Annual Report • Jan 8, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Panostaja on sijoitusyhtiö, joka kehittää aktiivisena omistajana suomalaisia yrityksiä. Panostajalle ja sen yhtiöille vuosi 2018 oli tapahtumarikas kehityksen ja kasvun vuosi.
Panostaja on aktiivinen kumppani kasvulle. Se tunnistaa kas vupotentiaalin, tukee omistamiensa yritysten kasvua ja luo työkaluja liiketoiminnan kehittämiselle. Kasvun perustana ovat strateginen näkemys, asiakasymmärrys, vuorovaikutteinen val mentaminen, yhteistyö ja luottamus.
Panostajalle omistaminen ja kasvu ovat vastuullista ja kestä vää. Yrityksen kasvu seuraavalle tasolle vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta. Kumppanuus, jolla liiketoiminnan potentiaali saavutetaan, on jokaisen yrityksen kohdalla oma, ajasta riip pumaton matka. Panostajan kanssa se toteutuu aktiivisen ja tavoitteellisen kehitystyön sekä ohjauksen kautta.
Panostajan omistamat yritykset ja valmentamat johtajat muo dostavat yhteisön, joka tukee Panostajan toimintamallia ja sijoituskohteiden kehittymistä. Yhteisöön kuuluvat hyötyvät suoraan sparraamisesta, toiminnan mittaamisesta, koulutuksis ta ja parhaiden toimintatapojen leviämisestä. Yhteisö kasvaa orgaanisesti Panostajan mukana.
Etsimme aktiivisesti yrityksiä, joilla on terve talous ja joiden uskomme nousevan tuellamme alansa kärkijoukkoon.
Tilikauden tulos 27,1 M €
Henkilöstö 2 043
Osakekannan markkina-arvo
52,1 M €
199,7 M €
Tilikauden alussa Panostaja myi KotiSun Group Oy:n CapManin hallinnoimalle rahastolle. Panostajan 56,6 prosentin omistusosuus siirtyi 88 miljoonan euron velattomalla kokonaiskauppahinnalla uudelle omistajalleen. Panostaja kirjasi kaupan toteutumisen jälkeen myyntivoittoa noin 33 miljoonaa euroa.
KotiSun tuli Panostajan omistukseen vuonna 2014. Heti alkuun yhtiön kanssa laadittiin kunnianhimoinen strategia, jota myös toteutettiin määrätietoisesti. Panostajan omistusaikana yhtiöstä tehtiin valtakunnallinen toimija ja myös sen palveluntarjontaa laajennettiin voimakkaasti. Muutamassa vuodessa KotiSunin liikevaihto ja liikevoitto kolminkertaistuivat ja myös omistaja-arvon kehitys oli erinomaista.
Huhtikuussa Panostaja osti henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita tarjoavan Carrot Palvelut Oy:n osakekannan, jonka myötä Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuneesta kokonaisuudesta. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli noin 29 miljoonaa euroa ja se työllisti keskimäärin noin 670 henkilöä.
Carrot on yksi henkilöstöpalvelualan ensimmäisiä kotimaisia toimijoita. Vuonna 1998 perustettu konserni toimii valtakunnallisesti työllistäen vuosittain yli tuhat eri toimialojen osaajaa. Lisäksi Carrot toimii asiakkaidensa strategisena HR-kumppanina, myös laajemmissa ulkoistusprosesseissa. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan alan yritykset.
Pari viikkoa Carrotin jälkeen Panostaja osti Oscar Software Group Oy:n koko osakekannan 9,1 miljoonalla eurolla. Panostaja omistaa 55 % Oscarista yhtiön johdon ja avainhenkilöiden jatkaessa merkittävinä vähemmistöomistajina. Panostajan tavoitteena on vauhdittaa Oscarin kasvua sekä auttaa sitä kehittämään Suomen johtava pk-yritysten liiketoiminta-alusta.
Vuonna 2005 perustetun Oscarin liikevaihto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ollen noin 7,5 miljoonaa euroa 30.6.2017 päättyneellä tilikaudella. Toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) kehitykseen ja erilaisiin liiketoimintapalveluihin erikoistunut yhtiö työllistää noin 100 henkilöä. Oscarilla on noin 800 asiakasta ja sen pääkonttori sijaitsee Tampereella.
Kesäkuun lopussa Panostaja tiedotti maksaneensa pois kaikki emoyhtiön korolliset velat eli noin 22,3 miljoonaa euroa. Yhtiön riskitaso muuttui ja tästä syystä myös taloudellisia tavoitteita päivitettiin. Oman pääoman tuottotavoitteeksi asetettiin vähintään 15 prosenttia (aiemmin 20 prosenttia) ja omavaraisuusasteen tavoitteeksi 40 prosenttia. Samassa yhteydessä sovittiin 15 miljoonan euron yritysostolimiitistä.
Emoyhtiön korollisten velkojen pois maksaminen tukee Panostajan uutta rahoitusrakennetta koskevaa tavoitetta, jonka mukaan normaalitilanteessa emoyhtiön rahoitus on velaton. Emoyhtiö voi kuitenkin velkaantua väliaikaisesti rahoittaakseen yritysostoja irtautumisten välissä.
Yhdestoista vuosi Panostajan johdossa on paketissa. Tilikaudella tapahtui paljon ja vain osa tapahtumista näkyi pörssi- tai lehdistötiedotteina. Kuluneen vuoden muistelemista värittää omalta osaltani tietty haikeus, sillä roolini vaihtuu vuoden 2018 lopussa. Uskon kuitenkin, että yhdessä saamme uudessakin kokoonpanossa taas aikaan paljon uutta.
En malta olla palaamatta tilikauden alussa tapahtuneeseen KotiSun Groupin myyntiin, sillä tämä onnistunut irtautuminen loi pohjaa myös tilikauden myöhemmille tapahtumille. Onnistumisemme oli suurelta osin yhtiön erinomaisen johdon ja henkilökunnan ansiota. KotiSun Groupin myynti oli kuitenkin myös osoitus siitä, mitä uusi, pitkäaikainen omistaja voi tuoda yhtiöön pääoman lisäksi. Johdon visiot liiketoiminnan kasvusta saivat lisää vauhtia ja omistajien riskinottokyky kasvoi, kun eri omistajien omistusosuudet ja riskipositiot saatiin paremmin vastaamaan kunkin omistajan tavoitteita.
Kuluneen vuoden kevät oli meille vilkas myös ostopuolella. Hankimme enemmistön Carrot Palvelut Oy:n osakekannasta ja muutaman viikon päästä enemmistön Oscar Software Group Oy:n osakekannasta. Yritysostotiimillämme oli kovat työpaineet kevään aikana, mutta molemmat kaupat saatiin vietyä hienosti maaliin ja kiitos tästä kuuluukin Miikalle, Nikolle ja Henrille.
Minnan johdolla olemme jatkaneet määrätietoisesti oman johtamisjärjestelmämme ja toimintatapojemme kehittämistä. AdNet toimii aktiivisesti ja sen jäsenet ovat olleet mukana arvioimassa uusia, potentiaalisia sijoituskohteita kanssamme. AdNetiä ja sen kontakteja hyödyntäen olemme rakentaneet osaavia ja innovatiivisia hallituksia sijoituskohteisiimme. Erityisen iloinen olen yhteistyöstä Millenial Boardin kanssa.
Digitalisaatio on tänä vuonna ollut aktiivisesti agendalla. Digitalisaatiossa sinänsä ei ole mitään uutta – se on muutos muiden muutosten joukossa, mutta olemme haastaneet sijoituskohteitamme siirtämään digitalisaation keskelle operatiivista toimintaa ja olennaiseksi osaksi kehityshankkeita. Arvojemme mukaisesti uskomme, että uudistuminen ja osaaminen sijoituskohteissamme ovat olennainen osa omistaja-arvon kasvattamista.
Kesäkuun lopulla kerroimme rahoitusjärjestelyistä, joiden lopputuloksena Panostaja Oyj maksoi pois kaikki velkansa. Näkemykseni mukaan tehty järjestely antaa meille erinomaiset mahdollisuudet jatkaa aktiivisena sijoittajana ja suomalaisten kasvavien PK-yritysten omistajakumppanina – mutta samalla se turvaa
myös sen, että Panostaja jatkaa hyvänä osingonmaksajana. Tapio hoiti koko rahoitusjärjestelyn erinomaisesti ja tätä rahoitusrakennetta olemme Tapion kanssa jo vuosia pohtineet ja suunnitelleet.
Tilikauden lopussa kerroimme, että vetovastuu Panostajassa vaihtuu. Tapio ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan 1.1.2019 alkaen ja itse siirryn sijoitusjohtajaksi. Uudessa roolissani tulen aktiivisesti hakemaan meille uusia sijoituskohteita sekä viemään olemassa olevia eteenpäin yhdessä sovittujen omistajastrategioiden mukaisesti.
Olen kiitollinen niistä 11 vuodesta, jotka olen saanut toimia toimitusjohtajana erinomaisen tiimin jäsenenä – matkaan on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta kaikesta on selvitty yhdessä hyvän porukan kanssa. Olen erittäin innostunut uudesta roolistani ja siitä, että edelleenkin voin olla tämän arvostamani tiimin jäsen. Kiitos Jukka yhteistyöstä esimiehenäni ja kiitos kaikille Panostajan hallituksen jäsenille, joiden kanssa minulla on ollut ilo työskennellä.
Kiitos myös Panostaja Oyj:n ja sijoituskohteidemme henkilöstöille – on ollut hienoa tehdä töitä yhdessä ja vielä hienompaa on jatkaa yhteistä tekemistä. Haluan myös kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä yhteisistä vuosista – tavataan kuitenkin jatkossakin.
Juha Sarsama, toimitusjohtaja Panostajan omistusosuus
55 %
Panostajan omistusosuus 80 %
Panostajan omistusosuus
79,8 %
Panostajan omistusosuus
75 %
Panostajan omistusosuus
63 %
Panostajan omistusosuus
Panostajan omistusosuus
100 %
Panostajan omistusosuus
63 %
Panostajan omistusosuus
52,8 %
100 % Sijoitusvuosi
Sijoitusvuosi
Sijoitusvuosi 2007
Sijoitusvuosi
2015
Sijoitusvuosi
2007
Sijoitusvuosi
2018
2018 Liikevaihto (6 kk) 2007
Sijoitusvuosi
Sijoitusvuosi
2017
Sijoitusvuosi
2008
4,4 M€
Liikevaihto 4,8 M€
2012 Liikevaihto
Liikevaihto
5,4 M€
Liikevaihto
14,4 M€
Liikevaihto (6 kk) 13,0 M€
Liikevaihto 8,2 M€
9,4 M€
Liikevaihto 3,7 M€
Liikevaihto
136,6 M€
PANOSTAJAN VÄHEMMISTÖSIJOITUKSET
Spectra on Panostajan 39,0 % omistama osakkuusyhtiö. Tilikauden päättymisen jälkeen Panostaja teki ensimmäisen vähemmistösijoituksensa sijoittamalla Gugguu osakkeisiin ja aloittaen yrittäjien omistajakumppanina. Panostaja luopui katsauskaudella osuudestaan Juuri Partnersissa ja tilikauden päättymisen jälkeen omistuksestaan Ecosirista.
Oscar on ohjelmistopalveluyritys, joka tarjoaa toiminnanohjausjärjestelmien lisäksi taloushallinto- ja HR-palveluita sekä verkkokaupan ohjelmistoja ja verkkoliiketoiminnan palveluita.
Heatmasters tarjoaa metallien lämpökäsittelypalveluja Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa.
Hygga on uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema, joka tarjoaa myös toiminnanohjausjärjestelmäänsä lisensioituna palveluna julkisen ja yksityisen puolen hammas- ja perusterveydenhoitoon.
KL-Varaosat on Tampereella, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla toimiva Mercedes Benz,- BMW- sekä Volvo-henkilöautojen varaosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä.
Henkilöstöpalveluihin erikoistunut Carrot tarjoaa valtakunnallisesti laadukkaita henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita sekä toimii strategisena HR-kumppanina asiakkailleen.
Helakeskus on kalustehelojen keskeinen tukkukauppa Suomessa. Yhtiö maahantuo, markkinoi ja myy kaluste- ja huonekaluteollisuuden helatarvikkeita.
Selog on Suomen suurin sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia. Palvelutarjontaan kuuluvat myös laskenta-, suunnittelu- ja logistiikkapalvelut.
CoreHW tarjoaa korkean lisäarvon suunnittelupalveluita RF IC -toimialueella toteuttaen RF-mikropiirejä ja antenniteknologiaa sekä tarjoamalla niihin liittyviä konsultointipalveluita.
Grano on sisältö- ja markkinointipalveluyhtiö, joka palvelee asiakkaitaan luovasta suunnittelusta tuotantoon, julkaisuun, tulosten mittaamiseen ja aineistonhallintaan printti- ja digitaalisissa kanavissa.
Panostajan lisäksi myös osa Panostajan omistamista yhtiöistä on ollut vuosien mittaan Oscarin asiakkai na. "Tiesimme, että kyseessä on hyvä kehitysyhtiö", kertoo Oscarin toimitusjohtaja Simo Salminen. Oscarin vuosi on ollut omistajanvaihdoksen lisäksi muutenkin tapah tumarikas. "Olemme saaneet tänä vuonna uusia, merkittäviä asiakkuuksia juuri sellaisista kohdeyrityksistä, joiden kanssa haluamme tehdä yhteistyötä ja joiden myötä voimme kehit tää tuotteitamme ja palveluntarjontaamme", sanoo Salminen.
Lähinnä pk-yritysten kanssa toimivan Oscarin koh deyritykset ovat sellaisia, jotka haluavat panostaa vahvas ti omaan toimintaansa, erityisesti verkkoliiketoiminnan, toiminnanohjauksen ja digitalisaation avulla. Palveluiden sähköistyminen ja verkottuminen ovat toiminnan edelly tyksiä monella toimialalla.
Oscar on kunnostautunut erityisesti taloushallinnon digitaalisena tukena. "Liiketoiminta-alustaan sisältyy myös johdon apuvälineinä oivallisesti toimivaa robotiikkaa ja ana lytiikkaa. Kun tieto virtaa toiminnanohjauksesta sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan, hoituu kirjanpito automatiikan avulla tehokkaasti ja näin saadaan lisäksi aikaiseksi laadukasta ra portointiaineistoa", sanoo Salminen. Oscarin liiketoimin ta-alusta mahdollistaa käyttäjäyritystensä johdolle reaaliai kaisen näkymän yrityksensä tilanteeseen.
Menneellä tilikaudella Oscarin kasvu oli orgaanista ja noin 15 prosentin luokkaa. "Tietysti tulos voisi olla parempi. Siinä näkyy hallitun kasvun ja kannattavuuden välillä tai teilu", toteaa Salminen. "Meille kasvu tarkoittaa myös sitä, että otetaan lisää porukkaa sisään. Meille uudet työntekijät ovat investointeja, sillä heitä on aina koulutettava." Ohjel mistoalalla kova palkkakilpailu vaikuttaa osaltaan siihen, että liikkuvuutta työpaikasta toiseen on paljon.
Panostaja ja Oscar ovat toisilleen tuttuja jo yli vuosikymmenen takaa, sillä Panostaja on ollut Oscarin asiakas. Kumppaniksi kasvuun Panostaja valikoitui osaamisen, verkostojen ja riskinhallinnan ansiosta.
Järjestelmien kehittäminen ja uuden teknologian hyö dyntäminen ovat Oscarilla päivittäistä arkea ja myös Panos taja on tänä vuonna osallistunut näihin prosesseihin tuo malla hallitustyöskentelyn kautta Oscarille uutta osaamista. "Panostajalla on hyviä kehitysohjelmia, joihin olemme heti lähteneet mukaan. Satsauksia esimerkiksi esimiestyöhön on tällä hetkellä. On tärkeää pitää henkilöstöstä huolta", Salminen sanoo.
Oscar teki tilikauden aikana voimakkaita panostuksia tuotekehitykseen ja samalla tiellä jatketaan seuraavallakin ti likaudella. Järjestelmiä kehitetään nyt roolipohjaisemmiksi, mobiileimmiksi ja helppokäyttöisemmiksi. "Digitalisaatio leviää nyt vauhdilla. Ostaminen ja myyminen on muuttu nut täysin viidessätoista vuodessa. Myös B2B-puolella verkkokauppa sekä palvelualustat kasvavat", sanoo Salminen.
Oscarin kilpailijoita ovat niin kansainväliset jätit kuin suo malaiset, Oscarin kaltaiset järjestelmätalot. Oscarilla on noin 800 asiakasta pk-sektorin ylälaidassa, missä monien kohdalla korostuvat Oscarin vahvuustekijät. "Me pystym me kehittämään järjestelmiämme asiakkaitamme aidosti kuunnellen. Väitän myös, että olemme kustannustehokkaampia kuin kansainväliset kilpailijamme – olemmekin saaneet isoilta toimijoilta paljon asiakkuuksia juurin kilpai lijoidemme kankeuden takia", Salminen kertoo.
Tulevalla tilikaudella Oscar jatkaa panostusta tuote kehitykseen sekä asiakashankintaan. Agendalla on myös nykyisten asiakkuuksien asiakastyytyväisyyden parantami nen uusilla palveluilla ja entistä läheisemmällä yhteistyöllä.
Olemme saaneet heti yhteisen taipaleem me alkumetreillä Panostajalta oivallista tu kea esimiestyöskentelymme kehittämiseen. Esimiestyöllä on äärimmäisen tärkeä rooli työntekijöiden sitouttamisessa, joka on varsinkin meidän toimialallamme suorastaan elinehto – sitoutunut henkilökunta auttaa suojautumaan alan kroonista työvoimapu laa vastaan.
Hyvän työpaikan lisäksi myös työnantaja mielikuvalla on tänä päivänä entistä merkittävämpi rooli. Avoimen työpaikan perustietojen lisäksi motivaatioon hakea paikkaa ja sitoutua saamaansa työhön vaikuttavat mielikuvat siitä, millainen työnantaja on. Mielikuvat rakentuvat monesta pienestä palasesta eli tätäkin asiaa on osattava aja tella monelta eri kantilta.
Simo Salminen, toimitusjohtaja
Henkilöstö 118
Liikevaihto (6 kk)
4,4 M € Carrotissa kasvatetaan jatkuvasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia henkilöstövuokrauksen alalla. Viime kuukausina on lisäksi kartoitettu yri tysostojen potentiaalia kasvun mahdollistajina – erityises ti silmällä on pidetty yrityksiä, joissa digitalisaatio on jo pitkälle vietyä. Tarkastellut yritykset toimivat työelämän ja sen eri vaiheiden parissa, eivät välttämättä henkilöstö vuokrauksen alalla.
Vuoden aikana 20 vuotta täyttäneestä Carrotista sii vottiin pois kannattamattomia toimintoja, erityisesti teol lisuuden kunnossapidon segmentissä. Lisäksi vuoteen on kuulunut paljon investointeja henkilöstöön ja eri toiminto jen kehittämiseen. Yhtiö valmistautuu kasvupyrähdykseen.
Kasvun mahdollistamiseksi Carrotissa rakennetaan järjestel miä, toimintatapoja ja organisaatiota ylipäänsä vastaamaan ta voitellun kasvun edellytyksiin. Toimintamallien päivityksen lisäksi investointeja on tehty myös henkilöstöön.
Carrotin toimitusjohtaja Jouni Arolaisella on omakoh taista kokemusta kasvusta ja yhteistyöstä Panostajan kanssa. Kesästä 2017 Carrotin toimitusjohtajana toiminut Arolai nen oli mukana toteuttamassa Vindea Oy:n kasvutarinaa. Arolainen oli Vindean toimitusjohtajana, kun Panostaja myi yhtiön vuonna 2014. "Sittemmin olin kolme vuotta pois Panostajan kelkasta ja nyt tulin takaisin Carrotin myö tä. Panostajan toimintatavat ovat minulle tuttuja vuodesta 2009 asti ja luottamus on kova", sanoo Arolainen.
Panostajan omistuskauden alkumetreillä on muodostet tu äärimmäisen osaava ja johtoa tukeva hallitus. Jo lyhyessä ajassa hallitus- ja strategiatyöskentely on tuonut yhtiölle paljon. "Lisäksi Panostajalla on osaamista yritysostoista,
Tilikauden 2018 päättyessä Carrot Palvelut Oy oli ollut Panostajan omistuksessa puolisen vuotta. Yhtiössä on tehty aktiivista kehitystyötä voimakkaan kasvun mahdollistamiseksi. Carrotin palveluihin kuuluu muun muassa työvoiman vuokraus, henkilöstöpalvelut ja suorarekrytointi.
jotka ovat meillä tällä hetkellä agendalla", toteaa Arolainen. Tulevalla tilikaudella Carrot panostaa alueelliseen laajen tumiseen Suomessa, jota toteutetaan uusia toimipisteitä avaamalla ja mahdollisesti myös yritysostojen avulla. Tällä hetkellä Carrotilla on Oulun ja Helsingin välissä kahdeksan toimipistettä. Tavoitteena on toimia valtakunnallisesti.
Carrotin strategiaan kuuluu palveluntarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen. Työvoima Suomessa vähenee väes tön ikääntyessä ja toisaalta myös talouskasvun kiihtymi nen vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Työvoimaa on tuotava muualta EU:sta tai jopa sen ulkopuolelta, ja sinne Carrot on laajentamassa toimintaansa. Carrotin strategiassa työn hakijat ja työntekijät ovat keskiössä.
Ennusteiden mukaan henkilöstövuokrausmarkkina kas vaa edelleen Suomessa. "Suomi on henkilöstövuokrauksen levinneisyyden suhteen huomattavasti jäljessä esimerkiksi Saksaa ja jopa muita Pohjoismaita", sanoo Arolainen. Toi miala myös konsolidoituu vauhdilla – henkilöstöpalvelu yrityksiä on listautunut ja omistusjärjestelyjä tehdään. Suo messa on kuitenkin vielä yli 500 henkilöstövuokrausyhtiötä, jotka ovat pääosin hyvin pieniä ja paikallisia. "Pari vuotta sitten toimialalla kuitenkin käynnistyi keskittyminen isom pien toimijoiden käsiin ja sinne mekin haluamme mukaan", sanoo Arolainen. Carrot pyrkii viiden suurimman Suomessa toimivan henkilöstöpalveluyrityksen joukkoon.
Henkilöstö 539
Liikevaihto (6 kk) 13,0 M €
Panostaja tarjoaa yhtiöilleen erilaisia kou lutus- ja valmennusohjelmia. Yhtiöidensä henkilöstön kehittäminen on ehdottomasti Panostajan vahvuus. Olen kokenut tämän myös itse, sillä Panostaja on mahdollista nut merkittävällä tavalla myös minun am matillista kehittymistäni – ollessani muka na kehittämässä Vindeaa kävin Panostajan tuella Executive MBA-koulutuksen vuosina 2010–2012. Kyseinen koulutus antoi pal jon eväitä johtamiseen. Esimiesvalmennukset ovat mielestäni äärimmäisen hyödyllisiä varsinkin kasvua tavoitteleville yrityksille.
Panostajan itsensä järjestämillä koulutus päivillä on myös hauska olla mukana, eri tyisesti siksi koska siellä tapaa kollegoita muista Panostajan yhtiöistä. Yhdessä voi daan jakaa neuvoja ja sparrailla muuten kin. Kun ollaan kaikki saman pääomistajan alaisuudessa, niin voidaan hyvinkin avoi mesti keskustella asioista yli yhtiörajojen.
Jouni Arolainen, toimitusjohtaja
Tuoteideoita CoreHW:lla on runsaasti ja näistä ensimmäiset kolme omaa mikropiiriä ovat testivaiheessa. Kaikilla kolmella on oma kaupallistamisvahvuutensa, mutta eri investointilogiikka. Todennäköisesti kaksi testattavaa mikropiiriä tulee markkinoille sellaisenaan ja yh destä tehdään IP-tuote eli lisenssituote.
Vuonna 2018 CoreHW sai uusia tärkeitä asiakkuuksia ja saavutti niiden myötä myös kasvua henkilöstömäärän suhteen 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin Tampereella ja Oulussa toimipaikkaa pitänyt CoreHW toi mii nyt myös Helsingissä ja Turussa. Edellisen vuoden re surssihaasteet saatiin myös ratkaistua – uudet toimipisteet ovat helpottaneet kovan luokan osaajien rekrytoimisessa.
CoreHW:n resurssit olivat vuonna 2018 vahvasti sidoksissa tuotekehitykseen. Projektipohjaisessa liiketoiminnassa osa vuoden uusista asiakkuuksista realisoituu laskutuksena vasta myöhemmin. Tuotekehitykseen investoiminen kuitenkin kasvattaa yrityksen arvoa, sillä kehitettyä teknologiaa voi daan tulevaisuudessa lisensoida sekä myydä omia mikropii rikomponentteja.
Radioteknologian lisäksi CoreHW on laajentanut toimintaansa uusille alueille. Tällä hetkellä yritys tekee kantataajuussignaalin analogiasuunnittelua, mikropiirien tehonhallintaa sekä mikropiirikehitystä esimerkiksi kuvan nuslaitteisiin. Mikropiirien tehonhallintaa tehdään erityi sesti IoT-laitteisiin, joissa on tärkeää saada laitteille mah dollisimman pitkä elinikä. Tehonhallinnasta saattaa tulla tulevaisuudessa tärkeä kysymys myös tekoälyn kehityksessä ja esimerkiksi virtuaalivaluuttojen louhinnassa.
Vuoden ehkä suurimpana haasteena on ollut aikaisem paa suurempien projektien pitkät myyntisyklit sekä ajoittain monimutkaisetkin sopimusneuvottelut. "Yksi haaste mihin tänä vuonna vastattiin mielestäni hyvin, oli raportoinnin tuo minen Panostajan eli pörssiyhtiön vaatimusten tasolle. Tämä prosessi oli työllistävä ja haastava erityisesti alkuvuodesta, mutta sen myötä pääsimme kasvamaan yrityksenä ihan uu delle tasolle. Meillä on nyt paljon eväitä kasvaa isommaksi", sanoo CoreHW:n toimitusjohtaja Tomi-Pekka Takalo. Al kuvuonna yhtiö sai myös ISO9001 -sertifikaatin.
Jo vuoden 2018 alkupuolella CoreHW:lla todettiin, että IP:tä eli immateriaalioikeuksia on kertynyt yhtiölle noin 150. Tilikauden lopussa niitä oli jo yli 200. Yhtiöön pal kattiin henkilö vastaamaan IP-lisensointibisneksen kehit tämisestä.
Toinen strategisesti tärkeä kehityskohde on asiakaskun nassa, jolla ei ole omaa suunnittelua, mutta tarve räätälöi dylle komponentille on olemassa. CoreHW tarjoaa suun nittelu-, testaus- ja myös tuotantopalvelua. Tällä hetkellä tuotantopuolta tehdään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Omien tuotteiden mahdollisuudet ovat äärimmäisen innostavia. Toimiala ylipäänsä linkittyy moniin globaalei hin trendeihin – tekoälyyn, autoteollisuuden murrokseen, IoT:n ja 5G:n. Nämä kaikki kasvualueet vaikuttavat voi makkaasti puolijohteiden ja suunnittelutyön kysyntään, joissa on kansainvälisellä tasolla osaajapula. Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna merkittävä tämän alan osaajien keskittymä, jota myös CoreHW osaltaan hyödyntää, yllä pitää sekä kehittää.
Vuonna 2017 Panostajan perheeseen liittynyt CoreHW investoi tänä vuonna vahvasti omaan tuotekehitykseen. Useista tuoteaihioista valikoituneet ensimmäiset mikropiirit ovat nyt laboratoriomittausvaiheessa.
Ensimmäisenä kokonaisena yhteisenä toi mintavuotenamme Panostaja on tarjonnut paljon ajattelemisen ja inspiroitumisen ai hetta. Kesällä järjestetyssä Johdon Foru missa käsiteltiin esimerkiksi disruptiota kiin nostavalla tavalla. Koskaan ei voi tietää, millaista hyötyä inspiroitumisella voi olla jossain myöhemmässä vaiheessa.
Arvokkainta yhteistyötä Panostajan kanssa on kuitenkin tehty hallituksen kautta, jossa on puitu erityisesti yhtiömme strategiaa. Saimme toimintaamme tukevaa varmuutta hallitukselta lähteä kehittämään omia tuot teitamme, sekä rohkeutta siinä tarvittavien investointien tekemiseen.
Tulevaisuutta ei tietenkään voi etukäteen kirjoittaa. Vaikka voidaan toki tehdä ta rina, niin eletään kuitenkin aina vain tätä hetkeä. Todellisuudessa eteen tulee uusia tilanteita ja mahdollisuuksia joskus yllättä vistäkin kulmista. Hyvä hallitus pysyy ket teränä ja pitää silmänsä avoimina mah dollisuuksille ja tarpeellisille muutoksille. Kaltaisellemme kasvuyhtiölle tämä on to della tärkeää.
Tomi-Pekka Takalo, toimitusjohtaja
Henkilöstö 48
Liikevaihto 3,7 M € Tammikuussa 2018 Hyggalla aloitti uusi toimitusjohtaja Jussi Heiniö. Menneen tilikauden aikana johtoryhmässä tapahtui muitakin muutoksia – kli nikan vetäjä vaihtui, samoin liiketoimintajohtaja. Ennen kesää käytiin läpi myös syvällinen strategiakierros, jossa puitiin kilpailutilannetta, asiakassegmenttejä ja päätettiin klinikka- sekä lisenssiliiketoiminnan tulevista suuntavii voista. "Aiomme rakentaa synergiaa näiden kahden liike toiminta-alueen välille demoamalla lisenssiliiketoiminnan ratkaisuja klinikallamme, ikään kuin showroom-toiminto na", kertoo Heiniö. "Hahmottelemme tulevaisuuden edel läkävijäklinikkaa."
Lisenssiliiketoiminta on käynnissä Suomessa ja Ruot sissa, joissa fokuksessa ovat julkisen terveydenhuollon asi akkuudet. Strategian päivityksen yhteydessä päädyttiin hakemaan kasvua suun terveydenhuollon lisäksi myös pe rusterveydenhuollon puolelta, jossa tarvetta Hyggan rat kaisuille selvästikin on.
Ruotsissa Hygga tekee tiivistä yhteistyötä Tukholmas sa sijaitsevan Aqua Dentalin kanssa ja pyrkii siten laajen tamaan toimintaansa myös yksityiselle puolelle. Ruotsissa muutama maakunta on osoittanut kiinnostuksensa Hyggan toiminnanohjausjärjestelmään kohtaan. Julkisella puolella tehtävä kauppa on kuitenkin niin sanotusti pitkässä puussa – neuvottelut mahdollisine kilpailutuksineen saattavat kes tää monesti yllättävänkin pitkään. Hygga tavoittelee laajen tumista Ruotsin lisäksi muualle Eurooppaan. Kumppaneita laajentumiseen etsitään aktiivisesti.
Strategiapäivityksen yhteydessä Hygga kävi läpi myös so siaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutuksia liike toiminnalleen. "Sote avaa meille mahdollisuuksia liiketoi mintamme kehittämiseen. Toki tässä vaiheessa se on myös epävarmuustekijä, sillä emme tiedä tuleeko sote vai ei. Julki set toimijat eivät etene hankkeissaan, koska soten aikataulu on auki", kertoo Heiniö. Soten suhteen tuskin nähdään mer kittäviä päätöksiä ennen kevään 2019 vaaleja. "Tavoitteena on saada ensi vuonna perusterveydenhuollon asiakkuuksien osalta jalkautus kunnolla käyntiin", Heiniö sanoo.
Hammaslääkäriasemat ovat ketjuuntuneet menneinä vuosina entisestään. Alan yritykset hakevat nyt aktiivises ti erottautumistekijöitä. "Uskon, että toimintamallimme vastaa tässä suhteessa parhaiten tulevia tarpeita. Suomes ta löytyy vielä paljon ihmisiä, joiden hampaisiin liittyvät ongelmat voidaan hoitaa kerralla kuntoon", toteaa Heiniö. Hyggan asiakastyytyväisyys on ollut mitatusti hyvällä tasol la jo pidemmän aikaa. Menneen tilikauden aikana asiakas tyytyväisyys myös parani entisestään.
Tulevaisuudessa terveydenhuoltoon käytettävät varat to dennäköisesti niukkenevat. Tärkeäksi tekijäksi nousee kä sitellä potilasvirtoja mahdollisimman jouhevasti niin, että myös henkilöstö voi hyvin. "Olemme tehneet viiden vuo den strategian, jossa nämä terveydenhuollon resurssiasiat otetaan erityisesti huomioon", kertoo Heiniö.
Ensi vuoden tavoitteisiin lukeutuu myös kumppani verkoston rakentaminen sekä OEM-yhteistyön eli räätä löityjen ratkaisujen kehittäminen valikoiduille kumppa neille. Kansainvälistymiseen liittyviä valmiuksia kehitetään tulevana vuonna voimakkaasti. Brändiuudistuksen myötä markkinointiin panostetaan hyvin vahvasti, myös kansain välisessä kontekstissa.
Brändiuudistuksen lisäksi Hyggalla tapahtui muutoksia johtoryhmässä, tuotekehityksen organisoinnissa sekä strategiassa. Uudistusten vanavedessä myös markkinointiin laitetaan lisää panoksia.
Menneen tilikauden suurin ponnistus Hyg galle oli brändin uudistaminen. Panostaja oli mittavassa projektissa mukana alusta loppuun. Uuden strategian jalkautukses sa tarvittiin markkinoiden suuntaan myös vahvaa viestintää.
Megaklinikka on tehnyt hienoa työtä vuo sien saatossa ja saavuttanut hyvän aseman suun terveydenhuollon toimijana. Koimme kuitenkin, että brändin kehittäminen kuvas tamaan toimintamme tärkeitä arvoja oli täs sä vaiheessa tarpeen. Yhdessä hyggalaisten kanssa määrittelemämme arvot Rohkeus, Yhteistyö ja Elämänilo heijastuvat kaikkeen mitä teemme. Asiakaslupauksemme on pal jon muutakin kuin kerralla kuntoon – haluam me viestiä tehokkuuden lisäksi myös laatua.
Uusi brändi julkistettiin lokakuun lopulla ja sen jalkautus tapahtuu sekä oman henki löstön keskuudessa että yritys- ja kulutta ja-asiakkuuksiin rajapinnoilla. Brändiuudis tuksen yhteydessä lanseerattiin myös uusi kuukausimaksullinen palvelu, joka keskittyy suun terveyden esteettiseen ja ennaltaeh käisevään hoitoon. "Näkemyksemme mu kaan erityisesti nuoret kiinnittävät nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän huomio ta suun terveyteen osana kokonaisvaltais ta hyvinvointia.
Jussi Heiniö, toimitusjohtaja
Henkilöstö
Liikevaihto 5,4 M € Menneeseen vuoteen on kuulunut myös henkilöstövaihdoksia erityisesti myynnin puolella. Seuraavaan tilikauteen lähdetäänkin uusin voi min. "Ensi vuoden haasteena on kilpailun kiristyminen ja siihen olemme valmiita vastaamaan", sanoo Siekkinen.
-
Selogin tulos jäi jonkun verran jälkeen edeltävästä vuo desta. Tulos ja liikevaihto laskivat, mutta toisaalta ensi vuosi näyttää lupaavammalta sisäkattomarkkinoiden piristyessä. Rakennuspuolella asuntotuotannon ennustetaan laskevan, mutta se ei vaikuta merkittävästi sisäkattobisnekseen. Selog on voittanut tänä vuonna julkisia toimisto- ja sairaalakoh teita, joiden myötä ensi vuodelle odotetaan kasvua.
Selogin hallitus sai tilikauden loppupuolella Pekka Rantamäestä uuden puheenjohtajan. Hänellä on vankka kokemus alakattobisneksestä ja tuntemusta erityisesti ra kennusmateriaaleista. Selogin hallitus kokoontui pitkään samalla kokoonpanolla ja nyt yhtiön kehittämiseksi siihen haluttiin uutta verta.
Rantamäen kanssa samoihin aikoihin työnsä aloittanut Siekkinen on taustaltaan myös pitkän linjan rakennusma teriaalien tuntija, jolle on kertynyt vankka kokemus myös myynnin ja markkinoinnin tehtävistä. "Minulla oli hyvin positiivinen kuva Selogista, sillä työskentelin aiemmin erääl le yhteistyökumppanille. Täällä työskennellessä tämä po sitiivinen mielikuvani on vahvistunut entisestään", sanoo Siekkinen. "Sisäkattobisnes ja Selog vaikuttivat mielenkiin toisilta haasteilta, enkä ole katunut hetkeäkään tehtävään tarttumista."
Sisäkattomarkkina on erityinen ja melko suhdanneherkkä ala. Kuitenkin ensi vuonna ala näyttää olevan kasvussa tä hän vuoteen verrattuna. "Pitkällä tähtäimellä näkisin Selo -
gin aseman hyvin vahvaksi. Olemme alan paras asiantuntija ja suurin toimija. Tulevaisuuteen mennään luottavaisin mie lin", toteaa Siekkinen. Erityisesti uusien myyjien rekrytoi minen on valanut uskoa siihen, että vastaisuudessakin alan suurimman toimijan asema saadaan säilytettyä.
Tulevaisuudessa on toki myös epävarmuustekijöitä. "Onnistuneiden rekrytointien varassa on myös se, että saa daan vastaisuudessakin palveltua asiakkaitamme hyvin", Siekkinen sanoo. Hän ei usko markkinoiden äkilliseen muu tokseen, joka voisi puolestaan pudottaa myyntiä voimak kaasti. "Suurin haasteemme on varmasti henkilöstöpuolella eli siinä, että saadaan varmasti kasvua varten tarvitsemamme henkilöstöresurssit käyttöön," toteaa Siekkinen.
Jo menneen tilikauden lopussa Selogilla tiedettiin, että seu raavan tilikauden alkupuolella toteutuu ja toimitetaan iso, lähes puolen miljoonan euron kauppa. Tämä vaikutta ensi vuoden liikevaihtoon positiivisesti. "Haemme nyt budje toinnin kautta kasvua. Uusasiakashankintaan panostetaan myös", kertoo Siekkinen. Uusien myyjien rekrytoinneilla on suuri vaikutus tulevaan tilikauteen.
Panostaja puolestaan auttaa Selogia kehittämään al kaneella tilikaudella esimiestyötään valmennusten avulla. Kaikki Selogin esimiehet osallistuvat marraskuussa 2018 alkaneeseen kurssiin, jonka Panostaja toteuttaa yhteistyös sä valitun kumppanin kanssa. "Omistajana Panostaja mah dollistaa koulutusten, valmennusten ja kurssitusten kautta yhtiöidensä sisäisten resurssien parempaa hyödyntämistä. Tämä on kasvutiellä välttämätöntä", sanoo Siekkinen.
Selogin vuoden merkittävimpiä tapahtumia olivat koko osakekannan siirtyminen Panostajan omistukseen sekä toimitusjohtajan vaihdos. Reijo Siekkinen aloitti Selogin toimitusjohtajana syyskuussa.
Tänä vuonna osallistuimme Panostajan use ampaa omistusyhtiötä koskettaneeseen di gikartoitukseen eli Digital Due Diligence -projektiin. Kartoituksen teki Panostajan laajaan Advisor Network -verkostoon kuu luva digitalisaation asiantuntija.
Projektissa käytiin läpi Selogin digitaaliset valmiudet. Samalla pyrittiin myös hahmot tamaan uusia asiakaskohtaamisia ja liike toimintamalleja parantavia tai muuttavia, digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Tämän projektin myötä saimme analysoi tua joitakin toiminnanohjauksen puutteita ja pohdittua niihin parannuksia. Päätimme esimerkiksi lakkauttaa verkkokauppamme sen pienen käyttöasteen ja asiakkaille tarjoaman lisäarvonvähäisyyden takia.
Digikartoitus tulee jatkumaan vielä seu raavan tilikauden puolelle. Todennäköi sesti sen seurauksena tulemme myös avaa maan nettisivuistamme uuden kieliversion. Asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu on Selogin ydinosaamista ja siinä pyrimme hyödyntämään digitaalisuutta aina, kun se koetaan järkeväksi.
Reijo Siekkinen, toimitusjohtaja
Henkilöstö 13
Liikevaihto 9,4 M €
Viime vuoden yritysostojen myötä Granon henkilöstömäärä kasvoi usealla sadalla, mutta myös päällekkäisyyksiä on purettu yhteistoimintaneu vottelujen kautta. Integraation avulla toimintoja on saatu keskitettyä onnistuneesti. Myös tänä vuonna Grano teki kaksi pientä yrityskauppaa, joiden myötä toimintaa laajen nettiin Rovaniemelle. Nyt Grano toimii kaikissa Suomen yliopistokaupungeissa. Esimerkiksi Vaasassa Granolla on Suomen tehokkain painoyksikkö, jonka laitekanta on täy sin modernisoitu.
Vuoteen on kuulunut myös jatkopanostamista digitali saatioon. Petteri Ormio aloitti uutena digijohtajana ja Gra no on panostanut erityisesti omien ohjelmistojen ja asia kasjärjestelmien kehittämiseen. Lokakuussa 2018 Grano julkisti uuden digitaalisen version SokoPro-ohjelmistosta FinnBuild -messuilla. Kyseessä on erityisesti kiinteistöalalle tarkoitettu tiedon hallinnoinnin, jakamisen ja arkistoinnin sähköinen palvelu, jolla on 80 000 käyttäjää.
Aiemmin Grano toimi selkeästi graafisella alalla, mutta tämän vuoden myötä terävöitetty digistrategia on vahvis tanut yhtiön identiteettiä sisältöbisneksessä. Digituotteet tuovat jo nyt kasvavan osan Granon liikevaihdosta.
Yrityskaupoista johtuen Granon liikevaihdon kasvu oli voimakasta. Vaikka kuluvaa vuotta leimasi yleinen me diamainonnan määrän sekä päällystetyn paperin kysyn nän lasku, niin tietyissä tuotesegmenteissä on nähty hyvää orgaanista kasvua – erityisesti pakkaus- ja etikettiliike toiminnassa, valomainostuotannossa ja suurkuvaliiketoi minnassa. Myös rakentamisen hyvä suhdannetilanne on edesauttanut Granon rakentamisen liiketoiminnan ke hittymistä. Helsingissä toimiva, digitaalisiin palveluihin keskittynyt Grano Diesel on vallannut markkinaosuutta kohdennetussa markkinoinnissa erityisesti auto- ja liiken nealalla.
Yrityskauppojen myötä henkilöstömäärä kasvoi voi makkaasti. Päällekkäisyyksiä purettiin yhteistoimintaneu votteluissa. "Jonkun verran olemme kohdanneet myös inte graatiohaasteita. Yrityskulttuurien yhdenmukaistaminen ei ole hetkessä tapahtuva prosessi vaan se vie helposti parikin vuotta ennen kuin kaikki toimii täysin saumattomasti. Voin sanoa, että kuusi yrityskauppaa on ollut melko suuri kakku purtavaksi. Toimintojen laajentaminen tuo mukanaan myös haasteita", sanoo Granon toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen. Käytännössä integraatioprosessi jatkuu vielä seuraavalle tili kaudelle.
Vuoteen 2018 on kuulunut myös henkilöstöresurssi haasteita. Koodareista on pulaa, samoin suurkuva-asenta jista. Myös ajoneuvoteippaajista on tällä hetkellä Suomessa huutava pula. Pula työntekijöistä johti alihankintakustannus ten nousuun. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Grano tekee yhteistyötä jyväskyläläisen ammattiopiston kanssa, jossa 15 henkilöä koulutetaan autoteippaajiksi ja Grano voi niin ha lutessaan palkata heidät kaikki.
Granon asema markkinoinnin kilpailukentällä on vahva ja sitä aiotaan tulevaisuudessakin vahvistaa. Omien ohjel mistojen avulla asiakkaita voidaan palvella entistä tehokkaammin.
Grano on tänä vuonna panostanut markkinointiin televi siossa, internetissä, radiossa ja tienvarsilla. Tarkoituksena on ollut vastata monipuolisen tarjonnan tuomaan haasteeseen eli siihen, ettei asiakaskunta tunne Granon kaikkia palvelui ta ja tuotteita.
Tilikauden päätyttyä Jaakko Hirvonen jäi eläkkeelle ja uutena toimitusjohtajana aloitti Mikko Moilanen .
Vuonna 2017 Grano teki lukuisia yrityskauppoja, joiden myötä vuotta 2018 ovat värittäneet integraatioprosessit sekä uusien liiketoiminta-alueiden vahvistaminen.
Panostaja on vuosien mittaan vaikuttanut Granon kehittämiseen monella eri rintamal la. Olemme vuosien mittaan seuranneet yhdessä toimialamme kehitystä ja keskus telleet aktiivisesti siitä, missä ollaan tänään ja mihin ollaan menossa.
Tämän tilikauden aikana tällä saralla teh tiin merkittäviä ponnistuksia. Täsmensimme paikkaamme markkinoilla hyvin tarkasti ja tutkimme omaa potentiaaliamme suhteessa kentän muihin toimijoihin. Hallitus on ollut vahvasti mukana tässä yhteisessä markki naposition määrittämisessä ja erityisesti sii nä, että mitä osaamista vielä tarvitsemme matkalla täyteen potentiaaliimme.
Toki tätä työtä on tehty koko 10-vuotisen yhteisen taipaleemme ajan. Panostajan omistuksessa olemme muuttuneet graafisen alan talosta sisältöalan toimijaksi, jolla on omia ohjelmistoja ja monipuolisia sähköisiä tilauskanavia. Olemme panostaneet kes kittämällä vanhaan ja samalla kehittäneet jatkuvasti uutta. Nyt tuotteet ja palvelut eivät meiltä lopu.
Jaakko Hirvonen, toimitusjohtaja
Henkilöstö 1 128
Liikevaihto 136,6 M € Menneellä tilikaudella Heatmasters tiivisti ope ratiivisia toimintojaan ja yhtiö onkin pysynyt samassa kokoluokassa kuin aiemminkin. Ta voitteena on ollut kasvun sijasta toiminnan kannattavuuden parantaminen, ja pakkaselta onkin jo päästy plussan puolel le. Menneellä tilikaudella oli aiempiin vuosiin verrattuna vä hemmän suuria hankkeita, mutta samalle liikevaihtotasolle päästiin pienempien purojen avulla.
Palvelustrategian kehittämisen yhtenä osa-alueena on asia kaskohtaamisten analysointi ja kehittäminen. Tässä pro sessissa on hyödynnetty muissa Panostajan yrityksissä koe ponnistettua mallia. Heatmastersin palvelustrategiassa tavoitteena on myydä asiakkaille laaja kirjo palveluita pel kän lämpökäsittelyn sijasta. Palvelutarjontaa on monipuo listettu siten, että tarjolla on aidosti aikaa ja rahaa säästäviä kokonaisuuksia. "Tässä on yksi mahdollisuus erottautua ulkomaisista kilpailijoistamme, sillä voimme tarjota ainut laatuisia palvelupaketteja kotimaan markkinoilla", kertoo Heatmastersin toimitusjohtaja Ilkka Mujunen.
Asiakaskohtaamisten kehittämiseksi Heatmastersilla on paneuduttu jokaiseen kohtaamisvaiheeseen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta asiakkaalle lähetettävään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Tarkoituksena on saada aikai seksi nousujohteinen kehityskaari, josta asiakkaalle jää läh temätön, timanttinen yleisvaikutelma. Heatmastersin hen kilökunta on osallistunut aktiivisesti asiakaskohtaamisten kehittämiseen. Yhdessä on käyty läpi eri kohtaamisvaiheet ja pohdittu, mikä tilanne on tällä hetkellä ja mitä sen pa rantamiseksi voitaisiin vielä tehdä.
Heatmastersin palvelut voidaan jakaa kahteen eri liike toiminta-alueeseen, joista toinen tapahtuu yhtiön omissa toimitiloissa tukien konepajojen osavalmistusta ja toinen asiakkaan työmaalla ollen osa prosessilaitoksen kunnossapi toa, modernisointia tai uudisrakennusta. Asiakaskohtaami sen kehittämisen pilotiksi otettiin työmailla tapahtuva työt. Tarkoituksena on kerätä oppeja tältä puolelta ja laajentaa hyväksi todettuja toimintatapoja myös Heatmastersin toi mipisteellä tapahtuvaan asiakaspalveluun. Vastaavasti omil la toimipisteillä tapahtuva asiakaspalvelu toimii pilottina uuden, laajan palveluvalikoiman lanseeraamiselle.
Heatmastersilla on Suomessa merkittävä markkinaosuus. Monipuolistamalla tarjontaansa lisäarvopalveluilla ja palve lupaketeilla Heatmasters mahdollistaa kasvuaan ja samalla sitouttaa jo olemassa olevia asiakkaita. Vuonna 2018 ke rätty asiakaspalaute on ollut kokonaiskeskiarvon suhteen erittäin positiivista.
Aiemmassa strategiassa haettiin kasvua laajentumisesta ja kansainvälisesti lämpökäsittely-yhtiöiden hankinnasta, mutta aidosti Heatmastersin strategiaan sopivia yhtiöitä ei löytynyt. Alkaneella tilikaudella palvelustrategian jalkautus ta jatketaan ja mukaan tulee myös täysin uusia palveluita. Markkinointia ja viestintää tehostetaan yhteistyössä kump panien kanssa, ja lisäarvopalveluiden ohella kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopan markkinoilta. "Puola on ulko maanmarkkinoista meidän päämaamme ja siellä markkina näyttää hyvältä. Meillä on sieltä käsin erinomaiset mahdol lisuudet kasvaa ja viime tilikautena teimmekin töitä myös esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa", sanoo Mujunen.
Asiakaskokemuksen kehittämisessä olemme hyödyntäneet hyväksi todettua mallia, joka on ollut käytössä myös muissa Panostajan yhtiöissä. Näin varmistamme asiakasym märryksen ja asetamme selkeät tavoitteet asiakaskokemukselle.
Keskustelemme kaikkien asiakasrajapinnan eri vaiheissa työskentelevien työntekijöiden kanssa ensin pienryhmissä ja sen jälkeen kaikki yhdessä. Saman pöydän ääreen ko koontuu henkilöstöä niin työtä toteuttavas ta portaasta, myynnistä, kuin taloushallin nosta ja asiakaspalvelustakin. Eri puolilla organisaatiota työskentelevien kommentit oman alueensa ulkopuolisista toiminnoista ovatkin osoittautuneet tässä prosessissa he delmällisiksi ja antoisiksi.
Sisäisen yhteiskehittämisen lisäksi tarvit semme myös dialogia asiakkaiden kanssa – asiakkaan tapaamista, kuuntelemista ja arvostamista. Asiakaskeskusteluissa onkin noussut mukavasti esiin asioita, jotka ovat meidän kehityslistalla, esimerkkinä erilai set digitalisointiin liittyvät toimet. Yhdessä kehittäminen parhaimmillaan lähentää ja syventää suhdetta asiakkaan kanssa.
Ilkka Mujunen, toimitusjohtaja
Vuonna 2018 päivitetyn palvelustrategian lisäksi Heatmastersilla on työskennelty Suomen operatiivisten yhtiöiden yhdistämisen eteen. Viime vuonna käynnistetty Heatmasters United tarkoittaa siilojen purkamista ja yhteen hiileen puhaltamista.
Henkilöstö 39
Liikevaihto 4,8 M € Menneen tilikauden alkupuolella Helakeskus sai uuden toimitusjohtajan. Martti Niemi on toi minut tukkukaupan alalla aiemminkin, muttei varsinaisesti helabisneksessä. "Tutustumalla asiakkaisiin, tavaratoimittajiin ja omaan henkilökuntaamme pääsin kui tenkin nopeasti bisneksestämme jyvälle. Markkina on pie nessä muutoksessa ja nyt on hyvä hetki pohtia, mistä meiltä löytyy parhaat eväät kasvuun", sanoo Niemi.
Uuden toimitusjohtajan johdolla yhtiön strategiaa on pohdittu hallituksen parissa. Erityisesti asiakasrakenteen ja tuotevalikoiman kautta on lähdetty kartoittamaan kasvu mahdollisuuksia. "Olemme viilanneet tuotevalikoimaam me sekä myyntiä ja myynnin ohjausta. Kokonaisuudessaan myyntiorganisaatiotamme on tänä vuonna selkiytetty", ker too Niemi. Lisäksi myyjien tehtäviin liittyviä päällekkäi syyksiä on karsittu. "Keväällä tehty henkilöstön johtamisin deksi osoitti, että innostuneisuus on kehittymässä hyvään suuntaan." Tämä näkyy myös henkilöstön vähentyneissä sairaspoissaoloissa edelliseen vuoteen verrattuna.
Tilikauden merkittävimmät haasteet liittyvät keittiö puolella tuonnin voimakkaaseen kasvuun, kovaan hinta kilpailuun ja toisaalta perinteisen huonekaluteollisuuden toimialan loivaan laskuun. Edellisen vuoden asiakasmene tykset näkyvät selkeästi tilikauden tuloksessa, joka jäi huo mattavasti alle tavoitteen.
Projektikaupan osuus on useimmille Helakeskuksen asiakkaille kasvanut kuluttajakaupan vaisun kehityksen johdosta. Tilikauden aikana myös siirrettiin aiemmin muissa tilois sa toiminut semi-valmistus Helakeskuksen omiin tiloihin, mikä parantaa tämän toiminnan palvelutasoa.
Helakeskuksen liiketoimintaan vaikuttaa vahvasti ra kentaminen. Tällä hetkellä rakentaminen on vielä koko naisuudessaan hyvällä tasolla ja seuraavien parin vuoden ennakoidaan olevan vielä kohtuullisen hyviä. "Vaikka uhka kuvia on toki alkanut ilmestymään niin uskon, että yleinen positiivinen ilmapiiri vaikuttaa toistaiseksi vielä suotuisasti ja antaa hyviä mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehit tämiseen kaikissa suhdannetilanteissa", kertoo Niemi.
Viime vuosina kasvanut tuonti tuo enemmän haasteita ko timaisille keittiökalustevalmistajille, varsinkin kuluttaja puolella. "Tuontikalusteet ovat kasvattaneet osuuttaan ko konaiskaupasta, joka on merkittävä muutos markkinalla. Lisäksi Helakeskuksella on paljon pk-asiakkuuksia, jotka ovat lopettaneet toimintansa seuraajan tai ostajan puutteen takia. Osalla toki menee hyvin, mutta usein ostajaa tai seu raajaa ei vain tahdo helposti löytyä hyvällekään yritykselle", kertoo Niemi.
Myös digitalisaatiolla on tulevaisuudessa entistä tär keämpi roolinsa. "Teemme kauppaa vain ammattiasiakkaille ja yrityspuolelle, missä verkkokaupan suosio kasvattaa tasai sesti osuuttaan. Tulevaisuudessa tämä voi johtaa digitalisaa tion hyödyntämisen kautta entistä kustannustehokkaam piin liiketoimintamalleihin", toteaa Niemi.
Seuraavalla tilikaudella Helakeskus keskittyy toimintansa perusasioiden kehittämiseen – myyntiä pyritään kasvattamaan kehittämällä tuotevalikoimaa, kärkituotteita sekä panostamal la lisämyyntiin ja kokonaisuuksiin. Myös asiakaskokemuksen parantaminen entisestään on ensi vuoden agendalla.
Meillä on Panostajan kanssa varsin mainio yhteys hallitustyöskentelyn kautta. Helakes kuksella on ollut sama hallitus jo pidemmän aikaa. Uutena toimitusjohtajana koin hei dän osaamisensa ja näkemyksensä oikein hyödylliseksi yhteisissä sparraushetkissäm me – omia ideoita ja käsityksiä on hyvä pallotella hallituksen kanssa, joka tuntee alaa ja tietää, mitä kaikkea yhtiö on käy nyt läpi aiemmin. Tänä vuonna erityisesti tuotevalikoiman hallinnassa tästä sparrauksesta on ollut paljon apua.
Työnjako hallituksen ja toimitusjohtajan välillä on mielestäni hyvin selkeä. Voi sa noa, että Helakeskuksella on kokenut ja ammattimainen hallitus, joka antaa riittä vän vapaat kädet tehdä asioita. Samalla kuitenkin keskusteluyhteys on niin hyvä, että toiminnan kehittämistä pääsee harjoittamaan innostavassa ja osaavassa ilmapiirissä.
Martti Niemi, toimitusjohtaja
Olemassa olevaa strategiaa päivitettiin ja tarkennettiin menneellä tilikaudella. Toiminnan painopisteitä tarkentamalla strategian jalkautusta on saatu terävöitettyä. Henkilöstö 20
Liikevaihto 8,2 M € L oppuvuodesta 2018 avattavaan Lahden toimipistee seen tulee tukkupiste, joka palvelee aluksi ensisijai sesti yritysasiakkaita. Lahden toimipisteelle on ol lut tilausta, sillä KL-Varaosien asiakkaista moni sijaitsee alueella. Uusi toimipiste mahdollistaa tehokkaan jakelun lähialueiden korjaamoille.
Sähköisen kaupan kehittäminen jatkui tilikaudel la vahvana, samoin sen kasvu. Laaja, perusteellinen poh jatyö sähköisen kaupan kiihdyttämiseksi tehtiin vuosina 2016–2017. "Teimme tuolloin oikeat valinnat ja osaltaan sähköisen kaupan positiivisen kehityksen myötä KL-Va raosien tuloksen ja liikevaihdon kehitys ovat olleet selkeästi edellä edellisvuodesta", kertoo KL-Varaosien toimitusjoh taja Juha Kivinen. Yksin vuoden 2017 alkupuolella käyt töön otettu sähköinen luettelo on kasvattanut voimakkaasti KL-varaosien verkkokauppaa. Sähköisen luettelon avulla korjaamot voivat nopeasti hakea oikeat tuotteet ja tehdä tilauksensa suoraan KL-Varaosille.
Uudet hankkeet ovat lisänneet KL-Varaosien henkilöstö määrää. Henkilöstöä on myös aktivoitu kehittämään osaa mistaan. Kuluneella tilikaudella käynnistettiin koulutuksia muun muassa logistiikan, varastonhoidon, varaosamyyn nin ja esimiestyön saralta. KL-Varaosat on hyödyntänyt Panostajan tarjoamia koulutuksia sekä tehnyt yhteistyötä paikallisten koulutusyksiköiden kanssa, joiden kanssa on toteutettu räätälöityjä koulutushankkeita.
Kasvuhakuisena yrityksenä KL-Varaosat on kohdannut toki rekrytointihaasteita, mutta myös keinoja niiden taklaa miseen on kehitetty. KL-Varaosat on haluttu työnantaja ja monelle seuraava, positiivinen askel urallaan. Rekrytoin -
neissa saatiinkin mukaan osaavaa ja kehityskelpoista hen kilökuntaa myös vuonna 2018.
Sisäinen liikkuvuus yhtiössä on ylpeyden aihe – esi merkiksi varaosapuolelta on edetty työskentelemään yh dessä johtoryhmän kanssa yhtiön digitalisaation kehityksessä. "Kun annamme työntekijöillemme lisää vastuita, niin saamme samalla yhtiön kehittämistä varten uusia ajatuksia pöytään", sanoo Kivinen. "Me olemme erikoistuneet pal velemiimme merkkeihin ja niiden osalta meillä on sellais ta syväosaamista, jota ei oikein voi kurssittamalla opettaa. Tämä on myös henkilöstölle itselleen motivoivaa, sillä kun he tuntevat merkit kuin omat taskunsa se johtaa myöntei seen kierteeseen asiakaspalvelussa ja työyhteisön sisäisessä osaamisen vaihdossa." Tätä aiotaan vaalia vastaisuudessakin.
Hallitustyöskentelyn kautta Panostaja on vuoden mittaan tarjonnut näkemyksiä ja välineitä KL-Varaosien kehittä miseen. Strategiseen yhteistyöhön ovat kuuluneet analyy sit joiden kautta on puitu muutoksia ja erityisesti yhtiön digitalisaatiota.
Panostajan skenaarioanalyysimalli saa KL-Varaosilta paljon kiitosta. Murroksessa olevan autoalan parissa työs kentely vaatii tulevan ennakoimista. Alalla tapahtuu tällä hetkellä runsaasti muutoksia, mutta KL-Varaosien perspektiivistä tulevaisuus näyttää hyvältä. "Digitalisaatio etenee kokonaisuudessaan nopeasti ja järjestelmät integroituvat keskenään. Yksittäisistä palveluista rakentuu palvelukoko naisuuksia, joiden käyttöaste kasvaa samalla kun ne muut tuvat entistä käyttäjäkeskeisemmiksi", sanoo Kivinen. Ensi vuonna KL-Varaosat kehittävät digitaalisia palveluitaan entisestään.
Valittuihin premium-merkkeihin vahvalla osaamisella keskittynyt KL-Varaosat käynnisti vuonna 2018 Audin varaosavalikoiman myynnin korjaamoille. Vuoden aikana aloitettiin myös uuden toimipaikan rakentaminen Lahteen ja panostettiin digitalisaatioon.
Vuonna 2015 teimme yhtiössä rakenteel lisia muutoksia vastaamaan johtamisen ja operatiivisen toiminnan vaatimuksia. Muu tosten läpiviennissä ja vakiinnuttamises sa oli merkittävänä apuna Panostajalta käyttöön saatu johtamisindeksikysely. Sen tuomasta yhtenäisestä johtamiseen ja toi mintaan liittyvästä tiedosta on ollut meille valtavasti hyötyä sopeuduttaessa muuttu vaan markkinaan ja tehokkuustarpeisiin.
Johtamisindeksissä päädyttiin kehittämään erityisesti projektityöskentelyä, sisäistä viestintää sekä strategian jalkautusta. Esi miestyö meillä oli aiemminkin jo vankalla pohjalla, mutta myös sitä vahvistettiin ja ko rostettiin entisestään. Panostimme henkilös tön sitouttamiseen, ammattiylpeyden vaa limiseen ja asiakaslähtöisyyteen. Muutos on näkynyt erityisesti henkilöstön ja myös johtoryhmän työmotivaatiossa positiivisesti.
Johtamisindeksi tuo tämän lisäksi hyötyjä ajallisen ja Panostaja-ryhmän yritysten vä lisen vertailtavuuden ansiosta.
Juha Kivinen, toimitusjohtaja
Henkilöstö 52
Liikevaihto 14,4 M €
Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Varat., M.S.M (Boston University Brussels) Aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja Opus-Capita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Muut luottamustehtävät: Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen, Fondia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Kehitysjohtaja vuodesta 2013 HTL
Aikaisempi työkokemus: Liiketoimintajohtaja Leading Partners Oy, henkilöstöjohtaja OpusCapita Oy, tulosyksikön päällikkö MPS Finland Consulting Oy, kehityspäällikkö Suomen Posti Oy
Tapio Tommila, s. 1978
Talous- ja rahoitusjohtaja sekä varatoimitusjohtaja vuodesta 2015 KTM, eMBA Aikaisempi työkokemus: Panostaja Oyj sijoitusjohtaja, Deloitte Corporate Finance Oy, PricewaterhouseCoopers Oy
Sijoitusjohtaja vuodesta 2015 KTM, OTK
Aikaisempi työkokemus: osakas ja talousjohtaja Finnsweet Holding Oy -konserni, sijoitusjohtaja ja osakas pääomasijoitusyhtiö Profita Management Oy, johtaja Nokia Oyj:n yrityskauppayksikössä sekä eri tehtävissä investointipankkiliiketoiminnassa (FIM, Pohjola)
Jukka Ala-Mello, s.1963
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, hallituksen jäsen vuodesta 2006 KTM, KHT KONE Oyj:n johtaja ja hallituksen sihteeri Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Eero Eriksson s. 1963
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 VTM
Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja sekä Fenniakonsernin sijoitusjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Mikko Koskenkorva, s. 1982
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Datanomi Pajakulma Oy:n IT-projektipäällikkö Riippumaton yhtiöstä
Tarja Pääkkönen, s. 1962
Hallituksen jäsen vuodesta 2016 Tekniikan tohtori, DI Boardman Oy:n partneri ja hallituksen puheenjohtaja, Brand Compass Group Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Kalle Reponen, s. 1965
Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Kauppatieteiden maisteri, hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Omistusosuus 39,0 % Liikevaihto 6,4 M€
Omistusosuus 38,6 %
Omistusosuus 43 % Liikevaihto
4,5 M€
Liikevaihto 4,1 M€
Spectra on suomalainen vuonna 1999 perustettu yritys. Spectra vastaa suurimpien suomalaisten päivittäistavarakauppojen ja kauppakeskusten ylläpito ja -tukitoiminnoista sekä varmistaa, että nämä pystyvät päivästä toiseen palvelemaan asiakkaitaan laadukkaasti hoidetussa, turvallisessa ja miellyttävässä ympäristössä. Spectran vastuulla on muun muassa siivous, vartiointi, ostoskärryjen siirtäminen sekä pullonpalautus.
Gugguu on vuonna 2012 perustettu lastenvaateyritys, joka suunnittelee ja tuottaa korkealaatuisia ja ekologisia lastenvaatteita. Gugguulta ilmestyy kaksi mallistoa vuodessa, joita se myy oman verkkokauppansa sekä jälleenmyyjien kautta. Yritys panostaa vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen kaikessa tuotannossaan.
Vuonna 1996 perustettu Ecosir on erikoistunut vaativiin rakennusten ja kaupunkiympäristön logistisiin tyhjiösiirtoratkaisuihin. Yhtiön tärkein liiketoiminta on vaativissa terveydenhuoltoalan sovelluksissa. Ecosirin korkealaatuista osaamista hyödynnetään myös kaupunkien asuinalueilla ja erikoisrakennuksissa, kuten pilvenpiirtäjissä. Tilikauden jälkeen Ecosirin omistus siirtyi Panostajalta kansainväliselle sijoittajaryhmälle.
Panostaja tarjoaa ainutlaatuisen kanavan sijoittaa listaamattomiin kasvuyrityksiin, joissa on korkeat tuotto-odotukset. Valitsemme omistukseemme eri toimialojen kärkiyrityksiä ja hankimme niistä pääasiallisesti enemmistöomistuksen. Kehitämme ja tuemme niiden kasvua tiiviissä yhteistyössä omistajakumppanina olevan toimivan johdon kanssa. Tavoitteemme on, että yrityksen arvo on selvästi kasvanut, kun irtaudumme siitä. Näin kasvatamme omistaja-arvoamme.
Panostaja teki ensimmäisen vähemmistösijoituksensa sijoittamalla Gugguu Oy:n osakkeisiin marraskuussa 2018. Gugguu on ensimmäinen sijoituskohde, josta Panostaja omistaa vähemmistöosuuden heti sijoitushetkellä. Vähemmistösijoitukset ovat hyvä lisä Panostajan nykyiseen toimintamalliin ja sen uskotaan tarjoavan jatkossa uusia mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia.
Kuten enemmistöomistuksissakin, myös vähemmistösijoituksissa Panostaja on aktiivinen omistaja ja tukee sijoitusstrategian toimeenpanoa ja kehittää sijoituskohteen liiketoimintaa. Myös vähemmistösijoitusten toimintamallissa omistaminen perustuu vahvaan kumppanuuteen.
Tavoitteellinen omistaja-arvon kasvattaja
Hajautettu ja tasapainoinen sijoitussalkku
Oman pääoman tuotto on vähintään
Omavaraisuusaste on vähintään
15 %
Normaalitilanteessa emoyhtiön rahoitusrakenne on velaton. Emoyhtiö voi velkaantua väliaikaisesti rahoittaakseen yritysostoja irtaantumisten välissä
40 %
Voitonjako heijastaa konsernin tuloksen kehitystä pitkällä aikavälillä ja ensisijaisena tavoitteena on varmistaa konsernin sijoitustoiminnan jatkuvuus, jonka jälkeen vähintään puolet emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvasta konsernin vuosittaisesta tuloksesta voidaan jakaa joko osinkoina, pääomanpalautuksina tai osakkeiden takaisinostoina.
siten, että IRR (sisäinen korko) tavoite on jokaiselle sijoituskohteelle yli 22 %
Panostajan tavoitteena on jatkuva omistaja- ja markkina-arvon kasvattaminen siten, että osakkeen kokonaistuotto ylittää Nasdaq Helsingin Small Cap Indeksin keskimääräisen pitkän aikajänteen tuoton.
TILIKAUDELTA 1.11.2017–31.10.2018
| Panostaja Oyj:n hallituksen toimintakertomus. | 2 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunnuslukujen laskentakaavat. | 13 |
| Konsernin tuloslaskelma. 14 |
|---|
| Konsernin tase. 15 |
| Konsernin rahavirtalaskelma. 16 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista. 17 |
| Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot. 19 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma. 52 |
| Emoyhtiön tase. 52 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma. 53 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot. 53 |
| Emoyhtiön hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen |
| käsittelyksi ja voitonjaoksi. 58 |
| Tilintarkastuskertomus. 59 |
| Tietoja osakkeista. | 64 |
|---|---|
| Hallinto ja yhtiökokous. | 64 |
| Osakkeen kurssikehitys ja osakasmäärän kehitys. | 65 |
| Suurimmat osakkeenomistajat. | 66 |
2017
| Panostaja-konserni | 1.11.2017–31.10.2018 | 1.11.2016–31.10.2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 199,7 | 150,7 |
| Liikevoitto, M€ | 5,3 | 2,9 |
| Tulos ennen veroja, M€ | 2,7 | 1,2 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista, M€ | 0,6 | 3,4 |
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista, M€ | 26,5 | 3,4 |
| Tilikauden tulos, M€ | 27,1 | 6,9 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, € | 0,46 | 0,04 |
| Oma pääoma / osake, € | 1,02 | 0,59 |
Panostaja-konsernin liikevaihto oli päättyneellä katsauskaudella 199,7 milj. euroa (150,7 milj. euroa). Viennin osuus liikevaihdosta oli 6,1 milj. euroa eli 3,1 % (5,0 milj. euroa eli 3,3 %). Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana toteutuneiden yritysostojen vaikutus 48,9 milj. euron liikevaihdon kasvuun oli 51,8 milj. euroa. Yhdeksästä sijoituskohteesta viisi ylitti vertailukauden kumulatiivisen liikevaihtotason.
Liikevoitto parani ja oli 5,3 milj. euroa (2,9 milj. euroa). Katsauskauden tulosta rasittaa yrityshankintojen kustannukset 0,5 milj. euroa (1,0 milj. euroa) sekä Helakeskus-segmentistä tehty 3,0 milj. euron liikearvon arvonalentumistappio. Katsauskauden tulokseen sisältyy 0,9 milj. euron käyttöomaisuuden myyntivoitot sekä 1,3 milj. euron Panostaja-emoyhtiön ALV-saamisen tuloutus. Vertailukauden liikevoiton ylitti kuusi sijoituskohdetta yhdeksästä.
Tulos myydyistä liiketoiminnoista oli 26,5 milj. euroa. Konsernin tuloslaskelma ei sisällä vertailuvuodelta 2017 myytyjen tai lopetettujen liiketoimintojen tuloslaskelmaa vaan niiden tulos on konsernin tuloslaskelmassa erotettu riville Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista.
Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat –3,0 milj. euroa (–2,0 milj. euroa). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä ja liiketoiminnan kassavirta oli 8,2 milj. euroa positiivinen.
Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 1 927 (1 622). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 2 043 (1 810).
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Liikevoitto oli 37,3 milj. euroa (liiketappio –4,1 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden voitto oli 31,5 milj. euroa (tappio –4,2 milj. euroa).
Panostaja allekirjoitti 19.12.2017 muiden KotiSun Groupin omistajien kanssa sopimuksen KotiSun Group Oy:n osakekannan myynnistä CapManin hallinoimalle Buyout X-rahastolle. Kaupassa CapManista tuli KotiSun Groupin pääomistaja yhdessä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Panostaja Oyj
omisti tytäryhtiöstä 56,6 prosenttia. Kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen kauppa toteutui 9.1.2018.
Panostaja Oyj allekirjoitti 20.4.2018 sopimuksen henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita tarjoavan Carrot Palvelut Oy:n osakekannan ostosta. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta. Carrot muodosti Panostajalle uuden sijoituskohteen.
Panostaja allekirjoitti 8.5.2018 sopimuksen toiminnanohjausjärjestelmiä ja taloushallinnon palveluita pk-yrityksille tarjoavaan Oscar Software Group Oy:n osakekannan ostosta. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 55 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta yhtiön johdon ja avainhenkilöiden jatkaessa merkittävinä vähemmistöomistajina. Oscar muodosti Panostajalle uuden sijoituskohteen.
Panostaja-konsernin segmentointi perustuu enemmistöomistuksessa oleviin sijoituskohteisiin, jotka tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Sijoituskohteita myös seurataan erillisinä liiketoimintoina. Panostajan enemmistöomistuksessa olevat sijoituskohteet muodostavat yhtiön liiketoimintasegmentit joiden lisäksi on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin emoyhtiö mukaan lukien osakkuusyhtiöt ja kohdistamattomat erät. Panostaja -konsernin liiketoimintasegmentit ovat Grano, KL-Varaosat, Selog, Helakeskus, Hygga (ent. Megaklinikka), Heatmasters, CoreHW, Carrot ja Oscar sekä Muut.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin.
Grano on Suomen johtava sisältö- ja markkinointipalveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan toteuttamaan liiketoimintaa tukevat sisältöhankkeet alusta loppuun, luovasta suunnittelusta tuotantoon, julkaisuun, tulosten mittaamiseen ja aineistonhallintaan kaikissa asiakkaan kohdeyleisölle olennaisissa printti- ja digitaalisissa kanavissa. Granon toimipisteet sijaitsevat yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla kattaen Suomen Rovaniemeltä Helsinkiin. Lisäksi konsernilla on toimintaa Tallinnassa ja Pietarissa. Konsernin toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana Jaakko Hirvonen. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 10.12.2018 alkaen Mikko Moilanen. Panostajan omistusosuus konsernista oli katsauskauden lopussa 52,8 %.
Grano jatkoi kasvu-uralla edellisen tilikauden lopussa tehtyjen yrityskauppojen siivittämänä. Segmentin liikevaihto kasvoi 30 %, 105,3 milj. eurosta 136,6 milj. euroon. Yhtiön palvelujen kysyntä on tilikauden aikana vaihdellut huomattavasti ja myös eri liiketoimintojen liikevaihdon kehityksessä oli merkittäviä eroja: Paperipainaminen ja tulostus ovat vähentyneet, kun taas suurkuvan, rakentamisen sähköisten palvelujen ja muiden digitaalisten palveluiden kysyntä on ollut hyvällä tasolla.
Granon liikevoitto parani vertailukauden 6,3 milj. eurosta 8,4 milj. euroon. Liikevoittoa parantaa katsauskaudella päätökseen saatetut, vuoden 2017 lopulla toteutettujen YT-neuvottelujen mukaiset uudelleenjärjestelyt. Myös osana tuotannon uudelleenjärjestelyjä myytyjen käytettyjen koneiden myyntivoitot 0,9 milj. euroa parantavat tulosta. Samaan aikaan yhtiö on jatkanut Sisältö palveluna -strategian toteuttamista, mikä osaltaan on kasvattanut henkilömäärää ja kustannuksia. Tilikaudella merkittävästi kasvaneet suurkuva- ja valomainostöiden projektit ja näiden asennusliiketoiminnalle asettamat haasteet aiheuttivat katsauskaudella merkittäviä ylimääräisiä alihankinta- ja henkilöstökustannuksia. Yhtiö onkin kehittänyt asennusliiketoiminnan toimintaprosessejaan vastaamaan isojen asiakasprojektien vaatimuksia. Katsauskauden liikevoittoa rasittaa myös kasvaneet yritys- ja laitehankintojen poistot. Tilikaudella yhtiö osti liiketoimintakaupalla Kuopiosta Arsmat Oy:n liiketoiminnot. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 1 128 (1 122).
KL-Varaosat Oy on Tampereella, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Turussa ja Vantaalla toimiva Mercedes Benz- , BMW- sekä Volvo-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä. KL-Varaosat Oy kuuluu KL Parts -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 75,0 %. KL-Varaosat Oy:n toimitusjohtajana toimii Juha Kivinen.
KL-Varaosien markkinatilanne on katsauskaudella ollut kokonaisuutena hyvällä tasolla, vaikkakin kausivaihtelut ovat normaaliin tapaan aiheuttaneet vaihtelua kuukausi- ja viikkomyynteihin. Autokauppa on käynyt hyvin ja myös käytettyinä maahantuotujen henkilöautojen määrä on korkealla. Selkeästi valtaosa käytettyinä maahantuoduista henkilöautoista on KL-Varaosien palvelemia merkkejä. Yhtiössä on katsauskaudella jatkettu aiempina kausina toteutettujen laajentumisten vahvistamista ja samalla on kartoitettu uusia potentiaalisia toimipaikkoja. Myös panostuksia ServicePartner -korjaamoketjun sekä sähköisen kaupan ja digitaalisen markkinoinnin laajentamiseen on edelleen jatkettu. KL-Varaosien liikevaihto kasvoi 7 % edellisvuoden 13,5 milj. eurosta 14,4 milj. euroon. Liikevoitto parani kasvaneen liikevaihdon myötä 1,2 milj. euroon (1,0 milj. euroa). Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 52 (48).
Selog Oy on vuonna 2005 perustettu Suomen suurin sisäkattomateriaalien tukkuliike, joka palvelee alan urakoitsijoita ja asentajia. Palvelutarjontaan kuuluvat myös laskenta- , suunnittelu- ja logistiikkapalvelut. Selogin palvelut kattavat korjaus- ja saneeraushankkeita sekä uudisrakennuskohteita. Yhtiön toimipisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa. Selog Oy kuuluu Selog Group -konserniin, josta Panostajan omistusosuus tilikauden lopussa on 100 %. Selog Oy:n toimitusjohtajana on 24.9.2018 alkaen toiminut Reijo Siekkinen.
Selogin kysyntätilanne oli tilikauden aikana pääosin hyvällä tasolla, mutta kausivaihtelut olivat voimakkaita. Monien merkittävien asennustöiden aloitus viivästyi ja asiakkaiden työtilanne jäi näin osin odotettua heikommaksi. Myös yhtiön avainhenkilövaihdokset ovat osaltaan vaikeuttaneet myyntitavoitteisiin pääsemistä. Uusien pienten toimijoiden tulo markkinoille lisää kilpailua. Vaikka rakentamisen suhdanne oli vahva, supistui Selogin liikevaihto tilikaudella 12 %, 10,8 milj. eurosta 9,4 milj. euroon. Liikevoitto kuitenkin säilyi edellisvuoden tasolla 0,8 milj. eurossa mm. alentuneiden henkilöstökustannusten myötä. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 13 (14).
Suomen Helakeskus Oy on Seinäjoella toimiva kalustehelojen keskeinen tukkukauppa Suomessa. Yhtiö maahantuo, markkinoi ja myy kaluste- ja huonekaluteollisuuden helatarvikkeita. Yhtiö kuuluu Suomen Helasto -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 100 %. Suomen Helakeskus Oy:n toimitusjohtajana toimii S. Martti Niemi.
Helakeskuksen tilikausi toteutui liikevaihdon osalta odotuksia heikommin, eikä tavoiteltuja myynnin kasvutavoitteita saavutettu rakentamisen hyvästä suhdanteesta huolimatta. Helakeskuksen liikevaihto pieneni katsauskaudella 9 prosenttia 8,9 milj. eurosta 8,2 milj. euroon. Projektikauppa muodostaa edelleen suuren osan myynnin kokonaisvolyymistä. Huonekaluvalmistajien haasteet jatkuvat ja keittiövalmistajien kuluttajakauppa ei ole vieläkään lähtenyt kunnolla kasvuun kalustetuonnin kasvun puristuksissa. Katsauskauden operatiivinen liikevoitto heikeni vertailukauden 0,5 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Segmentin näkymien heikentymisestä johtuen kirjattiin segmentin konserniliikearvosta 3,0 milj. euron suuruinen arvonalentumistappio neljännen neljänneksen tulokseen koko vuoden raportoidun liikevoiton ollen siten –2,7 milj. euroa. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 20 (23).
Hygga (ent. Megaklinikka) on täysin uudenlaisen palvelukonseptin hammaslääkäriasema. Sen toiminta perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa asiakkaille tarjotaan kaikki hammashuollon palvelut yhdellä käynnillä, laadukkaasti ilman jonoja. Yhtiö tarjoaa myös toiminnanohjausjärjestelmäänsä lisensioituna palveluna julkisen ja yksityisen puolen hammas- ja perusterveydenhoitoon. Yhtiön toimitusjohtajana on 16.1.2018 alkaen toiminut Jussi Heiniö. Panostajan omistusosuus konsernista on tilikauden lopussa 79,8 %.
Hyggan liikevaihto supistui katsaukaudella 6,0 milj. eurosta 5,4 milj. euroon. Liikevaihdon pieneneminen johtuu vertailukauden ensimmäiselle puolikkaalle sisältyneestä Tukholman klinikasta. Klinikkaliiketoiminnan osalta on markkinatilanne ollut edelleen haastava: asiakasmäärät ovat alhaiset ja kilpailu asiakkaista on kovaa. Klinikkaliiketoiminnan osalta on edelleen panostettu operatiivisen tehokkuuden parantamiseen sekä näkyvyyden lisäämiseen. Yhtiö toteuttikin tilikauden lopussa ison brändiuudistuksen, jossa myös yhtiön toiminimi vaihtui. Oman toiminnanohjausjärjestelmän lisensioinnin ympärille rakennetun palveluliiketoiminnan osalta markkinanäkymä on Suomessa edelleen hyvä ja yhtiön toimintamallille on selvästi kysyntää. Toisaalta kilpailevien ratkaisujen markkinoille tulo ja markkinoiden suhteellinen rajallisuus tulee kiristämään kilpailua tulevaisuudessa. Palveluliiketoiminnassa kartoitetaan aktiivisesti uusia kasvualueita ja myös aktiivista myyntityötä Ruotsin julkisen sektorin asiakkaisiin jatketaan. Hyggan liikevoitto parani katsauskaudella –1,6 milj. eurosta –0,2 milj. euroon. Vertailukauden tulosta rasittaa voimakkaasti Tukholman klinikan tappiot. Katsauskauden tulosta rasittaa brändiuudistus sekä toimitusjohtajan vaihdokseen liittyvät kulut. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 77 (84).
Heatmasters Group tarjoaa metallien lämpökäsittelypalveluja Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa. Heatmasters Group -konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Heatmasters Lämpökäsittely Finland Oy ja Heatmasters Technology Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on lisäksi tytäryhtiö Puolassa. Panostajan omistusosuus konsernista on 80,0 %. Heatmasters Group Oy:n toimitusjohtajana toimii Ilkka Mujunen.
Heatmastersin liikevaihto heikkeni katsauskaudella 5,3 milj. eurosta 4,8 milj. euroon. Lämpökäsittelypalveluiden kysyntä on ollut kohtuullisella tasolla Suomessa ja Puolassa, mutta laiteliiketoiminta sen sijaan jäi selvästi vertailuvuoden tasosta, kun isompia uunikauppoja ei katsauskaudella toteutunut vertailuvuoden tapaan. Yhtiö on katsauskaudella lanseerannut uuden palvelukonseptin, jossa asiakkaille tarjotaan kumppanien avulla lämpökäsittelyn ympärille optimoituja palvelupaketteja. Liikevaihdon laskusta huolimatta yhtiön tulos saatiin käännettyä tehostamistoimin positiiviseksi: liikevoitto parani vertailukauden –0,2 milj. eurosta 0,2 milj. euroon. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 39 (43).
CoreHW Oy on vuonna 2013 perustettu yritys, joka tarjoaa korkean lisäarvon suunnittelupalveluita RF IC -toimialueella toteuttaen RF-mikropiirejä ja antenniteknologiaa sekä tarjoamalla niihin liittyviä konsultointipalveluita. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu suunnittelupalveluihin, konsultointiin sekä omien mikropiirien ja lisensoitavien teknologioiden (IP) kehitykseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tomi-Pekka Takalo. Panostajan omistusosuus segmentistä on 63,0 %
Segmentti on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.9.2017 alkaen, eikä siitä siten ole vertailutietoja kuin 2 kk ajalta viime vuodelta. CoreHW:n katsauskauden liikevaihto oli 3,7 milj. euroa (1,0 milj. euroa) ja liiketappio –0,6 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Yhtiön palveluiden kysyntätilanne on katsauskaudella jatkunut hyvänä. 5Gja IoT -markkinoilla jatkuu globaalisti voimakkaat investoinnit ja kysyntä. Aikaisempaa suurempien hankkeiden sopimusneuvottelut ja asiakaspäätökset ovat kestäneet odotettua pidempään, mikä heijastui yhtiön projektien määrään ja liikevaihto ja tulos jäivät katsauskaudella alhaiseksi. Yhtiö on kuitenkin pystynyt hyödyntämään vapaana olleita resursseja omien tuotteiden kehitykseen,
johon on katsauskauden aikana panostettu aikaisempaa voimakkaammin. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 48 (45).
Carrot-segmentti on uusi segmentti, joka syntyi kun Panostaja hankki huhtikuussa 2018 enemmistön henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita tarjoavan Carrot Palvelut Oy:n osakekannasta.
Vuonna 1998 perustettu henkilöstöpalveluihin erikoistunut Carrot Palvelut Oy -konserni tarjoaa valtakunnallisesti laadukkaita henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita ja toimii strategisena HR-kumppanina asiakkailleen. Carrot työllistää vuosittain yli tuhat eri toimialojen osaajaa, palvelee erilaisissa rekrytointitarpeissa sekä toimii asiakkaiden kumppanina laajemmissa ulkoistusprosesseissa. Yhtiön asiakkaita ovat mm. rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan alan yritykset. Carrotin pääkonttori on Helsingissä ja sillä on toimipisteitä yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa.Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jouni Arolainen. Panostajan omistusosuus segmentistä on 63,0 %.
Segmentti on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.5.2018 alkaen, eikä siitä siten ole vertailutietoja. Carrotin raportoitu liikevaihto oli katsauskaudelta 13,0 milj. euroa ja liiketappio -0,1 milj. euroa. Yhtiön markkinatilanne on ollut hyvä. Monilta osin kasvun rajoitteena onkin työntekijäresurssien saatavuus ja yhtiö suuntaa panostuksia voimakkaasti markkinointiin ja työnantajamielikuvan kehittämiseen. Yhtiössä on meneillään toimintamallien sekä organisaation kyvykkyyden kehittäminen, joiden kustannukset osaltaan rasittavat tulosta. Carrotin liikevoittoa rasittaa myös yrityshankinnan kustannukset 0,2 milj. euroa sekä Uudenmaan teollisuusliiketoiminnan alasajo. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 539.
Oscar -segmentti on uusi segmentti, joka syntyi kun Panostaja hankki toukokuussa 2018 enemmistön toiminnanohjausjärjestelmiä ja taloushallinnon palveluita pk-yrityksille tarjoavan Oscar Software Group Oy:n osakekannasta.
Vuonna 2005 perustettu Oscar Software Group Oy on toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) kehitykseen ja erilaisten liiketoimintapalvelujen tarjontaan erikoistunut ohjelmistopalveluyritys. Monipuolisten toiminnanohjausjärjestelmien lisäksi Oscar tarjoaa taloushallinto- ja HR-palveluita sekä verkkokaupan ohjelmistoja ja verkkoliiketoiminnan palveluita. Oscarilla on laaja asiakaskanta, johon kuuluu pk-yrityksiä eri toimialoilta. Yhtiöllä on noin 800 asiakasta ja sen pääkonttori on Tampereella. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Simo Salminen. Panostajan omistusosuus segmentistä on 55,0 %.
Segmentti on yhdistelty Panostaja-konserniin 1.5.2018 alkaen, eikä siitä siten ole vertailutietoja. Oscar Softwaren raportoitu liikevaihto oli katsauskaudelta 4,4 milj. euroa ja liikevoitto 0,1 milj. euroa. ERP-ohjelmistoliiketoiminnan kysyntä on jatkunut hyvänä ja näyttää siltä, että yritykset jatkavat investoimista digitalisaatioon. Myös talouden ulkoistuspalveluissa kysyntä on hyvällä tasolla. Työmarkkina on kuitenkin ohjelmistoliiketoiminnassa sekä talouden ulkoistuspalvelussa erittäin aktiivinen ja kilpailu osaajista on kova, mikä aiheuttaa vaihtuvuutta henkilöstössä. Yhtiön rekrytoinnit ovatkin jatkuneet vilkkaana ja ne rasittavat osaltaan tulosta. Yhtiön liikevoittoa rasittaa lisäksi yrityshankinnan kustannukset 0,3 milj. euroa. Segmentin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 118.
Muut -segmentin liikevaihdossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Katsauskaudelta raportoi kaksi osakkuusyhtiötä, Ecosir Group Oy ja Spectra Yhtiöt Oy. Raportoitavien osakkuusyhtiöiden tulosvaikutus katsauskaudella oli 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa), joka esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa. Yhtiö luopui katsauskaudella osuudestaan Juuri Partners Oy:ssä. Tilikauden päättymisen jälkeen Panostaja luopui kokonaisuudessaan myös omistuksestaan Ecosir Group Oy:ssä, kun Ecosir Groupin liiketoiminta siirtyy kansainvälisen sijoittajaryhmän pääomistukseen.
Liiketoiminnan kassavirta heikkeni ja oli 8,2 milj. euroa (15,6 milj. euroa). Maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin rahavarat olivat 19,3 milj. euroa (19,5 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 58,1 milj. euroa (88,6 milj. euroa). Nettovelkaantumisaste laski ja oli 69,0 % (137,5 %). Nettovelkaantumisaste laski tilikauden aikana merkittävästi tammikuussa toteutetun KotiSun -irtaantumisen seurauksena. Omavaraisuusasteen nousuun vaikutti KotiSun -irtaantumisen lisäksi myös tilikauden aikana toteutettu emoyhtiön kaikkien korollisten velkojen poismaksu. Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat –3,0 milj. euroa (–2,0 milj. euroa), eli 1,5 % (1,3 %) liikevaihdosta.
Panostajalla on käytössään 15,0 milj. euron yritysostolimiitti, josta voidaan nostaa kolmen vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi ja/tai lisäsijoituksiin konserniin kuuluviin yhtiöihin. Yritysostolimiitistä on nostamatta 15,0 milj. euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 40,4 % (28,8 %). Oman pääoman tuotto oli 36,5 % (10,1 %). Sijoitetun pääoman tuotto nousi 18,6 prosenttiin (4,9 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat katsauskaudella 23,5 milj. euroa (39,0 milj. euroa), eli 11,8 % (25,8 %) liikevaihdosta. Investoinnit kohdistuivat pääasiassa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä yrityshankintoihin.
Kehitysmenoja aktivoitiin tilikaudella 2,9 milj. euroa (0,1 milj. euroa). Tilikauden muutokseen sisältyy 0,4 milj. euroa Oscar Softwaren hankinnan myötä taseessa olleita aktivoituja kehitysmenoja.
Tilinpäätöshetkellä ei ollut lainoja lähipiiriin kuuluville yhtiölle.
Johdolle annettujen lainojen summat ja pääasialliset lainaehdot ovat esitetty liitetiedossa 35.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät sijoituskohteiden markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.
Panostajan yhdeksän enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohdetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen sijoituskohteen kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdannetilanteesta riippuen ja sijoituskohteen kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen sijoituskohteen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle sijoituskohteelle tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen sijoituskohteet kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi eri sijoituskohteiden liiketoiminnassaan käyttämien raaka-aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen sijoituskohteen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen sijoituskohteen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri sijoituskohteet ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä merkittäviltä osin eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa tai sitouttamisessa epäonnistutaan.
Riski maineen tai luottamuksen heikkenemisestä, joka voi johtua negatiivisesta julkisuudesta tai olla seurausta jonkin toisen riskin toteutumisesta, voi vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Maineriskejä hallitaan muun riskienhallinnan lisäksi eettisen yrityskulttuurin ylläpitämisellä, oikea-aikaisella ja riittävällä viestinnällä, compliance -toiminnalla ja -ohjeistuksella, sidosryhmien odotusten ymmärtämisellä sekä kriisinhallinnan toimintasuunnitelmilla.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen sekä riskien säännönmukaiseen arviointiin. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 94,7 milj. euroa. Liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja sijoituskohteiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri sijoituskohteissa seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 1. helmikuuta 2018 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin uudelleen Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja Pääkkönen sekä uutena jäsenenä Kalle Reponen.
Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Markku Launis toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä 2019. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari.
Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2016–31.10.2017 ja päätti, että päättyneeltä tilikaudelta osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä 4 700 000 euroa. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisenkin matkakorvausperusteen enimmäismäärän mukaisena.
Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä NASDAQ Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.1.2017 annetun omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen. Valtuutus on voimassa 1.8.2019 saakka.
Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.
Panostaja tiedoitti 26.10.2018, että konsernin nykyinen toimitusjohtaja Juha Sarsama lopettaa toimitusjohtajana 31.12.2018. Juha Sarsama jatkaa yhtiön palveluksessa sijoitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä keskittyen uusien sijoituskohteiden löytämiseen ja olemassa olevien sijoituskohteiden kehittämiseen. Panostajan hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2019 alkaen Panostajan nykyisen varatoimitusjohtajan Tapio Tommilan.
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 390 756 kappaletta (tilikauden alussa 470 512 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,8 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 15.12.2017 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 36.261 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 15.12.2017 yhteensä 13 333 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 1.2.2018 ja hallituksen päätöksen mukaisesti 2.3.2018 yhteensä 10 638 kappaletta, 1.6.2018 yhteensä 10 000 sekä 7.9.2018 9 524 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,88 euron (alin noteeraus) ja 1,21 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 9 374 954 kappaletta, mikä edustaa 18,0 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun 2018 päätöskurssi oli 1,00 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo lokakuun 2018 lopussa oli 52,1 milj. euroa (47,5 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2018 lopussa 4 487 osakkeenomistajaa (4 095).
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 31.1.2019 Tampereella.
Panostaja myi omistuksensa Ecosir Groupista. Kotimaisen terveysteknologian sekä kaupunkiratkaisujen vienti ulkomaille kiihtyy entisestään, kun Ecosir Groupin liiketoiminta siirtyy kansainvälisen sijoittajaryhmän pääomistukseen. Ecosir Group Oy:n toimitusjohtaja Mauri Leponen jatkaa yhtiön osakkaana ja toimitusjohtajana. Panostaja kirjaa myynnistä noin 1,4 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja marraskuun 2018 tulokseen.
Panostaja tiedotti 8.11.2018, että Panostajan sijoituskohteen Granon nykyinen toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen on jäämässä eläkkeelle myöhemmin informoitavana ajankohtana. Hän luopuu tuolloin Granon toimitusjohtajan tehtävistä.
Granon hallitus on 10.12.2018 nimittänyt Granon uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Moilasen.
Panostaja Oyj teki ensimmäisen vähemmistösijoituksensa sijoittamalla Gugguu Oy:n osakkeisiin ja aloittaen yrittäjien omistajakumppanina. Gugguu on vuonna 2012 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa korkealaatuisia lastenvaatteita ekologisista sekä laadukkaista materiaaleista. Yhtiön tuotteita ovat lasten sisä- ja ulkovaatteet sekä lasten asusteet. Panostajan omistusosuus yhtiöstä on järjestelyn jälkeen 43 %.
Yrityskauppamarkkinan yleinen aktiivisuus on jatkunut katsauskaudella hyvällä tasolla ja uusia kohteita on ollut hyvin tarjolla. Omistusjärjestelyjen ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tarve pk-yrityksissä säilyy ja oman aktiivisen toiminnan täydentäessä ulkoapäin tulevaa ostokohteiden tarjontaa markkinoilla on riittävästi yritysostomahdollisuuksia. Panostajan strategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla nykyisiin sijoituskohteisiin, mutta myös uusia mahdollisia sijoituskohteita kartoitetaan aktiivisesti. Myös irtaantumisten mahdollisuuksia arvioidaan osana sijoituskohteiden omistajastrategioita.
Eri sijoituskohteiden kysyntätilanteen arvioidaan kehittyvän lyhyellä aikavälillä seuraavasti:
tävänä ja Hyggan (ent. Megaklinikka) kysyntätilanne paranee kokonaisuudessa tyydyttävälle tasolle lisenssiliiketoiminnan painoarvon kasvaessa (aikaisemmin heikko).
Tämä on Panostaja Oyj:n selvitys muusta kuin taloudellisista tiedoista. Tässä selvityksessä annamme tiedot miten Panostaja huolehtii konsernina ympäristöasioista, sosiaalisista asioista sekä työntekijöistä, ihmisoikeuksista ja korruption vastaisesta toiminnasta.
Panostajan hallitus hyväksyy selvityksen vuosittain. Panostaja julkaisee raportin muista kuin taloudellisista tiedoista ensimmäistä kertaa tilinpäätöksen 2018 yhteydessä. Selvityksen antaa emoyhtiö koko konsernin laajuisena 1.11.2017–31.10.2018 väliseltä ajanjaksolta.
Perustuen EU:n direktiiviin (2014/95/EU), kirjanpitolaki edellyttää pörssiyhtiöitä raportoimaan edellä mainituista asioista. Kustakin asiasta yhtiön tulee kertoa mm. seuraavista asioista:
| YMPÄRISTÖ | SOSIAALISET ASIAT JA TYÖNTEKIJÄT |
IHMIS OIKEUDET |
KORRUPTION TORJUNTA |
|---|---|---|---|
| Sähkönkulutus Hiilijalanjälki |
Sairauspois saolot Työturvallisuus ja -terveys Työntekijöiden koulutus Henkilöstön tyytyväisyys |
Ihmisoikeudet Eettiset ohjeet Koulutuksiin osallistuminen |
Korruption ja lahjonnan vastainen toiminta Eettiset ohjeet Koulutuksiin osallistuminen |
*KPI eli Key Performance Indicator tarkoittaa tässä Panostajan määrittämää tunnuslukua muista kuin taloudellisista tiedoista
Panostajan yhtiöissä pyritään noudattamaan jatkuvan parantamisen periaatetta. Tämä tarkoittaa systemaattista lähestymistapaa ongelmaan tai haasteeseen sekä niiden mahdollisiin aiheuttajiin. Oikeiden resurssien avulla suunnitellaan ja toteutetaan ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Edellä mainittujen lisäksi seurataan ja analysoidaan tuloksia varmistaen näin onnistuminen ja kestävä toiminta.
Panostaja on julkaissut konsernin eettisen ohjeistuksen nettisivuillaan. Eettinen ohjeistus sisältää ohjeita periaatteista, käytännöistä ja velvollisuuksistamme liiketoimintaympäristöämme, työntekijöitämme, liikekumppaneitamme ja yhteiskuntaa kohtaan.
Panostaja on sijoitusyhtiö, joka kehittää aktiivisena omistajana suomalaisia pk-yrityksiä. Panostajalla omistaminen on aktiivista kumppanuutta, johdon työn kehittämistä, kasvupotentiaalin tunnistamista ja potentiaalin saavuttamisen mahdollistamista. Panostajalle kasvu ja omistaminen ovat vastuullista ja pitkäjänteistä työtä menestyksen eteen.
Panostaja etsii aktiivisesti yrityksiä, joilla on terve talous, ja joiden se uskoo nousevan yhtiön antaman tuen avulla alansa kärkijoukkoon. Panostaja tarjoaa yritykseen työkaluja, jotka tukevat liiketaloudellista osaamista ja strategista johtamista. Panostaja on yrityksen kumppani myös rahoituksen hankinnassa ja yrityskauppojen toteutuksessa. Omistusajan omistaja-arvon kasvu realisoituu kehitysvaiheen jälkeen toteutettavassa irtaantumisessa.
Taloudellinen vastuu konsernissa tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä kannattavaan toimintaan. Kannattava toiminta mahdollistaa jatkuvan kehittymisen liiketoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Se on myös edellytys sille, että konserni pystyy pitämään huolta henkilöstöstä, suorittamaan velvoitteensa yhteiskunnalle ja muille yhteistyökumppaneille sekä kantamaan vastuuta ympäristöasioiden kehittämisestä. Panostajassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia.
Taloudellinen tavoite tulee saavuttaa vastuullisin ja eettisin keinoin – ympäristö- ja sosiaalinen vastuu huomioon ottaen. Vastuullinen toiminta kestävän kehityksen periaatteella on pitkällä tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.
Panostaja -konserni tuntee vastuunsa ympäristöasioissa ja pyrkii jatkuvasti vähentämään ympäristön kuormitusta sekä vaalimaan kestävän kehityksen periaatteita. Panostajan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät sähkönkulutukseen, painomateriaalien käyttöön, tuotteiden jakeluun ja kuljetuksiin. Panostajassa pyritään estämään ja minimoimaan haitalliset ympäristövaikutukset tehokkaalla toiminnalla ja materiaalien käytöllä sekä vastuullisella
hankinnalla. Konsernissa suojellaan ja ylläpidetään ympäristöä noudattamalla ympäristölainsäädäntöjä, parantamalla toimintojen energiatehokkuutta sekä vähentämällä jätteiden määrää. Aihealue sisältyy Panostajan eettiseen ohjeistukseen.
Panostajan tytäryhtiöllä Granolla on käytössä sertifioitu ympäristöhallintajärjestelmä ISO14001:2015. Standardin mukaisesti noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatteita. Muiden tytäryhtiöiden osalta Panostaja on kehittämässä riittävän huolellisuuden turvaavia menetelmiä.
Panostajassa on tunnistettu keskeisiksi ympäristöön liittyvistä KPI-tunnusluvuista sähkönkulutus sekä hiilijalanjälki. Konsernin yhtiöt toimivat erilaisilla toimialoilla ja sähkönkulutuksen osalta energian käyttö vaihtelee yhtiöiden välillä. Panostaja ei kuulu energiaintensiiviseen teollisuuteen ja arvioi ympäristöriskinsä alhaiseksi.
Yhtiöt raportoivat sähkönkulutuksensa kaikista toiminnassa mukana olevista kiinteistöistä. Kulutustiedot kerätään energiayhtiöiden raporteista ja yhtiöiden luvut lasketaan yhteen. Konsernin tunnusluku sähkönkulutus (MWh) on 11 683 (8 718). Merkittävin syy sähkönkulutuksen kasvulle vertailuvuodesta on konsernin liiketoimintojen laajuuden kasvu.
Kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kansainvälisten GHG Protocol -raportointiperiaatteiden mukaisesti. Konsernissa seurataan hiilidioksidipäästöjä Scope 2:n tunnuslukujen mukaan (tn CO2).
Tunnusluku kattaa ostetun energian aiheuttamat päästöt alakonserneissa. Sähkönkulutustiedot on saatu yhtiöiden sähköntoimittajilta. Kaikkien yhtiöiden toimipisteistä on kerätty nämä tiedot ja on konsolidoitu yhteen. Scope 2 päästöt lasketaan ja raportoidaan kahdella tavalla:
Market based päästötieto on laskettu kaavalla:
Sijaintiperusteinen päästötieto on laskettu kertomalla sähkönkulutus Suomen sähköntuotannon keskimääräisellä päästökertoimella 164 g CO2 / kWh. Vuonna 2017 päästökerroin oli 153 CO2 / kWh.
Merkittävin syy kasvihuonepäästöjen kasvulle vertailuvuodesta on konsernin liiketoimintojen laajuuden kasvu.
Konsernissa on tunnistettu henkilöstön terveyteen, työturvallisuuteen ja työympäristöön liittyviä riskejä. Konsernin eettisessä ohjeistuksessa kerrotaan periaatteista, käytännöistä ja velvollisuuksista.
Sosiaalisen vastuu on olennainen osa henkilöstön hyvinvointia. Panostaja haluaa luoda turvalliset ja terveelliset työolot, jotka perustuvat kunnioitukseen ja oikeudenmukaisuuteen.
Panostaja ei hyväksy häirintää, uhkailua, kiusaamista tai syrjintää missään muodossa. Yhtiössä kunnioitetaan ja kohdellaan työntekijöitä yhdenvertaisesti. Panostaja tarjoaa etenemismahdollisuuksia tasapuolisesti kaikille työntekijöille sukupuoleen, ikään, arvoihin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin katsomatta.
Konsernissa pyritään edistämään työhyvinvointia ja parantamaan työelämän laatua työyhteisössä. Henkilöstön tasapuolinen kohtelu ja tasa-arvon edistäminen ohjaavat esimiestyötä. Johtamisessa otetaan huomioon myös eri-ikäisten erilaiset elämäntilanteet, arvot ja odotukset.
Panostaja huolehtii työhyvinvoinnista panostamalla hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön, toimivaan vuorovaikutukseen ja sisäiseen viestintään sekä edistämällä hyvää ja luottamuksellista työilmapiiriä.
Vuosittain yhtiöiden johdolle järjestetään useita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi tarjotaan esimiesvalmennuksia, myynnin valmennuksia sekä pidetään erilaisia tilaisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Johtamisindeksi kysely toteutetaan vuosittain, jossa mitataan johtamisen kehittymistä monien eri osa-alueiden osalta.
Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä tutkitaan joka vuosi. Vuoden 2018 alussa tehdyn Johtamisindeksi -kyselyn tulokset kertoivat, että työtyytyväisyys on Panostajassa hyvällä tasolla kokonais-indeksin ollessa 4,4 (asteikko 1–6). Työtyytyväisyys on pysynyt koko mittauksia tehdyn viiden vuoden aikana hyvänä. Myös työterveyden kautta seurataan yhtiöiden työilmapiiriä ja sen kehittymistä.
Konsernissa pidetään tärkeänä, että henkilöstö on pätevää hoitamaan tehtäviään vastuullisesti. Uusien työntekijöiden perehdyttämisestä huolehditaan ja henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti. Kouluttautuminen on olennainen osa päivittäistä työskentelyä. Konsernin yrityksillä on
omia koulutusjärjestelmä ja työntekijöillä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
Yhtiöissä kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja kannustetaan henkilökuntaa liikkumaan. Konsernin yhtiöissä on varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on varmistaa työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa. Panostajalle on tärkeää, että henkilökunta on innostunut omasta työstään ja että työilmapiiri säilyy hyvänä.
Jokainen alakonserni huolehtii työpaikan työturvallisuudesta ja työterveyteen liittyvistä asioista. Heatmasters -konsernilla on työterveys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001.
Panostajassa seurataan kuukausittain työntekijöiden poissaolojen määrää sekä tapahtuneita työtapaturmia. Henkilöstöhallinto kirjaa työntekijöiden poissaolot, sattuneet työtapaturmat sekä henkilöstön keskimääräiset koulutuspäivät. Työterveys raportoi säännöllisesti keräämistään tilastoista. Näistä tiedoista johdetaan konsernin seuraavat ei taloudelliset tunnusluvut:
| 2018 | 2017 | ||
|---|---|---|---|
| Työtapaturmien lkm | 85 | 47 | |
| Työtapaturmat suhteutettuna työtunteihin (Lost time incident frequency)* |
21,7 | 17,6 | |
| Sairauspoissaoloaste %** | 2,7 | 2,8 | |
| Koulutuspäivien lukumäärä | 1 518 | 459 |
* Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä / tehdyt työtunnit) * 1 000 000 Poissaoloaikaan lasketaan tilikauden sairasajan- ja tapaturma-ajan sekä lapsen sairauteen liittyvät poissaolot.
** Sairauspoissaolopäivien määrä tilikaudella 1.11.–31.10. / (Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä tilikaudella) * 100
Tunnuslukujen muutos vertailuvuodesta johtuu pääasiassa konsernin liiketoimintojen laajentumisesta sekä uusista liiketoiminnoista. Työtapaturmien määrän kasvoi rakentamisen parissa työskentelevien työntekijöiden määrän lisääntymisen johdosta.
Panostaja on arvioinut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvän riskinsä alhaiseksi, mutta siitä huolimatta on kuitenkin olemassa riski, että konsernin omassa toiminnassa ja konsernin toimitusketjussa loukataan ihmisoikeuksia. Nämä loukkaukset voivat vaikuttaa kielteisesti yksittäisiin henkilöihin ja vahingoittaa Panostajan mainetta.
Panostaja kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia sekä pyrkii rakentamaan menettelytapansa ja käytäntönsä siten, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee huomioiduksi kaikessa yhtiön toiminnassa. Konsernissa noudatetaan työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia, joita ovat mm. ihmisten tasa-arvoisuus, syrjinnän kielto sekä mielipiteen- ja uskonnonvapaus. Eettisessä ohjeistuksessa Panostaja on ohjeistanut henkilöstölle kanavan rikkomusten ilmoittamiselle. Yhtään ihmisoikeuksien vastaista rikkomusta ei ilmoitettu vuonna 2018.
Panostaja kieltää eettisessä ohjeistuksessaan kaiken ihmisoikeuksia loukkaavan toiminnan. Eettisen ohjeistuksen sisältöä käsittelevän koulutuksen on konsernissa tilikauden päättyessä suorittanut 54 % koko henkilöstöstä. Grano -konsernissa kolutukset suoritettiin loppuun 30.11.2018. Granon koulutusten loppuunsaattaminen nosti konsernissa koulutuksen suorittaneiden määrän 80 %:n.
Panostaja noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Panostajan yhtiöt kilpailevat reilusti ja rehellisesti huomioiden aina kilpailulainsäädännön. Konsernin yhtiöt eivät osallistu kartelleihin eivätkä keskustele kilpailijoiden kanssa sopimusehdoista, hinnoista tai muista kilpailuun liittyvistä asioista. Panostaja kieltää korruption ja lahjonnan kaikessa toiminnassaan, eikä hyväksy keneltäkään yhteistyökumppanilta tai toimittajalta palveluita, hyödykkeitä, matkoja tai muuta sellaista, jotka ylittävät normaalin kohteliaisuuden rajan. Aihealue sisältyy Panostajan eettiseen ohjeistukseen.
Korruptioon liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi ovat osa Panostajan ja sen liiketoimintayksiköiden yleistä riskinarviointia. Korruptiota ja lahjontaa voi kuitenkin esiintyä Panostajan omassa toiminnassa tai yhtiön toimitusketjussa. Korruptio- ja lahjontatapaukset voivat johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin. Vaikka Panostajan omiin toimintoihin ja palveluihin ei näiden arviointien perusteella liitetä suurta korruptioriskiä, se pyrkii joka tapauksessa sisällyttämään vastuulliset liiketoimintakäytännöt kaikkiin toimintansa osa-alueisiin.
Panostaja on ohjeistanut henkilöstölle kanavan rikkomusten ilmoittamiselle. Yhtään korruption ja lahjonnan vastaista rikkomusta ei ilmoitettu vuonna 2018.
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
| 2018 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 199,7 | 150,7 | 162,3 |
| Liikevoitto, M€ | 5,3 | 2,9 | 10,1 |
| % liikevaihdosta | 2,7 | 1,9 | 6,2 |
| Tilikauden voitto, M€ | 27,1 | 6,9 | 9,2 |
| Oman pääoman tuotto (ROE ) ,% | 36,5 | 10,1 | 13,1 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 18,6 | 4,9 | 9,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 40,4 | 28,8 | 38,1 |
| Gearing, % 1) |
69,0 | 137,5 | 70,4 |
| Current ratio | 1,2 | 1,2 | 1,4 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 23,5 | 39,0 | 10,9 |
| % liikevaihdosta | 11,8 | 25,9 | 6,7 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 1 927 | 1 622 | 1 337 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton * |
0,46 | 0,04 | 0,07 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu * |
0,46 | 0,04 | 0,07 |
| Oma pääoma / Osake, € | 1,02 | 0,59 | 0,77 |
| Osinko / Osake, € 2) |
0,05 | 0,04 | 0,04 |
| Osinko/Tulos % laimentamaton | 10,8 | 114,3 | 58,0 |
| Osinko/Tulos % laimennettu | 10,8 | 114,3 | 58,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 5,0 | 4,4 | 4,3 |
| Tilikauden ulkona oleva keskimäär. osakemäärä, 1 000 kpl | 52 125 | 52 082 | 51 736 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl | 52 533 | 52 533 | 52 533 |
| Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl | 52 125 | 52 082 | 51 736 |
| Osakkeen tilikauden päätöskurssi, € | 1,00 | 0,91 | 0,92 |
| Osakkeen alin kurssi, € | 0,88 | 0,82 | 0,81 |
| Osakkeen ylin kurssi, € | 1,21 | 0,98 | 1,04 |
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,03 | 0,88 | 0,89 |
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | 52,1 | 47,5 | 48,3 |
| Osakkeen vaihto, 1 000 kpl | 9 375 | 7 864 | 5 959 |
| Osakkeen vaihto, % | 18,0 | 15,1 | 11,5 |
1) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan
2) Hallituksen esitys
* Tilintarkastettu tunnusluku
Taloudelliset tunnusluvut antavat tiiviin kuvauksen yhtiön liiketoiminnan kehityksestä, taloudellisesta asemasta sekä voitonjaosta.
Tilikauden 2016 tunnuslukuja ei ole muutettu kuluneen tilikauden aikana tapahtuneiden yritysmyyntien tai -lopetusten johdosta.
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | Tulos ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut + voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista x 100 = |
|---|---|
| Taseen loppusumma – koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) | |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = Tilikauden tulos x 100 |
| Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) | |
| Omavaraisuusaste, % | = Oma pääoma x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | |
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – korolliset saamiset – rahoitusvarat |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | = Korolliset nettovelat Oma pääoma |
| Oma pääoma / Osake | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Tulos / Osake (EPS) | = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos |
| Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | |
| = Lyhytaikaiset varat | |
| Current Ratio | Lyhytaikainen vieras pääoma |
| = Tilikaudella jaettu osinko | |
| Osinko / Osake | Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko / Tulos, % | = Osinko / osake x 100 |
| Tulos / osake (EPS) | |
| = Osinko / osake | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| M € | 31.10.2018 | 31.10.2017 |
|---|---|---|
| Velat yhteensä | 124,5 | 159,7 |
| Korottomat velat | 42,0 | 48,1 |
| Korolliset velat | 82,5 | 111,6 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 34,8 | 38,4 |
| Korottomat saamiset | 29,7 | 34,9 |
| Korolliset saamiset | 5,1 | 3,5 |
| Korolliset velat | 82,5 | 111,6 |
| Korolliset saamiset | 5,1 | 3,5 |
| Rahavarat | 19,3 | 19,5 |
| Korolliset nettovelat | 58,1 | 88,6 |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.11.2017– 31.10.2018 |
1.11.2016– 31.10.2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 199 652 | 150 718 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 2 862 | 985 |
| Materiaalit ja palvelut | 71 592 | 59 612 | |
| Henkilöstökulut | 11 | 80 938 | 54 040 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 12 | 12 650 | 7 255 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 13 | 32 037 | 27 888 |
| Liiketulos | 5 298 | 2 909 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 274 | 329 |
| Rahoituskulut | 15 | –3 231 | –2 313 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 10 | 350 | 278 |
| Tulos ennen veroja | 2 691 | 1 203 | |
| Tuloverot | 16 | –2 086 | 2 240 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista | 605 | 3 443 | |
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 7 | 26 511 | 3 411 |
| Tilikauden tulos | 27 116 | 6 853 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 24 069 | 2 137 | |
| Määräysvallattomille | 3 046 | 4 717 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos euroissa: |
|||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | –0,047 | –0,031 | |
| Laimennettu | –0,047 | –0,031 | |
| Tulos/osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,509 | 0,066 | |
| Laimennettu | 0,507 | 0,066 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,462 | 0,035 | |
| Laimennettu | 0,460 | 0,035 | |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||
| Kauden tulos | 27 116 | 6 853 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||
| Muuntoerot | –190 | –20 | |
| Kauden laaja tulos | 26 926 | 6 833 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 23 879 | 2 117 | |
| Määräysvallattomille | 3 046 | 4 717 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.10.2018 | 31.10.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 18 | 94 838 | 94 714 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18 | 16 569 | 13 485 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 17 525 | 23 234 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 20 | 1 140 | 4 037 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 8 525 | 6 772 |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 6 453 | 11 328 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 145 049 | 153 571 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 9 474 | 12 698 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 34 235 | 37 257 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 25 | 547 | 1 160 |
| Rahavarat | 26 | 19 348 | 19 466 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 63 605 | 70 582 | |
| Varat yhteensä | 208 656 | 224 154 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 27 | 5 569 | 5 569 |
| Ylikurssirahasto | 27 | 4 646 | 4 646 |
| Muut rahastot | 27 | 0 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 27 | 13 393 | 13 325 |
| Muuntoero | –292 | –157 | |
| Kertyneet voittovarat | 29 500 | 7 546 | |
| Yhteensä | 52 816 | 30 928 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 31 342 | 33 522 | |
| Oma pääoma yhteensä | 84 158 | 64 451 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 5 655 | 4 621 |
| Rahoitusvelat | 28 | 63 831 | 94 034 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 69 487 | 98 656 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 18 790 | 19 119 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 3 331 | 328 | |
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 32 890 | 41 600 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 55 011 | 61 047 | |
| Velat yhteensä | 124 498 | 159 703 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 208 656 | 224 154 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta | 27 116 | 6 853 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot | 12 | 12 650 | 9 969 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14,15 | 2 957 | 2 250 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 10 | –350 | –278 |
| Verot | 16 | 2 086 | –969 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 9,13 | –718 | –102 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | –27 606 | 2 022 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 16 135 | 19 746 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Korottomien saamisten muutos | 1 866 | –5 575 | |
| Korottomien velkojen muutos | –6 877 | 8 570 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 261 | –1 288 | |
| Käyttöpääoman muutos | –4 750 | 1 707 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 11 384 | 21 453 | |
| Rahoituserät ja verot: | |||
| Maksetut korot | –2 882 | –2 432 | |
| Saadut korot | 207 | 70 | |
| Maksetut verot | –495 | –3 465 | |
| Rahoituserät ja verot | –3 171 | –5 827 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 8 214 | 15 626 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | –6 473 | –10 823 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 2 897 | 739 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | –17 001 | –28 137 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 7 | 39 397 | 2 351 |
| Osakkuusyhtiöiden hankinta | 0 | 0 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit |
0 | 0 | |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutusvoitot | 70 | 14 | |
| Myönnetyt lainasaamiset ja takaisinmaksut | –3 080 | 341 | |
| Investointien nettorahavirta | 15 808 | –35 516 | |
| Rahoitus | |||
| Osakeanti | 3 186 | 3 090 | |
| Hybridilaina | –7 500 | ||
| Lainojen nostot | 10 492 | 39 987 | |
| Lainojen takaisinmaksut | –34 023 | –16 259 | |
| Omien osakkeiden luovutus | 69 | 61 | |
| Maksetut osingot | –3 854 | –6 595 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –24 130 | 12 785 | |
| Rahavarojen muutos | –108 | –7 105 | |
| Rahavarat kauden alussa | 19 466 | 26 573 | |
| Valuuttakurssien vaikutus | –10 | –2 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 19 348 | 19 466 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2016 | 5 569 | 4 646 | 13 260 | 7 390 | –124 | 9 277 40 018 | 31 127 | 71 145 | ||
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 2 136 | 2 136 | 4 717 | 6 853 | ||||||
| Muuntoerot | –33 | 13 | –20 | –20 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | –33 | 2 149 | 2 116 | 4 717 | 6 833 | |
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | 27 | –2 081 – 2081 | –4 188 | –6 269 | ||||||
| Pääoman palautus | 27 | 0 | –558 | –558 | ||||||
| Osakeanti | 0 | 0 | ||||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko | –841 | –841 | –841 | |||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 27, 35 | 65 | 65 | 65 | ||||||
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot |
0 | 0 | ||||||||
| Toteutetut osakeoptiot | ||||||||||
| Muut muutokset | –7 390 | 179 –7 211 | –7 211 | |||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 15 | 15 | 15 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 65 –7 390 | –33 | –2 728 –10 053 | –4 746 –14 799 | ||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | ||||||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus |
1 399 | 1 399 | ||||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa |
416 | 416 | 1 835 | 2 251 | ||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan |
||||||||||
| menettämiseen Määräysvallattomien omistusosuuksien hankinnat |
8 | – 1 569 –1 569 | 602 –1 412 |
602 –2 981 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liitetieto | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muut rahastot |
Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2017 | 5 569 4 646 | 13 325 | 0 | –157 | 7 545 30 929 | 33 522 | 64 451 | |||
| Laaja tulos | ||||||||||
| Tilikauden tulos | 24 069 24 069 | 3 046 | 27 116 | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuk sella oikaistuna) |
0 | 0 | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 0 | 0 | ||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | ||||||||
| Nettosijoituksen suojaus | 0 | 0 | ||||||||
| Muuntoerot | –133 | –55 | –190 | –190 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | –135 24 014 23 879 | 3 046 | 26 926 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||||||
| Osingonjako | 27 | –2 084 –2 084 | –1 785 | –3 869 | ||||||
| Pääoman palautus | 27 | 0 | 0 | |||||||
| Osakeanti | 0 | 0 | ||||||||
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden luovutus | 27, 35 | 68 | 68 | 68 | ||||||
| Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot |
0 | 0 | ||||||||
| Toteutetut osakeoptiot | 0 | 0 | ||||||||
| Muut muutokset | 356 | 356 | 356 | |||||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 11 | 11 | 11 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0 | 0 | 68 | 0 | 0 | –1 717 | –1 649 | –1 785 | –3 434 | |
| Oman pääoman ehtoisen lainan nosto | 0 | 0 | ||||||||
| Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset | ||||||||||
| Tytäryritysten hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus |
8 | 3 179 | 3 179 | |||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka eivät johtaneet muutokseen |
||||||||||
| määräysvallassa | 0 | 0 | ||||||||
| Tytäryritysomistusosuuksien myynnit, jotka ovat johtaneet määräysvallan |
||||||||||
| menettämiseen | 0 | –5 829 | –5 829 | |||||||
| Määräysvallattomien omistusosuuksien hankinnat |
8 | –341 | –341 | –792 | –1 133 | |||||
| Oma pääoma 31.10.2018 | 5 569 | 4 646 | 13 393 | 0 | –292 29 501 52 818 | 31 341 | 84 159 |
Emoyhtiö Panostaja Oyj sijoittaa suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin hankkimalla näistä pääosin enemmistöomistuksia. Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat konsernin, jonka päämarkkina-alue on Suomi. Panostajalla on tilinpäätöshetkellä yhdeksän enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohdetta.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet on noteerattu julkisesti vuodesta 1989. Yhtiön osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Kalevantie 2, 33100 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 12. joulukuuta 2018 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 31.1.2019 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja niiden tuloksen arvioinnista, on määritelty Panostajan johtoryhmä.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuna. Konsernissa pääsääntöisesti tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Vastaavasti tuotot palveluista pääsääntöisesti kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Segmenttikohtaiset liikevaihdon tuloutusperiaatteet on esitetty segmentti-informaation yhteydessä liitetiedossa 5.
IAS 1 -standardin tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai -tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne ovat kirjattu rahoituseriin.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismaksut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistoja.
Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset ohjeelliset poistoajat:
Kehittämismenot 5 vuotta Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 20–25 vuotta Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa konsernille on siirtynyt olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana, siten että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muihin vuokrasopimuksiin liittyviä vuokravastuita ei kirjata taseeseen ja niihin liittyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomien hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernilla ei ole muita oleellisia johdannaissopimuksia kuin koronvaihtosopimuksia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, koska koronvaihtosopimukset eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja. Tällöin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluhin.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahavarat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti pidettävät rahoitusvarat koostuvat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista sekä rahoitusvaroista, jotka konserni
luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tähän luokkaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusinstrumentteihin sisältyvät vain konsernin johdannaiset. Jälkimmäiseen ryhmään sisältyvät noteeratut korkorahasto-osuudet, koska yhtiö hallinnoi niitä ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan käyvän arvon pohjalta dokumentoidun riskienhallintastrategian mukaisesti, ja ryhmää koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti tältä pohjalta yhteisön johtoon kuuluville avainhenkilöille.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti pidettävät rahoitusvarat kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta tai johdolla ei ole aikomusta luopua niistä 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseeseen luonteensa mukaisesti lyhyttai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevien rahavarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Voittovarat sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa pitkäaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä arvonalentumisesta. Mikäli näyttöä on, lainoille ja muille saamisille (mukaan lukien myyntisaamiset) tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Jos kyseessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut osakesijoitukset, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alentumisen alle hankintamenon olevan myös näyttöä omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevista rahoitusvaroista, niin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja sen hetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatulla arvonalentumistappiolla, poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita osakkeista ei peruuteta tuloslaskelman kautta.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi laina-aikana.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne
Konserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit niiden luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (nk. hybridilaina) kirjataan yhtiön omaan pääomaan, koska lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisin. Korko maksetaan vain jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, konserni päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Korot esitetään luonteensa mukaisesti osingonjakona.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/ tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääomanehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Tilikaudella 1.11.2017–31.10.2018 ei ole tullut voimaan standardeja, joilla olisi ollut merkitystä konsernin tilinpäätökseen.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei vielä ole soveltanut.
liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Konserni on tilikauden 2018 aikana tehnyt IFRS 15 vaikutusanalyysin. Analyysin perusteella standardilla tulee olemaan merkitystä laskentaperiaatteiden kannalta, mutta olennaisia muutoksia raportoituihin lukuihin ei ole tunnistettu, sillä liikevaihdon päätyypit eivät ole merkittävästi muutosten piirissä. Vaikutusanalyysin perusteella standardilla on vaikutusta tiettyjen ohjelmistopalvelujen myynnin yhteydessä toimitettujen käyttöönotto- tai perustamisprojektien tulouttamisen ajoitukseen, joiden tuloutus tulee standardin käyttöönoton jälkeen viivästymään nykyisestä. Tunnistetut käyttöönotto- ja perustamisprojektien tulovirrat eivät kuitenkaan ole konsernin kannalta määrällisiesti olennaisia. Panostaja tulee soveltamaan siirtymäsäännösten vaihtoehtoa, jossa vertailukausia ei oikaista soveltamisen aloittamisajankohtana ja kertynyt vaikutus kirjataan soveltamisen ajankohtana 1.11.2018. Tuloutusperiaatteita ja uuden standardin vaikutuksia on kuvattu sijoituskohdekohtaisesti sivuilla 28–29 kohdassa Liiketoimintasegmentit – Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet.
Uuden standardin mukaan taseeseen kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia. Konsernissa on tilikauden aikana käynnistetty selvitys standardin vaikutuksista raportoitaviin lukuihin. Uudella standardilla tulee olemaan merkittävä vaikutus konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja tunnuslukuihin. Taseen ulkopuolisten vuokravastuiden määrä per 31.10.2018 on noin 36 milj. euroa (liite 34), josta konserniin tämän hetkisen arvion mukaan suuri osa tullaan standardin käyttöönoton jälkeen kirjaamaan taseeseen. Panostaja tarkentaa standardin vaikutuksia tilikauden 2019 aikana.
• Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen – muutokset IFRS 2:een (Sovellettava 1.1.2018 alkaen tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta) muutoksilla selvennetään osakeperusteisesti käteisvaroina maksettavien liiketoimien arvostusperustetta sekä sellaisten muutosten kirjanpitokäsittelyä, joiden seurauksena palkitsemisjärjestely muuttuu käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi.
Konsernin rahoitusriskit muodostuvat luotto- ja vastapuoliriskistä, korkoriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Luotto- ja vastapuoliriski muodostuu asiakkailta tulevista myyntisaamisten maksuista ja asiakaskunnan keskittymisestä sekä vastapuoliksi hyväksyttävistä yhteistyöpankeista. Konserniyhtiöt toimivat pääosin euroalueella ja altistuvat siten vain vähäisessä määrin vientitoiminnasta johtuen valuuttakurssivaihteluista johtuvalle transaktioriskille. Konsernilla ei ole merkittäviä sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin, joten se ei altistu merkittävälle translaatioriskille. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten velkojen ja saatavien arvoon sekä tulevien korkomaksujen määrään aiheuttavat korkoriskin.
Panostajan rahoitusriskien hallinta hoidetaan keskitetysti emoyhtiön rahoitustoiminnoissa Panostajan talous- ja rahoitusjohtajan johdolla. Panostajan talous- ja rahoitusjohtaja seuraa aktiivisesti tytäryritysten rahoitusriskejä ja osallistuu aktiivisesti rahoituksen hankintaan sekä suojausten toteuttamiseen yhdessä tytäryritysten johdon kanssa ja tukee tytäryritysten johtoa muissa rahoituksen hoitamiseen liittyvissä asioissa. Konsernin tytäryrityksillä ei ole käytössä keskinäistä rahoituksen allokointia ja niiden rahoitukset ovat toisistaan riippumattomia. Emoyhtiö voi erillisellä päätöksellä allokoida varojaan tytäryrityksille lisärahoituksen muodossa niiden rahoitus- tai likviditeettitarpeiden mukaisesti. Konsernin riskien hallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta. Tilikauden lopussa lainat ovat 67 338 (102 800 tuhatta euroa). Lainoista 64 438 tuhatta euroa ovat vaihtuvakorkoisia. Kiinteäkorkoisia lainoja on 2 900 tuhatta euroa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena. Korkoriskin herkkyys on esitetty verojen jälkeen.
| 1 000 euroa | 1 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
2 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
1 %-yksikön matalampi Tuloslaskelma |
|---|---|---|---|
| Korkomuutoksen vaikutus | |||
| 2018 | –516 | –1 031 | 516 |
| 2017 | –822 | –1 645 | 822 |
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla myyntisaamisiin liittyvää riskiä lukuun ottamatta. Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden vähintään asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää. Luottoriskiä kohdistuu lähinnä merkittävästi erääntyneisiin saamisiin. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappioita 139 tuhatta euroa (209 tuhatta euroa vuonna 2017). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 25.
Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia tahdään vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien kanssa konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain, puolivuosittain ja vuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin emoyhtiö on antanut vakuuksia rahoittajille tytäryhtiöiden puolesta velkojen vakuudeksi (Tilinpäätöksen liitetieto 29).
Lainojen kovenanttiehdot liittyvät konsernin erillisyhtiön tai alakonsernin omaan tunnuslukuun korollisten velkojen ja käyttökatteen väliseen suhdelukuun ( korolliset velat / käyttökate) sekä omavaraisuusasteisiin tai Panostaja-konsernin omavaraisuusasteeseen ja korollisten nettovelkojen ja käyttökatteen väliseen suhdelukuun.
Velkoihin liittyvät laiminlyönnit ja sopimusehtojen rikkomiset:
Tilikauden aikana lainakovenantti rikkoutui neljässä alakonsernissa sekä konsernin emoyhtiössä. Rahoittajilta on saatu neljä alakonsernin yhteensä 9,7 milj. lainojen osalta suostumus olla vaatimatta lainojen nopeutettua takaisinmaksua ennen tilikauden vaihdetta. Velkoihin liittyvät järjestelyt ja sopimusehtojen rikkoutumiset esitetty liitetiedossa 28.
Panostajalla on käytössään 15,0 milj. euron yritysostolimiitti, josta voidaan nostaa kolmen vuoden pituisia lainoja Panostajan tekemien yritysostojen rahoittamiseksi ja/tai lisäsijoituksiin konserniin kuuluviin yhtiöihin. Yritysostolimiitistä on nostamatta 15,0 milj. euroa.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten,osakeantien sekä lainojen noston ja takaisinmaksun kautta. Panostajan toimintamallissa myös päätökset sijoituskohteiden ostamisesta ja myymisestä ovat tärkeä osa pääoman hallintaa. Panostajan tavoitteena on pitkäjänteisesti kasvattaa sijoituskohteidensa arvoa ja toteuttaa pitkällä aikavälillä merkittävään arvonnousuun johtavia irtaantumisia, joilla on pääomarakennetta vahvistava vaikutus.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin omavaraisuusaste oli 40,4 prosenttia (28,8 %) ja nettovelkaantumisaste 69,0 prosenttia (137,5 %). Nettovelkaantumisaste laski tilikauden aikana merkittävästi tammikuussa toteutetun KotiSun -irtaantumisen seurauksena. Omavaraisuusasteen nousuun vaikutti KotiSun -irtaantumisen
lisäksi myös tilikauden aikana toteutettu emoyhtiön kaikkien korollisten velkojen poismaksu.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 82 512 | 111 575 |
| Korolliset saamiset | 5 111 | 3 486 |
| Rahavarat | 19 348 | 19 466 |
| Korolliset nettovelat | 58 053 | 88 623 |
| Oma pääoma yhteensä | 84 158 | 64 451 |
| Nettovelkaantumisaste | 69,0 % | 137,5 % |
Konsernitilinpäätöstä ja liitetietoja laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 6, 18).
Johto käyttää merkittävää harkintaa arvioidessaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten
ehdollisten lisäkauppahintojen käypää arvoa. Tilikauden päättyessä konsernissa ei ollut ehdollisia lisäkauppahintoja.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt.
Sen ratkaiseminen, merkitäänkö laskennalliset verosaamiset taseeseen, edellyttää harkintaa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, kun niiden realisoituminen on todennäköisempää kuin realisoitumatta jääminen, minkä puolestaan määrää se, kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Verotettavan tulon kertymistä koskevat oletukset perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat muutoksia odotuksiin ja tämä voi puolestaan vaikuttaa taseeseen merkittyihin laskennallisiin verosaamisiin samoin kuin mahdollisiin vielä kirjaamattomiin muihin verotuksellisiin tappioihin ja väliaikaisiin eroihin.
Jos konserniyhtiöiden verotettava tulo on tulevaisuudessa pienempi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo alentuu tai ne käyvät kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti.
Panostaja-konsernin taseessa on laskennallisia verosaamisia 6,5 miljoonaa euroa.
Panostajan yhdeksän enemmistöomistuksessa olevaa sijoituskohdetta muodostavat yhtiön liiketoimintasegmentit joiden lisäksi on Muut-segmentti, jossa raportoidaan konsernin emoyhtiö mukaan lukien osakkuusyhtiöt ja kohdistamattomat erät. Panostaja -konsernin liiketoimintasegmentit ovat Grano, KL-Varaosat, Selog, Helakeskus, Heatmasters, Hygga, CoreHW, Carrot ja Oscar sekä Muut.
Raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylintä operatiivista päätöksentekijää edustaa Panostaja -konsernin johtoryhmä.
Konserni on määritellyt IFRS 12 mukaiseksi alakonserniksi, joihin liittyy merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus, Grano Group -alakonsernin. Grano Group -alakonsernin taloudellinen informaatio esitetään tässä segmenttiliitetiedossa Grano liiketoimintasegmentissä. Tarkennuksena todetaan, että kyseisen alakonsernin taloudellinen informaatio vastaa kyseisiä segmenttikohtaisia tietoja.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuna.
• Grano -segmentin tuotot muodostuvat pääasiassa tulostuspalveluiden sekä digitaalisten markkinointi- ja sisältöpalveluiden myynnistä. Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Tilikauden aikana tehty IFRS 15 vaikutusanalyysi osoitti, että standardi ei aiheuta muutoksia raportoituihin lukuihin, sillä liikevaihdon päätyypit eivät ole merkittävästi muutosten piirissä.
liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Pitkäaikaiset projektit osatuloutetaan niiden valmiusasteen perusteella. Tilikauden aikana tehty IFRS 15 vaikutusanalyysi osoitti, että standardi ei aiheuta muutoksia raportoituihin lukuihin, sillä liikevaihdon päätyypit eivät ole merkittävästi muutosten piirissä.
| Osuus | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | Liikevaihto yhteensä |
Sisäinen liikevaihto |
Ulkoinen liikevaihto |
Poistot ja arvon alentumiset Liiketulos |
Rahoitus tuotot ja -kulut |
osakkuus yhtiöiden tuloksesta Tuloverot |
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista |
Varat | Velat | Henkilöstö tilikauden lopussa |
||
| Grano | 136 582 | 85 136 497 –8 156 8 412 | 125 351 87 998 1 128 | |||||||||
| KL-Varaosat | 14 424 | 0 14 424 | –68 1 201 | 5 449 1 816 | 52 | |||||||
| Selog | 9 435 | 0 | 9 435 | –41 | 811 | 4 038 2 261 | 13 | |||||
| Helakeskus | 8 153 | 0 | 8 153 –3 018 –2 742 | 5 365 5 965 | 20 | |||||||
| Hygga | 5 395 | 0 | 5 395 | –421 | –177 | 4 327 7 434 | 77 | |||||
| Heatmasters | 4 832 | 0 | 4 832 | –172 | 232 | 2 411 1 389 | 39 | |||||
| CoreHW | 3 653 | 0 | 3 653 | –269 | –640 | 6 291 4 782 | 48 | |||||
| Carrot | 12 956 | 76 12 881 | –197 | –115 | 12 392 8 779 | 539 | ||||||
| Oscar Software | 4 423 | 34 | 4 389 | –239 | 69 | 11 845 7 975 | 118 | |||||
| Muut | 0 | 0 | 0 | –69 –1 753 | 350 | 38 198 3 111 | 9 | |||||
| Eliminoinnit | –195 | –7 | 0 | 0 | –7 012 –7 012 | |||||||
| Konserni yhteensä 199 853 | 0 199 652 –12 650 | 5 298 –2 957 | 350 –2 086 | 605 208 656 124 497 2 043 |
| 2017 | Liikevaihto yhteensä |
Sisäinen liikevaihto |
Ulkoinen liikevaihto |
Poistot ja arvon alentumiset |
Liiketulos | Rahoitus tuotot ja -kulut |
Osuus osakkuus yhtiöiden tuloksesta Tuloverot |
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista |
Varat | Velat | Henkilöstö tilikauden lopussa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Grano | 105 345 | 99 105 246 –5 916 | 6 299 | 0 | 128 267 93 629 1 122 | |||||||
| KL-Varaosat | 13 540 | 0 | 13 540 | –100 | 1 045 | 4 986 | 2 099 | 48 | ||||
| Selog | 10 764 | 1 | 10 763 | –200 | 805 | 3 905 | 1 371 | 14 | ||||
| Helakeskus | 8 912 | 0 | 8 912 | –73 | 546 | 9 323 | 6 828 | 23 | ||||
| Hygga | 5 964 | 0 | 5 964 | –640 –1 644 | 4 609 | 7 337 | 84 | |||||
| Heatmasters | 5 300 | 0 | 5 300 | –220 | –202 | 2 731 | 1 948 | 43 | ||||
| CoreHW | 994 | 0 | 994 | –34 | 25 | 6 896 | 4 723 | 45 | ||||
| Carrot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
| Oscar Software | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||
| Muut | 0 | 0 | 0 | –72 –3 964 | 278 | 70 111 48 442 | 431 | |||||
| Eliminoinnit | –100 | 0 | 0 | 0 | –6 675 –6 675 | |||||||
| Konserni yhteensä 150 818 | 0 150 718 | –7 255 | 2 909 –1 984 | 278 2 240 | 3 443 | 224 154 159 702 1 810 |
Panostaja Oyj tiedotti 20.4.2018 allekirjoittaneensa sopimuksen henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita tarjoavan Carrot Palvelut Oy:n osakekannan ostosta. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta.
Yhtiön koko osakekannan (100 %) arvo on 6,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 6,6 milj. euroa. Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on –1,3 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 7,9 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 1,3 milj. euroa liittyvät asiakassuhteisiin. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu hyvistä markkina- ja kasvunäkymistä sekä osaavasta henkilöstöstä. Carrotin tase on yhdistelty Panostaja -konserniin 30.4.2018 lähtien ja tulos 1.5.2018 alkaen. Hankintaan liittyvät menot 0,2 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2018 konsernituloslaskelmassa.
Hankintamenolaskelma
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 6,6 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 6,6 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 0,0 |
| Asiakassuhteet | 1,3 | |
| Koneet ja kalusto | 0,1 | |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 3,4 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,6 |
| Vastaavaa yhteensä | 5,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | 23 | 0,9 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 5,5 |
| Laskennalliset verovelat | 0,3 | |
| Vastattavaa yhteensä | 6,7 | |
| Nettovarat | –1,3 | |
| Goodwill | 7,9 |
Panostaja allekirjoitti 8.5.2018 sopimuksen toiminnanohjausjärjestelmiä ja taloushallinnon palveluita pk-yrityksille tarjoavaan Oscar Software Group Oy:n osakekannan ostosta. Kauppahinta oli 9,1 miljoonaa euroa. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 55 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta. Yhtiön koko osakekannan (100 %) arvo on 9,1
miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 9,1 milj. euroa. Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 2,0 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 7,1 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 2,1 milj. euroa liittyvät teknologiaan ja asiakkuuksiin. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu palvelukonseptin laajamittaisesta hyödyntämisestä, kasvunäkymistä sekä osaavasta henkilöstöstä. Oscar on yhdistelty Panostajan -konserniin 1.5.2018 lähtien. Hankintaan liittyvät menot 0,3 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2018 konsernituloslaskelmassa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 9,1 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 9,1 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 0,6 |
| Teknologia ja asiakassuhteet | 2,1 | |
| Koneet ja kalusto | 0,1 | |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 1,5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,9 |
| Vastaavaa yhteensä | 5,2 | |
| Pitkäaikaiset velat | 23 | 0,3 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 2,5 |
| Laskennalliset verovelat | 0,4 | |
| Vastattavaa yhteensä | 3,2 | |
| Nettovarat | 2,0 | |
| Goodwill | 7,1 |
| milj. euroa | |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | –6,6 |
| Hankitut rahavarat | 0,6 |
| Hankinnan suorat kulut | –0,2 |
| Rahavirtavaikutus | –6,2 |
| milj. euroa | |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | –9,1 |
| Hankitut rahavarat | 0,9 |
| Hankinnan suorat kulut | –0,3 |
| Rahavirtavaikutus | –8,5 |
Panostaja Oyj tiedotti 15.9.2017 allekirjoittaneensa sopimuksen langattomissa teknologioissa käytettävien radiotaajuus (RF)-mikropiirien ja antennien suunnittelua tarjoavan CoreHW Oy:n osakekannan ostosta. Kaupan jälkeen Panostaja omistaa 63 % järjestelyssä muodostuvasta kokonaisuudesta. CoreHW muodostaa Panostajalle uuden sijoituskohteen. Panostajan tavoitteena on rakentaa CoreHW:stä yhtiö, jolla on menestyviä omia tuotteita ja joka tarjoaa korkealaatuisia suunnittelupalveluita maailmanlaajuisesti.
Yhtiön koko osakekannan (100 %) arvo on 5,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä yhtiö on arvioinut kokonaishankintahinnaksi 5,2 milj. euroa. Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 1,8 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 3,4 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 0,7 milj. euroa liittyivät asiakassuhteisiin ja teknologiaan. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu hyvästä kannattavuudesta ja kasvunäkymistä sekä osaavasta henkilöstöstä. CoreHW on yhdistelty Panostajan -konserniin 1.9.2017 lähtien. Hankintaan liittyvät menot 0,2 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2017 konsernituloslaskelmassa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 5,2 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 5,2 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 0,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 0,7 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,1 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 0,7 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,9 |
| Vastaavaa yhteensä | 2,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 0,5 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,1 |
| Vastattavaa yhteensä | 0,6 | |
| Nettovarat | 1,8 | |
| Goodwill | 3,4 |
| Rahavirtalaskelma | Rahavirtalaskelma | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | milj. euroa | ||||
| Rahana maksettu kauppahinta | –5,2 | Rahana maksettu kauppahinta | –12,8 | ||
| Hankitut rahavarat | 0,9 | Hankitut rahavarat | 0,2 | ||
| Hankinnan suorat kulut | –0,2 | Hankinnan suorat kulut | –0,2 | ||
| Rahavirtavaikutus | –4,5 | Rahavirtavaikutus | –12,8 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Grano Group Oy allekirjoitti 18.8.2017 sopimuksen painopalveluita tarjoavan Lönnberg Painot Oy:n koko osakekannan hankkimisesta. Lönnberg Painot Oy:n hankinnan myötä Granosta tulee markkinajohtaja offset-painamisessa ja Grano saa myös pakkausvalmistuksen mukaan tarjoamaansa.
Osakkeiden kauppahinta on 12,8 miljoonaa euroa. Järjestelyn toteuttamisen jälkeen Panostaja Oyj:n omistusosuus Grano Groupissa on 52,8 prosenttia.
Hankintamenolaskelman perusteella hankittujen nettovarojen käypä arvo on 3,0 milj. euroa, jolloin liikearvoksi muodostui 9,8 milj. euroa. Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot 2,0 milj. euroa liittyivät asiakassuhteisiin. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu valmiudesta palvella asiakasta entistä laajemmalla tuotevalikoimalla, Granon markkina-aseman vahvistamisesta ja markkinaosuuden kasvattamisesta, osaavasta henkilöstöstä sekä hankittuun liiketoimintaan liittyvistä odotettavissa olevista synergiaeduista. Hankintaan liittyvät menot 0,5 milj. euroa sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin tilikauden 2017 konsernituloslaskelmassa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 12,8 | |
| Ehdollinen vastike | 0,0 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 12,8 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 3,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 2,0 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,9 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 3,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 0,2 |
| Vastaavaa yhteensä | 11,4 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 3,3 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 4,5 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,6 |
| Vastattavaa yhteensä | 8,4 | |
| Nettovarat | 3,0 | |
| Goodwill | 9,8 |
Alla on esitetty tilikauden aikaiset pienemmät hankinnat Oy Fram AB, Neon2 Oy, Finepress Oy, Planeetta 10 Oy ja Brand Factory Finland Oy sekä niistä muodostunut liikearvo yhteensä.
Liikearvo muodostuu valmiudesta palvella asiakasta entistä laajemmalla tuotevalikoimalla, Granon markkina-aseman vahvistamisesta ja markkinaosuuden kasvattamisesta, osaavasta henkilöstöstä sekä hankittuun liiketoimintaan liittyvistä odotettavissa olevista synergiaeduista.
Yrityshankinnoilla Grano vahvisti markkina-asemaansa erityisesti suurkuvatuotannossa ja myymälämarkkinoinnin ratkaisuissa. Grano vahvisti myös markkina-asemaansa paikallisesti erityisesti Länsi-Suomessa.
| Liitetieto | milj. euroa | |
|---|---|---|
| Maksettu vastike | 15,2 | |
| Ehdollinen vastike | 1,2 | |
| Luovutettu vastike yhteensä | 16,4 | |
| Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat | ||
| Pysyvät vastaavat | 19 | 2,0 |
| Asiakassuhteet | 18 | 1,8 |
| Koneet ja kalusto | 19 | 0,7 |
| Vaihto-omaisuus | 24 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 25 | 0,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 26 | 7,7 |
| Vastaavaa yhteensä | 14,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | 28 | 0,6 |
| Lyhytaikaiset velat | 29 | 2,0 |
| Laskennalliset verovelat | 23 | 0,4 |
| Vastattavaa yhteensä | 3,0 | |
| Nettovarat | 11,7 | |
| Vähemmistön osuus | –0,6 | |
| Goodwill | 5,3 |
| milj. euroa | |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | –15,2 |
| Hankitut rahavarat | 7,7 |
| Hankinnan suorat kulut | –0,3 |
| Rahavirtavaikutus | –7,8 |
Panostaja allekirjoitti 19.12.2017 muiden KotiSun Groupin omistajien kanssa sopimuksen KotiSun Group Oy:n osakekannan myynnistä CapManin hallinoimalle Buyout X-rahastolle. Kaupassa CapManista tuli KotiSun Groupin pääomistaja yhdessä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Panostaja Oyj:n omisti tytäryhtiöstä 56,6 prosenttia. Kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen kauppa toteutui 9.1.2018. Panostaja -konserni kirjasi kaupasta 33,0 milj. euron myyntivoiton ennen veroja.
Kotisun -segmentin tulos on konsernin tilinpäätöksessä esitetty kohdassa Tulos myydyistä liiketoiminnoista 31.10.2018 sekä 31.10.2017 päättyneiltä tilikausilta.
Myytyjen liiketoimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:
| milj. euroa | 31.10.2017– 31.1.2018 |
1.11.2016– 31.10.2017 |
|---|---|---|
| Tuotot | 7,8 | 42,4 |
| Kulut | –6,5 | –36,1 |
| Tulos ennen veroja | 1,3 | 6,3 |
| Verot | –0,3 | –1,3 |
| Tulos verojen jälkeen | 1,0 | 5,0 |
| Luovutusvoitto | 25,5 | |
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | 26,5 | 5,0 |
| milj. euroa | ||
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | –0,4 | 7,1 |
| Investointien rahavirta | –0,4 | –5,7 |
| Rahoituksen rahavirta | 0,1 | 1,0 |
| Rahavirrat yhteensä | –0,7 | 2,4 |
| milj. euroa | 31.1.2018 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 8,5 |
| Aineettomat hyödykkeet | 12,9 |
| Vaihto-omaisuus | 3,0 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 |
| Muut varat | 6,8 |
| Rahavarat | 3,6 |
| Myydyt velat | –21,2 |
| Nettovarallisuus | 13,6 |
| Rahana saatu vastike | 40,9 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | –3,7 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | 37,2 |
Panostaja ei myynyt vertailukaudella liiketoimintoja.
Panostajan tytäryhtiöt Takoma Oyj ja Takoma Gears Oy jättivät hakemukset yhtiöiden asettamiseksi konkurssiin. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 21.3.2017 päätöksensä yhtiöiden konkurssiin asettamisesta.
Takoman markkinatilanne oli heikentynyt merkittävästi saneerausohjelman vahvistamisajankohdasta, joten saneerausohjelman perustana olleet kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät oletukset eivät toteutuneet. Offshore- ja meriteollisuuden kysynnän rajusta laskusta johtuen Takoman toiminta oli ollut raskaasti tappiollista, mikä oli heikentänyt konsernin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Katsauskauden aikana Takoman kassatilanne ajautui kriittiseksi ja yhtiöiden oli hakeuduttava konkurssiin. Takoma -alakonsernin toiminnot on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 -standardin "myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti ja Takoma -alakonsernin yhdistely konsernitilinpäätökseen on lopetettu 21.3.2017. Vuoden 2016 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, mukaan lukien laajan tuloksen erät, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta.
Takoma -alakonsernin lopetettujen toimintojen tulos tilikaudella, mukaan lukien konserniliikearvon kirjaaminen pois konsernin taseesta, olivat yhteensä –1,6 milj. euroa. Vertailukauden myytyjen ja lopetettujen liiketoimintojen tulokseen 2,4 milj. euroa sisältyy Takoman -segmentin tappio –1,3 milj. euroa sekä Flexin Security Oy:n myyntiin liittyvä lopullinen lisäkauppahinta 3,7 milj. euroa.
| milj. euroa | 2017 | 2016 |
|---|---|---|
| Tulos myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista | –1,6 | 2,4 |
Takoma -segmentin tulos
| milj. euroa | 1.11.2016– 21.3.2017 |
1.11.2015– 31.10.2016 |
|---|---|---|
| Tuotot | 2,1 | 10,2 |
| Kulut | –2,8 | –11,5 |
| Tulos ennen veroja | –0,7 | –1,3 |
| Verot | 0,0 | 0,0 |
| Tulos verojen jälkeen | –0,7 | –1,3 |
| Takoman nettovarallisuuden kirjaaminen pois | –0,9 | |
| taseesta | ||
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | –1,6 | –1,3 |
Takoma -segmentin rahavirrat konkurssihetkeen saakka
| milj. euroa | ||
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | -0,4 | 1,1 |
| Investointien rahavirta | 0,0 | -0,1 |
| Rahoituksen rahavirta | 0,0 | -0,4 |
| Rahavirrat yhteensä | -0,4 | 0,6 |
| milj. euroa | 21.3.2017 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1,6 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2,2 |
| Vaihto-omaisuus | 1,6 |
| Laskennalliset verosaamiset | 0,0 |
| Muut varat | 0,7 |
| Rahavarat | 0,5 |
| Myydyt velat | –8,5 |
| Nettovarallisuus | –1,9 |
| Rahana saatu vastike | 0,0 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | –0,5 |
| Yritysmyyntien nettorahavirta | –0,5 |
Panostaja Oyj lunasti Flexim Groupin vähemmistöosakkaiden osakkeet, jonka jälkeen Panostajan omistusosuus Flexim Group Oy:sta nousi 100 %:n.
Selog Group Oy lunasti koko vähemmistön osuuden ja kirjasi ne omiksi osakkeiksi. Panostajan omistusosuus Selog -konsernista on järjestelyn jälkeen 100 %:a.
Kotisun Group lunasti ennen yhtiöiden myyntiä tytäryhtiönsä Kotivo Oy:n vähemmistön osakkeet.
Seuraavassa taulukossa on esitetty omistusosuuksien muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin yhteensä:
| Omistusosuuden muutoksen vaikutus voittovaroihin | –341 |
|---|---|
| Saatu tai maksettu vastike | –1 123 |
| Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien osuus | 782 |
| 1 000 euroa | 2018 |
Grano Group toteutti maksullisen osakeannin yrityskauppojen yhteydessä hankittujen yhtiöiden avainhenkilöille. Panostaja Oyj osti kahden vähemmistöosakkaan omistuksessa olleet Grano Group Oy:n osakkeet. Järjestelyjen jälkeen Panostajan omistusosuus Grano -konsernista on 52,8 %.
Panostaja Oyj lunasti Megaklinikka Groupin vähemmistöosakkaan osakkeet, jonka jälkeen Panostajan omistusosuus Megaklinikka -konsernista nousi 79,8 %:n.
Suomen Helasto Oy lunasti koko vähemmistön osuuden ja kirjasi ne omiksi osakkeiksi. Panostajan omistusosuus Helasto -konsernista on järjestelyn jälkeen 100 %:a.
Seuraavassa taulukossa on esitetty omistusosuuksien muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin yhteensä:
| 1 000 euroa | 2017 |
|---|---|
| Luovutettu tai saatu määräysvallattomien omistajien osuus | –232 |
| Saatu tai maksettu vastike | –921 |
| Omistusosuuden vähennyksen vaikutus voittovaroihin | –1 153 |
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Myyntivoitot liiketoimintakaupoista | 0 | 67 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 954 | 83 |
| Saadut avustukset | 42 | 59 |
| Muut tuotot | 1 866 | 776 |
| Yhteensä | 2 862 | 985 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 20. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista, osakeperusteiset maksut mukaan lukien, on esitetty liitetieto kohdassa 35. Lähipiiritapahtumat.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 927 (1 622) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 2 043 (1 810). Vertailuvuoden luvut sisältävät KotiSun -konsernin palveluksessa olleen henkilöstön (422).
Muutettu *)
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 66 190 | 43 795 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 12 229 | 8 113 |
| Muut henkilösivukulut | 2 519 | 2 519 |
| Yhteensä | 80 938 | 54 040 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 0 |
| Koneet ja kalusto | 4 660 | 2 869 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 0 | 0 |
| Kehitysmenot | 270 | 198 |
| Aineettomat oikeudet | 2 823 | 2 760 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 1 768 | 1 428 |
| Yhteensä | 9 521 | 7 255 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Koneet ja kalusto | 129 | 0 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 3 000 | 0 |
| Kehitysmenot | 0 | 0 |
| Aineettomat oikeudet | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Yhteensä | 3 129 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä hyödykeryhmittäin: |
||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 4 789 | 2 869 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0 | 0 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Liikearvo | 3 000 | 0 |
| Kehitysmenot | 270 | 198 |
| Aineettomat oikeudet | 2 823 | 2 760 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 1 768 | 1 428 |
| Yhteensä | 12 650 | 7 255 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja | ||
| romutukset Vuokrakulut |
236 8 783 |
49 7 776 |
| Ulkopuoliset palvelut | 11 580 | 10 002 |
| Muut kuluerät | 11 438 | 10 061 |
| Yhteensä | 32 037 | 27 888 |
| Tilintarkastuspalkkiot | 205 | 112 |
| Muut palkkiot | 358 | 339 |
| Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä, jatkuvat toiminnot |
563 | 451 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusva roista |
8 | 4 |
| Valuuttakurssivoitot | 3 | 2 |
| Rahoitustuotot osakkuusyrityksiltä | 38 | 38 |
| Korkotuotot | 226 | 285 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavista rahoitusvaroista |
||
| Korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa | 0 | 0 |
| Rahoitusvaroista joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen |
0 | 0 |
| Yhteensä | 274 | 329 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
| Muutettu *) | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Valuuttakurssitappiot | 5 | 2 |
| Arvonalentumistappiot lainasaamisista | 285 | 193 |
| Korkokulut rahoitusleasingveloista | 548 | 128 |
| Korkokulut muista rahoitusveloista | 2 393 | 1 991 |
| Yhteensä | 3 231 | 2 313 |
*) Tilinpäätöksessä esitettyjä tuloslaskelmaa ja rahavirtaa koskevia vertailutietoja vuodelta 2017 on oikaistu johtuen siitä, että KotiSun alakonserni on esitetty myytynä toimintona.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuva vero | –1 764 | –2 547 |
| Edellisten tilikausien verot | 106 | 6 |
| Laskennalliset verot | –428 | 3 510 |
| Tuloverot yhteensä | –2 086 | 969 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | 2 691 | 7 530 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen tulovero | ||
| konsernin tuloksesta ennen veroja | –538 | –1 506 |
| Verovapaat tulot | 754 | 1 334 |
| Vähennyskelvottomat kulut | –1 332 | –808 |
| Liikearvon arvonalentumiset | –600 | |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
–219 | –374 |
| Aiemmin vähennyskelvottomien kulujen verovaikutus |
2 270 | |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö |
–51 | |
| Laskennallisen veron muutos Suomen vero kannan muuttuminen |
0 | 0 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 70 | 56 |
| Kauden väliaikaiset erot | –170 | |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | –3 | |
| Verot tuloslaskelmassa | –2 086 | 969 |
Vertailuvuoden tiedoista ei ole erotettu myytyjen liiketoimintojen lukuja.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos on oikaistu oman pääoman ehtoisen hybridilainan koron määrällä.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | –2 442 | –1 274 |
| Myydyt toiminnot | 26 511 | 3 411 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 24 069 | 2 137 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko (verovaikutus huomioon ottaen) |
0 | –337 |
| Osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
24 069 | 1 800 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko | ||
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen |
||
| Laimennusvaikutuksella oikaistua | ||
| osakekohtaista tulosta laskettaessa käytettävä tulos |
24 069 | 1 800 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 52 533 | 52 533 |
| josta yhtiön hallussa | 391 | 471 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu kes kim. lukumäärä, 1 000 kpl |
52 125 | 52 082 |
| Osakeperusteiset maksut, 1 000 kpl | 168 | 36 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo |
52 293 | 52 118 |
| euroa | 2018 | 2017 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | –0,047 | –0,031 |
| Laimennettu | –0,047 | –0,031 |
| Tulos/ osake myydyistä ja lopetetuista liiketoiminnoista |
||
| Laimentamaton | 0,509 | 0,066 |
| Laimennettu | 0,507 | 0,066 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista |
||
| Laimentamaton | 0,462 | 0,035 |
| Laimennettu | 0,460 | 0,035 |
| Muut aineettomat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | Aineettomat oikeudet | Kehitysmenot | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2017 | 100 881 | 21 854 | 1 705 | 8 577 | 133 016 |
| Lisäykset | 34 | 157 | 777 | 968 | 1 936 |
| Vähennys | –10 | –118 | –128 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 15 077 | 3 492 | 353 | 133 | 19 055 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | –11 977 | –1 133 | –45 | –13 155 | |
| Liiketoimintakauppa | 0 | ||||
| Siirto fuusio | –127 | –2 | –129 | ||
| Siirto taseryhmien välillä | –2 | 2 050 | 1 045 | 3 093 | |
| Kurssierot | 0 | ||||
| Hankintameno 31.10.2018 | 104 005 | 24 241 | 4 885 | 10 558 | 143 688 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2017 | –6 167 | –13 570 | –1 417 | –3 663 | –24 817 |
| Tilikauden arvonalentumiset | –3 000 | –3 000 | |||
| Tilikauden poistot | –2 823 | –270 | –1 768 | –4 861 | |
| Vähennykset | 0 | ||||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 0 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | 376 | 25 | 401 | ||
| Liiketoimintakauppa | 0 | ||||
| Siirto fuusio | –5 | –5 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 1 | 1 | |||
| Arvonalentuminen | 0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2018 | –9 167 | –16 017 | –1 687 | –5 410 | –32 281 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2018 | 94 838 | 8 223 | 3 198 | 5 148 | 111 407 |
| Hankintameno 1.11.2016 | 84 509 | 16 639 | 1 627 | 7 095 | 109 870 |
|---|---|---|---|---|---|
| Lisäykset | 704 | 78 | 1 176 | 1 958 | |
| Vähennys | –4 | –11 | –15 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 18 600 | 4 565 | 646 | 23 811 | |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | –2 224 | –169 | –2 393 | ||
| Liiketoimintakauppa | –327 | –327 | |||
| Siirto fuusio | 115 | 115 | |||
| Siirto taseryhmien välillä | 0 | ||||
| Kurssierot | –2 | –2 | |||
| Hankintameno 31.10.2017 | 100 881 | 21 854 | 1 705 | 8 577 | 133 016 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2016 | –6 103 | –10 823 | –1 219 | –3 645 | –21 790 |
| Tilikauden poistot | –2 760 | –198 | –1 428 | –4 386 | |
| Vähennykset | |||||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | |||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | –64 | 129 | 65 | ||
| Liiketoimintakauppa | 34 | 34 | |||
| Siirto fuusio | 467 | 467 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | –116 | 909 | 793 | ||
| Arvonalentuminen | 0 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2017 | –6 167 | –13 570 | –1 417 | –3 663 | –24 817 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2017 | 94 714 | 8 284 | 288 | 4 914 | 108 199 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Grano | 67,0 | 67,0 |
| Carrot | 7,9 | |
| Oscar | 7,1 | |
| CoreHW | 3,4 | 3,4 |
| Helakeskus | 3,0 | 6,0 |
| Megaklinikka | 2,6 | 2,6 |
| KL-Varaosat | 1,9 | 1,9 |
| Selog | 1,6 | 1,6 |
| Heatmasters | 0,3 | 0,3 |
| KotiSun | 12,0 | |
| Yhteensä | 94,8 | 94,7 |
Liikearvon arvonalentumistestaus on tilikaudella suoritet tu 30.9. tilanteesta. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyt töarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perus tuvat konsernin johdon näkemykseen seuraavan kolmen vuoden kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttu jat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudelleen järjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudel leenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkastelu hetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
-
-
Käyttöarvoa laskettaessa Granon liikevaihdon odo tetaan kasvavan orgaanisesti. Granon liikevoiton odote taan parenevan ennustejaksolla toimintojen tehostamisen seurauksena. KL-Varaosien, Selogin ja Helakeskuksen liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan maltilli sesti ennustejaksolla. Hyggan liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan oman klinikan kävijämäärien maltil lisen kasvun ja toiminnan tehostamisen seurauksen sekä lisenssiliiketoiminnan kasvun jatkumisen seurauksena. Heatmastersin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kas vavan volyymin maltillisen kasvun ja Suomen toimintojen tehostamisen seurauksena. CoreHW:n liikevaihdon odo tetaan kasvavan ja suhteellisen kannattavuuden nousevan merkittävästi vuoden 2018 tasosta. Carrotin liikevaihdon odotetaan kasvavan melko voimakkaasti ja kannattavuu den paranevat merkittävästi vuoden 2018 tasosta. Oscarin liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan ja kannattavuu den säilyvän hyvällä tasolla.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%):
Grano 7,6 % (7,5 %), Carrot 9,7 % (-), Oscar 11,0 % (-), Hygga 10,3 % (10,2 %), Helakeskus 7,8 % (7,7 %), KL-Varaosat 8,7 % (8,6 %), Selog 9,1 % (9,0 %), Heat masters 10,4 % (10,4 %) ja CoreHW 8,3 % (8,3 %).
Yhtiön jatkuvassa testauksessa testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut niiden kirjanpitoar voa suurempi kaikissa muissa yksiköissä paitsi Helakes kuksessa.
Rakentamisen yleisesti hyvästä kehityksestä huolimatta Helakeskus-segmentin liikevaihdon ja liikevoiton kehi tys on tilikaudella ollut ennakoitua heikompaa. Osana liikearvon arvonalentumistestausta Panostaja on käynyt läpi Helakeskus-segmentin näkymiä sekä toimintaan ja lii ketoimintaympäristöön liittyviä muita oletuksia. Helakes kus-segmentin arvonalentumistestien perusteella Helakes kus-segmentin konserniliikearvoa on kirjattu alas 3,0 milj. eurolla. Helakeskus-segmentille jäljelle jäävän liikearvon määrä on 3,0 milj. euroa.
Kohtuulliset muutokset muiden kuin Helakeskuksen testauslaskelmissa käytetyissä parametreissä eivät johda siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Korkotason nykyhet ken alhaisuudesta johtuen on kuitenkin selvää, että kor kojen noustessa myös arvonalentumistestausten herkkyys kasvaa.
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Toimitilat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset | Ennakko maksut käyttö omaisuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.11.2017 | 1 170 | 147 | 46 534 | 280 | 2 182 | 50 313 |
| Lisäykset | 9 034 | 3 027 | 12 061 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 259 | 259 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | –12 584 | –12 584 | ||||
| Vähennykset | –976 | –147 | –440 | –1 | –33 | –1 597 |
| Siirto fuusio | –192 | 2 | –190 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 349 | 3 | –3 419 | –3 067 | ||
| Kurssierot | –48 | –48 | ||||
| Muut muutokset | 103 | 103 | ||||
| Hankintameno 31.10.2018 | 194 | 0 | 43 015 | 282 | 1 759 | 45 250 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2017 | –179 | 0 | –25 743 | –209 | –947 | –27 078 |
| Tilikauden poistot | 0 | –4 660 | –4 660 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | –5 | –5 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | 4 350 | 4 350 | ||||
| Vähennykset | 0 | –531 | 1 | –530 | ||
| Siirto fuusio | 186 | 186 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 0 | |||||
| Kurssierot | 12 | 12 | ||||
| Muut muutokset | 0 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2018 | –179 | 0 | –26 391 | –208 | –947 | –27 725 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2018 | 15 | 0 | 16 624 | 74 | 812 | 17 525 |
| Hankintameno 1.11.2016 | 194 | 417 | 36 332 | 294 | 119 | 37 356 |
| Lisäykset | 11 818 | 1 969 | 13 787 | |||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 976 | 147 | 3 723 | 14 | 218 | 5 078 |
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | –417 | –6 158 | –28 | –10 | –6 613 | |
| Vähennykset | –672 | –114 | –786 | |||
| Siirto fuusio | 1 400 | 1 400 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 61 | 61 | ||||
| Kurssierot | 30 | 30 | ||||
| Muut muutokset | ||||||
| Hankintameno 31.10.2017 | 1 170 | 147 | 46 534 | 280 | 2 182 | 50 313 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2016 | –179 | 0 | –23 598 | –270 | 0 | –24 047 |
| Tilikauden poistot | –5 583 | –5 583 | ||||
| Yrityksen myynnin tai lopetuksen vaikutus | 3 526 | 28 | 3 554 | |||
| Vähennykset | –9 | –9 | ||||
| Siirto fuusio | –20 | –20 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 33 | –947 | –914 | |||
| Kurssierot | –33 | –33 | ||||
| Muut muutokset | –26 | –26 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2017 | –179 | 0 | –25 743 | –209 | –947 | –27 078 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2017 | 991 | 147 | 20 791 | 71 | 1 235 | 23 234 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 4 037 | 3 759 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 350 | 278 |
| Lisäykset | 1 | 0 |
| Vähennykset | –3 248 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 1 140 | 4 037 |
Spectra Oy on Panostaja -konsernin 39,0 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden tulokseen.
Ecosir Group Oy on Panostaja Oyj:n 38,6 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Tulos perustuu tilikauden
tulokseen, osakkuusyhtiön tulosta oikaistaan IFRS säännösten mukaisella liikearvon poistolla.
PE Kiinteistörahasto I Ky:n yhtiömiehet päättivät tilikaudella 2012 purkaa rahaston. Purkuprosessi on edelleen kesken.
Juuri Partners Oy Juuri Rahasto I Ky hallinnointiyhtiö. Juuri Rahasto I Ky suomalaisia pk-yrityksiä rahoittava pääomarahasto. Rahaston strategiana on rahoittaa ja tukea mm. yritysten kasvua, investointeja ja poikkeustilanteita kuten sukupolvenvaihdoksia. Panostaja luopui omistuksesta tilikauden 2018 aikana. Panostajan omistusosuus Juuri Partners Oy:sta oli 20 prosenttia.
| 31.10.2018 | Kotipaikka | Omistusosuus | Varat | Oma pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Spectra Oy | Lohja | 39,0 % | 1 523 | 320 | 1 203 | 6 401 | 256 |
| Ecosir Group Oy | Espoo | 38,6 % | 1 270 | 676 | 594 | 4 052 | 515 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 4 644 | 2 171 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 226 | 534 |
| Muut saamiset | 3 655 | 4 068 |
| Yhteensä | 8 525 | 6 772 |
Panostaja Oyj:llä on muissa saamisissa saaminen konsernin johtoryhmältä 1,2 milj. euroa liittyen palkitsemisjärjestelmään. Palkitsemisjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset: | ||
| Tilikauden alussa 1.11. | 534 | 713 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuneet lisäykset |
0 | 0 |
| Lisäykset | 0 | 40 |
| Vähennykset | –308 | –219 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 226 | 534 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta vat rahoitusvarat |
||
| Tilikauden alussa 1.11. | 0 | 0 |
| Käyvän arvon muutokset | ||
| realisoitunut | ||
| realisoitumaton | ||
| Lisäykset | 11 000 | |
| Vähennykset | 0 | |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 11 000 | 0 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää Fennian Varainhoito Oy:n Kassa -varainhoitosalkkuun. Salkku koostuu pääosin lyhyen koron rahastoista sekä sijoituksista yrityslainarahastoihin. Rahasto on vähäriskinen ja sijoitus on nostettavissa haluttuna ajankohtana. Tilikauden lopussa rahastossa oli 11,0 milj. euroa sijoituksia.
| 1 000 euroa | Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot Arvonalentumistappiot |
Muut erät | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 1.11.2016 | 1 218 | 5 756 | 6 974 | |
| Merkitty tuloslaskelmaan | 4 198 | 156 | 4 354 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | ||||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | ||||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2017 | 5 416 | 0 | 5 912 | 11 328 |
| Merkitty tuloslaskelmaan | 219 | –128 | 90 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | ||||
| Ostetut liiketoiminnot | ||||
| Myydyt liiketoiminnot | –4 965 | –4 965 | ||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | ||||
| Kurssierot | ||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | ||||
| 31.10.2018 | 670 | 0 | 5 784 | 6 454 |
| 1 000 euroa | Käyvän arvon kohdistukset |
Verotuksen erisuuruiset poistot |
Myydyt liiketoiminnot | Muut erät | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.11.2016 | 2 611 | 0 | 0 | 2 611 | |
| Merkitty tuloslaskelmaan | –298 | 1 131 | 833 | ||
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | 1 051 | 105 | 1 156 | ||
| Myydyt liiketoiminnot | 21 | 21 | |||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | |||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | |||||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2017 | 3 364 | 1 236 | 21 | 0 | 4 621 |
| Merkitty tuloslaskelmaan | –489 | 1 052 | –21 | 542 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||||
| Ostetut liiketoiminnot | 635 | 635 | |||
| Myydyt liiketoiminnot | –143 | –143 | |||
| Verokannan muutoksesta johtuva oikaisu | |||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | |||||
| Siirto erien välillä | –1 176 | 1 176 | 0 | ||
| Kurssierot | |||||
| Kirjattu suoraan omaan pääomaan | |||||
| 31.10.2018 | 2 334 | 3 321 | 0 | 5 655 |
Tytäryhtiöiden vahvistetusta tappioista on kirjattu yhteensä 0,7 milj. euron verosaaminen. Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu tytäryhtiöiden vahvistetusta tappioista yhteensä 4,7 milj. eurosta. Johdon arvion mukaan tytäryritysten vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset pystytään hyödyntämään käyttäen arvioitua verotettavaa tuloa, joka perustuu tytäryrityksien hyväksyttyihin liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhenevat vuosien 2019–2027 aikana.
| Muu vaihto-omaisuus Yhteensä |
34 9 474 |
0 12 698 |
|---|---|---|
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 5 164 | 8 424 |
| Keskeneräiset tuotteet | 937 | 781 |
| Aineet ja tarvikkeet | 3 339 | 3 493 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
Yhteensä konsernissa on tilikaudelle 2018 kirjattu kuluksi 89 tuhatta euroa (130 vuonna 2017), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 29 667 | 28 374 |
| Lainasaamiset | 422 | 488 |
| Siirtosaamiset | 3 824 | 6 473 |
| Saamiset osakkuusyhtiöiltä | 0 | 782 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
547 | 1 160 |
| Muut saamiset | 322 | 1 140 |
| Yhteensä | 34 783 | 38 418 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 26 308 | 24 879 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 2 137 | 2 758 |
| 31–180 päivää erääntyneet | 899 | 298 |
| 181–360 päivää erääntyneet | 242 | 87 |
| Yli vuoden erääntyneet | 81 | 352 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 29 667 | 28 374 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 139 tuhatta euroa (209 tuhatta euroa vuonna 2017). Arvonalentumiset ovat kohdistuneet yli vuoden erääntyneisiin laskuihin sekä sellaisten yritysten saataviin, joista on tehty konkurssi- tai saneerauspäätös.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 143 | 91 |
| Vuosialennukset | 600 | 1 486 |
| Ennakot | 877 | 1 635 |
| Muut | 2 203 | 3 261 |
| Yhteensä | 3 823 | 6 473 |
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| Yhteensä | 19 348 | 19 466 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 19 348 | 19 466 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Konserni maksoi toukokuussa 2017 kokonaisuudessaan pois vuonna 2013 liikkeeseen lasketun 7,5 milj. euron suuruisen oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina).
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksaman määrän siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää lisäksi vaihtovelkakirjalainan oman pääoman komponentin.
Tilikaudella 2018 eikä vertailukaudella 2017 ei ole toteutettu osakeantia.
Tilikaudella 2018 eikä vertailukaudella 2017 ole toteutettu osakemerkintöjä.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä.
Tilikauden 2018 lopussa omia osakkeita oli 390 756 kappaletta (470 512 kappaletta).
Yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 15.12.2017 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 36 261 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 15.12.2017 yhteensä 13 333 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 1.2.2018 ja hallituksen päätöksen mukaisesti 2.3.2018 yhteensä 10 638 kappaletta, 1.6.2018 yhteensä 10 000 sekä 7.9.2018 9 524 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Tilikaudelta 2017 maksettiin osinkoa 2,1 milj. euroa (0,04 euroa osakkeelta). Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 1,8 milj. euroa.
Tilikaudelta 2016 maksettiin osinkoa 2,1 milj. euroa (0,04 euroa osakkeelta). Tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot olivat 4,2 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 55 411 | 89 126 |
| Rahoitusleasingvelat | 7 842 | 3 176 |
| Muut lainat | 607 | 1 760 |
| Yhteensä | 63 860 | 94 062 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat |
||
| Pitkäaikaisten rahoituslainojen lyhennykset | 11 927 | 13 343 |
| Muut lainat rahoituslaitoksilta | 4 477 | 4 156 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 32. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Rahoitusleasingvelat 2 387 1 620 Yhteensä 18 790 19 119
Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2018 oli 2,1 % (31.10.2017: 2,2 %). Konsernin rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä olivat 67 338 tuhatta euroa. Tästä 64 438 tuhatta euroa ovat vaihtuvakorkoisia ja 2 900 tuhatta euroa kiinteäkorkoisia. Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Hygga-konsernin 1,1 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset nettovelat/käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
| Lyhennykset | LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTA | RAHOITUSLEASINGVELAT | MUUT LAINAT | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
| < 1 vuotta | 12 293 | 13 555 | 2 387 | 1 620 | 4 477 | 24 | |
| 1–2 vuotta | 45 988 | 37 848 | 1 827 | 783 | 0 | 0 | |
| 2–3 vuotta | 3 041 | 46 969 | 1 827 | 755 | 446 | 0 | |
| 3–4 vuotta | 3 984 | 3 769 | 1 826 | 755 | 0 | 0 | |
| 4–5 vuotta | 1 411 | 1 994 | 1 826 | 756 | 0 | 0 | |
| > 5 vuotta | 1 944 | 187 | 535 | 127 | 24 | 4 156 |
CoreHW-konsernin 2,4 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset nettovelat/käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
Helasto-konsernin 2,5 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset velat/käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta. Tähän lainaan liittyy myös kovenanttiehto, jossa tarkastellaan Panostaja -konsernin tunnuslukua korolliset nettovelat/käyttökate sekä omavaraisuusaste. Kovenanttiehto korolliset nettovelat/käyttökate ei toteutunut tilinpäätöshetkellä. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
Carrot Group Oy:n 3,6 milj. euron lainoihin liittyy kovenanttiehto omavaraisuusaste sekä tunnusluku korolliset nettovelat/käyttökate. Yhtiö ei saavuttanut tilinpäätöshetkellä vaadittua kovenanttiehtoa. Rahoittajalta on saatu kuitenkin ennen tilikauden vaihdetta suostumus siihen, että rahoittaja ei eräännytä kyseisiä lainoja kovenattirikkomuksen johdosta.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 404 | 300 |
| Ostovelat | 11 988 | 15 702 |
| Siirtovelat | 13 384 | 17 096 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 10 445 | 8 830 |
| Yhteensä | 36 221 | 41 928 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 8 831 | 8 413 |
| Palkkajaksotukset | 1 495 | 1 827 |
| Korkojaksotukset | 286 | 55 |
| Verojaksotukset | 14 | 323 |
| Tyel-jaksotukset | 1 637 | 1 897 |
| Muut erät | 1 121 | 4 581 |
| Yhteensä | 13 384 | 17 096 |
Konsernissa ei ollut tilikaudella eikä vertailukaudella takuuvarauksia eikä tappiollisia sopimuksia.
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 1–3 vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan kolmen vuoden aikana, painottuen kuitenkin ensimmäiseen 12 kuukauteen. Konsernissa ei ollut kirjattuja takuuvarauksia tilikaudella eikä vertailukaudella.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain: |
||
| Vuoden kuluessa | 2 741 | 1 775 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
7 943 | 3 215 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 632 | 128 |
| Yhteensä | 11 316 | 5 118 |
| Rahoitusleasingvelkojen tulevat rahoituskulut | –1 088 | –322 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 10 228 | 4 796 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti |
||
| Vuoden kuluessa | 2 386 | 1 620 |
| Yhtä vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
7 307 | 3 049 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 535 | 127 |
| Yhteensä | 10 228 | 4 796 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita ja kalustoa.
Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten, sekä ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Siksi niiden käypää arvoa ei ole määritetty liitetietoihin.
Muiden jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen saamisten ja velkojen käyvät arvot on määritetty diskonttaamalla niiden tulevat rahavirrat tasepäivänä käyttäen markkinakorkoja, jolla yhtiö saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöspäivänä, tai saamisten kohdalla markkinakorkoja, joilla yhtiö voisi myöntää vastapuolelle lainaa tilinpäätöspäivänä.
Käypään arvoon taseessa arvostettujen erien käyvän arvon määrittämisestä on kerrottu liitetiedossa 33.
| 1 000 euroa | Liite | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahavarat |
Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 8 525 | 8 525 | 8 525 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 226 | 226 | 226 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 30 411 | 30 411 | 30 411 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 11 000 | 38 937 | 226 | 0 | 50 163 | 50 163 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 63 253 | 63 253 | 63 538 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 607 | 607 | 607 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | 0 | |||
| Korolliset velat | 28 | 18 790 | 18 790 | 18 790 | |||
| Ostovelat | 29 | 11 988 | 11 988 | 11 988 | |||
| Muut velat | 29 | 18 | 7 073 | 7 091 | 7 091 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | 18 | 0 | 0 | 101 712 | 101 730 | 102 015 |
| 2017 Tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
Lainat ja | Myytävissä olevat | Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut |
Tase-erien | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | rahoitusvarat ja velat | muut saamiset | rahavarat | rahoitusvelat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 6 772 | 6 772 | 6 772 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 534 | 534 | 534 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 30 784 | 30 784 | 30 784 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 22 | 0 | 0 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 0 | 37 557 | 534 | 0 | 38 091 | 38 091 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 92 302 | 92 302 | 92 456 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 1 760 | 1 760 | 1 760 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 0 | 0 | 0 | |||
| Korolliset velat | 28 | 19 119 | 19 119 | 19 119 | |||
| Ostovelat | 29 | 15 702 | 15 702 | 15 702 | |||
| Muut velat | 29 | 23 | 8 806 | 8 829 | 8 829 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | 23 | 0 | 0 | 137 689 | 137 712 | 137 866 |
| KÄYVÄT ARVOT RAPORTOINTIKAUDEN LOPUSSA 31.10.2018 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | ||
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||
| Koronvaihtosopimukset | |||||
| Korkorahasto-osuudet | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| Rahoitusarvopaperit | 11 000 | ||||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 226 | ||||
| Yhteensä | 11 000 | 226 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
|||||
| Koronvaihtosopimukset | 18 | ||||
| Yhteensä | 0 | 18 | 0 |
| 1 000 euroa | 31.10.2017 | ||
|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||
| Koronvaihtosopimukset | |||
| Korkorahasto-osuudet | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||
| Rahoitusarvopaperit | |||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 534 | ||
| Yhteensä | 0 | 0 | 534 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
|||
| Koronvaihtosopimukset | 23 | ||
| Yhteensä | 0 | 23 | 0 |
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Rahastosijoitukset arvostetaan perustuen rahastoyhtiöiden arvostusraportteihin. Johdannaiset arvostetaan käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmään.
Tason 3 käyvät arvot perustuvat muuhun kuin markkinoilta saatavaan hintaan, ja saattavat sisältää johdon tekemiä arvioita.
Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahavarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla. Siksi niitä ei ole sisällytetty käyvänarvonhierakiaan.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Yrityskiinnitykset | 93 455 | 82 642 |
| Annetut pantit | 130 373 | 137 159 |
| Muut vastuut | 7 307 | 18 495 |
Annetut pantit sisältää pantatut tytäryhtiöosakkeet 129,9 milj. euroa. Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis- tai kirjanpitoarvoa.
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 11 685 | 10 246 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden | ||
| kuluttua | 23 141 | 22 215 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 748 | 2 651 |
| Yhteensä | 36 575 | 35 112 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 82 043 | 111 421 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö sekä tytär-, osakkuus ja yhteisyritykset. Määräysvaltaa ja huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävien yhtiöiden lisäksi vastaavaa valtaa käyttävät luonnolliset henkilöt. Määräysvaltaa ja huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden lisäksi yhtiön lähipiiriin kuuluvia henkilöitä ovat yhtiön ja sen emoyhtiön johtoon kuuluvat avainhenkilöt.
Avainhenkilöiksi katsotaan henkilöt, joilla on yhteisön toiminnan suunnittelua, johtamista ja valvontaa koskevat valtuudet ja vastuu. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.
Lähipiiriin kuuluvat myös avainhenkilöiden (ja määräys-/ vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden) läheiset perheenjäsenet. Perheenjäseniksi katsotaan mm. avio- tai avopuoliso sekä henkilön omat tai puolison lapset ja muut huollettavat. Perheenjäsenten (ja määräys-/vaikutusvaltaa käyttävien henkilöiden) ohella yhtiön lähipiiriin kuuluvat myös yhtiöt, joissa avainhenkilö tai perheenjäsen yksin tai yhdessä käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa.
Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johdon palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmät koostuvat rahapalkasta, luontoiseduista sekä osakepalkkiojärjestelmästä. Eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
Panostajalla oli käytössä tilikauden 2018 loppuun jatkuva osakepalkkiojärjestelmä, jossa siihen kuuluville johtoryhmän jäsenille voitiin myöntää palkkiona Panostajan osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tavoitteet asetettiin tilikauden pituisille ansaintajaksoille Panostaja-konsernin liikevoiton ja/tai muiden toiminnallisten tavoitteiden perusteella ja viiden (5) vuoden pituiselle ansaintajaksolle (vuodet 2014–2018) kumulatiivisen tulos per osake (EPS)-tunnusluvun perusteella.
Osakepalkkiojärjestelmä päättyi 31.10.2018, jonka seurauksena johtoryhmän jäsenille luovutetaan joulukuussa 2018 yhteensä 152 371 Panostajan osaketta. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
Johtoryhmän jäsenillä on tilinpäätöshetkellä
31.10.2018 henkilökohtaisessa tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuksessa yhteensä 1 250 000 kpl osakepalkkiojärjestelmään liittyvää Panostajan osaketta, jotka johtoryhmän jäsenet ovat sitoutuneet säilyttämään
| Nimi | Lainan määrä | Takaisinmaksuehdot | Korko |
|---|---|---|---|
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 509 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä | 0,250 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 340 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä | 0,250 |
| Minna Telanne | 166 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä | 0,250 |
| Miikka Laine | 166 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä | 0,250 |
| Yhteensä | 1 181 |
Myönnettyjen lainojen vakuutena on yhtiön osakkeita, joiden käypä arvo 31.10.2018 oli 1,2 milj. eroa.
Muiden lähipiirilainojen lainaehdot ovat seuraavat:
| Nimi | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Ecosir Group Oy | 0 | 497 Pääomalainat, jotka erääntyvät maksettavaksi kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2018 aikana. Ecosir Group Oy on velvollinen suorittamaan lainan pääoman ja sille kertyvän koron takaisinmaksus vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pää omalainojen määrä maksuhetkellä ylittää viimeiseksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tai sitä uudemman tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos lainan pääomaa tai korkoa yhtiön purkautuessa, selvitystilassa tai konkurssissa on maksamatta, se suoritetaan yhtiön kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiö ei ole antanut lainan pääoman tai sen sen koron maksamisesta vakuutta. |
omistuksessaan järjestelmän voimassaoloajan. Kannustinja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 550 000 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 300 000 kpl |
| Miikka Laine | 200 000 kpl |
| Minna Telanne | 200 000 kpl |
| Yhteensä | 1 250 000 kpl |
Johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta.
| Tilikauden lopussa | 1 181 | 1 678 |
|---|---|---|
| Tilikauden aikana saadut korkomaksut | –9 | –19 |
| Veloitetut korot | 9 | 19 |
| Lainojen takaisinmaksut ja arvonalentumiset | –497 | –370 |
| Tilikauden aikana myönnetyt lainat | 0 | 0 |
| Tilikauden alussa | 1 678 | 2 048 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 733 | 664 |
| Osakeperusteiset etuudet | 32 | 17 |
| Yhteensä | 765 | 680 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 236 | 226 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 195 | 181 |
| Toimitusjohtajan suoriteperusteinen työnanta - jan lakisääteinen eläkemeno |
41 | 43 |
| Toimitusjohtajan sijaisen suoriteperusteinen työnantajan lakisääteinen eläkemeno |
37 | 34 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ala-Mello Jukka | 40 | 40 |
| Eero Eriksson | 20 | 20 |
| Tarkkonen Hannu | 5 | 20 |
| Pääkkönen Tarja | 20 | 20 |
| Virtanen Antti | 5 | 20 |
| Reponen Hannu-Kalle | 15 | 0 |
| Koskenkorva Mikko | 20 | 20 |
Panostaja Oyj:n yhtiökokous päätti 1.2.2018 hallituk sen kokouspalkkioiden maksamisesta, että noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palk kio kokonaisuudessaan rahana. Lisäksi Panostaja Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituk sen järjestäytymiskokouksessa toteuttaa yhtiökokouksen päätös hallituksen jäsenten palkkioista osakkeiden osalta siten, että palkkio toimitetaan neljä kertaa vuodessa aina osavuosikatsauksen/tilinpäätöksen julkistamista seuraava na päivänä.
Kotipaikka Osuus äänivallasta % Emoyrityksen omistusosuus-%
| Emoyritys | |||
|---|---|---|---|
| Panostaja Oyj | Tampere | ||
| Tytäryritykset | |||
| Brand Factory Finland Oy | Espoo | 52,8 | 52,8 |
| Carrot Akatemia Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Itä-Suomi Oy | Kuopio | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Joensuu Oy | Joensuu | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Jyväskylä Oy | Jyväskylä | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Keski-Uusimaa Oy | Hyvinkää | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Logistiikka Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Länsi-Suomi Oy | Pori | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Oulu Oy | Oulu | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Palvelut Group Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Palvelut Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Pirkanmaa Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Pohjanmaa Oy | Vaasa | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Pohjois-Suomi Oy | Oulu | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Rakennus Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Revolution Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Satakunta Oy | Turku | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Tampere Oy | |||
| Tampere | 63,0 | 63,0 | |
| Carrot Teollisuus Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Uusimaa Oy | Helsinki | 63,0 | 63,0 |
| Carrot Varsinais-Suomi Oy | Turku | 63,0 | 63,0 |
| Copynet Finland Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| CoreHW Group Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| CoreHW Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| CoreHW Semiconductor Oy | Tampere | 63,0 | 63,0 |
| Grano Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Grano 3D Oy | Turku | 52,8 | 52,8 |
| Grano Group Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Grano Diesel Oy | Helsinki | 52,8 | 52,8 |
| Heatmasters Group Oy | Tampere | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Lämpökäsittely | |||
| Finland Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Technology Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sp.zoo | Puola | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Scandinavia AB | Ruotsi | 80,0 | 80,0 |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KL-Varaosat Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| KfZ Nord Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 |
| As Grano Digital | Tallinna, Viro | 52,8 | 52,8 |
| Hygga Group Oy | Helsinki | 79,8 | 79,8 |
| Hygga Oy | Helsinki | 79,8 | 79,8 |
| Megakliniken AB | Tukholma, | ||
| Ruotsi | 79,8 | 79,8 | |
| Selog Group Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 |
| Selog Oy | Helsinki | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Arkistovoima Oy | Turku | 52,8 | 52,8 |
| Suomen Helakeskus Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Helasto Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 |
| Oscar Software Holdings Oy | |||
| Oscar Software Group Oy | Tampere | 55,0 | 55,0 |
| Tampere | 55,0 | 55,0 | |
| Oscar Software Oy | Tampere | 55,0 | 55,0 |
Alakonsernien tytäryhtiöiden omistusosuudet on taulu kossa esitetty Panostajan alakonsernin emoyhtiön omis tusosuuden mukaisena. Tarkemmat tiedot alakonsernien tytäryhtiöiden omistussuhteista on esitetty kunkin alakon sernin tilinpäätöksessä.
-
Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä avoinna olevia riitatai oikeustapauksia, joihin liittyen konserniin voisi kohdis tua merkittäviä vaateita.
Panostaja myi omistuksensa Ecosir Groupista. Kotimaisen terveysteknologian sekä kaupunkiratkaisujen vienti ulko maille kiihtyy entisestään, kun Ecosir Groupin liiketoimin ta siirtyy kansainvälisen sijoittajaryhmän pääomistukseen. Ecosir Group Oy:n toimitusjohtaja Mauri Leponen jatkaa yhtiön osakkaana ja toimitusjohtajana. Panostaja kirjaa myynnistä noin 1,4 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja marraskuun 2018 tulokseen.
Panostaja tiedotti 8.11.2018, että Panostajan sijoituskoh teen Granon nykyinen toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen on jäämässä eläkkeelle myöhemmin informoitavana ajan kohtana. Hän luopuu tuolloin Granon toimitusjohtajan tehtävistä.
Granon hallitus on 10.12.2018 nimittänyt Granon uudeksi toimitusjohtajaksi Mikko Moilasen.
Panostaja Oyj teki ensimmäisen vähemmistösijoituksen sa sijoittamalla Gugguu Oy:n osakkeisiin ja aloittaen yrittäjien omistajakumppanina. Gugguu on vuonna 2012 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa korkealaa tuisia lastenvaatteita ekologisista sekä laadukkaista mate riaaleista. Yhtiön tuotteita ovat lasten sisä- ja ulkovaatteet sekä lasten asusteet. Panostajan omistusosuus yhtiöstä on järjestelyn jälkeen 43 %.
| 1 000 euroa | Liite | 1.11.17– 31.10.18 |
1.11.16– 31.10.17 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.1 | 42 680 | 153 |
| Henkilöstökulut | 1.2 | –2 859 | –1 419 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.3 | –69 | –72 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.4 | –2 406 | –2 775 |
| LIIKEVOITTO/TAPPIO | 37 345 | –4 113 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.5 | –3 153 | –103 |
| VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIN | |||
| PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 34 192 | –4 216 | |
| Tuloverot | 1.6 | –2 679 | 0 |
| TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO | 31 513 | –4 216 | |
| 1 000 euroa | Liite | 31.10.18 | 31.10.17 |
|---|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1 | 58 | 53 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2 | 175 | 128 |
| Sijoitukset | 2.3 | 37 726 | 42 278 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 37 959 | 42 458 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.4 | 14 563 | 12 354 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.5 | 1 947 | 2 853 |
| Rahoitusarvopaperit | 2.6 | 11 000 | 0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 141 | 4 903 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| YHTEENSÄ | 30 652 | 20 111 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 68 611 | 62 569 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.10.18 | 31.10.17 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | 2.7 | ||
| Osakepääoma | 5 569 | 5 569 | |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
16 614 | 16 545 | |
| Edellisten tilikausien voitto/tappio | 7 083 | 13 384 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 31 513 | –4 216 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 65 470 | 35 973 | |
| VIERAS PÄÄOMA | 2.8 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 42 | 22 358 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 3 099 | 4 238 | |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 3 141 | 26 596 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 68 611 | 62 569 |
| 1 000 euroa | 1.11.17– 31.10.18 |
1.11.16– 31.10.17 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden voitto/-tappio | 31 513 | –4 216 |
| Oikaisut: | –35 295 | 197 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 69 | 72 |
| Myyntivoitot | –41 262 | 0 |
| Myyntitappiot | 79 | 0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 3 153 | 125 |
| Verot | 2 679 | 0 |
| Saamisten luottotappio-oikaisut | –13 | 0 |
| MUUTOKSET | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten | ||
| muutos | 1 585 | –1 731 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos | –759 | 240 |
| Korot ja muut rahoituskulut | –542 | –1 374 |
| Korko- ja muu rahoitustulot | 175 | 508 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | –3 323 | –6 376 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | –3 323 | –6 376 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnint aineell.ja ainett.hyödykk | –128 | 0 |
| Investoinnint tytäryrityksiin | –4 582 | –4 026 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöihin | 0 | 0 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | –3 | –12 |
| Aineell ja aineett hyöd luovutustulot | 27 | 0 |
| Tytäryritysten myynnin luovutustuotot | 43 066 | 31 |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutus tulot | 3 | 0 |
| Sisäisten saamisten nettomuutos | –420 | –1 562 |
| Myönnetyt lainat | –2 891 | –98 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 28 | 431 |
| Saadut osingot | 1 521 | 5 482 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | 36 621 | 245 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Omien osakkeiden hankinta ja myynti | 69 | 66 |
| Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos | 272 | 222 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | 0 | |
| Lainojen nostot | 2 316 | |
| Lainojen takaisinmaksut | –22 316 | –7 500 |
| Maksetut osingot | –2 084 | –2 081 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | –24 060 | –6 977 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 9 238 | –13 108 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 903 | 18 011 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 9 238 | –13 108 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 14 141 | 4 903 |
Panostaja-konsernin emoyhtiö on Panostaja Oyj, kotipaikka Tampere. Panostaja-konsernin konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteesta Kalevantie 2, 33100 Tampere.
Tilikauden ja edellisen tilikauden luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 v |
|---|---|
| Liikearvo | 5–10 v |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 v |
| Rakennukset | 20–40 v |
| Koneet ja kalusto | 3–10 v |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 v |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 41 262 | 0 |
| Saadut tuet | 0 | 10 |
| Muut | 1 418 | 143 |
| 42 680 | 153 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 2 370 | 1 137 |
| Eläkekulut | 402 | 196 |
| Muut henkilösivukulut | 87 | 86 |
| 2 859 | 1 419 | |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin: |
||
| Toimihenkilöitä | 9 | 9 |
Tilikauden 2018 henkilöstökuluja kasvatti KotiSun -irtaantumiseen liittynyt sijoituskohteen avainhekilöille maksettu palkkio.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 1 | 3 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 27 | 29 |
| Koneet ja kalusto | 41 | 40 |
| 69 | 72 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut kulut sisäinen | 58 | 44 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 406 | 490 |
| Markkinointikulut | 133 | 195 |
| Tietohallintokulut | 105 | 129 |
| Asiantuntijapalvelukulut | 1 484 | 1 750 |
| Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappio | 79 | 0 |
| Vuokrakulut | 142 | 167 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 2 406 | 2 775 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 57 | 26 |
| Oheispalvelut | 0 | 2 |
57 27
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 521 | 5 482 |
| Muilta | 25 | 66 |
| Osinkotuotot yhteensä | 1 546 | 5 548 |
| Muut korkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 424 | 317 |
| Muilta | 141 | 54 |
| Muut korkotuotot yhteensä | 565 | 371 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 63 | 72 |
| Muilta | 11 | |
| Muut rahoitustuotot yhteensä | 63 | 83 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 627 | 454 |
| Korkokulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0 | |
| Muille | 413 | 961 |
| Korkokulut yhteensä | 413 | 961 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 13 | 2 411 |
| Muilta | 108 | 104 |
| Muut rahoituskulut yhteensä | 120 | 2 515 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 533 | 3 475 |
| Konserniosuuksien arvonalentumiset | 4 600 | 2 443 |
| Osakkeiden ja osuuksien arvonalennus | 193 | 186 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –3 153 | –103 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta ja aik. kausilta | 2 679 | 0 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 01.11. | 59 | 59 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 59 | 59 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | –53 | –51 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | –1 | –3 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 5 | 6 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 01.11. | 372 | 405 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 38 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | –5 | –34 |
| Hankintameno 31.10. | 405 | 372 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | –325 | –296 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | –27 | –29 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 53 | 47 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 431 | 465 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 38 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | –5 | –34 |
| Hankintameno 31.10. | 464 | 431 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. Sumu-poistot 01.11.–31.10. |
–378 –28 |
–347 –32 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 58 | 53 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 01.11. | 748 | 748 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 90 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | –2 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 836 | 748 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | –654 | –614 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | –41 | –40 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 141 | 94 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 01.11. | 34 | 34 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 34 | 34 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | 0 | 0 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 34 | 34 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 782 | 748 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 90 | 34 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | –2 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 870 | 782 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | –654 | –614 |
| Sumu-poistot 01.11.–31.10. | –41 | –40 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 175 | 128 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 38 106 | 36 157 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 5 182 | 4 422 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | –6 503 | –2 474 |
| Hankintameno 31.10. | 36 785 | 38 106 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. Lisäykset 1.11.–31.10. |
3 858 0 |
3 858 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | –3 038 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 820 | 3 858 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 314 | 489 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 12 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | –193 | –186 |
| Hankintameno 31.10. | 121 | 314 |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 42 278 | 40 504 |
| Lisäykset 01.11.–31.10. | 5 183 | 4 433 |
| Vähennykset 01.11.–31.10. | –9 734 | –2 660 |
| Hankintameno 31.10. | 37 726 | 42 278 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pääomalainasaamiset saman konsernin yrityksiltä |
3 393 | 1 528 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 3 529 | 5 205 |
| Lainasaamiset | 4 641 | 2 121 |
| Muut saamiset | 3 000 | 3 500 |
| 14 563 | 12 354 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä | 221 | 123 |
| Myyntisaamiset | 24 | 5 |
| Muut saamiset | 68 | 6 |
| Pääomalainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä | 0 | 365 |
| Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä | 0 | 262 |
| Muut lainasaamiset | 367 | 296 |
| Korkosaaminen saman konsernin yrityksiltä | 51 | 6 |
| Siirtosaamiset | 1 216 | 1 791 |
| 1 947 | 2 853 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Korkosaamiset | 86 | 24 |
| Takoman konkurssipersien jako-osuudet | 0 | 921 |
| Edelleenlaskutettavat kulut | 1 051 | 769 |
| Grano Group Oy, aiheeton varainsiirtovero | 0 | 6 |
| Työttömyysvakuutusjaksotus | 8 | 0 |
| Kulujen jaksotukset | 72 | 71 |
| 1 216 | 1 791 | |
| 2.6. Rahoitusarvopaperit | ||
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Edelleenlaskutettavat kulut | 11 000 | 0 |
| 2.7. Oma pääoma 1 000 euroa |
2018 | 2017 |
| Osakepääoma 1.11. Osakepääoma 31.10. |
5 569 5 569 |
5 569 5 569 |
| Ylikurssirahasto 1.11.–31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | ||
| 1.11. | 16 545 | 16 479 |
| Johtoryhmän palkitseminen omina osakkeina | 27 | 17 |
| Hallituspalkkiot omina osakkeina | 42 | 49 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | ||
| 16 614 | 16 545 | |
| 9 168 | 15 286 | |
| 0 | 179 | |
| –2 084 | –2 081 | |
| 31.10. Edellisten tilikausien voitto/-tappio 1.11. Vanhentunut osingonjakovelka Osingonjako Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. |
7 083 | 13 384 |
| 31 513 | –4 216 | |
| Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä |
65 470 | 35 973 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| 2.8.1 Pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 22 316 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 3 |
| 3 | 22 319 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 39 | 39 |
| 39 | 39 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 42 | 22 358 |
| 2.8.2 Lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat Muut velat |
117 29 |
345 30 |
| Siirtovelat | 2 951 | 3 733 |
| 3 096 | 4 107 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 2 | 1 |
| Ostovelat | 2 | 1 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | 0 | 130 |
| 0 | 130 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 163 | 152 |
| Tulospalkkiojaksotukset | 103 | 119 |
| Kiinteistörahaston purkuennakko | 0 | 3 038 |
| Korkojaksotukset | 6 | 27 |
| Grano Group Oy lisäkauppahinta | 0 | 396 |
| Verojaksotus | 2 679 | 0 |
| 2 951 | 3 733 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 3 099 | 4 238 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 3 730 | 4 482 |
| Osakkuusyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 1 145 | 1 145 |
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 156 | 156 |
| Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa | 537 | 622 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 65 |
| Muut annetut pantit | ||
| Omien velkojen vakuudeksi | 6 | 6 |
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden ja edellisten tilikausien voitto 38 596 504,68 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 613 590,25, euroa ovat 55 210 094,93 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osakkeenomistajille osinkoa 0,05 euroa osakkeelta.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön
taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 4 700 000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka.
| Tampereella 12. päivänä joulukuuta 2018 | TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ | ||
|---|---|---|---|
| Jukka Ala-Mello puheenjohtaja |
Mikko Koskenkorva | Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. | |
| Eero Eriksson | Tarja Pääkkönen | Markku Launis KHT |
Lauri Kallaskari KHT PricewaterhouseCoopers Oy |
| Kalle Reponen | Tilintarkastusyhteisö |
Juha Sarsama Toimitusjohtaja
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Panostaja Oyj:n (y-tunnus 0585148-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2017– 31.10.2018. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13 Liiketoiminnan muut kulut.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksit täisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
1,9 miljoonaa euroa |
|---|---|
| Olennaisuuden mää - rittämisessä käytetty vertailukohde |
1 % tilikauden 2018 liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Valitsimme olennaisuuden määrittämisessä käytettäväksi vertailukohteeksi liikevaihdon, koska liikevaihto on käsityksemme mukaan tilin päätöksen lukijoiden yleisesti käyttä - mä vertailukohta arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Panostaja-konsernin rakenteen, toimi alan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Emoyhtiön lisäksi tarkastuksemme laajuuteen ovat si sältyneet konsernin kaikki Suomen tytäryhtiöt. Konsernin liikevaihto muodostuu merkittäviltä osin näistä tytäryh tiöistä. Lisäksi suoritimme kohdennettuja tarkastustoi menpiteitä Puolan tytäryhtiössä. Muihin tytäryhtiöihin ei katsota liittyvän olennaisen virheellisyyden riskiä konser nitilinpäätöksen kannalta.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikko ja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilin päätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuk sessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
-
-
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitusha kuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
| Katso konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 18 Aineettomat | Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien |
|---|---|
| hyödykkeet. | arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: |
| Panostaja-konsernin taseessa 31.10.2018 on liikearvoa 94,8 miljoonaa | Tarkastimme yhtiön käyttämän käyttöarvon laskentamallin oikeellisuuden |
| euroa, joka on 45 % konsernin kokonaisvaroista. Arvonalentumistestausta | vertaamalla mallia IAS 36: Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin |
| varten liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. | vaatimuksiin sekä tarkastamalla laskelmien matemaattisen oikeellisuuden; |
| Yhtiö testaa liikearvon arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä | Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden |
| siitä, että arvo saattaa olla alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran | määrittämiseen liittyvää prosessia ja vertasimme ennusteita hallituksen |
| vuodessa. Arvonalentumistestauksessa verrataan taseessa olevaa liikear - |
hyväksymiin budjetteihin ja strategialukuihin; |
| von määrää kerrytettävissä olevaan raha määrään. Kerrytettävissä olevat | |
| rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa, joka liittyy arvioihin tulevista rahavirrois - |
|
| ta, kuten liikevaihdon ja kustannusten kehityksestä, sekä diskonttokoron | |
| määrittämiseen. | |
| Liikearvon testauksessa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista | Arvioimme johdon käyttämien ennusteiden luotettavuutta muun muassa |
| ja tasearvon merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuk | liikevaihdon kasvun ja liikevoiton kehittymisen osalta vertaamalla aikai - |
| sen kannalta keskeinen seikka. | sempien vuosien ennusteita toteumiin; |
| Arvioimme johdon laatimassa herkkyyslaskelmassa käytettyjen oletusten | |
| asianmukaisuutta; | |
| Laskelmissa käytettyjen diskonttokorkojen tarkastamisessa käytimme | |
| apuna PwC:n arvonmääritykseen erikoistuneita asiantuntijoita. Diskont - |
|
| tokorkojen määrittämisessä käytettyjä komponentteja verrattiin soveltuvin | |
| osin ulkopuolisiin yleisesti hyväksyttyihin tietolähteisiin; ja | |
| Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 18 esitettyjen tietojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta. |
|
| Yrityshankinnat ja -myynnit | |
| Katso konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 6 Hankitut | Tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi seuraavia toimenpiteitä: |
| liiketoiminnat, liitetieto 7 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit ja lope - |
|
| tukset sekä liitetieto 23 Laskennalliset verosaamiset ja -velat. | |
| Konsernirakenteessa on tapahtunut tilikaudella useita muutoksia yrityshan - |
Yrityshankintojen yhteydessä olemme perehtyneet kauppakirjoihin, |
| kintojen ja -myyntien myötä. Panostaja on hankkinut tilikaudella määräys - |
käyneet läpi hankitun kohteen varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ja |
| vallan sekä Carrot että Oscar Software -konserneista ja myynyt omistuk | niiden taustalla olevat oletukset sekä arvioineet hankintamenolaskelmien |
| sensa KotiSun -konsernista. | teknistä oikeellisuutta. |
| Yrityshankinnoissa hankitun kohteen varat ja velat arvostetaan hankin - |
Yritysmyynnin yhteydessä olemme perehtyneet kauppakirjoihin ja arvioi - |
| ta-ajankohdan käypiin arvoihin, mihin liittyy johdon arvioita. | neet myyntituloksen laskennan teknistä oikeellisuutta ja esittämistapaa. |
| KotiSun -konsernin myynti on esitetty rivillä tulos myydyistä ja lopetetuista | Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6, 7 ja 23 |
| liiketoiminnoista konsernin tuloslaskelmalla. Konsernin myyntituloksen esittä - |
esitettyjen tietojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta. |
| minen on edellyttänyt johdolta merkittävää harkintaa myytyihin liiketoimin - |
|
| toihin kohdistetun veron osalta. | |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvostus | |
| Katso emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto 2.3 Sijoitukset | Tarkastustoimenpiteisiimme kuului seuraavia toimenpiteitä: |
| Panostaja Oyj:n tilinpäätöksessä 31.10.2018 taseen sijoituksiin | Arvioimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden määrit - |
| sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden arvo on 36,8 miljoonaa euroa. | tämiseen liittyvää prosessia, laskentaperiaatteita ja keskeisiä oletuksia; |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvo on määritetty käyttöarvolaskelmien avulla. | Arvioimme johdon käyttämien ennusteiden luotettavuutta muun muassa |
| liikevaihdon kasvun ja liikevoiton kehittymisen osalta vertaamalla aikai - |
|
| sempien vuosien ennusteita toteutuneisiin; | |
| Tytäryhtiöosakkeiden määrä emoyhtiön taseessa on merkittävä ja | Hyödynsimme diskonttokorkojen asianmukaisuuden arvioinnissa PwC:n |
| arvostuksen sisältyy merkittävää johdon harkintaa. | arvonmääritykseen erikoistuneita asiantuntijoita; ja |
| Testasimme arvostuslaskelmien matemaattista oikeellisuutta. |
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuu della odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimin taa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan
lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 7.3.2000 alkaen yhtäjaksoisesti 19 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että • toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tampereella 17.12.2018 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari Markku Launis KHT KHT
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 52 533 110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 390 756 kappaletta (tilikauden alussa 470 512 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 0,8 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Yhtiökokouksen 31.1.2017 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 15.12.2017 yhtiön johdolle osakepalkkioina yhteensä 36 261 kappaletta osakkeita. Yhtiö luovutti hallituksen jäsenille 15.12.2017 yhteensä 13 333 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna. Panostaja luovutti yhtiökokouksen 1.2.2018 ja hallituksen päätöksen mukaisesti 2.3.2018 yhteensä 10 638 kappaletta, 1.6.2018 yhteensä 10 000 sekä 7.9.2018 9 524 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna.
Yhtiön osakkeet on julkisesti noteerattu vuodesta 1989. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 1. helmikuuta 2018 Tampereella. Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5), ja valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvälle toimikaudelle hallitukseen valittiin uudelleen Jukka Ala-Mello, Eero Eriksson, Mikko Koskenkorva, Tarja Pääkkönen sekä uutena jäsenenä Kalle Reponen.
Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Markku Launis toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä 2019. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Lauri Kallaskari.
Yhtiökokous vahvisti esitetyn tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2016–31.10.2017 ja päätti, että päättyneeltä tilikaudelta osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,04 euroa osakkeelta.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallitus valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona tai pääomanpalautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä 4 700 000 euroa. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. Yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pidetään ennallaan ja että valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 40 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille kullekin 20 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia (1 %) yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti (1 %) yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti edelleen, että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan Verohallinnon vahvistaman kulloisenkin matkakorvausperusteen enimmäismäärän mukaisena.
Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä siten, että hankittavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 200 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,9 % yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä NASDAQ Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää, miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus kumoaa edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.1.2017 annetun omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen. Valtuutus on voimassa 1.8.2019 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Yhtiön hallitus piti välittömästi yhtiökokouksen päätyttyä järjestäytymiskokouksen, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaksi Eero Eriksson.
Panostaja Oyj:n osakkeen päätöskurssi vaihteli tilikauden aikana 0,88 euron (alin noteeraus) ja 1,21 euron (ylin noteeraus) välillä. Osakkeiden osakevaihto tarkastelujaksolla oli 9 374 954 kappaletta, mikä edustaa 18,0 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun 2018 päätöskurssi oli 1,00 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo lokakuun 2018 lopussa oli 52,1 milj. euroa (47,5 milj. euroa). Yhtiöllä oli lokakuun 2018 lopussa 4 487 osakkeenomistajaa (4 095).
| Alin, € | Ylin,€ | Osakeanti oikaistu vaihto kpl |
% -osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| 2018 | 0,88 | 1,21 | 9 374 954 | 18,0 |
| 2017 | 0,82 | 0,98 | 7 863 788 | 15,1 |
| 2016 | 0,81 | 1,04 | 5 959 389 | 11,5 |
| 2015 | 0,77 | 0,94 | 6 508 111 | 12,7 |
| 2014 | 0,69 | 0,91 | 7 908 686 | 15,4 |
| 2013 | 0,66 | 0,86 | 3 814 701 | 7,4 |
| 2012 | 0,73 | 1,05 | 5 725 530 | 11,1 |
| 2011 | 0,97 | 1,51 | 3 841 477 | 7,7 |
| 2010 | 1,32 | 1,75 | 5 301 507 | 11,2 |
| 2009 | 0,89 | 1,4 | 8 108 040 | 17,5 |
| Osakkeita kpl % -osakkeista | Osakkeita kpl % -osakkeista | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Treindex Oy | 6 186 200 | 11,78 % | 11 Kumpu Minna | 982 170 1,87 % | ||
| 2 | Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö | 12 Porkka Harri | 822 379 1,56 % | ||||
| Ilmarinen | 4 259 000 | 8,11 % | 13 Lähitapiola Keskinäinen V | 674 000 1,28 % | |||
| 3 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia | 3 468 576 | 6,60 % | 14 Pravia Oy | 632 500 1,20 % | ||
| 4 | Op-Henkivakuutus Oy | 3 231 483 | 6,15 % | 15 Koskenkorva Pekka | 583 502 1,11 % | ||
| 5 | Koskenkorva Maija | 2 847 542 | 5,42 % | 16 Hyvät Lehder Rsm Oy | 497 263 0,95 % | ||
| 6 | Koskenkorva Matti | 2 658 903 | 5,06 % | 17 Pentti Kalervo | 430 000 0,82 % | ||
| 7 | Koskenkorva Mauno | 1 340 769 | 2,55 % | 18 Malkavaara Kari | 408 203 0,78 % | ||
| 8 | Koskenkorva Mikko | 1 286 055 | 2,45 % | 19 Panostaja Oyj | 390 756 0,74 % | ||
| 9 | Johtopanostus Oy | 1 030 000 | 1,96 % | 20 Hietanen Teijo | 378 330 0,72 % | ||
| 10 Malo Hanna | 982 207 | 1,87 % | 33 089 459 62,99 % | ||||
| Muut osakkeenomistajat Yhteensä |
18 374 027 | ||||||
| 52 533 110 |
| Osakemäärä | Omistajia kpl | Osakkeita/ääniä % | kpl | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–1000 | 2 568 | 57,23 % | 1 073 195 | 2,04 % |
| 1001–10000 | 1 585 | 35,32 % | 5 344 711 | 10,42 % |
| 10001–100000 | 285 | 6,35 % | 7 245 674 | 13,79 % |
| 100001–1000000 | 34 | 0,76 % | 7 884 623 | 15,01 % |
| 1000001– | 15 | 0,33 % | 30 984 907 | 58,98 % |
| Yhteensä | 4 487 | 100,00 % | 52 533 110 | 100,25 % |
| joista hallintarekisteröityjä | 6 | 192 715 | 0,04 % | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 52 533 110 | 100,00 % |
| Sektoriluokka | Omistajia kpl | % | Osakkeita/ääniä kpl | % |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 130 | 3,42 % | 10 605 726 | 20,19 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,29 % | 7 900 779 | 15,04 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,02 % | 4 259 000 | 8,11 % |
| Kotitaloudet | 4 318 | 96,23 % | 29 463 560 | 56,09 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 10 | 0,22 % | 96 892 | 0,18 % |
| Ulkomaat | 15 | 0,33 % | 14 438 | 0,03 % |
| Yhteensä | 4 487 | 100,00 % | 52 340 395 | 99,63 % |
| Hallintarekisteröityjä | 6 | 192 715 | 0,37 % | |
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 52 533 110 | 100,00 % |
Kalevantie 2, 33100 Tampere [email protected] www.panostaja.fi @PanostajaOyj PanostajaOyj
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.