Annual Report • Mar 14, 2019
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2018
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Teleste juhli 65 vuotisjuhlaansa tiistaina 22. tammikuuta. Videolla on tervehdys kaikille sidosryhmien jäsenille.
| Telesten vuosi | 3 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus | 4 |
| Tapahtumia ja uutisia | 6 |
| Megatrendit | 10 |
| Ydinviestit | 12 |
| Strategia | 13 |
| Teknologian kehitys | 15 |
| Video and Broadband Solutions | 21 |
|---|---|
| Network Services | 25 |
| Henkilöstö | 28 |
|---|---|
| Yritysvastuu | 30 |
| Hallitus | 36 |
|---|---|
| Johtoryhmä | 38 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 40 |
TELESTEN integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan ja ylläpitämään verkottuneempaa yhteiskuntaa. Ratkaisumme tuovat televisio- ja laajakaistapalvelut kotiisi, takaavat turvallisuutesi julkisilla paikoilla ja opastavat sinua joukkoliikenteen käytössä. Innovatiivisuutemme ja vankka kokemuksemme on tehnyt meistä johtavan kansainvälisen laajakaista-, turvallisuus- ja informaatioteknologioita sekä niihin liittyviä palveluja tarjoavan yrityksen.
Olemme yhteydessä asiakkaisiimme maailmanlaajuisen toimipiste- ja kumppaniverkostomme avulla. Vuonna 2018 Telesten palveluksessa oli noin 1 400 henkilöä. Telesten osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Katso lisätietoja www.teleste.com ja seuraa @telestecorp Twitterissä.
Tilikauden tulos, Meur
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
" Hyvä tilauskanta antaa vahvan pohjan alkavalle vuodelle.
Taakse jäänyttä vuotta voi monestakin syystä kuvata onnistuneen käänteen vuodeksi. Liikevaihtomme palasi kasvu-uralle ja tuloksemme parani selvästi vuoden 2017 notkahduksen jälkeen. Myös tilauskantamme nousi vuoden lopussa ennätykselliselle tasolle. Menestys ei tullut helpolla, vaan vaati paljon työtä ja toimenpiteitä. Tämä kehitys saatiin aikaiseksi koko henkilöstömme määrätietoisella työllä.
Liikevaihtomme kasvoi edellisvuodesta 6,7 prosenttia 250 miljoonaan euroon. Tilaajaverkkotuotteiden markkinat olivat murroksessa, sillä uuden teknologian odotus jarrutti asiakkaiden investointeja. Kasvu tulikin videovalvonta- ja matkustajainformaatioratkaisuista sekä palveluliiketoiminnasta. Liiketuloksemme nousi 9,7 miljoonaan euroon (2017: -7,5 milj. euroa sisältäen liikearvon alaskirjauksen ja uudellen järjestelyvarauksen yhteensä 10,1 miljoonaa euroa). Merkittävimmät syyt vahvalle käänteelle oli Saksan palveluliiketoiminnan kannattavuuden selkeä parantuminen ja videovalvonta- ja informaatioratkaisujen liikevaihdon kasvu. Jo toteutettujen kehitystoimenpiteiden toimivuuden osoittaa se, että kasvumme kiihtyi ja kannattavuutemme parani vuoden loppua kohti. Saavutimme ennätykselliset korkeat saadut tilaukset 264 miljoonaa euroa ja tilauskannan 71 miljoonaa euroa. Suuntamme on siis oikea.
Strategiamme toteutuksessa etenimme suunnitelmiemme mukaan, mutta odotuksemme tilaajaverkkojen uuden teknologian käyttöönotosta olivat ajallisesti hieman liian optimistiset. Tilaajaverkkotuotteissa tavoitteemme on vallata uusia markkinoita hajautetun verkkoarkkitehtuurin mukaisilla tuotteilla erityisesti Pohjois-Amerikassa, mutta myöhemmin myös Euroopassa. Pohjois-Amerikassa on maailman suurimmat kaapeliverkkomarkkinat ja suurin tarve verkkojen lisäkapasiteetille. Hajautettu arkkitehtuuri mahdollistaa verkkokapasiteetin kasvattamisen nykyistä perinteistä HFC-teknologiaa kustannustehokkaammin. Onkin todennäköistä, että investoinnit hajautetun arkkitehtuurin mukaisiin verkkoihin käynnistyvät toden teolla ensimmäisinä Pohjois-Amerikassa.
Uusi teknologia edellyttää eri laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta. Näiden vaatimusten täyttämiseksi tuotekehityksemme teki ansiokasta työtä ja vuoden aikana etenimme vaiheeseen, jossa potentiaaliset asiakkaamme testaavat tuotteidemme yhteensopivuutta useiden operaattoreiden ja laitevalmistajien kanssa. Odotuksemme investointien käynnistymisestä ovat siten aiempaa vahvemmat.
Vuoden merkittäviä saavutuksia oli Saksan palveluliiketoiminta, joka nousi kannattavaksi, vaikka vain vuosi aiemmin jouduimme tekemään mittavat alaskirjaukset. Vuoden 2017 kesällä luotiin toimintasuunnitelma, johon sisältyi sopimusneuvotteluja ja mittavia sisäisen tehokkuuden kehittämistoimia.
Suunnitelmaa toteutettiin vuoden aikana onnistuneesti. Suurimman asiakkaan kanssa keväällä allekirjoitettu päivitetty yhteistyösopimus antoi edellytykset toiminnan pitkän aikavälin kehittämiseen. Tehtävää on edelleen paljon, mutta toiminnan kannattavuus antaa selkeästi paremmat mahdollisuudet jatkokehittämiselle.
Myös matkustajainformaatioratkaisuissa menestyimme hyvin. Ratkaisimme edellisen vuoden laatuhaasteet ja saimme hyvin uusia tilauksia. Videovalvonnan markkinat ovat kehittymässä mielenkiintoisella tavalla, sillä asiakkaamme tarvitsevat tietoa entistä kattavammin ja entistä useammasta lähteestä koottuna. Päätimmekin panostaa älykkäisiin uuden sukupolven tilannekuvajärjestelmiin, ja tuotekehityksemme tuloksena lanseerasimme markkinoille S-AWARE®-alustan. Voitimmekin strategisesti merkittävän tilauksen Helsingin metron tilannekuvajärjestelmän toimittamiseksi perustuen tähän uuteen alustaan.
Kun vuoden 2018 aikana päivitimme strategiaamme, mietimme samalla, millainen yritys Teleste on tänä päivänä. Vaikka asiakkaamme ja usein myös kilpailijamme painivat liikevaihdolla mitattuna aivan eri sarjassa, olemme vahvan teknologiaosaamisemme ja innovatiivisuutemme ansiosta tavoiteltu kumppani. Monella osaamisalueellamme olemme saavuttaneet hyvän markkina-aseman erityisesti Euroopassa. Olemme vastuullinen yritys, ja maineemme asiakkaidemme keskuudessa on erinomainen. Teemme sen, minkä lupaamme, ja laadukkaasti. Markkinat muuttuvat jatkuvasti, mutta olemme tähänkin asti pystyneet sopeutumaan muutoksiin ja löytämään niistä oman kasvumme tekijät.
Hyvä tilauskanta antaa vahvan pohjan alkaneelle vuodelle, mutta odotuksemme ovat varovaiset. Pohjois-Amerikan markkinoilta odotamme ensimmäisiä tilauksia, mutta todennäköisesti mittavia investointeja pitää odottaa vielä seuraaviin vuosiin. Perinteisen HFC-teknologian markkinat supistuvat, mutta markkinaosuutta kasvattamalla niistäkin on saatavissa kannattavaa liiketoimintaa vielä vuosien ajan. Palveluliiketoiminnassa keskitymme edelleen kannattavuuden kehittämiseen. Toimintaympäristömme trendien perusteella tilannekuvajärjestelmät tulevat olemaan meille merkittävä kasvualue. Myös julkista liikennettä palveleville matkustajainformaatioratkaisuille on selkeästi kasvavaa tarvetta.
Kiitän kaikkia telesteläisiä määrätietoisesta työstä ja hienoista hetkistä vuoden 2018 aikana. Jatketaan samaan malliin. Kiitos myös asiakkaillemme, omistajillemme ja yhteistyökumppaneillemme tuestanne toimintaamme kohtaan.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Teleste allekirjoitti tammikuussa 2019 belgialaisen Telenetin kanssa sopimuksen optisten verkkolaitteiden toimittamisesta projektiin, jossa optisen kaapelitelevisioverkon laitteita päivitetään 1.2 GHz-yhteensopiviksi. Laitteisto mahdollistaa laajakaistapalvelujen välittämisen kaapelitelevisioverkossa DOCSIS 3.1-standardin mukaisesti.
Sopimus on jatkoa aikaisempaan raamisopimukseen Telenetin kanssa ja se on arvoltaan merkittävä. Raamisopimukseen liittyvät investoinnit tapahtuvat kolmen vuoden kuluessa.
Viihde- ja telekommunikaatiopalveluja tarjoava belgialainen Telenet Group pyrkii tarjoamaan asiakkailleen täydellisen digitaalisen kokemuksen. Markkinointinimellä Telenet yhtiö keskittyy televisio-, laajakaista- sekä kiinteän ja mobiiliverkon puhepalvelujen tarjoamiseen asiakkaille Flanderissa, Brysselissä sekä osassa Valloniaa (Botte du Hainaut). Belgiassa yhtiö tarjoaa matkapuhelinpalveluja markkinointinimellä BASE. Telenetin yrityspalveluyksikkö tarjoaa Belgian ja Luxemburgin yritysmarkkinoille verkko-, palvelin- ja turvaratkaisuja yli 3000 työntekijän voimin.
Telenet Group on osa Telenet Group Holding NV-yhtiötä ja se noteerataan Euronext Brusselissa. Telenetin pääomistaja on 58 prosentin osuudella maailman suurin kansainvälinen TV- ja laajakaistayhtiö Liberty Global, joka auttaa ihmisiä yli 10 Euroopan maassa hyödyntämään digitaalista vallankumousta.
Telia Finland ja Teleste ovat tehneet kaapeli-TV -teknologian alalla hyvää ja menestyksekästä yhteistyötä jo vuosien ajan. Yhteistyö on keskittynyt verkon laitteisiin ja päävahvistinteknologiaan. Kaapeli-TV -teknologian siirtyessä nyt hajautetun arkkitehtuurin suuntaan ovat myös Telia Finland ja Teleste tässä kehityksessä mukana.
Teleste on jo jonkin aikaa kehittänyt hajautetun arkkitehtuurin, DOCSIS 3.1 -tekniikkaa hyödyntävän, Remote PHY -teknologian laitteita toimimaan yhteistyössä mm. Ciscon cBR-8 -reitittimien kanssa. Nyt Telia Finland on ottanut käyttöönsä ensimmäisenä Suomessa Telesten valmistamia DAN300 Remote PHY-laitteita, jotka on liitetty toimimaan Ciscon reitittimien kanssa. Uusilla DAN300 Remote PHY-laitteilla Telia Finland varmistaa asiakkailleen jatkossakin huippunopeat laajakaistayhteydet kustannustehokkaasti vastaten näin kuluttajien tulevaisuuden kasvaviin laajakaistan kulutustarpeisiin.
Telia Finland on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Pitkä historia Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Vuoden 2017 lopussa Telialla oli noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta. Telia on osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Telesten tytäryhtiö Cableway allekirjoitti toukokuussa 2018 kolmen vuoden strategisen kumppanuussopimuksen Vodafone Germanyn kanssa Vodafonen saksalaisten kaapeliverkkoasiakkaiden asennus-, ylläpito- ja huoltopalveluista. Sopimuksella varmistettiin yhteistyön jatkuminen Vodafone Germanyn kanssa jo vuotta ennen edellisen sopimuksen päättymistä. Sopimuksen arvon arvioidaan olevan yli 200 miljoonaa euroa koko sopimuskaudella ja on näin ollen Telesten historian suurimpia.
Yhteistyö Vodafone Germanyn kanssa on jatkunut jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin yhtiö ulkoisti osan kaapeliverkkojensa teknisistä palveluista Cablewaylle. Cableway on siitä lähtien ollut Vodafonen merkittävin palveluntarjoaja kattaen sekä pohjois- että eteläsaksan alueita. Vodafonen ja Cablewayn pitkäaikainen yhteistyö ja sopimuksen ennakoitu uusiminen ovatkin osoitus poikkeuksellisen läheisestä ja luottamukseen perustuvasta kumppanuudesta.
Nykyisten palveluiden lisäksi, Cablewaylla on mahdollisuus laajentaa palvelutarjontaansa muihin palveluihin ml. suuremman lisäarvon palveluihin sekä myös uusille maantieteellisille alueille.
Vodafone Germany on Saksan suurin kaapelitelevisio-operaattori, joka tarjoaa asiakkailleen kiinteän laajakaistapalvelun lisäksi puhelin-, internet- sekä TV-palvelut. Vodafone on avainasemassa myös Saksan 5G infrastruktuurin luomisessa. Toukokuussa 2018 Vodafone julkisti allekirjoittaneensa sopimuksen saksalaisen Unitymedia GmbH:n ostosta. Unitymedia on Saksan toiseksi suurin verkko-operaattori, joka tarjoaa palveluita yli seitsemälle miljoonalle asiakkaalle. Kauppa ei ole vielä saanut kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
Telesten tytäryhtiö Cableway on tarjonnut palvelujaan Saksan operaattoreille yli 10 vuoden ajan. Cablewayn toiminta kattaa lähes koko Saksan ja sen päätoimipaikat ovat Bergisch Gladbachissa ja Münchenissä. Yhtiöllä on noin 500 työntekijää, mikä tekee siitä yhden alan merkittävämmistä palveluntarjoajista Saksassa.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Kansainvälinen junavalmistaja CAF valitsi Telesten junajärjestelmäratkaisut metroprojekteihinsa Filippiineillä ja Italiassa. Vuoden 2019 aikana tapahtuvat toimitukset sisältävät yhteensä 30 metroyksikköä Manilaan ja 12 yksikköä Napoliin. Sopimus on jatkoa Telesten ja CAFin väliselle pitkälle yhteistyölle.
Telesten toimitus CAFille sisältää matkustajainformaatiojärjestelmän ja Ethernet-verkon Manilan metroihin. Napolin toimitus puolestaan kattaa matkustajainformaatio- ja videovalvontajärjestelmän sekä Ethernet-verkon. Jär jestelmäkomponent tien saumaton integrointi takaa koko junajärjestelmän luotettavan toiminnan.
Telesten junajärjestelmäratkaisun avulla sadat tuhannet matkustajat voivat päivittäin hyödyntää tarkkaa ja oikea-aikaista matkustajainformaatiota sekä nauttia sujuvasta ja turvallisesta matkustamisesta.
Risteilyvarustamot ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa matkustajahyttien käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Esimerkkejä paremmilla laajakaistayhteyksillä saavutettavista mukavuuksista ovat nopeat datayhteydet, laadukas videokuva, interaktiivinen TV-portaali, josta on mahdollisuus tehdä niin pöytävaraukset ravintolaan kuin hankkia liput illan esityksiin ja esim. hemmotteluhoitoihin.
Kaikki tämä antaa operaattoreille myös lisäansaintamahdollisuuden. Uusien risteilyalusten matkustajahyteissä on nykyisin aina datayhteydet. Yhtä hyvät yhteydet pitäisi kuitenkin voida tarjota myös vanhemmilla risteilyaluksilla, mutta haasteena on ollut datakaapeleiden puuttuminen hyteistä. Lisäksi uusien kaapeleiden asennus ei useinkaan ole mahdollista alusten rakenteiden, korkeiden asennuskustannusten tai lyhyiden telakointiaikojen vuoksi. Risteilyteollisuuden yhä kasvavat markkinat kasvattavat varustamojen tarvetta parantaa alustensa laajakaistayhteyksiä.
Vuonna 2018 Teleste toimitti datayhteysratkaisun neljälle suurelle Karibialla liikennöivälle risteilyvarustamolle. Telesten Mini-CMTS:ien ja koaksiaalikaapeleiden avulla toteutettiin data- ja IPTV-palvelut hyttien TV-vastaanottimiin. Ratkaisussa hyödynnetään kaapelitelevisio-operaattoreiden käyttämää DOCSIS-tekniikkaa. Mini-CMTS:n lisäksi Teleste päivitti RF-verkon RF-vahvistimien, passiivituotteiden sekä Luminato TV-vahvistimien avulla sekä toimitti asiantuntijapalveluja ratkaisun asentamiseen.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Syyskuussa Teleste oli saksalaisen tytäryhtiönsä iqu Systemsin kanssa näytteilleasettajana maailman suurimmassa kansainvälisessä raideliikenteen näyttelyssä Innotransissa Berliinissä. Teleste esitteli tapahtumassa junavalmistajille ja julkisen liikenteen operaattoreille kattavan tuoteportfolion, joka sisältää juna- ja matkustajainformaatiojärjestelmät sekä videovalvonta- ja tilannekuvaratkaisut.
Telesten teema "Choose the best partner for smart public mobility" herätti laajaa kiinnostusta messuvieraissa ja osastolla vieraili runsaslukuisesti niin nykyisiä asiakkaita kuin myös useita uusia tuttavuuksia. Tarve taata turvallinen ja sujuva matkustuskokemus kaupunkikeskuksien kasvaville matkustajamäärille lisää sekä älykkäiden matkustajainformaatiojärjestelmien että operatiivista valvontaa ja julkisten paikkojen turvallisuutta parantavien tilannekuvaratkaisujen kysyntää. Telesten älykkäiden ratkaisujen avulla operaattorit voivat tarjota matkustajilleen sujuvan ja turvallisen matkan, riippumatta matkustajamäärien kasvusta tulevaisuudessa.
Esa Harju, VSI liiketoimintajohtaja Innotrans tapahtumassa. Katso video tästä linkistä.
Telesten pitkäaikainen asiakas Stadler valitsi Telesten junajärjestelmäratkaisun Merseytravel-metrojuniin Britanniassa. Ratkaisu toimitetaan Liverpoolin kaupunkialueelle vuoteen 2020 mennessä ja se otetaan käyttöön 52 junassa, jotka suunnitellaan vastaamaan Merseyrail-metroverkossa matkustavien asiakkaiden erityistarpeita. Sopimus sisältää option järjestelmän toimittamisesta 60 lisäjunaan.
Telesten ratkaisun avulla voidaan toteuttaa kokonaisvaltainen junajärjestelmä, johon kuuluvat kaikki sujuvan ja turvallisen matkustajakokemuksen takaavat osajärjestelmät ja komponentit. Telesten toimittama järjestelmä sisältää Ethernet-verkon, junien sisäisen kommunikaation, matkustajalaskennan, kuulutusjärjestelmän, matkustajainformaatiojärjestelmän sekä LED- ja TFT LCD-näytöt, jotka soveltuvat informaation ja mainonnan välittämiseen matkustajille.
Telesten kehittynyt kalustonhallintajärjestelmä antaa mahdollisuuden etähallita kaikissa junissa käytettävää sisältöä ja varmistaa sisällön välittämisen jopa liikkuviin kulkuneuvoihin. Järjestelmä mahdollistaa myös turvallisen ja luotettavan toiminnan junissa, joissa ei kuljettajan lisäksi ole konduktööriä valvomassa ovien sulkeutumista ja junan lähtöä asemalta, vaan turvallinen kulku junan ovissa varmistetaan sivukameroiden ja ohjaamon monitoreiden avulla. Junan videovalvontajärjestelmä puolestaan tarjoaa turvallisen matkakokemuksen matkan aikana.
Strategia Strategia Strategia
Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös Tilinpäätös
Strategia Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Telesten strategia pyrkii vastaamaan globaaleihin ja pitkäkestoisiin kehityssuuntiin eli erilaisiin megatrendeihin. Niistä merkittävimmät Telesten toimintaan vaikuttavat digitalisaatio, teknologian nopea kehitys, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Megatrendit koskettavat meidän jokaisen arkipäivää. Ne tukevat Telesten tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvua, mutta samaan aikaan markkinoilla on epävarmuustekijöitä, jotka saattavat heikentää kysyntää tai Telesten kilpailukykyä. Vuosittain päivitettävä strategia huomioi sekä megatrendien suomat mahdollisuudet että uhkakuvat.
Digitalisaatiolla ja teknologioiden nopeutuvalla kehityksellä on merkittävä rooli tulevaisuuden maailmassa. Internetin merkitys korostuu päivä päivältä. Ihmisten tarpeet ja laatuvaatimukset kasvavat ja käyttötavat muuttuvat. Videokuva ja sähköinen tiedonsiirto lisääntyvät ja valtaavat uusia alueita. Merkittävin osa internetissä julkaistusta sisällöstä onkin jo videon muodossa. Muutos edellyttää operaattoreilta investointeja yhä tehokkaampiin ja laadukkaampiin laajakaistaverkkoihin sekä niiden toiminnan varmistamiseen joka hetki. Edistykselliset verkot mahdollistavat myös operaattoreille entistä laajemman palvelutarjonnan.
Teknologian kehitys muokkaa maailmaa yhä nopeammin ja laajemmin, ja myös videon- ja tiedonsiirtoteknologioiden kehitys jatkuu nopeana. Uudet teknologiat, kuten 5G-mobiiliteknologia ja valokuitu- ja koaksikaapeliverkon hajautettu arkkitehtuuri, mahdollistavat paremman käyttökokemuksen ja verkon rakentamisen uudella tavalla. Verkkoihin lisätään älykästä teknologiaa, joka tehostaa kapasiteetin käyttöä ja parantaa käyttäjän kokemaa laatua. Älykkyys siirtyykin verkossa lähemmäs käyttäjää.
Myös verkossa olevien päätelaitteiden määrä kasvaa ja niiden käyttötarkoitukset monipuolistuvat niin sanotun esineiden internetin yleistyessä. Kun esimerkiksi kodin elektroniikka, teollisuuden tuotantolaitteet ja hoitokotien seurantajärjestelmät liitetään verkkoon, ne keräävät ja tuottavat valtavan määrän tietoa, mikä taas nostaa verkon laatuvaatimuksia entisestään. Laitteet myös keskustelevat keskenään ja käyttäjien kanssa. Interaktiivisuus synnyttääkin uudenlaisia liiketoimintoja ja ansaintalogiikoita.
Kaupungistumisella on jo pitkä historia, mutta nyt sen vauhti on nopeutunut. Yhä tiiviimmät kaupunkiympäristöt lisäävät liikennemääriä ja voivat vahvistaa yksilökeskeisyyden tuomaa turvattomuuden tunnetta. Uudet kaupunkiympäristöt edellyttävät julkisen liikenteen kehittämistä ja turvallisuuden takaamista erityisesti yleisillä paikoilla. Julkinen liikenne pienentää osaltaan liikenteen päästöjä ja auttaa siten hidastamaan ilmastonmuutosta. Kaupungistuminen ja globalisaatio lisäävät myös erilaisia häiriötekijöitä, mikä vahvistaa valvonnan tarvetta. Erilaisten uhkien ja tarpeiden lisääntyessä yhteiskunnan toimivuuden varmistamisessa siirrytäänkin valvonnasta kohti tilanteenhallintaa.
Globalisaatio eli maailmanlaajuinen verkostoituminen lisää erilaisten toimijoiden keskinäistä riippuvuutta ja kehityssuuntien keskinäistä vaikutusta. Yrityssektorilla globalisaatio on jo pitkään vahvistanut kansainvälistä kilpailua markkinoista ja tuotannontekijöistä, mikä näkyy tehokkuusvaatimusten jatkuvana kasvuna. Kehityssuunta suosii usein suurempia yrityskokoja. Talouspolitiikassa on merkille pantavaa alueellisten valtasuhteiden muutos. Vanhat vahvat markkinat, kuten Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, tasaantuvat Aasian ja sieltä tulevien yritysten noustessa. Globalisaatiota on tukenut pitkään vallalla ollut pyrkimys poistaa kaupan esteitä. Toisaalta viimeaikainen kehitys on ollut päinvastaista ja osoittanut protektionismin kasvua.
Strategia Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus, tuloksellisuus
ARVOT
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Alansa johtavana toimijana Teleste on mukana verkottuneen yhteiskunnan rakentamisessa. Se kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita ja -palveluita operaattoreille sekä julkiselle sektorille. Telesten tavoitteena on tehdä ihmisten jokapäiväisestä elämästä älykkäämpää, turvallisempaa ja sujuvampaa.
Tavoitteen saavuttamiseksi on luotu kuuteen toimenpiteeseen kiteytetty strategia, joka on toimenpiteiden suunnittelun ja tavoitteiden asetannan perusta. Strategian ja toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan järjestelmällisesti, ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan nopeasti.
Verkkoteknologioiden markkinoiden murros etenee ja uudet teknologiat
syrjäyttävät vanhoja. Telestellä on vahvaa osaamista perinteisessä valokuitu- ja koaksiaalikaapelin (kaapeli-TV) hybridiverkkojen (HFC verkot) teknologiassa. Hajautettu verkkoarkkitehtuuri tuo toimintoja lähemmäs kuluttajaa ja se mahdollistaa entistä älykkäämmän ja tehokkaamman verkon rakentamisen entistä kustannustehokkaammin.
Uuden teknologian käyttöönotto tuleekin kasvattamaan operaattoreiden verkkoinvestointeja lähivuosina. Teknologisen etumatkansa turvin Teleste on jo kehittänyt hajautetun verkkoarkkitehtuurin osaamistaan sekä siihen sopivia tuotteita. Tavoitteena on saada vahva asema markkinoilla heti uuden teknologian mukaisten investointien käynnistyessä.
Telestellä on vahva markkina-asema tilaajaverkkojen tuotteissa Euroo-
passa. Nyt kasvua haetaan laajentamalla markkina-aluetta erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoille, joilla toimii Telesten enemmistöomisteinen yhteisyritys. Telesten toimittamia, näiden markkinoiden tarpeisiin muokattuja tilaajaverkkojen tuotteita on potentiaalisten asiakkaiden testattavana. USA:n ja Kanadan markkinoilla on selkeästi potentiaalia Telesten kaltaiselle innovatiiviselle teknologiatoimittajalle.
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Palveluliiketoiminnan painopisteitä ovat tuottavuuden parantaminen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin. Suurimmat kannattavuutta kehittävät toimet kohdistuvat Saksan liiketoimintoihin, joiden tuloksentekokykyä on jo parannettu kattavilla toiminnallisilla muutoksilla ja uudelleenorganisoitumisella. Tarjonnan kehittämisessä pyritään luomaan korkeaa lisäarvoa tuottavia palveluita ja työkaluja, jotka alentavat verkkojen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Palveluliiketoiminnan kova hintakilpailu edellyttää palveluiden tehokasta tuottamista kannattavuuden saavuttamiseksi, mutta korkean lisäarvon palveluissa voidaan siirtyä kohti arvoperusteista hinnoittelua.
Teleste tarjoaa eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille asiakkailleen kokonaisvaltaisia videovalvonta- ja tilannekuvajärjestelmien ratkaisuja. Asiakkaiden tarpeet ovat kehittymässä valvonnasta kohti laajempaa eri järjestelmien muodostamaa tilannekuvaa ja tilanteen kokonaishallintaa. Jatkossa tarjonnan kehittämisen painopistealueita ovatkin entistä kattavammat ja älykkäämmät ratkaisut. Tuotekehityksessä keskitytään eri järjestelmiä yhdistävien ohjelmistojen luomiseen, langattomiin ratkaisuihin sekä mobiilisovelluksiin.
Telesten jo saavuttama hyvä asema ja laadukas tarjonta matkustajainformaatio- ja turvaratkaisuissa mahdollistavat
markkinajohtajuuden saavuttamisen julkisen liikenteen ratkaisuissa. Kohteena ovat sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan kasvavat markkinat. Pitämällä yllä korkeaa laatutasoa, tarjonnan innovatiivisuutta ja toimitusvarmuutta varmistetaan kannattava kasvu.
Teleste on korkean teknologian kansainvälinen yritys, jonka kilpailukyky perustuu pitkälti ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön.
Innovaatioita ja korkeaa laatua edistävät Lean-ajattelun mukaiset toimintamallit, joiden lähtökohtana on jatkuva kehittäminen. Osaamistason varmistaminen on strategian yksi kulmakivistä. Yhteistyön ylläpitämisessä ja tuottavuuden nostamisessa panostetaan muun muassa sisäisen viestinnän kehittämiseen ja tehokkaiden henkilöstöhallinnon prosessien hyödyntämiseen.
Strategia Strategia
Teknologia Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös Tilinpäätös
Strategia
Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Telestellä teknologian kehittämisen lähtökohtana on tuotteiden tai niiden ominaisuuksien kehittäminen asiakastarpeiden mukaan. Uusien tuotteiden ja tuoteominaisuuksien ansiosta Telesten asiakkaat voivat kehittää omaa tarjontaansa ja vastata markkinoiden yhä kasvaviin tehokkuus- ja laatuvaatimuksiin. Teknologian kehityksessä keskeisimmät kehityskohteet ovat tuotteiden tai ratkaisujen tehokkuus, laatuominaisuudet, modulaarisuus, älykkyys, valmistettavuus, kierrätettävyys ja käytön aikaiset kustannukset.
Usein tuotekehityksen pontimena ovat alan uudet teknologiat tai standardit tai tarjonnan muokkaaminen uusille markkinoille sopivaksi. Lisäksi tuotekehityksessä suunnitellaan myös tuotantolaitteita Telesten omaan käyttöön. Asiakkaan ongelmien ja tarpeiden ymmärtäminen ja muuntaminen tavoitelluiksi tuoteominaisuuksiksi edellyttää asiakastoimialan tuntemista ja teknologista osaamista. Telesten etuja ovatkin sen vahva ja monipuolinen teknologinen osaaminen ja hyvät asiakassuhteet.
Tuotekehitys tekee tiivistä yhteistyötä niin asiakkaiden kuin Telesten tuotannon ja myynnin kanssa. Nämä toiminnot on keskitetty myös fyysisesti samoihin toimitiloihin sekä kaapeliverkkotuotteiden että videovalvonta- ja matkustajainformaatiotarjonnan osalta, jotta tiedonkulku on mahdollisimman saumatonta. Uusien innovaatioiden tuotteistamisen asiakaslähtöisyys ja nopeus antavatkin Telestelle selkeää kilpailuetua.
Telesten asiakastoimialoilla käytetyt teknologiat kehittyvät nopeassa tahdissa. Koska Teleste toimii useilla eri teknologia-alueilla, sen on valittava ne tulevaisuuden kannalta tärkeimmät arkkitehtuurit, teknologiat ja osaamisalueet, joiden kehittämiseen omat resurssit käytetään. Muut tarvittavat osa-alueet pyritään kattamaan kumppaniverkoston, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Vuoden 2018 aikana Teleste keskittyi tuotekehityksessään DOCSIS 3.1 -standardin mukaisten, USA:n markkinoille suunnattujen ratkaisujen kehitykseen, laajakaistaverkkojen sovellusten kehitykseen ja entistä älykkäämpien videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kehitykseen. Merkittävimmät tuotelanseeraukset olivat hajautettua arkkitehtuuria tukevat etäohjattavat ja älykkäät optiset solmut sekä Euroopan että USA:n kaapelitelevisiomarkkinoille. Tuotekehitykseen liittyvät kulut olivat yhteensä 12,5 miljoonaa euroa, joka vastaa 9 prosenttia tuoteliiketoiminnan liikevaihdosta.
Jatkuva kehittäminen ja innovointi ovat osa Telesten toimintatapaa, johon kannustetaan koko henkilöstöä. Tuotekehityksen saavutukset suojataan patentein ja Telesten laaja patenttisalkku onkin muodostunut kokonaan oman tuotekehityksen tu-
| Teleste 2018 Teleste 2018 |
|
|---|---|
| Strategia | |
| Teknologia Teknologia |
|
| Liiketoiminta-alueet | |
| Vastuullisuus | |
| Johto | |
| Tilinpäätös |
loksena. Kaapeliverkkojen rakentamiseen liittyvät teknologiat ovat monin osin patentoituja, mutta esimerkiksi matkustajainformaatioissa ratkaisut ovat uusia, joten niiden suojaaminen on aktiivista. Telesten toimialalla ja markkina-alueilla on perinteisesti kunnioitettu teollisoikeuksia hyvin, mutta laajentuminen uusille markkina-alueille antaa aihetta entistä tarkempaan riskienhallintaan. Siksi patentteihin on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota vuoden 2018 aikana.
Erilaisten ohjelmistojen osuus ja merkitys kasvavat Telesten valmistamissa tuotteissa, ratkaisuissa ja palveluissa jatkuvasti. Ohjelmisto-osaamisen lisäksi DOCSIS- ja IP-protokollien hallinta on entistäkin tärkeämpää siirryttäessä hajautettuun arkkitehtuuriin. Samoin tuotealustat ja tuotteiden konseptointi tulevat yleistymään.
Teleste osallistui Adaptive Power Challenge -kilpailuun, jonka järjestivät SCTE, Comcast ja Liberty Global, ja päätyi yrityssarjan voittajaksi! Comcast ja Liberty Global ovat maailman suurimmat kaapelioperaattorit. Palkinnot jaettiin maailman suurimmassa kaapeli- ja telekommunikaatioalan tapahtumassa Cable-Tec Expossa, joka järjestettiin lokakuussa Atlantassa. Kilpailun tarkoituksena oli kerätä kaapelitoimijoiden parhaat ideat ja innovaatiot, joilla voitaisiin ratkaista laajakaistaverkkojen energiankulutuksen hallinnan ja optimoinnin ongelmia.
Kilpailuun osallistuminen oli Telestelle itsestään selvää, koska tuotteiden energiankulutus on ollut tärkeä ominaisuus jo vuosien ajan ja useita energiansäästöön liittyviä patenttihakemuksia on myös vireillä.
Telesten Make Sense -innovaatio perustuu ajatukseen, että vaikka tilaajaverkon laitteet kentällä on suunniteltu toimimaan täydellä kuormalla, verkon todellinen kuormitus on harvoin niin suuri. Vahvistinmoduulin ei siten tarvitsisi jatkuvasti toimia täydellä teholla. Sitä voidaan käyttää myös pienemmällä energiankulutuksella, kun maksimikapasiteetille ei ole tarvetta. Lisäksi loppukäyttäjälle laatu pysyy aivan samana. Nykyään useimmat, elleivät kaikki, tilaajaverkon laitteet kentällä käyttävät paljon energiaa turhaan, koska suurimmilla taajuuksilla ei ole käytännössä lainkaan kapasiteettia käytössä. Näyttää siltä, ettei tulevaisuudessakaan koko kapasiteettia 1,2 gigahertsiin asti (kaapelilaitosten nykyinen suurin taajuus) käytetä täysin, jolloin energiansäästömahdollisuus jatkuu.
Kilpailuehdotuksen ydin perustui kolmeen erilaiseen vaihtoehtoiseen menetelmään. Niiden tuloksena vahvistinmoduulin energiankulutusta voidaan pienentää jopa 30 prosenttia. Tämä puolestaan voi vähentää koko verkon energiankulutusta jopa 20 prosenttia. Näin säästetään rahaa, energiaa ja luontoa. Tässä on järkeä!
Strategia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos valitsi Telesten S-AWARE-tilannekuvajärjestelmän Helsingin metroon. Telesten järjestelmän avulla liikenneliikelaitos kehittää kokonaisvaltaista tilannetietoisuutta ja turvallista matkustamista Helsingin metrossa. Järjestelmää voidaan käyttää myös toimintavalmiuden parantamiseen sekä korkean palvelutason ylläpitämiseen mahdollisten turvallisuusuhkien, hälytysten ja hätätilanteiden sekä muiden vaativien ja kriittisten tilanteiden aikana.
Telesten järjestelmä mahdollistaa tehokkaan yhteistoiminnan useiden muiden operaattoreiden kanssa, mukaan lukien poliisi-, palo- ja pelastuslaitokset, Helsingin seudun liikenne sekä Helsingin ja Espoon kaupungit. Tilannekuvajärjestelmän käyttöönotto aloitetaan vuonna 2019 ja projekti toteutetaan useassa vaiheessa vuoden 2020 loppuun mennessä.
Turvallisuus- ja valvontajärjestelmät ovat yhä monimutkaisempia ja tuottavat entistä enemmän tietoa ja samalla tiedon tehokkaasta hallinnasta tulee jatkuvasti tärkeämpää. Telesten S-AWARE–ratkaisu käsittelee reaaliaikaisesti suuria määriä useista eri lähteistä ja järjestelmistä peräisin olevaa tietoa, ja auttaa varmistamaan, että poikkeustilanteen sattuessa oikea tieto on käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä luo pohjan tehokkaalle päätöksenteolle.
Toimiva päätöksentekoprosessi edellyttää kattavaa ja monipuolista tietoa eri tilanteista. Telesten S-AWARE on kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen, sillä sen avulla voidaan kerätä tietoa useista eri lähteistä mahdollisimman laajan ja tarkan tilannekuvan muodostamiseksi. Järjestelmä antaa mahdollisuuden ymmärtää käynnissä olevia tilanteita ja tapahtumia paremmin ja se myös tunnistaa tapahtumia ja hälytyksiä nopeasti ja luotettavasti, mikä takaa tilanteiden ja toiminnan tehokkaan hallinnan ja ohjauksen.
S-AWARE tarjoaa useita älykkäitä ominaisuuksia ja toimintoja henkilöstön ja toiminnan kehittämiseksi. Järjestelmän avulla voidaan esimerkiksi hyödyntää automatisoituja ja vakioituja toimintamalleja työnkulkujen ohjaamisessa sekä tiedon käsittelyn tehostamisessa.
Päivittäisen toiminnan ohjaamisen lisäksi S-AWARE järjestelmää voidaan käyttää myös raportointiin ja toiminnan kehittämiseen. Järjestelmään tallennetun tietovarannon pohjalta on mahdollista suunnitella ennakoivasti tulevia tilanteita ja tapahtumia. Skenaariotyöskentelyä voidaan hyödyntää henkilöstön kouluttamisessa ja toimintaa erilaisissa tilanteissa voidaan myös harjoitella etukäteen.
Strategia
Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Teleste järjesti lokakuussa Ruotsissa turvallisuusalan tapahtuman, jossa se esitteli ensimmäistä kertaa Connected Zone -konseptin. Konsepti on osa Telesten laajempaa älykkäiden ratkaisujen kehitystyötä ja sen eteenpäin viemistä jatketaan osana Telesten älykaupunkihanketta. Konseptin avulla pyritään vastaamaan ihmisten julkisilla paikoilla yhä enenevässä määrin kokemaan turvattomuuden tunteeseen tarjoamalla julkisen liikenteen käyttäjille uusia digitaalisia palveluja.
Connected Zone -konsepti muuttaa bussipysäkit digitaalisiksi turva-alueiksi, joilla matkustajat voivat tarvittaessa olla henkilökohtaisen älypuhelimensa kautta yhteydessä valvomoon. Yhteydenotto tapahtuu matkapuhelinsovelluksella, joka välittää valvomolle tarvittavat paikka- ja henkilötiedot. Valvomo voi ottaa yhteyden pysäkin digitaaliseen näyttöön ja hyödyntää näyttöä hälytysten antamisessa. Pysäkkiin integroidun videovalvontajärjestelmän avulla tilannetta ja pysäkin tapahtumia voidaan myös valvoa reaaliaikaisesti.
Turvallisuutta parantavien ratkaisujen lisäksi Connected Zone tarjoaa uusia mahdollisuuksia tiedon jakamiseen. Bussipysäkkiin integroiduilla älykkäillä ja vaativiin sääolosuhteisiin suunnitelluilla näytöillä voidaan esittää erilaista sisältöä, kuten julkisen liikenteen aikataulutietoja sekä erilaista kaupallista sisältöä ja mainoksia. Konseptin ratkaisut ja niiden avulla kerättävä monipuolinen matkustajatieto auttavat myös kohdentamaan välitettävää sisältöä entistä paremmin julkisen liikenteen käyttäjien tarpeisiin.
Telesten älykäs ja turvallinen bussipysäkki on käytössä Suomessa Espoossa Nokian kampuksella, jossa sitä testataan osana Nokia Bell Labsin Lux-Turrim5G-ekosysteemiä. Hankkeessa kehitetään nopeaan 5G-verkkoon perustuvia palveluja, jotka on integroitu älykkäisiin valopylväisiin antennien, tukiasemien, antureiden, näyttöjen ja muiden laitteiden avulla. Business Finlandin rahoittama hanke avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisille palveluille ja tuo älykaupunki-innovaatiot lähemmäs käytännön toteutusta.
Katso Connected Zone -esittelyvideo tästä linkistä.
Strategia Strategia
Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Video and Broadband Solutions -liiketoimintaalueen liikevaihto laski hieman jääden 138,7 (142,1) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski tilaajaverkkotuotteissa ja kasvoi videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa.
Liiketulos kasvoi 58,3 prosenttia ja oli 7,7 (4,9) miljoonaa euroa eli 5,6 (3,4) prosenttia liikevaihdosta. Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 10,6 prosenttia ja olivat 152,3 (170,4) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat eniten tilaajaverkkotuotteissa.
Tuotekehitysmenot olivat 12,5 (12,1) miljoonaa euroa ja painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Hanno Narjus, Network Products liiketoimintajohtaja, haastattelussa Cable Next-Gen Europe 2018 tapahtumassa. Katso haastattelu tästä linkistä.
55,4 VBS osuus liikevaihdosta
% % 50,3 VBS osuus henkilöstöstä
VBS liikevaihdon kehitys, Meur 200 150 100 50
14 15 16 17 18
0
VBS liiketuloksen kehitys, Meur
Network Products toimittaa tilaajaverkkoja, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja kaapelioperaattoreille. Tilaajaverkkojen tuotteissa Teleste on markkinajohtaja Euroopassa ja videokeskuksissa merkittävä toimija globaalisti. Tilaajaverkoissa tuotevalikoima sisältää kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja passiivikomponentteihin, esimerkiksi antennipistorasioihin. Videokeskuksissa painopiste on täysin digitaalisissa ratkaisuissa. Tuoteliiketoimintaan liittyvät palvelut sisältävät järjestelmäsuunnittelua, laadunvarmennuskonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Teleste toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvonta- ja informaatioratkaisuja joukkoliikenneoperaattoreille, junavalmistajille ja julkiselle sektorille. Telesten tuoteportfolio kattaa laajamittaiset videovalvontajärjestelmät, tilannekuvajärjestelmät sekä matkustajainformaatioratkaisut. Telesten ratkaisut liitetään usein yhteen muiden operatiivisten järjestelmien kuten liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa. Telestellä on vahva markkina-asema johtavien junavalmistajien ja joukkoliikenneoperaattoreiden keskuudessa, sekä vaativissa videovalvontaprojekteissa. Sen markkina-alueet ovat pääosin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Liiketoimintayksikölle vuosi 2018 oli kiireinen. Tavoite Pohjois-Amerikan markkinoiden avaamisesta sekä uuden hajautetun arkkitehtuurin kehittäminen vaativat paljon toimenpiteitä sekä markkinoinnissa että tuotekehityksessä.
Odotukset teknologiamurroksen aikataulusta osoittautuivat hieman liian optimistisiksi. Operaattoreiden investoinnit hajautetun arkkitehtuurin mukaisiin verkkoihin eivät vielä kunnolla käynnistyneet, joten toimialan investointiaktiivisuus oli lievässä laskussa. Liiketoimintayksikön myynti tulikin pääosin aiemmin tehtyjen HFC-verkkopäivitysprojektien raamisopimusten kautta. Vahvistimien ja optiikan hyvänä säilynyt hintataso vaikutti myönteisesti kannattavuuteen.
Teleste on jo parin vuoden ajan lähestynyt uutta asiakaskuntaa Pohjois-Amerikassa, jossa ovat maailman suurimmat kaapeli-infrastruktuurin markkinat. Paikallisia operaattoreita kiinnostaa erityisesti hajautettu arkkitehtuuri, sillä sen avulla voidaan rakentaa tehokas ja laadukas verkko kustannustehokkaasti olemassa olevaa kaapeliverkkoa hyödyntäen. Myös Telesten älyverkkoinnovaatiot, joita on toimitettu Euroopan markkinoille jo vuosia, ovat herättäneet suurta mielenkiintoa operaattoreiden keskuudessa, koska ne eroavat edukseen amerikkalaisten kilpailijoiden tuotteista. Keskustelut potentiaalisten asiakkaiden kanssa ovat edenneet hyvin, ja Teleste on toimittanut tuotteitaan testattavaksi ja arvioitavaksi muun muassa eri laitteiden yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Perinteiset HFC-teknologian markkinat tulevat ajan myötä kutistumaan hajautetun arkkitehtuurin vallatessa alaa. Teleste on ollut ylivoimainen markkinajohtaja HFC-teknologiaan perustuvien laitteiden toimittajana, mutta nyt tarjolla olevien projektien koko on pienenemässä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, joten nämä tuotteet tuovat Telestelle kannattavaa liiketoimintaa vielä vuosien ajan. Telesten tavoitteena onkin vahvistaa markkinaosuuttaan HFC-tuotteissa.
Siirtyminen HFC-teknologiasta hajautetun arkkitehtuurin teknologiaan merkitsee suurta muutosta koko toimialalle. Teknologian käyttöönotto vaatii kyvykkyyksiä ja entistä syvempää osaamista sekä eri toimijoiden ja kilpailijoidenkin välistä tiivistä yhteistyötä. Teleste on panostanut voimakkaasti uuteen teknologiaan, DOCSIS 3.1. -standardin mukaisten tuotteiden kehittämiseen sekä kumppanuuksien vahvistamiseen, koska sille on tärkeää olla alusta alkaen mukana vasta kehittymässä olevassa ekosysteemissä. Samalla uusi teknologia luo Telestelle mahdollisuuden tarjota asiakkailleen entistä älykkäämpiä laitteita ja entistä kattavamman tuotelajitelman.
Telesten päivitetyn strategian mukaan pääpaino Network Products -liiketoiminnassa tulee olemaan Pohjois-Amerikan markkinoiden valtauksen lisäksi hajautetun arkkitehtuurin ja DOCSIS 3.1. -standardin mukaisten tuotteiden kehittäminen. Odotukset hajautetun verkkoarkkitehtuurin investointien käynnistymisestä seuraavien vuosien aikana ovat korkealla. Käydyt neuvottelut ovat osoittaneet, että potentiaaliset asiakkaat arvostavat Telesten teknologiaosaamista ja brändiä. Telesten asemaa kilpailussa vahvistaa myös se, että se on osoittanut aidon sitoutumisen standardin mukaisiin verkkoihin ja on toimittanut yhdessä Ciscon kanssa maailman ensimmäisen kahden toimittajan hajautetun arkkitehtuurin verkkotoimituksen Telialle.
Verkkojen kapasiteettiin, nopeuteen, laatuun ja toimintavarmuuteen kohdistuu jatkuvasti kasvavia vaatimuksia. Verkossa liikkuvan datan ja videoiden sekä sinne yhteydessä olevien laitteiden monimuotoistuessa erityisesti laatuvaatimukset kasvavat. Telesten tavoitteena on vastata näihin tarpeisiin oman osaamisensa ja kyvykkyyksiensä vahvalla kehittämisellä.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Vuoden 2018 aikana liiketoiminta kehittyi suotuisasti. Liikevaihto kääntyi jälleen kasvuun ja uudet asiakassopimukset kasvattivat tilauskantaa. Liikevaihdon kasvu ja toteutettujen tehostustoimien vaikutukset näkyivät myönteisenä kannattavuuden kehityksenä. Myös asiakasmäärät kasvoivat ja markkina-asema vahvistui.
Yleiset kehityssuunnat, kuten globalisaatio, kaupungistuminen ja digitalisaatio edellyttävät investointeja julkiseen liikenteeseen ja turvallisuutta lisääviin järjestelmiin. Myös ilmastonmuutosta pyritään monissa maissa hidastamaan ekologisemmilla matkustustavoilla. Telesten tarjonta tukee erityisesti kaupunkialueiden ekologista digitaalista kehitystä. Tämän markkinapotentiaalin pohjalta Telesten strategian päivityksessä määriteltiin liiketoimintayksikön tavoitteet ja strategia tuleville vuosille. Merkittävimmiksi tavoitteiksi määriteltiin johtavan aseman saavuttaminen julkisen liikenteen informaatio- ja turvaratkaisuissa sekä kannattava kasvu videovalvonta- ja tilannekuvajärjestelmissä. Samalla markkina-alueeksi tarkentui Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Vuoden 2017 loppupuolella Teleste osti saksalaisen matkustajatietojärjestelmiin ja -ohjelmistoihin keskittyneen iqu Systemsin. Vuoden 2018 aikana yritys integrointiin onnistuneesti osaksi Telesten toimintoja. Iqu Systems täydensi Telesten tarjontaa ja toi joukkoliikenneoperaattoreiden parista uusia asiakkaita erityisesti Saksasta ja sen lähimarkkinoilta. Merkittäviä edistysaskeleita saavutettiin myös oman tehokkuuden kehittämisessä. Tuotekehitykseen, tuotantoon, hankintaan ja laadunvarmistukseen tehdyt toimenpiteet toivat toivottuja tuloksia ja aiemmat matkustajainformaation tuotteiden laatuongelmat helpottivat ja toimituskyky kohentui.
Aktiivisen tuotekehityksen ansiosta Teleste toi markkinoille uusia tuotteita ja entistä kehittyneempiä ratkaisuja. Merkittävimmät investoinnit tehtiin matkustajainformaatioratkaisuihin sekä uuteen tilannekuvajärjestelmäalustaan joka lanseerattiin tuotenimellä S-AWARE®. Alusta on suunniteltu turvallisuuden ja toimintatehokkuuden kehittämiseen julkisessa liikenteessä, lentokentillä, kriittisen infrastruktuurin yhteydessä sekä viranomaissektorilla. Se kerää reaaliaikaista tietoa erilaisista alajärjestelmistä, datalähteistä ja sensoreista ja muodostaa yhtenäisen ja ajantasaisen kokonaiskuvan koko operatiivisesta infrastruktuurista. Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää käynnissä olevia tilanteita ja tapahtumia paremmin ja luo pohjan tehokkaalle päätöksenteolle. Ensimmäinen merkittävä S-AWARE®-alustaan perustuva järjestelmätilaus tuli lokakuussa 2018 Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselta ("HKL"), joka valitsi Telesten ratkaisun kehittääkseen tilannetietoisuutta ja turvallista matkustamista Helsingin metrojärjestelmässä.
Vuosi 2019 on alkanut myönteisissä merkeissä. Telesten hyvä maine kansainvälisillä markkinoilla luo menestymisen mahdollisuuksia. Yksikön parantunut tilauskanta, kilpailukykyinen tarjonta ja vahva osaaminen luovat edellytykset kannattavalle kasvulle. Kilpailu markkinoilla säilyy kuitenkin kireänä ja asiakkaiden koon kasvu nostaa yleistä vaatimustasoa ja kustannuspainetta. Teleste panostaa asiakassuhteiden hyvään hoitamiseen ja tuotteiden laatutason säilyttämiseen.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Enemmän korkean lisäarvon tuottavia palveluja.
Network Services -liiketoiminnan heikon kannattavuuden vuoksi käynnistetyt mittavat kehittämistoimet toivat tulosta jo vuoden 2018 aikana, jolloin päästiin takaisin kannattavan kasvun uralle. Network Servicesin liikevaihto kasvoi 21 prosenttia 111,7 miljoonaan euroon (2017: 92,5). Liiketulos nousi voitolliseksi ollen 2,0 miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alueella työskenteli keskimäärin 693 henkilöä.
Liiketoiminta-alueen kasvu tuli pääosin sen suurimmalta markkinalta Saksasta, jossa normaalin palvelusopimuksen lisäksi toteutettiin kaksi suurta projektitoimitusta. Britanniassa liikevaihdon kasvu oli myös selkeää, mutta siellä kannattavuuskehitys vaihteli huomattavasti palveluittain. Suomessa, Sveitsissä ja Belgiassa kehitys oli tasaista. Uusien asiakkaiden hankinnassa saavutettiin kohtalainen menestys.
Mittavimmat kehittämistoimet kohdistettiin Saksan toimintoihin, joiden yksi kannattavuushaaste oli suurimman asiakkaan kanssa tehty sopimus. Sovittuihin palvelutehtäviin kuuluvien alihankintojen kustannustaso oli noussut markkinatilanteen vuoksi niin, että alihankinnoista saatu hinta alitti niiden kustannukset. Telesten tytäryhtiö Cableway ja sen suurin asiakas Vodafone Germany neuvottelivat yhteistyön ehdoista, kunnes uusi kolmivuotinen sopimus julkistettiin toukokuussa 2018. Uusi sopimus loi pohjan kannattavuuden parantumiselle, yhteistyön kasvulle 44,6 NS osuus liikevaihdosta
% % 49,7 NS osuus henkilöstöstä
NS liiketuloksen kehitys, Meur
| Teleste 2018 Teleste 2018 |
|||
|---|---|---|---|
Strategia
Teknologia
| Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet |
|
|---|---|
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
ja sen laajenemiselle korkean lisäarvon palveluihin. Nyt palvelut koostuvat pääosin asennus-, ylläpitoja huoltopalveluista, mutta tavoitteena on suunnittelu- ja konsultointipalveluiden osuuden lisääminen.
Raamisopimuksen lisäksi Saksassa jatkettiin vuoden 2017 aikana aloitettuja sisäisiä tuottavuusohjelmia ja käynnistettiin uusia kehittämistoimia. Toiminnan tehokkuus parani merkittävästi jo vuoden 2018 aikana, mutta kokonaisvaltaista muutosprosessia jatketaan edelleen vuoden 2019 aikana.
Telesten uudistetussa strategiassa palveluliiketoiminnan painopistealueiksi määriteltiin tuottavuuden parantamisen lisäksi asiakkaiden tarpeisiin vastaavien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen. Tarjonnan kehittämisessä pyritään luomaan korkeaa lisäarvoa tuottavia palveluita ja työkaluja, jotka alentavat verkkojen elinkaaren aikaisia kustannuksia. Koska asiakkaiden verkkojen tekninen taso ja monimutkaisuus ovat kasvaneet selvästi, myös niiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä vaaditaan entistä korkeampaa osaamista.
Palveluliiketoiminnan kova hintakilpailu edellyttää palveluiden tehokasta tuottamista kannattavuuden saavuttamiseksi, mutta korkean lisäarvon palveluissa voidaan siirtyä kohti arvoperusteista hinnoittelua. Strategian toteuttaminen on jo käynnistetty asettamalla tavoitteet, laatimalla yksityiskohtaiset toimenpidesuunnitelmat ja määrittelemällä mittarit, joilla saavutuksia arvioidaan.
Tarve Telesten tuottamille palveluille on selkeästi olemassa, ja operaattoreiden tilanne ennakoi tarvetta myös suurille projektitoimituksille. Telesten tunnettuus alalla on tärkeä kilpailutekijä erityisesti uusasiakashankinnassa. Kilpailukyvystä huolehtiminen tulee edelleen näkymään Saksan tuottavuusohjelmassa, jonka yhtenä toimenpiteenä Teleste kasvattaa omia maankaivuun resurssejaan. Britanniassa Telesten asiakkaat ovat puolestaan käynnistämässä investointeja kuituinfraan, jonka hyödyntäminen on maassa vielä hyvin alhaisella tasolla. Telesten tytäryritys Flomatik on Britanniassa merkittävä verkkojen suunnittelupalvelujen tarjoaja.
Network Services tarjoaa verkkosuunnittelua, asennus- ja huolto- sekä asiantuntijapalveluita eurooppalaisille operaattoreille. Sen asiakkaat ovat usein maidensa johtavia toimijoita, joiden tavoitteena on uusien palveluiden, kuten nopeiden internet-yhteyksien sekä maksutelevisio-, tilausvideo- ja puhelinpalvelujen tarjoaminen tilaajille. Network Services -liiketoiminnan toimintamaat ovat Saksa, Britannia, Suomi, Sveitsi ja Belgia.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Telesten kilpailukyky perustuu suurelta osin motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Teleste tarjoaa työntekijöilleen haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden kehittää osaamistaan alan parhaiden ammattilaisten joukossa sekä kansainvälisen työyhteisön. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä tehtävistä, hyvästä työilmapiiristä ja tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä.
Telesten missiona on verkottuneen yhteiskunnan rakentaminen, jotta ihmisten elämästä tulisi älykkäämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Telesteläiset tulevat erilaisista taustoista, eri maista ja kulttuureista, mutta meitä yhdistävät yhteiset arvomme: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Teleste rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa yhdessä, henkilöstön ja sidosryhmien vuoropuhelua rakentaen.
Telesten palveluksessa oli 1 353 työntekijää vuoden 2018 lopussa (2017: 1 446). Telesten toimintakenttä on hyvin kansainvälinen ja toimipisteitä on 17 maassa. Eniten telesteläisiä on Saksassa (37 %) ja Suomessa (35 %).
Painopistealue Esimiesten tuki
Tavoite Hyvä johtajuus
Painopistealue Henkilöstökokemus
Tavoite Osaavat ja innostuneet telesteläiset
Painopistealue Henkilöstöprosessien toimivuus
Tavoite Älykkäät ja yhdenmukaiset henkilöstöhallinnon prosessit
| Teleste 2018 Teleste 2018 |
|||
|---|---|---|---|
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Johto
Tilinpäätös
Teleste on kansainvälisesti toimiva, alueelliset vaatimukset huomioiva teknologiayhtiö. Telesten liiketoiminnan globaali toimintaympäristö asettaa kansainvälisyyden osaksi telesteläisten arkea. Vuosittain toteutettavien auditointien avulla arvioidaan henkilöstöhallinnolle asetettujen standardien ja laatuvaatimusten toteutuminen.
Telesten henkilöstöhallinto toimii verkostona seitsemässä eri maassa ja tukee henkilöstömäärältään pienempien maiden tiimejä ja esimiehiä maailmanlaajuisesti. Vuonna 2018 otettiin käyttöön koko konsernin kattavat henkilöstömittarit ja varmistettiin muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen henkilötietojen käsittely. Henkilöstöhallinnon verkosto yhdistää eri toimipisteet ja luo puitteet henkilöstöhallinnon toimintojen yhteiselle kehittämiselle paikalliset tarpeet ja globaalit tavoitteet huomioiden.
Telesten henkilöstöstrategia uudistettiin syksyllä 2018. Strategian kolme keskeisintä tavoitetta ovat hyvä johtajuus, osaavat ja motivoituneet telesteläiset sekä tarkoituksenmukaiset henkilöstöhallinnon työkalut jokaisen telesteläisen ja heidän esimiestensä käyttöön. Hyvä johtajuus pohjautuu Telesten yhteisiin arvoihin, vuoropuheluun, selkeisiin innostaviin tavoitteisiin ja tiiviiseen yhteistyöhön.
Työhyvinvointi ja työkykyjohtaminen ovat tärkeässä roolissa esimiesten työssä. Jatkossa mittaamme kahdesti vuodessa johdon ja esimiesten onnistumista johtamisen laadun kehittämisessä. Hyvä henkilöstökokemus ja toimintakultturi ovat perusta osaavien ja motivoituneiden työntekijöiden sitoutumiseen Telesten monipuolisissa tehtävissä, mutta myös uusien telesteläisten rekrytoinnissa. Osaamisen ja toiminnan jatkuva kehittäminen on keskeinen osa toimintakulttuuriamme, jota kutsumme Teleste-hengeksi. Tarkoituksenmukaiset henkilöstöhallinnon työkalut mahdollistavat hyvän henkilöstökokemuksen ja sujuvan työskentelyn arjessa.
Teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen edellyttävät henkilöstöltä vahvaa ammattitaitoa. Telesten strategiset kyvykkyydet ovat asiakassuhteiden hallinta, tuotteiden kehittäminen, tuotteiden valmistus ja toimitusketjun hallinta sekä saumaton tiimien välinen yhteistyö. Henkilöstön erityisosaamista kehitetään kullakin alueella henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi osaamista kehitetään yhteisillä koulutusohjelmilla. Vuoden 2018 aikana julkaisimme eLearning-alustallamme henkilöstölle kuusi uutta verkkokoulutusohjelmaa ja lukuisia tuotekoulutusohjelmia. Lisäksi käynnistimme hankintatoimen Sourcing Academy –ohjelman.
Telesten maine työnantajana on hyvä ja potentiaaliset hakijat ovat kiinnostuneita erityisesti Telesten teknologisesta osaamisesta, kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja mahdollisuudesta päästä kehittymään sen myötä. Yhteistyöllä alan oppilaitosten kanssa pyritään lisäämään myös yrityksen tunnettuutta potentiaalisten työntekijöiden joukossa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, harjoittelua ja opinnäytepaikkoja. Telestellä viihdytään keskimäärin pitkään. Motivoivat työtehtävät sitouttavat työnantajaan ja pitkät työurat tuovat mukanaan vankkaa osaamista ja tietoa. Työurat tulevat tulevaisuudessa entisestään pidentymään, ja tämä otetaan Telestellä huomioon muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.
Telesten kannustinjärjestelmät perustuvat saavutettuihin tuloksiin, joita mitataan sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään muun muassa tulos- ja tuotantopalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkiojärjestelmiä. Vuoden 2018 aikana Telesten tulospalkkiojärjestelmän piiriin liittyi lisää henkilöstöä. Tulospalkkiojärjestelmät tukevat yhtiön strategiaa tavoitteilla, jotka luontevasti yhdistyvät tiimien ja yksittäisten työntekijöiden työhön.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Teleste on mukana rakentamassa verkottunutta maailmaa. Toiminnan perustehtävä on ihmisten jokapäiväisen elämän älykkyyden, sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen.
Telesten tuotteet ja palvelut edistävät muun muassa julkisen liikenteen käyttöä, julkisten alueiden turvallisuutta, tiedon ja viihteen vastaanottamista ja jakamista sekä ylipäänsä digitaalisen kehityksen etenemistä. Telesten vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan onkin monilla tavoin myönteinen ja vastaavasti sen oman toiminnan hiilijalanjälki matala.
Yritysvastuu on Telesten toiminnan ytimessä ja näkyy arvoissa, visiossa, missiossa ja strategiassa. Jokapäiväistä toimintaa ohjaavat eettiset säännöt, mutta myös monet lait, ohjeistot ja ympäristösertifikaatit. Vastuullisuutta kehitetään ja siitä huolehditaan kaikkien sidosryhmien kanssa toimiessa. Hyvänä yrityskansalaisena Teleste tekeekin aktiivisesti yhteistyötä asiakkaidensa, kumppaniensa ja yliopistojen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.
Teleste noudattaa yritysvastuun osa-alueiden jakoa taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Taloudellinen vastuu huomioidaan asiakaskeskeisyydellä ja tuloksellisuudella. Havainnoidaan toimintaympäristö, ollaan avoimia ja toimitaan ennakoivasti. Ollaan lähellä asiakasta nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksellisuus taataan tekemällä päätöksiä oikea-aikaisesti, asettamalla haasteellisia tavoitteita, kommunikoimalla ne selkeästi ja viemällä asiat loppuun. Ekologisessa vastuussa tarkastellaan tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksia sekä seurataan kehitystä. Tuotteiden luotettavuudessa otetaan huomioon erityisesti ekologinen vastuu. Sosiaalinen vastuu huomioidaan eettisissä säännöissä oikeudenmukaisilla työolosuhteilla ja käytännöillä. Kaikkien ihmisten kunnioitus on yksi sosiaalisen vastuun perusasioita.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Johto
Tilinpäätös
Telesten tuotteet ovat pitkäikäisiä, joten niiden energiankulutus ja huollettavuus ovat merkittäviä huomioon otettavia tekijöitä elinkaarenaikaisia kustannuksia ja ympäristökuormitusta tarkasteltaessa. Näitä vaikutuksia pyritään vähentämään koko tuotantoprosessissa suunnittelusta tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja kierrätykseen. Tuotantoprosessin kuvaus on esitetty seuraavalla aukeamalla.
Telesten oman toiminnan ympäristövaikutukset ovat melko vähäiset ja aiheutuvat pääosin tuotannossa käytettävistä materiaaleista ja komponenteista sekä energiasta ja liikkumisesta ja matkustamisesta. Telesten energiankulutus oli vuonna 2018 6,9 GWh. Energiaa kuluu tuotannossa ja toimitilojen lämmitykseen ja valaistukseen. Energiankulutusta pyritään pienentämään siirtymällä aina entistä energiatehokkaampiin laitteisiin.
Materiaalien ja komponenttien hankinnassa noudatetaan tarkkoja sääntöjä, joilla varmistetaan lopputuotteiden laatu, mutta myös hankintojen vastuullisuus. Hankintatoiminta on esitelty tarkemmin sivulla 34. Liikematkustamisen tarvetta pyritään vähentämään hyödyntämällä verkkoyhteyksiä kokousten ja neuvottelujen järjestämisessä. Matkustamisessa telesteläiset pyrkivät myös suosimaan julkista liikennettä ja työsuhdeautoina vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Merkittävimmät liikkumisesta tulevat päästöt aiheutuvat palveluliiketoiminnassa, jossa verkkojen ylläpito vaatii huoltoajoja.
Riskien arviointi ja niihin varautuminen on merkittävä tekijä taloudellisen onnistumisen kannalta. Telestellä tehdään kaksi kertaa vuodessa riskien kartoitus ja arviointi. Riskit analysoidaan liiketoimintayksiköittäin. Liiketoimintaan vakavasti vaikuttaville riskeille pyritään laatimaan jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Merkittävimpien riskien seurannalle ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmille on nimetty vastuuhenkilöt liiketoimintayksiköissä ja konsernitoiminnoissa.
Teleste tekee vuosittain sisäisen tarkastuksen, jossa arvioidaan riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdotetaan kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä.
Telesten hallitus perusti 5.4.2018 yhtiölle tarkastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Tuotekehitys on avainasemassa tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristövaikutuksen huomioimisessa. Suunnitteluvaiheen päätökset ovat merkittäviä tuotteen koko elinkaaren kannalta, koska ne koskevat koko toimitusketjua raaka-aineiden hankinnasta tuotteen poistamiseen markkinoilta. Ympäristömyönteisen tuotesuunnittelun tavoitteena on vähentää käytetyn materiaalin määrää, pienentää tuotteen energiankulutusta sekä parantaa tuotelaatua.
Modulaarisuus on suunnittelussa yksi tärkeä lähtökohta, ja lähes kaikki HFC-tilaajaverkkotuotteet ovat modulaarisia. Uusi ICON9000-tuote lisää tätä modulaarisuutta entisestään. AC9100 NEO tuote on mahdollista päivittää hajautetun arkkitehtuurin laitteeksi lisäämällä olemassaolevaan laitteeseen uuden toiminnallisuuden mukanaan tuova kansi. Samoin Luminato-videokeskuslaite on modulaarinen tuotealusta. Modulaarisuuden hyödyt tulevat esille tuotteiden huollettavuutena ja alustan monikäyttöisyytenä, joka samalla tarkoittaa pidempää tuotteen elinkaarta. Telestellä on tutkittu myös uudenlaisia virtalähderatkaisuja, joilla saadaan virtalähteeseen parempi hyötysuhde. Näitä tullaan käyttämään uusissa hajautetun arkkitehtuurin tuotteissa.
Laajakaistaverkkojen kapasiteettivaatimusten kasvaessa myös niiden virrankulutus nousee. Operaattorit hakevat uusia kestävän kehityksen ratkaisuja parantaakseen verkkojen suorituskykyä ja hallitakseen niiden virrankulutusta. Telesten vuonna 2018 lanseeraama Make Sense on ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden laskea vahvistinyksiköiden virrankulutusta silloin, kun verkon kokonaiskuormitus laskee. Näin verkon virrankulutusta voidaan pienentää jopa 20 prosentilla vuosittain palvelutasoa vaarantamatta.
Telesten kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maassa. Suorissa ostoissa 20 % toimittajista vastaa 80 %:sta kaikista hankinnoista. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäjänteisyyteen. Sitä ohjataan ja valvotaan eettisellä toimintaohjeella ja ohjeistuksilla esimerkiksi logistiikasta ja tilaustenkäsittelystä, toimittaja-arvioinneilla, toimittajien itsearvioinneilla, tapaamisilla ja auditoinneilla.
Suora hankinta koostuu erilaisista kategorioista: komponenteista, tuotteista ja palveluista. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita käytetään omaa liiketoimintaa varten. Toimittajavalinnoissa varmistetaan, että toimittajat täyttävät Telesten vaatimukset. Vuonna 2018 Telesten toimittajille tarkoitettu eettinen toimintaohje (Teleste Supplier Code of Conduct) päivitettiin vastaamaan paremmin Telesten asiakkailta tulleita vaatimuksia.
Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä. Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG). Lisätietoja seuraavalla aukeamalla.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Johto
Telesten tuotannon suurimmat ympäristövaikutusten aiheuttajat ovat energiankäyttö ja toiminnasta syntyvät jätteet. Telesten tuotanto koostuu elektroniikan valmistuksesta, kokoonpanovaiheista ja testauksesta. Kaikki edellä mainitut prosessit ovat ympäristön kannalta turvallisia.
Tuotannon tehokkuutta ylläpidetään noudattamalla Lean-toimintatapoja. Osana laadunkehittämistä käytetään JAPA- eli jatkuvan parantamisen tauluja. Vuoden 2018 aikana JAPA-toiminta laajennettiin myös toimihenkilöprosesseihin, ja ensimmäiset sovellukset toimistorobotiikasta ovat implementoitu ennuste- ja ohjausparametrien päivittämiseen. Lisäksi Telesten tuotannoissa on käytössä 5S-menetelmä, joka keskittyy tuottavuuden kasvattamiseen poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa ja parantamalla laatua ja turvallisuutta sekä luomalla visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka.
Jätteiden lajittelusta on tarkempaa tietoa kohdassa Kierrätys ja hyödyntäminen.
Logistiikassa otetaan huomioon sekä ympäristöasiat että kustannustehokkuus.
Kuljetusten hiilijalanjälki syntyy pääsääntöisesti materiaalien ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista, ja sitä pienennetään ennusteprosessilla ja suosimalla maa- ja merikuljetuksia lentorahdin sijaan. Vuonna 2018 maailmalle lähti 1277 tn tuotteita, eli lähetetty määrä kasvoi noin 8 prosenttia. Vuonna 2019 pyritään pienentämään lentorahtien aiheuttamia CO2-päästöjä verrattuna 2018 tasoon.
Jakelun ympäristökuormitukseen vaikuttavat myös pakkausten vaatima tila ja niissä käytetyt materiaalit. Tilantarvetta on supistettu päällekkäin lastattavilla pakkauksilla ja ekologisuutta parannettu muuttamalla laatikoiden kansien materiaali lastulevystä pahviin. Pahviset kannet ovat kevyitä ja helposti kierrätettäviä.
Palveluliiketoiminnassa ympäristökuormituksen päälähde on asennus- ja huoltoajojen CO2-päästöt, joihin vaikutetaan kalustovalinnoilla ja reittisuunnittelulla.
Telesten tuotteet ovat turvallisia koko tuotantoprosessin ja käytön ajan. Tuotteiden suunnittelussa huomioidaan koko sen elinkaari, käytettävyys, käyttöikä sekä huollettavuus. Pitkän elinkaaren omaavien tuotteiden päivitettävyys on osa ympäristönäkökulmaa. Asiakastyytyväisyys taataan pitkäikäisillä, huollettavilla tuotteilla, joiden energiankulutus on asetettujen tavoitteiden mukainen.
Teleste kehittää tilaajaverkkotuotteitaan jatkuvasti, jotta sen asiakkaat eli operaattorit voivat pienentää verkkonsa energiankulutusta suhteessa siirrettyyn datamäärään. Alalla käytetään yleisesti mittarina sitä, kuinka paljon verkossa pystytään siirtämään tietoa energiayksikköä kohti – bit/W. Uudet DOCSIS 3.1 -laitteet, joissa on entistä laajempi taajuusalue, tarjoavat operaattoreille mahdollisuuden päästä parempaan tehokkuuslukuun.
Jätteiden syntypistelajittelu on tehokkaan kierrätyksen ja hyödyntämisen edellytys. Telestellä syntyvät jätteet lajitellaan ja ohjataan kierrätykseen asianmukaisesti. Vuonna 2018 konsernissa syntyi yhteensä 178,2 tn jätettä, josta 118,7 tn hyödynnettiin materiaalina, energiantuotantoon ohjautui 53 tn ja loppukäsittelyyn päätyi vain 6,5 tn. Telesten jätteiden kierrätysaste nousi viime vuonna 62 prosentista 67 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa jätteistä päätyy materiaalihyötykäyttöön.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Vuoden 2018 aikana suuri hankinnan haaste oli komponenttien pitkät toimitusajat, mikä loi myös hintapainetta. Vaikka komponenttivalmistajat investoivat valmistuskapasiteetin kasvattamiseen, kapasiteettia oli markkinakysyntään nähden liian vähän. Lisäksi osa valmistajista luopui tiettyjen passiivi- ja puolijohdekomponenttien valmistuksesta. Vuodesta 2019 WSTS (World Semiconductor Trade Statistics) ennustaa, että puolijohdemarkkinoilla kysynnän kasvu tasaantuu merkittävästi. Kasvu vuonna 2018 oli 13,7 prosenttia. Passiivikomponenttien saatavuuden oletetaan jatkuvan haasteellisena koko vuoden 2019.
Tulevaisuuden suunnittelu haasteellisessa toimitusympäristössä edellyttää, että hankittavien nimikkeiden perustiedot (master data) ovat virheettömiä ja luotettavia. Erinomainen data edellyttää myös jatkuvaa ylläpitoa. Kesällä 2018 Teleste otti käyttöön ohjelmistorobotin, joka toimii operatiivisen oston apuna ja tekee toiminnanohjausjärjestelmän parametripäivitystä. Toistuvien ja aikaisemmin manuaalisesti hoidettujen rutiinitehtävien delegointi robotille on lisännyt työn mielekkyyttä ja vähentänyt inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Operatiivinen osto pystyy käyttämään enemmän aikaansa asiantuntijatyöhön ja hyödyntämään ammattiosaamistaan.
Teleste Sourcing Academy perustettiin osana vuonna 2017 käynnistettyä hankinnan kehittämisen toimenpideohjelmaa. Silloin kävi selväksi, että hankintaosaamista on merkittävästi kehitettävä, jotta hankinta kykenisi paremmin vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin ja jotta strategiset tavoitteet saavutettaisiin.
Teleste Sourcing Academy on investointi Telesten tulevaisuuteen. Se on hankinnan parissa työskentelevien koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää ammatillista osaamista ja asiantuntemusta laaja-alaisesti. Globaali koulutusohjelma tuo koko tiimille saman tietotason, innostaa ajatusten vaihtoon, vahvistaa yhteisiä toimintamalleja ja edistää yhteistyötä.
Tavarantoimittajat ovat Telestelle erittäin tärkeitä. Kansainvälisessä toimittajaverkostossa on toimittajia yli 20 maasta. Suorissa ostoissa 20 prosenttia toimittajista vastaa 80 prosentista kaikista hankinnoista. Toimittajayhteistyö perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäjänteisyyteen. Sitä ohjataan ja valvotaan eettisillä toimintaohjeella ja ohjeistuksilla esimerkiksi logistiikasta ja tilaustenkäsittelystä, toimittaja-arvioinneilla, toimittajien itsearvioinneilla, tapaamisilla ja auditoinneilla.
Telesten hankinta on jaettu strategiseen sourcingiin ja operatiiviseen ostoon. Strateginen sourcing valitsee toimittajat, neuvottelee sopimukset sekä vastaa toimittajasuhteiden johtamisesta. Operatiivinen osto tekee tilaukset toimittajille ja vastaa toimittajan suuntaan tapahtuvasta päivittäisestä kanssakäymisestä. Hankintaorganisaatio kehittää toimintaa aktiivisesti yhtenäistämällä toimintatapoja ja jakamalla tietoa koko organisaatiolle.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Johto
Tilinpäätös
Toimittajavalinnan perustana ovat Telesten arvot: asiakaskeskeisyys, kunnioitus, luotettavuus ja tuloksellisuus. Valintaa tehtäessä arvioidaan mm. teknologiaosaamista, tuotteiden ja toimitusten laatua, toimitusvarmuutta, toiminnan eettisyyttä ja kustannustehokkuutta. Vuonna 2018 Telesten toimittajille tarkoitettu eettinen toimintaohje (Teleste Supplier Code of Conduct) päivitettiin vastaamaan paremmin Telesten asiakkailta tulleita vaatimuksia. Teleste luokittelee toimittajat avaintoimittajiin sekä ensisijaisiin, hyväksyttyihin ja uusiin toimittajiin. Luokitus määrittelee Telesten ja toimittajan välisen suhteen ja hallintamallin. Avaintoimittajat ja ensisijaiset toimittajat arvioidaan vuosittain, hyväksytyt toimittajat kolmen vuoden välein ja uudet toimittajat toimittajasuhteen alussa. Arviointimallia päivitetään tarvittaessa. Aktiivinen toimittajakannan arviointi ja toimittajien liiketoimien jatkuvuussuunnitelmien tarkastukset ovat osa toimittajiin liittyvän liiketoiminnan jatkuvuuden riskin hallintaa.
Jokainen uusi toimittaja tekee ennen yhteistyön syventämistä Telesten kattavan itsearvioinnin, jossa on noin 100 kysymystä yrityksen hallinnosta, tietoturvasta, työturvallisuudesta, vastuullisuudesta, ympäristöasetusten ja lakien noudattamisesta sekä myös organisaatiosta, sen osaamisesta ja innovaatiokyvystä. Vastauksessa tärkeätä ei ole vain se, miten toimittaja itse kertoo toimivansa ja millaisia näyttöjä siitä on esittää, vaan myös se, miten toimittajan oma toimitusketju toimii ja miten toimittaja sitä ohjaa sekä miten ohjaus on todennettavissa.
Suora hankinta koostuu erilaisista kategorioista, kuten komponenteista, tuotteista ja asiakkaalle tarjottavista palveluista. Epäsuora hankinta koostuu tavaroista ja palveluista, joita käytetään omaa liiketoimintaa varten. Toimittajille asetetut vaatimukset perustuvat luokitukseen ja ostojen Teleste Sourcing Academy on investointi Telesten tulevaisuuteen.
suuruuteen. Telesten tuotteiden tyypillisesti pitkä elinkaari asettaa korkeat vaatimukset komponenteille mm. niiden elinkaaren ja elinkaaren aikaisen kustannuskehityksen sekä toimitusketteryyden suhteen. Teleste pyrkii aina varmistamaan, että materiaalit ovat peräisin eettisesti ja ekologisesti vastuullisista lähteistä.
Luonnonvarojen laillisesta kaupasta ja kestävän kehityksen toimitusketjuista tarvittavien tietojen ylläpitämiseen käytetään kolmannen osapuolen palvelua, joka seuraa standardikomponenttien raaka-aineiden alkuperiä (Conflict minerals, 3TG). Teleste hankkii pelkästään RoHS-direktiivin täyttäviä tuotteita ja komponentteja. Markkinoilla on tarjolla myös väärennettyjä komponentteja, joiden torjuntaa Teleste edistää sitoutumalla neljään perusperiaatteeseen (Teleste's Anti-Counterfeiting Statement) ja edellyttämällä, että myös toimittajat omilla toimillaan edistävät näitä periaatteita.
Strategia Strategia
Teknologia Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös Tilinpäätös
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Yritysjohdon konsultti
2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen pj 2011–
F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003– ja tarkastusvaliokunnan pj 2006–
Ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksen puheenjohtaja Tianta Oy:ssä, joka on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.
EM Group Oy, hallituksen jäsen 2014–, hallituksen puheenjohtaja 2017–
Ensto Oy, toimitusjohtaja 1993–1995, hallituksen puheenjohtaja 2006–2013, hallituksen jäsen 2014–2017
EM Group Oy, hallituksen puheenjohtaja 2005–2013
Lännen Tehtaat Oyj (nyk. Apetit Oyj), hallintoneuvoston puheenjohtaja 2011–2013
Tianta Oy, hallituksen puheenjohtaja 2017– Ensto Invest Oy, hallituksen jäsen 2017– Alvar Aalto säätiö, hallituksen jäsen 2014– Deutsche Bibliotheks Verein in Finnland, hallituksen puheenjohtaja 2014–
36
KTM s. 1961 Hallituksen jäsen 2013–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja 2010–
SEB Gyllenberg Private Bank, toimitusjohtaja 1999–2010
Handelsbanken Liv, maajohtaja, Suomen henkivakuutustoiminta 1998–1999
Sampo-konserni, sijoitusjohtaja henkivakuutustoiminta 1996–1998
Sampo-konserni, varainhoitotehtäviä 1990–1996
Muut keskeiset luottamustoimet: Kesko Oyj, hallituksen jäsen 2016–
Sampo Oyj, hallituksen jäsen 2013–
Hanken Svenska handelshögskolan, hallituksen jäsen, sijoitusvaliokunnan pj 2010–
Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö, hallintoneuvoston jäsen 2010–
DI, s.1959 Hallituksen jäsen 2018–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Telia Ventures, toimitusjohtaja 2018–
Keskeinen työkokemus Airbus Ventures, General Partner 2015–2016
Deutche Telekom AG, Senior Vice President, Venture Capital & Group
Business Development and Venturing, 2011–2014
Openwave systems INC, Senior Vice President, Business Development, 2009– 2011
Accel Partners, Venture Partner, 2002–2009
Cisco Systems, Technical Director & Business Development Manager, 1998–2001
Nokia, several management positions in Finland and in Germany, 1983–1998
Muut keskeiset luottamustehtävät DNA Oyj, hallituksen jäsen 2017–, tarkastusvaliokunnan jäsen 2017–
Ekonomi, DI, MBA, s.1954 Hallituksen jäsen 2016–
Ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta.
Hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä, joka on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.
Päätoimi: Hallitustyöskentely
Keskeinen työkokemus: Ensto Oy, toimitusjohtaja 2009–2016
Evervent Oy, toimitusjohtaja 2007–2009
Ranskassa, Englannissa ja Sveitsissä 1992–2008:
General Motors, Ranskan tytäryhtiön johtoryhmä
Hyster- ja Mouvex -yhtymien EMEA-johtaja
Irrifrance, yhtiön toimitusjohtaja
ABB, tytäryhtiöiden toimitusjohtaja 1985–1992
UPM Kymmene, tytäryhtiön toimitusjohtaja 1981–1985
Muut keskeiset luottamustoimet: Tianta Oy, hallituksen jäsen 2018
KTM s. 1964 Hallituksen jäsen 2008–
Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005–
Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005
Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Tampereen kauppakamari, hallituksen jäsen 2018–
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen varapj 2017–
37
Altia Oyj, hallituksen jäsen 2016–
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Toimitusjohtaja KTM, s. 1961
Telesten palveluksessa vuodesta 2002–
ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999– 2001
ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen 2019–
Turun kauppakamari, hallituksen pj 2012–2015, vara-pj 2016 – Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen 2008 –
Saksan, Sveitsin ja Itävallan palveluliiketoiminnan aluejohtaja
Konsernin liiketoimintojen kehitys- ja lakiasiaintehtävien johtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1999–
Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999–
Uponor Group 1989–1999, erilaiset johtotehtävät, ml Uponor Poland, tj
Telesten palveluksessa vuodesta 2013– Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–
Nokia Oyj, taloushallinnon johtotehtävät 2000–2013 Ensto Saloplast Oy, talouspäällikkö 1998–2000 OMG Kokkola Chemicals Oy, talouspäällikkö 1994–1998
Network Products, liiketoimintajohtaja KTM, s. 1962 Telesten palveluksessa vuodesta 2006– Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–
Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006
Teleste Oyj, johtaja1989–1996
Video Security and Information, liiketoimintajohtaja DI, s. 1967 Telesten palveluksessa 2016– Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–
Keskeinen työkokemus:
Yritysjohdon konsultti 2015–2016
Ixonos Oyj, toimitusjohtaja 2013–2015
Nokia Siemens Networks Finland Oy, toimitusjohtaja 2012
Nokia Siemens Networks Oy, Skandinavian ja Baltian liiketoiminnot 2010–2012
Vuodesta 1991 alkaen eri johtotason tehtävissä Nokia Oyj:ssa ja Nokia Siemens Networks Oy:ssa.
Keskeiset luottamustoimet: Taiste Oy, hallituksen puheenjohtaja 2016–
Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja DI, s. 1967 Telesten palveluksessa vuodesta 1994– Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013–
Keskeinen työkokemus: Telesten palveluksessa vuodesta 1994
Tuoteoperaatiot, johtaja DI, s. 1968
Telesten palveluksessa vuodesta 2008– Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008–
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät
tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Maaliskuussa tuli lisäksi kuluneeksi 20 vuotta yhtiön listautumisesta Helsingin Pörssiin.
Teleste katsoo vahvasti eteenpäin ja sen missio on olla paras kumppani verkottuneen yhteiskunnan rakentamiseen.
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsingissä Teknologia-toimialaluokassa. Teleste kuuluu markkina-arvoltaan small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2018 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen.
Osakekurssi oli vuoden 2018 aikana alimmillaan 5,12 (6,51) euroa ja korkeimmillaan 7,58 (9,62) euroa. Päätöskurssi 31.12.2018 oli 5,26 (6,68) euroa.
Telesten tilinpäätöstiedote vuodelta 2018 julkistettiin torstaina 7.2.2019.
Taloudelliset katsaukset julkistetaan pörssitiedotteena ja julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
Katsausten julkistamisen yhteydessä Teleste järjestää tiedotustilaisuuden sijoittajille, analyytikoille ja median edustajille.
Strategia
Teknologia
Liiketoiminta-alueet
Vastuullisuus
Johto
Tilinpäätös
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 4.4.2019 klo 16.00 alkaen Finlandiatalon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto alkaa kello 15.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on maanantaina 25.3.2019 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 28.3.2019 kello 16.00.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,20 e.
Osakasrekisteriä ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Lisätietoja: www.teleste.com/Sijoittajat
Teleste listautui Helsingin pörssiin 30.3.1999. Osakkeen myyntihinta oli 8,20 euroa listautumisannissa.
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku
Liiketoiminta-alueet Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen
Vastuullisuus Puhelin (vaihde): (02) 2605 611
Y-tunnus 1102267-8
facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp linkedin.com/company/teleste slideshare.net/telestecorporation youtube.com/telestecorporation
Telesten internetsivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa. Copyright © 2017 Teleste Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Teleste on Teleste Oyj:n rekisteröity tavaramerkki.
Asiakkaittemme menestys on meille sydämenasia
Tilinpäätös 2018
| Hallituksen toimintakertomus | 45 |
|---|---|
| Konsernin tilinpäätös | 51 |
| Konsernituloslaskelma | 51 |
| Konsernitase | 52 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 53 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 54 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 55 |
| Segmenttiraportointi | 62 |
| Hankitut liiketoiminnot tilikausilla 2018 ja 2017 | 65 |
| Konsernin liitetiedot | 66 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 85 |
| Tuloslaskelma | 85 |
| Tase | 86 |
| Rahoituslaskelma | 87 |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 88 |
| Emoyhtiön tuloslaskelman ja taseen liitetiedot | 89 |
| Voitonjakoehdotus | 94 |
| Tilintarkastuskertomus | 95 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 99 |
| Konserni numeroina | 105 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 106 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 107 |
Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja tarjoaa video- ja laajakaistateknologioita sekä niihin liittyviä palveluita. Teknologiatarjontamme edistää päivittäisen elämän sujuvuutta ja turvallisuutta. Liiketoimintamme ydin on video – videon ja datan käsittely, siirto ja hallinta. Asiakaskuntamme koostuu kaapeli- ja teleoperaattoreista, junakaluston valmistajista, joukkoliikenneoperaattoreista sekä julkisen sektorin organisaatioista. Toimintamme on jaettu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Molemmilla alueilla olemme maailman johtavia yrityksiä ja teknologisia edelläkävijöitä.
Vuoden 2018 aikana yhtiö eteni suunnitelmien mukaisesti yhtiön strategisilla alueilla. Toiminnan strategiset painopisteet alkaneen vuoden 2019 aikana ovat: hajautetun verkkoarkkitehtuurin tarjonnan kehittäminen ja myynnin onnistunut käynnistäminen USA:n kaapelioperaattorimarkkinoilla sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisujen liikevaihdon merkittävä kasvattaminen ja tuloksen parantaminen sekä Saksan palveluliiketoiminnan operatiivisen toiminnan kehittäminen ja kannattavuuden parantaminen.
Konsernin saadut tilaukset kasvoivat 0,4 % ja saavuttivat Telesten historian korkeimman tason 264,0 (262,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 6,7 % ollen 250,3 (234,6) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 9,7 miljoonaa euroa, vertailukauden liiketuloksen ollessa 7,5 miljoonaa euroa tappiolla. Liiketulos oli 3,9 % (-3,2 %) liikevaihdosta. Vertailukauden tulokseen sisältyi Saksan palveluliiketoimintaan liittyvä 7,7 miljoonan euron liikearvon alaskirjaus ja 2,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraukset Saksassa ja Suomessa. Liiketulos parani sekä Video and Broadband Solutions että Network Services –liiketoiminta-alueilla. Materiaali- ja tuotantopalvelujen kulut kasvoivat 8,0 % ja olivat 137,9 (127,7) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut laskivat 4,9 % ja olivat 66,0 (69,4) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut pienenivät henkilöstömäärän laskun seurauksena. Poistot ja liiketoiminnan muut kulut laskivat 1,1 % ollen 38,5 (38,9) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat 0,7 (0,9) miljoonaa euroa. Konsernin verot olivat 2,2 (0,7) miljoonaa euroa ja laskennallinen veroaste 24,5 %. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,38 (-0,50) euroa.
Liiketoiminta-alue keskittyy tilaajaverkkotuotteisiin sekä videovalvonta- ja informaatioratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, junakaluston valmistajista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Teleste kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteista. Yhtiön tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa, Puolassa, Saksassa ja Belgiassa. Telesten oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, joilla Teleste täydentää tuoteportfoliota.
Liiketoiminta-alueella on 32 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 10,6 % ja olivat 152,3 (170,4) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat eniten tilaajaverkkotuotteissa. Liikevaihto laski 2,4 % ja oli 138,7 (142,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski tilaajaverkkotuotteissa ja kasvoi videovalvonta- ja informaatioratkaisuissa. Liiketulos kasvoi 58,3 % ja oli 7,7 (4,9) miljoonaa euroa eli 5,6 % (3,4 %) liikevaihdosta. Liiketulosta paransi videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kasvanut liikevaihto. Vertailukauden liiketulosta rasitti työvoimavähennyksiin liittynyt 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus.
Tuotekehitysmenot olivat 12,5 (12,1) miljoonaa euroa eli 9,0 % (8,5 %) VBS liiketoiminnan liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, DOCSIS 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuvaja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin 4,8 (3,5) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,2 (1,5) miljoonaa euroa.
Network Services tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapeli- ja teleoperaattoreista sekä verkkolaitevalmistajista. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Telesten palveluosaaminen kattaa laajan kokonaisuuden kaapeliverkkojen suunnittelusta, asennuksesta ja ylläpidosta aina verkkojen tekniseen operointiin asti. Palvelutuotannossa hyödynnetään myös alihankintaverkostoa. Telesten palveluliiketoiminta sijoittuu Saksan, Englannin, Sveitsin, Suomen, Belgian ja Puolan markkinoille.
Saadut tilaukset ja liikevaihto kasvoivat 20,7 % ja olivat 111,7 (92,5) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi erityisesti Saksassa. Liiketulos oli 2,0 miljoonaa euroa, vertailukauden liiketuloksen ollessa 12,4 miljoonaa euroa tappiolla. Vertailukauden tappiollinen liiketulos sisälsi Saksan palveluliiketoimintaan liittyvän liikearvon alaskirjauksen ja uudelleenjärjestelyvarauksen yhteensä 9,3 miljoonaa euroa.
Konsernin investoinnit olivat 7,0 (7,5) miljoonaa euroa eli 2,8 % (3,2 %) liikevaihdosta. Investoinneista 4,8 (3,5) miljoonaa euroa kohdistui tuotekehitykseen. Tilikauden aikana ei tehty yritysostoja. Edellisen tilikauden investoinneista 2,1 miljoonaa euroa kohdistui yritysostoon. Muut investoinnit kohdistuivat koneisiin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin. Investoinneista 0,2 (0,4) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Tuotekehitysprojektit painottuivat hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin, DOCSIS 3.1 standardin mukaisiin verkkotuotteisiin, mukaan lukien USA:n markkinoille suunnatut ratkaisut, tilannekuva- ja videovalvontaratkaisuihin, matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin projekteihin.
Liiketoiminnan rahavirta oli 15,0 (19,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden rahavirtaa paransi toimittajarahoitusohjelman käyttöönottaminen.
Teleste Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimukset yhteisarvoltaan 50,0 miljoonaa euroa. 20,0 miljoonan euron luottolimiittisopimus on voimassa elokuun loppuun 2020 ja sisältää 1+1 -vuoden jatko-option. 30,0 miljoonan euron viisivuotinen luottosopimus erääntyy elokuussa 2022. Luottoa lyhennetään 3,0 miljoonan euron vuotuisin lyhennyksin. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli katsauskauden lopussa 20,0 (20,0) miljoonaa euroa. Konsernilla oli 31.12.2018 korollista velkaa 26,8 (33,2) miljoonaa euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli 51,7 % (48,3 %) ja nettovelkaantumisaste 5,9 % (16,8 %).
Yritysvastuu on luonnollinen osa Telesten toimintaa ja liiketoimintojen tuote- ja palvelutarjontaa. Telesten tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät turvallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita digitaalisia tietoliikenneratkaisuja.
Konsernin henkilömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 1 393 (1 492/2017, 1 514/2016), joista 700 (763) Video and Broadband Solutions ja 693 (729) Network Services -liiketoiminta-alueella. Katsauskauden lopussa konsernin henkilömäärä oli 1 353 (1 446/2017, 1 511/2016), joista ulkomailla työskenteli 65 % (65 %/2017, 66 %/2016). Euroopan ulkopuolella työskenteli noin 2 % konsernin henkilöstöstä. Henkilöstökulut laskivat vertailuvuodesta 4,9 % ja olivat 66,0 (69,4/2017, 72,6/2016) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen lasku johtui edellisvuotta pienemmästä henkilöstömäärästä. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski 6,7 %. Henkilöstömäärä laski sekä Video and Broadband Solutions että Network Services -liiketoiminta-alueilla.
Sosiaalinen vastuu liittyy keskeisesti yhtiön henkilöstöön ja sen työoloihin. Johtamisen kehittäminen on Telesten yksi henkilöstöjohtamisen kehitysalueista. Tiimien ja organisaation kehittämistarpeet tunnistetaan ja henkilöstön hyvinvointia sekä sitoutumista seurataan henkilöstön palautekyselyiden avulla.
Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvo ovat osa Telesten arvopohjaa. Teleste ei hyväksy häirintää työyhteisössään. Jokaisella työntekijällä on oikeus ilmoittaa häirinnästä, ja yritys puuttuu jokaiseen tietoonsa tulleeseen tapaukseen.
Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoiseen asemaan. Teleste pyrkii edistämään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti henkilöstöönsä kuuluvien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta mm. kiinnittämällä huomiota työtehtävien tasapuoliseen jakautumiseen, uralla etenemiseen ja työtehtävien monipuolistamiseen.
Sosiaalisen ja henkilöstövastuun johtamisessa Teleste seuraa useita tunnuslukuja muun muassa henkilöstön kehittämiseen, yhdenvertaisuuteen, turvallisuuteen, työkykyyn, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen liittyen. Kehityskeskustelut kattavat koko Telesten henkilöstön. Kehityskeskusteluprosessi on johtamisen työväline, jolla vähintään kerran vuodessa käytävät keskustelut ohjaavat suoriutumisen ja johtamisen arviointia sekä työssä kehittymistä. Koko henkilöstössä miesten osuus oli 75 % ja naisten osuus oli 25 %
vuonna 2018. Esimiestehtävissä työskentelevien miesten osuus oli 81 % ja naisten osuus oli 19 %. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteli 85,5 % prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta. Toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin palkattiin vuonna 2018 131 uutta työntekijää. Henkilöstön vaihtuvuus oli 13 %. Työpaikkatapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli 7,3 vuonna 2018. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 3,4 vuonna 2018.
Teleste kunnioittaa ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, kuten YK:n julistuksessa ja ILO:n yleissopimuksessa mainittuja oikeuksia. Toimittajien edellytetään myös kunnioittavan ja noudattavan näitä oikeuksia ja varmistavan osaltaan, että he eivät ole sekaantuneet ihmisoikeusloukkauksiin. Teleste, sen työntekijät ja toimittajat sitoutuvat lahjomattomuuteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen niin sisäisissä kuin ulkoisissa yhteistyösuhteissa. Teleste ei salli, suvaitse, kannusta tai edistä suoraan tai välillisesti, laitonta tai epäeettistä toimintaa, kuten lahjontaa tai muuta toimintaa, jonka voidaan tulkita olevan korruptoitunutta, laitonta tai epäeettistä. Telesten työntekijä ei saa suoraan tai välillisesti vastaanottaa, pyytää tai tarjoutua maksamaan lahjuksia, voitelurahoja tai muita etuja edes lainvastaisen painostuksen alla.
Telesten johtoryhmä määrittää tavoitteet ja seuraa vuosikalenterin mukaisesti henkilöstöasioiden, sosiaalisten asioiden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan torjumisen tavoitteiden sekä ympäristötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi Telesten sertifioidun laatujärjestelmän mukaiset auditoinnit tukevat toimintatapojen jatkuvaa parantamista. Vuoden 2018 auditoinneissa ei raportoitu poikkeamia.
Telesten ympäristöjohtamisjärjestelmä päivitettiin vuoden 2018 aikana vastaamaan ISO 14001:2015 -standardin vaatimuksia. Tässä yhteydessä myös toiminnan ympäristönäkökohdat ja ympäristöriskit arvioitiin uudelleen. Telesten merkittävimmät ympäristönäkökohdat normaalitoiminnassa ovat tuotteiden energiankulutus, kuljetuksista aiheutuvat päästöt, jätteiden syntyminen sekä toimitilojen energian- ja vedenkulutus. Poikkeustilanteessa suurimman ympäristöriskin aiheuttaisi laajamittainen tulipalo ja siitä syntyvät palokaasut ja sammutusvedet.
Ympäristöpolitiikan, riskinarvioinnin ja ympäristönäkökohtien pohjalta Telesten johtoryhmä on määritellyt ympäristötavoitteet vuosille 2019–2021. Tavoitteenamme on
Ympäristötavoitteiden saavuttamista ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
Konsernin energiankulutus muodostuu sähköenergian käytöstä ja lämmitykseen käytettävästä energiasta. Kokonaisenergiankulutus pysyi edellisvuoden tasolla, sähkönkulutus oli 4,1 GWh ja lämmitysenergian kulutus 2,8 GWh. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi suurimpaan toimipaikkaan ja tehtaaseen ostetusta sähköenergiasta 100 % on tuotettu tuulivoimalla.
Konsernin kokonaisjätemäärä kasvoi edellisvuodesta 10 %, mikä johtuu suurelta osin Littoisten tehtaalla tehdyistä materiaali- ja tuotepoistoista. Myös tehtaan tuotantomäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 10 %, joka osaltaan selittää kasvanutta jätemäärää. Jätteiden kierrätysaste nousi viime vuonna 62 %:sta 67 %:iin, mikä tarkoittaa sitä, että saimme noin 19 tonnia enemmän jätettä ohjattua materiaalihyötykäyttöön sen sijaan, että se olisi päätynyt energiantuotantoon.
Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 14 maassa Suomen ulkopuolella.
Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Päämarkkina-alue ja toiminta keskittyvät Eurooppaan, mutta yhtiön tavoitteena on laajentaa liiketoimintaa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Telesten asiakkaina ovat kaapelioperaattorit, joukkoliikenneoperaattorit, junakalustovalmistajat sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella asiakaskohtaiset ja integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resurssointi ja tekninen toteutus ovat vaativia, ja sisältävät näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Operaattoriasiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat teknologiakehityksen, verkkojen päivitystilanteen ja asiakkaiden rahoitusrakenteen mukaan. Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen kokonaisvaltaiset järjestelmätoimitukset saattavat olla kooltaan suuria ja projektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Uusien palveluntarjoajien lisäämä kilpailu saattaa heikentää kaapelioperaattoreiden investointikykyä. Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitys ja niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkintaerimielisyydet voivat johtaa kalliisiin selvityksiin tai oikeudenkäynteihin. Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet voivat vikaantua asiakkaan verkossa ja johtaa kalliisiin korjausvelvoitteisiin. Luonnonilmiöiden seuraukset tai onnettomuudet, kuten tulipalo, saattavat heikentää komponenttien saatavuutta elektroniikkateollisuuden tilaus-toimitusketjussa tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyyn. Erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan renminbin kurssikehitys suhteessa euroon vaikuttavat tuotekustannuksiin. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu valuuttatermiineillä.
Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin ja kannattavuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden parantaminen vaativat toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Tämä puolestaan vaatii oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi oman henkilöstön ja alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys ja käyttöasteet vaikuttavat yhtiön toimituskykyyn ja kannattavuuteen. Alihankkijoiden kustannukset voivat nousta nopeammin, kuin Telesten on mahdollista nostaa palveluiden hintoja omille asiakkailleen. Suurien kokonaisvastuuprojektien tarjouslaskenta ja hallinta ovat vaativia ja sisältävät riskejä. Vaikeat sääolosuhteet voivat vaikuttaa palveluiden toimitusedellytyksiin.
Telesten strategiaan liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, ettei uusia liiketoimintamahdollisuuksia pystytä tunnistamaan tai hyödyntämään menestyksekkäästi. Liiketoiminta-alueiden on huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidoitumisen merkitys. Teknologiset murrosvaiheet, kuten operaattoreiden siirtyminen hajautettuun verkkoarkkitehtuuriin tilaajaverkoissa, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasetelmia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi laskea tuotteiden ja ratkaisujen hintoja nopeammin kuin tuotteiden valmistus- ja toimituskustannuksia pystytään alentamaan.
Erilaiset tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden toimituskykyyn. Tietojärjestelmiin voi kohdistua myös ulkoisia ja sisäisiä tiedon väärinkäyttöön liittyviä uhkia, joilta pyritään suojautumaan. Osaavan henkilöstön hankkiminen ja ylläpitäminen edellyttävät kannustamista, kehittämistä ja rekrytointeja, joissa voidaan epäonnistua.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited -yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste on kiistänyt patenttiloukkaukset. Toisen haastehakemuksen osalta oikeus on tehnyt 29.1.2019 päätöksen, joka oli Telesten kannalta myönteinen. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Toisen riita-asian käsittely on vielä kesken. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.
Teleste Oyj:n 5.4.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2017 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2017. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille 16.4.2018.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pertti Ervi, Jannica Fagerholm, Timo Miettinen, Timo Luukkainen ja Kai Telanne sekä uudeksi hallituksen jäseneksi Heikki Mäkijärven. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Pertti Ervi. Hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jannica Fagerholm sekä jäseniksi Pertti Ervi ja Kai Telanne.
Yhtiökokous päätti, että Teleste Oyj:lle valitaan yksi tilintarkastaja. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Petri Kettusen.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hankkimisvaltuutus kumoaa aiemmin myönnetyt omien osakkeiden hankkimisvaltuutukset.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.
Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Tianta Oy oli 31.12.2018 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 23,2 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 5,12 (6,51) euroa ja korkeimmillaan 7,58 (9,62) euroa. Päätöskurssi 31.12.2018 oli 5,26 (6,68) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 531 (5 618). Ulkomaalais- ja hallintarekisteröityjen omistuksien määrä oli 6,2 % (6,6 %). Telesten osakkeen vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2018 oli 13,3 (16,8) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 2,0 (2,0) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq Helsingin teknologiatoimialaluokassa.
Teleste Oyj:n hallitus päätti 5.4.2018 suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen Teleste-konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2015 ansaintajakson 2015–2017 palkkion maksamiseen. Osakeannissa luovutettiin 42 771 yhtiön hallussa ollutta Teleste Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. 31.12.2018 konsernilla oli omia osakkeita 821 182 (863 953) kappaletta, jotka kaikki olivat emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,3 % (4,6 %).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2018 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen. Katsauskauden lopussa voimassa olleet valtuutukset:
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 167 397 (148 089) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,88 % (0,78 %) osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla eikä hallituksen jäsenillä ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Johtoryhmän jäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä ilman toimitusjohtajaa omistivat tilinpäätöspäivänä 43 063 (53 686) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,23 % (0,28 %) osakeja äänimäärästä.
Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointija ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema Euroopassa ja vahvistaa markkina-asemaa erityisesti Pohjois-Amerikassa.
Kaapelioperaattoreiden laajakaistapalveluiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Kotitalouksien laajakaistapalveluiden kasvun arvioidaan olevan 30–40 % vuodessa. Euroopan kaapelioperaattorit ovat pystyneet kilpailukykyisesti vastaamaan kysynnän kasvuun investoimalla DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiin 1,2 GHz:n taajuusalueen verkkopäivityksiin. Perinteisen HFC-verkkoinfrastruktuurin taajuusalueen laajentamisinvestoinnit jatkuvat edelleen, mutta operaattorit suunnittelevat jo seuraavan sukupolven hajautetun verkkoarkkitehtuurin mukaisia verkkoinvestointeja. Kaapelitoimiala, Teleste mukaan lukien, on valmistautunut jo vuosia seuraavaan teknologia-aaltoon, jolla investointeja kaapeliverkkoinfrastruktuuriin voidaan jatkaa kilpailukykyisesti tulevinakin vuosina. Arvioimme uusien, hajautettua verkkoarkkitehtuuria hyödyntävien investointiprojektien käynnistyvän vuoden 2019 aikana Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Siirtyminen uuteen verkkoarkkitehtuuriin vaatii huolellista valmistautumista ja ennakoimme päivitysprojektien tahdin kiihtyvän ja yhä useampien operaattoreiden käynnistävän hajautetun arkkitehtuurin investointihankkeita vuonna 2020. Hajautettuun arkkitehtuuriin siirtyminen tarjoaa Telestelle kasvumahdollisuuksia, mutta sisältää myös riskejä. Kasvun mahdollistaa niin tilaajaverkon optisten tuotteiden arvon nousu kuin myös mahdollisuus hyödyntää teknologiamurrosta liiketoiminnan laajentamiseksi Pohjois-Amerikan markkinoille. Merkittävin riski on yhteensopivuuden saavuttaminen kaapeliverkkojen keskusjärjestelmien kanssa. Arvioimme tilaajaverkkotuotteiden vuoden 2019 liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla, sisältäen hajautetun arkkitehtuurin tuotteiden myynnin käynnistymisen.
Kasvavien kaupunkiympäristöjen turvallisuuden varmistaminen, lisääntyvä joukkoliikenne sekä arkea helpottavien älykkäiden digitaalisten järjestelmien yleistyminen luovat pohjaa kasvavalle liiketoiminnalle. Joukkoliikenneoperaattoreiden tulee varmistaa palveluiden ja infrastruktuurin häiriötön toiminta sekä matkustajien turvallisuus. Matkustajien reaaliaikainen informaatio on edellytys joustavalle joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien sekä videovalvonta- ja tilannekuvajärjestelmien markkinoiden oletetaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Perinteisten videovalvontajärjestelmien hinnat ovat laskeneet ja kilpailu on kasvanut merkittävästi. Videovalvontaratkaisujen älykkyys lisääntyy muun muassa hahmontunnistuksen ja tekoälyn suuntaan. Lisäksi markkinoille on syntymässä tarve kokonaisvaltaisille tilannekuvajärjestelmille, missä videon lisäksi hallitaan muita sensoritason tietovirtoja ja automatisoidaan toimintaprosesseja poikkeustilanteissa. Kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää Telesteltä jatkuvia tuotekehitysinvestointeja uusiin älykkäisiin ratkaisuihin. Myös tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen liiketoiminnassa on välttämätöntä. Videovalvonta- ja informaatioratkaisujen tilauskanta kasvoi vuoden 2018 aikana. Kuten liiketoiminnan luonteeseen kuuluu, ajoittuu merkittävä osa toimituksista useammalle tulevalle vuodelle. Arvioimme videovalvonta- ja informaatioratkaisujen vuoden 2019 liikevaihdon edelleen kasvavan edellisestä vuodesta.
Network Services –liiketoiminta-alueella operaattoreiden kysyntä eri palveluille kasvaa verkkoarkkitehtuurien muutosten seurauksena. Network Services -liiketoiminnan tavoitteena on kehittää edelleen operatiivista tehokkuutta ja lisätä niiden palveluiden osuutta, jotka tuottavat korkeamman lisäarvon asiakkaillemme. Suurimmalla markkina-alueellamme, Saksassa, tulemme jatkamaan toiminnan tehostamista, organisaation kyvykkyyksien vahvistamista ja alihankkijaverkoston uudistamista. Panostamme lisäksi asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen. Vuonna 2018 saatiin Saksassa päätökseen merkittävä toimitusprojekti, eikä vuoden 2019 ennusteeseen sisälly vastaavaa projektia. Tästä johtuen arvioimme Network Services –liiketoiminta-alueen vuoden 2019 liikevaihdon laskevan edellisen vuoden liikevaihdosta.
Teleste odottaa yhtiön liikevaihdon pysyvän vuoden 2018 tasolla (250,3 M€). Liiketuloksen arvioidaan kasvavan vuotta 2018 korkeammaksi (9,7 M€).
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 52 859 059,13 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 4. päivänä 2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksetaan 0,20 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
| 6. päivänä helmikuuta 2019 | ||
|---|---|---|
| Pertti Ervi, HP | Jannica Fagerholm, HJ | Timo Luukkainen, HJ |
| Timo Miettinen, HJ | Heikki Mäkijärvi, HJ | Kai Telanne, HJ |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | ||
| Tilinpäätösmerkintä | Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. | |
| 6. päivänä helmikuuta 2019 KPMG OY AB |
||
| Petri Kettunen KHT |
||
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2018 | 1.1.–31.12.2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 250 346 | 234 589 | 6,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 1 766 | 1 531 | 15,3 |
| Materiaalit ja palvelut | -137 905 | -127 673 | 8,0 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | -66 014 | -69 406 | -4,9 |
| Poistot | 4 | -5 980 | -5 263 | 13,6 |
| Liikearvon arvonalentuminen | 4 | 0 | -7 705 | n/a |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -32 492 | -33 623 | -3,4 |
| Liikevoitto/tappio | 9 721 | -7 549 | n/a | |
| Rahoitustuotot | 6 | 325 | 537 | -39,4 |
| Rahoituskulut | 7 | -986 | -1 458 | -32,4 |
| Voitto/tappio ennen veroja | 9 060 | -8 470 | n/a | |
| Tuloverot | 8 | -2 219 | -675 | 228,5 |
| Tilikauden voitto/tappio | 6 841 | -9 145 | n/a | |
| Voiton/Tappion jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 6 975 | -9 106 | n/a | |
| Määräysvallattomille omistajille | -133 | -40 | ||
| 6 841 | -9 145 | n/a | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 0,38 | -0,50 | n/a | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR) | 0,38 | -0,50 | n/a | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 6 841 | -9 145 | n/a | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti | ||||
| Muuntoero | -241 | -423 | -43,1 | |
| Käyvän arvon rahasto | -3 | 58 | n/a | |
| Kauden laaja tulos | 6 598 | -9 511 | n/a | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 6 705 | -9 432 | n/a | |
| Määräysvallattomille omistajille | -108 | -78 | 37,6 | |
| 6 598 | -9 511 | n/a |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2018 | 31.12.2017 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Varat | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 11 268 | 9 469 | 19,0 |
| Liikearvo | 10 | 30 573 | 30 814 | -0,8 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 8 601 | 9 637 | -10,7 |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 12 | 561 | 693 | -19,0 |
| Laskennallinen verosaaminen | 13 | 2 131 | 2 061 | 3,4 |
| 53 135 | 52 674 | 0,9 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 32 833 | 33 689 | -2,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 50 500 | 45 520 | 10,9 |
| Tuloverosaaminen | 21 | 288 | 362 | -20,2 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 16 | 22 240 | 21 230 | 4,8 |
| 105 861 | 100 801 | 5,0 | ||
| Varat yhteensä | 158 996 | 153 475 | 3,6 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | -1 570 | -1 404 | 11,8 | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 3 048 | 3 062 | -0,5 | |
| Kertyneet voittovarat | 66 691 | 60 593 | 10,1 | |
| Emoyhtiön omistajille yhteensä | 76 641 | 70 723 | 8,4 | |
| Vähemmistön osuus | 522 | 630 | -17,1 | |
| Oma pääoma yhteensä | 77 163 | 71 352 | 8,1 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 22 590 | 28 394 | -20,4 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 20 | 81 | 1 159 | -93,0 |
| Laskennallinen verovelka | 13 | 1 607 | 1 429 | 12,5 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 19 | 266 | 619 | -56,9 |
| 24 545 | 31 601 | -22,3 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 51 089 | 43 763 | 16,7 |
| Tuloverovelka | 21 | 966 | 719 | 34,3 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 19 | 1 012 | 1 186 | -14,7 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 18 | 4 222 | 4 853 | -13,0 |
| 57 288 | 50 522 | 13,4 | ||
| Velat yhteensä | 81 833 | 82 123 | -0,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 158 996 | 153 475 | 3,6 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2018 | 1.1.–31.12.2017 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto Oikaisut: |
6 841 | -9 145 | |
| Poistot ja arvonalentumiset Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua |
23 | 5 980 850 |
12 968 1 529 |
| Rahoitustuotot ja kulut | 662 | 921 | |
| Osinkotuotot | -4 | -6 | |
| Verot | 2 219 | 675 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -4 980 | 14 749 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 857 | -145 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 4 514 | 260 | |
| Varausten muutos | 527 | 134 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -986 | -1 458 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 325 | 537 | |
| Maksetut verot | -1 796 | -1 765 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 15 009 | 19 254 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -825 | -1 975 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 166 | 210 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -4 843 | -3 123 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -143 | 0 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 0 | -996 | |
| Investointien nettorahavirta | -5 645 | -5 884 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 4 087 | 4 000 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -10 009 | -1 138 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -655 | -638 | |
| Maksetut osingot | -1 816 | -4 530 | |
| Määräysvallattomien omistajien pääomasijoitus | 0 | 708 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -8 393 | -1 598 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 21 230 | 9 496 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 39 | -38 | |
| Rahavarat 31.12. | 22 240 | 21 230 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
SVOP rahasto |
Muut rahastot |
Yhteensä | Määräys vallattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2017 | 6 967 | 1 504 | -978 | 73 922 | 3 140 | -135 | 84 422 | 0 | 84 422 |
| Laaja tulos | 0 | -9 106 | 0 | -9 106 | -40 | -9 146 | |||
| Muuntoerot | -427 | 41 | -386 | -37 | -423 | ||||
| Rahavirran suojaus | 58 | 58 | 58 | ||||||
| Laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | -427 | -9 065 | 58 | -9 434 | -77 | -9 511 | |
| Osingonjako | -4 530 | -4 530 | 0 | -4 530 | |||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
265 | 0 | 265 | 0 | 265 | ||||
| Muutokset, jotka johtivat määräysvallan muutokseen | 0 | 0 | 0 | 707 | 707 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -4 265 | 0 | -4 265 | 707 | -3 558 | ||
| Oma pääoma 31.12.2017 | 6 967 | 1 504 | -1 404 | 60 592 | 3 140 | -78 | 70 722 | 630 | 71 352 |
| Uudet standardit ja muut korjaukset | 179 | 179 | 179 | ||||||
| Laaja tulos | 0 | 6 975 | 0 | 6 975 | -133 | 6 841 | |||
| Muuntoerot | -165 | -90 | -11 | -266 | 25 | -241 | |||
| Rahavirran suojaus | -3 | -3 | -3 | ||||||
| Laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | -165 | 6 885 | -14 | 6 706 | -108 | 6 598 | |
| Osingonjako | -1 816 | -1 816 | 0 | -1 816 | |||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
850 | 0 | 850 | 0 | 850 | ||||
| 0 | 0 | 0 | -966 | 0 | 0 | -966 | 0 | -966 | |
| Oma pääoma 31.12.2018 | 6 967 | 1 504 | -1 569 | 66 691 | 3 140 | -92 | 76 640 | 522 | 77 163 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Hollannissa sekä tytäryhtiöt neljässätoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www. teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Konserni on noudattanut vuoden 2018 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita muutettuja standardeja.
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen. Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty ennakonpidätys sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2014–2016. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat IFRS 1 ja IAS 28 -standardeja.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevat omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolmesta viiten vuoteen.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista. Raportointipäivänä konsernilla ei ollut kyseisiä eriä.
Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot esitettään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.
Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvonalentumiset perustuvat odotettujen luottotappioden malliin. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ryhmitellään ikäjakauman perusteella. Myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskompnenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.
Lisäksi konserni kirjaa saamisista arvonalentumisen, mikäli on olemassa objektiivista näyttöä asiakkaan taloudellista vaikeuksista.
Konsernitilinpäätöksen aikaisemmilla kausilla ei ole kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita, sillä konsernin historia huomioiden toteutuneet myynnin luottotappiot ovat olleet erittäin vähäisiä.
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, joiden liiketoimintamallin tarkoituksena on pitää erää halussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja myymiseksi. Lisäksi rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja jäljellä olevan pääoman koron maksusta. Konsernin käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista.
Voitto tai tappio käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kirjataan muihin laajan tulokseen eriin lukuun ottamatta arvonalentumisvoittoja ja -tappiota ja valuuttakurssivoittoja ja -tappiota, kunnes rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta tai sen luokittelua muutetaan.
Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta. Vähennyserä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, eikä se vähennä rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvoa taseessa. Odotettavissa olevat luottotappiot esitettään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Jokaisen raportointikauden päättyessä konserni arvioi, voiko se kohtuudella odottaa saavansa perityksi rahoitusvaroihin kuuluvan erän kokonaan tai osaksi. Lopullisen luottotappion kirjaaminen pienentää suoraan rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräistä kirjanpitoarvoa.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt merkittäviltä osin omistukseen liittyvät riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.
Konsernin rahoitusvelat koostuvat leasingveloista ja pankkilainoista.
Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi sisältyä sekä pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa ja konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassa olo on lakannut.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana.
Asiakasopimuksiin sisältyvä suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tavara tai palvelu on luovutettu. Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. . Tyypillinen maksuehto on 30 – 90 päivää maksuaikaa laskutuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaikoja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla poistamaan kaikki suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet. Konserni ei anna palautusoikeutta. Asiasopimusten saamisesta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on.Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Costto-cost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai
tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Teleste ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
tulee olemaan 6,9 Meur. Siirtymässä käytetään IFRS 16 standardin helpotusta, jossa standardin käyttöönotto ei tapahdu takautuvasti vaan vuokrasopimusvelka määritetään 1.1.2019 ja sama summa kirjataan myös käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoksi. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä käytetään kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään noin USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena.
matemaattisia oletuksia määrittääkseen kauden palveluskustannuksen ja nettokoron. Järjestelystä johtuvan omaisuuserän ylärajan vaikutusta ei oteta huomioon velvoitteen täyttämisestä aiheutuvaa voittoa tai tappiota laskettaessa, vaan se käsitellään erillisenä, muun laajan tuloksen eränä.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotkat ovat :
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.
| Video and | |||
|---|---|---|---|
| 2018 1 000 euroa | Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 4 687 | 111 669 | 116 356 |
| Tavaroiden myynti | 133 990 | 0 | 133 990 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 138 677 | 111 669 | 250 346 |
| Segmentin liikevoitto | 7 738 | 1 983 | 9 721 |
| Liikevoitto | 9 721 | ||
| Rahoituserät | -661 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 9 060 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 48 111 | 2 893 | 51 003 |
| Video and | |||
| Broadband | Network | ||
| 2017 1 000 euroa | Solutions | Services | Konserni |
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 7 567 | 92 507 | 100 074 |
| Tavaroiden myynti | 134 515 | 0 | 134 515 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 142 082 | 92 507 | 234 589 |
| Segmentin liikevoitto | 4 888 | -12 437 | -7 549 |
| Liikevoitto | -7 549 | ||
| Rahoituserät | -921 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | -8 470 | ||
| Segmentin pitkäaikaiset varat | 47 655 | 2 958 | 50 613 |
| 2018 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa |
Muut | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 15 172 | 24 606 | 201 367 | 9 201 | 250 346 |
| Varat | 43 520 | 348 | 7 013 | 122 | 51 003 |
| Investoinnit | 5 143 | 228 | 1 618 | 0 | 6 989 |
| 2017 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa |
Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 13 296 | 28 634 | 179 884 | 12 774 | 234 589 |
| Varat | 43 806 | 154 | 6 398 | 255 | 50 613 |
| Investoinnit | 4 168 | 80 | 3 101 | 134 | 7 482 |
Konsernin tuotot yhdeltä yhteiseltä Video Broadband Solutions- ja Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 72,7 milj. euroa vuonna 2018 ( 62,1 milj. euroa vuonna 2017), mikä oli noin 29,0% (26,5%) konsernin liikevaihdosta.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot | 250 346 | 234 589 |
| Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista | ||
| Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät | ||
| "Myyntisaamiset | ||
| ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 15 | ||
| 43 984 | 39 785 | |
| Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat) | ||
| Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+) | ||
| Video and Broadband Solutions | 1 863 | 1 517 |
| Network Services | 10 152 | 11 240 |
| 12 015 | 12 757 | |
| Asiaskassopimuksiin perustuvat velat (-) | ||
| Video and Broadband Solutions | -1 490 | -900 |
| Network Services | -8 061 | -4 824 |
| -9 551 | -5 723 | |
| 2 464 | 7 034 | |
| Liikevaihdon tuloutus, ajoitus | ||
| Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana | ||
| Video and Broadband Solutions | 134 020 | 137 974 |
| Network Services | 110 632 | 91 915 |
| 244 651 | 229 889 | |
| Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa | ||
| Video and Broadband Solutions | 4 657 | 4 108 |
| Network Services | 1 037 | 592 |
| 5 695 | 4,700 | |
| 250 346 | 234 589 | |
Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto
| 2019 | Myöhemmin | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Tilauskanta 2018 lopussa | |||
| Video and Broadband Solutions | 51 902 | 19 115 | 71 017 |
| Network Services | 0 | 0 | 0 |
| 2018 | Myöhemmin | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Tilauskanta 2017 lopussa | |||
| Video and Broadband Solutions | 37 981 | 19 402 | 57 383 |
| Network Services | 0 | 0 | 0 |
| Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana | ||
|---|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 134 020 | 137 974 |
| Network Services | 110 632 | 91 915 |
| 244 651 | 229 889 | |
| Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa | ||
| Video and Broadband Solutions | 4 657 | 4 108 |
| Network Services | 1 037 | 592 |
| 5 695 | 4,700 | |
| 250 346 | 234 589 | |
| Liikevaihto lajeittain | ||
| Tavaroiden myynti | ||
| Video and Broadband Solutions | 133 990 | 134 515 |
| Network Services | 0 | 0 |
| 133 990 | 134 515 | |
| Palvelut | ||
| Video and Broadband Solutions | 4 687 | 7 567 |
| Network Services | 111 669 | 92 507 |
| 116 356 | 100 074 | |
| Yhteensä | 250 346 | 234 589 |
Tilivuoden 2018 aikana konserni ei tehnyt yrityskauppoja. Ehdollinen maksamaton kauppahinta on yhteensä 1 050 tuhatta euroa ja se on kirjattu lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3.
Tilivuoden 2017 aikana Video and Broadband Solution liiketoiminta-alue hankki saksalaisen iqu System GmbH –yhtiön koko osakekannan. Iqu on sakslainen älykkäisiin matkustajatietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin erikoistunut toimittaja. Iqun toimittamia järjestelmiä hyödynnetään julkisessa liikenteessä. Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty alla olevassa taulukossa. Hankinnasta syntyi 444 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkkiin ja teknologialle, liikearvoksi jäi 1 459 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta iqu System lisäkauppahinnasta. Liikearvo perustuu johdon arvioon raide- ja kaupunkiliikenteelle tarjottavista uusista tiedonhallinnan kokonaisratkaisuista sekä synergiaeduista logistiikkatoiminnoissa.
Kokonaiskauppahinnaksi arvioitiin 2 050 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan vuoden kuluessa. Ehdollinen maksamaton kauppahinta on yhteensä 1 050 tuhatta euroa ja se on kirjattu pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin ja on luokiteltu käypään arvoon taso 3. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Lisäkauppahinnan arvioitu vaihteluväli oli 0,3–1,0 milj. euroa. Konserni on kirjannut neuvontapalveluihin liittyen tuloslaskelmaan muihin kuluihin yhteensä 30 tuhatta euroa. Yrityskaupan myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 20 henkilöllä. Iqun vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.11.– 31.12.2017 oli 696 tuhatta euroa ja voittoon 70 tuhatta euroa. Iqun liikevaihto tilikaudella 1.1.–31.12.2017 oli 2 364 tuhatta euroa ja voitto 32 tuhatta euroa.
Konsernin liikevaihtoon ei sisältynyt pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja vuonna 2018. (133 tuhatta euroa vuonna 2017).
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuotekehitysavustukset | 545 | 453 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 26 | 93 |
| Vakuutuskorvaukset | 815 | 0 |
| Muut tuottoerät | 380 | 985 |
| Yhteensä | 1 766 | 1 531 |
| Yhteensä | -66 014 | -69 406 |
|---|---|---|
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot |
-850 | -265 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut |
3 010 | 2 820 |
| Muut henkilösivukulut | -4 524 | -4 184 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | -9 937 | -10 581 |
| Eläkekulut | ||
| Palkat | -53 713 | -57 196 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | ||
|---|---|---|
| tilikauden aikana | 1 393 | 1 492 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | ||
| Rakennukset | -377 | -395 |
| Koneet ja kalusto | -2 088 | -2 207 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | -154 | -216 |
| Yhteensä | -2 619 | -2 818 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | -2 261 | -1 492 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | -1 101 | -953 |
| Yhteensä | -3 361 | -2 445 |
| Poistot yhteensä | -5 980 | -5 263 |
| Arvonalentumiset | ||
| Liikearvon arvonalentuminen | 0 | -7 705 |
| Kaikki yhteensä | -5 980 | -12 968 |
| Vuokrakulut | -4 596 | -4 488 |
|---|---|---|
| Ulkopuoliset palvelut | -6 583 | -5 755 |
| Muut muuttuvat kulut | -6 742 | -8 700 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | -5 850 | -5 510 |
| Muut tutkimus- ja kehittämismenot | -1 274 | -1 239 |
| Muut kulut | -7 447 | -7 932 |
| Yhteensä | -32 492 | -33 623 |
Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| KPMG | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -167 | -144 |
| Veroneuvonta | -14 | -53 |
| Muut palkkiot | -1 | -32 |
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | -11 | -10 |
| Muut palkkiot | -46 | -42 |
KPMG Oy Ab:n suorittamat muut kuin tilintarkastustuspalvelut Teleste-konsernin yhtiöille tilikaudella 2018 olivat yhteensä 15 tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veropalveluista (14 tuhatta euroa) ja muista palveluista (1 tuhatta euroa).
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut tuotot | 62 | 61 |
| Valuuttakurssivoitot | 259 | 470 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista |
4 | 6 |
| Yhteensä | 325 | 537 |
| 7. RAHOITUSKULUT | ||
| Korkokulut rahoituslainoista Valuuttakurssitappiot |
-408 -285 |
-417 -838 |
| Myytävissä olevien sijoitusten luovutustappio Muut rahoituskulut |
-155 -138 |
0 -203 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 9 tuhatta euroa (16 tuhatta euroa 2017).
Yhteensä -986 -1 458
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tuloverot tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
| perustuvat verot | -2 015 | -1 106 |
| Edellisten tilikausien verot | -97 | -86 |
| Laskennallisten verovelkojen ja | ||
| -saamisten muutos | -107 | 517 |
| Yhteensä | -2 219 | -675 |
Tuloslaskelman verokulun, -2 219 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 9 060 | -8 470 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 % |
-1 812 | 1 694 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
-174 | 26 |
| Tase-eriin liittyvien verojen muutos | 0 | 22 |
| Liikearvon alentumiset | 0 | -1 540 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat erät |
-83 | -147 |
| Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista |
-54 | -644 |
| Edellisten tilikausien verot | -97 | -86 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | -2 219 | -675 |
Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa) |
6 975 | -9 106 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
18 122 | 18 122 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
0,38 | -0,50 |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) Osakeoptioiden ja osakepalkkion |
18 122 | 18 122 |
| vaikutus (1 000 kpl) | 46 | 80 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1 000 kpl) Laimennettu osakekohtainen tulos |
18 168 | 18 202 |
| (euroa/osake) | 0,38 | -0,50 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
| 1 000 euroa | Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Konserniliikearvo | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 10 594 | 1 409 | 11 369 | 38 518 | 61 890 |
| Muuntoerot | -2 | -13 | -36 | -193 | -244 |
| Lisäykset | 4 843 | 307 | 4 | 0 | 5 154 |
| Yritysmyynnit | 0 | 0 | 0 | -48 | -48 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 15 435 | 1 708 | 11 332 | 38 277 | 66 752 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -3 724 | -513 | -9 666 | -7 705 | -21 607 |
| Muuntoerot | 0 | 9 | 35 | 0 | 44 |
| Poistot | -2 247 | -360 | -740 | 0 | -3 347 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 | -5 971 | -865 | -10 371 | -7 705 | -24 911 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 6 870 | 896 | 1 703 | 30 814 | 40 283 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 9 465 | 843 | 961 | 30 573 | 41 841 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kehittämis | Aineettomat | aineettomat | |||
| 1 000 euroa | menot | oikeudet | hyödykkeet | Konserniliikearvo | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2017 | 7 068 | 592 | 10 978 | 37 374 | 56 013 |
| Muuntoerot | 0 | 1 | -19 | -314 | -333 |
| Yritysostot | 0 | 0 | 6 | 0 | 6 |
| Lisäykset | 3 526 | 646 | 444 | 1 459 | 6 075 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 170 | -40 | 0 | 130 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 10 594 | 1 409 | 11 369 | 38 518 | 61 890 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 | -2 232 | -299 | -8 936 | 0 | -11 468 |
| Muuntoerot | 0 | 0 | 19 | 0 | 19 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | -29 | 24 | 0 | -5 |
| Poistot | -1 492 | -185 | -772 | 0 | -2 449 |
| Arvonalennukset | 0 | 0 | 0 | -7 705 | -7 705 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 | -3 724 | -513 | -9 666 | -7 705 | -21 607 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 4 836 | 293 | 2 042 | 37 374 | 44 545 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 6 870 | 896 | 1 703 | 30 814 | 40 283 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 30,6 miljooonaa euroa 31.12.2018. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
| miljoonaa euroa | |
|---|---|
| Video and Broadband Solutions | 30,2 |
| Network Services | 0,4 |
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2019 budjettiin. Vuodesta 2020 alkaen segmenttien vastaiset rahavirrat on arvioitu 2 %:n (2 %) vuosittaiseen kasvuarvioon perustuen. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10,17 % VBS segmentissä ja 9,97 % NS segmentissä. (VBS segmentissä 9,74 % ja NS segmentissä 9,19 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2%:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi jossa segmentin kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin ja diskonttauskorkoa nostettiin jotta kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testaus on myös suoritettu alemman tason rahavirtaa tuottavilla yksiköillä. Testauksissa on käytetty samoja muuttujia kuin segmenttitasolla.
Vuosien 2018 ja 2017 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevassa taulukossa.
| 2018 | 2017 | |||
|---|---|---|---|---|
| % | VBS | NS | VBS | NS |
| Kassavirran kasvu vuosina 1–5 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| Kassavirran kasvu vuosina 6–10 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| WACC (verojen jälkeen) | 10,17 | 9,97 | 9,74 | 9,19 |
Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.
Arvonalentumistesti
| Meur | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| VBS | 19,5 | 26,8 |
| NS Sveitsi | 1,0 | 1,6 |
Alla olevissa taulukoissa esitetään segmenteittäin se tulevien vuosien arvioidun vapaan rahavirran vähennys ja diskonttauskoron prosentuaalinen muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin segmentin nettovarojen kirjanpitoarvo.
Diskonttauskorko (verojen jälkeen) muutos
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| VBS | 2,3 % | 2,6 % |
| NS Sveitsi | 6,0 % | 9,5 % |
Konserni on saanut 0,5 miljoonaa euroa avustusta Suomessa ja Puolassa tuotekehityskustannuksiin vuonna 2018 (0,5 miljoonaa euroa vuonna 2017). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa vuonna 2017) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
hankinnat Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 56 | 7 587 | 12 486 | 2 369 | 80 | 22 579 |
| Muuntoerot | 0 | -8 | 44 | -5 | 0 | 32 |
| Lisäykset | 0 | 88 | 1 453 | 162 | -10 | 1 693 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -200 | -3 | 0 | -204 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 56 | 7 668 | 13 783 | 2 523 | 71 | 24 100 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -2 | -3 022 | -7 741 | -2 178 | -12 942 | |
| Muuntoerot | 0 | 2 | 11 | 2 | 15 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 44 | 3 | 47 | |
| Poistot | -377 | -2 088 | -154 | -2 619 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 | -2 | -3 396 | -9 775 | -2 327 | -15 499 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 54 | 4 565 | 4 745 | 191 | 80 | 9 637 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 54 | 4 272 | 4 008 | 196 | 71 | 8 601 |
| 1 000 euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 56 | 7 479 | 16 815 | 2 942 | 424 | 27 717 |
| Muuntoerot | 0 | -18 | -74 | -13 | 0 | -104 |
| Yritysostot | 0 | 0 | 125 | 3 | 0 | 128 |
| Lisäykset | 0 | 124 | 1 468 | 34 | -344 | 1 282 |
| Vähennykset | 0 | -5 | -5 803 | -501 | 0 | -6 309 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 7 | -45 | -96 | 0 | -134 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 56 | 7 587 | 12 486 | 2 369 | 80 | 22 579 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 | -2 | -2 630 | -11 227 | -2 533 | -16 392 | |
| Muuntoerot | 0 | 3 | 41 | 30 | 73 | |
| Yritysostojen kertyneet poistot | 0 | 0 | -8 | 0 | -8 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 1 | 5 618 | 486 | 6 104 | |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 13 | -13 | 0 | |
| Poistot | -395 | -2 178 | -147 | -2 720 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 | -2 | -3 022 | -7 741 | -2 178 | 0 | -12 942 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 54 | 4 849 | 5 588 | 409 | 424 | 11 325 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 54 | 4 565 | 4 745 | 191 | 80 | 9 637 |
| 1 000 euroa | Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus |
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2018 | 328 | 2 823 | 3 151 |
| Muuntoerot | -2 | 0 | -2 |
| Lisäykset | 19 | 216 | 235 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 345 | 3 039 | 3 384 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 | -164 | -957 | -1 122 |
| Muuntoerot | 2 | 0 | 2 |
| Poistot | -47 | -661 | -708 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 | -210 | -1 618 | -1 828 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 164 | 1 865 | 2 029 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 135 | 1 421 | 1 556 |
| 1 000 euroa | Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus |
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2017 | 224 | 5 601 | 5 825 |
| Muuntoerot | -11 | 0 | -11 |
| Lisäykset | 56 | 386 | 442 |
| Vähennykset | 0 | -3 165 | -3 165 |
| Siirrot erien välillä | 59 | 0 | 59 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 328 | 2 823 | 3 151 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 | -135 | -3 501 | -3 635 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 3 165 | 3 165 |
| Poistot | -38 | -622 | -660 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 | -164 | -957 | -1 122 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 89 | 2 101 | 2 190 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 164 | 1 865 | 2 029 |
| Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysy västi muiden laajan |
|
|---|---|
| 1 000 € | tuloksen erien kautta |
| Hankintameno 1.1.2018 | 1 117 |
| Muuntoerot | -8 |
| Lisäykset | 143 |
| Vähennykset | -691 |
| Hankintameno 31.12.2018 | 561 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 |
-424 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet arvonalennukset |
424 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 |
0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2018 | 693 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 561 |
| Hankintameno 1.1.2017 | 1 117 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 1 117 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | |
| 1.1.2017 | -424 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 |
-424 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2017 | 693 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 693 |
| Kirjattu tulos | Liike toimintojen |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2018 | laskelmaan | yhdistäminen | 31.12.2018 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana: | ||||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 443 | -75 | 368 | |
| Vahvistetut tappiot | 1 033 | 124 | 1 157 | |
| Varaukset | 584 | 22 | 606 | |
| Yhteensä | 2 061 | 71 | 0 | 2 131 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -696 | -639 | -1 335 | |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | -626 | 433 | 0 | -193 |
| Kertyneet poistoerot | -107 | 28 | -79 | |
| Yhteensä | -1 429 | -178 | 0 | -1 607 |
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen muutosta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä, kurssieroista ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| Liike | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kirjattu tulos | toimintojen | |||
| 1 000 euroa | 1.1.2017 | laskelmaan | yhdistäminen | 31.12.2017 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:
| -669 -825 -136 |
-27 287 29 |
-88 | -696 -626 -107 |
|---|---|---|---|
| 1 833 | 228 | 0 | 2 061 |
| 584 | |||
| 651 | 382 | 1 033 | |
| 446 | -3 | 443 | |
| 735 | -151 |
Konsernilla oli 31.12.2018 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 11 038 tuhatta euroa (31.12.2017 10 229 tuhatta euroa). Tappiosta on kirjattu verosaamista 1 157 tuhatta euroa . Verotappioden käyttö perustuu johdon parhaaseen arvioon.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 20 149 tuhatta euroa vuonna 2018 (19 209 tuhatta euroa vuonna 2017), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 9 999 | 8 455 |
| Keskeneräiset tuotteet | 12 670 | 12 783 |
| Valmiit tuotteet | 10 164 | 12 451 |
| Yhteensä | 32 833 | 33 689 |
Tilikaudella purettiin varausta 246 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 5 379 tuhannen euron varaus (5 625 tuhatta euroa vuonna 2017).
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 43 984 | 39 785 |
| Siirtosaamiset | 6 194 | 4 999 |
| Muut saamiset | 322 | 736 |
| Yhteensä | 50 500 | 45 520 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 22 240 | 21 230 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 22 240 | 21 230 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat |
22 240 | 21 230 |
Telesten hallitus päätti 7.2.2018 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2018"). LTI 2018:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2018 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla.
Ensimmäiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2018–2020 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018–2020. Kunkin uuden ohjelman alkaminen, siihen osallistumaan oikeutetut henkilöt sekä siihen sovellettava kiinteä osakepalkkiosuhde ja suorituskriteerit edellyttävät Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Lisäosakeohjelma 2018–2020 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakkeet maksetaan hallituksen kutakin yksittäistä ohjelmaa varteen vahvistaman kiinteän palkkiosuhteen perusteella. Lisäosakeohjelman 2018–2020 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2018– 2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä enintään noin 24 400 osaketta.
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018–2020 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan, jos hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman 2018–2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on enintään noin 292 800 osaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuva ennakonpidätys ennen osakepalkkion maksamista.
Telesten hallitus päätti 5.2.2015 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2015"). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.
LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla.
Kunkin ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellytti Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.
Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.
Kaikkiin kolmeen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan oli edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.
| Järjestelmä | LTI 2018 | LTI 2015 | LTI 2015 |
|---|---|---|---|
| Tyyppi | Osake | Osake | Osake |
| Plan | 2018–2020 | 2017–2019 | 2016–2018 |
| Osakkeita enintään * | 317 200 | 291 500 | 268,000 |
| Ensimmäinen myöntämispäivä | 2.7.2018 | 1.7.2017 | 1.7.2016 |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 30.3.2021 | 30.4.2020 | 30.4.2019 |
| Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 2.7 | 2.8 | 2.8 |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | 2.2 | 1.3 | 0.3 |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | 31 | 34 | 29 |
| Toteutustapa | Osakkeita ja käteistä | Osakkeita ja käteistä | Osakkeita ja käteistä |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2015 | Tilikauden tapahtumat 2018* |
Tilikauden tapahtumat 2017* |
|---|---|---|
| 1.1. | ||
| Kauden alussa ulkona olleet | 612 820 | 435 440 |
| Varasto kauden alussa | 612 820 | 435 440 |
| Tilikauden muutokset | ||
| Kaudella myönnetyt | 295 013 | 199 380 |
| Kaudella menetetyt | 149 276 | 22 000 |
| Kaudella mitätöidyt | 0 | 0 |
| Kaudella toteutetut | 86 724 | 0 |
| Kaudella rauenneet | 0 | 0 |
| 31.12. | ||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 671 833 | 612 820 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat | 671 833 | 612 820 |
| Jäljellä oleva juoksuaika, vuosia |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 727 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
721 |
| IFRS 2 standardimuutoksen vaikutus omassa pääomassa |
129 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2018 |
14 |
| Arvioitu veron osuus maksettavasta palkkiosta 31.12.2018 |
240 |
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut | 156 |
|---|---|
| Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma |
265 |
| Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2017 |
1 116 |
* Taulukko sisältää osakkeina maksettavat bruttomäärät, josta vähennetään sovellettavat verot ennen osakepalkkion suorittamista.
17. OMA PÄÄOMA
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl |
Osakepääoma, 1 000 euroa |
Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 18 122 | 864 | 18 986 | 6 967 | 1 504 |
| Omien osakkeiden luovutus/muutos | 43 | -43 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2018 | 18 165 | 821 | 18 986 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2018 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2017). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 5.4.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Teleste Oyj:n 6.4.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 821182 .
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,20 euroa / osake (0,10 euroa / osake vuonna 2017) tilinpäätöspäivän jälkeen.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 21 790 | 27 138 |
| Rahoitusleasingvelat | 800 | 1 256 |
| Yhteensä | 22 590 | 28 394 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pankkilainat | 3 554 | 4 240 |
| Rahoitusleasingvelkojen | ||
| seuraavan vuoden lyhennykset | 668 | 613 |
| Yhteensä | 4 222 | 4 853 |
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
| 1 000 euroa | 31.12.2018 | 31.12.2017 |
|---|---|---|
| EUR | 22 590 | 28 394 |
| 22 590 | 28 394 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,0 % | 0,8 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,2 % | 1,0 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| 1000 EUR | 100 % | 100 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 1,0 % | 0,8 % |
| Rahoitusleasingvelat | 1,2 % | 1,0 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 677 | 627 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 812 | 1 269 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 1 489 | 1 896 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 668 | 613 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 800 | 1 256 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 1 468 | 1 869 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä |
22 1 489 |
27 1 896 |
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA 75
| 1 000 euroa | Takuu-va raukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 1 495 | 310 | 1 805 |
| Varausten lisäykset/ vähennykset |
-329 | -198 | -527 |
| 31.12.2018 | 1 166 | 112 | 1 278 |
Työvoimavähennyksiin liittyvä uudelleenjärjestelyvaraus esitetäään muissa veloissa.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 266 | 619 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1 012 | 1 186 |
| Yhteensä | 1 278 | 1 805 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 18 113 | 18 420 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 5 165 | 6 223 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 63 | 70 |
| Muut siirtovelat | 15 352 | 11 606 |
| Ehdollinen kauppahinta | 1 050 | 0 |
| Uudelleenjärjestelyvaraus | 0 | 1 453 |
| Ennakkomaksut | 9 671 | 5 723 |
| Muut velat | 1 675 | 269 |
| Yhteensä | 51 089 | 43 763 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Muut velat | 81 | 1 159 |
Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 288 tuhatta euroa verosaamista ja 966 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2017 verosaamista 362 tuhatta euroa verosaamista ja verovelkaa 719 tuhatta euroa).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, Englannin punnan osuus on noin 10 %, PLN:n osuus noin 4 % ja Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 3 %, USD:n osuus on noin 3%. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 68 % ja USD:n osuus on noin 27%. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2018 | 2017 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | PLN | USD | SEK | NOK | GBP | PLN | |
| Lyhytaikaiset varat | 2 589 | 709 | 254 | 7 548 | 3 502 | 1 385 | 1 514 | 2 260 | 9 625 | 5 641 |
| Lyhytaikaiset velat | 2 810 | 422 | 423 | 2 659 | 2 643 | 1 670 | 575 | 704 | 2 697 | 3 937 |
Tilinpäätöksessä 2018 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:
Tilinpäätöksessä 2017 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | Valuuttapositio | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojausinstru mentti |
Suojaussuhde | Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Nettopositio | Suojausinstru mentti |
Suojaussuhde |
| USD | 12 370 | 10 306 | 2 065 | Valuutta termiini |
83 % | USD | 13 460 | 10 840 | 2 620 | Valuutta termiini |
81 % |
| CNY | 1 075 | 863 | 212 | Valuutta termiini |
80 % | CNY | 1 566 | 1 256 | 310 | Valuutta termiini |
80 % |
| GBP | 2 645 | 2 135 | 510 | Valuutta termiini |
81 % | GBP | 3 150 | 2 716 | 434 | Valuutta termiini |
86 % |
| PLN | 1 136 | 925 | 210 | Valuutta termiini |
81 % | PLN | 963 | 792 | 170 | Valuutta termiini |
82 % |
| NOK | 720 | 582 | 138 | Valuutta termiini |
81 % | NOK | 988 | 1 250 | -262 | Valuutta termiini |
126 % |
| SEK | 805 | 717 | 88 | Valuutta termiini |
89 % | SEK | 792 | 640 | 152 | Valuutta termiini |
81 % |
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen pääosin valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2018 oli 20,7 miljoonaa euroa (23,2 milj euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 15,1 milj. euroa (14,5 milj. euroa).
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Voitto/Tappio | Voitto/Tappio |
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +-207 | +-262 |
| 10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa | +-21 | +-31 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +-51 | +-43 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 25 344 tuhatta euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoista 10 000 tuhatta euroa on suojattu koronvaihtosopimuksella, johon sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu -3 tuhatta euroa laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on -81 tuhatta euroa tilikaudella 2018. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2017 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,0% %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2018 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+153 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä 1–5 vuoden sisällä yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
15 344 | 15 344 |
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
10 000 | 10 000 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on vakuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan Konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut kulut.
| 2018 | 2017 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvon alentumis |
Arvon alentumis |
|||||||
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | Varaus | tappio | Yhteensä | Brutto | Varaus | tappio | Yhteensä |
| Erääntymättömät | 33 431 | 0,3% | -100 | 33 331 | 26 903 | 0 % | 0 | 26 903 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 5 655 | 2,0% | -113 | 5 542 | 6 584 | 0 % | 0 | 6 584 |
| 31–60 päivää erääntyneet | 1 898 | 4,0% | -76 | 1 822 | 1 419 | 10 % | -142 | 1 277 |
| 61–90 päivää erääntyneet | 314 | 6,0% | 19 | 333 | 1 098 | 20 % | -220 | 878 |
| 91–120 päivää erääntyneet | 803 | 12,0% | -96 | 707 | 1 983 | 30 % | -595 | 1 388 |
| Arvion | ||||||||
| Yli 120 päivää erääntyneet | 2 903 | 20,0% | -653 | 2 250 | 2 990 | mukaan | -235 | 2 755 |
| Yhteensä | 45 004 | -1 019 | 43 984 | 40 977 | -1 193 | 39 785 | ||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä: | 2018 | 2017 | ||||||
| Lainat ja muut saamiset | 50 500 | 45 520 | ||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 561 | 693 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee kassaja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 22,2 milj. euroa ja korollinen velka 26,8 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2018 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 20,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja. Kovenantit ovat omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2018 seuraavat:
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 3 170 | 3 147 | 3 126 | 15 105 | |
| Ostovelat | 18 113 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 677 | 529 | 191 | 84 | 8 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -20 415 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 20 539 | ||||
| Muut | 57 | 57 | |||
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2017 seuraavat:
| 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 3 205 | 3 184 | 3 163 | 3 141 | 18 077 |
| Ostovelat | 18 420 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 632 | 604 | 474 | 155 | 76 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | -23 446 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 22 830 | ||||
| Muut | 33 | 33 | 33 |
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50%. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2018 ja 31.12.2017 oli seuraava.
| 2017 | |
|---|---|
| 33 248 | |
| 21 230 | |
| 4 572 | 12 017 |
| 77 163 | 71 352 |
| 81 735 | 83 370 |
| 5,6 % | 14,4 % |
| 2018 26 812 22 240 |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat 227 tuhatta euroa vuonna 2018 (2017 -204 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat -81 tuhatta euroa. Käyvän arvon muutos tilikaudella -3 tuhatta euroa on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2018 | 2017 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 1,2 % | 1,0 % |
| Osakkeet ja osuudet, | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat |
käypään arvoon pysy västi muiden laajan |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat |
Tase-erien kirjanpito | |||
| rahoitusvelat | tuloksen erien kautta | rahoitusvarat/-velat | arvot | Käypä arvo | Liite | |
| 2018 Tase-erä | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 561 | 561 | 561 | 12 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 43 984 | 43 984 | 43 984 | 15 | ||
| Johdannaissopimukset | 227 | 227 | 227 | 25 | ||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 227 | 561 | 43 984 | 44 772 | 44 772 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 800 | 21 790 | 22 590 | 22 590 | 18 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 668 | 3 554 | 4 222 | 4 222 | 18 | |
| Korkojohdannaiset | 81 | 81 | 81 | 25 | ||
| Ostovelat | 18 113 | 18 113 | 18 113 | 20 | ||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 63 | 63 | 63 | 20 | ||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 549 | 0 | 43 520 | 45 069 | 45 069 |
| Osakkeet ja osuudet, | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulos | käypään arvoon pysy | Jaksotettuun hankinta | ||||
| vaikutteisesti kirjattavat | västi muiden laajan | menoon kirjattavat | Tase-erien kirjanpito | |||
| rahoitusvelat | tuloksen erien kautta | rahoitusvarat/-velat | arvot | Käypä arvo | Liite | |
| 2017 Tase-erä | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 693 | 693 | 693 | 12 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 39 785 | 39 785 | 15 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 693 | 0 | 40 478 | 40 478 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 1 256 | 27 138 | 28 394 | 28 394 | 18 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 613 | 4 240 | 4 853 | 4 853 | 18 | |
| Johdannaissopimukset | 204 | 204 | 204 | 25 | ||
| Korkojohdannaiset | 78 | 78 | 78 | 25 | ||
| Ostovelat | 18 420 | 18 420 | 18 420 | 20 | ||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 70 | 70 | 70 | 20 | ||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 2 151 | 0 | 49 869 | 52 020 | 52 020 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
||
| Poistot | 5 980 | 5 263 |
| Liikearvon arvonalentuminen | 0 | 7 705 |
| Työsuhde-etuudet | 850 | 265 |
| Yhteensä | 6 830 | 13 233 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 1 357 | 913 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
1 497 | 1 873 |
| Myöhemmin erääntyvät | 821 | 913 |
| Yhteensä | 3 675 | 3 699 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut |
3 675 3 698 |
3 699 4 656 |
| Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo |
20 674 227 |
23 169 -204 |
| Koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo Koronvaihtosopimusten käypä arvo |
10 000 -81 |
10 000 -78 |
| Annetut vakuudet Takaukset |
2 812 | 4 479 |
Telesten kilpailija on jättänyt 23.12.2016 kaksi haastehakemusta Teleste Limited-yhtiötä vastaan ja vaatinut yhtiöltä vahingonkorvausta kahden patentin loukkauksista. Teleste kiistää patenttiloukkauksen kummankin patentin osalta. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei uskota olevan olennaista vaikutusta Telesten taloudelliseen asemaan.
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin | Osuus | |
|---|---|---|
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi |
omistusosuus (%) | äänivallasta (%) |
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Norge A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Information Solutions Sp. Zoo , Varsova, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi | 100 | 100 |
| Satlan S.p.zoo, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste Corporation Iberica S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA | 60 | 60 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Networks Services S.A. Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste SP z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste US, Inc, Dover DE, USA | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Toimitusjohtaja | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 490 | 465 |
Vuonna 2018 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2017).
Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,88 % emoyhtiön osakkeista eli 167 397 osaketta (0,78 % eli 148 089 osaketta 31.12.2017).
Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksu tilikaudella 2018 oli 94 tuhatta euroa (95 tuhatta euroa tilikaudella 2017) ja eläkekapitalisaatiosopimuksen mukainen maksu oli 72 tuhatta euroa (72 tuhatta euroa tilikaudella 2017). Toimitusajohtajan eläkelupaukseen liittyvät maksut eivät sisälly yllä mainittuihn maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin.
| Johdon maksetut palkat ja palkkiot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
| Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja | 65 | 40 |
|---|---|---|
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | 34 | 32 |
| Timo Luukkainen, hallituksen jäsen | 32 | 32 |
| Timo Miettinen, hallituksen jäsen | 32 | 40 |
| Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen | 32 | 0 |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | 33 | 32 |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | 490 | 465 |
| Yhteensä | 718 | 641 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2018 tai 2017.
IFRS 12 mukaisia rajoituksia ei ole. Konsernilla ei ole merkittäviä osuuksia muissa yhteisöissä.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 89 740 | 93 890 |
| Valmistevarastojen muutos | -1 993 | 546 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 2 867 | 3 337 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -46 042 | -51 312 |
| Henkilöstökulut | 4 | -22 820 | -24 080 |
| Poistot | 5 | -927 | -895 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -14 395 | -17 165 | |
| Liiketulos | 6 431 | 4 320 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 1 519 | -3 545 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7 950 | 775 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 7 | 79 | -52 |
| Konserniavustus | 7 | -900 | -3 700 |
| Tuloverot Tilikauden verot |
8 | -1 259 | -198 |
| Tilikauden voitto/tappio | 5 870 | -3 176 |
| 1 000 euroa | Liite | 2018 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 995 | 1 445 |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | 3 537 | 3 871 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 10 | 26 602 | 23 327 |
| Sijoitukset | 11 | 38 686 | 39 266 |
| 69 820 | 67 910 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 12 | 10 817 | 11 431 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 13 | 25 941 | 24 457 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 14 | 15 678 | 13 785 |
| 52 436 | 49 673 | ||
| Vastaavaa | 122 257 | 117 582 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 15 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 15 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 3 704 | 3 704 |
| Edellisten tilikausien tulos | 15 | 43 285 | 48 277 |
| Tilikauden tulos | 15 | 5 870 | -3 176 |
| 61 329 | 57 276 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 7 | 398 | 477 |
| Pakolliset varaukset | 16 | 606 | 918 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 17 | 21 000 | 27 000 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 18 | 38 923 | 31 912 |
| 59 923 | 58 912 | ||
| Vastattavaa | 122 257 | 117 582 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7 950 | 775 |
| Oikaisut | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 927 | 895 |
| Rahoitustuotot- ja kulut | -1 519 | 3 545 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 7 357 | 5 215 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos | -1 248 | 1 361 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 614 | 1 843 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos | 1 054 | 1 077 |
| Pakollisten varausten muutos | -312 | -209 |
| Myönnetyt lainat | -2 281 | -3 486 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 5 185 | 5 802 |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -370 | -933 |
| Saadut korot, osinkotuotot, muut rahoitustuotot | 1 495 | 3 436 |
| Maksetut välittömät verot | -1 003 | -839 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 5 307 | 7 466 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -143 | -243 |
| Sijoitukset tytäryhtiöihin | 0 | -1 001 |
| Sijoitusten luovutustulot | 112 | 0 |
| Konsernitilisaamisten muutos | -236 | 1 351 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -143 | 0 |
| Investointien rahavirta | -410 | 107 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 3 000 | 30 000 |
| Lainojen takaisinmaksut | -9 000 | -26 000 |
| Konsernitilivelkojen muutos | 5 713 | 4 235 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -1 816 | -4 530 |
| Maksetut konserniavustukset | -900 | -3 700 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 003 | 5 |
| Rahavarojen muutos | 1 894 | 7 578 |
| Likvidit varat 1.1. | 13 785 | 6 061 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 0 | 146 |
| Likvidit varat 31.12. | 15 678 | 13 785 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suojaavia koronvaihtosopimuksia . Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojausten tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3 vuotta |
|---|---|
| Liikearvo | 8 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–33 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Tietokoneet | 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO–periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 87 184 | 91 411 |
| Network Services | 2 556 | 2 479 |
| Yhteensä | 89 740 | 93 890 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 12 228 | 10 822 |
| Pohjoismaat | 14 319 | 17 108 |
| Muu Eurooppa | 58 941 | 54 276 |
| Muut | 4 252 | 11 684 |
| Yhteensä | 89 740 | 93 890 |
| Yhteensä | 2 867 | 3 337 |
|---|---|---|
| Muut | 1 780 | 2 253 |
| Vakuutuskorvaukset | 827 | 630 |
| Tuotekehitysavustukset | 261 | 453 |
| Yhteensä | -46 042 | -51 312 |
|---|---|---|
| Ulkopuoliset palvelut | -2 627 | -201 |
| -43 415 | -51 111 | |
| Raaka-ainevaraston muutos | 1 378 | -2 389 |
| Ostot | -44 793 | -48 722 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -18 515 | -19 605 | |
| Eläkekulut | -3 576 | -3 661 | |
| Muut henkilösivukulut | -730 | -814 | |
| Yhteensä | -22 820 | -24 080 | |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle |
|||
| Pertti Ervi, hallituksen puheenjohtaja | -65 | -40 | |
| Timo Miettinen, hallituksen jäsen | -32 | -40 | |
| Jannica Fagerholm, hallituksen jäsen | -34 | -32 | |
| Kai Telanne, hallituksen jäsen | -33 | -32 | |
| Timo Luukkainen, hallituksen jäsen | -32 | -32 | |
| Heikki Mäkijärvi, hallituksen jäsen | -32 | 0 | |
| Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja | -490 | -465 | |
| Yhteensä | -718 | -641 | |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 447 | 403 |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 425 | 412 |
| Yhteensä | 447 | 403 |
|---|---|---|
| Hallinto ja tietotekniikka | 39 | 39 |
| Myynti ja markkinointi | 49 | 49 |
| Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut | 283 | 234 |
| Tuotekehitys | 76 | 81 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Rakennukset | -308 | -310 |
| Koneet ja kalusto | -118 | -167 |
| Liikearvo | -275 | -275 |
| Aineettomat oikeudet | -226 | -143 |
| Yhteensä | -927 | -895 |
| Yhteensä | 1 519 | -3 545 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 4 | 6 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 703 | 1 545 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | -50 | -103 |
| Rahoituksen kurssierot | -26 | -369 |
| Sijoitusten luovutusvoitot ja -tappiot | 394 | 0 |
| Sijoitusten arvonalennukset | 0 | -5 000 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | -96 | -77 |
| Korkokulut | -273 | -385 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 825 | 811 |
| Korkotuotot | 38 | 26 |
| Poistoeron muutos | ||
|---|---|---|
| Rakennukset | 98 | 85 |
| Koneet ja kalusto | -44 | -27 |
| Aineettomat oikeudet | 25 | -110 |
| Yhteensä | 79 | -52 |
| Konserniavustus | -900 | -3 700 |
| Yhteensä | -821 | -3 752 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta |
398 | 477 |
| 8. TILIKAUDEN VEROT | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1 233 | -128 |
| Edellisen tilikauden verot | -27 | -71 |
Yhteensä -1 259 -198
| Aineettomat | Koneet ja | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 | oikeudet | Liikearvo | Yhteensä Rakennukset | kalusto | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1 | 8 257 | 2 197 | 10 454 | 8 902 | 9 156 | 18 058 |
| Lisäykset | 62 | 0 | 62 | 29 | 62 | 92 |
| Hankintameno 31.12. | 8 319 | 2 197 | 10 516 | 8 931 | 9 218 | 18 150 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | -7 762 | -1 258 | -9 021 | -5 341 | -8 846 | -14 187 |
| Tilikauden poistot | -226 | -275 | -501 | -308 | -118 | -426 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -7 988 | -1 533 | -9 522 | -5 650 | -8 964 | -14 613 |
| Ennakkomaksut 1.1. | 10 | 0 | 10 | 0 | 0 | 0 |
| Aktivoinnit | -10 | 0 | -10 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2018 | 331 | 664 | 995 | 3 282 | 255 | 3 537 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä |
2 444 | 2 427 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä |
24 158 | 20 900 |
| Yhteensä | 26 602 | 23 327 |
| Emoyhtiö | Osakkeet konserni yhtiöissä |
Osakkeet muut |
Muut sijoitukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 52 470 | 1 121 | 0 | 53 591 |
| Lisäykset/siirrot | -48 | 0 | 143 | 95 |
| Luovutukset | 0 | -1 102 | 0 | -1 102 |
| Hankintameno 31.12. | 52 422 | 19 | 143 | 52 583 |
| Kertyneet poistot ja | ||||
| arvonalennukset 1.1. | -13 897 | -428 | 0 | -14 325 |
| Luovutukset | 0 | 428 | 0 | 428 |
| Vähennykset yhteensä | -13 897 | 0 | 0 | -13 897 |
| Kirjanpitoarvo | ||||
| 31.12.2018 | 38 525 | 19 | 143 | 38 686 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 398 | 4 020 |
| Keskeneräiset tuotteet | 271 | 400 |
| Valmiit tuotteet | 5 149 | 7 012 |
| Yhteensä | 10 817 | 11 431 |
| Myyntisaamiset | 11 952 | 13 414 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä |
10 462 | 9 090 |
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä |
1 860 | 630 |
| Muut saamiset | -102 | 290 |
| Siirtosaamiset | 1 769 | 1 033 |
| Yhteensä | 25 941 | 24 457 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 678 | 13 785 |
|---|---|---|
| ------------------------- | -------- | -------- |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 3 704 | 3 704 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 3 704 | 3 704 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 45 101 | 52 807 |
| Osingonjako | -1 816 | -4 530 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 43 285 | 48 276 |
| Kauden tulos | 5 870 | -3 176 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 49 155 | 45 101 |
| Yhteensä | 61 329 | 57 276 |
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 52 859 48 805 Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 505 | 613 |
| Muut pakolliset varaukset | 101 | 305 |
| Yhteensä | 606 | 918 |
| 17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 21 000 | 27 000 |
| 18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 3 000 | 3 000 |
| Ostovelat | 7 373 | 7 687 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 3 817 | 2 523 |
| Muut velat | 953 | 510 |
| Muut velat konserniyrityksille | 17 627 | 11 914 |
| Siirtovelat | 6 154 | 6 278 |
| Yhteensä | 38 923 | 31 912 |
| 1 000 euroa | 2018 | 2017 |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 1 030 | 1 211 |
| Myöhemmin maksettavat | 1 230 | 1 883 |
| Yhteensä | 2 260 | 3 094 |
| Vuokravastuut toimitiloista | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 92 | 92 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 276 | 276 |
| Myöhemmin erääntyvät | 821 | 913 |
| Yhteensä | 1 189 | 1 281 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 471 | 98 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut | ||
| takaukset | 2 384 | 2 261 |
| 20. JOHDANNAISSOPIMUKSET | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden | ||
| arvo | 20 674 | 23 169 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | 227 | -204 |
| Koronvaihtosopimukset | 10 000 | 10 000 |
Negatiiviset käyvät arvot on kirjattu tilikauden kuluksi.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo -101 -97
| Konsernin omistusosuus, % |
Emoyhtiön omistusosuus, % |
Määrä Kpl |
Osuus osak keista, % |
||
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2018 | |||||
| Asheridge Investments Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 | omia osakkeita | 821 182 | 4,33 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 | |||
| Cableway Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 | |||
| Cableway Nord GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 | |||
| Cableway Süd GmbH & Co. KG , München, Saksa | 100 | 0 | |||
| Dinh TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 | |||
| Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja | 100 | 100 | 23. OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT | ||
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 | |||
| Iqu Systems GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 | Johdon omistus | ||
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 | Osuus | Osuus | |
| Teleste Information Solutions GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 | osak | ääni | |
| Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola | 100 | 0 | Kpl | keista, % | vallasta, % |
| Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi | 100 | 100 | Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet 167 397 |
0,88 | 0,88 |
| Satlan s.p.zoo,Wroclaw, Puola | 100 | 100 | |||
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 | |||
| Teleste Corporation Iberica, S.L, Alcobendas, Espanja | 100 | 0 | Tilintarkastuspalkkiot | 2018 | 2017 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 | |||
| Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 | Tilintarkastuspalkkiot | -43 | -39 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 | Veroneuvonta | -14 | -53 |
| Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 0 | Muut palvelut | -1 | -32 |
| Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA | 60 | 0 | Yhteensä | -58 | -124 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 | |||
| Teleste Ltd, Chesham, Englanti | 100 | 0 | |||
| Teleste Network Services S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 | |||
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 | |||
| Teleste Sp z.o.o, Wroclaw, Puola | 100 | 0 | |||
| Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 | |||
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 | |||
| Teleste US, Inc, Dover DE, USA | 100 | 100 | |||
| Teleste Video Networks Sp zoo , Krakova, Puola | 100 | 100 |
Teleste Ltd. (02704083) ja Asheridge Investments Ltd. (05418313) hyödyntävät UK:n osakeyhtiölain mahdollistamaa vapautusta paikallisesta tilintarkastuksesta (section 479A of the Companies Act 2006 in the UK).
| Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2018 | Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|---|---|---|
| Tianta Oy | 4 409 712 | 23,2 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 8,8 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 899 475 | 4,7 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,3 |
| Teleste Oyj | 821 182 | 4,3 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 521 150 | 2,7 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,6 |
| Wipunen varainhallinta Oy | 300 000 | 1,6 |
| Mariatorp Oy | 300 000 | 1,6 |
| OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 280 737 | 1,5 |
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Kotitaloudet | 5 172 | 93,5 | 4 664 942 | 24,6 |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 | 1 930 725 | 10,2 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 26 | 0,5 | 4 874 221 | 25,7 |
| Yritykset | 264 | 4,8 | 7 358 769 | 38,8 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 26 | 0,5 | 63 285 | 0,3 |
| Ulkomaalaisomistus | 39 | 0,7 | 93 646 | 0,5 |
| Yhteensä | 5 531 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 10 | 0,2 | 1 081 051 | 5,7 |
| Osakkeita, kpl | ||||
| 1–100 | 1 482 | 26,8 | 89 028 | 0,5 |
| 101–500 | 2 357 | 42,6 | 632 853 | 3,3 |
| 501–1 000 | 752 | 13,6 | 602 916 | 3,2 |
| 1 001–5 000 | 738 | 13,3 | 1 622 693 | 8,6 |
| 5 001–10 000 | 93 | 1,7 | 657 385 | 3,5 |
| 10 001–50 000 | 80 | 1,5 | 1 618 498 | 8,5 |
| 50 001–100 000 | 7 | 0,1 | 535 142 | 2,8 |
| 100 001–500 000 | 15 | 0,3 | 3 319 704 | 17,5 |
| 500 001– | 7 | 0,1 | 9 907 369 | 52,2 |
| Yhteensä | 5 531 | 100,0 | 18 985 588 | 100,0 |
| Hallintarekisteri | 10 | 0,2 | 1 081 051 | 5,7 |
Teleste Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 52 859 059,13 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 4. päivänä 2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 maksetaan 0,20 euroa osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
| Pertti Ervi, HP | Timo Miettinen, HJ | Jannica Fagerholm, HJ |
|---|---|---|
| Heikki Mäkijärvi, HJ | Timo Luukkainen, HJ | Kai Telanne, HJ |
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 6. helmikuuta 2019
KPMG OY AB
Petri Kettunen KHT
Teleste Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n (y-tunnus 1102267-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Teleste määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät niiden käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo määritetään perustuen diskontattuihin rahavirtaennusteisiin. Niiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, kannattavuuden kehitystä, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvua. Testauksissa käytettäviin ennusteisiin ja oletuksiin liittyvästä arvionvaraisuudesta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostus on tarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme arvioineet tehdyn liikearvon arvonalentumisen perusteita, konsernin rahavirtaennusteiden laatimisprosessia ja keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia, kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko, suhteessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin tietolähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen seuraavista tekijöistä:
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 8.4.2003 alkaen yhtäjaksoisesti 16 vuotta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 6. helmikuuta 2019 KPMG OY AB
Petri Kettunen KHT
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen 1.10.2015 antaman Hallinnointikoodin Corporate Governance 2015 mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2018 vallinneeseen tilanteeseen.
Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen lakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Teleste noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Hallinnointikoodi Corporate Governance 2015 sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.
Hallituksen 18.9.2018 saakka voimassa olleen työjärjestyksen mukaan hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko, on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja muista laajakantoisista henkilöstöä koskevista asioista.
Em. työjärjestyksen mukaan hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Työjärjestyksen mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
Hallitus on kokouksessaan 18.9.2018 hyväksynyt uuden työjärjestyksen. Uuden työjärjestyksen mukaan hallitus edustaa kaikkia osakkeenomistajia ja toimii aina yrityksen ja osakkeenomistajien parhaan edun mukaisesti. Hallituksen tavoite on ohjata yhtiön liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus seuraa säännöllisesti yhtiön taloudellisten ja strategisten tavoitteiden täyttymistä ja yhtiön kehittymistä pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle ulkopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa
soveltuvin osin yhtiönkokouksen valmisteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen liittyvistä asioista.
Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkittävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perustaa tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat ja työjärjestykset.
Hallituksen hyväksyntää edellyttävät asiat on lueteltu hallituksen työjärjestyksen liitteessä 1, jota tarkastetaan aika ajoin. Lisäksi hallitus:
Hallituksen työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla osoitteessa: https://www. teleste.com/sijoittajat/corporate-governance/hallitus/hallituksen-ty%C3%B6j%C3%A4rjestys.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä toimii hallituksen määräämä henkilö. Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Toimikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 5.4.2018 Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi 5.4.2018 keskuudestaan Pertti Ervin hallituksen puheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:
Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2018 oli seuraava:
| • | Pertti Ervi | 18 983 osaketta |
|---|---|---|
| • | Jannica Fagerholm | 11 543 osaketta |
| • | Timo Luukkainen | 4 652 osaketta |
| • | Timo Miettinen | 5 929 osaketta |
| määräysvaltayhteistö Tianta Oy | 4 409 712 osaketta | |
| • | Heikki Mäkijärvi | 1 916 osaketta |
| • | Kai Telanne | 23 063 osaketta |
Hallituksen jäsenillä tai heidän määräysvaltayhteisöillään ei ollut Teleste Oyj:n tai muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakeperusteisia oikeuksia 31.12.2018.
Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:
Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsutut henkilöt.
Teleste on määritellyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ottaen huomioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitysvaiheen tarpeet. Telesten hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet 10.8.2016.
Telesten ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöitä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhallinnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että hallituksessa on edustettuna molempia sukupuolia.
Telestellä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa. Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 5.4.2018 kuusi hallituksen jäsentä, joista viisi oli miehiä ja yksi nainen. Hallituksen jäsenillä oli joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Lisäksi muut yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituksessa vuonna 2018.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2018 päätöksen mukaisesti hallituspalkkiot seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 64 000 euroa vuodessa ja jäsenille 32 000 euroa vuodessa. Palkkio suoritetaan siten, että hallituksen jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan rahana. Mikäli yhtiöön perustetaan hallituksen valiokuntia, valiokunnan puheenjohtajalle maksettaisiin kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta ja jäsenille 400 euroa kokoukselta.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2018 seuraavat
Telesten hallitus perusti 5.4.2018 yhtiölle tarkastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevassa sääntelyssä.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jannica Fagerholm ja jäseninä Pertti Ervi ja Kai Telanne. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle tiivistelmän tarkastusvaliokunnan kokouksista.
Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osallistuvat jäsenten lisäksi yhtiön tietohallintojohtaja (sihteeri), toimitusjohtaja, talousjohtaja ja tilintarkastaja. Tarkastusvaliokunta voi kutsua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallistua tarkastusvaliokunnan kokouksiin harkintansa mukaan. Tarkastusvaliokunnan pöytäkirjat jaetaan kaikille hallituksen jäsenille.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat:
hallituksen vahvistamien toimintapolitiikkojen ja periaatteiden noudattamisen valvonta sekä sisäinen tarkastus,
yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen (Corporate Governance Statement) käsittely,
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Telesten nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Telesten toimitusjohtajalle vuonna 2018 kirjatut palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat 489 996 euroa. Lisäksi tilikaudella maksettiin lisäeläkemaksu 94 231 euroa sekä eläkekapitalisaatiomaksu 71 500 euroa.
Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaaran sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan sopimukseen sisältyy maksuperusteinen lisäeläke. Toimitusjohtajan eläkelupaus toteutetaan ryhmäeläkevakuutuksen ja kapitalisaatioeläkkeen avulla. Ryhmäeläkeen maksutaso on 25 % peruspalkasta ilman bonuksia. Kapitalisaatioeläkkeen maksuun kohdistuu sama tarkistusmenettely kuin toimitusjohtajan peruspalkkaan ilman bonuksia.
Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta ja yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista (18) kuukauden vastaava korvaus ilman etuja.
Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2018 seitsemän henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja –yksiköiden sekä konsernihallinnon johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina. Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.
Telesten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2018 seuraavat henkilöt:
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Johdon kannustin- ja palkkiojärjestelmistä päättää hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttavat yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet.
Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja on ryhmäeläkevakuutus, jonka maksun perusteena on vakuutetun vuosipalkka ilman bonuksia. Maksu on 25 % edellä mainitusta palkasta.
Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä Teleste Oyj:n ja muiden Teleste-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2018 oli seuraava:
| • | Jukka Rinnevaara | 101 311 osaketta |
|---|---|---|
| • | Johan Slotte | 9 634 osaketta |
| • | Juha Hyytiäinen | 7 724 osaketta |
| • | Hanno Narjus | 5 861 osaketta |
| • | Esa Harju | 6 650 osaketta |
| • | Pasi Järvenpää | 3 890 osaketta |
Telestellä ei ollut 31.12.2018 voimassa optio-ohjelmia, eivätkä toimitusjohtaja, Telesten johtoryhmän jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistaneet Telesten optioita tai muita osakeperusteisia oikeuksia.
• Markus Mattila 9 304 osaketta
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset luetellaan tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Vuonna 2018 Teleste ei ole tehnyt lähipiiriliiketoimia, jotka olisivat olleet Telesten kannalta olennaisia ja poikenneet Telesten tavanomaisesta liiketoiminnasta tai olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.
Telesten hallitus päätti 5.2.2015 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2015"). LTI 2015:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.
LTI 2015 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on kolme pääelementtiä: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle LTI 2015-järjestelyyn, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva lisäosakekannustin kolmen vuoden odotusjaksolla sekä suoriteperusteinen lisäosakeohjelma kolmen vuoden ansaintajaksolla.
Kunkin ohjelman alkaminen sekä niiden osallistujien vahvistaminen edellytti Telesten hallituksen erillistä päätöstä.
Osakesijoitukseen perustuva lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää yksittäisen osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.
Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan.
Kaikkiin kolmeen osakeohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) kolmen vuoden pituisen ansaintajakson aikana. Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan oli edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Hallitus hyväksyi 37 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan LTI 2015:n ensimmäiseen ohjelmaan 2015–2017, 42 avainhenkilöä ohjelmaan 2016–2018 ja 40 avainhenkilöä ohjelmaan 2017–2019.
Huhtikuussa 2018 päättyneestä ohjelmasta 2015– 2017 suoritettujen lisäosakkeiden bruttomäärä oli 47 250 osaketta ja suoriteperusteisten lisäosakkeiden bruttomäärä oli 39 724 osaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 42 771 osaketta suunnatussa osakeannissa 6.4.2018. Vuonna 2016 alkaneen ohjelman 2016–2018 nojalla suoritettavien osakkeiden bruttomäärät ovat enintään 53 600 lisäosaketta ja 214 400 suoriteperusteista lisäosaketta. Vuonna 2017 alkaneen ohjelman 2017–2019 nojalla suoritettavien osakkeiden bruttomäärät ovat enintään 58 300 lisäosaketta ja 233 200 suoriteperusteista lisäosaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuvat verot ja jäljelle jäävä nettomäärä jaetaan osallistujille Telesten osakkeina.
Telesten hallitus päätti 7.2.2018 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille ("LTI 2018"). LTI 2018:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista. LTI 2018 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla.
Ensimmäiset järjestelmän piirissä toteutettavat ohjelmat ovat lisäosakeohjelma 2018-2020 sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018-2020. Kunkin uuden ohjelman alkaminen, siihen osallistumaan oikeutetut henkilöt sekä siihen sovelletava kiinteä osakepalkkiosuhde ja suorituskriteerit edellyttävät Telesten hallituksen erillistä päätöstä. Lisäosakeohjelma 2018-2020 on osakesijoitukseen perustuva kiinteämääräinen lisäosakeohjelma, joka sisältää osallistujan henkilökohtaisen sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä kiinteämääräisen osakepalkkion maksamisen vastikkeetta osakesijoituksen perusteella kolmivuotisen odotusjakson jälkeen. Lisäosakkeet maksetaan hallituksen kutakin yksittäistä ohjelmaa varteen vahvistaman kiinteän palkkiosuhteen perusteella. Lisäosakeohjelman 2018-2020 nojalla avainhenkilö saa yhden lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäosakeohjelman 2018- 2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä enintään noin 24 400 osaketta. Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma 2018-2020 sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson. Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan, jos hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettava suorituskriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin. Jos kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan täyttämällä yllä mainitun sijoitusedellytyksen ja mikäli hallituksen asettamat suorituskriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman 2018-2020 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on enintään noin 292 800 osaketta. Bruttomääristä vähennetään soveltuva ennakonpidätys ennen osakepalkkion maksamista. Hallitus hyväksyi 35 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2018 alkaneisiin ohjelmiin.
Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Telesten yhtiökokous valitsi 5.4.2018 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Petri Kettunen.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2018 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 177 651 euroa, josta KPM-G:n osuus oli 166 651 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat yksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 14 900 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 46 036 euron edestä.
Teleste on noudattanut 1.3.2000 alkaen Nasdaq Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Markkinoiden väärinkäyttöasetus ((EU) N:o 596/2014, "MAR") tuli voimaan 3.7.2016. MAR-sääntelyn seurauksena Telestellä ei ole enää julkista sisäpiiriä. Julkisen sisäpiirirekisterin viimeinen päivityspäivä oli 2.7.2016.
Teleste pitää pysyvää sisäpiiriluetteloa sekä jokaisen hankkeen osalta erikseen tarvittaessa tehtävää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa. Pysyvässä sisäpiiriluettelossa listataan henkilöt, joilla on aina ajantasainen tieto kaikesta Telesteä koskevasta sisäpiiritiedosta. Kyseisessä sisäpiiriluettelossa ei ole mainittuna henkilöitä.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöitävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitusvälineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja. Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriin kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Telesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedotteella sille ilmoitetut liiketoimet.
Telesten johtohenkilöiden on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista.
Telesten johtohenkilöitä ja osavuosikatsaukseen ja/ tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuvia henkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpäätöstiedotteiden laatimiseen osallistuviin henkilöihin kuuluvat Telesten muut johtoryhmän jäsenet kuin edellä määritellyt Telesten johtohenkilöt, IR-vastaava sekä konsernilaskentaan ja johdon raportointiin osallistuvat taloushallinnon henkilöt.
Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista, pitää yllä sisäpiiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii Telesten varatoimitusjohtaja.
Telesten palveluksessa olevat henkilöt voivat ilmoittaa Telesten sisällä riippumattoman kanavan kautta finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn business controller -toiminnon tukemana molemmissa liiketoiminta-alueissa vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan alueiden kaikilla tasoilla.
Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin strategiset ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus katselmoi vuosittain liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan ja toimitusjohtajan alaisuudessa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toimitusjohtajan nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkastus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen ja tulosten arviointiin.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen olennaiset riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on sisällytetty raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toimintaja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Tilintarkastaja tarkastaa vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
| IFRS 2018 | IFRS 2017 | IFRS 2016 | IFRS 2015 | IFRS 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase: | |||||
| Liikevaihto, Meur | 250,3 | 234,6 | 259,5 | 247,8 | 197,2 |
| Muutos % | 6,7 | -9,6 | 4,8 | 25,7 | 2,3 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 93,9 | 94,3 | 93,3 | 95,1 | 92,5 |
| Liiketulos, Meur | 9,7 | -7,5 | 15,6 | 14,3 | 11,1 |
| % liikevaihdosta | 3,9 | -3,2 | 6,0 | 5,8 | 5,6 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 9,1 | -8,5 | 14,8 | 13,9 | 10,8 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | -3,6 | 5,7 | 5,6 | 5,5 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 9,1 | -8,5 | 14,8 | 13,9 | 10,8 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | -3,6 | 5,7 | 5,6 | 5,5 |
| Tilikauden tulos, Meur | 6,8 | -9,1 | 11,8 | 11,0 | 8,5 |
| % liikevaihdosta | 2,7 | -3,9 | 4,6 | 4,4 | 4,3 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 12,5 | 12,1 | 11,1 | 11,0 | 10,3 |
| % liikevaihdosta | 5,0 | 5,1 | 4,3 | 4,4 | 5,2 |
| Investoinnit, Meur | 7,0 | 7,5 | 5,5 | 16,9 | 3,7 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 3,2 | 2,1 | 6,8 | 1,9 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 26,8 | 33,2 | 30,6 | 33,0 | 24,4 |
| Oma pääoma,Meur | 77,2 | 71,4 | 84,4 | 77,5 | 70,7 |
| Taseen loppusumma, Meur | 159,0 | 153,5 | 162,1 | 164,5 | 132,5 |
| Henkilöstö ja tilauskanta: | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 393 | 1 492 | 1 514 | 1 485 | 1 302 |
| Tilauskanta, Meur | 71,0 | 57,4 | 26,9 | 42,2 | 15,2 |
| Saadut tilaukset, Meur | 264,0 | 262,9 | 244,3 | 251,3 | 199,3 |
| Tunnusluvut: | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 9,2 | -11,7 | 14,6 | 14,9 | 12,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 9,3 | -6,6 | 14,8 | 14,2 | 12,2 |
| Omavaraisuusaste % | 51,7 | 48,3 | 52,5 | 48,3 | 53,4 |
| Nettovelkaantumisaste % | 5,9 | 16,8 | 25,0 | 26,3 | 9,5 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,38 | -0,50 | 0,65 | 0,61 | 0,48 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,38 | -0,50 | 0,65 | 0,61 | 0,48 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 4,25 | 3,94 | 4,66 | 4,28 | 3,94 |
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos | |
|---|---|---|
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Nettovelkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset Oma pääoma |
x 100 |
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Osakekohtainen laimennettu tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
|
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa |
|
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa Osakekohtainen tulos |
|
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko Pörssikurssi vuoden lopussa |
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus.
Teleste noudattaa tiedonantopolitiikassaan EU:n säädöksiä, Suomen lainsäädäntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä ESMA:n (European Securities and Markets Authority) ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaisesti Teleste antaa säännöllistä tietoa taloudellisesta kehityksestään osavuosikatsauksissa, puolivuosikatsauksissa, tilinpäätöstiedotteessa sekä tilinpäätöksessä.
Tämän lisäksi Teleste julkistaa sitä koskevat sisäpiiritiedot Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisesti mahdollisimman pian tai lykkää julkistamista asetuksen mukaisesti. Tietojen julkistamista voidaan MARin mukaisesti lykätä, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:
Tämän lisäksi Teleste julkaisee säännöllisesti sijoittajauutisia ja lehdistötiedotteita liiketoimintaansa liittyvistä uutisista ja tilauksista, joiden arvioidaan kiinnostavan yhtiön sidosryhmiä, mutta jotka eivät täytä pörssitiedottamisen kriteerejä.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena Nasdaq Helsinki Oy:ssä Teknologia-toimialaluokassa ja markkina-arvoltaan yhtiö kuuluu small cap -ryhmään.
| Listalle | 30.3.1999 |
|---|---|
| ISIN-koodi FI0009007728 | |
| Kaupankäyntitunnus TLT1V | |
| Reuters-tunnus | TLT1V. HE |
| Bloomberg-tunnus | TLT1V FH |
| 12 kuukauden ylin | 7,58 |
| 12 kuukauden alin | 5,12 |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00 | |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) | 1,90 |
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 9.5.2019 | |
|---|---|
| Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu | 15.8.2019 |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 31.10.2019 |
Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia instituutionaalisia sijoittajia, analyytikoita sekä median edustajia.
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n.
Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 4.4.2019 klo 16.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 15.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on maanantaina 25.3.2019 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 28.3.2019 kello 16.00.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään 28.3.2019 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 25.3.2019.
Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 1.4.2019 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 8.4.2019 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 15.4.2019.
| Yhtiökokous | 4.4.2019 |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä | 5.4.2019 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 8.4.2019 |
| Osingon maksupäivä | 15.4.2019 |
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,17 | 0,19 | 0,20 | 0,23 | 0,25 | 0,10 | 0,20* |
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla viimeistään 18.4.2019.
| 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ylin vaihtokurssi, eur | 7,58 | 9,62 | 10,24 | 9,88 | 5,29 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 5,12 | 6,51 | 7,29 | 5,32 | 4,25 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 5,26 | 6,68 | 8,86 | 9,80 | 5,27 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 6,72 | 8,19 | 8,69 | 7,42 | 4,67 |
| Hinta/voitto suhde (P/E) | 13,8 | -13,3 | 13,6 | 16,1 | 11,0 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 99,9 | 126,8 | 160,6 | 177,6 | 98,7 |
| Pörssivaihto, Meur | 13,3 | 16,8 | 30,6 | 24,6 | 10,9 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 2,0 | 2,0 | 3,5 | 3,3 | 2,3 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 10,4 | 10,8 | 18,5 | 17,5 | 12,5 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo , kpl | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 918 869 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 | 18 985 588 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
18 168 088 | 18 202 396 | 18 169 002 | 18 036 667 | 17 729 215 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita |
18 155 300 | 18 172 350 | 18 216 369 | 18 121 635 | 17 795 934 |
| Osingonjako,Meur | 3,6 | 1,8 | 4,5 | 4,2 | 3,6 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *0,20 | 0,10 | 0,25 | 0,23 | 0,20 |
| Osinko tuloksesta, % | 53,1 | neg. | 38,3 | 37,7 | 41,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,8 | 1,5 | 2,8 | 2,3 | 3,8 |
* Hallituksen esitys
Efektiivinen osinkotuotto,
%
TLT1V OMX Helsinki Cap -indeksi
Osakkeen kuukausivaihto 2014–2018 1 000 Eur
-5
-10
Omavaraisuusaste %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNI EMOYHTIÖ HALLINNOINTI OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT YLEISOSA 110
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku
Käyntiosoite: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen
Puhelin (vaihde): (02) 2605 611
Y-tunnus 1102267-8
www.facebook.com/telestecorporation twitter.com/telestecorp www.linkedin.com/company/teleste www.slideshare.net/telestecorporation www.youtube.com/telestecorporation
Telesten internetsivut ovat responsiiviset ja sellaisenaan mobiililaitteille optimoidussa muodossa. Copyright © 2017 Teleste Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Teleste on Teleste Oyj:n rekisteröity tavaramerkki.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.