AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

CapMan Oyj

Annual Report Feb 19, 2019

3259_10-k_2019-02-19_2ef80e57-b7c9-4333-a39d-e14ff702fe1e.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Vuosikertomus 2018

Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 2018 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -33

CapMan tänään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toimitusjohtajan katsaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
CapManin liiketoimintamalli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 6
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vuoden 2018 päätapahtumat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Private Equity: Growth - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Private Equity: Buyout - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Real Estate - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Infra - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 15
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palvelut: CaPS - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 17
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
CapManin yhteiskunnallinen jalanjälki
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Selvitys hallintO - ja ohjausjärjestelmästä 2018
-
21
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallitus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Johtoryhmä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 30
Tunnusluvut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -39
Tunnuslukujen laskentakaavat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -44
Tilinpäätös - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -45
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -46
Konsernitase (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 47
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) - - - -48
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -49
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 50
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -93
Emoyhtiön tase (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -94
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -95
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -96
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset - - - - - 103
Tilinpäätösmerkintä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 103
Tilintarkastuskertomus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 104
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden
lajeista sekä säilytystavoista - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 108
Osakkeet ja osakkeenomistajat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -109
Tietoja osakkeenomistajille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -111

CapMan tänään

CapMan on johtava pohjoismainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. Tarjoamme laajan kirjon sijoitus tuotteita ja palveluita. Olemme kehittäneet satoja yhtiöitä ja kiinteistöjä ja luoneet merkittävää arvoa viimeiset 30 vuotta yhtenä pääomasijoitusalan edelläkävijöistä Pohjoismaissa. Palveluksessamme on 120 pääomasijoittamisen ammattilaista

ja hallinnoimme yhteensä yli 3 miljardin euron pääomia. Tavoitteenamme on tarjota houkuttelevia tuottoja ja innova tiivisia ratkaisuja sijoittajille. Toimimme laajasti listaamatto malla markkinalla paikallisesti erikoistuneiden tiimien kautta. Nykyiset sijoitusalueemme kattavat kohdeyhtiösijoittamisen, kiinteistösijoittamisen ja infrastruktuurisijoittamisen. Palvelu liiketoimintaamme kuuluvat hankinta- ja ostotoiminnan, varainhankinnan sekä rahastojen hallinnoinnin palvelut.

CapManin osake tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden osallistua

listaamattomien yritysten, kiinteistöjen ja infrastruktuuri kohteiden arvonnousuun ja kehitykseen. Pääomasijoittaminen ja vaihtoehtoiset sijoitukset kiinnostavat laajasti ja CapManin osake on likvidi tapa sijoittaa pääomasijoitusstrategioihin.

Lue lisää: www.capman.com/fi

30 vuotta arvon rakentamista CapMan on monipuolinen listaamattoman kentän asiantuntija

CapManin liiketoiminta on jatkanut kasvuaan ja monipuolistunut entisestään kuluneen vuoden aikana. Palkkiotuotot kasvoivat yli 20 prosenttia ja palkkiotuottoihin perustuva kannattavuus kasvoi yli 100 prosenttia. Jatkoimme CapManin uudistamista ja vuosi oli erittäin tapahtumarikas. Rakennamme CapManista johtavaa pohjoismaista asiantuntijaa listaamattomaan markkinaan sijoittaville.

Palkkiotuottojen positiivinen kehitys kertoo siitä, että CapMan on saattanut maaliin vii meaikaisia kasvuhankkeitaan. 18 kuukauden aikana olemme perustaneet kasvurahaston, kaksi uutta kiinteistörahastoa ja uuden infra struktuurirahaston. Lisäksi olemme sopineet useasta mandaatista. Olemme vuoden aikana kerryttäneet yhteensä yli 500 miljoonaa euroa uutta hallinnoitavaa pääomaa sekä kasvatta neet palveluliiketoimintaamme. Viime vuoden aikana olemme toteuttaneet 20 uutta sijoitus ta ja 15 irtautumista, ja usean rahastomme tuotto on luokkansa parhaimmistoa.

Kysyntä pääomasijoittamista kohtaan kasvaa

Toimintamme monipuolistuminen on vastaus kasvavaan kysyntään pääomasijoit tamista kohtaan. Asiakkaamme haluavat kasvattaa allokaatioitaan pääomasijoituk siin, jotka pitävät sisällään paitsi kohdeyh tiösijoitukset myös sijoitukset kiinteistöihin ja infrastruktuuriin. Samalla markkinoilla on runsaasti sijoittajaryhmiä, joiden sijoitus mahdollisuudet pääomasijoitusluokkaan ovat perinteisesti olleet rajalliset. Laajen -

tamalla tuoteperhettämme muun muassa likvidimpiin tuotteisiin voimme palvella uusia sijoittajaryhmiä paremmin.

Infrastruktuurista uusi tukijalka

Panostukset infrastruktuurisijoittamiseen ovat esimerkkinä kehityksestämme uusilla liiketoi minta-alueilla. Vuoden 2018 aikana Infra-tiimi kasvoi uusilla sijoitusammattilaisilla, teki ensimmäiset sijoituksensa ja perusti rahaston, johon on tässä vaiheessa kerätty jo yli 140 miljoonaa euroa. Pohjoismaiseen energia-, liikenne- ja telekommunikaatioinfrastruktuu riin sijoittava rahasto on herättänyt suurta kiinnostusta, mistä syystä ensimmäinen varainhankintakierros toteutettiin nopeasti. Pohjoismainen infrastruktuuri kiinnostaa myös maailmanlaajuisesti, ja uskomme, että sijoit tajakunta laajenee kuluvan vuoden aikana. Esimerkkinä tiimin nauttimasta luottamukses ta kansainvälisten sijoittajien keskuudessa on mandaatti suurilta korealaisilta sijoittajilta, jonka pohjalta sijoitimme merkittävään ruot salaiseen tuulivoimapuistoon.

Kiinteistösijoittaminen on monipuolistunut

CapManilla on yksi suurimmista kiinteistö sijoitustiimeistä Pohjoismaissa ja sen avulla voimme palvella sijoittajia laajasti. Olemme viimeisen vuoden aikana jatkaneet monipuo listen kiinteistöstrategioiden kehittämistä. Lähinnä pohjoismaisiin toimisto-, liike- ja

asuntokiinteistöihin sijoittavat Nordic Real Estate I ja II -rahastot toteuttavat molemmat lisäarvostrategiaa.

Toinen esimerkki monipuolisesta lähestymistavastamme on vuodesta 2016 jatkunut yhteistyö Saksan suurimman eläkevakuutusyhtiön BVK:n kanssa. Saimme loppuvuodesta 2018 BVK:lta laajennetun mandaatin sijoittaa asuntokiinteistöihin Pohjoismaissa.

Myös muut kiinteistösijoitusstrategiat ovat kehittyneet hyvin. Pohjoismaisiin tuotto kohteisiin sijoittava erikoissijoitusrahasto Nordic Property Income kasvoi ja teki uusia sijoituksia Suomessa, Ruotsissa ja Tans kassa. Hyvää kassavirtaa tuottavan hotelli rahaston salkussa on uusia ja pidennettyjä vuokrasopimuksia.

Vilkas yrityskauppavuosi näkyy Growth- ja Buyout-rahastoissa

Myös kohdeyhtiöihin sijoittavien rahastojen vuosi on ollut tapahtumarikas. Growth-ra hasto toteutti ensimmäisen irtautumisensa myymällä Salesforce-ratkaisuja toteuttavan Fluidon kansainväliselle teknologiayhti ölle. Irtautuminen oli erittäin onnistunut kaikille rahaston sijoittajille, mukaan lukien CapManille, jonka osuus Growth-rahastosta on noin 30 prosenttia. Rahasto teki lisäksi kolme uutta sijoitusta suomalaisiin kasvu yrityksiin. Buyout-rahastomme puolestaan hyödynsivät alkuvuoden suotuisaa kehitystä pääomamarkkinoilla ja irtautuivat menes -

"Palkkiotuottojen positiivinen kehitys kertoo siitä, että

CapMan on saattanut maaliin kasvuhankkeitaan."

tyksellä useasta kohteesta. Uusin, vuonna 2012 perustettu Buyout X -rahasto on tähän mennessä irtautunut jo neljästä rahaston alun perin 11 kohdeyrityksestä.

Palveluliiketoiminta kasvaa

Palveluliiketoiminta kasvoi suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Hankintapalvelu CaPS:in jalanjälki kasvoi sekä Suomessa että Ruotsissa suurempien hankintavolyymien ja uusien jäsenyritysten seurauksena ja Scala Fund Advisoryn saamat toimeksiannot kan sainvälisten pääomarahastojen varainhankin nassa tuottivat onnistumispalkkioita. Jatkam me palvelujen kasvattamista lähivuosina.

Osakemarkkinoiden myllerrys painoi kaupankäyntisalkkua

Ydinliiketoimintamme hyvästä kehityksestä huolimatta osakekohtainen tuloksemme jäi viimevuotisesta. Se johtui pääosin pääoma -

markkinoilla lisääntyneestä epävarmuudesta erityisesti vuoden viimeisinä kuukausina, mikä vaikutti negatiivisesti kaupankäyn tisalkkumme arvoon. Olemme myyneet osakeomistustamme kokonaisuudessaan n. 35 miljoonalla eurolla vuoden aikana. Pitkä aikainen tavoitteemme on pitää noin 80 prosenttia sijoitetusta varallisuudestamme pääomasijoituksissa.

30 vuotta arvon rakentamista

CapMan täyttää 30 vuotta vuonna 2019. Kun aloitimme toimintamme vuonna 1989, maailma oli suljetumpi ja lineaarisempi. Tänään rahastojemme sijoittajat, sijoituskoh teiden ostajat ja salkussa olevien kohdeyh tiöiden omat asiakkaat ovat kansainvälisiä. Yksittäisellä sijoituspäätöksellä saattaa vastaavasti olla kauaskantoisia vaikutuk sia. Tämä tarkoittaa, että arvojen merkitys toiminnan perustana korostuu. Toimimme aktiivisena omistajana, joka on sitoutunut jatkuvaan yrittäjähenkiseen kehittämiseen sekä kasvuun ja jota ohjaa korkea moraali. Rakennamme yhdessä arvoa omistajillemme, asiakkaillemme, kohdeyhtiöillemme ja niiden sidosryhmille, kiinteistöjemme vuokralaisille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Joakim Frimodig toimitusjohtaja

CapManin liiketoimintamalli

Vuoden 2018 päätapahtumat

CapMan perusti ensimmäisen Infra-rahastonsa ja toteutti sijoituksia

CapMan Infra perusti ensimmäisen pohjoismaisiin infrastruktuurikohteisiin sijoittavan rahastonsa. Rahastoon on kerätty jo yli 140 miljoonaa euroa laajalta sijoittajakunnalta. CapMan on myös itse merkittävä sijoittaja rahastossa. Infra-tii mi toteutti vuoden 2018 aikana myös mandaattipohjaisia sijoituksia, joista ensimmäinen oli 70 miljoonan euron suuruinen suomalaiskonsortion tekemä sijoitus sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiö Eleniaan. Tiimi sai lisäksi mandaatin mer kittäviltä korealaisilta sijoittajilta sijoittaa ruotsalaiseen tuulivoimapuistoon. Sijoitus toteutettiin vuoden 2019 tammikuussa.

BVK-mandaatille jatkoa

Omien rahastojensa sijoitustoiminnan ohessa CapMan Real Estate on jatkanut menestyksekästä yhteistyötä saksalaisen eläkesijoittajan Bayerische Versogungs kammerin kanssa. Laajan mandaattinsa pohjalta CapMan toimii BVK:n rahaston neuvonantajana ja hallinnoi sijoitus kohteita pohjoismaissa. Vuoden 2018 lopussa CapMan toteutti merkittävän asuinkiinteistökaupan Suomessa, joka kaksinkertaisti CapManin BVK:lta saa man mandaatin 820 miljoonaan euroon.

PALKKIOTUOTTOJEN KASVU 22 %

Vuonna 2017 perustettu CapMan Growth -rahasto myi syyskuussa osuutensa pohjoismaiden johtavasta Salesforcepartnerista Fluidosta globaalille tekno logiayritykselle Infosysille. Kauppa palautti sijoittajien pääoman noin viisin kertaisena. Yhdessä yhtiön perustajien, johdon ja henkilöstön kanssa Growth-tii mi onnistui voimakkaan kotimaisen kasvun ja kansainvälistymisen ansiosta kasvattamaan liikevaihdon lähes viisin kertaiseksi omistuksensa aikana.

PALKKIOTUOTTOIHIN PERUSTUVAN KANNATTAVUUDEN* KASVU

108 %

* Palkkiotuottoihin perustuva kannattavuus sisältää Hallinnointiliiketoiminnan ja Palvelulii ketoiminnan liikevoiton ilman voitonjako-osuus tuottoja ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Kiinteistösijoittamisessa vilkas vuosi

Real Estate on jatkanut pohjoismaista kiinteistösijoitustoimintaansa kolmen eri strategian alla. Rahastot ovat tehneet yhteensä yhdeksän uutta sijoitusta ja irtautuneet yhdeksästä kohteesta. Uusin, vuonna 2017 perustettu CapMan Nordic Real Estate II -rahasto on jo lähes 70 pro senttia täyteen sijoitettu ja aikaisemman CapMan Real Estate I -rahaston arvon kehitystyö on jatkunut hyvänä vuoden 2018 aikana. Tuoteperheen uusin tulokas Erikoissijoitusrahasto CapMan Nordic Property Income on kasvanut vuoden aika na uusien merkintöjen myötä. Rahasto on toteuttanut useita sijoituksia Pohjoismais sa strategiansa mukaisesti. Hotellirahasto on tiivistänyt yhteistyötä vuokralaistensa kanssa ja solminut uusia vuokrasopimuk sia. Kohteiden vuokra-aikoja pidennettiin 19 vuoteen ja salkun koostumusta tehos tettiin irtautumisten myötä.

OSAKKEENOMISTAJIEN LUKUMÄÄRÄ 16 000 (2017) 18 000

CapMan Buyout vei Harvian pörssiin

CapMan Buyoutin kohdeyritys Harvia listautui Helsingin pörssiin maaliskuus sa. Buyout-rahastot ovat vuoden aikana myyneet yhteensä viisi kohdetta ja arvonkehitystyö uusimmassa Buyout X -rahastossa etenee suunnitelman mukai sesti. Rahasto on palauttanut sijoittajille jo 80 prosenttia sijoitetusta pääomasta.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

Palveluliiketoiminta kasvaa

Sekä hankintapalvelu CaPS että varain hankinnan konsultointipalvelu Scala ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 2018 aikana. Scala on vuoden aikana toteutta nut useita toimeksiantoja ja vakiinnuttanut asemaansa sekä kotimaisen että kansain välisen asiakaskunnan keskuudessa. CaPS on puolestaan jatkanut toimintansa laajen tamista kasvattamalla jäsenverkostoaan, lisäämällä uusia hankintakategorioita sekä kasvattamalla toimintaansa Ruotsissa.

CapMan muutti lisäksi segment tiraportointiaan maaliskuussa 2018 huomioiden palveluliiketoiminnan kas vavan merkityksen ja raportoi nykyään palveluliiketoiminnan tuotot erillisenä segmenttinä.

Uusi osinkopolitiikka ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet

CapMan uudisti osinkopolitiikkaansa elokuussa ja päivitti samalla yhtiön pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita. CapManin tavoitteena on jakaa vuosit tain kasvavaa osinkoa osakkeenomis tajilleen. Hallinnointi- ja palveluliiketoi minnan yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Lisäksi oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Tavoite omavaraisuusasteelle on yli 60 prosenttia.

CapMan keskittää omia sijoituksiaan pääomasijoituksiin

CapMan allokoi strategiansa mukaisesti omasta taseestaan tehtyjä sijoituksiaan entistä enemmän pääomasijoituksiin, pääasiassa omiin rahastoihin. Vuoden 2018 lopussa 49 prosenttia sijoitetusta pääomasta oli pääomasijoitusluokassa. Tavoitteena on, että pääomasijoitusten osuus on 80 prosenttia.

OSINKOEHDOTUS VUODELLE 2018 0,11€ (2017) 0,12€

PRIVATE EQUITY: GROWTH Joustavaa vähemmistösijoittamista

Growthin viisihenkinen tiimi on lyhyessä ajassa tehnyt kasvu yrityksiin sijoittavasta rahastosta keskeisen osan CapManin tuoteportfoliota ja sijoitustoiminnan tuottoa.

Kasvusijoittamisen ja Growthin tarina alkoi siitä, kun Norvestian yrityskaupan yhteydessä CapManiin siirtyi kasvusijoitustoimin taa. Vuoden 2018 alussa toiminta sai jatkoa uuden 86 miljoonan euron kasvurahaston perustamisen myötä, jonka vähemmistösi joitukset listaamattomiin yrityksiin ovat tuottaneet erinomaista tulosta: 2018 koko salkun arvo on noussut yli 27 prosenttia. Kasvuyritysten kehityksessä erityisen ilahduttavaa on se, että kaikki Growthin sijoituskohteet ovat menestyneet.

Growthin strategiaa testattiin onnistuneen Fluidosta irtau tumisen yhteydessä. Fluidon menestystä siivittivät Salesforce -teknologian kasvun lisäksi nopeasti saavutettu pohjoismainen markkinajohtajuus sekä erinomainen yritysjohto. Irtautuminen palautti sijoittajille alkuperäisen pääoman noin viisinkertaisena.

Kasvusijoittaminen venture- ja buyout-kentän välimaastossa

Kasvusijoittamisen kohteena ovat yritykset, jotka ovat jo ohittaneet riskialttiimman star tup-vaiheen ja jotka tarvitsevat seuraavan kasvuvaiheen toteuttamiseksi pääomaa ja osaavaa kumppanuutta.

– Näin syntyy voimakasta kasvua ja osaamista, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa: yhdeksän kohdeyhtiötämme ovat rekrytoineet yli 4 000 työntekijää viimeisen viiden vuoden aikana, kertoo Growthin managing partner Juha Mikkola.

Growth-rahaston kohdeyhtiöt edustavat suomalaisen kasvuyrittäjyyden parhaim mistoa. Viime vuoden aikana rahasto on tehnyt kolme uutta sijoitusta: kyberturvalli -

suusalan Arctic Securityyn, täyden palvelun konetalo RealMachineryyn ja Euroopan johtavaan HubSpot-palvelutarjoajaan Avid lyyn. Lisäksi Growth -rahasto teki merkittä vän jatkosijoituksen ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyratkaisuja kehittävään Digital Workforceen.

Toisin kuin venture -sijoittajat, Growth ei ota sijoittaessaan teknologiariskiä, vaan sijoittaa jo testattuihin ja asiakasryhmänsä löytäneisiin tuotteisiin ja palveluihin, jotka tuottavat jo merkittävää liikevaihtoa. Vaikka Growth on vähemmistösijoittaja, isojakin sijoituksia voidaan tehdä: suurin yksittäinen sijoitus on 15 miljoonaa euroa ja pienin 2 miljoonaa euroa. Summat yleensä kasvavat, jos sijoituksen lisäksi Growth ostaa osakkei ta nykyisiltä omistajilta.

Juha jatkaa: – Kohdeyritystemme liikevaihto vaihtelee melko paljon, ja tällä hetkellä suurin tekee yli 120 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja pienin alle 5 miljoonaa euroa. Yhteistä kaikille on kuitenkin halu kasvaa nopeasti myös jatkossa.

Keskiössä kasvu, yhteistyö ja kulttuuri

Growthin menestysresepti on monipuolinen, mutta pääraaka-aineita on kolme: kasvu, yhteistyö ja kulttuuri. Näistä keskeisin on kasvu, ja sijoituskohteita arvioitaessa yhtiön kasvumahdollisuudet ja -halukkuus ovat kin avainasemassa. Yrityksen tulee toimia riittävän suurilla markkinoilla, jotta sillä on mahdollisuus kehittää palvelujaan ja ratkai sujaan sekä kotimarkkinoillaan että usein myös kansainvälisesti. Kasvustrategiaa voi daan toteuttaa joko orgaanisesti tai yritys ostoin. Toimiala tai yrityksen koko ei yksin ole ratkaiseva tekijä, vaan tärkeämpää on se, pystyykö tiimi yhdessä yrittäjien kanssa rakentamaan yhtiöstä oman alansa johtavaa toimijaa, eli category leading -yritystä.

Toisena tärkeänä kokonaisuutena on yhteistyö. Kaikki sijoittajat toimivat hiukan eri tavalla, ja samalla kun yritys arvioi sijoit tajia, Growth arvioi yritysjohtoa ja heidän osaamistaan. Growthin analyysin tukena on sijoittajakunnan ja muun verkoston laaja ko kemus, johon kuuluu menestyneitä yrittäjiä ja sijoitusammattilaisia, joilla on näyttöä vastaavien, kasvuvaiheessa olevien yritysten kehittämisestä. Growth on aktiivinen vähem -

mistöomistaja ja osallistuu hallitustyöhön, mutta tärkein lisäarvo rakennetaan kokous ten välillä.

Juha avaa: – Olemme koko tiimin ja verkostomme osalta valmiita panostamaan koko osaamisemme taataksemme yhtiön menestyksen, vaikka jätämme kuitenkin päätäntävallan aina yrittäjälle.

Kolmas ainesosa on kulttuuri, joka pitää sisällään sekä sijoituskohteina olevien yritys ten, sijoitustiimin että rahastosijoittajien ar vot ja toimintatavat. Hyvä yrityskulttuuri on valtava voimavara, jonka avulla organisaatio saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Sijoituksia valitessaan Growth keskittyy erityisesti kohdeyrityksen tiimin analysoimiseen, sillä hyvä tiimi rakentaa toi mivan yrityksen. Kasvua ja kehitystä tukeva kulttuuri luodaan yrityksen sisällä, ja tässä prosessissa yrittäjän rooli on tärkeä.

– Jos tiimi on oikein valittu, on helppo luottaa yrittäjän näkemykseen ja vaistoon, kertoo Juha.

Samankaltaisista rakennuspalikoista huolimatta jokainen kasvuyritys on ainutlaa tuinen. Siksi joustavuus on tärkeää sijoitus vaihtoehtoja arvioidessa. Uusien osakkeiden ostaminen, nykyisten omistajien hallussa olevien osakkeiden ostaminen tai näiden kahden lähestymistavan yhdistäminen tarpeen mukaan mahdollistavat yrittäjälle osittaisen irtautumisen ja jo luodun arvon realisoinnin. Samalla tarjoutuu mahdolli suus aloittaa yhtiön seuraava kasvuvaihe yhdessä vahvan kumppanin kanssa.

CapMan Growth -rahasto sijoitti suomalaiseen kyberturvalli suusyritys Arctic Securityyn tavoitteenaan toiminnan nopea kansainvälinen kasvu.

PRIVATE EQUITY: BUYOUT Määräysvaltasijoittamisen konkari

Vuosi 2018 on ollut menestyksekäs Buyoutille, jonka uudistuneessa tiimissä rautainen kokemus kohtaa uuden sukupolven.

CapMan tunnetaan parhaiten määräysvaltasijoituksista eli bu youteista, joita yritys on toteuttanut Pohjoismaissa jo 30 vuoden ajan. Viimeisen vuoden aikana buyout-sijoituksiin keskittynyt tiimi on sukupolvenvaihdoksen myötä sekä uudistanut profiiliaan voimakkaasti että kehittänyt osaamistaan sisäisesti. Vanhat teki jät ovat antaneet tilaa uusille kyvyille ja tiimin sisältä on kasvanut uusia partnereita, joiden osaaminen johtaa uusiin pelinavauksiin määräysvaltasijoittamisen kentällä.

Laaja kokemus yhdistettynä uuteen johtajuuteen näkyy tiimin kokoonpanon lisäksi Buyoutin tavassa toteuttaa arvonluontityö tä kohdeyhtiöissä. Toista vuotta vetovastuussa oleva managing partner Pia Kåll kertoo: – Painopiste on siirtynyt transaktioista kohti arvonluontia, jossa kohdeyhtiöiden strategian kehittäminen ja sen implementointi on keskeisessä asemassa. Keskitymme entistä vahvemmin operatiiviseen osaamiseen ja tiimissä yhdistyy kokemus monelta eri sektorilta.

"Painopiste on siirtynyt transaktioista kohti arvonluontia."

Uudistuminen näkyy vahvasti myös koh deyhtiöiden tuloksissa. Viime vuoden aikana uusimman Buyout -rahaston kohdeyhtiöiden liikevaihto on kasvanut 21 prosenttia ja myyntikate parantunut yli 15 prosenttia. Rahastosta toteutuneet irtautumiset ovat palauttaneet pääoman sijoittajille yli kaksin kertaisena ja sijoitusten vuosituotto on ollut 27 prosenttia.

Menestyksen avaimena vahva yrityskulttuuri

Yrityskulttuurin merkitys kohdeyhtiön toimintaan on korostunut vuosien varrella. Menestyksekkään kulttuurin rakentanut yhtiö keskittyy asiakkaisiinsa ja myyntiin, toimii vahvalla yrittäjähengellä ja on suorituskes keinen. Tämä näkyy paitsi kohdeyhtiöiden valintaprosessissa myös kulttuurin aktiivisena kehittämisenä sijoitusaikana. Erinomai sen esimerkin vahvasta yrityskulttuurista tarjoaa Buyoutin kohdeyhtiö Forenom, joka

tarjoaa kalustettuja asuntoja Pohjoismais sa. Forenomin positiivinen ja proaktiivisesti asiakaslähtöinen toiminta ruokkii myös yhtiön tulosta.

Uuden sukupolven johtajat näkevät yrityskulttuurin keskeisenä arvonluonnin ajurina ja osaavat myös mitata sen vaikutus ta. Buyoutin tiimi on analysoinut kulttuurin merkitystä kohdeyritystensä arvonluontiin, ja vaikutus on ollut merkittävä: viimeisim mässä 30 sijoituksessa menestyksekäs kult tuuri yhdistettynä käyttökatteen tasaiseen vuosikasvuun kasvatti bruttotuottoja 55 prosentilla verrattuna kaikkiin sijoituksiin. Sen sijaan sijoitukset, joissa käyttökate kas voi tasaisesti mutta strategiaa tukeva, vahva kulttuuri puuttui, päätyivät keskimääräistä alempiin tuottoihin.

Pohjoismaista hyvinvointia luomassa

Sijoitukset kohdeyrityksiin ovat samalla sijoituksia yhteiskunnan kasvuun ja työpaik koihin, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana jokainen miljoonan euron sijoitus Buyoutin rahastoon on johtanut kymmenen täysipäiväisen työpaikan luomiseen.

Buyoutin tiimi toimii paikallisesti sekä Helsingissä että Tukholmassa, mikä tarkoit taa sitä, että se voi hyödyntää paikallisia verkostojansa sekä sijoituskohteiden kartoi tuksessa, yrityskaupoissa ja avainhenkilöi den rekrytoinneissa. Lisäksi pohjoismainen verkosto auttaa kohdeyrityksiä kansainvälis tymisessä.

– Pohjoismaisuus on tärkeä osa identiteettiämme, mutta myös selkeä erottautumistekijä, Pia toteaa.

Buyout auttaa kansainvälistymisessä

Vuoden 2018 aikana Buyoutin hallinnoimat rahastot irtautuivat viidestä kohdeyhtiös tä. Eniten huomiota saanut transaktio oli suomalaisen sauna- ja spa-yhtiö Harvian listaaminen pörssiin. Harvia on kotimaise na kasvutarinana erinomainen esimerkki siitä, miten Buyout-tiimi auttaa toimin nan kansainvälistymisessä. Sauna kuuluu Suomessa sekä arkeen että juhlaan, mutta myös kansainvälistä kiinnostusta riittää.

Maailmalla saunan ympärille rakennettaville hyvinvointituotteille ja -konsepteille on pal jon kysyntää, ja Harvia on pääomasijoittajan mahdollistamien kasvupanostusten myötä voinut vastata tähän kysyntään.

Muita irtautumisia olivat teknisiä pak kausmateriaaleja ja laminaatteja valmistava Walki, viestintä- ja mainostoimistojen poh joismainen keskittymä The North Alliance, pohjoismainen ICT-palvelujen tuottaja Info - Care ja hitsaus-, teräs- ja valimoteollisuuden asiakkaita palveleva MPT.

Tuleva vuosi näyttää lupaavalta, sillä Buyoutin ydintiimi on nyt kasassa, kymme nennen rahaston salkku on hyvässä arvonke hitys- ja irtautumisvaiheessa ja tiimin fokus on selkeä.

CapMan Buyoutin hallinnoimat rahastot irtautuivat yhteensä viidestä kohteesta vuoden 2018 aikana. Yksi niistä oli The North Alliance, pohjoismainen suun gian palvelujen keskittymä.

REAL ESTATE Arvonluontia kiinteistösijoitusten aktiivisella hallinnoinnilla

Pohjoismaissa toimivan Real Estaten menestys perustuu paikallisten tiimien markkinatuntemukseen ja osaamiseen. Yrittäjähenkinen ja avoimelle keskustelulle perustuva toimintakulttuuri luo vahvan pohjan pitkäjänteisessä sijoitustoiminnassa menestymiselle.

Real Estate on aktiivinen kiinteistöjen omistaja, joka luo arvoa kohteiden aktiivisella hallinnoinnilla, kuten kiinteistöjen käyttötar koituksen muuntamisella, kulu- ja pääomarakenteen optimoinnil la sekä niiden kehittämisellä että vuokrauksella.

Heterogeenisessä ja syklisessä kiinteistömarkkinassa menestyminen vaatii sijoittajalta paikallisen markkinan vahvaa tuntemusta. Paikallinen markkinaosaaminen, kuten segmentti kohtaisen arvonkehityksen kannalta keskeisten ominaisuuksien tunnistaminen, mahdollistaa realististen investointioletusten ja tavoitteiden asettamisen kohteille ennen niiden hankintaa. Real Estatella on toimistot sen päämarkkina-alueilla Suomessa, Ruot sissa ja Tanskassa.

Aktiiviseen arvonluontiin keskittyvät rahastot

Kohteiden arvonkehitykseen keskittyvät aktiivisen arvonluonnin rahastot (ns. va lue-add -rahastot) tarjoavat sijoittajille hyvän riskikorjatun tuotto-odotuksen. Aktiivisen arvonluonnin rahastot sijoittavat kiinteistöi hin, joiden tuottamaa nettokassavirtaa ja arvoa on mahdollista kasvattaa kohteiden aktiivisella hallinnoinnilla.

Real Estaten ensimmäinen pohjoismai nen aktiiviseen arvonluontiin keskittyvä suljettu rahasto perustettiin vuonna 2013. 273 miljoonan euron suuruinen rahas to on toteuttanut yhteensä 22 sijoitusta kaikissa Pohjoismaissa. Sijoituksista 10 on jo realisoitu, ja tehdyt irtautumiset ovat palauttaneet rahaston sijoittajille jo noin 71 prosenttia sijoitetusta pääomasta. Real Estaten Managing Partner, Mika Matikainen, on erittäin tyytyväinen rahaston kehitykseen: – CapMan Nordic Real Estate I -rahasto on selvästi sille asetettuja tavoitetuottoja edellä. Jäljellä olevissa kohteissa on vielä hieman arvonluontityötä jäljellä, mutta loputkin kohteet on tarkoitus myydä vuoteen 2022 mennessä.

Real Estate perusti toisen pohjoismaisen aktiiviseen arvonluontiin keskittyvän suljetun rahaston elokuussa 2017. 425 miljoonan euron suuruinen rahasto ylimerkittiin institu tionaalisten sijoittajien toimesta puolitoista kertaisesti suhteessa sen tavoitekokoon, mikä kertoo sijoittajien vahvasta luottamuk sesta Real Estate -tiimiin. Rahasto on tehnyt jo 10 sijoitusta Ruotsissa, Tanskassa, Suo -

messa ja Norjassa. Vuoden 2018 loppuun mennessä tehtyihin sekä lähitulevaisuudessa tehtäviin sijoituksiin on allokoitu 68 prosent tia rahastoon kerätystä pääomasta, joten sijoittajilla on hyvä käsitys salkun lopullises ta koostumuksesta jo tässä vaiheessa. Real Estate aloittaa kolmannen pohjoismaisen aktiivisen arvonluontiin keskittyvän rahaston varainhankinnan, kun edellisen rahaston pääomasta on sijoitettu yli 75 prosenttia.

– Mikäli sijoituksia tehdään nykyiseen tahtiin, uskomme aloittavamme seuraavan aktiiviseen arvonluontiin keskittyvän rahastomme varainkeruun vuoden 2019 loppupuolella, Mika kertoo.

Vuokratuottostrategioissa kassavirta ratkaisee

Real Estatella on myös rahastoja, jotka sijoittavat matalariskisempiin kohteisiin, joiden tuotot perustuvat pääasiassa vahvaan ja ennustettavaan vuokratuottoon. Vuonna 2017 perustettu Nordic Property Income on avoin erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitse viin tasaista kassavirtaa tuottaviin kiinteis töihin. Rahasto teki vuonna 2018 yhteensä neljä eri sijoitusta Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa. Rahaston tavoitteena on saavut taa 200 miljoonan euron koko vuoden 2019 aikana.

Myös Real Estaten yksinomaan hotelli kiinteistöihin keskittyvä vuonna 2008 perus tettu rahasto seuraa vuokratuottostrategiaa. Rahaston oma pääoma on 333 miljoonaa euroa ja siinä on 32 kohdetta. Rahaston

vuokrasopimuskanta on erittäin vahva, mikä perustuu tiimin tekemään pitkäjänteiseen työhön sekä kohdekiinteistöjen että vuokra laisten kanssa. Real Estate on muun muassa pidentänyt yhteensä 11 Scandicin ja Lapland Hotels -ketjun kanssa tehtyä vuokrasopimus ta, minkä seurauksena kiinteistöportfolion vuokrasopimusten keskimääräinen tuottopai notettu maturiteetti on nyt lähes 19 vuotta. Kaikissa sopimuksissa on minimivuokran lisäksi operaattorin liikevaihtoon sidonnainen lisävuokrakomponentti. Real Estate kehittää salkkua jatkuvasti muun muassa toteutta malla uusia hotellikonsepteja yhteistyössä vuokralaisten kanssa. Rahasto irtautui vuoden 2018 aikana seitsemästä kohteesta päivitetyn strategiansa mukaisesti.

Mandaatit osana palvelukokonaisuutta

Real Estaten strategiaan kuuluu lisäksi suurten institutionaalisten sijoittajien palveleminen erillisten kiinteistösijoi tusmandaattien kautta. Vuoden 2018 lopussa Real Estate lähes tuplasi Saksan suurimmalta julkiselta eläkeyhtiöltä, Bayerische Versorgungskammerilta (BVK), saadun asuntosijoitusmandaatin koon yli 800 miljoonaan euroon, kun se hankki 37 lähinnä Helsingin seudulla sijaitsevaa asuinkiinteistöä ICECA - PITAL:lta. CapMan sai ensimmäisen sijoitusmandaatin BVK:lta vuonna 2016. CapMan jatkaa sopivien sijoituskohteiden kartoittamista mandaattiin pohjoismaisissa suurkaupungeissa. Mika näkee potentiaalia BVK:lta saadun mandaatin laajentamisessa tai vastaavien mandaattien solmimisessa jatkossa: – BVK:n fokus Pohjoismaissa on omien rahastojemme sijoitusstrategioiden ulkopuolella. Voimme näissä tilanteissa palvella suuria institutionaalisia sijoittajia paikallisen asiantuntemuksemme avulla.

Vallitsevat megatredit kuten kiihtyvä urbanisoituminen ja väestörakenteen muu tokset tukevat Real Estaten sijoitusteemoja sekä maantieteellistä strategiaa.

– Erityisesti pohjoismaiset pääkaupungit hyötyvät kaupungistumisen, väestörakenteen muutosten ja uusien infrastruktuuri- ja kaupunkikehityshankkeiden luomista mahdollisuuksista, ja markkinoilla on runsaasti arvonluontimahdollisuuksia aktiivisille kiinteistösijoittajille, vetää yhteen Mika.

CapMan Real Estate muuntaa vanhan teolli suusrakennuksen toimistoksi lähellä Carlsber gin tulevaa pääkonttoria Kööpenhaminassa.

INFRA Vastuullinen pohjoismaisten infrastruktuuri - kohteiden omistaja

2018 oli merkittävä vuosi CapManin uusimman sijoitus alueen, Infran, toiminnan kannalta. Infraan koottiin ydin tiimi, toteutettiin ensimmäiset sijoitukset ja perustettiin ensimmäinen infrastruktuurirahasto.

Infra sijoittaa energia -, liikenne - ja telekommunikaatioinfrastruk tuuriin Pohjoismaissa. Keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi energiantuotanto ja jakelu, mukaan lukien lämmön - ja sähkönja keluverkostot ja tuotantolaitokset. CapManin johtoryhmän uusin jäsen, Infran managing partner Ville Poukka avaa: – Sijoituskoh teitamme yhdistää raskas kiinteä omaisuus, vakaa kassavirta ja mono polistiset ominaisuudet. Tämä tarkoittaa, että niiden liiketoiminta kattaa tietyn maantieteellisen alueen tai että asiakassuhteet liittyvät pitkäaikaisiin sopimuksiin, toimilupiin tai lainsäädäntöön. Tähän mennessä olemme sijoittaneet sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoi mintaan Suomessa ja tuulivoimapuistoon Ruotsissa .

Pohjoismainen infrastruktuuri kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia

CapMan on johtava listaamattomassa kentäs sä toimiva yritys, joka keskittyy arvonkehityk seen kotimarkkinoillaan Pohjoismaissa. Toi mintamalli heijastuu myös Infran keskisuuriin infrastruktuurikohteisiin sijoittavan rahaston varainhankintaan. CapMan Nordic Infrastruc ture I -rahasto sijoittaa pääosin energian, liikenteen ja telekommunikaation pieniin ja keskisuuriin infrastruktuuriyhtiöihin Pohjois maissa. Lokakuussa perustettuun rahastoon on vuoden 2018 loppuun mennessä kerätty yli 140 miljoonaa euroa pääomia sijoittajilta. Rahaston perustamista edeltävä varainhan kintaprosessi oli suhteellisen nopea johtuen sijoittajien halukkuudesta sijoittaa paikalli seen aktiiviseen arvonluontistrategiaan. Tois taiseksi kysyntä on ollut vilkkainta CapManin

ydinsijoittajakunnan suomalaisten instituu tioiden ja eläkevakuuttajien keskuudessa. Vil le on optimistinen rahaston varainhankinnan jatkosta: – Varainhankinta jatkuu vuoden 2019 aikana ja odotamme lisääntyvää kiinnostusta muun muassa kansainvälisiltä instituutioilta ja perheiden sijoitusyhtiöiltä. Keskisuuret infrastruktuurikohteet, pohjoismaiden suhteellinen vakaus ja ydintiimin vahva paikallinen läsnäolo ja sektoriosaaminen kiinnostavat erityisesti eurooppalaisia ja aasialaisia sijoittajia.

Tapahtumarikas vuosi

Rahaston perustamisen ohella tiimi toteutti ensimmäisen 70 miljoonan euron suuruisen sijoituksen mandaattipohjaisesti sähköverk ko- ja kaukolämpöyhtiö Eleniaan. Tiimi työsti myös sijoitusta merkittävään tuulivoimapuis ton kehityshankkeeseen Ruotsissa korealai silta sijoittajilta NHIS:lta ja NH-Amundilta

CapMan Infran ensimmäinen sijoitus oli 70 miljoonan euron suuruinen mandaattipohjainen sijoitus sähkö- ja kaukoverk koyhtiö Eleniaan suomalaisen sijoittajakonsortion puolesta.

saadun mandaatin pohjalta. Yksittäisten mandaattien lisäksi tiimi on rakentanut inf rastruktuurirahaston kohdevirtaa ja odottaa rahaston toteuttavan ensimmäisiä sijoituksia vuoden 2019 aikana.

Infran pohjoismainen sijoitustiimi toimii paikallisesti Helsingissä ja Tukholmassa. Tiimissä yhdistyy pitkä kokemus sijoitusten toteuttamisesta, neuvotteluista ja rahoituk sesta. Tiiminjäsenten tausta on johtavissa pohjoismaisissa investointipankeissa ja kansainvälisessä infrastruktuurisijoittami sessa, ja sen lisäksi Infrassa on operatiivista kokemusta liiketoiminnan johtamisesta energia- ja liikennesektoreilta.

Vastuullisuus toiminnan keskiössä

Infran tavoitteena on pohjoismaisten inf rastruktuuriyhtiöiden kasvun ja kehityksen tu keminen. Se onnistuu kanavoimalla yksityistä pääomaa institutionaalisilta sijoittajilta tilan teisiin, joissa omistajat haluavat allokoida re sursseja muuhun liiketoimintaan tai sektoreil le. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yritystä, joka haluaa sijoittaa valmistavaan liiketoimin taan passiivisen teollisuusinfrastruktuurin sijaan, tai se voi tarkoittaa kuntaa, joka myy energiayhtiönsä rahoittaakseen peruspalvelu ja, kuten kouluja ja vanhainkoteja.

Energia-, liikenne- ja telekommunikaatio sektorin infrastruktuuriyhtiöt ovat keskei nen ja säännelty osa yhteiskuntaa ja usein julkisen tarkastelun kohteena. Niillä on usein myös julkista omistusta. Infra toimii luotet -

Kohteita tarkastellaan kokonais valtaisesti myös yhteiskunnallisesta ja ympäristönäkökulmasta:

."Tavoitteena on kehittää kohteita yhteistyössä henkilöstön kanssa, luoden arvoa sijoittajille, loppukuluttajille sekä yhteis- kunnalle kokonais- valtaisesti."

tavana ja eettisenä omistajana näille tärkeille yhtiöille. Tämä tarkoittaa sijoituskohteiden tarkastelua kokonaisvaltaisesti myös yhteis kunnallisesta ja ympäristönäkökulmasta taloudellisen näkökulman lisäksi.

Ville kertoo tiiminsä missiosta: – Infran tavoitteena on parantaa ja kehittää kohteita yhteistyössä kohdeyhtiöiden henkilöstön kanssa, luoden arvoa sijoittajille ja loppukuluttajille. Käytännössä tämä tarkoittaa kestävää ja laadukasta lämmönjakelua, sähköntuotantoa ja liikennepalveluja yhteiskunnalle.

PALVELUT: CAPS Hankinta palvelukonseptina

Ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevien tuotteiden ja palve lujen hankinta on monessa yrityksessä välttämätön paha, ja se hoidetaan organisaatioissa muun strategisesti keskei semmän toiminnan ohessa ilman suurempaa intohimoa tai päämäärää. Samaan haasteeseen törmättiin myös CapManin salkussa olevissa kohdeyhtiöissä. Mutta mitä tapahtuu, jos tehokas ja määrätietoinen hankinta onkin palvelu?

Tähän oivallukseen kiteytyy CapManin hankintarengaspalvelu CaPS:n (CapMan Procurement Services) toiminta -ajatus. CaPS:n perustaja Maximilian Marschan huomasi vajeen monen yrityksen toiminnassa ja alkoi kehittää hankinnan ympärille rakentuvaa palvelukonseptia. Maximilian on alusta asti painottanut lisäarvoa tuottavan palvelun merkitystä: – Jäsenet, meidän asiakkaamme, ovat konseptin keskiössä. Kyse ei ole pelkästään hintaetujen saavuttamises ta, vaan koko hankintaprosessin helpottamisesta ja tehostamisesta.

Käytännössä CaPS keskittää jäsenyritystensä epäsuorat – esi merkiksi IT -työkalut, kuljetuksen ja matkustuksen – hankinnat ja kilpailuttaa ne. Kilpailutuksen päätteeksi CaPS valitsee yhdessä

jäsentensä kanssa toimittajan jokaisesta ka tegoriasta palvelemaan koko jäsenistöä. Tun nistettuja epäsuorien hankintojen osa-aluei ta on yli 90, ja kilpailutettuja kategorioita on Suomessa 82 ja Ruotsissa 53. Suuri volyymi synnyttää hinnoittelu- ja toimitusehtoetuja, jotka muuten olisivat yksittäisen yrityksen ulottumattomissa. Toimittajakumppaneille verkosto puolestaan tuo uusia asiakkaita ja mahdollisuuden tarjota tuote- ja palveluko konaisuuksia laajemmalle asiakaskunnalle suljetussa ja turvatussa ympäristössä.

CaPS ja sen ympärille rakentuva koko naisuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana, ja jäsenyrityksiä oli vuoden lopussa Suomessa 80 ja Ruotsissa 51. Hankintavo lyymit kasvoivat 22 prosenttia vuonna 2018 yhteensä 180 miljoonaan euroon. Luku on vakuuttava, sillä liiketoiminta rakennettiin tyhjästä yhdeksän vuotta sitten. Hyvän kotimaisen kasvun lisäksi CaPS on tehnyt merkittäviä kasvupanostuksia Ruotsiin kuluneen vuoden aikana. Ruotsin markki na luo edelleen paljon mahdollisuuksia, ja harkinnassa on myös onnistuneen konseptin jalkauttaminen mm. muihin Pohjoismaihin.

Kilpailuvalttina laaja palvelukokonaisuus

CaPS:in liittyvä yritys saa mittavien säästöjen lisäksi työkalupakin sopimusten kokonaisval taiseen hallintaan ja säästöjen seurantaan sekä henkilöstöetuohjelman työntekijöi den hyvinvoinnin kehittämiseen. Jokainen CaPS:n jäsenyritys saa kaikki käytössä olevat

sopimukset hintoineen ja toimitusehtoi neen. Palvelussa on myös kooste mahdol lisista säästöistä, jotka yritys voi saavuttaa ottamalla uusia sopimuksia käyttöön. CaPS on panostanut paljon digitaalisen raportoin tityökalun kehittämiseen, jotta se palvelisi jäsenkuntaa ja toimittajia mahdollisimman monipuolisesti ja helppokäyttöisesti.

Verkostoituminen ja parhaiden käytän töjen kehittäminen ja kuulumisten vaihtami nen on tärkeä osa kokonaisuutta. Jäsenet tapaavat toisiaan CaPS:n järjestämissä tilaisuuksissa, Maximilian korostaakin verkostossa piilevää voimaa: – Samalla kun yhdistämme jäsenyritysten hankintoja, voimme myös hyödyntää verkostoa hyvän tekemiseen. Olemme viidettä peräkkäistä vuotta yhdessä verkostomme kanssa keränneet varoja syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille Tukikummit-säätiön kautta. CaPS:n kautta lahjoituksia on saatu yhteensä lähes 600 000 euroa! Vuoden 2018 keräyksen loppusumma ylitti 110 000 euroa ja siihen osallistui yhteensä 75 verkostoomme kuuluvaa yritystä.

Vastuu ympäristöstä

Suurien hankintavolyymien ansiosta CaPS tuo jäsenille ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat vähentää ympäristökuor mitustaan. Uutena hankkeena CaPS on alkanut kartoittaa ja raportoida toimittajie hiilidioksidipäästöjä. Tähän mennessä tietoa on kerätty jo noin 20 toimittajalta, ja jäsenyritykset suhtautuvat läpinäkyväm pään tiedonsaantiin erittäin myönteisesti.

Maximilian näkee raportoinnin aloittamisen vasta alkusoittona: – Tavoitteenamme on toimittaa hiilidioksidijalanjäljen seurantaan ja laskentaan tarvittavat työkalut toimittajillemme, seurata heidän päästöjen kehitystä palveluna jäsenyrityksillemme, ja jatkossa hyödyntää toimittajien tuottamaa dataa osana hankintakriteerejä. Kysynnän kautta voimme yhdessä kannustaa kumppaneitamme kohti vähäpäästöisempiä ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.

CaPS luottaa tiimityöhön

Nopealiikkeisessä palveluliiketoiminnassa menestys on onnistuneesti rakennetun tiimin ansiota. CaPS:ssa puhutaan sisäi sesti oikeasta henkisestä asenteesta, mikä tarkoittaa sitä, että asiat tehdään aina sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta ja niin, että palvelu on mahdollisimman nopeaa ja kokonaisvaltaista. Asiakastyytyväi syyskyselyt puhuvat puolestaan, ja CaPS:n

toiminta saa jatkuvasti yli 9 pistettä 10-osai sella asteikolla.

Kovakuntoisen tiimin jäsenillä on kaikilla tausta kilpaurheilussa. Porukan tahti on kova ja voitot syntyvät asiakkaiden sekä toimittajien auttamisen kautta.

Yhteinen arvomaailma johtaa myös siihen, että kaikki puhuvat samaa kieltä ja ymmärtävät yhteistyön merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä tiimi on rakentanut CaPS-konseptin ja siihen kuuluvat osa-alueet järjestelmällisesti iteratiivisen prosessin kautta. Jokainen uusi tiiminjäsen saa ensimmäisenä työpäivänään CaPS:n oman ohjekirjan, joka vahvistaa hyväksi koettuja toimintatapoja ja kannustaa vastuulliseen ja oma-aloitteiseen toimintaan. Sparraamisen ja toisten jatkuvan haastami sen kautta tiimi saavuttaa alussa mahdotto miltakin vaikuttavia tavoitteita.

Haluamme tiiminä aina olla edellispäi vää parempi, Maximilian kiteyttää.

CaPS keräsi yhdessä hankin tarenkaan jäsenyritysten ja kumppaneiden kanssa yhteensä yli 110 000 euroa Tukikum meille vuonna 2018. Tukikum mit-säätiön kunniapuheenjohta ja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaanotti lahjoitukset Mäntyniemessä 20.12. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presi dentin kanslia.

CAPMAN ON AKTIIVINEN OMISTAJA: Arvonluontia vastuullisesti

CapManin missiona on rakentaa arvoa menestyvän yhteiskunnan puolesta. Kan namme vastuumme aktiivisina arvonluojina ja edistämme vastuullisia toimintaperiaat teita ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallinnoinnin näkökulmasta (environmental, social and governance, ESG).

CapMan Buyout implementoi omia ESG-periaatteitaan kaikissa sijoituskoh teissaan. ESG-asiat huomioidaan osana potentiaalisten sijoituskohteiden kartoitusta ja analysointia tarkistuslistojen avulla ja

"CapManin missiona on

rakentaa arvoa menestyvän yhteiskunnan puolesta."

ne ovat oma kokonaisuutensa 100 päivän ohjelmaa implementoidessa. Tiimi seuraa toimintaa proaktiivisesti ja arvioi salkkunsa ESG-mittareiden kehitystä kohdeyhtiöille tehtävien kyselyjen perusteella ja raportoi kehityksestä sijoittajille.

CapMan Real Estate on sitoutunut kestävien liiketoimintaperiaatteiden toteut tamiseen sekä sijoitustoiminnassa että kohteiden hallinnoinnissa. ESG-asioiden huomioimisella on merkittävä positiivinen vaikutus kilpailukykyyn esimerkiksi ESG-lii tännäisten riskien hallinnan, liikevaihdon pitkäaikaisen kasvattamisen ja kustannuste hokkuuden kautta.

CapMan Infran oma ESG-politiikka, huomioi mahdolliset ESG-liitännäiset ongel mat ennen sijoituspäätöstä. ESG-löydökset voivat tapauskohtaisesti estää sijoituksen toteutumisen. CapMan Infra voi myös toimia muutosagenttina ja edistää kohdeyhtiöiden ympäristöpolitiikkaa erityisesti energiasek torilla, jolla se voi auttaa yhtiöitä siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan.

Aikaisemmin CapManin entisen toimiston sisäpihalla seissyt Pekka Jylhän veistos Vita Nuova komeilee nyt Uuden lastensairaalan ulkopuolella kiitoksena sairaalahankkeen mahdollistaneille lahjoittajille.

CaPS on aloittanut hankintapalvelun ympäristöjalanjälkeä kartoittavan hankkeen. Prosessin ensimmäinen askel on raportoida toimittajakumppaneiden kasvihuonepäästöt, jotka tuovat palvelun jäsenten hankintapää töksille yhden ulottuvuuden lisää.

CapMan oli vuonna 2012 ensimmäisten pääomasijoittajien joukossa Pohjoismais sa allekirjoittamassa YK:n vastuullisen

sijoittamisen periaatteita (UN Principles of Responsible Investment, UN PRI). UN PRI on kansainvälinen sijoittajien muodostama verkosto, joka tekee yhteistyötä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteutumisen puolesta käytännössä. Periaatteet ohjaavat sijoitustoimintaamme ja jatkamme vastuul listen käytäntöjemme tuloksellista kehittä mistä myös jatkossa.

Se

1 Sovellettavat säännökset

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) nou dattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia Corporate Governance 2015 ("Hallinnoin tikoodi") noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti, ja yhtiötä hallinnoidaan lisäksi Suomen lakien, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja ohjei den mukaisesti. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnoin tikoodin raportointiohjeistuksen mukaisesti. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsi vuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Tämä selvitys on CapManin hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelemä ja se on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. CapManin tilintar kastusyhteisö Ernst & Young Oy on tarkas tanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportoin tiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön internetsivuilta https://www. capman.com/fi/osakkeenomistajat/hallin nointi/

2 Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

CapManin ylin päättävä elin on yhtiökokous. Se vahvistaa muun muassa konsernin tu loslaskelman ja taseen, päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hal lituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päät tää vastuuvapaudesta ja yhtiöjärjestyksen muutoksista. Yhtiökokouskutsu julkistetaan yhtiön verkkosivuilla sekä pörssitiedotteena. Ehdotukset yhtiökokoukselle ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla ennen kokousta.

CapManin yhtiöjärjestys sekä yhtiöko kousmateriaalit on nähtävillä yhtiön verkko sivuilla osoitteessa https://www.capman. com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/

3 Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

CapMan Oyj:n vuoden 2018 varsinai nen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi lisäksi toimikunnal le työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitys toimikunnan tultua nimitetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön neljän suurimman osak keenomistajan nimeämistä edustajista sekä CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtajas ta asiantuntijajäsenenä, joka ei osallistu osakkeenomistajien nimitystoimikunnan päätöksentekoon.

CapManin osakkeenomistajien nimitys toimikuntaan nimettiin syyskuussa 2018 Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatumin halli tuksen jäsen Patrick Lapveteläinen, Eläkeva kuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula, Oy Inventiainvest Ab:n hallituksen puheenjohtana Ari Tolppanen sekä Mikko Kalervo Laakkonen. Lisäksi yhtiön hallituk sen puheenjohtaja Andreas Tallberg toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Toimikunnan puheenjohtajana toimi Patrick Lapveteläinen.

Nimitystoimikunta on kokoontunut kolme kertaa toimikautensa aikana. Tämän lisäksi jäsenehdokkaita haastateltiin kokous ten välissä. Toimikunta keskusteli hallituk sen koosta, kokoonpanosta ja monimuo toisuudesta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jä senten palkitsemista. Se antoi ehdotuksensa yhtiökokousta varten 25.1.2019. Ehdotukset on julkistettu pörssitiedotteella.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on luet tavissa CapManin verkkosivuilla osoitteessa: https://www.capman.com/wp-content/ uploads/2018/11/Osakkeenomistajien\_Ni mitystoimikunta\_Työjärjestys\_FINAL.pdf

4 Hallitus

4.1 Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjär jestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyk - sen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen ja valiokuntien jäsenille makset tavista palkkioista yhtiökokoukselle tekee osakkeenomistajien nimitystoimikunta, joka perustettiin ensimmäisen kerran vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa ja korvasi näin hallituksen nimitysvaliokunnan. Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiöko koukselle julkistetaan tavallisesti erillisenä pörssitiedotteena ja sisällytetään varsinai sen yhtiökokouksen kutsuun.

CapManin varsinainen yhtiökokous valit si 14.3.2018 yhtiön hallitukseen viisi jäsen tä, jotka kaikki olivat läsnä yhtiökokoukses sa. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Mammu Kaario, Andreas Tallberg ja Ari Tolp panen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Catarina Fagerholm ja Eero Heliövaara. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 14.3.2018 keskuudestaan puheenjohtajaksi Andreas Tallbergin ja varapuheenjohtajaksi Mammu Kaarion.

Yhtiö pitää tärkeänä, että sen hallituksen jäsenistö on taustaltaan monimuotoista ot taen kuitenkin huomioon yhtiön liiketoimin nan kannalta olennaiset pätevyydet, kuten rahoitusalan tuntemuksen. Yhtiön tavoit teena on, että hallituksessa on molempien sukupuolten ja eri ikäryhmien edustajia,

että jäsenten koulutus- ja työkokemustaus tat ovat monipuolisia ja että hallituksessa on kokonaisuutena riittävästi kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Hallituksen arvion mukaan sen kokoonpano vastaa nykyisellään riittävässä määrin yhtiön hallituksen kokoonpanolle asetettuja moni muotoisuustavoitteita.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivun 6 taulukossa.

4.2 Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 14.3.2018 jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen omistajista. Yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Catarina Fagerholm, Eero Heliövaara, Mammu Kaario ja Andreas Tallberg. Ari Tolppanen oli ei-riippumaton yhtiöstä, mutta riippumaton sen merkittävistä osakkeen omistajista.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräys valtayhteisöjensä osakkeet ja osakeperus teiset oikeudet yhtiössä on esitetty sivun 6 taulukossa.

4.3 Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus huolehtii lain ja yhtiö järjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestä misestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen

työjärjestyksen, jossa määritellään halli tuksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaat teet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen pää tehtävät ovat:

  • nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
  • valvoa yhtiön johdon toimintaa
  • hyväksyä yhtiön strategiset tavoitteet
  • päättää uusien CapMan rahastojen pe rustamisesta ja CapManin omiin rahas toihin tehtävien sijoitusten suuruudesta
  • päättää muihin kuin CapManin rahastoi hin tehtävistä yli viiden miljoonan euron suuruisista sijoituksista sekä yli viiden miljoonan euron suuruisista suorista sijoituksista
  • päättää merkittävistä muutoksista yri tyksen liiketoiminnassa
  • varmistaa, että yhtiön toiminta on asian mukaisesti järjestetty
  • varmistaa johtamisjärjestelmän asian mukainen toiminta
  • hyväksyä tilinpäätösraportit ja osavuosi katsaukset
  • varmistaa, että yhtiön kirjanpidon ja va rainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lakien ja asetusten mukaista
  • hyväksyä hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaat teet sekä muut olennaiset käytännöt ja toimintaperiaatteet

  • päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avain henkilöiden palkitsemisperiaatteista

  • vahvistaa hallituksen valiokuntien keskei set tehtävät ja toimintaperiaatteet Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiö -

järjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät.

4.4 Hallituksen toiminta tilikaudella 2018

Vuonna 2018 hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitus piti seitsemän kokousta vuo den 2018 varsinaisen yhtiökokouksen valit semalla kokoonpanolla ja yhden kokouksen vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla.

Sivulla 6 olevassa taulukossa on tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta ko kouksiin vuonna 2018.

5 Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi perustaa valiokuntia vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelun tehostami seksi. Valiokunnat muodostetaan ja niiden jäsenet valitaan hallituksen jäsenten keskuu desta hallituksen toimikaudelle yleensä var sinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettäväs sä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Hallinnointikoodin suosituksen 15 (Valiokun nan jäsenten valinta) mukaisesti valiokuntiin valitaan vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset, ja kaikki valiokuntien kokousten pöytäkirjat toi mitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla

ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 14.3.2018 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnat. Nimitysvaliokun taa ei perustettu, koska yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamisesta.

5.1 Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta on asetettu tehosta maan taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

  • seurata tilinpäätösraportoinnin proses sia
  • valvoa taloudellista raportointiprosessia
  • seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
  • käsitellä yhtiön taloudelliseen raportoin tiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiir teitä
  • seurata tilinpäätöksen ja konsernitilin päätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
  • arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuut ta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoa mista
  • valmistella tilintarkastajan valintaa kos keva päätösehdotus

Hallitus vuonna 2018

Nimi Henkilötiedot Osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet
yhtiössä 31.12.2018
Osallistuminen
hallituksen
kokouksiin
Osallistuminen
valiokunnan
kokouksiin
Andreas
Tallberg
Hallituksen puheenjohtaja 15.3.2017 lähtien.
Hallituksen jäsen vuodesta 2017.
Syntymävuosi: 1963
Koulutus: KTM
Päätoimi: Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtaja
Palkitsemis -
valiokunta: 1/1
Nimitysvaliokunnan (2017) ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
804 530 8/8 Nimitysvalio -
kunta: 1/1
Catarina
Fagerholm1)
Hallituksen jäsen vuodesta 2018.
Syntymävuosi: 1963
Koulutus: KTM
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
40 000 7/7 Tarkastus -
valiokunta: 4/4
Eero
Heliövaara1)
Hallituksen jäsen vuodesta 2018.
Syntymävuosi: 1956
Koulutus: DI, KTM
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
29 000 7/7 Tarkastus -
valiokunta: 4/4
Mammu
Kaario
Hallituksen jäsen vuodesta 2017.
Syntymävuosi: 1963
Koulutus: Varatuomari, MBA.
Päätoimi: Hallitusammattilainen.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
38 071 8/8 Tarkastus -
valiokunta 5/5
Karri
Kaitue2)
Hallituksen puheenjohtaja 7.8.2013-15.3.2017.
Hallituksen varapuheenjohtaja 20.3.-7.8.2013 ja 15.3.2017 lähtien.
Hallituksen jäsen vuodesta 2012.
Syntymävuosi: 1964
Koulutus: oik.lis.
Päätoimi: Hallitusammattilainen.
Nimitysvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsen.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
9 224 1/1 Tarkastus -
valiokunta: 1/1
Nimitys -
valiokunta: 1/1
Palkitsemis -
valiokunta: 1/1
Nora
Kerppola2)
Hallituksen varapuheenjohtaja 7.8.2013-15.3.2017.
Hallituksen jäsen vuodesta 2011.
Syntymävuosi: 1964
Koulutus: MBA.
Päätoimi: Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
0 1/1 Tarkastus -
valiokunta: 1/1
Ari
Tolppanen
Hallituksen jäsen vuodesta 2013.
Syntymävuosi: 1953
Koulutus: DI.
Päätoimi: Hallitusammattilainen.
Nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Nimitys -
valiokunta: 1/1
Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton
yhtiöstä.
7 032 865 4/8 Palkitsemis -
valiokunta 1/1

1) valittu hallituksen jäseneksi 14.3.2018 pidetyssä yhtiökokouksessa. 2) hallituksen jäsen 14.3.2018 pidettyyn yhtiökokoukseen asti

Hallitus valitsi 14.3.2018 pidetyssä järjes täytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Mammu Kaarion (puheenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Eero Heliövaaran. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2018 uudella kokoonpanolla neljä kertaa ja yhden kerran vuoden 2017 hallituksen valitsemal la kokoonpanolla. Sivun 6 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

5.2 Nimitysvaliokunta

Hallitus ei perustanut nimitysvaliokuntaa 14.3.2018 pidetyssä järjestäytymiskokouk sessaan, koska yhtiökokous päätti osakkeen omistajien nimitystoimikunnan perustami sesta.

Vuoden 2017 yhtiökokouksessa pe rustettu nimitysvaliokunta, jonka jäseniä olivat Karri Kaitue (puheenjohtaja), Andreas Tallberg ja Ari Tolppanen, kokoontui kerran ennen vuoden 2018 yhtiökokousta. Sivun 6 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

5.3 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehos tamaan toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelua.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä on avustaa hallitusta valmistelemalla hallituk sen päätöksentekoa varten:

Johtoryhmä vuonna 2018

Nimi Tehtävä/vastuut Henkilötiedot Osakkeet ja osakeperusteiset
oikeudet yhtiössä 31.12.2018
Joakim Frimodig Toimitusjohtaja Syntymävuosi: 1978
Koulutus: BA (Oxon)
Osakkeet: 650 000
2013C-optiot: 120 000
2016A-optiot: 100 000
Anna Berglind
(9.8.2018 alkaen)
Henkilöstöjohtaja Syntymävuosi: 1974
Koulutus: YTM
Osakkeet: 0
Niko Haavisto Talousjohtaja Syntymävuosi: 1972
Koulutus: YTM
Osakkeet: 243 817
2013C-optiot: 200 000
2016A-optiot: 100 000
Pia Kåll CapMan Buyout -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1980
Koulutus: DI
Osakkeet: 30 000
Mika Matikainen CapMan Real Estate -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1975
Koulutus: KTM, VTM
Osakkeet: 45 000
Juha Mikkola CapMan Growth -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1961
Koulutus: KTM
Osakkeet: 30 000
2016A-optiot: 100 000
Ville Poukka
(1.11.2018 alkaen)
CapMan Infra -tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1981
Koulutus: KTM
Osakkeet: 59 916
Mari Simula Rahastosijoittajasuhteet-tiimin vetäjä Syntymävuosi: 1982
Koulutus: DI
Osakkeet: 50 249
2013B-optiot: 100 000
2013C-optiot: 100 000
2016A-optiot: 12 500
  • Toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
  • yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet yleisellä ja tarvittaessa yksi lökohtaisella tasolla
  • yhtiön yleiset periaatteet kokonaiskom pensaation rakenteesta.

Lisäksi valiokunta osallistuu:

• päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä

  • palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden varmistami seen yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta
  • Yhtiön johdon nimittämiseen.

Hallitus valitsi 14.3.2018 pidetyssä järjes täytymiskokouksessa palkitsemisvaliokun nan jäseniksi Andreas Tallbergin (puheenjoh taja), Catarina Fagerholmin ja Ari Tolppasen. Palkitsemisvaliokunta ei pitänyt kokouksia uudella kokoonpanolla vuonna 2018, mutta

kokoontui kerran vuoden 2017 hallituk sen valitsemalla kokoonpanolla. Sivun 6 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

6 Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuk sessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjoh taja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa

osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimi tusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotetta valla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomai seen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Halli tus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alai suudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Vuonna 2018 CapManin toimitusjohta jana toimi Joakim Frimodig (s. 1978, BA (Oxon)). Frimodigin henkilökohtaiset sekä määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osa keperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2018 lopussa on selostettu sivun 8 taulu kossa.

7 Muu johto

Johtoryhmän päätehtävät ovat (i) tiimistra tegian, varainhankinnan, resurssien sekä markkinoinnin ja brändin koordinointi, (ii) hallituksen ja toimitusjohtajan/johtoryhmän päätösten toteuttaminen, (iii) päätöksente on tukeminen aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä (iv) tiimien informointi ja päätösten jalkauttaminen johtoryhmässä sovitulla tavalla. Johtoryhmän kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja

heidän määräysvaltayhteisöjensä osak keet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2018 lopussa on selostettu alla olevassa taulukossa.

8 Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapMa nin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto ja/tai hallitus.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpää tös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimus ten mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riski enhallintaa sekä varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan.

8.1 Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus CapManin liiketoimintamalli perustuu

paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsis -

sa, Tanskassa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Kirjanpito on pääosin ulkoistettu.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaises ti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yh teisten valvontavaatimusten noudattamista. Merkittävimpien tytäryhtiöiden kuukausittai set kirjanpitotapahtumat siirretään tapah tumatasolla konsernin raportointijärjestel mään. Loput tytäryhtiöt lähettävät lukunsa joko kuukausittain tai vähintään kvartaa leittain konsernin taloushallintoon syötet täväksi konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytär yhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös standardien (IFRS) mukaisesti.

8.2 Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta

Kokonaisvastuu talousraportointiin liitty vän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkas tusvaliokunnan huolehtimaan taloudellisen raportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsitte lee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen rapor tointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudelli sen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttami sesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotetta vasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhal lintaprosessin toteuttamisesta määrittele mällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapääl liköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja lasken taosasto edesauttavat taloudellisen rapor tointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

8.3 Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt talo udellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarvi ointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrit täminen.

Jotta asetettuja taloudellisen raportoin nin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään val vontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvonta toimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistuk set ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa strategiapro sessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kar toitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan. Riskienhallintaprosessin tavoitteet ja vastuut sekä riskinottohalukkuuden määrittely päivi tettiin vuoden 2018 aikana.

8.4 Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen rapor toinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousrapor tointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään

systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-ai kainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaan kuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedo nantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopoli tiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla:

https://www.capman.com/fi/osakkeen omistajat/selvitykset-ja-politiikat/tiedonan topolitiikka/.

8.5 Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvon nan tehokkuuden varmistamiseksi valvon tatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organi saation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tekee päätöksen erillisen valvon tatoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamisti heys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuu kausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön

kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa kvartaaleittain käyvän arvon muutokset, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia. Tarkastusvaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausit taisista rahavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastusvaliokunta seuraa lisäksi tarkem min muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Sijoitustiimeistä riippumaton moni toring-tiimi vastaa rahastojen kvartaalit taisesta arvostusprosessista, konsernin hallinnoimien rahastojen suoriutumisen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskenta mallien laatimisesta sekä voitonjako-osuus tuottojen laskennasta.

CapManin tytäryhtiöillä CapMan Real Es tate Oy ja CapMan AIFM Oy on Finanssival vonnan myöntämä lupa toimia vaihtoehtora hastojen hoitajana. Näille yhtiöille CapMan on lain edellyttämällä tavalla järjestänyt erillisen riskienhallinnan ja sisäisen tarkas tuksen toiminnot.

Compliance-toiminto huolehtii konserni yhtiöiden toiminnan sääntelynmukaisuuden valvonnasta sekä uuden sääntelyn huomioon ottamisesta konsernin toiminnassa.

9 Muut tiedot

9.1 Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

CapMan noudattaa 3.7.2016 voimaan tulleen EU:n markkinoiden väärinkäyttöase tuksen (596/2014) sisäpiirisäännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä, jotka ovat osin pörssin yleisohjetta tiukempia. Sisäpiiri asioista vastaa konsernin compliance officer.

Sisäpiirisäännösten tarkoittamista merkittävistä hankkeista, joilla voi olla vaikutusta CapManin liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, jotka pe rustetaan ja joita ylläpidetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti sisäpiiritiedon julkista misen lykkäämispäätöksen seurauksena.

CapMan on määritellyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohen kilöiksi yhtiön hallituksen sekä sen johtoryh män jäsenet (mukaan lukien toimitusjohtaja) ja julkistaa johtohenkilöidensä ja näiden lähipiirin tekemät CapManin rahoitusväline siin liittyvät liiketoimet markkinoiden väärin käyttöasetuksen mukaisesti kalenterivuoden aikana tehtyjen liiketoimien arvon ylittäessä yhteensä 5 000 euroa. Kunkin johtohenkilön kokonaisomistus julkaistaan Hallinnointi koodin mukaisesti osana vuosikertomusta. Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöistään ja näiden lähipiiristä. Lista ei ole julkinen.

CapManin johtohenkilöitä on ohjeistettu informoimaan lähipiiriään liiketoimien ilmoittamisvelvollisuudesta.

CapManin johtohenkilöt tai henkilö kuntaan kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeella, optioilla tai muil la CapManin liikkeeseenlaskemilla rahoitus välineillä ilman sisäpiiriasioista vastaavan henkilön (compliance officer) lupaa.

CapManin yllä mainitut johtohenkilöt tai henkilöstö eivät saa toteuttaa CapManin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia 30 kalenteripäivän aikana ennen tulosjulkis tusta (ns. suljettu jakso). Nämä julkista mispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. CapManin johtohenkilöitä ja henkilökuntaa on ohjeistettu informoi maan lähipiiriään suljetusta ajanjaksosta ja kehottamaan lähipiiriään pidättymään kaupankäynnistä CapManin rahoitusvälineil lä suljetun ajanjakson aikana.

Konsernin compliance officer valvoo

pörssin sisäpiiriohjeiden mukaisesti sisä piiriohjeiden noudattamista muun muassa muistuttamalla henkilöstöä kaupankäynti rajoituksista, ylläpitämällä yhtiön sisäpii riluetteloja sekä kouluttamalla henkilöstöä sisäpiiriasioissa ja pörssiyhtiön tiedonanto velvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

9.2 Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Yhtiö ei säännönmukaisesti tee sellaisia liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien taho jen kanssa, jotka olisivat yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta liiketoimin nasta poikkeavia tai tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin. Tällaisia liiketoimia ei tehty myöskään vuonna 2018. Mahdolliset olennaiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta ja markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiriliiketoimet käsiteltäisiin yhtiön hallituksessa. Yhtiö pitää luetteloa lähipiiriinsä kuuluvista tahoista.

9.3 Tilintarkastajien palkkiot

Vuonna 2018 tilintarkastajille tilintarkas tuksesta maksetut palkkiot olivat 307 000 euroa (257 000 euroa vuonna 2017) ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 58 000 euroa (165 000 euroa vuonna 2017).

9.4 Sisäinen tarkastus

Yhtiön liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen sisäisen tarkastuksen järjestämistä omaksi konsernitoiminnokseen ei ole toistaiseksi pidetty tarkoituksenmukai sena. Yhtiön toimiluvanvaraisen toiminnan sisäisestä tarkastuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja. Yhtiön riskienhallinta- ja compliance-toimintoihin on lisätty resursse ja viime vuosina sen varmistamiseksi, että toiminta on säännöstenmukaista ja riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti.

Hallitus

Andreas Tallberg

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017 Riippumaton hallituksen jäsen Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2018): 804 530 osaketta

Syntynyt 1963

Koulutus KTM Päätoimi Oy G.W. Sohlberg AB:n toimitusjohtaja Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (pj.), Nissala Oy (pj.), Mehiläinen (pj.), Rothschild Nordic AB (Member)

Keskeinen työhistoria

Andreas Tallberg on toiminut suomalaisen sijoitusyhtiö Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 2007 saakka. Vuosina 1996–2006 hän toimi EQT:ssä senior partnerina. Ennen tätä hän on työskennellyt muun muassa liiketoiminnan kehitysjohtajana Nokia Corporationilla, Wilson Sporting Goodsilla sekä Amer Groupilla. Tallbergillä on myös pitkä kokemus hallitustyösken telystä. Hän on toiminut Glaston Oyj:n, Detection Technology Oyj:n, Staffpointin, Perlos Oyj:n, TG Groupin sekä Wulffin halli tuksen puheenjohtajana. Hän on lisäksi toiminut mm. Lite-On Mobilen hallituksen varapuheenjohtaja sekä Handelsbanken Finland Branchin hallituksen jäsenenä.

Mammu Kaario

Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2018): 38 071 osaketta

Syntynyt 1963

Koulutus varatuomari, MBA Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (vpj.), Ponsse Oyj, Aspo Oyj, Robit Oyj, Lapti Oy, PerusTerveys Suomi Oy

Keskeinen työhistoria

Mammu Kaariolla on yli 25 vuoden kokemus rahoitusalalta. Hän on työskennellyt Partnera Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2016-2017 sekä sijoituspäällikkönä Korona Investillä vuosina 2011-2016. Kaario on toiminut myös partnerina Unicus Ltd:llä vuosina 2005-2010 sekä erilaisissa toimeksiannoissa rahoitusalan neu vonantotehtävissä vuosien 2004-2010 aikana. Tätä ennen Kaario toimi investointipankkiirina 15 vuotta, mm. Conventum Oyj:ssä.

Catarina Fagerholm

Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen Tarkastusvaliokunnan jäsen, palkitsemisvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2018): 40 000 osaketta

Syntynyt 1963 Koulutus KTM Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, Attendo Abp, Restel Oy

Keskeinen työhistoria

Catarina Fagerholm toimi Instru Optiikka Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2007-2018. Hän toimi vuosina 2008-2015 hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja tarkastusvaliokunnan puheen johtajana Altiassa. Hän on toiminut hallituksen jäsenenä Kaupan liitossa vuosina 2013-2018 sekä Atasun Optik:ssa vuosina 2012-2014. Vuosina 1998-2006 hän toimi BSH Kodinkoneet Oy:n (Suomi ja Baltia) toimitusjohtajana sekä BSH Hausgeräte Northern Europen johtoryhmän jäsenenä. Vuosina 1996-1998 Fagerholm on toiminut maa- ja brändijohtajana Electrolux/ AEG:ssä (Suomi, Venäjä, Baltia). Hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä Amer Group Oy:ssä vuosina 1987-1996.

Eero Heliövaara

Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen Tarkastusvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2018): 29 000 osaketta

Syntynyt 1956

Koulutus DI, KTM Päätoimi Hallitusammattilainen

Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, YIT Oyj (vpj.), Liike sivistysrahasto, Lympha Touch Oy, Suomen Syöpäinstituutin säätiö, Saastamoisen Säätiö, DIF – Directors Institute of Finland

Keskeinen työhistoria

Eero Heliövaara toimi ylijohtajana Valtioneuvoston kansliassa omistajaohjauksen osastolla 2013-2017. Heliövaara toimi hallitu sammattilaisena ja enkelisijoittajana 2010-2012. Hän toimi SRV Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2006-2009 ja Pohjola-Yh tymä Oyj:n toimitusjohtajana 2001-2005. Vuosina 1998-2001 hän toimi varatoimitusjohtajana ja sijoitusjohtajana Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella. Hän toimi Merita Asset Mana gement Oy:n toimitusjohtajana 1996-1998 ja yksikönjohtajana Merita Pankki Yksityispankissa 1994-1996. Heliövaara toimi Union Bank of Luxembourg International S.A.:n toimitusjohtaja na 1991-1994 ja Arctos Capital Oy:n toimitusjohtajana 1987-1991. Hän toimi Spontel Oy:n finanssijohtajana 1985-1987 ja yritystutkijana Teollistamisrahasto Oy:ssä 1982-1985.

Ari Tolppanen

Hallituksen jäsen vuodesta 2013 Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, ei-riippu maton yhtiöstä Palkitsemisvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2018): 7 032 865 osaketta

Syntynyt 1953 Koulutus DI Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, Kämp Group Oy (pj.), Bright Group Oy

Keskeinen työhistoria

Ari Tolppasella on 30 vuoden kokemus pääomasijoitusalasta. Tolppanen on yksi CapManin perustajista, ja hän toimi CapMa nin toimitusjohtajana vuosina 1989–2005. Hän on myös ollut European Venture Capital Associationin (EVCA:n) puheenjohta jana vuosina 2000–2001. Tolppanen oli CapManin hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2010. Tolppanen on aikaisemmin toiminut myös Huurre Oy:n sekä Nordfilm Oy:n toimitusjohtaja na.

Johtoryhmä

Joakim Frimodig

Toimitusjohtaja Koulutus: BA, Oxon Johtoryhmässä alkaen: 2016 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 650 000 osaketta, 220 000 2013C- ja 2016A-optiota

Joakim Frimodig on toiminut CapManin toimitusjohtajana syys kuusta 2017 ja CapManin johtoryhmässä vuodesta 2016. Viimei set 12 vuotta ennen CapMania hän työskenteli Summa Capitalis sa, viimeksi varatoimitusjohtajana ja osakkaana. Sitä ennen hän työskenteli Alfred Berg ja ABN Amro Corporate Financessa.

Anna Berglind

Henkilöstöjohtaja Koulutus: YTM Johtoryhmässä alkaen: 2018 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): -

Anna Berglind on toiminut CapManin henkilöstöjohtajana ja joh toryhmän jäsenenä elokuusta 2018 alkaen. Aikaisemmin Anna on työskennellyt Mandatum Lifella, jossa hän toimi henkilöstö johtajana vuosina 2013-2018 ja henkilöstöpäällikkönä vuosina 2010-2013.

Niko Haavisto

Talousjohtaja Koulutus: YTM Johtoryhmässä alkaen: 2010 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 243 817 osaketta, 300 000 2013 C- ja 2016A-optiota

Niko Haavisto on toiminut CapManin talousjohtajana vuodes ta 2010. Ennen CapMania hän työskenteli Oriola-KD Oyj:ssä talousohjauksen ja suunnittelun johtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt financial controllerina GE Healthcare Finland Oy:s sä sekä KHT-tilintarkastajana PricewaterhouseCoopers Oy:llä.

Pia Kåll

Managing partner, Buyout Koulutus: DI Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 30 000 osaketta

Pia Kållista tuli CapMan Buyout -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuonna 2017. Kåll on ollut CapMan Buyoutin partneri vuodesta 2016. Ennen CapMania Pia oli johtoryhmän jäsen ja vastuussa strategiasta, markkinoinnista ja toimintojen kehittämisestä Outotecilla. Vuosina 2006-2013 Pia toimi liik keenjohdon konsulttina McKinsey&Companylla.

Mika Matikainen

Managing partner, Real Estate Koulutus: KTM, VTM Johtoryhmässä alkaen: 2010 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 45 000 osaketta

Mika Matikainen aloitti CapMan Real Estatessa vuonna 2006, vuosi tiimin perustamisen jälkeen, ja hänestä tuli CapMan Real Estate -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuonna 2010. Siitä lähtien Matikainen on kasvattanut CapMan Real Estatea paikallisesta suomalaisesta toimijasta pohjoismaiseksi kiinteistörahastojen hallinnointiyhtiöksi. Hän on ollut aktiivisesti mukana CapMan Hotels Real Estate -rahaston perustamisessa ja sen 39 hotellista koostuvan aloitussalkun hankinnassa vuonna 2008. Ennen CapMania Matikainen työskenteli UBS Investment Bankissa Lontoossa.

Juha Mikkola

Managing partner, Growth Koulutus: MBA Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 30 000 osaketta, 100 000 2016A-optiota

Juha Mikkolalla on 25 vuoden kokemus pääomasijoittamises ta. Hän on uransa aikana kerännyt useita pääomarahastoja ja auttanut rakentamaan kymmeniä menestyksekkäitä yrityksiä. Ennen kasvusijoitustoiminnan perustamista CapManilla, Juha veti Norvestian kasvusijoitustiimiä menestyksellä vuodesta 2011. Ennen sitä Mikkola oli vastuussa pääomasijoitusyhtiö Eqvitecin Venture-tiimistä ja on aiemmin ollut käynnistämässä Suomen Teollisuussijoituksen toimintaa.

Ville Poukka

Managing partner, Infra Koulutus: KTM Johtoryhmässä alkaen: 2018 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 59 916 osaketta

Ville Poukalla on 13 vuoden kokemus investointipankki- ja pääomasijoitustoiminnasta. Poukalla on laaja asiantuntemus energia- ja infrastruktuurihankkeista. Hän on uransa aikana toiminut neuvonantajana lukuisissa infrastruktuurialan yritys kaupoissa pohjoismaissa ja Baltiassa. Ennen CapMania Poukka on vastannut pohjoismaisesta energia- ja infrastruktuurisektorin corporate finance -toiminnasta Danske Bankilla.

Mari Simula

Head of Fund Investor Relations Koulutus: DI, tuotantotalous Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2018): 50 249 osaketta, 212 500 2013B-, 2013C- ja 2016A-optiota

Mari Simula on toiminut CapManilla eri tehtävissä vuodesta 2007 ja ennen nykyistä rooliaan hän toimi Scala Fund Advisory -tiimin partnerina. Hänellä on pitkä kokemus pääomasijoitusalal ta lukuisista varainhankinta-, liiketoiminnan kehitys- ja strategia projekteista. Nykyisessä roolissaan Simulalla on konsernitason vastuu varainhankinnasta ja rahastosijoittajasuhteista. Ennen CapMania, hän työskenteli pääomasijoitusalan tutkijana Elinkei noelämän Tutkimuskeskuksessa, Etlassa.

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto ja tuloskehitys vuonna 2018

Konsernin liikevaihto oli 36,0 milj. eu roa (34,8 milj. euroa 1.1.-31.12.2017). Liikevaihdon kasvu oli seurausta erityisesti kasvaneista hallinnointipalkkioista ja pal veluliiketoiminnan kasvaneista palkkioista, jotka olivat yhteensä 32,5 milj. euroa (26,7 milj. euroa), kasvua 22 prosenttia vertailu kaudesta.

Operatiivisen toiminnan kulut olivat 29,1 milj. euroa (33,0 milj. euroa). Ilman vertailu kelpoisuuteen vaikuttavia eriä, yhteensä 4,2 milj. euroa vertailukaudella, kulut pysyivät samalla tasolla.

Sijoitusten käyvän arvon muutokset oli vat 5,1 milj. euroa (17,6 milj. euroa). Sijoi tusten käyvän arvon vertailukautta heikompi kehitys johtui pääosin kaupankäyntisalkun negatiivisesta, -5,7 milj. euron suuruisesta, arvonmuutoksesta vuoden viimeisellä neljän neksellä.

Konsernin liikevoitto oli 12,0 milj. euroa (19,5 milj. euroa).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,7 milj. euroa (-3,2 milj. euroa) ja ne sisälsivät 30 milj. euron joukkovelkakirjalainan takaisin maksuun liittyvät järjestelypalkkiot 0,2 milj. euroa. Rahoituskulut laskivat Q4 2017 takai - sin maksetun joukkovelkakirjalainan sekä Q2 2018 takaisinmaksetun joukkovelkakirjan ja pankkilainan seurauksena.

Tulos ennen veroja oli 9,3 milj. euroa (16,2 milj. euroa) ja tulos verojen jälkeen oli 8,5 milj. euroa (15,5 milj. euroa). Vertailu kaudella tulokseen ennen veroja ja verojen jälkeen vaikutti merkittävästi irtautuminen Ideanista ensimmäisellä vuosineljänneksel lä, ennen veroja 9,4 milj. euroa ja verojen jälkeen 7,5 milj. euroa.

Tulos/osake oli 5,5 senttiä (10,4). Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/ osake oli 5,4 senttiä (10,2). Osakekohtai sen tuloksen laskemisessa on vähennetty vertailukaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korot (netto) sekä sen ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyvät kulut.

Liikevaihto ja tulos neljännesvuosittain sekä tilikauden liikevaihto, liikevoitto ja tulos segmenteittäin on esitetty liitetiedoissa kohdassa 2 Segmentti-informaatio.

Hallinnointiliiketoiminta

Hallinnointiliiketoiminnan liikevaihto oli tuloskaudella 24,2 milj. euroa (25,1 milj. euroa vertailukaudella).

Hallinnointipalkkiot olivat 22,1 milj. euroa (19,5 milj. euroa). Hallinnointipalk kioiden kasvu muodostui pääosin CapMan Nordic Infrastructure I-, CapMan Nordic Property Income-, CapMan Nordic Real Estate II- ja CapMan Growth -rahastoilta saaduista hallinnointipalkkioista. Lisäksi hallinnointipalkkiot sisälsivät CapMan Infran ensimmäisestä sijoituskohteesta Eleniasta saadut palkkiot.

Tilikaudella kirjattiin 1,0 milj. euroa (4,4 milj. euroa) voitonjako-osuustuottoja, joita saatiin InfoCaresta irtautumisesta sekä Access Capitalin rahastoista. Vertailukaudel la voitonjako-osuustuottoja saatiin Access Capitalin rahastoista sekä CapMan Equity VII -rahastosta.

Hallinnointiliiketoiminnan kulut olivat 21,4 milj. euroa (22,4 milj. euroa). Hallin nointiliiketoiminnan liikevoitto oli 2,8 milj. euroa (2,7 milj. euroa) ja tulos oli 2,3 milj. euroa (2,2 milj. euroa).

Palveluliiketoiminta

Palveluliiketoiminnan liikevaihto oli tilikau della 8,7 milj. euroa (5,6 milj. euroa vertai lukaudella) ja sen kasvu muodostui pääosin varainhankinta- ja neuvonantopalveluita tarjoavan Scala Fund Advisoryn onnistumis palkkioista sekä hankintapalvelu CaPS:in myynnin vahvasta kasvusta tilikaudella. Scalan palkkioista merkittävä osa on onnis tumispalkkioita, joita tuloutettiin etenkin vuoden alkupuoliskolla. Onnistumispalkkiot

voivat vaihdella jaksosta toiseen.

Palveluliiketoiminnan kulut olivat 4,8 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Palveluliike toiminnan liikevoitto oli 4,4 milj. euroa (2,3 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 3,4 milj. euroa (1,8 milj. euroa). Segmentin parantunut tulos oli seurausta tilikaudelle kohdistuneista onnistumispalkkioista sekä palkkiotuottojen kasvusta.

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminnan liikevaihto oli 2,5 milj. eu roa tilikaudella (3,7 milj. euroa vertailukau della) ja se koostui kaupankäyntitarkoituk sessa pidettävien rahoitusvarojen osinko- ja korkotuotoista. Liikevaihto laski vertailukau desta kaupankäyntisalkusta toteutettujen myyntien seurauksena.

Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 6,5 milj. euroa tilikaudella (17,3 milj. euroa). Sijoitustoiminnan tulos oli 4,2 milj. euroa (13,7 milj. euroa). Sijoitustoiminnan liike voiton ja tuloksen vertailukautta heikompi kehitys johtui pääosin kaupankäyntisalkun negatiivisesta, -5,7 milj. euron suuruisesta, arvonmuutoksesta vuoden viimeisellä neljän neksellä yleistä markkinakehitystä mukail len. Vertailukaudella irtautuminen Ideanista kasvatti liikevoittoa 9,4 milj. euroa ja tulosta 7,5 milj. euroa.

Taulukko 1: CapManin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 31.12.2018

Milj. euroa Käypä arvo
31.12.2018
Rahastosijoitukset 80,6
Yhteisyritykset 4,5
Muut 2,5
Kaupankäyntisalkku 39,0
Yhteensä 126,6

Rahastosijoitusten käypä arvo oli 80,6 milj. euroa 31.12.2018 (58,3 milj. euroa 31.12.2017). Rahastoihin tehtyjen sijoi tusten käyvän arvon muutos oli 8,1 milj. euroa (3,4 milj. euroa), mikä vastaa 9,0 prosentin arvonnousua tilikaudella (6,6 prosentin arvonnousua vertailukaudella). Rahastosijoitusten positiivinen käyvän arvon kokonaismuutos oli pääosin vuoden aikana tehtyjen irtautumisten sekä kohdeyhtiöiden ja kiinteistöjen positiivisen arvonkehityksen ansiota. Rahastosijoitukset sisälsivät myös muita kuin CapManin hallinnoimia rahastoja.

CapMan sijoitti tilikaudella rahastoihin pääomaa yhteensä 31,9 milj. euroa (10,5 milj. euroa). CapMan sijoitti tilikaudella muun muassa CapMan Growth -, CapMan Nordic Real Estate II- ja CapMan Nor dic Property Income -rahastoihin, sekä Eleniaan, CapMan Infran ensimmäiseen sijoituskohteeseen. CapMan sai rahastoilta pääomanpalautuksia 17,4 milj. euroa (7,2 milj. euroa). Valtaosa pääomanpalautuksis ta oli seurausta CapMan Growth -rahaston irtautumisesta Fluidosta sekä CapMan

Buyout VIII -rahaston irtautumisesta Walkista. Jäljellä olevien rahastoihin vielä kutsumattomien sijoitussitoumusten määrä oli 98,0 milj. euroa 31.12.2018 (67,1 milj. euroa 31.12.2017). Sijoitussitoumuksista noin 30 milj. euroa on tehty CapMan Nordic Infrastructure I -rahastoon.

Markkinainstrumentteihin sijoittavan kaupankäyntisalkun käypä arvo oli 39,0 milj. euroa 31.12.2018 (77,1 milj. euroa 31.12.2017). Vuoden viimeisellä neljännek sellä kaupankäyntisalkun käypä arvo laski 5,7 milj. euroa ja sitä myytiin noin 15 milj. eurolla. Tilikaudella markkinasalkun varoja allokoitiin kokonaisuudessaan noin 35,0 milj. euroa pääosin yhtiön rahastoihin ja sijoituksiin, sekä käteisvaroihin.

Kohdeyritysten osalta tehdyt sijoituk set on arvostettu käypään arvoon IPEVG:n suositusten (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Sijoitukset käypään arvoon, niiden herkkyysanalyysi sekä jäljellä olevat sitoumukset sijoitusalueittain on esitetty liitetiedoissa kohdissa 29 ja 32.

Tase ja rahoitusasema 31.12.2018

Konsernin taseen loppusumma oli 206,0 milj. euroa 31.12.2018 (211,3 milj. euroa 31.12.2017). Pitkäaikaiset varat olivat 99,8 milj. euroa (102,1 milj. euroa), josta liikear von osuus oli 4,7 milj. euroa (4,5 milj. euroa).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat tavat rahastosijoitukset olivat 80,6 milj. euroa 31.12.2018 (58,3 milj. euroa 31.12.2017).

Käypään arvoon kirjattavat muut sijoituk set olivat 2,5 milj. euroa (0,1 milj. euroa). Yhteisyritysten osuus arvostettuna käypään arvoon oli 4,5 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Pitkäaikaisten saamisten määrä oli 5,1

milj. euroa (3,1 milj. euroa).

Lyhytaikaiset varat olivat 106,2 milj. euroa (109,2 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat eli lyhytaikaiset sijoitukset olivat 39,0 milj. euroa (77,1 milj. euroa) ja sisälsivät markki nainstrumentteihin sijoittavan kaupankäyn tisalkun. Rahavarat olivat 54,5 milj. euroa (23,3 milj. euroa).

CapManin korolliset nettovelat olivat 5,2 milj. euroa 31.12.2018 (24,6 milj. euroa). CapManin korolliset lainat 31.12.2018 on eritelty taulukossa 2.

Pitkäaikaiseen rahoituslimiittiin liitty vät rahoituskovenantit on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantu misasteeseen. Kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2018.

Ostovelat ja muut velat olivat 16,8 milj. euroa (26,8 milj. euroa).

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli tilikaudella -4,7 milj. euroa (-3,6 milj. euroa). Rahastoilta saatavat hallinnointipalk kiot maksetaan kahdesti vuodessa tammi- ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa. Investointien nettoraha virta +39,6 milj. euroa (+33,7 milj. euroa) sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja saadut pääomanpalautukset.

Nettorahavirta ennen rahoitusta, sisältä en Hallinnointiliiketoiminnan, Palveluliiketoi minnan sekä Sijoitustoiminnan rahavirran, oli +34,9 milj. euroa (+30,1 milj. euroa). Rahoituksen nettorahavirta oli -3,7 milj.

Taulukko 2: CapManin korolliset lainat

Lainan koko
31.12.18
(milj. euroa)
Erääntyy
viimeistään
Vuotuinen
korko (%)
Lainan koko
31.12.17
(milj. euroa)
Pankkirahoitusta käytössä - - 8,5
Ryhmäjoukko-velkakirjalaina (2014) 10 Q2 2019 1,85 10
Joukko-velkakirjalaina (2015) - - - 30
Joukko-velkakirjalaina (2018) 50 Q2 2023 4,13
Pitkäaikainen rahoituslimiitti (käyttämättä) (20) - (10)

euroa (-51,8 milj. euroa), johon vaikutti muun muassa huhtikuussa 2018 liikkeeseen laskettu, nimellisarvoltaan 50 milj. euron joukkovelkakirjalaina.

Hallituksen esitys voitonjaoksi

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallitus esittää yhtiön 13.3.2019 pidettä välle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,12 euroa per osake, eli yhteensä noin 17,7 milj. euroa. Vuodelta 2017 osinkoa maksettiin 0,11 euroa osakkeelta, yhteensä 16,1 milj. euroa. CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 90,3 milj. euroa 31.12.2018 (111,9 milj. euroa 31.12.2017).

Yhtiön hallitus ja johto

CapMan Oyj:n hallitukseen kuuluivat vuoden 2018 lopussa Andreas Tallberg (pj.), Mam mu Kaario (vpj.), Catarina Fagerholm, Eero Heliövaara sekä Ari Tolppanen.

CapMan-konsernin johtoryhmään kuu luivat vuoden 2018 lopussa toimitusjohtaja Joakim Frimodig, talousjohtaja Niko Haavis to, henkilöstöjohtaja Anna Berglind, CapMan Buyout -tiimin managing partner Pia Kåll, CapMan Real Estate -tiimin managing part ner Mika Matikainen, CapMan Growth Equity -tiimin managing partner Juha Mikkola, CapMan Infra -tiimin managing partner Ville Poukka ja Rahastosijoittajasuhteet-tiimin vetäjä Mari Simula.

Hallinnoitavat pääomat 31.12.2018

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa pääosin oman pääoman ehtoista sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien kohdalla vaihtoehtoisesti käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan hallinnointipalkkioiden tuotto pohjan perusteella, eli sijoituskapasiteetti sisältää oman pääoman lisäksi rahastojen velkaosuuden niissä tapauksissa, joissa hallinnointipalkkioita maksetaan myös rahaston velkaosuuden pohjalta. Hallinnoita vat pääomat kasvavat rahastojen varainhan kinnan tai sijoitusmandaattien perusteella tehtyjen sijoitusten myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena.

CapManin hallinnoitavat pääomat olivat yhteensä 3 043 milj. euroa 31.12.2018 (2 924 milj. euroa 31.12.2017). Hallinnoitavat pääomat kasvoivat vertailukaudesta pääosin CapMan Nordic Infrastructure I -rahaston perustamisen sekä BVK:lta saadun mandaa tin kasvun myötä, ja vuoden viimeisellä nel jänneksellä kasvua oli yhteensä 362 milj. eu roa, 14 prosenttia. Hallinnoitavat pääomat on eritelty rahastotyypeittäin taulukossa 3.

Hallinnoitavissa pääomissa 31.12.2018 ei ole huomioitu tilikauden jälkeen toteutet tua Infra-mandaattia.

CapMan on kesäkuussa 2018 täsmentä nyt hallinnoitavien pääomien laskentatapaa vastaamaan paremmin hallinnoitavien pää omien määrää kyseisellä raportointihetkellä. Tästä johtuen vertailukauden luvut poikkea vat aiemmin raportoiduista luvuista.

Avainlukuja 31.12.2018

CapManin oman pääoman tuotto oli 6,5 prosenttia (11,5 prosenttia) ja sijoitetun pääoman tuotto 6,7 prosenttia (10,1 pro senttia). Omavaraisuusaste oli 58,7 prosent tia (60,0 prosenttia).

CapManin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli 20 prosenttia ja omavaraisuusasteelle yli 60 prosenttia.

Varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

Päätöksiä on kuvattu tarkemmin 14.3.2018 julkistetuissa pörssitiedotteissa hallituksen järjestäytymiskokouksen sekä yhtiökokouk sen päätöksistä.

Taulukko 3: Hallinnoitavat pääomat

Milj. euroa 31.12.2018 31.12.2017
Kiinteistöpääomarahastot 1 896 1 758
Kohdeyhtiösijoituksia tekevät rahastot 809 1 032
Infra- ja velkarahastot 338 134
Hallinnoitavat pääomat yhteensä 3 043 2 924

Taulukko 4: Avainlukuja

31.12.2018 31.12.2017
5,5 10,4
5,4 10,2
82,6 87,3
146 521 760 145 179 460
147 142 163 145 625 985
147 115 864 145 599 686
26 299 26 299
6,5 11,5
6,7 10,1
58,7 60,0
4,3 19,4

Yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättä mään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,6 prosenttia yhtiön kaikista osak keista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamises ta. Valtuutuksen nojalla annettavien osak keiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinai sen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti.

Valtuutusten sisältöä on kuvattu tarkem min 14.3.2018 annetussa pörssitiedottees sa yhtiökokouksen päätöksistä.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistaminen ja varsinainen yhtiökokous 2019

CapMan-konsernin vuoden 2018 tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus vuodelta 2018 julkistetaan osana CapManin vuoden 2018 vuosikertomusta helmikuussa 2019 viikolla 8.

CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.3.2019 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja hallituksen muut ehdotukset yhtiökokoukselle julkais taan viimeistään 20.2.2019.

Osakeyhtiölain vaatimat tilinpäätösasia kirjat ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään 20.2.2019.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

CapMan Oyj:n Selvitys hallinto- ja ohjausjär jestelmästä julkaistaan hallituksen toimin takertomuksesta erillisenä osana yhtiön vuoden 2018 vuosikertomuksessa viikolla 8, ja se on saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään 20.2.2019.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

CapMan Oyj:n osakepääomassa ei tapahtu nut muutoksia tilikauden aikana.

Osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2018. CapManin osakkeita oli yhteen sä 147 142 163 kappaletta 31.12.2018.

Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden (1) äänen per osake ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun CapManin varojenja koon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Omat osakkeet

CapMan Oyj:n hallussa oli yhteensä 26 299 yhtiön omaa osaketta 31.12.2018. Omat

osakkeet edustivat 0,02 prosenttia yhtiön kai kista osakkeista ja äänistä ja niiden markki na-arvo oli 38 660 euroa 31.12.2018 (46 549 euroa 31.12.2017). Omien osakkeiden mää rässä ei tapahtunut muutoksia tilikaudella.

Kaupankäynti ja markkinaarvon kehitys

CapMan Oyj:n osakkeiden päätöskurssi oli 1,47 euroa 31.12.2018 (1,77 euroa 31.12.2017).

Tilikauden osakevaihdolla painotettu keskikurssi oli 1,60 euroa (1,58 euroa), ylin kurssi 1,81 euroa (1,80 euroa) ja alin 1,39 euroa (1,24 euroa). CapManin osakkeita vaihdettiin tilikaudella 29,4 milj. kappaletta (49,7 milj. kappaletta), mikä vastasi 46,9 milj. euron (78,1 milj. euron) pörssivaihtoa.

CapMan Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli 216,6 milj. euroa 31.12.2018 (257,8 milj. euroa 31.12.2017).

Osakkeenomistajat

CapMan Oyj:n osakkeenomistajien lukumää rä nousi 13 prosenttia vertailukaudesta ja oli 18 278 omistajaa 31.12.2018 (16 237 osakkeenomistajaa 31.12.2017). Tilikaudel la ei annettu liputusilmoituksia.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2018 suoraan ja määräys valtayhtiöidensä kautta yhteensä 9,931,865 osaketta, jotka edustivat 6,7 prosenttia osakkeista ja äänivallasta. Toimitusjohtaja omisti lisäksi vuoden lopussa yhteensä 220 000 2013C- ja 2016A-optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään vastaavan määrän yhtiön osakkeita ja edustavat 0,12 prosent tia yhtiön osakkeista ja äänivallasta.

CapMan Oyj:n omistuksen jakautumista sektorikohtaisen luokituksen mukaan ja suuruusluokittain, yhtiön suurimpia omis tajia, hallintarekisteröityjä osakkeita sekä yhtiön osakkeita koskevat lunastusvelvolli suuslausekkeet on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24 Oma pääoma ja osakkeet.

Henkilöstö

CapManin palveluksessa oli tilikaudella kes kimäärin yhteensä 117 henkilöä (113 henki löä 31.12.2017), joista 77 (71) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Venäjällä, Luxemburgissa ja Isossa-Bri tanniassa. Henkilöstö maittain on esitetty liitetiedoissa kohdassa 5.

Kannustinjärjestelmät

CapManin palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustin järjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee Cap - Manin koko henkilökuntaa, pois lukien yhti ön toimitusjohtaja sekä talousjohtaja, ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen.

CapManin pitkäaikainen kannustinjär jestelmä sisältää sijoitukseen perustuvan pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustin järjestelmän yhtiön avainhenkilöille.

Sijoitukseen perustuvassa osakepohjai sessa kannustinjärjestelmässä yhtiön avain henkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon ke hitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin. Sijoitukseen perustuvas -

sa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso. Ansaintajakso alkoi 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2021. Osallistujat voivat ansaita ansaintajaksolta sijoitukseen perustuvan palkkion ja suoriteperusteisen palkkion. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa järjestelmään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksu hetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan kokonaan yhtiön osakkeina vuonna 2021. Hallitus päättää annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkei ta. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien CapManin johto ryhmän jäsenet.

CapMan Oyj:llä oli tilikauden lopussa voimassa kaksi optio-ohjelmaa henkilös tön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio-ohjelma 2013 ja Optio-ohjelma 2016. Uuden sijoitukseen perustuvan kannustin järjestelmän myötä CapMan ei jaa uusia optio-oikeuksia nykyisistä optio-ohjelmista 2013 ja 2016. Optio-ohjelmien ehdot ovat saatavissa CapManin internetsivuilta osoit teessa www.capman.com/fi.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

CapMan Real Estaten pohjoismainen sijoitusmandaatti BVK:lta kasvoi 820 milj. euroon vuoden 2018 lopussa toteutuneen

merkittävän kiinteistökaupan seuraukse na. Kaupan myötä mandaatti on täyteen sijoitettu ja tuottaa CapManille pitkäaikaisia vuotuisia hallinnointipalkkioita ja tuottosi donnaisia palkkioita.

CapMan Infra perusti lokakuussa ensimmäisen rahastonsa, CapMan Nordic Infrastructure I -rahaston. Rahaston tavoi tekoko on yli 300 milj. euroa ja siihen on kerätty vuoden loppuun mennessä jo 141 milj. euroa. Rahasto maksaa CapManille toimialalle tyypillisiä hallinnointipalkkioita ja voitonjako-osuustuottoja.

CapMan julkisti yhtiön uuden osin kopolitiikan ja päivitetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet elokuussa. CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallinnoin ti- ja palveluliiketoiminnan yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 10 prosent tia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa. Yhtiön uutena tavoitteena on, että omavarai suusaste on yli 60 prosenttia.

CapMan laski huhtikuussa liikkeeseen nimellisarvoltaan 50 miljoonan euron suuruisen, senior-ehtoisen, vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 16.4.2023 ja sille maksetaan kiin teää 4,125 prosentin korkoa vuodessa.

CapMan-konsernin raportointisegment tien rakenne muuttui maaliskuussa.

CapManin hallitus päätti uudesta sijoitukseen perustuvasta avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä helmikuussa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

CapMan Oyj ostaa 60 prosenttia analyysi-, raportointi- ja varainhoitoyhtiö JAM Advisors Oy:sta. Yritysjärjestely tuo CapManille uutta teknologisesti edistyksellistä palveluliike toimintaa ja varainhoitopalvelua, sekä laa jentaa yhtiön verkostoa uusissa asiakasseg menteissä. Järjestely toteutetaan 5 110 000 osakkeen suunnatulla osakeannilla JAM Advisorsin omistajille. Järjestelyn arvioidaan toteutuvan helmikuun 2019 aikana.

CapMan Infra toteutti tammikuussa toisen sijoituksensa NHIS:n ja NH-Amundin, suurten korealaisten sijoittajien, nimissä. Mandaattipohjainen sijoitus tehtiin Ruotsis sa sijaitsevaan tuulivoimapuistoon.

Merkittävät riskit ja lähiajan epävarmuustekijät

Yleiset riskit

Pääomasijoitustoimintaan liittyy yleisesti muun muassa riski sijoitusten epälikvi disyydestä eli epävarmuus arvonnousun realisoimisesta, riski yleisestä talouden kehi tyksestä ja markkinatilanteesta sekä riski kohdemaan taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta. Yleiset riskit korostuvat yhtiön liiketoiminnassa Venäjällä, jolla saattaa olla vaikutusta CapManin liikearvon tasoon.

Markkinariski

CapManin harjoittama sijoitustoiminta altis tuu yleiselle markkinariskille. Markkina-ar -

vojen muutoksiin vaikuttavat muun muassa osake-, korko-, valuutta- ja kiinteistömark kinoiden heilahtelut. Markkina-arvojen muutokset vaikuttavat CapManin tulokseen sijoitusomaisuuden, ml. kaupankäyntisal kun, arvostusten kautta.

Osakemarkkinoiden muutokset heijas tuvat myös listaamattomien kohdeyhtiöiden arvostukseen, koska rahastoissa käytetyissä arvostusmenetelmissä käytetään osin ver tailukohtana soveltuvien listattujen yhtiöiden osakkeiden arvoja. Taloudellinen epävar muus voi vaikuttaa paitsi suoraan CapManin sekä CapManin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnan onnistumiseen, myös esimerkiksi rahastojen nykyisten ja poten tiaalisten sijoittajien sijoitettavissa olevaan varallisuuteen tai maksukykyyn.

Liiketoiminnan onnistumiseen liittyvät riskit

CapManin liiketoimintaan liittyy merkittä vä riski epäonnistumisesta uusien pää omarahastojen perustamisesta ja niiden varainhankinnassa. Onnistunut rahastojen varainhankinta on merkittävä tekijä hallin nointipalkkiotuottojen muodostumisessa ja luo mahdollisuuksia voitonjako-osuustuot tojen saamiselle tulevina vuosina. Esimer kiksi CapManin hallinnoimien rahastojen tekemien sijoitusten heikko kehitys, kiristyvä kilpailu, taikka CapManista riippumattomat syyt saattavat johtaa siihen, että varainhan kinta uusilta tai nykyisiltä sijoittajilta saattaa tulevaisuudessa vaikeutua.

Asiakashankinta tai uusien sijoitusalu eiden, tuotteiden tai palveluliiketoiminnan lanseeraus voivat myös epäonnistua, mikä saattaa estää tai vaikeuttaa CapManin kas vutavoitteiden toteutumista.

Kohdeyritysten, kiinteistöjen ja infrastruktuurikohteiden käypien arvojen muutoksiin liittyvät riskit

Kohdeyritysten arvot voivat vaihdella positii visesti tai negatiivisesti lyhyelläkin aikavälil lä, mikäli verrokkiryhmässä tai potentiaalis ten ostajien kiinnostuksessa yhtiötä kohtaan tapahtuu muutoksia. Irtautumisprosessien seurauksena onnistuneissa sijoituksissa realisoituu tyypillisesti merkittäviä tuottoja lyhyelläkin aikavälillä, koska myyntihinta perustuu ostajalle syntyvään strategiseen arvoon ja synergioihin, eikä suoraan verrok kiryhmän kertoimiin.

Kiinteistö- tai infrastruktuurikohteiden käyvät arvot voivat myös vaihdella katsa uskausien välillä muun muassa kohteen kysyntään, kapasiteettiin, kuntoon tai irtautumisprosessiin liittyvistä muutoksista johtuen. Tyypillisesti vaihtelu on maltillisem paa kohdeyrityksiin verrattuna.

Voitonjako-osuustuottoihin ja muihin tuottosidonnaisiin palkkioihin liittyvät riskit

Irtautumisten ajankohtia ja niistä mahdol lisesti saatavien voitonjako-osuustuottojen suuruutta on vaikea ennustaa. Myös Scala Fund Advisory -toimintaan liittyvien palkkioi den ajoituksen ennustaminen on haastavaa liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Konserniin kuuluvat rahastoja hallin noivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua

tietyissä tilanteissa palauttamaan saamiaan voitonjako-osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallin nointiyhtiön saamat voitonjako-osuustuotot ylittävät rahaston lopullisen voitonjakolaskel man mukaiset hallinnointiyhtiölle kuuluvat voitonjako-osuustuotot.

CapMan kirjaa voitonjako-osuustuoton, kun se perustuu realisoituneisiin raha virtoihin, takaisinmaksuriski on arvioitu hyvin alhaiseksi, CapManilla on voitonja ko-osuustuottoon oikeus, se on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana. Vastaavasti clawback-ehtojen mukaan palautettavat voitonjako-osuustuotot tulisivat rasittamaan CapManin tulosta siltä osin kuin mahdolli sesti tehty palautusvaraus ei olisi riittävä. CapMan on kirjannut 7,6 milj. euron suurui sen mahdollisen palautusvarauksen CapMan Real Estate I Ky -rahaston osalta. Varauksen riittävyyttä tarkastellaan johdon toimesta kvartaaleittain, mutta sen todellinen määrä tiedetään vasta kun kaikki rahaston sijoitus kohteet on realisoitu. Rahastossa on jäljellä yksi kohde. Clawback-vastuun realisoitumi sella olisi negatiivinen kassavirtavaikutus ja on mahdollista, että tehty varaus ei ole riittävä.

Rahoituksen saatavuuteen tai kustannuksiin liittyvät riskit

Yhtiön rahoitussopimuksiin liittyy kovenant ti- tai muita ehtoja. Kovenanttiehtojen rikko minen ja muiden sopimusvelvoitteiden täyt tämättä jättäminen voisi nostaa rahoituksen kustannuksia merkittävästi ja jopa vaarantaa CapManin rahoituksen jatkumisen.

Sääntely-ympäristöön liittyvät riskit

Muutokset CapManin sovellettavassa rahoi tusmarkkinoiden sääntelyssä, olennaisessa kansallisessa tai kansainvälisessä verosään telyssä tai verotuskäytännössä ja yleisesti liiketoimintaa koskevassa sääntelyssä tai viranomaistoimenpiteissä ja viranomaisten asettamissa vaatimuksissa sekä tapa, jolla kyseisiä lakeja, säädöksiä ja toimenpitei tä pannaan täytäntöön tai tulkitaan, sekä uusien lakien ja määräysten soveltaminen ja täytäntöönpano, voivat vaikuttaa merkittä västi CapManin liiketoimintaan.

Taloudelliset tavoitteet ja näkymäarvio vuodelle 2019

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen.

Hallinnointi- ja palveluliiketoiminnan yhteenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosent tia vuodessa. Yhtiön tavoitteena on, että omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia.

CapMan odottaa saavuttavansa talou delliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odotetaan vuositason vaihtelua liiketoimin nan luonne huomioiden. CapMan odottaa hallinnointipalkkioiden sekä palveluista saatavien palkkiotuottojen yhteenlasketun kasvun jatkuvan vuoden 2019 aikana. Tavoit teenamme on Hallinnointi- ja Palveluliike toimintojen yhteenlasketun kannattavuuden

paraneminen ennen voitonjako-osuustuot toja sekä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

CapManin sijoitusten tuotoilla on merkit tävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Toimialojen ja kansantalouksien yleinen kehitys, markkinainstrumenttien kehitys, inflaatiokehitys, verrokkiyritysten arvos tuskertoimet, valuuttakurssit sekä muut CapManista riippumattomat tekijät, sekä kyseisten tekijöiden yhteisvaikutus vaikutta vat CapManin kokonaissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sijoituskohteen oman liiketoiminnan kehityksen lisäksi.

CapManin tavoitteena on pitkän aika välin tulosparannus, huomioiden kuitenkin liiketoimintaan liittyvät vuositason vaihtelut. Näistä sekä muista yllä kuvatuista syistä CapMan ei anna numeerisia ennusteita vuodelle 2019.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä on kuvattu liitetietojen segmentti-informaation yhteydessä kohdassa 2.

Helsingissä 31.1.2019

CAPMAN OYJ Hallitus

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa 2014 2015 2016 2017 2018
Liikevaihto 39,5 31,8 26,7 34,8 36,0
Palkkiot 19,6 22,1
Palveluiden myynti 28,7 27,4 26,7 7,1 10,3
Voitonjako-osuustuotot 10,8 4,4 0,0 4,4 1,0
Osinko- ja korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista 3,7 2,5
Liiketoiminnan muut tuotot 0,2 0,3 0,1 0,0 0,0
Operatiivisen toiminnan kulut -30,2 -28,0 -30,7 -33,0 -29,1
Sijoitusten käyvän arvon muutokset -3,2 5,2 22,6 17,6 5,1
Liikevoitto 6,3 9,3 18,7 19,5 12,0
Rahoitustuotot ja -kulut -1,4 -2,9 -3,1 -3,2 -2,7
Tulos ennen veroja 4,9 6,5 15,6 16,2 9,3
Konsernin tilikauden tulos 4,0 6,1 15,3 15,5 8,5
Oman pääoman tuotto, % 6,1 9,3 14,7 11,5 6,5
Sijoitetun pääoman tuotto,% 7,0 8,0 10,9 10,1 6,7
Omavaraisuusaste, % 57,8 43,7 56,6 60,0 58,7
Nettovelkaantumisaste, % 5,0 72,9 14,5 19,4 4,3
Osingonjako *) 5,2 6,0 13,0 16,1 17,7
Henkilöstön määrä (tilikauden lopussa 2014-2016, keskimäärin 2017-2018) 106 101 108 113 117

*) Vuodelta 2018 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Osakekohtaiset tunnusluvut

Milj. euroa 2014 2015 2016 2017 2018
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä 3,4 5,9 16,2 10,4 5,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä 3,4 5,8 16,1 10,2 5,4
Oma pääoma/osake, senttiä 76,1 75,5 98,6 87,3 82,6
Osinko/osake, senttiä *) 6,0 7,0 9,0 11,0 12,0
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo
tilikauden aikana (1 000) 86 164 86 291 88 383 145 179 146 522
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa (1 000) 86 317 86 317 143 313 145 626 147 142
Ulkona olevien osakkeiden määrä (1 000) 86 291 86 291 143 287 145 600 147 116
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet tilikauden lopussa (1 000) 26 26 26 26 26

*) Vuodelta 2018 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Pääomaltaan 15 milj. euron hybridilaina sisältyi omaan pääomaan 17.3.2017 saakka, jolloin se maksettiin takaisin, ja osakekohtaisen tuloksen laskelmassa on vähennetty tilikaudelle jaksote tut hybridilainan korot verojen jälkeen.

Avainluvut – konserni

Liikevaihto ja liikevoitto, M€

Tulos/osake ja osinko/osake, €

1) CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. CapManin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksetaan osinkoa 0,12

1) Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa.

Omavaraisuusaste, %¹⁾

Hallinnointi- ja palveluliiketoiminta Sijoitustoiminta

Palkkiot, M€¹⁾

1) Hallinnointipalkkioiden lisäksi palkkiot sisältävät hankintarengaspalvelusta (CaPS), varainhankinta ja neuvonantopalveluista (Scala Fund Advisory) sekä muista palveluista saadut palkkiot (esim. kiinteistöjen hallintapalveluista saadut

Oikaistut voitonjakoosuustuotot, M€¹⁾

1) Oikaisut vuoden 2017 voitonjakoosuustuottoihin sekä vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin on kuvailtu kohdassa 2: Segmenttiinformaatio. Vuoden 2016 ja 2014 voitonjakoosuustuottoja on oikaistu 2,3 milj. euron voitonjakoosuustuottojen takaisinmaksuriskin korotuksella ja vastaavasti 1,2 milj. euron purkamisella.

TYÖNUMERO 7

Omasta taseesta tehdyt sijoitukset ja sitoumukset, M€ sijoitukset ja sitoumukset, M€

Omien sijoitusten tulosvaikutus, M€

• Sijoitukset käypään arvoon

• Sijoitukset käypään arvoon • Jäljellä olevat sitoumukset • Jäljellä olevat sitoumukset

Sijoitusten ja sitoumusten jakautuminen, M€

• Sijoitukset käypään arvoon • Jäljellä olevat sitoumukset

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman
=
Voitto / tappio x 100 Osakekohtainen
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
tuotto- % (ROE) Oma pääoma (keskimäärin) oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Sijoitetun pääoman
=
tuotto- % (ROI)
Voitto / tappio + tuloverot + rahoituskulut
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
x 100 Osakekohtainen
=
osinko
Tilikauden osingonjako
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Omavaraisuusaste (%)
=
Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot
x 100 Osinko / tulos (%)
=
Osinko/osake (osakekohtainen osinko)
Tulos/osake (osakekohtainen tulos)
Nettovelkaantumis
=
aste (%)
Korolliset nettorahoitusvelat
Oma pääoma
x 100
Tulos / osake (EPS)
=
Voitto / tappio - oman pääoman ehtoisen lainan korko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)46
Konsernitase (IFRS) 47
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)48
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)49
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot50
50
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
60
2. Segmentti-informaatio
64
3. Liikevaihto
4. Liiketoiminnan muut tuotot 64
64
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
65
6. Poistot ja arvonalentumiset
7. Liiketoiminnan muut kulut65
66
8. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut
9. Sijoitusten käyvän arvon muutokset66
10. Rahoitustuotot ja -kulut66
11. Osuus pääomaosuusmenetelmällä
66
yhdistettävien sijoitusten tuloksesta
12. Tuloverot 67
13. Osakekohtainen tulos
67
68
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
15. Liikearvo68
16. Muut aineettomat hyödykkeet69
17. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset69
18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset69
19. Pitkäaikaiset saamiset
70
20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
71
21. Myyntisaamiset ja muut saamiset 72
22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
72
23. Rahavarat
73
24. Oma pääoma ja osakkeet
73
25. Rahoitusvelat - pitkäaikaiset 75
26. Ostovelat ja muut velat - lyhytaikaiset 75
27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat
76
28. Rahoitusvarat ja -velat 76
29. Vastuusitoumukset77
30. Osakeperusteiset maksut
78
31. Lähipiiriä koskevat tiedot81
32. Rahoitusriskien hallinta 83
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)93
94
Emoyhtiön tase (FAS)
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)95
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)96
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 103
Tilinpäätösmerkintä
103
Tilintarkastuskertomus104
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista 108
Osakkeet ja osakkeenomistajat109
Tietoja osakkeenomistajille111

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

1 000 EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Hallinnointipalkkiot 22 123 19 583
Palveluiden myynti 10 337 7 108
Voitonjako-osuustuotot 1 022 4 418
Osinko- ja korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista 2 510 3 735
Liikevaihto 2, 3 35 992 34 843
Liiketoiminnan muut tuotot 4 4 15
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -19 863 -21 366
Poistot ja arvonalentumiset 6 -171 -1 716
Liiketoiminnan muut kulut 7 -9 102 -9 876
Sijoitusten käyvän arvon muutokset 9 5 092 17 582
Liikevoitto 11 951 19 482
Rahoitustuotot 10 490 289
Rahoituskulut 10 -3 159 -3 460
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta 11 0 -87
Voitto ennen veroja 9 282 16 224
Tuloverot 12 -801 -757
Tilikauden voitto 8 481 15 467
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot 71 -256
Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 552 15 211
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 8 064 15 472
Määräysvallattomille omistajille 418 -5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 8 134 15 216
Määräysvallattomille omistajille 418 -5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä 13 5,5 10,4
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä 13 5,4 10,2

Konsernitase (IFRS)

1 000 EUR Liitetieto 31.12.2018 31.12.2017
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 317 287
Liikearvo 15 4 704 4 547
Muut aineettomat hyödykkeet 16 85 208
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat sijoitukset
18
Rahastosijoitukset 80 583 58 264
Kasvusijoitukset 0 28 840
Muut sijoitukset 2 548 142
Yhteisyritykset 4 470 4 917
Saamiset 19 5 075 3 143
Laskennalliset verosaamiset 20 2 026 1 752
99 808 102 100
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 12 646 8 725
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta -
vat rahoitusvarat
22 39 006 77 144
Rahavarat 23 54 544 23 291
106 196 109 160
Varat yhteensä 206 003 211 259
1 000 EUR Liitetieto 31.12.2018 31.12.2017
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 24
Osakepääoma 772 772
Ylikurssirahasto 38 968 38 968
Muut rahastot 83 812 82 550
Muuntoerot -286 -357
Kertyneet voittovarat -2 728 4 766
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä
120 537 126 699
Määräysvallattomat omistajat 433 -5
Oma pääoma yhteensä 120 970 126 694
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 20 3 285 8 573
Rahoitusvelat 25 49 705 45 215
Muut pitkäaikaiset velat 167 124
53 157 53 912
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 26 16 808 26 837
Lyhytaikaiset rahoitusvelat 27 9 989 3 000
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verovelat
5 078 816
31 875 30 653
Velat yhteensä 85 032 84 565
Oma pääoma ja velat yhteensä 206 003 211 259

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 EUR Liitetieto Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Määräys
vallatomien
omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2017 24 772 38 968 97 111 -101 6 229 142 979
Tilikauden tulos 15 473 15 473 -5
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot -256 -256
Tilikauden laaja tulos -256 15 473 15 217 -5
Optioiden käyttö 421 421
Optioiden kirjaus 96 61 157
Osingonjako -13 047 -13 047
Osakemerkintä -78 -78
Oman pääoman ehtoisen
joukkovelkakirjalainan
takaisinmaksu
-15 000 -3 950 -18 950
Oma pääoma 31.12.2017 24 772 38 968 82 550 -357 4 766 126 699 -5
Tilikauden tulos 8 064 8 064 418
Tilikauden muut laajan
tuloksen erät
Muuntoerot 71 71
Tilikauden laaja tulos 71 8 064 8 135 418
Määräysvallattomien
omistajien pääomasijoitus
20
Optioiden käyttö 1 139 1 139
Optioiden ja osakepalkkio
ohjelman kirjaus
116 520 636
Osingonjako -16 079 -16 079
Muut muutokset 7 7
Oma pääoma 31.12.2018 24 772 38 968 83 812 -286 -2 728 120 537 433

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1 000 EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 8 481 15 468
Oikaisut tilikauden tulokseen 8 -766 -11 810
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos* -5 853 -1 812
Lyhytaikaisten korottomien velkojen
muutos
-1 031 19
Maksetut korot -2 438 -3 864
Maksetut verot -3 078 -1 624
Liiketoiminnan nettorahavirta -4 686 -3 623
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta -8 399 -1 173
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin
-77 -260
Investoinnit käypään arvoon tulos -
vaikutteisesti kirjattaviin sijoituksiin (netto)
47 204 32 560
Myönnetyt lainat -155 -236
Lainasaamisten takaisinmaksut 972 2 304
Saadut osingot 0 210
Saadut korot investoinneista 67 286
Investointien nettorahavirta 39 612 33 690
1 000 EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Rahoituksen rahavirrat
Osakemerkinnät 1 146 421
Lainojen nostot 49 748 9 000
Lainojen takaisinmaksut 25 -38 489 -42 000
Osinkojen ennakonpidätysvelan maksu 0 -6 151
Maksetut osingot -16 079 -13 047
Rahoituksen nettorahavirta -3 674 -51 777
Rahavarojen muutos 31 253 -21 710
Rahavarat tilikauden alussa 23 291 45 001
Rahavarat tilikauden lopussa 23 54 544 23 291

* Sisältää kauden tuloslaskelmaan kirjatut ja kauden päättymisen jälkeen saatavat voitonjako-osuustuotot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Konsernin liiketoiminta koostuu pääomara hastojen hallinnoinnista, pääomasijoittami seen liittyvistä asiantuntijapalveluista sekä sijoitustoiminnasta. Hallinnoitavat pääoma rahastot tekevät sijoituksia pohjoismaisiin ja venäläisiin yrityksiin sekä pohjoismaisiin kiinteistöihin ja infrastruktuurikohteisiin. Palvelutoiminta koostuu rahastoyhtiöille ja sijoittajille tarjottavista varainhankintaja neuvonantopalveluista sekä yrityksille tarjottavista hankintarengaspalveluista. Sijoitustoiminnassaan konserni sijoittaa pääomasijoitusluokkaan pääasiassa omiin rahastoihinsa ja hajautetusti listatulle mark kinalle.

Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.

CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 30.1.2019 tämän tilinpää töksen julkistettavaksi. Suomen osakeyh tiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kan sainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstan dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolais sa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpää töksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-stan dardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja har kintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilin päätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".

Konsernitilinpäätös on laadittu alkupe räisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhan sina euroina. Esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2018 alus ta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 korvasi aiemman standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvos taminen. IFRS 9 korvasi IAS 39:ssä olleet ra hoitusvarojen useat luokittelumallit yhdellä mallilla, jonka mukaan arvostusryhmiä on kolme: jaksotettu hankintameno, käypä arvo tulosvaikutteisesti ja käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelua ohjaa niiden hallinnoinnissa noudatettava liiketoimintamalli sekä sopimusperustei set rahavirtaominaisuudet. Uusi standardi sisältää myös rahoitusvarojen arvonalen tumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin, ja uudet suojauslaskentasäännöt tuovat suojauslas kennan lähemmäs yleisiä riskienhallinnan käytäntöjä.

Standardi aiheutti muutoksia arvonalen tumisia koskeviin laskentaperiaatteisiin, jotka koskevat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja kuten myynti- ja lainasaamisia. Konsernin myyntisaamisten tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapi to sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Konserni arvioi hallinnointi- ja palveluliiketoiminnan myyntisaamisten odo -

tettavissa olevien luottotappioiden määrää käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistet tua lähestymistapaa. Standardin perusteella on tehty varausmatriisi, joka on laadittu käyttäen historiatietoa kirjattujen luottotap pioiden määrästä aikaisemmilta tilikausilta ja arvioiden tulevia taloudellisia näkymiä perustuen yleisiin taloudellisiin indikaatto reihin. Lisäksi konsernissa on tarkasteltu merkittävästi erääntyneitä saamisia asia kaskohtaisesti ja arvioitu niiden arvostusta. Standardin käyttöönotolla ei ollut olennaisia vaikutuksia myyntisaamisten arvostukseen, koska niiden luottotappiot ovat historial lisesti olleet vähäisiä eikä niiden odoteta kasvavan.

Lisäksi konsernilla on hallinnointi- ja palveluliiketoimintaan liittyviä lainasaamisia, joiden rahavirrat koostuvat lainan juoksu ajalla lyhennyksistä ja lainalle kertyvistä koroista. Lainasaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arvioinnis sa konserni on käyttänyt IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa. Konserni arvioi lai nasaamisiin liittyvien velallisten luottoriskiä ja sen muutosta arvioimalla lainasaamisen takaisinmaksujen viivästymisiä ja velallisten tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Riippuen velallisen arvioidusta luottoris kistä, kirjaa konserni odotettavissa olevien luottotappioiden määrän seuraavalta 12 kuukaudelta tai lainasaamisen koko voi massaoloajalta. Standardin käyttöönotto ei

aiheuttanut merkittäviä muutoksia lainasaa misten arvostukseen.

Rahoitusvarojen luokitteluun standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutuksia, sillä kon sernin rahoitusvarat oli aiemman standardin mukaan luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai lainoiksi ja saamisiksi. Näin ollen aiemman standar din mukaiset lainat ja saamiset siirtyivät jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusva rojen osalta standardimuutoksella ei ollut mitään vaikutusta. Suojauslaskennan muu toksilla ei ollut myöskään vaikutusta, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 perustuu myyntituottojen kirjaami seen ajanhetkellä, jolloin myydyn tuotteen tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutus ta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan, ja tämän johtopäätöksen pohjana oleva vaikutusanalyysi on esitetty jäljem pänä. Uuden standardin esittämistapaa koskevien vaatimusten perusteella konserni kuitenkin näyttää myyntituotot jatkossa eriteltynä kategorioihin, jotka perustuvat siihen, kuinka taloudelliset tekijät vaikut tavat tuoton ja rahavirran luonteeseen, määrään ja epävarmuuteen. Tämän pohjalta hallinnointipalkkiot, palveluiden myynneistä saadut palkkiot, voitonjako-osuustuotot sekä tuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettä vistä rahoitusvaroista esitetään toisistaan erillään.

CapManin pääasialliset tulovirrat koostuvat rahastojen hallinnointipalkkioista ja voitonjako-osuustuotoista. Muut tuotot koostuvat CapMan-hankintapalveluiden (CaPS), Scala Fund Advisory -liiketoiminnan sekä Kiinteistöliiketoiminnan kerryttämistä komissioista, ennakko- ja onnistumispalkki oista sekä kiinteistöjen hallinnointipalvelu tuotoista.

Seuraavassa tulokset vaikutusanalyysis ta tulovirroittain:

Hallinnointipalkkiot

Rahastonhoitajana CapMan saa hallin nointipalkkioita rahaston toiminta-aikana. Hallinnointipalkkio on muuttuva vastike ja perustuu rahaston sijoituskauden rahaston alkuperäiseen kokoon ja sen jälkeen rahas ton jäljellä olevan salkun hankintamenoon. Vaikutusanalyysissa rahaston hallinnointi tunnistettiin sopimuksen ainoaksi suorite velvoitteeksi ja hallinnointipalkkio kohdis tetaan annettuun rahastonhoitopalveluun ajan kuluessa. IFRS 15:n käyttöönotto ei aiheuttanut muutosta hallinnointipalkki oiden kirjanpitokäsittelyyn verrattuna sen korvaamaan IAS 18 -standardiin.

Voitonjako-osuustuotot

CapMan kirjaa voitonjako-osuustuoton, kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon ja voitonja ko-osuus perustuu realisoituneisiin rahavir toihin ja johto on arvioinut olevan erittäin todennäköistä, että takaisinmaksuriskiä rahastolle ei ole. Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun CapManilla on siihen oikeus, on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana.

Voitonjako-osuus ansaitaan perustuen samaan suoritevelvoitteeseen kuin hallin nointipalkkiot ja on luonteeltaan muuttuva vastike, jonka kirjaamiseen vaikuttaa "erit täin todennäköinen" -rajoite. Mahdollinen takaisinmaksuriski (clawback) mitataan käyttäen odotusarvomallia, eli laskemalla painotettu keskiarvo kaikille mahdollisille lopputuloksille. Rahastosalkun jäljellä ole ville yhtiöille määritetään käypä arvo, jonka pohjalta CapMan arvioi voitonjako-osuus tuottoon kohdistuvaa takaisinmaksuriskiä, mikäli sillä on sopimukseen perustuva velvoite palauttaa osa saamastaan voitonja ko-osuustuotosta rahastolle. IFRS 15:n käyt töönotto ei aiheuttanut muutoksia voitonja ko-osuustuottojen kirjaamiseen verrattuna sen korvaamaan IAS 18 -standardiin.

Scala Fund Advisoryn varainhankintapalkkio

Scala Fund Advisory ansaitsee varainhankin tapalkkioita globaalisti tarjoamistaan palve luista pääomasijoittajille ja rahastonhoita jille. Varainhoitopalkkio sisältää tavallisesti kaksi komponenttia: onnistumis- ja ennakko palkkiot. Onnistumispalkkio ansaitaan, kun sovittu määrä varoja on hankittu. Ennak kopalkkio ansaitaan ajan kuluessa varain hankintaprosessin aikana ja on tyypillisesti kiinteä määrä kuukaudessa. Ennakkopalkkio kirjataan kuukausittain ja onnistumispalk kio vasta sen jälkeen, kun sijoittajat ovat tehneet sijoitussitoumuksen allekirjoittamal la rahastosopimuksen. Varainhoitosopimus on yksittäinen sopimus, joka sisältää sekä onnistumis- että ennakkopalkkion ja sisältää vain yhden suoritevelvoitteen, joka on hank kia sovittu määrä pääomaa. Transaktiohinta

koostuu muuttuvasta vastikkeesta, onnistu mispalkkiosta sekä ennakkopalkkiosta, joka on kiinteä maksu. Koska ennakkopalkkio on kiinteä eikä siihen liity takaisinmaksuriskiä, sen kirjaaminen ajan kuluessa on yhden mukainen sekä IFRS 15:n että IAS 18:n kanssa. Onnistumispalkkion osalta aiempi IAS 18:n mukainen lähestymistapa oli niin ikään yhdenmukainen IFRS 15:n kanssa, koska erittäin todennäköisen rajoitetta ei ole saavutettu ennen kuin sijoittajat ovat allekirjoittaneet ja sitoutuneet toimitta maan varainhankintatavoitteeseen yltävän pääoman ja täten oikeuttamaan CapManin saamaan sovitun onnistumispalkkionsa. Niin kauan, kuin varainhankintatavoitetta ei ole saavutettu, on jäljellä olevien velvoitteiden vähimmäismäärä vahvasti riippuvainen Cap - Manin vaikutusvallan ulkopuolella olevista tekijöistä, mikä rajoittaa CapMania kirjaa masta tuottoja aikaisemmalla ajanhetkellä.

Scala Fund Advisoryn toissijaiset palvelut

Scala Fund Advisory ansaitsee palkkioi ta niin sanotuista toissijaisen markkinan palveluista sijoittajille ja listaamattomien rahastojen ja sijoitusten rahastonhoitajille. Tyypillisesti Scala on oikeutettu kiinteään prosenttiin tosiasiallisesta transaktiohin nasta. Järjestelypalkkio laskutetaan ja saadaan sen jälkeen, kun sen perustana ollut transaktio on tapahtunut. Toissijaisten palveluiden osalta on analyysin perusteella asiakkaan kanssa vain yksi sopimus ja yksi suoritevelvoite. Transaktiohinta sisältää järjestelypalkkion, joka on muuttuva vastike. Sekä aiemman että nykyisen standardin mukaan järjestelypalkkio kirjataan, kun sen

perustana oleva transaktio on tapahtunut. Transaktion tapahtuminen on CapManin vaikutusvallan ulkopuolella ja täten rajoittaa tuoton kirjaamista ennen sen tapahtumista.

CapMan-hankintapalveluiden tulovirrat

CapMan-hankintapalvelut (CaPS) yhdistää ei-strategisten palveluiden tuottajat (toimit tajat) ja yhtiöt, jotka ostavat tai ulkoistavat nämä palvelut. CapMan neuvottelee edulli set hinnat palvelun tuottajien kanssa ja an saitsee kuukausittaisen komission toimitta jan myynnistä CaPSin jäsenyrityksille. Tämä tarkoittaa, että CapMan saa komissiotuoton agenttina ja toimittaja on vastuussa palvelun tai tuotteen toimittamisesta, eikä CapMan altistu luottoriskille toimittajan toimittamien palveluiden osalta. Tuoton kirjaaminen tasai sesti ajan kuluessa on sekä IFRS 15:n että IAS 18:n mukaista.

CapMan-hankintapalvelut ansaitsee myös kiinteitä vuosipalkkioita tietyiltä CaPS-jäsenyrityksiltä. Näissä sopimuksis sa on yksi suoritevelvoite, jonka mukaan asiakkaalle tarjotaan jäsenyys hankintaren kaassa ja CapMan sitoutuu ylläpitämään hankintarengasta. Transaktiohinta on kiinteä vuosipalkkio eikä se sisällä takaisinmaksu velvoitetta. Vuosipalkkioon liittyvän tuoton kirjaaminen tasaisesti ajan kuluessa on sekä IFRS 15:n että IAS 18:n mukaista.

CapMan-hankintapalvelut ylläpitää myös henkilöstöetuohjelmaa (EBP), johon liitty mällä yhtiö voi ostaa palveluita työntekijöille neuvotelluilla hinnoilla. Jäsenyys perustuu vuotuiseen kiinteään palkkioon, johon ei kohdistu takaisinmaksuvelvoitetta. Henkilös -

töetuohjelmapalvelua ylläpitää kolmas osa puoli, joka useissa tapauksista kerää vuo sittaiset palkkiot ja sitä pidetään agenttina CapManille ja tästä syystä CapManilla, joka kontrolloi palvelua, on sopimus asiakkaan kanssa, joka käyttää palvelua. CapManin ainoa suoritevelvoite on tarjota jäsenyys ja ylläpitää henkilöstöetuohjelmaa. Transaktio hinta on kiinteä vuosittainen palkkio, joka kirjataan tasaisesti ajan kuluessa, mikä on sekä IFRS 15:n että IAS 18:n mukaista.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut (muutokset)

IFRS 2 -standardiin tehdyt muutokset koske vat osakeperusteisten maksujen luokittelua ja arvostamista. Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsit telyä koskien seuraavia osa-alueita: käteisva roina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteisten maksujen luokittelu, mistä on vähennetty verojen osuus sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pää omana maksettavaksi. Koska konsernin osa kepohjaisessa kannustinjärjestelmässä ei ole tämän tyyppisiä piirteitä tai käteisvaroina maksettavia osuuksia, standardimuutoksella ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 22 Ulkomaan rahan määräiset erät ja saadut ennakkomaksut

Tulkinta selkeyttää ulkomaan rahan määräi senä saatavan tai maksettavan ennakkomak sun kirjanpitokäsittelyä. Tulkinnan mukaan ennakkomaksun seurauksena kirjattava ei-rahamääräinen omaisuus- tai velkaerä

arvostetaan käyttäen sen maksupäivän mukaista valuuttakurssia. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen, sillä konsernin tämänkaltaisten erien kirjanpito käsittely oli jo tulkinnan mukaista.

Muilla uusilla tai muutetuilla standar deilla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Seuraavat muutokset on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

IFRS 16 korvaa nykyisen standardin IAS 17 Vuokrasopimukset. Uusi standardi määrittää vuokrasopimusten kirjaamista, arvostamis ta, esittämistapaa ja liitetietoja koskevat periaatteet ja edellyttää vuokrasopimusten käsittelyä saman tasemallin mukaisesti samalla tavalla kuin rahoitusleasingsopi mukset käsitellään nykyisen standardin IAS 17 mukaisesti. Standardiin sisältyy kaksi kirjaamista koskevaa helpotusta vuokralle ottajille – arvoltaan vähäiset omaisuuserät ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset.

Konserni soveltaa ns. yksinkertaistettua menettelyä eli mukautettua takautuvaa lähestymistapaa (cumulative catch-up -metodia) ottaessaan IFRS 16:n käyttöön ja edelleen sen eteenpäin katsovaa vaihtoeh toa. Tämän mukaan kirjattava käyttöoike usomaisuuserä vastaa vuokrasopimusvelan määrää siirtymäpäivänä 1.1.2019 eikä omaan pääomaan tehdä tuolloin oikaisuja. Konserni soveltaa myös kirjaamista koskevia helpotuksia liittyen lyhytaikaisiin, maksimis saan vuoden pituisiin vuokrasopimuksiin ja vuokrasopimuksiin, joiden kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Nämä helpotukset koskevat tiettyjä vuokrattuja toimitiloja sekä mm. kaikkia kannettavia tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneita.

Konserni on tehnyt yksityiskohtaisen analyysin IFRS 16:n käyttöönoton vaikutuk sista. Alla olevat taulukot esittävät nämä vaikutukset:

1 000 EUR

VARAT
Aineelliset käyttöomaisuus -
hyödykkeet (käyttöoikeus -
omaisuuserät)
3 173
VELAT
Rahoitusvelat
(vuokrasopimusvelat)
3 173
Nettovaikutus omaan
pääomaan
-

Vaikutus konsernin laajaan tuloslaskelmaan vuonna 2019 perustuen 31.12.2018 voimas sa olleisiin vuokrasopimuksiin:

1 000 EUR
Poistot -844
Liiketoiminnan muut kulut
(sisältäen vuokrakulut)
+871
Liikevoitto +27
Rahoituskulut -61
Tuloverot +7
Tilikauden voitto -27

IFRIC 23 Epävarmat veropositiot (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Tulkinta selkeyttää IAS 12 vaatimusten mukaista kirjaamista ja arvostamista tilan teessa, jossa on epävarmuutta tuloverokä sittelystä. Tällaisissa olosuhteissa yhtiöiden tulee kirjata ja arvostaa tuloveroihin tai laskennallisiin veroihin liittyvät saamiset ja velat perustuen IAS 12 vaatimuksiin verotet tavasta tulosta (tai tappiosta), veropohjista, käyttämättömistä verotappioista, käyttämät tömistä verohyvityksistä ja verokannoista siten kuin tulkinnassa on määritelty. Tulkin nalla ei odoteta olevan vaikutusta konserniti linpäätökseen.

Muilla uusilla tai muutetuilla standar deilla ja tulkinnoilla ei odoteta olevan vaiku tusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden kat -

sotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen, tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely konserni tilinpäätöksessä ovat seuraavat:

  • Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnoin tiyritykset) tai hallinnoivat suoria sijoi tuksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
  • Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallin nointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria sijoituksia rahastoihin, yhdistellään kon sernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti;
  • Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastosi joittamista koskevia neuvontapalveluja (si joitusneuvontayritykset) katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
  • Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryri tykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund Investments SICAV-SIF), arvostetaan käy pään arvoon tulosvaikutteisesti.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste

sijoitusyhteisöksi luokittelemiselle Johto on todennut, että CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitusyhteisö, koska se täyttää sijoitusyhteisön kriteerit huolimatta Norvestian hankinnan myötä kasvaneista suorista sijoituksista. CapManin liiketoi minnan pääasiallisena tarkoituksena on edelleen kerätä sijoittajilta varoja suljet tuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitustuottojen muodos sa. Norvestian hankinnan jälkeenkin suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. Lisäksi CapMan hankkii sijoituksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa dokumentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat sijoitukset ja kiinteistösijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaa tiota annetaan rahastojen sijoittajille rapor tointipäivänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut, että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyh teisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja suurin osa sijoituksista on oman pääoman ehtoisia.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta

Yksi merkittävimmistä harkintaan perus tuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hal linnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun emoyrityksellä on

sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikut tamaan saamansa tuoton määrään. CapMan hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnoin tipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin perusteel la ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoi miinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista, toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.

Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. Sijoittajilla on yleensä myös määräenemmistöpäätöksellä oikeus vaihtaa rahaston vastuunalainen yhtiömies ja/tai rahaston hoitaja. CapManin saama kompensaatio on yhteismitallinen sen tuottamien hallinnointipalveluiden kanssa ja vastaa toisistaan riippumatto mien osapuolten välisistä vastaavanlaisista palvelusopimuksista saamia tavanomaisia palkkioita. CapManin suora sijoitus rahastoi hin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen pieni. Rahas tosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus- ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.

Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis-muodollisesti käyttää päätösvaltaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa ra haston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan kat soo, että sillä ei ole määräysvaltaa hallinnoi missaan rahastoissa.

Tytäryritykset

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätök seen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat elimi noidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto mille omistajille. Konsernitaseessa mää räysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpää tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoi minnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen sii hen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välil lisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa kasvusijoituksiin kuuluvat osakkuusyhtiöt käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konserni katsoo tämän antavan merkityksellisempää informaatiota sijoitusten todellisesta arvosta ja kuvaavan paremmin yhtiön liiketoimintaa, yhtiön tapaa tarkastella sijoituksiaan sekä tehdä niitä koskevia päätöksiä. Taseessa kasvusijoituksina toimivat osakkuusyhtiöt esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Kasvusijoitukset". Kasvusijoitusten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Muut osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmene telmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankin nan jälkeen konsernin osuudessa osakkuus yhtiön nettovarallisuudesta sekä mahdollisil la arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään tasee seen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylit täviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikau den tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Yhteisyritykset

CapMan on arvioinut Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l yhtiöön tekemänsä sijoituksen luonteen ja luokitellut sen sijoitukseksi yhteisyritykseen, sillä sopi mukseen perustuen CapManilla on oikeus nettovaroihin. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippu vat toisistaan. Sijoitusyhteisönä CapMan

arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Taseessa ko. erät esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Yhteisyritykset". Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslas kelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle opera tiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toiminta segmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudel lista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasial lisen toimintaympäristön valuutta ("toimin tavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapah tumat kirjataan kunkin yrityksen toiminta valuutan määräisinä käyttäen tapahtuma päivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään

rahoituserissä. Valuuttamääräisten laina saatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden vii meisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintame non eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muun tamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistap pioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot ar vioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 4–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 4–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena rapor tointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennetty nä arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistesta usta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdiste taan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikear voa seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankin tamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintame no on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan han kinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, jo ten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjel miston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saat tamisesta aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat raha määrät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Sopimukset ja tavaramerkit 10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 3–5 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuse rän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettä vissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumi sesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista raha virroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskont tokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvos ta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odo tettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavir tojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumis tappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yk sikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuh teissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttu nut arvonalentumistappion kirjaamisajan kohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumis tappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joi den johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraa viin ryhmiin:

  • 1. käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat tavat rahoitusvarat
  • 2. jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan aina käypään arvoon tulosvaikuttei sesti. Vieraan pääoman ehtoisten rahoitus varojen, kuten myynti- ja lainasaamisten luokittelu perustuu niiden hallinnoinnissa noudatettavaan liiketoimintamalliin ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuk siin. Hallinnointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvat vieraan pääoman ehtoiset rahoi tusvarat kirjataan jaksotettuun hankinta menoon, koska niitä pidetään yksinomaan sopimusperusteisten rahavirtojen saami seksi, jotka liittyvät ainoastaan pääoman ja koron maksuun. Sijoitustoiminnan markki nasalkkuun kuuluvat lyhytaikaiset vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska niitä pidetään kaupankäyntitarkoitukses sa. Sijoitustoiminnan pitkäaikaisia vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimusperus teisten rahavirtojen (pääoman ja koron) saamiseksi ja konserni nimenomaisesti luokittelee ne käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitus toiminnan varojen voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta,

koska konserni sijoitusyhteisönä hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön investointistra tegian mukaisesti.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoi tusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvoste ta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on me nettänyt sopimusperusteisen oikeuden raha virtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi, mikäli ne on hankittu kaupankäyntitarkoi tuksessa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat tavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat oman pää oman ehtoisia sijoituksia tai jotka on hankit tu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, jolloin ne voivat olla joko oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia. Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan myös tähän ryhmään, mikäli niitä pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimuspe rusteisten rahavirtojen saamiseksi ja jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhtey dessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoimin nan varojen keskinäistä kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta.

Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahas tosijoitukset, sijoitukset yhteisyrityksiin ja muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi ja niiden käy vän arvon muutos esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallin noimissa rahastoissa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys perustuu Interna tional Private Equity and Venture Capital Guidelines (IPEVG) –arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 -standardiin. Sijoitukset yhtei syrityksiin käsittää pääasiassa sijoituksen yhtiöön Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riip puvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena diskontat tujen kassavirtojen menetelmällä.

Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoi tukset listattuihin osakkeisiin, rahasto- ja korkosijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joi den suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ja kirjataan tästä syystä käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Listatut osakkeet ja joh dannaissopimukset arvostetaan käypään ar voon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaisten rahastosijoitusten käypänä arvona käytetään rahastojen substanssi arvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset

korkosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä mark kinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset esitetään tu loslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Sen sijaan osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot kirjataan liikevaihtoon.

Konserni käyttää johdannaissopimuk sia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisso pimuksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat listattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä mark kinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tu loslaskelman riville Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa hallin nointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvia korottomia myyntisaamisia ja korollisia lainasaamisia, joita pidetään sopimuspe rusteisten rahavirtojen saamiseksi ja joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritet tävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.

Konserni arvioi myyntisaamisten odo tettavissa olevien luottotappioiden määrää käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertais tettua lähestymistapaa, jonka mukaisesti ylläpidetään varausmatriisia käyttäen historiatietoa kirjattujen luottotappioiden määrästä aikaisemmilta tilikausilta ja arvi oiden tulevia taloudellisia näkymiä perus tuen yleisiin taloudellisiin indikaattoreihin. Lisäksi merkittävästi erääntyneitä saamisia tarkastellaan asiakaskohtaisesti.

Lainasaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arvioinnissa kon serni on käyttänyt IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa. Konserni arvioi lainasaa misiin liittyvien velallisten luottoriskiä ja sen muutosta arvioimalla lainasaamisen takaisinmaksujen viivästymisiä ja velallisten tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Riippuen velallisen arvioidusta luottoris kistä, kirjaa konserni odotettavissa olevien luottotappioiden määrän seuraavalta 12 kuukaudelta tai lainasaamisen koko voimas saoloajalta. Odotettavissa olevia luotto tappioita määrittäessään konserni käyttää syöttötietoina saatavilla olevaa tilastotietoa laiminlyönnin riskistä pohjautuen mm. luot toriskiluokituksiin sekä konsernin historialli sesti toteutuneita luottotappioita.

Lainasaamisiin liittyvän luottoriskin katsotaan olevan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä alhainen siinä tapauksessa, että niihin liittyvät sopimusperusteiset lyhennyk -

set ja koron maksut on lainasopimuksissa sidottu lainanottajan sijoituksesta saa maan rahavirtaan. Tällöin konserni katsoo lainanottajalla olevan vahva kyky täyttää lähitulevaisuudessa sopimukseen perustuvia rahavirtoja koskevat velvoitteensa. Konserni katsoo lainasaamiseen liittyvän luottoriskin lisääntyneen merkittävästi, kun siihen liitty vät maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää, ja laiminlyönnin toteutuneen silloin, kun mak su on viivästynyt 90 päivää, ellei maksun suorittamatta jättäminen liity hallinnolliseen huolimattomuuteen.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadit taessa nostettavissa olevista pankkitalletuk sista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturi teetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja rahoituslaitoksilta ja korko-optioita millä on suojattu konsernin korollisten velkojen korkotaso. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisälly tetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpi toarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakir jalaina on kirjattu sen juridisen muodon

vuoksi omaan pääomaan. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunas taa laina takaisin neljän vuoden kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on lisäksi optio lunastaa hybridilaina takaisin tietyin edellytyksin alkaen kahden vuoden kulut tua liikkeeseenlaskupäivästä. Yhtiöllä on velvollisuus maksaa hybridilainalle korkoa tilanteessa, jossa se on päättänyt lunastaa lainan takaisin tai tiettyjen yhtiökokouksen päätösvallassa olevien edellytysten täyttyes sä, kuten tilanteessa, jossa yhtiökokous on päättänyt jakaa osinkoa. Hybridilainan korot vähennetään omasta pääomasta korkojen maksuhetkellä.

Osingonjako

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot. Hallituksen yhtiökokouk selle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähen netty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Vuokrasopimukset

Konsernin kaikki vuokrasopimukset luokitel laan muiksi vuokrasopimuksiksi, sillä niissä riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Mui den vuokrasopimusten perusteella suoritet tavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikut teisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasialli nen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muute taan vastaamaan parasta arvioita tarkastus hetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käy täntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöi den kautta.

Osakeperusteiset maksut

Pitkäaikaisen osakepohjaisen kannustinjär jestelmän käypä arvo määritetään osa kepalkkion myöntämishetkellä perustuen sopimuksessa määritettyyn osakekurssin lähtötasoon, sen oletettuun todennäköiseen kehitykseen suoritejakson aikana, pois tumaolettamaan sekä arvioon jaettavista osingoista suoritejakson aikana, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä ansain tajakson aikana. Kulukirjausta oikaistaan, mikäli poistumaolettama muuttuu tai mikäli järjestelyyn sidottuja osakeomistuksia myy dään ansaintajakson aikana.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oi keus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scho les hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.

Tuloutusperiaatteet

Asiakassopimuksista saadut tuotot kirjataan siten, että transaktiohinta kohdistetaan ensin suoritevelvoitteille ja kun suoritevelvoi te on täytetty luovuttamalla siihen liittyvän palvelun määräysvalta asiakkaalle, siihen liittyvä myyntituotto kirjataan. Suoritevelvoi te voidaan täyttää joko tiettynä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Hallinnointipalkkiot

Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhti önä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointi palkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio on muuttuva vastike ja perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäi siin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5-2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö-, mezzani ne- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapää omalle. CapManin hallinnoimissa rahastois sa hallinnointipalkkioprosentti on keskimää rin noin prosentin luokkaa.

Rahastojen maksamat hallinnointi palkkiot tuloutetaan ajan kuluessa, koska rahaston hallinnointi on sopimuksen ainoa suoritevelvoite ja rahastonhoitopalvelu luo vutetaan ajan kuluessa.

Palveluiden myynti

CapManin palveluliiketoiminta sisältää pääomasijoitusalan varainhankinta- ja neuvonantopalveluita rahastoyhtiöille ja sijoittajille sekä rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja ulkopuolisille rahastoille ja lisäksi CapMan Procurement Servicesin (CaPS) tarjoamia hankintarengaspalveluja. Palveluista saatava myyntituotto kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu toimitetaan ja sii hen liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle lukuun ottamatta onnistumispalkkioita, jot ka tuloutetaan kerralla, koska niihin liittyvä suoritevelvoite täyttyy tiettynä ajankohtana ja suoritevelvoitteeseen liittyvän palvelun määräysvalta siten siirtyy asiakkaalle tietty nä ajankohtana.

Joihinkin palveluliiketoiminnan asia kassopimuksiin liittyy merkittävä rahoitus komponentti, jolloin niiden transaktiohintaa määritettäessä luvattua vastikemäärää oikaistaan rahan aika-arvon ja asiakkaan luotto-ominaisuuksien vaikutuksella.

Voitonjako-osuustuotot

Voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomara haston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hal linnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto koko naisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuus tuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen hallinnoin tiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako-osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoimin nasta vastanneen tiimin kesken. CapManin vuosikertomuksen yhteydessä julkaistavassa rahastotaulukossa esitetään CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirroista, mikäli rahas to on voitonjaossa.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonja ko-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin rahavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voiton jako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti välillä 7-10 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonja koon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hal linnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.

Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon ja voitonja ko-osuus perustuu realisoituneisiin rahavir toihin ja johto on arvioinut olevan erittäin

todennäköistä, että takaisinmaksuriskiä rahastolle ei ole. Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun CapManilla on siihen oikeus, on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana.

Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)

Voitonjako-osuustuottojen tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonja ko-osuustuottojen takaisinmaksuriski (claw back). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonja ko-osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä, jos kutsutaan jo jaettuja varoja takai sin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimuk seen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvai heessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako-osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä takai sinmaksuriski arvioidaan raportointihetkellä. Arvio sisältää merkittäviä johdon arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako-osuustuo ton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan käyttäen odotusarvomallia, eli laskemalla todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo eri irtautumisvaihtoehtojen arvioidusta loppu tuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokulu muodos tuu kauden verotettavaan tuloon perustu vasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotetta vasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikai sista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksel lisen arvon välillä. Laskennallinen verosaa minen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliai kainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvon alentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslu kuja, kuten oikaistu liikevoitto, kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut

eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS-tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, jos sel laisia käytetään, johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikutta vat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät mer kittävät erät, liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, aineettomien hyödykkeiden myyn teihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkit tävät kulut sekä voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimispe riaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittä misessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennal listen verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys

Rahastosijoitusten käyvän arvon määri tyksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritys ohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivi nen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi käyttä mään merkittävässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät ar vot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa.

Kasvusijoitusten käyvän arvon määritys

Kasvusijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmää ritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennus tettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa mene telmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.

Muiden sijoitusten käyvän arvon määritys

Ennen Norvestian Oyj:n määräysvallan han kintaa muut sijoitukset käsittivät pääasiassa sijoituksen CapManin silloiseen osakkuus yhtiöön, Norvestia Oyj:hin. Osakkuusyhtiö oli arvostettu käypään arvoon tulosvaikuttei sesti, koska CapMan on todettu IFRS 10:ssä määrittelyksi sijoitusyhteisöksi. Norvestia – sijoituksen arvo CapManin konsernitilinpää töksessä perustui Norvestian raportoimaan substanssiarvoon, jota CapMan ei oikaissut. Johto oli arvioinut, että Norvestian itse raportoima substanssiarvo vastasi parasta saatavilla olevaa arviota Norvestian käyvästä arvosta.

Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon määritys

Yhteisyrityssijoituksen arvo koostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. yhtiöön. Sijoitusyhteisö nä CapMan arvostaa sijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kyseinen sijoitus arvostetaan diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Johto on käyttänyt harkintaansa päätyessään arvostamaan kyseinen sijoitus yhtenä kokonaisuutena. Koska käyvän arvon määrittäminen ei perustu noteerattuun hintaa, on johto käyttänyt harkintaansa myös tulevia rahavirtoja ja muita keskeisiä muuttujia määrittäessään.

Liikearvon arvioiminen

Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamää rän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako-osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalk kiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimin takaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty pe rustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako-osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun niiden toteutuminen vaikut taa todennäköiseltä.

2. Segmentti-informaatio

CapManilla on kolme liiketoimintasegment tiä, jotka ovat Hallinnointiliiketoiminta, Palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta.

Hallinnointiliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja, joiden pääomia partnership-mallilla toimivat sijoitustiimit sijoittavat. Kohteet ovat pohjoismaisia tai venäläisiä pääosin listaamattomia yrityksiä tai pohjoismaisia kiinteistöjä tai infrastruk tuurikohteita. CapMan kerää rahastoihin varoja pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä

sijoittajilta. Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat palkkiotuotoista ja rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista. Palk kiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä sekä palkkiot muista rahastojen hallinnointiin läheisesti liittyvistä palveluista.

Palveluliiketoiminnassa CapMan tarjoaa hankintarengaspalveluja CapMan Procu rement Services (CaPS) -palvelun kautta yrityksille Suomessa ja Ruotsissa. CapMan tarjoaa Scala Fund Advisoryn kautta pää -

omasijoitusalan varainhankinta- ja neuvonan topalveluja rahastoyhtiöille sekä sijoittajille. Palveluliiketoiminnan tuotot muodostuvat CapManin hankintapalvelusta (CaPS) ja va rainhankinnan konsultointipalveluista (Scala) saaduista palkkioista. Palveluliiketoiminnan tuotot muodostuvat CapManin hankintapal velusta (CaPS) ja varainhankinnan neuvon antopalveluista (Scala) saaduista palkkioista.

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa ta seestaan pääomasijoitusluokkaan ja hajaute tusti listatulle markkinalle. CapMan sijoittaa pääosin omiin rahastoihin. Sijoitustoiminnan tulonlähteitä ovat sijoitusten käypien arvojen kehitys sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot.

Muu toiminta koostuu liiketoimintaseg menteille kohdistamattomista konsernihal linnon toiminnoista. Tällaisia toimintoja ovat osa konsernilaskennan, konserniviestinnän ja ylimmän johdon toiminnoista mukaan lukien osakeperusteiset maksut. Erässä Muut esite tään myös liiketoimintasegmenttien välisten transaktioiden eliminoinnit.

2018

1 000 EUR Hallinnointiliiketoiminta Palveluliiketoiminta Sijoitustoiminta Muut ja eliminoinnit Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot 22 123 22 123
Palveluiden myynti 1 054 8 680 603 10 337
Voitonjako-osuustuotot 1 022 1 022
Osinko- ja korkotuotot kaupankäynti -
tarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista
2 510 2 510
Liikevaihto, ulkoinen 24 199 8 680 2 510 603 35 992
Liikevaihto, sisäinen 442 -442
Liiketoiminnan muut tuotot 2 1 4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta -12 569 -2 417 -229 -4 647 -19 863
Palkat ja bonukset -12 569 -2 417 -229 -4 011 -19 226
Osakeperusteiset maksut -636 -636
Poistot ja arvonalentumiset -118 -7 -46 -171
Liiketoiminnan muut kulut -5 104 -1 086 -236 -2 677 -9 102
Yleiskustannusten kohdistus -3 569 -1 240 -687 5 496
Sijoitusten käyvän arvon muutokset 5 092 5 092
Liikevoitto / -tappio 2 842 4 372 6 450 -1 712 11 951
Rahoitustuotot ja -kulut -2 669 -2 669
Tuloverot -568 -963 387 342 -801
Katsauskauden tulos 2 274 3 409 4 168 -1 369 8 481
Osakekohtainen tulos, senttiä 5,5
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella
oikaistu, senttiä
5,4
Pitkäaikaiset varat 7 255 2 338 92 159 -1 944 99 808
Varat sisältävät:
Yhteisyritykset 4 470 4 470
Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi 21 507
Muut maat 14 485
Yhteensä 35 992

2017

1 000 EUR Hallinnointiliiketoiminta Palveluliiketoiminta Sijoitustoiminta Muut ja eliminoinnit Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot 19 549 34 19 583
Palveluiden myynti 1 098 5 563 447 7 108
Voitonjako-osuustuotot 4 418 4 418
Osinko- ja korkotuotot kaupankäyntitarkoituk -
sessa pidettävistä rahoitusvaroista
3 735 3 735
Liikevaihto, ulkoinen 25 065 5 563 3 735 480 34 843
Liikevaihto, sisäinen 252 -252
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuris -
kin uudelleenarviointi
117 117
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 117 117
Oikaistu liikevaihto 25 182 5 815 3 735 229 34 960
Liiketoiminnan muut tuotot 3 12 15
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta -11 301 -2 346 -2 177 -5 543 -21 366
Palkat ja bonukset -11 301 -2 346 -2 177 -5 387 -21 210
Osakeperusteiset maksut -156 -156
Poistot ja arvonalentumiset -1 666 -4 -13 -34 -1 716
Liiketoiminnan muut kulut -5 436 -818 -1 127 -2 494 -9 876
Yleiskustannusten kohdistus -3 982 -390 -743 5 115
Sijoitusten käyvän arvon muutokset 17 582 17 582
Liikevoitto / -tappio 2 680 2 258 17 259 -2 716 19 482
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuris -
kin uudelleenarviointi
117 117
Norvestian hankintaan liittyvät kulut 645 645
Norvestian integrointiin liittyvät kulut 1 204 1 204
Uudelleenjärjestelykulut 956 956
Liikearvon arvonalentuminen 1 500 1 500
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 2 573 1 849 4 422
Oikaistu liikevoitto / -tappio 5 253 2 258 19 108 -2 717 23 903
1 000 EUR Hallinnointiliiketoiminta Palveluliiketoiminta Sijoitustoiminta Muut ja eliminoinnit Konserni yhteensä
Rahoitustuotot ja -kulut -3 171 -3 171
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävi -
en sijoitusten tuloksesta
-87 -87
Tuloverot -543 -452 -295 534 -757
Katsauskauden tulos 2 137 1 806 13 706 -2 183 15 467
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksu -
riskin uudelleenarviointi
94 94
Norvestian hankinnasta aiheutuneet menot 653 653
Norvestian integrointiin liittyvät kulut 1 025 1 025
Uudelleenjärjestelykulut 759 759
Liikearvon arvonalentuminen 1 500 1 500
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä 2 352 1 678 4 031
Oikaistu katsauskauden tulos 4 489 1 806 15 385 -2 182 19 498
Osakekohtainen tulos, senttiä 10,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä 2,8
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä 13,1
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella
oikaistu, senttiä
10,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, senttiä 2,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimennusvaiku
tuksella oikaistu, senttiä
13,0
Pitkäaikaiset varat 4 702 96 920 478 102 100
Varat sisältävät:
Yhteisyritykset
4 917 4 917
Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi 21 109
Muut maat 13 734
Yhteensä 34 843

3. Liikevaihto

Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot koostuvat hallinnointipalkkioista, palveluiden myynneistä ja voitonjako-osuustuotoista ja ne on esitetty erillään liikevaihtoon sisältyvistä osinko- ja korkotuotoista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista.

Segmentti-informaation yhteydessä (liitetieto 2) esitetty liikevaihdon jaottelu yhdessä tässä esitetyn informaation kanssa kuvaavat sitä, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituot tojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen ja miten tämä jaottelu yhdistyy kunkin raportoitavan segmentin myyntituottoihin. Hallinnointiliiketoiminnan palkkiotuotot ja voitonjako-osuustuotot liittyvät pääasiassa pitkäaikaisiin sopimuksiin. Palkkiotuotot kirjataan tyypillisesti ajan kuluessa, kun taas voitonjako-osuustuotot kirjataan tietyllä ajanhetkellä. Pal veluliiketoiminnan liikevaihto perustuu pääasiassa lyhytaikaisiin sopimuksiin ja sisältää sekä tietyllä ajanhetkellä kirjattavia onnistumispalkkioita että ajan kuluessa kirjattavia palkkioita.

Alla olevassa taulukossa on esitetty asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon jakautuminen ajan kuluessa ja tietyllä ajanhetkellä tuloutettaviin eriin ja miten tämä jaottelu yhdistyy kunkin raportoitavan segmentin liikevaihtoon. Taulukossa on myös esitetty asiakassopimuksista kirjattujen myyntituottojen täsmäytys ulkoiseen liikevaihtoon kunkin raportoitavan segmentin osalta.

1 000 EUR Hallinnointi
liike
toiminta
Palvelu
liike
toiminta
Sijoitus
toiminta
Muut ja
elimi
noinnit
Konserni
yhteensä
Asiakassopimuksista
kirjatun liikevaihdon
ajoittuminen:
Ajan kuluessa
tuloutettava liikevaihto
23 177 5 713 603 29 493
Tietyllä ajanhetkellä
tuloutettava liikevaihto
1 022 2 967 3 989
Liikevaihto asiakas -
sopimuksista, ulkoinen
24 199 8 680 603 33 482
Muista kuin asiakassopi -
muksista kirjattu liikevaihto
2 510 2 510
Liikevaihto, ulkoinen 24 199 8 680 2 510 603 35 992

4. Liiketoiminnan muut tuotot

2018 2017
Muut tuottoerät 4 15
Yhteensä 4 15

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

2018 2017
Palkat 16 198 18 969
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 2 716 1 786
Osakeperusteiset maksut 636 156
Muut henkilösivukulut 311 455
Yhteensä 19 861 21 366

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

Tuloslaskelmaan kirjatut osakeperusteiset maksut perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukir jauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Lisätietoa osakeperusteisista maksuista on esitetty kohdassa 30.

Konsernin henkilökunta keskimäärin

2018 2017*
Maittain
Suomi 77 71
Ruotsi 19 20
Tanska 4 3
Venäjä 11 13
Luxemburg 1 1
Iso-Britannia 5 5
Yhteensä 117 113
Segmenteittäin
Hallinointiliiketoiminta 74 73
Palveluliiketoiminta 13 12
Sijoitustoiminta ja muut 30 28
Yhteensä 117 113

*Vertailukauden tieto on oikaistu keskimääräiseksi

6. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 EUR 2018 2017
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet 143 187
Yhteensä 143 187
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto 28 29
Yhteensä 28 29
Poistot yhteensä 171 216
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo 0 1 500
Arvonalentumiset yhteensä 0 1 500

7. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 EUR 2018 2017
Konsernin liiketoiminnan muihin kuluihin
sisältyvät seuraavat olennaisimmat erät:
Muut henkilöstökulut 978 884
Toimistokulut 1 443 1 478
Matka- ja edustuskulut 1 172 1 171
Ulkopuoliset palvelut 3 513 4 461
Muut kulut 1 997 1 882
Yhteensä 9 103 9 876

Tilintarkastajan palkkiot

Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille

1 000 EUR 2018 2017
Tilintarkastus 176
Veroneuvonta 15
Muut palvelut 44
Yhteensä 235

Ernst & Young Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 59 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veroneuvonnasta (15 tuhatta euroa) ja muista palveluista (44 tuhatta euroa).

PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille

1 000 EUR 2018 2017
Tilintarkastus 131 257
Veroneuvonta 135
Muut palvelut 18
TTL:n 1 luvun 1§:n 1 mom. 2) -kohdassa tarkoitetut
toimeksiannot
11
Yhteensä 131 421

PricewaterhouseCoopers Oy:n ollessa yhtiön tilintarkastaja sen suorittamat muut kuin tilin tarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 0 euroa (164 tuhatta euroa).

8. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

1 000 EUR 2018 2017
Henkilöstökulut 636 156
Poistot 171 1 716
Sijoitusten käyvän arvon muutos -5 092 -17 582
Rahoitustuotot ja -kulut 2 669 3 171
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien
sijoitusten tuloksesta
0 87
Verot 801 757
Muut oikaisut 48 -114
Yhteensä -766 -11 809

9. Sijoitusten käyvän arvon muutokset

1 000 EUR 2018 2017
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoi -
tukset ja rahoitusvarat
Rahastosijoitukset 8 041 4 013
Kasvusijoitukset 1 336 11 749
Markkinasalkku -4 740 2 302
Yhteisyritykset 280 -358
Muut sijoitukset* 175 -124
Yhteensä 5 092 17 582

*Sisältää 0,2 milj. euroa nettovoittoa sijoituksista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

10. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR 2018 2017
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista 123 214
Muut rahoitustuotot 4 5
Valuuttakurssivoitot 363 70
Yhteensä 490 289
Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista -2 381 -2 726
Muut rahoituskulut -401 -560
Valuuttakurssitappiot -378 -174
Yhteensä -3 160 -3 460

11. Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta

1 000 EUR 2018 2017
Osakkuusyritykset 0 -87
Yhteensä 0 -87

12. Tuloverot

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 5 150 960
Edellisten tilikausien verot 1 066 1 274
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot -5 415 -1 477
Yhteensä 801 757

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR 2018 2017
Tulos ennen veroja 9 282 16 224
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % 1 856 3 245
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 43 -60
Verovapaat tuotot -1 841 -1 118
Vähennyskelvottomat kulut 215 44
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten
tappioiden käyttö, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista -280 -1 706
Edellisten tilikausien verot 410 1 267
Laskennallisen verovelan muutos edellisten
tilikausien veroihin liittyen
383 -1 224
Liikearvon arvonalentuminen 0 300
Muut välittömät verot 15 10
Verot tuloslaskelmassa 801 757

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kanta osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

2018 2017
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto /
tappio (1 000 EUR)
8 064 15 473
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan
kertynyt korko, verovaikutuksella oikaistuna
-435
Tilikauden voitto / tappio osakekohtaisen
tuloksen laskennassa
8 064 15 038
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
(1 000 kpl)
146 522 145 179
Omat osakkeet (1 000 kpl) -26 -26
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)
146 495 145 153
Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) 1 630 1 845
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)
148 125 146 998
Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake) 5,5 10,4
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos (senttiä/osake)
5,4 10,2

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1 000 EUR 2018 2017
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 2 148 1 989
Lisäykset 77 159
Hankintameno 31.12. 2 225 2 148
Kertyneet poistot 1.1. -1 980 -1 940
Muutosten kertyneet poistot 0 0
Tilikauden poisto -48 -40
Kertyneet poistot 31.12. -2 028 -1 980
Kirjanpitoarvo 31.12. 197 168
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno1.1. 120 120
Kirjanpitoarvo 31.12. 120 120
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 317 288

15. Liikearvo

1 000 EUR 2018 2017
Hankintameno 1.1. 13 169 13 169
Hankintameno 31.12. 13 169 13 169
Kertyneet arvonalennukset 1.1. -8 622 -6 965
Arvonalentumiset - -1 500
Muuntoerot 157 -157
Kertyneet arvonalennukset 31.12. -8 465 -8 622
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 704 4 547

Arvonalentumistestaus

Liikearvo koostuu pääosin CapManin 27.8.2008 hankkimasta pääomasijoitusyhtiö Norumis ta, jonka liikearvo 31.12.2018 oli 4,2 milj. euroa (2017: 4,1 milj. euroa).

Venäjän rahaston hallinnointi muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Arvonalennustestauk sessa rahavirtaennusteet on laadittu kymmenelle vuodelle, eikä niissä ole otettu huomioon jäännösarvoa. Olemassa olevan rahaston ennustettu hallinnointipalkkiotulo perustuu voimas sa olevaan pitkäaikaiseen sopimukseen, jonka vuoksi tuleva rahavirta voidaan ennustaa suh teellisen luotettavasti. Tämän lisäksi rahavirtoihin sisältyy palkkioita, joiden osalta sopimusta ei ole vielä tehty. Rahavirrat on diskontattu käyttäen 15,7 % (2017; 14,6 %) diskonttokorkoa lukuun ottamatta voitonjako-osuustuottoja, joiden rahavirrat on diskontattu käyttäen 18,0 % (2017: 18,0%) diskonttokorkoa. Maariski ei vaikuta merkittävästi käytetyn diskonttokoron suuruuteen, sillä hallinnointipalkkioita maksavat sijoittajat ovat länsimaisia sijoittajia.

Venäjän rahaston hallinnointiin kohdistetun liikearvon arvostuksesta on tehty herkkyysa nalyysi käyttämällä pessimistisempiä skenaarioita keskeisille arvonalentumistestauksessa käytetyille muuttujille. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää tällä hetkellä 0,6 milj. eurolla sen kirjanpitoarvon. Herkkyysanalyysin mukaan 3,8 prosenttiyk sikön kasvu ennen veroja määritetyssä diskonttokorossa, 21 %:n lasku arvioiduissa hallin nointipalkkioissa, 17 %:n lasku arvioiduissa voitonjako-osuustuotoissa tai palkkioiden, joiden osalta sopimusta ei ole vielä tehty, puolittuminen johtaisi siihen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon.

Vertailukaudella vuotuisen arvonalennustestin perusteella Venäjän hallinnointiliiketoimin taan kohdistettuun liikearvoon kirjattiin 1,5 milj. euron arvonalentumistappio. Tämä johtui pääasiassa uudelleenarvioiduista rahavirroista, joiden muutoksen taustalla olivat jatkuneet poliittiset riskit ja epävarmuudet varainhankintamarkkinoilla, joiden arvioitiin hidastavan uuden rahaston varainhankintakierrosta ja pienentävän sen kokoa.

Liikearvon tulevaisuuden kehitys riippuu pääosin varainhankinnan onnistumisesta. Mikäli uu sia rahastoja ei enää perusteta, varainhankintakierrokset viivästyvät edelleen arvioidusta tai rahastot jäävät ennakoitua pienemmiksi, saattaa arvonalennuskirjaus tulla jälleen kyseeseen. Liikearvon laskentaan vaikuttaa myös voitonjako-osuustuotot, mikäli rahasto on siirtynyt tai sen voidaan luotettavasti ennustaa siirtyvän voitonjaon piiriin.

16. Muut aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR 2018 2017
Hankintameno 1.1. 5 330 5 223
Lisäykset 0 107
Hankintameno 31.12. 5 330 5 330
Kertyneet poistot 1.1. -5 122 -4 946
Tilikauden poisto -123 -176
Kertyneet poistot 31.12. -5 245 -5 122
Kirjanpitoarvo 31.12. 85 208

17. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset

1 000 EUR 2018 2017
Osakkuusyritykset 0 87
Lisäykset / vähennykset 0 -87
Yhteensä 0 0

Tiedot osakkuusyrityksistä

2018

1 000 EUR Varat Velat Liike
vaihto
Voitto/
tappio
Omistus
osuus %
BIF Management Ltd Jersey 1 6 0 -44 33,33 %
Baltic SME
Management B.V.
Hollanti 3 53 0 -9 33,33 %
Yhteensä 4 59 0 -53

2017

1 000 EUR Varat Velat Liike
vaihto
Voitto/
tappio
Omistus
osuus %
BIF Management Ltd Jersey 39 17 0 -18 33,33 %
Baltic SME
Management B.V.
Hollanti 2 53 0 -10 33,33 %
Yhteensä 41 70 0 -28

18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

Rahastosijoitukset

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden alussa 58 264 51 394
Lisäykset 31 868 10 543
Vähennykset 0 -35
Palautukset -17 435 -7 157
Käyvän arvon muutos 8 073 3 422
Siirrot -187 97
Tilikauden lopussa 80 583 58 264
Rahastosijoitukset sijoitusalueittain kauden lopussa
Buyout 13 456 22 020
Credit 2 299 1 749
Russia 3 917 4 505
Real Estate 27 069 17 885
Muut sijoitusalueet 13 655 2 795
Rahastojen rahastot 340 511
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot 14 318 8 799
Infra 5 529
Yhteensä 80 583 58 264

Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 42,9 milj. euroa.

Kasvusijoitukset

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden alussa 28 840 37 856
Lisäykset 0 1 856
Vähennykset -26 626 -20 920
Käyvän arvon muutos 0 9 959
Siirrot -2 214 89
Tilikauden lopussa 0 28 840

CapMan on perustanut 11.12.2017 uuden kasvusijoituksiin keskittyvän rahaston, johon liit tyen CapMan myi rahastolle omistuksensa kasvuyrityksissä tammikuussa 2018.

Muut sijoitukset

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden alussa 142 179
Lisäykset 42 0
Vähennykset 0 -5
Siirrot 2 213 0
Käyvän arvon muutos 151 -32
Tilikauden lopussa 2 548 142

Yhteisyritykset

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden alussa 4 917 5 376
Lisäykset 106 172
Vähennykset -832 -63
Palautukset 0 -210
Käyvän arvon muutos 280 -358
Tilikauden lopussa 4 470 4 917

Tiedot yhteisyrityksistä

2018

1 000 EUR Varat Velat Liike
vaihto
Voitto/
tappio
Omistus
osuus %
Maneq Investments
Luxembourg S.a.r.l.
Luxemburg 5 788 1 997 0 447 18,18 %
Maneq 2004 AB Ruotsi 53 1 0 0 41,90 %
Yewtree Holding AB Ruotsi 12 1 0 -9 35,00 %

2017

1 000 EUR Varat Velat Liike
vaihto
Voitto/
tappio
Omistus
osuus %
Maneq Investments
Luxembourg S.a.r.l.
Luxemburg 5 968 2 968 0 3 18,18 %
Maneq 2004 AB Ruotsi 76 -1 2 11 41,90 %
Yewtree Holding AB Ruotsi 69 1 2 -4 35,00 %

Yhtiön osuus Maneq-rahastoista on noin 4,5 milj.euroa. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. -yhtiön omistajien kesken on sopimuksin sovittu varojen jakoperiaatteista sekä vähemmistön oikeuksista päätöksenteossa. Sijoitus yhtiöön on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Sopimukseen perustuen CapManilla on oikeus yhtiön nettovaroihin.

Maneq-rahastot ovat rahastoja, joiden kautta CapManin sijoitusammattilaisilla ja muulla henkilöstöllä on ollut mahdollisuus sijoittaa kohdeyrityksiin varsinaisten rahastojen rinnalla. Uusia Maneq-rahastoja ei ole perustettu vuoden 2011 jälkeen. Maneq 2002 AB -rahasto on lopetettu 27.6.2017.

Sijoitusten käyvän arvon määrittämiseen liittyvä tieto on esitetty kohdassa 32. Rahoitusriski en hallinta g) Käyvän arvon määrittäminen.

19. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 EUR 2018 2017
Myyntisaamiset 2 309
Lainasaamiset 2 766 3 143
Yhteensä 5 075 3 143

Pitkäaikaiset myyntisaamiset liittyvät Scalan varainhankinta- ja neuvonantopalveluihin. Näihin saamisiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, mistä syystä niiden arvostuksessa on huomioitu rahan aika-arvo sekä asiakkaan luotto-ominaisuudet. Näistä asiakassopimuksista johtuvat konsernin oikeudet vastikemäärään ovat kuitenkin ehdottomia ja edellyttävät vain ajan kulumista, ja näin ollen erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ei ole esitetty.

Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät 1,5 milj. euron saamisen Norum Russia Co-Investment Ltd:ltä, 0,4 milj.euron saamisen NEP Priedvidza S.a.r.l:lta, 0,4 milj.euron saamisen NRE Cream Oy:ltä, 0,2 milj. euron saamisen CapMan Russia Team Guernsey Ltd:ltä sekä muita yhteissijoituksiin liittyviä saamisia 0,3 milj. euroa.

Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa. Pitkäaikaisiin lainasaami siin ei sisälly arvoltaan alentuneita eriä ja niiden odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty oikealla.

1 000 EUR 2018 2017
Lainasaamiset, brutto 2 781 3 143
Luottotappiota koskeva vähennyserä -16
Lainasaamiset, netto 2 766 3 143

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana:

1 000 EUR 31.12.2017 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Muuntoerot Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2018
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot 1 751 273 2 0 2 026
Yhteensä 1 751 273 2 0 2 026
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot 1 139 319 -6 0 1 452
Realisoitumattomat arvonnousut 7 434 -5 601 0 1 833
Yhteensä 8 573 -5 282 -6 0 3 285

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:

1 000 EUR 31.12.2016 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Muuntoerot Kirjattu omaan
pääomaan
31.12.2017
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot 1 567 185 -1 0 1 751
Joukkovelkakirjalainan korko + kulu 3 320 0 -3 320 0
Yhteensä 4 887 185 -1 -3 320 1 751
Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot 2 088 -944 -5 0 1 139
Realisoitumattomat arvonnousut 7 780 -346 0 7 434
Yhteensä 9 868 -1 290 -5 0 8 573

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR 2018 2017
Myyntisaamiset 1 473 3 052
Lainasaamiset 102 455
Siirtosaamiset 3 617 2 255
Muut saamiset 7 455 2 963
Yhteensä 12 647 8 725

Varausmatriisiin pohjautuva myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla:

1 000 EUR 2018 2017
Myyntisaamiset, brutto 1 512 3 052
Luottotappiota koskeva vähennyserä -39
Myyntisaamiset, netto 1 473 3 052

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien muiden saamisten odotettavissa olevia luottotap pioita koskeva vähennyserä on vähäinen, eivätkä ne sisällä arvoltaan alentuneita eriä.

Koska konsernin asiakassopimuksista johtuvat oikeudet vastikemäärään ovat ehdottomia, ne on esitetty saamisina eikä erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ole esitetty.

Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille tai muille työntekijöille myönnetyistä lyhytaikai sista lainoista.

Siirtosaamiset koostuvat pääosin ennakkomaksuista.

Muut saamiset koostuvat pääosin laskuttamattomista palkkioista, edelleen veloitettavista kuluista, verosaamisista ja myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuuttamäärä euromäärä osuus
EUR 9 228 73 %
USD 2 560 2 236 18 %
SEK 6 061 591 5 %
GBP 529 591 5 %

22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

1 000 EUR 2018 2017
Kaupankäyntisalkku 38 706 76 841
Muut rahoitusvarat 300 303
Yhteensä 39 006 77 144

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava kaupankäyntisalkku sisältää kaupankäyntitar koituksessa tehtyjä sijoituksia listattuihin osakkeisiin, johdannaissopimuksia sekä pääoma rahasto- ja korkorahastosijoituksia. Listatut osakkeet ja johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivä nä. Niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 21,0 milj. euroa.

Rahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahastojen substanssiarvoa tilin päätöspäivänä. Rahastosijoitusten käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 6,3 milj. euroa, josta hedgerahastojen osuus oli 1,1 milj. euroa ja osakerahastojen osuus 5,2 milj. euroa.

Tilinpäätöspäivänä käyvältä arvoltaan 11,3 milj. euron suuruiset korkosijoitukset jakautuvat joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastosijoituksiin, joiden käyvät arvot olivat vastaavasti 8,9 milj. euroa ja 2,4 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Korkorahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahasto jen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä.

Muut rahoitusvarat sisältävät muita sijoitusrahasto-osuuksia ulkopuolisilta sijoitusrahastoyh tiöiltä.

Johdannaissopimukset

Konserni käyttää standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hal lintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten käyvät arvot ja kohde-etuuk sien arvot. Käyvät arvot oikaistaan osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopi mukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslasken taa ei sovelleta.

1 000 EUR 2018 2017
Indeksijohdannaiset, ostetut osto-optiot ja asetetut
futuurit
Käypä arvo -50 37
Kohde-etuuden arvo -21 207 -21 962

23. Rahavarat

1 000 EUR 2018 2017
Pankkitilit 54 544 23 291
Yhteensä 54 544 23 291

Rahavarat koostuvat vain pankkitileistä.

24. Oma pääoma ja osakkeet

1 000 KPL A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä
31.12.2014 5 750 80 567 86 317
31.12.2015 5 750 80 567 86 317
A-lajin osakkeita muunnettu B-lajin osakkeiksi -5 750 5 750 0
Optioiden käyttö 29 29
Osakemerkintä 56 967 56 967
31.12.2016 143 313 143 313
Optioiden käyttö 636 636
Osakemerkintä 1 677 1 677
31.12.2017 145 626 145 626
Optioiden käyttö 1 490 1 490
31.12.2018 147 116 147 116
1 000 KPL Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Muut
rahastot
Yhteensä
31.12.2014 772 38 968 27 175 66 915
Optioiden kirjaus 222 222
31.12.2015 772 38 968 27 397 67 137
Optioiden käyttö 22 22
Optioiden kirjaus 64 64
Osakemerkintä 69 628 69 628
31.12.2016 772 38 968 97 111 136 851
Optioiden käyttö 421 421
Optioiden kirjaus 96 96
Osakemerkintä -78 -78
Oman pääoman ehtoisen joukko -
velkakirjalainan takaisinmaksu
-15 000 -15 000
31.12.2017 772 38 968 82 550 122 290
Optioiden käyttö 1 139 1 139
Optioiden kirjaus 116 116
Muut muutokset 7 7
31.12.2018 772 38 968 83 812 123 552

Muut rahastot

Tilikauden 2018 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) kirjattiin myön nettyihin optio-oikeuksiin sekä osakemerkintöihin liittyviä eriä. Tilikauden 2017 aikana em. lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) vähennettiin osakkeiden liikkee seen laskuun liittyviä kuluja, jotka liittyivät Norvestian hankintaan sekä vähennettiin takaisin maksettu 15 milj. euron hybridilaina.

Optio-ohjelmat on esitetty kohdassa 30. Osakeperusteiset maksut.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Maksetut ja ehdotetut osingot

Hallitus esittää yhtiön 13.3.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeen omistajille jaetaan osinkoa 0,12 euroa per osake, eli yhteensä noin 17,7 milj.euroa.

Vuodelta 2017 osinkoa maksettiin 0,11 euroa osakkeelta, yhteensä 16,0 milj. euroa. Osinko maksettiin omistajille 23.3.2018.

Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta ääni määrästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset

CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2018 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liitty viä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.

Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2018

Raja Omistajia
kpl
% Osake- ja
äänimäärä
kpl
%
1–100 2 045 11,19 % 105 281 0,07 %
101–1 000 7 694 42,09 % 3 994 906 2,72 %
1 001–10 000 7 280 39,83 % 24 789 619 16,85 %
10 001–100 000 1 159 6,34 % 28 214 255 19,18 %
100 001–1 000 000 82 0,45 % 20 810 697 14,14 %
1 000 001– 18 0,10 % 69 208 696 47,04 %
Yhteensä 18 278 99,95 % 147 123 454 100,00 %
joista hallintarekisteröidyt
yhteensä
10 0,06 % 8 854 297 6,02 %
Yhteistilillä 18 709 0,00 %
Liikkeeseenlaskettu määrä 147 142 163 100,00 %
Sektori Osake- ja
äänimäärä
kpl
%
Yritykset yhteensä 31 708 549 22,90 %
Kotitaloudet yhteensä 70 522 671 51,00 %
Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 18 756 252 13,60 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 17 017 041 12,30 %
Ulkomaat yhteensä 264 644 0,20 %
Yhteensä 147 123 454 100,00 %
Hallintarekisteröidyt yhteensä 8 854 297 6,00 %
Yhteistilillä 18 709 0,00 %
Liikkeeseenlaskettu määrä 147 142 163 100,00 %

Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2018. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 147 142 163 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 18 278. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2018.

CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2018

Osakkeet ja äänet Osuus osakkeista (%)
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 10 737 228 7,30
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 10 464 415 7,11
OY Inventiainvest AB2) + Ari Tolppanen1) 7 032 865 4,78
OY Inventiainvest AB2) 7 024 794 4,77
Tolppanen Ari1) 8 071 0,01
Laakkonen Mikko Kalervo 6 378 320 4,34
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 675 215 2,50
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy 3 511 853 2,39
Vesasco Oy 3 088 469 2,10
Valtion Eläkerahasto 2 500 000 1,70
Winsome Oy2) + Tuomo Raasio1) 2 130 043 1,45
Winsome Oy2) 2 076 299 1,41
Raasio Tuomo1) 53 744 0,04
Heiwes Oy 2 094 480 1,42
Momea Invest Oy 2 079 222 1,41
Laakkonen Hannu 1 992 742 1,35
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka 1 500 000 1,02
Oy G.W.Sohlberg Ab 1 356 000 0,92
Laine Capital Oy 1 287 995 0,88
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1 138 200 0,77
K. Hartwall Invest Oy Ab 1 000 000 0,68
Immonen Jukka Kalevi 974 544 0,66
Mandatum Life 867 958 0,59
Oy Nissala Ab2) + Andreas Tallberg1) 804 530 0,55
Oy Nissala Ab2) 793 000 0,54
Tallberg Andreas1) 11 530 0,01
Yhteensä 64 614 079 43,92 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet3) 8 854 297 6,02 %
Johdon ja työntekijöiden omistus3) 4 725 964 3,21 %

Vuoden 2018 aikana ei ole vastaanotettu liputusilmoituksia. Ajantasaiset tiedot kaikista liputusilmoituksista löytyvät CapManin verkkosivuilta www.capman.fi.

1) Kuuluu CapManin johtoon tai henkilöstöön.

2) CapManin henkilöstön jäsenen määräysvaltayhtiö.

3) 200 suurimman omistajan joukossa olevat omistukset.

25. Rahoitusvelat - pitkäaikaiset

1 000 EUR 2018 2017
Pankkilainat - 5 489
Joukkovelkakirjalainat 49 705 29 737
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina - 9 989
Yhteensä 49 705 45 215

Pankkilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2018 aikana.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan alkuperäinen erääntymispäivä oli 15.10.2019 ja sen vuotuinen kuponkikorko 4,2%, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin huhtikuussa 2018. Samassa yhteydessä CapMan laski liikkeelle uuden 50 milj. euron senior-ehtoisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 16.4.2023. Lainalle maksetaan 4,125 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina, 10 milj. euroa erääntyy 18.6.2019 ja on siirretty lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuo tuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

26. Ostovelat ja muut velat - lyhytaikaiset

1 000 EUR 2018 2017
Ostovelat 1 247 635
Saadut ennakot 26 170
Siirtovelat 13 784 15 879
Muut velat 1 751 10 153
Yhteensä 16 808 26 837

Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa.

Saadut ennakot ovat asiakassopimuksiin perustuvia velkoja.

Siirtovelat sisältävät varauksen 7,6 milj. euroa (2017; 7,6 milj.euroa) voitonjako-osuustuot tojen mahdolliseen takaisinmaksuun CapMan Real Estate I -rahastolle. Varaus liittyy vuonna 2007 tapahtuneeseen irtaantumiseen. Muut merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palk ka- ja sosiaalikulujaksotuksiin.

Vertailukaudella muut velat sisälsivät Norvestian hankintaan liittyvän kauppahintavelan 8,2 milj. euroa, joka maksettiin tilikaudella 2018

Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Ostovelat ja muut velat Valuuttamäärä Euromäärä Osuus
EUR 15 606 93 %
SEK 12 004 1 171 7 %
GBP 28 31 0 %

27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat

1 000 EUR 2018 2017
Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset 0 3 000
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina 9 989 0
Yhteensä 9 989 3 000

Pankkilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin vuoden 2018 aikana. Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina, 10 milj. euroa erääntyy 18.6.2019. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

28. Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

2018

1 000 EUR Liitetieto Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir -
jattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset 18 80 583 80 583
Kasvusijoitukset 18 0 0
Muut sijoitukset* 18 2 548 2 548
Yhteisyritykset 18 4 470 4 470
Lainasaamiset 19 5 075 5 075
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 12 647 12 647
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir -
jattavat rahoitusvarat
22 39 006 39 006
Rahavarat 23 54 544 54 544
Yhteensä 198 873 198 873

*Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattaviksi

2017

1 000 EUR Liitetieto Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir -
jattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset 18 58 264 58 264
Kasvusijoitukset 18 28 840 28 840
Muut sijoitukset 18 142 142
Yhteisyritykset 18 4 917 4 917
Lainasaamiset 19 3 143 3 143
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 8 725 8 725
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir -
jattavat rahoitusvarat
22 77 144 77 144
Rahavarat 23 23 291 23 291
Yhteensä 204 466 204 466

Rahoitusvelat

2018

1 000 EUR Liitetieto Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat 25 49 705 49 705
Ostovelat ja muut velat 26 16 808 16 808
Lyhytaikaiset korolliset velat 9 989 9 989
Yhteensä 76 502 76 502

2017

1 000 EUR Liitetieto Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat 25 45 215 45 215
Ostovelat ja muut velat 26 26 837 26 837
Lyhytaikaiset korolliset velat 3 000 3 000
Yhteensä 75 052 75 052

Rahoitusvelkojen täsmäyslaskelma

1 000 EUR 2018 2017
Rahavarat 54 544 23 594
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat -9 989 -3 000
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat -49 705 -45 215
Nettovelka -5 150 -24 621
Rahavarat 54 544 23 594
Korolliset velat, vaihtuvakorkoiset 0 -8 489
Korolliset velat, kiinteäkorkoiset -59 694 -39 726
Nettovelka -5 150 -24 621
1 000 EUR Rahavarat Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Yhteensä
Nettovelka, 1.1.2018 23 594 -3 000 -45 215 -24 621
Rahavirta 30 950 -6 989 -4 490 19 471
Nettovelka, 31.12.2018 54 544 -9 989 -49 705 -5 150

29. Vastuusitoumukset

Muut vuokrasopimukset - konserni vuokralleottajana

1 000 EUR 2018 2017
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa 919 1 027
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua 2 213 2 483
Yli viiden vuoden kuluttua 40 502
Yhteensä 3 172 4 012

Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat tyypilli sesti yhdestä seitsemään vuoteen.

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

1 000 EUR 2018 2017
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantattu talletus omasta sitoumuksesta - 32 120
Yrityskiinnitykset 30 000
Pantatut arvopaperit 2 460 2 799
Pantatut rahavarat 5 499 846
Muut vastuusitoumukset
Pankkitakauksen vastasitoumus - 10 500
Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
sijoitusalueittain
Buyout 11 883 13 178
Credit 1 846 2 316
Russia 1 123 1 477
Real Estate 9 130 10 584
Muut 3 610 3 272
Rahastojen rahastot 713 717
Growth equity 14 500 26 626
Infra 29 829
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot 25 409 8 911
Yhteensä 98 043 67 081

Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta noin 75-85 milj.euroa seuraavien 4 vuoden aikana, johtuen erityisesti vanhempien rahastojen käyttämättömästä sijoituskapasi teetista.

30. Osakeperusteiset maksut

CapManilla on sijoitukseen perustuva pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä sekä kaksi optio-ohjelmaa, optio-ohjelma 2013 ja optio-ohjelma 2016. Ohjelmia käytetään sitouttamisen välineenä johdon ja avainhenkilöiden sekä yhtiön osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi. Sijoitukseen perustuvassa osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä yhtiön avainhenkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin.

Sijoitukseen perustuvassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso. Ansaintajakso alkoi 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2021. Osallistujat voivat ansaita ansaintajak solta sijoitukseen perustuvan palkkion ja suoriteperusteisen palkkion. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa järjestel mään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan kokonaan yhtiön osakkeina vuonna 2021 ja järjestelmä on siten omana pääomana maksettava. Hallitus päät tää annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien CapManin johtoryhmän jäsenet.

Sijoitukseen perustuvan kannustinjärjestelmän käypä arvo on määritetty myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Käypää arvoa määritettäessä on huomioitu odotettavissa olevat osingot sekä poistumaolettama vähentävästi.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tu loslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Myönnettyjen optioiden käy pä arvo myöntämispäivänä on määritetty käyttämällä Black-Scholes-optiohinnoittelumallia.

Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten liiketoimien tilikaudella kirjattujen kulujen yhteismäärä oli 0,6 milj. euroa. Yhtiölle ei ole aiheutunut velkoja osakeperusteisesti makset tavista liiketoimista.

Sijoitukseen perustuvan kannustinjärjestelmän sekä optiojärjestelmien keskeiset ehdot on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Sijoitukseen perustuva kannustinjärjestelmä

Myöntämispäivä 27.04.2018
Oikeuden syntymisajanjakso alkaa 27.04.2018
Oikeuden syntymisajanjakso päättyy 31.08.2021
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäislukumäärä 5 232 500
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, euroa 1,5872
Osakkeen kokonaistuotto-olettamus, per annum 8 %
Odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo, euroa 0,33
Poistumaolettama 10 %
Järjestelmän käypä arvo myöntämishetkellä, milj. euroa 2,2
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu, milj. euroa 0,5
Järjestelmän piirissä henkilöitä 16
---------------------------------- ----

Tilikauden aikana voimassa olleet optio-ohjelmat

Optio-ohjelma 2016
2016 A-optiot 2016 B-optiot 2016 C-optiot
Optioiden määrä, kpl 1 410 000 1 410 000 1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B-osakkeita, kpl 1 410 000 1 410 000 1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa 01.05.2019 01.05.2020 01.05.2021
Osakkeen merkintäaika päättyy 30.04.2021 30.04.2022 30.04.2023
Osakkeen merkintähinta Osakkeen vaihdolla painotettu keski -
kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä
1.4.-31.5.2016 lisättynä 10 prosentilla ja
vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,84
euroa.
Osakkeen vaihdolla painotettu keski -
kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä
1.4.-31.5.2017 lisättynä 10 prosentilla ja
vähennettynä jaetuilla osingoilla
Osakkeen vaihdolla painotettu keski -
kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä
1.4.-31.5.2018 lisättynä 10 prosentilla ja
vähennettynä jaetuilla osingoilla
Black-Scholes -mallissa käytetyt oletukset
Oletettu volatiliteetti % 21,56 % -
Riskitön korko % 0,0 % -
Optio-ohjelma 2013
2013 A-optiot 2013 B-optiot 2013 C-optiot
Optioiden määrä, kpl 1 410 000 1 410 000 1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B-osakkeita, kpl 1 410 000 1 410 000 1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa 01.05.2016 01.05.2017 01.05.2018
Osakkeen merkintäaika päättyy 30.04.2018 30.04.2019 30.04.2020
B-osakkeen vaihdolla painotettu kes -
kikurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä
1.4.-31.5.2014 lisättynä 10 prosentilla ja
vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,83
B-osakkeen vaihdolla painotettu kes -
kikurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä
1.4.-31.5.2015 lisättynä 10 prosentilla ja
vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,85
Osakkeen merkintähinta euroa. euroa.
Black-Scholes - mallissakäytetyt oletukset
Oletettu volatiliteetti % 18,7 % 20,5 % 20,5 %
Riskitön korko % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Optio-oikeuksien muutokset kauden aikana ja niiden nojalla saatavat osakkeet ja ääniosuudet

2013A-optiot 2013B-optiot 2013C-optiot 2016A-optiot 2016B-optiot 2016C-optiot
Optio-oikeuksien alkuperäinen lukumäärä, kpl 1 410 000 1 410 000 1 410 000 1 410 000 1 410 000 1 410 000
Optio-oikeuksia jaettu, kpl 1 325 000 1 268 334 1 277 291 673 958 0 0
Ulkona olevat optio-oikeudet 1.1.2018, kpl 544 420 1 185 358 1 227 291 623 958 -
Kaudella myönnetyt 0 50 000 50 000 50 000 -
Kaudella toteutetut 544 419 633 413 189 995 0 -
Toteutushinnan painotettu keskiarvo, euroa 0,62 0,85 0,85 - -
Osakehinnan painotettu keskiarvo tilikaudella olleen mer -
kintäajan aikana
1,64 1,60 1,54 - -
Ulkona olevat optio-oikeudet 31.12.2018, kpl 0 601 945 1 087 296 673 958 -
Optio-oikeuksilla toteutettu 31.12.2018 mennessä, kpl 1 324 599 666 389 189 995 0 -
Osuus osakkeista ja äänistä %, jos kaikki ulkona olevat
optio-oikeudet käytetään
0,0 % 0,4 % 0,7 % 0,5 % -

31. Lähipiiriä koskevat tiedot

Konsernin emo- ja tytäryritykset konsernin
omistusosuus
emoyhtiön
omistusosuus
CapMan Oyj, emoyritys Suomi
CapMan Capital Management Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Sweden AB Ruotsi 100 % 100 %
CapMan AB Ruotsi 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan Mezzanine (Guernsey) Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB Ruotsi 100 % 100 %
CapMan Classic GP Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Real Estate Oy Suomi 100 % 100 %
Dividum Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan RE I GP Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan RE II GP Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Life Science IV GP Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Technology 2007 GP
Limited
Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Sweden) Technology Fund 2007 GP AB Ruotsi 100 % 100 %
CapMan Hotels RE GP Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Private Equity Advisors Limited Kypros 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Russia GP Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Investment Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan Fund Investments SICAV-SIF Luxemburg 100 % 100 %
CapMan Mezzanine V Manager S.A. Luxemburg 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Buyout X GP Limited Guernsey 100 % 100 %
CapMan (Guernsey) Russia II GP Limited Guernsey 100 % 100 %
Maneq 2012 AB Ruotsi 100 % 100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager S.A. Luxemburg 100 % 100 %
CapMan Buyout X GP Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Endowment GP Oy Suomi 100 % 100 %
Konsernin emo- ja tytäryritykset konsernin
omistusosuus
emoyhtiön
omistusosuus
CapMan Collection Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Real Estate UK Limited Iso-Britannia 100 %
Nest Capital 2015 GP Oy Suomi 100 % 100 %
Dividum AB Ruotsi 100 %
Valo Advisors Oy Suomi 100 % 100 %
Valo Fund Management Oy Suomi 100 %
Kokoelmakeskus GP Oy Suomi 100 % 100 %
Norventures Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Growth Equity Oy Suomi 100 % 100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager II S.A. Luxemburg 100 % 100 %
CapMan Infra Management Oy Suomi 70 % 70 %
CapMan Infra Lux Management S.á.r.l. Luxemburg 70 %
CapMan Lynx Holding SCA Luxemburg 70 %
CapMan Growth Equity 2017 GP Oy Suomi 100 % 100 %
Scala Fund Advisory Oy Suomi 60 % 60 %
CapMan Foil S.á.r.l. Luxemburg 70 %
CapMan Nordic Infrastructure Manager S.á.r.l. Luxemburg 100 % 100 %
CapMan Infra Lynx GP Oy Suomi 70 %
CapMan Buyout XI GP S.á.r.l Luxemburg 100 % 100 %
CapMan AIFM Oy Suomi 100 % 100 %

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset on lueteltu liitetiedossa 17. Pää omaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset.

Sijoitukset yhteisyrityksiin on lueteltu liitetiedossa 18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset.

Sitoumukset lähipiirille

2018 2017
Sijoitussitoumukset Maneq -rahastoihin 3 797 3 903

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 EUR 2018 2017
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 287 1 899
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 344
Osakeperusteiset etuudet 261 205
Yhteensä * 1 548 2 448
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund 3.5.2017 saakka 1 231
Osakeperusteiset etuudet
Joakim Frimodig 4.5.2017 alkaen 376 231
Osakeperusteiset etuudet 186 105
Yhteensä 562 1 567
Hallituksen jäsenet
Claes de Neergaard 14.3.2017 saakka 14
Dirk Beeusaert 16.3.2016
14.3.2017
13
Andreas Tallberg 15.3.2017 alkaen 67 55
Karri Kaitue 13.3.2018 asti 17 66
Nora Kerppola 13.3.2018 asti 18 53
Ari Tolppanen 43 50
Mammu Kaario 15.3.2017 alkaen 52 38
Catarina Fagerholm 14.3.2018 alkaen 35
Eero Heliövaara 14.3.2018 alkaen 35

* Pois lukien toimitusjohtaja

Eläkekulu

Lakisääteinen eläke Lisäeläke
1 000 EUR 2018 2017 2018 2017
Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund 145 30
Joakim Frimodig 122 58 37 21

Johdon työsuhde-etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kom pensaatiot.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika. Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin yrityksen toimesta.

Toimitusjohtajalla sekä osalla johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä on 63 vuotta.

Konsernin johdolle myönnettiin 0 kpl osakeoptioita vuonna 2018 (2017: 412 500 kpl). Johdon optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa. Konser nin johto on kohdentanut sijoitukseen perustuvaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään yhteensä 690 000 osaketta.

32. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin kustannus tehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttami sesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Tilikauden aikana lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot ovat täyttyneet.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring -tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavi en tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring -tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta, konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä.

a) Maksuvalmiusriski

Konsernin rahavirta muodostuu ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä volatiileista voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä rahavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suh teellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

Voitonjako-osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavirtoi hin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

CapMan Real Estate I -rahasto siirtyi voitonjaon piiriin vuonna 2007. Rahaston vuonna 2007 maksamasta 27,4 milj.euron voitonjaosta jätettiin tulouttamatta 6,4 milj.euroa, mikäli osa voitonjaosta jouduttaisiin palauttamaan sijoittajille tulevaisuudessa. CapManin osuus tuloute tuista voitonjako-osuustuotoista oli noin 13,5 milj. euroa ja vähemmistön osuus noin 7,5 milj. euroa. Vuonna 2014 takaisinmaksuriski arvioitiin uudelleen, ja varausta purettiin 1,2 milj. euroa 5,2 milj. euroon. Markkinatilanteesta johtuen on kuitenkin epätodennäköistä, että Cap - Man Real Estate I -rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Voitonjako-osuus tuoton takaisinmaksuriski arvioitiin jälleen uudelleen tilikauden 2016 lopussa rahaston päivitetyn näkymän pohjalta ja tähän liittyvää varausta kasvatettiin 2,3 milj. eurolla 5,2 milj. eurosta 7,5 milj. euroon. Tilikauden 2017 lopussa tehdyn uudelleenarvioinnin perusteella varausta kasvatettiin 0,1 milj. eurolla. Konserni arvioi, että nykyinen 7,6 milj. euron varaus, mukaan luettuna vähemmistön osuus, on riittävä kattamaan mahdollinen voitonjako-osuus tuottojen takaisinmaksu.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2018 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 98,0 milj. euroa (67,1 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 74,5 milj. euroa (33,3 milj. euroa).

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan alkuperäinen erääntymispäivä oli 15.10.2019 ja sen vuotuinen kuponkikorko 4,2%, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin huhtikuussa 2018. Samassa yhteydessä CapMan laski liikkeelle uuden 50 milj. euron senior-ehtoisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 16.4.2023. Lainalle maksetaan 4,125 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

CapManilla on lisäksi 10 milj. euron suuruinen vakuutusosakeyhtiö Garantia takaama ryh mäjoukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 18.6.2019. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

CapMan maksoi jäljellä olleen 8,5 milj. euron pankkilainan takaisin vuoden 2018 aikana. CapManilla on käyttämättä oleva 20 milj. euron pitkäaikainen rahoituslimiitti.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2018

1 000 EUR Erääntyy alle
3 kuukaudessa
Erääntyy 3–12
kuukaudessa
Erääntyy 1–3 vuodessa Erääntyy 3–5 vuodessa Erääntyy myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat 9 989 49 705
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat 1 247
Joukkovelkakirjalainojen korot 2 247 6 188 1 031
Rahoituslainojen korot
Rahastositoumukset 1 428 12 693 1 218 3 482 79 197
Sijoitussitoumukset Maneq-rahastoihin 3 797
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski 7 607

31.12.2017

1 000 EUR Erääntyy alle
3 kuukaudessa
Erääntyy 3–12
kuukaudessa
Erääntyy 1–3 vuodessa Erääntyy 3–5 vuodessa Erääntyy myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat 0 29 737
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 3 000 5 489
Ostovelat 635
Joukkovelkakirjalainojen korot 1 440 1 440
Rahoituslainojen korot 53 140 68
Rahastositoumukset 2 664 16 793 5 614 212 41 798
Sijoitussitoumukset Maneq-rahastoihin 3 903
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski 7 607

b) Korkoriski

Konsernin korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista. Korkoriski aiheutuisi vaihtuvakorkoi sesta pitkäaikaisesta rahoituslimiitistä, jota tilikauden aikana ei ole kuitenkaan käytetty.

Ryhmäjoukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 1,85 % ja se maksetaan vuosittain. Huhtikuussa 2018 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,125 % ja se maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Lainat korkolain mukaan

1 000 EUR 2018 2017
Vaihtuvakorkoiset 0 8 489
Kiinteäkorkoiset 59 694 39 726
Yhteensä 59 694 48 215

c) Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksistaan. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyihin rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoihin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska rahamarkkinasijoitukset ovat lyhytaikaisia ja lisäksi sekä rahamarkkina- että joukkovelkakirjalai nasijoitukset tehdään pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin, riskin katsotaan olevan vähäinen.

Tilikauden päättyessä 31.12.2018 konsernilla oli 8,9 miljoonaa euroa sijoitettuna joukkovel kakirjalainoihin. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 3,2 vuotta ja keskimääräinen maturi teetti 1,7 vuotta. Sijoituksista yksikään ei ollut erääntynyt.

Konsernin muut luottoriskit liittyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaami siin, lainasaamisiin ja muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia ja histo riallisesti niihin ei ole kohdistunut luottotappioita. Saamisten odotettavissa olevista luottotap pioista on lisätietoa liitetiedoissa 19 ja 21.

Konsernilla ei ole takaussopimuksia eikä siten näihin liittyvää luottoriskiä. Konsernin luottosi toumukset ovat vähäisiä ja siten niihin liittyvä luottoriski on myös arvioitu vähäiseksi.

CapMan siirsi kesäkuussa 2013 omistuksensa vuoden 2005-2011 Maneq-rahastoissa (oma pääoma ja lainasaamiset) perustamalleen luxemburgilaiselle yhtiölle ja myi osan tästä yhti östä 14 milj. eurolla. Yhtiön osuus Maneq-rahastoista on noin 4,5 milj. euroa arvostettuna käypään arvoon 31.12.2018. Konsernin omistukset Maneq-rahastoissa kirjataan taseeseen sijoituksina yhteisyrityksiin. Kaupan jälkeen yhtiöllä on lainasaaminen luxemburgilaiselta yhtiöltä, mutta se on riskiprofiililtaan kuten oman pääoman ehtoinen sijoitus.

d) Valuuttariski

Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikutta vat yhtiön tulokseen, koska suuri osa yhtiön hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräi sinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai heikentää ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutok set voivat kuitenkin puolestaan vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin.

Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttariskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.

Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 81% oli euroissa, 10% Ruotsin kruu nuissa, 8% Yhdysvaltain dollareissa ja 1% muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa.

Ulkomaanrahan määräisten sijoitusten käyvät arvot euroissa

1 000 EUR SEK USD Muut valuutat Yhteensä
2018 8 488 8 343 1 108 17 939
2017 11 762 8 626 672 21 060

e) Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pää oman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla.

CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet ja osingonjakopolitii kan. Konsernin taloudelliset tavoitteet liittyvät kannattavuuteen ja taseeseen. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa ja tavoite omavaraisuusasteelle on yli 60 prosenttia. CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajil leen.

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan alkuperäinen erääntymispäivä oli 15.10.2019 ja sen vuotuinen kuponkikorko 4,2%, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin huhtikuussa 2018. Samassa yhteydessä CapMan laski liikkeelle uuden 50 milj. euron senior-ehtoisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 16.4.2023. Lainalle maksetaan 4,125 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

CapManilla on lisäksi 10 milj. euron suuruinen vakuutusosakeyhtiö Garantia takaama ryh mäjoukkovelkakirjalaina, joka erääntyy 18.6.2019. Lainalle maksetaan 1,85 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan vuosittain.

CapManin tällä hetkellä käyttämättä olevaan pitkäaikaiseen 20 milj. euron rahoituslimiitiin sekä huhtikuussa 2018 liikeeseen laskettuun 50 milj. euron joukkovelkakirjalainaan liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisas teeseen.

1 000 EUR 2018 2017
Korolliset rahoitusvelat 59 694 48 215
Rahavarat -54 544 -23 291
Nettovelat 5 150 24 924
Oma pääoma 120 971 126 694
Nettovelkaantumisaste 4,3 % 19,7 %
Oman pääoman tuotto 6,5 % 11,5 %
Omavaraisuusaste 58,7 % 60,0 %

f) Sijoitusten hintariski

Rahasto- ja kasvusijoitukset

Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "Inter national Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmäärityspe riaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahasto- ja kasvusijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiös sä käytetystä velkavivusta.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Konserni altistuu toiminnassaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen hintojen vaihtelusta aiheutuvalle markkinariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti tulokseen. Yksi konsernin sijoitustoi minnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Ajoittain merkittävä osa sijoituksista voi daan kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi CapManin tulosta. CapMan pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja futuureilla. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.

g) Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2018

1 000 EUR Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3
Rahastosijoitukset 80 582 0 0 80 582
Kasvusijoitukset 0 0 0 0
Yhteysyritykset 4 470 0 0 4 471
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 2 548 0 166 2 382
Lyhytaikaiset rahoitusvarat 39 006 28 960 10 046 0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

  • Taso 1 Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
  • Taso 2 Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Tasolle 2 määritellyt käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät koostuvat sijoituk sista, joiden noteerattu hinta on saatavissa markkinoilla, jotka eivät ole toimivat. CapMan on arvostanut tason 2 sijoitukset käyttämällä viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä.
  • Taso 3 Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2017

1 000 EUR Käypä arvo Taso 1 Taso 2 Taso 3
Rahastosijoitukset 58 264 0 19 58 245
Kasvusijoitukset 28 840 0 0 28 840
Yhteysyritykset 4 458 0 0 4 917
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 142 0 124 18
Lyhytaikaiset rahoitusvarat 77 144 66 121 11 023 0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

  • Taso 1 Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.
  • Taso 2 Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). Tasolle 2 määritellyt käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät koostuvat sijoituk sista, joiden noteerattu hinta on saatavissa markkinoilla, jotka eivät ole toimivat. CapMan on arvostanut tason 2 sijoitukset käyttämällä viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä.
  • Taso 3 Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset 2018

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset 2017

1 000 EUR Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahastosijoitukset
Kauden alussa 19 58 245 58 264
Lisäykset 31 868 31 868
Vähennykset 0 0
Palautukset -19 -17 417 -17 436
Käyvän arvon muutos 8 073 8 073
Siirrot -187 -187
Kauden lopussa 0 80 582 80 582
Kasvusijoitukset
Kauden alussa 28 840 28 840
Vähennykset -26 626 -26 626
Siirrot -2 214 -2 214
Kauden lopussa 0 0
Muut sijoitukset
Kauden alussa 124 18 142
Lisäykset 42 42
Vähennykset 0 0
Siirrot 2 213 2 213
Käyvän arvon muutos 151 151
Kauden lopussa 166 2 382 2 548
Yhteisyritykset
Kauden alussa 4 917 4 917
Lisäykset 106 106
Vähennykset -832 -832
Palautukset 0 0
Käyvän arvon muutos 280 280
Kauden lopussa 4 471 4 471

Tason 3 yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. -yhtiöön. Päättyneen kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

1 000 EUR Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahastosijoitukset
Kauden alussa 41 51 353 51 394
Yrityshankinnat 0 0
Lisäykset 10 543 10 543
Vähennykset -35 -35
Palautukset -22 -7 135 -7 157
Käyvän arvon muutos 3 422 3 422
Siirrot 97 97
Kauden lopussa 19 58 245 58 264
Kasvusijoitukset
Kauden alussa 37 856 37 856
Lisäykset 1 856 1 856
Vähennykset -20 920 -20 920
Yrityshankinnat 0 0
Käyvän arvon muutos 9 959 9 959
Siirrot 89 89
Kauden lopussa 28 840 28 840
Muut sijoitukset
Kauden alussa 124 55 179
Lisäykset 0 0
Vähennykset -5 -5
Yrityshankinnat 0 0
Käyvän arvon muutos -32 -32
Kauden lopussa 124 18 142
Yhteisyritykset
Kauden alussa 5 376 5 376
Lisäykset 172 172
Vähennykset -63 -63
Palautukset -210 -210
Käyvän arvon muutos -358 -358
Kauden lopussa 4 917 4 917

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market -rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3.

Tason 3 yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. -yhtiöön. Päättyneen kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2018

Sijoitusalue Käypä arvo
milj.
euroa 31.12.2018
Arvostusmalli Ei-havaittavissa olevat
syöttötiedot
Käytetyt syöttötiedot
(painotettu keskiarvo)
Muutos arvostukseen,
mikäli syöttötieto
muuttuu +/- 10%
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2018 10.8x -/+ 0.9 MEUR
Kasvusijoitukset 13,7 Verrokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verrokkiryhmän kertoimiin
26 % -/+ 0.3 MEUR
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2018 8.5x - 2.5 MEUR / + 2.3 MEUR
Buyout 13,5 Verrokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verrokkiryhmän kertoimiin
20 % +/- 0.6 MEUR
Real Estate 27,1 Ulkopuolisen arvioitsijan
tekemä arvostus
Ulkopuoliset pääomarahastosijoitukset 14,3 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön raportit
4,5 Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2018 7.9x - 0.4 MEUR / + 0.3 MEUR
Yhteisyritykset Verrokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verrokkiryhmän kertoimiin
20 % -/+ 0.1 MEUR
Infrastructure 5,5 Hankintahinta
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2018 10.3x -/+ 0.3 MEUR
Russia 3,9 Verrokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verrokkiryhmän kertoimiin
33 % -/+ 0.1 MEUR
Credit 2,3 Diskontatut kassavirrat Diskonttokorko;
markkinakorko ja
riskipreemio
10 % - 0.1 MEUR /
diskonttokoron muutokseen
perustuvaa arvonnousua ei
kirjata
Rahastojen rahastot 0,3 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön raportit
Verrokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2018 7.8x -/+ 0.1 MEUR
Muut sijoitusalueet 2,4 Verrokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verrokkiryhmän kertoimiin
10 % -/+ 0.0 MEUR

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2017

Sijoitusalue Käypä arvo
milj.
euroa 31.12.2017
Arvostusmalli Ei-havaittavissa olevat
syöttötiedot
Käytetyt syöttötiedot
(painotettu keskiarvo)
Muutos arvostukseen,
mikäli syöttötieto
muuttuu +/- 10%
Verokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/Sales 2017 1.1x
EV/EBITDA 2017 10.9x
+/- 2.1 MEUR
Kasvusijoitukset 28,8 Verokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verokkiryhmän kertoimiin
26 % -/+ 0.8 MEUR
Verokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2017 9.4x + 3.7 / - 3.8 MEUR
Buyout 22,0 Verokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verokkiryhmän kertoimiin
26 % +/- 1.4 MEUR
Real Estate 17,9 Ulkopuolisen arvioitsijan
tekemä arvostus
Ulkopuoliset pääoma
rahastosijoitukset
8,8 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön raportit
Verokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2017 9.5x +/- 0.6 MEUR
Yhteisyritykset 4,9 Verokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verokkiryhmän kertoimiin
29 % -/+ 0.3 MEUR
Verokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2017 11.5x +/- 0.4 MEUR
Russia 4,5 Verokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verokkiryhmän kertoimiin
30 % +/- 0.1 MEUR
Credit 1,7 Diskontatut kassavirrat Diskonttokorko; markkina
korko ja riskipreemio
10 % - 0.1 MEUR / diskonttoko -
ron muutokseen perustuvaa
arvonnousua ei kirjata
Rahastojen rahastot 0,5 Pääomarahaston
hallinnointiyhtiön raportit
Verokkiryhmän
arvostuskertoimet
EV/EBITDA 2017 8.9x +/- 0.1 MEUR
Muut sijoitusalueet 2,4 Verokkiryhmä Negatiivinen oikaisu
verokkiryhmän kertoimiin
15 % -/+ 0.0 MEUR

CapMan on tehnyt joitain sijoituksia myös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus CapManin taseessa perustuu hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee erillistä herkkyysanalyysia.

Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.

Arvonmääritykset on tehty euromääräisinä. Mikäli kohdeyhtiön raportointivaluutta on muu kuin euro, arvonmäärityksessä käytetyt tuloslaskelmaerät on käännetty vastaavan vuoden keskimääräisillä valuuttakursseilla ja tase-erät raportointihetken valuuttakursseilla. Valuutta kurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konser nin tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta raportointikaudella.

Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvonmääritys periaatteisiin, jotka ovat toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvos tamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivä nä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Suoria kohdeyhtiösijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" ("IPEVG"). Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne.

Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennus tettu operatiivinen tulos sekä taloudellinen tilanne. Kullekin sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat hankintahintaan perustuva arvostus erityisesti uusien sijoitus kohteiden osalta sekä tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kunkin kohdeyhtiön arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoon nähden. Tuottokertoimiin perustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia ("negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin"). Mene telmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavi en tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance Monitoring tiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu kon sernin talousjohtajasta, Performance Monitoring tiimin vetäjästä ja joko riskienhallintapäälli köstä tai sijoitustiimin vetäjästä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitellään arvonmää rityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikäteen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoi den tekemien arvonmääritysten perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation Standards). Kohteiden arvonmääri tyksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta me netelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavir tojen menetelmä, joka perustuu merkittävässä määrin ei-havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:

Tulevat vuokratuotot Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon ottaen
huomioon olemassa olevat vuokrasopimukset ja niiden ehdot,
mahdolliset muut sopimukset sekä muun käytettävissä olevan
informaation, kuten vastaavien kiinteistöjen markkinavuokra -
tason;
Diskonttokorot Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen
liittyvästä epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen
jälkeiselle ajalle, perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin
markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustan - Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän
nukset aikana tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen
huomioon arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista, käyt -
töasteista sekä markkinavuokrista.

Yhteisyrityksien arvo muodostuu lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxem bourg-yhtiöön, joka on epäsuorasti sijoittanut CapManin hallinnoimien rahastojen kohdeyhti öihin. Kohdeyhtiösijoitukset ovat arvostettu samalla periaatteella kuin suoria kohdeyhtiösijoi tuksia tekevissä rahastoissa. Sijoitus on tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuvat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus on arvostettu yhtenä kokonaisuutena, perustuen alla olevien kohdeyhtiöiden arvostuksiin.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR
Liitetieto
1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Liikevaihto
1
44 843 794,44 10 593 566,00
Materiaalit ja palvelut
2
-37 283 042,68 0,00
Liiketoiminnan muut tuotot
3
0,00 12 222,65
Henkilöstökulut
4
-5 049 602,55 -6 444 178,40
Poistot
5
-45 416,20 -35 271,17
Liiketoiminnan muut kulut
6
-3 605 168,36 -4 805 627,44
Liiketappio -1 139 435,35 -679 288,36
Rahoitustuotot ja -kulut
7
-15 757 994,31 -11 389 136,86
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -16 897 429,66 -12 068 425,22
Tilinpäätössiirrot
8
14 150 000,00 14 217 000,00
Tuloverot -3 873 735,23 -699 636,63
Tilikauden tappio -6 621 164,89 1 448 938,15

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9 168 319,73 203 650,27
Aineelliset hyödykkeet 10 189 073,47 151 289,13
Sijoitukset 11
Osuudet saman konsernin yrityk -
sissä
90 793 613,53 198 884 614,74
Osuudet osakkuusyrityksissä 1 108 700,60 1 108 700,60
Muut sijoitukset 10 681 614,14 6 669 772,75
Sijoitukset yhteensä 102 583 928,27 206 663 088,09
Pysyvät vastaavat yhteensä 102 941 321,47 207 018 027,49
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 12 37 855 455,86
Pitkäaikaiset saamiset 13 6 410 006,11 7 298 885,22
Lyhytaikaiset saamiset 14 28 187 943,50 23 289 315,86
Rahat ja pankkisaamiset 41 512 108,84 9 823 794,75
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 113 965 514,31 40 411 995,83
Vastaavaa yhteensä 216 906 835,88 247 430 023,32
EUR Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
VASTATTAVAA
Oma pääoma 15
Osakepääoma 771 586,98 771 586,98
Ylikurssirahasto 38 968 186,24 38 968 186,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto
80 766 422,88 79 626 999,28
Edellisten tilikausien voitto 16 167 271,44 30 797 652,15
Tilikauden voitto -6 621 164,89 1 448 938,15
Oma pääoma yhteensä 130 052 302,65 151 613 362,80
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 16 51 239 839,69 46 833 734,97
Lyhytaikainen vieras pääoma 17 35 614 693,44 48 982 925,55
Vieras pääoma yhteensä 86 854 533,23 95 816 660,52
Vastattavaa yhteensä 216 906 835,88 247 430 023,32

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

EUR 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -16 897 430 -12 068 425
Rahoitustuotot ja -kulut 15 757 994 11 389 137
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 45 416 35 271
Sulautumiserotuksen poisto 10 917 044
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 587 706 -1 063 472
Vaihto-omaisuuden muutos 20 908 927
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos -1 575 680 -882 494
Maksetut korot -2 376 901 -3 857 498
Saadut korot 47 917 356 233
Saadut osingot 100 000 5 008 125
Maksetut välittömät verot -1 287 603
Liiketoiminnan nettorahavirta 26 227 391 -1 083 123
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöhankinnat, Norvestia Oyj -8 267 062
Tytäryhtiön rahavarat sulautumishetkellä 9 976 738
Sijoitukset tytäryhtiöihin -23 875 933 -2 759 647
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä 12 650 000
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkei -
siin
-42 601 -227 234
Investoinnit muihin hyödykkeisiin, netto -4 911 409 -4 824 234
Myönnetyt lainat -4 631 780 -1 374 193
Lainasaamisten takaisinmaksut 1 972 247 3 859 616
Investointien nettorahavirta -17 129 800 -5 325 692
EUR 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti 1 139 424 420 934
Lyhytaikaisten lainojen nostot 26 200 000 30 750 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -4 800 000 -300 000
Rahoituslainojen nostot 49 748 000 9 000 000
Rahalaitoslainojen takaisinmaksut -38 542 747 -42 000 000
Maksetut osingot -16 077 266 -13 045 081
Konsernitilivelkojen muutos 2 074 312 -3 994 250
Saatu konserniavustus 2 849 000 2 950 000
Rahoituksen nettorahavirta 22 590 723 -16 218 397
Rahavarojen muutos 31 688 314 -22 627 212
Rahavarat tilikauden alussa 9 823 795 32 451 007
Rahavarat tilikauden lopussa 41 512 109 9 823 795

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2018 on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018, mikä vaikuttaa taseen vertailukelpoisuuteen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpää töspäivän kurssiin.

Sijoitukset

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista vaikutusaikaa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kum pi näistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatteen mukaisesti. Listatut osakkeet, muut arvopaperit, rahastot ja joukkovelkakirjalainat arvostetaan joko hankintahin taan tai sitä alempaan käypään arvoon. Listaamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.

Saamiset

Saamiset koostuvat saamisista konserni- ja osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaa misista ja muista saamisista. Saamiset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään toden näköiseen arvoon. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Pitkäaikainen vieras pääoma

CapMan-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallinta periaatteet on esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 32. Rahoitus riskien hallinta.

Yli vuoden kuluttua erääntyvät joukkovelkakirjalainat esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon.

Vuokrat

Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Vuokrasopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutu mista on pidettävä ilmeisenä.

Eläkkeet

Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuo lisen vakuutusyhtiön kautta.

Liikevaihto

Liikevaihto sisältää konsernin tytäryhtiöille suoritettua palvelumyyntiä sekä vaihto-omai suuteen luettavista arvopapereista saadut myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot. Palveluista kertyvät myyntituotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot tuloslaskelmassa muodostuvat mahdollisista saaduista ja annetuista konserniavustuksista ja mahdollisesta poistoeron muutoksesta ja taseessa mahdollisesta kertyneestä poistoerosta.

1. Liikevaihto

EUR 2018 2017
Palveluiden myynti
Kotimaa 5 925 605 4 967 632
Ulkomaat 2 482 026 5 625 934
Liikevaihto vaihto-omaisuusarvopapereista 36 436 163 0
Yhteensä 44 843 794 10 593 566

2. Materiaalit ja palvelut

EUR 2018 2017
Ostot tilikaudella -5 444 149 0
Varaston muutos -20 921 849 0
Sulautumiserotuksen poisto* -10 917 044 0
Yhteensä -37 283 043 0

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sisältää vastaanotettujen vaihto-omaisuusarvopapereiden kirjanpitoarvoon kohdistetun sulautumiserotuksen poiston.

4. Henkilöstökulut

EUR 2018 2017
Palkat ja palkkiot 4 276 459 5 654 460
Eläkekulut 939 303 993 340
Muut henkilösivukulut -166 160 -203 622
Yhteensä 5 049 603 6 444 178
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Heikki Westerlund (1.1.2017–3.5.2017) 0 560 143
Joakim Frimodig (4.5.2017–) 376 392 335 798
Hallituksen jäsenten palkkiot 267 100 154 520
Henkilökunta keskimäärin tilikaudella 35 34

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

3. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR 2018 2017
Muut 0 12 223
Yhteensä 0 12 223

5. Poistot

EUR 2018 2017
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot 37 891 33 019
Koneet ja kalusto 7 525 2 253
Yhteensä 45 416 35 271

7. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR 2018 2017
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 100 000 4 798 600
Osakkuusyrityksiltä 0 209 525
Osinkotuotot yhteensä 1 100 000 5 008 125
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 229 891 181 432
Muilta 451 486 239 400
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 681 377 420 832
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset -862 411 -12 631 095
Sulautumiserotuksen poisto* -13 197 954
Saman konsernin yrityksille -557 620 -284 800
Muille -2 921 386 -3 902 199
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -17 539 372 -16 818 094
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -15 757 994 -11 389 137

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sisältää vastaanotettujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvoon kohdistetun sulautumiserotuksen poiston.

6. Liiketoiminnan muut kulut

EUR 2018 2017
Muut henkilöstökulut 334 054 290 398
Toimisto-, puhelin- ja tietoliikennekulut 652 455 625 483
Matka- ja edustuskulut 290 288 302 051
Ulkopuoliset palvelut 2 203 529 3 441 537
Muut liiketoiminnan kulut 124 843 146 159
Yhteensä 3 605 168 4 805 627
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus 93 305 63 478
Veroneuvonta 0 11 256
Muut palvelut 20 428 85 375
Yhteensä 113 733 160 109

8. Tilinpäätössiirrot

EUR 2018 2017
Saadut konserniavustukset 14 150 000 14 217 000

9. Aineettomat hyödykkeet

EUR 2018 2017
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 828 188 828 188
Hankintameno 31.12. 828 188 828 188
Kertyneet poistot 1.1. -828 188 -828 188
Tilikauden poisto 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -828 188 -828 188
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 2 578 449 2 360 280
Sulautumisessa siirtyneet* 44 243 0
Lisäykset 0 218 169
Hankintameno 31.12. 2 622 692 2 578 449
Kertyneet poistot 1.1. -2 374 799 -2 341 781
Sulautumisessa siirtyneet* -41 682 0
Tilikauden poisto -37 891 -33 019
Kertyneet poistot 31.12. -2 454 373 -2 374 799
Kirjanpitoarvo 31.12. 168 320 203 650
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 168 320 203 650

10. Aineelliset hyödykkeet

EUR 2018 2017
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 935 958 902 094
Sulautumisessa siirtyneet* 76 976 0
Lisäykset 42 601 33 864
Hankintameno 31.12. 1 055 535 935 958
Kertyneet poistot 1.1. -904 347 -902 094
Sulautumisessa siirtyneet* -74 267 0
Tilikauden poisto -7 525 -2 253
Kertyneet poistot 31.12. -986 139 -904 347
Kirjanpitoarvo 31.12. 69 396 31 612
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 119 677 119 677
Kirjanpitoarvo 31.12. 119 677 119 677
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 189 073 151 289

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018

11. Sijoitukset

EUR 2018 2017
Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä
Hankintameno 1.1. 198 884 614 208 724 967
Sulautumisessa siirtyneet* 2 223 988 0
Lisäykset 24 543 665 2 759 647
Sulautumiserotus* 2 058 524 0
Vähennykset* -137 917 178 -12 600 000
Hankintameno 31.12. 89 793 613 198 884 614
Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1. 1 108 701 1 171 604
Lisäykset 0 0
Vähennykset 0 -62 903
Hankintameno 31.12. 1 108 701 1 108 701
Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1. 6 669 773 1 813 730
Lisäykset 5 000 187 5 006 568
Vähennykset -988 346 -150 525
Hankintameno 31.12. 10 681 614 6 669 773
Sijoitukset yhteensä 101 583 928 206 663 088

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sulautumiserotusta on osittain kohdistettu vastaanotettujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvoon.

Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

12. Vaihto-omaisuus

EUR 2018 2017
Pörssiosakkeet 18 405 864
Optiot 44 080
Joukkovelkakirjalainat 8 631 500
Rahastot 5 980 329
Sulautumiserotus* 4 793 683
Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo yhteensä 37 855 456
Vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden mark -
kina-arvo
38 706 094
Erotus 850 638

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sulautumiserotusta on osittain kohdistettu vastaanotettujen vaihto-omaisuusarvopapereiden kirjanpitoarvoon.

13. Pitkäaikaiset saamiset

EUR 2018 2017
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Pääomalainat 1 000 000 0
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 3 596 767 4 226 540
Muut lainasaamiset 2 456 651 3 072 345
Myyntisaamiset 356 588 0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 7 410 006 7 298 885

14. Lyhytaikaiset saamiset

EUR 2018 2017
Myyntisaamiset 997 564 1 137 291
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 43 675 20 785
Osinkosaamiset 1 000 000 0
Lainasaamiset 9 557 537 6 065 000
Muut saamiset 14 916 565 14 857 544
Yhteensä 25 517 777 20 943 328
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Siirtosaamiset 14 040 71 544
Yhteensä 14 040 71 544
Lainasaamiset 52 451 7 451
Muut saamiset 599 489 806 558
Siirtosaamiset 1 006 622 323 143
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 28 187 944 23 289 316

15. Oma pääoma

EUR 2018 2017
Osakepääoma 1.1. 771 587 771 587
Osakepääoma 31.12. 771 587 771 587
Ylikurssirahasto 1.1. 38 968 186 38 968 186
Ylikurssirahasto 31.12. 38 968 186 38 968 186
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 79 627 000 79 206 066
Optioiden käyttö 1 139 423 420 934
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 80 766 423 79 627 000
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 32 246 590 43 844 417
Osingonjako -16 079 319 -13 046 765
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 16 167 271 30 797 652
Tilikauden voitto -6 621 165 1 448 938
Oma pääoma yhteensä 130 052 303 151 613 363

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta

EUR 2018 2017
Voitto edellisiltä tilikausilta 16 167 271 30 797 652
Tilikauden voitto -6 621 165 1 448 938
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 80 766 423 79 627 000
Yhteensä 90 312 530 111 873 590

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

KPL 2018 2017
B-sarja (1 ääni/osake) 147 142 163 145 625 985

16. Pitkäaikainen vieras pääoma

EUR 2018 2017
Joukkovelkakirjalainat 49 748 000 29 737 500
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina 0 9 989 100
Lainat rahoituslaitoksilta 0 5 488 500
Muut pitkäaikaiset velat 1 491 840 1 618 635
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 51 239 840 46 833 735

17. Lyhytaikainen vieras pääoma

2018 2017
537 820 335 046
4 384 866 2 310 554
70 941 0
13 582 000 30 450 000
421 078 284 800
78 846 173 204
18 537 731 33 218 558
9 989 100 0
0 3 000 000
305 611 8 489 634
6 244 432 3 939 687
35 614 694 48 982 926

18. Vastuusitoumukset

Muut vuokrasopimukset

EUR 2018 2017
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Yhden vuoden kuluessa 47 449 57 282
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua 28 562 71 515
Yhteensä 76 011 128 797
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa 871 245 461 322
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua 2 183 947 1 845 288
Yli viiden vuoden kuluttua 40 445 501 767
Yhteensä 3 095 637 2 808 377

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

EUR 2018 2017
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset 30 000 000
Pantatut arvopaperit 2 486 892
Pantatut rahavarat 5 499 129
Sijoitussitoumukset Maneq -rahastoihin 3 797 056 3 903 056
Muut vastuusitoumukset 32 119 965
Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
Oman pääoman ehtoiset rahastot 168 967 724 777
Rahastojen rahastot 276 221 279 875
Yhteensä 445 188 1 004 652

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Ulla Nykky, KHT

Helsinki, 30.1.2019 Andreas Tallberg Hallituksen puheenjohtaja Catarina Fagerholm Ari Tolppanen Mammu Kaario Eero Heliövaara Joakim Frimodig Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsinki, 30.1.2019 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Toimitusjohtaja

103 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y-tunnus 0922445-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslas kelman, laskelman oman pääoman muu toksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoitus laskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyt tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardi en (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou dellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää teiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus valiokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas tustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastusta van mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nouda tettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkas tusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuu temme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorit tamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mu kaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konser nitilinpäätöksen liitetiedossa kohdassa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankki neet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas tusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme

sekä laatiessamme siitä annettavaa lausun toa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpää töksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnitte lemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennai seen virheellisyyteen. Suorittamamme tilin tarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastukses samme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta joh don tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Tuloutus ja voitonjako-osuustuottojen Tilintarkastustoimenpiteisiimme kuului Epälikvidien sijoitusten arvostus Tilintarkastustoimenpiteisiimme kuului epä -
takaisinmaksuriskiin liittyvä velka muun muassa konsernin tuloutusperiaattei - likvidien sijoitusten käyvän arvon määrittä -
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperi den arviointi sovellettaviin tilinpäätösstan - Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperi miseen liittyvien kontrollien tunnistaminen ja
aatteisiin sekä liitetietoihin 3 ja 26. dardeihin nähden. Tunnistimme ja testasim -
me myös tuloutuksiin liittyviä kontrolleja.
aatteisiin ja liitetietoihin 18 ja 32. testaaminen.
CapManin liikevaihto konsernitilinpäätök - Konsernin sijoitusten arvo 31.12.2018 oli Suoritimme lisäksi tarkastustoimenpitei -
sessä oli 36,0 miljoonaa euroa ja se koostui Arvioimme myynnin jaksotusta analyytti - 87,6 miljoonaa euroa. Sijoitussalkkuun tä alueisiin, joihin sisältyi korkea riski tai
hallinnointipalkkioista, palvelujen myynnistä, siä menetelmiä hyväksikäyttäen. Lisäksi sisältyy pääasiassa sijoituksia konsernin merkittäviä arvioita. Tarkastukseen osallistui
voitonjako-osuustuotoista sekä osinko- ja tarkastimme tapahtumatason testauksilla, hallinnoimiin rahastoihin. Rahastojen käyvän sisäinen arvostusasiantuntijamme.
korkotuotoista. Tietyissä tilanteissa jou - että tuotot on kirjattu oikealle kaudelle ja arvon määritys perustuu IPEV (International
dutaan palauttamaan voitonjako-osuus - että ne vastaavat sopimuksia. Analysoimme Private Equity and Venture Capital valuation Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät:
tuottoja rahastosopimusten mukaisesti myös voitonjako-osuustuottojen takaisinmak - guidelines) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS
Käsityksen muodostamisen pääoma- ja
(Ns. claw-back). Voitonjako-osuustuottojen suriskin laskennassa käytettyjen oletusten ja säännöksiin, jotka pohjautuvat ennustettui - kiinteistösijoituksista
takaisinmaksuriskiin liittyvän velan määrä arvioiden perusteita. hin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoi -
Viimeaikaisten transaktioiden ja sijoitusten
31.12.2018 oli 7,6 miljoonaa euroa. miin. Käyvän arvon määritys sisältää johdon hintojen läpikäynnin
Lisäksi arvioimme konsernin tuottoihin liitty - subjektiivista harkintaa erityisesti silloin, kun
Arvostuksissa käytettyjen oletusten arvioin -
Tuloutuksen ajoitukseen voi liittyä arvionva - vien liitetietojen asianmukaisuuden. arvo perustuu arvostusmalleihin. Rahasto - nin ja sen varmistamisen, että arvostukset
raisuutta, koska myynti voidaan tulouttaa jen arvonmääritys sisältää monia arvioita heijastavat asianmukaisesti sijoituksiin
joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana hinnoitteluperusteisiin liittyen. Erilaisten ar - liittyvää riskiä
riippuen olosuhteista ja tarjotuista palve - vostusmenetelmien ja oletusten käyttö voisi
Käytettyjen oletusten vertaamisen olemas -
luista. Myynnin tulouttamisen ja voitonja - johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta. sa oleviin toimintaohjeisiin ja sen totea -
ko-osuustuottojen takaisinmaksuriskiin liitty - misen, että toimintaohjeita on noudatettu
vän velan arviointiin liittyy johdon oletuksia Epälikvidien sijoitusten arvostus on EU-ase asianmukaisesti
ja arvioita. tuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa
CapManin tai ulkopuolisten tahojen laati -
tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyy mien arvostuslaskelmien läpikäynnin
Tuloutus ja voitonjako-osuustuottojen takai den riski.
Sen varmistamisen, että IPEV arvonmääri -
sinmaksuriskiin liittyvä velka on EU-asetuksen tysohjeita ja IFRS:n mukaisia arvostusme -
537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitet netelmiä on noudatettu asianmukaisesti.
tu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Lisäksi arvioimme konsernin arvostuksiin
liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin päätöksen laatimisesta siten, että konser nitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälis ten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännös ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaati mukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilin päätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuu teen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai kon serni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä koko naisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina ha vaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheel lisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan ta loudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme am matillisen skeptisyyden koko tilintarkastuk sen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytök sestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnit telemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tar peellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen vir heellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoi mintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tie tojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

  • muodostamme käsityksen tilintarkas tuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittele maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme an tamaan lausunnon emoyhtiön tai konser nin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • teemme johtopäätöksen siitä, onko halli tuksen ja toimitusjohtajan ollut asianmu kaista laatia tilinpäätös perustuen oletuk seen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liitty vää olennaista epävarmuutta, joka voi an -

taa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennais ta epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkas tuskertomuksen antamispäivään mennes sä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpää töksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • hankimme tarpeellisen määrän tarkoituk seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimin toja koskevasta taloudellisesta informaa tiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitel lusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä mer kittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan mer kittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vah vistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkit tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilin tarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastus kertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuu della odottaa olevan suuremmat kuin tällai sesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Tämä on ensimmäinen vuotemme CapMan Oyj:n tilintarkastajina. Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastaja na 14.3.2018 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintar kastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamis päivää, ja odotamme saavamme vuosiker tomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksi löity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastus ta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuk sen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimin takertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastusker tomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdis tamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on rapor toitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 30.1.2019

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Ulla Nykky KHT

Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista

TASEKIRJA SIDOTTU
Päivä- ja pääkirja sähköisessä muodossa
Ostoreskontra sähköisessä muodossa
Myyntireskontra sähköisessä muodossa
Pankkitositteet tositelaji 1–3 sähköisessä muodossa ja paperitositteena
Myyntilaskut tositelaji 4 sähköisessä muodossa
Ostolaskut tositelaji 6 sähköisessä muodossa
Muistiotositteet tositelaji 9 sähköisessä muodossa ja paperitositteena

Sähköisessä muodossa kirjanpitoaineisto on tallennettuna yhtiön palvelimella ja nauhalla. Kirjanpitoaineisto säilytetään yhtiön toimitiloissa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

CapMan on yksi harvoja listattuja pääoma rahastojen hallinnointiyhtiöitä Euroopassa. Yhtiön osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. CapManilla oli vuoden 2018 lopussa 18 278 osakkeenomistajaa.

Osakesarjat ja osakepääoma

CapManin osakkeet on noteerattu Helsingin pörssin (Nasdaq Helsinkin) päälistalla. Kai killa osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus sekä yhtäläinen oikeus osinkoon. CapManilla oli 147 142 163 osaketta 31.12.2018. Osakkeet on merkitty arvo-osuusjärjestelmään, eikä niillä ole nimellisarvoa. CapMan Oyj:n osake pääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2018.

Hallintarekisteröidyt osakkeet

CapMan Oyj:n ulkomaiset osakkeenomistajat voivat rekisteröidä omistuksensa hallintare kisteröidylle arvo-osuustilille, jolloin yhtiön omistajaluettelolle merkitään omistajan sijas ta hallintarekisteröinninhoitaja. Vuoden 2018 lopussa ulkomaalaisten ja hallintarekisteröi tyjen omistajien osuus CapManin osakkeista oli yhteensä 6 prosenttia. Omistusta kuvaavat sektori- ja omistusmääräjakaumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Osinkopolitiikka ja osinko vuodelta 2018

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallituksen osinkoesitys vuoden 2019 varsinaiselle yhtiökokoukselle on 0,12 euroa osakkeelta.

Sijoittajakontaktit

CapManin sijoittajasuhteista vastaavat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäpäällikkö. Yhtiö noudattaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkista mista kahden viikon hiljaista jaksoa, jolloin se ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa tai tulevaisuuden näkymiä eikä tapaa sijoittajia, analyytikoita tai talousmedian edustajia.

Lue lisää

www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/

  • Johto ja muu henkilöstö
  • Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomainen omistus
  • Kotimaiset instituutiot ja kotitaloudet

Markkina-arvon kehitys, M€

Osakekurssin ja indeksin kehitys 2018

Kurssikehitys

2018 2017
Osakkeen hinta €
Ylin 1,81 1,80
Alin 1,39 1,24
Kaupankäyntimäärällä
painotettu keskikurssi
1,60 1,58
Päätöskurssi 31.12. 1,47 1,77
Vaihto
Milj. kappaletta 29,4 49,7
Milj. euroa 46,9 78,1

Perustiedot osakkeista ja optioista

CapMan osake
Markkina Nasdaq Helsinki
Valuutta
Listautumispäivämäärä 02.04.2001
ISIN FI0009009377
Tunnus CAPMAN
Reuters-tunnus CAPMAN.HE
Bloomberg-tunnus CAPMAN
Lista Keskisuuret
Toimiala Rahoitus
Osakkeiden lukumäärä 147 343 966
Äänimäärä/osake 1/osake
CapMan 2013 B-optio
Optioiden lukumäärä 1
410 000
Osakkeiden merkintähinta 0,83 EUR
Merkintäaika 1.5.2017 –
30.4.2019
CapMan 2013 C-optio
Optioiden lukumäärä 1
410 000
Osakkeiden merkintähinta 0,85 EUR
Merkintäaika 1.5.2018 –
30.4.2020
CapMan 2016 A-optio
Optioiden lukumäärä 1
410 000
Osakkeiden merkintähinta 0,84 EUR

Merkintäaika 1.5.2019 –

CapMan 2016 B-optio

Optioiden
lukumäärä
1
410 000
Osakkeiden
merkintä -
hinta
Osakkeen vaihdol -
la painotettu keski -
kurssi NASDAQ OMX
Helsinki
Oy:ssä 1.4.–
31.5.2017 lisättynä 10
prosentilla ja vähennettynä
jaetulla osingolla.
Merkintäaika 1.5.2020 –
30.4.2022
CapMan 2016 C optio
Optioiden
lukumäärä
1
410 000
Osakkeiden
merkintä -
hinta
Osakkeen vaihdol -
la painotettu keski -
kurssi NASDAQ OMX
Helsinki
Oy:ssä 1.4.–
31.5.2018 lisättynä 10
prosentilla ja vähennettynä
jaetulla osingolla.
Merkintäaika 1.5.2021 –
30.4.2023

Optio-ohjelmat 2013 B, 2013 C, 2016 A, 2016 B, 2016 C oikeuttavat jokainen merkitsemään 1 410 000 osaketta.

30.4.2021

Tietoja osakkeenomistajille

Vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous

CapMan Oyj:n vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous pide tään keskiviikkona 13.3.2019 kello 10.00. Paikkana on Glo Hotel Art osoitteessa Lönnrotinkatu 29, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 1.3.2019 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokouk seen, tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 8.3.2019 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Ilmoittautua voi joko Euroclearin elektronisen ilmoit tautumispalvelun kautta osoitteessa www.capman.com/fi/ osakkeenomistajat/yhtiokokoukset/, sähköpostitse osoit teeseen [email protected] tai kirjallisesti yhtiön osoittee seen (CapMan Oyj/AGM, Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki) toimitetulla kirjallisella ilmoituksella. Ilmoittautumisen on oltava perillä määräaikaan mennessä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun postiosoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksetaan osinkoa 0,12 euroa/osake.

CapMan Oyj:n taloudelliset katsaukset vuonna 2019

CapMan-konserni julkaisee vuonna 2019 puolivuosikatsauk sen sekä kaksi osavuosikatsausta seuraavasti:

  • Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2019 25.4.2019
  • Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2019 8.8.2019
  • Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2019 31.10.2019

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosikatsaukset sekä CapManin pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla www.capman.com/fi. CapManin internetsi vuilla on myös muuta sijoittajamateriaalia. Sivuilla voi lisäksi liittyä tiedotteiden sähköpostilistalle.

CapMan Oyj:tä seuraavat analyytikot

Evli Jerker Salokivi, puh. 045 133 2229 Inderes Sauli Vilén, puh. 044 025 8908 Nordea Harri Paakkola, puh. 09 5300 8206

WWW.CAPMAN.COM

HELSINKI

Ludviginkatu 6, 4 fl. 00130 Helsinki Finland +358 207 207 500

STOCKHOLM

Stureplan 13, 3rd fl 111 45 Stockholm Sweden +46 8 410 731 30

COPENHAGEN

Østergade 4, 4. sal 1100 København K Denmark +45 20 43 55 63

LONDON

1 Lyric Square London W6 0NB United Kingdom +44 20 7495 9020

LUXEMBOURG

1, rue Hildegard von Bingen L-1282 Luxembourg +352 26 49 58 42 05

MOSCOW

Starokonyushenny pereulok, 10 119002 Moscow Russia +7 495 620 48 85

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.