainen, s. 1969
Aiempi työura: Fazer-konserni, SVP, Strategia ja uudistuminen sekä toimitusjohtaja, Fazer Myllyliiketoiminta 2012–2017; Fazerkonserni, markkinointi- ja brändijohtaja 2010–2012; Vectia Oy, osakas ja liikkeenjohdon konsultti 2000–2010; Sonera Oyj, liiketoiminnan kehitys ja markkinointi 1990–1999
Luottamustoimet: S-Pankki Oy, hallituksen jäsen 2014– ; Tobii AB, hallituksen jäsen 2016–; EK, Liiketoiminnan uudistuminen -valiokunta, puheenjohtaja 2017-, jäsen 2012–
KTM, Ruotsin kansalainen, s. 1977
Aiempi työura: Findus Sverige AB, Myyntijohtaja, vähittäiskauppa, markkinointi- ja vähittäiskaupan kategoriakehityksen johtaja, valikoima- ja vähittäiskaupan kategoriakehityksen johtaja 2013–2017; HKScan, Ruotsi, kategoriajohtaja 2013; Pärsons Sverige AB, markkinointipäällikkö, kategoriapäällikkö 2009–2013; Nestlé Sverige AB, avainasiakaspäällikkö, markkinointipäällikkö, myynnin kehityspäällikkö (kategoria Zoégas Kaffe), brändipäällikkö 2001–2009
DI, Suomen kansalainen, s. 1969
Aiempi työura: HKScanin Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja (EVP) 2.11.–19.12.2016; Ruokakesko Oy, tuoretuotteiden hankinnasta vastaava johtaja 2015–10/2016; Kespro Oy, hankinnasta ja tilaus-toimitusketjusta vastaava johtaja 2013–2015; Unilever Suomi ja Norja, Foodsolutions-liiketoimintojen toimitusjohtaja 2009–2013; Unilever Baltia, toimitusjohtaja 2007–2010; Unilever Suomi, tilaus-toimitusketjusta ja asiakasmarkkinoista vastaava johtaja 2005–2007; Useita johtotehtäviä Unileverin liiketoimintaprosessi-, logistiikka- ja IT-toiminnoissa Ruotsissa, Belgiassa ja Isossa-Britanniassa 1995–2005; Myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä Unileverillä Suomessa 1992–1994
Luottamustoimet: Kaslink Foods Oy, hallituksen jäsen 10/ 2017–; Lihatukku Harri Tamminen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2017–; Kivikylän kotipalvaamo Oy, hallituksen puheenjohtaja 2017–
KTM, Suomen kansalainen, s. 1962
Aiempi työura: HKScanin Away from Home -liiketoiminnasta vastaava johtaja 2012–5/2017; HKScanin kansainvälisestä ja Biotech -liiketoiminnasta vastaava johtaja 6/2017–10/2017; Rautakirja Oy, johtaja, Liiketoiminnan kehitys ja strategia, Rautakirja-konsernin johtoryhmän jäsen 2004–2012 ja Kioskikauppa, johtaja, Kansainvälinen liiketoiminta, Kioskikauppa-toimialan johtoryhmän jäsen 2002–2004; Leaf Suomi ja Leaf Group, eri tehtävissä 1988–2001, viimeksi vientijohtaja 1999–2001
FM, Suomen kansalainen, s. 1963
Aiempi työura: JFP Executive Search Oy, seniorikonsultti 2016; Componenta Oyj, SVP, Human resources and internal communication 2005–2016; Metso Oyj, henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja (VP, HRD) ja muita seniori- ja johtotason HR-tehtäviä kotimaassa ja ulkomailla 1999–2005; Valmet Paperikoneet Oy, useita päällikkötason HR-tehtäviä kotimaassa ja ulkomailla 1987–1999
MBA , Viron kansalainen, s. 1971
Aiempi työura: HKScanin markkinointijohtaja 2013–11/2016; HKScanin Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja 2012–2013; AS Rakvere Lihakombinaat, toimitusjohtaja 2008–2012 ja markkinointijohtaja 2003–2008; Austria Tabak Eesti OÜ, markkinointipäällikkö 2000–2003; Unilever Eesti OÜ, Key Account Manager 1997–2000; Suomen Unilever Oy, Van den Bergh Foods, Viron edustaja 1994–1997
Luottamustoimet: Hallitustehtäviä konserniyhtiöissä
FM (johtaminen), Suomen kansalainen, s. 1977
Aiempi työura: Finavia Oyj, viestintäjohtaja 8/2011–9/2017; Lassila & Tikanoja Oyj, viestintäpäällikkö 5/2007–7/2011; Yleisradio Oyj, taloustoimittaja ja taloustoimituksen varaesimies, 2000–2007
DI, eMBA, Suomen kansalainen, s. 1969
Aiempi työura: Eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja (VP), 06/2017–11/2017; Eläinhankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja (SVP), HKScan Oyj, 03/ 2016–06/2017; Laatu- ja vastuullisuusjohtaja (SVP), HKScan Oyj, 02/2013–03/2016; Tuotantojohtaja, ITAB Shop Concept Finland Oy, 2011–2013; Arabian ja Hackmanin tehtaiden johtaja, Iittala Group / Fiskars Oyj 2006–2011; Tuotantojohtaja, Kehitysjohtaja, Sako Oy / Beretta Group, 2003–2006; Vuosina 1994–2002: Päällikkö- ja johtajatason tehtäviä biotech ja medical device -alan laatutoiminnoissa sekä ylitarkastaja Lääkelaitoksessa
Luottamustoimet: Finnpig Oy, hallituksen varapuheenjohtaja; DanHatch Finland Oy, hallituksen jäsen; Helsingin seudun kauppakamari, teollisuusvaliokunta, varapuheenjohtaja; ETL broileriteollisuusyhdistys, johtokunnan varajäsen; MTK lihavaliokunta, varajäsen; Suomen Paralympiakomitea r.y., varapuheenjohtaja
DI, KTM, Suomen kansalainen, s. 1974
Aiempi työura: Metsä Tissue Oyj, talousjohtaja (CFO), 2014–2017; Metsä Tissue Oyj, ostojohtaja, 2012–2013; Metsä Tissue Oyj, taloushallinnon hankkeista vastaava johtaja, 2009–2012; Metsä Tissue Oyj, Group Controller, 2005–2009; UPM Kymmene Oyj / Loparex UK Ltd, kehityspäällikkö, 2003–2005
DI, Suomen kansalainen, s. 1975
Aiempi työura: Rajaville Oy – Parma Oy/Consolis, toimitusjohtaja, 11/2016–2017; Parma Oy – Consolis, liiketoiminnan kehitysjohtaja, 8/2016–10/2016; Componenta Oyj, (SVP), kehitysjohtaja, 3/2016–7/2016; Herleen Foundries, Componenta BV, (VP), johtaja, 2015–6/2016; Componenta Oyj, (VP), johtaja, sisäinen hankinta, 11/2012–2014; Componenta Oyj, myyntijohtaja, 6/2010–2012; Componenta Oyj, päällikkö, sisäinen hankinta, 4/2009–5/2010; Componenta Karkkila Oy, tuotantopäällikkö, 10/2006–3/2009; Componenta Karkkila Oy, laatu- ja ympäristöpäällikkö, 8/2005–9/2006
Nykyiset luottamustoimet: Valkon metalli Oy, hallituksen jäsen, 2017–; Kankaanpää Works Oy, hallituksen jäsen, 2017–
Hankinnasta, tuotannosta ja tilausketjusta vastaava johtaja (EVP), toimitusjohtajan sijainen 8.11.2017 asti
Lakiasiainjohtaja (EVP) 5.6.2017 asti
Tanskan markkina-alueesta vastaava johtaja (EVP) 4.10.2017 asti
Ruotsin markkina-alueesta vastaava johtaja (EVP) 1.6.2017 asti
Talousjohtaja (CFO) (työsuhteessa 1.3.2018 asti)
Tiedot on kuvattu 31.12.2017 tilanteen mukaisina, mikäli ei ole toisin ilmoitettu. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla.
FM (fysiikka), Suomen kansalainen,
s. 1972; HKScan Oyj:n hallituksen varajäsen vuosina 2013–2014 ja puheenjohtaja 2015-; Nimitysvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen; Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja, Rusko
Aiempi työura: Privanet Pankkiirilike, operatiivinen johtaja 2012; TUTO Hockey Oy, toimitusjohtaja 2011; Nokia Oyj, 1998–2009: useita kansainvälisen myynnin ja tuotekehityksen johtotehtäviä
Nykyiset luottamustehtävät: Suomen Purjelaivaosakeyhtiö, hallituksen jäsen 2012–
Päättyneet luottamustehtävät: LSO Osuuskunta, hallituksen jäsen 2012–2013; Suomen Siipikarjaliitto ry, valtuuston varapuheenjohtaja 2010–2011
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Ekonomi, Suomen kansalainen, s. 1954; Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen
Aiempi työura: Procter & Gamble 2005–2014: Procter & Gamble Germany, Austria, Switzerland MDO, toimitusjohtaja, ja P&G Germany, Austria ja Switzerland (Saksa), johtoryhmän puheenjohtaja 2008–2014; P&G Germany, Austria, Switzerland MDO (Saksa), toimitusjohtaja 2007–2008; P&G Nordic (Ruotsi), toimitusjohtaja 2005–2007; The Gillette Company 1982–2005, useita toimitusjohtaja- ja muita johtajapositioita, viimeksi Gillette Central Europe West (Germany, Austria and Switzerland), toimitusjohtaja 2002–2005; Mainostoimisto Turkama & Kumppanit 1980–1982; Mainosyhtymä 1978–1980
Nykyiset luottamustehtävät: Veho Group Oy, hallituksen jäsen 2013–; Oras Group Oy, hallituksen jäsen 2014–; P&G Germany, hallintoneuvoston jäsen 2015–
Päättyneet luottamustehtävät: Amer Sports, hallituksen jäsen 2007–2012; The German Brands Association 2011–2014; The German Cosmetic, Toiletry, Perfumery and Detergent Association 2012–2014
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
MMM, agronomi, Suomen kansalainen, s.1974; HKScan Oyj:n hallituksen varajäsen 2015–2016, hallituksen jäsen ja varapj. 2017-; Työvaliokunnan jäsen; Maatalousyrittäjä, sianlihantuottaja, Loimaa
Päättyneet luottamustehtävät: HKScan alkutuotannon yhteistyöryhmän pj. 2013–2014; LSO Osuuskunta edustajiston jäsen 2004–2011; LSO Osuuskunta hallintoneuvoston jäsen 2011–2015
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
KTM, suomen kansalainen, s. 1957; Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen
Aiempi työura: Uponor Oyj, Talousjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 2009–2017; Kuusakoski Group Oy, Talousjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsen 2003–2009; ABB Oy, Liiketoimintayksikön talousjohtaja (Prosessiautomaatio, meriteollisuus ja turboahdin liiketoiminnot), ABB:n eläkesäätiön hallituksen ja sijoitusvaliokunnan jäsen 2001–2003; KCI Konecranes Oyj, Liiketoimintasegmentin talousjohtaja (Standardinosturit) 1997–2001; ABB Service Oy, Talousjohtaja 1991–1997; ABB Industry Oy, Tietohallintojohtaja 1988–1991; Lisäksi tietohallintoon liittyviä tehtäviä seuraavissa yrityksissä: ABB Industry Oy, Sisu-Auto Oy, Kymi-Strömberg Oy (ABB) 1983–1988; Turun kauppakorkeakoulu, Tutkija ja tietojenkäsittelytieteen lehtori 1979–1983
Nykyiset luottamustehtävät: OP Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen ja tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja 2017–; Nordic Waterproofing Holding A/S, hallituksen jäsen 2016–; Tilintarkastuslautakunnan varajäsen 2016–
Päättyneet luottamustehtävät: Componenta Oyj, hallituksen jäsen 2012–2017
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Filosofian tohtori, Suomen kansalainen, s. 1973; Palkitsemisvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen, Valio Oy, Johtaja, Tuoteryhmät, Tutkimus ja Tuotekehitys sekä Brändit 2016-
Aiempi työura: Valio Oy 2007– Johtaja, Tuoteryhmät ja markkinointi 2014–2016, Tulosyksikön johtaja, Juomat 2013–2014, Kategoria- ja Brändijohtaja, Juomat 03/2013–08/2013, Tutkimus- ja Tuotekehitysjohtaja 2012–2013, Tuotekehitysjohtaja 2011–2012, Tuotekehityspäällikkö 2010–2011, Tutkimuspäällikkö, Mikrobiologia ja Hapatetuotanto 2007–2010, Tutkimuspäällikkö, Mikrobiologia 2007; Danisco AS 1998–2007 (Cultor Oy 1998–1999): Tutkija, Health and Nutrition ryhmä 2005–2007, Tutkija, Geenitekniikan ryhmä 1998–2005; Helsingin yliopisto, tutkimusharjoittelija 1997; Sussexin Yliopisto, Iso-Britannia, tutkimusharjoittelija 1997
puheenjohtaja, Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, 2017–; Puheenjohtaja, LUKE, Innovatiivisen elintarvikeketjun neuvottelukunta 2016–; Hallituksen jäsen, Pro Luomu ry 2015–; Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi no. 222, 2017
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
MMM, agronomi, Suomen kansalainen, s. 1965; Työvaliokunnan jäsen; LSO Osuuskunta, toimitusjohtaja 2010–
Aiempi työura: Lounaisfarmi Oy, toimitusjohtaja 2009–2010; LSO Foods Oy, toimitusjohtaja 2009–2010; HK Ruokatalo Oy, Siipikarjan alkutuotantojohtaja 2002–2010; MTK, kotieläintuotannon asiamies 1998–2002; Satakunnan 4H-piiri, johtaja 1992–1998; UNIFIF Libanon, joukkueen johtaja 1996–1998; Helsingin yliopisto, opetusassistentti kasvinviljelytiede 1990, 1991–1992
Nykyiset luottamustehtävät: MTK lihavaliokunta, 2010–; Brysselin kotieläinasiamiehen ohjausryhmä 2010–
Riippumaton yhtiöstä
DI (Tuotantotalous), Ruotsin kansalainen, s. 1956; Työvaliokunnan jäsen; Toimitusjohtaja, Lantmännen ek. 2012-
Aiempi työura: Lantmännen ek 2008- EVP, SVP & Talousjohtaja; WHIRLPOOL, Europe (Italia, Sveitsi) 1991–2008: VP Talous & Talousjohtaja, Johtaja (VP) Strategian toteutus, Johtaja (VP) Asiakaspalvelu & Innovaatio, Johtaja (VP) Whirlpool Euroopan asiakaspalvelu, Controller & Johtaja, Taloudellinen suunnittelu & Analysointi, Teknologia & Hankinta, Comerio, Johtaja konsernin suunnittelu, Analyysit & tarkastus, Johtaja, Euroopan rahoitus, Markkinoinnin controller, Whirlpool Brändi; WHIRLPOOL, Ruotsi 1986–1991 Tehdas & Juridisen yksikön controller, Megaprojektien johtaja, Mikroaaltouunien uusi valikoima, Päällikkö Organisaatio & Tehokkuus, Projekticontroller; Gränges Metallverken, Ruotsi, Talousanalyytikko & Avustava talouspäällikkö 1982–1986; JOHNSON METALL, Ruotsi 1980–1982: ISjärjestelmäanalyytikko, Tuotannon suunnittelu & materiaalipäällikkö
Nykyiset luottamustehtävät: Svensk Kooperation Ekonomisk Förening; Lantmännen DLG International AB; Hauptgenossenschaft Kiel AB; Lantmännenin sisäiset hallitukset
DI (Tuotantotalous), Ruotsin kansalainen, s. 1964; Tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen; Lantmännen Cerealia AB, toimitusjohtaja
Aiempi työura: Lantmännen Unibake, konsernin liiketoimintajohtaja tuoreet leivät, Integraatiojohtaja 2016–2017; Ackot AB/Lantmännen, Lantmännenin Vaasanintegraatiosta vastaava johtaja, 2014–2016; Accenture AB 1992–2014; Puheenjohtaja/Toimitusjohtaja Accenture AB, 2011–2014; Johtaja, Accenture
tuotemarkkinointiyksikkö, 2001–2011; Asiakasyhteysjohtajana seuraavissa yrityksissä Skanska, Lantmännen, Electrolux, Volvo Cars, Volvo Trucks ja Volvo Powertrain; Johtava sponsori Alfa Lavalissa ja Ruotsin poliisissa; Useita asiakasjohtajuuksia seuraavilla aloilla: autoteollisuus, teollisuuslaitteet sekä kuluttajatavarat ja -palvelut; Johdon konsultti; Teli AB, AXEkytkinten tuotannon suunnittelu 1991–1992; Hälsingen rykmentti I14, Päällikkökoulusta vast. upseeri 1991; Hälsingen rykmentti I14, Upseeri 1986–1987
Henrik Treschow
hallituksen jäsen 6.4.2017 asti
hallituksen jäsen 6.4.2017 asti
hallituksen jäsen 6.4.2017 asti
hallituksen varajäsen 6.4.2017 asti
HKScan on johtava pohjoismainen ruokatalo, jolla on vahvat pohjoismaiset perinteet ja yli sadan vuoden kokemus korkealaatuisten ja vastuullisesti tuotettujen lihatuotteiden myynnistä, markkinoinnista ja valmistamisesta. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian, ja viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2017 HKScanin liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 7 300. Yhtiö on myynnillä mitattuna toimialansa johtava Itämeren alueella. HKScan on ollut listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScanin sijoittajaviestinnän tavoitteena on tarjota pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa yhtiöstä ja sen toimintaympäristöstä, minkä myötä sidosryhmät voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan HKScanista sijoituksena. HKScanin tavoitteena on varmistaa että kaikilla sidosryhmillä on tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto yhtiöstä ja että tieto julkaistaan täsmällisesti ja ilman viiveitä. HKScan noudattaa viestinnässään Suomen lainsäädäntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.
| Listaus: Nasdaq Helsinki |
|---|
| Kaupankäyntikoodi: HKSAV |
| ISIN-koodi: FI0009006308 |
| Sektori: Food & Beverage |
| Osakkeet: 49 626 522 (A-osaketta, listattu) 5 400 000 |
| (K-osaketta, listaamaton) |
| Listalleottopäivämäärä: 6.2.1997 |
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2017 lopussa 66 820 528 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta, ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek.för:n (665 000 kpl) omistuksessa, eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek.för:n osakeomistuksissa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2017.
Joulukuun 2017 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 008 849 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2017 joulukuun lopussa oli 169,1 (172,3) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 152,2 (155,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 16,9 (17,2) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa 2017 yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 10 426 342 (13 313 324) ja osakekauppojen arvo oli 33 784 168 (42 427 708) euroa. Ylin noteeraus oli 3,60 (3,89) euroa ja alin 2,96 (2,89) euroa. Keskikurssi oli 3,24 (3,18) euroa: vuoden 2017 joulukuun lopun päätöskurssi oli 3,13 (3,19) euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2017 lopussa 12 212 (13 226) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 18,1 (12,6) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
HKScan Oyj vastaanotti 20.11.2017 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksista Sveriges Djurbönder ek.för:iltä. Ilmoituksen mukaan Sveriges Djurbönder ek. för:in omistusosuus HKScanin osakkeiden kokonaismäärästä on 20.11.2017 laskenut alle viiden (5) prosentin. Ilmoituksen mukaan peruste on osakkeiden ja äänioikeuksien luovutus johtuen Sveriges Djurbönder ek. för:in vapaaehtoisesta selvitystilasta ja varojen jakamisesta.
10.4.2017 julkistetun pörssitiedotteen mukaan HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille 2017–2019.
Uusi osakepohjainen kannustinjärjestelmä koostuu yhdestä vuoden pituisesta ansaintajaksosta, käsittäen kalenterivuoden 2017, sekä sitä seuraavasta, vuosiin 2018–2019, ulottuvasta rajoitusjaksosta. Järjestelmän nojalla mahdollisesti maksettava palkkio perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS) suoritusjaksolla.
Uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään on oikeutettu osallistumaan 28 HKScan Oyj:n ylimpään johtoon kuuluvaa sekä muuta valittua avainhenkilöä
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2017 lopussa yhteensä 32 878 A-osaketta, mikä vastaa 0,06 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,01 prosenttia äänistä.
| Osuus omistajista, | Osuus osakkeista, | Osuus äänistä, | |
|---|---|---|---|
| Yritykset | % 3,46 |
% 45,81 |
% 73,07 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,15 | 1,49 | 6,32 |
| Julkisyhteisöt | 0,05 | 7,52 | 2,63 |
| Kotitaloudet | 95,58 | 22,93 | 8,01 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,55 | 3,42 | 1,19 |
| Koko kansantalous | 99,78 | 81,16 | 91,21 |
| Ulkomaat | 0,22 | 0,49 | 0,27 |
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 81,65 | 91,48 |
| Yhteistilillä | 0,24 | 0,08 |
| Osakkeiden määrä | Omistajia kpl |
Omistajia % |
Osake-määrä kpl |
Osake-määrä % |
Äänimäärä kpl |
Äänimäärä % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 267 | 26,75 | 161 796 | 0,29 | 161 796 | 0,10 |
| 101–500 | 4 550 | 37,26 | 1 295 872 | 2,36 | 1 295 872 | 0,82 |
| 501–1 000 | 1 965 | 16,09 | 1 538 258 | 2,80 | 1 538 258 | 0,98 |
| 1 001–5 000 | 1 987 | 16,27 | 4 443 622 | 8,06 | 4 443 622 | 2,82 |
| 5 001–10 000 | 230 | 1,88 | 1 653 551 | 3,01 | 1 653 551 | 1,05 |
| 10 001–50 000 | 160 | 1,31 | 3 219 058 | 5,85 | 3 219 058 | 2,04 |
| 50 001–100 000 | 23 | 0,19 | 1 625 635 | 2,95 | 1 625 635 | 1,03 |
| 100 001–500 000 | 15 | 0,12 | 3 354 442 | 6,10 | 3 354 442 | 2,13 |
| 500 001– | 15 | 0,12 | 36 938 948 | 67,13 | 126 903 948 | 80,51 |
| Yhteensä | 12 212 | 100,00 | 54 231 182 | 98,56 144 196 182 | 91,48 | |
| joista | ||||||
| hallintarekisteröityjä | 8 | 9 303 431 | 16,91 | 9 303 431 | 5,90 | |
| Odotuslistalla | 1 | 665 000 | 1,21 | 13 300 000 | 8,44 | |
| Yhteistilillä | 130 340 | 0,24 | 130 340 | 0,08 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä |
55 026 522 | 100,00 | 157 626 522 | 100,00 |
| Osuus | Osuus | |||
|---|---|---|---|---|
| A-osake | K-osake | osakkeista, % | äänistä, % | |
| 1 LSO Osuuskunta | 14 458 884 4 735 000 | 34,88 | 69,25 | |
| 2 Lantmännen ek. För | 2 619 750 | 665 000 | 5,97 | 10,10 |
| 3 Tiiviste-Group Oy | 1 250 000 | 0 | 2,27 | 0,79 |
| 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 192 806 | 0 | 2,17 | 0,76 |
| 5 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 142 830 | 0 | 2,08 | 0,73 |
| 6 Apteekkien Eläkekassa | 1 081 889 | 0 | 1,97 | 0,69 |
| 7 HKScan Oyj | 1 008 849 | 0 | 1,83 | 0,64 |
| 8 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 836 414 | 0 | 1,52 | 0,53 |
| 9 Petter ja Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forsströmin muistolle |
670 500 | 0 | 1,22 | 0,43 |
| 10 Suhonen Jyrki | 567 003 | 0 | 1,03 | 0,36 |
| 11 Hisinger-Jägerskiöld Eva | 560 000 | 0 | 1,02 | 0,36 |
| 12 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake | 550 000 | 0 | 1,00 | 0,35 |
| 13 Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 0 | 0,91 | 0,32 |
| 14 Hallqvist AB | 405 000 | 0 | 0,74 | 0,26 |
| 15 J & K Hämäläinen Oy | 257 000 | 0 | 0,47 | 0,16 |
| 16 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 250 000 | 0 | 0,45 | 0,16 |
| 17 Mandatum Life | 226 164 | 0 | 0,41 | 0,14 |
| 18 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 218 298 | 0 | 0,40 | 0,14 |
| 19 Gripenberg Jarl kuolinpesä | 215 000 | 0 | 0,39 | 0,14 |
| 20 Sveriges Djurbönder Ek. För. | 202 460 | 0 | 0,37 | 0,13 |
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 12.4.2018 klo 10.00 alkaen Logomossa (Köydenpunojankatu 14, Turku). Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 9.00.
Osakkeenomistajien tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen 9.4.2018 klo 16.00 mennessä joko HKScanin verkkosivujen kautta www.hkscan.com, puhelimitse numeroon 010 570 6100 (arkisin klo 9.00–16.00) tai kirjeitse osoitteeseen HKScan Oyj, Yhtiökokous, PL 50, 20521 Turku.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 29.3.2018 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 jaetaan osinkoa 0,09 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan niille osinkoon oikeutetuille osakkeenomistajille, jotka ovat merkittynä omistajaluettelossa 16.4.2018. Osingonmaksupäiväksi esitetään 23.4.2018.
Niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään osingonjaon täsmäytyspäivään 16.4.2018 mennessä, osinko maksetaan sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään.
HKScan Oyj:n omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 Helsinki (käyntiosoite Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki), puhelin 020 770 6000 ja sähköposti [email protected].
Osakkeenomistajia pyydetään tekemään mahdolliset osoite- ja henkilötietojen muutokset oman arvo-osuustilinsä pitäjälle.
HKScan julkistaa vuonna 2018 seuraavat osavuosikatsaukset:
Osavuosikatsaukset julkistetaan pörssitiedotteina suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com julkistuksen jälkeen.
Vuoden 2017 verkkovuosikertomus julkistettiin viikolla 11/2018 suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus on luettavissa suomeksi osoitteessa: vuosikertomus2017.hkscan.com. Vuosikertomusta ei tehdä painettuna.
HKScan noudattaa kolmen viikon hiljaista jaksoa (silent period) osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen edellä. Tänä aikana HKScan ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.
Mikko Forsell, talousjohtaja (EVP)
Keijo Keränen, rahoitusjohtaja (VP)
Mikko Saariaho, konsernin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja (EVP)
Marja-Leena Dahlskog, yritysviestinnästä vastaava johtaja (VP)
Sähköposti: [email protected]
Puh: +358 10 570 100
Ainakin seuraavien välittäjäyritysten analyytikot ovat seuranneet HKScania sijoituskohteena.
puh: +358 9 6187 1241 [email protected]
Danske Bank Markets puh: +358 10 236 4794
Niclas Catani puh: +358 10 252 8780 [email protected]
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.