Annual Report • Mar 13, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Tervetuloa lukemaan HKScanin vuoden 2018 vuosikertomusta!
Vuosikertomus sisältää liiketoimintakatsauksen, yritysvastuuosion, hallinto-osion, tietoa sijoittajille -osion ja toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen. Jos luet tätä raporttia PDF-muodossa, voit siirtyä osioiden välillä interaktiivisen navigaation kautta. Navigointipainikkeet löydät raportin ylälaidasta.
Muu kuin taloudellinen tieto julkaistaan suomalaisen kirjanpitolain mukaisesti hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä.
Yritysvastuuraportti noudattaa Global Reporting Initiative -standardeja (2016).
Tänä vuonna HKScanin vuosikertomus nostaa esille ihmisiä ja heidän tarinoitaan arvoketjumme varrelta.
Raportin kahdesta ensimmäisestä osiosta voit lukea tuottajasta, ravitsemusasiantuntijasta, eläinlääkäristä, kokista ja asiakkaasta, joista jokainen kertoo roolistaan osana HKScanin toimintaa ja strategiaa.
| LIIKETOIMINTA | 4 |
|---|---|
| HKScan lyhyesti | 4 |
| Avainluvut | 5 |
| Markkina-alueet | 6 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 8 |
| Liiketoimintaympäristö | 11 |
| Sidosryhmäyhteistyö | 12 |
| Strategia | 16 |
| Näin HKScan luo arvoa | 18 |
| VASTUULLISUUS | 22 |
|---|---|
| Vastuullisuus HKScanissa Vuoden 2018 kohokohdat |
23 |
| ja haasteet | 25 |
| Arvoketju | 26 |
| Yritysvastuun organisointi | 27 |
| HKScanin arvot ja | |
| toimintaperiaatteet | 28 |
| Taloudellinen vastuu | 29 |
| Sosiaalinen vastuu | 34 |
|---|---|
| Vastuulliset tuotteet | 35 |
| Henkilöstö | 38 |
| Vastuulliset ja eettiset hankinnat | 44 |
| Tuottajayhteisö | 47 |
| Eläinten terveys ja hyvinvointi | 49 |
| Broilerinlihan tuotanto | 52 |
| Sianlihan tuotanto | 54 |
| Naudanlihan tuotanto | 56 |
| Lampaanlihan tuotanto | 58 |
| Ympäristö | 62 |
|---|---|
| Kiertotalous | 63 |
| Kasvihuonekaasupäästöt | 65 |
| Energiatehokkuus | 67 |
| Vedenkulutus ja jätevesi | 68 |
| Materiaalitehokkuus ja jätteet | 69 |
| Ympäristötyö maatiloilla | 73 |
| Tarinoita tilalta haarukkaan: | |
| KOKKI | 75 |
| Raportointiperiaatteet | 78 |
| GRI-indeksi | 80 |
| Johtamistavan kuvaus | 86 |
| Sertifioitua toimintaa 2018 | 88 |
| Tarinoita tilalta haarukkaan: | |
| HALLINTO | 92 |
|---|---|
| Selvitys hallinto- ja | |
| ohjausjärjestelmästä | 93 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 101 |
| Riskienhallinta | 105 |
| Johtoryhmä | 108 |
| Hallitus | 110 |
ASIAKAS 89
| SIJOITTAJAT | 111 |
|---|---|
| HKScan sijoituksena Osakkeet ja osakkeenomistajat |
112 113 |
| TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS |
116 |
| Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös |
117 131 |
* Yksityiskohtaisempi sisällysluettelo tilinpäätöksestä ja hallituksen toimintakertomuksesta löytyy sivulta 116.
HKScan on johtava pohjoismainen ruokatalo, jolla on yli sadan vuoden kokemus vastuullisesta lihantuotannosta ja laadukkaan raaka-aineen tuotteistamisesta.
Noin 7 200 ammattilaisesta koostuvan tiimimme tehtävänä on palvella maailman vaativimpia kuluttajia ja mahdollistaa heille entistä maistuvampi arki.
Myymme, markkinoimme ja valmistamme korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa sekä niistä valmistettuja tuotteita, kuten aterioita ja leikkeleitä. Kuluttajat tunnistavat tuotteemme ikonisista tuotemerkeistämme, joihin kuuluvat muun muassa HK®, Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Kariniemen®, Rose® ja Tallegg®.
Asiakkaamme toimivat vähittäiskauppa-, ruokapalvelut-, teollisuus- ja vientisektoreilla. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian maat. Lisäksi viemme tuotteita lähes 50 maahan.
Olemme strategiassamme ja toiminnassamme sitoutuneet taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen, vastuuseen ympäristöstä sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tuotteisiimme sisältyy lupaus maistuvasta ruuasta sekä pohjoismaisesta puhtaudesta, laadusta ja vastuusta. Lupaus koskee jokaista vaihetta ruokaketjussa ja jokaista prosessiin osallistuvaa henkilöä – pellolta pöytään asti.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 715,4 | 1 808,1 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -49,5 | -40,3 |
| % liikevaihdosta | -2,9 | -2,2 |
| Voitto ennen veroja, milj. euroa | -58,3 | -45,5 |
| % liikevaihdosta | -3,4 | -2,5 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % | -7,4 | -6,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,1 | 36,9 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 88,6 | 59,3 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 41,0 | 125,5 |
400
LIIKEVAIHTO MEUR
LIIKEVOITTO/-TAPPIO1) (EBIT)
1) Vertailukelpoinen
HKScanin kotimarkkinat ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Pääkonttorimme on Suomessa, Turussa.
HKScanilla on asiakkaita ympäri maailmaa, Yhdysvalloista Uuteen Seelantiin. Aasia on meille merkittävä ja kasvava vientimarkkina. Tuotteistamme valmistettuja aterioita nautitaan kaiken kaikkiaan lähes 50 maassa – niin kodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin ravintoloissa.
Tuotantoyksikkömme sijaitsevat Itämeren alueella, mikä mahdollistaa synergioiden hyödyntämisen ja tuotantokapasiteetin joustavan käytön. Lisäksi meillä on yhteisyritys Kiinan Shanghaissa ja edustusto Venäjällä, Pietarissa.
Omista myyntitoiminnoista Englannissa HKScan luopui helmikuussa 2018.
| RUOTSI LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO* HENKILÖSTÖ |
682,1 MEUR 8,9 MEUR 2 123 |
SUOMI LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO* HENKILÖSTÖ |
721,9 MEUR -36,1 MEUR 2 883 |
|---|---|---|---|
| ELÄINLAJI | ELÄINLAJI | ||
| TANSKA | BALTIA | ||
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 149,3 MEUR | LIIKEVAIHTO | 162,1 MEUR |
| LIIKEVOITTO* | -5,9 MEUR | LIIKEVOITTO* | -0,7 MEUR |
| HENKILÖSTÖ | 636 | HENKILÖSTÖ | 1 538 |
| ELÄINLAJI | ELÄINLAJI | ||
*Vertailukelpoinen
HENKILÖSTÖ 2018
-0,7 Baltia -47,5 Yhteensä
1) Vertailukelpoinen
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Vuonna 2018 kuluttajien luottamus omaan talouteen säilyi vahvana HKScanin kotimarkkinoilla. Kiinnostus ruokaan ja ruuanlaittoon on vahvistunut jo usean vuoden ajan. Kuluneena vuonna lihamarkkina kehittyi kokonaisuutena edelleen myönteisesti. Vaikka kulutuksen kasvu hiipui joissakin tuoteryhmissä, kasvoi kysyntä kuitenkin vahvasti toisaalla, esimerkiksi broileri- ja ateriatuotteissa.
Kotimaisen lihan arvostus ja kysyntä kasvoivat konsernin päämarkkina-alueilla, etenkin Ruotsissa. Samaan aikaan hintakilpailu asiakasrajapinnassa jatkui kuitenkin tiukkana, ja kauppojen omat tuotemerkit kasvattivat markkinaosuuksiaan. Tehtävämme on kyetä luomaan kuluttajille lisäarvoa sekä tahtoa maksaa kotimarkkinoidemme vastuullisesta ruuantuotannosta ja sen korkeammista tuotantokustannuksista.
HKScanin vuoden 2018 tulos oli heikko. Konsernin liikevaihto sekä liikevoitto laskivat. Liikevaihdon laskun pääasialliset syyt olivat Ruotsin kruunun heikkeneminen, Rauman siipikarjayksikön käynnistyshaasteet sekä punaisen lihan myynnin lasku Ruotsissa ja Suomessa. Tanskassa liikevaihto nousi hieman edellisvuodesta kasvaneen vientivolyymin ansiosta. Myös Baltian maissa liikevaihto kasvoi hieman.
Liikevoitto laski kaikilla muilla markkinaalueillamme paitsi Ruotsissa. Laskun taustalla oli erityisesti Rauman siipikarjayksikön käynnistyskustannukset, käynnistykseen liittyvä tuotantokustannusten kasvu, materiaalihävikki ja menetetty myynti. Rauman yksikön tuotannollisen toiminnan vakauttaminen ja tavoitteen mukaisen tehokkuuden saavuttaminen sekä sen myötä siipikarjaliiketoiminnan vahvistaminen kaupallisesti ovat tekemisemme keskiössä.
Vahvistamme myös tähän työhön tarvittavaa toimialaosaamista.
Konserninlaajuista tehostamisohjelmaa täsmennettiin heinäkuussa 2018. Ohjelmalla tavoitellaan 40 miljoonan euron vuotuisia säästöjä vuodesta 2020 alkaen. Tehostamisohjelman vaikutus ei näkynyt vielä vuoden 2018 tuloksessa.
HKScanin Tilalta haarukkaan -strategia antaa merkitykselliset raamit toiminnallemme. Se korostaa myös asemaamme vastuullisena ja kestävää kehitystä edistävänä toimijana. Uskomme, että hyvä syntyy hyvästä, ja siksi laatu ja vastuullisuus läpi koko ruokaketjun on onnistumisen edellytys.
Kaikkien ketjun toimijoiden kannattavuuden kannalta ruokaketjun aktiivinen johtaminen niin strategisella kuin operatiivisella tasolla on olennaista. Kysynnän luominen tuotteillemme, oman eläinhankintamme kautta tulevan raaka-ainemäärän suhteuttaminen kysyntään, raaka-ainetaseen aktiivinen johtaminen sekä raaka-aineen kysyntälähtöinen tuotteistaminen, markkinointi ja myynti ovat monimuuttujapeli vailla vertaa. Siksi uskon vahvasti, että liha-alan osaaminen ja sen vahvistaminen ovat välttämättömiä edelly-
tyksiä HKScanin liiketoiminnan kannattavuuden parantamiselle.
Valitettavasti HKScanin strategian toteutus ei ole tuottanut tavoitteidemme mukaista parannusta yhtiön kannattavuuteen. Siksi tarvitsemme määrätietoisia toimia negatiivisen kehityksen korjaamiseksi. Osana vuosittaista strategiaprosessiamme päivitämme HKScanin strategiaa ja määritämme uudelleen strategiset painopistealueemme. Strategiatyö on parhaillaan käynnissä, ja se jatkuu vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.
Pitkäjänteinen työ koko ruokaketjun laadun ja vastuullisuuden kehittämiseksi palkittiin, kun suomalaisilla perhetiloilla kasvatetun sianlihan vienti Forssan yksiköstämme Kiinaan käynnistyi huhtikuussa. Perustimme myös yhteisyrityksen Kiinaan. Tavoitteena on kaupallistaa, myydä ja markkinoida suomalaisia premium-kategorian sianlihatuotteita Kiinassa.
Rauman uuden siipikarjayksikön käyttöönotto on ollut haasteellista ja heikentänyt yhtiön tulosta niin vuonna 2017 kuin 2018. Haasteista huolimatta Suomessa valmistet-
tavien broilerituotteiden valmistus keskitettiin Raumalle ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja Euran yksikkö suljettiin. Toisella vuosipuoliskolla onnistuimme parantamaan Rauman siipikarjayksikön toimituskykyä, mutta haasteet painoivat edelleen tulosta merkittävästi. Tuotantotehokkuuden tavoitetason saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Kariniemen® tuotemerkki ja sen korkea arvostus kuluttajien parissa antaa kuitenkin HKScanille vankan perustan palauttaa yhtiölle sen vahva asema siipikarjamarkkinassa, kun tuotannon tehokkuus ja toimitusvarmuus kehittyvät parhaillaan oikeaan suuntaan.
Yksi strategisista tavoitteistamme on vahvistaa asemaamme kiinnostavassa ja kasvavassa aterialiiketoiminnassa. Korkealaatuiset valmisruuat ja puolivalmiit raaka-aineet kasvattavat suosiotaan. Investoimme parhaillaan aterioihin liittyvän tuotantokapasiteetin kasvattamiseen Viron Rakveressa, ja työ eteni kuluneen vuoden aikana suunnitellusti.
Meillä on edessämme vuosi, jonka aikana tavoitteemme on yhtiön kassavirran ja kannattavuuden tervehdyttäminen lyhyellä aikavälillä. Siten luomme edellytykset kehittää HKScanista omistajiaan palkitseva, keskeinen ruoka-alan toimija. Vahvistamme liha-alan osaamiseen rakentuvaa perustaamme ja keskitymme entistä määrätietoisemmin koko arvoketjun tehokkaaseen johtamiseen. Tämä edellyttää pitkän arvoketjun kaikkien osa-alueiden entistäkin aktiivisempaa hallintaa. Tavoitteemme on myös vahvistaa pääomarakennettamme. Kun edellä mainitut perusasiat ovat kunnossa, voimme siirtää huomiota uudistumiseen tähtääviin toimiin.
Asiakas- ja kuluttajalähtöisyytemme varmistamiseksi aiomme keskittyä entistä vahvemmin arvoketjumme ja tuoteportfoliomme markkina-aluekohtaiseen hallintaan ja liiketoiminnan johtamiseen markkina-aluekohtaisesti. Säilytämme kuitenkin ne konsernitason synergiat, jotka voimme markkinoiden hyvällä yhteistyöllä saavuttaa. Tavoitteemme on toimia dynaamisesti ja tehokkaasti aiempaa lähempänä asiakkaitamme.
HKScanilla on useita merkittäviä vahvuuksia, jotka tukevat kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Meillä on osaava henkilöstö, vahvat kuluttajabrändit ja laaja valikoima erinomaisia tuotteita. Uskon vakaasti, että tuotteemme säilyttävät vahvan asemansa osana kuluttajien kokonaisvaltaista ja terveellistä ruokavaliota, ja että onnistumme yhdessä henkilöstömme kanssa rakentamaan kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla.
Vastuullisuus ja sen edistäminen ovat tärkeä osa strategista kivijalkaamme. Johtavana ruokatalona HKScanille on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, edistää luonnonvarojen
vastuullista käyttöä sekä sosiaalisen vastuullisuuden toteutumista koko arvoketjussa.
Olemme kuvanneet vastuullisuustyömme painopistealueet sekä liiketoiminnallemme olennaisimmat vastuullisuusteemat tässä raportissa. Myös näihin aihealueisiin liittyvät tavoitteet sekä vuoden 2018 saavutukset ja haasteet on raportoitu osana vuosikertomusta.
Kestävän kehityksen edistäminen niin kansallisesti kuin paikallisesti on tärkeää, sillä toiminnallamme on huomattava vaikutus toimintamaidemme kansantalouteen. Luomme arvoa muun muassa tarjoamalla työpaikkoja sekä markkinakanavan tuottajillemme. Samalla tuemme työllisyyttä haja-asutusalueilla. Myös liikekumppanimme, kuten asiakkaat ja tavarantoimittajat, hyötyvät meistä eniten, kun yhteistyö on pitkäjänteisestä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. HKScan tuottaa tulevaisuudessa pitkäjänteistä lisäarvoa sidosryhmilleen ainoastaan, jos sen talous on terveellä pohjalla. Siksi taloustilanteemme vakauttaminen on lähitulevaisuuden merkittävin vastuullisuusteko, jolla on suuri merkitys koko ruokaketjussa.
Kuluneena vuonna täsmensimme koko konsernin yhteisiä, vuoteen 2030 ulottuvia pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteita. Talouden tervehdyttämisen lisäksi yksi yritysvastuutyömme keskeisistä tavoitteista on pienentää ympäristöjalanjälkeämme merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoden 2014 tasoon verrattuna. Energiankulutusta pienennämme 20 prosentilla vuoden 2016 lähtötasoon verrattuna ja vedenkulutusta 25 prosentilla verrattuna vuoteen 2018.
Määrittelimme myös toimenpiteitä, joiden avulla pääsemme vastuullisuustavoitteisiimme. Käymme myös aiempaa tiiviimpää vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja lisäämme toimintamme läpinäkyvyyttä entisestään.
Kiitän lämpimästi niin henkilöstöämme, omistajiamme ja tuottajiamme kuin myös kuluttajia, asiakkaita ja kumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuoden 2018 aikana.
Me HKScanissa haluamme olla kuluttajien ja asiakkaidemme sekä kaikkien yhteistyökumppaneidemme luottamuksen arvoisia myös tulevaisuudessa. Haluamme tervehdyttää HKScanin taloudellisen tilanteen ja vahvistaa yhtiön asemaa yhtenä keskeisistä ruoka-alan yhtiöistä, joka palkitsee omistajansa. Tätä työtä teemme suurella sydämellä, jotta voimme jatkossakin jakaa sitä ruokailoa, jonka ainutlaatuisen puhdas ja kotimainen ruuantuotantomme mahdollistaa.
Toimitusjohtaja HKScan
Kuuntelemme sidosryhmiämme ja pyrimme tekemään ennakoivia oivalluksia markkinoilla tapahtuvista ilmiöistä. Tavoitteemme on ymmärtää mahdollisimman hyvin nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöämme.
Läheinen yhteistyö asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien, kuten tutkimuslaitosten kanssa auttaa meitä ennakoimaan tulevia kuluttajatrendejä sekä asiakkaidemme liiketoimintaan liittyviä trendejä niin vähittäiskaupassa, elintarviketeollisuudessa kuin food service -sektorilla.
Muuttuvassa maailmassa sekä kuluttajatrendit että eri toimialatrendit kehittyvät ajan mittaan ns. rakenteellisten muuttujien ja vallitsevien teemojen eli megatrendien ohjaamina. Nämä teemat ovat hallitsevia, ja niillä on mitä todennäköisimmin vaikutus kuluttajien tapaan ajatella ja toimia.
HKScan on käyttänyt aikaa ja resursseja muodostaakseen syvällisen käsityksen kaikkein olennaisimmista liiketoimintaamme vaikuttavista ajureista, teemoista ja trendeistä. Sen tuloksena olemme kehittäneet työkalun, joka kokoaa yhteen ne tekijät, jotka otamme huomioon innovaatio- ja T&K-työssämme sekä tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Rakenteellisilla muuttujilla tarkoitamme muutosvoimia, kuten ilmastonmuutosta, maailmanlaajuisiin resursseihin kohdistuvaa painetta, maailmantalouden tilaa, digitaalisia innovaatioita ja demografisia muutoksia, jotka vaikuttavat kuluttajien elämään. Kuluttajat eivät yleensä voi vaikuttaa näihin muutosvoimiin. Ne ovat tekijöitä, joilla on myös suora vaikutus toimialatrendeihin, esimerkiksi lakien ja sääntelyn sekä digitaalisen kehityksen kautta.
Rakenteelliset muuttujat voidaan jakaa neljään ryhmään: Elintapoihimme, Globaaliin maailmaan, Kaupungistumiseen ja ympäristöön sekä Digitaaliseen vallankumoukseen.
Sekä näillä muutosvoimilla että kuluttajatrendeillä ja talouden sykleillä on suora ja epäsuora vaikutus niin meidän kuin asiakkaidemme liiketoimintaan.
HKScan on tunnistanut viisi vahvaa kattoteemaa, tai megatrendiä, jotka voivat muuttaa kuluttajien ajatus- ja elintapoja: Kiireinen elämäntyyli, Terveystietoisuus, Itsensä toteuttaminen, Ruokaelämykset sekä Ekologisuus & vastuullisuus.
Kuluttajatrendeille on tyypillistä se, että niiden vaikutuksia voidaan mitata. Ne kuvaavat kuluttajien tarpeita, asenteita tai käyttäytymistä. Ne pohjautuvat edellä kuvatun mukaisesti sekä rakenteellisiin muuttujiin että tunnistettuihin teemoihin.
Toimialatrendit ovat seurausta siitä, miten kuluttajatrendit ilmenevät kuluttajien elämän eri osa-alueilla, kuten ruoka- ja juomateollisuudessa, kauneudenhoidossa, terveydessä ja vapaa-ajassa.
HKScan pyrkii avoimeen ja aktiiviseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa kaikissa toiminnoissaan. Avoimella vuoropuhelulla varmistamme, että olemme jatkuvasti tietoisia sidosryhmiemme odotuksista ja kehitämme liiketoimintaamme dynaamisesti.
HKScanin keskeiset sidosryhmät analy soitiin ja määriteltiin uudelleen konserni brändin uudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Yhtiön keskeisiä sidosryhmiä ovat kuluttajat, asiakkaat, tuottajat, työntekijät, osakkeenomistajat, sijoittajat, rahoittajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset, media ja mielipidevaikuttajat. Konsernin johto ryhmä ja hallitus ovat vahvistaneet sidos ryhmien määrittelyt.
HKScanilla on vakiintuneet käytännöt, joi den avulla se käy vuoropuhelua sidosryh miensä kanssa. Käytännöt mahdollistavat sidosryhmien edustajille helpon tavan esit tää kysymyksiä, tehdä ehdotuksia ja antaa palautetta yhtiölle. Vuorovaikutuskanavia ovat esimerkiksi tapaamiset ja kokoukset
sekä maakohtaiset kuluttajapalvelutoiminnot, joihin kuluttajat voivat ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai sosiaalisen median kanavien kautta. Lisäksi HKScan saa arvokasta tietoa esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimuksista ja brän diensä mainetutkimuksista. Yhtiöllä on myös ilmoituskanava, jonka kautta niin sisäiset kuin ulkoiset tahot voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä tai toimin taohjeiden rikkomuksista.
HKScanin pitkäaikainen yhteistyö kes keisten sidosryhmien kanssa on antanut yhtiölle syvällistä näkemystä yritysvastuun keskeisistä teemoista. Otamme nämä tee mat huomioon myös päivittäisessä kanssa käymisessämme sidosryhmien kanssa.
Seuraavassa on esimerkkejä yhteistyöstämme eri sidosryhmien kanssa vuonna 2018.
Kuluttajat ovat yksi HKScanin tärkeimmistä sidosryhmistä. Kuluttajien tarpeilla ja odotuksilla on suuri merkitys tarjoomamme kehittämisessä. Kuluttajien kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa tuotteiden laatu ja turvallisuus, ravitsemus, terveys, kestävä kehitys, toiminnan läpinäkyvyys, eläinten hyvinvointi ja sosiaalinen vastuullisuus, esimerkiksi henkilöstön työolot.
jouluvalikoimasta, kuten kinkuista. Yli 160 HKScanin työntekijää jalkautui kauppoihin joulunalusviikolla.
• HKScan jatkoi yhteistyötään Suomen Olympiakomitean kanssa Lasten Liike -liikuntakampanjassa, joka tukee urheiluseurojen lapsille järjestämää toimintaa. Lue lisää
HKScanin asiakkaita ovat vähittäiskaupat ja hotelli-, ravintola- ja catering-alan yritykset sekä elintarviketeollisuus pääasiassa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Läheinen yhteistyö, trendien seuraaminen, tietojen jakaminen ja yhteiset kehityshankkeet ovat tärkeitä sekä HKScanille että sen asiakkaille. Asiakkaiden kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa tuotteiden laatu ja turvallisuus, ravitsemus, terveys, kestävä kehitys, toiminnan läpinäkyvyys, eläinten hyvinvointi sekä sosiaalinen ja taloudellinen vastuu.
• Tanskassa HKScan käynnisti hyväntekeväisyyskampanjan yhdessä asiakkaansa Salling Groupin kanssa. Jokaisesta Salling Groupin kaupoissa myydystä kanan rintafiletuotteesta lahjoitettiin yksi kruunu valtakunnalliseen kampanjaan, jolla tuettiin hädänalaisissa oloissa eläviä tyttöjä eri puolilla maailmaa.
• Yhtiö järjesti Tanskassa ensimmäisen varastomyyntikampanjansa. Päivän kestäneen kampanjan aikana tuotteita myytiin suoraan yhtiön kahdesta varastopisteestä. Kuluttajia kutsuttiin tapahtumiin kohdennetuilla mainoskampanjoilla sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä. Tapahtumat olivat menestys ja houkuttelivat paikalle odotettua enemmän kuluttajia.
SIJOITTAJAT
• Suomessa HKScan järjesti ForkBites (Haarukkapaloja) -seminaarin asiakkaille. Tapahtuma oli suunnattu hotelli-, ravintolaja catering-alan toimijoille. Seminaarissa keskusteltiin muun muassa ajankohtaisista trendeistä ja kasvun ajureista sekä HKScanin innovaatiotyötä koskevista näkemyksistä.
HKScanin tuotteiden korkea laatu ja hyvä saatavuus ovat pitkälti riippuvaisia sujuvasta yhteistyöstä lihantuottajien kanssa. Tuottajilla on tärkeä rooli eläinten hyvinvoinnin ja tuoteturvallisuuden varmistamisessa. HKScan tarjoaa tuottajilleen vakaan markkinakanavan, joka varmistaa tuottajien liiketoiminnan jatkuvuuden. Tuottajien kannalta tärkeä vastuullisuusteema on muun muassa taloudellinen vastuu (esim. oikeudenmukainen hinnoittelu, sopimuksiin perustuvat pitkäaikaiset liikesuhteet sekä neuvontapalvelut ja muut lihantuotannon jatkuvuutta tukevat palvelut).
• Tuottajatapahtumia järjestettiin HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla.
vien tuottajat Johan Thuresson ja Martin
Andersson, Ruotsi
Työntekijöiden työpanos, asiantuntemus ja sitoutuminen ovat olennaisia tekijöitä HKScanin menestykselle. Työntekijöiden sitoutumista tuetaan muun muassa panostamalla työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä osaamisen kehittämisellä, yhdenmukaisilla työtavoilla ja vahvistamalla yrityskulttuuria. Myös yhtiön onnistuminen yritysvastuutyössään ja johtamiskäytännöissään vaikuttaa merkittävästi henkilöstön sitoutumiseen. Työntekijöiden kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa työsuhteen jatkuvuus, oikeudenmukainen palkkaus, työn arvostus, tasavertainen kohtelu, kehittymismahdollisuudet, työturvallisuus ja työhyvinvointi.
• HKScanin eurooppalainen yritysneuvosto (European Work Council, EWC) kokoontui vuonna 2018 toukokuussa Tukholmassa ja marraskuussa Latvian Jelgavassa. Kunkin toimintamaan työntekijät valitsivat kokouksiin edustajansa. Kokouksissa käytiin läpi
sääntömääräinen esityslista ja viimeisteltiin uusi EWC-sopimus.
• HKScan järjesti Virossa jo toisen vuosittaisen perhepäivän työntekijöilleen. Osallistujia oli ennätysmäärä: 1 300 henkeä tuotantoyksiköistä, toimistoista, rehutehtaalta sekä siipikarja- ja sikatiloilta.
Osakkeenomistajat, sijoittajat ja rahoittajat varmistavat HKScanin toimintojen jatkuvuuden. He odottavat yhtiön luovan lisäarvoa ja tuovan tuottoa osinkoina ja osakkeen kurssikehityksenä. Osakkeenomistajien, sijoittajien ja rahoittajien kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa kannattavuus ja tuotot sekä vastuullisen liiketoiminnan jatkuvuus. Myös yhtiön vastuullisuuden toteutuminen yritysvastuun kaikilla osa-alueilla on tälle sidosryhmälle erityisen tärkeää.
Pitkäaikaiset suhteet alihankkijoihin, toimittajiin, tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin ja paikallisyhteisöihin luovat kaikille osapuolille mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. HKScanin kumppaneille merkitykselliset vastuullisuusteemat vaihtelevat suuresti kumppanin roolin ja yhteistyösuhteen luonteen mukaan. Kumppanien kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa taloudellinen vastuu (HKScanin kannattavuus ja asema merkittävänä työnantajana) ja sosiaalinen vastuu (kansanterveys, ravitsemus, työterveys, työturvallisuus ja ympäristönäkökohdat).
SIJOITTAJAT
elintarvikealalla, tarjota ympäristöpalveluja ja parantaa yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Lue lisää
Suomessa HKScan on yhteistyössä muiden yritysten ja WWF Suomen kanssa sitoutunut käyttämään koko tuotantoketjussaan vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoteen 2020 mennessä. HKScan on noudattanut sitoumusta jo vuodesta 2017 alkaen.
HKScan tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuu tuoteturvallisuuden kehityshankkeisiin. Ruotsissa HKScan tekee jatkuvasti yhteistyötä Tanskan lihantutkimuslaitoksen (DMRI) ja Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston kanssa. Suomessa HKScan tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Läheinen yhteistyö valtionhallinnon ja paikallisten viranomaisten kanssa varmistaa HKScanin toiminnan jatkuvuuden ja vaatimustenmukaisuuden. Viranomaisten kannalta tärkeitä vastuullisuusteemoja ovat muun muassa taloudellinen vastuu, kansanterveys, ravitsemus, eläinten terveys ja hyvinvointi, tuotteiden laatu ja turvallisuus, ympäristönäkökohdat sekä lakien ja säännösten valmisteluun osallistuminen.
• Yhtiö osallistui aktiivisesti lakien ja säännösten valmisteluun kommentoimalla liiketoimintaansa liittyviä lakiehdotuksia.
Medialla, poliittisilla toimijoilla, mielipidevaikuttajilla ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoiminnan edellytyksiin. Ne välittävät muun muassa tietoa yhtiöstä ja sen toiminnasta muille sidosryhmille. Ne voivat vaikuttaa myös yhtiön ja koko toimialan maineeseen. Yhteistyö edellyttää avointa, selkeää, tosiasioihin perustuvaa ja totuudenmukaista viestintää. Kaikki vastuullisuusteemat ovat tärkeitä median ja mielipidevaikuttajien kannalta. Median ja mielipidevaikuttajien kiinnostuksen kohteet vaihtelevat roolin ja yhteistyön luonteen mukaan.
HKScan osallistuu aktiivisesti keskeisten toimiala- ja etujärjestöjen toimintaan kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Näitä ovat esimerkiksi elintarviketeollisuuden työntekijöitä edustavat ammattijärjestöt, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistuneet järjestöt ja maataloustuottajien etuja ajavat ryhmät. HKScan on myös European Meat Network -verkoston jäsen.
Virossa HKScan tekee yhteistyötä Viron Elintarviketeollisuusyhdistyksen ja sen jäsenten kanssa. Vuotuisiin toimiin on kuulunut kuluttajille suunnatun tiedon jakaminen sianlihasta, sen ravintoarvoista, ruhon eri osista sekä liharuokien valmistamisesta. Kuluttajia on lähestytty muun muassa median ja sosiaalisen median välityksellä.
Lue lisää esimerkkejä HKScanin vuoropuhelusta sidosryhmiensä kanssa Story Kitchenistä:
HKScanin strategian keskiössä on kuluttaja, jota palvellaksemme johdamme ruoan arvoketjua tilalta haarukkaan saakka. HKScanin strategia päivitetään vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Osana prosessia myös konsernin strategiset painopistealueet määritellään uudelleen.
Tilalta haarukkaan -strategialla johdamme ruoan arvoketjua aktiivisesti ja uudistumiskykyisesti. Olemme korostaneet innovaatioita, kustannuskilpailukykyä ja vastuullisuutta kuluttajalähtöisesti.
Linjaukset HKScanin strategiassa ovat vahvistaneet entisestään yhtiön asemaa ympäristö- ja sosiaalisesti vastuullisena sekä kestävää kehitystä edistävänä pohjoismaisena yhteiskuntatoimijana.
Näemme tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia. Useat kuluttajien mieltymykset tukevat vastuullisesti tuotetun korkealaatuisen ruoan kysynnän kasvua. Luotamme siihen, että kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja konsepteja vahvistamme sekä brändejämme että edistämme koko lihatuotekategorian kasvua.
Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla.
HKScanin missio on mahdollistaa niin kuluttajille kuin asiakkaille entistä maistuvampi arki – tänään ja huomenna. Useilla markkinoilla toimivana ja merkittävänä pohjoismaisena ruokatalona vaikutamme monien ihmisten arkeen. Tunnemme kuluttajamme ja tarjoamme laajan valikoiman tuotteita niin arkeen kuin juhlaan. Maistuva arki tarkoittaa ruuan hyvän maun lisäksi ruokailijan hyvää mieltä vastuullisista valinnoista.
Visiomme on palvella maailman vaativinta haarukkaa.
Yli 100 vuoden kokemus antaa meille tarvittavat taidot vastuulliseen työhön ketjumme jokaisessa vaiheessa. Haluamme olla maailman parhaita sekä eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä että ympäristövaikutusten vähentämisessä. Välitämme kumppaneidemme ja henkilöstömme hyvinvoinnista. Olemme ylpeitä pohjoismaisista juuristamme ja pitkästä historiastamme.
Uskomme, että sopivassa määrin nautittu ja valituilla tiloilla tuotettu liha on tärkeä osa tasapainoista ja terveellistä elämää. Tämä innoittaa meitä tarjoamaan kuluttajille maukkaita yhdessäolon hetkiä myös tulevaisuudessa. Katsomme innostuneina eteenpäin. Olemme valmiita palvelemaan maailman vaativinta haarukkaa ylpeydellä myös seuraavat 100 vuotta.
Tavoittelemme johtavaa markkina-asemaa ja läsnäoloa keskeisissä myyntikanavissa pohjoismaisilla kotimarkkinoillamme sekä kansainvälistä kasvua erityisesti Aasiassa.
Ydinliiketoimintaamme ovat liha ja ateriat. Olemme läsnä kaikissa hintaryhmissä.
Strategiset painopistealueemme ovat:
Konsernin yhteiset arvot toimivat oppainamme päivittäisissä kohtaamisissa ja kaikessa mitä teemme – niin meillä sisäisesti kuin yhteistyössä kumppaneidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa.
HKScanin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:
• Luomme ilmapiirin, jossa turvallisuus, luottamus ja kunnioitus korostuvat. Tartumme ongelmiin ja ratkaisemme ne ripeästi.
• Pidämme lupauksemme ja varmistamme laadun kaikessa, mitä teemme – tilalta haarukkaan.
• 16 tuotantolaitosta 6 maassa
MISSIO Mahdollistamme niin kuluttajille kuin asiakkaille entistä maistuvamman arjen – tänään ja huomenna.
VISIO Palvelemme maailman vaativinta haarukkaa.
Arvot toimivat oppainamme kaikessa mitä teemme – tilalta haarukkaan.
BRÄNDIT KONSEPTIT
REHU-GENETIIKKA
TUOTTAJAT HANKINTA
KANAVAT
ASIAKKAAT KULUTTAJAT
TUOTANTO
Kansallinen ja EU-lainsäädäntö, toimialan omat periaatteet, eettiset liiketoimintaohjeet (Code of Conduct), politiikat
Megatrendit, kuluttaja- ja toimialatrendit
• Korkealaatuiset, turvalliset ja vastuullisesti tuotetut elintarvikkeet, jotka vaikuttavat positiivisesti ravitsemukseen ja kansanterveyteen.
• Palkat sivukuluineen 317 milj. euroa
• Ostot tuottajilta ja muilta toimittajilta 1 455 milj. euroa
• Koko eläinperäisen raaka-aineen käyttö, sivuvirtojen ohjaus muille teollisuuden aloille
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Maidon- ja lihantuottaja Fredrik Lindeberg pitää tuottajien roolia tärkeänä koko elintarvikeketjun kannalta. Tuottajien tehtävänä on toimittaa vastuullisesti tuotettua raakaainetta kestävien ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tuotantoon.
Fredrik Lindeberg omistaa yhdessä veljensä Mattiaksen kanssa maito- ja lihatilan Tvååkerin lähellä Ruotsissa.
Olof Lars Gård -tila sijaitsee Tvååkerin lä histöllä Ruotsissa, pienen matkan päässä hallantilaisesta Varbergin taajamasta. Vel jekset Fredrik ja Mattias Lindeberg omista vat maito- ja lihatilan, jossa viljellään myös nurmea, maissia, härkäpapua ja viljaa. Tila onkin omavarainen rehun ja viljan suhteen. Veljekset edustavat viidettä sukupolvea tilalla, joka hankittiin perheen omistukseen vuonna 1912.
"Olen syntynyt ja kasvanut täällä ja tottunut tekemään tilan töitä jo nuoresta pitäen. Itse olen pitänyt tilaa vuodesta 1985 lähtien, jolloin aloitin 50 lypsylehmällä. Vuonna 2000 nuorempi veljeni Mattias, joka oli juuri palannut Australiasta, alkoi työskennellä tilalla ja tuli myös sen osakkaaksi," Fredrik Lindeberg kertoo.
Siitä lähtien veljekset ovat kasvattaneet ja kehittäneet tilan toimintaa määrätietoisesti. Vuoden 2003 lopulla lypsylehmiä oli 250 ja syksyllä 2009 jo 500. Samanaikaisesti navet tainvestointien kanssa Lindebergit hankki vat lisää peltoa ostamalla lähellä sijaitsevia tiloja. Näin varmistettiin rehun riittävyys yhä kasvavalle karjalle.
Nykyisin tilalla on yli 800 lypsylehmää. Lisäksi siellä kasvatetaan hiehoja. Viljelyssä Lindebergeillä on 1 150 hehtaaria peltoa ja tilalla on yhteensä noin 25 työntekijää. Tila onkin todellinen menestystarina ja veljesten ylpeydenaihe.
Kaikki tilan teuraseläimet myydään HKScanille. Jo noin 30 vuotta kestänyt yhteistyö on Lindebergin mukaan sujunut erittäin hyvin.
"Vuoropuhelu HKScanin kanssa on ollut helppoa ja avointa kaikki nämä vuodet."
Ostaessaan vasikoita HKScanin ketjusta Lin deberg on hyödyntänyt yhtiön lyhytaikaisia rahoituspalveluja.
"Olemme halunneet kasvaa nopeasti, ja ne yhteistyökumppanit, jotka ovat kyenneet tekemään nopeita päätöksiä, ovat olleet meille tärkeitä. Tämä on toiminut hyvin HKScanin kanssa."
Tilalla harjoitetaan maanviljelyä sekä mai don- ja lihantuotantoa ympäristöä kunnioit taen.
"Mielestäni ympäristö, talous ja hyvä huus hollinpito liittyvät läheisesti yhteen. Asiat, jotka ovat eduksi ympäristölle, ovat sitä myös taloudelle. Se, että tilalla vallitsee hyvä järjestys tarkoittaa, että voimme toimia te hokkaasti", sanoo Lindeberg.
Tilalla on otettu käyttöön energiaa säästä viä ratkaisuja, kuten maidon jäähdytyksestä syntyvän lämmön talteenotto sekä valaistus ta ohjaavat ajastimet ja liiketunnistimet. Li säksi polttoaineen kulutusta on vähennetty
"Vuoropuhelu HKScanin kanssa on ollut helppoa ja avointa kaikki nämä vuodet."
SIJOITTAJAT
hankkimalla traktoreita, joiden kulutus on alhainen. Kuljetuksia optimoidaan tietoisesti ja myös kierrätys on tilalla arkipäivää – kaikki jätteet lajitellaan.
"Parhaillaan tutkimme, olisiko tilallamme mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa." On tärkeää, että eläimet voivat hyvin. Navetat ovat uudenaikaisia ja tarjoavat hyvät elinolosuhteet niin lypsylehmille kuin hiehoille. Lisäksi eläinten hyvinvoinnin tarkkailu onnistuu niissä hyvin.
"Meillä on periaate, jonka mukaan tilan on aina oltava sellaisessa kunnossa, että sitä voidaan esitellä avoimesti. Otamme myös mielellään vastaan niin opintomatkalaisia kuin muita vierailijoita."
"Minusta meillä tuottajilla on tärkeä rooli koko elintarvikeketjussa. Korkea laatu ja vastuullisuus alkavat täältä tilalta."
Kasvinviljelyssä Lindebergit hyödyntävät uutta tekniikkaa typpi- ja fosforilannoituksen säätelyyn, mikä vähentää liikalannoituksen riskiä. Näin kasvinsuojeluaineita ei käytetä enempää kuin on välttämätöntä. Uusimman tekniikan ansiosta lannoittamisessa päästään erinomaiseen tarkkuuteen ja päällekkäisyyksien riski on pieni. Liete pumpataan satelliittikaivoihin traktorikuljetusten ja polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi.
"Työni on aina ollut innostavaa ja hauskaa. On sekä antoisaa että jännittävää kehittää ja kasvattaa toimintaa koko ajan ja vahvistaa samalla edellytyksiä tilamme hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi. Toki kohtaamme myös haasteita. Niitä on sitten ratkottava tavalla tai toisella, mikä itse asiassa lisää osaltaan työn kiinnostavuutta", kuvailee Fredrik Lindeberg arkeaan.
Elintarvikkeiden globaali kysyntä kasvaa tasaisesti, minkä ansiosta usko tulevaisuuteen on tilalla vahva.
"Minusta meillä tuottajilla on tärkeä rooli koko elintarvikeketjussa. Korkea laatu ja vastuullisuus alkavat täältä tilalta. Tehtävämme on toimittaa vastuullista raaka-ainetta, jonka tuottamisessa on otettu huomioon ympäristö, eläinten hyvinvointi, hyvä työympäristö ja talous. Se mahdollistaa vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistamisen – elintarvikkeiden, joita asiakkaat ja kuluttajat arvostavat ja jotka saavat heidät voimaan hyvin."
z
Tämä osio sisältää tietoa HKScanin vastuullisuustyöstä, joka koostuu neljästä eri osa-alueesta: taloudellisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta, eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista ja ympäristövastuusta.
Lisätietoa löydät verkkosivuiltamme: www.hkscan.com/fi/vastuullisuus
HKScan on sitoutunut noudattamaan yritysvastuun tiukimpia vaatimuksia. Haluamme huolehtia velvollisuuksistamme sidosryhmiämme kohtaan ja luoda arvoa pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.
Meille yritysvastuu on jatkuvaa parantamista: haluamme saada aikaan muutoksia ja tarjota kaikille maistuvia elämyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Tämä koskee kaikkia sidosryhmiämme, kuten kuluttajia ja asiakkaita.
Haluamme, että yhdessä HKScanin kanssa kuluttajat voivat nauttia hyvästä ruoasta hyvillä mielin. Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Haluamme myös olla maailman johtava yhtiö eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä pienentää ympäristövaikutuksiamme ja auttaa kuluttajia tekemään terveellisiä valintoja. Taloudellisen vastuun merkitys on suuri, koska se mahdollistaa pitkäjänteisen työn vastuullisuuden kaikilla muilla osa-alueilla.
HKScanissa vastuullinen tapa toimia kattaa koko arvoketjun, tuotantoeläinten rehusta ja genetiikasta lähtien aina kuluttajan lautaselle asti. Johtavana pohjoismaisena ruokatalona meillä on mahdollisuus ja positiivinen velvollisuus näyttää esimerkkiä valmistamalla, myymällä ja markkinoimalla
lihaa ja lihatuotteita, jotka on valmistettu vastuullisesti.
Ruuan ja sen raaka-aineiden alkuperä, tuotantotapojen vastuullisuus sekä ravitsemusnäkökulmat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi viime vuosina on puhuttu paljon myös lihantuotannon ilmastovaikutuksista. HKScanissa näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota. Pohjoisen ruoantuotantomme vahvuuksia ovat muun muassa runsaat ja puhtaat vesivarat, puhdas maaperä ja ilma sekä ympäristötehokas maataloustuotanto. Osaamisestamme kumpuaviin vahvuuksiin kuuluvat esimerkiksi terveet ja hyvinvoivat eläimet sekä korkea hygienia ja tuoteturvallisuus.
HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu. HKScan luo arvoa sidosryhmilleen koko arvoketjussa keskittymällä konsernin sidosryhmien kannalta olennaisten osa-alueiden kehittämiseen.
HKScanin vastuullisuuden painopistealueet sekä vastuullisuusteemat pohjautuvat vuonna 2014 toteutettuun laajaan sidosryhmätutkimukseen. Tutkimukseen osallistui 1 200 vastaajaa HKScanin kaikista toimintamaista. Vastaajat edustivat kattavasti HKScanin tärkeimpiä sidosryhmiä. Olennaisuusanalyysin perusteella muodostettiin olennaiset näkökohdat, jotka HKScan on nimennyt vastuullisuusteemoikseen. Vastuullisuusteemat validoitiin sisäisesti eri maiden johtoryhmissä vuonna 2015. Vuonna 2017 toteutettiin laajamittainen kuluttajatutkimus, jonka tulokset vahvistivat, että vastuullisuusteemat ovat edelleen ajankohtaiset.
HKScan on sitoutunut toimimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, Sustainable Development Goals (SDG) edistämiseksi. Olemme tunnistaneet seuraavat viisi tavoitetta (tavoitteet: 3, 8, 12, 13, 15), joita edistämme ja joiden kehittymistä seuraamme vastuullisuusteemojemme ja niille asetettujen tavoitteiden kautta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kohdentuminen raportoitaviin teemoihin on esitetty GRIindeksissä.
SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia – taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. HKScan edistää tätä tavoitetta seuraavien CR-teemojensa kautta: terveelliset ja turvalliset tuotteet, eläinten terveys ja hyvinvointi, työntekijät, tuottajayhteisö.
SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua – edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. HKScan edistää tätä tavoitetta seuraavien CR-teemojensa kautta: työntekijät, vastuulliset ja eettiset hankinnat.
SDG 12: Vastuullista kuluttamista – varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. HKScan edistää tätä tavoitetta seuraavan CR-teemansa kautta: ympäristö.
SDG 13: Ilmastotekoja – toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. HKScan edistää tätä tavoitetta seuraavan CR-teemansa kautta: ympäristö.
SDG 15: Maanpäällinen elämä – suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. HKScan edistää tätä tavoitetta seuraavien CR-teemojensa kautta: ympäristö, vastuulliset ja eettiset hankinnat.
Olennaisuusanalyysin perusteella HKScanin vastuullisuusteemat ovat:
HKScanilla on ainutlaatuinen asiantuntemus ruuan tuotantoketjusta, ja olemme sitoutuneet toimimaan vastuullisesti läpi koko arvoketjun – tilalta haarukkaan.
Kaikki arvoketjun vaiheet, asiakkaiden ja kuluttajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä eläin- ja rehuntuotantoon, kuuluvat konsernin päivittäiseen liiketoimintaan.
Kun vastaamme proaktiivisesti ja innovatiivisesti markkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin, voimme kehittää toimintojamme vastuullisesti ja parantaa niin kilpailukykyämme kuin kannattavuuttamme. Näin tuotamme lisäarvoa oman liiketoimintamme lisäksi myös lihantuottajille, asiakkaille, kuluttajille, kumppaneille sekä yhteiskunnalle, jossa vaikutamme.
Yritysvastuu on erottamaton osa HKScanin liiketoimintaa ja yksi yhtiön Tilalta haarukkaan -strategian perusteita.
Vastuullisuustyötä ohjaavat eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ja aihekohtaiset politiikat sekä periaatteet. HKScanissa vastuullisuustyön johtaminen on järjestetty seuraavasti:
HKScanin hallitus hyväksyy konsernin strategian, vision, mission ja arvot, ja tukee niitä. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toimintojen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen velvollisuudet ja vastuut on määritetty ensisijaisesti yhtiöjärjestyksessä ja Suomen osakeyhtiölaissa. Hallituksen tehtävät on kuvattu tarkemmin vuoden 2018 hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä.
Hallitus tukee yhtiötä yritysvastuun tavoitteiden ja puitteiden määrittämisessä ja valvonnassa. Tähän työhön kuuluvat esimerkiksi arvoketjuamme koskevat asiat sekä talouteen, ympäristöön, yhteiskuntaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvät vastuut. Hallitus hyväksyy konsernin toimintaperiaatteet ja arvioi merkittävät yritysvastuuseen
liittyvät prosessit ja sitoumukset. Hallitukselle raportoidaan edistymisestä yritysvastuuseen liittyvillä keskeisillä kehitysalueilla, olennaisista tapahtumista sekä kriittisistä huolenaiheista. Lisäksi hallitus hyväksyy HKScanin selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista.
HKScanin johtoryhmä valvoo ja johtaa konsernin Tilalta haarukkaan –strategian toteutusta. Johtoryhmän työtä ohjaa konsernin toimitusjohtaja. Johtoryhmään kuuluu kymmenen johtajaa eri aloilta, mukaan lukien markkina-alueet (Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Tanska ja International), kategoriat ja konseptit, talous, henkilöstö, tuotanto, eläinten hankinta ja alkutuotanto, viestintä ja yritysvastuu. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa tavoitteiden asettamisesta ja raportoinnista yritysvastuuseen liittyvissä asioissa.
Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa ja liiketoimintasuunnitelmien, strategian, toimintaperiaatteiden
ja muiden merkittävien asioiden valmistelussa sekä strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa myös yritysvastuun osalta.
Yritysvastuutiimi kehittää konsernin johtoryhmän toimeksiannosta yritysvastuuseen liittyviä ohjelmia ja menettelytapoja, edistää jatkuvaa parantamista ja varmistaa yritysvastuuseen liittyvän mittaroinnin toteutuksen. Yritysvastuutiimin työtä ohjaa viestinnästä ja yritysvastuusta vastaava johtaja. Yritysvastuuseen liittyvää työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimintojen ja markkina-alueiden kanssa, mikä tukee konsernin strategian ja tavoitteiden mukaista yritysvastuutyötä.
Painottamalla korkeaa laatua ja vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme rakennamme kilpailuetua sekä pohjoismaisilla kotimarkkinoilla että kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Vastuullista toimintaa tukevat arvomme: Inspire, Lead, Care.
HKScan-konserni on sitoutunut strategiassaan ja toiminnassaan vastuullisen liiketoiminnan jatkuvaan ja määrätietoiseen kehittämiseen. HKScanin toimintaa ohjaavat seuraavat ulkoiset politiikat ja eettiset periaatteet:
Lisäksi HKScanin liiketoimintaa ohjaavat useat sisäiset politiikat ja toimintaohjeet.
HKScanin eettisessä Code of Conduct -toimintaohjeessa todetaan, ettei HKScan hyväksy korruptiota, ja että yhtiö on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita. Nämä toimintaohjeet koskevat jokaista HKScan-konsernin työntekijää.
Lisäksi HKScan velvoittaa kaikki tavarantoimittajansa sitoutumaan eettiseen toimintaohjeistoon (Supplier Guidelines) ja allekirjoittamaan sen. Tämän myötä toimittajat sitoutuvat noudattamaan ihmisoikeusperiaatteita ja olemaan maksamatta tai vastaanottamatta lahjuksia tai muita sopimattomia etuja. HKScan jatkaa HKScanin ja eläintuottajiensa välisten sopimusten uudistamista. Uudistuksen myötä tuottajat allekirjoittavat sitoutuvansa myös HKScanin eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä julkisiin politiikkoihin.
HKScan uudisti eettisen Code of Conduct -toimintaohjeensa vuonna 2018. Tavoitteena on kuvata entistä tarkemmin HKScanin korruption vastaisen toiminnan periaatteet ja antaa henkilöstölle aiempaa parempi ohjeistus siitä, etteivät mitkään korruptioon liittyvät toimet ole sallittuja. Uusiin eettisiin toimintaohjeisiin kirjattiin myös aikaisempaa yksityiskohtaisemmat kuvaukset sitoutumisesta ihmisoikeusperiaatteiden noudattamiseen. Uusi Code of Conduct on kommunikoitu jokaiselle HKScanin työntekijälle kaikissa konsernin toimintamaissa. Lisäkoulutusta annetaan vuonna 2019.
HKScan ei ole tehnyt erillistä riskiarviota korruptiosta, mutta konsernin vuosittainen riskienhallintaohjelma (Enterprise Risk Management, ERM) kattaa sen yhtenä osa-alueenaan. HKScan ei ole tunnistanut nimenomaisesti korruptioon liittyviä merkittäviä riskejä.
Raportointikaudella HKScan ei ole havainnut henkilöstöön tai liikekumppaneihin kohdistuvia korruptiotapauksia, eikä yhtiötä vastaan ole nostettu korruptioon tai ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä oikeustoimia. Raportointikaudella yhtiöitä vastaan ei ole myöskään käynnistetty kilpailulainsäädännöllisiä oikeustoimia tai toimia, jotka liittyisivät kilpailunvastaiseen menettelyyn.
HKScanilla on käytössä Fair Way -raportointikanava, jonka kautta kaikki yrityksen sidosryhmät voivat anonyymisti ilmoittaa epäilyistään mahdollisista epäeettisistä toiminnoista, jotka liittyvät HKScanin toimintaan. HKScan ei ole tähänastisessa toiminnassaan tehnyt ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutusarviointeja tai muita ihmisoikeusselontekoja. Lue lisää muun kuin taloudellisen tiedon raportointiosiosta.
HKScanille taloudellinen vastuu tarkoittaa liiketoiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Vakaa taloudellinen perusta on tärkeä myös muille vastuullisuuden osa-alueillemme, joita ovat sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Lisäksi se antaa meille mahdollisuuden kehittää arvoketjua pitkällä aikavälillä. Toimintamme luo myös laajaa taloudellista arvoa eri sidosryhmille suoraan ja epäsuorasti.
HKScan noudattaa toiminnassaan ja liiketoimissaan EU:n lainsäädäntöä ja paikallisia lakeja. Konsernin taloudellista vastuuta ohjaavat seuraavat sisäiset politiikat: rahoituspolitiikka, hallintopolitiikka, talouspolitiikka ja riskienhallintaa kuvaava politiikka sekä myös ulkoisesti julkaistu tiedonantopolitiikka. Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen vastuut jakautuvat lainsäädännön mukaisesti. Konsernin johtoryhmä on vastuussa taloudellisesta tuloksesta ja siihen liittyvästä työstä.
HKScan on asettanut seuraavat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
• Liikevoitto: yli neljä prosenttia liikevaihdosta
Vuonna 2018 HKScanin liikevoitto oli -2,8 prosenttia liikevaihdosta, sijoitetun pääoman tuotto oli -7,1 prosenttia ja nettovelkaantumisaste oli 88,6 prosenttia. Yhtiö jakoi osinkoa 5,5 miljoonaa euroa tilikaudelta 2017.
HKScan on Pohjois-Euroopan suurimpia elintarvikealan yrityksiä. Toiminnallamme on merkittävä taloudellinen vaikutus useille eri sidosryhmille. Tästä esimerkkejä ovat palkat henkilöstölle, osingot osakkeenomistajille ja verot toimintamaidemme valtioille. Toiminnallamme on myös merkittävä vaikutus sopimustuottajiimme ja alihankkijoihimme sekä raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen toimittajiimme.
Työllistämme suoraan yli 7 000 ihmistä. Ostamme eläimiä lähes 10 000 paikalliselta sopimustuottajalta kotimarkkinoillamme ja
mahdollistamme siten paikallisen liiketoiminnan alkutuotannossa. Lisäksi HKScan on merkittävä palvelujen ostaja esimerkiksi siivouksessa, kunnossapidossa, logistiikassa, kiinteistöhuollosssa, terveydenhuollossa ja ruokalapalveluissa. Siksi HKScanin epäsuora työllisyysvaikutus on merkittävä etenkin alueilla, joilla tuotantoyksikkömme sijaitsevat.
HKScan luo taloudellista arvoa sidosryhmilleen seuraavan taulukon mukaisesti.
• Pysyvien työpaikkojen lisäksi HKScan tarjoaa kausiluonteista työtä kaikissa konsernin toimintamaissa. Vuonna 2018 yhtiö työllisti yli 1400 kausityöntekijää. Näin uran alkuvaiheessa olevat työnhakijat pääsevät tutustumaan toimialaan. Kausityöntekijät auttavat takaamaan häiriöttömät toimitukset ja palvelut huippusesongin aikana. Kausiluonteinen työ tarjoaa myös perehtymismahdollisuuden useisiin taitoihin, joita elintarvikealalla tarvitaan ja voi siten toimia portaana pysyvään työllistymiseen.
HKScanin merkittävimmät veroerät ovat henkilöstön palkkojen ennakonpidätykset, arvonlisävero ja tulovero. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan toimintamaidensa verolakeja ja verotuskäytäntöjä. Konsernin yksiköiden sijaintiin vaikuttavat liiketoimintaan liittyvät tekijät, kuten asiakkaiden, toimittajien, raaka-aineiden ja osaamisen sijainti.
Kaikilla taloudellisilla toimilla on oltava vahva liiketoiminnallinen peruste, joka on verolakien ja verotuskäytäntöjen mukainen. Liiketoimintamme laajuuden ja verovelvoitteidemme suuren määrän vuoksi altistumme ajoittain väistämättä riskeille, jotka liittyvät seikkaperäisten verolakien tulkintaan. Pyrimme aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan, seuraamaan ja hallitsemaan riskejä, jotta toimintamme ei poikkea tavoitteistamme.
Konsernin talousjohtaja vastaa veroriskien ja muiden taloudellisten riskien hallinnasta. Veroriskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan osana konsernin riskinhallintaprosessia. Korostamme läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassamme, myös suhteessamme veroviranomaisiin. Teemme yhteistyötä paikallisten veroviranomaisten kanssa paikallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.
HKScan toteuttaa strategiaansa muun muassa investoimalla kasvaviin tuotekategorioihin, kuten siipikarjanlihaan ja aterioihin. Investoinneilla voidaan kehittää uusia brändituotteita kasvavissa tuotesegmenteissä ja lisäarvotuotteiden luokissa. Lisäksi investoinneilla voidaan parantaa tuotelaatua, työturvallisuutta ja työoloja sekä pienentää ympäristövaikutuksia. HKScan tehostaa toimintaansa myös yksinkertaistamalla tuotantorakennettaan ja keskittämällä tuotantoteknologioitaan.
HKScan vie lihaa lähes 50 maahan. Yhtiö vie sianlihaa moniin Euroopan unionin maihin sekä kaukomarkkinoille, kuten Uuteen-Seelantiin ja Japaniin. Lisäksi HKScan on aloittanut sianlihan viennin Suomesta Kiinaan.
• HKScan tavoittelee vahvaa jalansijaa voimakkaasti kasvavassa ateriattuotekategoriassa. Valmiiden aterioiden kysyntä kasvaa 10 prosentin vuosivauhtia koko Euroopassa ja tarjoaa siten mielenkiintoisen liiketoimintapotentiaalin. Vuonna 2018 HKScan aloitti Rakveren yksikön laajentamisen Virossa. Investointi on edennyt hyvin ja modernisoidut tilat otetaan käyttöön vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Viimeisin teknologia mahdollistaa uusien ympäristöystävällisiä pakkauksia hyödyntävien valmistuotteiden lanseeraamisen. Nämä tuotteet ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena kuluttajien keskuudessa. Investoinnin seurauksena yhtiö on myös sitoutunut kasvattamaan ateriatuotteiden vientiä Virosta.
• Huhtikuussa 2018 HKScan aloitti sianlihan viennin Suomesta Forssan yksiköstä Kiinaan. Kiinan sianlihan markkina on maailman suurin, ja se avaa uusia ansaintamahdollisuuksia HKScanille ja koko arvoketjulle. HKScan pyrkii toimittamaan noin 3 miljoonaa kiloa sianlihaa Kiinaan ensimmäisen vuoden aikana ja kolminkertaistamaan volyymin vuoteen 2020 mennessä. Suhteessa nykyiseen tuotantovolyymiin tämä tarkoittaisi että vähintään 5 prosenttia kaikista Suomessa kasvatetuista sioista päätyy kiinalaisiin ruokapöytiin HKScanin kautta.
HKScanin eläinhankinta perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin ja läheiseen yhteistyöhön tuottajien kanssa. Virossa yhtiöllä on omia maatiloja. Vastuullinen ja läpinäkyvä toimitusketju sekä tehokas ja laadukas alkutuotanto saavutetaan vain saumattomalla yhteistyöllä tuottajien kanssa.
Yhteistyötä tehdään monella tasolla: alueelliset eläinhankinnan tiimit ja tuottajapalvelujen asiantuntijat ovat suoraan yhteyksissä tuottajien kanssa tilan operatiivisiin asioihin liittyen, kun taas strategisissa yhteistyöryhmissä käsitellään yhtiön ja tuottajien yhteisiä asioita yleisemmällä tasolla.
• Vuonna 2018 HKScan käynnisti kehitysohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä korkealaatuisen naudanlihan tuotantoa sekä yhtiön nykyisten tuottajien että uusien sopimustuottajien kanssa. Tavoitteena on rohkaista sopimustuottajia lisäämään tuotantovolyymejään, jotta kotimaisen naudanlihan pitkän aikavälin saatavuus varmistetaan. HKScanin tavoitteena on saada tuotantoketjuun Suomessa 3 200 uutta emolehmää vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa 15 prosentin lisäystä HKScanin emolehmäkantaan ja 5 prosentin lisäystä valtakunnallisesti. Tavoite täyttyi vuoden 2018 loppuun mennessä ja sopimukset tavoitetta vastaavalle määrälle emolehmiä oli tehty. Ohjelmaan osallistuvat tuottajat saavat investointitukea nautojen hankintaan. Tuotannon laajentamiseen HKScan tarjoaa valmiit kustannustehokkaat kasvattamomallit sekä rakennusasiantuntijan tuen projektin toteuttamisen aikana. Laajentavalle emolehmätilalle on tarjolla myös HKScanin muut kehittämispalvelut kuten eläinten ruokinnan suunnittelu, eläinten terveydenhuoltopalvelut ja neuvonta. Ohjelma antaa arvokasta tukea niin toimintaansa käynnistäville tuottajille kuin niille tiloille, joilla on kiinnostusta investoida uusiin emolehmiin.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä:
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
HKScanin ravitsemusasiantuntija Soile Käkösen mielestä liha on tärkeä osa monipuolista ruokavaliota. Hänestä kasvanut kiinnostus ruokaa ja syömistä kohtaan on positiivinen ilmiö.
Ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen on työskennellyt HKScanilla jo yli vuosikymmenen ajan.
Soile Käkönen näkee oman roolinsa HKScanilla "monitoiminaisena" ja yhteyshenkilönä esimerkiksi tuotekehityksen ja vastuullisuusasiantuntijoiden sekä viestinnän ja markkinoinnin välillä. Hän kokee myös, että hänen tehtäväänsä kuuluu keskeisesti lihansyönnin puolustaminen julkisuudessa osana terveellistä ruokavaliota.
"Minusta on tärkeää, että ruokayhtiöllä on omaa osaamista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, etenkin kun terveellisyys on yksi vahvimmista kuluttajatrendeistä", sanoo yli vuosikymmenen HKScanilla viihtynyt Käkönen, jolla on aiempaa työkokemusta elintarviketeollisuuden lisäksi järjestömaailmasta urheiluravitsemuksen parista sekä terveydenhuollosta.
Hän kertoo pitävänsä pohjoismaisia ravitsemussuosituksia hyvänä ohjenuorana, koska ne eivät julista yhtä ainoaa tapaa syödä oikein, vaan antavat mahdollisuuden terveellisen ruokavalion koostamiseksi eri tavoin.
"Ravitsemussuositusten asettamien reunaehtojen, kuten rasvan laadun tai suolan määrän lisäksi terveellisyyteen liitetään kuluttajien mielikuvissa myös muun muassa luonnollisuus ja puhtaus, joille ei löydy yhtä yksiselitteisiä kriteerejä", Käkönen huomauttaa.
HKScanin asema alan merkittävänä toimijana tuo Käkösen mielestä mukanaan vastuun ja velvollisuuden tarjota kuluttajille terveellisiä valintoja. Isojen volyymien myö"HKScanin asema alan merkittävänä toimijana tuo mukanaan vastuun ja velvollisuuden tarjota kuluttajille terveellisiä valintoja. Isojen volyymien takia elintarvikkeiden koostumuksen muutoksilla on huomattavia vaikutuksia."
tä elintarvikkeiden koostumuksen muutoksilla on huomattavia vaikutuksia.
"Tavoitteenani on, että kaikissa tuotekategorioissamme on valittavana terveellisiä vaihtoehtoja. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla superterveellistä, herkuttelullekin on sijansa."
Hän pitää positiivisena ihmisten lisääntynyttä kiinnostusta syömäänsä ruokaa kohtaan sekä kokemusta siitä, että ruoka heijastaa omia arvoja ja valintoja.
"Mielestäni on aina hyvä asia, jos on kiinnostunut ottamaan tarkemmin selvää ruuasta ja siitä, mitä suuhunsa pistää. On myös mielenkiintoista, kuinka nykyisin kaivataan yhä enemmän tuotteita, jotka puhuttelevat kuluttajaa yksilönä ja vastaavat juuri hänen arvomaailmaansa. Yksilöllisyyden korostuminen tarjoaa myös uudenlaisen väylän tuotteiden viestinnälle."
Käkösen mukaan lihaa on viimeaikaisessa keskustelussa tarpeettomastikin syyllistetty, vaikka se on niin ravintoainepitoista ruokaa, että pienikin määrä riittää tekemään ateriasta monipuolisen. Ilmankin lihaa pärjää, mutta terveellisen ruokavalion koostaminen vaatii tällöin enemmän viitseliäisyyttä ja tietämystä. Hyvinvointi on joka tapauksessa elintapojen kokonaisuus, josta ruoka on vain yksi osa.
"Mielestäni on aina hyvä asia, jos on kiinnostunut ottamaan tarkemmin selvää ruuasta ja siitä, miten se vaikuttaa ja mistä ruoka tulee."
"Keskustelu ruuasta keskittyy nykyisin usein kuluttajaa ahdistaviin asioihin, kuten hiilijalanjälkeen ja lisäaineisiin ruuassa. Itse pyrin aina tuomaan esiin myös syömisen nautinnon ja ilon, joka on kuitenkin yksi ruuan tärkeimmistä tehtävistä ravitsemuksen lisäksi", hän muistuttaa.
Ruokailon sanoman välittäminen liittyy osaltaan HKScanin pyrkimykseen tarjota Tilalta haarukkaan -strategian mukaisesti asiakkaille ja kuluttajille vastuullisia ja laadukkaita tuotteita maistuvampaan arkeen ja yhdessäoloon. Käkönen kokee oman roolinsa linkittyvän vahvasti koko ketjuun, alkutuotannosta lähtien.
"Etenkin tutkimusyhteistyön ja -projektien kautta olen osallistunut myös alkutuotannon kehittämiseen. Esimerkiksi Rypsiporsas®-projektissa olin mukana kehittämässä eläinten ruokintaa niin, että lihasta tulisi ravitsemuksellisesti parempaa. Tuotekehityksen kautta olen toisaalta päässyt pohtimaan kuluttajien mieltymyksiä ja keinoja vastata niihin."
Käkönen nauttiikin erityisesti työnsä monipuolisuudesta ja mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa. Työn jäljet ovat myös konkreettisesti nähtävillä kauppojen hyllyillä.
"Koen, että näkemyksiäni kuunnellaan ja että minulla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksemme toiminnan vastuullisuuteen."
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Näin treenaat makuaistiasi
Sosiaalisella vastuulla on tärkeä rooli HKScanin vastuullisuustyössä.
Sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia ovat muun muassa laadukkaat ja turval liset tuotteet, henkilöstöön liittyvät näkökulmat kuten terveys ja hyvinvointi sekä vastuulliset hankinnat ja tuottajayhteisön parissa tehty työ.
HKScanin toiminnan perustana on lupaus tur vallisista, terveellisistä ja laadukkaista tuotteista. Tuotteiden valmistuksessa noudatetaan tiuk koja tuoteturvallisuusstandardeja ja vastuulli sia toimintatapoja. Kuuntelemme kuluttajien mieltymyksiä ja odotuksia tarkasti myös uusien tuoteinnovaatioiden ja makumaailmoiden ke hittämiseksi. Otamme tuotekehityksessämme ja viestinnässämme huomioon niin pohjoismaiset ja kansalliset ravitsemussuositukset kuin ajan kohtaiset trendit.
Henkilöstön työturvallisuudesta ja -tervey destä huolehtiminen on yksi keskeisimmistä henkilöstöön kohdistuvista työnantajavastuista HKScanissa. Haluamme tarjota henkilöstöllem me turvallisen ja motivoivan työympäristön, jossa he pääsevät kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Kehitämme myös johtajuutta sys temaattisesti. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työympäristö on lähtökohtamme.
HKScan kantaa vastuuta koko hankintaketjus taan. Haluamme toimia läpinäkyvästi ja vas tuullisesti kaikissa toimissamme ja asetamme samat vaatimukset myös toimittajillemme osana HKScanin eettistä toimintaohjeistoa (Supplier Guidelines). Hyvin ja vastuullisesti johdettu toimitusketju varmistaa tehokkaan ja sujuvan yh teistyön raaka-aineiden ja palveluiden hankin nasta aina kuluttajan ostoskoriin saakka.
Osana Tilalta haarukkaan -strategiaa HKScanin tavoitteena on olla aktiivisesti mukana kehittä mässä paikallisia tuottajayhteisöjä muun muassa edistämällä tuottajien hyvinvointia sekä amma tillista osaamista, liiketoimintaa maaseudulla sekä tukemalla paikallisia investointeja.
HKScan on mukana tukemassa myös paikallis yhteisöjä erilaisten hyväntekeväisyysprojektien kautta. Tuemme kotimarkkinoillamme ensisi jaisesti hankkeita, jotka liittyvät lapsiperheiden arkeen, edistävät elämisen laatua ja kestävää ke hitystä. Vuonna 2018 HKScan tuki muun muassa rintasyöpätutkimusta edistävää Roosa Nauha -kampanjaa Tanskassa. Suomessa HKScan solmi vuonna 2017 kaksivuotisen yhteistyösopi muksen kouluikäisten lasten liikuntaa edistävän Lasten Liike -hankkeen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi lahjoitimme ruoka-apua vähävaraisille perheille useissa toimintamaissamme. Kaiken kaikkiaan hyväntekeväisyyttä tehtiin kaikissa HKScanin toimintamaissa, joista edellä kuvatut hankkeet ovat yksittäisiä esimerkkejä.
Innovatiiviset tuotteemme ovat tulosta tiiviistä yhteistyöstä asiakkaidemme kanssa. Ymmärryksemme kuluttajien tarpeista ohjaa kehitystyötä. Toimintamme lähtökohtana ovat tuotteiden korkeat laatuvaatimukset, myös tuoteturvallisuuden ja ravitsemuksellisten ominaisuuksien näkökulmasta. Tuoteturvallisuus ja kuluttajan terveyden turvaaminen ovat HKScanin toiminnan perusta.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Sertifioidut tuotanto laitokset |
100 %: tuotantolaitokset sertifioitu tuoteturvallisuusstandardien mukaisesti |
100 %: tuotantolaitokset sertifioitu |
| Takaisinvetojen määrä | Nolla takaisinvetoa | 7 takaisinvetoa, -56 % vuoteen 2017 verrattuna |
Tuoteturvallisuutta hallitaan sertifioiduilla tuoteturvallisuusjärjestelmillä, jotka perustuvat tuotteiden ja niiden valmistusprosessien riskiarvioihin. Kaikissa HKScanin tuotantolaitoksissa on sertifioidut tuoteturvallisuusjärjestelmät, joiden toimivuus varmistetaan sisäisissä ja kolmannen tahon tekemissä ulkoisissa auditoinneissa. Vuoden 2018 aikana olemme saaneet viralliset sertifioinnit uusille tehtaillemme Suomessa sekä muuttaneet Virossa sertifiointijärjestelmän GFSI:n (Global Food Safety Initiative) tunnustamaksi.
HKScanin tuoteturvallisuuden johtamisjärjestelmän tavoitteena on pienentää tuoteturvallisuusriskejä koko tuotanto- ja jakeluketjussa, ja tuotteiden jäljitettävyys on yksi osa järjestelmää. Jäljitettävyysjärjestelmän avulla varmistetaan oikea-aikaiset toimenpiteet mahdollisissa takaisinvetotilanteissa, jotta kuluttajan terveydelle ei aiheudu riskiä. HKScanin tavoitteena on, ettei takaisinvetoja tapahtuisi lainkaan. Takaisinveto on virheen sattuessa osa vastuullista toimintaa, ja takaisinvedoista aiheutuvat mahdolliset maineeseen vaikuttavat tekijät tai kustannukset eivät koskaan estä takaisinvetoa. Takaisinvetojen määrä pieneni 56 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 HKScan teki seitsemän takaisinvetoa (16 vuonna 2017). Tämä on seurausta hyvästä yhteistyöstä ja hyvin toimivista toimintatavoista, konserninlaajuisesta tuotelaatutyöstä sekä johdonmukaisista patogeenien ja allergeenien hallintaohjelmista. Pakkausmerkintäprosessin kartoitus on myös osaltaan edistänyt myönteistä kehitystä. Vuonna 2018 takaisinvetojen syinä olivat allergeeni- tai pakkausmerkintävirheet tai vierasesineet.
HKScan seuraa päivittäin raaka-aineiden ja tuotteiden mikrobiologista ja kemiallista laatua. HKScanilla on akkreditoidut laboratoriot kolmessa maassa, ja niissä tehdään yli miljoona analyysiä vuosittain. Lisäksi HKScan käyttää ulkopuolisia laboratoriokumppaneita.
• Uudet tai päivitetyt tuotantolaitosten sertifikaatit:
ehkäistään mahdollisia ruokaväärennöksiä ja elintarvikkeisiin kohdistuvia vahingontekoja. Tavoitteena on arvioida, valvoa ja ehkäistä uhkia koko Tilalta haarukkaan -arvoketjussa. Jotta tietoisuus lisääntyisi ja uhkia voidaan havaita ajoissa, HKScan julkaisi yhtiön sisäiseen käyttöön myös aiheeseen liittyvää eLearning-materiaalia.
kaikkien maiden nautateurastamoissa ja sen tavoitteena on ehkäistä ja minimoida ruhojen ulosteperäinen likaantuminen teurastusprosessissa. Menetelmä on ollut käytössä jo usean vuoden ajan, ja järjestelmällisesti käytettynä se on osoittanut, että ruhojen puhtaustulokset paranevat.
• Forssan yksikkö (sianliha) ja Tabasalun yksikkö (siipikarjanliha) Virossa saivat vientiluvat Kiinaan, täyttäen tiukat laatu- ja elintarviketurvallisuuskriteerit.
HKScan tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuu tuoteturvallisuuden kehittämishankkeisiin. HKScan on lisännyt yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä vuoropuhelua ja kutsunut tutkijoita muun muassa yhteisiin työpajoihin Suomessa ja Ruotsissa.
• Ruotsissa HKScan tekee jatkuvasti yhteistyötä Tanskan lihantutkimusinstituutin (DMRI) kanssa. Käynnissä on useita projekteja, jotka liittyvät esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin, tuoteturvallisuuden, teknologiseen kuten myös prosessiosaamisen kehittämiseen. Esimerkkeinä valmistuneista projekteista ovat CCP:n (kriittiset valvontapisteet) validointi jauhelihatuotteissa ja yleisen riskianalyysin päivittäminen. Myös useita puhdistukseen, puhdistusmenetelmiin ja -kemikaaleihin liittyviä hankkeita toteutettiin. Lisäksi osallistuttiin DMRI:n hankkeeseen, jossa jatkettiin näköön perustuvan apuvälineen kehittämistä. Tavoitteena on virtaviivaistaa ja nostaa ruhojen ulosteperäisen likaantumisen valvonnan laatua nautateurastamoissa sekä tehostaa epäpuhtauksien poistamista.
Curie Actions -ohjelmassa. Kolmivuotinen ohjelma päättyi kesällä 2018. Ohjelmaan osallistui kahdeksan yliopistoa Euroopassa sekä yritysten laboratorioita. Ohjelmassa koulutettiin 15 lupaavaa mikrobiologian tohtoriopintoja tekevää nuorta tutkijaa.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Prosenttiosuus tuote lanseerauksista, joissa on terveysnäkökulma |
Vaikuttaa positiivisesti ravitsemukseen ja kansanterveyteen |
13 %:ssa lanseeratuista tuotteissa oli terveysnäkökulma, kuten vähemmän rasvaa tai suolaa, enemmän kasviksia, pienempi annoskoko tai nitriitittömyys |
Kuluttajien terveystietoisuuden kasvu ja ravitsemusnäkökohdat ovat tärkeitä lähtökohtia HKScanin tuotekehitykselle ja viestinnälle. Tuotekehityksessä huomioidaan trendit, kuluttajatarpeet sekä pohjoismaiset ja kansalliset ravitsemussuositukset. Liha on osa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota yhdessä kasvisten, täysjyvätuotteiden, maidon ja maitotuotteiden sekä kasvirasvojen kanssa. Ravitsemussuositukset ohjaavat ruokatottumuksia väestötasolla. Myös HKScanin tavoite on vaikuttaa kansanterveyteen positiivisesti kehittämällä ja tarjoamalla monipuolisia ja ravitsemuksellisesti hyvälaatuisia tuotteita kuluttajille.
HKScanilla on paljon tuotteita, jotka täyttävät kansallisten terveysmerkkien kriteerit: Suomessa on Sydänmerkki, Ruotsissa ja Tanskassa Avaimenreikä-merkki. Merkit osoittavat, että kyseinen tuote on terveyden kannalta parempi vaihtoehto omassa tuoteryhmässään.
• HKScan haluaa vaikuttaa positiivisesti väestön ravitsemukseen ja kansanterveyteen tuomalla markkinoille tuotteita, joissa on terveysnäkökohtia. Vuonna 2018 tuotteiden lanseerauksista 13 prosenttia kuului tähän luokkaan.
• Liha ja terveys puhuttavat ja aiheeseen liittyvä julkinen keskustelu on ollut vilkasta. HKScan on osallistunut keskusteluun tuomalla esiin ravitsemukseen liittyviä näkökulmia. Liha on erinomainen proteiinien ja välttämättömien ravintoaineiden lähde suositusten mukaisesti nautittuna. HKScanin ravitsemusasiantuntija kirjoittaa blogissaan terveellisiin ruokavalintoihin liittyvistä aiheista. Lue lisää
HKScan jatkaa kehitystyötä, jonka puitteissa tuotteiden rasva- tai suolapitoisuuksia alennetaan. Olemme antaneet viisi ravitsemussitoumusta kestävän kehityksen Sitoumus2050-yhteiskuntasitoumukseen Suomessa. HKScan jatkaa sellaisten tuotteiden kehittämistä, joiden avulla kasvisten kulutus lisääntyy ja suolan kulutus pienenee. Lisäksi yhtiö tuo markkinoille lisää tuotevaihtoehtoja, joissa on pienempi annoskoko.
HKScan jatkaa viestintää lihan tärkeästä roolista osana monipuolista ruokavaliota ja terveellistä elämäntapaa. Katsomme, että syöminen ja ruokailu yhdessä läheisten ja ystävien kanssa on tärkeä osa hyvinvointia ja terveyttä.
Korkealaatuisten valmisruokien käytöstä on tullut luonnollinen osa nykyaikaista ruuanlaittoa. Aiemmin valmisruokia pidettiin epäterveellisinä vaihtoehtoina. HKScanilla valmisruokien, kuten Via®-tuoteperheen tuotteiden, reseptejä kehittävät tuotekehityksen ammattilaiset. Tavoitteena on täyttää kuluttajien tarpeet saada helpommalla hyvää ruokaa.
Valmisruokien käyttö on kasvanut nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valmisruuan ostaminen on kasvanut Suomessa lähes 35 prosenttia. Uusien pakkausinnovaatioiden ja valmisruokien valmistusmenetelmien ansiosta ruoat säilyvät hyvin ilman lisä- ja säilöntäaineita. Tuotteita kehittäessään HKScan huomioi ravitsemussuositukset ja tavoitteena on luoda maukkaita ja terveellisiä, helppokäyttöisiä, puhtaista raaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. Micvac®-valmistusmenetelmämme säilyttää vihannekset tuoreina ja nopean höyrytysprosessin ansiosta aterian vitamiinit säilyvät paremmin kuin perinteisissä kypsennysmenetelmissä.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä huolehtiminen on yksi keskeisimmistä henkilöstöön liittyvistä työnantajavastuista HKScanissa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme turvallisen ja motivoivan työympäristön, jossa he pääsevät kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Kehitämme myös johtajuutta systemaattisesti. Tasa-arvoinen ja monimuotoinen työympäristö on lähtökohtamme.
Johtamistaitojen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen luo edellytykset laadukkaalle toiminnalle ja strategisten tavoitteiden saavuttamiselle koko arvoketjussa tilalta haarukkaan. Yhtiön näkemyksen mukaan henkilöstöjohtaminen ja organisaation osaamisen kehittäminen ovat olennaisia kilpailutekijöitä. HKScanissa parhaita käytäntöjä jaetaan toimintamaiden välillä ja päivittäistä työtä ohjaavat yhtiön arvot: Inspire (innosta), Lead (kanna vastuu), Care (välitä).
HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan. Vuonna 2018 yhtiöl lä oli henkilöstöä 7 179 (7 292), joista 86 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa. Henkilöstöstä 2 883 oli Suomessa, 2 123 Ruotsissa, 636 Tanskassa ja 1 538 Baltian
maissa (Virossa, Latviassa ja Liettuassa). Lisäksi yhtiöllä on yksikkö Puolassa.
Pysyvien työpaikkojen lisäksi HKScan tarjoaa kausiluonteista työtä kaikissa konsernin toimintamaissa. Näin uran alkuvaiheessa olevat työnhakijat pääsevät tutustumaan toimialaan. Kausityöntekijät auttavat takaamaan häiriöttömät toimitukset ja palvelut huippusesonkien aikana. Kausiluonteinen työ tarjoaa hyödylliset taidot, joita vaaditaan monissa ruokaan liittyvissä ammateissa, ja voi siten toimia portaana pysyvään työllistymiseen.
Vuonna 2018 HKScan työllisti lähes 1 430 kesätyöntekijää: 640 Suomessa, 600 Ruot sissa, 120 Tanskassa, 50 Baltian maissa ja 20 Puolassa.
Vuonna 2018 HKScan jatkoi muutosprosessiaan. Vuoden aikana toteutettiin muun muassa laaja henkilöstölle suunnattu kyselytutkimus (Change Pulse). Vastausten perusteella yhtiö pystyi muodostamaan entistä paremman ymmärryksen henkilöstön näkemyksistä koskien vuonna 2017 toteutettuja toimintamallin ja organisaation muutoksia. Kysely lähetettiin yhteensä 400 henkilölle, ja vastausprosentti oli 73.
Lisäksi HKScan järjesti vuonna 2018 yhteensä noin 120 arvotyöpajaa. Työpajojen tavoitteena oli lisätä keskustelua ja sitoutumista yhtiön vuonna 2017 julkistettuihin arvoihin: Inspire (innosta), Lead (kanna vastuu), Care (välitä). Arvotyöpajoja pidettiin kaikissa toimipaikoissa keväällä ja syksyllä 2018. Työpajoihin kuului ennakkokysely, keskustelua ja ryhmätöitä yhtiön arvoista ja niiden merkityksestä päivittäisessä työssä. Lisäksi tiimit sitoutuivat kehittämään omia työyhteisöjään arvojen perusteella.
Ruoan kilpailukykyisen arvoketjun ylläpitäminen tilalta ruokapöytään tarkoittaa HKScanille myös monipuolisen osaamisen hallintaa. Ennakoiva ja strategian mukainen resurssisuunnittelu on yhtiön näkemyksen mukaan ratkaisevan tärkeä tulevaisuuden menestystekijä. HKScanin tunnetut kuluttajabrändit ja vahvat perinteet elintarvikeyhtiönä luovat vakaan perustan työnantajakuvan rakentamiselle ja parhaiden kykyjen houkuttelulle.
Yhtiön mielestä on erittäin tärkeää, että uudet työntekijät perehdytetään yhtiöön mahdollisimman nopeasti ja perusteellisesti. Tällä on merkitystä niin motivaation ja suorituskyvyn kuin työntekijöiden pysyvyydenkin kannalta. Vuonna 2018 HKScan uudisti rekrytoinnin ja perehdytyksen periaatteitaan ja käytäntöjään. Uusien työntekijöiden perehdytyspäivät ovat olennainen osa uutta perehdytysprosessia kaikissa toimintamaissa.
HKScan otti vuonna 2018 käyttöön myös uuden rekrytointijärjestelmän, joka tukee esimiehiä rekrytoinnissa ja parantaa työnhakukokemusta.
1 (2) % alle 19 v. 16 (18) % 20–29 v. 23 (22) % 30–39 v. 26 (25) % 40–49 v. 25 (24) % 50–59 v. 8 (7) % 60–64 v. 1 (2) % yli 65 v.
HENKILÖSTÖJAKAUMA 2018 (2017) IÄN MUKAAN, TOIMIHENKILÖT %
HENKILÖSTÖJAKAUMA 2018 (2017) IÄN MUKAAN, TYÖNTEKIJÄT %
100
16 17 18
0 (0) % alle 19 v. 9 (8) % 20–29 v.
1 (1) % yli 65 v. HKScan käynnisti vuonna 2018 kansainvälisen Inspired-traineeohjelman, jonka tarkoituksena on varmistaa tulevaisuuden osaaminen. Ohjelmalla halutaan tavoittaa korkeakouluopiskelijoita ja sitouttaa heidät yhtiöön tarjoamalla mielekäs kesätyö ja mahdollisuus tehdä lopputyö osana ohjelmaa sekä työskennellä osa-aikaisesti opintojen ohella. Ohjelmaan kuuluu myös mahdollinen ulkomaanharjoittelu, koulutusta ja yhtiön
ylimmän johdon tarjoamaa mentorointia. Vuonna 2018 ohjelmaan osallistui 12 harjoittelijaa HKScanin kaikilta kotimarkkinoilta.
Tulevaisuudessa HKScan aikoo laajentaa yhteistyötään yliopistojen, koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.
HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2018 40
Nykypäivän monimuotoisilla työpaikoilla johtajien osaamista haastetaan monella tavalla joka päivä. Laadukkaan päivittäisjohtamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. HKScan edisti kestävää ja strategian mukaista kehittämistä määrittämällä vuonna 2018, millaista käyttäytymistä ja johtamistyyliä yhtiö odottaa omilta johtajiltaan:
Näitä johtamisen periaatteita arvioidaan ja mitataan myös osana suorituksen johtamista ja rekrytointia sekä työ- ja urakiertoa. Lisäksi ne ohjaavat tulevaisuuden johtajuuden kehittämistä.
Yhtiö jatkoi vuonna 2018 johtamisen kehittämiseen liittyvien ohjelmien ja prosessien kehittämistä ja toteuttamista. Vuoden kuluessa esimerkiksi käynnistettiin noin 25 johtajalle tarkoitettu liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä HKScanin strategisista tavoitteista, arvoista ja johtamisen periaatteista sekä kannustaa edistämään ja kehittämään tarvittavaa osaamista.
Työntekijöiden ja esimiesten väliset kehityskeskustelut ovat olennainen osa HKScanin johtamisjärjestelmää. Yhtiön
strategia, tavoitteet ja arvot käydään läpi jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskusteluissa. Niiden perusteella asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja laaditaan yhtiön tavoitteita tukevat kehityssuunnitelmat. Työntekijän edellisen vuoden suorituksen arviointi auttaa tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuudet ja kehitystarpeet.
HKScan korostaa myös työntekijöiden henkilökohtaista vastuuta oppimisessa ja ammatillisessa kehityksessä.
mielekkyyttä. Koulutus käynnistyi vuonna 2017, ja sen tavoitteena on varmistaa, että Rauman yksikön uusilla työntekijöillä on tiedot ja taidot, jotka tarvitaan viimeisintä teknologiaa edustavien koneiden, laitteiden ja prosessien hallintaan ja käyttöön. Vuoden 2018 loppuun mennessä 35 työntekijää oli suorittanut lihantarkastuksen ammattitutkinnon. Lisäksi 11 työntekijää suorittaa muuta ammattitutkintoa. Muihin koulutusohjelmiin osallistuu yhteensä 72 työntekijää. Oppisopimuskoulutukseen kuuluu lähiopetusta, etätehtäviä ja käytännön harjoittelua työpaikalla.
• Lisäksi HKScanilla on Ruotsissa sisäinen harjoittelijaohjelma, jossa koulutetaan tulevaisuuden tuotantoesimiehiä.
HKScanin tavoitteena on luoda kilpailukykyiset, motivoivat, reilut ja läpinäkyvät palkitsemisjärjestelmät, joiden mukaisesti voidaan palkita tavoitteiden saavuttamisesta tai niiden ylittämisestä. Palkkauksen tasoa arvioidaan säännöllisesti, ja sen kilpailukykyä verrataan muihin yhtiöihin. Palkitsemisen tasoon vaikuttaa aina myös henkilökohtainen suoriutuminen sekä HKScanin tuloskehitys. HKScan ottaa toimissaan huomioon myös sen, että työntekijöiden motivaatioon vaikuttavat muutkin tekijät kuin palkitseminen ja aineelliset edut.
Vuonna 2018 HKScan uudisti suorituksen johtamisen ja palkitsemisen periaatteitaan, prosessejaan ja käytäntöjään edellisenä vuonna tehdyn laajan palkitsemista koskevan analyysin perusteella. Vuonna 2018 käynnistettiin uudelleenmääritetyt lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmat ja otettiin käyttöön entistä järjestelmällisempi palkkahallinnon prosessi koko organisaatiossa.
Virossa HKScan uudisti tuotantotyöntekijöiden palkkarakenteen. Uusi rakenne on paikallisten markkinaolosuhteiden mukainen ja ottaa entistä paremmin huomioon eri töihin kuuluvat tehtävät. Suoritusperusteisen palkitsemisen kehitystyö jatkuu.
HKScan on kiinnittänyt erityistä huomiota suorituksen johtamisen tehostamiseen muun muassa viestinnän keinoin sekä liiketoiminnan tavoitteita tukevilla keskeisillä mittareilla. Vuonna 2018 esimerkiksi otettiin käyttöön suoritus- ja kehityskeskusteluja tukeva uusi työkalu.
HKScan kunnioittaa ja arvostaa työntekijöidensä oikeutta järjestäytymisvapauteen ja työehtoneuvotteluihin. Yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun.
Keväällä 2018 Virossa Rakveren yksikön noin 790 työntekijästä noin 20 teurastuslinjan työntekijää osallistui lakkoon, jonka syynä oli tyytymättömyys palkkoihin. Lakko kesti kaksi kuukautta. Lakon jälkeen Virossa
perustettiin yhteistyöneuvosto edistämään vuoropuhelua ja tiedonjakoa henkilöstön johtamiseen liittyvissä hankkeissa. Neuvostoon kuuluu edustaja Viron jokaisesta tuotantoyksiköstä sekä HKScanin eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council) jäseniä ja teurastuslinjan työntekijöiden edustaja.
Kesällä 2018 Paimion Teurastamo Oy:n kaikki työntekijät menivät lakkoon. Lakko johtui työntekijöiden palkankorotusvaatimuksista. Forssan yksikössä yhteensä yli 200 työntekijää osallistui laittomiin ammattiyhdistyskokouksiin, joilla tuettiin Paimion Teurastamo Oy:n työntekijöiden vaatimuksia. Kumpikin tapaus vietiin työtuomioistuimeen, jossa työntekijöiden toimien todettiin rikkovan työrauhaa ja Suomen Elintarviketyöntekijöiden Liitto tuomittiin korvauksiin.
Lisäksi syksyllä 2018 työntekijäjärjestöt järjestivät poliittisia lakkoja Suomessa vastalauseena hallituksen suunnitelmalle muuttaa työnsuhteiden irtisanomisperusteita pienyrityksissä. Lihateollisuus (siipikarjanlihaa lukuun ottamatta) osallistui lakkoon, ja siksi muiden kuin Rauman yksikön toimihenkilöt ja tuotantotyöntekijät olivat lakossa.
| Mittarit | Konsernitavoiteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Tapaturmataajuus | 10 (2021) | 34,7 miljoonaa |
| (Lost Time Injury LTI) | 3 (2030) | tehtyä työtuntia kohti |
Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on HKScanin tärkeimpiä vastuita työnantajana. Yhtiön tapaturmataajuus on ollut suhteellisen korkea viime vuosina. Selvitysten mukaan moni tapaturmista on johtunut joko vääränlaisesta käyttäytymisestä, väärin valitusta työvälineestä tai sen vääränlaisesta käytöstä.
Vuonna 2018 HKScan edisti turvallisuutta merkittävästi vahvistamalla työturvallisuuden organisaatiota. Sitä vahvistettiin selkeyttämällä rooleja ja vastuita sekä parantamalla tapaturmien raportoinnin prosessia ja luotettavuutta. HKScanin työturvallisuussuunnitelma vuosille 2019–2021, viestintäsuunnitelma ja tapaturmataajuutta koskevat tavoitteet hyväksyttiin vuonna 2018.
Myönteinen kehitys näkyy myös työturvallisuuden tunnusluvuissa. Tapaturmataajuutemme vuonna 2018 oli 34,7 miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Tapaturmataajuus pieneni edellisvuodesta (44,3). Edellisvuoteen verrattuna tapaturmataajuus laski erityisesti Tanskassa, jossa myös ehkäistiin työtapaturmia tehokkaasti.
Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen entisestään on tulevien vuosien päätavoitteita kaikissa HKScanin toimintamaissa, toimipaikoissa ja osastoilla.
HKScanin kahdella tehtaalla Virossa on OHSAS 18001 -standardin mukaan sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä.
TAPATURMATAAJUUS (POISSAOLON AIHEUTTANEET TAPATURMAT)
Työehtosopimuksen piirissä olevat työntekijät suhteessa henkilömäärään.
Työtapaturmat, joista aiheutunut vähintään yhden (1) päivän poissaolo per miljoona (1 000 000) työtuntia. Ei
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Poissaoloaste % | 5,8 (2018) | 5,9 |
HKScanin näkemyksen mukaan työntekijöiden hyvinvoinnilla on myönteinen vaikutus motivaatioon, tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, innovointiin ja näiden kautta myös yhtiön tulokseen. Työhyvinvoinnin jatkuvan parantamisen tarkoituksena on myös vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä.
Vuonna 2018 poissaoloaste oli 5,9 prosenttia kokonaistyöajasta eli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena (6,2 prosenttia).
Sairaudesta, muusta työkyvyttömyydestä ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolotunnit suhteutettuina
ja viestinnän sävyyn sekä kiusaamisen, syrjinnän ja ahdistelun ehkäisyyn.
• Vuonna 2018 HKScan uudisti työterveyshuollon toimintamallinsa Suomessa ja teki kumppanuussopimuksen ulkoisen palvelutarjoajan kanssa. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen toimintamalli Suomeen ja varmistaa tasavertaiset ja laadukkaat ehkäisevän terveydenhuollon palvelut koko henkilöstölle. Tulevaisuudessa ehkäisevää terveydenhuoltoa voidaan kehittää yhdenmukaistetuilla terveystiedoilla ja entistä tehokkaammalla seurannalla.
Työhyvinvoinnista huolehtiminen on HKScanille tärkeää, ja sitä kehitetään aktiivisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Jokaisella on tärkeä rooli oman työkykynsä ja osaamisensa ylläpitäjänä.
HKScan kannustaa työntekijöitään huolehtimaan hyvinvoinnistaan myös vapaa-ajalla. Kaikki voivat vaikuttaa valinnoillaan omaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Tämäkin on osa työkyvyn tukemista.
Terveyden ja työkyvyn ylläpito on sekä työntekijän että yhtiön etujen mukaista. Varhainen puuttuminen hyödyttää molempia osapuolia tilanteissa, joissa työnantaja havaitsee työkykyyn liittyviä riskejä. Samalla yhtiö pyrkii tukemaan vahvuuksia, jotka ylläpitävät työkykyä. Työntekijät voivat myös osallistua erilaisiin hyvinvointiohjelmiin työterveyshuollon ohjauksessa ja tuella. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalista tai osin valmentajan tukemaa hoito- ja valmennuspolkua, joka motivoi huolehtimaan elämäntavoista, ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta tai omasta työkyvystä.
Viranomaiset käsittelivät kaksi vaatimusten vastaisesta toiminnasta johtunutta työtapaturmaa HKScanin Viron toiminnoissa. Tapauksista määrättiin 400 ja 700 euron sakot.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä:
Läpinäkyvä, tehokas ja vastuullinen hankinta on yksi HKScanin sosiaalisen vastuun kulmakivistä ja pitkäjänteisen työn tulos. HKScan toimii avoimesti ja ylläpitää vastuullisuuden periaatteita toimitusketjunsa jokaisessa vaiheessa.
Hyvin johdettu toimitusketju varmistaa sujuvan ja virtaviivaisen yhteistyön eri toimijoiden välillä, aina raaka-aineiden ja palveluiden hankinnasta kuluttajien ostoskärryyn saakka. Tuotteidemme liharaaka-aine on aina jäljitettävissä.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Ostot paikallisilta markkinoilta: % elävistä eläimistä |
• 100 % Tanska, Suomi, Ruotsi |
• 100 % Tanska, Suomi, Ruotsi |
| • 100 % Viro: broileri, nauta | • 100 % Viro: broileri, nauta | |
| • Viro, sika: tarjonnan ja kysynnän mukaan |
• 95 % Viro: sika | |
| Ostot paikallisilta markkinoilta, jotka täyttävät HKScanin vaatimukset: % elävistä eläimistä |
100 % eläinhankinnasta eläinten hankintaperiaattei den mukaista |
100 % |
HKScan käyttää tuotannossaan pääosin paikallista alkuperää olevaa lihaa, jota hankitaan pitkäaikaisilta sopimustuottajilta tai HKScanin omilta maatiloilta. Kaikki HK®-, Kariniemen®- ja Scan®-tuotemerkeillä myytävät tuotteet valmistetaan aina kotimaisesta lihasta ja eläimet on teurastettu HKScanin teurastamoissa. Ruotsissa HKScan käyttää myös sopimussuhteisia alihankintateurastamoja.
Yhteistyö tuottajien kanssa on tiivistä: HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen muun muassa neuvontapalveluja, jotka liittyvät tuotannon johtamiseen, eläinten ruokintaan ja hyvinvointiin, tuotantotilojen suunnitteluun sekä liiketoiminnan kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämiseen.
HKScanin elävien eläinten hankinnoista lähes 100 prosenttia on hankittu paikallisilta markkinoilta ja 100 prosenttia hankinnoista on HKScanin eläinten hankintaperiaatteiden mukaisia. Lihan alkuperä ja olosuhteet, joissa eläimet ovat kasvaneet, tunnetaan.
Eläinhankinnan onnistumista ja alkutuotannon tuottavuutta ja kannattavuutta seurataan sisäisillä mittareilla paikallisen eläintuotannon jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Myös strategisten tavoitteiden toteutumista ja niihin liittyviä mittareita seurataan.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Ostot paikallisilta mark kinoilta: % muista materiaaleista ja palveluista |
Positiivinen vaikutus paikallistalouteen |
Noin 70 % |
| Ostot paikallisilta mark kinoilta, jotka täyttävät HKScanin vaatimukset: % muista materiaaleista ja palveluista |
• 100 % toimittajista allekirjoittanut HKScanin eettisen toiminta ohjeiston vuoteen 2020 mennessä • Eettisten riskien välttäminen |
Noin 70 % HKScanin palveluiden, tavaroiden ja raaka-aineiden vuotuisista hankintakustannuksista kohdistui toimit tajiin, jotka olivat sitoutuneet noudatta maan HKScanin eettisiä toimintaohjeita ja ostokäytäntöjä. Tämä osuus nousee sopimusten päivittyessä. |
Elintarviketeollisuudessa käytetään suuria määriä lihaa ja muita raaka-aineita, energiaa, vettä, pakkausmateriaaleja ja erilaisia palveluja. Hankinnoilla on merkittävä vaikutus konsernin vastuullisuuteen, kustannuksiin ja tehokkuuteen.
Tavarantoimittajat arvioidaan tuoteturvallisuuteen, laatuun, ympäristöön, toimintatapoihin ja kuhunkin hankintaprosessiin liittyvien kriteereiden mukaisesti. Jotta HKScan saisi riittävästi tietoa hankkimistaan raaka-aineista, tuotteista ja palveluista, sillä on käytössään toimittaja-arviointiprosessi. HKScan on kategorisoinut toimittajat hankittavan tuotteen tai palvelun osalta, ja laadun varmistamiseksi toimittajilla edellytetään olevan hankintaan olennaisesti liittyvät sertifikaatit, jotka tarkastetaan vuosittain. Lisäksi HKScan on auditoinut kaikki sopimustoimittajat, jotka se on luokitellut riskikategoriaan hankittavan raaka-aineen tai materiaalin osalta.
Toimittaja-arviointiprosessiin kuuluu niiden toimittajien arviointi, joiden toimintaan voi liittyä eettisiä riskejä. HKScan käyttää Business Social Compliance Initiativen (BSCI) riskimaaluokittelua, jonka mukaan riskimaista tulevat tuotteet arvioidaan erityisen prosessin mukaisesti. Tavoitteena on välttää eettiset ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit HKScanin toimitusketjussa.
HKScan käyttää kotimarkkinoidensa ulkopuolelta ostettua lihaa täydentämään tarjoomaansa niissä tuoteryhmissä, joissa paikallisesti tuotettua lihaa ei ole saatavilla riittävästi. Tuontilihan osuus on noin prosentti koko konsernin tarpeesta. Myös tuontilihan alkuperää ja laatua seurataan tarkasti, ja kaikki tuontilihateurastamot auditoidaan HKScanin vaatimusten varmistamiseksi.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Vastuullisesti tuotetun soijan hankinta |
• 100 % vastuullisesti tuotettu soija Suomessa ja Ruotsissa |
• 100 % vastuullisesti tuotettu soija Suomessa ja Ruotsissa |
| • Tanska ja Viro siirtyvät vas tuullisen soijan käyttöön markkinoiden kiinnostuk sen mukaisesti |
Soija ja palmuöljy ovat raaka-aineita, joiden tuotanto voi aiheuttaa merkittäviä paikallisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhtenä Pohjois-Euroopan suurimmista lihantuottajista HKScan on sitoutunut vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin. Varmistuaksemme soijan ja palmuöljyn vastuullisuudesta olemme jäsenenä Round Table on Responsible Soy (RTRS)- ja Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) -järjestöissä.
Soijaa käytetään eläinten rehussa sen hyvän proteiinikoostumuksen vuoksi. HKScanin kotimarkkinoilla soijan osuus eläinrehussa vaihtelee 0–25 prosentin välillä ja riippuu eläimen ravitsemuksellisista tarpeista. Suurin osa eläinten rehusta kasvatetaan paikallisesti, ja lisäksi monilla tiloilla hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja rehun osana.
HKScan ilmoitti vuonna 2014, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki yrityksen liha-arvoketjussaan käyttämä soija on vastuullisesti tuotettua sertifioitua soijaa. HKScanin Ruotsin toiminnoissa vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön siirryttiin vuonna 2015 ja Suomessa 2017. Vuonna 2018 HKScan päätti siirtää vastuullisen soijan käyttöönottoa Tanskassa ja Baltiassa. Syynä oli heikko tai puuttuva markkinakysyntä yhdistettynä yhtiön heikkoon taloudelliseen suorituskykyyn. HKScan seuraa kysynnän kehitystä ja päättää jatkotoimenpiteistä sen mukaisesti.
Soijan käyttöä broilerin rehussa on voitu pienentää korvaamalla sitä pohjoisissa olosuhteissa kasvavilla korkeaproteiinisilla rehukasveilla. Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, kuten etanoli- ja tärkkelysteollisuuden sivutuotteiden (OVR, rankit) käyttö sikojen rehussa lisääntyy. Samoin kasvaa paikallisten proteiinilähteiden kuten palkokasvien ja rypsin käyttö. HKScan tekee jatkuvaa yhteistyötä rehuyhteistyökumppaneidensa kanssa ja edistää uusien kotimaisten proteiinilähteiden käyttöä rehussa.
Vuonna 2018 HKScanin epäsuora soijajalanjälki (eläinrehu) oli 163 tuhatta tonnia ja suora soijajalanjälki (tuotteet) 475 tuhatta tonnia. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Vastuullisesti tuotettu soija
HKScan käyttää tuotannossaan vain vähäisiä määriä palmuöljyä. Yhtiölle on kuitenkin tärkeää varmistaa, että myös vähäiset määrät ovat vastuullisesti tuotettuja. HKScan on Roundtable on Sustainable Palm Oil -järjestön liitännäisjäsen. Vuoden 2016 aikana yhtiö selvitti yhdessä alihankkijoidensa kanssa HKScanin tuotteissa käytetyn palmuöljyn määrät ja sertifiointitason. Tavoitteena on, että käytössä olisi ainoastaan RSPO-sertifioitua palmuöljyä tai että palmuöljy korvattaisiin mahdollisuuksien mukaan muilla öljyillä kuten rypsiöljyllä. Selvitystyötä jatkettiin vuoden 2018 aikana.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Onnea Suomen luonto – puhtaimman ruoan lähde
HKScanin eläinhankinta perustuu sopimustuotantoon Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. HKScanilla on pitkäaikaiset kumppanuudet ja tiivis yhteistyö paikallisten lihantuottajiensa kanssa. Virossa HKScanilla on sekä omia maatiloja että sopimustuotantoa. Tuottajayhteisöjen kehittäminen on osa HKScanin Tilalta haarukkaan -strategiaa. HKScan tukee tuottajayhteisöään tuottajapalveluilla.
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Toimenpi teet/Projektit |
• Tuottajien hyvinvointi ja osaaminen korkealla tasolla – |
• Tuottajapalvelujen antama neuvonta ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa |
| kannattava liiketoiminta • Kansallisen elintarvikkeiden huoltovarmuuden tukeminen mahdollisissa kansallisissa hätätilanteissa |
• Yhtiön toimenpiteet, joilla minimoitiin kuivuuden aiheuttamia ongelmia ja turvattiin lihantuotanto Ruotsissa ja Suomessa |
|
| • Next Generation -koulutusohjelman suunnit telu ja valmistelu, aloitus Suomessa 2019 |
||
| • Paikallisen maaseudun elin - voimaisuuden turvaaminen |
• Eläinlajikohtaiset koulutukset |
HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen koulutusta, hyvinvointitapahtumia ja neuvontaa eläinten kasvatukseen ja tuotannon johtamiseen, ruokinnan suunnitteluun, terveydenhuoltoon sekä uusien tuotantotilojen suunnitteluun. Tuottajapalvelujensa avulla HKScan vahvistaa tuottajien ammatillista osaamista ja ammattitaitoa, mikä edistää puolestaan tuottajien omaa liiketoimintaa. HKScan tarjoaa tuottajapalvelujaan tällä hetkellä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Myös Virossa on aloitettu valittujen tuottajapalveluiden tarjoaminen, mm. teuras eläinten raportit, tilaneuvonta ja eläinlääkärin tuki tiloille. Katso lisää HKScanin tuottajapalveluista.
HKScan kehittää toimintaansa yhteistyössä tuottajayhteistyöryhmien kanssa. Tavoitteena on tukea HKScanin strategian toteuttamista ja varmistaa alkutuotannon kilpailukyky ja jatkuvuus. HKScan
haluaa toiminnallaan varmistaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden kaikilla kotimarkkinoillaan. Se myös haluaa ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta sekä edesauttaa omalta osaltaan kansallista huoltovarmuutta.
HKScanin perinteisiin kuuluu myös vuoden tuottajien palkitseminen Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Ehdokasasettelun perusteina ovat eläinten hyvinvointiin liittyvä työ, tuottajien oman toiminnan kehittäminen, ympäristötyö ja hyvä yhteistyö HKScanin kanssa. Parhaat tuottajat valittiin Suomessa ja Ruotsissa myös vuonna 2018. Lue lisää osiossa, jossa kerromme sidosryhmäyhteistyöstä sekä sivulla 74.
Historiallisen kuuma ja kuiva kesä Suomessa ja Ruotsissa aiheutti maataloustuotannolle ongelmia vuonna 2018. Tämän vuoksi HKScan käynnisti useita toimia helpottaakseen lihantuotannon akuuttia tilannetta, joka johtui suurelta osin ongelmista rehuraaka-aineiden saatavuudessa. Lue lisää: Viisi faktaa kuivuudesta
Tukitoimenpiteiden toivottiin auttavan siinä, etteivät tuottajat päätyisi supistamaan tuotantoaan ja pienentämään eläinmääriään rehun puutteen tai sen kallistumisen vuoksi. Ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen etsittiin myös yhdessä vähittäiskaupan kanssa. Tukitoimenpiteitä olivat esimerkiksi:
• HKScan lanseerasi karkearehupörssipalvelun ja siihen liittyvän logistiikkapörssin, jotka tehostivat rehukuljetusten järjestämistä sekä nautatilojen rehun hankintaa ja myyntiä.
HKScan julkaisi Suomessa nuorille tuottajille suunnatun Next Generation -koulutusohjelman, ja osallistujat valittiin vuonna 2018. Tavoitteena on turvata lihantuotannon elinvoimaisuus myös jatkossa vahvistamalla sopimustuottajiemme ammatillista osaamista ja ammattitaitoa. Ohjelmassa tarjotaan osallistujille työkaluja innovatiivisen ja menestyvän maatilan kehittämiseen ja johtamiseen.
• Suomessa ja Ruotsissa olemme aloittaneet sianlihan tuotannossa projektin, jonka tavoitteena on laadun ja tuotannon kannattavuuden parantaminen "From more to better"
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä:
Strateginen tavoitteemme on olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Edellytämme, että eläimet kasvavat oikeanlaisessa kasvatusympäristössä ja että niillä on hyvät olosuhteet sekä hyvä hoito. Vastuullisuus eläinten terveydessä ja hyvinvoinnissa koskee genetiikkaa, ruokintaa, kasvatusolosuhteita ja eläinten hoitoa maatiloilla, eläinkuljetuksia sekä teurastamotoimintoja.
Eläinten hyvinvoinnin kehittäminen on jatku vaa toimintaa yhteistyössä yhtiön sopimus tuottajien sekä muiden yhteistyökumppa neiden kanssa. HKScan on jatkanut vuonna
2018 eläinten hyvinvoinnin systemaattista ke hittämistä. Kehittämistyö perustuu HKScanin sisäisten eläinten terveys- ja hyvinvointimitta reiden seurantaan.
| Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|
| Toimialan paras: Hyvin kasvavat ja terveet eläimet – lihan korkea laatu |
• Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin korkea taso, joka saavutettiin yhteis |
| • Eläinten luontainen käyttäytyminen mahdollistetaan • Tarpeeton stressi vältetään kasvatusolosuhteiden ja eläinten käsittelyn avulla • Eläintautisuojaus on erinomaisella tasolla |
työssä tuottajien kanssa. • Hyvä taso tautisuojauksessa ja alhainen tarve antibiooteille. • Kanalassa kuoriutunut -konseptia pilotoitiin Suomessa. • Eläinten hyvinvointiparannukset teurastamoissa. |
| • Kivuliaita toimenpiteitä vältetään • Antibioottien käyttö minimoidaan |
|
| tai antibiootteja ei käytetä lainkaan |
• HKScan pilotoi vuonna 2018 Suomessa koko maailmassa ensimmäisten joukossa kananpoikien kasvatustavan, jossa untuvikot kuoriutuvat kanalassa erillisten hautomoiden sijaan. Vuoden 2018 aikana konseptiin koulutettiin uusia tuottajia. Menetelmän ansiosta broilerit eivät kuoriutumisensa jälkeen muuta, jolloin kuljetuksen aikainen stressi poistuu. Kanalassa kuoriutuneet untuvikot pääsevät heti kuoriutumisen jälkeen syömään ja juomaan.
kuljetusauto saapuu yksikköön, linnut siirretään välittömästi kuljetuslaatikoissa odotustilaan, joka on suljettu liikenteeltä ja melulta. Sininen valo, sopiva lämpötila ja kontrolloitu ilmastointi odotusalueella mahdollistavat lintujen levon ennen CO2 -tainnutusta. Lintuja ei siirretä laatikoista eikä niitä käsitellä ennen tainnutusta. Sekä kuljetuslaatikot että kuorma-autot pestään ja desinfioidaan huolellisesti ennen seuraavaa kuljetuskierrosta.
Eläinten hyvä hoito, oikeat kasvatusolosuhteet ja mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ovat perusta eläimen terveydelle ja hyvinvoinnille. HKScanin sopimuskasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan alan parhaita käytäntöjä.
Rehun laadulla ja koostumuksella on merkittävä vaikutus eläinten kasvuun ja terveyteen. Rehu kasvatetaan useimmiten lähituotantona, ja sen laatua seurataan erittäin tarkasti. HKScanin tuottajapalvelut laskevat tuotantotilakohtaisesti rehujen ravitsemuksellisen laadun ja optimoivat rehureseptit sen mukaisesti. Esimerkiksi sianlihan tuotannossa eri kasvuvaiheisiin tarkoitettuja rehuseoksia on emakoille yhdeksän ja lihasioille kuusi, ja näiden avulla taataan paras kasvu eläimen kasvun aikana.
Suomen nautakasvattamoissa on käytössä laatuohjelma, jonka tavoitteena on korkealaatuinen eläintuotanto ja korkea eläinten hyvinvoinnin taso. Ohjelmaan sitoutuneet tilat ovat niin kutsuttuja Laatutiloja. Vuonna 2018 71 prosenttia HKScanin käyttämästä naudanlihasta tuli näiltä tiloilta. Laatuohjelma perustuu ohjeisiin, jotka koskevat karjanhoitoa, ruokintaa,
karjan terveyttä ja lääkintää. Lisäksi ohjelma määrittää minimivaatimukset, jotka koskevat muun muassa eläintiheyttä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja makuumukavuutta. Kyseiset kriteerit ylittävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset. Laatutila-statuksen myöntämistä edeltää HKScanin tekemä nautakasvattamon toiminnan arviointi.
Tiukat hygieniakäytännöt ja päivittäinen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ovat perusta eläintautien ehkäisyssä. Tässä työssä keskeisiä ovat niin tuottajat, HKScanin neuvojat kuin eläinlääkäritkin. Mikäli eläin sairastuu, se lääkitään eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. HKScanissa antibiootteja käytetään ainoastaan eläinlääkärin määräyksestä diagnosoituun tarpeeseen, ja niiden käyttöä seurataan tarkasti. Hormonien käyttö ei ole sallittua ennaltaehkäisevästi tai kasvun edistämiseen. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Antibiootit
Suomessa broileriparvien terveystilanne on ollut hyvä eikä niitä ole tarvinnut lääkitä antibiooteilla vuoden 2009 jälkeen. Tämä on esimerkki korkeasta tautisuojauksesta ja eläinten hyvinvoinnista. Lue lisää broilereiden kasvattamisesta sisätiloissa
Eläintautien tartuntatilannetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuotantoketjuun seurataan aktiivisesti. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estäminen sikatiloille on ollut erittäin tärkeässä roolissa HKScanin tiloilla Baltiassa. Myös Suomessa ja Ruotsissa on varauduttu ehkäisemään afrikkalaisen sikaruton leviämistä niin kansallisesti kuin tilatasollakin.
Kaikilla HKScanin eläinkuljetuksia hoitavilla yhteistyökumppaneilla on eläinkuljetuksiin vaadittava pätevyys, ja kuljetuskalusto on suunniteltu ja hyväksytty eläinten kuljettamiseen. Viranomaiset ja teurastamoiden eläinlääkärit valvovat eläinkuljetuksia säännöllisesti. Kuljetusvaiheessa eläinten oikea ja rauhallinen käsittely on tärkeää eläinten hyvinvoinnin, työntekijöiden työturvallisuuden ja lihan korkean laadun varmistamiseksi. Eläinkuljettajien koulutus on osa jatkuvaa toimintamme kehittämistä.
Valvovat tarkastuseläinlääkärit ovat läsnä kaikissa teurastamoissa ja seuraavat eläinten purkua autosta. He seuraavat niiden liikkumista ja varmistavat, että eläimet ovat terveitä ja teuraskuntoisia. Lisäksi teurastamojen toimintaa tarkastellaan jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten sekä asiakkaiden tekemien auditointien avulla.
HKScan on asentanut tallentavat valvontakamerat teurastamoihinsa kaikilla kotimarkkinoillaan. Kamerat on sijoitettu teurastamoilla eläinten hyvinvoinnin kannalta kriittisille alueille, kuten purkualueille, missä eläimet siirtyvät kuljetusautosta teurastamotiloihin. Kameravalvonnan avulla lisätään tuotantoketjun läpinäkyvyyttä sekä vahvistetaan kuluttajien ja asiakkaiden luottamusta toiminnan vastuullisuuteen.
HKScanin eläinlajikohtaiset kuvaukset löytyvät seuraavilta sivuilta.
Porsaiden saparoiden typistäminen on kielletty EU:ssa, mutta Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta sitä tapahtuu muissa Euroopan maissa yhä pakottavista syistä. Saparon leikkaamiseen päädytään, jos siat purevat toistensa saparoita. Suomessa ja Ruotsissa saparoiden typistäminen on kielletty kokonaan, eikä sitä ole tarvetta tehdä. Kun
eläimillä ei ole stressiä ja niillä on hyvät oltavat, ne eivät vahingoita toisiaan. Sopiva ympäristö on monen tekijän summa: sioilla pitää olla tilavat oltavat, ruoka-astialle ei saisi syntyä jonoa, ilman pitää olla sopivan viileää sekä virikkeitä pitää olla tarjolla. Tämä on hyvä esimerkki tuottajiemme osaamisesta eläinten kasvattamisessa.
HKScanin broileritilat sijaitsevat Suomessa, Tanskassa ja Virossa. Kaikki yhtiön siipikarjatuotanto on sopimustuotantoa, joka tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa, tai omaa tuotantoa Virossa.
HKScan tarjoaa sopimustiloille neuvontaa, koulutusta ja eläinten terveydenhuoltopalveluja. Suomessa siipikarjanliha ja siitä valmistetut tuotteet tunnistaa Kariniemen® -tuotemerkistä. Tanskassa tuotemerkkimme on Rose® ja Virossa Tallegg®. Vuonna 2018 HKScanin yksiköissä teurastettiin 93 miljoonaa broileria.
Kaikissa maissa tavanomaisessa broilerintuotannossa käytössä oleva jaloste on Aviagen Ross 308. Linnun isovanhempaispolvi elää Ruotsissa.
Broilerit kasvatetaan sisätiloissa erillisissä kanaloissa, joissa kiinteän lattian peittää puhdas pehku, yleisimmin turve. Kasvattajat seuraavat olosuhteita huolellisesti sekä aistinvaraisesti että mittareista, ja broilereiden vointi tarkastetaan vähintään kahdesti päivässä. Rehuun lisätään yleisesti tilalla kokojyväviljaa, joka toimii broilerille virikkeenä ja kehittää sen ruuansulatuskanavaa. Kasvatustiheys on maksimissaan Suomessa ja Tanskassa 42 kg/m² sekä Virossa 39 kg/ m². Kasvatus toteutetaan "kaikki sisään – kaikki ulos" -menetelmällä. Kasvatuseriä ei harvenneta1) Suomessa tai Virossa, vaan koko erä lintuja noudetaan tilalta ryhmänä. Tanskassa harvennusta voi tapahtua satunnaisesti. Kasvatuserien välissä pehku poistetaan, tuotantotilat pestään, desinfioidaan ja kuivataan huolellisesti. Tuotantotiloissa noudatetaan tiukkoja tautisuojauskäytäntöjä, mikä muiden kasvatuskäytäntöjen ohella vaikuttaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Käytännöt estävät ulkopuolisten taudinaiheuttajien pääsyn ja vähentävät merkittävästi antibioottihoitojen tarvetta.
1) Lisätietoa lintuparven harventamisesta löytyy RSPA:n antamasta suosituksesta: Major welfare improvement for chicken linked to safer meat for customers, RSPCA bans 'thinning' which has been linked with higher rates of campylobacter.
Broilereiden nokkia ei typistetä HKScanin tuotantotiloilla missään toimintamaassam me. Monissa maissa lintujen nokkien typis täminen sallitaan ja se on yleistä.
Suomessa kansallinen lainsäädäntö kielsi nokkien typistämisen jo vuonna 1986. Virossa kansallinen lainsäädäntö sallii toimenpiteen tietyissä olosuhteissa, mutta HKScanin omasta päätöksestä emo- tai tuotantopolven lintujen nokkia ei typistetä. Tanskassa kansallinen lainsäädäntö kieltää nokkien typistämisen. Kuitenkin, tietyissä olosuhteissa, Tanskassa broilereiden nokkia voidaan typistää heti kuoriutumisen jälkeen. HKScan ei pidä nokkien typistämistä hyvänä käytäntönä, ja yhtiö on aloittanut neuvot telut tanskalaisen toimittajan kanssa, jotta vanhempaispolven nokkien typistämisestä voitaisiin luopua kokonaan.
Antibioottien käyttöä eläinten hoidossa val voo ja ohjaa aina eläinlääkäri. Hormonien ja kasvunedistäjien käyttö on kielletty broileri tuotannossa. Suomessa broileriparvet ovat olleet terveitä ja hyvinvoivia, joten niiden hoitamiseksi ei ole tarvittu antibiootteja vuodesta 2009 alkaen. Virossa ja Tanskassa antibioottien käyttöä valvotaan ja seurataan tarkasti ja alkutuotannossa tehdään töitä sen eteen, että broilereita tarvitsisi lääkitä mahdollisimman vähän. Lue lisää: Vastuulli suusfakta – Antibiootit
Kokkidioosin aiheuttaa kanalaympäristöstä maailmanlaajuisesti löytyvä alkueläin (Eime ria). Mikroskooppinen alkueläin aiheuttaa suolistotulehduksen, joka voi johtaa suolen vaurioihin, ripuliin, heikkoon painonnou suun, huonoon rehun hyötykäyttöön ja joissakin tapauksissa kuolemaan. Yritykset hävittää alkueläin eivät ole onnistuneet. Kokkidiostaatteja käytetään HKScanin tuo tantomaissa broilerin rehussa ehkäisemään tartuntoja. Euroopan Unioni on luokitellut kokkidiostaatit rehun lisäaineiksi.
Vuoden 2018 aikana HKScanin broilerinli han tuotannossa ei tapahtunut sakkoihin tai rangaistuksiin johtavia eläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä. HKScan seuraa ohjei den ja käytäntöjen noudattamista ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin välittömästi.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Kana on nyt in – Terve ja turvassa
Pääosan HKScanin käyttämästä sianlihasta kasvattavat yhtiön sopimustuottajat Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa, ja osa sianlihasta kasvatetaan HKScanin omistamilla tiloilla Virossa. Tuottajapalvelumme tarjoavat erilaisia kehitysohjelmia, joiden avulla tuottajia tuetaan tuotantonsa kehittämisessä.
Toiminta keskittyy neuvonnan (tuotannon johtaminen, ruokinta, genetiikka, rakentaminen, eläinlääkäripalvelut) ja koulutusten tarjoamiseen. Tavoitteena on tuotantoketjun tuottavuuden optimointi ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavia. Sianlihan tuotantoketjussa maatilat ovat erikoistuneita emakko-/porsastuotantotiloihin, lihasikatiloihin tai yhdistelmätiloihin. Vuonna 2018 HKScanin yksiköissä teurastettiin yli 1,8 miljoonaa sikaa.
Tuotebrändimme sianlihalle Suomessa on HK®, Ruotsissa Scan® ja Virossa Rakvere®.
HKScanin sianlihan tuotannossa emakoiden genetiikka perustuu TopigsNorsvinin ja Danavelin emakkolinjoihin. Suomessa suurin osa emakoista on hybridejä, ja Virossa hybridejä sekä risteytyksiä (sik-sak). Ruotsissa on käytössä sekä hybridejä että
risteytyksiä. Suomessa ja Virossa isälinjana käytetään Durocia, Ruotsissa Hampshirea.
Siat kasvatetaan lämpöeristetyissä rakennuksissa, jotka on suunniteltu ja rakennettu tiukkojen ohjeiden mukaisesti sikojen kasvatusta varten. HKScanin tuotantotiloissa on maakohtaisia eroja vaihtelevien kansallisten määräysten vuoksi.
Emakko synnyttää ensimmäiset porsaat keskimäärin yhden vuoden iässä. Tiineysaika on 115 päivää, ja pahnueeseen syntyy 14–16 porsasta. Emakko porsii keskimäärin 155 päivän välein, mikä tarkoittaa 2,35 synnytystä vuodessa. Porsaat ovat emonsa luona keskimäärin neljä viikkoa. Vieroituksen jälkeen porsaita kasvatetaan porsasosastolla, kunnes ne painavat noin 30 kg. Saavutettuaan tämän painon, ne siirretään kasvatustiloille kasvamaan 115–120 kg
painoon. Lihasiat saavuttavat teuraspainon 5,5–6 kuukauden iässä.
Emakoiden kasvatus tapahtuu paikallisten säännösten mukaisesti, jotka ovat linjassa EU:n asettamien vaatimusten kanssa. Käytännössä Suomessa ja Virossa emakot siirretään yksilöllisiin häkkeihin eli ns. porsitushäkkeihin viikkoa ennen odotettua porsimista. Emakot ovat porsitushäkeissä siihen asti, että porsaat on vieroitettu. Sen
jälkeen ne siirtyvät tiineytysosastolle, jossa ne viettävät neljä viikkoa yksilöhäkeissä eli ns. tiineytyshäkeissä. Kun emakot on todettu tiineiksi, ne siirretään joutilasosastolle, jossa ne liikkuvat vapaana lopputiineyden. Ruotsin lainsäädännön mukaan emakot voivat liikkua vapaasti siemennyksen aikana, tiineys- ja porsimisaikana.
Vapaassa porsituksessa emakolla on mahdollisuus liikkua ja siten toimia luontaisten
käyttäytymismalliensa mukaisesti. Vapaassa porsituksessa porsaskuolleisuus voi kuitenkin nousta korkeaksi, ja porsaat voivat kärsiä esimerkiksi korvien ja saparoiden kuolioista, koska emakko pääsee tallomaan niitä. Porsituskarsina on usein puhtaampi perinteisessä häkkisikalassa, jossa emakko ei pääse liikkumaan ympäriinsä. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta molemmissa tuotantomuodoissa on sekä hyvät että huonot puolensa. HKScan kehittää jatkossakin eläinten hyvinvointia edelleen ja selvittää vapaaporsituksen mahdollisuutta myös muissa maissa kuin Ruotsissa.
HKScanin tuotantotiloilla hännänpurentaa ehkäistään varmistamalla hyvät elinolosuhteet ja hoito, kuten riittävä tila, virikkeet, korkealaatuinen rehu ja ennaltaehkäisevä eläinten terveydenhoito.
Vieroitetut porsaat ja lihasiat ruokitaan joko kuiva- tai liemirehulla. Porsaat ruokitaan kuivaruokinta-automaateista tai liemirehulla kaukalosta. Suurin osa lihasioista syö liemirehua pitkistä kaukaloista. Ruokavalio koostuu paikallisista viljoista sekä etanolija meijeriteollisuuden sivutuotteista. Jotta kasvavien porsaiden ravitsemukselliset tarpeet täyttyisivät mahdollisimman hyvin, niiden rehua muutetaan kahdesta kolmeen kertaan kasvatuskauden aikana. Lihasikalassakin käytetään yleensä kahdesta kolmeen erilaista rehua kasvatukseen.
HKScan kehittää jatkuvasti eläinten ruokintaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Viime vuosina kehityksen painopisteinä ovat olleet kotimaiset proteiinin lähteet, esimerkiksi pavut, lihan laatuun vaikuttava ruokinta, kuten Rypsiporsas® -sikojen rypsipohjainen rehu, sekä suoliston terveyttä edistävät rehut emakoilla ja porsailla. Sikojen rehu koostuu paikallisista viljoista ja proteiinikasveista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja soijasta. Rehusekoitusta varioidaan kasvun eri vaiheissa eläimen parhaan mahdollisen kasvun ja hyvinvoinnin takaamiseksi.
Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoiden typistäminen on kielletty. Virossa typistäminen on sallittua vain eläimen hyvinvoinnin niin vaatiessa.
Sukukypsä karju tuottaa lihaan epämiellyttävää hajua, josta kuluttajat eivät pidä. Lisäksi sukukypsät karjut käyttäytyvät usein aggressiivisesti toisiaan kohtaan, mistä niille aiheutuu usein haavoja, kipua ja ylimääräistä stressiä. Tämän vuoksi kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti Suomessa ensimmäisen elinviikon aikana. Toimenpiteen tekee tuottaja, joka on saanut koulutuksen sen tekemiseen. Suomessa HKScanin tuottajilta on vaadittu kivunlievityksen käyttämistä marraskuusta 2011 lähtien. Virossa kaikki karjuporsaat kastroidaan kolmen päivän ikäisinä kivunlievitystä käyttäen.
Vuodesta 2016 alkaen lainsäädäntö muuttui Ruotsissa siten, että kirurginen kastraatio voidaan tehdä vain puudutusaineita tai nukutusta käyttäen. Muina vaihtoehtoina ovat rokottaminen karjunhajua vastaan (nk. immunokastrointi) tai sukukypsien karjujen kasvattaminen. Puudutuksen avulla tehtävän kastraation voi tehdä vain siihen koulutuksen saanut tuottaja.
Sikojen hampaiden käsittelyä (hionta tai varovainen lyhentäminen) ei tehdä rutiininomaisesti Suomessa. Toimenpide voidaan tehdä alle seitsemän päivän ikäisille porsaille, mikäli huomataan, että hampaista on haittaa emakon terveydelle. Lainsäädännön mukaisesti on kuitenkin ensisijaisesti varmistettava, että hoito ja olosuhteet karsinassa ovat hyvät. Hampaiden käsittelyä ei tehdä Ruotsissa eikä Virossa.
Kaikissa HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö sianlihan tuotantoketjussa on tarkasti eläinlääkärin valvonnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä. HKScanin kotimarkkinoilla mikrobilääkkeiden käyttö on hyvin alhaisella tasolla suhteessa niin eurooppalaisiin käytäntöihin kuin maailmanlaajuisesti vertailtuna.
Yleisimmät antibiootit sekä lihasioilla että vieroitetuilla porsailla ovat penisilliinit ja tylosiini. Kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien, fluorokinonien tai laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteerisensitiivistä testausta, eikä niitä koskaan saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Antibiootit
Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty kaikissa HKScanin toimintamaissa. Hormoneja käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa emakoiden synnytysten käynnistykseen, polttoheikkouden hoitamiseen, maidon laskeutumisen käynnistämiseen, kiimojen samanaikaistamiseen ja erilaisten hedelmällisyyshäiriöiden hoitamiseen.
HKScanin sianlihatuotannossa ei ole vuoden 2018 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. HKScan noudattaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ohjeita ja käytäntöjä sekä puuttuu havaitsemiinsa rikkomuksiin ja tekee korjaavat toimenpiteet välittömästi.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Sikojen terveys ja hyvinvointi
HKScanin naudanlihatuotanto on sopimustuotantoa tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa. HKScan tarjoaa sopimustiloille neuvontaa, koulutusta ja ruokintaratkaisuja sekä osassa maita myös eläinten terveydenhuoltopalveluja.
Nautasopimustilamme sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa. Tuotemerkkimme naudanlihalle on Suomessa HK® ja Ruotsissa Scan®. Virossa teurastamamme eläimet ostetaan hyvin tuntemiltamme alihankkijoilta ja tuotteet tunnistetaan Rakvere®-brändistä. Vuonna 2018 HKScanin yksiköissä teurastettiin yli 200 000 nautaa.
Suomessa teurastetuista naudoista 81.8 prosenttia on maitorotuisia ja 18.2 prosenttia liharotuisia. Ruotsista ei ole saatavilla vastaavaa tietoa.
| NAUTARODUT | MAITORODUT , 81,8 % | NAUTARODUT | LIHARODUT, 18,2 % |
|---|---|---|---|
| Suomen Ayshire | 40,2 | Hereford | 31,9 |
| Holstein | 38,0 | Aberdeen Angus | 22,4 |
| Crossbreeds | 20,1 | Charolais | 17,3 |
| Suomenkarja | 1,3 | Limousin | 13,4 |
| Jersey | 0,2 | Simmental | 10,8 |
| Brown Swiss | 0,1 | Blonde d`Aquitaine | 3,9 |
| Montbeliard | 0,1 | Piemontese | 0 |
| Highland cattle | 0,2 | ||
| Galloway | 0,2 | ||
HKScanin sopimustuotantotilat Suomessa ja Ruotsissa ovat sitoutuneet noudattamaan tarkkoja ohjeita eläinten kasvatuksen, ruokinnan, terveydenhuollon ja tautisuojauksen osalta. Lihakarjaa kasvatetaan navetoissa ja kylmäpihatoissa sekä tarhoissa ja laitumella. Rotukarjatuotantoa varten kasvatettavat vasikat syntyvät emolehmätiloilla, joilla ne laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen vasikat muuttavat erikoistuneille kasvatustiloille tai jäävät syntymätilalleen. Rotukarjan loppukasvatus tapahtuu aina kuivikepohjalla kylmäkasvattamoissa. Maitotiloilla syntyneet vasikat muuttavat kahdesta viikosta kolmen kuukauden ikään mennessä vasikkakasvattamoon tai loppukasvattamoon. Vasikkakasvattamosta teinivasikat siirretään kuuden kuukauden ikäisinä loppukasvattamoon.
Alle kahden kuukauden ikäisten vasikoiden osastoissa makuualue on kiinteäpohjainen, pehmeä ja hyvin kuivitettu. Lihasonnit ja hiehot kasvatetaan useimmiten 10–30 eläimen ryhmissä lämminkasvattamoissa tai kylmäpihatoissa, joissa on kiinteä tai osittain ritilälattia. Kylmäpihatoissa makuualueella käytetään pehmikkeenä ja kuivikkeena turvetta tai olkea. Rotukarjasonnit ja hiehot (pihvirotuiset laatuketjun naudat) kasvatetaan Suomessa aina kylmäkasvattamoissa turve- tai olkikuivitetulla pohjalla. Laatutiloilla erityisvaatimuksena on pehmeä makuualue, joka saadaan aikaan joko ritilämatoilla tai kuivituksella.
Sonnien hyvinvoinnista mm. makuumukavuudesta ja kiinteästä kasvattamon lattiasta on käyty paljon keskustelua. HKScanin suositus on, että tuottajat lisäävät kumimattojen käyttöä lattian päällysteenä. Kumimattojen käyttö on lisääntynyt nopeasti, koska niiden on havaittu lisäävän sonnien hyvinvointia ja vähentävän jalkaongelmia. Kaikkiin uusiin rakennuksiin suunnitellaan pehmustettu makuualue. Ruotsin eläinsuojelulainsäädännössä sallitaan rakolattia-alusta ilman ritilämattoja vain yli neljän kuukauden ikäisille eläimille ennen vuotta 2010 käyttöön otetuissa rakennuksissa. Kaikissa uusissa rakennuksissa on oltava kiinteä tai ritilämatoilla pehmustettu pohja.
Monet yleisesti käytössä olevat nautoihin kohdistuvat toimenpiteet eivät ole käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Ainoastaan vasikoiden nupoutus on mahdollista tehdä lypsykarjoissa ja vasikkakasvattamoissa tietyin ehdoin. Sonnivasikoita ei normaalisti kastroida ja häntien typistäminen on myös kielletty.
Mahdollinen kastraatio on sallittu ainoastaan eläinlääkärin toimesta riittävää kivunlievitystä käyttäen. Kastraatio voidaan joskus tehdä yksittäisille sonneille, jos niitä käytetään kiimojen havaitsemiseen tai jos sonneja laidunnetaan yhdessä naaraspuolisten eläinten kanssa. Nautojen häntien katkaisu ei ole tarpeellista, eikä
sitä ole koskaan tehty ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Suomessa tai Ruotsissa. Toimenpide voidaan tehdä, mikäli häntä on vahingoittunut tai siinä on tulehdus. Tällöin hännän katkaisun tekee eläinlääkäri asianmukaista kivunlievitystä käyttäen.
Suomen lainsäädännön mukaisesti vasikoiden nupoutus, eli sarvenaiheiden tuhoaminen, on sallittu vain alle neljän viikon ikäiselle vasikalle pätevän henkilön tekemänä. Nupoutus on yleistä siitä syystä, että sarvet ovat riski eläimille sekä ihmisille. Operaatio on kivulias ja siksi HKScan on jo pitkään suositellut toimenpidettä tehtäväksi vain eläinlääkärin toimesta rauhoitusta, puudutusta ja kipulääkitystä käyttäen. Tämä käytäntö on pakollinen vasikoiden välikasvattamoille ja Laatutiloille Suomessa. Ruotsissa lainsäädäntö määrää, että toimenpiteen saa tehdä vain eläinlääkäri rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen.
Antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä ja hormoneja käytetään ainoastaan eläinlääkinnällisissä tilanteissa. Antimikrobisten aineiden käyttö on tarkasti eläinlääkäreiden hallinnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä.
Ennaltaehkäisevä antimikrobisten aineiden käyttö lihasonni- ja vasikkakasvattamoissa HKScanin sopimustiloilla on kielletty. Fluorokinolonien ja kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien käyttö on kielletty Laatutiloilla ja vasikoiden välikasvattamoissa. Laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteeriherkkyyden testausta, eikä niitä saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita.
Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä. Hormoneja voidaan käyttää eläinlääkärin määräyksestä lehmille, useimmiten maitorotuisille lehmille esimerkiksi hedelmällisyyshoitoina. Hormoneja käytetään hyvin harvoin liharotuisille lehmille. Toisinaan niitä voidaan joutua käyttämään maidon laskeutumisen edistämiseksi tai hoitona kohtutulehdukseen. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Antibiootit
HKScanin omassa naudanlihatuotannossa ei ole vuoden 2018 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. HKScan noudattaa ohjeita ja käytäntöjä, puuttuu havaitsemiinsa rikkomuksiin ja tekee korjaavat toimenpiteet välittömästi.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Nautojen terveys ja hyvinvointi
Valtaosa HKScanin lampaanlihan tuotannosta perustuu sopimustuotantoon ja tiiviiseen yhteistyöhön maatilojen kanssa. Tarjoamme sopimustiloillemme neuvontaa ja koulutusta.
HKScan tuottaa lampaanlihaa ja karitsanlihaa vain Ruotsissa, jossa sitä myydään Scan®-tuotemerkillä. HKScanin lampaanlihan tuotannosta Ruotsissa vastaa noin 2 500 tuottajaa. HKScanin sopimustiloilla Ruotsissa on yli 100 000 eläintä.
Ruotsissa kasvatettavat lammasrodut ovat yleensä ruotsalaisia tai suomalaisia maatiaisrotuja tai muista maista tuotuja liharotuja. Maatiaisrotuja ovat esimerkiksi Gotlannin lammas, Fine-wool-lammas ja Rya-lammas. Liharotuja ovat esimerkiksi Texel, Leicester, Oxford, Suffolk ja Dorset Horn. Lisäksi rotujen risteyttäminen on yleistä, jotta niiden parhaat ominaisuudet saadaan yhdistettyä. Lampaanlihan tuotantoon käytetään kaikkia rotuja, eniten kiharavillaista Gotlannin lammasta.
Eläinten rakennukset ovat lämmittämättömiä, avoimia tilaratkaisuja, joilla varmistetaan, että lampaat pysyvät ryhmissä ja
saavat riittävästi valoa ja raikasta ilmaa. Lampaiden kasvatuksessa käytetään usein vanhoja talleja, joissa on pidetty aiemmin lypsykarjaa tai kasvatettu sikoja. Lampaat elävät harvemmin uusissa talleissa, jotka olisi rakennettu erityisesti lampaiden kasvatusta varten.
Lampaat elävät ryhmissä tiloissa, joissa on olkialusta ja mahdollisuus liikkua vapaasti. Ruotsissa lampaita ja karitsoja ei saa kasvattaa tiloissa, joissa on ritilälattia. Käytännöt, jotka liittyvät ruokintatiloihin, liikkumatilaan ja juomaveden saantiin, ovat lakisääteisiä.
Karitsat teurastetaan 3–12 kuukauden iässä. Talvella syntyvät karitsat pidetään sisätiloissa. Ne saavat tavallista tiiviimpää ravintoa ja kasvavat keväällä syntyviä karitsoja nopeammin. Talvella syntyneet karitsat teurastetaan kolmesta neljään kuukauden iässä. Keväällä syntyvät karitsat viedään laitumelle lainsäädännön mukaisesti. Ruohoa syövät lampaat kasvavat hitaammin ja ne teurastetaan kahdesta viiteen kuukauden iässä. Lampaiden ja karitsojen laiduntaminen on tärkeää myös maisemanhoidolle. Lisäksi rehuksi tai laiduntamiseen tarkoitettu ruoho
sitoo merkittävästi hiilidioksidia. Lampaan ruho painaa keskimäärin 18,5–19,5 kiloa.
Ruotsissa pässejä ei yleensä kastroida, toisin kuin muissa suurissa lampaanlihan ja karitsanlihan tuottajamaissa. Myöskään muissa maissa tyypillinen hännän typistäminen ei ole sallittua Ruotsissa.
Antibioottien käyttöä tiloilla valvoo laillistettu eläinlääkäri, eikä mikrobilääkkeitä käytetä lampaiden kasvun edistämiseen. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä on Ruotsissa Euroopan alhaisimpia. Kansallinen laki rajoittaa niiden käyttöä. Mikrobilääkkeiden ennaltaehkäisevä käyttö on kielletty.
Ruotsin lainsäädäntö kieltää myös hormonien käytön kasvun edistämiseen. Hormoneja käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä emälampailla lähinnä kiimakierron säätelyyn. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Antibiootit
Vuoden 2018 aikana HKScanin lampaanlihan tuotannossa ei tapahtunut sakkoihin tai rangaistuksiin johtavia eläinten hyvinvointiin liittyviä laiminlyöntejä. HKScan seuraa ohjeiden ja käytäntöjen noudattamista ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin välittömästi.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Tilojen päivittäinen työ hyvän tautisuojauksen ja hygienian ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää ruokaturvallisuuden kannalta, sanoo HKScanin eläinlääkäri Leena Pohjola.
Leena Pohjola on siipikarjaan erikoistunut eläinlääkäri, ja hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aiheesta.
Siipikarjan erikoistumisalakseen valinnut ja aiheesta väitöskirjan tehnyt eläinlääkäri Leena Pohjola on aina ollut kiinnostunut tuotantoeläinten parissa työskentelystä. Hän pitää tärkeänä etenkin toiminnan koordinoinnin ja läpinäkyvyyden kannalta, että HKScanilla on oma eläinlääkäri.
"Vierailen sopimustuotantotiloillamme lähes päivittäin, joten minulla on läheiset suhteet tuottajiin. Koen olevani vastuus sa siitä, että tiloilla toimitaan HKScanin käytäntöjen ja arvojen mukaisesti", Pohjola sanoo.
Käytännössä Pohjolan työ on ennalta ehkäisevää eläinten terveydenhuoltoa. Hän tekee yhteistyötä sekä teurastamolla lihantarkastuksesta vastaavien tarkas tuseläinlääkärien että tiloja valvovien aluehallintoviraston ja kunnaneläinlääkä rien kanssa. Läheisimmät työkaverit ovat omassa alkutuotantotiimissä.
"Apunani ovat esimerkiksi tuotanto- ja rehuasiantuntijat, joita ilman en pärjäisi tässä työssä. Eläinlääkärit työskentelevät usein yksin, mutta HKScanilla olen nautti nut siitä, että pystyn ratkomaan kysymyk siä yhdessä muiden tiimimme asiantunti joiden kanssa."
Pohjola kertoo yhteistyön olevan tiivistä Pohjoismaiden siipikarjaeläinlääkäreiden kesken. Naapurimaissa on pitkälti saman laiset siipikarjan kasvatustavat, jolloin kol legoiden kesken jaetaan myös haasteet ja hyvät käytännöt.
"Vierailen sopimustuotantotiloillamme lähes päivittäin, joten minulla on läheiset suhteet tuottajiin."
"Esimerkiksi Pohjoismaiden hyvän eläinterveyden ja vähäisen lääkitystarpeen saavuttaminen on vaatinut vuosikymmenten työn. Kunnia kuuluu tilallisille, jotka tekevät erinomaista työtä varmistaakseen, että ruokaturvallisuutta vaarantavia tekijöitä, kuten salmonellaa tai antibioottihoitoa vaativia lintutauteja ei esiintyisi ollenkaan. Valitettavasti tätä pidetään usein itsestäänselvyytenä, vaikka jo Keski-Euroopassa tilanne on aivan toinen", Pohjola muistuttaa.
Hänen mukaansa on odotettavissa, että tulevaisuudessa lintuinfluenssan kaltaiset taudit lisääntyvät luonnonlinnuissa. Riski on suurimmillaan, kun muuttolinnut tulevat muista maista pohjoiseen pesimään. Ilmaston lämpeneminen voi tarkoittaa myös tauteja hidastavien pakkasten vähenemistä.
"Siksi on tärkeää jatkuvasti tarkkailla ja kehittää tautisuojausta ja hygieniaketjua aina rehustuksesta ja hautomolta lähtien, jotta mahdolliset taudinaiheuttajat pysyvät tilojen ulkopuolella."
Hyvän terveyden ja tautisuojauksen ohella HKScanin keskeisimpiä kehityskohteita on eläinten hyvinvoinnin parantaminen näiden lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioimalla. Hyvä esimerkki on HKScanin pilotoima ainutlaatuinen "Kanalassa kuoriutunut" -tuotantotapa, jossa kananpojat kuoriutuvat kotitilansa kanalassa erillisen hautomon sijaan. Tarkoituksena on tarjota
mahdollisimman hyvä ja stressitön alku untuvikoille.
"Mielestäni perustaso tuotannossa on jo nyt hyvä, mutta tavoitteenamme on tietysti jatkuvasti kehittää eläinten hyvinvointia. Kanaloissa on nykyään esimerkiksi erilaisia virikkeitä, orsia istuttavaksi ja pehkua, jossa linnut voivat kylpeä ja kuopia", Pohjola kertoo.
Muutoin hän pitää tärkeänä, että yksi HKScanin Tilalta haarukkaan -strategian painopisteistä on nimenomaan tiivis tuottajayhteistyö.
"Mielestäni tilatason korostaminen osoittaa myös arvostusta tuottajien työtä kohtaan. Jos alkutuotannossa ei toimita oikein, on ketjun loppupään vaikea enää tehdä korjausliikkeitä. Se myös edellyttää, että jatkossakin toimimme niin, että se mitä sanomme pitää paikkansa käytännössä. Itse olen ylpeä tiloilla tehtävästä työstä ja näkisin, että sitä voisi tuoda entistäkin läpinäkyvämmin esiin", Pohjola päättää.
"Meidän täytyy aina toimia niin, että se mitä sanomme, pitää paikkansa käytännössä. Itse olen ylpeä tiloilla tehtävästä työstä ja näkisin, että sitä voisi tuoda entistäkin läpinäkyvämmin esiin."
YMPÄRISTÖ
Ympäristötyö HKScanissa tähtää omien tuotantolaitosten sekä koko arvoketjun ympäristövaikutusten minimoimiseen. Tähän sisältyvät ympäristönsuojelun toimenpiteet niin eläintuotannossa, pakkausmateriaaliratkaisuissa kuin ruokajätteen vähentämisessäkin.
Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen osana kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä on HKScanin ympäristötyön tärkeä painopistealue. Parannuksilla näissä osa-alueissa on suora ja ilmastonmuutosta lieventävä vaikutus.
Elintarviketuotanto alkutuotannosta kulutukseen aiheuttaa vaikutuksia ympäristöön, kuten makean veden käyttöön, maankäyttöön, torjunta-aineiden käyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Se myös aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöitymistä. Lihantuotannon vaikutukset vaihtelevat huomattavasti globaalisti eri tuotantojärjestelmien ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Pohjoismaiden hyvät ja kehittyneet maatalouskäytännöt ja olosuhteet luovat hyvät edellytykset kestävälle eläintuotannolle. On kuitenkin tärkeää, että tuotantotapoja parannetaan edelleen, jotta voidaan varmistaa entistä kestävämpi lihantuotanto tulevaisuudessa. Siksi myös HKScan kehittää aktiivisesti osaltaan arvoketjua yhteystyössä tutkimuslaitosten kanssa.
HKScan toimii laajan kiertotalousjärjestelmän osana. Yhtiön tavoitteena on säilyttää tuotannossa käytettävien resurssien arvo tuotanto- ja arvoketjussa mahdollisimman pitkään. Tällaisia resursseja ovat esimerkiksi raaka-aineet, vesi ja energia.
Energialähteet tulevat muuttumaan vähitellen uusiutuviksi vaihtoehdoiksi, kuten uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö ja kaukolämpö, biokaasu, hake- tai puupellettienergia. HKScanin tavoitteena on myös tuottaa uutta tai tukea olemassa olevaa liiketoimintaa ketjun eri osissa.
HKScanin tavoitteena on hyödyntää teurastetun eläimen koko ruho, ja sen ensisijainen käyttö on elintarviketuotannossa. Sivuvirrat, joita ei hyödynnetä elintarvikkeisiin, ohjataan tehokkaasti muille teollisuudenaloille, kuten nahka- ja rehuteollisuuteen tai lemmikkieläinten ruokiin. Jäljelle
jäävä hyödyntämätön eläinperäinen aines ohjataan biokaasutuotantoon tai jalostetaan esimerkiksi lannoitteiksi. Tuotannosta syntyvät jätejakeet kiertävät jätehierarkian mukaisesti.
Maatilat ovat kiertotalouden malliesimerkkejä. Esimerkiksi eläinten lannassa olevat ravinteet hyödynnetään pelloilla, joilla kasvatetaan muun muassa viljaa eläinten rehuksi tai elintarviketuotantoon. Eläinten ravinnosta merkittävä osa onkin paikallisesti tuotettua viljaa tai esimerkiksi sikojen ruokinnassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka päätyisivät muuten jätteeksi.
HKScan on asettanut seuraavat ympäristötavoitteet:
| Mittarit | Konsernitavoitteet | Saavutukset 2018 |
|---|---|---|
| Ympäristövaikutusten pienentäminen |
||
| • Kasvihuonekaasu päästöt, HKScanin tuotantolaitokset |
• 90 %:n pienentäminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2014 |
• Kasvihuonekaasupäästöt pie nentyneet 48 % vuoteen 2014 verrattuna. |
| • Energiankulutus | • Energiakulutuksen 20 %:n pienen täminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016 |
• Energiankulutus säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2016 |
| • Veden käyttö | • Veden kulutuksen 25 %:n pienen täminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2018 |
• Vedenkulutus on pienentynyt 11 % viimeisen viiden vuoden aikana. |
| • Materiaalitehokkuus - Pakkaukset |
• Kestävien paikkausmateriaalien ja -ratkaisujen kehittäminen |
• Katso toimenpiteet kappalees sa: Pakkausmateriaalit |
| • Mustan muovin poistami nen pakkausmateriaaleista Suomessa ja Ruotsissa vuoden 2019 loppuun mennessä |
||
| - Jätteet | • Jätehierarkiaperiaatteen noudattaminen |
• Kaatopaikkajätteen määrä on pienentynyt 99 % viimeisen viiden vuoden aikana. |
| - Koko ruhon käyttö | • Eläinraaka-aineen (ruho) tehokas hyödyntäminen – kiertotalous näkökulma |
• Katso toimenpiteet kappaleessa: Sivuvirtojen hyötykäyttö |
Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, joka johtaa merenpinnan nousuun, aavikoitumiseen sekä ilmaston ääriolosuhteiden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden, lisääntymiseen.
Vuonna 2018 ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät Pohjoismaissa poikkeuksellisen kuumana ja kuivana kesänä, millä oli vakavia vaikutuksia eläinrehun tuotantoon. HKScanille on tärkeää jatkaa kasvihuonekaasujen vähentämistä Pariisin ilmastosopimuksen globaalien ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. HKScan on asettanut tavoitteekseen pienentää 90 prosentilla tuottamiensa kasvihuonekaasujen määrää vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2014 verrattuna. Tavoite sisältää sekä suorat että epäsuorat päästöt (Scope 1 ja Scope 2).
Konsernin yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kaikkiaan 48 (471 ) prosenttia tai 115 000 (113 000) tonnia vuodesta 2014 vuoteen 2018. Vuonna 2018 konsernin kasvihuonekaasupäästöt olivat 124 000 (126 000) tonnia hiilidioksidia (CO2 e).
Suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan (Greenhouse Gas) mukaisesti.
1) Vuoden 2017 raportissa HKScan raportoi kasvihuonekaasujen alentuneen 46 prosentilla vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2017 päästöjen alentuminen oli 47 %, koska laskennassa oli jäänyt huomioimatta HKScan Puolan uusiutuvan sähkön osuus.
Suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuodesta 2014 on syntynyt siirtymällä uusiutuvan sähkön käyttöön Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa. Vähennys on 64 tuhatta tonnia CO2 e. Muut vähennykset Scope 2: ssa johtuvat Tanskassa käytetyn pohjoismaisen energiatuotannon jäännösjakauman päästökertoimen pienentymisestä sekä Viron sähkön päästökertoimen pienentymisestä. Latviassa sähkön päästökerroin kasvoi samalla ajanjaksolla.
Uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä käytetään Ruotsissa, Suomessa ja Puolassa. Uusiutuva sähkö on ostettu hankkimalla alkuperätakuut (Guarantees of Origin). Vuonna 2018 alkuperätakuut koskivat biopolttoaineita, vesivoimaa ja tuulivoiman avulla tuotettua sähköä.
ENERGIANLÄHTEET 2018: UUSIUTUVAT/UUSIUTUMATTOMAT %
Uusituvista lähteistä tuotettu energia1)
Uusiutumattomista lähteistä tuotettu energia2)
1) Sähkö uusituvista lähteistä, kaukolämpö uusituvista lähteistä, biokaasu, hake
2) Sähkö uusiutumattomista lähteistä, kaukolämpö uusitumattomista lähteistä, maakaasu, nestekaasu, öljy Lämmityksestä aiheutuneet päästöt pienenivät 10 000 tonnia tai 18 prosenttia verrattuna vuoteen 2014, johtuen energiatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisestä.
HKScanin toiminnoissa kulutetusta kokonaisenergiasta 49 prosenttia oli uusiutuvista lähteistä ja 51 prosenttia uusiutumattomista. Pääasiallisimmat uusiutuvat energialähteet ovat uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö ja kaukolämpö sekä biokaasu ja puupelletit.
• Rauman yksikkö liittyi Rauman kaupungin paikallisille yrityksille suunnattuun aloitteeseen tavoitteena hiilineutraali kaupunki.
SÄHKÖN LÄHTEET VUONNA 2018: UUSIUTUVAT, UUSIUTUMATTOMAT %
Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö
Uusiutumattomista lähteistä tuotettu sähkö
Uusiutuvista lähteistä tuotetun kaukolämmön ja lämmöntalteenoton avulla yksikkö on vaikuttanut kaupungin hiilineutraalitavoitteen saavuttamiseen.
HKScanin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä edellyttää tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä lämmityksessä. Yhtiö on laatinut toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi.
Suorat (Scope 1:n mukaiset) ja epäsuorat (Scope 2:n mukaiset) kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin kymmenen prosenttia lihantuotannon kokonaispäästöistä tilalta haarukkaan -ketjussa. Päästöt ennen ja jälkeen (Scope 3:n mukaisesti) HKScanin toimintoja ovat yli 90 prosenttia. Eläintuotanto on selvästi suurin päästöjen tuottaja. Arvioidakseen tuotteiden kokonaispäästöjä koko elinkaaren ajalta HKScan on käyttänyt elinkaarianalyysiä (Lifecycle Analysis, LCA) muutamien tuotteittensa ympäristövaikutusten mittaamisessa. HKScan osallistuu tutkimushankkeisiin saadakseen tietoa viimeisimmistä tieteellisistä tuloksista, jotka koskevat lihan tuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen.
Lue lisää vastuullisuusfaktoistamme:
• Vastuullisuusfakta – Tuotantolaitokset ja ympäristö
• Vastuullisuusfakta – Eläintuotannon ympäristövaikutukset
Energiantehokkuuden parantaminen tuotantolaitoksissamme on jatkuvaa työtä.
Tähtäämme pienempään ympäristöjalanjälkeen pienentämällä energiankulutustamme ja samalla parannamme kustannustehokkuuttamme. Tämä on myös tärkeä osa-alue sitoutumisessamme kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen. HKScan on asettanut konserninlaajuiseksi tavoitteekseen pienentää energiankulutusta 20 prosentilla vuodesta 2016 vuoteen 2030.
Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2018. Energian kokonaiskulutus on ollut vakaa ja jopa kasvanut hieman neljän viime vuoden aikana. Energiankulutus on pienentynyt kaikilla markkinoilla lukuun ottamatta Suomea. Suomen energiankulutukseen on vaikuttanut Forssan pakastamon ja Paimion yksikön hankinta sekä kahden tuotantolaitoksen pitäminen käynnissä yhtäaikaisesti Eurassa ja Raumalla. Vuoden 2018 kylmä talvi ja kuuma kesä lisäsivät lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta.
Suomessa energiankulutus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Kulutuslukuja tarkasteltaessa ilman Euran tuotantolaitosta (suljettiin kesäkuussa 2018) ne pienenivät neljällä prosentilla. Käynnistetyn Rauman yksikön energiankulutus on ollut suunniteltua suurempi. Prosessien kehittäminen energiankulutuksen pienentämiseksi on aloitettu. Tulokset näkyvät vuoden 2019 puolella.
Suomessa HKScan on sitoutunut elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on pienentää energiankulutusta 18 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Olemalla mukana oman alansa energiatehokkuussopimuksessa HKScan kantaa vastuunsa kansallisen energiatehokkuustavoitteen toteutumisesta. Energiatehokkuussopimukset ovat osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa.
• Kaikki Ruotsin tuotantoyksiköt on sertifioitu ISO 50 001:n mukaisesti. Kuukausittaisen energiankulutusseurannan tavoitteena on pitää kulutuspoikkeamat +/- 10 prosentin tasolla. Analyysi ja korjaavat toimenpiteet tehdään, mikäli kulutus poikkeaa tavoitteesta. Kaikki tuotantoyksiköt suoriutuivat ISO 50 001 -auditoinneista ilman poikkeamia.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Tuotantolaitokset ja ympäristö
HKScan mittaa ja optimoi tuotantoyksiköissä käytettävän veden kulutusta elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. HKScan on asettanut konserninlaajuiseksi tavoitteekseen pienentää vedenkulutusta 25 prosentilla vuodesta 2018 vuoteen 2030.
Vedenkulutus HKScanin tuotantolaitoksissa laski 11 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2018. Veden käyttö pieneni kaikilla markkina-alueilla lukuun ottamatta Suomea. Rauman yksikön käyttöönotosta johtunut kahden tehtaan yhtäaikainen käyttö oli yksi syy suureen kulutukseen. Myös Rauman yksikön ennakoitua suurempi vedenkulutus vaikutti vuoden 2018 tulokseen. Parannuksia tehdään tulevina vuosina. Puolassa lämmin kesä johti vedenkulutuksen kasvuun, kun kattoja ja jäähdyttimiä jouduttiin viilentämään veden avulla.
vedenkulutus pieneni 3 prosentilla vuodesta 2017.
• Mikkelin yksikössä asennettiin pesureiden vedenkulutusta seuraava järjestelmä.
• Tanskassa vedenkulutus on pienentynyt 52 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.
Elintarviketeollisuuden prosessien jätevesi sisältää orgaanisia aineita ja pesuainejäämiä. Tuotantoyksikkökohtaisissa ympäristöluvissa määritellään päästöille raja-arvot, jotka huomioiden varmistetaan, että toiminnan ympäristövaikutukset minimoidaan. HKScanin tavoitteena on varmistaa, että jäteveden puhdistustasot ovat ympäristölupien vaatimusten mukaiset tai alittavat raja-arvot.
Jäteveden käsittely tapahtuu kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla, yhtiön omilla jätevedenpuhdistamoilla tai kuntien ja omien puhdistamoiden yhteistyöllä.
Vuoden 2018 aikana jätevesien puhdistus on toiminut pääsääntöisesti hyvin.
Suomessa rasvan erotus jätevesistä on aiheuttanut haasteita Mikkelin ja Vantaan yksiköissä. Rauman yksikössä käynnistyy vuonna 2019 jätevesilaitoksen kapasiteetin mukauttaminen, jonka tavoitteena on varmistaa jäteveden jatkuva käsittely suhteessa tavoiteltuihin tuotantovolyymeihin. Yhtenä tavoitteena on myös vähentää jätevedestä aiheutuvaa hajua. HKScanin tekemän omavalvonnan ansiosta yksittäisiä ympäristöluvan ylittäviä poikkeamia on havaittu aikaisessa vaiheessa. Poikkeamat on tutkittu ja parannustoimenpiteet tehty.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Tuotantolaitokset ja ympäristö
Tehokas materiaalien käyttö vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Materiaalitehokkuus hillitsee ilmastonmuutosta, pienentää energian- ja vedenkulutusta sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Materiaalitehokkuus HKScanissa tarkoittaa muun muassa eläinraaka-aineen eli kaikkien ruhonosien hyödyntämistä sekä pakkausten kehittämistä käytettävien materiaalien ekotehokkuuden sekä ruokajätteen minimoimisen näkökulmista. Tuotantojätteen ja ruokajätteen syntymisen minimoiminen sekä jätemateriaalien kierrätys ovat myös esimerkkejä materiaalitehokkaista toimintatavoista.
HKScanin Biotech-liiketoimintalinja vastaa konserninlaajuisesta eläinperäisten sivuvirtojen liiketoiminnan kehittämisestä. Heinäkuusta 2018 alkaen Biotech- organisaatio muutettiin osaksi Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Viron teollisuusmyyntiä.
Maiden rajat ylittävä myynti ja yhteistyö maiden välillä on jatkunut. Tavoitteena on kehittää edelleen kiertotalousliiketoimintaa ja ohjata sivuvirtoja lisäarvoa tuottaville teollisuudenaloille, kuten biolääkeaine, nahka, eläinten rehu ja lemmikkieläinten ruoka. Jäljellä oleva eläinperäinen raaka-aine käytetään biokaasun tuottamiseen. HKScanin tuotekehitys etsii jatkuvasti uusia ja parempia tapoja hyödyntää sivuvirtoja, mikä parantaa kannattavuutta, ja auttaa myös alentamaan eläintuotannon hiilijalanjälkeä. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Eläintuotannon ympäristövaikutukset
• Suomi: Rauman siipikarjayksikössä otetaan talteen elintarvikelaatuiset broilerin elimet ja jalat, jotka ovat vientituotteita maihin, joissa niitä käytetään ihmisravinnoksi eikä eläinperäisen proteiinin tuotantoon. Myös naudan ja kanan luiden käyttö korkealaatuisen lihaliemen raaka-aineena on hyvä esimerkki lisäarvon tuottamisesta eläinperäisistä sivuvirroista. HKScan on Honkajoki Oy:n osaomistaja ja merkittävä osa HKScanin sivuvirroista muuttuu Honkajoen tuotantolaitoksessa arvokkaiksi proteiinituotteiksi, joita käytetään lemmikkieläinten ruokana ja rehujen tuotannossa.
• Tanskassa tietyt sivuvirrat tuottavat lisäarvoa raaka-aineena biofarmaseuttisissa tuotteissa. Elintarvikelaatua olevat broilerin sisäelimet ja jalat ovat vientituotteita, ja loput menevät lemmikkieläinten ruoaksi. Merkittävä määrä HKScanin tuottamista sivujakeista muuttuu arvokkaiksi proteiineiksi käytettäväksi lemmikkieläinten ruokana ja rehujen tuotannossa Farmfood A/S:ssä, jonka yhteisomistaja HKScan on.
Ekotehokkaat pakkausratkaisut, kierrätettävyys sekä laatuun ja tuoteturvallisuuteen vaikuttavat pakkausominaisuudet ovat välttämättömiä elintarviketeollisuudessa. HKScan on jatkanut pakkaustensa aktiivista kehittämistä. Vaikka lihan ja lihavalmisteiden sekä valmisruokien pakkausmateriaalit ovat vain pieni osuus tuotteen kokonaishiilijalanjäljestä, pakkausratkaisuilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi ruokajätteen
määrään. Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata elintarviketta. Oikeanlainen pakkaus varmistaa tuotteen korkean laadun ja tuoteturvallisuuden.
Asiakkaamme ja etujärjestöt ovat tehneet aloitteita ja yhteistyöehdotuksia muovimateriaalien käytön pienentämiseksi vähittäiskaupassa. Esimerkiksi Ruotsin vähittäiskauppayhdistys sekä kaupan yhdistys DFL
ovat ilmoittaneet, että kaikkien elintarvikkeiden muovipakkausten tulee olla kierrätettäviä vuoteen 2022 mennessä. Samoin kaikkien muovipakkausten tulee olla valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista vuoteen 2030 mennessä. HKScan on sitoutunut näihin tavoitteisiin Ruotsissa.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Pakkaukset
Mustan muovin käyttö elintarvikepakkauksissa on herättänyt julkista keskustelua. Musta muovi ei ole kierrätettävää, koska kierrätyslaitosten optinen lajittelujärjestelmä ei pysty havaitsemaan mustaa hiilipigmenttiä, jota on käytetty muovin värjäämiseen. Tästä syystä HKScan on suunnitellut poistavansa mustat muovirasiat Ruotsissa ja Suomessa vuoden 2019 loppuun mennes-
sä. Toimeen on jo ryhdytty, jotta muovirasioiden käyttöä voidaan vähentää. Muovipakkauksia korvataan kartonkipakkauksilla mahdollisuuksien mukaan ja esimerkiksi Kariniemen®-brändin tuotteissa Suomessa käytetään mustan muovin sijaan keltaisia muovirasioita, jotka ovat kierrätettäviä.
Skovsgaardin tuotantolaitoksessa Tanskassa tuotannossa syntyvän pakkausjätteen määrä on puolittunut parempien toimintatapojen ansioista.
Uusi lihapullien pakkauslaite Ruotsissa: Vanha lihapullarasiapakkaus on korvattu uudelleensuljettavalla pussilla (ks. keskimmäinen kuva). Pakkaus pienentää muovin käyttöä 30 tonnilla vuodessa.
Pakkausmateriaaleihin ja niiden lähteisiin (uusiutumattomat ja uusiutuvat materiaalit sekä neitseelliset ja kierrätettävät materiaalit) liittyvät tulokset eivät valmistuneet ennen tämän raportin julkaisua. Tulosten valmistuttua tiedot julkaistaan HKScanin verkkosivustolla.
Maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia elintarvikkeista heitetään hukkaan ruuan arvoketjussa, joka ulottuu maatilalta kuluttajan lautaselle. Pohjoismaissa suurin osa ruokahävikistä syntyy kuluttajatasolla. Ruokajätteen määrää on vähennettävä, jotta elintarviketuotannon kokonaisvaikutukset ympäristöön pienenevät ja toiminta olisi kustannustehokasta.
HKScan Finland osallistui Kuluttajaliiton jokasyksyiseen Hävikkiviikkoon kertomalla kuluttajille vinkkejä ruokahävikin pienentämisestä. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokaketjun toimijoita vähentämään ruokahävikkiä ja nostamaan ruoan arvostusta.
HKScan on yhdessä tanskalaisen Rose®-brändinsä kanssa ollut tekemässä aloitetta Tanskassa ruokahävikin pienentämiseksi yhdessä useiden muiden yritysten kanssa. Tavoitteena on ruokajätteen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
HKScanin toimenpiteet tuotantolaitoksissa syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi perustuvat jätehierarkiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteen syntymisen ehkäisemistä, materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jätteen hyödyntämistä energiana ja lopulta kaatopaikkasijoitusta.
Noin 75 prosenttia HKScanin tuotannossa syntyvästä jätemateriaalista on eläinperäistä ja se ohjataan biokaasun tai biodieselin tuotantoon. Lanta ja orgaaniset jakeet kompostoidaan tai levitetään maatilojen pelloille, mikä on noin 10 prosenttia jätteestä. Energia otetaan talteen jakeista, joita ei voida kierrättää tai suunnata biokaasun tai dieselöljyn tuotantoon, mikä myös on noin 10 prosenttia jätteestä. Näitä jakeita ovat ne ruhon osat, jotka kuuluvat sivutuoteasetuksen (EY N:o 1069/2009) mukaan kategoriaan 1. Noin kaksi prosenttia toiminnasta syntyvästä jätteestä kierrätetään, kuten muovit, metallit, pahvi tai paperi. Kaatopaikkajätteen osuus on 0,04 prosenttia ilmoitetusta
materiaalista. Kaatopaikkajätteen määrä laski 99 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2018.
Jätteiden kierrätystä voidaan tehostaa hyvin myös pienten parannusten avulla.
tämiseksi sekä esimerkki jätehierarkian periaatteiden mukaisesta toiminnasta.
Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Tuotantolaitokset ja ympäristö
HKScanilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla yhtiö seuraa kemikaalien käyttömääriä sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Seurantajärjestelmän entistä tehokkaampaa käyttöä on kehitetty useissa tuotantoyksiköissä. Kemikaalien määrän vähentäminen ja korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on jatkuvaa työtä. Lisäksi kemikaalien turvallista käyttöä on kehitetty poistamalla tai pienentämällä käytössä olevia riskejä. Suurin osa käytettävistä kemikaaleista on puhdistusaineita.
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Viisi vinkkiä hävikin vähentämiseen
Merkittävä osa lihatuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla.
HKScanin sopimustuottajat sekä omat maatilat Virossa tekevät jo nyt merkittävää ympäristötyötä ja parhaita käytäntöjä jaetaan yhtiön alkutuotantoketjussa aktiivisesti. Lue lisää: Vastuullisuusfakta – Eläintuotannon ympäristövaikutukset
• Esimerkiksi Suomessa broilerin tuotantotilainvestoinnin edellytyksenä on biopolttoaineiden käyttö. Tällä hetkellä 93,6 prosenttia broilereista kasvaa lämmössä, joka on tuotettu biopolttoaineilla (puuhake). Omia tuulivoimaloita sähköntuotantoon on kahdeksalla tuotantotilalla ja aurinkopaneeleita kymmenellä maatilalla. Erityisesti aurinkoenergian käyttö on kasvanut, kahden vuoden aikana nollasta kymmeneen tuotantotilaan. Muutamat broileritilat käyttävät myös kauran kuoria biopolttoaineen raaka-aineena.
• Suomessa HKScan osallistuu projektiin, jossa selvitetään broilerin ja sianlihan tuotannon hiili- ja vesijalanjälkeä. Laskennan
tekee Luonnonvarakeskus LUKE, ja siinä käytetään EU:n määrittelemiä tuotteiden ympäristöjalanjäljen laskentaohjeita (Product Environmental Footprint - PEF). Projekti tuottaa työkaluja tuotannon kehittämiseen ja kuluttajaviestintään.
Maatilat ovat kiertotalouden malliesimerkkejä. Esimerkiksi eläinten lannassa olevat ravinteet hyödynnetään pelloilla, joilla kasvatetaan muun muassa viljaa eläinten rehuksi tai elintarviketuotantoon. Eläinten ravinnosta merkittävä osa onkin paikallisesti tuotettua viljaa tai esimerkiksi sikojen ruokinnassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, jotka päätyisivät muuten jätteeksi.
Maatiloilla käytetään yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä, kuten puuhaketta, tuuli- tai aurinkovoimaa sekä biokaasua.
Maataloudella ja kotieläintuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset vaihtelevat maapallon eri alueiden välillä sekä kullakin alueella vallitsevien maatalouskäytäntöjen mukaan.
Laiduntavat nautaeläimet ja lampaat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säilymiseen Ruotsissa ja Suomessa. Nautaeläimet ja lampaat ovat pitäneet maiseman avoimena jo satojen vuosien ajan. Parhaimmillaan luonnonlaitumelta voi löytää 40 erilaista kasvi- tai hyönteislajia neliömetrillä. Monet laitumet Ruotsissa ja Suomessa ovat viljeltyjä, eivätkä yhtä monimuotoisia kuin luonnonlaitumet, mutta sitovat silti hiiltä.
HKScan on sitoutunut käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa Suomessa ja Ruotsissa koko tuotantoketjussaan, myös eläinten rehussa ja elintarvikkeissa. Tavoitteena on monimuotoisuuden säilyttäminen ja muiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten pienentäminen niillä alueilla, joilla viljellään soijaa. Lue lisää
• Vuoden 2018 alussa HKScan julkaisi tiedon projektista, jonka tavoitteena on lisätä naudanlihantuotantoa emolehmien määrää nostamalla Suomessa 3 200 eläimellä vuoteen 2025 mennessä. Projekti on ollut menestys ja uusilla tuotantosopimuksilla saavutetaan asetettu tavoite. Emolehmillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä, kun ne laiduntavat vijellyillä luonnonhoitopelloilla tai luonnonlaitumilla. Lue lisää
• Huhtikuussa 2018 HKScan julkisti tiedon rehuinnovaatiosta, jonka ansiosta voidaan luopua soijasta ja siirtyä kotimaisten proteiinilähteiden käyttöön suomalaisessa broilerituotannossa. Lue lisää
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: Tilatekoja – Laaksosen tilan uusi kasvattamo parantaa energiatehokkuutta ja bioturvallisuutta
HKScan haluaa kannustaa tuottajiaan jatkamaan hyvää ympäristötyötään ja jakaa menestystarinoita tiloilla tehtävistä ympäristöteoista. Vuonna 2016 ruotsalaisille lihantuottajille lanseerattiin Vuoden Ympäristöpalkinto -kilpailu, ja vuonna 2018 se laajennettiin myös Suomeen.
Ympäristötyö eläimiä kasvattavalla maatilalla on monimuotoista. Esimerkkejä ympäristötyöstä ovat muun muassa energiankulutuksen vähentäminen, rehuhävikin tai muiden resurssien kulutuksen pienentäminen, rehevöitymisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
HKScanin raadit Ruotsissa ja Suomessa valitsivat ympäristöpalkinnon voittajat tilan vastuullisuustyön hyvän kehityksen perusteella.
Vuoden 2018 ympäristöpalkinnon Ruotsissa sai Johan Thuresson ja Martin Andersson Södergårdin maatilalta. Södergårdissa energiaa käytetään tehokkaasti niin eläintuotantotiloissa kuin maanviljelystöissä pelloilla. Siat ruokitaan alkoholin tuotannosta peräisin olevilla sivutuotteilla, mikä vähentää soijan tarvetta rehuissa. Materiaalivirrat kiertävät, sillä alkoholin tuotantoon käytetty vilja on peräisin Södergårdin maatilalta. Viljellyt luonnonhoitopellot ja karjan laiduntamat luonnonlaitumet ylläpitävät tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta. Ravinteiden maksimaaliseksi hyödyntämiseksi Södergårdin maatila käyttää GPS-ohjausta lannoitettaessa, mikä mukauttaa ravinteiden määrän kasvien tarpeisiin.
Suomessa ympäristöpalkinnon saaneella Jussi Oittisen tilalla suurin osa kanaloiden käyttämästä sähköstä tulee tuulivoimalasta. Tilalla on myös panostettu bioenergian käyttöön lämmityksessä. Tilalla on jo pitkään tehty omia energiaratkaisuja ja oltu tiennäyttäjänä muille tuottajille. Investoinnit ovat olleet taloudellisesti kannattavia ja maltillisesti harkittuja, vaikka ovat aikanaan olleetkin isoja. Tilalla on laskettu, että ilman uusiutuvan energian ratkaisuja tilalla jouduttaisiin käyttämään 300 000–400 000 litraa enemmän polttoöljyä ja hiilidioksidipäästöjä syntyisi noin miljoona kiloa enemmän.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
TARINOITA TILALTA HAARUKKAAN: KOKKI
Pääkokki Mathias Emilsson on HKScanin linkki ravintoloiden ja ruokatrendien maailmaan.
Tukholmassa työskentelevä HKScanin pääkokki Mathias Emilsson on tehnyt pitkän uran elintarvikealalla. Hän on työskennellyt aiemmin keittiömestarina, sommelieerina ja ruokastylistinä. Hän on myös kehittänyt ravintolakonsepteja, kirjoittanut gastronomiasta ja kouluttanut ravintoloiden henkilökuntaa ruokien ja juomien yhdistelemisessä.
"Olen hyvän ruoan ja lihan ystävä, joten HKScan tuntui luontevalta työpaikalta. Täällä olen todella oppinut arvostamaan maanviljelijöiden ja lihantuottajien hienoa työtä. Olen ylpeä siitä, että voin kehittää heidän tuotteistaan huippulaadukkaita ruokia", Emilsson kertoo.
Emilsson johtaa työssään verkostoa, jo hon kuuluu keittiömestareita HKScanin kaikista toimintamaista.
"Teen työtä yhtiön koko arvoketjussa, niin teurastajien kuin pakkausten suunnitteli joiden kanssa. Hyödynnän työssäni gast ronomian asiantuntemustani, jotta yhtiö pysyy trendien tasalla ja tietää jo etukä teen ruokamaailman seuraavat suosituim mat vaikuttajat, kaupungit, maat ja maut."
Kasvava ilmastotietoisuus on saanut kuluttajat miettimään syömisiään entistä tarkemmin. Nyt suositaan paikallisia tuot teita ja laadukkaampaa lihaa pienempinä annoksina.
"Ruoasta ollaan kiinnostuneita samalla tavalla kuin viiniharrastajat ovat kiinnos tuneita rypäleiden kasvuoloista ja niiden vaikutuksesta viinin makuun. Kiinnostus lihan alkuperää kohtaan on mielestäni HKScanille etu, sillä tiedämme ja valvom me tarkasti, mitä lihalle tapahtuu matkalla tilalta haarukkaan."
Kuluttajia kiinnostavat myös perinteiset valmistustavat. Esimerkiksi savustuksen, hapattamisen ja suolaamisen kaltaiset säi löntämenetelmät ovat suosittuja kolmen tähden Michelin-ravintoloissa, joista tren dit yleensä leviävät vähitellen kuluttajien keskuuteen.
Suosiotaan kasvattaa myös perinteinen tapa käyttää ruhon kaikki osat, koska se on kestävän kehityksen mukaista raa ka-aineen tehokasta käyttöä, joka myös vähentää jätettä.
"Kestävä kehitys ei ole varsinainen ruo katrendi, vaan se on tullut jäädäkseen. Uskon, että olennaista on yhdistää arjen päätökset vastuullisista valinnoista ja terveellisestä syömisestä vaihtoehtoihin, jotka on räätälöity erilaisille kuluttajille heidän tarpeidensa mukaan."
Emilssonin mukaan hänen tehtävänään on ennen kaikkea innostaa ja kannustaa niin yhtiön sisällä kuin ulkopuolellakin. Hän laatii raportteja trendeistä, luo sisäl töä sosiaaliseen mediaan sekä järjestää
Mathias Emilsson on HKScanin pääkokki ja johtaa verkostoa, johon kuuluu kokkeja kaikista HKScanin toimintamaista.
"Olen hyvän ruoan ja lihan ystävä, joten HKScan tuntui luontevalta työpaikalta. Täällä olen todella oppinut arvostamaan maanviljelijöiden ja lihantuottajien hienoa työtä."
tapahtumia ja työpajoja. Hän laatii säännöllisesti muun muassa sisäisiä What's cooking? -raportteja, jotka auttavat keittiömestarien verkostoa, tuotekehittäjiä ja myyjiä pysymään edellä kilpailijoita.
"Uskon, että ylpeys työstämme ja tuotteistamme näkyy tuottamassamme laadukkaassa sisällössä, kuten Instagram-videoissa, ruokakuvissa ja tarinoissa. Verkostomme auttavat meitä erottautumaan kilpailijoista ja pysymään ajan tasalla ruokamaailman trendien suhteen", Emilsson sanoo.
Hän on erityisen ylpeä vuosien kuluessa rakentamastaan verkostosta, jota hän on pitänyt yllä HKScanilla. Verkostoon kuuluu keittiömestareita ja kollegoja esimerkiksi ravintoloista, ravintolakouluista ja hotelliketjuista.
"Tapaan jatkuvasti keittiömestareita eri puolilla maailmaa ja järjestän keskusteluja ruokamaailman vaikuttajien kanssa. Se on ainoa tapa saada arvokasta tietoa kehitystyötämme varten. Työni parhaita ja innostavimpia puolia on ehdottomasti mahdollisuus tavata erilaisia ihmisiä, jotka auttavat meitä kehittymään yhtiönä."
Lue aiheeseen liittyen lisää Story Kitchenistä: What's cooking
Tämä yritysvastuuraportti on laadittu yritysvastuun Global Reporting Initiative GRI-standardit (2016) raportointiohjeiston mukaisesti.
Raportti on laadittu perus- eli core-laajuuden mukaan. Raportointijakso on 1.1.–31.12.2018.
Vastuullisuusraportti sisältää HKScanin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian toimintojen tiedot. Yhtiö raportoi vastuullisuudestaan olennaisuusanalyysin tulosten mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Olennaisuusanalyysin mukaisesti tunnistetut olennaiset vastuullisuuden teemat löytyvät osiosta Vastuullisuus HKScanissa. Lähtökohtaisesti HKScanin yritysvastuuraportti kattaa yrityksen toiminnan koko konserninlaajuisesti.
Yritysvastuun yhteismitallisten mittareiden luominen on vielä osittain kesken, mikä johtuu markkina-alueiden välisistä kansallisista eroista ja niiden tuomista mittaamisen haasteista. Yritysvastuuraporttiin sisällytettäviä indikaattoreita kehitetään edelleen ja niiden määrää lisätään tulevina raportointivuosina.
Raportoinnin piiriin kuuluvaa hallinnointiosuutta ei ole sisällytetty vastuullisuusosioon vaan se löytyy vuosikertomuksesta. Tätä raporttia ei ole puolueettomasti varmennettu. Raportti julkaistaan osana HKScanin vuosikertomusta suomeksi ja englanniksi.
Lisätietoja HKScanin vastuullisuusraportoinnista voi kysyä osoitteesta [email protected].
HKScanin laskelmissa ja raportoinnissa noudatetaan GHG-protokollan ohjeita.
GHG-protokollan raportointia koskevat ohjeet noudattavat seuraavia periaatteita: merkityksellisyys, täydellisyys, vertailtavuus, avoimuus ja tarkkuus.
Suorien ja epäsuorien päästöjen kuvauksen helpottamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja raportoinnin käytettävyyden
parantamiseksi eri kohderyhmille päästöt jaotellaan kolmeen luokkaan:
Scope 1 – Suorat päästöt: toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt, joiden lähteisiin yritys voi vaikuttaa, esimerkiksi autot ja höyrykattilat.
Scope 2 – Muualta ostettu sähkö, kaukolämpö, kaukokylmä ja höyry: välilliset päästöt muualta ostetusta, mutta yhtiön toiminnoissa käytetystä sähköstä, höyrystä, lämmöstä ja kylmästä.
Scope 3 – Muut epäsuorat päästöt: muut päästöt, jotka syntyvät yrityksen toimintojen seurauksena. Tähän luokkaan kuuluvat 15 päästötyyppiä esimerkiksi liikematkoista, ostetuista kuljetuksista ja myytyjen tuotteiden käytöstä, joista voit lukea lisää nettisivuiltamme.
Jaottelu eri kategorioihin riippuu siitä, käyttääkö yritys päästöjen seurantaan taloudellista vai toiminnallista lähestymistapaa. Kun yritys esimerkiksi vuokraa auton, auton ajamisesta aiheutuvat päästöt sijoittuvat kategoriaan 3, jos yritys on päättänyt käyttää taloudellista seurantaa, ja kategoriaan 1, jos se käyttää toiminnallista seurantaa. Autonvuokrausyrityksen kannalta jaottelu on päinvastainen.
Epäsuorat päästöt (Scope 2) voidaan laskea kahdella eri tavalla:
Markkinapohjainen menetelmä: jolloin ostetun sähkön päästökerroin määräytyy kaupassa käytettyjen alkuperätakuutodistusten mukaisesti. Jos ostettu sähkö on alkuperätakuutodistuksen mukaan tuotettu vesivoimalla, yritys käyttää vesivoiman päästökerrointa. Jos yritys ostaa määrittelemätöntä sähköä, käytetään sähköverkon jäännösjakauman päästökerrointa.
Aluekohtainen menetelmä: jolloin ostetun sähkön päästökerroin vastaa verkon kokonaistuotantojakaumaa. Tässä alkuperätakuutodistusjärjestelmän ei oleteta olevan voimassa.
HKScan raportoi kasvihuonekaasupäästöt GHG-protokollan Scope 1:n (suorat päästöt) ja Scope 21):n (epäsuorat päästöt) mukaan käyttämällä lähtökohtana toiminnallista seurantaa. Tästä syystä huomioon on otettu seuraavat päästölähteet:
1) Epäsuorien päästöjen osalta (Scope 2) HKScan käyttää päästöjen laskennassa markkinapohjaisen menetelmää.
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG |
|---|---|---|---|---|
| GRI 102: YLEINEN SISÄLTÖ | ||||
| ORGANISAATIO | ||||
| 102-1 | Raportoivan organisaation nimi | HKScan lyhyesti | ||
| 102-2 | Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut | HKScan lyhyesti, Markkina-alueet | ||
| 102-3 | Organisaation pääkonttorin sijainti | Markkina-alueet | ||
| 102-4 | Toimintamaat | Markkina-alueet | ||
| 102-5 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto | Osakkeet ja osakkeenomistajat | ||
| 102-6 | Markkina-alueet, toimialat | HKScan lyhyesti, Markkina-alueet | ||
| 102-7 | Raportoivan organisaation koko | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Henkilöstö, Markkina-alueet, Avainluvut, Osakkeet ja osakkeenomistajat |
||
| 102-8 | Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Henkilöstö, Markkina-alueet, Avainluvut, Osakkeet ja osakkeenomistajat |
||
| 102-9 | Toimitusketju | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
||
| 102-10 | Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
||
| 102-11 | Varovaisuusperiaatteen soveltaminen | Vastuullisuus/Ympäristö, Riskienhallinta, Muu kuin taloudellinen tieto |
||
| 102-12 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet |
Sidosryhmäyhteistyö, Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset tuotteet, Vastuullisuus/Ympäristö/ Kasvihuonekaasupäästöt, Vastuullisuus/Ympäristö/ Materiaalitehokkuus ja jätteet |
||
| 102-13 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa |
Sidosryhmäyhteistyö | ||
| STRATEGIA | ||||
| 102-14 | Toimitusjohtajan katsaus | Toimitusjohtajan katsaus | ||
| 102-15 | Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | Sidosryhmäyhteistyö | ||
| LIIKETOIMINNAN EETTISYYS |
||||
| 102-16 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi, Vastuullisuus HKScanissa/HKScanin arvot ja toimintaperiaatteet, Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/ Henkilöstö, Strategia, Muu kuin taloudellinen tieto |
||
| 102-17 | Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen | Muu kuin taloudellinen tieto | HKScanin Fair Way -ilmoituskanava |
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG |
|---|---|---|---|---|
| 102-18 | Hallintorakenne | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi, Muu kuin taloudellinen tieto |
||
| 102-19 | Vastuunjako | Vastuullisuus/Johtamistavan kuvaus, Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi |
||
| 102-20 | Vastuuhenkilöt | Vastuullisuus/Johtamistavan kuvaus, Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi |
||
| 102-23 | Hallituksen puheenjohtaja | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | ||
| 102-24 | Hallituksen valinta | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | ||
| 102-25 | Eturistiriitojen välttäminen | Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | ||
| 102-26 | Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä |
Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi | ||
| 102-33 | Kriittisten huolenaiheiden kommunikointi | Vastuullisuus HKScanissa/Yritysvastuun organisointi | ||
| 102-35 | Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen | Palkka- ja palkkioselvitys | ||
| 102-36 | Palkkioiden määräytyminen | Palkka- ja palkkioselvitys,Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä /Palkitsemisvaliokunta |
||
| SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS | ||||
| 102-40 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | Sidosryhmäyhteistyö | ||
| 102-41 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Henkilöstö | ||
| 102-42 | Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | Sidosryhmäyhteistyö | ||
| 102-43 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | Sidosryhmäyhteistyö, Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/ Henkilöstö |
||
| 102-44 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet |
Sidosryhmäyhteistyö | ||
| RAPORTOINTIKÄYTÄNTÖ | ||||
| 102-45 | Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, Lähipiiriliiketoimet | ||
| 102-46 | Raportin sisällön määrittely | Vastuullisuus HKScanissa | ||
| 102-47 | Olennaiset aiheet ja niiden laskentarajat | Vastuullisuus HKScanissa | ||
| 102-48 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | Ei muutoksia | |
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG |
|---|---|---|---|---|
| 102-49 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja aiheiden laskentarajoissa |
Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 102-50 | Raportointijakso | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 102-51 | Edellisen raportin päiväys | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 102-52 | Raportin julkaisutiheys | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 102-53 | Yhteystiedot, josta kysyä raporttiin liittyviä lisätietoja |
Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 102-54 | GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | Tämä raportti on GRI Standardien Core-tason mukainen |
|
| 102-55 | GRI-sisällysluettelo | Vastuullisuus/GRI indeksi | ||
| 102-56 | Raportoinnin varmennus | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | Ei ulkopuolista varmennusta | |
| GRI 103: JOHTAMISMALLI | ||||
| 103-1 | Olennaisia aiheita koskevat laskentarajat | Vastuullisuus/Raportointiperiaatteet | ||
| 103-2 | Vastuullisuus/Johtamistavan kuvaus ja sen osa alueet |
Vastuullisuus/Johtamistavan kuvaus | ||
| 103-3 | Johtamistavan arviointi | Vastuullisuus/Johtamistavan kuvaus | ||
| TALOUDELLISET STANDARDIT | ||||
| GRI 201: TALOUDELLISET TULOKSET | ||||
| 201-1 | Suoran taloudellisen arvon tuottaminen ja jakaminen |
Hallituksen toimintakertomus, Arvonluonti | Maksut valtioille per maa ei ole listattu tilinpäätöksessä. Ei olennaisia yhteisöinvestointeja: Vapaaehtoiset lahjoitukset sekä investoinnit laajemmalle yhteiskuntaan, jossa saajat ovat yhtiön ulkopuolisia eikä yhtiön liiketoimintaan liittyviä, ei raportoitu. Segmenttiraportoinnin liikevaihto ja liikevoitto: Kriteerit perustuvat segmenttiraportointiin (johdon raportoinnin tarkkuustaso) |
|
| 201-3 | Eläketurvan kattavuus | Tilinpäätös/Liite 20. Eläkevelvoitteet | Prosenttiosuus palkasta työntekijän ja työnantajan osalta: Ei esitetty mutta työnantajan osuus on nähtävissä tuloslaskelmasta ja sen liitteistä. |
|
| 201-4 | Julkiselta sektorilta saatu taloudellinen avustus | Tilinpäätöksen liitetieto 2: avustukset Vuosikertomuksen tiedot osakkeenomistajista |
Julkisyhteisöt esitetty osakkeenomistajien sektorijakaumassa |
|
| GRI 203: VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET | ||||
| 203-2 | Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus |
Vastuullisuus/Taloudellinen vastuu, Vastuullisuus/ Tuottajayhteisö |
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG |
|---|---|---|---|---|
| GRI 204: OSTOKÄYTÄNNÖT - Vastuulliset ja eettiset hankinnat | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua SDG 15: Maanpäällinen elämä |
||
| 204-1 | Ostot paikallisilta toimittajilta | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 1 |
Prosenttiosuus hankintavolyymista, joka on yrityksen hankintakäytäntöjen mukainen |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
Raportoitu kuten on oleellista HKScanin toiminnassa: - Elävien eläinten hankinta: % hankinnasta vastaa hankintakäytäntöjä - Prosenttiosuus hankinnoista, jotka ovat sitoutunut HKScanin toimittajien eettisten periaatteiden noudattamiseen (HKScan's Supplier Guidelines) |
|
| G4 Food Processing Sector Disclosure 2 |
Prosenttiosuus hankintavolyymistä, joka on todennetty uskottavien, kansainvälisesti tunnustettujen vastuullisuusstandardien mukaisesti, jaoteltuna standardeittain |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
Raportoitu kuten on oleellista HKScanin toiminnassa - hankintaperiaatteet: - Vastuullisesti tuotettu soija arvoketjussa (eläinten rehu, elintarvikkeiden ainesosa) - Vastuullisesti tuotettu palmuöljy |
|
| GRI 205: KORRUPTIONVASTAISUUS | ||||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus |
Vastuullisuus HKScanissa/HKScanin arvot ja toimintaperiaatteet |
||
| 205-3 | Vahvistetut korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
Vastuullisuus HKScanissa/HKScanin arvot ja toimintaperiaatteeta |
||
| GRI 206: KILPAILUN RAJOITTAMINEN | Vastuullisuus HKScanissa/HKScanin arvot ja toimintaperiaatteeta |
|||
| YMPÄRISTÖSTANDARDIT - Ympäristö | SDG 12: Vastuullista kuluttamista SDG 13: Ilmastotekoja SDG 15: Maanpäällinen elämä |
|||
| GRI 301: MATERIAALIT | ||||
| 301-1 | Käytetyt materiaalit painon tai määrän mukaan | Vastuullisuus/Ympäristö/Materiaalitehokkuus ja jätteet | Pakkausmateriaaleihin ja niiden lähteisiin liittyvät tulokset ei valmistunut ennen tämän raportin julkaisua. Nämä tiedot tullaan julkaisemaan HKScanin nettisivuilla. |
|
| 301-2 | Kierrätetyn materiaalin osuus | Vastuullisuus/Ympäristö/Materiaalitehokkuus ja jätteet | Pakkausmateriaaleihin ja niiden lähteisiin liittyvät tulokset ei valmistunut ennen tämän raportin julkaisua. Nämä tiedot tullaan julkaisemaan HKScanin nettisivuilla. |
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG |
|---|---|---|---|---|
| GRI 302: ENERGIA | ||||
| 302-1 | Organisaation oma energiankulutus | Vastuullisuus/Ympäristö/Materiaalitehokkuus ja jätteet | Käytetty laskentayksikkö MWh | |
| 302-4 | Energiankulutuksen vähentäminen | Vastuullisuus/Ympäristö/Materiaalitehokkuus ja jätteet | ||
| GRI 303: VESI | ||||
| 303-1 | Vedenkulutus | Vastuullisuus/Ympäristö/Vedenkulutus ja jätevesi | Raportoitu vesi kunnallisesta vedenjakelu järjestelmästä, muita veden lähteitä ei ole |
|
| GRI 304: LUONNON MONIMUOTOISUUS - yleinen lähestymistapa | Vastuullisuus/Ympäristö/Ympäristötyö maatiloilla | HKScan raportoi: laiduntava nautakarja ja lampaat | ||
| GRI 305: PÄÄSTÖT | ||||
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 1) | Vastuullisuus/Ympäristö/Kasvihuonepäästöt | ||
| 305-2 | Epäsuoran energian kasvihuonekaasujen päästöt (Scope 2) |
Vastuullisuus/Ympäristö/Kasvihuonepäästöt | ||
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen | Vastuullisuus/Ympäristö/Kasvihuonepäästöt, Vastuullisuus/ Ympäristö/Energiatehokkuus |
||
| GRI 306: JÄTEVEDET JA JÄTTEET | ||||
| 306-2 | Jätteet jätelajeittan ja käsittelytavan mukaan jaoteltuna |
Vastuullisuus/Ympäristö/Materiaalitehokkuus ja jätteet | ||
| GRI 307: YMPÄRISTÖLAKIEN JA -SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN | ||||
| 307-1 | Ympäristölakien ja -sääntöjen rikkominen | Vastuullisuus/Ympäristö | ||
| SOSIAALISET STANDARDIT | ||||
| GRI 403: TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS - Henkilöstö | SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua |
|||
| 403-2 | Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Henkilöstö | ||
| GRI 413: PAIKALLISYHTEISÖT - Tuottajayhteisö | Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Tuottajayhteisö | Raportoitu kuten on oleellista HKScanin toiminnassa: Tuottajayhteisö ja vaikutukset paikallisyhteisöihin tuottajien kautta |
SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia SDG 13: Ilmastotekoja |
|
| GRI 414: TOIMITTAJIEN SOSIAALISEN VASTUUN ARVIOINTI | ||||
| 414-2 | Negatiiviset sosiaaliseen vastuuseen liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset ja eettiset hankinnat |
Riskimaista tehtyjen hankintojen volyymi pieni, negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi luotu toimintaprosessi |
|
| TUNNUSS | SISÄLTÖ | SIJAINTI 2018 | KOMMENTTEJA | SDG | |
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 416: ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS - Terveelliset ja turvalliset tuotteet | SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia |
||||
| 416-1 | Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset tuotteet | |||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 6 |
Kuluttajatuotteiden osuus kokonaismyyntimäärästä prosentteina tuotekategorioittain, joissa tyydyttyneiden rasvojen, transrasvojen, natriumin ja lisättyn sokerin määrää on alennettu |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset tuotteet | Raportoitu: prosenttiosuus kokonaistuotekehityksestä |
||
| 416-2 | Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset tuotteet | Raportoitu tuotteiden takaisinvedot | ||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 5 |
Prosenttiosuus tuotantovolyymistä, joka on sertifioitu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta kansainvälisesti tunnustettujen elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmästandardien mukaisesti |
Vastuullisuus/Sosiaalinen vastuu/Vastuulliset tuotteet | Raportoitu: FSSC 22000, IFC, BRC, ISO 22000 | ||
| HKSCAN: - Eläinten terveys ja hyvinvointi | SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia |
||||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 9 |
Kasvatettujen tai prosessoitujen eläinten prosenttiosuus ja kokonaismäärä lajeittain ja rotutyypeittäin |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi | |||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 10 |
Politiikat ja toimintatavat, eläinlajeittain ja roduittain, eläimiin kohdistuvien toimenpiteiden osalta ja anestesian käyttö |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi | |||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 11 |
Kasvatettujen tai prosessoitujen eläinten prosenttiosuus ja kokonaismäärä lajeittain ja rotutyypeittäin kasvatuskäytäntöjen mukaisesti |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi | |||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 12 |
Politiikat ja toimintatavat, eläinlajeittain ja roduittain kohdistuen antibioottien, tulehduskipulääkkeiden, hormonien ja/tai kasvunedistäjien käytöön |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi | |||
| G4 Food Processing Sector Disclosure 13 |
Merkittävien lakien ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä aiheutuneiden tapahtumien määrät ja kuljetus-, käsittely- ja teurastuskäytäntöihin liittyvien vapaaehtoisten standardien noudattaminen |
Vastuullisuus/Eläinten terveys ja hyvinvointi |
| OLENNAISET AIHEET |
TALOUDELLINEN VASTUU |
SOSIAALINEN VASTUU | ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI |
YMPÄRISTÖVASTUU | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ARVOKETJUN TALOUDELLINEN ELIN VOIMAISUUS, VAATI MUSTENMUKAISUUS |
VASTUULLISET TUOTTEET |
HENKILÖSTÖ | VASTUULLISET JA EETTISET HANKINNAT |
TUOTTAJAYHTEISÖ | LIHANTUOTANTO | YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET |
|
| Johtamistavan tavoite |
HKScanissa vastuullinen tapa toimia kattaa koko arvoketjun, tuotantoeläinten rehusta ja genetiikasta lähtien aina kuluttajan lautaselle asti. Vastuullista toimintaa tukevat HKScanin arvot: Inspire, Lead, Care. HKScan-konserni on sitoutunut strategiassaan ja toiminnassaan vastuullisen liiketoiminnan jatkuvaan ja määrätietoiseen kehittämiseen. |
||||||
| Turvata liiketoiminnan kannattavuus, kilpailukyky ja jatkuvuus, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Edistää myönteisiä vaikutuksia arvoketjussa. Lakien ja säädösten noudattaminen. |
Varmistaa tuoteturvalli suus. Vaikuttaa positiivi sesti ravitsemukseen ja kansanterveyteen. |
Huolehtia henkilöstön työturvallisuudesta, -terveydestä ja -tyytyväisyydestä, sekä tarjota motivoiva työympäristö, jossa henkilöstö pääsee kehittämään taitojaan ja osaamistaan. |
Eettisten liiketoimintariskien välttäminen. Tehokkaan ja sujuvan yhteistyön varmistaminen aina raaka aineiden ja palvelujen hankinnasta kuluttajien ostoskoriin saakka. |
Varmistaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus kaikilla kotimarkkinoilla, ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta ja kansallista huoltovarmuutta. |
Olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia varmistamalla eläinten asianmukainen käsittely ja elinolosuhteet tiloilla, kuljetusten aikana ja teurastamoissa. |
Ympäristövaikutusten pienentäminen ja luonnonvarojen kestävän käytön lisääminen. Pienentää ympäristöjalanjälkeä sekä parantaa pitkällä aikavälillä myös kustannustehokkuutta. |
|
| Politiikat ja sitoumukset |
HKScanin toimintaa ohjaavat konsernin eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct). | ||||||
| Taloudellista vastuuta ohjaavat rahoituspolitiikka, hallintopolitiikka, talouspolitiikka, riskienhallintaa kuvaava politiikka ja tiedonantopolitiikka. |
Tuoteturvallisuuden ja -laadun toteutumista ohjaavat laatu- ja tuoteturvallisuuspolitiikka. Tuotekehityksessä huomioidaan pohjoismaiset ja kansalliset ravitsemussuositukset. HKScan on tehnyt viisi ravitsemussitoumusta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus -aloitteeseen Suomessa. |
Henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön kehittämisen perustana toimivat sisäiset politiikat ja periaatteet, jotka liittyvät muun muassa rekrytointiin, suorituksen johtamiseen, palkitsemiseen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. |
Hankintatoimintaa ohjaa sisäinen hankintapolitiikka. Lisäksi käytössä on eettinen toimintaohjeisto, jonka periaatteet tavaran- ja palveluiden toimittajat allekirjoittavat ja sen myötä sitoutuvat niiden noudattamiseen. Eläinhankintaa ohjaa eläinhankintapolitiikka, joka pitää sisällään muun muassa ohjeet liiketoimintatavoista HKScanin eläintuottajien kanssa. HKScan on sitoutunut käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa koko tuotantoketjussaan Suomessa ja Ruotsissa. |
HKScanin ja tuottajien väliset sopimukset ohjaavat eläintuotantoa. |
HKScanin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa ohjaa konsernin eläinten hyvinvointipolitiikka. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä lisäksi yhtiön ja alan yhteiset lainsäädäntöä tiukemmat ohjeet ja toimintatavat. |
HKScanin ympäristötyötä ohjaavat yhtiön ympä ristöpolitiikka sekä ohje sitoutumisesta energian kulutuksen pienentämi seen. Suomessa HKScan on allekirjoittanut elintar viketeollisuuden energia- tehokkuussopimuksen vuosille 2017—2025. Ruot- sissa HKScan on mukana Haga Initiativ-nimisessä ilmastoaloitteessa. Haga Initiativen jäsenyritykset tavoittelevat toiminnois saan luopumista fossiilisis ta raaka-aineista vuoteen 2030 mennessä. |
| LIIKETOIMINTA | VASTUULLISUUS | HALLINTO | SIJOITTAJAT | TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OLENNAISET AIHEET |
TALOUDELLINEN VASTUU |
SOSIAALINEN VASTUU | ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI |
YMPÄRISTÖVASTUU | |||
| ARVOKETJUN TALOUDELLINEN ELIN VOIMAISUUS, VAATI MUSTENMUKAISUUS |
VASTUULLISET TUOTTEET |
HENKILÖSTÖ | VASTUULLISET JA EETTISET HANKINNAT |
TUOTTAJAYHTEISÖ | LIHANTUOTANTO | YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET |
|
| Tavoitteet | Vuoden 2018 keskeiset vastuullisuustyön tavoitteet ja saavutukset on esitetty vastuullisuuden osioissa: Taloudellinen vastuu, Sosiaalinen vastuu, Eläinten terveys ja hyvinvointi ja Ympäristövastuu. | ||||||
| Vastuut ja resurssit | HKScanin hallitus hyväksyy konsernin strategian, toimintaperiaatteet sekä arvioi merkittävät yritysvastuuseen liittyvät prosessit ja sitoumukset. Hallitukselle raportoidaan edistymisestä yritysvastuuseen liittyvillä keskeisillä kehitysalueilla sekä olennaisista tapahtumista. Konsernin johtoryhmä valvoo ja johtaa konsernin Tilalta haarukkaan –strategian toteutusta, ja johtoryhmään kuuluva viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa osana strategian toteuttamista yritysvastuun tavoitteiden valmistelusta ja raportoinnista. HKScanin yritysvastuutiimi kehittää konsernin johtoryhmän toimeksiannosta yritysvastuuseen liittyviä ohjelmia ja menettelytapoja, edistää jatkuvaa parantamista ja varmistaa yritysvastuuseen liittyvän mittaroinnin toteutuksen. |
||||||
| Konsernin johtoryhmä on vastuussa taloudellisesta tuloksesta ja siihen liittyvästä työstä. Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen vastuut jakautuvat lainsäädännön mukaisesti. |
Tuoteturvallisuudesta ja -laadusta vastaa laatujohtaja, joka raportoi tuotannosta vastaavalle johtajalle. Ravitsemuksellisesti korkealaatuisen tuotevalikoiman kehittämisosaamisesta vastaa ravitsemusasiantuntija, ja tuotekonseptien kehittämisestä ja johtamisesta Kategoriat ja konseptit -toiminnon johtaja. |
Henkilöstöjohtamisesta vastaa henkilöstöjohtaja, ja työturvallisuus kuuluu tuotannosta vastaavan johtajan vastuualueeseen. |
Hankintatoiminnasta vastaa konsernin hankintajohtaja, ja eläinhankinnan vastuuhenkilönä on eläinten hankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja. |
Tuottajayhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaa eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja. |
Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä toiminnasta vastaa eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja sekä teurastamojen osalta konsernin laatujohtaja yhdessä teurastamojen eläinten hyvinvointivastaavien kanssa. Konsernin laatujohtaja raportoi tuotannosta vastaavalle johtajalle. |
Ympäristötyön kehittämisestä tuotantolaitoksissa vastaa yhtiön tuotannosta vastaava johtaja. |
|
| Palaute mekanismit |
liiketoiminnassa. HKScanilla on vakiintuneet käytännöt, joiden avulla se käy vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. | HKScanilla on käytössään Fair Way -niminen ilmoituskanava, jonka kautta yhtiön kaikki sidosryhmät voivat ilmoittaa anonyymisti epäilyistään koskien mahdollisia epäeettisiä toimia HKScanin | |||||
| Projektit ja aloitteet |
Vuoden 2018 keskeiset projektit ja aloitteet on esitetty tämän raportin vastuullisuusosiossa: Taloudellinen vastuu, | Sosiaalinen vastuu, Eläinten terveys ja hyvinvointi ja Ympäristövastuu. | |||||
| Johtamistavan arviointi |
Olennaiset vastuullisuusteemat on arvioitu viimeksi vuonna 2017. | HKScanin hallitus hyväksyy konsernin strategian sekä toimintaperiaatteet ja arvioi merkittävät yritysvastuuseen liittyvät prosessit ja sitoumukset. | |||||
| HKScan tunnistaa, arvioi, seuraa ja hallitsee aktiivisesti riskejä, jotta sen toiminta ei poikkeaisi tavoitteista. Yhtiö hyödyntää ulkopuolista |
Tuoteturvallisuuden hallinta HKScanissa perustuu tuotteiden ja niiden valmistusproses sien riskiarviointeihin sekä niiden perusteella tehtyyn |
Henkilöstön johtamista, sitoutumista ja suoriutumisen kulttuuria arvioidaan niitä mittaavien tutkimusten avulla. Tavoite- ja |
Hankintojen johtamisen onnistumista ja hankin tojen vastuullisuutta seurataan HKScanissa sisäisesti. Lisäksi yhtiöllä on käytössään toimit |
Tuottajayhteisötyötä arvioidaan muun muassa tulosten avulla. |
tuottajatutkimusten, tuottajayhteistyöryhmien tekemien arvioiden sekä strategian toteutuksen ja eläintuotannon |
Ympäristövaikutuksia mitataan säännöllisesti. Konsernitasoiset tavoitteet asetettiin vuoden 2018 aikana (kasvihuonekaasupäästöt |
taja-arviointiprosessi, jossa toimittajia arvioidaan tuoteturvallisuuteen, laatuun, ympäristöön, toimintatapoihin ja kuhunkin hankintaprosessiin liittyvien kriteereiden mukaisesti.
asiantuntemusta, jos riskiin liittyy merkittävää epävarmuutta tai monimutkaisuutta.
hallintajärjestelmään. Järjestelmien toimivuus varmistetaan yhtiön sisäi- sissä ja kolmannen tahon tekemisissä ulkoisissa auditoinneissa.
kehityskeskustelut esimisten ja alaisten välillä käydään kahdesti
vuodessa.
sekä energian- ja vedenkulutus).
| TUOTANTOLAITOKSET | ISO 9001 |
ISO 14001 |
OHSAS 18001 |
ISO 50001 |
ISO 22000 |
FSSC 22000 |
IFS | BRC | HUOM. | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Vantaa | X | X | X | ||||||
| Forssa | X | X | X | 1) | ||||||
| Outokumpu | X | X | X | 1) | ||||||
| Mikkeli | X | X | X | 1) | ||||||
| Rauma | X | X | X | |||||||
| Paimio | X | X | 1) | |||||||
| Baltia | Tabasalu, Viro | X | X | X | ||||||
| Rakvere, Viro | X | X | X | |||||||
| Viiratsi, Viro | X | X | X | |||||||
| Jelgava, Latvia | X | X | X | |||||||
| Ruotsi | Kristianstad | X | X | X | X | 2) | ||||
| Linkoping | X | X | X | X | 2) | |||||
| Skara | X | X | X | X | 2) | |||||
| Halmstad | X | X | X | X | 2) | |||||
| Tanska | Vinderup | X | X | 3) | ||||||
| Skovsgaard | X | X | 3) | |||||||
| Puola | Świnoujście | X | X | X | 3) |
1) Suomen luomusertifiointi 2) Esiauditoitu 2017, sertifiointiauditointi 2018 3) Krav – Ruotsin luomusertifiointi
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Katrin Bats on kehittänyt määrätietoisesti vähittäiskauppaketju Rimistä vastuullisuuden edelläkävijää Baltiassa. Bats on huomannut päivittäisessä työssään, että kuluttajat ovat yhä tiedostavampia ja vaativampia. Avoimuus ja kyky löytää uudenlaisia ratkaisuja läpi koko arvoketjun luovat hyvät edellytykset vastata kasvaviin vaatimuksiin.
Karin Bats on vastuullisuusasiantuntija vähittäiskauppaketju Rimissä, jossa hän on työskennellyt kahdeksan vuoden ajan.
Katrin Bats aloitti Rimissä vastuullisuusasiantuntijana kahdeksan vuotta sitten. Hänen mukaansa tuolloin kukaan ei vielä puhunut vastuullisuudesta Baltiassa.
"Keskustelun pääpaino oli alkuun ravitsemusasioissa. Vuosien aikana yritysvastuun käsite on laajentunut. Nykyisin kuumaksi puheenaiheeksi on noussut ruokahävikki. Työskentelemme aktiivisesti hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa hävikin pienentämiseksi. Viime vuonna kerroimme niistä toimista, joita olemme vähittäiskauppana tehneet. Samalla toimme esiin, että itse asiassa 71 prosenttia ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa."
Rimi on yksi Baltian nopeimmin kasvavista vähittäiskauppaketjuista. Ketjulla on 86 myymälää Virossa, 123 Latviassa ja 66 Liettuassa. Yhtiö työllistää yli 12 300 työntekijää ja on osa ICA-ryhmää.
Bats kuvailee Viron markkinaa äärimmäisen kilpailluksi. Markkinalla on muutama iso toimija, Rimin lisäksi muun muassa Coop, Maxima ja Prisma. Lidl on tulossa markkinoille ensi vuonna.
Batsin mukaan virolaiset ovat Baltian vaativimpia kuluttajia, joilla on myös suurimmat odotukset vähittäiskauppoja kohtaan. Lihankulutus ei ole Baltiassa laskussa, vaikka esimerkiksi vegaanit ovatkin näkyvä ryhmä. Kuluttajien odotukset laatua kohtaan ovat lisääntyneet.
Tulevaisuudessa vähittäiskaupat eivät kilpaile ainoastaan valikoimalla.
"Näen verkkokaupassa isot mahdollisuudet tulevaisuudessa. Verkkokaupassa et valitse itseäsi lähimpänä olevaa kauppaa, vaan kaupan, jonka arvot vastaavat omiasi. Yritysten tapa toimia on yhä tärkeämpää kuluttajalle."
Bats korostaa avoimuutta läpi koko arvoketjun – laadun vaatimus ulottuu tilalta haarukkaan asti.
"Työskentelemme itse läpinäkyvästi ja odotamme samaa myös toimittajiltamme. Meidän lisäksemme myös kuluttajien odotukset ovat korkealla. Jos tuotteessa on jotain vikaa, on meidän vastattava kuluttajan kysymyksiin. Siksi on tärkeää, että ketju on läpinäkyvä ja pystymme jäljittämään tuotteiden alkuperän. HKScanin brändit ovat tunnettuja ja pidettyjä Baltiassa. Tämä tuo mukanaan myös ison vastuun avoimuuteen ja esimerkkinä toimimiseen."
Rimi on tuottanut toimittajilleen oman oppaan, jossa kerrotaan miten tehdä vastuullista yhteistyötä Rimin kanssa. Seuraavaksi Rimi aikoo avata toimittajil-
leen tarkemmin tulevaisuuden trendejä ja vastuullista toimintaa käytännön tekojen tasolla.
"Uusimpana asiana pureudumme muovin käytön vähentämiseen. Haluamme tarjota kuluttajille tähän uusia mahdollisuuksia. Olemme valjastaneet tehtävään erikoistuneen tiimin, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä toimittajien kanssa vastuullisten palvelujen kehittämiseksi."
Bats sanoo, että Rimi on pystynyt hyödyntämään suurta kokoaan koko toimialan hyväksi.
"Tuleva sukupolvi arvioi työnantajaa entistä enemmän arvojen ja vastuullisuuden kautta. Heitä kiinnostaa seurata, tekeekö yritys oikeita asioita."
"Kun asetamme korkeammat laatuvaatimukset tavarantoimittajillemme ja edellytämme vastuullisesti tuotettuja tuotteita, voimme samalla kiihdyttää toimittajien omia tuotekehitysprosesseja. Tämän seurauksena he saattavat lopettaa kokonaan sellaisten tuotteiden valmistuksen, jotka eivät täyttäneet meidän standardejamme."
Batsin mukaan vastuullisuuden kehittämisessä ei työ lopu koskaan kesken. Hän uskoo, että hyvät asiat lähtevät liikkeelle yhtiön sisältä.
"Oman porukan sitouttaminen ja innostaminen ovat onnistumisen lähtökohta. Tuleva sukupolvi arvioi työnantajaa entistä enemmän arvojen ja vastuullisuuden kautta. Heitä kiinnostaa seurata, tekeekö yritys oikeita asioita. Pelkkä palkalla ja hyvillä työoloilla motivointi ei enää riitä."
Bats on ilokseen huomannut, että virolaiset yritykset ovat alkaneet oivaltaa vastuullisuustyön arvon ja haluavat tehdä siihen liittyvää työtä näkyväksi. Yhä useammat yritykset miettivät kriittisesti, miten liiketoiminnasta voisi tehdä kestävämpää. Bats tarjoaa arvokkaan neuvon etenemiseen:
"Aloita pienistä asioista. Kun suunnitelmat ovat valmiina, ala puhua niistä ääneen ja tee ne näkyväksi. Mutta mikä tärkeintä, muista että pelkät sanat eivät ratkaise – vaan teot.
z
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Tämä osio sisältää seuraavat:
HKScan Oyj:n ("HKScan" tai "yhtiö") hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, EU-tason sääntelyyn, HKScanin yhtiöjärjestykseen ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2015 ("CG-koodi") sekä HKScan-konsernin Code of Conductiin ja hallintomenettelypolitiikkaan (Governance policy). Lisäksi HKScan noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Tämä selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.1.2016 voimaan astuneen CG-koodin suositusten mukaan ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti. Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä annetaan hallituksen vuoden 2018 toimintakertomuksesta erillisenä.
HKScan noudattaa CG-koodia seuraavin poikkeuksin:
• Suositus 15: Nimitysvaliokuntaan voidaan valita jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön keskeisiin henkilövalintoihin. Hallitus nimittää nimitysvaliokunnan jäsenet.
Selvitys HKScanin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena". Siellä on nähtävillä myös luettelo yhtiön suurimmista osakkeenomistajista, yhtiön saamat liputusilmoitukset sekä yhtiöjärjestys. CG-koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteessa www.cgfinland.fi.
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen kulloinkin voimassa
olevan osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen kokouskäytäntö ja tehtävät on kuvattu hallituksen vuosittain vahvistamassa työjärjestyksessä.
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen nimitysvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erityisestä hallituksen jäsenten asettamisjärjestyksestä.
Yhtiön hallitus koostuu viidestä kahdeksaan (5–8) jäsenestä. Lisäksi hallitukseen voidaan valita enintään kolme (3) varajäsentä. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tehtävään soveltuva erityinen pätevyys ja itsenäinen asema. Nimitysvaliokunta tekee esityksen hallituksen jäsenistä ottaen huomioon yhtiön määrittelemät monimuotoisuutta koskevat periaatteet CG-koodin suosituksen 9 mukaisesti.
Yhtiö on määritellyt seuraavat monimuotoisuutta koskevat periaatteet:
Vuoden 2018 hallituskokoonpano noudatti hyvin yhtiön monimuotoisuusperiaatteita.
Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain suosituksen 10 mukaisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan yhtiölle tarvittavat tiedot riippumattomuusarvioinnin suorittamista varten. Hallituksen jäsenellä on myös velvollisuus ilmoittaa mahdollisista muutoksista riippumattomuuteen liittyvissä tiedoissa.
Vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2018 hallituksen jäseniksi valittiin:
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015–26.11.2018 asti, FM (fysiikka) Maatalousyrittäjä, broilerinlihantuottaja, Rusko HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 13 633 (suora omistus) ja 2 733 (Myllymäen Broileri Oy)
Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2017–14.12.2018 asti, MMM, Agronomi Maatalousyrittäjä, sianlihantuottaja, Loimaa HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 13 707
Hallituksen jäsen vuodesta 2017, DI (Tuotantotalous) Toimitusjohtaja, Lantmännen ek. för. HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 8 386 (hallintarek.)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017–14.12.2018 asti, KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 3 836
Hallituksen jäsen vuodesta 2017–14.12.2018 asti, Filosofian tohtori (biokemia) Valio Oy, Johtaja HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 3 836
Hallituksen jäsen 12.4.2018 ja puheenjohtaja 27.11.2018 alkaen, Meijeri-insinööri HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 2 053
Hallituksen varajäsen 12.4.2018 ja väliaikainen varsinainen jäsen 27.11.2018 alkaen, Maanviljelysteknikko HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 7 790 (suora omistus) ja 35 000 (Mäkilän Tila Oy)
Hallituksen varajäsen vuodesta 2017 ja väliaikainen varsinainen jäsen 14.12.2018 alkaen, DI (Tuotantotalous) Toimitusjohtaja, Lantmännen Cerealia AB HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
Hallituksen varsinaiset jäsenet Mikko Nikula ja Marko Onnela sekä varajäsen Jari Mäkilä eivät ole riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen varsinainen jäsen Per Olof Nyman ja varajäsen Carl-Peter Thorwid eivät ole riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Muut varsinaiset
hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä sekä merkittävistä osakkeenomistajista.
Vuoden 2018 aikana hallitus piti 16 kokousta. Jäsenten ja varajäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä konsernin lakiasiainjohtaja hallituksen sihteerinä.
Mikko Nikula jätti tehtävänsä hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 26.11.2018. Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi ilmoittivat eroavansa hallituksesta 14.12.2018.
Yhtiön hallitus ilmoitti 14.12.2018, että se on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen yhtiön hallituksen täydentämiseksi. Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen julkaistiin 7.1.2019. 30.1.2019 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jari Mäkilä, Harri Suutari ja Terhi Tuomi. Hallituksen uudeksi varajäseneksi valittiin Ilkka Uusitalo.
Hallituksen työskentely pohjautuu Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen hyväksymään työjärjestykseen.
Hallituksen päätettäväksi kuuluvat HKScanissa työjärjestyksen mukaan muun muassa seuraavat keskeiset asiat:
Konsernin muut merkittävät sopimukset;
Osingonjakopolitiikka ja osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle;
Hallitus kokoontuu vuosittain päätettävän ja toimintaa ohjaavan vuosikalenterin mukaan. Tarvittaessa hallitus voidaan kutsua koolle ylimääräisiin kokouksiin. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja laatii kokouksen asialistan yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus tekee vuosittain arvioinnin suorituskyvystään ja työskentelymenetelmistään toimintansa kehittämiseksi. Arvioinnissa käydään läpi hallituksen kokoonpanoa ja prosesseja, hallituksen työn laatua, hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hallituksen jäsenten osaamista ja osallistumista.
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun ja hoitamisen tehostamiseksi HKScanissa on neljä valiokuntaa. Yhtiön hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan ja varajäsenistä. Poikkeuksena on nimitysvaliokunta, johon voidaan valita myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön kannalta tärkeissä henkilövalinnoissa. Nimitysvaliokunnan osalta yhtiö poikkeaa CGkoodin suosituksesta 15.
Hallitus valitsee jäsenistään tai varajäsenistään tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä ja vähintään yhdellä jäsenellä pitää olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia tarkastusvaliokunnan jäsenenä.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle valiokunnan tehtäviin kuuluvia asioita ja tekemällä esityksiä tai suosituksia hallituksen päätöksentekoa varten. Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen
vahvistamassa työjärjestyksessä, mikä on linjassa CG-koodin suosituksen 16 kanssa. HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa:
Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle seuraavassa valiokunnan kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa ja toimittaa hallitukselle tiedoksi valiokunnan kokouksen pöytäkirjan.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Riitta Palomäki (14.12.2018 asti) ja jäseninä Marko Onnela (14.12.2018 asti), Carl-Peter Thorwid ja Mikko Nikula (26.11.2018 asti) sekä Reijo Kiskola 27.11.2018 alkaen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2018 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja ja sisäinen tarkastaja sekä ulkoiset tilintarkastajat. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja laatii kokouksen asialistan talousjohtajan esityksen pohjalta ja kutsuu kokoukset koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin.
Hallitus valitsee nimitysvaliokuntaan kolme jäsentä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitysvaliokunnan jäsenenä.
Nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä hallituksen ehdotuksia hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkiosta. Nimitysvaliokunta kokoontuu ennen yhtiökokousta vähintään kerran ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus
muodostaa toimivan kokonaisuuden. Edellytyksenä on, että hallitus on riittävän monimuotoinen. Hallituksen nimitysvaliokunta etsii, arvioi ja suosittelee jäseniä hallitukseen sekä arvioi hallituksen jäsenten lukumäärän. Hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon yhtiön määrittelemät monimuotoisuutta koskevat periaatteet:
Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja on Jari Mäkilä sekä jäseninä Per Lindahl ja Mikko Nikula (26.11.2018 asti) sekä Reijo Kiskola 27.11.2018 alkaen.
Nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2018 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.
Lantmännenin hallituksen puheenjohtaja Maanviljelijä, Kristianstad, Ruotsi
Hallitus valitsee jäsenistään tai varajäsenistään palkitsemisvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia palkitsemisvaliokunnan jäsenenä.
Palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevat asiat, kuten toimitusjohtajan palkkiojärjestely, muun johdon palkkiojärjestelyt, yhtiön kannustus- ja etuusjärjestelyt sekä muut järjestelyt tai sopimukset yhtiön ja toimitusjohtajan tai muun ylimmän johdon välillä.
Palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja raportoi työstään hallitukselle valiokunnan kokouksen jälkeen sekä toimittaa hallituksen tiedoksi pöytäkirjan valiokunnan kokouksista.
Valiokuntaa johtaa Per Olof Nyman ja jäseninä ovat Riitta Palomäki (14.12.2018 asti), Tuomas Salusjärvi (14.12.2018 asti) ja Mikko Nikula (26.11.2018 asti) sekä Reijo Kiskola 27.11.2018 alkaen.
Palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2018 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Palkitsemisvaliokunta on käyttänyt työssään ulkopuolisia neuvonantajia.
Työvaliokunnassa hallitus käsittelee asioita ilman yhtiön operatiivisen johdon läsnäoloa.
Työvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön hallituksen tehtävien tehokasta hoitamista. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehostaa CG-koodin periaatteiden noudattamista HKScanissa.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat työvaliokunnan jäseniä. Työvaliokunnan puheenjohtaja on hallituksen puheenjohtaja; Mikko Nikula 26.11.2018 asti ja Reijo Kiskola 27.11.2018 alkaen. Työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuoden 2018 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.
Yhtiön hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa HKScan-konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien toteuttamisesta. Konsernin johtamisessa toimitusjohtajaa auttaa HKScan-konsernin johtoryhmä (Group Leadership Team, GLT).
Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta hän osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta, rahoitusasemasta, vakavaraisuudesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Lisäksi toimitusjohtajan tulee raportoida hallitukselle, kuinka hallituksen päätökset on toimeenpantu ja mihin toimenpiteisiin ja tuloksiin ne ovat johtaneet.
Jari Latvanen (s. 1964), MBA, on toiminut HKScanin toimitusjohtajana 31.10.2016 – 27.11.2018. Toimitusjohtajan tehtävää on hoitanut 27.11.2018 alkaen toistaiseksi hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola.
Maa- ja metsätaloustieteen maisteri Tero Hemmilä nimitettiin 28.11.2018 HKScan Oyj:n toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässä 4.2.2019.
| HALLITUS | TARKASTUS- VALIOKUNTA |
NIMITYS- VALIOKUNTA |
PALKITSEMIS- VALIOKUNTA |
TYÖ- VALIOKUNTA |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Mikko Nikula7) | 12/12 | 4/4 | 2/2 | 2/2 | 5/5 |
| Marko Onnela6) | 14/14 | 4/4 | 5/5 | ||
| Riitta Palomäki10) | 14/14 | 5/5 | 4/4 | 5/5 | |
| Tuomas Salusjärvi11) | 14/14 | 4/4 | 5/5 | ||
| Per Olof Nyman5) | 16/16 | 2/2 | 6/6 | ||
| Reijo Kiskola2) | 13/13 | 1/1 | 5/5 | ||
| Pirjo Väliaho1) | 3/3 | 1/1 | 2/2 | 1/1 | |
| Jari Mäkilä (varaj.)4) | 13/13 | 2/2 | 5/5 | ||
| Carl-Peter Thorwid (varaj.) | 16/16 | 5/5 | 6/6 | ||
| Veikko Kemppi (varaj.)3) | 3/3 | 1/1 | |||
| Per Lindahl9) | 1/1 | ||||
| Bengt-Olov Gunnarson8) | 1/1 |
1) Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 12.4. asti. Välillä 1.1.–12.4.2018 hallituksella oli 3 kokousta, työvaliokunnalla 1 kokous, tarkastusvaliokunnalla 1 kokous ja palkitsemisvaliokunnalla 2 kokousta.
HKScan-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konsernin johtamisessa, liiketoimintasuunnitelmien, strategian, politiikkojen ja muiden tärkeiden asioiden valmistelemisessa sekä strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Konsernin johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus.
Konsernin johtoryhmän jäsenet 31.12.2018:
Toimitusjohtaja Meijeri-insinööri HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 2 053
Talousjohtaja DI, KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 4 000
HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja (2.5.2018 alkaen) DI HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
Sami Sivuranta (s. 1975) HKScanin tuotannosta vastaava johtaja DI HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
HKScanin Tanskan ja International -markkina-alueesta vastaava johtaja KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 15 657
HKScanin Baltian markkina-alueesta vastaava johtaja MBA HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 18 018
HKScanin kategorioista ja konsepteista vastaava johtaja KTT HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
HKScanin Ruotsin markkina-alueesta vastaava johtaja KTM HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
HKScanin henkilöstöjohtaja FM HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
HKScanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja FM, johtaminen HKScanin osakeomistus 31.12.2018: 300
HKScanin eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja DI, eMBA HKScanin osakeomistus 31.12.2018: -
Vuoden 2018 aikana myös Jyrki Karlsson toimi HKScan-konsernin johtoryhmän jäsenenä vastaten Suomen markkina-alueesta 31.3.2018 asti.
HKScanin hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan viitekehyksestä. Konsernin johdon vastuulla on tehokkaan sisäisen valvonnan ylläpito ja kehittäminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on pyrkiä varmistamaan lakien ja säännösten sekä konsernin arvojen ja ohjeiden noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian mukaista toimintaa. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja sen varmistaminen on kiinteä osa yhtiön sisäisen valvonnan viitekehystä.
HKScanin sisäisen valvontaympäristön perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset.
Hallitus ja erityisesti sen tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo konsernin taloudellisen raportoinnin laatua. Hallitus toteuttaa tehtäväänsä mm. hyväksymällä konsernin riskienhallintapolitiikan ja määrittämällä sisäisen valvonnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin toimitusjohtajan ja talousjohtajan vastuulla on taloudelliseen raportointiin liittyvän tehokkaan valvontaympäristön ylläpito ja kehittäminen.
Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Konsernin sisäinen tarkastaja raportoi talousjohtajalle ja hallitukselle. Tämän ohella yhtiön lakiasiainjohtaja valvoo erityisesti toimintojen lainmukaisuutta. Hän raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessia.
HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia (esim. yrityskaupat), operatiivisia (esim. eläintaudit), taloudellisia (esim. valuuttakurssit, korot ja veroriskit) ja vahinkoriskejä (esim. onnettomuudet ja tuotantokatkot).
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat ao. liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtajat. Konsernin talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
Yhtiössä on käytössä järjestelmällinen Enterprise Risk Management -riskienhallintaprosessi ("ERM"), joka sisältää yhtenäiset periaatteet ja systemaattiset käytännöt riskienhallinnalle. ERM-prosessin tavoitteena on edistää riskitietoisuutta HKScanissa ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksentekonsa tueksi. ERM-prosessi on kiinteä osa johtamisjärjestelmää ja strategiaprosessia. Konsernin riskienhallintapolitiikkaa sovelletaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.
Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin taloudellisen raportoinnin prosessia. Konsernitasolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan vähintään kerran vuodessa merkittävät riskit, jotka sisältyvät olennaisiin tase- ja tuloslaskelmaeriin sekä määrittämään avainkontrollit riskien ehkäisemiseksi.
Valvontatoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että
•Yhtiö noudattaa lakeja ja määräyksiä sekä kaikkia sisäisiä periaatteita.
Valvontatoimenpiteet voivat olla joko manuaalisia tai automatisoituja järjestelmäkontrolleja. Esimerkkejä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden varmistavista kontrolleista ovat mm. täsmäytykset, hyväksymiset, tarkastukset, analysoinnit ja vaarallisten työyhdistelmien eliminointi. Yhtiössä on käytössä myös anonymisoitu ilmoituskanava, jonka kautta jokainen työntekijä tai yhteistyökumppanimme voi tehdä ilmoituksia havaitsemistaan epäkohdista.
Konsernin taloushallinto on määrittänyt riskiarvioinnin kautta talousraportointiprosessille keskeiset kontrollit. Kontrollien toteuttamisesta ja tehokkuudesta vastaavat liiketoimintayksiköiden taloushallinnot. Konsernissa on käytössä itsearviointiprosessi, jolla pyritään varmistamaan taloudelliseen raportointiin liittyvien kontrollien toiminta ja tehokkuus. Kontrollien tehokkuuden varmistamisen lisäksi itsearvioinnil-
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
la pyritään löytämään mahdolliset kontrollipuutteet ja kehitystarpeet.
Konsernin tuloksen kehittymistä seurataan kuukausiraportoinnin avulla hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa. Tarkastusvaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy kaikki osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset ennen niiden julkistamista markkinoille. Yhtiön sisäinen tarkastaja raportoi tarkastusvaliokunnalle vuosittain tarkastussuunnitelmansa ja säännöllisesti tarkastusten perusteella tehdyt havainnot. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat vuosittain tarkastusvaliokunnalle tarkastussuunnitelmistaan ja kvartaaleittain tarkastusten perusteella tehdyistä havainnoista sekä sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi tilintarkastajien työn laadun sekä riippumattomuuden vuosittain.
Vuoden 2018 aikana jatkettiin sisäisen valvonnan viitekehyksen kehittämistä, muun muassa laatimalla uusia yhtiön politiikkoja ja ohjeistuksia, erityisesti koskien sisäistä
ja ulkoista turvallisuutta, tietosuoja-asioita, tiedonantoa ja eläinten hyvinvointia. Lisäksi vuoden aikana yhtiössä hyväksyttiin uusittu Code of Conduct -toimintatapaohje sekä ohjeistus koskien sopimuksien ja muiden transaktioiden sisäisiä ja ulkoisia hyväksyntöjä ja niiden prosessia.
Keväällä 2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen valmistelu ja toimeenpaneminen olivat keskiössä koko vuoden ajan ja toimintamme vaatimustenmukaisuus kaikissa kotimaissamme varmistettiin konsernitason projektilla.
Yhtiö on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja yhtiö pitää listaa lähipiiristään CG-koodin suosituksen 28 mukaisesti. Yhtiö on määritellyt lähipiirinsä IAS 24.9 -standardin määritelmiä noudattaen. Yhtiö tekee liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien tahojen kanssa ja yhtiö arvioi sekä seuraa näitä liiketoimia suosituksen 28 ja yhtiön sisäisen lähipiiriliiketoimia koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Pääsäännön mukaan kaikki lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet liittyvät yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan (mm. eläinten myynti ja osto) ja ovat yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisia ja ne toteutetaan tavanomaisten markkinaehtojen tai -käytäntöjen mukaisesti. Huolehtiakseen, että eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioonotetuksi yhtiön päätöksenteossa, yhtiön hallitus päättää viimekädessä sellaisten lähipiiriliiketoimien toteuttamisesta, joita on pidettävä yhtiön kannalta olennaisina, jotka poikkeavat yhtiön tavanomaisesta liiketoiminnasta tai jotka on tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin tai -käytäntein.
Periaatteena on yhtiön sisäisen ohjeistuksen mukaisesti, että sisäinen tarkastaja seuraa säännöllisesti lähipiirin ja yhtiön välillä tehtäviä liiketoimia ja raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Ulkoiset tilintarkastajat valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous 2018 valitsi yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko.
Konsernin riippumattomille tilintarkastajille maksamat tarkastuspalkkiot on esitetty taulukossa alla. Palkkiot kattavat tilinpäätöksen tarkastuksen ja siihen kiinteästi liittyvät lainsäädäntötehtävät. Muut asiantuntijapalvelut sisältävät verokonsultointia ja yritysjärjestelyihin liittyvää neuvontapalvelua.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Tarkastuspalkkiot | -487 | -498 |
| Verokonsultointi | -16 | -15 |
| Muut palkkiot | -5 | -767 |
| Tarkastuspalkkiot, yhteensä |
-508 | -1 280 |
Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä neljä tuhatta euroa tilikauden 2018 aikana.
1) Osakeyhtiölaki, arvopaperimarkkinalaki, tilintarkastuslaki, kirjanpitolaki, EU-tason säädökset, Finanssivalvonnan määräykset, pörssin säännöt, hallinnointikoodi, toimialaa koskeva lainsäädäntö, markkinoiden väärinkäyttöasetus
2) Yhtiöjärjestys, muut sisäiset politiikat, ohjeistukset ja toimintatavat
Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2015 mukaisesti.
Tämä kappale sisältää kuvauksen hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemista koskevasta päätöksentekojärjestyksestä.
Yhtiökokous päättää hallituksen ja hallituksen valiokuntien jäsenten palkkioista vuosittain nimitysvaliokunnan esityksen perusteella.
Hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteista ja palkitsemisesta. Konsernin johtoryhmän palkitsemisesta ja työsuhteiden ehdoista hallitus tekee päätöksen toimitusjohtajan ehdotuksen perusteella. Hallitus hyväksyy kaikki konserninlaajuiset ylimmän johdon ja muun henkilöstön kannustinohjelmat.
Yhtiökokous päättää yhtiön osakkeiden käyttämisestä osakeperusteiseen palkitsemiseen. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Tiedot hallituksen voimassaolevista valtuutuksista sekä hallituksen tekemät päätökset koskien palkitsemista on kuvattu kappaleessa 3.
Tämä kappale sisältää kuvauksen hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen keskeisistä periaatteista.
HKScan-konsernissa palkitseminen perustuu hallituksen hyväksymiin palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemisen suunnittelussa otetaan huomioon konsernin strategiset tavoitteet sekä taloudellinen tulos. Motivoivan palkitsemisen avulla pyritään sitouttamaan ydinosaaminen ja avainhenkilöstö konserniin.
HKScan-konsernin palkitsemisjärjestelmä koostuu peruspalkasta, luontoiseduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä.
Hallituksen jäsenten palkkiot koostuvat vuosipalkkioista, jotka maksetaan hallituksen ja sen valiokuntien jäsenyyden perusteella, sekä lisäksi jäsenet saavat kokouspalkkion kustakin hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta, johon he osallistuvat. Yhtiöllä ei ole käytössä osakepohjaista kannustepalkkiojärjestelmää hallitukseen kuuluville, eivätkä hallituksen jäsenet kuulu yhtiön kannustepalkkio- tai eläkejärjestelmien piiriin. Hallituksen jäsenet eivät saa erillistä kokouspalkkiota konsernin tytär- tai osakkuusyhtiöiden hallituksissa toimimisesta.
Yhtiökokous 12.4.2018 vahvisti hallituksen jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti:
| Hallituksen puheenjohtaja | 67 750 |
|---|---|
| Hallituksen varapuheenjohtaja | 33 875 |
| Hallituksen jäsen | 27 625 |
| Hallituksen varajäsen | 13 810 |
| Hallituksen valiokunnan puheenjohtaja | 5 000 |
Yhtiökokous päätti että vuosipalkkiot maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 20 prosenttia palkkion määrästä maksetaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun markkinoilta hankittavina yhtiön osakkeina ja loput maksetaan rahana.
Lisäpalkkiot: Yhtiökokous päätti 550 euron suuruisesta kokouspalkkiosta kaikille hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta, johon he osallistuvat.
Kulut: Yhtiökokous päätti että hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet on kuvattu seuraavassa taulukossa:
| PALKKIOELEMENTTI | KUVAUS |
|---|---|
| Palkka | Kiinteä palkka johon sisältyvät verotettavat luontoisedut (auto-, asunto ja puhelinetu). Toimitusjohtajan palkka on 56 000 euroa kuukaudessa. |
| Vakuutukset | Toimitusjohtajan tukemiseksi ja suojaamiseksi tehtävissään HKScan on hankkinut hänelle terveysturvavakuutuksen, henki- ja työkyvyttömyys vakuutuksen, työmatkavakuutuksen sekä vastuuvakuutuksen. |
| Eläke | Toimitusjohtajan eläkeikä on 63. Lakimääräisen eläkejärjestelmän lisäksi toimitusjohtaja kuuluu maksuperusteisen lisäeläkevakuutuksen piiriin, jossa eläke-edut perustuvat kertyneeseen eläkesäästöön. Lisäeläke järjestelyn kustannuksista vastaa yhtiö ja ne ovat 20 % vuosipalkasta. Mikäli toimitusjohtajan sopimus päättyy ennen eläkeikää, hänellä on oikeus kertyneeseen eläkesäästöön. |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä |
Toimitusjohtaja kuuluu HKScanin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrit telee vuosittain järjestelmän palkkion pohjana olevat suorituskriteerit. Konserni- ja henkilökohtaiset tavoitteet sekä niiden ala- ja ylärajat määritellään strategisten tavoitteiden perusteella. Henkilökohtaisten suoritustavoitteiden täyttymistä arvioi vuosittain hallituksen puheen johtaja. Palkkion enimmäismäärä on 60 % vuosittaisesta kiinteästä peruspalkasta. |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä |
Toimitusjohtaja kuuluu HKScanin pitkän aikavälin kannustinjärjestel mien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän ehdot ja suorituskriteerit strate gisten tavoitteiden perusteella. Mikäli suoritustavoitteet saavutetaan, maksetaan palkkio osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veron luonteiset maksut. Palkkion enimmäismäärä ohjelman alkaessa on 100 % vuosipalkasta. Palkkion lopulliseen arvoon vaikuttaa suorituskyky ja osakekurssi. |
| Osakeomistuksen ohjeet | Hallitus suosittaa, että toimitusjohtaja omistaisi puolet kaikista pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes osakeomistuksen arvo vastaisi hänen vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää toimisuhteen voimassaoloajan. |
| Allekirjoituspalkkio | Toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 150 000 euroa suuruiseen alle kirjoituspalkkioon hänen aloittaessaan tehtävässään. Yhtiö voi maksaa enintään puolet palkkiosta yhtiön osakkeina. |
| Toimisuhteen päättymisen ehdot |
Toimitusjohtajasopimuksen mukaan konsernilla ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli HKScan päättää sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukau den kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi. |
Johtoryhmän jäsenten palkitsemisen periaatteet on kuvattu seuraavassa taulukossa. Johtoryhmään kuuluu jäseniä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta.
| PALKKIOELEMENTTI | KUVAUS |
|---|---|
| Palkka | Vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja tavanomaisista luontoi seduista kuten auto- ja puhelinetu. Johtoryhmän jäsenten vuosi palkan sisältö vaihtelee tehtävän ja asuinmaan mukaan. |
| Vakuutukset | Johtoryhmän jäsenten tukemiseksi ja suojaamiseksi tehtävissään HKScan on hankkinut heille terveysturvavakuutuksen, henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen, työmatkavakuutuksen sekä vastuu vakuutuksen. |
| Eläke | Johtoryhmän jäsenet kuuluvat asuinmaansa eläkejärjestelmien piiriin paikallisen käytännön mukaisesti. Lisäksi johtoryhmän suo malaiset jäsenet kuuluvat HKScanin maksuperusteisen lisäelä keohjelman piiriin. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta. |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä |
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat HKScanin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän palkkion pohjana olevat suorituskriteerit. Konserni-, yksikkö/toiminto- ja henkilökohtaiset tavoitteet sekä niiden ala- ja ylärajat määritel lään strategisten tavoitteiden perusteella. Henkilökohtaisten suoritustavoitteiden täyttymistä arvioi vuosittain toimitusjohtaja. Palkkion enimmäismäärä on 50 % vuosittaisesta kiinteästä perus palkasta. |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä |
Johtoryhmän jäsenet kuuluvat HKScanin pitkän aikavälin kan nustinjärjestelmien piiriin kulloinkin voimassa olevien ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee vuosittain järjestelmän ehdot ja suorituskriteerit strategisten tavoitteiden perusteella. Mikäli suoritustavoitteet saavutetaan, maksetaan palkkio osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkion määrä ohjelman alkaessa on tehtävästä riippuen enim millään 90 % vuosipalkasta. Palkkion lopulliseen arvoon vaikuttaa suorituskyky ja osakekurssi. |
| Osakeomistuksen ohjeet | Hallitus suosittaa, että konsernin johtoryhmän jäsenet omis taisivat puolet kaikista pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää työsuhteen voimassaoloajan. |
| Työsuhteen päättymisen ehdot |
Johtoryhmän jäsenten työsuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa työsuhteen johto ryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. |
HKScan selostaa tässä palkitsemisraportissa hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja muulle johdolle edellisen tilikauden eli tilikauden 2018 aikana maksetut palkkiot ja muut taloudelliset etuudet. Raportointitilikautta edeltävän tilikauden eli tilikauden 2017 aikana maksetut palkkiot esitetään vertailutietona.
Hallituksen jäsenille vuosina 2018 ja 2017 maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| VUOSIPALKKIOT (EUR) |
KOKOUS PALKKIOT (EUR) |
MAKSETTU OSAKKEINA12) (LUKUMÄÄRÄ) |
MUUT KORVAUKSET KOKOUKSIIN OSALLISTUMISESTA (EUR) |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | ||
| Mikko Nikula7) | 55 917 | 59 222 | 12 650 | 12 100 | 5 025 | 4 378 | 16 800 | 23 200 | |
| Reijo Kiskola2) | 18 954 | 8 250 | 2 053 | 5 700 | |||||
| Pirjo Väliaho1) | 10 874 | 25 452 | 3 850 | 17 600 | 1 783 | 900 | |||
| Marko Onnela6) | 27 102 | 20 420 | 11 000 | 9 900 | 2 517 | 2 190 | 6 600 | 6 100 | |
| Jari Mäkilä4) | 14 208 | 5 000 | 8 800 | 1 100 | 2 100 | 1 300 | |||
| Riitta Palomäki10) | 27 100 | 16 242 | 13 750 | 13 750 | 2 053 | 1 783 | 900 | 1 600 | |
| Tuomas Salusjärvi11) |
22 100 | 12 906 | 11 000 | 11 000 | 2 053 | 1 783 | 600 | 600 | |
| Per Olof Nyman5) | 25 433 | 12 906 | 11 000 | 7 150 | 2 053 | 1 783 | 600 | 1 000 | |
| Veikko Kemppi3) | 4 578 | 9 232 | 2 750 | 7 150 | 100 | 1 000 | |||
| Carl-Peter Thorwid |
13 810 | 9 232 | 12 650 | 9 350 | 600 | 1 000 | |||
| Bengt-Olov Gunnarsson8) |
550 | 550 | 100 | 100 | |||||
| Per Lindahl9) | 550 | ||||||||
| Total | 220 076 | 170 612 | 96 800 | 89 650 | 15 754 | 13 700 | 34 100 | 36 800 |
1) Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 12.4. asti.
2) Hallituksen jäsen 12.4. lähtien. Tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan
ja nimitysvaliokunnan jäsen 27.11. lähtien.
6) Hallituksen jäsen 14.12. asti. Tarkastusvaliokunnan jäsen 12.4. lähtien 14.12. asti.
7) Palkitsemisvaliokunnan jäsen 12.4. lähtien 26.11. asti. Hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen 26.11. asti.
11) Hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 14.12. asti.
12) Yhtiökokousten 2017 ja 2018 päätösten mukaisesti vuosipalkkiot maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 20 prosenttia palkkion määrästä maksettiin hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun markkinoilta hankittuina yhtiön A-osakkeina ja loput maksettiin rahana. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa HKScan Oyj:n puolivuosikatsauksen julkistuksesta.
Kokouspalkkiot eivät sisällä matkakuluja.
Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille vuosilta 2018 ja 2017 maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 1000 EUROA | TOIMITUSJOHTAJA | MUUT JOHTORYHMÄN JÄSENET(YHTEENSÄ)2) |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 20181) | 2017 | 2018 | 2017 | |||
| Palkat ja etuudet | 755 | 677 | 2 055 | 2 810 | ||
| Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot | 50 | 0 | 32 | 73 | ||
| Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot3) | 0 | 0 | 26 | 0 | ||
| Toimisuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset | 1 139 | 0 | 0 | 0 | ||
| Lisäeläkkeet | 183 | 130 | 301 | 260 | ||
| Yhteensä | 2 127 | 807 | 2 414 | 3 143 |
1) Toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja muut etuudet vuonna 2018 sisältävät maksut Jari Latvaselle (1.1.–27.11.) ja Reijo Kiskolalle (28.11.–31.12.), sekä Latvaselle vuonna 2019 maksettavat toimisuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset.
2) Muun johtoryhmän palkat, palkkiot ja muut etuudet vuosilta 2018 ja 2017 eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen muutoksista johtoryhmässä ja valuuttakursseissa.
3) Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot on ilmoitettu bruttomääräisinä, sisältäen sekä osakkeina että rahana maksetut osuudet.
Konsernissa oli vuonna 2018 käytössä lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, joka oli suunnattu konsernin toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille. Suorituskriteerit sisälsivät taloudellisia ja muita tavoitteita konserni-, yksikkö/toiminto- ja henkilötasoilla. Vuoden 2018 taloudellinen tulos jäi järjestelmän kynnysarvon alle eikä vuodelta 2018 makseta tulospalkkiota.
HKScanin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä 2013–2015 oli suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä jossa oli kolme yhden vuoden ansaintajaksoa sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä jossa oli kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso. Vuosien 2013 ja 2014 ansaintajaksoilla ansaintakriteerit eivät täyttyneet eikä järjestelmä tuottanut palkkioita. Vuoden 2015 ansaintajakson palkkiot maksettiin ohjelman mukaisesti vuonna 2018. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän palkkiot on maksettu vuonna 2016.
Vuosien 2016 ja 2017 osakepalkkiojärjestelmät olivat suoritusperusteisia, eikä kummassakaan suorituskriteerit täyttyneet mistä johtuen järjestelmistä ei makseta palkkioita.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä 2018–2020 on suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä, jossa on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa. Vuoden 2018 ansaintajakson ansaintakriteerit eivät täyttyneet. Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta. Työsuhteen jatkumisehdon
lisäksi ohjelma sisältää kolmen vuoden keskiarvoon perustuvan taloudellisen ansaintakriteerin.
Kaikissa osakepalkkiojärjestelmissä mahdollisen palkkion saaminen on sidottu henkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä. Lisäksi toimitusjohtajan ja
johtoryhmän jäsenien tulisi omistaa puolet kaikista järjestelmän perusteella saamistaan osakkeista niin kauan, kunnes heidän osakeomistustensa arvo vastaisi heidän vuosipalkkaansa. Tämä omistus tulisi säilyttää työ- tai toimisuhteen voimassaoloajan.
Alla olevassa taulukossa kuvataan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien keskeiset piirteet:
| LTI 2013–2015 | LTI 2016 | LTI 2017 | LTI 2018–2020 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ohjelman tyyppi | Ehdollinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
Ehdollinen osakepalkkio |
Suorite-perusteinen osakepalkkio |
| Ansaintajakso | 2013–2015 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018–2020 | 2018 |
| Osallistujien kokonaismäärä ohjelman alussa |
21 | 22 | 22 | 25 | 31 | 26 | 11 | 27 |
| Ansaintakriteerit | Osakeomistus | 70 % ROCE & 30 % EPS |
70 % ROCE & 30 % EPS |
70 % ROCE & 30 % EPS |
70 EBITDA & 30 % EPS |
70 % ROCE & 30 % EPS |
ROCE | 50 % EBIT & 50 % EPS |
| Kriteerien saavuttamisaste |
100 % | 0 % | 0 % | 17 % | 0 % | 0 % | 0 % | |
| LUOVUTETTUJEN OSAKKEIDEN MÄÄRÄ VEROJEN JÄLKEEN | ||||||||
| Toimitusjohtaja | 9 847 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Johtoryhmän jäsenet | 24 235 | 0 | 0 | 8 244 | 0 | 0 | ||
| Luovutusvuosi | 2016 | 2016 | 2017 | 2018 | 50 % vuonna 2017 ja 50 % vuonna 2018 |
50 % vuonna 2018 ja 50 % vuonna 2019 |
2021 | 2021 |
Yhtiökokous 12.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta (pörssitiedote 12.4.2018) seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia tai yhtiön hallussa olevia A-sarjan osakkeita. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 500 000 A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 4,50 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja noin 5,00 prosenttia yhtiön A-sarjan osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä.
Valtuutuksen nojalla hallitus voi myös päättää uusien A-sarjan osakkeiden antamisesta yhtiölle itselleen, kuitenkin niin, että yhtiö ei yhdessä tytäryhteisöjensä kanssa omista millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön rekisteröidyistä osakkeista.
Hallitus valtuutettiin päättämään kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Suunnattu osakeanti edellyttää aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista
syytä eikä valtuutusta voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.
Osakeantia sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskeva valtuutus myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi tai yrityskauppojen toteuttamiseksi. Lisäksi valtuutusta voidaan käyttää yhtiön ja konsernin johdolle suunnattavien osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ja osakepalkkioiden maksun toteuttamista varten.
Valtuutus on voimassa 30.6.2019 asti ja se kumoaa yhtiökokouksen 6.4.2017 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Hallitus päätti valtuutuksen puitteissa suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen HKScan-konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2013 ansaintajakson 2015 palkkioiden maksamiseen. Osakeannissa on 20.4.2018 luovutettu 16 501 yhtiön hallussa olevaa HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti (pörssitiedote 20.4.2018).
HKScan-konsernin riskienhallinnan tavoite on turvata konsernin liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat olosuhteet ja mahdollistaa keskeytymätön liiketoiminta.
Riskienhallinta on organisoitu osaksi HKScanin johtamisjärjestelmää, ja se perustuu riskien konserninlaajuiseen ja yhdenmukaiseen tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Yhtiön ERM-prosessin tavoite on edistää riskitietoisuutta ja tehokasta ja ennakoivaa riskienhallintaa kaikkialla konsernissa ja varmistaa, että yhtiön johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksenteon tueksi. Hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa sovelletaan kaikissa HKScan-konserniin kuuluvissa yhtiöissä, joilla on liiketoimintaa.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa konsernin riskienhallintastrategiasta ja -periaatteista sekä konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiiviset riskit kuuluvat kunkin markkina-alueen ja konsernitoimintojen johtajan vastuualueeseen. Talousjohtaja vastaa taloudellisten riskien hallinnasta ja konsernin vakuutuskäytännöistä.
HKScanissa riskit on jaettu neljään pääluokkaan, jotka ovat strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Konsernin tasolla yhtiö pyrkii säännöllisin väliajoin tunnistamaan ja arvioimaan kaikki olennaiset taseen ja tuloslaskelman erissä olevat riskit ja määrittelemään riskien ehkäisyssä sovellettavat keskeiset menettelytavat.
Strategiset riskit arvioidaan osana vuosittaista strategiaprosessia ja merkittävien liiketoimintaan liittyvien päätöksien yhteydessä.
Operatiivisia riskejä arvioidaan vuosisuunnittelun yhteydessä ja myös osana päivittäistä liiketoimintaa.
Taloudelliset riskit ja vahinkoriskit minimoidaan siinä määrin kuin mahdollista niitä varten laadittujen politiikkojen ja ohjeistuksien avulla.
HKScanin tuotteiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden, kuten rehun ja sian-, naudan- ja siipikarjanlihan, saatavuus ja hinnat vaihtelevat. Maailmanlaajuinen rehun ja raaka-aineiden ylituotanto laskee raaka-aineiden hintoja ja lisää niiden saatavuutta, kun taas alituotanto johtaa raaka-aineiden huonompaan saatavuuteen ja korkeampiin hintoihin. Suhdannevaihtelut, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, kaupan esteet ja muutokset tuissa vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon pitkällä aikavälillä.
Nopeasti tarjontaan vaikuttavat tekijät, kuten eläintautiepidemiat ja äärimmäiset sääilmiöt (esim. kuivuus) saattavat ajoittain vääristää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiön vähittäiskaupalle myymien tuotteiden hinnat sovitaan kuukausia etukäteen Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian
maissa. Näissä olosuhteissa raaka-aineiden hinnannousuja ei voida siirtää tuotteiden hintoihin riittävän nopeasti. Korkeampien raaka-ainehintojen siirtäminen tuotehintoihin voi olla vaikeaa myös tilanteissa, joissa hintoja ei ole sovittu etukäteen.
HKScanin merkittävimmistä brändeistä HK®, Kariniemen® ja Scan® ovat antaneet kotimaisuuslupauksen. Vaikka tämä tuo HKScanille kilpailuetua tuontibrändeihin nähden, se myös saattaa HKScanin haavoittuvaan asemaan, jos kotimaisen lihan tuotanto laskee.
HKScan seuraa aktiivisesti sen tuotteiden valmistamiseen käytettävien raaka-aineiden hintoja ja saatavuutta. Yhtiö käyttää ennustamisen apuna tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.
HKScanin markkina-alueilla toimivien kilpailijoiden lisäksi kilpailupainetta lisäävät vähittäismyyntiketjut, jotka ovat tuoneet elintarvikemarkkinoille omia kilpailevia
tuotteitaan ja brändejään. Paikallisten kilpailijoiden ohella kilpailua tiukentavat kansainväliset yhtiöt ja halvempien tuotantokustannusten maissa toimivat yhtiöt.
Yhtiö vastaa lisääntyneeseen kilpailuun vahvistamalla brändejään ja innovointiaan, parantamalla ydinprosessiensa tehokkuutta, investoimalla korkealaatuisiin tuotteisiin ja toimitusvarmuuteen, hyvällä tuottajayhteistyöllä sekä konsernin synergioiden tehokkaammalla hyödyntämisellä.
HKScanin toimintaa säätelee sen kussakin toimintamaassa sovellettava kansallinen lainsäädäntö. Myös alueellisella ja ylikansallisella sääntelyllä, kuten EU-lainsäädännöllä, on vaikutusta yhtiön toimintaan. Yhtiön johdon käsityksen mukaan yhtiö noudattaa tällä hetkellä lainsäädäntöä ja muita määräyksiä. Lainsäädäntö ja muut määräykset ja niiden tulkinnat saattavat kuitenkin muuttua, eikä yhtiö voi taata kykenevänsä noudattamaan muuttuneita vaatimuksia ilman olennaisia toimenpiteitä. Yhtiön toiminta on riippuvaista myös sen toimintamaiden viranomaisista. Viranomaisten menettelyt voivat myös vaihdella huomattavasti yhtiön eri toimintasektoreilla. Lisäksi riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa tai aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua.
Osana liiketoimintansa kehittämistä HKScan saattaa hankkia joko nykyisiltä markkina-alueiltaan tai uusilta maantieteellisiltä alueilta yrityksiä, jotka parantavat sen kilpailuasemaa. Hankintoihin liittyviin riskeihin kuuluvat mahdolliset tuntemattomat vastuut, mahdollinen kykenemättömyys integroida ja hallita hankittuja liiketoimintoja ja niiden mukana siirtynyttä henkilöstöä ja riski siitä, että massatuotannon hyödyt ja synergiat eivät toteudu. Lisäksi toimialan yhdistymisen ulkopuolelle jäämisellä voisi olla haitallinen vaikutus HKScanin strategiseen kilpailuasemaan. Uusille maantieteellisille alueille laajeneminen saattaa myös johtaa ongelmiin, jotka liittyvät valuuttakurssien heilahteluihin, odottamattomiin muutoksiin lainsäädännöllisissä vaatimuksissa, muutoksiin paikallisessa lainsäädännössä ja määräyksissä sekä niiden noudattamiseen ja poliittisiin riskeihin.
Helposti leviävät eläintaudit, kuten esimerkiksi afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa, Newcastlen tauti tai suu- ja sorkkatauti, ovat riski yhtiön liiketoiminnalle. Eläintauteihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta, työskentelemällä yhteistyössä viranomaisten, eläinlääkäreiden, HKScanin tuottajapalvelujen sekä eläintuottajien kanssa. Helposti leviävien eläintautien vastustaminen kuuluu kansallisiin eläintautien vastustamisohjelmiin. Tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita ja hyviä hygieniakäytäntöjä.
Mahdollisen eläintaudin, kuten afrikkalaisen sikaruton, lintuinfluenssan, Newcastlen taudin tai suu- ja sorkkataudin, puhkeamisella voi olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja sen tuotteiden kysyntään. Esimerkiksi maiden väliset vientikiellot voivat olla mahdollisia. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkänkin aikaa, vaikka HKScan uskookin, että kulutus normalisoituu yleensä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun eläintaudin puhkeaminen on havaittu. Eläintaudin aiheuttamaa riskiä tasoittaa hieman kulutuksen todennäköinen siirtyminen lihakategoriasta toiseen. Kokonaan integroidussa arvoketjussa, kuten esimerkiksi suurimmassa osassa yhtiön toimintaa Baltian maissa, eläintaudin havaitseminen voi pahimmassa tapauksessa väliaikaisesti katkaista raaka-aineiden tarjonnan, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole.
HKScan on riippuvainen tuotantolaitostensa ja jakelukeskustensa keskeytymättömästä toiminnasta. Jos yksi yhtiön tärkeimmistä tuotantolaitoksista mistä tahansa syystä tuhoutuu tai suljetaan tai jos sen laitteet vaurioituvat merkittävällä tavalla tai jos
tuotanto altistuu muille häiriöille, tästä aiheutuu luultavasti viivästyksiä HKScanin kykyyn tuottaa ja jaella tuotteitaan aikataulujen mukaisesti. Tuotteesta riippuen HKScan saattaa kyetä siirtämään tuotantoa muihin laitoksiin ja näin välttää merkittävät häiriöt toiminnalleen. Tällaisten muutosten tekeminen tuotantoon voi kuitenkin olla vaikeampaa tietyissä tuoteryhmissä ja voi siten johtaa merkittäviin viivästyksiin kyseisten tuotteiden toimituksissa ja menetettyyn myyntiin sekä lisäkuluihin ennen vakuutuskorvausten maksua.
Yhtiön toimialalle on ominaista, että tuotteiden toimitusajat ovat erittäin lyhyet, mikä lisää tehokkaan ja luotettavan jakeluketjun tärkeyttä ja korostaa kykyä ennakoida kuluttajakäyttäytymistä. Logistiikkajärjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien luotettavuus on niin ikään erittäin tärkeää. Jos jakelukeskukset vaurioituvat, tuhoutuvat tai ne poistetaan käytöstä jostakin syystä tai jos jakelukeskuksissa olevat tuotteet vahingoittuvat, HKScanin on löydettävä vaihtoehtoinen keino tuotteiden toimittamiseksi asiakkaille siksi aikaa, kunnes vahingoittunut jakelukeskus voidaan ottaa uudestaan käyttöön.
HKScan hallitsee näitä riskejä esimerkiksi tekemällä mitä jos -analyysejä liiketoiminnan jatkuvuuteen kohdistuvista riskeistä ja suunnittelemalla ja toteuttamalla ennakoivaa kunnossapitoa kriittisiksi arvioiduissa liiketoiminnan osissa.
HKScan tekee järjestelmällistä riskinarviointityötä elintarviketurvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi kaikissa arvoketjun vaiheissa. Riskinarvioinnissa huomioidaan muun muassa raaka-aineiden puhtaus (vierasaineet, jäämät, haitalliset mikrobit), pakkausmateriaalien vaatimustenmukaisuus, tuotannon ja raaka-aineiden vierasesineriskit, kemikaalien käyttö, allergisoivien aineiden hallinta sekä erityisesti elintarvikkeiden mikrobiologinen turvallisuus. Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi HKScan-konserni on rakentanut erillisen, koko ketjun kattavan riskinarviointimallin.
Hallitaksemme riskejä edellytämme kaikilta arvoketjuumme kuuluvilta toimijoilta kattavaa elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää ja valvomme sen toteutumista säännöllisin auditoinnein sekä omissa laitoksissamme että muissa arvoketjuumme kuuluvissa tuotantolaitoksissa.
Ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001 ympäristöjohtamisen järjestelmää ja niitä hallitaan sekä johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti. Tunnistettuja ympäristöriskejä ovat jätevesi- tai kemikaalivuotoihin liittyvät riskit, joita hallitaan säännönmukaisilla laitteistojen kuntotarkastuksilla, ennakoivalla kunnossapidolla sekä hälytys- ja valvontalaitteistoilla.
HKScanin riskienhallinnassa on tunnistettu riskejä ihmisoikeuksiin liittyen, jotka liittyvät työturvallisuuden johtamiseen ja työntekijöiden epäasialliseen kohteluun. Työturvallisuusriskejä hallitaan työturvallisuuskampanjoilla, -koulutuksilla ja varmistamalla, että työohjeita noudatetaan. HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet. Eettisiä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin riskienhallinnassa ei ole tunnistettu riskejä korruptioon tai lahjontaan liittyen. Code of Conductissa kuvataan periaatteet yhtiön suhtautumisesta korruptioon ja lahjontaan, ja niitä valvontaan sisäisessä tarkastuksessa. Korruptioon liittyviä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin menestyminen on olennaisesti riippuvainen yhtiön johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta sekä yhtiön kyvystä edistää nykyisen johdon ja muun henkilöstön sitoutumista ja rekrytoida uusia ammattitaitoisia työntekijöitä myös tulevaisuudessa.
HKScan on myös altis mahdollisille laillisille tai laittomille lakoille arvoketjussaan tai omassa tuotannossaan. Riskejä vähennetään työhyvinvointia kehittämällä ja vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirta supistua. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa.
Rahoitusriskien hallinta sekä konsernin sisäinen ja ulkoinen rahoitus on keskitetty konsernin rahoitusosastoon. HKScanin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernin rahoitusosasto järjestää tytäryhtiön rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Osa konsernin voitoista ja kuluista sekä investoinneista ja tuloista on ulkomaan valuutoissa. Yhtiön liiketoiminnan merkittävimmät valuuttariskit liittyvät euroon, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin. HKScan-konserniin kuuluvien yhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat euroissa, Ruotsin kruunuissa ja Tanskan kruunuissa.
Konsernin rahoitusriskit esitetään tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 25.
Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Lisäksi HKScan on osallisena joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimarkkina-alueillaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta voi muodostaa riskejä.
Luonnonkatastrofeilla, tulipaloilla, bioterrorismilla, sabotaasilla, pandemioilla, äärimmäisillä sääilmiöillä ja muilla sellaisilla tekijöillä, joihin yhtiö ei pysty vaikuttamaan, voi olla haitallinen vaikutus tuotantoeläinten terveyteen ja kasvuun. Ne saattavat myös vaikeuttaa yhtiön toimintaa ja aiheuttaa sähkökatkoja, tuotannon tai omaisuuden vahingoittumista, jakeluketjun häiriöitä tai muita haittoja. HKScan hallitsee näitä riskejä ottamalla niiden varalle vakuutuksia, mikäli kyseisten vakuutusten ottaminen on mahdollista ja ne katsotaan tarpeelliseksi.
Tiedot on kuvattu 31.12.2018 tilanteen mukaisina, mikäli ei ole toisin ilmoitettu. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa yhtiön verkkosivulta.
TERO HEMMILÄ TOIMITUSJOHTAJA 4.2.2019 alkaen MMM; Suomen kansalainen, s. 1967
KATI RAJALA SUOMEN MARKKINA-ALUEESTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) DI, Suomen kansalainen, s. 1972
HELI ARANTOLA KATEGORIOISTA JA KONSEPTEISTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) KTT, Suomen kansalainen, s. 1969
JUKKA NIKKINEN TANSKAN JA INTERNATIONAL -MARKKINA-ALUEESTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) KTM, Suomen kansalainen, s. 1962
SOFIA HYLÉEN TORESSON RUOTSIN MARKKINA-ALUEESTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) KTM, Ruotsin kansalainen, s. 1977
ANU MANKKI HENKILÖSTÖJOHTAJA (EVP) FM, Suomen kansalainen, s. 1963
ANNE MERE BALTIAN MARKKINA-ALUEESTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) MBA, Viron kansalainen, s. 1971
MIKKO FORSELL TALOUSJOHTAJA (CFO) DI, KTM, Suomen kansalainen, s. 1974
MIKKO SAARIAHO VIESTINTÄ- JA VASTUULLISUUSJOHTAJA (EVP) FM (johtaminen), Suomen kansalainen, s. 1977
SAMI SIVURANTA TUOTANNOSTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) DI, Suomen kansalainen, s. 1975
PIA NYBÄCK ELÄINHANKINNASTA JA ALKUTUOTANNOSTA VASTAAVA JOHTAJA (EVP) DI, eMBA, Suomen kansalainen, s. 1969
Jari Latvanen, toimitusjohtaja, 27.11.2018 asti;
Reijo Kiskola, toimitusjohtaja, 27.11.2018–3.2.2019;
Jyrki Karlsson, Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja (EVP) 31.3.2018 asti
Tiedot on kuvattu 31.12.2018 tilanteen mukaisina, mikäli ei ole toisin ilmoitettu. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat luettavissa yhtiön verkkosivuilla.
REIJO KISKOLA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Meijeri-insinööri, Suomen kansalainen, s. 1954
PER OLOF NYMAN HALLITUKSEN JÄSEN DI (tuotantotalous), Ruotsin kansalainen, s. 1956
JARI MÄKILÄ HALLITUKSEN JÄSEN, hallituksen varajäsen 30.1.2019 asti Maanviljelysteknikko, Suomen kansalainen, s. 1970
HARRI SUUTARI HALLITUKSEN JÄSEN 30.1.2019 alkaen Insinööri, Suomen kansalainen, s. 1959
TERHI TUOMI HALLITUKSEN JÄSEN 30.1.2019 alkaen KTM, Suomen kansalainen, s. 1966
CARL-PETER THORWID HALLITUKSEN VARAJÄSEN DI (tuotantotalous), Ruotsin kansalainen, s. 1964
ILKKA UUSITALO HALLITUKSEN VARAJÄSEN 30.1.2019 alkaen Suomen kansalainen, s. 1968
Mikko Nikula, hallituksen puheenjohtaja 26.11.2018 asti
Marko Onnela, hallituksen varapuheenjohtaja 14.12.2018 asti
Riitta Palomäki, hallituksen jäsen 14.12.2018 asti
Tuomas Salusjärvi, hallituksen jäsen 14.12.2018 asti
z
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
Tämä osio sisältää tietoa HKScanista sijoituskohteena ja HKScanin osakkeista ja osakkeenomistajista.
Lue lisää verkkosivuilta: www.hkscan.com/fi/sijoittajat/
HKScan on johtava pohjoismainen ruokatalo, jolla on yli sadan vuoden kokemus vastuullisesta lihantuotannosta ja laadukkaan raaka-aineen tuotteistamisesta.
Vuonna 2018 HKScanin liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 7 200. Yhtiö on liikevaihdolla mitattuna toimialansa johtava Itämeren alueella. HKScan on ollut listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScanin sijoittajaviestinnän tavoitteena on tarjota pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa yhtiöstä ja sen toimintaympäristöstä, minkä myötä sidosryhmät voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan HKScanista sijoituksena.
HKScanin tavoitteena on varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto yhtiöstä ja että tieto julkaistaan täsmällisesti ja ilman viiveitä. HKScan noudattaa viestinnässään Suomen lainsäädäntöä, Nasdaq Helsingin sääntöjä sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.
| Listaus: Nasdaq Helsinki |
|---|
| Kaupankäyntikoodi: HKSAV |
| ISIN-koodi: FI0009006308 |
| Sektori: Food & Beverage |
| Osakkeet: 49 626 522 (A-osaketta, listattu) |
| 5 400 000 (K-osaketta, listaamaton) |
| Listalleottopäivämäärä: 6.2.1997 |
Lähde: Nasdaq Helsinki
14 15 16 17 18 1) Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle. 2) Sisältää 21 milj. euroa ylimääräistä osinkoa.
OSINGOT MEUR
6
01)
Joulukuun 2018 lopussa HKScan Oyj:n n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 55 026 522 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 prosenttia osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 (9,81 prosenttia osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in osakkeiden ja osuuksien määrät pysyivät ennallaan.
Joulukuun 2018 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 992 348 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2018 joulukuun lopussa oli 76,7 (169,1) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 69,1 (152,2) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 7,7 (16,9) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 11 399 917 (10 426 342) ja osakekauppojen arvo oli 27 366 358 (33 784 168). Katsauskauden ylin noteeraus oli 3,23 (3,60) euroa ja alin 1,29 (2,96) euroa. Keskikurssi oli 2,40 (3,24) euroa. Joulukuun 2018 päätöskurssi oli 1,42 (3,13) euroa.
OSAKKEEN VAIHTO MEUR
Lähde: Nasdaq Helsinki
0
EUROA
1) Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle. 2) Osinko 0,10 euroa/osake + ylimääräinen osinko 0,39 euroa/osake.
MILJOONAA KPL
Lähde: Nasdaq Helsinki
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2018 lopussa 12 376 (12 212) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 16,1 (18,1) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ulkomaisilla omistajilla.
| OSUUS OMISTAJISTA, % |
OSUUS OSAKKEISTA, % |
OSUUS ÄÄNISTÄ,% |
|
|---|---|---|---|
| Yritykset | 3,59 | 43,12 | 68,99 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,21 | 4,64 | 6,97 |
| Julkisyhteisöt | 0,05 | 6,45 | 2,25 |
| Kotitaloudet | 95,39 | 24,52 | 8,56 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,47 | 3,13 | 1,09 |
| Koko kansantalous | 99,70 | 81,87 | 87,87 |
| Ulkomaat | 0,30 | 0,16 | 0,32 |
| Kaikki yhteensä | 100 | 82,03 | 88,18 |
| Yhteistilillä | 0,24 | 0,08 |
| OSAKKEIDEN MÄÄRÄ |
OMISTAJIA | KPL OMISTAJIA % | OSAKE MÄÄRÄ KPL |
OSAKE MÄÄRÄ % |
ÄÄNIMÄÄRÄ KPL |
ÄÄNIMÄÄRÄ % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 337 | 26,96 | 163 670 | 0,30 | 163 670 | 0,10 |
| 101–500 | 4 425 | 35,76 | 1 267 939 | 2,30 | 1 267 939 | 0,80 |
| 501–1 000 | 1 999 | 16,15 | 1 568 458 | 2,85 | 1 568 458 | 1,00 |
| 1 001–5 000 | 2 106 | 17,02 | 4 755 521 | 8,64 | 4 755 521 | 3,02 |
| 5 001–10 000 | 283 | 2,29 | 2 055 561 | 3,74 | 2 055 561 | 1,30 |
| 10 001–50 000 | 178 | 1,44 | 3 615 951 | 6,57 | 3 615 951 | 2,29 |
| 50 001–100 000 | 20 | 0,16 | 1 420 268 | 2,58 | 1 420 268 | 0,90 |
| 100 001–500 000 | 13 | 0,11 | 3 111 134 | 5,65 | 3 111 134 | 1,97 |
| 500 001– | 15 | 0,12 | 36 013 900 | 65,45 | 121 038 900 | 76,79 |
| Yhteensä | 12 376 | 100 | 53 972 402 | 98,08 | 138 997 402 | 88,18 |
| joista hallintare kisteröityjä |
10 | 8 836 616 | 16,06 | 8 836 616 | 5,61 | |
| Odotuslistalla | 2 | 925 000 | 1,68 | 18 500 000 | 11,74 | |
| Yhteistilillä | 129 120 | 0,24 | 129 120 | 0,08 | ||
| Liikkeeseen- laskettu määrä |
55 026 522 | 100 | 157 626 522 | 100 |
| A-OSAKE | K-OSAKE OSAKKEISTA, % | OSUUS ÄÄNISTÄ, % |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | LSO Osuuskunta | 14 458 884 | 4 735 000 | 34,88 | 69,25 |
| 2 | Lantmännen ek. för | 2 619 750 | 665 000 | 5,97 | 10,10 |
| 3 | Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 1 500 000 | 2,73 | 0,95 | |
| 4 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo |
1 142 830 | 2,08 | 0,73 | |
| 5 | Apteekkien Eläkekassa | 1 081 889 | 1,97 | 0,69 | |
| 6 | HKScan Oyj | 992 348 | 1,80 | 0,63 | |
| 7 | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry |
836 414 | 1,52 | 0,53 | |
| 8 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma |
822 806 | 1,50 | 0,52 | |
| 9 | Petter och Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forströmin muistolle |
670 500 | 1,22 | 0,43 | |
| 10 | Hisinger-Jägerskiöld Eva | 650 000 | 1,18 | 0,41 | |
| 11 | Suhonen Jyrki | 567 003 | 1,03 | 0,36 | |
| 12 | Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake |
550 000 | 1,00 | 0,35 | |
| 13 | K. Hartwall Invest Oy Ab | 500 000 | 0,91 | 0,32 | |
| 14 | Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 0,91 | 0,32 | |
| 15 | Hallqvist AB | 405 000 | 0,74 | 0,26 | |
| 16 | J & K Hämäläinen Oy | 277 000 | 0,50 | 0,18 | |
| 17 | Gripenberg Jarl kuolinpesä | 215 000 | 0,39 | 0,14 | |
| 18 | Ab 2011 Fruitgum Company Oy | 205 923 | 0,37 | 0,13 | |
| 19 | 4Capes Oy | 175 000 | 0,32 | 0,11 | |
| 20 | Hissinger-Jägerskiöld Claes-Johan kuolinpesä |
150 000 | 0,27 | 0,10 | |
| Muut osakkeen omistajat yhteensä | 21 306 175 | 0 | 38,72 | 13,51 | |
| Kaikki osakkeet yhteensä | 49 626 522 | 5 400 000 | 100 | 100 |
Lähde: Euroclear Finland
HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosiksi 2018–2020. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan - PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan - RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä.
Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan HKScanin listattuina A-sarjan osakkeina. PSP 2018−2020 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 30 henkilöä.
Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma (RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2018 lopussa yhteensä 53 229 A-osaketta, mikä vastaa 0,1 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,03 prosenttia äänistä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa HKScanista velkasijoituksena on luettavissa osoitteesta www.hkscan.com/fi/sijoittajat/taloustietoa/ velkasijoittajat/.
Sähköposti: [email protected] Puh: +358 10 570 100
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| Selvitys muista kuin taloudellisista | |
|---|---|
| tiedoista | 123 |
| Viisi vuotta numeroin | 128 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 130 |
| TILINPÄÄTÖS | 131 |
|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma | |
| 1.1.-31.12 | 131 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |
| 1.1.-31.12. | 131 |
| Konsernin tase 31.12 | 132 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 132 |
| Laskelma konsernin oman pääoman | |
| muutoksista | 133 |
| Tilinpäätöksen liitetiedot | 134 |
| Emoyhtiön tuloslaskema 1.1.-31.12 | 173 |
| Emoyhtiön tase 1.1.-31.12. | 173 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 174 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen | |
| liitetiedot | 174 |
| Toimintakertomuksen ja | |
| tilinpäätöksen allekirjoitukset | 185 |
| Tilinpäätösmerkintä | 185 |
HKScanin koko vuoden tulos oli pettymys. From Farm to Fork -strategian toteutus ei ole tuottanut tavoitteen mukaista parannusta yhtiön kannattavuuteen. Tarvitsemme määrätietoisia toimia negatiivisen kehityksen korjaamiseksi.
Yhtiön From Farm to Fork -strategia antaa relevantit raamit toiminnallemme. Osana vuosittaista strategiaprosessiamme päivitämme strategiaamme ja määritämme uudelleen strategiset painopistealueemme. Strategiatyö alkaa välittömästi ja jatkuu ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.
On selvää, että meidän on vahvistettava liha-alan osaamiseen rakentuvaa perustaamme ja keskityttävä entistä määrätietoisemmin lihan arvoketjun tehokkaaseen johtamiseen. Tämä edellyttää pitkän arvoketjun kaikkien osa-alueiden entistäkin aktiivisempaa hallintaa. HKScanin lihateollinen osaaminen on jossain määrin heikentynyt, mikä on osaltaan aiheuttanut tehottomuutta ja heikentänyt yhtiön taloudellista suorituskykyä. Kun edellä mainitut perusasiat ovat kunnossa, voimme siirtää huomiota uudistumiseen tähtääviin toimiin.
Varmistaaksemme asiakas- ja kuluttajalähtöisyytemme aiomme keskittyä entistä vahvemmin arvoketjumme ja tuoteportfoliomme markkina-aluekohtaiseen hallintaan. Tavoitteemme on toimia dynaamisesti ja tehokkaasti aiempaa lähempänä asiakkaitamme. Liikevaihdon kasvattaminen sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat yhä tärkeimpiä painopistealueitamme, kun rakennamme liiketoiminnallemme nykyistä vahvempaa perustaa.
Toisella vuosipuoliskolla HKScan onnistui parantamaan edelleen Rauman siipikarjayksikön toimituskykyä, mutta haasteet painoivat tulosta edelleen merkittävästi. Tuotantotehokkuuden tavoitetason saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Keskitämme lähitulevaisuudessa entistä enemmän huomiotamme Rauman yksikköön ja vahvistamme siellä tarvittavaa erikoisosaamista. Pyrimme näin parantamaan yksikön tehokkuutta ja taloudellista suorituskykyä.
Heinäkuussa 2018 täsmennettyä konserninlaajuista tehostamisohjelmaa jatkettiin. Ohjelmalla tavoitellaan 40 miljoonan euron vuotuisia säästöjä vuodesta 2020 alkaen. Arvioimme ohjelman suurimpien hyötyjen syntyvän tuotantotehokkuuden paranemisesta ja hallinnollisten kulujen alenemisesta. Tehostamisohjelman vaikutus ei vielä näy vuoden 2018 tuloksessa.
HKScanilla on haasteista huolimatta useita merkittäviä vahvuuksia, jotka tukevat kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Meillä on osaava henkilöstö, vahvat kuluttajabrändit, laaja valikoima erinomaisia tuotteita ja vahva asema kuluttajan ruokapöydässä. Uskomme vakaasti, että yhdessä henkilöstömme kanssa onnistumme parantamaan yhtiön kilpailukykyä.
Konsernin liikevaihto oli 1 715,4 (1 808,1) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskun pääasialliset syyt olivat Ruotsin kruunun heikkeneminen, Rauman siipikarjayksikön käynnistyshaasteet ja punaisen lihan myynnin lasku sekä Ruotsissa että Suomessa. Tanskassa liikevaihto nousi hieman edellisvuodesta kasvaneen vientivolyymin ansiosta. Myös Baltian maissa liikevaihto kasvoi hieman.
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli -47,5 (-17,6) miljoonaa euroa. Rauman siipikarjayksikön käynnistyskustannukset ja käynnistykseen liittyvä tuotantokustannusten kasvu, materiaalihävikki ja menetetty myynti painoivat tulosta -35,7 miljoonalla eurolla.
Ruotsissa liikevoitto parani edellisvuodesta heikentyneestä Ruotsin kruunusta huolimatta pääasiassa tuotannon tehostamistoimien ja alhaisempien hallintokulujen ansiosta. Tanskan liiketulos heikkeni vertailukaudesta tuotantotehokkuuden parannuksista ja hyvästä kulujen hallinnasta huolimatta. Tämä johtui kasvaneista raakaainekuluista sekä muutoksista myynnin rakenteessa. Baltiassa kasvaneet henkilöstökulut ja sianlihan laskenut markkinahinta pienensivät liikevoittoa.
HKScan täsmensi kolmannella neljänneksellä käynnissä olevan tehostamisohjelmansa sisältöä, taloudellisia tavoitteita ja aikataulua. Ohjelman tavoitteena on parantaa kannattavuutta, ja sen kokonaisvaikutus on noin 40 miljoonan euron vuotuinen säästö vuonna 2020 ja siitä eteenpäin. Ohjelma kattaa kaikki toiminnot yhtiön kotimarkkinoilla – Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
HKScan allekirjoitti helmikuussa 2018 sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Kiinaan. Yritys kaupallistaa, myy ja markkinoi suomalaisia premium-kategorian sianlihatuotteita Kiinan markkinoilla. Vienti käynnistyi huhtikuussa ja luo uusia ansaintamahdollisuuksia koko arvoketjussa.
Yleisellä tasolla lihamarkkina kehittyi positiivisesti kaikilla markkina-alueilla. Ankara hintakilpailu jatkui, ja kauppojen omat tuotemerkit kasvattivat markkinaosuuttaan. Kuluttajien kiinnostus kotimaista lihaa kohtaan kasvoi konsernin päämarkkina-alueilla.
| MILJOONAA EUROA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | ||
| Ruotsi | 682,1 | 759,4 |
| Suomi | 721,9 | 742,2 |
| Tanska | 149,3 | 147,8 |
| Baltia | 162,1 | 158,7 |
| Konserni yhteensä | 1 715,4 | 1 808,1 |
| LIIKEVOITTO | ||
| Ruotsi | 8,6 | 5,4 |
| Suomi | -36,6 | -16,5 |
| Tanska | -5,9 | -13,9 |
| Baltia | -0,7 | 4,4 |
| Segmentit yhteensä | -34,6 | -20,6 |
| Konsernihallinnon kulut | -14,9 | -19,7 |
| Konserni yhteensä | -49,5 | -40,3 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -47,5 | -17,6 |
| Henkilöstökustannukset, Konsernihallinto 2) | -1,2 | - |
| Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 2) | - | -1,6 |
| Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2) | -0,1 | -3,2 |
| Myyntikonttorin sulkeminen, Ruotsi 3) | -0,2 | - |
| Työsuhteen lopetus, Suomi 2) | - | -0,5 |
| Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 1) | -0,5 | -4,2 |
| Ympäristövaraus, Suomi 3) | - | -2,5 |
| Työsuhteen lopetus, Tanska 2) | - | -0,6 |
| Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 1) | - | -10,1 |
| Liikevoitto | -49,5 | -40,3 |
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Poistot"
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut"
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville "Liiketoiminnan muut kulut"
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja johdon raportointiin. Johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, jotka ovat Ruotsi, Suomi, Tanska ja Baltia.
Liikevaihto oli 682,1 (759,4) miljoonaa ja vertailukelpoinen liikevoitto 8,9 (8,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisvuodesta pääasiassa Ruotsin kruunun heikkenemisen vuoksi. Tuotemyynti laski hieman paikallisessa valuutassa laskettuna, vaikka kehitys lihajalosteissa oli hyvää. Kuuma ja kuiva kesä sekä siitä aiheutunut grillauskielto heikensivät punaisen lihan kysyntää. Tämä yhdessä ankaran hintakilpailun kanssa laski liikevaihtoa.
Negatiivisesta valuuttavaikutuksesta huolimatta vertailukelpoinen liikevoitto parani vertailukaudesta tuotantotehokkuuden parantamisen ja alhaisempien hallintokulujen ansiosta.
Sekä sian- että naudanlihan hankintahinnat laskivat, koska saatavuus markkinoilla parani. Ruotsissa tuotettu liha kasvatti osuuttaan yhä niin Ruotsin lihamarkkinassa kokonaisuudessaan kuin myös kaupan omien merkkien tuotteissa kaikissa kategorioissa. Varastotasot pysyivät koko katsauskauden ajan lähellä vertailukauden tasoa.
Liikevaihto oli 721,9 (742,2) miljoonaa ja vertailukelpoinen liikevoitto -36,1 (-9,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskun syynä olivat viivästytetyt broilertuotekampanjat ja Rauman yksikön käynnistyshaasteet. Toimituskyvyn parantamiseen tähtääviä erityistoimia toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa koko katsauskauden ajan, ja toimituskyky parani selvästi loppuvuotta kohti.
Muiden tuoteryhmien kokonaismyynti laski edellisvuodesta pääasiassa punaisen lihan heikentyneen myynnin vuoksi. Ateriat ja ateriakomponentit kehittyivät kuitenkin hyvin. HKScanin vienti Suomesta Kiinaan käynnistyi ja ensimmäiset toimitukset tehtiin huhtikuussa.
Rauman siipikarjayksikön käynnistysvaihe alkoi vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä. Käyttöönottoon liittyneet haasteet laskivat liikevoittoa -35,7 miljoonalla eurolla kasvaneiden tuotantokustannusten ja materiaalihävikin sekä menetetyn myynnin ja markkinaosuuden vuoksi. Toiminta Euran yksikössä päättyi vuoden 2018 toisen neljänneksen lopussa. Varastotasot pysyivät koko vuoden edellisvuotta korkeammalla tasolla.
Liikevaihto oli 149,3 (147,8) miljoonaa ja vertailukelpoinen liikevoitto -5,9 (-3,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu oli kasvaneiden vientivolyymien ansiota, kun taas kotimaan vähittäismyynti laski hieman ankaran hintakilpailun seurauksena.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski edellisvuodesta, vaikka tuotantotehokkuus kehittyi suotuisasti ja hallintokustannukset laskivat. Ankara hintakilpailu loi painetta brändituotteiden myynnille vähittäiskauppasektorilla, mikä yhdessä kasvaneiden raaka-ainekustannusten ja myynnin rakenteessa tapahtuneiden muutosten kanssa heikensi katteita. Tuoreen broilerin myynti kotimaan vähittäiskaupalle jatkoi kasvuaan suhteessa pakastekategoriaan.
Liikevaihto oli 162,1 (158,7) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto -0,7 (4,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat kotimaisen vähittäismyynnin hyvin jatkunut kasvu ja tuotemyynnin parempi rakenne, jotka kompensoivat pienentyneiden teurastusvolyymien ja Rakveren yksikön ensimmäisen neljänneksen työtaistelutoimien vaikutusta. Uutuustuotteiden osuus kasvoi myös.
Vertailukelpoista liikevoittoa laskivat edellisvuodesta kasvaneet eläinten hankintahinnat ja lihan alhaiset markkinahinnat Euroopassa. Lisäksi tulosta painoivat kasvaneet henkilöstökulut sekä Rakveren yksikköä helmi– huhtikuussa koskeneen lakon aiheuttamat lisäkustannukset.
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli -0,7 (0,1) miljoonaa euroa.
HKScanin From Farm to Fork -strategia ja strategiset fokusalueet julkistettiin elokuussa 2017. Viisi fokusaluetta ovat Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Konsernin strategian toimeenpano käynnistettiin syksyllä 2017, mutta se ei ole johtanut tavoiteltuun kannattavuuteen.
HKScanin strategiaa päivitetään tänä vuonna vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Osana prosessia määritämme uudelleen strategiset painopistealueemme. Strategiatyö alkaa välittömästi ja jatkuu ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.
On selvää, että meidän on vahvistettava liha-alan osaamiseen rakentuvaa perustaamme ja keskityttävä entistä määrätietoisemmin lihan arvoketjun tehokkaaseen johtamiseen. Tämä edellyttää pitkän arvoketjun kaikkien osa-alueiden entistäkin aktiivisempaa hallintaa. HKScanin lihateollinen osaaminen on jossain määrin heikentynyt, mikä on osaltaan aiheuttanut tehottomuutta ja heikentänyt yhtiön taloudellista suorituskykyä. Kun edellä mainitut perusasiat ovat kunnossa, voimme siirtää huomiota uudistumiseen tähtääviin toimiin.
Liiketoiminnan johtamisessa aiomme painottaa aiempaa enemmän markkina-aluekohtaista johtamista. Tavoitteemme on toimia dynaamisesti ja tehokkaasti lähempänä asiakkaitamme. Liikevaihdon kasvattaminen sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen ovat yhä tärkeimpiä painopistealueitamme, kun rakennamme liiketoiminnallemme vahvempaa perustaa.
Investointi Rauman siipikarjayksikköön on ollut merkittävässä roolissa nykyisen strategiamme toteutuksessa. Yksikkö mahdollistaa uudet, innovatiiviset tuotteet kiinnostavassa siipikarjanlihakategoriassa. Pitkällä aikavälillä yksikkö parantaa myös HKScanin kilpailukykyä. Rauman yksikön käynnistysvaiheeseen liittyvistä haasteista huolimatta vanhan Euran yksikön toiminta lopetettiin toisella neljänneksellä. Kolmannen ja neljännen neljänneksen aikana Rauman toimituskyky parani. Tuotantotehokkuuden tavoitetasolle yltäminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä käynnistettiin tuotannon tehostamisohjelma. Ohjelmaa toteutetaan samanaikaisesti useissa tuotantoyksiköissä. HKScan parantaa tuotantoyksiköidensä tehokkuutta ja kehittää tuotantokapasiteetin käyttöasteita tuotantoverkostossaan positiivisin tuloksin.
Heinäkuussa 2018 täsmennettyä konserninlaajuista tehostamisohjelmaa jatkettiin. Ohjelmalla tavoitellaan 40 miljoonan euron vuotuisia säästöjä vuodesta 2020 alkaen. Arvioimme ohjelman suurimpien hyötyjen syntyvän tuotantotehokkuuden paranemisesta ja hallinnollisten kulujen alenemisesta. Tehostamisohjelman vaikutus ei vielä näy vuoden 2018 tuloksessa.
HKScan on yhdessä tuottajayhteisönsä kanssa käynnistänyt useita strategisia hankkeita, joiden tavoitteena on varmistaa vastuullisesti tuotetun, kotimaisen ja korkealaatuisen lihan saatavuus. Esimerkkejä näistä toimista ovat sian-, naudan- sekä siipikarjanlihatuotteet, jotka perustuvat täysin antibiootittomaan kasvatukseen. Tämä on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteista vientimarkkinoilla. Kolmannella neljänneksellä HKScan käynnisti Suomessa nuorille tuottajille suunnatun koulutusohjelman, jonka avulla pyritään tukemaan maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksia. HKScan haluaa turvata vastuullisen pohjoismaisen alkutuotannon kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Konserni päätti joulukuussa 2017 investoida ateriatuotantokapasiteettinsa kasvattamiseen Rakveressa vahvistaakseen asemaansa kiinnostavassa ja kasvavassa aterialiiketoiminnassa. Investointiprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti.
Huhtikuussa 2018 saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun HKScan käynnisti sianlihan viennin Suomen Forssan yksiköstään Kiinaan. Vientitoimet Kiinassa edistyvät hyvin.
Vastuullisesti tuotetun, laadukkaan ruoan kasvava kysyntä on yhtiön huomion kohteena myös lähitulevaisuudessa. Painottamalla kaikessa toiminnassaan laatua ja vastuullisuutta HKScan voi erottautua kilpailijoistaan niin pohjoismaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.
Konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2018 olivat 41,0 (125,5) miljoonaa euroa.
Ne jakautuivat markkina-alueittain seuraavasti:
| MILJOONAA EUROA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 6,4 | 13,7 |
| Suomi | 21,9 | 100,4 |
| Tanska | 2,3 | 1,3 |
| Baltia | 10,4 | 10,0 |
| Yhteensä | 41,0 | 125,5 |
Konsernin korolliset velat olivat vuoden lopussa 319,0 (259,2) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 289,4 (208,2) miljoonaa euroa. Se kasvoi 81,2 miljoonaa euroa edellisvuoden lopusta Rauman yksikön käyttöönottokuluista ja siipikarjalaitosinvestointiin liittyvistä maksuista johtuen. Nettovelkaantumisaste oli 88,6 (59,3) prosenttia. Rahavirta ennen investointeja laski -15,1 (57,8) miljoonaan euroon.
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Sitovien valmiusluottojen määrä vuoden lopussa oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 35,5 (0,0) miljoonaa euroa.
Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana konserni nosti uuden nelivuotisen, kertalyhenteisen 40 miljoonan euron lainan Rauman investointiin liittyen. Kolmannen vuosineljänneksen aikana HKScan laski liikkeeseen 40 miljoonan euron hybridijoukkovelkakirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Hybridilainaa käsitellään HKScanin IFRS-konsernitilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta HKScanilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä.
Nettorahoituskulut olivat -9,9 (-6,9) miljoonaa euroa, sisältäen korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksen 1,9 (3,2) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut kasvoivat lisääntyneiden korollisten velkojen johdosta.
Vuoden 2019 tammikuun 1. päivänä käyttöön otettavan IFRS 16:n myötä varat ja korolliset velat kasvavat noin 45 miljoonaa euroa. Tämän kasvun myötä nettovelkaantumisaste vuoden 2018 lopussa olisi noin 102 prosenttia.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 8,6 (6,5) miljoonaa euroa vuonna 2018, eli noin 0,5 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää asiakkaille ja kuluttajille suunnatun tarjooman kehittämiseen hyödyntämällä yhtiön asiantuntemusta ja näkemystä kuluttajien tarpeista, osaamista ja resursseja, sekä investoimalla innovaatioihin ja uusiin konsepteihin yhtiön kaikilla markkina-alueilla.
Tuotekehitys on osa HKScanin Culinary Competence Centre -tiimiä, jossa tutkimus ja kehitys, ravitsemusasiantuntemus, kokit ja tuotekehittäjät kohtaavat. Konsernin tutkimus- ja kehitystiimi tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Suomessa ja Ruotsissa, ja myös HKScanin henkilöstö osallistuu akateemiseen tutkimustyöhön mm. eläinlääketieteessä. Tämän lisäksi HKScan tarjoaa harjoittelupaikkoja elintarvike- ja liiketaloustieteiden loppuvaiheen opiskelijoille.
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin From Farm to Fork -strategiaa. HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään painopistealueeseen, joita ovat: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu.
HKScanin vastuullisuutta on kuvattu mm. konsernin verkkosivustolla. Tietoja täydentävät HKScanin vuoden 2018 selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista sekä vuoden 2018 vuosikertomus, jotka julkaistaan maaliskuussa 2019.
HKScan on arvioinut konsernipolitiikkojaan vuoden aikana ja uudistanut konsernin Code of Conduct -toimintaohjeet sekä tiedonantopolitiikan. Molemmat asiakirjat on julkaistu konsernin verkkosivuilla.
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.4.2018 Turussa. Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2017 maksetaan osinkoa 0,09 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous päätti myös hallituksen jäsenten, varajäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien vuosipalkkioista. Hallituksen nykyiset jäsenet Mikko Nikula, Per Olof Nyman, Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi valittiin uudelleen, ja uudeksi jäseneksi valittiin Reijo Kiskola varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäseniksi valittiin Carl-Peter Thorwid ja Jari Mäkilä varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Mikko Nikulan ja varapuheenjohtajaksi Marko Onnelan.
Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/ tai pantiksi ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2019 asti ja ne kumoavat vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella 12.4.2018 ja ne ovat myös luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
Katsauskauden jälkeen 7.1.2019 HKScan ilmoitti ylimääräisestä yhtiökokouksesta, joka pidettiin keskiviikkona 30.1.2019 Turussa.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen varsinaisten jäsenten lukumääräksi viisi (5) ja varajäsenten lukumääräksi kaksi (2).
Jari Mäkilä, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin hallitukseen uusina jäseninä Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka. Lisäksi Ilkka Uusitalo valittiin hallituksen varajäseneksi Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.
Reijo Kiskola ja Per Olof Nyman jatkavat hallituksen jäseninä ja Carl-Peter Thorwid varajäsenenä Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.
27.11.2018 HKScan Oyj:n hallitus valitsi jäsenensä Reijo Kiskolan uudeksi puheenjohtajakseen. Mikko Nikula jätti asemansa hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä. Muutoksen yhteydessä toimitusjohtaja Jari Latvanen jätti tehtävänsä HKScanissa.
28.11.2018 HKScan ilmoitti, että Tero Hemmilä, MMM, oli nimitetty HKScan Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Katsauskauden jälkeen 30.1.2019 HKScan ilmoitti, että Tero Hemmilä aloittaa tehtävässään 4.2.2019.
14.12. HKScan ilmoitti, että hallituksen jäsenet Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi olivat ilmoittaneet jättävänsä HKScan Oyj:n hallituksen.
Joulukuun 2018 lopussa HKScan Oyj:n n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 66 820 528 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, 55 026 522 osaketta, jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 osaketta) ja Lantmännen ek. för:in (665 000 osaketta) omistuksessa eikä niitä ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek. för:in osakkeiden ja osuuksien määrät pysyivät ennallaan.
Osakeannissa on 20.4.2018 luovutettu 16 501 yhtiön hallussa olevaa HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Joulukuun 2018 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 992 348 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2018 joulukuun lopussa oli 76,7 (169,1) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 69,1 (152,2) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 7,7 (16,9) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 11 399 917 (10 426 342) ja osakekauppojen arvo oli 27 366 358 (33 784 168). Katsauskauden ylin noteeraus oli 3,23 (3,60) euroa ja alin 1,29 (2,96) euroa. Keskikurssi oli 2,40 (3,24) euroa. Joulukuun 2018 päätöskurssi oli 1,42 (3,13) euroa.
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2018 lopussa 12 376 (12 212) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 16,1 (18,1) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ulkomaisilla omistajilla.
Joulukuun 2018 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 992 348 (1 008 849) omaa A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia.
HKScan ilmoitti 7.2.2018, että HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosiksi 2018–2020. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan – PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan – RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä.
Ensimmäinen ohjelma (PSP 2018−2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan HKScanin listattuina A-sarjan osakkeina. PSP 2018–2020 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan noin 30 henkilöä.
Päärakennetta täydentävä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista osakepalkkioohjelmista. Kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille HKScanin A-sarjan osakkeina. Ensimmäinen ohjelma (RSP 2018–2020) alkoi vuoden 2018 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. RSP 2018–2020 -ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 11 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2018 lopussa yhteensä 53 229 A-osaketta, mikä vastaa 0,1 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,03 prosenttia äänistä.
| OSAKKEIDEN MÄÄRÄ |
OMISTAJIA KPL |
OMISTAJIA OSAKE % MÄÄRÄ KPL |
OSAKE MÄÄRÄ % |
ÄÄNI MÄÄRÄ KPL |
ÄÄNI MÄÄRÄ % |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 3 337 | 26,96 | 163 670 | 0,30 | 163 670 | 0,10 |
| 101–500 | 4 425 | 35,76 | 1 267 939 | 2,30 | 1 267 939 | 0,80 |
| 501–1 000 | 1 999 | 16,15 | 1 568 458 | 2,85 | 1 568 458 | 1,00 |
| 1 001–5 000 | 2 106 | 17,02 | 4 755 521 | 8,64 | 4 755 521 | 3,02 |
| 5 001–10 000 | 283 | 2,29 | 2 055 561 | 3,74 | 2 055 561 | 1,30 |
| 10 001–50 000 | 178 | 1,44 | 3 615 951 | 6,57 | 3 615 951 | 2,29 |
| 50 001–100 000 | 20 | 0,16 | 1 420 268 | 2,58 | 1 420 268 | 0,90 |
| 100 001–500 000 | 13 | 0,11 | 3 111 134 | 5,65 | 3 111 134 | 1,97 |
| 500 001– | 15 | 0,12 | 36 013 900 | 65,45 | 121 038 900 | 76,79 |
| Yhteensä | 12 376 | 100 | 53 972 402 | 98,08 | 138 997 402 | 88,18 |
| joista hallinta rekisteröityjä |
10 | 8 836 616 | 16,06 | 8 836 616 | 5,61 | |
| Odotus luettelolla yhteensä |
2 | 925 000 | 1,68 | 18 500 000 | 11,74 | |
| Yhteistilillä | 129 120 | 0,24 | 129 120 | 0,08 | ||
| Liikkeeseen laskettu määrä |
55 026 522 | 100 | 157 626 522 | 100 |
| OSAKESARJA | OSAKKEITA | OSUUS OSAKEPÄÄOMASTA % | OSUUS ÄÄNISTÄ % |
|---|---|---|---|
| A-sarja | 49 626 522 | 90,19 | 31,48 |
| K-sarja | 5 400 000 | 9,81 | 68,52 |
| Yhteensä | 55 026 522 | 100 | 100 |
| OSUUS OMISTAJISTA % |
OSUUS OSAKKEISTA % |
OSUUS ÄÄNISTÄ % | |
|---|---|---|---|
| Yritykset | 3,59 | 43,12 | 68,99 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset |
0,21 | 4,64 | 6,97 |
| Julkisyhteisöt | 0,05 | 6,45 | 2,25 |
| Kotitaloudet | 95,39 | 24,52 | 8,56 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt |
0,47 | 3,13 | 1,09 |
| Koko kansantalous | 99,70 | 81,87 | 87,87 |
| Ulkomaat | 0,30 | 0,16 | 0,32 |
| Kaikki yhteensä | 100 | 82,03 | 88,18 |
| Yhteistilillä | 0,24 | 0,08 | |
| A-OSAKE | K-OSAKE | OSUUS OSAKKEISTA, % |
OF TOTAL VOTES, % |
||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | LSO Osuuskunta | 14 458 884 | 4 735 000 | 34,88 | 69,25 |
| 2 | Lantmännen ek. För | 2 619 750 | 665 000 | 5,97 | 10,10 |
| 3 | Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 1 500 000 | 2,73 | 0,95 | |
| 4 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 142 830 | 2,08 | 0,73 | |
| 5 | Apteekkien Eläkekassa | 1 081 889 | 1,97 | 0,69 | |
| 6 | HKScan Oyj | 992 348 | 1,80 | 0,63 | |
| 7 | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry |
836 414 | 1,52 | 0,53 | |
| 8 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma |
822 806 | 1,50 | 0,52 | |
| 9 | Petter och Margit Forsströmin säätiö Karl ja Olivia Forströmin muistolle |
670 500 | 1,22 | 0,43 | |
| 10 | Hisinger-Jägerskiöld Eva | 650 000 | 1,18 | 0,41 | |
| 11 | Suhonen Jyrki | 567 003 | 1,03 | 0,36 | |
| 12 | Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake |
550 000 | 1,00 | 0,35 | |
| 13 | K. Hartwall Invest Oy Ab | 500 000 | 0,91 | 0,32 | |
| 14 | Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 0,91 | 0,32 | |
| 15 | Hallqvist AB | 405 000 | 0,74 | 0,26 | |
| 16 | J & K Hämäläinen Oy | 277 000 | 0,50 | 0,18 | |
| 17 | Gripenberg Jarl kuolinpesä | 215 000 | 0,39 | 0,14 | |
| 18 | Ab 2011 Fruitgum Company Oy | 205 923 | 0,37 | 0,13 | |
| 19 | 4Capes Oy | 175 000 | 0,32 | 0,11 | |
| 20 | Hissinger-Jägerskiöld Claes-johan kuolinpesä |
150 000 | 0,27 | 0,10 | |
| Muut osakkeenomistajat yhteensä | 21 306 175 | 0 | 38,72 | 13,51 | |
| Kaikki osakkeet yhteensä | 49 626 522 | 5 400 000 | 100 | 100 |
Lähde: Euroclear Finland
Vuonna 2018 HKScanin palveluksessa oli keskimäärin 7 179 (7 292) henkilöä.
Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin seuraavasti:
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Ruotsi | 2 123 | 2 139 |
| Suomi | 2 883 | 2 964 |
| Tanska | 636 | 663 |
| Baltia | 1 538 | 1 527 |
| Yhteensä | 7 179 | 7 292 |
Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 316,7 (328,4) miljoonaa euroa.
Toisen neljänneksen lopulla HKScan julkisti suunnitelmansa tehostaa ja sopeuttaa tuotantotoimintaansa Suomessa. Kolmannella neljänneksellä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat yhtiön tuotanto- ja logistiikkatyöntekijöitä Vantaan, Forssan, Mikkelin, Paimion ja Outokummun yksiköissä. Kolmannen neljänneksen jälkeen HKScan julkisti yhteistoimintaneuvottelujen tulokset. Henkilöstömäärä vähenee yhteensä 165 työntekijällä. Lisäksi kaikissa neuvottelujen piiriin kuuluvissa yksiköissä varaudutaan kausivaihtelusta johtuviin paikkakuntakohtaisiin lomautuksiin.
Toisen neljänneksen ja loppuvuoden aikana on toteutettu konserninlaajuisia toimia HKScanin arvojen jalkauttamiseksi. Eri toimintoja yhteen tuovia työpajoja on järjestetty kaikissa HKScanin toimipisteissä ja tuotantoyksiköissä.
Rauman tuotantotehokkuuden paranemiseen liittyvät mahdolliset haasteet voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen suorituskykyyn.
Riskit arvonalentumiskirjauksille tai rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, jos konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane ja tase vahvistu. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voisi johtaa merkittävien lainaerien erääntymiseen.
HKScan-konsernin liiketoiminnan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaalien ja paikallisten lihataseiden hallintaan. Korkeammat alkutuotannon kustannukset luovat painetta raakaaineiden hintojen nousulle.
Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Myös ilmastonmuutokseen ja lihankulutukseen liittyvä keskustelu voi osaltaan vaikuttaa kulutuskysyntään.
Lisäksi HKScan on osallisena joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimarkkina-alueillaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta voi muodostaa riskejä.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois.
HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuoden 2017 vuosikertomuksen riskienhallinta-osiossa. Tietoja täydentävät HKScanin vuoden 2018 selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista sekä vuoden 2018 vuosikertomus, jotka julkaistaan maaliskuussa 2019.
HKScani on laatinut erillisen selvityksen konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Selvitys julkaistaan vuosikertomuksen osana sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.hkscan.com viikolla 11/2019.
Katsauskauden jälkeen 30.1.2019 HKScan ilmoitti, että Tero Hemmilä ottaa vastaan yhtiön toimitusjohtajan tehtävät 4.2.2019.
Globaalin lihankulutuksen ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. HKScanin kotimarkkinoilla kulutuskasvun arvioidaan keskittyvän siipikarjanliha- ja ateriakategorioihin, kun taas muiden kategorioiden kysynnän ennustetaan pysyvän vakaana. HKScan odottaa tehostamisohjelmiensa sekä muiden korjaavien toimien alkavan tuottaa tulosta vuonna 2019.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 221,6 (239,3) miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,3 (143,2) miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2018. Vuonna 2017 osinkoa maksettiin 0,09 euroa osakkeelta, eli yhteensä 4,9 miljoonaa euroa.
HKScanin varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 11.4.2019 klo 10.00 Turussa.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 1.4.2019 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.
HKScanin liiketoimintaa on myydä, markkinoida ja valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa sekä niistä valmistettuja tuotteita ja aterioita. HKScan on johtava pohjoismainen ruokayhtiö, jonka kotimarkkinoita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Baltia. Yhtiön tuotteita viedään lähes 50 maahan.
HKScanilla on tuotantoyksiköitä kaikilla kotimarkkinoillaan, minkä myötä yhtiöllä on merkittävä suora ja epäsuora työllistävä vaikutus. Yhtiö luo taloudellista arvoa työnantajana ja veronmaksajana. Vuonna 2018 yhtiön palveluksessa työskenteli lähes 7 200 henkilöä.
HKScanin toiminta perustuu koko pitkän arvoketjun vastuulliseen ja tehokkaaseen hallintaan ja lisäarvon luomiseen läpi koko ketjun aina maatiloilta kuluttajan haarukkaan saakka.
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin 'From Farm to Fork' (Tilalta haarukkaan) -strategiaa. Yhtiö on sitoutunut vastuullisen liiketoiminnan systemaattiseen kehittämiseen strategiassaan ja toiminnassaan. HKScan minimoi aktiivisesti niin toimintaansa liittyviä sosiaalisia vaikutuksia kuin ympäristövaikutuksia aina raaka-aineiden hankinnasta valmiiseen tuotteeseen saakka. Ympäristövaikutusten pienentäminen koko tuotantoketjussa, myös maatiloilla, on HKScanille tärkeää.
Yhtiön liharaaka-aineen hankinta perustuu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tiiviiseen kumppanuuteen ja yhteistyöhön HKScanin sopimustuottajien kanssa. Virossa yhtiöllä on omat maatilat sekä sopimustuotantokumppanuuksia. HKScan luo taloudellista arvoa paikalliselle yhteisölle ja yhteiskunnalle myös ostamalla elävät eläimet paikallisilta markkinoilta. Lisäksi yhtiö on investoinut lihantuottajien ammatillisen osaamisen sekä liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen. Myös muiden palvelujen ja tuotteiden kotimaisten ostojen osuus on merkittävä.
HKScanin asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, HoReCa-, ruokateollisuus- ja vientisektorit. HKScan tekee yhteistyötä asiakkaidensa kanssa niin trendien luotaamisessa, kysynnän ennustamisessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja yritysvastuun kehittämisessä kuin muussakin liiketoiminnan kehittämisessä. HKScan osallistaa kuluttajia tuotekehitystyöhönsä ja käy vuoropuhelua kuluttajien kanssa muun muassa sosiaalisen median kanavien ja maakohtaisten kuluttajapalvelutoimintojensa välityksellä. Tilaus-toimitusketjun tehokas hallinta on avainasemassa, kun arvonluontiketju on pitkä ja yhtiön lopputuotteet ovat nopeakiertoisia päivittäistuotteita. Myös jakelu ja kuljetukset ovat kriittisiä liiketoiminnan kannalta.
HKScanissa sosiaalinen vastuu kattaa tuotelaadun ja -turvallisuuden, tuotteiden terveellisyyden, vastuulliset ja eettiset hankinnat, henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden turvaamisen ja edistämisen sekä paikallisten tuottajayhteisöjen kehittämisen. Näihin liittyvät toimintaperiaatteet määritellään laatu- ja tuoteturvallisuuspolitiikassa, toimittajia koskevissa eettisissä vaatimuksissa sekä henkilöstöpolitiikassa.
Vuoden 2018 aikana HKScan on kehittänyt tuotelaatua ja -turvallisuutta muun muassa ottamalla käyttöön konsernilaajuisen allergeenien hallintastandardin kaikissa tuotantolaitoksissaan. Lisäksi HKScanin kaikilla kotimarkkinoilla lanseerattiin ohjelma, jolla ennaltaehkäistään ruokaväärennöksiä.
Liha on osa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota yhdessä kasvisten, täysjyväviljan ja kasvirasvojen kanssa. Ravitsemussuositukset ohjaavat ruokatottumuksia väestötasolla. Myös HKScanin tavoitteena on vaikuttaa kansanterveyteen positiivisesti kehittämällä ja tarjoamalla monipuolisia ja ravitsemuksellisesti hyvälaatuisia tuotteita kuluttajille. Tuotelanseerauksista 13 prosentissa oli terveysnäkökulma, joista esimerkkejä olivat rasvan tai suolan määrän pienentäminen, kasvisten määrän lisääminen, annoskokojen pienentäminen tai nitriitittömien tuotteiden lanseeraaminen.
HKScan käyttää tuotannossaan pääasiassa paikallista alkuperää olevaa lihaa, jota hankitaan pitkäaikaisilta sopimustuottajilta tai omilta maatiloilta. Eläinten hankinta perustuu erilliseen eläinhankintapolitiikkaan. Eläimet teurastetaan HKScanin teurastamoissa. Paikallisella lihan hankinnalla on merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus paikallisyhteisöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan myös laajemmin. HKScanin eläinten hankinnasta lähes 100 prosenttia on paikallisilta markkinoilta. HKScanin muut ostot paikallisilta markkinoilta ovat noin 70 prosenttia kokonaisostoista. Tavarantoimittajat arvioidaan tuoteturvallisuuteen, laatuun, ympäristöön, toimintatapoihin ja kuhunkin hankintaprosessiin liittyvien kriteereiden mukaisesti. Toimittaja-arviointiprosessi sisältää myös toimittajien sosiaalisen yritysvastuun ja eettisten riskien arvioinnin.
Henkilöstön työturvallisuudesta ja -terveydestä huolehtiminen, motivoiva työympäristö, taitojen ja osaamisen kehittäminen, systemaattinen johtajuuden kehittäminen sekä tasa-arvoinen ja monimuotoinen työympäristö ovat HKScanin työnantajavastuita. Vuoden 2018 aikana syvennettiin työntekijöiden sitoutumista yrityksen arvoihin järjestämällä arvotyöpajoja. Työskentelyssä hyödynnettiin tuloksia kyselystä, jossa arvioitiin arvojen toteutumista johtamisessa. Arvot ovat myös osa suorituskyvyn hallintaa ja rekrytointia sekä ura- ja työkiertoa.
Vuoden 2018 aikana rakennettiin konsernin laajuista prosessia työturvallisuuden parantamiseksi. HKScanin tapaturmataajuus (Lost Time Injury – LTI) on ollut korkealla tasolla (LTI 34,7). Tavoitteena on asteittain pienentää tapaturmataajuutta tasolle LTI 10 vuoteen 2020 mennessä ja tasolle LTI 3 vuoteen 2030 mennessä. HKScanin työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen perustuu konserninlaajuisiin toimintasuunnitelmiin ja ohjeisiin.
HKScan toimii tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa strategiansa mukaisesti. HKScan tarjoaa sopimustuottajilleen koulutusta ja neuvontaa muun muassa eläinten ruokinnan suunnittelussa, tuotannon johtamisessa, eläinten terveydenhuollossa sekä uusien tuotantotilojen suunnittelussa. Tuottajapalvelut mahdollistavat ja edistävät tuottajien liiketoimintaa ja hyvinvointia maaseudulla sekä tukevat paikallisia investointeja, tuottajien ammatillista osaamista ja ammattitaidon kehittymistä.
HKScan tekee järjestelmällistä riskinarviointityötä elintarviketurvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi kaikissa arvoketjun vaiheissa. Riskinarvioinnissa huomioidaan muun muassa raaka-aineiden puhtaus (vierasaineet, jäämät, haitalliset mikrobit), pakkausmateriaalien vaatimustenmukaisuus, tuotannon ja raaka-aineiden vierasesineriskit, kemikaalien käyttö, allergisoivien aineiden hallinta sekä erityisesti elintarvikkeiden mikrobiologinen turvallisuus. Elintarvikeketjun globalisaation myötä tuoteväärennökset ja tarkoituksellinen vahingonteko ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi muiden elintarviketurvallisuusriskien rinnalle. Niihin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi HKScan-konserni on rakentanut erillisen, koko ketjun kattavan riskinarviointimallin.
HKScanin riskienhallinnassa hankintaan liittyvät riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen heilahteluihin. Kotimaisen lihan tuotannon laskeminen on mainittu riskiksi HKScanin merkittävimpien brändien (HK®, Kariniemen® ja Scan®) kotimaisuuslupauksien vuoksi. Toimittajilta hankittuihin raaka-aineisiin tai tuotteisiin liittyviä riskejä hallitaan tarkoilla standardeilla, jotka toimittajien tulee täyttää. Sosiaalisia riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
Hallitaksemme riskejä edellytämme kaikilta arvoketjuumme kuuluvilta toimijoilta kattavaa elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää ja valvomme sen toteutumista säännöllisin auditoinnein sekä omissa laitoksissamme että muissa arvoketjuumme kuuluvissa tuotantolaitoksissa.
HKScan-konsernin riskienhallinnassa riippuvuus ammattitaitoisesta johdosta ja työntekijöistä on määritelty seuraavasti: HKScanin menestyminen on olennaisesti riippuvainen yhtiön johdon ja muun henkilöstön ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta, sekä yhtiön kyvystä edistää nykyisen johdon ja muun henkilöstön osaamista ja sitoutumista, sekä kyvystä rekrytoida uusia ammattitaitoisia työntekijöitä myös tulevaisuudessa. HKScan on altis myös mahdollisille laillisille tai laittomille lakoille arvoketjussaan tai omassa tuotannossaan. Riskejä vähennetään kehittämällä yhteistyötä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä työhyvinvointia. Lisäksi riskejä voidaan pienentää vaihtoehtoisilla toimitusketjun rakenteilla ja prosesseilla.
HKScanin ympäristötyön painopistealueet ovat kasvihuonekaasujen vähentäminen, energiatehokkuus, vedenkulutuksen ja jätevesien hyvä hallinta, materiaalitehokkuus sekä jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö. Yhtiö mittaa ympäristövaikutuksiaan jatkuvasti ja on asettanut ympäristövastuulleen konserninlaajuiset numeeriset tavoitteet vuonna 2018. Ympäristötyötä ja ympäristöriskien hallintaa johdetaan ISO 14001-, ISO 50001-ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmien tai konsernin ohjeistusten ja prosessien kautta. Ympäristövastuun tehokkuutta ja onnistumista arvioidaan mittaamalla ympäristövaikutuksia ja seuraamalla tuloksia liiketoiminnan johtoryhmässä sekä sisäisillä ja ulkoisilla ISO 14001- tai ISO 50001-auditoinneilla. Vuonna 2018 HKScanissa ei tapahtunut ympäristöön liittyviä vakavia lainsäädännön rikkeitä.
Ympäristötyön tulokset valmistuvat helmikuun aikana manuaalisen tulostenkeruun vuoksi ja ne julkaistaan osana vuosikertomusta maaliskuussa 2019. Konkreettiset toimenpiteet ovat kohdistuneet kasvihuonekaasujen pienentämiseen, energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen.
Ympäristöriskit on tunnistettu osana ISO 14001-ympäristöjohtamisen järjestelmää ja niitä hallitaan sekä johdetaan tuotantolaitoskohtaisesti. Tunnistettuja ympäristöriskejä ovat jätevesi- tai kemikaalivuotoihin liittyvät riskit, joita hallitaan säännönmukaisilla laitteistojen kuntotarkastuksilla, ennakoivalla kunnossapidolla sekä hälytys- ja valvontalaitteistoilla.
HKScanin strateginen tavoite on olla toimialan paras yritys eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tämä tarkoittaa hyvin kasvavia ja terveitä eläimiä sekä korkealaatuista liharaaka-ainetta. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin perustana ovat EU:n ja paikallisen lainsäädännön noudattaminen sekä lainsäädäntöä tiukemmat ohjeet ja toimintatavat. Eläinten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa yhteistyössä yhtiön sopimustuottajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Vuoden 2018 aikana HKScan määritteli suuntaviivat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen vuoteen 2030 saakka. HKScanin tavoitteet ovat seuraavat: eläinten luontainen käyttäytyminen halutaan mahdollistaa, tarpeeton stressi voidaan välttää kasvatusolosuhteiden ja eläinten käsittelyn avulla, eläintautisuojaus on erinomaisella tasolla, kivuliaita toimenpiteitä vältetään, antibioottien käyttö minimoidaan tai antibiootteja ei käytetä lainkaan. Lisäksi HKScan on määritellyt yhtiöön sisäiset mittarit eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle.
Helposti leviävät eläintaudit, kuten esimerkiksi afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa, Newcastlen tauti tai suu- ja sorkkatauti, ovat riski yhtiön liiketoiminnalle. Eläintauteihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan seuraamalla jatkuvasti eläintautitilannetta, työskentelemällä yhteistyössä viranomaisten, eläinlääkäreiden, HKScanin tuottajapalvelujen sekä eläintuottajien kanssa. Helposti leviävien eläintautien vastustaminen kuuluu kansallisiin eläintautien vastustamisohjelmiin. Tilatasolla noudatetaan tautisuojausohjeita ja hyviä hygieniakäytäntöjä.
Mahdollisen eläintaudin, kuten afrikkalaisen sikaruton, lintuinfluenssan, Newcastlen taudin tai suu- ja sorkkataudin, puhkeamisella voi olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja sen tuotteiden kysyntään. Esimerkiksi maiden väliset vientikiellot voivat olla mahdollisia. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkänkin aikaa, vaikka HKScan uskookin, että kulutus normalisoituu yleensä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun eläintaudin puhkeaminen on havaittu. Eläintaudin aiheuttamaa riskiä tasoittaa hieman kulutuksen todennäköinen siirtyminen lihakategoriasta toiseen. Kokonaan integroidussa arvoketjussa, kuten esimerkiksi suurimmassa osassa yhtiön toimintaa Baltian maissa, eläintaudin havaitseminen voi pahimmassa tapauksessa väliaikaisesti katkaista raaka-aineiden tarjonnan, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole.
HKScan kunnioittaa ja tukee kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, YK:n sopimusta lapsen oikeuksista ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia. Lisäksi HKScan huomioi toiminnassaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille.
HKScan on päivittänyt ja täydentänyt vuonna 2018 eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct), jotka kattavat ihmisoikeudet, työntekijän oikeudet, eettiset liiketoimintaperiaatteet kuten korruption ja lahjonnan torjumisen, avoimen ja luotettavan viestinnän sekä vastuun ympäristöstä, eläimistä ja tuoteturvallisuudesta. Henkilöstön perehdytystä uudistettuihin eettisiin toimintaohjeisiin tuettiin sisäisen viestinnän keinoin ja aiheeseen liittyvää koulutusta järjestetään vuoden 2019 aikana. HKScan edellyttää eettisten toimintaperiaatteiden noudattamista myös toimittajiltaan.
HKScanilla on käytössään Fair Way -niminen ilmoituskanava, jonka kautta yhtiön kaikki sidosryhmät voivat ilmoittaa anonyymisti epäilyistään koskien mahdollisia HKScanin liiketoimintaan liittyvistä epäeettisistä toimista. Tämä koskee epäilyjä niin lakien ja määräysten rikkomisista kuin poikkeamia HKScanin Code of Conductin ja muiden poliitikoiden noudattamisesta. Vuonna 2018 Fair Way -kanavan kautta tuli 24 ilmoitusta koskien mahdollisia laiminlyöntitapauksia. Asian tutkinta lopetettiin puutteellisen tiedon vuoksi kuudessa tapauksessa ja kahden tutkinta on kesken. Fair Way -kanavaan tulleista ilmoituksista 16 tapausta tutkittiin. Näistä tutkituista tapauksista kolmesta annettiin sanktio joko HKScanin toimintaohjeiden noudattamatta jättämisestä (2 tapausta) tai lain ja säädösten rikkomisesta (1 tapaus). HKScanin prosessien ja toiminnan kehittämiseen johtaneita tutkittuja tapauksia oli viisi ja kahdeksassa todettiin, että niissä ei ollut kyse väärinkäytöksestä tai laiminlyönnistä. Ilmoituksissa pääpaino oli epäilyissä epäasiallisesta käytöksestä.
HKScanin riskienhallinnassa on tunnistettu riskejä ihmisoikeuksiin liittyen, jotka liittyvät työturvallisuuden johtamiseen ja työntekijöiden epäasialliseen kohteluun. Työturvallisuusriskejä hallitaan työturvallisuuskampanjoilla, -koulutuksilla ja varmistamalla, että työohjeita noudatetaan. HKScan ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden epäasiallista kohtelua, minkä varmistamiseksi konsernissa on käytössä epäasiallista kohtelua koskevat ohjeet. Eettisiä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin riskienhallinnassa ei ole tunnistettu riskejä korruptioon tai lahjontaan liittyen. Code of Conductissa kuvataan periaatteet yhtiön suhtautumisesta korruptioon ja lahjontaan, ja niitä valvontaan sisäisessä tarkastuksessa. Korruptioon liittyviä riskejä alihankintaketjussa hallitaan hankintaprosessin riskiarvioinnissa.
HKScanin olennaisuusanalyysiin perustuvien vastuullisuusteemojen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset raportoidaan HKScanin vuoden 2018 vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa. Raportti on laadittu yritysvastuun Global Reporting Initiative GRI -standardit (2016) raportointiohjeiston mukaisesti. Tässä selvityksessä (Muut kuin taloudelliset tiedot) raportoidaan niiden vastuullisuusmittareiden tulokset, jotka ovat valmistuneet ennen toimintakertomuksen allekirjoittamista.
| VASTUULLISUUS-TEEMA | KPI | KONSERNITAVOITTEET | 2018 |
|---|---|---|---|
| Turvalliset ja terveelliset tuotteet | • Sertifioidut tuotantolaitokset | • Tuotantolaitokset sertifioitu 100 % tuoteturvallisuus standardien mukaisesti |
• 100 % |
| • Takaisinvetojen määrä | • Nolla takaisinvetoa | • Raportoitu vuosikertomuksessa | |
| • Prosenttiosuus tuotelanseerauksista joissa on | • Vaikuttaa positiivisesti ravitsemukseen ja | • Tuotelanseerauksista 13 %:ssa terveysnäkökulma | |
| terveysnäkökulma | kansanterveyteen | • Toimenpiteet raportoitu vuosikertomuksessa | |
| Eläinten terveys ja hyvinvointi | • Sisäiset eläinten terveys- ja hyvinvointimittarit: Sika, broiler, nauta, lammas |
Toimialan paras: Hyvin kasvavat ja terveet eläimet – korkea lihan laatu |
• Toimenpiteet raportoitu vuosikertomuksessa |
| • Eläinten luontainen käyttäytyminen mahdollistetaan • Tarpeeton stressi vältetään kasvatusolosuhteiden ja eläinten käsittelyn avulla, • Eläintautisuojaus on erinomaisella tasolla • Kivuliaita toimenpiteitä vältetään • Antibioottien käyttö minimoidaan tai antibiootteja ei käytetä lainkaan |
|||
| Henkilöstö | • Terveet työntekijät, turvallinen työympäristö, tyytyväiset työntekijät |
• Toimenpiteet raportoitu vuosikertomuksessa | |
| • Poissaolot (%) | • Poissaolo- % 2018: 5.8 | • Poissaolo- % 5,9 | |
| • Tapaturmataajuus (Lost Time Injury LTI) | • Tapaturmataajuus LTI 2021: 10 • Tapaturmataajuus LTI 2030: 3 |
• Tapaturmataajuus LTI 34.7 | |
| Ympäristö | • Ympäristövaikutusten minimointi | • Toimenpiteet ja tulokset raportoitu vuosikertomuksessa | |
| • Kasvihuonekaasupäästöt | • 90 % pienentäminen vuoteen 2030 | ||
| • Energiankulutus | • 20 % energiankulutuksen pienentäminen vuoteen 2030 | ||
| • Veden käyttö | • 25 % veden kulutuksen pienentäminen vuoteen 2030 | ||
| • Materiaalitehokkuus | |||
| - Pakkaukset | • Kestävien pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen | ||
| - Jätteet - Koko ruhon käyttö |
kehittäminen • Jätehierarkian periaatteiden noudattaminen • Eläinraaka-aineen tehokas hyödyntäminen – kiertotalousnäkökulma |
||
| Tuottajayhteisö | • Strategisten tavoitteiden mukaisesti | • Tuottajien korkea hyvinvoinnintaso ja osaaminen – kannattava yritystoiminta • Kansallisen ruokahuoltovarmuuden tukeminen mahdollisissa kriisitilanteissa • Paikallisen maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen |
• Toimenpiteet raportoitu vuosikertomuksessa |
| Vastuulliset ja eettiset hankinnat | • Vastuullisesti tuotetun soijan hankinta | • 100 % vastuullisesti tuotettu soija Suomessa ja Ruotsissa, Tanska ja Viro siirtyvät myöhemmin |
• Toimenpiteet raportoitu vuosikertomuksessa |
|---|---|---|---|
| Ostot paikallisilta markkinoilta - % elävistä eläimistä |
• 100 % Tanska, Suomi, Ruotsi • 100 % Viro: broiler, nauta • Viro, sika: tarjonnan ja kysynnän mukaan |
• 100 % Tanska, Suomi, Ruotsi • 100 % Viro: broiler, nauta • 95 % Viro: sika |
|
| - % muista materiaaleista ja palveluista | • Positiivinen vaikutus paikallistalouteen | • Noin 70 % | |
| • Ostot paikallisilta markkinoilta, jotka täyttävät HKScanin vaatimukset |
|||
| - % elävistä eläimistä | • 100 % eläinhankinnasta eläintenhankintaperiaatteiden mukaista |
• 100 % | |
| - % muista materiaaleista ja palveluista | • 100 % toimittajista allekirjoittanut HKScanin eettisen toimintaohjeiston vuoteen 2020 mennessä |
• Noin 70 % | |
| • Eettisten liiketoimintariskien välttäminen | |||
| Arvoketjun taloudellinen elinkelpoisuus |
• Edistää myönteisiä vaikutuksia arvoketjussa | • Raportoitu tilinpäätöksessä | |
| • Liikevoitto (EBIT) | • Liikevoitto > 4 % liikevaihdosta | ||
| • Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) | • Sitoutuneen pääoman tuotto > 12 % | ||
| • Nettovelkaantumisaste | • Nettovelkaantumisaste < 100 % | ||
| • Osakekohtainen tulos | • Osakekohtainen tulos > 30 % liikevoitosta | ||
| Määräystenmukaisuus | • Ei vastuullisuuteemoihin kohdistuvia rikkomuksia | • Lakien ja säädösten noudattaminen | • Ei vakavia ympäristölainsäädännön rikkeitä • Fair way -kanavan kautta 24 epäeettiseen toimintaan liittyvää epäilyä • Muut mahdolliset tapaukset raportoitu vuosikertomuksessa |
| TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT |
2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 1 715,4 | 1 808,1 | 1 872,9 | 1 917,1 | 1 988,7 |
| Liikevoitto/-tappio, Meur | -49,5 | -40,3 | 9,7 | 9,6 | 55,5 |
| % liikevaihdosta | -2,9 | -2,2 | 0,5 | 0,5 | 2,8 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto/-tappio, Meur | -47,5 | -17,6 | 13,2 | 21,5 | 12,4 |
| % liikevaihdosta | -2,8 | -1,0 | 0,7 | 1,1 | 0,6 |
| Voitto/tappio ennen veroja, Meur | -58,3 | -45,5 | 0,9 | 2,2 | 51,2 |
| % liikevaihdosta | -3,4 | -2,5 | 0,0 | 0,1 | 2,6 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | -15,1 | -10,4 | -0,9 | 0,4 | 13,4 |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja , % |
-7,4 | -6,3 | 2,1 | 2,3 | 9,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 35,1 | 36,9 | 47,9 | 50,9 | 51,5 |
| Nettovelkaantumisaste (Net gearing) , % | 88,6 | 59,3 | 33,5 | 33,8 | 31,8 |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 41,0 | 125,5 | 97,6 | 49,6 | 48,7 |
| % liikevaihdosta | 2,4 | 6,9 | 5,2 | 2,6 | 2,4 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, Meur | 8,6 | 6,5 | 6,6 | 5,1 | 3,7 |
| % liikevaihdosta | 0,5 | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 7 179 | 7 292 | 7 319 | 7 437 | 7 662 |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur | -1,00 | -0,79 | -0,10 | 0,01 | 1,05 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur | -1,00 | -0,79 | -0,10 | 0,01 | 1,05 |
| Oma pääoma/osake, eur | 5,76 | 6,23 | 7,31 | 7,63 | 8,09 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,00* | 0,09 | 0,16 | 0,14 | 0,49 |
| Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % | 0,00* | -11,4 | -160,4 | 2 378,9 | 46,7 |
| Osinko laimennetusta tuloksesta, % | 0,00* | -11,4 | -160,4 | 2 378,9 | 46,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 0,00* | 2,9 | 5,0 | 3,7 | 15,0 |
| Hinta/voittosuhde (P/E-luku) | |||||
| laimentamaton | -1,4 | -4,0 | -32,0 | 647,4 | 3,1 |
| laimennettu | -1,4 | -4,0 | -32,0 | 647,4 | 3,1 |
| Alin osakekurssi, eur | 1,29 | 2,96 | 2,89 | 3,24 | 3,12 |
| Ylin osakekurssi, eur | 3,23 | 3,60 | 3,89 | 6,26 | 4,49 |
| Keskikurssi, eur | 2,40 | 3,24 | 3,19 | 5,07 | 3,74 |
| Vuoden päätöskurssi, eur | 1,42 | 3,13 | 3,19 | 3,81 | 3,27 |
| Ulkona olevan osakekannan markkina-arvo, Meur |
76,7 | 169,1 | 172,3 | 205,6 | 202,9 |
| Vaihdettujen osakkeiden määrä, 1 000 kpl | 11 400 | 10 426 | 13 313 | 17 321 | 13 990 |
| % keskimääräisestä lukumäärästä | 21,1 | 19,3 | 24,7 | 32,1 | 25,9 |
| Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, 1 000 kpl |
|||||
| keskimäärin tilikaudella | 54 030 | 54 018 | 54 006 | 53 973 | 53 973 |
| tilikauden lopussa | 54 034 | 54 018 | 54 018 | 53 973 | 53 973 |
| täysin laimennettu | 54 034 | 54 018 | 54 018 | 53 973 | 53 973 |
* Hallituksen osinkoehdotuksen perusteella.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
RAHAVIRTA ENNEN
1) Vertailukelpoinen
1) Vertailukelpoinen
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.
| Tilikauden tulos | Osakekohtainen osinko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) | x 100 | Osinko tuloksesta (%) | Osakekohtainen tulos | x 100 | |
| Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja (%) |
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | Efektiivinen | Osakekohtainen osinko | x 100 | ||
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | x 100 | osinkotuotto (%) | Tilikauden päätöskurssi | |||
| Oma pääoma yhteensä | Tilikauden päätöskurssi | |||||
| Omavaraisuusaste (%) | Taseen loppusumma – saadut ennakot | x 100 | Hinta/voittosuhde (P/E) | Osakekohtainen tulos | ||
| Velkaantumisaste (%) | Korolliset rahoitusvelat | x 100 | Osakekannan markkina-arvo |
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden päätöskurssi |
||
| Oma pääoma | Rahavirta ennen rahoituskuluja |
Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä | ||||
| Korolliset nettorahoitusvelat | Henkilöstön määrä | Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo | ||||
| Nettovelkaantumisaste (%) |
Oma pääoma | x 100 | Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Kertaluonteisia muutoksia, mitkä eivät liity normaaleihin jatkuviin toimintoihin ja merkittävästi vaikuttavat yrityksen talouteen. Esimerkiksi sellaisia kustannuksia ovat: kapasiteetin sopeuttaminen (rakenneuudistukset), irtisanomiset, rakenneuudistuksiin liittyvät juridiset kustannukset tai vastaavat kertaluonteiset kulut, mitkä liittyvät tehokkuus- tai |
||
| Osakekohtainen tulos (EPS)* |
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | uudelleenorganisointiohjelmiin, merkittävät korvaukset tai sakot, jotka maksetaan juridisen päätöksen tai sopimuksen takia, liiketoimintakauppaan liittyvät transaction palkkiot / kustannukset (konsultointi, neuvonta, juridinen, due diligence, rekisteröinti jne.) sekä liiketoimintojen myynnistä syntyneet voito/tappiot. |
||||
| Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana |
Vertailukelpoinen liikevoitto/tappio |
Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | Vertailukelpoinen voitto ennen veroja |
Voitto ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
| Osakekohtainen oma | Nettovelka | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset | ||||
| pääoma | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Tilikauden osingonjako |
|||||
| Osakekohtainen osinko |
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
* Osakekohtaisen tuloksen laskennassa tilikauden voitosta on vähennetty hybridilainan kaudelle kuuluva korko sekä liikkeeseenlaskukulut verovaikutuksella oikaistuna.
| MILJOONAA EUROA | LIITETIETO | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1. | 1 715,4 | 1 808,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2. | 8,4 | 8,5 |
| Materiaalit ja palvelut | 3. | -1 211,2 | -1 271,3 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 4. | -316,7 | -328,4 |
| Poistot | 5. | -56,7 | -69,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6. | -188,6 | -187,7 |
| Liikevoitto | -49,5 | -40,3 | |
| Rahoitustuotot | 7. | 2,0 | 2,0 |
| Rahoituskulut | 7. | -11,9 | -8,9 |
| Osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksista | 1,1 | 1,7 | |
| Voitto/tappio ennen veroja | -58,3 | -45,5 | |
| Tuloverot | 8. | 7,1 | 6,0 |
| Tilikauden voitto/tappio | -51,2 | -39,5 | |
| Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -52,9 | -42,5 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 1,7 | 3,0 | |
| Yhteensä | -51,2 | -39,5 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot euroa/ osake |
9. | -1,00 | -0,79 |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot euroa/osake | 9. | -1,00 | -0,79 |
| MILJOONAA EUROA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto / tappio | -51,2 | -39,5 |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen): | ||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | -4,0 | -2,7 |
| Rahavirran suojaus | 4,2 | 0,2 |
| Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot | -6,9 | -3,1 |
| Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) | -6,7 | -5,6 |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -57,9 | -45,1 |
| TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN: | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | -59,6 | -48,1 |
| Määräysvallattomille omistajille | 1,7 | 3,0 |
| Yhteensä | -57,9 | -45,1 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
| MILJOONAA EUROA | LIITETIETO | 31 DEC. 2018 | 31 DEC. 2017 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 10. | 66,3 | 64,8 |
| Liikearvo | 11. | 71,2 | 72,4 |
| Aineelliset hyödykkeet | 12. | 434,2 | 458,2 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 13. | 21,1 | 22,5 |
| Muut saamiset | 14. | 2,5 | 2,8 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 14. | 11,9 | 12,4 |
| Laskennallinen verosaaminen | 15. | 42,9 | 33,2 |
| Pitkäaikaiset varat | 650,2 | 666,3 | |
| Vaihto-omaisuus | 16. | 121,4 | 111,8 |
| Myyntisaamiset | 17. | 115,2 | 100,1 |
| Muut saamiset | 17. | 15,5 | 23,4 |
| Tuloverosaaminen | 17. | 0,2 | 0,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 18. | 29,4 | 50,9 |
| Lyhytaikaiset varat | 281,7 | 286,4 | |
| Varat | 931,9 | 952,7 | |
| 19. | |||
| Osakepääoma | 19. | 66,8 | 66,8 |
| Ylikurssirahasto | 19. | 72,9 | 72,9 |
| Omat osakkeet | 19. | 0,0 | 0,0 |
| Hybridilaina | 19. | 40,0 | - |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 19. | 158,9 | 154,8 |
| Muuntoerot | 19. | -11,9 | -7,9 |
| Kertyneet voittovarat | -15,6 | 50,1 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 311,2 | 336,6 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 15,4 | 14,4 | |
| Oma pääoma | 326,6 | 351,0 | |
| Laskennallinen verovelka | 15. | 16,9 | 17,4 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 22. | 242,0 | 245,1 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 22. | 3,5 | 6,7 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 21. | 7,0 | 7,1 |
| Eläkevelvoitteet | 20. | 36,0 | 27,5 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 305,4 | 303,8 | |
| Korollinen vieras pääoma | 22. | 77,0 | 14,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 22. | 215,5 | 273,4 |
| Asiakashyvitykset | 22. | 6,7 | 7,6 |
| Tuloverovelka | 22. | 0,1 | 0,7 |
| Varaukset | 21. | 0,7 | 2,1 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 300,0 | 297,8 | |
| Oma pääoma ja velat | 931,9 | 952,7 |
| MILJOONAA EUROA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos | -51,2 | -39,5 |
| Oikaisuerät | 58,7 | 69,5 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta | 7,6 | 30,0 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -26,4 | 22,8 |
| Muu muutos | 3,7 | 5,1 |
| Korkokulut | -11,0 | -11,1 |
| Muut rahoituskulut | -5,4 | -5,1 |
| Korkotuotot | 1,7 | 1,8 |
| Muut rahoitustuotot | 3,8 | 3,2 |
| Osinkotuotot | 3,5 | 0,6 |
| Tuloverot | -2,1 | -1,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -24,6 | 45,7 |
| Käyttöomaisuuden investoinnit | -92,2 | -108,7 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 2,3 | 2,8 |
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut | 0,1 | 1,9 |
| Investointien rahavirta (B) | -89,8 | -104,0 |
| Hybridilaina | 39,8 | - |
| Lainojen nostot | 136,5 | 256,8 |
| Lainojen takaisinmaksut | -77,1 | -140,6 |
| Rahoitusleasingmaksut | -0,7 | -0,7 |
| Maksetut osingot | -5,5 | -9,0 |
| Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa | - | -4,5 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 92,9 | 101,9 |
| Nettorahavirta (A+B+C) | -21,5 | 43,6 |
| Rahavarat 31.12. | 29,4 | 50,9 |
| Rahavarat 1.1. | 50,9 | 6,6 |
| Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus | 0,1 | 0,6 |
| Muutos | -21,5 | 43,6 |
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
| MILJOONAA EUROA | OSAKE PÄÄOMA |
YLIKURSSI RAHASTO |
ARVON MUUTOS RAHASTO |
SIJOITETTU VAPAA OMA PÄÄOMA (SVOP) |
HYBRIDI LAINA |
MUUT RAHASTOT |
MUUNTO EROT |
OMAT OSAKKEET |
VOITTO VARAT |
EMOYHTIÖN OSAKKEEN OMISTAJIEN OSUUS YHTEENSÄ |
MÄÄRÄYS VALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA 1.1.2018 | 66,8 | 72,9 | 1,0 | 143,5 | 0,0 | 10,3 | -7,9 | 0,0 | 50,1 | 336,6 | 14,4 | 351,0 |
| IFRS 9 Avaavan taseen muutos |
- | - | - | - | - | - | - | -1,0 | -1,0 | - | -1,0 | |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | -52,9 | -52,9 | 1,7 | -51,2 | |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||||
| Muuntoerot | - | - | -0,1 | - | - | - | -4,0 | - | - | -4,0 | - | -4,0 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 4,2 | - | - | - | - | - | - | 4,2 | - | 4,2 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | - | -6,9 | -6,9 | - | -6,9 |
| Tilikauden laaja tulos | - | 4,2 | - | - | - | -4,0 | - | -59,7 | -59,6 | 1,7 | -57,9 | |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | 0,0 | - | - | 0,1 | 0,1 | - | 0,1 | |
| Liiketoimet määräys vallattomien omistajien kanssa |
- | - | - | - | - | - | - | -4,9 | -4,9 | -0,6 | -5,5 | |
| Osingonjako | - | - | - | 40,0 | - | - | - | -0,2 | 39,8 | - | 39,8 | |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2018 | 66,8 | 72,9 | 5,1 | 143,5 | 40,0 | 10,3 | -11,9 | 0,0 | -15,6 | 311,2 | 15,4 | 326,6 |
| OMA PÄÄOMA 1.1.2017 | 66,8 | 72,9 | -9,9 | 143,5 | 0,0 | 10,3 | -5,3 | 0,0 | 116,5 | 394,8 | 14,9 | 409,7 |
| Avaavan taseen oikaisu* | - | - | 10,7 | - | - | - | - | - | -10,7 | 0,0 | - | 0,0 |
| Tilikauden tulos | - | - | - | - | - | - | - | -42,5 | -42,5 | 3,0 | -39,5 | |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||||||||
| Muuntoerot | - | - | - | - | - | - | -2,7 | - | - | -2,7 | - | -2,7 |
| Rahavirran suojaus | - | - | 0,2 | - | - | - | - | - | - | 0,2 | - | 0,2 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot |
- | - | - | - | - | - | - | - | -3,1 | -3,1 | - | -3,1 |
| Tilikauden laaja tulos | - | - | 0,2 | - | - | - | -2,7 | - | -45,6 | -48,1 | 3,0 | -45,1 |
| Suorat kirjaukset | - | - | - | - | - | 0,0 | - | - | -0,1 | 0,0 | - | 0,0 |
| Liiketoimet määräys vallattomien omistajien kanssa |
- | - | - | - | - | - | - | - | -1,3 | -1,3 | -3,2 | -4,5 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | - | -8,6 | -8,6 | -0,4 | -9,0 |
| OMA PÄÄOMA 31.12.2017 | 66,8 | 72,9 | 1,0 | 143,5 | 0,0 | 10,3 | -7,9 | 0,0 | 50,1 | 336,6 | 14,4 | 351,0 |
* Katso oikaisu liitetiedoista.
Liitetiedot 1–28 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä. .
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistaa, markkinoi ja myy korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Sen asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Englannissa, Venäjällä, Saksassa ja Kiinassa. HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 5.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www. hkscan.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku. Samassa osoitteessa on saatavilla myös LSO Osuuskunta -konsernin konsernitilinpäätös.
Tähän konsernitilinpäätökseen sovellettavat laatimisperiaatteet on lueteltu alla. Ellei toisin mainita, näitä periaatteita on sovellettu johdonmukaisesti kaikkiin tilinpäätöksessä mainittuihin vuosiin.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassaolevia IAS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Tytäryhtiöiden laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen kriittisten laskennallisten arvioiden käyttöä. Se edellyttää myös johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
Osa-alueet, joihin liittyy tavanomaista huolellisempaa harkintaa tai monimutkaisuutta, sekä osa-alueet, joissa oletuksilla ja arvioilla on merkitystä konsernitilinpäätöksen kannalta, esitetään kriittisten laskennallisten arvioiden ja harkinnan yhteydessä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta, joten yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2017, lukuun ottamatta uusien standardien käyttöönottoa sekä suojauslaskennassa tapahtunutta muutosta, josta on kerrottu alla.
Konserni on oikaissut korkojohdannaisista suojausrahastoon kerrytetyn määrän -10,7 miljoonaa euroa voittovaroihin 1.1.2017, sillä suojauslaskennan soveltaminen on arvioitu uudestaan. Tämän johdosta vuosien 2017 ja 2018 laajan tuloksen erissä aiemmin raportoitu käyvän arvon muutos raportoidaan tilikauden tuloksessa rahoituserissä. Tulosvaikutus verojen jälkeen vuodelle 2017 on 2,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 1,5 miljoonaa euroa. Vaikutus osakekohtaiseen tulokseen on vuodelle 2017 0,05 euroa ja vuodelle 2018 0,03 euroa.
Konserni soveltaa ensimmäistä kertaa uusia IFRS 9- ja IFRS 15 -standardeja, jotka ovat voimassa 1.1.2018 alkaen. IFRS 9:n mukaan joukkovelkakirjalainan modifiointikulut vuodelta 2017, jotka on käsitelty efektiivisen koron menetelmällä, kirjataan kuluksi. Tämä johtaa 1,0 miljoonan euron vähennykseen kertyneissä voittovaroissa, 1,2 miljoonan euron lisäykseen korollisissa veloissa ja 0,2 miljoonan euron vähennykseen laskennallisessa verovelassa avaavassa taseessa 1.1.2018. Vertailutietoa ei ole oikaistu. Muilla IFRS 9 muutoksilla, kuten luottotappioiden laskentamallilla, rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelulla ja arvostamisella ja suojauslaskennalla, ei ole olennaista vaikutusta. IFRS 15:een liittyen myynnin tuloutukseen ei ole olennaista vaikutusta. Useat muut muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan ensimmäistä kertaa vuonna 2018, mutta niillä ei ole vaikutusta konserniin. Tämän seurauksena vuosien 2018 ja 2017 luvut ovat vertailukelpoisia, lukuun ottamatta yllä mainittuja joukkovelkakirjalainan modifiointikustannuksia.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen tilikausista 1.1 2018 alkaen, tuoden yhteen kaikki kolme kirjanpidon aspektia rahoitusinstrumenteille: luokittelu ja arvostaminen; arvonalentuminen ja suojauslaskenta. Konserni soveltaa IFRS 9:ää 1.1.2018 alkaen. Vertailutietoa ei ole oikaistu. Standardin soveltamisen vaikutus on kirjattu avaavan taseen oikaisuna voittovaroihin.
IFRS 9 sisältää kolme rahoitusvarojen pääryhmää: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. IFRS 9 eliminoi aikaisemmat IAS 39:n mukaiset luokat eräpäivään pidettävät, lainat ja saamiset ja myytävänä olevat. Tarkempi kuvaus siitä miten konserni luokittelee ja arvostaa rahoitusvaroja ja näistä johtuvia voittoja ja tappioita IFRS 9:n mukaan on kerrottu kappaleessa "Rahoitusvarat ja -velat". IFRS 9:n käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin rahoitusvelkojen laatimisperiaatteisiin lukuun ottamatta joukkovelkakirjalainan modifiointikulujen käsittelyä, joka mainittu yllä.
IFRS 9 korvaa IAS 39:n toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin odotettuihin luottotappioihin perustuvalla mallilla. Uusi malli soveltuu jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvaroihin. Muutoksella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta konsernille.
Konserni on ottanut käyttöön IFRS 9:n uuden suojauslaskentamallin. Tämä vaatii, että suojauslaskenta on linjassa riskienhallinnan tavoitteiden ja strategian kanssa ja suojauksen tehokkuuden arvioinnissa käytetään enemmän laadullisia ja eteenpäin katsovia elementtejä. Muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta konsernille.
IFRS 15 korvaa IAS 11 Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 Tuotot sekä niihin liittyvät tulkinnat, ja se soveltuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkiin tuloihin, jotka saadaan sopimuksista asiakkaiden kanssa. IFRS 15:ssä on viisivaiheinen malli myynnin kirjaamiselle ja se edellyttää, että myyntiä kirjataan tuotteen tai palvelun luovuttamisesta odotetun vastineen verran. IFRS 15 edellyttää yhtiöiltä harkintaa, kun ne soveltavat viisivaiheista mallia, ottaen huomioon kaikki olennaiset tosiasiat. Standardi ohjeistaa myös myyntisopimuksen hankkimisesta syntyneiden kustannusten ja myyntisopimuksen velvoitteiden täyttämiseen liittyvien kustannusten kirjaamisesta. Lisäksi standardi vaatii kattavat liitetiedot. Konserni on ottanut standardin käyttöön takautuvasti. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä konsernin myynnin tuloutukseen. Tarkempi kuvaus siitä miten konserni kirjaa myyntiä on kerrottu kappaleessa "Tuloutusperiaatteet".
Vuodet 2018 ja 2017 ovat keskenään vertailukelpoisia, lukuun ottamatta edellisessä osiossa mainittua joukkovelkakirjalainan modifiointikustannuksia.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä lähtien, kun määräysvalta siirtyy konsernille. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan myös omaan pääomaan.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mikä tavallisesti toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 prosenttia yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään kirjaamalla sijoittajayrityksen osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. "Lähipiiriliiketoimet" mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoiton alapuolella.
Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2017–2018.
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten sekä yhteisyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 27. "Lähipiiriliiketoimet".
Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin ja muutos laajan tuloksen eriin.
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–50 vuotta |
|---|---|
| Rakennuksen koneet ja laitteet | 8–12,5 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 2–10 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävissä olevaksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo syntyy tytäryhtiöiden tai liiketoimintojen hankinnasta ja kuvaa ylimenevää osaa vastikkeesta, joka luovutetaan konsernin osuudesta yksilöitävissä olevien nettovarojen nettomääräisestä käyvästä arvosta, hankinnan kohteen veloista ja ehdollisista veloista, sekä hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypää arvoa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten kullekin niistä rahavirtaa tuottavista yksiköistä tai yksikköryhmistä, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen synergiasta. Kukin yksikkö tai yksikköryhmä, johon liikearvo kohdistetaan, edustaa alinta tasoa siitä yksiköstä, jonka tasolla liikearvoa seurataan sisäisen hallinnan vuoksi. Liikearvoa seurataan segmenttitasolla.
Liikearvon alentumista koskevat tarkistukset suoritetaan vuosittain tai useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat mahdolliseen arvon alentumiseen. Liikearvon kirjanpitoarvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvosta ja käyvästä arvosta suurempi, vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla. Arvon alentuminen kirjataan välittömästi kuluksi, eikä tätä myöhemmin peruuteta.
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta.
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia ja käyttöönottamattomia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, ja niiden arvon alentuminen testataan vuosittain. Hyödykkeet, joihin kohdistuu poistoja, tarkistetaan arvon alentumisen varalta silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpidollinen arvo ei ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappioksi kirjataan se määrä, jolla omaisuuserän kirjanpidollinen arvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käyvästä arvosta, luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennettynä, ja käyttöarvosta suurempi. Arvon alentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään alimmille tasoille, joilla on itsenäisiä rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien (muut kuin liikearvo) aiemmat arvon alentumiset tarkistetaan mahdollisen peruuttamisen varalta kunakin raportointipäivänä.
Katso "Kriittiset laskennalliset arviot ja harkinta" ja "Liikearvo".
Raaka-aineet arvostetaan painotetulla keskihinnalla. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömästä työsuorituksesta johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä johdonmukaisesti kohdennetusta osuudesta valmistuksen muuttuvia ja kiinteitä yleismenoja. Hankintamenon määrittämiseen käytetään standardikustannuslaskentaa. Standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä valmistus- ja myyntikustannuksilla.
Vaihto-omaisuus esitetään epäkurantti ja hitaasti liikkuva vaihto-omaisuus vähennettynä. Varaus tehdään ja vastaava veloitus viedään sen kauden voittoon tai tappioon, jonka kuluessa tappio epäkuranttiutta koskevan arvioinnin ja siihen liittyvien tekijöiden perusteella syntyi.
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on taseessa arvostettu käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
Biologiset hyödykkeet sisältyvät taseessa vaihto-omaisuuteen ja muutokset käyvässä arvossa sisältyvät tuloslaskelmassa raaka-ainekustannuksiin. Teuraseläimiä tuottavat eläimet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen. Silloin kun on tarpeellista luokitella ja määrittää kirjanpitoa varten maa-alueen ja rakennuksen osuus vuokrasopimuksesta, kohdistetaan vähimmäisvuokrat (jotka sisältävät mahdolliset kerralla suoritettavat etukäteismaksut) maa-alueen ja rakennuksen vuokraoikeuksien sopimuksen syntymisajankohdan käypien arvojen suhteessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saaminen kirjataan alun perin vuokrasopimuksen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen vuokra-ajan kuluessa.
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Järjestelyn alkaessa konserni määrittelee järjestelyn tosiasiallisen sisällön perusteella, onko kyseinen järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimus on olemassa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: Järjestelyn toteutuminen riippuu tietyn hyödykkeen tai tiettyjen hyödykkeiden käyttämisestä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää hyödykettä.
Jos järjestely sisältää vuokrasopimuksen, vuokrasopimusosuuteen sovelletaan IAS 17:n vaatimuksia. Järjestelyn muihin osatekijöihin sovelletaan niitä koskevien IFRS-standardien säännöksiä.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.
Maksupohjaisissa järjestelyissä, joita suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy.
Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yleensä yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinakorkoja.
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kauden työsuoritukseen perustuva meno merkitään tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin, ellei sitä sisällytetä jonkin omaisuuserän hankintamenoon, ja sen määrä vastaa etuuspohjaisen velvoitteen muutosta, joka johtuu kyseisen kauden työsuorituksesta, järjestelyjen supistamisista ja velvoitteiden täyttämisestä.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Nettokorko lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettomäärälle diskonttauskorkoa käyttäen. Se sisältyy tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin.
Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Jos osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja rahana selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo on palkkion myöntämishetkellä yhtiön osakkeen kurssi vähennettynä odotetuilla osingoilla. Osakeomistusvelvoite on ansaintajaksolla huomioitu vähentämällä käyvästä arvosta lisäksi osakeostosta aiheutunut laskennallinen rahoituskulu. Rahana selvitettävän osuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan siihen määrään, joka tulevaisuudessa on todennäköistä saada verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaista eroa voidaan käyttää.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Baltian konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Emoyhtiöllä on määräysvalta Baltian tytäryritysten osingonjakopolitiikkaan, ja kyseisiä voittovaroja ei ole suunniteltu jaettavan ennakoitavassa tulevaisuudessa.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Konserni myy elintarvikkeita, rehua, eläimiä ja palveluita. Konserni täyttää suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun tuote toimitetaan ja palvelu suoritetaan. Elintarvikkeilla on rajallinen hyllyikä, joten laatu- ja takuuasiat realisoituvat nopeasti. Toimitetuista tuotteista ei kirjata erillistä takuuvarausta. Tuotteiden ja palveluiden hinnat ja määrät eivät sisällä merkittävää arvionvaraisuutta. Muuttuvan alennuksen jaksot ovat yleensä lyhyitä, ne ovat arvoltaan vähäisiä ja päättyvät yleensä vuoden loppuun, joten ne voidaan luotettavasti arvioida. Konserni ei erota myynnistä rahoituskomponenttia sillä tuotteen tai palvelun luovuttamisen ja maksun saamisen välinen aika on lyhyt.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettu toiminto on konsernin olennainen osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Lopetettujen toimintojen voitto esitetään omana eränään muissa laajan tuloslaskelman erissä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin kirjattaviksi. Luokittelu perustuu rahoitusvaran sopimusehtojen mukaisiin rahavirtoihin ja konsernin liiketoimintamalliin näiden osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat (velkainstrumentit)
Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä ja niihin tehdään tarvittaessa arvonalentumiskirjaus. Voitot tai tappiot myynnistä, modifioinnista tai arvonalentumisesta kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamiset sekä lyhyt- ja pitkäaikaiset lainasaamiset.
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit) Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni voi peruuttamattomasti luokitella oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, kun ne ovat IAS 32:n mukaisia eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Luokittelu määritetään instrumenttikohtaisesti. Voittoja ja tappioita näistä ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Osingot esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa, kun oikeus osinkoon on syntynyt, paitsi jos kyseinen suorite saadaan rahoitusvaran hankintahinnan palautukseksi, jolloin tällainen tuotto kirjataan laajan tulokseen. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ei tehdä arvonalentumisen arviointia. Konserni on päättänyt luokitella peruuttamattomasti listaamattomat oman pääoman ehtoiset sijoituksensa tähän luokkaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, tähän luokkaan alun perin määritetyt rahavarat sekä rahavarat, jotka pitää arvostaa käypään arvoon. Rahavarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, jos ne on hankittu luovutettavaksi lähiaikoina. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, paitsi jos niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusvarat, joiden rahavirrat eivät ole yksinomaan pääoman ja koron maksua, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi riippumatta liiketoimintamallista. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan taseessa käypään arvoon ja arvon muutos esitetään tuloslaskelmassa.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Konserni kirjaa varausta odotetuista luottotappioista kaikille velkainstrumenteille, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Odotetut luottotappiot perustuvat siihen rahavirtojen erotukseen mitä sopimuksen perusteella pitäisi saada ja mitä konserni odottaa saavansa. Odotetut rahavirrat sisältävät vakuuksien realisoinnista saatavat rahavirrat. Myyntisaamisten osalta konserni soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa odotetun luottotappion laskennassa. Luottotappiovaraus perustuu saamisten elinaikana odotettuihin luottotappioihin kunakin raportointipäivänä. Konserni on laatinut luottotappiomatriisin, joka perustuu historiallisiin toteutuneisiin luottotappioihin, ja sitä säädetään eteenpäin katsovilla vastapuoleen ja taloudelliseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Rahoitusvara kirjataan alas, kun ei ole kohtuullista odotusta saada sopimuksen mukaisia rahavirtoja.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä lukuun ottamatta johdannaisia ja spot-kauppoja, jotka kirjataan kaupantekopäivän mukaan. Kaupantekopäivä on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Selvityspäivä puolestaan on päivä, jolloin rahoitusvara luovutetaan toiselle osapuolelle tai vastaavasti rahoitusvara vastaanotetaan. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäinen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voidaan muuttaa vain harvinaisissa erityistilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käyvän arvon perusteella, tai rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joihin liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, jotka muuttavat sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nimenomaisesti luokittele myytävissä oleviksi. Nämä ovat esimerkiksi myyntisaamisia ja muita konsernin saamisia. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritetään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Muut rahastot sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien sijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus, jonka mukaan se voi kuitata velkojalle suoritettavan määrän kokonaan tai osaksi tai muutoin eliminoida sen.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetut muut rahoitusvelat.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon samoilla periaatteilla kuin vastaavat rahoitusvarat. Johdannaisvelat sisältyvät tähän ryhmään. Muut rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon, ja transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Esitettyjen tilikausien aikana konsernilla ei ole ollut ehdot täyttäviä investointeja.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvistä järjestelypalkkioista kirjataan transaktiomenoiksi todennäköisen nostomäärän mukainen suhteellinen osuus. Järjestelypalkkiot kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne korkoriskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään rahoitustuottoihin tai -kuluihin (korkojohdannaiset) tai liiketoiminnan muihin kuluihin (hyödykejohdannaiset).
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tulosvaikutteisesti.
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Valuutta- ja korkoriskiä suojaavat johdannaiset kuuluvat tähän ryhmään. Kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin, ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Taseessa ulkomaan valuutan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät johdannaiset esitetään muissa lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituseriin. Taseessa korkojohdannaisten käyvät arvot esitetään lyhyt- ja pitkäaikaisissa veloissa maturiteetin mukaisesti.
Suojausrahaston muutokset on esitetty liitetiedossa 19 "Omaa pääomaa koskevat liitetiedot" kohdassa "Arvonmuutosrahasto".
Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.
Merkittävät luovutusvoitot ja -tappiot, lopetettujen toimintojen arvon alentumiset ja kirjaamiset, toimintojen uudelleenorganisoinnit tai merkittävät tuomioistuimen päätöksen tai ratkaisun perusteella maksetut vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi kirjatut korvaukset tai sakot sekä vertailukelpoinen liikevoitto voidaan tarvittaessa esittää erillisenä osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa.
Tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön, sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tärkeimmillä arvioilla on vaikutusta mahdolliseen liikearvon ja muiden omaisuuserien arvon alentumiseen sekä varauksiin. Toteutunut tulos voi poiketa näistä arvioista.
Tilinpäätöstä laadittaessa tehtävät arviot perustuvat johdon parhaaseen harkintaan tilinpäätöspäivänä. Arviot perustuvat menneitä kausia koskevaan kehitykseen sekä tulevaisuutta koskeviin todennäköisimmiksi katsottuihin oletuksiin tilinpäätöspäivänä. Oletukset liittyvät konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettavissa olevaan kehitykseen suhteessa myyntiin ja hankintamenotasoihin. Arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan säännöllisesti.
Tärkeimmät alueet, joiden kohdalla on käytetty arvioita ja oletuksia, esitetään alla.
Johdon tekemät, konserniyhtiöiden tulevien tilikausien veronalaista tuloa koskevat oletukset huomioidaan kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrää arvioidessa.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun varallisuuden käypää arvoa määrittäessään johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja. Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu pääasiassa varallisuuserän aiempaan tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminnassa. Aineettoman oikeuden käypään arvoon arvostaminen on edellyttänyt johdolta arvioita vastaisista rahavirroista. Arvostamiset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja takaisinostohintoihin ja edellyttävät johdolta arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset liiketoiminnan painopisteissä ja suunnassa voivat johtaa muutoksiin alkuperäisessä arvostuksessa.
Lisäksi sekä aineettomat että aineelliset hyödykkeet tarkistetaan mahdollisen arvon alentumisen varalta vähintään kunakin tilinpäätöspäivänä.
Konserni testaa mahdollisen liikearvon arvonalentumisen vuosittain. Rahavirtoja tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvilla laskelmilla. Näiden laskelmien tekeminen edellyttää arvioiden käyttöä. Vaikka käytetyt oletukset ovat johdon mielestä asianmukaisia, arvioidut kerrytettävissä rahamäärät saattavat poiketa merkittävästi toteutuneesta.
Arvonalentumislaskelmassa käytettyihin oletuksiin liittyy johdon harkintaa, joka koskee eri tekijöiden kehityksen arviointia. Herkkyysanalyysi korostaa sitä, että tuoton kasvuun liittyvät tekijät ovat laskelmissa käytettyjen menetelmien, oletuksien ja arvioiden keskeisimpiä epävarmuuden lähteitä. Tämä herkkyys perustuu edellä mainittujen tekijöiden tulevan kehityksen arvioimisen vaikeuteen.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennäköisesti tytäryrityksillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää.
Johdon periaatteena on kirjata hitaasti liikkuvalle ja vanhentuneelle vaihto-omaisuudelle arvonalentumistappio, joka perustuu johdon parhaaseen arviointiin konsernin omistuksessa tilinpäätöspäivänä mahdollisesti olevasta käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Konsernilla on johdon hyväksymä vaihto-omaisuuden arvostamispolitiikka. Johdon arviot perustuvat johdonmukaiseen ja jatkuvaan seurantaan ja arviointiin. Myös biologisten hyödykkeiden käypä arvo sisältää johdon harkintaa.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 16 "Vuokrasopimukset" tulee korvaamaan IAS 17 -ohjeistuksen koskien vuokrasopimuksia. IFRS 16 määrittää periaatteet, joilla vuokrasopimusten osapuolet kirjaavat, arvostavat ja esittävät tietoja vuokrasopimuksista. Standardia on sovellettava 1.1.2019 alkaen ja konserni ottaa sen käyttöön silloin takautuvasti. IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajan on kirjattava taseeseen varat ja velat sekä tuloslaskelmaan poistot ja rahoituskustannus kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Alle 12 kuukauden sopimukset ja arvoltaan vähäiset hyödykkeet konserni jättää tarkastelun ulkopuolelle. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta tulokseen ennen veroja. Varat ja korolliset velat kasvavat noin 45 miljoonaa euroa. Tämän kasvun myötä nettovelkaantumisaste vuoden 2018 lopussa olisi noin 102 prosenttia. Standardi on hyväksytty EU:ssa.
Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.
Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Toimintasegmentit on määritelty niiden raporttien perusteella, joita konsernin johtoryhmä käyttää resurssien jakamiseen ja tuloksellisuuden arviointiin.
Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintaa maantieteellisesti. Maantieteellisesti katsottuna johto arvioi tulosta Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Baltiassa.
Kaikki maantieteelliset segmentit valmistavat, myyvät ja markkinoivat lihatuotteita ja -valmisteita sekä valmisruokia.
Segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät sisällä sisäistä myyntiä ja katetta. Segmentit raportoivat ulkoista myyntiä ja ulkoisen myynnin kustannuksia.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.
| VUOSI 2018 | RUOTSIN TOIMINNOT |
SUOMEN TOIMINNOT |
TANSKAN TOIMINNOT |
BALTIAN TOIMINNOT |
TOIMINTA SEGMENTIT YHTEENSÄ |
KONSERNI HALLINTO |
ELIMINOINNIT | KOHDISTAMATTOMAT | KONSERNI YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto | 682,1 | 721,9 | 149,3 | 162,1 | 1 715,4 | - | - | - | 1 715,4 |
| Liikevoitto | 8,6 | -36,6 | -5,9 | -0,7 | -34,6 | -14,9 | - | - | -49,5 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,4 | 0,6 | - | 1,1 | - | - | - | 1,1 |
| "Rahoitustuotot ja -kulut" |
-9,9 | -9,9 | |||||||
| Tuloverot | 7,1 | 7,1 | |||||||
| Tilikauden tulos | -51,2 | ||||||||
| TASETIEDOT | |||||||||
| Segmentin varat | 251,9 | 402,1 | 59,3 | 142,2 | 855,5 | 38,9 | -41,0 | - | 853,3 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3,4 | 13,2 | 3,6 | - | 20,2 | 1,0 | - | - | 21,1 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 57,5 | 57,5 |
| Varat yhteensä | 255,2 | 415,3 | 62,9 | 142,2 | 875,7 | 39,8 | -41,0 | 57,5 | 931,9 |
| Segmentin velat | 113,6 | 98,0 | 16,7 | 24,4 | 252,6 | 12,3 | -7,5 | - | 257,4 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 347,9 | 347,9 |
| Velat yhteensä | 113,6 | 98,0 | 16,7 | 24,4 | 252,6 | 12,3 | -7,5 | 347,9 | 605,3 |
| HASCAN | |
|---|---|
| --------------- | -- |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| VUOSI 2018 | RUOTSIN TOIMINNOT |
SUOMEN TOIMINNOT |
TANSKAN TOIMINNOT |
BALTIAN TOIMINNOT |
TOIMINTA SEGMENTIT YHTEENSÄ |
KONSERNI HALLINTO |
ELIMINOINNIT | KOHDISTAMATTOMAT | KONSERNI YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 681,9 | 718,4 | 149,3 | 161,9 | 1 711,5 | - | - | - | 1 711,5 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,1 | 3,5 | - | 0,3 | 3,9 | - | - | - | 3,9 |
| Investoinnit | 6,4 | 18,5 | 2,3 | 10,4 | 37,6 | 3,4 | - | - | 41,0 |
| Poistot | -9,9 | -28,7 | -7,4 | -9,8 | -55,8 | -0,5 | - | - | -56,3 |
| Arvonalentumiset | - | -0,5 | - | - | -0,5 | - | - | - | -0,5 |
| Liikearvot | 29,2 | 19,8 | - | 22,2 | 71,2 | - | - | - | 71,2 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | 1,9 | -91,2 | -0,7 | 1,3 | -88,7 | -18,5 | - | - | -107,2 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja, täsmäytys konserni yhteensä |
|||||||||
| Liiketoiminnan rahavirta | -24,6 | ||||||||
| Rahoituserät (-) | 7,4 | ||||||||
| Investointien rahavirta | -89,8 | ||||||||
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) |
-0,1 | ||||||||
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | -107,2 |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| VUOSI 2017 | RUOTSIN TOIMINNOT |
SUOMEN TOIMINNOT |
TANSKAN TOIMINNOT |
BALTIAN TOIMINNOT |
TOIMINTA SEGMENTIT YHTEENSÄ |
KONSERNI HALLINTO |
ELIMINOINNIT | KOHDISTAMATTOMAT | KONSERNI YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMATIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto | 759,4 | 742,2 | 147,8 | 158,7 | 1 808,1 | - | - | - | 1 808,1 |
| Liikevoitto | 5,4 | -16,5 | -13,9 | 4,4 | -20,6 | -19,7 | - | - | -40,3 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -0,2 | 2,4 | -0,5 | - | 1,7 | - | - | - | 1,7 |
| "Rahoitustuotot ja -kulut" |
-6,9 | -6,9 | |||||||
| Tuloverot | 6,0 | 6,0 | |||||||
| Tilikauden tulos | -39,5 | ||||||||
| TASETIEDOT | |||||||||
| Segmentin varat | 239,4 | 404,4 | 66,7 | 141,2 | 851,7 | 62,4 | -32,5 | - | 881,6 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3,8 | 15,5 | 3,2 | - | 22,5 | - | - | - | 22,5 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | - | - | - | 48,6 | 48,6 |
| Varat yhteensä | 243,1 | 420,0 | 69,9 | 141,2 | 874,2 | 62,4 | -32,5 | 48,6 | 952,7 |
| Segmentin velat | 106,8 | 154,8 | 17,6 | 20,8 | 300,0 | 13,5 | -7,1 | - | 306,3 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | - | - | 295,3 | 295,3 |
| Velat yhteensä | 106,8 | 154,8 | 17,6 | 20,8 | 300,0 | 13,5 | -7,1 | 295,3 | 601,6 |
| MUUT TIEDOT | |||||||||
| Liikevaihto, tavarat | 759,0 | 738,2 | 147,8 | 158,5 | 1 803,5 | - | - | - | 1 803,5 |
| Liikevaihto, palvelut | 0,3 | 4,0 | - | 0,2 | 4,5 | - | - | - | 4,5 |
| Investoinnit | 13,7 | 96,9 | 1,3 | 10,0 | 122,0 | 3,5 | - | - | 125,5 |
| Poistot | -11,2 | -24,8 | -8,9 | -9,4 | -54,3 | -0,9 | - | - | -55,2 |
| Arvonalentumiset | - | -4,2 | -10,1 | - | -14,3 | - | - | - | -14,3 |
| Liikearvot | 30,4 | 19,8 | 0,0 | 22,2 | 72,4 | - | - | - | 72,4 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | 18,1 | -56,0 | 0,8 | 4,4 | -32,6 | -17,0 | - | - | -49,6 |
| Rahavirta ilman rahoituskuluja, täsmäytys konserni yhteensä |
|||||||||
| Liiketoiminnan rahavirta | 45,7 | ||||||||
| Rahoituserät (-) | 10,6 | ||||||||
| Investointien rahavirta | -104,0 | ||||||||
| Myönnetyt lainat ja lainasaamisten takaisinmaksut (-) |
-1,9 | ||||||||
| Rahavirta ilman rahoituskuluja | -49,6 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 1,3 | 1,3 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 0,8 | 0,5 |
| Valuuttajohdannaisten kurssivoitot | 0,8 | 1,4 |
| Vakuutuskorvaus | 0,1 | 0,0 |
| Julkiset avustukset | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5,5 | 5,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 8,4 | 8,5 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | -1 067,2 | -1 114,8 |
| Varastojen lisäys tai vähennys | 8,1 | -3,2 |
| Valmistus omaan käyttöön | 0,0 | 0,0 |
| Aineet, tavarat, tarvikkeet | -1 059,1 | -1 118,0 |
| Ulkopuoliset palvelut | -152,1 | -153,3 |
| Materiaalit ja palvelut | -1 211,2 | -1 271,3 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -245,9 | -254,8 |
| Osakepalkkiojärjestelmän kulut | 0,0 | 0,0 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -27,2 | -28,4 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | -2,2 | -2,2 |
| Eläkekulut yhteensä | -29,5 | -30,5 |
| Muut henkilösivukulut | -41,3 | -43,1 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | -316,7 | -328,4 |
| Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio: | ||
| Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | -3,3 | -3,1 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -0,5 | -0,4 |
| Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet | -1,1 | -0,7 |
| Osakeperusteiset maksut | 0,0 | 0,0 |
| Johdon palkat, palkkiot ja etuudet | -4,9 | -4,2 |
| Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 1 264 | 1 302 |
| Työntekijät | 5 915 | 5 990 |
| Yhteensä | 7 179 | 7 292 |
| HALLITUKSEN JÄSENET | PALKAT JA PALKKIOT |
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET |
|---|---|---|
| Mikko Nikula, puheenjohtaja 27.11.2018 asti | 0,099 | - |
| Reijo Kiskola,12.4.2018 alkaen, puheenjohtaja 27.11.2018 alkaen | 0,038 | - |
| Marko Onnela, varapuheenjohtaja 14.12.2018 asti | 0,051 | - |
| Pirjo Väliaho,12.4.2018 asti | 0,015 | - |
| Per Olof Nyman | 0,043 | - |
| Riitta Palomäki, 14.12.2018 asti | 0,047 | - |
| Tuomas Salusjärvi,14.12.2018 asti | 0,039 | - |
| Jari Mäkilä | 0,025 | - |
| Veikko Kemppi,12.4.2018 asti | 0,007 | - |
| Carl-Peter Thorwid | 0,027 | - |
| Yhteensä | 0,392 | - |
| Toimitusjohtaja | ||
| Jari Latvanen ja Reijo Kiskola | 0,805 | 0,183 |
| Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet | 1,139 |
Konsernin johtoryhmän suomalaisilla jäsenillä on maksuperusteinen lisäeläkevakuutus. Lisäeläkevakuutusmaksun suuruus on 20 prosenttia vakuutetun vuosipalkasta. Lisäeläkesopimusten mukainen eläkeikä on 63 vuotta.
HKScanin hallitus on 19.12.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona HKScanin A-sarjan osakkeita kolmelta ansaintajaksolta, vuosilta 2013, 2014 ja 2015, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Lisäksi uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2013–2015. Palkkion saaminen tältä ansaintajaksolta edellyttää, että avainhenkilö ennestään omistaa tai hankkii yhtiön A-sarjan osakkeita hallituksen päättämän määrän.
Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015 perustuu HKScan-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja sijoitetun pääomaan tuottoon (ROCE).
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015 maksetaan vuonna 2018 osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ansaintajaksolta 2015 siirrettiin 16 501 osaketta palkkioon oikeutetuille sekä maksettiin rahaosuus verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 10.4.2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille vuodelle 2017. Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi ansaintajakso, vuosi 2017. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS).
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana seuraavasti: 50 prosenttia vuonna 2018 ja 50 prosenttia vuonna 2019. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu 28 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 743 000 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajaksolta 2017 ei makseta palkkioita, koska asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi 7.2.2018 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan – PSP) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (Restricted Share Plan – RSP) täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä. Kukin järjestelmä kattaa kolme vuoden pituisen jakson. Osakepalkkiojärjestelmän osallistujien ansaintamahdollisuus on rajattu seuraavasti: Mikäli HKScanin A-sarjan osakkeen arvo yksittäisen ohjelman päättyessä on enemmän kuin kolminkertainen verrattuna osakkeen arvoon ohjelman alkaessa, tämän rajan ylittävä osa palkkiosta leikataan eikä sitä makseta.
Palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. PSP 2018 – 2020-ohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit ovat HKScanin vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) sekä vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS).
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 30 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 910 400 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden.
Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi hallitus on asettanut RSP 2018 – 2020-ohjelmalle yhtiötason taloudellisen mittarin, jonka täyttyminen on edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle ohjelman perusteella. Kyseinen mittari perustuu vertailukelpoiseen sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ennen veroja keskiarvoon.
Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 11 henkilöä. Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 44 200 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta sisältäen rahana maksettavan osuuden.
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraaviin taulukoihin.
| JÄRJESTELMÄ | OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2018 | OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2017 | OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2013 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| INSTRUMENTTI | PSP 2018-2020 | RSP 2018-2020 | ANSAINTAJAKSO 2017, 2018 TOIMITUS |
ANSAINTAJAKSO 2017, 2019 TOIMITUS |
ANSAINTAJAKSO 2015 |
YHTEENSÄ / KESKIARVO |
| Osakepalkkioita enintään, brutto kpl | 910 400 | 44 200 | 371 500 | 371 500 | 451 000 | 2 148 600 |
| Myöntämispäivä | 5.3.2018 | 5.3.2018 | 8.6.2017 | 8.6.2017 | 10.2.2015 | |
| Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm | 31.3.2021 | 31.3.2021 | 30.6.2018 | 31.3.2019 | 30.4.2018 | |
| Maksimi juoksuaika, vuotta | 3,0 | 3,0 | 1,0 | 1,8 | 3,2 | 2,4 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta | 2,3 | 2,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 2,3 |
| Oikeuden syntymisehdot | EBIT (50%), EPS (50%), Työssäolovelvoite |
ROCE , Työssäolovelvoite | ROCE (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
ROCE (70%), EPS (30%), Työssäolovelvoite |
EPS (70%), ROCE% (30%), Työssäolovelvoite |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 27 | 10 | - | - | - | |
| Maksutapa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa |
| MUUTOKSET TILIKAUDEN AIKANA | PSP 2018-2020 | RSP 2018-2020 | ANSAINTAJAKSO 2017, 2018 TOIMITUS |
ANSAINTAJAKSO 2017, 2019 TOIMITUS |
ANSAINTAJAKSO 2015 |
YHTEENSÄ / KESKIARVO |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | ||||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden alkaessa | 0 | 0 | 278 500 | 278 500 | 24 971 | 581 971 |
| Muutokset tilikauden aikana | ||||||
| Myönnetyt | 845 600 | 44 200 | 0 | 0 | 0 | 889 800 |
| Menetetyt | 127 500 | 10 600 | 0 | 0 | 3 530 | 141 630 |
| Toteutetut | 0 | 0 | 0 | 0 | 21 441 | 21 441 |
| Rauenneet | 0 | 0 | 278 500 | 278 500 | 0 | 557 000 |
| 31.12.2018 | ||||||
| Myönnetyt palkkiot tilikauden päättyessä | 718 100 | 33 600 | 0 | 0 | 0 | 751 700 |
Tilikauden aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien panosten mukaan, ja niillä oli seuraava vaikutus:
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa | 3,16 |
|---|---|
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 1,42 |
| Juoksuaika, vuotta | 3,0 |
| Odotetut osingot (mikäli ei hyvitetä), euroa | 0,39 |
| Käypä arvo myöntämishetkellä yhteensä, euroa | 2 469 225 |
| Käypä arvo raportointihetkellä yhteensä, euroa | 0 |
| Tilikauden kustannukset, osakepohjaiset maksut, euroa | -2 818 |
|---|---|
| Omana pääomana kirjattava, euroa | -3 903 |
| Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa, euroa | |
| Arvio raportointihetkellä maksamattomien ohjelmien veroihin tarkoitetusta | |
|---|---|
| rahaosuudesta. | 0 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | -56,3 | -55,2 |
| Arvonalentumiset | -0,5 | -14,3 |
| Yhteensä | -56,7 | -69,5 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -13,8 | -13,9 |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -0,1 | -0,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | -8,6 | -6,5 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -11,4 | -8,9 |
| Energia | -38,5 | -37,7 |
| Kunnossapito | -41,3 | -39,4 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -18,3 | -20,6 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -27,4 | -29,0 |
| Valuuttajohdannaisten kurssitappiot | -1,1 | -0,7 |
| Muut kulut | -28,0 | -31,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -188,6 | -187,7 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomille tilintarkastajille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | -0,5 | -0,5 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 |
| Muut palkkiot | 0,0 | -0,8 |
| Tilintarkastusmenot yhteensä | -0,5 | -1,3 |
Ernst & Young Oy:lle maksettiin muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista HKScan-konsernin yhtiöille yhteensä 4 tuhatta euroa tilikauden 2018 aikana.
| RAHOITUSTUOTOT | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,3 | 0,1 |
| Korkotuotot | ||
| Korkotuotot lainoista ja saamisista | 1,7 | 1,8 |
| Korkotuotot korkojohdannaisista | - | - |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 2,0 | 2,0 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista |
-8,2 | -6,4 |
| Korkokulut korkojohdannaisista | -3,2 | -3,4 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos | 2,0 | 3,2 |
| Lainasaamisten arvonalentuminen | - | - |
| Muut rahoituskulut | -2,2 | -1,9 |
| Kurssierot lainoista ja saamisista | -1,3 | -0,3 |
| Kurssierot johdannaisinstrumenteista | 1,0 | -0,1 |
| Yhteensä | -11,9 | -8,9 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -9,9 | -6,9 |
| TULOVEROT | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1,6 | -1,9 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 8,7 | 7,9 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 7,1 | 6,0 |
| Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen | ||
| Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja | -58,3 | -45,5 |
| Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla | 11,7 | 9,1 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset | -0,6 | 0,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,2 | 0,3 |
| Verovapaat tulot | 0,1 | 0,0 |
| Vähennyskelvottomat menot | -0,4 | -1,2 |
| Tilikauden tappioista kirjaamaton vero | -4,3 | -3,3 |
| Aikaisempien tilikausien vero | 0,0 | 0,0 |
| Aiempia tilikausia koskevat oikaisut | 0,0 | 0,0 |
| Verokannan muutoksen vaikutus | 0,5 | 0,4 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | 7,1 | 6,0 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto | -52,9 | -42,5 |
| Hybridilainan nostokulut ja laskennallinen korko | -0,9 | - |
| Yhteensä | -53,8 | -42,5 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) | 54 030 | 54 018 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistut ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo |
54 030 | 54 018 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | -1,00 | -0,79 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake) | -1,00 | -0,79 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 96,5 | 94,0 |
| Muuntoerot | -2,4 | -1,9 |
| Lisäykset | 0,1 | 1,7 |
| Vähennykset | -3,9 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | 6,1 | 2,8 |
| Hankintameno 31.12. | 96,5 | 96,5 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -31,8 | -28,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,2 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 3,9 | 0,0 |
| Tilikauden poisto | -2,4 | -2,3 |
| Arvonalennukset | - | -1,7 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -30,2 | -31,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 66,3 | 64,8 |
Ruotsin liiketoimintaan kuuluvat tavaramerkit, kirjanpitoarvoltaan 53,2 (55,4) miljoonaa euroa testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernin arvion mukaan niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Nämä ovat hyvin tunnettuja tavaramerkkejä, joilla on pitkä historia ja suuri vaikutus liiketoimintaan sekä kannattavuuteen ja näin kuvitellaan olevan niin myös tulevaisuudessa. Arvonalentumistestaus tehdään segmenttitasolla ja se kattaa kaikki segmentin varat (katso yksityiskohtainen määritelmä liitetiedosta 11). Jäljellä oleva tasearvo muodostuu IT-ohjelmistoista, muista tuotemerkeistä ja liittymismaksuista.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 72,4 | 77,0 |
| Muuntoerot | -1,2 | -0,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | - | -3,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 71,2 | 72,4 |
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
| LIIKEARVOJEN ERITTELY | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Suomi | 19,8 | 19,8 |
| Ruotsi | 29,2 | 30,4 |
| Tanska | - | - |
| Baltia | 22,2 | 22,2 |
| Yhteensä | 71,2 | 72,4 |
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti ja on tunnistanut Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Baltian maat pääliiketoiminnoiksi. Johto seuraa liikearvoa liiketoimintasegmenttien tasolla.
Arvonalennustestauksessa kaikki rahavirtaa tuottavan yksikön varat testataan tulevaisuuden rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat historialliseen suoriutumiseen. Suomen osalta testauksen rahavirtoja on alennettu viime vuodesta johtuen Rauman tehtaan käynnistämiseen liittyvistä pidentyneistä haasteista. Tanskan osalta arvonalentumistestauksen rahavirroissa on arvio, että liikevoitto vuonna 2020 on nolla. Terminaali rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Suomen ja Tanskan toimintojen korkeampi riski on huomioitu rahavirtaa tuottavan yksikön diskonttauskorossa. Käytetyt korkokannat ovat Ruotsissa 6,6 (4,7) prosenttia, Suomessa 6,3 (4,4) prosenttia, Tanskassa 6,0 (4,3) prosenttia ja Baltiassa 6,5 (4,7) prosenttia.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan diskonttauskorkoa ja tulevaa rahavirtaa ilman rahoituskuluja muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella yhden prosenttiyksikön nousu diskonttauskorossa johtaisi arvonalentumiseen joka olisi 23 miljoonaa euroa Suomessa, 6 miljoonaa euroa Tanskassa ja 9 miljoonaa euroa Baltiassa. Jos testauksen rahavirta olisi 10 % pienempi, pitäisi kirjata arvonalentuminen joka olisi 2 miljoonaa euroa Suomessa, 4 miljoonaa euroa Tanskassa ja 4 miljoonaa euroa Baltiassa. Seuraavat korkokannan nousut prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät pysyvät muuttumattomina: Ruotsi 4,1, Suomi 0,6, Tanska 0,0, Baltia 0,5. Tulevaisuuden rahavirrat testauksessa ylittivät testattavat varat seuraavasti: 34 miljoonaa euroa Suomessa, 0 miljoonaa euroa Tanskassa ja 9 miljoonaa euroa Baltiassa.
Oheinen taulukko esittää testauksessa käytetyn rahavirran ilman rahoituskuluja ja rahoitusta.
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 TERMINAALI | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 20,4 | 8,2 | 18,1 | 1,9 | 10,1 | 11,8 | 11,8 | 16,3 |
| Suomi | 16,0 | 25,9 | -56,0 | -91,2 | 18,2 | 18,6 | 16,3 | 16,4 |
| Tanska | -2,1 | -0,8 | 0,8 | -0,7 | 3,2 | 2,3 | 2,1 | 2,0 |
| Baltia | 8,0 | 6,7 | 4,4 | 1,3 | 2,3 | 10,6 | 8,9 | 5,5 |
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin segmentin liikearvossa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritetun vuosittaisen arvonalennustestin perusteella ei tehty arvonalentumista vuonna 2018. Vuonna 2017 arvonalentumistestin perusteella tehtiin arvonalentuminen Tanskan segmenttiin.
| AINEELLISET HYÖDYKKEET 2018 | MAA- JA VESIALUEET |
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT |
KONEET JA KALUSTO | MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET |
ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 10,6 | 524,3 | 722,8 | 18,2 | 29,9 | 1 305,8 |
| Muuntoerot | -0,1 | -3,5 | -7,8 | 0,0 | -0,4 | -11,7 |
| Lisäykset | - | 1,9 | 12,4 | 1,5 | 25,0 | 40,8 |
| Vähennykset | -0,3 | -0,3 | -0,9 | -0,5 | -0,2 | -2,2 |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | 3,6 | 19,1 | 0,2 | -29,4 | -6,1 |
| Hankintameno 31.12. | 10,6 | 526,1 | 745,6 | 19,4 | 25,0 | 1 326,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | -304,2 | -528,5 | -14,9 | - | -847,6 |
| Muuntoerot | - | 2,9 | 6,0 | 0,0 | - | 8,9 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,3 | 0,6 | -0,3 | - | 0,6 |
| Tilikauden poisto | - | -14,1 | -38,7 | -1,0 | - | -53,9 |
| Arvonalennukset | - | - | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | -315,1 | -561,0 | -16,2 | - | -892,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 10,6 | 211,0 | 184,5 | 3,2 | 25,0 | 434,2 |
| AINEELLISET HYÖDYKKEET 2017 | MAA- JA VESIALUEET |
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT |
KONEET JA KALUSTO | MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET |
ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 10,8 | 466,4 | 627,3 | 16,8 | 74,3 | 1 195,6 |
| Muuntoerot | -0,1 | -1,8 | -4,6 | 0,0 | -0,3 | -6,7 |
| Lisäykset | 0,0 | 31,3 | 56,0 | 1,8 | 34,7 | 123,9 |
| Vähennykset | -0,2 | -0,1 | -2,9 | -0,8 | 0,0 | -4,0 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 28,5 | 47,0 | 0,4 | -78,8 | -3,0 |
| Hankintameno 31.12. | 10,6 | 524,3 | 722,8 | 18,2 | 29,9 | 1 305,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0,0 | -289,5 | -490,5 | -14,0 | - | -793,9 |
| Muuntoerot | - | 1,9 | 3,5 | 0,0 | - | 5,4 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,1 | 2,5 | 0,1 | - | 2,8 |
| Tilikauden poisto | - | -15,1 | -36,7 | -1,0 | - | -52,9 |
| Arvonalennukset | - | -1,6 | -7,3 | - | - | -9,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | -304,2 | -528,5 | -14,9 | - | -847,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 10,6 | 220,1 | 194,2 | 3,3 | 29,9 | 458,2 |
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät 1,4 (1,3) miljoonaa euroa biologisia hyödykkeitä. Nämä ovat teuraseläimiä tuottavia eläimiä, ja ne on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Tuottaville eläimille ei ole olemassa markkinahintaa.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 22,5 | 22,2 |
| Muuntoerot | -0,2 | -0,1 |
| Lisäykset | 1,0 | - |
| Vähennykset (yritysjärjestelyt) | - | -0,7 |
| Hankintameno 31.12. | 23,3 | 21,3 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 1,1 | 1,7 |
| Osingot osakkuus- ja yhteisyrityksistä | -3,2 | -0,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 21,1 | 22,5 |
| Vaikutus konsernin tulokseen: | ||
| Osakkuusyritykset | 1,0 | 0,3 |
| Yhteisyritykset | 0,1 | 1,4 |
| Yhteensä | 1,1 | 1,7 |
| Kirjanpitoarvot konsernin taseessa: | ||
| Osakkuusyritykset | 10,7 | 11,7 |
| Yhteisyritykset | 10,4 | 10,8 |
| Yhteensä | 21,1 | 22,5 |
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt osakkuus- ja yhteisyritykset on lueteltu liitetiedossa 27. Konsernilla ei ole yksittäisiä merkittäviä osakkuus- tai yhteisyrityksiä. Konserni harjoittaa osakkuus- ja yhteisyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita.
Konsernin osuuteen osakkuus- ja yhteisyrityksissä ei liity ehdollisia velkoja.
| KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT JA -VELAT |
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETUT RAHOITUSVARAT |
OMAN PÄÄOMAN INSTRUMENTIT KÄYPÄÄN ARVOON LAAJAN TULOKSEN KAUTTA |
SUOJAUS LASKENNASSA OLEVAT JOHDANNAISET |
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETUT RAHOITUSVELAT |
YHTEENSÄ | KÄYPÄ ARVO | KÄYVÄN ARVON HIERARKIA |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | - | 2,5 | - | - | - | 2,5 | - | - |
| Muut osakkeet ja osuudet | - | - | 11,9 | - | - | 11,9 | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* | - | 123,6 | - | - | - | 123,6 | - | - |
| Johdannaiset | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 | 0,1 | 2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | - | 29,4 | - | - | - | 29,4 | - | - |
| Yhteensä | 0,1 | 155,5 | 11,9 | 0,0 | 0,0 | 167,5 | - | - |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 130,7 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 7,0 miljoonaa euroa.
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | - | - | - | - | 242,0 | 242,0 | - | - |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | - | - | - | - | -0,1 | -0,1 | - | - |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | - | - | - | - | 77,0 | 77,0 | - | - |
| Johdannaiset* | 8,3 | - | - | -5,3 | - | 3,1 | 3,1 | 2 |
| Ostovelat ja muut velat* | - | - | - | - | 222,2 | 222,2 | - | - |
| Yhteensä | 8,3 | 0,0 | 0,0 | -5,3 | 541,1 | 544,2 | - | - |
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 222,1 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia -0,4 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,4 miljoonaa euroa.
| KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUS VARAT JA -VELAT, KAUPANKÄYNTI TARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT |
LAINAT JA MUUT SAAMISET |
MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT |
SUOJAUS LASKENNASSA OLEVAT JOHDANNAISET |
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETUT RAHOITUSVELAT |
YHTEENSÄ | KÄYPÄ ARVO | KÄYVÄN ARVON HIERARKIA |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taseen varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset | - | 2,8 | - | - | - | 2,8 | - | - |
| Muut osakkeet ja osuudet | - | - | 12,4 | - | - | 12,4 | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset* | - | 111,7 | - | - | - | 111,7 | - | - |
| Johdannaiset | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 | 0,1 | 2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | - | 50,9 | - | - | - | 50,9 | - | - |
| Yhteensä | 0,1 | 165,4 | 12,4 | 0,0 | 0,0 | 177,9 | - | - |
* Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvo 123,5 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 0,1 miljoonaa euroa sekä rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja ja muita eriä 11,7 miljoonaa euroa.
| Yhteensä | 10,5 | 0,0 | 0,0 | -0,5 | 536,6 | 546,6 | - | - |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ostovelat ja muut velat* | - | - | - | - | 277,4 | 277,4 | - | - |
| Johdannaiset* | 10,5 | - | - | -0,5 | - | 10,0 | 10,0 | 2 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | - | - | - | - | 14,1 | 14,1 | - | - |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | - | - |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | - | - | - | - | 245,1 | 245,1 | - | - |
* Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo 280,9 miljoonaa euroa sisältää johdannaisia 3,3 miljoonaa euroa ja rahoitusinstrumentteihin kuulumattomia ennakkomaksuja 0,3 miljoonaa euroa.
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä arvosta. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Muiden kuin käypään arvoon kirjattujen rahoitusinstrumenttien käypä arvo on lähellä tasearvoa, minkä vuoksi niitä ei ole esitetty erikseen. 168,5 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat, joiden tasearvo on 165,7 miljoonaa euroa, markkina-arvo vuoden 2018 lopussa on 145,0 miljoonaa euroa.
| 1.1.2018 | MUUNTOERO | KIRJATTU TULOSLASKELMAAN |
KIRJATTU OMAAN PÄÄOMAAN |
31.12.2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Eläke-etuudet | 5,7 | -0,2 | -0,2 | 1,8 | 7,1 |
| Muut jaksotuserot | 3,7 | 0,0 | -0,1 | - | 3,5 |
| Hyllypoistot | 6,2 | - | 3,7 | - | 9,9 |
| Vähennyskelvottomat korot | 3,0 | - | 1,5 | - | 4,5 |
| Vahvistetut tappiot | 14,6 | - | 4,2 | - | 18,8 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,0 | 0,0 | - | -0,8 | -0,9 |
| Yhteensä | 33,2 | -0,3 | 9,0 | 1,0 | 42,9 |
| 1.1.2018 | MUUNTOERO | KIRJATTU TULOSLASKELMAAN |
KIRJATTU OMAAN PÄÄOMAAN |
31.12.2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistoerot | 2,4 | -0,1 | 0,5 | - | 2,8 |
| Muut jaksotuserot | 1,7 | 0,0 | -0,1 | -0,2 | 1,4 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 13,3 | -0,5 | -0,1 | - | 12,7 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Yhteensä | 17,4 | -0,6 | 0,3 | -0,2 | 16,9 |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 1.1.2017 | MUUNTOERO | KIRJATTU TULOSLASKELMAAN |
KIRJATTU OMAAN PÄÄOMAAN |
31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Eläke-etuudet | 4,7 | -0,1 | 0,3 | 0,9 | 5,7 |
| Muut jaksotuserot | 4,8 | 0,0 | -1,0 | -0,1 | 3,7 |
| Hyllypoistot | 1,4 | - | 4,9 | - | 6,2 |
| Vähennyskelvottomat korot | 1,8 | - | 1,2 | - | 3,0 |
| Vahvistetut tappiot | 11,2 | - | 3,4 | - | 14,6 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,1 | 0,0 | - | -0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 23,8 | -0,1 | 8,8 | 0,7 | 33,2 |
| 1.1.2017 | MUUNTOERO | KIRJATTU TULOSLASKELMAAN |
KIRJATTU OMAAN PÄÄOMAAN |
31.12.2017 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Poistoerot | 2,1 | 0,0 | 0,3 | - | 2,4 |
| Muut jaksotuserot | 0,8 | 0,0 | 1,0 | - | 1,7 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 14,2 | -0,4 | -0,5 | - | 13,3 |
| Suojauslaskennasta syntyvät | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Yhteensä | 17,0 | -0,4 | 0,8 | - | 17,4 |
Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista tulee konsernin Suomen toiminnoista. Tämän laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin, joita käytetään arvonalentumistestauksessa liitetiedossa 11, ja oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia. Lisäksi poistojen hyllyttämisellä ja korkojen vähennyskelvottomuudella voidaan nopeuttaa tappioiden käyttöä ennen kuin ne vanhenevat. Hyllypoistoja ja vähennyskelvottomia korkoja voidaan käyttää ikuisesti. Suomen toimintojen tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2020, 2,2 miljoonaa euroa vuonna 2021, 3,6 miljoonaa euroa vuonna 2022, 28,4 miljoonaa euroa vuonna 2023, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2024, 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 27,2 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 20,8 (25,4) miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet.
Konsernilla oli 31.12.2018 19,6 (11,7) miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 75,8 | 62,9 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4,8 | 4,3 |
| Valmiit tuotteet | 33,4 | 36,8 |
| Muu vaihto-omaisuus | 0,2 | 0,3 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 1,7 | 0,7 |
| Biologiset hyödykkeet | 5,4 | 6,8 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 121,4 | 111,8 |
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon hierarkia on 2. Vuoden aikana ei ollut tasojen välisiä siirtoja. Elävien eläimien käypä arvo johdetaan listatuista teurastettujen eläinten markkinahinnoista käyttäen historiallista saantoa. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli -0,7 (0,1) miljoonaa euroa.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 2,4 | 2,0 |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,2 | 0,2 |
| Muut saamiset osakkuusyrityksiltä | 0,0 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 2,6 | 2,2 |
| Myyntisaamiset | 112,7 | 98,1 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Muut saamiset | 6,2 | 9,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | 119,0 | 107,3 |
| Lyhytaikaiset johdannaissaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Korkosaamiset | 2,1 | 2,3 |
| Muut siirtosaamiset | 7,0 | 11,7 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset | 9,1 | 14,0 |
| Myynti- ja muut saamiset | 130,7 | 123,5 |
| Verosaamiset (tuloverot) | 0,2 | 0,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 130,9 | 123,7 |
| 2018 | ARVON ALENTUMIS TAPPIOT |
NETTO 2018 |
2017 | ARVON ALENTUMIS TAPPIOT |
NETTO 2017 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymättömät | 107,6 | 0,0 | 107,6 | 90,0 | 0,0 | 90,0 |
| Erääntyneet: | ||||||
| Alle 30 päivää | 6,4 | 0,0 | 6,4 | 9,7 | 0,0 | 9,7 |
| 30–60 päivää | 0,7 | -0,1 | 0,6 | 0,4 | 0,0 | 0,4 |
| 61–90 päivää | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| yli 90 päivää* | 1,2 | -0,7 | 0,5 | 0,6 | -0,7 | 0,0 |
| Yhteensä | 116,0 | -0,8 | 115,2 | 100,7 | -0,7 | 100,1 |
* Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimuspuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 29,4 | 50,9 |
| Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset | - | - |
| Muut rahoitusarvopaperit | - | - |
| Rahavarat yhteensä | 29,4 | 50,9 |
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset.
| ULKONA OLEVIEN OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ (1 000 KPL) |
OSAKE PÄÄOMA (MEUR) |
YLIKURSSI RAHASTO (MEUR) |
SIJOITETTU VAPAA OMA PÄÄOMA (MEUR) |
OMAT OSAKKEET (MEUR) |
YHTEENSÄ (MEUR)" |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2017 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
| 31.12.2017 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
| 1.1.2018 | 54 018 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
| 31.12.2018 | 54 034 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,1 |
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on ollut 49 626 522 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2018 alussa yhteensä 1 008 849 omaa A-osaketta. Vuoden aikana 16 501 yhtiön hallussa ollutta HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta luovutettiin vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Vuoden lopussa yhtiöllä oli hallussaan 992 348 omaa A-osaketta. Vuoden lopussa niiden markkina-arvo oli 1,4 miljoonaa euroa ja osuus kaikista osakkeista 1,8 prosenttia ja äänimäärästä 0,6 prosenttia. Hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Arvonmuutosrahasto sisältää 0,6 (0,6) miljoonaa euroa muita kuin suojausinstrumentteihin liittyviä eriä. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
| 2018 | 2017 |
|---|---|
| 0,4 | 0,2 |
| - | - |
| 4,6 | 0,3 |
| -0,4 | -0,1 |
| 4,6 | 0,4 |
Laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan uudelleenluokitellut voitot tai tappiot olivat 0,2 (-0,1) miljoonaa euroa hyödykejohdannaisista.
Vuonna 2018 osinkoa jaettiin 0,09 (0,16) euroa osakkeelta, yhteensä 4,9 (8,6) miljoonaa euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2018.
Syyskuussa 2018 konserni laski liikkeeseen 40 miljoonan euron hybridijoukkovelkakirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Hybridilainaa käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 8,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Koronmaksuvelvoite syntyy, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, yhtiö päättää koron maksusta erikseen. Hybridilainalla on taseen ulkopuolista kertynyttä korkoa 0,9 miljoonaa euroa. Koron maksu kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Eläkevelka/-saaminen taseessa | ||
| Eläkevelvoitteet, etuuspohjaiset | 35,0 | 26,4 |
| Muut pitkäaikaiset eläkevelvoitteet | 1,0 | 1,1 |
| Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa | 36,0 | 27,5 |
Konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt muodostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuusta, mikä on rahastoimaton sekä Ruotsin eläkeohjelmasta, mikä on rahastoitu. Entiseen toimitusjohtajaan liittyvä yhtiön etuuspohjainen eläkesitoumus 31.12.2018 oli 2,7 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva eläkevastuu liittyy Ruotsin eläkeohjelmaan. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, kuten diskonttauskoron muutokset, palkkakehitys, inflaatio ja elinajanodote. Odotettu kontribuutio järjestelyihin vuonna 2019 on 0,4 miljoonaa euroa.
Ruotsin etuuspohjainen eläkejärjestely on ITP2-järjestely, ja se perustuu loppupalkkaan. HKScanilla on Ruotsissa eläkesäätiö toimihenkilöiden eläkevelvoitteiden varmistamiseksi ITP2-järjestelyn mukaisesti. Vain uudet vuonna 1979 tai sitä ennen syntyneet toimihenkilöt voivat valita ITP2-järjestelyn. Eläkesäätiön hallituksessa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Järjestelmän varat on sijoitettu eri rahastoihin säätiön hallituksen määrittelemän jaon mukaisesti. Ruotsalaiset yritykset voivat turvata uudet eläkevelvoitteet taseen varausten tai eläkerahastoavustusten kautta. Eläkevelvoitteeseen liittyen pitää ottaa vakuutus. Ruotsissa eläkejärjestelyihin sovelletaan erityistä eläkeveroa.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| YHTEENVETO ETUUSPOHJAISISTA ELÄKEVELVOITTEISTA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | -101,5 | -103,5 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 75,7 | 84,6 |
| Erityinen eläkevero | -6,3 | -4,6 |
| Rahastoitujen eläkevelvoitteiden netto | -32,2 | -23,6 |
| Rahastoimattomat eläkevelvoitteet | -2,8 | -2,8 |
| Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet yhteensä | -35,0 | -26,4 |
| JÄRJESTELYYN KUULUVIEN VAROJEN KÄYPÄ ARVO | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saldo 1.1. | 84,6 | 89,4 |
| Korkotuotto | 1,9 | 2,0 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (kokemusperusteiset voitot) | -2,5 | 1,0 |
| Valuuttakurssierot | -3,4 | -2,6 |
| Velvoitteen täyttämiset | -4,9 | -5,2 |
| Varat yhteensä 31.12. | 75,7 | 84,6 |
| TULOSLASKELMAN ELÄKEKULU | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | -1,2 | -1,2 |
| Korkokulu | -2,4 | -2,6 |
| Korkotuotto | 1,9 | 2,0 |
| Erityinen eläkevero | -0,3 | -0,4 |
| Etuuspohjainen eläkekulu | -2,0 | -2,2 |
| Maksupohjainen eläkekulu | -27,5 | -28,4 |
| Kauden eläkekulu yhteensä | -29,5 | -30,5 |
| ASSUMPTIONS APPLIED FOR ACTUARIAL CALCULATIONS, % | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 2,20 | 2,30 |
| Palkkojen nousu | 2,25 | 2,25 |
| Inflaatio | 2,0 | 1,8 |
| Henkilöstön vaihtuvuus | 4 | 4 |
| Elinajanodote | DUS 14 | DUS 14 |
| LAAJAN TULOSLASKELMAN ELÄKEKULUT | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vakuutusmatemaattiset muutokset | -6,5 | -3,2 |
| Erityinen eläkevero | -1,6 | -0,8 |
| Tuloveron vaikutus | 1,2 | 0,9 |
| Laajan tuloslaskelman eläkekulut yhteensä (verojen jälkeen) | -6,9 | -3.1 |
| JÄRJESTELYYN KUULUVIEN VAROJEN KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELU, % |
2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korkorahastot | 69 | 65 |
| Oman pääoman ehtoiset intrumentit | 31 | 35 |
| HERKKYYSANALYYSI 2018, VAIKUTUS VELVOITTEISIIN (+VÄHENNYS/-LISÄYS), MEUR |
MUUTOS | KÄYTETTY ARVO |
MUUTOS |
|---|---|---|---|
| Diskonttauskorko | -0,50% | 2,20% | 0,50% |
| -7,4 | -101,5 | 6,6 | |
| Diskonttauskorko | -0,50% | 2,25% | 0,50% |
| 0,9 | -101,5 | -1,2 | |
| Inflaatio | -0,50% | 2,00% | 0,50% |
| 5,9 | -101,5 | -6,5 | |
| Elinajanodote | -1 vuosi | DUS 14 | 1 vuosi |
| 4,4 | -101,5 | -4,5 |
Velvoitteen keskimääräinen kesto on 14 vuotta.
Seuraavat tiedot koskevat rahastoitua etuuspohjaista eläkevelvoitetta, joka konsernilla on Ruotsissa.
| VELVOITTEEN NYKYARVO | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Saldo 1.1. | -103,5 | -104,5 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva meno | -1,2 | -1,2 |
| Korkokulu | -2,4 | -2,6 |
| Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: | ||
| Taloudellisten oletusten muutosten vaikutus | -3,5 | -1,3 |
| Kokemusperusteiset muutokset | -0,5 | -3,0 |
| Valuuttakurssierot | 4,3 | 3,4 |
| Maksusuoritukset | 5,3 | 5,6 |
| Velvoitteet yhteensä 31.12. | -101,5 | -103,5 |
| 1.1.2018 | MUUNTOEROT | VARAUSTEN LISÄYKSET |
KÄYTETTY TK:N AIKANA (-) |
31.12.2018 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset |
7,1 | - | 0,4 | -0,5 | 7,0 |
| Lyhytaikaiset varaukset |
2,1 | 0,0 | 0,3 | -1,7 | 0,7 |
| Yhteensä | 9,2 | 0,0 | 0,6 | -2,1 | 7,6 |
| 1 JAN. 2017 | TRANSLATION DIFFERENCE |
INCREASE IN PROVISIONS |
EXERCISED IN FINANCIAL PERIOD (-) |
31 DEC. 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset |
0,1 | - | 7,0 | - | 7,1 |
| Lyhytaikaiset varaukset |
1,6 | -0,1 | 3,7 | -3,1 | 2,1 |
| Yhteensä | 1,7 | -0,1 | 10,7 | -3,1 | 9,2 |
Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Korollinen | ||
| Joukkovelkakirjalaina | 132,2 | 163,7 |
| Rahalaitoslainat | 98,0 | 62,4 |
| Eläkelainat | 9,6 | 15,7 |
| Muut velat | 2,1 | 3,4 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 242,0 | 245,1 |
| Koroton | ||
| Muut velat | -0,1 | 0,0 |
| Johdannaiset | 3,5 | 6,7 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 3,5 | 6,7 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 7,0 | 7,1 |
| Laskennallinen verovelka | 16,9 | 17,4 |
| Eläkevelvoitteet | 36,0 | 27,5 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 305,4 | 303,8 |
| LYHYTAIKAINEN KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA | ||
| Joukkovelkakirjalaina | 33,5 | - |
| Yritystodistus | 35,5 | - |
| Eläkelainat | 3,2 | 7,1 |
| Rahalaitoslainat | 3,6 | 3,6 |
| Muut velat | 1,2 | 3,3 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 77,0 | 14,1 |
| OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
| Saadut ennakot | 0,4 | 0,3 |
| Ostovelat | 136,4 | 187,6 |
| Asiakashyvitykset | 6,7 | 7,6 |
| Siirtovelat | ||
| - Lyhytaikaiset korkovelat | 1,9 | 1,7 |
| - Jaksotetut henkilöstökulut | 54,1 | 54,6 |
| - Muut lyhytaikaiset siirtovelat | 12,7 | 17,7 |
| Johdannaiset | -0,4 | 3,3 |
| Muut velat | 10,3 | 8,2 |
| Ostovelat ja muut velat | 222,2 | 281,0 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Tuloverovelka | 0,1 | 0,7 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,7 | 2,1 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 300,0 | 297,8 |
| Vieras pääoma | 605,3 | 601,6 |
Konsernin korollisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
| 31.12.2017 | 31.12.2016 | |
|---|---|---|
| Alle 6 kk | 138,8 | 37,5 |
| 6–12 kk | 48,0 | - |
| 1–5 vuotta | 132,2 | 221,7 |
| Yli 5 vuotta | - | - |
| Yhteensä | 319,0 | 259,2 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Rahavarat | 29,4 | 50,9 |
| Likvidit sijoitukset | 0,2 | 0,2 |
| Lainat – vuoden kuluessa takaisin maksettavat (mukaan lukien luotolliset tilit) |
-77,0 | -14,1 |
| Lainat – yli vuoden kuluttua takaisin maksettavat | -242,0 | -245,1 |
| Nettovelat | -289,4 | -208,2 |
| MUUT VARAT | RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT VELAT | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| RAHAVARAT/ LUOTOLL. TILIT |
LIKVIDIT SIJOITUKSET |
RAHOITUS-LEASING VUODEN KULUESSA ERÄÄNTYVÄT |
RAHOITUS LEASING YLI VUODEN KULUTTUA ERÄÄNTYVÄT |
LAINAT VUODEN KULUESSA ERÄÄNTYVÄT |
LAINAT YLI VUODEN KULUTTUA ERÄÄNTYVÄT |
YHTEENSÄ | |||
| Nettovelat 1.1.2017 | 6,6 | 0,2 | 0,0 | -2,1 | -17,2 | -124,8 | -137,2 | ||
| Rahavirrat | 44,2 | 0,0 | - | 0,8 | 3,2 | -119,0 | -70,8 | ||
| Hankinnat -rahoitusleasing ja kannustimet | - | - | - | - | - | - | - | ||
| Valuuttakurssioikaisut | - | - | - | 0,0 | -0,1 | - | -0,1 | ||
| Nettovelat 31.12.2017 | 50,9 | 0,2 | 0,0 | -1,3 | -14,1 | -243,8 | -208,2 | ||
| Rahavirrat | -21,4 | - | - | 0,8 | -62,8 | 2,3 | -81,0 | ||
| Hankinnat -rahoitusleasing ja kannustimet | - | - | - | - | - | - | - | ||
| Valuuttakurssioikaisut | - | - | - | -0,1 | -0,1 | - | -0,2 | ||
| Nettovelat 31.12.2018 | 29,4 | 0,2 | 0,0 | -0,5 | -77,0 | -241,5 | -289,4 |
HKScan-konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasti konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, likviditeetistä, rahavaroista, rahoitusriskien hallinnasta ja rahoittajasuhteista. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet. Politiikkaa täydentävät erilliset toimintaohjeet sekä hyväksymiskäytännöt.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai rahavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata konsernin maksuvalmius kaikissa tilanteissa ja markkinaolosuhteissa.
Konsernin toiminnan ulkoinen rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle, joka toimii konsernin rahoitusjohtajan alaisuudessa. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.
Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Konsernin tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääasiassa emoyhtiön kautta. Tytäryhtiöt eivät saa ottaa uutta ulkoista rahoitusta eivätkä antaa takausta tai panttia ilman emoyhtiön rahoitusosaston lupaa.
Konsernin kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Baltian maista. Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihasta tehtyjä tuotteita, lihavalmisteita ja valmisruokia. Asiakkaita ovat vähittäiskauppa-, food service-, teollisuus- ja vientisektorit. Lihatuotteet tuotetaan pääasiassa kotimarkkinoille, mikä vähentää konsernin valuuttariskiä.
Transaktioriski syntyy konserniyhtiöiden harjoittaessa ulkomaanrahan määräistä tuontia ja vientiä sekä konsernin ulkopuolelle että konsernin sisällä. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat myynti-ja ostosopimusten (tase-erät ja komittoidut rahavirrat) ja rahoitussopimusten rahavirroista sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista rahavirroista, suojataan emoyhtiön kanssa tehtävillä termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat taseriskipositionsa, ennustetut ulkomaanvaluutan määräiset myynnit ja ostot ja suojausasteensa rahoitusosastolle säännöllisesti.
Rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden tulee suojata tase-erät kokonaan ja komittoidut rahavirrat välillä 50–100 prosenttia. Lisäksi ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat suojataan välillä 0–50 prosenttia enintään 12 kuukautta eteenpäin. Rahoitusosasto voi käyttää suojaavana instrumenttina valuuttatermiineitä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Rahoitusosasto pyrkii suojaamaan merkittävät valuuttapositionsa kokonaan. Nämä muodostuvat kaupallisista positioista, ulkoisesta rahoituksesta ja sisäisestä rahoituksesta, joka annetaan tytäryhtiön kotivaluutassa. Kaikki avoimet termiinisopimukset erääntyvät vuoden sisällä. Kaikki suojausinstrumentit on tehty suojaustarkoituksessa mutta tällä hetkellä niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Translaatioriski muodostuu tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, oman pääoman konsolidoinnista perusvaluuttaan. Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina ja Tanskan kruunuina. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat konsolidoitavan oman pääoman määrään, ja konsolidoinnissa syntyy kirjanpidollista oman pääoman muuntoeroa. Rahoitusosasto tunnistaa ja hallinnoi valuuttojen translaatioriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti. HKScan-konserni ei nykyisin suojaudu translaatioriskiltä.
Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat on esitetty alla olevassa taulukossa miljoonina euroina.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Positio |
| SEK | 91,9 | 95,9 |
| PLN | 8,6 | 6,5 |
| DKK | 11,0 | 19,2 |
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Seuraavat merkittävimmät ulkomaan rahan määräiset nettopositiot muodostuvat myyntisaatavista, ostoveloista, korollisista lainoista ja saatavista, kassavaroista ja komittoiduista kaupallisista rahavirroista. Raportoitavat määrät muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2018 | 2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | NZD | SEK | GBP | USD | NZD | SEK | GBP | |
| Nettopositio ennen suojia |
3,7 | 2,2 | 12,0 | 0,3 | 4,9 | 1,6 | 8,0 | 2,0 |
| Suojaukset | -3,4 | -2,2 | -10,8 | -0,2 | -5,3 | -1,5 | -7,5 | -1,9 |
| Avoin positio | 0,3 | 0,0 | 1,2 | 0,2 | -0,3 | 0,1 | 0,4 | 0,1 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Uuden-Seelannin dollariin, Ruotsin kruunuun ja Ison-Britannian puntaan verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin, velkoihin ja komittoituihin rahavirtoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
Valuuttojen osalta vaikutus johtuisi pääasiassa muutoksista vaihtokursseissa, joita sovelletaan ulkomaanrahan määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin.
| 2018 | 2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | NZD | SEK | GBP | USD | NZD | SEK | GBP | |
| Muutosprosentti (+/-) |
10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 |
| Vaikutus tulokseen ennen veroja |
0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:
Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, paitsi komittoidut rahavirrat. Analyysiin sisältyvät näiden positioiden kattamiseen käytettävät rahoitusinstrumentit, kuten termiinit. Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa, minimoida velanhoitokustannukset ja parantaa ennustettavuutta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä, sillä kyseiset sijoitukset pyritään pitämään vähäisinä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Korkoriskiä mitataan koron liikkeiden vaikutuksella ennustettuun kokonaisvelkaan. Relevantit mittausjaksot valitaan liiketoimintastrategian suunnittelun ja mahdollisten isojen investointiohjelmien yhteydessä.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on pitää lainojen korkosidonnaisuusaika 12 ja 48 kuukauden välillä. Tilinpäätöshetkellä korkosidonnaisuusaika oli 25 kuukautta.
Konserni seuraa ja analysoi korkoriskiä säännöllisesti. Konserni on määritellyt herkkyysrajat korkojen liikkeille. Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 1,7 (1,1) miljoonaa euroa ennen veroja seuraavien 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määrien ja maturiteettien perusteella.
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään konsernin rahoittajapankkeja aina kun se on mahdollista sekä joitakin muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin, kuntatodistuksiin, erikseen määritettyjen, pääasiassa Nasdaq Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten yritystodistusohjelmiin sekä tiettyihin valtio-omisteisiin yhtiöihin. Sijoitustoiminnan vähäisyyden vuoksi vastapuoliriski ja hintariski tästä toiminnasta eivät ole merkittäviä.
Konserni altistuu hyödykeriskeille, jotka liittyvät hyödykkeen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Liharaaka-aineiden lisäksi fyysinen sähkönkulutus on yksi konserniyhtiöiden merkittävimmistä hyödykeriskeistä. Tytäryhtiöt voivat suojautua sähkön markkinahintojen ja muiden hyödykehintojen vaihtelua vastaan hankkimalla kiinteähintaisia tuotteita tai tekemällä johdannaissopimuksia rahoitusosaston kanssa. Hyödykeriskien hallinnassa yhtiöt voivat käyttää apunaan ulkoisia toimijoita.
Konserni käyttää sähkötermiinejä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa.
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähkön markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän tasosta +/- 10 prosenttiyksikköä, tulosvaikutus olisi seuraava ennen veroja laskettuna:
| EUR MILLION | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan | +/- 0 3 | +/- 0 3 |
| Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta + 10 %) | -3,0 | -0,1 |
| Sähkö – vaikutus omaan pääomaan (hinta - 10 %) | -4,1 | -0,6 |
Konsernin rahoituspolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään asiakkaiden sekä sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Rahoitusosasto vastaa konsernin luotonhallintaan liittyvien periaatteiden määrittelystä, luottopolitiikan päivittämisestä ja konsernin tytäryhtiöiden ohjeistamisesta luotonhallinnan osalta.
Luottoriski aiheutuu siitä, että asiakas ei välttämättä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, ja merkittävimpiä asiakkaita ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeet. Asiakkaiden luottokelpoisuutta, maksukäyttäytymistä ja luottolimiittejä seurataan järjestelmällisesti. Pääperiaatteena on, että kaikelle myönnetylle luotolle vaaditaan jonkinlainen vakuus. Se voi olla luottovakuutus, pankkitakaus tai vakuustalletus. Konserni altistuu lisäksi vähäiselle luottoriskille rahoittaessaan alkutuotannon sopimustuottajien investointeja.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä oli -0,2 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 17.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. laatimalla ja analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla riittävä maksuvalmius kaikissa tilanteissa, niin että sillä katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa.
Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Rahavarat pyritään yleisesti pitämään vähäisinä. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 200 miljoonan euron suuruinen suomalainen yritystodistusohjelma. Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto sisältää kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat sitovat valmiusluottolimiitit. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavien 12 kuukauden aikana, odotetut osingot sekä erikseen määritelty strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan juoksevan liiketoiminnan tarpeet.
Konsernin maksuvalmius, rahoitusprofiili ja maturiteettirakenne säilyivät hyvänä vuoden 2018 aikana. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2018 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 19,9 (20,1) miljoonaa euroa. Shekkitililimiittisopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yhtiön 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 35,5 (0,0) miljoonaa euroa. Vertailukauden tapaan kassavarat olivat tavanomaista tasoa suuremmat ollen 29,4 (50,9) miljoonaa euroa.
Konsernin nostettujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (järjestelypalkkiot mukaan lukien) oli tilinpäätöshetkellä 2,5 (3,0) prosenttia.
Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on nettovelkaantumisaste kovenantti. Marraskuussa 2019 ja syyskuussa 2022 erääntyvillä vakuudettomilla joukkovelkakirjalainoilla on nettovelkaantumisteen kovenantti 130 %. Lainakovenantin toteuma raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoa, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehdon täyttymistä säännöllisesti. Riskit arvonalentumiskirjauksille tai rahoitussopimusten kovenanttiehtojen rikkoutumiselle kasvavat ja vaikuttavat yhtiön taloudelliseen asemaan, jos konsernin taloudellinen suorituskyky ei parane ja tase vahvistu. Kovenanttiehtojen rikkoutuminen voisi johtaa merkittävien lainaerien erääntymiseen. Vuoden 2019 tammikuun 1. päivänä käyttöön otettavan IFRS 16:n myötä varat ja korolliset velat kasvavat noin 45 miljoonaa euroa. Tämän kasvun myötä nettovelkaantumisaste vuoden 2018 lopussa olisi noin 102 prosenttia.
| LUOTTOTYYPPI | OHJELMAN KOKO | KÄYTÖSSÄ | VAPAANA |
|---|---|---|---|
| Shekkitililimiitti | 19,9 | - | 19,9 |
| Luottolimiitti | 100,0 | - | 100,0 |
| Yhteensä | 119,9 | - | 119,9 |
| LUOTTOTYYPPI | OHJELMAN KOKO | KÄYTÖSSÄ | VAPAANA |
|---|---|---|---|
| Shekkitililimiitti | 20,1 | - | 20,1 |
| Luottolimiitti | 100,0 | - | 100,0 |
| Yhteensä | 120,1 | - | 120,1 |
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.
Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös rahoitusvelkojen koron ja lainamarginaalin.
| KASSAVIRTA | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LUOTTOTYYPPI | TASEARVO 31.12.2018 |
KASSAVIRRAT YHTEENSÄ |
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | >2023 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 165,6 | 181,0 | 38,2 | 3,5 | 3,5 | 135,7 | - | - | |
| Pankkilainat | 101,8 | 105,4 | 4,8 | 38,9 | 43,8 | 3,3 | 3,3 | 11,3 | |
| Eläkelainat | 12,9 | 13,1 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | |
| Yritystodistusohjelma | 35,5 | 35,5 | 35,5 | - | - | - | - | - | |
| Muut lainat | 3,3 | 3,3 | 1,4 | 1,9 | - | - | - | - | |
| Ostovelat ja muut velat | 222,2 | 222,2 | 222,2 | - | - | - | - | - | |
| Yhteensä | 541,2 | 560,6 | 304,4 | 46,5 | 49,6 | 141,2 | 5,4 | 13,4 |
| KASSAVIRTA | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LUOTTOTYYPPI | TASEARVO 31.12.2017 |
KASSAVIRRAT YHTEENSÄ |
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | >2022 |
| Joukkovelkakirjalainat | 163,7 | 188,6 | 4,8 | 38,2 | 3,5 | 3,5 | 138,5 | - |
| Pankkilainat | 66,0 | 68,5 | 4,4 | 4,4 | 39,3 | 3,8 | 3,8 | 12,9 |
| Eläkelainat | 22,9 | 23,3 | 7,3 | 5,1 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | 4,3 |
| Yritystodistusohjelma | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Muut lainat | 6,7 | 6,8 | 3,4 | 2,8 | 0,7 | - | - | - |
| Ostovelat ja muut velat | 277,4 | 277,4 | 277,4 | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 536,6 | 564,6 | 297,3 | 50,4 | 45,7 | 9,5 | 144,5 | 17,2 |
Seuraavassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot (milj. euroa). Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korko- ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 2018 | 2018 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| POSITIIVINEN KÄYPÄ ARVO |
NEGATIIVINEN KÄYPÄ ARVO |
KÄYPÄ ARVO NETTO |
KÄYPÄ ARVO NETTO |
NIMELLISARVO | NIMELLISARVO | |
| Korkojohdannaiset | - | -8,2 | -8,2 | -10,2 | 119,1 | 120,6 |
| erääntyi 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | - | -0,4 | -0,4 | -0,7 | 20,0 | 20,0 |
| erääntyy 2020 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2021 | - | -2,3 | -2,3 | -2,8 | 25,0 | 25,0 |
| erääntyy 2022 | - | -3,7 | -3,7 | -4,7 | 44,5 | 45,3 |
| erääntyy >2022 | - | -1,8 | -1,8 | -2,0 | 29,6 | 30,2 |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 40,0 | 41,4 |
| josta nettosijoituksen suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset | 5,3 | 0,0 | 5,3 | 0,5 | 10,0 | 7,4 |
| erääntyi 2018 | - | - | - | 0,2 | - | 4,5 |
| erääntyy 2019 | 3,6 | 0,0 | 3,6 | 0,2 | 4,9 | 2,3 |
| erääntyy 2020 | 1,3 | - | 1,3 | 0,1 | 2,4 | 0,6 |
| erääntyy 2021 | 0,3 | - | 0,3 | - | 1,5 | - |
| erääntyy 2022 | 0,0 | - | 0,0 | - | 1,1 | - |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty | 5,3 | 0,0 | 5,3 | 0,5 | 10,0 | 7,4 |
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen hyödykejohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet verojen jälkeen 4,2 (0,2) miljoonaa euroa kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojattujen, erittäin todennäköisten liiketoimien arvioidaan toteutuvan eri ajankohtina seuraavien 60 kuukauden aikana. Suojausinstrumenttien rahastoon kertyneet voitot ja tappiot siirretään luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu liiketapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Tehoton osuus hyödykeriskin suojauksesta, 0,0 (0,1) miljoonaa euroa, on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin tuloslaskelmassa.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (net gearing ratio). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla.
Tilinpäätöshetken omavaraisuusaste on 35,1 prosenttia. Nettovelkaantumisasteen osalta virallinen taloudellinen tavoite on alle 100 prosenttia. Nettovelkaantumisaste oli tilinpäätöshetkellä 88,6 prosenttia. Vuoden 2019 tammikuun 1. päivänä käyttöön otettavan IFRS 16:n myötä varat ja korolliset velat kasvavat noin 45 miljoonaa euroa. Tämän kasvun myötä nettovelkaantumisaste vuoden 2018 lopussa olisi noin 102 prosenttia.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 319,0 | 259,2 |
| Korolliset lyhytaikaiset saamiset | 0,2 | 0,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 29,4 | 50,9 |
| Korollinen nettovelka | 289,4 | 208,2 |
| Oma pääoma | 326,6 | 351,0 |
| Nettovelkaantumisaste | 88,6 % | 59,3 % |
Rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja.
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät omistuksia listaamattomissa yhtiöissä, ja ne arvostetaan hankintamenoon, sillä sen arvioidaan olevan asianmukainen arvio käyvästä arvosta.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta (lainamarginaalista).
Joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot pohjautuvat markkinanoteerauksiin.
Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien vuokrasopimusten korkoa.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 31.12.2018 | TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | - | 0,1 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 5,3 | - | 5,3 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 5,3 | - | 5,3 | - |
| Yhteensä | 5,4 | 0,0 | 5,4 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -8,2 | - | -8,2 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -0,1 | - | -0,1 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 0,0 | - | 0,0 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,0 | - | 0,0 | - |
| Yhteensä | -8,3 | 0,0 | -8,3 | 0,0 |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 31.12.2017 | TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||
| Kaupankäyntiarvopaperit | - | - | - | - |
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | - | 0,1 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 0,7 | - | 0,7 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | 0,7 | - | 0,7 | - |
| Yhteensä | 0,8 | 0,0 | 0,8 | 0,0 |
| Käypään arvoon arvostetut velat | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||
| Kaupankäyntijohdannaiset | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -10,2 | - | -10,2 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -0,2 | - | -0,2 | - |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -0,2 | - | -0,2 | - |
| Yhteensä | -10,6 | 0,0 | -10,6 | 0,0 |
Tason 1 valuutta- ja hyödykejohdannaisten hintanoteeraukset perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimitilat. Vuokrasopimukset on yleensä tehty toistaiseksi voimassa oleviksi, ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto. Lisäksi muut vuokravastuut sisältävät erilaisia laitteita ja koneita, joiden vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin kolmesta viiteen vuotta.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| MUUT VUOKRAVASTUUT | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 8,2 | 6,4 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 20,6 | 17,0 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | 14,8 | 9,0 |
| Muut vuokravastuut yhteensä | 43,6 | 32,4 |
| Vuokrasaamiset muista peruuttamattomista vuokrasopimuksista | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 0,1 | - |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | - | - |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät | - | - |
| Vuokrasaamiset yhteensä | 0,1 | 0,0 |
| VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä | - | - |
| Omasta velasta | ||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | - | - |
| Annetut pantit | - | - |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 5,5 | 8,5 |
| Muut sitoumukset | 6,2 | 8,7 |
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 3,1 | 3,3 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 3,9 | 4,0 |
| Yli 5 vuoden päästä erääntyvät leasingvastuut | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 18,8 | 24,7 |
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja heidän läheiset perheenjäsenensä sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan.
HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 900 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScan-konserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Konserni on maksanut LSO:lle tonttivuokraa 1,2 (1,2) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin ja LSO:n välillä on vähäisiä toimistopalveluita ja 5 miljoonan euron luottolimiittisopimus molempiin suuntiin. Tähän liittyen konsernilla oli vuoden lopussa velkaa 1,6 miljoonaa euroa. Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 8,8 (9,5) miljoonaa euroa. Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 2,6 (3,5) miljoonaa euroa.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 4. Lisäksi konsernin hallituksen ja johdon palkkioista löytyy lisätietoja konsernin verkkosivuilla (www.hkscan.com) julkaistavasta vuoden 2018 palkka- ja palkkioselvityksestä.
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
| TYTÄRYHTIÖOSAKKEET | OMISTUSOSUUS, % | OSUUS ÄÄNI VALLASTA % |
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||
| HKScan Finland Oy, Suomi | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Sweden AB, Ruotsi | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Denmark A/S, Tanska | 100,00 | 100,00 |
| AS HKScan Estonia, Viro | 100,00 | 100,00 |
| UAB HKScan Lietuva, Liettua | 100,00 | 100,00 |
| AS HKScan Latvia, Latvia | 99,52 | 99,52 |
| HKScan UK Ltd, Iso-Britannia** | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Asia Limited, Hongkong | 100,00 | 100,00 |
| OOO HKScan, Venäjä | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Suomi | 49,00* | 49,00* |
| Lihatukku Harri Tamminen Oy, Suomi | 49,00* | 49,00* |
| Paimion Teurastamo Oy, Suomi | 100,00 | 100,00 |
| AS HKScan Estonian omistamat | ||
| Rakvere Farmid AS, Viro | 100,00 | 100,00 |
| TYTÄRYHTIÖOSAKKEET | OMISTUSOSUUS, % | OSUUS ÄÄNI VALLASTA % |
|---|---|---|
| HKScan Sweden AB:n omistamat | ||
| HKScan Real Estate AB, Ruotsi | 100,00 | 100,00 |
| HKScan International AB, Ruotsi** | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Poland Sp.zo.o, Puola | 100,00 | 100,00 |
| Samfod S.A., Belgia** | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Real Estate AB:n omistamat | ||
| HKScan Real Estate Halmstad AB, Ruotsi | 100,00 | 100,00 |
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
| Kreatina A/S, Tanska** | 100,00 | 100,00 |
** Lepäävä
| OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ | OMISTUSOSUUS, % | OSUUS ÄÄNI VALLASTA % |
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||
| Nordic Lotus Food Co. Ltd, Kiina* | 35,00 | 35,00 |
| HKScan Finland Oy:n omistamat | ||
| Länsi-Kalkkuna Oy, Suomi* | 50,00 | 50,00 |
| Pakastamo Oy, Suomi | 50,00 | 50,00 |
| Honkajoki Oy, Suomi* | 50,00 | 50,00 |
| Finnpig Oy, Suomi | 50,00 | 50,00 |
| Oy LHP Bio-Carbon LTD, Suomi | 24,24 | 24,24 |
| DanHatch Finland Oy, Suomi | 20,00 | 20,00 |
| HKScan Sweden AB:n omistamat | ||
| Industrislakt Syd AB, Ruotsi | 50,00 | 50,00 |
| Siljans Chark AB, Ruotsi | 39,30 | 39,30 |
| AB Tillväxt for svensk animalieproduktion, Ruotsi | 33,33 | 33,33 |
| Svenska Köttforetagen Holding AB, Ruotsi | 23,52 | 23,52 |
| HKScan Denmark A/S:n omistamat | ||
| Tican-Rose GmbH, Saksa | 50,00 | 50,00 |
| Farmfood A/S, Tanska | 33,30 | 33,30 |
* Yhteisyritys
Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta ja käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.
| LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTUIVAT SEURAAVAT LIIKETAPAHTUMAT | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 20,2 | 17,7 |
| Eläinmyynnit lähipiirille | 2,6 | 3,5 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 32,5 | 33,0 |
| Eläinostot lähipiiriltä | 8,8 | 9,5 |
| AVOIMET SALDOT 31.12. | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset ja muut saamiset osakkuusyrityksiltä | 2,7 | 2,3 |
| Ostovelat ja muut velat osakkuusyrityksille | 3,3 | 5,8 |
Katsauskauden jälkeen 7.1.2019 HKScan ilmoitti ylimääräisestä yhtiökokouksesta, joka pidettiin keskiviikkona 30.1.2019 Turussa. Ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen varsinaisten jäsenten lukumääräksi viisi (5) ja varajäsenten lukumääräksi kaksi (2). Jari Mäkilä, Harri Suutari ja Terhi Tuomi valittiin hallitukseen uusina jäseninä Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka. Lisäksi Ilkka Uusitalo valittiin hallituksen varajäseneksi Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka. Reijo Kiskola ja Per Olof Nyman jatkavat hallituksen jäseninä ja Carl-Peter Thorwid varajäsenenä Varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka.
Katsauskauden jälkeen 30.2019 HKScan ilmoitti, että Tero Hemmilä ottaa vastaan yhtiön toimitusjohtajan tehtävät 4.2.2019.
| EUROA | LIITE | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | - | - | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1. | 21 998 196,77 | 17 875 688,79 |
| Materiaalit ja palvelut | - | - | |
| Henkilöstökulut | 2. | -14 041 359,72 | -13 691 603,28 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3. | -527 975,49 | -879 204,09 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4. | -22 367 770,44 | -23 015 103,16 |
| Liikevoitto | -14 938 908,88 | -19 710 221,74 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5. | 4 551 084,30 | -45 553 212,42 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
-10 387 824,58 | -65 263 434,16 | |
| Tilinpäätössiirrot | 6. | -7 443,00 | 115 830,00 |
| Tuloverot | 7. | 1 242 221,97 | 3 306 533,44 |
| Tilikauden voitto/tappio | -9 153 045,61 | -61 841 070,72 |
| EUROA | LIITE | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8. | 1 426 009,00 | 646 063,00 |
| Aineelliset hyödykkeet | 8. | 4 963 074,31 | 5 831 275,90 |
| Sijoitukset | 8. | 448 695 032,22 | 347 745 032,22 |
| Pysyvät vastaavat | 455 084 115,53 | 354 222 371,12 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 9. | 267 130 260,72 | 253 002 860,94 |
| Laskennallinen verosaaminen | 9. | 11 757 958,74 | 10 484 929,27 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 10. | 13 130 542,62 | 11 588 512,62 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 19 353 845,69 | 44 387 128,72 | |
| Vaihtuvat vastaavat | 311 372 607,77 | 319 463 431,55 | |
| Vastaavaa | 766 456 723,30 | 673 685 802,67 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Osakepääoma | 11. | 66 820 528,10 | 66 820 528,10 |
| Ylikurssirahasto | 11. | 73 420 363,20 | 73 420 363,20 |
| Omat osakkeet | 11. | -38 612,12 | -38 612,12 |
| Käyvän arvon rahasto | 11. | - | - |
| SVOP-rahasto | 11. | 143 252 832,19 | 143 202 868,19 |
| Muut rahastot | 11. | 4 882 017,78 | 4 818 596,94 |
| Edellisten tilikausien voitto | 11. | 82 052 804,55 | 148 755 465,84 |
| Tilikauden voitto/tappio | 11. | -9 153 045,61 | -61 841 070,72 |
| Oma pääoma | 361 236 888,09 | 375 138 139,43 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 12. | 91 407,00 | 83 964,00 |
| Pakolliset varaukset | 13. | 2 711 022,00 | 2 780 459,00 |
| Laskennallinen verovelka | 14. | - | - |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 14. | 284 384 655,78 | 248 638 657,70 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 14. | 3 440 804,71 | 4 563 120,29 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 15. | 101 013 874,16 | 28 170 554,60 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 15. | 13 578 071,56 | 14 310 907,65 |
| Vieras pääoma | 402 417 406,21 | 295 683 240,24 | |
| Vastattavaa | 766 456 723,30 | 673 685 802,67 |
| TUHATTA EUROA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | -14 939 | -19 710 |
| Oikaisut liikevoittoon | 1 049 | 1 862 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 528 | 879 |
| Varausten muutos | -69 | 9 |
| Käyttöpääoman muutos | -3 125 | 1 325 |
| Korkotuotot ja -kulut | 5 645 | 4 791 |
| Saadut osingot | - | 6 170 |
| Verot | -31 | -32 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -10 942 | -4 706 |
| Tytäryhtiöosakkeiden ostot | -100 950 | -81 941 |
| Muun käyttöomaisuuden ostot | -3 366 | -3 541 |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 2 927 | 2 478 |
| Lainasaamisten vähennys | -16 459 | -3 245 |
| Investointien rahavirta | -117 848 | -86 249 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | -128 790 | -90 955 |
| Lainojen nostot | 136 540 | 256 762 |
| Hybridilaina | 39 751 | - |
| Lainojen takaisinmaksut | -67 671 | -116 524 |
| Maksetut osingot | -4 863 | -8 636 |
| Rahoituksen rahavirta | 103 757 | 131 602 |
| Rahavarojen muutos | -25 033 | 40 647 |
| Rahavarat 1.1. | 44 387 | 3 740 |
| Rahavarat 31.12. | 19 354 | 44 387 |
| KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS: | ||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+ | -1 474 | -165 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh- | -1 651 | 1 491 |
| Yhteensä | -3 125 | 1 325 |
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Lemminkäisenkatu 48, 20520 Turku.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScankonsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS, International Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase esitetään euroina ja rahoituslaskelma sekä liitetiedot tuhansina euroina.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina hyödykkeen odotetun käyttöajan puitteissa. Aineettomat hyödykkeet poistetaan 5–10 vuodessa ja aineelliset hyödykkeet 2–10 vuodessa. Sijoitukset tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja muut osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin päätöskurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
HKScan Oyj tekee kaikki ulkoiset johdannaissopimukset konsernille. Tytäryhtiöitä varten tehdyt johdannaiset vyörytetään eteenpäin konsernin sisäisillä johdannaissopimuksilla. Tästä johtuen HKScan Oyj:llä on kaikki konsernin ulkoiset johdannaissopimukset ja nämä ovat osin emoyhtiön ja osin tytäryhtiöiden tarpeisiin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta ja kaupallisia virtoja suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja rahoituseriä suojaavien valuuttatermiinien arvon muutokset tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin.
Hyödykejohdannaiset liittyvät kaikki tytäryhtiöihin ja konsernin sisäiset johdannaissopimukset on tehty. Näistä ei muodostu tulosvaikutusta sillä johdannaisista aiheutuva kassavirta eliminoituu tytäryhtiöille tehdyistä konsernin
sisäisistä johdannaisista. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Korkojohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa siltä osin kuin johdannaiset suojaavat emoyhtiön korkoriskiä. Johdannaisten käyvät arvot kirjataan taseeseen ja muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten realisoitunut voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä. Suojauslaskentaa ei myöskään sovelleta ulkoisiin koronvaihtosopimuksiin, jotka liittyvät tytäryhtiöihin, tai konsernin sisäisiin johdannaisiin. Tulosvaikutus eliminoituu konsernin sisäisestä johdannaisesta johtuen. Näiden johdannaisten käyvät arvot netotetaan taseessa ja ne esitetään liitetiedoissa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii myös oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, luontoiseduista sekä mahdollisesta kannustepalkkiosta yhtiön palkkiojärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan yhtiöllä ja toimitusjohtajalla on oikeus irtisanoa toimitusjohtajasopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö päättää toimitusjohtajasopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan 12 kuukauden kuukausipalkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi.
Tarkemmat tiedot johdon palkitsemisesta löytyvät konsernin liitetiedosta numero 4.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytäntöjen mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasing-maksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
| EUR 1 000 | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | - | - |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 21 998 | 17 861 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | - | 15 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 21 998 | 17 876 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -11 234 | -10 355 |
| Eläkekulut | -1 823 | -1 851 |
| Muut henkilösivukulut | -984 | -1 486 |
| Henkilöstökulut | -14 041 | -13 692 |
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | 1 937 | 807 |
| Hallituksen jäsenet | 360 | 353 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä | 2 297 | 1 160 |
| Henkilöstö keskimäärin | 137 | 125 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta | -528 | -879 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -528 | -879 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Vuokrat | -1 492 | -1 431 |
| Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä | 0 | -103 |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | 0 | -103 |
| Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus | -84 | -134 |
| Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut | -9 | -17 |
| Tilintarkastusmenot | -93 | -151 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -2 485 | -2 026 |
| Energia | -95 | -92 |
| Kunnossapito | -39 | -35 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -1 355 | -1 358 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -14 068 | -14 966 |
| Muut kulut | -2 741 | -2 853 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -22 368 | -23 015 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | - | 6 170 |
| Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | - | - |
| Tuotot osuuksista | 0 | 6 170 |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 15 582 | 14 660 |
| Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | 3 | 3 |
| Korkotuotot muilta | 46 | 88 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista | 15 631 | 14 751 |
| Muut rahoitustuotot muilta | 4 139 | 3 599 |
| Muut rahoitustuotot | 4 139 | 3 599 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 19 770 | 24 520 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | - | - |
| Korkokulut muille | -9 060 | -7 144 |
| Korkokulut | -9 060 | -7 144 |
| Realisoitumattomat voitot/tappiot käypään arvoon arvostuksesta | 1 082 | 2 137 |
| Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentuminen | - | -24 950 |
| Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille | -1 342 | -30 000 |
| Muut rahoituskulut muille | -5 899 | -10 116 |
| Muut rahoituskulut | -7 241 | -65 066 |
| Rahoituskulut yhteensä | -15 219 | -70 073 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | 4 551 | -45 553 |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | -7 | 116 |
| Saadut konserniavustukset | - | - |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | -7 | 116 |
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2017 | AINEETTOMAT OIKEUDET |
MUUT PITKÄ VAIKUTTEISET MENOT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 690 | 661 | 3 351 |
| Lisäykset | 425 | - | 425 |
| Vähennykset | -2 653 | - | -2 653 |
| Siirrot erien välillä | 2 245 | - | 2 245 |
| Hankintameno 31.12. | 2 707 | 661 | 3 368 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 999 | -405 | -2 404 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 106 | - | 106 |
| Tilikauden poisto | -333 | -91 | -424 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 226 | -496 | -2 722 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 481 | 165 | 646 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Aikaisempien tilikausien verot | - | - |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 1 273 | 3 338 |
| Muut välittömät verot | -31 | -32 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 242 | 3 306 |
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2018 | AINEETTOMAT OIKEUDET |
MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 707 | 661 | 3 368 |
| Lisäykset | -735 | - | -735 |
| Siirrot erien välillä | 1 909 | - | 1 909 |
| Hankintameno 31.12. | 3 881 | 661 | 4 542 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -2 226 | -496 | -2 722 |
| Tilikauden poisto | -332 | -62 | -394 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 558 | -558 | -3 116 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 323 | 103 | 1 426 |
| AINEELLISET HYÖDYKKEET 2018 |
KONEET JA KALUSTO |
MUUT AINEELLISET |
ENNAKKO MAKSUT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 166 | 381 | 5 572 | 7 119 |
| Lisäykset | - | - | 1 176 | 1 176 |
| Vähennykset | -14 | - | - | -14 |
| Siirrot erien välillä | - | - | -1 909 | -1 909 |
| Hankintameno 31.12. | 1 152 | 381 | 4 839 | 6 372 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -920 | -367 | 0 | -1 287 |
| Tilikauden poisto | -121 | - | - | -121 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 041 | -367 | 0 | -1 408 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 111 | 14 | 4 839 | 4 964 |
| AINEELLISET HYÖDYKKEET 2017 |
KONEET JA KALUSTO |
MUUT AINEELLISET |
ENNAKKO MAKSUT |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 204 | 380 | 4 896 | 6 480 |
| Lisäykset | 6 | 1 | 2 943 | 2 950 |
| Vähennykset | -66 | - | - | -66 |
| Siirrot erien välillä | 22 | - | -2 267 | -2 245 |
| Hankintameno 31.12. | 1 166 | 381 | 5 572 | 7 119 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -826 | -367 | 0 | -1 193 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
46 | - | - | 46 |
| Tilikauden poisto | -140 | - | - | -140 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -920 | -367 | 0 | -1 287 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 246 | 14 | 5 572 | 5 832 |
| SIJOITUKSET 2018 | OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ |
OSUUDET OSAKKUUS YHTIÖISSÄ |
SAAMISET OSAKKUUS YHTIÖILTÄ |
MUUT OSAKKEET JA OSUUDET |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 347 729 | 0 | 0 | 16 | 347 745 |
| Lisäykset | 100 000 | 950 | - | - | 100 950 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
447 729 | 950 | 0 | 16 | 448 695 |
Tilikauden 2018 lisäyksissä on 100,0 miljoonan euron SVOP-sijoitus Suomen tytäryhtiöön.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| SIJOITUKSET | ||
| Osuudet saman kons. yrityksissä | 447 729 | 347 729 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 950 | - |
| Muut osakkeet ja osuudet | 16 | 16 |
| Sijoitukset | 448 695 | 347 745 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 455 084 | 354 223 |
| SIJOITUKSET 2017 | OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ |
OSUUDET OSAKKUUS YHTIÖISSÄ |
SAAMISET OSAKKUUS YHTIÖILTÄ |
MUUT OSAKKEET JA OSUUDET |
YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 290 738 | 148 | 0 | 16 | 290 902 |
| Lisäykset | 81 941 | - | - | - | 81 941 |
| Vähennykset | - | -148 | - | - | -148 |
| Arvonalentumiset | -24 950 | - | - | - | -24 950 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. |
347 729 | 0 | 0 | 16 | 347 745 |
Tilikauden 2017 lisäyksissä on 81,9 miljoonan euron SVOP-sijoitus Suomen tytäryhtiöön.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||
| Aineettomat oikeudet | 1 323 | 481 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 103 | 165 |
| Aineettomat hyödykkeet | 1 426 | 646 |
| AINEELLISET HYÖDYKKEET | ||
| Koneet ja kalusto | 110 | 246 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 14 | 14 |
| Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat | 4 839 | 5 572 |
| Aineelliset hyödykkeet | 4 963 | 5 832 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 794 | 817 |
| Laskennalliset verosaamiset | 11 758 | 10 485 |
| Muut saamiset | 32 | 72 |
| Siirtosaamiset | 130 | 245 |
| Yhteensä | 12 714 | 11 619 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset | 266 174 | 251 868 |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 266 174 | 251 868 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 278 888 | 263 487 |
Vuoden 2018 lopussa yhtiöllä oli 2,5 (0,0) miljoonaa euroa tappioita joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2022, 12,1 miljoonaa euroa vuonna 2023, 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2024, 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2025, 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2027, 9,9 miljoonaa euroa vuonna 2028. Laskennallisen verosaamisen käyttö perustuu samoihin oletuksiin mitä on käytetty liikearvon testauksessa konsernin liitetiedossa numero 11, ja siihen oletukseen, että verolainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä negatiivisia muutoksia.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 8 | - |
| Lyhytaikaiset muut saamiset (muilta) | 15 | 7 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) | 2 458 | 2 775 |
| Yhteensä | 2 481 | 2 782 |
| SAAMISET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILTA YRITYKSILTÄ | ||
| Konsernimyyntisaamiset | 2 035 | 568 |
| Konsernilainasaamiset | 8 343 | 8 011 |
| Muut saamiset | 122 | 76 |
| Yhteensä | 10 500 | 8 655 |
| SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ | ||
| Omistusyhteysyrityslainasaamiset | 150 | 150 |
| Muut saamiset | - | 1 |
| Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 150 | 151 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 13 131 | 11 588 |
| SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT | ||
| Jaksotetut rahoituserät | 65 | 97 |
| Jaksotut korkosaamiset | 1 791 | 2 049 |
| Jaksotetut henkilöstökulut | 15 | 29 |
| Muut siirtosaamiset | 587 | 600 |
| Yhteensä | 2 458 | 2 775 |
| OMA PÄÄOMA 2018 | OSAKEPÄÄOMA | YLIKURSSI RAHASTO |
OMAT OSAKKEET |
KÄYVÄN ARVON RAHASTO |
SVOP | MUUT RAHASTOT |
VOITTOVARAT | YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | -38 | 0 | 143 203 | 4 818 | 86 916 | 375 139 |
| Lisäys | - | - | - | - | 50 | 63 | - | 113 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -4 862 | -4 862 |
| Tilikauden voitto/tappio | - | - | - | - | - | - | -9 153 | -9 153 |
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 | 73 420 | -38 | 0 | 143 253 | 4 881 | 72 901 | 361 237 |
| OMA PÄÄOMA 2017 | OSAKEPÄÄOMA | YLIKURSSI RAHASTO |
OMAT OSAKKEET |
KÄYVÄN ARVON RAHASTO |
SVOP | MUUT RAHASTOT |
VOITTOVARAT | YHTEENSÄ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1. | 66 820 | 73 420 | -38 | -6 786 | 143 203 | 4 805 | 164 186 | 445 609 |
| Avaavan taseen oikaisu | - | - | - | 6 786 | - | - | -6 786 | 0 |
| Lisäys | - | - | - | - | - | 13 | - | 13 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -8 643 | -8 643 |
| Tilikauden voitto/tappio | - | - | - | - | - | - | -61 841 | -61 841 |
| Oma pääoma 31.12. | 66 820 | 73 420 | -38 | 0 | 143 203 | 4 818 | 86 916 | 375 138 |
Yhtiö on oikaissut korkojohdannaisista suojausrahastoon kerrytetyn määrän -6,8 miljoonaa euroa voittovaroihin 1.1.2017, sillä suojauslaskennan soveltaminen on arvioitu uudestaan. Tämän johdosta aiemmin omassa pääomassa raportoitu käyvän arvon muutos raportoidaan tilikauden tuloksessa rahoituserissä. Tulosvaikutus verojen jälkeen vuodelle 2017 on 1,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 0,8 miljoonaa euroa.
| JAKOKELPOINEN OMA PÄÄOMA | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Käyttörahasto | 603 | 540 |
| Omat osakkeet | -38 | -38 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 143 253 | 143 203 |
| Edellisten tilikausien voitto | 82 053 | 148 755 |
| Tilikauden voitto/tappio | -9 153 | -61 841 |
| Jakokelpoinen oma pääoma | 216 718 | 230 619 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Poistoero | 91 | 84 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 91 | 84 |
Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 49 teur.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2 711 | 2 780 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 2 711 | 2 780 |
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | - | - |
| Hybridilaina | 40 000 | - |
| Joukkovelkakirjalaina | 135 000 | 168 495 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 107 780 | 78 079 |
| Muut velat | 5 045 | 6 628 |
| Yhteensä | 287 825 | 253 202 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 287 825 | 253 202 |
| Korollinen | ||
| Velat muille | 284 384 | 248 639 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 284 384 | 248 639 |
| Koroton | ||
| Velat muille | 3 441 | 4 563 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 3 441 | 4 563 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 287 825 | 253 202 |
Yhtiöllä on kaksi joukkovelkakirjalainaa: 33,5 miljoonaa euroa, joka erääntyy marraskuussa 2019 ja kuponkikorko on 3,625 prosenttia sekä 135 miljoonaa euroa, joka erääntyy syyskuussa 2022 ja kuponkikorko on 2,625 prosenttia. Lisäksi yhtiö on laskenut liikkeelle 40 miljoonan euron hybridi joukkovelkakirjalainan vuonna 2018, jossa on 8 prosentin kuponkikorko. Lainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa laina takaisin ensimmäistä kertaa viiden vuoden kuluttua hybridilainan liikkeeseenlaskupäivästä sekä tätä seuraavina vuotuisina koronmaksupäivinä. Hybridilainaan liittyen yhtiöllä on taseen ulkopuolista laskennallista kertynyttä korkoa 0,9 miljoonaa euroa.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalaina | 33 495 | - |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 42 293 | 10 759 |
| Ostovelat | 2 170 | 3 794 |
| Siirtovelat | 8 495 | 8 202 |
| Muut velat | 2 780 | 2 099 |
| Yhteensä | 89 233 | 24 854 |
| VELAT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVILLE YRITYKSILLE | ||
| Ostovelat | 101 | 128 |
| Siirtovelat | 32 | 88 |
| Muut velat | 25 226 | 17 411 |
| Yhteensä | 25 359 | 17 627 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 114 592 | 42 481 |
| Korollinen | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 25 226 | 17 411 |
| Velat muille | 75 788 | 10 759 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 101 014 | 28 170 |
| Koroton | ||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 132 | 216 |
| Velat muille | 13 446 | 14 095 |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 13 578 | 14 311 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 114 592 | 42 481 |
| SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT (PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET) | ||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 3 655 | 3 177 |
| Jaksotetut korkokulut | 1 842 | 1 445 |
| Jaksotetut johdannaisten arvon muutokset | 2 127 | 2 215 |
| Muut siirtovelat | 871 | 1 365 |
| Yhteensä | 8 495 | 8 202 |
| VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 9 042 | 12 659 |
| Eläkelainat | 2 143 | 4 286 |
| Muut pitkäaikaiset velat | - | - |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua | 11 185 | 16 945 |
16. ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
| ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU KIINNITYKSIÄ JA OSAKKEITA |
||
| Rahalaitoslainat | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET |
||
| Takaukset | 19 259 | 19 364 |
| Yhteensä | 19 259 | 19 364 |
| OMISTUSYHTEYSYRITYSTEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | - | - |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET | ||
| Takaukset | 1 303 | 1 895 |
| Yhteensä | 1 303 | 1 895 |
| MUUT OMAT VASTUUT | ||
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 318 | 276 |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät | 337 | 347 |
| Yhteensä | 655 | 623 |
| MUUT VUOKRAVASTUUT | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 1 326 | 871 |
| 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 3 724 | 3 482 |
| Yli viiden vuoden sisällä erääntyvät | 2 793 | 3 482 |
| Yhteensä | 7 843 | 7 835 |
| Muut vastuut | 4 | 4 |
| Muut omat vastuut yhteensä | 8 502 | 8 462 |
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| 2018 | 2018 | 2018 | 2017 | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| POSITIIVINEN KÄYPÄ ARVO |
NEGATIIVINEN KÄYPÄ ARVO |
KÄYPÄ ARVO NETTO |
KÄYPÄ ARVO NETTO |
NIMELLISARVO | NIMELLISARVO | |
| Korkojohdannaiset | 2 942 | -8 190 | -5 248 | -6 406 | 64 627 | 65 238 |
| erääntyi 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | 357 | -357 | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2021 | - | -2 293 | -2 293 | -2 840 | 25 000 | 25 000 |
| erääntyy 2022 | 1 433 | -3 726 | -2 293 | -2 840 | 25 000 | 25 000 |
| erääntyy >2022 | 1 152 | -1 814 | -662 | -726 | 14 627 | 15 238 |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Valuuttajohdannaiset | 165 | -163 | 2 | -107 | 30 249 | 29 318 |
| josta nettosijoituksen suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
| Hyödykejohdannaiset | 5 283 | -5 283 | - | - | - | - |
| erääntyi 2018 | - | - | - | - | - | - |
| erääntyy 2019 | 3 624 | -3 624 | - | - | - | - |
| erääntyy 2020 | 1 296 | -1 296 | - | - | - | - |
| erääntyy 2021 | 330 | -330 | - | - | - | - |
| erääntyy 2022 | 32 | -32 | - | - | - | - |
| josta rahavirran suojausinstrumenteiksi määritetty | - | - | - | - | - | - |
Nimellisarvot niistä ulkoisista johdannaisista, jotka eliminoituvat sisäisistä johdannaisista johtuen, on netotettu nollaan yllä olevassa taulukossa. Nimellisarvot ovat 9 755 (12 131) tuhatta euroa valuuttajohdannaisia, 9 992 (7 355) tuhatta euroa hyödykejohdannaisia ja 54 503 (55 317) tuhatta euroa korkojohdannaisia.
LIIKETOIMINTA VASTUULLISUUS HALLINTO SIJOITTAJAT TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
| KÄYVÄN ARVON HIERARKIA | 31.12.2018 | TASO 1 | TASO 2 | TASO 3 |
|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset, positiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 2 942 | - | 2 942 | - |
| Valuuttajohdannaiset | 165 | - | 165 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 5 283 | - | 5 283 | - |
| Yhteensä | 8 389 | - | 8 389 | - |
| Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -8 190 | - | -8 190 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -163 | - | -163 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -5 283 | - | -5 283 | - |
| Yhteensä | -13 636 | - | -13 636 | - |
| KÄYVÄN ARVON HIERARKIA | 31.12.2017 | LEVEL 1 | LEVEL 2 | LEVEL 3 |
|---|---|---|---|---|
| Johdannaiset, positiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | 3 816 | - | 3 816 | - |
| Valuuttajohdannaiset | 125 | - | 125 | - |
| Hyödykejohdannaiset | 859 | - | 859 | - |
| Yhteensä | 4 800 | - | 4 800 | - |
| Johdannaiset, negatiivinen käypä arvo | ||||
| Koronvaihtosopimukset | -10 222 | - | -10 222 | - |
| Valuuttajohdannaiset | -231 | - | -231 | - |
| Hyödykejohdannaiset | -859 | - | -859 | - |
| Yhteensä | -11 313 | - | -11 313 | - |
Tason 1 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Tason 3 instrumenttien käyvät arvot perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittävältä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksyttävissä arvostusmalleissa.
VANTAALLA, HELMIKUUN 5. PÄIVÄNÄ 2019
REIJO KISKOLA JARI MÄKILÄ HARRI SUUTARI Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen
PER OLOF NYMAN TERHI TUOMI
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
TERO HEMMILÄ Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
VANTAALLA, HELMIKUUN 5. PÄIVÄNÄ 2019
Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö
Erkka Talvinko KHT
HKScan Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet HKScan Oyj:n (y-tunnus 0111425-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
Liikevaihdon määrittämisessä otetaan huomioon asiakkaille myönnettävät alennukset, volyymiperusteiset hyvitykset sekä markkinointituet. Johto käyttää harkintaa liikevaihtoon vaikuttavien erien kirjaamisessa, mikä voi johtaa liikevaihdon virheelliseen kirjaamiseen väärinkäytöksen tai virheen johdosta. Edellä mainitusta johtuen myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski
Liikevaihdon kirjaamiseen liittyen suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoihin 5, 10, 11 ja 12.
Tilinpäätöspäivänä testatun liikearvon ja aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden yhteismäärä oli 572 M€, mikä on 61 % taseen varoista ja 175 % taseen omasta pääomasta. Liikearvon ja aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arvonalentumistestaukseen sisältyy ennusteita ja harkintaa. Konsernin johto tekee oletuksia määrittäessään diskonttokorkoa sekä tulevaisuuden markkinatilanteeseen ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä tekijöitä kuten talouden yleistä kasvua, odotettavissa olevaa inflaatiota, odotettavissa olevaa markkinaosuutta ja myynnin ja kannattavuuden kehitystä.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
• Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostamiseen liittyviä laskentaperiaatteita sovellettaviin laskentastandardeihin nähden. • Arvioimme analyyttisesti sekä otannalla johdon laatimia analyysejä ja laskelmia, jotka liittyivät keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden hankintamenon sekä nettorealisointiarvon määrittelyyn. Muodostimme käsityksen näihin liittyvistä kontrolleista ja prosesseista. • Arvioimme konsernin vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteista ja tasearvoista annettujen
Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
Laskennallisten verosaamisten arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoihin 8 ja 15.
Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä oli 121 M€. Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto-omaisuuden määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta ja sisältää johdon arvioita.
Vaihto-omaisuuden keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden arvostus perustuu arvionvaraisuutta sisältäviin kustannuslaskelmiin.
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 16.
Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä oli 121 M€. Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto-omaisuuden määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta ja sisältää johdon arvioita.
Vaihto-omaisuuden keskeneräisten ja valmiiden tuotteiden arvostus perustuu arvionvaraisuutta sisältäviin kustannuslaskelmiin.
Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
liitetietojen asianmukaisuutta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 alkaen yhden vuoden.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
HELSINGISSÄ 5.2 2019
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Erkka Talvinko KHT
hkscan.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.