Quarterly Report • Apr 26, 2018
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Suotuisa markkinatilanne – vahva tulosparannus Generation-segmentissä | 3 |
|---|---|
| Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin kommentti | 4 |
| Uniper-investointi | 5 |
| Taloudellinen tulos | 5 |
| Taloudellinen asema ja rahavirta | 7 |
| Segmenttikatsaukset | 9 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit | 14 |
| Toiminta- ja sääntely-ympäristö | 15 |
| Avaintekijät ja riskit | 17 |
| Näkymät | 18 |
| Osakkeet ja osakepääoma | 21 |
| Konsernin henkilöstö | 21 |
| Tutkimus ja kehitys | 22 |
| Kestävä kehitys | 22 |
| Yhtiökokous 2018 | 25 |
| Osingonmaksu | 26 |
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | 28 |
|---|---|
| Lyhennetty konsernin tase | 30 |
| Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 31 |
| Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma | 32 |
| Nettovelan muutokset ja tunnusluvut | 34 |
| Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot | 36 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 56 |
| Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat | 58 |
| Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit | 59 |
Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| 2017 | 12 kk | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 7,1 | 7,7 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) | 0,8 | 0,6 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa tai kuten merkitty | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 1 585 | 1 232 | 4 520 | 4 873 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 538 | 423 | 1 275 | 1 390 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 405 | 313 | 811 | 903 |
| Liikevoitto | 482 | 389 | 1 158 | 1 251 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 47 | 59 | 148 | 136 |
| Tulos ennen tuloveroja | 493 | 412 | 1 111 | 1 192 |
| Tulos/osake, euroa | 0,43 | 0,38 | 0,98 | 1,03 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 273 | 282 | 993 | 984 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,64 | 15,82 | 14,69 | |
| Korollinen nettovelka (kauden lopussa) | 899 | -347 | 988 |
"Vuoden 2017 hyvän tuloksen jälkeen myönteinen kehitys jatkui vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Helmi- ja maaliskuun kylmä sää ja selvästi tavallista pienempi sademäärä nostivat spothintoja pohjoismaisilla markkinoilla. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistuksella ja markkinavakausvarannon (MSR, Market Stability Reserve) vahvistamisella oli myönteinen vaikutus hiilidioksidipäästöoikeuksien hintaan, joka nousi 8 eurosta 13 euroon tonnilta vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Suunta on oikea, ja tukee siirtymistä puhtaampaan energiajärjestelmään. Päästökaupan tähänastinen vahvistuminen ei kuitenkaan vielä riitä hiilen laaja-alaiseen markkinaehtoiseen korvaamiseen vähäpäästöisemmillä energiamuodoilla.
Fortumin ensimmäisen neljänneksen tulos parani merkittävästi vertailukelpoisen liikevoiton kasvaessa 29 prosenttia 405 miljoonaan euroon. Saavutettu sähkön tukkumyyntihinnan nousu ja vesivoimatuotannon kasvu vahvistivat Generation-segmentin tulosta. Hafslundin liiketoimintojen integrointi vaikutti myönteisesti City Solutions ja Consumer Solutions -segmenttien tuloksiin. Olen iloinen myös siitä, että Teollisuuden Voima pääsi toimittajakonsortion kanssa ratkaisuun vuosia jatkuneessa kiistassa, joka koski Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikköä. Ratkaisu mahdollistaa hankkeen onnistuneen viemisen päätökseen.
Fortumin Uniperin osakkeista tekemän ostotarjouksen hyväksymisjakso päättyi helmikuussa 2018, ja lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %. Sen myötä Fortumista tulee Uniperin selvästi suurin osakkeenomistaja. Ostotarjouksen loppuun saattaminen edellyttää vielä viranomaislupien saamista Venäjällä ja EU:ssa. Odotamme saavamme hyväksynnät vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Järjestely voidaan viedä päätökseen pian sen jälkeen.
Fortumin strategian toteutus on edennyt hyvin. Myytyämme sähkönsiirtoverkkomme vuosina 2014 ja 2015 olemme tarkentaneet toimintojemme painopistettä ja saaneet pääomallemme vakaan ja kasvavan tuoton strategisesti tärkeillä yritysostoilla ja orgaanisilla investoinneilla. Merkittävin näistä toimenpiteistä on investointimme Uniperiin, joka tulee myös nostamaan Fortumin nettovelan suhdetta käyttöpääomaan yli yhtiön tavoitetason. Tavoitteenamme on pienentää velkaisuutta ja samalla tehostaa taseen käyttöä sekä ylläpitää tarvittavaa taloudellista joustavuutta. Huomion kohteena ovat etenkin seuraavat osa-alueet: käyttöomaisuusinvestointien priorisointi, liiketoimintojen kassavirran optimointi ja kokonaistehokkuuden parantaminen. Tulevien vuosien käyttöomaisuusinvestointien tärkeysjärjestystä arvioidaan strategian pohjalta sekä kunnossapidon että kasvuhankkeiden osalta. Kassavirtamme parantamiseksi arvioimme toimintojemme tehostamistarvetta ja ydinliiketoimintoihin kuulumattomien toimintojen tulevaisuuden vaihtoehtoja. Kustannustietoisuus on edelleen tärkeimpiä tavoitteitamme, ja kiinnitämme entistäkin enemmän huomiota tehokkuuden parantamiseen ja kiinteisiin kuluihin.
Käynnissä olevan muutoksen myötä Fortumilla on nyt hyvä asema energia-alalla. Meillä on tarvittavaa asiantuntemusta, ja tavoitteenamme on osaltamme mahdollistaa kustannustehokas siirtymä kohti vähähiilistä energiajärjestelmää Euroopassa."
Syyskuussa 2017 Fortum ja E.ON allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan E.ONilla oli oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa Fortumille julkisessa ostotarjouksessa. Fortum teki marraskuussa 2017 vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Käteisostotarjous Uniperin osakkeenomistajille oli kokonaisarvoltaan 22 euroa osakkeelta, joka vastaa 36 %:n preemiota suhteessa Uniperin osakkeen hintaan toukokuun 2017 lopussa eli ennen Uniperia koskeneita yrityskauppaspekulaatioita. Helmikuussa 2018 Fortum ilmoitti, että yhtiön Uniper-ostotarjouksen lopullinen hyväksymisaste oli 47,12 %. Maaliskuussa 2018 Fortum ilmoitti tukevansa Uniperin johdon ehdotusta 0,74 euron osingosta Uniperin osaketta kohti.
Fortum sai Yhdysvaltain kilpailuviranomaisen hyväksynnän järjestelylle lokakuussa 2017 ja Etelä-Afrikan kilpailuviranomaisen hyväksynnän helmikuussa 2018. Ostotarjoukselle on saatava vielä EU:n ja Venäjän kilpailu- ja sääntelyviranomaisten hyväksyntä. Fortum odottaa saavansa järjestelyn päätökseen vuoden 2018 puolivälissä.
Tarjous rahoitetaan olemassa olevilla käteisvaroilla ja komittoiduilla luottolimiiteillä. Fortum käsittelee Uniperia osakkuusyhtiönä. Osuus Uniperin tuloksesta parantaa Fortumin osakekohtaista tulosta ja Uniperin maksama osinko vahvistaa Fortumin rahavirtaa. Järjestely nostaa Fortumin velkaisuuden yli yhtiön tavoitetason, joka on nettovelan ja käyttökatteen suhteena noin 2,5x. Fortum kuitenkin odottaa, että velkaisuusaste pienenee ajan myötä yhtiön omien toimintojen rahavirran ja Uniperin tulevan osingon yhteisvaikutuksen ansiosta kohti tavoitetasoa.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 497 | 474 | 1 677 | 1 700 |
| City Solutions | 375 | 290 | 1 015 | 1 100 |
| Consumer Solutions | 547 | 242 | 1 097 | 1 402 |
| Russia | 336 | 349 | 1 101 | 1 088 |
| Muut | 32 | 24 | 102 | 110 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus | -161 | -118 | -367 | -410 |
| Eliminoinnit | -41 | -29 | -103 | -115 |
| Yhteensä | 1 585 | 1 232 | 4 520 | 4 873 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 252 | 166 | 603 | 689 |
| City Solutions | 129 | 94 | 262 | 297 |
| Consumer Solutions | 31 | 14 | 57 | 74 |
| Russia | 142 | 168 | 438 | 412 |
| Muut | -16 | -20 | -83 | -79 |
| Yhteensä | 538 | 423 | 1 275 | 1 390 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 220 | 136 | 478 | 562 |
| City Solutions | 87 | 56 | 98 | 129 |
| Consumer Solutions | 17 | 12 | 41 | 46 |
| Russia | 104 | 132 | 296 | 268 |
| Muut | -23 | -24 | -102 | -101 |
| Yhteensä | 405 | 313 | 811 | 903 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Generation | 279 | 230 | 501 | 550 |
| City Solutions | 88 | 59 | 102 | 131 |
| Consumer Solutions | 16 | -9 | 39 | 64 |
| Russia | 104 | 132 | 295 | 267 |
| Muut | -5 | -23 | 221 | 239 |
| Yhteensä | 482 | 389 | 1 158 | 1 251 |
Fortum on soveltanut IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardeja 1.1.2018 alkaen. IFRS 9:n olennaisin vaikutus liittyy Fortumin hyödykejohdannaissuojaukseen, kun suurin osa aikaisemmin suojauslaskennan ulkopuolelle jääneistä sähköjohdannaisista täyttää IFRS 9:n mukaiset suojauslaskennan vaatimukset. Tämä vähentää Fortumin tuloslaskelman volatiilisuutta ja siten myös vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
IFRS 15 muuttaa uusien asiakkaiden hankinnasta johtuvien myyntiprovisioiden käsittelyä, jotka aikaisemmin esitettiin pääsääntöisesti kuluina. Uuden standardin muukaan myyntiprovisiot aktivoidaan aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan odotettavan sopimusajan puitteissa. Muutos vaikuttaa pääsääntöisesti Consumer Solutions -divisioonan vertailukelpoiseen käyttökatteeseen ja investointeihin.
Lisäksi tietyt erät, jotka on aikaisemmin esitetty tuloslaskelmassa brutto-periaatteella (sekä liikevaihdossa että kuluissa), on nyt esitetty nettona. Esittämistavan muutoksella ei ole tulosvaikutusta. Nettona esittäminen pienensi liikevaihtoa ja kuluja ensimmäisellä neljänneksellä 93 miljoonaa euroa.
Siirtymällä oli 1.1.2018 vähäinen 7 miljoonan euron vaikutus kertyneisiin voittovaroihin. Tässä osavuoksikatsauksessa esitettyjä vuoden 2017 vertailutietoja ei ole muutettu. Lisätietoja siirtymästä sekä vaikutuksesta ensimmäisen neljänneksen tulokseen on esitetty liitetiedossa 2.
Liikevaihto kasvoi 29 % pääasiassa Hafslundin yhdistelemisen seurauksena. Markkinaolosuhteet olivat suotuisat ensimmäisellä neljänneksellä, sillä kylmä ja kuiva sää tuki sähkön hintojen nousua. Liiketoiminnan tulos oli hyvä erityisesti Generation-segmentissä. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto parani 29 % lähinnä vesivoimatuotannon kasvun, saavutettujen sähkön hintojen nousun, Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen laskun sekä Haflund-liiketoimintojen yhdistelemisen positiivisen vaikutuksen myötä. Venäjän ruplan heikkeneminen osittain tasoitti kasvua.
Fortumin liikevoittoon vaikuttivat 77 (76) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen ja myyntivoitot (liite 4).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 47 (59) miljoonaa euroa, josta Stockholm Exergin (aiemmin Fortum Värme) osuus oli 40 (44) miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 5 (1) miljoonaa euroa. TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiön neljännen vuosineljänneksen 2017 julkaisemaan osavuosikatsaukseen (liite 11). Vertailukaudella osuus Hafslund ASA:n tuloksesta oli 14 miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut olivat 36 (36) miljoonaa euroa.
Tulos ennen tuloveroja oli 493 (412) miljoonaa euroa.
Katsauskauden verot olivat 94 (72) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta oli 19,0 % (17,4 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 21,0 % (20,4 %), kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon (liite 7).
Kauden tulos oli 400 (340) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,43 (0,38) euroa, josta 0,07 (0,07) euroa/osake liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa 2018 heikkeni 9 miljoonalla eurolla ja oli 273 (282) miljoonaa euroa. Muutosta selittävät 212 miljoonaa euroa suurempi käyttöpääoma, 115 miljoonaa euroa korkeampi vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja 100 miljoonaa euroa korkeammat toteutuneet valuuttakurssierot. Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 42 (-58) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen. Käyttöpääoman -200 (12) miljoonan euron muutos vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä johtui pääasiassa päivittäin selvitettävien futuuripositioiden kassavaikutuksesta Nasdaq OMX Europe Commodities -kauppapaikassa sekä korottomien saatavien kasvusta pääsiäisen ajoittumisen vuoksi (Rahavirtalaskelman lisätietoja).
Investoinnit laskivat 47 miljoonaa euroa ja olivat 133 (180) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta laski -213 (-1) miljoonaan euroon. Muutos sisälsi hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyjen pankkitalletuksien 63 (-182) miljoonan euron kasvun.
Rahavirta ennen rahoitusta oli 60 (280) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 456 (292) miljoonaa euroa, mikä sisälsi 413 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainojen ja 43 miljoonaa euroa muiden lainojen takaisinmaksuja. Likvidit varat pienenivät 383 (kasvu 56 miljoonaa euroa vertailukaudella) miljoonaa euroa.
Taseen loppusumma oli 21 272 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa (21 753 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidit varat raportointikauden lopussa olivat 3 504 miljoonaa euroa (3 897 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Sijoitettu pääoma pieneni 1 396 miljoonalla eurolla ja oli 16 776 miljoonaa euroa (18 172 milj. euroa vuoden 2017 lopussa).
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 12 117 miljoonaa euroa (13 048 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). 931 miljoonan euron muutos johtui pääasiassa 977 miljoonan euron osingosta tilikaudelta 2017, kauden 384 miljoonan euron tuloksesta sekä -251 miljoonan euron muuntoeroista. Yhtiökokous päätti osingosta 28.3.2018, ja osinko maksettiin 10.4.2018.
Nettovelka pieneni 89 miljoonalla eurolla ja oli 899 miljoonaa euroa (988 milj. euroa vuoden 2017 lopussa).
Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 3 504 miljoonaa euroa (3 897 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidit varat sisältävät PAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli 354 miljoonaa euroa (246 milj. euroa vuoden 2017 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli 1,8 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite 13), pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät 3,8 miljardin euron valmiusluotot.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 36 (36) miljoonaa euroa, josta 33 (30) miljoonaa euroa oli nettokorkokuluja.
Syyskuussa 2017 Standard & Poor's ja Fitch Ratings asettivat Fortumin pitkän ja lyhyen ajan luottoluokituksen tarkkailuun Uniper-sijoituksen mahdollisten negatiivisten vaikutusten vuoksi. Tammikuussa 2018 Standard & Poor's laski Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolta BBB+ tasolle BBB negatiivisin näkymin. Lyhyen ajan luokitus pysyi tasolla A-2. Fitch Ratings on luokitellut Fortumin pitkän ajan luottoluokituksen tasolle BBB+ ja lyhyen aikavälin luokituksen tasolle F2. Huhtikuussa 2018 Fitch Ratings julkaisi päivityksen vahvistaen voimassa olevat Fortumin luottoluokituksensa, mutta odotetusti ennakoi laskevansa Fortumin luokitusta tasolta BBB+ tasolle BBB Uniper-sijoituksen loppuun saattamisen jälkeen.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 0,6x (0,8x vuoden 2017 lopussa) eli selvästi alle pitkän aikavälin tavoitteen, joka on 2,5x yli suhdannesyklin.
Velkaantumisaste oli 7 % (7 % vuoden 2017 lopussa), ja omavaraisuusaste oli 58 % (61 % vuoden 2017 lopussa). Osakekohtainen oma pääoma oli 13,64 euroa (14,69 euroa vuoden 2017 lopussa). Sijoitetun pääoman tuotto viimeisen 12 kuukauden ajalta oli 7,7 % (7,1 % vuoden 2017 lopussa). Fortumin pitkän aikavälin tavoite sijoitetun pääoman tuotoksi on vähintään 10 % yli suhdannesyklin.
Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Siihen kuuluvat ydinvoima-, vesivoima- ja lämpövoimatuotanto, sähköntuotannon optimointi ja sähkökauppa, markkina-analyysi sekä globaalisti ydinvoiman asiantuntijapalvelut.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Myynti | 497 | 474 | 1 677 | 1 700 |
| - sähkönmyynti | 489 | 470 | 1 649 | 1 668 |
| - josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 417 | 374 | 1 342 | 1 385 |
| - muu myynti | 8 | 4 | 28 | 32 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 252 | 166 | 603 | 689 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 220 | 136 | 478 | 562 |
| Liikevoitto | 279 | 230 | 501 | 550 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite | ||||
| 11)** | -2 | -1 | -1 | -2 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) | 5 698 | 5 823 | 5 672 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,4 | 9,8 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | 38 | 24 | 264 | 278 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 038 | 984 | 1 035 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia korkokuluineen ja tuotantoveroineen. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (eli ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2017 tilinpäätöksessä).
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Vesivoima Pohjoismaissa | 6,4 | 5,2 | 20,7 | 21,8 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 6,3 | 6,7 | 23,0 | 22,6 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,0 | 0,1 | 0,5 | 0,4 |
| Yhteensä | 12,7 | 12,0 | 44,2 | 44,9 |
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myynti Pohjoismaissa | 14,2 | 14,3 | 51,8 | 51,8 |
| josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa* | 12,2 | 11,5 | 42,2 | 43,0 |
* Sähkön tukkumyyntitulot ja -volyymit Pohjoismaissa sisältävät vesi- ja ydinvoimatuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Ne eivät sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
| Euroa/MWh | I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa* | 33,6 | 32,6 | 31,8 | 32,1 |
* Segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi- ja ydinvoimatuotannon ilman vähemmistöosuuksia. Se ei sisällä lämpövoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.
Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi normaalia suuremman vesivoimatuotannon seurauksena. Ydinvoiman käytettävyys oli hyvällä tasolla, vaikka tuotanto jäi hiukan alhaisemmaksi Oskarshamn 1 -ydinvoimalaitoksen sulkemisen vuoksi kesäkuussa 2017. Tuotannosta 100 % (99 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.
Generation-segmentissä saavutettu sähkön tukkumyyntihinta nousi, kun spot-hinnat nousivat kylmän sään ja vähäisen sademäärän seurauksena helmi-maaliskuussa 2018.
Vertailukelpoinen liikevoitto parani 62 % vesivoimatuotannon kasvun ja saavutettujen sähkön hintojen nousun myötä. Myös Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloiden kiinteistö- ja kapasiteettiverojen lasku vaikutti osaltaan tulosparannukseen. Ydinvoimatuotannon lasku Oskarshamn 1 -ydinvoimalaitoksen sulkemisen seurauksena osittain tasoitti kasvua.
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksella ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvillä oikaisuilla oli 59 (94) miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon (liite 4).
City Solutions -segmentti kehittää kestävistä kaupunkiratkaisuista kasvavaa liiketoimintaa Fortumille. Segmenttiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö, käyttö- ja kunnossapitopalvelut, biopolttoaineet sekä muut kiertotalouden ratkaisut. Segmentillä on liiketoimintaa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa. Segmenttiin kuuluvat myös Fortumin 50 %:n omistusosuus Stockholm Exergistä (aiemmin Fortum Värme), joka on yhteisyritys ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Edelliset 12 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | kk |
| Myynti | 375 | 290 | 1 015 | 1 100 |
| - lämmönmyynti | 265 | 175 | 523 | 613 |
| - sähkönmyynti | 34 | 42 | 121 | 113 |
| - jätteiden käsittelyn myynti* | 50 | 42 | 195 | 203 |
| - muu myynti** | 26 | 31 | 175 | 170 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 129 | 94 | 262 | 297 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 87 | 56 | 98 | 129 |
| Liikevoitto | 88 | 59 | 102 | 131 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite 11) |
44 | 46 | 80 | 78 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) |
3 718 | 2 894 | 3 728 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 5,5 | 6,1 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin |
29 | 21 | 556 | 564 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 906 | 1 691 | 1 907 |
* Jätteiden käsittelyn myynti käsittää jätteiden vastaanottomaksut jätteiden käsittelylaitoksilla ja ympäristörakentamisen palvelumyynnin
** Muu myynti koostuu pääasiassa käyttö- ja kunnossapitopalveluista sekä polttoaineiden myynnistä.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Suomi | 1,6 | 1,5 | 3,9 | 4,0 |
| Puola | 1,7 | 1,6 | 3,7 | 3,7 |
| Norja | 0,8 | 0,0 | 0,7 | 1,4 |
| Muut maat | 0,8 | 0,7 | 1,8 | 1,9 |
| Yhteensä | 4,8 | 3,8 | 10,0 | 11,1 |
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 0,5 | 0,6 | 1,5 | 1,4 |
| Puola | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,4 |
| Muut maat | 0,2 | 0,2 | 0,7 | 0,7 |
| Yhteensä | 0,9 | 0,9 | 2,6 | 2,5 |
Fortum sai Hafslund-omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Heat -liiketoiminnasta ja Klemetsrudanleggetista muodostuva Fortum Oslo Varme (50 %:in omistusosuus) on konsolidoitu tytäryhtiönä City Solutions -segmentin tulokseen elokuun 2017 alusta.
Lämmönmyynti kasvoi kylmän sään seurauksena Fortumin kaikilla kaukolämpö- ja kaukokylmäalueilla vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum Oslo Varmen yhdisteleminen kasvatti lämmönmyyntiä 0,8 TWh. Käytettävyysongelmat heikensivät sähkönmyyntiä Suomessa.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 55 %. Fortum Oslo Varmen yhdisteleminen kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa 32 miljoonalla eurolla. Polttoaineiden hintojen nousu, kalliimpien polttoaineiden käyttö ja voimalaitosten alhaisempi käytettävyys tasoittivat korkeammasta lämmönmynnistä syntynyttä kasvua.
Fortum Oslo Varmen yhdistelemisellä oli 40 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen.
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksella oli 1 (3) miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon (liite 4).
Consumer Solutions -segmentti kattaa sähkö- ja kaasutuotteiden vähittäismyynnin Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelun, laskutuksen sekä perinnän. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä, ja yhtiöllä on noin 2,5 miljoonaa asiakasta ja useita tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Consumer Solutions tarjoaa sähkötuotteita ja niihin liittyviä palveluja sekä uusia digitaalisia kuluttajaratkaisuja.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Myynti | 547 | 242 | 1 097 | 1 402 |
| - sähkönmyynti | 482 | 176 | 862 | 1 168 |
| - muu myynti | 65 | 66 | 235 | 234 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 31 | 14 | 57 | 74 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 17 | 12 | 41 | 46 |
| Liikevoitto | 16 | -9 | 39 | 64 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden | ||||
| lopussa) | 792 | 158 | 638 | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja | ||||
| bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 10 | 2 | 493 | 501 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 510 | 985 | 1 543 |
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähkö* | 10,6 | 4,0 | 20,5 | 27,1 |
| Kaasu* | 1,5 | 1,3 | 4,0 | 4,2 |
* Ei sisällä tukkumyyntiä.
| Yhteensä | 20 2 490 |
10 1 360 |
20 2 490 |
|---|---|---|---|
| Kaasu | |||
| Sähkö | 2 470 | 1 350 | 2 470 |
| Tuhatta* | I/18 | I/17 | 2017 |
* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.
Fortum sai Hafslundin omistusjärjestelyt päätökseen 4.8.2017. Hafslund Markets on konsolidoitu Consumer Solutions -segmentin tulokseen elokuun 2017 alusta.
Hafslundin yhdisteleminen Fortum-konserniin sekä kylmä sää Pohjoismaissa helmi-maaliskuussa 2018 kasvattivat sähkön myyntiä ja siten segmentin myyntiä. Asiakasmäärän kasvu vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli marginaalinen ja kasvu syntyi Puolan nettoasiakasmäärän kasvusta. Kilpailutilanne Pohjoismaissa oli edelleen kireä.
Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 42 %. Hafslundin yhdisteleminen kasvatti vertailukelpoista liikevoittoa 13 miljoonalla eurolla. Tulosta rasittivat kylmän sään vuoksi korkeammat sähkön ostokulut, kaasun myyntikatteen lasku Puolassa ja muutokset myytyjen sähkönsiirtoyhtiöiden laskutuspalvelusopimuksissa. Vertailukauden tulos sisälsi osuuden heinäkuussa 2017 myydyn kaasunjakeluyhtiö DUON Dystrybucjan tuloksesta.
Hafslundin yhdisteleminen Fortum-konserniin paransi vertailukelpoista käyttökatetta 22 miljoonaa euroa. IFRS 15 -standardin käyttöönotolla oli 7 miljoonan euron positiivinen vaikutus vertailukelpoiseen käyttökatteeseen myyntiprovisioiden aktivoinnin johdosta. 4 miljoonaa euroa liittyi Hafslundin liiketoimintoihin.
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksella oli -1 (-21) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon (liite 4).
Russia-segmentti koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Segmentti sisältää myös Fortumin yli 29 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Myynti | 336 | 349 | 1 101 | 1 088 |
| - sähkönmyynti | 248 | 235 | 837 | 850 |
| - lämmönmyynti | 88 | 113 | 258 | 233 |
| - muu myynti | 0 | 1 | 6 | 5 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | 142 | 168 | 438 | 412 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 104 | 132 | 296 | 268 |
| Liikevoitto | 104 | 132 | 295 | 267 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista (liite | ||||
| 11) | 5 | 1 | 31 | 35 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 091 | 3 520 | 3 161 | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 10,1 | 9,4 | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit | ||||
| osakkeisiin | 16 | 32 | 277 | 261 |
| Henkilöstön lukumäärä | 3 401 | 3 769 | 3 495 |
| TWh | I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto Venäjällä | 8,3 | 6,9 | 26,3 | 27,7 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 8,8 | 8,2 | 20,0 | 20,7 |
| I/18 | I/17 | 2017 | Edelliset 12 kk |
|
|---|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta) Uralin alueella, RUB/MWh |
1 011 | 1 034 | 1 041 | 1 035 |
| Keskimääräinen säännelty kaasun hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 |
3 755 | 3 614 | 3 685 | 3 720 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CCS, tRUB/MW/kk* |
158 | 157 | 148 | 148 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta CSA, tRUB/MW/kk* |
1 147 | 980 | 899 | 943 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 661 | 585 | 535 | 556 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, RUB/MWh |
1 872 | 1 868 | 1 813 | 1 817 |
| Fortumin saavuttama sähkönhinta Venäjällä, EUR/MWh** |
26,8 | 29,8 | 27,5 | 26,7 |
* Kapasiteettihinnat maksettu kapasiteettivolyymeille, pois lukien suunnittelemattomat seisokit, huollot ja oma käyttö.
** Muunnettu käyttämällä keskikurssia.
Chelyabinsk GRES:n 3-yksikön käyttöön ottaminen marraskuussa 2017 ja voimalaitosten hyvä käytettävyys kasvattivat sähkön tuotantomäärää vertailukaudesta (vertailukaudelle ajoittui Nyaganin voimalan huolto). Kylmä sää lisäsi lämmöntuotantoa.
Liikevaihto euroissa laski heikon ruplan kurssikehityksen vuoksi. Saadut CSA-maksut (Capacity Supply Agreement) ja korkeammat tuotantomäärät loivensivat kuitenkin laskua (lisätietoa: Avaintekijät ja riskit ja Näkymät).
Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni 21 %. Venäjän ruplan kurssilla oli 12 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Sähkön myyntikatteiden lasku tasoitti hieman uusien yksiköiden ja saatujen CSA-maksujen kasvun positiivista vaikutusta. Saatujen CSA-maksujen nousuun olivat syinä Nyagan 1:n saamat korkeammat CSA-maksut maksujakson viimeisiltä vuosilta, positiiviset spotmarkkinakorjaukset ja uusiutuvan energian tuotantomuotojen CSA-maksut. Valtionobligaatioiden tuottojen lasku osittain tasoitti nousua. Vertailukauden tulosta paransi saatavien perinnän tehostumiseen liittynyt kertaerä.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 120 (206) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 103 (172) miljoonaa euroa (liite 4).
Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:
| Tyyppi | Sähkön tuotanto kapasiteetti, MW |
Lämmön tuotanto kapasiteetti, MW |
Toimitus alkoi/alkaa |
|
|---|---|---|---|---|
| Generation | ||||
| Loviisa, Suomi | Ydinvoima | 6 | 2018 | |
| Vesivoimaloita Suomessa ja Ruotsissa |
Vesivoima | ~12 | 2018 | |
| City Solutions | ||||
| Zabrze, Puola | CHP | 75 | 145 | 2018 |
| Russia | ||||
| Uljanovsk | Tuuli | 35 | 1.1.2018 | |
| Muut | ||||
| Ånstadblåheia, Norja | Tuuli | 50 | 2018 | |
| Sørfjord, Norja | Tuuli | 97 | 2019 |
Fortum osallistuu 1 600 MW:n Olkiluoto 3 (OL3) -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa Teollisuuden Voima Oyj (TVO) -omistusosuutensa kautta. Laitoksen toimittavan AREVA-Siemensyhteenliittymän mukaan yksikön säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan toukokuussa 2019.
OL3-ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortum omistaa 25 % OL3 ydinvoimalaitosyksiköstä ja on sitoutunut rakentamisen rahoitukseen omistusosuutensa suhteessa. Maaliskuun 2018 lopussa Fortumin saatavat OL3:n osalta olivat 145 miljoonaa euroa. Fortumin jäljellä oleva sitoumus OL3-yksikköön oli 88 miljoonaa euroa (liite 12). Maaliskuussa 2018 TVO ja laitostoimittajayhtiöt allekirjoittivat kattavan sovintosopimuksen, jonka mukaan laitostoimittajien yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle 450 miljoonaa euroa korvauksena OL3-hankkeen viivästymisestä. TVO arvioi viimeisimmän projektiaikataulun ja sovintosopimuksen perusteella OL3 hankkeen kokonaiskustannukseksi noin 5,5 miljardia euroa.
Fortumin ja Lietuvos Energijan yhteisyritys Kauno Kogeneracinė Jėgainė rakentaa jätepolttoainetta käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen Liettuan Kaunasiin. Voimalan sähköntuotantokapasiteetti on 24 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti noin 70 MW. Fortumin omistusosuus yhteisyrityksestä on 49 %. Voimala on määrä ottaa käyttöön vuoden 2020 puolivälissä.
Fortum päätti vuonna 2015 uuden sähkön ja lämmön (CHP) monipolttoainelaitoksen rakentamisesta Zabrzeen, Puolaan. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan pääosin jäteperäistä polttoainetta (RDF) ja hiiltä, mutta voi käyttää myös biomassaa ja polttoaineiden seoksia. Voimalaitos korvaa aiemmat, pelkkää hiiltä käyttävät, vanhentuneet yksiköt Zabrzessa ja Bytomissa. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on 145 MW lämpöä ja 75 MW sähköä ja sen tuotannon on määrä alkaa vuoden 2018 loppuun mennessä.
Fortum ja Venäjän valtion omistama kehitysyhtiö RUSNANO allekirjoittivat 50/50-yhteistyösopimuksen (joint venture) 27.4.2017. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan (CSA) piirissä olevan tuulivoiman rakentamiseen. Perustettu sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat on otettava käyttöön vuosina 2018-2022, ja takuuhinta vastaa noin 105-125:tä euroa megawattitunnilta. Laitoksille maksetaan takuuhintaa noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta. Pääomaa sitoutuu pidemmän ajan kuluessa (noin viiden vuoden aikana), ja investointipäätökset tehdään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon sijoittama oma pääoma on enintään 15 miljardia ruplaa (tällä hetkellä noin 210 miljoonaa euroa). Lokakuussa 2017 sijoitusrahasto päätti ensimmäisestä 50 MW:n tuulivoimapuistoinvestoinnista, jossa tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.
Tammikuussa 2017 Fortum sai päätökseen kolmen tuulivoimaprojektin oston norjalaiselta Nordkraftyhtiöltä. Kauppaan kuuluvat jo toiminnassa oleva Nygårdsfjellet-tuulipuisto ja kaikki tarvittavat luvat saaneet Ånstadblåheia- ja Sørfjord-projektit. Tuulipuistot on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018 ja 2019, ja niiden suunniteltu tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 170 MW. Fortum ilmoitti maalis- ja syyskuussa 2017 aloittavansa Ånstadblåheian ja Sørfjordin tuulivoimapuistojen rakentamiseen.
Vuonna 2016 Fortum teki lopullisen päätöksen investoida 75 MW:n tuulipuistoprojektiin Solbergissa Pohjois-Ruotsissa. Skellefteå Kraft osallistuu projektiin 50 prosentin osuudella. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, ja sen toimintojen luovutus jatkuu.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 121 (113) TWh vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu johtui pääasiassa vertailukautta alemmista lämpötiloista ja teollisen kysynnän lisääntymisestä.
Vuoden 2018 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 86 TWh eli 3 TWh suuremmat kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja 11 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa vesivarastot olivat 34 TWh eli 7 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 4 TWh edellisvuotta pienemmät. Sademäärät Pohjoismaissa olivat selvästi tavanomaista pienemmät vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,6 (31,1) euroa/MWh. Keskimääräinen sähkön aluehinta oli 42,0 (32,9) euroa/MWh Suomessa ja 39,0 (31,8) euroa/MWh Ruotsissa (SE3-alue, Tukholma). Hintoja nostivat kylmä ja kuiva sää ja vertailuvuotta korkeammat hiililauhdetuotannon marginaalikustannukset.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä laski 35,5 (41,3) euroon/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta nousi vuoden alun 8,1 eurosta 13,3 euroon tonnilta vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa.
Fortum toimii Länsi-Siperiassa pääasiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joilla teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella. Venäjän markkinat on jaettu kahteen hintavyöhykkeeseen, ja Fortum toimii hintavyöhykkeellä 1.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä oli 289 (283) TWh. Vastaava luku hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 220 (217) TWh.
Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta (kapasiteettihinta pois lukien) nousi 0,6 % ja oli 1 187 (1 180) ruplaa/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivut 58-60).
Suomen hallitus päätti 10.4.2018 kieltää kivihiilen energiakäytön lailla 1.5.2029 alkaen. Hallitus valmistelee 90 miljoonan euron tukipaketin kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilestä jo vuonna 2025. Paketilla tuetaan investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon biopolttoaineilla sekä muita kivihiilen korvaavia investointeja. Samalla uusiutuvan sähkön tukimekanismia pudotetaan 2 terawattitunnista 1,4 terawattituntiin. Lakiesitys kivihiilen käytön kieltämiseksi on tarkoitus antaa vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla.
Hallitus aikoo parantaa kaasun kilpailukykyä kivihiileen nähden nostamalla lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa. Muutos toteutetaan poistamalla nykyinen sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron 50 prosentin alennus. Hiilidioksidiveron korotuksen ja energiasisältöveron laskun yhteisvaikutus tuskin kuitenkaan saa aikaan siirtymistä kivihiilestä kaasuun. Sen sijaan se nostaa kaukolämmön tuotantokustannuksia.
Suomen hallitus on ehdottanut EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanoa rajoittamalla merkittävästi korkokulujen vähennysmahdollisuuksia, kun korkokulut ovat yli 3 miljoonaa euroa. Direktiivi voidaan toimeenpanna joustavasti, mutta Suomen hallitus on päättänyt ylittää sen vaatimukset. Julkinen kuuleminen on nyt saatu päätökseen, ja hallitukselta odotetaan uutta ehdotusta lähikuukausina. Korkovähennyksiin ehdotetut rajoitukset ovat erittäin haastavia pääomavaltaiselle energiasektorille ja kansainvälisille yrityksille mukaan lukien Fortum.
Vesilainsäädännön uudistus on osa kesäkuussa 2016 solmittua Ruotsin energiasopimusta. Uudistuksella pyritään täyttämään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset, ja tavoitteena on myös nykyaikaistaa ja tehostaa vesivoiman hyödyntämistä. Jos uudistus toteutuu, suurin osa ympäristöluvista tarkistetaan 20 vuoden kuluessa, ja ne ovat pääsääntöisesti voimassa 40 vuotta. Fortumin aiemmin esittämät keskeiset huolenaiheet on otettu hyvin huomioon lopullisessa ehdotuksessa. Suunnitelman mukaan lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä ennen kesää 2018 ja se tulisi voimaan vuonna 2019.
Energiasopimus edellyttää, että vesivoimayhtiöt vastaavat kaikista ympäristötoimien kustannuksista. Niiden rahoittamiseksi suurimmat vesivoimayhtiöt suunnittelevat yhteistä rahastoa. Rahasto odotetaan perustettavan heinäkuussa 2018, jos vesilainsäädännön uudistus saadaan päätökseen.
Tammikuussa 2018 Euroopan komissio julkaisi EU:n muovistrategian, joka on osa Euroopan siirtymistä kohti kiertotaloutta. Tavoitteena on muuttaa muovituotteiden suunnittelua, tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä EU:ssa. Muovituotteiden entistä parempi suunnittelu ja tehokkaampi kierrätys sekä kierrätysmateriaalien laadun parantaminen edistävät toissijaisten muoviraaka-aineiden markkinoita ja luovat entistä suurempaa lisäarvoa Euroopan kilpailukykyiselle muoviteollisuudelle.
Fortum pitää kierrätysmuovien markkinoiden edistämiseen tähtäävää hanketta tervetulleena kehityksenä. Muovidirektiivin odotetaan tuovan liiketoimintamahdollisuuksia Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuille.
Fortumin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, strategisille, energiapoliittiikkaan ja -sääntelyyn liittyville, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille.
Sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa on Fortumin liiketoiminnan tuloksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat, hydrologinen tilanne, lämpötila, taloudellinen kehitys sekä sähkön tuonnin ja viennin tasapaino.
Maailmantalouden kasvu on kiihtynyt viime aikoina. Yleinen talouskasvu vaikuttaa raaka-aineiden ja CO2 päästöoikeuksien hintoihin ja niiden myötä sähkön tukkuhintoihin Pohjoismaissa. Polttoaineiden hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla alueilla. Lisäksi valuuttakurssivaihtelujen kasvulla on muunto- ja transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen etenkin Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun osalta.
Pohjoismaissa muutokset sääntely- ja verotusympäristössä on lisännyt energia- ja ympäristöhuoltotoimialojen riskejä. Suurin strateginen riski on sääntely- ja markkinaympäristön kehittyminen suuntaan, jota emme ole pystyneet ennakoimaan ja valmistautumaan. Fortum on varautunut näihin epävarmuustekijöihin analysoimalla ja arvioimalla lukuisia energiamarkkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Tämän työn seurauksena Fortumin strategia uudistettiin vuonna 2016. Strategiauudistuksen painopistealueina olivat tulopohjan laajentaminen sekä toiminnan suuntaaminen uusiin liiketoimintoihin, teknologioihin ja markkinoihin. Ympäristönsuojelu luo ympäristönhuoltoliiketoiminnan perustan ja mahdollisuudet. Keskeistä on kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin kiristyvässä sääntely-ympäristössä.
Fortumin Venäjän liiketoiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat talouskasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon sääntely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Saadut takuuhintaiset kapasiteettimaksut uudelle (CSA) ja vanhalle (Competitive Capacity Selection, CCS) kapasiteetille ovat keskeinen kannattavuustekijä. Suurin osa Fortumin vuoden 2007 jälkeen rakennetusta kapasiteetista kuuluu CSA-järjestelmän piiriin. Jokaiselle takuuhinnan piirissä olevalle uudelle laitokselle maksetaan Venäjän valtion takaamaa takuuhintaa noin 10 vuoden ajan käyttöönotosta lähtien (uusiutuvalle energiantuotannolle noin 15 vuoden ajan). Saadut kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän, sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös kausivaihtelut ja käytettävyys vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. CSA-maksuihin vaikuttavat muun muassa painotettu pääoman keskimääräinen kustannus (WACC), kuluttajahintaindeksi (CPI) sekä yhtiöiden sähkön spot-markkinoilta saamat tuotot (tuottoja tarkastellaan kolmen ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta). Lisäksi seitsemännestä vuodesta käyttöönoton jälkeen laitokset saavat korotettuja CSA-maksuja.
Lisätietoja Fortumin riskeistä on luettavissa yhtiön vuosikertomuksessa.
Maaliskuun 2018 lopussa noin 65 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 27 euroa/MWh loppuvuodelle 2018 ja noin 45 % hintaan 26 euroa/MWh vuodelle 2019.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities -termiinejä.
Tällä hetkellä Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 600-700 miljoonaa euroa vuonna 2018. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit. Kunnossapitoinvestointien arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2018 eli selkeästi alle poistojen tason.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa. Tulevien vuosien kasvu riippuu pitkälti Euroopan ja etenkin Pohjoismaiden talouskasvusta.
Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä öljyn hinta nousi ja hiilen hinta laski. Päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat merkittävästi neljänneksen aikana. Sähkön hinta seuraavalle 12 kuukauden jaksolle nousi Pohjoismaissa heikentyneen hydrologisen tasapainon seurauksena mutta laski Saksassa.
Huhtikuun 2018 lopulla hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2018 oli noin 84 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2018 noin 14 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 33 euroa/MWh loppuvuodelle 2018 ja noin 31 euroa/MWh vuodelle 2019. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 38 euroa/MWh loppuvuodelle 2018 ja noin 39 euroa/MWh vuodelle 2019. Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 10 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja 9 TWh alemmat kuin vuosi sitten.
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Segmentin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla sekä kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) on päättänyt uusista ruotsalaisia ydinreaktoreita koskevista säännöksistä. Operaattorien on tehtävä uudet turvallisuusinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä.
Ydinjätemaksut tarkistetaan Ruotsissa kolmen vuoden välein. Maaliskuussa 2017 Ruotsin hallitus päätti uusista ydinjätemaksuista vuosille 2018-2020. Lokakuussa 2017 Ruotsin valtiopäivät päättivät muutoksista ydinjätemaksun laskentaperusteisiin sekä ydinjäterahaston investointilupiin. Ehdotuksen mukaan ydinjätemaksun laskentaperuste muuttui 40 käyttövuodesta 50 käyttövuodeksi. Lisäksi ydinjäterahasto voi nyt sijoittaa myös muihin instrumentteihin kuin valtion velkakirjoihin. Näiden muutosten myötä Fortumin vuosittaiset ydinjätemaksut nousevat noin 8 miljoonaa euroa.
Ruotsin hallitus teki 9.3.2018 vesivoiman tulevaisuutta koskevan lakiehdotuksen valtiopäivien energiatoimikunnan viimevuotisen työn perusteella. Lakiehdotuksen mukaan kaikki vesivoimatuotannon luvat tulisi uudistaa, mutta olemassa olevaa tuotantoa on kuitenkin suojeltava, jotta sillä olisi keskeinen rooli myös tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös vesistöjen luokittelu, joka tulisi tehdä vesivoimatuotantoa ja muuta infrastruktuuria suojellen. Lisäksi hallituksen ehdotuksessa todetaan, että toimialan tulisi perustaa yhteinen vesivoimarahasto, josta rahoitetaan suurin osa tarvittavista ympäristötoimista. Energiatoimikunta ehdotti rahaston suuruudeksi korkeintaan 10 miljardia kruunua, joka maksetaan 20 vuoden kuluessa. Suurimmat toimijat investoivat rahastoon vesivoimatuotannon markkinaosuutensa mukaisesti. Fortumin rahoitusosuuden odotetaan olevan 20-25 prosenttia.
Fortum ilmoitti 3.7.2017 saaneensa Tukholman hallinto-oikeuden päätöksen Fortum Sverige AB:n vesivoiman kiinteistöveron oikaisuhakemuksesta vuosilta 2009-2014. Oikeuden päätös oli Fortumille myönteinen. Kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli yhteensä 520 miljoonaa Ruotsin kruunua (53 miljoonaa euroa). Fortum ei kirjaa verotuloa, ennen kuin päätös on lainvoimainen. Verotulo on veronalaista tuloa. Vesivoimalaitosten kiinteistöverotus on ollut noin 12 kertaa suurempi kilowattituntia kohti kuin muiden energiantuotantomuotojen. Tämä on johtunut eri kiinteistöveroprosenteista ja erilaisista arvostusperusteista. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Syyskuussa 2016 Ruotsin hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettivero pienennetään 1 500 kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja poistetaan kokonaan 1.1.2018. Vuonna 2017 ydinvoiman kapasiteettivero Ruotsissa oli 44 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä. Budjetin mukaan vesivoiman kiinteistövero laskee vuodesta 2017 alkaen neljässä vaiheessa 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Veroa lasketaan seuraavasti: 2,2 prosenttiin vuoden 2017 tammikuussa; 1,6 prosenttiin vuoden 2018 tammikuussa; 1,0 prosenttiin vuoden 2019 tammikuussa; ja 0,5 prosenttiin vuoden 2020 tammikuussa. Vuonna 2017 vero pieneni Fortumin osalta 20 miljoonalla eurolla 95 miljoonaan euroon. Lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman kiinteistöveron verotusarvoa tarkistetaan kuuden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen. Tämänhetkisillä alhaisilla sähkön hinnoilla arvioituna verotusarvo olisi vuonna 2019 selvästi nykyistä pienempi.
Ruotsalainen OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamnin ydinvoimalayksiköissä 1 ja 2. Ydinvoimalayksikkö 1:n tuotanto lopetettiin noin kaksi viikkoa suunniteltua aiemmin 17.6.2017, ja Oskarshamn 2 -yksikkö on ollut suljettuna kesäkuusta 2013 alkaen. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita vuosia.
City Solutions -divisioonan vakaa kasvu, rahavirta ja tulos syntyvät yritysostojen ja uusien laitosinvestointien kautta. Polttoainekulut, laitosten käyttöaste, joustavuus, tehokkuus ja jätteen vastaanottomaksut ovat kannattavuuden avaintekijöitä. Myös sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapaino, sähkön hinta sekä sääolosuhteet vaikuttavat kannattavuuteen.
Fortum Oslo Varmen liiketoimintojen kehittämisen arvioidaan edellyttävän toiminnan integrointiin liittyviä kertaluonteisia kuluja sekä lisäinvestointeja tulevina vuosina. Kustannushyötyjä odotetaan syntyvän asteittain vuodesta 2019 alkaen, ja 5-10 miljoonan euron vuosittainen täysimääräinen hyöty saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Fortumin hallitus hyväksyi joulukuussa 2017 Consumer Solutions -divisioonan uuden liiketoimintastrategian elokuussa 2017 tehdyn Hafslund Markets -yritysoston jälkeen. Strategisena tavoitteena on muodostaa johtava pohjoismainen asiakaskeskeinen kuluttajaliiketoiminta, jolla on useita tuotemerkkejä.
Pohjoismaisen kilpailun odotetaan pysyvän kireänä, mikä luo edelleen paineita myyntikatteisiin ja lisää asiakasvaihtuvuutta. Consumer Solutions vastaa haasteelliseen markkinatilanteeseen ja vahvistaa kilpailukykyään jatkamalla panostusta uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen kuluttajille.
Hafslundin ja Fortumin kuluttajaliiketoiminnat täydentävät hyvin toisiaan, ja niiden yhdistämisellä voidaan saavuttaa sekä tuottoihin että kuluihin liittyviä synergiaetuja. Lyhyellä aikavälillä ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa tuottoja lisäävää myyntiä hyödyntämällä molempien yhtiöiden parhaita käytäntöjä ja tarjoamalla lisätuotteita ja palveluita koko asiakaskunnalle. Kustannushyötyjä saadaan vuodesta 2019 alkaen, kun Hafslundin integraatio on saatu päätökseen. Kustannushyötyjen odotetaan kasvavan asteittain tulevina vuosina, ja tavoitellut noin 10 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt saavutettaneen vuoden 2020 loppuun mennessä.
Russia-segmentin CSA-sopimuksiin perustuvat kapasiteettimaksut ovat keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä, sillä ne ovat huomattavasti korkeampia kuin CCS-huutokaupoista saatavat kapasiteettimaksut. Tällä hetkellä Fortumin CSA-kapasiteetti on 2 368 MW. Helmikuussa 2018 sähkön tukkukaupan viranomainen julkaisti painotetun pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI) vuodelle 2017. Näitä tietoja käytettiin CSA-maksujen määrittämiseen vuodelle 2018. Kapasiteettimaksuja laskettiin vastaamaan Venäjän pitkän aikavälin valtion obligaatioiden alempaa korkoa. Viranomainen tarkasteli myös energiamarkkinoilta saatuja tuottoja ja kapasiteettimaksuja nostettiin pienempien tuottojen vuoksi.
Fortumin muu kapasiteetti Venäjällä on 2 483 MW, ja sillä on oikeus osallistua CCS-huutokauppaan. Pitkän aikavälin CCS-huutokaupat vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016, ja huutokauppa vuodelle 2021 pidettiin syyskuussa 2017. Kaikki Fortumin huutokaupassa tarjoamat voimalaitokset tulivat valituiksi. Fortum sai myös forced mode statuksen osalle kapasiteettia, eli yhtiö saa korkeamman maksun joillekin Argayash-voimalaitoksen yksiköille. Fortum sai forced mode -statuksen 195 megawatille vuosiksi 2017-2019; 175 megawatille vuodeksi 2020; ja 105 megawatille vuodeksi 2021.
Fortumin Uljanovskin tuulipuisto lisättiin kapasiteettirekisteriin tammikuussa 2018. Teholtaan 35 MW:n puisto on Venäjän ensimmäinen teollisen mittaluokan tuulipuisto. Sen tuotantokapasiteetille maksetaan noin 15 vuoden ajan takuuhintaa, joka nykyisin vastaa noin 180 euroa/MWh.
Joulukuussa 2017 Fortum sopi kolmen aurinkovoimayhtiön ostamisesta Hevel Groupilta, Venäjän suurimmalta aurinkovoimayhtiöltä. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaa, joka vastaa nykyisin noin 400 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
Kesäkuussa 2017 Fortumin ja RUSNANOn puoliksi (50/50) omistama sijoitusrahasto voitti Venäjän valtion tuulivoimahuutokaupassa oikeuden rakentaa 1 000 MW takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia Venäjälle. Takuuhinnan piiriin valittujen projektien tuulivoimalat on otettava käyttöön vuosina 2018-2022, ja takuuhinta vastaa nykyisin noin 105-125 euroa/MWh. Laitoksille maksetaan takuuhintaa noin 15 vuoden ajan.
Kaasun keskimääräinen hinta Venäjällä nousi noin 2 % vuonna 2017. Fortum arvioi kaasun keskimääräisen hinnan nousevan Venäjällä 3,6 % vuonna 2018.
Fortumin vuoden 2018 efektiiviseksi veroasteeksi arvioidaan 19-21 %, kun osakkuus- ja yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä Fortumille valituslupaa tilikausien 2009-2012 verotuksen korkovähennyksistä Ruotsissa. Siten hallinto-oikeuden kesäkuussa 2017 tekemä epäsuotuisa päätös jää voimaan. On vahvoja perusteita väittää, että edellä mainitut hallintooikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat EU-lakien ja niiden mukaisten perusoikeuksien vastaisia. Fortum aikoo turvautua muutoksenhakukeinoihin, joita voidaan soveltaa EU-lakien rikkomuksiin (liite 19).
Tukholman hallinto-oikeus antoi 11.5.2017 päätöksensä Fortumin vuotta 2013 koskevasta Ruotsin jälkiverotuspäätöksestä. Oikeuden päätökset eivät olleet Fortumille suotuisia. Fortum on valittanut päätöksistä. Jos päätökset pysyvät valituksesta huolimatta voimassa, niiden vaikutus nettotulokseen on 27 miljoonaa euroa (273 miljoonaa Ruotsin kruunua). Fortum ei ole tehnyt asiaan liittyvää varausta, koska lainopillisten arvioiden, Euroopan komission näkemyksen sekä sitä tukevien lainopillisten lausuntojen perusteella tapauksesta tulisi antaa Fortumin kannalta suotuisa päätös (liite 19).
| Tammi-maaliskuu | Osakevaihto | Arvo yhteensä | Korkein | Alin | Keskihinta* | Viimeisin |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | kpl | euroa | euroa | euroa | euroa | euroa |
| FORTUM | 176 739 648 | 3 138 935 311 | 18,88 | 16,43 | 17,76 | 17,45 |
Fortumin osake Nasdaq Helsingissä
* Kaupankäyntimäärillä painotettu.
| 31.3.2018 | 31.3.2017 | |
|---|---|---|
| Markkina-arvo, milj. euroa | 15 502 | 13 174 |
| Osakkeenomistajia, kpl | 129 097 | 134 646 |
| Suomen valtion omistusosuus, % | 50,8 | 50,8 |
| Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % | 30,0 | 27,6 |
| Kotitalouksien omistusosuus, % | 10,3 | 11,5 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % | 1,4 | 1,8 |
| Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % | 7,5 | 8,3 |
Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2017 noin 61 % osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä.
31.3.2018 Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045 kappaletta. Fortum omisti 72 580 omaa osakettaan.
Yhtiökokous päätti 28.3.2018 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutusta ei ollut käytetty 26.4.2018 mennessä.
Fortumin toiminta on keskittynyt pääasiassa Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan. Maaliskuun 2018 lopussa Fortumin henkilöstömäärä oli 8 731 (8 785 vuoden 2017 lopussa).
Maaliskuun 2018 lopussa Generation-segmentissä oli 1 038 työntekijää (1 035 vuoden 2017 lopussa), City Solutions -segmentissä oli 1 906 työntekijää (1 907 vuoden 2017 lopussa), Consumer Solutions segmentissä oli 1 510 työntekijää (1 543 vuoden 2017 lopussa), Russia-segmentissä oli 3 401 työntekijää (3 495 vuoden 2017 lopussa) ja Muut-segmentissä oli 876 työntekijää (805 vuoden 2017 lopussa).
Kestävä kehitys on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää uusiutuvaan energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja.
Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien ja tutkimuslaitosten sekä nousevien teknologia- ja palveluyritysten kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Yhtiö keskittyy teknologioihin, jotka tarjoavat älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden hajautetun energiajärjestelmän tarpeisiin ja joissa on potentiaalia muuttaa nykyistä energiajärjestelmää ratkaisevasti sekä vauhdittaa siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään puhtaan energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta.
Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2017 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 53 (52) miljoonaa euroa eli 1,2 % (1,4 %) liikevaihdosta.
Fortum pyrkii ottamaan liiketoiminnassaan huomioon tasapainoisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ja on määritellyt kestävän kehityksen painopistealueensa seuraavasti:
| Taloudellinen vastuu | Sosiaalinen vastuu | Ympäristövastuu |
|---|---|---|
| Taloudelliset hyödyt | Laitos- ja työturvallisuus | Energia- ja resurssitehokkuus |
| sidosryhmille | ||
| Pitkän aikavälin arvo ja kasvu | Varma energiantuotanto | Ympäristövaikutusten |
| asiakkaille | vähentäminen | |
| Kestävä toimitusketju | Henkilöstön hyvinvointi | Ilmastomyönteinen |
| energiantuotanto ja järjestelmät | ||
| Asiakastyytyväisyys | Liiketoiminnan eettisyys ja | Kaupunkien kestävät ratkaisut |
| määräystenmukaisuus |
Konsernitason kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tärkeimpiin painopistealueisiin ja painottavat Fortumin yhteiskunnallista roolia. Ympäristö- ja turvallisuustulosten lisäksi ne mittaavat yhtiön mainetta, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä sähkön- ja lämmöntuotannon varmuutta. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja ne perustuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Vuonna 2018 turvallisuuden seurattavat tavoitteet ovat vakavien työtapaturmien määrä sekä yhdistetty oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF). Uusi mittari vuonna 2018 on GAPindeksi, joka mittaa, kuinka hyvin konsernin EHS-vähimmäisvaatimukset toteutuvat voimalatasolla.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuosiraportoinnin avulla. Fortum julkaisee vuosittain Kestävän kehityksen raportin, jossa on lisätietoja yhtiön kestävän kehityksen toiminnasta.
| Viiden vuoden |
||||
|---|---|---|---|---|
| Tavoite | I/18 | 2017 | keskiarvo | |
| Ympäristövastuu | ||||
| Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästö (sähkö | ||||
| ja lämpö), viiden vuoden keskiarvo, g/kWh | < 200 | 179 | 188 | 186 |
| Merkittävät EHS-poikkeamat, kpl | ≤ 20 | 10 | 20 | - |
| Sosiaalinen vastuu | ||||
| CHP-laitosten energiakäytettävyys, % | > 95,0 | 96,8 | 96,1 | - |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF), | ||||
| oma henkilöstö ja urakoitsijat | ≤ 2,1 | 1,4 | 2,4 | - |
| Vakavat työtapaturmat, kpl | 0 | 0 | 1 | - |
| Työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä | Taso | Taso | Taso | |
| piti -tapausten tutkinnan laatu | 3,0 | 3,0 | 0,75 | - |
| Sairauspoissaolot, % | ≤ 2,2 | 3,1** | 2,2*** | - |
* Maineindeksiä, asiakastyytyväisyyttä, energiatehokkuutta ja GAP-indeksiä koskevia konsernitavoitteita seurataan vuositasolla.
** Sairauspoissaolot tammi-helmikuussa 2018.
*** Ei siällä: DUON ja Hafslund.
Fortum on listattuna Nasdaq Helsingissä, ja yhtiö on mukana STOXX Global ESG Leaders-, OMX GES Sustainability Finland-, ECPI®- ja Euronext Vigeo Eurozone 120 -indekseissä. Lisäksi Fortum sai CDP:n (aiemmin Carbon Disclosure Project) vuosittaisessa arvioinnissa luokituksen A- vuonna 2017. Fortum on myös saanut Prime Status -luokituksen (B-) saksalaiselta oekom research AG:ltä.
Fortumin kestävän kehityksen raportointi kattaa kaikki Fortumin määräysvallassa olevat toiminnot, mukaan lukien tytäryritykset kaikissa toimintamaissa.
Fortumin tavoitteena on erinomainen taloudellinen menestys strategisesti valituilla keskeisillä alueilla vahvan osaamisen ja vastuullisten toimintatapojen avulla. Fortum mittaa taloudellista menestystään sijoitetun pääoman tuotolla (tavoite: vähintään 10 %) ja pääomarakenteella (tavoite: vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate eli EBITDA noin 2,5).
Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan Fortumin Toimintaohjetta (Code of Conduct) sekä Fortumin Toimintaohjetta palvelun- ja tavarantoimittajille (Supplier Code of Conduct). Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin ja toimittaja-auditointien avulla. Tammi-maaliskuussa 2018 Fortum auditoi kaksi toimittajaa Suomessa ja Intiassa. Lisäksi kolmas osapuoli arvioi yhden Fortumin kivihiilen toimittajista Venäjällä Bettercoalin toimintaohjeen vaatimuksia vasten.
Fortumin konsernitason ympäristötavoitteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin, energiatehokkuuteen ja merkittävien ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspoikkeamien (EHS-poikkeamat) hallintaan. Tuotantotoiminnot noudattavat ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia, ja vuoden 2018 alussa 99,8 % (99,9 % vuoden 2017 alussa) Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti oli ISO 14001 sertifioitu.
Fortumin tavoitteena on edistää resurssitehokkuutta ja siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta.
Fortumin energiantuotanto perustuu pääasiassa hiilidioksidipäästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Fortumin strategian mukaisena tavoitteena on kasvaa aurinko- ja tuulivoimassa gigawattikokoluokkaan. Fortum olettaa huolen ilmastonmuutoksesta
kasvattavan vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntää. Fortumin tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta investoimalla hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon ja parantamalla energia- ja resurssitehokkuutta.
Tammi-maaliskuussa 2018 Fortumin suorat hiilidioksidipäästöt olivat 6,4 (5,6) miljoonaa tonnia. Kokonaispäästöistä 1,1 (0,9) miljoonaa tonnia oli EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piirissä. Arvio Fortumille vuodelle 2018 myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista on 0,9 (1,0) miljoonaa tonnia.
| Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt | Edelliset | |||
|---|---|---|---|---|
| (miljoonaa tonnia) | I/18 | I/17 | 2017 | 12 kk |
| Kokonaispäästöt | 6,4 | 5,6 | 18,4* | 19,2 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 1,1 | 0,9 | 2,4* | 2,6 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | - | - | 1,0 | - |
| Päästöt Venäjällä | 5,1 | 4,6 | 15,4 | 16,0 |
* Vuoden 2017 tilinpäätöstiedotteessa, taloudellisissa tiedoissa ja vastuullisuusraportissa julkaistu luku on tarkentunut.
Fortumin energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt tammi–maaliskuussa 2018 olivat 179 (184) g/kWh. Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo oli 186 (188) g/kWh, mikä on parempi kuin Fortumin konsernitavoite 200 g/kWh.
Fortumin tavoitteena on enintään 20 merkittävää EHS-poikkeamaa vuodessa. Merkittäviä EHS-poikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tammi-maaliskuussa 2018 Fortumin toiminnoissa tapahtui 10 (4) merkittävää EHS-poikkeamaa (EHS = ympäristö, työterveys ja turvallisuus). Niihin sisältyi seitsemän tulipaloa, kaksi ympäristölupapoikkeamaa ja yksi vuoto. EHSpoikkeamilla ei ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Fortumin sosiaalisen vastuun tavoitteet liittyvät sähkön ja lämmön toimitusvarmuuteen asiakkaille, laitos- ja työturvallisuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin.
Fortumille hyvä turvallisuus on liiketoiminnan perusta sekä tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan ehdoton edellytys. Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntarjoajille. Sertifioitu OHSAS 18001 -turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattoi 98,4 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta maailmanlaajuisesti vuoden 2018 alussa (99,9 % vuoden 2017 alussa).
Oman henkilöstön ja urakoitsijoiden poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LWIF) tammimaaliskuussa 2018 oli 1,4 (2,3) eli tavoitetasoa (≤ 2,1) parempi. Yhtiön toiminnoissa ei sattunut vakavia työtapaturmia tammi-maaliskuussa 2018. Konsernin tavoitteena on nolla vakavaa työtapaturmaa vuonna 2018.
Työtapaturmien, vakavien EHS-poikkeamien ja läheltä piti -tapausten tutkinnan laatu tammi-maaliskuussa 2018 oli tavoitetasolla eli tasolla 3. Vuonna 2018 Fortum ottaa käyttöön uusia työkaluja urakoitsijoiden turvallisuustulosten seurantaan osana toimittajien kelpoisuuden arviointia sekä arvioi urakoitsijoiden turvallisuuskäytäntöjä entistä järjestelmällisemmin työn aikana.
Sairauspoissaoloprosentti oli 3,1 (2,7) tammi-helmikuussa 2018 eli ei yltänyt tavoitetasolle (≤ 2,2).
Yhteiskunnan toiminta edellyttää häiriötöntä ja luotettavaa energiansaantia. Yhtiön CHP-laitosten energiakäytettävyys tammi-maaliskuussa 2018 oli keskimäärin 96,8 % (98,8 %), joka ylitti 95 % tavoitetason.
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2018 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2017 sekä päätti myöntää vastuuvapauden vuodelta 2017 kaikille hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2018, ja osingon maksupäivä oli 10.4.2018.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten palkkioista seuraavasti: puheenjohtajalle 75 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 57 000 euroa vuodessa, kullekin jäsenelle 40 000 euroa vuodessa sekä tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajana toimivalle hallituksen jäsenelle 57 000 euroa vuodessa siinä tapauksessa, että hän ei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiota sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena Suomen ulkopuolella Euroopassa asuville hallituksen jäsenille ja kolminkertaisena Euroopan ulkopuolella asuville jäsenille. Suomessa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista maksetaan Suomen ulkopuolella pidettävistä kokouksista kaksinkertaisena ja Euroopan ulkopuolella pidettävistä kokouksista kolminkertaisena. Puhelinkokouksista maksetaan kaikille hallituksen ja valiokuntien jäsenille yksinkertainen palkkio. Ilman erillistä kokousta tehdyistä päätöksistä ei makseta palkkiota.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Lievonen ja uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Klaus-Dieter Maubach. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heinz-Werner Binzel, Eva Hamilton, Kim Ignatius, Anja McAlister ja Veli-Matti Reinikkala. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Essimari Kairisto.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Deloitte Oy, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Reeta Virolaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta eli noin 2,25 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi päätettiin, että omia osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi hankintojen, investointien tai muiden liiketoimintajärjestelyiden yhteydessä tai säilytettäviksi tai mitätöitäviksi. Omia osakkeita ei voida hankkia käytettäväksi yhtiön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmissä. Valtuutus kumosi vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen ja on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
Yhtiöjärjestyksen 6 §:n, 11 §:n ja 12 §:n muuttaminen
Yhtiökokous päätti, että voimassa olevaan yhtiöjärjestykseen tehdään seuraavat muutokset:
6 §:n ensimmäistä lausetta muutetaan siten, että hallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi asetetaan 10 jäsentä nykyisten 8 jäsenen sijasta seuraavasti: "Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä lisäksi vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan (8) varsinaista jäsentä, jotka valitaan yhtiökokouksessa." Muilta osin 6 § säilyy muuttumattomana.
11 §:n ensimmäisestä lauseesta poistetaan 1.1.2015 voimaan tulleen uuden tilintarkastuslain (1141/2015) johdosta viittaus Keskuskauppakamarin hyväksyntään, ja se korvataan viittauksella tilintarkastuslaissa tarkoitettuun tilintarkastusyhteisöön seuraavasti: "Yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö." Muilta osin 11 § säilyy muuttumattomana.
12 §:n viimeisessä lauseessa korvataan viittaus osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momenttiin 21.6.2017 voimaan tulleen osakeyhtiölain muutoksen johdosta viittauksella osakeyhtiölain 5 luvun 6 a §:ään
seuraavasti: "Yhtiökokouskutsu on kuitenkin toimitettava vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 5 luvun 6 a §:ssä tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää." Muilta osin 12 § säilyy muuttumattomana.
Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeudet kaikkiin sellaisiin yhteistilillä olleisiin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin, joiden kirjaamista arvoosuusjärjestelmään ei ollut vaadittu arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti ennen yhtiökokouksen päätöstä, on menetetty. Länsivoima Oyj:n (entinen Lounais-Suomen Sähkö Oy) sulautuessa Fortum Oyj:hin vuonna 2000 Fortum suoritti sulautumisvastikkeena annetut Fortum Oyj:n osakkeet niille Länsivoima Oyj:n osakkeenomistajille, jotka eivät olleet esittäneet osakekirjojaan ja vaatineet oikeuksiensa kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään, näiden osakkeenomistajien lukuun perustetulle yhteiselle arvo-osuustilille (yhteistili). Osakkeiden lisäksi menetetään osakkeisiin liittyvät oikeudet, kuten nostamattomat osingot. Menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Lievosen sekä jäseniksi Eva Hamiltonin, Klaus-Dieter Maubachin ja Anja McAlisterin.
Lisäksi hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Kim Ignatiuksen sekä jäseniksi Heinz-Werner Binzelin, Essimari Kairiston ja Veli-Matti Reinikkalan.
Vuoden 2018 yhtiökokous päätti, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,10 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2018, ja osingon maksupäivä oli 10.4.2018.
Espoo, 25.4.2018
Fortum Oyj Hallitus
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112 Markus Rauramo, talousjohtaja, puh. 010 452 1909
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Måns Holmberg, puh. 044 518 1518, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317, ja [email protected]
Media Mari Kalmari, Corporate Press Officer, puh. 040 520 1709
Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.
Vuonna 2018 Fortum julkaisee:
Fortumin pääomamarkkinapäivä 2018 järjestetään 13.11.2018 Fortumin pääkonttorilla Espoossa.
Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Liite milj. euroa |
I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Liikevaihto 4 |
1 585 | 1 232 | 4 520 | 4 873 |
| Muut tuotot | 24 | 8 | 55 | 71 |
| Materiaalit ja palvelut | -825 | -604 | -2 301 | -2 522 |
| Henkilöstökulut | -113 | -93 | -423 | -443 |
| Poistot 4,9,10 |
-133 | -110 | -464 | -487 |
| Muut kulut | -133 | -120 | -576 | -589 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto 4 |
405 | 313 | 811 | 903 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 77 | 76 | 347 | 348 |
| Liikevoitto 4 |
482 | 389 | 1 158 | 1 251 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 11 |
47 | 59 | 148 | 136 |
| Korkokulut | -41 | -37 | -164 | -168 |
| Korkotuotot | 8 | 7 | 32 | 33 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 0 | 1 | -12 | -13 |
| Muut rahoituserät - netto | -2 | -7 | -50 | -45 |
| Rahoituskulut - netto | -36 | -36 | -195 | -195 |
| Voitto ennen tuloveroja | 493 | 412 | 1 111 | 1 192 |
| Tuloverot 7 |
-94 | -72 | -229 | -251 |
| Kauden voitto | 400 | 340 | 882 | 942 |
| Jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 384 | 335 | 866 | 915 |
| Määräysvallattomille omistajille | 16 | 5 | 16 | 27 |
| 400 | 340 | 882 | 942 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos | ||||
| (euroa per osake) | ||||
| Laimentamaton | 0,43 | 0,38 | 0,98 | 1,03 |
Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin normaalit osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 405 | 313 | 811 | 903 | |
| Arvonalentumiset | 4 | 0 | 0 | 6 | 6 |
| Myyntivoitot ja muut | 4, 6 | 26 | 1 | 326 | 351 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | 4 | 54 | 74 | 14 | -6 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 4, 14 | -4 | 2 | 1 | -5 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 77 | 76 | 347 | 348 | |
| Liikevoitto | 482 | 389 | 1 158 | 1 251 |
| I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | ||||
| Kauden voitto | 400 | 340 | 882 | 942 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Käyvän arvon muutokset | -186 | 67 | 22 | -231 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | 19 | 37 | 76 | 58 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | 0 | -6 | -4 | 2 |
| Laskennalliset verot | 34 | -20 | -19 | 35 |
| Nettosijoitusten suojaus | 0 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 49 | -11 | 23 | 83 |
| Laskennalliset verot | -10 | 2 | -5 | -17 |
| Muuntoerot | -250 | 195 | -372 | -817 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | -2 | 4 | -10 | -16 |
| Muut muutokset | -1 | -1 | -2 | -2 |
| -346 | 267 | -291 | -904 | |
| Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | ||||
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 0 | 0 | -13 | -13 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 0 | -2 | 6 | 8 |
| 0 | -2 | -7 | -5 | |
| Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen | -346 | 265 | -298 | -909 |
| Laaja tulos yhteensä | 54 | 606 | 584 | 32 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 38 | 598 | 571 | 11 |
| Määräysvallattomille omistajille | 16 | 8 | 13 | 21 |
| 54 | 606 | 584 | 32 |
| Liite milj. euroa |
31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet 9 |
1 094 | 507 | 1 064 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 |
10 245 | 10 207 | 10 510 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 11 |
2 074 | 2 201 | 1 900 |
| Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 14 |
838 | 837 | 858 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 109 | 114 | 140 |
| Laskennalliset verosaamiset | 61 | 48 | 73 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
247 | 371 | 281 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset 12 |
833 | 977 | 1 010 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 15 502 | 15 262 | 15 835 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 218 | 215 | 216 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
275 | 166 | 240 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset 12 |
458 | 216 | 395 |
| Tuloverosaamiset | 156 | 270 | 172 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 158 | 841 | 997 |
| Talletukset ja arvopaperit (erääntyminen yli kolme kuukautta) | 84 | 2 484 | 715 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 420 | 2 738 | 3 182 |
| Likvidit varat 13 |
3 504 | 5 222 | 3 897 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 5 770 | 6 930 | 5 918 |
| Varat yhteensä | 21 272 | 22 192 | 21 753 |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 046 | 3 046 |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | 73 |
| Kertyneet voittovarat | 9 039 | 10 897 | 9 875 |
| Muut oman pääoman erät | -41 | 40 | 54 |
| Yhteensä | 12 117 | 14 057 | 13 048 |
| Määräysvallattomat omistajat | 255 | 91 | 239 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 372 | 14 148 | 13 287 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 13 |
3 338 | 4 056 | 4 119 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
188 | 176 | 214 |
| Laskennalliset verovelat | 791 | 671 | 819 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset 14 |
838 | 837 | 858 |
| Muut varaukset 15 |
90 | 126 | 100 |
| Eläkevelvoitteet | 102 | 77 | 102 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 169 | 172 | 175 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 5 515 | 6 114 | 6 388 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 13 |
1 066 | 819 | 766 |
| Johdannaisinstrumentit 5 |
309 | 312 | 200 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 1) | 2 009 | 799 | 1 112 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 3 384 | 1 930 | 2 078 |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 900 | 8 044 | 8 466 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 272 | 22 192 | 21 753 |
1) Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 31.3.2018 sisältää 977 miljoonan euron osingon, josta päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Osinko maksettiin 10.4.2018. Vuoden 2016 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 4.4.2017. Vuoden 2016 osinkoa ei siten ole kirjattu osinkovelaksi vertailukaudella.
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät | Emo yhtiön omistajat |
Määräys vallat tomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet voitto varat |
Muunto erot |
Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
Muut laajan tuloksen erät osakkuus ja yhteis yrityksissä |
||||||
| milj. euroa | ||||||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9 ja 15) |
7 | 7 | 7 | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 3 046 | 73 | 12 069 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 055 | 239 | 13 295 |
| Kauden tulos | 384 | 384 | 16 | 400 | ||||||
| Muuntoerot | -252 | 0 | 1 | -1 | -251 | 1 | -250 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 0 | -132 | 39 | -2 | -95 | -1 | -96 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 384 | -132 | 41 | -3 | 38 | 16 | 54 | |||
| Osingonjako | -977 | -977 | -977 | |||||||
| Muut | 1 | 1 | 1 | |||||||
| Oma pääoma 31.3.2018 | 3 046 | 73 | 11 477 | -2 438 | -172 | 110 | 21 | 12 117 | 255 | 12 372 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Kauden tulos | 335 | 335 | 5 | 340 | ||||||
| Muuntoerot | 193 | 192 | 3 | 195 | ||||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 78 | -10 | 2 | 70 | 71 | |||||
| Laaja tulos yhteensä | 335 | 193 | 78 | -10 | 2 | 598 | 8 | 606 | ||
| Oma pääoma 31.3.2017 | 3 046 | 73 | 12 521 | -1 624 | -37 | 48 | 29 | 14 057 | 91 | 14 148 |
| Oma pääoma 31.12.2016 | 3 046 | 73 | 12 186 | -1 817 | -115 | 58 | 27 | 13 459 | 84 | 13 542 |
| Kauden tulos | 866 | 866 | 16 | 882 | ||||||
| Muuntoerot | -369 | 1 | 1 | -1 | -369 | -3 | -372 | |||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | -9 | 74 | 11 | -2 | 73 | 0 | 74 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 857 | -369 | 75 | 11 | -3 | 571 | 13 | 584 | ||
| Osingonjako | -977 | -977 | -2 | -979 | ||||||
| Muut | -4 | -4 | 145 | 141 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 3 046 | 73 | 12 062 | -2 187 | -40 | 70 | 24 | 13 048 | 239 | 13 287 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -251 miljoonaa euroa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2017: 192) johtuen pääosin Ruotsin kruunun vaikutuksesta (I/2017: Venäjän rupla). Osa tästä translaatiopositiosta on suojattu ja suojaustuloksen kurssivaikutus, 51 miljoonaa euroa (I/2017: -11), sisältyy muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 2 Laadintaperiaatteet.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -132 miljoonaa euroa vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana (I/2017: 78), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan kassavirtasuojaamiseen, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.
Vuoden 2017 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Lisätietoja liitetiedossa 8 Osakekohtainen osinko.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta kasvoi 155 miljoonalla eurolla vuoden 2017 aikana johtuen pääosin Fortum Oslo Varme AS:n hankinnasta. Fortum Oslo Varme AS käsitellään tytäryhtiönä, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Katso myös liite 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| milj. euroa Liite |
I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Kauden voitto | 400 | 340 | 882 | 942 |
| Oikaisuerät: | ||||
| Tuloverot 7 |
94 | 72 | 229 | 251 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 36 | 36 | 195 | 195 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 11 |
-47 | -59 | -148 | -136 |
| Poistot 9, 10 |
133 | 110 | 464 | 487 |
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 615 | 499 | 1 623 | 1 739 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 4 |
-77 | -76 | -347 | -348 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 538 | 423 | 1 275 | 1 390 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -3 | 3 | -76 | -82 |
| Saadut korot | 4 | 8 | 35 | 31 |
| Maksetut korot | -90 | -87 | -187 | -190 |
| Saadut osingot | 0 | 0 | 58 | 58 |
| Toteutuneet kurssierot | 42 | -58 | -83 | 17 |
| Maksetut välittömät verot | -17 | -18 | -83 | -82 |
| Muut erät | -2 | -1 | -28 | -29 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 473 | 270 | 912 | 1 115 |
| Käyttöpääoman muutos | -200 | 12 | 81 | -131 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | 273 | 282 | 993 | 984 |
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 9, 10 |
-133 | -180 | -657 | -610 |
| Hankitut osakkeet 6 |
-18 | -26 | -972 | -964 |
| Käyttöomaisuuden myynnit 9, 10 |
0 | 2 | 8 | 6 |
| Myydyt osakkeet 6 |
0 | 0 | 741 | 741 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille ja yhteisyrityksille 12 |
-1 | 10 | 43 | 32 |
| Pantattujen rahavarojen muutos 12 |
-63 | 182 | -3 | -248 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa 12 |
2 | 11 | 34 | 25 |
| Investointien rahavirta yhteensä | -213 | -1 | -807 | -1 019 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 60 | 280 | 187 | -33 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot 13 |
31 | 34 | 35 | 32 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 13 |
-456 | -292 | -543 | -707 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos 13 |
-20 | 31 | 68 | 17 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille 8 |
0 | 0 | -977 | -977 |
| Muut rahoituserät | 2 | 2 | -12 | -12 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | -444 | -225 | -1 428 | -1 647 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | -383 | 56 | -1 241 | -1 680 |
| Likvidit varat kauden alussa 1) 13 |
3 896 | 5 155 | 5 155 | 3 896 |
| Valuuttakurssierot likvideissä varoissa | -8 | 12 | -16 | -36 |
| Likvidit varat kauden lopussa 13 |
3 504 | 5 222 | 3 897 | 2 179 |
1) Avaavaan taseeseen 1.1.2018 on tehty -1 miljoonan euron oikaisu IFRS 9:n käyttöönoton vuoksi, katso liitetieto 2.1. Uusien IFRS standardien soveltaminen.
Toteutuneet kurssierot aiheutuivat pääasiassa Fortumin venäläisten ja ruotsalaisten tytäryritysten rahoituksesta sekä siitä, että konsernin ulkoinen rahoitus on pääasiassa euroissa. Toteutuneet kurssierot johtuvat näiden konsernin sisäisiä lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamisesta ja siitä, että suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kk sisällä.
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|
| Muutos selvitetyissä futuureissa, vähennys(+)/lisäys(-) | -91 | 19 | 141 | 31 |
| Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | -104 | 2 | -94 | -200 |
| Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | 12 | 21 | 19 | 10 |
| Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | -17 | -30 | 15 | 28 |
| Yhteensä | -200 | 12 | 81 | -131 |
Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa. Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Pantatut rahavarat sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, katso liitetieto 12.
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 103 | 172 | 690 | 621 |
| Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | 32 | 12 | -17 | 3 |
| Vieraan pääoman menot | -1 | -4 | -16 | -13 |
| Yhteensä | 133 | 180 | 657 | 610 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat 103 miljoonaa euroa (I/2017: 172). Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana, 133 miljoonaa euroa (I/2017: 180), sisältävät aikaisemmalta vuodelta maksamattomia investointeja, toisin sanoen investointeihin liittyvien ostovelkojen muutosta määrältään 32 miljoonaa euroa (I/2017: 12) mutta ei aktivoituja vieraan pääoman menoja määrältään -1 miljoonaa euroa (I/2017: -4). Aktivoidut vieraan pääoman menot on esitetty maksetuissa koroissa.
Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana 18 miljoonaa euroa (I/2017: 26). Osakehankinnat vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana sisältää pääasiassa osakehankinnan tytäryhtiöstä Plugsurfing GmbH, joka tarjoaa pilvipohjaisia sähköautojen latausratkaisuja, sekä investoinnin Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistamaan sijoitusrahastoon.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 0 | 0 | 54 | 54 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet | 0 | 0 | 687 | 687 |
| Yhteensä | 0 | 0 | 741 | 741 |
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut yritysmyyntejä. Katso lisätietoja vuoden 2017 yritysmyynneistä liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Nettovelka kauden alussa | 988 | -48 | -48 | -347 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9) | 1 | 1 | ||
| Muuntoerot | -16 | -7 | -15 | -24 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 538 | 423 | 1 275 | 1 390 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -3 | 3 | -76 | -82 |
| Maksetut nettorahoituskulut | -45 | -137 | -199 | -107 |
| Maksetut välittömät verot | -17 | -18 | -83 | -82 |
| Käyttöpääoman muutos | -200 | 12 | 81 | -131 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -133 | -180 | -657 | -610 |
| Yrityshankinnat | -18 | -26 | -972 | -964 |
| Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | 0 | 2 | 749 | 747 |
| Osakaslainat osakkuusyrityksille | -1 | 10 | 43 | 32 |
| Muutos muissa korollisissa saamisissa | -61 | 193 | 31 | -223 |
| Osingot | 0 | 0 | -977 | -977 |
| Muut rahoitustoiminnot | 2 | 2 | -17 | -17 |
| Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) | 62 | 282 | -802 | -1 022 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos, arvostus jaksotettuun hankintamenoon, | ||||
| hankitut tytäryhtiölainat ja muut muutokset | -11 | -11 | 248 | 248 |
| Nettovelka kauden lopussa | 899 | -347 | 988 | 899 |
Fortumin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa strategian toteuttamisen. Vahva tase ja joustava pääomarakenne ovat prioriteetteja. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 291 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406). Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot liikevoittoon. Vertailukelpoinen käyttökate lasketaan vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Fortumin vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate -tavoitesuhde on noin 2,5x.
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 12kk | 2017 |
| Korolliset velat | 4 403 | 4 885 |
| Vähennetään: Likvidit varat | 3 504 | 3 897 |
| Nettovelka | 899 | 988 |
| Liikevoitto | 1 251 | 1 158 |
| Lisätään: Poistot | 487 | 464 |
| Käyttökate | 1 738 | 1 623 |
| Vähennetään: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 348 | 347 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 1 390 | 1 275 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | 0,6 | 0,8 |
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat esitetty liitetiedossa 22.
| 31.3.2018 31.3.2017 | 31.12.2017 | Edelliset 12kk |
||
|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa | 538 | 423 | 1 275 | 1 390 |
| Tulos/osake (laimentamaton), euroa | 0,43 | 0,38 | 0,98 | 1,03 |
| Sijoitettu pääoma, milj. euroa | 16 776 | 19 023 | 18 172 | 16 776 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 899 | -347 | 988 | |
| Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa | 120 | 207 | 1 815 | 1 728 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa | 103 | 172 | 690 | 621 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) | 11,0 | 8,3 | 7,1 | 7,7 |
| Oman pääoman tuotto, % 1) | 10,7 | 8,2 | 6,6 | 7,1 |
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1) | 0,4 | -0,2 | 0,8 | 0,6 |
| Korkokate | 14,5 | 13,2 | 8,7 | 9,2 |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 14,0 | 11,5 | 7,8 | 8,4 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 196,4 | -360,9 | 83,9 | 124,1 |
| Velkaantumisaste, % | 7 | -2 | 7 | |
| Oma pääoma/osake, euroa | 13,64 | 15,82 | 14,69 | |
| Omavaraisuusaste, % | 58 | 64 | 61 | |
| Henkilöstön lukumäärä | 8 731 | 8 186 | 8 785 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 8 748 | 8 136 | 8 507 | |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 | 888 367 | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 312 | 888 367 | 888 367 | |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 888 367 | 888 367 | 888 367 | |
| Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta 2) | 888 294 | - | - |
1) Tiedot vuosineljänneksittäin on muunnettu vuositasolle lukuun ottamatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
2) 31.3.2018 Fortumilla oli 72 580 omaa osaketta johtuen yhtiökokouksen 28.3.2018 tekemästä päätöksestä. Yhtiökokous päätti, että oikeudet kaikkiin sellaisiin Yhteistilillä olleisiin osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin, joiden kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ollut vaadittu ennen yhtiökokouksen päätöstä, on menetetty. Länsivoima Oyj:n (entinen Lounais-Suomen Sähkö Oy) sulautuessa Fortum Oyj:hin vuonna 2000 Fortum suoritti sulautumisvastikkeena annetut Fortum Oyj:n osakkeet niille Länsivoima Oyj:n osakkeenomistajille, jotka eivät olleet esittäneet osakekirjojaan ja vaatineet oikeuksiensa kirjaamista arvoosuusjärjestelmään, näiden osakkeenomistajien lukuun perustetulle yhteiselle arvo-osuustilille. Menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2017 konsernitilinpäätöksen kanssa.
Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Noudatetut laadinta- ja esittämisperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2017 noudatettujen periaatteiden ja esitystavan kanssa lukuun ottamatta kahta uutta IFRS-standardia (FRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista) sekä IFRS 2 Osakeperusteisen maksut -standardiin tehtyä muutosta.
Fortum on soveltanut IFRS 9 "Rahoitusintrumentit" laskentastandardia 1.1.2018 lähtien. Standardissa on uusia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista, suojauslaskentaa ja rahoitusvarojen arvonalentumista koskien. Fortum on soveltanut uusia säännöksiä takautuvasti, mutta käyttäen siirtymäsäännösten mahdollisuutta olla muuttamatta vertailukauden tietoja. Siitä johtuen siirtymän vaikutus on esitetty muutoksena kertyneissä voittovaroissa 1.1.2018. Suojauslaskennan muutoksia on kuitenkin sovellettu prospektiivisesti ja siten niillä ei ole vaikutusta edellisten kausien lukuihin tai niiden esittämiseen.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista sisältää kattavan viiden vaiheen mallin liikevaihdon tulouttamiseksi. Viisivaiheista mallia soveltamalla liikevaihto tuloutuu, kun tavarat tai palvelut luovutetaan asiakkaalle. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu. Fortum on ottanut uuden standardin käyttöön 1.1.2018 osittain takautuvasti, eli vuoden 2017 vertailutietoja muuttamatta. Osittain takautuvassa soveltamisvaihtoehdossa uuteen standardiin siirtymisestä aiheutuva kumulatiivinen vaikutus oikaistaan yhtiön avaavan taseen 1.1.2018 kertyneisiin voittovaroihin.
Alla olevassa taulukossa on esitetty avaavan taseen 1.1.2018 IFRS 9 ja 15-siirtymästä aiheutuvat vaikutukset.
| 1.1.2018 | Muutos | Arvostus | Myyntiprovi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (IAS 39 ja | suojaus | periaatteen | Uudelleen | sioiden | 1.1.2018 | ||
| milj. euroa | 18) | laskennassa | muutos | arvostus | aktivointi | Muut | (IFRS 9 ja 15) |
| VARAT | |||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 1 064 | 20 | 1 084 | ||||
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 900 | 165 | 2 066 | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | |||||||
| Arvostettu hankintamenoon | 969 | -77 | -2 | -145 | 746 | ||
| Arvostettu käypään arvoon | |||||||
| tulosvaikutteisesti Muut pitkäaikaiset varat |
11 902 | 77 | -2 | -5 | -20 | 75 11 877 |
|
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 15 835 | 0 | 0 | -3 | 15 | 1 | 15 848 |
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirransuojaus | 106 | 14 | 121 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 134 | -14 | 120 | ||||
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | |||||||
| Arvostettu hankintamenoon | 395 | -32 | 363 | ||||
| Arvostettu käypään arvoon | |||||||
| tulosvaikutteisesti | 32 | 32 | |||||
| Muut lyhytaikaiset varat | 5 282 | -3 | 5 279 | ||||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 5 918 | 0 | 0 | 0 | -3 | 0 | 5 915 |
| Varat yhteensä | 21 753 | 0 | 0 | -3 | 12 | 1 | 21 763 |
| OMA PÄÄOMA | |||||||
| Oma pääoma yhteensä | 13 287 | 0 | 0 | -3 | 10 | 1 | 13 295 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirran ja käyvän arvon suojaus | 68 | 70 | 138 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 146 | -70 | 76 | ||||
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma |
6 174 | 3 | 6 176 | ||||
| yhteensä | 6 388 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 6 390 |
| Johdannaisinstrumentit | |||||||
| Rahavirransuojaus | 44 | 82 | 126 | ||||
| Ei suojauslaskentaa | 156 | -82 | 74 | ||||
| Muu lyhytaikainen vieras pääoma | 1 879 | 1 879 | |||||
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 078 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 078 |
| Vieras pääoma yhteensä | 8 466 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 8 469 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 753 | 0 | 0 | -3 | 12 | 1 | 21 763 |
IFRS 9 yksinkertaistaa suojauslaskennan vaatimuksia ja yhdenmukaistaa ne yrityksen riskienhallinnan strategioiden ja tavoitteiden kanssa. Fortumin suojaavista hyödykejohdannaisista johtuva tulosvolatiliteetti tulee pienentymään, koska suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään täysimääräisinä laajassa tuloksessa. Suurin osa suojauslaskennan ulkopuolella olevista sähköjohdannaisista pääsee IFRS 9:n mukaisen suojauslaskennan piiriin. Tuloslaskelman volatiliteetti pienenee vähitellen johtuen prospektiivisesta soveltamisesta.
Kaikki Fortumin johdannaiset (sähkö-, valuutta- ja korkoinstrumentit), jotka ovat olleet IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan piirissä säilyvät IFRS 9 mukaisessa suojauslaskennassa. Systeemihintaiset tuotteet, joka eivät ole aikaisemmin täyttäneet IAS 39 sääntöpohjaisia suojauslaskennan vaatimuksia, kelpaavat IFRS 9:n mukaiseen suojauslaskentaan. Lisäksi mahdollisuus soveltaa suojauslaskentaa yhteen tai useampaan riskikomponenttiin erikseen tai yhdessä on laajentanut suojauslaskennan piiriä aluehintaero (EPAD) hyödykejohdannaisiin ja valuuttajohdannaisiin, jotka molemmat toimivat täydellisinä suojauksina sähkön hintariskin vastaaville komponenteille.
Uudet arvonalentumissäännökset pohjautuvat odotettavissa oleviin luottotappiomalleihin ("ECL") ja ne korvaavat aiemmat IAS 39:n toteutuneisiin tappioihin pohjautuvat mallit. Uusia arvonalentumismalleja sovelletaan rahoitusomaisuuteen kuten myyntisaamisiin, lainasaamisiin ja likvideihin varoihin.
ECL mallien käyttöönotto aiheutti pienen kasvun luottotappiovarauksessa. Vastaava määrä verovaikutuksella vähennettynä, 3 miljoonaa euroa, kirjattiin kertyneiden voittovarojen oikaisuksi 1.1.2018. Tulevaisuuden vaikutukset tulevat vaihtelemaan kausiluontoisuudesta sekä myyntisaamisten tasosta johtuen.
Suurin osa rahoitusvaroista, kuten korolliset saamiset ja likvidit varat, luokitellaan "pidetään hallussa rahavirtojen keräämiseksi (held-to-collect)" liiketoimintamallin mukaan ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimusehdoissa määrätään yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksusta tiettyinä ajankohtina (SPPI-kriteeri). Kun SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat luokitelllaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti -kategoriaan. Rahoitusvarojen uudelleenluokittelu IFRS 9 kategorioiden mukaisiksi ei vaikuttanut niiden arvostukseen, eikä kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018.
Tietyt sijoitukset (osakaslaina Teollisuuden Voima Oyj:lle, 145 miljoonaa euroa, ja omistus Lapin Sähkövoima Oy:ssä, 20 miljoonaa euroa) on luokiteltu osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Fortum dokumentoi suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja suojausstrategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, täyttävätkö suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset seuraavat suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset:
• suojausaste on sama kuin mikä on johdettavissa konsernin suojattavan kohteen määrästä, jota todellisuudessa suojataan, ja konsernin suojausinstrumenttien määrästä, jota todellisuudessa käytetään suojattavan kohteen suojaamiseen.
Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia.
Fortum kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostetusta rahoitusomaisuudesta vähennyserän, joka vastaa odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Loss, ECL) kunakin raportointipäivänä. Vähennyserä kirjataan lainasaamisista, myyntisaamisista ja likvideistä varoista. Mikäli rahoitusomaisuuteen liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisestä arvostamisesta, vähennyserä vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita. Jos luottoriski kasvaa merkittävästi, vähennyserä vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Vähennyserää ei lasketa käteisestä, käteistalletuksista eikä vakuuksista.
Fortumilla on kaksi ECL-mallia: vastapuolikohtainen malli ja salkkukohtainen malli. Vastapuolikohtaista ECL-mallia sovelletaan sopimuskohtaisesti talletuksiin, lainoihin ja myyntisaamisiin suurten asiakkaiden osalta. Tämän mallin odotettavissa olevat luottotappiot pohjautuvat arvioon kunkin vastapuolen velkojen maksukyvyttömyysriskistä. Salkkukohtaista mallia, joka on määritelty erikseen jokaiselle liiketoiminnalle sekä maalle, käytetään myyntisaamisiin kuluttajilta sekä pieniltä yritysasiakkailta. Odotettavissa olevat luottotappiot pohjautuvat luottotappioiden historiaan kuitenkin ottaen huomioon myös tulevan kehityksen.
Arvostusluokka määräytyy yrityksen rahoitusomaisuuden hallintaan liittyvän liiketoimintamallin sekä sopimuksellisten kassavirtojen perusteella. Fortum luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin:
| Arvostusluokka Jaksotettu hankintameno |
Liiketoimintamalli Tarkoituksena on pitää rahoitusomaisuutta hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja SPPI-kriteeri täyttyy |
|---|---|
| Käypä arvo laajan tuloksen erien kautta |
Tarkoituksena on pitää rahoitusomaisuutta hallussa sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen että myynnistä saatavien rahavirtojen keräämiseksi ja SPPI-kriteeri täyttyy |
| Käypä arvo tulosvaikutteisesti | Muut kuin yllä kuvatut liiketoimintamallit sekä rahoitusomaisuus, joka ei täytä SPPI-kriteeriä |
IFRS 15-siirtymällä ei ole merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Suurin muutos on asiakkuuksien hankinnasta aiheutuvien myyntiprovisioiden käsittely Consumer Solutions -segmentissä. IFRS 15-standardin mukaan myyntiprovisiot aktivoidaan ja poistetaan sopimuksen odotetun keston kuluessa. Ennen IFRS 15-standardin käyttöönottoa myyntiprovisiot kirjattiin pääasiassa kuluiksi ja uuden laadintaperiaatteen käyttöönotto muuttaa siten kulujen ajoittumista ja luokittelua. Muutos vaikuttaa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen sekä investointeihin Consumer Solutions -segmentissä.
Myyntiprovisioiden käsittelyn muutoksen lisäksi joitakin eriä tuloslaskelmassa ja taseessa on uudelleen luokiteltu IFRS 15-soveltamisalaan ja päämies vs. agentti-tarkasteluun liittyen.
Vaikutus vuoden 2018 ensimmäiseen neljänneeksen tulokseen on esitetty alla:
| milj. euroa | I/2018 ilman IFRS 15:ta |
Myynti provisiot |
Uudelleen luokittelut |
Raportoitu I/2018 |
|---|---|---|---|---|
| Lyhennetty konsernin tuloslaskelma | ||||
| Liikevaihto | 1 678 | -93 | 1 585 | |
| Muut tuotot | 17 | 7 | 24 | |
| Materiaalit ja palvelut | -911 | 86 | -825 | |
| Poistot | -125 | -7 | -133 | |
| Muut kulut | -139 | 7 | -133 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 406 | -1 | 0 | 405 |
| Tuloverot | -95 | 0 | -94 | |
| Kauden voitto | 400 | -1 | 0 | 400 |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 531 | 7 | 0 | 538 |
Uusien asiakassopimusten hankinnasta sekä olemassa olevien asiakkuuksien säilyttämisestä aiheutuvat lisämenot aktivoidaan Consumer Solutions -divisioonassa aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan sopimuksen odotetun keston aikana.
Fyysisen sähkön myyntisopimukset Nord Pool -sähköpörssiin tai muille tukkumarkkinoille tehdään päivää ennen toimitusta tai samana päivänä kun toimitus tapahtuu. Sopimuksen kestoaika on siten hyvin lyhyt. Myyntihinta on sähkön spot-hinta eikä siten sisällä muuttuvia elementtejä. Sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä Nord Pool -markkinalla tai muulla tukkumarkkinalla määrittyvään hintaan.
Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkön siirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan.
Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Lämmön jakelu ja myynti eivät muodosta Fortumin tulkinnan perusteella erillisiä suoritevelvoitteita, vaan sisältyvät molemmat lupaukseen olla valmiudessa toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. IFRS 15 standardin mukaisesti kiinteä maksu ja muuttuva lämpömaksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien maksujen perusteella. Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja toimitus ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella.
Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte käsitellään. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, joka tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu.
Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella.
Muutos tarkentaa osakeperusteisten maksujen luokittelua omaan pääomaan ja velkoihin. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.
38(60)
IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardia sovelletaan 1.1.2019 alkaen. Voimassa olevan IAS 17 –standardin mukaan vuokralle ottaja luokittelee vuokrasopimuksensa joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Uudessa IFRS 16 –standardissa luokittelu poistuu vuokralle ottajan osalta, sillä melkein kaikki käyttöoikeutta koskevat hyödykkeet tullaan kirjaamaan taseeseen. IFRS 16:n olennaiset muutokset koskevat lähinnä vuokralle ottajia:
Tällä hetkellä Fortumilla on muita vuokrasopimuksia, joiden vuokra-ajat sekä niihin liittyvät jatko-optiot ovat eripituisia. Suurin osa vuokrasopimuksista käsittää maa-alueita ja toimistorakennuksia. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset olivat 161 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa (vuoden 2017 lopussa: 160). Näin ollen standardin käyttöönoton vaikutusten ei odoteta olevan merkittäviä.
IFRS 16 -standardin vaikutusten analyysi on käynnissä ja saadaan päätökseen vuoden 2018 aikana. Analyysi sisältää:
Tähän menneessä ei ole havaittu merkittäviä muutostarpeita. Fortum suunnittelee soveltavansa siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista standardin käyttöönottohetkellä.
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.
Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:
| Keskimääräinen valuuttakurssi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1-3/2018 | 1-12/2017 | 1-9/2017 | 1-6/2017 | 1-3/2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 9,9962 | 9,6392 | 9,5803 | 9,5900 | 9,5257 |
| Norja (NOK) | 9,6737 | 9,3497 | 9,2343 | 9,1923 | 9,0030 |
| Puola (PLN) | 4,1790 | 4,2556 | 4,2707 | 4,2707 | 4,3189 |
| Venäjä (RUB) | 69,7770 | 66,0349 | 65,1995 | 63,4507 | 62,6996 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.3.2018 | 31.12.2017 | 30.9.2017 | 30.6.2017 | 31.3.2017 | |
| Ruotsi (SEK) | 10,2843 | 9,8438 | 9,6490 | 9,6398 | 9,5322 |
| Norja (NOK) | 9,6770 | 9,8403 | 9,4125 | 9,5713 | 9,1683 |
| Puola (PLN) | 4,2106 | 4,1770 | 4,3042 | 4,2259 | 4,2265 |
| Venäjä (RUB) | 70,8897 | 69,3920 | 68,2519 | 67,5449 | 60,3130 |
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Varausten kirjaaminen olemassa olevista velvoitteista edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2017.
Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat Generation, City Solutions, Consumer Solutions ja Russia. Muut sisältää M&A and Solar & Wind Development, Technology and New Ventures sekä konsernitoiminnot.
Fortumin liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Taulukoiden otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.
| Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | I/2018 | I/2017 | I/2018 | I/2017 | I/2018 | I/2017 | I/2018 | I/2017 | I/2018 | I/2017 | I/2018 | I/2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti | 489 | 470 | 34 | 42 | 482 | 176 | 248 | 235 | 9 | 3 | 1 262 | 926 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 265 | 175 | 0 | 0 | 88 | 113 | 0 | 0 | 354 | 289 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 50 | 42 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 50 | 42 | |
| Muut myynnit | 8 | 4 | 26 | 31 | 65 | 66 | 0 | 1 | 23 | 21 | 122 | 122 | |
| Liikevaihto | 497 | 474 | 375 | 290 | 547 | 242 | 336 | 349 | 32 | 24 | 1 787 | 1 379 | |
| Eliminoinnit 2) | -10 | -10 | -11 | -3 | -1 | 0 | 0 | 0 | -19 | -16 | -41 | -29 | |
| Nord Pool netotus 2) | -161 | -118 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 488 | 465 | 364 | 287 | 545 | 242 | 336 | 349 | 13 | 8 | 1 585 | 1 232 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 252 | 166 | 129 | 94 | 31 | 14 | 142 | 168 | -16 | -20 | 538 | 423 | |
| Poistot | -33 | -30 | -42 | -38 | -14 | -2 | -37 | -36 | -7 | -4 | -133 | -110 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 220 | 136 | 87 | 56 | 17 | 12 | 104 | 132 | -23 | -24 | 405 | 313 | |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 26 | 0 | 26 | 1 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | 63 | 92 | 1 | 3 | -1 | -21 | 0 | 0 | -8 | 1 | 54 | 74 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | -4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -4 | 2 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 59 | 94 | 1 | 3 | -1 | -21 | 0 | 0 | 18 | 1 | 77 | 76 | |
| Liikevoitto | 279 | 230 | 88 | 59 | 16 | -9 | 104 | 132 | -5 | -23 | 482 | 389 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | 11 | -2 | -1 | 44 | 46 | 0 | 0 | 5 | 1 | -1 | 14 | 47 | 59 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -36 | -36 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | -94 | -72 | ||||||||||
| Kauden voitto | 400 | 340 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | 0 | 9 | 34 | 17 | 34 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 9, 10 |
38 | 24 | 27 | 21 | 10 | 2 | 10 | 32 | 17 | 94 | 103 | 172 | |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 1 | 1 | 4 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Segmenttitiedot edelliseltä 12 kk:lta | Generation1) | City Solutions1) | Consumer Solutions |
Russia | Muut | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | Edell. | ||||||||
| milj. euroa | Liite | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 | 12kk | 2017 |
| Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin | |||||||||||||
| Sähkönmyynti | 1 668 | 1 649 | 113 | 121 | 1 168 | 862 | 850 | 837 | 21 | 15 | 3 819 | 3 483 | |
| Lämmönmyynti | 0 | 0 | 613 | 523 | 0 | 0 | 233 | 258 | 0 | 0 | 847 | 782 | |
| Jätteiden käsittelyn myynti | 0 | 0 | 203 | 195 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 203 | 195 | |
| Muut myynnit | 32 | 28 | 170 | 175 | 234 | 235 | 5 | 6 | 89 | 87 | 531 | 531 | |
| Liikevaihto | 1 700 | 1 677 | 1 100 | 1 015 | 1 402 | 1 097 | 1 088 | 1 101 | 110 | 102 | 5 399 | 4 991 | |
| Eliminoinnit 2) | -15 | -15 | -27 | -19 | -4 | -3 | 0 | 0 | -70 | -67 | -115 | -103 | |
| Nord Pool netotus 2) | -410 | -367 | |||||||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 1 685 | 1 662 | 1 073 | 996 | 1 397 | 1 094 | 1 088 | 1 101 | 40 | 35 | 4 873 | 4 520 | |
| Vertailukelpoinen käyttökate | 689 | 603 | 297 | 262 | 74 | 57 | 412 | 438 | -79 | -83 | 1 390 | 1 275 | |
| Poistot | -128 | -125 | -167 | -163 | -28 | -16 | -143 | -142 | -21 | -18 | -487 | -464 | |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 562 | 478 | 129 | 98 | 46 | 41 | 268 | 296 | -101 | -102 | 903 | 811 | |
| Arvonalentumiset | 6 | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 6 | |
| Myyntivoitot ja muut | 6 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 0 | 0 | 348 | 322 | 351 | 326 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien | |||||||||||||
| johdannaisten käyvän arvon muutokset | -14 | 15 | 1 | 3 | 16 | -4 | 0 | 0 | -9 | 0 | -6 | 14 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 14 | -5 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -5 | 1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -12 | 23 | 2 | 4 | 18 | -2 | 0 | 0 | 339 | 322 | 348 | 347 | |
| Liikevoitto | 550 | 501 | 131 | 102 | 64 | 39 | 267 | 295 | 239 | 221 | 1 251 | 1 158 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | 11 | -2 | -1 | 78 | 80 | 0 | 0 | 35 | 31 | 23 | 38 | 136 | 148 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -195 | -195 | |||||||||||
| Tuloverot | 7 | -251 | -229 | ||||||||||
| Kauden voitto | 942 | 882 | |||||||||||
| Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | |||||||||||||
| segmenteittäin | |||||||||||||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 6 | 90 | 90 | 388 | 386 | 486 | 486 | 131 | 125 | 14 | 39 | 1 108 | 1 125 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 9, 10 | 188 | 174 | 176 | 170 | 15 | 7 | 130 | 152 | 110 | 187 | 621 | 690 |
| josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 2 | 3 | 3 | 2 | 0 | 0 | 5 | 7 | 3 | 4 | 13 | 16 | |
| Osakkeiden bruttodivestoinnit | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | 55 | 55 | 0 | 0 | 687 | 687 | 742 | 742 |
1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.
2) Netotus ja eliminoinnit sisältää sisäisten erien eliminoinnit ja Nord Pool netotuksen. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.
| Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.3. | 31.12. | 31.3. | 31.12. | 31.3. | 31.12. | 31.3. | 31.12. | 31.3. | 31.12. | 31.3. | 31.12. | |
| Liite milj. euroa |
2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 |
| Korottomat varat | 5 915 | 6 097 | 3 507 | 3 517 | 1 046 | 923 | 2 737 | 2 812 | 472 | 452 | 13 677 | 13 801 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 11 |
937 | 785 | 633 | 611 | 0 | 0 | 473 | 472 | 31 | 32 | 2 074 | 1 900 |
| Eliminoinnit | -17 | -19 | ||||||||||
| Segmenttien varat yhteensä | 6 852 | 6 882 | 4 140 | 4 128 | 1 046 | 923 | 3 210 | 3 284 | 503 | 483 | 15 733 | 15 682 |
| Korolliset saamiset 12 |
1 291 | 1 406 | ||||||||||
| Laskennalliset verosaamiset | 61 | 73 | ||||||||||
| Muut varat | 682 | 696 | ||||||||||
| Likvidit varat | 3 504 | 3 897 | ||||||||||
| Varat yhteensä | 21 272 | 21 753 | ||||||||||
| Segmenttien velat | 1 154 | 1 210 | 422 | 400 | 254 | 285 | 119 | 124 | 141 | 207 | 2 090 | 2 227 |
| Eliminoinnit | -17 | -19 | ||||||||||
| Segmenttien velat yhteensä | 2 073 | 2 208 | ||||||||||
| Laskennalliset verovelat | 791 | 819 | ||||||||||
| Muu vieras pääoma | 1 633 | 554 | ||||||||||
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 4 496 | 3 581 | ||||||||||
| Korollinen vieras pääoma 13 |
4 403 | 4 885 | ||||||||||
| Oma pääoma | 12 372 | 13 287 | ||||||||||
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 272 | 21 753 | ||||||||||
| Henkilöstön lukumäärä | 1 038 | 1 035 | 1 906 | 1 907 | 1 510 | 1 543 | 3 401 | 3 495 | 876 | 805 | 8 731 | 8 785 |
| Henkilöstö keskimäärin 1) | 1 037 | 1 036 | 1 908 | 1 807 | 1 522 | 1 180 | 3 434 | 3 710 | 847 | 774 | 8 748 | 8 507 |
1) Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
| Generation | City Solutions | Consumer Solutions |
Russia | Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liite | Edell. 12kk |
31.12. 2017 |
Edell. 12kk |
31.12. 2017 |
Edell. 12kk |
31.12. 2017 |
Edell. 12kk |
31.12. 2017 |
Edell. 12kk |
31.12. 2017 |
| milj. euroa Vertailukelpoinen liikevoitto |
562 | 478 | 129 | 98 | 46 | 41 | 268 | 296 | -101 | -102 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11 -2 |
-1 | 78 | 80 | 0 | 0 | 35 | 31 | 23 | 38 |
| Oikaisu erään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||||||
| tuloksesta | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden | ||||||||||
| osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 559 | 482 | 208 | 178 | 46 | 41 | 303 | 327 | -77 | -63 |
| Segmenttien varat kauden lopussa | 6 852 | 6 882 | 4 140 | 4 128 | 1 046 | 923 | 3 210 | 3 284 | 503 | 483 |
| Segmenttien velat kauden lopussa | 1 154 | 1 210 | 422 | 400 | 254 | 285 | 119 | 124 | 141 | 207 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | 5 698 | 5 672 | 3 718 | 3 728 | 792 | 638 | 3 091 | 3 161 | 362 | 276 |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1) | 5 729 | 5 753 | 3 387 | 3 218 | 476 | 348 | 3 209 | 3 248 | 445 | 475 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 9,8 | 8,4 | 6,1 | 5,5 | 9,6 | 11,7 | 9,4 | 10,1 | -17,3 | -13,3 |
1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;
Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);
Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat tiedot).
Katso myös laadintaperiaatteet konsernitilinpäätöksen 2017 liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | |
| milj. euroa | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 |
| Pitkäaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| Muut sijoitukset 1) | 0 | 0 | 0 | 48 | 58 | 65 | 48 | 58 | 65 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 15 | 7 | 5 | -14 | -7 | -5 | 2 | 0 | 0 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 0 | 0 | 74 | 98 | 66 | -37 | -23 | -30 | 38 | 76 | 35 | ||||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 168 | 226 | 153 | 168 | 226 | 153 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 31 | 66 | 85 | 31 | 66 | 85 | |||||||||
| Muut hyödyke futuurit ja | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 33 | 6 | 8 | 0 | 0 | -24 | -3 | -1 | 9 | 3 | 7 | ||||
| Korolliset saamiset | 67 | 76 | 67 | 76 | |||||||||||
| Pitkäaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 33 | 6 | 8 | 288 | 397 | 309 | 115 | 58 | 141 | -75 | -33 | -36 | 362 | 429 | 422 |
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 51 | 15 | 28 | -42 | -14 | -7 | 10 | 1 | 21 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 12 | 0 | 8 | 182 | 283 | 253 | -136 | -148 | -192 | 58 | 135 | 69 | |||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 94 | 15 | 85 | 94 | 15 | 85 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 60 | 4 | 29 | 60 | 4 | 29 | |||||||||
| Muut hyödyke futuurit ja | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 119 | 78 | 186 | 2 | 1 | -67 | -69 | -151 | 53 | 12 | 36 | ||||
| Korolliset saamiset | 31 | 32 | 31 | 32 | |||||||||||
| Lyhytaikaisissa varoissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 131 | 78 | 194 | 387 | 319 | 396 | 31 | 0 | 32 | -245 | -231 | -350 | 306 | 166 | 272 |
| Yhteensä | 164 | 84 | 202 | 675 | 716 | 705 | 146 | 58 | 173 | -320 | -264 | -386 | 669 | 595 | 694 |
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 2) | Yhteensä | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | 31.3.20 | 31.3.20 | 31.12.2 | |
| milj. euroa | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 | 18 | 17 | 017 |
| Pitkäaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| Korolliset velat 3) | 1 065 | 1 270 | 1 037 | 1 065 | 1 270 | 1 037 | |||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 122 | 23 | 28 | -14 | -7 | -5 | 109 | 16 | 23 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 57 | 101 | 131 | -37 | -23 | -30 | 20 | 78 | 100 | ||||||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 48 | 53 | 45 | 48 | 53 | 45 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 2 | 23 | 43 | 2 | 23 | 43 | |||||||||
| Muut hyödyke futuurit ja termiinit |
|||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 32 | 6 | 3 | 0 | 2 | 1 | -24 | -3 | -1 | 9 | 5 | 3 | |||
| Pitkäaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| yhteensä | 32 | 6 | 3 | 1 294 | 1 472 | 1 285 | 0 | 0 | 0 | -75 | -33 | -36 | 1 253 | 1 445 | 1 251 |
| Lyhytaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | |||||||||||||||
| Sähköjohdanaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 245 | 34 | 39 | -42 | -14 | -7 | 204 | 20 | 31 | ||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 1 | 0 | 7 | 182 | 284 | 315 | -136 | -148 | -192 | 48 | 136 | 131 | |||
| Korko- ja | |||||||||||||||
| valuuttajohdannaiset | |||||||||||||||
| Sovelletaan | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 3 | 16 | 12 | 3 | 16 | 12 | |||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 27 | 122 | 12 | 27 | 122 | 12 | |||||||||
| Muut hyödyke futuurit ja | |||||||||||||||
| termiinit | |||||||||||||||
| Ei sovelleta | |||||||||||||||
| suojauslaskentaa | 92 | 84 | 160 | 4 | 3 | 4 | -67 | -69 | -151 | 28 | 18 | 13 | |||
| Lyhytaikaisissa veloissa | |||||||||||||||
| yhteensä Yhteensä |
93 125 |
84 90 |
167 170 |
461 1 755 |
459 1 931 |
382 1 667 |
0 0 |
0 0 |
0 0 |
-245 -320 |
-231 -264 |
-350 -386 |
309 1 562 |
312 1 757 |
200 1 451 |
1) Muut sijoitukset ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita ja koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 48 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 65). Osakkeiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sisältävät myös Fortumin omistuksen Fennovoimassa, 25 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 25).
2) Kun sähkö- ja muiden hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
3) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 274 miljoonaa euroa, josta varoja 354 miljoona euroa ja velkoja 80 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex sopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Maaliskuun 2018 lopussa Fortum oli saanut 98 miljoonaa euroa näista Credit Support Annex sopimuksista. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 12 Korolliset saamiset ja 13 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|
| Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 7 | 34 | 982 | 955 |
| Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 8 | 0 | 135 | 143 |
| Hankitut muut sijoitukset | 3 | 0 | 8 | 11 |
| Osakehankinnat (brutto) | 17 | 34 | 1 125 | 1 108 |
Fortum julkisti 26.9.2017 sopineensa E.ONin kanssa järjestelystä, jonka mukaan E.ONilla on oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa vuoden 2018 alussa. Marraskuussa 2017 Fortum teki kaikille Uniperin osakkeenomistajille suunnatun vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen arvoltaan 22 euroa osakkeelta.
Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika alkoi 7.11.2017 ja päättyi 16.1.2018. Ylimääräinen hyväksymisaika alkoi 20.1.2018 ja päättyi 2.2.2018. Varsinaisen ja ylimääräisen hyväksymisjakson aikana Fortumille tarjottiin yhteensä 172 439 375 Uniperin osaketta, mikä vastaa 47,12 %:n osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Ostotarjouksen toteutuminen edellyttää viranomaislupien saamista. Fortum odottaa saattavansa järjestelyn päätökseen vuoden 2018 puolivälissä.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole ollut olennaisia yrityshankintoja.
Fortum sai päätökseen kolmen tuulipuiston koko osakekannan hankinnan norjalaiselta Nordkraftilta tammikuussa 2017. Kauppa sisältää jo toiminnassa olevan Nygårdsfjelltin tuulipuiston, kuten myös täysin luvitetut Ånstadblåheian ja Sørfjordin projektit. Fortum on aloittanut Ånstadblåheian ja Sørfjordin rakentamisen ja arvioi käyttöönoton tapahtuvan vuosina 2018 ja 2019. Näiden kolmen tuulipuiston kapasiteetin arvioidaan valmistuttuaan olevan 170 MW.
Lokakuussa 2016 Fortum käynnisti vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin hankkiakseen loput Ekokem Oyj:n (nimi muutettu Fortum Waste Solutions Oy:ksi) osakkeet. Prosessi saatiin päätökseen maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Fortum omistaa 100 % yhtiön osakkeista.
Huhtikuussa 2017 Fortum ja RUSNANO päättivät 50/50 yhteistyösopimuksesta, jonka tavoite on varmistaa mahdollisuus takuuhinnan piirissä (CSA) olevan tuulivoiman rakentamiseen Venäjällä. RUSNANO on Venäjän valtion omistama kehitysyhtiö. Fortumin ja RUSNANOn 50/50 omistama sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 Venäjän valtion tuulihuutokaupassa oikeuden rakentaa 1000 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Jokainen investointi päätetään tapauskohtaisesti sijoitusrahaston kokonaisvaltuutuksen puitteissa. Fortumin sijoitusrahastoon sijoittaman oman pääoman määrä on enintään 15 miljardia ruplaa (tällä hetkellä noin 220 miljoonaa euroa). Pääoma sitoutuu mikäli investointipäätöksiä tehdään (noin 5 vuoden aikana). Vuoden 2017 aikana Fortum investoi 43 miljoonaa euroa rahastoon.
Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyt Oslon kaupungin kanssa saatiin päätökseen 4.8.2017. Fortum myi omistamansa 34,1 %:n osuuden Hafslund ASA:sta Oslon kaupungille. Fortum hankki 100 %:n osuuden Hafslund Markets AS:stä, 50 %:n osuuden Hafslund Varme AS:stä sisältäen Oslon kaupungin jätteenpolttolaitoksen Klemetsrudanlegget AS (KEA):n, nykyisin Fortum Oslo Varme AS, sekä 10 %:n osuuden Hafslund Produksjon Holding AS:stä. Järjestelyn velaton kokonaiskauppahinta oli noin 940 miljoonaa euroa.
Järjestelyn nettokauppahinta sisältäen toukokuussa 2017 saadun osingon oli noin 230 miljoonaa euroa.
Hafslund Markets ja Fortum Oslo Varme yhdistellään Fortum konserniin 1.8.2017 lähtien. Hafslund Markets yhdistellään Consumer Solutions segmenttiin. Fortumilla on operatiivinen vastuu tytäryhtiönä City Solutions -segmenttiin yhdistellystä Fortum Oslo Varmesta, jossa määräysvallattomilla omistajilla on 50 %:n osuus. Hafslund Produksjon Holding yhdistellään osakkuusyhtiönä ja se raportoidaan Generation segmentissä. Alustava liikearvo heinäkuun lopun taseesta tehdyn hankintamenolaskelman perusteella on 215 miljoonaa euroa Hafslund Marketsin ja 69 miljoonaa euroa Fortum Oslo Varmen osalta. Hankintamenolaskelma on alustava, koska kaikkia arvonmäärityksiä, erityisesti varauksiin liittyen, ei ole vielä saatu valmiiksi.
Hafslundin hankinnan vaikutus Consumer Solutions -segmentin vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen liikevaihtoon oli 315 miljoonaa euroa, vertailukelpoiseen liikevoittoon 13 miljoona euroa ja vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) 22 miljoonaa euroa (2017 liikevaihto 344 miljoonaa euroa, vertailukelpoinen liikevoitto 13 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen käyttökate 22 miljoonaa euroa). Vaikutus City Solutions segmentin vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen liikevaihtoon oli 67 miljoonaa euroa, vertailukelpoiseen liikevoittoon 32 miljoonaa euroa ja vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) 40 miljoona euroa (2017 liikevaihto 56 miljoonaa euroa, vertailukelpoinen liikevoitto 15 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen käyttökate 29 miljoonaa euroa).
Lokakuussa 2017 Fortum ja SUENKO perustivat yhteisyrityksen JSC Ural-Siberian Heat and Power Company (YUSTEK) vastaamaan Tyumenin alueen lämmönjakelusta Venäjällä. Fortum jatkaa yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajana alueella ja myy lämpöä YUSTEKille.
Joulukuussa 2017 Fortum hankki kolme aurinkovoimayhtiötä Hevel Groupilta. Pleshanovskayan (10 MW) ja Grachevskayan (10 MW) aurinkovoimalaitokset sijaitsevat Orenburgin alueella ja Bugulchanskayan (15 MW) aurinkovoimalaitos Bashkortostanin tasavallassa. Kaikki kolme voimalaitosta ovat toiminnassa ja saavat noin 15 vuoden ajan käyttöönotosta alkaen takuuhintaista (Capacity Supply Agreement, CSA) kapasitteettimaksua, joka vastaa noin 400 euroa/MWh. Laitokset otettiin käyttöön vuosina 2016 ja 2017.
| milj. euroa | Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Maksettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Maksamaton vastike | 0 | 0 | 9 | 9 |
| Vastike yhteensä | 589 | 152 | 79 | 820 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 374 | 84 | 77 | 535 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 2 |
| Liikearvo | 215 | 69 | 1 | 286 |
| milj. euroa | Hafslund Markets AS | Fortum Oslo Varme AS | Fortum yhteensä 1) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankittujen nettovarojen käyvät arvot |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
Hankitun omai suuden kirjan pitoarvo |
Käypien arvojen kohdis tukset |
Käypä arvo yhteensä |
| Rahavarat | 158 | 158 | 37 | 37 | 201 | 201 | |||
| Aineeton omaisuus | 12 | 284 | 296 | 0 | 0 | 17 | 334 | 352 | |
| Käyttöomaisuus | 5 | 5 | 526 | 207 | 733 | 604 | 208 | 811 | |
| Muut varat | 179 | 179 | 21 | 21 | 206 | 206 | |||
| Laskennalliset verovelat | -19 | -68 | -88 | -21 | -50 | -71 | -46 | -129 | -175 |
| Muu koroton vieras pääoma Korollinen vieras pääoma |
-176 0 |
-176 0 |
-39 -445 |
-39 -445 |
-217 -489 |
-217 -489 |
|||
| Hankitut nettovarat | 158 | 216 | 374 | 79 | 157 | 237 | 275 | 413 | 688 |
| Määräysvallattomat omistajat | 0 | 0 | 0 | 51 | 102 | 153 | 51 | 102 | 153 |
| Yhteensä | 158 | 216 | 374 | 29 | 55 | 84 | 225 | 310 | 535 |
1) Sisältää Norjan tuulipuistojen, Venäjän aurinkovoimayhtiöiden sekä muiden pienempien yrityshankintojen kautta hankitun omaisuuden kirjanpitoarvot ja käypien arvojen kohdistukset.
| milj. euroa | Hafslund Markets AS |
Fortum Oslo Varme AS |
Muut | Fortum yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit | ||||
| Rahana suoritettu vastike | 589 | 152 | 70 | 811 |
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 158 | 37 | 6 | 201 |
| Kurssierot | 1 | 0 | 2 | 3 |
| Hankinnan rahavirta | 432 | 116 | 65 | 613 |
| Maksamaton vastike | 9 | 9 | ||
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 445 | 44 | 489 | |
| josta Fortumin myöntämät lainat | -213 | -213 | ||
| Hankintahinnan oikaisut velan luonteisiin eriin | 54 | 26 | 0 | 80 |
| Kurssierot | 0 | 1 | 2 | 4 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 486 | 375 | 121 | 982 |
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
|---|---|---|---|---|
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 0 | 0 | 55 | 55 |
| Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0 | 0 | 687 | 687 |
| Myydyt osakkeet (brutto) | 0 | 0 | 742 | 742 |
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ole ollut yritysmyyntejä.
Fortum myi 34,1% :n omistusosuutensa Hafsund ASA:ssa Oslon kaupungille 3.8.2017 osana Hafslundin omistuksen uudelleenjärjestelyä. Fortum kirjasi 324 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton Muut-segmenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Myyntivoitto sisältää transaktiokulut ja se vastaa 0,36 euron osakekohtaista tulosta.
Marraskuussa 2017 Fortum möi 51%:n omistusosuutensa norjalaisesta sähkömyyntiyhtiöstä Røyken Kraft AS:stä vähemmistöosakkaalle Røyken Energiverk AS:lle. Yhtiö hankittiin osana Hafslund Markets AS:n konsernia Haslundin omistuksen uudelleenjärjestelyssä.
Heinäkuussa 2017 Fortum myi puolalaisen kaasunjakeluyhtiön DUON Dystrybucja S.A.:n koko osakekannan Infracapitalille. Infracapital on M&G Investmentsiin kuuluva infrastruktuuri-investointeihin keskittyvä rahastoyhtiö. DUON Dystrybucja S.A. toimii Puolassa verkkokaasun ja nesteytetyn maakaasun jakeluyhtiönä. Fortum hankki yhtiön vuonna 2016 osana sähkön- ja kaasunmyyntiyhtiö DUONin yritysostoa (nykyisin Fortum Markets Polska S.A.). Fortum kirjasi Consumer Solutions -segmentin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tulokseen 2 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja.
Tuloverot tammi-maaliskuulta 2018 olivat 94 miljoonaa euroa (I/2017: 72). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 19,0 % (I/2017: 17,4 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, ilman osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, verovapaita myyntivoittoja, verokantojen muutoksia sekä muita merkittäviä kertaluontoisia tuloveroeriä, oli 21,0 % (I/2017: 20,4 %).
Fortum on aikaisempina vuosina maksanut veroja liittyen käynnissä oleviin verokiistoihin. Valitusprosessit ovat kesken ja lainopillisten arvioiden sekä niitä tukevien lausuntojen perusteella maksut on kirjattu saamiseksi, 141 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 142), sisältyen verosaamisiin. Katso lisätietoja liitetiedosta 19 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.
Vuoden 2017 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 28.3.2018. Osinko maksettiin 10.4.2018. Osinko on kirjattu velaksi tässä osavuosikatsauksessa taseen Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma -erään.
Vuoden 2016 osingonjaosta, 1,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 977 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 4.4.2017. Osinko maksettiin 13.4.2017.
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 064 | 467 | 467 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 15) | 20 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 083 | 467 | 467 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 9 | 23 | 637 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 11 | 7 | 18 |
| Päästöoikeuksien muutos | 2 | 0 | 0 |
| Poistot | -19 | -6 | -30 |
| Uudelleenryhmittelyt | 5 | 1 | 14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 2 | 16 | -41 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 094 | 507 | 1 064 |
| Liikearvon osuus aineettomista hyödykkeistä | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden alussa | 613 | 353 | 353 |
| Yrityshankinnat 1) | 0 | 14 | 286 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | 2 | 0 | -27 |
| Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa | 614 | 367 | 613 |
1) Katso lisätietoja liitetiedosta 6 Yrityshankinnat ja -myynnit
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 10 510 | 9 930 | 9 930 |
| Tytäryhtiöhankinnat | 0 | 20 | 811 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 91 | 166 | 672 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | -16 | -1 | -6 |
| Vähennykset | 0 | -1 | -8 |
| Poistot | -114 | -104 | -434 |
| Myynnit | 0 | 0 | -53 |
| Uudelleenryhmittelyt | -5 | -1 | -14 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -221 | 198 | -389 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 10 245 | 10 207 | 10 510 |
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 900 | 2 112 | 2 112 |
| Laskentakäytännön muutosten vaikutus (IFRS 9)1) | 166 | - | - |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 066 | 2 112 | 2 112 |
| Osakkuusyritysten hankinnat | 8 | 0 | 135 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 47 | 59 | 148 |
| Saadut osingot | 0 | 0 | -58 |
| Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät | -3 | 2 | -3 |
| Myynnit | 0 | 0 | -363 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -43 | 28 | -71 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 2 074 | 2 201 | 1 900 |
1) Katso lisätietoja liitetiedossa 2 Laadintaperiaatteet
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä oli 47 miljoonaa euroa (I/2017: 59), josta Territorial Generating Company 1:n (TGC-1) osuus oli 5 miljoonaa euroa (I/2017: 1) ja Stockholm Exergin (entinen Fortum Värme) osuus 40 miljoonaa euroa (I/2017: 44). Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tulos sisältää 14 miljoonaa euroa vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä myydystä Hafslund ASA:n tuloksesta.
Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti TGC-1:n (ja vuonna 2017 Hafslund ASA:n) tulos sisältyy Fortumin lukuihin edellisen neljänneksen julkaistujen lukujen perusteella, sillä tavallisesti viimeisin osavuosikatsaus ei ole vielä saatavilla.
| Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 630 | 664 | 656 | 689 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset yhteisyrityksiltä | 59 | 68 | 208 | 229 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 48 | 48 | 41 | 41 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset saamiset | 97 | 102 | 106 | 111 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 833 | 882 | 1 010 | 1 071 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 458 | 458 | 395 | 395 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 1 291 | 1 340 | 1 406 | 1 466 |
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuus- ja yhteisyrityksiltä yhteensä 737 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 905). Näihin sisältyy saamisia 614 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 638) ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, joita rahoitetaan pääsääntöisesti osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen liittyen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen oli 31.12.2017 145 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Fortum on sitoutunut antamaan projektille korkeintaan 88 miljoonaa euroa lisärahoitusta. TVO:n osakaslaina, 145 miljoonaa euroa, luokiteltiin 1.1.2018 alkaen osuudeksi yhteisyrityksissä. Katso lisätietoja liitetiedosta 2 Laadintaperiaatteet.
Rahoitusleasingsaamiset liittyvät Tjumenin alueella sijaitsevan kaukolämpöputkiston vuokraukseen yhteisyritykselle YUSTEKille.
Korolliset saamiset sisältää myös 92 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 102) saamisen venäläiseltä kaasunjalostus- ja petrokemianyhtiöltä SIBURilta liittyen myytyihin OOO Tobolsk CHP:n osakkeisiin.
Lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältää 427 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 363) pantattuja rahavaroja, jotka on pääasiassa annettu vakuudeksi hyödykejohdannaispörsseille. Vuonna 2016 voimaan astunut EMIR-asetus edellyttää täysimääräisiä vakuuksia.
Vuoden 2016 lopussa Nasdaqin markkinatakaus termiinisopimuksille päättyi ja kaupankäynti siirtyi termiineistä päivittäin selvitettäviin futuureihin. Fortumin rahavirtalaskelmassa futuurien päivittäinen selvitys näytetään käyttöpääoman muutoksessa, kun taas pantattujen rahavarojen muutokset esitetään investointien rahavirrassa.
| Nettovelka | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Korolliset velat | 4 403 | 4 875 | 4 885 |
| Likvidit varat | 3 504 | 5 222 | 3 897 |
| Nettovelka | 899 | -347 | 988 |
Nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja likvidien varojen erotuksena vähentämättä korollisia saamisia, määrältään 1 291 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 1 406). Korolliset saamiset sisältävät pääasiassa pitkäaikaiset osakaslainat osittain omistetuille ydinvoimayhtiöille. Katso lisätietoja liitetiedosta 12 Korolliset saamiset.
| Korolliset velat | Tasearvo | Käypä arvo |
Tasearvo | Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
| Joukkovelkakirjalainat | 2 505 | 2 684 | 2 943 | 3 143 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 231 | 249 | 283 | 303 |
| Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 158 | 1 219 | 1 129 | 1 192 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) | 326 | 374 | 324 | 373 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) | 4 220 | 4 526 | 4 679 | 5 011 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 183 | 184 | 206 | 207 |
| Yhteensä | 4 403 | 4 710 | 4 885 | 5 218 |
1) Sisältää lainat suomalaisilta eläkelaitoksilta 48 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 48) ja muita lainoja 278 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 276).
2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 882 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 560).
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.
Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Teollisuuden Voimalta 29 miljoonalla eurolla yhteensä 1 158 miljoonaan euroon. Maaliskuussa Fortum maksoi takaisin kaksi SEK määräistä joukkovelkakirjalainaa vastaarvolta 413 miljoonaa euroa (4,15 miljardia Ruotsin kruunua).
Lyhytaikainen rahoitus sisälsi maaliskuun 2018 lopussa 98 miljoona euroa (vuoden 2017 lopussa: 113) Credit Support Annex sopimuksia. Korollinen velka pieneni ensimmäisen neljänneksen aikana 482 miljoonaa euroa 4 885 miljoonasta eurosta 4 403 miljoonaan euroon.
Pääasiassa euro- ja Ruotsin kruunumääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korkokulu tilinpäätöspäivänä oli 2,3 % (vuoden 2017 lopussa: 2,4 %). Osa ulkoisista lainoista, 775 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 773), on vaihdettu johdannaissopimuksilla Venäjän ruplamääräisiksi. Näiden lainojen keskimääräinen korkokulu kauden lopussa oli 8,6 % sisältäen Venäjän ruplasuojauksen kulut (vuoden 2017 lopussa: 9,5 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli kauden lopussa 3,4 % (vuoden 2017 lopussa: 3,6 %).
| Korollisten lainojen erääntyminen | |
|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 |
| 2018 1) | 314 |
| 2019 | 802 |
| 2020 | 67 |
| 2021 | 533 |
| 2022 | 1 050 |
| 2023 ja myöhemmin | 1 637 |
| Yhteensä | 4 403 |
1) Sisältäen käteisvakuuksia 98 miljoonaa euroa perustuen Credit Support Annex sopimuksiin. Saatu raha on kirjattu lyhytaikaisiin velkoihin.
| Likvidit varat | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta | 84 | 2 484 | 715 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 420 | 2 738 | 3 182 |
| Yhteensä | 3 504 | 5 222 | 3 897 |
Likvidit varat vähenivät vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana 393 miljoonaa euroa, 3 897 miljoonasta eurosta 3 504 miljoonaan euroon.
Likvidit varat sisältävät talletuksia ja rahaa pankkitileillä 3 198 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 306 miljoonaa euroa. Talletukset ja arvopaperit koostuvat määräaikaisista talletuksista ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli 3 mutta alle 12 kuukautta. Sijoitusten keskikorko ilman Venäjän talletuksia 31.3.2018 oli -0,29 % (vuoden 2017 lopussa: -0,27 %). PAO Fortumissa likvidien varojen määrä oli 354 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 246), sisältäen pankkitalletuksia EUR 342 miljoonaa (vuoden 2017 lopussa: 231), joiden keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 5,8 %.
Likvideistä varoista 2 941 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 3 348) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Lisäksi 563 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 549) on talletettu sellaisten vastapuolien kanssa, jotka konsernin luotonvalvonta on erikseen arvioinut ja hyväksynyt.
Luottolimiittien yhteismäärä ja nostamaton määrä oli 1,8 miljardia euroa (2017: 1,8), pois lukien Fortumin Uniper-ostotarjoukseen liittyvät valmiusluotot. Vuoden vaihteessa Uniper-tarjoukseen liittyen Fortumilla oli omalla ilmoituksella käytettävissään yhteensä 12,0 miljardin euron luottositoumukset 10:stä yhteistyöpankista. Helmikuussa tämän luottositoumuksen määrä laskettiin 3,8 miljardiin euroon.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset liittyen ydinjätehuoltoon koskevat Loviisan ydinvoimalaa.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä omistukset OKG Aktiebolagissa (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB:ssa (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja konsolidoidaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla, joka sisältää myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot.
Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstäpoistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 838 | 837 | 858 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 838 | 837 | 858 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | |||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 161 | 1 141 | 1 161 |
| Rahastotavoite | 1 153 | 1 125 | 1 153 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 153 | 1 125 | 1 125 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 315 | 288 | 267 |
Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2017 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.3.2018 oli yhteensä 1 161 miljoonaa euroa.
Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Uusi tekninen suunnitelmaa valmistui vuonna 2016. Uuden teknisen suunnitelman myötä lainmukainen vastuu kasvoi johtuen käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien kustannusarvioiden päivityksestä. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2017 päätökseen ja on yhteensä 1 153 miljoonaa euroa.
Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstäpoistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset pienenivät 20 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopusta ja olivat 838 miljoonaa euroa 31.3.2018. Varaukset perustuvat samoihin tulevien kustannusten kassavirtoihin kuin lainmukainen vastuu, mutta lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.3.2018 oli 1 153 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä oli 838 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Rahasto on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 315 miljoonaa euroa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso liitetieto 4 Tiedot segmenteittäin.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 13 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 18 Pantatut varat ja vastuut.
OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan sisältäen myös poistot, korkokulut ja tuotantoverot. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.
Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100%) sekä Fortumin osuudet näistä.
| TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | |||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| TVO:n taseeseen sisältyvät erät | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 960 | 959 | 953 |
| TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 960 | 959 | 953 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | 0 | 0 | 0 |
| TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | |||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 1 482 | 1 450 | 1 482 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 471 | 1 428 | 1 437 |
| Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 511 | 469 | 484 |
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta.
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomessa on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 511 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 136 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.3.2018 oli 1 471 miljoonaa euroa ja tasearvo 960 miljoonaa euroa.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedosta 13 Korollinen nettovelka.
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 1) | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 3 274 | 3 429 | 3 398 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 3 041 | 3 103 | 3 105 |
| Nettomäärä | -233 | -327 | -293 |
| joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -94 | -127 | -114 |
1) Kirjattu Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan. Yhtiöiden erillistilinpäätöksiä ei laadita IFRS-standardien mukaan.
Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.
Ydinjätehuoltomaksujen lisäksi ydinvoimayhtiöt antavat takauksia kattamattomien vastuiden ja ennakoimattomien tapahtumien vakuudeksi. Fortumin antamat takaukset ydinvoima-osakkuusyritysten puolesta esitetään liitetiedossa 18 Pantatut varat ja vastuut.
Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin ydinturvallisuusviranomaisen (Strålsäkerhetsmyndigheten, SSM) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n laatimaan kustannusarvioon. SKB on tehnyt uuden teknisen suunnitelman vuonna 2016. Vuonna 2017 SKB lähetti ehdotetun teknisen suunnitelman SSM:lle, jonka jälkeen Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksuista ja vastuista vuosille 2018-2020. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta (aikaisemmin 40 vuotta).
| Ympäristövaraukset | Muut varaukset | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Varaukset kauden alussa | 43 | 47 | 47 | 79 | 82 | 82 |
| Yrityshankinnat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 7 |
| Varausten lisäys | 0 | 0 | 0 | 1 | 12 | 31 |
| Käytetyt varaukset | 0 | 0 | 0 | -12 | -4 | -35 |
| Käyttämättömien varausten purku | 0 | 0 | 0 | -1 | 0 | -10 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 0 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot ja muut muutokset | -1 | 0 | -4 | -3 | 0 | 4 |
| Varaukset kauden lopussa | 42 | 47 | 43 | 65 | 90 | 79 |
| Lyhytaikaiset varaukset 1) | 0 | 1 | 0 | 17 | 9 | 22 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 42 | 45 | 43 | 48 | 80 | 57 |
1) Sisältyy tase-erään ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma.
Ympäristövaraukset muodostuvat pääasiassa kaatopaikkojen peitto- ja valvontavelvoitteista sekä saastuneiden alueiden puhdistusvelvoitteista. Varauksista suurimman osan arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 10-15 vuoden kuluessa.
Inkoon hiilivoimalaitoksen käytöstäpoistamisvaraus sisältyy muihin varauksiin.
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 24 | 18 | 23 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 80 | 58 | 72 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 58 | 50 | 65 |
| Yhteensä | 161 | 126 | 160 |
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 359 | 443 | 362 |
Fortum julkisti 26.9.2017 sopineensa E.ONin kanssa järjestelystä, jonka mukaan E.ONilla on oikeus tarjota 46,65 %:n omistusosuutensa Uniperissa vuoden 2018 alussa. Marraskuussa 2017 Fortum teki kaikille Uniperin osakkeenomistajille suunnatun vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen arvoltaan 22 euroa osakkeelta.
Ostotarjouksen varsinainen hyväksymisaika alkoi 7.11.2017 ja päättyi 16.1.2018. Ylimääräinen hyväksymisaika alkoi 20.1.2018 ja päättyi 2.2.2018. Varsinaisen ja ylimääräisen hyväksymisjakson aikana Fortumille tarjottiin yhteensä 172 439 375 Uniperin osaketta, mikä vastaa 47,12 %:n osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Varsinaisen ja ylimääräisen hyväksymisjakson aikana tarjottujen osakkeiden arvo on 3,8 miljardia euroa perustuen osakekohtaiseen 22 euron arvoon.
Fortum on sitoutunut rahoittamaan enintään 93 miljoonalla eurolla (vuoden 2017 lopussa: 93) Voimaosakeyhtiö SF:ää liittyen sen osuuteen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Suomessa. Lisäksi Fortumin jäljellä oleva suora rahoitussitoumus liittyen jätepolttoainetta käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Liettuan Kaunaksessa on enintään 13 miljoonaa euroa. Voimalaitosinvestointi toteutetaan Fortumin ja Lietuvos Energijan yhdessä omistaman Kauno Kogeneracinė Jėgainėn kautta.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten osakaslainasitoumuksista, katso liitetieto 12 Korolliset saamiset.
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta pantatut varat | |||
| Lainoista | |||
| Pantit | 288 | 288 | 300 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 | 177 |
| Muista sitoumuksista | |||
| Pantit | 413 | 197 | 346 |
| Kiinteistökiinnitykset | 141 | 99 | 141 |
| Vastuut omasta puolesta | |||
| Muut vakuudet ja vastuut | 162 | 212 | 161 |
| Vastuut osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | |||
| Takaukset | 574 | 604 | 598 |
Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Fortumilla on tätä lainaa varten vakuutena Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattuina olevien osakkeiden arvo 31.3.2018 oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 269).
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 96) lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron (vuoden 2017 lopussa: 41) kiinteistökiinnitykset.
Ensimmäisen neljänneksen aikana Venäjän aurinkopuistojen lainojen vakuutena olleet kiinnitykset vapautettiin (vuoden 2017 lopussa: 41).
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 13 Korollinen nettovelka.
Pantit -erään sisältyy myös pantattuja rahavaroja 413 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 346), jotka on annettu Nasdaq Commodities Europessa, kansainvälisissä ICE- ja EEX-pörsseissä sekä Puolan sähköpörssissä (TGE) käytävän sähkö- ja maakaasukaupan sekä hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi. Katso myös liitetieto 12 Korolliset saamiset.
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi suomalaisiin voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 141 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 141). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen.
Katso lisää liitetiedosta 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum omistaa Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Osallistumissopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 125).
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annettavat vastuut koostuvat pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyrityksille (Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB) annetuista takauksista. Takauksia on annettu Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta 31.3.2018 yhteensä 5 393 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 524 miljoonaa euroa (vuoden 2017 lopussa: 548 miljoonaa euroa). Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Financierings belopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen alijäämän kattamiseksi olettaen, että rahastoon ei suoriteta lisämaksuja. Alijäämä lasketaan ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotuksena laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletterings belopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Fortumin Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG AB:n puolesta antamat rahoitusmäärät olivat 3 843 miljoonaa Ruotsin kruunua (374 miljoonaa euroa) ja lisämäärät 1 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (151 miljoonaa euroa) 31.3.2018.
Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus ydinjätehuoltorahastolle oli 50 miljoonaa euroa 31.3.2018 (vuoden 2017 lopussa: 50). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien tapahtumien riskin.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia yhtiöissä, jotka omistavat ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Nämä yhtiöt käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, missä Fortumin osuus yhtiöiden varoista ja veloista esitetään taseessa nettomääräisenä. Lisätietoa Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä Fortumin Ruotsin ja Suomen vähemmistöomisteisten ydinvoimaosakkuusyhtiöiden liittyvistä varoista ja veloista on esitetty liitetiedossa 14 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Suomessa ei ole verovaateita tai -oikeudenkäyntejä, joiden vaikutus olisi olennainen.
Maaliskuussa 2018 Ruotsin korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se myönnä Fortumille valituslupaa vuosien 2009-2012 korkovähennyksiin liittyvässä riita-asiassa. Valitustuomioistuimen kesäkuussa 2017 antama epäsuotuisa päätös jää siten voimaan. Vuosilta 2009-2012 Fortumin oli maksettava ylimääräistä veroa ja korkoa, yhteensä 1 175 miljoonaa Ruotsin kruunua (122 miljoonaa euroa), joka kirjattiin kuluksi toisella vuosineljänneksellä 2017 ja joka maksettiin jo vuonna 2016. Nähdäksemme on perusteltua katsoa, että edellä mainitut valitustuomioistuimen ja korkeimman hallintotuomioistuimen päätökset loukkaavat EU-oikeutta ja EU-oikeuden mukaisia perusvapauksia. Fortum aikoo käyttää EUoikeuden takaamia tapaukseen soveltuvia käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja. Lisäksi Fortum on jättänyt pyynnön keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamisesta Ruotsin ja Alankomaiden välillä vuoden 2012 osalta.
Lisäksi Fortum on saanut vuotta 2013, 2014 ja 2015 koskevat jälkiverotuspäätökset Ruotsissa joulukuussa 2015, joulukuussa 2016 sekä lokakuussa 2017. Päätökset koskevat Fortumin alankomaalaisen rahoitusyhtiön ruotsalaisille konserniyhtiöille myöntämiä lainoja vuosina 2013, 2014 ja 2015. Näihin lainoihin liittyvät korkotulot on verotettu Alankomaissa. Ruotsin veroviranomainen katsoo kuitenkin vain puolet kunkin lainan koroista vähennyskelpoisiksi eli liiketoimintalähtöisiksi. Muita korkoja verottaja ei pidä vähennyskelpoisina. Päätökset perustuvat vuonna 2013 toteutettuun verolainsäädännön muutokseen. Fortumin näkemyksen mukaan vaatimukset ovat perusteettomia ja Fortum on valittanut päätöksistä. Toukokuussa 2017 Tukholman hallinto-oikeus antoi päätöksensä koskien tilikauden 2013 tuloverotusta. Päätökset olivat kielteisiä Fortumin kannalta. Fortum on eri mieltä oikeuden tulkinnasta ja on valittanut päätöksestä Tukholman valitustuomioistuimeen heinäkuussa 2017. Vuosia 2014 ja 2015 koskevat tapaukset ovat edelleen vireillä hallinto-oikeudessa. Joulukuussa 2017 Ruotsin veroviranomainen luopui osittain vuotta 2013 ja vuotta 2015 koskevista vaateistaan. Lisäksi maaliskuussa 2018 Ruotsin veroviranomainen luopui osittain vuotta 2014 ja 2015 koskevista vaateistaan. Tämän johdosta vaaditun jälkiveron määrä on tällä hetkellä 239 miljoonaa Ruotsin kruunua (23 miljoonaa euroa) vuoden 2013 osalta, 242 miljoonaa Ruotsin kruunua (24 miljoonaa euroa) vuoden 2014 osalta ja 179 miljoonaa Ruotsin kruunua (17 miljoonaa euroa) vuoden 2015 osalta. Valitustuomioistuimen pitää vielä vahvistaa vuoden 2013 jälkiveroa koskeva oikaisu, koska Tukholman hallinto-oikeuden toukokuussa 2017 antaman päätöksen mukaan jälkiveron määrä oli 273 miljoonaa Ruotsin kruunua (27 miljoonaa euroa). Hallintotuomioistuimen pitää vahvistaa myös vuotta 2014 ja 2015 koskevat jälkiveron oikaisut.
Lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella osavuosikatsaukseen ei ole tehty verovarauksia vuosia 2013, 2014 ja 2015 koskevista Ruotsin verovaateista ja -oikeudenkäynneistä. Mikäli vaaditut jälkiverot jäävät lopullisiksi valitusprosessin jälkeen, vaikutus tilikauden voittoon olisi noin 239 miljoonaa Ruotsin kruunua (23 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2013, 242 miljoonaa kruunua (24 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2014 ja 179 miljoonaa kruunua (17 miljoonaa euroa) koskien vuotta 2015. Vuotta 2013 koskeva lisävero ja korko on jo maksettu hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti heinäkuussa 2017, yhteensä 282 miljoonaa kruunua (28 miljoonaa euroa) ja lainopillisen arvion mukaisesti ne on kirjattu saamiseksi.
Fortum Sverige AB on saanut myönteisen päätöksen kesäkuussa 2017 Tukholman hallinto-oikeudelta koskien Ruotsin vesivoiman kiinteistöveroa. Päätöksen mukaan vesivoimatuotannon korotettu kiinteistöverolaki muodostaa kielletyn valtion tuen (eli verolaki on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa) ja kiinteistöveron määrä tulee olla 0,5 prosenttia verotusarvosta. Päätös koskee vuosia 2009-2014 ja kiistanalainen kiinteistövero viidelle vuodelle oli veroa 508 miljoonaa Ruotsin kruunua ja korkoa 12 miljoonaa Ruotsin kruunua (veroa 49 miljoonaa euroa ja korkoa 1 miljoona euroa). Palautus on maksettu Fortumille heinäkuussa 2017 ja se on kirjattu muihin lyhytaikaisiin velkoihin, ei vielä tuotoksi. Veroviranomainen on valittanut päätöksestä. Asia on vireillä valitustuomioistuimessa (Kammarrätten).
Fortum on saanut vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 tuloveroja koskevat jälkiverotuspäätökset Belgiassa. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum EIF NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Ensimmäisen asteen tuomioistuin Antwerpenissa hylkäsi Fortumin valituksen vuosilta 2008 ja 2009 kesäkuussa 2014. Fortumin näkemyksen mukaan päätös oli perusteeton ja Fortum valitti asiassa valitustuomioistuimeen.
Tammikuussa 2016 Forum sai myönteisen päätöksen valitustuomioistuimesta, jossa tuomioistuin hylkäsi veroviranomaisten tulkinnan ja vuoden 2008 verotuspäätös poistettiin. Veroviranomaiset olivat tyytymättömiä päätökseen ja valittivat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, Hof van Cassatie'in maaliskuussa 2016. Fortumin valitukset koskien vuosia 2009-2011 ovat edelleen vireillä ja Fortum arvioi myös näiden valitusten noudattavan vuotta 2008 koskevan lopullisen päätöksen linjauksia. Osavuosikatsaukseen ei ole lainopillisten arvioiden ja lausuntojen perusteella tehty jälkiverotuspäätöksistä verovarausta. Vaadittujen jälkiverojen määrä on vuoden 2008 osalta noin 36 miljoonaa euroa, vuoden 2009 osalta noin 27 miljoonaa euroa, vuoden 2010 osalta noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 osalta noin 21 miljoonaa euroa. Kyseessä olevat verot on jo maksettu.
Marraskuussa 2015 Fortum sai Belgian veroviranomaisilta jälkiverotuspäätöksen koskien vuotta 2012. Veroviranomaiset ovat eri mieltä Fortum Project Finance NV:n verokohtelusta. Fortumin mielestä veroviranomaisten tulkinta ei perustu paikalliseen lainsäädäntöön ja on valittanut päätöksestä. Vuosia 2008-2011 koskevan periaatteellisen kannan mukaisesti osavuosikatsaukseen ei ole tehty asiasta verovarausta. Vaaditun jälkiveron määrä vuoden 2012 osalta on noin 15 miljoonaa euroa. Vero on jo maksettu.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa (OL3), omistamiensa Teollisuuden Voima Oyj osakkeiden (TVO) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Olkiluoto 3-laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen kesken.
Huhtikuussa 2016 jätettiin käyttölupahakemus työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Käyttöhenkilökunnan simulaattorikoulutus käynnistyi helmikuussa 2017. Käyttöönotto on nyt edennyt useita kuukausia kestävään kuumakoevaiheeseen, jossa laitosyksikön järjestelmiä testataan kokonaisuutena, kuitenkin ilman polttoainetta. Kuumakokeessa tehdään ensimmäiset reaktori- ja turbiinilaitoksen yhteistoimintakokeet.
OL3 on tilattu kiinteähintaisena avaimet käteen -periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista. Laitostoimittajan, AREVA-Siemens, lokakuussa 2017 päivitetyn aikataulun mukaan säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. Laitostoimittajan aikataulutarkastelu oli saavuttanut vaiheen, jossa laitostoimittaja vahvisti keskeiset virstanpylväät.
Laitostoimittajan mukaan laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon joulukuussa 2018 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019. Laitostoimittajan käyttöönotto-ohjelman mukaisesti laitosyksikkö tuottaa 2-4 terawattituntia sähköä vaihtelevin tehoin aikana, joka alkaa verkkoon liittämisestä ja päättyy säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen.
Katsauskauden jälkeen huhtikuussa 2018 laitostoimittaja ilmoitti, että kuumakokeissa ilmenneiden viivästysten vuoksi se tekee projektin loppuvaiheita koskevan aikataulupäivitystyön lähiviikkojen aikana ja toimittaa TVO:lle sen tulokset. TVO ei pysty arvioimaan, onko tällä vaikutusta säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen toukokuussa 2019 tai joulukuussa 2018 aloitettavaksi suunnitellun koekäyttövaiheen aikatauluun. Koekäyttövaiheen aikana sähköä tuotetaan vaihtelevia määriä.
TVO oli osapuolena Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä, joka koski OL3 EPR:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta.
Laitostoimittajan rahamääräinen vaatimus oli noin 3,59 miljardia euroa. Summa sisälsi viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2017 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,58 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 132 miljoonaa euroa. TVO:n rahamääräinen arvio yhtiön kustannuksista ja menetyksistä, josta jätettiin kanne ja vastine, oli noin 2,6 miljardia euroa joulukuuhun 2018 asti, joka oli OL3 EPR laitostoimittajan aikaisemmin toimittaman aikataulun mukaan OL3 EPR:n säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen ajankohta.
Välimiesoikeus teki vuosina 2016 ja 2017 kolme lopullista ja sitovaa osapäätöstä välimiesoikeudessa käsiteltävinä olleista keskeisistä asioista. Osapäätöksissä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätökset eivät ottaneet kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin.
TVO allekirjoitti maaliskuussa 2018 kattavan OL3 EPR -projektin loppuunsaattamista ja projektin kiistoja koskevan sovintosopimuksen laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden, Areva NP:n, Areva GmbH:n ja Siemens AG:n sekä Ranskan valtion sataprosenttisesti omistaman Areva-yhtiöiden emoyhtiö Areva SA:n, kanssa. Sopimus tuli voimaan maaliskuun lopulla.
Varatakseen ja säilyttääkseen OL3 EPR -projektin loppuunsaattamiseen riittävät ja pätevät tekniset ja henkilöresurssit Areva hankkii tarpeelliset lisäresurssit Framatome S.A.S -yhtiöltä, jonka enemmistöomistaja on Electricité de France (EDF).
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt sitoutuvat siihen, että OL3 EPR -hankkeen loppuunsaattamiseen tarkoitetut varat ovat riittävät ja ne kattavat myös kaikki asianmukaiset takuukaudet. Tätä varten on perustettu Areva-yhtiöiden rahoittama rahastomekanismi turvaamaan OL3 EPR projektin loppuunsaattamisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen.
OL3 EPR -laitostoimitussopimuksen avaimet käteen -periaate ja laitostoimittajakonsortioon kuuluvien yhtiöiden yhteisvastuu
sopimusvelvoitteista ovat edelleen täysimittaisesti voimassa.
Sopimus myös toteaa laitostoimittajan viimeisimmän aikataulun, jonka mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa toukokuussa 2019.
Välimiesmenettely sovittiin 450 miljoonan euron korvauksella, jonka laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt maksavat TVO:lle kahdessa erässä.
Osapuolet vetäytyvät käynnissä olevista OL3 EPR -projektiin liittyvistä oikeustoimista, mukaan lukien välimiesmenettelystä ja Euroopan Unionin yleisessä tuomioistuimessa olevista valituksista.
Laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt ovat oikeutettuja saamaan TVO:lta enimmillään 150 miljoonan euron suuruisen kannustinmaksun projektin aikataulunmukaisesta valmistumisesta. Mikäli laitostoimittajakonsortioon kuuluvat yhtiöt eivät saisi OL3 EPR -projektia valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä, ne maksavat valmistumisen ajankohdasta riippuvan, enimmillään 400 miljoonan euron lisäkorvauksen TVO:lle.
TVO sai sovintoon liittyvän korvauksen ensimmäisen maksuerän, 328 miljoonaa euroa, sovintosopimuksen tullessa voimaan maaliskuussa 2018. Toinen, 122 miljoonan euron erä maksetaan OL3 EPR -projektin valmistuessa tai viimeistään 31.12.2019. TVO on tehnyt 150 miljoonan euron varauksen maksimimääräisestä kannustinmaksusta, joka maksetaan laitostoimittajakonsortioon kuuluville yhtiöille OL3 EPR -projektin valmistuessa aikataulussa. Sovintoon liittyvän korvauksen mukaiset erät TVO:lle, TVO:n maksettavaksi tuleva kannustinmaksu ja mahdollisesta projektin lisäviiveestä TVO:lle maksettava lisäkorvaus on otettu huomioon OL3 EPR -projektin kokonaiskustannusarviossa. Korvauksen mukaiset erät sekä TVO:n maksettavaksi tuleva kannustinmaksu on kirjattu katsauskaudella TVO:n konsernin taseen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.
Arevan vuonna 2016 julkistama suunnitelma liiketoiminnan uudelleenjärjestelystä toteutui vuoden 2018 alussa. Pääosa Areva NP:n liiketoiminasta siirtyi Framatome-nimiseen yhtiöön, josta Electricité de France (EDF) omistaa 75,5 prosenttia. OL3 EPR -projekti ja sen valmistumiseen tarvittavat toimenpiteet sekä eräät muut toiminnot jäivät Areva NP ja Areva GmbH -yhtiöihin, jotka ovat Areva SA:n tytäryhtiöitä.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi jotkin konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin normaaliin liiketoimintaan ja verotukseen liittyvissä riita-asioissa. Johdon mukaan näillä asioilla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Vuonna 2018 ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2017 lopussa oli 50,76 %. Vuonna 2018 omistusosuus ei ole muuttunut.
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Myynnit | 7 | 22 | 110 |
| Ostot | 98 | 148 | 472 |
| Korkotuotot lainasaamisista | 3 | 4 | 13 |
| milj. euroa | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 689 | 879 | 864 |
| Rahoitusleasingsaamiset yhteisyrityksiltä | 48 | - | 41 |
| Myyntisaamiset | 18 | 13 | 24 |
| Muut saamiset | 20 | 17 | 17 |
| Pitkäaikaiset velat | 293 | 285 | 287 |
| Ostovelat | 1 | 3 | 19 |
| Muut velat | 6 | 7 | 7 |
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia
Fortum käyttää suoritusmittareita taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, segmenttien tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Keskeisiä liiketoiminnan suoritusmittareita on käytetty johdonmukaisesti vuodesta 2005 lähtien.
Fortumin taloudellisia tavoitteita pääomarakenteelle, pitkän aikavälin arvonmuodostukselle ja kannattavuudelle mitataan Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) –tunnusluvulla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin 2,5x), sekä Sijoitetun pääoman tuottoprosentilla (pitkän aikavälin tavoite yli suhdannesyklin vähintään 10%).
| Käyttökate (EBITDA = Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja) |
= | Liikevoitto + poistot |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | = | Käyttökate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | = | Arvonalentumiset + myyntivoitot ja muut + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Arvonalentumiset | = | Arvonalentumiset + niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät) |
| Myyntivoitot ja muut | = | Myyntivoitot, transaktiokulut ja muut |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
= | Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa IFRS 9 mukaisesti. |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | = | IFRIC tulkinnan nro 5 mukainen vaikutus, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | = | Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta (tappiosta) + oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
| Oikaisu liittyen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
= | Oikaisu liittyen IFRS 9 -kirjauksiin, merkittäviin myyntivoittoihin sekä arvonalentumisiin |
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = | Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta) |
| Pääomarakenne ja pitkän aikavälin kannattavuus | ||
| Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate | = | Korollinen nettovelka Vertailukelpoinen käyttökate |
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - likvidit varat |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | = | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | x 100 |
|---|---|---|---|
| Sijoitettu pääoma keskimäärin |
| Sijoitettu pääoma | = | Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset |
|---|---|---|
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Tulos/osake (EPS) | = | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Oma pääoma/osake, euroa | = | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
| Muut tunnusluvut | ||
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) /Nettovelka, % |
= | Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) x 100 |
| Korollinen nettovelka | ||
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | = | Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | = | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
| Oman pääoman tuotto, % | = | Kauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin |
| Velkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat x 100 |
| Oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat x 100 Taseen loppusumma |
| Korkokate | = | Liikevoitto Nettokorkokulut |
| Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot |
= | Liikevoitto Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot |
| Efektiivinen tuloverokanta | = | Tuloverot Voitto ennen veroja |
| Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta | = | Tuloverot - verokannan muutosten vaikutukset ja merkittävät kertavaikutteiset veroerät Voitto ennen veroja ilman osakkuus- ja yhteisyritysten voittoja ja verottomia myyntivoittoja tai -tappioita |
| Edelliset 12 kk | = | Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta |
| Sähkön kulutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | Edelliset 12kk |
| Pohjoismaat | 121 | 114 | 392 | 399 |
| Venäjä | 289 | 283 | 1 035 | 1 041 |
| Tjumen | 24 | 25 | 95 | 94 |
| Tseljabinsk | 9 | 9 | 33 | 33 |
| Venäjän Uralin alue | 70 | 70 | 261 | 261 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk | |
| Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 38,6 | 31,1 | 29,4 | 31,3 |
| Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 42,0 | 32,9 | 33,2 | 35,4 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 39,0 | 31,8 | 31,2 | 33,0 |
| Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 38,9 | 31,7 | 30,8 | 32,6 |
| Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan puoleisilla ja Uralin alueilla, RUB/MWh 1) | 1 187 | 1 180 | 1 204 | 1 205 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 661 | 585 | 535 | 556 |
| Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 35,5 | 41,3 | 34,2 | 32,8 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 | 3 755 | 3 614 | 3 685 | 3 720 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 158 | 157 | 148 | 148 |
| Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 2) | 1 147 | 980 | 899 | 943 |
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 1) | 1 011 | 1 034 | 1 041 | 1 035 |
| CO2 , (ETS EUA), euroa/tonni CO2 |
10 | 5 | 6 | 7 |
| Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni | 87 | 81 | 84 | 86 |
| Öljy (Brent Crude), USD/bbl | 67 | 55 | 55 | 58 |
1) Ilman kapasiteettitariffia.
2) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
| Vesivarastot | |||
|---|---|---|---|
| TWh | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Pohjoismaiset vesivarastot | 34 | 38 | 86 |
| Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 41 | 41 | 83 |
| Vienti / tuonti | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -3 | -3 | -15 | -14 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä | 2 | 1 | 6 | 6 |
| Vienti / tuonti Pohjoismaat, Yhteensä | -1 | -2 | -9 | -8 |
| Venäjän sähköreformi | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| % | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Osuus sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla | 81% | 81% | 81% | 81% |
| Saavutetut sähkön myyntihinnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||||
| I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk | |||
| Generation-segmentin sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, EUR/MWh | 33,6 | 32,6 | 31,8 | 32,1 | ||
| Russia-segmentin sähkönhinta, RUB/MWh | 1 872 | 1 868 | 1 813 | 1 817 | ||
| Russia-segmentin sähkönhinta, EUR/MWh 1) | 26,8 | 29,8 | 27,5 | 26,7 |
1) Muunnettu käyttäen keskikurssia.
| Sähköntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Sähköntuotanto Euroopassa | 13,7 | 12,9 | 46,6 | 47,4 |
| Sähköntuotanto Venäjällä | 8,3 | 6,9 | 26,3 | 27,7 |
| Sähköntuotanto muissa maissa | 0,1 | 0,0 | 0,3 | 0,4 |
| Yhteensä | 22,1 | 19,8 | 73,2 | 75,5 |
| Lämmöntuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Lämmöntuotanto Euroopassa | 3,7 | 2,8 | 8,6 | 9,5 |
| Lämmöntuotanto Venäjällä | 8,8 | 8,2 | 20,0 | 20,6 |
| Yhteensä | 12,4 | 11,0 | 28,6 | 30,0 |
| Sähkötuotantokapasiteetti segmenteittäin | |||
|---|---|---|---|
| MW | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| Generation 1) | 7 862 | 8 038 | 7 862 |
| City Solutions | 768 | 760 | 775 |
| Russia | 4 816 | 4 482 | 4 794 |
| Muut | 292 | 155 | 292 |
| Yhteensä | 13 738 | 13 434 | 13 722 |
1) Kapasiteetti sisältää Meri-Porin 308 MW, joka on Energiaviraston tehoreservissä heinäkuusta 2017 kesäkuuhun 2020. Kapasiteetti on vähentynyt Oskarshamnin 1 -yksikön (205 MW) sulkemisen takia kesäkuun 2017 lopussa.
| Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin | |||
|---|---|---|---|
| MW | 31.3.2018 | 31.3.2017 | 31.12.2017 |
| City Solutions | 4 768 | 3 818 | 4 671 |
| Russia | 10 075 | 9 920 | 10 094 |
| Yhteensä | 14 843 | 13 738 | 14 765 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Vesi- ja tuulivoima | 6,4 | 5,3 | 20,9 | 22,0 |
| Ydinvoima | 6,3 | 6,7 | 23,0 | 22,6 |
| Lämpövoima | 0,5 | 0,5 | 1,6 | 1,6 |
| Yhteensä | 13,3 | 12,5 | 45,4 | 46,2 |
| Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| % | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Vesi- ja tuulivoima | 48 | 42 | 46 | 48 |
| Ydinvoima | 48 | 54 | 51 | 49 |
| Lämpövoima | 4 | 4 | 3 | 3 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Sähkönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Sähkönmyynti Euroopassa | 828 | 558 | 2 244 | 2 514 |
| Sähkönmyynti Venäjällä | 248 | 235 | 837 | 850 |
| Sähkönmyynti muissa maissa | 6 | 1 | 9 | 14 |
| Yhteensä | 1 082 | 794 | 3 089 | 3 377 |
| Lämmönmyynti | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| milj. euroa | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Lämmönmyynti Euroopassa | 265 | 176 | 524 | 613 |
| Lämmönmyynti Venäjällä | 88 | 113 | 258 | 233 |
| Yhteensä | 353 | 289 | 782 | 846 |
| Sähkönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Suomi | 6,6 | 5,8 | 22,5 | 23,3 |
| Ruotsi | 9,2 | 8,5 | 30,8 | 31,5 |
| Venäjä | 9,3 | 7,9 | 30,5 | 31,9 |
| Norja | 5,4 | 0,5 | 7,2 | 12,1 |
| Muut maat | 1,2 | 0,7 | 2,9 | 3,4 |
| Yhteensä | 31,7 | 23,4 | 93,9 | 102,2 |
Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Lämmönmyynti alueittain | ||||
|---|---|---|---|---|
| Edelliset | ||||
| TWh | I/2018 | I/2017 | 2017 | 12kk |
| Venäjä | 8,4 | 8,2 | 19,8 | 20,0 |
| Suomi | 1,6 | 1,5 | 3,9 | 4,0 |
| Puola | 1,7 | 1,6 | 3,7 | 3,8 |
| Muut maat | 1,5 | 0,7 | 2,5 | 3,3 |
| Yhteensä | 13,2 | 12,0 | 29,9 | 31,1 |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.