AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Nurminen Logistics Oyj

Annual Report Mar 15, 2019

3328_10-k_2019-03-15_8d12049f-344c-4d8c-9c8a-a283d31f1e3c.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

TILINPÄ ÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

1.1.–31.12.2018

Pääkonttori Satamakaari 24 00980 Helsinki p. 010 545 00 Y-tunnus: 0109707-8 www.nurminenlogistics.com

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus . 4
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS . 8
Konsernitase, IFRS 9
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 10
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS11
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS . 12
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet . 12
2. Segmentti-informaatio . 18
3. Liiketoiminnan muut tuotot18
4. Liiketoiminnan muut kulut . 18
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut19
6. Poistot ja arvonalentumiset . 19
7. Rahoitustuotot ja -kulut . 19
8. Tuloverot . 20
9. Osakekohtainen tulos . 20
10. Tytäryritykset ja osakkuusyritykset . 21
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet . 22
12. Aineettomat hyödykkeet . 23
13. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin . 24
14. Omaisuuserien arvonalentuminen . 24
15. Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset25
16. Pitkäaikaiset saamiset . 26
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat . 26
18. Myyntisaamiset ja muut saamiset . 27
19. Rahavarat . 27
20. Omaa pääomaa koskevat tiedot27
21. Osakeperusteiset maksut 28
22. Rahoitusvelat29
23. Ostovelat ja muut velat . 29
24. Rahoitusriskien hallinta . 30
25. Muut vuokrasopimukset33
26. Vakuudet ja vastuusitoumukset33
27. Lähipiiritapahtumat33
28. Myydyt liiketoiminnat . 34
29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat34
Emoyhtiön tuloslaskelma35
Emoyhtiön tase . 35
Emoyhtiön rahavirtalaskelma36
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot . 37
Tuloslaskelman liitetiedot . 38
Taseen liitetiedot . 39
Muut liitetiedot42
Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot . 42
Tilintarkastuskertomus43
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset . 47
Konsernin tunnusluvut48
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet . 49
Osakkeiden omistusmääräjakauma . 50

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2018 oli yhtiölle kaksijakoinen, liikevaihtomme kasvoi 78,9 milj. euroon, jossa kasvua oli 4,1 % vuodesta 2017, mutta tuloksemme oli meille pettymys oikaistun liiketuloksen jäädessä 0,9 milj. euroon.

Vuoden 2018 tulokseen vaikuttivat negatiivisesti uuden ERPjärjestelmämme ennakoimattomat ylösajo-ongelmat ja uuden Helsinki-Hefei-Helsinki linjarautatieyhteyden lanseeraus sekä näiden vaatima merkittävä ajankäyttö yhtiön johdolta.

Yhtiön vuoden 2018 lopulla aloittama rautatielinjaliikenne Kiinasta on ainoa pohjoismaihin tapahtuva säännöllinen rautatieyhteys, minkä aikaansaaminen on edellyttänyt erittäin paljon pohjatyötä. Palvelu luo nopean yhteyden Suomen ja Kiinan välille huomattavasti pienemmällä hiilijalanjäljellä verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Tämä antaa Suomen teollisuudelle ja kaupalle merkittävää kilpailuetua. Kiinasta Vuosaaren sataman kautta Eurooppaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle kulkeva nopea reitti kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita.

Yhtiön terminaalitoiminnoissa volyymitasot laskivat metsäteollisuuden osalta vuodesta 2017. Tämä näkyi huonompana tuloksena, mutta vastaavasti asiakaskunnan monipuolistamisessa saavutettiin hyviä tuloksia, mikä antaa hyvän pohjan vuodelle 2019. Huolintaliiketoiminta kehittyi hyvin, vaikka merkittävä lainsäädännöllinen muutos koskien tullin ALV- keräystä maahantuonnin yhteydessä siirtyi tammikuussa 2018 verottajalle, mikä vaikutti negatiivisesti huolintaliiketoiminnan tulokseen. Baltian liiketoiminta kehittyi hyvin.

Yhtiö tutki aktiivisesti strategiaa tukevia yritysjärjestelyitä, mutta päätti jättää ne toistaiseksi toteuttamatta arvostustasojen korkeuden johdosta. Yritysjärjestelyiden tutkimista jatketaan myös vuonna 2019.

Yhtiö myi lokakuussa 2018 Venäjän liiketoiminnot rautatievaunuineen ja jatkoi rautatieoperointia vuokrakalustolla Venäjällä. Hyvässä markkinatilanteessa tehty liiketoiminnan myynti paransi edelleen yhtiön rahoitusasemaa. Tämä mahdollistaa panostusten tekemisen liiketoimintojen edelleen digitalisoimiseen, Kiinan liikenteeseen sekä yritysjärjestelyihin.

Vuoden 2019 tärkein tavoitteemme on kannattavuuden parantaminen sekä palvelujen jalostusasteen kasvattaminen. Tähän on hyvät edellytykset vahvan rahoitusasemamme, uuden johdon, mittavien tietojärjestelmäinvestointien sekä uusien liiketoiminta-avauksien ansiosta. Rahoitusasemaa parannetaan lisäksi vapauttamalla tulevaisuudessa varoja ei-liiketoiminta liitännäisistä omaisuuseristä.

Markkinatilanne ja tulevaisuudennäkymät

Suomen talouden kovin kasvuvauhti hiipui katsauskauden loppua kohden. Tämä näkyi viennin ja tuonnin heilahteluina kuukausitasolla. Kokonaisuudessaan markkinatilanne oli hyvä yhtiön liiketoiminnoille.

Yhtiön palveluille merkityksellisten markkinoiden oletetaan kehittyvän vuonna 2019 kokonaisuudessaan positiivisesti, vaikkakin metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään liittyy epävarmuutta. Toisaalta nopean Kiinan junayhteyden kiinnostavuuden odotetaan olevan korkealla tasolla. Tätä tukee teollisuuden jatkuvasti lyhenevät tilausajat sekä verkkokaupan kasvu, joka johtaa myös perinteisen kaupan nopeampaan asiakaspalveluun ja pääomankiertoon. Odotamme ympäristöarvojen merkityksen tulevaisuudessa kasvavan asiakaskunnassamme, mikä tukee vähäpäästöisten rautatieyhteyksien kilpailukykyä Kiinasta ja Kiinaan sekä lähialueidemme toimitusketjuissa verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Teollisuuden ja kaupan yhtiöt laskevat kuluttajille hiilijalanjälkeään. Uskomme tämän tukevan liiketoimintaamme yhtiöiden yhä enemmän pitäessään kiinni ympäristösitoumuksistaan.

Yhtiö ilmoitti 5.3.2019 käynnistävänsä tehostusohjelman, jonka tavoitteena on parantaa kannattavuutta vuodesta 2020 arviolta miljoonalla eurolla. Ohjelma tulee virtaviivaistamaan prosesseja ja tekemistä hyödyntämällä digitalisaatiota sekä tehostamalla hankintoja. Samassa yhteydessä yhtiö ilmoitti käynnistävänsä lisäksi yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa tehokkuuden parantamiseksi.

Liikevaihto kasvoi, mutta tulos oli tappiollinen. Oikaistu liiketulos oli kuitenkin voitollinen.

Tilikauden 2018 liikevaihto oli 78,9 miljoonaa euroa (2017: 75,8 miljoonaa), jossa oli nousua vuoteen 2017 verrattuna 4,1%. Liiketulos heikkeni –6046 tuhanteen euroon (2017: 1691). Oikaistu liiketulos oli 921 tuhatta euroa.

Yhtiö tiedotti 30.10.2018 myyneensä OOO Nurminen Logistics:n osakekannan. Kauppa toteutettiin venäläisen Transless LLC:n kanssa. OOO Nurminen Logistics:n luvut ovat mukana konsernin konsolidoidussa tuloslaskelmassa 30.10.2018 asti.

Kauppa on käsitelty kokonaisuudessaan liiketulosvaikutteisesti. Rahamääräinen nettokauppahinta oli 6,9 milj. euroa. Kaupasta kirjattiin konsernissa nettovoittoa 4,4 milj. euroa. Tämän lisäksi kauppaan on kohdistettu aiemmin omaan pääomaan kirjattuja muuntoeroja 7,6 milj. euroa ja goodwill-arvoa 3,0 milj. euroa. Näin ollen kaupasta kirjattiin 6,2 miljoonan euron laskennallinen tappio.

KONSERNIN OIKAISTU LIIKETULOS

1 000 e 1.1.–31.12.
2018
1.1.–31.12.
2017
LIIKETULOS –6 046 1 691
(–) Venäjän tytäryhtiökaupan
nettovaravoitto
–4 413 0
(+) Venäjän tytäryhtiökaupan
muuntoerot
7 638 0
(+) Kauppaan kohdistettu
konsernin liikearvo
3 000 0
(+) Uudelleenjärjestelykulut 329 0
(+) Kiinan uuden junatuotteen
kehitys- ja käynnistyskulut
413 0
OIKAISTU LIIKETULOS 921 1 691

Huolintapalvelujen liikevaihto pieneni katsauskaudella tullimaksuihin liittyvien viranomaissääntöjen muutoksen johdosta. Liiketoiminnan kannattavuus heikkeni, mutta vahvana jatkunut tuonti-, vienti- ja lisäarvopalveluiden kysyntä sekä laajempien palvelukokonaisuuksien kysynnän kasvu vaimensivat liikevaihdon pienenemisen vaikutusta kannattavuuteen.

Terminaalipalvelujen liikevaihto laski ja kannattavuus heikkeni vertailukauteen nähden. Metsäteollisuuden asiakasportfolion muutokset heikensivät Vuosaaren terminaalin käyttöastetta ja kannattavuutta verrattuna edelliseen vuoteen. Kappaletavaraliikenteen kasvu ei riittänyt korvaamaan metsä- ja metalliteollisuuden volyymivirroissa tapahtuneita muutoksia. Kappaletavaraliikenteen kehitys tuki kuitenkin toisen vuosipuoliskon aikana aloitettua Kiinan kokojunaliikenteen terminaalipalvelutoimintaa.

Muiden paikkakuntien terminaaleilla palvelujen kysyntä ja kannattavuus kehittyi positiivisesti mm. kemikaalilogistiikan ja projektipalvelujen kasvun myötä.

Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi katsauskaudella. Liikevaihtoa nostivat Kiinan sellujunakuljetukset, viennin projektikuljetukset sekä Vuosaaren suorat konttijunakuljetukset Kiinan Hefeihin. Voimakkaat kehitys- ja käynnistyspanostukset uuteen tuotteeseen, Vuosaaren Kiinan konttijunaan, painoivat tulosta alaspäin. Kemikaalikuljetusten volyymit jatkuivat tasaisina pitkin vuotta.

Konsernin Venäjän yhtiö myytiin 30.10.2018. Konserni on perustanut 2018 vuoden lopulla uuden yhtiön jatkamaan Venäjän liiketoimintaa. Liiketoiminta on käynnistynyt 2019 alusta. Uusi liiketoimintakonsepti perustuu vaunujen vuokraamiseen. Nurminen jatkaa vaunujen operointia metsä- ja kemianteollisuuden sekä projektiliiketoiminta-asiakkaiden kanssa.

Baltian yhtiöiden liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani edelleen vertailujaksoon verrattuna. Vuonna 2018 Baltian liiketoimintojen palvelujen kysyntä oli voimakasta.

Keskeiset taloudellista kehitystä, henkilöstöä ja osakekohtaista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2016–2018 on esitetty tilinpäätöksessä omana kohtanaan.

Rahoitus- ja taserakenne

Liiketoiminnan rahavirta oli –830 tuhatta euroa. Nettoinvestointien rahavirta oli 6 024 tuhatta euroa. Nettoinvestointien rahavirtaa kasvatti OOO Nurminen Logistics:n osakkeiden myynti, nettomääräisesti 6,9 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli –1512 tuhatta euroa.

Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 11514 tuhatta euroa. Yhtiön Ilmariselta olevat leasing-järjestelyiden takaisinostovastuut 3,6 milj. euroa erääntyvät maksettavaksi lokakuussa 2019. Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan kulut ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan.

Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä pankkilainoja. Yhtiön lyhytaikaiset korolliset velat ( 5,3 miljoonaa euroa) koostuvat 4,2 miljoonan euron rahoitusleasingveloista sekä 1,0 miljoonan euron factoringveloista. Pitkäaikaiset korolliset velat vähenivät 13,6 miljoonaan euroon. Pitkäaikaisista lainoista Ilmariselta otetut yhteensä 13,5 miljoonan euron lainat erääntyvät kesäkuussa 2023.

Konsernin korollinen vieras pääoma oli 18,9 miljoonaa euroa ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 7,3 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 1,5 miljoonan euron oman pääoman ehtoinen hydridilaina Ilmariselta.

Taseen loppusumma oli 41,5 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 31,7%.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat tilikauden aikana 709 (1624) tuhatta euroa eli 0,9% liikevaihdosta. Poistot olivat 1,8 (1,8) miljoonaa euroa eli 2,3% liikevaihdosta.

Konsernirakenne

Nurminen Logistics Oyj myi 30.10.2018 venäläisen tytäryhtiönsä OOO Nurminen Logistics:n. Kauppa toteutettiin venäläisen Transless LLC:n kanssa.

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa) RW Logistics Oy (100%), Nurminen Logistics Services Oy (100%), NR Rail Oy (51%), Nurminen Maritime Latvia SIA (51%), Pelkolan Terminaali Oy (20%), ZAO Terminal Rubesh (100%), UAB Nurminen Maritime (51%), Nurminen Maritime Eesti AS (51%) sekä Team Lines Latvia SIA (23%).

Henkilöstö ja johto

Konsernin oman henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 172, kun se 31.12.2017 oli 182. Ulkomailla työskenteli 31 henkilöä.

Henkilöstökulut olivat vuonna 2018 yhteensä 9,0 miljoonaa euroa (8,9 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Nurminen Logistics:n johtoryhmään kuuluivat 31.12.2018: Teppo Talvinko, vt-toimitusjohtaja ja talousjohtaja, Mike Karjagin, VP huolinta ja rautatielogistiikka Suomessa sekä Risto Holopainen, VP terminaali- ja lisäarvopalvelut. Lisäksi johtoryhmään ovat kuuluneet Marko Tuunainen (aikaisempi toimitusjohtaja) 15.11.2018 saakka ja Markku Puolanne (aikaisempi talousjohtaja) 31.8.2018 saakka.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Nurminen Logistics Oyj:n osake on noteerattu nykyisellä nimellään Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.1.2008 alkaen. Nurminen Logistics Oyj:n rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 44254174 osaketta ja osakepääoma 4214521 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Yhtiö oli 31.12.2007 asti nimeltään Kasola Oyj. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1987.

Nurminen Logistics Oyj:n osakkeiden vaihto 1.1.–31.12.2018 oli 3634035 kappaletta, joka on 8,2% osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 1812124 euroa. Tilikauden alin kurssi oli 0,24 euroa osakkeelta ja ylin 0,60 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 0,25 euroa osakkeelta, ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 11019289 euroa.

Yhtiöllä oli vuoden 2018 lopussa 1215 osakkeenomistajaa. Vuoden 2017 lopussa osakkeenomistajia oli 1193.

Yhtiön hallussa oli vuoden 2018 lopussa 2760 kappaletta omia osakkeita, mikä on 0,01% äänistä.

Osakasluettelon 31.12.2018 mukaan Nurminen Logistics Oyj:n hallitus ja johtoryhmä omistivat yhtiön osakkeita seuraavasti (sisältää lähipiirin ja lähipiiriyhteisöjen omistukset)

HALLITUS OSAKKEITA,
KPL
%
Juha Nurminen 8 689 814
Olli Pohjanvirta 3 124 052
Jukka Nurminen 1 014 554
Alexey Grom 135 044
Irmeli Rytkönen 20 238
Kari Savolainen 20 238
13 003 940 29,4 %
Johto
Mike Karjagin 74 945
Risto Holopainen 71 835
146 780 0,3 %
Hallitus ja johto yhteensä 13 150 720 29,7 %

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan. Sen mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät järjestelyt

Yhtiön tiedossa ei ole Nurminen Logistics Oyj:n omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia lukuun ottamatta 28.12.2008 tiedotettua johdon ja hallituksen jäsenten sitoumusta olla myymättä tai muutoin luovuttaa tiedotteen päivämäärällään omistamiaan John Nurminen Oy:n jakautumisessa jakautumisvastikkeena saamiaan yhtiön osakkeita ilman yhtiön hallituksen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.2018 tehtiin seuraavat päätökset:

Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus

Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1.1.2017–31.12.2017 ei makseta osinkoa.

Hallituksen kokoonpano ja palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Olli Pohjanvirta, Juha Nurminen, Jukka Nurminen ja Alexey Grom, sekä uusina jäseninä Irmeli Rytkösen ja Kari Savolaisen.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenille, jotka valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 40000 euroa ja kullekin muulle hallituksen jäsenelle 20000 euroa.

Lisäksi kullekin Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista 1000 euroa kokoukselta ja Suomen ulkopuolella asuvalle jäsenelle 1500 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiosta 50 prosenttia maksetaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita kolmeen vuoteen niiden vastaanottamisesta lukien. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi seuraavat palkkiot: 7500 euron suuruinen kuukausipalkkio sekä enintään 1600 euron suuruinen autoetu kuukaudessa ja puhelinetu.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20000000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voitaisiin käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Muissa kuin osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisessa järjestyksessä toteutettavissa osakeanneissa ja/tai erityisten oikeuksien antamisessa tai maksuttomissa osakeanneissa osakekohtainen merkintähinta ei saa olla hallituksen päätöstä edeltävää yhtiön kolmen kuukauden osakkeen painotettua keskikurssia alhaisempi. Tätä merkintähintaa koskevaa rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tilanteessa, joissa hallitus päättää valtuutuksen perusteella suunnatusta tai maksuttomasta osakeannista tai erityisten oikeuksien antamisesta liittyen hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2019 asti eikä valtuutuksella kumota 17. heinäkuuta 2017 ylimääräisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous päätti valita yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Antti Suominen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Ympäristötekijät

Nurminen Logistics etsii ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja osana palveluidensa kehittämistä. Kaikilla yhtiön tarjoamilla palveluilla Suomessa on ISO 14001:2004 standardin vaatimukset täyttävä sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

Pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet

Hallitus on asettanut yhtiön pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet. Nurminen Logistics:n pitkän tähtäimen tavoitteina on saavuttaa markkinoita nopeampi kasvu, 7 % liikevoittotaso ja 12 % oman pääoman tuotto.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailman kaupan yleinen heikentyminen nykytilanteesta vaikuttaisi negatiivisesti yhtiön palvelujen kysyntään ja sitä kautta tulokseen. Uuden Kiinan junatuotteen lanseeraamiseen ja markkinoille viemiseen saattaa liittyä edelleen ylösajokustannuksia ja panostuksia, joilla voi olla vaikutusta tulokseen.

Tarkemmat tiedot yhtiön riskienhallinnasta löytyvät Sijoittajaosiosta Nurminen Logistics:n internetsivuilta osoitteesta www.nurminenlogistics.fi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Konsernin Suomen toiminnoissa käynnistettiin 5.3.2019 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Konsernin Baltian liiketoiminnoissa on tapahtunut muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Nurminen Maritime Estonia AS lopettaa toimintansa. Latvian liiketoiminnan asiakasrakenne muuttuu. Muutoksella on merkittävä liikevaihtoa laskeva vaikutus, mutta sillä ei arvella olevan merkittävää vaikutusta kannattavuuteen.

Hallituksen voitonjakoesitys

Tilinpäätöksen 31.12.2018 mukaan emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 18582351 euroa. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2018 ei jaeta osinkoa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Nurminen Logistics Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan 8.3.2019 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

Hallituksen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan kokoukset

Hallitus kokoontui vuonna 2018 kuusitoista kertaa. Hallituksen tarkastusvaliokunnalla oli viisi kokousta.

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

1 000 EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
LIIKEVAIHTO 2 78 874 75 772
Liiketoiminnan muut tuotot 3 109 118
Aineiden ja palveluiden käyttö –56 826 –52 516
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 –9 025 –8 921
Poistot ja arvonalentumiset 6 –1 817 –1 778
Venäjän tytäryhtiön myyntitappio –6 224 0
Liiketoiminnan muut kulut 4 –11 135 –10 984
LIIKETULOS –6 046 1 691
Rahoitustuotot 7 58 149
Rahoituskulut 7 –1 387 –1 554
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta –21 –12
–1 351 –1 417
TULOS ENNEN VEROJA –7 397 275
Tuloverot 8 –414 –517
TILIKAUDEN TULOS –7 811 –243
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot 7 567 –314
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ –243 –556
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille –8 804 –1 167
Määräysvallattomille omistajille 993 925
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille –1 237 –1 481
Määräysvallattomille omistajille 993 925
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, eur –0,20 –0,04
Tulos/osake, laimennettu, eur –0,20 –0,04

Konsernitase, IFRS

1 000 EUR
Liitetieto
31.12.2018 31.12.2017
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
11
8 757 13 042
Liikearvo
12,14
5 970 8 970
Muut aineettomat hyödykkeet
12
1 390 58
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset
15
194 232
Saamiset
16
2 639 4 093
Laskennalliset verosaamiset
17
14 567
Pitkäaikaiset varat yhteensä 18 964 26 961
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 81 67
Myyntisaamiset ja muut saamiset
18
10 952 12 727
Rahavarat
19
11 514 7 832
Lyhytaikaiset varat yhteensä 22 547 20 626
VARAT YHTEENSÄ 41 511 47 587
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
20
Osakepääoma 4 215 4 215
Ylikurssirahasto 86 86
Muut rahastot 28 808 28 808
Muuntoero 35 –7 511
Kertyneet voittovarat –22 616 –13 689
Hybridilaina 1 500 1 500
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 12 028 13 409
Määräysvallattomien omistajien osuus 1 123 1 261
Oma pääoma yhteensä 13 151 14 670
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
17
28 385
Muut velat
23
328 329
Rahoitusvelat
22
13 600 17 857
Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 956 18 571
Lyhytaikaiset velat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 366 331
Rahoitusvelat
22
5 252 1 472
Ostovelat ja muut velat
23
8 786 12 543
Lyhytaikaiset velat yhteensä 14 404 14 346
Velat yhteensä 28 360 32 917
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 41 511 47 587

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1 000 EUR Liitetieto 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO –7 811 –243
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 6 1 990 1 778
Realisoitumattomat kurssivoitot (–) ja –tappiot (+) 0 105
Muut tuotot (–) ja kulut (+), joihin ei liity maksua
Rahoitustuotot (–) ja –kulut (+)
984
1 165
0
1 300
Venäjän tytäryhtiön myynnin vaikutukset 7 638 0
Tuloverot 8 414 517
Muut oikaisut –214 –22
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 4 168 3 436
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto–omaisuuden lisäys(–) / vähennys(+) –15 –25
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) 551 –207
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) –4 271 1 753
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 433 4 956
Maksetut korot liiketoiminnasta –585 –1 195
Saadut korot liiketoiminnasta 1 117
Muut rahoituserät liiketoiminnasta –186 –224
Maksetut verot liiketoiminnasta –492 –194
Liiketoiminnan rahavirta –830 3 461
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –746 –1 745
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 49
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 28 6 927 0
Luovutustulot muista sijoituksista 16 0
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin
Investointien rahavirta
–173
6 024
0
–1 695
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 20 0 5 076
Lyhytaikaisten lainojen nostot 114 74
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 –600
Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 66
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –144 –8
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut –367 –471
Maksetut osingot ja pääoman palautukset –1 116 –359
Rahoituksen rahavirta –1 512 3 778
Rahavarojen muutos 3 682 5 544
Rahavarat tilikauden alussa 7 832 2 304
Tilikauden alun rahavarojen kurssierot 0 –16
Rahavarojen muutos 3 682 5 544
Rahavarojen muutoksen kurssierot 0 –1
Rahavarat tilikauden lopussa 19 11 514 7 832

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

1 000 EUR Liite
tieto
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1–12/2017 Osake
pää
oma
Yli
kurssi
rahasto
Vara
rahasto
SVOP
Rahasto
Oman
pää
oman
ehtoiset
lainat
Muunto
erot
Edellis
ten tili
kausien
voitto
Yhteensä Määräys
vallat
tomien
omistajien
osuudet
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017 4 215 86 2 378 18 895 –7 285 –12 584 5 705 695 6 400
Laaja tulos
Tilikauden tulos –1 167 –1 167 925 –243
Muut laajan
tuloksen erät
Muuntoerot –225 –88 –314 –314
Tilikauden laaja
tulos yhteensä –225 –1 255 –1 481 925 –556
Liiketoimet
omistajien kanssa
Osakeanti 7 534 7 534 7 534
Muut muutokset 150 150 150
Osingonjako –359 –359
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä 7 534 150 7 685 –359 7 326
Oman pääoman
ehtoiset lainat 1 500 1 500 1 500
Oma pääoma
31.12.2017
4 215 86 2 378 26 430 1 500 –7 511 –13 689 13 409 1 261 14 670

Osakeannin oman pääoman muutos on esitetty nettona. Osakeannin transaktiokustannukset olivat 0,6 m€.

1 000 EUR Liite
tieto
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1–12/2018 Osake
pää
oma
Yli
kurssi
rahasto
Vara
rahasto
SVOP
Rahasto
Oman
pää
oman
ehtoiset
lainat
Muunto
erot
Edellis
ten tili
kausien
voitto
Yhteensä Mää
räys-val
lattomien
omistajien
osuudet
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018 4 215 86 2 378 26 430 1 500 –7 511 –13 689 13 409 1 261 14 670
Laaja tulos
Tilikauden tulos
–8 804 –8 804 993 –7 811
Muut laajan
tuloksen erät
Muuntoerot 7 546 21 7 567 7 567
Tilikauden laaja
tulos yhteensä 35 –8 783 –1 237 993 –244
Liiketoimet
omistajien kanssa
Hybridilainan korko
verojen jälkeen –48 –48 –48
Osakepalkkiot 70 70 70
Muut muutokset –166 –166 –15 –181
Osingonjako –1 116 –1 116
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä –144 –144 –1 131 –1 275
Oman pääoman
ehtoiset lainat
Oma pääoma
31.12.2018
4 215 86 2 378 26 430 1 500 35 –22 615 12 029 1 123 13 151

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernin perustiedot

Nurminen Logistics:n toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa korkealaatuisia ja asiakkaan kilpailukykyä vahvistavia logistiikkapalveluja Suomessa ja Venäjällä sekä Suomen ja Kiinan välisiä suoria ja säännöllisiä rautatielinjaliikennepalveluita. Konsernin emoyhtiö on Nurminen Logistics Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Satamakaari 24.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.nurminenlogistics.com. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.3.2019 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös sen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2018 voimassa olevia IASja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja, joilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Uuden ja uudistetun IFRSnormiston soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2018 alkaen seuraavia standardimuutoksia. Muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvasi nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty.

Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 15 sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvasi nykyiset IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaille sellaiseen rahamäärään, joka kuvaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kun) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen, kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Yhteisön on sovellettava 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla joko täysin takautuvaa tai yksinkertaistettua menetelmää.

Konsernin merkittävimmät tulovirrat syntyvät palveluiden myynnistä. Konserni on analysoinut merkittävimmät sopimustyypit. Konserniin ei syntynyt merkittäviä muutoksia IFRS 15 käyttöönoton myötä. Konsernin tarjoamat palvelut ja palvelukokonaisuudet luovutetaan asiakkaalle kokonaisuutena. IFRS 15 -standardi on otettu käyttöön mukautetulla menetelmällä, eli vuoden 2017 tietoja ei ole oikaistu. Standardin käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernin avaavaan taseeseen.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Nurminen Logistics Oyj:n ja sille kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Nurminen Logistics Oyj:n määräysvalta syntyy, kun se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien, kun määräysvalta syntyy siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa.

Hankitut yritykset sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet, käypiin arvoihin arvostettuina. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet ja konserniyhtiöiden välinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään omassa pääomassa.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Emoyhtiöllä tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät on jaettu emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään erikseen omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa 20–50 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta ja konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset varat ja velat, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Niiden ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, laajojen tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa konsernin omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä luovutaan muuten, kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään luovutetulta osin tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ne vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat välittömästi sellaisen omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan taseeseen osana hyödykkeen hankintamenoa. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, jotka ovat seuraavat:

Rakennukset 30–40 vuotta
Rautatiekalusto
Pyörät 7 vuotta
Telirakenne 15 vuotta
Muu vaunuosuus 20–25 vuotta
Kuljetuskalusto 5–8 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
ICT- laitteet 3 vuotta

Rautatiekaluston hankintameno kohdistetaan erikseen pyörille, telirakenteelle ja muulle vaunuosuudelle (=komponenttipoistot).

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioinnin perusteella havaitut muutokset tulevaisuudessa saatavassa taloudellisessa hyödyssä otetaan huomioon oikaisemalla hyödykkeiden vaikutusaikaa ja jäännösarvoa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina, ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli ne täyttävät tietyt kriteerit. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuosina 2018 ja 2017.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Konsernin aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä ohjelmistoja, joista kirjataan poistot tasapoistoin 5–10 vuodessa.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvon alentuminen

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Jos aineettoman tai aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää hyödykkeestä kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Liikearvon osalta arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vähintään vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli tulevaisuudessa kertyviksi arvioituihin diskontattuihin nettorahavirtoihin.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

Uuden ja uudistetun IFRS 9-normiston soveltaminen

IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit" -standardi on korvannut IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen". Yhtiö on soveltanut IFRS 9- standardia 1.1.2018 alkaen. IFRS 9 vaikuttaa rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostukseen ja sisältää uuden odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin. Yhtiö on ottanut IFRS 9 -standardin käyttöön mukautetulla menetelmällä oikaisematta vertailukauden 2017 tietoja. Standardimuutoksella ei ole arvioitu olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Suurimmat muutokset koskevat rahoitusvarojen uudelleen luokittelua ja luottotappioiden kirjaamista.

Uudet arvonalentumissäännöstöt pohjautuvat odotetavissa oleviin luottotappiomalleihin ja ne korvaavat aiemmin IAS 39:n toteutuneisiin tappioihin pohjautuvat mallit. Uusia arvonalentumismalleja sovelletaan muihin kuin käypään arvoon arvostettaviin rahavaroihin kuten vuokra-, myynti- ja factoring-saamisiin sekä lainasaamisiin.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Nurminen Logistics:n rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu yhtiön soveltamaan liiketoimintamalliin rahoitusvarojen pitämisestä sekä sopimusperusteisten rahavirtojen luonteesta.

Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästä korosta ja pääoman takaisinmaksusta (niin sanottu SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin, kun kyseessä on erä, joka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan tarkoituksena on kerätä kiinteitä tai ennalta määritettyjä rahavirtoja. Ne muodostuvat pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velallisille. Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoon. Konsernissa jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti vuokra-, factoringja myyntisaamiset sekä lainasaamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Jos rahoitusvaraa ei arvosteta edellä mainittujen kriteerien mukaan, se arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhtiöllä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ei ole ollut vuonna 2018.

Arvonalentuminen

Nurminen Logistics kirjaa IFRS 9 mukaisesti odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahavaroista. Tämän mallin mukaisesti odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat yksittäisen vastapuolen maksukyvyttömyysriskin arviointiin. Konserni käyttää standardin sallimaa yksinkertaistettua menetelmää luottotappioiden kirjaamisessa, jolloin konserni kirjaa odotettavissa olevan luottotappion sopimuksen voimassaoloajalta. Jokaisena raportointipäivänä kirjattava odotettavissa olevien luottotappioiden muutos kuvastaa rahoitusvarojen luottoriskin muutosta alkuperäisestä kirjaamisesta. Luottotapahtumaa ei enää edellytetä luottotappion kirjaamiseksi.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti erästä riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituseriin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitilit sekä erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankinta-ajankohtana.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelkojen osalta IFRS 9 -standardin mukainen luokittelu noudattaa pääosin samoja periaatteita kuin IAS 39 -standardissa. Nurminen Logistics:n rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat (muut rahoitusvelat). Ensiksi mainittuun luokkaan kuuluvat konsernin solmimat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka eivät ole takaussopimuksia. Ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.

Muut rahoitusvelat, jotka koostuvat lähinnä konsernin rahoitusleasingveloista, arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon. Transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Tuloutusperiaatteet – uuden ja uudistetun IFRS 15-normiston soveltaminen

Yhtiön myyntituotot koostuvat pääosin huolintapalveluista, rautatiekuljetuksista sekä terminaalipalveluista. Yhtiö saa myös tuottoja lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista varastointipalveluista. Liikevaihto kirjataan, kun tavarat luovutetaan tai palvelu suoritetaan: kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseiseen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu vähennettynä myynnin veroilla ja tarvittaessa muilla muuttuvilla vastikkeilla. Yhtiöiden tarjoamien palveluiden hinnat ovat kiinteitä eivätkä pääasiallisesti sisällä muuttuvia osia.

Koska IFRS 15 -standardin käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta Nurminen Logistics -konsernin tuloutus- ja laadintaperiaatteisiin, vertailukauden 2017 tuloutusperiaatteita ei ole esitetty. Lisätietoa näistä saa tilikauden 1.1.-31.12.2017 vuosikertomuksesta.

Tuloutusperiaatteet tulovirroille on esitetty alla.

Huolintapalvelut

Huolintapalvelusopimus sisältää tavaran vienti- ja tuontitoimien sekä tullausta koskevat palvelut. Ne muodostavat yhden suoritevelvoitteen asiakasta kohtaan, joka toteutetaan pääsääntöisesti alle kuukauden sisällä palvelun sopimisesta. Yhtiö tulouttaa sopimushinnan, kun vientiin tai tuontiin liittyvät luovutusmääräykset saadaan ja määräysvalta tavaroista siirtyy asiakkaalle tai toiselle osapuolelle. Koko sopimushinta kohdistetaan yhdelle suoritevelvoitteelle.

Rautatiekuljetukset

Yhtiö tarjoaa maiden rajat ylittäviä rautatiekuljetuspalveluja erilaisilla vaunutyypeillä, jossa tavarat kuljetetaan sovittuun määränpäähän. Sopimushinta tuloutetaan, kun suoritevelvoite on täytetty eli tuotteet on toimitettu määränpäähänsä. Palvelu on yksi suoritevelvoite, mikä on kuljetuspalvelu sovittuun määränpäähän, ja jolle sopimushinta kokonaisuudessaan kohdistetaan.

Terminaalipalvelut

Terminaalipalvelut muodostuvat tavaran käsittelystä, kun tavaraa saapuu tai lähtee. Varsinaisen palvelun sisältö määritellään sopimuskohtaisesti. Terminaalipalvelusopimus muodostaa kokonaisuuden, jolle kokonaishinta kohdistetaan. Sopimushinta tuloutetaan, kun tavaran siirtämiseen ja käsittelyyn liittyvä työ on suoritettu.

Varastointipalvelut:

Varastointipalvelut muodostuvat tavaran säilyttämiseen tarvittavasta lyhyt- ja pitkäkestoisesta tilan vuokrauksesta terminaalissa tai terminaalialueilla. Varastointisopimus muodostaa yhden kokonaisuuden, jolle sopimushinta kohdistetaan. Tuotot varastointipalveluista tuloutetaan ajan yli vuokrakauden aikana, jolloin asiakas hyötyy sinä aikana palvelusta, jona sitä tuotetaan. Vuokratuotot käsitellään IFRS 15 –standardin mukaisesti silloin, kun vuokrattu tila ei siirry asiakkaan hallintaan vuokrakautena.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Myyntisaamiset

Myyntisaaminen tarkoittaa vastiketta, johon yhtiöllä on ehdoton oikeus.

Myyntisaamiset eivät ole korollisia ja ovat yleensä pituudeltaan 14 – 60 päivää, joka vastaa yhtiön antamia keskimääräisiä maksuaikoja.

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät (contract assets) tai Sopimukseen perustuvat velat (contract liabilities)

Yhtiöllä ei ole myyntituottojen kirjaamiseen liityen ko. eriä toiminnan luonteesta johtuen.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Nurminen Logistics:n eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Osakeperusteiset maksut

Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ovat sellaiset järjestelyt, joissa yhtiö on antanut henkilöille oikeuden vastaiseen käteismaksuun myöntämällä henkilöille oikeuden osakkeisiin, jotka ovat lunastettavissa takaisin, joko yhtiön tai työntekijän vaatimuksesta. Tällaisesta järjestelystä johtuva velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättyessä sekä velan suorittamispäivänä, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kyseiselle kaudelle. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

Tuloverot

Laajan tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi edellä mainittuja eriä. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden IFRS:n mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusinstrumenteista sekä komponenttipoistoista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralleottajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi, mikäli riskit ja edut ovat siirtyneet olennaisilta osin. Vuokrasopimukset luokitellaan alkamishetkellään ja niillä hankitut hyödykkeet kirjataan käypään arvoon, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon taseeseen aineellisiksi hyödykkeiksi ja rahoitusvelaksi. Aineellinen hyödyke kirjataan poistoina kuluiksi kyseessä olevan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai vuokrasopimuksen kuluessa. Maksettavat vuokrat jaetaan tuloslaskelmaan kirjattavaan korkoon ja rahoitusvelan lyhennykseen.

Vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyssä rahoitusleasingsopimuksella takaisinvuokratusta hyödykkeestä aiheutuva myyntitulo merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on perustunut käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi.

Liikevoitto

Liikevoitto muodostuu kokonaismyynnistä ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot sisältyvät liikevoittoon, kun taas rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Oman pääoman ehtoinen laina

Omistajille kuuluvan pääoman jälkeen omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (hybridilaina). Velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamuksien tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja olettamukset vaikuttavat tilinpäätöksen taseen varojen ja velkojen määrään sekä tuloslaskelman tuottojen ja kulujen määrään.

Yhtiö on raportoinut vuodesta 2016 alkaen vain yhtä segmenttiä.

Liiketoimintojen hankinnoissa arvioidaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot ja omaisuuserille määritetään poistoajat. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeiden tulevaisuudessa tuottamista rahavirroista.

Liikearvon määrä testataan arvonalentumisen varalta vuosittain. Johdon harkintaa joudutaan käyttämään liikearvotestauksessa käytettävien kassavirtaa tuottavien yksiköiden määrittelyssä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Käyttöarvon laskemisessa tehdään arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävästä diskonttokorosta. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Konsernin vahvistettujen tappioiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia niistä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, esiintyykö viitteitä siitä, että näiden hyödykkeiden arvo saattaisi olla alentunut. Jos viitteitä esiintyy, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kirjataan poistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellista vaikutusaikaa uudelleen arvioidaan säännöllisesti.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen ja tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Arviot ja olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Tulevaisuutta koskevat arviot pohjautuvat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin liittyen Nurminen Logistics:n taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen ja oletuksiin myynnin ja kustannustason kehittymisestä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Arvioiden ja olettamusten toteutumista ja niiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia seurataan säännöllisesti käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville kausille.

Muun uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralleottajille että vuokranantajille. Standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 mukaan vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen ero perustuu siihen, onko asiakkaalla määräysvalta yksilöityyn omaisuuserään. Vuokralleottajat eivät jatkossa erottele operatiivisia (taseen ulkopuolisia) ja rahoitusleasingeja (taseessa), vaan näiden sijaan kaikista vuokralleottajien vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka (ts. kaikki taseeseen), lyhytaikaisia ja vähäpätöisiä vuokrasopimuksia lukuun ottamatta. Toisin kuin vuokralleottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16 vuokralleantajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 -standardin vaatimuksiin, ja jatkossakin vuokralleantajien vaaditaan luokittelevan vuokrasopimuksen operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingeihin. Lisäksi IFRS 16 sisältää kattavat liitetietovaatimukset.

Muutos siirtää taseen ulkopuolisia vastuita taseeseen, jonka seurauksena käyttöomaisuuden ja vieraan pääoman määrät kasvavat sekä leasingmaksut siirtyvät poistoihin ja korkokuluihin. Vastuiden määrä 31.12.2018 on 48,6 milj. euroa. Vastuina käsiteltävien sopimusten ja IFRS 16 mukaisten vuokrasopimusten käsitteet poikkeavat kuitenkin toisistaan, mistä johtuen taseeseen kirjattavien sopimusten määrä voi poiketa vastuiden määrästä. Nurminen Logistics toimii toimialansa ja liiketoimintamallinsa vuoksi ennen kaikkea vuokralleottajana sopimuksissa. Valtaosin uudet taseeseen kirjattavat sopimukset koostuvat toimitilojen ja varastojen vuokrasopimuksista sekä koneista ja kalustosta. Standardien soveltamisalaan kuuluvien sopimusten kirjo on laaja. Standardilla tulee olemaan oleellinen merkitys laskentaperiaatteiden ja raportoitujen lukujen kannalta. Muutos tulee vaikuttamaan myös taseeseen perustuviin tunnuslukuihin, kuten velkaantumisasteeseen.

• IFRIC 22 tulkinta Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet ja ennakkovastikkeet (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). 8.12.2016 julkaistu tulkinta sisältää ohjeistusta "liiketoimen toteutumispäivään" liittyen silloin kun yhteisö maksaa tai saa ulkomaan rahan määräisen vastikkeen ennakkoon. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset vaatii yhteisöä kirjaamaan ulkomaan rahan määräisen liiketoimen alun perin kirjanpitoon toimintavaluutan määräisenä siten, että ulkomaan rahan määräinen erä muutetaan käyttäen avistakurssia. IAS 21 määrittelee liiketoiminnan toteutumispäivän "päivänä, jona liiketoimi täyttää IFRS-standardien mukaiset kirjausedellytykset". Tulkinta selventää, että "liiketoimen toteutumispäivä" on ennakkoon maksetun tai saadun vastikkeen päivä.

  • IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016 (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa.
  • IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
  • Muutokset IFRS 9 -standardiin: Prepayment Features with Negative Compensation (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos kattaa kaksi osa-aluetta: mitkä rahoitusvarat voidaan arvostaa jaksotettuun hankintamenoon ja kuinka laskea rahoitusvelkojen muutokset.
  • IFRIC 23 Uncertainty over Income Tax Treatments (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selkeyttää IAS 12 vaatimusten mukaista kirjaamista ja arvostamista tilanteessa, jossa on epävarmuutta tuloverokäsittelystä. Tällaisissa olosuhteissa yhtiöiden tulee kirjata ja arvostaa tuloveroihin tai laskennallisiin veroihin liittyvät saamiset ja velat perustuen IAS 12 vaatimuksiin verotettavasta tulosta (tai tappiosta), veropohjista, käyttämättömistä verotappioista, käyttämättömistä verohyvityksistä ja verokannoista siten kuin tulkinnassa on määritelty.

Muilla, tässä listaamattomilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Konserni on luopunut 1.1.2016 alkaen segmenttijaosta ja segmenttiraportoinnista. Hallitus on yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta konsernissa sekä konsernin tuloksen arvioinnista, päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Hallitus ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä seuraa tulosta ja allokoi resurssit ensisijaisesti konsernitasolla.

IFRS 15: myyntituottojen kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä

1 000 EUR 2018 2017
Ajan yli tuloutettu 3 415 3 076
Yhtenä ajankohtana tuloutettu 75 459 72 696
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä 78 874 75 772

Konserni on käynyt läpi IFRS 15-standardin vaatimukset. Standardin vaikutuksia on kuvattu edellä laskentaperiaate-osiossa.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

1 000 EUR Suomi Venäjä Baltia Yhteensä
2018
Liikevaihto 30 488 3 852 44 534 78 874
Pitkäaikaiset varat 18 371 399 194 18 964
2017
Liikevaihto 30 383 5 725 39 664 75 772
Pitkäaikaiset varat 23 648 3 156 157 26 961

Tiedot suurimmista asiakkaista

Konsernin tuotot Kazzinc'ilta vuonna 2018 olivat 15 000 tuhatta euroa eli 19% konsernin liikevaihdosta. Konsernin tuotot Cosco Shipping:iltä vuonna 2017 olivat 13 474 tuhatta euroa, eli 18 % konsernin liikevaihdosta.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR 2018 2017
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 25 45
Vuokratuotot 21 18
Muut tuottoerät 63 55
Yhteensä 109 118

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR 2018 2017
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 8 12
Vuokrakulut 6 502 6 876
Hallintokulut 2 358 2 385
Muut kuluerät 2 268 1 711
Yhteensä 11 135 10 984

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 EUR 2018 2017
Tilintarkastus 80 59
Muut palvelut 54 84
Yhteensä 134 143

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 EUR 2018 2017
Palkat ja palkkiot 7 442 7 270
Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt 1 111 1 269
Muut henkilösivukulut 402 231
Osakeperusteiset palkkiot 70 150
Yhteensä 9 025 8 921

Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat.

Osakeperusteiset maksut esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella

2018 2017
Yhteensä 177 188

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot hyödykeryhmittäin:

1 000 EUR 2018 2017
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 7 5
Muut pitkävaikutteiset menot 122 42
Yhteensä 129 48
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset 1 122 1 138
Koneet ja kalusto 557 583
Muut aineelliset hyödykkeet 10 9
Yhteensä 1 688 1 730

Vuonna 2017 ja 2018 ei ollut alaskirjauksia.

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 EUR 2018 2017
Rahoitustuotot
Korkotuotot 7 117
Kurssivoitot 41 13
Muut rahoitustuotot 9 19
Rahoitustuotot yhteensä 58 149
Rahoituskulut
Korkokulut 998 1 194
Kurssitappiot 13 138
Muut rahoituskulut 376 223
Rahoituskulut yhteensä 1 387 1 554

Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssieroja 26 tuhatta euroa vuonna 2018 ja 26 tuhatta euroa myös vuonna 2017.

8. TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu jakautuu seuraavasti:

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 451 484
Muut välittömät verot 41 36
Laskennalliset verot, netto –78 –2
Yhteensä 414 517

Konsernituloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 EUR 2018 2017
Tulos ennen veroja –7 397 275
Verot laskettuna Suomen verokannalla 494 56
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat –124 –108
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0 304
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 0 2
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0 23
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen 0 323
Muut erot 43 –81
Oikaisut yhteensä –81 462
Verot tuloslaskelmassa 414 517

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2018 2017
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR) –8 804 –1 167
Hybridilainan korko 60 22
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimentamaton 44 072 693 29 253 069
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) –0,20 –0,04
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR) –8 804 –1 167
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu 44 072 693 31 143 692
Tulos/osake, laimennettu (EUR) –0,20 –0,04

Ilmarisen 1 500 tuhannen euron oman pääoman ehtoisen hybridilainan laimennusvaikutusta ei ole huomioitu, koska tulos/osake on negatiivinen.

10. TYTÄRYRITYKSET JA OSAKKUUSYRITYKSET

Nurminen Logistics- konserniin kuuluvat yritykset ovat seuraavat:

Tytäryritykset Kotimaa Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%)
RW Logistics Oy Suomi 100,0 % 100,0 %
Nurminen Logistics Services Oy Suomi 100,0 % 100,0 %
Nurminen Maritime Latvia SIA Latvia 51,0 % 51,0 %
UAB Nurminen Maritime Liettua 51,0 % 51,0 %
Nurminen Maritime Estonia AS Viro 51,0 % 51,0 %
Zao Terminal Rubesh Venäjä 100,0 % 100,0 %

OOO Nurminen Logistics myytiin 30.10.2018.

Osakkuus- ja yhteistyöyritykset Kotimaa Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%)
NR Rail Oy Suomi 51,0 % 51,0 %
Pelkolan Terminaali Oy Suomi 20,0 % 20,0 %
Team Lines Latvia SIA Latvia 23,0 % 23,0 %

Yhtiöllä on 3 tytäryritystä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.

Tytäryritykset Kotimaa Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%)
Nurminen Maritime Latvia SIA Latvia 51,0 % 51,0 %
UAB Nurminen Maritime Liettua 51,0 % 51,0 %
Nurminen Maritime Eesti AS Viro 51,0 % 51,0 %

Taloudellista informaatiota koskeva yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on konsernin kannalta olennainen määräysvallattomien omistajien osuus. Luvut ovat esitetty ennen konsernin sisäisiä eliminointeja.

Baltian yhtiöt
1 000 EUR 2018 2017
Yhteenveto laajasta tuloslaskelmasta
Liikevaihto
Voitto ennen veroja
44 534
2 386
39 664
2 263
Tuloverot 359 –377
Laaja tulos 2 027 1 887
Määräysvallattomien omistajien osuus laajasta tuloksesta 993 925
Yhteenveto taseesta
Lyhytaikaiset varat 5 977 6 206
Pitkäaikaiset varat 149 157
Lyhytaikaset velat 3 784 3 732
Pitkäaikaiset velat 49 58
Nettovarallisuus 2 293 2 573
Määräysvallattomien omistajien osuus nettovarallisuudesta 1 123 1 261
Yhteenveto kassavirrasta
Liiketoiminnan kassavirta 2 065 1 958
Investointien kassavirta 11 –9
Rahoituksen kassavirta –2 065 –966
Rahavarojen muutos 11 983

Tilikaudella määräysvallattomille omistajille maksettu osinko 1 009 460

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 EUR Maa- ja
vesialueet
Raken
nukset
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko
maksut ja
kesken
eräiset
hankinnat
Yhteensä
2018
Hankintameno 1.1. 147 15 779 18 764 739 1 096 36 525
Lisäykset 105 533 638
Vähennykset –14 –1 662 –38 –1 464 –3 178
Kurssierot –59 –59
Hankintameno 31.12. 147 15 707 17 207 701 165 33 926
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. –6 573 –16 235 –674 –23 482
Tilikauden poistot –1 122 –557 –9 –1 688
Kurssierot
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. –7 695 –16 792 –683 –25 170
Kirjanpitoarvo 1.1. 2018 147 9 206 2 529 65 1 096 13 042
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 147 8 012 415 18 165 8 757

Keskeneräisistä hankinnoista on siirretty 1 464 tuhatta euroa muihin aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2018.

2017
Hankintameno 1.1. 147 15 766 18 126 730 85 34 854
Lisäykset 13 648 9 1 011 1 682
Yritysmyynnit –11 –11
Kurssierot
Hankintameno 31.12. 147 15 779 18 764 739 1 096 36 525
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. –5 400 –15 537 –665 –21 602
Tilikauden poistot –1 137 –525 –9 –1 671
Kurssierot –37 –173 –210
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. –6 573 –16 235 –674 –23 482
Kirjanpitoarvo 1.1. 2017 147 10 367 2 589 65 85 13 253
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 147 9 206 2 529 65 1 096 13 042

Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet

Nurminen Logistics myi vuonna 2009 Kotkassa, Luumäellä, Vainikkalassa, Niiralassa ja Jyväskylässä sijaitsevat kiinteistönsä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle noin 15 milj. eurolla. Nurminen Logistics jatkaa toimintojaan vuokralaisena kyseisissä kiinteistöissä 10 vuoden vuokrasopimuksella. Vuokra-ajan jälkeen Nurminen Logistics Oyj on sitoutunut ostamaan kiinteistöt takaisin Ilmariselta.

1 000 EUR Koneet ja kalusto Kiinteistöt Yhteensä
2018
Hankintameno 1.1. 2 002 13 756 15 758
Lisäykset 71 71
Hankintameno 31.12. 2 073 13 756 15 829
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –1 845 –5 304 –7 150
Tilikauden poistot –82 –1 029 –1 111
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –1 928 –6 333 –8 261
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 145 7 423 7 568
2017
Hankintameno 1.1. 1 861 13 756 15 618
Lisäykset 141 141
Hankintameno 31.12. 2 002 13 756 15 758
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –1 814 –4 276 –6 090
Tilikauden poistot –31 –1 029 –1 059
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –1 845 –5 304 –7 150
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 157 8 452 8 609

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat Muut
aineettomat
1 000 EUR Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä
2018
Hankintameno 1.1. 8 970 838 3 279 13 087
Lisäykset 1 464 1 464
Vähennykset –3 000 –2 –3 002
Hankintameno 31.12. 5 970 836 4 743 11 549
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –835 –3 225 –4 060
Tilikauden poistot –129 –129
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –835 –3 354 –4 189
Kirjanpitoarvo 1.1. 2018 8 970 4 54 9 028
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 5 970 1 1 389 7 360
2017
Hankintameno 1.1. 8 970 838 3 234 13 043
Lisäykset 44 44
Kurssierot
Hankintameno 31.12. 8 970 838 3 279 13 087
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –829 –3 183 –4 012
Tilikauden poistot –5 –42 –48
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –835 –3 225 –4 060
Kirjanpitoarvo 1.1. 2017 8 970 9 52 9 031
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 8 970 4 54 9 028

Liikearvon arvonalentumistestaus esitetään liitetiedossa 14. Omaisuuserien arvonalentuminen.

13. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

1 000 EUR Liitetieto Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavat rahoitusvelat
Tase-erien
kirjanpito-arvot
2018
Rahoitusvarat ja -velat luokittain
2018 IFRS 9:n mukaan.
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset 16 2 639 2 639
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 7 261 7 261
Rahavarat 19 11 514 11 514
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 22 13 600 13 600
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 22 5 252 5 252
Ostovelat 23 4 917 4 917
1 000 EUR Liitetieto Lainat ja
muut saamiset
Jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavat rahoitusvelat
Tase-erien
kirjanpitoarvot
2017

Rahoitusvarat ja -velat luokittain 2017 IAS 39:n mukaan.

Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset
16 4 093 4 093
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 8 383 8 383
Rahavarat 19 7 832 7 832
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 22 17 857 17 857
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 22 1 472 1 472
Ostovelat 23 5 838 5 838

Näiden rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypiä arvoja ja ne on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

14. OMAISUUSERIEN ARVONALENTUMINEN

Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja silloin, jos todetaan viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauslaskelmissa määritetty käyttöarvon perusteella.

Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettujen varojen kirjanpitoarvo, sisältäen liikearvon, on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään diskonttaamalla yksikköön tulevat arvioidut vastaiset rahavirrat.

Liikearvo on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joka on 1.1.2016 alkaen Nurminen Logistics Oyj -konsernin Suomen ja Venäjän liiketoiminta ja Baltian liiketoiminta (49% vähemmistö). Konserni on luopunut 1.1.2016 alkaen segmenttijaosta ja segmenttiraportoinnista. Ylin johto seuraa tulosta ja allokoi resurssit konsernitasolla. Liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Suomen ja Venäjän liiketoimintoihin.

Konsernin liikearvo

1 000 EUR Suomen ja Venäjän
liiketoiminta
Baltian liiketoiminta Yhteensä
5 970 0 5 970

Viitteitä omaisuuserien mahdollisesta arvonalentumisesta kartoitetaan säännöllisesti konsernin sisäisistä ja ulkoisista informaatiolähteistä. Edellä mainittuja viitteitä voivat olla esimerkiksi konserniraportoinnin perusteella havaitut odottamattomat poikkeamat laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa. Lisäksi viitteitä voivat olla muutokset markkinoilla vallitsevissa kilpailu- tai muissa olosuhteissa, tai uudet eri toimialoihin vaikuttavat viranomaismääräykset tai toimilupiin liittyvät seikat. Yhtiö kohdisti OOO Nurminen Logistics kaupan yhteydessä transaktioon 3,0 miljoonan euron liikearvon.

Arvonalentumistestauslaskelmat perustuvat vastaisten rahavirtojen osalta johdon hyväksymiin budjetteihin ja strategisiin ennusteisiin 5 vuoden ajalta. Tämän ennustejakson jälkeiselle ajalle (terminaaliarvo) arvioidut rahavirrat on määritetty käyttäen pitkän ajan kasvuennusteita.

Kassavirran on arvioitu kehittyvän viiden vuoden aikavälillä yhtiön keskipitkän aikavälin liikevaihto- ja kannattavuustavoitteen mukaisesti. Myynnin kasvu ja kannattavuustason kehitys on määritelty perustuen liiketoiminnan viimeaikaiseen kehitykseen ja yleisiin ennusteisiin. Terminaaliarvo perustuu 1%:n kassavirran kasvuun. Kassavirtaennusteen perustana on liiketoiminta-alueittain laaditut liikevaihto- ja kannattavuusennusteet, jotka perustuvat johdon hyväksymiin vuoden 2019 budjettiin ja pidemmän aikavälin strategiaan. Näihin vaikuttavat Suomen sekä Venäjän ja sen lähialueiden ajateltu markkinakehitys, Kiinan linjaliikenteen suunniteltu kasvu ja yhtiössä tehdyt kannattavuutta parantavat toimenpiteet.

Diskonttokorko perustuu toimialan keskimääräiseen pääomakustannukseen verojen jälkeen. Diskonttokorkona on käytetty 10,85%. Diskonttokoron ja arvoalentumislaskelman määrittelyssä on huomioitu markkinariskit ja pääomaintensiteetti. Diskonttokorkoon vaikuttava oman pääoman kustannus on linjassa konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 2018 34.3 miljoonaa euroa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan erityisesti Kiinan linjaliikenteen johdosta vuonna 2019. Liikevaihdon kasvuksi on ennustettu yli jakson 2019–2023 keskimäärin 4,9%. Liikevaihdon kasvuksi on ennustettu 4% vuodessa vuosina 2020–2023 ja.Testattavan liiketoiminnan liikevoittoprosentin on arvioitu parantuvan ennustejakson lopulla konsernin pitkän aikavälin tavoitteeseen. (Konsernin pitkän aikavälin tavoite on 7%). Verokantana on käytetty 20%:a.

CGU liikevaihto ja käyttökate 2016–2023
CGU 2016 2017 2018 2019 IMP 2020 IMP 2021 IMP 2022 IMP 2023 IMP
Sales 35 120 36 109 34 340 37 269 38 777 40 317 41 929 43 606
EBITDA –383 874 –535 845 1 802 2 366 2 968 3 600

Herkkyysanalyysi yhden komponentin muuttuessa:

Ennustejakso 2019–2023 Arvo, jolla käyttöarvo on testattava varallisuus
Testattava varallisuus on 18,2 m€ Käyttöarvo on 18,2 m€
Terminaalikasvu1% Terminaalikasvulla –0,5% käyttöarvo on testattava määrä
WACC 10,85% WACC 11,75% : käyttöarvo on testattava määrä
Liikevaihdon ja muuttuvien kustannusten Liikevaihdon ja muuttuvien kustannusten kasvuprosentin
kasvuprosentti 2019–2023 on 4,0%. muuttuessa 4%:sta 3,6%:iin 2019–2013
Terminaaliarvon perustearvona on Terminaaliarvon perustearvona on
nettokassavirta 2,4 miljoonaa euroa nettokassavirta 2,1 miljoonaa euroa
Terminaaliarvon perustearvo, käyttökate: Terminaaliarvon perustearvo, käyttökate:
3,6 miljoonaa euroa käyttökate laskee 350 tuhatta euroa
Kumulatiivinen käyttökate on 7 980 tuhatta euroa Kumulatiivinen käyttökate laskee 2 915
2019–2022 tuhatta jaksolla 2019–2022

15. PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELLYT YRITYKSET

1 000 EUR 2018 2017
Tilikauden alussa 232 263
Osuus tilikauden tuloksesta –21 –114
Sijoitukset pääomaosuusmenetelmällä yhdistettyihin yrityksiin 0 102
Saadut osingot –15 –21
Muuntoerot / muut oikaisut –2 2
Tilikauden lopussa 194 232

Päämaosuusmentelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt (listattu alla) eivät ole konsernin kannalta oleellisia.

Kotipaikka Omistusosuus (%)
Pelkolan Terminaali Oy Suomi 20,0 %
Team Lines Latvia SIA Latvia 23,0 %
NR Rail Oy Suomi 51,0 %

16. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 EUR 2018 2017
Muut saamiset 2 639 4 093
Yhteensä 2 639 4 093

Pitkäaikaiset muut saamiset ovat Ilmariselle maksettuja kiinteistöjen ennakkovuokria. Ennakkovuokria on maksettu vuoteen 2021 asti.

17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 EUR 1.1.2018 Kirjattu tulos–
laskelmaan
Yritys
myynnit
Kurssierot 31.12.2018
Laskennallisten verojen muutokset
vuoden 2018 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Komponenttipoistoista ja varaosien myyntivoitoista 567 –550 –2 14
Yhteensä 567 0 –550 –2 14
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista 1 1
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista /
peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto 266 –266 0
Muista eristä 117 –78 –13 26
Yhteensä 385 –78 –279 0 28
1 000 EUR 1.1.2017 Kirjattu tulos–
laskelmaan
Yritys
myynnit
Kurssierot 31.12.2017
Laskennallisten verojen muutokset
vuoden 2017 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Komponenttipoistoista ja varaosien myyntivoitoista 659 –46 –47 567
Yhteensä 659 –46 –47 567
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista 1 1
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista /
peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto 278 –12 266
Muista eristä 120 –3 117
Yhteensä 400 –15 0 385
1 000 EUR 2018 2017
Laskennalliset verot
Konserniyhtiöiden tappiot aikaisemmilta tilikausilta 32 693 30 430
Vahvistetut tappiot vanhenevat vuosina 2020-2027
Laskennalliset verosaamiset aikaisempien tilikausien tappioista 6 539 6 086

Vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu taseeseen laskennallista verosaamista. Konsernilla on lisäksi sisäisten yritysjärjestelyjen vähennyskelpoisista liikearvoista noin 2 174 tuhatta euroa kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia. Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konsernitaseeseen johdon arvioon perustuen.

18. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR 2018 2017
Myyntisaamiset 6 552 7 429
Siirtosaamiset 3 691 4 405
ALV-saamiset 340 231
Muut saamiset 370 663
Yhteensä 10 952 12 727
Myyntisaamisten ja muiden saamisten jakautuminen valuutoissa
EUR 9 514 9 982
USD 1 436 1 660
RUB 2 1 085
10 952 12 727

Siirtosaamisten merkittävimmät erät, 2047 tuhatta euroa vuonna 2018 (2 108 tuhatta euroa), muodostuu Ilmariselle vuoden 2019 maksetuista ennakkovuokrista ja 532 tuhatta euroa (300 tuhatta euroa vuonna 2017) tilinpäätöshetkellä suoritetuista, mutta vielä asiakkailta laskuttamattomista palveluista.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypiä arvoja.

Luottotappioita kirjattiin konsernissa 120 tuhatta euroa, josta 20 tuhatta euroa oli arvioituja luottotappiovarauksia.

19. RAHAVARAT

1 000 EUR 2018 2017
Käteinen raha ja pankkitilit 11 514 7 832
Rahavarat taseessa 11 514 7 832

Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.

20. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT

Emoyhtiön hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennetta ja nettovelkaantumisastetta. Nettovelkaantumisasteelle ei ole asetettu tavoitetta, mutta emoyhtiön hallitus voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos nettovelkaantumisaste kehittyy epäsuotuisasti. Konsernitaseen perusteella laskettu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2018 lopussa 55,8% ja 78,4% vuoden 2017 lopussa. Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja pääoman kustannus.

Osakkeiden
lukumäärä
Osakepääoma
tuhatta euroa
Ylikurssirahasto
tuhatta euroa
Vararahasto
tuhatta euroa
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto tuhatta
euroa
31.12.2016 14 674 410 4 215 86 2 378 18 895
Suunnattu osakeanti 350 000
Merkintäoikeusanti 29 229 764 7 534
Pääoman palautus
31.12.2017 44 254 174 4 215 86 2 378 26 430
Suunnattu osakeanti
Merkintäoikeusanti
Pääoman palautus
31.12.2018 44 254 174 4 215 86 2 378 26 430

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Yhtiön osakepääoman enimmäismäärä on 4 215 tuhatta euroa.

Yhtiön hallussa 31.12.2018 oli 2 760 omaa osaketta.

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää vuosina 1997–2006 syntyneitä emissiovoittoja transaktiokuluilla vähennettyä sekä omien osakkeiden myyntivoittoja.

Vararahasto

Vararahasto sisältää ennen 1.9.2006 tullutta osakeyhtiölain muutosta syntyneet emissiovoitot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sisältää 1.1.2008 merkityn suunnatun osakeannin emissiovoiton.

Nurminen Logistics:lla on Ilmariselta 1,5 miljoonan euron oman pääoman ehtoinen hybridilaina, joka voidaan lainaehtojen mukaisesti vaihtaa yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalaina). Hybridilainasopimus allekirjoitettiin Ilmarisen kanssa 18.7.2017. Lainan ehtoja on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 24.

21. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Nurminen Logistics Oyj:n hallitus päätti 13.1.2014 Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2013 antaman valtuutusten perusteella uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Hallitus on asettanut tavoitteeksi positiivisen konsernin nettotuloksen. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 500 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 500 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeudella 2014 merkittävän osakkeen merkintähinta on 1,60 euroa osakkeelta. Osakkeet on maksettava merkittäessä. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on

  • optio-oikeudella 2014A 1.4.2015–31.3.2018
  • optio-oikeudella 2014B 1.4.2016–31.3.2018
  • optio-oikeudella 2014C 1.4.2017–31.3.2018.

Optio-oikeuksilla 2014A merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulos tilikaudelta 2014 on positiivinen. Optio-oikeuksilla 2014B merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulokset tilikaudelta 2014 ja tilikaudelta 2015 ovat positiivisia. Optio-oikeuksilla 2014C merkittävien osakkeiden merkintäaika alkaa vain, mikäli konsernin nettotulokset tilikaudelta 2014 ja tilikaudelta 2015 sekä tilikaudelta 2016 ovat positiivisia. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.

Optio-ohjelman osalta ei ole syntynyt IFRS-kuluvaikutusta 2018 eikä 2017. Optio-ohjelmat raukesivat arvottomina 31.3.2018.

Hallitusten jäsenten hallituspalkkiot osakkeina olivat 70 000 euroa vuonna 2018.

22. RAHOITUSVELAT

1 000 EUR 2018 2017
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 13 549 13 558
Rahoitusleasingvelat 51 4 299
Yhteensä 13 600 17 857
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta 1 011 897
Rahoitusleasingvelat 4 241 575
Yhteensä 5 252 1 472
Korollisten velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR 18 853 19 328
Rahoitusleasingvelat
Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa 4 349 1 622
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 191 3 841
Yhteensä 4 540 5 463
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut –248 –590
Vähimmäisvuokrien nykyarvo 4 292 4 874
Vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti
Yhden vuoden kuluessa 4 108 575
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 184 4 299
Yhteensä 4 292 4 874

23. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 EUR 2018 2017
Lyhytaikaiset
Ostovelat 4 917 5 835
Muut velat 692 402
Siirtovelat 3 177 6 306
Ostovelat ja muut velat yhteensä 8 786 12 543
Ostovelkojen ja muiden velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR 6 913 9 559
USD 1 828 2 671
RUB 44 313
Yhteensä 8 786 12 543
Pitkäaikaiset
Muut velat 328 329
Pitkäaikaiset velat yhteensä 328 329

Siirtovelkojen merkittävimmät erät muodostuvat operatiivisista kulujaksotuksista 1 062 tuhatta euroa vuonna 2018 (4 613 tuhatta euroa vuonna 2017) sekä henkilöstömenojen jaksotuksista 1100 tuhatta euroa vuonna 2018 (1 358 tuhatta euroa vuonna 2017).

24. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien hallintapolitiikka perustuu hallituksen hyväksymiin pääperiaatteisiin. Päivittäisestä riskienhallinnasta on vastuussa yhtiön talousosasto hallituksen asettamien rajojen mukaisesti.

Valuuttakurssiriski

Valuuttariskiä aiheutuu valuuttamääräisestä tuonnista, viennistä, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta sekä tytäryhtiöiden valuuttamääräisten omien pääomien muuntamisesta.

Konserni hallinnoi kassavirtoihin liittyvää valuuttariskiä pitämällä valuuttamääräiset tulo- ja menorahavirrat samassa valuutassa ja ajoittamalla ne mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Jollei se ole mahdollista, voidaan osa avoimesta positiosta suojata.

Valuuttamääräinen transaktioriskipositio voidaan suojata, jos sen vasta-arvo ylittää 500 000 euroa. Yli 2 miljoonan euron positiot suojataan 50–110 %. Nettomääräinen translaatiopositio voidaan suojata 25–75 %. Suojausinstrumentteja ovat valuuttatermiinit ja perusoptiot. Eksoottiset optiot on kielletty. Suojausasteen valintaan vaikuttavat ennakoidut valuuttanäkymät sekä suojausmarkkinan toimivuus kunkin valuutan osalta. Suojausmarkkinoiden poikkeustiloissa voidaan yllä mainituista rajoista kuitenkin poiketa.

Pankkitileillä olevat valuuttasummat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, maksuliikennettä kuitenkaan häiritsemättä. Valuuttamääräisten rahavarojen määrä ei saa ylittää yhtä prosenttia taseen loppusummasta.

Korkoriski

Korkoriskiä konsernille aiheutuu pääasiassa korollisten velkojen kautta. Korkoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää markkinakorkojen muutosten vaikutusta rahoituksen kassavirtoihin. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää korkotermiinejä ja -futuureja, koronvaihtosopimuksia sekä korkokaulussopimuksia.

Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20% voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tarkoituksena on varmistaa riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa. Likvidinä maksuliikennepuskurina tulee olla noin kahden viikon maksuliikenteeseen tarvittavat varat. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja.

Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan.

Luottoriski

Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Konserni hallinnoi vastapuoliriskiä asiakkaiden luottokelpoisuuden perusteella sekä tarvittaessa aktiivisella perintätoiminnalla.

Konserni on käynyt läpi myyntisaatavien asiakas- ja maturiteettirakenteen (ECL measurement analysis) IFRS 9-standardin vaatimusten mukaisesti. Luottotappiovaraus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni ei ole soveltanut korkojen tai valuuttojen suojauslaskentaa eikä käyttänyt suojausinstrumentteja tilikausilla 2018 ja 2017.

KORKORISKI

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • korkotason muutokseksi on oletettu +/– 100 bps
  • negatiivisten viitekorkojen vallitessa korkotason muutos vaikuttaa laimennetusti. Analyysissa viitekorkojen on ajateltu olevan vähintään nolla.

Vaihtuvakorkoisten lainojen herkkyysanalyysi

2018
1 000 EUR 31.12.2018 Tuloslaskelma
100 korkopistettä
Oma pääoma
100 korkopistettä
lisäys vähennys lisäys vähennys
Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä 14 510
Vaihtuvakorkoiset instrumentit –145 145 –145 145
Vaikutus yhteensä –145 145 –145 145
2017
1 000 EUR 31.12.2017 Tuloslaskelma
100 korkopistettä
100 korkopistettä Oma pääoma
lisäys vähennys lisäys vähennys
Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä 14 397
Vaihtuvakorkoiset instrumentit –203 203 –203 203
Vaikutus yhteensä –203 203 –203 203

Markkinaehtoiset lainat nostetaan lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisina. Nurminen Logistics suojautuu markkinaehtoisten lainojen korkoriskiltä korkojaksojen valinnoilla sekä johdannaisinstrumenteilla, lähinnä koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksia ei ole käytetty vuosina 2017 ja 2018.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

  • valuuttakurssin muutokseksi on oletettu +/– 10%
  • muissa muuttujissa ei tapahdu muutoksia
2018
Myyntisaamiset 10 % Ostovelat 10 %
1 000 EUR USD heikkenee vahvistuu heikkenee vahvistuu
Valuuttamääräiset erät yhteensä
Myyntisaamiset 1 708
Ostovelat 2 097
Vaikutus yhteensä –136 166 166 –203
2017
Myyntisaamiset 10 % Ostovelat 10 %
1 000 EUR USD heikkenee vahvistuu heikkenee vahvistuu
Valuuttamääräiset erät yhteensä
Myyntisaamiset 1 900
Ostovelat 3 058
Vaikutus yhteensä –144 176 243 –297
Tilinpäätöspäivän kurssi
Käytetyt kurssit 2018 2017
USD 1,15 1,20

MAKSUVALMIUSRISKI

Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2018 seuraavat:

1 000 EUR 1 kuukauden
aikana
1–3kk
aikana
3kk–1v
aikana
1–5v
aikana
5 v –>
aikana
Rahalaitoslainat 13 500
Rahoitusleasingvelat 70 84 3 800 338
Ostovelat 4 789 128
Korot 31 62 717 1 758 19
Yhteensä 4 890 274 4 518 15 596 19

Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2017 seuraavat:

1 000 EUR 1 kuukauden
aikana
1–3kk
aikana
3kk–1v
aikana
1–5v
aikana
5 v –>
aikana
Rahalaitoslainat 13 500
Rahoitusleasingvelat 39 47 489 4 299
Ostovelat 4 715 1 123 1
Korot 29 2 480 1 812 203
Yhteensä 4 783 1 172 969 6 111 13 703

Ilmarisen kanssa sovitun 8,5 miljoonan euron lainassa on ehto, jonka mukaan yhtiö maksaa ennenaikaisialyhennyksinä 30% vapaasta kassavirrasta. Sopimuksen mukaan vapaa kassavirta lasketaan vähentämällä tilikauden operatiivisesta kassavirrasta rahoituskulut ja lainan lyhennykset sekä käyttöpääomainvestoinnit.

Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20% voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa.

Yhtiö toteutti vuonna 2017 1,5 miljoonan euron vaihdettavan hybridilainan liikkeeseen laskemisen Ilmariselle. Vaihdettavan hybridilainan pääoma ja sille kertyneet korot voidaan vaihtaa enintään 5330000 yhtiön osakkeeseen Vaihdettavan Hybridilainan ehtojen mukaisesti. Vaihdettavan hybridilainan korko on kiinteä 4,00 prosenttia 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen vaihdettavan hybridilainan pääomalle kertyy kiinteää vuotuista korkoa 8,00 prosenttia, ellei sen ehdoista muuta seuraa. Vaihdettavalla hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiö voi lunastaa vaihdettavan hybridilainan takaisin milloin tahansa sen ehtojen mukaisesti.

Muutokset pitkäaikaisissa korollisissa veloissa

1 000 EUR 1.1.2018 Kassavirta
muutos
Lisäykset Muut
muutokset
31.12.2018
Pitkäaikaiset velat, korollinen 13 558 –8 13 549
Pitkäaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen 729 –678 51
Yhteensä 14 287 –8 –678 13 600

Muutokset lyhytaikaisissa korollisissa veloissa

1 000 EUR 1.1.2018 Kassavirta
muutos
Lisäykset Muut
muutokset
31.12.2018
Lyhytaikaiset velat, korollinen 897 114 1 011
Lyhytaikaiset rahoitusleasingvelat, korollinen 4 145 96 4 241
Yhteensä 5 042 114 96 5 252

LUOTTORISKI

Luottoriskin enimmäismäärä 1 000 EUR
2018 6 922
2017 8 092

Saamisten ikäjaukauma

1 000 EUR Erääntymätön Alle 30 päivää 30–120 päivää yli 120 päivää Yhteensä
2018 5 329 1 061 162 6 552
2017 5 685 1 381 224 138 7 429

Nurminen Logistics:lla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä.

25. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavaksi tulevat vähimmäisvuokrat:

1 000 EUR 2018 2017
Yhden vuoden kuluessa 4 514 4 972
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 15 812 20 859
Yli viiden vuoden kuluttua 28 281 33 488
Yhteensä 48 606 59 320

Merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat Vuosaaren terminaali- sekä toimistotiloja (osoitteessa Satamakaari 24), Haminan terminaalitiloja (osoitteessa Gerhardin väylä 3) sekä Kotkan terminaalitiloja (osoitteissa Hovinsaarentie 25 ja Tuulentie 70). Muutoin Nurminen Logistics on vuokralleottajana lähinnä erilaisissa ICT-laitteita, toimistoautomaatiolaitteita, ajoneuvoja sekä terminaaleissa käytettäviä tavarankäsittelylaitteita koskevissa vuokrasopimuksissa.

26. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR 2018 2017
Velat joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä ja pantattu tytäryhtiöosakkeita
Rahalaitoslainat 14 511 14 397
Annetut kiinnitykset 15 500 15 500
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo 10 108 10 108
Muut vastuusitoumukset
Tulli- ja muut takaukset 6 014 9 965

Tytäryhtiöosakkeet on pantattu yhtiön liiketoiminnassaan jatkuvasti tarvitsemien tulli- ja muiden takausten vakuudeksi.

27. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen määräysvaltayhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös osakkeenomistajat, joilla on välitön tai välillinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lähipiiriin katsotaan kuuluvan myös John Nurminen Oy:sta kokonaisjakautumisen kautta uuteen John Nurmiseen siirtynyt liiketoiminta.

Lähipiiritapahtumat hallituksen jäsenten määräysvaltayhtiöiden kanssa

1 000 EUR 2018 2017
Myynnit 142 11
Ostot 173 181

Johdon työsuhde-etuudet

EUR 2018 2017
Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja johtoryhmän jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 989 242 869 353
Lakisääteiset eläkekulut 96 970 87 922
Toimisuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 29 138 0
Osakeperusteiset maksut 140 653 65 000
Yhteensä 1 256 003 1 022 275
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Marko Tuunainen 430 366 305 600
VT toimitusjohtaja
Teppo Talvinko 4 636 0
Hallituksen jäsenet
Alexey Grom 23 000 36 000
Tero Kivisaari (6.10.2017 asti) 6 000 17 000
Juha Nurminen 24 500 28 000
Jukka Nurminen 23 500 27 000
Olli Pohjanvirta 151 915 155 915
Irmeli Rytkönen (11.4.2018 alkaen) 8 500 0
Kari Savolainen (11.4.2018 alkaen) 8 500 0
Yhteensä 680 917 569 515

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2018 yhtiön osakkeista 29,72 %.

Yhtiö on tehnyt Olli Pohjanvirran lähipiiriin kuuluvan Russian Capital Management Oy:n kanssa johtamispalvelusopimuksen.

Sopimus on voimassa 1.11.2018 – 31.5.2019 ja sen kuukausiveloitus on 16 500 euroa.

28. MYYDYT LIIKETOIMINNAT

Yhtiö myi 30.10.2018 OOO Nurminen Logistics:n osakkeet venäläiselle Transless LLC:lle. Kauppahinta oli 7,0 miljoonaa euroa ja transaktiokulut 0,1 miljoonaa euroa. OOO Nurminen Logistic:n kassavarat olivat 90 tuhatta euroa. Pitkäaikaiset saamiset olivat 226 tuhatta euroa ja lyhytaikaiset saamiset 957 tuhatta euroa. Vastaavasti pitkäaikaiset velat olivat 0 euroa ja lyhytaikaiset velat 320 tuhatta euroa.

29. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin Suomen toiminnoissa käynnistettiin 5.3.2019 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Konsernin Baltian liiketoiminnoissa on tapahtunut muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Nurminen Maritime Estonia AS lopettaa toimintansa. Latvian liiketoiminnan asiakasrakenne muuttuu. Muutoksella on merkittävä liikevaihtoa laskeva vaikutus, mutta sillä ei arvella olevan merkittävää vaikutusta kannattavuuteen.

Emoyhtiön tuloslaskelma

EUR Liitetieto 2018 2017
LIIKEVAIHTO 1 2 192 155 1 870 425
Liiketoiminnan muut tuotot 2 45 800 33 091
Henkilöstökulut 3 –1 424 756 –1 545 945
Poistot ja arvonalentumiset 4 –1 138 859 –1 004 060
Liiketoiminnan muut kulut 5 –42 897 –539 338
LIIKETULOS –368 557 –1 185 828
Rahoitustuotot ja -kulut 6 –7 459 539 –211 002
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA –7 828 096 –1 396 830
Tuloverot 67 450 6 790
TILIKAUDEN TULOS –7 760 646 –1 390 040

Emoyhtiön tase

EUR Liitetieto 2018 2017
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 1 1 348 295 6 407
Aineelliset hyödykkeet 1 7 613 605 9 522 494
Sijoitukset 2 18 136 877 33 541 610
Pysyvät vastaavat yhteensä 27 098 777 43 070 511
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 3 2 618 030 4 067 270
Lyhytaikaiset saamiset 3 9 943 887 5 077 480
Rahat ja pankkisaamiset 9 078 860 5 437 947
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 21 640 776 14 582 697
VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 739 553 57 653 208
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 4 4 214 521 4 214 521
Ylikurssirahasto 4 86 479 86 479
Muut rahastot
Vararahasto 4 2 373 538 2 373 538
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 27 079 440 27 079 440
Edellisten tilikausien voitto / tappio 4 –736 443 655 217
Tilikauden voitto / tappio 4 –7 760 646 –1 390 040
Oma pääoma yhteensä 25 256 889 33 019 155
Vieras pääoma
Pääomalaina 1 500 000 1 500 000
Pitkäaikainen vieras pääoma 6 13 597 223 17 706 586
Lyhytaikainen vieras pääoma 7 8 385 442 5 427 467
Vieras pääoma yhteensä 23 482 665 24 634 053
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 739 553 57 653 208

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

EUR 2018 2017
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO –7 760 646 –1 390 040
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 1 241 859 1 004 060
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) 8 377 719 4 720
Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) –1 143 181 211 002
Tuloverot –67 450 –6 790
Muut oikaisut 1 099 058 14
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 747 359 –177 034
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) –150 901 253 333
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) –568 630 –157 174
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1 027 828 –80 874
Maksetut korot liiketoiminnasta –538 924 –1 059 129
Saadut osingot liiketoiminnasta 1 940 272 921 087
Saadut korot liiketoiminnasta 180 717 84 488
Muut rahoituserät liiketoiminnasta –91 234 –130 706
Maksetut verot liiketoiminnasta 6 790
Liiketoiminnan rahavirta 2 518 660 –258 345
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –571 858 –960 996
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 280
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 7 011 172 0
Sijoitusten luovutustulot 16 013 0
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin –103 000 –101 600
Myönnetyt lainat –2 538 088 –2 500 000
Lainasaamisten takaisinmaksut 0 2 769 829
Investointien rahavirta 3 814 239 –792 487
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 0 5 725 934
Lyhytaikaisten lainojen nostot 600 000 491 642
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut –3 291 986 –600 000
Rahoituksen rahavirta –2 691 986 5 617 576
Rahavarojen muutos 3 640 913 4 566 745
Avaavan taseen mukaiset rahavarat 5 437 947 871 202
Rahavarojen muutos 3 640 913 4 566 745
Rahavarat tilikauden lopussa 9 078 860 5 437 947

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Nurminen Logistics Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS).

Pysyvien vastaavien arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:
• Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta • Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta • Liikearvo 5–10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Tytäryhtiöosakkeiden arvostuksen perustana oleva käypä arvo perustuu johdon laatimiin arvostuslaskelmiin tytäryhtiöiden tulevaisuuden kerryttämistä tuotoista.

Yhtiön takaisinostovastuulla oleva omaisuus on kirjattu vuosina 2018 ja 2017 taseeseen samoin kuin velka.

Saamisten arvostus

Saamiset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoon.

Eläkkeet

Eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Suomalaisen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttatermiinien arvostusero on oikaistu vastaavan suojattavan erän kurssieroa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

Pääomalaina

Pääomalainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR 2018 2017
1. Liikevaihto
Palveluiden myynti 2 192 1 870
Yhteensä 2 192 1 870
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot 4 1
Muut 42 33
Yhteensä 46 34
3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot –1 290 –1 394
Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut –102 –124
Muut lakisääteiset sosiaalikulut –32 –28
Yhteensä –1 425 –1 546
4. Poistot ja arvonalennukset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet –6 –3
Pitkävaikutteiset menot –105 –14
Rakennukset ja rakennelmat –1 029 –1 029
Arvonalentumiset 41
Yhteensä –1 139 –1 004
5. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muut kulut –43 –539
Yhteensä –43 –539
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot –55 –25
Tilintarkastajille maksetut muut palkkiot –37 –84
Yhteensä –92 –109
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 1 940 921
Yhteensä 1 940 921
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot konserniyrityksiltä 181 0
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta 10 91
Yhteensä 190 91
Korko- ja muut rahoituskulut
Myyntitappio pysyvien vastaavien sijoituksista –8 509 0
Korkokulut konserniyrityksille –5 0
Korko- ja muut rahoituskulut muille –1 076 –1 223
Yhteensä –9 589 –1 223
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –7 459 –211

Taseen liitetiedot

1 000 EUR 2018 2017
1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat oikeudet:
Hankintameno 1.1. 148 148
Hankintameno 31.12. 148 148
Kertyneet sumupoistot 1.1. 146 143
Tilikauden poistot 1 3
Kertyneet sumupoistot 31.12. 147 146
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 2
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 754 754
Lisäykset 1 452 0
Hankintameno 31.12. 2 206 754
Kertyneet sumupoistot 1.1. 749 735
Tilikauden poistot 109 14
Kertyneet sumupoistot 31.12. 858 749
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 347 4
Maa-alueet:
Hankintameno 1.1. 17 17
Kirjanpitoarvo 31.12. 17 17
Takaisinostovastuulla hankitut hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 13 756 13 756
Hankintameno 31.12. 13 756 13 756
Kertyneet sumupoistot 1.1. 5 305 4 276
Tilikauden poistot 1 029 1 029
Kertyneet sumupoistot 31.12. 6 333 5 305
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 423 8 452
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 9 9
Hankintameno 31.12. 9 9
Kertyneet sumupoistot 1.1. 1 1
Kertyneet sumupoistot 31.12. 1 1
Kirjanpitoarvo 31.12. 8 8
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1 046 85
Lisäykset 655 961
Vähennykset 1 536 0
Hankintameno 31.12. 165 1 046
Kirjanpitoarvo 31.12. 165 1 046
2. Sijoitukset
Osakkeet konserniyritykset 208 15 606
SVOP sijoitukset tytäryhtiöön
Osakkeet omistusyhteysyritykset
10 100
308
10 100
308
Osakkeet muut 21 28
Pääomalainasaaminen 7 500 7 500
Yhteensä 18 137 33 542
Kotipaikka omistusosuus %
Tytäryhtiöt
RW Logistics Oy Suomi 100
Nurminen Logistics Services Oy Suomi 100
Nurminen Maritime Latvia SIA Latvia 51
Nurminen Maritime Estonia AS Viro 51
Nurminen Maritime UAB Liettua 51
Osakkuus- ja yhteistyöyritykset
NR Rail Oy Suomi 51
Pelkolan Terminaali Oy Suomi 20
1 000 EUR 2018 2017
3. Saamiset
Pitkäaikaiset
Ennakkomaksut 2 618 4 067
Yhteensä 2 618 4 067
Lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä 975 0
Myyntisaamiset 11 719
Muut saamiset 6 774 2 201
Yhteensä 7 760 2 920
Myyntisaamiset 8 5
Muut saamiset 0 9
Siirtosaamiset
Ilmarinen ennakkovuokrat 2 047 2 108
Muut siirtosaamiset 129 35
Siirtosaamiset 2 177 2 142
Yhteensä 2 184 2 157
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 9 944 5 077
4. Oma pääoma
Osakepääoma yhteensä 4 215 4 215
Ylikurssirahasto 86 86
Vararahasto 2 374 2 374
Sidottu oma pääoma yhteensä 6 675 6 675
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 27 079 18 895
Osakeanti 0 8 184
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 27 079 27 079
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta –736 1 444
Aikaisempien tilikausien oikaisu 0 –789
Tilikauden voitto/tappio –7 761 –1 390
Vapaa oma pääoma yhteensä 18 582 26 345
Oma pääoma yhteensä 25 257 33 019
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 27 079 27 079
Kertyneet voittovarat edellisiltä kausilta –736 655
Tilikauden voitto/tappio –7 761 –1 390
Yhteensä 18 582 26 345
Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 2 760 kpl
1 000 EUR 2018 2017
5. Laskennalliset verot
Laskennalliset verosaamiset tappioista 2 709 2 261
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön erillistilinpäätökseen
Laskennalliset verovelat on merkitty taseeseen
6. Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma
Pääomalaina 1 500 1 500
Rahalaitoslainat 13 500 13 500
Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat 0 4 207
Muut velat 97 0
Yhteensä 15 097 19 207
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 15 097 19 207
7. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma konserniyrityksiltä 4 0
Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat 3 570 0
Muut velat 2 911 2 764
Siirtovelat 0 956
Yhteensä 6 485 3 720
Korollinen vieras pääoma
Rahalaitoslainat
Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat 629 510
Koroton vieras pääoma
Ostovelat 579 482
Muut velat 162 76
Siirtovelat
Henkilöstökulujen jaksotukset 223 461
Muut 308 177
Yhteensä 1 901 1 707
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 385 5 427

Muut liitetiedot

1 000 EUR 2018 2017
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä
ja pantattu tytäryhtiöosakkeita
Rahalaitoslainat 14 511 14 397
Annetut kiinnitykset 11 500 15 500
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo 10 108 10 108
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo 10 108 10 108
Muut vastuusitoumukset
Tulli- ja muut takaukset 614 565
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 4 165 4 416
Myöhemmin maksettavat 43 914 53 829
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 64 73
Myöhemmin maksettavat 39 62

Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot

2018 2017
Henkilökunnan määrä
Toimihenkilöitä, keskimäärin 15 15
Toimihenkilöitä, tilikauden lopussa 13 16
Johdon palkat ja palkkiot (1 000 EUR)
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 681 570

Tilintarkastuskertomus

Nurminen Logistics Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Nurminen Logistics Oyj:n (y-tunnus 0109707-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelma, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 sekä omaisuuserien arvonalentumista koskevaan konsernitilinpäätöksen liitetietoon 14.

Vuosittain suoritettava konsernitilinpäätökseen sisältyvän liikearvon arvonalentumistestaus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska arviointiprosessi on arvionvarainen, se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2018 liikearvon määrä oli 6,0 miljoonaa euroa, joka on noin 14 % kokonaisvaroista ja noin 45 % taseen osoittamasta omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien sekä oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa.

Johdon arvonalentumislaskelmissa tekemiä oletuksia vertasimme

  • johdon hyväksymiin budjetteihin ja ennusteisiin rahavirtojen osalta sekä
  • itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumislaskelmien lopputulemaa Nurminen Logistics Oyj:n markkina-arvoon.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä arvonalentumistestauksesta esitettyjen herkkyysanalyysien asianmukaisuutta.

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 ja myyntisaamisia ja muita saamisia koskevaan konsernitilinpäätöksen liitetietoon 18.

Myynnin tuloutus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi, koska liikevaihto on keskeinen yhtiön taloudellisen suorituskyvyn mittari, joka saattaa luoda kannustimen myynnin ennenaikaiselle tulouttamiselle.

Myynnin tuloutuksen näkökulmasta keskeisiksi osaalueiksi on katsottu myynnin oikeanmääräinen sekä oikea-aikainen kirjaaminen.

Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tarkastustoimenpiteisiimme kuului mm.

  • johdon määrittämien tuloutusperiaatteiden arviointi sekä
  • kirjattujen myyntitapahtuminen vertaaminen tuloutusta tukevaan dokumentaatioon arvioidaksemme, ovatko tuloutusperiaatteen mukaiset tuloutuskriteerit täyttyneet.

Tämän lisäksi hankimme ulkoisia vahvistuksia myyntisaamisista sekä tarkastimme pistokokein pääkirjavientejä ja suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä epätavallisten kirjausten tunnistamiseksi.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä myynnin tuloutuksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä IFRS 15 -standardin osalta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

  • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen ja vuosikertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 15. maaliskuuta 2019

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 8.3.2019

Olli Pohjanvirta Juha Nurminen Hallituksen puheenjohtaja

Alexey Grom Jukka Nurminen

Kari Savolainen Irmeli Rytkönen

Teppo Talvinko Vt-toimitusjohtaja

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä 15.3.2019

Ernst & Young Oy

Antti Suominen KHT

Konsernin tunnusluvut

Liiketoiminnan tunnusluvut

2016 2017 2018
Liikevaihto, 1 000 EUR 49 971 75 772 78 874
Liikevaihdon muutos, % –0,9 % 51,6 % 4,1 %
Liiketulos, (EBIT) 1 000 EUR –948 1 691 –6 046
% liikevaihdosta –1,9 % 2,2 % –7,7 %
Tulos rahoituserien jälkeen, 1 000 EUR –2 497 275 –7 397
% liikevaihdosta –5,0 % 0,4 % –9,4 %
Tilikauden tulos, 1 000 EUR –3 119 –243 –7 811
% liikevaihdosta –6,2 % –0,3 % –9,9 %
Oman pääoman tuotto % –44,0 % –2,3 % –56,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto % –2,1 % 4,1 % –18,1 %
Omavaraisuusaste, % 14,6 % 30,8 % 31,7 %
Nettovelkaantumisaste, % 340,8 % 78,4 % 55,8 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 1 000 EUR 498 1 624 709
% liikevaihdosta 1,0 % 2,1 % 0,9 %
Taseen loppusumma, 1 000 EUR 43 854 47 587 41 511
Henkilöstön määrä keskimäärin 193 188 177
Maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 EUR 8 707 8 921 9 025
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), EUR, laimentamaton –0,24 –0,04 –0,20
Tulos/osake (EPS), EUR, laimennettu –0,24 –0,04 –0,20
Oma pääoma/osake, EUR 0,44 0,33 0,27
Osinko/osake, EUR (oikaistu) 0,00 0,00 0,00
Osinko/osake, EUR (nimellinen) 0,00 0,00 0,00
Osinko/tulos, % 0 % 0 % 0 %
Efektiivinen osinkotuotto, % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
Pääoman palautus/osake, EUR 0,00 0,00 0,00
Hinta/voitto -suhde (P/E) –3 –14 –1
Osakk.osakeantioik. lkm keskimäärin, kpl 14 484 433 29 253 069 44 072 693
Osakk.osakeantioik. lkm tiliv. lopussa, kpl 14 674 410 43 937 865 44 251 414
Osakkeen kurssikehitys
Osakkeen kurssikehitys
• ylin kurssi 1,10 0,71 0,60
• alin kurssi 0,64 0,40 0,24
• keskikurssi 0,75 0,55 0,50
• tilinpäätöspäivän kurssi 0,70 0,55 0,25
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 10,3 24,3 11,0
Osakkeiden vaihto kpl tilikauden aikana 992 980 4 677 332 3 634 035
Osakkeiden vaihto % 6,8 % 10,6 % 8,2 %
Osakkeenomistajien lukumäärä 753 1 193 1 215

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tilikauden tulos ×100
Oman pääoman tuotto =
Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma – korottomat velat
Sijoitetun pääoman tuotto = Tilikauden tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut ×100
Sijoitettu pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Oma pääoma
Omavaraisuusaste =
×100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste = Korolliset velat – rahavarat ×100
Oma pääoma
Tulos/osake (EPS) = Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta
Ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos = Osakekohtainen osinko ×100
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto = Osakekohtainen osinko ×100
Osakeantikorjattu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto -suhde (P/E) = Pörssikurssi kauden lopussa
Tulos per osake
Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto ilman tiettyjä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä

Vertailtavuuteen vaikuttavia eriä ovat tapahtumat tai liiketoimet, jotka ovat merkittäviä Nurmisen taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa raportoitavaa kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää: 1) myyntivoittoja ja –tappioita ja transaktiokuluja myynneistä sekä hankinnoista 2) poikkeuksellisia alaskirjauksia 3) uudelleenjärjestelykuluja 4) muita eriä, jotka Nurmisen johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan.

Yhtiö on luopunut edellisvuosina käyttämästään "Vertailukelpoinen tulos" -käsitteestä. Vertailukelpoinen liikevaihto ja liiketulos liittyvät aikaan, jolloin Venäjän liiketoiminnan rakenne ja pääomaintensiteetti olivat toisenlaisia ja valuuttakurssivaihtelut olivat merkityksellisempiä konsernille. Yhtiö katsoo, että uusi "oikaistu liikevoitto" -käsite antaa paremman ymmärryksen liiketoiminnan tilasta ja kehityksestä.

Osakkeiden omistusmääräjakauma

Osakkeita
kpl
Omistajia
kpl
Osuus
omistajista %
Osakemäärä
Kpl
Osuus
osakkeista
ja äänistä %
1–100 266 21,89 % 13 075 0,03 %
101–1000 467 38,44 % 221 814 0,50 %
1 001–10 000 387 31,85 % 1 311 618 2,96 %
10 001–100 000 70 5,76 % 2 042 471 4,62 %
100 001–1 000 000 16 1,32 % 6 325 769 14,29 %
yli 1 000 000 9 0,74 % 34 339 427 77,60 %
Yhteensä 1215 100,00 % 44 254 174 100,00 %
joista hallintarekisteröityjä 5 779 220 1,76

Suurimmat osakkeenomistajat

Osakemäärä
Kpl
Osuus osakkeista
ja äänistä %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8 780 000 19,84
Nurminen Juha Matti 5 640 426 12,75
Suka Invest Oy 5 169 588 11,68
K. Hartwall Invest Oy Ab 3 837 838 8,67
Avant Tecno Oy 3 446 392 7,79
JN Uljas Oy 3 049 388 6,89
Ruscap Oy 2 121 962 4,79
Hisinger-Jägerskiöld Eva Constance 1 279 279 2,89
Nurminen Jukka Matias 1 014 554 2,29
Tuuli Markku Juhani 953 850 2,16
Nurminen Mikko Johannes 870 108 1,97
VGK Invest Oy 648 000 1,46
Lassila Satu Maaria 533 196 1,20
Hälläväliä Oy 437 446 0,99
Tuunainen Marko Juhani 381 367 0,86
Sjöblom Katri Pauliina 270 483 0,61
Vuorinen Hannu Markku 253 227 0,57
Altonen Manu Veikko 215 000 0,49
ETL Invest Oy 181 818 0,41
Relander Pär-Gustaf 180 000 0,41
Muut 1 195 osakkeenomistajaa 4 990 252 11,28
Yhteensä 44 254 174 100,00

Osakkeiden omistus sektoreittain

Osakemäärä
Kpl
Osuus kokonais
määrästä %
Yritykset 19 587 754 44,26
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 814 236 19,92
Julkisyhteisöt 0 0,00
Kotitaloudet 14 932 417 33,74
Ulkomaat 139 544 0,32
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 003 0,00
Hallintarekisteröityjä 779 220 1,76
Yhteensä 44 254 174 100,00

Pääkonttori Satamakaari 24, 00980 Helsinki p. 010 545 00 Y-tunnus: 0109707-8 www.nurminenlogistics.com

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.