Quarterly Report • Feb 5, 2019
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Caverion Oyj:n Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2018
Vahva parannus koko vuoden kassavirrassa, kannattavuuden käänne etenee
Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu. Vuoden 2017 luvut on oikaistu IFRS 15:n vaikutuksilla.
* Lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti.
| Milj. e | 10–12/18 | 10–12/17 | Muutos | 1–12/18 | 1–12/17 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilauskanta | 1 494,3 | 1 491,0 | 0,2 % | 1 494,3 | 1 491,0 | 0,2 % |
| Liikevaihto | 587,6 | 592,3 | -0,8 % | 2 204,1 | 2 275,8 | -3,2 % |
| Oikaistu käyttökate | 11,0 | -5,2 | 53,4 | 25,8 | 106,7 % | |
| Oikaistu käyttökateprosentti, % | 1,9 | -0,9 | 2,4 | 1,1 | ||
| Käyttökate | -1,3 | 10,3 | -8,8 | 3,8 | ||
| Käyttökateprosentti, % | -0,2 | 1,7 | -0,4 | 0,2 | ||
| Liikevoitto | -8,7 | 2,5 | -35,9 | -26,6 | -35,2 % | |
| Liikevoittoprosentti, % | -1,5 | 0,4 | -1,6 | -1,2 | ||
| Tilikauden tulos | -15,8 | -1,4 | -48,1 | -27,0 | -78,4 % | |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e | -0,12 | -0,02 | -0,40 | -0,24 | -66,0 % | |
| Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja |
53,7 | 66,9 | -19,7 % | 21,6 | -8,7 | |
| Käyttöpääoma | -54,6 | -30,8 | -77,0 % | |||
| Korollinen nettovelka | 6,9 | 64,0 | -89,2 % | |||
| Nettovelat/Käyttökate* | 0,2 | 2,9 | ||||
| Velkaantumisaste, % | 2,7 | 27,2 | ||||
| Omavaraisuusaste, % | 30,2 | 25,8 | ||||
| Henkilöstö kauden lopussa | 14 950 | 16 216 | -7,8 % |
* Lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Hallitus ehdottaa 25.3.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,05 euroa osakkeelta.
"Vuoteen 2020 ulottuvan strategiamme ensimmäisen kokonaisen toteutusvuoden jälkeen "Kuntoon"-vaiheen tulokset ovat tulossa näkyviin. Oikaistu käyttökatteemme yli kaksinkertaistui ja oli 53,4 (25,8) milj. euroa tammi– joulukuussa. Neljännen vuosineljänneksen oikaistu käyttökate oli 11,0 (-5,2) milj. euroa eli 1,9 (-0,9) prosenttia liikevaihdosta. Siihen vaikutti edelleen suuri määrä alaskirjauksia ja kuluja vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitetuista vanhoista projekteista.
Parantunut kassavirtamme oli vuoden kohokohta. Operatiivinen kassavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja parani 21,6 (-8,7) milj. euroon vuonna 2018, vaikka siihen vaikutti elokuussa maksettu 40,8 milj. euron Saksan kilpailuoikeudellinen sakko. Lukuun ottamatta kyseistä sakkoa ja siihen liittyviä kuluja, operatiivinen kassavirtamme parani olennaisesti 72,3 milj. eurolla viime vuoteen verrattuna.
Liikevaihto vuonna 2018 oli 2 204,1 (2 275,8) milj. euroa, laskua 3,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Huomioiden toteutetut divestoinnit, liikevaihtomme oli viime vuoden tasolla paikallisissa valuutoissa mitattuna. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia, kun taas Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laski 5,6 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 587,6 (592,3) milj. euroa. Paikallisissa valuutoissa mitattuna liikevaihto kasvoi 0,5 prosenttia ja Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi edelleen 1,5 prosenttia.
Oikaistu käyttökateprosenttimme parani neljännes neljännekseltä vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Molemmat liiketoimintayksiköt paransivat vuonna 2018 suhteellista kannattavuuttaan viime vuodesta. Palvelutliiketoiminnan kannattavuus parani odotustemme mukaisesti. Palveluiden saadut tilaukset ovat kehittyneet hyvin ja olemme saaneet useita tärkeitä kestoltaan pitkäaikaisia facility management -sopimuksia. Palvelutliiketoimintamme vuoden 2018 yleisen suorituksen parannuksen sekä myyntiin ja digitalisaatioon tekemiemme investointien seurauksena tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset.
Vaikka paransimmekin olennaisesti suoritustamme Projektit-liiketoiminnassa kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, sen kannattavuus koko vuodelta jäi tappiolliseksi kannattamattomien vanhojen projektien vuoksi. Vuoden 2018 loppuun mennessä vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitettuja projekteja oli hieman yli 10 prosenttia projektien tilauskannastamme. Odotamme tämän luvun olevan vain muutamia prosentteja vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä. Olen tyytyväinen, että havaitsemme samanaikaisesti parempaa ja tasaisempaa kannattavuutta uusissa projekteissamme. Lisäksi sovimme riskilistaltamme kaksi kolmesta suuresta Teollisuuden ratkaisuiden projektista vuoden aikana. Välimiespäätöksen viivästymiseen perustuvan päivitetyn riskiarvioinnin seurauksena kirjasimme neljännellä vuosineljänneksellä 4,4 milj. euron saamisten alaskirjauksen vuoden 2018 riskilistamme kolmanteen suureen projektiin. Odotan Projektit-liiketoimintamme parantavan tulostaan merkittävästi vuonna 2019, vaikka jäljellä on edelleen projektiriskejä erityisesti vanhoissa projekteissa.
Strategiamme mukaisesti myimme kolme ydinstrategiaamme kuulumatonta yksikköä vuoden 2018 lopussa ja vuoden 2019 alussa. Näihin kuuluivat Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan myynnit sekä pienten tytäryhtiöidemme divestoinnit Puolassa ja Tšekissä. Divestointien jälkeen Caverionilla on toimintaa kymmenessä maassa Euroopassa. Teimme myös yhden yritysoston neljännellä vuosineljänneksellä palveluliiketoimintamme vahvistamiseksi. Jetitek Oy:n osto laajentaa palveluitamme kylmätekniikassa.
Divisioonittain tarkasteltuna, Suomi ja Itävalta tekivät edelleen vahvaa kannattavuutta neljännellä vuosineljänneksellä. Teollisuuden ratkaisuiden tulos oli myös vahva lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä. Ruotsi kehittyi edelleen myönteisesti, kuten myös Palvelut-liiketoiminta Saksassa ja Norjassa. Vanhojen projektien alaskirjaukset ja uudelleenjärjestelyt heikensivät edelleen Saksan kokonaissuoritusta. Tanskassa ja Itä-Euroopassa uudelleenjärjestelytoimiamme jatkettiin, mikä vaikutti niiden kannattavuuteen vuosineljänneksellä viime vuoteen verrattuna.
Taloudellinen asemamme on vahvistunut vuoden aikana, mikä mahdollistaa nyt investointeja digitalisaatioon ja mahdollisia pienehköjä yritysostoja Palveluiden avainalueille. Nettovelkamme oli ainoastaan 6,9 milj. euroa joulukuun lopussa ja Nettovelat/Käyttökate-suhdelukumme oli 0,2x. Uudelleenrahoitimme myös pankkilainamme ja nostamattomat luottolimiittisopimuksemme helmikuun 2019 alussa.
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotto vaikuttaa taloudellisiin lukuihimme vuoden 2019 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien. Olemme muuntaneet nykyiset taloudelliset tavoitteemme vastaamaan IFRS 16:n vaikutuksia. Taloudellisten tavoitteiden vaatimustaso säilyy ennallaan.
Strategiamme "Kuntoon"-vaiheen toteutus jatkuu vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Samalla kun koemme vahvaa parantumista useilla alueilla Palveluissa ja Projekteissa, virtaviivaistamme edelleen toimintojamme tietyissä divisioonissa. Odotan edelleen kannattavuutemme parantuvan selvästi vuonna 2019."
Toimialan megatrendit, kuten lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen, luovat edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina.
Palveluiden taustalla olevan kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palvelujen ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia ylläpidon sekä huollon ja kunnossapidon ulkoistuksissa. Nähtävissä on suuntaus kohti tiiviimpää yhteistyötä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi pelkkien kustannussäästöjen sijasta. Kansainväliset asiakkaat hakevat yhtenäisiä, maiden rajat ylittäviä toimintamalleja, erityisesti Pohjoismaissa. Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta.
Projektien markkinoiden odotetaan pysyvän vakaina liike- ja toimistorakentamisen markkinasegmentissä. Hyvän kysynnän odotetaan jatkuvan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Talotekniikan kokonaistoimitusten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallien (PPP) asiakaskysyntä on kasvussa, pääasiassa riskienhallinnan ohjaamana. Hintakilpailun odotetaan kuitenkin pysyvän tiukkana. Alhaisen korkotason ja rahoituksen saatavuuden odotetaan edelleen tukevan investointeja. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö nostavat talotekniikan investointien kustannuksia.
Caverion arvioi, että konsernin Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto ja sen suhteellinen osuus konsernin koko liikevaihdosta kasvavat vuonna 2019, kun taas Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laskee. Konsernin oikaistu käyttökate vuonna 2019 on yli 120 milj. euroa. Tulosohjeistuksessa on huomioitu IFRS 16:n käyttöönotto vuonna 2019, mikä nostaa konsernin käyttökateprosenttia arviolta noin 2 prosenttiyksikköä vuositasolla.
Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä.
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2019 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan.
Vuonna 2018 merkittävät riskiprojektit sisälsivät kolme päättynyttä Suurta projektia Teollisuuden ratkaisuissa, joiden vaikutukset raportoitiin kategoriassa (2). Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut raportoitiin kategoriassa (4). Vuonna 2019 merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta.
Caverion soveltaa oikaistun käyttökatteensa tulosohjeistuksessa 2 prosentin vaihteluväliä.
Oikaistu käyttökate ‒ Vertailtavuuteen vaikuttavat erät
| Milj. e | 10–12/18 10–12/17 | 1–12/18 | 1–12/17 | |
|---|---|---|---|---|
| Käyttökate | -1,3 | 10,3 | -8,8 | 3,8 |
| Käyttökateprosentti, % | -0,2 | 1,7 | -0,4 | 0,2 |
| Käyttökatteeseen vaikuttavat erät | ||||
| - Alaskirjaukset, kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista riskiprojekteista | 4,4 | 1,7 | 9,3 | 27,1 |
| - Uudelleenjärjestelykulut | 3,1 | -4,9 | 5,3 | 7,3 |
| - Myyntivoitot ja -tappiot divestoinneista | 4,3 | -12,3 | 5,5 | -12,3 |
| - Muut erät* | 0,6 | 42,1 | ||
| Oikaistu käyttökate | 11,0 | -5,2 | 53,4 | 25,8 |
| Oikaistu käyttökateprosentti, % | 1,9 | -0,9 | 2,4 | 1,1 |
* Sisältäen Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut.
Caverion on tänään 5.2.2019 julkistanut pörssitiedotteella päivitetyt taloudelliset tavoitteensa. Uuden, 1.1.2019 voimaan tulleen IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin yksinkertaistetun takautuvan noudattamisen seurauksena Caverion muuntaa vuoden 2020 loppuun asti ulottuvat strategiset taloudelliset tavoitteensa IFRS 16 -laskentaperiaatteiden mukaisiksi. Caverion-konserni ei oikaise taloudellisia lukujaan IFRS 16:n voimaantulopäivää edeltäviltä kausilta. Muunnetut IFRS 16 taloudelliset tavoitteet (vuoden 2020 loppuun asti) päämuutoksineen on esitetty alla.
Kassakonversio (muuttumaton) = Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja / Käyttökate > 100 % Kannattavuus: Oikaistu käyttökate (EBITDA) yli 8 % liikevaihdosta (aikaisempi tavoite: käyttökate yli 6 % liikevaihdosta)
Velkaantuneisuus (muuttumaton): Nettovelat / Käyttökate* < 2,5x
Kasvu (muuttumaton):
Osinkopolitiikka (muuttumaton): tavoitteena on jakaa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen kuitenkin huomioiden kannattavuuden ja velkaantuneisuuden tason.
* Lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Vahvistetuissa laskentaperiaatteissa ei huomioida IFRS 16 standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä oikaisuja. Jos IFRS 16 -standardin aiheuttamia muutoksia noudatettaisiin laskennassa, tavoitetasoa muutettaisiin vastaavasti.
Tilinpäätöstiedotteesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus tiistaina 5.2.2019 klo 10 Suomen aikaa Hotelli Glo Kluuvissa (VideoWall-sali), Kluuvikatu 4, 2. kerros, Helsinki. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Tilaisuutta voi seurata myös puhelimitse soittamalla numeroon +358 (0)9 7479 0361 viimeistään klo 9.55 Suomen aikaa. Osallistumiskoodi puhelinkonferenssiin on "2066048 / Caverion". Tilaisuudesta on lisätietoa osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.
Vuosikatsaus, joka sisältää vuoden 2018 tilinpäätöksen, julkaistaan Caverionin verkkosivuilla ja IR App sovelluksessa suomeksi ja englanniksi viimeistään viikolla 9 helmikuussa 2019. Osa-/puolivuosikatsaukset julkaistaan 26.4., 24.7. ja 29.10.2019.
Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa on saatavilla Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App -sovelluksesta. Materiaalit voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Caverion järjestää pääomamarkkinapäivän Helsingissä 5.11.2019 klo 9.00 alkaen. Lisätietoja ohjelmasta julkaistaan lähempänä tapahtuman ajankohtaa.
Martti Ala-Härkönen, talousjohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 737 6633, [email protected] Milena Hæggström, sijoittajasuhdejohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 5581 328, [email protected] Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.caverion.fi
Yleinen markkinatilanne oli koko kauden myönteinen ja vakaa. Kysyntä kehittyi suotuisasti Suomen, Norjan ja Saksan markkinoilla. Ruotsissa aktiviteettitasot projekteissa osoittivat merkkejä asteittaisesta hidastumisesta. Teollisuuden ratkaisuiden divisioonassa markkina pysyi vakaana teollisuuden kunnossapitopalveluissa. Tanskan, Itä-Euroopan ja Itävallan markkinat säilyivät myös vakaina.
Palveluiden kysyntä jatkui edelleen vahvana. Nähtävissä on suuntaus kohti tiiviimpää yhteistyötä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi pelkkien kustannussäästöjen sijasta. Kansainväliset asiakkaat hakevat yhtenäisiä, maiden rajat ylittäviä toimintamalleja, erityisesti Pohjoismaissa. Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta.
Projektien markkinat olivat edelleen positiiviset. Asuinrakentamisen markkinasegmentissä oli viitteitä markkinan hidastumisesta. Caverionin kannalta merkityksellisempi liike- ja toimistorakentamisen markkinasegmentti pysyi kuitenkin vahvana. Talotekniikan kokonaistoimitusten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallien (PPP) asiakaskysyntä on ollut kasvussa, pääasiassa riskienhallinnan ohjaamana. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö nostavat talotekniikan investointien kustannuksia. Kasvukeskuksissa on ollut jonkin verran resurssipulaa projektinjohdosta ja asentajista.
Caverion sopi vuoden 2018 riskilistaltaan kaksi kolmesta suuresta Teollisuuden ratkaisuiden projektista vuoden 2018 aikana. Välimiespäätöksen viivästymiseen perustuvan päivitetyn riskiarvioinnin seurauksena Caverion kirjasi neljännellä vuosineljänneksellä 4,4 milj. euron saamisten alaskirjauksen vuoden 2018 riskilistansa kolmanteen ja viimeiseen suureen Teollisuuden ratkaisuiden projektiin.
Vaikka Caverion paransi vuonna 2018 olennaisesti suoritustaan Projekteissa kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, Projektit-liiketoiminnan kannattavuus jäi koko vuodelta tappiolliseksi. Caverion odottaa Projektitliiketoiminnan edelleen parantavan tulostaan vuonna 2019, vaikka jäljellä on edelleen projektiriskejä erityisesti vanhoissa projekteissa.
Vuonna 2019 Caverion huomioi oikaistun käyttökatteen laskennassa vain yhden Saksan riskiprojektin, jonka loppuun saattaminen on viivästynyt. Tämän lisäksi vuoden 2018 loppuun mennessä hieman yli 10 prosenttia Caverionin Projektit-liiketoiminnan tilauskannasta oli vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitettuja projekteja. Caverion odottaa tämän luvun olevan vain muutamia prosentteja vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä, kun yhtiön strategian Kuntoon-vaihe on päättymässä. Caverion arvioi, että jäljellä on edelleen projektiriskejä erityisesti vanhoissa projekteissa.
Lisätietoa projekti- ja muista riskeistä on esitetty kohdassa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät".
Konsernin joulukuun lopun tilauskanta oli 1 494,3 milj. euroa, kasvua 0,2 prosenttia edellisvuoden joulukuun lopusta (1 491,0 milj. euroa). Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 1,2 prosenttia. Tilauskannan raportointia muutettiin kaudella Ruotsin pitkäaikaisten palvelusopimusten raportoinnin harmonisoinnin vuoksi, mikä nosti kauden tilauskantaa 50,1 milj. eurolla. Harmonisonnissa pidempien sopimusten kiinteä osa on nyt otettu tilauskantaan mukaan koko sopimusjaksolta.
Palveluiden tilauskanta kasvoi viime vuoteen verrattuna. Projekteissa tilauskanta laski, mikä oli pääosin seurausta konsernin valikoivammasta lähestymistavasta projektiliiketoiminnassa. Caverion otti käyttöön tiukemman projektien tarjouslupaprosessin vuoden 2016 toisesta vuosineljänneksestä lähtien ja on sulkenut useita heikosti suoriutuvia projektiyksiköitä. Caverion keskittyi edelleen tarjousprosessiin tavoitteenaan parantaa projektikatteita, erityisesti uusissa Projektit-liiketoiminnan tilauksissa.
Loka-joulukuun liikevaihto oli 587,6 (592,3) milj. euroa. Liikevaihto laski 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihtoon vaikuttivat valuuttakurssivaihtelut ja Krantzin liiketoiminnan myynti vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä. Konsernin valikoivammalla projektiliiketoiminnan lähestymistavalla ja projektien alaskirjauksilla oli myös heikentävä vaikutus kehitykseen. Vuoden 2018 riskilistan kolmanteen ja viimeiseen suureen Teollisuuden ratkaisuiden projektiin tehty 4,4 milj. euron saamisten alaskirjaus vaikutti myös kauden liikevaihtoon. Edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto oli 595,4 milj. euroa eli kasvoi 0,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ruotsin kruunun muutosten vaikutus oli 6,7 milj. euroa, Norjan kruunun 0,6 milj. euroa ja Venäjän ruplan 0,4 milj. euroa.
Liikevaihto kasvoi Itävallassa, Suomessa, Norjassa ja Itä-Euroopassa, mutta laski muissa divisioonissa. Ruotsissa liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein oli viime vuoden tasolla. Saksan liikevaihto vuonna 2018 ei ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoteen, sillä Caverion myi Krantz-tuotemerkin alaisen tuoteliiketoimintansa Saksassa vuonna 2017.
Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 337,2 (337,2) milj. euroa loka-joulukuussa eli pysyi viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla, mutta kasvoi 1,5 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektitliiketoimintayksikön liikevaihto oli 250,4 (255,1) milj. euroa loka-joulukuussa eli laski 1,9 prosenttia tai 0,8 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna, mikä oli seurausta valikoivammasta tarjoustoiminnasta.
Loka-joulukuussa Palvelut-liiketoimintayksikön osuus oli 57,4 (56,9) prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikön 42,6 (43,1) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.
Tammi–joulukuun liikevaihto oli 2 204,1 (2 275,8) milj. euroa. Liikevaihto laski 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihtoon vaikuttivat valuuttakurssivaihtelut ja Krantzin liiketoiminnan myynti vuoden 2017 viimeisellä vuosineljänneksellä. Konsernin valikoivammalla projektiliiketoiminnan lähestymistavalla oli myös heikentävä vaikutus kehitykseen. Edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto oli 2 246,3 milj. euroa eli laski 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ruotsin kruunun muutosten vaikutus oli 28,7 milj. euroa, Norjan kruunun 10,9 milj. euroa ja Venäjän ruplan 2,7 milj. euroa.
Liikevaihto kasvoi Itävallassa, Suomessa ja Norjassa, mutta laski muissa divisioonissa. Itä-Euroopassa liikevaihto vertailukelpoisin valuutoin oli viime vuoden tasolla.Saksan liikevaihto vuonna 2018 ei ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoteen, sillä Caverion myi Krantz-tuotemerkin alaisen tuoteliiketoimintansa Saksassa vuonna 2017.
Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 1 213,0 (1 209,0) milj. euroa tammi–joulukuussa eli kasvoi 0,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta tai 2,5 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektitliiketoimintayksikön liikevaihto oli 991,1 (1 066,8) milj. euroa tammi–joulukuussa eli laski 7,1 prosenttia tai 5,6 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna, mikä oli seurausta valikoivammasta tarjoustoiminnasta.
Tammi–joulukuussa Palvelut-liiketoimintayksikön osuus oli 55,0 (53,1) prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikön 45,0 (46,9) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.
Konserni otti käyttöön uudet IFRS 15:n mukaiset laskentaperiaatteet liikevaihdon tuloutukselle 1.1.2018 alkaen. IFRS 15 -standardi edellyttää muuttuvan kauppahinnan osuuden tulouttamista ainoastaan siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei tuloutusta tarvitse peruuttaa. Aikaisempien tuloutusstandardien mukaisesti muuttuva kauppahinta tuloutettiin, kun sen toteutuminen arvioitiin todennäköiseksi. Näin ollen liikevaihtoa tuloutetaan muuttuvan kauppahinnan osalta IFRS 15:n mukaan varovaisemmin kuin aikaisempien tuloutusstandardien perusteella. Caverion julkisti 21.3.2018 erillisellä pörssitiedotteella IFRS 15:n vaikutuksilla oikaistut lukunsa.
Caverion otti käyttöön uuden tavan liiketoimintayksikköjen liikevaihdon raportointiin vuodesta 2018 alkaen. Aikaisemmin Caverion raportoi liikevaihtoa sopimusten luokittelun perusteella seuraavasti: Projektit-liiketoiminta koostui Suuret projektit – ja Tekninen asennus -liiketoiminta-alueista ja Palvelut-liiketoiminta koostui Tekninen huolto ja kunnossapito – sekä Managed Services -liiketoiminta-alueista. Vuodesta 2018 alkaen Caverion otti käyttöön liiketoimintayksikkökohtaisen seurannan perustuen tulosyksikkörakenteeseen, jossa kukin tulosyksikkö kuuluu joko Projektit - tai Palvelut-liiketoimintayksikköön. Uusi tulosyksikkörakenne mahdollistaa taloudellisen ohjauksen parantamisen Caverionissa. Caverion antaa uuden liiketoimintayksikkörakenteen vertailuluvut kullekin vuosineljännekselle tilikaudelta 2017. Uuden luokittelun perusteella Palvelut-liiketoimintayksikkö vastasi 53,1 prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikkö 46,9 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2017, kun taas aikaisemman luokittelun perusteella Palvelut-liiketoiminta vastasi 52,5 prosenttia ja Projektit-liiketoiminta 47,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2017.
| Liikevaihto, | 10–12/ | % | 10–12/ | % | Muutos | 1–12/ | % | 1–12/ | % | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. e | 2018 | 2017* | 2018 | 2017* | ||||||
| Norja | 107,9 | 18,4 % | 95,2 | 16,1 % | 13,3 % | 377,4 | 17,1 % | 367,0 | 16,1 % | 2,8 % |
| Tanska | 30,1 | 5,1 % | 37,5 | 6,3 % | -19,8 % | 129,2 | 5,9 % | 142,7 | 6,3 % | -9,5 % |
| Ruotsi | 123,8 | 21,1 % | 128,0 | 21,6 % | -3,2 % | 443,1 | 20,1 % | 492,2 | 21,6 % | -10,0 % |
| Saksa | 102,3 | 17,4 % | 121,7 | 20,6 % | -15,9 % | 436,7 | 19,8 % | 468,6 | 20,6 % | -6,8 % |
| Teollisuuden | ||||||||||
| ratkaisut | 55,9 | 9,5 % | 62,2 | 10,5 % | -10,2 % | 229,2 | 10,4 % | 248,3 | 10,9 % | -7,7 % |
| Suomi | 95,5 | 16,3 % | 81,1 | 13,7 % | 17,7 % | 336,3 | 15,3 % | 317,3 | 13,9 % | 6,0 % |
| Itävalta | 48,3 | 8,2 % | 45,3 | 7,6 % | 6,7 % | 176,8 | 8,0 % | 161,9 | 7,1 % | 9,2 % |
| Itä-Eurooppa | 23,7 | 4,0 % | 21,2 | 3,6 % | 11,9 % | 75,5 | 3,4 % | 77,8 | 3,4 % | -3,0 % |
| Konserni yhteensä |
587,6 | 100,0 % | 592,3 | 100,0 % | -0,8 % | 2 204,1 | 100,0 % | 2 275,8 | 100,0 % | -3,2 % |
| Palvelut | ||||||||||
| liiketoiminta yksikkö |
337,2 | 57,4 % | 337,2 | 56,9 % | 0,0 % | 1 213,0 | 55,0 % | 1 209,0 | 53,1 % | 0,3 % |
| Projektit liiketoiminta |
||||||||||
| yksikkö | 250,4 | 42,6 % | 255,1 | 43,1 % | -1,9 % | 991,1 | 45,0 % | 1 066,8 | 46,9 % | -7,1 % |
*2017-luvut IFRS 15 -oikaistuja
Oikaistu käyttökate oli 11,0 (-5,2) milj. euroa eli 1,9 (-0,9) prosenttia liikevaihdosta loka-joulukuussa. Loka-joulukuun käyttökate oli -1,3 (10,3) milj. euroa eli -0,2 (1,7) prosenttia liikevaihdosta.
Oikaistun käyttökatteen laskelmassa alaskirjaukset sekä kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista riskiprojekteista olivat yhteensä 4,4 milj. euroa million loka-joulukuussa. Konsernin Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Itä-Eurooppaan liittyvät uudelleenjärjestelykulut olivat 3,1 milj. euroa. Myyntivoitot ja -tappiot divestoinneista olivat yhteensä 4,3 milj. euroa. Nämä sisälsivät yhteensä 3,6 milj. euroa myyntitappiota ja transaktiokuluja Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan divestoinnista sekä 0,7 milj. euroa Krantzin divestointiin liittyviä myyntihinnan oikaisuja. Yhteensä 0,6 milj. euron muut erät sisälsivät Saksan kilpailuoikeudelliseen sakkoon liittyviä juridisia ja muita kuluja.
Divisioonittain tarkasteltuna, Suomi ja Itävalta tekivät edelleen vahvaa kannattavuutta neljännellä vuosineljänneksellä. Teollisuuden ratkaisuiden tulos oli myös vahva lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä. Ruotsi kehittyi edelleen myönteisesti, kuten myös Palvelut-liiketoiminta Saksassa ja Norjassa. Vanhojen projektien alaskirjaukset ja uudelleenjärjestelyt heikensivät edelleen Saksan kokonaissuoritusta. Tanskassa ja Itä-Euroopassa uudelleenjärjestelytoimia jatkettiin, mikä vaikutti niiden kannattavuuteen vuosineljänneksellä viime vuoteen verrattuna.
Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön liittyvät kulut laskivat 154,6 (163,1) milj. euroon ja ulkopuoliset palvelut nousivat 123,1 (116,5) milj. euroon loka-joulukuussa. Henkilöstökulut laskivat 2,8 prosenttia, ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 6,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Loka-joulukuun henkilöstökulut olivat yhteensä 232,8 (239,4) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 80,5 (75,6) milj. euroon. Konsernin ulkoiset asianajokulut liittyen Saksan kilpailuoikeudelliseen tutkintaan ja kolmeen Teollisuuden ratkaisuiden erikseen raportoituun projektiin olivat yhteensä 0,6 milj. euroa loka-joulukuussa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,2 (12,6) milj. euroa. Krantzin myyntiin liittyvä myyntivoitto on raportoitu liiketoiminnan muissa tuotoissa vuonna 2017 ja se oli 12,3 milj. euroa.
Oikaistu käyttökate oli 53,4 (25,8) milj. euroa eli 2,4 (1,1) prosenttia liikevaihdosta tammi–joulukuussa. Tammi– joulukuun käyttökate oli -8,8 (3,8) milj. euroa eli -0,4 (0,2) prosenttia liikevaihdosta.
Oikaistun käyttökatteen laskelmassa alaskirjaukset sekä kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista riskiprojekteista olivat yhteensä 9,3 milj. euroa tammi–joulukuussa. Konsernin Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Itä-Eurooppaan liittyvät uudelleenjärjestelykulut olivat 5,3 milj. euroa. Myyntivoitot ja -tappiot divestoinneista olivat yhteensä 5,5 milj. euroa. Nämä sisälsivät yhteensä 1,0 milj. euroa Leppävirran konepajan divestoinnista, yhteensä 3,6 milj. euroa myyntitappiota ja transaktiokuluja Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan divestoinnista sekä 0,9 milj. euroa Krantzin divestointiin liittyviä myyntihinnan oikaisuja. Muut erät olivat yhteensä 42,1 milj. euroa ja sisälsivät Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut.
Molemmat liiketoimintayksiköt paransivat suhteellista kannattavuuttaan vuonna 2018 viime vuodesta, ja useimmissa divisioonissa kehitys oli myönteistä. Suomi, Norja ja Itävalta tekivät edelleen hyvää kannattavuutta, ja Teollisuuden ratkaisut ja Ruotsi paransivat kannattavuuttaan selvästi. Ruotsi kehittyi edelleen myönteisesti, kuten myös Palvelut-liiketoiminta Saksassa. Vanhojen projektien alaskirjaukset ja uudelleenjärjestelyt heikensivät edelleen Saksan kokonaissuoritusta. Saksan kannattavuus vuonna 2018 ei ole vertailukelpoinen edellisvuoteen Krantz-tuotemerkin alaisen tuoteliiketoiminnan myynnin sekä Saksan kilpailuoikeudellisen sakon vuoksi. Tanska ja Itä-Eurooppa olivat ainoat divisioonat, joilla oli hieman heikompi kannattavuus kuin viime vuonna. Näiden divisioonien kannattavuuteen vaikuttivat uudelleenjärjestelytoimet sekä muutamien vanhojen projektien alaskirjaukset.
Caverion julkisti 12.6.2018, että se oli päässyt osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Lopullisen 3.7.2018 julkistetun päätöksen mukaan Caverion Deutschland GmbH:lle määrättiin 40,8 milj. euron kilpailuoikeudellinen sakko, joka liittyi kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Sakko kirjattiin kuluksi toisella vuosineljänneksellä ja se maksettiin kolmannella vuosineljänneksellä.
Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön liittyvät kulut laskivat 570,6 (638,4) milj. euroon ja ulkopuoliset palvelut 425,0 (433,0) milj. euroon tammi–joulukuussa. Henkilöstökulut laskivat 5,1 prosenttia, ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 19,0 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kilpailuoikeudellisen sakon vuoksi. Tammi–joulukuun henkilöstökulut olivat yhteensä 892,9 (940,4) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 328,4 (276,1) milj. euroon. Konsernin ulkoiset asianajokulut liittyen Saksan kilpailuoikeudelliseen tutkintaan ja kolmeen Teollisuuden ratkaisuiden erikseen raportoituun projektiin olivat yhteensä 4,7 milj. euroa tammi–joulukuussa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,1 (15,9) milj. euroa. Krantzin myyntiin liittyvä myyntivoitto on raportoitu liiketoiminnan muissa tuotoissa vuonna 2017 ja se oli 12,3 milj. euroa.
Käyttökate on määritelty seuraavasti: Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset. Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2018 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja –tappioita divestoinneista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuonna 2018 merkittävät riskiprojektit sisälsivät kolme päättynyttä Suurta projektia Teollisuuden ratkaisuissa, joiden vaikutukset raportoitiin yllä kategoriassa (2). Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut raportoidaan yllä kategoriassa (4).
Loka-joulukuu
Loka-joulukuussa liikevoitto oli -8,7 (2,5) milj. euroa eli -1,5 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.
Poistot ja arvonalentumiset loka-joulukuussa olivat 7,4 (7,8) milj. euroa, josta 2,1 (0,6) milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 5,3 (7,2) milj. euroa muita poistoja ja arvonalentumisia, joista suurin osa liittyi tietotekniikkaan.
Tammi–joulukuussa liikevoitto oli -35,9 (-26,6) milj. euroa eli -1,6 (-1,2) prosenttia liikevaihdosta, mihin oli vaikutusta Saksan 40,8 milj. euron kilpailuoikeudellisella sakolla ja muilla kuluilla.
Poistot ja arvonalentumiset tammi–joulukuussa olivat 27,1 (30,4) milj. euroa, josta 3,5 (2,0) milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 23,6 (28,4) milj. euroa muita poistoja ja arvonalentumisia, joista suurin osa liittyi tietotekniikkaan.
Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on esitetty tarkemmin kohdassa käyttökate.
Tulos ennen veroja oli -43,9 (-32,3) milj. euroa, tilikauden tulos -48,1 (-27,0) milj. euroa ja osakekohtainen tulos -0,40 (-0,24) euroa tammi–joulukuussa, mihin oli vaikutusta Saksan 40,8 milj. euron kilpailuoikeudellisella sakolla ja muilla kuluilla. Nettorahoituskulut olivat -7,9 (-5,7) milj. euroa tammi–joulukuussa. Vanhan Venäjällä toimineen projektiyhtiön sulkemisprosessin yhteydessä yhtiön euromääräinen sisäinen laina Venäjällä luokiteltiin uudelleen omasta pääomasta velkoihin, ja 4,8 milj. euron valuuttakurssitappio kirjattiin rahoituskuluihin vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä. Kirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta.
Konsernin efektiivinen veroaste oli -9,8 (16,5) prosenttia tammi–joulukuussa, mihin vaikutti Saksan kilpailuoikeudellinen sakko. Kilpailuoikeudellista sakkoa on käsitelty ei-verovähennyskelpoisena kuluna.
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin olivat tammi–joulukuussa 17,5 (20,4) milj. euroa eli 0,8 (0,9) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 7,3 (13,3) milj. euroa tammi–joulukuussa. Tietotekniikkainvestoinnit liittyivät pääasiassa yhteisen IT-infrastruktuurin ja yhteisten alustojen rakentamiseen, data-keskuksen konsolidointiin sekä yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän toteuttamiseen. Myös IT-järjestelmiä ja mobiilityökaluja kehitettiin Konsernin sisäisten prosessien ja tehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Muut investoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 10,2 (7,1) milj. euroa.
Caverion teki vuoden aikana useita ydinliiketoimintaan kuulumattomien yksiköiden divestointeja. Caverion Industria Oy ja suomalainen ostajaryhmä sopivat kolmannella vuosineljänneksellä Caverionin Leppävirran toimintojen liiketoimintakaupasta. Kauppa toteutettiin elokuun lopussa. Caverionin Leppävirran tulosyksikön kaikki 33 työntekijää siirtyivät osana kauppaa. Lisäksi liiketoimintakauppaan kuuluivat muun muassa koneet ja laitteet, materiaalivarasto sekä keskeneräiset työt. Caverion kirjasi liiketoimintakaupasta 1,0 milj. euron myyntitapppion, mikä huomioidaan oikaistun käyttökatteen laskennassa vertailtavuuteen vaikuttavana eränä. Kauppahintaa ei julkistettu. Lisäksi Norjan divisioonan Mongstadin yksikkö myytiin toimivalle johdolle 1.11.2018 alkaen. Mongstad on yksikkö, johon kuuluu teollisuutta ja offshore-alaa palveleva suuri konepaja. Kauppahintaa ei julkistettu.
Caverion julkisti 23.11.2018, että se oli allekirjoittanut sopimuksen Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan myymisestä Mimir Investille. Ostaja on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö. Divestointi toteutui 31.12.2018. Myytävän liiketoiminnan liikevaihto oli noin 45 miljoonaa euroa tänä vuonna. Caverionista siirtyvän liiketoiminnan ja sitä tukevien prosessien palveluksessa on yhteensä 324 henkilöä. Kauppahintaa ei julkistettu.
Lisäksi Caverion julkisti joulukuun lopussa myyvänsä pienet tytäryhtiönsä Puolassa ja Tšekissä. Puolan tytäryhtiön ostaja on teknologiakonserni Strabag SE. Myytävän yhtiön, Caverion Polska Sp. Z o.o.:n, liikevaihto oli noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja sillä oli noin 170 työntekijää. Tšekin tytäryhtiön ostaja on KART, spol. s r.o., joka on osa monialayhtiö CEZ Groupia. Myytävän yhtiön, Caverion Česká republika s.r.o,:n, liikevaihto oli noin 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja sillä oli noin 40 työntekijää. Divestoinneilla ei ole olennaista vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen. Tšekin tytäryhtiön myynti toteutui 2.1.2019. Puolan kaupan toteutuminen on ehdollinen tavanomaisille ehdoille, mukaan lukien kilpailuviranomaisten hyväksynnät. Sen odotetaan toteutuvan vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kauppahintoja ei julkistettu. Divestointien jälkeen Caverionilla on toimintaa kymmenessä maassa Euroopassa.
Caverion teki myös yhden yritysoston palveluliiketoimintansa vahvistamiseksi. Caverion julkisti 19.11.2018, että Caverion Suomi Oy on allekirjoittanut sopimuksen Jetitek Oy:n koko osakekannan ostamisesta yrityksen toimivalta johdolta. Jetitek on energiatehokkaisiin kylmäteknisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen palveluyritys. Jetitekin liikevaihto oli 16 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli 52 henkilöä kuudella eri paikkakunnalla Suomessa vuonna 2018. Kauppahintaa ei julkistettu.
Konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 21,6 (-8,7) milj. euroa tammi-joulukuussa. Kassavirtaan vaikutti elokuussa maksettu 40,8 milj. euron Saksan kilpailuoikeudellinen sakko. Lukuun ottamatta kyseistä sakkoa ja siihen liittyviä kuluja, operatiivinen kassavirta parani olennaisesti 72,3 milj. eurolla viime vuoteen verrattuna. Konsernin vapaa kassavirta parani 2,9 (-8,5) milj. euroon.
Neljännellä vuosineljänneksellä konsernin operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli 53,7 (66,9) milj. euroa.
Konsernin käyttöpääoma parani -54,6 (-30,8) milj. euroon joulukuun lopussa. Osatuloutussaamisten määrä laski 207,4 (226,5) milj. euroon ja myyntisaamisten määrä 311,6 (333,9) milj. euroon joulukuun lopussa. Myös vanhoissa erääntyneissä myyntisaamisissa oli myönteistä kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuuden ratkaisuiden riskiprojekteihin sitoutunut käyttöpääoma jatkoi vähenemistään, ja vastaava trendi oli nähtävissä myös Saksassa neljännellä vuosineljänneksellä. Saksan kilpailuoikeudellinen sakko maksettiin kolmannella vuosineljänneksellä.
Caverionin rahavarat olivat joulukuun lopussa 51,2 (29,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.
Caverion julkisti 14.6.2018 käynnistävänsä uusien osakkeiden suunnatun osakeannin säilyttääkseen vahvan taseaseman ja strategisen joustavuuden kilpailuoikeudellisen sakon maksamisen jälkeen. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut institutionaalisille sijoittajille osakeannin, jossa merkityt 9 524 000 osaketta vastasivat noin 7,36 prosenttia kaikista Yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä välittömästi ennen osakeantia. Noin 17 prosenttia osakkeista allokoitiin kansainvälisille sijoittajille. Osakkeiden merkintähinta osakeannissa oli 6,30 euroa osakkeelta, ja kerätyt varat ennen palkkioita ja kuluja olivat 60 milj. euroa. Osakkeiden merkintähinta oli noin 6,5 prosenttia alhaisempi kuin yhtiön osakkeen päätöskurssi 14.6.2018. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä osakeannin jälkeen on 138 920 092 osaketta ja ulkona olevien osakkeiden määrä on 135 655 641 osaketta.
Konsernin korolliset velat olivat 58,1 (93,2) milj. euroa joulukuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,59 prosenttia. Noin 86 prosenttia lainoista on pankeilta ja noin 11 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 27,2 milj. euroa korollisesta velasta erääntyy maksettavaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Konsernin nettovelka oli 6,9 (64,0) milj. euroa joulukuun lopussa. Velkaantumisaste oli joulukuun lopussa 2,7 (27,2) prosenttia ja omavaraisuusaste 30,2 (25,8) prosenttia. Caverion Oyj laski 9.6.2017 liikkeeseen 100 miljoonan euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Kesäkuussa 2018 Caverion maksoi tämän hybridilainan 4,6 milj. euron vuosikoron (vuonna 2017 ei koronmaksua).
Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Joulukuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,2x. Caverion sopi lainapankkiensa kanssa kesäkuussa, että Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja neuvonantokulut jätetään huomioimatta käyttökatetta laskettaessa taloudellisen kovenantin (Nettovelat/Käyttökate) laskennan yhteydessä.
Caverion uudelleenrahoitti pankkilainansa ja nostamattomat luottolimiittisopimuksensa helmikuun 2019 alussa. Lisätietoa on esitetty kohdassa "Katsauskauden jälkeiset tapahtumat".
Caverion otti käyttöön uuden tavan liiketoimintayksikköjen liikevaihdon raportointiin vuodesta 2018 alkaen. Aikaisemmin Caverion raportoi liikevaihtoa sopimusten luokittelun perusteella seuraavasti: Projektit-liiketoiminta koostui Suuret projektit – ja Tekninen asennus –liiketoiminta-alueista ja Palvelut-liiketoiminta koostui Tekninen huolto ja kunnossapito – sekä Managed Services –liiketoiminta-alueista. Vuodesta 2018 alkaen Caverion otti käyttöön liiketoimintayksikkökohtaisen seurannan perustuen tulosyksikkörakenteeseen, jossa kukin tulosyksikkö kuuluu joko Projektit - tai Palvelut-liiketoimintayksikköön. Uusi tulosyksikkörakenne mahdollistaa taloudellisen ohjauksen parantamisen Caverionissa. Caverion antaa uuden liiketoimintayksikkörakenteen vertailuluvut kullekin vuosineljännekselle tilikaudelta 2017. Uuden luokittelun perusteella Palvelut-liiketoimintayksikkö vastasi 53,1 prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikkö 46,9 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2017, kun taas aikaisemman luokittelun perusteella Palvelut-liiketoiminta vastasi 52,5 prosenttia ja Projektit-liiketoiminta 47,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta vuonna 2017. Vertailuluvut on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 1–3/ | 4-6/ | 7-9/ | 10-12/ | 1–12/ | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. e | 2017 | 2017 | 2017 | 2017 | 2017 | % |
| Palvelut-liiketoimintayksikkö | 297,0 | 290,8 | 284,0 | 337,2 | 1 209,0 | 53 % |
| Projektit-liiketoimintayksikkö | 277,6 | 272,5 | 261,6 | 255,1 | 1 066,8 | 47 % |
| 1–3/ 2017 |
4-6/ 2017 |
7-9/ 2017 |
10-12/ 2017 |
1–12/ 2017 |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. e | Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | % |
| Palvelut-liiketoiminta | 292,7 | 289,3 | 279,8 | 333,4 | 1 195,2 | 53 % |
| - Tekninen huolto ja kunnossapito | 208,7 | 208,3 | 197,0 | 236,5 | 850,5 | 37 % |
| - Managed Services | 84,1 | 80,9 | 82,8 | 96,9 | 344,6 | 15 % |
| Projektit-liiketoiminta | 281,9 | 274,1 | 265,8 | 258,9 | 1 080,6 | 47 % |
| - Tekninen asennus | 177,3 | 184,3 | 177,3 | 177,3 | 716,2 | 31 % |
| - Suuret projektit | 104,6 | 89,7 | 88,5 | 81,6 | 364,5 | 16 % |
Caverion tiedotti pörssitiedotteella 6.11.2017 muokkaavansa divisioonarakennettaan eriyttämällä Tanska-Norjan divisioonansa toiminnat kahdeksi erilliseksi Tanskan ja Norjan divisioonaksi. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2018 alkaen.
Saksan liikevaihto ja tulos vuonna 2018 eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuoteen sillä Caverion myi Krantztuotemerkin alaisen tuoteliiketoimintansa Saksassa STEAG Energy Services GmbH:lle vuoden 2017 lopulla. Kauppa astui voimaan 31.12.2017. Krantzin palveluksessa oli noin 230 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 45 miljoonaa euroa vuonna 2017. Divestoinnin myyntivoitto raportoitiin vuoden 2017 liiketoiminnan muissa tuotoissa ja se oli 12,3 milj. euroa.
Konserni otti käyttöön uudet IFRS 15:n mukaiset laskentaperiaatteet liikevaihdon tuloutukselle 1.1.2018 alkaen. IFRS 15 -standardi edellyttää muuttuvan kauppahinnan osuuden tulouttamista ainoastaan siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei tuloutusta tarvitse peruuttaa. Aikaisempien tuloutusstandardien mukaisesti muuttuva kauppahinta tuloutettiin, kun sen toteutuminen arvioitiin todennäköiseksi. Näin ollen liikevaihtoa tuloutetaan muuttuvan kauppahinnan osalta IFRS 15:n mukaan varovaisemmin kuin aikaisempien tuloutusstandardien perusteella. Caverion julkisti 21.3.2018 erillisellä pörssitiedotteella IFRS 15:n vaikutuksilla oikaistut lukunsa ja oikaistun käyttökatteen neljännesvuosittain vuodelle 2017 sekä IFRS 15-luvuilla päivitetyn tulosohjeistuksensa vuodelle 2018.
IFRS 15 -laskentaperiaatteiden käyttöönotolla oli liikevaihtoon -7,0 milj. euron negatiivinen vaikutus ja käyttökatteeseen ja liikevoittoon -7,3 milj. euron negatiivinen vaikutus tilikaudella 2017. Konsernin omavaraisuusaste laski 27,9 prosentista 25,8 prosenttiin ja velkaantumisaste nousi 24,4 prosentista 27,2 prosenttiin 31. joulukuuta 2017. Negatiivinen vaikutus konsernin kertyneisiin voittovaroihin oli 27,2 milj. euroa 31. joulukuuta 2017. Lisätietoja on esitetty taulukko-osassa kohdassa "IFRS 15 oikaistut luvut".
| Henkilöstö divisioonittain kauden lopussa | 12/18 | 9/18 | Muutos | 12/18 | 12/17 | Muutos |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 2 955 | 2,975 | -1 % | 2 955 | 3 150 | -6 % |
| Norja | 2 438 | 2,469 | -1 % | 2 438 | 2 486 | -2 % |
| Suomi | 2 513 | 2 487 | 1 % | 2 513 | 2 444 | 3 % |
| Saksa | 2 268 | 2 280 | -1 % | 2 268 | 2 453 | -8 % |
| Teollisuuden ratkaisut | 1 603 | 1 955 | -18 % | 1 603 | 2 023 | -21 % |
| Itä-Eurooppa | 1 350 | 1 518 | -11 % | 1 350 | 1 754 | -23 % |
| Tanska | 860 | 915 | -6 % | 860 | 952 | -10 % |
| Itävalta | 857 | 851 | 1 % | 857 | 840 | 2 % |
| Konsernipalvelut | 106 | 106 | 0 % | 106 | 114 | -7 % |
| Konserni yhteensä | 14 950 | 15 556 | -4 % | 14 950 | 16 216 | -8 % |
Caverion-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 15 672 (16 607) työntekijää tammi–joulukuussa 2018. Joulukuun 2018 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 14 950 (16 216). Tammi–joulukuun henkilöstökulut olivat 892,9 (940,4) milj. euroa.
Kauden aikana Caverion jatkoi liiketoimintojen tarvitsemien osaamisalueiden kehittämistä. Myös eräitä uusia resursseja tarvittiin täydentämään kriittisiä osaamisalueita. Caverion jatkoi harjoittelijoiden palkkaamista ja kehittämistä asiantuntijoiksi. Erityishuomiota kiinnitettiin edelleen projektijohtamiseen ja johtamistaitojen vahvistamiseen. Divisioonissa jatkettiin kehitystoimenpiteitä, jotta resurssien tarjonta saadaan sovitettua vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita.
Useita koko konsernin laajuisia kehittämishankkeita, kuten projektijohtamisen kyvykkyyden ja johtamisen kehittämisen vahvistamista, jatkettiin. Useissa divisioonissa jatkettiin lisätoimenpiteitä suorituksen ja käyttöasteen parantamiseksi. Avainosaaja- ja seuraajasuunnittelu sekä harmonisoitujen henkilöstöprosessien käyttöönotto jatkuivat. Työntekijöiden työturvallisuus on edelleen keskeinen alue. Joulukuun lopun tapaturmataajuus laski 9 prosenttia edellisvuodesta ja oli 5,2 (5,7).
Caverion ilmoitti 4.5.2018 seuraavista muutoksista konsernin johtoryhmään ja organisaatiorakenteeseen. Juha Mennander (s. 1965) nimitettiin Caverionin Ruotsin divisioonajohtajaksi 1.6.2018 alkaen ja hän jatkaa edelleen konsernin johtoryhmän jäsenenä. Juha Mennander toimii myös konsernin Market Operations -toiminnon vetäjäna toistaiseksi. Michael Kaiser (s. 1962) nimitettiin Caverionin Projektit-liiketoimintayksikön johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.6.2018 alkaen. Caverionin johtamisrakenteen selkiyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi Caverion päätti myös järjestellä Itä-Euroopan toimintojaan uudelleen. Itä-Euroopan divisioonan entinen johtaja Niclas Sacklén poistui konsernin johtoryhmästä 1.7.2018 alkaen. Jatkossa Caverionin Baltian toiminnot raportoivat Suomen divisioonajohtaja Ville Tammiselle. Venäjän, Puolan ja Baltian taloudellinen raportointi jatkui Itä-Euroopan alla vuoden 2018 loppuun asti. Vuonna 2019 Venäjä ja Baltia raportoidaan kohdassa "Muut maat".
Frank Krause (s. 1963) nimitettiin Saksan divisioonajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2019 alkaen. Carsten Sørensen (s. 1972) nimitettiin Tanskan divisioonajohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2019 alkaen.
Caverion altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, toiminnallisille, poliittisille, markkina-, asiakas- sekä muille riskeille. Markkinaympäristö on tällä hetkellä positiivinen Caverionin kannalta tärkeillä markkinoilla, mutta siinä saattaa aina tapahtua odottamattomia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta myös Caverioniin. Caverion arvioi, että kauppaan ja politiikkaan liittyvät riskit lisääntyvät maailmanlaajuisesti, mutta niiden vaikutus Caverioniin arvioidaan rajalliseksi lyhyellä aikavälillä.
Caverionille tyypilliset operatiiviset riskit liittyvät sen Palvelut- ja Projektit-liiketoimintaan. Näitä ovat muun muassa tarjouksiin (esim. laskentaan ja hinnoitteluun), sopimusehtoihin, yhteishankkeisiin, aliurakointiin, hankintaan ja materiaalien hintoihin, osaavan henkilöstön saatavuuteen sekä projektinhallintaan liittyvät riskit. Näiden riskien hallitsemiseksi riskienarviointi ja -tarkastusprosessit ovat käytössä niin myynti- kuin toteutusvaiheessa, ja tarkoituksenmukaisia riskivarauksia tehdään. Ottaen huomioon projektiliiketoimintaan liittyvät erityiset riskit, konserniin perustettiin vuoden 2017 alussa Projektit-liiketoimintayksikkö, joka keskittyy projektien riskienhallinnan parantamiseen kokonaisuutena, projektiportfolion ohjaamiseen sekä projektinhallinnan osaamisen parantamiseen. Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta on olemassa riski, että jotkut projektiriskit toteutuvat, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Projektien riskiarviointi on yhtiössä osa projektihallinnan standardiprosessia ja on mahdollista, että riskejä saatetaan havaita tällä hetkellä käynnissä olevissa sekä uusissa projekteissa.
Vaikka parannettuja projektikontrolleja on otettu käyttöön, on mahdollista, että jotkut riskeistä saattavat toteutua, mikä voisi johtaa projektien alaskirjauksiin, varauksiin, riitaisuuksiin tai oikeudenkäynteihin. Caverion teki suuren määrän projektien alaskirjauksia vuosina 2016−2017. Vuonna 2018 Projektien kannattavuutta heikensivät edelleen alaskirjaukset erityisesti vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitetuista projekteista. Vanhemmissa projekteissa on edelleen joitakin projektiriskejä jäljellä vuodelle 2019. Vuoden 2018 loppuun mennessä tällaisia projekteja oli odotusten mukaisesti hieman yli 10 prosenttia projektien tilauskannasta. Caverion odottaa tämän luvun olevan vain muutamia prosentteja vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä strategiansa Kuntoon-vaiheen päättyessä. On edelleen mahdollista, että näissä tai uusissa projekteissa voi ilmetä riskejä.
Konsernipolitiikan mukaisesti luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, kun on todennäköistä, ettei niistä saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa noudatetaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin. Caverion tekee jatkuvasti projektiportfolionsa osatuloutus- ja myyntisaamisiin liittyviä riskiarvioita. Yhtiöllä on tiettyjä yksittäisiä suurehkoja saamisia, joiden neuvottelemiseksi ja perimiseksi yhtiö jatkaa toimenpiteitään. Tunnistetuissa saamisissa on edelleen riskiä ja ei voida poissulkea, että myös muihin saamisiin liittyy riskiä.
Ottaen huomioon Caverionin liiketoiminnan luonne, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caveronia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.
Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koskee useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle on 40,8 milj. euroa. On olemassa riski, että Caverion Deutschland GmbH:tä kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita tähän asiaan liittyen. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.
Osana Caverionin yhteistyötä viranomaisten kanssa kartelliasiassa yhtiö havaitsi asiakasprojektin yhteydessä vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion on tuonut havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tukee niitä asian tarkemmassa selvittämisessä. On mahdollista, että epäillyt rikkomukset aiheuttavat huomattavaa vahinkoa Caverionille sakkoina, korvausvaatimuksina sekä asianajokuluina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voida arvioida mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen määrää. Caverion seuraa tilannetta ja julkistaa kaikki olennaiset tiedot tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.
Caverion on panostanut merkittävästi compliance-asioiden edistämiseen, jotta vastaisuudessa voidaan välttää kaikki sääntörikkomukset. Osana ohjelmaa kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa vuosittain sähköinen compliance-koulutusohjelma, ja lisäkoulutusta annetaan läpi organisaation. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava Caverionin Eettisiä Liiketoimintaperiaatteita (Code of Conduct), joissa on nollatoleranssi-politiikka kilpailun vastaisten toimien, korruption, lahjonnan tai ylipäätään laittomuuksien suhteen.
Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.
Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Tämän kovenantin rikkoutuminen antaisi lainapankeille oikeuden eräännyttää lainat heti maksettaviksi. Caverion sopi lainapankkiensa kanssa kesäkuussa, että Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja neuvonantokulut jätetään huomioimatta käyttökatetta laskettaessa taloudellisen kovenantin (Nettovelat/Käyttökate) laskennan yhteydessä. On mahdollista, että Caverion voi tarvita muutoksia taloudelliseen kovenanttiinsa myös tulevaisuudessa. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin.
Caverionin liiketoimintaan kuuluu tyypillisesti takausten antaminen asiakkaille ja muille sidosryhmille, erityisesti isoissa projekteissa, esimerkiksi ennakkomaksujen vakuudeksi, sopimusvelvoitteiden suorittamisen vakuudeksi, ja takuuajan velvoitteiden vakuudeksi. Rahoituspalvelujen välittäjät antavat tyypillisesti nämä takaukset Caverionin puolesta. Ei ole varmuutta, että yhtiöllä olisi tällaisiin takauksiin jatkuva saatavuus rahoituspalvelujen välittäjiltä kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, ja mikäli takauksia ei saataisi, sillä saattaisi olla haitallinen vaikutus Caverionin liiketoiminnalle ja taloudelliselle tilanteelle. Caverion pyrkii hallitsemaan tätä riskiä ylläpitämällä useita takauslimiittejä eri toimintamaissaan.
Yhtiön IT-järjestelmien toiminnallisuuteen, turvallisuuteen ja saatavuuteen liittyy riskejä. Caverion on tehnyt merkittäviä investointeja IT- ja järjestelmäkehitykseen. On olemassa riski, että odotetut toiminnallisuudet ja hyöty eivät täysin toteudu. Vuosina 2018−2019 Caverion siirtyy uuteen IT-toimittajaan, joka tarjoaa laajoja IT:n ulkoistuspalveluita. Tämänkaltainen siirtymä sisältää aina riskejä.
Rahoitusriskeistä on esitetty tarkempi selvitys vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5 ja tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa liitetiedossa 6.
Caverion Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2018 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2017 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, uuden tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista sekä hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja/tai pantiksi ottamiseen ja päättämään osakeanneista.
Yhtiön hallitukseen valittiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Michael Rosenlew, varapuheenjohtajaksi Markus Ehrnrooth sekä hallituksen jäseniksi Jussi Aho, Joachim Hallengren, Thomas Hinnerskov, Antti Herlin, Anna Hyvönen ja Mats Paulsson toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouksen päätöksiä koskeva pörssitiedote on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/tietoa-caverionista/media/tiedotteet.
Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 26.3.2018. Kokouksessa hallitus päätti henkilöstövaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanosta. Valiokuntien tehtäväkuvaukset ja työjärjestykset on julkaistu osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat - Hallinnointi.
Varsinainen yhtiökokous päätti 26.3.2018 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2017 ei makseta osinkoa.
Caverionin osinkopolitiikkana on jakaa osinkoina vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen, huomioiden kuitenkin kannattavuuden ja velkaantuneisuuden taso. Vaikka tämän osinkopolitiikan muuttaminen ei ole suunnitteilla, ei voida taata, että osinkoa tai pääoman palautusta todella maksetaan tulevaisuudessa, eikä takeita voida myöskään antaa minään tiettynä vuonna maksettavien osinkojen tai pääoman palautuksen määrästä.
Caverion Oyj on 30.6.2013 syntynyt Suomen tasavallan lakien mukaan toimiva julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Osakkeiden lukumäärä oli 125 596 092 ja osakepääoma oli 1 000 000 euroa 1.1.2018. Caverionin hallussa oli 512 328 yhtiön omaa osaketta 1.1.2018. Raportointikauden lopussa Caverionin osakkeiden lukumäärä oli 138 920 092. Caverionin hallussa oli 3 264 451 yhtiön omaa osaketta 31.12.2018, mikä vastasi 2,35 prosenttia koko osakemäärästä ja äänistä. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 135 655 641 joulukuun 2018 lopussa.
Caverion julkisti 14.6.2018 käynnistävänsä uusien osakkeiden suunnatun osakeannin säilyttääkseen vahvan taseaseman ja strategisen joustavuuden kilpailuoikeudellisen sakon maksamisen jälkeen. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut institutionaalisille sijoittajille osakeannin, jossa merkityt 9 524 000 osaketta vastasivat noin 7,36 prosenttia kaikista Yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä välittömästi ennen osakeantia. Osakkeiden merkintähinta osakeannissa oli 6,30 euroa osakkeelta, ja kerätyt varat ennen palkkioita ja kuluja olivat 60 milj. euroa.
Caverionin hallitus ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022"). Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin sekä sitouttaa heidät yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden hankintaan, saamiseen ja omistamiseen. Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään osallistuva henkilö ei voi samanaikaisesti osallistua suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan (Performance Share Plan) 2018−2020. Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Ohjelman tekniseen toteutukseen liittyen Caverion Oyj:n yhtiölle itselleen suuntaamassa maksuttomassa osakeannissa merkittiin ja rekisteröitiin yhteensä 3 800 000 uutta osaketta kaupparekisteriin 19.2.2018. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään osallistuvien avainhenkilöiden merkittäväksi tarjottiin suunnatussa osakeannissa yhteensä enintään 1 280 000 yhtiön hallussa olevaa osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Osakkeiden merkintäaika osakeannissa päättyi 23.2.2018. Osakeannissa merkittiin yhteensä 1 047 877 Caverion Oyj:n osaketta ensi- ja toissijaisen merkintäoikeuden nojalla ja kerätty pääoma oli yhteensä 6,67 milj. euroa. Osakkeiden merkintähinta oli 6,37 euroa osakkeelta. Ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2018−2022 ja siihen liittyvistä osakeanneista ja -luovutuksista on kerrottu tarkemmin 7.2.2018, 19.2.2018, 1.3.2018 ja 8.3.2018 julkaistuilla pörssitiedotteilla.
Caverionin hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille joulukuussa 2018. Uusi järjestelmä on rakenteeltaan suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten.
Uuden suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ensimmäinen ohjelma (PSP 2019–2021) alkaa vuoden 2019 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. PSP 2019–2021 -ohjelman piiriin voi kuulua enintään noin 75 johtoon kuuluvaa ja muuta Caverion-konsernin avainhenkilöä. Henkilöt, jotka tällä hetkellä kuuluvat Caverionin ylimmälle johdolle tarkoitettuun lisäosakeohjelmaan (Matching Share Plan), mukaan lukien Caverionin johtoryhmän jäsenet, eivät kuulu tämän ohjelman piiriin. Suoritusmittareina ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. Jos kaikki tavoitteet saavutetaan, PSP 2019– 2021 -ohjelman nojalla voidaan suorittaa palkkiona enintään noin 1,3 miljoonaa Caverionin osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä).
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä perustuu alun perin 18.12.2015 julkistettuun rullaavaan rakenteeseen, jonka puitteissa kunkin uuden ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. RSP-ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. Jokainen RSPohjelma sisältää kolmivuotisen rajoitusjakson, jonka jälkeen ohjelmassa luvatut osakepalkkiot suoritetaan sen osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu osakepalkkion suorittamisajankohtaan saakka. Ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien 2016–2018, 2017–2019, 2018–2020 sekä 2019–2021 mukaiset mahdolliset osakepalkkiot ovat yhteensä enintään 371 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Näistä ohjelmista suoritetaan enintään 66 000 osaketta aikaisintaan keväällä 2019, enintään 85 000 osaketta sekä keväällä 2020 että 2021 ja enintään 135 000 osaketta keväällä 2022.
Caverionin hallitus hyväksyi aikaisemman jatkuvan osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman konsernin johdolle ja avainhenkilöille joulukuussa 2015. Osakepohjainen kannustinohjelma koostui suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (Performance Share Plan) täydennettynä erityistilanteita varten tarkoitetulla ehdollisella osakepalkkio-ohjelmalla (Restricted Share Plan). Molemmat ohjelmat koostuivat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista. Hallitus päätti jatkaa kyseistä kannustinrakennetta joulukuussa 2016 ja joulukuussa 2017. Ensimmäiselle ja toiselle suoriteperusteiselle osakepalkkio-ohjelmalle 2016−2018 ja 2017−2019 asetettuja tavoitteita ei saavutettu, eikä niistä siksi suorittu palkkioita. Suoritusperusteiselle osakepalkkio-ohjelmalle 2018−2020 asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja ohjelmasta suoritettavan osakepalkkion arvo vastaa arviolta yhteensä noin 84 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä), joka suoritetaan helmikuussa 2021.
Lisätietoja kannustinjärjestelmistä julkaistiin pörssitiedotteilla 18.12.2015, 21.12.2016, 21.12.2017 ja 18.12.2018.
Caverion ei ole tehnyt päätöksiä optioista tai muista osakkeisiin liittyvistä erityisoikeuksista.
Caverion Oyj:n 26.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsittää enintään 12 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallitus ei käyttänyt valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta vuonna 2018.
Osana ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän toteutusta vuonna 2018 yhtiö otti pantiksi yhtiöltä lainaa ottaneiden avainhenkilöiden ostamat osakkeet. Tämän seurauksena Caverionilla oli panttina 654 312 Caverion Oyj:n osaketta raportointikauden päättyessä 31.12.2018.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää kokonaan tai osittain antamalla enintään 12 000 000 Caverionin osaketta yhdessä tai useammassa osakeannissa. Hallitus voi myös päättää osakeanneissa annettavien osakkeiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti. Hallitus valtuutetaan päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä osakkeita annetaan. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa tai yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Osakeanneissa osakkeita voidaan antaa merkittäviksi maksua vastaan tai maksutta. Anti voidaan kohdistaa myös yhtiölle itselleen osakeyhtiölain rajoitusten mukaisesti. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden määrätä osakeantien ehdoista ja toimenpiteisiin liittyvistä seikoista osakeyhtiölain mukaisesti, mukaan lukien oikeuden päättää, kirjataanko mahdollinen merkintähinta kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan pääoman rahastoon vai osakepääoman korotukseksi.
Antivaltuutus sisältää valtuutuksen päättää yhtiön hallussa olevien sekä mahdollisesti hankittavien omien osakkeiden luovuttamisesta. Tämän valtuutuksen kohteena on enintään 12 500 000 osaketta. Hallitus oikeutettiin päättämään luovuttamisen tarkoituksesta ja ehdoista. Valtuutus on voimassa 31.3.2019 saakka.
Hallitus käytti osakeantivaltuutusta vuonna 2018. Yhtiö julkisti 15.6.2018, että se oli suunnannut 9 524 000 uuden osakkeen osakeannin institutionaalisille sijoittajille.
Caverionin osakkeen avauskurssi oli 5,93 euroa 2018 alussa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä (28.12.) oli 5,09 euroa. Osakkeen hinta laski 14 prosenttia tammi–joulukuussa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella tammi–joulukuussa oli 7,54 euroa, alin kurssi 4,74 euroa ja keskikurssi 6,37 euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä tammi–joulukuussa 41,4 miljoonaa kappaletta. Vaihdon arvo oli 263,8 milj. euroa (lähde: Nasdaq Helsinki).
Caverionin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Cboessa, Aquis'ssa ja Turquoisessa. Caverion Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi–joulukuussa julkisilla vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla 9,8 miljoonaa kappaletta eli noin 16,7 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. Vaihtoehtoisista kauppapaikoista Caverionin osakkeita vaihdettiin erityisesti Cboen kautta. Lisäksi 7,3 miljoonalla Caverion Oyj:n osakkeella käytiin tammi–joulukuussa Nasdaq Helsingin ulkopuolista OTC-kauppaa. Niiden osuus koko kaupankäyntimäärästä oli noin 12,4 prosenttia (lähde: Fidessa Fragmentation Index).
Caverion Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 690,5 milj. euroa. Markkina-arvo ei sisällä 31.12.2018 yhtiön hallussa olevia omia osakkeita (3 264 451 kpl).
Joulukuun 2018 lopussa Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 26 583 (9/2018: 26 781). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli joulukuun 2018 lopussa 33,2 prosenttia osakkeista (9/2018: 33,3 %).
Caverion Oyj vastaanotti 15. kesäkuuta 2018 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman ("Varma") omistus Caverion Oyj:sta on ylittänyt 5 prosentin rajan. Raja ylitettiin 15. kesäkuuta 2018 Varman osallistuttua Caverionin osakeantiin. Ilmoituksen mukaan Varman omistus Caverionista on 9 721 407 osaketta 15.6.2018, mikä vastaa 7,00 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä. Caverionilla on yksi osakesarja ja kullakin osakkeella on yksi ääni.
Caverion Oyj vastaanotti 15. kesäkuuta 2018 ilmoituksen johdon liiketoimista, jonka mukaan Caverion Oyj:n hallituksen jäsen Antti Herlin on ostanut Security Trading Oy:n kautta ("Security Trading", Antti Herlinin omistuksessa oleva yhtiö) Caverion Oyj:n osakkeita 15.6.2018. Liiketoimien yhdistettyjen tietojen mukaan hankittu määrä oli yhteensä 1 400 000 osaketta, joiden keskihinta oli 6,3 euroa osakkeelta. Osakemerkintöjen jälkeinen Security Trading Oy:n omistusosuus on tällöin 14,74 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä 14.6.2018 julkistetun suunnatun osakeannin jälkeen, mikä vastasi omistusosuuden suhdetta (pro rata) ennen osakeantia.
Caverion Oyj vastaanotti 19. helmikuuta 2018 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen liputusilmoituksen, jonka mukaan Caverion Oyj:n hallituksen jäsen Antti Herlinin omistus Caverion Oyj:sta Security Trading Oy:n kautta ("Security Trading", Antti Herlinin omistuksessa oleva yhtiö) on alittanut 15 prosentin rajan. Ilmoituksen mukaan raja alitettiin 19. helmikuuta 2018 Caverion Oyj:n yhtiölle itselleen suuntaamasta osakeannista johtuvan laimentumisen vuoksi. Ilmoituksen mukaan Antti Herlinin ja Security Tradingin yhteenlaskettu omistus Caverionista on 19 050 180 osaketta 19.2.2018, mikä vastaa 14,72 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä. Ilmoituksen mukaan Security Tradingin suora omistus Caverionista oli 19 020 000 osaketta 19.2.2018, mikä tuolloin vastasi 14,699 prosenttia Caverionin osake- ja äänimäärästä.
Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista ja omistusrakenteesta 31.12.2018 on julkaistu Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.
Emoyhtiö Caverion Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2018 ovat (euroa):
| Kertyneet voittovarat | 143 746 606,46 |
|---|---|
| Tilikauden tulos | -20 059 939,16 |
| Kertyneet voittovarat yhteensä | 123 686 667,30 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 66 676 176,49 |
| Käyvän arvon rahasto | -98 554,08 |
| Jakokelpoiset voittovarat yhteensä | 190 264 289,71 |
Hallitus ehdottaa 25.3.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,05 euroa osakkeelta.
Vantaalla 4. päivänä helmikuuta 2019
Caverion Oyj
Hallitus
Michael Rosenlew Hallituksen puheenjohtaja
Markus Ehrnrooth Hallituksen varapuheenjohtaja
| Jussi Aho | Joachim Hallengren | Antti Herlin |
|---|---|---|
Thomas Hinnerskov Anna Hyvönen Mats Paulsson
Ari Lehtoranta Toimitusjohtaja
Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2018.
| Milj. e | 10-12/2018 | 10-12/2017 | 1-12/2018 | 1-12/2017 |
|---|---|---|---|---|
| Oikaistu | Oikaistu | |||
| Liikevaihto | 587,6 | 592,3 | 2 204,1 | 2 275,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2,2 | 12,6 | 4,1 | 15,9 |
| Aineet ja tarvikkeet | -154,6 | -163,1 | -570,6 | -638,4 |
| Ulkopuoliset palvelut | -123,1 | -116,5 | -425,0 | -433,0 |
| Henkilöstökulut | -232,8 | -239,4 | -892,9 | -940,4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -80,5 | -75,6 | -328,4 | -276,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | -7,4 | -7,8 | -27,1 | -30,4 |
| Liikevoitto | -8,7 | 2,5 | -35,9 | -26,6 |
| % liikevaihdosta | -1,5 | 0,4 | -1,6 | -1,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | -5,9 | -1,6 | -7,9 | -5,7 |
| Tulos ennen veroja | -14,6 | 0,9 | -43,9 | -32,3 |
| % liikevaihdosta | -2,5 | 0,2 | -2,0 | -1,4 |
| Tuloverot | -1,2 | -2,3 | -4,3 | 5,3 |
| Katsauskauden tulos | -15,8 | -1,4 | -48,1 | -27,0 |
| % liikevaihdosta | -2,7 | -0,2 | -2,2 | -1,2 |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -15,8 | -1,4 | -48,2 | -27,0 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,0 | 0,0 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos |
||||
| Tulos/osake, laimentamaton, e | -0,12 | -0,02 | -0,40 | -0,24 |
| Tulos/osake, laimennettu, e | -0,12 | -0,02 | -0,40 | -0,24 |
| Milj. e | 10-12/2018 | 10-12/2017 | 1-12/2018 | 1-12/2017 |
|---|---|---|---|---|
| Oikaistu | Oikaistu | |||
| Katsauskauden tulos | -15,8 | -1,4 | -48,1 | -27,0 |
| Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut |
||||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: | ||||
| - Etuuspohjaisten eläkkeiden | ||||
| arvonmuutos | 1,3 | 0,7 | 0,4 | 1,6 |
| -- Laskennallinen vero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi: |
||||
| - Rahavirran suojaukset | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| - Muiden sijoitusten käyvän arvon | ||||
| muutos | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| -- Laskennallinen vero | 0,0 | 0,0 | -0,2 | |
| - Muuntoerot | 2,5 | -1,3 | 2,6 | -2,5 |
| Muut konsernin kirjatut tuotot ja | ||||
| kulut, yhteensä | 3,8 | -0,4 | 2,9 | -0,6 |
| Katsauskauden laaja tulos | -12,0 | -1,8 | -45,2 | -27,6 |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -12,0 | -1,8 | -45,2 | -27,6 |
| Määräysvallattomien omistajien | ||||
| osuus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Milj. e | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Oikaistu | ||
| Varat | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 15,9 | 21,9 |
| Liikearvo | 334,4 | 331,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 34,6 | 46,7 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,1 | 0,1 |
| Muut sijoitukset | 1,2 | 1,2 |
| Muut saamiset | 6,4 | 2,1 |
| Laskennalliset verosaamiset | 9,9 | 27,4 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 16,9 | 17,6 |
| Myyntisaamiset | 311,6 | 333,9 |
| Osatuloutussaamiset | 207,4 | 226,5 |
| Muut saamiset | 31,7 | 47,5 |
| Verosaamiset | 3,2 | 7,5 |
| Rahavarat | 51,2 | 29,2 |
| Varat yhteensä | 1 024,5 | 1 093,2 |
| Oma pääoma ja velat | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 1,0 | 1,0 |
| Hybridipääoma | 100,0 | 100,0 |
| Muu oma pääoma | 152,6 | 134,3 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,4 | 0,4 |
| Oma pääoma | 254,0 | 235,6 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Laskennalliset verovelat | 33,1 | 51,6 |
| Eläkevelvoitteet | 43,9 | 44,2 |
| Varaukset | 6,9 | 7,0 |
| Korolliset velat | 30,9 | 57,7 |
| Muut velat | 0,2 | 0,4 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Saadut ennakot | 182,6 | 179,9 |
| Ostovelat | 184,1 | 215,5 |
| Muut velat | 231,8 | 237,3 |
| Verovelat | 5,3 | 5,8 |
| Varaukset | 24,6 | 22,7 |
| Korolliset velat | 27,2 | 35,5 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 024,5 | 1 093,2 |
| Milj. e | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Oikaistu | ||
| Vaihto-omaisuus | 16,9 | 17,6 |
| Myynti- ja osatuloutussaamiset | 518,9 | 560,4 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 31,3 | 46,0 |
| Osto- ja osatuloutusvelat | -204,4 | -236,1 |
| Muut lyhytaikaiset velat | -234,8 | -239,0 |
| Saadut ennakot | -182,6 | -179,9 |
| Käyttöpääoma | -54,6 | -30,8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Osake pääoma |
Kerty neet voitto varat |
Muunto erot |
Arvon muutos rahasto |
Omat osakkeet |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Hybridi pääoma |
Yhteen sä |
Määräys vallatto mien omista jien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2017 |
1,0 | 146,0 | -8,0 | -0,5 | -3,2 | 100,0 | 235,3 | 0,4 | 235,6 | |
| Laskentaperiaatteiden muutos, IFRS 9 |
-0,8 | -0,8 | -0,8 | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 1,0 | 145,2 | -8,0 | -0,5 | -3,2 | 100,0 | 234,4 | 0,4 | 234,8 | |
| Kauden laaja tulos | ||||||||||
| Katsauskauden tulos | -48,2 | -48,2 | 0,0 | -48,2 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät: |
||||||||||
| Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos |
0,4 | 0,4 | 0,4 | |||||||
| -Laskennallinen vero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||||
| Rahavirran suojaukset |
0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||||
| Sijoitusten käyvän arvon muutos |
-0,3 | 0,3 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| -Laskennallinen vero | -0,2 | -0,2 | -0,2 | |||||||
| Muuntoerot | 2,6 | 2,6 | 2,6 | |||||||
| Kauden laaja tulos yhteensä |
-48,1 | 2,6 | 0,3 | -45,2 | 0,0 | -45,2 | ||||
| Osingonjako | 0,0 | 0,0 | ||||||||
| Osakeanti | 60,0 | 60,0 | 60,0 | |||||||
| Osakeantikulut | ||||||||||
| verojen jälkeen | -0,7 | -0,7 | -0,7 | |||||||
| Osakepalkitseminen | 2,0 | 2,0 | 2,0 | |||||||
| Osakkeiden merkinnät |
6,7 | 6,7 | 6,7 | |||||||
| Hybridipääoman korot verojen jälkeen |
-3,7 | -3,7 | -3,7 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2018 |
1,0 | 95,5 | -5,5 | -0,2 | -3,2 | 66,0 | 100,0 | 253,6 | 0,4 | 254,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Osake pääoma |
Kerty neet voitto varat |
Muunto erot |
Arvon muutos - rahasto |
Omat osakkeet |
Hybridi pääoma |
Yhteensä | Määräys vallatto mien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2017 (oikaistu) |
1,0 | 172,1 | -5,6 | -0,7 | -3,2 | 163,6 | 0,4 | 163,9 | |
| Kauden laaja tulos | |||||||||
| Katsauskauden tulos | -27,0 | -27,0 | 0,0 | -27,0 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät: | |||||||||
| Etuuspohjaisten eläkkeiden |
|||||||||
| arvonmuutos | 1,6 | 1,6 | 1,6 | ||||||
| - Laskennallinen vero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos |
0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Muuntoerot | -2,5 | -2,5 | -2,5 | ||||||
| Kauden laaja tulos | |||||||||
| yhteensä | -25,3 | -2,5 | 0,2 | -27,6 | 0,0 | -27,6 | |||
| Osingonjako | 0,0 | 0,0 | |||||||
| Osakepalkitseminen | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Hybridipääoma | 100,0 | 100,0 | 100,0 | ||||||
| Hybridipääoman kulut verojen jälkeen |
-0,8 | -0,8 | -0,8 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 1,0 | 146,0 | -8,0 | -0,5 | -3,2 | 100,0 | 235,3 | 0,4 | 235,6 |
| Milj. e | 10-12/2018 | 10-12/2017 | 1-12/2018 | 1-12/2017 |
|---|---|---|---|---|
| Oikaistu | Oikaistu | |||
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||||
| Tilikauden tulos | -15,8 | -1,4 | -48,1 | -27,0 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 20,4 | -6,2 | 47,5 | 13,7 |
| Käyttöpääoman muutos | 49,1 | 74,5 | 22,3 | 4,6 |
| Operatiivinen kassavirta ennen | ||||
| rahoituseriä ja veroja | 53,7 | 66,9 | 21,6 | -8,7 |
| Rahoituserät, netto | -0,2 | -1,3 | -1,5 | -4,6 |
| Maksetut verot | 1,2 | 0,9 | -1,2 | -3,4 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 54,6 | 66,5 | 18,9 | -16,7 |
| Investointien rahavirrat | ||||
| Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta |
||||
| vähennettynä hankintahetken | ||||
| rahavaroilla | -4,2 | -0,9 | -4,6 | -2,4 |
| Liiketoimintojen myynti | -0,3 | 23,1 | -1,8 | 23,1 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit ja muut | ||||
| investointierät, netto | -3,5 | -8,0 | -11,1 | -17,1 |
| Investointien rahavirta | -8,1 | 14,2 | -17,5 | 3,6 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||||
| Lainasaamisen muutos, netto | 1,1 | -0,2 | -3,1 | 1,2 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos, netto | -55,0 | -5,0 | -30,0 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -11,0 | -11,0 | -28,7 | -68,7 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -0,2 | -0,5 | -2,2 | -2,2 |
| Osakeanti | 60,0 | |||
| Osakeantikulut | -0,8 | |||
| Osakemerkinnöistä saadut maksut | 6,7 | |||
| Hybridipääoma | 100,0 | |||
| Hybridipääoman kulut ja korot | -4,6 | -1,0 | ||
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 0,0 | 0,0 | ||
| Rahoituksen rahavirta | -10,1 | -66,7 | 22,2 | -0,7 |
| Rahavarojen muutos | 36,5 | 13,9 | 23,6 | -13,9 |
| Rahavarat katsauskauden alussa | 18,7 | 18,4 | 29,2 | 47,7 |
| Valuuttakurssien muutoksen vaikutus | -4,0 | -3,1 | -1,7 | -4,6 |
| Rahavarat katsauskauden lopussa | 51,2 | 29,2 | 51,2 | 29,2 |
| Milj. e | 10-12/2018 | 10-12/2017 | 1-12/2018 | 1-12/2017 |
|---|---|---|---|---|
| Operatiivinen kassavirta ennen | ||||
| rahoituseriä ja veroja | 53,7 | 66,9 | 21,6 | -8,7 |
| Maksetut verot | 1,2 | 0,9 | -1,2 | -3,4 |
| Investointien rahavirta | -8,1 | 14,2 | -17,5 | 3,6 |
| Vapaa kassavirta | 46,8 | 82,0 | 2,9 | -8,5 |
Caverion Oyj:n tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2018 on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti. Tilinpäätöstiedotteessa julkaistut tiedot perustuvat tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2018. Caverion on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2018.
Tilinpäätöstiedotteessa tiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.
Caverion on noudattanut IFRS 15 (Myyntituotot asiakassopimuksista) –standardia täysin takautuvasti 1.1.2018 alkaen. IFRS 15 -standardi edellyttää muuttuvan kauppahinnan osuuden tulouttamista ainoastaan siinä määrin kuin on erittäin todennäköistä, ettei tuloutusta tarvitse peruuttaa. Aikaisempien tuloutusstandardien mukaisesti muuttuva kauppahinta tuloutettiin, kun sen toteutuminen arvioitiin todennäköiseksi. Näin ollen liikevaihtoa tuloutetaan muuttuvan kauppahinnan osalta IFRS 15:n mukaan varovaisemmin kuin aikaisempien tuloutusstandardien perusteella.
Oikaistut vertailukelpoiset avainluvut tilikaudelle 2017 on julkistettu pörssitiedotteella 21.3.2018. IFRS 15 – standardin noudattamisen vaikutus konsernin lyhennettyyn tuloslaskelmaan ja taseeseen vuoden 2017 viimeiselle vuosineljännekselle ja koko tilikaudelle on esitetty sivuilla 30-31.
Uutta IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardia on noudatettu 1.1.2018 alkaen. Uusi standardi sisältää ohjeistuksen rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta, uudet suojauslaskentaa koskevat säännökset sekä uuden luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelymallin.
Olennaisimmat IFRS 9 käyttöönoton vaikutukset aiheutuvat uudesta luottotappiomallista. Uusi malli perustuu odotettavissa oleviin luottotappioihin. Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumisvaraukset on kirjattava odotettujen luottotappioiden perusteella, mikä johtaa luottotappiovarauksen kasvuun. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella. Luottotappiovaraukseen liittyvä oikaisu kertyneisiin voittovaroihin oli 0,8 miljoona euroa vuoden 2018 avaavaan taseeseen. Sen jälkeen odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusperusteisten rahavirtojen ominaispiirteistä. Osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, joskin niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta arvonmuutosten kirjaamisesta muihin laajan tuloksen eriin. Rahoitusvarojen luokittelu muuttui IFRS 9:n liiketoimintamalliin perustuvaan luokittelun johdosta seuraavasti:
| IAS 39:n mukainen | IFRS 9:n mukainen | |
|---|---|---|
| luokittelu | luokittelu | |
| Käypään arvoon | ||
| tulosvaikutteisesti tai muun | ||
| Sijoitukset | Myytävissä olevat sijoitukset | laajan tuloksen kautta |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | Lainat ja muut saamiset | Jaksotettuun hankintamenoon |
| Kaupankäynti-tarkoituksessa | Käypään arvoon | |
| Johdannaissopimukset (ei-suojauslaskennassa) | pidettävät | tulosvaikutteisesti |
| Rahavarat | Lainat ja muut saamiset | Jaksotettuun hankintamenoon |
Caverionille uusi luokitteluun ja arvostukseen liittyvä ohjeistus muuttaa rahoitusinstrumenttien luokittelun yhteydessä käytettäviä termejä, mutta vaikutus raportoitaviin lukuihin on rajallinen. Rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostukseen liittyvällä ohjeistuksella ei ole merkittävää vaikutusta kertyneiden voittovarojen vuoden 2018 avaavaan taseeseen.
Suojauslaskentaa ei sovelleta voimassa olevissa suojaussuhteissa.
Konserni on laatinut uuden IFRS 16 -standardin vaikutuksista arvion, joka voi muuttua viimeistelyvaiheessa. Arvion mukaan suurin osa olemassa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista tullaan kirjaamaan taseeseen. Osassa sopimuksista IAS 17 mukainen ei-purettavissa oleva vuokra-aika ei vastaa täysin IFRS 16 mukaista kohtuullisen varmaa vuokra-aikaa, joka vaikuttaa taseeseen kirjattavaan käyttöoikeusomaisuuserään ja vastaavaan vuokrasopimusvelkaan. Uusi IFRS 16 -standardi tulee vaikuttamaan olennaisesti konsernin taseeseen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantumisasteeseen. Tämän hetkisen arvion mukaan standardin käyttöönotosta johtuen, konsernin korolliset velat ja käyttöoikeusomaisuuserä kasvavat noin 140 miljoonaa euroa. Näistä vuokrasopimuksista vuokrakulua ei enää esitetä, vaan tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto ja vuokrasopimusvelasta kertynyt korko, mikä nostaa konsernin käyttökateprosenttia arviolta noin 2 prosenttiyksikköä vuositasolla. Vaikutus katsastuskauden tulokseen on vähäinen. Uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa myös konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan. Operatiivisen kassavirran ennen rahoituseriä ja veroja odotetaan nousevan vastaavasti kuin oikaistut vuokramaksut ja rahoituksen sekä korkojen rahavirta laskevat.
Standardia sovelletaan voimaantulopäivästä 1.1.2019 alkaen. Konsernin ottaa standardin käyttöön yksinkertaistetulla takautuvalla menetelmällä, jolloin vertailutietoja ei oikaista. Konserni julkaisee IFRS 16 standardin mukaiset luvut ensimmäisen kerran vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 26.4.2019.
ESMA (European Securities and Markets Authority) julkaisi ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin käytettäväksi viimeistään vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen puolivuosikatsauksissa. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 34.
| 10-12/2017 | IFRS 15 | 10-12/2017 | 1-12/2017 | IFRS 15 | 1-12/2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Raportoitu | -oikaisu | Oikaistu | Raportoitu | -oikaisu | Oikaistu |
| Liikevaihto | 590,3 | 2,0 | 592,3 | 2 282,8 | -7,0 | 2 275,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 12,6 | 12,6 | 15,9 | 15,9 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | -163,1 | -163,1 | -638,4 | -638,4 | ||
| Ulkopuoliset palvelut | -116,5 | -116,5 | -433,0 | -433,0 | ||
| Henkilöstökulut | -239,4 | -239,4 | -940,4 | -940,4 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | -75,3 | -0,3 | -75,6 | -275,8 | -0,3 | -276,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
0,0 | 0,0 | ||||
| Poistot ja arvonalentumiset | -7,8 | -7,8 | -30,4 | -30,4 | ||
| Liikevoitto | 0,8 | 1,7 | 2,5 | -19,3 | -7,3 | -26,6 |
| % liikevaihdosta | 0,1 | 0,4 | -0,8 | -1,2 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto |
-1,6 | -1,6 | -5,7 | -5,7 | ||
| Tulos ennen veroja | -0,8 | 1,7 | 0,9 | -25,1 | -7,3 | -32,3 |
| % liikevaihdosta | -0,1 | 0,2 | -1,1 | -1,4 | ||
| Tuloverot | -1,8 | -0,5 | -2,3 | 4,2 | 1,1 | 5,3 |
| Katsauskauden tulos | -2,6 | 1,2 | -1,4 | -20,9 | -6,1 | -27,0 |
| % liikevaihdosta | -0,4 | -0,2 | -0,9 | -1,2 | ||
| Jakautuminen | ||||||
| Emoyhtiön omistajille | -2,6 | 1,2 | -1,4 | -20,9 | -6,1 | -27,0 |
| Määräysvallattomien | ||||||
| omistajien osuus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos |
||||||
| Tulos/osake, | ||||||
| laimentamaton, e | -0,03 | -0,02 | -0,19 | -0,24 | ||
| Tulos/osake, laimennettu, e | -0,03 | -0,02 | -0,19 | -0,24 |
| 31.12.2017 | IFRS 15 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|---|
| Milj. E | Raportoitu | -oikaisu | Oikaistu |
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 21,9 | 21,9 | |
| Liikearvo | 331,6 | 331,6 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 46,7 | 46,7 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,1 | 0,1 | |
| Muut sijoitukset | 1,2 | 1,2 | |
| Muut saamiset | 2,1 | 2,1 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 17,6 | 9,8 | 27,4 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17,6 | 17,6 | |
| Myyntisaamiset | 347,3 | -13,4 | 333,9 |
| Osatuloutussaamiset | 249,7 | -23,2 | 226,5 |
| Muut saamiset | 47,5 | 47,5 | |
| Verosaamiset | 7,5 | 7,5 | |
| Rahavarat | 29,2 | 29,2 | |
| Varat yhteensä | 1 120,0 | -26,8 | 1 093,2 |
| Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
|||
| Osakepääoma | 1,0 | 1,0 | |
| Hybridipääoma | 100,0 | 100,0 | |
| Muu oma pääoma | 161,4 | -27,1 | 134,3 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,4 | 0,4 | |
| Oma pääoma | 262,7 | -27,1 | 235,6 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 51,6 | 51,6 | |
| Eläkevelvoitteet | 44,2 | 44,2 | |
| Varaukset | 7,0 | 7,0 | |
| Korolliset velat | 57,7 | 57,7 | |
| Muut velat | 0,4 | 0,4 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Saadut ennakot | 179,9 | 179,9 | |
| Ostovelat | 215,5 | 215,5 | |
| Muut velat | 237,3 | 237,3 | |
| Verovelat | 5,8 | 5,8 | |
| Varaukset | 22,4 | 0,3 | 22,7 |
| Korolliset velat | 35,5 | 35,5 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 1 120,0 | -26,8 | 1 093,2 |
| 12/2018 | 12/2017 | |
|---|---|---|
| Oikaistu | ||
| Liikevaihto, milj. e | 2 204,1 | 2 275,8 |
| Käyttökate, milj. e | -8,8 | 3,8 |
| Käyttökateprosentti, % | -0,4 | 0,2 |
| Oikaistu käyttökate, milj. e | 53,4 | 25,8 |
| Oikaistu käyttökateprosentti, % | 2,4 | 1,1 |
| Liikevoitto, milj. e | -35,9 | -26,6 |
| Liikevoittoprosentti, % | -1,6 | -1,2 |
| Tulos ennen veroja, milj. e | -43,9 | -32,3 |
| % liikevaihdosta | -2,0 | -1,4 |
| Katsauskauden tulos, milj. e | -48,1 | -27,0 |
| % liikevaihdosta | -2,2 | -1,2 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e | -0,40 | -0,24 |
| Osakekohtainen tulos, laimennettu, e | -0,40 | -0,24 |
| Osakekohtainen oma pääoma, e | 1,9 | 1,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 30,2 | 25,8 |
| Korollinen nettovelka, milj. e | 6,9 | 64,0 |
| Velkaantumisaste, % | 2,7 | 27,2 |
| Taseen loppusumma, milj. e | 1 024,5 | 1 093,2 |
| Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja, milj. e | 21,6 | -8,7 |
| Käyttöpääoma, milj. e | -54,6 | -30,8 |
| Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e | 17,5 | 20,4 |
| % liikevaihdosta | 0,8 | 0,9 |
| Tilauskanta, milj. e | 1 494,3 | 1 491,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 15 672 | 16 607 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl) | 135 656 | 125 084 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) | 131 087 | 125 084 |
| 10- | 10- | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. e | 12/2018 | 7-9/2018 | 4-6/2018 | 1-3/2018 | 12/2017 | 7-9/2017 | 4-6/2017 | 1-3/2017 |
| Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | |||||
| Liikevaihto | 587,6 | 524,9 | 564,8 | 526,8 | 592,3 | 545,6 | 563,3 | 574,6 |
| Käyttökate | -1,3 | 14,3 | -31,7 | 9,9 | 10,3 | 9,6 | -14,1 | -2,0 |
| Käyttökateprosentti, | ||||||||
| % | -0,2 | 2,7 | -5,6 | 1,9 | 1,7 | 1,8 | -2,5 | -0,3 |
| Oikaistu käyttökate | 11,0 | 18,5 | 12,9 | 10,9 | -5,2 | 18,8 | 4,5 | 7,8 |
| Oikaistu käyttökateprosentti, |
||||||||
| % | 1,9 | 3,5 | 2,3 | 2,1 | -0,9 | 3,4 | 0,8 | 1,4 |
| Liikevoitto | -8,7 | 8,1 | -38,7 | 3,4 | 2,5 | 2,2 | -21,6 | -9,6 |
| Liikevoittoprosentti, | ||||||||
| % | -1,5 | 1,5 | -6,9 | 0,7 | 0,4 | 0,4 | -3,8 | -1,7 |
| 10- | 10- | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 12/2018 | 7-9/2018 | 4-6/2018 | 1-3/2018 | 12/2017 | 7-9/2017 | 4-6/2017 | 1-3/2017 | |
| Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | Oikaistu | |||||
| Osakekohtainen | ||||||||
| tulos, | ||||||||
| laimentamaton, e | -0,12 | 0,03 | -0,32 | 0,01 | -0,02 | 0,00 | -0,14 | -0,08 |
| Osakekohtainen | ||||||||
| tulos, laimennettu, e | -0,12 | 0,03 | -0,32 | 0,01 | -0,02 | 0,00 | -0,14 | -0,08 |
| Osakekohtainen | ||||||||
| oma pääoma, e | 1,9 | 2,0 | 1,9 | 1,9 | 1,9 | 1,9 | 1,9 | 1,2 |
| Omavaraisuusaste, | ||||||||
| % | 30,2 | 30,9 | 28,2 | 27,7 | 25,8 | 24,8 | 25,8 | 16,7 |
| Korollinen | ||||||||
| nettovelka, milj. e | 6,9 | 50,2 | 10,2 | 47,2 | 64,0 | 141,3 | 98,6 | 164,9 |
| Velkaantumisaste, % | 2,7 | 18,9 | 3,9 | 19,4 | 27,2 | 59,5 | 41,7 | 106,4 |
| Taseen | ||||||||
| loppusumma, milj. e | 1 024,5 | 1 037,5 | 1 092,3 | 1 048,5 | 1 093,2 | 1 148,5 | 1 104,5 | 1 110,4 |
| Operatiivinen | ||||||||
| kassavirta ennen | ||||||||
| rahoituseriä ja | ||||||||
| veroja, milj. e | 53,7 | -37,0 | -15,0 | 19,8 | 66,9 | -37,5 | -25,9 | -12,1 |
| Käyttöpääoma, milj. | ||||||||
| e | -54,6 | -3,2 | -57,2 | -41,4 | -30,8 | 37,0 | -8,6 | -21,3 |
| Bruttoinvestoinnit, | ||||||||
| milj. e | 9,2 | 0,9 | 3,2 | 4,2 | 7,3 | 5,2 | 2,9 | 5,0 |
| % liikevaihdosta | 1,6 | 0,2 | 0,6 | 0,8 | 1,2 | 1,0 | 0,5 | 0,9 |
| Tilauskanta, milj. e | 1 494,3 | 1 552,3 | 1 596,8 | 1 540,0 | 1 491,0 | 1 460,4 | 1 512,7 | 1 543,5 |
| Henkilöstö kauden | ||||||||
| lopussa | 14 950 | 15 556 | 15 751 | 15 687 | 16 216 | 16 483 | 16 750 | 16 679 |
| Ulkona olevien | ||||||||
| osakkeiden | ||||||||
| lukumäärä kauden | ||||||||
| lopussa (1 000 kpl) | 135 656 | 135 656 | 135 656 | 126 132 | 125 084 | 125 084 | 125 084 | 125 084 |
| Osakkeiden | ||||||||
| keskimääräinen | ||||||||
| lukumäärä (1 000 | ||||||||
| kpl) | 135 656 | 135 656 | 127 477 | 125 438 | 125 084 | 125 084 | 125 084 | 125 084 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| (Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100 | |||||
| Omavaraisuusaste (%) = | Taseen loppusumma - saadut ennakot | ||||
| (Korolliset velat - rahavarat) x 100 | |||||
| Velkaantumisaste (%) = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus | ||||
| Korollinen nettovelka = | Korolliset velat – rahavarat | ||||
| Käyttöpääoma = | Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut lyhytaikaiset saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset |
||||
| Vapaa kassavirta = | Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja – maksetut verot – investointien rahavirta |
||||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton = | Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) - oman pääoman ehtoisen lainan kulut ja jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
||||
| Osakekohtainen tulos, laimennettu | Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus) - oman pääoman ehtoisen lainan kulut ja jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna |
||||
| Osakekohtainen oma pääoma = | Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa |
||||
| Caverionin raportoimat vaihtoehtoiset tunnusluvut |
|||||
| Käyttökate = | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | ||||
| Oikaistu käyttökate = | Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä |
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja –tappioita divestoinneista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuonna 2018 merkittävät riskiprojektit sisältävät kolme päättynyttä Suurta projektia Teollisuuden ratkaisuissa. Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut luokitellaan "vertailtavuuteen vaikuttavaksi eräksi" kategoriassa (4) eli "muihin eriin, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan".
Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, mitä osa osallistujista käytti. Joulukuun 2018 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 4,1 miljoonaa euroa. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023. Osakkeet on pantattu lainojen vakuudeksi.
Caverion–konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja periaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto yhdessä konsernin tytäryhtiöiden kanssa.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.
Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Kovenanttia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin.
Seuraavassa taulukossa esitetään korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma. Luvut ovat diskonttaamattomia. Valuuttamääräisten velkojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin.
| Milj. e | 2019 | 2020 | 2021-> | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 27,2 | 30,2 | 0,6 | 58,1 |
Ne rahoitusvarat ja -velat, joiden kirjanpitoarvot eivät vastaa käypiä arvoja on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 31.12.2018 | 31.12.2018 | 31.12.2017 | 31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|
| Milj. e | Tasearvo | Käypä arvo | Tasearvo | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30,0 | 30,5 | 49,9 | 50,6 |
| Eläkelainat | 6,7 | 6,6 | ||
| Muut lainat | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,4 | 0,4 | 0,6 | 0,6 |
Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen, maturiteetin mukainen riskipreemio.
Muiden rahoitusvarojen ja -velkojen osalta kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen hyviä arvioita käyvistä arvoista.
Valuuttajohdannaiset
| Nimellisarvot | ||
|---|---|---|
| Milj. e | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Korkojohdannaiset | 30,0 | 50,0 |
| Valuuttajohdannaiset | 88,6 | 77,0 |
| Käyvät arvot | ||
| Milj. e | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Korkojohdannaiset | ||
| -positiivinen käypä arvo | ||
| -negatiivinen käypä arvo | -0,1 | -0,3 |
-positiivinen käypä arvo 0,3 0,3
-negatiivinen käypä arvo -1,1 -0,2 Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on
Koronvaihtosopimusten suojauslaskenta muuttui tehottomaksi ja se lopetettiin tilikauden 2016 aikana.
määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.
| Milj. e | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta | 0,0 | 0,2 |
| Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta | 435,3 | 473,9 |
| Muut vastuusitoumukset | ||
| - Vuokravastuut | 139,5 | 143,8 |
| - Muut vastuusitoumukset | 0,2 | 0,2 |
| Hybridilainan kertynyt kirjaamaton korko | 2,5 | 2,5 |
Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Tämän seurauksena YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. YIT Oyj:n merkittävimpien rahoitusvelkojen velkojat luopuivat oikeudestaan vaatia Caverion Oyj:ltä suoritusta toissijaisen vastuun nojalla. Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä joulukuun 2018 lopussa oli 60,3 milj. euroa.
Lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yllä tarkemmin kohdassa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät". On mahdollista, että erityisesti säännösten vastainen toiminta saattaa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa Caverionille sakkoina, korvausvaatimuksina sekä asianajokuluina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voida arvioida mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen määrää.
Caverion sopi 4.2.2019 lainapankkiensa kanssa lainojensa ja luottolimiittisopimuksensa jatkamisesta. Uusi sopimus kattaa 100 milj. euron määräisen luottolimiittisopimuksen ja 50 milj. euron määräisen pitkäaikaisen, kertalyhenteisen lainan. Laina erääntyy kolmen vuoden kuluttua ja sitä on mahdollisuus jatkaa yhdellä vuodella. Tällä järjestelyllä yhtiö pidensi lainamaturiteettiaan ja vahvisti pitkän aikavälin maksuvalmiuttaan.
Caverion julkisti 5.2.2019 pörssitiedotteella päivitetyt taloudelliset tavoitteensa. Uuden, 1.1.2019 voimaan tulleen IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin yksinkertaistetun takautuvan noudattamisen seurauksena Caverion muuntaa vuoden 2020 loppuun asti ulottuvat strategiset taloudelliset tavoitteensa IFRS 16 -laskentaperiaatteiden mukaisiksi. Caverion-konserni ei oikaise taloudellisia lukujaan IFRS 16:n voimaantulopäivää edeltäviltä kausilta. Lisätietoja on esitetty kohdassa "Päivitetyt taloudelliset tavoitteet".
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.