Quarterly Report • Jul 17, 2018
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
17.7.2018
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimakkaasti vuonna 2018. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.
Finnair suunnittelee kasvattavansa kapasiteettiaan yli 15 prosentilla vuonna 2018, suurimman osan tästä kasvusta osuessa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen vuoden 2018 toisella puoliskolla. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.
Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.
Lentopetrolin hinnan tuntuva nousu vaikuttaa Finnairin tulokseen etenkin toisella vuosipuoliskolla. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 on suunnilleen edellisvuoden tasolla (2017: 170,4 miljoonaa euroa), jos polttoaineen hinta ja valuuttakurssit säilyvät nykytasollaan eikä markkinaympäristössä tapahdu merkittäviä muutoksia.
Finnairin toinen vuosineljännes oli kokonaisuutena hyvä. Vertailukelpoinen liiketuloksemme nousi kauden uudelle ennätystasolle 47,9 miljoonaan euroon polttoaineen hinnan noususta huolimatta. Kapasiteettimme kasvoi kutakuinkin odotustemme mukaisesti lähes kaksinkertaista vauhtia markkinakasvuun verrattuna. Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksimme nousi 50:een (Q2 2017: 47). Finnairilaiset ansaitsevatkin kiitoksen hienosta työstä nopean kasvun aikana.
Saavutettu tulosparannus kertoo, että olemme onnistuneet kasvustrategiamme toteutuksessa. Kysyntä kasvoi varsin hyvin kapasiteetin nousun mukaisesti kaikilla liikenne-alueilla, ja matkustajakäyttöasteemme oli hyvä. Matkustajien määrä nousi etenkin Aasian-liikenteessä. Venäjällä järjestetty jalkapallon FIFA World Cup näkyi kesäkuussa sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan reiteillä. Toukokuussa ja kesäkuussa teimme kuukausikohtaiset matkustajaennätykset. Myös matkapalvelujen liikevaihto kehittyi hyvin, kun taas lisämyynti ja rahti kasvoivat odotuksiamme hitaammin.
Matkustajiemme ja henkilöstömme turvallisuus ja hyvinvointi ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, kun tähtäämme alan parhaaseen palveluun, laatuun ja asiakas- ja henkilöstökokemukseen. Toimintamme kehitys jatkuu, jotta olemme jatkossakin kilpailukykyisiä Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen markkinakasvussa.
Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi vuoden 2018 toisella neljänneksellä selvästi vertailukautta nopeammin. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 10,3 prosenttia (6,0). Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 10,4 prosenttia (5,6). Finnairin markkinaosuus laski hieman Euroopan-liikenteessä 56,5 prosenttiin (59,5) ja nousi Eurooppa-Aasia-liikenteessä 6,4 prosenttiin (5,6).1
Aasian ja Euroopan välisen liikenteen markkinakysyntä kasvoi jonkin verran hitaammin kuin alan kapasiteetti. Finnairin Aasian-liikenne sen sijaan kasvoi selvästi markkinaa nopeammin, ja sen kapasiteettilisäykset otettiin hyvin vastaan. Matkustajakäyttöasteet olivat Aasian-reiteillä hyvät. Finnairin Aasian ja Europan välisen
1 Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin huhti– toukokuulta). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit.
liikenteen kysyntä kasvoi verkostonlaajuisesti käytännössä kaikista kohteista lähes kaikkiin matkakohteisiin. Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä kysynnän ja kapasiteetin kasvu olivat tasapainossa.
Finnair tekee syvempää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Molempien yhteishankkeiden alueella liikenne kasvoi voimakkaasti toisella vuosineljänneksellä, ja kysyntä kehittyi tarjontaa vastaavasti. Euroopan ja Pohjois-Amerikan liikenteessä kiristynyt kilpailu painoi yksikkötuottoja.
Suomessa toimivien matkanjärjestäjien kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta. Toukokuun poikkeuksellisen hyvä sää Suomessa viivästytti hetkellisesti kesälomamatkojen ostopäätöksiä, mutta varaustilanne normalisoitui kesäkuussa. Kreikka, Turkki ja Espanja ovat edelleen kesäkauden suosituimmat valmismatkakohteet, ja matkatarjonnan kasvu keskittyy nyt Kreikan ja Turkin lomakohteisiin.
Lentorahdin markkinakapasiteetin kasvu hidastui toisella vuosineljänneksellä, ja markkinakysyntä kääntyi lievään laskuun. Samalla rahdin yksikkötuottojen nousu tasaantui. Finnairin rahtiliiketoiminta kasvoi edelleen katsauskaudella. Kaikki markkina-alueet myötävaikuttivat tähän, mutta erityisesti Japanin rahtimarkkina kasvoi vahvasti vertailukaudesta.
Finnairin merkittävin kuluvaluutta euron jälkeen on Yhdysvaltain dollari. Se heikentyi euroon nähden 7,7 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli 6,0 prosenttia heikompi euroon nähden kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan heikkeni euroon nähden 0,7 prosenttia vertailujaksosta. Lentopetrolin dollarihinta oli vuoden toisella neljänneksellä 46 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koska Finnair suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, kurssimuutokset eivät välity sellaisenaan sen tulokseen.
Liikevaihto kasvoi 12,9 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 715,0 miljoonaa euroa (633,4). Matkustajatuotot kasvoivat 13,4 prosenttia ja myös lisämyynti sekä matkapalvelut kasvoivat selvästi. Uuden rahtiterminaalin käyttöönotto näkyi vielä toisella vuosineljänneksellä rahdissa, jonka liikevaihto kasvoi muuta toimintaa hitaammin. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,2 prosenttia ja oli 6,67 eurosenttiä. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,0 prosenttia.
| Milj. euroa | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 577,2 | 509,2 | 13,4 |
| Lisämyynti | 40,5 | 36,2 | 11,9 |
| Rahti | 51,6 | 49,4 | 4,4 |
| Matkapalvelut | 45,6 | 38,5 | 18,5 |
| Yhteensä | 715,0 | 633,4 | 12,9 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
| Aasia | 243,4 | 15,3 | 5 356,8 | 24,1 | 4 532,5 | 21,8 | 84,6 | -1,6 |
| Pohjois-Amerikka | 35,6 | 18,9 | 745,6 | 15,2 | 653,7 | 18,4 | 87,7 | 2,3 |
| Eurooppa | 245,0 | 5,9 | 4 220,4 | 11,9 | 3 397,5 | 9,4 | 80,5 | -1,9 |
| Kotimaa | 41,4 | 2,6 | 396,0 | 10,3 | 262,9 | 11,3 | 66,4 | 0,6 |
| Reiteille kohdistumaton | 11,8 | >200 | ||||||
| Yhteensä | 577,2 | 13,4 | 10 718,7 | 17,9 | 8 846,5 | 16,2 | 82,5 | -1,2 |
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 17,9 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 12,6 prosenttia kauden ennätystasolle 3 456 400 matkustajaan. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 16,2 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 1,2 prosenttiyksikköä 82,5 prosenttiin.
Lentoja Aasiaan on kesäkaudella 2018 enimmillään 97 viikossa (87 kesäkaudella 2017). Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 24,1 prosenttia. Kapasiteettia kasvattivat vertailukauden jälkeen käyttöön otetut uudet A350-koneet. Kasvu kohdistui etenkin Tokion, Bangkokin ja Hongkongin lisävuoroille ja uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 21,8 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 84,6 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan -liikenteen kapasiteetti kasvoi puolestaan 15,2 prosenttia. Finnair lensi New Yorkiin ja lisäsi vuoroja Chicagoon ja aikaisti San Franciscon -kausireitin avausta vertailukaudesta. Miamin-lentoja ei operoitu kuluvana vuonna enää toisella vuosineljänneksellä. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 18,4 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 2,3 prosenttiyksikköä 87,7 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 11,9 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,4 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 1,9 prosenttiyksikköä 80,5 prosenttiin. Kapasiteettia kasvatti uusien A321 koneiden käyttöönotto vertailukauden jälkeen sekä lisäistuimet osassa nykyistä Airbus-kapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui etenkin useille eri reiteille Pohjoismaihin ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 10,3 prosenttia, kun vuoroja Helsingin ja Pohjois-Suomen kohteiden, etenkin Oulun, välillä lisättiin. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,3 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 66,4 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 11,9 prosenttia ja oli 40,5 miljoonaa euroa (36,2) eli 11,72 euroa (11,79) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät.
Tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 17,2 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 2,3 prosenttia. Rahdin keskimääräiset yksikkötuotot nousivat 2,7 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 4,4 prosenttia ja oli 51,6 miljoonaa euroa (49,4).
Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 16,3 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 95 prosenttia. Dynaamisesti paketoitujen tuotteiden määrä yli nelinkertaistui viime vuoteen verrattuna. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 18,5 prosenttia vertailukaudesta ja oli 45,6 miljoonaa euroa (38,5).
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,4 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 685,0 miljoonaa euroa (614,6). Yksikkökustannus (CASK) laski 5,0 prosenttia ja oli 6,22 eurosenttiä (6,55). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 9,9 prosenttia.
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 7,9 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 539,6 miljoonaa euroa (500,2). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 27,1 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 145,4 miljoonaa euroa (114,4). Polttoaineen hinnan voimakas nousu selittää valtaosan polttoainekulujen noususta, mutta kehityksessä näkyy myös kapasiteetin voimakas kasvu toisella vuosineljänneksellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 3,4 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) kuitenkin heikkeni 1,2 prosenttia.
Henkilöstökulut nousivat 115,7 miljoonaan euroon (106,9). Kasvua selittää henkilöstömäärän merkittävä kasvu vertailukaudesta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja, kun taas huoltokulut laskivat vertailukautta alempien huoltovolyymien vuoksi. Maaselvitys- ja catering-kulut sekä liikennöimismaksut kasvoivat selvästi matkustajamäärien ja kapasiteetin kasvua maltillisemmin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi.
Vertailukelpoinen EBITDAR nousi 123,0 miljoonaan euroon (103,2). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta parani selvästi ja oli 47,9 miljoonaa euroa (37,5).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -7,6 miljoonaa euroa (2,6). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,4 miljoonaa euroa (48,9). Vertailukauden erään sisältyi myyntivoitto yhden A350-lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä kertakuluja kolmen A340 lentokoneen palautuksista Airbusille. Liiketulos oli 39,9 miljoonaa euroa (89,1), tulos ennen veroja 34,7 miljoonaa euroa (83,4) ja tulos verojen jälkeen 27,8 miljoonaa euroa (66,8).
Liikevaihto kasvoi 13,7 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 1 350,4 miljoonaa euroa (1 187,7). Matkustajatuotot kasvoivat 13,9 prosenttia ja myös lisämyynti sekä matkapalvelut kasvoivat selvästi. Uuden rahtiterminaalin käyttöönotto näkyi rahdissa, jonka liikevaihto kasvoi muuta toimintaa hitaammin. Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 3,9 prosenttia ja oli 6,62 eurosenttiä (6,90). Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,4 prosenttia.
| Milj. euroa | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 1 061,8 | 931,8 | 13,9 |
| Lisämyynti | 79,6 | 70,0 | 13,8 |
| Rahti | 92,1 | 88,6 | 4,0 |
| Matkapalvelut | 116,8 | 97,3 | 20,0 |
| Yhteensä | 1 350,4 | 1 187,7 | 13,7 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
|
| Aasia | 460,4 | 18,8 | 10 394,1 | 24,8 | 9 006,4 | 24,5 | 86,6 | -0,2 | |
| Pohjois-Amerikka | 60,6 | 15,0 | 1 473,7 | 17,6 | 1 243,7 | 21,2 | 84,4 | 2,5 | |
| Eurooppa | 427,2 | 7,4 | 7 472,9 | 10,5 | 5 931,1 | 10,4 | 79,4 | -0,1 | |
| Kotimaa | 96,7 | 4,5 | 1 043,8 | 18,8 | 681,1 | 13,5 | 65,3 | -3,0 | |
| Reiteille kohdistumaton | 16,9 | >200 | |||||||
| Yhteensä | 1 061,8 | 13,9 | 20 384,4 | 18,4 | 16 862,3 | 18,5 | 82,7 | 0,1 |
Matkustajatuotot (M€) Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK)
Kohdistumaton
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 18,4 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 14,1 prosenttia 6 473 900 matkustajaan, mikä on ensimmäisen vuosipuoliskon ennätys. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 18,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 0,1 prosenttiyksikköä 82,7 prosenttiin.
Lentoja Aasiaan on talvikaudella 2017/2018 enimmillään 89 viikossa (78 talvikaudella 2016/2017), ja maaliskuun lopulla alkaneella kesäkaudella 2018 niitä on enimmillään 97 (87 kesäkaudella 2017). Aasianliikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 24,8 prosenttia. Kapasiteettia kasvattivat vertailukauden jälkeen käyttöön otetut uudet A350-koneet. Kasvu kohdistui tammi–kesäkuussa etenkin Tokion, Bangkokin, Hongkongin, Singaporen ja Chongqingin lisävuoroille sekä talvikauden uuteen kausikohteeseen Goaan ja toukokuussa avattuun uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 24,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 86,6 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan -liikenteen kapasiteetti kasvoi puolestaan 17,6 prosenttia. New Yorkin reitin lisäksi Finnair lensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä Miamiin, ja uusiin kausikohteisiin Puerto Vallartaan, Puerto Plataan ja Havannaan sekä toisella vuosineljänneksellä Chicagoon ja San Franciscoon. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 21,2 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 2,5 prosenttiyksikköä 84,4 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 10,4 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste laski 0,1 prosenttiyksikköä 79,4 prosenttiin. Kapasiteettia kasvattivat uusien A321-koneiden käyttöönotto vertailukauden jälkeen ja lisäistuimet osassa nykyistä Airbuskapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui pääasiassa eri reiteille Pohjoismaihin ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lennettiin vertailukaudesta poiketen myös suoria lentoja Lappiin Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi tammi–kesäkuussa 18,8 prosenttia. Kasvuun vaikutti etenkin lentojen lisääminen Lappiin, kun Finnair varautui kansainvälisen, Lappiin kohdistuvan matkustajakysynnän kasvuun talvikaudella. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 13,5 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 3,0 prosenttiyksikköä 65,3 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 13,8 prosenttia ja oli 79,6 miljoonaa euroa (70,0) eli 12,30 euroa (12,34) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät.
Tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 14,0 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 2,0 prosenttia. Rahdin keskimääräiset yksikkötuotot nousivat 2,2 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 4,0 prosenttia ja oli 92,1 miljoonaa euroa (88,6).
Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 15,4 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 96 prosenttia. Omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävä Finnair Holidays -tuote esiteltiin Viron markkinoilla maaliskuussa. Tuote lanseerattiin Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2017. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 20,0 prosenttia ja oli 116,8 miljoonaa euroa (97,3).
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,5 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 336,2 miljoonaa euroa (1 198,2). Yksikkökustannus (CASK) laski 5,4 prosenttia ja oli 6,37 eurosenttiä (6,73). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 7,3 prosenttia.
Polttoaine Lentokoneet (vuokrat, huolto, poistot, arvonal.) Henkilöstö Muut kulut Liikennöimismaksut Maaselvitys ja catering Muut vuokrat Valmismatkatuotanto Myynti ja markkinointi
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 9,4 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 063,3 miljoonaa euroa (972,2). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 20,7 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 272,8 miljoonaa euroa (226,0). Polttoaineen hinnan voimakas nousu ja liikenteen volyymien kasvu selittävät valtaosan polttoainekulujen noususta. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 3,7 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani 0,2 prosenttia.
Henkilöstökulut nousivat 222,1 miljoonaan euroon (197,4). Kasvua selittää henkilöstömäärän merkittävä kasvu vertailukaudesta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja, kun taas huoltokulut laskivat. Maaselvitys- ja catering-kulut pysyivät vertailujakson tasolla, kun volyymien kasvusta johtunutta kulujen kasvua kompensoivat huhtikuussa 2017 toteutuneen Finnair Kitchenin hankinnasta johtunut kustannusten lasku ja osin kulujen rakenteellinen siirtymä henkilöstökuluihin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi.
Vertailukelpoinen EBITDAR nousi 201,3 miljoonaan euroon (153,3). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta oli 51,8 miljoonaa euroa (28,5).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -5,6 miljoonaa euroa (6,1). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,3 miljoonaa euroa (44,4). Vertailukauden erään sisältyi myyntivoitto yhden A350-lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä kertakuluja kolmen A340-lentokoneen palautuksista Airbusille. Liiketulos oli 45,9 miljoonaa euroa (79,1), tulos ennen veroja 36,7 miljoonaa euroa (73,5) ja tulos verojen jälkeen 29,3 miljoonaa euroa (58,8).
Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun lopussa 3 103,1 miljoonaa euroa (31.12.2017: 2 887,1). A350 koneiden ennakkomaksut ja yhden A320-lentokoneen hankinta kasvattivat pysyviä vastaavia 30,6 miljoonalla eurolla. Myynti- ja muut saamiset olivat 318,1 miljoonaa euroa (31.12.2017: 319,8). Saataviin sisältyy noin 60 miljoonan euron saatava Airbusilta. Saatava liittyy vuonna 2017 Airbusille myytyihin A340-lentokoneisiin, ja se maksetaan vuonna 2018.
Hyvä tuloskehitys ja suojauslaskennassa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos vahvistivat omaa pääomaa, kun taas osingonmaksu pienensi omaa pääomaa 38,4 miljoonaa euroa huhtikuussa. Oma pääoma oli 1 050,6 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 015,7) eli 8,21 euroa osakkeelta (7,95). IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönoton ja IFRS 2 osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vaikutukset omaan pääomaan eivät olleet merkittäviä.2
Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Kesäkuun 2018 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 108,8 miljoonaa euroa (31.12.2017: 63,0).
Finnairin rahoitusasema on vahva, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– kesäkuussa yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 281,2 miljoonaa euroa (186,1). Rahavirtaa vahvisti
2 Lisätietoa IFRS-standardimuutoksista liitetiedossa 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
edellisvuodesta muun muassa käyttöpääoman vapautuminen. Investointien nettorahavirta oli -86,7 miljoonaa euroa (8,6).
Omavaraisuusaste 30.6.2018 oli 33,9 prosenttia (31,1) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -39,1 prosenttia (-23,1). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 60,7 prosenttia (74,1). Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli 708,8 miljoonaa euroa (781,4) ja korollinen nettovelka negatiivinen -410,5 miljoonaa euroa (-198,3).
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 1 119,3 miljoonaa euroa (979,7). Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron vakuudeton syndikoitu luottolimiitti. Järjestely on voimassa kesäkuuhun 2019 saakka.
Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli katsauskaudella yhteensä -62,7 miljoonaa euroa (78,6). Rahoitustuotot olivat -1,4 miljoonaa euroa (0,1) negatiivisen korkoympäristön takia ja rahoituskulut olivat -7,9 miljoonaa euroa (-5,7).
Bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 85,5 miljoonaa euroa (330,8), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien kassavirta oli -124,5 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos oli -6,1 miljoonaa euroa (94,7). Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) nettorahavirta oli -86,7 miljoonaa euroa (8,6).
Vuoden 2018 investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirran arvioidaan olevan noin 330 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Finnair jatkoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kapearunkolaivastonsa uudistamista. Kesäkuun lopussa valtaosaan nykyisistä Airbus-kapearunkokoneista oli lisätty istuimia lentokoneiden etu- ja takaosan keittiötiloja tehostamalla, ja tämä uudistus saadaan kokonaan päätökseen kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Lisäksi jatketaan langattoman internet-yhteyden asentamista näihin kapearunkokoneisiin.
Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti tukevat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 38 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 66 prosenttia koko laivaston 1 146 miljoonan euron tasearvosta.
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun 2018 lopussa Finnair operoi itse 55 lentokonetta, joista 19 oli laajarunkokoneita ja 36 kapearunkokoneita. Koneista 26 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia, 21 vuokrattu operatiivisella vuokrasopimuksella ja kahdeksan hankittu rahoitusleasing-sopimuksella.
Laivastossa ei tapahtunut muutoksia vuoden toisella neljänneksellä. Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,4 vuotta.
| Finnairin operoima laivasto* 30.6.2018 |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2017 verrattuna |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- leasing) |
(Rahoitus- leasing) |
Keski- ikä 30.6.2018 |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kapearunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A319 | 138/144 | 8 | 7 | 1 | 17,1 | |||
| Airbus A320 | 165/174 | 10 | 8 | 2 | 15,9 | |||
| Airbus A321 | 209 | 18 | 4 | 12 | 2 | 7,4 | ||
| Laajarunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A330 | 289/263 | 8 | 5 | 3 | 8,7 | |||
| Airbus A350 | 297/336 | 11 | 7 | 4 | 1,8 | 8 | ||
| Yhteensä | 55 | 0 | 26 | 21 | 8 | 9,4 | 8 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet.
Kesäkuun lopussa Finnair operoi yhtätoista vuosina 2015–2017 toimitettua A350 XWB -lentokonetta. Finnair teki alkuvuonna päätökset aikaistaa kahden A350-koneen toimituksia, ja nyt voimassa olevan toimitusaikataulun mukaisesti loput kahdeksan A350-lentokonetta toimitaan seuraavasti: yksi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, kaksi vuonna 2019, kaksi vuonna 2020, kaksi vuonna 2021 ja yksi vuonna 2022. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 875 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Finnair lisäsi kapearunkolaivastoonsa vuonna 2017 seitsemän uutta, vuokrattua Airbus A321-lentokonetta. Kahdeksas vuokrattu A321-kone toimitetaan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Alkuvuonna Finnair myös osti yhden operoimansa käyttöleasing-vuokratun A320-lentokoneen, jonka vuokrakausi oli päättymässä tänä vuonna. Lisäksi katsauskaudella aloitettiin projekti Finnairin ikääntyvän kapearunkolaivaston uudistamiseksi.
Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla.
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Financelta.l
| Norran operoima laivasto* |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2017 |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- |
Keski- ikä |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 30.6.2018 | verrattuna | leasing) | 30.6.2018 | ||||
| ATR | 68-72 | 12 | 6 | 6 | 8.9 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 10.0 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 9.5 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair jatkoi katsauskaudella panostuksiaan asiakaskokemuksen sekä digitaalisten työkalujen ja prosessien kehittämiseksi ja parantamiseksi.
Huhtikuussa Finnair toi asiakkailleen mahdollisuuden tilata etukäteen lämpimiä Sky Bistro -aterioita Euroopan lennoille sekä kylmiä Fresh and Tasty -aterioita Pohjois-Suomen reiteille. Lisäksi valituilla Euroopan reiteillä tuli myyntiin uusi lisäpalvelu Seat and Meal -paketti, johon sisältyy ateria, istuinpaikka economy-luokan etuosassa sekä mahdollisuus nousta koneeseen ensimmäisten matkustajien joukossa.
Finnair toi vain käsimatkatavaran sisältävän Light-lipputyypin New Yorkin -reittinsä economy-luokkaan. Finnairin New Yorkin -reitti on osa Finnairin, British Airwaysin, Iberian ja American Airlinesin Atlantin-lentojen yhteishanketta, ja yhtiöt toivat yhdessä markkinoille vain käsimatkatavaran sisältävän lipputyypin osalle Pohjois-Amerikan reiteistään.
Business-luokan palvelu-uudistus jatkui katsauskaudella. Sen tavoitteena on aikaisempaa henkilökohtaisempi ja matkustajien yksilölliset toiveet huomioiva palvelu. Uudistus tukee Finnairin tavoitetta tarjota vuonna 2020 kaukoliikenteen paras business-luokka muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin verrattuna. Myös ensimmäisellä neljänneksellä aloitettu kehitystyö Euroopan ja kotimaan lentojen asiakaskokemuksen parantamiseksi jatkui.
Finnair toi vuoden alussa lapsiperheille uusia Muumi-teemaisia palveluja ja tuotteita, ja osana tätä uudistusta lapsimatkustajat saavat toiselta vuosineljännekseltä alkaen pienen muumiaiheisen lahjan kaukolennoilla.
Lisäksi Finnair jatkoi digitaalisten sanomalehtien tarjontaa kaukolennoilla ja testasi joillakin reiteillään muun muassa koneessa tapahtuvaa viime hetken matkustusluokan korotusten myyntiä. Joillakin kaukoliikenteen reiteillä testattiin myös Sky Bistro -tuotteiden myyntiä lennonaikaisen viihdejärjestelmän (Inflight Entertainment System) kautta. Asiakkaille tuotiin myös mahdollisuus uuden Peruutusturvavakuutuksen ostamiseksi.
Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli 84,1 prosenttia (86,7). Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi parani 50:een (47).
Tunnustuksena pyrkimyksistään lisämyynnin kehittämiseksi digitaalisissa kanavissa Finnair voitti kesäkuussa toisen kerran peräkkäin Future Travel Experienced Gold -palkinnon. Edellä kuvattujen, toisella vuosineljänneksellä käyttöön otettujen tai testauksessa olevien lisämyyntikonseptien ohella Finnair on ottanut käyttöön tekoälyä hyödyntävän ja lisämatkatavaroiden sekä istuinpaikkavarausten myyntiä tehostavan Finnchatbotin, uusia maakuljetuskumppanuuksia sekä Nordic Sky -portaalin, jonka avulla matkustajat voivat selata ja ostaa tuotteita Finnairin lennon aikaisessa viihdejärjestelmässä toimitettavaksi suoraan kotiosoitteeseen.
Digitaalisten työkalujen kehittäminen myös henkilöstön käyttöön jatkui katsauskaudella. Finnair tuo vuoden 2018 aikana koko henkilöstönsä käyttöön iPhonet, joihin on asennettu henkilöstön yhteydenpitoa ja työntekoa helpottavia sovelluksia. Alkuvuonna puhelimiin asennettiin sovellus työturvallisuushavaintojen ilmoittamiseksi, ja kesäkuussa matkustamohenkilökunta sai käyttöönsä heitä varten räätälöidyn sovelluksen SkyGuestin, joka tuo matkustajadatan digitaaliseen muotoon ja tukee henkilökohtaisemman palvelun tarjoamista asiakkaille. Uusi Crew app helpottaa puolestaan lennonaikaisen viihdejärjestelmän hallintaa lennoilla. Aikaisemmin matkustamohenkilökunnan käyttöön on tuotu lennonaikaisia maksutapahtumia helpottava SkyPay-sovellus.
Digitaalisiin työkaluihin ja kanaviin tehdyt investoinnit näkyivät myös Finnairin digipalvelujen käyttäjämäärien ja näissä kanavissa ostettujen lentolippujen määrän kasvuna. Finnairin internet-sivuilla (finnair.com) oli keskimäärin 2,1 miljoonaa kävijää (2,4) kuukaudessa3. Aktiivisten Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi 62,3 prosenttia 256 560 käyttäjään. Digitaalisen suoramyynnin osuus lentolippumyynnistä oli 23,5 prosenttia (23,4) ja digitaalisen suoramyynnin osuus lisämyynnistä oli 52,9 prosenttia (55,7).
3 Kävijämäärien mittaustapa on muuttunut vertailukaudesta EU GDPR-direktiivin vuoksi.
Finnairin palveluksessa oli tammi–kesäkuussa keskimäärin 6 260 (5 254) henkilöä eli 19,2 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Jatkuvien toimintojen henkilöstön määrä oli 14,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella, pois lukien LSG Finlandin henkilöstön siirtyminen Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen huhtikuussa 2017. Katsauskauden lopussa työsuhteessa olevien määrä oli 6 527 (30.6.2017: 5 753, 31.12.2017: 5 918), ja kauden aikana henkilöstömäärä kasvoi 609:lla pääosin matkustamohenkilökunnan ja lentäjien määrän kasvun vuoksi. Henkilöstön vaihtuvuus laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,7 prosenttiyksikköä ja oli 3,0 prosenttia (3,7).
Henkilöstökokemuksen kehittäminen painottui osaamisen, johtamisen, uusien työtapojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Uuden lentävän henkilökunnan kattavat koulutukset jatkuivat. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen sekä joustavien työtapojen kehittäminen ja niiden johtaminen olivat keskiössä. Työhyvinvoinnin alueella työturvallisuuden vahvistaminen jatkui suunnitellusti.
Koko Finnairin tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost Time Incident Frequency) laski tammi–kesäkuussa selvästi ja oli 10,2 (13,6). Sairauspoissaolojen määrä oli vertailujakson tasolla, 4,42 prosenttia (4,23).
Finnair ei käyttänyt vuoden toisella neljänneksellä yhtiökokouksen antamaan valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä se luovutti yhteensä 102 529 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille sekä yhteensä 123 430 osaketta yhtiön vuosien 2015–2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille avainhenkilöille kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti.
Finnairin hallussa oli 30.6.2018 yhteensä 207 408 osaketta (31.12.2017: 433 367), mikä vastaa 0,16 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.
Finnairin markkina-arvo oli kesäkuun 2018 lopussa 1 187,2 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 642,7) ja päätöskurssi 9,27 (12,82 euroa 31.12.2017). Tammi–kesäkuussa Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 13,22 euroa, alin kurssi 8,14 euroa ja keskikurssi 11,18 euroa. Osakkeita vaihdettiin 43,1 miljoonaa kappaletta yhteensä 481,6 miljoonalla eurolla.
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus oli 22,7 prosenttia (31.12.2017: 19,5).
Finnairin 20.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Molemmat valtuutukset koskevat enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2018.
Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta. Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi hankintaketjussa.
Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus. Yhtiön vastuullisuusstrategia tiivistyy kolmeen teemaan: puhtaammin, välittäen ja yhdessä. Sen avulla kestävä kehitys sulautetaan entistä syvemmin koko strategiaan, brändiin ja tuotekehitykseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään vastuullisuuden lisäksi kustannusten ja riskien hallintaa sekä tuottamaan lisäarvoa.
Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) koskevat Finnairin kaikkia työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa. Finnair edellyttää alihankkijoilta olennaisilta osiltaan samanlaisten eettisten normien noudattamista, kuin se noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) muodostavat selkeät periaatteet, joilla varmistetaan hankintojen eettisyys, mukaan lukien korruption nollatoleranssi. Finnair pyrkii sisällyttämään vastuullisuuden ja eettiset toimintaperiaatteet yhä tiiviimmäksi osaksi yrityksen laajempaa yritysvastuustrategiaa.
Finnairin toiminnan tärkein prioriteetti on turvallisuus, ja yhtiö on sitoutunut strategioiden ja prosessien toteuttamiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan arviointiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentämiseen liittyvä toiminta tapahtuu asianmukaisesti kohdennettujen organisaatioresurssien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa korkein mahdollinen turvallisuustaso ja sääntöjenmukainen toiminta lentotoiminnassamme.
Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi Finnair on asettanut oman, kunnianhimoisen tavoitteen vähentää päästöjään suhteessa myytyihin tonnikilometreihin 17 prosenttia vuosina 2013–2020.
Osana Finnairin polttoainetehokkuuden kehittämistä A350-laivastossa otettiin toukokuussa käyttöön uusi ohjaamo-ohjelma (PACE). Ohjelma etsii polttoaineensäästömahdollisuuksia ja tuottaa lentäjille tietoa päätöksenteon ja tehokkaan operoinnin tueksi. Ohjelman käytöstä saadaan suoraan polttoaine- ja kustannussäästöä, ja samalla se tuo ympäristöhyötyä, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät polttoaineen kulutuksen kanssa samassa suhteessa.
Toisella vuosineljänneksellä Finnair uudisti internet-sivujensa Yhteiskuntavastuu-osion. Osiossa käsitellään muun muassa Finnairin liiketoiminnan kannalta olennaisimpia vastuullisuusnäkökohtia. Lisäksi Finnairin lentojen viihdejärjestelmässä julkaistiin uusi vastuullisuusasioihin keskittynyt kanava Responsibility channel, joka tarjoaa esimerkiksi videosisältöä vastuullisuusasioista sekä Finnairin yhteiskuntavastuun yhteistyökumppaneiden vastuullisuussisältöjä.
Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osan taulukossa "Avainluvut".
Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että
riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja hintamuutosten mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin sekä hintamuutosten vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen.
Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän. Toimialan mahdollisella konsolidaatiolla saattaa olla merkittäviä seurauksia kilpailuympäristöön.
Finnairin digitaalisella transformaatiolla ja uusilla palveluilla tavoiteltavaan liikevaihdon kasvuun ja tehokkuusparannuksiin liittyy epävarmuutta. Myös Finnairin strategian toteutukseen ja laivastouudistukseen liittyy riskejä. Finnairin kapasiteetin kasvuohjelma ja sen resursointi aiheuttavat lisäksi kustannuspaineita ja operatiivisia haasteita lyhyellä aikavälillä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen antamat päätökset lentomatkustajien oikeuksista. Viimeksi mainittujen tulkintaan liittyy riskejä, joista esimerkkinä kuluttaja-asiamiehen syyskuussa hakema kielto Finnairin korvauskäytännöille. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon, kuten vastuullisuusraportoinnin, sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien uhalla, terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi myös haitata Finnairin kasvuohjelman mukaista markkinoille pääsyä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä kenttää operoivan Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen sekä Finnairin kasvustrategian toteuttamisen.
Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/risk-management.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat
polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | 1 %(-yksikön) muutos | ||||||||||
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) |
25 milj. euroa 23 milj. euroa 22 milj. euroa |
||||||||||
| 10 %:n | |||||||||||
| Polttoaineherkkyydet | muutos | 10 %:n muutos suojaukset |
Suojausasteet | ||||||||
| ilman (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) huomioon ottaen suojauksia |
H2/2018 | H1/2019 | |||||||||
| Polttoaine | 66 milj. euroa |
29 milj. euroa | 72% | 57 % | |||||||
| Valuuttajakauma % |
4-6 2018 |
4-6 2017 |
1-6 2018 |
1-6 2017 |
2017 | kassavirroille) | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan |
||||
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
seur.12 kk) | ||||||||
| EUR | 55 | 54 | 59 | 57 | 55 | - | - | ||||
| USD* | 4 | 4 | 3 | 4 | 4 | ks. alla | ks. alla | ks. alla | |||
| JPY | 11 | 10 | 8 | 8 | 10 | 26 milj. euroa | 12 milj. euroa | 68 % | |||
| CNY | 7 | 7 | 6 | 6 | 7 | - | - | ||||
| KRW | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | - | - | ||||
| SEK | 3 | 4 | 4 | 5 | 4 | - | - | ||||
| Muut | 17 | 18 | 17 | 17 | 17 | - | - | ||||
| Ostovaluutat | |||||||||||
| EUR | 57 | 57 | 58 | 57 | 57 | - | - | ||||
| USD* | 36 | 37 | 35 | 36 | 35 | 71 milj. euroa | 27 milj. euroa | 67 % | |||
| Muut | 7 | 6 | 7 | 7 | 7 |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD-, CNY- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti. Muut tapahtumat katsauskaudella
Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo irtisanoutui toukokuussa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen Metson toimitusjohtajaksi. Hän jättää Finnairin viimeistään marraskuussa 2018. Vauramon seuraajan etsintä on käynnissä.
Finnair jatkoi katsauskaudella valmistelua IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottamiseksi vuoden 2019 alussa. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin, ja Finnair arvioi, että sen käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lisätietoja standardin käyttöönotosta ja arvioiduista vaikutuksista on tämän puolivuotiskatsauksen liitetiedossa 17. Muutokset laskentaperiaatteissa.
Finnairin osavuosikatsaus kaudelta 1.1.–30.9.2018 julkaistaan 25.10.2018.
FINNAIR OYJ Hallitus
Finnair järjestää 17.7.2018 tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9.
Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 7479 0361 (Suomi), 0200 880 389 (Ruotsi), 0800 358 6377 (Iso-Britannia) tai +44 (0)330 336 9105 (muut maat). Vahvistuskoodi on 9398091. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa: https://slideassist.webcasts.com/starthere.jsp?ei=1201358
Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, puhelin (09) 818 8550, [email protected] Talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 2037 [email protected]
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Avainluvut | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto ja kannattavuus | ||||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 715,0 | 633,4 | 12,9 | 1 350,4 | 1 187,7 | 13,7 | 2 568,4 | 2 731,1 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa | 47,9 | 37,5 | 27,6 | 51,8 | 28,5 | 81,4 | 170,4 | 193,6 |
| Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, % | 6,7 | 5,9 | 0,8 %-yks. | 3,8 | 2,4 | 1,4 %-yks. | 6,6 | 7,1 |
| Liiketulos, milj. euroa | 39,9 | 89,1 | -55,2 | 45,9 | 79,1 | -41,9 | 224,8 | 191,6 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR liikevaihdosta, % | 17,2 | 16,3 | 0,9 %-yks. | 14,9 | 12,9 | 2,0 %-yks. | 17,0 | 17,7 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,19 | 0,50 | -61,4 | 0,18 | 0,41 | -56,2 | 1,23 | 1,00 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK |
6,67 | 6,96 | -4,2 | 6,62 | 6,90 | -3,9 | 6,96 | 6,81 |
| RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK | 6,75 | 6,96 | -3,0 | 6,73 | 6,90 | -2,4 | 6,96 | 6,90 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK |
6,52 | 6,69 | -2,4 | 6,30 | 6,55 | -3,8 | 6,57 | 6,44 |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä | ||||||||
| (CASK), senttiä/ASK | 6,22 | 6,55 | -5,0 | 6,37 | 6,73 | -5,4 | 6,49 | 6,33 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 4,87 | 5,29 | -8,0 | 5,03 | 5,42 | -7,1 | 5,22 | 5,04 |
| CASK ilman polttoainetta kiintein | ||||||||
| valuuttakurssein, senttiä/ASK | 4,77 | 5,29 | -9,9 | 5,03 | 5,42 | -7,3 | 5,22 | 5,08 |
| Pääomarakenne | ||||||||
| Omavaraisuusaste, % | 33,9 | 31,1 | 2,7 %-yks. | 35,2 | ||||
| Nettovelkaantumisaste, % | -39,1 | -23,1 -15,9 %-yks. | -24,2 | |||||
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 60,7 | 74,1 -13,5 %-yks. | 69,9 | |||||
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -410,5 | -198,3 | -107,1 | -246,0 | ||||
| Oikaistu nettovelka, milj. euroa | 637,3 | 635,1 | 0,4 | 710,3 | ||||
| Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, edelliset 12 kk |
1,3 | 1,9 | -0,6 %-yks. | 1,6 | 1,3 | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 29,7 | 297,5 | -90,0 | 85,5 | 330,8 | -74,2 | 519,0 | 273,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % |
11,2 | 13,7 | -2,5 %-yks. | 13,6 | 11,2 | |||
| Kasvu ja liikenne | ||||||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 3 456 | 3 070 | 12,6 | 6 474 | 5 674 | 14,1 | 11 905 | 12 704 |
| Lisämyynti, milj. euroa | 40,5 | 36,2 | 11,9 | 79,6 | 70,0 | 13,8 | 144,6 | 154,3 |
| Matkustajakohtainen lisämyynti | 11,72 | 11,79 | -0,6 | 12,30 | 12,34 | -0,3 | 12,15 | 12,14 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 32 097 | 29 001 | 10,7 | 61 843 | 56 269 | 9,9 | 114 718 | 120 292 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 10 719 | 9 095 | 17,9 | 20 384 | 17 223 | 18,4 | 36 922 | 40 084 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 8 847 | 7 616 | 16,2 | 16 862 | 14 233 | 18,5 | 30 750 | 33 379 |
| Matkustajakäyttöaste (PLF), % | 82,5 | 83,7 | -1,2 %-yks. | 82,7 | 82,6 | 0,1 %-yks. | 83,3 | 83,3 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia | 259 317 | 227 808 | 13,8 | 495 924 | 434 935 | 14,0 | 921 520 | 982 509 |
| CO2 päästöt, tonnia/ASK |
0,0762 | 0,0789 | -3,4 | 0,0766 | 0,0795 | -3,7 | 0,0786 | 0,0772 |
| CO2 päästöt, tonnia/RTK |
0,7824 | 0,7731 | 1,2 | 0,7983 | 0,8001 | -0,2 | 0,7801 | 0,7804 |
| Asiakaskokemus | ||||||||
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 50 | 47 | 4,4 | 47 | 47 | 0,3 | 47 | 47 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 84,1 | 86,7 | -2,6 %-yks. | 78,9 | 84,7 | -5,7 %-yks. | 83,2 | 80,3 |
| Henkilöstökokemus | ||||||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä | 6 426 | 5 643 | 13,9 | 6 260 | 5 254 | 19,2 | 5 526 | 6 029 |
| WeTogether@Finnair-henkilöstökokemuksen | ||||||||
| kokonaisarvosana * | 3,75 | 3,67 | 2,2 | 3,75 | 3,67 | 2,2 | 3,78 | 3,77 |
| Sairauspoissaolot, % ** | 3,64 | 3,77 -0,13 %-yks. | 4,42 | 4,23 | 0,19 %-yks. | 4,11 | 4,11 | |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 10,9 | 13,6 | -19,9 | 10,2 | 13,6 | -25,0 | 15,6 | 13,9 |
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % | 3,0 | 3,7 | -0,7 %-yks. | 3,0 | 3,7 | -0,7 %-yks. | 3,4 | 3,0 |
| Uusiutuminen | ||||||||
| Digitaalisen suoran lippumyynnin osuus, % *** | 23,5 | 23,4 | 0,0 %-yks. | 24,3 | 24,3 | 0,0 %-yks. | 24,1 | 24,1 |
| Digitaalisen suoran lisämyynnin osuus, % *** | 52,9 | 55,7 | -2,9 %-yks. | 57,0 | 57,0 | 0,0 %-yks. | 56,5 | 56,5 |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden kuukausikeskiarvo, miljoonaa **** |
2,1 | 2,4 | -14,1 | 2,1 | 2,4 | -10,5 | 1,8 | 2,3 |
| Finnair-mobiilisovelluksen | ||||||||
| aktiiviset käyttäjät, tuhatta | 256,6 | 158,1 | 62,3 | 253,2 | 147,3 | 71,9 | 157,5 | 223,2 |
* Mitataan kahdesti vuodessa toisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.
** Finnair Kitchen ei sisälly lukuihin.
*** Finnairin omissa digitaalisissa kanavissa.
**** Mittaustapa muuttunut EU GDPR -tietosuojasäännösten vuoksi vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 715,0 | 633,4 | 12,9 | 1 350,4 | 1 187,7 | 13,7 | 2 568,4 | 2 731,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 17,9 | 18,8 | -5,1 | 37,6 | 39,0 | -3,6 | 77,0 | 75,6 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||||
| Henkilöstökulut | -115,7 | -106,9 | 8,3 | -222,1 | -197,4 | 12,5 | -423,3 | -448,0 |
| Polttoainekulut | -145,4 | -114,4 | 27,1 | -272,8 | -226,0 | 20,7 | -472,2 | -519,0 |
| Muut vuokrat | -38,3 | -38,7 | -0,9 | -74,8 | -83,0 | -9,9 | -157,9 | -149,7 |
| Lentokaluston huoltokulut | -36,4 | -49,7 | -26,8 | -75,1 | -85,3 | -11,9 | -165,7 | -155,6 |
| Liikennöimismaksut | -78,1 | -68,5 | 14,1 | -143,2 | -126,7 | 13,0 | -266,5 | -283,0 |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | -63,3 | -59,8 | 5,8 | -127,0 | -126,7 | 0,2 | -252,2 | -252,5 |
| Valmismatkatuotannon kulut | -22,7 | -17,9 | 27,4 | -55,8 | -46,4 | 20,2 | -100,5 | -109,9 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -22,5 | -21,9 | 2,9 | -45,2 | -39,4 | 14,8 | -85,8 | -91,6 |
| Muut kulut | -87,3 | -71,3 | 22,5 | -170,5 | -142,5 | 19,7 | -285,1 | -313,1 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR | 123,0 | 103,2 | 19,2 | 201,3 | 153,3 | 31,3 | 436,2 | 484,2 |
| Lentokaluston leasemaksut | -39,5 | -35,2 | 12,1 | -78,3 | -65,3 | 20,0 | -136,6 | -149,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -35,6 | -30,4 | 17,1 | -71,2 | -59,5 | 19,6 | -129,2 | -140,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 47,9 | 37,5 | 27,6 | 51,8 | 28,5 | 81,4 | 170,4 | 193,6 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja | ||||||||
| lentokaluston huoltojen | ||||||||
| valuuttakurssimuutokset | -7,6 | 2,6 | <-200 % | -5,6 | 6,1 | <-200 % | 11,1 | -0,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -0,4 | 48,9 | <-200 % | -0,3 | 44,4 | <-200 % | 43,3 | -1,4 |
| Liiketulos | 39,9 | 89,1 | -55,2 | 45,9 | 79,1 | -41,9 | 224,8 | 191,6 |
| Rahoitustuotot | -0,7 | 0,1 | <-200 % | -1,4 | 0,1 | <-200 % | -0,3 | -1,7 |
| Rahoituskulut | -4,5 | -5,7 | 20,9 | -7,9 | -5,7 | -39,0 | -13,4 | -15,6 |
| Tulos ennen veroja | 34,7 | 83,4 | -58,4 | 36,7 | 73,5 | -50,1 | 211,1 | 174,3 |
| Tuloverot | -6,9 | -16,7 | 58,3 | -7,3 | -14,7 | 50,1 | -41,7 | -34,4 |
| Kauden tulos | 27,8 | 66,8 | -58,4 | 29,3 | 58,8 | -50,1 | 169,4 | 140,0 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 27,8 | 66,8 | -58,4 | 29,3 | 58,8 | -50,1 | 169,4 | 140,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||||||||
| osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja | ||||||||
| laimennettu) | 0,19 | 0,50 | -61,4 | 0,18 | 0,41 | -56,2 | 1,23 | 1,00 |
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Kauden tulos | 27,8 | 66,8 | -58,4 | 29,3 | 58,8 | -50,1 | 169,4 | 140,0 |
| Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
||||||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | 69,5 | -43,8 | > 200 % | 67,8 | -91,2 | > 200 % | -18,5 | 140,5 |
| Verovaikutus | -13,9 | 8,7 | <-200 % | -13,6 | 18,2 | <-200 % | 3,7 | -28,1 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio |
-6,0 | 9,2 | <-200 % | -10,5 | 33,7 | <-200 % | 35,9 | -8,3 |
| Verovaikutus | 1,2 | -1,8 | > 200 % | 2,1 | -6,7 | > 200 % | -7,2 | 1,7 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 50,8 | -27,7 | > 200 % | 45,8 | -46,1 | > 200 % | 14,0 | 105,8 |
| Kauden laaja tulos | 78,5 | 39,1 | 100,8 | 75,1 | 12,7 | > 200 % | 183,4 | 245,8 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 78,5 | 39,1 | 100,8 | 75,1 | 12,7 | > 200 % | 183,4 | 245,8 |
| Milj. euroa | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | O | 19,2 | 14,6 | 15,5 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | O | 1 450,1 | 1 349,0 | 1 422,1 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | O | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Laina- ja muut saamiset | O | 4,6 | 6,2 | 5,6 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 476,3 | 1 372,3 | 1 445,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | O | 24,7 | 15,8 | 17,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | O | 318,1 | 332,5 | 319,8 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | O/IA* | 149,3 | 22,3 | 104,5 |
| Muut rahoitusvarat | IA | 907,4 | 862,5 | 833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | IA | 211,9 | 117,1 | 150,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 611,4 | 1 350,3 | 1 424,6 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | O | 15,3 | 30,8 | 16,7 |
| Varat yhteensä | 3 103,1 | 2 753,5 | 2 887,1 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | E | 75,4 | 75,4 | 75,4 |
| Muu oma pääoma | E | 975,2 | 781,3 | 940,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 050,6 | 856,7 | 1 015,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | O | 91,2 | 35,7 | 73,9 |
| Korolliset velat | IL | 579,2 | 692,0 | 586,2 |
| Eläkevelvoitteet | O | 23,1 | 4,7 | 6,4 |
| Varaukset | O | 95,7 | 71,7 | 79,0 |
| Muut velat | O | 1,1 | 4,8 | 1,1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 790,3 | 808,9 | 746,7 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | O | 15,6 | 15,6 | 21,1 |
| Korolliset velat | IL | 119,3 | 83,1 | 132,4 |
| Ostovelat | O | 113,2 | 92,0 | 90,7 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | O/IL* | 40,1 | 65,1 | 81,3 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | O | 679,8 | 598,3 | 475,3 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | O | 116,4 | 104,9 | 139,2 |
| Muut velat | O | 167,0 | 128,9 | 173,4 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 251,4 | 1 087,8 | 1 113,4 | |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | O | 10,8 | 11,2 | |
| Velat yhteensä | 2 052,5 | 1 896,7 | 1 871,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 103,1 | 2 753,5 | 2 887,1 |
Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "IA" tai "IL". Sijoitetun pääoman laskentaan sisältyvillä erillä on merkintä "E" tai "IL". Muilla erillä on merkintä "O".
| Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 698,4 | 775,0 | 718,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset * | 10,3 | 6,4 | 18,5 |
| Oikaistut korolliset velat | 708,8 | 781,4 | 737,1 |
| Muut rahoitusvarat | -907,4 | -862,5 | -833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -211,9 | -117,1 | -150,2 |
| Korollinen nettovelka | -410,5 | -198,3 | -246,0 |
| Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta * 7 | 1 047,8 | 833,3 | 956,4 |
| Oikaistu korollinen nettovelka | 637,3 | 635,1 | 710,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 050,6 | 856,7 | 1 015,7 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 60,7 % | 74,1 % | 69,9 % |
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 5, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2017 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 250,3 | 260,7 | 198,2 | 1 015,7 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 3,8 | -4,7 | -1,0 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 254,0 | 256,0 | 198,2 | 1 014,7 |
| Kauden tulos | 29,3 | 29,3 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
54,2 | 54,2 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -8,4 | -8,4 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 45,8 | 0,0 | 29,3 | 0,0 | 75,1 |
| Osingot | -38,4 | -38,4 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,9 | -0,9 | |||||
| Oma pääoma 30.6.2018 | 75,4 | 168,1 | 108,8 | 253,1 | 246,9 | 198,2 | 1 050,6 |
Voitonjakokelpoisia varoja oikaistiin -4,7 miljoonalla eurolla IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin implementoinnin johdosta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi 3,8 miljoonaa euroa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen johdosta. Näistä kerrotaan tarkemmin liitteessä 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2016 | 75,4 | 168,1 | 33,9 | 248,6 | 132,8 | 198,2 | 857,0 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 15,2 | -16,1 | -0,9 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2017 | 75,4 | 168,1 | 49,0 | 248,6 | 116,6 | 198,2 | 856,1 |
| Kauden tulos | 58,8 | 58,8 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
-73,0 | -73,0 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 26,9 | 26,9 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -46,1 | 0,0 | 58,8 | 0,0 | 12,7 |
| Osingot | -12,8 | -12,8 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,7 | 0,7 | |||||
| Oma pääoma 30.6.2017 | 75,4 | 168,1 | 3,0 | 249,4 | 162,6 | 198,2 | 856,7 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 4-6/2018 | 4-6/2017 | 1-6/2018 | 1-6/2017 | 2017 | 12 kk |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Kauden tulos | 27,8 | 66,8 | 29,3 | 58,8 | 169,4 | 140,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 35,6 | 30,4 | 71,2 | 59,5 | 129,2 | 140,9 |
| Muut oikaisut kauden tuloksesta | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5,2 | 5,6 | 9,3 | 5,6 | 13,6 | 17,3 |
| Tuloverot | 6,9 | 16,7 | 7,3 | 14,7 | 41,7 | 34,4 |
| EBITDA (Käyttökate) | 75,5 | 119,5 | 117,1 | 138,6 | 353,9 | 332,5 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot | 0,2 | -49,4 | -0,1 | -44,9 | -44,1 | 0,7 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua * | 19,0 | 22,3 | 18,9 | 15,3 | 33,4 | 37,0 |
| Käyttöpääoman muutos | 108,7 | 80,3 | 149,1 | 85,8 | 56,8 | 120,1 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -0,2 | -10,5 | -4,0 | -8,8 | -17,1 | -12,2 |
| Maksetut tuloverot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,7 | -0,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 203,2 | 162,2 | 281,2 | 186,1 | 382,3 | 477,4 |
| Investointien rahavirta | ||||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -2,3 | 2,2 | -4,7 | -1,9 | -11,3 | -14,1 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -56,6 | -208,6 | -119,9 | -246,5 | -393,6 | -267,0 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | 0,0 | 6,7 | 0,1 | 6,7 | 7,5 | 0,8 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti | 41,7 | 155,2 | 43,6 | 155,6 | 156,9 | 44,9 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos | -16,0 | -91,3 | -6,1 | 94,7 | 82,9 | -17,9 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,3 | -0,7 | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Investointien nettorahavirta | -32,8 | -136,5 | -86,7 | 8,6 | -157,5 | -252,8 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||||
| Lainojen nostot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 199,3 | 199,3 | 0,0 |
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -14,3 | -12,0 | -24,3 | -107,9 | -130,0 | -46,4 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -15,8 | -15,8 |
| Maksetut osingot | -38,4 | -12,8 | -38,4 | -12,8 | -12,8 | -38,4 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -52,7 | -24,8 | -62,7 | 78,6 | 40,8 | -100,5 |
| Rahavirtojen muutos | 117,7 | 0,9 | 131,8 | 273,2 | 265,5 | 124,1 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 658,1 | 650,8 | 643,9 | 378,4 | 378,4 | 651,6 |
| Rahavirtojen muutos | 117,7 | 0,9 | 131,8 | 273,2 | 265,5 | 124,1 |
| Rahavarat kauden lopussa ** | 775,7 | 651,6 | 775,7 | 651,6 | 643,9 | 775,7 |
| Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot | ||||||
| * Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | ||||||
| Työsuhde-etuudet | 3,6 | 4,6 | 7,2 | 8,4 | 16,0 | 14,8 |
| Varausten muutos | 14,6 | 16,1 | 10,7 | 6,7 | 17,8 | 21,8 |
| Muut oikaisut | 0,8 | 1,5 | 1,0 | 0,2 | -0,4 | 0,5 |
| Yhteensä | 19,0 | 22,3 | 18,9 | 15,3 | 33,4 | 37,0 |
| ** Rahavarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 907,4 | 862,5 | 907,4 | 862,5 | 833,0 | 907,4 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 211,9 | 117,1 | 211,9 | 117,1 | 150,2 | 211,9 |
| Rahavarat taseessa | 1 119,3 | 979,7 | 1 119,3 | 979,7 | 983,2 | 1 119,3 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät | -343,6 | -328,1 | -343,6 | -328,1 | -339,2 | -343,6 |
| Yhteensä | 775,7 | 651,6 | 775,7 | 651,6 | 643,9 | 775,7 |
Konsernin puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Finnair otti käyttöön IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin ja IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin muutoksen 1.1.2018. Käyttöönotosta aiheutuvat muutokset laadintaperiaatteisiin on kerrottu liitteessä 17 Muutokset laadintaperiaatteissa. Liitetiedossa on myös esitetty arvio tulevasta IFRS 16 -standardin (Vuokrasopimukset) käyttöönotosta ja vaikutuksista. Muutoin noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat konsernin tilinpäätöksessä 2017 julkaistuja periaatteita.
Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Puolivuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty vuositilinpäätöksessä 2017.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 4-6/2018, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 243,4 | 35,6 | 245,0 | 41,4 | 11,8 | 577,2 | 80,7 |
| Lisämyynti | 10,2 | 1,7 | 11,1 | 0,8 | 16,8 | 40,5 | 5,7 |
| Rahti | 38,3 | 2,7 | 7,9 | 0,2 | 2,5 | 51,6 | 7,2 |
| Matkapalvelut | 1,8 | 0,0 | 41,6 | 0,4 | 1,8 | 45,6 | 6,4 |
| Yhteensä | 293,7 | 40,0 | 305,6 | 42,8 | 32,9 | 715,0 | |
| Osuus % | 41,1 | 5,6 | 42,7 | 6,0 | 4,6 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 4-6/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 211,2 | 29,9 | 231,3 | 40,3 | -3,5 | 509,2 | 80,4 |
| Lisämyynti | 7,8 | 1,4 | 10,9 | 1,0 | 15,2 | 36,2 | 5,7 |
| Rahti | 36,9 | 3,1 | 7,5 | 0,6 | 1,4 | 49,4 | 7,8 |
| Matkapalvelut | 0,5 | 0,0 | 38,7 | 0,1 | -0,8 | 38,5 | 6,1 |
| Yhteensä | 256,4 | 34,4 | 288,4 | 42,0 | 12,3 | 633,4 | |
| Osuus % | 40,5 | 5,4 | 45,5 | 6,6 | 1,9 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-6/2018, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 460,4 | 60,6 | 427,2 | 96,7 | 16,9 | 1 061,8 | 78,6 |
| Lisämyynti | 22,4 | 3,5 | 18,4 | 1,7 | 33,7 | 79,6 | 5,9 |
| Rahti | 67,5 | 4,9 | 13,6 | 0,3 | 5,8 | 92,1 | 6,8 |
| Matkapalvelut | 28,0 | 10,2 | 74,8 | 0,6 | 3,2 | 116,8 | 8,7 |
| Yhteensä | 578,3 | 79,2 | 533,9 | 99,2 | 59,7 | 1 350,4 | |
| Osuus % | 42,8 | 5,9 | 39,5 | 7,3 | 4,4 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-6/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 387,5 | 52,7 | 397,7 | 92,5 | 1,4 | 931,8 | 78,5 |
| Lisämyynti | 16,5 | 2,3 | 18,9 | 2,2 | 30,1 | 70,0 | 5,9 |
| Rahti | 66,0 | 5,4 | 13,0 | 1,3 | 2,9 | 88,6 | 7,5 |
| Matkapalvelut | 22,5 | 7,1 | 68,1 | 0,1 | -0,5 | 97,3 | 8,2 |
| Yhteensä | 492,5 | 67,5 | 497,7 | 96,2 | 33,8 | 1 187,7 | |
| Osuus % | 41,5 | 5,7 | 41,9 | 8,1 | 2,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 881,7 | 118,8 | 839,0 | 174,1 | 7,2 | 2 020,8 | 78,7 |
| Lisämyynti | 34,9 | 5,6 | 41,4 | 4,4 | 58,3 | 144,6 | 5,6 |
| Rahti | 147,1 | 10,9 | 31,0 | 1,8 | 6,5 | 197,4 | 7,7 |
| Matkapalvelut | 34,7 | 13,0 | 159,3 | 0,5 | -1,9 | 205,6 | 8,0 |
| Yhteensä | 1 098,4 | 148,3 | 1 070,7 | 180,8 | 70,2 | 2 568,4 | |
| Osuus % | 42,8 | 5,8 | 41,7 | 7,0 | 2,7 |
| PLF, % | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 84,6 | 86,2 | -1,6 %-yks. | 86,6 | 86,9 | -0,2 %-yks. | 86,7 |
| Pohjois-Amerikka | 87,7 | 85,3 | 2,3 %-yks. | 84,4 | 81,9 | 2,5 %-yks. | 83,3 |
| Eurooppa | 80,5 | 82,4 | -1,9 %-yks. | 79,4 | 79,4 | -0,1 %-yks. | 80,7 |
| Kotimaa | 66,4 | 65,8 | 0,6 %-yks. | 65,3 | 68,3 | -3,0 %-yks. | 67,4 |
| Yhteensä | 82,5 | 83,7 | -1,2 %-yks. | 82,7 | 82,6 | 0,1 %-yks. | 83,3 |
| ASK, milj. km | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 5 356,8 | 4 317,0 | 24,1 | 10 394,1 | 8 328,5 | 24,8 | 18 355,0 |
| Pohjois-Amerikka | 745,6 | 646,9 | 15,2 | 1 473,7 | 1 253,1 | 17,6 | 2 776,1 |
| Eurooppa | 4 220,4 | 3 771,6 | 11,9 | 7 472,9 | 6 762,3 | 10,5 | 14 152,0 |
| Kotimaa | 396,0 | 359,2 | 10,3 | 1 043,8 | 878,6 | 18,8 | 1 638,9 |
| Yhteensä | 10 718,7 | 9 094,8 | 17,9 | 20 384,4 | 17 222,5 | 18,4 | 36 922,0 |
| RPK, milj. km | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 4 532,5 | 3 721,5 | 21,8 | 9 006,4 | 7 234,5 | 24,5 | 15 911,3 |
| Pohjois-Amerikka | 653,7 | 552,1 | 18,4 | 1 243,7 | 1 026,5 | 21,2 | 2 311,5 |
| Eurooppa | 3 397,5 | 3 106,1 | 9,4 | 5 931,1 | 5 372,2 | 10,4 | 11 421,6 |
| Kotimaa | 262,9 | 236,2 | 11,3 | 681,1 | 599,9 | 13,5 | 1 105,2 |
| Yhteensä | 8 846,5 | 7 616,0 | 16,2 | 16 862,3 | 14 233,1 | 18,5 | 30 749,7 |
| Avainluvut kvartaaleittain, | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| edelliset 24 kk | 4-6/2018 | 1-3/2018 | 10-12/2017 | 7-9/2017 | 4-6/2017 | 1-3/2017 | 10-12/2016 | 7-9/2016 |
| Liikevaihto | 715,0 | 635,3 | 645,3 | 735,4 | 633,4 | 554,4 | 569,9 | 640,9 |
| Matkustajatuotot | 577,2 | 484,6 | 491,3 | 597,7 | 509,2 | 422,6 | 437,9 | 515,9 |
| Lisämyynti | 40,5 | 39,1 | 37,3 | 37,4 | 36,2 | 33,8 | 31,7 | 33,8 |
| Rahti | 51,6 | 40,5 | 57,1 | 51,6 | 49,4 | 39,2 | 46,2 | 45,5 |
| Matkapalvelut | 45,6 | 71,2 | 59,6 | 48,7 | 38,5 | 58,8 | 52,3 | 42,0 |
| Matkatoimistot | 0,0 | 1,7 | 3,7 | |||||
| Vertailukelpoinen liiketulos | 47,9 | 3,9 | 22,9 | 118,9 | 37,5 | -9,0 | 1,6 | 65,7 |
| ASK, milj. km | 10 718,7 | 9 665,7 | 9 606,7 | 10 092,9 | 9 094,8 | 8 127,7 | 8 194,3 | 9 086,7 |
| RPK, milj. km | 8 846,5 | 8 015,8 | 7 717,6 | 8 799,0 | 7 616,0 | 6 617,1 | 6 420,3 | 7 653,3 |
| PLF, % | 82,5 | 82,9 | 80,3 | 87,2 | 83,7 | 81,4 | 78,3 | 84,2 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on luokiteltu kolmeen kategoriaan: Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot, Muiden transaktioiden voitot ja tappiot ja Uudelleenjärjestelykulut. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.
| Milj. euroa | 4-6/2018 | 4-6/2017 | Muutos % | 1-6/2018 | 1-6/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovarausten | |||||||
| realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset | -5,3 | 4,3 | <-200 % | -2,9 | 6,4 | <-200 % | 10,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten | |||||||
| käyvän arvon muutokset | -2,3 | -1,7 | -40,6 | -2,7 | -0,3 | <-200 % | 0,3 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja | |||||||
| lentokaluston huoltojen | |||||||
| valuuttakurssimuutokset | -7,6 | 2,6 | <-200 % | -5,6 | 6,1 | <-200 % | 11,1 |
| Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot | -0,2 | 47,6 | <-200 % | -0,4 | 42,6 | <-200 % | 41,0 |
| Muiden transaktioiden voitot ja tappiot | 0,0 | 1,8 | -100,0 | 0,4 | 2,2 | -80,8 | 3,1 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,2 | -0,5 | 53,8 | -0,3 | -0,5 | 27,9 | -0,9 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -0,4 | 48,9 | <-200 % | -0,3 | 44,4 | <-200 % | 43,3 |
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
| Johdannaiset, Milj. euroa | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | |
| arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 516,3 | 7,3 | 386,2 | -3,7 | 385,2 | -10,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||||
| Ostetut optiot | 281,1 | 5,2 | 147,2 | 4,2 | 195,1 | 5,1 |
| Myydyt optiot | 281,8 | -2,9 | 157,8 | -2,2 | 200,1 | -4,0 |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 440,6 | -0,2 | 320,9 | -15,0 | 316,2 | -17,4 |
| Leasemaksujen valuuttasuojaus | 130,4 | 0,8 | 135,6 | -4,1 | 131,7 | -8,6 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 1 650,3 | 10,3 | 1 147,7 | -20,9 | 1 228,4 | -35,5 |
| Myytävänä olevien omaisuuserien suojaus | 57,2 | -1,8 | 103,1 | 0,5 | 101,3 | 3,6 |
| Taseen suojaus (termiinit) | 124,1 | -0,2 | 128,9 | -1,1 | 101,0 | -0,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 181,3 | -2,1 | 232,0 | -0,6 | 202,3 | 2,6 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 831,6 | 8,2 | 1 379,7 | -21,5 | 1 430,7 | -32,8 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 803 000 | 94,0 | 753 000 | -18,7 | 808 000 | 58,3 |
| Optiot | ||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 194 000 | 10,9 | 217 000 | 1,7 | 91 000 | 4,8 |
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 194 000 | -1,3 | 217 000 | -4,6 | 91 000 | -0,1 |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 6 626 | 0,0 | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 103,6 | -21,6 | 63,0 | |||
| Optiot | ||||||
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 123 000 | -2,7 | 145 000 | -0,1 | 37 000 | -0,4 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | -2,7 | -0,1 | -0,4 | |||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 100,9 | -21,7 | 62,7 | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 64,9 | 0,2 | 64,9 | 1,1 | 64,9 | 0,7 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 64,9 | 0,2 | 64,9 | 1,1 | 64,9 | 0,7 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 237,6 | -10,3 | 260,7 | -6,4 | 239,6 | -18,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 237,6 | -10,3 | 260,7 | -6,4 | 239,6 | -18,5 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 302,5 | -10,2 | 325,6 | -5,3 | 304,5 | -17,9 |
| Osakejohdannaiset | ||||||
| Osakeoptiot | ||||||
| Ostetut optiot | 15,3 | 3,0 | 7,2 | 3,0 | 26,0 | |
| Myydyt optiot | -4,9 | 3,0 | -1,5 | 3,0 | -14,7 | |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 0,0 | 10,4 | 6,0 | 5,7 | 6,0 | 11,3 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 0,0 | 10,4 | 6,0 | 5,7 | 6,0 | 11,3 |
| Johdannaiset yhteensä | 109,3 | -42,8 | 23,2 |
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa | 30.6.2018 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 907,4 | 838,4 | 69,0 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 0,2 | 0,2 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,2 | 0,2 | |
| Valuuttajohdannaiset | 29,0 | 29,0 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 8,5 | 8,5 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 20,2 | 20,2 | |
| Hyödykejohdannaiset | 104,9 | 104,9 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 104,9 | 104,9 | |
| Osakejohdannaiset | 15,3 | 15,3 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 15,3 | 15,3 | |
| Yhteensä | 1 056,7 | 838,4 | 218,3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 10,3 | 10,3 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | 20,8 | 20,8 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 8,7 | 8,7 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 9,7 | 9,7 | |
| Hyödykejohdannaiset | 4,0 | 4,0 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 1,3 | 1,3 | |
| Osakejohdannaiset | 4,9 | 4,9 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 4,9 | 4,9 | |
| Yhteensä | 40,1 | 0,0 | 40,1 |
Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Tilikauden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä.
Efektiivinen verokanta kaudella 1-6/2018 oli 20,0 % (20,0 %).
Yhtiökokous päätti 20.3.2018, että vuodelta 2017 maksetaan 0,30 euron osinko osakkeelta, yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2018.
Yhtiökokous päätti 16.3.2017, että vuodelta 2016 maksetaan 0,10 euron osinko osakkeelta, yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2017.
| Milj. euroa | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 437,6 | 1 178,8 | 1 178,8 |
| Lisäykset | 85,5 | 330,8 | 518,6 |
| Lisäykset tytäryhtiöhankintojen kautta | 0,4 | ||
| Ennakoiden muutos | 40,8 | -88,0 | -135,2 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | -17,2 | 89,6 | 92,0 |
| Vähennykset ja siirrot | -6,3 | -88,0 | -87,8 |
| Poistot | -71,2 | -59,5 | -129,2 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 469,2 | 1 363,7 | 1 437,6 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa | 0,1 | 139,3 | 139,3 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa | 0,0 | 30,8 | 0,1 |
Myytävänä oleviin omaisuuseriin sisältyy Finnairin omistus Nordic Regional Airlines Ab -konsernissa. Konserni siirtyi kokonaan Finnairin väliakaiseen omistukseen vjuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Aikaisemmin Finnair omisti konsernista 40 % ja se oli luokiteltu yhteisyritykseksi. Finnair odottaa 60 %:n osuuden myynnin uusille kumppaneille tapahtuvan lähiaikoina.
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 30,8 | 0,1 |
| Myytävänä olevan tytäryhtiön varat | 15,3 | 16,6 | |
| Yhteensä | 15,3 | 30,8 | 16,7 |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Myytävänä olevan tytäryhtiön velat | 10,8 | 11,2 | |
| Yhteensä | 10,8 | 0,0 | 11,2 |
Tilikauden 2018 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti.
| Milj. euroa | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 81,5 | 71,3 | 71,0 |
| Yhteensä | 81,5 | 71,3 | 71,0 |
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.6.2018 olivat 875 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 013).
| Milj. euroa | 30.6.2018 | 30.6.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston vuokravastuut | 1 142,6 | 1 367,3 | 1 163,6 |
| Muut vuokravastuut | 252,4 | 264,7 | 265,8 |
| Yhteensä | 1 395,0 | 1 632,0 | 1 429,4 |
| 15. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1-6/2018 | 1-6/2017 | 2017 |
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 22,0 | 22,0 | 42,2 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 52,6 | 52,9 | 105,6 |
| Eläkesäätiö | 1,6 | 1,6 | 3,5 |
| Saamiset | |||
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä | 8,3 | ||
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle | 19,6 | 2,4 | 4,1 |
Nordic Regional Airlines Ab -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin 100 %:seen omistukseen 17.11.2017. Ennen omistuksen muutosta konserni oli Finnairin, Staffpoint Holding Oy:n ja Kilco Oy:n yhteisyritys, ja omistusjärjestelyä edeltävät konsernin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumina yhteisyritysten välillä. Norra käsitellään myytävissä olevana omaisuuseränä eikä Norran ja Finnairin välisiä liiketoimia eliminoida Finnairin jatkuvien toimintojen tuloksesta, koska Norran ja Finnairin välisen ostoliikennesopimuksen odotetaan jatkuvan myös Norran omistusjärjestelyjen jälkeen. Norran ja Finnairin väliset saamiset ja velat on eliminoitu. Tämän johdosta myynti- ja ostoliiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumissa, mutta ei saamisissa ja veloissa.
Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia raportoitavia tapahtumia.
Finnair otti käyttöön uuden tulouttamista koskevan IFRS 15-standardin vuoden 2018 alusta. Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Standardi korvasi kaikki aikaisemmat tuloutusta koskevat IFRS-standardit. Finnair sovelsi siirrossa ei-takautuvaa menetelmää.
IFRS 15 muuttaa Finnairin tuloutuksen ajoitusta matkustajatuotoissa, lisämyyntituotoissa ja matkapalveluiden tuotoissa. Muutokset on kuvattu tarkemmin alla, ja muutosten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Finnair noudattaa tulkinnoissaan lentoyhtiöiden toimialan kirjanpidollisen työryhmän (International Air Transport Association, Industry Accounting Working Group) julkaisempia tuloutus- ja laskentaperiaatteita.
Matkustajatuotoissa asiakkaat yleensä maksavat lentolippunsa etukäteen, mutta eivät aina käytä niihin liittyviä oikeuksia vaan liput jäävät käyttämättä (breakage). Mikäli lentoyhtiö odottaa olevansa oikeutettu tuottoihin, joita vastaan sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, tulisi yhtiön tulouttaa tähän odotusarvoon perustuva tuotto (expected breakage) samassa suhteessa, kun asiakkaat käyttävät lentolippuja. Aiemmin lentoliput tuloutettiin kun ne käytettin, tai kun lippu oli vanhentunut, eikä Finnairilla ollut enää velvollisuutta palauttaa lipusta saatua vastiketta asiakkaalle. Käytännössä muutos aikaistaa tuloutusta nykyisestä, mutta vaikutus ei ole merkittävä. Finnair Plus kanta-asiakasjärjestelmän kirjanpitokäsittely tai pisteen arvostus ei IFRS 15 -standardin seurauksena sen sijaan muuttunut.
Lisämyyntituotoissa, palvelu- sekä muutosmaksut tuloutetaan aikaisempaa myöhemmin, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta vaan olevan osa lentomatkaa. Matkapalveluiden osalta lento- ja hotellituote katsotaan erillisksi suoritevelvoitteiksi, ja tuloutetaan palveluita luovutettaessa. Aiemmin matkapaketti on katsottu yhdeksi suoritteeksi. Muutokset eivät ole merkittäviä.
Tilikauden 2018 avaavaan omaan pääomaan voittovaroihin on tehty käyttöönoton seurauksena yhteensä -4,7 miljoonan euron laskentaperiaatteen muutoksesta johtuva oikaisu. Oikaisusta -8,7 miljoonaa euroa kohdistuu liikevaihtoon, +2,8 miljoonaa euroa kohdistuu valmismatkatuotannon kuluihin, ja 1,2 miljoonaa euroa laskennallisiin veroihin.
| Laadintaperiaatteen muutosten vaikutukset edellisten tilikausien voittovaroihin | 1.1.2018 |
|---|---|
| Matkustajatuotot | 2,9 |
| Lisämyynti | -5,3 |
| Matkapalvelut | -6,2 |
| Liikevaihtoon vaikuttavat muutokset yhteensä | -8,7 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 2,8 |
| Tuloverot | 1,2 |
| Edellisten tilikauden voittovaroihin kirjatut vaikutukset yhteensä | -4,7 |
Finnair otti käyttöön Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vuoden 2018 alussa. Muuttuneen IFRS 2 -standardin mukaan liiketoimi on luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä määrästä on vähennetty verot.
Finnairilla on tällaiset ehdot kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä avainhenkilöille (LTI) ja henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelmissa. Vuoden 2018 alussa toteuttamattomien käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten maksujen kirjanpitoarvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Tämä luokiteltiin omana pääomana maksettaviksi ja siirrettiin työsuhde-etuuksiin liittyvistä veloista omaan pääomaan. Aiempia kausia ei oikaistu.
Uusi EU:n hyväksymä vuokrasopimusstandardi julkaistiin tammikuussa 2016 ja tulee voimaan tilikaudesta 2019. Finnair aikoo ottaa standardin käyttöön tilikauden 2019 alusta, soveltaen takautuvaa menetelmää jokaiseen aiempaan raportoituun kauteen. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin.
Finnair aikoo soveltaa IFRS 16 standardin sisältämää poikkeussääntöä, jonka mukaan lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai lyhyempi ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta, ei ole tarpeen kirjata taseeseen. Finnair ei aio tunnistaa taseeseen velkaa myöskään vuokrasopimuksista, joissa vuokrakohteena olevan hyödykkeen arvo ei ole Finnairin kannalta materiaalinen. Arvio siitä, onko vuokrakohteena oleva hyödyke materiaalinen ja siten IFRS 16 standardin mukaan tunnistettava taseella, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen (Conceptual Framework) ja IAS 1 standardiin. Finnairin viimeisimmän analyysin perusteella taseella tunnistettavat hyödykkeet vuokrasopimuksista koostuvat vuokratuista lentokoneista, rakennuksista, maa-alueista, autoista, maakalustosta ja varamoottoreista.
Finnair arvioi, että uudella standardilla on merkittäviä vaikutuksia sen tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lähes kaikista lentokone-, kiinteistö- ja muista vuokrasopimuksista tullaan kirjaamaan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja korollinen velka taseeseen. Vuokrasopimusten perusteella kirjattava omaisuuserä ja velka arvostetaan nykyarvoon. Nykyisin tulevat vuokramaksut ei-purettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista esitetään liitetiedoissa vuokravastuina nimellisarvoonsa. Nämä vuokravastuut olivat tilikauden 2018 toisen vuosineljänneksen päättyessä 1 395 miljoonaa euroa (ks. lisää liitteestä 14. Vuokravastuut muista vuokrasopimuksista). Lentokentän ja terminaalien palvelusopimukset eivät alustavan arvion perusteella täytä vuokrasopimuksen määritelmää.
Vuokrasopimukset-standardi vaikuttaa myös Finnairin tuloslaskelmaan. Tulevaisuudessa vuokrakulua ei esitetä, vaan tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto (liiketulos) ja lainasta kertynyt korko (rahoituserät). Korkokulu on suurimmillaan vuokrakauden alussa ja pienenee kohti vuokrakauden loppua, kun leasing-velkaa lyhennetään. Nykyään vuokrakulut operatiivisista vuokrasopimuksista jaksotetaan liiketulokseen lentokaluston leasemaksuiksi ja muiksi vuokriksi vuokra-ajan kuluessa, vuokrasopimuksen mukaisesti. Liiketuloksen ja EBITDA:n ohella myös liiketoiminnan nettorahavirta kasvaa, koska lainan lyhennykset siirretään esitettäväksi rahoituksen rahavirrassa.
Muutos vaikuttaa olennaisesti tasepohjaisiin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantuneisuusasteeseen. Tunnusluku 'Oikaistu nettovelkaantumisaste' ottaa jo nykyisin tulevat vuokramaksut huomioon laskennassa seuraavasti: viimeisen kahdentoista kuukauden lentokaluston leasemaksut kerrotaan seitsemällä ja lisätään korollisiin nettovelkoihin (ks. konsernin tase "taseen lisätietoja": korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste).
Vaikka omaisuuserät vuokrasopimuksista muunnetaan euroiksi, valtaosa Finnairin lentokoneiden vuokravastuusta on US-dollarimääräinen, minkä vuoksi taseen valuuttariskipositio tulee kasvamaan nykyisestä. Finnair tutkii vaihtoehtoja, joilla vähentää taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloslaskelman volatiliteettia.
Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut
Vertailukelpoinen EBITDAR: Vertailukelpoinen liiketulos + poistot ja arvonalentumiset + lentokaluston leasemaksut
EBITDA: Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Edelliset 12 kk: Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Rahavarat: Rahat ja pankkisaamiset + muut rahoitusvarat
Oikaistut korolliset velat:
Korolliset velat + valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa
Korollinen nettovelka: Oikaistut korolliset velat - rahavarat
Korollinen nettovelka + lentokaluston leasemaksut, edelliset 12 kk x 7
Sijoitettu pääoma keskimäärin: Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100
Nettovelkaantumisaste, %: Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %: Oikaistu nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk + rahoituskulut, edelliset 12 kk Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100
Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste (PLF), %: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetetun matkustaja-, rahti- ja postitonnien määrä × lennetyt kilometrit
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK):
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield):
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).
Puolivuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.