Annual Report • Mar 6, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Apetit valmistaa kasviksista maukkaita ja helppoja hyvinvointia edistäviä pakasteita ja tuoretuotteita. Rypsistä jalostamme laadukkaita kasviöljyjä ja tuotamme rehupuristeita. Viljakaupassa yhdistämme viljan myyjät ja ostajat sekä viljelijät ja teollisuuden niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin tarjoamalla pitkäaikaista ja luotettavaa kumppanuutta sekä asiantuntemusta. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 283,1 miljoonaa euroa. Apetit Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1989 lähtien.
Apetit pyrkii ymmärtämään mahdollisimman kattavasti oman toimintansa vaikutukset ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Olennaisimpia vastuullisuuden osa-alueita ruokaketjussa ovat kestävä alkutuotanto, tuoteturvallisuus ja ruuan jäljitettävyys, toimitusketjun vastuullisuuden johtaminen sekä ympäristöasiat. Muita ruuan tuotannossa keskeisiä asioita ovat hyvä ravitsemus kokonaisuudessaan sekä läpinäkyvyys ja vastuullinen toiminta niin yrityksen sisäisille kuin ulkoisillekin sidosryhmille.
Tämä raportti sisältää selvityksen Apetitin vastuullisuustyöstä vuodelta 2018. Apetit raportoi vastuullisuustyöstään soveltavin osin Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeiston standardien mukaisesti. Raporttiin liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen [email protected], josta ne ohjataan aihealueen vastuuhenkilöille.
| Apetit lyhyesti4 | |
|---|---|
| Poimintoja vuodelta 20186 | |
| Toimitusjohtajan katsaus8 |
| Strategia 12 | |
|---|---|
| Megatrendit15 | |
| Kuinka luomme arvoa16 |
| Ruokaratkaisut 18 |
|
|---|---|
| Öljykasvituotteet 19 |
|
| Viljakauppa20 |
| Yhdessä sidosryhmien kanssa22 | |
|---|---|
| Olennaiset yritysvastuun teemat | 24 |
| Product25 | |
| Planet31 | |
| People 37 |
|
| Profit41 |
| Raportointiperiaatteet 45 | |
|---|---|
| GRI-indeksi 46 |
|
| TALOUDELLISET TIEDOT50 | |
HALLINNOINTI ...................................................111
Yhä useampi valitsee lautaselleen kasviksia ja kasvispainotteisia ruokia. Kasvikset edustavat hyvän maun ja terveellisyyden lisäksi valintaa kestävän kuluttamisen puolesta. Tänään panostamme uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja tehokkuuden parantamiseen kaikissa liiketoiminnoissamme.
Apetit on näyttänyt suuntaa kasvispohjaiselle syömiselle uudistumalla aktiivisesti ja vahvistamalla resurssejaan tuotekehityksessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Menneenä vuonna olemme tuoneet markkinoille Apetit-brändillämme uusia tuotteita sekä tuoteryhmiä, konsepteja ja digitaalisia palveluita ensimmäisten joukossa. Kasvisten käytön lisääminen ja sitä kautta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitteleminen jatkavat kasvuaan.
Apetit nojaa kaikessa toiminnassaan laatuun ja vastuullisuuteen. Kotimaassa vahvuutemme ovat sitoutuneet sopimusviljelijät, joiden kanssa Apetit on luonut pitkäjänteisellä yhteistyöllä Apetit Vastuuviljely -menetelmän. Se kattaa viljelyn yleiset periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Myös muualta hankittavissa raaka-aineissa noudatamme korkeita laatu- ja vastuullisuusvaatimuksia.
LIIKEVAIHTO 283,1 6,7
MILJOONAA EUROA MILJOONAA EUROA INVESTOINNIT
OPERATIIVINEN LIIKETULOS -0,5 5,3
OPERATIIVINEN KÄYTTÖKATE
MILJOONAA EUROA MILJOONAA EUROA
Tuotamme monipuolisesti maukkaita vihannes- ja ruokapa kasteita sekä tuoreita käyttövalmiita kasviksia, joiden avul la kasvisten käytön lisääminen on vaivatonta ja helppoa. Ta voitteenamme on olla Suomen johtava brändi kasvipohjaisissa ruokaratkaisuissa. Suurin osa pakastekasviksistamme viljellään Apetit-sopimusviljelijöiden tiloilla Satakunnassa ainutlaatuisen Vastuuviljely-menetelmän mukaan.
Olemme Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja öljykasvi pohjaisten rehuraaka-aineiden tuottaja. Kirkkonummella sijaitse va öljynpuristamomme hyödyntää raaka-aineena käyttämistään öljykasvisiemenistä 99,9 prosenttia jalostaen niistä laadukkaita ja korkean jalostusarvon tuotteita niin ihmisten kuin eläintenkin ravitsemukseen.
Toimimme aktiivisesti vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-aine markkinoilla. Tarjoamme erin omaista asiakaspalvelua ja kaupankäynnin työkalut sekä ostajille että myyjille. Päähan kinta-alueemme ovat Suomi ja Baltia, mutta viljakauppaa käydään kansainvälisesti. Menestyksemme perustuu monipuoliseen osaamiseen, kokemukseen ja vahvaan markkinatuntemukseen.
Apetit Vegepops Porkkana-mango valittiin Vuo den Suomalainen Elintarvike 2018 -kilpailun voit tajaksi Elintarvikepäivässä toukokuussa 2018. Valinnan tehneen raadin mukaan Vegepops on aivan uudenlainen kotimainen tuoteinnovaatio, jossa yhdistyvät kasvisjalostajan ja jäätelöteh taan yhteistyö ja osaaminen. Se sopii herkutte luun tai välipalaksi, myös perheen pienimmille, ja on maistuva ja raikas vaihtoehto lisätä kasvisten syöntiä. Apetit Vegepops Porkkana-mango sisäl tää 41 prosenttia kasviksia ja hedelmiä.
Apetit-konserniin kuuluva Avena ja Viljelijän Berner yhdistivät osto- ja myyntiorganisaation sa tuotantopanos- ja viljakaupassa elokuussa. Uusi toimintamalli Viljelijän Avena Berner pe rustuu kumppanuuteen ja yhteiseen kenttäorganisaatioon.
Viljelijän Avena Berner tarjoaa suomalai sille viljelijöille kotimaisessa omistuksessa ole van kumppanin vilja- ja öljykasvikauppaan sekä maatalouden tuotantopanosten käyttöön ja hankintaan.
Njam! Apetit lanseerasi kasvisten käyttöä edistävän mobiilisovelluksen Njam-mobiilisovellus tarjoaa käyttäjälle tämän
mieltymysten perusteella herkullisia ja kasvik sista inspiroituneita reseptejä. Njam haastaa käyttäjänsä syömään kasvispainotteisemmin ollen samalla tukena kauppareissuilla sovelluk seen luotavien ostoslistojen avulla.
Apetitin Kasvimaani-palvelu täytti syyskuussa yhden vuoden. Kasvimaanin ensimmäisen vuoden aikana palvelun lähetyksissä on toimitettu jo yli 50 eri kasvis- ja hedelmälajia tai -lajiketta in nokkaille kasviskokeilijoille. Kasvimaani on verkkopalvelu, josta voi tilata Apetitin sopimusviljelijöiden ja muiden kumppaneiden viljelemiä kasviksia suoraan kotiovelle satokaudella.
Uudenlainen markkinointiyhteistyö yhdisti kak si kotimaista klassikkoa keväällä, kun Uusi Iloi nen Teatteri (UIT) yhdisti iloisuuden Apetitin värikkääseen kasvisten maailmaan Tuhansien ämpäreiden maa -revyyssä. Yhteistyön tee maksi valikoitui kuvaava slogan: Ilo ilman kas viksia on teeskentelyä.
Yhteistyö näkyi laajasti eri medioissa sekä mahdollisti elämyksellisen teatteri-iltapäivän Apetitin sidosryhmille. Korkea laatu ja koti maisuusaste, terveellisyys sekä pirskahteleva ilo yhdistävät Apetitin ja musiikkiteatteri UIT:n tuotteita. Yhteistyö jatkuu samalla teemalla myös keväällä 2019.
Apetit merkitsi kesäkuussa kehitysyhtiö Food west Oy:n osakkeita 18,4 prosentin osuudella. Osakkuus Foodwestissä tukee Apetitin strate gisia tavoitteita panostaa tuotekehitykseen, uudistua ja näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle.
Apetitilla on mahdollisuus hyödyntää Foodwestin tarjoamia palveluita kuluttajaym märryksen lisäämisessä, tuotekehityksessä sekä niiden kaupallistamisessa. Myös sopi musvalmistus on osa Foodwestin palveluko konaisuutta.
Apetitin keskeisen tavoitteen mukaisesti monet ovat lisänneet kasviksia ja eri kasvisvaihtoehtoja ruokavalioonsa.
Suuntauksen uskotaan jatkuvan, ja kasvispainotteisen ruokavalion suosion kasvussa onkin mitä todennäköisemmin kyse pysyvästä muutoksesta.
R uokaan liittyvissä valinnoissaan kuluttajat arvostavat entistä enemmän hyvinvointia, mutta myös helppoutta. Kiireisen arjen helpottamiseen kaivataan lisää terveellisiä vaihtoehtoja nopeasti valmistuvista ruuista, kätevistä lisukkeista sekä puolivalmiista tai kokonaan valmiista vaihtoehdoista. Kasvikset ja kasvispainotteinen ruoka nähdään keskeisenä tekijänä oman hyvinvoinnin lisäämisessä, mutta yhä useammalle ne edustavat myös valintaa kestävän kehityksen puolesta.
Ruuan maku ja laatu ovat edelleen ratkaisevia tekijöitä ostospäätöksen syntymisessä. Näistä kahdesta emme Apetitilla ole valmiita tinkimään. Tuotteidemme laatu ja turvallisuus ovat meille ensisijaisen tärkeitä asioita. Kaikessa tekemisessämme korostuvatkin ammattitaito ja vastuullisuus, luotettavuus sekä riskien ehkäisy ja systemaattinen valvonta. Tuotteita kehittäessämme meille on ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi luonnollista panostaa makuun, sillä vain syöty ruoka ravitsee. Näin myös varmistamme, että kuluttaja valitsee tuotteitamme ostoskoriinsa toistamiseen.
Me Apetitissa näemme vastuullisuuden kiinteänä ja luonnollisena osana kaikkea tekemistämme. Vastuullisesta liiketoiminnasta puhuessamme pystymme seisomaan ryhdikkäästi ja ylpeinä sanojemme takana. Apetitilla vastuullinen toiminta kattaa koko arvoketjun raaka-aineen tuotannosta ja hankinnasta, tuotannon kautta lopputuotteeseen ja sen brändilupaukseen asti. Ostamalla Apetitin tuotteen voi olla varma siitä, että se on huolella valmistettu, turvallinen ja laadukas sekä edustaa monelta osin niitä kestäviä valintoja, joita meidän jokaisen on omalta osaltamme lisättävä.
Apetitin missiona on tuottaa hyvinvointia kasviksista. Se sisältää terveellisten ja kasvisten käytön lisäämistä helpottavien tuotteiden lisäksi korkean vaatimustason, jonka mukaan toimimme kestävällä tavalla niin sidosryhmiämme kuin ympäristöäkin kohtaan. Alkutuotantoon vahvasti kiinnittyneenä yhtiönä kestävän elintarviketuotannon kehittäminen on meille erityisen tärkeä asia. Olemme määritelleet oman toimintamme kannalta olennaisimmat yritysvastuun alueet yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Tässä raportissa peilaamme vastuutamme toimia yhtiönä kestävällä tavalla.
Apetit täsmensi maaliskuussa 2018 strategisia tavoitteitaan painopistealueinaan uudistuminen, tehokkuuden parantaminen ja kansainvälistyminen. Vuoden aikana toteutetut strategian mukaiset toimenpiteet vahvistavat Apetitin asemaa kasvisten ykkösenä ja rakentavat perustaa liiketoiminnan edelleen kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä.
Kesäkuussa ilmoitimme investoivamme lähes 10 miljoonaa euroa uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylän tehtaalla. Uusi linja kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetin, vastaa nykyiseen
kysyntään sekä mahdollistaa uusien tuotteiden valmistuksen kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille.
Osana tehokkuuden parantamista rakennamme bioenergialaitoksen Kirkkonummella sijaitsevan rypsiöljynpuristamon yhteyteen. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentää merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä.
Osallistuimme myös touko-kesäkuussa toteutettuun kehitysyhtiö Foodwestin osakeantiin. Osakkuus tukee strategisia tavoitteitamme panostaa tuotekehitykseen, uudistua ja näyttää suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle.
Yksi osoitus systemaattisesta tuotekehitystyöstämme on toukokuussa Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018 valittu Apetit Vegepops Porkkana-mango. Tunnustus on merkittävä osoitus Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa. Jatkoimme myös rypsi-ingredientin kehittämiseen tähtäävää hanketta, jonka tavoitteena on uuden, ravintosisällöltään korkealaatuisen, ingredientin kehittäminen kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Rypsi-ingredientin uuselintarvikelupahakemus jätettiin vuoden 2018 lopussa.
Uudistuminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen konkretisoituvat myös Viljakauppa-liiketoiminnassa, jossa Avena ja Viljelijän Bernerin yhdistivät osto- ja myyntiorganisaationsa tuotantopanos- ja viljakaupassa kumppanuuteen perustuvassa uudessa toimintamallissa. Yhteistyön tuloksena syntynyt Viljelijän Avena Berner tarjoaa kotimaiselle viljelijälle tuotantopanosja viljakaupan palvelut yhdeltä luukulta.
Ruuan kansainvälisen kaupan osuuden kasvattaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Apetit lanseerasi elokuun lopussa Ruotsin markkinoille suunnatun Free from -valikoiman, joka sisältää viisi erilaista pihvi- ja pyörykkätuotetta. Venäjällä jatkamme asemamme vahvistamista paikallisten elintarvikeketjujen kautta. Hernettä veimme viime vuoden aikana ennätysmäärän erityisesti Italiaan ja Aasiaan.
Loppuvuodesta ilmoitimme luopuvamme Ruokaratkaisut-liiketoimintaan kuuluvista palvelutoreistamme, mikä on luonnollinen jatkumo vuonna 2017 toteutuneelle kalaliiketoiminnan myynnille. Palvelutoreista luopuminen parantaa toimintamme tehokkuutta ja siirtää ruuassa fokuksen yhä tiiviimmin ydinliiketoimintamme kehittämiseen eli pakastetuoteryhmän vahvistamiseen ja kasvattamiseen sekä tuoretuoteryhmän kannattavuuden selkeään parantamiseen.
Kulunutta vuotta voisi luonnehtia hyvin kaksijakoiseksi. Kaksi perättäistä erittäin heikkoa satokautta ovat laskeneet viljakaupan volyymeja merkittävästi ja tehneet kaupankäynnistä olennaisesti normaaleja satokausia haasteellisempaa. Kotimaisen viljan vientimahdollisuuksien merkittävä vähentyminen sekä Baltian osalta markkinan tarjonnan ja kysynnän epäsuhta johtivat kannattavuuden heikentymiseen. Toisaalta tulosparannus ja sitä siivittäneet tehostamistoimet luovat uskoa oikean suunnan löytymiseksi ruokaliiketoiminnassa.
Alkuvuonna 2018 jäimme viljakaupassa tavoitteistamme vuoden 2017 heikosta sadosta johtuen. Toinen perättäinen keskimääräistä merkittävästi heikompi satokausi erityisesti viljassa vaikutti negatiivisesti konsernin tuloksentekokykyyn loppuvuoden aikana. Kotimaisesta viljasadosta tulikin lopulta vuosituhannen huonoin. Myös avomaakasvisten sato jäi tavanomaisesta.
Ruokaliiketoiminnassa jatkoimme systemaattista kehittämistä kannattavan kasvun aikaansaamiseksi. Pakastetuotteissa saavutimme ennätystason myynnissä kysynnän kasvaen nopeimmin pihvi- ja pyörykkäsegmentissä. Tämän kasvun tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi olemme tehneet merkittävän investoinnin tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseksi Säkylässä. Tuoretuotteissa näimme ajoittaisia myönteisiä kehitysaskelia kannattavuuden kuitenkin vielä jäädessä tavoitetasosta.
Yhtiön kokonaistulokseen olen kuitenkin erittäin tyytymätön. Meidän on jatkettava kaiken toimintamme tehostamista ja toteutettava kannattavuuden merkittävään parantamiseen johtavia toimenpiteitä myös lyhyellä tähtäimellä. Aiemmin käynnistettyjen toimenpiteiden lisäksi olemme käynnistäneet uusia heti alkuvuodesta 2019.
Kuluneena vuonna rakensimme pohjaa yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi. Etenimme johdonmukaisesti strategiassa määriteltyjen painopistealueiden toteuttamisessa näyttäen suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle uudistumalla, toimintaa tehostamalla sekä ottamalla ensimmäisiä merkittäviä askeleita ruuan kansainvälisen kaupan kasvattamiseksi. Odotankin, että meillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet vastata niihin odotuksiin, joita toiminnallemme ja sen tuloksellisuudelle on asetettu.
Kiitän kaikkia asiakkaitamme, omistajiamme, sopimusviljelijöitämme ja apetitlaisia sekä muita yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta sekä yhteistyöstä vuonna 2018.
9
Apetitin kyky tuottaa arvoa perustuu uudistumiseen ja tuotekehitykseen, vahvojen ja vetovoimaisten brändien jatkuvaan kehittämiseen, pellolta pöytään -arvoketjun hallintaan sekä toiminnan kannattavuuden ja tehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.
Apetitin toimintaympäristön muuttuminen vaatii jatkuvasti omien kilpailutekijöiden arviointia, vahvistamista ja edelleen kehittämistä. Keskeistä on myös kyky ymmärtää toimintaympäristön, erityisesti asiakkaiden ja kilpailuympäristön luonnetta ja muutoksia.
Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat lisätä kasvisten käyttöä ja kasviproteiinien kysyntä jatkaa vahvaa kasvua. Myös terveellisyys, vastuullisuus, kotimaisuus, luomu ja hyvinvointi vahvistuvat edelleen trendeinä. Lisäksi helppouden merkitys kuluttajan arjessa korostuu. Kasvikset edustavat hyvän maun ja terveellisyyden lisäksi valintaa kestävän kehityksen puolesta.
Kasvisten ja kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän lisääntyessä markkinoille on tullut kasvavassa määrin uusia tuotteita ja toimijoita. Myös elintarvikesektorin perinteiset toimijat ovat lisänneet kasvipohjaisten tuotteiden osuutta valikoimissaan.
Pakastetuotteissa kilpailukentän oletetaan pysyvän kotimaassa entisellään kilpailun tullessa lähinnä ulkomaisista private label -tuotteista. Tuoretuotteissa hintakilpailu puolestaan tulee jatkumaan vahvana. Öljykasviliiketoiminnassa kilpaileva tarjonta on jonkin verran lisääntynyt, ja viljakaupan arvoketjussa kilpailua lisää kansainvälisten toimijoiden toiminnan laajentuminen kotimaan markkinoilla.
Kotimaassa vähittäiskauppa on konsolidoitunut, mutta myös ammattikeittiöissä ketjumainen toiminta ja tukkujen roolin merkitys kasvaa. Alkutuotantosidonnaisen teollisuuden ja kaupan konsolidoituminen on muuttanut voimasuhteita etenkin kotimaan viljakaupassa.
Ruuan kansainvälisessä kaupassa Apetit on vielä jokseenkin tuntematon. Uusien asiakkuuksien avaaminen edellyttääkin vahvojen lisäarvotuotteiden luomista paikalliseen markkinaan. Kotimaisuus ei ole ulkomailla kilpailuetu, vaan kansainvälisessä kaupassa menestyminen edellyttää muiden uniikkien kilpailuetujen tunnistamista. Kansainvälisessä viljakaupassa asema valituilla markkina-alueilla on jo vakiintunut ja asema luotettavana toimijana asiakkaiden keskuudessa tunnistettu.
Menestyäkseen ja tuottaakseen parasta mahdollista lisäarvoa asiakkailleen Apetit vahvistaa kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijyyttä tuottamalla jatkuvasti uusia, asiakkaita kiinnostavia tuotteita ja ratkaisuja sekä vahvistamalla rooliaan vastuullisena toimijana koko arvoketjussa. Tämä toteutuu
Strategiakaudella 2018–2020 Apetitin tavoitteena on olla kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä ja Suomen tunnetuin kasvipohjaiseen syömiseen erikoistunut brändi. Strategian painopistealueet ovat uudistuminen, kansainvälistyminen ja tehokkuuden parantaminen.
Apetit keskittyy toiminnassaan jatkuvaan uudistumiseen lisäämällä tuote- ja palvelukehitystä sekä entistä voimakkaampaan kansainvälistymiseen kasvattamalla ruuan kansainvälistä kauppaa ja kartoittamalla mahdollisia uusia hankinta-alueita viljakaupassa samalla vahvistaen jalansijaa Baltiassa sekä tehokkuuden parantamiseen kaikissa liiketoiminnoissaan.
Ruokaratkaisut-liiketoiminnan tavoitteena on kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin kotimaassa. Strategisia painopistealueita ovat:
Öljykasvituotteet-liiketoiminnan tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja jalostusasteen kasvattaminen. Strategisia painopisteitä ovat:
Viljakauppa-liiketoiminnan tavoitteena on kauppavolyymien kasvattaminen päähankinta-alueilla ja käyttöpääoman tehokas käyttö. Strategisia painopisteitä ovat:
UUDET TUOTTEET JA UUDET TUOTERYHMÄT
LÄHES 10 ME:N INVESTOINTI UUTEEN PIHVI- JA PYÖRYK-KÄLINJAAN SÄKYLÄSSÄ
FOODWESTISSÄ
Globaalisti muuttuva toimintaympäristö ja sen asettamat odotukset ja vaatimukset ohjaavat osaltaan myös Apetitin liiketoimintaa ja vastuullisuustyötä. Megatrendien huomioiminen ja niihin reagoiminen kehittävätkin laajasti yhtiön toimintaa. Apetit myös arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia ja -riskejä koko arvoketjunsa läpi. Apetitille olennaisimmat megatrendit liittyvät ilmastonmuutokseen, toiminnan vastuullisuuteen ja digitalisaatioon.
Ilmastonmuutos tuo globaalin riskin ruokaketjuun. Muuttuva ilmasto tuo haasteita ruoantuotannon turvaamiseen sekä luo alkutuotannolle uudenlaisen vaatimustason kestävän toiminnan kehittämiselle. Apetit sekä viljelyttää itse kotimaassa kasviksia että hankkii niitä kotimaasta ja ulkomailta. Kotimaassa Apetit kehittää kestäviä viljelymenetelmiä itse, muissa raaka-ainehankinnoissa vaatimustaso on kotimaan sopimusviljelijöitä koskevia standardeja vastaava.
Kuluttajien tietoisuus ja vaatimustaso vastuullisuuden suhteen kasvavat jatkuvasti, mikä edellyttää Apetitin jatkuvaa oman toimintansa vaikutuksien ja vastuullisuuden arviointia. Apetit pyrkii kehittämään toimintaansa vastuullisten toimintaperiaatteiden, toiminnan läpinäkyvyyden ja yhtiön strategisten painopisteiden, tehokkuuden parantamisen ja vastuullisen arvoketjun jatkuvan parantamisen mukaisesti.
Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia Apetitin liiketoimintaprosesseihin sekä asiakasrajapintaan. Esimerkiksi kotimaisessa viljelytyksessä Apetit on jo vuosia käyttänyt Viljelyn Tietojärjestelmää, jonka avulla voidaan tarkastella eri lajikkeiden ja maaperien viljelytystietoja vuosia taaksepäin ja kehittää toimintaa dataan pohjaten. Asiakasrajapinnassa Avena on parantanut viljelijäpalveluitaan uusitulla Avenakauppa-verkkopalvelulla. Apetit on myös lanseerannut kuluttajille kasvisverkkokaupan sekä reseptimobiilisovelluksen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvästi Apetitin tämän hetkisessä toimintaympäristössä, mutta myös merkittävänä tekijänä koko liiketoiminnan kehittämisessä. Globaalisti muuttuvat olosuhteet ovat jo ilmenneet viimeisinä satokausina voimakkaasti vaihtelevina sääolosuhteina. Kestävän viljelyn kehittäminen on muodostunut yhä tärkeämmäksi asiaksi ruokatuotannon turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
Apetit tutkii ja kehittää omalla Räpin koetilallaan kestäviä viljelymenetelmiä. Menetelmät tuodaan laajamittaiseen käyttöön sopimusviljelijöiden pelloilla. Yhtenä tärkeänä osa-alueena viljelytutkimuksessa on ollut mekaanisten torjuntakeinojen kehittäminen ja käyttö kemiallisten torjunta-aineiden käytön sijaan.
Vaihtelevien sääolosuhteiden vuoksi Räpin koetilalla myös tutkitaan ja testataan eri kasvilajikkeita hyvän sadon turvaamiseksi. Myös viljelytyksessä tehokkuus ja sadon laatu pienentävät ympäristövaikutuksia: mitä korkeampi saatavan sadon määrä ja laatu ovat viljelyhehtaaria kohden, sitä pienempi on valmiin tuotteen kilokohtainen hiilijalanjälki.
Nautinto ruoasta • Kotimaisuus • Hinnan merkitys • Vastuullisuus • Hyvinvointi • Digitaalisuus • Helppous
Raaka-aineet ja materiaalit: Kasvikset, öljykasvit, vilja, pakkausmateriaalit Tuotanto: 4 tuotantolaitosta Luonnonvarat: Energia, vesi Henkilöstö: 594 osaajaa Investoinnit: 6,7 M€ Rahoitus: Oma pääoma ja velat yhteensä 164,6 M€
Asiakkaat: Myyntituotot ja osakkuusyhtiöiden osingot 285,0 M€ Henkilöstö: Palkat ja palkkiot 23,8 M€ Viljelijät ja kumppanit: Raaka-aineet, tavarat ja palvelut yhteensä 256,8 M€ Omistajat ja rahoittajat: Osingot 5,0 M€ ja rahoituskulut 0,5 M€ Yhteiskunta 5,2 M€
ALKUTUOTANTO Joka vuosi noin 100 kotimaista Apetit-sopimusviljelijää tuottaa meille noin 34 miljoonaa kiloa puhtaita vastuuviljeltyjä kasviksia: perunaa, porkkanaa, hernettä, lanttua, pinaattia, selleriä, palsternakkaa, purjoa ja punajuurta. Öljykasvituotteisiimme käytämme vuosittain noin 90 prosenttia kaikesta Suomessa viljellystä rypsin- ja rapsinsiemenestä.
TUOTEKEHITYS Haluamme lisätä kasvisten syöntiä kehittämällä herkullisia ja arkea helpottavia ruokaratkaisuja. Olemme lisänneet tutkimus- ja kehityspanoksia, mikä on näkynyt uusien tuotteiden määrän merkittävänä kasvuna ja laajentumisena myös uusiin tuoteryhmiin. Myös öljykasvituotteissa haluamme vahvistaa kasviöljyihin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä sekä nostaa öljykasvituotteiden jalostusarvoa.
TUOTANTO Tuotantoketjua määrittävät erityisesti tuotteiden laadun ja turvallisuuden varmistaminen. Puhdistamme ja pilkomme kasviksia, valmistamme maistuvia ruokaratkaisuja ja käyttövalmiita ruokia sekä puristamme terveellisiä kasviöljyjä sitoutuen kotimaiseen alkutuotantoon sen turvallisuuden, laadun ja puhtauden vuoksi. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat Säkylässä, Kivikossa, Kirkkonummella sekä Pudasjärvellä.
ASIAKKAAT Asiakkaitamme ovat ammattikeittiöt, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa ja kuluttajat. Näymme kuluttajille erityisesti tuore- ja pakastetuotteiden Apetit-brändillä sekä Apetit- ja Neito-rypsiöljyillä. Tuoretuotteista ja öljykasvituotteista pääosa myydään ammattikeittiöille ja elintarviketeollisuudelle. Ruoan kansainvälisen kaupan osuus on kasvanut. Öljykasveista valmistetaan raaka-ainetta myös rehuteollisuuteen.
Apetit on vahvasti ruoan alkutuotantoon toimintansa perustava elintarvikeyhtiö. Tuotamme kasviksiin ja öljykasveihin perustuvia ruokaratkaisuja pääosin Suomen markkinoille sekä toimimme aktiivisesti kotimaisilla ja kansainvälisillä vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainemarkkinoilla.
A petitin Ruokaratkaisut-liiketoiminnassa valmistetaan kasvisja ruokapakasteita sekä tuoreita käyttövalmiita kasvis- ja hedelmäjalosteita. Omien tunnettujen tuotemerkkiensä lisäksi Apetit valmistaa kaupan omia merkkejä.
Pakastetuotteiden asiakaskunta koostuu vähittäiskaupan, hotelli-, ravintola- ja catering-sektorin sekä elintarviketeollisuuden toimijoista. Kasvis- ja ruokapakasteet valmistetaan Säkylän tehtaalla ja pakastepizzat Pudasjärvellä.
Tuoretuotteet myydään pääosin ammattikeittiöille, mutta myös vähittäiskaupalle. Ne valmistetaan Helsingin Kivikossa.
Kasvisten suosio on vahvassa nousussa suomalaisten lautasilla. Apetit pyrkii edistämään kasvisten käyttöä entisestään kehittämällä hyvältä maistuvia, terveellisiä ja helposti valmistettavia tuotteita, joiden raaka-aineet on viljelty vastuullisesti. Tuotetarjontaa uudistetaan ja kehitetään kysynnän ja muuttuvien kulutustottumusten mukaisesti. Tuotekehityksessä panostetaan myös kokonaan uusien ruokaratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen, jotta terveellisten ruokien saatavuus ja valmistus olisi entistä helpompaa.
Apetit on Suomen suurin avomaavihannesten viljelyttäjä. Suurin osa Apetitin kasviksista tulee noin 100 sopimusviljelijältä. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä omien sopimusviljelijöidensä kanssa LIIKEVAIHTO: MILJOONAA EUROA MILJOONAA EUROA 97,4 5,6
MILJOONAA EUROA -0,1
Apetit varmistaa laadukkaiden, suomalaisten avomaakasvisten tuotannon raaka-aineeksi sekä vaikuttaa samalla koko ruuantuotannon arvoketjuun.
INVESTOINNIT:
Vuoden 2018 satokausi oli kuuma ja kuiva. Sääolosuhteet toivat haasteita esimerkiksi herneen ja porkkanan viljelytyksessä. Vuonna 2018 Apetit päätti investoida uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylään. Pihvit ja pyörykät olivat vuonna 2018 ruokaratkaisuiden nopeinten kasvava tuoteryhmä. Uusi linjasto käynnistyy asteittain kesällä 2019.
Mielestämme hyvä ruoka syntyy puhtaista, laadukkaista ja vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Tuoteturvallisuus ja ruoan jäljitettävyys ovat meille tärkeitä asioita, ja siksi yksi Apetitin vahvuuksista onkin jo pitkään ollut vahva integroituminen ruoan alkutuotantoon. Tulevaisuuden turvaamiseksi myös Apetitin on kehitettävä toimintaansa entistä vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi.
Toimintaympäristömme muuttuu globaalisti, joten myös kotimaisen elintarviketuotannon täytyy jatkuvasti tarkastella ja kehittää toimintatapojaan. Apetitin toiminnassa merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät viljelytyksessä sekä ruoan valmistuksessa ja jakeluketjussa. Viljelytystoimintaa ja kestäviä viljelykeinoja kehitämme jatkuvasti omalla Räpin koetilallamme.
Apetit haluaa uusiutua rohkeasti ja parantaa tehokkuuttaan. Tuotantolaitoksissamme kiinnitetään huomiota veden ja energian tehokkaaseen käyttöön, jotta tuotteidemme ympäristövaikutukset pienentyisivät entisestään. Myös pakkausratkaisut ovat tärkeässä osassa toiminnassamme. Tuotteen säilyvyyttä parantava pakkausratkaisu on oleellinen, sillä suurin vaikutus ympäristöön on tuotteella, joka päätyy hävikiksi. Pakkausratkaisujen kehittämiseksi olemme selvittämässä uusien pakkausmateriaalien käyttöä kierrätettävyysasteen nostamiseksi.
Ö ljykasvituotteet-liiketoiminnasta vastaava Avena on Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja öljykasvipohjaisten rehuraaka-aineiden tuottaja. Öljykasvituotteet valmistetaan Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossa, joka jalostaa rypsin ja rapsin siemenistä laadukkaita ja erittäin korkean jalostusarvon tuotteita kasviöljyiksi ja rypsipuristeiksi kotieläinruokintaan.
Öljykasvituotteiden päämarkkinat ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tunnetuimmat kuluttajatuotteet ovat Apetit- ja Neito-rypsiöljyt. Määrällisesti suurin osa kasviöljytuotteista myydään ammattikeittiöille ja elintarviketeollisuuteen.
Avena käyttää noin 90 prosenttia Suomessa viljellystä rypsin- ja rapsinsiemenistä Kirkkonummella sijaitsevassa öljynpuristamossaan. Puristamon vuotuinen siementarve on lähes puolitoistakertainen Suomen satoon verrattuna. Avena tekeekin pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä lisätäkseen kotimaista rypsin- ja rapsintuotantoa yhteistyössä viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa.
Vain osa rypsin ominaisuuksista on hyödynnetty: Avenan tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy antioksidantti- ja proteiinirikkaiden uusien tuotteiden kehittämiseen. Avenan tavoitteena on vahvistaa kasviöljyihin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä sekä nostaa öljykasvituotteiden jalostusarvoa.
Vuoden 2018 aikana jatkettiin mittavaa Business Finlandin tukemaa tutkimus- ja kehityshanketta, jossa rypsistä pyritään LIIKEVAIHTO: MILJOONAA EUROA MILJOONAA EUROA 66,7 1,0
INVESTOINNIT:
MILJOONAA EUROA 2,2
jalostamaan nykyistä pidemmälle kehitettyä kasviproteiinia. Toteutuessaan se mahdollistaa rypsin siemenen aikaisempaa monipuolisemman käytön.
Kantvikin rypsiöljynpuristamo ylsi kaikkien aikojen tuotantoennätykseen vahvan jalostettujen öljytuotteiden kysynnän ja tuotantoa heikentävien häiriöiden minimoinnin ansioista. Tehtaan rypsi- ja rapsiraaka-ainehuollossa onnistuttiin haastavasta satokaudesta huolimatta hyvin suunnitelmallisen ja hyvin ajoitetun hankintatoimen ansiosta.
Avenan vastuullisuustyössä merkittävässä roolissa on kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyn edistäminen. Avena on Suomen merkittävin kasviöljyjen jalostaja ja samalla merkittävä kumppani kotimaisille viljelijöille.
Toimintamme kannalta merkittävää on kotimaisen rypsin- ja rapsinviljelyn edistäminen, jota olemme tehneet yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Avena järjestää koulutustilaisuuksia, viljelijäkyselyitä ja yhteistapaamisia viljelijöiden ja alan asiantuntijoiden kanssa rypsin ja rapsin kotimaisuusasteen nostamiseksi. Kotimaisen rypsin ja rapsin määrän kasvattaminen vähentää tuonnin tarvetta, pienentää ympäristövaikutustamme ja parantaa kotimaista proteiiniomavaraisuutta.
Kantvikin kasviöljypuristamoa kehitetään jatkuvasti tehokkaammaksi ja ympäristövaikutuksiltaan pienemmäksi esimerkiksi prosessiautomaation jatkuvan kehityksen avulla. Olemme myös tutkineet uusia kiertotalouden mahdollisuuksia tehtaan sivuvirroille, kuten kasviöljyjen puhdistuksessa käytettävälle valkaisumaalle ja tehtaalta syntyville siivousjakeille.
Avenalla kehitetään myös kasviöljyjen pakkausratkaisuja. Lanseerasimme tänä vuonna uuden kasviöljypakkauksen ammattikeittiöille, joka säästää muovia lähes 80 prosenttia entiseen pakkaukseen verrattuna. Lue lisää pakkauksesta sivulta 36.
V iljakauppa-liiketoiminnosta vastaava Avena toimii aktiivisesti viljan, öljykasvien ja rehuraaka-aineen markkinoilla. Avena on myös merkittävä suomalaisen viljan markkinoija maailmalla. Yhtiön päätoimipaikka on Helsingissä ja muita toimipisteitä ympäri Suomen. Yhtiöllä on toimipisteitä myös Baltiassa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Ukrainassa.
Avenan tavoitteena on olla viljelijöiden sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden paras ja luotettavin kumppani. Sillä on merkittävä markkinaosuus Suomessa, ja se on aktiivinen toimija myös Baltian hankinta-alueella, josta viljaa viedään kolmansiin maihin. Päähankinta-alueita ovat Suomi ja Baltia. Viljakauppaa se käy globaalisti.
Vahvana kansainvälisenä ja verkostoituneena toimijana Avenalla on kyky löytää parhaat vaihtoehdot niin viljan ostajille kuin myyjillekin. Se tarjoaa viljelijäasiakkailleen monipuoliset sähköiset työkalut, reaaliaikaista markkinatietoa ja asiantuntevaa, henkilökohtaista palvelua.
Avena on sitoutunut kotimaisen viljelyn ja arvoketjun kehittämiseen. Kansainvälisessä kaupassa noudatamme alan vakiintuneita kansainvälisiä kauppatapoja. Avenalla on Coceral-GTP- ja ISO9001-sertifikaatit.
Avena ostaa viljaa pääosin suoraan viljelijöiltä voimassaolevien osto- ja laatuehtojen mukaisesti. Satokaudesta 2018 alkaen
MILJOONAA EUROA -2,6
Avena ei ole sallinut Suomessa yhdyskuntapuhdistamolietteitä ja -jätteitä sisältävien lannoitevalmisteiden käyttöä saman kasvukauden aikana. Avenan tavoitteena on vilja- ja öljykasvikaupan markkinaosuuden kasvattaminen erityisesti Suomessa ja Baltian maissa.
Vuoden 2018 kotimainen viljasato oli kuluvan vuosituhannen heikoin. Kuiva ja kuuma sää heikensivät merkittävästi myös Baltian viljasatoa. Avena lanseerasi yhteistyössä Viljelijän Bernerin kanssa uudenlaisen kumppanuuden Viljelijä Avena Bernerin kotimaisille viljelijöille. Viljelijän Avena Berner tarjoaa palveluita vilja- ja öljykasvikauppaan sekä maatalouden tuotantopanosten käyttöön ja hankintaan yhden luukun periaatteella.
Olemme sitoutuneet kotimaisen viljelyn ja arvoketjun kehittämiseen. Viime satovuosina näkyneet sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet myös kotimaiseen viljelyyn.
Kaksi perättäistä erittäin heikkoa satokautta Suomessa ovat laskeneet viljakaupan volyymeja merkittävästi ja tehneet kaupankäynnistä olennaisesti normaaleja satokausia haasteellisempaa. Kotimaisen viljan vientimahdollisuuksien merkittävä vähentyminen sekä Baltian osalta markkinan tarjonnan ja kysynnän epäsuhta ovat johtaneet kannattavuuden heikentymiseen.
Vuosi 2018 oli merkityksellinen kotimaisen viljelyn näkökulmasta, kun Avena ja Viljelijän Berner yhdistivät osto- ja myyntiorganisaationsa tuotantopanos- ja viljakaupassa. Uusi toimintamalli palvelee entistä paremmin kotimaisia viljelijöitä asiantuntevasti ja yhden luukun periaatteella.
Kotimaisen viljelyn edistämisen ohella olemme panostaneet viime vuosina kansainvälistymiseen. Oman ja toimittajiemme toiminnan vastuullisuuden takaamiseksi viljakaupassa käyttämämme laatujärjestelmät ovat tärkeitä: olemme kehittäneet koko arvoketjun hallintaa ja riskikartoituksen keinoja. Erityisesti kansainvälisessä kaupassa kuljetusten organisointi on tärkeää ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Panostammekin oman logistiikkamme tehokkuuteen kuljetusjärjestelyissä.
Vastuullinen ruokaketju tarkoittaa meille ravitsevia ja turvallisia tuotteita, joiden raakaaineet kasvatetaan ja hankitaan kestävästi. Apetit pyrkii ymmärtämään mahdollisimman kattavasti oman toimintansa vaikutukset ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Apetit vahvistaa vastuullista toimintaansa olennaisiksi määriteltyjen osa-alueiden kautta.
Apetit kehittää kestävämpää elintarviketuotantoa edistämällä kasvisten käytön lisäämistä. Apetit toimii kestävästi ja vastuullisesti arvoketjun joka vaiheessa viljelytyksen ja tuotannon kautta asiakkaille ja lopulta kuluttajalle asti.
Apetitin tavoitteena on tasapuolisuus kaikkia sidosryhmiään kohtaan. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja heidän toiveidensa huomioon ottaminen ovat vastuullisen toiminnan peruspilareita.
Apetit pyrkii ymmärtämään mahdollisimman kattavasti oman toimintansa vaikutukset ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Apetit on tehnyt laajamittaisen yritysvastuun sisällön määritysprosessin. Yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa Apetit määritti olennaisimmat yritysvastuun osa-alueensa, joilta kerätään systemaattisesti tunnuslukuja ja tietoja vastuullisen toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi.
Apetitin toiminta perustuu yrityksen arvoihin, visioon ja missioon. Vastuullisuustyötä ohjaavat Apetitin strategia, vahvistettu toimintapolitiikka, eettinen ohjeisto sekä hankintaperiaatteet. Yritysvastuun kehittämistä johtavat hallitus ja johtoryhmä. Apetit tai sen tytäryhtiöt ovat toimialansa kannalta merkittävimpien järjestöjen ja edunvalvontaorganisaatioiden kuten Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Coceralin, Gaftan, Fediolin ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n jäseniä.
Apetit on sitoutunut toimialansa kannalta merkittäviin ulkopuolisiin aloitteisiin, kuten Ravitsemussitoumuksiin ja suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään.
| Asiakkaat | Henkilöstö | Viljelijät | Omistajat | Kumppanit | Media | Yhteiskunta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| • Vähittäiskauppa, hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä elintarviketeollisuu den yritykset • Kuluttajat |
• 594 työntekijää (vuoden 2018 lopussa) neljässä tuotantolaitoksessa ja kahdeksassa toimi pisteessä eri puolilla Suomea sekä tytäryh tiöissä Venäjällä, Bal tiassa, Kazakstanissa ja Ukrainassa |
• Kasvisten sopimusviljelijät • Öljykasvien viljelijät • Viljan ja rehun viljeli jät/tuottajat |
• Yli 11 000 omistajaa, joista noin 50 % koti talouksia |
• Tavaran- ja palveluntoimittajat • Rahoittajat |
• Kotimaiset ja ulkomaiset mediat • Sosiaalinen media |
• Viranomaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, lähi yhteisöt |
Apetit on arvioinut kaikkien jalostustuotteidensa elinkaaren aikana syntyvät ympäristövaikutukset ja -riskit.
Apetit on toteuttanut laajan yritysvastuun sisällön määritysprojektin, jossa määriteltiin toiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuusteemat. Samalla määriteltiin tiedot ja tunnusluvut, joiden avulla vastuullisuuden kehittämistä arvioidaan. Viereisessä kuvassa Apetitin toiminta on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat Product, Planet, People ja Profit. Niitä koskevat olennaisimmat teemat on esitetty ulkokehällä.
Hyvä ruoka syntyy tarkoin valituista ja vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista sekä niiden hygieenisestä ja vain tarpeellisista valmistus- ja käsittelyvaiheista. Näin raakaaineiden luonnollinen ravintotiheys säilyy korkeana lautaselle saakka, on sitten kyse pakasteista, tuoretuotteista tai kasviöljyistä.
A petitin kaikki tuotteet pohjautuvat tuotekehityksen strategiaan kehittää terveellisiä ja helppoja, kasvisten käytön lisäämistä helpottavia tuotteita. Apetit kehittää tuotteitaan yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti sekä seuraa ja hyödyntää alan tutkimuslaitosten julkaisemia luotettavia tutkimuksia ja ravitsemustietoja. Apetit on sitoutunut seitsemään Eviran ravitsemussitoumukseen, joilla pyritään parantamaan suomalaisten ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja tukemaan kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja.
Ruokavalintojen terveellisyyttä edistetään kasvisten käytön lisäämisellä, suolan ja sokerin vähentämisellä suomalaisten ruokavaliossa sekä terveellisten välipalatuotteiden tarjonnan lisäämisellä. Ravitsemussitoumusten tavoitteiden mukaista on myös rasvan laadun parantaminen suomalaisten ravinnossa. Pehmeitä ja tyydyttymättömiä rasvoja sisältävät kasvispohjaiset ruokaöljyt ovatkin kiinteä osa terveellistä ruokavaliota. Rasvahappokoostumukseltaan rypsiöljy on monipuolinen, ja se sisältää sekä omega-6- että omega-3-rasvahappoja.
Tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat Apetitille ensisijaisen tärkeitä asioita, jotka edellyttävät ruokaketjussa työskentelevien ihmisten ammattitaitoa ja vastuullisuutta, tuotannon luotettavuutta sekä riskien ehkäisyä ja valvontaa. Sadonkorjuu ajoitetaan niin, että kasvikset ovat parhaimmillaan ja ne saadaan tuotantoon oikeaan aikaan tuoreuden varmistamiseksi.
Kotimaisten pakasteiden, tuoretuotteiden ja kasviöljyjen tuotantoketjua valvotaan tarkasti alusta loppuun, niiden koko matkalla pellolta pöytään. Näin varmistetaan, että raaka-aineiden ja tuotteiden ominaisuudet, esimerkiksi lämpötila, pysyvät prosessin vaatimuksen mukaisena ja lopputuote täyttää sille asetetut tiukat laatuvaatimukset. Apetitin pakastekasviksia tai tuoretuotteita ei käsitellä kemiallisesti. Pakastekasvikset pilkotaan, pestään ja ryöpätään ja pakastetaan. Tuoretuotteet niin ikään pestään ennen niiden pakkaamista. Tuotantoprosessin laatua tarkkaillaan aktiivisesti jokaisessa sen vaiheessa, jotta virheelliset tuotteet eivät pääse asiakkaalle saakka.
Ruokaöljyjen tuotanto tapahtuu puhtaasti ja luonnollisin menetelmin fysikaalisilla minimiprosessointimenetelmillä, joissa öljykasvinsiemenestä hyödynnetään 99,9 prosenttia öljyksi ja rypsipuristeeksi. Siemenen arvokkaat ainesosat, kuten antioksidantit, sterolit ja vitamiinit saadaan miedosti lämmittämällä talteen paremmin kuin kylmäpuristuksessa. Rypsin puristuksessa syntyvä valkuaisrehuraaka-aine on tärkeimpiä kotimaisia kasviproteiinin lähteitä kotieläinruokinnassa. Kantvikin kasviöljypuristamolla tarkistetaan puristamolle saapuvien raaka-aineiden elintarvikekelpoisuus ja ostoehtojen mukaisuus sekä seurataan tuotannon aikana välituotteiden laatua. Myös lopputuotteilla on oma vapautusmenettelynsä ennen niiden markkinoille päästämistä. Rehuraaka-aineeksi myytävällä valkuaispuristeella on lisäksi käytössä salmonellakaranteeni ennen myyntiin vapauttamista.
Pakkausmerkinnät ja niiden oikeellisuus ovat oleellinen osa tuoteturvallisuutta. Tuotteiden raaka-aineet käyvät selkeästi ilmi pakkausmerkinnöistä kuluttajatietoasetuksen mukaisesti. Elintarvikkeita valmistavissa tuotantolaitoksissa Säkylässä, Kantvikissa, Kivikossa ja Pudasjärvellä on käytössä FSSC 22 000 -standardin mukaiset elintarviketurvallisuusjärjestelmät. Lisäksi Kantvikissa on ISO 22 000-standardin mukainen järjestelmä rehutuotteille.
Apetit on Suomen suurin avomaankasvisten viljelyttäjä. Suurin osa Apetitin pakastekasviksista tulee noin 100 sopimusviljelijältä. Sopimusviljelijöiden tilat ovat lähellä Säkylän pakastetehdasta, jonka ansiosta kasvikset saadaan nopeasti pellolta tuotantoon. Lisäksi kuljetusten ympäristövaikutukset pysyvät kohtuullisina.
Avomaakasvisten viljely toteutetaan yhdessä sovittujen periaatteiden ja menetelmien mukaan, jotta voidaan taata lopputuotteen korkea laatu, vastuullinen viljelytapa ja jäljitettävyys. Kaikki sopimusviljelijät noudattavatkin Apetitin sopimusviljelymenetelmää, jota kehitetään jatkuvasti omalla Räpin koetilalla Satakunnassa.
Vastuuviljelijät saavat kasvilajikohtaisen koulutuksen, jossa käydään läpi yleiset viljelyn periaatteet, viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinta. Niihin sisältyvät esimerkiksi lajikevalinta, maaperätutkimus sekä kasvuston havainnointi. Apetitin viljelyasiantuntijat valvovat viljelyolosuhteita ja -menetelmiä, kasvinsuojelua ja sadonkorjuutoimia. Kasvinsuojelutoimenpiteitä tehdään ainoastaan tarveharkitusti ja ne kaikki dokumentoidaan. Vastuuviljelyn periaatteita noudatetaan myös Apetitin luomukasvisten viljelyssä.
Apetitin yhteistyö sopimusviljelijöiden kanssa on tiivistä ja pitkäjänteistä. Viljelijöiden kanssa pidettävän yhteisen viljelyvuoden avauksen lisäksi yhteistyötä ja tiedonsiirtoa ylläpidetään lajikekohtaisilla viljelypäivillä, käytännönläheisillä pellonpiennarpäivillä sekä viljelykauden aikaisilla vierailuilla viljelijöiden luona. Lajikekohtaisilla viljelypäivillä on usein myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Monilla vastuuviljelijöillä on ollut sopimus Apetitin kanssa jo vuosikymmenten ajan ja sitä on jatkettu usein myös tilan seuraavalle sukupolvelle.
Luomuruoan kysyntä on Suomessa vahvassa kasvussa, ja tuotteistettuna se tarjoaa myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Apetit käynnisti kesällä 2017 luomuohjelman, jonka tavoitteena on nostaa luomutuotteiden osuutta Apetitin tarjonnassa merkittävästi tulevien vuosien aikana. Luomuohjelmaan sisältyy muun muassa viljelijöiden koulutusohjelma ja viljelylajien ja -menetelmien testaaminen Apetitin Räpin koetilalla, jossa yksi tilan peltolohkoista on siirtymävaiheessa luomuviljelyyn. Räpin ensimmäinen luomusato saadaan satokaudella 2019.
Vuoden 2018 aikana sopimusviljelijät toimittivat Apetitille noin 34 miljoonaa kiloa perunaa, porkkanaa, keltaista porkkanaa, hernettä, lanttua, pinaattia, selleriä, palsternakkaa, purjoa ja punajuurta. Satokauden sää oli vuonna 2018 haastava kuumuuden ja kuivuuden vuoksi.
| Takaisinvedot, kpl | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuoretuotteet | 0 | 2** |
| Ruokapakasteet | 1* | 1** |
| Palvelutorit | 0 | 0 |
| Öljykasvituotteet | 0 | 0 |
| Apetit yhteensä | 1 | 3 |
*Heikko tuotelaatu
** Allergeeniriski lopputuotteessa
Sisältää sekä julkiset että kaupan sisäiset takaisinvedot
| Luomun osuus pakasteiden | ||
|---|---|---|
| kokonaismyynnistä, % | 2018 | 2017 |
| Kasvis- ja ruokapakasteet | 0,6 | 0,2 |
| Luomukasviksia pakastettuna, kg | 2018 | 2017 |
Kasvis- ja ruokapakasteet 730 176 404 180
| toimittajilta, % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuoretuotteet | 49 | 57 |
| Ruokapakasteet | 82 | 83 |
| Öljykasvituotteet | 50 | 56 |
Tekemiensä ravitsemussitoumusten mukaisesti Apetit haluaa tuotteidensa avulla lisätä kasvisten käyttöä, vähentää suolan ja sokerin saantia sekä edistää pehmeiden rasvojen käyttöä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tuomme markkinoille uusia pääruoka- ja välipalatuotteita sekä arkea helpottavia reseptejä. Apetit myös sitoutui kasvattamaan hoitokalastukseen perustuvien tuotteidensa määrää.
| RAVITSEMUSSITOUMUKSET | Tilanne 31.12.2018 | Tavoite 2020 |
|---|---|---|
| Kasvisten käytön lisääminen | ||
| Uusia tuotteita vähittäiskaupan HeVi-osastolle | +5 kpl | +5 kpl |
| Kasvipohjaisia pääruokatuotteita | + 10 kpl | +10 kpl |
| Kasvisten lisäämistä helpottavia ratkaisuja | +50 % | +50 % |
| Lounaat ja ateriat | ||
| Kouluruokasuositusten mukaisten välipalatuotteiden tarjonta | +200 % | +100 % |
| Koulutusta ja reseptiikkaa ammattikeittiöille | +200 % | +50 % |
| Ruokaohjeet | ||
| Kasvisten käyttöä lisääviä reseptejä kuluttajille ja ammattikeittiöille |
+127 kpl | +100 kpl |
| Sokerin saanti | ||
| Uusia, ei lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita kategorioihin, joissa sellaisia on rajatusti |
75 % | +100 % |
| Rasvan laatu | ||
| Sydänmerkkituotteita vähentämään kovien rasvojen käyttöä vähittäiskauppaan ja ammattikeittiöihin |
+3 kpl | +4 kpl |
| Reseptiikkaa tukemaan rypsiöljyn käyttöä | + 23 kpl | +20 kpl |
| Suolan saanti | ||
| Sydänmerkkituotteita | +35 % | +20 % |
| Lapsille sopivia välipaloja | ||
| Uudenlaisia kasvipohjaisia välipalatuotteita | +3 kpl | +3 kpl |
| Sitoumus kestäviin ruokavalintoihin | ||
| Hoitokalastukseen perustuvia kalatuotteita | +50 % | +30 % |
Sitoumukset tuotteiston kehitykselle vuoteen 2020 mennessä. Vertailutasona vuoden 2017 tilanne.
Satakunnan Köyliössä sijaitseva Räpin koetila osallis tuu aktiivisesti kasvisten viljelytystä edistävään tutki mustyöhön. Yli 60 vuotta toiminut koetila tekee tiivistä yhteistyötä niin sopimusviljelijöiden kuin yliopistojen ja tutkimuslaitostenkin kanssa. Tila kehittää kestävää vilje lyekosysteemiä tukevia viljelymenetelmiä ja -lajikkeita.
Koetilalla toteutettavilla viljelykokeilla etsitään parhaat suomalaiseen avomaanviljelytykseen soveltuvat, mauk kaat lajikkeet, joilla on pakastetuotantoon sopivat omi naisuudet. Menetelmissä panostetaan kasvinsuojelun uu siin keinoihin ja testataan viljelyssä hyödynnettäviä uusia teknologioita, kuten satelliittipaikannukseen ja osittain konenäköön perustuvaa haraa, jolla rikkakasveja saadaan kitkettyä pois mahdollisimman läheltä kasvisten pintaa. Lisäksi esimerkiksi porkkanan viljelyssä on testattu suo javerkkoja, jotka ehkäisevät tuholaisten pääsyn sadon kimppuun. Suojaverkkojen käytöstä on saatu hyviä koke muksia: niiden käyttöikä on pitkä, minkä lisäksi verkkojen käytön vuoksi kemiallisten torjunta-aineiden käyttö vähe nee huomattavasti tai niitä ei tarvita ollenkaan.
Yksi Räpin koetilan peltolohkoista on varattu luomuvilje lyn aloittamiseen. Jatkossa Räpillä siis kehitetään myös luomuviljelyn toimintatapoja siten, että luomuviljelystä saatava sato olisi teolliseen mittakaavaan sopiva.
Apetit ja viljelijät kehittävät viljelymenetelmiä ja jakavat tietotaitoaan tiiviissä yhteistyössä. Apetit pyrkii viljelykehitystyössään yhdessä sopimusviljelijöidensä kanssa löytämään kemikaaleille vaihtoehtoisia tapoja kasvinsuojeluun, luomuviljelyn kehittämiseen ja uusimman teknologian hyödyntämiseen viljelyssä. Kemikaalit voivat usein olla muita kasvinsuojelutapoja edullisempi vaihtoehto, mutta siitä huolimatta moni viljelijä on valmis investoimaan vastuullisempiin tapoihin, kuten esimerkiksi mekaaniseen torjuntaan.
Vuonna 2018 Räpin koetilalla tutkittiin esimerkiksi keinoja porkkanakempin torjuntaan hyönteisverkkojen avulla. Räpillä on testattu verkkoja jo useita vuosia kempin torjunnassa, ja nyt verkkojen käyttöä on saatu testaustulosten ja rahallisen tuen turvin myös sopimusviljelijöiden käyttöön. Hyönteisverkkojen myötä porkkanakemppiä vastaan ei tarvita ruiskutuksia, joita on saatettu tehdä jopa yli kymmenen yhdellä satokaudella. Mekaanisten torjuntakeinojen kehitys Räpillä tukee myös Apetitin luomukoulutushanketta, jolla halutaan kouluttaa luomussa jo olevia tai luomuun siirtymistä harkitsevia viljelijöitä.
Apetit on sitoutunut kotimaiseen alkutuotantoon sen turvallisuuden, puhtauden ja laadun takia, siksi se hankkii kasvikset pääosin sopimusviljelijöiltään ja muilta kotimaisilta tuottajilta. Ulkomailta tehtävissä raaka-ainehankinnoissa pyritään toimimaan aina vastuuviljelyn periaatteiden mukaisesti. Tavarantoimittaja-arvioinnit tehdään kerran satokaudessa, jotta hankittava raaka-aine täyttää Apetitin laatukriteerit.
Vihannesraaka-aineiden kotimaisuusaste pakastekasvistuotteissa on noin 80 prosenttia ja tuoretuotteissa noin 34 prosenttia riippuen vuodenajasta ja kotimaisten kasvisten saatavuudesta.
Apetitin tuontiraaka-aineet tulevat pääosin Euroopan alueelta. Kotimaisen viljelytyksen tapaan myös ulkomaiden hankinnassa suositaan pitkäaikaisia kumppaneita. Euroopan ulkopuolelta Apetit hankkii pääosin parsakaalia Ecuadorista, sillä maan optimaalisten kasvuolojen vuoksi parsakaalien laatu pysyy hyvänä ympäri vuoden vähäisilläkin torjunta-aineruiskutuksilla.
Apetit tekee toimittaja-arvioinnin kaikille ulkomaisille toimittajilleen. Toimittaja- ja laatuvaatimukset pohjaavat Apetitin eettisiin periaatteisiin ja toimintaohjeisiin. Vaatimukset kattavat toimittajan lisäksi myös toimittajan oman arvoketjun. Arviointi tehdään toimittajan oman itsearvioinnin, laatusertifikaattien ja asiakasreferenssien mukaisesti. Arvioinnissa tarkastetaan muun muassa toimittajan ympäristö, sosiaaliset toimintatavat, pakkaamo ja taloudellinen tila.
Arvioinnin perusteella Apetit voi suorittaa toimittajan auditoinnin, jonka aikana tutustutaan usein myös toimittajan viljelijöihin. Auditointien yhteydessä todennetaan myös raaka-aineen jäljitettävyys.
Kantvikissa puristettaviin kasviöljyihin käytetään noin 90 prosenttia kaikesta Suomessa viljellystä rypsistä ja rapsista. Puristamon vuotuinen siementarve on lähes puolitoistakertainen Suomen satoon verrattuna. Vuonna 2018 tuotujen öljykasvisiementen määrä kasvoi hieman vuoden 2017 tuontimäärästä pienentyneen kotimaisen sadon ja kasvaneen siementen tarpeen vuoksi.
Valtaosa tuodusta öljykasvinsiemenestä hankittiin Baltian maista. Ulkomailta tuodut öljykasvisiemenet hankitaan oman organisaatioiden kautta ja niiden laatu arvioidaan tuontieräkohtaisesti samoja peruslaatuvaatimuksia vastaan kuin kotimaisessakin hankinnassa. Hankinnoissa käytetään toimittajavaatimuksia, jotka pohjaavat kotimaan hankinnan osto- ja laatuehtoihin. Säädökset torjunta-aineiden osalta on yhtenäistetty EU:n tasolla.
29
Vihreä väri = standardin soveltamisalan piirissä. Oranssi väri = ei standardin soveltamisalan piirissä.
| ISO 9001 (2015) | ISO 14001 (2015) | FSSC 22000 (versio 4) | |
|---|---|---|---|
| Säkylä (kasvis- ja ruokapakasteet) | |||
| Pudasjärvi (pakastepizzat) | |||
| Kivikko (tuoretuotteet) | |||
| Kalasatama (myynti, markkinointi, TK) | |||
| Kantvik (öljykasvituotteet) | * |
*Rehutuotteiden osalta noudatetaan standardia ISO 22000
Elintarviketuotannon ympäristövaikutukset näkyvät arvoketjun kaikissa vaiheissa raakaaineiden tuotannosta ja prosessoinnista jakeluun, säilytykseen ja kulutukseen asti. Apetitin oman toiminnan keskeiset ympäristönäkökohdat ovat materiaalitehokkuus sekä energian ja veden kulutus. Välillisesti merkittävimmät vaikutukset syntyvät kasvisten, viljojen ja öljykasvien viljelyssä, ruokahävikissä sekä kuljetuksissa.
A petit on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin ja on määritellyt koko konsernia koskevan toimintapolitiikan ja Code of Conductin. Ympäristöjohtaminen perustuu ympäristölainsäädäntöön, voimassa oleviin ympäristölupiin sekä pakasteiden ja tuoretuotteiden tuotannossa ISO 14 001 -standardin mukaiseen sertifioituun ympäristöjärjestelmään. Pudasjärvellä käytössä on ISO 9001 -johtamisjärjestelmä.
Osa Apetitin tuotannosta edellyttää voimassaolevia ympäristölupia. Säkylän, Kivikon ja Kantvikin tuotantolaitoksilla on kaikilla omat ympäristöjärjestelmänsä, joissa määritellään tavoitteet ja mittarit ympäristövaikutuksille. Apetit pyrkii avoimeen ja läheiseen yhteistyöhön sekä viranomaisten että muiden sidosryhmiensä kanssa.
Suurimmat ympäristöriskit Apetitin tuotantolaitoksilla syntyvät mahdollisista jätevesi- ja kasviöljyvuodoista ympäristöön sekä kylmäainevuodoista. Vuoden 2018 aikana Apetitin tuotannossa ei tapahtunut yhtään ympäristövahinkoa.
Apetit on kartoittanut olennaisimmat yritysvastuun teemat, asettanut tavoitteet ja luonut mittariston toiminnalleen. Laaja sidosryhmäkartoitus, oman toiminnan vaikutuksien arviointi ja olennaisuusanalyysi luovat perustan ympäristöasioiden jatkuvalle parantamiselle.
Ympäristönäkökohdat ovat merkittävä osa Apetitin yritysvastuuta. Tavoitteena onkin Apetitin nostaminen entistä aktiivisemmaksi ja ennakoivammaksi toimijaksi ympäristövastuun noudattamisessa tulevien vuosien aikana.
Apetit rakentaa bioenergialaitoksen Kirkkonummella sijaitsevan Avena Kantvik Oy:n rypsiöljynpuristamon yhteyteen. Suunnitteilla oleva bioenergialaitos korvaisi nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentäisi merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä.
Bioenergialaitoksen ensisijaisina polttoaineina käytettäisiin metsähaketta ja kierrätyspuuta sekä muita lähialueilta syntyviä metsä- tai peltokuitujakeita. Tämän lisäksi Apetit pystyisi hyödyntämään energiantuotannossaan kasviöljyn tuotannon sivuvirtoja kuten rypsinsiementen seulontajätteitä, kasviöljylietettä sekä mahdollisuuksien mukaan rypsiöljyn puhdistusprosessissa käytettävää bentoniittisavea.
Bioenergialaitoksen rakentaminen on ehdollinen ympäristöluvan saamiselle.
Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tai ruoan päätyminen jätteeksi eli ruokahävikki on sekä ekologinen että taloudellinen ongelma. Koko suomalaisen ruokaketjun ruokahävikin määrä on vuosittain arviolta 400–500 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien ympäristövaikutuksista noin kolmasosa aiheutuu ruoasta.
Elintarvikeketjun ympäristövaikutusten alentamiseksi yksi tärkeä keino onkin ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Myös suurten määrien pakastaminen kerralla ja kylmäketjun huolellisuus lisäävät elintarvikeketjun tehokkuutta ja vähentävät hävikkiä.
Apetitin ja Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa WeFoodin yhteistyön myötä Apetit antaa WeFoodin valikoimaan tuoretuotteitaan, jotka muutoin päätyisivät ruokahävikiksi.
WeFoodille myyntiin annettavat Apetitin tuotteet ovat esimerkiksi erilaisia kasvis- ja salaattisekoituksia, joiden päiväykset ovat umpeutumassa, niiden pakkauksissa on virheellisiä merkintöjä tai tarkat laatuvaatimukset eivät ole täyttyneet. WeFoodin voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.
Apetit kuluttaa energiaa tuotannossaan erityisesti raaka-aineiden ja tuotteiden kuumennukseen, jäähdytykseen, pakastukseen ja öljykasvien siementen puristukseen ja jalostukseen sekä kiinteistöjensä lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Apetitin Säkylän pakastetehtaalla ja Pudasjärven pakastepizzatehtaalla energiaa kuluu erityisesti valmiiden pakasteruokien valmistukseen sekä satokausikasvisten ja valmiiden pakasteruokien pakastamiseen ja pakkasvarastointiin. Kivikon tuoretuotetehtaalla
| (Scope 1, energiankulutukseen perustuva) | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuoretuotteet | 230,5 | 267,0 |
| Kasvis- ja ruokapakasteet | 265,6 | 267,1 |
| Pakastepizzat | 303,3 | 324,4 |
| Öljykasvituotteet | 97,8 | 100,5 |
| Apetit keskimäärin yhteensä | 132,9 | 134,5 |
| tävät hävikkiä. Hävikin vähentäminen tuotannossa on yksi osa |
Apetit hakee myös yhdessä muiden kotimaisten toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia ruoka hävikin vähentämiseen Urban Food -projektissa, |
Apetit-konsernin hiilijalanjälki, CO , tonnia (Scope 1, 2 energiankulutukseen perustuva) |
2018 | 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Apetitin jatkuvan tehokkuuden parantamisen | jossa halutaan kehittää keinoja elintarviketeolli | 22 272 | 21 317 | |
| strategista painopistettä. Tarkalla tuotannon | suuden ylijäämäraaka-aineiden saamiseksi ruoka | |||
| suunnittelulla ja myynnin ennusteiden kehittä | pöytiin. Lisäksi Apetit tekee yhteistyötä ruokahävi | Energiankulutus, MWh per tuotettu tonni | 2018 | 2017 |
| misellä on tärkeä rooli hävikin vähentämisessä. | kin pienentämiseksi Yhteinen Pöytä -toiminnassa. | Tuoretuotteet | 1,1 | 1,3 |
| Tuoretuotteet | 1,1 | 1,3 |
|---|---|---|
| Kasvis- ja ruokapakasteet | 0,9 | 0,9 |
| Pakastepizzat | 1,4 | 1,5 |
| Öljykasvituotteet | 0,3 | 0,3 |
| Apetit keskimäärin yhteensä | 0,4 | 0,4 |
energiantarve suuntautuu erityisesti tuotantotilojen viileän lämpötilan ylläpitämiseen.
Kantvikin kasviöljypuristamolla suurin energiantarve on tuotantoprosessissa. Öljykasvisiementen lämmitys ja puristus, joissa siemen kuivataan ja lämmitetään noin 100-asteiseksi ovat prosessin energiaintensiivisimpiä vaiheita. Myös puristeen paahtovaiheessa ja öljyn raffinoinnissa eli puhdistusprosessissa lämpötilat ovat korkeita.
Apetit on sitoutunut toteuttamaan kansallisen energiatehokkuuden toimenpideohjelmaa ja tehostamaan energiankäyttöään 7,5 prosenttia vuosien 2017–2025 aikana. Toimenpiteet raportoidaan vuosittain ja energiatehokkuutta seurataan tuotantolaitoksittain. Vuoden 2018 aikana energiankulutus oli yhteensä 70 865 MWh, joka on 0,4 MWh myytyä/tuotettua tonnia kohti.
Vesi on merkittävässä roolissa Apetitin tuotantoprosessissa. Sitä käytetään raaka-aineiden puhdistamiseen, tuotantoprosesseihin sekä tuotantotilojen ja -laitteiden pesuun. Suurin vedenkulutus Apetitilla on Säkylän ja Kivikon tuotantolaitoksilla, joissa vettä käytetään kasvisten pesussa. Vuoden 2018 aikana vettä kului 5,1 litraa valmista tuotetonnia kohti. Veden tarvetta pyritään vähentämään sellaisilla toimenpiteillä ja investoinneilla, joilla tuotteiden laatu tai hygieniataso voidaan säilyttää. Esimerkiksi uusilla vesimittareilla saadaan automaattisesti hälytykset vedenkulutuksen rajaylityksistä, joka helpottaa prosessin optimoimista.
Säkylän tuotantolaitoksella käytettävästä vedestä noin 60 prosenttia tulee talousvetenä kunnan vesilaitokselta ja loput otetaan Pyhäjärvestä. Järvivettä käytetään kasvisten pesemiseen ja kompressorien jäähdytykseen. Kivikon tuoretuotetehtaalla pesuun käytetään talousvettä. Kantvikin kas-
| 2018 | 2017 | Lupaehto |
|---|---|---|
| 850 397 | 676 998 |
|
| 10,2 | 5,6 | 30,0 |
| 0,3 | 0,2 | 0,8 |
| 6,7 | 11,3 | 15,0 |
| 0,1 | 6,1 | 5,0 |
| 18,7 | 14,9 | 35,0 |
viöljypuristamolla käytetään merivettä tehtaan suljetun jäähdytysvesikierron viilentämiseen, minkä jälkeen vesi pumpataan takaisin mereen.
Säkylän ja Kivikon tehtailta lähtevä jätevesi on pääasiallisesti kasvisten puhdistusvettä, johon on tarttunut kuorintamassaa ja kiintoaineita. Kivikkoon asennettavien uusien jätepuristimien ja Säkylän tehtaalla asennetun uuden täryseulan myötä tehtaiden jätevedet ovat aikaisempaa puhtaampia ja sisältävät vähemmän ravinnepitoisuuksia.
Länsi-Säkylän teollisuusalueella toimii Apetitin jätevedenpuhdistamo, jonka kautta jätevedet ohjataan puhdistettuna Selkämereen laskevaan Eurajokeen. Puhdistuksessa erottuva liete hyödynnetään energiaksi ja lannoitteeksi. Puhdistamo hoitaa myös muiden alueella toimivien tehtaiden vedenpuhdistusta. Viranomaistahojen lisäksi ympäristövaikutusten minimoimisessa tehdään aktiivista yhteistyötä työtä vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Vuonna 2018 jätevedenpuhdistamon toimintavarmuutta parannettiin ruoppaamalla puhdistamon jätevesiallas.
Vuoden 2018 aikana puhdistamo käsitteli 850 397 kuutiota (2017: 676 998 m3 ) vettä. Jäteveden määrää ja laatua tarkkailtiin jatkuvasti ja niistä raportoitiin viranomaisille kuukausittain.
Apetitin Säkylän vedenpuhdistamon puhdistettu veden laatu, tn
Meri- ja järvivesi / talousvesi / jätevesi 2018, m3 per tuotettu tn
Logistiikalla on tärkeä rooli kaikissa Apetitin liiketoiminnoissa erityisesti raaka-ainekuljetusten osalta. Pakastekasviksien viljelytyksessä kuljetusten ympäristövaikutuksia hillitsee huomattavasti kaikkien Apetitin sopimusviljelijöiden peltojen sijaitseminen noin 100 kilometrin säteellä Säkylän pakastetehtaasta. Tehtaalle muualta tuotavat pakasteet tulevat täysinä kuormina Apetitin järjestämillä rahdeilla. Kivikon tuoretuotetehtaalle tuodaan raaka-ainetta myös osakuormalavana tuotteiden tuoreuden vuoksi.
Öljykasvisiemenet pyritään tuomaan Kantvikin kasviöljypuristamolle suurissa erissä kootusti viljelijöiltä. Etelä-Suomessa sijaitsevat öljykasvien viljelijät voivat tuoda sadon itse suoraan Kantvikin puristamolle. Muualla Suomessa pienemmät siemenerät kerätään ensin varastoihin, joista ne ajetaan kootusti kasviöljypuristamolle. Valtaosa ulkomailta tuodusta raaka-aineesta tulee Baltiasta. Tuontiraaka-aine tuodaan laivoilla joko suoraan Kantvikiin tai Avenan Inkoon varastolle isoissa erissä.
Viljakauppa-liiketoiminnan ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy logistiikasta. Kuljetusten ympäristövaikutuksia minimoidaan optimoimalla kuljetuskustannuksia mahdollisimman suurilla lasteilla, jolloin kuljetuksia tarvitaan lukumäärällisesti vähemmän. Avena myös tekee logistista yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa muun muassa suurien laivalähetysten suhteen.
Apetit käsittelee Säkylän satokausituotannossa vuosittain noin 34 miljoonaa kiloa kasvisraaka-aineita, jotka on hankittu pääosin omilta sopimusviljelijöiltään Satakunnan alueelta. Lajikkeiden valinnalla, sadonkorjuun ajoituksella ja korjuumenetelmillä pyritään varmistamaan tuotantoon tulevien kasvisten korkea laatu ja näin pienentämään kasvissivuvirtoja eli tuotannossa syntyvää hävikkiä. Tuotantoon tulevien raaka-aineiden korkea laatu on olennaisin osa materiaalitehokkuuden varmistamisessa.
Kasviksia ja hedelmiä pestään, kuoritaan, paloitellaan ja valmistetaan eri tavoin tuotannossa. Kuoret ja laadunvarmistuksessa poistetut kasvikset tai niiden osat päätyvät kompostoitavaksi tai eläinrehuksi. Tuotantoprosessia parannetaan muun muassa uusilla menetelmillä ja laitehankinnoilla toiminnan tehostamiseksi, laadun varmistamiseksi ja myös jätteen määrän vähentämiseksi. Apetit on myös mukana hankkeessa, jossa biojätteen hyödyntämistä muutoin kuin kompostoimalla tutkitaan Säkylän tuotantolaitoksella.
Apetit pyrkii vähentämään tuotannossaan syntyvän kaatopaikkajätteen määrää kohti nollaa. Jätehuoltokartoitus ja sen pohjalta tehtävät optimoinnit lajittelukäytännöissä ovat työn
alla Kantvikin kasviöljypuristamolla, Säkylässä kartoitus on jo tehty. Kivikon tuoretuotetehtaalla jätemäärien ympäristövaikutuksia on pienennetty uusilla jätepuristimilla. Biojätepuristimien vedenpoisto vähentää biojätteen määrää, jolloin jätekuljetuskertoja tarvitaan vähemmän. Kivikossa on myös esimerkiksi luovuttu sekajätteen keräysastioista lajittelun tehostamiseksi ja sitä kautta kaatopaikkajätteen vähentämiseksi.
Säkylän tehdasalueella toimii myös muita yrityksiä, joiden kanssa Apetit tekee tiivistä yhteistyötä jäte- ja energiahuollossa. Apetit hankkii kaukolämpöä, höyryä ja paineilmaa samalla teollisuusalueella Säkylässä sijaitsevalta Sucroksen voimalaitokselta ja Kantvikissa höyryä ja käyttövettä Suomen Sokerin voimalaitokselta. Vastaavasti Apetit myy jätevedenpuhdistamon tuottamaa metaania Säkylässä Sucrokselle.
Elintarvikkeen pakkaus on ensisijaisesti olemassa tuotteen säilyvyyden suojelemiseksi ja tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Pakkauksilla on suuri merkitys hävikin vähentämisessä ja niiden suunnittelussa mietitään tarkkaan pakkausmateriaaleja ja sopivia kokoja ajatellen sekä logistiikkaa että kuluttajan tarvetta.
Apetit käyttää tuotteidensa pakkaukseen eri materiaaleja, kuten pahvia ja muovia. Pakkauksiin pyritään valitsemaan ympäristöä vähiten rasittavia kierrätettäviä materiaaleja ja pakkausten raaka-aineena suositaan mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja. Kuljetuksissa sekä tuotteiden esillepanossa esimerkiksi suurkeittiötuotteissa suositaan uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita ja -astioita. Apetit ilmoittaa EU:n pakkausdirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut pakkausmateriaalimäärät ja maksaa materiaalin kierrätyksen järjestämisestä hyötykäyttömaksuja.
Apetitin pakkauksissa käytettiin vuonna 2018 yhteensä 38,7 kg pakkausmateriaaleja tuotettua tonnia kohden, joista 24 prosenttia oli kuitupakkauksia, 21 prosenttia muovia, 40 puuta ja loput lasia ja metallia. Muoveista kierrätysmateriaaliksi soveltuvia on noin puolet.
Apetit pyrkii pienentämään kotitalouksien ympäristöjalanjälkeä tarjoamalla terveellisiä ja arkea helpottavia tuotteita. Pakastetuotteiden lisäksi Apetit on tuonut markkinoille esimerkiksi käyttövalmiita tuoreita vihanneksia ja hedelmäsekoituksia, kooltaan eri tarpeisiin sopivissa pakkauksissa. Apetit on myös yhdessä pakkausmateriaalitoimittajien kanssa kehittänyt käyttövalmiille tuoreille vihanneksille ja hedelmäsekoituksille pakkausratkaisun, joka säilyttää kasvikset tuoreina hengittävän, tuotetta suojaavan kalvon avulla pidentäen niiden käyttöikää.
| Pakkausmateriaalit, kg per tuotettu tonni | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Paperikuidut | 9,1 | 11,6 |
| Muovit | 8,1 | 8,4 |
| Metallit | 5,7 | 5,9 |
| Lasi | 0,3 | 0,4 |
| Puu | 15,5 | 18,0 |
| Pakkausmateriaalit yhteensä | 38,7 | 44,2 |
Elintarvikepakkauksen ensisijainen tehtävä on suojella tuotetta. Hyvä pakkaus helpottaa elintarvikkeen käsittelyä jakeluketjussa, pitää tuotteen tuoreena, varmistaa tuoteturvallisuuden ja suojaa sitä ehkäisten ruokahävikkiä. Hyvä pakkaus myös viestii kuluttajalle tuotteen sisällöstä ja ominaisuuksista.
Muovia käytetään elintarvikkeiden pakkausmateriaalina sen monipuolisuuden vuoksi. Kevyenä ja kestävänä materiaalina se on logistisesti hyvä ja suojaa erinomaisesti erilaisia tuotteita.
Apetitin käyttämistä pakkausmateriaaleista noin 20 prosenttia on tällä hetkellä muovia. Päätyessään kierrätysjakeeksi, noin puolet näistä pystytään hyödyntämään kierrätysmateriaaliksi. Esimerkiksi Apetit Tuorekset -rasiat ovat kierrätettävää muovia. Rasian raaka-aineesta 70 prosenttia on kierrätysmateriaalia.
Apetit kehittää pakkauksiaan jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi. Muovista valmistettujen pakkausmateriaalien suhteen Apetitin tavoitteena on:
Rypsiöljylle uusi kätevä bag-in-box–pakkaus
Apetit lanseerasi kesällä uuden kätevän ja helppokäyttöisen bag-in-box -rypsiöljypakkauksen ammattikeittiöille. Hanalla on helppo annostella öljyä painavien kannujen nostamisen sijaan. Öljy ei myöskään läiky annosteltaessa. Lisäksi pakkaus on hygieeninen sekä suojaa öljyä auringonvalolta ja hapettumiselta.
Ympäristöystävällinen aaltopahvilaatikko on tehty 100-prosenttisesti uusiutuvasta raaka-aineesta. Käytön jälkeen tyhjä pahvipakkaus voidaan laittaa pahvinkeräykseen. Pakkauksen pussi kuuluu puolestaan energiakeräykseen. Pussin valmistuksessa on käytetty lähes 80 prosenttia vähemmän muovia perinteiseen muovikannuun verrattuna.
Apetitin sosiaalinen vastuu perustuu yhteiseen toimintapolitiikkaan sekä arvoihin – toimimme vastuullisesti, uudistumme rohkeasti ja menestymme yhdessä. Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu varmistetaan Apetitin tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisin periaattein.
A petitin henkilöstöstrategian painopistealueet ovat kannustavan ja turvallisen työilmapiirin luominen, innostavan ja tavoitteellisen johtamisen mahdollistaminen, osaamisen kehittäminen sekä rohkean ja kokeilevan kulttuurin mahdollistaminen ja työnantajamielikuvan kehittäminen.
Apetitin tavoitteena on, että jokainen tuntee työnsä tavoitteet sekä kokee voivansa hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan omassa työssään. Lisäksi on tärkeää, että apetitlaiset voivat tehdä palkitsevaa yhteistyötä strategian mukaisesti kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä.
Apetitin arvot – toimimme vastuullisesti, uudistumme rohkeasti ja menestymme yhdessä – syntyivät vuonna 2017 apetitlaisten yhteisen prosessin tuloksena. Vuonna 2018 arvoja käsiteltiin kaikkialla konsernissa käydyissä arvokeskusteluissa, joissa arvojen jalkauttamisen ohella pohdittiin niiden keskeistä yhteyttä Apetitin strategiaan.
Vuoden 2018 lopussa Apetitin palveluksessa oli 594 (642) työntekijää. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2018 kokoaikaiseksi muutettuna oli 564 (697).
Työturvallisuus on nostettu yhdeksi Apetitin henkilöstöstrategian keskeiseksi teemaksi. Tavoitteena on saada työtapaturmien määrä nollaan ja vähentää sairauspoissaoloja. Keskeisiä työturvallisuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ovat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen.
Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi Apetitilla päivitetään säännöllisesti työturvallisuusohjeita. Lisäksi on kehitetty riskiarviointeihin ja tapaturmatutkintaan liittyvää osaamista sekä suoritettu systemaattisesti riskiarviointeja tuotantotehtävissä. Esimiehille on myös pidetty koulutuksia työturvallisuusvastuista laajassa, noin vuoden mittaisessa ja 20 osa-aluetta sisältävässä koulutuksessa. Kunnossapidon henkilöstölle on puolestaan järjestetty koneturvallisuuskoulutusta. Vuonna 2018 Apetitilla aloitettiin myös työtapaturmattomista päivistä palkitseminen paikkakuntakohtaisesti.
Työturvallisuuden keskeisiä mittareita eli tapaturmataajuutta, turvallisuushavaintojen ja työtapaturmien lukumäärää sekä sairauspoissaoloja seurataan kuukausitasolla. Elintarviketeollisuuden keskiarvoon verrattuna tapaturmien määrä on Apetitilla hieman keskimääräistä paremmalla tasolla.
Tuotantotyössä on fyysisiä toistuvia liikkeitä, jotka saattavat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Lisäksi esimerkiksi kylmät pakastetilat ja kosteat tuotantotilat, melu sekä koneiden ja veitsien käyttö lisäävät tapaturma- ja sairastumisriskiä. Tapaturma- ja sairastumisriskiä pyritään pienentämään ennen kaikkea työtehtäväkohtaisella ohjeistuksella, oikeanlaisella henkilökohtaisella suojavarustuksella, parantamalla koneturvallisuutta sekä huolehtimalla henkilöiden oikeanlaisesta pukeutumisesta olosuhteisiin nähden.
Apetitin työkykyjohtamista on vuoden aikana aktivoitu ja ennaltaehkäisevyyteen on panostettu esimiesten koulutuksella ja yhteistyön lisäämisellä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Kaikki Apetitin työntekijät ovat työehtosopimusten piirissä (ylemmillä toimihenkilöillä perussopimus).
Henkilöstön kehittämisen yksi tärkeimmistä tavoitteista on riittävien ja oikeanlaisten kyvykkyyksien turvaaminen. Henkilöstön keskeiset osaamisalueet Apetitissa ovat asiakaskeskeisyys, tuo-
Miehet 50 % (48 %)
| Naisten osuus johdosta 31.12.2018, % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Johtoryhmä | 43 | 43 |
| Hallitus | 20 | 17 |
| Hallintoneuvosto | 23 | 18 |
| Uusi palkattu henkilöstö ja vaihtuvuus | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet | 76 | 107 |
| Määräaikaiset työsuhteet | 142 | 123 |
| Lähtövaihtuvuus, % | 18 | 20 |
38
65>
tekehitysosaaminen, tuotanto-osaaminen, projektijohtaminen ja kyky saada aikaan konkreettisia tuloksia. Apetit haluaa kannustaa kaikkia työntekijöitään kehittämään omaa osaamistaan ja yrityksen toimintaa.
Apetit aloitti vuonna 2018 työyhteisövalmennuksia, jotka jatkuvat vuonna 2019. Esimiehille luotiin uusi kehitysmalli, esimiestunnit, joissa perehdytetään esimiehiä ajankohtaisista aiheista henkilöstöjohtamisen käytänteistä ja prosesseista. Vuoden aikana jatkettiin myös Apetit Suunta-esimiesvalmennusta, jonka tavoitteena on vahvistaa esimiesten johtamis- ja vuorovaikutusvalmiuksia, yhtenäistää johtamisen tapoja ja käytäntöjä sekä tukea esimiehiä muutoksen johtamisessa. Koulutukseen osallistuvat kaikki konsernin esimiehet. Apetit myös otti käyttöön uuden verkko-oppimisympäristön, jonka ensimmäisen kurssi käsitteli yrityksen arvoja.
Kehityskeskusteluiden piiriin kuuluvat toimihenkilöt. Vuonna 2018 kehityskeskustelut toteutuivat 91-prosenttisesti. Myös iso osa työntekijöistä kävi kehityskeskustelun joko yksilönä tai ryhmässä.
Apetit seuraa henkilöstön työhyvinvointia muun muassa koko konsernin kattavalla vuosittain toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Vastauksissa työntekijät arvioivat kokemustaan esimerkiksi omasta hyvinvoinnistaan, työilmapiiristä, työturvallisuudesta, sosiaalisesta tuesta, johtamisesta ja esimiestyöstä. Vuonna 2018 Apetitilla tehdyn Työvire-kyselyn keskiarvotulokseksi tuli 3,9 (2017: 3,55) asteikolla 1–5. Vuoden 2018 kysely tehtiin lyhyempänä, eivätkä sen tulokset näin ollen ole täysin vertailukelpoisia aikaisemman kyselyn kanssa.
Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella asetettiin kehityskohteet sekä omassa toiminnossa että konserninlaajuisesti.
Työ- ja työmatkatapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet väh. 1 pv:n sairauspoissaolon, lkm. yht.
Apetit otti käyttöön koko henkilöstölleen suunnatun verkko-oppimisympäristön, jota käytetään sekä työhön perehdytyksessä että henkilöstön kehittämisessä.
Verkko-oppimisympäristön kurssit käsittelevät esimerkiksi työturvallisuutta, tietoturvaa ja -suojaa sekä toimintapolitiikkaa ja Apetitin arvoja. Lisäksi esimiestehtävissä toimiville on erikseen suunnattu kursseja, jotka auttavat heitä kehittymään työssään esimiehinä.
Apetitin verkko-oppimisympäristöllä on tärkeä tehtävä henkilöstön kehittämisen strategiassa. Verkko-oppimisympäristö tehostaa apetitlaisille tärkeiden asioiden opiskelua ja sisäistämistä.
Parhaat tulokset kyselyssä saivat kohdat, joiden mukaan apetit laiset kokevat tietävänsä hyvin mitä heiltä työssään odotetaan, kokevat edustamansa yrityksen työn merkitykselliseksi sekä pys tyvänsä terveytensä puolesta jatkamaan tehtävissään myös kol men vuoden kuluttua. Kehityskohteiksi kyselyssä osoittautuivat säännöllisen palautteen saaminen, välittävän ilmanpiirin luomi nen ja työnantajan aito kiinnostus työntekijän hyvinvoinnista. Heikoin keskiarvosana oli palautteen saamisessa (3,3), joka oli asteikossa tyydyttävällä tasolla. Vuoden 2018 kyselyn vastaus prosentti oli 72, kun vuonna 2017 se oli 67.
Säännölliset työterveyskyselyt ovat osa Apetitin normaalia työkykytoimintaa. Terveysjohtamisen kehittämiseksi on myös lisätty työkykyongelmissa esimiehen, työterveyshuollon ja va kuutusyhtiön yhteistyötä sekä annettu lisäkoulutusta esimiehille aktiivisen tuen keskusteluihin ja jatkotoimenpiteisiin.
Apetitin tavoitteena on olla haluttu työnantaja ja toimialansa uudistaja, joka tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä ja mahdolli suuden kehittää omaa osaamistaan. Työyhteisönä se panostaa hyvään työilmapiiriin ja yhteiseen kulttuuriin.
Apetit tekee yhteistyötä tiettyjen alalle opiskelijoita kou luttavien korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Apetitilla on panostettu entistä enemmän oppilaitosyhteistyöhön kesäharjoittelupaikkojen, opinnäytetöiden, oppisopimusohjelmien ja yritysvierailujen myötä. Kesällä 2018 Apetitissa työskenteli korkeakouluharjoittelijoita muun muassa markkinoinnin, tuotannon työnjohdon, tuotekehityksen ja hankinnan tehtävissä.
Apetit osallistuu myös toimialansa kannalta tärkeille opiskeli jamessuille. Opiskelijat ja vastavalmistuneet, mahdolliset Apetitin tulevaisuuden osaajat, ovat tärkeä kohderyhmä, joille luodaan mahdollisuuksia tutustua Apetitiin ja samalla koko toimialaan.
Apetit jatkaa Yrityskylän kumppani na vuosina 2018–2021. Apetit on ol lut mukana Yrityskylän toiminnassa vuodesta 2015. Yrityskylässä oppilaat pääsevät tutustumaan yrityksien ja yh teiskunnan toimintaan työskentelemäl lä pienoisyritysten työntekijöinä.
Yrityskylän Apetitin pienoisyrityksen työntekijöiden työnkuvat mukaile vat Apetitin toimintaa pienoiskoossa. Oppilaat neuvottelevat muiden Yri tyskylän pienoisyritysten kanssa vilje lytyksestä ja tekevät Vastuuviljely-so pimuksia, pohtivat tuotekehitystä ja suunnittelevat uusia tuotteita, suun nittelevat ja toteuttavat markkinoin tia sekä keräävät maistatuksilla asia kaskokemuksia ja myyvät tuotteita asiakkaille.
Apetitin kyky tuottaa arvoa kaikille sidosryhmilleen perustuu uudistumiseen ja tuotekehitykseen, vahvojen ja vetovoi maisten brändien jatkuvaan kehittämiseen, vastuullisen pellolta pöytään -arvoketjun hallintaan sekä toiminnan kannattavuuden ja tehokkuuden jatkuvaan parantamiseen.
A petitin keskeisiä vahvuuksia ovat osaaminen ja ihmiset, ainutlaatuinen integroituminen kotimaiseen alkutuotan toon, vahvat kuluttaja- ja ammattilaisbrändit sekä vahva taloudellinen asema.
Apetit kehittää kilpailukykyään jatkuvan parantamisen peri aattein. Se edellyttää kaikkien liiketoimintojensa toimivan kannat tavasti vähintäänkin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Yritys suh tautuu myös avoimesti strategiaansa sopiville toimialaratkaisuille.
Apetit kehittää liiketoimintaansa ja toimii vastuullisesti kaikkia sidosryhmiään kohtaan. Kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja, asetuksia sekä hyvää hallinnointitapaa. Apetitin ja kaikkien sen työntekijöiden toimintaa ohjaavat konsernin eettiset periaatteet sekä toimintapolitiikka. Yhtiön työntekijät tai ulkopuoliset tahot voivat ilmoittaa eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä Apetitin eettisen kanavan kautta. Vuonna 2018 eettiseen kanavaan ei tullut yhtään ilmoitusta.
Apetitin eettisten periaatteiden mukaisesti yhtiö tai sen työntekijät eivät anna suoria tai epäsuoria lahjuksia tai muita etuja, joita voidaan pitää lahjuksina liiketoiminnan hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi, eikä yritä hankkia laittomin keinoin itselleen suotuisia viranomaispäätöksiä tai -palveluja. Apetitin työntekijöiden on myös vältettävä tilanteita, jotka ovat ristiriidassa tai joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa työntekijän henkilökohtaisten ja liiketoimintaan liittyvien etujen kanssa.
Apetit myös kouluttaa jatkossa kaikki toimihenkilönsä keskeisiin kilpailulainsäädännön periaatteisiin varmistaakseen reilun ja läpinäkyvän kilpailun markkinoilla. Sisäinen koulutusmateriaali kilpailulainsäädäntöön valmistui vuoden 2018 lopussa.
Apetit suosii hankinnoissaan vastuullisia raaka-aineiden ja palveluiden tuottajia. Toimittajia koskevat hankintaperiaatteet on johdettu Apetit-konsernin eettisistä periaatteista ja toimintapolitiikasta. Yhtiö raportoi läpinäkyvästi toiminnastaan, taloudellisesta kehityksestä sekä suorista ja epäsuorista taloudellisista vaikutuksista.
Apetitilla on erittäin laaja kansainvälinen toimittajaverkosto. Hankintojen onnistuminen ja hankittujen raaka-aineiden, tuotteiden tai palvelujen laatu ovatkin Apetitin menestyksen edellytys. Hankinnan organisaatiota, toimintatapoja, ohjeistuksia ja toimittajille asetettuja vaatimuksia päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Hankinnoista merkittävä osa tehdään hankintaosaston kanssa yhteistyössä, mutta osa ostoista tapahtuu suoraan liiketoiminnoista sovittujen sääntöjen mukaisesti.
Hankintoja pyritään mahdollisuuksien mukaan keskittämään konserniin, jotta saadaan etua ostojen suuruudesta. Suorien ostojen keskittäminen onkin jo hyvässä vaiheessa ja sitä kehitetään edelleen epäsuorien hankintojen osalta. Toimittajavalinnat tehdään aina huolellisesti, mutta niissä ollaan erityisen tarkkoja, jos toimittaja, tuotteet tai palvelu liittyvät Apetitin tuoteturvallisuuteen.
Apetit-konserni vaatii toimittajiensa sitoutuvan toimittajavaatimuksissa kuvattuihin eettisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin vastuullisiin toimintaperiaatteisiin. Ne pohjautuvat Apetit-konsernin eettisiin periaatteisiin sekä YK:n Global Compactin linjauksiin. Toimittajavaatimuksissa on painotettu työturvallisuus-, hygienia- ja ympäristöasioita.
Toimittajan vastuulla on varmistaa, että asetetut vaatimukset toteutuvat. Vaatimusten täyttämistä arvioidaan toimittajien itsearviointien tai Apetitin tekemien auditointien pohjalta. Apetit tekee myös tarkastuksia toimittajiensa luona varmistaakseen, että vaatimuksia noudatetaan. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa kolmansia riippumattomia osapuolia käyttäen ja ne voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Mikäli toimittaja ei noudata toimittajavaatimuksia ja vaadittuja parannuksia ei tehdä Apetitin vaatimassa ajassa, on Apetitilla mahdollisuus irtisanoa liikesuhteensa toimittajan kanssa.
Apetit investoi lähes 10 miljoonaa euroa uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylän tehtaalla. Tuotantolinjalla valmistetaan kasvis- ja kalapohjaisia pihvejä ja pyöryköitä sekä muita uudenlaisia kasvipohjaisia lisäarvotuotteita. Linjan rakentaminen alkoi elokuussa 2018 ja tuotanto käynnistyy asteittain kesän 2019 aikana.
Uusi pihvi- ja pyörykkälinja kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetin ja sen tavoitteena on vastata nykyiseen kysyntään sekä mahdollistaa uusien tuotteiden valmistuksen kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille. Tämän lisäksi se parantaa tuotannon tehokkuutta useilla eri osa-alueilla.
| Hankinnat viljelijöiltä, meur | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Satokausikasvikset* | 4,8 | 4,5 |
| Öljykasvisiemenet | 9,8 | 10,3 |
| Yhteensä | 14,6 | 14,8 |
*Koko satokausi loppuun asti, osa tilityksistä tehty seuraavan vuoden tammikuussa
43
Apetit raportoi yritysvastuustaan yhdessä sidosryhmiensä kanssa tunnistamansa olennaisimmat tunnusluvut ja osa-alueet. Raportointi tapahtuu Global Reporting Initiatiave (GRI) -järjestelmän laskentaperiaatteita ja ohjeistuksia soveltuvin osin noudattaen.
Apetit raportoi yritysvastuustaan Global Reporting Initiativen (GRI:n) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti ja yhtiön tunnistamien olennaisuuksien mukaan soveltuvin osin. Apetit on raportoinut yritysvastuustaan vuodesta 2017 alkaen. Ennen vuotta 2017 Apetit on julkaissut erilliset henkilöstö- ja ympäristöraportit. Apetit raportoi yritysvastuusta taloudellisen vuosiraportoinnin yhteydessä.
Apetitin integroidun vuosiraportin vastuullisuusosio on tehty GRI-standardien mukaisesti. Ympäristövastuun sekä taloudellisen ja sosiaalisen vastuun osalta raportoidaan olennaisiksi tunnistetut näkökohdat. Olennaisuuksia kartoitettiin yhdessä Apetitin tärkeimpien sidosryhmien kanssa.
Yritysvastuuta johdetaan Apetit-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmässä kuvattujen vastuiden ja roolien mukaisesti.
Apetit raportoi toimintansa ilmastovaikutuksista omien suorien vaikutuksien osalta. Laskenta perustuu Apetitin tuotantolaitosten energiakulutukseen sekä energian tuotantotapoihin. Vuoden 2018 sekä vertailuvuoden 2017 vaikutuksien laskentaan on käytetty vuoden 2017 päästökertoimia.
Kaikkiin Apetitin tuotantolaitoksiin hankittu sähkö on markkinasähköä. Ympäristövaikutuksien laskentaan on käytetty sähköntoimittajan ilmoittamia vuoden 2017 arvoja.
Sähköstä 43 % oli tuotettu fossiilisia energialähteitä ja turvetta käyttäen, 25 % uusiutuvia energialähteitä käyttäen ja 32 % ydinvoimaa käyttäen.
Sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt ovat 223 g/kWh.
Apetit on käyttänyt laitostensa lämmitykseen kaukolämpöä, höyryä, ja yhdessä tuotantolaitoksessaan kevyttä polttoöljyä. Kaukolämmön ympäristövaikutuksien laskentaan on käytetty toimittajien ilmoittamia vuoden 2017 arvoja.
Tehtailla käytetty höyry on ostettu samoilla tehdasalueilla sijaitsevilta tuotantolaitoksilta. Ympäristövaikutuksien laskentaan on käytetty toimittajan ilmoittamia vuoden 2017 arvoja. Polttoöljyn ympäristövaikutuksien laskentaan on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2017 päästökerrointa.
Kalaliiketoimintoon liittyvät tunnusluvut on poistettu kaikista yritysvastuuraportin vuotta 2017 koskevista tunnusluvuista, jotta konsernin jatkuvien toimintojen tunnusluvut olisivat vertailukelpoisia. Tästä johtuen konsernitason 2017 yritysvastuun tunnusluvut eroavat viime vuonna julkaistuista.
Ympäristötunnusluvut kattavat tuotantolaitokset Säkylässä, Pudasjärvellä, Helsingissä ja Kirkkonummella.
Henkilöstötunnusluvut koskevat Apetitin Suomen henkilöstöä.
| GRI-mittari | Sisältyy | Lisätiedot | Sijainti raportissa | |
|---|---|---|---|---|
| Organisaation kuvaus | GRI 102-1 Organisaation nimi | X | 5 | |
| GRI 102-2 Toimialat, brändit, tuotteet, palvelut | X | 18-20 | ||
| GRI 102-3 Pääkonttorin sijainti | X | 125 | ||
| GRI 102-4 Toimintamaat | X | 18-20 | ||
| GRI 102-5 Omistusrakenne ja yhtiömuoto | X | 110 | ||
| GRI 102-6 Markkina-alueet, toimialat | X | 18-20 | ||
| GRI 102-7 Organisaation koko | X | 4-5 | ||
| GRI 102-8 Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä | X | 38 | ||
| GRI 102-9 Toimitusketjun kuvaus | X | 16 | ||
| GRI 102-10 Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa | X | 51-58 | ||
| GRI 102-11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen | X | 51-58 | ||
| GRI 102-12 Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet |
X | 22 | ||
| GRI 102-13 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | X | 22 | ||
| Strategia | GRI 102-14 Toimitusjohtajan katsaus | X | 8 | |
| GRI 102-15 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | X | 15, 51-58 | ||
| Eettiset toimintaperiaatteet |
GRI 102-16 Arvot ja toimintaperiaatteet | X | apetit.fi > Tapamme toimia | |
| GRI 102-17 Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen | X | apetit.fi > Eettinen kanava | ||
| Hallinnointi | GRI 102-18 Hallintorakenne | X | 111-116 | |
| GRI 102-19 Vastuunjako | X | 111-116 | ||
| GRI 102-20 Vastuuhenkilöt | X | 111-116 | ||
| GRI 102-21 Sidosryhmien kuuleminen | X | 22 |
| GRI 102-22 Hallituksen kokoonpano | X | 111 | |
|---|---|---|---|
| GRI 102-23 Hallituksen puheenjohtaja | X | 111 | |
| GRI 102-24 Hallituksen valinta | X | 113 | |
| GRI 102-25 Eturistiriitojen välttäminen | X | apetit.fi > Tapamme toimia | |
| GRI 102-26 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä |
X | 112 | |
| GRI 102-27 Hallituksen kollektiivinen osaaminen | X | 111 | |
| GRI 102-28 Hallituksen suorituksen arviointi | X | 111-112 | |
| GRI 102-29 Hallituksen rooli vaikutusten ja riskien tunnistamisessa ja hallinnassa |
X | 111-112 | |
| GRI 102-30 Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi | X | 56 | |
| GRI 102-31 Riskiarviointien frekvenssi | X | 56 | |
| GRI 102-32 Yritysvastuuraportin hyväksyntä | X | 45, 56 | |
| GRI 102-33 Epäkohtien kommunikointi | X | 111-116 | |
| GRI 102-34 Kriittiset huolenhaiheet | X | 53-57 | |
| GRI 102-35 Hallituksen ja johdon palkitseminen | X | 117 | |
| GRI 102-36 Palkitsemisjärjestelmästä päättäminen | X | 117 | |
| GRI 102-37 Sidosryhmien osallistaminen palkitsemisprosessiin | X | 117 | |
| Sidosryhmät | GRI 102-40 Luettelo organisaation sidosryhmistä | X | 22 |
| GRI 102-41 Työehtosopimusten kattavuus | X | 38 | |
| GRI 102-42 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | X | 22 | |
| GRI 102-43 Sidosryhmätoiminta | X | 22 | |
| GRI 102-44 Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet |
X | 24 | |
| Raportointi periaatteet |
GRI 102-45 Tilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt | X | 51 |
| GRI 102-46 Raportin sisällön määrittely | X | 45 | |
| GRI 102-47 Olennaiset näkökohdat | X | 24 | |
| GRI 102-48 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | X | 45 | |
| GRI 102-49 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa |
X | Ei merkittäviä muutoksia. | ||
|---|---|---|---|---|
| GRI 102-50 Raportointijakso | X | 45 | ||
| GRI 102-51 Edellisen raportin päiväys | X | apetit.fi > Aiemmat julkaisut | ||
| GRI 102-52 Raportointitiheys | X | 45 | ||
| GRI 102-53 Yhteystiedot raportointiin liittyen | X | 2 | ||
| GRI 102-54 GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus | X | 45 | ||
| GRI 102-55 GRI-sisältötaulukko | X | 46 | ||
| GRI 102-56 Raportoinnin varmennus | Ei ulkopuolista varmennusta. | |||
| Johtamismalli | GRI 103-1 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat | X | 45 | |
| PRODUCT | GRI-mittari | Sisältyy | Lisätiedot | Sijainti raportissa |
| GRI 416-1 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi | X | 27 | ||
| GRI 417-1 Tuotteiden ja palvelujen tuoteinformaatio- ja merkintävaatimukset |
X | 26 | ||
| GRI 417-2 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten rikkomukset |
X | Ei rikkomuksia | ||
| GRI 417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
X | Ei rikkomuksia | ||
| PLANET | GRI-mittari | Sisältyy | Lisätiedot | Sijainti raportissa |
| GRI 301-1 Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan | X | 35 | ||
| GRI 302-1 Organisaation oma energiankulutus | X | 33 | ||
| GRI 302-3 Energiaintensiteetti | X | 32 | ||
| GRI 302-4 Energiankulutuksen vähentäminen | X | 32 | ||
| GRI 303-1 Kokonaisvedenotto vesilähteittäin | X | 33 | ||
| GRI 304-2 Organisaation toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen |
X | 26-30 | ||
| GRI 305-1 Suorat kasvihuonepäästöt CO2, scope 1 | X | 32 | ||
| GRI 305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti | X | 32 |
| GRI 306-1 Päästöt vesistöön | X | 33 | ||
|---|---|---|---|---|
| GRI 306-2 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti |
X | 34 | ||
| PEOPLE | GRI-mittari | Sisältyy | Lisätiedot | Sijainti raportissa |
| GRI 401-1 Uusi palkattu henkilöstö ja henkilöstön vaihtuvuus | X | 38 | ||
| GRI 403-2 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset |
X | 38-39 | ||
| GRI 403-3 Työntekijät joihin kohdistuu korkea onnettomuus- tai ammattitautiriski |
X | 38 | ||
| GRI 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden | X | 39 | ||
| GRI 404-2 Henkilöstön kehittämisohjelmat ja siirtymävaiheen ohjelmat | X | 39 | ||
| GRI 404-3 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus |
X | 39 | ||
| GRI 405-1 Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus | X | 38 | ||
| GRI 414-1 Sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvien vaatimusten mukaisesti arvioidut uudet toimittajat |
X | 43 | ||
| PROFIT | GRI-mittari | Sisältyy | Lisätiedot | Sijainti raportissa |
| GRI 201-1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen | X | 43 | ||
| GRI 203-2 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset | X | 16 | ||
| GRI 204-1 Ostot paikallisilta toimittajilta | X | 43 | ||
| GRI 205-2 Lahjonnan ja korruption vastaisten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen viestintä ja koulutus |
X | apetit.fi > Tapamme toimia | ||
| GRI 205-3: Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet | X | Ei tapauksia | ||
| HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 51 |
|---|---|
| TILINPÄÄTÖS 2018 | |
| Konsernin tuloslaskelma | 59 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 59 |
| Konsernitase | 60 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 61 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 62 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 63 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS | 89 |
| Emoyhtiön tase, FAS | 89 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS | 90 |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS | 91 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS | 92 |
| Hallituksen voitonjakoehdotus | 99 |
| Tilintarkastuskertomus | 100 |
| Hallintoneuvoston lausunto | 106 |
| MUUT TIEDOT | |
|---|---|
| Tunnusluvut ja omistus | 107 |
| Selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 | 111 |
| Palkitseminen, sisäpiiriasiat | 117 |
| Hallintoneuvosto ja tilintarkastajat | 118 |
| Hallitus | 119 |
| Toimitusjohtaja ja johtajisto | 121 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 124 |
| Yhteystiedot | 125 |
Apetit on suomalainen, vahvasti ruoan alkutuotantoon toimintansa perustava elintarvikeyhtiö. Sen tuoteryhmiin kuuluvat kasvis- ja ruokapakasteet, hedelmä- ja vihannestuoretuotteet sekä kasviöljyt. Yhtiö toimii kotimaisilla ja kansainvälisillä vilja-, öljykasvi- ja rehuraaka-ainemarkkinoilla. Konsernin liiketoimintoja ja konserniraportoinnissa raportoitavat toimintasegmentit ovat Ruokaratkaisut, Öljykasvituotteet ja Viljakauppa. Vuonna 2017 myyty Kalajalosteet raportoidaan tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1989 lähtien ja sen kotipaikka on Säkylä.
Ruokaratkaisut-segmentin muodostavat Apetit Ruoka Oy, Apetit Suomi Oy ja Apetit Ruokaratkaisut Oy. Viljakaupasta ja Öljykasvituotteista vastaa Avena Nordic Grain Oy tytäryhtiöineen. Konsernin emoyhtiön Apetit Oyj:n kulut jaetaan jatkuvien toimintojen segmenteille tasajaolla. Osakkuusyhtiö Sucros Oy:n tulos raportoidaan liikevoiton alapuolella.
Apetitin kyky tuottaa arvoa perustuu uudistumiseen ja tuotekehitykseen, vahvojen ja vetovoimaisten brändien jatkuvaan kehittämiseen, vahvaan siteeseen alkutuotantoon sekä toiminnan tehokkuuden ja ketteryyden jatkuvaan parantamiseen. Tavoittelemme kasvua ja luomme lisäarvoa korkeamman jalostusarvon tuotteilla, joissa yhdistyvät syömisen trendit, kuten hyvinvointi, vastuullinen ja läpinäkyvä tuotantoketju sekä kotimaisuus ja helppous.
Apetitin arvonluontimalli on kuvattu tarkemmin vuosikertomuksessa.
Strategiakaudella 2018-2020 Apetitin tavoitteena on olla kasvipohjaisten ruokaratkaisujen edelläkävijä ja Suomen tunnetuin kasvipohjaiseen syömiseen erikoistunut brändi. Strategian painopistealueet ovat uudistuminen, kansainvälistyminen ja tehokkuuden parantaminen.
Apetit keskittyy toiminnassaan jatkuvaan uudistumiseen lisäämällä tuote- ja palvelukehitystä, entistä voimakkaampaan kansainvälistymiseen kasvattamalla ruuan kansainvälistä kauppaa ja kartoittamalla mahdollisia uusia hankinta-alueita viljakaupassa samalla vahvistaen jalansijaa Baltiassa sekä tehokkuuden parantamiseen kaikissa liiketoiminnoissaan.
Ruokaratkaisut-liiketoiminnan tavoitteena on kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin kotimaassa. Strategisia painopistealueita ovat:
Öljykasvituotteet-liiketoiminnan tavoitteena on kannattavuuden parantaminen ja jalostusasteen kasvattaminen. Strategisia painopisteitä ovat:
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | |||
| Liikevaihto | 283,1 | 311,8 | -9 |
| Liiketulos | -6,9 | 1,1 | |
| Liiketulos, % | -2,4 | 0,3 | |
| Operatiivinen liiketulos | -0,5 | 1,3 | |
| Operatiivinen liiketulos, % | -0,2 | 0,4 | |
| Tulos ennen veroja | -8,1 | 1,6 | |
| Tilikauden tulos | -6,6 | 2,9 | |
| Osakekohtainen tulos, euroa | -1,06 | 0,46 | |
| Konserni | |||
| Osakekohtainen tulos, euroa | -1,21 | -0,10 | |
| Oma pääoma/osake, euroa | 16,29 | 18,10 | |
| Omavaraisuusaste, % | 61,4 | 72,6 | |
| Oman pääoman tuotto, % | -6,2 | 2,5 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | -7,1 | 1,9 |
Muut tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty vuosikertomuksessa sivulta 107 alkaen.
Viljakauppa-liiketoiminnan tavoitteena on kauppavolyymien kasvattaminen päähankinta-alueilla ja käyttöpääoman tehokas käyttö. Strategisia painopisteitä ovat:
Apetit investoi lähes 10 miljoonaa euroa uuteen pihvi- ja pyörykkälinjaan Säkylän tehtaalla. Uuden linjan rakentaminen on edennyt aikataulussa. Uusi linja kaksinkertaistaa kyseisen tuoteryhmän tuotantokapasiteetin, vastaa nykyiseen kysyntään sekä mahdollistaa uusien tuotteiden valmistuksen kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille.
Osana tehokkuuden parantamista Kirkkonummella sijaitsevan rypsiöljynpuristamon yhteyteen rakennetaan bioenergialaitos. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentää merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä. Bioenergialaitoksen investointi on ehdollinen ympäristöluvalle.
Apetitin tytäryhtiö Avena Nordic Grain Oy ja Viljelijän Bernerin yhdistivät osto- ja myyntiorganisaationsa tuotantopanos- ja viljakaupassa Viljelijän Avena Berneriksi. Kumppanuuteen perustuva uudenlainen toimintamalli tarjoaa kotimaiselle viljelijälle tuotantopanos- ja viljakaupan palvelut yhdeltä luukulta.
Apetit ilmoitti luopuvansa Ruokaratkaisut-liiketoimintaan kuuluvista palvelutoreista vaiheittain alkuvuoden 2019 aikana. Palvelutoreista luopuminen on strategian mukaista keskittymistä ydinliiketoimintoihin sekä luonnollinen jatkumo kalaliiketoiminnasta luopumiselle vuonna 2017.
Ruuan kansainvälisen kaupan osuuden kasvattaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja sen määrä yli kaksinkertaistui vuonna 2018. Apetit rakensi syksyllä Ruotsin markkinoille suunnatun Free from -valikoiman, joka sisältää viisi erilaista pihvija pyörykkätuotetta. Venäjällä aseman vahvistamista jatketaan paikallisten elintarvikeketjujen kautta. Herneen vienti kasvoi merkittävästi. Hernettä viedään eniten Italiaan.
Kasvisten ykkösenä Apetit on näyttänyt suuntaa kasvipohjaiselle syömiselle ja panostanut viime vuosina vahvasti tuotekehitykseen. Osoituksena Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa Apetit Vegepops Porkkana-mango valittiin toukokuussa Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018. Apetit osallistui touko-kesäkuussa toteutettuun kehitysyhtiö Foodwestin osakeantiin, mikä tukee strategisia tavoitteita panostaa tuotekehitykseen.
Rypsi-ingredientin kehittämiseen tähtäävä hanke jatkui suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on uuden, ravintosisällöltään korkealaatuisen, ingredientin kehittäminen kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Rypsi-ingredientin uuselintarvikelupahakemus jätettiin 31.12.2018.
Liikevaihto tammi-joulukuussa oli 283,1 (311,8) miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli -0,5 (1,3) miljoonaa euroa ja raportoitu liiketulos oli -6,9 (1,1) miljoonaa euroa. Satokausituotannosta ja viljavarastojen kasvusta aiheutuvien kiinteiden kustannusten varastoon aktivoinnin tulosvaikutus oli 0,7 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. Raportoitu liiketulos sisältää Tuoretuoteryhmän arvonalentumistestauksen seurauksena tehdyn -4,7 miljoonan euron alaskirjauksen sekä -1,6 miljoonan euron kertaluonteisen erän ulkomaisen viljatoimittajan sopimusrikkomuksen seurauksena.
Osuus osakkuusyhtiö Sucroksen tuloksesta tammi-joulukuussa oli -0,7 (1,0) miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,5 (-0,5) miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyy Avena Nordic Grain Oy:n henkilöstöomistajille kuuluva osuus Avena Nordic Grain -konsernin tuloksesta 0,0 (-0,4) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli -8,1 (1,6) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot 1,5 (1,2) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli -6,6 (2,9) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos -1,06 (0,46) euroa.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä ja rahoitusasema vahva.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta korkojen ja verojen jälkeen oli tammi-joulukuussa -23,5 (20,0) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli -26,1 (22,5) miljoonaa euroa. Käyttöpääomaa nosti merkittävästi viljan maailmanmarkkinahintojen oleellinen nousu sekä viljan varastotasojen tilapäinen kasvu Baltiassa johtuen markkinan tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta. Käyttöpääoman muutoksien kausiluonteisuudesta on kerrottu Toiminnan kausiluonteisuus -otsikon alla.
Investointien nettorahavirta oli -4,8 (8,9) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 15,2 (-17,8) miljoonaa euroa sisältäen
osingonmaksuja -4,3 (-4,3) miljoonaa euroa ja lainojen nostoja 19,5 (takaisinmaksuja -13,6) miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen korolliset velat kauden päättyessä olivat 24,4 (4,9) miljoonaa euroa ja likvidit rahavarat 2,6 (15,7) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 21,8 (-10,8) miljoonaa euroa.
Konsernin taseen loppusumma oli 164,6 (154,7) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli katsauskauden päättyessä 101,1 (112,3) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 61,4 (72,6) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 21,5 (-9,6) prosenttia. Konsernin maksuvalmiutta turvataan sitovin limiittisopimuksin. Limiittisopimuksia purettiin vuoden aikana 15 miljoonaa euroa. Kauden päättyessä limiittejä oli nostettavissa 25 (40) miljoonaa euroa. Yritystodistuksia oli emittoituna 21,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Konsernin jatkuvien toimintojen bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 6,7 (5,2) miljoonaa euroa jakautuen seuraavasti: Ruokaratkaisut 5,6 (3,7) miljoonaa euroa, Öljykasvituotteet 1,0 (1,1) miljoonaa euroa, Viljakauppa 0,1 (0,4) miljoonaa euroa.
Apetitin henkilöstöstrategian painopistealueet ovat kannustavan ja turvallisen työilmapiirin luominen, innostavan ja tavoitteellisen johtamisen mahdollistaminen, osaamisen kehittäminen sekä rohkean ja kokeilevan kulttuurin mahdollistaminen ja työnantajamielikuvan kehittäminen. Vuoden 2018 keskeisiä teemoja olivat esimiestyön ja -osaamisen vahvistaminen sekä terveysjohtamisen ja työturvallisuuskulttuurin edelleen kehittäminen.
Toimenpiteitä työturvallisuuden kehittämiseksi jatkettiin vuonna 2018. Keskeiset työturvallisuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet olivat työturvallisuusviestinnän lisääminen, entistä systemaattisempi turvallisuushavainnointi ja paikkakuntakohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen. Vuonna 2018 tapahtui 33 (32) kappaletta vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia.
Työtapaturmiin lasketaan myös työmatkatapaturmat. Työtapaturmien osalta Apetitin tavoitteena on nolla tapaturmaa. Työtapaturmatilastoissa ovat mukana sekä työntekijät että toimihenkilöt. Terveysjohtamisen kehittämiseen liittyen on lisätty HR:n, esimiesten, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön yhteistyötä sekä annettu esimiehille työkykyjohtamiseen liittyvää koulutusta. Apetitin tavoitteena on pienentää sairauspoissaoloja. Vuonna 2018 sairauspoissaoloprosentti oli 5,7 (5,8) prosenttia. Sairauspoissaoloprosentti on sairauspoissaoloaika suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan.
Vuoden aikana jatkettiin Apetit Suunta -esimiesvalmennusta. Sen tavoitteena on vahvistaa esimiesten johtamis- ja vuorovaikutusvalmiuksia, yhtenäistää johtamisen tapoja ja käytäntöjä sekä tukea heitä muutoksen johtamisessa. Koulutukseen osallistuvat kaikki konsernin esimiehet. Loppuvuonna lanseerattiin konsernin laajuinen sähköinen oppimisympäristö, joka sisältää erilaisia koulutuksia ja oppimiskokonaisuuksia koko henkilöstölle.
Vuosittainen työhyvinvointikysely toteutettiin ja tulokset käsiteltiin kaikissa konsernin toiminnoissa syksyn 2018 aikana. Samalla päätettiin kehityskohteet sekä eri toiminnoissa että konserninlaajuisesti. Parhaimmat arvosanat kyselyssä saivat odotukset oman työn osalta, yrityksen tekemän työn merkityksellisyys ja kyky työskennellä omassa tehtävässä terveyden puolesta. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat puolestaan palautteen anto, työpaikan välittävä ilmapiiri sekä työnantajan kiinnostus työntekijöiden hyvinvointia kohtaan.
Apetitin arvot – toimimme vastuullisesti, uudistumme rohkeasti ja menestymme yhdessä – syntyivät vuonna 2017 apetitlaisten yhteisen prosessin tuloksena. Vuonna 2018 arvoja käsiteltiin kaikkialla konsernissa käydyissä arvokeskusteluissa, joissa arvojen jalkauttamisen ohella pohdittiin niiden keskeistä yhteyttä Apetitin strategiaan. Arvot olivat myös uuden oppimisympäristön ensimmäisen koulutuksen aiheena.
Apetit-konsernin organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin ja johtamista selkiytettiin vuoden aikana. Laajemmista muutoksis-
| 2018 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|
| Ruokaratkaisut | 455 | 451 | 452 |
| Öljykasvituotteet | 47 | 45 | 42 |
| Viljakauppa | 62 | 61 | 55 |
| Kalajalosteet, lopetetut toiminnot | - | 140 | 180 |
| Yhteensä | 564 | 697 | 729 |
ta neuvoteltiin henkilöstön edustajien kanssa. Apetit-konsernin johdossa tapahtui muutoksia vuonna 2018. Väliaikaisena talousjohtajana toiminut Tero Heikkinen nimitettiin talousjohtajaksi 1.3.2018 alkaen.
Apetit-konsernissa työskenteli vuoden 2018 lopussa 594 (642) henkilöä. Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2018 kokoaikaiseksi muutettuna oli 564 (697).
Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2018 olivat 23,8 (28,8) miljoonaa euroa, josta vertailuvuonna lopetettujen toimintojen osuus oli 5,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana aiemmin alihankintana teetettyä työtä on merkittävissä määrin siirretty omalle henkilöstölle.
Henkilöstöön liittyviä asioita esitellään tarkemmin Apetitin vuosikertomuksessa Henkilöstö-osiossa.
Apetit edellyttää eettisten ohjesääntöjen noudattamista omilta työntekijöiltään ja yhteistyökumppaneiltaan. Apetitilla on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka avulla varmistetaan koko henkilöstön yhdenvertainen kohtelu.
Apetitin eettiset ohjesäännöt kieltävät ottamasta vastaan suoria tai epäsuoria lahjuksia tai muita etuja, joita voidaan pitää lahjuksina liiketoiminnan hankkimiseksi tai ylläpitämiseksi. Kaikilta Apetitin työntekijöiltä edellytetään eettiseen ohjesääntöön
tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestetyn eettisen kanavan kautta. Vuonna 2018 eettiseen kanavaan ei tullut yhtään ilmoitusta.
Apetitin työntekijät eivät myöskään saa yrittää hankkia laittomin keinoin itselleen suotuisia viranomaispäätöksiä tai -palveluja. Apetitin työntekijöiden on myös vältettävä tilanteita, jotka ovat ristiriidassa tai joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa työntekijän henkilökohtaisten ja liiketoimintaan liittyvien etujen kanssa. Apetit kouluttaa kaikki toimihenkilönsä keskeisiin kilpailulainsäädännön periaatteisiin varmistaakseen reilun ja läpinäkyvän kilpailun markkinoilla. Sisäinen koulutusmateriaali kilpailulainsäädäntöön valmistui vuoden 2018 lopussa. Vuonna 2018 ei tullut ilmi yhtään ihmisoikeusrikkomusta tai korruptioon ja lahjontaan liittyvää tapausta.
Apetitin toimintapolitiikkaa ja eettisiä periaatteita täydentävät eettiset toimittajavaatimukset, jossa käsitellään esimerkiksi lakeihin ja asetuksiin, ympäristöön, liiketoiminnan eettisyyteen, pakko- ja lapsityöhön, syrjintään ja sortamiseen sekä työympäristöön ja sosiaalisiin oloihin liittyviä asioita.
Ruokaratkaisut-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 97,4 (100,2) miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli -0,1 (-1,3) miljoonaa euroa ja raportoitu liiketulos -4,9 (-1,5) miljoonaa euroa.
Investoinnit olivat 5,6 (3,7) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin pihvi- ja pyörykkälinjan suunnittelu- ja rakennustyöhön sekä Säkylän pakastetehtaan tuotannon kehittämiseen.
Öljykasvituotteet-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 66,7 (65,3) miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli 2,2 (1,8) miljoonaa euroa ja raportoitu liiketulos 2,2 (1,8) miljoonaa euroa.
Investoinnit olivat 1,0 (1,1) miljoonaa euroa ja kohdistuivat Kirkkonummen öljynpuristamon kunnossapitoinvestointeihin sekä rypsiproteiini-ingredientin kehitykseen.
Viljakauppa-segmentin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 137,4 (162,9) miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli -2,6 (0,8) miljoonaa euroa ja raportoitu liiketulos -4,2 (0,8) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat 0,1 (0,4) miljoonaa euroa.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 1,3 (1,2) miljoonaa euroa, mikä on 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailuvuonna 2017 tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen lisäksi toteutettiin Business Finlandin osin rahoittamaa Ruuan digitaaliset palvelut -hanketta, jonka osuus oli 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi taseeseen on aktivoitu tuotekehityskuluja 0,4 (0,1) miljoonaa euroa.
Ruokaratkaisut-liiketoiminnassa tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistui pääsääntöisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja toimintaa tukevien yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Vahvistamalla osaamista ja kehittämällä tuotekehitysprosessia Apetit on tuonut markkinoille ennätystahtiin merkittävän määrän uusia tuotteita, tuoteryhmiä ja konsepteja. Osoituksena Apetitin osaamisesta kotimaisten kasvisten jalostamisessa Apetit Vegepops Porkkana-mango valittiin toukokuussa Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2018.
Vuoden aikana Kasvisjauhis-tuoteperhe laajeni kahdella uudella Kasvisjauhispizzalla, ensin Original-versiolla ja myöhemmin syksyllä Vegelover-nimisellä rinnakkaistuotteella. Kasvisjauhispizzat ovat yltäneet heti Apetitin myydyimmiksi pizzatuotteiksi. Tuoreiden ja käyttövalmiiden kasvisten tuoteryhmään tuotiin vuoden aikana uusia kasvissekoituksia Tuoreksiin sekä erilaisia napostelukasviksia nopeaksi ja terveelliseksi välipalaksi. Pihveissä ja pyöryköissä Apetit toi markkinoille muun muassa maukkaat kala- ja punajuuripyörykät sekä vähittäiskaupan valikoimiin ammattikeittiöissä suositut Järvikalapihvit, joissa käytetään hoitokalastuksella saatavaa raaka-ainetta. Myös porkkana- ja pinaatti-raejuustonapit tuotiin kuluttajien saataville vähittäiskauppaan ammattikeittiöiden rinnalla. Apetitin klassikkotuote pinaattikeitto sai syksyllä rinnalleen uuden ja odotetun vegaanisen version.
Apetit uudistaa tuotteitaan ja palveluitaan sekä kehittää täysin uusia tuotteita tarjotakseen helppoja ja herkullisia kasvispainotteisia ruokaratkaisuja ihmisille, jotka arvostavat hyvän makuista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua ruokaa vaihtelevissa ruokailutilanteissa. Uudet tuotteet kehitetään vastaamaan suomalaisia makumieltymyksiä ja ravitsemussuosituksia sekä helpottamaan jokapäiväistä ruokailua.
Erityisen tärkeäksi tekijäksi on noussut myös ruoan kasvispainotteisuuden, alkuperän ja kotimaisuuden huomioiminen. Kasvisten, kasviöljyjen ja täysjyväviljojen käyttö on oleellinen osa terveellistä ruokavaliota. Kasvispainotteisessa ruoassa kiinnitetään erityistä huomiota ravintoarvojen lisäksi houkuttelevaan ulkonäköön ja hyvään makuun, koska vain syöty ruoka ravitsee. Apetit haluaa sitoutua pitkäjänteisesti kestävän kehityksen mukaiseen ravitsemustyöhön tuotteidensa kautta, ja osoituksena siitä vuoden 2017 lopussa tehdyt kahdeksan ravitsemussitoumusta. Ravitsemussitoumuksissa on asetettu tavoitteeksi muun muassa kasvattaa sydänmerkkituotteiden valikoimaa, tuoda markkinoille lapsille suunnattuja terveellisiä välipaloja ja helpottaa eri tavoin kasvisten käyttöä arjessa Apetitin tuotteilla ja palveluilla.
Öljykasvituotteet-liiketoiminnassa painopiste oli syvällisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämisessä. Rypsiraaka-aineen jalostusarvon nostamiseksi jatkettiin hanketta, jonka rahoittamiseen myös Business Finland osallistui. Hankkeen tavoitteena on uuden, ravintosisällöltään korkealaatuisen, ingredientin kehittäminen kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Hanke eteni
suunnitelmien mukaan ja rypsi-ingredientin uuselintarvikelupahakemus jätetiin 31.12.2018. Öljykasvituotteet-liiketoiminnan strategisena päämääränä on myös kotimaisen öljykasviviljelyn lisääminen, jota edistettiin monin tavoin.
Apetit jatkoi aiemmin käynnistettyjä hankkeita ja kehitysohjelmia viljelyn kehittämiseen liittyen. Käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa Pyhäjärvi-instituutin koordinoima Muuvi-hanke, sekä luomuviljelijöille suunnattu koulutusohjelma. Apetit toteuttaa viljelyn tutkimus- ja kehitystoimintaa Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla, tavoitteenaan turvata avomaan vihannestuotannon tulevaisuus ennakoimalla viljelymenetelmien muutostarpeita ja tuomalla uusinta tietoa ja osaamista viljelijöiden käyttöön. Koetoiminnassa haetaan esimerkiksi vaihtoehtoja kemiallisille torjunta-aineille sekä etsitään keinoja maan kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi viljelykierron optimointi, katekalvojen ja hyönteisverkkojen käyttö, tihkukastelu ja -lannoitus sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.
Apetitin luomuohjelman tavoitteena on kasvispainotteisten luomuelintarvikkeiden tarjonnan kasvattaminen, sillä kuluttajien kysyntä luomuun jatkaa kasvuaan. Ohjelmallaan Apetit pyrkii luomuviljelymenetelmiä kehittämällä helpottamaan viljelijöiden siirtymistä luomuviljelyyn ja näin nostamaan luomuviljely uudelle tasolle lisäämällä sen viljelytehokkuutta. Luomuviljelyn kehittämiseksi Räpin koetilalla ryhdytään tutkimaan ja kehittämään luomuviljelyä osana Apetitin omaa Vastuuviljely-menetelmää. Koetilan pelloista osa muutetaan hankkeen myötä luomuviljelyä tukeviksi. Luomuviljely Räpin koetilalla käynnistyy kasvukaudella 2019.
Strategiansa mukaisesti Apetit jatkoi uusien digitaalisten ruoka- ja palveluratkaisujen kehittämistä. Vuosien 2016-2017 aikana toteutetun Business Finlandin innovaatiohankeen "Ruuan digitaaliset palvelut" tavoitteena oli synnyttää digitalisaation avulla ruualle ja syömiselle uudenlaisia palveluita hyvinvointia, helppoutta ja vastuullisuutta arvostavan kuluttajan arkeen. Yleisen
digitalisaation edistämisen lisäksi hankkeen tuloksena vuonna 2018 lanseerattiin Apetitin Njam-mobiilisovellus, joka suosittelee käyttäjälle tämän aiempien valintojen perusteella herkullisia ja kasviksista inspiroituneita reseptejä. Njam on todellinen arjen helpottaja, joka kannustaa ja avustaa käyttäjäänsä lisäämään kasvisten käyttöä. Vuonna 2017 hankkeesta syntyi Apetitin Kasvimaani-verkkokauppa, josta voi helposti tilata tuoreita kasviksia kotiovelle toimitettuna.
Apetit-konsernin toimintaa ohjaa toimintapolitiikka ja eettiset toimintaperiaatteet, joiden päämääriin sisältyy ympäristöasioiden vastuullinen johtaminen ja ympäristövaikutusten hallinta. Ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä kattaa ISO 14001 -standardin vaatimukset Ruokaratkaisuiden pakaste- ja tuoretuotteet-tuoteryhmissä. Tavoitteena on tehokas ja turvallinen tuotanto, joka on sopusoinnussa ympäristön kanssa. Konsernin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät tuotantoprosessissa syntyviin eloperäisiin jätteisiin, vesien käyttöön ja energian kulutukseen tuotannossa, varastoinnissa, kuljetuksissa ja kiinteistöissä. Apetit on sitoutunut ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Apetitin ruokaliiketoiminnan ympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön prosessissa sekä siinä syntyvien sivuvirtojen ja jätteiden käsittelyyn. Öljykasvien jalostuksessa kasviöljynpuristuksen tuotantotapa on puolestaan mekaaninen ja kemikaaliton. Kasviöljynpuristuksessa ympäristövaikutuksia aiheuttavat lähinnä hajukaasujen poltto, raaka-aineiden vastaanotossa erotettava rikkakasvijäte ja prosessissa syntyvä valkaisumaajäte. Kaikissa toiminnoissa syntyy lisäksi jonkin verran pakkausjätettä.
Apetit on mukana suomalaisen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja sitoutunut toteuttamaan siihen kuuluvaa Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaa. Konkreettisena energiankäytön tehostamistavoitteena elintarviketeollisuuden ohjelmassa on 7,5 prosenttia vuosien 2017 - 2025 sopimusjaksolla. Vuonna 2018 energiankulutus oli 0,4 MWh (0,4) per tuotettu tonni.
Osana energiatehokkuuden parantamista ja tavoitetta uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Apetit rakentaa bioenergialaitoksen Kirkkonummen rypsiöljynpuristamon yhteyteen. Bioenergialaitos korvaa nykyisen uusiutumattomiin polttoaineisiin perustuvan energiaratkaisun ja pienentää merkittävästi koko konsernin hiilidioksidipäästöjä. Bioenergialaitoksen investointi on ehdollinen ympäristöluvalle.
Kaikilla konsernin ympäristölupavelvollisilla tuotantolaitoksilla on voimassa oleva ympäristölupa. Vuoden aikana tuotantolaitoksilla ei ollut merkittäviä ympäristöön vaikuttaneita häiriö- tai onnettomuustilanteita. Länsi-Säkylän teollisuusalueen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös vuodelta 2014 on velvoittanut toiminnanharjoittajaa selvittämään yksin tai yhdessä muiden alueen puhdistamoiden kanssa vaihtoehtoisia purkupaikkoja jätevesille. Apetit on yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa antanut vastauksen selvitykseen koskien jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisia purkupaikkoja vuonna 2017. Vuoden 2018 aikana Apetit täydensi aikaisemmin antamaansa selvitystä lupaviranomaisen pyynnöstä.
Yhtiön tiedossa ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä yksittäisiä ympäristöön liittyviä riskejä. Ympäristökulut olivat 1,2 (1,1) miljoonaa euroa eli 0,4 (0,3) % liikevaihdosta.
Ympäristöasioita esitellään yksityiskohtaisemmin Apetitin vuosikertomuksessa Ympäristö-osiossa.
IAS 2 -standardin mukaisesti vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan mukaan systemaattisesti kohdistettu osuus valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Satokausituotannossa raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita pääosin vuoden viimeisen neljänneksen aikana, jolloin valmistuksen kiinteitä yleismenoja aktivoituu taseeseen muita neljänneksiä enemmän. Tästä kirjauskäytännöstä johtuen tuloskertymä painottuu toiselle vuosipuolis-
kolle. Tuloskertymän kausiluonteisuus on satokausituotannosta johtuen voimakkainta Ruokaratkaisut-segmentin pakastetuoteryhmässä ja osakkuusyhtiö Sucroksen toiminnassa.
Satokaudet aiheuttavat kausivaihtelua myös sitoutuneen käyttöpääoman määrässä. Viljakauppa- ja Öljykasvituotteet-segmentteihin sitoutunut käyttöpääoma on korkeimmillaan vuoden loppupuolella ja laskee alimmilleen kesällä ennen seuraavan satokauden alkua. Myös Ruokaratkaisut-segmentin pakastetuoteryhmässä satokausituotannon kausiluonteisuus nostaa sitoutuneen käyttöpääoman määrän liiketoiminnassa korkeimmilleen vuoden vaihteen tienoilla.
Viljakauppa-segmentin liikevaihto vaihtelee vuosittain ja vuosineljänneksittäin merkittävästikin riippuen kysynnästä ja tarjonnasta sekä hintatasosta kotimaassa ja muilla markkinoilla.
Apetit kehittää kestävämpää elintarviketuotantoa edistämällä kasvisten käytön lisäämistä. Apetit toimii kestävästi ja vastuullisesti arvoketjun joka vaiheessa viljelytyksen ja tuotannon kautta asiakkaille ja lopulta kuluttajalle asti.
Apetitin toiminta perustuu yrityksen arvoihin, visioon ja missioon. Vastuullisuustyötä ohjaavat Apetitin strategia, vahvistettu toimintapolitiikka, eettinen ohjeisto sekä hankintaperiaatteet, jotka pohjautuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen. Apetit on sitoutunut noudattamaan toimintamaidemme lakeja ja muuta sääntelyä.
Apetitin tavoitteena on tasapuolisuus kaikkia sidosryhmiään kohtaan. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja heidän toiveidensa huomioon ottaminen ovat vastuullisen toiminnan peruspilareita.
Apetit pyrkii ymmärtämään mahdollisimman kattavasti oman toimintansa vaikutukset ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Apetit on tehnyt laajamittaisen yritysvastuun sisällön määritysprosessin yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Määrittely sisältää olennaisimmat yritysvastuun osa-alueet, joilta kerätään
systemaattisesti tunnuslukuja ja tietoja vastuullisen toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi.
Lisätietoa Apetitin vastuullisuudesta on saatavilla vuosikertomuksen vastuullisuusosiosta. Apetit raportoi vastuullisesta toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti soveltuvin osin.
Apetit Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoimintayksiköt arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden strategiatyötä ja päätöksentekoa tukevien riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti osana konsernin vuosisuunnittelua. Riskienhallintaa arvioidaan kokonaisuutena säännöllisin väliajoin ulkoisten asiantuntijoiden tukemana ja näin varmistetaan, että periaatteet ja toimintamallit ovat alan parhaiden käytänteiden mukaisia.
Apetit-konsernissa riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Konsernin olennaisimmat strategiset riskit liittyvät liiketoimintaportfolion strategian mukaisen kehittämisen onnistumiseen sekä muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa.
Merkittävimmät operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä raaka-aineiden markkinahintojen vaihteluun. Hintariskien hallinnalla on erityisen suuri merkitys Viljakaupassa, Öljykasvituotteissa ja Ruokaratkaisuiden tuoretuoteryhmässä. Viljojen ja öljykasvien hinnat muodostuvat kansainvälisillä markkinoilla. Viljakaupassa ja Öljykasvituotteissa avoimille hintariskeille on määritelty limiitit.
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Valuuttariskien kokonaismäärä pienentyi merkittävästi kalaliiketoiminnan myynnin seurauksena. Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 23.
Tulipalo, vakava konerikko, elintarviketurvallisuuteen vaikuttavat virheet raaka-aineissa tai lopputuotteissa saattavat aiheuttaa merkittäviä omaisuus- tai keskeytysvahinkoja, vastuita tai muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia yhtiön toimintaan. Konserniyhtiöt suojautuvat tällaisilta riskeiltä arvioimalla prosessejaan muun muassa omavalvontajärjestelmän avulla ja tekemällä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevä kattaa vakuuttamalla.
Apetit-konsernin merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden hintamuutosten ja valuuttakurssiriskien hallintaan, raaka-aineiden saatavuuteen, asiakkaiden maksukykyyn ja toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa.
Apetitin merkittävimpien riskien arviointi kattaa myös merkittävät ei-taloudelliset riskit. Apetit on tunnistanut myös alla oleviin teemoihin liittyvät riski riippumatta siitä, ovatko ne Apetitille merkittäviä kokonaiskuvassa. Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta.
Apetit-konsernin eettiset periaatteet ohjaavat toimintaa kaikissa konsernin liiketoiminnoissa ja kaikissa toimintamaissa. Apetit edellyttää kaikkien työntekijöidensä sekä toimittajiensa noudattavan näitä eettisiä periaatteita.
Apetitin toimintaan ei liity merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristöriskejä hallitaan tekemällä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuk-
sia sekä seuraamalla ja noudattamalla ympäristövaatimuksia ja ympäristöön liittyvää suorituskykyämme. Osassa liiketoimintaa ympäristöasioita johdetaan ISO14001-ympäristöhallintajärjestelmän avulla.
Työturvallisuus on Apetitille merkittävä asia ja mahdolliset onnettomuudet ja työtapaturmat ovat suurimipien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Työturvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan aktiivisesti ja jokainen Apetitissa työskentelevä esimies suorittaa työturvallisuuteen liittyvän koulutuksen.
Merkittävimmät ihmisoikeuksiin liittyvät riskit esiintyvät toimitusketjussa ja liittyvät työoloihin. Apetit on sitoutunut ja vaatii toimittajiensa sitoutuvan eettisiin toimittajavaatimuksiin, jossa on kuvattu eettiset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vastuulliset toimintaperiaatteet.
Apetitin työntekijöiden tai sen eri sidostyhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa Apetitille mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Tärkein hallintakeino epäeettisten toimintatapojen välttämiseksi on tietoisuuden lisääminen esimerkiksi eettisistä toimintatavoista.
Apetit Oyj:n hallituksen käsittelemä selvitys Apetit Oyj:n hallintoja ohjausjärjestelmästä 2018 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Apetit Oyj:n hallintoneuvosto valitsi 16.4.2018 pitämässään kokouksessa yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi Harri Eelan ja varapuheenjohtajaksi Marja-Liisa Mikola-Luodon.
Hallintoneuvosto päätti valita Apetit Oyj:n hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Lasse Aho, Annikka Hurme, Esa Härmälä, Seppo Laine, Veijo Meriläinen ja Niko Simula. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Veijo Meriläinen ja varapuheenjohtajaksi Esa Härmälä.
Apetit Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 7.5.2018 keskuudestaan jäsenet hallituksen tarkastusvaliokuntaan hallituksen toimikauden ajaksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Laine ja jäseniksi Lasse Aho ja Esa Härmälä.
Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Meriläinen luopui tehtävästään henkilökohtaisista syistä 7.11.2018. Apetit Oyj:n hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Esa Härmälän ja varapuheenjohtajaksi Lasse Ahon. Muutoksen jälkeen Apetit Oyj:n hallituksessa on viisi jäsentä.
Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa 19 560 euron, puheenjohtajalle 39 060 euron ja varapuheenjohtajalle 24 120 euron vuosipalkkio. Vuosipalkkiosta 60 % maksetaan rahana ja 40 % luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita niiden luovutushetken käypään markkina-arvoon. Palkkio suoritetaan kerran vuodessa joulukuussa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa 510 euron ja jäsenille 300 euron kokouspalkkio.
Yhtiön tilintarkastajiksi vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka valittiin KHT Pasi Karppinen sekä tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Viljanen. Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi vaihtui tilikauden aikana KHT Tuomo Korte.
Yhtiökokous valtuutti 27.3.2018 hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää enintään 626 757 osaketta, joista uusia osakkeita voi olla enintään 520 331 kappaletta ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 106 426 kappaletta. Uuden osakkeen merkintähinta on vähintään osakkeen nimellisarvo eli kaksi (2) euroa. Oman osakkeen luovutushinta on vähintään sen luovutushetken mukainen käypä arvo, joka määräytyy Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Hallituksella on oikeus antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Osakepohjaisten kannustin- tai palkkiojärjestelmien toteuttamisessa osakkeita voidaan antaa myös vastikkeetta.
Valtuutus käsittää oikeuden poiketa osakkeenomistajien etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yhtiön pääomarakenteen kehittäminen, yrityskaupan ja muiden järjestelyjen rahoittaminen ja toteuttaminen tai osakepohjaisen kannustin- tai palkkiojärjestelmän toteuttaminen.
Valtuutus on voimassa vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallituksen palkkioita koskevan hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille on 7.12.2018 luovutettu yhteensä 5 471 kappaletta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Toimitusjohtaja Juha Vanhaiselle on 9.3.2018 luovutettu vuonna 2015 sovitun osakkeiden omistukseen perustuvan sitouttamisjärjestelmän perusteella 5 000 kappaletta Apetit Oyj:n osakkeita. Luovutuksista kerrottiin pörssitiedotteilla luovutuspäivinä.
Apetit Oyj:n osakkeet ovat yhtä sarjaa. Kaikilla osakkeilla on sama ääni- ja osinko-oikeus. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä osakkeenomistajan äänimäärä on rajattu yhteen kymmenesosaan yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Yhtiön osakkeen nimellisarvo on kaksi (2) euroa. Yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden alussa ja lopussa 6 317 576 kappaletta ja rekisteröity ja maksettu osakepääoma 12 635 152 euroa. Osakepääoman vähimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa ja enimmäismäärä 40 miljoonaa euroa.
Katsauskauden päättyessä yhtiön hallussa oli aikaisempina vuosina hankittuja omia osakkeita yhteensä 100 955 kappaletta. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet edustavat 1,6 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä. Omilla osakkeilla ei ole ääni- eikä osinko-oikeutta.
Yhtiön osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 634 659 (835 165) kappaletta, mikä oli 10,0 (13,0) prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 15,25 (14,58) euroa ja alin 8,86 (12,91) euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 11,68 (13,67) euroa. Kauden osakevaihto oli 7,4 (11,4) miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 56,9 (89,2) miljoonaa euroa.
Osakkeiden omistuksen sektorijakauma, suurimmat osakkeenomistajat ja johdon omistus esitetään tilinpäätöksen liitetiedossa vuosikertomuksen tilinpäätösosion jälkeen.
Konsernin koko vuoden operatiivisen liiketuloksen arvioidaan paranevan vertailuvuodesta (vuonna 2018: -0,5 miljoonaa euroa). Toiminnan kausiluontoisuuden johdosta tuloskertymä painottuu vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Alkuvuoden tulosnäkymiä varjostaa vuoden 2018 heikko viljasato. Kotimaisen viljan vientimahdollisuudet ovat rajalliset sekä Baltian viljakauppaa vaikeuttaa tarjonnan ja kysynnän epäsuhta.
Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi ja ehdotus muun vapaan pääoman jakamisesta
Apetit Oyj:n hallituksen tavoitteena on, että yhtiön osake on omistajalleen hyvätuottoinen ja arvonsa säilyttävä sijoitus. Osinkopolitiikan mukaan yhtiö jakaa osinkona vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2018 olivat tilikauden voiton, 380 714,20 euroa, lisäämisen jälkeen 58 632 855,11 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,40 euroa osaketta kohden.
Hallitus ehdottaa, että osinkoina jaetaan yhteensä 2 486 648,40 euroa ja omaan pääomaan jätetään 56 146 206,71 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
| Milj. euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | (2,3) | 283,1 | 311,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | (4) | 1,8 | 0,7 |
| Materiaalit ja palvelut | (7) | -221,4 | -247,5 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | (5,26) | -29,1 | -28,8 |
| Poistot | (2,8) | -5,8 | -5,6 |
| Arvonalentumiset | (2,8) | -4,8 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (4,6) | -30,7 | -29,6 |
| Liiketulos | (2,3) | -6,9 | 1,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | (13) | -0,7 | 1,0 |
| Rahoitustuotot | (9) | 0,1 | 0,2 |
| Rahoituskulut | (9) | -0,6 | -0,7 |
| Tulos ennen veroja | -8,1 | 1,6 | |
| Tuloverot | (10) | 1,5 | 1,2 |
| Kauden tulos, jatkuvat toiminnot | -6,6 | 2,9 | |
| Kauden tulos, lopetetut toiminnot | (3) | -0,9 | -3,5 |
| Kauden tulos, emoyhtiön omistajille | -7,5 | -0,6 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa |
(11) | ||
| Jatkuvat toiminnot | -1,06 | 0,46 | |
| Lopetetut toiminnot | -0,14 | -0,56 | |
| Emoyhtiön omistajille | -1,21 | -0,10 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -7,5 | -0,6 |
| Muut laajan tuloslaskelman erät | ||
| Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | ||
| Rahavirran suojaukset | 0,7 | -1,1 |
| Verot liittyen rahavirran suojaukseen | -0,1 | 0,2 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,1 |
| Tilikauden laaja tulos | -6,9 | -1,4 |
| Kauden laaja tulos, jatkuvat toiminnot, emoyhtiön omistajille | -6,0 | 2,0 |
| Kauden laaja tulos, lopetetut toiminnot, emoyhtiön omistajille | -0,9 | -3,4 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | (12) | 3,2 | 6,8 |
| Liikearvo | (12) | 0,4 | 0,4 |
| Aineelliset hyödykkeet | (12) | 37,2 | 37,5 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | (13) | 21,0 | 23,4 |
| Muut sijoitukset | (14) | 0,0 | 0,1 |
| Saamiset | (15) | 0,4 | 1,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | (10) | 5,8 | 5,3 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 68,0 | 74,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | (17) | 80,7 | 45,8 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 0,0 | 0,2 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | (16) | 12,3 | 18,3 |
| Rahavarat | (18) | 2,6 | 15,7 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 95,7 | 80,0 | |
| Myytävänä olevat varat | (27) | 0,9 | - |
| Varat yhteensä | (2) | 164,6 | 154,7 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 12,6 | 12,6 | |
| Ylikurssirahasto | 23,4 | 23,4 | |
| Omat osakkeet | -1,4 | -1,5 | |
| Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot | 7,1 | 6,5 | |
| Kertyneet voittovarat | 66,9 | 71,9 | |
| Tilikauden tulos | -7,5 | -0,6 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | (19) | 101,1 | 112,3 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | (10) | 1,8 | 3,1 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | (21) | 2,4 | 3,4 |
| Pitkäaikaiset varaukset | (20) | 0,2 | 0,2 |
| Muut velat | (22) | 0,2 | 0,2 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 4,7 | 6,9 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | (21) | 22,0 | 1,5 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,0 | 0,0 | |
| Ostovelat ja muut velat | (22) | 35,0 | 34,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 56,9 | 35,5 | |
| Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat | (27) | 1,9 | - |
| Velat yhteensä | (2) | 63,5 | 42,5 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 164,6 | 154,7 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -7,5 | -0,6 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen *) | 11,2 | -0,7 | |
| Käyttöpääoman muutos | -26,1 | 22,5 | |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -1,1 | -1,0 | |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 0,1 | 0,0 | |
| Maksetut verot liiketoiminnasta | 0,0 | - 0,2 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | -23,5 | 20,0 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | (12) | -6,7 | -5,9 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0,0 | 0,1 | |
| Myydyt liiketoiminnat | - | 13,6 | |
| Ostetut osakkuusyhtiöt | -0,6 | -0,4 | |
| Myydyt osakkuusyhtiöt | 0,6 | 0,2 | |
| Saadut osingot investoinneista | 1,9 | 1,3 | |
| Investointien rahavirta | -4,8 | 8,9 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | 21,0 | -12,8 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | - | 0,1 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1,5 | -0,8 | |
| Maksetut osingot | -4,3 | -4,3 | |
| Rahoituksen rahavirta | 15,2 | -17,8 | |
| Rahavarojen muutos | -13,0 | 11,1 | |
| Rahavarat kauden alussa | 15,7 | 4,6 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 2,6 | 15,7 |
| Milj. euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| * Liiketoiminnan rahavirran oikaisut: | |||
| Poistot ja arvonalentumiset | (12) | 10,6 | 6,5 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot | 0,0 | -4,3 | |
| Osuudet osakkuusyritysten tuloksista | 0,7 | -1,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | (9) | 1,4 | 0,8 |
| Tuloverot | (10) | -1,5 | -1,7 |
| Muut oikaisut | 0,0 | -1,0 | |
| Yhteensä | 11,2 | -0,7 |
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon muutos rahasto |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2018 | 12,6 | 23,4 | -0,8 | 7,2 | -1,5 | -0,2 | 71,4 | 112,3 | 112,3 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -4,3 | -4,3 | -4,3 |
| Muut muutokset | - | - | - | - | 0,1 | - | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 0,6 | - | - | 0,0 | -7,5 | -6,9 | -6,9 |
| Oma pääoma 31.12.2018 | 12,6 | 23,4 | -0,2 | 7,2 | -1,4 | -0,2 | 59,6 | 101,1 | 101,1 |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 12,6 | 23,4 | 0,1 | 7,2 | -1,6 | -0,3 | 76,3 | 117,7 | 117,7 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -4,3 | -4,3 | -4,3 |
| Muut muutokset | - | - | - | - | 0,1 | - | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | -0,8 | - | - | 0,1 | -0,6 | -1,4 | -1,4 |
| Oma pääoma 31.12.2017 | 12,6 | 23,4 | -0,8 | 7,2 | -1,5 | -0,2 | 71,4 | 112,3 | 112,3 |
Apetit Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Säkylä. Yhtiön rekisteröity osoite on PL 100, 27801 Säkylä. Yhtiön Y-tunnus on 0197395-5. Yhtiön toiminimi on Apetit Oyj, ruotsiksi Apetit Abp ja englanniksi Apetit Plc.
Apetit Oyj:n hallitus on 19.2.2019 hyväksynyt tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Apetit Oyj on NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö. Osakkeen kaupankäyntitunnus on APETIT.
Apetitin raportoitavat segmentit ovat Ruokaratkaisut, Viljakauppa ja Öljykasvituotteet. Yhtiön päämarkkina-alue on Suomi. Apetit Oyj sopi 29.6.2017 kalaliiketoiminnan myymisestä norjalaiselle Insula AS:lle. Kauppa toteutui 31.10.2017. Tilinpäätöksessä siirtynyt liiketoiminta raportoidaan lopetettuna toimintona.
| Apetit Ruoka Oy Pakasteet sekä tuorekala-, vihannes- ja hedelmätuotteet | |
|---|---|
| Apetit Ruokaratkaisut Oy Palvelumyynti | |
| Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita Kivikon liiketilojen omistusyhtiö | |
| Apetit Suomi Oy Ympäristöhallinto |
| Avena Nordic Grain Oy Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
|---|---|
| OOO Avena St. Petersburg, Venäjä Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
| UAB Avena Nordic Grain, Liettua Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
| Avena Nordic Grain OÜ, Viro Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
| TOO Avena Astana, Kazakstan Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
| OOO Avena-Ukraina, Ukraina Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa | |
| SIA Avena Nordic Grain, Latvia Vilja-, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineiden kauppa |
| Avena Nordic Grain Oy Kasviöljyjen ja valkuaisrehujen kauppa | |
|---|---|
| Avena Kantvik Oy Kasviöljyjen ja valkuaisrehujen valmistus |
| Escamar Seafood Oy *) Kalajalosteet | |
|---|---|
| Maritim Food AS, Norja Äyriäis- ja kalatuotteet | |
| Maritim Food Sweden AB, Ruotsi Äyriäistuotteet | |
| Sandanger AS, Norja Kalajalosteet |
*) Aikaisemmin jalostustoiminta Apetit Kala Oy:ssä, konsernin omistus 31.12.2018 alle 20%.
| Apetit Oyj | Konsernihallinto, konsernin rakenteen kehittäminen, osake- ja kiin teistöomistusten hallinnointi. Kulut allokoidaan jatkuvien toiminto jen segmenteille tasajaolla. |
|---|---|
| Osakkuusyritykset: | |
| Sucros-konserni Sokerin valmistus, markkinointi ja myynti | |
| Foison Oy Avena Nordic Grain Oy:n omistus |
|
| Foodwest Oy Elintarvikealan tuotekehitysyhtiö |
Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Määräysvallan syntyy, jos konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.
Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.
Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Lopetetulla toiminnolla tarkoitetaan sellaista yhteisön osaa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi. Lisäksi se joko edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan edelleenmyyntitarkoituksessa.
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu asianmukaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oman pääoman osalta kirjattu omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Myynti kirjataan siihen arvoon, joka heijastaa korvausta, jonka yritys odottaa saavansa asiakkailtaan, kun määräysvalta siirtyy. Konsernin myynti tapahtuu kaikissa liiketoimintasegmenteissä yhtenä ajankohtana.
Ruokaratkaisut myy vihannes- ja ruokapakasteita sekä esikäsiteltyjä tuoreita vihannes- ja hedelmäjalosteita. Lisäksi Ruokaratkaisut myy kasvis-, liha-, kala- ja erilaisia valmisruokia shop-inshop -periaatteella toimivissa palvelumyyntipisteissä. Myynti tapahtuu pääosin vähittäiskaupan S-, K- ja muille kotimaassa toimiville ruokaketjuille ja elintarviketukkureille.
Viljakauppa myy viljaa, öljykasvi- sekä rehuraaka-aineita pääosin kotimaassa ja Euroopan unionin alueella, mutta myös muilla markkinoilla. Isoimmat kertamyynnit ovat laivatoimituksia, jossa tuloutus tapahtuu määräysvallan siirtyessä ostajalle. Ulkomaan viljakaupassa sovelletaan kansainvälisiä toimitus- ja kauppatapaehtoja ja valtaosin rahavastike vaihtaa omistajaa tuloutusajankohtana. Kotimaan viljakauppa perustuu pääosin tavanomaisin ehdoin tapahtuvaan luotolliseen myyntiin.
Öljykasvit myy kasviöljyjä ja valkuaispuristeita. Myynti painottuu kotimaahan, mutta myyntiä on myös Euroopan unionin alueelle sekä kolmansiin maihin.
Konserni on faktoroinut merkittävän osan Ruokaratkaisujen ja Öljykasviliiketoiminnan kotimaan ja ulkomaan myyntisaamisista rahoituslaitokselle, joka kantaa mm. asiakkaan luottoriskin. Viljakaupassa pieni osa myynnistä on faktoroinnin piirissä johtuen kansainvälisestä kauppatavoista, joissa usein tavara ja raha vaihtavat omistajaa samalla hetkellä. Faktoroidut saamiset eivät ole konsernin taseessa. Osaan muihin myyntisaamisiin otetaan luottovakuutuksia. Saamisten myynti rahoituslaitokselle ja luottovakuutusten käyttö osaan muista myyntisaamisista vähentää konsernin vastapuoliriskiä.
Luotollisessa myynnissä maksuehdot ovat tavanomaisia. Joihinkin asiakasmyynteihin liittyy tavanomaisia jälkihyvite- tai markkinointitukivelvoitteita, jotka arvioidaan sopimuskohtaisesti taseeseen velaksi ja kirjataan tulokseen suoriteperusteisesti. Konsernin myyntiin ei liity olennaisia takuu- tai muita vastuita.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, oikeudenkäynteihin sekä ympäristö- ja veroriskeihin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja on
annettu riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan ja järjestelystä on tiedotettu.
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen väliltä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista, vaihto-omaisuudesta, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja johdannaissopimusten arvostuksista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaissopimusten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta suoraan laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin arvonmuutoksiin liittyvät laskennalliset verot on kirjattu suoraan laajaan tuloslaskelmaan.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen.
Avenan avainhenkilöiden osakeomistuksia Foison Oy:ssä käsitellään konsernitaseessa velkainstrumenttina johtuen tietyin kriteerein sovitusta osakkeiden takaisinostovelvoitteesta. Foison Oy omistaa 10 % vähemmistön Avena Nordic Grain Oy:n osakekannasta. Avainhenkilöiden osinko-oikeudesta Avena-konsernin tulokseen perustuen kirjataan konsernissa rahoituskulua.
Tutkimustoiminnasta johtuvat menot kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät.
Kehittämismenot merkitään taseeseen, kun aineettoman hyödykkeen:
Mikäli kehittämismenot eivät täytä kaikkia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan ne kuluksi toteumakaudella.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin
arvoon. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa käsitellään ulkomaisen yksikön valuutan määräisenä ja se muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.
Patentit, tavaramerkit ja muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomiin hyödykkeisiin ei ole sisältynyt hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika olisi arvioitu rajattomaksi.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
| Asiakassuhteet | 15 vuotta |
|---|---|
| Tavaramerkit |
15 vuotta |
| Muut aineettomat oikeudet | 5–10 vuotta |
Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineettomat hyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, jos niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintame-
noon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika arvioidaan ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
| Rakennukset ja rakennelmat | 10 – 40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 5 –15 vuotta |
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.
Hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuun poistetut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita. Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasinghyödykkeiden vuokravelvoitteet sisältyvät diskontattuina korollisiin velkoihin.
Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai sitä lyhemmän vuokra-ajan aikana. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Päättyneellä tilikaudella ei ollut tilanteita, joissa konserni olisi ollut rahoitusleasinghyödykkeen vuokralle antajana.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu perustuen liiketoimintamalliin jonka mukaisesti rahoitusvaraa hallinnoidaan ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Käypään arvoon tulosvaikutteises-
ti kirjattavia rahoitusvaroja ovat suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissaamiset sekä julkisesti noteeratut osakkeet. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavia rahoitusvaroja ovat myyntisaamiset, lisäkauppahintasaaminen ja tietyt muut saamiset.
Konserni voi myydä myyntisaamisia rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois konsernin taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset takaisin konsernin taseeseen kauden lopussa.
Taseen ja rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat sisältävät muun muassa ostoja muut velat ja lainat. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät.
Käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja hintoja. Konsernilla näitä instrumentteja ovat sijoitukset rahastoihin ja pääsääntöisesti kaikki hyödykejohdannaiset. Mikäli julkisesti noteerattua käypää arvoa ei ole saatavilla, käypä arvo lasketaan pohjautuen diskontattuihin rahavirtoihin sekä vastapuolen hintanoteerausta hyväksikäyttäen.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
IAS 39 mukaisesti konserni arvioi, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Konserni kirjasi arvonalentumistappion, kun oli olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Arvonalentumistappio peruutettiin, mikäli myöhemmin syntyvä lisäys kerrytettävissä olevaan rahamäärään voitiin luotettavasti liittää arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan.
Konserni määrittää jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvonalentumisen perustuen odotettaviin luottotappioihin. Arvio odotettavissa olevia luottotappioita koskevasta vähennyserästä perustuu kokemukseen toteutuneista luottotappioista huomioiden tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja arvion tulevaisuuden odotuksista. Myyntisaamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan maksua. Viitteitä siitä, ettei maksua voida kohtuudella odottaa, ovat muun muassa maksun myöhästyminen yli 90 päivällä. Jos lopullisiksi luottotappioiksi kirjatuista eristä saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan hyvitykseksi samalle tuloslaskelmariville.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Yhtiö soveltaa rahavirran suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista, valuuttatermiineistä ja hyödykejohdannaisista. Suojausta aloitettaessa dokumentoidaan suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen taloudellinen suhde sekä se, odotetaanko suojausinstrumenttien rahavirtojen muutosten kumoavan suojauskohteiden rahavirtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan
suojaustoimiin ryhdytään. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja rahavirran täytyy viime kädessä vaikuttaa tuloslaskelmaan.
Niiden suojausten osalta, jotka täyttävät suojauslaskennan ehdot, kirjataan suojauksen käyvän arvon muutoksen tehokas osa laajaan tuloslaskelmaan, kunnes suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti valuuttajohdannaisten osalta rahoituseriin ja hyödykejohdannaisten osalta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos, joka on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan, kirjataan ostoihin tai myynteihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti sillä hetkellä, kun suojattava liiketapahtuma vaikuttaa tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään tuloslaskelmaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio siirretään välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja – kuluihin luonteensa mukaisesti.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan luonteensa mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoituseriin.
Omien osakkeiden hankinta vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä.
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä ja perustuu usein arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.
Muut arviot liittyvät pääosin uudelleenjärjestelysuunnitelmiin, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Apetit on tilikaudella ottanut käyttöön IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin. Standardi korvaa standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit - kirjaaminen ja arvostaminen. Standardi sisältää uudistetun ohjeistuksen rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin ja uudet yleisen suojauslaskennan vaatimukset. IFRS 9 –standardin käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Apetit soveltaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia 1.1.2018 alkaen. Standardi luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. Standardi korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot ja IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet. Standardin käyttöönotto ei muuta konsernin tuloutusajankohtaa. Osin volyymiin perustuvia oikaisueriä käsitellään liikevaihdon oikaisuna. Aikaisemmin erät oli kirjattu kuluihin. Muutos ei vaikuta liikevoittotasoon. Muutoksen johdosta liikevaihto laskee noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vertailukauden koko vuoden 2017 päivitetty liikevaihto on 311,8 (aikaisempi 314,0) miljoonaa euroa.
Apetit soveltaa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia 1.1.2019 alkaen. Standardin mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralleottajan taseessa. Vuokralleottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän perustuen sen oikeuteen käyttää kyseistä omaisuuserää sekä vuokrasopimusvelan perustuen velvollisuuteen suorittaa vuokramaksuja. Vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen luonne muuttuu standardin korvatessa vuokrakulun käyttöoikeusomaisuuserän poistolla ja vuokrasopimusvelasta aiheutuvalla korkokululla, joka raportoidaan osana rahoituskuluja.
Apetit hyödyntää standardin sallimaa kirjaamista koskevaa helpotusta, eikä sovella standardia lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin tai sopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Siirtymiseen on tarkoitus soveltaa yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole tarkoitus oikaista. Konsernin vuokrasopimuksien kirjanpidollinen käsittely sisältää arvionvaraisuutta Viljakaupassa eroteltaessa satamapalvelusopimuksesta logistiikkapalvelun ja vuokran keskinäisiä osuuksia. Muut vuokrasopimukset eivät sisällä merkittävästi johdon harkintaa.
Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset, jotka tulevat taseeseen IFRS 16 standardin käyttöönotossa, liittyvät pääosin maa-alueen pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen Ruokaratkaisuissa sekä pitkäaikaisiin viljavarastojen vuokrasopimuksiin Viljakaupassa. Arvio IFRS 16 käyttöönoton vaikutuksesta vuodelle 2019 taseen varoihin on 6,2 miljoonaa euroa, pitkäaikaisiin velkoihin 5,3 miljoonaa euroa, lyhytaikaisiin velkoihin 1,0 miljoonaa euroa, laskennallisiin verosaamisiin 0,0 miljoonaa euroa ja omaan pääomaan -0,1 miljoonaa euroa. Vastaavasti tuloslaskelmassa liiketoiminnan muut kulut vähenisivät 1,0 miljoonaa euroa, poistot kasvaisivat 0,9 miljoonaa euroa ja korkokulut kasvaisivat 0,1 miljoonaa euroa. Muutoksilla on vaikutusta joihinkin tunnuslukuihin.
Konserni on selvittämässä muiden vuonna 2019 ja sen jälkeen käyttöön otettavien standardimuutosten vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
69
Konsernilla on kolme jatkuvien toimintojen raportoitavaa segmenttiä. Liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä. Apetit Oyj sopi 29.6.2017 kalaliiketoiminnan myymisestä norjalaiselle Insula AS:lle. Kauppa toteutui 31.10.2017. Tilinpäätöksessä siirtynyt liiketoiminta raportoidaan lopetettuna toimintona.
Konsernin segmentti-informaatio perustuu konsernin johtamisrakenteeseen ja johdon raportointiin. Raportoitavat segmentit ovat:
Ruokaratkaisut Öljykasvituotteet Viljakauppa Kalajalosteet, lopetetut toiminnot
Segmenttien välinen myynti tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomia ovat vero- ja rahoituserät sekä koko konsernille yhteiset erät. Raportoitavat luvut perustuvat IFRS -standardeihin.
| Milj. euroa | Ruoka ratkaisut |
Öljykasvi tuotteet |
Vilja kauppa |
Jatkuvat toiminnot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin myynti yhteensä | 97,4 | 66,7 | 137,4 | 301,6 | 301,6 |
| Segmenttien välinen myynti | 0,0 | -0,3 | -18,2 | -18,5 | -18,5 |
| Liikevaihto | 97,4 | 66,5 | 119,2 | 283,1 | 283,1 |
| Liiketulos | -4,9 | 2,2 | -4,2 | -6,9 | -6,9 |
| Varat | 48,1 | 26,5 | 60,6 | 135,2 | 135,2 |
| Kohdistamattomat | 29,4 | ||||
| Varat yhteensä | 164,6 | ||||
| Velat | 14,8 | 5,7 | 16,9 | 37,4 | 37,4 |
| Kohdistamattomat | 26,1 | ||||
| Velat yhteensä | 63,5 | ||||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 5,6 | 1,0 | 0,1 | 6,7 | 6,7 |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | 0,4 | - | 0,2 | 0,6 | 0,6 |
| Poistot | 4,6 | 0,9 | 0,4 | 5,8 | 5,8 |
| Arvonalentumiset | 4,8 | 0,0 | 0,0 | 4,8 | 4,8 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 455 | 47 | 62 | 564 | 564 |
| TOIMINTASEGMENTIT 1–12/2017 | Lopetetut | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Ruoka ratkaisut |
Öljykasvi tuotteet |
Vilja kauppa |
Jatkuvat toiminnot |
toiminnot, Kalajalosteet |
Yhteensä |
| Segmentin myynti yhteensä | 100,2 | 65,3 | 162,9 | 328,4 | 63,6 | 392,0 |
| Segmenttien välinen myynti | -0,2 | -0,3 | -16,1 | -16,6 | -9,5 | -26,1 |
| Liikevaihto | 100,0 | 65,0 | 146,8 | 311,8 | 54,1 | 365,9 |
| Liiketulos | -1,5 | 1,8 | 0,8 | 1,1 | -3,6 | -2,5 |
| Varat | 55,3 | 19,5 | 35,4 | 110,2 | - | 110,2 |
| Kohdistamattomat | 44,5 | |||||
| Varat yhteensä | 154,7 | |||||
| Velat | 20,8 | 9,3 | 4,5 | 34,6 | - | 34,6 |
| Kohdistamattomat | 7,9 | |||||
| Velat yhteensä | 42,5 | |||||
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 3,7 | 1,1 | 0,4 | 5,2 | 0,7 | 5,9 |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit | - | - | 0,4 | 0,4 | - | 0,4 |
| Poistot | 4,5 | 0,8 | 0,3 | 5,6 | 0,8 | 6,5 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,1 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 451 | 45 | 61 | 557 | 140 | 697 |
| Milj. euroa | Tuotot 2018 |
Tuotot 2017 |
Pitkäaikaiset varat 2018 |
Pitkäaikaiset varat 2017 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 205,4 | 195,2 | 67,5 | 74,5 |
| Norja | 16,5 | 14,3 | - | - |
| Saksa | 14,1 | 12,3 | - | - |
| Ruotsi | 4,4 | 4,4 | - | - |
| Muut maat yhteensä |
42,8 | 85,6 | 0,2 | 0,2 |
| Konserni yhteensä |
283,1 | 311,8 | 67,6 | 74,7 |
Konsernin tuotot yhdeltä asiakkaalta olivat noin 64,9 (69,4) miljoonaa euroa, mikä on 22,9 (22,1) % konsernin liikevaihdosta. Tuotot tältä asiakkaalta muodostuivat kaikista jatkuvien toimintojen segmenteistä.
Apetit Oyj sopi kalaliiketoimintansa myymisestä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa norjalaiselle kalaliiketoimintaan erikoistuneelle Insula AS:lle. Järjestely toteutettiin lokakuun lopussa 2017 Suomen toimintojen osalta liiketoimintakauppana ja Norjassa ja Ruotsissa osakekauppana, joka kattaa Maritim Food Groupin. Suomessa Apetit jää kalaliiketoiminnan vähemmistöomistajaksi alle 20 prosentin omistusosuudella.
Lopetetut toiminnot sisältävät Kalajalosteet-segmentin, joka kattaa Apetit Kala Oy:n kalanjalostustoiminnan Suomessa ja Maritim Food Groupin tytäryhtiöineen Norjassa ja Ruotsissa. Apetit Kala on Suomen merkittävimpiä Norjan lohen ja kirjolohen jalostajia. Maritim Food Group tuottaa laadukkaita kala- ja äyriäistuotteita pääosin Norjan ja Ruotsin markkinoille. Vuonna 2016 Apetitin Kalajalosteet-segmentin liikevaihto oli 87,8 miljoonaa euroa ja operatiivinen liiketulos 0,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on Suomessa 82, Norjassa 71 ja Ruotsissa 15 henkeä.
| Milj. euroa | 1–12/2018 | 1–12/2017 |
|---|---|---|
| Tuotot | - | 63,6 |
| Kulut | - | -67,3 |
| Raportoitu liiketulos | - | -3,6 |
| Rahoituserät | -0,9 | -0,3 |
| Tulos ennen veroja | -0,9 | -4,0 |
| Tuloverot | - | 0,5 |
| Kauden tulos lopetetuista toiminnoista | -0,9 | -3,5 |
Tulokseen 2018 sisältyy Kalaliiketoiminnan lisäkauppahintasaamisen alaskirjaus. Tulokseen 2017 sisältyy Kalaliiketoiminnan myyntitappiota ja järjestelyn asiantuntijakuluja verovaikutuksineen -3,7 miljoonaa euroa. Yritysjärjestelyn seurauksena konsernin näkymä aikaisemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käytettävyyteen parani. Laskennallisia verosaamisia kirjattiin 1,3 miljoonaa euroa jatkuvissa toiminnoissa. Yhteensä konsernin tulosvaikutus on -2,3 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 1-12/2017 |
|---|---|
| Rahavirrat yhteensä | 0,0 |
|---|---|
| Rahoituksen rahavirrat | 1,9 |
| Investointien rahavirrat | -0,7 |
| Liiketoiminnan rahavirrat | -1,1 |
Nettokäyttöpääoman muutos vaikuttaa merkittävästi operatiivisiin kassavirtoihin.
| Milj. euroa | 31.10.2017 |
|---|---|
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä pitkäaikaiset saamiset |
5,6 |
| Laskennalliset verosaamiset | 1,1 |
| Vaihto-omaisuus | 9,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3,8 |
| Rahavarat | 0,1 |
| Varat yhteensä | 19,7 |
| Pitkäaikaiset velat | 0,4 |
| Lyhytaikaiset velat | 8,7 |
| Velat yhteensä | 9,1 |
Myytävät varat eivät sisällä konsernin yhteisten varojen kohdistuksia lopetettuihin toimintoihin.
| Milj. euroa | 1-12/2017 |
|---|---|
| Käteisenä saatu kauppahinta | 13,7 |
| Myytyjen liiketoimintojen rahavarat | 0,0 |
| Rahavirtavaikutus | 13,6 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Julkiset avustukset | 0,1 | 0,2 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
0,0 | - |
| Vuokratuotot | 0,2 | 0,2 |
| Valuutta- ja hyödykejohdannaisten arvonmuutokset, ei suojauslaskenta |
0,0 | - |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 1,5 | 0,3 |
| Yhteensä | 1,8 | 0,7 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|
| Vuokrat | 2,8 | 2,7 |
| Hallinnon kulut | 3,3 | 3,4 |
| IT- ja puhelinkulut | 2,1 | 2,1 |
| Markkinointikulut | 3,0 | 3,3 |
| Kunnossapitokulut | 5,1 | 4,8 |
| Myyntiin liittyvät muuttuvat kulut | 8,9 | 10,2 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 3,9 | 3,0 |
| Sopimusrikkomus, kertaerä | 1,6 | - |
| Yhteensä | 30,7 | 29,6 |
Vertailuvuoden liiketoiminnan muiden kulujen jaottelua on muutettu vastaamaan vuoden 2018 jaottelua.
Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lakisääteisiin toimintoihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta sekä muista neuvontapalveluista.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,1 | 0,1 |
| Palkkiot oheispalveluista | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,1 |
PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Apetit -konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 45 tuhatta euroa. Palvelut koskivat veroneuvontaa 4 tuhatta euroa ja muuta neuvontaa 41 tuhatta euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 23,8 | 23,4 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet |
0,0 | 0,0 |
| Eläkekulut | 3,9 | 3,6 |
| Muut henkilösivukulut | 1,3 | 1,8 |
| Yhteensä | 29,1 | 28,8 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 26 "Lähipiiritapahtumat". Tiedot eläkekuluihin sisältyvistä etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä esitetään liitetiedossa 20 "varaukset".
Eläketurva konserniyhtiöissä perustuu kunkin maan paikallisiin säännöksiin ja käytäntöihin.
TyEL-järjestelmään sisältyvä työkyvyttömyyseläke käsitellään Suomessa maksupohjaisena järjestelynä. Apetit Oyj:llä ja Apetit Ruoka Oy:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 1,3 (1,2) miljoonaa euroa, mikä on 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailuvuonna 2017 tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen lisäksi toteutettiin Business Finlandin osin rahoittamaa Ruuan digitaaliset palvelut -hanketta, jonka osuus oli 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi taseeseen on aktivoitu tuotekehityskuluja 0,4 (0,1) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 242,6 | 225,3 |
| Varaston muutos | -37,2 | 8,7 |
| Ulkopuoliset palvelut | 16,1 | 13,5 |
| Yhteensä | 221,4 | 247,5 |
Materiaalit ja palvelut sisältävät ostovelkojen valuuttakurssivoittoja ja -tappioita 0,0 (0,1) miljoonaa euroa.
Liikevaihto sisältää myyntisaamisten valuuttakurssivoittoja ja -tappioita -0,1 (-0,1) miljoonaa euroa.
Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten tehottoman osuuden tulosvaikutus on 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 1,3 | 1,1 |
| Rakennukset | 1,9 | 2,0 |
| Koneet ja kalusto | 2,5 | 2,3 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 5,8 | 5,6 |
| Arvonalentumiset | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 3,5 | - |
| Aineelliset hyödykkeet | 1,3 | 0,0 |
| Yhteensä | 4,8 | 0,0 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot | 0,0 | 0,2 |
| Valuuttakurssivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,2 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | -0,1 | -0,2 |
| Valuuttakurssitappiot | 0,0 | 0,0 |
| Avena Nordic Grain Oy:n vähemmistöosakkaiden osinko-oikeus |
- | -0,4 |
| Korkojohdannaisten arvonmuutokset, ei suojauslaskenta |
-0,1 | 0,0 |
| Muut rahoituskulut | -0,4 | 0,0 |
Yhteensä -0,6 -0,7
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Välittömät verot | -0,2 | -0,2 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennalliset verot | 1,7 | 1,4 |
| Yhteensä | 1,5 | 1,2 |
| Tuloverojen täsmäytys | ||
| Tulos ennen veroja | -9,0 | 1,6 |
| Verot laskettuna emoyhtiön 20%:n verokannalla |
1,8 | -0,3 |
| Avena Nordic Grain Oy:n vähemmistöosakkaiden osinko oikeuden vaikutus |
0,0 | -0,1 |
| Osakkuusyritysten tuloksen vaikutus | -0,1 | 0,2 |
| Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
- | 1,3 |
| Muut erät | -0,1 | 0,1 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | 1,5 | 1,2 |
| Kirjattu tulos |
Kirjattu laajaan tulos |
|||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2018 | laskelmaan | laskelmaan | 31.12.2018 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 4,5 | 0,6 | - | 5,2 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,1 | -0,1 | - | 0,0 |
| Hyllypoistot | 0,4 | 0,0 | - | 0,4 |
| Johdannaiset | 0,1 | - | -0,1 | 0,0 |
| Muut | 0,2 | 0,0 | - | 0,2 |
| Yhteensä | 5,3 | 0,6 | -0,1 | 5,8 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Kertyneet poistoerot | -0,4 | 0,0 | - | -0,4 |
| Muiden hankintojen käypiin arvoihin arvostaminen |
-1,1 | 1,1 | - | 0,0 |
| Vaihto-omaisuus | -0,7 | 0,0 | - | -0,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | -0,5 | 0,0 | - | -0,5 |
| Muut | -0,4 | 0,1 | 0,0 | -0,3 |
| Yhteensä | -3,1 | 1,3 | 0,0 | -1,8 |
Konsernilla ei ole 31.12.2018 kirjaamattomia verosaamisia liittyen vahvistettuihin tai vahvistettaviin verotuksellisiin tappioihin. Tappiot vanhenevat vuosina 2020 - 2028.
| Kirjattu | Kirjattu | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2017 | tulos laskelmaan |
laajaan tulos laskelmaan |
31.12.2017 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 3,7 | 0,8 | - | 4,5 |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet | 0,2 | -0,1 | - | 0,1 |
| Hyllypoistot | 0,3 | 0,1 | - | 0,4 |
| Johdannaiset | 0,0 | - | 0,1 | 0,1 |
| Muut | 0,1 | 0,1 | - | 0,2 |
| Yhteensä | 4,3 | 0,9 | 0,1 | 5,3 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Kertyneet poistoerot | -0,6 | 0,2 | - | -0,4 |
| Muiden hankintojen käypiin arvoihin arvostaminen |
-1,7 | 0,6 | - | -1,1 |
| Vaihto-omaisuus | -0,7 | 0,0 | - | -0,7 |
| Johdannaiset | 0,0 | - | 0,0 | 0,0 |
| Liikearvo | -0,1 | 0,0 | - | -0,1 |
| Aineelliset hyödykkeet | -0,5 | 0,0 | - | -0,5 |
| Muut | -0,1 | -0,3 | 0,1 | -0,3 |
| Yhteensä | -3,7 | 0,5 | 0,1 | -3,1 |
Konsernilla ei ole 31.12.2017 kirjaamattomia verosaamisia liittyen vahvistettuihin tai vahvistettaviin verotuksellisiin tappioihin. Tappiot vanhenevat vuosina 2020 - 2027. Kalaliiketoiminnan myynnin yhteydessä kirjattiin aikaisemmin kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia tappioista 1,3 miljoonaa euroa.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä takaisinostettuja omia osakkeita.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva laimennettu tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden laimennetun määrän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Yhtiöllä ei ole sellaisia instrumentteja, jotka aiheuttaisivat laimennusvaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille jakautuva tilikauden tulos, laimennettu |
||
| ja laimentamaton | -7,5 | -0,6 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1000 kpl) |
6 211 | 6 202 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen |
||
| laskemiseksi (1000 kpl) | 6 211 | 6 202 |
| Laimennettu ja laimentamaton oikaistu | ||
| osakekohtainen tulos (euroa/osake) | -1,21 | -0,10 |
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään hyödykkeet, joiden pitoaika ei ole vielä päättynyt sekä loppuunpoistetut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka ovat edelleen liiketoiminnan käytössä. Kertyneisiin poistoihin sovelletaan vastaavia periaatteita.
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille on kohdistettu liikearvoa:
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pakastetuotteet | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,4 |
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. Rahavirtaennusteet on tehty viiden vuoden ajanjaksolle ja ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä pakastetuotteissa 1 %:n ja tuoretuotteissa 2 %:n kasvutekijää.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntikate, liikevaihto ja diskonttauskorko. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja pakastetuotteissa on 7,0 (7,0) %. Pakastetuotteissa käyttöarvo ylitti huomattavasti testattavien varojen kirjanpitoarvon ja minkään laskelmassa käytetyn muuttujan merkittäväkään muutos negatiiviseen suuntaan ei johda alaskirjaukseen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntikate, liikevaihto ja diskonttauskorko. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja tuoretuotteissa on 7,0 (6,9) %. Tuoretuotteet-liiketoiminnan kassavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo oli testaushetkellä 31.12.2018 16,9 miljoonaa euroa. Tuoretuoteryhmän arvonalentumistestauksen seurauksena Apetit teki -4,7 miljoonan euron alaskirjauksen. Alaskirjauksen vaikutus nettotulokseen verot huomioiden on -3,8 miljoonaa euroa. Tuoretuoteryhmän tulevaisuuden tuotto-odotusten arvioidaan kehittyvän aikaisemmin oletettua heikommin huolimatta jalostettujen tuotteiden myynnin kasvusta, lisääntyneestä työvoimatehokkuudesta ja sopeuttamistoimenpiteistä. Tehdyn alaskirjauksen jälkeen tuoretuoteryhmän tasearvo ei sisällä vuonna 2012 tehdyn yrityskaupan hankintamenokohdistuksia.
| Milj. euroa | Kehittämis menot |
Liike arvo |
Asiakas suhteet |
Muut aineet tomat oikeudet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | Milj. euroa | Kehittämis menot |
Liike arvo |
Asiakas suhteet |
Muut aineet tomat oikeudet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,6 | 5,2 | 6,3 | 7,0 | 0,2 | 19,4 | Hankintameno 1.1. | 0,3 | 5,2 | 10,7 | 9,1 | 0,2 | 25,5 |
| Lisäykset | 0,4 | - | - | 0,6 | 0,0 | 1,0 | Lisäykset | 0,1 | - | - | 1,0 | 0,2 | 1,3 |
| Vähennykset | - | - | - | 0,0 | - | 0,0 | Vähennykset | - | - | -4,4 | -3,4 | - | -7,8 |
| Muuntoero ja muut muutokset |
- | - | - | 0,0 | - | 0,0 | Muuntoero ja muut muutokset |
- | - | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,4 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | - | - | 0,0 | - | - | Siirrot erien välillä | 0,1 | - | - | 0,1 | -0,3 | - |
| Hankintameno 31.12. | 0,9 | 5,2 | 6,3 | 7,7 | 0,2 | 20,4 | Hankintameno 31.12. | 0,6 | 5,2 | 6,3 | 7,0 | 0,2 | 19,4 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,1 | -4,8 | -2,7 | -4,7 | - | -12,3 | Kertyneet poistot 1.1. | - | -4,8 | -5,2 | -7,3 | - | -17,4 |
| Vähennysten kertyneet poistot |
- | - | 0,0 | - | 0,0 | Vähennysten kertyneet poistot |
- | - | 3,1 | 3,1 | - | 6,2 | |
| Tilikauden poisto | -0,1 | - | -0,2 | -1,0 | - | -1,3 | Tilikauden poisto | -0,1 | - | -0,5 | -0,4 | - | -1,1 |
| Arvonalentumiset | - | - | -3,5 | 0,1 | - | -3,3 | Arvonalentumiset | - | - | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,2 | -4,8 | -6,3 | -5,5 | - | -16,8 | Kertyneet poistot 31.12. | -0,1 | -4,8 | -2,7 | -4,7 | - | -12,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 0,7 | 0,4 | - | 2,2 | 0,2 | 3,5 | Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 0,5 | 0,4 | 3,7 | 2,4 | 0,2 | 7,1 |
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelli set hyö dykkeet |
Kesken eräiset hyödyk keet |
Yhteensä | Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelli set hyö dykkeet |
Kesken eräiset hyödyk keet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3,0 | 44,2 | 47,9 | 2,3 | 0,6 | 98,0 | Hankintameno 1.1. | 3,3 | 54,7 | 53,7 | 2,6 | 1,2 | 115,5 |
| Lisäykset | - | 0,7 | 1,3 | 0,0 | 3,7 | 5,7 | Lisäykset | - | 0,8 | 2,8 | 0,0 | 0,3 | 3,9 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | -0,2 | Vähennykset | -0,3 | -11,3 | -9,1 | -0,4 | -0,5 | -21,5 |
| Muuntoero ja muut muutokset |
- | - | 0,0 | - | - | 0,0 | Muuntoero ja muut muutokset |
- | - | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | -0,1 | - | 0,0 | - | Siirrot erien välillä | - | - | 0,4 | 0,0 | -0,4 | - |
| Hankintameno 31.12. | 3,0 | 45,0 | 49,0 | 2,3 | 4,2 | 103,5 | Hankintameno 31.12. | 3,0 | 44,2 | 47,9 | 2,3 | 0,6 | 98,0 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,2 | -23,6 | -35,9 | -0,8 | - | -60,5 | Kertyneet poistot 1.1. | -0,2 | -27,1 | -39,9 | -0,7 | - | -67,8 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- | 0,1 | 0,1 | - | - | 0,2 | Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- | 5,5 | 6,3 | - | - | 11,8 |
| Tilikauden poisto | - | -1,9 | -2,5 | -0,2 | - | -4,5 | Tilikauden poisto | - | -2,0 | -2,3 | -0,1 | - | -4,5 |
| Arvonalentumiset | - | -1,1 | -0,3 | - | - | -1,4 | Arvonalentumiset | - | - | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,2 | -26,5 | -38,6 | -1,0 | - | -66,2 | Kertyneet poistot 31.12. | -0,2 | -23,6 | -35,9 | -0,8 | - | -60,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 2,8 | 18,5 | 10,4 | 1,4 | 4,2 | 37,2 | Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 2,8 | 20,6 | 12,0 | 1,5 | 37,5 |
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta 0,0 miljoonaa euroa.
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta 0,2 miljoonaa euroa.
| Tiedot konsernin olennaisista osakkuusyrityksistä | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 23,4 | 23,1 |
| Hankinnat, muut lisäykset | 0,6 | 0,6 |
| Osuus kauden tuloksesta | -0,7 | 1,0 |
| Myynnit, vähennykset | -0,3 | -0,1 |
| Osingot | -1,9 | -1,3 |
| Tilikauden lopussa | 21,0 | 23,4 |
Osakkuusyritys Sucroksen sokeritehdas sijaitsee Säkylän teollisuusalueella, jossa toimii Pakastetuoteryhmän pakastetehdas. Osakkuusyritykset on yhdistetty pääomaosuusmentelmällä ja yhtiöillä ei ole noteerattua markkinahintaa. Konsernilla on 0,6 miljoonan euron osakkuusyhtiöomistus Foison Oy:ssä ja 0,4 miljoonan euron omistus Foodwest Oy:ssä.
| Sucros-konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Omistusosuus 20% | |||||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | |||
| Pitkäaikaiset varat | 22,8 | 23,5 | |||
| Muut lyhytaikaiset varat | 86,7 | 102,7 | |||
| Rahavarat | 8,0 | 7,0 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0,0 | 5,4 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 3,1 | 5,3 | |||
| Muut lyhytaikaiset velat | 14,4 | 10,5 | |||
| Nettovarallisuus, 100% | 100,0 | 112,0 | |||
| Osuus osakkuusyrityksestä | 20,0 | 22,4 | |||
| Kohdistettu liikearvo | 0,0 | 0,0 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12 | 20,0 | 22,4 | |||
| Liikevaihto | 113,9 | 181,1 | |||
| Muut kulut ja tuotot | -118,1 | -174,7 | |||
| Liikevoitto | -4,2 | 6,4 | |||
| Korkotuotot ja -kulut | 0,1 | 0,2 | |||
| Verot | 0,6 | -1,4 | |||
| Voitto tai tappio | -3,5 | 5,1 | |||
| Kirjanpitoarvo 1.1 | 22,4 | 22,4 | |||
| Tilikauden voitto tai tappio | -0,7 | 1,0 | |||
| Saadut osingot | -1,7 | -1,1 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12 | 20,0 | 22,4 | |||
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,1 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lisäkauppahintasaaminen | 0,1 | 1,0 |
| Liittymismaksut | 0,3 | 0,3 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0,0 | - |
| Yhteensä | 0,4 | 1,3 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6,0 | 14,5 |
| Johdannaiset, suojauslaskenta | 0,0 | - |
| Johdannaiset, ei suojauslaskenta | - | 0,0 |
| Siirtosaamiset | 4,7 | 2,8 |
| Muut saamiset | 1,4 | 0,5 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 0,3 | 0,4 |
| Muut saamiset | 0,0 | - |
| Yhteensä | 12,3 | 18,3 |
Siirtosaamisiin ja muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät materiaalihankintojen ja työsuhde-etuuksien jaksotuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5,2 | 6,3 |
| Keskeneräiset tuotteet | 6,9 | 6,3 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 68,7 | 33,3 |
| Yhteensä | 80,7 | 45,8 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalennusta 2,5 (2,5) miljoonaa euroa vastaamaan nettorealisointiarvoa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 2,6 | 15,7 |
| Yhteensä | 2,6 | 15,7 |
| Osakkeiden lukumäärä 1000 kpl |
Osake pääoma milj. euroa |
Ylikurssi rahasto milj. euroa |
Yhteensä milj. euroa |
|
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2018 | 6 217 | 12,6 | 23,4 | 36,0 |
| 31.12.2017 | 6 206 |
12,6 | 23,4 | 36,0 |
Yhtiön kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 12 635 152 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2 euroa.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston myytävissä oleville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille. Tilinpäätöksen oman pääoman
laskelmassa muutoksia on vain suojausrahastossa. Käyvän arvon rahaston arvo on nolla tilikausilla.
Muut rahastot muodostuvat valtaosin käyttörahastosta. Käyttörahasto sisältää yhtiökokouksen päätöksellä voittovaroista siirretyn osuuden. Käyttörahasto on 7,2 (7,2) miljoonaa euroa.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Yhtiön omistuksessa oli tilikauden päättyessä 100 955 kappaletta vuosina 2000-2001 sekä 2008 hankittua yhtiön omaa osaketta, joita on vuoden 2018 aikana luovutettu hallituspalkkioina sekä toimitusjohtajalle sitouttamisjärjestelmän perusteella yhteensä 10 471 kappaletta. Osakkeet edustavat 1,6 % yhtiön osakepääomasta ja äänimäärästä. Ostettujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,40 euroa osaketta kohden.
| 2018 | 2017 |
|---|---|
| 0,2 | 0,2 |
| 0,0 | 0,1 |
| 0,2 | 0,2 |
| Lyhytaikaiset | ||
|---|---|---|
| Varaukset ja eläkevelvoitteet 1.1. | - | 0,2 |
| Lisäykset, vähennykset | - | -0,2 |
| Varaukset ja eläkevelvoitteet 31.12. | - | - |
Varaukset liittyvät pääosin etuuspohjaisiin eläkevarauksiin.
Apetit -konsernin merkittävimmät olevat etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat emoyhtiöllä. Emoyhtiön järjestelyt koskevat yhtä työssä käyvää ja noin 65:ttä eläkkeellä olevaa henkilöä. Emoyhtiön järjestelyt hallinnoidaan vakuutuslaitoksissa. Emoyhtiön eläkevelvoitteiden nykyarvo on 2,0 (2,1) miljoonaa euroa ja rahastoitujen varojen nykyarvo 1,8 (1,9) miljoonaa euroa. Nettovelka taseessa on 0,2 (0,2) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Taseeseen merkitty eläkevastuu | ||
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo | 2,0 | 2,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot |
1,8 | 1,9 |
| Nettomääräinen velka (+) / saaminen taseessa (–) |
0,2 | 0,2 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | ||
| Eläkevelvoitteen nykyarvo tilikauden alussa |
2,1 | 2,3 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno |
0,0 | 0,0 |
| Korkomenot | 0,0 | 0,0 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 0,1 | 0,0 |
| Maksetut etuudet | -0,2 | -0,2 |
| Eläkevelvoitteen nykyarvo tilikauden lopussa |
2,0 | 2,1 |
| Eläkevarojen nykyarvo tilikauden alussa | 1,9 | 2,0 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 0,2 | 0,0 |
| Maksetut kannatusmaksut | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut etuudet | -0,2 | -0,2 |
| Eläkevarojen nykyarvo tilikauden lopussa | 1,8 | 1,9 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno |
0,0 | 0,0 |
| Korkokulut elävevelvotteista | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot eläkevaroista | 0,0 | 0,0 |
| Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu | 0,0 | 0,0 |
| Omaan pääomaan kirjattu määrä | ||
| Väestötieteellisten oletuksien muutoksien voitot ja tappiot |
0,0 | 0,0 |
| Taloudellisten oletuksien muutoksien voitot ja tappiot |
0,0 | 0,0 |
| Kokemusperusteiset voitot ja tappiot | 0,2 | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuunottamatta korkoja |
-0,1 | 0,0 |
| Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät | 0,0 | 0,0 |
| Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset olettamat | ||
|---|---|---|
| Diskonttokorko (%) | 1,9 | 1,8 |
| Palkankorotusolettama (%) | n/a | 2,5 |
| Eläkemaksujen korotusoletus (%) | 1,6 | 1,8 |
| Inflaatio (%) | 1,5 | 1,4 |
| Olettamien muutokset, herkkyystarkastelu 2018 |
Eläkevelat Nousu % |
Lasku % |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, muutos 0,5% | -3,4 | 3,6 |
| Eläkemaksujen korotusoletus, muutos 0,25 % |
2,0 | -1,9 |
| Eliniänodote, muutos 5% | 2,6 | -2,5 |
| Olettamien muutokset, herkkyystarkastelu 2017 |
Eläkevelat Nousu % |
Lasku % |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, muutos 0,5% | -3,5 | 3,7 |
| Palkankorotusolettama, muutos 0,5% | 0,0 | 0,0 |
| Eläkemaksujen korotusoletus, muutos 0,25 % |
2,0 | -1,0 |
| Eliniänodote, muutos 5% | 2,6 | -2,5 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2,4 | 3,4 |
| Lainat muilta | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 2,4 | 3,4 |
Lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia. Korollisista pitkäaikaisista veloista on euromääräisiä 2,4 (3,4) miljoonaa euroa.
| Lyhytaikaiset | ||
|---|---|---|
| Yritystodistukset ja lainat rahoituslaitoksilta |
22,0 | 1,4 |
| Lainat muilta | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 22,0 | 1,5 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat | ||
| Alkuarvo 1.1. | 3,4 | 4,9 |
| Rahavirrat | -1,0 | -0,7 |
| Myydyt liiketoiminnat, kalajalosteet, lopetetut toiminnot |
- | -0,4 |
| Valuuttakurssimuutokset | - | -0,4 |
| Loppuarvo 31.12. | 2,4 | 3,4 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Alkuarvo 1.1. | 1,5 | 14,2 |
| Rahavirrat | 21,0 | -12,8 |
| Loppuarvo 31.12. | 22,0 | 1,5 |
| Milj. euroa | Raha varat |
Yritys todis tukset |
Muut Lainat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Nettovelat 1.1.2017 | 4,6 | 11,0 | 8,1 | 14,5 |
| Rahavirrat | 11,2 | -11,0 | -1,7 | -23,9 |
| Yritysmyynnit, lopetetut toiminnot |
-0,1 | -1,1 | -1,0 | |
| Valuuttakurssimuutokset | -0,4 | -0,4 | ||
| Nettovelat 31.12.2017 | 15,7 | 0,0 | 4,9 | -10,8 |
| Rahavirrat | -13,0 | 21,0 | -1,5 | 32,6 |
| Nettovelat 31.12.2018 | 2,6 | 21,0 | 3,4 | 21,8 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Johdannaisvelat, suojauslaskenta | 0,2 | 0,1 |
| Muut velat | - | 0,1 |
| Yhteensä | 0,2 | 0,2 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 24,1 | 20,8 |
| Velat osakkuusyrityksille | 0,5 | 0,5 |
| Johdannaisvelat, suojauslaskenta | 0,0 | 0,6 |
| Siirtovelat | 7,1 | 8,6 |
| Muut velat | 3,4 | 3,6 |
| Yhteensä | 35,0 | 34,1 |
Siirtovelkojen olennaiset erät muodostuvat henkilösivukulujen ja tavaraostojen jaksotuksista.
Siirtovelat sisältävät asiakassopimuksiin liittyviä velkoja 0,6 (0,4) miljoonaa euroa.
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin rahavirtaan. Apetit -konsernin kannalta olennaisimmat rahoitusriskit ovat likviditeetti-, korko-, valuutta- ja vastapuoliriskit. Konserni käyttää muun muassa johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskiltä suojautumiseen.
Rahoitusriskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy Apetit Oyj:n hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa talousjohtajan alaisuudessa toimiva rahoitusyksikkö.
Konsernilla oli tilikauden päättyessä pitkäaikaisia vaihtuvakorkoisia rahalaitoslainoja yhteensä 2,4 (3,4) miljoonaa euroa, emittoituja yritystodistuksia 21,0 (0,0) miljoonaa euroa sekä muita korollisia lyhytaikaisia velkoja 1,0 (1,5) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 2,6 (15,7) miljoonaa euroa. Yritystodistuksien maturiteetti on yleensä alle kolme kuukautta. Konserni on suojautunut pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen korkoriskiltä koronvaihtosopimuksilla, joiden nimellisarvo tilinpäätöksessä on 3,4 (4,8) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on tilinpäätöshetkellä rahoitusyhtiölle myytyjä myyntisaamisia 13,0 (16,0) miljoonan euroa. Myydyistä myyntisaamisista 10 miljoonaa euroa on suojattu korkoriskiltä koronvaihtosopimuksella.
Tilinpäätöspäivän 31.12.2018 (31.12.2017) taserakenteella yhden prosenttiyksikön nousu / lasku koroissa olisi pienentänyt / kasvattanut tilikauden tulosta -0,2 / 0,2 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa ja kasvattanut / pienentänyt omaa pääomaa 0,0 / 0,0 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa.
Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeiden saatavuuteen, hankinnan ja myynnin tai käytön eriaikaisuuteen sekä hinnanvaihteluihin Raaka-aineriskien hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt niille asetettujen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Raaka-aineriskin suojautumisessa sovelletaan pääsääntöisesti suojauslaskentaa.
Vilja- ja öljykasviliiketoiminnassa merkittävimmät yksittäiset raaka-aineriskit kohdistuvat vehnään, ohraan, kauraan, soijaan ja rypsiin. Liiketoiminnoille on määritetty riskilimiitit, joiden sisällä liiketoiminnan tulee pysyä. Liiketoimintojen kokonaispositioriskiä hallitaan käyttämällä raaka-ainefutuureja, -termiinejä sekä
-optioita. Pääasiassa kaikille viljakaupan ja öljykasviliiketoiminnan hyödykkeille löytyy toimivia johdannaismarkkinoita, kuten CME (CBOT) ja Euronext (Matif), ja suojaussuhteet ovat pääosin tehokkaita. Joihinkin viljalaatuihin ja markkina-alueisiin ei välttämättä aina löydy tehokasta suojausinstrumenttia, jolloin suojauslaskentaa ei voida soveltaa. Tällöinkin suojaus saatetaan toteuttaa. Konsernin raaka-aineriskin altistuma sekä vastaavasti suojaavien johdannaisinstrumenttien erääntymisajat ovat alle 12 kuukautta. Tilikauden päättyessä hyödykejohdannaisia oli avoinna 31,9 (14,2) miljoonalla eurolla ja kaikilla instrumenteilla on julkistetut markkinahinnat tilinpäätöspäivänä edellä mainituissa hyödykepörsseissä.
Pakastetuote- ja Tuoretuoteet-tuoteryhmissä liiketoimintojen merkittävimmät raaka-aineriskit syntyvät kaupan jaksohinnoitelluista sopimuksista, joissa hinta määritetään kiinteäksi koko hinnoittelujaksolle. Raaka-aineriskiä pyritään hallitsemaan pääosin hankinnan ja myynnin yhteistoiminnalla.
Apetit -konserni suojautuu hankittavan sähkönhinnan vaihteluilta solmimalla aina kahteen vuoteen saakka ulottuvia hinnankiinnityssopimuksia. Konsernin sähkösalkun hallinta on ulkoistettu. Sähkösalkun hallinta kattaa sekä fyysisen sähkön hankinnan että hinnankiinnitykset. Sähköriskin hallintaa ohjaa erillinen sähkönhankinnan riskipolitiikka.
Mikäli tilinpäätöspäivänä 31.12.2018 (31.12.2017) johdannaissopimusten mukaisten hyödykkeiden hinnat olisivat nousseet / laskeneet 10 %, tilikauden tulos olisi kasvanut / pienentynyt 0,3 / -0,3 (0,0 / 0,0) miljoonaa euroa ja oma pääoma kasvanut / pienentynyt 2,9 / -2,9 (1,3 / -1,3) miljoonaa euroa. Analyysissä johdannaissopimuksien osalta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksien oletetaan kohdistuvan kokonaisuudessaan omaan pääomaan.
Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Ulkomaan valuuttamääräiset myynnit ja ostot sekä tase-erät (transaktioriski), sekä sijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin (translaatioriski), muodostavat konsernin valuuttakurssiriskin. Valuuttakurssiriskiä aiheutuu lähinnä Yhdysvaltain dollarista, joissa konsernilla on ajoittain merkittävää hankintaa ulkomailta. Konserni myi Kalaliiketoimintansa vuonna 2017, johon sisältyi kalaliiketoiminta Ruotsissa ja Norjassa. Myynnin seurauksena konsernilla ei ole enää merkittävää valuuttakurssiriskiä Ruotsin kruunusta ja Norjan kruunusta.
Konsernin periaatteena on suojata alkuperäinen transakti-
oriski kaikkien taloudellisesti merkittävien valuuttapositioiden osalta. Konsernin rahoituspolitiikan mukaan merkityksellisiksi katsotaan yli 100 000 euron arvoiset avoimet valuuttapositiot. Suojauksia voidaan tehdä myös todennäköistä tulevaa avointa valuuttapositiota vastaan. Valuuttasuojauksessa instrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita sekä valuutanvaihtosopimuksia. Valuuttariskiin liittyvistä suojauksista vastaavat liiketoimintayksiköt. Valuuttasuojauksia ohjaa toiminnalle määritelty riskienhallintapolitiikka, jonka toteuttamista valvoo konsernin rahoitusyksikkö.
Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2018 (31.12.2017) konsernilla ei ollut merkittäviä valuuttapositioita.
| Milj. euroa | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Varat 2018 | ||||
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Varat 2017 | ||||
| Hyödyke ja valuuttajohdannaiset | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | - | 0,0 | - | 0,0 |
|---|---|---|---|---|
| Hyödykejohdannaiset, ei suojauslaskenta | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Koronvaihtosopimus, ei suojauslaskenta | - | 0,2 | - | 0,2 |
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | - | 0,6 | - | 0,6 |
|---|---|---|---|---|
| Koronvaihtosopimus, ei suojauslaskenta | - | 0,0 | - | 0,0 |
Tilikaudella ei ole tapahtunut siirtoja hierarkiatasojen 1 ja 2 välillä.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin.
Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Kyseiset syöttötiedot kuitenkin perustuvat todennettaviin markkinahintoihin.
Tason 3 käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin, jotka eivät perustu pääosin todennettaviin markkinahintoihin, vaan johdon arviointiin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset, ei suojauslaskenta | 0,2 | - |
| Hyödykejohdannaiset, rahavirran suojaus | 29,3 | 14,2 |
| Hyödykejohdannaiset, ei rahavirran suojaus | 2,5 | - |
| Koronvaihtosopimukset, ei rahavirran suojaus | 13,4 | 4,8 |
Konserni on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa hyödykejohdannaisiin. Johdannaiset erääntyvät alle vuoden kuluessa. Suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista on tilikauden aikana kirjattu omaan pääomaan 0,6 (-0,5) miljoonaa euroa. Kaikista johdannaisista tulokseen kirjatusta määrästä liikevaihtoon sisältyy -2,6 (0,3) miljoonaa euroa, ostoihin sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin -0,7 (0,4) miljoonaa euroa, rahoitustuottoihin ja -kuluihin 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja veroihin 0,7 (-0,1) miljoonaa euroa. Rahavirran suojauksessa johdannaisten vaikutukset tuloslaskelmassa netottuvat merkitykselliseltä osalta suojauskohteen vastakkaista arvonmuutosta vastaan.
Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa. Raaka-ainejohdannaissopimuksia voidaan tehdä tarpeeseen soveltuvissa hyödykepörsseissä. Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien puitteissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä.
Operatiivisen luottoriskin minimoimiseksi liiketoimintayksiköt pyrkivät saamaan turvaavan vakuuden, kuten esimerkiksi luottovakuutuksen, asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä.
Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, maantieteellisiä eikä vastapuolikohtaisia keskittymiä. Saamisten myynti rahoituslaitokselle ja luottovakuutusten käyttö osaan muista myyntisaamisista vähentää konsernin vastapuoliriskiä.
Konsernin saamisten ikäjakauma
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät saamiset | 12,2 | 17,9 |
| 0–3 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,1 | 0,3 |
| 4–6 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,0 | 0,0 |
| Yli 6 kuukautta erääntyneet saamiset | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 12,3 | 18,3 |
Yli 6 kuukautta erääntyneitä saamisia vastaan on tehty luottotappiovaraus. Konserni on myynyt tilikauden aikana laskusaatavia rahoitusyhtiölle osana käyttöpääoman tehostamista arvoltaan 13,0 (16,0) miljoonan euroa.
Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että yrityksen likvidit rahavarat ja lisärahoitusmahdollisuudet eivät riitä kattamaan liiketoiminnan tarpeita. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen siten, että konsernin liiketoiminnan rahoitus on jatkuvasti turvattu. Konserniyhtiöiden rahavirrat netotetaan sisäisen pankin ja konsernitilien avulla. Likviditeetin hallitsemiseksi konsernilla on 100,0 (100,0) miljoonan euron suuruisen yritystodistusohjelman lisäksi rahoituslaitosten kanssa sovittuja pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä, joita 31.12.2018 oli nostettavissa 25,0 (40,0) miljoonaa euroa. Luottolimiitti erääntyy syyskuussa 2020. Yritystodistuksia oli emittoituina 21,0 (0,0) miljoonaa euroa. Likviditeettiriskin hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitusyksikkö.
Konsernin johdannaisvelkojen, ostovelkojen ja korollisten lainojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat 31.12.2018
| Milj. euroa | 0–3 kk |
4–12 kk |
1–5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Rahalaitos- ja muut lainat |
-21,0 | -1,0 | -2,4 | - |
| Ostovelat | -25,9 | - | - | - |
| Johdannaisvelat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | - |
| Yhteensä | -46,8 | -1,0 | -2,4 | - |
| Milj. euroa | 0–3 kk |
4–12 kk |
1–5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Rahalaitos- ja muut lainat |
-0,5 | -1,0 | -3,4 | - |
| Ostovelat | -21,3 | - | - | - |
| Johdannaisvelat | -0,3 | -0,3 | -0,1 | - |
| Yhteensä | -22,2 | -1,3 | -3,5 | - |
Pääomarakenteen hallinnan tärkein tavoite on turvata ja varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Yhtiön hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen myöntämää julkista luottoluokitusta.
Korollisten velkojen määrä konsernissa vaihtelee vuoden sisällä merkittävästi johtuen käyttöpääoman sitoutuneisuuden kausiluonteisuudesta. Suurimmillaan käyttöpääoman sitoutuminen on yleensä loppuvuodesta ja pienimmillään keväällä ja kesällä.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 24,4 | 4,9 |
| Likvidit rahavarat | 2,6 | 15,7 |
| Korollinen nettovelka | 21,8 | -10,8 |
| Oma pääoma yhteensä | 101,1 | 112,3 |
| Korollinen nettovelka ja oma pääoma yhteensä |
122,9 | 101,5 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 21,5 | -9,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 61,4 | 72,6 |
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vaihto-omaisuus | 0,1 | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,8 | - |
| Myytävänä olevat varat yhteensä | 0,9 | - |
| Ostovelat ja muut velat | 1,9 | - |
| Myytävän oleviin varoihin | ||
| liittyvät velat yhteensä | 1,9 | - |
Konserni luopuu jäljellä olevista Ruokaratkaisut-liiketoimintaan kuuluvista palvelutoreista liikkeenluovutuksella vaiheittain alkuvuoden 2019 aikana. Palvelutorit ovat toimineet 'shop-in-shop'-periaatteella tiettyjen alueellisten osuuskauppojen yhteydessä. Palveluverkostoa on supistettu jo vuoden 2018 aikana.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Omien velkojen vakuudeksi | ||
|---|---|---|
| Muut vakuudet | 0,2 | 0,2 |
| Takaukset | 3,7 | 2,9 |
| Ei purettavissa olevat muut vuokrasopimukset |
||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 4,2 | 3,4 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
5,6 | 3,8 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 1,6 | 1,7 |
| Yhteensä | 11,4 | 8,9 |
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärästä liittyy kiinteistöjen vuokrasopimuksiin 10,7 (8,0) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ehdolliset varat | ||
| Yhteisellä arvo-osuustilillä olleiden osakkeiden myynnistä kertyneet varat |
0,7 | 0,7 |
| Vahingonkorvausvaade liittyen ulkomaisen viljakauppiaan toimituksien laiminlyöntiin |
1,6 | - |
| Investointisitoumukset | ||
| Ruokaratkaisut | 7,1 | 1,0 |
Konserniyhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2009-2018 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 1,0 (1,5) miljoonaa euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2028.
Apetit-konserniin kuuluva Avena Nordic Grain Oy on käynnistänyt välimiesmenettelyn, jossa vastapuolena on ulkomainen viljantoimittaja. Apetitin näkemyksen mukaan viljantoimittaja on syyllistynyt sopimusrikkomukseen, jonka seurauksena yhtiölle on aiheutunut 1,6 miljoonan euron tappio toimitusten laiminlyönnistä. Apetitin käsityksen mukaan yhtiö on oikeutettu vahingonkorvaukseen tavarantoimittajalta. Vahingonkorvaussaatava ei kuitenkaan täytä IAS 37:n mukaista lähes täydellistä varmuutta, jonka perusteella olisi edellytykset saamisen kirjaamiseen. Apetit esittää erän ehdollisena varana taseen ulkopuolella. Lisäksi konsernin muihin saamisiin sisältyy 1,2 miljoonaa euroa samalta tavarantoimittajalta. Saaminen sisältää tavanomaista enemmän epävarmuutta.
| Konsernin omistus osuus |
Konsernin osuus ääni vallasta |
||
|---|---|---|---|
| Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet | Kotimaa | % | % |
| Apetit Oyj (emoyritys) | Suomi | ||
| Apetit Ruoka Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Apetit Ruokaratkaisut Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistöosakeyhtiö Kivikonlaita | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Apetit Suomi Oy | Suomi | 100,0 | 100,0 |
| Avena Nordic Grain Oy | Suomi | 90,0 1) |
90,0 1) |
| Avena Kantvik Oy | Suomi | 90,0 1) |
90,0 1) |
| OOO Avena St. Petersburg | Venäjä | 90,0 1) |
90,0 1) |
| UAB Avena Nordic Grain | Liettua | 90,0 1) |
90,0 1) |
| Avena Nordic Grain OÜ | Viro | 90,0 1) |
90,0 1) |
| TOO Avena Astana | Kazakstan | 90,0 1) |
90,0 1) |
| OOO Avena-Ukraina | Ukraina | 90,0 1) |
90,0 1) |
| SIA Avena Nordic Grain | Latvia | 90,0 1) |
90,0 1) |
| Lepäävät yhtiöt, 2 kpl | Suomi | 100,0 | 100,0 |
1) Lisäksi konserni omistaa välillisesti Foison Oy:n kautta 3,4 % Avena Nordic Grain Oy:n osakkeista.
Johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi luetaan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä emoyhtiön toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä.
Hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio oli 16 500 (15 600) euroa, varapuheenjohtajan 12 480 (11 580) euroa ja jäsenien kokouspalkkio 300 - 1 200 (300 -1 200) euroa.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Veijo Meriläinen, hallituksen puheenjohtaja ja jäsen 7.11.2018 asti | 38 | 45 |
| Esa Härmälä, hallituksen jäsen vuodesta 2014, varapuheenjohtaja vuodesta 2017, puheenjohtaja 7.11.2018 alkaen |
32 | 26 |
| Lasse Aho, hallituksen jäsen vuodesta 2015, varapuheenjohtaja 7.11.2018 alkaen |
25 | 23 |
| Annikka Hurme, hallituksen jäsen vuodesta 2017 | 22 | 15 |
| Seppo Laine, hallituksen jäsen vuodesta 2016 | 23 | 23 |
| Niko Simula, hallituksen jäsen vuodesta 2015 | 23 | 23 |
| Juha Vanhainen, toimitusjohtaja | 635 | 451 |
| Toimitusjohtajan kokonaispalkan kasvu johtuu pääosin työsopimuksessa sovitusta kolmen vuoden sitouttamispalkkiosta, joka maksettiin keväällä 2018. |
||
| Muu johtoryhmä, 2018 kuusi jäsentä ja 2017 viisi jäsentä (kaksi vaihdosta, palkat johtoryhmässäoloajalta) |
892 | 817 |
Johdon palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmät koostuvat rahapalkasta, luontois- ja eläke-eduista ja tulospalkkiosta, joilla mitataan vuositason menestymistä. Järjestelmän tasoa kokonaisuutena verrataan vuosittain yleiseen markkinatasoon. Apetit Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johdon muiden jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Hallitus myös vahvistaa vuosittain järjestelmässä käytettävät mittarit ja niiden tason suhteessa valittuihin tavoitteisiin. Mittareina on vuosibudjetteihin liittyviä tunnuslukuja sekä toimintokohtaisesti nimettyjä kehityskohteita. Vuonna 2018 toimitusjohtajan ja johdon mittareita olivat muun muassa konsernin ja soveltuvan liiketoimintayksikön operatiivinen liikevoitto. Tulospalkkion enimmäismäärä toimitusjohtajalla on 60 prosenttia ja johdolla 50 prosenttia vuosipalkasta. Toimitusjohtajalla ja kahdella johtoryhmän jäsenellä on erilliset liiketulossidonnaiset vuosille 2016–2018, 2017–2019 ja 2018–2020 kohdistuvat kannustinjärjestelmät, joissa enimmäismäärät ovat toimitusjohtajalla vuoden peruspalkka ja muilla kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava osuus. Maksu tapahtuu ansaintajakson päätyttyä (50 %) osakkeina ja (50 %)
rahapalkkiona. 2016–2018 järjestelmästä ei toteutunut palkkioita. Lisäksi toimitusjohtaja on hankkinut 10 000 Apetit Oy:n osaketta vuonna 2015, joita vastaan yhtiö antoi saman suuruisen palkkion yhtiön osakkeina (50 %) ja rahapalkkiona (50 %) kolmen vuoden työskentelyjakson jälkeen keväällä 2018.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia konserniyhtiöiden kanssa. Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Eläke-etuudesta johtuen kuluksi kirjattu määrä |
||
| Juha Vanhainen, toimitusjohtaja | 122 | 112 |
Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa.Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan tämä on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Konsernilla ei ollut lainasaamisia konsernin johtohenkilöiltä tilikausien aikana.
| Milj. euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 1,0 | 0,9 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 3,2 | 2,8 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä kauden lopussa |
0,3 | 0,4 |
| Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille kauden lopussa |
0,6 | 0,5 |
| Ostot muun lähipiirin kanssa | 0,6 | 0,4 |
| Velat muulle lähipiirille | 0,3 | 0,3 |
Tavaroiden ja palveluiden myynnit lähipiirin kanssa perustuvat markkinahintoihin.
Ostot ja velat muun lähipiirin kanssa ovat pääosin viljelijähankintaan liittyviä ostoja ja ostovelkoja hallintoneuvoston jäseniltä.
Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.
88
| 1000 euroa | Liitetieto | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | (1) | 644 | 419 |
| Henkilöstökulut | (2) | -1 985 | -2 372 |
| Poistot ja arvonalentumiset | (3) | -247 | -247 |
| Liiketoiminnan muut kulut | (4) | -991 | -1 448 |
| Liiketulos | -2 578 | -3 649 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | (5) | 2 544 | 3 922 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -35 | 273 | |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | (6) | 415 | 566 |
| Tilikauden tulos | 381 | 839 |
| 1000 euroa | Liitetieto | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | (7) | 17 | 4 |
| Aineelliset hyödykkeet | (8) | 3 126 | 3 392 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | (9,10) | 21 993 | 21 993 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | (9,10) | 12 826 | 12 562 |
| Muut sijoitukset ja saamiset | (9,10) | 17 | 42 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 37 978 | 37 992 |
| 1000 euroa | Liitetieto | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | (11) | 7 724 | 26 315 |
| Laskennallinen verosaaminen | (13) | 1 899 | 1 484 |
| Lyhytaikaiset saamiset | (12) | 76 034 | 40 969 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 227 | 15 164 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 87 885 | 83 932 | |
| Vastaavaa yhteensä | 125 863 | 121 923 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | (14) | ||
| Osakepääoma | 12 635 | 12 635 | |
| Ylikurssirahasto | 23 391 | 23 391 | |
| Käyttörahasto | 7 232 | 7 232 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 51 020 | 54 526 | |
| Tilikauden tulos | 381 | 839 | |
| Oma pääoma yhteensä | 94 659 | 98 622 | |
| Poistoero | 10 | 10 | |
| Vieras pääoma | (15) | ||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 2 409 | 3 373 | |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 625 | 398 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 27 569 | 18 522 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 590 | 999 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 31 194 | 23 291 | |
| Vastattavaa yhteensä | 125 863 | 121 923 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -35 | 273 |
| Oikaisut *) | -2 517 | -4 353 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -12 551 | 17 294 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -181 | 579 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -15 285 | 13 793 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 10 | 2 822 |
| Maksetut korot liiketoiminnasta | -355 | -201 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 968 | 1 066 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -14 662 | 17 479 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -42 | -53 |
| Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | 33 | 158 |
| Myytyjen tytäryhtiöiden luovutustulos | - | 10 032 |
| Investoinnit omistusyhteysyrityksiin | -582 | -426 |
| Muiden sijoitusten luovutustulot | 578 | 215 |
| Saadut osingot investoinneista | 1 921 | 1 283 |
| Investointien rahavirta (B) | 1 908 | 11 209 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rahavirta ennen rahoitusta | -12 754 | 28 688 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Muiden pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 452 | -1 027 |
| Muiden lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | 21 000 | -10 755 |
| Pitkäaikaisten tytäryhtiölainojen muutos | 18 720 | -15 763 |
| Lyhytaikaisten tytäryhtiölainojen muutos | -34 107 | 14 367 |
| Maksetut osingot | -4 344 | -4 341 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -184 | -17 518 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys (+) / vähennys (–) | -12 938 | 11 169 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 15 164 | 3 995 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 227 | 15 164 |
| Konsernitilisaamisten ja -velkojen muutos -11 944 (17 471) on esitetty käyttöpääoman muutoksessa. | ||
| *) Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalennukset | 247 | 247 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2 544 | -3 922 |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot -220 -66 Tytäryhtiöosakkeiden ja lainojen arvonalennus, netto - -657 Muut - 43 Yhteensä -2 517 -4 353
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella.
Edellisellä tilikaudella on kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksen rahoituseriin 0,7 miljoonan euron arvonalentuminen tytäryhtiöosakkeista sekä -lainoista.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Lyhytaikaisista saamisista ja veloista syntyneet kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen realisoitumattomat kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.
Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti yhtiö käyttää erilaisia johdannaisia valuutta-, korko- sekä hyödykehintariskeiltä suojautumiseen. Liitetietojen vastuissa on ilmoitettu johdannaissopimusten nimellisarvot, jotka kertovat minkälaisia tulosvaikutuksia olisi syntynyt johdannaispositioiden sulkemisesta tilinpäätöshetkellä.
Johdannaissopimusten realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituskuluihin. Johdannaissopimusten realisoitumattomia voittoja ei kirjata tulosvaikutteisesti, voitot kirjataan vasta johdannaisten realisoituessa rahoitustuottoihin.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Aikaisemmin Lännen toimihenkilöiden eläkesäätiö s.r.:n toimintapiiriin kuuluneille toimihenkilöille ja eläkeläisille etueläkevakuutukset antavat eläkesäätiön sääntöjen mukaisen lisäeläketurvan. Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Luovutusvoitot | 248 | 106 |
| Vuokratuotot | 143 | 146 |
| Palveluveloitukset | 230 | 144 |
| Muut | 23 | 23 |
| Yhteensä | 644 | 419 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 1 611 | 1 887 |
| Eläkekulut | 217 | 351 |
| Muut henkilösivukulut | 156 | 134 |
| Yhteensä | 1 985 | 2 372 |
Toimielinten palkat, palkkiot ja etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen liitteessä 26.
| Henkilöstö keskimäärin | 16 | 12 |
|---|---|---|
| ------------------------ | ---- | ---- |
Emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset: Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 62 vuotta.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.
| Poistoajat | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 5 tai 10 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 tai 10 vuotta |
| Rakennukset, kiviset ja puiset | 20–30 vuotta |
| Muut rakennukset ja rakennelmat | 5 tai 10 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 5 tai 10 vuotta |
Poistoperusteissa ei ole muutoksia.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 2 | 2 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 204 | 199 |
| Koneet ja kalusto | 37 | 38 |
| Yhteensä | 243 | 239 |
| Arvonalentumiset pysyvistä vastaavista | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 4 | 8 |
| Yhteensä | 4 | 8 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| ja arvonalentumiset yhteensä | 247 | 247 |
| 2017 | |
|---|---|
| 71 | 78 |
| 476 | 664 |
| 444 | 706 |
| 991 | 1 448 |
| 82 | 87 |
| 4 | 5 |
| 41 | 19 |
| 127 | 111 |
| 2018 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | - | 2 815 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 1 921 | 1 283 |
| Muilta | 10 | 6 |
| Yhteensä | 1 931 | 4 104 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista |
||
|---|---|---|
| Saman konsernin yrityksiltä | 237 | 151 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 731 | 915 |
| Valuuttakurssivoitot | - | 0 |
| Muut korkotuotot muilta | 0 | 0 |
| Yhteensä | 731 | 915 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 2 898 | 5 170 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Valuuttakurssitappiot | 0 | 392 |
| Korkokulut | 58 | 73 |
| Muut rahoituskulut muille | 296 | 129 |
| Tytäryhtiöosakkeiden ja | ||
| lainojen arvonalennus | - | 657 |
| Yhteensä | 355 | 1 249 |
| Rahoituskulut yhteensä | 355 | 1 249 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 2 544 | 3 922 |
Vertailuvuonna valuuttakurssitappiot sisälsivät realisoitumattomia kurssitappioita 389 tuhatta euroa.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 415 | 566 |
| Yhteensä | 415 | 566 |
| 1000 euroa | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 101 | 228 | - | 329 |
| Lisäykset | - | - | 15 | 15 |
| Vähennykset | - | -130 | - | -130 |
| Hankintameno 31.12. | 101 | 97 | 15 | 214 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | -101 | -224 | - | -325 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 130 | - | 130 |
| Tilikauden poisto | - | -2 | - | -2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -101 | -96 | - | -197 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | - | 2 | 15 | 17 |
| 1000 euroa | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 160 | 448 | - | 608 |
| Vähennykset | -59 | -220 | - | -279 |
| Hankintameno 31.12. | 101 | 228 | - | 329 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | -124 | -345 | - | -469 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 23 | 123 | - | 146 |
| Tilikauden poisto | - | -2 | - | -2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -101 | -224 | - | -325 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | - | 4 | - | 4 |
| 1000 euroa | Maa alueet |
Raken nukset ja rakenelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 203 | 4 769 | 349 | 57 | - | 7 379 |
| Lisäykset | - | 25 | - | - | - | 25 |
| Vähennykset | -46 | -126 | -69 | - | - | -241 |
| Hankintameno 31.12. | 2 157 | 4 668 | 279 | 57 | - | 7 162 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | - | -3 758 | -229 | - | - | -3 987 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 122 | 69 | - | - | 191 |
| Tilikauden poisto | - | -204 | -37 | - | - | -240 |
| Kertyneet poistot 31.12. | - | -3 840 | -196 | - | - | -4 036 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 2 157 | 829 | 83 | 57 | - | 3 126 |
| 1000 euroa | Yhteensä |
|---|---|
| Arvonkorotukset sisältyvät maa-alueiden kirjanpitoarvoon. |
|
| Maa-alueet 1.1. ja 31.12. | 1 768 |
| 1000 euroa | Maa alueet |
Raken nukset ja rakenelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Kesken eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 260 | 4 769 | 328 | 57 | 104 | 7 518 |
| Lisäykset | - | 36 | 17 | - | - | 53 |
| Vähennykset | -57 | -35 | -100 | - | - | -192 |
| Siirrot erien välillä | - | - | 104 | - | -104 | - |
| Hankintameno 31.12. | 2 203 | 4 769 | 349 | 57 | - | 7 379 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | - | -3 586 | -291 | - | - | -3 877 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 27 | 100 | - | - | 127 |
| Tilikauden poisto | - | -199 | -37 | - | - | -236 |
| Kertyneet poistot 31.12. | - | -3 758 | -229 | - | - | -3 987 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 2 203 | 1 012 | 120 | 57 | - | 3 392 |
| 1000 euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet omistus yhteys yrityksissä |
Muut osakkeet |
Saamiset, liittymis maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 21 993 | 12 562 | 40 | 2 | 34 596 |
| Lisäykset | - | 582 | - | 2 | 584 |
| Myynnit | - | -318 | - | - | -318 |
| Arvonalentumiset | - | - | -27 | - | -27 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 21 993 | 12 826 | 13 | 4 | 34 836 |
| 1000 euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet omistus yhteys yrityksissä |
Muut osakkeet |
Saamiset, liittymis maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 22 780 | 12 246 | 40 | 2 | 35 067 |
| Lisäykset | - | 426 | - | - | 426 |
| Myynnit | - | -109 | - | - | -109 |
| Arvonalentumiset | -787 | - | - | - | -787 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 21 993 | 12 562 | 40 | 2 | 34 596 |
| Kotipaikka | Omistus osuus -% |
|---|---|
| 100,0 | |
| Kuopio | 100,0 |
| Säkylä | 100,0 |
| Helsinki | 90,0 |
| Säkylä | 100,0 |
| Säkylä |
| Omistusyhteysyritykset | ||
|---|---|---|
| Sucros Oy | Helsinki | 20,0 |
| Foodwest Oy | Seinäjoki | 18,4 |
| Foison Oy | Helsinki | 34,4 |
| Osakkeiden kirjanpitoarvo 1000 euroa |
|
|---|---|
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet |
13 |
| Liittymismaksut, pitkäaikaiset saamiset |
4 |
| Yhteensä | 17 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 7 300 | 26 020 |
| Lainasaamiset muilta | 7 | - |
| Muut saamiset muilta | 417 | 295 |
| 7 724 | 26 315 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 | 251 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 380 | 120 |
| Lainasaamiset | 74 620 | 40 512 |
| Konsernipankkitilisaamiset | 473 | - |
| Muut saamiset | 377 | 19 |
| Yhteensä | 75 850 | 40 651 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 19 |
| Yhteensä | 0 | 19 |
| Muut saamiset muilta | ||
| Henkilöstökulut | 122 | 0 |
| Muut | 56 | 48 |
| Yhteensä | 178 | 48 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 76 034 | 40 969 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset, vahvistettavasta tappiosta |
1 899 | 1 484 |
| Vahvistettavasta tappiosta on kirjattu laskennallista verosaamista |
415 (566) tuhatta euroa.
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 12 635 | 12 635 |
| Osakepääoma 31.12. | 12 635 | 12 635 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 23 391 | 23 391 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 23 391 | 23 391 |
| Käyttörahasto 1.1. | 7 232 | 7 232 |
| Käyttörahasto 31.12. | 7 232 | 7 232 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 54 526 | 55 716 |
| Muu muutos | - | -183 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 54 526 | 55 533 |
| Siirto tilikauden tuloksesta | 839 | 3 333 |
| Osingonjako | -4 344 | -4 341 |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 51 020 | 54 526 |
| Tilikauden tulos | 381 | 839 |
| Oma pääoma 31.12. | 94 659 | 98 622 |
| Voitonjakokelpoiset varat | ||
| Käyttörahasto | 7 232 | 7 232 |
| Edellisten tilikausien voitto | 51 020 | 54 526 |
| Tilikauden tulos | 381 | 839 |
| Voitonjakokelpoiset varat 31.12. | 58 633 | 62 597 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 409 | 3 373 |
| Johdannaisvelka, korkojohdannainen | 209 | 103 |
| Eläkevaraukset Yhteensä |
417 3 035 |
295 3 770 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 964 | 1 445 |
| Yritystodistuslainat | 21 000 | - |
| Ostovelat | 63 | 145 |
| Yhteensä | 22 027 | 1 590 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 61 | 86 |
| Konsernipankkitilivelka Yhteensä |
5 605 5 667 |
17 077 17 162 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | ||
| Ostovelat | 21 | 12 |
| Muut velat | ||
| Verotilivelka | 169 | 130 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 244 | 536 |
| Kulujaksotukset | 31 | 91 |
| Yhteensä | 274 | 626 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 2 409 | 3 373 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 625 | 398 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 27 569 | 18 522 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 590 | 999 |
| Yhteensä | 31 194 | 23 291 |
| 1000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut | ||
| Kiinteistövuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 239 | 233 |
| Myöhemmin maksettavat | - | 233 |
| Muut vuokravastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 32 | 31 |
| Myöhemmin maksettavat | 31 | 23 |
| Muut vastuut | ||
| Annetut takaukset | 72 | 72 |
| Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta |
||
| Takaukset | 2 788 | 2 788 |
| Vastuut yhteensä | 3 162 | 3 380 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvot | 13 372 | 4 818 |
| Markkina-arvot | -209 | -101 |
| Ehdolliset varat | ||
| Yhteisellä arvo-osuustilillä olleiden osakkeiden myynnistä kertyneet varat |
707 | 710 |
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2018 olivat tilikauden voiton, 380 714,20 euroa, lisäämisen jälkeen 58 632 855,11 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| Osinkona jaetaan 0,40 euroa osakkeelta eli yhteensä | 2 486 648,40 euroa |
|---|---|
| Omaan pääomaan jätetään | 56 146 206,71 euroa |
Yhteensä 58 632 855,11 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Helsingissä 19. päivänä helmikuuta 2019
Esa Härmälä Lasse Aho Annikka Hurme puheenjohtaja
Seppo Laine Niko Simula
Juha Vanhainen toimitusjohtaja
Apetit Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Apetit Oyj:n (y-tunnus 0197395-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää:
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukai-set eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 1,2 miljoonaa euroa, joka on noin 0,4 % konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdosta. Konsernin tulos on vaihdellut viime vuosina, jolloin liikevaihto antaa tuloksen kautta määritettyä mittaria vakaamman perustan vertailukelpoisuuteen.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena oli emoyhtiön lisäksi yhteensä viisi tytäryhtiötä.
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
| Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus |
1.200.000 € (edellinen vuosi 1.200.000 € ) |
|---|---|
| Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde |
noin 0,4 % konsernin liikevaihdosta |
| Perustelut vertailukohteen valinnalle |
Konsernin tulos on vaihdellut ja ollut tappiollinen viime vuosi na, jolloin liikevaihto antaa tuloksen kautta määritettyä mittaria vakaamman perustan vertailukelpoisuuteen. Liikevaihto on käsityksemme mukaan yksi tilinpäätöksen lukijoiden yleisesti käyttämä vertailukohta arvioidessaan konsernin suoriutumista. |
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Apetit-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Konserni toimii kalaliiketoiminnasta luopumisen jälkeen pääosin Suomessa. Konsernitarkastuksen laajuus kattaa kotimaiset konserniyhtiöt. Ulkomaisiin tytäryrityksiin ei katsota liittyvän olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitalolla tehtäviin analyyttisiin ja valikoitujen tuloslaskelma ja tase-erien aineistotarkastustoimenpiteisiin.
Näiden toimenpiteiden perusteella olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, Konsernitilinpäätöksen liitetieto 2 Konsernin liikevaihto koostuu pääosin pakasteiden, tuore- ja kalatuotteiden, viljojen sekä öljykasvituotteiden myynneistä. Konsernin myynti tapahtuu kaikissa liiketoimintasegmenteissä yhtenä ajankohtana kun määräysvalta tuotteeseen siirtyy ostajalle. Liikevaihdon luonteesta johtuen, olemme keskittyneet kauden aikana kirjattuihin myyntitapahtumiin, ja etenkin siihen, vastaavatko myyntikirjaukset todellisia myyntitapahtumia.
Viljakaupan osalta keskityimme lisäksi suurten toimitusten tuloutuksen oikea-aikaisuuteen tilinpäätöshetkellä. Muiden konsernin liikevaihtovirtojen osalta tuloutusajankohta ei muodosta tilintarkastuksen kannalta merkittävää seikkaa toimintojen luonteen ja yksittäisten myyntitapahtumien suhteellisen pienen rahamääräisen arvon johdosta.
Tarkastustoimenpiteemme kattoi ymmärryksen saamisen konsernin sisäisestä valvonnasta, kontrollien tarkastuksen sekä liikevaihtokirjausten aineistotarkastuksen.
Konsernin sisäisen valvonnan tarkastuksemme keskittyi myynnin tuloutusta varmentavien keskeisten kontrollien testaamiseen, painopisteenä myyntitapahtumien oikea-aikaista ja oikein tapahtuvaa kirjaamista varmentavien kontrollien testaaminen.
Osana liikevaihdon aineistotarkastusta:
Testasimme valittujen liikevaihtoon kirjattujen muistiotositteiden perusteita.
Laskennallisten verosaamisten arvostus Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, Konsernitilinpäätöksen liitetieto 10
Laskennalliset verosaamiset konsernin taseessa ovat yhteensä noin 5,8 (2017: 5,3) miljoonaa euroa. Laskennalliset verosaamiset koostuvat pääosin vahvistetuista tai vahvistettavista verotuksellisista tappioista.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisen verosaamisen arvostus edellyttää johdon arvioita muun muassa toiminnan tulevaisuuden tuloksentekokyvyn osalta.
Laskennallisten verosaamisten arvostukseen liittyvän arvionvaraisuuden ja olennaisuuden perusteella olemme katsoneet laskennalliset verosaamiset tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi. Keskityimme erityisesti riskiin, että laskennalliset verosaamiset voisivat olla yliarvostettuja konsernin taseessa.
Tarkastustoimenpiteemme kattoi ymmärryksen saamisen laskennallisten verojen laskennasta ja verosaamisten arvostuksesta. Kohdensimme tarkastusta erityisesti seuraaviin asioihin:
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten asianmukaisuutta. Keskityimme erityisesti tulevaisuuden tuloksenteon kannalta olennaisiin olettamiin, kuten liikevaihdon ja kulujen kehitykseen, sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämisaikaan.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, Konsernitilinpäätöksen liitetieto 12 Ruokaratkaisut liiketoimintaan kuuluvan tuoretuotteet-tuoteryhmän kannattavuus ei ole ollut tavoitellulla tasolla. Odotettua heikompi kannattavuus voi olla viite liiketoimintaan liittyvien omaisuuserien arvonalentumisesta. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Yhtiön johto on laatinut arvonalentumistestilaskelman rahavirtaa tuottavan yksikön, tuoretuotteet -tuoteryhmän tasolla. Tuoretuotteet tuoteryhmän sisältämien omaisuuserien tasearvo oli testaushetkellä 16,9 miljoonaa euroa. Arvonalentumistestauksen perusteella yhtiö kirjasi 4,7 miljoonan euron suuruisen arvonalennuksen tilinpäätökseen 2018.
Arvonalentumistestauslaskelmat sisältävät merkittävässä määrin johdon arvioita. Arvionvaraisuuden ja tase-erien olennaisuuden perusteella olemme katsoneet tuoretuotteet -tuoteryhmän omaisuuserien arvonalentumisriskin tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät seuraavia toimenpiteitä:
103
• Käytimme soveltuvissa kohdin PricewaterhouseCoopersin asiantuntijoita tukenamme
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
PricewaterhouseCoopers Oy on ollut toinen Apetit Oyj:n yhtiökokouksen valitsemista tilintarkastajista yhtäjaksoisesti 25 vuotta alkaen 18.4.1994, jolloin tilintarkastajaksi valittiin yhtiössämme toimiva KHTtilintarkastaja. Toinen tilintarkastaja on 18.4.1994 alkaen ollut yhtiössämme toimiva KHT-tilintarkastaja. KHT Pasi Karppinen on toiminut tilintarkastajana 25.3.2015 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 19.2.2019
PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö
Tuomo Korte Pasi Karppinen KHT KHT
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Apetit Oyj:n vuoden 2018 tilinpäätöksen, joka sisältää myös konsernitilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksen voittovarojen käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta sillä ei ole huomautettavaa.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista ja yhtyy hallituksen ehdotukseen voittovarojen käyttämisestä.
Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa: Jussi Hantula, Risto Korpela, Jonas Laxåback, Pekka Perälä, Timo Ruippo ja Veli-Pekka Suni.
Säkylässä 25. päivänä helmikuuta 2019
Hallintoneuvoston puolesta
Harri Eela Asmo Ritala puheenjohtaja sihteeri
| Jatkuvat toiminnot | Sisältää lopetetut toiminnot |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
| Liikevaihto | 283,1 | 311,8 | 310,0 | 379,1 | 383,0 |
| Vienti Suomesta | 77,7 | 101,0 | 69,4 | 74,7 | 82,7 |
| Liiketulos | -6,9 | 1,1 | 0,8 | -1,0 | -7,7 |
| % liikevaihdosta | -2,4 | 0,4 | 0,3 | -0,3 | -2,0 |
| Tutkimusmenot | 1,3 | 1,9 | 0,8 | 0,8 | 0,8 |
| % liikevaihdosta | 0,4 | 0,6 | 0,4 | 0,2 | 0,2 |
| Rahoitustuotot (+) /-kulut (–), netto | -0,5 | -0,5 | -0,6 | -1,5 | -2,2 |
| Tulos ennen veroja | -8,1 | 1,6 | 1,0 | -3,5 | -8,1 |
| % liikevaihdosta | -2,9 | 0,5 | 0,3 | -0,9 | -2,1 |
| Tilikauden tulos | -6,6 | 2,9 | 2,0 | -4,6 | -8,7 |
| % liikevaihdosta | -2,3 | 0,9 | 0,7 | -1,2 | -2,3 |
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | -6,6 | 2,9 | 2,0 | -4,3 | -8,0 |
| Vähemmistölle | - | - | - | -0,3 | -0,7 |
| Oman pääoman tuotto, % | -6,2 | 2,5 | 1,7 | -3,7 | -6,5 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | -7,1 | 1,9 | 1,3 | -1,5 | -4,2 |
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|
| 72,6 | 64,1 | 61,1 | 69,7 | |
| 21,5 | -9,6 | 12,4 | 19,0 | -1,3 |
| 67,6 | 74,7 | 83,6 | 79,1 | 88,5 |
| 45,8 | 65,3 | 74,8 | 53,8 | |
| 16,1 | 34,2 | 34,8 | 44,0 | 43,4 |
| 129,4 | ||||
| 73,4 | ||||
| 4,9 | 19,1 | 36,5 | 12,0 | |
| 39,0 | 37,6 | 46,8 | 40,4 | 44,3 |
| 164,6 | 154,7 | 183,7 | 185,7 | |
| 61,4 80,9 101,1 58,6 24,4 |
112,3 62,6 |
117,7 66,3 |
Konserni yhteensä 121,0 67,3 197,9 |
| Milj. euroa | Jatkuvat toiminnot | Sisältää lopetetut toiminnot |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
| Bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja |
6,7 | 5,2 | 7,7 | 9,1 | 2,5 |
| % liikevaihdosta | 2,4 | 1,7 | 2,5 | 2,4 | 0,7 |
| Yritysostot ja muut osakeinvestoinnit |
0,6 | 0,4 | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
| % liikevaihdosta | 0,2 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 564 | 557 | 549 | 725 | 723 |
| Konserni yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
| Tulos/osake, euroa | -1,21 | - 0,10 | 0,19 | –0,69 | –1,29 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 1) 0,40 |
0,70 | 0,70 | 0,70 | 0,70 |
| Osinko tuloksesta, % | - | - | 368,4 | – | – |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,4 | 5,0 | 5,4 | 5,5 | 5,2 |
| P/E-luku | - | - | 68,3 | – | – |
| Oma pääoma/osake, euroa | 16,29 | 18,10 | 19,00 | 19,53 | 20,70 |
| Osakkeen kurssikehitys, euroa | |||||
| Tilikauden alin kurssi | 8,86 | 12,91 | 11,64 | 12,61 | 13,56 |
| Tilikauden ylin kurssi | 15,25 | 14,58 | 14,50 | 16,80 | 21,63 |
| Tilikauden keskikurssi | 11,68 | 13,67 | 12,97 | 14,12 | 16,42 |
| Tilikauden päätöskurssi | 9,00 | 14,12 | 12,97 | 12,65 | 13,59 |
| Osakkeiden vaihto | |||||
| Osakkeiden vaihto pörssissä, 1000 kpl |
635 | 835 | 561 | 696 | 1 031 |
| Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä, % |
10,0 | 13,0 | 8,9 | 11,0 | 16,3 |
| Osakepääoma, milj. euroa Osakekannan markkina arvo, milj. euroa |
12,6 56,9 |
12,6 89,2 |
12,6 81,9 |
12,6 79,9 |
12,6 85,9 |
| Osingonjako, milj.euroa | 1) 2,5 |
4,3 | 4,3 | 4,3 | 4,3 |
| Konserni yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | ||
| Osakkeiden määrä, kpl | ||||||
| Osakkeiden lukumäärä | 6 317 576 | 6 317 576 | 6 317 576 |
6 317 576 |
6 317 576 |
|
| Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä |
6 210 652 | 6 202 128 | 6 197 815 |
6 192 435 |
6 188 416 |
|
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa |
6 216 621 | 6 206 150 | 6 200 771 |
6 195 287 |
6 190 298 |
|
| Omien osakkeiden määrä | 100 955 | 111 426 | 116 805 |
122 289 |
127 278 |
|
| 1) Hallituksen ehdotus |
Tunnusluvut -liitetieto ei ole osa virallista tilinpäätösmateriaalia.
Oma pääoma/osake 2014–2018, euroa
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) |
Voitto / tappio | Tilikauden päätöskurssi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| = | Oma pääoma yhteensä, keskimäärin | × 100 | P/E-luku | = | Osakekohtainen tulos | ||||
| Sidotun pääoman tuotto, % (ROCE) |
= | Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista | × 100 | Oma pääoma/osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Sidottu oma pääoma, keskimäärin tilinpäätösarvoin | Osakkeiden laimentamaton ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
||||||||
| Operatiivinen sidotun pääoman tuotto, % (ROCE) |
Operatiivinen liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista | ||||||||
| = | Sidottu oma pääoma, keskimäärin kvartaaleittain | × 100 | Osakekannan markkina-arvo |
= | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä × tilikauden päätöskurssi |
||||
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä | Operatiivinen käyttökate (EBITDA) |
Operatiivinen liiketulos – poistot, arvonalennukset | ||||||
| = | Taseen loppusumma – saadut ennakot | × 100 | = | ja osakkuusyritystulokset | |||||
| Nettovelkaantumisaste, % |
= | Korolliset nettovelat | Operatiivinen liiketulos | = | Liiketulos – uudelleenjärjestelykulut, merkittävät | ||||
| Oma pääoma yhteensä | × 100 | liikearvojen tai muiden tase-erien alaskirjaukset tai palautukset, operatiivisiin segmentteihin liittymättömät osakkuusyritystulokset tai muut poikkeavat ja olennaiset erät. |
|||||||
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat – rahavarat, pankkisaamiset ja muut likvidit sijoitukset |
Tunnuslukujen laskentakaavat -liitetieto ei ole osa virallista tilinpäätösmateriaalia. | ||||||
| Tulos / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto / tappio | |||||||
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo | |||||||||
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden osingonjako | ||||||||
| = | Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||||||||
| Osinko tuloksesta, % | = | Osakekohtainen osinko | |||||||
| Osakekohtainen tulos | × 100 | ||||||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % |
Osakekohtainen osinko | ||||||||
| = | Tilikauden päätöskurssi | × 100 |
| Osake määrä |
% | Äänimäärä | % | |
|---|---|---|---|---|
| Jussi Capital Oy | 638 000 | 10,1 | 638 000 | 10,3 |
| Valion Eläkekassa | 520 108 | 8,2 | 520 108 | 8,4 |
| Eela Esko | 392 392 | 6,2 | 392 392 | 6,3 |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 347 860 | 5,5 | 347 860 | 5,6 |
| EM Group Oy | 141 747 | 2,2 | 141 747 | 2,3 |
| Nordea Bank ABP | 136 508 | 2,2 | 136 508 | 2,2 |
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 125 485 | 2,0 | 125 485 | 2,0 |
| Skandinaviska Enskilda Banken AB, Helsingin sivukonttori |
96 574 | 1,5 | 96 574 | 1,6 |
| Capman Oyj | 73 816 | 1,2 | 73 816 | 1,2 |
| Säkylän kunta | 65 822 | 1,0 | 65 822 | 1,1 |
| 10 suurinta yhteensä | 2 538 312 | 40,2 | 2 538 312 | 40,8 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 313 144 | 5,0 | 313 144 | 5,0 |
| Muut osakkeenomistajat | 3 365 165 | 53,3 | 3 365 165 | 54,1 |
| Ulkopuolisten omistuksessa yhteensä | 6 216 621 | 98,4 | 6 216 621 | 100,0 |
| Omassa omistuksessa | 100 955 | 1,6 | ||
| Yhteensä | 6 317 576 | 100,0 |
Yritykset yhteensä 2,7 21,3 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 0,1 7,2 Julkisyhteisöt yhteensä 0,3 10,7 Kotitaloudet yhteensä 95,7 50,8 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 1,0 5,0 Ulkomaat yhteensä 0,3 0,1 Hallintarekisteri 5,0 Yhteensä 100,0
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä, kp |
Osuus osakkeista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
|
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 100 | 5899 | 52,6 | 244 145 | 3,9 |
| 101 | 500 | 3940 | 35,1 | 959 742 | 15,2 |
| 501 | 1000 | 831 | 7,4 | 615 961 | 9,8 |
| 1001 | 5000 | 463 | 4,1 | 935 055 | 14,8 |
| 5001 | 10000 | 42 | 0,4 | 279 565 | 4,4 |
| 10001 | 50000 | 23 | 0,2 | 419 750 | 6,6 |
| 50001 | 100000 | 7 | 0,1 | 460 303 | 7,3 |
| 100001 | 500000 | 6 | 0,1 | 1 244 947 | 19,7 |
| 500001 | 2 | 0,0 | 1 158 108 | 18,3 | |
| Yhteensä | 11213 | 100,0 | 6 317 576 | 100,0 |
Osuus osakkaista, % Osuus osakkeista, %
Tämä selvitys Apetit Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n pörssiyhtiöiden Hallinnointikoodin 2015 mukaisesti. Apetit Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen ja se annetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastaneet, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Apetit Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.1.2016 voimaan tullutta Suomen pörssiyhtiöiden Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015).
Yhtiö poikkeaa koodin hallituksen valintaa koskevasta suosituksesta 5. Hallinnointikoodin suosituksen 5 mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenet ja päättää heille maksettavista palkkioista. Suosituksesta poikkeavaan käytäntöön on päädytty, koska hallintoneuvostolla yhtiön hallitusta valvovana elimenä on parhaat edellytykset arvioida hallituksen kokoonpanoa ja hallituksen jäseniltä edellytettäviä ominaisuuksia.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Apetit Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintoneuvosto päättää nimitysvaliokunnan valmistelemana hallituksen jäsenten lukumäärästä ja heille maksettavista palkkioista sekä valitsee hallituksen jäsenet.
Apetit Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu hallintoneuvoston päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa.
Apetit Oyj:n hallitukseen kuului 16.4.2018 saakka kuusi hallintoneuvoston 12.4.2017 valitsemaa jäsentä. Hallituksen 1.1.- 16.4.2018 muodostivat Lasse Aho, Annikka Hurme, Esa Härmälä, Seppo Laine, Veijo Meriläinen ja Niko Simula.
Apetit Oyj:n hallintoneuvosto päätti 16.4.2018 pitämässään kokouksessa valita Apetit Oyj:n hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Lasse Aho, Annikka Hurme, Esa Härmälä, Seppo Laine, Veijo Meriläinen ja Niko Simula. Veijo Meriläinen ilmoitti 7.11.2018 luopuvansa henkilökohtaisista syitä hallituksen puheenjohtajan tehtävästä. Apetit Oyj:n hallintoneuvosto päätti 7.11.2018, että hallituksessa on viisi jäsentä ja nimitti hallituksen puheenjohtajaksi Esa Härmälän.
Esa Härmälä, s. 1954, agronomi Hallituksen puheenjohtaja 7.11.2018 alkaen, hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017, hallituksen jäsen vuodesta 2014 Osakeomistus 31.12.2018: 4 038 osaketta
Lasse Aho, s. 1958, YTM Päätoimi: Olvi Oyj, Toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Osakeomistus 31.12.2018: 5 036 osaketta Annikka Hurme, s. 1964, ETM Päätoimi: Valio Oy, toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Osakeomistus 31.12.2018: 1 375 osaketta
Seppo Laine, s. 1953, KHT-tilintarkastaja Päätoimi: Hallitusammattilainen Hallituksen jäsen vuodesta 2016 Osakeomistus 31.12.2018: 3 612 osaketta
Niko Simula, s. 1966, varatuomari Päätoimi: maanviljelijä Hallituksen jäsen vuodesta 2015 Osakeomistus 31.12.2018: 2 915 osaketta
Päätoimi: Merive Oy, toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015 7.11.2018 saakka, varapuheenjohtaja vuodesta 2013, jäsen vuodesta 2012 Apetit Oyj:n toimitusjohtaja 2014 - 2015 Osakeomistus 31.12.2018: 9 883 osaketta
Yhtiön hallitus on suorittanut hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa yhtiöön ja suhteessa merkittävään osakkeenomistajaan.
Arvioinnin perusteella kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja hallinnointikoodin suosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia.
Hallituksen työjärjestyksessä kuvataan
Hallituksen yleisenä tehtävänä on suunnata yhtiön toiminta niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon siihen sijoitetulle pääomalle, ottaen samalla huomioon eri sidosryhmien odotukset. Hallitus seuraa myös jatkuvasti omistajien hallitukselle asettamia vaatimuksia sekä omistajaohjauksen yleistä kehitystä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus:
Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle
Toimitusjohtajan esityksestä hallitus:
Hallitus laatii itselleen vuosittain toimintasuunnitelman. Suunnitelmaan sisältyy kokousaikataulu ja kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat.
Hallituksen suorituskykyä arvioidaan vuosittain hallituksen itsensä toimesta ja arvioinnin tulokset annetaan tiedoksi hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset otetaan huomioon valmisteltaessa ehdotusta uuden hallituksen kokoonpanoksi.
Apetit Oyj:n hallitus kokoontui 9 kertaa vuonna 2018. Jäsenten osallistumisprosentit kokouksiin ovat:
| Esa Härmälä |
100 % | |
|---|---|---|
| Lasse Aho |
100 % | |
| Annikka Hurme 89 % | ||
| Seppo Laine |
89 % | |
| Niko Simula |
100 % | |
| Veijo Meriläinen |
100 % | |
Hallitus on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Seppo Laine sekä jäseninä Lasse Aho ja Esa Härmälä. Vuonna 2018 valiokunta kokoontui neljä kertaa. Kaikki jäsenet osallistuivat kokoukseen.
käsitellä Yhtiön hallituksen toimintakertomus sekä Yhtiön selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ennen niiden hallituskäsittelyä, sekä arvioida niiden yhdenmukaisuutta tilinpäätöksen kanssa,
• perehtyä sovellettaviin tilinpäätösperiaatteisiin ja laadinnassa käytettyihin johdon arvioihin ja tilintarkastajan tarkastushavaintoihin, tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tapahtuviin muutoksiin sekä niiden vaikutuksiin Yhtiön tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen ja konsernin taloudelliseen raportointiin,
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 15 ja enintään 18 yhtiökokouksessa valittua jäsentä. Tämän lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu kerrallaan enintään neljä henkilöstön keskuudestaan nimeämää jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varamiehet. Jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallintoneuvosto valitsee nimitysvaliokunnan valmistelemana yhtiön hallituksen jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää heille maksettavista palkkioista.
Hallintoneuvoston tehtävänä on myös hallinnon valvonta ja ohjeiden antaminen hallitukselle, lausunnon antaminen tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta sekä muut osakeyhtiölain mukaan hallintoneuvostolle kuuluvat tehtävät.
Hallintoneuvostoon kuului 27.3.2018 saakka 18 yhtiökokouksessa valittua jäsentä. Varsinainen yhtiökokous 27.3.2018 päätti valita hallintoneuvostoon 18 jäsentä.
Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko, myyntijohtaja Hallintoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2014 Jäsen vuodesta 2012
Marja-Liisa Mikola-Luoto, s. 1971, MMM, agronomi, maanviljelijä Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuodesta 2011 Jäsen vuodesta 2005
Jaakko Halkilahti, s. 1967, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2011
Jussi Hantula, s. 1955, maanviljelijä Jäsen vuodesta 1995
Juha Hämäläinen, s. 1971, maatalousyrittäjä, agrologi Jäsen vuodesta 2018
Laura Hämäläinen, s. 1975, MMM, agronomi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2009
Aki Kaivola, s. 1960, MMM, agronomi, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2015
Risto Korpela, s. 1949, ekonomi, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2007
Jonas Laxåback, s. 1973, MMM, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2013
Mika Leikkonen, s. 1963, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2008
Jari Nevavuori, s.1966, agronomi, kehityspäällikkö, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2012
Pekka Perälä, s. 1961, HTM, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2016
Markku Pärssinen, s. 1957, agronomi, toiminnanjohtaja Jäsen vuodesta 2012
Petri Rakkolainen, s. 1966, insinööri, toimitusjohtaja, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2014
Timo Ruippo, s. 1968, maanviljelysteknikko, maanviljelijä Jäsen vuodesta 2013
Veli-Pekka Suni, s. 1964, maanviljelijä agrologi Jäsen vuodesta 2016
Johanna Takanen, s. 1973, BBA, toimitusjohtaja Jäsen vuodesta 2015
Mauno Ylinen, s. 1965, agronomi Jäsen vuodesta 2005
Jari Heiskanen, s. 1979, luottamusmies Jäsen vuodesta 2015 Varajäsen Kirsi Turunen
Päivi Hakasuo, s. 1971 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Timo Hurme
Marika Palmén, s. 1977 Jäsen vuodesta 2015 Varajäsen Mari Saarinen
Miika Karilainen, s. 1982 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Kirsi Roos
Hallintoneuvosto kokoontui neljä kertaa vuonna 2018. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 84 %.
Hallintoneuvoston hallituksen henkilövalintoja valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kaksi varsinaisen yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä, hallintoneuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallintoneuvostolle tehtävä suositus hallituksen jäsenten lukumäärästä, jäsenistä, puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä heille maksettavista palkkioista. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu tarvittaessa kartoittaa hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Valiokunta tiedustelee merkittävän äänivallan omaavien osakkeenomistajien mielipidettä hallintoneuvostolle tehtävään suositukseen.
Vuonna 2018 nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa käsittelemään nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvia asioita. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 90 %.
Puheenjohtaja Harri Eela, s. 1960, puuteollisuusteknikko Päätoimi: Cursor Oy, myyntijohtaja Apetit Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja
Sauli Lähteenmäki, s. 1960, maanviljelysteknikko, maitotilayrittäjä. Päätoimi: Valion eläkekassan hallituksen puheenjohtaja, Valion hallituksen jäsen.
Esa Härmälä, s. 1954, agronomi. Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja jäsen 7.11.2018 alkaen
Marja-Liisa Mikola-Luoto, s. 1971, MMM, agronomi, maanviljelijä. Apetit Oyj:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Jorma Takanen, s. 1946, kemian insinööri. Päätoimi: Sievi Capital Oyj, hallituksen jäsen.
Veijo Meriläinen, s. 1952, MMM, eMBA. Päätoimi: Merive Oy, toimitusjohtaja Apetit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja jäsen 7.11.2018 saakka
Juha Vanhainen, s. 1961, Diplomi-insinööri. Osakeomistus 31.12.2018: 20 067 osaketta
Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä.
Toimitusjohtaja vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja yhtiön kirjanpidonlainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti.
Konsernissa on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on Apetit Oyj:n toimitusjohtaja ja jäseninä
Johanna Heikkilä, s. 1962, KTM Henkilöstöjohtaja Osakeomistus 31.12.2018: 0 osaketta
Tero Heikkinen, s. 1974, KTM Talousjohtaja Osakeomistus 31.12.2018: 0 osaketta
Leena Helminen, s. 1986, KTM Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Tuoretuotteet johtaja Osakeomistus 31.12.2018: 350 osaketta
Anu Ora, s. 1973, KTM Ruokaliiketoiminnan johtaja Osakeomistus 31.12.2018: 0 osaketta
Asmo Ritala, s.1958, OTK Lakimies Osakeomistus 31.12.2018: 0 osaketta
Antti Snellman, s. 1970, diplomi-insinööri. Viljakaupan ja öljykasvituoteliiketoiminnan johtaja. Osakeomistus 31.12.2018: 0 osaketta
Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmä on Apetit Oyj:n toimitusjohtajan asettama neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on konsernilaajuisten kehityshankkeiden sekä konsernitasoisten periaatteiden ja menettelytapojen käsittely tarvittaessa. Johtoryhmän jäsenten valinnasta päättää toimitusjohtaja.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet
Apetit Oyj:n hallitus vahvistaa Apetit-konsernin sisäistä valvontaa koskevat toimintaperiaatteet ja arvioi vähintään kerran vuodessa sisäisen valvonnan tilan.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintatapoja, järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan toiminnan. Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat Apetitilla yrityksen johto sekä koko muu henkilökunta.
Riskienhallinnalla osana sisäistä valvontaa tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa.
Apetit Oyj:n hallitus vastaa riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä Apetit-konsernissa.
Osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä yhtiön hallitus seuraa säännöllisesti konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden tulosta ja toimintaan liittyviä riskejä ja päättää raportoinnista, menettelytavoista ja laadullisista ja määrällisistä mittareista, joilla toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan. Konsernin hallitus vahvistaa konsernin riskipolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet sekä merkittävimmät riskilimiitit.
Konserniyhtiöiden omistajaohjauksen varmistamiseksi ja sisäisen valvonnan toimivuuden seuraamiseksi merkittävien konserniyhtiöiden hallitukseen kuuluu yksi tai useampi konsernin johtoryhmään kuuluva jäsen. Konsernitason riskienhallinta ja taloudellinen raportointi hoidetaan keskitetysti liiketoiminnasta riippumattomana osana konsernihallinnossa. Konserniyhtiöiden hallituksilla on vastuu asianomaisen yhtiön sisäiseen valvontaan
liittyvistä ylimmän johdon tehtävistä. Konserniyhtiöiden toimiva johto vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuksesta päätettyjen periaatteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti sekä raportoi yhtiön liiketoiminnasta, riskienkantokyvystä ja riskitilanteesta konsernin johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Apetit Oyj:ssä ja konserniyhtiöissä noudatettavan sisäisen valvonnan keskeisiä periaatteita ovat:
Sisäisen valvonnan perustana on toimintokohtainen linjaorganisaatio, joka tarvittaessa jakaantuu osastoihin, yksiköihin ja työryhmiin. Organisaatioyksikölle on määritelty yhtiön toiminnan edellyttämät tehtävät ja vastuualueet. Toimivan johdon eli liiketoimintojen ja liiketoiminta-alueiden johtajien tehtävä on asettaa hallituksen hyväksymän liiketoimintasuunnitelman mukaiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet liiketoiminnan osa-alueita varten. Organisaation puitteissa toimiville yksiköille, elimille ja henkilöille on erikseen määrätty toimenkuvissa päätöksenteko-, toiminta- ja käyttövaltuudet sekä raportointivelvollisuus esimiehelle tai muutoin ylemmälle organisaatiotasolle. Toimivan johdon tehtävänä on huolehtia, että alaiset ovat tietoisia omista tehtävistään ja johdon on luotava alaisille edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Merkittävät sitoumukset tai muutoin riskipitoisiksi katsottavat toimet hyväksytään konsernin hallituksessa. Liiketoimintajohto vastaa päätösehdotusten valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Tehtyjen päätösten toimeenpanosta raportoidaan Management-raportoinnin yhteydessä.
Liiketoimintaa ja sen prosesseja ohjataan toimintaohjeilla ja -kuvauksilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan toimintaketjuihin ja prosesseihin sisällytetyissä päivittäisissä varmistuksissa.
Apetit Oyj:n ja konserniyhtiöiden sisäiset ja ulkoiset riskit, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen, tunnistetaan, arvioidaan säännöllisesti ja raportoidaan konsernin hallitukselle neljännesvuosittain. Riskejä rajoitetaan ja rajoitteita valvotaan.
Konsernihallinnon riskienhallintatoiminto valvoo, mittaa ja raportoi riskeistä sekä ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita yhtiön hallituksen vahvistettavaksi ja laatii menetelmiä käytettäväksi riskien arvioimisessa ja mittaamisessa. Roolit ja vastuut on määritelty konsernin hallituksen vahvistamassa Apetitin riskienhallintapolitiikassa ja riskienhallintaperiaatteissa.
Liike- ja muun toiminnan perustana ovat toiminnan edellyttämät laskenta-, informaatio- ja toimintaa ohjaavat tietotekniset järjestelmät. Emoyhtiöllä ja konserniyhtiöillä on nykyisten arvioitujen tarpeiden mukainen tietotekniikkastrategia sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt tietojärjestelmät. Tietohallinto turvaa yhtiön tietoresurssien hyväksikäytön toiminnan suunnittelussa, johtamisessa, toteuttamisessa ja valvonnassa.
Toimivalla johdolla on ensisijainen vastuu huolehtia sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteutumisesta. Johdon on jatkuvasti seurattava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä tarpeellisiin kehittämistoimiin havaitessaan ohjeiden tai päätösten vastaisia tai muuten tehotonta tai epätarkoituksenmukaista toimintaa. Avoimessa ja toimivassa organisaatiossa myös koko
henkilökunnalla on vastuu paitsi omien tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta myös toiminnan sujuvuudesta muun organisaation kanssa.
Sisäistä valvontaa tukee asianmukainen raportointi, jolla seurataan toimintaa, toiminnan tulosta ja toimintaan sisältyviä riskejä. Liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavan ohjausjärjestelmän avulla. Laskentaperiaatteet, kontrollit ja vastuut on kuvattu Apetit-konsernin laskentamanuaalissa. Kuukausi-, puolivuosikatsaus- ja vuositilinpäätösraportoinnista sekä ensimmäisen ja kolmanen vuosineljänneksen liiketoimintakatsauksista on laadittu kirjalliset raportointiohjeet ja -aikataulut. Yhtiön taloushallinto seuraa jatkuvasti liiketoimintayksiköiden raportointia sekä kehittää ja ohjeistaa raportoinnin sisältöä ottaen huomioon sisäisen valvonnan tarpeet. Konserni laatii julkistettavan taloudellisen informaation noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Puolivuosikatsauksen, liiketoimintakatsaukset ja vuositilinpäätöksen käsittelee ja hyväksyy konsernin hallitus.
Liiketoimintayksiköt päivittävät vuosittain pidemmän aikavälin taloudelliset ennusteet. Näiden strategialukujen pohjalta laaditaan vuosibudjetit. Konsernin hallitus arvioi ja hyväksyy liiketoimintayksiköiden vuosibudjetit. Tämän lisäksi liiketoimintayksiköt päivittävät vähintään neljännesvuosittain tulos- ja tase-ennusteet.
Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävä analysointi budjetteihin ja ennusteisiin on keskeinen osa Apetitin ohjausjärjestelmää ja sisäistä valvontaa. Kuukausittain liiketoimintayksiköiden tietojärjestelmistä kootaan taloudelliset luvut konsernin yhtenäiseen laskentajärjestelmään.
Toteutumatiedot ja ajantasaiset ennusteet käydään kuukausittain läpi konsernitasolla. Ohjausjärjestelmä sisältää toteutuneet tulos- ja tasetiedot, tunnusluvut ja liiketoimintavastuussa olevien johtajien kirjallisen raportin kuukauden tulokseen vaikuttaneista tekijöistä, lähiajan toimenpidesuunnitelmista ja arvion kuluvan
vuosineljänneksen ja koko vuoden liiketuloksesta sisältäen best case-, todennäköinen ja worst case-arviot.
Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä jäsenet saavat raportit käyttöönsä ja konsernin hallitus konserniyhteenvedon ja tiivistelmät yksikkökohtaisista tiedoista.
Liiketoimintayksikköjen johtoryhmät käyvät läpi vähintään kuukausittain omat taloudelliset toteumatiedot verrattuna budjetteihin ja ennusteisiin, liiketoiminnan johtamisessa käytettyjen yksikkökohtaisten seurantamittareiden toteumat verrattuna ennusteisiin ja tavoitteisiin sekä syyt merkittäviin poikkeamiin. Lisäksi liiketoimintayksiköiden taloudellisia toteumatietoja, ennusteita ja liiketaloudellista tilaa käydään läpi liiketoimintakatsauspalavereissa, joihin osallistuu konsernin johtoa ja liiketoimintayksikön vastuuhenkilöitä agendaan sopivalla kokoonpanolla. Yhtä liiketoimintayksikköä kohden liiketoimintakatsauspalavereita on kerran kuukaudessa tai harvemmin.
Sisäinen tarkastus toimii objektiivisesti ja riippumattomasti hallituksen, toimitusjohtajan ja muun konsernihallinnon tukena sisäisen valvonnan tason arvioimiseksi ja kehittämisen varmistamiseksi konsernin eri yksiköissä tuottamalla riskienhallinta- ja valvontaprosessien riippumatonta ja objektiivista arviointi- sekä neuvonantopalvelua organisaatiossa.
Sisäistä tarkastusta ohjaa konsernin talousjohtaja konsernin hallituksen hyväksymän vuosisuunnitelman perusteella.Sisäinen tarkastus toteutetaan ostopalveluna. Vuonna 2018 ei suoritettu sisäisen tarkastukseen liittyviä toimeksiantoja.
Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 27.3.2018, päätti maksaa hallintoneuvostolle palkkioita seuraavasti:
Hallintoneuvosto kokoontui vuoden 2018 aikana neljä kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 84 %. Hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita vuonna 2018 yhteensä 48 780 euroa.
Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenten palkkioista.
Apetit Oyj:n hallintoneuvoston 16.4.2018 tekemän päätöksen mukaan:
Vuonna 2018 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 96 %. Palkkioita hallituksen jäsenille maksettiin 162 850 euroa. Palkkiot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.
Hallitus nimittää ja vapauttaa tehtävästään toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, määrää heidän tehtävistään sekä päättää heidän toimiehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään.
Toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Juha Vanhainen 16.3.2015 alkaen. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa. Hänellä on maksuperusteinen lisäeläkesopimusjärjestely, johon on maksettu 121 559 euroa vuonna 2018.
Toimitusjohtajien palkat ja muut etuudet tilivuonna 2018 olivat maksuperusteisesti 634 782 euroa.
Toimitusjohtajalla ei ole sijaista.
Apetit Oyj:n hallituksen 3.11.2016 vahvistamat sisäpiirisäännöt perustuvat markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 596/2014 (MAR), markkinoiden väärinkäyttödirektiivin 57/2014, komission delegoidun asetuksen 522/2016, komission täytäntöönpanoasetusten 347/2016 ja 626/2016, rikoslain 39/1889 ja arvopaperimarkkinalain 746/2012 (AML) kulloinkin voimassa oleviin säännöksiin, finanssivalvonnan määräyksiin sekä NASDAQ Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymään, 3.7.2016 alkaen voimassa olevaan sisäpiiriohjeeseen. Sisäpiirisäännöt koskevat Apetit Oyj:n muodostaman konsernin ("Yhtiö") henkilöstöä ja johtoa.
Sisäpiiriläisiä Yhtiössä ovat i) ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt ja ii) hankekohtaiset sisäpiiriläiset.
Yhtiö pitää ilmoitusvelvollisista johtohenkilöistä ja heidän lähi-
piiristään luetteloa, joka ei ole julkinen. Hankekohtaisista sisäpiiriläisistä Yhtiö pitää sisäpiiriluetteloa, joka myöskään ei ole julkinen. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkityille henkilöille ilmoitetaan merkinnästä ja siitä aiheutuvista velvollisuuksista kirjallisesti tai muuten todisteellisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Sisäpiiriläisen on vahvistettava ilmoituksen vastaanottaminen.
Tullessaan yhtiön ilmoitusvelvolliseksi johtohenkilöksi henkilön on viipymättä annettava Yhtiön sisäpiirirekisterin hoitajalle perusilmoitus. Perusilmoitus annetaan Yhtiön lähettämällä lomakkeella. Ilmoitusvelvollisen johtohenkilön tulee aina tehdä uusi ilmoitus, kun lomakkeessa ilmoitetuissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Ilmoitus olosuhteiden muutoksesta on annettava viipymättä.
Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä ovat kaikki ne henkilöt, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät Yhtiössä työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon. Henkilö tulee hankekohtaiseen sisäpiiriin saatuaan julkistamatonta tietoa hankkeesta ja poistuu sisäpiiristä, kun tieto hankkeesta on julkistettu tai kun sen raukeamisesta erikseen ilmoitetaan. Yhtiö ilmoittaa hankkeen perustamisesta siihen kuuluville henkilöille, siitä aiheutuvista velvollisuuksista ja merkitsee tällaiset henkilöt hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Hankekohtaista sisäpiiriluetteloa päivitetään aina, kun syy henkilön merkitsemiseksi luetteloon muuttuu, uusi henkilö saa pääsyn sisäpiiritietoon tai henkilöllä ei enää ole pääsyä sisäpiiritietoon.
Yhtiössä on voimassa kaupankäyntirajoitus, joka kieltää yhtiön pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäynnin yhtiön osakkeilla 30 päivän ajan ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Kaupankäyntirajoitus päättyy julkistamista seuraavana päivänä
Yhtiö ylläpitää sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Hallituksen jäsenten ja konsernin johtajiston omistukset 31.12.2018 on esitetty hallituksen ja johtajiston jäsenten esittelyn yhteydessä tilinpäätöksen sivuilla 119 ja 121.
Puheenjohtaja vuodesta 2014, jäsen vuodesta 2012 s. 1960, puuteollisuusteknikko, myyntipäällikkö
Päätoimi: Cursor Oy, myyntipäällikkö
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen puheenjohtaja: Finninno Oy, Oy Scanhomes Ltd. Finland Hallituksen jäsen: Hala Oy
Osakeomistus: 800 osaketta (31.12.2018)
MARJA-LIISA MIKOLA-LUOTO Varapuheenjohtaja vuodesta 2011, jäsen vuodesta 2005 s. 1971, MMM, agronomi, maanviljelijä
Päätoimi: maanviljelijä
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Säkylän Osuuspankki
Osakeomistus: 1 630 osaketta (31.12.2018)
JUSSI HANTULA Jäsen vuodesta 1995 s. 1955, maanviljelijä
JUHA HÄMÄLÄINEN Jäsen vuodesta 2018 s. 1971, maatalousyrittäjä, agrologi
LAURA HÄMÄLÄINEN Jäsen vuodesta 2009 s. 1975, MMM, agronomi, maanviljelijä
AKI KAIVOLA Jäsen vuodesta 2015 s. 1960, MMM, agronomi, maanviljelijä
RISTO KORPELA Jäsen vuodesta 2007 s. 1949, ekonomi, kauppaneuvos
Jäsen vuodesta 2013 s. 1973, MMM, agronomi, toiminnanjohtaja
MIKA LEIKKONEN
Jäsen vuodesta 2008 s. 1963, maanviljelijä, agrologi
JARI NEVAVUORI Jäsen vuodesta 2012 s.1966, agronomi, tuotepäällikkö, maanviljelijä
PEKKA PERÄLÄ Jäsen vuodesta 2016 s. 1961, HTM, toimitusjohtaja, Espoo
MARKKU PÄRSSINEN Jäsen vuodesta 2012 s. 1957, agronomi, edunvalvontajohtaja
Jäsen vuodesta 2014 s. 1966, insinööri, toimitusjohtaja, maanviljelijä
TIMO RUIPPO
Jäsen vuodesta 2013 s. 1968, maanviljelysteknikko, maanviljelijä
VELI-PEKKA SUNI Jäsen vuodesta 2016 s. 1964, maanviljelijä, agrologi
JOHANNA TAKANEN Jäsen vuodesta 2015 s. 1973, BBA,
toimitusjohtaja
MAUNO YLINEN Jäsen vuodesta 2005 s. 1965, agronomi
s. 1979, luottamusmies Jäsen vuodesta 2015 Varajäsen Antti Paukkuri
s. 1971 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Timo Hurme
MARIKA PALMÉN s. 1977 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Mari Saarinen
MIIKA KARILAINEN s. 1982 Jäsen vuodesta 2018 Varajäsen Kirsi Roos
ESA HÄRMÄLÄ Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018 Hallituksen jäsen vuodesta 2014 s. 1954, agronomi
Keskeinen aikaisempi työhistoria: Metsähallitus, pääjohtaja, 2014–2016 Työ- ja elinkeinoministeriö, osastopäällikkö, 2011–2014 Fertilizers Europe, Director General, 2006–2010 MTK, puheenjohtaja, 1994–2006 Ulkoministeriö, EU-jäsenyysneuvottelija, 1993–1994 Pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja 1991–1992 MTK, Osastopäällikkö ja asiamies, 1987–1991
Osakeomistus: 4 038 (31.12.2018)
LASSE AHO Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2018 Hallituksen jäsen vuodesta 2015 s. 1958, YTM
Päätoimi: Olvi Oyj, toimitusjohtaja, 2004–
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Jääkiekon SM-liiga, Genelec Oy, Suomen Elintarviketeollisuusliitto ry Hallituksen puheenjohtaja: Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliitto ry Hallituksen varapuheenjohtaja: Euroopan Panimoliitto
MetroAuto Tampere Oy, toimitusjohtaja, 2000–2004 Linkosuon Leipomo Oy, toimitusjohtaja, 1997–2000 Fazer Leipomot Oy, myyntijohtaja, 1993–1997 Fazer Keksit Oy, markkinointijohtaja, 1985–1993 Atoy-yhtiöt, tuotepäällikkö, 1984 –1985
Osakeomistus: 5 036 (31.12.2018)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017 s. 1964, ETM, Helsingin Yliopisto
Päätoimi: Valio Oy, toimitusjohtaja, 2014–
119
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet:
Hallituksen puheenjohtaja: Elintarviketeollisuusliitto ry, vuodesta 2019 alkaen
Hallituksen jäsen: Altia Oyj, Elintarviketeollisuusliitto ry, East Office, Valion Eläkekassa, Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Tekniikan Akatemia -säätiö ja Sydäntutkimussäätiö Hallintoneuvoston jäsen: Suomen Messut Osuuskunta Työvaliokunnan jäsen: Elintarviketeollisuusliitto ry
Valio Oy, liiketoiminnan johtaja, johtoryhmän jäsen 2007–2014
Osakeomistus: 1 375 (31.12.2018)
Päätoimi: Hallitusammattilainen, KHT-tilintarkastaja, 2008–
Hallituksen puheenjohtaja: Cor Group Oy, Partnera Oy, Joutsen Media Oy, Pohjaset Oy, Health City Finland Oy Hallituksen jäsen: Paikallis-Sähkö Oy, IKP Group Oy, Fysiopalvelu Easy Move Oy, Sievi Capital Oyj, FCG City Portal Oy
Elektrobit Oyj, tukitoiminnoista vastaava CFO, 2000–2007 Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, kansainvälinen partneri ja Oulun aluekonttorin johtaja, 1995–2000 Oulun Laskenta Oy, toimitusjohtaja, 1979–1995 Turun Muna Oy:n Jaakko Tehtaat, talouspäällikkö, 1977–1979 Tammerneon Oy, talouspäällikkö, 1975–1977
NIKO SIMULA Hallituksen jäsen vuodesta 2015 s.1966, varatuomari
Päätoimi: Maanviljelijä
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Hallituksen jäsen: Finnamyl Oy, Lammaisten Energia Oy
– Kokemäen Kihlakunnanoikeus 1991–1992, notaari, vt. – Käräjätuomari Maanviljelijä 1987–
Osakeomistus: 2 915 osaketta (31.12.2018)
JUHA VANHAINEN Toimitusjohtaja vuodesta 2015 s. 1961, diplomi-insinööri
Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet:
Hallituksen jäsen: Elintarviketeollisuusliitto ry, Ponsse Oyj, Wihuri Group
Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen, 2007–2015: – Johtaja, Energia, logistiikka, IT-palvelut ja puunhankinta, 2013–2015
– Useiden kansainvälisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksen puheenjohtaja tai jäsen Stora Enso International Office London, johtaja, päällystämätön hienopaperi, 2003–2007 Stora Enso Oyj Oulun tehtaat, paikallisjohtaja, 1999–2003 Enso Oy ja Veitsiluoto Oy, Oulun paperitehdas, päällikkö-, projekti- ja asiantuntijatehtäviä, 1990–1998 Kemi Oy, osastoinsinööri, 1988–1990
ANU ORA Liiketoimintajohtaja, Ruokaratkaisut-liiketoiminta Konsernin palveluksessa vuodesta 2015 s. 1973, kauppatieteiden maisteri
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Escamar Seafood Oy, Ruokatieto Yhdistys Ry
Keskeinen aikaisempi työhistoria:
Suomen Lähikauppa Oy, Kaupallinen johtaja, 2012–2015 Suomen Lähikauppa Oy, Tuotehallinnan johtaja, 2011–2012 Suomen Lähikauppa Oy, Tuotehallinnan prosessien johtaja, 2010–2011
Suomen Lähikauppa Oy, Ostojohtaja, 2010 Boston Consulting Group, Project Leader & Principal, 2001–2009 Boston Consulting Group,
Associate Consultant & Consultant, 1997–2001
Johtaja, Viljakauppa- ja Öljykasvituotteet -liiketoiminnat vuodesta 2017 Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja s. 1970, diplomi-insinööri
Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Coceral
Altia Oyj, Koskenkorvan tehtaanjohtaja, Etanoli-, tärkkelys- ja rehutuotanto, 2011–2017 Altia Oyj, Tärkkelys- ja rehuliiketoimintayksikön johtaja, 2010–2017 Suomen Kuitulevy Oy, Myynti- ja markkinointijohtaja, 2005–2010 Suomen Kuitulevy Oy, Vientipäällikkö, 2003–2005 BMH Wood Technology Oy, Projektipäällikkö, 2000–2003 Hackman Hadwaco Oy, Projekti-insinööri, 1995–2000
Osakeomistus: 20 067 osaketta (31.12.2018)
Talousjohtaja vuodesta 2018 Konsernin palveluksessa vuodesta 2008 s. 1974, kauppatieteiden maisteri
Keskeinen aikaisempi työhistoria:
Avena Nordic Grain Oy, talouspäällikkö, 2009–2017 Avena Kantvik Oy (aik Mildola Oy), talouspäällikkö, 2008– 2009
Intune Circuits Oy, talouspäällikkö, 2007–2008 Tecnotree Oyj (aik Tecnomen Oyj), Manager, Management reporting, 2005–2007 Tecnotree Oyj, eri controller–tehtävät, 2000–2005
Osakeomistus: –
LEENA HELMINEN Johtaja, Tuoretuotteet, liiketoiminnan kehitys Konsernin palveluksessa vuodesta 2016 s. 1986, kauppatieteiden maisteri
Keskeinen aikaisempi työhistoria: Boston Consulting Group, konsultti, 2016 Valor Partners, seniorikonsultti, 2014–2016 Valor Partners, konsultti, 2012–2014
Osakeomistus: 350 osaketta (31.12.2018)
Henkilöstöjohtaja vuodesta 2005 s. 1962, kauppatieteiden maisteri
Keskeinen aikaisempi työhistoria: Fazer Leipomot Oy, henkilöstöjohtaja, 2003–2005
122
LU Suomi Oy, henkilöstöjohtaja, 2002–2003 LU Suomi Oy (aik. Fazer Keksit Oy), henkilöstöpäällikkö, 1995–2002 Fazer Suklaa Oy, henkilöstöpäällikkö, 1992–1994 Fazer Suklaa Oy, henkilöstöasiainhoitaja, 1990–1991
Osakeomistus: –
ASMO RITALA Lakimies vuodesta 1995 s. 1958, oikeustieteen kandidaatti
Keskeinen aikaisempi työhistoria: Avena Oy, lakimies, 1995–2002
Valtion viljavarasto, lakimies, 1990–1994 Oy Esso Ab, isännöitsijä, 1986–1990
Osakeomistus: –
Apetit Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 28.3.2019 klo 13.00 Apetit Oyj:n henkilöstöravintola Myllynkivessä Säkylässä. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka 18.3.2019 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään 22.3.2019 klo 16.00 mennessä joko internet-sivuillamme apetit.fi tai kirjallisesti osoitteella: Apetit Oyj, Tuija Österberg, Sörnäistenkatu 1 A, 00580 Helsinki, puhelimitse numeroon 010 402 2110/Tuija Österberg tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Mahdolliset valtakirjat pyydämme toimittamaan yllämainittuun osoitteeseen ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 25.3.2019 klo 10.00 mennessä.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2018 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 1.4.2019 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 8.4.2019.
Apetit Oyj julkisti tilinpäätöstiedotteen vuodelta 2018 keskiviikkona 20.2.2019 klo 8.30. Vuosijulkaisut on julkaistu yhtiön internet-sivuilla viikolla 10.
Osavuosikatsaukset vuonna 2019 julkistetaan seuraavasti
Vuosijulkaisut, tilinpäätöstiedote, puolivuosikatsaus ja liiketoimintakatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa Apetit Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa apetit.fi/sijoittajille, josta julkaisut voi ladata myös pdf-versioina.
Suomenkieliset painetut vuosijulkaisut voi tilata yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.apetit.fi/sijoittajille. Englanninkieliset vuosijulkaisut ovat saatavina vain sähköisessä muodossa.
Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan henkilötiedoissa tapahtuneet muutokset siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Sörnäistenkatu 1A 00580 Helsinki Puhelin 010 402 00
Maakunnantie 4, PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 00
Sähköposti: [email protected] www.apetit.fi
Y-tunnus 0197395–5 Kotipaikka Säkylä
Apetit Ruoka Oy
SÄKYLÄ Maakunnantie 4 PL 130, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300
PUDASJÄRVI Teollisuustie 3 93100 Pudasjärvi Puhelin 010 402 4300
Maakunnantie 4 PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300
Maakunnantie 4 PL 100, 27801 Säkylä Puhelin 010 402 4300
Sörnäistenkatu 1A, 00580 Helsinki Puhelin 010 402 02 [email protected] www.apetit.fi/avena
Ul. Korablestroitelej, d. 30, litera A, office 2.15 RU-199397 Pietari, Venäjä Puhelin +7 812 305 5795
L. Asanaviciutes str. 13B-56 LT-04300 Vilna, Liettua Puhelin +370 5 243 0290
Tehnika 3, Türi EE-72213 Järvamaa, Viro Puhelin +372 5 038 151
TOO Avena Astana Rajon Almaty, Baraeva str. 16 KZ-010000 Astana, Kazakstan Puhelin +7 7172 592 679
g. Mirgorod, ul. Petrovskogo 15 UA-37600 Poltavskaja oblast, Ukraina Puhelin +380 5355 40262
Atmodas iela 19–345 Jelgava, LV-3007 Puhelin: +371 272 99958 Latvia
Satamatie 64 PL 21, 02401 Kirkkonummi Puhelin 010 402 2300
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.