Quarterly Report • Oct 25, 2018
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
25.10.2018
Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen ja kilpailu lisääntyy Finnairin päämarkkina-alueilla. Samalla lentopetrolin hinnan tuntuva nousu lisää kustannuksia.
Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan 12 - 13 prosenttia ja liikevaihdon noin 10 - 11 prosenttia vuonna 2018.
Vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 jää jonkin verran edellisvuodesta (2017: 170,4 miljoonaa euroa). Arviossa on mukana tänään erikseen tiedotettu lentäjien pitkän aikavälin kannustinohjelman purkautumisen tulosvaikutus, joka on noin 11 miljoonaa euroa.
Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa edelleen vuoden 2018 toisella puoliskolla. Finnair odottaa kilpailun lisääntyvän erityisesti Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä, kun nykyiset ja uudet toimijat lisäävät kapasiteettia.
Finnair arvioi, että sen kapasiteetti kasvaa yli 15 prosenttia vuonna 2018. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan jokseenkin saman verran kuin kapasiteetin, kun taas liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman kapasiteetin kasvua hitaammin.
Lentopetrolin hinnan tuntuva nousu vaikuttaa Finnairin tulokseen etenkin toisella vuosipuoliskolla. Finnair arvioi, että sen vertailukelpoinen liiketulos vuonna 2018 on suunnilleen edellisvuoden tasolla (2017: 170,4 miljoonaa euroa), jos polttoaineen hinta ja valuuttakurssit säilyvät nykytasollaan eikä markkinaympäristössä tapahdu merkittäviä muutoksia.
Finnairin kasvu jatkui heinä–syyskuussa, ja matkustajamäärämme oli kaudella ennätyksellinen. Koneemme lensivät varsin täysinä, vaikka kapasiteettimme on kasvanut ja kilpailu lisääntynyt. Erityisen ilahtunut olen siitä, että saimme asiakkaiden mielipiteisiin perustuvan viiden tähden luokituksen APEXilta ja Skytrax listasi meidät jo yhdeksännen kerran Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi. Näistä tunnustuksista haluan lausua lämpimät kiitokset henkilöstöllemme, jonka hyvä työ mahdollistaa erinomaisen asiakaskokemuksen.
Jatkoimme tuotteemme ja asiakaspalvelumme kehittämistä muun muassa tuomalla matkustajillemme nopean internet-yhteyden useisiin Euroopan lennoilla käytettäviin Airbus-kapearunkokoneisiin ja jatkamalla alkuvuonna aloitettua business-luokan palvelu-uudistusta. Kerroimme myös, että lanseeraamme keväällä 2019 uuden digitaalisen palvelun, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kiinnostavuutta matkailumaana ja helpottaa kansainvälisten matkustajien matkasuunnittelua.
Edistysaskelien vastapainoksi kohtasimme myös vastatuulta. Kotimaan poikkeuksellisen lämmin kesä hidasti matkakysynnän kasvua etenkin heinä- ja elokuussa, ja myöhemmin liikenteemme kärsi viiveistä ja peruutuksista, jotka johtuivat sekä Aasian taifuuneista että varamoottoreiden heikosta saatavuudesta katsauskaudella. Peruutukset hidastivat matkustajatuottojen ja lisämyynnin kasvua. Euroopan-liikenteen nopea kapasiteetin kasvu johti väliaikaiseen epätasapainoon kauko- ja lähiliikenteen kapasiteettien välillä, mikä yhdessä kiristyneen kilpailun kanssa painoi Euroopan-liikenteemme matkustajatäyttöasteita ja yksikkötuottoja. Eniten tuloskehitystämme rasitti kuitenkin se, että polttoainekulut nousivat lähes kolmanneksella vertailukaudesta. Vertailukelpoinen liiketuloksemme jäikin jonkin verran vertailukaudesta ja oli 108,4 miljoonaa euroa (118,9).
Varmistaaksemme kannattavan kasvun jatkumisen keskitymme jatkossa uudistuksiin, jotka samanaikaisesti lisäävät toimintamme tehokkuutta, kasvattavat liikevaihtoa ja parantavat asiakaskokemustamme. Otamme myös käyttöön uusia teknologioita, jotka tehostavat kaikkia prosessejamme.
Liikenne Finnairin päämarkkina-alueilla kasvoi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä selvästi vertailukautta nopeammin. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 11,8 prosenttia (7,3), ja kilpailu kiristyi etenkin Pohjoismaiden ja Välimeren liikenteessä. Finnairin Aasian ja Euroopan kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 8,8 prosenttia (4,8). Finnairin markkinaosuus laski Euroopan-liikenteessä 54,5 prosenttiin (58,2) ja laski Eurooppa-Aasia-liikenteessä 5,6 prosenttiin (5,7).1
Katsauskaudelle osuneet poikkeukselliset säät vaikuttivat kysynnän ja liikenteen kehitykseen. Kotimaan lämmin kesä hidasti lentojen ja lomamatkojen kysyntää koko kaudella. Aasian-liikenteessä Jebi-taifuuni sulki Osakan lentokentän useiksi viikoiksi ja Mangkhut-taifuuni aiheutti peruutuksia Hongkongin reitillä. Nämä säähaasteet vaikuttivat sekä matkustaja- että rahtiliikenteeseen. Varamoottoreiden heikko saatavuus sekä Helsinki-Vantaan ja Tampereen lentokenttien kiitotieremontit aiheuttivat myös viivästyksiä ja peruutuksia etenkin kotimaan ja Euroopan liikenteessä.
Euroopan ja Aasian välisen liikenteen markkinakysyntä kasvoi jonkin verran kapasiteettia hitaammin, mutta suhteessa markkinaan ja nopeaan kapasiteetin kasvuunsa Finnair onnistui täyttämään koneensa hyvin - sen matkustajakäyttöasteet olivat Aasian-reiteillä vain hieman alemmat kuin vertailukaudella. Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä kysynnän ja kapasiteetin kasvu olivat tasapainossa.
Finnair tekee syvempää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Molempien yhteishankkeiden alueella liikenne kasvoi voimakkaasti kolmannella vuosineljänneksellä. Kysyntä kehittyi tarjontaa vastaavasti, mikä johti yksikkötuottojen kasvuun molempien yhteishankkeiden liikenteessä.
Suomessa toimivien suurimpien matkanjärjestäjien matkapakettien tarjonta kasvoi heinä - syyskuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuussa matkapakettien kysyntä ja tarjonta markkinalla olivat tasapainossa. Suomen poikkeuksellisen lämpimän ja aurinkoisen kesän vaikutus näkyi elo - syyskuun kysynnässä, joka ei yltänyt matkanjärjestäjien merkittävästi kasvattaman matkatarjonnan tasolle. Kreikka, Turkki ja Espanja olivat edelleen kesäkauden suosituimmat matkapakettikohteet ja matkatarjonnan kasvu keskittyi Kreikan ja Turkin lomakohteisiin.
Lentorahdin markkinakapasiteetin kasvu hidastui kolmannella vuosineljänneksellä, ja globaali markkinakysyntä laski lievästi. Rahdin yksikkötuotot ovat nousseet kuluvan vuoden toisella puoliskolla, mutta niiden nousu on ollut hitaampaa kuin vertailuvuonna. Finnairin rahtiliiketoiminta kasvoi edelleen katsauskaudella. Kaikki markkina-alueet kasvoivat, ja erityisen vahvasti vertailukaudesta kasvoivat Japanin ja Suomen rahtimarkkinat. Finnair oli heinä- ja elokuussa rahtivolyymeilla mitattuna suurin rahtioperaattori Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoilla.
Finnairin euron jälkeen merkittävin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se vahvistui euroon nähden 1,0 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli 0,5 prosenttia vahvempi euroon nähden kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan heikkeni euroon nähden 1,1 prosenttia vertailujaksosta. Lentopetrolin dollarihinta oli vuoden kolmannella neljänneksellä 36,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koska Finnair suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, kurssi- ja hintamuutokset eivät välity sellaisenaan sen tulokseen.
1 Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin heinä elokuulta). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit.
Finnairin liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 801,2 miljoonaa euroa (735,4). Matkustajatuotot kasvoivat 9,1 prosenttia ja lisämyynti 12,4 prosenttia. Uuden, vielä käyttöönottovaiheessa olevan rahtiterminaalin toimintavarmuus parani katsauskaudella, mikä nosti rahtivolyymejä. Rahtiliikevaihto nousi 6,3 prosenttia. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi puolestaan 7,8 prosenttia, vaikka kotimaan poikkeuksellisen lämmin kesäsää hidasti valmismatkojen myyntiä katsauskaudella.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,6 prosenttia ja oli 6,95 eurosenttiä. Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 3,1 prosenttia.
| Milj. euroa | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 651,8 | 597,7 | 9,1 % |
| Lisämyynti | 42,0 | 37,4 | 12,4 % |
| Rahti | 54,9 | 51,6 | 6,3 % |
| Matkapalvelut | 52,5 | 48,7 | 7,8 % |
| Yhteensä | 801,2 | 735,4 | 8,9 % |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
| Aasia | 310,8 | 10,3 | 5 501,6 | 10,3 | 4 926,0 | 8,9 | 89,5 | -1,2 |
| Pohjois-Amerikka | 46,4 | 15,3 | 899,8 | 12,4 | 783,5 | 9,6 | 87,1 | -2,2 |
| Eurooppa | 258,5 | 8,2 | 4 788,5 | 19,6 | 3 816,2 | 13,5 | 79,7 | -4,3 |
| Kotimaa | 32,7 | 2,1 | 338,1 | 12,9 | 217,0 | 10,3 | 64,2 | -1,5 |
| Reiteille kohdistumaton | 3,4 | -30,0 | ||||||
| Yhteensä | 651,8 | 9,1 | 11 528,0 | 14,2 | 9 742,7 | 10,7 | 84,5 | -2,7 |
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 14,2 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 11,5 prosenttia, ja Finnair saavutti kauden uuden ennätystason: matkustajia oli nyt kaudella 3 652 000. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 10,7 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 2,7 prosenttiyksikköä 84,5 prosenttiin.
Lentoja Aasiaan oli kesäkaudella 2018 enimmillään 97 viikossa (87 kesäkaudella 2017). Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 10,3 prosenttia vertailujaksosta syyskuun 2017 lopulla käyttöön otetun A350 lentokoneen myötä. Kasvu kohdistui etenkin Tokion ja Bangkokin lisävuoroille sekä uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 8,9 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 1,2 prosenttiyksikköä 89,5 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi puolestaan 12,4 prosenttia. Finnair lensi New Yorkiin ja San Franciscoon sekä lisäsi vuoroja Chicagoon. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 9,6 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 2,2 prosenttiyksikköä 87,1 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 19,6 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 13,5 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 4,3 prosenttiyksikköä 79,7 prosenttiin. Kapasiteettia kasvatti kolmen uuden A321-koneen käyttöönotto vertailukauden jälkeen sekä lisäistuimet osassa nykyistä Airbuskapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui etenkin useille Pohjoismaiden-reiteille ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 12,9 prosenttia, kun vuoroja Helsingin ja Pohjois-Suomen kohteiden, etenkin Oulun, välillä lisättiin. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 10,3 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 1,5 prosenttiyksikköä 64,2 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 12,4 prosenttia ja oli 42,0 miljoonaa euroa (37,4) eli 11,50 euroa (11,41) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät, kun taas eniten kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset ja lisämatkatavarat.
Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit kasvoivat 13,3 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 7,0 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia ja oli 54,9 miljoonaa euroa (51,6).
Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 7,5 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 90,5 prosenttia. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 52,5 miljoonaa euroa (48,7).
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,9 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 710,3 miljoonaa euroa (634,6). Yksikkökustannus (CASK) laski 1,6 prosenttia ja oli 6,01 eurosenttiä (6,11). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 6,4 prosenttia.
Polttoaine Henkilöstö Lentokoneet (vuokrat, huolto, poistot, arvonal.) Muut kulut Liikennöimismaksut Maaselvitys ja catering Muut vuokrat Valmismatkatuotanto Myynti ja markkinointi
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 7,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 547,5 miljoonaa euroa (510,8). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 31,4 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 162,7 miljoonaa euroa (123,8). Polttoaineen hinnan voimakas nousu selittää valtaosan polttoainekulujen noususta, mutta kehityksessä näkyy myös kapasiteetin voimakas kasvu kolmannella vuosineljänneksellä. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 2,2 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) kuitenkin heikkeni 3,7 prosenttia.
Henkilöstökulut laskivat 3,4 prosenttia 109,1 miljoonaan euroon (112,9) henkilöstömäärän kasvusta huolimatta. Vertailukauden lukuun sisältyi merkittävä varaus henkilöstölle vuoden 2017 tuloksen perusteella maksetusta erityispalkkiosta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja sekä huoltokuluja, ja liikenteen kasvu kasvatti liikennöimismaksuja. Maaselvitys- ja catering-kulut kasvoivat matkustajamäärien ja kapasiteetin kasvua maltillisemmin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi.
Vertailukelpoinen EBITDAR oli 184,0 miljoonaa euroa (188,9). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta jäi vertailukaudesta ja oli 108,4 miljoonaa euroa (118,9).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -1,9 miljoonaa euroa (4,7). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,8 miljoonaa euroa (-1,5). Liiketulos oli 105,7 miljoonaa euroa (122,2), tulos ennen veroja 100,6 miljoonaa euroa (117,0) ja tulos verojen jälkeen 80,5 miljoonaa euroa (93,6).
Liikevaihto kasvoi 11,9 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 2 151,5 miljoonaa euroa (1 923,1). Matkustajatuotot kasvoivat 12,0 prosenttia ja myös lisämyynti sekä matkapalvelut kasvoivat selvästi. Uuden rahtiterminaalin käyttöönottovaihe heijastui rahdin liikevaihtoon; se kasvoi tarkastelujaksolla muuta toimintaa hitaammin.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 4,2 prosenttia ja oli 6,74 eurosenttiä (7,04). Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,7 prosenttia.
| Milj. euroa | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 1 713,6 | 1 529,5 | 12,0 |
| Lisämyynti | 121,6 | 107,4 | 13,3 |
| Rahti | 147,0 | 140,2 | 4,8 |
| Matkapalvelut | 169,3 | 146,0 | 15,9 |
| Yhteensä | 2 151,5 | 1 923,1 | 11,9 |
| Lipputuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | Milj. euroa | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | Milj. km | Muutos, % | % | Muutos, %-yks. |
| Aasia | 771,2 | 15,2 | 15 895,7 | 19,4 | 13 932,5 | 18,5 | 87,6 | -0,7 |
| Pohjois-Amerikka | 107,0 | 15,1 | 2 373,5 | 15,6 | 2 027,1 | 16,4 | 85,4 | 0,6 |
| Eurooppa | 685,7 | 7,7 | 12 261,4 | 13,9 | 9 747,4 | 11,6 | 79,5 | -1,6 |
| Kotimaa | 129,4 | 3,9 | 1 381,8 | 17,3 | 898,1 | 12,7 | 65,0 | -2,6 |
| Reiteille kohdistumaton | 20,3 | >200 | ||||||
| Yhteensä | 1 713,6 | 12,0 | 31 912,4 | 16,8 | 26 605,0 | 15,5 | 83,4 | -1,0 |
Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 16,8 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 13,2 prosenttia ja saavutti tarkastelujakson ennätystason 10 126 300 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 15,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski nopean kasvun vuoksi 1,0 prosenttiyksikköä 83,4 prosenttiin.
Lentoja Aasiaan oli talvikaudella 2017/2018 enimmillään 89 viikossa (78 talvikaudella 2016/2017), ja maaliskuun lopulla alkaneella kesäkaudella 2018 niitä oli enimmillään 97 (87 kesäkaudella 2017). Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 19,4 prosenttia. Kasvu kohdistui tammi–syyskuussa etenkin Tokion, Bangkokin, Hongkongin, Singaporen ja Chongqingin lisävuoroille sekä talvikauden uuteen kausikohteeseen Goaan ja toukokuussa avattuun uuteen ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 18,5 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski tuntuvasta kapasiteetin lisäyksestä huolimatta vain 0,7 prosenttiyksikköä 87,6 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti puolestaan kasvoi 15,6 prosenttia. New Yorkin -reitin lisäksi Finnair lensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä Miamiin ja uusiin kausikohteisiin Puerto Vallartaan, Puerto Plataan ja Havannaan sekä toisella vuosineljänneksellä Chicagoon ja San Franciscoon. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 16,4 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä 85,4 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 13,9 prosenttia, ja myydyt henkilökilometrit kasvoivat 11,6 prosenttia, kun matkustajakäyttöaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 79,5 prosenttiin. Kapasiteettia kasvattivat uusien A321-koneiden käyttöönotto vertailukauden jälkeen ja lisäistuimet osassa nykyistä Airbuskapearunkolaivastoa. Kasvu kohdistui pääasiassa eri reiteille Pohjoismaihin ja muualle Pohjois-Eurooppaan. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lennettiin vertailukaudesta poiketen myös suoria lentoja Lappiin Lontoosta, Pariisista ja Zürichistä.
Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi tammi–syyskuussa 17,3 prosenttia. Kasvuun vaikutti talvikaudella lentojen lisääminen etenkin Lappiin, kun Finnair varautui kansainvälisen, Lappiin kohdistuvan matkustajakysynnän kasvuun. Kesäkaudella tarjontaa kasvatettiin koko kotimaan verkostossa. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit kasvoivat 12,7 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 2,6 prosenttiyksikköä 65,0 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 13,3 prosenttia ja oli 121,6 miljoonaa euroa (107,4) eli 12,01 euroa (12,00) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajamyynti olivat suurimmat lisämyyntierät kaudella, kun taas nopeimmin kasvoivat istumapaikkojen ennakkovaraukset ja matkustajaluokan korotukset.
Tarjotut rahtitonnikilometrit kasvoivat 18,2 prosenttia, kun taas myydyt rahtitonnikilometrit kasvoivat 10,5 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 4,8 prosenttia ja oli 147,0 miljoonaa euroa (140,2).
Matkapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 12,4 prosenttia. Luku sisältää sekä Aurinkomatkojen että Finnair Holidaysin asiakkaat. Aurinkomatkojen kiintiötuotannon täyttöaste oli 93,7 prosenttia. Omatoimimatkailun ja valmismatkan parhaat puolet yhdistävä Finnair Holidays -tuote esiteltiin maaliskuussa Viron markkinoilla. Tuote lanseerattiin Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2017. Matkapalvelujen liikevaihto kasvoi 15,9 prosenttia ja oli 169,3 miljoonaa euroa (146,0).
Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,7 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 2 046,4 miljoonaa euroa (1 832,8). Yksikkökustannus (CASK) laski 4,0 prosenttia ja oli 6,24 eurosenttiä (6,50). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 6,9 prosenttia.
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 8,6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 610,8 miljoonaa euroa (1 483,0). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 24,5 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 435,6 miljoonaa euroa (349,8). Polttoaineen hinnan voimakas nousu ja liikenteen volyymien kasvu selittävät valtaosan polttoainekulujen noususta. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) parani 3,1 prosenttia erityisesti taloudellisempien A350-koneiden käyttöönoton ansiosta. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen paranemisen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) heikkeni 1,3 prosenttia.
Henkilöstökulut nousivat 331,1 miljoonaan euroon (310,3), sillä Finnairin kasvun myötä myös sen henkilöstömäärä on kasvanut merkittävästi vertailukaudesta. Laivaston kasvu ja uudistuminen kasvattivat lentokaluston vuokria ja poistoja, kun taas huoltokulut laskivat. Maaselvitys- ja catering-kulut pysyivät vertailujakson tasolla, kun volyymien kasvusta johtunutta kulujen kasvua kompensoivat huhtikuussa 2017 toteutuneen Finnair Kitchenin hankinnasta seurannut kustannusten lasku ja osin kulujen rakenteellinen siirtymä henkilöstökuluihin. Muut kulut nousivat pääasiassa kapasiteetin kasvun ja digitalisaatioon liittyvien panostusten vuoksi.
Vertailukelpoinen EBITDAR nousi 385,4 miljoonaan euroon (342,2). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta oli 160,2 miljoonaa euroa (147,5).
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli -7,5 miljoonaa euroa (10,8). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -1,1 miljoonaa euroa (43,0). Vertailukauden erään sisältyi myyntivoitto yhden A350-lentokoneen myynnistä ja takaisinvuokrauksesta sekä kertakuluja neljän A340-lentokoneen palautuksista Airbusille. Liiketulos oli 151,7 miljoonaa euroa (201,3), tulos ennen veroja oli 137,3 miljoonaa euroa (190,4) ja tulos verojen jälkeen 109,8 miljoonaa euroa (152,3).
Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 3 075,8 miljoonaa euroa (31.12.2017: 2 887,1). A350 koneiden ennakkomaksut ja yhden A320-lentokoneen hankinta kasvattivat pysyviä vastaavia 67,6 miljoonalla eurolla. Myynti- ja muut saamiset olivat 248,8 miljoonaa euroa (31.12.2017: 319,8).
Hyvä tuloskehitys ja suojauslaskennassa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos vahvistivat omaa pääomaa, kun taas osingonmaksu pienensi omaa pääomaa 38,4 miljoonaa euroa huhtikuussa. Oma pääoma oli 1 153,7 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 015,7) eli 9,02 euroa osakkeelta (7,95). IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönoton ja IFRS 2 osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vaikutukset omaan pääomaan eivät olleet merkittäviä.2
Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Syyskuun 2018 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 130,9 miljoonaa euroa (31.12.2017: 63,0).
Finnairin rahoitusasema on vahva, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. Tammi– syyskuussa yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta oli 345,6 miljoonaa euroa (289,6). Investointien nettorahavirta oli -144,5 miljoonaa euroa (-71,9).
Omavaraisuusaste 30.9.2018 oli 37,5 prosenttia (34,7) ja nettovelkaantumisaste (gearing) negatiivinen -37,4 prosenttia (-21,7). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 55,2 prosenttia (69,2). Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli 636,7 miljoonaa euroa (678,3) ja korollinen nettovelka negatiivinen -431,4 miljoonaa euroa (-212,6).
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 1 118,7 miljoonaa euroa (977,3). Finnairilla on reservirahoitukseksi tarkoitettu, kokonaan käyttämätön 175 miljoonan euron vakuudeton syndikoitu luottolimiitti. Järjestely on voimassa kesäkuuhun 2019 saakka.
Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli katsauskaudella yhteensä -142,9 miljoonaa euroa (68,5). Rahoitustuotot olivat -1,7 miljoonaa euroa (-0,1) negatiivisen korkoympäristön takia ja rahoituskulut olivat -12,6 miljoonaa euroa (-10,7).
Bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 168,5 miljoonaa euroa (440,3), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien kassavirta oli -165,6 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos oli -79,6 miljoonaa euroa (109,7). Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) nettorahavirta oli -144,5 miljoonaa euroa (-71,9).
Vuoden 2018 investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirran arvioidaan olevan noin 340 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
2 Lisätietoa IFRS-standardimuutoksista liitetiedossa 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
Finnair jatkoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kapearunkolaivastonsa uudistamista. Syyskuun lopussa valtaosaan nykyisistä Airbus-kapearunkokoneista oli lisätty istuimia lentokoneiden etu- ja takaosan keittiötiloja tehostamalla. Lisäksi Finnair jatkaa langattoman internet-yhteyden asentamista kapearunkokoneisiin vuosina 2018 -2019.
Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti tukevat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 38 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 63 prosenttia koko laivaston 1 193 miljoonan euron tasearvosta.
Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Syyskuun 2018 lopussa Finnair operoi itse 56 lentokonetta, joista 19 oli laajarunkokoneita ja 37 kapearunkokoneita. Koneista 27 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia, 21 vuokrattu operatiivisella vuokrasopimuksella ja kahdeksan hankittu rahoitusleasing-sopimuksella.
Laivasto kasvoi yhdellä vuokratulla Airbus A321-lentokoneella vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Katsauskauden lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 9,5 vuotta.
| Finnairin operoima | Istuimia | Kpl | Muutos | Omat** | Vuokratut | Keski- | Tilaukset | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laivasto* | 31.12.2017 | (Käyttö- | (Rahoitus- | ikä | ||||
| 30.9.2018 | verrattuna | leasing) | leasing) | 30.9.2018 | ||||
| Kapearunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A319 | 138/144 | 8 | 7 | 1 | 17.4 | |||
| Airbus A320 | 165/174 | 10 | 8 | 2 | 16.1 | |||
| Airbus A321 | 209 | 19 | 1 | 4 | 13 | 2 | 7.3 | |
| Laajarunkolaivasto | ||||||||
| Airbus A330 | 289/263 | 8 | 1 | 4 | 3 | 8.9 | ||
| Airbus A350 | 297/336 | 11 | 7 | 4 | 2.1 | 8 | ||
| Yhteensä | 56 | 1 | 27 | 21 | 8 | 9.5 | 8 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet.
Syyskuun lopussa Finnair operoi yhtätoista vuosina 2015–2017 toimitettua A350 XWB -lentokonetta. Finnair teki alkuvuonna 2018 päätökset aikaistaa kahden A350-koneen toimituksia, ja nyt voimassa olevan toimitusaikataulun mukaisesti loput kahdeksan A350-lentokonetta toimitaan seuraavasti: yksi vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, kaksi vuonna 2019, kaksi vuonna 2020, kaksi vuonna 2021 ja yksi vuonna 2022. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 1,1 miljardia euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Finnair lisäsi kapearunkolaivastoonsa vuonna 2017 seitsemän uutta, vuokrattua Airbus A321-lentokonetta ja kahdeksannen A321-koneen vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä.
Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla.
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Financelta.l
| Norran operoima laivasto* |
Istuimia | Kpl | Muutos 31.12.2017 |
Omat** | Vuokratut (Käyttö- |
Keski- ikä |
Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 30.9.2018 | verrattuna | leasing) | 30.9.2018 | ||||
| ATR | 68-72 | 12 | 6 | 6 | 9.2 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 10.3 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 9.7 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair jatkoi kolmannella vuosineljänneksellä panostuksiaan asiakaskokemuksen sekä digitaalisten työkalujen ja prosessien kehittämiseksi ja parantamiseksi.
Finnair lisäsi heinäkuussa tarjontaansa uuden, matkantekoa sujuvoittavan matkatavaroiden nouto- ja lähtöselvityspalvelun Lontoon Heathrown lentokentällä yhdessä AirPortrin kanssa. Palvelun tilanneiden asiakkaiden matkatavarat noudetaan kotiovelta tai hotellista, josta ne viedään lähtöselvityksen kautta lennolle asiakkaan puolesta. Asiakkaat voivat näin mennä suoraan lentokentän turvatarkastukseen.
Lisäksi Finnair toi heinäkuussa huippunopean internet-yhteyden Euroopan lennoilla käytettäviin Airbuskapearunkokoneisiinsa. Katsauskauden loppuun mennessä se oli asennettu noin kahteenkymmeneen koneeseen, ja koko Airbus-kapearunkolaivasto on katettu kesällä 2019.
Syyskuussa Finnair kertoi tuovansa alkuvuonna 2019 kansainvälisille asiakkailleen uuden digitaalisen palvelun, jonka kautta Suomen matkailukohteet ovat helposti löydettävissä, ostettavissa ja paketoitavissa yksilöllisiksi ja elämyksellisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelu on tarkoitus viedä Kiinan, Singaporen ja Hongkongin markkinoille vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.
Lisäksi Finnair jatkoi vuoden alussa alkanutta business-luokan palvelu-uudistusta, jonka tavoitteena on aikaisempaa henkilökohtaisempi palvelu. Se myös laajensi alkuvuonna joillakin Euroopan-lennoilla testatun Seat and Meal -tuotteen tarjontaa 30 reitille.
Heinä-syyskuussa asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli 50 (51), ja Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys oli 81,8 prosenttia (87,1). Heinäkuussa kansainväliset lentomatkustajat valitsivat Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo yhdeksättä vuotta peräkkäin Skytraxin World Airline Awards tutkimuksessa, joka on yksi maailman arvostetuimmista lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaavista tutkimuksista. Tutkimuksessa yli 20 miljoonaa matkustajaa arvioivat mukana olleiden 335 lentoyhtiön asiakaspalvelua kokonaisvaltaisesti niin lennon aikana kuin myös lentokentillä. Syyskuussa Finnair sai myös viiden tähden eli Five Star Global Airline -statuksen APEXin (Airline Passenger Experience Association) lentoyhtiöarvioinnissa. APEXin julkaisema 2019 Global Airline arviointi perustuu lentoyhtiöiden matkustajien antamiin arvioihin ja palautteeseen. APEXin arvioinnissa oli mukana 470 lentoyhtiötä. Aurinkomatkojen mobiilisovellus palkittiin puolestaan kansainvälisessä Red Dot -designkilpailussa kahdessa kategoriassa: Travel Apps sekä Interface & User Experience Design. Sovellus palkittiin tänä keväänä parhaana mobiilipalveluna myös suomalaisessa Grand One digitaalisen median kilpailussa.
Digitaalisten työkalujen kehittäminen myös henkilöstön käyttöön jatkui katsauskaudella. Finnair tuo vuoden 2018 aikana koko henkilöstönsä käyttöön iPhonet, joihin on asennettu henkilöstön yhteydenpitoa ja työntekoa helpottavia sovelluksia. Alkuvuonna puhelimiin asennettiin sovellus työturvallisuushavaintojen ilmoittamiseksi, ja kesäkuussa matkustamohenkilökunta sai käyttöönsä heitä varten räätälöidyn sovelluksen SkyGuestin, joka tuo
matkustajadatan digitaaliseen muotoon ja tukee henkilökohtaisemman palvelun tarjoamista asiakkaille. Uusi Crew app helpottaa puolestaan lennonaikaisen viihdejärjestelmän hallintaa lennoilla. Aikaisemmin matkustamohenkilökunnan käyttöön on tuotu lennonaikaisia maksutapahtumia helpottava SkyPay-sovellus.
Digitaalisiin työkaluihin ja kanaviin tehdyt investoinnit näkyivät myös Finnairin digipalvelujen käyttäjämäärien kasvuna. Finnairin internet-sivuilla (finnair.com) oli keskimäärin 2,4 miljoonaa kävijää (2,4) kuukaudessa3. Aktiivisten Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi 52,5 prosenttia 273 200 käyttäjään. Digitaalisen suoramyynnin osuus lentolippumyynnistä oli 21,8 prosenttia (22,8) ja digitaalisen suoramyynnin osuus lisämyynnistä oli 51,6 prosenttia (54,9). Digitaalisen suoramyynnin suhteellinen osuus laski katsauskaudella, koska Finnairin voimakas kasvu on painottunut markkinoille, joilla perinteisen matkatoimistomyynnin asema on edelleen vahva.
Finnairin palveluksessa oli tammi–syyskuussa keskimäärin 6 340 (5 417) henkilöä eli 17,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Jatkuvien toimintojen henkilöstön määrä oli 6,7 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella, pois lukien LSG Finlandin henkilöstön siirtyminen Finnair Kitchen Oy:n palvelukseen huhtikuussa 2017. Katsauskauden lopussa työsuhteessa olevien määrä oli 6 447 (30.9.2017: 5 739, 31.12.2017: 5 918), ja tammisyyskuussa henkilöstömäärä kasvoi 529:lla pääosin matkustamohenkilökunnan ja lentäjien rekrytointien vuoksi. Henkilöstön vaihtuvuus laski kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana 0,7 prosenttiyksikköä vertailukauteen verrattuna ja oli 3,0 prosenttia (3,7).
Henkilöstökokemuksen kehittäminen painottui osaamisen, johtamisen, uusien työtapojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Uuden lentävän henkilökunnan kattavat koulutukset jatkuivat. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen sekä joustavien työtapojen kehittäminen ja niiden johtaminen olivat keskiössä. Työhyvinvoinnin alueella työturvallisuuden vahvistaminen jatkui suunnitellusti.
Koko Finnairin tapaturmataajuutta mittaava LTIF (Lost Time Incident Frequency) laski tammi–syyskuussa ja oli 11,9 (14,9). Sairauspoissaolojen määrä oli vertailujakson tasolla, 4,12 prosenttia (4,01).
Finnair ei käyttänyt vuoden kolmannella neljänneksellä yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä se luovutti yhteensä 102 529 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille sekä yhteensä 123 430 osaketta yhtiön vuosien 2015–2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille avainhenkilöille kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti.
Finnairin hallussa oli 30.9.2018 yhteensä 207 408 osaketta (31.12.2017: 433 367), mikä vastaa 0,16 prosenttia yhtiön koko osakepääomasta.
Finnairin markkina-arvo oli syyskuun 2018 lopussa 918,7 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 642,7) ja päätöskurssi 7,17 (12,82 euroa 31.12.2017). Tammi–syyskuussa Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 13,22 euroa, alin kurssi 6,83 euroa ja keskikurssi 9,81 euroa. Osakkeita vaihdettiin 70,7 miljoonaa kappaletta yhteensä 694,0 miljoonalla eurolla.
3 Kävijämäärien mittaustapa on muuttunut vertailukaudesta EU GDPR-direktiivin vuoksi.
Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 128 136 115 osaketta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus syyskuun 2018 lopussa oli 21,5 prosenttia (31.12.2017: 19,5).
Finnairin 20.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Molemmat valtuutukset koskevat enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2018.
Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat olennainen osa Finnairin strategiaa ja liiketoimintaa. Finnair haluaa olla vastuullinen maailmankansalainen sekä vastata sidosryhmiensä tarpeisiin myös vastuullisuuden näkökulmasta. Finnair tekee yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa muun muassa lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi ja vastuullisuuden huomioimiseksi hankintaketjussa.
Finnairin yhteiskuntavastuu heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen ja rohkeus. Yhtiön vastuullisuusstrategia tiivistyy kolmeen teemaan: puhtaammin, välittäen ja yhdessä. Sen avulla kestävä kehitys sulautetaan entistä syvemmin koko strategiaan, brändiin ja tuotekehitykseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään osaltaan edistämään vastuullisuuden lisäksi kustannusten ja riskien hallintaa sekä tuottamaan lisäarvoa.
Yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) koskevat Finnairin kaikkia työntekijöitä kaikissa toimipaikoissa. Finnair edellyttää alihankkijoilta olennaisilta osiltaan samanlaisten eettisten normien noudattamista, kuin se noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) muodostavat selkeät periaatteet, joilla varmistetaan hankintojen eettisyys, mukaan lukien korruption nollatoleranssi. Finnair pyrkii sisällyttämään vastuullisuuden ja eettiset toimintaperiaatteet yhä tiiviimmäksi osaksi yrityksen laajempaa yritysvastuustrategiaa.
Finnairin toiminnan tärkein prioriteetti on turvallisuus, ja yhtiö on sitoutunut strategioiden ja prosessien toteuttamiseen, ylläpitoon ja jatkuvaan arviointiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentämiseen liittyvä toiminta tapahtuu asianmukaisesti kohdennettujen organisaatioresurssien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa korkein mahdollinen turvallisuustaso ja sääntöjenmukainen toiminta lentotoiminnassamme.
Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi Finnair on asettanut oman, kunnianhimoisen tavoitteen vähentää päästöjään suhteessa myytyihin tonnikilometreihin 17 prosenttia vuosina 2013–2020.
Finnair selvitti kesällä 2018 suomalaisten mielipiteitä lentämisen päästöjen vähentämisestä ja eri vaihtoehtojen toimivuudesta. Kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista on valmis maksamaan lentämisen päästöjen vähentämisestä, mutta ihmiset haluavat mahdollisen maksun ohjautuvan suoraan ympäristötoimiin. Finnair vastaa tähän nykytoimiensa lisäksi tarjoamalla alkuvuodesta 2019 asiakkailleen
mahdollisuuden valita biopolttoaineen käytön edistämisen tai hiilinieluhankkeiden tukemisen Finnairin nettisivujen kautta lentoa varatessaan, matkan aikana tai sen jälkeen. Finnair tarjoaa asiakkaille kaksi vaihtoehtoa: asiakas voi ostaa biopolttoainetta haluamansa määrän tai tukea hiilinielujen kehittämiseen liittyviä hankkeita valitsemallaan summalla.
Vastuullisuuden tunnusluvut on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osan taulukossa "Avainluvut".
Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja hintamuutosten mahdollinen siirtyminen lentolippujen hintoihin sekä hintamuutosten vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen.
Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän. Toimialan mahdollisella konsolidaatiolla saattaa olla merkittäviä seurauksia kilpailuympäristöön.
Finnairin digitaalisella transformaatiolla ja uusilla palveluilla tavoiteltavaan liikevaihdon kasvuun ja tehokkuusparannuksiin liittyy epävarmuutta. Myös Finnairin strategian toteutukseen ja laivastouudistukseen liittyy riskejä. Finnairin kapasiteetin kasvuohjelma ja sen resursointi aiheuttavat lisäksi kustannuspaineita ja operatiivisia haasteita lyhyellä aikavälillä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita EU- ja kansainvälisen tason sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyhankkeista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä kansainvälinen sääntely, melumääräykset sekä muu ympäristöperustainen sääntely, EU:n yksityisyyden suojaa koskeva sääntely sekä EU-tuomioistuimen antamat päätökset lentomatkustajien oikeuksista. Viimeksi mainittujen tulkintaan liittyy riskejä, joista esimerkkinä kuluttaja-asiamiehen hakema kielto Finnairin korvauskäytännöille. Lisäksi ei-taloudellisen tiedon, kuten vastuullisuusraportoinnin, sääntely ja muut sidosryhmävaatimukset ovat selvästi lisääntyneet.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien uhalla, terrorismin uhalla ja mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi myös haitata Finnairin kasvuohjelman mukaista markkinoille pääsyä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2020 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Finnair tekee tiivistä yhteistyötä kenttää operoivan Finavian kanssa minimoidakseen laajennustöistä aiheutuvan haitan. Laajennustyö mahdollistaa lentoaseman matkustajamäärän kasvattamisen sekä Finnairin kasvustrategian toteuttamisen.
Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön internet-sivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/risk-management.
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan ja Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
1 %(-yksikön) muutos |
|---|---|
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 29 milj. euroa |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 23 milj. euroa |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 23 milj. euroa |
| Polttoaineherkkyydet (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
Suojausasteet H2/2018 |
H1/2019 |
|---|---|---|---|---|
| Polttoaine | 70 milj. euroa |
32 milj. euroa | 75 % | 69 % |
| Valuuttajakauma % |
7-9 2018 |
7-9 2017 |
1-9 2018 |
1-9 2017 |
2017 | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seur.12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seur.12 kk) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos 10 %:n muutos suojaukset ilman suojauksia huomioon ottaen |
||||||
| EUR | 47 | 49 | 54 | 55 | 55 | - - |
|
| USD* | 5 | 5 | 4 | 5 | 4 | ks. alla ks. alla |
ks. alla |
| JPY | 14 | 13 | 11 | 10 | 10 | 28 milj. euroa 13 milj. euroa |
64 % |
| CNY | 10 | 10 | 7 | 7 | 7 | - - |
|
| KRW | 3 | 4 | 3 | 4 | 3 | - - |
|
| SEK | 2 | 3 | 3 | 3 | 4 | - - |
|
| Muut | 17 | 16 | 17 | 16 | 17 | - - |
|
| Ostovaluutat | |||||||
| EUR | 53 | 57 | 56 | 57 | 57 | - - |
|
| USD* | 39 | 35 | 37 | 36 | 35 | 71 milj. euroa 26 milj. euroa |
68 % |
| Muut | 7 | 8 | 7 | 7 | 7 |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD-, CNY- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Kiinan yuanin ja Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
Finnairin hallitus nimitti syyskuussa yhtiön toimitusjohtajaksi KTM Topi Mannerin, 44. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2019. Manner siirtyy Finnairille Nordeasta, jossa hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä ja vastannut Personal Banking -liiketoiminta-alueesta. Toukokuussa toimitusjohtajan toimesta irtisanoutunut Pekka Vauramo jätti toimitusjohtajan tehtävät 4.9.2018. Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä toimii toimitusjohtajan sijaisena 4.9. - 31.12. 2018.
Finnair tiedotti elokuussa myyvänsä 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n (Norra) osakkeista tanskalainen lentoyhtiö Danish Air Transportille (DAT). Finnair omisti väliaikaisesti Norran marraskuusta 2017, jolloin edelliset osakkaat, jotka omistivat Norrasta 60 prosenttia, vetäytyivät yhtiön omistuksesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan syyskuun lopussa, ja kauppa toteutui lokakuussa. Omistusmuutoksella ei sellaisenaan ole vaikutusta Norran toimintaan, henkilöstöön eikä Norran ja Finnairin väliseen ostoliikennesopimukseen. Norra operoi Finnairille kotimaan- ja Euroopan-reittejä 24:llä ATR- ja Embraerlentokoneella.
Finnair varautuu kaukoliikennelaivaston matkustamojen vaiheittaiseen uudistamiseen osana normaalia laivaston ylläpitotoimintaa. Noin 200 miljoonaa euroa maksavan uudistuksen arvioidaan painottuvan vuosille 2020 ja 2021.
Finnair jatkoi katsauskaudella valmistelua IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottamiseksi vuoden 2019 alussa. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin, ja Finnair arvioi, että sen käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lisätietoja standardin käyttöönotosta ja arvioiduista vaikutuksista on tämän osavuotiskatsauksen liitetiedossa 17. Muutokset laskentaperiaatteissa.
Tänään 25.10.2018 annetun pörssitiedotteen mukaisesti Finnairin lentäjien pitkän aikavälin osakesidonnainen kannustinohjelma purkautuu, koska kannustinohjelman toteutumisen edellytyksenä määriteltyihin säästötavoitteisiin ei päästä ohjelman voimassaoloaikana, eikä korvaavia lisäsäästöjä ole löydetty yhdessä lentäjien kanssa. Purkautumisen positiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2018 vertailukelpoiseen liiketulokseen on otettu huomioon tämän osavuosikatsauksen alussa julkaistussa tulevaisuuden näkymässä.
Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2019 on seuraava:
FINNAIR OYJ Hallitus
Finnair järjestää 25.10.2018 tulosjulkistukseen liittyvän lehdistötilaisuuden klo 11.00 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9.
Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään klo 14.30 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon 09 7479 0361 (Suomi), 0200 880 389 (Ruotsi), 0800 358 6377 (Iso-Britannia) tai +44 (0)330 336 9105 (muut maat). Vahvistuskoodi on 7370927. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa https://slideassist.webcasts.com/starthere.jsp?ei=1213710
Talousjohtaja Pekka Vähähyyppä, puhelin (09) 818 8550, [email protected] Talousviestintäjohtaja Mari Reponen, puhelin (09) 818 2037 [email protected]
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Avainluvut | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto ja kannattavuus | ||||||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 801,2 | 735,4 | 8,9 | 2 151,5 | 1 923,1 | 11,9 | 2 568,4 | 2 796,9 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa | 108,4 | 118,9 | -8,8 | 160,2 | 147,5 | 8,6 | 170,4 | 183,1 |
| Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, % | 13,5 | 16,2 | -2,6 %-yks. | 7,4 | 7,7 | -0,2 %-yks. | 6,6 | 6,5 |
| Liiketulos, milj. euroa | 105,7 | 122,2 | -13,5 | 151,7 | 201,3 | -24,7 | 224,8 | 175,1 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR liikevaihdosta, % | 23,0 | 25,7 | -2,7 %-yks. | 17,9 | 17,8 | 0,1 %-yks. | 17,0 | 17,1 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,60 | 0,71 | -14,6 | 0,79 | 1,12 | -29,9 | 1,23 | 0,89 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK |
6,95 | 7,29 | -4,6 | 6,74 | 7,04 | -4,2 | 6,96 | 6,74 |
| RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK | 7,06 | 7,29 | -3,1 | 6,85 | 7,04 | -2,7 | 6,96 | 6,82 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK |
6,69 | 6,79 | -1,5 | 6,44 | 6,64 | -3,0 | 6,57 | 6,42 |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä | ||||||||
| (CASK), senttiä/ASK | 6,01 | 6,11 | -1,6 | 6,24 | 6,50 | -4,0 | 6,49 | 6,30 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 4,60 | 4,88 | -5,8 | 4,88 | 5,22 | -6,6 | 5,22 | 4,95 |
| CASK ilman polttoainetta kiintein | ||||||||
| valuuttakurssein, senttiä/ASK | 4,57 | 4,88 | -6,4 | 4,86 | 5,22 | -6,9 | 5,22 | 4,99 |
| Pääomarakenne | ||||||||
| Omavaraisuusaste, % | 37,5 | 34,7 | 2,8 %-yks. | 35,2 | ||||
| Nettovelkaantumisaste, % | -37,4 | -21,7 -15,7 %-yks. | -24,2 | |||||
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 55,2 | 69,2 -14,0 %-yks. | 69,9 | |||||
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | -431,4 | -212,6 | -103,0 | -246,0 | ||||
| Oikaistu nettovelka, milj. euroa | 636,7 | 678,3 | -6,1 | 710,3 | ||||
| Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, edelliset 12 kk |
1,3 | 1,7 | -0,4 %-yks. | 1,6 | 1,3 | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 83,0 | 109,5 | -24,1 | 168,5 | 440,3 | -61,7 | 519,0 | 247,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % |
9,7 | 13,6 | -3,9 %-yks. | 13,6 | 9,7 | |||
| Kasvu ja liikenne | ||||||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 3 652 | 3 274 | 11,5 | 10 126 | 8 948 | 13,2 | 11 905 | 13 083 |
| Lisämyynti, milj. euroa | 42,0 | 37,4 | 12,4 | 121,6 | 107,4 | 13,3 | 144,6 | 158,9 |
| Matkustajakohtainen lisämyynti | 11,50 | 11,41 | 0,8 | 12,01 | 12,00 | 0,1 | 12,15 | 12,15 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 32 916 | 29 480 | 11,7 | 94 759 | 85 749 | 10,5 | 114 718 | 123 728 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 11 528 | 10 093 | 14,2 | 31 912 | 27 315 | 16,8 | 36 922 | 41 519 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 9 743 | 8 799 | 10,7 | 26 605 | 23 032 | 15,5 | 30 750 | 34 323 |
| Matkustajakäyttöaste (PLF), % | 84,5 | 87,2 | -2,7 %-yks. | 83,4 | 84,3 | -1,0 %-yks. | 83,3 | 82,7 |
| Polttoaineen kulutus, tonnia | 279 443 | 250 175 | 11,7 | 775 367 | 685 110 | 13,2 | 921 520 | 1 011 777 |
| CO2 päästöt, tonnia/ASK |
0,0764 | 0,0781 | -2,2 | 0,0765 | 0,0790 | -3,1 | 0,0786 | 0,0768 |
| CO2 päästöt, tonnia/RTK |
0,7697 | 0,7420 | 3,7 | 0,7877 | 0,7779 | 1,3 | 0,7801 | 0,6238 |
| Asiakaskokemus | ||||||||
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 50 | 51 | -1,5 | 48 | 48 | -0,1 | 47 | 47 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 81,8 | 87,1 | -5,3 %-yks. | 79,9 | 85,5 | -5,6 %-yks. | 83,2 | 79,1 |
| Henkilöstökokemus | ||||||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä | 6 499 | 5 744 | 13,1 | 6 340 | 5 417 | 17,0 | 5 526 | 6 218 |
| WeTogether@Finnair-henkilöstökokemuksen | ||||||||
| kokonaisarvosana * | - | - | - | 3,75 | 3,67 | 2,2 | 3,78 | 3,77 |
| Sairauspoissaolot, % ** | 3,68 | 3,58 | 0,10 %-yks. | 4,12 | 4,01 | 0,11 %-yks. | 4,11 | 4,11 |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 15,9 | 14,9 | 6,7 | 11,9 | 14,9 | -20,1 | 15,6 | 13,0 |
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % | 3,0 | 3,7 | -0,7 %-yks. | 3,0 | 3,7 | -0,7 %-yks. | 3,4 | 3,0 |
| Uusiutuminen | ||||||||
| Digitaalisen suoran lippumyynnin osuus, % *** | 21,8 | 22,8 | -1,0 %-yks. | 23,3 | 23,7 | -0,4 %-yks. | 24,1 | 24,0 |
| Digitaalisen suoran lisämyynnin osuus, % *** | 51,6 | 54,9 | -3,3 %-yks. | 54,7 | 56,2 | -1,5 %-yks. | 56,5 | 55,0 |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden | ||||||||
| kuukausikeskiarvo, miljoonaa **** | 2,4 | 2,4 | 0,8 | 2,3 | 2,4 | -2,9 | 2,4 | 2,3 |
| Finnair-mobiilisovelluksen | ||||||||
| aktiiviset käyttäjät, tuhatta | 273,2 | 179,2 | 52,5 | 259,8 | 157,9 | 64,6 | 170,3 | 244,3 |
* Mitataan kahdesti vuodessa toisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.
** Finnair Kitchen ei sisälly lukuihin.
*** Finnairin omissa digitaalisissa kanavissa.
**** Mittaustapa muuttunut EU GDPR -tietosuojasäännösten vuoksi vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Liikevaihto | 801,2 | 735,4 | 8,9 | 2 151,5 | 1 923,1 | 11,9 | 2 568,4 | 2 796,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 17,5 | 18,2 | -3,8 | 55,1 | 57,2 | -3,7 | 77,0 | 74,9 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||||||
| Henkilöstökulut | -109,1 | -112,9 | -3,4 | -331,1 | -310,3 | 6,7 | -423,3 | -444,1 |
| Polttoainekulut | -162,7 | -123,8 | 31,4 | -435,6 | -349,8 | 24,5 | -472,2 | -557,9 |
| Muut vuokrat | -39,2 | -36,5 | 7,2 | -114,0 | -119,5 | -4,6 | -157,9 | -152,4 |
| Lentokaluston huoltokulut | -46,9 | -39,7 | 18,1 | -122,0 | -125,0 | -2,4 | -165,7 | -162,8 |
| Liikennöimismaksut | -83,3 | -72,8 | 14,3 | -226,5 | -199,5 | 13,5 | -266,5 | -293,4 |
| Maaselvitys- ja cateringkulut | -64,5 | -62,8 | 2,6 | -191,5 | -189,6 | 1,0 | -252,2 | -254,1 |
| Valmismatkatuotannon kulut | -29,8 | -26,4 | 13,0 | -85,6 | -72,8 | 17,6 | -100,5 | -113,3 |
| Myynti- ja markkinointikulut | -22,0 | -20,9 | 4,9 | -67,2 | -60,3 | 11,4 | -85,8 | -92,7 |
| Muut kulut | -77,3 | -68,7 | 12,5 | -247,8 | -211,2 | 17,3 | -285,1 | -321,6 |
| Vertailukelpoinen EBITDAR | 184,0 | 188,9 | -2,6 | 385,4 | 342,2 | 12,6 | 436,2 | 479,4 |
| Lentokaluston leasemaksut | -38,1 | -35,2 | 8,2 | -116,5 | -100,5 | 15,9 | -136,6 | -152,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -37,5 | -34,7 | 8,0 | -108,7 | -94,2 | 15,3 | -129,2 | -143,6 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | 108,4 | 118,9 | -8,8 | 160,2 | 147,5 | 8,6 | 170,4 | 183,1 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja | ||||||||
| lentokaluston huoltojen | ||||||||
| valuuttakurssimuutokset | -1,9 | 4,7 | <-200 % | -7,5 | 10,8 | <-200 % | 11,1 | -7,2 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -0,8 | -1,5 | 45,2 | -1,1 | 43,0 | <-200 % | 43,3 | -0,8 |
| Liiketulos | 105,7 | 122,2 | -13,5 | 151,7 | 201,3 | -24,7 | 224,8 | 175,1 |
| Rahoitustuotot | -0,3 | -0,2 | -83,5 | -1,7 | -0,1 | <-200 % | -0,3 | -1,9 |
| Rahoituskulut | -4,8 | -5,1 | 6,4 | -12,6 | -10,7 | -17,5 | -13,4 | -15,2 |
| Tulos ennen veroja | 100,6 | 117,0 | -13,9 | 137,3 | 190,4 | -27,9 | 211,1 | 158,0 |
| Tuloverot | -20,1 | -23,4 | 13,9 | -27,5 | -38,1 | 27,9 | -41,7 | -31,1 |
| Kauden tulos | 80,5 | 93,6 | -13,9 | 109,8 | 152,3 | -27,9 | 169,4 | 126,9 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 80,5 | 93,6 | -13,9 | 109,8 | 152,3 | -27,9 | 169,4 | 126,9 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja |
||||||||
| laimennettu) | 0,60 | 0,71 | -14,6 | 0,79 | 1,12 | -29,9 | 1,23 | 0,89 |
| Edelliset | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 | 12 kk |
| Kauden tulos | 80,5 | 93,6 | -13,9 | 109,8 | 152,3 | -27,9 | 169,4 | 126,9 |
| Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi |
||||||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | 13,6 | 36,4 | -62,7 | 81,4 | -54,8 | > 200 % | -18,5 | 117,7 |
| Verovaikutus | -2,7 | -7,3 | 62,5 | -16,3 | 11,0 | <-200 % | 3,7 | -23,5 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden |
||||||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 14,1 | 1,5 | > 200 % | 3,6 | 35,2 | -89,8 | 35,9 | 4,3 |
| Verovaikutus | -2,8 | -0,3 | <-200 % | -0,7 | -7,0 | 89,8 | -7,2 | -0,9 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 22,1 | 30,3 | -27,0 | 67,9 | -15,7 | > 200 % | 14,0 | 97,6 |
| Kauden laaja tulos | 102,6 | 123,9 | -17,2 | 177,8 | 136,6 | 30,1 | 183,4 | 224,6 |
| Jakautuminen | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 102,6 | 123,9 | -17,2 | 177,8 | 136,6 | 30,1 | 183,4 | 224,6 |
| Milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | O | 20,8 | 14,2 | 15,5 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | O | 1 485,8 | 1 409,6 | 1 422,1 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | O | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
| Laina- ja muut saamiset | O | 4,3 | 6,0 | 5,6 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 513,3 | 1 432,2 | 1 445,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | O | 24,6 | 15,8 | 17,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | O | 248,8 | 334,8 | 319,8 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | O/IA* | 155,0 | 64,5 | 104,5 |
| Muut rahoitusvarat | IA | 921,2 | 859,7 | 833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | IA | 197,5 | 117,6 | 150,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 547,1 | 1 392,4 | 1 424,6 | |
| Myytävänä olevat omaisuuserät | O | 15,4 | 0,2 | 16,7 |
| Varat yhteensä | 3 075,8 | 2 824,8 | 2 887,1 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | E | 75,4 | 75,4 | 75,4 |
| Muu oma pääoma | E | 1 078,2 | 905,3 | 940,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 153,7 | 980,8 | 1 015,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | O | 116,7 | 66,7 | 73,9 |
| Korolliset velat | IL | 624,8 | 604,7 | 586,2 |
| Eläkevelvoitteet | O | 12,1 | 6,5 | 6,4 |
| Varaukset | O | 87,3 | 76,0 | 79,0 |
| Muut velat | O | 1,3 | 4,7 | 1,1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 842,0 | 758,6 | 746,7 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | O | 16,5 | 16,2 | 21,1 |
| Korolliset velat | IL | 53,6 | 145,1 | 132,4 |
| Ostovelat | O | 108,4 | 87,3 | 90,7 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | O/IL* | 25,3 | 68,8 | 81,3 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | O | 565,4 | 487,1 | 475,3 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | O | 116,1 | 125,2 | 139,2 |
| Muut velat | O | 184,2 | 155,7 | 173,4 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 069,6 | 1 085,5 | 1 113,4 | |
| Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat | O | 10,5 | 0,0 | 11,2 |
| Velat yhteensä | 1 922,1 | 1 844,1 | 1 871,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 075,8 | 2 824,8 | 2 887,1 |
Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja oikaistun nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "IA" tai "IL". Sijoitetun pääoman laskentaan sisältyvillä erillä on merkintä "E" tai "IL". Muilla erillä on merkintä "O".
| Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Korolliset velat | 678,4 | 749,8 | 718,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset * | 8,9 | 14,9 | 18,5 |
| Oikaistut korolliset velat | 687,3 | 764,8 | 737,1 |
| Muut rahoitusvarat | -921,2 | -859,7 | -833,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -197,5 | -117,6 | -150,2 |
| Korollinen nettovelka | -431,4 | -212,6 | -246,0 |
| Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta * 7 | 1 068,2 | 890,8 | 956,4 |
| Oikaistu korollinen nettovelka | 636,7 | 678,3 | 710,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 153,7 | 980,8 | 1 015,7 |
| Oikaistu nettovelkaantumisaste, % | 55,2 % | 69,2 % | 69,9 % |
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 5, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2017 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 250,3 | 260,7 | 198,2 | 1 015,7 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 3,8 | -4,7 | -1,0 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 75,4 | 168,1 | 63,0 | 254,0 | 256,0 | 198,2 | 1 014,7 |
| Kauden tulos | 109,8 | 109,8 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
65,1 | 65,1 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 2,9 | 2,9 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 67,9 | 0,0 | 109,8 | 0,0 | 177,8 |
| Osingot | -38,4 | -38,4 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,5 | -0,5 | |||||
| Oma pääoma 30.9.2018 | 75,4 | 168,1 | 130,9 | 253,5 | 327,4 | 198,2 | 1 153,7 |
Voitonjakokelpoisia varoja oikaistiin -4,7 miljoonalla eurolla IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin implementoinnin johdosta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi 3,8 miljoonaa euroa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen johdosta. Näistä kerrotaan tarkemmin liitteessä 17. Muutokset laadintaperiaatteissa.
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Edellisten tilikausien voitto |
Oman pääoman ehtoinen laina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2016 | 75,4 | 168,1 | 33,9 | 248,6 | 132,8 | 198,2 | 857,0 |
| Laadintaperiaatteen muutos | 15,2 | -16,1 | -0,9 | ||||
| Oma pääoma 1.1.2017 | 75,4 | 168,1 | 49,0 | 248,6 | 116,6 | 198,2 | 856,1 |
| Kauden tulos | 152,3 | 152,3 | |||||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
-43,9 | -43,9 | |||||
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 28,1 | 28,1 | |||||
| Kauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | -15,7 | 0,0 | 152,3 | 0,0 | 136,6 |
| Osingot | -12,8 | -12,8 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | 0,8 | 0,8 | |||||
| Oma pääoma 30.9.2017 | 75,4 | 168,1 | 33,3 | 249,5 | 256,2 | 198,2 | 980,8 |
| Edelliset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 7-9/2018 | 7-9/2017 | 1-9/2018 | 1-9/2017 | 2017 | 12 kk |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Kauden tulos | 80,5 | 93,6 | 109,8 | 152,3 | 169,4 | 126,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 37,5 | 34,7 | 108,7 | 94,2 | 129,2 | 143,6 |
| Muut oikaisut kauden tuloksesta | ||||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5,1 | 5,3 | 14,4 | 10,9 | 13,6 | 17,1 |
| Tuloverot | 20,1 | 23,4 | 27,5 | 38,1 | 41,7 | 31,1 |
| EBITDA (Käyttökate) | 143,2 | 156,9 | 260,4 | 295,5 | 353,9 | 318,8 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot | 0,6 | 1,3 | 0,5 | -43,6 | -44,1 | 0,0 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua * | 11,3 | 8,8 | 30,2 | 24,1 | 33,4 | 39,5 |
| Käyttöpääoman muutos | -84,0 | -54,8 | 65,1 | 31,0 | 56,8 | 90,9 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -6,6 | -8,6 | -10,6 | -17,4 | -17,1 | -10,2 |
| Maksetut tuloverot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,7 | -0,7 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 64,4 | 103,6 | 345,6 | 289,6 | 382,3 | 438,2 |
| Investointien rahavirta | ||||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -2,5 | -7,0 | -7,2 | -8,9 | -11,3 | -9,5 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -38,6 | -89,6 | -158,5 | -336,1 | -393,6 | -216,0 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 6,7 | 7,5 | 0,8 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti | 56,4 | 1,2 | 100,0 | 156,8 | 156,9 | 100,1 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos | -73,4 | 15,0 | -79,6 | 109,7 | 82,9 | -106,4 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,4 | 0,0 | 0,8 | 0,0 | 0,0 | 0,8 |
| Investointien nettorahavirta | -57,8 | -80,5 | -144,5 | -71,9 | -157,5 | -230,1 |
| Rahoituksen rahavirta | ||||||
| Lainojen nostot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 199,3 | 199,3 | 0,0 |
| Lainojen takaisinmaksut ja muutokset | -80,1 | -10,0 | -104,5 | -118,0 | -130,0 | -116,5 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -15,8 | -15,8 |
| Maksetut osingot | 0,0 | 0,0 | -38,4 | -12,8 | -12,8 | -38,4 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -80,1 | -10,0 | -142,9 | 68,5 | 40,8 | -170,6 |
| Rahavirtojen muutos | -73,5 | 13,0 | 58,2 | 286,3 | 265,5 | 37,5 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 775,7 | 651,6 | 643,9 | 378,4 | 378,4 | 664,7 |
| Rahavirtojen muutos | -73,5 | 13,0 | 58,2 | 286,3 | 265,5 | 37,5 |
| Rahavarat kauden lopussa ** | 702,2 | 664,7 | 702,2 | 664,7 | 643,9 | 702,2 |
| Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot | ||||||
| * Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | ||||||
| Työsuhde-etuudet | 3,7 | 5,7 | 10,9 | 14,2 | 16,0 | 12,7 |
| Varausten muutos | 6,2 | 4,9 | 16,9 | 11,6 | 17,8 | 23,1 |
| Muut oikaisut | 1,3 | -1,8 | 2,4 | -1,6 | -0,4 | 3,6 |
| Yhteensä | 11,3 | 8,8 | 30,2 | 24,1 | 33,4 | 39,5 |
| ** Rahavarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 921,2 | 859,7 | 921,2 | 859,7 | 833,0 | 921,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 197,5 | 117,6 | 197,5 | 117,6 | 150,2 | 197,5 |
| Rahavarat taseessa | 1 118,7 | 977,3 | 1 118,7 | 977,3 | 983,2 | 1 118,7 |
| Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät | -416,5 | -312,6 | -416,5 | -312,6 | -339,2 | -416,5 |
| Yhteensä | 702,2 | 664,7 | 702,2 | 664,7 | 643,9 | 702,2 |
Konsernin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Finnair otti käyttöön IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin ja IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin muutoksen 1.1.2018. Käyttöönotosta aiheutuvat muutokset laadintaperiaatteisiin on kerrottu liitteessä 17 Muutokset laadintaperiaatteissa. Liitetiedossa on myös esitetty arvio tulevasta IFRS 16 -standardin (Vuokrasopimukset) käyttöönotosta ja vaikutuksista. Muutoin noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat konsernin tilinpäätöksessä 2017 julkaistuja periaatteita.
Tiedotteen luvut ovat pyöristämättömiä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen arvoihin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty vuositilinpäätöksessä 2017.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 7-9/2018, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 310,8 | 46,4 | 258,5 | 32,7 | 3,4 | 651,8 | 81,4 |
| Lisämyynti | 11,5 | 2,2 | 12,1 | 0,8 | 15,5 | 42,0 | 5,2 |
| Rahti | 40,5 | 3,7 | 8,8 | 0,1 | 1,8 | 54,9 | 6,8 |
| Matkapalvelut | 0,0 | 0,0 | 50,6 | 0,3 | 1,5 | 52,5 | 6,5 |
| Yhteensä | 362,8 | 52,3 | 330,0 | 33,9 | 22,2 | 801,2 | |
| Osuus % | 45,3 | 6,5 | 41,2 | 4,2 | 2,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 7-9/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 281,7 | 40,2 | 238,9 | 32,1 | 4,8 | 597,7 | 81,3 |
| Lisämyynti | 8,0 | 1,5 | 12,5 | 1,1 | 14,3 | 37,4 | 5,1 |
| Rahti | 37,2 | 2,8 | 8,5 | 0,0 | 3,1 | 51,6 | 7,0 |
| Matkapalvelut | 0,0 | 0,0 | 50,1 | 0,2 | -1,7 | 48,7 | 6,6 |
| Yhteensä | 326,9 | 44,6 | 310,0 | 33,3 | 20,6 | 735,4 | |
| Osuus % | 44,5 | 6,1 | 42,2 | 4,5 | 2,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-9/2018, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 771,2 | 107,0 | 685,7 | 129,4 | 20,3 | 1 713,6 | 79,6 |
| Lisämyynti | 33,9 | 5,7 | 30,5 | 2,4 | 49,2 | 121,6 | 5,7 |
| Rahti | 108,0 | 8,5 | 22,4 | 0,5 | 7,6 | 147,0 | 6,8 |
| Matkapalvelut | 28,0 | 10,2 | 125,4 | 0,9 | 4,8 | 169,3 | 7,9 |
| Yhteensä | 941,0 | 131,4 | 864,0 | 133,2 | 81,9 | 2 151,5 | |
| Osuus % | 43,7 | 6,1 | 40,2 | 6,2 | 3,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-9/2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 669,2 | 92,9 | 636,5 | 124,6 | 6,2 | 1 529,5 | 79,5 |
| Lisämyynti | 24,6 | 3,8 | 31,4 | 3,3 | 44,3 | 107,4 | 5,6 |
| Rahti | 103,1 | 8,2 | 21,5 | 1,3 | 6,0 | 140,2 | 7,3 |
| Matkapalvelut | 22,5 | 7,1 | 118,3 | 0,3 | -2,2 | 146,0 | 7,6 |
| Yhteensä | 819,5 | 112,0 | 807,7 | 129,5 | 54,4 | 1 923,1 | |
| Osuus % | 42,6 | 5,8 | 42,0 | 6,7 | 2,8 |
| Pohjois | Kohdis | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017, Milj. euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 881,7 | 118,8 | 839,0 | 174,1 | 7,2 | 2 020,8 | 78,7 |
| Lisämyynti | 34,9 | 5,6 | 41,4 | 4,4 | 58,3 | 144,6 | 5,6 |
| Rahti | 147,1 | 10,9 | 31,0 | 1,8 | 6,5 | 197,4 | 7,7 |
| Matkapalvelut | 34,7 | 13,0 | 159,3 | 0,5 | -1,9 | 205,6 | 8,0 |
| Yhteensä | 1 098,4 | 148,3 | 1 070,7 | 180,8 | 70,2 | 2 568,4 | |
| Osuus % | 42,8 | 5,8 | 41,7 | 7,0 | 2,7 |
| PLF, % | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 89,5 | 90,7 | -1,2 %-yks. | 87,6 | 88,3 | -0,7 %-yks. | 86,7 |
| Pohjois-Amerikka | 87,1 | 89,3 | -2,2 %-yks. | 85,4 | 84,8 | 0,6 %-yks. | 83,3 |
| Eurooppa | 79,7 | 84,0 | -4,3 %-yks. | 79,5 | 81,1 | -1,6 %-yks. | 80,7 |
| Kotimaa | 64,2 | 65,7 | -1,5 %-yks. | 65,0 | 67,6 | -2,6 %-yks. | 67,4 |
| Yhteensä | 84,5 | 87,2 | -2,7 %-yks. | 83,4 | 84,3 | -1,0 %-yks. | 83,3 |
| ASK, milj. km | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 5 501,6 | 4 987,3 | 10,3 | 15 895,7 | 13 315,8 | 19,4 | 18 355,0 |
| Pohjois-Amerikka | 899,8 | 800,9 | 12,4 | 2 373,5 | 2 054,0 | 15,6 | 2 776,1 |
| Eurooppa | 4 788,5 | 4 005,1 | 19,6 | 12 261,4 | 10 767,3 | 13,9 | 14 152,0 |
| Kotimaa | 338,1 | 299,6 | 12,9 | 1 381,8 | 1 178,2 | 17,3 | 1 638,9 |
| Yhteensä | 11 528,0 | 10 092,8 | 14,2 | 31 912,4 | 27 315,4 | 16,8 | 36 922,0 |
| RPK, milj. km | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aasia | 4 926,0 | 4 523,8 | 8,9 | 13 932,5 | 11 758,3 | 18,5 | 15 911,3 |
| Pohjois-Amerikka | 783,5 | 714,8 | 9,6 | 2 027,1 | 1 741,3 | 16,4 | 2 311,5 |
| Eurooppa | 3 816,2 | 3 363,6 | 13,5 | 9 747,4 | 8 735,9 | 11,6 | 11 421,6 |
| Kotimaa | 217,0 | 196,7 | 10,3 | 898,1 | 796,6 | 12,7 | 1 105,2 |
| Yhteensä | 9 742,7 | 8 799,0 | 10,7 | 26 605,0 | 23 032,0 | 15,5 | 30 749,7 |
| Avainluvut kvartaaleittain, | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| edelliset 24 kk | 7-9/2018 | 4-6/2018 | 1-3/2018 | 10-12/2017 | 7-9/2017 | 4-6/2017 | 1-3/2017 | 10-12/2016 |
| Liikevaihto | 801,2 | 715,0 | 635,3 | 645,3 | 735,4 | 633,4 | 554,4 | 569,9 |
| Matkustajatuotot | 651,8 | 577,2 | 484,6 | 491,3 | 597,7 | 509,2 | 422,6 | 437,9 |
| Lisämyynti | 42,0 | 40,5 | 39,1 | 37,3 | 37,4 | 36,2 | 33,8 | 31,7 |
| Rahti | 54,9 | 51,6 | 40,5 | 57,1 | 51,6 | 49,4 | 39,2 | 46,2 |
| Matkapalvelut | 52,5 | 45,6 | 71,2 | 59,6 | 48,7 | 38,5 | 58,8 | 52,3 |
| Matkatoimistot | 0,0 | 1,7 | ||||||
| Vertailukelpoinen liiketulos | 108,4 | 47,9 | 3,9 | 22,9 | 118,9 | 37,5 | -9,0 | 1,6 |
| ASK, milj. km | 11 528,0 | 10 718,7 | 9 665,7 | 9 606,7 | 10 092,9 | 9 094,8 | 8 127,7 | 8 194,3 |
| RPK, milj. km | 9 742,7 | 8 846,5 | 8 015,8 | 7 717,6 | 8 799,0 | 7 616,0 | 6 617,1 | 6 420,3 |
| PLF, % | 84,5 | 82,5 | 82,9 | 80,3 | 87,2 | 83,7 | 81,4 | 78,3 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on luokiteltu kolmeen kategoriaan: Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot, Muiden transaktioiden voitot ja tappiot ja Uudelleenjärjestelykulut. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä oleviksi omaisuuseriksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.
| Milj. euroa | 7-9/2018 | 7-9/2017 | Muutos % | 1-9/2018 | 1-9/2017 | Muutos % | 2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovarausten | |||||||
| realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset | -0,7 | 2,9 | <-200 % | -3,6 | 9,4 | <-200 % | 10,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten | |||||||
| käyvän arvon muutokset | -1,2 | 1,8 | <-200 % | -3,9 | 1,5 | <-200 % | 0,3 |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja | |||||||
| lentokaluston huoltojen | |||||||
| valuuttakurssimuutokset | -1,9 | 4,7 | <-200 % | -7,5 | 10,8 | <-200 % | 11,1 |
| Lentokonetransaktioiden voitot ja tappiot | -0,6 | -1,3 | 55,9 | -0,9 | 41,3 | <-200 % | 41,0 |
| Muiden transaktioiden voitot ja tappiot | 0,0 | 0,0 | -100,0 | 0,4 | 2,2 | -80,8 | 3,1 |
| Uudelleenjärjestelykulut | -0,2 | -0,1 | -64,4 | -0,5 | -0,6 | 8,4 | -0,9 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -0,8 | -1,5 | 45,2 | -1,1 | 43,0 | <-200 % | 43,3 |
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2017 tilinpäätöksessä esitettävien tietojen kanssa. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
| Johdannaiset, Milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | |
| arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 541,2 | 13,5 | 383,6 | -8,9 | 385,2 | -10,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||||
| Ostetut optiot | 259,5 | 5,6 | 166,5 | 5,7 | 195,1 | 5,1 |
| Myydyt optiot | 257,3 | -1,9 | 173,7 | -3,2 | 200,1 | -4,0 |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 485,2 | 5,9 | 278,0 | -13,2 | 316,2 | -17,4 |
| Leasemaksujen valuuttasuojaus | 114,0 | 2,4 | 146,5 | -8,1 | 131,7 | -8,6 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 1 657,2 | 25,5 | 1 148,3 | -27,7 | 1 228,4 | -35,5 |
| Myytävänä olevien omaisuuserien suojaus | 101,3 | 2,4 | 101,3 | 3,6 | ||
| Taseen suojaus (termiinit) | 144,0 | 1,0 | 113,6 | -0,3 | 101,0 | -0,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 144,0 | 1,0 | 214,9 | 2,1 | 202,3 | 2,6 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 801,2 | 26,6 | 1 363,2 | -25,7 | 1 430,7 | -32,8 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 821 500 | 95,8 | 800 000 | 22,1 | 808 000 | 58,3 |
| Optiot | ||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 180 500 | 12,6 | 148 000 | 3,3 | 91 000 | 4,8 |
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 180 500 | -0,6 | 148 000 | -0,5 | 91 000 | -0,1 |
| Sähköjohdannaiset, MWh | 3 314 | 0,0 | ||||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 107,7 | 24,9 | 63,0 | |||
| Optiot | ||||||
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 137 500 | -3,5 | 84 000 | -0,2 | 37 000 | -0,4 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | -3,5 | -0,2 | -0,4 | |||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 104,2 | 24,8 | 62,7 | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset | 64,9 | 0,9 | 64,9 | 0,7 | ||
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 0,0 | 0,0 | 64,9 | 0,9 | 64,9 | 0,7 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 234,7 | -8,9 | 247,7 | -14,9 | 239,6 | -18,5 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 234,7 | -8,9 | 247,7 | -14,9 | 239,6 | -18,5 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 234,7 | -8,9 | 312,6 | -14,0 | 304,5 | -17,9 |
| Osakejohdannaiset | ||||||
| Osakeoptiot | ||||||
| Ostetut optiot | 3,0 | 8,6 | 3,0 | 21,2 | 3,0 | 26,0 |
| Myydyt optiot | 3,0 | -0,7 | 3,0 | -10,5 | 3,0 | -14,7 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 6,0 | 7,9 | 6,0 | 10,7 | 6,0 | 11,3 |
| Osakejohdannaiset yhteensä | 6,0 | 7,9 | 6,0 | 10,7 | 6,0 | 11,3 |
| Johdannaiset yhteensä | 129,8 | -4,3 | 23,2 |
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, Milj. euroa | 30.9.2018 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 921,2 | 838,1 | 83,1 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | |||
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | |||
| Valuuttajohdannaiset | 38,1 | 38,1 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 12,1 | 12,1 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 24,9 | 24,9 | |
| Hyödykejohdannaiset | 108,4 | 108,4 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 108,4 | 108,4 | |
| Osakejohdannaiset | 8,6 | 8,6 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 8,6 | 8,6 | |
| Yhteensä | 1 076,2 | 838,1 | 238,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 8,9 | 8,9 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | |||
| Valuuttajohdannaiset | 11,5 | 11,5 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 6,2 | 6,2 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 5,3 | 5,3 | |
| Hyödykejohdannaiset | 4,1 | 4,1 | |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 0,6 | 0,6 | |
| Osakejohdannaiset | 0,7 | 0,7 | |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,7 | 0,7 | |
| Yhteensä | 25,3 | 0,0 | 25,3 |
Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty IFRS 7 standardin vaatimusten mukaisesti koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Tilikauden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä. Finnair tiedotti elokuussa myyvänsä 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n osakkeista tanskalaiselle lentoyhtiölle Danish Air Transportille. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan syyskuun lopussa, ja kauppa toteutui lokakuussa.
Efektiivinen verokanta kaudella 1-9/2018 oli 20,0 % (20,0 %).
Yhtiökokous päätti 20.3.2018, että vuodelta 2017 maksetaan 0,30 euron osinko osakkeelta, yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2018.
Yhtiökokous päätti 16.3.2017, että vuodelta 2016 maksetaan 0,10 euron osinko osakkeelta, yhteensä 12,8 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 4.4.2017.
| Milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 437,6 | 1 178,8 | 1 178,8 |
| Lisäykset | 168,5 | 440,3 | 518,6 |
| Lisäykset tytäryhtiöhankintojen kautta | 0,4 | ||
| Ennakoiden muutos | 38,7 | -96,4 | -135,2 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | -23,3 | 87,8 | 92,0 |
| Vähennykset ja siirrot | -6,3 | -92,8 | -87,8 |
| Poistot | -108,7 | -94,2 | -129,2 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyvät poistot | 0,3 | ||
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 506,5 | 1 423,8 | 1 437,6 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden alussa | 0,1 | 139,3 | 139,3 |
| Myytävänä olevien hyödykkeiden osuus kauden lopussa | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
Myytävänä oleviin omaisuuseriin sisältyy Finnairin omistus Nordic Regional Airlines Ab -konsernissa (Norra). Konserni siirtyi kokonaan Finnairin väliakaiseen omistukseen vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Aikaisemmin Finnair omisti konsernista 40 % ja se oli luokiteltu yhteisyritykseksi. Finnair tiedotti elokuussa myyvänsä 60 prosenttia Norran osakkeista tanskalaiselle lentoyhtiölle Danish Air Transportille. Kilpailuja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan syyskuun lopussa, ja kauppa toteutui lokakuussa.
| Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Vaihto-omaisuus | 0,0 | ||
| Myytävänä olevan tytäryhtiön varat | 15,3 | 16,6 | |
| Yhteensä | 15,4 | 0,2 | 16,7 |
| Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Myytävänä olevan tytäryhtiön velat | 10,5 | 11,2 | |
| Yhteensä | 10,5 | 0,0 | 11,2 |
Tilikauden 2018 ensimmäisellä kolmella neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti. Finnairin 64,9 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyi ja maksettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana.
| Milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 81,7 | 70,7 | 71,0 |
| Yhteensä | 81,7 | 70,7 | 71,0 |
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 30.9.2018 olivat 1 107 miljoonaa euroa (31.12.2017: 1 013).
| Milj. euroa | 30.9.2018 | 30.9.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston vuokravastuut | 1 140,3 | 1 291,9 | 1 163,6 |
| Muut vuokravastuut | 245,4 | 278,6 | 265,8 |
| Yhteensä | 1 385,6 | 1 570,5 | 1 429,4 |
| Milj. euroa | 1-9/2018 | 1-9/2017 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 33,0 | 33,1 | 42,2 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | |||
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 78,9 | 78,9 | 105,6 |
| Eläkesäätiö | 2,5 | 2,5 | 3,5 |
| Saamiset | |||
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä | 8,9 | ||
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle | 9,0 | 4,2 | 4,1 |
Nordic Regional Airlines Ab -konserni siirtyi väliaikaisesti Finnairin 100 %:seen omistukseen 17.11.2017. Ennen omistuksen muutosta konserni oli Finnairin, Staffpoint Holding Oy:n ja Kilco Oy:n yhteisyritys, ja omistusjärjestelyä edeltävät konsernin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumina yhteisyritysten välillä. Norra käsitellään myytävissä olevana omaisuuseränä eikä Norran ja Finnairin välisiä liiketoimia eliminoida Finnairin jatkuvien toimintojen tuloksesta, koska Norran ja Finnairin välisen ostoliikennesopimuksen odotetaan jatkuvan myös Norran omistusjärjestelyjen jälkeen. Norran ja Finnairin väliset saamiset ja velat on eliminoitu. Tämän johdosta myynti- ja ostoliiketoimet on esitetty lähipiiritapahtumissa, mutta ei saamisissa ja veloissa.
Finnair tiedotti elokuussa myyvänsä 60 prosenttia Nordic Regional Airlines AB:n (Norra) osakkeista tanskalaiselle lentoyhtiölle Danish Air Transportille (DAT). Finnair omisti väliaikaisesti Norran marraskuusta 2017, jolloin edelliset 60 prosentin osakkaat vetäytyivät yhtiön omistuksesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan syyskuun lopussa, ja kauppa toteutui lokakuussa. Omistusmuutoksella ei sellaisenaan ole vaikutusta Norran toimintaan, henkilöstöön eikä Norran ja Finnairin väliseen ostoliikennesopimukseen. Norra operoi Finnairille kotimaan- ja Euroopan-reittejä 24:llä ATR- ja Embraer-lentokoneella.
Finnair varautuu kaukoliikennelaivaston istuinten vaiheittaiseen uudistamiseen osana normaalia laivaston ylläpitotoimintaa. Noin 200 miljoonaa euroa maksavan uudistuksen arvioidaan painottuvan vuosille 2020 ja 2021.
Tänään 25.10.2018 annetun pörssitiedotteen mukaisesti Finnairin lentäjien pitkän aikavälin osakesidonnainen kannustinohjelma purkautuu, koska kannustinohjelman toteutumisen edellytyksenä määriteltyihin säästötavoitteisiin ei päästä ohjelman voimassaoloaikana, eikä korvaavia lisäsäästöjä ole löydetty yhdessä lentäjien kanssa. Purkautumisen positiivinen vaikutus Finnairin vuoden 2018 vertailukelpoiseen liiketulokseen on otettu huomioon tämän osavuosikatsauksen alussa julkaistussa tulevaisuuden näkymässä.
Finnair otti käyttöön uuden tulouttamista koskevan IFRS 15-standardin vuoden 2018 alusta. Uuden standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Standardi korvasi kaikki aikaisemmat tuloutusta koskevat IFRS-standardit. Finnair sovelsi siirrossa ei-takautuvaa menetelmää.
IFRS 15 muuttaa Finnairin tuloutuksen ajoitusta matkustajatuotoissa, lisämyyntituotoissa ja matkapalveluiden tuotoissa. Muutokset on kuvattu tarkemmin alla, ja muutosten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Finnair noudattaa tulkinnoissaan lentoyhtiöiden toimialan kirjanpidollisen työryhmän (International Air Transport Association, Industry Accounting Working Group) julkaisempia tuloutus- ja laskentaperiaatteita.
Matkustajatuotoissa asiakkaat yleensä maksavat lentolippunsa etukäteen, mutta eivät aina käytä niihin liittyviä oikeuksia vaan liput jäävät käyttämättä (breakage). Mikäli lentoyhtiö odottaa olevansa oikeutettu tuottoihin, joita vastaan sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, tulisi yhtiön tulouttaa tähän odotusarvoon perustuva tuotto (expected breakage) samassa suhteessa, kun asiakkaat käyttävät lentolippuja. Aiemmin lentoliput tuloutettiin kun ne käytettin, tai kun lippu oli vanhentunut, eikä Finnairilla ollut enää velvollisuutta palauttaa lipusta saatua vastiketta asiakkaalle. Käytännössä muutos aikaistaa tuloutusta nykyisestä, mutta vaikutus ei ole merkittävä. Finnair Plus kanta-asiakasjärjestelmän kirjanpitokäsittely tai pisteen arvostus ei IFRS 15 -standardin seurauksena sen sijaan muuttunut.
Lisämyyntituotoissa, palvelu- sekä muutosmaksut tuloutetaan aikaisempaa myöhemmin, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta vaan olevan osa lentomatkaa. Matkapalveluiden osalta lento- ja hotellituote katsotaan erillisksi suoritevelvoitteiksi, ja tuloutetaan palveluita luovutettaessa. Aiemmin matkapaketti on katsottu yhdeksi suoritteeksi. Muutokset eivät ole merkittäviä.
Tilikauden 2018 avaavaan omaan pääomaan voittovaroihin on tehty käyttöönoton seurauksena yhteensä -4,7 miljoonan euron laskentaperiaatteen muutoksesta johtuva oikaisu. Oikaisusta -8,7 miljoonaa euroa kohdistuu liikevaihtoon, +2,8 miljoonaa euroa kohdistuu valmismatkatuotannon kuluihin, ja 1,2 miljoonaa euroa laskennallisiin veroihin.
| Laadintaperiaatteen muutosten vaikutukset edellisten tilikausien voittovaroihin | 1.1.2018 |
|---|---|
| Matkustajatuotot | 2,9 |
| Lisämyynti | -5,3 |
| Matkapalvelut | -6,2 |
| Liikevaihtoon vaikuttavat muutokset yhteensä | -8,7 |
| Valmismatkatuotannon kulut | 2,8 |
| Tuloverot | 1,2 |
| Edellisten tilikauden voittovaroihin kirjatut vaikutukset yhteensä | -4,7 |
Finnair otti käyttöön Osakeperusteiset maksut -standardin muutoksen vuoden 2018 alussa. Muuttuneen IFRS 2 -standardin mukaan liiketoimi on luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä määrästä on vähennetty verot.
Finnairilla on tällaiset ehdot kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä avainhenkilöille (LTI) ja henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelmissa. Vuoden 2018 alussa toteuttamattomien käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten maksujen kirjanpitoarvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Tämä luokiteltiin omana pääomana maksettaviksi ja siirrettiin työsuhde-etuuksiin liittyvistä veloista omaan pääomaan. Aiempia kausia ei oikaistu.
Uusi EU:n hyväksymä vuokrasopimusstandardi julkaistiin tammikuussa 2016 ja tulee voimaan tilikaudesta 2019. Finnair aikoo ottaa standardin käyttöön tilikauden 2019 alusta, soveltaen takautuvaa menetelmää jokaiseen aiempaan raportoituun kauteen. Standardi korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin.
Finnair aikoo soveltaa IFRS 16 standardin sisältämää poikkeussääntöä, jonka mukaan lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai lyhyempi ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta, ei ole tarpeen kirjata taseeseen. Finnair ei aio tunnistaa taseeseen velkaa myöskään vuokrasopimuksista, joissa vuokrakohteena olevan hyödykkeen arvo ei ole Finnairin kannalta materiaalinen. Arvio siitä, onko vuokrakohteena oleva hyödyke materiaalinen ja siten IFRS 16 standardin mukaan tunnistettava taseella, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen (Conceptual Framework) ja IAS 1 standardiin. Finnairin viimeisimmän analyysin perusteella taseella tunnistettavat hyödykkeet vuokrasopimuksista koostuvat vuokratuista lentokoneista, rakennuksista, maa-alueista, autoista, maakalustosta ja varamoottoreista.
Finnair arvioi, että uudella standardilla on merkittäviä vaikutuksia sen tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lähes kaikista lentokone-, kiinteistö- ja muista vuokrasopimuksista tullaan kirjaamaan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokralle otettua omaisuuserää) ja korollinen velka taseeseen. Vuokrasopimusten perusteella kirjattava omaisuuserä ja velka arvostetaan nykyarvoon. Nykyisin tulevat vuokramaksut ei-purettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista esitetään liitetiedoissa vuokravastuina nimellisarvoonsa. Nämä vuokravastuut olivat tilikauden 2018 kolmannen vuosineljänneksen päättyessä 1 386 miljoonaa euroa (ks. lisää liitteestä 14. Vuokravastuut muista vuokrasopimuksista). Lentokentän ja terminaalien palvelusopimukset eivät alustavan arvion perusteella täytä vuokrasopimuksen määritelmää.
Vuokrasopimukset-standardi vaikuttaa myös Finnairin tuloslaskelmaan. Tulevaisuudessa vuokrakulua ei esitetä, vaan tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto (liiketulos) ja lainasta kertynyt korko (rahoituserät). Korkokulu on suurimmillaan vuokrakauden alussa ja pienenee kohti vuokrakauden loppua, kun leasing-velkaa lyhennetään. Nykyään vuokrakulut operatiivisista vuokrasopimuksista jaksotetaan liiketulokseen lentokaluston leasemaksuiksi ja muiksi vuokriksi vuokra-ajan kuluessa, vuokrasopimuksen mukaisesti. Liiketuloksen ja EBITDA:n ohella myös liiketoiminnan nettorahavirta kasvaa, koska lainan lyhennykset siirretään esitettäväksi rahoituksen rahavirrassa.
Muutos vaikuttaa olennaisesti tasepohjaisiin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantuneisuusasteeseen. Tunnusluku 'Oikaistu nettovelkaantumisaste' ottaa jo nykyisin tulevat vuokramaksut huomioon laskennassa seuraavasti: viimeisen kahdentoista kuukauden lentokaluston leasemaksut kerrotaan seitsemällä ja lisätään korollisiin nettovelkoihin (ks. konsernin tase "taseen lisätietoja": korollinen nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste).
Vaikka omaisuuserät vuokrasopimuksista muunnetaan euroiksi, valtaosa Finnairin lentokoneiden vuokravastuusta on US-dollarimääräinen, minkä vuoksi taseen valuuttariskipositio tulee kasvamaan nykyisestä. Finnair tutkii vaihtoehtoja, joilla vähentää taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloslaskelman volatiliteettia.
Liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltovarausten valuuttakurssimuutoksia ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: Lentokone- ja muiden transaktioiden voitot ja tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut
Vertailukelpoinen EBITDAR: Vertailukelpoinen liiketulos + poistot ja arvonalentumiset + lentokaluston leasemaksut
EBITDA: Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset
Oma pääoma: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
Bruttoinvestoinnit: Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Edelliset 12 kk: Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Rahavarat: Rahat ja pankkisaamiset + muut rahoitusvarat
Oikaistut korolliset velat:
Korolliset velat + valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa
Korollinen nettovelka: Oikaistut korolliset velat - rahavarat
Korollinen nettovelka + lentokaluston leasemaksut, edelliset 12 kk x 7
Sijoitettu pääoma keskimäärin: Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Kauden tulos - oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen Kauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
Oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä kauden lopussa Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus Taseen loppusumma ൈ 100
Nettovelkaantumisaste, %: Korollinen nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %: Oikaistu nettovelka Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus ൈ 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %: Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk + rahoituskulut, edelliset 12 kk Sijoitettu pääoma keskimäärin ൈ 100
Tarjotut henkilökilometrit (ASK): Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK): Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste (PLF), %:
Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Myydyt tonnikilometrit (RTK): Kuljetetun matkustaja-, rahti- ja postitonnien määrä × lennetyt kilometrit
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK): Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK):
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield):
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).
Osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomia.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.