Kesla Oyj

Annual Report • Feb 14, 2019

KESLA OYJ VUOSIKERTOMUS 2018

www.kesla.com KESLA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2016 1

Sisällysluettelo

Konsernin avainluvut	2	Emoyhtiön tilinpäätös FAS	37
Konsernin liikevaihto ja voitto ennen veroja	2	Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot	40
Kesla Oyj lyhyesti vuonna 2018	3	Osakkeet ja osakkeenomistajat	47
Simo Saastamoinen: Your Lifetime Match	4	Tunnusluvut	48
Kesla Oyj:n hallitus	5	Tunnuslukujen laskentakaavat	49
Kesla Oyj:n johtoryhmä	6	Tilinpäätöksen allekirjoitukset	50
Hallituksen toimintakertomus	7	Taloustiedottaminen 2019	50
Konsernitilinpäätös, IFRS	11	Tilintarkastuskertomus	51
Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot	15	Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	53

Konsernin avainluvut

	2018	2017
Liikevaihto, miljoonaa euroa	45,1	42,7
Voitto ennen veroja, tuhatta euroa	1 924	1 040
Sijoitetut pääoman tuotto, %	8,4	6,1
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa	2 845	917
Omavaraisuusaste, %	39,8	37,2
Osakekohtainen tulos, euroa	0,38	0,25
Osinko per osake, euroa	0,15*	0,10
Viennin osuus liikevaihdosta, %	72,0	62,1
Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa	899	518
Henkilöstö tilikauden lopussa	242	234

*Hallituksen osinkoesityksen mukaisesti.

Konsernin liikevaihto ja voitto ennen veroja

1000 €	Liikevaihto		Voitto ennen veroja
	2018	2017	2018	2017
Tammi-kesäkuu	21 657	22 083	670	56
Heinä-joulukuu	23 407	20 612	1 254	984
Yhteensä	45 064	42 695	1 924	1 040

Kesla Oyj lyhyesti

Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Tilikaudella 2018 konsernin liikevaihto oli 45 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 72 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 243 henkeä.

Tilikaudella 2018 konsernin liikevaihto kasvoi 42,7 miljoonasta eurosta 45,1 miljoonaan euroon ja tulos 0,8 miljoonasta eurosta 1,3 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos nousi 0,25 eurosta 0,38 euroon ja liiketoiminnan rahavirta 0,8 miljoonasta eurosta 2,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase jatkoi vahvistumistaan - omavaraisuusaste nousi 37 %:sta 40 %:iin sekä nettovelkaantumisaste laski 102 %:sta 81 %:iin.

Voitto ennen veroja, 1 000 €

Kesla Oyj lyhyesti 3

Your Lifetime Match

"Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa" on vanha suomalainen sananlasku, jonka merkityksen jouduimme Keslalla sisäistämään kuluneen vuosikymmenen puolivälistä alkaen.

Vuosina 2013 ja 2014 tehdyt kone- ja rakennusinvestoinnit nostivat konsernin velkataakan noin 17 miljoonaan euron tasolle. Samaan aikaan Krimin kriisi leikkasi voimakkaasti emoyhtiön tulosta ja tytäryhtiö MFG Components Oy:n tulos painui raskaasti tappiolliseksi. Konsernin nettovelkaantumisaste nousi kokonaisuudessaan yli 140 %:iin ja velan takaisimaksuaikaa indikoiva velat per käyttökate -tunnuslukukin kävi pahimmillaan kymmenien vuosien tietämissä.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin, konsernin nettovelkaantumisaste on laskenut 81 %:iin, korolliset nettovelat noin 10 miljoonaan euroon ja velat per käyttökate -tunnuslukukin kertoo velanhoitokyvyksi runsaat kolme vuotta. "Veljenpojan" hoitaminen vaati luopumista MFG Components Oy:n liiketoiminnoista, Saksan yhtiön toiminnan rationalisointia, fokuksen terävöittämistä emoyhtiön liiketoiminnoissa ja kovaa työtä suotuisaksi kääntyneen suhdannetilanteen hyödyntämiseksi. Ponnistelun lopputulemana konsernilla on nyt hyvä lähtöasema siirtyä liiketoiminnan karsinnasta sen kasvattamiseen, mikä vaatii strategian päivittämistä kasvuhakuiseksi.

Keslan strategiaprosessi oli viime vuonna poikkeuksellisen intensiivinen, työteliäs ja kattava. Prosessissa konsernin visio kiteytyi lyhyesti sloganiin "Your lifetime match", jossa "your" viittaa Keslan asiakaskeskeisyyteen, "lifetime" kestävyyteen, elinkaarikustannuskilpailukykyyn ja pitkiin asiakassuhteisiin ja "match" laitteidemme integroitavuuteen ja syviin liiketoimintakumppanuuksiin. Prosessin yhteydessä Keslan uusiksi arvoiksi määriteltiin: vastuullinen, innovatiivinen, ripeä ja luotettava tuloksentekijä.

Strategiaprosessi määritteli konsernin liiketoimintaportfolioksi traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet ja auto- ja teollisuusnosturit, joita tukee elinkaaripalvelut-liiketoiminta. Konsernin perustehtäväksi määriteltiin tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Metsäteknologia on vahvaa Keslan perusosaamista, vaikka yhtiö ei jatkossa enää täysin fokusoidukaan puhtaasti metsäalan toimijaksi.

Keslan traktorivarusteet-liiketoiminnan strategian keskiössä on kumppanuus Valtran kanssa. Kumppanuus mahdollistaa uniikin lisäarvon tuottamisen tuotteiden, ohjausjärjestelmien ja toimintatapojen integroinnilla. Liiketoiminnan kasvun painopisteinä on laajentua edelleen Valtran kanavistoon ja myös soveltuvin osin Valtran metsän ulkopuolisiin avainasiakassegmentteihin, kuten kiinteistönhoitoon, puolustusvoimiin ja kunnallistekniikkaan.

Puunkorjuulaitteet-liiketoiminnassa keskeistä on Keslan joustavuus sovittaa laitteet eri konealustoille. Kesla on suurin metsäkonevalmistajariippumaton puunkorjuulaitteiden toimittaja ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa erityisesti kaivinkonesovelluksissa mekanisointia käynnistävissä maissa. Metsäkoneriippumattomuus mahdollistaa ratkaisujen optimoinnin kaivinkonealustoille. Myös valtamerkeistä riippumattomissa metsäkonevalmistajissa näemme merkittävää kasvupotentiaalia.

Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan päämääränä on kehittää vaativiin olosuhteisiin soveltuvia, älykkäitä, kestäviä ja tehokkaita nostureita, joilla parannetaan investoinnin tuottavuutta koko sen elinkaarella. Liiketoiminnan kasvua haetaan puutavara-autosovellusten ohessa kierrätys- ja erikoissovellusten markkinoista.

Keslan jälkimarkkinoinnin kokonaisuus nimettiin strategiaprosessissa elinkaaripalveluiksi, joka kuvaa tavoitteitamme kasvattaa yhtiön palvelutarjoamaa varaosamyynnin oheen. Keslan kasvava konekanta markkinoilla luo pohjan kasvattaa tätä liiketoimintaa tulevaisuudessa. Keskeistä on kehittää palvelujen jakelua digitaalisen kanavan ja sopimushuoltopisteverkoston laajentamisen avulla.

"YOUR" viittaa Keslan asiakaskeskeisyyteen, "LIFETIME" kestävyyteen, elinkaarikustannuskilpailukykyyn ja pitkiin asiakassuhteisiin ja "MATCH" laitteidemme integroitavuuteen ja syviin liiketoimintakumppanuuksiin.

Kesla-emoyhtiön viimeisen kvartaalin liikevaihto 14,2 miljoonaa euroa ja tuotantovolyymi varastonmuutoksen kera 14,6 miljoonaa euroa indikoivat yhtiön potentiaalia kasvaa yli 50 miljoonan euron yritykseksi. Emoyhtiön kvartaalilaskutusennätys vuoden viimeisellä kvartaalilla sekä kaikkien aikojen korkein vuositason vientilaskutus 32 miljoonaa euroa kertovat yhtiön onnistumisista viime vuonna.

Haluankin kiittää Keslan henkilöstöä, asiakkaita, omistajia ja yhteistyökumppaneita vuoden 2018 tuloksekkaasta vuodesta: tästä on hyvä jatkaa uudella strategialla kohti uusia ennätyksiä – ja niiden yli.

Simo Saastamoinen

Kesla Oyj:n hallitus

Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967

• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Toimitusjohtaja, Lipu Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003 alkaen, puheenjohtaja vuodesta 2014 alkaen.

Ritva Toivonen, s. 1962

• Maa- ja metsätieteen tohtori
• Dekaani, Helsingin yliopisto; toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013 alkaen.

Jouni Paajanen, s. 1967

• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Projektijohtaja, Fujitsu Finland Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015 alkaen

Ari Virtanen, s. 1958

• MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ)
• Toimitusjohtaja, Solidior Oy
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016 alkaen.

Olli Happonen, s. 1953

• Varatuomari, ekonomi
• Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen.

Kesla Oyj:n johtoryhmä

Simo Saastamoinen, s. 1967

• Diplomi-insinööri, Master of Science
• Toimitusjohtaja
• Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen.

Paavo Hopponen, s. 1961

• Diplomi-insinööri
• Tuotantojohtaja
• Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen.

Sarita Kortelainen, s. 1981

• Tradenomi ja metsätalousinsinööri
• Talouspäällikkö
• Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen.

Janne Sinkkonen, s. 1975

• Agrologi
• Liiketoimintajohtaja, traktorivarusteet
• Johtoryhmän jäsen elokuusta 2017 alkaen.

Mika Tahvanainen, s. 1974

• Maa- ja metsätieteiden maisteri
• Markkinointijohtaja; liiketoimintajohtaja, puunkorjuulaitteet
• Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen.

Marko Härkönen, s. 1969

• Puutalousinsinööri, MBA
• Liiketoimintajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit
• Johtoryhmän jäsen helmikuusta 2018 alkaen lokakuuhun 2018 saakka.

Jukka Mälkiä, s. 1962

• Kauppatieteiden maisteri
• Liiketoimintajohtaja, autonosturit
• Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2016 alkaen tammikuuhun 2018 saakka.

Ari Pirhonen, s. 1966

• Diplomi-insinööri
• Liiketoimintajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit
• Johtoryhmän jäsen helmikuusta 2019 alkaen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuosi 2018 oli Keslan 58. toimintavuosi. Liikevaihto kasvoi edellisvuoden 43 miljoonasta eurosta 45 miljoonaan euroon. Konsernin tulos koheni 53% ja konsernin tilikauden liiketoiminnan rahavirta yli kolminkertaistui 2,8 miljoonaan euroon.

Konsernin segmenttiraportointi

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät-liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin (10/2017 alkaen). MFG Components Oy:lle jäi 2,0 miljoonan liikevaihtoinen voimansiirron maahantuonti -liiketoiminta, joka on lisätty metsäkoneryhmän lukuihin vuonna 2017. MFG Components Oy:n järjestelyiden jatkumona voimansiirron maahantuonti -liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla elokuussa 2018. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona esitetään tytäryhtiön tulos, varat ja velat kokonaisuudessaan.

MFG Components Oy:n metsäkone-segmentille osia pääasiassa toimittava Ilomantsin tehdas siirrettiin konepajajärjestelmistä osaksi metsäkoneita 1.7.2016 toteutuneella konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyivät metsäkoneryhmän lukuihin.

Toimintaympäristö

Keslan tuotteita käytetään pääasiassa metsäraaka-aineen korjuuketjussa kannolta tehtaalle sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Tuotteet ovat ammattikäyttöön tarkoitettuja investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on kytköksissä metsäteollisuuden ja raaka-ainemarkkinoiden suhdannesykliin.

Hyvä metsäteollisuuden suhdannetilanne näkyi Keslalle keskeisten markkinoiden vahvana kysyntänä erityisesti auto- ja teollisuusnostureiden ja puunkorjuulaitteiden liiketoiminnoissa. Yhtiön voimakkain kysynnän kasvu tapahtui kotimaan ohella lähialueillamme Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Baltiassa. Maatalousyrittäjien vaikeuksista huolimatta myös traktorivarusteiden liiketoiminta kasvoi hieman.

Osa toimittajista ylikuormittui suhdanteen vuoksi , mikä aiheutti toimitusviiveitä, lisäkustannuksia ja tuotanto-ohjelmien muutostarpeita.

Digitalisaatio on merkittävin teknologinen voima, joka muokkaa tällä hetkellä markkinoita ja tarjontaa myös Keslan liiketoiminnoissa. Eri maantieteelliset alueet sekä käyttäjäsukupolvet ovat teknologian omaksumisen suhteen kuitenkin varsin eri vaiheissa, joten kysynnän rakenteeseen muutos ei ole vielä voimakkaasti vaikuttanut.

Maltilliset työmarkkinaratkaisut mahdollistivat osaltaan tuotantovolyymin vahvan kasvun. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvät rajoitteet kasvattivat vuokratyöyritysten palvelujen käyttöä. Keslan työnantajamielikuvan kehittymisen myötä kiinnostus Keslan avoimiin työpaikkoihin oli kuitenkin runsasta.

Liikevaihto

Keslan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 45 miljoonaan euroon (1- 12/2017 43 miljoonaa euroa). Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella 2018 4 % vertailuvuoteen nähden ollen 12,8 miljoonaa euroa (1-12/2017 13,3 miljoonaa euroa) ja vientimyynti kasvoi 24 % ollen 32,3 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli

72 % (62 %).

Viennissä voimakkainta liikevaihdon kasvu oli lähialueillamme Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Baltiassa. Saksan, Kanadan ja Iberian-niemimaan volyymikehitys oli myös vahvaa. Kierrätysnosturimyynti jatkoi kasvuaan Ranskassa ja ensimmäiset kierrätyssovellukset myytiin myös kotimaahan. Varaosamyynti kasvoi 12 % (11 % vuonna 2017).

Toisella vuosipuoliskolla Keslan liikevaihto kasvoi 14 % edellisvuoteen nähden ollen 23 miljoonaa euroa (7-12/2017 21 miljoonaa euroa).

Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2018 lopussa 18 miljoonaa euroa (31.12.2017 11 miljoonaa euroa).

Tulos

Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja kohenivat tilikaudella 2018 selvästi vuoteen 2017 nähden. Keslan koko tilikauden 2018 liikevoitto oli 2 236 tuhatta euroa voitollinen (1-12/2017 1 471 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 1 924 tuhatta euroa voitollinen (1 040 tuhatta euroa voitollinen).

Toisen vuosipuoliskon liikevoitto kasvoi vuoden 2017 vastaavaan verrattuna ollen 1 366 tuhatta euroa voitollinen (7-12/2017 1 213 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja koheni ollen 1 254 tuhatta euroa voitollinen (984 tuhatta euroa voitollinen). Lopetetun toiminnan tulosvaikutus konserniin toiselta vuosipuoliskolla oli negatiivinen 142 tuhatta euroa.

Investoinnit

Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat tilikaudella 2018 vertailuvuoteen nähden. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 899 tuhatta euroa (1-12/2017 518 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 159 tuhatta euroa (31.12.2017 127 tuhatta euroa).

Tilikauden investoinnit painottuivat lähinnä tuotekehityshankkeisiin sekä pieniin käyttöomaisuushankintoihin. Investointien määrän odotetaan kasvavan vuonna 2019 ja kohdistuvan enenevissä määrin tuotantokapeikkoihin ja tuottavuuteen liittyviin laiteinvestointeihin.

Tuotekehitys

Vuoden 2018 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1 255 tuhatta euroa eli 2,8 % liikevaihdosta (vuonna 2017 vastaavasti 993 tuhatta euroa, 2,3 %).

Yhtiön innovoinnin keskiössä olivat laitteiden ohjausjärjestelmät, joihin haettiin viisi patenttia ja yksi hyödyllisyysmalli. Yhtiö otti käyttöön uusitun patenttipolitiikan.

Vuoden 2018 aikana Kesla julkaisi ja lanseerasi mm. seuraavia tuotteita:

• KESLA proSTABILITY E, edistyksellisillä vakaudenhallintaominaisuuksilla varustettu nosturin avohallintajärjestelmä,
• 2124Z nosturimalli erityisesti Keski-Euroopan pitkäpuukuljetusmarkkinaan,
• Markkinoiden edistyksellisin traktorin metsäperävaunujen vedonohjausjärjestelmä KESLA proTRACTION,
• Ainutlaatuinen nostureiden sähkömekaaninen ohjausjärjestelmä, joka tarjoaa Keslan edistyksellisen KESLA proC-ohjausjärjestelmän käyttökokemuksen mekaanisiin ohjauslaitteisiin tottuneille asiakkaille.

Kesla vahvisti tuotekehitysorganisaationsa kykyä vastata nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin solmimalla yhteistyösopimuksen Etteplan Finlandin kanssa.

Tuotannon ja tuotekehityksen yhteistyönä jatkettiin tuotteiden valmistettavuuden ja konfiguroitavien tuotteiden tilaus-toimitusprosessin suorituskyvyn parantamista tuotekehityksen keinoin.

Markkinointi

Vuoden 2018 emoyhtiön myynnin ja markkinoinnin kustannukset olivat yhteensä 2 232 tuhatta euroa ja kasvoivat 13 % edellisvuodesta (vuonna 2017 vastaavasti 1 967 tuhatta euroa, kasvua 9 %).

Kesla laajensi edustajaverkostoaan Kaakkois-Aasiassa ja Skandinaviassa agenttisopimuksin. Valtran jälleenmyyjäverkostosta Norjan jälleenmyyjä Eikmaskin AS:n kanssa solmittiin sopimus Keslan traktorivarusteiden jakelusta Norjassa.

Kesla järjesti huhtikuussa jälleenmyyjäpäivät, johon osallistui yli 70 jälleenmyyjän edustajaa. Tarjolla oli laaja kattaus Keslan uutuuksia, tuotekoulutusta ja esitelmiä. Tilaisuuden yhteyteen järjestettiin myös tapahtuma koko Keslan henkilöstölle siten, että henkilöstöllä oli mahdollisuus kokeilla laajan valikoimamme tuotteita käytännössä.

Kesla osallistui toimialan merkittävimpiin messuihin keskeisimmissä asiakasmaissa. Keskeisin messutapahtuma oli Jämsässä pidetyt Finn-METKO-messut.

Tase ja rahoitus

Konsernin tilikauden 2018 päättävän taseen loppusumma oli 31,4 miljoonaa euroa (31.12.2017 31,2 miljoonaa euroa). Tasetta pienensi MFG Components Oy:n maahantuonnin liiketoimintakauppa.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä pieneni katsauskaudella nettomääräisesti 1 598 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 2 845 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2017 917 tuhatta euroa positiivinen).

Tilikauden 2018 aikana konsernin omavaraisuusaste koheni 39,8 %:iin (31.12.2017 37,2 %). Konsernin nettovelkaantumisaste parani selvästi ja oli tilikauden päätteeksi 80,9 % (31.12.2017 101,5 %).

Tytäryhtiöt

MFG Components Oy

Kesla osti MFG Components Oy:n (Tohmajärvi) vuonna 2007 ja fuusioi yhtiöön Kesla Components Oy:n (Ilomantsi) vuonna 2008. Ilomantsin tehdas siirtyi osaksi konsernin emoyhtiö Kesla Oyj:tä 1.7.2016 alkaen konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla, jonka jälkeen MFG Components Oy:n toiminta keskittyi täysin Tohmajärven tehtaalle. Tohmajärvellä yhtiö harjoitti oman valmistustoiminnan ohessa voimansiirtoon liittyvien tuotteiden välityskauppaa tilikauden 2017 kolmannen kvartaalin loppuun, jolloin valmistusliiketoimintaan liittyvä liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla Kotka Power Tech Oy:lle. 1.10.2017 alkaen yhtiö harjoitti ainoastaan voimansiirron maahantuontiin liittyvää välityskauppaa 30.9.2018 asti. MFG Components Oy:n järjestelyiden jatkumona voimasiirron maahantuonti –liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla elokuussa 2018 Tools Finland Oy:lle. Lokakuusta 2018 alkaen MFG Components Oy:n liiketoiminta koostuu jäljelle jääneen vaihto-omaisuuden realisoinnista.

MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2018 71 % vuoteen 2017 nähden ollen 1,5 miljoonaa euroa (1-12/2017 5,4 miljoonaa euroa, 1-12/2016 8,4 miljoonaa euroa). Liikevaihdon lasku johtui valmistustoiminnan liiketoimintakaupasta syksyllä 2017 sekä maahantuontiliiketoiminnan liiketoimintakaupasta syksyllä 2018. Yhtiön liiketappio kasvoi tilikaudella 2018 vertailukauteen 2017 nähden jääden 208 tuhatta euroa tappiolliseksi (1-12/2017 23 tuhatta euroa tappiollinen; 1-12/2016 439 tuhatta euroa tappiollinen). Yhtiön tilikauden tulokseen sisältyy kertaluonteisina tekijöinä 125 tuhannen euron myyntivoitto liiketoimintakaupasta sekä toisella vuosipuoliskolla tehty 245 tuhannen euron ylimääräinen vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaus.

Kesla GmbH

Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Yhtiö perustettiin vuonna 2012.

Kesla GmbH:n liikevaihto kasvoi ja yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2018 2 384 tuhatta euroa (2017 2 008 tuhatta euroa; 2016 2 170 tuhatta euroa). Yhtiön negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen pieneni selvästi.

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2018 aikana keskimäärin 243 henkilöä (vuonna 2017 260 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 242 henkilöä (31.12.2017 234 henkilöä).

MFG Components Oy:n voimansiirron maahantuonnin liiketoiminnan liiketoimintakaupassa siirtyi Tools Finland Oy:lle 3 henkilöä 1.10.2018.

Keslan johtoryhmän jäsen, auto- ja teollisuusnostureiden liiketoimintajohtaja, MBA, puutalousinsinööri Marko Härkönen siirtyi pois yhtiön palveluksesta 12.10.2018 alkaen. Liiketoimintajohtajan tehtävää hoiti 12.10.2018 alkaen auto- ja teollisuusnostureiden tuotepäällikkö diplomi-insinööri Ari Pirhonen.

Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2018 yhteensä 9 812 tuhatta euroa (vuonna 2017 10 037 tuhatta euroa; vuonna 2016 9 952 tuhatta euroa).

Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 8 % (31.12.2017 9 %; 31.12.2016 9 %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (32 %; 29 %) ja työntekijöitä 71 % (68 %; 70 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2018 45 vuotta (44 vuotta; 45 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 37 % (36 %; 33 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2018 13 vuotta (14 vuotta; 15 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2018 32 % (28 %; 20 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 50 % (54 %; 55 %).

Ympäristöasiat

Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstö vastaa omaan työympäristöönsä liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden tunnistamisesta.

Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.

Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.

Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kansainvälisen talouden kasvukehitykseen, suurvaltojen geopoliittisiin päätöksiin, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talouden ja poliittisen tilanteen kehittymiseen. Venäjän kysyntätilanne on Keslalle merkittävä sekä suoraan että partnereidemme kautta välillisesti. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä.

Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta.

Lähiajan näkymät

Keslan tilauskanta oli tilikauden 2018 lopussa historiallisen korkealla tasolla 18 miljoonassa eurossa (31.12.2017 11 miljoonaa euroa).

Tammikuun 2019 saatujen tilausten arvo ylittää edellisvuoden vastaavan ajankohdan ja kysyntä näyttää edelleen jatkuvan pirteänä. Kesla jatkaa valmistusvolyymien nostoon tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi tehostetaan toimitusketjun eri osapuolien välistä vuorovaikutusta toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja poikkeustilanteiden hallitsemiseksi.

Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan hyvän kysyntätilanteen vuoksi ja liikevoiton odotetaan kohenevan tilikaudella 2019.

Hallinto

Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella 2018 oli Simo Saastamoinen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.3.2018 valittiin hallituksen jäseniksi Veli-Matti Kärkkäinen, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen, Ari Virtanen ja Olli Happonen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen.

Yhtiön tilintarkastajana on ollut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola.

Yhtiön osakkeet

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. Aja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."

Omat osakkeet

Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 8.3.2018 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.

Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2018 lopussa 12 247 kpl omaa A-osaketta (31.12.2017 12 247 kpl; 31.12.2016 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2018.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.

com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Konsernin liiketoiminta on jatkunut normaalisti.

Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta

Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2018 on 7 971 tuhatta euroa, josta tilikauden 2018 voitto on 482 tuhatta euroa. Hallitus esittää 7.3.2019 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2018 jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,15 euroa/osake, yhteensä 506 tuhatta euroa, jonka jälkeen vapaaseen omaan pääomaan jää 7 465 tuhatta euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2019 (enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita 10 % koko osakekannasta).

Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeenomistajista ja lähipiiristä

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 €	LIITETIETO	1.1.–31.12.2018	1.1.–31.12.2017
Liikevaihto	2, 3, 4	45 064	42 695
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		1 521	468
Liiketoiminnan muut tuotot	5	105	369
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-25 415	-22 954
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-11 814	-12 345
Poistot	7	-1 197	-1 480
Liiketoiminnan muut kulut	8, 9, 10	-6 028	-5 283
Liikevoitto		2 236	1 471
Rahoitustuotot	11	2	6
Rahoituskulut	11	-314	-438
Voitto ennen veroja		1 924	1 040
Tuloverot	12	-414	-195
Tilikauden voitto , jatkuvat toiminnot		1 510	1 024
Tilikauden voitto, lopetetut toiminnot	31	-220	-179
Tilikauden voitto		1 290	845
Tilikauden laaja tulos	13	1 290	845
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		1 290	845
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimenta	13	0,45	0,30
maton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että
B-osakkeille, jatkuvat toiminnot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimenta maton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että	13, 31	-0,06	-0,05
B-osakkeille, lopetetut toiminnot
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimen	13	0,38	0,25
tamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä
A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot

KONSERNIN TASE

1 000 €	LIITETIETO	31.12.2018	31.12.2017
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	7 198	7 660
Muut aineettomat hyödykkeet	14	1 170	990
Muut rahoitusvarat	16	17	17
Saamiset	19	47	57
Laskennalliset verosaamiset	17	96	308
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	15 241	14 188
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19	6 507	6 939
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		9	-
Rahavarat	20	719	307
Varat, lopetetut toiminnot	31	415	693
VARAT YHTEENSÄ		31 418	31 158
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	1 917	1917
Ylikurssirahasto		6	6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		229	229
Kertyneet voittovarat		10 292	9 339
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		12 444	11 490
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		12 444	11 490
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	872	601
Varaukset	22	359	386
Rahoitusvelat	23	3 997	5 841
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat Rahoitusvelat	24 23	6 916 6 789	6 667 6 002
Velat, lopetetut toiminnot	31	42	171
VELAT YHTEENSÄ		18 974	19 667
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		31 418	31 158

Kesla Japanin metsämessuilla marraskuussa pitäaikaisten yhteistyökumppanien kanssa.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 €	LIITETIETO	2018	2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		1 290	845
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		1 812	1 328
Korkokulut ja muut rahoituskulut	11	323	438
Korkotuotot	11	-2	-6
Verot	12	348	195
Oikaisut yhteensä		2 481	1 954
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		3 772	2 799
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		522	99
Vaihto-omaisuuden muutos		-1 257	-1 160
Osto- ja muiden velkojen muutos		342	-271
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		3 379	1 467
Maksetut korot		-298	-452
Saadut korot	11	2	6
Maksetut verot		-239	-105
Liiketoiminnan nettorahavirta		2 845	917
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-407	-145
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-524	-447
Lainasaamisten takaisinmaksut		8	8
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit	30	-	15
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		20	1 389
Saadut korot investoinneista		1	2
Investointien nettorahavirta		-901	822
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		3 938	5 863
Lainojen takaisinmaksut		-5 100	-7 970
Rahoitusleasingvelkojen maksut	33	-33	-19
Maksetut osingot		-337	-326
Rahoituksen nettorahavirta		-1 532	-2 452
Rahavarojen muutos		411	-713
Rahavarat tilikauden alussa		307	1 020
Rahavarat tilikauden lopussa		719	307

Konsernin rahavirtalaskelmaan sisältyvät sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen erät. Edellä mainitun vuoksi konsernin rahavirta ei ole välttämättä suoraan johdettavissa konsernitaseesta. Lopetettujen toimintojen rahavirta on esitetty erikseen liitetiedossa 31.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksen taloudellisesta informaatiosta.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 €	Osake pääoma	Ylikurssirahasto	Kertyneet voittovarat	SVOP	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	1 917	6	9 339	229	11 490
Osingonjako			-337		-337
Tilikauden voitto			1 290		1 290
31.12.2018	1 917	6	10 292	229	12 444
1 000 €	Osake	Ylikurssirahasto	Kertyneet	SVOP	Oma pääoma
	pääoma		voittovarat		yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017	1 917	6	8 820	229	10 972
Omien osakkeiden luovutus			11		11
Osingonjako			-337		-337
Tilikauden voitto			845		845

Vientijälleenmyyjien koulutuspäivät Koivikon kartanolla huhtikuussa.

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

Yhteisön perustiedot

Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 45 miljoonaa euroa.

Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.

Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2018. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www. kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.

Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 6.2.2019 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset on huomioitu tilinpäätöstä laadittaessa ja niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta 2018 tilinpäätökseen ja esitettäviin vertailutietoihin. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.

Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen

Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	30-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-15 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Muut	3-5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet:

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.

Aineettomat oikeudet

Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä

16 Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot

merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa

Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana

Vuokralle annetut hyödykkeet, joiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Työsuhde-etuudet

Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Yhtiössä on käytössä osittain käteisvaroina ja osittain osakeperusteisesti maksettava kannustinjärjestelmä, joka on suunnattu yhtiön toimitusjohtajalle.

Päätös siitä, kuinka suuriin käteisvaroina maksettaviin palkkioihin ja moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus kannustinjärjestelmän perustuvien ehtojen ja muiden kuin markkinaperusteisten ehtojen perusteella, tehdään hallituksen toimesta jokaisen raportointikautta seuraavalla kaudella.

Osakkeina maksettava tulospalkkio käsitellään IFRS 2:n mukaisena osakeperusteisena maksuna, jolloin myös osakkeina maksettava osuus kirjataan kuluksi myöntämispäivän mukaisella arvolla ja vastatili on edellisten tilikausien voittovarat.

Kannustinjärjestelmän enimmäismäärä on 50 prosenttia raportointikaudella toimitusjohtajalle maksettavasta palkkiosta vähennettynä kannustinpalkkioilla.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Tuloverot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Rahoitusvarat ja -velat

Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.

Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Muut varat sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisenä. Myyntisaamisten arvonalentumisiin varaudutaan luottotappiovarauksella.

IFRS 9 sisältää ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä odotettavissa oleviin luottotappioihin. Kesla Oyj on arvioinut myyntisaamisiin liittyvää epävarmuutta. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntisaamisiin on suoritettu arviointia perustuen luottoriskiin ja ikäjakaumaan. Odotettavissa oleva luottotappio määritellään kokemusperäisen (tai historiatietoon perustuvaan) luottotappiomääriin, ikääntyneisyyteen sekä tarvittaessa erillisen arvioinnin perusteella.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.

Liikevoitto

Konserni on määrittänyt liikevoitto-käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Johdon arviot

Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut uusia standardeja ja tulkintoja, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla arvioidaan olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen tulevaisuudessa:

IASB on julkaissut 13.1.2016 uuden vuokrasopimuksia koskevan standardin, IFRS 16 Vuokrasopimukset. Uusi standardi muuttaa vuokralle ottajan kirjanpitovaatimuksia. Kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia sopimuksia ja rahallisesti vähäarvoisia sopimuksia kirjataan vuokralle ottajan taseeseen käyttöoikeutta koskevana omaisuuseränä ja vastaava vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen. Vuokramaksut jaetaan poistoksi ja korkokuluksi. Vuokralle antajan kirjanpitovaatimuksissa ei ole merkittäviä muutoksia. Myös liitetietovaatimukset täydentyvät. IFRS 16 on sovellettava 1. tammikuuta 2019 alkaen ja aikaisempi soveltaminen on sallittua. Euroopan Unioni on hyväksynyt standardin. Konserni on tilikauden 2018 aikana valmistautunut uuden standardin käyttöönottoon ja vaikutuksiin. Yhtiö arvioi, että uuden standardin käyttöönotto kasvattaa taseen loppusummaa n. 0,5 M€. Vaikutus taseesta johdettuihin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuusasteen on n. 0,6 % heikentävä ja gearing%: iin 4,0 % heikentävä. Tuloslaskelmaan IFRS 16 vaikuttaa kasvattamalla poistoja ja korkokuluja. Konserni huomioi IFRS 16 mukaiset muutokset ensimmäisen kerran vuoden 2019 puolivuosikatsauksessaan.

2. Segmentti-informaatio

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät -liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin (10/2017 alkaen). MFG Components Oy:lle jäi 2,0 miljoonan liikevaihtoinen voimansiirron maahantuonti -liiketoiminta, joka on lisätty metsäkoneryhmän lukuihin vuonna 2017. MFG Components Oy:n järjestelyiden jatkumona voimasiirron maahantuonti -liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla elokuussa 2018. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona esitetään tytäryhtiön tulos, varat ja velat kokonaisuudessaan. Lopetetun toiminnon osuus vuoden 2018 liikevaihdosta oli 3 % (8 % vuonna 2017).

MFG Components Oy:n metsäkone-segmentille osia pääasiassa toimittava Ilomantsin tehdas siirrettiin konepajajärjestelmistä osaksi metsäkoneita 1.7.2016 toteutuneella konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla.

Gallringsdagarna Ruotsissa syyskuussa.

KESLA-traktorivarusteiden AGCO-yhteistyötä laajennettiin Latviaan ja Norjaan.

2018, 1 000 € Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Eliminointi/ oikaisu	Konserni yhteensä
Tilikauden voitto/tappio
Ulkoinen liikevaihto	45 064	1 502	-	46 566
Liikevaihto	45 064	1 502	-	46 566
Konsernin liikevaihto yhteensä				46 566
Korkotuotot	2	-	-	2
Korkokulut	-314	-9	-	-322
Poistot	-1 197	-3	-	-1 201
Segmentin voitto/tappio ennen veroja	1 924	-286	-	1 639
Konsernin voitto/tappio ennen veroja yhteensä				1 639
Varat
Segmentin varat	31 881	415	-878	31 418
Varat yhteensä				31 418
Nettoinvestoinnit	899	-	-	899
Velat
Segmentin velat	18 934	42	-	18 974
Velat yhteensä				18 974
2017, 1 000 €	Metsäkoneet	Lopetettu	Eliminointi/	Konserni
Liiketoimintasegmentit		toiminto	oikaisu	yhteensä
Tilikauden voitto/tappio
Ulkoinen liikevaihto	39 233	3 462	-	42 695
Liikevaihto	39 233	3 462	-	42 695
Konsernin liikevaihto yhteensä				42 695
Korkotuotot	13	2	-9	6
Korkokulut	-417	-20	-	-438
Poistot	-1 207	-273	-	-1 480
Segmentin voitto/tappio ennen veroja	1 222	-183	-	1 040
Konsernin voitto/tappio ennen veroja yhteensä				1 040
Muut merkittävät erät,
joihin ei liity maksutapahtumaa
Sijoitusten arvonalentuminen	-800	-	800	-
Varat
Segmentin varat	31 343	693	-878	31 158
Varat yhteensä				31 158
Nettoinvestoinnit	500	18	-	518
Velat
Segmentin velat	19 508	159	-	19 667

3. Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen

1 000 €	2 018	2 017
Suomi	14 228	16 415
Euroopan Unioni	19 150	15 901
Muu maailma	13 187	10 379
YHTEENSÄ	46 566	42 695

Liikevaihto sisältää lopetettujen toimintojen liikevaihtoa yhteensä 1 502 tuhatta euroa (3 462 tuhatta euroa vuonna 2017), jonka maantieteellinen jakautuminen esitetty liitetiedon 4. myyntituotot asiakassopimuksista taulukko-osassa.

4. Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvasi vanhat IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Yhteisön on kirjattava myyntituotto, kun se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun asiakas saa siihen määräysvallan. IFRS 15 standardin perusperiaatteena on, että yhteisön on kirjattava myyntituotot siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Yhtiö on käynyt läpi ja dokumentoinut myyntituottovirrat.

Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:

• Koneet ja varaosat
• Palvelumyynti

Tytäryhtiön MFG Components Oy:n voimansiirron komponenttien myynti*

*Tytäryhtiö MFG Components Oy:n yritysjärjestelyjen myötä tytäryhtiön valmistustoiminta esitetään lopetettuna toimintona vuonna 2017. Tytäryhtiön valmistustoiminta ja välitysmyynti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2018 tilinpäätöksessä.

Yhtiö kirjaa tuotot tavaroiden myynnistä, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden incoterms-sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Toimitusehdot vaihtelevat maittain ja asiakkaittain. Liikevaihtoa oikaistaan vähentämällä incoterms-lausekkeiden mukaan raportointihetkellä kuljetuksessa olevien osuus liikevaihdosta ja palauttamalla varaston arvoon. Keslan myyntituottojen tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle.

Tehty analyysi osoitti, ettei standardin käyttöönotolla ollut merkittävää vaikutusta yhtiön nykyisiin tulouttamiskäytäntöihin. Yhtiö siirtyi IFRS 15 standardin käyttöön 1.1.2018 alkaen soveltaen käyttöönotossa täysin takautuvaa menetelmää.

Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma 2018, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Konserni yhteensä
Tulovirta
Liikevaihto koneista ja varaosista	45 015	-	45 015
Liikevaihto palvelumyynnistä	49	-	49
Liikevaihto voimansiirron komponenteista	-	1 502	1 502
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566
Maantieteellinen jakauma
Suomi	12 793	1 435	14 228
Muu Euroopan unioni	19 092	58	19 150
Muu maailma	13 178	9	13 187
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566
Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen
Tiettynä ajankohtana	45 061	1 502	46 563
Ajan kuluessa	3	-	3
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	46 566

Yhtiön asiakassopimuksiin perustuvien tuottojen jakauma 2017, 1 000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Konserni yhteensä
Tulovirta
Liikevaihto koneista ja varaosista	37 340	-	37 340
Liikevaihto palvelumyynnistä	35	-	35
Liikevaihto voimansiirron komponenteista	1 858	3 462	5 320
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	39 233	3 462	42 695
Maantieteellinen jakauma
Suomi	13 268	3 148	16 416
Muu Euroopan unioni	15 778	123	15 901
Muu maailma	10 187	191	10 378
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	39 233	3 462	42 695
Asiakassopimusten tuottojen ajoittuminen
Tiettynä ajankohtana	39 214	3 462	42 676
Ajan kuluessa	20	-	20
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	39 233	3 462	42 695

Tuotot asiakassopimuksista		31.12.2018		31.12.2017
Liikevaihto	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto	Metsäkoneet	Lopetettu toiminto
Ulkoiset asiakkaat	45 064	1 502	39 233	3 462
Sisäiset asiakkaat	-	-	-	-
Yhteensä	45 064	1 502	39 233	3 462
Eliminointi/oikaisu	-	-	-	-
Asiakassopimusten tuotot yhteensä	45 064	1 502	39 233	3 462

Asiakassopimusten varat ja velat	31.12.2018	31.12.2017
Myyntisaamiset	6 217	6 862
Asiakassopimusten varat	6 217	6 862
Saadut ennakkomaksut, myyntiasiakkailta	131	219
Saadut ennakkomaksut, lisäturva	32	34
Asiakassopimusten velat	162	253

Saatuihin ennakkomaksuihin sisältyvä lisäturva - jatketun takuun palvelu – on kirjattu yhtiön kirjanpitoon IFRS 15 säännösten mukaisesti 08.2016 alkaen palvelun pilotoinnin alkaessa. Kesla tuotteiden takuuaika on 2 vuotta. Lisäturvapalvelulla takuuaikaa voi jatkaa kolmeen vuoteen. Lisäturvapalvelun ennakkomaksut purkautuvat toteutuneiden takuukustannusten suhteessa jatketun takuujakson aikana ja purkautumatta jäänyt osuus täysimääräisenä kolmen vuoden kuluttua lisäturvan ottamisesta.

Takaisinostosopimuksiin liittyvät velat ja volyymialennukset

Jälleenmyyntisopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly tuotteen palautusoikeutta. Keslan jälleenmyyntisopimuksiin voi sisältyä ehto, jonka mukaan Kesla lupautuu ostamaan sopimuksen päättyessä jälleenmyyjän varastossa olevat uudet ja myyntikuntoiset varasosat hinnalla, joka vastaa 85 %:a alkuperäisestä myyntihinnasta. Takaisinosto-optio koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa jälleenmyyntisopimus päättyy eikä asiakkaalla ole taloudellista kannustinta käyttää optiota. Käytännössä takaisinostoja on tapahtunut harvoin eikä tuotteiden odoteta palautuvan Keslalle. Näin ollen takaisinmaksuvelkaa ei ole kirjattu.

Yhtiöllä on perushinnaston lisäksi asiakaskohtaisia hinnastoja, joissa sovelletaan tiettyä alennusprosenttia kaikkiin hinnaston tuotteisiin. Keslan antamat alennukset ovat pääosin muuttumattomia vastikkeita. IFRS 15 mukaisia muuttuvia vastikkeita ovat varaosa-asiakkaiden bonusjärjestelmän mukaiset alennukset ja joihinkin sopimuksiin sisältyvät rangaistusseuraamukset Keslalle esimerkiksi toimitusten viivästymisen vuoksi, jotka oikeuttavat asiakkaan hinnan alennukseen. Varaosamyynnin ollessa vähittäismyyntiä bonusjärjestelmän piiriin on vaikea yltää. Toimitusviiveiden realisoituminen on harvinaista, koska viiveet kompensoidaan nopeammalla rahtitavalla.

Kesla ei sovella yli 12 kuukauden maksuaikoja, joten hintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Luottoriskiasiakkaiden kanssa sovelletaan ennakkomaksuehtoa, jolloin luottoriskistä ei voi muodostua epäsuoraa alennusta. Rahoitusriskiä ja myyntisaamisten arvonalentumisia on arvioitu erikseen liitetiedoissa 19 ja 28. Käteisalennukseen oikeuttavia maksuehtoja on käytössä vain vähän eikä niitä kirjata etukäteen lyhyen aikajänteen vuoksi.

Suoritusvelvoitteet

Koneet ja varaosat

Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-45 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua. Erillinen suoritevelvoite on myös Keslan tarjoama lisäturvapalvelu, jonka ostamalla asiakas voi pidentää normaalia kahden vuoden takuuaikaa yhdellä vuodella.

Palvelumyynti

Suoritusvelvoite täyttyy, kun palvelu on toteutettu ja maksu suoritettu yleensä 14-30 päivän kuluessa palvelunloppuun saattamisesta. Joissain tapauksissa myös asennus voi kuulua tuotteen hintaan, mutta myös asennuspalvelun arvo suhteessa tuotteeseen on pieni ja asennus tapahtuu tuotteen luovutuksen kanssa samana ajankohtana.

Voimansiirron komponentit

Suoritusvelvoite täyttyy, kun laite toimitetaan ja maksu suoritetaan yleensä 14-45 päivän kuluessa toimituksesta. Takuu kirjataan erillisenä suoritusvelvoitteena. Takuuhuollon suoritusvelvollisuus täyttyy kahden vuoden kuluttua.

Kesla ei tällä hetkellä toimi agenttina millään markkinalla.

5. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2018	2017
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	16	95
Julkiset avustukset	37	101
Vakuutuskorvaukset	28	1
Myyntivoitto liiketoimintakaupasta	125	100
Muut tuottoerät	38	72
YHTEENSÄ	245	369

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät lopetetun toiminnon tuottoja 140 tuhatta euroa, josta myyntivoitto liiketoimintakaupasta 125 tuhatta euroa esitetty kertaluonteisena eränä. Vuonna 2017 lopetettuihin toimintoihin liittyen myyntivoitto liiketoimintakaupasta 100 tuhatta euroa esitetty kertaluonteisena eränä.

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Konserni työllisti tilikauden lopussa 242 henkilöä (31.12.2017 234 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 248 henkilöä (260 henkilöä vuonna 2017), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 74 (2017 80 toimihenkilöä).

1 000 €	2018	2017
Palkat, palkkiot ja luontaisedut	9 789	10 018
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	1 688	1 827
Toimitusjohtajalle myönnetyt kannustepalkkiot	23	19
Muut henkilösivukulut	426	480
Yhteensä	11 926	12 345
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2018	2017
Metsäkoneet	241	225
Konepajajärjestelmät	2	35
Yhteensä	243	260

Vuoden 2018 palkat ja henkilösivukulut yhteensä sisältävät lopetettujen toimintojen osuutta 112 tuhatta euroa ja henkilökunta keskimäärin 2 henkilöä.

7. Poistot ja arvonalennukset

1 000 €	2018	2017
Aineettomat oikeudet	61	73
Kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet	231	219
Rakennukset ja rakennelmat	319	339
Koneet ja kalusto	590	850
Yhteensä	1 201	1 480
Arvonalentumiset	-	-
Poistot ja arvonalennukset yhteensä	1 201	1 480

Poistot ja arvonalentumiset sisältävät lopetettujen toimintojen poistoja 3 tuhatta euroa (277 tuhatta euroa 2017). Tarkempi erittely lopetettujen toimintojen poistoista liitetiedossa 14 aineelliset ja aineettomat hyödykkeet.

8. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2018	2017
Myynti- ja mainoskulut	841	735
Käyttö- ja ylläpitokulut	686	626
Matkakulut	552	571
Konttori- ja hallintokulut	538	551
Palvelumaksut	712	391
Tuotannon muuttuvat kulut	2 053	1 797
Muut liiketoiminnan kulut	636	489
Vuokrat	71	122
YHTEENSÄ	6 088	5 283

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät lopetettujen toimintojen kuluja 60 tuhatta euroa vuonna 2018

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat tilikaudella 2018 1 255 tuhatta euroa (993 tuhatta euroa vuonna 2017), joista on aktivoitu 308 tuhatta euroa vuoden 2018 aikana (253 tuhatta euroa vuonna 2017). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 637 tuhatta euroa 31.12.2018 (533 tuhatta euroa 31.12.2017).

10. Tilintarkastajien palkkiot

Tilintarkastajien palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

1 000 €	2018	2017
Tilintarkastus	85	88
Muut palvelut	33	24
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ	118	112

11. Rahoituskulut (netto)

1 000 €	2 018	2017
Korkotuotot	2	6
Korkokulut	-256	-383
Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista ra hoitusjohdannaisista	-31	5
Muut rahoituskulut	-36	-60
Rahoituskulut netto	-321	-431

Rahoituskulut netto sisältää lopetettujen toimintojen rahoituskuluja 9 tuhatta euroa vuonna 2018.

12. Tuloverot

1 000 €	2018	2017
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	344	141
Laskennalliset verot	4	54
Yhteensä	348	195

Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 20 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 €	2018	2017
Tulos ennen veroja	1 639	1 040
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 2018 20,0 % (2017 20,0 %)	328	208
Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus	3	-57
Muut erät	17	43
Yhteensä	348	195

Verot tuloslaskelmassa sisältävät lopetettujen toimintojen veroja 66 tuhatta euroa.

13. Osakekohtainen tulos

1 000 €	2018	2017
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio sekä A- että B-osakkeille	1 290	845
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	3 383 145	3 383 145
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	0,38	0,25
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	0,38	0,25
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	1 510	1 024
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	0,45	0,30
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot, sekä A- että B-osakkeille	0,45	0,30
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tappio, lopetetut toiminnot	-220	-179
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot	-0,06	-0,05
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille, lopetetut toiminnot	-0,06	-0,05

Tulos / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos

Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)

Yhtiöjärjestyksen mukaan A-lajin osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-lajin osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

Keslan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Amkodorin koneita Valkovenäjällä

14. Aineelliset ja ainettomat hyödykkeet

1 000 €	Kehittämismenot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2018	1 423	2 209	377	4 010
Lisäykset	308	166	-	474
Hankintamenot 31.12.2018	1 731	2 375	377	4 483
Kertyneet poistot 1.1.2018	-890	-1 908	-223	-3 020
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-204	-61	-28	-293
Kertyneet poistot 31.12.2018	-1 094	-1 969	-250	- 3 313
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	533	301	155	990
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	637	406	128	1 170
1 000 €	Kehittämismenot	Aineettomat	Muut	Yhteensä
		oikeudet	aineettomat
			hyödykkeet
Hankintamenot 1.1.2017	1 156	2 167	384	3 708
Lisäykset	267	92	5	364
Lopetetut toiminnot	-	-50	-12	-62
Hankintamenot 31.12.2017	1 423	2 209	377	4 010
Kertyneet poistot 1.1.2017	-702	-1 835	-192	-2 729
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-188	-71	-28	-287
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	-2	-3	-5
Kertyneet poistot 31.12.2017	-890	-1 908	-223	-3 020
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	454	332	192	978
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	533	301	155	990

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2018	68	10 355	16 703	127	27 253
Lisäykset	-	143	282	32	457
Lopetetut toiminnot	-	-	-4	-	-4
Hankintamenot 31.12.2018	68	10 498	16 981	159	27 706
Kertyneet poistot 1.1.2018	-	-6 290	-13 303	-	-19 593
Tilikauden poistot,		-320	-584	-	-904
jatkuvat toiminnot
Tilikauden poistot,			-3	-	-3
lopetetut toiminnot
Kertyneet poistot 31.12.2018	-	-6 611	-13 890	-	-20 502
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	68	4 065	3 400	127	7660
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	68	3 887	3 091	159	7 205

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2017	68	10 339	17 778	27	28 212
Lisäykset	-	16	222	100	338
Vähennykset	-	-	-57	-	-57
Lopetetut toiminnot		-	-1 240	-	-1 240
Hankintamenot 31.12.2017	68	10 355	16 703	127	27 253
Kertyneet poistot 1.1.2017	-	-5 951	-12 453	-	-18 404
Tilikauden poistot, jatkuvat toiminnot	-	-339	-578	-	-917
Tilikauden poistot, lopetetut toiminnot	-	-	-272	-	-272
Kertyneet poistot 31.12.2017	-	-6 290	-13 303	-	-19 593
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	68	4 388	5 325	27	9 808
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	68	4 065	3400	127	7 660

Konsernin pitkäaikaiset varat Kesla GmbH:ssa Saksassa olivat 17 tuhatta euroa (1 tuhatta euroa vuonna 2017).

Rahoitusleasingsopimukset

Käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

1 000 €	Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1.2018	282
Lisäykset	138
Vähennykset	-
Hankintamenot 31.12.2018	421
Kertyneet poistot 1.1.2018	-200
Tilikauden poistot	-33
Vähennysten kertyneet poistot	-
Kertyneet poistot 31.12.2018	-234
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	82
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	188
1 000 €	Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1.2017	255
Lisäykset	56
Vähennykset	-28
Hankintamenot 31.12.2017	282
Kertyneet poistot 1.1.2017	-202
Tilikauden poistot	-16
Vähennysten kertyneet poistot	18
Kertyneet poistot 31.12.2017	-200
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	53

15. Liikearvo

Konsernilla ei ollut liikearvoa tilikaudella 2018.

16. Muut varat

Muut varat, 1 000 €	2018	2017
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti	17	17

Lisäksi konsernilla on taseessaan vuokratakuumaksua 6 tuhatta euroa (6 tuhatta euroa 2017).

17. Laskennalliset verosaamiset ja velat

	2018	2017
Laskennallinen verosaaminen
Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta	6	10
Vahvistetusta tappiosta	-	195
Muista eristä	337	103
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ	343	308
Laskennallinen verovelka
Poistoerosta	-330	-353
Vaihto-omaisuudesta	-130	-133
Tuotekehitysmenoista	-127	-113
Muista eristä	-287	-9
LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ	-874	-608

Laskennallinen verosaaminen sisältää lopetettujen toimintojen osuutta 247 tuhatta euroa ja laskennallinen verovelka 2 tuhatta euroa vuonna 2018 (7 tuhatta vuonna 2017).

18. Vaihto-omaisuus

1 000 €	2018	2017
Raaka-aineet	7 053	6 910
Puolivalmiit	5 136	4 078
Valmiit	3 160	3 642
VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ	15 439	14 630

Vaihto-omaisuudesta kirjattiin kuluksi 207 tuhatta euroa vastaamaan varaston nettorealisointiarvoa (vuonna 2017 kirjattiin kuluksi 82 tuhatta euroa). Vaihto-omaisuus sisältää lopetettujen toimintojen vaihto-omaisuutta 108 tuhatta euroa (442 tuhatta euroa vuonna 2017).

19. Saamiset

Saamiset, pitkäaikaiset 1 000 €	2018	2017
Rahoitusleasingsaamiset, pitkäaikaiset	17	26
YHTEENSÄ	17	26

KESLA-tuotteita KWF-messuilla Saksassa heinäkuussa.

Rahoitusleasingsaamiset 1 000 €	2018	2017
Vähimmäisvuokrien erääntyminen
Enintään yhden vuoden kuluessa	10	10
1-5 vuoden kuluttua	18	28
BRUTTOSIJOITUS RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSIIN	28	38
Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen
Enintään yhden vuoden kuluessa	9	8
1-5 vuoden kuluttua	17	26
VÄHIMMÄISVUOKRIEN NYKYARVO YHTEENSÄ	26	34
Kertymättömät rahoitustuotot	2	4
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin	28	38

Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 000 €	2018	2017
Myyntisaamiset	6 216	6 862
Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset	9	8
Muut siirtosaamiset	335	320
YHTEENSÄ	6 560	7 190

Myynti- ja muut saamiset sisältävät lopetettujen toimintojen myyntisaamisia ja muita saamisia 53 tuhatta euroa (251 tuhatta vuonna 2017).

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 1 000 €	2018	2017
Vakuutusennakot lakisääteisistä vakuutuksista	-	7
Verotilisaaminen	267	125
Ennakkomaksut toimittajille	7	29

Myyntisaamisten Ikäajakauma 1 000 €	2018	Arvon alentumis tappiot	Netto 2018	2017	Arvon alentumis tappiot	Netto 2017
Erääntymättömät	2 867		2 867	3 330		3 330
Erääntyneet:
Alle 30 päivää	1 848		1 848	2 253		2 253
31 – 60 päivää	640		640	478		478
61 – 90 päivää	212		212	509		509
yli 90 päivää	1 265	-615	650	960	-668	292
YHTEENSÄ	6 832	-615	6 217	7 530	-668	6 862

Kirjatut arvonalentumistappiot sisältävät 155 tuhannen euron ylimääräisen arvonalentumisen perustuen johdon arvioon ja asiakaskohtaiseen analyysiin erääntyneistä saamisista sekä IFRS 9:n mukaisen 13 tuhannen euron arvonalentumisen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin luottotappioriskin perusteella. Yhtiön arvonalentumistappiot ovat pienentyneet Venäjän markkinan valuuttakurssiriskin vähentymisen ja tehostetun myyntisaamisten hallinnan vuoksi.

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

20. Rahavarat

1 000 €	2018	2017
Käteinen raha ja pankkitilit	719	307

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa

21. Oma pääoma

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: "B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta."

A-osake	2 483 145 kpl	1 ääni	2 483 145 ääntä
B-osake	900 000 kpl	20 ääntä	18 000 000 ääntä
YHTEENSÄ	3 383 145 kpl		20 483 145 ääntä

31.12.2018 yhtiön osakepääoma oli 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2018 aikana.

Kesla Oyj omistaa 31.12.2018 omia A-osakkeita seuraavasti:

Määrä kpl	Nimellisarvo €	Osakepääomasta %	Äänistä %
12 247	-	0,36	0,06

Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Osingot

Hallitus ehdottaa 7.3.2019 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja B-osakkeille 0,15 euroa / osake, yhteensä 506 tuhatta euroa. Vuoden 2017 tuloksesta jaettiin osinkoa yhteensä 337 tuhatta euroa A- ja B-sarjan osakkeille.

22. Varaukset

1 000 €	2018	2017
Takuuvaraukset kauden alussa	386	251
Varausten purku	-520	-517
Varausten lisäys	493	652
TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA	359	386

Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2018 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2018 myytyjen tuotteiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2019 aikana. Yhteen tuotteeseen liittyvän laakerivian takuukustannusten kattamiseksi tehty ylimääräinen takuuvaraus 110 tuhatta euroa sisältyy 31.12.2018 taseen varauskertymään (132 tuhatta euroa vuonna 2017). Ylimääräistä varausta puretaan toteutuneiden takuukustannusten perusteella.

KESLA-tuotteita Lesorub-tapahtumassa Venäjällä.

23. Rahoitusvelat

1 000 €	2018	2017
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	3 861	5 943
Rahoitusleasingvelat	136	58
Pitkäaikaiset yhteensä	3 997	6 001
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	5 809	4 950
Rahoitusleasingvelat	51	24
Luotollinen shekkitili	954	1 031
Lyhytaikaiset yhteensä	6 814	6 005
YHTEENSÄ	10 811	12 006

Rahoitusvelat sisältävät lopetetuttujen toimintojen velkoja 25 tuhatta vuonna 2018 (163 tuhatta vuonna 2017).

Rahoitusvelkojen maturiteettijakaumataulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut:

2018 1 000 €	Tasearvo	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat	2019	2020	2021	2022	>2022
Rahoitusvelat
Rahalaitoslainat	9 644	9 906	5 940	2 239	1 025	601	101
Factoring-velka	25	25	25	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	188	188	50	42	38	36	22
Shekkiluottolimiitit	954	954	954	-	-	-	-
Ostovelat	4 046	4 046	4 046	-	-	-	-
YHTEENSÄ	14 856	15 118	11 015	2 281	1 063	637	123
Johdannaisvelat
Suoritettavat raha-virrat	19	25	13	12	-	-	-
Saatavat rahavirrat	20	19	10	9	-	-	-
YHTEENSÄ	39	44	23	21	-	-	-

2017 1 000 €	Tasearvo	Sopimuksiin perustuvat rahavirrat	2018	2019	2020	2021	>2021
Rahoitusvelat
Rahalaitoslainat	10 574	10 994	4 845	2 906	2 028	818	397
Factoring-velka	318	318	318	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	82	82	24	23	15	11	9
Shekkiluottolimiitit	1 031	1 031	1 031	-	-	-	-
Ostovelat	3 677	3 677	3 677	-	-	-	-
YHTEENSÄ	15 683	16 102	9 895	2 929	2 043	829	406
Johdannaisvelat
Suoritettavat raha-virrat	30	30	10	10	10	-	-
Saatavat rahavirrat	2	2	13	4	-15	-	-
YHTEENSÄ	32	31	23	14	-5	-	-

Konsernin rahoitusvarat ja rahoitusvelat on arvostettu käyvän arvon hierarkian 2 mukaan - arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.

Konsernin rahalaitoslainat ovat euromääräisiä. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 1,25 % - 3,0 % (31.12.2017 1,75 % - 3,0 %). Velkojen tasearvo ei merkittävästi poikkea käyvästä arvosta.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat 1 000 €	2018	2017
Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä -vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain
Yhden vuoden kuluessa	52	25
1 – 5 vuoden kuluttua	139	60
Yli viiden vuoden kuluttua	2	-
Jäännösarvo	-	-
Yhteensä	194	85
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-6	-2
RAHOITUSLEASINGVELKOJEN NYKYARVO	188	82
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti
Yhden vuoden kuluessa	51	24
1 – 5 vuoden kuluttua	136	58
Yli viiden vuoden kuluttua	2	-
Jäännösarvo	-	-
Yhteensä	188	82

24. Ostovelat ja muut velat sekä siirtovelkojen olennaiset erät

1 000 €	2018	2017
Ostovelat	4 046	3 677
Saadut ennakkomaksut	162	253
Siirtovelat	2 339	2 309
Muut lyhytaikaiset velat	383	428
YHTEENSÄ	6 931	6 667
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkkavelat sivukuluineen	1 708	1 622
Työnantajan lakisääteisten vakuutusten velka	82	146
Laskennalliset ostovelat	388	314
Korkovelat	67	76

Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista. Ostovelat ja muut velat sisältävät lopetettujen toimintojen osuutta 15 tuhatta vuonna 2018.

25. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1 000 €	2018	2017
Omasta puolesta annetut vakuudet
Rahalaitoslainat	10 811	12 006
Annetut kiinteistökiinnitykset	5 632	6 632
Annetut yrityskiinnitykset	7 072	7 072
MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus	500	500
MFG Components Oy:n myyntisaatavien panttaus	37	390
Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Limiittiluottojen ja osamaksuvelkojen takaukset	-	323

Rahalaitoslainoihin sisältyi katsauskauden päättyessä 974 tuhatta euroa rahoituskohdevakuudellisia osamaksuvelkoja (31.12.2017 1 468 tuhatta euroa). Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 31.12.2018 on 375 tuhatta euroa (31.12.2017 432 tuhatta euroa).

26. Muut vuokrasopimukset

Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2018 yhteensä 71 tuhatta euroa (vuonna 2017 yhteensä 122 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.

27. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden mahdollisten muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja liiketoimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.

Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska konsernin pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2018 ostoista 99 % maksettiin euroissa (2017 ostoista 98 %) ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100% (vuonna 2017 99 %).

Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Lainasalkkuun sisältyy korkoriski, joka johtuu markkinakorkojen heilahtelun vaikutuksesta vaihtuvakorkoisten lainojen tuleviin korkorahavirtoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 18,7 % kiinteäkorkoisia (31.12.2017 16,1 %). Lisäksi yhtiöllä on lainariippumaton koronvaihtosopimus arvoltaan 5 miljoonaa euroa. Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 5 000 tuhatta euroa (31.12.2017 5 000 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 0,20 % (0,20 %) ja maksaa keskimäärin 0,26 % (0,27 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 39 tuhatta euroa kulua tilinpäätökseen vuonna 2018 (vuonna 2017 tulosvaikutteisesti 15 tuhatta euroa tuottoa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu heikentäisi konsernin tilikauden tulosta enintään 33 tuhatta euroa (31.12.2017 51 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta heikentävä 16 tuhatta euroa (31.12.2017 3 tuhatta euroa tulosta heikentävä).

Korkoriskin herkkyys analyysi 1 000 €	Korkopositio 31.12.2018	Vaikutus tulokseen +1 %	Vaikutus tulokseen -1 %	Korkopositio 31.12.2017	Vaikutus tulokseen +1 %	Vaikutus tulokseen -1 %
Vaihtuvakorkoiset velat	5 582	-59	59	7 408	-74	74
Korkojohdannaiset	5000	25	-75	5 000	23	-77
YHTEENSÄ	10 852	-33	-16	12 408	-51	-3

Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä, yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta säännöllisesti eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Myyntisaamiset ovat korottomia. Maksuehdot vaihtelevat maittain ja tulovirroittain ollen tavanomaisesti 14-45 päivää. Yli 60 päivän maksuehtoja ei myönnetä. Ennen asiakkaan maksukyvyn riittävää selvitystä käytetään ennakkomaksuehtoa. Asiakkaan maksukykyisyyttä arvioidaan johdon luotettavaan tietoon perustuvalla harkinnalla asiakkaan maksukykyisyydestä. Asiakkaan maksukyvyn heikentyessä siirrytään ennakkomaksuehtoon.

Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat vähintään 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta. Konsernin emoyhtiö järjestää rahoituksen tytäryhtiöille. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Yhtiölle myönnettyjen luottolimiittien kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 5,0 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa 31.12.2017). Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2018 oli 1 246 tuhatta euroa (1 169 tuhatta euroa 31.12.2017). Lisäksi konsernin tytäryhtiöllä on käytettävissään factoring-rahoitusjärjestely, jonka käytettävissä oleva factoring-luottolimiitti on 25 tuhatta euroa.

28. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Optimoimalla pääomarakennetta pyritään kasvattamaan omistaja-arvoa ja turvaamaan paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing).

Konsernin oma pääoma vuoden 2018 lopussa oli 12,4 miljoonaa euroa (31.12.2017 11,5 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 31,4 miljoonaa euroa (31.12.2017 31,2 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2018 lopussa 10,1 miljoonaa euroa (31.12.2017 11,7 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 39,8 % (31.12.2017 37,2 %) ja nettovelkaantumisaste oli 80,9 % (31.12.2017 101,5 %). Omavaraisuusaste jäi asetetusta tavoitteesta vuonna 2013 ja 2014 toteutettujen mittavien investointien vuoksi. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria ovat nähtävissä taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen yhteydessä.

1 000 €	2018	2017
Korolliset velat	10 811	12 006
Korolliset saamiset	26	35
Rahavarat	719	307
Nettovelat	10 066	11 664
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	12 444	11 490
Oma pääoma yhteensä	12 444	11 490
Saadut ennakkomaksut	162	253
Taseen loppusumma	31 418	31 158
Omavaraisuusaste, %	39,8	37,2
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	80,9	101,5

29. Lähipiiritapahtumat

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä Kesla GmbH, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitystoimikunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet	Kotimaa	Omistusosuus %	Äänivalta %
Kesla Oyj	Suomi
MFG Components Oy	Suomi	100	100
Kesla GmbH	Saksa	100	100

Lähipiiriliiketoimet

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat ovat seuraavat:

1 000 €	Myynnit	Ostot	Saamiset	Velat
2018
Osakkuusyritykset	1 839	1 839	527	527
Muu lähipiiri	-	-	-	-
Yhteensä	1 839	1 839	527	527
2017
Osakkuusyritykset	1 138	1 138	861	861
Muu lähipiiri	-	14	-	-
Yhteensä	1 138	1 152	861	861

Johdon työsuhde-etuudet 1 000 €	2018	2017
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	764	868
YHTEENSÄ	764	868

Konsernilla ei ollut johtoon liittyen vuosina 2018 ja 2017 työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisia etuuksia tai irtisanomisen yhteydessä suoritettuja etuuksia.

1 000 €	2018	2017
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajien palkat ja luontoisedut	245	318
Toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvät palkat	-	40
Hallituksen jäsenet
Kärkkäinen Veli-Matti	33	30
Nyqvist Roger	-	5
Paajanen Jouni	16	15
Virtanen Ari	16	15
Toivonen Ritva	16	15
Happonen Olli	16	11
Yhteensä	97	91
Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot	-	8
YHTEENSÄ	342	457

Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa paremmista eläke-etuuksista. Emoyhtiön toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2018 45 tuhatta euroa ja vuonna 2017 43 tuhatta euroa.

30. Johdannaissopimukset

	2018	2018	2018	2017	2018	2017
1 000 €	pos. käypä arvo	neg. käypä arvo	käypä arvo, netto	käypä arvo, netto	nimellisarvot	nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset:	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
erääntyy 2018	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2019	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2020	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
erääntyy 2021	-	-	-	-	-	-
erääntyy >2021	-	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
Johdannaiset yhteensä	-	-39	-39	-32	5 000	5 000

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä. Konsernilla ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2018 ja 2017.

31. Lopetettu toiminto

Aiemmin Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostui kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkonesegmentistä sekä konepajajärjestelmät-segmentistä, johon kuului tytäryhtiö MFG Components Oy:n liiketoiminta. MFG Components Oy:n valmistustoiminnan liiketoimintakaupan myötä konserni luopui konepajajärjestelmät-liiketoiminnastaan ja kaupan seurauksena konsernin segmenttiraportointi lopetettiin (10/2017 alkaen). MFG Components Oy:lle jäi 2,0 miljoonan liikevaihtoinen voimansiirron maahantuonti -liiketoiminta, joka on lisätty metsäkoneryhmän lukuihin vuonna 2017. MFG Components Oy:n järjestelyiden jatkumona voimasiirron maahantuonti -liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla elokuussa 2018. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona esitetään tytäryhtiön tulos, varat ja velat kokonaisuudessaan. Lopetetun toiminnon osuus vuoden 2018 liikevaihdosta oli 3 % (8 % vuonna 2017).

Lopetetun toiminnon tappio oli 0,2 miljoonaa euroa, joka sisältää 0,1 miljoonan euron kertaluonteisen myyntivoiton (tappio 0,2 milj. sis. 0,1 milj. kertaluonteinen myyntivoitto vuonna 2017).

LOPETETUN TOIMINNON TULOSLASKELMA, 1 000 €	2018	2017
Liikevaihto	1 502	3 462
Ostot	-1 777	-3 620
Liikevoitto	-275	-158
Rahoituskulut- ja tuotot	-10	-25
Tappio ennen veroja	-286	-183
Verot	66	3
Tilikauden tappio	-220	-179
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	-0,06	-0,05
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) sekä A- että B-osakkeille	-0,06	-0,05

LOPETETUN TOIMINNON VARAT JA VELAT, 1 000 €	2018	2017
LYHYTAIKAISET VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	7	-
Laskennalliset verosaamiset	247	-
Vaihto-omaisuus	108	442
Myyntisaamiset ja muut saamiset	53	251
VARAT YHTEENSÄ, 1000 €	415	693
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	2	7
Rahoitusvelat	-	160
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	25	3
Ostovelat ja muut velat	15	-
VELAT YHTEENSÄ, 1000 €	42	171

KESLA-tuotteita Elmia Lastbil-messuilla Ruotissa elokuussa.

LOPETETUN TOIMINNON RAHAVIRTALASKELMA, 1 000 €	2018	2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto	-286	-183
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	404	188
Korkokulut ja muut rahoituskulut	11	49
Korkotuotot	-	25
Oikaisut yhteensä	415	262
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	130	80
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos	558	585
Vaihto-omaisuuden muutos	419	356
Osto- ja muiden velkojen muutos	-281	-811
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	825	210
Maksetut korot	-11	-25
Liiketoiminnan nettorahavirta	814	185
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-	-18
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	5	1 380
Investointien nettorahavirta	5	1 362
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen takaisinmaksut	-616	-1 602
Rahoituksen nettorahavirta	-616	-1 602
Rahavarojen muutos	203	-55

32. Rahoitusvelkojen rahavirrat

	2017	Rahavirrat		Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		2018
1 000 €			Ostot	Valuuttakurssi	Käyvän arvon
				muutokset	muutokset
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	5 943	-2 083	-	-	-	3 860
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	5 980	783	-	-	-	6 763
Leasing-sopimukset	82	-33	138	-	-	188
Johdannaiset	32	-	-	-	8	39
Rahoitusvelat yhteensä	12 037	-1 333	138	-	8	10 850
	2016	Rahavirrat		Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		2017
1 000 €			Ostot	Valuuttakurssi	Käyvän arvon
				muutokset	muutokset
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	8 258	-2 315	-	-	-	5 943
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	5 773	208	-	-	-	5 980
Leasing-sopimukset	53	-19	56	-	-8	82
Johdannaiset	47	-	-	-	-16	32
Rahoitusvelat yhteensä	14 131	-2 126	56	-	-24	12 037

33. Siirtyminen IFRS-raportointiin

Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset on laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Tuloslaskelma

	Liitetieto	1.1.–31.12.2018		1.1.–31.12.2017
		(1 000 €)		(1 000 €)
LIIKEVAIHTO	1		44 417		36 363
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen			1 565		1 030
lisäys (+) tai vähennys (-)
Liiketoiminnan muut tuotot	2		159		166
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana		-24 137		-20 068
Varastojen muutos		24		766
Ulkopuoliset palvelut		-1 252	-25 365	-967	-20 269
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	3	-9 698		-8 765
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-1 643		-1 559
Muut henkilösivukulut		-429	-11 770	-447	-10 771
Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot	8	-980		-1 009
Arvonalentumiset	9	-	-980	-800	-1 809
Liiketoiminnan muut kulut	4		-6 018		-4 411
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)			2 010		300
Rahoitustuotot ja -kulut:	6
Muut korko- ja rahoitustuotot		21		55
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-312	-291	-403	-348
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA			1 718		-48
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)			116		2
Annettu konserniavustus			-1 235		-
Tuloverot
Tilikauden tuloverot	7		-118		-118
TILIKAUDEN VOITTO			482		-164

Tase

VASTAAVAA	Liitetieto		31.12.2018	31.12.2017
			(1 000 €)	(1 000 €)
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		406		301
Liikearvo		75		105
Muut pitkävaikutteiset menot		128	608	155	562
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa-alueet		68		68
Rakennukset ja rakennelmat		4 378		4 543
Koneet ja kalusto		2 898		3 326
Keskeneräiset hankinnat		159	7 503	127	8 064
Sijoitukset	9
Osuudet saman konsernin yrityksissä		903		903
Osakkeet ja osuudet		17	920	17	920
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ			9 031		9 546
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		7 037		6 764
Keskeneräiset tuotteet		4 767		3 645
Valmiit tuotteet		2 669	14 473	2 477	12 886
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		300	330	623
Muut pitkäaikaiset saamiset		30		31	654
Lyhytaikaiset	10
Myyntisaamiset		5 996		6 272
Siirtosaamiset		337	6 333	237	6 509
Rahat ja pankkisaamiset			573		188
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ			21 709		20 237
VASTAAVAA YHTEENSÄ			30 739		29 783

38 Emoyhtiön tilinpäätös FAS

VASTATTAVAA	Liitetieto		31.12.2018 (1 000 €)	31.12.2017 (1 000 €)
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	11		1 917		1 917
Ylikurssirahasto	11		6		6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	11,12		44		44
Edellisten tilikausien voitto /tappio	11,12		7 444		7 946
Tilikauden voitto/tappio	11,12		482		-164
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ			9 893		9 749
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertynyt poistoero	13		1 651		1 767
PAKOLLISET VARAUKSET
Takuuvaraus			359		386
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta			4 814		6 974
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		5 784		4 631
Saadut ennakot		162		253
Ostovelat	14	4 029		3 474
Siirtovelat	14	3 516		2 220
Muut lyhytaikaiset velat		531	14 022	329	10 907
VASTATTAVAA YHTEENSÄ			30 739		29 783

Vuoden päämessut olivat joka toinen vuosi Jämsässä pidettävä FinnMETKO.

Rahavirtalaskelma

1 000 €	1.1. – 31.12.2018	1.1. – 31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä	1 718	-48
Oikaisut liiketulokseen	1 533	2 078
Käyttöpääoman muutos:
Myynti- ja muiden saamisten muutos	73	-126
Vaihto-omaisuuden muutos	-1 787	-1 874
Osto- ja muiden velkojen muutos	823	439
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-890	-1 562
Maksetut korot	-287	-418
Saadut korot liiketoiminnasta	21	55
Maksetut verot	-239	-105
Liiketoiminnan rahavirta	1 856	-
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-464	-362
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden	15	9
luovutustulot
Lainasaamisten takaisinmaksut	323	1 171
Investointien rahavirta	-126	818
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut	-4 807	-7 176
Lainojen nostot	3 800	6 031
Maksetut osingot	-337	-326
Rahoituksen rahavirta	-1 344	-1 471
Rahavarojen muutos	385	-654
Rahavarat tilikauden alussa	188	841
Rahavarat tilikauden lopussa	573	188

EMOYHTIÖN FAS:N MUKAISET LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:

Rakennukset	30-35 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-15 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Muut	3-5 vuotta

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.

Rahoitusvälineiden arvostaminen

Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiö solmii valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen tai kuuden kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkemenot

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun yhtiöstä tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään saamisissa tai veloissa.

1. Liikevaihdon erittely

Maantieteellinen jakauma

M€	2 018	2 017
Suomi	12,8	11,6
Euroopan Unioni	18,4	14,6
Muu maailma	13,2	10,2
YHTEENSÄ	44,4	36,4

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 €	2018	2017
Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista	72	96
Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot	15	10
Julkisyhteisöjen avustuksia	31	33
Muut tuotot	41	27
YHTEENSÄ	159	166

3. Henkilöstö

Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana

2018	2018	2017
Toimihenkilöitä	68	66
Työntekijöitä	170	156
YHTEENSÄ	238	221

Johdon palkat ja palkkiot

1 000 €	2018	2017
Toimitusjohtaja	245	242
Hallituksen jäsenet	97	91
YHTEENSÄ	342	333

Toimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu oli vuonna 2018 45 tuhatta euroa ja vuonna 2017 43 tuhatta euroa.

4. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 €	2018	2017
Tuotantotoiminnan kulut	2 057	1 409
Myynti- ja markkinointikulut	955	790
Käyttö- ja ylläpitokulut	655	542
Matkakulut	533	533
Konttori- ja hallintakulut	516	463
Palvelumaksut	856	379
Muut liiketoiminnan kulut	445	294
YHTEENSÄ	6 018	4 411

5. Tilintarkastajan palkkiot

1 000 €	2018	2017
Tilintarkastus	77	74
Muut palvelut	33	24
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ	110	98

6. Rahoitustuotot- ja kulut

1 000 €	2018	2017
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	21	53
Korkotuotot muilta	-	1
MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	21	55
Muut korko- ja rahoituskulut
Muut korkokulut	281	357
Muut rahoituskulut	31	46
MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	312	403
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ	-291	-348

7. Välittömät verot

1 000 €	2018	2017
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	118	118

8. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1 000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintamenot 1.1.2018	2 107	248
Lisäykset	166	-
Hankintamenot 31.12.2018	2 273	248
Kertyneet poistot 1.1.2018	-1 701	-93
Tilikauden poistot	-91	-28
Kertyneet poistot 31.12.2018	-1 793	-120
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	481	128
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	407	155

1 000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2018	68	10 737	9 718	20 523
Lisäykset	-	143	124	267
Vähennykset	-	-20	-	-20
Hankintamenot 31.12.2018	68	10 859	9 841	20 769
Kertyneet poistot 1.1.2018	-	-6 193	-6 391	-12 584
Tilikauden poistot	-	-309	-552	-861
Vähennysten kertyneet poistot	-	20	-	20
Kertyneet poistot 31.12.2018	-	-6 482	-6 943	-13 425
Sisältää arvonkorotukset	-	583	-	583
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	68	4 378	2 898	7 344
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	68	4 543	3 326	7 937

1 000 €	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet
Hankintamenot 1.1.2018	127
Lisäykset	32
Hankintamenot 31.12.2018	159
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	159
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	127

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1 000 €
31.12.2018	2 566
31.12.2017	2 903

9. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä, 1 000 €	2018	2017
Hankintameno 1.1.	903	1 703
MFG Components Oy osakkeiden arvonalentuminen	-	-800
Hankintameno 31.12.	903	903
Kirjanpitoarvo 31.12.	903	903
Omistusosuus, %
MFG Components Oy, Tohmajärvi	100	100
Kesla GmbH, Saksa	100	100
Muut sijoitukset
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti	17	17

10. Lyhytaikaiset saamiset

1 000 €	2018	2017
Myyntisaamiset	5 996	6 272
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä:
Myyntisaamiset	277	325
Yhteensä	277	325
Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät:
Verotilisaaminen	267	125

11. Oma pääoma

1 000 €	2018	2017
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	1 917	1 917
Osakepääoma 31.12.	1 917	1 917
Ylikurssirahasto 1.1.	6	6
Ylikurssirahasto 31.12.	6	6
Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	1 923	1 923
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	44	44
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	44	44
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	7 782	8 272
Osingonjako	-337	-337
Omien osakkeiden luovutus	-	11
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	7 444	7 946
Tilikauden tulos	482	-164
Vapaa oma pääoma yhteensä	7 971	7 826
Oma pääoma yhteensä	9 893	9 749

12. Laskelma jakokelpoisista varoista

1 000 €	2018	2017
Voitto edellisiltä tilikausilta	7 444	7 946
Tilikauden tulos	482	-164
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	44	44
YHTEENSÄ	7 971	7 826

13. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 1 651 tuhatta euroa, josta laskennallista verovelkaa -10 tuhatta euroa (31.12.2017 1 767 tuhatta euroa, josta 121 tuhatta laskennallista verovelkaa).

14. Lyhytaikainen vieras pääoma

1 000 €	2018	2017
Ostovelat, ulkoiset	4 027	3 472
Ostovelat, saman konsernin yrityksille	2	2
Yhteensä	4 029	3 474
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät:
Palkkavelat sivukuluineen	1 659	1 556
Korot ja muut rahoituskulut	67	76
Laskennalliset ostovelat	388	220

15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

1 000 €	2018	2017
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Omat rahalaitoslainat	10 598	11 605
Konserniyhtiöiden rahalaitoslainat	-	323
Kiinteistökiinnitykset	5 632	6 632
Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat	7 072	7 072
MFG Components Oy:n osakkeiden panttaus	500	500
Takaukset
Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta	-	323
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella erääntyvät	51	24
Myöhemmin erääntyvät	137	58
YHTEENSÄ	188	82

Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä 31.12.2018 on 375 tuhatta euroa (31.12.2017 436 tuhatta euroa).

16. Johdannaissopimukset

1 000 €	2018	2017
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	5000	5000
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo	-39	-32

	2018	2018	2018	2017	2018	2017
1 000 €	pos. käypä arvo	neg. käypä arvo	käypä arvo,	käypä arvo,	nimellisarvot	nimellisarvot
			netto	netto
Koronvaihtosopimukset:	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
erääntyy 2018	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2019	-	-	-	-	-	-
erääntyy 2020	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
erääntyy 2021	-	-	-	-	-	-
erääntyy >2021	-	-	-	-	-	-
Koronvaihtosopimukset	-	-39	-39	-32	5 000	5 000
yhteensä tilikaudella
Johdannaiset yhteensä	-	-39	-39	-32	5 000	5 000

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sopimusten käyvät arvot vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna. Päättyneen ja edellisen tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkioiden välillä.

Yhtiöllä ei ole ollut valuutanvaihtosopimuksia tilikausilla 2018 ja 2017.

KESLA-tuotteet olivat esillä paitsi yrityksen omalla myös eri yhteistyökumppaneiden osastoilla Saksan KWF:ssä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat 31.12.2018

Osakkeiden omistuksen jakautuminen

Omistajat omistajatyypeittäin	Osakkaat	Osakkaista	Osakkeet	Osakkeista
Yritykset	65	4,6 %	405 724	12,1 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,6 %	188 993	5,5 %
Julkisyhteisöt	1	0,1 %	150 000	4,5 %
Kotitaloudet	1 324	93,9 %	2 591 730	76,7 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3	0,2 %	34 501	1,0 %
Ulkomaat	9	0,6 %	12 197	0,2 %
YHTEENSÄ	1 411	100,0 %	3 383 145	100,0 %
joista hallintarekisteröityjä	7	0,4 %	11 923	0,1 %

Omistajat suuruusluokittain
A- ja B-osakkeita	Osakkaat	Osakkaista %	Osakkeet	Osakkeista %
1 - 100	466	33,0 %	24 780	0,7 %
101 - 500	488	34,6 %	132 693	3,9 %
501 - 1 000	197	14,0 %	157 229	4,6 %
1 001 - 5 000	181	12,8 %	401 077	11,9 %
5 001 - 10 000	35	2,5 %	266 292	7,9 %
10 001 - 20 000	22	1,6 %	333 415	9,9 %
>20 001	22	1,5 %	2 067 659	61,1 %
Yhteensä	1 411	100,0 %	3 383 145	100,0 %

Suurimmat osakkaat sekä heidän äänivaltansa
Nimi	A-osake	B-osake	Äänistä	Osakkeista
KÄRKKÄINEN VELI-MATTI	30 000	372 146	36,5 %	11,9 %
PAAJANEN ESKO MATTI	-	180 000	17,6 %	5,3 %
KÄRKKÄINEN PAULA ELISABET	30 000	150 000	14,8 %	5,3 %
PAAJANEN JOUNI ENSIO	17 000	60 000	5,9 %	2,3 %
PAAJANEN VIRPI KRISTIINA	15 000	60 000	5,9 %	2,2 %
PAAJANEN JANNE OLAVI	50	60 000	5,9 %	1,8 %
KÄRKKÄINEN SEPPO	-	17 854	1,7 %	0,5 %
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUS YHTIÖ VARMA	150 000	-	0,7 %	4,4 %
THOMASSET OY	121 571	-	0,6 %	3,6 %
THOMFINANCE OY	108 172	-	0,5 %	3,2 %
ETELÄ-POHJANMAAN TURVE OY	107 000	-	0,5 %	3,2 %
NYLUND KARIN MARIA	94 132	-	0,5 %	2,8 %
SÖDERLUND LEENA	90 975	-	0,4 %	2,7 %
MANDATUM LIFE UNIT-LINKED	56 903	-	0,3 %	1,7 %
HANNOLA HANNU	55 214	-	0,3 %	1,6 %
TILANDER TIMO	48 650	-	0,2 %	1,4 %
SÖDERLUND TOM CHRISTER	47 320	-	0,2 %	1,4 %
JUVONEN PENTTI TAPIO ILMARI	33 820	-	0,2 %	1,0 %
LAUTAMAJA PÄIVI TUULIKKI	32 500	-	0,2 %	1,0 %
NIEMI - SÄÄTIÖ SR	32 000	-	0,2 %	0,9 %
RINTALA MATTI	30 000	-	0,1 %	0,9 %
HJORTH SANNA VILHELMIINA	29 855	-	0,1 %	0,9 %
PIKKARAINEN ARI TAPANI	24 700	-	0,1 %	0,7 %
METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ	20 000	-	0,1 %	0,6 %

31.12.2018 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 14,3 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 42,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.

OSAKEREKISTERI

Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy SIRE-järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

1 000 €	IFRS 2018	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015	IFRS 2014
Liikevaihto yhteensä	45 064	42 695	41 998	40 131	45 082
Liikevaihdon muutos, %	5,5	1,7	4,7	-11,0	0,5
Käyttökate	3 432	2 950	2 557	554	2 466
% liikevaihdosta	7,6	6,9	6,1	1,4	5,5
Liikevoitto	2 236	1 471	949	-1 582	607
% liikevaihdosta	5,0	3,4	2,3	-3,9	1,3
Voitto/tappio ennen veroja	1 924	1 040	434	-1 943	194
% liikevaihdosta	4,3	2,4	1,0	-4,8	0,4
Tilikauden voitto/tappio	1 290	845	365	-1 788	140
% liikevaihdosta	2,8	2,0	0,9	-4,5	0,3
Oman pääoman tuotto (ROE), %	10,8	7,5	3,4	-15,3	1,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	8,4	6,1	3,7	-5,6	2,3
Omavaraisuusaste, %	39,8	37,2	33,7	32,1	35,3
Nettovelkaantumisaste, %	80,9	101,5	118,7	141,4	132,6
Taseen loppusumma, M€	31,4	31,2	32,8	33,2	36,0
Bruttoinvestoinnit	899	518	687	757	4 075
% liikevaihdosta	2,0	1,2	1,6	1,9	9,0
Investointiavustukset käyttöomaisuuteen	-	-	-	92	791
Tutkimus- ja kehitysmenot	1 255	993	1 117	1 165	1 356
% liikevaihdosta	2,8	2,3	2,7	2,9	3,0
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	243	260	261	260	300

Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), euro	0,38	0,25	0,11	-0,53	0,05
Osinko/osake, euro	0,15*	0,10	0,10	-	0,05
Osinko/tulos, %	39,5*	40,0	90,9	-	105,2
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,85*	2,27	2,84	-	1,5
Oma pääoma/osake, euro	3,68	3,40	3,24	3,13	3,72
Hinta/voitto -suhde (P/E)	10,2	17,6	32,0	-4,92	71,5
Osakkeen ylin kurssi, euro	4,94	5,38	4,05	4,59	5,95
Osakkeen alin kurssi, euro	3,82	3,43	2,5	2,48	3,30
Tilikauden keskikurssi, euro	4,49	4,73	3,24	3,22	4,62
Tilinpäätöspäivän kurssi, euro	3,90	4,40	3,52	2,61	3,40
Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€	9,7	10,9	8,7	6,5	8,4
Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€	13,2	14,9	11,9	8,8	11,5
A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana	248 412	541 140	759 037	507 363	438 235
A-osakkeiden vaihdon kehitys, %	10,0	21,8	30,6	20,4	17,6
Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden	3 383 145	3 383 145	3 383 145	3 383 145	3 383 145
lopussa
Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan	1 411	1 477	1 499	1 518	1 571

Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu ja tunnusluvut ovat yhtenevät sekä A- että B-lajin osakkeille, jollei toisin ole mainittu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.

* hallituksen osinkoesityksen mukaisesti

Tunnuslukujen laskentakaavat IFRS:n mukaiset tunnusluvut

Tulos/osake (EPS)=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
Vaihtoehtoiset tunnusluvut		Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oman pääoman tuotto (ROE), % =	100 x	Tilikauden tulos Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =	100 x	Tulos ennen veroja + rahoituskulut
		Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Omavaraisuusaste, % =	100 x	Oma pääoma
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =	100 x	Korolliset nettovelat Oma pääoma
Oma pääoma / osake =		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko / tulos, % =	100 x	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, % =	100 x	Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi
Hinta / voitto -suhde (P/E) =		Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos
Tilikauden keskikurssi =		Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä
Käyttökate =		liiketoiminnan tulos ennen poistoja, arvonalentumisia ja rahoituseriä
Liikevoitto =		liiketoiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja

Omana pääomana otetaan huomioon emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma sekä omassa pääomassa esitettävä määräysvallattomien omistajien osuus.

Korolliset nettorahoitusvelat lasketaan korollisten rahoitusvelkojen ja korollisten rahoitussaamisten, mukaan lukien käteisvarat, erotuksena.

Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.

Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3 383 145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.

Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.

KESLA-traktorivarusteet ml. uudet metsäperävaunut olivat esillä Konemessuilla AGCO Suomen osastolla marraskuussa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Joensuussa, 6. päivänä helmikuuta 2019

Veli-Matti Kärkkäinen Olli Happonen hallituksen puheenjohtaja

Jouni Paajanen Ritva Toivonen

Ari Virtanen

Simo Saastamoinen toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tarkastuksesta on annettu tänään tilintarkastuskertomus.

Joensuussa, 6. päivänä helmikuuta 2019

ERNST & YOUNG OY tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

Konsernin taloustiedottaminen 2019

Kesla Oyj julkaisee 1.1.2019 alkaneella tilikaudella yhden 6 kk:n puolivuosikatsauksen 30.6.2019 tilanteen mukaisesti. Puolivuosikatsaus julkaistaan 6.8.2019. Lisäksi yhtiö julkaisee kaksi liiketoimintakatsausta, toisen 31.3.2019 tilanteen mukaisesti 23.4.2019 ja toisen 30.9.2019 tilanteen mukaisesti 22.10.2019. Julkaisut ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com.

Kesla Oyj:n varsinainen yhtiökokous järjestetään Joensuussa torstaina 7.3.2019.

Vuosikertomuksia tai muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta kesla@kesla.com tai puhelimitse numerosta 0207 862 841. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Simo Saastamoinen puh. 040 560 9310.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kesla Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n (y-tunnus 0168715-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus	Tilintarkastustoimenpiteisiimme sisältyi konsernin vaihto-omaisuuden kirjaamiseen liit
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 18.	tyvien laskentaperiaatteiden arviointi sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. Arvi oimme myös muun muassa konsernin arvostusprosesseja ja -menetelmiä sekä kävimme
Vaihto-omaisuus tilinpäätöksessä 31.12.2018 oli 15,4 M€, mikä on 49,1 % kokonaisvaroista	läpi johdon laatimia analyysejä ja laskelmia hitaasti kiertävistä ja epäkuranteista varasto
(ed. vuosi 14,6 M€, 47,0 % ).	artikkeleista. Lisäksi arvioimme vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyviä liitetietoja.
Kiinnitimme huomioita vaihto-omaisuuteen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikka
na sen määrän sekä erään sisältyvän johdon arvion vuoksi. Toimialan, asiakaskunnan ja
tuotteiden elinkaaren vuoksi johto arvioi varastoon sisältyvien tuotteiden kuranttiutta.
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan vaihto-omaisuus arvostetaan hankintame
noon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Yhtiöllä on menettelytavat epäkurant
tiusriskin tunnistamiseksi ja vaihto-omaisuuden arvostamiseksi alimman arvon periaat
teen mukaisesti.
Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Myyntisaamisten arvostus	Tilintarkastustoimenpiteisiin kuului muun muassa johdon arviointikriteerien arvioiminen.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 19.	Testasimme johdon tekemiä arvioita käymällä läpi myyntisaamisten ikäjakaumia, asiak kaiden maksuhistoriat ja tilinpäätöshetken jälkeiset maksusuoritukset. Perehdyimme
Myyntisaamisten arvo tilinpäätöshetkellä on 6,2 M€, mikä on 19,8 % kokonaisvaroista (ed.	saamisiin liittyvien riita-asioiden kirjalliseen aineistoon ja johdon suorittamiin perintätoi
vuosi 6,9 M€ ja 22,0 % varoista). Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannal	menpiteisiin sekä arvioimme myyntisaamisiin liittyviä liitetietoja.
ta keskeinen seikka, koska erä sisältää johdon arviota. Myyntisaamisten arvostaminen
edellyttää, että johto arvioi saamisten kertymisen todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon
perustuvan arvonalentumisvarauksen saamisista, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.
Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Kesla Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 11.3.1998. Ernst & Young Oy (ja sen edeltäjät) on toiminut yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun Kesla Oyj on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Joensuussa, 6.helmikuuta 2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Juha Hilmola KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-JÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Yleistä

Kesla Oyj:n (myöhemmin "Kesla" tai "Konserni", jolla viitataan sekä Kesla Oyj:öön että Kesla-konserniin) hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin (Corporate Governance) 2015:een. Ulkomaantytäryhtiön toiminta perustuu lisäksi paikalliseen lainsäädäntöön. Hallinnointikoodin suosituksesta 16 poiketaan, koska konsernin toiminnan luonne ja laajuus eivät edellytä erillisen tarkastusvaliokunnan perustamista, jolloin hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä. Keslan Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www. kesla.com kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2018. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta

Hallitus

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

• hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2003, puheenjohtaja 2014 alkaen
• hallituksen varapuheenjohtaja Ritva Toivonen, s. 1962, koulutus: maatalous- ja metsätieteen tohtori; päätoimi: dekaani, Helsingin yliopisto, 2018 alkaen; dosentti, Helsingin yliopisto, 2016 alkaen, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2013
• hallituksen jäsen Ari Virtanen, s. 1958, koulutus: MBA, Insinööri (TMC, HHJ-PJ); päätoimi: toimitusjohtaja Advion Solutions Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016
• hallituksen jäsen Jouni Paajanen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015
• hallituksen jäsen Olli Happonen s.1953, koulutus: varatuomari, ekonomi, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2017.

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Kärkkäinen omistaa henkilökohtaisesti ja vaikutusvaltayhteisönsä kautta Keslan äänivallasta yhteensä 36,5 %. Hallituksen jäsen Jouni Paajanen omistaa henkilökohtaisesti Keslan äänivallasta 5,9 %. Muut hallituksen jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä. Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Johdon assistentti Marja-Leena Lötjönen toimii hallituksen sihteerinä.

Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa konsernin toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä puolivuosikatsauksen. Hallitus päättää rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista sekä kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset. Hallitus vastaa taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta, seuraa Keslan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vuosittain vähintään kymmenen kokousta, joissa päätösasioiden ja jatkuvan seurannan lisäksi katselmoidaan vuosikellon mukaisesti määriteltyjä toiminnallisia osa-alueita mm. myyntiä, markkinointia, tuotantoa ja henkilöstöasioita. Tilikauden 2018 aikana hallitus kokoontui 13 kertaa ja jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94 %.

Hallituksen osallistuminen jäsenittäin

• Veli-Matti Kärkkäinen 13/13 kertaa
• Ritva Toivonen 12/13 kertaa
• Jouni Paajanen 11/13 kertaa
• Ari Virtanen 12/13 kertaa
• Olli Happonen 13/13 kertaa

Nimitystoimikunta

Keslan yhtiökokous on perustanut hallinnointikoodin suosituksen 18b mahdollistaman osakkeenomistajista koostuvan nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valintaa sekä hallituksen jäsenten palkitsemista koskevien ehdotusten valmistelu ja esittely seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Keslan hallituksen kokoonpanon valmistelussa tarkastellaan hallituksen monimuotoisuutta muun muassa hallituksen ikäjakauman, jäsenten koulutuksellisen ja ammatillisen taustan, tehtävän kannalta merkityksellisen kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Kokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin tarpeet. Molempien sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään yksi jäsen kumpaakin sukupuolta.

Nimitystoimikuntaan valitaan äänimäärältään kaksi suurinta osakkeenomistajaa tai näiden edustajaa sekä heidän nimeämänsä kolmas osakkeenomistaja tai hänen edustajansa. Kyseisten jäsenten nimeämisoikeus on niillä kahdella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin ja toiseksi suurin. Nimitystoimikunnan koollekutsujana toimii äänivallaltaan suurin osakkeenomistaja tai hänen edustajansa ja toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle viimeistään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen kutsussa.

Nimitystoimikunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitystoimikunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.

8.3.2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa todettiin, että äänimäärältään kaksi suurinta yhtiön osakkeenomistajaa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 26.2.2018 olivat Veli-Matti Kärkkäinen ja Esko Paajanen, jotka yhtiökokous valitsi nimitystoimikunnan jäseniksi. Nimitystoimikuntaan valitut yhtiön kaksi suurinta osakkeenomistajaa päättivät nimetä edustajikseen nimitystoimikunnan jäseniksi Veli-Matti Kärkkäisen ja Jouni Paajasen sekä kolmanneksi jäsenekseen osakkeenomistaja Tom Söderlundin, jota edustaa Kare Kotiranta.

Nimitystoimikunnan kokoonpano:

• Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967, koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: toimitusjohtaja Lipu Oy,
• Jouni Paajanen, s. 1967; koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri; päätoimi: projektijohtaja Fujitsu Finland Oy, Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2015
• Kare Kotiranta, s. 1965; koulutus: Kauppatieteiden maisteri; päätoimi: KHT-tilintarkastaja, osakas Nexia Oy.

Tilikauden 2018 aikana nimitystoimikunta kokoontui 2 kertaa ja toimikunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Nimitystoimikunnan osallistuminen jäsenittäin

• Veli-Matti Kärkkäinen 2/2 kertaa
• Jouni Paajanen 2/2 kertaa
• Kare Kotiranta 2/2 kertaa

Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen

Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa, jolloin hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnalle kuuluvista tehtävistä. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 8.3.2018 todettiin, että tarvittaessa valiokuntia voidaan perustaa myös kesken toimikauden. Hallinnointikoodissa määriteltyjen tarkastusvaliokunnan tehtävien lisäksi hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman painopistealueita olivat vuonna 2018 vaihto-omaisuuteen liittyvät tarkastelut, myyntisaamisiin ja luottotappioihin liittyvät tarkastelut, investointiprosessien arviointi sekä tietoturvallisuus.

Tilintarkastus

Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, vastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.

Tilitarkastuksesta ja tilintarkastukseen liittymistä palveluista maksetut palkkiot:

1 000 €	2018
Tilintarkastus	85
Muut palvelut	33
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ	118

Toimitusjohtaja ja muu johto

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa konsernin päivittäisestä johtamisesta sekä hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta Suomen lainsäädännön, hallinnointikoodin ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Keslan toimitusjohtaja toimi vuonna 2018 myös Saksan tytäryhtiön toimitusjohtajana.

Keslan toimitusjohtaja:

• Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri.

Keslan muu johto koostuu kuusijäsenisestä johtoryhmästä, joka koostuu toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualueestaan vastaavasta ja asiantuntevasta jäsenestä. Johtoryhmä johtaa operatiivista toimintaa, valmistelee strategisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteuttamista. Johtoryhmä laatii vuositason suunnitelmat ja budjetin sekä seuraa ja ohjaa niiden toteutumista.

Johtoryhmän kokoonpano

• toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, s. 1967; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012, osakkeenomistus yhtiössä: 2323 kpl Kesla A-osakkeita
• tuotantojohtaja Paavo Hopponen, s. 1961; diplomi-insinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007, osakkeenomistus yhtiössä: 1 050 kpl Kesla A-osakkeita
• liiketoimintajohtaja autonosturit Jukka Mälkiä, s. 1962, kauppatieteiden maisteri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2016 alkaen 7.2.2018 saakka
• vs. liiketoimintajohtaja autonosturit Marko Härkönen, s. 1969, puutalousinsinööri, MBA, 7.2.2018 saakka
• liiketoimintajohtaja auto- ja teollisuusnosturit Marko Härkönen, s. 1969, puutalousinsinööri, MBA, johtoryhmän jäsen 7.2.2018 – 12.10.2018
• vs. liiketoimintajohtaja autonosturit Ari Pirhonen s. 1966, diplomi-insinööri, 12.10.2018 alkaen

• markkinointijohtaja; liiketoimintajohtaja puunkorjuulaitteet Mika Tahvanainen, s. 1974; maa- ja metsätieteiden maisteri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012

• liiketoimintajohtaja traktorivarusteet Janne Sinkkonen, s.1975, agrologi, johtoryhmän jäsen vuodesta 2017

• talouspäällikkö Sarita Kortelainen, s.1981, tradenomi, metsätalousinsinööri, johtoryhmän jäsen vuodesta 2017

Kuvaus taloudellisen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen kokouksissa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, konserniyhtiöissä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että konsernin sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Arvio konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2018. Puolivuosikatsauksessa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Keslalla on sisäisen valvonnan ohjeistus. Yhtiön hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.

Kukin johtoryhmän jäsen ja konserniyhtiön toimitusjohtaja vastaavat oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja oikeasta ajoituksesta. Talouspäällikkö vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta sekä myös taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla, prosessien ohjeistuksilla, hallinnalla ja valvonnalla, analysoimalla toteutunutta kehitystä vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, joka löytyy oheisesta linkistä Nasdaqin internet-sivustolta: http://business.nasdaq.com/ Docs/Nasdaq-Helsinki-Guidelines-for-Insiders_FI.pdf. Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten ja -ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Yhtiöllä on sekä hankekohtainen että pysyvien sisäpiiriläisten rekisteri ja lisäksi rekisteri johdon ilmoitusvelvollisista ja heidän lähipiiristään. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy SIRE-järjestelmässään. Yhtiön sisäpiirivastaava on talouspäällikkö, joka vastaa rekisterien ylläpidosta SIRE-järjestelmässä yhtiöltä vaadittavan ylläpidon osalta. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Sisäpiiriluetteloita säilytetään viisi vuotta niiden laatimisesta tai päivittämisestä.

Hanke- ja tapahtumakohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään kaikki henkilöt, joilla on hankkeeseen tai tapahtumaan liittyvää sisäpiiritietoa lukuun ottamatta pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin kuuluvia sisäpiiriläisiä. Toimitusjohtaja vastaa hankekohtaisen sisäpiirin perustamisesta ja päättämisestä. Hankkeella tarkoitetaan listayhtiön toimesta luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, joka on yhtiön käsityksen mukaan sisäpiiritietoa, ja jonka julkistamisen lykkäämisestä listayhtiö on päättänyt. Sisäpiiritiedon julkistamisesta ja julkistamisen lykkäämisestä on laadittu erillinen ohjeistus.

Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa kuten esimerkiksi yhtiön kirjanpitäjät, nimitystoimikunnan jäsenet, tilintarkastaja sekä hallituksen jäsenten mahdolliset sihteerit. Hallitus hyväksyy kokouksissaan talouspäällikön esityksestä yrityskohtaiset sisäpiiriläiset.

Johdon ilmoitusvelvollisten rekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä.

Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen julkistamista (suljettu ikkuna).

Lähipiiriliiketoimet

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n nimitysvaliokunnan jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja vaikutusvaltayhteisöt. Keslan ja sen lähipiirin väliset liiketoimet ovat vähäisiä, tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia ja markkinaehtoisia. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä Kesla Oyj:n osakkeilla, vieraan pääoman ehtoisilla välineillä, johdannaisilla tai muilla rahoitusvälineillä tekemissä liiketoimissa noudatetaan Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) 19 artiklan ilmoitusvelvollisuutta.

Joensuussa 7.2.2019

Hallitus

Kesla Oyj Puh. +358 207 862 841 www.kesla.com

Päätoimipiste Kuurnankatu 24 FI-80100 JOENSUU Kesälahden tehdas Metsolantie 2 FI-59800 KESÄLAHTI Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 FI-82900 ILOMANTSI