AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Caverion Oyj

Interim / Quarterly Report Jul 24, 2019

3260_ir_2019-07-24_c6313842-bea5-490c-9d37-8c829b9d8423.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Caverion Oyj Puolivuosikatsaus 24.7.2019 klo 8.00

Caverion Oyj:n Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019

Projektit rasittivat "Kuntoon"-vaiheen loppua - Vahva rahavirta, kasvanut tilauskanta ja vähentyneet projektiriskit tasoittavat tietä "Kasvuun"-vaiheelle

1.4.–30.6.2019

  • Liikevaihto: 512,3 (564,8) milj. euroa. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia.
  • Oikaistu käyttökate: 10,0 (12,9) milj. euroa, eli 2,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta, vahva vaikutus vanhojen projektien loppuunsaattamisella "Kuntoon"-vaiheessa.
  • Käyttökate: 9,1 (-31,7) milj. euroa, eli 1,8 (-5,6) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 29,1 (-15,0) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: -0,06 (-0,32) euroa osakkeelta.
  • Nettovelat/Käyttökate*: 0,8x (0,2x).

1.1.–30.6.2019

  • Tilauskanta: 1 704,7 (1 596,8) milj. euroa, kasvua 6,8 prosenttia.
  • Liikevaihto: 1 026,7 (1 091,6) milj. euroa. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia.
  • Oikaistu käyttökate: 37,1 (23,9) milj. euroa, eli 3,6 (2,2) prosenttia liikevaihdosta.
  • Käyttökate: 31,7 (-21,8) milj. euroa, eli 3,1 (-2,0) prosenttia liikevaihdosta.
  • Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 59,2 (4,9) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos, laimentamaton: -0,04 (-0,31) euroa osakkeelta.
  • Maintpartnerin hankinta allekirjoitettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kilpailuviranomaisten käsittely jatkuu.
  • Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 75 milj. euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku, hybridilainan osittainen lunastus.

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan kauden lukuja, ellei toisin ole mainittu. * Lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Caverion on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia voimaantulopäivästä 1.1.2019 alkaen. Konserni on ottanut standardin käyttöön yksinkertaistetulla takautuvalla menetelmällä, jolloin vertailutietoja voimaantulopäivää edeltäviltä kausilta ei ole oikaistu. Lisätietoja on esitetty kohdassa Muutoksia ulkoiseen taloudelliseen raportointiin vuonna 2019 ja taulukko-osan liitetiedossa 1 Laadintaperiaatteet.

AVAINLUVUT

4–6/19 4–6/18 1–6/19 1–6/18 1–12/18
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) Muutos (IFRS 16) (ei IFRS 16) Muutos (ei IFRS 16)
Tilauskanta 1 704,7 1 596,8 6,8 % 1 704,7 1 596,8 6,8 % 1 494,3
Liikevaihto 512,3 564,8 -9,3 % 1 026,7 1 091,6 -5,9 % 2 204,1
Oikaistu käyttökate 10,0 12,9 -22,3 % 37,1 23,9 55,5 % 53,4
Oikaistu käyttökateprosentti, % 2,0 2,3 3,6 2,2 2,4
Käyttökate 9,1 -31,7 31,7 -21,8 -8,8
Käyttökateprosentti, % 1,8 -5,6 3,1 -2,0 -0,4
Liikevoitto -7,7 -38,7 80,0 % -2,4 -35,3 93,1 % -35,9
Liikevoittoprosentti, % -1,5 -6,9 -0,2 -3,2 -1,6
Tilikauden tulos -7,1 -39,7 82,2 % -4,1 -37,6 89,2 % -48,1
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e -0,06 -0,32 82,4 % -0,04 -0,31 86,0 % -0,40
Operatiivinen rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja 29,1 -15,0 59,2 4,9 21,6
Käyttöpääoma -80,8 -57,2 -41,2 % -54,6
Korollinen nettovelka 158,9 10,2 6,9
Nettovelat/Käyttökate* 0,8 0,2 0,2
Velkaantumisaste, % 77,3 3,9 2,7
Omavaraisuusaste, % 20,8 28,2 30,2
Henkilöstö kauden lopussa 14 681 15 751 -6,8 % 14 950

* Lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Ari Lehtoranta, toimitusjohtaja:

"Käynnistimme Kunnossa Kasvuun –strategiamme marraskuussa 2017 ja arvioimme, että "Kuntoon"-vaihe saatettaisiin päätökseen tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä. Olemme muutaman viime vuoden aikana keskittyneet käännevaiheen toimenpiteisiin erityisesti Projektit-liiketoiminnassa. Vaikka joitakin "Kuntoon"-vaiheen toimenpiteitä saatetaan edelleen loppuun, riskitasomme on laskenut ja olemme nyt valmiita siirtymään eteepäin strategiamme "Kasvuun"-vaiheeseen.

Toisella vuosineljänneksellä päähuomiomme oli vanhojen projektiemme loppuun saattamisessa. Tulostamme rasittivat merkittävät projektiennusteiden muutokset, joiden negatiivinen nettovaikutus oli noin 16 milj. euroa, josta noin puolet liittyi yhteen vanhaan projektiin. Toisen vuosineljänneksen oikaistu käyttökatteemme oli 10,0 (12,9) milj. euroa. Liikevaihtomme toisella vuosineljänneksellä oli 512,3 (564,8) milj. euroa. Ensimmäistä kertaa Palvelutliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli yli 60 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa mitattuna liikevaihto laski 8,5 prosenttia, Palvelut-liiketoiminta kasvoi 3,7 prosenttia, kun taas Projektit-liiketoiminnan liikevaihto laski 22,6 prosenttia.

Palvelut-liiketoiminnassa useimmat divisioonamme paransivat edelleen kannattavuuttaan tavoitteiden mukaisesti. Vanhat projektit vaikuttivat edelleen heikentävästi Projektit-liiketoiminnan kannattavuuteen. Uskon kuitenkin, että projektialaskirjausten ja kustannusylitysten laajuus on jatkossa pienempi. Odotan myös, että Projektit-liiketoiminta parantaa kannattavuuttaan toisella vuosipuoliskolla. Jäljellä olevat "Kuntoon"-toimenpiteemme keskittyvät erityisesti Tanskaan ja Projektit-liiketoimintaan Saksassa. Olen erityisen tyytyväinen, että Saksan liiketoimintamme on jo kääntänyt kassavirtansa positiiviseksi, mikä on osoitus käänteestä.

Jatkuva liiketoimintamme kehittyy edelleen myönteisesti, mistä vahva rahavirtamme on selvä merkki. Toisella vuosineljänneksellä operatiivinen rahavirtamme ennen rahoituseriä ja veroja parani 29,1 (-15,0) milj. euroon. Käyttöpääomamme parani -80,8 (-57,2) milj. euron tasolle. Kasvava osa liiketoiminnastamme on jo "Kunnossa" ja ryhtynyt kasvutoimenpiteisiin. Tästä osoituksena tilauskantamme kasvoi 6,8 prosenttia 1 704,7 (1 596,8) milj. euroon. Tämä tukee orgaanista kasvuamme jatkossa. Uusien tilausten kohokohtia olivat Itävallan ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin (PPP) elinkaarihanke, jonka ylläpitokausi on 25 vuotta, sekä uudet elinkaarihankkeemme Suomessa.

Rahoitusasemamme on selvästi parantunut. Nettovelkamme ilman vuokrasopimusvelkoja oli 24,7 (10,2) milj. euroa kesäkuun lopussa ja Nettovelat/Käyttökate-suhdelukumme oli 0,8x (0,2x). Jatkossa etsimme aktiivisemmin pienehköjä yritysostoja valitsemillamme painopiste- ja maantieteellisillä alueilla. Maintpartnerin maaliskuussa allekirjoitettuun hankintaan liittyen kilpailu- ja kuluttajavirasto on osana vakiintunutta toimintamalliaan päättänyt ryhtyä jatkoselvitykseen yrityskauppaan liittyen.

Caverionin tulevaisuus näyttää lupaavalta, mitä tukevat megatrendit kuten energiatehokkuus ja digitalisaatio. Ympäristösäännökset ja lainsäädäntö tiukentuvat edelleen, mikä vaatii lisääntyviä toimia rakennusten energiatehokkuudessa. Parannettu tarjoomamme vastaa erittäin hyvin uudenlaiseen kysyntään ja mahdollistaa älykkäät kaupungit ja älyrakennukset. Kaikki nämä tekijät ohjaavat Caverionia kohti kannattavaa kasvua."

NÄKYMÄT VUODELLE 2019

Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät

Toimialan megatrendit, kuten lisääntynyt teknologian käyttö rakennetuissa ympäristöissä, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset, lisääntyvä digitalisoituminen ja automaatio sekä kaupungistuminen, luovat edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina.

Palvelut

Palveluiden taustalla olevan kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palveluiden ja digitaalisten ratkaisuiden tarpeen odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia ylläpidon, kunnossapidon sekä teknisen kiinteistöhuollon ulkoistuksissa. Nähtävissä on suuntaus kohti tiiviimpää yhteistyötä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi pelkkien kustannussäästöjen sijasta. Kansainväliset asiakkaat hakevat yhtenäisiä, maiden rajat ylittäviä toimintamalleja, erityisesti Pohjoismaissa. Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta.

Projektit

Projektien markkinoiden odotetaan pysyvän vakaina liike- ja toimistorakentamisen markkinasegmentissä. Hyvän kysynnän odotetaan jatkuvan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Talotekniikan kokonaistoimitusten, elinkaarihankkeiden sekä erilaisten kumppanuusmallien, kuten allianssiprojektien, asiakaskysyntä on kasvussa, pääasiassa riskienhallinnan ohjaamana. Hintakilpailun odotetaan kuitenkin pysyvän tiukkana. Alhainen korkotaso ja rahoituksen saatavuus tukevat edelleen investointeja. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö nostavat talotekniikan investointien kustannuksia.

Tulosohjeistus vuodelle 2019

Caverionin tulosohjeistus vuodelle 2019 on muuttumaton: "Caverion arvioi, että konsernin Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto ja sen suhteellinen osuus konsernin koko liikevaihdosta kasvavat vuonna 2019, kun taas Projektitliiketoiminnan liikevaihto laskee. Konsernin oikaistu käyttökate vuonna 2019 on yli 120 milj. euroa. Tulosohjeistuksessa on huomioitu IFRS 16:n käyttöönotto vuonna 2019, mikä nostaa konsernin käyttökateprosenttia arviolta noin 2 prosenttiyksikköä vuositasolla."

Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä.

Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2019 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan.

Vuonna 2018 merkittävät riskiprojektit sisälsivät kolme päättynyttä Suurta projektia Teollisuuden ratkaisuissa, joiden vaikutukset raportoitiin kategoriassa (2). Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut raportoitiin kategoriassa (4). Vuonna 2019 merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta.

Oikaistu käyttökate ‒ Vertailtavuuteen vaikuttavat erät

4–6/19 4–6/18 1–6/19 1–6/18 1–12/18
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Käyttökate 9,1 -31,7 31,7 -21,8 -8,8
Käyttökateprosentti, % 1,8 -5,6 3,1 -2,0 -0,4
Käyttökatteeseen vaikuttavat erät
- Myyntivoitot ja -tappiot ja transaktiokulut divestoinneista
ja yritysostoista 0,3 2,5 5,5
- Alaskirjaukset, kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista
riskiprojekteista
2,2 1,6 3,1 9,3
- Uudelleenjärjestelykulut 0,5 1,1 1,0 1,2 5,3
- Muut erät* 0,1 41,3 0,2 41,3 42,1
Oikaistu käyttökate 10,0 12,9 37,1 23,9 53,4
Oikaistu käyttökateprosentti, % 2,0 2,3 3,6 2,2 2,4

* Sisältäen Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut vuonna 2018

TIEDOTUSTILAISUUS, WEBCAST JA PUHELINKONFERENSSI

Puolivuosikatsauksesta järjestetään englanninkielinen tiedotustilaisuus keskiviikkona 24.7.2019 klo 10 Suomen aikaa Hotelli Lilla Robertsissa (Selim-sali), osoitteessa Pieni Roobertinkatu 1, Helsinki. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat. Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelimitse soittamalla numeroon +358 (0)9 7479 0360 viimeistään klo 9.55 Suomen aikaa. Osallistumiskoodi puhelinkonferenssiin on "778951 / Caverion". Tilaisuudesta on lisätietoa osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2019

Osavuosikatsaus kolmannelta vuosineljännekseltä julkaistaan 29.10.2019. Taloudelliset katsaukset ja muuta sijoittajatietoa on saatavilla Caverionin verkkosivuilta osoitteesta www.caverion.fi/sijoittajat ja IR App sovelluksesta. Materiaalit voi myös tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected].

Caverion järjestää pääomamarkkinapäivän Helsingissä 5.11.2019 klo 12.00 alkaen. Lisätietoja ohjelmasta julkaistaan lähempänä tapahtuman ajankohtaa.

CAVERION OYJ

Lisätietoja antavat:

Martti Ala-Härkönen, talousjohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 737 6633, [email protected]

Milena Hæggström, sijoittajasuhdejohtaja, Caverion Oyj, puh. 040 5581 328, [email protected]

Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, www.caverion.fi

Tunnusluvut

5

Toimintaympäristö vuoden 2019 toisella neljänneksellä ja ensimmäisellä puoliskolla

Yleinen markkinatilanne oli koko kauden myönteinen ja vakaa. Kysyntä kehittyi suotuisasti Suomen ja Saksan markkinoilla. Teollisuuden ratkaisuiden divisioonassa markkina pysyi vakaana teollisuuden kunnossapitopalveluissa. Tanskan, Norjan, Itävallan sekä Muiden maiden markkinat säilyivät myös vakaina. Ruotsissa aktiivisuustasot projekteissa osoittivat merkkejä hidastumisesta.

Palvelut

Palveluiden kysyntä jatkui edelleen vahvana. Nähtävissä on suuntaus kohti tiiviimpää yhteistyötä asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi pelkkien kustannussäästöjen sijasta. Kansainväliset asiakkaat hakevat yhtenäisiä, maiden rajat ylittäviä toimintamalleja, erityisesti Pohjoismaissa. Kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin palveluihin on kasvussa, esimerkkinä energianhallinta ja asiantuntijapalvelut.

Projektit

Projektien markkinat olivat edelleen vakaat. Asuinrakentamisen markkinasegmentissä oli viitteitä markkinan hidastumisesta. Caverionin kannalta merkityksellisempi liike- ja toimistorakentamisen markkinasegmentti pysyi kuitenkin suotuisana. Talotekniikan kokonaistoimitusten, elinkaarihankkeiden sekä erilaisten kumppanuusmallien, kuten allianssiprojektien, asiakaskysyntä on ollut kasvussa, pääasiassa riskienhallinnan ohjaamana. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö nostavat talotekniikan investointien kustannuksia. Kasvukeskuksissa on ollut jonkin verran resurssipulaa projektinjohdosta ja asentajista. Saksassa alihankinnan kustannukset ovat myös nousseet.

Arvioidut Projektit-liiketoiminnan riskit vuodelle 2019

Toisella vuosineljänneksellä vanhat projektit vaikuttivat edelleen heikentävästi Projektit-liiketoiminnan kannattavuuteen. Caverion jatkoi toimiaan jäljellä olevien kannattamattomien projektien päättämiseksi tai sopimiseksi. Tulosta rasittivat merkittävät projektiennusteiden muutokset, joiden negatiivinen nettovaikutus oli noin 16 milj. euroa, josta noin puolet liittyi yhteen vanhaan projektiin. Caverion uskoo, että projektialaskirjausten ja kustannusylitysten laajuus on jatkossa pienempi ja odottaa, että Projektit-liiketoiminta parantaa kannattavuuttaan toisella vuosipuoliskolla. Jäljellä olevat "Kuntoon"-toimenpiteet keskittyvät erityisesti Tanskaan ja Projektitliiketoimintaan Saksassa.

Vuonna 2019 Caverion huomioi oikaistun käyttökatteen laskennassa ainoastaan yhden Saksan riskiprojektin, jonka loppuun saattaminen on viivästynyt. Tämän lisäksi kesäkuun 2019 lopussa noin 6,6 prosenttia Caverionin Projektit-liiketoiminnan tilauskannasta oli vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitettuja projekteja. Caverion teki toisella vuosineljänneksellä muutoksia muutamaan suureen vanhaan projektiin, mikä kasvatti niiden laajuutta ja osuutta tilauskannasta. Ilman näitä tehtyjä muutoksia vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitettujen projektien osuus Caverionin Projektit-liiketoiminnan tilauskannasta oli alle 5 prosenttia. On mahdollista, että näissä vanhoissa tai uusissa projekteissa voi ilmetä riskejä. Lisätietoa projekti- ja muista riskeistä on esitetty kohdassa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät".

Caverion tiedotti 15.2.2019, että Caverion Industria Oy sai myönteisen välimiespäätöksen Caverionin vuoden 2018 riskilistan kolmannessa ja viimeisessä suuressa projektissa. Ratkaisuun liittyvät tuotot kirjattiin vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen, ja maksu saatiin huhtikuussa.

Tilauskanta

Konsernin kesäkuun lopun tilauskanta oli 1 704,7 milj. euroa, kasvua 6,8 prosenttia edellisvuoden kesäkuun lopusta (1 596,8 milj. euroa). Vertailukelpoisin valuuttakurssein tilauskanta kasvoi 7,2 prosenttia. Tilauskanta kasvoi sekä Palveluissa että Projekteissa viime vuoteen verrattuna.

Liikevaihto

Huhti–kesäkuu

Huhti-kesäkuun liikevaihto oli 512,3 (564,8) milj. euroa. Liikevaihto laski 9,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihtoon vaikuttivat valuuttakurssivaihtelut ja Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan myynti vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä. Projektien alaskirjauksilla ja konsernin valikoivammalla projektiliiketoiminnan lähestymistavalla oli myös heikentävä vaikutus kehitykseen. Edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto oli 516,8 milj. euroa eli laski 8,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ruotsin kruunun muutosten vaikutus oli 2,9 milj. euroa ja Norjan kruunun 1,6 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi Itävallassa ja Suomessa, mutta laski muissa divisioonissa. Ruotsissa liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein oli viime vuoden tasolla. Teollisuuden ratkaisujen liikevaihto vuonna 2019 ei ole vertailukelpoinen edellisvuoteen, sillä Caverion myi divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä.

Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi ja oli 311,3 (303,1) milj. euroa huhti-kesäkuussa, mikä vastasi 2,7 prosentin kasvua tai 3,7 prosentin kasvua paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektit-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 201,0 (261,6) milj. euroa huhti-kesäkuussa eli laski 23,2 prosenttia tai 22,6 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna.

Huhti-kesäkuussa Palvelut-liiketoimintayksikön osuus oli 60,8 (53,7) prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikön 39,2 (46,3) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Tammi–kesäkuu

Tammi-kesäkuun liikevaihto oli 1 026,7 (1 091,6) milj. euroa. Liikevaihto laski 5,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihtoon vaikuttivat valuuttakurssivaihtelut ja Teollisuuden ratkaisut divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan myynnit vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä. Projektien alaskirjauksilla ja konsernin valikoivammalla projektiliiketoiminnan lähestymistavalla oli myös heikentävä vaikutus kehitykseen. Edellisvuoden vastaavan ajankohdan valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto oli 1 037,6 milj. euroa eli laski 4,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ruotsin kruunun muutosten vaikutus oli 7,7 milj. euroa, Norjan kruunun 2,7 milj. euroa ja Venäjän ruplan 0,3 milj. euroa.

Liikevaihto kasvoi Itävallassa, Suomessa ja Norjassa, mutta laski muissa divisioonissa. Ruotsissa liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein oli viime vuoden tasolla. Teollisuuden ratkaisujen liikevaihto vuonna 2019 ei ole vertailukelpoinen edellisvuoteen, sillä Caverion myi divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä.

Palvelut-liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoi ja oli 615,7 (596,1) milj. euroa tammi-kesäkuussa, mikä vastasi 3,3 prosentin kasvua tai 4,5 prosentin kasvua paikallisissa valuutoissa mitattuna. Projektit-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 411,0 (495,5) milj. euroa tammi-kesäkuussa eli laski 17,0 prosenttia tai 16,3 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna.

Tammi-kesäkuussa Palvelut-liiketoimintayksikön osuus oli 60,0 (54,6) prosenttia ja Projektit-liiketoimintayksikön 40,0 (45,4) prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.

Liikevaihdon jakautuminen divisioonittain ja liiketoimintayksiköittäin

Liikevaihto, 4–6/ % 4–6/ % Muu- 1–6/ % 1–6/ % Muu- 1–12/ %
milj. e 2019 2018 tos 2019 2018 tos 2018
Ruotsi 107,9 21,1 111,8 19,8 -3,5 % 214,5 20,9 224,8 20,6 -4,6 % 443,1 20,1
Suomi 92,6 18,1 81,3 14,4 14,0 % 181,3 17,7 159,1 14,6 13,9 % 336,3 15,3
Norja 89,5 17,5 94,3 16,7 -5,1 % 188,6 18,4 184,5 16,9 2,2 % 377,4 17,1
Saksa 83,8 16,3 117,3 20,8 -28,6 % 166,0 16,2 223,8 20,5 -25,8 % 436,7 19,8
Itävalta 50,5 9,9 42,7 7,6 18,3 % 91,7 8,9 79,5 7,3 15,3 % 176,8 8,0
Teollisuuden
ratkaisut 46,4 9,1 65,2 11,5 -28,8 % 98,0 9,5 116,1 10,6 -15,6 % 229,2 10,4
Tanska 25,8 5,0 34,6 6,1 -25,6 % 53,2 5,2 70,0 6,4 -24,0 % 129,2 5,9
Muut maat* 15,9 3,1 17,6 3,1 -9,7 % 33,4 3,3 33,7 3,1 -0,7 % 75,5 3,4
Konserni
yhteensä 512,3 100,0 564,8 100,0 -9,3 % 1 026,7 100,0 1 091,6 100,0 -5,9 % 2 204,1 100,0
Palvelut
liiketoiminta
yksikkö 311,3 60,8 303,1 53,7 2,7 % 615,7 60,0 596,1 54,6 3,3 % 1 213,0 55,0
Projektit
liiketoiminta
yksikkö 201,0 39,2 261,6 46,3 -23,2 % 411,0 40,0 495,5 45,4 -17,0 % 991,1 45,0

* Muihin maihin sisältyvät Baltian maat, Puola (28.2.2019 asti) ja Venäjä.

Kannattavuus

Käyttökate

Huhti–kesäkuu

Oikaistu käyttökate oli 10,0 (12,9) milj. euroa eli 2,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta huhti-kesäkuussa. Huhtikesäkuun käyttökate oli 9,1 (-31,7) milj. euroa eli 1,8 (-5,6) prosenttia liikevaihdosta.

Oikaistun käyttökatteen laskelmassa divestointeihin ja yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut olivat yhteensä 0,3 milj. euroa huhti-kesäkuussa. Konsernin uudelleenjärjestelykulut olivat 0,5 milj. euroa. Muut erät olivat yhteensä 0,1 milj. euroa.

Palvelut-liiketoiminnassa useimmat divisioonat paransivat edelleen kannattavuuttaan tavoitteiden mukaisesti. Vanhat projektit vaikuttivat edelleen heikentävästi Projektit-liiketoiminnan kannattavuuteen. Tulosta rasittivat merkittävät projektiennusteiden muutokset, joiden negatiivinen nettovaikutus oli noin 16 milj. euroa, josta noin puolet liittyi yhteen vanhaan projektiin. Caverion jatkoi toimiaan jäljellä olevien kannattamattomien projektien päättämiseksi tai sopimiseksi.

Divisioonittain tarkasteltuna Suomi, Itävalta ja Teollisuuden ratkaisut tekivät vahvaa tulosta toisella vuosineljänneksellä. Muiden maiden tulos kääntyi positiiviseksi. Muissa divisioonissa kokonaistulosta rasittivat projektien alaskirjaukset ja kustannusylitykset. Saksan Palvelut-liiketoiminta kehittyi edelleen myönteisesti.

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön liittyvät kulut laskivat 127,8 (148,8) milj. euroon ja ulkopuoliset palvelut 99,6 (105,2) milj. euroon huhti-kesäkuussa. Henkilöstökulut laskivat 5,7 prosenttia ja olivat yhteensä 218,6 (231,7) milj. euroa huhti-kesäkuussa. Liiketoiminnan muut kulut laskivat 58,0 (110,8) milj. euroon, mihin vaikutti pääasiassa IFRS 16:n käyttöönotto ja Saksan 40,8 milj. euron kilpailuoikeudellinen sakko kesäkuussa 2018. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (0,1) milj. euroa.

Tammi–kesäkuu

Oikaistu käyttökate oli 37,1 (23,9) milj. euroa eli 3,6 (2,2) prosenttia liikevaihdosta tammi-kesäkuussa. Tammikesäkuun käyttökate oli 31,7 (-21,8) milj. euroa eli 3,1 (-2,0) prosenttia liikevaihdosta.

Caverion Industria Oy sai helmikuussa myönteisen välimiespäätöksen Caverionin vuoden 2018 riskilistan kolmannessa ja viimeisessä suuressa projektissa. Päätöksen seurauksena Caverionille maksettiin noin 8,9 milj. euroa ja korko 19.5.2016 lähtien maksuhetkeen saakka sekä menettelyyn liittyvät hallinnolliset ja juridiset kulut ja palkkiot. Caverion kirjasi ratkaisuun liittyvät tuotot vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen käyttökatteeseen.

Oikaistun käyttökatteen laskelmassa myyntitappiot divestoinneista sekä divestointeihin ja yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut olivat yhteensä 2,5 milj. euroa tammi-kesäkuussa. Alaskirjaukset sekä kulut ja tuotot erikseen tunnistetuista riskiprojekteista olivat yhteensä 1,6 milj. euroa. Vuonna 2019 merkittävät riskiprojektit sisältävät ainoastaan yhden riskiprojektin Saksasta. Konsernin uudelleenjärjestelykulut olivat 1,0 milj. euroa. Muut erät olivat yhteensä 0,2 milj. euroa.

Palvelut-liiketoimintayksikkö jatkoi kannattavuutensa parantamista, kun taas projektien alaskirjaukset ja kustannusylitykset vaikuttivat heikentävästi Projektit-liiketoimintayksikön kannattavuuteen. Divisioonittain tarkasteltuna Suomi, Itävalta ja Teollisuuden ratkaisut tekivät vahvaa tulosta tammi-kesäkuussa. Muiden maiden tulos kääntyi positiiviseksi. Muissa divisioonissa kokonaistulosta rasittivat projektien alaskirjaukset ja kustannusylitykset. Saksan Palvelut-liiketoiminta kehittyi edelleen myönteisesti.

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön liittyvät kulut laskivat 252,1 (278,2) milj. euroon ja ulkopuoliset palvelut 194,2 (200,5) milj. euroon tammi-kesäkuussa. Henkilöstökulut laskivat 4,5 prosenttia ja olivat yhteensä 439,2 (459,8) milj. euroa tammi-kesäkuussa. Liiketoiminnan muut kulut laskivat 110,8 (176,1) milj. euroon, mihin vaikutti pääasiassa IFRS 16:n käyttöönotto ja Saksan 40,8 milj. euron kilpailuoikeudellinen sakko kesäkuussa 2018. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,3 (1,2) milj. euroa.

Käyttökate on määritelty seuraavasti: Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset. Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä. Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2019 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan.

Liikevoitto

Huhti–kesäkuu

Huhti-kesäkuun liikevoitto oli -7,7 (-38,7) milj. euroa eli -1,5 (-6,9) prosenttia liikevaihdosta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 16,9 (7,0) milj. euroa huhti-kesäkuussa. Niistä 0,8 (0,5) milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 16,1 (6,5) milj. euroa muita poistoja ja arvonalentumisia, joista suurin osa liittyi IFRS 16:n mukaisiin käyttöoikeusomaisuuseriin ja tietotekniikkaan. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot olivat 12,0 milj. euroa toisella vuosineljänneksellä.

Tammi–kesäkuu

Tammi-kesäkuun liikevoitto oli -2,4 (-35,3) milj. euroa eli -0,2 (-3,2) prosenttia liikevaihdosta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,2 (13,5) milj. euroa tammi-kesäkuussa. Niistä 1,6 (1,0) milj. euroa oli yrityskauppoihin liittyviä kohdistettuja aineettomia hyödykkeitä ja 32,6 (12,5) milj. euroa muita poistoja ja arvonalentumisia, joista suurin osa liittyi IFRS 16:n mukaisiin käyttöoikeusomaisuuseriin ja tietotekniikkaan. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot olivat 23,9 milj. euroa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Muut liikevoittoon vaikuttavat tekijät on esitetty tarkemmin kohdassa käyttökate.

Tulos ennen veroja, tilikauden tulos ja osakekohtainen tulos

Tulos ennen veroja oli -5,9 (-36,8) milj. euroa, tilikauden tulos -4,1 (-37,6) milj. euroa ja osakekohtainen tulos -0,04 (-0,31) euroa tammi–kesäkuussa. Nettorahoituskulut olivat 3,4 (1,5) milj. euroa tammi–kesäkuussa. Nämä Konsernin efektiivinen veroaste oli 30,8 (-2,2) prosenttia tammi–kesäkuussa.

Investoinnit, yritysostot ja myydyt liiketoiminnot

Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin olivat tammi–kesäkuussa 8,3 (7,4) milj. euroa eli 0,8 (0,7) prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit tietotekniikkaan olivat 4,6 (5,7) milj. euroa. Tietotekniikkainvestoinnit liittyivät pääasiassa yhteisen IT-infrastruktuurin ja yhteisten alustojen rakentamiseen sekä data-keskuksen konsolidointiin. Myös IT-järjestelmiä ja mobiilityökaluja kehitettiin konsernin sisäisten prosessien ja tehokkuuden parantamiseksi jatkossa. Muut investoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 3,7 (1,7) milj. euroa.

Caverion julkisti joulukuun 2018 lopussa myyvänsä pienet tytäryhtiönsä Puolassa ja Tšekissä. Tšekin tytäryhtiön myynti toteutui 2.1.2019 ja Puolan tytäryhtiön myynti astui voimaan 28.2.2019. Divestoinneilla ei ollut olennaista vaikutusta Caverion-konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen. Kauppahintoja ei julkistettu.

Caverion julkisti 12.3.2019, että se on allekirjoittanut sopimuksen Maintpartner Holding Oy:n kanssa Maintpartner Group Oy:n kaikkien osakkeiden ostamisesta, sisältäen sen Suomen, Puolan ja Viron tytäryhtiöt. Kauppaan ei kuulu Maintpartner Group Oy:n Ruotsin tytäryhtiö. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Lisätietoja transaktion arvostuksesta julkistetaan kaupan toteutuksen yhteydessä. Kauppahinta maksetaan käteisellä. Kaupan kohteena olevan kokonaisuuden suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukainen liikevaihto vuonna 2018 oli noin 137 milj. euroa (137 milj. euroa vuonna 2017), josta suurin osa tuli Suomen liiketoiminnoista. Liiketoiminnassa työskenteli noin 1 500 henkilöä vuonna 2018. Kaupan kohteena olevan kokonaisuuden suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukainen käyttökate vuonna 2018 oli 6,1 milj. euroa (4,6 milj. euroa vuonna 2017). Alustavan arvostuksen mukaan ostettavan kokonaisuuden omaisuuserien IFRS-oikaistut nettovarat olivat noin 6,4 milj. euroa vuonna 2018.

Kassavirta, käyttöpääoma ja rahoitus

Konsernin operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja parani 59,2 (4,9) milj. euroon tammi-kesäkuussa. Konsernin vapaa kassavirta parani 52,1 (-5,1) milj. euroon.

Konsernin käyttöpääoma parani -80,8 (-57,2) milj. euroon kesäkuun lopussa. Jos ei huomioida Saksan 40,8 milj. euron kartellisakon vaikutusta siirtovelkoihin vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä, käyttöpääoma parani 64,4 milj. euroa. Myynti- ja osatuloutussaamisten määrä laski 502,2 (529,5) milj. euroon ja muut lyhytaikaiset saamiset laskivat 25,2 (44,0) milj. euroon. Velkapuolella osto- ja osatuloutusvelat laskivat 194,5 (207,4) milj. euroon ja saadut ennakot kasvoivat 196,5 (170,8) milj. euroon. Konsernitasolla käyttöpääoma laski edelleen toisella vuosineljänneksellä. Jos ei huomioida Saksan kartellisakon vaikutusta siirtovelkoihin vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä, käyttöpääoma parani olennaisesti Saksan divisioonassa. Käyttöpääoma kehittyi myös hyvin Suomen ja Teollisuuden ratkaisuiden divisioonissa edellisvuoteen verrattuna.

Caverionin rahavarat olivat kesäkuun lopussa 103,6 (62,2) milj. euroa. Lisäksi Caverionilla on nostamattomia luottolimiittisopimuksia 100,0 milj. euroa ja nostamattomia tililimiittisopimuksia 19,0 milj. euroa.

Konsernin korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat 128,3 (72,4) milj. euroa kesäkuun lopussa, ja keskikorko suojausten jälkeen oli 2,9 prosenttia. Noin 39 prosenttia lainoista on pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta, noin 58 prosenttia pääomamarkkinoilta ja noin 3 prosenttia vakuutusyhtiöiltä. Yhteensä 3,3 milj. euroa korollisista rahoituslainoista erääntyy maksettavaksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 134,3 milj. euroa kesäkuun 2019 lopussa ja korolliset velat yhteensä näin 262,6 milj. euroa.

Konsernin nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja oli 24,7 (10,2) milj. euroa kesäkuun lopussa ja vuokrasopimusvelkojen kanssa 158,9 milj. euroa. Velkaantumisaste oli 77,3 (3,9) prosenttia ja omavaraisuusaste 20,8 (28,2) prosenttia kesäkuun lopussa. Ilman IFRS 16:n vaikutusta velkaantumisaste olisi ollut 12,0 prosenttia ja omavaraisuusaste 24,0 prosenttia.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Caverion laski liikkeeseen uuden 75 milj. euron kiinteäkorkoisen ja vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 28.3.2023 sekä teki myös vapaaehtoisen käteistarjouksen 16.6.2017 liikkeeseen laskemastaan 100 milj. euron hybridilainasta. Nelivuotisten velkakirjojen kiinteä vuotuinen korko on 3,25 %. Uusista velkakirjoista kerättyjen varojen käyttötarkoituksena oli hybridilainan osittaisen lunastuksen lisäksi yleiset liiketoimintatarpeet ja Caverionin strategian mukaiset investoinnit ja yritysjärjestelyt. Lopullinen hybridilainan takaisinostotarjouksen hyväksytty määrä oli 33,94 milj. euroa ja hybridilainan jäljellä oleva määrä on 66,06 milj. euroa. Hybridilainan takaisinostohinta oli 101,20 %. Transaktioiden tarkoituksena oli hallita ennakoivasti konsernin velkaportfoliota, pidentää konsernin maturiteettiprofiilia ja alentaa rahoituskustannuksia. Lisäksi Caverion myös uudelleenrahoitti pankkilainansa ja nostamattomat luottolimiittisopimuksensa helmikuun 2019 alussa.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhdelukuun (Nettovelat/Käyttökate). Taloudellinen kovenantti ei saa ylittää tasoa 3,5:1. Kesäkuun lopussa konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdeluku vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti oli 0,8x. Vahvistetut laskentaperiaatteet eivät sisällä IFRS 16 -standardin vaikutuksia ja ne sisältävät tiettyjä muita oikaisuja, kuten Saksan kilpailuoikeudellisen sakon ja siihen liittyvien juridisten ja neuvonantokulujen huomioimatta jättäminen.

Muutoksia ulkoiseen taloudelliseen raportointiin vuonna 2019

Caverion on soveltanut uutta IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia voimaantulopäivästä 1.1.2019 alkaen. Standardin mukaan lähes kaikki vuokrasopimukset kirjataan vuokralleottajan taseeseen. Aiemman IAS 17 mukaisen ohjeistuksen mukaan vuokralleottajan piti tehdä ero rahoitusleasingsopimuksen (taseessa) ja operatiivisen vuokrasopimuksen – IAS 17:ssa "muu vuokrasopimus" – (taseen ulkopuolella) välillä. Uuden mallin mukaan tätä jakoa ei tehdä, vaan vuokralleottaja kirjaa taseeseen lähes kaikista sopimuksista käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan. Ainoana valinnaisena, Caverionin hyödyntämänä poikkeuksena ovat tiettyjä lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä kohteita koskevat sopimukset, joihin liittyvät vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan. Näihin liittyvät maksut on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Caverionilla ei ole merkittäviä sopimuksia vuokralleantajana.

Standardi on vaikuttanut olennaisesti konsernin taseeseen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantumisasteeseen. IFRS 16 -standardin käyttöönotosta johtuen konsernin käyttöoikeusomaisuuserät ja konsernin korolliset velat kasvoivat noin 142 milj. euroa. Standardi vaikutti myös konsernin tuloslaskelmaan. Vaikutuksen kohteena olevat vuokrakulut jaetaan käyttöoikeusomaisuuserän poistoihin ja vuokrasopimusvelasta kertyneisiin korkoihin, mikä nostaa konsernin käyttökateprosenttia arviolta noin 2 prosenttiyksikköä vuositasolla. Vaikutus katsastuskauden tulokseen on vähäinen. Caverion on ottanut standardin käyttöön yksinkertaistetulla takautuvalla menetelmällä, jolloin vertailutietoja voimaantulopäivää edeltäviltä kausilta ei oikaista. Lisätietoja on esitetty taulukko-osan liitetiedossa 1 Laadintaperiaatteet.

Caverion teki vuoden 2018 aikana useita ydinliiketoimintaan kuulumattomien yksiköiden divestointeja. Caverion sai Teollisuuden ratkaisut -divisioonan putkisto- ja säiliöprojektien liiketoiminnan ja siihen liittyvän Ylivieskan konepajan myynnit päätökseen 31.12.2018. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto oli noin 45 milj. euroa vuonna 2018. Lisäksi Caverion julkisti joulukuun lopussa myyvänsä pienet tytäryhtiönsä Puolassa ja Tšekissä. Nämä myynnit saatiin päätökseen 28.2.2019 ja 2.1.2019. Caverion Polska Sp. Z o.o.:n liikevaihto oli noin 13 milj. euroa vuonna 2018, ja sillä oli noin 170 työntekijää. Caverion Česká republika s.r.o.:n liikevaihto oli noin 3 milj. euroa vuonna 2018 ja sillä oli noin 40 työntekijää.

Caverion teki myös yhden yritysoston vuonna 2018 palveluliiketoimintansa vahvistamiseksi. Caverion julkisti 19.11.2018, että Caverion Suomi Oy on allekirjoittanut sopimuksen Jetitek Oy:n koko osakekannan ostamisesta yrityksen toimivalta johdolta. Jetitekin liikevaihto oli 16 milj. euroa vuonna 2018, ja sen palveluksessa työskenteli 52 henkilöä Suomessa.

Caverion järjesteli myös uudelleen Itä-Euroopan toimintojaan vuonna 2018. Venäjän, Puolan ja Baltian taloudellinen raportointi jatkui Itä-Euroopan alla vuoden 2018 loppuun asti. Vuonna 2019 Venäjä ja Baltia raportoidaan kohdassa "Muut maat".

HENKILÖSTÖ

Henkilöstö divisioonittain kauden lopussa 6/19 3/19 Muutos 6/19 6/18 Muutos 12/18
Ruotsi 2 790 2 810 -1 % 2 790 3 007 -7 % 2 955
Suomi 2 698 2 522 7 % 2 698 2 537 6 % 2 513
Norja 2 409 2 425 -1 % 2 409 2 431 -1 % 2 438
Saksa 2 190 2 229 -2 % 2 190 2 235 -2 % 2 268
Teollisuuden ratkaisut 1 613 1 538 5 % 1 613 2 053 -21 % 1 603
Muut maat 1 235 1 193 4 % 1 235 1 600 -23 % 1 350
Itävalta 829 827 0 % 829 829 0 % 857
Tanska 803 836 -4 % 803 952 -16 % 860
Konsernipalvelut 114 109 5 % 114 107 7 % 106
Konserni yhteensä 14 681 14 489 1 % 14 681 15 751 -7 % 14 950

Caverion-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 14 663 (15 835) työntekijää tammi–kesäkuussa 2019. Kesäkuun 2019 lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 14 681 (15 751). Tammi–kesäkuun henkilöstökulut olivat 439,2 (459,8) milj. euroa.

Työntekijöiden työturvallisuus on aina keskeinen alue ja kesäkuun lopun tapaturmataajuus oli 5,8 (5,4).

Muutoksia Caverion-konsernin johtoryhmässä ja organisaatiorakenteessa

Frank Krause (s. 1963) aloitti Saksan divisioonajohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä ja Carsten Sørensen (s. 1972) Tanskan divisioonajohtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 1.1.2019 alkaen.

Kari Sundbäck (s. 1971, DI) nimitettiin Caverionin Head of Transformation and Supply Operations konsernitoiminnon johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 8.5.2019 alkaen. Sundbäckin vastuulla on Caverionin hankinta (supply operations), konsernilaajuisten muutoshankkeiden johtaminen ja viestintä. Lisäksi hänen vastuullaan on Venäjän liiketoiminta ja sen tervehdyttäminen. Kari Sundbäck vastasi aiemmin KONEen toimintamallista ja muutosohjelmasta.

Thomas Hietto (s. 1967, DI), Caverionin Palvelut-liiketoimintayksikön johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen, nimitettiin Caverion Oyj:n varatoimitusjohtajaksi 1.7.2019 alkaen. Hän jatkaa myös edelleen nykyisessä tehtävässään Palvelut-liiketoiminnasta, myynnin kehittämisestä sekä markkinoinnista ja brändistä vastaavana johtajana. Uudessa tehtävässään hän vastaa lisäksi Caverionin kasvustrategian johtamisesta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Caverion altistuu toiminnassaan erilaisille strategisille, toiminnallisille, poliittisille, markkina-, asiakas- sekä muille riskeille. Markkinaympäristö on tällä hetkellä vakaa Caverionin kannalta tärkeillä markkinoilla, mutta siinä saattaa aina tapahtua muutoksia, joilla voi olla vaikutusta myös Caverioniin. Caverion arvioi, että kauppaan ja politiikkaan liittyvät riskit lisääntyvät maailmanlaajuisesti, mutta niiden vaikutus Caverioniin arvioidaan rajalliseksi lyhyellä aikavälillä.

Caverionille tyypilliset operatiiviset riskit liittyvät sen Palvelut- ja Projektit-liiketoimintaan. Näitä ovat muun muassa tarjouksiin (esim. laskentaan ja hinnoitteluun), sopimusehtoihin, yhteishankkeisiin, aliurakointiin, hankintaan ja materiaalien hintoihin, osaavan henkilöstön saatavuuteen sekä projektinhallintaan liittyvät riskit. Näiden riskien hallitsemiseksi riskienarviointi ja -tarkastusprosessit ovat käytössä niin myynti- kuin toteutusvaiheessa, ja tarkoituksenmukaisia riskivarauksia tehdään. Konsernin Projektit-liiketoimintayksikkö keskittyy projektien riskienhallinnan parantamiseen kokonaisuutena, projektiportfolion ohjaamiseen sekä projektinhallinnan osaamisen parantamiseen. Kaikista näistä toimenpiteistä huolimatta on olemassa riski, että jotkut projektiriskit toteutuvat, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Projektien riskiarviointi on yhtiössä osa projektihallinnan standardiprosessia ja on mahdollista, että riskejä saatetaan havaita tällä hetkellä käynnissä olevissa sekä uusissa projekteissa.

Selkeästi määritellyistä projektikontrolleista huolimatta on mahdollista, että jotkut riskeistä saattavat toteutua, mikä voisi johtaa projektien alaskirjauksiin, varauksiin, riitaisuuksiin tai oikeudenkäynteihin. Caverion teki suuren määrän projektien alaskirjauksia vuosina 2016−2018. Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä tulosta rasittivat

merkittävät projektiennusteiden muutokset, joiden negatiivinen nettovaikutus oli noin 16 milj. euroa, josta noin puolet liittyi yhteen vanhaan projektiin. Vanhemmissa erityisesti vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitetuissa projekteissa on edelleen joitakin projektiriskejä jäljellä vuoden 2019 toiselle vuosipuoliskolle. Vuoden 2019 kesäkuun lopussa tällaisia projekteja oli noin 6,6 prosenttia projektien tilauskannasta. Caverion teki toisella vuosineljänneksellä muutoksia muutamaan suureen vanhaan projektiin, mikä kasvatti niiden laajuutta ja osuutta tilauskannasta. Ilman näitä tehtyjä muutoksia vuonna 2016 tai aikaisemmin aloitettujen projektien osuus Caverionin Projektit-liiketoiminnan tilauskannasta oli alle 5 prosenttia. On mahdollista, että näissä vanhoissa tai uusissa projekteissa voi ilmetä riskejä.

Konsernipolitiikan mukaisesti luottotappio tai luottotappiovaraukset kirjataan saamisista, kun on todennäköistä, ettei niistä saada suoritusta. Luottotappioksi kirjaamisessa noudatetaan Caverion-konsernin liiketoiminnan myyntisaamisten arvostusperiaatetta, ja kirjauksiin sisältyy arviointia ja harkintaa. Arvio perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, luotonvalvonnan kokemukseen, asiakaskohtaisiin vakuuksiin ja selvityksiin sekä arviointiajankohdan taloudellisiin olosuhteisiin. Caverion tekee jatkuvasti projektiportfolionsa osatuloutus- ja myyntisaamisiin liittyviä riskiarvioita. Yhtiöllä on tiettyjä yksittäisiä suurehkoja saamisia, joiden neuvottelemiseksi ja perimiseksi yhtiö jatkaa toimenpiteitään. Tunnistetuissa saamisissa on edelleen riskiä ja ei voida poissulkea, että myös muihin saamisiin liittyy riskiä.

Ottaen huomioon Caverionin liiketoiminnan luonteen, konserniyhtiöt ovat osallisina riitaisuuksissa ja oikeusprosesseissa useissa projekteissa. Nämä riitaisuudet ja oikeusprosessit ovat tyypillisesti Caveronia kohtaan esitettyjä vaateita, jotka koskevat väitettyjä virheellisiä suorituksia ja viivästyneitä toimituksia. Joissakin tapauksissa Caverionin periessä saamisiaan tämä saattaa johtaa riitaisuuksiin ja oikeusprosesseihin. On olemassa riski, että asiakas esittää näissä prosesseissa vastakanteita. Vaateiden, riitaisuuksien ja oikeusprosessien lopputulemaa on vaikea arvioida. Alaskirjauksia ja varauksia tehdään soveltuvien kirjanpitosäännösten mukaisesti.

Kesäkuussa 2018 Caverion pääsi osaltaan sovintoon Saksan liittovaltion kilpailuviraston (Bundeskartellamt) kanssa kartelliasiassa, jota viranomainen oli tutkinut vuodesta 2014. Tutkimus koskee useita kiinteistöteknisten palvelujen tarjoajia Saksassa. Caverion Deutschland GmbH:n (ja sen edeltäjien) todettiin osallistuneen kilpailua rajoittaviin toimiin vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Saksan liittovaltion kilpailuviraston 3.7.2018 antaman lopullisen päätöksen mukaan kilpailuoikeudellisen sakon määrä Caverion Deutschland GmbH:lle oli 40,8 milj. euroa. On olemassa riski, että Caverion Deutschland GmbH:tä kohtaan voidaan esittää siviilioikeudellisia vaateita tähän asiaan liittyen. Tällä hetkellä kyseisen riskin suuruutta ei ole mahdollista arvioida. Caverion julkistaa kaikki olennaiset tiedot mahdollisista siviilioikeudellisista vaateista tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Osana Caverionin yhteistyötä viranomaisten kanssa kartelliasiassa yhtiö havaitsi asiakasprojektin yhteydessä vuosina 2009–2011 toimintaa, joka voi täyttää lahjonnan tai muun rikoksen tunnusmerkistön. Caverion on tuonut havaintonsa heti viranomaisille tiedoksi ja tukee niitä asian tarkemmassa selvittämisessä. On mahdollista, että epäillyt rikkomukset aiheuttavat huomattavaa vahinkoa Caverionille sakkoina, korvausvaatimuksina sekä asianajokuluina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voida arvioida mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen määrää. Caverion seuraa tilannetta ja julkistaa kaikki olennaiset tiedot tarvittaessa soveltuvien säännösten mukaisesti.

Caverion on panostanut merkittävästi compliance-asioiden edistämiseen, jotta vastaisuudessa voidaan välttää kaikki sääntörikkomukset. Osana ohjelmaa kaikkien työntekijöiden tulee suorittaa vuosittain sähköinen compliance-koulutusohjelma, ja lisäkoulutusta annetaan läpi organisaation. Kaikkien työntekijöiden on noudatettava Caverionin Eettisiä Liiketoimintaperiaatteita (Code of Conduct), joissa on nollatoleranssi-politiikka kilpailun vastaisten toimien, korruption, lahjonnan tai ylipäätään laittomuuksien suhteen.

Caverionin taseeseen kirjattua liikearvoa ei poisteta, mutta sitä testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Määrä, jolla liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan. Mikäli Caverionin tulos- ja kasvukehityksessä tapahtuu muutoksia alaspäin, tämä voi johtaa liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Caverionin liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Tämän kovenantin rikkoutuminen antaisi lainapankeille oikeuden eräännyttää lainat heti maksettaviksi. On mahdollista, että Caverion voi tarvita muutoksia taloudelliseen kovenanttiinsa tulevaisuudessa. Taloudellisen kovenantin tasoa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin.

Caverionin liiketoimintaan kuuluu tyypillisesti takausten antaminen asiakkaille ja muille sidosryhmille, erityisesti isoissa projekteissa, esimerkiksi ennakkomaksujen vakuudeksi, sopimusvelvoitteiden suorittamisen vakuudeksi, ja takuuajan velvoitteiden vakuudeksi. Rahoituspalvelujen välittäjät antavat tyypillisesti nämä takaukset Caverionin puolesta. Ei ole varmuutta, että yhtiöllä olisi tällaisiin takauksiin jatkuva saatavuus rahoituspalvelujen välittäjiltä kilpailukykyisin ehdoin tai lainkaan, ja mikäli takauksia ei saataisi, sillä saattaisi olla haitallinen vaikutus Caverionin liiketoiminnalle ja taloudelliselle tilanteelle. Caverion pyrkii hallitsemaan tätä riskiä ylläpitämällä useita takauslimiittejä eri toimintamaissaan.

Yhtiön IT-järjestelmien toiminnallisuuteen, turvallisuuteen ja saatavuuteen liittyy riskejä. Caverion on tehnyt merkittäviä investointeja IT- ja järjestelmäkehitykseen. On olemassa riski, että odotetut toiminnallisuudet ja hyöty eivät täysin toteudu. Vuosina 2019 Caverion siirtyy uuteen IT-toimittajaan, joka tarjoaa laajoja IT:n ulkoistuspalveluita. Tämänkaltainen siirtymä sisältää aina riskejä.

Rahoitusriskeistä on esitetty tarkempi selvitys vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.5.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Caverion Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2019 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2018 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista sekä hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja/tai pantiksi ottamiseen ja päättämään osakeanneista.

Yhtiön hallitukseen valittiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi viisi (5) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mats Paulsson, varapuheenjohtajaksi Markus Ehrnrooth sekä hallituksen jäseniksi Jussi Aho, Joachim Hallengren, Antti Herlin, Thomas Hinnerskov ja Anna Hyvönen toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokouksen päätöksiä koskeva pörssitiedote on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/tietoa-caverionista/media/tiedotteet.

Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 25.3.2019. Kokouksessa hallitus päätti henkilöstövaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanosta. Valiokuntien tehtäväkuvaukset ja työjärjestykset on julkaistu osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat - Hallinnointi.

OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA

Caverion Oyj:n 25.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaisesti tilikaudelta 2018 maksetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta yhtiön jakokelpoisista varoista. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2019 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksettiin 3.4.2019.

Caverionin osinkopolitiikkana on jakaa osinkoina vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen, huomioiden kuitenkin kannattavuuden ja velkaantuneisuuden taso. Vaikka tämän osinkopolitiikan muuttaminen ei ole suunnitteilla, ei voida taata, että osinkoa tai pääoman palautusta todella maksetaan tulevaisuudessa, eikä takeita voida myöskään antaa minään tiettynä vuonna maksettavien osinkojen tai pääoman palautuksen määrästä.

OSAKKEET JA OMISTAJAT

Caverion Oyj on 30.6.2013 syntynyt Suomen tasavallan lakien mukaan toimiva julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä vastaavaan osinkoon. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Osakkeiden lukumäärä oli 138 920 092 ja osakepääoma oli 1 000 000 euroa 1.1.2019. Caverionin hallussa oli 3 264 451 yhtiön omaa osaketta 1.1.2019. Raportointikauden lopussa Caverionin osakkeiden lukumäärä oli 138 920 092 ja Caverionin hallussa oli 2 947 289 yhtiön omaa osaketta 30.6.2019, mikä vastasi 2,12 prosenttia koko osakemäärästä ja äänistä. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 135 972 803 kesäkuun 2019 lopussa.

Caverionin hallitus ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022, Matching Share Plan"). Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin sekä sitouttaa heidät yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön osakkeiden hankintaan, saamiseen ja omistamiseen. Järjestelmään osallistuminen edellyttää, että avainhenkilö hankkii hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita hallituksen päättämällä tavalla. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään osallistuva henkilö ei voi samanaikaisesti osallistua suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan (Performance Share Plan). Järjestelmän palkkiot maksetaan neljässä erässä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022 siten, että yksi erä maksetaan kunakin vuonna. Palkkion maksua kuitenkin lykätään, jos osakkeen tuotto ei ole saavuttanut ennalta asetettua vähimmäistuottotasoa kulloisenkin sitouttamisjakson loppuun mennessä. Ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2018−2022 ja siihen liittyvistä osakeanneista ja -luovutuksista on kerrottu tarkemmin 7.2.2018, 19.2.2018, 1.3.2018 ja 8.3.2018 julkaistuilla pörssitiedotteilla.

Vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä Caverion Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Caverionin ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2018–2022 ensimmäisen palkkioerän maksamiseksi. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa 14.5.2019 luovutettiin 293 540 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2018–2022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018 – 28.2.2019. Ennen suunnattua osakeantia Caverionilla oli hallussaan yhteensä 3 240 829 omaa osaketta, joista suunnatun osakeannin jälkeen jäi yhtiön haltuun 2 947 289 omaa osaketta.

Caverionin hallitus päätti uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille joulukuussa 2018. Uusi järjestelmä on rakenteeltaan suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma (Performance Share Plan, PSP). Hallitus päätti samalla uuden jakson alkamisesta yhtiön ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa (Restricted Share Plan, RSP), joka toimii täydentävänä osakepalkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten.

Uuden suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ensimmäisen ohjelman (PSP 2019–2021) nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022 edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. PSP 2019–2021 -ohjelman piiriin voi kuulua enintään noin 75 johtoon kuuluvaa ja muuta Caverion-konsernin avainhenkilöä. Henkilöt, jotka tällä hetkellä kuuluvat Caverionin ylimmälle johdolle tarkoitettuun lisäosakeohjelmaan (Matching Share Plan), mukaan lukien Caverionin johtoryhmän jäsenet, eivät kuulu tämän ohjelman piiriin. Suoritusmittareina ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton suhteellinen kehitys sekä osakekohtainen tulos. Jos kaikki tavoitteet saavutetaan, PSP 2019–2021 -ohjelman nojalla voidaan suorittaa palkkiona enintään noin 1,3 miljoonaa Caverionin osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvien verojen vähentämistä).

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä perustuu alun perin 18.12.2015 julkistettuun rullaavaan rakenteeseen, jonka puitteissa kunkin uuden ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. RSP-ohjelmassa luvataan kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille yksittäisille avainhenkilöille erityistilanteissa. Jokainen RSPohjelma sisältää kolmivuotisen rajoitusjakson, jonka jälkeen ohjelmassa luvatut osakepalkkiot suoritetaan sen osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa Caverioniin jatkuu osakepalkkion suorittamisajankohtaan saakka. Ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien 2016–2018, 2017–2019, 2018–2020 sekä 2019–2021 mukaiset mahdolliset osakepalkkiot ovat yhteensä enintään 321 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Näistä ohjelmista suoritetaan enintään 16 000 osaketta aikaisintaan keväällä 2019, enintään 85 000 osaketta sekä keväällä 2020 että 2021 ja enintään 135 000 osaketta keväällä 2022. Vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Caverion Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista Caverionin ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (Restricted Share Plan) 2016–2018 mukaisen osakepalkkion maksamista varten. Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa 28.2.2019 luovutettiin 23 622 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkio-ohjelmaan kuuluvalle avainhenkilölle ohjelman ehtojen mukaisesti.

Caverionin hallitus hyväksyi aikaisemman jatkuvan osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman konsernin johdolle ja avainhenkilöille joulukuussa 2015. Osakepohjainen kannustinohjelma koostui suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (Performance Share Plan) täydennettynä erityistilanteita varten tarkoitetulla ehdollisella osakepalkkio-ohjelmalla (Restricted Share Plan). Molemmat ohjelmat koostuivat vuosittain alkavista yksittäisistä, kolmen vuoden pituisista osakepalkkio-ohjelmista. Hallitus päätti jatkaa kyseistä kannustinrakennetta joulukuussa 2016 ja joulukuussa 2017. Ensimmäiselle ja toiselle suoriteperusteiselle osakepalkkio-ohjelmalle 2016−2018 ja 2017−2019 asetettuja tavoitteita ei saavutettu, eikä niistä siksi suorittu palkkioita. Suoritusperusteiselle osakepalkkio-ohjelmalle 2018−2020 asetetut tavoitteet toteutuivat osittain ja vastaavat osakepalkkiot suoritetaan helmikuussa 2021.

Lisätietoja kannustinjärjestelmistä julkaistiin pörssitiedotteilla 18.12.2015, 21.12.2016, 21.12.2017 ja 18.12.2018.

Caverion ei ole tehnyt päätöksiä optioista tai muista osakkeisiin liittyvistä erityisoikeuksista.

Hallituksen valtuutukset

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Caverion Oyj:n 25.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään Caverionin omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 13 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää miten omia osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2018 antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamista. Valtuutus on voimassa 25.9.2020 asti. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta kauden aikana.

Osana ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän toteutusta yhtiö on ottanut pantiksi yhtiöltä lainaa ottaneiden avainhenkilöiden ostamat osakkeet. Tämän seurauksena Caverionilla oli panttina 709 090 Caverion Oyj:n osaketta raportointikauden päättyessä 30.6.2019.

Caverionin hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista

Caverion Oyj:n 25.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 13 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,7 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa tai yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi.

Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 26.3.2018 antaman valtuutuksen päättää osakeannista. Valtuutus on voimassa 31.3.2020 saakka.

Suunnatussa maksuttomassa osakeannissa 14.5.2019 luovutettiin 293 540 yhtiön hallussa olevaa Caverion Oyj:n osaketta ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2018–2022 kuuluville avainhenkilöille. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2019 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osakkeet annettiin palkkiona sitouttamisjaksolta 1.3.2018 – 28.2.2019. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin 7.2.2018 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Kaupankäynti osakkeella

Caverionin osakkeen avauskurssi oli 5,05 euroa 2019 alussa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä (28.6.) oli 6,89 euroa. Osakkeen hinta nousi 37 prosenttia tammi–kesäkuussa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella tammi–kesäkuussa oli 6,90 euroa, alin kurssi 4,85 euroa ja keskikurssi 5,56 euroa. Osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä tammi–kesäkuussa 9,5 miljoonaa kappaletta. Vaihdon arvo oli 52,7 milj. euroa (lähde: Nasdaq Helsinki).

Caverionin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten Aquis'ssa, Cboessa, POSIT Auctionissa ja Turquoisessa. Caverion Oyj:n osakkeita vaihdettiin tammi–kesäkuussa julkisilla vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla 2,7 miljoonaa kappaletta eli noin 16,9 prosenttia osakkeen koko kaupankäyntimäärästä. Vaihtoehtoisista kauppapaikoista Caverionin osakkeita vaihdettiin erityisesti Aquis'n ja Cboen kautta. Lisäksi 3,7

miljoonalla Caverion Oyj:n osakkeella käytiin tammi–kesäkuussa Nasdaq Helsingin ulkopuolista OTC-kauppaa. Niiden osuus koko kaupankäyntimäärästä oli noin 22,9 prosenttia (lähde: Fidessa Fragmentation Index).

Caverion Oyj:n markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 936,9 milj. euroa. Markkina-arvo ei sisällä 30.6.2019 yhtiön hallussa olevia omia osakkeita (2 947 289 kpl).

Osakkeenomistajien määrä ja liputusilmoitukset

Kesäkuun 2019 lopussa Caverionin rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 25 883 (3/2019: 26 358). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli kesäkuun 2019 lopussa 34,2 prosenttia osakkeista (3/2019: 33,8 %).

Päivitetty luettelo Caverionin suurimmista osakkeenomistajista ja omistusrakenteesta 30.6.2019 on julkaistu Caverionin verkkosivuilla osoitteessa www.caverion.fi/sijoittajat.

PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2019: TAULUKKO-OSA

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

4-6/2019 4-6/2018 1-6/2019 1-6/2018 1-12/2018
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Liikevaihto 512,3 564,8 1 026,7 1 091,6 2 204,1
Liiketoiminnan muut tuotot 0,8 0,1 1,3 1,2 4,1
Aineet ja tarvikkeet -127,8 -148,8 -252,1 -278,2 -570,6
Ulkopuoliset palvelut -99,6 -105,2 -194,2 -200,5 -425,0
Henkilöstökulut -218,6 -231,7 -439,2 -459,8 -892,9
Liiketoiminnan muut kulut -58,0 -110,8 -110,8 -176,1 -328,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,0 0,0
Poistot ja arvonalentumiset -16,9 -7,0 -34,2 -13,5 -27,1
Liikevoitto -7,7 -38,7 -2,4 -35,3 -35,9
% liikevaihdosta -1,5 -6,9 -0,2 -3,2 -1,6
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -2,2 -0,7 -3,4 -1,5 -7,9
Tulos ennen veroja -9,9 -39,5 -5,9 -36,8 -43,9
% liikevaihdosta -1,9 -7,0 -0,6 -3,4 -2,0
Tuloverot 2,9 -0,3 1,8 -0,8 -4,3
Katsauskauden tulos -7,1 -39,7 -4,1 -37,6 -48,1
% liikevaihdosta -1,4 -7,0 -0,4 -3,4 -2,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -7,1 -39,7 -4,1 -37,6 -48,2
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0 0,0 0,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, e -0,06 -0,32 -0,04 -0,31 -0,40
Tulos/osake, laimennettu, e -0,06 -0,32 -0,04 -0,31 -0,40

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. e 4-6/2019 4-6/2018 1-6/2019 1-6/2018 1-12/2018
Katsauskauden tulos -7,1 -39,7 -4,0 -37,6 -48,1
Muut konsernin kirjatut tuotot ja kulut
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi:
- Etuuspohjaisten eläkkeiden
arvonmuutos 0,1 -0,4 -0,6 -0,8 0,4
-- Laskennallinen vero 0,0
- Muiden sijoitusten käyvän arvon
muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
-- Laskennallinen vero -0,1 -0,2 -0,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteiseksi:
- Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1
- Muuntoerot -0,2 0,3 1,6 -0,2 2,6
Muut konsernin kirjatut tuotot ja
kulut, yhteensä -0,2 -0,2 1,1 -1,1 2,9
Katsauskauden laaja tulos -7,2 -39,9 -2,9 -38,7 -45,2
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -7,2 -39,9 -3,0 -38,7 -45,3
Määräysvallattomien omistajien
osuus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Lyhennetty konsernitase

30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 14,6 20,0 15,9
Käyttöoikeusomaisuuserä 134,2
Liikearvo 331,9 331,6 334,4
Muut aineettomat hyödykkeet 31,7 41,9 34,6
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 0,1 0,1
Muut sijoitukset 0,9 1,1 1,2
Muut saamiset 6,8 6,7 6,4
Laskennalliset verosaamiset 14,9 32,3 9,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 17,2 18,4 16,9
Myyntisaamiset 269,9 280,1 311,6
Osatuloutussaamiset 232,3 249,4 207,4
Muut saamiset 25,6 44,9 31,7
Verosaamiset 2,6 3,6 3,2
Rahavarat 103,6 62,2 51,2
Varat yhteensä 1 186,6 1 092,3 1 024,5
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 1,0 1,0 1,0
Hybridipääoma 66,1 100,0 100,0
Muu oma pääoma 138,1 158,2 152,6
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,4 0,4 0,4
Oma pääoma 205,5 259,6 254,0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 30,6 55,5 33,1
Eläkevelvoitteet 43,8 45,4 43,9
Varaukset 8,3 7,6 6,9
Vuokrasopimusvelat 93,9
Muut korolliset velat 125,0 44,2 30,9
Muut velat 0,0 0,3 0,2
Lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot 196,5 170,8 182,6
Ostovelat 173,7 188,6 184,1
Muut velat 233,2 272,1 231,8
Verovelat 9,1 1,7 5,3
Varaukset 23,3 18,2 24,6
Vuokrasopimusvelat 40,4
Muut korolliset velat 3,3 28,3 27,2
Oma pääoma ja velat yhteensä 1 186,6 1 092,3 1 024,5

Käyttöpääoma

30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Vaihto-omaisuus 17,2 18,4 16,9
Myynti- ja osatuloutussaamiset 502,2 529,5 518,9
Muut lyhytaikaiset saamiset 25,2 44,0 31,3
Osto- ja osatuloutusvelat -194,5 -207,4 -204,4
Muut lyhytaikaiset velat -234,5 -270,9 -234,8
Saadut ennakot -196,5 -170,8 -182,6
Käyttöpääoma -80,8 -57,2 -54,6

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Osake Kerty
neet
voitto
Muunto Arvon
muutos
Omat Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
Hybridi Yhteen Määräys
vallatto
mien
omista
jien
Oma
pääoma
Oma pääoma pääoma varat erot rahasto osakkeet rahasto pääoma osuus yhteensä
31.12.2018 1,0 95,5 -5,5 -0,2 -3,2 66,0 100,0 253,6 0,4 254,0
Laskentaperiaatteiden
muutos, IFRS 16 0,1 0,1 0,1
Oma pääoma 1.1.2019 1,0 95,7 -5,5 -0,2 -3,2 66,0 100,0 253,8 0,4 254,1
Kauden laaja tulos
Katsauskauden tulos -4,1 -4,1 0,0 -4,0
Muut laajan tuloksen
erät:
Etuuspohjaisten
eläkkeiden
arvonmuutos -0,6 -0,6 -0,6
-Laskennallinen vero
Rahavirran
Suojaukset 0,1 0,1 0,1
Sijoitusten käyvän
arvon muutos 0,0 0,0 0,0
-Laskennallinen vero
Muuntoerot
1,6 1,6 1,6
Kauden laaja tulos
yhteensä -4,7 1,6 0,1 -3,0 0,0 -2,9
Osingonjako -6,8 -6,8 0,0 -6,8
Osakepalkitseminen -0,9 -0,9 -0,9
Omien osakkeiden
luovutus -0,1 0,1
Hybridipääoman
takaisinmaksu -33,9 -33,9 -33,9
Hybridipääoman
korot ja kulut verojen
jälkeen -3,8 -3,8 -3,8
Tytäryhtiöiden myynti -0,2 -0,2 -0,2
Oma pääoma
30.6.2019
1,0 79,1 -3,8 -0,1 -3,1 66,0 66,1 205,1 0,4 205,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osake Kerty
neet
voitto
Muunto Arvon
muutos
Omat Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
Hybridi Yhteen Määräys
vallatto
mien
omista
jien
Oma
pääoma
Milj. e pääoma varat erot rahasto osakkeet rahasto pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma
31.12.2017
1,0 146,0 -8,0 -0,5 -3,2 100,0 235,3 0,4 235,6
Laadintaperiaatteen
muutos, IFRS 9
-0,8 0,0 -0,8 -0,8
Oma pääoma 1.1.2018 1,0 145,2 -8,0 -0,5 -3,2 100,0 234,4 0,4 234,8
Kauden laaja tulos
Katsauskauden tulos -37,6 -37,6 0,0 -37,6
Muut laajan tuloksen
erät:
Etuuspohjaisten
eläkkeiden
arvonmuutos -0,8 -0,8 -0,8
Rahavirran
suojaukset
0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevien
sijoitusten käyvän
arvon muutos -0,4 0,4 0,0 0,0
-Laskennallinen vero -0,2 -0,2 -0,2
Muuntoerot -0,2 -0,2 -0,2
Kauden laaja tulos
yhteensä
-38,8 -0,2 0,3 -38,7 0,0 -38,7
Osingonjako 0,0 0,0
Osakeanti 60,0 60,0 60,0
Osakeantikulut
verojen jälkeen -0,7 -0,7 -0,7
Osakepalkitseminen 1,1 1,1 1,1
Osakkeiden
merkinnät 6,7 6,7 6,7
Hybridipääoman
korot verojen jälkeen
-3,7 -3,7 -3,7
Oma pääoma
30.6.2018
1,0 103,8 -8,2 -0,2 -3,2 66,0 100,0 259,2 0,4 259,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. e Osake
pääoma
Kerty
neet
voitto
varat
Muunto
erot
Arvon
muutos
rahasto
Omat
osakkeet
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Hybridi
pääoma
Yhteen
Määräys
vallatto
mien
omista
jien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma
31.12.2017 1,0 146,0 -8,0 -0,5 -3,2 100,0 235,3 0,4 235,6
Laskentaperiaatteiden
muutos, IFRS 9
-0,8 -0,8 -0,8
Oma pääoma 1.1.2018 1,0 145,2 -8,0 -0,5 -3,2 100,0 234,4 0,4 234,8
Kauden laaja tulos
Katsauskauden tulos -48,2 -48,2 0,0 -48,2
Muut laajan tuloksen
erät:
Etuuspohjaisten
eläkkeiden
arvonmuutos 0,4 0,4 0,4
-Laskennallinen vero 0,0 0,0 0,0
Rahavirran
suojaukset
0,1 0,1 0,1
Sijoitusten käyvän
arvon muutos
-0,3 0,3 0,0 0,0
-Laskennallinen vero -0,2 -0,2 -0,2
Muuntoerot 2,6 2,6 2,6
Kauden laaja tulos
yhteensä
-48,1 2,6 0,3 -45,3 0,0 -45,2
Osingonjako 0,0 0,0
Osakeanti 60,0 60,0 60,0
Osakeantikulut
verojen jälkeen -0,7 -0,7 -0,7
Osakepalkitseminen 2,0 2,0 2,0
Osakkeiden
merkinnät 6,7 6,7 6,7
Hybridipääoman
korot verojen jälkeen -3,7 -3,7 -3,7
Oma pääoma
31.12.2018
1,0 95,5 -5,5 -0,2 -3,2 66,0 100,0 253,6 0,4 254,0

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

4-6/2019 4-6/2018 1-6/2019 1-6/2018 1-12/2018
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS 16) (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos -7,1 -39,7 -4,1 -37,6 -48,1
Oikaisut tilikauden tulokseen 19,0 7,8 39,1 13,9 47,5
Käyttöpääoman muutos 17,1 17,0 24,2 28,5 22,3
Operatiivinen rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja 29,1 -15,0 59,2 4,9 21,6
Rahoituserät, netto -1,3 -1,8 -4,7 -0,6 -1,5
Maksetut verot -0,6 2,2 -1,3 -1,8 -1,2
Liiketoiminnan rahavirta 27,3 -14,6 53,2 2,4 18,9
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta
vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla
-0,6 -1,2 -0,4 -4,6
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynti
vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 0,0 -1,2 1,6 -1,2 -1,8
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja muut
investointierät, netto -2,8 -3,2 -6,2 -6,5 -11,1
Investointien rahavirta -3,4 -4,4 -5,8 -8,1 -17,5
Rahavirta investointien jälkeen 23,9 -19,0 47,4 -5,7 1,4
Rahoituksen rahavirrat
Lainasaamisen muutos, netto -0,3 -0,3 -4,2 -3,1
Lyhytaikaisten velkojen muutos, netto -5,0 -5,0
Lainojen nostot 125,0
Lainojen takaisinmaksut -11,0 -53,3 -14,3 -28,7
Vuokrasopimusvelkojen maksut -11,3 -1,1 -22,8 -1,7 -2,2
Osakeanti 60,0 60,0 60,0
Osakeantikulut -0,8
Osakemerkinnöistä saadut maksut 6,7 6,7
Hybridipääoman takaisinmaksu -33,9
Hybridipääoman kulut ja korot -3,1 -4,6 -4,7 -4,6 -4,6
Maksetut osingot ja muu voitonjako -6,8 -6,8 0,0 0,0
Rahoituksen rahavirta -21,1 42,9 3,1 36,8 22,2
Rahavarojen muutos 2,8 23,9 50,4 31,2 23,6
Rahavarat katsauskauden alussa 101,3 37,2 51,2 29,2 29,2
Valuuttakurssien muutoksen vaikutus -0,4 1,1 2,1 1,8 -1,7
Rahavarat katsauskauden lopussa 103,6 62,2 103,6 62,2 51,2

Vapaa kassavirta

4-6/2019 4-6/2018 1-6/2019 1-6/2018 1-12/2018
Milj. e (IFRS 16) (ei IFRS
16)
(IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Operatiivinen rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja
29,1 -15,0 59,2 4,9 21,6
Maksetut verot -0,6 2,2 -1,3 -1,8 -1,2
Investointien rahavirta -3,4 -4,4 -5,8 -8,1 -17,5
Vapaa kassavirta 25,2 -17,2 52,1 -5,1 2,9

Puolivuosikatsauksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Caverion Oyj:n puolivuosikatsaus ajalta 1.1.-30.6.2019 on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset –standardin mukaisesti. Caverion on noudattanut puolivuosikatsauksen laadinnassa samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2018 lukuunottamatta uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin noudattamista.

Puolivuosikatsauksessa esitetyt tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Puolivuosikatsauksessa tiedot esitetään miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

Caverion on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia voimaantulopäivästä 1.1.2019 alkaen. Konserni otti standardin käyttöön yksinkertaistetulla takautuvalla menetelmällä, jolloin vertailutietoja ei ole oikaistu.

Uuden standardin mukaan lähes kaikki vuokrasopimukset kirjataan vuokralleottajan taseeseen. Aiemman IAS 17 mukaisen ohjeistuksen mukaan vuokralleottajan piti tehdä ero rahoitusleasingsopimuksen (taseessa) ja operatiivisen vuokrasopimuksen – IAS 17:ssa "muu vuokrasopimus" – (taseen ulkopuolella) välillä, kun taas uuden mallin mukaan tätä jakoa ei tehdä, vaan vuokralleottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan vuokrasopimusvelan. Ainoana valinnaisena Caverionin hyödyntämänä poikkeuksena ovat tiettyjä lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä kohteita koskevat sopimukset, joihin liittyvät vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan. Uusi IFRS 16 -standardi vaikuttaa olennaisesti konsernin taseeseen ja siihen liittyviin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuus- ja velkaantumisasteeseen.

Vuokrasopimukset-standardi vaikuttaa myös konsernin tuloslaskelmaan. Standardin kohteena olevat operatiiviset vuokrasopimukset kirjataan taseeseen ja näistä vuokrasopimuksista vuokrakulua ei enää esitetä, vaan tuloslaskelmaan kirjataan omaisuuserästä poisto ja vuokrasopimusvelasta kertynyt korko. Tämä nostaa konsernin käyttökateprosenttia arviolta noin 2 prosenttiyksikköä vuositasolla. Vaikutus katsastuskauden tulokseen on vähäinen. Uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa myös konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan. Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja nousee oikaistuilla vuokramaksuilla vastaavasti kuin rahoituksen ja korkojen rahavirrat laskevat.

Olennaiset laatimisperiaatteet ja tärkeimmät IFRS 16 -standardin vaikutukset:

  • Caverion arvostaa käyttöoikeusomaisuuserän yhtä suureksi kuin vuokrasopimusvelka oikaistuna kyseiseen vuokrasopimukseen liittyvillä etukäteismaksuilla tai siirtyvillä vuokrilla, jotka konserni on merkinnyt taseeseen ennen soveltamisen alkamisajankohtaa. Standardin käyttöönoton kumulatiivinen vaikutus kirjataan oikaisuna oman pääoman avaavaan saldoon 1.1.2019. Standardin käyttöönoton myötä taseen varoihin kirjattu käyttöoikeisuomaisuuserä oli 141,6 milj. euroa. Tästä 89,0 milj. euroa liittyy kiinteistöjen vuokrasopimuksiin, 51,2 milj. euroa autojen vuokrasopimuksiin ja 1,3 milj. euroa muihin vuokrasopimuksiin. Etukäteismaksuista kirjattiin 0,1 milj. euron oikaisu omaan pääomaan. Käyttöönoton jälkeen käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
  • Caverion on kirjannut vuokrasopimusvelan jäljellä olevien vuokramaksujen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttokorkona on käytetty arviota yhtiön lisäluoton korosta soveltamisen alkamisajankohtana. Painotettu keskimääräinen lisäluotonkorko standardin käyttöönoton hetkellä oli 3,8 prosenttia. Vuokrasopimusvelka standardin käyttöönoton hetkellä oli 141,5 milj. euroa.
  • Koska vuokrasopimuksista ei ole saatavilla sopimuksen sisäistä korkokantaa, lisäluoton koron määrittelyssä on käytetty johdon arviota. Lisäluoton korko määritetään käyttäen valuuttakohtaisia viitekorkoja sekä jokaisen yhtiön riskiarvioon perustuvaan korkomarginaalia huomioituna vuokrasopimuksen pituudella.
  • Caverion ei kirjaa taseeseen vuokrasopimusvelkaa vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserä ei ole arvoltaan olennainen. Arvio siitä, onko vuokrauskohteena oleva hyödyke olennainen ja siten IFRS 16 – standardin mukaan kirjattava taseeseen, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen ja IAS 1 – standardiin. Caverion kirjaa näiden sopimusten maksut vuokrakuluksi lineaarisesti vuokra-ajan kuluessa, samalla tavoin kuin aikaisemmin on kirjattu IAS 17 mukaiset operatiiviset vuokrasopimukset.
  • Caverion ei kirjaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia taseeseen. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta. Caverion on analysoinut vuokrasopimukset, joissa

vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, mutta joissa sekä vuokranantajalla että Caverionilla vuokraajana on oikeus irtisanoa sopimus 1-12 kuukauden irtisanomisajalla. Osassa vuokrasopimuksista IFRS 16 mukainen kohtuullisen varma vuokra-aika eroaa IAS 17 mukaisesta ei-peruutettavissa olevasta vuokra-ajasta. Standardin käyttöönoton yhteydessä arvio kohtuullisen varmasta vuokra-ajasta kasvatti käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa noin 9 milj. eurolla verrattuna IAS 17 mukaisesti raportoituun taseen ulkopuoliseen vuokravastuuseen. Jos vuokrasopimuksen irtisanominen on käytännössä realistista irtisanomisajan puitteissa, on nämä vuokrasopimukset jätetty vuokravelan ulkopuolelle.

  • Käytännön helpotuksena IFRS 16 sallii, että vuokraaja saa jättää erottamatta vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit ja käsitellä kunkin vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvät muut komponentit yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Caverion käyttää tätä helpotusta koskien autojen vuokrasopimuksia, joiden vuokrasopimuksissa on mukana palvelukomponentteja. Standardin käyttöönoton yhteydessä tämä nosti vuokrasopimusvelkaa 7 milj. euroa verrattuna IAS 17 mukaisesti raportoituun taseen ulkopuoliseen vuokravastuuseen. Toisaalta muut kuin vuokrasopimuskomponentti on erotettu kiinteistöjen vuokrasopimuksista ja kirjattu kuluksi.
  • IFRS 16 ei muuttanut olennaisesti sitä, miten vuokranantaja kirjaa vuokrasopimukset. IFRS 16:n mukaisesti vuokranantaja jatkaa sopimusten luokittelua rahoitusleasing-sopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin. IFRS 16 -standardin voimaantullessa edelleenvuokraajan pitää kuitenkin luokitella edelleen vuokratut sopimukset rahoitusleasing-sopimuksiin ja operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi vertaamalla edelleenvuokraussopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää päävuokrasopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Caverion ei ole uudelleen luokitellut yhtään edelleenvuokraussopimusta rahoitusleasing-sopimuksiksi 1.1.2019 alkaen.
Milj. E 1.1.2019
Operatiiviset vuokravastuut 31.12.2018 139,5
Vähennettynä:
Vastuut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -2,4
Vastuut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista -1,2
Painotettu keskiarvo lisäluoton korosta 1.1.2019 3,8 %
Diskontatut operatiiviset vuokrasopimusvelat 124,9
IFRS 16 käyttöönoton seurauksena kirjatut lisäykset vuokrasopimusvelkoihin 15,8
Vastuut vuokrasopimuksista, jotka aikaisemmin luokiteltiin
rahoitusleasingsopimuksiksi 0,9
Vuokrasopimusvelat 1.1.2019 141,5

Täsmäytys operatiivisiin vuokravastuisiin

Lyhennetty konsernitase, IFRS 16 vaikutus vuoden 2019 avaavaan taseeseen

IFRS 16
Milj. e 31.12.2018 vaikutus 1.1.2019
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 15,9 -0,9 15,0
Käyttöoikeusomaisuus 141,6 141,6
Liikearvo 334,4 334,4
Muut aineettomat hyödykkeet 34,6 34,6
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 0,1
Muut sijoitukset 1,2 1,2
Muut saamiset 6,4 6,4
Laskennalliset verosaamiset 9,9 9,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 16,9 16,9
Myynti- ja osatuloutussaamiset 518,9 518,9
Muut saamiset 31,7 31,7
Verosaamiset 3,2 3,2
Rahavarat 51,2 51,2
Varat yhteensä 1 024,5 140,7 1 165,1
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma 254,0 0,1 254,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 33,1 33,1
Eläkevelvoitteet 43,9 43,9
Varaukset 6,9 6,9
Korolliset velat 30,9 -0,4 30,5
Vuokrasopimusvelat 100,0 100,0
Muut velat 0,2 0,2
Lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot 182,6 182,6
Ostovelat ja muut velat 415,9 415,9
Verovelat 5,3 5,3
Varaukset 24,6 24,6
Korolliset velat 27,2 -0,5 26,7
Vuokrasopimusvelat 41,5 41,5
Oma pääoma ja velat yhteensä 1 024,5 140,7 1 165,1

ESMA (European Securities and Markets Authority) julkaisi ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin käytettäväksi viimeistään vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen puolivuosikatsauksissa. Caverion esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja parantaakseen liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen analysointia sekä vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja eikä niitä tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 30.

2 Tunnusluvut

6/2019 6/2018 12/2018
(IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Liikevaihto, milj. e 1 026,7 1 091,6 2 204,1
Käyttökate, milj. e 31,7 -21,8 -8,8
Käyttökateprosentti, % 3,1 -2,0 -0,4
Oikaistu käyttökate, milj. e 37,1 23,9 53,4
Oikaistu käyttökateprosentti, % 3,6 2,2 2,4
Liikevoitto, milj. e -2,4 -35,3 -35,9
Liikevoittoprosentti, % -0,2 -3,2 -1,6
Tulos ennen veroja, milj. e -5,9 -36,8 -43,9
% liikevaihdosta -0,6 -3,4 -2,0
Katsauskauden tulos, milj. e -4,1 -37,6 -48,1
% liikevaihdosta -0,4 -3,4 -2,2
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e -0,04 -0,31 -0,40
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e -0,04 -0,31 -0,40
Osakekohtainen oma pääoma, e 1,5 1,9 1,9
Omavaraisuusaste, % 20,8 28,2 30,2
Korollinen nettovelka, milj. e 158,9 10,2 6,9
Velkaantumisaste, % 77,3 3,9 2,7
Taseen loppusumma, milj. e 1 186,6 1 092,3 1 024,5
Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja, milj. e 59,2 4,9 21,6
Käyttöpääoma, milj. e -80,8 -57,2 -54,6
Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e 8,3 7,4 17,5
% liikevaihdosta 0,8 0,7 0,8
Tilauskanta, milj. e 1 704,7 1 596,8 1 494,3
Henkilöstö keskimäärin 14 663 15 835 15 672
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000
kpl) 135 973 135 656 135 656
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 135 750 126 469 131 087

3 Kehitys vuosineljänneksittäin

4-6/2019 1-3/2019 10-12/2018 7-9/2018 4-6/2018 1-3/2018
Milj. e (IFRS 16) (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Liikevaihto 512,3 514,4 587,6 524,9 564,8 526,8
Käyttökate 9,1 22,6 -1,3 14,3 -31,7 9,9
Käyttökateprosentti, % 1,8 4,4 -0,2 2,7 -5,6 1,9
Oikaistu käyttökate 10,0 27,1 11,0 18,5 12,9 10,9
Oikaistu
käyttökateprosentti, % 2,0 5,3 1,9 3,5 2,3 2,1
Liikevoitto -7,7 5,3 -8,7 8,1 -38,7 3,4
Liikevoittoprosentti, % -1,5 1,0 -1,5 1,5 -6,9 0,7
4-6/2019 1-3/2019 10-12/2018 7-9/2018 4-6/2018 1-3/2018
(IFRS 16) (IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16) (ei IFRS 16)
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton, e -0,06 0,01 -0,12 0,03 -0,32 0,01
Osakekohtainen tulos,
laimennettu, e -0,06 0,01 -0,12 0,03 -0,32 0,01
Osakekohtainen oma
pääoma, e 1,5 1,6 1,9 2,0 1,9 1,9
Omavaraisuusaste, % 20,8 21,3 30,2 30,9 28,2 27,7
Korollinen nettovelka, milj.
e 158,9 162,7 6,9 50,2 10,2 47,2
Velkaantumisaste, % 77,3 75,1 2,7 18,9 3,9 19,4
Taseen loppusumma,
milj. e 1 186,6 1 205,5 1 024,5 1 037,5 1 092,3 1 048,5
Operatiivinen rahavirta
ennen rahoituseriä ja
veroja, milj. e 29,1 30,1 53,7 -37,0 -15,0 19,8
Käyttöpääoma, milj. e -80,8 -60,4 -54,6 -3,2 -57,2 -41,4
Bruttoinvestoinnit, milj. e 3,8 4,4 9,2 0,9 3,2 4,2
% liikevaihdosta 0,7 0,9 1,6 0,2 0,6 0,8
Tilauskanta, milj. e 1 704,7 1 579,7 1 494,3 1 552,3 1 596,8 1 540,0
Henkilöstö kauden
lopussa 14 681 14 489 14 950 15 556 15 751 15 687
Ulkona olevien
osakkeiden lukumäärä
kauden lopussa (1 000
kpl) 135 973 135 679 135 656 135 656 135 656 126 132
Osakkeiden
keskimääräinen
lukumäärä (1 000 kpl) 135 834 135 664 135 656 135 656 127 477 125 438

4 Tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut
(Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100
Omavaraisuusaste (%) = Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste (%) = (Korolliset velat - rahavarat) x 100
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus
Korollinen nettovelka = Korolliset velat – rahavarat
Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + myynti- ja osatuloutussaamiset + muut
lyhytaikaiset saamiset - osto- ja osatuloutusvelat - muut
lyhytaikaiset velat - saadut ennakot - lyhytaikaiset varaukset
Vapaa kassavirta = Operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja – maksetut
verot – investointien rahavirta
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus)
- oman pääoman ehtoisen lainan kulut ja
Osakekohtainen tulos, laimentamaton = jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille laskettu osuus)
- oman pääoman ehtoisen lainan kulut
Osakekohtainen tulos, laimennettu ja jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna
Oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma = Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Caverionin raportoimat vaihtoehtoiset
tunnusluvut
Käyttökate = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman vertailtavuuteen vaikuttavia eriä

Vertailtavuuteen vaikuttavat erät vuonna 2019 ovat olennaisia eriä tai liiketoimia, jotka ovat merkittäviä Caverionin taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa nykyistä kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää (1) myyntivoittoja ja -tappioita ja transaktiokuluja divestoinneista ja yritysostoista; (2) alaskirjauksia, kuluja ja/tai tuottoja erikseen tunnistetuista riskiprojekteista; (3) uudelleenjärjestelykuluja ja (4) muita eriä, jotka Caverionin johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Vuonna 2018 merkittävät riskiprojektit sisälsivät kolme päättynyttä Suurta projektia Teollisuuden ratkaisuissa, joiden vaikutukset raportoitiin kategoriassa (2). Saksan kilpailuoikeudellinen sakko ja siihen liittyvät juridiset ja muut kulut raportoitiin kategoriassa (4). Vuonna 2019 merkittävät riskiprojektit sisältävät vain yhden kategoriassa (2) raportoitavan riskiprojektin Saksasta.

5 Lähipiiritapahtumat

Caverion ilmoitti 7.2.2018 pörssitiedotteella perustavansa uuden konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ("Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2018−2022"). Yhtiö tarjosi osallistujille mahdollisuuden rahoittaa yhtiön osakkeiden hankinta yhtiöltä nostetulla korollisella lainalla, mitä osa osallistujista käytti. Kesäkuun 2019 lopussa näiden lainojen yhteismäärä oli noin 4,5 milj. euroa. Lainat maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.12.2023. Osakkeet on pantattu lainojen vakuudeksi.

6 Vuokrasopimukset

Alla on esitetty konsernin käyttöoikeusomaisuuserien tasearvot sekä muutokset kauden aikana.

Käyttöoikeusomaisuuserä
Milj. e Rakennukset ja
rakennelmat
Autot Muut
omaisuuserät
Yhteensä
1.1.2019 89,0 51,2 1,3 141,6
Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,1
Lisäykset 9,2 9,5 0,2 18,8
Vähennykset ja yritysmyynnit -1,9 -0,4 0,0 -2,4
Poistot -11,6 -11,9 -0,4 -23,9
30.6.2019 84,7 48,4 1,1 134,2

Konserni kirjasi tammi-kesäkuussa vuokrakulua lyhytaikaisista vuokrasopimuksista 1,4 milj. euroa, vähäarvoisista omaisuuseristä 0,2 milj. euroa ja muuttuvaa vuokrakulua 5,7 milj. euroa.

7 Rahoitusriskien hallinta

Caverion-konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja periaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto yhdessä konsernin tytäryhtiöiden kanssa.

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalista pääomarakennetta, saavuttaa mahdollisimman korkea sitoutuneen pääoman tuotto sekä minimoida pääoman kustannukset konsernin rahoituspolitiikassa määriteltyjen periaatteiden ja limiittien puitteissa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti ohjaamalla investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Lisätietoa rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin vuoden 2018 tilinpäätöksestä liitteestä 5.5 Rahoitusriskien hallinta.

Caverionin ulkoisissa lainoissa sovelletaan taloudellista kovenanttia, joka perustuu konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdelukuun. Kovenanttia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa käyttökatteen ja nettovelan toteumaan ja ennusteisiin.

Seuraavassa taulukossa esitetään korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma. Taulukko kuvaa rahoituslainojen sopimuksiin perustuvaa erääntymistä ilman tulevia koronmaksuja. Vuokrasopimusvelat perustuvat diskontattuihin nykyarvoihin tulevista maksuista. Valuuttamääräisten lainojen kassavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin.

Milj. e 2019 2020 2021 2022 2023-> Yhteensä
Korolliset rahoituslainat 3,3 50,0 75,5 128,8
Vuokrasopimusvelat 19,3 30,2 28,4 19,5 36,9 134,3
Yhteensä 22,7 30,2 28,4 69,5 112,5 263,2

8 Rahoitusvelat ja nettovelka

30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Milj. e Tasearvo Tasearvo Tasearvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat 74,6
Lainat rahoituslaitoksilta 49,8 39,9 30,0
Eläkelainat 3,3
Muut lainat 0,5 0,5 0,5
Rahoitusleasingvelat 0,4 0,4
Vuokrasopimusvelat 93,9
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 218,9 44,2 30,9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 20,0 20,0
Eläkelainat 3,3 7,7 6,7
Muut lainat 0,0 0,0
Rahoitusleasingvelat 0,6 0,5
Vuokrasopimusvelat 40,4
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 43,7 28,3 27,2
Korolliset velat yhteensä 262,6 72,4 58,1
Korolliset velat yhteensä ilman IFRS 16
vuokrasopimusvelkoja 128,3 72,4 58,1
Rahavarat 103,6 62,2 51,2
Nettovelka 158,9 10,2 6,9
Nettovelka ilman IFRS 16
vuokrasopimusvelkoja 24,7 10,2 6,9

Rahoitusvarojen ja -velkojen osalta kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen hyviä arvioita käyvistä arvoista.

Johdannaissopimukset

Nimellisarvot
Milj. e 30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Korkojohdannaiset 40,0 30,0
Valuuttajohdannaiset 68,5 76,0 88,6
Käyvät arvot
Milj. e 30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Korkojohdannaiset
-positiivinen käypä arvo
-negatiivinen käypä arvo -0,2 -0,1
Valuuttajohdannaiset
-positiivinen käypä arvo 0,1 0,2 0,3
-negatiivinen käypä arvo -0,3 -0,3 -1,1

Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty seuraavasti: Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on määritetty käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella.

9 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Milj. e 30.6.2019 30.6.2018 31.12.2018
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta 0,0 0,2 0,0
Emoyhtiön takaukset tytäryhtiöiden puolesta 415,3 444,4 435,3
Muut vastuusitoumukset
- Vuokravastuut 152,7 139,5
- Muut vastuusitoumukset 0,2 0,2 0,2
Hybridilainan kertynyt kirjaamaton korko 0,1 0,2 2,5

Jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Tämän seurauksena YIT Oyj:n osittaisjakautumisen seurauksena perustetulle Caverion Oyj:lle syntyi yhtiölle jakautumisessa allokoidun netto-omaisuuden määrään asti niin sanottu toissijainen vastuu ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä syntyneistä YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä veloista. Caverion Oyj:llä on toissijainen vastuu YIT Oyj:n ennen jakautumista myöntämistä, YIT Oyj:lle jakautumisen jälkeen jääneistä konsernitakauksista. Näiden konsernitakausten määrä kesäkuun 2019 lopussa oli 30,7 milj. euroa.

Lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yllä tarkemmin kohdassa "Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät". On mahdollista, että erityisesti säännösten vastainen toiminta saattaa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa Caverionille sakkoina, korvausvaatimuksina sekä asianajokuluina. Tällä hetkellä ei kuitenkaan voida arvioida mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen määrää.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.