Annual Report • Apr 25, 2018
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
25.4.2018
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti vuonna 2018. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.
Finnair suunnittelee kasvattavansa kapasiteettiaan yli 15 prosentilla vuonna 2018, suurimman osan tästä kasvusta osuessa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Olen ilahtunut siitä, että saavutimme voitollisen vertailukelpoisen liiketuloksen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen kausiluonteisesti heikoimmalla ensimmäisellä vuosineljänneksellä – samalla kun kuljetimme ennätykselliset kolme miljoonaa matkustajaa ja kasvatimme kapasiteettia lähes viidenneksellä. Suuri kiitos tästä saavutuksesta kuuluu kaikille finnairilaisille, jotka ovat tälläkin jaksolla upeasti venyneet kasvumme toteuttamisessa ja asiakkaidemme palvelemisessa.
Matkustajamäärämme kehittyivät erinomaisesti kaikilla liikennealueilla ja matkustajakäyttöasteemme parani. Etenkin kansainvälinen vapaa-ajanmatkustuskysyntä, Pohjoismaihin suuntautuva transfer-liikenne ja kotimainen kysyntä kasvoivat. Myös lisämyynti, rahti ja matkapalvelut kehittyivät hyvin, mutta näen että meillä on vielä paljon kasvupotentiaalia näillä alueilla.
Kireä kilpailu alalla jatkuu samalla, kun uudet toimijat ja noussut polttoaineen hinta haastavat alan toimintadynamiikkaa. Katsauskaudella hankalat sääolot aiheuttivat lentojen viivästyksiä ja peruutuksia, mikä näkyi asiakastyytyväisyydessämme. Kehitämme toimintaamme yhä aktiivisemmin yhdessä Helsinki-Vantaan kenttää operoivan Finavian kanssa, jotta voimme palvella asiakkaitamme jatkossa entistä paremmin poikkeussäiden aikaan.
Olemme tuoneet asiakaspalveluumme uusia elementtejä ja täydentäneet tuotevalikoimaamme parantaaksemme asiakkaidemme matkustuskokemusta. Matkustajiemme ja henkilöstömme hyvinvointi ja turvallisuus ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, kun tähtäämme alan parhaaseen palveluun, laatuun ja asiakas- ja henkilöstökokemukseen.
Päätimme katsauskaudella aikaistaa kahden A350-koneen toimituksia vuosille 2019 ja 2020. Näiden aikaistusten ja vuosina 2015–2017 toteuttamamme kaukoliikenteen laivastouudistuksen ansiosta meillä on hyvät mahdollisuudet osallistua Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen odotettuun markkinakasvuun. Panostamme kasvun ohella edelleen myös asiakaskokemukseen, henkilöstökokemukseen ja uusiutumiseen parantaaksemme kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme.
Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Finnairin Euroopankohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 8,3 prosenttia (2,8). Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 8,6 prosenttia (2,2). Finnairin markkinaosuus laski hieman Euroopan-liikenteessä 59,2 prosenttiin (60,3) ja nousi Eurooppa-Aasialiikenteessä 6,3 prosenttiin (5,9).1
Markkinakysyntä Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä kasvoi jonkin verran alan kapasiteetin kasvua nopeammin, ja Finnairin nopea kapasiteetin kasvu otettiin hyvin vastaan markkinoilla. Finnairin Aasian ja Europan välisessä liikenteessä kysyntä kasvoi verkostonlaajuisesti käytännössä kaikista kohteista lähes kaikkiin matkakohteisiin. Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä kysynnän ja kapasiteetin kasvu olivat tasapainossa.
Finnair tekee syvempää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen ja Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Molempien yhteishankkeiden kohdalla kysyntä ja tuotot kehittyivät katsauskaudella hyvin.
Vaikeat talvi- ja tuuliolot vaikuttivat lentojen täsmällisyyteen sekä Helsinki-Vantaan kotikentällä että useilla muilla Euroopan lentokentillä kauden aikana.
Perinteisten valmismatkojen tarjonta kasvoi edelleen tammi–maaliskuussa, vaikka Suomessa toimivat matkanjärjestävät kasvattivat myös dynaamisten matkapakettien (lennot+hotelli) tarjontaansa. Tärkeimmät pakettimatkakohteet olivat Kanariansaaret, Thaimaa, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Madeira.
Myös lentorahtimarkkinan kasvu jatkui. Kaikki markkina-alueet vaikuttivat osaltaan markkinakasvuun, mutta erityisesti Japanin ja Norjan rahtimarkkinat kasvoivat vahvasti vertailukaudesta. Markkinakapasiteetin kasvu on tasaantunut, ja kysyntä on säilynyt edellisten seurantajaksojen tasolla. Toisaalta lentorahtimarkkina kärsii edelleen merkittävästä ylikapasiteetista, mikä vaikuttaa yksikkötuottoihin.
Finnairin merkittävin kuluvaluutta euron jälkeen on Yhdysvaltain dollari. Se heikentyi euroon nähden 13,4 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli 9,1 prosenttia heikompi euroon
1 Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin tammi– helmikuulta). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit.
nähden kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan heikkeni euroon nähden 6,2 prosenttia vertailujaksosta. Lentopetrolin dollarihinta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 26,0 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koska Finnair suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, kurssimuutokset eivät välity sellaisenaan sen tulokseen.
Liikevaihto kasvoi 14,6 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 635,3 miljoonaa euroa (554,4). Matkustajatuotot kasvoivat 14,7 prosenttia ja myös lisämyynti, rahti ja matkapalvelut kasvoivat. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 3,6 prosenttia ja oli 6,57 eurosenttiä. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 1,7 prosenttia.
| Milj. euroa | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 484,6 | 422,6 | 14,7 |
| Lisämyynti | 39,1 | 33,8 | 15,7 |
| Rahti | 40,5 | 39,2 | 3,4 |
| Matkapalvelut | 71,2 | 58,8 | 21,0 |
| Yhteensä | 635,3 | 554,4 | 14,6 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
| Aasia | 217,0 | 23,1 | 5 037,4 | 25,6 | 4 473,9 | 27,4 | 88,8 | 1,2 |
| Pohjois-Amerikka | 25,0 | 9,8 | 728,1 | 20,1 | 590,0 | 24,4 | 81,0 | 2,8 |
| Eurooppa | 182,2 | 9,5 | 3 252,5 | 8,8 | 2 533,7 | 11,8 | 77,9 | 2,1 |
| Kotimaa | 55,3 | 5,9 | 647,8 | 24,7 | 418,1 | 15,0 | 64,5 | -5,4 |
| Reiteille kohdistumaton | 5,1 | 5,1 | ||||||
| Yhteensä | 484,6 | 14,7 | 9 665,7 | 18,9 | 8 015,8 | 21,1 | 82,9 | 1,5 |
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 18,9 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 15,9 prosenttia 3 017 500 matkustajaan. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 21,1 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 1,5 prosenttiyksikköä 82,9 prosenttiin.
Lentoja Aasiaan on talvikaudella 2017/2018 enimmillään 89 viikossa (78 talvikaudella 2016/2017), ja maaliskuun lopulla alkaneella kesäkaudella 2018 niitä on enimmillään 97 (87 kesäkaudella 2017). Aasianliikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 25,6 prosenttia. Kapasiteettia kasvattivat vertailukauden jälkeen käyttöön otetut uudet A350-koneet. Kasvu kohdistui etenkin Bangkokin, Hongkongin, Singaporen ja Chongqingin lisävuoroille ja uuteen kausikohteeseen Goaan. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 27,4 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä 88,8 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan -liikenteen kapasiteetti kasvoi puolestaan 20,1 prosenttia. Finnair lensi New Yorkin- ja Miamin-reittien lisäksi uusiin kausikohteisiin Puerto Vallartaan, Puerto Plataan ja Havannaan. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 24,4 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 81,0 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 8,8 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,8 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste nousi 2,1 prosenttiyksikköä 77,9 prosenttiin. Kapasiteettia kasvattivat seitsemän uuden A321-koneen käyttöönotto vertailukauden jälkeen ja istuinten lisääminen osaan nykyistä Airbus-kapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui etenkin Berliinin, Tukholman ja Kööpenhaminan reittien lisävuoroihin. Lisäksi Finnair lensi suoria lentoja Lappiin Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 24,7 prosenttia, kun Finnair varautui kansainvälisen, Lappiin kohdistuvan matkustajakysynnän kasvuun talvikaudella. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 15,0 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 5,4 prosenttiyksikköä 64,5 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 15,7 prosenttia ja oli 39,1 miljoonaa euroa (33,8) eli 12,97 euroa (12,99) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät.
Tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 10,3 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 1,8 prosenttia. Rahdin keskimääräiset yksikkötuotot nousivat 1,2 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 40,5 miljoonaa euroa (39,2).
Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 13 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 96 prosenttia. Viime vuonna Suomessa ja Ruotsissa lanseerattu, omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävä Finnair Holidays -tuote esiteltiin myös Viron markkinoilla maaliskuussa. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 21,0 prosenttia ja oli 71,2 miljoonaa euroa (58,8).
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 651,2 miljoonaa euroa (583,6). Yksikkökustannus (CASK) laski 5,8 prosenttia ja oli 6,53 eurosenttiä (6,93). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 4,5 prosenttia.
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 11,0 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 523,8 miljoonaa euroa (472,0). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 14,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 127,4 miljoonaa euroa (111,6). Volyymien kasvu selittää valtaosan polttoainekulujen noususta, mutta kategorian sisällä nopeimmin kasvava erä olivat päästökauppakulut. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 3,9 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani 1,9 prosenttia.
Henkilöstökulut nousivat 106,3 miljoonaan euroon (90,5). Kasvua selittää henkilöstömäärän merkittävä kasvu vertailukaudesta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja. Cateringkulujen lasku johtuu Finnair Kitchenin hankinnasta huhtikuussa 2017, kun aiemmin ulkoistettujen catering-toimintojen henkilöstökulut siirtyivät osaksi henkilöstökuluja, mutta myös muiden catering-kulujen laskusta Finnair Kitchenin siirryttyä osaksi Finnairin omaa toimintaa. Muut kulut nousivat pääasiassa digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi.
Vertailukelpoinen EBITDAR nousi 78,3 miljoonaan euroon (50,1). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta nousi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen voitolliseksi ja oli 3,9 miljoonaa euroa (-9,0).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 2,0 miljoonaa euroa (3,5). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (-4,5). Liiketulos oli 6,0 miljoonaa euroa (-10,0), tulos ennen veroja 2,0 miljoonaa euroa (-10,0) ja tulos verojen jälkeen 1,6 miljoonaa euroa (-8,0).
Konsernin taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa 2 979,5 miljoonaa euroa (31.12.2017: 2 887,1). A350 koneiden ennakkomaksut ja yhden A320-lentokoneen hankinta kasvattivat pysyviä vastaavia 23,9 miljoonalla eurolla. Myynti- ja muut saamiset olivat 381,3 miljoonaa euroa (31.12.2017: 319,8), ja niihin sisältyy noin 100 miljoonan euron saatava Airbusilta. Saatava liittyy vuonna 2017 toteutettuun neljän A340-lentokoneen myyntiin Airbusille ja se maksetaan vuonna 2018.
Oma pääoma oli 972,6 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 015,7) eli 7,60 euroa osakkeelta (7,95). Oma pääoma laski, kun yhtiökokouksen maaliskuussa tekemän osingonmaksupäätöksen mukaisesti kirjattiin 38,4 miljoonan euron osingonmaksuvelka. Osingot maksettiin huhtikuussa. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -
standardin käyttöönoton ja IFRS 2 osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vaikutukset omaan pääomaan eivät olleet merkittäviä.2
Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Maaliskuun 2018 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 58,0 miljoonaa euroa (31.12.2017: 63,0).
Finnairin rahoitusasema on vahva, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– maaliskuussa yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 78,0 miljoonaa euroa (23,9). Rahavirtaa vahvisti edellisvuodesta muun muassa vertailukelpoisen liiketuloksen kasvu. Investointien nettorahavirta oli -53,9 miljoonaa euroa (145,1).
Omavaraisuusaste 31.3.2018 oli 32,6 prosenttia (30,9) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -28,0 prosenttia (-10,4). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 76,7 prosenttia (84,4). Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli 746,0 miljoonaa euroa (689,6) ja korollinen nettovelka negatiivinen -272,1 miljoonaa euroa (-85,4).
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 986,5 miljoonaa euroa (887,5). Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron vakuudeton syndikoitu luottolimiitti. Järjestely on voimassa kesäkuuhun 2019 ja se sisältää kaksi vuoden pituista jatko-optiota.
Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli katsauskaudella yhteensä -10,0 miljoonaa euroa (103,4). Rahoitustuotot olivat -0,7 miljoonaa euroa (0,0) negatiivisen korkoympäristön takia ja rahoituskulut olivat -3,4 miljoonaa euroa (0,0).
Bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 55,8 miljoonaa euroa (33,4), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien kassavirta oli -65,6 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos oli 9,9 miljoonaa euroa. Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) nettorahavirta oli -53,9 miljoonaa euroa (145,1).
Vuoden 2018 investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirran arvioidaan olevan 314 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Finnair jatkaa kapearunkolaivastonsa uudistamista: Valtaosaan nykyisistä Airbus-kapearunkokoneista lisätään istuimia tehostamalla keittiötiloja lentokoneiden etu- ja takaosassa. Lisäksi jatketaan langattoman internetyhteyden asentamista näihin kapearunkokoneisiin.
Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti tukevat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 38 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 66 prosenttia koko laivaston 1 154 miljoonan euron tasearvosta.
2 Lisätietoa IFRS standardimuutoksista liitetiedossa 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Ensimmäisen vuosineljänneksen 2018 lopussa Finnair operoi itse 55 lentokonetta, joista 19 oli laajarunkokoneita ja 36 kapearunkokoneita. Koneista 26 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia, 22 vuokrattu operatiivisella vuokrasopimuksella ja seitsemän hankittu rahoitusleasing-sopimuksella.
Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,2 vuotta.
| Finnairin operoima | Istuimia | Kpl | Muutos | Omat** | Vuokratut | Tilaukset | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laivasto* | 31.12.2017 | (Käyttö- | (Rahoitus- | ikä | ||||
| 31.3.2018 | verrattuna | leasing) | leasing) | 31.3.2018 | ||||
| Kapearunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A319 | 138/144 | 8 | 7 | 1 | 16,9 | |||
| Airbus A320 | 165/174 | 10 | 8 | 2 | 15,6 | |||
| Airbus A321 | 209 | 18 | 4 | 12 | 2 | 7,2 | ||
| Laajarunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A330 | 289/263 | 8 | 5 | 3 | 8,4 | |||
| Airbus A350 | 297/336 | 11 | 7 | 4 | 1,6 | 8 | ||
| Yhteensä | 55 | 0 | 26 | 22 | 7 | 9,2 | 8 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet.
Ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa Finnair operoi yhtätoista vuosina 2015–2017 toimitettua A350 XWBlentokonetta. Finnair teki katsauskaudella päätökset aikaistaa kahden A350-koneen toimituksia. Toinen aikaistetuista toimituksista siirtyy vuodelta 2023 vuodelle 2019, ja toinen vuodelta 2022 vuodelle 2020. Nyt voimassa olevan toimitusaikataulun mukaisesti Finnair saa loput kahdeksan A350 XWB -lentokonetta vuosina 2018–2022. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 908,6 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Finnair lisäsi kapearunkolaivastoonsa vuonna 2017 seitsemän uutta vuokrattua Airbus A321-lentokonetta. Katsauskaudella yhtiö osti yhden operoimansa käyttöleasing-vuokratun A320-lentokoneen, jonka vuokrakausi oli päättymässä tänä vuonna.
Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla.
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Financelta.l
| Norran operoima laivasto* 31.3.2018 |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2017 verrattuna |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- leasing) |
Keski- ikä 31.3.2018 |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ATR | 68-72 | 12 | 6 | 6 | 8,7 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 9,8 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 9,2 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair toi katsauskaudella asiakkailleen useita palvelu- ja tuoteuudistuksia. Samalla yhtiö panosti merkittävästi uusiutumiseen ja jatkoi digitaalisten työkalujen ja prosessien kehittämistä.
Helmikuussa alkoi business-luokan palvelu-uudistus: tavoitteena on aikaisempaa henkilökohtaisempi ja matkustajien yksilölliset toiveet huomioiva palvelu. Uusi Nordic Business Class -konsepti on ollut käytössä Soulin, Tokion ja Shanghain reiteillä helmikuusta lähtien, ja se tuodaan muille kaukoreiteille vuoden 2018 aikana. Uudistus tukee Finnairin tavoitetta tarjota vuonna 2020 kaukoliikenteen paras business-luokka muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna.
Lapsiperheille suunnattujen Muumi-teemaisten palvelujen ja tuotteiden käyttöönotto aloitettiin katsauskaudella. Lisäksi Finnair toi kaukolennoilleen digitaaliset sanomalehdet ja testasi muun muassa joillakin reiteillään koneessa tapahtuvaa, viime hetken matkustusluokan korotusten myyntiä. Finnair aloitti myös työn Euroopan ja kotimaan lentojen asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Finnairin liikenne kärsi katsauskaudella huonojen talvisäiden aiheuttamista viivästyksistä sekä kotikentällään Helsinki-Vantaalla että muilla Euroopan lentokentillä. Lentojen saapumistäsmällisyys oli 73,4 prosenttia (82,5), minkä vuoksi asiakastyytyväisyys heikkeni hieman vertailukaudesta. Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli 44 (46).
Finnair valittiin maaliskuussa kolmannen kerran peräkkäin Kiinan parhaaksi eurooppalaiseksi lentoyhtiöksi TTG Chinan Travel Awards -palkintojenjakotilaisuudessa. Huhtikuussa Finnair voitti TripAdvisor Travelers' Choice tunnustuksen kategoriassa Major Airline-Europe.
Matkapalvelut-toiminnassa Finnair esitteli omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävän Finnair Holidays -tuotteen Virossa. Aurinkomatkat valittiin tammikuussa Suomen vastuullisimmaksi matkanjärjestäjäksi kolmatta kertaa peräkkäin Sustainable Brand Index 2018-tutkimuksessa. Lisäksi Aurinkomatkat sai tunnustusta parhaasta mobiilipalvelusta ja kunniamaininnat parhaasta verkkokaupasta ja tuloksellisimmasta kampanjasta digitaalisen markkinointiviestinnän GrandOne -gaalassa huhtikuussa.
Finnair jatkaa digitaalisten työkalujen kehittämistä, ja alkuvuonna henkilöstön käyttöön tuotiin uusi mobiiliaplikaatio työturvallisuushavaintojen ilmoittamiseen.
Digitaalisiin työkaluihin ja kanaviin tehdyt investoinnit näkyivät Finnairin digipalvelujen käyttäjämäärien ja näissä kanavissa ostettujen lentolippujen määrän kasvuna. Finnairin internetsivujen (finnair.com) kävijämäärä kasvoi 5,1 prosenttia ja oli keskimäärin 2,46 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Aktiivisten Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi 76,5 prosenttia 240 000 käyttäjään. Digitaalisen suoramyynnin osuus lentolippumyynnistä oli vertailukauden tasolla ja oli 25,3 (25,3). Digitaalisen suoramyynnin osuus lisämyynnistä oli samoin vertailujakson tasolla 58,3 prosenttia (58,5).
Finnairin palveluksessa oli katsauskaudella keskimäärin 6 094 (4 864) henkilöä eli 25,3 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Jatkuvien toimintojen henkilöstön määrä oli 14,8 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella, pois lukien LSG Finlandin henkilöstön siirtyminen Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen huhtikuussa 2017. Katsauskauden lopussa työsuhteessa olevien määrä oli 6 179 (31.3.2017: 4 880, 31.12.2017: 5 918), ja kauden aikana henkilöstömäärä kasvoi 261:lla pääosin matkustamohenkilökunnan ja lentäjien määrän kasvun vuoksi. Henkilöstön vaihtuvuus laski 0,7 prosenttiyksikköä ja oli 3,1 prosenttia (3,8).
Henkilöstökokemuksen kehittäminen painottui osaamisen, johtamisen, uusien työtapojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Uuden lentävän henkilökunnan kattavat koulutukset jatkuivat. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen sekä joustavien työtapojen kehittäminen ja niiden johtaminen olivat keskiössä. Työhyvinvoinnin alueella työturvallisuuden vahvistaminen jatkui suunnitellusti. Finnair julkaisi maaliskuussa työturvallisuuspolitiikkansa, joka on osa rakenteilla olevaa Finnairin työturvallisuusjärjestelmää. Hyvä osoitus jo tehdyn työn tuloksista on Finnair tekniikan ensimmäinen neljännes, joka sujui ilman yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Koko Finnairin tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost Time Incident Frequency) laski 16,0 prosenttia ja oli 10,0 (11,9). Sairauspoissaolojen määrä oli vertailujakson tasolla ja se oli 4,65 prosenttia (4,69).
Finnair käytti katsauskaudella yhtiökokouksen 2017 antamaa valtuutusta omien osakkeiden luovuttamiseen: Se luovutti helmikuussa 2018 yhteensä 102 529 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShareosakesäästöohjelman osallistujille. Lisäksi Finnair luovutti maaliskuussa yhtiön vuosien 2015–2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti yhteensä 123 430 osaketta kannustinjärjestelmän piirissä olleille avainhenkilöille.
Finnair ei käyttänyt katsauskaudella yhtiökokouksen 2017 antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen.
Finnairin hallussa oli 31.3.2018 yhteensä 207 408 osaketta (31.12.2017: 433 367), mikä vastaa 0,16 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.
Finnairin markkina-arvo oli maaliskuun 2018 lopussa 1 447,9 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 642,7) ja päätöskurssi 11,30 (12,82 euroa 31.12.2017). Katsauskaudella Finnairin osakkeen ylin kurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä oli 13,22 euroa, alin kurssi 8,14 euroa ja keskikurssi 11,35 euroa. Osakkeita vaihdettiin 25,1 miljoonaa kappaletta yhteensä 285,0 miljoonalla eurolla.
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 22,7 prosenttia (31.12.2017: 19,5).
Finnairin 20.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja hallituksen ehdotukset sellaisenaan. Colm Barrington, Mengmeng Du, Maija-Liisa Friman, Jouko Karvinen, Jonas Mårtensson ja Jaana Tuominen valittiin hallitukseen uudelleen ja Montie Brewer ja Henrik Kjellberg valittiin hallitukseen uusina jäseninä. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Jouko Karvisen.
Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Molemmat valtuutukset koskevat enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2018 .
Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta. Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi hankintaketjussa.
Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus. Yhtiön vastuullisuusstrategia tiivistyy kolmeen teemaan: puhtaammin, välittäen ja yhdessä. Sen avulla kestävä kehitys sulautetaan entistä syvemmin koko strategiaan, brändiin ja tuotekehitykseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään vastuullisuuden lisäksi kustannusten ja riskien hallintaa sekä tuottamaan lisäarvoa.
Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) koskevat Finnairin kaikkia työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa. Finnair edellyttää alihankkijoilta olennaisilta osiltaan samanlaisten eettisten normien noudattamista kuin se noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) muodostavat selkeät periaatteet, joilla varmistetaan hankintojen eettisyys, mukaan lukien korruption nollatoleranssi. Finnair pyrkii sisällyttämään vastuullisuuden ja eettiset toimintaperiaatteet yhä tiiviimmäksi osaksi yrityksen laajempaa yritysvastuustrategiaa.
Finnairin toiminnan tärkein prioriteetti on turvallisuus, ja yhtiö on sitoutunut strategioiden ja prosessien toteuttamiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan arviointiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentämiseen liittyvä toiminta tapahtuu asianmukaisesti kohdennettujen organisaatioresurssien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa korkein mahdollinen turvallisuustaso ja sääntöjenmukainen toiminta lentotoiminnassamme.
Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi Finnair on asettanut oman, kunnianhimoisen tavoitteen vähentää päästöjään suhteessa myytyihin tonnikilometreihin 17 prosenttia vuosina 2013–2020.
Katsauskaudella Finnair allekirjoitti Finnish Business & Society ry.:n (FIBS) monimuotoisuussitoumuksen, joka on lupaus johtamisen ja palvelukäytäntöjen kehittämisestä. Finnair sitoutuu tarjoamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia, tunnistamaan ja hyödyntämään yksilöllistä osaamista ja tarpeita, johtamaan oikeudenmukaisesti henkilöstöä ja asiakkuuksia sekä viestimään tavoitteistaan ja saavutuksistaan.
Lisäksi Finnair ja Suomen Paralympiakomitea solmivat kolmen vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä Finnairista tuli Paralympiakomitean pääyhteistyökumppani. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat osa Finnairin arvopohjaa, ja Finnair on sitoutunut tarjoamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia asiakkailleen, henkilöstölleen ja yhteistyökumppaneilleen. Toimimalla yhdessä Paralympiakomitean kanssa Finnair saa arvokasta tietoa palvelujensa saavutettavuudesta sekä kehitystarpeista.
Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osan taulukossa "Avainluvut".
Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja hintamuutosten mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin sekä hintamuutosten vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen.
Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän.
Finnairin digitaalisella transformaatiolla ja uusilla palveluilla tavoiteltavaan liikevaihdon kasvuun ja tehokkuusparannuksiin liittyy epävarmuutta. Myös Finnairin strategian toteutukseen ja laivastouudistukseen liittyy riskejä. Finnairin kapasiteetin kasvuohjelma ja sen resursointi aiheuttavat lisäksi kustannuspaineita ja operatiivisia haasteita lyhyellä aikavälillä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen lokakuussa 2012 antamat päätökset lentomatkustajien oikeuksista. Viimeksi mainittujen tulkintaan liittyy riskejä, joista esimerkkinä kuluttaja-asiamiehen syyskuussa hakema kielto Finnairin korvauskäytännöille. Lisäksi eitaloudellisen tiedon, kuten vastuullisuusraportoinnin, sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.
Geopoliittisella epävarmuudella, terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi myös haitata Finnairin kasvuohjelman mukaista markkinoille pääsyä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä kenttää operoivan Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen sekä Finnairin kasvustrategian toteuttamisen.
Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/risk-management.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
1 %(-yksikön) muutos |
|---|---|
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 25 milj. euroa |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 23 milj. euroa |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 22 milj. euroa |
| 10 %:n Polttoaineherkkyydet muutos |
10 %:n muutos | Suojausasteet | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | ilman suojauksia |
suojaukset huomioon ottaen |
H1/2018 | H2/2018 | ||
| Polttoaine | 56 milj. euroa |
25 milj. euroa | 73% | 68 % | ||
| Valuuttajakauma % |
1–3 2018 |
1–3 2017 |
2017 | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seur.12 kk) |
|
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
||||
| EUR | 62 | 61 | 55 | - | - | |
| USD* | 2 | 3 | 4 | ks. alla | ks. alla | ks. alla |
| JPY | 6 | 7 | 10 | 20 milj. euroa | 9 milj. euroa | 69 % |
| CNY | 5 | 5 | 7 | - | - | |
| KRW | 2 | 3 | 3 | - | - | |
| SEK | 5 | 6 | 4 | - | - | |
| Muut | 17 | 15 | 17 | - | - | |
| Ostovaluutat | ||||||
| EUR | 58 | 57 | 57 | - | - | |
| USD* | 34 | 35 | 35 | 61 milj. euroa | 22 milj. euroa | 67 % |
| Muut | 8 | 7 | 8 |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD-, CNY- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Finnairin osavuosikatsausten julkaisupäivät vuonna 2018 ovat seuraavat:
| Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2018 | 17.7.2018 |
|---|---|
| Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2018 | 25.10.2018 |
FINNAIR OYJ Hallitus
Finnair järjestää 25.4.2018 tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9.
Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 7479 0361 (Suomi), 0200 880 389 (Ruotsi), 0800 358 6377 (Iso-Britannia) tai +44 (0)330 336 9105 (muut maat). Vahvistuskoodi on 7914394. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa: https://slideassist.webcasts.com/starthere.jsp?ei=1190558
Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, puhelin (09) 818 8550, [email protected] Talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 2037 [email protected]
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Avainluvut | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto ja kannattavuus | |||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 635,3 | 554,4 | 14,6 | 2 568,4 | 2 649,4 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa | 3,9 | -9,0 | > 200 % | 170,4 | 183,3 |
| Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, % | 0,6 | -1,6 | 2,2 %-yks. | 6,6 | 6,9 |
| Liiketulos, milj. euroa | 6,0 | -10,0 | > 200 % | 224,8 | 240,8 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR liikevaihdosta, % | 12,3 | 9,0 | 3,3 %-yks. | 17,0 | 17,5 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | -0,01 | -0,09 | 85,8 | 1,23 | 1,30 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK | 6,57 | 6,82 | -3,6 | 6,96 | 6,89 |
| RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK | 6,71 | 6,82 | -1,7 | 6,96 | 6,96 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK | 6,05 | 6,39 | -5,3 | 6,57 | 6,48 |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK | 6,53 | 6,93 | -5,8 | 6,49 | 6,41 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 5,21 | 5,56 | -6,2 | 5,22 | 5,14 |
| CASK ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK | 5,31 | 5,56 | -4,5 | 5,22 | 5,23 |
| Pääomarakenne | |||||
| Omavaraisuusaste, % | 32,6 | 30,9 | 1,8 %-yks. | 35,2 | |
| Nettovelkaantumisaste, % | -28,0 | -10,4 -17,5 %-yks. | -24,2 | ||
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 76,7 | 84,4 | -7,6 %-yks. | 69,9 | |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -272,1 | -85,4 | <-200 % | -246,0 | |
| Oikaistu nettovelka, milj. euroa | 746,0 | 689,6 | 8,2 | 710,3 | |
| Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, edelliset 12 kk | 1,6 | 2,4 | -0,8 %-yks. | 1,6 | 1,6 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 55,8 | 33,4 | 67,1 | 519,0 | 541,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 14,6 | 7,9 | 6,7 %-yks. | 13,6 | 14,6 |
| Kasvu ja liikenne | |||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 3 018 | 2 604 | 15,9 | 11 905 | 12 319 |
| Lisämyynti, milj. euroa | 39,1 | 33,8 | 15,7 | 144,6 | 149,9 |
| Matkustajakohtainen lisämyynti | 12,97 | 12,99 | -0,2 | 12,15 | 12,17 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 29 746 | 27 268 | 9,1 | 114 718 | 117 196 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 9 666 | 8 128 | 18,9 | 36 922 | 38 460 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 8 016 | 6 617 | 21,1 | 30 750 | 32 148 |
| Matkustajakäyttöaste (PLF), % | 82,9 | 81,4 | 1,5 %-yks. | 83,3 | 83,6 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia | 236 608 | 207 127 | 14,2 | 921 520 | 951 001 |
| CO2 päästöt, tonnia/ASK |
0,0771 | 0,0803 | -3,9 | 0,0786 | 0,0779 |
| CO2 päästöt, tonnia/RTK |
0,8164 | 0,8322 | -1,9 | 0,7801 | 0,7781 |
| Asiakaskokemus | |||||
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 44 | 46 | -4,3 | 47 | 47 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 73,4 | 82,5 | -9,0 %-yks. | 83,2 | 80,9 |
| Henkilöstökokemus | |||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä | 6 094 | 4 864 | 25,3 | 5 526 | 5 833 |
| WeTogether@Finnair-henkilöstökokemuksen kokonaisarvosana * | - | - | - | 3,78 | 3,78 |
| Sairauspoissaolot, % ** | 4,65 | 4,69 -0,04 %-yks. | 4,10 | 4,11 | |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 10,0 | 11,9 | -16,0 | 15,6 | 15,1 |
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % | 3,1 | 3,8 | -0,7 %-yks. | 3,4 | 3,1 |
| Uusiutuminen | |||||
| Digitaalisen suoran lippumyynnin osuus, % *** | 25,3 | 25,3 | 0,0 %-yks. | 24,1 | 24,1 |
| Digitaalisen suoran lisämyynnin osuus, % *** | 58,3 | 58,5 | -0,2 %-yks. | 56,5 | 56,6 |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden kuukausikeskiarvo, miljoonaa | 2,5 | 2,3 | 5,1 | 1,8 | 2,4 |
| Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät, tuhatta | 240,0 | 136,0 | 76,5 | 157,5 | 196,0 |
* Mitataan kahdesti vuodessa toisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.
** Finnair Kitchen ei sisälly lukuihin.
*** Finnairin omissa digitaalisissa kanavissa.
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 635,3 | 554,4 | 14,6 | 2 568,4 | 2 649,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 19,8 | 20,2 | -2,2 | 77,0 | 76,5 |
| Liiketoiminnan kulut | |||||
| Henkilöstökulut | -106,3 | -90,5 | 17,5 | -423,3 | -439,1 |
| Polttoainekulut | -127,4 | -111,6 | 14,2 | -472,2 | -488,0 |
| Muut vuokrat | -36,5 | -44,4 | -17,7 | -157,9 | -150,1 |
| Lentokaluston huoltokulut | -38,8 | -35,6 | 8,9 | -165,7 | -168,9 |
| Liikennöimismaksut | -65,1 | -58,2 | 11,8 | -266,5 | -273,3 |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | -63,7 | -66,9 | -4,7 | -252,2 | -249,1 |
| Valmismatkatuotannon kulut | -33,1 | -28,6 | 15,7 | -100,5 | -105,0 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -22,7 | -17,5 | 29,7 | -85,8 | -91,0 |
| Muut kulut | -83,1 | -71,2 | 16,8 | -285,1 | -297,0 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR | 78,3 | 50,1 | 56,2 | 436,2 | 464,4 |
| Lentokaluston leasemaksut | -38,8 | -30,0 | 29,4 | -136,6 | -145,4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -35,6 | -29,1 | 22,2 | -129,2 | -135,7 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 3,9 | -9,0 | > 200 % | 170,4 | 183,3 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen | |||||
| valuuttakurssimuutokset | 2,0 | 3,5 | -41,5 | 11,1 | 9,7 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 0,1 | -4,5 | > 200 % | 43,3 | 47,8 |
| Liiketulos | 6,0 | -10,0 | > 200 % | 224,8 | 240,8 |
| Rahoitustuotot | -0,7 | 0,0 | <-200 % | -0,3 | -1,0 |
| Rahoituskulut | -3,4 | 0,0 | <-200 % | -13,4 | -16,8 |
| Tulos ennen veroja | 2,0 | -10,0 | > 200 % | 211,1 | 223,1 |
| Tuloverot | -0,4 | 2,0 | <-200 % | -41,7 | -44,1 |
| Kauden tulos | 1,6 | -8,0 | > 200 % | 169,4 | 179,0 |
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 1,6 | -8,0 | > 200 % | 169,4 | 179,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | |||||
| osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja laimennettu) | -0,01 | -0,09 | 85,8 | 1,23 | 1,30 |
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Kauden tulos | 1,6 | -8,0 | > 200 % | 169,4 | 179,0 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -1,7 | -47,5 | 96,4 | -18,5 | 27,3 |
| Verovaikutus | 0,3 | 9,5 | -96,4 | 3,7 | -5,5 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -4,5 | 24,5 | <-200 % | 35,9 | 7,0 |
| Verovaikutus | 0,9 | -4,9 | > 200 % | -7,2 | -1,4 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -5,0 | -18,4 | 73,0 | 14,0 | 27,4 |
| Kauden laaja tulos | -3,4 | -26,4 | 87,1 | 183,4 | 206,4 |
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | -3,4 | -26,4 | 87,1 | 183,4 | 206,4 |
| Milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | O | 17,3 | 15,0 | 15,5 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | O | 1 444,9 | 1 187,1 | 1 422,1 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | O | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Laina- ja muut saamiset | O | 4,9 | 6,7 | 5,6 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 469,6 | 1 211,2 | 1 445,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | O | 23,1 | 13,1 | 17,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | O | 381,3 | 285,5 | 319,8 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | O/IA* | 102,3 | 121,4 | 104,5 |
| Muut rahoitusvarat | IA | 822,7 | 713,5 | 833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | IA | 163,8 | 174,0 | 150,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 493,2 | 1 307,5 | 1 424,6 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | O | 16,7 | 131,1 | 16,7 |
| Varat yhteensä | 2 979,5 | 2 649,9 | 2 887,1 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | E | 75,4 | 75,4 | 75,4 |
| Muu oma pääoma | E | 897,1 | 742,1 | 940,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 972,6 | 817,5 | 1 015,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | O | 71,9 | 25,9 | 73,9 |
| Korolliset velat | IL | 571,4 | 716,3 | 586,2 |
| Eläkevelvoitteet | O | 14,0 | 10,6 | 6,4 |
| Varaukset | O | 75,1 | 63,9 | 79,0 |
| Muut velat | O | 1,1 | 4,6 | 1,1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 733,5 | 821,3 | 746,7 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | O | 21,0 | 7,3 | 21,1 |
| Korolliset velat | IL | 118,6 | 98,8 | 132,4 |
| Ostovelat | O | 91,7 | 89,4 | 90,7 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | O/IL* | 94,4 | 26,8 | 81,3 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | O | 613,4 | 546,6 | 475,3 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | O | 129,1 | 95,6 | 139,2 |
| Muut velat | O | 194,4 | 146,5 | 173,4 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 262,5 | 1 011,0 | 1 113,4 | |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | O | 10,9 | 0,0 | 11,2 |
| Velat yhteensä | 2 007,0 | 1 832,3 | 1 871,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 979,5 | 2 649,9 | 2 887,1 |
Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "IA" tai "IL". Sijoitetun pääoman laskentaan sisältyvillä erillä on merkintä "E" tai "IL". Muilla erillä on merkintä "O".
| Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 690,0 | 815,1 | 718,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset * | 24,5 | -13,0 | 18,5 |
| Oikaistut korolliset velat | 714,5 | 802,1 | 737,1 |
| Muut rahoitusvarat | -822,7 | -713,5 | -833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -163,8 | -174,0 | -150,2 |
| Korollinen nettovelka | -272,1 | -85,4 | -246,0 |
| Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta * 7 | 1 018,1 | 775,0 | 956,4 |
| Oikaistu korollinen nettovelka | 746,0 | 689,6 | 710,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 972,6 | 817,5 | 1 015,7 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 76,7 % | 84,4 % | 69,9 % |
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 5, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2017 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 250,3 | 260,7 | 198,2 | 1 015,7 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 3,8 | -4,7 | -1,0 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 254,0 | 256,0 | 198,2 | 1 014,7 |
| Kauden tulos | 1,6 | 1,6 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -1,4 | -1,4 | |||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio |
-3,6 | -3,6 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -5,0 | 0,0 | 1,6 | 0,0 | -3,4 |
| Osingot | -38,4 | -38,4 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,4 | -0,4 | |||||
| Oma pääoma 31.3.2018 | 75,4 | 168,1 | 58,0 | 253,6 | 219,1 | 198,2 | 972,6 |
Voitonjakokelpoisia varoja oikaistiin -4,7 miljoonalla eurolla IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin implementoinnin johdosta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi 3,8 miljoonaa euroa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen johdosta. Näistä kerrotaan tarkemmin liitteessä 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2016 | 75,4 | 168,1 | 33,9 | 248,6 | 132,8 | 198,2 | 857,0 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 15,2 | -16,1 | -0,9 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2017 | 75,4 | 168,1 | 49,0 | 248,6 | 116,6 | 198,2 | 856,1 |
| Kauden tulos | -8,0 | -8,0 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | -38,0 | -38,0 | |||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden | |||||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 19,6 | 19,6 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -18,4 | 0,0 | -8,0 | 0,0 | -26,4 |
| Osingot | -12,8 | -12,8 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,6 | 0,6 | |||||
| Oma pääoma 31.3.2017 | 75,4 | 168,1 | 30,6 | 249,3 | 95,9 | 198,2 | 817,5 |
| Milj. euroa 1-3/2018 1-3/2017 2017 12 kk Liiketoiminnan rahavirta Kauden tulos 1,6 -8,0 169,4 179,0 Poistot ja arvonalentumiset 35,6 29,1 129,2 135,7 Muut oikaisut kauden tuloksesta Rahoitustuotot ja -kulut 4,1 0,0 13,6 17,7 Tuloverot 0,4 -2,0 41,7 44,1 EBITDA (Käyttökate) 41,6 19,1 353,9 376,5 Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot -0,2 4,5 -44,1 -48,8 Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua -0,1 -7,0 33,4 40,3 Käyttöpääoman muutos 40,5 5,5 56,8 91,7 Maksetut rahoituskulut, netto -3,8 1,7 -17,1 -22,6 Maksetut tuloverot 0,0 0,0 -0,7 -0,7 Liiketoiminnan nettorahavirta 78,0 23,9 382,3 436,5 Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -2,4 -4,1 -11,3 -9,6 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -63,3 -37,8 -393,6 -419,1 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin 0,1 0,0 7,5 7,5 Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti 1,9 0,4 156,9 158,4 Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos 9,9 186,0 82,9 -93,2 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,0 0,7 0,0 -0,7 Investointien nettorahavirta -53,9 145,1 -157,5 -356,6 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 0,0 199,3 199,3 0,0 Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -10,0 -95,9 -130,0 -44,1 Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut 0,0 0,0 -15,8 -15,8 Maksetut osingot 0,0 0,0 -12,8 -12,8 Rahoituksen nettorahavirta -10,0 103,4 40,8 -72,6 Rahavirtojen muutos 14,1 272,4 265,5 7,3 Rahavarat tilikauden alussa 643,9 378,4 378,4 650,8 Rahavirtojen muutos 14,1 272,4 265,5 7,3 Rahavarat kauden lopussa 658,1 650,8 643,9 658,1 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua Työsuhde-etuudet 3,6 3,8 16,0 15,8 Varausten muutos -3,9 -9,4 17,8 23,3 Muut oikaisut 0,3 -1,3 -0,4 1,2 Yhteensä -0,1 -7,0 33,4 40,3 ** Rahavarat Muut rahoitusvarat 822,7 713,5 833,0 822,7 Rahat ja pankkisaamiset 163,8 174,0 150,2 163,8 Rahavarat taseessa 986,5 887,5 983,2 986,5 |
Edelliset | ||
|---|---|---|---|
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät -328,5 -236,7 -339,2 -328,5 |
|||
| Yhteensä 658,1 650,8 643,9 658,1 |
Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Finnair otti käyttöön IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin ja IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin muutoksen 1.1.2018. Käyttöönotosta aiheutuvat muutokset laadintaperiaatteisiin on kerrottu liitteessä 17 Muutokset laadintaperiaatteissa. Liitetiedossa on myös esitetty arvio tulevasta IFRS 16 -standardin (Vuokrasopimukset) käyttöönotosta ja vaikutuksista. Muutoin noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat konsernin tilinpäätöksessä 2017 julkaistuja periaatteita.
Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty vuositilinpäätöksessä 2017.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-3/2018, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 217,0 | 25,0 | 182,2 | 55,3 | 5,1 | 484,6 | 76,3 |
| Lisämyynti | 12,2 | 1,8 | 7,3 | 0,9 | 17,0 | 39,1 | 6,2 |
| Rahti | 29,2 | 2,2 | 5,7 | 0,2 | 3,3 | 40,5 | 6,4 |
| Matkapalvelut | 26,1 | 10,2 | 33,2 | 0,2 | 1,4 | 71,2 | 11,2 |
| Yhteensä | 284,6 | 39,2 | 228,3 | 56,5 | 26,8 | 635,3 | |
| Osuus % | 44,8 | 6,2 | 35,9 | 8,9 | 4,2 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-3/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 176,4 | 22,8 | 166,4 | 52,2 | 4,9 | 422,6 | 76,2 |
| Lisämyynti | 8,7 | 0,9 | 8,0 | 1,2 | 14,9 | 33,8 | 6,1 |
| Rahti | 29,0 | 2,3 | 5,5 | 0,8 | 1,5 | 39,2 | 7,1 |
| Matkapalvelut | 22,0 | 7,1 | 29,4 | 0,0 | 0,3 | 58,8 | 10,6 |
| Yhteensä | 236,2 | 33,1 | 209,4 | 54,2 | 21,5 | 554,4 | |
| Osuus % | 42,6 | 6,0 | 37,8 | 9,8 | 3,9 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 881,7 | 118,8 | 839,0 | 174,1 | 7,2 | 2 020,8 | 78,7 |
| Lisämyynti | 34,9 | 5,6 | 41,4 | 4,4 | 58,3 | 144,6 | 5,6 |
| Rahti | 147,1 | 10,9 | 31,0 | 1,8 | 6,5 | 197,4 | 7,7 |
| Matkapalvelut | 34,7 | 13,0 | 159,3 | 0,5 | -1,9 | 205,6 | 8,0 |
| Yhteensä | 1 098,4 | 148,3 | 1 070,7 | 180,8 | 70,2 | 2 568,4 | |
| Osuus % | 42,8 | 5,8 | 41,7 | 7,0 | 2,7 |
| PLF, % | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Aasia | 88,8 | 87,6 | 1,2 %-yks. | 86,7 |
| Pohjois-Amerikka | 81,0 | 78,2 | 2,8 %-yks. | 83,3 |
| Eurooppa | 77,9 | 75,8 | 2,1 %-yks. | 80,7 |
| Kotimaa | 64,5 | 70,0 | -5,4 %-yks. | 67,4 |
| Yhteensä | 82,9 | 81,4 | 1,5 %-yks. | 83,3 |
| ASK, milj. km | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Aasia | 5 037,4 | 4 011,4 | 25,6 | 18 355,0 |
| Pohjois-Amerikka | 728,1 | 606,2 | 20,1 | 2 776,1 |
| Eurooppa | 3 252,5 | 2 990,6 | 8,8 | 14 152,0 |
| Kotimaa | 647,8 | 519,5 | 24,7 | 1 638,9 |
| Yhteensä | 9 665,7 | 8 127,7 | 18,9 | 36 922,0 |
| RPK, milj. km | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Aasia | 4 473,9 | 3 513,0 | 27,4 | 15 911,3 |
| Pohjois-Amerikka | 590,0 | 474,3 | 24,4 | 2 311,5 |
| Eurooppa | 2 533,7 | 2 266,1 | 11,8 | 11 421,6 |
| Kotimaa | 418,1 | 363,6 | 15,0 | 1 105,2 |
| Yhteensä | 8 015,8 | 6 617,1 | 21,1 | 30 749,7 |
| Avainluvut kvartaaleittain, edelliset 24 kk |
1-3/2018 | 10-12/2017 | 7-9/2017 | 4-6/2017 | 1-3/2017 | 10-12/2016 | 7-9/2016 | 4-6/2016 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 635,3 | 645,3 | 735,4 | 633,4 | 554,4 | 569,9 | 640,9 | 569,6 |
| Matkustajatuotot | 484,6 | 491,3 | 597,7 | 509,2 | 422,6 | 437,9 | 515,9 | 458,3 |
| Lisämyynti | 39,1 | 37,3 | 37,4 | 36,2 | 33,8 | 31,7 | 33,8 | 30,3 |
| Rahti | 40,5 | 57,1 | 51,6 | 49,4 | 39,2 | 46,2 | 45,5 | 42,6 |
| Matkapalvelut | 71,2 | 59,6 | 48,7 | 38,5 | 58,8 | 52,3 | 42,0 | 34,1 |
| Matkatoimistot | 1,7 | 3,7 | 4,4 | |||||
| Vertailukelpoinen liiketulos | 3,9 | 22,9 | 118,9 | 37,5 | -9,0 | 1,6 | 65,7 | 3,2 |
| ASK, milj. km | 9 665,7 | 9 606,7 | 10 092,9 | 9 094,8 | 8 127,7 | 8 194,3 | 9 086,7 | 8 512,5 |
| RPK, milj. km | 8 015,8 | 7 717,6 | 8 799,0 | 7 616,0 | 6 617,1 | 6 420,3 | 7 653,3 | 6 591,3 |
| PLF, % | 82,9 | 80,3 | 87,2 | 83,7 | 81,4 | 78,3 | 84,2 | 77,4 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on luokiteltu kolmeen kategoriaan: Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot, Muiden transaktioiden voitot ja tappiot ja Uudelleenjärjestelykulut. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.
| Milj. euroa | 1-3/2018 | 1-3/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset | 2,4 | 2,1 | 13,1 | 10,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset | -0,4 | 1,3 | <-200 % | 0,3 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset |
2,0 | 3,5 | -41,5 | 11,1 |
| Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot | -0,2 | -5,0 | 96,0 | 41,0 |
| Muiden transaktioiden voitot ja tappiot | 0,4 | 0,5 | -10,1 | 3,1 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,1 | 0,0 | - | -0,9 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 0,1 | -4,5 | > 200 % | 43,3 |
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
| Johdannaiset, Milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | |
| arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 412,4 | -13,7 | 444,3 | 9,7 | 385,2 | -10,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||||
| Ostetut optiot | 228,8 | 3,4 | 169,3 | 2,8 | 195,1 | 5,1 |
| Myydyt optiot | 233,0 | -4,7 | 179,7 | -2,9 | 200,1 | -4,0 |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 383,2 | -25,3 | 389,3 | 66,8 | 316,2 | -17,4 |
| Leasemaksujen valuuttasuojaus | 111,2 | -9,3 | 154,1 | 5,8 | 131,7 | -8,6 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 1 368,7 | -49,7 | 1 336,7 | 82,1 | 1 228,4 | -35,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 155,7 | 0,0 | ||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||||
| Myydyt optiot | 21,4 | 0,0 | ||||
| Myytävänä olevien omaisuuserien suojaus | 98,7 | 4,2 | 123,5 | -6,1 | 101,3 | 3,6 |
| Taseen suojaus (termiinit) | 106,5 | -0,5 | 133,6 | 1,0 | 101,0 | -0,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 205,1 | 3,7 | 434,2 | -5,1 | 202,3 | 2,6 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 573,8 | -46,0 | 1 770,9 | 77,0 | 1 430,7 | -32,8 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 803 000 | 64,3 | 722 000 | -0,3 | 808 000 | 58,3 |
| Optiot | ||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 162 000 | 4,9 | 206 000 | 3,8 | 91 000 | 4,8 |
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 162 000 | -1,6 | 206 000 | -2,4 | 91 000 | -0,1 |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 9 902 | 0,0 | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 67,6 | 1,0 | 63,0 | |||
| Optiot | ||||||
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 68 000 | -0,6 | 194 000 | -0,5 | 37 000 | -0,4 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | -0,6 | -0,5 | -0,4 | |||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 67,0 | 0,6 | 62,7 | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 64,9 | 0,4 | 64,9 | 1,3 | 64,9 | 0,7 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 64,9 | 0,4 | 64,9 | 1,3 | 64,9 | 0,7 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 229,0 | -24,5 | 283,0 | 13,0 | 239,6 | -18,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 229,0 | -24,5 | 283,0 | 13,0 | 239,6 | -18,5 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 293,9 | -24,1 | 347,9 | 14,4 | 304,5 | -17,9 |
| Osakejohdannaiset | ||||||
| Osakeoptiot | ||||||
| Ostetut optiot | 3,0 | 21,4 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 26,0 |
| Myydyt optiot | 3,0 | -10,3 | 3,0 | -0,4 | 3,0 | -14,7 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 6,0 | 11,1 | 6,0 | 2,7 | 6,0 | 11,3 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 6,0 | 11,1 | 6,0 | 2,7 | 6,0 | 11,3 |
| Johdannaiset yhteensä | 7,9 | 94,6 | 23,2 | |||
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa | 31.3.2018 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 822,7 | 734,2 | 88,5 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 0,4 | 0,4 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,4 | 0,4 | |
| Valuuttajohdannaiset | 11,3 | 11,3 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,3 | 0,3 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 6,8 | 6,8 | |
| Hyödykejohdannaiset | 69,2 | 69,2 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 69,2 | 69,2 | |
| Osakejohdannaiset | 21,4 | 21,4 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 21,4 | 21,4 | |
| Yhteensä | 925,0 | 734,2 | 190,8 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 24,5 | 24,5 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 57,3 | 57,3 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 25,6 | 25,6 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 31,1 | 31,1 | |
| Hyödykejohdannaiset | 2,2 | 2,2 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 1,6 | 1,6 | |
| Osakejohdannaiset | 10,3 | 10,3 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 10,3 | 10,3 | |
| Yhteensä | 94,4 | 0,0 | 94,4 |
Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä.
Efektiivinen verokanta 1-3/2018 tilikaudella oli 20,0 % (-19,8 %).
Yhtiökokous päätti 20.3.2018, että vuodelta 2017 maksetaan 0,30 euron osinko osakkeelta, yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2018. Osinkovelka sisältyi taseessa 31.3.2018 erään Muut velat.
Yhtiökokous päätti 16.3.2017, että vuodelta 2016 maksetaan 0,10 euron osinko osakkeelta, yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2017.
| Milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 437,6 | 1 178,8 | 1 178,8 |
| Lisäykset | 55,8 | 33,4 | 518,6 |
| Lisäykset tytäryhtiöhankintojen kautta | 0,4 | ||
| Ennakoiden muutos | 2,6 | 10,7 | -135,2 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | 7,9 | 7,8 | 92,0 |
| Vähennykset ja siirrot | -6,1 | 0,5 | -87,8 |
| Poistot | -35,6 | -29,1 | -129,2 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 462,2 | 1 202,1 | 1 437,6 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa | 0,1 | 139,3 | 139,3 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa | 0,0 | 131,1 | 0,1 |
Myytävänä oleviin omaisuuseriin sisältyy Finnairin omistus Nordic Regional Airlines Ab -konsernissa. Konserni siirtyi kokonaan Finnairin väliakaiseen omistukseen vjuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Aikaisemmin Finnair omisti konsernista 40 % ja se oli luokiteltu yhteisyritykseksi. Finnair odottaa 60 %:n osuuden myynnin uusille kumppaneille tapahtuvan lähiaikoina.
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 131,1 | 0,1 |
| Myytävänä olevan tytäryhtiön varat | 16,7 | 16,6 | |
| Yhteensä | 16,7 | 131,1 | 16,7 |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Myytävänä olevan tytäryhtiön velat | 10,9 | 11,2 | |
| Yhteensä | 10,9 | 0,0 | 11,2 |
Tilikauden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelman mukaisesti.
| Milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 79,5 | 72,4 | 71,0 |
| Yhteensä | 79,5 | 72,4 | 71,0 |
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.3.2018 olivat 909 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 013).
| Milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston vuokravastuut | 1 117,7 | 1 122,7 | 1 163,6 |
| Muut vuokravastuut | 254,6 | 296,6 | 265,8 |
| Yhteensä | 1 372,3 | 1 419,2 | 1 429,4 |
| 15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1-3/2018 | 1-3/2017 | 2017 | |
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 11,0 | 11,1 | 42,2 | |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 26,2 | 27,4 | 105,6 | |
| Eläkesäätiö | 0,8 | 0,8 | 3,5 | |
| Saamiset | ||||
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä | 9,3 | |||
| Velat | ||||
| Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle | 11,1 | 7,5 | 4,1 | |
| Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille | 0,2 |
Nordic Regional Airlines Ab -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin 100 %:seen omistukseen 17.11.2017. Ennen omistuksen muutosta konserni oli Finnairin, Staffpoint Holding Oy:n ja Kilco Oy:n yhteisyritys, ja omistusjärjestelyä edeltävät konsernin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumina yhteisyritysten välillä. Norra käsitellään myytävissä olevana omaisuuseränä eikä Norran ja Finnairin välisiä liiketoimia eliminoida Finnairin jatkuvien toimintojen tuloksesta, koska Norran ja Finnairin välisen ostoliikennesopimuksen odotetaan jatkuvan myös Norran omistusjärjestelyjen jälkeen. Norran ja Finnairin väliset saamiset ja velat on eliminoitu. Tämän johdosta myynti- ja ostoliiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumissa, mutta ei saamisissa ja veloissa.
Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia raportoitavia tapahtumia.
Finnair otti käyttöön uuden tulouttamista koskevan IFRS 15-standardin vuoden 2018 alusta. Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Standardi korvasi kaikki aikaisemmat tuloutusta koskevat IFRS-standardit. Finnair sovelsi siirrossa ei-takautuvaa menetelmää.
IFRS 15 muuttaa Finnairin tuloutuksen ajoitusta matkustajatuotoissa, lisämyyntituotoissa ja matkapalveluiden tuotoissa. Muutokset on kuvattu tarkemmin alla, ja muutosten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Finnair noudattaa tulkinnoissaan lentoyhtiöiden toimialan kirjanpidollisen työryhmän (International Air Transport Association, Industry Accounting Working Group) julkaisempia tuloutus- ja laskentaperiaatteita.
Matkustajatuotoissa asiakkaat yleensä maksavat lentolippunsa etukäteen, mutta eivät aina käytä niihin liittyviä oikeuksia vaan liput jäävät käyttämättä (breakage). Mikäli lentoyhtiö odottaa olevansa oikeutettu tuottoihin, joita vastaan sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, tulisi yhtiön tulouttaa tähän odotusarvoon perustuva tuotto (expected breakage) samassa suhteessa, kun asiakkaat käyttävät lentolippuja. Aiemmin lentoliput tuloutettiin kun ne käytettin, tai kun lippu oli vanhentunut, eikä Finnairilla ollut enää velvollisuutta palauttaa lipusta saatua vastiketta asiakkaalle. Käytännössä muutos aikaistaa tuloutusta nykyisestä, mutta vaikutus ei ole merkittävä. Finnair Plus kanta-asiakasjärjestelmän kirjanpitokäsittely tai pisteen arvostus ei IFRS 15 -standardin seurauksena sen sijaan muuttunut.
Lisämyyntituotoissa, palvelu- sekä muutosmaksut tuloutetaan aikaisempaa myöhemmin, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta vaan olevan osa lentomatkaa. Matkapalveluiden osalta lento- ja hotellituote katsotaan erillisksi suoritevelvoitteiksi, ja tuloutetaan palveluita luovutettaessa. Aiemmin matkapaketti on katsottu yhdeksi suoritteeksi. Muutokset eivät ole merkittäviä.
Tilikauden 2018 avaavaan omaan pääomaan voittovaroihin on tehty käyttöönoton seurauksena yhteensä -4,7 miljoonan euron laskentaperiaatteen muutoksesta johtuva oikaisu. Oikaisusta -8,7 miljoonaa euroa kohdistuu liikevaihtoon, +2,8 miljoonaa euroa kohdistuu valmismatkatuotannon kuluihin, ja 1,2 miljoonaa euroa laskennallisiin veroihin.
| Laadintaperiaatteen muutosten vaikutukset edellisten tilikausien voittovaroihin | 1.1.2018 |
|---|---|
| Matkustajatuotot | 2,9 |
| Lisämyynti | -5,3 |
| Matkapalvelut | -6,2 |
| Liikevaihtoon vaikuttavat muutokset yhteensä | -8,7 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 2,8 |
| Tuloverot | 1,2 |
| Edellisten tilikauden voittovaroihin kirjatut vaikutukset yhteensä | -4,7 |
Finnair otti käyttöön Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vuoden 2018 alussa. Muuttuneen IFRS 2 -standardin mukaan liiketoimi on luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä määrästä on vähennetty verot.
Finnairilla on tällaiset ehdot kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä avainhenkilöille (LTI) ja henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelmissa. Vuoden 2018 alussa toteuttamattomien käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten maksujen kirjanpitoarvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Tämä luokiteltiin omana pääomana maksettaviksi ja siirrettiin työsuhde-etuuksiin liittyvistä veloista omaan pääomaan. Aiempia kausia ei oikaistu.
Uusi EU:n hyväksymä vuokrasopimusstandardi julkaistiin tammikuussa 2016 ja tulee voimaan tilikaudesta 2019. Finnair aikoo ottaa standardin käyttöön tilikauden 2019 alusta, soveltaen takautuvaa menetelmää jokaiseen aiempaan raportoituun kauteen. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin.
Finnair aikoo soveltaa IFRS 16 standardin sisältämää poikkeussääntöä, jonka mukaan lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai lyhyempi ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta, ei ole tarpeen kirjata taseeseen. Finnair ei aio tunnistaa taseeseen velkaa myöskään vuokrasopimuksista, joissa vuokrakohteena olevan hyödykkeen arvo ei ole Finnairin kannalta materiaalinen. Arvio siitä, onko vuokrakohteena oleva hyödyke materiaalinen ja siten IFRS 16 standardin mukaan tunnistettava taseella, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen (Conceptual Framework) ja IAS 1 standardiin. Finnairin viimeisimmän analyysin perusteella taseella tunnistettavat hyödykkeet vuokrasopimuksista koostuvat vuokratuista lentokoneista, rakennuksista, maa-alueista, autoista, maakalustosta ja varamoottoreista.
Finnair arvioi, että uudella standardilla on merkittäviä vaikutuksia sen tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lähes kaikista lentokone-, kiinteistö- ja muista vuokrasopimuksista tullaan kirjaamaan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja korollinen velka taseeseen. Vuokrasopimusten perusteella kirjattava omaisuuserä ja velka arvostetaan nykyarvoon. Nykyisin tulevat vuokramaksut ei-purettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista esitetään liitetiedoissa vuokravastuina nimellisarvoonsa. Nämä vuokravastuut olivat tilikauden 2018 ensimmäisen neljänneksen päättyessä 1 372 miljoonaa euroa (ks. lisää liitteestä 14. Vuokravastuut muista vuokrasopimuksista). Lentokentän ja terminaalien palvelusopimukset eivät alustavan arvion perusteella täytä vuokrasopimuksen määritelmää.
Vuokrasopimukset-standardi vaikuttaa myös Finnairin tuloslaskelmaan. Tulevaisuudessa vuokrakulua ei esitetä, vaan tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto (liiketulos) ja lainasta kertynyt korko (rahoituserät). Korkokulu on suurimmillaan vuokrakauden alussa ja pienenee kohti vuokrakauden loppua, kun leasing-velkaa lyhennetään. Nykyään vuokrakulut operatiivisista vuokrasopimuksista jaksotetaan liiketulokseen lentokaluston leasemaksuiksi ja muiksi vuokriksi vuokra-ajan kuluessa, vuokrasopimuksen mukaisesti. Liiketuloksen ja EBITDA:n ohella myös liiketoiminnan nettorahavirta kasvaa, koska lainan lyhennykset siirretään esitettäväksi rahoituksen rahavirrassa.
Muutos vaikuttaa olennaisesti tasepohjaisiin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantuneisuusasteeseen. Toisaalta, oikaistu nettovelkaantumisaste ottaa jo nykyisin tulevat vuokramaksut laskennassa seuraavasti: viimeisen kahdentoista kuukauden lentokaluston leasemaksut kerrotaan seitsemällä ja lisätään korollisiin nettovelkoihin (ks. konsernin tase "taseen lisätietoja": korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste).
Vaikka omaisuuserät vuokrasopimuksista muunnetaan euroiksi, valtaosa Finnairin lentokoneiden vuokravastuusta on US-dollarimääräinen, minkä vuoksi taseen valuuttariskipositio tulee kasvamaan nykyisestä. Finnair tutkii vaihtoehtoja, joilla vähentää taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloslaskelman volatiliteettia.
Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut
Vertailukelpoinen EBITDAR: Vertailukelpoinen liiketulos + poistot ja arvonalentumiset + lentokaluston leasemaksut
EBITDA: Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Edelliset 12 kk: Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Rahavarat: Rahat ja pankkisaamiset + muut rahoitusvarat
Oikaistut korolliset velat: Korolliset velat + valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa
Korollinen nettovelka: Oikaistut korolliset velat - rahavarat
Oikaistu korollinen nettovelka: Korollinen nettovelka + lentokaluston leasemaksut, edelliset 12 kk x 7
Sijoitettu pääoma keskimäärin: Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen
Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma/osake: Oma pääoma
Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa
Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100
Nettovelkaantumisaste, %: Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %: Oikaistu nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk + rahoituskulut, edelliset 12 kk Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100
Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste (PLF), %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetetun matkustaja-, rahti- ja postitonnien määrä × lennetyt kilometrit
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK): Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield): Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.