Governance Information • Feb 20, 2019
Governance Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
LASSILA & TIKANOJA OYJ Taloudellinen katsaus 2018
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 | 3 |
|---|---|
| Palkka- ja palkkioselvitys | 13 |
| Konsernin tunnusluvut28 | |
|---|---|
| Tunnuslukujen laskentaperusteet31 |
| Konsernin tuloslaskelma32 | |
|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma32 | |
| Konsernin tase 33 |
|
| Konsernin rahavirtalaskelma34 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista35 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot36 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma84 | |
| Emoyhtiön tase 85 |
|
| Emoyhtiön rahoituslaskelma 87 |
|
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot88 | |
| Varojenjakoehdotus97 | |
| Tilinpäätöksenmerkintä97 | |
| Tilintarkastuskertomus98 |
Lassila & Tikanoja Oyj ("L&T" tai "yhtiö") on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, joka on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Lassila & Tikanoja noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä, L&T:n yhtiöjärjestystä, L&T:n hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.
L&T noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä selvitys on laadittu 1.1.2016 voimaan tulleen hallinnointikoodin mukaisesti ("Hallinnointikoodi"). Lisäksi yhtiö on julkistanut koodin mukaisen erillisen palkka- ja palkkioselvityksen. Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi. L&T ei ole poikennut koodin suosituksista.
Tämä erillinen selvitys on julkaistu hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. L&T:n
hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt selvityksen ja hallitus on hyväksynyt sen. Yhtiön tilintarkastaja on tarkastanut, että tämä selvitys on annettu ja että selvityksen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Yhtiökokous on L&T:n ylin päättävä elin. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana huhtikuun loppuun mennessä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n kullakin osakkeella on yksi ääni. Äänioikeutta on yhtiöjärjestyksellä rajoitettu niin, ettei kukaan osakkeenomistaja ole yhtiökokouksessa oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.
Kokouskutsu ja muut yhtiökokouksen asiakirjat mukaan lukien hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta osakkeenomistajien saataville yhtiön päätoimipaikassa ja
internetsivuilla osoitteessa www.lt.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtiokokous. Kokouskutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja ja hallituksen jäseneksi ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä yhtiökokouksessa, ellei poissaoloon ole pätevää syytä.
Yhtiökokouksen pöytäkirja liitteineen on saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa noudatetaan käytäntöä, jossa merkittävät osakkeenomistajat valmistelevat hallitusta koskevat ehdotukset, sisältäen ehdotuksen hallituksen jäsenten lukumääräksi, palkkioiksi ja tarvittaessa hallituksen jäseniksi yhtiökokoukselle. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
3
Vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat kuusi henkilöä:
s. 1956 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Hallituksen jäsen: vuodesta 2008 Hallituksen valiokunnat: henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja
Koulutus: diplomi-insinööri
Keskeinen työkokemus: Suominen Yhtymä Oyj: toimitusjohtaja (2002–2006), Lassila & Tikanoja Oyj: toimitusjohtaja (1998–2001), varatoimitusjohtaja (1997–1998), yhtymän tulosyksiköiden toimitusjohtaja (1986–1997), Lassila & Tikanoja Oy: talousjohtaja (1985–1986), Teollistamisrahasto Oy, tutkija ja kehityspäällikkö (1980– 1985)
luottamustehtävät: Lakan Betoni Oy, hallituksen puheenjohtaja (1986- ); MB Rahastot Oy, hallituksen jäsen (2002- ); Sydäntutkimussäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja (2013- )
Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät: Componenta Oyj, (2003–2012); Forchem Oy (2007–2013); Kemira Oyj (2004–2007); Maillefer International Oy (2010–2014); Pohjola-Yhtymä Oyj (2003–2005); Solidium Oy (2013-2016) Sponda Oyj (1998–2004) ja Suominen Yhtymä Oyj (2006-2011)
Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Koulutus: kauppatieteiden maisteri
Keskeinen työkokemus: Indcrea Oy, toimitusjohtaja (2008-2018); Cupori Group Oy:n johtoryhmä (2008–2014), Cupori AB:n toimitusjohtaja (2012-2014); Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch, johtotehtäviä (2002–2005); Alfred Berg Finland Oyj, investointipankkitoiminnan johtotehtäviä (1994–2002); Citibank Oy, yrityspankin vastaava johtaja (1991–1994); Suomen Yhdyspankki Oy, esimies- ja johtotehtäviä (1983–1991)
luottamustehtävät: Evald ja Hilda Nissin Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja (jäsen vuodesta 1987-); Aplagon Oy, hallituksen puheenjohtaja (2009–)
(2018-2017), väliaikainen toimitusjohtaja (2017), operatiivinen johtaja ja talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen (2014-2017), johtaja, Koti (2012–2014), talousjohtaja (2008–2012); Alma Media Oyj, talousjohtaja (2003–2008); Kesko Oyj, talousjohtaja (2002–2003), Corporate Business Controller (2000–2001); Suomen Nestlé Oy, talousjohtaja (1999–2000); Smith & Nephew Oy, talouspäällikkö (1996–1998); Unilever Oy & Gmbh, Marketing Controller & Internal Auditor (1992–1996)
s. 1966 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Hallituksen jäsen: vuodesta 2014 Hallituksen valiokunnat: henkilöstövaliokunnan jäsen Päätoimi: Ablers Oy:n toimitusjohtaja Koulutus: tekniikan tohtori Keskeinen työkokemus: Woimistamo Oy,
toimitusjohtaja (2012-2018); Kalevala Koru Oy & Lapponia Jewelry Oy, toimitusjohtaja (2007–2012); UPM Kymmene Oyj, Puutuote-toimialan myyntijohtaja ja liiketoiminnan kehitys- ja henkilöstöjohtaja (2004–2006).
luottamustehtävät:
Ablers Oy, hallituksen jäsen (2018 - )
Keskeisimmät päättyneet
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, hallituksen jäsen (2009–2017), Woikoski Oy, hallituksen jäsen (2012–2016)
s. 1967 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista Hallituksen jäsen: vuodesta 2010 Hallituksen valiokunnat: henkilöstövaliokunnan jäsen Päätoimi: Clinius Oy:n toimitusjohtaja Koulutus: diplomi-insinööri Keskeinen työkokemus: : GE Healthcare Finland Oy, Business Segment Manager (2004–2006); Instrumentarium Oyj, Director, Business Development (2000–2004); Instrumentarium Oyj, myynnin, markkinoinnin ja taloushallinnon esimies- ja johtotehtäviä (1992–2000)
Terveysteknologia ry, hallituksen jäsen (2008- )
s. 1970 diplomi-insinööri, CEFAanalyytikkotutkinto Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Hallituksen jäsen: vuodesta 2017
Hallituksen valiokunnat: tarkastusvaliokunnan jäsen
Päätoimi: Kämp Group/Kämp Collection Hotels Oy:n toimitusjohtaja
Koulutus: diplomi-insinööri
Keskeinen työkokemus: Diacor Terveyspalvelut Oy, talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja (2013–2014); Fazer Group, johtaja (2007– 2012); Icecapital Securities Ltd, investointipankkiiri (2001–2007); Mandatum Stockbrokers Ltd, investointipankkiiri (1997–2001) Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät:
Docrates Oy, hallituksen jäsen (2016–)
Yhtiössä monimuotoisuutta pidetään yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisena osana. Myös hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa monimuotoisuutta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Hallituksen tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että hallitus on riittävän monimuotoinen ja koostuu riittävän monesta jäsenestä sekä että jäsenillä on toisiaan täydentävä kokemus ja monipuolinen osaaminen.
5
Hallituksen kokoonpanoa arvioitaessa harkitaan muun muassa, onko hallitus ammatti- ja koulutustaustaltaan sekä sukupuoli- ja ikäjakaumaltaan riittävän monimuotoinen ja edustaako se sopivassa suhteessa päätöksentekokykyä, taitoja ja kokemusta pystyäkseen vastaamaan yhtiön liiketoimintojen ja strategisten tavoitteiden asettamiin vaatimuksiin. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia. Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet otetaan huomioon yhtiön hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelussa. Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa. Vuonna 2018 hallituksen kuudesta jäsenestä kaksi oli naisia, joten vähemmän edustetun sukupuolen edustus hallituksessa oli 33 %.
Hallituksen jäsenistä kukaan ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Arvioinnissa on huomioitu Heikki Bergholmin toimiminen hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti yli 10 vuotta. Hallitus ei ole havainnut sellaisia syitä, joiden perusteella Heikki Bergholm tulisi katsoa riippuvaiseksi yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat lisäksi riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
| Yhteensä | 926 501 |
|---|---|
| Laura Tarkka | 1 284 |
| Miikka Maijala | 74 443 |
| Laura Lares | 3 256 |
| Teemu Kangas-Kärki | 1 933 |
| Sakari Lassila | 16 079 |
| Heikki Bergholm | 829 506 |
Osakeomistuksessa on huomioitu hallituksen jäsenten ja heidän mahdollisten määräysvaltayhteisöjensä omistamat yhtiön osakkeet. Hallituksen jäsenet eivät omista osakkeita missään muissa konserniyhtiöissä kuin Lassila & Tikanoja Oyj:ssä.
Tietoa hallituksen jäsenten palkkioista on palkka- ja palkkioselvityksessä, joka julkaistaan hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä ja löytyy internetsivuilta www.lt.fi/vuosikertomus2018.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä.
Hallituksella on toimintaansa varten laadittu ja vuonna 2018 päivitetty työjärjestys, jota noudatetaan yhtiöjärjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten ohella. Hallituksen tehtävänä on:
• päättää toimitusjohtajan välittömien alaisten nimitysasiat sekä palkkaus ja muut taloudelliset etuudet.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin.
Hallituksen kokoukset pidetään yhtiön pääkonttorissa Helsingissä, konsernin muissa toimipaikoissa tai muissa hallituksen päättämissä paikoissa. Hallitus voi tarvittaessa pitää kokouksia myös puhelimitse tai sähköisesti ja tehdä päätöksiä kokoontumatta.
Hallitus kokoontuu niin usein, kuin sen tehtävien hoitaminen vaatii. Hallitus vahvistaa vuosittain säännölliset kokouksensa. Säännöllisiä kokouksia ovat vuosittain ennen tilinpäätöksen ja kunkin osavuosikatsauksen julkistamista pidettävät kokoukset, strategiakokous, budjettikokous sekä muut hallituksen vuosiohjelmaansa vahvistamat kokoukset. Säännöllisten kokousten lisäksi hallitus voi pitää ylimääräisiä kokouksia.
Yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja osallistuvat yleensä hallituksen kokouksiin. Tarvittaessa, kuten strategian tai budjetin käsittelyn yhteydessä, kokouksiin osallistuvat myös muut Lassila & Tikanoja Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Yhtiön lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokoukseen osallistuneet hallituksen jäsenet, yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri. Pöytäkirjat säilytetään yhtiön pääkonttorissa.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot yhtiön toiminnan ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten.
6
Toimitusjohtaja valvoo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle niiden täytäntöönpanosta.
Vuonna 2018 hallituksella oli 15 kokousta, joista kolme pidettiin kokoontumatta. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100.
Hallitustyöskentelyn keskeisiä aihepiirejä olivat strategia ja sen toteuttamisen ohjaaminen ja tukeminen, strategisten hankkeiden seuranta, liiketoimintaportfolion kehittäminen, riskienhallinnan ohjaaminen ja toimitusjohtajan nimittäminen.
Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta, joihin kumpaankin kuuluu kolme (3) hallituksen jäsentä. Hallitus valitsee varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Valiokuntien jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus vahvistaa vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.
| kokouksiin 2018 | Hallitus | Tarkastus valiokunta |
Henkilöstö valiokunta |
|---|---|---|---|
| Heikki Bergholm | 15/15 | 4/4 | |
| Sakari Lassila | 15/15 | 6/6 | |
| Teemu Kangas-Kärki | 15/15 | 6/6 | |
| Laura Lares | 15/15 | 4/4 | |
| Miikka Maijala | 15/15 | 4/4 | |
| Laura Tarkka | 15/15 | 5/6 |
Hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen 15.3.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Sakari Lassilan (pj), Teemu Kangas-Kärjen ja Laura Tarkan. Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisia tehtäviä ovat:
yhtiön sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden käsittely
yhtiön sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely
Hallitus valitsi varsinaisen yhtiökokouksen 15.3.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa henkilöstövaliokunnan jäseniksi Heikki Bergholmin (pj), Miikka Maijalan ja Laura Lareksen. Kaikki henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Henkilöstövaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstövaliokunnan työjärjestyksen mukaisia tehtäviä ovat:
Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa strategiaprosessista.
7
Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 15.11.2018 KTM Eero Hautaniemi ja hän aloitti tehtävässään 1.1.2019. Talousjohtaja Tuomas Mäkipeska toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 24.11.–31.12.2018. Toimitusjohtajana toimi 1.11.2011–23.11.2018 kauppatieteiden maisteri Pekka Ojanpää. Toimitusjohtajan tarkemmat henkilö- ja omistustiedot on kuvattu jäljempänä konsernin johtoryhmän henkilö- ja omistustietojen yhteydessä.
Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtamisessa johtoryhmä. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen vahvistamat konsernin johtohenkilöt. Konsernin johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle. Konsernin johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.
Konsernin johtoryhmään kuuluivat tämän selvityksen päivämääränä seuraavat henkilöt:
8
Toimitusjohtaja
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: Oriola Oyj, toimitusjohtaja (2006 – 2017), GE Healthcare Finland Oy, toimitusjohtaja (2004–2005); GE Healthcare IT, Oximetry, Supplies and Accessories -liiketoiminnan johtaja (2003–2004); Instrumentarium Oyj, asiantuntija- ja johtotehtäviä (1990–2003) Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Posti Group Oyj, hallituksen jäsen (2017 - ); Kaupan Liitto, hallituksen jäsen (2014– ); Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät: Lassila & Tikanoja Oyj, hallituksen jäsen (2007 – 2017); Nurminen Logistics Oyj,
hallituksen jäsen (2009–2012)
Konsernin johtoryhmässä alkaen: 14.2.2012
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj; kehitysjohtaja (2012- 2017), toimialajohtaja, Uusiutuvat energialähteet (2015-2017); Deloitte, liikkeenjohdon konsultti, Strategy & Operations (2005–2012); Fiskars Oyj, projektipäällikkö (2004–2005); Rieter Automotive Management AG, markkina-analyytikko (2003)
s. 1970 toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut Konsernin johtoryhmässä alkaen: 1.1.2013
Koulutus: merkonomi
Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, liiketoimintajohtaja, Ympäristöpalvelut (2009–2012); myyntijohtaja, Ympäristöpalvelut (2003–2009); myyntipäällikkö, Ympäristöpalvelut (2001–2003); Europress Oy, myyntijohtaja (1998– 2001); myynnin päällikkötehtävät (1995–1998)
Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, toimitusketjusta vastaava johtaja (2015–2016); Hartwall Oy, tuotanto-toimitusketjun johtaja (2014); Rexel Finland Oy, markkinointi- ja kehitysjohtaja (2011–2014); YIT, hankinnan ja logistiikan johtotehtäviä YIT Oyj:ssä (2004–2008) sekä yhtiön Kiinteistötekniset palvelut - ja Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut -toimialoilla (2009–2011); Ensto, tuotanto- ja logistiikkajohtaja (1998–2004) Keskeisimmät luottamustehtävät: Kiinteistötyönantajat ry, hallituksen jäsen (2017-)
s. 1978 toimialajohtaja, Teollisuuspalvelut Konsernin johtoryhmässä alkaen: 14.2.2012
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, hankinta- ja toimitusketjusta vastaava johtaja (2012–2014); Siemens, Luoteis-Eurooppa, Head of Commodity Management (2009– 2012), projektijohtaja, hankinta & toimitusketjun hallinta (2008–2009); Siemens Osakeyhtiö Suomi ja Baltian maat, hankintajohtaja (2005–2009), hankintapäällikkö (2003–2005), konsultti, toimitusketjun hallinta (2001–2003)
s. 1968 henkilöstöjohtaja
Koulutus: kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: Atria Oyj, henkilöstöjohtaja (2010–2011); Pfizer Oy, henkilöstöjohtaja (2007–2010); Nokia Mobile Phones, henkilöstöpäällikkö (2004–2007); Nokia Mobile Phones ja Nokia Networks, henkilöstöpäällikkö, henkilöstön kehittämisasiantuntija (1998–2003); Adulta Oy, ohjelmapäällikkö (1996–1998); Shell Oil Products, tuotepäällikkö (1994–1995)
s. 1963 yhteiskuntasuhdejohtaja Konsernin johtoryhmässä alkaen: 1.6.2015
Koulutus: varatuomari
Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj, toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut (2009–2012), toimialajohtaja, Teollisuuspalvelut (2000– 2009); Säkkiväline Oy, hallintojohtaja (1999–2000), lakimies (1992–1999); Helsingin Suomalainen Säästöpankki, lakimies (1991–1992)
s. 1966
Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmässä alkaen: 1.11.2011 Koulutus: kauppatieteiden maisteri Keskeinen työkokemus: Kemira Oyj, Kunta ja teollisuus -segmentistä vastaava johtaja 2008–2011, Kemira Specialty -liiketoiminta-alueen johtaja 2006–2008 ja osto- ja logistiikkajohtaja 2005–2006; Nokia Oyj, hankintajohtaja 2001–2004, Nokia Hungaryn toimitusjohtaja 1998–2001, myynnin ja logistiikan päällikkötehtävissä Nokia Mobile Phonesissa 1994–1998 Keskeisimmät päättyneet luottamustehtävät: Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, hallintoneuvoston jäsen (2012–2018); Kiinteistötyönantajat ry, hallituksen jäsen (2013–2016); Technopolis Oy, hallituksen jäsen (2014–2018)
| 31.12.2017 | |
|---|---|
| Eero Hautaniemi * | 10 403 |
| Petri Salermo | 12 578 |
| Antti Tervo | 6 396 |
| Kirsi Matero | 6 078 |
| Tuomas Mäkipeska | 6 250 |
| Tutu Wegelius-Lehtonen | 2 185 |
| Jorma Mikkonen | 4 837 |
| Pekka Ojanpää ** | 42 471 |
| Yhteensä | 91 198 |
*Johtoryhmän jäsen 1.1.2019 alkaen. **Johtoryhmän jäsen 23.11.2018 saakka.
Osakeomistuksessa on huomioitu konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän mahdollisten määräysvaltayhteisöjensä omistamat yhtiön osakkeet. Konsernin johtoryhmän jäsenet eivät omista osakkeita missään muissa konserniyhtiöissä kuin Lassila & Tikanoja Oyj:ssä.
Tietoa toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista on palkka- ja palkkioselvityksessä, joka on julkaistu hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä ja löytyy internetsivuilta www.lt.fi/vuosikertomus2018.
Talousraportointiin liittyvät periaatteet ovat keskeinen osa L&T:n johtamisjärjestelmää (IMS). Konsernin toimialojen taloudelliset tulokset raportoidaan ja analysoidaan konsernissa sisäisesti kuukausittain ja julkistetaan osavuosikatsauksina, puolivuosikatsauksena ja tilinpäätöstiedotteena vuosineljänneksittäin. Konsernin ja sen toimialojen strategiat ja niihin liittyvät pitkän aikavälin taloussuunnitelmat päivitetään vuosittain.
Konsernin talousraportointiprosessiin kuuluvat sekä ulkoinen että sisäinen laskenta. Jäljempänä tarkemmin selostettavat talousraportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessit ja menettelytavat on suunniteltu sen varmistamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.
L&T:n talousraportointiprosessia ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuutta seuraa ja valvoo hallituksen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt L&T:n sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja yhtiön hallitus on ne hyväksynyt.
Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista.
Kokouksissa tarkastusvaliokunta käsittelee konsernin talousjohtajan esittelemän talousinformaation sekä osavuosi- ja puolivuotiskatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet. Kokouksiin kutsutaan myös tilintarkastaja. Tarkastusvaliokunnasta kerrotaan tarkemmin kohdassa Valiokunnat.
10
Merkittävä osuus L&T:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa. Suomen talousraportointiprosessissa kirjanpitoon, reskontriin, maksatukseen ja rahoitukseen liittyvät toiminnot on keskitetty. Toimintojen organisointi eri tiimeihin mahdollistaa talouteen liittyvien tehtävien eriyttämisen. Suomessa yhtenäistä prosessia tukevat myös keskitetty kirjanpitojärjestelmä ja yhteiset tilipuitteet.
L&T Korjausrakentaminen Oy:llä sekä L&T:n ulkomaisilla tytäryhtiöillä on kullakin itsenäinen taloushallinto, joka toimii konsernin taloushallinnon antamien laskentaperiaatteiden ja raportointiohjeiden mukaisesti. L&T Korjausrakentaminen Oy ja ulkomaiset tytäryhtiöt raportoivat konserniin kuukausittain konsernin edellyttämän raportointipaketin. Financial controllerit valvovat L&T Korjausrakentaminen Oy:n ja ulkomaisten tytäryhtiöiden taloudellisia raportteja.
L&T:n konsernin taloushallinto laatii konsernin laskentaperiaatteet ja -ohjeet ja ylläpitää niitä sekä tekee raportointiaikataulut. Taloushallinto yhdistelee tytäryhtiöiden tilinpäätökset konsernitilinpäätökseksi liitetietoineen sekä laatii osavuosikatsaus-, puolivuotiskatsaus- ja tilinpäätöstiedotteen sekä vuositilinpäätöksen. Julkinen tulosraportointi toteutetaan samoilla periaatteilla ja siihen sovelletaan samoja kontrollimenetelmiä kuin kuukausittaiseen sisäiseen tulosraportointiin. Tarkastusvaliokunta käsittelee osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen ja esittää suosituksensa niiden käsittelystä hallitukselle. Hallitus hyväksyy osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen ennen niiden julkistamista.
Sisäinen valvonta on olennainen osa konsernin hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistua konsernin taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta, toimintojen tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta sekä lainsäädännön ja muiden säännösten noudattamisesta. Sisäisen valvonnan välineitä ovat muun muassa politiikat ja periaatteet, työohjeet, manuaaliset ja tietojärjestelmiin rakennetut automaattiset kontrollit, seurantaraportit sekä tarkastukset tai auditoinnit.
Yhtiön hallitus on vahvistanut L&T:n sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta.
Yhtiön taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan
operatiivisen raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa toteutumatietojen lisäksi budjetit, ennusteet ja investointien seurannan. L&T:n toimintaa ja talousraportteja seurataan ja verrataan budjetteihin ja ennusteisiin eri organisaatiotasoilla. Konsernin johto, toimialojen ja alueiden johto sekä tulosyksikköjen johto analysoivat tulosta ja poikkeamia. Myös toimialojen taloudesta vastaavat henkilöt analysoivat talousraportteja ja laativat erillisselvityksiä johdon käyttöön. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös tulosraporttien oikeellisuuden valvonta sekä tulosten analysointi.
L&T:lle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoitusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta. L&T-konsernin riskienhallintaa ohjaa L&T:n hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka. Politiikassa määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan L&T:n hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.
Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiötasolla ja kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla sekä riskeille laaditaan ja vastuutetaan toimenpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Merkittävimmistä esille nousseista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
Sisäisellä tarkastuksella tehostetaan L&T:n hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista. L&T:n sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea yhtiötä ja sen ylintä johtoa strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien sekä liiketoimintaprosessien tuloksellisuuden, tehokkuuden ja
tarkoituksenmukaisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäinen tarkastus antaa suosituksia edellä mainittujen järjestelmien ja prosessien kehittämiseksi.
11
Sisäinen tarkastus keskittyy pääasiassa ennakoivaan toimintaan osallistumalla kehityshankkeisiin tukemalla liiketoimintoja suunniteltujen toimintamallien riskien tunnistamisessa ja hallintatoimenpiteiden määrittämisessä. Sisäisellä tarkastuksella ei ole operatiivista vastuuta hankkeista eikä se osallistu päätöksentekoon. Sisäinen tarkastus noudattaa toiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja, eettisiä periaatteita sekä L&T:n hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta.
Sisäinen tarkastus toimii L&T:n hallituksen tarkastusvaliokunnan ja toimitusjohtajan alaisuudessa, ja raportoi havainnoistaan ja suosituksistaan tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle, kunkin tarkastettavan toimialan johdolle sekä tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastus voi hankkia tarvittaessa ulkopuolisia ostopalveluita lisäresursointia tai erityisosaamista vaativien tarkastustehtävien suorittamiseen.
Hallituksen tarkastusvaliokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman, johon valitaan tarkastuskohteita konsernin strategisten tavoitteiden, arvioitujen riskien sekä hallituksen ja toimitusjohtajan määrittelemien painopistealueiden mukaisesti. Tarkastussuunnitelmaa muutetaan tarvittaessa riskiperusteisesti.
Hallinnointikoodin mukaisesti yhtiö arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketoimia ja pyrkii varmistamaan, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa. Jos lähipiiriliiketoimet ovat yhtiön kannalta olennaisia ja ne poikkeavat yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai on tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin, yhtiön on selostettava tällaisia lähipiiriliiketoimia koskeva päätöksentekomenettely.
L&T:n lähipiiriliiketoimet on selostettu tilinpäätöksen liitteessä 32. L&T ei tehnyt lähipiirinsä kanssa yhtiön kannalta olennaisia ja yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin toteutettuja liiketoimia vuonna 2018.
Yhtiö noudattaa toiminnassaan markkinoiden väärinkäyttöasetusta (596/2014, "MAR") ja arvopaperimarkkinalakia sekä niihin liittyviä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities Markets Authority), Finanssivalvonnan ja Nasdaq Helsinki Oy:n antamia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi L&T:n hallitus on vahvistanut yhtiölle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Alla on kuvattu tiettyjä sisäpiiriohjeen keskeisiä kohtia. Sisäpiiriohje määrittelee selkeästi tiettyjä käytäntöjä ja päätöksentekomenettelyjä sen varmistamiseksi, että yhtiön sisäpiirihallinto on järjestetty johdonmukaisella ja luotettavalla tavalla. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii lakiasiainjohtaja.
MAR-sääntelyn seurauksena L&T:llä ei ole ollut julkista sisäpiiriä 3.7.2016 lähtien. L&T ei myöskään enää ylläpidä pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä. Sen sijaan yhtiön työntekijät ja palveluntarjoajat, joilla on pääsy tiettyyn sisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Palveluntarjoajat voivat itse ylläpitää sisäpiiriluetteloa omista työntekijöistään, mikäli yhtiö näin yksittäistapauksessa päättää.
Jos henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, kaupankäynti yhtiön arvopapereilla on aina kiellettyä. Lisäksi tietyt kaupankäyntirajoitukset koskevat eräitä yhtiön johtohenkilöitä ja työntekijöitä myös silloin, kun tällaisilla tahoilla ei ole hallussaan sisäpiiritietoa. L&T on määritellyt hallituksen ja toimitusjohtajan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi. Kyseiset henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan tai kolmannen osapuolen lukuun L&T:n rahoitusvälineillä 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen yhtiön osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista mukaan lukien julkistamispäivä. Tulosjulkistuksia edeltävä suljettu ajanjakso ja sen aikainen kaupankäyntikielto koskee myös niitä henkilöitä, jotka osallistuvat osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen valmisteluun tai joilla muutoin on säännöllinen pääsy L&T:n julkistamattomaan taloudelliseen tietoon.
Yhtiön johtotehtävissä toimivien henkilöiden eli hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä heidän lähipiirinsä tulee ilmoittaa L&T:lle ja Finanssivalvonnalle kaikki L&T:n tai L&T:hen liittyvillä rahoitusvälineillä tehdyt liiketoimet. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimet julkistetaan pörssitiedotteina, jotka ovat saatavilla yhtiön nettisivuilla.
L&T:llä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan valitsee varsinainen yhtiökokous. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan Lasse Holopainen, KHT.
Tilintarkastaja sopii hallituksen kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta ja käy hallituksen kanssa läpi tilintarkastushavainnot. Vuonna 2018 KPMG-ketjun palkkiot konsernin lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 168 000 (209 000) euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan ketjuun kuuluville yhtiöille maksettiin 30 000 (439 000) euroa. Tällaiset muut palvelut ovat liittyneet yrityskauppaprojekteihin ja vastuullisuusraportin varmentamiseen.
12
Tämä on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2016 voimaan tulleen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukainen palkka- ja palkkioselvitys. Tämä selvitys palkitsemisesta sisältää kuvaukset yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemista koskevasta päätöksentekojärjestyksestä ja palkitsemisen keskeisistä periaatteista sekä palkitsemisraportin. Hallituksen henkilöstövaliokunta on käsitellyt selvityksen. Tämä ja muut hallinnointikoodin mukaan esitettävät tiedot ovat saatavilla Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T tai yhtiö) internetsivuilla osoitteessa www.lt.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi.
Palkitsemisen päätöksentekojärjestys
Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenille hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä maksettavista palkkioista. Merkittävät osakkeenomistajat valmistelevat hallituksen palkkioita koskevat ehdotukset.
Yhtiökokouksen 15.3.2018 tekemän päätöksen mukaisesti vuoden 2018 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa 60 000 euroa, varapuheenjohtajalle 40 000 euroa ja jäsenille 30 000 euroa vuodessa. Palkkiot maksetaan siten, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan yhtiön hallussa olevina tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeina ja 60 prosenttia maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun 14 kaupankäyntirajoituksista vapaan arkipäivän kuluessa yhtiökokouksesta. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkioina 1 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 700 euroa ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta. Hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan myös kokouspalkkioita, valiokunnan puheenjohtajalle 700 euroa kokoukselta ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta.
Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön tai yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvaan yhtiöön tai toimi yhtiön neuvonantajana eivätkä he näin ollen saa palkkaa, eläke-etuja, työ- tai toimisuhteeseen kuuluvia muita taloudellisia etuja tai muita hallitustyöskentelyyn liittymättömiä korvauksia tai palkkioita yhtiöltä. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Varsinainen yhtiökokous päätti 15.3.2018 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 5,2 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, ja sillä on oikeus poiketa osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa 18 kuukautta.
Vuoden 2018 aikana yhtiön hallitus päätti valtuutuksen perusteella luovuttaa yhteensä 2 584 yhtiön omaa osaketta osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmää ja 5 326 osaketta hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita (suunnattu anti).
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista vuosittain. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henkilöstövaliokunnassa.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Lisäksi toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot perustuvat konsernin ja toimialan tulokseen. Toimialoista vastaavien johtajien lyhyen aikavälin kannustinpalkkio määräytyy konsernin ja toimialan liikevoitosta. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustinpalkkio määräytyy konsernin liikevoiton perusteella. Tulospalkkion suuruus vastaa enintään 3–6 kuukauden palkkaa palkkion saajan tehtävästä riippuen.
13
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden tavoitteet asetetaan ja niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Mahdolliset kannustinpalkkiot maksetaan yleensä kalenterivuoden pituista ansaintajaksoa seuraavan vuoden helmikuussa. Maksun edellytyksenä on, että henkilön työsuhde on maksuhetkellä voimassa.
Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten pitkän aikavälin kannustimena toimii osakepalkkiojärjestelmä. Yhtiön hallitus päättää osakepohjaisesta kannustinohjelmasta osana avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Ohjelman ansaintajakso on kalenterivuosi. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit, kohderyhmän ja osakepalkkion enimmäismäärät henkilöstövaliokunnan esityksestä. Ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annettavien osakkeiden lopulliset määrät hallitus päättää ansaintajaksoa seuraavan vuoden alussa. Palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan kalenterivuoden helmikuussa. Palkkio maksetaan osittain
osakkeina ja osittain rahana. Palkkio vastaa enimmillään 6–12 kuukauden palkkaa palkkion saajan tehtävästä riippuen.
Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että henkilön työsuhde on maksuhetkellä voimassa. Kannustinohjelman perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta palkkiosuorituksen jälkeen (sitouttamisjakso). Myös tämän jälkeen johtoryhmän jäsenen on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka. Mikäli henkilö sitouttamisjakson aikana irtisanoutuu omasta aloitteestaan, on hän velvollinen palauttamaan saamansa osakkeet ilman korvausta.
Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat vuodet 2018 ja 2017:
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan irtisanoutuessa kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle maksetaan kahdentoista (12) kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus.
Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle ei makseta erillisiä palkkioita tytäryhtiöiden hallitusten jäsenyyksistä.
Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle ei makseta lisäeläkettä.
Tämä palkitsemisraportti sisältyy Lassila & Tikanoja Oyj:n (L&T tai yhtiö) palkka- ja palkkioselvitykseen, joka on julkaistu hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä. Palkitsemisraportissa selostetaan hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille tilikauden 2018 aikana maksetut palkkiot ja muut taloudelliset etuudet.
Varsinainen yhtiökokous 15.3.2018 päätti hallituksen palkkiot vuodelle 2018 seuraavasti:
Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksettiin kokouspalkkioina 1 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 700 euroa ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta. Hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajalle ja jäsenille maksettiin myös kokouspalkkioita, valiokunnan puheenjohtajalle 700 euroa kokoukselta ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta.
Seuraavassa taulukossa on koottu tiedot hallituksen jäseninä tilikausilla 2018 ja 2017 toimineille henkilöille maksetuista palkkioista.
| 2018 | 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosipalkkio | Kokouspalkkiot | Yhteensä | Vuosipalkkio | Kokouspalkkiot | Yhteensä | |
| Heikki Bergholm | 60 000 | 15 800 | 75 800 | 46 250 | 15 800 | 62 050 |
| Sakari Lassila | 40 000 | 13 300 | 53 300 | 30 500 | 12 000 | 42 500 |
| Teemu Kangas-Kärki | 30 000 | 9 500 | 39 500 | 25 750 | 9 000 | 34 750 |
| Laura Lares | 30 000 | 8 500 | 38 500 | 25 750 | 8 000 | 33 750 |
| Miikka Maijala | 30 000 | 8 500 | 38 500 | 25 750 | 8 500 | 34 250 |
| Laura Tarkka | 30 000 | 9 000 | 39 000 | 25 750 | 7 500 | 33 250 |
* 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeina.
Vuonna 2018 toimitusjohtaja Pekka Ojanpään kiinteä vuosipalkka luontoisetuineen oli 430 746 euroa (vuonna 2017: 424 104 euroa). Vuoden 2017 perusteella määräytynyt lyhyen aikavälin kannustinpalkkio oli 60 588 euroa (2017: 96 941 euroa). Vuonna 2018 toimitusjohtajalle suoritettiin vuotta 2017 koskien palkkiona 1 003 osaketta (2017: 5 944 osaketta), joiden arvo luovutushetkellä oli 18 682 euroa (2017: 112 105 euroa) ja osakepalkkioiden veroihin
liittyvä rahapalkkio, jonka suuruus oli 18 682 euroa (2017: 112 105 euroa), eli yhteensä 37 364 euroa (2017: 224 210 euroa). Toimitusjohtajan palkka ja palkkiot vuonna 2018 olivat siten yhteensä 528 698 euroa (2017: 745 255 euroa).
Muille konsernin johtoryhmän jäsenille maksettiin vuonna 2018 kiinteää vuosipalkkaa luontoisetuineen 1 024 028 euroa (2017: 1 300 359 euroa) ja vuoden 2017 suorituksen perusteella määräytynyttä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota yhteensä 95 634 euroa (2017: 167 303 euroa). Vuonna 2018 johtoryhmän jäsenille suoritettiin vuotta 2017 koskien palkkiona osakkeita yhteensä 1 581 osaketta (2017: 9 317 osaketta), joiden arvo oli 26 736 euroa (2017: 175 694 euroa) ja osakepalkkion veroihin liittyvä rahapalkkio, jonka kokonaisarvo oli 26 736 euroa (2017: 175 694 euroa), eli yhteensä 53 472 euroa (2017: 351 388 euroa). Muun johtoryhmän palkat ja palkkiot olivat näin ollen yhteensä 1 173 134 euroa (2017: 1 819 050 euroa).
13.6.2011 asti toimitusjohtajana toimineen Jari Sarjon etuuspohjaisesta eläkesopimuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan 5 300 euroa vuonna 2018.
Seuraavassa taulukossa on koottu tiedot tilikausilta 2018 ja 2017 yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäseninä toimineille henkilöille maksetuista palkkioista.
| 2018 | 2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteä palkka | Kannustin palkkiot |
Osake perusteiset palkkiot |
Yhteensä | Kiinteä palkka | Kannustin palkkiot |
Osake perusteiset palkkiot |
Yhteensä | |
| Toimitusjohtaja* Muut johtoryhmän jäsenet yhteensä |
430 746 1 024 028 |
60 588 95 634 |
37 364 53 472 |
528 698 1 173 134 |
424 104 1 300 359 |
96 941 167 303 |
224 210 351 388 |
745 255 1 819 050 |
* Pekka Ojanpää toimi toimitusjohtajana 23.11.2018 saakka. Talousjohtaja Tuomas Mäkipeska toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 24.11.–31.12.2018.
Hänelle ei maksettu erillistä korvausta eikä hänen palkkaansa ole huomioitu toimitusjohtajan palkkiot–kohdassa.
L&T on kiertotalouden käytännön tekijä, joka pyrkii palveluidensa avulla auttamaan asiakkaitaan käyttämään resurssejaan tehokkaasti ja kestävästi. Näin toimien yhtiö tavoittelee kannattavaa kasvua – niin asiakkailleen kuin itselleen. Strategiaa toteuttamalla yhtiö tähtää siihen, että siitä tulee alansa edistyksellisin ja hyödyllisin palveluyritys.
L&T:n strategiassa korostuu tuottavuuden parantaminen uusien toimintamallien ja järjestelmien avulla sekä asiakas- ja henkilöstökokemukseen panostaminen. Kaikissa liiketoiminnoissa keskitytään uusien palveluratkaisujen kehittämiseen tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi. Lisäksi kasvua tavoitellaan mahdollisilla yrityskaupoilla.
Vuoden 2018 alussa L&T:llä toteutettiin isoja rakenteellisia uudistuksia, kun merkittävä osa konsernin tuottamista liiketoiminnan tukipalveluista siirrettiin toimialoille. Tällä johtamismallin uudistuksella pyritään parantamaan liiketoimintojen kilpailukykyä ja ketteryyttä sekä kohdentamaan lisää resursseja asiakastyöhön. Tässä yhteydessä myös Kiinteistötekniikka eriytettiin omaksi toimialakseen.
Vuoden 2018 strategiapäivityksen yhteydessä L&T tarkasteli kaikkien liiketoimintojensa markkinoiden houkuttelevuutta sekä liiketoimintojen suoriutumista ja potentiaalia suhteessa markkinaan. Lisäksi määriteltiin tarvittavia toimenpiteitä osaavan henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kohentamiseksi ja käynnistettiin työ palveluiden vaikuttavuuden ja arvonluonnin todentamiseksi keskeisille sidosryhmille.
Strategiatyön painopiste oli liiketoimintakohtaisten strategioiden syventämisessä ja toimeenpanon varmistamisessa. Myös asiakas- ja henkilöstökokemusta parantavia toimenpiteitä toteutettiin kunkin liiketoiminnan strategian mukaisesti.
Ympäristöpalveluissa tutkittiin kiertotalouden uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajennettiin uusien kiertotalouspalveluiden maantieteellistä kattavuutta. Lisäksi tarkasteltiin liiketoiminnan tulevaisuuden asemoitumisvaihtoehtoja ympäristöpalveluiden arvoketjussa. Toisella vuosipuoliskolla tehtiin investointipäätös muovinkierrätyslaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi ja palvelun laajentamiseksi likaisten muovien käsittelyyn.
Teollisuuspalveluissa tarkasteltiin markkina-asemaa ja määritettiin vaihtoehtoisia kasvupolkuja. Lisäksi syvennyttiin palvelukehitykseen ja toimintamallin määrittelyyn uuden toiminnanohjausjärjestelmän perustaksi. Järjestelmän toteutus käynnistettiin syksyllä ja ensimmäiset vaiheistetut käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2019 aikana.
Kiinteistöpalveluissa tarkasteltiin tuottavuuden parantamista ja tulevaisuuden vaihtoehtoisia kasvupolkuja. Uusi toimintamalli ja sitä tukeva toiminnanohjausjärjestelmä (KIITO) otettiin käyttöön kiinteistöhuolto- ja siivousliiketoiminnoissa. KIITOn avulla Kiinteistöpalvelut tavoittelee johtavaa asemaa palvelutuotannon ohjattavuudessa ja läpinäkyvyydessä sekä tiedolla johtamisessa.
Kiinteistötekniikassa muodostettiin Ruotsin liiketoimintojen kilpailustrategia osana syyskuussa 2017 hankittujen Ruotsin toimintojen integraatiota. Suomen liiketoiminnoissa täsmennettiin tavoiteltavaa asemaa markkinoilla ja otettiin käyttöön uusi toimintamalli sekä sitä tukeva toiminnanohjausjärjestelmä (KIITO) tuotannonohjauksen ja asiakaskokemuksen parantamiseksi.
Uusiutuvissa energialähteissä analysoitiin voimakkaasti muuttuvaa toimintaympäristöä ja tarkennettiin asemoitumista markkinassa. Hankintaorganisaatiota kehitettiin ja vahvistettiin kasvaneeseen kysyntään vastaamiseksi. Toimitusketjun tehostamista jatkettiin strategian mukaisesti.
Vuonna 2018 EU jatkoi monivuotisen kiertotalouden toimintasuunnitelmansa käytäntöönpanoa. Kyseessä on laaja kokonaisuus erilaisia strategioita ja säädösuudistuksia, joilla tähdätään olemassa olevien resurssien kestävään ja tehokkaaseen käyttöön. Siirtyminen kiertotalouteen toteutuu seuraavan 10–15 vuoden aikana ja se tarjoaa L&T:n kaikille liiketoiminnoille runsaasti uusia markkinamahdollisuuksia.
Energia- ja ilmastopolitiikan alueella huoli ilmastonmuutoksen rajoittamistoimenpiteiden riittävyydestä lisääntyi IPCC:n raportin myötä. EU- ja kansallisella tasolla tämä heijastuu pyrkimyksenä päästä fossiilisista polttoaineista eroon entistä nopeammalla aikataululla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää radikaaleja uudistuksia, joilla lisätään uusiutuvan energian käyttöä, parannetaan energiatehokkuutta, edistetään materiaalien uudelleenkäyttöä ja tuodaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja liikenteeseen. Tämä avaa mahdollisuuksia L&T:lle, koska yhtiön palvelut linkittyvät vahvasti asiakkaiden ympäristövastuun toteuttamiseen.
Strategian toimeenpanon eteneminen ei antanut perusteita muuttaa yhtiön strategisia tavoitteita vuoden 2018 aikana. Tavoitteita tarkastellaan vuoden 2019 strategiatyön yhteydessä.
| Tavoite | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Kasvu | 5 % | 13,1 % | 7,2 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto | 20 % | 12,7 % | 13,3 % |
| Liikevoitto | 9 % | 5,9 % | 6,2 % |
| Gearing | 0–70 % | 46,1 % | 54,2 % |
Vuoden 2018 liikevaihto oli 802,2 miljoonaa euroa (709,5) ja se kasvoi 13,1 %. Orgaaninen kasvu oli 3,2 %. Liikevoitto oli 47,6 miljoonaa euroa (44,0), mikä oli 5,9 % (6,2) liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,89 euroa (0,87).
Liikevaihdon kasvusta oli orgaanista 3,2 % ja loput L&T FM:n yritysostosta johtuvaa. Kaikkien toimialojen vuoden 2018 liikevaihto kasvoi vertailukaudesta Kiinteistöpalveluita lukuunottamatta. Ympäristöpalveluissa markkina-asema vahvistui erityisesti kaupan ja teollisuuden segmenteissä. Teollisuuspalveluissa niin liikevaihto kuin liikevoittokin kasvoivat vertailukaudesta uusien asiakkuuksien myötä. Kiinteistöpalveluiden liikevaihto ja liikevoitto heikentyivät erityisesti siivousliiketoiminnan koventuneen hintakilpailun ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaiheen seurauksena. Kiinteistötekniikassa erityisesti Ruotsin liiketoiminnan kehitys oli myönteistä hyvän kysynnän ja tuottavuuden parantumisen ansiosta.
| MEUR | 10–12/2018 | 7-9/2018 | 4-6/2018 | 1-3/2018 | 10–12/2017 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||
| Ympäristöpalvelut | 68,5 | 69,6 | 69,3 | 62,8 | 66,0 |
| Teollisuuspalvelut | 25,2 | 25,9 | 26,3 | 19,2 | 23,9 |
| Kiinteistöpalvelut | 62,1 | 63,2 | 66,0 | 65,8 | 70,2 |
| Kiinteistötekniikka | 41,6 | 34,8 | 35,6 | 36,4 | 38,4 |
| Uusiutuvat energialähteet | 12,1 | 5,5 | 8,4 | 14,7 | 10,7 |
| Toimialojen välinen liikevaihto | -3,1 | -2,6 | -2,7 | -2,4 | -3,2 |
| Yhteensä | 206,5 | 196,3 | 203,0 | 196,5 | 206,1 |
| Liikevoitto | |||||
| Ympäristöpalvelut | 8,3 | 10,6 | 8,4 | 4,4 | 6,9 |
| Teollisuuspalvelut | 2,6 | 3,7 | 3,3 | 0,4 | 2,6 |
| Kiinteistöpalvelut | 0,0 | 4,1 | 1,4 | -0,5 | 1,4 |
| Kiinteistötekniikka | 1,6 | 1,6 | 0,6 | 0,7 | 1,2 |
| Uusiutuvat energialähteet | 0,1 | 0,1 | -0,3 | 0,1 | 0,2 |
| Konsernihallinto ja muut | -0,9 | -0,6 | -0,7 | -1,3 | -0,9 |
| Yhteensä | 11,7 | 19,6 | 12,6 | 3,7 | 11,4 |
| Oikaistu liikevoitto | |||||
| Ympäristöpalvelut | 8,4 | 10,7 | 8,5 | 4,5 | 7,0 |
| Teollisuuspalvelut | 2,6 | 3,8 | 3,3 | 0,4 | 2,6 |
| Kiinteistöpalvelut | 0,0 | 4,1 | 1,4 | -0,5 | 1,5 |
| Kiinteistötekniikka | 2,2 | 2,1 | 1,2 | 1,3 | 2,0 |
| Uusiutuvat energialähteet | 0,1 | 0,1 | -0,3 | 0,1 | 0,2 |
| Konsernihallinto ja muut | -0,9 | -0,6 | -0,7 | -1,3 | -0,9 |
| Yhteensä | 12,4 | 20,3 | 13,4 | 4,5 | 12,4 |
| Liikevoittoprosentti | |||||
| Ympäristöpalvelut | 12,0 | 15,2 | 12,1 | 7,0 | 10,4 |
| Teollisuuspalvelut | 10,4 | 14,4 | 12,4 | 2,2 | 10,7 |
| Kiinteistöpalvelut | 0,0 | 6,5 | 2,1 | -0,8 | 2,0 |
| Kiinteistötekniikka | 3,8 | 4,5 | 1,7 | 1,9 | 3,1 |
| Uusiutuvat energialähteet | 0,6 | 2,6 | -3,3 | 0,5 | 2,1 |
| Yhteensä | 5,7 | 10,0 | 6,2 | 1,9 | 5,5 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, netto | -1,0 | -1,4 | -1,1 | -0,9 | -1,3 |
| Osuus osakkuusyritysten | |||||
| tuloksesta | 0,0 | 0,0 | -0,3 | -0,1 | 0,0 |
| Voitto ennen veroja | 10,6 | 18,2 | 11,1 | 2,8 | 10,0 |
LASSILA & TIKANOJA / TALOUDELLINEN KATSAUS 2018
Ulkomaan toiminnan liikevaihto maittain
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 134,4 | 61,2 |
| Venäjä | 8,9 | 8,1 |
Ympäristöpalveluiden vuoden 2018 liikevaihto oli 270,2 miljoonaa euroa (262,8). Liikevoitto oli 31,6 miljoonaa euroa (31,6).
Toimialan liikevaihto kasvoi ja markkina-asema vahvistui erityisesti kaupan ja teollisuuden segmenteissä. Edellisvuotta korkeammat polttoainekulut pystyttiin kattamaan muilla toimenpiteillä.
Teollisuuspalveluiden koko vuoden liikevaihto kasvoi 6,5 % ja oli tammi-joulukuussa 96,5 miljoonaa euroa (90,7). Liikevoitto kasvoi vertailukaudesta 15,3 % 10,0 miljoonaan euroon (8,7).
Toimialan liikevaihto kasvoi hyvän kysynnän ja markkina-aseman vahvistumisen myötä. Palvelukehityksen ja toiminnan tehostaminen paransivat liikevoittoa ja tukivat uusien asiakkuuksien saamista, mikä näkyi markkinaosuuden vahvistumisena.
Kiinteistöpalveluiden vuoden 2018 liikevaihto oli 257,2 miljoonaa euroa (260,6). Liikevoitto oli 5,0 miljoonaa euroa (5,2).
Siivouksessa alan koventunut hintakilpailu johti asiakasmenetyksiin, mikä heikensi liikevaihtoa ja liikevoittoa. Toimiala keskittyi isoihin toimintamallimuutoksiin kilpailukyvyn parantamiseksi. Siivouksessa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaihe heikensi koko vuoden liikevoittoa.
Korjausrakentamisessa liikevoitto parani vertailukaudesta toiminnan tehostamisen seurauksena.
Kiinteistötekniikan vuoden 2018 liikevaihto oli 148,4 miljoonaa euroa (71,8). Kasvu johtui pääasiassa L&T FM:n yritysostosta. Liikevoitto oli 4,5 miljoonaa euroa (1,6) ja oikaistu liikevoitto 6,8 miljoonaa euroa (2,6).
Ruotsissa liiketoiminnan kehitys oli myönteistä hyvän kysynnän ja tuottavuuden parantumisen ansiosta. Suomessa liikevaihdon kasvu tuli erityisesti julkiselta sektorilta ja teollisuudesta. Liikevoittoa rasitti pääosin loppuvuoteen ajoittunut uuden toimintamallin ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaihe.
Tilauskanta säilyi vahvana, ja sopimuskanta vahvistui sekä Suomessa että Ruotsissa.
| Me | 2018 | 2017 | Muutos % | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 270,2 | 262,8 | 2,8 | ||
| Teollisuuspalvelut | 96,5 | 90,7 | 6,5 | ||
| Kiinteistöpalvelut | 257,2 | 260,6 | -1,3 | ||
| Kiinteistötekniikka | 148,4 | 71,8 | 106,6 | ||
| Uusiutuvat energialähteet | 40,7 | 34,9 | 16,6 | ||
| Eliminoinnit | -10,8 | -11,3 | |||
| Yhteensä | 802,2 | 709,5 | 13,1 | ||
| Liikevoitto toimialoittain | |||||
| Me | 2018 | % | 2017 | % | Muutos % |
| Ympäristöpalvelut | 31,6 | 11,7 | 31,6 | 12,0 | - 0,1 |
| Teollisuuspalvelut | 10,0 | 10,4 | 8,7 | 9,6 | 15,3 |
| Kiinteistöpalvelut | 5,0 | 1,9 | 5,2 | 2,0 | -4,5 |
| Kiinteistötekniikka | 4,5 | 3,0 | 1,6 | 2,3 | 172,4 |
| Uusiutuvat energialähteet | 0,0 | 0,0 | 0,7 | 2,0 | -99,1 |
| Konsernihallinto ja muut | -3,5 | -3,9 | |||
| Yhteensä | 47,6 | 5,9 | 44,0 | 6,2 | 8,2 |
Liikevaihto toimialoittain
Uusiutuvien energialähteiden vuoden 2018 liikevaihto oli 40,7 miljoonaa euroa (34,9), Liikevoitto oli 0,0 miljoonaa euroa (0,7).
Uusiutuvien energialähteiden markkina pysyi haastavana. Liikevoitto jäi vertailukaudesta alkuvuonna, koska energiasisällöt jäivät heikoiksi vuoden 2017 runsaiden sateiden vuoksi. Lisäksi liikevoittoa heikensi puun hankintahintojen ja urakointikustannusten nousu.
Liiketoiminnan nettorahavirta oli 90,1 miljoonaa euroa (61,8). Liiketoiminnan nettorahavirta parantui vuodentakaisesta onnistuneiden käyttöpääoman tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Käyttöpääomaa vapautui 9,9 miljoonaa euroa. Vertailukautena käyttöpääomaa sitoutui 10,8 miljoonaa euroa.
Korollista vierasta pääomaa oli kauden lopussa 152,2 miljoonaa euroa (165,9).
Korolliset nettovelat olivat 97,8 miljoonaa euroa (117,9). Ne laskivat 21,3 miljoonaa euroa heinä-syyskuusta ja 20,1 miljoonaa euroa
vertailukaudesta.
Yhtiö laski syyskuussa liikkeeseen 50 miljoonan euron vuonna 2023 erääntyvän joukkovelkakirjan. Varat käytettiin Lassila & Tikanojan olemassa olevan, vuonna 2019 erääntyvän 30 miljoonan euron joukkovelkakirjan osittaiseen lunastamiseen sekä Danske Bank A/S:n myöntämän 20 miljoonan euron lainan takaisinmaksuun.
Nettorahoituskulut vuonna 2018 olivat 4,5 miljoonaa euroa (1,4). Nettorahoituskulut olivat 0,6 % (0,2) liikevaihdosta. Vertailukauden nettorahoituskuluja pienensi olennaisesti L&T FM:n yritysostoa varten otetusta valuuttasuojauksesta realisoitunut kurssivoitto.
Pitkäaikaisten lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioon ottaen oli 1,2 % (1,1). Vuonna 2019 lainoja erääntyy yhteensä 3,9 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste oli 38,6 % (38,6) ja gearing-prosentti 46,1 (54,2). Likvidit varat olivat kauden lopussa 54,3 miljoonaa euroa (48,1).
Kauden lopussa 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli kokonaan käyttämättä. Vertailukaudella käytössä oli 20,0 miljonaa euroa. 30,0 miljoonan euron komittoitu limiitti oli vertailukauden tapaan käyttämättä.
Vuoden 2018 investoinnit olivat 37,8 miljoonaa euroa (113,2), ja ne koostuivat pääasiassa kone- ja kalustohankinnoista sekä investoinneista tietojärjestelmiin. Vertailukaudella merkittävin investointi oli L&T FM AB:n yritysosto.
| MEUR | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 356,0 | 367,2 |
| Vaihto-omaisuus ja saamiset | 153,2 | 162,1 |
| Likvidit varat | 54,3 | 48,1 |
| Laskennalliset verovelat | -29,3 | -29,2 |
| Ostovelat ja muut velat | -162,4 | -156,0 |
| Varaukset | -5,3 | -7,0 |
| Muut korottomat velat | -1,9 | -1,8 |
| Sijoitettu pääoma | 364,5 | 383.3 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Kiinteistöt | 1,2 | 2,8 |
| Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet | 31,0 | 33,7 |
| Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista | 0,3 | 69,2 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5,2 | 7,1 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 0,0 | 0,5 |
| L&T yhteensä | 37,8 | 113,2 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma, MEUR | 152,2 | 165,9 |
| Korolliset nettovelat, MEUR | 97,8 | 117,9 |
| Nettorahoituskulut, MEUR | -4,5 | -1,4 |
| Nettorahoituskulut, % liikevaihdosta | 0,6 | 0,2 |
| Nettorahoituskulut, % liikevoitosta | 9,4 | 3,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 38,6 | 38,6 |
| Gearing, % | 46,1 | 54,2 |
| Liiketoiminnan rahavirta, MEUR | 90,1 | 61,8 |
| Käyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa, MEUR | 9,9 | -10,8 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 20,6 | 24,8 |
| Teollisuuspalvelut | 8,4 | 9,0 |
| Kiinteistöpalvelut | 6,9 | 10,1 |
| Kiinteistötekniikka | 1,7 | 68,6 |
| Uusiutuvat energialähteet | 0,2 | 0,2 |
| Konsernihallinto ja muut | 0,0 | 0,4 |
| L&T yhteensä | 37,8 | 113,2 |
Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedostossa 32 Lähipiiritapahtumat.
Konserniin ostettiin Kymen Talopalvelu Oy:n liiketoiminta.
3.8. L&T kertoi toimitusjohtaja Pekka Ojanpään siirtyvän Suominen Oyj:n toimitusjohtajaksi viimeistään 3.2.2019. Yhtiö tiedotti 15.11., että L&T:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Eero Hautaniemi 1.1.2019 alkaen. Yhtiö kertoi 24.11. toimitusjohtaja Pekka Ojanpään menehtyneen lento-onnettomuudessa. L&T:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin talousjohtaja Tuomas Mäkipeska.
Henkilöstömäärä oli vuonna 2018 kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 7 566 (7 875). Kauden lopussa L&T:n palveluksessa oli kokoja osa-aikaisia yhteensä 8 600 (8 663) henkilöä. Heistä työskenteli Suomessa 6 871 (7 041) ja muissa maissa 1 729 (1 622) henkilöä.
15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2017 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2017 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,92 euroa osakkeelta, yhteensä 35,3 miljoonaa euroa. Osingon maksupäiväksi päätettiin 26.3.2018.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi. Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka Heikki Bergholm, Teemu Kangas-Kärki, Laura Lares, Sakari Lassila, Miikka Maijala ja Laura Tarkka.
Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö, joka ilmoitti nimeävänsä KHT Lasse Holopaisen yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 15.3.2018.
Vastuullinen toimintatapa kuuluu erottamattomasti L&T:n strategiaan, liiketoimintaan ja jokapäiväiseen työhön. Yhtiön palveluilla on keskeinen rooli asiakkaiden vastuullisuuden varmistamisessa, mikä ohjaa tavoittelemaan jatkuvasti yhä parempia tuloksia materiaalien hyödyntämisessä, päästöjen vähentämisessä
| Koko- ja osa-aikaiset yhteensä | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suomi | 6 871 | 7 041 |
| Ruotsi | 1 422 | 1 332 |
| Venäjä | 307 | 290 |
| Yhteensä | 8 600 | 8 663 |
ja henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. L&T on palveluidensa kautta näkyvä osa yhteiskunnan arkea, minkä vuoksi sen on huolehdittava tinkimättömästi oman toimintansa vaatimuksenmukaisuudesta. Myös toimittajilta edellytetään lakien ja sopimusten noudattamista sekä yhtiön vastuullisuusperiaatteiden mukaista toimintaa.
Vuonna 2018 yhtiö sitoutui tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeus-, ympäristö- ja korruption vastaisia periaatteita.
Yritysvastuun johtaminen on L&T:llä osa jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä, jota ohjataan strategia- ja vuosisuunnittelun sekä johtamisjärjestelmän kautta. Yhtiön johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja OHSAS 18001 (työterveys ja työturvallisuus) -standardien mukaisesti.
Yritysvastuun strategisesta johtamisesta vastaa yhtiön johtoryhmä ja operatiivisesti toimenpiteitä linjataan yritysvastuuohjelman kautta. Konsernin johtoryhmä seuraa ohjelman ja sen toteuttamiseksi käynnistettyjen projektien etenemistä säännöllisesti sekä arvioi ja tarvittaessa päivittää ohjelman tavoitteet. Hallitus vahvistaa yritysvastuuohjelman.
Vuonna 2018 L&T uudisti yritysvastuuohjelmansa tukemaan entistä vahvemmin yhtiön strategisia painotuksia ja sidosryhmien odotuksia. Vastuullisuuden kehittämisen painopiste siirrettiin toiminnan vaikuttavuuteen ja arvoon, jota yhtiö luo keskeisille sidosryhmilleen, yhteiskunnalle, ympäristölle ja ilmastolle yhdessä asiakkaidensa kanssa. Samalla yritysvastuuohjelma kiinnitettiin YK:n kestävän kehityksen ja Global Compactin tavoitteisiin.
L&T:n yritysvastuuohjelmaa ja toimenpiteitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin vuoden 2018 yritysvastuuraportissa, joka on julkaistu osana yhtiön vuoden 2018 vuosikatsausta. Raportti on laadittu Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeistoa noudattaen. Ympäristö- ja henkilöstövastuun keskeiset tunnusluvut ovat kolmannen osapuolen varmentamat.
Lassila & Tikanoja noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä, L&T:n yhtiöjärjestystä, L&T:n hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi toimintaa ohjaavat hallituksen tai johtoryhmän hyväksymät politiikat ja toimintaperiaatteet. Asemavaltuutusohje määrittelee L&T:llä käytettävät päätöksentekosäännöt ja -valtuudet.
Varmistaakseen toimintansa määräystenmukaisuuden, L&T on määrittänyt vastuullisen liiketavan periaatteet eli Tapa toimia –ohjeet, jotka koskevat jokaista L&T:läistä ja yhtiön sopimustoimittajia. Ohjeisiin perehdyttäminen on esimiesten vastuulla ja johto seuraa ohjeiden noudattamista. Sen lisäksi, että jokaisen L&T:läisen on noudatettava Tapa toimia -ohjeistoa, tulee kaikkien myös ehkäistä ohjeiden vastaista toimintaa. Ohjeiden vastaisesta toiminnasta ilmoitetaan ensisijaisesti omalle esimiehelle, joka auttaa ohjeiden tulkinnassa epäselvissä tilanteissa. Lisäksi henkilökunta voi soittaa tai lähettää sähköpostia luottamukselliseen ilmoituskanavaan, joka on käytössä kaikissa toimintamaissa. Ohjeiden vastaiseen toimintaan puututaan viiveettä yhdessä sovitun prosessin mukaisesti.
Vuonna 2018 uudet L&T:läiset perehtyivät Tapa toimia -ohjeisiin osana perehdytysohjelmaansa. Syksyllä 2018 Tapa toimia -ohjeita ja niiden käytäntöön soveltamista tukevaa verkkokurssia päivitettiin vastaamaan vastaamaan tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia. Lisäksi muun muassa syrjinnän vastaisia ohjeita täsmennettiin Global Compactin hengen mukaisesti. Suomen toimihenkilöistä 93,3 % oli suorittanut päivitetyn verkkokurssin vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2019 Ruotsin henkilöstö ja Suomen työntekijät perehtyvät soveltuvin osin uudistettuihin ohjeisiin.
Vastuullisuuteen liittyvien riskien hallinta on osa yhtiön kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riskienhallintaprosessi on kuvattu selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja keskeiset riskit on avattu kohdassa "Riskit ja riskienhallinta".
L&T:n ympäristövastuu toteutuu erityisesti asiakkaille tuotettavien palveluiden kautta. Asiakkailta kerätyt materiaalit pyritään aina ensisijaisesti ohjaamaan uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen lain mukaisen etusijajärjestyksen ja kiertotalousajattelun viitoittamana. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään pienentämällä oman toiminnan liikennepäästöjä, mutta erityisesti korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla bio- ja kierrätyspolttoaineilla sekä neitseellisiä luonnonvaroja uusioraaka-aineilla. Lisäksi tavoitteena on, ettei yhtiön omassa toiminnassa tapahdu yhtään vakavaa ympäristövahinkoa.
Ympäristöpolitiikassa on määritetty ne ympäristönäkökohdat ja periaatteet, joita L&T noudattaa niin omassa toiminnassaan kuin asiakkaille tuottamissaan palveluissa. Lähtökohtana on ympäristölainsäädännön ja -standardien tinkimätön noudattaminen sekä jatkuvan parantamisen periaate ISO 14001 -sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisesti.
Ammattimainen jätteenkäsittely edellyttää ympäristölupia ja toimintaa velvoitteiden mukaisesti. Vuonna 2018 L&T:llä oli 73 (70) ympäristölupaa, jotka ohjasivat yhtiön ympäristöasioiden hallintaa ja seurantatarkkailua. Ympäristöluvan varaisille laitoksille on tehty ennaltavarautumis- ja pelastussuunnitelmat, joissa on määritelty, kuinka laitos varautuu merkittävimpiin ympäristövahinkoihin. Lisäksi tehdään säännöllisesti sisäisiä auditointeja, joissa käydään läpi myös ympäristöasiat.
L&T edellyttää yhteistyökumppaneiltaan ja toimittajiltaan vastuullista ympäristöasioiden hoitoa, mikä huomioidaan jo hankintaprosessissa muun muassa itsearviointien avulla. Jätettä luovutetaan vain sellaisille toimijoille, joilla on lupa sitä vastaanottaa tai käsitellä. Yritysostokohteissa tehdään huolelliset due diligence -tutkimukset.
L&T:n toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät ajoneuvokalustoon, jätteiden varastointiin ja käsittelyyn sekä kemikaaliturvallisuuteen. Näitä riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa "Riskit ja riskienhallinta".
Asiakkailta kerättyjen materiaalien ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi L&T pyrkii jatkuvasti löytämään
uusia ratkaisuja materiaalien hyödyntämiseksi mahdollisimman korkealla jalostusasteella ja jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti. Vuonna 2018 yhtiön hallussa olevien, asiakkailta kerättyjen materiaalien, uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste nousi 54,2 prosenttiin (53,8). L&T:n materiaalivolyymit huomioiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen päätyi lähes 40 000 tonnia enemmän materiaaleja kuin edellisvuonna. Raportointi kattaa yritysasiakkailta kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa ja Venäjällä.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi L&T pyrkii vähentämään sekä asiakkaiden että oman toiminnan aiheuttamia päästöjä. Yhtiön toiminnalla on suuri hiilikädenjälki eli toiminta tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä asiakkaille, kun he pystyvät korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla, fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätyspolttoaineilla tai vähentämään hävikkiä. Vuonna 2018 L&T:n hiilikädenjälki eli toiminnan tuottamat päästövähennykset olivat noin 1,2 miljoonaa CO2 -ekvivalenttitonnia (1,1).
L&T:n oman toiminnan merkittävin välitön ympäristövaikutus on keräys- ja kuljetuspalveluista aiheutuvat päästöt. Vuonna 2018 L&T:n oman toiminnan päästöt olivat 64,4 tuhatta CO2 -ekvivalenttitonnia (59,6). Absoluuttiset päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna johtuen L&T FM:n yrityskaupasta sekä keräysja kuljetustoiminnan volyymin kasvusta. Sen sijaan päästöintensiteetti eli päästöjen suhde liikevaihtoon laski ollen 59,5 CO2 -ekvivalenttitonnia miljoonaa euroa kohden (66,2).
Yritysten ilmastotyötä arvioivassa CDP Climate -arviossa yhtiö sijoittui jälleen Leadership-tasolle toiseksi parhaalla luokituksella A-. Yhtiö on sitoutunut asettamaan ns. Science Based –tavoitteet pitkän aikavälin ilmastotyölleen.
Vuonna 2018 yhtiön toiminnassa ei tapahtunut yhtään vakavaa ympäristövahinkoa.
Suurena työllistäjänä ja palvelualan yrityksenä L&T:n sosiaalisen vastuun painopiste on omassa henkilöstössä. Henkilöstövastuun olennaisimmat osa-alueet ovat henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työturvallisuuden parantaminen, henkilöstötyytyväisyyden vahvistaminen sekä monimuotoinen työllistäminen. Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusketjussaan.
L&T kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia ja ILO:n kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita.
Työsuhteissa noudatetaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoitteita. Työntekijöiden vapautta järjestäytyä ammatillisesti kunnioitetaan. Yhtiö seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsäädännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
Toimintaa ohjaa henkilöstöpolitiikka, OHSAS 18001-standardien mukaisesti sertifioitu johtamisjärjestelmä sekä työturvallisuusjohtamisen ja vastuullisen liiketavan periaatteet (Tapa toimia).
L&T:n toiminnan merkittävimmät henkilöstöriskit liittyvät osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuuteen ja henkilöstötyytyväisyyden heikkenemiseen sekä työkyvyttömyysja tapaturmakustannusten nousuun. Ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä on arvioitu osana riskienhallintaprosessia, mutta koska L&T toimii pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa paikallisten kumppaneiden kanssa, ei toiminnassa ole tunnistettu merkittäviä ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä. Näitä riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tämän dokumentin kohdassa "Riskit ja riskienhallinta".
Osana henkilöstön työkyvyn johtamista L&T:n tavoitteena on laskea sairauspoissaolojen määrää ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää. Vuonna 2018 sairauspoissaoloprosentti Suomessa oli 5,0 (4,8), Ruotsissa 5,1 (4,5) ja Venäjällä 2,7 (2,5) eli kehitys ei ollut toivotunsuuntaista. Vuonna 2019 sairauspoissolojen
vähentämiseksi tehdään yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma, jossa pureudutaan syvällisesti poissaolojen juurisyihin ja terveyden edistämiseen. Keskimääräinen eläköitymisikä (sis. vanhuuseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet) sen sijaan kehittyi toivottuun suuntaan ollen Suomessa oli 63,2 (63,0) vuotta ja vastaavasti koko yhtiössä 63,2 vuotta (63,0). Pitkän aikavälin tavoitteena on nostaa eläköitymisikä 65,0 vuoteen.
Työturvallisuudessa L&T tavoittelee jatkuvaa parantamista lopullisena tavoitteenaan nolla tapaturmaa. Vuonna 2018 kokonaistapaturmataajuus kehittyi Suomessa hyvään suuntaan ja oli 28 (30). Koko yhtiön tasolla kokonaistapaturmataajuus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 25 (25). Samoin poissaoloon johtaneita tapaturmia mittaava LTA-taajuus pysyi ennallaan ollen 14 (14). Ennakoivia työturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä tehtiin jälleen ennätysmäärä. Vuonna 2019 yhtenä kehitysalueena on ennakoivan toiminnan tehokkaampi hyödyntäminen niin, että toimenpiteet saadaan kohdennettua juuri oikeisiin kohteisiin.
Loppuvuodesta yhtiössä tapahtui yksi kuolemaan johtanut työtapaturma, jossa L&T:n kokenut työntekijä menehtyi tapaturmaisesti suorittaessaan linjan puhdistuspesua elintarviketehtaassa. Yhtiössä suoritettiin välittömästi perusteellinen tutkinta tapaturmasta ja siihen johtaneista syistä. Olemme tutkinnan pohjalta ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin vastaavien tapausten ennaltaehkäisemiseksi. Raportin julkaisuhetkellä tapauksen viranomaistutkinta on edelleen kesken. L&T tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa tapauksen selvittämiseksi.
Henkilöstötyytyväisyydessa tapahtui positiivista kehitystä vuoden 2018 aikana. Suomessa ja Ruotsissa toteutetun henkilöstötyytyväisyystutkimuksen mukaan henkilöstön luottamus yritykseen ja sen tulevaisuuteen on vahvistunut. L&T:läiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä ja 72 % suosittelisi yhtiötä työnantajana. Tavoitteena on edelleen nostaa henkilöstön suositteluastetta panostamalla henkilöstökokemuksen vahvistamiseen.
Vuonna 2018 L&T liittyi mukaan Suomen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, jossa se sitoutui tekemään tavoitteellisia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi ja nuorten, vaikeasti työllistyvien sekä maahanmuuttajien työllistämiseksi. Lisäksi yhtiö käynnisti yhdessä ihmisoikeuksia ja osallisuutta edistävän Kide-säätiön kanssa kaksivuotisen Mielekäs työ -hankkeen, joka tarjoaa uusia keinoja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Hankkeessa halutaan luoda innovatiivisia menetelmiä perinteisen kuntoutuksen tueksi ja tarjota eläkeriskissä oleville henkilöille mahdollisuuksia tehdä töitä omien voimavarojensa mukaan.
Vuonna 2018 L&T:llä ei ollut yhtään ihmisoikeuksiin liittyvää rikkomusta tai raportoitua syrjintätapausta.
L&T:n hankintaprosessit ovat läpinäkyviä ja hankintapäätökset perustuvat kilpailukykyisiin toimitussopimuksiin. Hankintoja ohjaavat hankintaperiaatteet sekä yksityiskohtaisemmat hankintaohjeet. Toimivaltuudet ja päätöksentekorajat hankintojen osalta on määritelty yhtiön asemavaltuutusohjeessa.
Mikäli hankintapäätöksen tekemiseen liittyy mahdollisia eturistiriitoja, jäävätään eturistiriitoja omaavat henkilöt päätöksenteon ulkopuolelle. Toimittajayhteistyöhön ei saa liittyä lahjontaa eikä sellaista vieraanvaraisuutta tai lahjoja, jotka voisivat vaikuttaa hankintapäätöksiin.
Yhtiö on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen korruption vastaisia periaatteita. Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä noudatetaan kansallisia lakeja ja sopimuksia. Sisäisesti toimintaa ohjaavat vastuullisen liiketavan periaatteet (Tapa toimia), joissa on kuvattu lahjonnan ja korruption vastaisia ohjeita mm. lahjojen ja vieraanvaraisuuden tarjoamisesta ja vastaanottamisesta sekä eturistiriitojen välttämisestä. Lisäksi yhtiössä noudatetaan erikseen määriteltyä lupamenettelyä, jolla varmistetaan asiakastilaisuuksien tarkoituksenmukaisuus sekä sponsoroinnin ja tukimainonnan läpinäkyvyys.
L&T toimii pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa paikallisten kumppanien kanssa, mikä parantaa läpinäkyvyyttä kumppaneiden vastuullisuuteen. Merkittävien toimittajien osalta johdamme toimintaa säännöllisellä toimittajayhteistyöllä ja seuraamme yhteistyön sujuvuutta kategoriakohtaisesti asetetuilla toiminnan mittareilla. Sopimustoimittajat sitoutuvat noudattamaan L&T:n vastuullisen liiketavan periaatteita (Tapa toimia). Varmistamme toimittajiemme vastuullisen toimintatavan toteutumista itsearviointikyselyillä, toimittaja-auditoinneilla, toimittajan taloudelliseen tilanteeseen liittyvillä analyyseillä tai muilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla. Pääasialliset
varmistustoimenpiteemme kohdistamme merkittävimpiin toimittajiimme.
Vuonna 2018 yhtiössä ei ollut yhtään lahjonta- tai korruptiotapausta.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi.
Yhtiön tämän hetken aktivoitava kehitystyö kohdistuu lähinnä ohjelmisto- ja järjestelmähankkeisiin. Taseeseen aktivoitiin ohjelmistoprojekteista kehitysmenoja 4,6 miljoonaa euroa (5,7). Ohjelmistoprojektin kustannukset aktivoidaan siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen, ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke.
Pääosin tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavan tuotekehityksen tehtävänä on vastata L&T:n palvelutuotevalikoiman kilpailukyvystä ja edesauttaa näin yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa.
L&T:lle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoitusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä. Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta. L&T-konsernin riskienhallintaa ohjaa L&T:n hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan L&T:n hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään vakuutuspolitiikassa.
Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiötasolla ja kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan
toimenpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Merkittävimmistä esille nousseista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
Osiossa Strategiset ja operatiiviset riskit kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35. Rahoitusriskien hallinta.
Ympäristöalan yrityksenä ja suurena työllistäjänä vastuullisesti toimiminen on L&T:lle yhtiön maineen ja sidosryhmien luottamuksen kannalta erittäin tärkeää. Yhtiö seuraa jatkuvasti toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia ja kehitystrendejä liittyen esim. ilmastotavoitteisiin, ihmisoikeuksiin ja toimitusketjun vastuullisuuteen ja pyrkii tunnistamaan niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.
Vuonna 2018 osana riskienhallintaprosessia käytiin läpi mahdolliset L&T:n toimintaan liittyvät ihmisoikeusriskit. Ilmastoriskien hallitsemiseksi yhtiö on sitoutunut asettamaan ns. Science Based -tavoitteet seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi tehdään aktiivisesti käytännön toimenpiteitä, joilla voidaan suoraan pienentää omia ympäristövaikutuksia mm. uusimalla
ajoneuvokalustoa ja seuraamalla ajotapaindeksiä. Henkilöstöön ja henkilöstövastuuseen liittyviä riskejä on avattu tarkemmin kohdassa Henkilöstö.
Tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvät riskit voivat toteutuessaan vaikuttaa L&T:n toimintaan ja asiakaspalveluun. Riskien minimoimiseksi tehdään määrätietoista työtä järjestelmäympäristön kehittämiseksi ja ICT-ympäristön käyttövarmuuden turvaamiseksi mm. kartoittamalla toiminnalle kriittiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja L&T:n välillä. ICT-järjestelmiin liittyviä riskejä hallitaan myös järjestelmäarkkitehtuuria kehittämällä sekä pidemmän aikajänteen investoinneilla, joilla tavoitellaan sekä korjausvelan poistoa että kilpailukyvyn nostoa.
Markkinoilla ja markkinaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten kunnallistaminen ja kierrätysraaka-aineiden markkinamuutokset sekä päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintoihin ja liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti sekä johtaa kannattavuuden heikkenemiseen. Markkinoihin liittyvää riskiä pienentää L&T:n riippumattomuus yksittäisistä suurista asiakkaista ja L&T:n palvelutarjonnan monipuolisuus. L&T kehittää ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia palvelutuotteita, joilla pyritään muun muassa erottautumaan kilpailijoista ja luomaan muita lisäarvotekijöitä hinnan lisäksi. Markkinariskeihin varaudutaan
kiinnittämällä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja asiakassuhteen hoitoon. Lisäksi strategioita toteutetaan pitkäjänteisesti ja niissä huomioidaan mahdolliset muutokset toimialalla sekä uudistumisen tarve ja näihin liittyvät toimenpiteet kannattavuuden varmistamiseksi. Samalla seuraamme aktiivisesti markkinatilannetta sekä lainsäädännön kehittymistä ja pyrimme vaikuttamaan siihen proaktiivisesti.
L&T tavoittelee kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa yhtiön kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja yhtiön riskiprofiili voi muuttua. Riskiä hallitaan kauppasopimuksilla, ostokohteiden liiketoiminnan strategisella ja taloudellisella analysoinnilla, tekemällä kattavat due diligence -tutkimukset ostokohteista sekä erityisesti kaupan toteutumisen jälkeisellä tehokkaasti läpiviedyllä yhdistymisohjelmalla.
Osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuus on merkittävä henkilöstöön liittyvä riski, koska ala on työvoimavaltainen, työtilanne vaihtelee kausittain ja väestön ikärakenne lisää kilpailua työvoimasta. Myös mahdollinen henkilöstötyytyväisyyden heikentyminen on yhtiölle strateginen riski, jos siihen ei pystytä reagoimaan riittävän aikaisin. L&T pyrkii olemaan alansa houkuttelevin yritys työntekijöille ja riskejä hallitaan panostamalla henkilöstön
saatavuuteen ja pysyvyyteen kehittämällä työntekijäkokemusta ja työnantajamielikuvaa. Näihin L&T pyrkii vaikuttamaan mm. mahdollistamalla urapolut ja työkierrot sekä kehittämällä perehdytysprosesseja, kehittämällä henkilöstön osallistamista ja tukemalla esimiestyötä. Lisäksi yhtiö tekee aktiivisesti töitä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytoimiseksi. Lisäksi L&T panostaa työyhteisöjen toimivuuteen, johtamiseen, monikulttuurisuuden lisäämiseen, tehtäväkiertoon ja työturvallisuuteen.
Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voi vaikuttaa olennaisesti L&T:n kilpailukykyyn ja kannattavuuteen, sillä suurtyönantajana L&T vastaa täysimääräisesti henkilöstönsä työkyvyttömyydestä aiheutuvista eläkekustannuksista. Yhtiö panostaa henkilöstön terveyden edistämiseen ja työterveyshuollon ohjaamiseen Sirius-ohjelmalla, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden vähentäminen sekä niistä aiheutuvien kustannusten hallinta. L&T tekee säännöllisesti työtehtävä- ja kohdekohtaisia riskiarviointeja sekä työpaikkaselvityksiä ja tukee henkilöstönsä työkykyä ja jaksamista työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. L&T:llä on oma työpaikkakassa, joka tukee L&T:n työkyvynhallintaa ja täydentää työterveyshuoltoa. Lisäksi yhtiön käytössä on Sopiva työ -malli, jossa tavoitteena on kuntouttaa ja työllistää työkyvyttömyyseläkeriskin piirissä olevia henkilöitä.
Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta L&T:llä on jatkuva, kaikki toimintamaat kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.
Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Riskin merkittävyyttä pienentää kuitenkin se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuudelle. Vakuuttamisen lisäksi yhtiö pyrkii minimoimaan palovahinkoriskejä jatkuvuussuunnittelulla, kehittämällä ensisammutusvalmiutta ja kouluttamalla henkilökuntaa vaaratilanteiden varalta.
L&T:n liiketoimintaan kuuluu vaarallisten jätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia yhtiön omissa laitoksissa. Vaarallisten jätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitallisia aineita pääsee ympäristöön. Tällaisten vahinkojen seurauksena L&T:lle voi syntyä korvausvaateita. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä hallitaan vakuuttamisen lisäksi laitosten järjestelmällisillä ympäristökartoituksilla, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmilla, auditoinneilla ja henkilöstön pitkäjänteisellä kouluttamisella.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2018 annetaan erillisenä kertomuksena.
Lassila & Tikanoja Oyj:n osakepääomassa ja osakemäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2018. Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa. Osakkeita on 38 798 874 kappaletta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita oli 38 404 842 osaketta. Kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäismäärää eikä enimmäispääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa.
Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland ylläpitää yhtiön virallista osakasluetteloa.
Lassila & Tikanoja Oyj:llä oli vuoden 2018 lopussa 13 207 (12 208) osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 19,5 % (19,5) osakekannasta.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2018 yhteensä 932 751 yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 2,4 %.
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854.
Yhtiön osakkeen vaihto ilman omia osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuonna 2018 oli 4 994 631, mikä on 13 % (14,3) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 83,8 miljoonaa euroa (101,6). Korkein hinta oli 20,0 euroa ja alin 14,34 euroa. Päätöskurssi oli 14,96 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli kauden lopussa 574,6 miljoonaa euroa (693,5).
Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 392 952 omaa osaketta, jotka edustavat 1,0 % kaikista osakkeista ja äänistä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n 15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta.
Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optiooikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan äänioikeus yhtiökokouksessa on rajoitettu viidesosaan yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.
| Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä, kpl | % osakkeista ja äänimäärästä |
|
|---|---|---|---|---|
| Yritykset ja asuntoyhtiöt | 707 | 5,3 % | 2 558 136 | 6,6 % |
| Rahoitus- ja | ||||
| vakuutuslaitokset | 57 | 0,4 % | 6 409 393 | 33.4 % |
| Julkisyhteisöt | 23 | 0,2 % | 3 680 244 | 9,5 % |
| Kotitaloudet | 12 100 | 91,6 % | 12 203 821 | 31,5 % |
| Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt |
268 | 2,0 % | 6 217 204 | 16,0 % |
| Ulkomaiset | ||||
| osakkeenomistajat | 52 | 0,4 % | 138 344 | 2,9 % |
| Joista hallinta-rekisteröityjä | 11 | 7 551 054 | 19,5 % | |
| Yhteistilillä | 40 528 | 0,1 % | ||
| Omat osakkeet | 1 | 392 952 | 1,0 % | |
| Yhteensä | 13 208 | 38 798 874 | 100,0 % |
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä, kpl | % osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 1 000 | 11 615 | 88,0 % | 2 853 131 | 7,4 % |
| 1 001 – 5 000 | 1 196 | 9,1 % | 2 612 446 | 6,7 % |
| 5 001 – 10 000 | 177 | 1,3 % | 1 292 903 | 3,3 % |
| 10 001 – 100 000 | 180 | 1,4 % | 5 131 614 | 13,2 % |
| 100 001 – 500 000 | 23 | 0,2 % | 4 648 997 | 12,0 % |
| yli 500 000 | 16 | 0,1 % | 21 826 303 | 56,3 % |
| Joista hallintarekisteröityjä | 11 | 7 551 054 | 19,5 % | |
| Yhteistilillä | 40 528 | 0,1 % | ||
| Omat osakkeet | 1 | 392 952 | 1,0 % | |
| Yhteensä | 13 208 | 100,0 % | 38 798 874 | 100,0 % |
Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille.
Vuonna 2018 yhtiön osakekohtainen tulos oli 0,89 euroa (0,87) ja liiketoiminnan rahavirta/osake 2,35 euroa (1,61). Yhtiön hallitus esittää 14.3.2019 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,92 euroa osakkeelta. Vuodelta 2017 maksettiin osinkoa 0,92 euroa osakkeelta.
Työvoiman saatavuushaasteet voivat nostaa tuotantokustannuksia ja hidastaa liikevaihdon kasvua.
Rakennusteollisuuden volyymin lasku ja investointien kasvun hidastuminen voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintoihin ja liiketoiminnan kasvuun sekä johtaa kannattavuuden heikkenemiseen. Lisäksi päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön toimintaympäristöön.
Uuteen toiminnanohjausjärjestelmään liittyvän toimintamallin vakiinnuttamisesta johtuvat väliaikaiset ylimääräiset kustannukset voivat heikentää yhtiön tulosta.
Lassila & Tikanojan toimialojen näkymät Kiinteistöpalveluita lukuunottamatta vuodelle 2019 ovat hyvät. Kiinteistöpalveluiden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan laskevan vuodesta 2018 johtuen uuden toimintamallin käyttöönoton kustannuksista sekä sopimuskannan laskusta. Yhtiön vuoden 2019 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan olevan vuoden 2018 tasolla.
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.
| 2018 | 2017 | 2016** | 2015** | 2014** | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 | 1,13 | 0,98 | 0,47 |
| 2 | Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 | 1,13 | 0,98 | 0,47 |
| 3 | Oma pääoma/osake, EUR | 5,53 | 5,66 | 5,81 | 5,51 | 5,34 |
| 4 | Osinko / osake, EUR * | 0,92 | 0,92 | 0,92 | 0,85 | 0,75 |
| 5 | Osinko / tulos, % | 103,7 | 105,4 | 81,3 | 86,5 | 160,0 |
| 6 | Efektiivinen osinkotuotto,% | 6,1 | 5,1 | 4,8 | 4,7 | 5,0 |
| 7 | Hinta/voittosuhde (P/E) | 16,9 | 20,7 | 17,0 | 18,4 | 32,3 |
| 8 | Liiketoiminnan rahavirta /osake, EUR | 2,35 | 1,61 | 1,99 | 2,33 | 2,06 |
| Tilikauden | ||||||
| 9 | alin kaupantekokurssi, EUR | 14,34 | 17,22 | 14,37 | 14,54 | 12,75 |
| 10 | ylin kaupantekokurssi, EUR | 20,00 | 20,89 | 19,59 | 18,74 | 15,84 |
| 11 | keskikurssi, EUR | 16,78 | 18,52 | 16,96 | 17,25 | 14,31 |
| 12 | viimeinen kaupantekokurssi, EUR | 14,96 | 18,06 | 19,20 | 18,12 | 15,14 |
| 13 | Osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR | 580,4 | 700,7 | 744,9 | 703,0 | 584,7 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | ||||||
| 14 | keskimäärin vuoden aikana | 38 404 842 | 38 394 955 | 38 375 007 | 38 589 658 | 38 728 721 |
| 15 | vuoden lopussa | 38 405 922 | 38 398 012 | 38 378 006 | 38 361 153 | 38 617 980 |
| 16 | keskimäärin vuoden aikana laimennettu | 38 418 963 | 38 409 829 | 38 389 881 | 38 604 906 | 38 739 668 |
| 17 | Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, kpl | 4 994 631 | 5 480 149 | 6 475 324 | 10 271 667 | 10 191 394 |
| 18 | % keskimääräisestä osakemäärästä | 13,0 | 14,3 | 16,9 | 26,6 | 26,3 |
| 19 | Osakkeiden vaihto, MEUR | 83,8 | 101,6 | 110,1 | 177,2 | 147,2 |
* 2018 Hallituksen ehdotus
** IFRS 15 ei ole oikaistu vertailukausille
| 2018 | 2017 | 2016** | 2015** | 2014** | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 20 | Liikevaihto, MEUR | 802,2 | 709,5 | 661,8 | 646,3 | 639,7 |
| 21 | Liikevoitto, MEUR | 47,6 | 44,0 | 50,5 | 49,9 | 48,5 |
| 22 | % liikevaihdosta | 5,9 | 6,2 | 7,6 | 7,7 | 7,6 |
| 23 | Oikaistu liikevoitto, MEUR | 50,5 | 45,7 | - | - | - |
| 24 | % liikevaihdosta | 6,3 | 6,4 | - | - | - |
| 25 | Voitto ennen veroja, MEUR | 42,7 | 42,5 | 50,1 | 47,7 | 26,6 |
| 26 | % liikevaihdosta | 5,3 | 6,0 | 7,6 | 7,4 | 4,2 |
| 27 | Tilikauden voitto , MEUR | 34,1 | 33,5 | 43,4 | 37,9 | 18,1 |
| 28 | % liikevaihdosta | 4,2 | 4,7 | 6,6 | 5,9 | 2,8 |
| 29 | Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille, MEUR | 34,1 | 33,5 | 43,4 | 37,9 | 18,1 |
| 30 | % liikevaihdosta | 4,2 | 4,7 | 6,6 | 5,9 | 2,8 |
| 31 | EVA, MEUR | 24,0 | 21,1 | 30,7 | 30,3 | 29,1 |
| 32 | Liiketoiminnan rahavirta, MEUR | 90,1 | 61,8 | 76,4 | 89,8 | 79,6 |
| 33 | Taseen loppusumma, MEUR | 563,5 | 577,3 | 452,8 | 465,8 | 458,3 |
| 34 | Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 15,9 | 15,2 | 20,0 | 18,2 | 8,7 |
| 35 | Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | 12,7 | 13,3 | 17,4 | 16,5 | 15,4 |
| 36 | Omavaraisuusaste, % | 38,6 | 38,6 | 50,4 | 46,5 | 46,3 |
| 37 | Gearing, % | 46,1 | 54,2 | 17,3 | 19,8 | 25,2 |
| 38 | Korolliset nettovelat, MEUR | 97,8 | 117,9 | 38,7 | 41,8 | 52,0 |
| 39 | Bruttoinvestoinnit, MEUR | 37,8 | 113,2 | 41,6 | 49,6 | 44,7 |
| 40 | % liikevaihdosta | 4,7 | 16,0 | 6,3 | 7,7 | 7,0 |
| 41 | Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin | 7 566 | 7 875 | 7 199 | 7 099 | 7 257 |
| 42 | Henkilöstö kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä | 8 600 | 8 663 | 7 931 | 8 085 | 7 830 |
** IFRS 15 ei ole oikaistu vertailukausille
| 1.1.–31.12. MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 47,6 | 44,0 |
| Sijoitettu pääoma (rullava 12 kk vuosineljännesten keskiarvo) | 357,7 | 342,0 |
| Sijoitetulle pääomalle laskettu kustannus | -23,6 | -22,9 |
| EVA | 24,0 | 21,1 |
| 1.1.–31.12. MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 47,6 | 44,0 |
| Kauppahinnan allokaatiopoistot: | ||
| Ympäristöpalvelut | 0,5 | 0,6 |
| Teollisuuspalvelut | 0,1 | 0,1 |
| Kiinteistöpalvelut | 0,1 | 0,1 |
| Kiinteistötekniikka | 2,3 | 0,9 |
| Oikaistu liikevoitto | 50,5 | 45,7 |
| 1 | Osakekohtainen tulos, EUR | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin |
23 Oikaistu liikevoitto, MEUR |
= | liikevoitto + kauppahinnan allokaatiopoistot | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 Laimennettu osake kohtainen tulos, EUR |
= | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin |
31 EVA Sijoitetulle pääomalle laskettu kustannus lasketaan käyttäen konsernin painotettua keskimääräistä pääomankustannusta (WACC). |
= | Liikevoitto - sijoitetulle pääomalle (vuosineljännesten keskiarvo) laskettu kustannus |
|||
| 3 Oma pääoma/osake, EUR | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
WACC 2018: 6,60 % WACC 2017: 6,69 % WACC 2016: 6,56 % |
|||||
| 4 Osakekohtainen osinko* | = | Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
WACC 2015: 6,51 % WACC 2014: 6,58 % |
|||||
| 5 Osinko/tulos, %* | = | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
x 100 | 34 Oman pääoman tuotto, % (ROE) |
= | Voitto/tappio Oma pääoma (tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvo) |
x 100 | |
| 6 Efektiivinen osinkotuotto, %* |
= | Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
x 100 | 35 Sijoitetun pääoman tuotto, % |
= | Voitto/tappio ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvo) |
x 100 | |
| 7 | Hinta/voittosuhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
36 Omavaraisuusaste, % |
= | Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot |
x 100 | |
| 8 Liiketoiminnan rahavirta /osake, EUR |
= | Liiketoiminnan nettorahavirta Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin |
37 Gearing |
= | Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma |
x 100 | ||
| 13 Osakekannan markkina-arvo, MEUR |
= | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
38 Korolliset nettovelat, MEUR |
= | Korollinen vieras pääoma - likvidit varat |
| 1.1.–31.12. MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 802,2 | 709,5 | 2, 3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5,2 | 5,7 | 6 |
| Varaston muutos | -2,4 | -1,0 | |
| Materiaalit ja palvelut | -282,0 | -231,9 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -324,2 | -296,9 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -108,7 | -100,3 | 6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -42,5 | -41,1 | |
| Liikevoitto | 47,6 | 44,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -4,5 | -1,4 | 8 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -0,4 | -0,1 | |
| Voitto ennen veroja | 42,7 | 42,5 | |
| Tuloverot | -8,7 | -8,9 | 9 |
| Tilikauden voitto | 34,1 | 33,5 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 34,1 | 33,5 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,0 | 0,0 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta | |||
| laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 | 10 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 |
| 1.1.–31.12. MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 34,1 | 33,5 | |
| Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi |
|||
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
0,0 | 0,1 | 23 |
| Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä |
0,0 | 0,1 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi |
|||
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos | -0,2 | -0,1 | |
| Muuntoerot | -3,4 | -2,7 | |
| Muuntoerot määräysvallattomille omistajille | 0,0 | 0,0 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä |
-3,6 | -2,8 | |
| Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen | 30,4 | 30,7 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 30,4 | 30,7 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,0 | 0,0 |
Lisätietoja konsernin laajan tuloslaskelman veroista on liitetiedossa 9. Tuloverot. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 31.12. MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | ||
| Liikearvo | 151,5 | 150,2 | 13 |
| Hankittu sopimuskanta | 19,2 | 22,6 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 0,0 | 0,0 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista | 0,5 | 0,5 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 22,4 | 22,9 | |
| 193,6 | 196,3 | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | ||
| Maa-alueet | 5,1 | 5,3 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 35,5 | 40,3 | |
| Koneet ja kalusto | 110,9 | 113,0 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,1 | 0,1 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 5,2 | 2,0 | |
| 156,8 | 160,5 | ||
| Muut pitkäaikaiset varat | |||
| Rahoitusleasingsaamiset | 0,1 | 0,3 | 16, 28 |
| Laskennalliset verosaamiset | 3,6 | 6,8 | 17 |
| Muut saamiset | 1,9 | 3,3 | 19 |
| 5,6 | 10,3 | ||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 356,0 | 367,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21,0 | 23,9 | 18 |
| Myyntisaamiset | 88,1 | 96,0 | 19, 28 |
| Sopimukseen perustuvat omaisuuserät | 31,9 | 30,9 | 2, 19, 28 |
| Muut saamiset | 12,2 | 11,2 | 19, 28, 29 |
| Rahavarat | 54,3 | 48,1 | 20, 28 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 207,5 | 210,2 | |
| Varat yhteensä | 563,5 | 577,3 |
| 31.12. MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 21 | ||
| Osakepääoma | 19,4 | 19,4 | |
| Muut rahastot | -9,5 | -5,9 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,6 | 0,6 | |
| Kertyneet voittovarat | 167,7 | 169,7 | |
| Tilikauden voitto | 34,1 | 33,5 | |
| 212,2 | 217,2 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 0,2 | 0,2 | |
| Oma pääoma yhteensä | 212,4 | 217,4 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 29,3 | 29,2 | 17 |
| Eläkevelvoitteet | 1,4 | 1,4 | 23 |
| Varaukset | 4,6 | 5,0 | 24 |
| Rahoitusvelat | 144,8 | 140,9 | 25, 28 |
| Muut velat | 0,5 | 0,4 | 26, 28 |
| 180,6 | 177,0 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Rahoitusvelat | 7,4 | 25,0 | 25, 28 |
| Ostovelat ja muut velat | 162,4 | 156,0 | 27, 28, 29 |
| Varaukset | 0,7 | 1,9 | 24 |
| 170,5 | 183,0 | ||
| Velat yhteensä | 351,1 | 359,9 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 563,5 | 577,3 |
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1.1.–31.12. MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 34,1 | 33,5 | |
| Oikaisut | 55,6 | 51,8 | 31 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 89,6 | 85,3 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 1,5 | -14,6 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 3,0 | 1,0 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 5,4 | 2,8 | |
| Käyttöpääoman muutos | 9,9 | -10,8 | |
| Maksetut korot | -3,4 | -2,7 | |
| Saadut korot | 0,4 | 0,5 | |
| Maksetut verot | -6,4 | -10,5 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 90,1 | 61,8 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 1,2 | -67,2 | 4 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -29,0 | -25,5 | |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 2,2 | 1,7 | |
| Investoinnit osakkuusyrityksiin | 0,0 | -0,8 | |
| Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,8 | -0,3 | |
| Investointien nettorahavirta | -24,7 | -92,1 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -22,6 | 19,9 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 49,6 | 69,9 | 25 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -47,7 | -2,6 | |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennys | -2,9 | -1,6 | |
| Maksetut osingot | -35,3 | -35,3 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -58,9 | 50,3 | |
| Likvidien varojen nettomuutos | 6,6 | 20,0 | |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 48,1 | 28,2 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -0,3 | -0,1 | |
| Likvidit varat taseessa tilikauden lopussa | 54,3 | 48,1 | 20 |
Rahavirtalaskelman mukaiset likvidit varat muodostuvat taseen mukaisista rahavaroista, jotka on eritelty liitetiedossa 20. Rahavarat. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| MEUR | Osake pääoma |
Muunto erot |
Suojaus rahasto |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2017 | 19,4 | -3,0 | -0,1 | 0,4 | 206,1 | 222,8 | 0,2 | 223,0 | |
| IFRS 15 käyttöönoton vaikutus | -1,1 | -1,1 | -1,1 | ||||||
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2017 | 19,4 | -3,0 | -0,1 | 0,4 | 205,0 | 221,8 | 0,2 | 221,9 | |
| Laaja tulos | |||||||||
| Tilikauden tulos | 33,5 | 33,5 | 0,0 | 33,5 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | -2,7 | -0,1 | 0,0 | 0,1 | -2,8 | 0,0 | -2,8 | ||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -2,7 | -0,1 | 33,6 | 30,7 | 0,0 | 30,7 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||||
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,1 | -0,2 | 0,0 | 0,0 | 22 | ||||
| Maksetut osingot | -35,3 | -35,3 | -35,3 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0,1 | -35,5 | -35,4 | -35,4 | |||||
| Muut muutokset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 19,4 | -5,7 | -0,2 | 0,6 | 203,2 | 217,2 | 0,2 | 217,4 | |
| IFRS 9 käyttöönoton vaikutus | -0,4 | -0,4 | -0,4 | ||||||
| Oma pääoma 1.1.2018 | 19,4 | -5,7 | -0,2 | 0,6 | 202,8 | 216,9 | 0,2 | 217,1 | |
| Laaja tulos | |||||||||
| Tilikauden tulos | 34,1 | 34,1 | 0,0 | 34,1 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät | -3,4 | -0,2 | 0,0 | -3,6 | 0,0 | -3,7 | |||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -3,4 | -0,2 | 34,0 | 30,4 | 0,0 | 30,4 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | |||||||||
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,0 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 22 | ||||
| Maksetut osingot | -35,3 | -35,3 | -35,3 | ||||||
| Palautuneet osingot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | 0,0 | -35,2 | -35,1 | -35,1 | |||||
| Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2018 | 19,4 | -9,1 | -0,4 | 0,6 | 201,7 | 212,2 | 0,2 | 212,4 |
Lisätietoja omasta pääomasta on liitetiedossa 21. Oma pääoma, ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 9. Tuloverot.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Lassila & Tikanoja -konserni on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Konsernin emoyritys on Lassila & Tikanoja Oyj, jonka y-tunnus on 1680140-0. Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Valimotie 27, 00380 Helsinki.
Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.lassila-tikanoja. fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Valimotie 27, 00380 Helsinki.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 29. päivänä tammikuuta 2019 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olleita IAS- ja IFRS- standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta sellaisia myytävissä olevia sijoituksia, joiden käypä arvo voidaan määrittää markkinahintojen avulla, ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Osakeperusteiset maksut on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämispäivänä.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut siten että yhteenlasketuissa luvuissa voi esiintyä pyöristyseroja.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää L&T:n johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, sekä tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä keskeisistä oletuksista on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta".
Lassila & Tikanoja Oyj on noudattanut vuoden 2018 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit on korvannut aiemman IAS 39 -standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Siirtymän vaikutukset on esitetty liitetiedossa 1. IFRS 9 ja IFRS 15 siirtymä. Yhtiö ei ottanut standardia käyttöön takautuvasti.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). L&T on ottanut käyttöön uuden IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin. Uusi standardi korvaa aiemmat standardit
IAS 11 Pitkäaikaishankkeet, IAS 18 Tuotot sekä niihin liittyvät tulkinnat. Lassila & Tikanoja otti standardin käyttöön takautuvasti jokaiseen esitettävään aiempaan raportointikauteen IAS 8:n mukaisesti ottaen huomioon IFRS 15 -standardin mahdollistamat käytännön apukeinot. Standardi on muuttanut vähäisissä määrin konsernin laskentaperiaatteita. Siirtymän vaikutukset on esitetty liitetiedossa 1. IFRS 9 ja IFRS 15 siirtymä. Standardi lisäsi esitettävien liitetietojen määrää.
Muutokset IFRS 2:een – Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty ennakonpidätys sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 4:ään IFRS 9:n Rahoitusinstrumentit soveltaminen IFRS 4:n Vakuutussopimukset kanssa Muutoksilla vastataan toimialan huoleen liittyen soveltamisen aloittamiseen eri ajankohtina. Standardiin tuodaan kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa tilapäisen kirjanpidossa syntyvän yhteensopimattomuuden ja volatiliteetin helpottamiseksi. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 40:ään – Sijoituskiinteistöjen siirrot Muutokset selventävät, että johdon aikomusten muuttuminen ei yksinään osoita
sijoituskiinteistön käyttötarkoituksen muuttumista. Käyttötarkoituksen muutosta osoittavat esimerkit standardissa on myös muutettu niin, että ne viittaavat myös rakenteilla olevaan kiinteistöön samoin kuin valmiiseen kiinteistöön. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2014–2016 Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 1 ja IAS 28 -standardeja. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Tulkinta IFRIC 22 Ulkomaanrahan määräiset liiketoimet ja etukäteisvastike Kun ulkomaanrahan määräinen -omaisuuserään, kuluun tai tuottoon liittyvä -ennakkosuoritus maksetaan tai vastaanotetaan, IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardi ei ota kantaa siihen, miten kyseisen erän muuntamisen toteutumispäivä määritetään. Tulkinta selventää, että toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhteisö alun perin kirjaa ennakkosuorituksesta ennakkomaksun tai tuloennakon. Liiketoimen muodostuessa useista ennakkosuorituksista, toteutumispäivä määritetään erikseen kullekin yksittäiselle suoritukselle. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet".
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernilla ei ole olennaisia määräysvallattomien omistajien osuuksia.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisen tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. L&T:llä ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen neljänneksen aikana. Taseessa liikearvot esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton. L&T:llä liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat mm. asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja ympäristölupia. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kolmesta kolmeentoista vuoteen.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa L&T:lle vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot ja oman henkilöstön palkka- ja muut kustannukset.
Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on viisi vuotta.
Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen aineellisen omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaatopaikkoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Rakennukset ja rakennelmat..............5–30 vuotta Kuljetusvälineet...........................................6–15 vuotta Koneet ja kalusto.........................................4–15 vuotta
Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuuserien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Liikearvojen arvonalentumistestit tehdään vuosittain tai aina, kun viitteitä arvon alenemisesta ilmenee. Kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään sekä käyttöarvoon että nettomyyntihintaan perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot on kohdistettu.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä
ei ole itsenäistä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei katsota olevan tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet kirjataan aineelliseen käyttöomaisuuteen. Ne merkitään taseeseen määrään, joka on hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, ja poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tai sitä lyhyempänä taloudellisena vaikutusaikana. Jos kuitenkin on kohtuullisen varmaa, että vuokralle otetun hyödykkeen omistusoikeus siirtyy L&T:lle vuokrakauden päättymiseen mennessä, poistot hyödykkeestä tehdään kuten vastaavasta L&T:n omistamasta hyödykkeestä. Sopimuksista johtuvat velvoitteet kirjataan lainoihin. Kukin vuokraerä jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Rahoituskulut kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Ympäristöpalvelut-toimiala vuokraa asiakkaille laitteita, esimerkiksi jätepuristimia, pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joiden mukaan olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista siirtyy vuokralle ottajalle. Tällaiset sopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja niihin tehty nettosijoitus kirjataan sopimuksen alkamishetkellä rahoitusleasingsaamiseksi. Kukin vuokraerä jaetaan rahoitustuotoksi ja saamisen lyhennykseksi. Rahoitustuotot kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoprosentti.
Sellaiset hyödykkeiden ja toimitilojen vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokranantajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niihin liittyvät vuokrat kirjataan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa tuotoiksi tai kuluiksi riippuen siitä, onko L&T vuokralle antajana vai ottajana. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavat omassa käytössä olevat käyttöomaisuushyödykkeet.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät sekä näihin liittyvät velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut
myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Mikäli luokittelukriteeri ei täyty, perutaan luokittelu ja omaisuuserä arvostetaan luokittelua edeltäneeseen tasearvoon vähennettynä poistoilla ja arvonalennuksilla tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Samoin velat, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään, esitetään taseessa erillään muista veloista. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillään. Tuloslaskelman vertailutietoja oikaistaan niiden toimintojen osalta, jotka on luokiteltu lopetetuiksi viimeisimmän esitettävän tilinpäätöskauden aikana. Lopetettujen toimintojen tulos siirretään siten omalle rivilleen myös vertailutietojen osalta. Tilikaudella ja vertailukaudella konsernissa ei ollut lopetettuja toimintoja.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. L&T Biowatin ja ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään fifo-periaatteella.
Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja suojauslaskennan alaisiin johdannaisiin. Luokittelu perustuu niiden rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeudet omaisuuserän rahavirtoihin lakkaavat tai kun siihen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet merkittäviltä osin L&T:n ulkopuolelle.
Saamisten arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Myyntisaamiset ja muut saamiset
sisältyvät tähän ryhmään ja ne merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat ovat suojauslaskennan ulkopuolella olevia johdannaissopimuksia. Niitä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty alla kohdassa Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.
L&T:n ottamat lainat kirjataan selvityspäivänä taseeseen alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, johon sisällytetään hankinnasta tai liikkeellelaskusta välittömästi johtuvat transaktiokustannukset. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa.
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti L&T käyttää johdannaissopimuksia pienentääkseen korko- ja hyödykekurssimuutoksiin liittyviä rahoitusriskejä. L&T:n tekemät johdannaissopimukset ovat olleet koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty vaihtuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä, ja hyödykeswap-sopimuksia, jotka on tehty tulevien dieselostojen hintavaihteluiden tasaamiseksi.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon. Hankinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoihin. Käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Kaikki korko- ja hyödykesuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen ja ennustettujen ostojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus) tai johdannaissopimuksiksi, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus).
L&T soveltaa rahavirran suojauslaskentaa kaikkiin koronvaihto- ja hyödykejohdannaissopimuksiin. L&T dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian.
L&T dokumentoi ja arvioi suojauksen alkaessa ja jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Siltä osin kuin rahavirran suojaus on tehokas, suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääoman suojausrahastoon. Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täytä konsernin riskienhallinnan vaatimuksia, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään myös välittömästi tuloslaskelmaan.
Valuuttatermiini ja –optiosopimuksien käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.
Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
Rahavarat sisältävät käteisen rahan, vaadittaessa nostettavat pankkitalletukset ja muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset. Niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Valuuttamääräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään
tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen osakkeiden arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta kuten korkoinstrumenteista kirjattu arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen.
Epävarmat saamiset arvioidaan kuukausittain suoritettavan tarkastelun perusteella. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että saamisten tasearvo on suurempi kuin niistä kerrytettävissä oleva rahamäärä, erotus kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Kriteerinä saamisen arvonalentumistappion kirjaamiseen pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston antamaa luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Mikäli saamisten tasearvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus myöhemmin pienenee, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot.
Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä.
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi. Varauksen muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu. Varaus kirjataan, mikäli erän täsmällistä määrää tai tapahtumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa erä kirjataan siirtovelkoihin. Varausten määrää arvioideaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määrä muutetaan vastaamaan parasta arvioita tarkasteluhetkellä.
Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen syntyminen on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja varaukset diskontataan nykyarvoonsa. Taseessa euromääräisesti suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.
Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaa kuin suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa siihen määräysvallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon L&T odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja vastaan.
L&T toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy merkittävää johdon harkintaa erityisesti seuraavissa osa-alueissa, joita on kuvattu tarkemmin myyntituottojen kirjaamisen laatimisperiaatteiden yhteydessä:
Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilattaviin palveluihin.
Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi Ympäristöpalveluiden jätehuollon sekä Kiinteistöpalveluiden siivouksen ja kiinteistöhuollon palveluja. Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa asiakkaille tarjottava suorite muodostuu yhdestä tai useammasta palvelukokonaisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti koko sopimuksen keston ajan. Asiakas voi samalla sopimuksella tilata esimerkiksi siivouspalvelut, ulkotyöt sekä taloteknisen huollon palvelut, jotka muodostavat toisistaan erillisiä palvelukokonaisuuksia. Jokainen palvelukokonaisuus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas kykenee hyötymään niistä erikseen ja asiakas voisi halutessaan hankkia palvelut eri toimittajilta. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.
Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erikseen tilattavia palveluja Teollisuuspalveluissa, Kiinteistöpalveluissa ja Kiinteistötekniikassa. Erikseen tilattavat palvelut eroavat pitkäkestoisista palveluista siinä, että suoritettava työ on tyypillisesti lyhyttä ja joko satunnaisesti toistuvaa tai kertaluontoista.
Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin suoritetta tuotetaan. Kiinteällä kuukausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan
tasaisesti sopimuskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tuntiveloitteiset työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen. L&T:n johto on tunnistanut, että erityisesti kiinteistöhuollon pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa voi esiintyä kausiluontoista vaihtelua, sillä suoritettavan työn sisältö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Johdon arvion mukaan kulut näistä palveluista kertyvät olennaisilta osin tasaisesti, jolloin myös myyntituotot kirjataan tasaisesti sopimuskaudella.
L&T:n Teollisuuspalvelut vastaanottaa pilaantunutta maa-ainesta, jossa suoritevelvoitteena on maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Maa-aineksen suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään tuotokseen perustuvaa menetelmää. Tuloutus perustuu käsitellyn maa-aineksen määrään. Asiakasta laskutetaan maa-aineksen vastaanottohetkellä ja saatu maksu käsitellään sopimukseen perustuvana velkana.
L&T:n projektiliiketoimintaan kuuluvat esimerkiksi Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistuksen urakat ja kaatopaikkojen sulkemisurakat, Kiinteistöpalveluiden korjaus- ja muutosrakentamisen urakat sekä Kiinteistötekniikan urakat sisältäen kaupan kylmätekniikan ja energianhallinnan projekteja. Projektitoimituksissa asiakas tilaa projektin yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypillisesti yhden suoritevelvoitteen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita, joista jokainen muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, L&T kohdistaa transaktiohinnan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.
Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä L&T:n suorittamat urakat liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän parantamiseen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää. L&T:n johto arvioi, että urakoiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luotettavalla tavalla. Lisäksi, urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo, että L&T:llä on aina oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Projektiliiketoiminnassa laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen maksupostien perusteella.
Laitteiden myynti käsittää Ympäristöpalveluiden keräysvälineiden eli puristimien ja paalainten suoramyyntiä asiakkaille ja materiaalien myynti sisältää Uusiutuvien energialähteiden toimialalla puu- ja kierrätyspolttoaineen sekä tukki- ja kuitupuun toimitusta ja Ympäristöpalveluiden toimialalla kierrätysraaka-aineiden myyntiä asiakkaille. Laitteiden ja materiaalien myynnissä yksittäinen laite tai yksittäinen materiaalitoimitus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. L&T:n toimittamiin laitteisiin ei sisälly erityisiä takuuehtoja, joista L&T:lle syntyisi erillinen suoritevelvoite.
Määräysvalta toimitettavaan tuotteeseen siirtyy, kun tuotteen fyysinen hallinta on siirtynyt asiakkaalle, mikä tapahtuu tyypillisesti toimituksesta.
Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) toimittaa asiakkaille puupohjaisia polttoaineita, kierrätyspolttoaineita ainespuuta ja kuorikatetta. Asiakkaalta saatava hinta perustuu toimitetun polttoaineen määrään ja sen energiasisältöön tai toimitetun tuotteen määrään. Joissain tapauksissa lopullinen myyntihinta määräytyy sen jälkeen, kun asiakas on mitannut tuotteen lämpöarvon tai toimitetun tavaran määrän, jolloin lopulliseen myyntihinnan määrään liittyy epävarmuutta. L&T:n johto on arvioinut vastikemäärään liittyvän epävarmuuden olevan vähäinen ja jälkikäteen tehtävät hinnan oikaisut eivät ole olennaisia.
Puristimien ja paalainten myynnin lisäksi asiakas voi vuokrata laitteen ulkoisen rahoitusyhtiön kautta. L&T:n ja rahoitusyhtiön väliseen sopimukseen sisältyy laitteen takaisinostovelvollisuus vuokra-ajan päättyessä sopimuksessa ennalta määritetyllä jäännösarvolla. Vuokrattavat laitteet kirjataan käyttöomaisuuteen, sillä takaisinostovelvoitteesta johtuen L&T:n johto on arvioinut, että olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista jää L&T:lle. Sopimuksen alussa rahoitusyhtiöltä saatava vuokratuottoa vastaava rahamäärä sekä laitteen jäännösarvo kirjataan taseeseen velaksi. Vuokratuotto tuloutetaan kuukausittain sopimuskauden aikana. L&T:n johto on arvioinut, että rahoitusyhtiöltä saatavasta rahamäärästä ei aiheudu merkittävää rahoituskomponenttia.
L&T:n asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja kuten bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on vähäinen. Arviota muuttuvan vastikkeen rahamäärään liittyen päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa.
Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista tai palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tavaroita tai palveluja ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Jos L&T:llä on ehdoton oikeus vastikkeeseen, erä esitetään taseessa myyntisaamisena.
L&T arvioi sopimukseen perustuvan omaisuuserän ja myyntisaamisten arvon alentumisen varalta IFRS 9:n mukaisesti. Yhtiön yleinen maksuehto asiakkaille on 14 päivää, mutta saattaa vaihdella tapauskohtaisesti.
Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun.
L&T:llä ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. L&T hyödyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopimuksen saamisesta aiheutuvat lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin liittyvä vara olisi kirjattu poistoina kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa.
Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien palvelukonseptien antamat hyödyt ovat todennettavissa vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että aktivointikriteereiden ei ole katsottu täyttyvän ennen palvelun luovuttamista. Taseeseen on aktivoitu ohjelmistoprojekteihin liittyviä kehitysmenoja, joista on tarkempi kuvaus kohdassa Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet.
Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. L&T:n eläkejärjestelyt noudattavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia.
L&T:llä on pieniä, pääosin yrityskauppojen mukana tulleita, etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden
palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riskipreemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AA. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).
Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta nettokorkoon sisältyviä eriä) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut.
Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Merkittävimmät väliaikaiset erot muodostuvat mm. FAS:ssa tehdyistä liikearvon poistoista ja käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista.
Osinkovelka yhtiön osakkeenomistajille kirjataan velaksi tilinpäätökseen, kun yhtiökokous on päättänyt osingonjaosta.
Konsernin johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä laatiessaan tekemään tulevaisuutta koskivia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Johto joutuu lisäksi käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta.
Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omaisuuserien ja velkojen kirjaamiseen ja käypään arvoon arvostamiseen.
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää L&T:n johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.
Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on kuvattu alla:
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan IFRS 3:n mukaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista (liitetieto 4. Hankitut liiketoiminnat). Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää laatimisperiaatteiden kohdassa Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset.
Liikearvojen arvonalentumistesteissä kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään käyttöarvoon perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot on kohdistettu. Nämä laskelmat edellyttävät johdon arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä on annettu liitetiedoissa (liitetieto 13. Liikearvojen arvonalentumistestit).
Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2018.
• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 -standardi sisältää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämistavalle ja annettaville tilinpäätöstiedoille. Uusi standardi korvaa
IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. L&T soveltaa IFRS 16 -standardia käyttäen yksinkertaistettua siirtymämenetelmää, jossa käyttöönoton kumulatiivinen vaikutus näytetään 1.1.2019 avaavassa taseessa ja käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ei oikaista. Käyttöönoton yhteydessä L&T kirjaa aiemmin IAS 17:ää sovellettaessa operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokitelluista vuokrasopimuksista velan, joka perustuu 1.1.2019 voimassa olevien vuokrasopimusten jäljellä olevien maksamattomien vuokrien nykyarvon määrään. Käyttöoikeusomaisuuseräksi kirjataan määrä, joka on yhtä suuri kuin vuokrasopimusvelka standardin käyttöönottohetkellä, jolloin käyttöönotolla ei ole vaikutusta L&T:n omaan pääomaan.
L&T vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita sekä autoja. Lassila & Tikanojan vuokrasopimukset ovat pääosin operatiivisia vuokrasopimuksia, jotka on kirjattu aikaisemmilla tilikausilla IAS 17 –standardin mukaisesti tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi. IFRS 16 muuttaa näiden sopimusten kirjanpitokäsittelyä. L&T on lisäksi ottanut vuokralle hyödykkeitä rahoitusleasingsopimuksilla. Nämä hyödykkeet on jo aikaisemmilla tilikausilla kirjattu taseeseen eikä niiden kirjaaminen ja esittämistapa muutu IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä.
IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta lähtökohtaisesti kaikkien vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen. Taseeseen kirjataan sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, joiden arvo on
määritetty perustuen tulevien vuokrien nykyarvoon. Tuloslaskelmaan kirjataan vuokrakulujen sijaan vuokra-ajalle käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut.
Standardi sisältää kaksi käytännön helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, sekä sopimuksia, joiden kohteena olevan hyödykkeen arvo on vähäinen. Lisäksi standardin soveltamisen ulkopuolelle on rajattu tietyt aineettomia hyödykkeitä koskevat sopimukset ja myös muun vuokratun aineettoman omaisuuden osalta standardin soveltaminen on vapaaehtoista. L&T on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja arvoltaan vähäisistä hyödykkeistä eikä yhtiö sovella standardia aineettomia hyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin. Vuokralle antajan kirjanpitokäsittely säilyy suurelta osin vanhan IAS 17 -standardin mukaisena.
Vuokralle ottajan on IFRS 16 -standardin mukaan määritettävä vuokra-aika siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen huomioon myös mahdollinen jatko- tai päättämisoptio, jos niiden käyttäminen on arvioitu kohtuullisen varmaksi. L&T on arvioinut sopimuskohtaisesti jatko-optioiden huomioimisen osana vuokrakautta. L&T:llä on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu L&T:n johdon arvioon siitä,
milloin vuokrasopimus tullaan päättämään. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta jatkossa säännöllisesti.
IFRS 16 -standardin mukaan vuokralle ottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon. L&T:n vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen L&T:n lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralle ottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. L&T on määrittänyt lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen sopimusten maturiteettiin ja taloudelliseen ympäristöön.
Arvio IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutuksesta L&T:n taseeseen 1.1.2019 on 50–60 miljoonaa euroa lisäten sekä varojen käyttöoikeusomaisuuseriä että velkoja. IFRS 16 -standardin mukainen käyttöoikeusomaisuuserien määrä ja tämän tilinpäätöksen liitetiedossa 30. Muut vuokrasopimukset ilmoitettujen vuokravastuiden diskonttaamaton määrä 39,0 miljoonaa euroa eroavat toisistaan. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että toistaiseksi voimassaolevien sopimusten vuokrien määrä on esitetty vuokravastuissa aikaisimpaan mahdolliseen irtisanomiseen asti, kun taas uuden standardin
käyttöönoton yhteydessä vuokrakausi on arvioitu perustuen johdon laatimaan sopimusanalyysiin siitä, milloin vuokrasopimus tullaan irtisanomaan. Lisäksi eroa selittää diskonttotekijän vaikutus sekä helpotukset koskien lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia omaisuuseriä.
sovelletaan IFRS 9-standardia. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
hys palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations Committeeta standardien tulkinnassa. Viitekehys ei kumoa yksittäisten IFRS -standardien vaatimuksia. Standardimuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Lassila & Tikanoja Oyj:n konsernitilinpäätökseen.
Konserni on soveltanut 1.1.2018 alkaen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardeja. Muilla uusilla ja uudistetuilla standardeilla ei ollut vaikutusta aikaisemmin raportoituihin kausiin.
| Konsernin tuloslaskelma | Raportoitu | IFRS 15 oikaisu |
IFRS 9 oikaisu |
Oikaistu |
|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2017 | 2017 | ||
| Liikevaihto | 712,1 | -2,5 | 709,5 | |
| Liikevoitto | 44,2 | -0,2 | 44,0 | |
| Voitto ennen veroja | 42,7 | -0,2 | 42,5 | |
| Tilikauden voitto | 33,7 | -0,2 | 33,5 |
| MEUR | 31.12.2016 | 1.1.2017 | ||
|---|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 156,1 | 4,1 | 160,3 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 5,5 | 0,3 | 5,8 | |
| Oma pääoma yhteensä | 223,0 | -1,1 | 221,9 | |
| Ostovelat ja muut velat | 129,9 | 5,5 | 135,3 | |
| MEUR | 31.12.2017 | 1.1.2018 | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 154,1 | 6,4 | 160,5 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 6,5 | 0,3 | 0,1 | 6,9 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 137,6 | -0,4 | 137,1 | |
| Oma pääoma yhteensä | 218,7 | -1,3 | -0,4 | 217,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 147,7 | 8,0 | 155,7 |
IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta. Standardin päätavoitteena on tarjota tilinpäätöksen käyttäjille informaatiota asiakassopimuksista johtuvien myyntituottojen ja rahavirtojen luonteesta, ajoittumisesta ja epävarmuudesta. IFRS 15 -standardin perusperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan tavalla, joka kuvastaa luvattujen tavaroiden ja palvelujen luovuttamista asiakkaalle. Myyntituottona kirjattava rahamäärä taas kuvastaa sitä vastiketta, johon L&T odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja vastaan.
Käyttöönoton vaikutus Lassila & Tikanoja Oyj:n avaavan taseen 1.1.2018 omaan pääomaan oli -1,3 miljoonaa euroa (-1,1).
Laitemyynnin lisäksi L&T vuokraa puristimia ja paalaimia ulkopuolisen rahoitusyhtiön kautta asiakkaille. L&T on aikaisemmin tulouttanut rahoitusyhtiöltä saamansa maksun sopimuskauden alussa myyntinä. IFRS 15 käyttöönoton myötä myyntituoton tulouttamisen sijaan laitteet kirjataan L&T:n käyttöomaisuuteen, sillä laitteisiin liittyvästä takaisinostovelvoitteesta johtuen L&T:n johto on arvioinut, että olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista jää L&T:lle. Sopimuskauden alussa rahoitusyhtiöltä saatava maksu kirjataan taseeseen velaksi ja tuloutetaan kuukausittain vuokratuottona sopimuskauden aikana.
IFRS 9:n tavoitteena on, että yhteisö esittää tilinpäätöksessään tietoja, joiden avulla tilinpäätöksen käyttäjät pystyvät arvioimaan, miten merkittävä vaikutus rahoitusinstrumenteilla on yhteisön taloudelliseen asemaan ja tulokseen, minkä luonteisia ja miten laajoja ovat ne rahoitusinstrumenteista aiheutuvat riskit, joille yhteisö on alttiina kauden aikana ja raportointikauden päättymispäivänä sekä sitä, miten yhteisö hallitsee kyseisiä riskejä.
IFRS 9:n mukainen suojauslaskentamalli yksinkertaistaa suojauslaskennan soveltamista ja tuo suojauslaskennan lähemmäs konsernin riskienhallinnan strategiaa ja tavoitetta. Dieselsuojauksen tehokkuus – IAS 39:n mukainen retrospektiivinen tehokkuustestaus ja tehokkuusvaatimus 80-125 %:ia poistuvat IFRS 9:n myötä. Lassila & Tikanoja jatkaa dieselostojen hyödykeswap-sopimuksien suojauslaskentaa IFRS 9:n mukaan.
Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumisvaraukset on kirjattava odotettujen luottotappioiden perusteella. Lassila & Tikanojan kannalta uusi arvonalentumismalli koskee myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä ja niiden luottotappioiden aikaisempaa kirjaamista. Käyttöönoton vaikutus Lassila & Tikanojan avaavan taseen 1.1.2018 omaan pääomaan oli -0,4 miljoonaa euroa.
muutokset IFRS 9:n soveltamisen seurauksena.
| Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu IFRS 9:n soveltamisen seurauksena |
Arvostusryhmä IAS 39 |
Arvostusryhmä IFRS 9 |
Kirjanpitoarvo, IAS 39 31.12.2017 |
Kirjanpitoarvo, IFRS 9 1.1.2018 |
Muutos |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Jaksotettuun | |||||
| Muut saamiset | Lainat ja muut saamiset | hankintamenoon | 3,3 | 3,3 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Jaksotettuun | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | Lainat ja muut saamiset | hankintamenoon | 137,6 | 137,1 | -0,4 |
| Johdannaissaamiset | Suojauslaskenta | Suojauslaskenta | 0,1 | 0,1 | |
| Jaksotettuun | |||||
| Rahavarat | Lainat ja muut saamiset | hankintamenoon | 48,1 | 48,1 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Jaksotettuun | |||||
| Lainat | Lainat ja muut saamiset | hankintamenoon | 125,6 | 125,6 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Jaksotettuun | |||||
| Lainat | Lainat ja muut saamiset | hankintamenoon | 22,6 | 22,6 | |
| Johdannaisvelat | Suojauslaskenta | Suojauslaskenta | 0,2 | 0,2 |
| Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut | Yhtenä ajanhetkenä tuloutettavat tuotteet |
Vuokrat | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 MEUR | Pitkäkestoiset palvelusopimukset |
Erikseen tilattavat palvelut |
Projekti liiketoiminta |
Laite- ja materiaalimyynti |
Vuokratuotot | Liikevaihto yhteensä |
| Ympäristöpalvelut | 210,5 | 57,8 | 2,0 | 270,2 | ||
| Teollisuuspalvelut | 44,5 | 41,5 | 5,4 | 5,1 | 96,5 | |
| Kiinteistöpalvelut | 187,9 | 35,3 | 34,0 | 257,2 | ||
| Kiinteistötekniikka | 41,4 | 95,5 | 11,5 | 148,4 | ||
| Uusiutuvat energialähteet | 40,7 | 40,7 | ||||
| Yhteensä | 484,3 | 172,3 | 50,9 | 103,6 | 2,0 | 813,0 |
| Toimialojen välinen | -10,8 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 802,2 |
| Ajan kuluessa tuloutettavat palvelut | Yhtenä ajanhetkenä tuloutettavat tuotteet |
Vuokrat | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2017 MEUR | Pitkäkestoiset palvelusopimukset |
Erikseen tilattavat palvelut |
Projekti liiketoiminta |
Laite- ja materiaalimyynti |
Vuokratuotot | Liikevaihto yhteensä |
| Ympäristöpalvelut | 204,0 | 57,3 | 1,4 | 262,8 | ||
| Teollisuuspalvelut | 43,5 | 39,8 | 3,1 | 4,2 | 90,7 | |
| Kiinteistöpalvelut | 194,7 | 30,9 | 35,1 | 260,6 | ||
| Kiinteistötekniikka | 15,9 | 47,7 | 8,2 | 71,8 | ||
| Uusiutuvat energialähteet | 34,9 | 34,9 | ||||
| Yhteensä | 458,1 | 118,5 | 46,3 | 96,4 | 1,4 | 720,8 |
| Toimialojen välinen | -11,3 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 709,5 |
| 96,0 30,9 |
67,0 16,0 8,9 |
|---|---|
| 9,9 |
Sopimukset ovat kestoltaan lyhyitä, joten sopimukseen perustuvat velat tuloutuvat kokonaisuudessaan seuraavan kauden aikana. Sopimukseen perustuvat velat sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat.
L&T hyödyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportointikauden lopussa täyttämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Tämä johtuu siitä, että L&T:n asiakassopimusten, kuten projektitoimitusten, kestoaika on tyypillisesti lyhyt. Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset voivat kuitenkin olla kestoltaan useampia vuosia. Näiden osalta L&T soveltaa käytännön apukeinoa, jonka mukaan L&T:llä on oikeus saada asiakkaalta vastike, joka suoraan vastaa L&T:n tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. Tällöin L&T tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan.
Konsernilla on viisi raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin toimialayksiköt.
Konserni muutti segmenttiraportointiaan 1.1.2018 alkaen, jolloin Kiinteistötekniikka eriytettiin Kiinteistöpalvelut-toimialasta itsenäiseksi raportoitavaksi segmentiksi. Raportoivat segmentit olivat vuonna 2017 Ympäristöpalvelut -toimiala, Teollisuuspalvelut -toimiala, Kiinteistöpalvelut -toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja. Konsernihallinto ja muut –erä sisältää konsernijohdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat. Lisäksi konsernihallinnon varoihin kuuluvat myytävissä olevat sijoitukset.
Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin velat ovat sellaisia liiketoiminnan velkoja, jotka aiheutuvat segmentin liiketoiminnasta, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, rahoitusleasingsaamiset, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset ja muut saamiset lukuun ottamatta siirtosaamisia koroista ja verosaamisia. Segmentin velat sisältävät varaukset ja eläkevelvoitteet sekä pitkäaikaisista
veloista ennakot, siirtovelat ja kauppahintavelat ja lyhytaikaisista veloista ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta siirtovelkoja koroista ja verovelkoja.
Kohdistamattomat varat sisältävät likvidit varat, saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtosaamiset koroista ja muista rahoituseristä sekä verosaamiset. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat, velat korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtovelat koroista ja muista rahoituseristä sekä verovelat.
Ympäristöpalveluiden toiminta käsittää jätehuolto- ja kierrätysliiketoiminnan, keräysvälineiden myynnin sekä niiden huoltoliiketoiminnan ja uudet kiertotalousratkaisut.
Teollisuuspalvelut-toimiala koostuu teollisuusprosesseissa syntyviin materiaalivirtoihin ja niiden hyödyntämiseen keskittyvistä materiaalihyötykäyttöratkaisuista, teollisuusprosessien puhdistuksiin erikoistuneesta prosessipuhdistuksesta, vaarallisten jätteiden keräyksestä ja käsittelystä sekä viemäriverkostojen ylläpitoon erikoistuneista viemärihuolto- ja kuvauspalveluista.
Kiinteistöpalvelut-toimiala tarjoaa siivous- ja tukipalveluita, kiinteistöhuollon ja kiinteistöjohtamisen palveluita, sekä korjaus- ja muutosrakentamisen palveluita.
Kiinteistötekniikka-toimiala tarjoaa kiinteistötekniikan, kaupan kylmätekniikan ja energianhallinnan palveluita.
Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) toimittaa asiakkailleen puupohjaisia polttoaineita, kierrätyspolttoaineita ja ainespuuta sekä tarjoaa metsäpalveluita metsänomistajille.
LASSILA & TIKANOJA / TALOUDELLINEN KATSAUS 2018
| 2018 MEUR | Ympäristö palvelut |
Teollisuus palvelut |
Kiinteistö palvelut |
Kiinteistö tekniikka |
Uusiutuvat energialähteet |
Konserni hallinto ja muut |
Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 267,0 | 93,7 | 254,4 | 146,6 | 40,5 | 802,2 | ||
| Toimialojen välinen liikevaihto | 3,2 | 2,9 | 2,8 | 1,8 | 0,2 | -10,8 | 0,0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 270,2 | 96,5 | 257,2 | 148,4 | 40,7 | -10,8 | 802,2 | |
| Liikevoitto | 31,6 | 10,0 | 5,0 | 4,5 | 0,0 | -3,5 | 47,6 | |
| Liikevoitto, % | 11,7 | 10,4 | 1,9 | 3,0 | 0,0 | 5,9 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -4,9 | |||||||
| Voitto ennen veroja | 42,7 | |||||||
| Tuloverot | -8,7 | |||||||
| Tilikauden voitto | 34,1 | |||||||
| Varat | ||||||||
| Toimialan varat | 216,7 | 72,8 | 89,0 | 101,7 | 20,9 | 0,6 | 501,7 | |
| Kohdistamattomat varat | 61,8 | |||||||
| Varat yhteensä | 563,5 | |||||||
| Velat | ||||||||
| Toimialan velat | 59,2 | 29,9 | 46,7 | 19,4 | 8,5 | 4,7 | 168,3 | |
| Kohdistamattomat velat | 182,8 | |||||||
| Velat yhteensä | 351,1 | |||||||
| Investoinnit | 20,6 | 8,4 | 6,9 | 1,7 | 0,2 | 0,0 | 37,8 | |
| Poistot | 20,2 | 7,5 | 10,7 | 3,9 | 0,3 | 0,0 | 42,5 |
| ____ | ______ | __ | ______ |
|---|---|---|---|
| ------------ | -------- | ---- | -------- |
| 2017 MEUR | Ympäristö palvelut |
Teollisuus palvelut |
Kiinteistö palvelut |
Kiinteistö tekniikka |
Uusiutuvat energialähteet |
Konserni hallinto ja muut |
Eliminoinnit | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 259,2 | 87,4 | 258,0 | 70,2 | 34,7 | 709,5 | ||
| Toimialojen välinen liikevaihto | 3,5 | 3,3 | 2,6 | 1,7 | 0,2 | -11,3 | 0,0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 262,8 | 90,7 | 260,6 | 71,8 | 34,9 | -11,3 | 709,5 | |
| Liikevoitto | 31,6 | 8,7 | 5,2 | 1,6 | 0,7 | -3,9 | 44,0 | |
| Liikevoitto, % | 12,0 | 9,6 | 2,0 | 2,3 | 2,0 | 6,2 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1,5 | |||||||
| Voitto ennen veroja | 42,5 | |||||||
| Tuloverot | -9,0 | |||||||
| Tilikauden voitto | 33,5 | |||||||
| Varat | ||||||||
| Toimialan varat | 218,4 | 74,1 | 103,5 | 98,8 | 22,7 | 2,1 | 519,5 | |
| Kohdistamattomat varat | 57,8 | |||||||
| Varat yhteensä | 577,3 | |||||||
| Velat | ||||||||
| Toimialan velat | 55,3 | 27,4 | 52,2 | 15,9 | 7,6 | 5,3 | 163,7 | |
| Kohdistamattomat velat | 196,2 | |||||||
| Velat yhteensä | 359,9 | |||||||
| Investoinnit | 24,8 | 9,0 | 10,1 | 68,6 | 0,2 | 0,4 | 113,2 | |
| Poistot | 19,9 | 7,3 | 11,3 | 2,3 | 0,3 | 41,1 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Raportoitavien segmenttien varat | 501,2 | 517,4 |
| Muiden erien varat | 0,6 | 2,1 |
| 501,7 | 519,5 | |
| Kohdistamattomat varat | ||
| Likvidit varat | 54,3 | 48,1 |
| Verosaamiset | 6,0 | 7,7 |
| Muut kohdistamattomat varat | 1,4 | 2,0 |
| Yhteensä | 61,8 | 57,8 |
| Varat yhteensä | 563,5 | 577,3 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Raportoitavien segmenttien velat | 163,6 | 158,4 |
| Muiden erien velat | 4,7 | 5,3 |
| 168,3 | 163,7 | |
| Kohdistamattomat velat | ||
| Velat, korko- ja valuuttajohdannaiset | 149,8 | 166,2 |
| Siirtovelat, korot ja muut rahoituserät | 3,4 | 0,7 |
| Verovelat | 29,6 | 29,3 |
| Yhteensä | 182,8 | 196,2 |
| Velat yhteensä | 351,1 | 359,9 |
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Suomi | 644,3 | 627,6 |
| Muut maat | 157,9 | 81,9 |
| Yhteensä | 802,2 | 709,5 |
| Varat | ||
| Suomi | 437,3 | 451,9 |
| Muut maat | 64,5 | 67,9 |
| Kohdistamattomat varat | 61,8 | 57,5 |
| Yhteensä | 563,5 | 577,3 |
| Investoinnit | ||
| Suomi | 36,3 | 43,7 |
| Muut maat | 1,5 | 69,5 |
| Yhteensä | 37,8 | 113,2 |
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Muut aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.
Liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo muodostuu hankittujen yritysten henkilöstön ammattitaidon lisäksi muista aineettomista eristä. Tällaisia eriä ovat hankituissa yrityksissä oleva uusien asiakkaiden hankintapotentiaali, uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysmahdollisuudet sekä hankitun liiketoiminnan vahva alueellinen asema. Kaikista liiketoimintojen yhdistämisistä syntyy lisäksi synergiaetuja, jotka ovat pääasiassa säästöjä tuotannon kiinteissä kustannuksissa.
Hankittujen liiketoimintojen hankintamenoihin voi tulla muutoksia kauppakirjojen kauppahintaa koskevien ehtojen perusteella. Monissa hankinnoissa pieni osa kauppahinnasta on sidottu lyhytaikaisiin (alle 12 kk) tulevaisuuden tapahtumiin. Nämä ehdolliset kauppahinnat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja mahdolliset muutokset kirjataan ilman tulosvaikutusta hankintamenolaskelman kautta.
1.12.2018 Lassila & Tikanoja osti Kymen Talopalvelu Oy:n liiketoiminnan. Kauppa pitää sisällään Kymen Talopalveluiden kiinteistöhuollon ja siivouksen liiketoiminnan Kouvolan alueella.
Lassila & Tikanoja Oyj osti Pieksämäellä toimivan Pieksämäen Keräys Oy:n liiketoiminnan 3.1.2017. Kaupassa siirtyvät jätehuolto ja kierrätysliiketoiminta. 1.2.2017 Lassila & Tikanoja Oyj osti Oulun Viermärihuolto Oy:n joka on erikoistunut viemärihuoltoon ja teollisuuspuhdistukseen. 2.5.2017 Lassila & Tikanoja Oyj osti Pihtiputaan Jätehuolto Oy:n ja viitasaarelaisen Hyötykolmio Oy:n ympäristöliiketoiminnat. 31.8.2017 Lassila & Tikanoja Oyj sai päätökseen Veolia FM AB:n (L&T FM AB) koko osakekannan oston Veolia Nordic AB:ltä. Yrityskaupan avulla Lassila & Tikanoja Oyj vahvisti läsnäoloaan Ruotsin kiinteistöpalvelumarkkinalla laajentamalla palveluvalikoimaansa kiinteistötekniikan palveluihin.
L&T FM AB:n tiedot on esitetty erillisessä taulukossa. Muut tiedot hankituista yrityksistä ja liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Osakekaupoilla saavutettiin sadan prosentin osuus äänivallasta. L&T FM AB:n hankinta saatiin päätökseen 31.8.2017 ja se on konsolidoitu konserniin 1.9.2017 alkaen alustavan hankintamenolaskelman perusteella. IFRS:n mukainen hankintamenolaskelma 31.12.2018 on lopullinen.
Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä L&T FM AB:n kauppahintaa palautettiin 2,2 miljoonaa euroa, josta investointien rahavirtaan vaikuttaa 1,6 miljoonaa euroa. Tämä on rahavirtalaskelmalla rivillä Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla netotettuna vuoden 2018 liiketoiminnon hankinnan kanssa. Lisäksi vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä L&T FM AB:nhankittujen tase-erien arvoa oikaistiin 34,5 miljoonalla Ruotsin kruunulla. Muutokset on esitetty käyttöomaisuudessa lisäyksenä.
Ostetuilla yrityksillä ja liiketoiminnoilla ei ollut vaikutus konsernin liikevaihtoon (vertailukaudella 39,9 miljoonaa euroa) ja liikevoittoon 0,0 miljoonaa euroa (1,0).
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 19,0 | 19,0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,1 | 0,1 |
| Sijoitukset | 0,0 | - |
| Saamiset | 27,5 | 32,2 |
| Rahavarat | 0,8 | 0,8 |
| Varat yhteensä | 47,5 | 52,1 |
| Muut velat | 16,8 | 16,8 |
| Laskennallinen verovelka | 3,9 | 4,2 |
| Velat yhteensä | 20,7 | 21,0 |
| Hankittu nettovarallisuus | 26,8 | 31,2 |
| Kokonaisvastike | 63,4 | 64,9 |
| Liikearvo | 36,6 | 33,7 |
| Vaikutus rahavirtaan | ||
| Rahana maksettu vastike | -63,4 | -64,9 |
| Hankitun yrityksen rahavarat | 0,8 | 0,8 |
| Investointien kassavirta | -62,6 | -64,1 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,2 | 0,6 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,1 | 1,0 |
| Sijoitukset | - | 0,0 |
| Saamiset | - | 0,3 |
| Rahavarat | - | 1,0 |
| Varat yhteensä | 0,2 | 2,9 |
| Muut velat | - | 0,3 |
| Laskennallinen verovelka | - | 0,0 |
| Velat yhteensä | - | 0,3 |
| Hankittu nettovarallisuus | 0,2 | 2,6 |
| Kokonaisvastike | 0,4 | 4,1 |
| Liikearvo | 0,2 | 1,5 |
| Vaikutus rahavirtaan | ||
| Rahana maksettu vastike | -0,4 | -4,1 |
| Hankitun yrityksen rahavarat | - | 1,0 |
| Maksamatta | 0,1 | 0,2 |
| Investointien kassavirta | -0,3 | -3,0 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 259,3 | 237,0 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 56,4 | 49,4 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 0,0 | 0,0 |
| Osakepalkitseminen | 0,2 | 0,2 |
| Muut henkilösivukulut | 8,3 | 10,4 |
| Yhteensä | 324,2 | 296,9 |
Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 22. Osakeperusteiset maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat. Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 23. Eläkevelvoitteet.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 1 279 | 1 326 |
| Työntekijät | 6 287 | 6 549 |
| Yhteensä | 7 566 | 7 875 |
| Suomi | 6 199 | 6 288 |
| Muut maat | 1 367 | 1 587 |
| Yhteensä | 7 566 | 7 875 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1,3 | 1,5 |
| Ostojen vuosihyvitykset | 1,5 | 1,7 |
| Myyntisaamisten arvonalentumistappioiden peruutukset | 0,5 | 0,3 |
| Saadut korvaukset ja julkiset avustukset | 0,6 | 0,4 |
| Hyödykejohdannaisten arvonmuutokset | 0,4 | 0,2 |
| Muut | 0,8 | 1,6 |
| Yhteensä | 5,2 | 5,7 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| ICT kulut | 13,9 | 12,1 |
| Matkakulut | 11,6 | 10,7 |
| Ajoneuvot ja työkoneet | 40,5 | 36,3 |
| Vuokrat ja kiinteistökulut | 16,7 | 14,5 |
| Asiantuntijapalkkiot | 6,4 | 7,4 |
| Vapaaehtoiset sosiaalikulut | 6,1 | 6,3 |
| Muut | 13,6 | 12,8 |
| Yhteensä | 108,7 | 100,3 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja keskitetysti ohjatuista kehitysprojekteista 1,8 miljoonaa euroa (2,0).
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 0,4 | 0,2 |
| Valuuttakurssivoitot | - | 0,8 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 0,4 | 1,0 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista |
2,4 | 2,0 |
| Muut rahoituskulut | 1,4 | 0,4 |
| Valuuttakurssitappiot | 1,1 | - |
| Rahoituskulut yhteensä | 4,9 | 2,4 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -4,5 | -1,4 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | -5,1 | -10,0 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennalliset verot | -3,6 | 1,1 |
| Yhteensä | -8,7 | -8,9 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 42,7 | 42,5 |
| Verot Suomen verokannan mukaan 20 % | -8,5 | -8,5 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen vaikutus | 0,0 | 0,0 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -0,2 | -0,4 |
| Verovapaat tulot ja myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Verot aiemmilta tilikausilta | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen vero | -0,1 | -0,1 |
| Edellisten vuosien tappioiden käyttö | 0,1 | 0,1 |
| Muut erät | 0,1 | -0,1 |
| Yhteensä | -8,7 | -8,9 |
| 2018 | 2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
-0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos |
-0,3 | 0,1 | -0,2 | -0,1 | 0,0 | -0,1 |
| Muuntoerot | -3,4 | 0,0 | -3,4 | -2,7 | 0,0 | -2,7 |
| Muuntoerot määräysvallattomille omistajille |
0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut laajan tuloksen erät | -3,7 | 0,1 | -3,7 | -2,8 | 0,0 | -2,8 |
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuksessa olevia osakkeita.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 34,1 | 33,5 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana, | ||
| miljoona kpl | 38,4 | 38,4 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 |
| Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus, miljoona kpl | 0,0 | 0,0 |
| Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikaistu lukumäärä | ||
| keskimäärin kauden aikana, miljoonaa kpl | 38,4 | 38,4 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR | 0,89 | 0,87 |
Yhtiön hallitus ehdottaa 14.3.2019 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2018 jaetaan 0,92 euroa osakkeelta.
Vuodelta 2017 yhtiö jakoi yhtiökokouksen päätöksellä osinkoa 0,92 euroa osakkeelta.
| MEUR | Liikearvo | Hankittu sopimuskanta |
Kilpailukielto sopimukset |
aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 164,9 | 48,1 | 24,0 | 10,1 | 14,8 | 45,3 | 3,6 | 310,8 |
| Lisäykset | 0,1 | 0,9 | 1,2 | 3,1 | 5,3 | |||
| Hankitut liiketoiminnat | 2,9 | 0,2 | 0,0 | 3,1 | ||||
| Vähennykset | -0,4 | -1,6 | -1,9 | |||||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 6,2 | -6,1 | 0,1 | ||||
| Kurssierot | -1,9 | -0,9 | 0,0 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | -2,9 | |
| Hankintameno 31.12.2018 | 166,0 | 47,4 | 23,9 | 10,1 | 15,3 | 51,1 | 0,6 | 314,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018 | -14,7 | -25,5 | -23,9 | -9,6 | -12,3 | -28,5 | -114,5 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,4 | 1,6 | 0,0 | 1,9 |
| Tilikauden poistot | 0,0 | -2,9 | 0,0 | -0,1 | -0,6 | -5,1 | 0,0 | -8,6 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018 | -14,5 | -28,2 | -23,9 | -9,6 | -12,5 | -32,0 | -120,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 151,5 | 19,2 | 0,0 | 0,5 | 2,8 | 19,1 | 0,6 | 193,6 |
| Hankintameno 1.1.2017 | 131,2 | 29,3 | 23,9 | 10,1 | 13,7 | 42,6 | 0,7 | 251,6 |
| Lisäykset | 0,7 | 1,0 | 5,3 | 7,1 | ||||
| Hankitut liiketoiminnat | 34,0 | 18,9 | 0,0 | 0,0 | 53,0 | |||
| Vähennykset | 0,0 | -0,3 | 0,0 | -0,4 | ||||
| Siirrot erien välillä | 0,8 | 1,7 | -2,4 | 0,0 | ||||
| Kurssierot | -0,4 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,6 | |
| Hankintameno 31.12.2017 | 164,9 | 48,1 | 24,0 | 10,1 | 14,8 | 45,3 | 3,6 | 310,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017 | -14,8 | -24,1 | -23,9 | -9,5 | -12,3 | -24,0 | -108,5 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,3 | 0,0 | 0,4 | |||||
| Tilikauden poistot | -1,5 | -0,1 | -0,1 | -0,4 | -4,6 | -6,6 | ||
| Kurssierot | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017 | -14,7 | -25,5 | -23,9 | -9,6 | -12,3 | -28,5 | -114,5 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 150,2 | 22,6 | 0,0 | 0,5 | 2,5 | 16,8 | 3,6 | 196,3 |
Muut
Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat yleensä patentteja tai lupia.
Aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,2).
Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti kassavirtaa tuottaville yksiköille:
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut, Suomi | 73,7 | 73,7 |
| Teollisuuspalvelut | 19,4 | 19,4 |
| Kiinteistöpalvelut, Suomi | 19,0 | 22,4 |
| Kiinteistötekniikka, Suomi | 3,6 | - |
| L&T Service AB | 1,8 | 2,2 |
| L&T FM AB | 34,0 | 32,6 |
| Yhteensä | 151,5 | 150,2 |
Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat rahamäärät käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon neljän vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka on tehty budjetointiprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys
ja yksikön kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset.
Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa käytetty kasvu perustuu johdon arvioon kassavirran pitkän aikavälin kasvusta.
Käyttöarvolaskelmissa käytetty pitkän aikavälin kasvu rahavirtaa tuottavissa yksiköissä:
| % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut, Suomi | 1,3 | 1,5 |
| Teollisuuspalvelut | 1,5 | 1,5 |
| Kiinteistöpalvelut, Suomi | 1,5 | 1,5 |
| Kiinteistötekniikka, Suomi | 2,0 | - |
| L&T Service AB | 1,5 | 1,5 |
| L&T FM AB | 2,0 | 2,0 |
Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen ennen veroja (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön tuotto, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus sekä oman ja vieraan
pääoman suhde. Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on määritetty oma diskonttauskorko. Erot diskonttauskoroissa johtuvat mm. yksiköiden liiketoimintojen erilaisista riskeistä sekä maantieteellisestä sijainnista.
| % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut, Suomi | 8,8 | 8,5 |
| Teollisuuspalvelut | 8,9 | 8,5 |
| Kiinteistöpalvelut, Suomi | 10,3 | 9,8 |
| Kiinteistötekniikka, Suomi | 10,1 | - |
| L&T Service AB | 10,7 | 10,0 |
| L&T FM AB | 10,3 | 10,3 |
Liikearvon testauksessa ei tunnistettu arvonalentumisia.
Kirjanpitoarvon ylittävän käyttöarvon määrä on luokiteltu seuraavasti: 0 %, 1-10 %, 10-25 %, 25- 50 % ja yli 50 %. Yhtiön arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä
oletuksissa ei voisi saada aikaan sitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi käyttöarvon niissä yksiköissä, joissa testaushetkellä kirjanpitoarvon ylitys oli yli 50 %. Tulevaisuuden EBITDA-prosentit on määritetty konservatiivisin perustein ja niiden arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Loppuarvon laskennassa käytetyt EBITDA-prosentit muodostavat oleellisen osatekijän koko käyttöarvon laskennassa.
Loppuarvon laskennassa käytetyt EBIT-DA-prosentit niiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta, joissa testaushetkellä tai vertailukauden testaushetkellä kirjanpitoarvon ylitys oli alle 50% olivat seuraavat:
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut Suomi | Yli 50 % | Yli 50 % |
| Teollisuuspalvelut | Yli 50 % | Yli 50 % |
| Kiinteistöpalvelut, Suomi | Yli 50 % | Yli 50 % |
| Kiinteistötekniikka, Suomi | Yli 50 % | - |
| L&T Service AB | Yli 50 % | Yli 50 % |
| L&T FM AB | 10-25 % | 10-25 % |
| % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| L&T FM AB | 6,0 | 6,0 |
Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on tehty herkkyysanalyysi, jossa laskennan keskeiset oletukset testattiin. Herkkyysanalyysissa laskettiin yksittäistä keskeistä oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla käyttöarvo on yhtä suuri kirjanpitoarvon kanssa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty herkkyysanalyysissa testatut oletukset ja niiden raja-arvot niiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta, joissa testaushetkellä tai vertailukauden testaushetkellä kirjanpitoarvon ylitys oli alle 50%.
| 2018 | 2017 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | Diskonttauskorko | Loppuarvon laskennassa käytetty EBITDA prosentti |
Diskonttauskorko | Loppuarvon laskennassa käytetty EBITDA prosentti |
| L&T FM AB | 11,8 | 4,9 | 11,9 | 4,5 |
| 14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakko maksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto* | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 5,8 | 125,2 | 436,7 | 0,2 | 2,0 | 569,7 |
| Lisäykset | 0,5 | 25,4 | 6,3 | 32,2 | ||
| Hankitut liiketoiminnot | 0,1 | 0,1 | ||||
| Vähennykset | -0,1 | -0,3 | -24,4 | 0,0 | -24,8 | |
| Siirrot erien välillä | 1,1 | 1,8 | -3,0 | -0,1 | ||
| Kurssierot | -0,1 | -0,3 | -0,9 | 0,0 | 0,0 | -1,2 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 5,6 | 126,3 | 438,7 | 0,2 | 5,2 | 575,9 |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | -0,5 | -84,9 | -323,7 | -0,1 | -409,2 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,2 | 23,1 | 23,3 | |||
| Tilikauden poistot | -6,2 | -27,7 | -33,9 | |||
| Kurssierot | 0,1 | 0,5 | 0,0 | 0,6 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -0,5 | -90,8 | -327,8 | -0,1 | -419,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 5,1 | 35,5 | 110,9 | 0,1 | 5,2 | 156,8 |
| Hankintameno 1.1.2017 | 5,8 | 120,4 | 420,6 | 0,2 | 5,3 | 552,4 |
| Lisäykset | 1,9 | 30,0 | 3,4 | 35,4 | ||
| Hankitut liiketoiminnot | 1,1 | 1,1 | ||||
| Vähennykset | -1,9 | -16,5 | 0,0 | -18,4 | ||
| Siirrot erien välillä | 4,9 | 1,9 | -6,8 | 0,0 | ||
| Kurssierot | 0,0 | -0,2 | -0,5 | 0,0 | 0,0 | -0,7 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 5,8 | 125,2 | 436,7 | 0,2 | 2,0 | 569,7 |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | -0,5 | -79,8 | -311,7 | -0,1 | -392,1 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1,1 | 16,0 | 17,1 | |||
| Tilikauden poistot | -6,3 | -28,2 | -34,5 | |||
| Kurssierot | 0,1 | 0,3 | 0,0 | 0,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | -0,5 | -84,9 | -323,7 | -0,1 | -409,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 5,3 | 40,3 | 113,0 | 0,1 | 2,0 | 160,5 |
*Hankintameno 1.1.2017 ja kertyneet poistot 1.1.2017 on oikaistu IFRS 15 -standardin käyttöönoton myötä.
Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoon sisältyy 23,6 miljoonaa euroa (17,6) rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä sekä 8,6 miljoonaa euroa (6,4)
rahoitusyhtiön kautta myytyjä puristimia ja paalaimia, jotka laitteiden takaisinostovelvollisuuden vuoksi aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Konserni on muuttanut
vuokrattavien laitteiden kirjanpitokäsittelyä IFRS 15 -standardin käyttöönoton myötä. Siirtymästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 1. IFRS 9 ja IFRS 15 siirtymä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 8,9 miljoonaa euroa (1,9). LASSILA & TIKANOJA / TALOUDELLINEN KATSAUS 2018
| Kotimaiset tytäryritykset | Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta % |
|---|---|
| L&T Relations Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki | 100,0 |
| L&T Hankinta Ky, Helsinki | 100,0 |
| L&T Korjausrakentaminen Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Työllistämispalvelu Oy, Helsinki | 100,0 |
| Huurinainen Oy, vapaaehtoisessa selvitystilassa, Helsinki | 100,0 |
| Kuljetus J Hirvonen Oy, purettu, Kitee | 100,0 |
| Oulun Viemärihuolto Oy, purettu, Oulu | 100,0 |
| Lassila & Tikanoja FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 |
|
|---|---|
| Lassila & Tikanoja Service AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 |
|
| Lassila & Tikanoja Services OÜ, Tallinna, Viro 100,0 |
|
| L&T Ecoinvest LLC, Dubna, Venäjä 100,0 |
|
| L&T LLC, Dubna, Venäjä 100,0 |
|
| The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC, Dubna, Venäjä | 90,0 |
| Osakkuusyritykset | Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta % |
|---|---|
| Suomen Keräystuote Oy, Helsinki | 40,0 |
| Moppicom Oy, vapaaehtoisessa selvitystilassa, Helsinki | 43,7 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 0,2 | 0,6 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 0,1 | 0,3 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 0,3 | 0,9 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvojen erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 0,2 | 0,6 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 0,1 | 0,3 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 0,3 | 0,8 |
| Kertymättömät rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 0,3 | 0,9 |
Rahoitusleasingsaamiset perustuvat asiakkaille vuokrattujen puristimien, paalaimien ja muiden hyödykkeiden vuokrasopimuksiin. Vähimmäisvuokrat sisältävät hyödykkeiden omistusoikeuden siirrosta suoritettavan maksun vuokrakauden lopussa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä ostooptio on ehdoiltaan sellainen, että oikeuden käyttäminen sopimuksen syntymisajankohtana on kohtuullisen varmaa tai jos siitä on tehty sitova sopimus.
| MEUR | 1.1.2018 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Muut muutokset | Hankitut/ myydyt liiketoiminnat |
31.12.2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | ||
| Varaukset | 1,0 | -0,1 | 0,8 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | ||
| Hyllypoistot | 1,0 | 0,2 | 1,2 | |||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 6,5 | -3,3 | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 3,2 |
| Yhteensä | 8,7 | -3,3 | 0,1 | -0,1 | 0,0 | 5,4 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja purkutappiot | -31,0 | 0,6 | 0,0 | -0,8 | 0,0 | -31,2 |
| Rahoitusleasing | -0,1 | 0,0 | 0,0 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | ||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | -31,0 | 0,7 | 0,0 | -0,8 | 0,0 | -31,2 |
| Laskennallinen verovelka, netto | -22,3 | -2,6 | 0,1 | -0,9 | 0,0 | -25,7 |
| MEUR | 1.1.2017 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | Hankitut/ myydyt liiketoiminnat |
31.12.2017 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,2 | ||
| Varaukset | 0,9 | 0,0 | 1,0 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Hyllypoistot | 0,9 | 0,1 | 1,0 | |||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 5,7 | -0,1 | 0,0 | 0,7 | 6,4 | |
| Yhteensä | 7,7 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,7 | 8,6 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja purkutappiot | -26,6 | 0,9 | 0,0 | 0,0 | -5,2 | -31,0 |
| Rahoitusleasing | -0,2 | 0,1 | -0,1 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 | ||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | -26,7 | 0,9 | 0,0 | 0,0 | -5,2 | -31,0 |
| Laskennallinen verovelka, netto | -19,0 | 1,1 | 0,1 | 0,0 | -4,5 | -22,4 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 3,6 | 6,8 |
| Laskennalliset verovelat | -29,3 | -29,2 |
| Laskennalliset verovelat, netto | -25,7 | -22,4 |
Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovelkoihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun sekä saaminen että velka kohdistuvat samaan erään, eikä erä ole ollut suuruudeltaan olennainen.
Verosaamisten Muihin vähennyskelpoisiin tilapäisiin eriin sisältyy purkutappioiden verotuksen tuloutuksesta aiheutuva verosaaminen määrältään 2,0 miljoonaa euroa (2,0).
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 14,6 | 16,9 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 2,8 | 3,1 |
| Muu vaihto-omaisuus | 3,6 | 3,9 |
| Yhteensä | 21,0 | 23,9 |
Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 32,3 miljoonaa euroa (29,9), joka sisältää varaston muutosta -2,4 miljoonaa euroa (-1,0).
Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 1,6 miljoonaa euroa (0,9), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelman erään Materiaalit ja palvelut.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 88,1 | 96,0 |
| Sopimukseen perustuvat omaisuuserät | 31,9 | 30,9 |
| Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset | 0,2 | 0,6 |
| Lainasaamiset | 0,3 | 0,3 |
| Siirtosaamiset | 8,1 | 7,4 |
| Ennakkomaksut | 0,6 | 0,5 |
| Verosaamiset | 2,4 | 1,0 |
| Muut saamiset | 0,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 132,2 | 138,2 |
| Siirtosaamisten erittely | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 1,4 | 1,3 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 2,2 | 1,8 |
| Maksetut lisenssit | 0,7 | 0,7 |
| Muut | 3,8 | 3,6 |
| Yhteensä | 8,1 | 7,4 |
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset ilmenevät liitetiedosta 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pankkitilit ja käteinen raha | 54,3 | 48,1 |
| Yhteensä | 54,3 | 48,1 |
Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.
| MEUR | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl | Osakepääoma | SVOP-rahasto | Omat osakkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 38 398 | 19,4 | 0,6 | -6,6 | 13,4 |
| 23.2.2018 Omien osakkeiden luovutus | 3 | 0,1 | 0,1 | ||
| 21.3.2018 Omien osakkeiden luovutus | 5 | 0,0 | 0,0 | ||
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,0 | 0,0 | |||
| 31.12.2018 | 38 406 | 19,4 | 0,6 | -6,5 | 13,5 |
| MEUR | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl | Osakepääoma | SVOP-rahasto | Omat osakkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | 38 378 | 19,4 | 0,4 | -6,8 | 13,0 |
| 24.2.2017 Omien osakkeiden luovutus | 16 | 0,2 | 0,2 | ||
| 31.3.2017 Omien osakkeiden luovutus | 4 | 0,1 | 0,1 | ||
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,1 | 0,1 | |||
| 31.12.2017 | 38 398 | 19,4 | 0,6 | -6,6 | 13,4 |
Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
31.12.2018 yhtiön hallussa olevien osakkeiden määrä oli 392 952 kappaletta (400 862).
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta euromääräisiksi.
Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata Lassila & Tikanojan toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla.
Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Osakepääomaa korotetaan, mikäli poikkeuksellisen nopea kasvu tai suuret investoinnit vaativat lisää pääomaa.
Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen ja gearingin avulla vuosineljänneksittäin. Tunnuslukujen laskenta on esitetty alla seuraavissa taulukoissa.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Oma pääoma konsernitaseessa | 212,4 | 217,4 |
| Taseen loppusumma | 563,5 | 577,3 |
| Saadut lyhytaikaiset ennakot | -13,2 | -13,5 |
| Saadut pitkäaikaiset ennakot | -0,3 | -0,3 |
| Pääoma yhteensä | 550,0 | 563,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 38,6 % | 38,6 % |
| MEUR | 2018 | 2017 |
| Oma pääoma konsernitaseessa | 212,4 | 217,4 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 144,8 | 140,9 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 7,4 | 25,0 |
| Rahavarat | -54,3 | -48,1 |
| Nettorahoitusvarat | 97,8 | 117,9 |
LASSILA & TIKANOJA / TALOUDELLINEN KATSAUS 2018
Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 17.12.2014 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Palkkio perustui konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelman perusteella voitiin luovuttaa enintään 37 560 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
Ohjelman perusteella vuonna 2016 luovutettiin yhteensä 12 324 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Palkkion maksussa käytettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Ohjelman piiriin kuului 10 henkilöä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 11.1.2016 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Palkkio perustui konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelman perusteella voitiin luovuttaa enintään 34 200 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
Ohjelman perusteella vuonna 2017 luovutettiin yhteensä 16 110 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Palkkion maksussa käytettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Ohjelman piiriin kuului 10 henkilöä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 13.12.2016 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelman perusteella voitiin luovuttaa enintään 31 900 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
Ohjelman perusteella vuonna 2018 luovutettiin yhteensä 2 584 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Palkkion maksussa käytettiin yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Ohjelman piiriin kuului 10 henkilöä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 13.12.2017 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa enintään 28 600 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Ohjelman perusteella vuonna 2019 luovutetaan yhteensä arviolta 11 233 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Palkkion maksussa tullaan käyttämään yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Ohjelman piiriin kuuluu 8 henkilöä.
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|
| 17.12.2014 | 11.1.2016 | 13.12.2016 | 13.12.2017 |
| 1.1.2015 | 1.1.2016 | 1.1.2017 | 1.1.2018 |
| 31.12.2015 | 31.12.2016 | 31.12.2017 | 31.12.2018 |
| 14,69 | 17,79 | 18,92 | 17,72 |
| 12 324 | 16 110 | 2 584 | 11 233 |
| 2 31.3.2018 10 |
2 31.3.2019 10 |
2 31.3.2020 10 |
2 31.3.2021 8 |
| Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavat kulut, MEUR | 2017 | |
|---|---|---|
| Osakkeina maksettavat palkkiot | 0,1 | 0,2 |
| Rahasuoritusosuudet | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,2 |
* Vuoden 2018 ohjelman toteuma on arvio.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä Suomessa. Ne ovat syntyneet pääasiassa yrityskauppojen seurauksena. Osa eläkesopimuksista hoidetaan vakuutusyhtiöissä ja osa on yhtiön omalla vastuulla.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 0,6 | 0,6 |
| Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo | -0,5 | -0,5 |
| 0,1 | 0,1 | |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 1,3 | 1,3 |
| Nettomääräinen eläkevelka taseessa | 1,4 | 1,4 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | ||
| Velvoite kauden alussa | 1,9 | 1,3 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät | 0,1 | 0,1 |
| Lisäykset yrityskaupoista | - | 0,5 |
| Maksetut etuudet | -0,1 | -0,1 |
| Velvoite tilikauden lopussa | 1,9 | 1,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset | ||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden alussa | 0,5 | 0,4 |
| Korkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät | 0,0 | 0,2 |
| Maksetut etuudet | 0,0 | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden lopussa | 0,5 | 0,5 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset: | ||
| Velka kauden alussa | 1,4 | 1,0 |
| Tuloslaskelmaan merkityt kulut | 0,0 | 0,0 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät | 0,0 | -0,1 |
| Lisäykset yrityskaupoista | - | 0,5 |
| Maksetut etuudet | -0,1 | -0,1 |
Velka kauden lopussa 1,4 1,4
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 72 tuhatta euroa vuonna 2019.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | 1,9 | 1,9 |
| Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo | -0,5 | -0,5 |
| Alikate | 1,4 | 1,4 |
| Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset | ||
| Diskonttauskorko | 1,2 % | 1,5 % |
| Varojen odotettu tuotto | 1,9 % | 1,8 % |
| Tuleva palkankorotusolettamus | 4,1 % | 4,0 % |
| Inflaatio-oletus | 1,6 % | 1,5 % |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Maturiteetti alle vuoden | 0,1 | 0,1 |
| 1-5 vuotta | 0,3 | 0,3 |
| 5-10 vuotta | 0,3 | 0,3 |
| 10-15 vuotta | 0,3 | 0,3 |
| 15-20 vuotta | 0,2 | 0,2 |
| 20-25 vuotta | 0,1 | 0,2 |
| 25-30 vuotta | 0,1 | 0,1 |
| yli 30 vuotta | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,5 | 1,6 |
| MEUR | Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2018 | 6,1 | 0,8 | 7,0 |
| Varausten lisäykset | 0,0 | 0,6 | 0,6 |
| Käytetyt varaukset | -1,2 | -0,9 | -2,0 |
| Käyttämättömien varausten peruutukset | -0,4 | 0,0 | -0,4 |
| Diskonttauksen vaikutus | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| Varaukset 31.12.2018 | 4,7 | 0,6 | 5,3 |
| MEUR | Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2017 | 5,9 | 0,9 | 6,8 |
| Varausten lisäykset | 1,7 | 1,0 | 2,7 |
| Käytetyt varaukset | -1,7 | -1,0 | -2,7 |
| Diskonttauksen vaikutus | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
| Varaukset 31.12.2017 | 6,1 | 0,8 | 7,0 |
| MEUR | 2018 | 2017 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 4,6 | 5,0 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,7 | 1,9 |
Yhteensä 5,3 7,0
L&T omistaa Uudenkaupungin Munaisten metsän kaatopaikan sekä siihen kuuluvan maaalueen. Kaatopaikka toimii yhdyskuntajätteiden, pilaantuneiden maa-ainesten sekä teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitusalueena.
L&T on vuokrannut Kotkan kaupungilta maaalueen, jolla on kaatopaikka. Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-aineksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoitotyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukaisesti.
Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna maanrakennuskustannusindeksin mukaisella muutoksella sekä 2 %:n vuotuisella inflaatiolla, koska kustannustaso on varauksen käyttöhetkellä korkeampi kuin kaatopaikan rakennusaikana. Inflaatiolla korjatut kustannukset on diskontattu läjitysalueen rakentamishetkeen. Korkokantana on käytetty valtion 5 vuoden riskittömän velkakirjan tuotto-odotusta rakennushetkellä lisättynä L&T:n lainamarginaalilla ko. ajankohtana. Tämä läjitysalueen rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen ja se poistetaan tasapoistoin. Yhtä suuri erä on kirjattu taseen velkoihin varaukseksi, jota vuosittain kasvattaa rahoituskuluihin kirjattava diskonttokorko. Varauksen toinen osa lasketaan läjitysalueelle ajettavan tonnimäärän perusteella. Kolmannen osan varauksesta
muodostaa seurantatutkimusvaraus.
Kotkan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kahteen osaan. Varauksen ensimmäisessä osassa kaatopaikan rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen kuten Keravan kaatopaikan varaus. Kotkan kaatopaikkaan sovelletaan kuitenkin suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, joten taseeseen aktivoitu määrä poistetaan alueelle toimitetun jätteen tilavuuden mukaan. Toisen osan Kotkan kaatopaikan varauksesta muodostaa taseeseen aktivoitu seurantatutkimusvaraus, joka perustuu tasapoistoihin. Tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 2 %:n vuotuisella inflaatiolla.
Varkauden pilaantuneen maa-aineksen käsittely- ja loppusijoituspaikan jälkihoitokustannusvaraus on käsitelty saman periaatteen mukaan kuin Keravan varaus.
Uudenkaupungin Munaistenmetsän loppusijoitusalueen jälkihoitokustannusvaraus on käsitelty saman periaatteen mukaan kuin Kotkan varaus. Uudenkaupungin kanssa tehdyn liiketoimintakaupan yhteydessä L&T:lle siirtyi myös vanhan jo suljetun kaatopaikan seurantatutkimusvelvoite. Tämä seurantatutkimusvaraus on alaskirjattu tilikauden aikana, koska seuranta tehdään koko alueelle samoista pisteistä. Tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 2 %:n vuotuisella inflaatiolla.
Konsernilla on myös varauksia taseessa pois luovutettujen maa-alueiden mahdollisia puhdistuskustannuksia varten.
Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykuluvarauksia.
| MEUR | 1.1.2018 | Rahavirrat | Siirrot pitkäaikaisista lyhytaikaisiin |
Muut ei rahavirtavaikutteiset muutokset |
31.12.2018 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 95,7 | -20,0 | -0,9 | 0,1 | 74,9 |
| Joukkovelkakirjalainat | 29,9 | 22,0 | -2,9 | 0,7 | 49,6 |
| Rahoitusleasingvelat | 15,3 | -4,0 | 9,0 | 20,3 | |
| Eläkelainat | 0,0 | 0,0 | |||
| Yhteensä | 140,9 | 2,0 | -7,8 | 9,7 | 144,8 |
| Lyhytaikaiset | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 2,6 | -2,6 | 0,9 | 0,9 | |
| Joukkovelkakirjalainat | - | 2,9 | 2,9 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 2,4 | -2,9 | 4,0 | 3,5 | |
| Lyhytaikaiset lainat | 20,0 | -20,0 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 25,0 | -25,5 | 7,8 | 0,0 | 7,4 |
| Ei-rahavirtavaikuttaiset muutokset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2017 | Rahavirrat | Siirrot pitkäaikaisista lyhytaikaisiin |
Muut ei rahavirtavaikutteiset muutokset |
31.12.2017 |
| Pitkäaikaiset | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 27,7 | 69,9 | -1,8 | -0,1 | 95,7 |
| Joukkovelkakirjalainat | 29,8 | 0,1 | 29,9 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 5,2 | -3,2 | 13,4 | 15,3 | |
| Eläkelainat | 0,8 | -0,8 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 63,5 | 69,9 | -5,8 | 13,4 | 140,9 |
| Lyhytaikaiset | |||||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 2,6 | -2,6 | 2,6 | 2,6 | |
| Rahoitusleasingvelat | 0,8 | -1,6 | 3,2 | 2,4 | |
| Lyhytaikaiset lainat | 0,0 | 19,9 | 0,1 | 20,0 | |
| Yhteensä | 3,4 | 15,7 | 5,8 | 0,1 | 25,0 |
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
Pitkäaikaisten lainojen erääntyminen on esitetty liitetiedossa 35. Rahoitusriskien hallinta.
Ei-rahavirtavaikuttaiset muutokset
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 0,3 | 0,3 |
| Muut velat | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 0,5 | 0,4 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 13,2 | 13,5 |
| Ostovelat | 62,8 | 56,4 |
| Johdannaisvelat | 0,5 | 0,2 |
| Verovelat | 0,3 | 0,1 |
| Muut velat | 23,0 | 23,7 |
| Siirtovelat | 62,7 | 62,1 |
| Yhteensä | 162,4 | 156,0 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluihin liittyvät velat | 48,6 | 47,8 |
| Muut jaksotetut kulut | 14,1 | 14,3 |
| Yhteensä | 62,7 | 62,1 |
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat kuin niiden tasearvot.
| 2018 | 2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Jaksotettuun hankintamenoon |
Suojaus laskennan alaiset johdannaiset |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käyvän arvon hierarkiataso |
Jaksotettuun hankinta menoon |
Suojaus laskennan alaiset johdannaiset |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käyvän arvon hierarkiataso |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 0,1 | 0,1 | 2 | 0,3 | 0,3 | 2 | ||
| Muut saamiset | 1,9 | 1,9 | 2,4 | 2,4 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 120,8 | 120,8 | 128,7 | 128,7 | ||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,6 | ||||
| Johdannaissaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | ||||
| Rahavarat | 54,3 | 54,3 | 48,1 | 48,1 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 177,3 | 0,0 | 177,3 | 179,9 | 0,1 | 180,1 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Lainat | 124,5 | 124,5 | 2 | 125,6 | 125,6 | 2 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 20,3 | 20,3 | 15,3 | 15,3 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 22,6 | 22,6 | ||||||
| Lainat | 0,9 | 0,9 | 22,6 | 22,6 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 3,5 | 3,5 | 2,4 | 2,4 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 85,7 | 85,7 | 80,1 | 80,1 | ||||
| Johdannaisvelat | 0,5 | 0,5 | 2 | 0,2 | 0,2 | 2 | ||
| Rahoitusvelat yhteensä | 234,9 | 0,5 | 235,5 | 246,0 | 0,2 | 246,3 |
Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista.
Edellisellä sivulla olevissa taulukoissa Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä Ostovelat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja), koska nämä erittelyt vaaditaan vain rahoitusinstrumenteista.
Koronvaihtosopimusten, valuuttatermiinien ja hyödykejohdannaisten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinanoteeraukset. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä.
Lainojen käyvät arvot perustuvat efektiivisen koron menelmällä diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Lainan kokonaiskorko muodostuu riskittömästä markkinakorosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.
Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni voisi tehdä vastaavan leasingsopimuksen tilinpäätöshetkellä.
Johdannaisvaroihin kuulumattomiin rahoitusvaroihin sisältyvät myyntisaamiset ja muut saamiset merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä arvonalentumistappioilla. Tämä vastaa niiden käypää arvoa, koska maksuajat ovat lyhyitä eikä diskonttauksella siten ole olennaista vaikutusta.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa, joka vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. L&T:llä ainoastaan johdannaiset kirjataan käypään arvoon. Johdannaisten, jotka ovat koronvaihtovaluutta- ja hyödykejohdannaissopimuksia, käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
Korkojohdannaiset
| MEUR | 2018 Nimellisarvo |
Käypä arvo | 2017 Nimellisarvo |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| Suojauslaskennassa olevien koronvaihtosopimusten erääntyminen |
||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 0,9 | 1,8 | ||
| 1–5 vuoden kuluttua | - | 0,9 | ||
| Yli 5 vuoden kuluttua | 30,0 | 30,0 | ||
| Yhteensä | 30,9 | -0,6 | 32,7 | -0,3 |
Koronvaihtosopimukset, jotka on tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien rahavirtojen suojauksiksi ja joihin on sovellettu IFRS 9:n (vertailukautena IAS 39) mukaista suojauslaskentaa. Suojaukset ovat olleet tehokkaita ja niiden käyvän arvon muutokset on esitetty kauden laajassa tuloslaskelmassa.
Koronvaihtosopimusten kiinteät korot 31.12.2018 olivat 0,8 % (0,8). Vaihtuvana korkona oli 6 kuukauden Euribor.
| MEUR | 2018 Nimellisarvo |
Käypä arvo | 2017 Nimellisarvo |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| Suojauslaskennassa olevien diesel swapsopimusten erääntyminen |
||||
| Erääntyy 1 vuoden kuluessa | 1,6 | 1,2 | ||
| Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa | - | 0,0 | ||
| Yhteensä | 1,6 | 0,0 | 1,2 | 0,1 |
Hyödykejohdannaiset on tehty tulevien diesel-ostojen suojaamiseksi. Sopimuksiin sovelletaan IFRS 9:n (vertailukautena IAS 39) mukaista suojauslaskentaa ja käyvän arvon muutos kirjataan tehokkaalta osaltaan oman pääoman suojausrahastoon. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin. Suojausten hinta on vaihdellut tilikauden aikana välillä 463,5 - 617,5 euroa.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen |
||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 13,6 | 10,5 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 16,2 | 15,1 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 9,2 | 10,5 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 39,0 | 36,1 |
Konserni on vuokrannut osan käytössään olevista tuotanto- ja toimistotiloista sekä toimistokoneista ja autoista. Toimitila- ja maanvuokrasopimukset ovat pääosin indeksisidonnaisia ja paikallisen markkinakäytännön mukaisia.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut | ||
| Verot | 8,7 | 8,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 42,5 | 41,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 4,5 | 1,4 |
| Varaukset | -1,7 | 0,1 |
| Muut | 1,6 | 0,2 |
| Yhteensä | 55,6 | 51,8 |
Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat ylin johto, Suomen Keräystuote Oy (osakkuusyritys), Moppicom Oy (osakkuusyritys) sekä L&T -sairauskassa.
Luettelot konsernin emo- ja tytäryrityssuhteista sekä osakkuusyrityksistä on esitetty liitteessä 15. Konserniyritykset.
Emoyhtiön maksamat tukimaksut L&T -sairauskassalle tilikaudella olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,7). Emoyhtiö antoi Moppicom Oy:lle 0,1 miljoonan euron lainan. Vertailukaudella emoyhtiö on antanut Moppicom Oy:lle 0,3 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan. Lainat ovat kokonaisuudessaan alaskirjattu tilikauden aikana.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 2,0 | 2,2 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | - | 0,3 |
| Ylimmän johdon osuus kauden osakepalkitsemisen kuluista | 0,3 | 0,2 |
| Yhteensä | 2,3 | 2,7 |
Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Tuloslaskelmaan kirjattiin ylimmän johdon osuutena osakeperusteisista maksuista kuluksi 0,2 miljoonaa euroa (0,2).
| TEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Heikki Bergholm, puheenjohtaja | 76 | 62 |
| Sakari Lassila, varapuheenjohtaja | 53 | 43 |
| Eero Hautaniemi | - | 2 |
| Teemu Kangas-Kärki | 40 | 35 |
| Laura Lares | 39 | 34 |
| Miikka Maijala | 39 | 34 |
| Laura Tarkka | 39 | 33 |
21.3.2018 luovutettiin hallituksen jäsenille 5 326 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta osana hallituksen palkkiota (31.3.2017: 3 896).
Vuonna 2018 toimitusjohtajan palkka oli 492 tuhatta euroa (521), joka sisältää palkan luonteisetuineen 431 tuhatta euroa (424) sekä tulospalkkion 61 tuhatta euroa (97). Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin tilikauden aikana vuoden 2017 toteuman mukaisesti osakepohjaisen kannustinohjelman mukaista palkkiota 37 tuhatta euroa (224). Toimitusjohtajan palkkio-osakkeet vuosilta 2016 ja 2017 palautetaan yhtiölle osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Palautuvat osakkeet on kirjattu yhtiölle saamiseksi.
Muun johtoryhmän palkat olivat yhteensä 1 120 tuhatta euroa (1 468), joka sisältää palkan luontoisetuineen 1 024 tuhatta euroa (1 300) sekä tulospalkkiot 96 tuhatta euroa (167). Lisäksi muille johtoryhmän jäsenille maksettiin tilikauden aikana vuoden 2017 toteuman
mukaisesti osakepohjaisen kannustinohjelman mukaista palkkiota 53 tuhatta euroa (351). Luvuissa on huomioitu palkat siltä ajalta, jona henkilöt ovat kuuluneet johtoryhmään.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Jari Sarjolla, joka toimi yhtiön toimitusjohtajana 13.6.2011 asti, on etuuspohjainen eläkesopimus, josta kirjattiin vuonna 2018 tuloslaskelmaan 5 tuhatta euroa (6).
Yhtiö on myynyt avainhenkilöiden lähipiiriin kuuluville tahoille normaaliin liiketoimintaan kuuluvia palveluita vuonna 2018 markkinahinnalla yhteensä 70 tuhannella eurolla (35).
Hallituksen jäsenet eivät kuulu osakeohjelmien piiriin.
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 0,2 | 0,2 |
| Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot | - | 0,0 |
| Veroneuvonta | - | 0,0 |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,7 |
Lakisääteisen tilintarkastajan, KPMG Oy Ab:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2018 olivat yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (0,4).
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Omista sitoumuksista annetut vakuudet Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen |
0,1 | 0,1 |
| Muut vakuudet | 0,1 | 0,1 |
| Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset | 10,2 | 10,6 |
Muut vakuudet ovat vakuustalletuksia.
L&T:n rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.
Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa.
L&T muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
L&T:n ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Ostoissa on laskutusvaluuttana vähäisessä määrin myös Ruotsin kruunu.
L&T:n translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät omat pääomat ja niihin rinnastettavat lainat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suojata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.
Konsernin merkittävin translaatioriski aiheutuu SEK-määräisistä tytäryhtiölainojen lainapääomista ja kertyneistä koroista. Nettopositio tilinpäätöshetkellä oli seuraava:
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| SEK-määräiset sisäiset lainapääomat ja kertyneet korot | 5,3 | 9,5 |
| RUB-määräiset sisäiset lainapääomat ja kertyneet korot | 0,1 | - |
| Netto | 5,4 | 9,5 |
Vuonna 2018 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja euroa -3,4 miljoonaa euroa (-2,7). Valuuttamääräiset nettosijoitukset on esitetty valuutoittain alla olevassa taulukossa.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| SEK | 28,3 | 26,7 |
| RUB | 1,0 | 1,3 |
| Yhteensä | 29,3 | 28,0 |
L&T ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille. L&T:n omistamien noteeraamattomien osakkeiden määrä on vähäinen, eikä niihin liity olennaista hintariskiä.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotantokalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Dieselin hintariskiä on suojattu osittain hyödykejohdannaissopimuksilla. Näihin sopimuksiin sovelletaan IFRS 9:n (vertailuvuonna IAS 39) mukaista suojauslaskentaa.
Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi.
L&T:n korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Koska L&T:n palveluiden kysyntä tai niiden hinnat eivät ole merkittävästi riippuvaisia taloussuhdanteiden vaihteluista, korkokustannukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi yli puolet vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta pyritään suojaamaan korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin.
31.12.2018 lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla suojattuja 65,0 % (56,2) ja vaihtuvakorkoisia 35,0 % (43,8). Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräisesti. Kaikki rahavirran suojaukseksi tehdyt koron-
vaihtosopimukset ovat konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojaavia ja kaikkiin sopimuksiin sovelletaan IFRS 9:n (vertailuvuonna IAS 39) mukaista suojauslaskentaa. Pääosa L&T:n liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi L&T:n rahoituspolitiikassa on määritelty, että korkoa tuottavien varojen määrä pyritään pitämään pienenä suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja sijoitettuina suhteellisen lyhytaikaisiin instrumentteihin.
Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa sekä tekemällä likviditeettihallintaan liittyviä sijoituksia vain korkean luottokelpoisuuden omaavien liikkeellelaskijoiden sijoitus- ja yritystodistuksiin L&T:n hallituksen hyväksymän vastapuolilistan mukaisesti. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista sijoituksista ei odoteta aiheutuvan arvonalentumisia.
L&T:llä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. L&T:llä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia.
Uuden arvonalentumismallin mukaan arvonalentumisvaraukset on kirjattava odotettujen luottotappioiden perusteella. Lassila & Tikanojan kannalta uusi arvonalentumismalli koskee myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä ja niiden luottotappioiden aikaisempaa kirjaamista. Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Erääntymättömien myyntisaamisten – enintään 365 päivää vanhojen vanhojen myyntisaamisten – osalta kirjataan luottotappioita 0,4 % - 53,2 % saamisten ikäjakauman mukaisesti.
Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti. Liikevaihdosta 80 % (88) tuli Suomesta vuonna 2018.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset ja | ||
| sopimukseen perustuvat omaisuuserä | 104,2 | 108,5 |
| Erääntyneet 1–90 pv | 15,3 | 13,1 |
| Erääntyneet 91–180 pv | 0,5 | 0,7 |
| Erääntyneet 181–365 pv | 0,0 | 1,2 |
| Erääntyneet yli 365 pv | 0,0 | 3,4 |
| Yhteensä | 120,0 | 127,0 |
| ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien ikäjakauma |
Myyntisaamiset MEUR |
Luottotappioiden todennäköisyys, % |
Oletettu luottotappio, MEUR |
|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 104,2 | 0,2 | 0,3 |
| Erääntynyt alle 90 pv | 15,3 | 1,9 | 0,3 |
| Erääntynyt yli 90 pv | 0,5 | 53,2 | 0,2 |
| 120,0 | 0,8 |
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.
Arvonalentumistappioiden määrä ja aiemmin kirjattujen arvonalentumistappioiden peruutukset esitetään liitetiedossa 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia. Myyntisaamisista tehtyjen arvonalentumiskirjausten kriteerinä on johdon harkinnan mukaan käytetty velallisten merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Muista rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia..
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusleasingsaamiset | 0,1 | 0,3 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 1,9 | 2,6 |
| Myyntisaamiset | 88,1 | 96,0 |
| Sopimukseen perustuvat omaisuuserät | 31,9 | 30,9 |
| Muut saamiset | 12,2 | 11,2 |
| Ennakkomaksut | 0,6 | 0,5 |
| Johdannaissaamiset | 0,0 | 0,1 |
| Rahavarat | 54,3 | 48,1 |
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että L&T pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. L&T pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla sellaisiin rahamarkkinainstrumentteihin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan kassavirtaennusteiden avulla. Kotimaisten konserniyhtiöiden likviditeetti netotetaan konsernitilien avulla ja konsernin taloushallinto vastaa likviditeettiylijäämien sijoittamisesta. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pyrkimällä pitämään pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio 2 vuotena.
L&T:n kassavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta huolehdittu luottolimiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa. Lyhytaikaisia, kassavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten L&T:llä on käytössä komittoituja limiittejä (yhteensä 30 MEUR) ja yritystodistusohjelma (100). 31.12.2018 konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli 54,3 miljoonaa euroa (48,1). 100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli kauden lopussa käyttämättä kaikki (20,0).
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopimuksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. L&T:n nostamiin pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista tai luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaisi lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi, mikä johtaisi taulukossa esitettyihin lainoihin liittyvien rahavirtojen aikaistumiseen.
| 31.12.2018 MEUR | Tasearvo | Sopimusten mukainen rahavirta |
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 ja myöh. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 75,8 | 78,6 | 1,5 | 25,5 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 50,4 |
| Joukkovelkakirjalainat | 52,6 | 56,2 | 3,7 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 50,6 | - |
| Rahoitusleasingvelat | 23,8 | 25,2 | 3,8 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 5,5 |
| Johdannaisvelat | 0,5 | 0,5 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 85,7 | 85,7 | 85,7 | |||||
| Yhteensä | 238,4 | 246,2 | 94,8 | 30,2 | 5,1 | 5,1 | 55,1 | 56,0 |
| Sopimusten mukainen |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2017 MEUR | Tasearvo | rahavirta | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 ja myöh. |
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 98,3 | 101,5 | 3,3 | 21,5 | 25,5 | 0,4 | 0,4 | 50,4 |
| Joukkovelkakirjalainat | 29,9 | 31,3 | 0,6 | 30,6 | ||||
| Yritystodistusvelat | 20,0 | 20,1 | 20,1 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 17,7 | 18,7 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 5,7 |
| Johdannaisvelat | 0,2 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Ostovelat ja muut velat | 80,1 | 80,1 | 80,1 | |||||
| Yhteensä | 246,3 | 251,9 | 106,7 | 54,8 | 28,1 | 3,1 | 3,1 | 56,1 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä | ||
| – vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 3,8 | 2,6 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 15,9 | 10,5 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5,5 | 5,7 |
| Yhteensä | 25,2 | 18,7 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -1,4 | -1,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 23,8 | 17,7 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 3,5 | 2,4 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 14,9 | 9,7 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5,5 | 5,6 |
| Yhteensä | 23,8 | 17,7 |
Tällä hetkellä ainoa omaisuuserä, joka täyttää rahoitusleasingin tunnusmerkit on raskaan kaluston rahoitusleasing ja on käsitelty tilinpäätöksessä rahoitusleasingvelkana.
| 31.12.2018 | 31.12.2017 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Käytössä | Käytettävissä | Yhteensä | Käytössä | Käytettävissä | Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 75,8 | 75,8 | 98,3 | 98,3 | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 52,6 | 52,6 | 29,9 | 29,9 | ||
| Sitova luottolimiitti erääntyy vuonna 2020 | - | 30,0 | 30,0 | - | 30,0 | 30,0 |
| Yritystodistusohjelma | - | 100,0 | 100,0 | 20,0 | 80,0 | 100,0 |
| Rahoitusleasingvelka | 23,8 | 23,8 | 17,7 | 17,7 | ||
| Yhteensä | 152,2 | 130,0 | 282,2 | 165,9 | 110,0 | 275,9 |
Seuraavassa esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason ja dieselin hinnan muutoksille taseessa 31.12.2018 (31.12.2017) olevista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista. Niiden johdannaissopimusten, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset on oletettu kohdistuvan kokonaan omaan pääomaan ja muiden johdannaissopimusten tuloslaskelmaan.
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
• Korkotason nousuksi oletetaan +0,5 prosenttiyksikköä ja laskuksi -0,2 prosenttiyksikköä.
Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
| 2018 | 2017 | |||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Tulos verojen jälkeen | Oma pääoma | Tulos verojen jälkeen | Oma pääoma |
| +0,5 % muutos markkinakoroissa | -0,2 | 0,5 | -0,3 | 0,6 |
| -0,2 % muutos markkinakoroissa | 0,0 | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
| +10 % muutos diesel oil CIF CARGO NWE -hinnassa *) | 0,1 | 0,2 | ||
| -10 % muutos diesel oil CIF CARGO NWE -hinnassa *) | -0,1 | -0,2 | ||
| *) euromääräinen hintataso |
||||
| +10% muutos kruunun kurssissa | 0,6 | 1,1 | ||
| -10% muutos kruunun kurssissa | -0,5 | -0,9 | ||
| +10% muutos ruplan kurssissa | 0,0 | - | ||
| -10% muutos ruplan kurssissa | 0,0 | - |
Lassila & Tikanoja Oyj on osapuolena muutamassa pienessä konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.
| MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 556,3 | 540,9 | 1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6,3 | 7,0 | 4 |
| Varaston muutos | 0,3 | -0,5 | |
| Materiaalit ja palvelut | -161,6 | -152,4 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -238,0 | -236,6 | 2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -87,7 | -83,1 | 3,4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -35,9 | -36,1 | |
| Liikevoitto ennen liikearvon poistoja | 39,8 | 39,3 | |
| Liikearvon poistot | -1,6 | -1,5 | |
| Liikevoitto | 38,2 | 37,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2,9 | -0,1 | 5 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 35,3 | 37,7 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 2,4 | 3,2 | |
| Konserniavustus | 1,2 | 2,1 | 6 |
| Tuloverot | -4,6 | -8,8 | 7 |
| Tilikauden voitto | 34,3 | 34,2 |
| MEUR | 2018 | 2017 | Liite | MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | Vaihtuvat vastaavat | ||||||
| Pysyvät vastaavat | Vaihto-omaisuus | ||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | Aineet ja tarvikkeet | 2,3 | 1,8 | |||
| Aineettomat oikeudet | 1,4 | 1,3 | Valmiit tuotteet/Tavarat | 1,3 | 1,2 | ||
| Liikearvo | 2,6 | 3,9 | Muu vaihto-omaisuus | 3,6 | 3,9 | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18,5 | 16,2 | 7,3 | 6,9 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 0,6 | 3,6 | Pitkäaikaiset saamiset | ||||
| 23,0 | 25,0 | Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 105,7 | - | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,0 | - | |||
| Maa-alueet | 4,5 | 4,6 | Lainasaamiset | 0,4 | 0,7 | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 31,6 | 35,3 | Ennakot | 0,3 | 0,3 | ||
| Koneet ja kalusto | 97,6 | 101,2 | 106,4 | 107,1 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 | Lyhytaikaiset saamiset | 11 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 5,2 | 1,9 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 4,0 | 9,0 | ||
| 138,9 | 143,1 | Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,0 | 0,1 | |||
| Sijoitukset | 10 | Myyntisaamiset | 68,2 | 68,7 | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 30,2 | 30,2 | Muut saamiset | 0,7 | 0,7 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 12,5 | - | Siirtosaamiset | 6,9 | 5,3 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä | 0,0 | 0,5 | 79,7 | 83,8 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,5 | 0,5 | |||||
| 43,2 | 43,7 | Rahat ja pankkisaamiset | 44,6 | 40,1 | |||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 205,1 | 211,8 | Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 238,1 | 237,9 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 443,2 | 449,7 |
| MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 12 | ||
| Osakepääoma | 19,4 | 19,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 0,0 | 0,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,7 | 0,7 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 67,1 | 68,0 | |
| Tilikauden voitto | 34,3 | 34,2 | |
| Oma pääoma yhteensä | 121,5 | 122,3 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 24,2 | 26,7 | |
| Pakolliset varaukset | 13 | ||
| Pitkäaikainen | 5,0 | 5,3 | |
| Lyhytaikainen | 0,2 | 1,1 | |
| 5,3 | 6,5 | ||
| MEUR | 2018 | 2017 | Liite |
|---|---|---|---|
| Vieras pääoma | 14 | ||
| Pitkäaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 75,0 | 95,9 | |
| Eläkelainat | 0,0 | 0,0 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 49,6 | 30,0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 20,3 | 15,3 | |
| Saadut ennakot | 0,3 | 0,3 | |
| 145,2 | 141,5 | ||
| Lyhytaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,9 | 22,6 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 2,9 | 0,0 | |
| Rahoitusleasingvelat | 3,5 | 2,4 | |
| Saadut ennakot | 10,0 | 9,9 | |
| Ostovelat | 47,8 | 41,3 | |
| Ostovelat osakkuusyrityksille | 0,0 | 0,1 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 24,6 | 18,7 | |
| Muut velat | 16,9 | 17,6 | |
| Siirtovelat | 40,3 | 40,2 | |
| Siirtovelat hyödykejohdannaisista | 0,1 | 0,0 | |
| 147,1 | 152,7 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 292,3 | 294,3 | |
| Vastattavaa yhteensä | 443,2 | 449,7 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liikevoitto | 38,2 | 37,7 |
| Oikaisut: | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 37,5 | 37,6 |
| Myyntivoitot ja -tappiot | 0,0 | -1,3 |
| Varaukset | -1,7 | 0,2 |
| Muut oikaisut | 0,2 | 0,1 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 74,1 | 74,5 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys/vähennys | 4,2 | 26,4 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys | -0,4 | 0,5 |
| Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen lisäys/vähennys | 6,0 | 0,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 83,9 | 101,7 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -1,1 | -0,3 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut välittömät verot | -6,4 | -9,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 76,4 | 92,5 |
| Investoinnit | ||
| Investoinnint tytär- ja osakkuusyrityksiin ja hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla |
0,2 | -1,8 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -24,6 | -22,6 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 2,2 | 1,7 |
| Investoinnit pitkäaikaisiin lainasaamisiin/luovutustulot | ||
| pitkäaikaisista lainasaamisista | 0,6 | 0,0 |
| Konsernilainojen muutos | 6,2 | -109,0 |
| Investointien rahavirta | -15,3 | -131,7 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitus | ||
| Maksettu konserniavustus | -0,3 | -0,3 |
| Saatu konserniavustus | 2,4 | 5,3 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 10,0 | 40,0 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -32,6 | -20,0 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 49,6 | 69,9 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -47,6 | -2,6 |
| Leasingvelkojen takaisinmaksut | -2,9 | -1,6 |
| Maksetut osingot ja muu varojen jako | -35,1 | -35,1 |
| Rahoituksen rahavirta | -56,5 | 55,6 |
| Rahavarojen muutos | 4,6 | 16,4 |
| Rahavarat 1.1. | 40,0 | 23,7 |
| Rahavarat 31.12. | 44,6 | 40,1 |
| Rahavarat 31.12. | ||
| Rahavarat | 44,6 | 40,1 |
| Shekkitililuotot | - | - |
| 44,6 | 40,1 |
Rahoituslaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. tytäryhtiöiden fuusioiden, purkujen ja yhtiöittämisen vuoksi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon.
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta lukuun ottamatta uusia läjitysalueita. Poistoajat ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–30 vuotta |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 6–15 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Liikearvot | 5–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet ja | |
| muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen
viemän tilavuuden mukaan. Menetelmä kuvaa tasapoistoa paremmin sitä, miten yhtiö odottaa saavansa läjitysalueista taloudellista hyötyä. Keravan läjitysalue on täyttymässä, joten se poistetaan loppuun tasapoistoin.
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot lasketaan käyttöönotosta lähtien. Leasingvuokrat käsitellään vuosikuluina eikä hyödykkeitä esitetä taseessa.
Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet kirjataan aineelliseen käyttöomaisuuteen. Ne merkitään taseeseen määrään, joka on hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, ja poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tai sitä lyhyempänä taloudellisena vaikutusaikana. Jos kuitenkin on kohtuullisen varmaa, että vuokralle otetun hyödykkeen omistusoikeus siirtyy L&T:lle vuokrakauden päättymiseen mennessä, poistot hyödykkeestä tehdään kuten vastaavasta L&T:n omistamasta hyödykkeestä. Sopimuksista johtuvat velvoitteet kirjataan lainoihin. Kukin vuokraerä jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Rahoituskulut kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon ellei todennäköinen jälleenhankintameno tai luovutushinta ole sitä alhaisempi. Ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan käyttäen liukuvaa keskihintaa. Muun vaihto-omaisuuden arvo määritellään fifo-periaatteella. Itse valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssia. Kurssierot merkitään tuloslaskelmaan.
Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvän rahavirran korkoriskin suojauksena käytetään swap-sopimuksia. Niistä syntyvät korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.
Dieselostoihin liittyvän rahavirran hyödykeriskin suojauksena käytetään hyödykeswap-sopimuksia. Näiden sopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan suojausten tehottoman osuuden osalta, sekä kun sopimukset erääntyvät tai suojattava riski toteutuu.
Valuuttariskisuojauksiin käytetään valuuttatermiinejä. Käypien arvojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot, annetut alennukset sekä myynnin kurssierot. Myyntirahdit ja muut myynti- ja toimituskulut käsitellään luonteensa mukaisesti hankinnan tai myynnin kuluina. Luottotappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät säännölliseen palvelu- ja suoritemyyntiin kuulumattomat erät kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, -tappiot ja romutukset sekä luottotappiokirjaukset ja niiden palautukset.
Kauden tuloverot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on esitetty liitetiedoissa.
| MEUR | 2018 | % | 2017 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||||
| Ympäristöpalvelut | 245,8 | 44,2 | 237,4 | 43,9 |
| Teollisuuspalvelut | 90,4 | 16,2 | 81,6 | 15,1 |
| Kiinteistöpalvelut | 182,6 | 32,8 | 192,0 | 35,5 |
| Kiinteistötekniikka | 37,5 | 6,7 | 29,9 | 5,5 |
| Yhteensä | 556,3 | 100,0 | 540,9 | 100,0 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||||
| Suomi | 545,2 | 98,0 | 531,2 | 98,2 |
| Muut maat | 11,1 | 2,0 | 9,7 | 1,8 |
| Yhteensä | 556,3 | 100,0 | 540,9 | 100,0 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 1 054 | 1 084 |
| Työntekijät | 4 644 | 4 675 |
| Yhteensä | 5 698 | 5 759 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 195,5 | 192,0 |
| Eläkekulut | 34,9 | 35,1 |
| Muut henkilösivukulut | 7,6 | 9,6 |
| Yhteensä | 238,0 | 236,7 |
| Konserniyhtiöltä laskutetut henkilöstöpalvelut | 0,0 | -0,2 |
| 238,0 | 236,6 |
Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat. Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| KPMG | ||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 |
| Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot | - | 0,0 |
| Veroneuvonta | - | 0,0 |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,5 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | ||
| Hallintoveloitus | 2,0 | 1,9 |
| Muilta | ||
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot | 0,9 | 1,3 |
| Saadut avustukset | 0,3 | 0,3 |
| Luottotappioiden palautukset | 0,5 | 0,3 |
| Vuosihyvitykset ostoista | 1,5 | 1,7 |
| Hyödykejohdanaisten arvon muutos | 0,4 | 0,2 |
| Muut | 0,6 | 1,4 |
| Yhteensä | 6,3 | 7,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Muille | ||
| ICT - kulut | 11,4 | 11,0 |
| Matkakulut | 6,7 | 6,2 |
| Ajoneuvot ja työkoneet | 34,9 | 32,8 |
| Vuokrat ja kiinteistökulut | 15,8 | 15,7 |
| Asiantuntijapalkkiot | 4,3 | 3,8 |
| Vapaaehtoiset sosiaalikulut | 5,1 | 5,6 |
| Muut | 9,5 | 7,9 |
| Yhteensä | 87,7 | 83,1 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | - | 0,0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,5 | 1,9 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -3,4 | -1,9 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -2,9 | -0,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät: | ||
| Osinkotuottoja | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | - | 0,0 |
| Korkotuottoja | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0,1 | - |
| Muilta | 0,4 | 0,2 |
| Kurssivoittoja | ||
| Muilta | 0,0 | 1,7 |
| Korkokuluja | ||
| Muille | -1,8 | -1,6 |
| Muita rahoituskuluja | ||
| Muille | -1,5 | -0,4 |
| -2,9 | -0,1 | |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus |
||
| Aineettomista hyödykkeistä | -1,1 | -0,8 |
| Aineellisitä hyödykkeistä | 3,5 | 4,0 |
| 2,4 | 3,2 | |
| Konserniavustukset | ||
| Saadut konserniavustukset | 1,6 | 2,4 |
| Annetut konserniavustukset | -0,4 | -0,3 |
| Konserniavustukset yhteensä | 1,2 | 2,1 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 3,6 | 5,3 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta | 4,6 | 8,6 |
| Yhteensä | 4,6 | 8,6 |
| Laskennalliset verosaamiset/-velat | ||
| Poistoeroista | -4,8 | -5,3 |
| L&T Recoil Oy:n takausvastuun verovähennys | - | 3,3 |
| Muista jaksotuseroista | 1,8 | 1,9 |
| Yhteensä | -3,0 | -0,1 |
| MEUR | Aineettomat oikeudet | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | |||||
| Hankintameno 1.1. | 10,00 | 113,4 | 53,9 | 3,6 | 180,9 |
| Lisäykset | 0,41 | 0,3 | 0,6 | 3,5 | 4,8 |
| Vähennykset | -0,13 | -1,6 | -1,7 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,02 | 6,6 | -6,5 | 0,1 | |
| Hankintameno 31.12. | 10,3 | 113,7 | 59,5 | 0,6 | 184,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8,68 | -109,5 | -37,8 | -156,0 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,13 | 1,6 | 1,7 | ||
| Tilikauden poistot | -0,30 | -1,6 | -4,9 | -6,8 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -8,9 | -111,1 | -41,1 | -161,0 | |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 1,4 | 2,6 | 18,5 | 0,6 | 23,0 |
| 2017 | |||||
| Hankintameno 1.1. | 9,7 | 112,2 | 51,4 | 0,7 | 174,0 |
| Lisäykset | 0,4 | 1,2 | 0,9 | 4,6 | 7,0 |
| Vähennykset | -0,1 | 0,0 | -0,1 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 1,7 | -1,7 | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12. | 10,0 | 113,4 | 53,9 | 3,6 | 180,9 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -8,5 | -108,0 | -33,4 | -149,9 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Tilikauden poistot | -0,2 | -1,5 | -4,3 | -6,1 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -8,7 | -109,5 | -37,8 | -156,0 | |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 1,3 | 3,9 | 16,2 | 3,6 | 25,0 |
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja.
| MEUR | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto | Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | |||||
| Hankintameno 1.1. | 4,6 | 95,5 | 358,5 | 1,9 | 460,5 |
| Lisäykset | 0,46 | 21,65 | 5,89 | 28,0 | |
| Vähennykset | -0,10 | -0,18 | -24,14 | -0,03 | -24,4 |
| Siirrot erien välillä | 1,06 | 1,45 | -2,57 | -0,1 | |
| Hankintameno 31.12. | 4,5 | 96,8 | 357,5 | 5,2 | 464,0 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -60,2 | -257,3 | -317,4 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,10 | 22,90 | 23,01 | ||
| Tilikauden poistot | -5,21 | -25,48 | -30,69 | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | -65,3 | -259,8 | -325,1 | ||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 4,5 | 31,6 | 97,7 | 5,2 | 138,9 |
| 2017 | |||||
| Hankintameno 1.1. | 4,6 | 91,6 | 345,3 | 5,3 | 446,8 |
| Lisäykset | 0,9 | 27,7 | 2,6 | 31,2 | |
| Vähennykset | -1,9 | -15,3 | -17,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 4,8 | 0,8 | -5,9 | ||
| Hankintameno 31.12. | 4,6 | 95,5 | 358,5 | 1,9 | 460,5 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -56,0 | -245,9 | -301,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1,1 | 14,9 | 16,0 |
Tilikauden poistot -5,2 -26,2 -31,5 Kertyneet poistot 31.12. -60,2 -257,3 -317,4 Kirjanpitoarvo yhteensä 4,6 35,3 101,3 1,9 143,1
Aineellisten hyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 8,9 miljoonaa euroa (13,4).
| MEUR | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Muut osakkeet ja osuudet |
Pääomalaina saamiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 2018 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 30,2 | 1,0 | 12,5 | 43,7 |
| Lisäykset | ||||
| Vähennykset | -0,6 | -0,6 | ||
| Hankintameno 31.12. | 30,2 | 0,5 | 12,5 | 43,2 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 30,2 | 0,5 | 12,5 | 43,2 |
| 2017 | ||||
| Hankintameno 1.1. | 30,2 | 0,4 | 30,6 | |
| Lisäykset | 0,1 | 0,6 | 12,5 | 13,1 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 | ||
| Hankintameno 31.12. | 30,2 | 1,0 | 12,5 | 43,7 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 30,2 | 1,0 | 12,5 | 43,7 |
| Yhtiön osuus osakkeista ja äänivallasta % |
|
|---|---|
| Konserniyritykset | |
| Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Relations Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Korjausrakentaminen Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Työllistämispalvelu Oy, Helsinki | 100,0 |
| Osakkuusyritykset | |
| Suomen Keräystuote Oy, Helsinki | 40,0 |
| Moppicom Oy, Helsinki | 43,7 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 3,2 | 7,0 |
| Myyntisaamiset | 0,8 | 2,0 |
| Yhteensä | 4,0 | 9,0 |
| Siirtosaamiset | ||
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 1,4 | 1,2 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 2,0 | 1,7 |
| Vuosialennukset | 0,5 | 0,5 |
| Maksetut lisenssit | 0,7 | 0,7 |
| Muut | 2,2 | 1,2 |
| Yhteensä | 6,9 | 5,3 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 19,4 | 19,4 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 0,0 | 0,0 |
| Hyödykejohdannaisten arvostus | 0,0 | 0,0 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 0,7 | 0,5 |
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,0 | 0,1 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 0,7 | 0,7 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 102,2 | 103,1 |
| Osingonjako | -35,3 | -35,3 |
| Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi | 0,1 | 0,2 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 67,1 | 68,0 |
| Tilikauden voitto | 34,3 | 34,2 |
| Oma pääoma 31.12. | 121,5 | 122,3 |
| Voitonjakokelpoiset varat | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 67,1 | 68,0 |
| Tilikauden voitto | 34,3 | 34,2 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 0,7 | 0,7 |
| Voitonjakokelpoisia varoja | 102,1 | 102,9 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ympäristövaraukset | 4,4 | 5,8 |
| Eläkevastuut | 0,5 | 0,6 |
| Muut varaukset | 0,3 | 0,1 |
| Yhteensä | 5,3 | 6,5 |
Ympäristövaraukset koskevat kaatopaikkojen jälkihoitokustannuksia.
| MEUR | 2019* | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 ja myöh. |
|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3,9 | 25,0 | 0,0 | 0,0 | 100,0 |
* Taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 1,2 | 1,5 |
| Muut velat | 23,4 | 17,2 |
| Yhteensä | 24,6 | 18,7 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 38,4 | 37,9 |
| Muut kulut | 2,0 | 2,3 |
| Yhteensä | 40,3 | 40,2 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä – vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain |
||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 3,8 | 2,6 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 15,9 | 10,5 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5,5 | 5,7 |
| Yhteensä | 25,2 | 18,7 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -1,4 | -1,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 23,8 | 17,7 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 3,5 | 2,4 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 14,9 | 9,7 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5,5 | 5,6 |
| Yhteensä | 23,8 | 17,7 |
Rahoitusleasingiin liittyvät omaisuuserät liittyvät yhtiön raskaaseen kalustoon.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Omista sitoumuksista | ||
| Kiinnitykset vuokraoikeuteen | 0,1 | 0,1 |
| Muut vakuudet | 0,1 | 0,1 |
| Leasing- ja muut vuokravastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 7,8 | 7,4 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 20,0 | 22,1 |
| Yhteensä | 27,8 | 29,5 |
| Konserniyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 13,5 | 14,5 |
| Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset | 10,2 | 10,6 |
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Kohde-etuuden nimellisarvo | 30,9 | 32,7 |
| Käypä arvo | -0,6 | -0,3 |
Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
| MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Diesel-swapsopimusten nimellisarvot | 1,6 | 1,2 |
| Käypä arvo | 0,0 | 0,1 |
Hyödykejohdannaiset on tehty tulevien diesel-ostojen suojaamiseksi. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin.
Lassila & Tikanoja Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 102 070 534,52 euroa, josta tilikauden voitto on 34 330 916,99 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2018 maksetaan 0,92 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä 18.3.2019 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 25.3.2019.
| Maksun täsmäytyspäivänä 18.3.2019 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. | |
|---|---|
| Varojenjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 405 922 kappaletta, | |
| joten osingon kokonaismäärä olisi | 35 333 448.24 euroa |
| Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 67 531 011.65 euroa | |
| Yhteensä 102 070 534,52 euroa |
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
KPMG Oy Ab
Lasse Holopainen
KHT
Olemme tilintarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Yrityshankinnat sekä liikearvon ja muun aineettoman omaisuuden arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, liitetieto 4, 12 ja 13)
Konserni laajentaa toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvien liikearvon ja muiden yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden määrä on merkittävä. Konsernitaseen 31.12.2018 liikearvo oli 151,5 miljoonaa euroa yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden ollessa 19,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 Lassila & Tikanoja hankki ruotsalaisen LT FM:n, jonka hankintamenolaskelma esitettiin vuoden 2017 tilinpäätöksessä alustavana. Tilikaudella 2018 sopimusneuvotteluiden lopputuloksena kauppahintaa palautettiin 2,2 miljoonaa euroa ja lisäksi hankitun nettovarallisuuden arvoa oikaistiin yhteensä 4,4 M€. Lopullinen hankintameno oli 63,4 miljoonaa euroa, josta muodostui liikearvoa 36,6 miljoonaa euroa sekä yksilöitävissä olevia aineettomia omaisuuseriä 19,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 yhtiö ei tehnyt merkittäviä yrityshankintoja.
Hankintalaskenta edellyttää hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käypien arvojen määrittämistä hankinta-ajankohtana.
Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä liittyen hankintamenon korjauksiin ja hankittuihin alkusaldoihin sekä arvioineet johdon käyttämiä oletuksia LT FM:n lopullisen hankintamenolaskelman laadinnassa. Liikearvotestaukseen liittyen olemme suorittaneet muun muassa seuraavat tarkastustoi-
menpiteet: • Olemme arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten kannattavuutta, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvutekijää.
• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. Lisäksi olemme arvioineet kyseisiä eriä koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen osa-alue mm. seuraavista seikoista johtuen:
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia sekä keskeisimpien kontrollien tehokkuuden testausta. Olemme lisäksi suorittaneet sekä analyyttisiä että aineistotarkastuksen toimenpiteitä.
Tarkastustoimenpiteet ovat sisältäneet prosessien avainhenkilöiden haastatteluja kokonaiskuvan muodostamiseksi sekä konsernin soveltamien tuloutusperiaatteiden ja käytäntöjen asianmukaisuuden arvioimiseksi.
Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröinti-, kirjaus- sekä laskutus- ja hinnoitteluprosessien toimivuutta ja käyneet läpi hinnoittelu- ja sopimusmalleja. Olemme lisäksi arvioineet myyntituottojen oikeellisuutta testaamalla myynnin jaksottumista tilikausien välillä.
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottoja koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta.
Käypien arvojen määrittämiseen liittyy monimutkaisia arvostamista koskevia seikkoja.
On olemassa riski, että hankittuja varoja koskevien käypien arvojen määrittämisessä tehdään virheellisiä harkintaan perustuvia päätöksiä ja että arvostamisessa käytetään virheellistä taloudellista ja liiketoimintoja koskevaa ennustetietoa.
Liikearvo on vuosittaisen arvonalentumis-testauksen kohteena.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden laatiminen edellyttää johdon harkintaa koskien mm. kannattavuutta, pitkän aikavälin kasvutekijää ja diskonttaus-korkoa.
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja tasearvon merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Työsuhde-etuuksien kirjaaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen osa-alue mm. seuraavista seikoista johtuen:
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt palkanlaskentaprosessiin liittyvän sisäisen valvontaympäristön arviointia sekä sitä koskevien keskeisten kontrollien tehokkuuden testausta.
Olemme lisäksi suorittaneet sekä analyyttisiä että aineistotarkastuksen toimenpiteitä, jotka ovat sisältäneet yksittäisten palkkatapahtumien testaamista sekä tilinpäätösjaksotusten vertaamista ulkopuolisten tahojen vahvistuksiin.
Olemme myös arvioineet työsuhde-etuuksia koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 15.3.2012 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 6. helmikuuta 2019 KPMG OY AB Lasse Holopainen KHT
Lassila & Tikanoja Oyj Valimotie 27, 00380 Helsinki puh. 010 636 111 www.lt.fi/fi/
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.