Annual Report • Mar 8, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 25. huhtikuuta 2019 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa
Strandgatan 33, Mariehamn.
l sähköpostitse, [email protected]
l puhelimitse yhtiön sihteeristölle, +358 18 270 00
l tai kirjeitse osoitteeseen Viking Line Abp, Pb 166, AX-22101 Mariehamn. Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestel mään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osak kaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä,
Lisätietoja yhtiökokouksesta ja ajankohtaiset yhtiökokousasiakirjat
ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.
julkaistaan yhtiön kotisivuilla Vikingline.com.
si ja englanniksi käännettyinä.
päivänä.
1
Tietoja osakkeenomistajille 1
| Tämä on Viking Line 2 |
|---|
| Vuosi lyhyesti 4 |
| Toimitusjohtajan katsaus 6 |
| Liikeidea 9 |
| Toimintakatsaus 10 |
| Vastuullisuusraportti 26 |
|---|
| Viking Line palvelee kaikkia 28 |
| Rahti on tärkeää Itämerenalueen |
| kaupalle 30 |
| Taloudellinen lisäarvo 32 |
| Valtion palautus kotimaisen |
| kilpailukyvyn ylläpitämiseksi . 34 |
| Henkilöstö . 36 |
| Turvallisuus . 44 |
| Ympäristö 46 |
| Viking Linen ympäristömatka 60 |
| Riskit ja mahdollisuudet 63 |
| Selvitys hallinto- ja |
|---|
| ohjausjärjestelmästä 64 |
| Palkka- ja palkkioselvitys 71 |
| Hallituksen toimintakertomus | 72 |
|---|---|
| Konsernin tilinpäätös | 79 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 103 |
| Allekirjoitukset | .112 |
| Tilintarkastuskertomus | 113 |
Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .117
M/S Amorella Suomen lippu Turku–Ahvenanmaa–Tukholma
M/S Viking Cinderella Ruotsin lippu Tukholma–Maarianhamina
M/S Gabriella Suomen lippu Helsinki–Maarianhamina–Tukholma
M/S Viking Grace Suomen lippu Turku–Ahvenanmaa–Tukholma
M/S Mariella Suomen lippu Helsinki–Maarianhamina–Tukholma
M/S Rosella Suomen lippu Maarianhamina–Kapellskär
Viron lippu Helsinki–Tallinna
Yhdistämme pohjoista Itämerta ympäröivät maat harjoittamalla kestävää ja säännöllistä laivaliikennettä, joka palvelee kaikkia. Kolme peruspalveluamme ovat risteilyt sekä matkustaja- ja rahtiliikenne. Ainutlaatuinen osaamisemme näiden palveluiden yhdistämisessä luo etua asiakkaille ja liiketoiminnalle.
Viking Line on Suomen suurin meriliikenteen työnantaja. Yhdellä aluksella työllistetään yhteensä yli 40 eri ammattiryhmää, kuten käyttö, kunnossapito, myymälä, keittiö, hotelli, viihde, konferenssi, järjestys ja sairaanhoito.
Viking Linen toiminta käsittää sekä matkustaja- että rahtiliikennettä. Tämän lisäksi tytäryhtiö Viking Line Buss Ab tarjoaa bussikuljetuksia lähtökohtana Ahvenanmaa.
Viking Linen liikennöintialueeseen kuuluu Itämeri päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi ja Baltia. Meillä on myyntikonttoreita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ Helsingissä. Osakepääoma on 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä on 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia.
Ympäristösertifiointi Konsernin pääkonttori, kaikki Viking Linen alukset sekä tytäryhtiö Viking Line Buss Ab ovat ympäristösertifioituja ISO 14001:2015
standardin mukaisesti.
Viking Line lanseerasi uudistetun Viking Line Club-kanta-asiakasohjelman 17. helmikuuta 2017. Club-jäsenille kertyy bonuspisteitä (Veneitä) matkavarauksista ja laivamatkoilla tehdyistä ostoksista. Vuoden 2018 alusta Veneitä voi käyttää maksuvälineenä matkavarausten maksamiseen. Uskollisimmat matkustajat palkitaan Plus-jäsenyydellä, joka antaa vielä enemmän etuja.
Huhtikuussa 2018 Viking Grace alkoi ensimmäisenä matkustaja-aluksena maailmassa hyödyntää tuulen voimaa mekaanisen roottoripurjeen avulla. Tarkoituksena on testata, voiko aluksen energiankulutusta ja pakokaasupäästöjä vielä pienentää.
Kevään 2018 aikana organisaatiorakennetta muutettiin tavoitteena vahvistaa tuloksellista ja kaupallista fokusta ja samalla yksinkertaistaa työtapoja. Jokaiselle alukselle nimitettiin kaupallisuudesta vastaava aluksen päällikkö, joka raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Liikennöintimme aloittamisesta lähtien laivoillamme on matkustanut 227 miljoonaa asiakasta, autokannen ramppien yli on ajanut 22 miljoonaa autoa, ja yli 4 miljoonaa rahtiyksikköä on auttanut ylläpitämään kolmen kohdemaamme välistä infrastruktuuria.
Panostamalla jatkuvasti toimintoihimme pystymme säilyttämään vahvan aseman liikennöintialueellamme. Kehitämme toimintaamme olemalla vahvemmin läsnä digitaalisessa ympäristössä ja tehostamalla työtämme asiakkaiden odotusten täyttämiseksi. Meillä on myös merkittävä rooli kestävän matkustamisen kehittäjänä – tällä alueella olemme jo usean vuoden ajan olleet johtava uusien teknisten innovaatioiden käyttäjä.
Ahvenanmaalaisena varustamona saamme elantomme merestä, ja sen hyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeää. Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristön kuormituksen vähentämiseksi kehitettyjen ratkaisujen hyödyntämisessä.
Kehitystyö koskee myös organisaatiotamme. Huhtikuussa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli. Tavoitteena on selventää vastuunjakoa tuloksesta ja vahvistaa kaupallista fokusta.
Tämä prosessi kohdistuu kaikkiin aluksiin, ja seitsemän aluksen päällikköä on jo nimitetty. Johtoryhmä vahvistaa yhdessä minun kanssani konsernin kokonaistavoitteet, jotka alusten päälliköt omine johtoryhmineen sitten toteuttavat maatoimintojen tuella. Meidän on tärkeää yhdessä tehdä kaikkemme kannustaaksemme ja tukeaksemme liiketoimintaa sekä todellisessa Vikinghengessä tarjota ystävällistä ja hyvää palvelua asiakkaillemme.
Koko vuoden 2018 tulos oli toimintavuoden 2017 tuloksen tasolla. Vuoden aikana kustannuskehitys on ollut tyydyttävällä tasolla kasvaneista polttoainekustannuksista huolimatta. Alkusyksyn aikana polttoainehinnat nousivat tasolle, joka heikensi koko vuoden liiketulosta vuoteen 2017 verrattuna. Loppua kohti hintataso kääntyi paremmaksi, mikä hyödynnettiin varmistamalla suuri osa vuoden 2019 polttoainekustannuksista tekemällä kiinteähintaisia sopimuksia.
Näemme edelleen tuloksessa haasteita. Meitä rasitti vuoden aikana osittain heikompi ruotsin kruunu mutta myös suunniteltua heikompi matkustajamäärä. Tulevana vuonna polttopisteenä on lisääntynyt tulos ja parempi myyntikate. Selviytyäksemme näistä edelleen suurista haasteista olemme valinneet erityiset alueet, joille aiomme suunnata ylimääräisiä resursseja tuloksen parantamiseksi.
Maantieteellisesti toimintamme on levittäytynyt Suomeen, Ahvenanmaalle, Ruotsiin, Viroon ja Saksaan. Työntekijämme toimivat sekä laivoilla että maissa. Vuoden 2018 aikana meitä oli kokopäivätyössä Viking XPRS:n miehistö mukaan lukien lähes 3 000. Eri paikkakunnilla ja eri laivoilla työskentely on haasteellista, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. Meillä on vahva yrityskulttuuri, ja mielestämme ihmiset erilaisine kokemuksineen ja näkökulmineen ovat ratkaisevia pitkän tähtäyksen liiketoiminnan menestyksen kannalta. Ihmiset ovat avain menestykseen, ja kaikkien panos otetaan huomioon. Liikevaihdon, kannattavuuden ja kasvun tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos osaavat ihmiset ovat motivoituneita ne saavuttamaan. Olemme iloisia voidessamme tarjota uskollisille asiakkaillemme tämän mahdollisuuden. Uusien innovaatioiden kärkijoukossa Viking Grace sai huhtikuussa 2018 ilmaa siipien alle uuden roottoripurjeen muodossa. Se on ensimmäinen hybridialus, joka hyödyntää sekä tuulelta purjeen avulla saatavaa työntövoimaa että polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä. Hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineen kulutusta voidaan pienentää roottoripurjeen avulla. Varsinkin kansainvälinen media on ollut erittäin kiinnostunut roottoripurjeesta. Purjeen teho arvioidaan sen oltua vuoden käytössä. Tarkoituksena on asentaa uuteen alukseemme kaksi purjetta.
Digitaalinen muutostyömme vahvistui vuoden aikana, kun kanta-asiakasohjelmamme Viking Line Club siirtyi uudelle tasolle. Klubin jäsenet ovat vuoden ajan voineet kerätä bonuspisteitä eli Veneitä. Helmikuusta alkaen niitä on voinut
käyttää maksuvälineinä kaikissa matkoja, autopaikkoja, sekä ravintola- ja kylpyläpalveluja koskevissa ennakkovarauksissa.
Vuoden aikana laivoillamme matkusti 6,4 miljoonaa matkustajaa. Korkeasesongin volyymit ovat tuloksemme kannalta aivan ratkaisevia, ja liikenne on perinteisesti intensiivisintä heinäkuussa. Viking Linen matkustajamäärät kaikilla reiteillä olivat heinäkuussa yhteensä 951 005 matkustajaa. Luku on korkeampi kuin vastaavalla kapasiteetilla ennätysvuonna 2015. Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät Mariella ja Gabriella purjehtivat myös tänä kesänä päivävuoroja Tallinnaan. Näiden ylimääräisten vuorojen ansiosta kummankin laivan kapasiteetin käyttö lisääntyi merkittävästi. jännittävää ja innostavaa. Haluan kiittää lämpimästi koko henkilökuntaamme hyvästä työstä kuluneen vuoden aikana. Haluan kiittää myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme heidän vuoden 2018 aikana osoittamastaan luottamuksesta.
Viking Linen uuden matkustajalaivan rakennustyö käynnistyi kiinalaisella XSI-telakalla 3. syyskuuta. Ensimmäiset teräspalat leikattiin perinteisessä Steel Cutting -seremoniassa. Uusi alus on kooltaan suurempi kuin ympäristöpioneeri Viking Grace, mutta sen arvioidaan kuluttavan noin kymmenen prosenttia vähemmän polttoainetta. Energian optimointiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin on keskitytty koko projektin ajan, ja aluksesta tulee yksi maailman energiatehokkaimmista. Uudisrakennusprojektia edelsi laaja suunnittelu- ja kehitystyö, jonka tavoitteena oli luoda kokonaan uutta ja ainutlaatuista laivasukupolvea edustava alus. Työhön on otettu mukaan runsaasti suomalaisia ja muita eurooppalaisia toimittajia. Alus aloittaa liikennöinnin vuonna 2021 reitillä Turku–Maarianhamina–Tukholma. Ensimmäinen työntekijäryhmämme muutti Kiinaan elokuussa osallistuakseen rakennustyöhön. Uuden laivan rakennustyön seuraaminen on
Jan Hanses Toimitusjohtaja
9
Yhdistämme pohjoista Itämerta ympäröivät maat harjoittamalla kestävää ja säännöllistä laivaliikennettä, joka palvelee kaikkia. Kolme peruspalveluamme ovat risteilyt sekä matkustaja- ja rahtiliikenne. Ainut laatuinen osaamisemme näiden palveluiden yhdistämisessä luo etua asiakkaille ja liiketoiminnalle.
Olemme liikennöintialueemme johtava tavaramerkki ja ensisijainen valinta kaikille, jotka etsivät kuljetuksia ja elämyksiä. Säilytämme ja kehitämme edelleen asemaamme kannattavana yrityksenä.
Viking Line palvelee kaikkia. Asiakkaamme ovat meille kaikkein tärkeintä ja pyrimme ylittämään heidän odotuksensa erityisesti
Kunnioitamme työtovereitamme ja arvostamme aloitteellisuutta, innovaatiota, yhteistyötä, avoimuutta, rehellisyyttä, lojaalisuutta ja
Käytämme kaikki mahdollisuudet tehdä hyviä kauppoja.
Aluksemme ovat turvallisia ja hyvin hoidettuja. Harjoitamme toimin -
-
Tarjoamme markkinoiden parhaan vastineen rahalle korkean
Valikoituja laatutekijöitämme ovat ystävällinen asiakaspalvelu,
viihtyisät ja siistit tilat, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat
Tavoittelemme suuria volyymeja ja korkeaa kapasiteetin käyttö
Meillä tulee olla uudenaikaiset jakelu- ja myyntijärjestelmät.
Tulonlähteitämme ovat matka- ja rahtimyynti sekä myynti laivoilla.
Motivoimme ja koulutamme henkilökuntaamme paremman laadun,
Energiankulutuksen optimointi jatkuu kaikessa toiminnassamme.
Uuden organisaation tarkoituksena on mahdollistaa nopea päätöksenteko ja suuremmassa määrin hyödyntää lähimpänä asiakasta työskentelevän työntekijän tietoja. Heidän tehtävänään on yhdessä aluksen johtoryhmän kanssa optimoida jokaisen lähdön taloudellinen tulos. He saavat tukea kunkin markkinan markkinointi- ja myyntitoiminnoilta sekä operatiiviselta johtoryhmältä.
Sekä Ruotsin että Suomen markkinointiosastot järjestettiin samanaikaisesti uudelleen lisäämällä huomiota asiakassuhteisiin, uskollisuusohjelmaan ja verkkotoimintojen kehitykseen. Alusten ja maaorganisaatioiden välinen aktiivinen kommunikointi on hyvin tärkeää. Siinä tuotepäälliköt toimivat välittävänä lenkkinä raportoiden kumpaankin suuntaan.
Organisaatiomuutoksen avulla Viking Line pystyy paremmin ottamaan huomioon kunkin aluksen ja reitin ainutlaatuiset vahvuudet ja mahdollisuudet. Uudessa litteämmässä organisaatiossa painopiste on sekä kustannuksissa ja tehostamisessa että sitoutumisessa ja panostuksissa. Hyödyntämällä etulinjan taitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn voimme odottaa uusia ideoita kaikilta suorassa asiakaskontaktissa olevilta. Tavoitteena on, että kaikki, kaikilla tasoilla, tuntevat olevansa mukana ja inspiroituvat luovuuteen ja uusiin ideoihin.
Viking Line investoi myös lähellä asiakasta työskentelevien laajaan johtamiskoulutukseen. Vuoden 2018 aikana toteutettiin 150 esimiehen johtamiskoulutus Amorellalla ja Viking Gracella. Vastaavanlaista koulutusohjelmaa suunnitellaan
muillekin aluksille. Kevään 2019 aikana ovat vuorossa Gabriella ja Mariella.
Viking Line sai huhtikuussa 2018 Service Score -palkinnon merikuljetusten kategoriassa jo viidettä kertaa seitsemän vuoden aikana. Se merkitsee sitä, että Viking Line tarjoaa ylivoimaisesti parasta palvelua Itämerellä. Trendinä on, että Viking Linen asiakkaat tulevat vuosi vuodelta yhä tyytyväisemmiksi. Käyttämämme Net Promotor Score (NPS), joka mittaa meillä matkustaneiden asiakkaiden halukkuutta suositella Viking Linea, osoittaa asiakastyytyväisyyden lisääntyvän jatkuvasti.
Viking Line liikennöi kesän 2018 aikana seitsemällä aluksella. Hieno sää houkutteli monia merelle, ja kova hintakilpailu suosi asiakkaita. Heinäkuussa kaikkien laivojen matkustajamäärä kohosi yhteensä 951 005:een, mikä on enemmän kuin ennätysvuonna 2015 ja yli 4 % korkeampi kuin heinäkuussa 2017 vastaavalla kapasiteetilla. Helsinki–Tallinna-reitillä katamaraani Viking FSTR:n tuoman lisäkapasiteetin ansiosta matkustajamäärä nousi heinäkuussa 2017 yli miljoonaan.
Viking Line on kauan toiminut Itämeren ympäristökehityksen kärjessä. Vuonna 2013 tuli lippulaiva Viking Grace, kokoluokassaan maailman ensimmäinen nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä matkustaja-alus. Nyt rakenteilla on Itämereen kohdistuvia ympäristövaikutuksia vähentävä uusi ilmaston huomioonottava alus, jonka arvioidaan aloittavan liikennöinnin vuonna 2021. Merenkulun vastine "ensim-
mäiselle lapionpistolle" eli "Cutting of Steel", tapahtui Xiamenin telakalla Kiinassa 3. syyskuuta 2018.
Osana Viking Linen pitkän tähtäyksen ympäristötyötä Viking Grace kokeilee maailman ensimmäisenä matkustaja-aluksena tuulivoimaa mekaanisen roottoripurjeen avulla. Tarkoituksena on tutkia, voidaanko aluksen energiankulutusta ja pakokaasupäästöjä vähentää vielä lisää. Tekniikan on kehittänyt suomalainen cleantech-yritys Norsepower.
Viking Line on jo vuodesta 2017 alkaen tehnyt pitkän tähtäimen yhteistyötä Ruotsin kokkimaajoukkueen ja juniorikokkimaajoukkueen kanssa. Viking Cinderellalla syyskuussa tarjottu eksklusiivinen maistelumenu valittiin Travel News -lehden Wilhelmina Skogh -palkinnon saajaksi.
Syyskuussa 2018 aloitettiin uusi yhteistyö Suomessa Vuoden Kokin ja Vuoden Tarjoilijan kanssa; Viking Line toimii pääyhteistyökumppanina seuraavien kolmen vuoden ajan. Suomalaiset voittajat tulevat muun muassa avustamaan erikoismenujen ja juomasuositusten valinnassa Viking Linen matkustajille.
Vuonna 2017 Viking Line Clubin jäsenille tarjottiin mahdollisuus kerätä bonuksia kaikista Viking Linella tekemistään ostoista. Vuoden 2018 aikana jäsenet voivat alkaa käyttää ansaitsemiaan bonuksia, joita kutsumme Veneiksi. Veneitä voi käyttää uuden Viking Line -matkan maksamiseen. Jäsenet ovat oikeutettuja saamaan ainutlaatuisia matkatarjouksia ja tarjouksia laivoillamme.
| Matkustajamäärä | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Turku–Ahvenanmaa–Tukholma | 1 858 880 | 1 885 643 |
| Tukholma–Maarianhamina | 895 120 | 890 689 |
| Helsinki–Maarianhamina–Tukholma | 969 307 | 1 036 559 |
| Suomi/Ruotsi–Baltia | 1 955 265 2 345 989 | |
| Maarianhamina–Kapellskär | 732 965 | 722 269 |
| Yhteensä | 6 411 537 | 6 881 149 |
Herkkujen joukosta löytyi myös retikkaspiraaleja ja coleslawsalaattia, häränrintabolognesea sekä vihanneksia sisältävää perunamuusia. Juniorikokit kehittivät myös Viking Linen pienimmille matkustajille aivan uuden joulupöydän 2018.
… helmikuussa 2018 nauhoitettiin TV-ohjelma Stil i sikte Viking Cinderellalla. Mukana olivat Hollywood-stylisti Jonas Hallberg ja juontajana Malin Gramer. Ohjelma lähetettiin Ruotsissa TV3:lla kevään ja kesän aikana…
Toiminnan tehostamiseksi ja optimoimiseksi otettiin huhtikuussa 2018 käyttöön uusi tuloshakuinen organisaatiomalli. Viking Line tekee aktiivisesti töitä kehittääkseen litteämmän organisaation, jossa avainasemassa ovat tulosvastuu, resurssit ja mandaatti toiminnan johtamiseksi lähellä asiakasta. Tästä syystä seitsemällä alustemme päälliköllä ja heidän laivalla olevilla tiimeillään on kaupallinen vastuu omasta aluksestaan.
… Viking Line on kehittänyt yhdessä ranskalaisen samppanjatalon Piper-Heidsieckin ja suomalaisen samppanja-asiantuntijan Essi Avellanin kanssa Viking Linelle uuden Essentiel by Essi for Viking Line -samppanjan, joka on myynnissä vain Viking Linen aluksilla lokakuusta 2018 alkaen …
Turku Långnäs Maarianhamina Kapellskär Tukholma
Helsinki Tallinna
Amorella Toim. 1988, BRT 34 384, pituus 169,4 m, jääluokka 1 A Super, 2 480 matkustajaa, 450 henkilöautoa, 1 946 vuodepaikkaa, Suomen lippu Viking Grace Toim. 2013, BRT 57 565 pituus 218,0 m, jääluokka 1 A Super, 2 800 matkustajaa, 556 henkilöautoa, 2 980 vuodepaikkaa, Suomen lippu
Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitillä liikennöivät Amorellaa ja Viking Gracea paranneltiin tammikuun ja helmikuun telakointien aikana. Reitin haasteita ovat suuret vaihtelut asiakaskunnassa ja ostokäyttäytymisessä vuoden eri sesonkien ja eri viikonpäivien välillä.
Vuosi on ollut Viking Gracelle hyvä huolimatta kilpailun merkittävästä kovenemisesta. Helmikuussa ylitettiin 6 miljoonan matkustajan raja, ja liikennöinnin alusta vuonna 2013 Viking Gracella matkustaneiden määrä oli joulukuussa ylittänyt 7 miljoonaa.
Määrättyjä konseptikorjauksia tehdään jatkuvasti asiakkaiden toivomuksesta. 21. tammikuuta 2018 Viking Grace palasi telakoinnin jälkeen liikenteeseen uusituin myymälätiloin, ja muoti, viini ja samppanja olivat saaneet lisää tilaa. Myös samppanja- ja viinivalikoimaa parannettiin, ja laivan myymälässä on nyt tarjolla noin 300 eri viskilaatua.
Fashion-osasto kävi läpi suurimman muutoksen rajallisesta tilasta isoksi, moderniksi ja selkeäksi myymäläympäristöksi. Ravintoloissa tehtiin samalla pienempiä päivityksiä, muun muassa Oscar à la Cartessa ja The Buffetin lastenpöydässä.
Amorellan telakoinnin yhteydessä uusittiin joitain sisähyttejä, jotka sopivat hyvin lapsiperheille. Aikaisemmin hyteissä oli neljä Pullman-vuodetta. Nyt niiden tilalle tuli parivuode, TV ja vuode alle 12-vuotiaalle lapselle.
Amorellan Tapas & Wine muunnettiin Coffee & Wine -kahvilaksi, josta on upeat saaristonäköalat. Päiväsaikaan tarjolla on ensiluokkaisia kahvilatuotteita, kuten erikoiskahveja ja paikalla leivottuja herkkuja. Iltapäivällä matkustajat voivat nauttia Afternoon Tean, ja iltaisin kahvila muuttuu viinibaariksi. Telakoinnin yhteydessä myös Amorellan kokousosastoa raikastettiin seinien ja katon uusilla pinnoilla. Buffet-ravintola sai myös uusia pintoja ja uuden lattian, ja sisäänkäynti remontoitiin.
Vuoden 2018 aikana johtamiskoulutuksen kävi läpi 150 Amorellalla ja Viking Gracella työskentelevä esimiestä. Tavoitteena oli tarjota vieläkin parempaa palvelua, vahvistaa työntekijöiden motivaatiota ja lisätä myyntiä. Kaikki Viking Gracen ja Amorellan uudet työntekijät saavat myös käydä läpi palvelukoulutuksen, jossa keskitytään asiakkaiden kohtaamiseen ja työssä viihtymiseen.
Reitin erilaisia asiakasryhmiä pitää kuunnella tarkasti. Haasteena on saada asiat toimimaan kaikille – kaikkiin suuntiin
matkaaville reittimatkustajille, pendelöijille, ja erityisesti risteilymatkustajille.
Perinteisten tärkeiden asiakkaiden kuten lapsiperheiden ja reittimatkustajien lisäksi kokousryhmät muodostavat yhä tärkeämmän osan matkustajista. Varaustilanne on hyvä, ja suunnitelmissa on kehittää kokouskonseptia edelleen. Kummankin aluksen ja eri markkinointiyksiköiden edustajista koostuva tuoteryhmä pohtii yhdessä reitin ajankohtaisia asioita.
Suositut päivämatkat, Piknik-risteilyt, ovat myös tärkeä konsepti, jonka markkinajohtajia kovasta kilpailusta huolimatta ovat Viking Grace ja Amorella. Piknik-matkat alkavat aamulähdöillä Turusta ja Tukholmasta, Maarianhaminassa on laivan vaihto, ja illalla palataan lähtösatamaan.
Huhtikuun 12. päivästä lähtien Viking Grace on maailman ensimmäinen matkustajalaiva, jolla kokeillaan tuulivoimaa mekaanisen roottoripurjeen avulla. Kokeilua voidaan pitää osana Viking Linen pitkän tähtäimen ympäristötyötä, ja tarkoituksena on tutkia, pystytäänkö tämän tekniikan avulla edelleen vähentämään energiankulutusta ja sen myötä myös päästöjä. Tekniikan on kehittänyt suomalainen cleantech-yritys Norsepower, ja testin tuloksia arvioidaan jatkuvasti.
Amorella korvasi Rosellan Turku–Ahvenanmaa–Tukholmareitillä 14. lokakuuta 1988 ja on siitä lähtien uskollisesti liikennöinyt tällä reitillä. Alus rakennettiin Brodosplit Shipbuilding Industryn telakalla Splitissä nykyisessä Kroatiassa. Laivan kummi on Kirsti Lundqvist, hallituksen puheenjohtajana toimivan Ben Lundqvistin puoliso. Liikenteen aloittamisesta lähtien Amorellalla on ehtinyt matkustaa 26 miljoonaa matkustajaa.
Viking Grace telakointi 7.–21.1.2018 Amorella telakointi 22.1.–4.2.2018 Gabriella korvaavana aluksena Turku–Ahvenanmaa–Tukholmareitillä 8.1.–3.2.2018 Viking Grace huoltopäivät 9.–12.4.2018, 17.–20.9.2018 Amorella huoltopäivät 17.-20.9.2018
Perinteisessä Cutting of Steel -seremoniassa leikattiin ensimmäiset teräspalat. Seremonia oli upea ja hyvin järjestetty, ja siinä tuli esiin kulttuuripiirteitä.
Alus aloittaa liikennöinnin vuonna 2021 reitillä Turku– Maarianhamina–Tukholma.
Amorellalla järjestetyssä kilpailussa perheille annettiin vapaat kädet suunnitella yhdessä uusi alus ja esittää kirjoitettuja tai piirrettyjä ideoita ja ehdotuksia. Kilpailusta tuli hyvin suosittu, ja Viking Line sai monia hienoja piirustuksia, luovia ideoita ja mielenkiintoisia nimiehdotuksia. Kaikki kilpaan osallistuneet perheet saivat palkinnon, ja lisäksi myönnettiin erityisiä kunniamainintoja.
Monet matkustavat Helsingin ja Tallinnan välillä työhön, opiskelemaan, käymään kampaajalla tai hammaslääkärillä, ostamaan vaatteita ja huonekaluja tai jättämään auton huoltoon. Monet matkustavat myös nähdäkseen jonkun tietyn artistin laivalla. Reitin suurin asiakasryhmä ovat suomalaiset. Monet aloittavat Viroon suuntautuvan kylpylämatkansa Viking XPRS:llä. Iso joukko virolaisia matkustaa työhön Suomeen, toiset taas lähtevät Viking XPRS:llä ostoksille Suomen tai käymään perheen kanssa Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä. Myös Helsingissä tai Tallinnassa käyvät ulkomaiset matkailijat tekevät päiväristeilyn Suomenlahden toiselle puolen nähdäkseen uuden kaupungin.
Korkeasesongin aikana Gabriella ja Mariella liikennöivät edellisten vuosien tapaan ylimääräisen päivävuoron Helsingin ja Tallinnan välillä sen sijaan, että olisivat jääneet päiväksi Helsingin satamaan. Gabriellan ja Mariellan matkustajamäärä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuussa 2018 reitillä oli yhteensä 317 910 matkustajaa. Ajalle 10. huhtikuuta – 16. lokakuuta 2017 reitin kapasiteettia
vahvistamaan otettiin katamaraani Viking FSTR. Tästä johtuen reitin matkustajamäärä oli vuonna 2018 pienempi kuin vuonna 2017.
Kevään 2018 aikana vietiin läpi henkilöstön sisäinen palvelukoulutus, ja säännöllisiä liittymäbusseja laitettiin ajoon Viking XPRS:n lähdöille kuudelle eri reitille Helsinkiin ja satamaan. Viking Line tarjoaa matkustajilleen myös säännöllisiä edestakaisia bussiyhteyksiä eri kaupungeista suoraan Helsingin satamaan.
Gabriellan ja Mariellan ylimääräiset vuorot Helsinki–Tallinna 16.6.–12.8.2018
Eri kohteissa järjestettävät tapahtumat houkuttelevat yhä useampia ja tulevat vuosi vuodelta tärkeämmiksi. Hyvä esimerkki vuonna 2018 oli Guns N' Rosesin esiintyminen Tallinnassa 16. heinäkuuta. Tuhannet suomalaiset matkustivat Viking Linella Tallinnaan nähdäkseen yhtyeen.
Viking Linella on nyt tarjolla yöpymistä 25 hotellilla Tallinnassa ja 13 hotellia muilla paikkakunnilla Virossa. Olemme lisänneet suoraan varausjärjestelmän kautta myytäviä tapahtumia. Vuoden uutuuksia olivat muun muassa Monet2Klimt-multimedianäyttely ja ravintola Finlandia Caviar, jossa voidaan järjestää osteri- ja kaviaarikoulutuksia ryhmien toivomusten mukaan.
Teemaristeilyt ja erikoisristeilyt ovat olleet hyvin suosittuja, erityisesti viikonloppujen aikana. Suomalaiset tähtiartistit, tanssiyhtyeet, bingo, kauneudenhoito ja hyvinvointi houkuttelivat monia vuoden 2018 aikana.
Paula Koivuniemi (Viking XPRS:n kummitäti) Eino Grön Muska Marion Rung Virve Vicky Rosti Jonne Aaron
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä joka päivä vuoden ympäri, poikkeuksena yksi vuorokausi joulun aikaan. Reitti on alan kilpailluin. Reittimatkustus sekä autolla että ilman autoa lisääntyy vuosi vuodelta. Päiväristeilyt olivat vuoden 2018 aikana edelleen suosittuja.
Viking Line panostaa jatkuvasti laivojen modernisointiin, ja tästä seuraa yleensä positiivista palautetta asiakaskyselyissämme. Usein on tapana tehdä isompia töitä laivojen telakointien yhteydessä. Huhtikuussa 2018 Gabriella oli telakalla kaksi viikkoa ja palasi liikenteeseen 29. huhtikuuta. Tällä kertaa keskityttiin ravintolakonseptiin, Travel Spa -osastoon ja tiettyihin hytteihin.
Gabriellan Food Garden muunnettiin uudeksi À la carte & Seafood Bar -ravintolaksi, joka tarjoaa herkullisia äyriäisruokia ja jälkiruokavaunun, josta asiakkaat valitsevat itse jälkiruokia ja juustoja. Arkaden-käytävässä sijaitseva ravintola Bistrotek muutettiin Pop up -ravintolaksi, jonka teemat vaihtelevat. Ensimmäisenä teemana oli Meksiko, ja tarjolla oli suosittu lounasvaihtoehto sekä normaalilla reitillä että Tallinnan-reitillä.
Gabriellan sauna- ja allasosasto modernisoitiin. Travel Span sauna, pukeutumistilat ja altaat remontoitiin, ja osastolle tuli yksi uusi hoitohuone, minkä ansiosta suosittujen hoitojen tarjonta kaksinkertaistui. Tuoksuvat elämyssuihkut olivat suosittu uutuus.
Gabriellalla parannettiin myös monia hyttejä uusimalla niiden sisustus. 64 vakiohyttiä sai raikkaamman ilmeen, ja niihin asennettiin TV. Tämän ansiosta niiden varausaste oli
erittäin hyvä. Yleiset WC-tilat uusittiin ja kokousosaston aulan ilmettä kohennettiin.
Gabriellan telakoinnin aikana rakennettiin sponsooni, aluksen perän runko-osa, aaltojen pienentämiseksi, mikä vähensi käyttövoiman polttoaineenkulutusta 11,5 % verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2017.
Sen sijaan, että olisivat jääneet päiväksi Helsinkiin, Gabriella ja Mariella vahvistivat myös kesällä 2018 Helsinki–Tallinnaliikennettä purjehtimalla ylimääräisen päivävuoron. Vuoro kestää vain 2,5 tuntia kumpaankin suuntaan. Heinäkuun aikana Gabriella ja Mariella kuljettivat yhteensä 100 967 matkustajaa näillä päivävuoroilla; lisäystä oli lähes 25 000 matkustajaa verrattuna samoihin aluksiin samalla ajanjaksolla vuonna 2017. Upeassa kesäsäässä Mariellan kannella sijaitseva kesäkioski löi uusia ennätyksiä.
Suurin asiakasryhmä ovat Suomesta tulevat risteilymatkustajat. Tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa ja houkutella matkustajia myös muualta maailmasta. Nykytilanteessa voidaan havaita kasvua Aasiasta. Myös Ruotsissa on kasvupotentiaalia.
Tämän reitin erikoisuus on, että se kulkee kahden pää-
kaupungin välillä, pääkaupungin keskustasta toisen pääkaupungin keskustaan. Viking Line tarjoaa elämyksiä yhteistyökumppaniensa kautta sekä Helsingissä että Tukholmassa, esimerkiksi kuljetuksia, teatteria, museoita ja retkiä. Matkojen ja aterioiden online varaukset lisääntyivät vuoden 2018 aikana.
Vuoden aikana laivat keskittyivät uuden osallistuvan organisaation soveltamiseen käytännössä. Myös kaupalliseen toimintaan on keskitytty. Tax-free-myymälän valikoimaa testattiin ja muutettiin jatkuvasti sijoittamalla tuotteita uusiin paikkoihin hyllyillä, jotta pystyttäisiin paremmin saavuttamaan eri kansallisuuksia edustavat asiakkaat. Esimerkiksi matkamuistojen valikoimaa laajennettiin aasialaisten matkustajien kysynnän mukaan.
Mariellalla tax-free-myymälän kehittäminen tapahtui oman ja ulkopuolisen henkilöstön yhteistyönä. Avainsana menestykseen on joustavuus, ja kaikki työntekijät ovat koko ajan olleet mukana kehitystyössä.
Mariella alkoi myös käyttää tehtäväkiertoa voidakseen olla siellä missä asiakkaatkin eri tilanteissa. Paikalle tullaan tarvittaessa, mikä on vaikuttanut tehokkuuteen myönteisesti. Tehtäväkierto alkoi ravintolahenkilöstöstä, ja sitä tullaan kehittämään edelleen. Monille pitkään Mariellalla työskennelleille tämä on ollut positiivista ja motivoivaa.
Vuonna 2018 reitin kohokohta oli Mariellan Retroristeily 90 luvun hengessä. Lähinnä 30–40-vuotiaat parveilivat laivalle, ja risteily varattiin nopeasti täyteen. Syksyn aikana kummallakin laivalla oli aivan uusi show – Euroboat; suosittu iskelmäilta Euroviisujen tapaan, jossa innostunut yleisö sai äänestää suosikkejaan.
Gabriella ja Mariella kulkevat parivaljakkona reitillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja tarjoavat matkustajille risteilyn, johon sisältyy kaksi yötä laivalla. Ainutlaatuista tällä reitillä on, että alukset kulkevat kahden pääkaupungin välillä, pääkaupungin sydämestä toisen pääkaupungin sydämeen. Kesän aikana molemmat laivat liikennöivät entiseen tapaan päivävuoron Helsingin ja Tallinnan välillä sen sijaan, että olisivat jääneet päivän ajaksi Helsinkiin.
Viking Cinderellalla käynnistyi syyskuussa projekti, jonka tavoitteena on kehittää laivatuotetta ja lisätä asiakastyytyväisyyttä entisestään. Projektin avainhenkilöitä ovat etulinjassa olevat työntekijämme. Heidän taitojaan hyödynnetään nyt systemaattisesti. He tietävät mitä asiakkaat haluavat, mitä he pyytävät ja miten meidän pitäisi heidän mielestään kehittää tarjontaamme. Kaikki Viking Cinderellalla työskentelevät osallistuvat aktiivisesti projektiin ja esittävät hyviä ideoita, joita sitten arvioidaan ja toteutetaan. Asiakkaita kiinnostavia tuotteita uusien tietojen pohjalta kehittämään on nimetty uusi projektinvetäjä.
Viking Cinderella on pitkän aikaa kehitellyt kulinaristien houkuttelemiseksi omia ja ainutlaatuisia teema- ja erikoisristeilyjä. Arvostetut Samppanja- & Viinimessut syyskuussa houkuttelevat yhä enemmän erikoisista laatuviineistä kiinnostuneita asiakkaita. Vuonna 2018 saavutettiin uusi ennätys sekä kävijöiden määrässä että myynnissä, mikä vahvistaa
osaamisemme Viking Cinderellan juomatapahtumien järjestämisessä.
Myös kiinnostus korkealaatuista viskiä kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Tammikuisten Cinderella Whisky Fair -messujen maine on levinnyt kauas Skandinavian ulkopuolelle, ja niiden katsotaan kuuluvan maailman parhaiden kelluvien messujen joukkoon. Tästä todisteena Viking Cinderellalle myönnettiin Cinderella Whisky Fair -tapahtumasta Ferry/ Cruise Line Drinks Retailer of the Year 2018 -palkinto Cannesin Drinks International Travel Retail Awards 2018 -kilpailussa.
Matkustajat pitävät Viking Cinderellan vuonna 2017 uusituista hyteistä. Aloimme vuoden 2018 aikana tarjota mahdollisuutta valita tiettyjä hyttejä eri kategorioista. Tarjosimme asiakkaille mahdollisuutta valita parempaa nukkumismukavuutta paksummilla patjoilla, hyttiä hissin läheisyydestä, korkealla sijaitsevia hyttejä ja toisiaan lähellä olevia hyttejä isommille seurueille.
Hyvä ruoka on Viking Cinderellan tunnusmerkki. Syksyn aikana perjantaisin ja lauantaisin tarjottiin yhteistyössä Ruotsin kokkimaajoukkueen kanssa uusi ja ainutlaatuinen maistelumenu henkilökohtaisen palvelun kera. Menu on mielikuvituksellinen erikoistuote, joka kohottaa koko ruokakonseptiamme, tarjoten samalla omille kokeillemme mahdollisuuden päästä kehittää osaamistaan. Olemme saaneet ruokailijoilta fantastista palautetta.
Olemme yhteistyössä Ruotsin kokkimaajoukkueen kanssa koonneet uuden buffetlinjan, jossa on vain kasvis- ja vegaaniruokia. Se katetaan The Buffet -ravintolaan. Myös muu buffettarjonta on suunniteltu yhteistyössä kokkimaajoukkueen kanssa.
Viking Cinderellan toistuvat tapahtumat ovat yleisesti korkeatasoisia, ja pyrimme jatkuvasti nostamaan tasoa edelleen. Yksi suosituimmista on tanssiyhtyeviikko, jota
järjestämässä kanssamme yhteistyössä toimii Svenska Dansbandsveckan i Malung. Viikon aikana koolla ovat Skandinavian parhaat tanssiyhtyeet, ja asiakkaat voivat valita useiden eri tanssiparkettien välillä.
Jatkuva kehittämisprojekti on myös Cinderellan viihdeviikko, johon sisältyy eri makusuuntausten mukaisia teemalähtöjä viikon jokaisena iltana. Kevään aikana viihdyttivät muun muassa useat eri DJ:t, ja syksyllä testattiin uusia artisteja.
Jatkoimme vuoden 2018 aikana turvallisuustyötämme Viking Cinderellalla Nollavisio-projektilla, joka keskittyy sosiaaliseen turvaan ja turvallisuuteen, jota haluamme matkustajien tuntevan laivalla. Meillä on nollatoleranssi huumeiden ja kaikenlaisten rikosten osalta – varkauksista ja riidoista häirintöihin ja seksuaaliseen ahdisteluun. Nollavisiota vahvistetaan saman nimisellä esitteellä, joka löytyy nykyisin kaikista laivan hyteistä.
Liikennöinnin poikkeamat 2018 Viking Cinderella poissa normaalista liikenteestä 11.–19.6.2018
Viking Cinderella on todellinen risteilyalus, jossa henkilökohtainen palvelu, ruoka, viihdetarjonta ja ostokset tarjoavat asiakkaille elämyksiä. 2018 saavutimme asiakastyytyväisyydessä uuden ennätyksen. Emme ole koskaan aikaisemmin saaneet yhtä korkeita arvosanoja asiakastutkimuksissa henkilökunnan, ruoan ja viihteen osalta.
Rosellalla matkustaa risteilymatkustajia, jotka haluavat viettää mukavan päivän merellä, sekä reittimatkustajia, jotka liikkuvat säännöllisesti Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä autolla tai ilman autoa.
Telakoinnin aikana baari sai uuden ilmeen, ja sen nimeksi tuli Bar Voyage. Uusi baaritiski teki ilmapiiristä avoimemman ja mukavamman ja nopeutti asiakaspalvelua. Katosta tehtiin vaaleampi ja ilmavampi, ja valaistus vaihdettiin energiaa säästäviin LED-lamppuihin.
Keulassa sijaitseva ravintola The Buffet sai uudet pöydät, ja matto vaihdettiin. Lapsille tuli oma noutopöytä, jossa on sekä kylmiä että lämpimiä ruokia. À la carte -ravintola La Rosen sisäänkäynti koki myös kasvojenkohotuksen.
Kannen 4 hyttiosastoille vaihdettiin uudet käytävämatot, ja käytävien katot ja valaistus uusittiin. Ulkohytit saivat uuden
valaistuksen ja huonekalut verhoiltiin uudelleen. Hyttien uudistaminen jatkui myös telakoinnin jälkeen. Lisäksi Rosella sai tax-free-myymälään aivan uuden muotiosaston, jossa miesten ja naisten vaatteita tuodaan selvemmin esille.
Rosella on vuoden 2018 alusta kytketty öisin Maarianhaminan maasähköverkkoon. Projekti Rosellan varustamiseksi maasähköllä on Viking Linen ja Maarianhaminan kaupungin pitkän tähtäimen vastuullisuustyön mukainen, jonka yhtenä tavoitteena on ilmastopäästöjen vähentäminen. Maasähköä käytettäessä pakokaasupäästöt ja melu vähenevät laivan ollessa satamassa. Gabriella ja Mariella ovat jo aikaisemmin alkaneet käyttää maista saatavaa sähköä ollessaan päivän laiturissa Helsingissä ja Tukholmassa.
Liikennöinnin poikkeamat 2018 Rosellan telakointi 8.1.–21.1.2018
Ruotsin Kokkimaajoukkue on luonut laivan buffetpöytään vihreitä herkkuja, jotka maistuvat välkkyviä merimaisemia katsellessa erityisen hyviltä. Tarjolla on muun muassa lehtikaalisalaattia omenan ja hasselpähkinöiden kera, punajuurikaurapyöryköitä ja paahdettuja juureksia hunajan ja vuohenjuuston kera.
Rosella purjehtii Maarianhamina– Kapellskär-reitillä kaksi tai kolme edestakaista vuoroa päivässä. Jokaisella päivällä on oma viihdeteemansa laivalla. Vuoden 2018 aikana oli maanantaisin suosittu Café Rosella isäntinään Ragnar Dahlberg ja Ulf Elfving, jotka kutsuivat mielenkiintoisia vieraita sohvalle keskustelemaan. Tiistait omistettiin bingolle ja keskiviikot karaokelle. Torstairisteilyillä yleisö voi toivoa suosikkikappaleitaan 50-, 60- ja 70-luvuilta Tio-i-topp (Kymmenen kärjessä) elävästä jukeboxista. Perjantaisin ja lauantaisin Rosellalla vuorottelivat Ruotsin suosituimmat tanssiyhtyeet ja erilaiset teemaristeilyt. Kirjailijaristeilyt olivat erittäin suosittuja. Syyspuolella muun muassa Herman Lindqvist ja Arne Dahl olivat suuria menestyksiä.
Ahvenanmaan Skördefesten (Sadonkorjuu) -juhlan yhteydessä syyskuussa 2018 omat kokkimme laativat La Rose -ravintolaan ahvenanmaalaisten makujen sadonkorjuumenun. Myös Seaside Cafén à la minute -tarjoilun ruokalajit oli valmistettu ahvenanmaalaisista raaka-aineista.
Café Rosellan vieraslistalta: Mark Levengood Jan Carlzon Bosse "Bildoktorn" Andersson Jan Eliasson Ernst Kirchsteiger
Oltuaan telakalla Tallinnassa Rosella palasi uudistettuna normaaliin liikenteeseen 22. tammikuuta 2018. Telakoinnin aikana uusittiin muun muassa laivan baari, tax-free-myymälä ja ravintolat. Heinäkuussa Rosellalla matkusti 138 237 henkilöä. Luku on "all time high" ja 1 126 matkustajaa enemmän kuin aikaisempana ennätysvuonna 2017.
Viking Line pystyy rahtikuljetuksilla maksimoimaan alusten autokansien käytön koko vuoden ajan, niin että hyödynnämme aina mahdollisimman suuren osan kapasiteetistamme. Rahtikuljetusten tarve vaihtelee vuoden mittaan ja on alhaisimmillaan kesälomakaudella. Autokannella oleva tila jaetaan matkustaja- ja rahtiyksiköiden kesken niin, että sekä rahtiasiakkaiden että autolla liikkuvien matkustajien tarpeet tyydytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomen ja Ruotsin välinen rahtiliikenne on vuosikausia pysynyt hyvin vakaalla tasolla. Asiakkaamme haluavat säännöllisiä ja luotettavia merikuljetuksia ympäri vuoden, tutuilla reiteillä ja ilman suurempia aikataulujen ja kapasiteetin muutoksia. Vuonna 2018 Helsinki–Tallinna-reitin aikataulua muutettiin asiakkaiden toivomusten mukaan, mikä onnistui hyvin. Volyymit ovat kehittyneet positiivisesti rahtimarkkinoilla, mutta rajoitetusta rahtikapasiteetista ja matkustajapuolen autokansikapasiteetin kasvaneesta kysynnästä johtuen Viking Line Cargo ei ole täysin kyennyt hyötymään markkinoiden kasvusta. Kuljetusvolyymeihin vaikuttavat laivojen telakoinnit ja huoltopäivät, mutta myös rahdin merikuljetusta käyttävien alojen kysyntä.
Korkea laatu, hyvä palvelu, luotettavuus ja jatkuvuus ovat tärkeimmät kilpailuetumme Itämeren erittäin kilpailluilla rahtimarkkinoilla. Viking Line Cargolle on myös tärkeää pystyä reagoimaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, missä digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat arvokkaita kilpailuetuja.
Teemme aktiivisesti työtä saavuttaaksemme hyvän dialogin asiakkaidemme kanssa. Säännölliset markkinatutkimukset tarjoavat meille työkalut oikeisiin toimiin. Niistä saamme konkreettista tietoa työmme laadusta ja kehittämistarpeesta. Vuonna 2018 tutkimus toteutettiin Skandinaviassa, edellisinä vuosina Baltiassa ja Suomessa.
Vuonna 2017 lanseerattu e-varausportaali on asiakkaiden kanssa käymämme tiiviin vuoropuhelun tulosta. Se sai hyvän vastaanoton ja on täyttänyt asiakkaiden odotukset. Yhdistämme digitalisoidun varausjärjestelmän operatiiviseen varauskontaktiin – Viking Line Cargolle henkilökohtainen palvelu on edelleen tärkeää.
Viking Line Cargon yhteisenä tavoitteena on tarjota rahtiasiakkaillemme korkean laadun kautta markkinoiden parhaiten hinnoiteltu tuote. Toisena tavoitteena on saavuttaa korkein mahdollinen autokannen käyttöaste jokaisella lähdöllä.
Rahtiorganisaatioon kuuluu Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa noin 20 työntekijää, jotka hoitavat myyntiä, markkinointia ja rahtivarauksia. Monia muita, joiden työpanos on erittäin tärkeä, on mukana rahtiprosessissa, sekä maissa että merellä. Yhtenä esimerkkinä ovat lyhyet ja vaativat lastaus- ja purkausajat kaikissa satamissa, joissa Viking Linen yliperämiehen johtamalla kokeneella kansimiehistöllä on taidot hoitaa laivan purkaus ja lastaus joustavasti ja tehokkaasti, parhaalla mahdollisella
tavalla. Toimivalla sisäisellä viestinnällä on ratkaiseva merkitys menestyksellemme. On äärimmäisen tärkeää, että
osastojen välinen informaatio kulkee sujuvasti. Vuonna 2017 lanseerattiin epävirallisempi viestintäkanava Yammer, jossa kaikki voivat seurata tiimiä, rahtimarkkinoita tai omaa työtilannetta koskevia uutisia ja tapahtumia.
Viking Line kuljetti vuoden aikana 128 549 rahtiyksikköä (127 668), ja saavuutti siten arviolta 17,8 prosentin markkinaosuuden (18,7 %).
Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä Viking Linen rahtivolyymit pienenivät vain 0,7 % vaikka kokonaisvolyymi kasvoi 0,7 %. Markkinaosuus oli siten arviolta 28,0 prosenttia (29,0 %). Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä Viking Linen rahtivolyymit lisääntyvät 3,9 % ja markkinaosuus oli 13,2 % (13,6 %).
Merikuljetukset ovat tärkeitä Suomen, Ruotsin ja Viron välisille tavaravirroille. Viking Line Cargon toiminnan ytimenä on huolehtia teollisuuden ja kaupan tarvitsemista varmoista, nopeista ja säännöllisistä tavarakuljetuksista ja huolintapalveluista. Asiakkaamme tulevat ensisijaisesti Suomesta, Ruotsista ja Virosta, mutta myös muista Baltian maista sekä Puolasta, Tanskasta, Norjasta ja Venäjältä.
Tavalliseen tapaan kolme kaupunkibussiamme liikennöivät normaaleilla linjoillaan Maarianhaminassa ja yhdeksän maaseutubussia linjaliikenteessä eri puolilla Ahvenanmaata. Kokousbussi Victorian kysyntä oli edelleen vilkasta, ja vuonna 2018 bussivalikoimaan lisättiin Vivi, joka on yhtä tyylikäs kuin Victoria, mutta hieman pienempi. Vivissä on 29 istumapaikkaa. Vivin punainen matto ja Korpi & Gordonin suunnittelemat verhot luovat myös ylellistä tunnelmaa. Molemmat bussit ovat suosittuja, ja niitä kysytään jo matkavarauksen yhteydessä.
Vuoden 2018 aikana helpotimme myös matkustajien bussikorttien lataamista Maarianhaminan liikenteeseen. 30 päivän kortin tai 20 matkan kortin voi nyt ladata netissä osoitteessa Vikinglinebuss.ax.
Kansainväliset risteilyvierailut Maarianhaminassa jatkuivat vuonna 2018, ja kesän aikana kaupunki otti vastaan 15 alusta. Kaikki valitsivat Viking Line Bussin kiertoajeluilleen, joiden osanottajat olivat eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia. Vuoden 2019 risteilyvierailujen määrän odotetaan nousevan 24:ään.
Ryhmämatkat ovat edelleen suosittuja, ja syksyllä kävijöitä houkutteli muun muassa Chess-musikaali Helsingissä. Viking Line Buss jatkaa myös muihin maihin suuntautuvien pitkien matkojen kehittämistä. Huhtikuussa tehtiin suosittu matka Tallinnaan, Riikaan ja Saarenmaalle. Matkalle lähti noin 40 osanottajaa. Toinen matka suuntautui syyskuussa Italiaan, ja sille osallistui noin 30 henkilöä.
Viking Line Buss vaihtoi lokakuussa polttoaineen dieselistä ympäristöystävällisempään MY dieseliin, jonka perustana on fossiilivapaa polttoaine. Sen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 90 %.
Viking Line Buss lähti myös osaomistajaksi äskettäin aloittaneeseen älykkäitä energiajärjestelmiä kehittävään yhtiöön. Yrityksen toiminta-ajatuksena on kaupallistaa tulevaisuuden joustavia energiajärjestelmäratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. Näitä ratkaisuja esitellään aluksi Ahvenanmaalla ja samalla tuetaan maakunnan tietä kohti fossiilivapaata energiajärjestelmää.
Viking Line Buss Ab on Viking Line Abp:n kokonaan omistama tytäryhtiö.
Yritys omistaa 13 bussia.
Vuoden 2018 aikana yhtiön palveluksessa oli 24 henkilöä.
Vuoden 2018 aikana bussivalikoimaan lisättiin pieni ylellinen bussi Vivi. Vaihdoimme dieselistä uudistuvaan MY diesel -polttoaineeseen, ja teimme bussikortin lataamisen helpommaksi asiakkaille. Viking Line Buss tuli myös osaomistajaksi yhtiöön, joka kehittää älykkäitä energiajärjestelmiä.
Toiminnan aloittamisessa mukana olleet henkilöt olivat kaikki kasvaneet saaristossa ja ymmärsivät arvostaa herkkää saaristoympäristöä. Nyt me muovaamme yhteiskuntaa, jossa me itse ja lapsemme ja lastenlapsemme tulevat elämään 20, 50 tai ehkä 100 vuoden päästä. Siksi meidän Itämeren kuljetusten kanssa työskentelevien on kysyttävä itseltämme, miten haluamme meren ja saariston voivan ja miten voimme parantaa niiden edellytyksiä. Ottamalla aktiivisesti osaa tutkimukseen ja testaamalla energiaa säästäviä innovaatioita voimme saada työkaluja, jotka auttavat meitä luomaan ympäristötehokkaita vaihtoehtoja tulevaisuutta varten. Vastuullisuustyössämme pyrimme kohottamaan ambitioitamme olemalla aktiivisia tärkeissä ympäristöä, laatua, terveyttä, eettistä kauppaa ja yhteiskunnan osallisuutta koskevissa kysymyksissä.
Tänään Viking Line on merkittävä työnantaja, jonka palveluksessa on lähes 3 000 työntekijää. Monet työntekijöistämme asuvat saaristossa, mikä vahvistaa meitä Itämeren toimijana. Määrittelemme vastuullisen yhteiskuntarakentamisen siten, että suunnittelemiemme ja toteuttamiemme asioiden on oltava eettisten suuntaviivojemme mukaisia sekä vastuullisesti ja pitkälle aikavälille sopivia. Siten pystymme ottamaan huomioon ympäristö-, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Tavoitteemme on, että vastuullisuusnäkökulma on mukana kaikessa tekemisessämme, alkaen asiakkaidemme ja toistemme kohtelusta siihen, miten pystymme minimoimaan ympäristön kuormituksen omassa toiminnassamme.
YK:n yleiskokous hyväksyi 25. syyskuuta 2015 seitsemäntoista maailmanlaajuista kestävän kehityksen tavoitetta. 193 maailman maata on muotoillut ja hyväksynyt nämä tavoitteet. Me pyrimme omassa toiminnassamme tekemään taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta vastuullisia ratkaisuja ja globaaleista tavoitteista olemme päättäneet asettaa pääpainon seuraaville neljälle alueelle:
Tavoite 3 – Terveys ja hyvinvointi
Olemme nyt ja tulemme olemaan edelläkävijöitä uuden ympäristöystävällisen, päästöjä vähentävän teknologian soveltamisessa. Haluamme jatkaa innovatiivisten energia teknologiayritysten ja tutkijoiden tukemista ja yhteistyötä niiden kanssa.
Meri ja meren tarjoamat luonnonvarat
Emme päästä mitään jätevesiä mereen, emme käytä myrkyllisiä pohjamaaleja ja jatkamme työtä veden ja kemikaalien käytön vähentämiseksi toiminnassamme.
Viihtyminen työpaikalla ja terveellinen elämäntapa ovat hyvän työssä edistymisen perusta. Hyvällä johtajuudella luodaan avoin, luova, turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri, jossa työntekijöiden suorituksia huomioidaan ja niille annetaan
tunnustusta ja jossa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Viking Line edistää henkilöstön hyvinvointia, terveydenhoitoa ja viihtymistä kannustamalla ja tukemalla mielekkäitä vapaa-ajan harrastuksia.
Alusten jätteenkäsittelyä on kehitetty jätteiden syntymistä ehkäisevään ja syntyneen jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä suosivaan suuntaan. Aluksille on laadittu suunnitelmat ja kaaviot jätteenkäsittelyä varten. Lasi, kartonki,
paperi, metalli, alumiinitölkit, muovi, paistorasva ja bio-, ongelma-, energia- ja puujäte sekä elektroniikka kierrätetään. Kaikki jäteöljy toimitetaan maihin kierrätettäväksi. Jätemäärien pienentämiseksi on ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin.
Viking Line käynnisti vuonna 2017 konsernin osto- ja hankintaprosessien ohjausperiaatteiden tarkastustyön. Työ saatiin päätöksen vuonna 2018.
Tavoitteenamme on, että vastuullisuusnäkökulma olisi
mukana kaikessa toiminnassamme ja että meidän pitää tehdä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisia päätöksiä. Siksi hankittaessa tuotteita myytäväksi tai käytettäväksi on tärkeää, että taloudellisen kannattavuuden lisäksi otetaan huomioon ihmisoikeudet sekä tuotteen ympäristövaikutus liittyen sen valmistukseen, käyttöön ja hävittämiseen.
Vuonna 2019 uudet ostoperiaatteet otetaan järjestelmällisesti käyttöön. Periaatteet heijastavat selkeämmin arvojamme, kuten sitoutumista ympäristö- ja tasa-arvoasioihin. Tämä työ antaa meille paremmat valmiudet priorisoida esimerkiksi ympäristöystävällisiä tuotteita ja ratkaisuja hankinnoissamme.
Olemme täydentäneet toimintaperiaatteitamme vuonna 2018 lahjusten ja lahjonnan vastaisella politiikalla. Politiikka toteutetaan kaikissa Viking Linen konserniyhtiöissä, ja se tukee siten koko organisaatiotamme mm. hankinnoissa, ostoissa ja viranomaisyhteistyössä. Haluamme toimia kaikkia korruption muotoja vastaan ja edistää läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa sidosryhmiemme kanssa.
Uuden politiikan avulla työntekijämme voivat olla varmoja siitä, että he toimivat oikein kaikissa tilanteissa. Vuonna 2018 meillä ei ole ollut vahvistettuja korruptiota tai ihmisoikeuksia koskevia tapahtumia.
Viking Line Oyj:n hallitus on hyväksynyt vastuullisuusraportin 13. helmikuuta 2019. Viking Line aloitti liikennöinnin Manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä lähes 60 vuotta sitten ja sen jälkeen maailma on muuttunut. Toimintamme puitteissa runsaat viisikymmentä laivaa on palvellut Viking Linea liikennöinnin alusta lähtien ja vuosien kuluessa laivojen koko, energiatehokkuus ja palvelutarjonta ovat kehittyneet dramaattisesti.
Meillä Viking Linella on yhteinen asenne palveluun, jossa asiakas aina tulee ensi sijaan. Tavoitteenamme on, että ottamalla asiakkaat vastaan yhtenäisesti, ystävällisesti ja houkuttelevasti sekä sisäisesti että ulkoisesti, yli kaikkien maanrajojen ja ammattiroolien, luomme entistä tyytyväisempiä asiakkaita, jotka valitsevat matkustamisen Viking Linella uudelleen.
Uusi One Service -palvelualusta, joka otettiin käyttöön vuonna 2016, oli lähtölaukaus sisäiselle voimankohotukselle parantaakseen hyvää asiakaselämystä vielä lisää. Viking Linelle on tärkeää, että kaikki työntekijät tuntevat olevansa mukana "det goda värdskapet" -ohjelmassa, joka määrit telee yhteiset arvot toistemme, asiakkaidemme ja liike kumppaniemme kohtaamisessa. Yhdessä olemme entistä vahvempia.
Perustehtävämme on yhdistää pohjoista Itä merta ympäröivät maat. Sen me teemme kestävän ja säännöllisen laivaliikenteen avulla. Kolme peruspalveluamme ovat risteilyt sekä matkustaja - ja rahtiliikenne.
Ainutlaatuinen kykymme yh distää nämä kolme peruspalvelua tuottaa Viking Linelle asiakas - ja liiketoimintahyötyä. Olemme pohjoisen Itämeren liikennöin tialueemme johtava toimija ja tarjoamme markkinoiden parhaan vastineen rahalle toimittamalla kor keaa laatua edulliseen hintaan.
Arvopohjamme ja strategiamme kolme tärkeää kohtaa:
l Asiakkaat ovat meille kaikkein tärkeintä. Pyrimme ylittämään heidän odotuk sensa, erityisesti hyvän palvelun osalta. Ystävällinen asiakaspalvelu, viihtyisät ja siistit tilat, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat ostosmahdollisuudet ovat valikoitu ja laatutekijöitämme.
lArvostamme työntekijöidemme aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, yhteistyökykyä, avoimuutta, rehellisyyttä, lojaalisuutta ja vastuullisuutta. Motivoimme ja koulutamme henkilökuntaamme paremman laadun, palvelutason ja tuottavuuden saavuttamiseksi.
lAluksemme ovat turvallisia ja hyvin hoidettuja. Pyrim me jatkuvasti parantamaan ympäristö - ja vastuullisuus työtämme ja harjoitamme toimintaamme voimassa ole vien ympäristömääräysten ja lainsäädännön mukaisesti.
Vuodesta 2016 olemme yhä enemmän keskittyneet asiak - kaan kokemaan arvoon, aktiviteetteihin ja hyvään vas taanottoon laivalla. Laivastoamme päivitetään ja paran netaan jatkuvasti.
Myös vuonna 2017 tehtiin parannustöitä. Muun muassa Viking Cinderella sai laajennetun ja uusitun tax -free -myy mälän, monta uusittua hyttiä sekä uuden baarin ja esiinty mislavan, Melody Coffee Bar Loungen. Kovenevan kilpailun ja suuremman läpinäkyvyyden myötä on tullut entistä tärkeämmäksi ilmaista selkeästi, miksi kannattaa matkus
taa Viking Linella ja mitä lisäarvoja meiltä saa. Vuonna 2018 Rosellan tax -free -myymälä,
hytit ja ravintolat uudistettiin, mikä on näkynyt positiivisena kehityksenä asia kastutkimuksissamme. Myös
Amorellan hyteissä ja Gabriellan ravintoloissa oli nähtävissä positii vinen muutos asiakastyytyväisyy dessä vuoden 2018 päivitysten jälkeen.
Mahdollisuus kerätä bonusta kaikista ostoista Viking Linella lanseerattiin vuonna 2017. Vuonna 2018 otimme ison askeleen eteenpäin asiakkaillemme tarkoitetun Viking Line Clubin kehityksessä. Silloin jäsenet pääsi
vät aloittamaan ansaitsemiensa bonuspistei den käyttämisen.
Bonuspisteitä kutsutaan Veneiksi. Veneet rekisteröi dään asiakasnumerolla, kun jäsenet varaavat matkansa ja kun jäsenkorttia näyttää kassalla laivan myymälöissä, baareissa ja ravintoloissa. Veneitä voi sitten käyttää uuden matkan maksamiseen Viking Linella.
Bonusohjelmassa on kaksi tasoa: Viking Line Club ja Viking Line Club Plus. Plus -tasoon kuuluu lisäetuja us kollisimmille asiakkaillemme. Jäsenyys on maksuton, ja jäsenet saavat lisäksi ainutlaatuisia matkatarjouksia sekä tarjouksia laivoilla.
Tyytyväiset ja uudelleen tulevat asiakkaat ovat tärkeitä Viking Linelle. Siksi emme tee työtä pelkästään asiakkai den odotusten täyttämiseksi, vaan myös ylittääksemme heidän odotuksensa. Koko vuoden ajan viemme matkustajien keskuudessa läpi suurta asiakastyytyväisyysohjelmaa lähettämällä heille "Hyvä Viking -asiakas" -kyselylomakkeen sähköpostilla pari päivää matkan jälkeen. Vastaukset koo taan yhteen ja analysoidaan; saamme niistä arvokasta tietoa sekä palvelu -että tuotetarjontamme kehittämiseen sekä myös aineistoa laivojen uudistuksia ja korjauksia varten.
Menestyksemme tulee jatkossakin riippumaan siitä, kuinka hyvin onnistum me säilyttämään palvelutasomme ja kehittämään palveluamme. Vuoden 2018 asiakastutkimuksessa saimme palvelustamme kaikilla laivoilla arvosa nan 9,05 (8,99 vuonna 2017) asteikolla 4–10, mikä tarkoittaa, että saavutimme tavoitteemme nousta yli 9,0.
EU:n uusi tietosuoja -asetus GDPR (General Data Protection Regulation) astui voimaan 25. toukokuuta 2018. Asetus vahvistaa kaikkien EU -kansalais ten yksityisyydensuojaa mm. määrää mällä tiukempia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn.
Viking Line aloitti jo vuonna 2016 tietosuojaprojektin varmistaakseen, että toiminta täyttää GDPR:n vaatimukset. Tietosuoja on myös tuotu pysyväksi koh daksi organisaation jatkuvassa kehityk sessä.
Viking Linen laatustrategiaan sisältyy: Ystävällinen asiakaspalvelu Hyvä ruoka Tasokas viihde Viihtyisät ja siistit tilat laivalla Houkuttelevat ostosmahdollisuudet Motivoitunut henkilökunta Osaamisen kehittäminen
Viking Line Cargo toimii kovan kilpailun määrittämillä ja tarkoin säännellyillä rahtimarkkinoilla, joita ohjaavat suuret kansainväliset kuljetusyhtiöt. Tärkeimmät kilpailuetumme ovat korkea laatu, hyvä palvelu, luotet tavuus ja jatkuvuus. Käymme tiivistä vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa.
Merikuljetuksilla on tärkeä rooli Suomen, Ruotsin ja Viron välisissä tavaravirroissa. Viking Line Cargo on pohjoismai sen tuonnin ja viennin merkittävä toimija. Liikenteemme mahdollistavat suurten rahtivirtojen liikkumisen Pohjois maiden ja Baltian välillä. Rahtikuljetustemme ansiosta Viking Line pystyy myös maksimoimaan alusten autokan sien käytön siten, että hyödynnämme mahdollisimman paljon kapasiteettiamme. Tilat jaetaan matkustaja - ja rahtiyksiköiden kesken niin, että tyydytämme asiakkai demme tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla.
Henkilökuntamme on osaavaa ja tuntee oman alansa. Teemme aktiivisesti työtä ylläpitääksemme vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa. Säännöllisistä asiakastutkimuk sistamme saamme konkreettista palautetta työmme laadusta ja sen kehittämistarpeista.
EU on 1980 -luvulta lähtien tehnyt suuria investointeja jäsenmaita yhdistävän kestävän kuljetusinfrastruktuurin kehittämiseksi. Vuonna 2014 unioni tarkisti kuljetusinfra struktuuria koskevaa politiikkaansa tavoitteenaan yhdistää eri jäsenmaiden kuljetusverkostoja.
Suomi, Ruotsi ja Viro kuuluvat kaikki Euroopan laajui seen liikenneverkko TEN -T:n ydinverkkoon. Merenkululla on ratkaiseva merkitys Pohjoismaiden, Baltian ja Keski -Euroo pan kuljetusinfrastruktuurin yhdistämisessä.
EU puhuu merenkulun tulevaisuuden puolesta kestävänä ja ympäristöystävällisenä osana eurooppalaista kuljetusinfrastruktuuria. Tällainen tulevaisuus edellyttää poliittista myötävaikutusta myös kansallisella tasolla.
Kansalliset poliittiset päätökset vaikuttavat paitsi Viking Linen, myös koko suomalaisen merenkulun toimintaedelly tyksiin. Siksi on tärkeää, ettei Suomi poikkea maan nykyisin soveltamista Euroopan komission suuntaviivoista. Huolto varmuuden kannalta on tärkeää, että Suomella on oma laivasto.
Tiesitkö, että... 92 % Suomen viennistä ja 78 % tuonnista kuljetetaan laivoilla
Merikuljetuksilla on tärkeä rooli Pohjoismaiden ja Baltian välisissä suurissa tavara virroissa. Viking Line Cargo tarjoaa päivittäisten säännöllisten laivavuorojen avulla asiakkaille luotettavia ulkomaan merikuljetuksia. Tavoitteemme on saavuttaa auto kannen korkea käyttöaste jokaisella lähdöllä
Viking Linen toiminta luo taloudellista lisäarvoa yhtiön sidosryhmille niissä maissa ja niillä markkina-alueilla, missä Viking Line toimii.
Tärkeimmät kassavirrat muodostuvat asiakkailtamme tulevista tuotoista, tavara- ja palvelutoimittajiltamme tehtävistä ostoista, henkilökunnan palkoista, julkiselle sektorille maksettavista ja sieltä tulevista maksuista sekä osakkeenomistajille maksettavista osingoista ja rahoittajille maksettavista rahoituskuluista.
Konsernin liikevaihto ja muut tuotot vuonna 2018 olivat 500,6 miljoonaa euroa. Konsernin ostot toimittajilta olivat 308,5 miljoonaa euroa ja investoinnit 15,9 miljoonaa euroa, mistä 4,3 miljoonaa euroa koskee ennakkomaksuja rakenteilla olevasta aluksesta.
Viking Line työllisti keskimäärin 2 671 henkilöä. Henkilöstölle maksettiin nettopalkkoina ja eläkekuluina yhteensä 112,9 miljoonaa euroa. Julkiselle sektorille Viking Line maksoi yhteensä 40,9 miljoonaa euroa julkisten satamakulujen ja alusmaksujen, palkkaverojen, sosiaalimaksujen ja tuloverojen muodossa. Konserni sai valtion palautuksena 34,4 miljoonaa euroa Suomesta ja Ruotsista merihenkilöstön veroihin ja sosiaalimaksuihin liittyvää palautusta. Osakkeenomistajille jaettiin osinkoina yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.
Konsernin tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma esitellään kokonaisuudessaan Viking Linen tilinpäätöksessä.
Palautus julkiselta sektorilta ** -34,4 MEUR
* Vuodelta 2018 hallituksen esitys yhtiökokoukselle. ** Lue lisää seuraavalta sivulta.
| Taloudellisen lisäarvon muodostuminen, MEUR | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Asiakkaat | ||
| - Liikevaihto, liiketoiminnan muut tuotot, rahoitustuotot | 500,6 | 526,6 |
| Toimittajat | ||
| - Ostot | -308,5 | -328,4 |
| - Investoinnit | -15,9 | -34,7 |
| Viking Linen tuottama taloudellinen lisäarvo | 176,1 | 163,4 |
| Henkilöstö | ||
| - Nettopalkat ja eläkekulut | -112,9 | -115,8 |
| Osakkeenomistajat | ||
| - Osingot* | -2,2 | -2,2 |
| Rahoittajat | ||
| - Korkokulut | -3,4 | -3,9 |
| Julkinen sektori | ||
| - Tuloverot | -0,5 | -0,2 |
| - Julkiset satama- ja alusmaksut | -40,9 | -41,8 |
| - Palkkaverot ja sosiaalimaksut | -38,9 | -40,8 |
| Maksettu julkiselle sektorille | -80,3 | -82,8 |
| - Palautus julkiselta sektorilta sekä EU-tuki | 34,4 | 36,7 |
| Julkinen sektori, netto | -45,9 | -46,1 |
| Jaettu taloudellinen lisäarvo | -164,3 | -168,0 |
| Toiminnan kehittämiseen jätetty | 11,8 | -4,6 |
Muut sidosryhmät -164,3 MEUR
Toimittajat -324,4 MEUR
Toiminnan kehittämiseen jätetty 11,8 MEUR
* Vuodelta 2018 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Eurooppalaisen merenkulun kilpailukyvyn ylläpitämiseksi useissa Euroopan maissa, muun muassa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, on otettu käyttöön takaisinmaksujärjestelmä. EU State Aid Guidelines -ohjeiden mukaan varustamot saavat takaisin maksamiaan veroja ja sosiaalimaksuja pystyäkseen ylläpitämään omien maiden lippujensa alla toimivaa liikennettä. Tämä usein myös merenkulun tueksi kutsuttu takaisinmaksujärjestelmä on ennen kaikkea tukea merimiehille – ei varustamoille. Ilman järjestelmää ei yhtään matkustajalaivaa purjehtisi Suomen tai Ruotsin lipun alla ja suomalaisin tai ruotsalaisin miehistöin.
Viking Linen osalta takaisinmaksu koskee runsasta 1 600 suomalaista merimiestä. Koska olemme Suomen suurin merityönantaja, meriväkeä koskevien verojen ja maksujen määrä on meillä suurin. Merenkulun tukea saavat kaikki varustamot, ja sen suuruus riippuu siis varustamon työllistämien merimiesten lukumäärästä. Tuki menee varsinaisesti merimiehelle, joka vapautuu veroista, mutta koska Suomi on valinnut poikkeusmallin, verot kannetaan merimieheltä ja varustamolle maksetaan korvaus. Ruotsissa ja Tanskassa palautusta ei merkitä kirjanpitoon yritystukena. Viking Linella palautus koskee vähän yli 400 ruotsalaista merimiestä.
Kuten monet muutkin varustamot, Viking Line markkinoi Suomea ja Ruotsia turistikohteina Pohjoismaissa, Baltiassa, Euroopassa ja Aasiassa. Tätä on tehty vuosikymmenien ajan. Kotimaiselle kaupalle matkustajaliikenne on erittäin tärkeää. Turistit tuovat runsaasti tuloja niin hotelli- ja ravintolatoiminnalle kuin kaupallekin.
Taloustutkimus Oy:n laatiman raportin mukaan ulkomaiset laivamatkustajat toivat Suomeen kaikkiaan 684 miljoonaa euroa vuonna 2016. Lukuihin eivät sisälly satamissa käyvät suuret ulkomaiset risteilyalukset. Turistit matkustavat usein perheineen omilla autoillaan ja käyvät eri puolilla maata. Positiiviset taloudelliset vaikutukset leviävät siis yli koko Suomen. Alueellisesti jako näyttää seuraavalta:
Stockholms Hamnar (Tukholman Satamat) teki joitakin vuosia sitten tutkimuksen runsaan 1 600:n matkansa yhteydessä Tukholmassa käyneen laivamatkustajan keskuudessa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki matkustajaliikennettä Tukholman satamissa hoitavat terminaalit. Tutkimus osoitti muun muassa, että Tukholmassa käyvät laivamatkustajat kuluttavat Tukholman läänissä rahaa 5 miljardia kruunua. Tukholmassa käy vuoden aikana noin 1,7 miljoonaa laivamatkustajaa ja jokainen kävijä kuluttaa keskimäärin noin 3 000 kruunua vierailua kohti. Tukholmassa
Pidämme yllä kotimaista merenkulkutaitoa.
Turvaamme Suomen logistiikkakuljetusten huoltovalmiutta.
käyvien laivamatkustajien hotelliyöpymisten määrä on noin 360 000 vuodessa. Tämä vastaa 1 000 hotellihuonetta päivässä eli 7 täyteen varattua hotellia joka päivä vuoden ympäri. 95 prosenttia vierailijoista on tyytyväisiä Tukholmassa käyntiinsä.
Suurin osa maahenkilökunnastamme asuu luonnollisista syistä markkinointiyksiköidemme ja terminaaliemme läheisyydessä. Merihenkilöstö on sen sijaan maantieteellisesti paljon laajemmalle levittynyt. Meillä on työntekijöitä, jotka asuvat Lapissa, Ahvenanmaan ja Turun saaristokunnissa, idässä lähellä Venäjän rajaa, Viron maaseudulla ja Ruotsissa lähellä Norjan rajaa.
Laivojemme henkilökunta tekee vuorotyötä viikko töissä/viikko vapaalla tai vaihtoehtoisesti 10 päivää töissä/10 päivää vapaalla. Pitkät vapaat jaksot mahdollistavat asumisen asutuskeskusten ulkopuolella. Näillä työjärjestelyillä vaikutamme merenkulun osalta siihen, että väestöä pysyy myös pienemmillä paikkakunnilla ja että verotuloja saavat muutkin alueet kuin asutuskeskukset. Väestön työllistyminen varustamojen palveluksessa saattaa olla ratkaisevan tärkeää pienille, etäisille saaristoja haja-asutuskunnille.
Huolehdimme siitä, että aluevesillämme toimiva henkilöstö on pätevää ja sillä on kokemusta talviolosuhteista ja saaristossa liikennöinnistä.
toimitaan vastuullisesti. Toimimalla läheisessä yhteistyössä viranomaisten kanssa vastustamme ihmiskauppaa, pros tituutiota, salakuljetusta ja muuta rikollista toimintaa. Jos epäillään työntekijän tai asiakkaan rikkovan lakia, on yhtiön palveluksessa olevan välittömästi raportoitava asiasta lähimmälle esimiehelleen.
Eettiseen ohjeistoon sisältyy myös ympäristö ja turvalli suus. Viking Line suojelee ympäristöä ja harjoittaa mat kustajameriliikennettä ympäristön huomioivalla tavalla. Kaikkien on tunnettava olonsa turvalliseksi Viking Linen aluksilla. Meriturvallisuutta ohjaa turvallisuuspolitiikkamme ja se on toiminnassamme korkeimmalle priorisoitu.
Esimiesten johtaminen laivoilla eroaa vastaavasta työstä maissa. Laivoilla tehdään esimerkiksi kymmenen päivän työvuoroja ja kymmenen päivän vapaata, mikä tarkoittaa, että kaksi päällikköä jakaa saman aseman. Yhtiön uusi, keväällä 2018 käyttöön otettu organisaatiorakenne aset taa uusia vaatimuksia johtamiselle, kun kokonaisvastuu toiminnasta on kasvanut.
Vuonna 2018 toteutettiin johtamiskoulutus 150 esimie helle Amorellalla ja Viking Gracella. Koulutus oli muokattu versio arvostetusta johtamispanostuksesta, joka toteu tettiin vuosina 2016–2017 Suomen ja Viron maaorgani saatioissa. Koulutuksen neljä teemapäivää oli suunnattu pragmaattisesti siten, että teoriaosuus vuorotteli käytän nön harjoitusten kanssa. Jokaiseen koulutuspäivään kuului myös kotitehtäviä.
Viking Linen valikoituja laatutekijöitä ovat ystävällinen asiakaspalvelu, viihtyisät ja siistit tilat, hyvä ruoka, tasokas viihde ja houkuttelevat ostosmahdollisuudet. Laivalla asiakas on aina tärkein. Kaikki työntekijät osallistuvat omalla panoksellaan, ja kokonaistavoitteena on, että asiakas nousee maihin hymy huulillaan matkan jälkeen – "Disem barking smiling" on sisäinen sloganimme.
Vuonna 2018 asiakastyytyväisyys kehittyi positiivisesti, erityisesti niillä laivoilla, joilla johtamiskoulutus toteutettiin. Terävämmällä esimiestoiminnalla olemme onnistuneet parantamaan asiakaskokemusta edelleen. Haluamme myös olla moderni työpaikka, jossa työntekijät viihtyvät ja tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Luomalla mai neen yrityksestä, jossa on mukava työskennellä, haluam me myös houkutella parhaita työntekijöitä henkilöstöryh miin, joissa rekrytointi on vaikeampaa.
Vastaavaa koulutusohjelmaa suunnitellaan muillekin aluksille. Keväällä 2019 vuorossa ovat Gabriella ja Mariella.
Viking Linen henkilöstöstrategia antaa työntekijöille mah dollisuuden kehittyä niin, että he viihtyvät työssään, ovat sitoutuneita ja tuntevat vaikuttavansa yrityksen kehityk seen ja tulokseen. Haluamme auttaa työntekijöitä kehit tämään osaamistaan. Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitteellisuutta, rehellisyyttä, lojaaliutta ja avoimuutta. Menestyksen jatkuminen perustuu siihen, että työntekijöiden täydet voimavarat otetaan käyttöön henki löstön kehittämisen ja sitouttamisen avulla.
Pyrimme toimimaan vastuullisesti niissä maissa ja yh teyksissä, joissa toimimme. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että konserniin yhdistyy aina ihmisoikeuksien kunnioit taminen, tasa -arvoisuus, hyvät työehdot, yhteiskuntavas tuu ja tavoitteellinen ympäristötyö. Strategiamme lähtee aina asiakkaista. Heidän on koettava saavansa odotta maansa palvelua. Mieluiten meidän tulisi ylittää heidän odotuksensa. Tietysti otamme asiakkaamme vastaan hy myillen ja nöyrästi. Tavoitteenamme on saada tyytyväinen hymy takaisin – joka kerran!
Asiakaskuntaamme kuuluu eri kansallisuuksia ja tiedämme että menestyksemme riippuu työntekijöidemme monipuo lisuudesta ja pätevyydestä. Monipuolisuudella tarkoitam me niitä erilaisuuksia, jotka tekevät meistä kaikista ainut laatuisia – ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta, uskonto sekä myös erot fyysisissä edelly tyksissä ja ajattelu - ja toimintatavat.
Viking Linella meidän tulee kohdella kaikkia ihmisiä kunnioittavasti, inhimillisesti ja arvokkaasti, liiketoimintape riaatteidemme mukaan. Tämän vuoksi pyrimme:
ljärjestämään työpaikat, työmenetelmät, työorga nisaation ja työskentelyolosuhteet niin, että ne sopivat kaikille työntekijöille,
lhelpottamaan työn ja vanhemmuuden yhdistämistä,
lehkäisemään ja torjumaan syrjintää ja ahdistelua. Emme hyväksy sopimatonta käytöstä, joka voi vahingoit taa työntekijöiden loukkaamattomuutta,
lselvittämään kaikki työpaikalla tapahtuneet syrjintä ja vainoamistapaukset ja ryhtymään tarvittaviin toimenpi teisiin niiden rajoittamiseksi ja ehkäisemiseksi,
ltarjoamaan kaikille työntekijöille kehitys - ja koulutus
mahdollisuudet. Kaikille työntekijöille iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai fyysisistä ominaisuuksista riippumatta on tarjottava samat kehittymismahdollisuudet, ja
ltoimimaan tasapuolisemman sukupuolijakauman puolesta ja tarjoamaan kaikille työntekijöille saman palkan ja työehdot samoin perustein.
Henkilöstövastuussa olevat esimiehet kaikilla tasoilla vastaavat laissa, sopimuksissa ja Viking Linen tasa -arvo ohjelmassa määritellyn mukaisesta tasa-arvoisuustyöstä.
Viking Linen eettinen ohjeisto on tärkeä asiakirja kaikille työntekijöille heidän jokapäiväisessä työssään. Kaikkien tulee saada tietoa eettisistä säännöistä ja normeista ja toi mia niiden mukaan. Eettinen ohjeisto sisältää työntekijöille ohjeita toistensa kohtaamisesta ja siitä, miten toimittajia ja asiakkaita tulee kohdella.
Tässä on selkeät ohjeet siitä, miten yhteiskunnassa
Me Viking Linella olemme sitä mieltä, että erilaisia kokemuksia ja näkökulmia omaavat ihmiset ovat ratkai seva tekijä pitkäjänteiseen liiketaloudelliseen menestykseen vaadittavan innovatiivisen ilmaston luomisek si. Meillä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, toimisto Saksassa ja työntekijöitä sekä maissa että laivoilla. Seitsemän alustamme liikennöivät näiden kolmen maan, Suomen, Ruotsin ja Viron välillä.
Huhtikuussa Viking Line otti käyttöön uuden tuloshakuisen organisaatiomallin tavoitteena vahvistaa kaupallista fokusta, hyödyntää kapasiteetin paremmin sekä yksinkertaistaa, tehostaa ja skaalata toiminnan tarpeettomia alueita. Tulosvastuu kaupallisesta toiminnasta siirrettiin aluksille. Viking Linen yritysstrategiaa vahvistetaan uudella organisaatiorakenteella, joka on rakennettu lähemmäksi asiakasta.
organisaatio tukee laivoilla tehtäviä päätöksiä ja satsauksia. Laivoilla harjoitettavan kaupallisen toiminnan osalta alusten päälliköt ovat kaikkien muiden kyseisen aluksen työntekijöiden yläpuolella. Alusten päälliköt pyrkivät yhdessä tiiminsä kanssa optimoimaan tuloksen. Aluksen johtoryhmällä on yhteinen vastuu Alusten johtoryhmiä (FLG) koskevaa prosessia on uudistettu. Toimitusjohtaja ja konsernijohto asettavat kokonais-
Uudella rakenteella pyritään litteämpään organisaatioon laivoilla. Siinä keskitetään tulosvastuuta, resursseja ja mandaattia toiminnan johtamiseksi lähellä asiakasta. Maatavoitteet toiminnalle laivoilla. Alusten päälliköt toteuttavat ne yhdessä FLG:n kanssa ja saavat apua myös tukitoiminnoilta maissa. Kaikki aluksen johtoryhmän jäsenet ovat sitoutuneet uuteen, sisäistävämpään johtamiseen, ja he vastaavat yhdessä siitä, että toiminta on tuloshakuista. Aluksen johtoryhmän tärkein tehtävä on suunnitella, koordinoida ja seurata toimintaa liiketoimintasuunnitelman suuntaviivojen mukaan Viking Linen strategian pohjalta. Aluksen johtoryhmä työskentelee yhdessä aluksen henkilöstön kanssa kaikilla tasoilla ja soveltaa nopeita päätöksentekoprosesseja parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi.
"Meidän on jatkettava Viking Linen asiakastarjousten kehittämistä sekä maissa että laivoilla. Meidän on kuunneltava, oltava valmiita muutoksiin ja toimittava ammattimaisesti, samalla kun jatkamme markkinoiden parasta asiakaspalvelua."
Kenneth Gustavsson Markkinointijohtaja Viking Line Skandinavien
"Odotan uusia rohkeita aloitteita ja avointa ja positiivista keskusteluilmastoa."
Kaj Takolander Markkinointijohtaja Suomen yksikkö
"On tärkeää, että jokainen työntekijä on sitoutunut ja antaa kaiken osaamisensa ja henkilökohtaisen kapasiteettinsa Viking Linen menestyksen eteen tässä ankarasti kilpaillussa toimintaympäristössä, jossa toimimme. Selviytyäksemme meidän täytyy varmasti tehdä vaikeita päätöksiä ja toteuttaa muutosprosesseja tulevaisuudessa, mutta tuloksia voimme saavuttaa vain positiivisen, rakentavan ja tuloshakuisen asenteen avulla."
Henrik Grönvik, Laivapäällikkö Viking Grace
| Konserni 31.12.2018 | Naiset | Miehet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hallitus | 1 | 6 | 7 |
| Johtoryhmä | 1 | 6 | 7 |
| Suomen lippu | 709 | 979 | 1 688 |
| Ruotsin lippu | 140 | 284 | 424 |
| Merihenkilöstö | 849 | 1263 | 2112 |
| Suomi | 299 | 216 | 515 |
| Ruotsi | 108 | 57 | 165 |
| Viro | 64 | 15 | 79 |
| Saksa | 2 | 1 | 3 |
| Maahenkilöstö | 473 | 289 | 762 |
| Konserni yhteensä | 1 322 | 1 552 | 2 874 |
| Konserni 31.12.2018 | Vakinaiset | Sijaiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Merihenkilöstö | 1 681 | 431 | 2 112 |
| Maahenkilöstö | 646 | 116 | 762 |
| Yhteensä | 2 327 | 547 | 2 874 |
Vuonna 2018 Viking Line-konsernissa oli keskimäärin 2 671 työntekijää (2 746). Merihenkilöstön määrä oli 2 037 (2 086) ja maissa työskenteleviä oli 634 (660). Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS:llä työskenteli keskimäärin 242 (248) vuokratyönantajan palveluksessa olevaa henkilöä.
Vuoden 2018 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 874 henkilöä (2 889), joista 2 299 henkilöä (2 238) asui Suomessa. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 453 henkilöä (527). Virossa asui 111 (116) ja muissa maissa 11 henkilöä (8).
Syksyllä 2016 Viking Hälsa -projekti käynnistyi Ahvenanmaalla. Pilottiprojekti toteutettiin Tukholmassa vuonna 2017, ja vuonna 2018 vastaavat aktiviteetit olivat käynnissä Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Viking Hälsa käsittelee yhtiön terveydenhoitoa sekä antaa yhtiön johdolle paremman kuvan terveystilanteesta ja parantaa yhteishenkeä osallistumalla henkilökuntaa projektiin.
Viking Hälsa perustuu siihen, että työterveyshuolto, terveydenhoito, työntekijöiden tutkiminen ja työpaikkaselvitys kytketään yhteen, jotta saataisiin parempi kokonaiskuva työntekijöiden terveydestä ja voitaisiin suunnata resursseja ennaltaehkäisevästi. Tavoitteena on, että kaikille Viking Linen työntekijöille tehdään kunkin tarpeen mukainen terveystarkastus. Seulontakäynti työterveyshuollossa on nyt osastoittain joka kolmas vuosi aikaisemman joka viidennen vuoden sijaan.
Tavoitteena on terveet ja turvalliset työt, riskien ehkäiseminen ja henkilöstön terveyden ja työkyvyn edistäminen työterveyslaitoksen ja KELAn hyvän työterveyden ohjeiden mukaisesti.
Maarianhaminassa on useita sisäisiä terveysvalmentajia, jotka esittävät ideoita työterveyden parantamiseksi ja suunnittelevat innostavia aktiviteetteja kollegoille. Kukin valmentaja sitoutuu kuuden kuukauden jaksoksi, ja hänen on sen aikana järjestettävä vähintään kaksi aktiviteettia.
Valmentajien toimet parantavat yhteishenkeä ja hyvinvointia. Vuonna 2018 erilaiset aktiviteetit, esim. hölkkä, kuntopiiri, vaellus ja melonta, houkuttelivat monia työntekijöitä osallistumaan. Muita suosittuja aktiviteetteja olivat piparkakkutalojen koristelukilpailu, ravitsemusluento, juoksuvalmennus ja stailausilta.
KIVA-tiimi on terveysvalmentajien vastine Helsingissä. Siinä vapaaehtoiset työntekijät järjestävät luentoja sekä terveys- ja urheiluaiheisia tapahtumia henkilökunnalle. Vuonna 2018 on järjestetty mm. fustra-harjoitus, hierontapäiviä, Viking Yoga, teatterikäyntejä, tuettua uintia ja
Future Food Tasting Gabriellalla. Yksi onnistunut tapahtuma oli ulkoilupäivä Nuuksion kansallispuistossa Suomen luonnon päivänä; siihen kuului kanoottimelontaa Haukkalammella ja maastopyöräilyä.
Turun KIVA-tiimi on järjestänyt vuonna 2018 mm. kokeiluhierontaa, teatterikäyntejä, ravitsemusta ja unta käsitteleviä mindfulness- ja wellness-luentoja sekä luennon polkupyörätreenistä ja -huollosta.
Myös Virossa on kiinnitetty paljon huomiota työterveyteen. Lakisääteisiä terveystarkastuksia toteutetaan joka kolmas vuosi. Työterveydellä on korkea
prioriteetti, eikä vähiten ergonomisten olosuhteiden osalta. Vuoden 2018 alussa saatiin valmiiksi toimistoremontti, jossa mm. vähennettiin meluhaittoja ja parannettiin valaistusta ja ilmanvaihtoa.
Useisiin liikuntalajeihin tarjottiin työntekijöille taloudellista tukea, ja niiden yhteydessä järjestettiin hauskoja tapahtumia, joissa oli liikuntaa ja yhdessäoloa.
Vuoden 2018 alussa inventoitiin kuusitoista eri terveystekijää, jotka edistävät työntekijöiden terveyttä ja parantavat viihtyvyyttä, kehittymistä ja tuloksia.
Alueet, joita useimmat työntekijät pitävät Viking Linelle ominaisina, ovat nimenomaan positiivinen ja avoin työilmapiiri sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino, mutta myös
mahdollisuus terveydenhoitoon, kokemus työn merkityksellisyydestä sekä hyvät ergonomiset olosuhteet.
Terveystekijöistä saadun lisätiedon ansiosta johto ja työntekijät Ruotsissa voivat nyt työskennellä säilyttääkseen hyvät asiat ja kehittääkseen parannusta kaipaavia tekijöitä. Tavoitteena on kannustaa entistä parempaan viihtyvyyteen, kehitykseen ja tuloksiin.
Sopeutumiskeskusteluja järjestetään, jos henkilö on ollut pois töistä kolme kertaa puolen vuoden aikana. "Voi hyvin" -sähköpostia lähetetään erilaisiin terveyttä ja hyvinvointia koskeviin teemoihin liittyen. Inspiraatioluentoja ja sosiaalisia aktiviteetteja toteutetaan myös jatkuvasti. Vuonna 2018 järjestettiin mm. Tukholman ja Helsingin välinen askelkilpailu, johon osallistui kymmenen joukkuetta.
Joka toinen vuosi tehdään laivoilla isompi työntekijätutkimus ja joka toinen vuosi hiukan pienimuotoisempi. Tavoitteena on arvioida työympäristöä, viihtyvyyttä ja terveyttä. Tämä tehdään yhteistyössä konsulttiyhtiö Corporate Spiritin kanssa. Tutkimuksen tulokset valmistuvat yleensä vuodenvaihteen tienoilla, jolloin toimenpidesuunnitelmat laaditaan. Seuraavana keväänä seurataan tuloksia ja toteutetaan toimenpiteitä kaikilla tasoilla osastoittain.
Yhteistyössä konsulttiyhtiö Corporate Spiritin kanssa toteutettiin lokakuussa kaikkien maaorganisaatioiden vuosittainen työntekijätutkimus. Tarkoituksena on arvioida työntekijöiden näkemyksiä omasta työstään, lähimmästä työryhmästään, johtamisesta sekä siitä, kuinka hyvin organisaatio toimii.
Kun tulos on selvillä, jokainen tiimi käy sen läpi osastoittain, laatii kirjallisen toimintasuunnitelman, seuraa ja varmistaa, että ideat ja ehdotukset toteutetaan. Vertaamalla vastauksia kattavaan, vastaavien organisaatioiden normipankkiin saamme myös todenmukaisen kuvan organisaation vahvuuksista ja heikkouksista. Henkilöstöpulssi
Amorellalla ja Viking Gracella otettiin vuonna 2018 käyttöön uusi tutkimusmenetelmä henkilöstön motivaation ja suoritusten mittaamiseksi. Haluamme nähdä, muuttaako uusi johtajuus työntekijöiden arkea. Joka viikko esitetään viisi lyhyttä kysymystä. Henkilöstöpulssi täydentää isompaa vuosittaista tutkimusta, ja arvioinnin jälkeen tämä menetelmä tuodaan kaikille aluksille.
| Tapaturmat ja poissaolot, alukset Suomen lipun alla | |||
|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | 2016 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 1 594 | 1 621 | 1 628 |
| Ilmoitetut merihenkilöstön tapaturmat | |||
| Työssä | 250 | 257 | 304 |
| Vapaa -aikana |
109 | 146 | 134 |
| Yhteensä | 359 | 403 | 438 |
| Aiheutuneet poissaolot (% työtapaturmista) | |||
| 0 päivää | 81 % | 71 % | 73 % |
| 1–6 päivää | 3 % | 7 % | 8 % |
| 7–30 päivää | 14 % | 15 % | 13 % |
| > 30 päivää | 2 % | 7% | 6 % |
| Aiheutuneet poissaolot (% vapaa -ajan tapaturmista)* |
|||
| 0 päivää | 67 % 52 % | 36 % | |
| 1–6 päivää | 1 % | 6 % | 9 % |
| 7–30 päivää | 20 % 28 % | 42 % | |
| > 30 päivää | 12 % | 14 % | 13 % |
Viking Line pyrkii jatkuvasti parantamaan työympäristöä luodakseen työntekijöille viihtyisyyttä ja virikkeitä. Työsuojelutoimintamme ylläpitää turvallista ja terveellistä työympäristöä, joka edistää koko varustamon henkilökunnan hyvää henkistä ja fyysistä terveyttä.
Haluamme estää työtapaturmia, vähentää työhön liittyviä sairauspoissaoloja ja järjestää aktiivisesti kuntoutustyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työsuojelutoimin taa säätelevät varustamon työsuojeluohjeet sekä voimas sa olevat lait ja asetukset.
Yksi tapa tutkia työympäristöä on tehdä turvallisuuskierros. Työsuojelutoimikunnan jäsenet toteuttavat turvallisuus kierroksia varustamon aluksilla yhdessä osastojen esimies ten kanssa. Turvallisuuskierroksella käydään läpi työpaikan toimintaa mahdollisten työympäristön puutteiden havait semiseksi sekä niiden korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi.
Turvallisuuskierroksilla keskitytään usein fyysiseen työ ympäristöön, mutta on myös mahdollista tehdä psykoso -
siaalisen työympäristön turvallisuuskierros. Rosellan pääl likkö ja työsuojelupäällikkö Tobias Chronéer kertoo, että vuosittain tehdään kattavampi psykososiaalinen turvalli suuskierros työntekijäkyselyn avulla. Rosellalla käytettävä kysely on laadittu juuri tähän tarkoitukseen, ja se sisältää kysymyksiä työtaakasta, työskentelyorganisaatiosta, toi mintatiloista, johtamisesta, tuesta, taidoista ja kehityksestä sekä palautumisesta.
Kysely jaetaan aluksen vakinaiselle henkilökunnalle ja pitkäaikaisille sijaisille. Vastaaminen on vapaaehtoista ja se tapahtuu nimettömänä. Kyselyyn tarvitsee ilmoittaa vain oma osasto, jotta mahdolliset toimenpiteet ohjau tuvat oikealle osastolle. Täytettyjen kyselylomakkeiden keräämisen jälkeen työsuojelupäällikkö kokoaa ja analysoi henkilökunnan vastaukset. Yhteenveto esitetään esimie
hille ja työsuojelutoimikunnalle, ja tarvittaessa tehdään toiminta suunnitelmat ilmenneiden puut teiden korjaamiseksi. Esimerkiksi varasto -osaston työtaakkaan on puututtu sen jälkeen, kun työnteki jäkyselyssä ilmeni, että tietyt työvai heet olivat henkisesti mutta ennen kaikkea fyysisesti erittäin rasittavia.
Tekemällä säännöllisesti näitä psykososiaalisia turvallisuuskier roksia aluksen esimiehet voivat te hokkaasti seurata kehitystä aluksen organisatorisessa ja sosiaalisessa työympäristössä.
Viking Line on luonut internetpoh jaisen työturvallisuuskoulutuksen varustamon aluksilla töitä tekeville toimittajille. Koulutuksessa anne taan toimittajille tietoa säännöistä, joita tulee noudattaa kaikkien yhtei sellä työpaikalla toimivien osapuol ten työturvallisuuden takaamiseksi. Viking Line edellyttää, että työtä laivalla johtavat esimiehet käyvät läpi koulutuksen, mutta toivoo, että myös kaikki laivalla työskentelevät osallistuvat siihen.
Useimmat toimittajat ovat teh neet päätöksen, että kaikki työnte kijät käyvät läpi koulutuksen. Myös Viking Linen työntekijät käyvät läpi koulutuksen, kun he osallistuvat toi mittajien laivalla tekemään työhön. Koulutus lanseerattiin syksyllä 2016, ja joulukuuhun 2018 mennessä on myönnetty yhteensä 528 todistusta hyväksytysti suoritetusta koulutuk sesta.
Rosellan päällikkö ja työsuojelupäällikkö Tobias Chronéer
* Henkilökunnan vapaa -aikana aluksella sattuneet tapaturmat sisältyvät tilastoon.
Viking Line vastaa sekä matkustajien että henkilökunnan turvallisuudesta ja tekee kaikkensa varmistaakseen jokaiselle matkustajalle turvallisen matkan. Kansainvälisiä SOLAS, STCW, ISMC, MARPOL ja ISPS -säännöstöjä noudattamalla ja yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa tehdään järjestelmällistä työtä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistamiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi. Henkilöstön tiedoilla ja toimilla on turvallisuustyössä ratkaiseva merkitys. Alusten miehistö harjoittelee säännöllisesti säilyttääkseen ja parantaakseen turvallisuuspätevyyttään.
Viking Linen tavoitteena on, että kaikki matkustajat ja työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi sekä laivoilla että terminaaleissa. Turvallisuustyö perustuu siihen, että operatiivinen alusten käyttö tapahtuu voimassa olevien kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen ja standardien sekä huolellisen oman valvonnan ja viranomaisvalvonnan mukaan. Prosesseja ja rutiineja kehitetään jatkuvasti varustamon turvallisuusjohtamisjärjestelmän kautta.
Joka vuosi toteutetaan tuhansia turvallisuusharjoituksia kaikilla seitsemällä aluksellamme. Kaikilla laivoilla on palo-, evakuointi-, pelastus- ja suojautumisharjoituksia joka viikko. Lisäksi järjestetään vaihtelevin väliajoin erilaisia erikoisharjoituksia, sekä kaikilla laivoilla niin kutsuttuja suurharjoituksia neljä kertaa vuodessa. Näihin osallistuu koko miehistö.
Viking Line tekee jatkuvasti yhteistyötä meripelastuksen, palokunnan, poliisin, tullin, rajavartioston ja kansallisten erikoisjoukkojen kanssa saadakseen nopeasti ja tehokkaasti tarpeeksi tietoa mahdollisissa kriisitilanteissa. Harjoitusten yhteydessä on myös harjoittelua muun muasa rajavartioston alus- ja helikopteriyksiköiden kanssa.
Laivan päälliköllä on päävastuu turvallisuudesta ja jokaisella miehistön jäsenellä on turvallisuusorganisaatiossa oma hyvin harjoiteltu tehtävänsä. Miehistö on jaettu ryhmiin, joilla on omat vastuualueensa, kuten esim. tilojen tyhjentäminen, evakuointi, ensiapu, tulipalo ja tiedottaminen. Kaikkien työntekijöiden on osallistuttava turvallisuusharjoituksiin. Laivojen sairaanhoitotiloissa on koulutetut
sairaanhoitajat ja erikoisvarustelu äkillisten sairaustapausten hoitoa varten.
Myös maaorganisaatiolla on kriisivalmiussuunnitelma kriisitilanteiden varalta ja se voi auttaa laivoja huolehtimaan matkustajista ja miehistöstä. Maaorganisaatio harjoittelee vuosittain parantaakseen kykyään käsitellä erilaisia kriisejä, joita toiminnassa voi ilmetä.
Laivalla olevat turvavarusteet tarkastetaan päivittäin. Merenkulkuviranomaiset ovat delegoineet alusten valvonnan luokituslaitoksille, jotka tarkastavat alukset ja kontrolloivat turvallisuusrutiinit vähintään kerran vuodessa. Ennen jokaista yksittäistä lähtöä laivan johto käy läpi tarkistuslistan todetakseen aluksen merikelpoisuuden. Muun muassa tarkastetaan, että luukut, portit ja rampit on kunnollisesti suljettu ja että kaikki navigointilaitteet toimivat moitteettomasti.
Moottoriajoneuvojen lastausta autokannelle valvotaan tarkasti ja matkan aikana autokantta sekä sosiaalisia tiloja valvotaan jatkuvasti kameroilla ja vartijat kiertävät matkan aikana laivalla säännöllisesti.
Paloriskejä alusten autokannella koskevaa ennakoivaa työtä on vahvistettu muuttamalla rutiineja ja prosesseja sekä autokannen riskitekijöitä, esim. sähköautoja, käsittelevällä koulutuksella. Kannen päällystö on käynyt läpi Emergency Response -koulutuksen alussimulaattorissa. Lisäksi on järjestetty Train the trainer -kursseja valikoidulle laivahenkilöstölle, joka sitten kouluttaa muuta henkilökuntaa laivoilla.
Viking Linen aloitteesta vuonna 2018 käynnistettiin kaksi projektia, jotka keskittyvät etsimään tehokkaampia ratkaisuja sekä matkustajien että ajoneuvojen turvatarkastuksiin. Ensimmäisessä projektissa Viking Line kokeili ensimmäisenä varustamona maailmassa uudentyyppistä metallinilmaisinkaarta vuoden alussa. Myönteiset tulokset rohkaisivat jatkamaan kehitystyötä edelleen. Siksi aloitettiin uusi projekti, jossa etsitään, testataan ja arvioidaan erityyppistä uutta teknologiaa Security Screening -käyttöön. Projektille haetaan EU-tukea, mikä tarkoittaa myös, että työn tulosta tullaan käyttämään koko EU:ssa. Projekti kestää vuodet 2019–2021, ja Viking Line tekee siinä yhteistyötä
Viking Linella on laivalla tapahtuvien rikosten osalta nollavisio, ja yhtiö tekee jatkuvasti työtä kaikkien laivoilla olevien matkustajien turvallisuuden lisäämiseksi. Kuten yhteis-
kunnassa yleensäkin, naisten altistuminen ja riski joutua seksuaalisen ahdistelun kohteeksi on erityisen huomion kohteena. Osana tätä työtä Viking Line aloitti vuonna 2017 riippumattomista, eri alueiden asiantuntijoista koostuvan Advisory Board -ryhmän. Se tukee Viking Linen jatkuvaa turvallisuustyötä yhteistyössä varustamon oman turvallisuusneuvoston kanssa.
Turun sataman, Tallink Siljan ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Meriturvallisuustyö Viking Line toimii meriturvallisuustyössään yhdessä etujärjestöjen, luokituslaitosten, viranomaisten ja varustamoiden kanssa koskien meriturvallisuuskysymyksien yhtenäistämistä. Muun muassa mainittakoon pohjoismainen matkustaja-alusten komitea NORDKOMPASS, jonka tavoitteena on toimia yhdessä pohjoismaiden merenkulun eri meriturvallisuuskysymyksissä. Kriisien tapahtuessa Viking Line toimii myös yhdessä Suomen ja Ruotsin Punaisen Ristin kanssa. Turvallisuus laivalla Viking Line tekee jatkuvasti työtä kehittääkseen henkilökuntaa STAD*-koulutuksen puitteissa. Tavoitteena on kouluttaa kaikki, jotka työskentelevät ravintoloissa ja baareissa ja myös päällikkötaso. STAD-koulutus antaa perustavaa tietoa henkilökunnalle ja syvempää tietoa päällikkötasolle alkoholilaista, alkoholin vaikutuksista, huumausaineista, humalatilan arvioinnista ja riitatilanteissa toimimisesta. Koulutus auttaa arvioimaan, miten ihminen käyttäytyy eriasteisten humalatilojen aikana ja henkilökunta on tehnyt aloitteen perusteellisemman keskustelun käymiseksi näistä kysymyksistä. Ongelmallisiksi mahdollisesti muodostuvista tapahtumista raportoidaan ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa. Asiakkaiden turvallisuus menee aina myynnin edelle.
Viking Line jatkaa pitkän tähtäimen työtään parantaakseen turvallisuutta laivoilla. Tälle työlle myönnettiin Ruotsin turvallisuusalan suuri Security Awards 2017 -palkinto.
* STAD = Stockholm förebygger alkohol- och drogproblem (Tukholman alkoholi- ja huumeongelmien ehkäisy).
ISMC International Safety Management Code
ISPS International Ship and Port Facility Security Code
Viking Line teki vuonna 2018 kovasti työtä Itämereen ja arvokkaaseen saaristoon kohdistuvien ympäristö vaikutusten vähentämiseksi. Saimme uuden ISO 14001:2015 -standardin mukaisen sertifioinnin, ja keväällä Viking Grace varustettiin roottoripurjeella. Myös laivoilla kiinnitettiin huomiota vihreään linjaan; mm. Future Food -teemamenussa tarjoiltiin hyönteisherkkuja.
Viking Line tekee työtä Itämeren ja sen arvokkaan saariston säilyttämiseksi myös tuleville sukupolville. Olemme kauan sitten asettaneet korkeita vaatimuksia ympäristöön enemmän sopeutetusta tekniikasta, toteuttaneet polttoainesäästöohjelmia ja ottaneet käyttöön uusia ympäristöön sopeutettuja konsepteja laivoilla.
Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).
Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan Viking Line on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin mitä kansainväliset sopimukset ja kansalliset määräykset edellyttävät. Teemme sisäisesti intensiivistä työtä energiatehokkuusohjelman puitteissa pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti, asentaa uutta ja energiatehokasta tekniikkaa, vähentää alusten hydrodynaamista vastusta sekä kierrättää energiaa.
Viking Linen kaikki omat alukset, konsernin pääkonttori sekä tytäryhtiö Viking Line Buss Ab ovat ympäristösertifioituja ISO 14001:2015 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management), jolla parannetaan alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa ja ehkäistään ympäristön pilaantumista.
Viking Line edistää ympäristökehitystä Itämerellä. Vuonna 2013 tuli Viking Grace, joka on saanut maailmanlaajuisesti paljon huomiota maailman ensimmäisenä nesteytetyllä maakaasulla kulkevana suurena matkustaja-aluksena. Sen jälkeen varustamo on suunnitellut seuraavaa maakaasukäyttöistä alusta tavoitteenaan pienentää edelleen ympäristövaikutusta saariston haavoittuvalla merialueella.
24 metriä korkea ja neljä metriä leveä roottoripurje perustuu Magnus-ilmiöön. Kun purje pyörii, sen pinta vetää puoleensa ilmaa, kun purjeen toisella puolella on alhaisempi paine kuin vastakkaisella puolella. Tämä paine-ero saa aikaan vetovoiman, joka liikuttaa alusta. Roottoripurjeen avulla voidaan pienentää polttoaineen kulutusta ja siten myös hiilidioksidipäästöjä. Purjeen vaikutusta tullaan arvioimaan yhden vuoden käytön jälkeen. Ajatuksena on asentaa kaksi purjetta uuteen alukseen, joka aloittaa liikennöinnin vuonna 2021.
Huhtikuussa 2018 Viking Grace sai lisää tuulta siipiensä alle uuden roottoripurjeen myötä. Ensimmäisenä matkustajaaluksena maailmassa Viking Grace hyödyntää tuulivoimaa mekaanisen purjeen avulla. Suomalainen cleantech-yritys Norsepower on kehittänyt roottoripurjeen viiden vuoden aikana. Roottoripurjeen idea on jo noin sadan vuoden ikäinen, mutta ympäristövaatimusten tiukennuttua ja teknisten ratkaisujen kehityttyä siitä on tullut erittäin ajankohtainen ja kiinnostava. houkuttelevia ja tehokkaita meriliikenneyhteyksiä edistämään pyrkivän Connecting Europe Facility (CEF):n erityisenä kohteena on Motorways of the Sea (MoS). Se on Euroopan laajuisen liikenneverkon (the Trans-European Transport Network, TEN-T) meriliikenteen tukipilari. ja Maarianhaminan satamille EU-tukea yhteistä NextGen Link -EU-hanketta varten. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa Turun, Maarianhaminan ja Tukholman välistä
Koko liikenneketjuun integroituja vihreitä, elinvoimaisia,
CEF on myöntänyt Viking Linelle sekä Turun, Tukholman meriliikenneyhteyttä uudella LNG-aluksella ja satamien infrastruktuurin parantamisella. Hanke on linjassa EU:n TEN-T -linjausten kanssa, koska se edistää kestävämpien polttoaineiden käytön lisäämistä ja siten päästöjen vähenemistä, sekä parantaa ja tehostaa Turun ja Tukholman välisen reitin logistiikkaa.
Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitti sijaitsee nk. Scandinavian–Mediterranean Core Network Corridor -kuljetuskäytävässä, jonka EU on määritellyt TEN-T:n kannalta erityisen tärkeäksi. Turun Sataman johtama EU-hanke jatkuu vuosina 2017–2020. Yhteisen NextGen Link -projektin saaman tuen enimmäismäärä on 12,7 miljoonaa euroa.
Sertifiointiorganisaatio DNV GL suorittaa vuosittain ulkoisia tarkastuksia, joiden päämääränä on vahvistaa, että Viking Line jatkuvasti kehittää ympäristöjohtamisjärjestelmäänsä. Suomen, Ruotsin ja Viron valvontaviranomaiset tekevät lisäksi säännöllisiä ISM-koodin tarkastuksia koskien sekä turvallisuutta että ympäristöä.
Vähentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä tuottamalla työntövoimaa tuulesta.
Markkinoiden ensimmäinen tehokas ja helppokäyttöinen mekaaninen purje. Pyörivä roottori tuottaa työntövoimaa Magnus-efektin avulla vähentäen pääpotkurien tehontarvetta.
Viking Linen kaikki omat alukset, konsernin pääkonttori sekä tytäryhtiö Viking Line Buss Ab ovat ympäristösertifioituja ISO 14001:2015 -standardin mukaisesti."
Yksi YK:n maailmanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista, jota varustamo on päättänyt työstää, on numero seitsemän: kestävää energiaa kaikille. Varustamo kuluttaa eniten energiaa laivoilla, minkä takia on päätetty keskittää isommat energiansäästöprojektit alusten toimintaan. Yksi varustamon ympäristötavoitteista vuosina 2017 ja 2018 oli yhteen lasketun polttoainekulutuksen vähentäminen omilla aluksilla 2,5 prosentilla kahden vuoden aikana. Kyseisellä ajanjaksolla saavutettiin 4,5 % yhteen laskettu polttoainesäästö.
Yksi suuremmista vuoden aikana toteutetuista projekteista oli Gabriellan sponsoonin muokkaus aluksen huhtikuisen telakoinnin aikana. Sponsoonin muokkauksen hydrodynaamisten laskelmien tekeminen annettiin Deltamarinin tehtäväksi, tavoitteena vähentää polttoaineen kulutusta noin 10 % vuoteen 2017 verrattuna. Telakoinnin aikana telakan alihankkija asensi muokatun osion olemassa olevaan sponsooniin. Vuonna 2018 polttoaineen kulutus väheni 11,5 % verrattuna vastaavaan jaksoon vuonna 2017.
Vuoden 2018 alusta alkaen Rosella on liitetty yöaikaan Maarianhaminassa maasähköverkkoon. Rosellan liittäminen maasähköön toteutettiin yhteistyössä Maarianhaminan kaupungin, Maarianhaminan sataman ja Allwindsin kanssa. Noin seitsemän tunnin satamassa olon aikana Rosella käyttää paikallisesti tuotettua ja uusiutuvaa Allwindsin sähköä sen sijaan, että tuottaisi omaa sähköä aluksen dieselgeneraattoreilla, jotka käyvät dieselöljyllä.
Rosella yhdistetään sataman sähköverkkoon maissa olevan muuntaja-aseman kautta, joka muuntaa korkeajännitteen aluksella käytettäväksi 400 V:n jännitteeksi. Siirto maista tapahtuu yhdeksällä paksulla kaapelilla
aluksen pääsähkötauluun, ja sieltä sähkö jaetaan aluksen eri käyttöpaikkoihin. Ympäristön kannalta maasähkön käytön etuja on mm. pienentynyt polttoaineen kulutus, mikä puolestaan vähentää pakokaasupäästöjä. Koska aluksen dieselgeneraattorit eivät ole käynnissä, melutasot laskevat sekä satamassa että aluksen konehuoneessa.
Käyttämällä maasähköä Rosella on vuonna 2018 säästänyt 319 tonnia polttoainetta. Määrä vastaa noin 1 020 tonnin CO2-päästöjä.
Vuoden 2017 alussa Viking XPRS:iin päivitettiin Rolls-Royce Promas Liten integroitu peräsin ja potkurijärjestelmä tavoitteena vähentää polttoaineen kulutusta. Kulutus on sen myötä vähentynyt noin 10 % vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Vuonna 2018 aluksen ilmanvaihto-ohjaus päivitettiin niin, että ilmanvaihtoa voidaan valvoa ja säätää tehokkaammin. Siihen liittyy tasaisempi ilmavirta ja tasaisempi lämpötila aluksella. Tämän parannustoimenpiteen odotetaan saavan aikaan noin 20 % energiasäästön ilmanvaihtolaitteissa, mikä vastaa noin 570 tonnia polttoainetta.
* Sponsoonin tarkoitus on leventää alusta vesirajassa vakauden lisäämiseksi.
"Maasähkön yökäyttö Rosellalla osoittaa, että toimenpteellä voi olla suuri merkitys ja samalla se vaikuttaa moniin kestävyysnäkö-
Tekemällä laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten Maarianhaminan sataman ja Allwindsin, kanssa Rosellan maasähköaloite osoittaa, miten kunnat ja yritykset voivat hedelmällisellä vuoropuhelulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Myös henkilöstön terveys ja vähentynyt melu asukkaille voidaan katsoa hyödyiksi."
Viking Linen liiketoiminnan ydin on kapasiteetin käytön maksimointi rahdinkuljetuksissa, reittimatkoilla ja risteilyillä. Kuljetamme aluksillamme vuosittain 130 000 lastiyksikköä, yli 600 000 henkilöautoa ja noin 6,6 miljoonaa matkustajaa. Aluksen matkustajakohtaisten päästötasojen laskennassa pitää ottaa huomioon myös rahdinkuljetus totuudenmukaisen ja luotettavan kovan saamiseksi. Luvut pitää jakaa ja tilittää suoritetun kuljetustyön eri osille.
Vuonna 2017 Viking Line asensi yhdessä Blueflow-nimisen yrityksen kanssa kaikille aluksilleen Energy Management Systemin. Järjestelmä on sovitettu EU:n asettamiin hiilidioksidipäästöjen raportointia koskeviin vaatimuksiin, mutta se toimii myös työkaluna päivittäisessä työssä polttoainesäästöjen saavuttamiseksi. Uuden järjestelmän ansiosta mahdollisuudet valvoa polttoaineen kulutusta ja aluksen päästöjä ovat parantuneet. Ensimmäinen raportointijakso alkoi 1. tammikuuta 2018.
EU on asettanut vaatimuksia koskien EU:n satamissa liikennöivien suurten alusten (yli 5 000 bruttotonnia) hiilidioksidipäästöjen valvontaa, raportointia ja vahvistamista (MRV). Laivanomistajien tulee raportoida hiilidioksidipäästöt matkoilta EU:n alueella oleviin satamiin, niistä pois ja niiden välillä. Seitsemäs alus, Viking Grace, kulkee nesteytetyllä maakaasulla ja on kokoluokkansa ensimmäinen LNG:llä kulkeva alus Itämerellä ja ensimmäinen matkustaja-alus koko maailmassa. Käyttämällä LNG:tä typpipäästöt pienenevät 85 % ja kasvihuonekaasut 15 %. Rikki- ja hiukkaspäästöjä ei tule käytännössä lainkaan.
Kapasiteetin hyödyntämisen vaihtelut sekä polttoaineen kulutus vuoden aikana vaativat pidemmän seurantajakson, jotta luvut saadaan analysoitua luotettavammin. Niiden lisäksi tulee jakaminen, jossa kuljetustyö pitää ottaa huomioon eri kuljetuslajien kapasiteetin hyödyntämisen kannalta.
Viking Linen aluksista kuusi käyttää vähärikkistä polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia.
Viking Line on keskittynyt polttoaineen kulutuksen optimointiin pienentääkseen päästöjään. Erilaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, ja työ on kantanut hedelmää. Esimerkiksi Viking Cinderellalla on onnistuttu vähentämään polttoaineen kulutusta yli 34 % vuodesta 2007 erilaisilla ratkaisuilla.
Useita toimia on toteutettu typpioksidipäästöjen (NOx) vähentämiseksi. Viking Cinderellalla käytetään katalysaattoreita, ja Mariella käyttää Humid Air Motor (HAM) -tekniikkaa. Viking Linen alukset eivät laske jäte- tai pilssivettä mereen. Kaikki jätevedet pumpataan maissa kunnalliseen vedenpuhdistamoverkkoon. Kolme alusta, jotka ovat pidempään kerrallaan satamassa (Tukholma, Helsinki, Maarianhamina), käyttää maasähköä päästöjen vähentämiseksi.
Käyttämällä maasähköä olemme vuoden 2018 aikana säästäneet 460 tonnia polttoainetta Gabriellalla ja 380 tonnia Mariellalla. Tuo määrä ajossa käytettyä polttoainetta vastaa noin 2 700 tonnin CO2-päästöä.
Materiaalien kierrätys säästää ympäristöä huomattavasti Lisääntyneen kierrätyksen myötä vähennämme vaikutustamme ilmastoon. Materiaalien kierrätys vaatii paljon vähemmän energiaa kuin uuden saaminen luonnosta. Kiertokulku on hyödyksi ilmastolle. Vuodesta 2014 alkaen lähes 85 000 kg kokolattiamattoja on palautettu varustamon aluksilta mattovalmistaja Dessolle. Hollantilainen mattovalmistaja on lanseerannut yritysasiakkailleen mullistavan projektin käytettyjen mattojen uudelleenkäyttämiseksi. Matot kerätään niiden elinkaaren lopussa ja käytetään uusien mattojen raaka-aineena. Tämän kierrätyksen ja uusien valmistusmenetelmien avulla toiminnassa päästään lähelle suljettua kiertoa.
Kesästä 2016 alkaen aluksilla on kerätty 24 000 kg pakkausmuovia, joka on käytetty uudelleen laivan myymälöiden muovikassien valmistukseen.
Viking Grace oli ensimmäinen Climeonin Ocean Marine -energiankierrätysjärjestelmää käyttävä alus. Lämpö kierrätetään sähköksi ainutlaatuisen tyhjiöprosessin avulla. Vuoden 2018 aikana aluksen moottorien hukkalämpöä muuntamalla saatiin 288 000 kWh puhdasta ja päästötöntä sähköä. Sähkö käytetään ensisijaisesti hotellipuolella, muun muassa valaistukseen.
Viking Line Buss Ab ajaa linjaliikennettä Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaalta lähtevää tilausliikennettä. Syksystä asti yhtiön bussit ovat käyttäneet Neste MY uusiutuvaa Dieseliä™, joka on kokonaan uusiutuvaa. Polttoaine on 100-prosenttisesti vetykäsiteltyä kasviöljyä (HVO), ja se on kehitetty pienentämään kuljetusten ilmastovaikutusta. Sen kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 % pienemmät kuin tavallisen dieselin.
Finnish Travel Gala 2018:ssa Viking Line palkittiin Vuoden vastuullinen matkailuteko -sarjassa Viking Gracen roottoripurjeesta.
"Viking Line on vuosien ajan pyrkinyt toiminnassaan päästöjen vähentämiseen. Tuore konkreettinen esimerkki on Viking Grace -laivassa huhtikuussa 2018 käyttöön otettu uudentyyppinen, Suomessa kehitetty roottoripurje. Viking Gracessa käytössä olevan LNG-polttoaineen tavoin roottoripurje on innovaatio, jonka avulla alus säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä."
Kun kierrätettyä lasia sulatetaan uudeksi lasiksi, käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna siihen, että käytetään raaka-aineina hiekkaa, soodaa ja kalkkia. Lasipakkaukset voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa ilman, että laatu huononee.
Esimerkiksi säilykepurkkeihin käytettävän teräksen kierrätys säästää 75 prosenttia energiaa rautamalmin tuotantoon verrattuna.
Paperi- ja pahvipakkausten kierrätyksen myötä tarve uusien puiden kaatoon vähenee. Tonni kierrätyspaperia vastaa suunnilleen 14 puuta. Paperia voidaan kierrättää noin seitsemän kertaa.
1 314 tonnia ruoanjätteitä, mistä saadaan 98 550 kuutiometriä biokaasua, mikä vastaa 111 300 litraa bensiiniä. Biokaasutuotanto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää eikä pahenna kasvihuoneilmiötä. Tämän takia biokaasua kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi.
l Laivoilla käytetään tarjoiluun pääasiassa vain posliinista, lasista ja melamiinista valmistettuja kestoastioita.
l Esimerkiksi laivojen buffetravintoloissa käytettävät kertakäyttöiset annoskulhot on valmistettu joko maissista tai selluloosasta.
l Laivojen kahviloissa käytettävät Takeaway-mukit ovat joko Joutsenmerkittyjä kartonkimukeja tai PEFC-sertifioituja* lämpimille juomille tarkoitettuja mukeja.
l Nykyään laivojen baareissa käytetään biohajoavia pillejä.
l Laivoilla tarjottavat massatuotteet kuten kerma, voi, jugurtti, piimä ja munat on tuotettu Suomessa. Maito ja perunat tuotetaan Suomessa ja Ruotsissa.
l Kaikki laivalla tarjottava silli on jo 10 vuoden ajan ollut MSC-sertifioitua**.
l Laivoilla pyritään välttämään ruokahävikkiä muun muassa tarjoamalla buffetravintoloissa valmiita annospaloja. Kahviloissa voileivät tehdään paikan päällä, jotta pystytään paremmin vastaamaan todelliseen kysyntään.
l Vuonna 2018 Viking Linen laivoilla on tarjoiltu 6 401 735 kuppia luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Luonnonmukaisessa viljelyssä pavut saavat kasvaa satoisassa biologisessa ympäristössä ilman lannoitteita, kemiallisia torjunta-aineita tai geenimanipulointia.
* PEFC = Programme for the Endorsement of Forest Certification ** MSC = Marine Stewardship Council
Typpioksidit on yhteinen nimi typpioksidille ja typpidioksidille, joita muodostuu, kun ilman happi ja typpi reagoivat korkeissa lämpötiloissa. Typpioksidien päästö on siksi voimak kaasti kytköksissä palamisproses seihin. Typpioksidit ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat myös otsoninmuodostus ta yhdessä orgaanisten yhdisteiden kanssa. (Naturvårdsverket i Sverige).
Rikkidioksidi on väritön ja yskänärsy tystä aiheuttava kaasu. Sitä vapautuu fossiilisten ja muiden rikkipitoisten aineiden palamisessa, mutta myös luonnollisissa prosesseissa kuten tulivuorenpurkauksissa. Rikkidioksidi hapettuu ilmakehässä muodostaen rikkihappoa, joka edistää happamoi tumista. (Naturvårdsverket i Sverige).
Maapallon ilmaston lämpenemisen suurin syy on ihmisen kasvihuonepäästöillä, ensisijaisesti hiilidioksidipäästöillä, aiheuttama ilman kemiallisen koostumuksen muutos. Kasvihuonekaasut vahvistavat ilmake hän kykyä lämmittää maanpintaa; niin kutsuttu kasvihuoneilmiö vahvistuu. (Naturvårdsverket i Sverige).
| VIKING LINEN ALUKSET | 2018 | 2017 | 2016 |
|---|---|---|---|
| Volyymit | |||
| Matkustajia | 6 411 537 6 881 149 | 6 502 191 | |
| Henkilöautoja | 704 799 | 762 253 | 682 194 |
| Rahtiyksikköä | 128 549 | 127 668 | 131 918 |
| Kokonaismatka (tkm) | 1 140 | 1 135 | 1 130 |
| Resurssikulutus | |||
| Öljy (tonnia) | 76 460 | 77 676 | 79 709 |
| Voiteluöljy (m 3 ) |
737 | 747 | 648 |
| Urea (m 3 ) |
291 | 289 | 446 |
| Makea vesi (m 3 ) |
318 629 | 324 874 | 327 059 |
| LNG (tonnia) | 14 776 | 15 172 | 14 960 |
| Päästöt (tonnia) | |||
| Typpioksidit (NO ) x |
3 100 | 3 175 | 3 230 |
| Rikkioksidit (SO ) x |
72 | 73 | 75 |
| Hiilidioksidit (CO 2) |
284 400 287 204 | 289 508 | |
| Jätteet (tonnia) | |||
| Poltettava kiinteä jäte | 2 956 | 3 025 | 2 959 |
| Kaatopaikkajäte | 98 | 165 | 143 |
| Kierrätettävä jäte | 1 317 | 1 434 | 1 491 |
| Biojäte | 1 314 | 1 141 | 1 022 |
| Ongelmajäte | 77 | 55 | 55 |
| Jätevedet maihin (m 3 ) |
|||
| Harmaa - ja mustavesi |
286 836 | 293 576 | 292 528 |
| Pilssivesi | 8 520 | 8 349 | 7 795 |
| Jäteöljy (m 3 ) |
1 402 | 1 775 | 1 943 |
| Viking FSTR, joka vuokrattiin 10.4.–16.10.2017 välisenä aikana, |
ei sisälly ylläoleviin lukuihin.
| VIKING LINE BUSS AB | 2018 | 2017 | 2016 | |
|---|---|---|---|---|
| Ajetut kilometrit | 793 385 | 787 475 | 781 892 | |
| Kulutettu määrä dieseliä (litraa) | 250 759 | 247 441 | 247 152 | |
| Vedenkulutus (m | 3 ) |
345 | 351 | 377 |
| Bussitallin sähkönkulutus (kWh) | 63 712 | 60 038 | 61 756 | |
Aluksilla muodostuu pääasiassa kolmea erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku - ja muuta pesuvettä, mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä sekä pilssivettä, joka erotellaan öljypitoisesta vedestä konehuoneissa.
Oikean ja luotettavan kuvan antaminen matkustajakohtai sista päästöistä edellyttää myös rahtikuljetusten huomioi mista. Luvut pitää jakaa ja tilittää suoritetun kuljetustoimin nan eri osille. Uudet hiilidioksidiraportointia koskevat vaatimukset EU on asettanut vaatimuksia koskien EU:n satamissa liiken nöivien suurten alusten (yli 5 000 bruttotonnia) hiilidioksidi päästöjen valvontaa, raportointia ja vahvistamista (MRV). Laivanomistajien tulee raportoida hiilidioksidipäästöt matkoilta EU:n alueella oleviin satamiin, niistä pois ja niiden välillä. sen yrityksen kanssa kaikille aluksilleen Energy Manage
ment Systemin, jäljempänä energiankäsittelyjärjestelmä. Järjestelmä on sovitettu EU:n asettamiin hiilidioksidipääs töjen raportointia koskeviin vaatimuksiin, mutta se toimii myös työkaluna päivittäisessä työssä polttoainesäästöjen saavuttamiseksi. Uuden järjestelmän ansiosta mahdolli suudet valvoa polttoaineen kulutusta ja aluksen päästöjä ovat parantuneet. Ensimmäinen raportointijakso alkoi 1. tammikuuta 2018. Kapasiteetin hyödyntämisen vaihtelut sekä polttoaineen kulutus vuoden aikana vaativat pidem män seurantajakson, jotta luvut saadaan analysoitua luotettavammin. Niiden lisäksi tulee jakaminen, jossa kulje tustyö pitää ottaa huomioon eri kuljetuslajien kapasiteetin hyödyntämisen kannalta.
Vuonna 2017 Viking Line asensi yhdessä Blueflow nimi kaikilla aluksilla on oma valvontasuunnitelma, jonka on tarkastanut ja vahvistanut riippumaton tarkastaja. Valvon tasuunnitelmassa ilmoitetaan esimerkiksi, miten poltto aineenkulutusta valvotaan/mitataan, miten mahdolliset poikkeamat käsitellään ja miten syntyneet hiilidioksidi päästöt jaetaan matkustajien ja rahtiyksiköiden kesken. Aluksen energiankäsittelyjärjestelmä sisältää kaikki MRV -raportoinnissa vaadittavat tiedot. Järjestelmästä saadaan esimerkiksi aluskohtaiset luvut, kuten aluksen polttoaineenkulutus jaettuna kuljetustyöllä kullakin mat kalla. Näitä tekijöitä on käytetty laskelmissa, jotka esitetään alla olevassa taulukossa. Matkustajille laskettuun päästö osuuteen on sisällytetty myös heidän autonsa. Aluksen au tokansi on jaettu rahtiyksiköiden ja henkilöautojen kesken ajoneuvojen painon mukaan.
MRV -direktiivin vaatimusten mukaan varustamon
On tärkeää huomioida, että alusten matkustajakohtai set hiilidioksidipäästöt sisältävät aluksen liikkumisen lisäksi myös aluksen lämmityksen ja jäähdytyksen, lämpimän veden sekä kaiken sähköenergian, jota tarvitaan matkus tajatoiminnassa, kuten ravintola - ja majoitustoiminnoissa. Useimmissa tapauksissa satamamme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Tämä vähentää liityntäliikenteen tarvetta ja siten pienentää hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että satamat sijaitsisivat syrjemmällä.
Alla olevassa taulukossa esitetyt luvut ovat keskiarvo ja (kg/matkustaja ja kg/rahtitonni) kaikille aluksille, jotka liikennöivät säännöllisesti kyseisellä reitillä.
Haluamme maksimoida kapasiteetin käytön liiketoiminnassamme rahdinkuljetusten, reittimatkojen ja risteilyjen osalta. Vuosittain aluksillamme kuljetetaan 130 000 lastiyksikköä, yli 600 000 henkilöautoa ja noin 6,6 miljoonaa matkustajaa.
| Hiilidioksidipäästö, keskiarvo 2018 |
Kg per matkustaja |
Kg per rahtitonni |
|---|---|---|
| Turku–Långnäs | 24 | 4 |
| Tukholma–Långnäs | 33 | 6 |
| Turku–Maarianhamina | 32 | 5 |
| Tukholma–Maarianhamina | 27 | 5 |
| Helsinki–Maarianhamina | 59 | 10 |
| Helsinki–Tallinna | 18 | 2 |
| Maarianhamina–Kapellskär | 27 | 13 |
On tärkeää huomioida, että alusten matkustajakohtaiset hiilidioksidipäästöt sisältävät aluksen liikkumisen lisäksi myös aluksen lämmityksen ja jäähdytyksen, lämpimän veden sekä kaiken sähköenergian, jota tarvitaan matkustajatoiminnassa, kuten ravintola - ja majoitustoiminnoissa.
Lasten buffet uudistettiin vuonna 2018 ja on ollut tarjolla kaikilla Viking Linen aluksilla 14. kesäkuuta alkaen. Uuden buffetmenun on suunnitellut Ruotsin juniorikokkimaajoukkueen Victor Magdeburg.
Terveellisyysnäkökulman merkitys kasvaa koko ajan lasten noutopöytien valikoiman osalta, ja sitä voidaan noudattaa tinkimättä hyvästä mausta. Uuden menun lähtökohtana olivat tuoreet raaka-aineet ja hyvät ravintoarvot.
Muutostyössä Victor Magdeburg sai apua kokkimaajoukkueen omilta lapsilta, jotka toimivat makuneuvonantajina. Menun sisältö muutettiin kokonaan lasten ideoiden ja neuvojen mukaan. Pienten muutoksien avulla perinteisistä suosikeista tuli sekä maukkaampia että terveellisempiä.
Esimerkiksi jauhelihakastike tehtiin karkeammaksi maun ja rakenteen lisäämiseksi, perunamuusi maustettiin vihanneksilla, ja ranskalaiset perunat korvattiin friteeratulla bataatilla. Retikkaspiraali, kanankoivet paahdetulla kuorrutteella ja hunajapaahdetut juurekset olivat muita uusia herkkuja. Vanhat suosikit, kuten lihapullat, tarjoiltiin aikuisten noutopöydässä.
Viking Linen joulupöytä 2018 tarjosi paljon kasvis- ja vegaanisia vaihtoehtoja perinteisten herkkujen rinnalla. Joulupöydän suunnitteli Ruotsin kokkimaajoukkue yhdessä Viking Linen omien keittiömestarien kanssa. Ensimmäistä kertaa perheen pienimmät saivat aivan oman joulupöydän, joka värikkäällä ja hauskalla esillepanolla houkutteli kokeilemaan kasvisruokia. Ruotsin juniorikokkimaajoukkue vastasi lasten joulupöydän suunnittelusta.
Innovatiivinen hyönteismenu
Keväällä 2018 Viking Linen Future Food-menu tarjosi matkustajille mahdollisuuden kokeilla huomisen makuja hyönteismaailman herkuissa. Koska hyönteiset ovat hyvä ekologinen proteiininlähde, menu sopii luonnollisena osana yhtiön ympäristöarvoihin.
Suomi on yksi Euroopan ensimmäisiä maita, joka on hyväksynyt hyönteisten myynnin ravinnoksi. Viking Line tarttui tähän ekologiseen trendiin kolmen ruokalajin menulla. Ruotsin kokkimaajoukkueen Anders Karlsson suunnitteli hyönteismenun, joka katettiin huhti- ja toukokuussa.
Hyönteismenulla Viking Line halusi kokeilla ennakkoluulottomasti uutta ideaa. Hyönteisten käyttö elintarvikkeina jakaa vielä tietysti mielipiteet, mutta raaka-aineena hyönteiset olivat Viking Linen keittiömestareille uusia. Niistä tuli sekä haaste että mahdollisuus käyttää luovuutta. Hyönteiskampanjan rinnalla tarjoiltiin myös perinteisiä menuja.
Hyönteismenuun kuului alkuruoka, lämmin ruoka ja jälkiruoka. Alkuruokana tarjoiltiin muun muassa kevyesti savustettua turskanselkää, hapatettua fenkolia ja friteerattuja heinäsirkkoja. Pääruokana oli karitsaa mm. maustepaahdettujen jauhomatojen kera. Jälkiruoaksi tarjoiltiin mantelimasariini, mansikoita sekä sirkoista ja kuoriaistoukista valmistettu kardemummagranola.
Kevyesti savustettua turskanselkää kaalia, hapatettua fenkolia, friteerattuja heinäsirkkoja, ruskistettua voita, kermaviiliä ja piparjuurta
herne-lampaanmaitojuustokreemiä, rapeaa maa-artisokkaa, sienikastike, maustepaahdettuja jauhomatoja ja krassia
ja vaniljabavaroise kinuskikastike, mansikoita, yrttisorbetti ja paahdetusta suklaasta, sirkoista, kuoriaistoukista ja kardemummasta valmistettu granola
Viking Linen aluksilla on ollut 2000-luvun alusta asti ISO 14001 -standardin mukainen sertifiointi. Yksi laivoilla tehtävän ympäristötyön työkaluista on alusten omat ympäristöryhmät. Perusperiaatteena on, että jokaisessa ympäristöryhmässä on edustajia aluksen kaikilta osastoilta.
Viking Gracen yliperämies Mikael Lönnström kertoo, että aluksen ympäristöryhmässä on edustajia jokaiselta osastolta. Tavoitteena on, että samat henkilöt osallistuvat kokouksiin mahdollisimman pitkään, jotta toimintaan saadaan jatkuvuutta. Ryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, ja tärkein tehtävä on tunnistaa kehittämistarpeet aluksen ympäristötyössä ja etsiä niihin ratkaisuja. Suuri osa ratkaisuista toteutetaan sisäisesti laivalla, mutta tarvittaessa ryhmät saavat tukea myös varustamon maaorganisaatiolta.
Kehittämistarpeiden käsittelyn lisäksi välitetään myös tärkeää tietoa ryhmän jäsenten kautta aluksen kaikille osastoille. Kaikissa kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, ja pöytäkirjat ovat aluksen henkilöstön, varustamon muiden alusten ja maaorganisaation nähtävillä varustamon intranetissä. Pöytäkirjaa käsitellään myös aluksen palvelujohtoryhmän kokouksissa ja aluksen johtoryhmän kokouksissa.
Viking Gracella on ollut erittäin aktiivinen ympäristöryhmä vuodesta 2013 alkaen, kun alus aloitti liikenteen. Monet ehdotuksista ovat koskeneet jätteiden lajittelun kehittämistä parempien jäteastioiden ja -rutiinien avulla ja jäteastioiden paremmilla merkinnöillä. Myös kemikaalien säilytystä ja käyttöä on tarkasteltu käytön ja turvallisuuden optimoimiseksi.
Vuonna 2018 Viking Gracen ympäristöryhmä on saavuttanut erilaisia ratkaisuja muoviesineiden korvaamiseksi tai niiden käytön vähentämiseksi laivalla sekä erilaisia menetelmiä paperinkäytön optimoimiseksi. Pyrimme käyttämään enemmän kierrätyspaperia ja vähentämään paperin kokonaiskulutusta, sekä laivoilla että maissa.
Viking Line on lähtenyt 1. toukokuuta 2018 käyttöön otettujen Turun kaupunkipyörien eli noin kutsutut. Föli-pyörien yhteistyökumppaniksi. Se tarkoittaa, että kaupunkipyörien päämainostajana näymme Turun katukuvassa myös tulevaisuudessa.
Viking Linen vihreisiin arvoihin kuuluu mm. hiilidioksidipäästöjen minimointi ja yhteistyö Itämeren hyväksi. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä, ja kaupunkipyörät ovat tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kaupunkipyörät täydentävät Turun seudun joukkoliikenne Fölin vihreitä palveluja. Turun projekti sopii hyvin Viking Linen pitkäjänteiseen ympäristötyöhön.
Turussa on 34 pyöräasemaa ja 300 ympäri vuoden käytössä olevaa kaupunkipyörää, minkä ansiosta on helppoa
siirtyä paikasta toiseen ympäristöystävällisesti. Pyörät on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön keskusta-alueella, ja ne otetaan käyttöön ja palautetaan jollakin pyöräasemalla. Pyörän voi vuokrata esimerkiksi yhdeksi päiväksi viidellä eurolla tai koko vuodeksi 40 eurolla.
Turku tunnetaan kehittyvänä pyöräilykaupunkina, ja kaupunkipyöräprojekti parantaa Turun edellytyksiä kehittyä pyöräilykaupunkina Kööpenhaminan tapaan. Yhteistyön kautta Viking Line näkyy pitkäaikaisesti ja tehokkaasti kaupunkilaisten arjessa positiivisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. Yhdeksällä kymmenestä turkulaisesta on kotoaan alle 30 minuutin pyörämatka keskustaan.
Yhteistyö Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa jatkui vuoden aikana. Kesäkuussa ryhmä ympäristötoimittajia kutsuttiin asemalle, missä he saivat kuulla eri meribiologien kertovan tutkimustyöstään. Isäntinä toimivat professori Alf Norkko ja tutkimuskoordinaattori Joanna Norkko.
Tvärminnen eläintieteellinen asema toimii korkealaatuisen biologisen tutkimuksen keskuksena ja tarjoaa tiloja kenttäkursseille ja seminaareille. Asemalla harjoitetaan sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta.
Kesällä Viking Linen aluksilla järjestettiin toisena vuonna peräkkäin lapsille ohjelmaa liittyen Itämeren hyvinvointiin. Tvärminnen eläintieteellinen asema auttoi meitä luomaan Merilaboratorio 2.0:n, jossa lapset saivat tutustua lähemmin Itämereen ja sen tilaan. Amorellan merilaboratoriotiimi ja biologi Åsa Hägg laativat keväällä joitain uusia kokeita ja uusivat joitain edelliseltä kesältä.
Näin Åsa vastaa kysymykseen, onko hänen mielestään tärkeää, että lapset oppivat jo varhain ympäristötyöstä ja Itämerestä:
Viking Linen vuotuisten viskimessujen yhteydessä Viking Cinderellalla järjestettiin vuonna 2018 huutokauppa, jonka kokonaistuotot 115 000 SEK
lahjoitettiin lyhentämättömänä Itämerirahastolle.
Viking Linella on vuodesta 2014 ollut käynnissä kampanja, jossa lahjoitetaan osa laivojen myymälöissä myydyistä muovikasseista saadusta tuotosta Itämeren ympäristötyöhön. Kassit valmistetaan kierrätysmuovista ja tänä vuonna päätimme lahjoittaa 50 000 euroa kahdelle ympäristöjärjestölle: Pidä saaristo siistinä ry ja Helsingin yliopiston Itämerisäätiö. Haluamme korostaa suoraan ympäristöjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, koska ne toimivat määrätietoisesti näkyvien ja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi lähiympäristössä. Lahjoitusvaroja käytetään muun muassa tiedotuskampanjoihin, ympäristötyöhön ja
jäteasemien ja käymälöiden ylläpitoon saaristossa.
Toimintaamme kohdistuu erilaisia ja erisuuruisia toimintaan vaikuttavia riskejä. On riskejä ja epävarmuuste kijöitä, joista olemme hyvin perillä, mutta myös sellaisia, joita emme tunne tai joiden arvioimme olevan epäto dennäköisiä tai vähäisiä.
Seuraavat riskialueet on tunnistettu:
Meriturvallisuutta ohjaa turvallisuuspolitiikkamme, jolla on korkein prioriteetti Viking Linen toiminnassa. Johtamisjär jestelmiemme ISMC:n (International Safety Management Code) ja ISPS:n (International Ship & Port Facility Security Code) kautta työskentelemme systemaattisesti potenti aalisten riskitilanteiden tunnistamiseksi ja siten onnetto muuksien ehkäisemiseksi. Tavoitteenamme on parantaa turvallisuutta jatkuvasti.
Meillä Viking Linella on nollavisio laivalla tapahtuvien erilaisten rikosten, ahdistelun ja järjestyshäiriöiden osalta. Teemme jatkuvasti töitä sen toteuttamiseksi. Näitä ky symyksiä käsittelevä ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja myös ulkopuolista osaamista on käytetty.
Kun kriisityössä tarvitaan tukea ja apua, käytetään eri organisaatioita, yrityksiä ja asiantuntijoita. Viestintä, tiedo tus ja kriisituki ovat kriisiorganisaation työn olennaisia osia. Organisaatiota koulutetaan jatkuvasti, jotta se olisi tehokas ja kestävä huolimatta fyysisestä ja psyykkisestä paineesta. Kriisiorganisaation työn tavoitteena on pelastaa ihmishen kiä, ehkäistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheu tuvia vahinkoja sekä hoitaa pelastustoimet niin tehokkaas ti, että toiminta voi palata normaaliksi mahdollisimman pian vahingoittamatta yhtiön mainetta.
Suomalaista merenkulkua ohjaavat kansainvälisen merenkulkuorganisaatio IMO:n ympäristömääräykset, EU -direktiivit, HELCOM -suositukset ja kansallinen lainsää däntö. Merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, eikä korvaavaa liikennemuotoa ole olemassa. Seuraamme aktiivisesti ympäristömääräysten valmistelua, ympäristö teknologian kehitystä ja ratkaisuja, joita tutkimus tarjoaa yhä tiukempiin ympäristömääräyksiin.
Viking Line ylläpitää kriisivalmiussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää matkustajiin, hen kilökuntaan, liikenteeseen, omaisuuteen, ympäristöön, toimintaan ja yhtiön luotettavuuteen vakavasti vaikuttavien poikkeustapausten ja kriisien seurauksia. Kriisivalmius suunnitelmalle on ominaista tehokas hälytysjärjestelmä, joka kokoaa nopeasti konsernin sisäisen kriisiorganisaa tion. Kriisitilanteissa kriisiorganisaatio tekee tiivistä yhteis työtä asianomaisten viranomaisten kanssa. työssä polttoainesäästöjen saavuttamiseksi. Taloudelliset riskit on kuvattu tarkemmin konsernitilin päätöksessä. Mahdollisuudet Toimintaamme koskevien riskien lisäksi on myös monia mahdollisuuksia ja tilaa kehitykselle tulevina vuosina: l Uudisrakennusprojekti Kiinassa l Vahva taloudellinen asema päämarkkinoillamme
EU:n rikkidirektiivi astui voimaan 1. tammikuuta 2015 Itämeren osalta ja merkitsi vaihtamista polttoaineeseen, jonka rikkipitoisuus on maksimissaan 0,1 %. Lisäksi IMO on päättänyt, että Itämerestä tulee nk. typpikontrollialue (Nitrogen Oxide Emission Control Area, NECA), jossa uusilla aluksilla on tiukemmat päästövaatimukset 1. tammikuuta 2021 alkaen.
Lisäksi EU on asettanut vaatimuksen koskien EU:n sata missa liikennöivien suurten alusten (yli 5 000 bruttotonnia) hiilidioksidipäästöjen valvontaa, raportointia ja vahvis tamista (MRV). Oikean ja luotettavan kuvan antaminen matkustajakohtaisista päästöistä edellyttää myös rahtikul jetusten huomioimista. Vuonna 2017 Viking Line asensi yh dessä Blueflow nimisen yrityksen kanssa kaikille aluksilleen Energy Management Systemin. Järjestelmä on sovitettu EU:n asettamiin hiilidioksidipäästöjen raportointia koskeviin vaatimuksiin, mutta se toimii myös työkaluna päivittäisessä
Viking Line Abp:n hallitus on hyväksynyt tämän Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 13. helmikuuta 2019.
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab.
Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia". Koodi astui voimaan 1. tammikuuta 2016 ja on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan. Viking Linen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja muuta tietoa yhtiön hallinnoinnista löytyy myös Viking Linen kotisivuilta Vikingline.com.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2018 3 555 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen puheenjohtajan, muut hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiökokous päättää myös yhtiön osakkeisiin tai osakepääomaan liittyvistä päätöksistä sekä yhtiöjärjestyksen muutoksista. Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus tai yhtiökokous on niin päättänyt, tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 18. huhtikuuta 2018. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 25. huhtikuuta 2019.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla Vikingline.com. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa tulee esittää ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja heidän palkkioiksi sekä ehdotus tilintarkastajiksi. Kutsuun tulee myös sisällyttää vähintään 10 %:a osakkeista edustavien osakkeenomistajien tekemät edellä mainitut ehdotukset edellyttäen, että mahdolliset ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja päätösehdotus on toimitettu yhtiölle siten, että se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vastaavat ehdotukset on julkistettava erikseen.
Jokaisella osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa kyselyoikeus ja oikeus tehdä päätösehdotuksia yhtiökokouksen asialistalla olevissa asioissa. Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti viimeistään yhtiön kotisivuilla Vikingline. com ilmoitettuun päivämäärään mennessä.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen ja hän työskentelee hallituksen nimittämän johtoryhmän kanssa.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.
Hallituksen jäseneksi valittavalla henkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenen ja jäsenehdokkaan tulee antaa hallitukselle tarvittavat tiedot, jotta hallitus voi arvioida hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa, sekä ilmoitettava näiden tietojen muuttumisesta ja esittää oman arvionsa riippumattomuudestaan.
Hallituksen jäsenet edustavat kaikkia osakkeenomistajia, eivät vain niitä osakkeenomistajia, jotka ovat heitä jäseneksi ehdottaneet. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.
kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia. set tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan. Puheenjohtaja vastaa hallitustyön järjestämisestä ja siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallituksen sihteerinä toimii konsernin talousjohtaja. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järje-
Hallituksen kokoonpanon monimuotoisuus tukee yhtiötä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja se varmistaa, että hallitus suorittaa velvollisuutensa. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenillä on kokemusta ja asiantuntemusta eri elinkeinoista ja tehtävistä. On tärkeää, että kummatkin sukupuolet ovat edustettuina hallituksen kokoonpanossa.
Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuutta. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä, joista vähintään kahden on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Istuvan hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja enemmistö on myös riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Hallitus ei ole asettanut nimitysvaliokuntaa, vaan se valmistelee itse hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen ottaen huomioon edellä mainitut periaatteet.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategistäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:
Yhtiön on huolehdittava siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että uusi hallituksen jäsen perehdytetään yhtiön toimintaan. Jokaisessa hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista raporteista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista.
Yhtiökokous valitsi 18. huhtikuuta 2018 seuraavan hallituksen: puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist, Lars G Nordström ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Toimintavuodella 2018 hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95,7 %.
| Nimi | Asema | Hallituksen kokoukset | Osallistumis-prosentti |
|---|---|---|---|
| Ben Lundqvist | Puheenjohtaja | 10/10 | 100,0 % |
| Nils-Erik Eklund | Jäsen | 10/10 | 100,0 % |
| Erik Grönberg | Jäsen | 10/10 | 100,0 % |
| Agneta Karlsson | Jäsen | 10/10 | 100,0 % |
| Dick Lundqvist | Jäsen | 9/10 | 90,0 % |
| Lars G Nordström | Jäsen | 10/10 | 100,0 % |
| Peter Wiklöf | Jäsen | 8/10 | 80,0 % |
| Keskimääräinen osallistumisprosentti | 95,7 % |
Synt.1943. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995. Hallituksen jäsen vuodesta 1978. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Dipl.ekon. OTK. Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab. Merenkulkuneuvos. Osakkeenomistus 31.12.2018*
403 741 osaketta
Synt. 1946. Hallituksen jäsen vuo-Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
desta 1997. Riippumaton yhtiöstä. Koulutus ja päätoimi
opinnot. Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 1990-2010. Osakkeenomistus 31.12.2018* 346 645 osaketta
Synt. 1943. Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeen-
omistajasta.
Civ.ekon. Insinööri. Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB. Osakkeenomistus 31.12.2018* 81 593 osaketta
tajasta. Koulutus ja päätoimi Taloustieteiden tohtori. Associate Professor. Neuvonantaja ja konsultti/luennoitsija.
Osakkeenomistus 31.12.2018* 0 osaketta
Ulrica Danielsson Synt. 1965. Hallituksen varajäsen vuodesta 2013. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Koulutus ja päätoimi Kauppat. maist. Yrittäjä. Osakkeenomistus 31.12.2018* 0 osaketta
Synt. 1971. Hallituksen varajäsen vuodesta 2000. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Kauppat. maist. Manager Operations, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab.
Osakkeenomistus 31.12.2018* 113 450 osaketta
Synt. 1971. Hallituksen varajäsen vuodesta 2012. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Kauppat. maist. Päällikkö, Ahvenanmaan yritysosasto, Ålandsbanken Abp.
0 osaketta
Synt. 1946. Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
Kauppat. maist. HTM-tutkinto. Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab ja Rederi Ab Hildegaard. Osakkeenomistus 31.12.2018*
144 400 osaketta
Lars G Nordström Synt.1943. Hallituksen jäsen vuodesta 2006. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomis-
tajasta.
Koulutus ja päätoimi
Yliopistotason juridiikan opinnot. Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB. Hallituksen varapuheenjohtaja, Nordea Bank AB. Osakkeenomistus 31.12.2018*
0 osaketta
Synt. 1966. Hallituksen jäsen vuodesta 2017. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta.
OTK. Toimitusjohtaja, Ålandsbanken Abp.
Osakkeenomistus 31.12.2018* 0 osaketta
* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet per 31.12.2018.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että hallituksen päätökset toteutetaan. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista, sisältäen korvaukset ja edut, määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren 16. marraskuuta 2018 alkaen, jolloin hän tuli Andreas Remmerin sijalle.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström ja Wilhelm Hård af Segerstad.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:
Ylva Eriksson, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2015
Petter Lindeman, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2016
Varatilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 108 539,81 euroa tilikaudella 2018 (122 660,38 euroa 2017), josta 79 600,00 euroa (86 000,00 euroa 2017) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista palveluista olivat 56 931,94 euroa tilikaudella 2018 (57 122,15 euroa 2017).
Hallitus käsittelee tarkistusvaliokunnan tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin talousosasto vastaa ulkoisesta laskentatoimesta ja sillä on läheinen yhteistyö Business Control -osaston kanssa, joka vastaa sisäisestä laskentatoimesta, johon sisältyy taloudellinen seuranta, analyysit ja liiketoiminnan suunnittelu.
Konsernilla on hallituksen vahvistama Treasury Policy -toimintalinja. Toimintalinja käsittelee muun muassa konsernin maksuvalmiuden ja rahoituksen periaatteita sekä rahoitusriskien käsittelyä. Konsernin Treasury-osastolla on tästä operatiivinen vastuu. Konsernin Group Treasurer laatii säännöllisesti Treasury-raportin hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä konsernin talousjohtajalle. Raportin laajuus ja raportoinnin aikaväli eritellään toimintalinjadokumentissa ja se sisältää muun muassa konsernin maksuvalmiuden, rahoituksen sekä riskialttiuden seurantaa.
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa löytyy tietoa rahoitusriskien hallinnasta. Hallituksen toimintakertomuksessa löytyy jakso liiketoiminnan riskeistä.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
Hanses Jan Synt. 1961. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988. OTK. Varatuomari. Vastuualue Toimitusjohtaja vuodesta 2014. Osakkeenomistus 31.12.2018*
4 050 osaketta
Hellgren Peter Synt. 1967. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994. Yliopistotason viestintätieteen opinnot. Vastuualue
Varatoimitusjohtaja vuodesta 2014. Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2018. Myynti ja markkinointi.
Osakkeenomistus 31.12.2018* 1 000 osaketta
Johanna Boijer-Svahnström Synt. 1965. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1990. Kauppat. maist. Viestinnän opinnot.
Yhteiskuntasuhteet ja ulkoinen
viestintä.
Osakkeenomistus 31.12.2018* 510 osaketta
Synt. 1977. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011. Civ.ekon. Vastuualue
Talousjohtaja vuodesta 2018. Talous ja rahoitus.
Osakkeenomistus 31.12.2018*
0 osaketta
Henrik Grönvik
Synt. 1963. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1997. Merikapteeni.
Vastuualue
Laivapäällikkö vuodesta 2018.
Päällikkö.
Osakkeenomistus 31.12.2018*
0 osaketta
Hagström Ulf
Synt. 1969. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2015, aikaisemmin vuosina 1996-2012. Kone- ja energiatekniikan insinööri
Vastuualue
Johtaja vuodesta 2015. Marine Operations & Newbuildings. Osakkeenomistus 31.12.2018*
1 500 osaketta
Wilhelm Hård af Segerstad
Synt. 1964. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1984. Vastuualue Operatiivinen johtaja vuodesta 2014. Kaupalliset matkustajapalvelut ja merihenkilöstö
Osakkeenomistus 31.12.2018*
0 osaketta
* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet per 31.12.2018.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
Toimintakaudella 2018 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 245 000 euroa (275 000 euroa 2017). Palkkiot jakaantuivat seuraavasti:
| Ben Lundqvist |
|---|
| Nils-Frik Fklund |
| Trygve Eriksson |
| Erik Grönberg |
| Agneta Karlsson |
| Dick Lundqvist |
| Lars G Nordström |
| Peter Wiklöf |
| Ulrica Danielsson |
| Stefan Lundqvist |
| Johnny Rosenholm |
| Yhteensä |
Toimitusjohtajan ja konsernin muiden johtoryhmän jäsenten palkkioista ja eduista päättää hallitus. Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Jan Hansesin kuukausipalkka on 24 000 euroa. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontaisetuina puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus sisältäen sairauskuluvakuutuksen.
Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläk-
keisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.
Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan 8 kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat 6 kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista. Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä.
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 24.
Viking Line hallitsee sisäpiiritietoa ja sisäpiiriläisiä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR), arvopaperimarkkinalain, NASDAQ Helsingin sisäpiirimääräysten, Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeitten sekä Viking Linen sisäpiiriohjeitten mukaan.
Viking Linen sisäpiirihallintoon kuuluu muun muassa:
l internetissä julkistettavista tiedoista huolehtiminen. Johdon ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoittamia tietoja ja johdon tekemiä liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä tarkastetaan jatkuvasti. Sen lisäksi tehdään kokonaisvaltainen tarkastus kerran vuodessa ja jokaiselle johtoon kuuluvalle henkilölle toimitetaan vuosittain tarkistettavaksi henkilökohtainen rekisteriote.
Konsernin talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana. Talousjohtajan nimittämät henkilöt hoitavat sisäpiirihallintoon liittyviä käytännön tehtäviä.
Sisäpiiritieto julkistetaan mahdollisimman pian ja tiedon julkistaminen tapahtuu pörssitiedotteella. Kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä on aina kiellettyä, jos henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa. Tämän yleisen kaupankäyntikiellon lisäksi johto ja taloudellisten rapporttien valmisteluun osallistuvat henkilöt eivät saa toteuttaa liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä kolmenkymmenen kalenteripäivän pituisen ajanjakson aikana ennen konsernin taloudellisten rapporttien julkistamista. Kaupankäynti on kiellettyä myös julkistuspäivänä.
MAR:n mukaan Viking Linen julkistaa tietoa johdon ja johdon lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kaikista liiketoimista yhtiön rahoitusvälineillä. Julkistaminen tapahtuu pörssitiedotteella ja ilmoituksella Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän kuluessa tapahtumapäivästä. Viking Linen johtoon kuuluvat tässä suhteessa hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja.
Hankekohtainen sisäpiiriluettelo perustetaan valmistellessa merkittäviä hankkeita. Sisäpiiriluetteloon lisätyt henkilöt saavat ilmoituksen hänen lisäämisestään luetteloon ja tietoja tähän liittyvistä velvollisuuksista.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja | 28 000 € | 28 000 € |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet | 22 000 € | 22 000 € |
| Vuosipalkkio, hallituksen varajäsenet | 5 000 € | 5 000 € |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet | 1 000 € | 1 000 € |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Ben Lundqvist | 38 000 € | 43 000 € |
| Nils-Erik Eklund | 32 000 € | 35 000 € |
| Trygve Eriksson | 0 € | 3 000 € |
| Erik Grönberg | 32 000 € | 37 000 € |
| Agneta Karlsson | 32 000 € | 36 000 € |
| Dick Lundqvist | 31 000 € | 36 000 € |
| Lars G Nordström | 32 000 € | 34 000 € |
| Peter Wiklöf | 30 000 € | 32 000 € |
| Ulrica Danielsson | 7 000 € | 8 000 € |
| Stefan Lundqvist | 5 000 € | 6 000 € |
| Johnny Rosenholm | 6 000 € | 5 000 € |
| Yhteensä | 245 000 € | 275 000 € |
| Johtoryhmän palkkiot 2018, euroa | Kiinteä palkka Kokonaiskorvaus 2018 | |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 300 014 | 300 014 |
| Johtoryhmä | 853 963 | 853 963 |
| Yhteensä | 1 153 977 | 1 153 977 |
Konsernin liikevaihto oli 497,8 miljoonaa euroa tilikaudella 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2018 (513,6 Meur 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2017). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,3 miljoonaa euroa (1,7 Meur). Liiketulos oli 9,3 miljoonaa euroa (10,0 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,8 miljoonaa euroa (-3,4 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 6,5 miljoonaa euroa (6,6 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 5,5 miljoonaa euroa (5,3 Meur).
Matkustajatoiminnan tuotot olivat 450,3 miljoonaa euroa (467,5 Meur), samalla kun rahtitoiminnan tuotot olivat 45,3 miljoonaa euroa (43,8 Meur). Myyntikate oli 362,0 miljoonaa euroa (372,6 Meur).
Konsernin tulos kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna alempien liikekulujen johdosta alemmasta liikevahdosta huolimatta. Käyttökulut vähenivät 2,9 prosentilla 329,2 miljoonaan euroon (339,1 Meur). Polttoainekulut kasvoivat 8,6 prosentilla 50,8 miljoonaan euroon (46,7 Meur). Heikko ruotsin kruunu vaikuttaa konsernin tulokseen negatiivisesti.
Viking FSTR:n tuonti linjalle Helsinki–Tallinna 10. huhtikuuta –16. lokakuuta 2017 välisenä aikana, kasvatti konsernin liikevaihtoa ja kapasiteettia vuonna 2017, mutta ei vaikuttanut merkittävästi kertyneeseen tulokseen.
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
Konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Konsernin alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2017. 10. huhtikuuta–16. lokakuuta 2017 välisenä aikana kapasiteettiä kasvatettiin linjalla Helsinki–Tallinna vuokratulla aluksella Viking FSTR. Tällaista liikennettä ei ollut vuonna 2018.
Matkustajamäärä Viking Linen aluksilla oli tilikauden aikana 6 411 537 (6 881 149). Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli arviolta 32,4 % (34,5 %).
Viking Linen rahtimäärät olivat 128 549 yksikkökuormaa (127 668). Viking Linen rahtimarkkinaosuus oli arviolta 17,8 % (18,7 %). Kuljetettujen henkilöautojen määrä oli 704 799 yksikköä (762 253).
Konsernin investoinnit olivat 15,9 miljoonaa euroa (34,7 Meur), mistä 4,3 miljoonaa euroa koskee aktivoituja kuluja rakenteilla olevasta aluksesta. Konsernin investoinnit olivat 3,2 % liikevaihdosta (6,8 %).
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 61,8 miljoonaa euroa (68,0 Meur). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 15,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (0,1 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 33,0 miljoonaa euroa (31,8 Meur). Investointien nettorahavirta oli -13,5 miljoonaa euroa (-30,8 Meur) ja rahoituksen nettorahavirta oli -25,7 miljoonaa euroa (-27,9 Meur).
Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi.
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan pitempien suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 281,2 miljoonaa euroa (294,6 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 598,0 miljoonan euron arvosta (598,0 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu strike/delay-, P&I (Protection and Indemnity)- ja PLR (Passenger Liability Regulation)vakuutus.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Korkeiden polttoainehintojen riskin estämiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintoihin vaikuttavat muut valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen
valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.
Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon.
Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 25.
Vastuullisuusraportti vuodelta 2018 julkaistaan osana Viking Linen vuosikertomusta. Tietoa Viking Linen vastuullisuustyöstä löytyy myös yhtiön kotisivuilta Vikingline.com.
Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa voidaan saavuttaa suurimmat positiiviset ympäristövaikutukset.
Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001:2015 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management), jolla parannetaan alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa ja ehkäistään ympäristön pilaantumista.
Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
Konsernin palveluksessa oli vuonna 2018 keskimäärin 2 671 henkilöä (2 746), joista emoyhtiössä 2 005 (2 048). Merellä työskenteli 2 037 henkilöä (2 086) ja maissa 634 henkilöä (660).
Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 242 (248) vuokra-työnantajan palveluksessa olevalla henkilöllä.
Vuoden 2018 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 874 henkilöä (2 889), joista 2 299 henkilöä (2 238) asui Suomessa. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 453 henkilöä (527). Virossa asui 111 (116) ja muissa maissa 11 henkilöä (8).
Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015)". Koodi astui voimaan 1. tammikuuta 2016 ja on julkisesti saatavilla internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2018 julkaistaan osana Viking Linen vuosikertomusta. Tietoa yhtiön hallinnoinnista löytyy Viking Linen kotisivuilta Vikingline.com.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist, Lars G Nordström ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren 16. marraskuuta 2018 alkaen, jolloin hän tuli Andreas Remmerin sijalle. Konsernin johtoon kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström och Wilhelm Hård af Segerstad.
Tilintarkastajina toimivat Ylva Eriksson (KHT) ja Petter Lindeman (KHT). Varatilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 24.
Hallitus ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
Kilpailu Viking Linen liikennöintialueella merkitsee edelleen painetta sekä hintoihin että volyymeihin, millä on negatiivinen vaikutus matkustajakohtaiseen tuottoon. Kolmannen kvartaalin tuloksella on ratkaiseva merkitys koko vuoden tulokseen. Ruotsin kruunun kurssikehitys vaikuttaa konsernin tulokseen. Kiinteähintaiset sopimukset koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuonna 2019 ehkäisee korkeampien polttoainekustannusten riskiä. Kokonaisuutena arvioidaan, että vuoden 2019 liiketulos on vuoden 2018 liiketulokseen tasolla tai sitä parempi. Edellä mainitut epävarmuustekijät vaikuttavat kuitenkin ennusteeseen tässä vaiheessa.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2018 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 76 137 466,51 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
Osinkona jaetaan 0,20 euroa/osake 2 160 000,00 euroa Vapaaseen omaan pääomaan jätetään 73 977 466,51 euroa
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.
| KONSERNI | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 518,3 | 521,6 | 510,5 | 513,6 | 497,8 |
| Liiketulos, Meur | 13,7 | 26,4 | 13,7 | 10,0 | 9,3 |
| – % liikevaihdosta | 2,6 % | 5,1 % | 2,7 % | 2,0 % | 1,9 % |
| Tulos ennen veroja, Meur | 32,3 | 23,2 | 9,6 | 6,6 | 6,5 |
| – % liikevaihdosta | 6,2 % | 4,4 % | 1,9 % | 1,3 % | 1,3 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 15,2 % | 8,5 % | 3,6 % | 2,4 % | 2,4 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | 9,1 % | 6,8 % | 3,6 % | 2,9 % | 2,9 % |
| Omavaraisuusaste | 40,0 % | 42,8 % | 44,1 % | 46,2 % | 49,4 % |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 56,2 % | 38,5 % | 35,5 % | 36,9 % | 28,3 % |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 7,2 | 10,0 | 15,8 | 34,7 | 15,9 |
| – % liikevaihdosta | 1,4 % | 1,9 % | 3,1 % | 6,8 % | 3,2 % |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 797 | 2 735 | 2 742 | 2 746 | 2 671 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 133 | 2 066 | 2 082 | 2 086 | 2 037 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 664 | 669 | 660 | 660 | 634 |
| Palkat, Meur | 125,6 | 122,7 | 123,6 | 123,5 | 121,9 |
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake, euroa | 2,83 | 1,73 | 0,74 | 0,49 | 0,51 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 19,75 | 20,89 | 20,64 | 20,75 | 21,36 |
| Osinko/osake, euroa* | 0,70 | 0,95 | 0,40 | 0,20 | 0,20 |
| Osinko/tulos | 24,7 % | 54,8 % | 53,8 % | 40,8 % | 39,3 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 4,4 % | 4,6 % | 2,0 % | 1,2 % | 1,4 % |
| P/E-luku (Price/Earning) | 6 | 12 | 27 | 33 | 27 |
| Pörssikurssi 31.12., euroa | 15,82 | 20,70 | 20,24 | 16,25 | 13,90 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 18,88 | 20,70 | 26,01 | 22,29 | 18,00 |
| Alin päätetty kauppa, euroa | 13,50 | 15,82 | 19,75 | 15,90 | 12,50 |
| Keskikurssi, euroa | 16,15 | 17,78 | 21,74 | 18,65 | 14,83 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa | 170,86 | 223,56 | 218,59 | 175,50 | 150,12 |
| Osakkeiden vaihto, kpl | 240 667 | 416 594 | 455 846 | 222 546 | 232 371 |
| Osakkeiden vaihto, % | 2,2 % | 3,9 % | 4,2 % | 2,1 % | 2,2 % |
| Osingonjako, milj.euroa* | 7,56 | 10,26 | 4,32 | 2,16 | 2,16 |
| Osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| Osakkeiden määrä 31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2018 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen. Osakepääoma on 1 816 429,61 euroa. Yhtiön vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000.
Kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi, optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Yhtiö ja sen tytäryhtiöt ei omista omia osakkeita.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 3 555 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
| Suurimmat osakkaat 31.12.2018 | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs Ab Alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. Rederi Ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 3. Rafael Investering Ab | 1 080 100 | 10,0 % |
| 4. Ab Rafael | 527 723 | 4,9 % |
| 5. Lundqvist Ben | 403 717 | 3,7 % |
| 6. Eklund Nils-Erik | 346 645 | 3,2 % |
| 7. Sviberg Marie-Louise | 315 745 | 2,9 % |
| 8. Sundman Ann | 160 057 | 1,5 % |
| 9. Försäkringsaktiebolaget Alandia | 150 540 | 1,4 % |
| 10. Sundman Alice | 149 128 | 1,4 % |
| Viking Line Abp:n osakkaat aloittain | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 149 | 4,2 % | 4 840 228 | 44,8 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 12 | 0,3 % | 470 683 | 4,4 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,0 % | 28 400 | 0,3 % |
| Kotitaloudet | 3 232 | 90,9 % | 4 921 009 | 45,6 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 18 | 0,5 % | 69 024 | 0,6 % |
| Ulkomaiset | 134 | 3,8 % | 348 319 | 3,2 % |
| Hallintarekisteröidyt | 9 | 0,3 % | 122 141 | 1,1 % |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 3 555 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| Osakekannan jakautuminen | Osakkaiden | Osakkeiden | ||
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | Osuus | lukumäärä | Osuus | |
| 1–99 | 1 664 | 46,8 % | 47 085 | 0,4 % |
| 100–999 | 1 091 | 30,7 % | 261 888 | 2,4 % |
| 1 000–9 999 | 683 | 19,2 % | 1 612 758 | 14,9 % |
| 10 000–99 999 | 103 | 2,9 % | 2 488 437 | 23,0 % |
| 100 000–999 999 | 11 | 0,3 % | 2 542 233 | 23,5 % |
| 1 000 000– | 3 | 0,1 % | 3 847 403 | 35,6 % |
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 1 094 879 osaketta, joiden osuus äänistä on 10,1 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä, NASDAQ Helsingin sisäpiirimääräyksiä sekä EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) sisäpiiriohjeita.
NASDAQ Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 232 371 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 2,2 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 18,00 euroa ja alin 12,50 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 13,90 euroa 31. joulukuuta 2018. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 150,12 miljoonaa euroa.
| 2018 | 2018 | 2018 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Q4 | Q3 | Q2 | Q1 |
| LIIKEVAIHTO | 119,8 | 152,3 | 125,5 | 100,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Kulut | ||||
| Tavarat ja palvelut | 33,2 | 40,1 | 34,5 | 27,9 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 28,5 | 30,1 | 30,2 | 28,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5,9 | 5,7 | 6,3 | 6,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 50,6 | 55,2 | 54,5 | 51,5 |
| 118,2 | 131,1 | 125,6 | 113,9 | |
| LIIKETULOS | 1,6 | 21,3 | 0,0 | -13,5 |
| Rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 | 2,3 | 0,0 |
| Rahoituskulut | -0,8 | -0,4 | -1,4 | -2,6 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 0,9 | 20,9 | 0,9 | -16,1 |
| Tuloverot | -0,2 | -4,2 | 0,2 | 3,2 |
| TILIKAUDEN TULOS | 0,7 | 16,6 | 1,1 | -12,9 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 0,7 | 16,6 | 1,1 | -12,9 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella | ||||
| oikaistu, euroa | 0,06 | 1,54 | 0,11 | -1,20 |
| 2018 | 2018 | 2018 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Q4 | Q3 | Q2 | Q1 |
| TILIKAUDEN TULOS | 0,7 | 16,6 | 1,1 | -12,9 |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||
| Muuntoerot | 0,2 | 0,2 | -0,3 | -0,8 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||
| Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien | ||||
| rahoitusvarojen käyvän arvon muutos | 4,1 | - | 0,0 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 4,2 | 0,2 | -0,3 | -0,8 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 4,9 | 16,8 | 0,8 | -13,7 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 4,9 | 16,8 | 0,8 | -13,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | (Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo) |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = | (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)) |
| Omavaraisuusaste, % = | (Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus) / (Taseen loppusumma – saadut ennakot) |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % = | (Korolliset velat – rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus |
| Tulos / osake = | (Tulos ennen veroja – tuloverot +/– vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin |
| Oma pääoma / osake = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko / tulos, % = | (Osinki/osake) / (Tulos/osake) |
| Effektiivinen osinkotuotto, % = | (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12. |
| P/E-luku (Price/Earning) = | Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12. / (Tulos/osake) |
| 2018 | 2017 | ||
|---|---|---|---|
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| LIIKEVAIHTO | 2 | 497,8 | 513,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0,3 | 1,7 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 4 | 135,8 | 140,9 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 117,3 | 120,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 23,8 | 25,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 211,8 | 218,5 |
| 488,8 | 505,2 | ||
| LIIKETULOS | 9,3 | 10,0 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 2,4 | 2,2 |
| Rahoituskulut | 8 | -5,2 | -5,6 |
| TULOS ENNEN VEROJA | 6,5 | 6,6 | |
| Tuloverot | 9 | -1,0 | -1,3 |
| TILIKAUDEN TULOS | 5,5 | 5,3 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 5,5 | 5,3 | |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 10 | 0,51 | 0,49 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| TILIKAUDEN TULOS | 5,5 | 5,3 |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||
| Muuntoerot | -0,8 | -0,6 |
| Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos | - | 0,7 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien | ||
| rahoitusvarojen käyvän arvon muutos | 4,1 | |
| Muut laajan tuloksen erät | 3,3 | 0,1 |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS | 8,8 | 5,4 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 8,8 | 5,4 |
Laajan tuloksen jakautuminen:
| MEUR | Liite | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 3,2 | 2,5 |
| Maa-alueet | 12 | 0,6 | 0,6 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 12 | 7,7 | 8,6 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 12 | 2,5 | 2,7 |
| Alukset | 12 | 281,2 | 294,6 |
| Koneet ja kalusto | 12 | 4,9 | 5,2 |
| Ennakkomaksut | 12 | 25,9 | 21,6 |
| Käypään arvoon laajan tuloksen kautta | |||
| kirjattavat rahoitusvarat | 13 | 32,0 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 13, 20 | - | 27,9 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 358,0 | 363,5 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 16,3 | 17,3 |
| Tuloverosaamiset | 0,4 | 1,6 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15, 20 | 30,7 | 34,3 |
| Rahavarat | 16, 20 | 61,8 | 68,0 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 109,2 | 121,1 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 467,2 | 484,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | 17 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Rahastot | 5,8 | 1,7 | |
| Muuntoerot | -2,3 | -1,7 | |
| Kertyneet voittovarat | 225,3 | 222,2 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 230,7 | 224,1 | |
| Oma pääoma yhteensä | 230,7 | 224,1 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 18 | 37,5 | 37,0 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 19, 20 | 103,5 | 127,0 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 141,0 | 164,1 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 19, 20 | 23,5 | 23,5 |
| Tuloverovelat | 0,3 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 19, 20 | 71,6 | 73,0 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 95,5 | 96,5 | |
| Velat yhteensä | 236,5 | 260,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 467,2 | 484,6 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| MEUR Liite |
1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 5,5 | 5,3 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 23,8 | 25,2 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot/-tappiot | -0,1 | -1,1 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 0,9 | 0,6 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 4,0 | 4,7 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,1 | -0,2 |
| Osinkotuotot | -2,3 | -2,0 |
| Tuloverot | 1,0 | 1,3 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 3,6 | 1,8 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1,0 | 0,8 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -1,1 | 0,3 |
| Maksetut korot | -3,6 | -4,2 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,6 | -0,8 |
| Saadut korot | 0,0 | 0,0 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | 1,0 | -0,1 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 33,0 | 31,8 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -9,2 | -9,5 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -2,3 | -2,8 |
| Ennakkomaksut | -4,3 | -22,4 |
| EU-tuki | - | 0,8 |
| Investoinnit käypään arvoon laajan tuloksen kautta | ||
| kirjattaviin rahoitusvaroihin | 0,0 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | - | 0,1 |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,1 | 1,1 |
| Käypään arvoon laajan tuloksen kautta | ||
| kirjattavien rahoitusvarojen myynti | 0,0 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten myynti Saadut osingot |
- 2,3 |
0,0 2,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -13,5 | -30,8 |
| RAHOITUS 21 |
||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -23,5 | -23,6 |
| Maksetut osingot | -2,2 | -4,3 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -25,7 | -27,9 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -6,2 | -26,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 68,0 | 94,9 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 61,8 | 68,0 |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
| MEUR | Osake- pääoma |
Rahastot | Muunto- erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2018 | 1,8 | 1,7 | -1,7 | 222,2 | 224,1 |
| Tilikauden tulos | 5,5 | 5,5 | |||
| Muuntoerot Käypään arvoon laajan tuloksen kautta |
0,0 | -0,6 | -0,2 | -0,8 | |
| kirjattavien rahoitusvarojen myynti Käypään arvoon laajan tuloksen kautta |
0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| kirjattavien rahoitusvarojen uudelleenarvostus | 4,1 | 4,1 | |||
| Tilikauden laaja tulos | - | 4,1 | -0,6 | 5,3 | 8,8 |
| Osingonjako | -2,2 | -2,2 | |||
| Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa | - | - | - | -2,2 | -2,2 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2018 | 1,8 | 5,8 | -2,3 | 225,3 | 230,7 |
| MEUR | Osake- pääoma |
Rahastot | Muunto- erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2017 | 1,8 | 1,0 | -1,3 | 221,4 | 222,9 |
| Tilikauden tulos Muuntoerot |
0,0 | -0,4 | 5,3 -0,2 |
5,3 -0,6 |
|
| Myytävissä olevien sijoitusten uudelleen arvostus |
0,7 | 0,7 | |||
| Tilikauden laaja tulos | - | 0,7 | -0,4 | 5,1 | 5,4 |
| Osingonjako | -4,3 | -4,3 | |||
| Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa | - | - | - | -4,3 | -4,3 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2017 | 1,8 | 1,7 | -1,7 | 222,2 | 224,1 |
Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tytäryhtiö Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa Vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut tämän tilinpäätöksen ja hyväksynyt sen julkistettavaksi kokouksessaan 13. helmikuuta 2019. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31. joulukuuta 2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpito-laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konserni soveltaa seuraavia uusia standardeja 1. tammikuuta 2018 alkaen.
l IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Uuden standardin soveltaminen on merkinnyt uusia nimityksiä konsernin taloudellisissa raporteissa ja konsernitilinpäätöksen lisääntyneillä liitetiedoilla.
l IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Uuden standardin soveltaminen ei ole vaikuttanut konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
Muilla tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintaarvoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen
arvioiden ja oletusten perusteita.
Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. Alusten jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia. Mahdolliset korjaukset vaikuttavat poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
Konsernin omistamien Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeiden arvo määritellään tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Rahavirtojen laskelma perustuu eri arviointeihin ja oletuksiin, joilla on olennainen vaikutus nykyarvoon. Osakkeenomistus esitetään 1. tammikuuta 2018 alkaen käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavissa rahoitusvaroissa. Aiemmin ne on esitetty myytävissä olevissa sijoituksissa, liite 13. Kuvaus osakkeenomistuksen arvon määrityksestä ja arvoon liittyvä herkkyysanalyysi löytyy liitteestä 25.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp:n ja ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on suora tai välillinen oikeus muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tuottoon harjoittamalla määräysvaltaansa. Konserniyhtiöt kirjataan konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki tytäryhtiöt omistetaan kokonaan, katso liite 24. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2018.
Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
Konserniyhtiöiden sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteet muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteita.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.
Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on
muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintaarvoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna vaikutusaikana, joka on 5-10 vuotta.
Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta-arvoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Hankinta-arvo sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankinta-arvot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Alusten runko, koneet ja muut pitkäai-kaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina.
Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy,
hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.
Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistomenetelmää on muutettu siten, että vuodesta 2016 alkaen tehdyistä hankinnoista tehdään tasapoistot, kun taas aikaisemmista hankinnoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin liiketulokseen tai varoihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
25 vuoden tasapoisto Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto Alukset, telakoinnit 2–3 vuoden tasapoisto Alukset, koneet ja kalusto 5–10 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto Rakennelmat 10 vuoden tasapoisto tai 20–25 % jäännösarvopoisto Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 5–10 vuoden tasapoisto Koneet ja kalusto 5–15 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista, palkka- ja matkakuluista ja muista laivanrakennuksen suunnitteluun tai tekniseen valvontaan suoraan liittyvistä kuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen kulut aktivoidaan. Saatu EU-tuki esitetään ennakkomaksuissa.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole huomioitu tulevissa kassavirroissa.
Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
Tilikaudella 2018 ei ole kirjattu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia.
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostus
Rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9:n mukaan seuraaviin ryhmiin 1. tammikuuta 2018 alkaen:
1) arvostettu jaksotettuun hankintamenoon,
2) arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta ja
3) arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu perustuu yhtiön rahoitusvarojen hallinnon liiketoimintamalliin ja rahoitusvaroista saatavien sopimusten mukaisten kassavirtojen ominaisuuksiin.
Rahoitusvarat luokiteltiin aiemmin IAS 39: n mukaisesti seuraaviin luokkiin:
1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin,
2) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin,
3) lainasaamisiin ja myyntisaamisiin, sekä
4) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
Rahoitusvelat luokitellaan IFRS 9:n mukaan 1. tammikuuta 2018 alkaen jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta muutamaa standardin erittelemää poikkeusta. Rahoitusvelat luokiteltiin aiemmin IAS 39: n mukaisesti joko
1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, tai
2) muihin rahoitusvelkoihin.
Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvarojen ja-velkojen luokittelun muutokset. IFRS 9:n soveltamisella ei ole vaikutusta konsernin vertailulukuihin. Pitkäaikaiset varat ja velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten varojen ja velkojen
| Tase 31.12.2017 | |||
|---|---|---|---|
| Euro | IAS 39 luokittelu | IFRS 9 luokittelu | / 1.1.2018 |
| Rahoitusvarat | |||
| Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin Myytävissä olevat sijoitukset | Arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen kautta |
27 851 206,93 | |
| Myyntisaamiset | Lainasaamiset ja myyntisaamiset Arvostettu jaksotettuun | hankintamenoon | 11 758 958,80 |
| Rahavarat | Lainasaamiset ja myyntisaamiset Arvostettu jaksotettuun | hankintamenoon | 67 975 789,27 |
| Rahoitusvelat | |||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | Muut rahoitusvelat | Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon |
127 047 980,73 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | Muut rahoitusvelat | Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon |
23 504 570,18 |
| Ostovelat | Muut rahoitusvelat | Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon |
26 079 167,32 |
juoksuaika on alle 12 kuukautta.
Konserni soveltaa seuraavaa hierarkiaa määrittäessään rahoitusvarojen ja –velkojen eri arvostusmenetelmien mukaiset käyvät arvot:
Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut arvostusmenetelmät, joissa kaikki tiedot, joilla on merkittävä vaikutus käypään arvoon, ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3: Sellaiset arvostusmenetelmät, jotka vaativat johdon arviointia.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhtiön liiketoimintamalliin, jonka tarkoitus voidaan saavuttaa keräämällä sopimusten mukaisia kassavirtoja tai myymällä rahoitusvaroja.
Konsernin omistamat noteeraamattomat osakkeet ja osuudet luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Aiemmin nämä esitettiin myytävissä olevissa sijoituksissa. Kyseessä olevat erät ovat pitkäaikaisia strategisia investointeja, joita ei ole tarkoitus myydä lyhyellä aikavälillä. Erien erittely löytyy liitteestä 13.
Konserni omistaa 19,6 prosenttia Försäkringsaktiebolaget Alandian osakkeista eikä sillä ole huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiössä. Osakkeiden arvo on määritelty odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Muiden noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien käypä arvo määritellään äskettäin suoritettujen liiketapahtumien tietojen, samankaltaisten instrumenttien hintojen, ulkoisen arvioinnin tai odotettavissa olevien rahavirtojen arviointien kautta. Sijoitusten arvostuksiin liittyvien riskien kuvaus löytyy liitteestä 25.
Käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Myynnin yhteydessä nämä muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin.
Osinkotuotot sijoituksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa.
Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.
Myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappiosta tehdään arvon alentumista koskeva vähennyserä. Arvon
alentumista koskevan vähennyserän muutokset esitetään konsernin tuloslaskelmassa. Lisätietoja konsernin luottotappioiden käsittelystä löytyy liitteestä 25.
Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia korollisia velkoja. Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta sekä yrityskohtaisesta marginaalista.
Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korollisten velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen nettomyyntihintaan. Konsernissa on meneillään projekti, jossa laivojen kassa- ja varastonhallintajärjestelmää ollaan vaihtamassa. Projekti saadaan loppuun kevään 2019 aikana. Uudessa järjestelmässä tavaravarasto arvos-tetaan FIFO-periaatteen mukaisesti (First In First Out), samalla kun tavaravarasto vanhassa järjestel-mässä arvostetaan painotettuun keskihankintahintaan.
Johto on määrittänyt toimintasegmentit konsernijohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Linen organisaatiossa alukset ovat ensisijaiset tulosyksiköt ja maissa olevat toiminnot ovat tukitoimintoja aluksille. Aluksilla on sekä matkustaja- että rahtitoimintaa. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät
myös kaikki yhdistämiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin Alukset ja Jakamaton. Toimintasegmentti Alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. Toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Viking Line Buss Ab, joka on ollut tukitoimintoja alustoiminnalle ja se on kerryttänyt vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Tietoja ulkoisilta asiakkailta saaduista tuotoista maantieteellisesti jaettuna ei ole saatavissa. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
Alusten tuottojen ja kulujen sisäistä raportointia on muutettu ja segmenttiraportointia on muutettu vastaavasti. Vuoden 2017 vertailuluvut on muutettu näiden muutosten mukaisesti. Alukset täyttävät edelleen kaikki yhdistämiskriteerit. Kyseinen muutos ei siksi aiheuta muutoksia itse toimintasegmentteihin.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, jonka EU on hyväksynyt, korvaa IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18:n Tuotot sekä näihin liittyvät tulkinnat. Standardia sovelletaan tilivuodesta 2018 lähtien takautuvasti. Uusi standardi säätää myyntituottojen kirjaamista viisiportaisen mallin mukaan, jossa ratkaiseva ajankohta tulouttamiselle on myydyn tavaran tai palvelun määräysvallan siirtyessä asiakkaalle. Tuloutus tapahtuu erityisten kriteerien perusteella joko tiettynä ajankohtana tai ajan myötä. Konsernilla ei ole sellaisia pitkäaikaisia sopimuksia asiakkaiden kanssa, joissa siirtyminen IFRS 15 standardiin vaikuttaisi tuottojen kirjauksiin.
Konsernin liikevaihto muodostuu matkustajatoiminnan ja rahtitoiminnan tuotoista sekä muista tuotoista. Matkustajatoiminnan tuotot koostuvat pääasiassa kaikesta myynnistä aluksilla sekä alusten lipunmyyntituloista. Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Suurin osa konsernin myyntituotoista tulee joko käteisellä tai luottokortilla maksetuista tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset saamisten luottotappiot sekä tulevien luottotappioiden arvon alentumista koskevat vähennys erät sekä muut arvonalennukset esitetään tuloslaskelmassa.
Osa konsernin ulkoisten palvelujen myynnistä ja ostoista kirjataan nettona konsernin liikevaihtoon vuodesta 2018. Ostot on aikaisemmin kirjattu tavaroihin ja palveluihin. Näiden erien vertailuluvut on korjattu. Tilikaudella 2017 tämä merkitsee, että konsernin liikevaihto sekä tavarat ja palvelut vähenevät 9,2 miljoonalla eurolla. Korjauksella ei ole vaikutusta konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.
Konserni otti vuonna 2017 käyttöön kanta-asiakasohjelman, jossa matkustajat keräävät bonuspisteitä, joita voi käyttää maksuvälineenä matkojen ja palvelujen maksamiseen aluksilla. Bonuspisteet kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin, kun niitä ansaitaan ja liikevaihtoa vähennetään vastaavalla summalla. Kun pis-teitä hyödynnetään tai kun arvioidaan, että ei ole enää todennäköistä, että ne tullaan hyödyntämään, bonusvelkaa vähennetään ja vastaava summa tuloutetaan.
Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut luokitellaan maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille kuuden kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
Konserni saa EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi, koska olennaiset omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry konsernille. Vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 22.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| SEGMENTTITIEDOT Liikevaihto |
||
| Alukset | 489,5 | 505,3 |
| Jakamaton Toimintasegmentit yhteensä |
8,5 498,0 |
8,4 513,7 |
| Eliminoinnit | -0,1 | -0,1 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 497,8 | 513,6 |
| Liiketulos | ||
| Alukset | 55,2 | 56,8 |
| Jakamaton | -45,9 | -46,8 |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 9,3 | 10,0 |
| LIIKEVAIHTO | ||
| Matkustajatoiminnan tuotot | 450,3 | 467,5 |
| Rahtitoiminnan tuotot | 45,3 | 43,8 |
| Muut tuotot | 2,3 | 2,3 |
| Yhteensä | 497,8 | 513,6 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,2 | 0,2 |
| Myyntivoitot | 0,1 | 1,1 |
| Muut tuotot | 0,1 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,3 | 1,7 |
| TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Tavarat | 123,6 | 128,4 |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 12,2 | 12,6 |
| Yhteensä | 135,8 | 140,9 |
| PALKAT JA TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT | ||
| Palkat | 121,9 | 123,5 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 16,0 | 17,7 |
| Muut henkilöstökulut | 13,9 | 15,4 |
| 151,8 | 156,6 | |
| Valtion palautus | -34,4 | -35,9 |
| Yhteensä | 117,3 | 120,6 |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | ||
| Merihenkilöstö | 2 037 | 2 086 |
| Maissa oleva henkilöstö | 634 | 660 |
| Yhteensä | 2 671 | 2 746 |
Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS miehitettiin keskimäärin 242 (248) vuokratyönantajan palveluksessa olevalla henkilöllä. Näihin liittyvät kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 24.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.
Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat tilapäiset erot kohdistuvat kirjanpidon ja verotuksen arvojen eroihin koskien aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Ruotsalaisten tytäryhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31. joulukuuta 2018 on käytetty vuoden 2021 verokantaa 20,6 %, koska väliaikaisten erojen ei arvioida palautuvan verotukseen ennen kuin uusi verokanta tulee voimaan. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
EU on hyväksynyt uuden standardin IFRS 16 Vuokrasopimukset, joka korvaa IAS 17:n Vuokrasopimukset ja sitä sovelletaan tilikaudesta 2019 alkaen. Standardi vaati, että kaikki vuokrasopimukset merkitään vuokralle ottajan taseeseen, lukuun ottamatta joitain poikkeuksia ja helpotussääntöjä. Omaisuuserä vuokrasopimuksista merkitään taseeseen ja niistä tehtävät poistot tuloslaskelmaan vuokra-ajan aikana. Vuokrasopimusvelat merkitään samanaikaisesti taseeseen ja niistä aiheutuu korkokuluja. Vuokralle antajan raportointi tapahtuu aikaisempien periaatteiden mukaan.
Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se an-
taa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen myös huomioon onko kohtuullisen varmaa, että kyseinen sopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan. Vuokrat diskontataan sopimuksen sisäisellä korolla tai muuten vuokralle ottajan lisäluoton korolla. Jos sovitut korvaukset sisältävät muita kuin vuokrasopimuskomponentteja, kohdistetaan vuokrasopimuskomponentit erillishintojen perusteella.
Konsernin kaikki vuokrasopimukset on aiemmin luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuodesta 2019 alkaen konserni esittää konsernin lisäluoton korolla diskontattujen jäljellä olevien vuokrien nykyarvoon arvostetun vuokrasopimusvelan standardin ensimmäisestä käyttöönottopäivästä lähtien. Samalla esitetään omaisuuserä vuokrasopimuksista, jonka suuruus vastaa vuokrasopimusvelkaa. Vaikutus esitetään 1.1.2019 avaavassa taseessa eikä vertailulukuja oikaista.
Viking Linen osalta IFRS 16:n soveltaminen merkitsee suurempaa konsernitaseen loppusummaa ja konsernin tuloslaskelman ja rahavirtalaskelman erien uudelleenjakoa. Vaikutus näkyy myös tunnusluvuissa. Vaikutuksen konsernin tulokseen ei arvioida olevan merkittävä. Konsernin kaikki vuokrasopimukset on kartoitettu.
Arvioitaessa vuokrasopimusten jäljellä olevien vähimmäisleasingmaksuja IAS 17:n mukaan ainoastaan ei irtisanottavissa olevat vuokra-ajat on huomioitu kun taas IFRS 16:n mukaan myös kohtuullisen varmat vuokra-aikojen pidennykset huomioidaan.
Alustavan arvion mukaan konserni tulee kirjaamaan noin 7-8 miljoonan euron omaisuuserän vuokrasopimuksista ja vuokrasopimusvelan 1.1.2019.
Muilla tulevilla EU:n hyväksymien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2018 1.1.–31.12. |
2017 1.1.–31.12. |
|
|---|---|---|---|
| 6. | POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot |
||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,2 | 0,2 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,9 | 0,7 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,4 | 0,3 | |
| Alukset | 20,9 | 22,3 | |
| Koneet ja kalusto | 1,4 | 1,7 | |
| Yhteensä | 23,8 | 25,2 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 23,8 | 25,2 | |
| 7. | LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Myynti- ja markkinointikulut | 30,1 | 31,1 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 20,7 | 21,4 | |
| Korjaus- ja kunnossapitokulut | 14,4 | 17,1 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 40,9 | 41,8 | |
| Polttoainekulut | 50,8 | 46,7 | |
| Muut kulut | 54,9 | 60,3 | |
| Yhteensä | 211,8 | 218,5 | |
| Tilintarkastajien palkkiot | |||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Tilintarkastukseen liittyvät palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,2 | 0,2 | |
| PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Viking Line -konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 0,0 Meur. Palvelut koostuivat tilintarkastukseen liittyvistä palveluista (0,0 Meur), veroneuvonnasta (0,0 Meur) ja muista palveluista (0,0 Meur). |
|||
| 8. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| Osinkotuotot käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavista | |||
| rahoitusvaroista | 2,3 | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | - | 2,0 | |
| Korkotuotot rahavaroista | 0,0 | 0,0 | |
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | - | 2,0 |
|---|---|---|
| Korkotuotot rahavaroista | 0,0 | 0,0 |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 2,4 | 2,2 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 3,4 | 3,9 |
| Valuuttakurssitappiot | 1,2 | 0,9 |
| Muut rahoituskulut | 0,6 | 0,8 |
| Rahoituskulut yhteensä | 5,2 | 5,6 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -2,8 | -3,4 |
| 2018 | 2017 | ||
|---|---|---|---|
| 9. | TULOVEROT | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| Tilikauden verot | 0,5 | 0,2 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Laskennalliset verot, väliaikaisten erojen muutos | 0,5 | 1,1 | |
| Laskennalliset verot, verokannan muutos | 0,0 | ||
| Yhteensä | 1,0 | 1,3 | |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja | |||
| konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä | |||
| Tulos ennen veroja | 6,5 | 6,6 | |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (20,0 %) | 1,3 | 1,3 | |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | |||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | -0,1 | 0,0 | |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | -0,2 | 0,0 | |
| laskennalliset verot, verokannan muutos | 0,0 | ||
| laskennalliset verot, muut muutokset | 0,1 | 0,1 | |
| Tuloslaskelman verot | 1,0 | 1,3 |
| MEUR | |
|---|---|
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja | |
| konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä | |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | |
| 10. TULOS PER OSAKE | |
| vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä. | |
Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-,
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 5,8 | 5,1 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,9 | 0,7 |
| Vähennykset | -0,8 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 5,9 | 5,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -3,3 | -3,2 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,8 | 0,0 |
| Tilikauden poistot | -0,2 | -0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2,8 | -3,3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2,5 | 1,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3,2 | 2,5 |
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
| 12. | AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET | Rakennukset ja | Vuokra kiinteistöjen perus parannus |
Konet ja | Ennako | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | Maa-alueet 0,6 |
rakennelmat 23,9 |
menot 11,7 |
Alukset 786,7 |
kalusto 15,5 |
21,6 | maksut Yhteensä 859,9 |
|
| Muuntoerot | - | 0,0 | - | 2,6 | 0,0 | - | 2,6 | |
| Lisäykset | - | 0,0 | 0,2 | 9,2 | 1,2 | 4,3 | 15,0 | |
| Vähennykset | - | 1,7 | -0,1 | -6,4 | -1,3 | - | 9,6 | |
| Hankintameno 31.12.2018 | 0,6 | 22,1 | 11,7 | 787,0 | 15,3 | 25,9 | 862,6 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | - | 15,3 | -9,0 | -492,2 | -10,3 | - | 526,7 | |
| Muuntoerot | - | 0,0 | - | 0,9 | 0,0 | - | 0,9 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 1,7 | 0,1 | 6,4 | 1,3 | - | 9,6 | |
| Tilikauden poistot | - | 0,9 | -0,4 | -20,9 | -1,4 | - | 23,6 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | - | 14,4 | -9,2 | -505,7 | -10,4 | - | 539,8 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 0,6 | 8,6 | 2,7 | 294,6 | 5,2 | 21,6 | 333,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 0,6 | 7,7 | 2,5 | 281,2 | 4,9 | 25,9 | 322,8 | |
| Hankintameno 1.1.2017 | 0,6 | 23,8 | 11,3 | 783,5 | 15,0 | - 834,2 | ||
| Muuntoerot | - | 0,0 | - | 1,9 | 0,0 | - | 1,9 | |
| Lisäykset | - | 0,0 | 0,8 | 9,5 | 1,3 | 22,4 | 34,0 | |
| Vähennykset | - | 0,4 | -4,4 | -0,8 | - | 5,6 | ||
| EU-tuki | - | 0,8 | -0,8 | |||||
| Hankintameno 31.12.2017 | 0,6 | 23,9 | 11,7 | 786,7 | 15,5 | 21,6 | 859,9 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2017 | - | 14,6 | -9,0 | -475,0 | -9,4 | - | 508,1 | |
| Muuntoerot | - | 0,0 | - | 0,7 | 0,0 | - | 0,7 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 0,4 | 4,4 | 0,8 | - | 5,6 | ||
| Tilikauden poistot | - | 0,7 | -0,3 | -22,3 | -1,7 | - | 25,0 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2017 | - | 15,3 | -9,0 | -492,2 | -10,3 | - | 526,7 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 0,6 | 9,2 | 2,3 | 308,5 | 5,6 | - | 326,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 0,6 | 8,6 | 2,7 | 294,6 | 5,2 | 21,6 | 333,2 |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia.
Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 31.12.2018 |
|---|---|
| Försäkrings Ab Alandia | 31,9 |
| Maresan Oy | 0,1 |
| Muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 0,0 |
| Yhteensä | 32,0 |
| Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 1.1 | 27,9 |
| Lisäykset | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 |
| Käyvän arvon muutokset | 4,1 |
| Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 31.12 | 32,0 |
| Tuotot noteeraamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka esitetään | |
| tuloslaskelmassa | |
| Osinkotuotot osakkeista ja osuuksista, jotka on myyty vuoden aikana | 0,0 |
| Osinkotuotot 31.12. hallussa olevista osakkeista ja osuuksista | 2,3 |
Kuvaus käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen arvon määrityksestä ja arvoon liittyvä herkkyysanalyysi löytyy liitteestä 25.
| MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET | 31.12.2017 | |
|---|---|---|
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 27,9 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 27,9 | |
| 2017 | ||
| Myytävissä olevat sijoitukset 1.1. | 27,1 | |
| Lisäykset | 0,1 | |
| Vähennykset | 0,0 | |
| Käyvän arvon muutokset | 0,7 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset 31.12. | 27,9 | |
| 14. VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Myyntitavaravarasto | 15,0 | 16,0 |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,2 |
| Polttoainevarasto | 1,1 | 1,1 |
| Yhteensä | 16,3 | 17,3 |
| MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 11,2 | 11,8 |
| Siirtosaamiset | 17,1 | 21,5 |
| Muut saamiset | 2,3 | 1,1 |
| Yhteensä | 30,7 | 34,3 |
| Siirtosaamiset | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 15,6 | 19,3 |
| Muut siirtosaamiset | 1,5 | 2,2 |
| Yhteensä | 17,1 | 21,5 |
| Myyntisaamiset | ||
| Myyntisaamiset | 11,3 | 11,8 |
| Arvon alentumista koskeva vähennyserä | -0,1 | -0,1 |
| Totalt | 11,2 | 11,7 |
| Arvon alentumista koskeva vähennyserä 1.1. | -0,1 | |
| Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu muutos | ||
| Myyntisaamisten kirjaaminen pois taseesta | ||
| Arvon alentumista koskeva vähennyserä 31.12. | -0,1 | |
| Myyntisaamiset, jotka on kirjattu pois taseesta vuoden aikana ja joihin | ||
| edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä | 0,0 | |
| Myyntisaamisten ikäanalyysi | ||
| Erääntymättömät | 8,5 | 9,2 |
| 1-30 päivää erääntyneet | 2,3 | 2,1 |
| Yli 30 päivää erääntyneet | 0,4 | 0,5 |
| Yhteensä | 11,2 | 11,8 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain | ||
| EUR | 23,9 | 28,3 |
| SEK | 6,5 | 5,6 |
| CHF | 0,2 | 0,1 |
| DKK | 0,0 | 0,0 |
| GBP | 0,1 | 0,3 |
| USD | 0,0 | 0,0 |
| 30,7 | 34,3 |
| 16. RAHAVARAT | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 61,8 | 68,0 |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | ||
| Yhteensä | 61,8 | 68,0 |
Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. 12. huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Käyvän arvon rahasto | 5,8 | 1,7 |
| Yhteensä | 5,8 | 1,7 |
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Tilivuodelta 2017 jaettiin osinkoa 0,20 euroa per osake, yhteensä 2,2 Meur (tilivuodelta 2016 jaettiin osinkoa 0,40 euroa per osake, yhteensä 4,3 Meur). Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamista toimintavuodelta 2018. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.
| Kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot koskien aineellisia |
Muut väliaikaiset |
|
|---|---|---|
| käyttöomaisuushyödykkeitä | erot | Yhteensä |
| 36,8 | 0,2 | 37,0 |
| 0,0 | - | 0,0 |
| 0,4 | 0,1 | 0,5 |
| - | 0,0 | 0,0 |
| 37,2 | 0,3 | 37,5 |
| 35,8 | 0,1 | 35,9 |
| 0,0 | - | 0,0 |
| 1,0 | 0,1 | 1,1 |
| - | 0,0 | 0,0 |
| 36,8 | 0,2 | 37,0 |
| Korolliset velat | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset velat Lainat rahoituslaitoksilta |
103,5 | 127,0 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | ||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 23,5 | 23,5 |
| 2018 | 2017 | |
| Korolliset velat 1.1. | 150,6 | 174,1 |
| Lisäykset | ||
| Vähennykset | -23,5 | -23,6 |
| Korolliset velat 31.12. | 127,0 | 150,6 |
| Ostovelat ja muut velat | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Ostovelat | 23,9 | 26,1 |
| Siirtovelat | 37,8 | 36,8 |
| Muut velat | 9,9 | 10,2 |
| Yhteensä | 71,6 | 73,0 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 25,7 | 26,1 |
| Sopimusvelat | 9,5 | 8,5 |
| Muut siirtovelat | 2,6 | 2,2 |
| Yhteensä | 37,8 | 36,8 |
| 2018 | 2017 | |
| Sopimusvelat 1.1 | 8,5 | 6,1 |
| Lisäykset | 9,5 | 8,5 |
| Vähennykset | -8,5 | -6,1 |
| Sopimusvelat 31.12 | 9,5 | 8,5 |
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| EUR | 55,9 | 56,4 |
| SEK | 15,7 | 16,4 |
| DKK | 0,0 | 0,1 |
| GBP | 0,0 | 0,0 |
| NOK | 0,0 | |
| RUB | 0,0 | |
| USD | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 71,6 | 73,0 |
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
| Rahoitusvelkojen tulevat rahavirrat | ||||
|---|---|---|---|---|
| (rahoituskulut mukaan luettuna) | Ostovelat | Korolliset velat | Yhteensä | |
| 2019 | 23,9 | 27,0 | 51,0 | |
| 2020 | - | 26,5 | 26,5 | |
| 2021 | - | 25,8 | 25,8 | |
| 2022 | - | 21,0 | 21,0 | |
| 2023 | - | 16,1 | 16,1 | |
| 2024 - | 23,2 | 23,2 | ||
| Yhteensä | 23,9 | 139,6 | 163,5 |
| kirjattavat rahoitusvarat | 31.12.2018 | |
|---|---|---|
| Taso 1 Taso 2 |
||
| Taso 3 | 32,0 | |
| Käyvän arvon luokittelu, myytävissä olevat sijoitukset | 31.12.2017 | |
| Taso 1 | ||
| Taso 2 | ||
| Taso 3 | 27,9 | |
| Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu (IFRS 9:n mukaan) | Arvostettu | Arvostettu käypään |
| jaksotettuun | arvoon laajan | |
| Rahoitusvarat 31.12.2018 | hankintamenoon | tuloksen kautta |
| Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat | - | 32,0 |
| Myyntisaamiset | 11,2 | |
| Rahavarat | 61,8 | |
| Yhteensä | 73,1 | 32,0 |
| Arvostettu | ||
| jaksotettuun | ||
| Rahoitusvelat 31.12.2018 | hankintamenoon | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 103,5 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 23,5 | |
| Ostovelat | 23,9 | |
| Yhteensä | 151,0 | |
| Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu (IAS 39:n mukaan) | Lainasaamiset | Myytävissä |
| Rahoitusvarat 31.12.2017 | ja myyntisaamiset | olevat sijoitukset |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 27,9 |
| Myyntisaamiset | 11,8 | |
| Rahavarat | 68,0 | |
| Yhteensä | 79,7 | 27,9 |
| Muut | ||
| Rahoitusvelat 31.12.2017 | rahoitusvelat | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 127,0 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 23,5 | |
| Ostovelat | 26,1 | |
| Yhteensä | 176,6 | |
| RAHOITUSTOIMINNAN VELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA | 2018 | 2017 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat |
|---|
| yhytaikaiset korolliset velat |
| Ostovelat. |
| rhteensä |
| Lainojen nostot | |
|---|---|
| Lyhennykset | -23,5 |
| Yhteensä | -23,5 |
| Lainojen nostot | ||
|---|---|---|
| Lyhennykset | -23,5 | -23,6 |
| Yhteensä | -23,5 | -23,6 |
| Muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | ||
| Arvostus jaksotettuun hankinta-arvoon, muutos | 0,0 | 0,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta 31.12. | 127,0 | 150,6 |
Konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopimuksista | 31.12.2017 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,1 | 0,1 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,1 | 0,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | 0,0 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,2 |
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myynti- ja hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat 1-7 vuotta. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.
Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä jäljellä oleva vuokra-aika on 7 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista, jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksujen tulee yltää tiettyyn minimitasoon. Minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking Linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 1,5 | 1,7 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 2,3 | 3,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,0 | 0,2 |
| Yhteensä | 3,9 | 5,1 |
Uutta IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia, joka korvaa IAS 17:n Vuokrasopimukset, tullaan soveltamaan tilikaudesta 2019 alkaen. Katso kohta "Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien soveltaminen" liitteessä 1.
| 23. ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu | ||
| alus-, ajoneuvo- ja yrityskiinnityksiä | 142,2 | 150,6 |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| Katettu laitos- ja yrityskiinnityksillä | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 142,2 | 150,6 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 300,0 | 282,0 |
| Ajoneuvokiinnitykset | 0,1 | 0,1 |
| Yrityskiinnitykset | 0,5 | 0,5 |
| Laitoskiinnitykset | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 301,0 | 283,0 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||
| Sitoumukset, alustilaukset | 175,3 | 175,1 |
| – Kokonaisarvo | 195,8 | 195,0 |
Viking Linella on sitova lupaus 152,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat kaikki konserniyhtiöt, emoyhtiön hallitus ja konsernin johtoryhmä sekä näiden kaikkien läheiset perheenjäsenet ja sen lisäksi kaikkien yllä olevien hallitsemat yhtiöt.
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt koostuvat emoyhtiön hallituksen jäsenistä ja konsernin johtoryhmästä.
Konsernitinpäätöksessä eliminoituja konsernin sisäisiä liiketapahtumia ei esitetä lähipiiriliiketoimena.
| Konserniyhtiöt | Kotipaikka | Omistusosuus | Osuus äänistä |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking Rederi AB | Norrtälje, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OÜ Viking Line Eesti | Tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking Line Buss Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking Line Skandinavien AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking Line Finnlandverkehr GmbH | Lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab * | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab * | Naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| Finlandshamnen Stuveri AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| 2018 | 2017 |
|---|---|
| 1.1.–31.12 | 1.1.–31.12 |
| - | 0,0 |
| 0,7 | 0,7 |
| 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| 0,0 | |
Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia. Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille, euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| 1.1.–31.12 | 1.1.–31.12 | |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset | 1 153 977 | 964 863 |
| Yhteensä | 1 153 977 | 964 863 |
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakorvaukset korvataan laskua vastaan.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontaisetuna puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus sisältäen sairauskuluvakuutuksen.
Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä. Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkekulu tarkoittaa sitä kulua, joka on vaikuttanut vuoden tulokseen. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläkkeisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.
Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat kuuden kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista.
Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren 16. marraskuuta 2018 alkaen, jolloin hän tuli Andreas Remmerin sijalle.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia.
| Peruspalkka/ | Muut | |||
|---|---|---|---|---|
| Korvaukset ja muut etuudet 2018, euroa | Hallituksen palkkiot | etuudet | Eläkekulut | Yhteensä |
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 38 000 | 38 000 | ||
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 31 000 | 31 000 | ||
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 32 000 | 32 000 | ||
| Peter Wiklöf, hallituksen jäsen | 30 000 | 30 000 | ||
| Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen | 7 000 | 7 000 | ||
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 5 000 | 5 000 | ||
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen | 6 000 | 6 000 | ||
| 245 000 | - | 245 000 | ||
| Toimitusjohtaja | 299 280 | 734 | 47 192 | 347 206 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 203 742 | 1 643 | 36 697 | 242 081 |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 639 429 | 9 150 | 139 822 | 788 402 |
| 1 142 451 | 11 526 | 223 712 | 1 377 689 | |
| Yhteensä | 1 387 451 | 11 526 | 223 712 | 1 622 689 |
| Peruspalkka/ | Muut | |||
|---|---|---|---|---|
| Korvaukset ja muut etuudet 2017, euroa | Hallituksen palkkiot | etuudet | Eläkekulut | Yhteensä |
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 43 000 | 43 000 | ||
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 35 000 | 35 000 | ||
| Trygve Eriksson, hallituksen jäsen 20.4.2017 asti | 3 000 | 3 000 | ||
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 37 000 | 37 000 | ||
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 36 000 | 36 000 | ||
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 36 000 | 36 000 | ||
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 34 000 | 34 000 | ||
| Peter Wiklöf, hallituksen jäsen 20.4.2017 alkaen | 32 000 | 32 000 | ||
| Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen | 8 000 | 8 000 | ||
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 6 000 | 6 000 | ||
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen | 5 000 | 5 000 | ||
| 275 000 | - | 275 000 | ||
| Toimitusjohtaja | 279 840 | 731 | 42 983 | 323 554 |
| Toimitusjohtajan sijainen | 207 900 | 572 | 35 065 | 243 537 |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 466 483 | 9 337 | 76 758 | 552 578 |
| 954 223 | 10 640 | 154 806 | 1 119 669 | |
| Yhteensä | 1 229 223 | 10 640 | 154 806 | 1 394 669 |
Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, maksuvalmiusriskeistä, korkoriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Emoyhtiön hallitus on vahvistanut toimintalinjan konsernin rahoitukselle ja rahoitusriskien hallinnalle. Konsernin rahoitustilanteesta ja riskialttiudesta raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Konsernilla ei ole ollut johdannaissopimuksia vuosina 2017 ja 2018.
Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisissa tytäryhtiöissä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2018 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 30 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 23 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti öljyä ostettaessa.
Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat valuutoittain ilmenevät liitteistä 15 ja 19. Sen lisäksi konsernilla on rahavaroja eri valuutoissa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
Ruotsin kruunun valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla verrattuna euroon vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31. joulukuuta 2018 konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan +/- 0,2 miljoonaa euroa (+/- 0,5 Meur 31. joulukuuta 2017).
Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla markkinahintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
Lainasopimus M/S Viking Gracen rahoittamiseksi sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja. Sopimusehdot on täytetty toimintavuoden aikana.
Viking Line Abp ja Xiamen Shipbuilding Industry Co. Ltd. telakka ovat solmineet sopimuksen matkustaja-aluksen rakentamisesta. Sopimushinta on 194 miljoonaa euroa ja alus on suunniteltu toimitettavaksi vuonna 2020.
78,4 prosenttia sopimushinnasta rahoitetaan syndikaatilla, joka koostu kaupallisista pankeista. China Export & Credit Insurance Corporation takaa 90,0 prosenttia luoton määrästä. 152,0 miljoonan euron sitova lainalupaus käytetään, kun loppuerä maksetaan aluksen toimitusajankohtana. Lainalupaus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.
Viking Line Abp on maksanut laivanrakennussopimuksen mukaisen 19,4 miljoonan euron ennakkomaksun. Yhtiöllä on pankkitakaus maksetun ennakkomaksun palautuksen vakuudeksi siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 103,5 Meur per 31. joulukuuta 2018 (127,0 Meur per 31. joulukuuta 2017). Konsernin likvidit varat olivat 61,8 Meur per 31. joulukuuta 2018 (68,0 Meur per 31. joulukuuta 2017). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 15,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2018 (0,1 Meur). Tiedot konsernin rahoitusvelkojen maksujen erääntymisistä löytyvät konsernin liitteestä 19.
Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin korollisista veloista 76 % on kiinteäkorkoisia ja 24 % vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole per 31. joulukuuta 2018.
Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen markkinakoroissa per 31. joulukuuta 2018 vaikuttaisi laskennallisesti +/- 0,2 miljoonaa euroa (+/- 0,3 Meur per 31. joulukuuta 2017) konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan.
Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti.
Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Konsernin myyntisaamisten odotettavista olevista luottotappioista tehdään tappiota koskeva vähennyserä, joka esitetään konsernin tuloslaskelmassa.
Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menettelyä vähennyserän arvostamisessa, niin että vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa kyseisen omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa ole
via luottotappioita. Arvostuksen tulee kuvastaa vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka kuvastaa rahan aika-arvoa ja perustuu järkevään ja perusteltavissa olevaan informaatioon toteutuneista tapahtumista, vallitsevista olosuhteista ja ennusteisiin tulevista taloudellisista olosuhteista.
Rahavarojen kirjanpitoarvon arvonalennus tehdään, kun ei enää ole kohtuullisia odotuksia maksusta. Myyntisaamiset arvioidaan yksilöllisesti erääntyneet maksut lähtökohtana. Arvonalennus esitetään tuloslaskelmassa.
Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sekä käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle.
Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana.
Muutokset konsernin myyntisaamisten arvon alentumista koskevista vähennyseristä esitetään konsernin liitteessä 15.
Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 15.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnat ovat pääosin riippuvaisia öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Öljyn ostot tehdään euroissa. Tietyn toimitusajankohdan polttoöljyn hinta muodostuu kolmen edeltävän päivän markkinanoteerausten keskiarvona Platts CIF NWE/Basis ARA Gas oilin mukaan Euroopan Keskuspankin vastaavan ajankohdan USD/EUR-kurssiin. LNG (Liquefied Natural Gas) -hinta muodostuu toimitusajankohdan edeltävän kuukauden markkinanoteerausten keskiarvona NBP ICIS Herensin mukaan. NBP konvertoidaan EUR/MWh:ksi kiinteällä toimituskuukauden ensimmäisen työpäivän Euroopan keskuspankin EUR/ GBP-kurssilla. Korkeiden polttoainehintojen riskin alentamiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia koskien osaa konsernin polttoainekulutusta vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Alusten polttoainekulut olivat 50,5 Meur vuonna 2018 (46,5 Meur vuonna 2017), mikä on 10,1 % (9,0 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 76 500 tonnia öljyä ja noin 14 800 tonnia LNG:tä vuonna 2018 (noin
83 200 tonnia öljyä ja noin 15 200 tonnia LNG:tä vuonna 2017).
10 % muutos sen öljylaadun, jota käytetään, ja LNG:n hinnoissa per 31. joulukuuta 2018, vaikuttaisi vuoden 2019 ennustetulla polttoainekulutuksella laskennallisesti +/- 1,5 miljoonalla eurolla konsernin tulokseen verojen jälkeen sekä omaan pääomaan. Arvioinneissa on otettu huomioon tehdyt kiinteähintaiset sopimukset.
Konserni altistuu hintariskiin koskien osakkeita, jotka luokitellaan käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, mistä konsernin osakkeenomistus Försäkringsaktiebolaget Alandiasta on 99,69 prosenttia.
Vakuutusyhtiön kassavirroista on tehty ennuste jaksolle 2019-2023. Sen jälkeisille jaksoille on ennustettu 2,49 prosentin vuosittainen kasvu vakuutustoiminnan kassavirroissa. Viking Linen osakkeenomistuksen arvo on määritelty tulevien ennustettujen rahavirtojen nykyarvon perusteella. Nykyarvolaskelmassa on käytetty 10,6 prosentin diskonttokorkoa. Diskonttokorko on määritelty CAPM -hinnoittelumallin (Capital Asset Pricing Model) perusteella ja siten komponentteja kuten riskitön korko, beta ja osakemarkkinoiden riskipreemio on huomioitu.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31. joulukuuta 2018 49,4 %, kun se 31. joulukuuta 2017 oli 46,2 %.
Viking Line on osallinen muutamiin oikeudellisiin toimiin ja neuvotteluihin, joiden tulosta ei voi ennustaa. Ottaen huomioon tällä hetkellä saatavissa olevat tiedot arvioidaan kuitenkin, että näiden tuloksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.
Hallitus ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
| 2018 | 2017 | ||
|---|---|---|---|
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| LIIKEVAIHTO | 504,3 | 520,0 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 0,3 | 1,6 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 3 | 135,8 | 140,9 |
| Henkilöstökulut | 4 | 90,4 | 91,9 |
| Poistot | 5 | 20,9 | 22,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | 251,4 | 259,8 |
| 498,4 | 514,6 | ||
| LIIKETULOS | 6,2 | 7,1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -1,1 | -1,9 |
| TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 5,1 | 5,2 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | -1,5 | -4,2 |
| Tuloverot | 9 | -0,5 | -0,1 |
| TILIKAUDEN TULOS | 3,1 | 0,8 |
Herkkyysanalyysi, osakkeenomistus Försäkrings Ab Alandiassa Vaikutus nykyarvoon, Meur 10 prosentin vähentyminen ennustetuissa vakuutustoiminnan kassavirroissa -7,4 10 prosentin kasvu ennustetuissa vakuutustoiminnan kassavirroissa +7,4 Diskonttokorko 12,6 % -1,7 Diskonttokorko 8,6 % +2,0
| MEUR | Liite | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 5,6 | 5,2 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | ||
| Maa-alueet | 1,0 | 1,0 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 7,5 | 8,3 | |
| Alukset | 244,0 | 253,4 | |
| Koneet ja kalusto | 3,4 | 3,8 | |
| Ennakkomaksut | 25,9 | 21,6 | |
| 281,9 | 288,1 | ||
| Sijoitukset | 12 | ||
| Osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,1 | 1,1 | |
| Pääomasijoitukset konserniyrityksille | 17,6 | 17,6 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 26,2 | 26,2 | |
| 44,9 | 44,8 | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 332,3 | 338,1 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 16,2 | 17,2 |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 10,9 | 15,2 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 10,8 | 11,4 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 6,6 | 6,0 | |
| Muut saamiset | 1,5 | 0,3 | |
| Siirtosaamiset | 14 | 14,6 | 20,0 |
| 33,5 | 37,8 | ||
| Rahavarat | 59,8 | 66,1 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 120,3 | 136,4 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 452,6 | 474,4 |
| VASTATTAVAA | |
|---|---|
| OMA PÄÄOMA | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |
| VIERAS PÄÄOMA | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |
| MEUR | Liite | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 15 | ||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 | |
| Edellisten tilikausien tulos | 73,0 | 74,4 | |
| Tilikauden tulos | 3,1 | 0,8 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 78,0 | 77,0 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | |||
| Kertyneet poistoerot | 182,2 | 180,6 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 16 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 103,3 | 126,8 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 23,4 | 23,4 | |
| Ostovelat | 22,7 | 24,7 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1,9 | 2,0 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 8,5 | 8,7 | |
| Siirtovelat | 17 | 32,6 | 31,2 |
| 89,2 | 90,0 | ||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 192,5 | 216,8 | |
| TASEEN LOPPUSUMMA | 452,6 | 474,4 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden tulos | 3,1 | 0,8 |
| Oikaisut | ||
| Poistot | 20,9 | 22,0 |
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,0 | -1,1 |
| Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitot/-tappiot | 0,0 | 0,0 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 1,5 | 4,4 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 4,0 | 4,7 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,8 | -1,1 |
| Osinkotuotot | -2,3 | -2,0 |
| Saadut konserniavustukset | - | 0,2 |
| Tuloverot | 0,5 | 0,1 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Lyhytaikaisten saamisten muutos | 3,0 | -0,1 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1,1 | 0,8 |
| Korottomien velkojen muutos | -0,9 | -0,8 |
| Maksetut korot | -3,6 | -4,2 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,6 | -0,8 |
| Saadut korot | 0,9 | 0,9 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | 1,0 | 0,0 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 27,7 | 23,9 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -9,0 | -7,5 |
| Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -1,8 | -2,3 |
| Ennakkomaksut | -4,3 | -22,4 |
| EU-tuki | - | 0,8 |
| Investoinnit sijoituksiin | 0,0 | -0,1 |
| Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,0 | 1,1 |
| Sijoitusten myynti | 0,0 | 0,0 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 4,3 | 4,3 |
| Saadut osingot | 2,3 | 2,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -8,5 | -23,9 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -23,4 | -23,4 |
| Maksetut osingot | -2,2 | -4,3 |
| Saadut konserniavustukset | - | 0,2 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | -25,6 | -27,6 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | -6,3 | -27,6 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 66,1 | 93,7 |
| RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA | 59,8 | 66,1 |
Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.
Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2018.
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat muunnetaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat kirjataan käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia.
Yhtiön tuotot kirjataan vähentämällä annetut alennukset, välilliset verot ja valuuttakurssierot.
Ulkopuoliset vakuutusyhtiöt vastaavat yhtiön lakisääteisestä eläkevelvoitteesta. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tuloksen perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankintamenoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Hankintameno sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankintamenot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva suunnitelman mukainen poistoaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.
Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Maa-alueista ei tehdä postoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten hyödykkeiden poistomenetelmää on muutettu siten, että vuodesta 2016 alkaen tehdyistä hankinnoista tehdään tasapoistot, kun taas aikaisemmista hankinnoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta yhtiön liiketulokseen tai aineellisiin hyödykkeisiin.
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
25 vuoden tasapoisto Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto Alukset, telakoinnit 2–3 vuoden tasapoisto Alukset, koneet ja kalusto 5–10 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto Rakennelmat 10 vuoden tasapoisto tai 20–25 % jäännösarvopoisto Koneet ja kalusto 5–15 vuoden tasapoisto tai 25 % jäännösarvopoisto Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuoden tasapoisto
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista, sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista ja muista niihin kuuluvista välittömistä kuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan. Saatu EU-tuki esitetään ennakkomaksuissa.
| MEUR | 2018 1.1.–31.12. |
2017 1.1.–31.12. |
|
|---|---|---|---|
| 2. | LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Vuokratulot kiinteistöistä Myyntivoitot |
0,2 0,0 |
0,2 1,1 |
|
| Muut tuotot | 0,0 | 0,3 | |
| Yhteensä | 0,3 | 1,6 | |
| 3. | TAVARAT JA PALVELUT | ||
| Ostot tilikauden aikana | 122,5 | 127,5 | |
| Myyntitavaravaraston muutos | 1,1 | 0,6 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 12,2 | 12,7 | |
| Yhteensä | 135,8 | 140,9 | |
| 4. | HENKILÖSTÖKULUT | ||
| Palkat | 96,5 | 96,1 | |
| Eläkekulut | 13,6 | 15,6 | |
| Muut henkilöstökulut | 5,0 | 5,7 | |
| 115,2 | 117,4 | ||
| Valtion palautus | -24,8 | -25,4 | |
| Yhteensä | 90,4 | 91,9 | |
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | |||
| Merihenkilöstö | 1 594 | 1 621 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 411 | 427 | |
| Yhteensä | 2 005 | 2 048 | |
| 5. | POISTOT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,6 | 0,5 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,8 | 0,6 | |
| Alukset | 18,3 | 19,6 | |
| Koneet ja kalusto | 1,1 | 1,3 | |
| Yhteensä | 20,9 | 22,0 | |
| 6. | TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT | ||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Tilintarkastukseen liittyvät palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 | |
| 7. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | ||
| Osinkotuotot muilta | 2,3 | 2,0 | |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,7 | 0,9 | |
| Korkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttakurssivoitot | 0,1 | 0,0 | |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 3,3 | 3,1 | |
| Korkokulut muille | 3,4 | 3,9 | |
| Valuuttakurssitappiot | 0,4 | 0,3 | |
| Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä |
0,6 4,4 |
0,8 5,0 |
|
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä |
-1,1 | -1,9 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
Viking Line Abp omistaa 19,6 prosenttia Försäkringsaktie bolaget Alandian osakkeista. Osakkeiden hankintameno määriteltiin tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella per 31. joulukuuta 2014. Osakeomistus kirjataan sijoituk sena yhtiön taseeseen. Mikäli osakkeiden arvo alentuu huomattavasti ja pitkäaikaisesti, kirjataan arvonalentumi nen rahoituskuluihin.
Muut rahoitusvarat ja –velat on kirjattu hankintame noin.
Vaihto -omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Yhtiössä on meneillään kassa - ja varastonhallintajärjes telmän vaihto. Projekti viedään loppuun kevään 2019 aika na. Uudessa järjestelmässä vaihto -omaisuus arvostetaan FIFO -periaatteen mukaisesti (First In First Out), kun se vanhan järjestelmän mukaan arvostetaan painotettuun keskihankintahintaan.
| 8. | TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa |
2018 1.1.–31.12. |
2017 1.1.–31.12. |
|---|---|---|---|
| tehtyjen postojen erotus | -1,5 | -4,4 | |
| Konserniavustus | - | 0,2 | |
| Yhteensä | -1,5 | -4,2 | |
| 2018 | 2017 | ||
| 9. | TULOVEROT | 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -0,5 | -0,1 |
| Muut pitkä | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat | vaikutteiset | ||
| 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | oikeudet | menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 5,7 | 11,7 | 17,4 |
| Lisäykset | 0,9 | 0,2 | 1,1 |
| Vähennykset | -0,8 | -0,1 | -0,9 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 5,8 | 11,7 | 17,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | -3,2 | -9,0 | -12,2 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,8 | 0,1 | 0,9 |
| Tilikauden poistot | -0,2 | -0,4 | -0,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | -2,7 | -9,2 | -11,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 3,2 | 2,5 | 5,6 |
| Rakennukset ja |
Koneet ja |
Ennakko | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 11. AINEELLISET HYÖDYKKEET | Maa-alueet | rakennelmat | Alukset | kalusto | maksut Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2018 | 0,6 | 23,2 | 722,3 | 12,5 | 21,6 | 780,1 |
| Lisäykset | - | 0,0 | 9,0 | 0,7 | 4,3 | 14,1 |
| Vähennykset | - | 1,7 | -6,3 | -1,1 | - | 9,2 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 0,6 | 21,5 | 724,9 | 12,2 | 25,9 | 785,1 |
| Kertyneet poistot 1.1.2018 | - | 14,9 | -468,9 | -8,7 | - | 492,6 |
| Vähennysten kertyneet poistot | - | 1,7 | 6,3 | 1,1 | - | 9,2 |
| Tilikauden poistot | - | 0,8 | -18,3 | -1,1 | - | 20,3 |
| Kertyneet poistot 31.12.2018 | - | 14,0 | -480,9 | -8,8 | - | 503,7 |
| Arvonkorotukset 1.1.2018 | 0,5 | - | 0,5 | |||
| Arvonkorotukset 31.12.2018 | 0,5 | - | 0,5 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 1,0 | 7,5 | 244,0 | 3,4 | 25,9 | 281,9 |
| Osakkeet saman konsernin |
Pääoma sijoitukset konserni |
Muut osakkeet | |||
|---|---|---|---|---|---|
| 12. | SIJOITUKSET | yrityksissä | yrityksille | ja osuudet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2018 | 1,1 | 17,6 | 26,2 | 44,8 | |
| Lisäykset | - | 0,0 | 0,0 | ||
| Vähennykset | - | 0,0 | 0,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2018 | 1,1 | 17,6 | 26,2 | 44,9 |
| VAIHTO-OMAISUUS |
|---|
| Myyntitavaravarasto |
| Tarvikevarasto |
| Polttoainevarasto |
| Yhteensä |
| SIIRTOSAAMISET |
| Henkilöstöön liittyvät erät |
| Muut siirtosaamiset |
| Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA |
| Osakepääoma 1.1. |
| Osakepääoma 31.12. |
| Edellisten tilikausien tulos 1.1. |
| Edellisen tilikauden tulos |
| Osingonjako |
| Edellisten tilikausien tulos 31.12. |
| Tilikauden tulos |
| Oma pääoma yhteensä |
| VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN |
| Lainat rahoituslaitoksilta |
| SIIRTOVELAT |
| Henkilöstöön liittyvät erät |
| VAIHTO-OMAISUUS | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 14,9 | 16,0 |
| Tarvikevarasto | 0,2 | 0,2 |
| Polttoainevarasto | 1,1 | 1,1 |
| Yhteensä | 16,2 | 17,2 |
| SIIRTOSAAMISET | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 13,3 | 17,0 |
| Muut siirtosaamiset | 1,3 | 3,0 |
| Yhteensä | 14,6 | 20,0 |
| OMA PÄÄOMA | 2018 | 2017 |
| Osakepääoma 1.1. | 1,8 | 1,8 |
| Osakepääoma 31.12. | 1,8 | 1,8 |
| Edellisten tilikausien tulos 1.1. | 74,4 | 77,1 |
| Edellisen tilikauden tulos | 0,8 | 1,6 |
| Osingonjako | -2,2 | -4,3 |
| Edellisten tilikausien tulos 31.12. | 73,0 | 74,4 |
| Tilikauden tulos | 3,1 | 0,8 |
| Oma pääoma yhteensä | 78,0 | 77,0 |
| VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 22,4 | 37,3 |
| SIIRTOVELAT | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 20,4 | 20,6 |
| Muut siirtovelat | 12,3 | 10,6 |
| Yhteensä | 32,6 | 31,2 |
| ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
| Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 141,8 | 150,2 |
| Yhteensä | 141,8 | 150,2 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 300,0 | 282,0 |
| Yhteensä | 300,0 | 282,0 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,6 | 0,7 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,5 | 0,9 |
| Yhteensä | 1,2 | 1,6 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||
| Sitoumukset, alustilaukset | 175,3 | 175,1 |
| – Kokonaisarvo | 195,8 | 195,0 |
Viking Linella on sitova lupaus 152,0 miljoonan euron lainasta laivatilauksen rahoittamiseksi.
| Maarianhaminassa 13. helmikuuta 2019 | |
|---|---|
| Ben Lundqvist Hallituksen puheenjohtaja |
|
| Nils-Erik Eklund | Erik Grönberg |
| Agneta Karlsson | Dick Lundqvist |
| Lars G Nordström | Peter Wiklöf |
| Jan Hanses Toimitusjohtaja |
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Maarianhaminassa 13. helmikuuta 2019
Ylva Eriksson, KHT Petter Lindeman, KHT
Viking Line Abp:n yhtiökokoukselle
Lausuntonamme esitämme, että
l konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
l tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme tilintarkastaneet Viking Line Abp:n (y-tunnus 0144983-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää:
lkonsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
lemoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.
l Konsernipäätökselle määritetty olennaisuus: 2,6 miljoonaa euroa
Konsernitarkastuksen laajuus l Konsernitilinpäätöksen tarkastukseen sisältyi emoyhtiön tarkastus kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
2,6 miljoonaa euroa
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan se kuvastaa konsernin liiketoiminnan volyymiä ja tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista.
Liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Viking Line -konsernin rakenteen sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan luonteen ja riskit. Edellä mainittujen kriteerien perusteella arvioimme, että emoyhtiön tarkastus kattaa valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. ja 12.
Konsernilla on seitsemän alusta, joiden taseeseen 31.12.2018 merkitty yhteisarvo on 281 miljoonaa euroa. Alukset muodostavat merkittävän osan konsernin taseesta.
Alusten arvostus tehdään IFRS:n mukaisesti perustuen hankintamenoon, josta vähennetään kumulatiiviset poistot. Poistojen suuruus perustuu aluksen odotettavissa olevaan käyttöaikaan, sekä aluksen arvioituun jäännösarvoon, ja se heijastaa siten johdon arviota näistä.
Rakenteilla olevien alusten aktivoidut kulut esitetään ennakkomaksuissa. Näistä ei tehdä poistoja.
Tarkastuksemme keskittyi alusten arvostukseen, koska arvostukseen vaikuttaa johdon arvio, ja alusten yhteisarvo muodostaa merkittävän osan konsernin varoista.
Varmistuaksemme siitä, että taseeseen merkittyjä aluksia ei ole arvostettu arvoon, joka ylittää niiden käyvän arvon, olemme alustasolla verranneet alusten kirjanpitoarvoa yhtiön käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan arvioon.
Tarkastus kattoi kaikki konsernin omistamat alukset, ts. Viking Cinderella, Viking Grace, Amorella, Viking XPRS, Gabriella, Mariella ja Rosella.
Olemme käyneet läpi rakenteilla olevien alusten aktivoidut kulut todentaaksemme, että ne täyttävät aktivointikriteerit.
Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. ja 2. Konsernin liikevaihto muodostuu kolmesta erilaisesta tulovirrasta: matkustajatoiminnan tuotot, rahtitoiminnan tuotot ja muut tuotot.
Myynti koostuu suuresta määrästä pieniä tapahtumia, maksut saadaan yleensä etukäteen (lipun-myynti) tai myyntitapahtuman yhteydessä. Yhtiöllä on IT-järjestelmiä sekä manuaalisia kontrolleja, joilla varmistetaan, että saadut maksut, joko käteisenä tai kortilla, täsmäävät kirjattuun myyntiin.
Konsernilla on kanta-asiakasohjelma, jossa matkustajat keräävät bonuspisteitä, joita voi käyttää maksuvälineenä matkojen ja palvelujen maksamiseen aluksilla.
Bonuspisteet kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin ja liikevaihdon vähennykseksi siltä osin kuin johto arvioi, että pisteitä tullaan todennäköisesti hyödyntämään.
Olemme tarkastuksessamme keskittyneet riskiin, että tuottoja ei olisi kirjattu oikealle tilikaudelle.
Liikevaihdon tuloutuksen tarkastuksemme sisälsi sekä yhtiön kontrollien että yksittäisten myyntitapahtumien tarkastamista.
Kontrollien tarkastus kohdistui kontrolleihin, jotka kattavat vastaanotettujen käteissuoritusten ja korttimaksujen täsmäyttämisen kassajärjestelmän mukaiseen myyntiin.
Lipputulojen tuloutuksen tarkastuksessamme vertasimme myynnin tuloutusta matkojen ajankohtiin.
Laivalla tapahtuneen myynnin osalta keskitimme tarkastuksemme siihen, että laivoilla tapahtunut myynti oli kirjattu oikealle tilikaudelle silloin kun laivan lähtö tapahtui lähellä tilikauden loppua. Suoritimme tämän täsmäyttämällä pistokokein vuoden 2018 lopussa kirjattuja myyntejä laivojen kassajärjestelmään.
Arvioimme johdon tekemien bonuspisteiden hyödyntämistodennäköisyyden kohtuullisuutta.
Suoritimme rahtitoiminnan tuottojen tarkastuksen pistokokein varmistaaksemme, että tilikauden lopun rahtitulot oli kirjattu sille tilikaudelle, jolloin laivan matka oli alkanut.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
ltunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
lmuodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunl arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
l teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
l arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
lhankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä, tilintarkastuskertomuksessa koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
KHT tilintarkastajat tilintarkastusyhteisöstä Pricewaterhouse Coopers Oy ovat toimineet Viking Line Abp:n tilintarkastajina yhtäjaksoisesti 9 vuotta, alkaen yhtiökokouksesta 11.2.2010.
KHT Ylva Eriksson on toiminut tilintarkastajana 4 vuotta alkaen yhtiökokouksesta 22.4.2015 ja KHT Petter Lindeman 3 vuotta alkaen yhtiökokouksesta 20.4.2016.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikerto mukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotam me saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta infor maatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu infor maatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muu toin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toiminta kertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
ltoimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
ltoimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheel lisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 13.2.2019
Ylva Eriksson Petter Lindeman
KHT KHT
Vikingline.com Vikingline.fi Vikingline.ax Vikingline.se Vikingline.ee Vikingline.ru Vikingline.de Vikingline.dk Vikingline.no
Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00
Storagatan 3/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland
Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
Viking Rederi AB c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00
OÜ Viking Line Eesti Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
Viking Line Finnlandverkehr GmbH Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
Viking Line Buss Ab Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
Linnansatama/PL 265
FI-20101 Turku
Puh +358 2 333 11
Turku
Info & Travel Shop Linnansatama/PL 265
FI-20100 Turku
Puh +358 2 333 11
Tallinna Hobujaama 4
EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966
Danvik Center
Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00
Tukholma
Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00
Lyypekki
Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51
Turku PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446
Tallinna Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh +372 666 3985
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Tel +358 18 262 11
Tuotanto: Viking Line Abp, Keskusmarkkinointi. Kuvat: Viking Linen kuvapankki; Theresa Axén, Daniel Eriksson, Tuukka Ervasti, Elina Manninen, Matton.se, Ann-Sofie Mattsson-Wallén, Jarmo Nieminen, Niklas Nordlund, Alf Norkko, Sini Pennanen, Jacob Saurén, Kjell Söderlund, Uzi Varon, Eva Wiktorsson. Paino: Grano, 2019. Paperi: Munken Polar 120–240 g/m². 180409I
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.