Governance Information • Mar 13, 2019
Governance Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
PIHLAJALINNA OYJ
2018
| I JOHDANTO | 3 |
|---|---|
| II HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET | 3 |
| Yhtiökokous | 3 |
| Hallitus | 3 |
| Osakkeenomistajien nimitystoimikunta | 3 |
| Hallituksen valiokunnat | 6 |
| Toimitusjohtaja | 7 |
| Konsernin johtoryhmä | 7 |
| III SISÄINEN VALVONTA | 8 |
| IV RISKIENHALLINTA | 9 |
| V MUUT ANNETTAVAT TIEDOT | 9 |
| Sisäpiirihallinto | 9 |
| Lähipiirihallinto | 10 |
| Tilintarkastus | 10 |
| VI PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS | 10 |
| Hallituksen palkitseminen | 11 |
| Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot | 11 |
Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.
Pihlajalinna ei ole vuonna 2018 poikennut hallinnointikoodin suosituksista.
Tämä selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä ja julkaistaan Yhtiön internet-sivuilla investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance.
Pihlajalinna Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet tämän hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen.
Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Varsinainen yhtiökokous päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta ja -ajasta.
Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu on toimitettava osakkeenomistajille heidän Yhtiön osakeluetteloon merkittyihin osoitteisiinsa postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön internet-sivuilla tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön internet-sivuilla. Yhtiökokouksen esityslista, päätösesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla Yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä. Osakkeenomistajan mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen 2018 käsiteltäväksi tuli toimittaa yhtiön hallitukselle yhtiön internet-sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti viimeistään maanantaina 12.2.2018.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jäsenet sekä toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Mikäli yhden tai useamman hallituksen jäsenen läsnäolo yhtiökokouksessa ei toteudu, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle kokouksen alkaessa.
Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internet-sivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat pidetään yhtiön internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiökokouksesta.
Pihlajalinnan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/ articles-of-association. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiökokouksen päätöstä.
Pihlajalinna Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidettiin Tampereella 5.4.2018. Yhtiökokoukseen osallistui 125 osakkeenomistajaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Kokouksessa oli edustettuna noin 71 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.
Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.
Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Mikäli hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eroavat tai muutoin estyvät toimimasta puheenjohtajana kesken toimikauden, hallitus voi valita keskuudestaan uuden puheenjohtajan jäljellä olevalle toimikaudelle.
Pihlajalinnan varsinainen yhtiökokous päätti vuonna 2017 perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset yhtiökokoukselle. Toimikunta asetettiin toistaiseksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi Yhtiön hallituksen puheenjohtaja osallistuu nimitystoimikunnan työhön asiantuntijana. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain niillä neljällä osakkeenomistajalla, joiden osuus Yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on Euroclear Finland Oy:n pitämän yhtiön osakasluettelon perusteella suurin syyskuun 1. päivänä, kuitenkin siten, että mikäli osakkeenomistaja, joka on hajauttanut omistustaan esimerkiksi useisiin rahastoihin ja jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ottaa nämä omistukset huomioon ilmoittaessaan omistusosuutensa muutoksista, esittää viimeistään elokuun 31. päivänä Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön. Tällaisen osakkeenomistajan useisiin rahastoihin tai rekistereihin merkityt omistukset lasketaan yhteen nimeämisoikeuden ratkaisevaa ääniosuutta laskettaessa. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla ei muutoin olisi nimeämisoikeutta.
Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on pyytää kunkin vuoden syyskuun 1. päivänä neljää osakeomistuksen perusteella suurinta osakkeenomistajaa nimeämään kukin yhden jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden toimikunnan tultua nimetyksi.
Nimitystoimikunnan perustamisen yhteydessä yhtiökokous hyväksyi samalla myös osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen, joka on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.
Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Euroclear Finland Oy:n pitämä yhtiön osakasluettelo 1.9.2018) ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajakseen Jari Eklundin.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa. Osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta antoi 29.1.2019 ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Ehdotukset ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla.
Hallituksella tulee olla sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.
Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on vähintään kaksi naista ja vähintään kaksi miestä.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä. Vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Hallituksen jäsenet eivät edusta Yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muutoin heidän etupiiriinsä kuuluvia tahoja.
Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan, ja uudistaa työjärjestystään tarpeen mukaan.
Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin kuuluvat kaikki Yhtiön liiketoiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Työjärjestyksen mukaan hallitus muun muassa:
Hallituksen jäsenille annetaan riittävät tiedot konsernin toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, ja uusi hallituksen jäsen perehdytetään Yhtiön toimintaan hallituskauden alkaessa. Hallitus saa säännönmukaisesti tiedokseen konsernin johtoryhmässä käsitellyt asiat, tulosraportit, tilintarkastajan kertomukset sekä kuulee säännöllisesti vähintään vuosittain tilintarkastajan näkemyksen Yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä.
Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokousten ajankohdat vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää puhelinkokouksina. Kokouksista vähintään yksi on strategiakokous ja vähintään yhden kokouksen yhteydessä hallitus tapaa tilintarkastajan.
Vuonna 2018 hallituksen kokoonpanoa koskeva ehdotus valmisteltiin suurimpien osakkeenomistajien toimesta. Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmisteluun osallistuivat LähiTapiola-ryhmä, MWW Yhtiö Oy (Mikko Wiren), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Hallituksen kokoonpanon valmisteluun osallistuneet osakkeenomistajat edustivat yhteensä noin 48 prosenttia Yhtiön osakkeista.
Hallituksen kokoonpanoa koskevat periaatteet toteutuivat vuonna 2018 valitussa hallituksessa. Hallituksessa toimi neljä naisjäsentä ja neljä miesjäsentä. Hallituksen jäsenet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtävistä. Kaikilla vuonna 2018 hallituksen jäseniksi valituilla on korkeakoulututkinto ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäsenillä on monipuolisesti sekä toimiala- että taloudellista ja liiketoiminnallista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 44–65 vuotta. Vuoden 2018 lopussa kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi oli kestänyt alle viisi vuotta.
Hallituksen jäsenet varsinaiseen yhtiökokoukseen 5.4.2018 saakka olivat Mikko Wirén (puheenjohtaja), Jari Eklund, Timo Everi, Leena Niemistö, Jari Sundström ja Seija Turunen.
Vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.4.2018 päätettiin, että Yhtiön hallitukseen kuuluu kerrallaan kahdeksan jäsentä. Yhtiön hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Mikko Wirén, Matti Bergendahl, Timo Everi, Gunvor Kronman, Leena Niemistö, Kati Sulin, Jari Sundström ja Seija Turunen.
Yhtiökokous valitsi Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi Mikko Wirénin ja varapuheenjohtajaksi Matti Bergendahlin.
Tilikaudella 2018 Yhtiön hallitus kokoontui 22 kertaa ja lisäksi hallitus teki yhden päätöksen kokoontumatta. Keskimääräinen osallistuminen kokouksiin kuluneella tilikaudella oli 96 %.
Lisätietoja hallituksen jäsenistä Yhtiön Sijoittaja-sivuilla osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.
Tiedot hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on esitetty kohdassa VI.
Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Yhtiön valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät kirjalliset työjärjestykset.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, jonka tehtävänä on seurata Yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessia sekä Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista Yhtiölle. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalta.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa:
Tarkastusvaliokunta raportoi hallitukselle säännöllisesti yhteenvedon valiokunnan käsittelemistä asioista.
Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.
Hallitus valitsi 5.4.2018 tarkastusvaliokunnan jäseniksi Seija Turusen (puheenjohtaja), Matti Bergendahlin, Leena Niemistön ja Kati Sulinin.
Tilikauden 2018 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 94 %.
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan (nimitys- ja palkitsemisvaliokunta 4.4.2017 asti), jonka tehtävänä on hallitusta avustavana elimenä valmistella toimitusjohtajan ja Yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä palkitsemisessa noudatettavat periaatteet.
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai Yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Hallitus on vahvistanut palkitsemisvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyksen, jonka mukaan palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa:
Valiokuntatyöskentelystä maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä palkkio.
Hallitus valitsi 5.4.2018 palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Mikko Wirénin (puheenjohtaja), Timo Everin, Gunvor Kronmanin ja Jari Sundströmin.
Tilikauden 2018 aikana palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.
| Hallituksen | Tarkastusvaliokunnan | Palkitsemisvaliokunnan | ||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Asema | kokoukset* | kokoukset* | kokoukset* |
| Mikko Wirén | Puheenjohtaja | 22 / 22 | - | 2 / 2 |
| Matti Bergendahl | Varapuheenjohtaja, jäsen 5.4.2018 alkaen | 13 / 17 | 3 / 4 | - |
| Jari Sundström | Jäsen | 20 / 22 | - | 2 / 2 |
| Timo Everi | Jäsen | 22 / 22 | - | 2 / 2 |
| Seija Turunen | Jäsen | 22 / 22 | 5 / 5 | - |
| Leena Niemistö | Jäsen | 22 / 22 | 5 / 5 | |
| Kati Sulin | Jäsen 5.4.2018 alkaen | 16 / 17 | 4 / 4 | |
| Gunvor Kronman | Jäsen 5.4.2018 alkaen | 17 / 17 | 1 / 1 |
* Yhtiökokouksen 5.4.2018 jälkeen on pidetty 17 hallituksen kokousta, 4 tarkastusvaliokunnan kokousta ja 1 palkitsemisvaliokunnan kokous (kaikkiaan vuoden 2018 aikana hallitus kokoontui 22 kertaa, tarkastusvaliokunta 5 kertaa ja palkitsemisvaliokunta 2 kertaa).
| Pihlajalinnan hallituksen suorat ja epäsuorat osakeomistukset |
Osakkeita, kpl 31.12.2018 |
|---|---|
| Mikko Wirén ja MWW Yhtiö Oy yhteensä | 2 309 010 |
| Leena Niemistö | 703 475 |
| Matti Bergendahl | - |
| Jari Sundström | - |
| Timo Everi | - |
| Seija Turunen | - |
| Kati Sulin | - |
| Gunvor Kronman | - |
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa Yhtiön operatiivista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä.
Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2018 toimi Joni Aaltonen.
Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin operatiivisen liiketoiminnan johtamisessa. Johtoryhmä valmistelee ja ohjaa konsernin prosessien ja liiketoiminnan kehitystä sekä konsernin yhteisiä toimintoja ja edistää tiedonkulkua sekä yhteistyötä organisaation eri osien välillä. Se valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja raportointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä investointeja. Lisäksi johtoryhmä seuraa ja arvioi liiketoimintojen kannattavuutta sekä sisäisten valvonta- ja raportointijärjestelmien toimivuutta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan kutsusta. Johtoryhmä suorittaa vuosittain toimintansa ja työskentelytapojensa arvioinnin.
Pihlajalinna uudisti johtoryhmänsä rakenteen osana yhtiön rakenneuudistusta keväällä 2018. Samalla yhtiö luopui laajennetusta johtoryhmästä sekä varatoimitusjohtajasta.
Konsernin lääketieteellisenä johtajana toimii Kimmo Saarinen. Hän raportoi konsernin toimitusjohtajalle.
Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti viikoittain.
Vuoden 2018 kuluessa johtoryhmään ovat lisäksi kuuluneet viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Siri Markula (12.10.2018 saakka), digitaalisen kehityksen johtaja Perttu Monthan (21.11.2018 saakka) sekä henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja Pauliina Rannikko (14.12.2018 saakka).
Pihlajalinna-konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset (31.12.2018) on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Pihlajalinnan konsernin johtoryhmän suorat ja epäsuorat osakeomistukset |
Osakkeita, kpl 31.12.2018 |
|---|---|
| Joni Aaltonen | 81 920 |
| Sanna Määttänen | 11 700 |
| Stefan Wentjärvi | 22 038 |
| Tero Järvinen | 560 |
| Ville Lehtonen | - |
| Marko Savolainen | - |
| Minna Elomaa | - |
| Teija Kulmala | - |
| Pauli Waroma | - |
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit noudattavat lakeja ja säädöksiä, ovat luotettavia ja antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta. Yhtiö on jatkanut edellisenä vuonna aloitettua sisäisen tarkastuksen yhteistyötä PwC:n kanssa.
Konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko konsernin kattavien raportointijärjestelmien avulla. Järjestelmät kattavat kuukausittaiset taloudelliset toteutumatiedot, hallituksen hyväksymän budjetin, kuukausittaiset taloudelliset ennusteet sekä operatiiviset mittarit. Konsernin johtoryhmä ja liiketoiminta-aluejohtoryhmät analysoivat tulosta ja poikkeamia, vastaavat budjetoinnista ja ennusteista, seuraavat toteutettujen yritysjärjestelyjen integraatiota ja kehitystä sekä muita investointeja. Business controller -toiminto ja talousjohto analysoivat ja tuottavat talousraportit sekä laativat erillisselvityksiä johdon, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen käyttöön. Konsernin varainhallinta on keskitetty.
Konsernin talousjohto ohjeistaa tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten laadinnan sekä vastaa yhdessä konserniviestinnän kanssa yhtiön säännöllisestä tiedonantovelvoitteesta.
Pihlajalinnan talous- ja henkilöstöjohto on määritellyt ja dokumentoinut talous-, raportointi- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvät kontrollitavoitteet ja kontrollipisteet (prosessikohtaiset Kontrollikatalogit). Kontrollitavoitteiden ja kontrollipisteiden tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus arvioidaan vähintään vuosittain. Kontrollitoimenpiteiden havainnot analysoidaan ja ne johtavat toimintaohjeiden, käytäntöjen ja mahdollisesti myös kontrollipisteiden päivittämiseen.
Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista, analyyttisista tarkastuksista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tieto- ja raportointijärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimivaltuuksien sekä järjestelmämuutosten hallittu toteutus. Talousjohto käsittelee ja raportoi hallitukselle säännöllisesti poikkeukselliset ja arvionvaraiset erät sekä analysoi ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt.
Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä konsernin toimintaohjeiden noudattamisesta. Konsernin lakiosasto huolehtii vastuualueelleen kuuluvien toimintaohjeiden antamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle, tarkastusvaliokunnalle sekä hallitukselle.
Tarkastusvaliokunta valvoo, että kirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Hallitus käsittelee ja hyväksyy puolivuosi- ja osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöstiedotteet. Pihlajalinnan sisäistä tarkastustoimintaa on jatkettu vuonna 2018 edellisvuonna PwC:n kanssa organisoidun yhteistyön mukaisesti.
Sisäisen tarkastuksen toimenpitein arvioidaan yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tehtävien tarkastustoimenpiteiden avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.
Sisäisen tarkastuksen toiminto auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen prosessista vastaa Yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja.
Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäisestä tarkastuksesta vastaa yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Pihlajalinnan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista. Tilikaudella 2018 on toteutettu tarkastussuunnitelman mukaan Green Field-investointeihin ja yritysjärjestelyiden integraatioprosessiin liittyvä tarkastus sekä hankintaprosessin tarkastus. Loppuvuodesta 2018 sisäinen tarkastus aloitti käyttöoikeusarkkitehtuuriauditoinnin (tekninen auditointi).
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassa mahdollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Yhtiö panostaa lisäksi laatujärjestelmiin sekä tietoturva-, työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan.
Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Vuonna 2018 Pihlajalinna on noudattanut edellisenä vuonna kehitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonaisvaltaista (Enterprise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan
Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset. Yksityisen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä julkisen sektorin rakennemuutokset vaikuttavat olennaisesti yhtiön liiketoimintaan.
Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja reagoimalla sen muutoksiin.
Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen, rahoitusriskien hallintaan, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen. Esimerkiksi verolainsäädännön muutokset voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahinkoja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, henkilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön. Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henkilökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.
Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa konsernin brändien tai koko yhtiön maineeseen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, osakasarvoa, konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoimintajohdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.
Pihlajalinna Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa Pihlajalinnaa koskevin ja Pihlajalinnan sisäpiiriohjeessa mainituin täsmennyksin.
Yhtiön sisäpiiritietoa sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Yhtiön rahoitusvälineillä hallinnoidaan sovellettavan
lainsäädännön ja Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti. Yhtiössä perustetaan tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, joihin merkitään kaikki ne henkilöt, joille Yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.
Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa.
Sisäpiiriluetteloiden lisäksi Yhtiö laatii ja ylläpitää luetteloa ilmoitusvelvollisista johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiriin kulloinkin kuuluvista henkilöistä (luonnollinen tai oikeushenkilö), joilla on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoitusvälineitä koskevat liiketoimet kolmen arkipäivän kuluessa liiketoimen toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee sille ilmoitetut liiketoimet tiedotteella saman määräajan kuluessa. Johtotehtävissä toimivilla henkilöillä tarkoitetaan Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä.
Pihlajalinnan johtohenkilöt sekä Yhtiön määrittelemät muut kuin johtotehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun Yhtiön arvopapereilla tai niihin liittyvillä johdannaisilla sekä muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Yhtiön vuositilinpäätöksen, osavuosikatsauksen ja puolivuosikatsauksen julkaisemista (suljettu ikkuna).
Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoimien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa, joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja. Yhtiö arvioi ja seuraa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovat kokonaisuutena Yhtiön edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoimesta päätettäessä asianmukaisesti. Lähipiiriohjeiden periaatteita noudatetaan koko konsernissa ja kaikkia konserniyhtiöitä koskevassa päätöksenteossa.
Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (Yhtiön hallituksen jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet), sekä edellä mainittujen avio- tai avopuoliso ja muut samassa kotitaloudessa asuvat henkilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa. Lähipiiriin kuuluvat lisäksi Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset sekä niiden toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ja mahdolliset varajäsenet ja edellä mainittujen vaikutus- ja määräysvaltayhteisöt. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Yhtiön osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia Yhtiön osakkeista tai äänistä.
Pihlajalinna Oyj pitää lähipiirirekisteriä Yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävistä merkittävistä liiketoimista, niiden osapuolista ja keskeisistä ehdoista. Rekisteriin merkittävät tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä itseltään vuosittain. Lisäksi Yhtiön lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista taikka tietoonsa tulleista lähipiiriliiketoimista Yhtiön lähipiirihallinnolle viipymättä liiketoimesta tiedon saatuaan.
Yhtiön lähipiirirekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta.
Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet käsitellään Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Pihlajalinnan johdon ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päättää aina Yhtiön hallitus.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja.
Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista.
Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokous 5.4.2018 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valita tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. KPMG Oy Ab:n nimeämänä Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Lotta Nurminen.
Konserniyhtiöiden tilintarkastajina ovat tilikauden 2018 aikana toimineet KPMG Oy Ab:n lisäksi BDO Oy. Tilintarkastajille maksettiin palkkioita alla olevan taulukon mukaisesti (tuhatta euroa):
| Tilintarkastajan palkkiot | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus, BDO | 81 | 68 |
| Tilintarkastus, KPMG Oy Ab | 251 | 193 |
| Muut palvelut, KPMG Oy Ab | 25 | 19 |
| Yhteensä | 357 | 279 |
Pihlajalinnan yhtiökokous päättää Yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista koskeva päätösesitys valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimesta.
Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee hallitusta avustavana elimenä toimitusjohtajan ja Yhtiön muun ylimmän johdon palkitsemisessa noudatettavat periaatteet.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista.
Hallitus vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän palkan ja muut edut sekä Yhtiön muun ylimmän johdon palkitsemisen periaatteet.
Vuonna 2018 hallituksen jäsenten palkitsemista koskeva päätösesitys valmisteltiin suurimpien osakkeenomistajien toimesta. Ehdotuksen valmisteluun osallistuivat LähiTapiola-ryhmä, MWW Yhtiö Oy (Mikko Wiren), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Hallituskokoonpanon valmisteluun osallistuneet osakkeenomistajat edustivat yhteensä noin 48 prosenttia Yhtiön osakkeista.
Varsinainen yhtiökokous 2018 päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan seuraavasti: puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjohtajalle 48 000 euroa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Vuonna 2018 Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä palkkioita yhteensä 513 035 euroa (403 961 euroa vuonna 2017). Summa koostuu kuukausija kokouspalkkioista liittyen työskentelyyn Pihlajalinna Oyj:n hallituksessa ja sen valiokunnissa.
Yhtiössä ei ole käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka koskisivat hallituksen jäseniä.
| Nimi | Asema | Hallituksen kuukausi- /vuosipalkkiot |
Hallituksen kokouspalkkiot, sis. palkkion kokoontumatta tehdystä päätöksestä |
Tarkastus valiokunnan palkkiot |
Palkitsemis valiokunnan palkkiot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Bergendahl Matti | Vpj, jäsen 5.4.2018 alkaen | 36 000 | 7 000 | 1 500 | 44 500 | |
| Everi Timo | Jäsen | 24 000 | 11 500 | 1 000 | 36 500 | |
| Kronman Gunvor | Jäsen 5.4.2018 alkaen | 18 000 | 9 000 | 500 | 27 500 | |
| Niemistö Leena | Jäsen | 30 000 | 11 500 | 2 500 | 44 000 | |
| Sulin Kati | Jäsen 5.4.2018 alkaen | 18 000 | 8 500 | 2 000 | 28 500 | |
| Sundström Jari | Jäsen | 24 000 | 10 500 | 1 000 | 35 500 | |
| Turunen Seija | Jäsen | 24 000 | 11 500 | 2 500 | 38 000 | |
| Wirén Mikko | Puheenjohtaja | 246 035 | 11 500 | 1 000 | 258 535 | |
| Yhteensä | 420 035 | 81 000 | 8 500 | 3 500 | 513 035 |
* Mikko Wirenin vuosipalkkiosta 250 000 euroa on vähennetty vuonna 2017 maksettu ylimääräinen hallituspalkkio 3 965 euroa Hallituksen jäsenille vuonna 2018 maksetut palkkiot, EUR
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista.
Johtoryhmän lakisääteiset eläkekulut ja lisäeläkekulut olivat vuonna 2018 noin 327 570 euroa (v. 2017 noin 151 809 euroa).
Toimitusjohtaja Joni Aaltosen palkka ja muut verotettavat etuudet päättyneellä tilikaudella 31.12.2018 olivat 285 436 euroa. (Vuonna 2017 Joni Aaltosen palkkiot ja muut verotettavat etuudet olivat 7 084 euroa ajalla 11.–31.12.2017, lisäksi Aaltosen edeltäjälle, Aarne Aktanille, maksettiin palkkioita ja muita verotettavia etuuksia 332 114 euroa ajalla 1.1.–11.12.2017).
Toimitusjohtaja Joni Aaltosen työsopimus on irtisanottavissa molemminpuolisella kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli Yhtiö irtisanoo sopimuksen, korvaa Yhtiö toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksena sopimuksen päättymishetkellä voimassaolevaa kuuden (6) kuukauden kokonaispalkkaa vastaavan summan.
Joni Aaltosella on viidentoista (15) kuukauden mittainen kilpailu- ja rekrytointikielto, jonka rikkomisesta toimitusjohtaja on velvollinen maksamaan Yhtiölle kahdentoista (12) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Toimitusjohtajalla on oikeus korjata rikkomus 30 päivän kuluessa siitä, kun Yhtiö on huomauttanut asiasta. Mikäli Yhtiölle aiheutunut vahinko on määrältään suurempi kuin edellä kerrottu sopimussakko, on toimitusjohtajan korvattava aiheutuneen vahingon määrä kokonaisuudessaan. Toimitusjohtajasopimus päättyy viimeistään Joni Aaltosen siirtyessä eläkkeelle. Toimitusjohtajan eläkeikä on lakisääteinen.
Hallitus vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän palkan ja muut edut sekä Yhtiön muun ylimmän johdon palkitsemisen periaatteet.
Konsernin johtoryhmän jäsenillä on kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajat. Heillä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Lisäksi johtoryhmän jäsenillä on kilpailu- ja rekrytointikieltoja, joiden ajalta voidaan maksaa korvausta. Johtoryhmän jäsenillä oli vuonna 2018 mahdollisuus liittyä osakepohjaiseen kannustinohjelmaan.
Konsernin muulle johtoryhmälle maksettu palkka ja muut verotettavat etuudet 31.12.2018 päättyneellä tilikaudella olivat noin 1 464 893 euroa (v. 2017 noin 852 677 euroa). Maksettava korvaus muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta ja luontoiseduista.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.5.2018 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2018) ehdot. Kannustinohjelma on voimassa 1.1.2018 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. Ensivaiheessa ohjelmaan on valittu 20 avainhenkilöä. Kaikkiaan ohjelmaan voidaan valita 65 avainhenkilöä.
Hallitus on 14.2.2019 päätöksellään todennut kannustinohjelman rauenneeksi, koska koko ohjelman toteutumisen edellytystä oikaistun liikevoiton toteutumasta vuodelta 2018 ei ole saavutettu. Kannustinohjelman perusteella ei makseta palkkioita.
Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous päätti myöntää hallitukselle omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen, joka on voimassa vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 2 061 314 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutuksen nojalla osakkeita voidaan hankkia muiden tarkoitusten ohella myös yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamista varten. Valtuutusta ei ole käytetty vuoden 2018 aikana.
Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 15 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus on voimassa vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2019 asti, ja se oikeuttaa valtuutuksen käyttämisen muun ohella myös suunnattuun antiin osana yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamista. Valtuutusta ei ole käytetty vuoden 2018 aikana.
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.