VUOSIKATSAUS

Sisällysluettelo

KONE lyhyesti	1
KONEen strategia	4
Hallituksen toimintakertomus	6
Osakkeet ja osakkeenomistajat Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys Tunnuslukujen laskentakaavat	23 26 27
Konsernitilinpäätös	28
Konsernituloslaskelma Konsernitase Laskelma konsernin	28 29
oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma	30 31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	32
1. Laadintaperiaatteet	32
2. Taloudellinen kehitys 2.1 Liikevaihto 2.2 Kulut 2.3 Poistot 2.4 Valuuttakurssiherkkyys 2.5 Rahoitustuotot ja -kulut 2.6 Tuloverot 2.7 Osakekohtainen tulos 2.8 Muut laajan tuloksen erät	35 36 37 37 38 39 40 40 41
3. Nettokäyttöpääoma 3.1 Vaihto-omaisuus 3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin	42 43
perustuvat omaisuuserät ja velat 3.3 Siirtosaamiset 3.4 Siirtovelat 3.5 Varaukset 3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	43 45 45 46 47

4. Yritysostot ja investoinnit	48
4.1 Hankitut liiketoiminnot	49
4.2 Liikearvo	50
4.3 Aineettomat hyödykkeet	51
4.4 Aineelliset hyödykkeet	52
5. Pääomarakenne	54
5.1 Pääomanhallinta	55
5.2 Oma pääoma	56
5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit	58
5.4 Osakkeet ja muut
pitkäaikaiset sijoitukset	61
5.5 Talletukset ja lainasaamiset	62
5.6 Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	62
5.7 Työsuhde-etuudet	63
5.8 Rahoitusleasingvelat
ja vastuut	65
6. Muut	66
6.1 Johdon henkilöstöetuudet	66
6.2 Osakeperusteiset maksut	67
6.3 Lähipiiriliiketoimet	69
6.4 Tietoa uusien standardien
käyttööonotosta	69

Emoyhtiön tilinpäätös	71
Tytäryhtiöt	81
Hallituksen voitonjakoehdotus
ja allekirjoitukset	84


Tilintarkastuskertomus	85

Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä	90
Hallinnointiperiaatteet	90
	94
Hallitus	95
Johtokunta

KONE lyhyesti

KONEen tavoitteena on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Olemme alallamme yksi maailman johtavista yrityksistä. Valmistamme hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoamme ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko elinkaaren ajan. Teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja luotettavaa.

Avainluvut

		1–12/2019	1–12/2018	Muutos	Vertailu kelpoinen muutos
Saadut tilaukset	Me	8 399,8	7 797,0	7,7 %	5,9 %
Tilauskanta	Me	8 051,5	7 950,7	1,3 %	-0,6 %
Liikevaihto	Me	9 981,8	9 070,7	10,0 %	8,2 %
Liikevoitto (EBIT)	Me	1 192,5	1 042,4	14,4 %
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)	%	11,9	11,5
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)*	Me	1 237,4	1 112,1	11,3 %
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin)*	%	12,4	12,3
Voitto ennen veroja	Me	1 217,5	1 087,2	12,0 %
Tilikauden voitto	Me	938,6	845,2	11,1 %
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,80	1,63	10,4 %
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	1 549,6	1 150,1
Korollinen nettovelka	Me	-1 552,9	-1 704,0
Omavaraisuusaste	%	46,5	49,9
Oman pääoman tuotto	%	30,1	27,7
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)	Me	-856,0	-757,8
Nettovelkaantumisaste	%	-48,6	-55,3

KONE on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 standardin ja IFRIC 23 tulkinnan 1.1.2019 alkaen ja soveltanut käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu. Lisätietoa aiheesta löytyy sivulta 33.

* KONE otti syyskuussa 2017 käyttöön oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistun liikevoiton tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta Accelerate-ohjelman aikana. Accelerate-ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset eivät sisälly oikaistun liikevoiton laskelmaan.

Saadut tilaukset*, Me Liikevaihto, Me

*) Saadut tilaukset eivät sisällä huoltosopimuksia

Oikaistu liikevoitto (Me) ja oikaistu liikevoittomarginaali (%)

Oikaistu liikevoitto Oikaistu liikevoittomarginaali

*) IFRS 16 käyttöönotolla oli 6 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon.

Rahavirta*, Me

*) Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja

**) IFRS 16:lla oli 119 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan ennen rahoituseriä ja veroja.

Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Osinko/B-sarjan osake, e

*) Hallituksen ehdotus

KONEen strategia: "Menestymme asiakkaan kanssa"

Visiomme on tarjota paras käyttäjäkokemus tarjoamalla asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, tehokkuutta ja elämyksiä rakennusten koko elinkaaren ajan. Uskomme, että kaupungeilla on keskeinen rooli paremman tulevaisuuden rakentamisessa, ja tavoitteemme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää.

Kaupunkimme kasvavat huimaa vauhtia. YK arvioi, että 6,7 miljardia ihmistä elää kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Noin 200 000 ihmistä muuttaa kaupunkiin joka ikinen päivä. Ymmärtämällä kaupungistumista ja tarjoamalla ihmisille sujuvampaa liikkumista voimme tehdä rakennuksista paremmin toimivia tiloja, vähähiilisempiä kaupunkeja ja paremman maailman.

Teknologian nopea kehitys eli paremmat tietoyhteydet ja mobiiliratkaisut sekä tehokkaammat tietokoneet muuttavat elämäämme monin tavoin. Teknologinen murros muuttaa ja nopeuttaa liiketoimintaa, ja se luo uudenlaisia odotuksia työtapoihin liittyen. Uusi teknologia antaa meille erinomaisen tilaisuuden tarjota asiakkaillemme ja laitteidemme käyttäjille älykkäämpiä ja kiinnostavampia palveluja.

Kaikki lähtee asiakkaasta

KONEen strateginen vaihe 2017–2020 on nimeltään Menestymme asiakkaan kanssa. Tavoitteemme on erottautua kilpailijoista entistä selkeämmin asettamalla asiakkaan ja käyttäjän tarpeet kaiken kehitystyön keskiöön.

Jokainen asiakkaistamme on erilainen. Haluamme tarjota heille lisäarvoa ja vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Tätä varten investoimme enemmän kuin koskaan aikaisemmin uusiin teknologioihin, verkottumiseen ja uusiin ratkaisuihin. Uusien toimintatapojen ja läheisemmän asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla autamme asiakkaitamme kehittämään heidän liiketoimintaansa.

KONEen syyskuussa 2017 käynnistämän Accelerate-ohjelman tavoitteena on vauhdittaa strategian toteutusta ja tukea kannattavaa kasvua. Ohjelman tavoitteena on luoda nopeampi ja asiakaslähtöisempi organisaatio, joka hyödyntää tehokkaasti mittakaavaetuja voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelma sisältää sekä organisaation rakenteellisia muutoksia että roolien, prosessien ja työkalujen kehitystä ja harmonisointia.

Neljä keinoa menestyä

Neljä keinoa menestyä auttavat meitä muuttamaan strategiamme teoiksi. Ne koostuvat kehitysohjelmista, jotka ohjaavat meitä käytännön työssämme. Neljä keinoa menestyä ovat seuraavat:

1 Yhdessä innovointi ja uudenlainen osaaminen

Voidaksemme tuoda uusia tuotteita ja palveluita asiakkaillemme nopeammin on meidän tehtävä yhä enemmän yhteistyötä kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. Henkilöstömme on avainasemassa tämän muutoksen onnistumisessa, ja muutos edellyttää meiltä kaikilta uusien kykyjen oppimista ja uudenlaista innovatiivisuutta.

2 Asiakaslähtöiset ratkaisut ja palvelut

Asiakkaamme valitsevat yhteistyökumppanikseen sen, joka parhaiten ymmärtää heidän muuttuvia tarpeitaan ja auttaa heitä menestymään. Me

ymmärrämme kunkin asiakkaan tarpeet ja tarjoamme joustavia ratkaisuja ja palveluja, jotka hyödyttävät asiakkaita ja loppukäyttäjiä eniten.

Asiakkaamme haluavat rakennus- ja talotekniikkaprojekteihinsa ammattimaisen, nopean ja luotettavan yhteistyökumppanin. He valitsevat yhteistyökumppanin, joka kehittää toimintaansa jatkuvasti ja keskittyy olennaiseen. Toimimme nopeammin ja fiksummin keskittyäksemme asiakkaan arvostamiin asioihin.

Asiakkaamme arvostavat kumppaneita, jotka pyrkivät ymmärtämään heitä ja joiden toiminta ylittää odotukset. Voimme erottautua muista palvelemalla asiakkaitamme paremmin kuin kukaan muu.

Strategiset tavoitteemme

Strategiset tavoitteemme ovat tapamme mitata menestystämme. Tavoitteemme on uskolliset asiakkaat, olla erinomainen työpaikka, markkinoita nopeampi kasvu, paras taloudellinen kehitys toimialallamme ja olla kestävän kehityksen edelläkävijä.

Kulttuurimme

Turvallisuus, laatu ja arvomme muodostavat vahvan pohjan yrityskulttuurillemme. Yrityksemme kulttuuri rakentuu arvoillemme asiakkaan ilahduttaminen, tahto uudistua, into saada aikaan ja yhdessä onnistuminen.

Hallituksen toimintakertomus

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Uuslaiteliiketoiminnassa tarjoamme asiakkaille innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille. Huoltoliiketoiminnassa varmistamme käytössä olevien laitteiden toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisointiliiketoiminnassa tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.

LUOMME ARVOA TEKEMÄLLÄ KAUPUNGEISTA PAREMPIA PAIKKOJA ELÄÄ

RESURSSIT		LIIKETOIMINTAMALLI
IHMISET JA JOHTAMINEN	KUMPPANUUDET	MENESTYMME ASIAKKAAN KANSSA
• ~60 000 työntekijää yli 60 maassa, joista noin puolet työskentelee kentällä • Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus 7,6 % • Laajat kouluttautumismahdollisuudet kaikilla organisaatiotasoilla maailmanlaajuisesti • 41 koulutuskeskusta • 4 200 kurssia yli 30 eri kielellä • Laatu- ja johtamisjärjestelmät sekä sertifikaatit (esim. ISO 14001, ISO 9001, OHSAS 18001) • Hallintorakenteet ja Code of Conduct	• Innovointi yhdessä asiakkaiden kanssa • Kumppanit uusien teknologioiden kehittämisessä • Yhteistyö >300 yliopiston ja oppilaitoksen kanssa • Jakelijat ja agentit tärkeässä roolissa markkinoille pääsyssä TUOTANTO- JA TOIMITUSKETJU • 13 tuotantoyksikköä 9 maassa • Noin 2 000 komponenttitoimittajaa • Tuhansia asennustoimittajia • Logistiikkaverkosto	UUDET LAITTEET 53 % Osuus liikevaihdosta Tuotamme asiakkaillemme arvoa jokaisessa M O D H rakennuksen elin ER U OL kaaren vaiheessa NIS TO OIN 32
INNOVAATIOT, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT	TALOUDELLINEN PÄÄOMA	TI % 15 %
• >3 000 patenttia • Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta 1,7 %, 9 globaalia tuotekehitysyksikköä • Yli 1 200 teknologia-alan ammattilaista tutkimus- ja kehitystyössä • Globaalit KONE Way -prosessit ja	• Oma pääoma 3,2 miljardia euroa • Korollinen nettovelka -1,6 miljardia euroa • Nettokäyttöpääoma -0,9 miljardia euroa • Investointien osuus 2,0 % liikevaihdosta
-järjestelmät • Turvalliset ja tehokkaat huolto- ja asennusmenetelmät	LUONNONVARAT* • Käytetyt materiaalit 776 300 tonnia
BRÄNDI JA MAINE • Yksi johtavista brändeista hissi- ja liukuporrasalalla	• Lämmitys ja ajoneuvokaluston polttoaineet 427 800 MWh • Sähkönkulutus ja kaukolämpö 80 100 MWh • Vedenkulutus 298 800 m3

IHMISET JA JOHTAMINEN

~60 000 työntekijää yli 60 maassa, joista noin puolet työskentelee kentällä
Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus 7,6 %
Laajat kouluttautumismahdollisuudet kaikilla organisaatiotasoilla maailmanlaajuisesti
41 koulutuskeskusta
4 200 kurssia yli 30 eri kielellä
Laatu- ja johtamisjärjestelmät sekä sertifikaatit (esim. ISO 14001, ISO 9001, OHSAS 18001)
Hallintorakenteet ja Code of Conduct

INNOVAATIOT, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT

3 000 patenttia
Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta 1,7 %, 9 globaalia tuotekehitysyksikköä
Yli 1 200 teknologia-alan ammattilaista tutkimus- ja kehitystyössä
Globaalit KONE Way -prosessit ja -järjestelmät
Turvalliset ja tehokkaat huolto- ja asennusmenetelmät

BRÄNDI JA MAINE

* Vuoden 2018 lukuja. Julkaisemme vuoden 2019 luvut Yritysvastuuraportissa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.

Kasvun ajurit

Uuslaiteliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa. Uusien laitteiden toimitukset ovat puolestaan huoltoliiketoiminnan tärkein kasvun ajuri, koska suurin osa uusista laitteista saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden laitetoimittajien hissejä. Huoltoliiketoiminnassa KONE pyrkii vauhdittamaan kasvua tuomalla markkinoille palveluita, jotka hyödyntävät uusia teknologioita luomaan asiakkaille arvoa uusilla tavoilla. Modernisointiliiketoiminnassa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan liikkumisen, turvallisuuden ja ympäristönäkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on myös keskeinen modernisoinnin kasvun ajuri.

Liiketoiminnan ominaispiirteitä

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa. Käyttöpääoma on negatiivinen kaikissa liiketoiminnoissa ja komponenttitoimittajat toimivat oman valmistuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste yli 90 %). Uuslaiteliiketoiminta ja modernisointiliiketoiminta ovat luonteeltaan syklisempiä ja seuraavat rakentamisen suhdanteita.

Tärkeimmät arvonluonnin ajurit

KONE on tunnistanut viisi strategista resurssia, jotka ovat avainroolissa arvonluonnissa asiakkaille, osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle. Nämä ovat: 1) osaavat ja sitoutuneet ihmiset ja vahva johtajuus, 2) innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä globaalit prosessit ja järjestelmät, 3) parhaat kumppanit, 4) tehokas tuotanto- ja toimitusketju sekä 5) vahva brändi ja hyvä maine.

Näitä on kuvattu tarkemmin alla olevassa kuvassa. Näiden lisäksi, KONEen liiketoimintamallilla ja nykyisellä yli 1,3 miljoonan yksikön huoltokannalla on keskeinen rooli arvonluonnissa. Eri liiketoiminnot tukevat toistensa kasvua ja tuovat yhdessä vakautta liiketoiminnalle.

MENESTYMME ASIAKKAAN KANSSA VASTUULLISIMMAT TUOTTEET JA PALVELUT

Noin 173 000 tilattua uutta hissiä ja liukuporrasta vuonna 2019
Huolto- ja modernisointipalvelut, yli 1,3 miljoonaa laitetta huoltokannassa
Edelläkävijä energiatehokkuudessa, ISO 25745 A-energiatehokkuusluokitus ensimmäisenä hissiyhtiönä
Jopa 70 % energiasäästöt hissimodernisoinneista
Esteettömyys ja turvallisuus keskiössä

PÄÄSTÖT JA JÄTTEET*

Oman toiminnan hiilijalanjälki 318 400 tCO2 e
Jäte 46 400 tonnia
Jätevesi 8 tonnia

LIIKUTAMME YLI MILJARDIA HISSIEN JA LIUKUPORTAIDEN KÄYTTÄJÄÄ PÄIVITTÄIN

LIIKETOIMINTAMALLI TUOTOKSET VAIKUTUKSET

OSAKKEENOMISTAJAT

Osinkoehdotus 1,70 e per B-sarjan osake
Osakekohtainen tulos 1,80 e
Oman pääoman tuotto 30,1 %

YHTEISKUNTA

Panos kestävän kaupunkiympäristön luomiseen
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut 3,0 miljardia
euroa • Tapaturmataajuus (IIFR) 1,7
Monimuotoisuuden ja tasavertaisuuden edistäminen
Ammattitaitoisen työvoiman lisääminen
Materiaalit ja alihankinta 4,0 miljardia euroa
Verot 278,9 Me, efektiivinen veroaste 22,9 %

YMPÄRISTÖ*

KONEen toimintojen liikevaihtoon suhteutetun hiilijalanjäljen vähennys 4,0 % vuositasolla
Scope 1 ja scope 2 liikevaihtoon suhteutetun hiilijalanjäljen vähennys 5,5 % vuositasolla
Vihreän sähkön osuus 33 %
93,5 % jätteestä kierrätettiin tai poltettiin
Konsernitoiminnot ja kaikki tuotanto- ja T&K-yksiköt ovat ISO 14001- ja ISO 9001 -sertifioituja
Strategisista toimittajista 91 % oli ISO 14001 -sertifioitu vuoden 2019 lopussa

KONEen toimintaympäristö vuonna 2019

Uuslaitemarkkina yksiköissä
	Huoltomarkkina yksiköissä	Modernisointimarkkina
+	+	+

+	+	+
+	+	+
+	+	+
–	+	+

Vakaa	+	+

+	++	+++
+	++	+++
Vakaa	++	++

– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa, + Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Globaali uuslaitemarkkina kasvoi hieman tilatuissa yksiköissä mitattuna edellisvuoteen verrattuna. Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina kasvoi hieman. Kiinassa infrastruktuurisegmentti ja asuinrakentamisen segmentti kehittyivät positiivisesti kun taas kaupallinen segmentti laski. Valtio jatkoi tasapainottelua taloudellisen aktiviteetin tukemisen ja asuntomarkkinan rajoittamisen välillä. Kaiken kaikkiaan Kiinan uuslaitemarkkina kasvoi hieman yksiköissä mitattuna. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uuslaitemarkkina oli vakaa. EMEA-alueella uuslaitemarkkina kasvoi hieman. Sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa että Etelä-Euroopassa uuslaitemarkkina kasvoi hieman. Lähiidässä markkinoiden lasku jatkui. Pohjois-Amerikassa uuslaitemarkkina oli vakaa korkealla tasolla.

Globaalin palvelumarkkinan positiivinen kehitys jatkui. Sekä huolto- että modernisointimarkkinan kasvu jatkui kautta alueiden. Kasvu oli vahvinta Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Hinnoittelun kehitys pysyi vaihtelevana tammi–joulukuussa. Kiinassa kilpailu jatkui tiukkana, mutta uuslaitemarkkinan hinnoittelu oli melko vakaata. EMEA-alueella hinnoitteluympäristö parani asteittain. Pohjois-Amerikassa kilpailu kiristyi jonkin verran.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset ja tilauskanta
Me	2019	2018	Muutos	Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein
Saadut tilaukset	8 400	7 797	7,7 %	5,9 %
Tilauskanta	8 052	7 951	1,3 %	-0,6 %

Saatujen tilausten kehitys alueittain*

	Uuslaitetilaukset	Modernisointitilaukset	Kokonaistilaukset
EMEA	+	++	+
Amerikka	-	++	+
Aasian ja Tyynenmeren alue	++	+	++
Kiina	+++	+++	+++

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uusien laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia.

Saadut tilaukset kasvoivat 7,7 % verrattuna tammi–joulukuuhun 2018 ja olivat 8 400 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset kasvoivat 5,9 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna uusien laitteiden tilaukset kasvoivat selvästi. Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat selvästi ja suurprojektien tilaukset laskivat hieman. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat selvästi volyymiliiketoiminnan kasvaessa selvästi ja suurprojektien kasvaessa hieman.

Saatujen tilausten suhteellinen kate parani hieman vertailukauteen verrattuna. Tämä oli seurausta kohdistetuista hinnoittelutoimenpiteistä ja tuottavuuden parantumisesta, jotka kompensoivat kustannuspaineita.

EMEA-alueella saadut tilaukset kasvoivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2018 verrattuna. Uusien laitteiden tilaukset kasvoivat hieman ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat selvästi.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 173 000 laitetta (2018: noin 166 000 laitetta).

Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat hieman vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2018 verrattuna. Uusien laitteiden saadut tilaukset laskivat hieman, kun taas modernisoinnin saadut tilaukset kasvoivat selvästi.

Aasian ja Tyynenmeren alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2018 verrattuna. Kiinassa uusien laitteiden tilaukset kasvoivat selvästi tilatuissa yksiköissä mitattuna ja huomattavasti rahamääräisesti. Vertailukelpoiset hinnat nousivat hieman vertailukaudesta ja mix vaikutti myös positiivisesti. Modernisointitilaukset jatkoivat huomattavaa kasvua Kiinassa. Muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden saadut tilaukset laskivat selvästi ja modernisointitilaukset laskivat huomattavasti.

Tilauskanta kasvoi hieman joulukuun 2018 loppuun verrattuna ja oli vahvalla 8 052 miljoonan euron tasolla raportointikauden lopussa. Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla.

Asiakkaiden tilausten peruutukset pysyivät hyvin alhaisella tasolla. Tavanomaisten peruutusten lisäksi tilauskannasta poistettiin vanhoja Kiinan uuslaitetilauksia, joiden toimituksia pidettiin epätodennäköisinä. Tilaukset oli kirjattu ennen vuosien 2015 ja 2016 merkittäviä hintojen alentumisia Kiinan uuslaitemarkkinassa, eikä projekteissa ollut edistystä. Kyseisten tilausten osuus KONEen tilauskannasta oli noin 3 prosenttia.

Liikevaihto

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	2019	2018	Muutos	Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein
EMEA	4 045	3 791	6,7 %	6,2 %
Amerikka	2 047	1 805	13,4 %	8,0 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 890	3 475	11,9 %	10,5 %
Yhteensä	9 982	9 071	10,0 %	8,2 %

Liikevaihto liiketoiminnoittain

Me	2019	2018	Muutos	Muutos vertailukelpoisin valuuttakurssein
Uudet laitteet	5 319	4 797	10,9 %	9,0 %
Palvelut	4 663	4 274	9,1 %	7,4 %
Huolto	3 192	2 969	7,5 %	5,9 %
Modernisointi	1 471	1 305	12,7 %	10,6 %
Yhteensä	9 982	9 071	10,0 %	8,2 %

Liikevaihdon kehitys markkina-alueittain ja liiketoiminnoittain*

2019	Uudet laitteet	Huolto	Modernisointi
EMEA	++	+	+++
Amerikka	+++	++	++
Aasian ja Tyynenmeren alue	+++	+++	+++

*) rahamääräisesti vertailukelpoisin kurssein

KONEen liikevaihto kasvoi 10,0 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 9 982 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 8,2 %. Vuonna 2019 toteutuneilla yrityskaupoilla oli vain vähäinen vaikutus KONEen tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 5 319 miljoonaa euroa, mikä vastaa 10,9 % kasvua vuoteen 2018 verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein uusien laitteiden liikevaihto kasvoi 9,0 %.

Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto kasvoi 9,1 % ja oli yhteensä 4 663 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein palveluiden liikevaihto kasvoi 7,4 %. Huollon liikevaihto kasvoi 7,5 % (5,9 % vertailukelpoisin valuuttakurssein) ja oli 3 192 miljoonaa euroa. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 12,7 % (10,6 % vertailukelpoisin valuuttakurssein) ja oli 1 471 miljoonaa euroa.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi edelleen ja oli yli 1,3 miljoonaa laitetta vuoden 2019 lopussa (noin 1,3 miljoonaa laitetta vuoden 2018 lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat vain vähän huoltokannan kasvuun. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli hieman negatiivinen.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (<30 % liikevaihdosta), Yhdysvallat (>15 %), Saksa (~6 %) ja Ranska (~5 %).

EMEA-alueen liikevaihto kasvoi 6,7 % ja oli 4 045 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvu oli 6,2 %. Uusien laitteiden liikevaihto kasvoi selvästi, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi hieman ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 13,4 % ja oli 2 047 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 8,0 %. Uusien laitteiden liikevaihto kasvoi huomattavasti ja huoltoliiketoiminnan sekä modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

Aasian ja Tyynenmeren alueella liikevaihto kasvoi 11,9 % ja oli 3 890 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 10,5 %. Uusien laitteiden, huollon ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Tulos

	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevoitto, Me	1 192,5	1 042,4
Liikevoittomarginaali, %	11,9	11,5
Oikaistu liikevoitto, Me	1 237,4	1 112,1
Oikaistu liikevoittomarginaali, %	12,4	12,3
Voitto ennen veroja, Me	1 217,5	1 087,2
Tilikauden voitto, Me	938,6	845,2
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,80	1,63

KONEen liikevoitto (EBIT) kasvoi ja oli 1 192 miljoonaa euroa ja 11,9 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), johon ei sisällytetä Accelerate-ohjelmaan liittyviä uudelleenjärjestelykustannuksia, oli 1 237 miljoonaa euroa ja 12,4 % liike-

vaihdosta. Oikaistu liikevoittomarginaali parani hieman kohdistettujen hinnoittelutoimenpiteiden ja tuottavuuden eteen tehtyjen toimien sekä Accelerate-ohjelmasta saatujen säästöjen johdosta.

Valuuttakursseilla oli 23 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Accelerate-ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset olivat 45,0 miljoonaa euroa ja ohjelmasta saaduilla säästöillä oli hieman yli 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. IFRS 16 käyttöönotolla oli 6 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Vastaavasti rahoituskulut nousivat 11 miljoonalla eurolla IFRS 16 käyttöönoton myötä.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 218 miljoonaa euroa. Verot olivat 278,9 (241,9) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 22,9 % efektiivistä veroastetta. Tilikauden voitto oli 938,6 miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,80 euroa.

Rahavirta ja tase

	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja), Me	1 549,6	1 150,1
Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot), Me	-856,0	-757,8
Korollinen nettovelka, Me	-1 552,9	-1 704,0
Nettovelkaantumisaste, %	-48,6	-55,3
Omavaraisuusaste, %	46,5	49,9
Osakekohtainen oma pääoma, e	6,13	5,94

IFRS 16 käyttöönotolla oli 119 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan (ennen rahoituseriä ja veroja) tammi–joulukuussa 2019. Käyttöönotto kasvatti myös avaavan taseen korollista velkaa 358 miljoonalla eurolla.

KONEen tase oli erittäin vahva joulukuun 2019 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli tammi–joulukuussa 2019 erittäin vahvalla 1 550 miljoonan euron tasolla liikevoiton kasvusta ja nettokäyttöpääoman parantumisesta johtuen. IFRS 16 käyttöönotolla oli 119 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan ennen rahoituseriä ja veroja.

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot) oli vahvalla -856,0 miljoonan euron tasolla joulukuun 2019 lopussa. Nettokäyttöpääoma vaikutti rahavirtaan positiivisesti, mikä johtui saatujen ennakoiden sekä projektien etenemisen myötä saatujen asiakasmaksujen vahvasta kehityksestä.

Korollinen nettovelka oli -1 553 miljoonaa euroa joulukuun 2019 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 2 252 (31.12.2018: 2 043) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat olivat 721,6 (369,0) miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 172,9 (147,0) miljoonan euron velvoitteen ja leasingvelan 371,0 (49,3) miljoonaa euroa. Lisäksi, KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 21,7 (29,0) miljoonaa euroa. IFRS 16 käyttöönotto kasvatti vuoden 2019 avaavan taseen korollista velkaa 357,6 miljoonalla eurolla. Nettovelkaantumisaste oli -48,6 % ja omavaraisuusaste 46,5 % joulukuun 2019 lopussa.

Osakekohtainen oma pääoma oli 6,13 euroa.

Investoinnit ja yritysostot

Investoinnit

Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Käyttöomaisuus	98,0	92,7
Leasingsopimukset	102,5	19,3
Yritysostot	36,0	27,8
Yhteensä	236,5	139,8

IFRS 16:en käyttöönotto kasvatti tammi–joulukuussa 2019 investointeja leasing-sopimuksiin 83 miljoonaa euroa.

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 236,5 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2019. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, tietojenkäsittelyn, operatiivisen liiketoiminnan sekä tuotannon välineisiin, tiloihin ja laitteisiin. KONE avasi uuden tehtaan Intiaan neljännellä vuosineljänneksellä. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Yritysostot olivat 36,0 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2019. Raportointikauden aikana KONE osti muutamia pieniä huoltoliiketoimintoja Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

KONE on myös arvioinut mahdollisuuksia yritysostoon alalla odotettavissa oleviin rakenteellisiin muutoksiin liittyen. Tarkemmin ottaen KONE on arvioinut mahdollisuuksia thyssenkruppin hissiliiketoimintaan liittyen, sillä thyssenkrupp harkitsee tämän liiketoiminnan mahdollista myyntiä tai osittaista myyntiä. Minkäänlaisen transaktion toteutumisesta ei kuitenkaan ole varmuutta.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Yksi KONEen strategisista tavoitteista on olla kestävän kehityksen edelläkävijä. KONE on ylpeä liiketoimintansa vastuullisuudesta ja kestävyydestä, ja odotamme samanlaista sitoutumista kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Olemme sitoutuneita noudattamaan toimintamaidemme lakeja ja muuta sääntelyä. KONE on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja on sitoutunut noudattamaan sen kymmentä periaatetta, joiden tavoitteena on edistää kestävää ja reilua liiketoimintaa. Periaatteet on sisällytetty strategiaamme, periaatteisiimme ja ohjeisiimme, kuten KONEen eettiseen ohjesääntöön, kilpailuoikeusohjesääntöön ja Erinomaisuus ympäristöasioissa 2017– 2020 -ohjelmaamme sekä niihin liittyviin prosesseihin. KONE tukee YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja sen SDGtavoitteita, ja on allekirjoittanut Pariisin Pledge for Action -toimintalupauksen, jolla osoitamme edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sitoudumme auttamaan maapallon lämpenemisen rajoittamisessa alle kahteen celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Olemme myös saaneet ulkoista tunnustusta pyrkimyksestämme harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Vuonna 2019 KONE esimerkiksi listattiin sijalle 43. Corporate Knightsin maailman vas-

KONEen Yritysvastuu- raportti 2019

Julkistetaan vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä
Yritysvastuuraportti sisältää lisää yritysvastuutietoa

tuullisimpien yritysten listalla. KONE oli Machinery Manufacturing -kategorian verrokkiyhtiöistä toisella sijalla ja ainoa hissi- ja liukuporrasyhtiö, joka sijoittui Global 100 Most Sustainable Corporations in the World -listalle. KONE otettiin jälleen mukaan FTSE4Good-indeksiin, ja ylsimme "A"-luokituksella parhaiten suoriutuvien yritysten joukkoon CDP:n yritysten toimenpiteitä ja strategioita ilmastonmuutoksen torjumiseksi arvioivalla listalla. CDP on voittoa tavoittelematon, ilmastotoimenpiteitä edistävä organisaatio. KONE on saanut joko "A" tai "A-" -luokituksen jo seitsemänä vuonna peräkkäin, mikä kuvastaa pitkäkestoista sitoutumistamme ympäristötyöhön ja kestävän kehityksen mukaiseen yritystoimintaan. Lisäksi KONE sai parhaan A-tason luokituksen CDP:n 2018 Supplier Engagement Rating -kategoriassa, joka arvioi johtajuutta ja hyviä toimintatapoja toimittajien sitouttamisessa ilmastonmuutokseen. KONEelle myönnettiin myös Ecovadis-kultamitali kehityksestä vastuullisuudessa.

KONEen liiketoimintamalli kuvataan sivuilla 6–7 ja alla oleviin teemoihin liittyvät riskit ja niiden hallinta sivuilla 18–20.

Lisätietoa KONEen lähestymistavasta vastuullisuuteen on saatavilla Yritysvastuuraportista. KONE julkaisi vuoden 2018 yritysvastuuraporttinsa huhtikuussa 2019. KONEen GRI-standardeja noudattava Yritysvastuuraportti vuodelta 2019 julkistetaan vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.

Ei-taloudelliset tunnusluvut

	KPI-mittari	Tavoite	2019	2018
Ympäristöön liittyvät asiat	KONEen toiminnan hiilijalanjäljen vuosittainen vähennys suhteutettuna liikevaihtoon, % 1)	3 %:n vuosittai nen vähennys suhteutettuna liikevaihtoon	Julkistetaan KONEen Yritysvastuu raportissa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.	4,0 % liikevaihtoon suhteu tettu vähennys
	ISO 14001 -sertifioitujen strategisten toimittajien osuus, %	100 %	91 %	90 %
	Vihreän sähkön osuus toimitiloissamme, %	50 % vuoteen 2021 mennessä	Julkistetaan KONEen Yritysvastuu raportissa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.	33 %
	Kaatopaikkajätteen osuus tuotantoyksiköissämme, %	0 % vuoteen 2030 mennessä	Julkistetaan KONEen Yritysvastuu raportissa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.	0,6 %
Henkilöstö ja sosiaaliset asiat	Työtapaturmataajuus (Industrial Injury Frequency Rate, IIFR) 2)	Nolla tapaturmaa	IIFR 1,7	IIFR 2,1
	Työntekijöiden sitoutunei suus	Säilyttää vahva taso työntekijöiden sitoutumisessa	Vuonna 2019 keskityimme saattamaan loppuun edellisvuo den kyselyn perusteella sovitut toimenpiteet. Lisäksi järjestimme aiheeseen liittyviä Pulse Talks -keskusteluja koko organisaatiossa. Näihin keskusteluihin osallistui melkein 80 prosenttia työnte kijöistä, ja keskustelut jatkuvat tammikuussa 2020. Seuraava henkilöstökysely on suunniteltu pidettävän toukokuussa 2020.	Henkilöstön sitoutunei suus oli vahvalla tasolla. Henkilöstökyselyyn vastasi 91 prosenttia työntekijöistä. 85 prosenttia työntekijöistä koki tulevansa kohdelluksi kunnioittavasti. Tämä tulos ylittää selvästi globaalit, hyvänä tasona pidettävät vertailukohdat.
	Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus, % 3)	Pitää henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus alle markkinatason	7,6 %	8,5 %
	Henkilöstön sukupuoli jakauma, %	Tasapainoisempi sukupuolijakauma	11 % naisia, 89 % miehiä	12 % naisia, 88 % miehiä
	Sukupuolijakauma johtaja tason tehtävissä, %	20 % naisia johta jatason positioissa vuoteen 2020 mennessä	18 %	17 %
Ihmisoikeudet, korruption vastaisuus ja	Eettisen ohjesäännön koulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus, %	100 %	90 % lähes 58 000 työntekijästä 64 maassa	94 % 25 000 työntekijästä 16 maassa
lahjonta	Toimittajien eettisen ohje säännön allekirjoittaneiden keskeisimpien toimittajien osuus, %	100 %	95 %	89 %
	Jakelijoiden eettisen ohje säännön allekirjoittaneiden jakelijoiden osuus, %	100 %	100 % jakelijoistamme Kiinassa ja 87 % jakelijoistamme muualla maailmassa	100 % jakelijoistamme Kiinassa ja 75 % jakelijois tamme muualla maailmassa

1) Ympäristötoiminnan taso on raportoitu ISO 14064 -standardin ja Greenhouse Gas Protocol, Corporate Accounting and Reporting -standardin ja Corporate Value Chain (scope 3) -raportointistandardin mukaisesti. Scope 2 -päästöt on laskettu käyttämällä kaksoisraportoinnin periaatteita, jotka perustuvat GHG-protokollan scope 2 -ohjeistukseen (markkinalähtöinen ja aluekohtainen menetelmä). RES-GO-alkuperäistakuita, jotka perustuvat EECS (European Energy Certificate System) -järjestelmään, sekä joitakin toimittajakohtaisia instrumentteja on käytetty vihreän sähkön hankinnassa. Mitopro Oy on varmentanut KONEen kasvihuonekaasupäästöt ja vedenkulutuksen KONEen tuotantoyksiköissä. Päästökertoimet perustuvat seuraaviin tietolähteisiin: DEFRA (UK Department for Environment, Food & Rural Affairs), World Resources Institute GHG Emission Factors Compilation, ja AIB European Residual Mix Report. Suomen osalta on käytetty toimittajakohtaisia kertoimia.

2) Tapaturmista aiheutuvat vähintään yhden päivän poissaolot miljoonaa työtuntia kohden

3) 12 kk:n aikana vapaaehtoisesti lähteneet työntekijät (joilla on vakituinen sopimus) jaettuna 12 kk:n työntekijöiden keskimääräisellä lukumäärällä

YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT ASIAT

KONEen tavoite on olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja tätä tukevat ympäristötavoitteet vuosille 2017–2021 ovat johtava asema vähähiilisten People Flow® -ratkaisujen toimittajana sekä tehokkaat vähähiiliset toiminnot. Erinomaisuus ympäristöasioissa -ohjelmamme tukee meneillään olevaa kaupunkiympäristön muutosta älykkäiksi ekokaupungeiksi, vähähiilisiksi yhteisöiksi ja nollaenergiarakennuksiksi. Resurssitehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä painopistealueistamme.

Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti KONE tarjoaa innovatiivisia, turvallisia, korkealaatuisia ja ekotehokkaita tuotteita ja palveluita. Pyrimme jatkuvasti vähentämään kaikkia toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Työskentelemme myös yhdessä toimittajiemme ja asiakkaidemme kanssa lisätäksemme ympäristötietoisuutta ja minimoidaksemme toimintojemme hiilijalanjäljen. Haluamme tällä tavalla tehostaa energian, materiaalien ja veden käyttöä. KONEen tai sen yhteistyökumppaneiden toiminnan kannalta olennaisia ympäristövaatimuksia asetetaan myös KONEen eettisessä ohjesäännössä, toimittajien eettisessä ohjesäännössä, jakelijoiden eettisessä ohjesäännössä, KONEen globaaleissa toimitilaperiaatteissa ja globaalissa ajoneuvopolitiikassa.

KONEen tarjoama

Merkittävimmät liiketoiminnastamme aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät KONEen ratkaisujen sähkönkulutukseen niiden elinkaaren aikana. Tämä korostaa energiatehokkuutta parantavien innovaatioiden merkitystä. Vuoden aikana, KONEen tuotteet saivat lisää ISO 25745 -energiatehokkuusstandardin mukaisia luokituksia, kun KONE MonoSpace® 700 - ja KONE TranSys™ -hissit saivat hisseille parhaan mahdollisen A-luokituksen ja KONE TravelMaster™ 120 -liukuportaat saivat liukuportaille parhaan mahdollisen A+++ -luokituksen. Huippuluokituksia on myönnetty aiemmin 16 KONEen hissi- tai liukuporrasmallille.

Vuonna 2019, useat KONEen tuotteet saivat Singaporen Green Building Product (SGBP) -luokituksen huippuarviot joko ensimmäistä kertaa tai saivat uudestaan jo aiemmin saadun arvion. KONE on ensimmäinen hissi- ja liukuporrasalan yritys, joka on saavuttanut huippuarvioita vertikaalisen liikenteen kategoriassa. Yhteensä kahdeksan KONE-tuotetta on jo saanut SGBP-luokituksen, jonka perusteella näitä tuotteita suositellaan Green Mark -luokiteltuihin vihreisiin rakennuksiin. Ruotsissa KONE sai Byggvarubedömningen-ympäristöarviointiyhdistyksen (BVB) hyväksytyn arvion kolmelle liukuporrasmallille aiemmin saatujen useiden hissiarvioiden lisäksi. BVB on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka arvioi rakentamisen ratkaisuja ja edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöä.

KONE sai katsauskauden aikana useita saavutuksia käyttämiensä materiaalien ja tuotantoketjun ympäristö- ja terveysvaikutusten läpinäkyvyyteen liittyen. Osana KONEen uuden DX-sarjan hissien lanseerausta julkaisimme ulkoisesti varmennetut ympäristötuoteselosteet useille volyymihisseille. Julkaisimme myös terveyttä koskevat tuoteselosteet useille volyymihisseille ja KONE TravelMaster™ 110 -liukuportaille, joka on KONEen suosituin liukuporrasmalli.

Oma toiminta

KONEen tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä suhteessa liikevaihtoon kolme prosenttia vuosittain. Vuoden 2019 toiminnan hiilijalanjälki julkistetaan vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Vuonna 2018 ylitimme tämän tavoitteen KONEen toiminnan hiilijalanjäljen (scope 1, 2 ja 3) suhteessa liikevaihtoon pienentyessä 4,0 % vuoteen 2017 verrattuna, kun liikevaihdon kehitys lasketaan vertailukelpoisin valuuttakurssein. Scope 1 ja 2 kasvihuonekaasupäästöjen hiilijalanjälki suhteessa liikevaihtoon laski 5,5 %. Vuonna 2018 KONEen toimintojen absoluuttinen hiilijalanjälki oli 318 400 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (2017: 312 000, luku uudelleenarvioitu). KONEen hiilijalanjälkeen liittyvä data on varmennettu ulkoisesti.

KONEen omassa toiminnassa eniten hiilidioksidipäästöjä syntyy yhtiön logistiikkatoiminnoista (2018: 51 %), ajoneuvokannasta (31 %) sekä sähkönkulutuksesta ja kaukolämmöstä KONEen toimipaikoissa (10 %). Yksi suuri saavutus hiilijalanjäljen vähentämisessä liittyi sähkönkulutuksen ja kaukolämmön päästöjen vähenemiseen 5,6 % absoluuttisesti mitattuna. Vuonna 2018 33 % (2017: 30 %) kaikesta KONEen toimipisteissä kulutetusta sähköstä oli tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Tavoitteenamme on, että tämä luku ylittää 50 % vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi, KONEen pitkän aikavälin tavoite (2030) jätteenkäsittelylle on 0 % kaatopaikkajätettä tuotantoyksiköistämme. Vuonna 2018 tuotantolaitosten kaatopaikalle menevän jätteen osuus laski 0,6 prosenttiin (2017: 0,8 %).

Uudessa-Seelannissa KONEen maaorganisaatio säilytti Toituˉ Envirocaren myöntämän carboNZero™-sertifioinnin. Sertifiointi antaa yhtiöille tunnustusta niiden pyrkimyksistä hallita, vähentää ja neutralisoida kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi, KONE Itävalta oli hiilineutraali vuonna 2019 kompensoimalla päästöjään uusiutuvan energian tuottamisen tukemisella Malissa ja Intiassa.

KONE käyttää ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää ympäristösuorituskykynsä parantamiseksi. Järjestelmä kattaa konsernitoiminnot sisältäen kaikki tutkimus- ja tuotekehitys- sekä tuotantoyksiköt, ja 26 merkittävää tytäryhtiötä. Lisäksi kahdella Euroopassa sijaitsevalla KONEen tuotantoyksiköllä on ISO 50001 -energiahallintajärjestelmän sertifiointi. Vuoden 2019 lopussa 91 % (90 %) strategisista toimittajista oli ISO 14001 -sertifioituja, kun tavoite on 100 prosenttia.

HENKILÖSTÖ JA SOSIAALISET ASIAT

Työntekijöiden lukumäärä

1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
59 825	57 359
58 369	56 119

Henkilöstö markkina-alueittain

	31.12.2019	31.12.2018
EMEA	23 306	22 645
Amerikka	7 632	7 465
Aasian ja Tyynenmeren alue	28 887	27 249
Yhteensä	59 825	57 359

Henkilöstöstrategia

KONEen henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa yrityksen henkilöstön saatavuus, sitoutuneisuus, motivaatio ja jatkuva kehittyminen. Eettiset periaatteet ohjaavat kaikkia KONEen toimintoja. Henkilöstöllä on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, henkilökohtaiseen hyvinvointiin, yhdistymisvapauteen, kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen sekä kaikenlaisesta syrjinnästä ja häirinnästä vapaaseen työympäristöön. Kasvattaaksemme sisäisesti tietoutta häirinnästä ja siitä, miten siihen voi puuttua kehitimme ja otimme käyttöön aiheeseen liittyvän videon johtajavetoisissa palavereissa vuonna 2019.

Edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta, ja arvomme tukevat meitä osallistavan yrityskulttuurin rakentamisessa. Vahvistaaksemme globaalia näkemystämme ja ymmärrystämme asiakkaista ja markkinoista, olemme asettaneet tavoitteita tiimiemme monimuotoisuudelle. Raportointivuonna KONEen palveluksessa oli 145 (139) kansallisuuden edustajia. Valtaosa, 89 % (88 %), työntekijöistämme on miehiä. Tavoitteenamme on tasapainoisempi sukupuolijakauma. Kohdistettujen rekrytointitoimenpiteiden ja seuraajasuunnittelun johdosta naisten osuus johtajatason positioissa kasvoi 18 prosenttiin (17 %), mikä on lähempänä 20 prosentin globaalia tavoitetasoamme (2020 mennessä) kuin koskaan aiemmin. Toteutimme vuoden aikana palkka-arvioinnin suurimmassa osassa KONE-maita, ja teimme muutoksia suoritukseen ja markkinatasovertailuun perustuen. Palkka-arvioinnin perusteella naisten ja miesten palkat ovat KONEella globaalisti samalla tasolla. Paikallisella tasolla on vielä eroavaisuuksia, joihin puutumme.

Yksi strategisista tavoitteistamme on olla erinomainen työpaikka, ja mittaamme tavoitteessa onnistumista henkilöstön sitoutumisella ja siihen liittyvällä Pulse-henkilöstökyselyllä. Vuonna 2019 keskityimme saattamaan loppuun edellisvuoden kyselyn perusteella sovitut toimenpiteet. Lisäksi järjestimme aiheeseen liittyviä Pulse Talks -keskusteluja koko organisaatiossa. Näihin keskusteluihin osallistui melkein 80 prosenttia työntekijöistä, ja keskustelut jatkuvat tammikuussa 2020. Keskustelujen tarkoitus on keskustella jo tehdyistä toimenpiteistä ja ylläpitää dialogia työntekijöiden kanssa ennen seuraavaa henkilöstökyselyä. Seuraava henkilöstökysely on suunniteltu pidettävän toukokuussa 2020.

Haluamme, että jokaisessa tehtävässä työskentelee siihen parhaiten sopiva ammattilainen, jolla on tehtävän edellyttämät taidot. Edistämme tätä tavoitetta, henkilöstön motivaation ja sitoutuneisuuden kasvua sekä jatkuvaa kehitystä järjestämällä säännöllisesti kehityskeskusteluita vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti tekemään henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat sekä täydentämään kykyprofiilit.

KONEen "Menestymme asiakkaan kanssa"-strategiassa asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet on asetettu kaiken kehittämisen keskiöön. Henkilöstö on avainasemassa strategian toteutuksessa, ja tämä vaatii uusien kykyjen hankkimista ja kehittämistä johtamisen, digitalisaation, kumppanuuksien, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen ja projektinhallinnan osalta. Vuonna 2019 lanseerasimme uusia koulutusohjelmia muun muassa ratkaisumyyntiin ja strategiseen hankintaan. Otimme myös käyttöön KONE 24/7 Connected Services -palveluun liittyvän uuden oppimispelin. Yhteensä KONE tarjosi raportointivuonna yli 4 200 koulutusohjelmaa ja verkkokurssia. Yli 26 000 työntekijää käytti KONEen globaalin oppimisalustan mobiiliversiota oppiakseen esimerkiksi turvallisuudesta, asiakaspalvelusta ja uusista palveluista. Jatkoimme johtajakoulutusohjelmiamme ja lanseerasimme HR-aloitteen KONEen nousevien johtajien kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Vahvistimme koulutuskapasiteettiamme avaamalla uudet koulutuskeskukset Israeliin ja Thaimaahan. KONEella on uusien keskusten avaamisen jälkeen yhteensä 41 (39) koulutuskeskusta ympäri maailmaa. Thaimaan koulutuskeskus mahdollistaa työntekijöiden kouluttamisen lisäksi myös asiakaskäynnit, ja keskus hyödyntää moderneja oppimisratkaisuja kuten VR, AR ja mobiilioppiminen.

Yksi keskeisimmistä osa-alueista KONEen henkilöstöstrategiassa on parhaiden osaajien löytäminen. Vuonna 2019 uudenlaisten kykyjen etsiminen ja monimuotoisuuden lisääminen rekrytointien kautta olivat yksi KONEen rekrytointitiimien fokusalue. Panostus monimuotoisuuden lisäämiseen rekrytoinneissa näkyi suurena määränä hissi- ja liukuporrasalan ulkopuolelta tulevina hakijoina avoimiin työpaikkoihin KONEella. Vuoden aikana 78 prosenttia kaikista hakijoista tuli muilta aloilta. Onnistuimme myös rekrytoimaan KONEelle yhä enemmän työntekijöitä, joilla on uusia kyvykkyyksiä liittyen esimerkiksi digitalisaatioon ja ratkaisumyyntiin. Lisäksi, saimme yli 2 200 hakemusta KONEen vuotuiseen kansainväliseen harjoittelijaohjelmaan (International Trainee Program, ITP). Ohjelma tarjoaa useita harjoittelupaikkoja maissa, joissa KONE on läsnä ja se on tarkoitettu yliopistoopiskelijoille, jotka ovat ainakin puolivälissä opintojaan. KONE myös jatkoi työnantajakuvansa vahvistamista edelleen aktiivisella yhteistyöllä oppilaitosten kanssa.

Toimintamallimme kehittämiseen keskittyvä Accelerate-ohjelma jatkui painopisteen ollessa muutosjohtamisessa. Ohjelman tavoitteena on luoda asiakaskeskeisempiä työtapoja maa- ja alue-tasolla sekä globaalisti koko KONEen laajuisesti ja hyödyntää skaalautuvuutta. Vuonna 2019 keskityimme muutostyön jatkamiseen liiketoiminnoissa sekä jo perustetuissa yksiköissä, kuten HR:ssä. Lisäksi lanseerasimme Customer Solutions Engineering - sekä logistiikka-organisaatiot ja uudistimme hankinta-organisaatiota. Nämä kolme organisaatiota käyttävät jo aktiivisesti uusia työskentelytapoja. Transformaatio jatkui Talous-, Asiakaspalvelu-, Teknologia ja Innovaatiot – sekä Laatu-toiminnoissa.

KONE järjestää vuosittain European Employee Forum -tapahtuman, jossa ylin johto ja työntekijöiden edustajat keskustelevat eri aihepiireistä työturvallisuudesta liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön jatkuva osallistuminen yhtiön kehittämiseen varmistetaan 2–4 kertaa vuodessa kokoontuvan pienemmän työryhmän tapaamisissa. Vuonna 2019 tapahtuman teema oli KONEen uudet palvelut ja ratkaisut.

Työehtosopimuksia hallitaan kansallisella tasolla, sillä niitä koskeva lainsäädäntö vaihtelee maittain.

Työturvallisuus

Työturvallisuuden parantaminen oli edelleen yksi KONEen ensisijaisista prioriteeteista. KONE jatkoi yhtiönlaajuisen turvallisuudenjohtamisjärjestelmän implementoimista. Järjestelmä ohjaa meitä jatkuvaan parantamiseen. Kaikki työntekijät kutsuttiin uuteen yleiseen turvallisuuskoulutukseen oppimaan uudesta turvallisuudenjohtamisjärjestelmästä sekä KONEen terveys- ja turvallisuuspolitiikasta. Vuoden 2019 lopussa 52 000 työntekijää oli suorittanut koulutuksen. KONEen työntekijöille järjestetään kullekin tehtävälle relevanttia työterveys- ja turvallisuuskoulutusta, joka mahdollistaa ammattimaisen ja turvallisen työnteon. Vuoden aikana painopiste oli turvallisuustaitojen vahvistamisessa interaktiivisten oppimistapojen ja mobiilityökalujen avulla. Esimiehet valvovat säännöllisin auditoinnein KONEen periaatteiden, prosessien ja määriteltyjen työtapojen noudattamista. Mikäli poikkeamia havaitaan, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös prosessiauditoinneissa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen ja mahdollisiin sen estäviin tekijöihin. Jos auditoinneissa löydetään puutteita, työ keskeytetään kunnes turvallinen työmetodi on tunnistettu.

Vuonna 2019 KONEen työtapaturmataajuus (Industrial Injury Frequency Rate, IIFR) parani ja oli 1,7 (2018: 2,1). Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. Työtapaturmasta keskimäärin aiheutuneiden poissaolopäivien määrä oli 33,7 päivää (27,4). Lisäksi turvallisuushavainnot, jotka auttavat KONEtta parantamaan turvallisuutta proaktiivisesti, kasvoivat 21,3 prosenttia. Vuoden 2019 lopussa KONE Safety Solution -mobiilityökalu turvallisuushavaintojen raportointiin ja analysointiin oli käytössä kaikissa KONE-maissa. Vuoden 2019 tavoitteena oli parantaa turvallisuushavaintojen laatua, analyysia ja tutkintaa. KONEen turvallisuusviikko järjestettiin kaikissa KONE-yksiköissä toukokuussa 2019, ja viikon painopisteenä oli turvallinen työympäristö. Viikon aikana järjestettiin lukuisia turvallisuusaiheisia tapahtumia sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Työntekijöitä koulutettiin esimerkiksi liittyen valmiuksiin ja toimintaan hätätilanteissa, jotta työntekijät olisivat turvassa ja pystyisivät tukemaan asiakkaita ja loppukäyttäjiä vaarallisissa sääoloissa.

Hissien, liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden parantaminen on kaikkien osapuolten – teknologiatoimittajien, huoltopalvelujen toimittajien, kiinteistöjen omistajien ja laitteiden käyttäjien – asia. KONE auttaa asiakkaitaan tunnistamaan ja ratkaisemaan tilanteita, jotka voisivat johtaa turvallisuusriskeihin. Kommunikoimme aktiivisesti turvallisuudesta, järjestämme tapahtumia ja tarjoamme asiakkaillemme ja laajemmallekin joukolle koulutusta ja opetusmateriaalia edistääksemme laitteiden turvallista käyttöä.

KONEella oli joulukuun 2019 lopussa 59 825 (31.12.2018: 57 359) työntekijää. Keskimääräinen työntekijöiden määrä oli 58 369 (1–12/2018: 56 119). Henkilöstön vapaaehtoinen vaihtuvuus oli 7,6 % (8,5 %). Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 3 048 (2 818) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä maantieteellisesti 39 % (31.12.2018: 39 %) oli EMEA-alueella, 13 % (13 %) Amerikassa ja 48 % (48 %) Aasian ja Tyynenmeren alueella.

IHMISOIKEUDET, KORRUPTIONVASTAISUUS JA LAHJONTA

KONEen eettisessä ohjesäännössä määritellään sitoutumisemme lahjomattomuuteen, rehellisyyteen ja reiluun peliin. Eettisessä ohjesäännössä käsitellään lakien ja määräysten noudattamiseen, työympäristöön ja ihmisoikeuksiin, petosten, lahjonnan ja korruption torjuntaan (sisältäen ohjeistuksen liikelahjoihin ja edustustoimintaan liittyen), terveyteen ja turvallisuuteen, syrjintään, reiluun kilpailuun, eturistiriitoihin, tuotteiden ja palveluiden markkinointiin sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita.

Kaikilta KONEen työntekijöiltä edellytetään eettiseen ohjesääntöön tutustumista ja sen noudattamista sekä ohjesäännön vastaisesta toiminnasta raportointia sitä varten järjestettyjen kanavien kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi KONEella on luottamuksellinen ulkoisen palveluntarjoajan raportointikanava, KONE Complicance Line, johon kaikilla työntekijöillä on pääsy puhelimitse tai verkossa. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen omalla kielellään ja nimettömästi, mikäli paikallinen tietosuojalaki sen sallii.

KONEen Compliance-yksikön henkilöstö tukee työntekijöitä eettisen ohjesäännön noudattamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi sekä konserni- että paikallistasolla toimivat komiteat antavat neuvoja ja tekevät päätöksiä esimerkiksi työntekijöiden rikkomuksiin sekä ihmisoikeuksiin ja korruptioon liittyvien väitteiden tutkinnassa.

KONE suunnitteli ja lanseerasi uuden eettisen ohjesäännön verkkokurssin kaikille KONEen työntekijöille vuonna 2018. Kurssi kattaa esimerkiksi eturistiriitoihin, reiluun kilpailuun, lahjonnanvastaisuuteen, yksityisyydensuojaan, työturvallisuuteen, häirintään ja syrjintään sekä lahjoihin ja edustustoimintaan liittyviä aiheita. Kurssi keskittyy vahvasti sellaisiin skenaarioihin, jotka voisivat olla työntekijöiden päivittäin kohtaamia tilanteita. Kurssin globaali lanseeraus saatiin päätökseen vuonna 2019, ja kurssi on nyt saatavilla 37 kielellä. 90 % niistä 64 maan lähes 58 000 työntekijästä, jotka saivat koulutukseen tehtäväkseen, on suorittanut sen. Esimiehille ja muille kohderyhmille järjestetään säännöllisesti myös henkilökohtaista koulutusta. Vuonna 2019, yli 3 000 työntekijää sai henkilökohtaista koulutusta.

KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä täydentävät toimittajien eettinen ohjesääntö ja jakelijoiden eettinen ohjesääntö, jotka ovat saatavilla useilla eri kielillä. KONEen toimittajia koskevassa eettisessä ohjesäännössä määritellään toimittajille asetetut vaatimukset. Siinä käsitellään esimerkiksi lakien noudattamista, eettistä käytöstä, nollatoleranssiamme lahjonnan ja korruption suhteen sekä työelämään ja ihmisoikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyviä edellytyksiämme. KONE voi päättää sopimuksensa ohjetta rikkovan toimittajan kanssa.

KONE edellyttää toimittajiensa noudattavan toimittajien eettistä ohjesääntöä kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Kaikkien uusien toimittajien on allekirjoitettava ohjesääntö. Vuoden 2019 lopussa 95 % (89 %) nykyisistä ei-tuotteisiin liittyvistä ja suorista materiaalitoimittajista oli allekirjoittanut ohjesäännön. Kyseisen ryhmän laajuutta laajennettiin edelleen vuonna 2019 kattamaan ei-tuotteisiin liittyvät toimittajat. KONE tekee ajoittaisia tarkastuksia siitä, miten toimittajat noudattavat eettistä ohjesääntöä.

KONEen jakelijoiden eettinen ohjesääntö käsittelee samoja aiheita kuin toimittajien eettinen ohjesääntö. Yhteistyökumppaneina jakelijoidemme odotetaan yhtä lailla noudattavan ohjesäännön vaatimuksia kaikessa toiminnassaan KONEen, omien työntekijöidensä, asiakkaidensa ja alihankkijoidensa kanssa sekä kolmansien osapuolten kanssa, mukaan lukien julkis- ja paikallishallinnon edustajat. Tavoitteenamme on, että kaikki jakelijamme ovat allekirjoittaneet ohjesäännön. Vuoden 2019 lopussa 100 % (100 %) jakelijoistamme Kiinassa ja 87 % (75 %) jakelijoistamme muualla maailmassa on allekirjoittanut ohjesäännön.

Kaikki kolme ohjesääntöä ovat saataville KONEen verkkosivuilla osoitteessa www.kone.com.

Vuonna 2019 ulkopuolinen taho toteutti KONEelle ylätason ihmisoikeuksiin liittyvän riskiarvioinnin, joka sisälsi olennaisten politiikkojen ja prosessien läpikäynnin sekä johdon haastatteluja. Yksi tärkeimmistä painopistealueistamme jatkossa on ihmisoikeudet tuotantoketjussa. Olemme käynnistäneet ihmisoikeuksiin liittyvän verkoston työntekijöistä, ja valmistelemme pilottiprojektia toimittajien ihmisoikeusarvioinneille.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot

1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
170,9	164,0
1,7	1,8

KONEen visiona on tarjota paras käyttäjäkokemus tarjoamalla asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, tehokkuutta ja elämyksiä. Menestymme asiakkaan kanssa -strategian mukaisesti KONEen tavoitteena on erottautua kilpailijoista entistä selkeämmin asettamalla asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet kaiken kehittämisen keskiöön. KONE nopeuttaa uusien palveluiden ja ratkaisujen tuontia markkinoille tekemällä läheisempää yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 170,9 miljoonaa euroa eli 1,7 % liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2019. Tutkimusja tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Vuoden 2019 aikana KONE teki päivityksiä ja parannuksia olemassaolevaan tarjoomaansa ja lanseerasi uuden hissimalliston.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä paransimme 24/7 Connected Services -palvelun analytiikkatyökaluja ja sensoreita. Toisella vuosineljänneksellä teimme päivityksiä KONE MiniSpace™ -tarjoamaan asuinrakentamisen segmentissä Intiassa parantaen hissien energiatehokkuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta edelleen. Kiinassa laajensimme modernisointiliike-

KOHOKOHTIA 2019

• KONE lanseerasi KONE DX -sarjan hissit, joissa on sisäänrakennetut tietoyhteydet ja entistä parempi käyttäjäkokemus

toiminnan kattavuutta. Kolmannella vuosineljänneksellä jatkoimme modernisointitarjoomamme kehitystä. Paransimme esimerkiksi Intian modernisointitarjooman joustavuutta. Toimme myös suuriin projekteihin uuden ratkaisun, joka parantaa käyttäjäkokemusta modernisointiprojektin aikana ja auttaa vähentämään aikaa, jolloin laitteet eivät ole käytössä.

Neljännellä vuosineljänneksellä KONE lanseerasi KONE DX -sarjan hissit, joissa on sisäänrakennetut tietoyhteydet ja entistä parempi käyttäjäkokemus. Uusi hissimallisto hyödyntää KONEen digitaalista alustaa, ja mahdollistaa asiakkaille lisäsovellusten ja -palveluiden räätälöinnin ja yhdistämisen hisseihin koko rakennuksen elinkaaren ajan. Avointen ohjelmistorajapintojen (API) ansiosta erilaisten kolmansien osapuolten laitteiden, sovellusten ja palveluiden hallinta ja integrointi uusiin ja olemassa oleviin järjestelmiin on helppoa. KONEen asiakkaille tärkeimpiä etuja on mahdollisuus mukauttaa ja päivittää hissikokemus nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaan. Hissien käyttäjille uusi hissimallisto tuo räätälöityjä käyttökokemuksia monille aisteille. Lisäksi KONE DX -sarjan hissit tuovat nykyiseen tarjoomaan useita muita parannuksia, kuten tahroja ja naarmuja ehkäisevät antibakteeriset pinnat sekä vastuullisen materiaalivalikoiman, joka täyttää esimerkiksi BREEAM- ja LEED-järjestelmien vaatimukset rakennusten ympäristösertifioinnille. Uudet KONE DX -sarjan hissit ovat saatavilla Euroopassa joulukuusta 2019 alkaen ja muilla markkina-alueilla vuosien 2020–2021 aikana. Uusi KONE DX -sarja tulee korvaamaan nykyisen KONE-hissimalliston.

Muutokset johtokunnassa

Tammi–joulukuussa 2019 KONE tiedotti muutoksista johtokunnassa. Maciej Kranz (54, MBA, Business Administration) nimitettiin KONEen teknologiajohtajaksi Teknologia ja innovaatiot-yksikköön ja johtokunnan jäseneksi 1.7.2019 alkaen. Maciej Kranz seuraa tehtävässään Tomio Pihkalaa (43, konetekniikan diplomi-insinööri), joka nimitettiin KONEen uuslaiteliiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi 1.7.2019 alkaen. Tomio Pihkala seuraa tehtävässään Heikki Leppästä, joka toimi uuslaiteliiketoiminnasta vastaavana johtajana ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 2005 lähtien. KONEen palveluksessa vuodesta 1982 ollut Heikki Leppänen päätti jättää tehtävänsä ja keskittyä luottamustehtäviin.

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004 alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa. Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaanlukien. Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 166 miljoonaa euroa joulukuun 2019 lopussa (31.12.2018: 198 miljoonaa euroa). KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Riskienhallinta

Riski	Toimenpiteet riskien lieventämiseksi
Taloustilanteen heikentyminen, erityisesti Kiinassa	KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla liiketoiminta-alueilla. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus ja tasapainoi nen liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huoltoliiketoimintaa.
Geopoliittiset jännitteet, jotka vaikuttavat KONEen toimitusketjun kilpailukykyyn johtavat kustannusten kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia häiriöitä	KONE seuraa aktiivisesti sovellettavan ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä ja arvioi KONEen toimitusketjun ja hankintakanavien kilpai lukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia niihin. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita.
KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset kilpailija- tai asiakasken tässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai kilpailijoiden tarjoomissa	KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.
Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä kehittämisessä	KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä kykypooleista tai ulkoisilta toimittajilta. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämi seen ja kehittämiseen.
Komponenttien ja alihankitun työvoi man saatavuuteen liittyvät riskit	KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakatego riat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia sopimuksia, optioita ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankintapooleja varmistaakseen alihankkijoiden kapasiteetin paikal lisella tasolla. Alihankkijoiden kykyjä ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti vastaavasti kuin KONEen omien työntekijöiden kanssa.
Ongelmat tuotelaadussa, turvallisuu dessa sekä mainehaitat	Vähentääkseen tuoteriskejä KONE on määritellyt suunnittelu-, toimitus-, tuotanto-, asennus- ja huoltoprosessit sisältäen tiukat laadunvarmistusprosessit. Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet.
Keskeytykset KONEen tai sen toimit tajien toimintaan	Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaiku tuksia KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä, vakavaraisuutta ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmis taa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.
IT-järjestelmien laatu ja luotettavuus sekä kyberturvallisuusriskit	KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot tiedon suojaukselle sekä toiminnassa ja kehitystyön alla oleville tietojärjestelmille kyberturvallisuusuhkien havait semiseksi ja niistä palautumiseksi mahdollisimman nopeasti. KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien kanssa sekä tunnettujen ja luotettavien teknologiapart nereiden kanssa hallitakseen riskejä. KONE tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia iden tifioidakseen riskejä ja varmistaakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. KONEella on lisäksi globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.
Rahoitusriskit	KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tar kempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2019 liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

Merkittävimmät riskit

KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

STRATEGISET RISKIT

Taloudelliset syklit ja erityisesti rakennusmarkkinoiden aktiviteetin taso vaikuttavat KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Kiina muodostaa lähes 30 % KONEen liikevaihdosta, minkä johdosta erityisesti Kiinan rakennusmarkkinan pitkittyneellä laskulla voisi olla negatiivinen vaikutus KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.

Geopoliittiset jännitteet ja protektionismi altistivat KONEen edelleen lukuisille liiketoimintariskeille. Sen lisäksi, että niillä on mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yleiseen taloudelliseen aktiviteettiin, ne voivat myös vaikuttaa KONEen tuotantoketjun kilpailukykyyn ja johtaa kauppa- ja tullitariffeista johtuvaan kustannusten kasvuun. Merkittävä osa KONEen komponenttitoimittajista sekä tehdaskapasiteetista sijaitsee Kiinassa.

Markkinakysynnän tason lisäksi KONEen tarjooman kilpailukyky on avaintekijä KONEen toiminnan kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman, ekosysteemien ja liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi johtaa KONEen tarjooman kilpailukyvyn heikentymiseen. Lisäksi, hissi- ja liukuporrasalan kilpailukentässä meneillään olevat rakenteelliset muutokset sekä asiakkaiden konsolidoituminen esimerkiksi Kiinassa voisi vaikuttaa markkinadynamiikkaan ja KONEen markkinaosuuteen.

OPERATIIVISET RISKIT

Sitoutuneet työntekijät, joilla on tarvittava osaaminen ja taidot, ovat avainasemassa KONEen strategian onnistuneessa toteuttamisessa. Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja työskentelytapojen muuttuessa organisaatiolta edellytetään uudenlaisia valmiuksia ja yksittäisiltä työntekijöiltä uudenlaisten taitojen kehittämistä liittyen esimerkiksi digitalisaatioon. Samalla kilpailu taitavasta kenttähenkilökunnasta kasvaa, ja tarvittavien resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen on kriittistä. Epäonnistumisella näiden valmiuksien kehittämisessä ja turvaamisessa, tai niiden hankkimisessa rekrytointien kautta, voisi olla negatiivinen vaikutus KONEen kasvuun ja kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä komponenteista on alihankittu ulkoisilta toimittajilta. KONE myös käyttää huomattavasti alihankittuja asennusresursseja, on ulkoistanut joitakin liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa digitaalisissa palveluissa. Tämän vuoksi KONE altistuu komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen ja kustannuksiin sekä kumppanuuksien jatkuvuuteen liittyville riskeille. Mahdolliset haasteet näiden komponenttien tai resurssien hankkimisessa tai mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat aiheuttaa liiketoiminnan häiriöitä ja nostaa kustannuksia.

Yhtenä toimialan johtavista yrityksistä KONEella on vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi onnettomuuden tai merkittävän toimitus- tai tuotelaatuongelman johdosta. Tuotelaadusta tai tuotteiden ja palveluiden turvallisuudesta johtuvilla ongelmilla voisi olla myös vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen ja asiakkaiden toimintaan.

TURVALLISUUTEEN JA YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN LIITTYVÄT RISKIT

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia tuotantolaitosten, hankintakanavien, operatiivisten palvelujärjestelmien ja logistiikkaprosessien toimintavarmuudesta, laadusta ja luotettavuudesta. Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta ja saatavuudesta. Tämä altistaa KONEen IT-häiriöille ja kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset informaatiojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa prosessien ja tuotteiden saatavuuden keskeytyksiin. Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakasdatan tietovuodot voivat myös johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja mainehaittoihin. Kyseiset ongelmat voisivat johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä, haittaohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai työntekijöidemme tai myyjiemme tahattomista virheistä. Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnonkatastrofeista tai terrorismista voisivat aiheuttaa häiriöitä KONEen tai sen toimittajien liiketoimintaan.

RAHOITUSRISKIT

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vastapuoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja talletettuna, rahoituslaitosten kautta sijoitettuna ja johdannaisissa. Lisäksi, KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja aikatauluun, ja jotka voivat vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla merkittävä vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen., likviditeettiin ja rahavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2019 liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

SELVITYKSEEN MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA LIIT-TYVÄT RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

KONEen merkittävimpien riskien arviointi kattaa myös olennaiset ei-taloudelliset riskit. Kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti KONE on tunnistanut myös alla oleviin teemoihin liittyvät keskeisimmät riskit riippumatta siitä, ovatko ne KONEelle olennaisia kokonaiskuvassa. Tyypillinen ei-taloudellisen riskin vaikutus riskin toteutuessa olisi mainehaitta. Alla mainittujen riskienhallintakeinojen lisäksi KONE pyrkii maineriskejä ehkäistäkseen avoimeen ja luotettavaan viestintään sekä mahdollisten haitallisten tapausten proaktiiviseen johtamiseen ja niistä oppimiseen.

Ympäristöriskit

KONE tunnistaa, arvioi ja valvoo olemassaolevia ja nousevia ympäristöriskejä aktiivisesti. KONEen ISO 14001-ympäristöjärjestelmän vaatimuksiin ja johtamistapaan kuuluu jatkuva ympäristöriskien arviointi. Ympäristöriskejä hallitaan esimerkiksi tekemällä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia, seuraamalla jatkuvasti sääntelyvaatimuksia sekä osallistumalla aktiivisesti erilaisten ympäristöön liittyvien tutkimus- ja keskustelufoorumien toimintaan.

Vaikka KONEen toimintaan liittyvät ympäristöriskit eivät ole kokonaisuudessaan kovin merkittäviä, merkittävimmät tunnistetut ympäristöriskit liittyvät ilmastonmuutokseen. KONE tekee jatkuvasti töitä äärimmäisiin sääilmiöihin valmistautumisessa ja niiden liiketoimintaan ja toimitusketjuun mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen ja keskeytysten minimoimisessa. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat toteutua myös uuden ympäristölainsäädännön ja sen mahdollisesti aiheuttamien kustannusten kasvun myötä.

Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät riskit

Turvallisuus on KONEelle tärkeä asia ja mahdolliset onnettomuudet ovat suurimpien sosiaalisten ja työntekijöihin liittyvien riskien joukossa. Onnettomuuksien todennäköisyyttä pienennetään esimerkiksi kattavan koulutuksen, viestinnän, johdonmukaisten turvallisuuden johtamiseen liittyvien periaatteiden, standardoitujen huolto- ja asennusmenetelmien sekä säännöllisten prosessiauditointien avulla. Suuret korjaukset tai jälkikäteisasennukset julkisissa infrastruktuureissa voivat vaikuttaa useiden ihmisten päivittäiseen elämään, ja niillä voi siten olla mainevaikutuksia. Turvallisuudella ja laadulla on suuri merkitys tuotteiden suunnittelussa, toimituksessa, tuotannossa, asennuksessa ja huollossa sisältäen tiukat laadunvarmistusprosessit. KONE myös noudattaa globaalisti implementoituja periaatteita mahdollisten onnettomuuksien hallinnassa ja parannusten toteuttamisessa.

Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

Merkittävimmät ihmisoikeuksiin liittyvät riskit esiintyvät toimitusketjussa ja liittyvät työehtoihin ja -oloihin. Kaikkien uusien toimittajien on allekirjoitettava KONEen toimittajien eettinen ohjesääntö (KONE Supplier Code of Conduct), jossa määritellään eettisten liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset sisältäen työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyvät edellytyksemme. Vuonna 2019 toteuttamamme ihmisoikeuksiin liittyvän riskiarvion perusteella priorisoimme toimenpiteitä toimitusketjun ihmisoikeuksissa. Olemme käynnistäneetihmisoikeuksiin liittyvän verkoston, ja valmistelemme pilottiprojektia toimittajien ihmisoikeusarvioinneille.

Korruption vastaisuus ja lahjontaan liittyvät riskit

KONE edellyttää korkeita eettisiä standardeja ja eettisten ohjesääntöjen noudattamista omilta työntekijöiltään sekä KONEen yhteistyökumppaneilta. Nämä ohjesäännöt kattavat lukuisia aiheita, esimerkiksi kilpailulainsäädännön, kauppapakotteiden noudattamisen, työelämä- ja ihmisoikeudet sekä korruption ja lahjonnan kieltämisen. KONEen työntekijöiden tai sen eri sidosryhmien epäeettiset toimintatavat voivat aiheuttaa KONEelle mainehaittoja, minkä lisäksi niillä voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Riski tällaisten toimintapojen tai käytäntöjen toteutumisesta on otettu huomioon KONEen säännöllisissä auditointiprosesseissa. Lisäksi, globaalin toimivalta- ja hyväksymisohjesäännön alle kuuluvat prosessit auttavat KONEtta pienentämään luvattomiin maksuihin, lahjoituksiin ja sponsorointiin liittyviä riskejä. Olemme ottaneet käyttöön tiukempia tiedonantovaatimuksia eturistiriitatilanteisiin liittyen Kiinassa, ja tätä työtä jatketaan globaalilla tasolla vuonna 2020. Tärkein keino tällaisten riskien vähentämiseen sisäisesti on kuitenkin edelleen yrityskulttuurin kehittäminen koulutusten avulla sekä tietoisuutta lisäämällä.

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 26. helmikuuta 2019. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2018.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Anne Brunila, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala sekä Sirpa Pietikäinen.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Jussi Herlin valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Anne Brunila, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseniksi. Anne Brunila ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Antti Herlin valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Juhani Kaskeala jäseniksi. Matti Alahuhta ja Juhani Kaskeala ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 55 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 40 000 euroa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista kuitenkin siten, että muualla kuin Suomessa asuville valiokuntien jäsenille em. kokouspalkkio valiokuntien kokouksista on 2 000 euroa. Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 440 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 44 820 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Tilintarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Jouko Malinen.

Osakepääoma ja markkina-arvo

Kannustinjärjestelmissä on ansaintajakso mukaan lukien kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso. Jos kannustinjärjestelmään kuuluvan henkilön työ- tai toimisuhde päättyy rajoitusjakson aikana, on jo saadut osakkeet palautettava ja oikeus niihin osakkeisiin, joita ei ole vielä saatu, menetetään. Osana ylimmän johdon osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Joulukuussa 2014 KONE myönsi ehdollisen 2015-optio-ohjelman. Optiooikeudet 2015 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2017. Optio-oikeuksia oli yhteensä 1 500 000 kappaletta, joista 131 000 omisti KONE Oyj:n tytäryhtiö. Kullakin optio-oikeudella voitiin merkitä yksi (1) KONEen B-sarjan uusi osake merkintähinnan ollessa 26.2.2019 alkaen 28,75 euroa osakkeelta. Katsauskauden aikana optio-oikeuksilla 2015 merkittiin 1 303 193 uutta B-sarjan osaketta. KONEen 2015-optio-oikeuksien merkintäaika päättyi 30. huhtikuuta 2019. KONE Oyj:n tytäryhtiön hallussa olleet 131 000 sekä muutoin merkintä-aikana käyttämättömät 6 110 KONEen 2015-optio-oikeutta ovat rauenneet merkintäajan päätyttyä.

joulukuuta 2019, KONEen osakepääoma oli 66 174 483 euroa. Osakepääoma koostui 453 187 148 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 76 208 712 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta. KONEen markkina-arvo 31. joulukuuta 2019 oli 30 180 miljoonaa euroa ilman

konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan osakkeiden että listattujen B sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

Joulukuun 2019 lopussa konsernilla oli hallussaan 11 553 605 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,5 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. KONEen B-osakkeen vaihdon volyymi Nasdaq Helsinki Oy:ssä vastasi noin 32,1 % koko niiden vaihdon volyymista tammi– joulukuussa 2019 (lähde: Fidessa Fragmentation Index, http://fragmentation. fidessa.com).

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 62 491 ja lopussa 62 100. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 58 475, mikä vastaa noin 12,4 % listatuista B-sarjan osakkeista. Katsauskauden lopussa yhteensä 53,3 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa omistuksessa.

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2019 aikana KONE vastaanotti useita Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisia ilmoituksia BlackRock, Inc.:iltä. Ilmoitukset vastaanotettiin 28. tammikuuta, 30. tammikuuta, 1. helmikuuta, 4. helmikuuta, 7. helmikuuta, 22. toukokuuta, 23. toukokuuta, 2. lokakuuta ja 9. lokakuuta. Kaikki ilmoitukset on pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com. Viimeisimmän ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä laski alle viiteen (5) prosenttiin 8. lokakuuta 2019.

Hallituksen toimintakertomus

Markkinanäkymät 2020

Uuslaitemarkkinan odotetaan olevan melko vakaa tai kasvavan hieman. Koronavirus aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta markkinanäkymiin. Kiinan markkinan odotetaan olevan melko vakaa tai kasvavan hieman tilatuissa yksiköissä, kun taas muualla Aasian ja Tyynenmeren alueella markkinan odotetaan kasvavan hieman. Pohjois-Amerikassa sekä Euroopan, Lähiidän ja Afrikan alueella uuslaitemarkkinoiden odotetaan olevan melko vakaat.

Huoltomarkkinan odotetaan kasvavan voimakkaimmin Aasian ja Tyynenmeren alueella ja kasvavan hieman muilla alueilla.

Modernisointimarkkinan odotetaan kasvavan hieman Pohjois-Amerikassa sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella, ja kehittyvän vahvasti Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Liiketoimintanäkymät vuodelle 2020

Vuonna 2020 KONEen liikevaihdon kasvun arvioidaan olevan 0 % ja 6 % välillä vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2019 liikevaihtoon. Oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) arvioidaan olevan 1 250–1 400 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakurssit pysyisivät tammikuun 2020 tasolla. Valuuttakursseilla arvioidaan olevan noin 15 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon.

Liiketoimintanäkymät perustuvat KONEen huolto- ja tilauskantaan sekä markkinanäkymiin. KONEella on vahva tilauskanta vuodelle 2020, ja palveluliiketoiminnan odotetaan jatkavan kasvuaan KONEen kasvavan ja ikääntyvän laitekannan sekä ylipäätään positiivisten markkinanäkymien myötä. Kohdistettujen hinnoittelutoimenpiteiden sekä tuottavuudenparannustoimenpiteiden, jotka ovat vaikuttaneet saatujen tilausten marginaaliin positiivisesti, odotetaan tukevan kannattavuutta yhdessä Accelerate-ohjelmasta saatavien noin 50 miljoonan euron säästöjen kanssa. Korkeat työvoima- ja alihankintakustannukset sekä digitaalisten palveluiden ja -ratkaisujen myyntiin ja toteutukseen liittyvät kehittämiskulut ovat liikevoittoa rasittavia tekijöitä vuonna 2020. Lisäksi viimeaikainen koronaviruksen puhkeaminen aiheuttaa epävarmuutta. KONE myös odottaa noin 40 miljoonan euron uudelleenjärjestelykustannuksia Accelerate-ohjelmasta ohjelman viimeisen vuoden aikana. Nämä kustannukset vähennetään oikaistusta liikevoitosta.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2019 oli 2 508 732 086,60 euroa, josta tilikauden voiton osuus on 846 898 465,29 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,6975 euroa kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,70 euroa kutakin ulkona olevaa 441 633 543 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 880 141 311,72 euroa.

Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 1 628 590 774,88 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Osinko ehdotetaan maksettavaksi 5.3.2020. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2019.

Yhtiökokous 2020

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään tiistaina 25. helmikuuta 2020 klo 11.00 Finlandiatalossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Helsingissä 28. tammikuuta 2020 KONE Oyj:n hallitus

Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä, osakepalkintaa ja optio-oikeuksien ehtoja sekä taloudellisia tunnuslukuja, esitetään vuosikatsauksen sivuilla 23–27, jotka ovat osa virallista toimintakertomusta, sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittauvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen muun muassa muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksesta laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

KONEEN OSAKE

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.

Äänioikeudet

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osinkopolitiikka

Osinkoehdotus

Markkina-arvo 31.12.2019

1,70 e B-sarjan osakkeelta

30 180 miljoonaa euroa

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin A-sarjan osakkeille.

Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on 0,125 euroa.

Päätöskurssit (e)
31.12.2019	58,28
31.12.2018	41,64
Muutos	+40,0 %

Osakenoteeraukset (e)

Volyymilla painotettu keskihinta	49,82
Alhaisin	41,01
Korkein	59,34

KONEen osakepääoma koostuu seuraavista osakkeista:

	Kappaletta	Nimellisarvo, euroa
A-sarja	76 208 712	9 526 089
B-sarja	453 187 148	56 648 394
Yhteensä	529 395 860	66 174 483

	KONEen B-osake	KONE 2015 -optio-oikeus
Kaupankäyntitunnus
Nasdaq Helsinki Oy:ssä	KNEBV	KNEBVEW115
ISIN-koodi	FI0009013403	FI4000243605
Kirjanpidollinen vasta-arvo	EUR 0,125
Merkintäsuhde		1:1

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, 2005–2019, EUR

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys 1.1.2010–31.12.2019, EUR

OSAKKEENOMISTAJAT

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUMA 31.12.2019 OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN

Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista		Osakemäärä % osakekannasta
1 – 10	7 910	12,7	44 777	0,0
11 – 100	24 185	38,9	1 218 148	0,2
101 – 1 000	22 792	36,7	8 340 498	1,6
1 001 – 10 000	6 338	10,2	17 817 916	3,4
10 001 – 100 000	769	1,2	19 867 772	3,8
100 001 –	106	0,2	482 064 413	91,1
Yhteensä	62 100	100,0	529 353 524	100,0
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			42 336	0,0
Liikkeeseenlaskettu määrä			529 395 860	100,0

SUURET OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2019

					Osuus	Osuus
		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	osakkeista, %	äänistä, %
1	Herlin Antti	70 561 608	46 936 478	117 498 086	22,19	61,92
	Holding Manutas Oy 1)	54 284 592	37 264 254	91 548 846	17,29	47,73
	Security Trading Oy 2)	16 277 016	7 983 016	24 260 032	4,58	14,05
	Herlin Antti	0	1 689 208	1 689 208	0,32	0,14
2	Polttina Oy	0	17 271 928	17 271 928	3,26	1,42
3	Wipunen varainhallinta Oy	0	16 350 000	16 350 000	3,09	1,35
4	Riikantorppa Oy	0	16 000 000	16 000 000	3,02	1,32
5	Koneen säätiö	5 647 104	9 859 632	15 506 736	2,93	5,46
6	KONE Oyj	0	11 553 605	11 553 605	2,18	0,95
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma	0	5 226 460	5 226 460	0,99	0,43
8	Blåberg Olli Edvard	0	4 620 000	4 620 000	0,87	0,38
9	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	4 409 977	4 409 977	0,83	0,36
10	Valtion Eläkerahasto	0	2 700 000	2 700 000	0,51	0,22
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	76 208 712	134 928 080	211 136 792	39,88	73,81
	Ulkomainen omistus 3)	0	237 292 724	237 292 724	44,82	19,53
	Hankitut omat osakkeet	0	11 553 605	11 553 605	2,18	0,95
	Muut osakkeenomistajat	0	69 412 739	69 412 739	13,11	5,71
	Yhteensä	76 208 712	453 187 148	529 395 860	100,00	100,00

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

1) Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin käyttää määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

2) Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

3) Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan osakeomistuksesta 31.12.2019 sekä omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.–31.12.2019 löytyy sivulta 93.

OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA, 1.1.–31.12.2019

KONE on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävien vuosien vertailulukuja ole oikaistu. KONE on ottanut käyttöön uudet IFRS 15 - ja IFRS 9 -standardit vuoden 2018 alusta ja vuoden 2017 taloudelliset luvut on oikaistu takautuvasti. Vuosien 2015–2016 lukuja ei ole oikaistu, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

	2019	2018	2017	2016	2015
Laimentamaton tulos/osake, e	1,80	1,63	1,86	2,00	2,01
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e	1,80	1,63	1,86	1,99	2,00
Laimentamaton tulos/osake, e, oikaistu 1)	-	-	-	-	1,79
Oma pääoma/osake, e	6,13	5,94	5,85	5,42	4,94
Osinko/osake, B-sarjan osake, e 3)	1,70 2)	1,65	1,65	1,55	1,40
Osinko/osake, A-sarjan osake, e 3)	1,6975 2)	1,6475	1,6475	1,5475	1,3975
Osinko/tulos, B-sarjan osake, %	94,2 2)	101,0	88,6	77,5	69,7
Osinko/tulos, A-sarjan osake, %	94,1 2)	100,9	88,5	77,4	69,6
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	2,9 2)	4,0	3,7	3,6	3,6
Hinta/tulos, B-sarjan osake	32,31	25,49	24,05	21,29	19,49
B-sarjan osakkeen keskikurssi e	49,82	43,68	43,73	41,47	38,29
-kauden päätöskurssi, e	58,28	41,64	44,78	42,57	39,17
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 3)	30 180	21 489	23 052	21 851	20 101
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl	76 209	76 209	76 209	76 209	76 209
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 3)	441 634	439 852	438 569	437 076	436 957
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 4)	440 897	439 875	438 628	437 928	438 958
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 4)	517 105	516 084	514 837	514 137	515 167

1) 2015: Ilman TELCiltä saatua ylimääräistä 118,2 milj. euron osinkoa.

2) Hallituksen ehdotus.

3) Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

4) Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma, 1.1.–31.12.	2019	2018	2017	2016	2015
Liikevaihto, Me	9 982	9 071	8 797	8 784	8 647
- liikevaihto Suomen ulkopuolella, Me	9 783	8 879	8 620	8 594	8 486
Liikevoitto, Me	1 192	1 042	1 192	1 293	1 241
- prosenttia liikevaihdosta, %	11,9	11,5	13,6	14,7	14,4
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me 1)	1 237	1 112	1 206	1 293	1 241
- prosenttia liikevaihdosta, % 1)	12,4	12,3	13,7	14,7	14,4
Voitto ennen veroja, Me	1 218	1 087	1 250	1 330	1 364
- prosenttia liikevaihdosta, %	12,2	12,0	14,2	15,1	15,8
Tilikauden voitto, Me	939	845	960	1 023	1 053

Tase, Me	31.12.2019	31.12.2018	31.12.2017	31.12.2016	31.12.2015
Pitkäaikaiset varat	2 811	2 418	2 387	2 489	2 361
Lyhytaikaiset varat	5 802	5 316	5 075	5 463	5 144
Oma pääoma	3 193	3 081	3 029	2 796	2 575
Pitkäaikainen vieras pääoma	760	489	491	534	343
Varaukset	127	139	138	183	174
Lyhytaikainen vieras pääoma	4 533	4 025	3 804	4 438	4 414
Taseen loppusumma	8 613	7 734	7 462	7 951	7 506
Korollinen nettovelka	-1 553	-1 704	-1 690	-1 688	-1 513
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma 2)	1 640	1 377	1 339	1 108	1 063
Nettokäyttöpääoma 2)	-856	-758	-773	-1 055	-983

Muita tietoja, 1.1.–31.12.	2019	2018	2017	2016	2015
Saadut tilaukset, Me	8 400	7 797	7 554	7 621	7 959
Tilauskanta, Me	8 052	7 951	7 358	8 592	8 210
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja, Me	1 550	1 150	1 263	1 509	1 474
Investoinnit ilman yritysostoja, Me	200	112	116	127	93
- prosenttia liikevaihdosta, %	2,0	1,2	1,3	1,5	1,1
Tutkimus- ja kehityskulut, Me	171	164	158	141	122
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,7	1,8	1,8	1,6	1,4
Henkilöstö keskimäärin	58 369	56 119	53 417	50 905	48 469
Henkilöstö kauden lopussa	59 825	57 359	55 075	52 104	49 734
Henkilöstökulut	3 048	2 818	2 725	2 634	2 446
Tunnuslukuja, %, 1.1.–31.12.	2019	2018	2017	2016	2015
Oman pääoman tuotto	30,1	27,7	32,1	38,1	45,4
Sijoitetun pääoman tuotto	25,1	25,0	28,8	34,1	41,7
Omavaraisuusaste	46,5	49,9	50,0	46,8	45,4
Nettovelkaantumisaste	-48,6	-55,3	-55,8	-60,4	-58,7

1) 2019, 2018 ja 2017: Ilman merkittäviä irtisanomisista johtuvia uudelleenjärjestelykustannuksia ja muita suoraan Accelerate-ohjelmaan liittyviä kustannuksia.

2) Sisältö esitetään sivulla 29.

VAIHTOEHTOINEN TUNNUSLUKU

Syyskuussa 2017 KONE käynnisti Accelerate-ohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa strategian toteutusta ja tukea kannattavaa kasvua. KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistun liikevoiton tavoitteena on parantaa raportointikausien vertailtavuutta Accelerate-ohjelman aikana. Oikaistuun liikevoittoon ei sisällytetä vertailtavuuteen merkittävästi vaikuttavia eriä kuten merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia johtuen irtisanomisista ja muista suoraan Accelerate-ohjelmaan liittyvistä kustannuksista.

	2019	2018	2017	2016	2015
Liikevoitto (EBIT), Me	1 192,5	1 042,4	1 192,3	1 293,3	1 241,5
Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali), %	11,9	11,5	13,6	14,7	14,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, Me	45,0	69,6	13,2	-	-
Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT), Me	1 237,4	1 112,1	1 205,5	1 293,3	1 241,5
Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -marginaali), %	12,4	12,3	13,7	14,7	14,4

Tunnuslukujen laskentakaavat

			Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus)
Laimentamaton tulos/osake	=		Tilikauden keskimääräinen osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Oma pääoma/osake	=		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/osake	=		Tilikaudelta jaettava osinko Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu
Osinko/tulos (%)	=	100 x	painotettu lukumäärä - hankitut omat osakkeet Osinko/osake
			Tulos/osake
Efektiivinen	=	100 x	Osinko/osake
osinkotuotto (%)			B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/tulos	=		B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
			Tulos/osake
Keskikurssi	=		B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
			Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo	=		Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä 1) x
			B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Osakevaihto	=		Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
Osakevaihto (%)	=	100 x	B-osakkeen vaihtomäärä
			B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Oman pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Omavaraisuusaste (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot ja myynnin jaksotukset
Nettovelkaantumisaste (%)	=	100 x	Korollinen nettovelka Oma pääoma yhteensä
Liiketoimintaan			Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet +
sitoutunut pääoma	=		osuudet osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2019	%	1.1.–31.12.2018	%

Liikevaihto	2.1	9 981,8		9 070,7
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-8 789,4		-8 028,3
Liikevoitto		1 192,5	11,9	1 042,4	11,5
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	5.6	-		-2,5
Rahoitustuotot	2.5	51,6		61,4
Rahoituskulut	2.5	-26,5		-14,2
Voitto ennen veroja		1 217,5	12,2	1 087,2	12,0
Verot	2.6	-278,9		-241,9
Tilikauden voitto		938,6	9,4	845,2	9,3
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		931,3		840,8
Määräysvallattomille omistajille		7,3		4,4
Yhteensä		938,6		845,2
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,80		1,63
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e		1,80		1,63

Laaja konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018

Tilikauden voitto		938,6	845,2

Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero		54,0	13,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-8,5	-14,9
Tulevien kassavirtojen suojaus		-14,5	-16,3
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi		31,0	-17,4
Käyvän arvon muutokset		-2,7	7,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-34,3	15,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-37,0	22,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutus huomioituna		-6,0	5,4
Tilikauden laaja tulos		932,6	850,6
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		925,3	846,2
Määräysvallattomille omistajille		7,3	4,4
Yhteensä		932,6	850,6

Konsernitase

Varat Me		Liite	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		4.2	1 366,5	1 333,4
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	248,2	260,2
Aineelliset hyödykkeet		4.4	742,2	397,4
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.3, 5.4	139,2	143,3
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.3, 5.5	0,8	1,0
Työsuhde-etuudet	I	5.3, 5.7	21,7	29,0
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	292,3	253,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä			2 810,9	2 418,2

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	3.1	648,6	624,1
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 232,3	1 988,3
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	596,0	601,5
Tuloverosaamiset	II		73,6	59,0
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.3, 5.5	1 589,5	1 407,0
Rahavarat	I	5.3	662,4	636,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä			5 802,4	5 315,9
Varat yhteensä			8 613,3	7 734,0
Oma pääoma ja velat Me		Liite	31.12.2019	31.12.2018

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		5.2	66,2	66,0
Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			322,1	259,1
Arvonmuutos- ja suojausrahasto			9,8	27,0
Muuntoero			110,3	64,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-123,8	-89,5
Kertyneet voittovarat			2 687,9	2 636,7
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma yhteensä			3 172,9	3 064,6
Määräysvallattomien omistajien osuudet			20,0	16,0
Oma pääoma yhteensä			3 192,9	3 080,6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	5.3	427,1	193,8
Eläkevastuut	I	5.3, 5.7	172,9	147,0
Laskennalliset verovelat	II	3.6	160,2	148,7
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			760,2	489,5
Varaukset	II	3.5	127,1	139,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	I	5.3	103,7	15,6
Muut lyhytaikaiset velat	I	5.3	17,9	12,7
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	II	3.2	1 753,8	1 562,2
Ostovelat	II	5.3	809,8	786,7
Siirtovelat	II	3.4, 5.3	1 725,0	1 574,0
Tuloverovelat	II		123,0	73,3
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			4 533,2	4 024,5
Oma pääoma ja velat yhteensä			8 613,3	7 734,0

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II-kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuk sien uudelleen arvostus	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2019		66,0	100,3	259,1	27,0	64,8		-89,5 -203,3	2 840,0		16,0	3 080,6
Oikaisuvaikutus	6.4								-28,5			-28,5
1.1.2019, oikaistu		66,0	100,3	259,1	27,0	64,8		-89,5 -203,3	2 811,5		16,0	3 052,1
Tilikauden voitto										931,3	7,3	938,6
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoeron muutos						54,0						54,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-8,5						-8,5
Tulevien rahavirtojen suojaus					-14,5							-14,5
Käyvän arvon muutokset					-2,7							-2,7
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus							-34,3					-34,3
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako									-851,7			-851,7
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)		0,2		37,3								37,5
Omien osakkeiden osto												-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa											-3,3	-3,3
Optio- ja osakepalkitseminen				25,7				18,2	-18,2			25,7
31.12.2019		66,2	100,3	322,1	9,8	110,3	-123,8 -185,1		1 941,7	931,3	20,0	3 192,9

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Työsuhde-etuuk sien uudelleen arvostus	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2018		65,9	100,3	205,8	36,2	65,9	-105,2 -217,8		2 862,7		15,0	3 028,9
Tilikauden voitto										840,8	4,4	845,2
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoeron muutos						13,8						13,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-14,9						-14,9
Tulevien rahavirtojen suojaus					-16,3							-16,3
Käyvän arvon muutokset					7,1							7,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus							15,7					15,7
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako									-849,2			-849,2
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)		0,1		22,9								23,1
Omien osakkeiden osto												-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa											-3,4	-3,4
Optio- ja osakepalkitseminen				30,4				14,5	-14,3			30,6
31.12.2018		66,0	100,3	259,1	27,0	64,8		-89,5 -203,3	1 999,2	840,8	16,0	3 080,6

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Myyntitulot	9 967,4	9 002,5
Ostot, palkat ja muut menot	-8 417,8	-7 852,4
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 549,6	1 150,1
Saadut korot	39,2	40,9
Maksetut korot	-16,1	-3,3
Saadut osingot ja pääoman palautukset	5,9	8,9
Muut rahoituserät	-21,7	-16,5
Maksetut verot	-287,2	-210,2
Rahavirta liiketoiminnasta	1 269,7	969,8
Käyttöomaisuushankinnat	-98,0	-113,6
Käyttöomaisuusmyynnit	-	3,3
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-27,0	-27,0
Liiketoimintojen myynnit	3,2	16,2
Rahavirta investoinneista	-121,8	-121,1
Rahavirta investointien jälkeen	1 148,0	848,7
Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos	-182,7	155,3
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-119,8	-12,8
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-14,3	-22,5
Omien osakkeiden osto	-	-
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	37,5	23,1
Voitonjako	-851,7	-849,2
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa	-3,7	-3,1
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-1 134,7	-709,2
Rahavarojen muutos	13,2	139,5
Rahavarat kauden alussa	636,0	496,5
Valuuttakurssien vaikutus	13,2	-0,1
Rahavarat kauden lopussa	662,4	636,0

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Liikevoiton yhteys rahavirtaan liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja

Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevoitto	1 192,5	1 042,4
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	115,7	-11,2
Poistot ja arvonalentumiset	241,5	118,9
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 549,6	1 150,1

Korollisen nettovelan muutos

Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Korollinen nettovelka kauden alussa	-1 346,4	-1 690,2
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-1 552,9	-1 704,0
Korollisen nettovelan muutos	-206,5	-13,8

IFRS 16 standardin käyttöönotolla on huomattava vaikutus konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan parantaen liiketoiminnan rahavirtaa ennen rahoituseriä ja veroja. IFRS 16 mukaan leasingvelan maksut esitetään rahoitustoiminnan rahavirrassa ja niihin liittyvä korko korkokuluna osana liiketoiminnan rahavirtaa. Aikaisemmin leasingmaksut esitettiin täysimääräisinä liiketoiminnan rahavirassa ennen rahoituseriä ja veroja.

Tammi–joulukuussa 2019 IFRS 16 käyttöönotolla oli 119,2 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan ennen rahoituseriä ja veroja, sillä leasingvelan maksettu korkokulu, -10,8 miljoonaa euroa, esitetään rahoituserien ja verojen rahavirrassa ja leasingvelan maksu, -108,4 miljoonaa euroa, esitetään rahoitustoiminnan rahavirrassa. IFRS 16 käyttöönotto kasvatti avaavan taseen korollista nettovelkaa 357,6 miljoonalla eurolla. Lisätietoa liitetiedossa 6.4 Tietoa uuden standardien käyttöönotosta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

TÄSSÄ OSIOSSA

Laatimisperusta
Laskentastandardien muutokset
Konsolidointiperiaatteet
Segmentti-informaatio
Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä

Laadintaperiaatteet löytyvät relevantin liitetiedon kohdalta osioista 2–6

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONE-konsernin ("KONE" tai "konserni"). KONEen visiona on tarjota paras käyttäjäkokemus tarjoamalla asiakkaille ja loppukäyttäjille helppoutta, tehokkuutta ja elämyksiä rakennusten koko elinkaarelle. KONE kehittää ja toimittaa ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. KONE tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja integroituja ratkaisuja parantamaan käyttäjäkokemusta rakennuksissa ja niiden välillä. KONE tarjoaa lisäksi huolto- ja modernisointipalveluja toiminnassa oleville laitteille.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2019 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Suurimmat vaikutukset on kuvattu kohdassa Laskentastandardien muutokset.

Vuonna 2019 voimaantulleilla, muilla kuin alla kuvatuilla IFRS-standardeilla ja niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. KONE Oyj:n hallitus on 28. tammikuuta 2020 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta, joka on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Laskentastandardien muutokset

KONE on ottanut käyttöön International Accounting Standards Boardin julkistaman standardin IFRS 16 Vuokrasopimukset, sekä tulkinnan IFRIC 23 Epävarmat veropositiot, jotka tulivat voimaan 1. tammikuuta 2019 alkaen.

IFRS 16

KONE on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 standardin 1.1.2019 alkaen ja soveltanut käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa. Käyttöönoton kumulatiivinen vaikutus näytetään 1.1.2019 avaavassa taseessa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu.

IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralleottajan taseessa. Vuokralleottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuserän perustuen sen oikeuteen käyttää kyseistä omaisuuserää sekä leasingvelan perustuen velvollisuuteen suorittaa vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan joko vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa, riippuen siitä, kumpi niistä on lyhyempi. Leasingvelan korkokulu esitetään rahoituskuluissa. Standardi sisältää lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä varten laaditut vapaaehtoiset helpotukset, joita KONE soveltaa ja näihin liittyvät maksut kirjataan tasaerinä kuluiksi tuloslaskelmaan. Vuokralleantajan näkökulmasta raportointi säilyy samankaltaisena kuin IAS 17 standardin mukaan, eli vuokrasopimukset jaetaan edelleen rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. KONEella ei ole merkittäviä sopimuksia vuokralleantajana.

IFRS 16 käyttöönoton johdosta KONE on kirjannut taseeseen uusia varoja ja velkoja, lähinnä toimitilojen ja autojen vuokrasopimuksista. Vuokrasopimuksista, jotka aikaisemmin IAS 17 mukaaan määriteltiin operatiivisiksi leasing-sopimuksiksi, on kirjattu IFRS 16 mukaan käyttööonotossa leasingvelkojen määräiset käyttöoikeusomaisuuserät. Tämä sisältää myös sopimukset, joiden vuokra-aika päättyy alle 12 kuukauden kuluessa IFRS 16 käyttöönotosta. Vuokrasopimukset, jotka aikaisemmin määriteltiin rahoitusleasingsopimuksiin IAS 17 mukaan, on kirjattu IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuserinä ja vastaavina sopimusvelkoina 1.1.2019 alkaen. IFRS 16 käyttöönotossa KONE ei ole huomioinut käyttöoikeusomaisuuserän määrityksessä alkuvaiheen välittömiä menoja, eikä jälkikäteen arvioinut vuokra-aikoja, ja on perustanut vuokrasopimusten tappiollisuusarviointinsa IAS 37 mukaan juuri ennen käyttöönottopäivää.

1.1.2019 KONE on kirjannut uusia käyttöoikeusomaisuuseriä ja niihin liittyviä leasingvelkoja 358 miljoonaa euroa. 31.12.2018 muut vuokravastuut kuin rahoitusleasingsopimusvastuut olivat 384 miljoonaa euroa. Käyttöönottohetken ero leasingvelkojen ja -vastuiden välillä johtuu lähinnä siitä, että KONE on käyttänyt lyhytaikaisia sopimuksia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta ja leasingvelan diskonttaamisessa lisäluoton korkoa 1.1.2019 käyttäen. Painotettu keskimääräinen diskonttokorko oli 3,0 %.

IFRS 16 standardin käyttöönotolla on huomattava vaikutus konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan parantaen liiketoiminnan rahavirtaa ennen rahoituseriä ja veroja. IFRS 16 mukaan leasingsopimusvelan maksut esitetään rahoitustoiminnan rahavirrassa ja niihin liittyvä korko korkokuluna osana liiketoiminnan rahavirtaa. Aikaisemmin leasingmaksut esitettiin täysimääräisinä liiketoiminnan rahavirassa ennen rahoituseriä ja veroja.

IFRIC 23

IFRIC 23 selkeyttää IAS 12 Tuloverot standardin kirjaamista ja arvostamista koskevia vaatimuksia, kun tuloverojen käsittelyyn liittyy epävarmuutta. KONE on arvioinut tuloverojensa käsittelyä ja ottanut tulkinnan käyttöön soveltaen yksinkertaistettua menettelytapaa. KONE teki verovelkoihin liittyvän 29 miljoonan euron oikaisun kertyneiden voittovarojen ja verovelkojen avaavaan taseeseen käyttöönottohetkellä 1.1.2019. Käyttöönotolla ei ollut vaikutusta muihin tilinpäätöseriin.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta. Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö). Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Segmentti-informaatio

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikeideana on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta asennettujen tuotteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-kunnossapitosopimuksiin. KONEen liiketoimintarakenne on yhdenmukaistettu globaalisti määriteltyjen liiketoimintaprosessien pohjalta. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään konsernin tuloslaskelmassa. Vaikka arviot ja oletukset perustu-

vat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten suurprojektien projektiennusteisiin, arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin, myyntisaamisten ja vaihtoomaisuuden arvostamiseen, leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmoihin veropositioihin.

9 982 Me LIIKEVAIHTO

1 192 Me LIIKEVOITTO

2 TALOUDELLINEN KEHITYS

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka kuvaavat KONEen taloudellista kehitystä vuonna 2019:

2.1 Liikevaihto
2.2 Kulut
2.3 Poistot
2.4 Valuuttakurssiherkkyys
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
2.6 Tuloverot
2.7 Osakekohtainen tulos
2.8 Muut laajan tuloksen erät

TALOUDELLISET TAVOITTEET

KONE on määritellyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa:

KASVU: Markkinoita nopeampi kasvu

KANNATTAVUUS: EBIT 16 %

RAHAVIRTA: Käyttöpääoman kierron parantaminen

KONE ei ole määritellyt aikataulua näiden tavoitteiden saavuttamiselle.
Ottaen huomioon KONEen pääoma- ja taserakenteen, tavoite ei ole maksimoida liikevoittomarginaalia lyhyellä aikavälillä, vaan kasvattaa absoluuttista liikevoittoa parhaalla mahdollisella tavalla pitkällä aikavälillä ja tätä kautta ylläpitää vahvaa sijoitetun pääoman tuottoa.
Liikevoittomarginaalitavoite on merkityksellinen kannattavan kasvun varmistamisessa sekä siinä, että hinnoittelu, laatu ja tuottavuus paranevat jatkuvasti.

2.1 LIIKEVAIHTO

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.

Liikevaihto liiketoiminnoittain

Me	1.1.–31.12.2019	%	1.1.–31.12.2018	%
Uudet laitteet	5 318,8	53	4 796,9	53
Palvelut	4 663,0	47	4 273,9	47
Huolto	3 192,0	32	2 968,7	33
Modernisointi	1 471,0	15	1 305,1	14
Yhteensä	9 981,8		9 070,7

Me 1.1.–31.12.2019 % 1.1.–31.12.2018 % EMEA 1) 4 045,4 41 3 791,5 42 Amerikka 2 046,7 21 1 804,6 20 Aasian ja Tyynenmeren alue 3 889,7 39 3 474,6 38 Yhteensä 9 981,8 9 070,7

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

Liikevaihto markkina-alueittain

Liikevaihto asiakkaittain

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla, eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta merkittävää osaa KONEen liikevaihdosta.

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaate

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun (tai sitä mukaa kun) asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen. KONEen uuslaite- ja modernisointisopimuksissa erillinen suoritevelvoite on tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai muun People Flow™ ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on tavallisesti korjaustilaus.

Uusien laitteiden ja modernisoinnin sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös suoritevelvoite täyttyy ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu valmistusasteen mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä kuvastaa parhaiten laitteen määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä oikaistuina tyypillisillä ennustetarkennuksilla samankaltaisille sopimuksille. Ennusteet saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden, kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien muutoksista tai muista tekijöistä.

Myyntitulot huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan joko kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa. Huoltosopimusten suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti sitä mukaan kun KONE suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy näiden kiinteiden hintojen perusteella. KONE asiakassopimukset eivät tavallisesti sisällä rahoituskomponenttia. Uusien laitteiden ja modernisoinnin sopimuksissa maksuehdot tyypilisesti perustuvat joko projektien välitavoiteperusteisiin, työsuorituksiin tai työsuoritusten valmistusasteeseen. Huoltosopimuksissa asiakas tavallisesti maksaa kiinteän maksuaikataulun mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Jos nämä eivät ole suoraan havainnoitavissa, ne arvioidaan odotettujen kustannusten ja katteen perusteella.

2.2 KULUT

Kulut, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Välittömät materiaalit ja alihankinta	4 022,3	3 614,4
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä
eläkekulut (liite 5.7)	3 048,4	2 818,4
Muut tuotannon kulut 1)	745,1	739,0
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut 2)	706,2	690,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 3)	45,0	69,6
Poistot (liite 2.3)	241,5	118,9
Kulut ja poistot	8 808,4	8 050,3

Muut tuotot 4)	19,0	22,0

Kulut ja poistot yhteensä	8 789,4	8 028,3

Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat 11,0 miljoonaa euroa vuonna 2019.

1) Sisältää logistiikkakuluja, työkalu- ja tarvikekuluja, liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja.

2) Sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:sta ja matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja.

3) Accelerate-ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset

4) Sisältää vuokratuottoja, saadut avustukset, viivästyskorkoja, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Tutkimus- ja kehityskulut, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut	170,9	164,0
Osuus liikevaihdosta, %	1,7	1,8

Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
PricewaterhouseCoopers -ketjuun
kuuluville yhtiöille
Tilintarkastus	3,8	3,4
Tilintarkastajien lausunnot	0,0	0,0
Veropalvelut	0,4	0,6
Muut palvelut	2,2	0,3
Yhteensä	6,4	4,4

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut KONE-konsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Palvelut koostuivat veroneuvonnasta 0,1 miljoonaa euroa ja muista palveluista 1,0 miljoonaa euroa.

2.3 POISTOT

Poistot, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Muut aineettomat hyödykkeet
Huoltosopimukset	36,2	33,1
Muut	13,7	14,4
Rakennukset	80,4	10,9
Koneet ja kalusto	111,2	60,5
Yhteensä	241,5	118,9

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu

Poistot

markkinoille.

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset pitoajat:

Huoltosopimukset	10–15 vuotta
Muut aineettomat
hyödykkeet	3–10 vuotta
Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Kulujakauma 1–12/2019 1 %

2.4 VALUUTTAKURSSIHERKKYYS

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2019

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmaja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketoiminnasta tapahtuu paikallisissa toimintavaluutoissa ja ei siten aiheuta transaktioriskiä. Uusien laitteiden ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä aiheuttaa transaktioriskin. KONEen politiikkana on suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat Kiinan renminbeissä, Singaporen dollareissa, Englannin punnissa, Yhdysvaltain dollareissa ja Kanadan dollareissa. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja. Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden

paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta valuutanvaihtosopimuksilla.

Translaatioriski

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä taseen arvoon. Noin 75 prosenttia KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,6 (7,6) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä vuonna 2019. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon. KONEen tytäryhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2019 aikana 54,0 (13,8) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden nettovaroihin liittyvää translaatioriskiä voidaan kuitenkin suojata. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot tytäryhtiöissä ovat Kiinan renminbeissä, Hong Kongin dollareissa ja Yhdysvaltain dollareissa.

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esitysvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero"- riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

10 % muutos vuosittaisissa keskimääräisissä valuuttakursseissa

Vaikutus liikevaihtoon

7,6 % muutos euromääräiseen liikevaihtoon

Liikevaihtoa suurempi vaikutus liikevoittoon ja jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon

Vaikutus liikevoittoon (EBIT)

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu allaolevassa taulukossa. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 prosentin

valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan renminbin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut -14,6 (-5,0) miljoonaa euroa tuloslaskelmaan ja 48,7 (60,7) miljoonaa euroa omaan pääomaan.

	Positiot euroa vastaan			Positiot USD:a vastaan				Positiot CNY:a vastaan
Me	HKD	USD	GBP	CNY	JPY	Muut	Yhteensä	CNY	CAD	Muut	Yhteensä	MYR	Muut	Yhteensä
Positio 31.12.2019	-154	-135	-91	80	134	-77	-243	149	-87	-39	23	-53	-68	-121
Positio 31.12.2018	-358	-158	-54	86	137	-109	-456	112	-81	-88	-57	-21	-23	-44

2.5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot ja -kulut, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Osinkotuotot	5,9	8,9
Korkotuotot
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Korkoeron käyvän arvon muutos 1)	0,6	-
Korkotuotot	25,2	32,1
Korkotuotot lainoista ja saamisista	16,2	13,1
Muut rahoitustuotot	1,5	0,5
Valuuttakurssivoitot 2)	2,2	6,9
Rahoitustuotot	51,6	61,4
Korkokulut
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Korkoeron käyvän arvon muutos 1)	-0,3	-2,4
Korkokulut	-	-
Korkokulut muista rahoitusveloista 3)	-19,2	-6,1
Muut rahoituskulut 4)	-6,9	-5,7
Valuuttakurssitappiot 2)	-0,1	-0,1
Rahoituskulut	-26,5	-14,2
Rahoitustuotot ja -kulut	25,1	47,2

1) Korkoeron käyvän arvon muutos sisältää 0,4 (-1,7) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

2) Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista -6,5 (-10,3) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksia 8,6 (17,2) miljoonaa euroa.

3) Sisältää leasingvelan korkokuluja -13,3 (-1,7) miljoonaa euroa

4) Sisältää kahdenvälisten luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,7 (-0,7) miljoonaa euroa ja muita pääosin pankkikuluja -6,2 (-5,0) miljoonaa euroa.

2.6 TULOVEROT

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Tilikauden suoriteperusteiset verot	290,4	253,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-16,7	24,0
Verot edellisiltä tilikausilta	5,2	-35,4
Yhteensä	278,9	241,9

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon
ennen veroja, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Voitto ennen veroja	1 217,5	1 087,2
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)	243,5	217,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	2,5	12,7
Pysyvät erot	1,1	-3,9
Osakkuusyhtiöt	-	0,2
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisen
verosaamisen uudelleenarviointi	0,9	-11,1
Laskennallisten verojen uudelleenarvostaminen
– yhteisöverokantojen muutokset	1,2	2,6
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä
laskennallinen verovelka	24,9	20,3
Muut	4,8	3,7
Yhteensä	278,9	241,9

Efektiivinen veroaste, %	22,9	22,3

Emoyhtiön veroaste, %	20,0	20,0

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan. Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen verokustannukseen.

2.7 OSAKEKOHTAINEN TULOS

	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva
tilikauden voitto, Me	931,3	840,8

Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
(1 000 kpl)	516 252	514 746
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	1,80	1,63

Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän
laimennusvaikutus (1 000 kpl)	853	1 338
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
laimennusvaikutuksella korjattuna (1 000 kpl)	517 105	516 084
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	1,80	1,63

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus. KONEella on kaksi osakesarjaa, joista molemmat on huomioitu osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

2.8 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Erittely muun laajan tuloksen eristä

Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Muuntoero	54,0	13,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-10,7	-18,6
Käyvän arvon muutokset	-2,7	7,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-36,7	30,4
Tulevien kassavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	-0,9	-13,5
Tuloslaskelmaan luokitellut	-17,9	-7,5
Tulevien kassavirtojen suojaus, netto	-18,8	-21,0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	8,8	-6,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-6,0	5,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

		1.1.–31.12.2019			1.1.–31.12.2018
	Ennen	Veroveloitus (-)	Verojen	Ennen	Veroveloitus (-)	Verojen
Me	veroja	/ hyvitys	jälkeen	veroja	/ hyvitys	jälkeen
Muuntoero	54,0	-	54,0	13,8	-	13,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-10,7	2,1	-8,5	-18,6	3,7	-14,9
Tulevien kassavirtojen suojaus	-18,8	4,3	-14,5	-21,0	4,7	-16,3
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa
siirtää tulosvaikutteisiksi	24,5	6,4	31,0	-25,8	8,4	-17,4
Käyvän arvon muutokset	-2,7	-	-2,7	7,1	-	7,1
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-36,7	2,4	-34,3	30,4	-14,7	15,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-39,4	2,4	-37,0	37,5	-14,7	22,8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-14,9	8,8	-6,0	11,7	-6,3	5,4

-856 Me NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA

1 550 Me RAHAVIRTA*

TÄSSÄ OSIOSSA

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2019 nettokäyttöpääomaa kuvaavat liitetiedot:

NETTOKÄYTTÖ- PÄÄOMA

3.1 Vaihto-omaisuus
3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
3.3 Siirtosaamiset
3.4 Siirtovelat
3.5 Varaukset
3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

KONEEN NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA

Liiketoimintamallimme mahdollistaa negatiivisen nettokäyttöpääoman.
Kaikilla KONEen liiketoiminta- ja markkina-alueilla on käytössä ennakkomaksut.

*) Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA

Me	31.12.2019	31.12.2018
Nettokäyttöpääoma
Vaihto-omaisuus	648,6	624,1
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	-1 753,8	-1 562,2
Myyntisaamiset	2 232,3	1 988,3
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	669,6	660,5
Siirtovelat ja tuloverovelat	-1 848,0	-1 647,3
Varaukset	-127,1	-139,4
Ostovelat	-809,8	-786,7
Laskennalliset verosaamiset ja -velat, netto	132,1	105,0
Nettokäyttöpääoma yhteensä	-856,0	-757,8

3.1 VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus, Me	31.12.2019	31.12.2018
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	299,3	290,0
Keskeneräiset työt	322,7	308,0
Maksetut ennakot	26,6	26,1
Yhteensä	648,6	624,1

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi. Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt asiakkaalle. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

3.2 MYYNTISAATAVAT JA ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Me	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	2 232,3	1 988,3
Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.3)	25,6	27,2
Laskuttamattomat myyntisaamiset (Liite 3.3)	321,0	312,2
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	2 578,8	2 327,7

Huoltosopimusjaksotukset (Liite 3.4)	385,0	353,2
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	1 753,8	1 562,2
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	2 138,7	1 915,5

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on ehdoton. Ne arvostetaan laskutetun määrän mukaisesti. Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille saaminen kirjataan laskutettaessa, kun tuotteet toimitetaan. Huoltosopimuksille saaminen kirjataan noudattaen sopimusehtojen mukaista laskutusta. KONE soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen saatavien arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman perusteella ja ne määritetään historiallisiin luottotappiomääriin perustuen ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota ja saamiskohtaisia arviointeja. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen uuslaite- ja modernisointisopimusten ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden myyntiin. Laskuttamaton liikevaihto syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun se on ehdollinen muista tekijöistä, kuin ajan kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan nettorealisointiarvoon. Laskuttamaton liikevaihto luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa.

Arvonalentuminen arvioidaan tarvittaessa perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen uuslaite- ja modernisointisopimusten saatuihin ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset tuloutuvat myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa ja ne luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka arvostetaan nettorealisointiarvoon. Huoltosopimusjaksotukset luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Kun asiakaslaskutus ylittää myynnin tuloutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi ja se esitetään konsernitaseessa siirtoveloissa.

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 8 052 miljoonaa euroa (7 951). Merkittävä osa tilauskannasta tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä. Toimitusajat erityisesti pitkäaikaisissa suurprojekteissa ovat kuitenkin jonkin verran pidempiä riippuen projektien koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset noudattavat liiketoiminnan kasvua, mutta niihin vaikuttaa myös valmistusasteen mukaista tuloutusperiaatetta sovellettaessa normaali projektien edistymisestä johtuva vaihtelu. Huoltosopimusjaksotus vastaa keskeneräistä osuutta laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12 kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia raportointikaudella.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ikäjakauma
arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	1 742,3	1 553,2
1–3 kuukautta erääntyneet	275,9	253,9
3–6 kuukautta erääntyneet	136,6	122,2
Yli 6 kuukautta erääntyneet	77,5	59,0
Myyntisaamisten tasearvo	2 232,3	1 988,3

Asiakasluottoriskit

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskeissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, vastapuolikohtaisia, eikä maantieteellisiä keskittymiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella. Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 252,9 (226,6) miljoonaa euroa.

3.3 SIIRTOSAAMISET

Siirtosaamiset, Me	31.12.2019	31.12.2018
Korkojaksotukset	3,1	3,7
Huoltosopimusjaksotukset (liite 3.2)	25,6	27,2
Laskuttamattomat myyntisaamiset (liite 3.2)	321,0	312,2
Johdannaisvarat (liite 5.3)	9,1	27,5
Arvonlisäverosaamiset	101,3	93,0
Muut siirtosaamiset	135,9	137,9
Yhteensä	596,0	601,5

3.4 SIIRTOVELAT

Siirtovelat, Me	31.12.2019	31.12.2018
Korkojaksotukset	0,9	0,2
Huoltosopimusjaksotukset (liite 3.2)	385,0	353,2
Jälkikustannukset 1)	281,8	264,8
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	477,5	445,3
Osakeperusteiset maksut	29,5	25,2
Johdannaisvelat (liite 5.3)	25,7	31,1
Arvonlisäverovelka	108,3	111,6
Yritysostojen maksamaton kauppahinta	13,4	15,8
Muut siirtovelat	402,8	326,7
Yhteensä	1 725,0	1 574,0

1) Sisältää odotettavissa olevat kustannukset jo toimitettuihin uuslaite- ja modernisaatiotilauksiin.

3.5 VARAUKSET

1.1.–31.12.2019, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	56,6	2,9	24,1	28,4	27,3	139,4
Valuuttakurssien vaikutus	0,1	-0,1	-0,7	0,8	0,1	0,2
Lisäykset	22,9	3,2	4,3	12,5	4,0	46,9
Käytetyt varaukset	-16,9	-0,1	-11,6	-9,6	-3,3	-41,5
Varausten peruutukset	-4,8	-2,2	-1,0	-5,8	-4,3	-18,2
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	0,2	0,2
Varaukset kauden lopussa	57,8	3,7	15,2	26,4	24,0	127,1

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2019	32,0	95,1	127,1

1.1.–31.12.2018, Me	Takuut	Korvaus vaateet	Toiminnan uudelleen järjestelyt	Tappiolliset sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	63,7	3,6	11,1	23,5	35,9	137,9
Valuuttakurssien vaikutus	0,4	0,0	-0,1	-0,4	-0,4	-0,4
Lisäykset	20,0	0,7	22,8	16,9	2,9	63,3
Käytetyt varaukset	-18,0	-1,2	-8,4	-8,9	-5,4	-41,9
Varausten peruutukset	-9,6	-0,2	-1,6	-2,7	-5,7	-19,8
Hankitut liiketoiminnot	-	-	0,3	-	-	0,3
Varaukset kauden lopussa	56,6	2,9	24,1	28,4	27,3	139,4

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2018	39,1	100,4	139,4

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen kirjaamiseen liittyy tavallisesti johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarauksen määrä arvioidaan perustuen aiempaan kokemukseen tuotteiden korjaamisesta ja korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvaus tullaan suorittamaan ja suorituksen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelma tullaan panemaan toimeen.

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun myyntihinnan tai muun tuoton sopimuksesta. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa varauksia sopimus- ja muista vastuista jotka johtuvat riita- ja työsuhdeasioista tai muista sääntelyyn perustuvista velvoitteista.

3.6 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset, Me	31.12.2019	31.12.2018	31.12.2017
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	2,4	3,0	6,4
Varaukset ja siirtovelat	193,2	160,8	181,6
Eläkevelvoitteet	20,8	18,5	22,6
Vaihto-omaisuus	25,7	25,9	12,0
Käyttöomaisuus	9,2	11,6	12,2
Muut väliaikaiset erot	41,0	33,9	28,5
Yhteensä	292,3	253,7	263,3

Kauden alussa	253,7	263,3
Valuuttakurssien vaikutus	5,0	3,5
Kirjattu tuloslaskelmaan	26,9	-8,1
Kirjattu laajaan tulokseen	6,7	-10,1
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	-	5,1
Tasearvo kauden lopussa	292,3	253,7

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2019	31.12.2018	31.12.2017
Käyttöomaisuus	22,6	20,4	19,2
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	73,9	59,5	69,6
Muut väliaikaiset erot	63,8	68,8	55,0
Yhteensä	160,3	148,7	143,8

Kauden alussa	148,7	143,8
Valuuttakurssien vaikutus	-0,2	-3,9
Kirjattu tuloslaskelmaan	10,2	15,9
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	1,6	-7,1
Tasearvo kauden lopussa	160,3	148,7

Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	132,0	105,0

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti myynnin tuloutuksesta, varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, vuokrasopimuksista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa verotettavaa tulosta. Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

236 Me YRITYSOSTOT JA INVESTOINNIT 22YRITYSOSTOA

YRITYSOSTOT JA INVESTOINNIT

TÄSSÄ OSIOSSA:

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2019 hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

4.1 Hankitut liiketoiminnot
4.2 Liikearvo
4.3 Aineettomat hyödykkeet
4.4 Aineelliset hyödykkeet

YRITYSOSTOT JA INVESTOINNIT KONEELLA

KONEen liiketoimintamalli sitoo vähän pääomaa ja on luonteeltaan työvoimaintensiivinen, erityisesti palveluliiketoiminnassa. Uusien laitteiden tuotannosta teemme paljon yhteistyötä komponenttitoimittajien kanssa. Tämän tuloksena liiketoiminnassa tarvittavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden määrä on suhteellisen matala.
Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuvat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.
Investoinnit liittyvät pääasiallisesti tutkimukseen ja kehitykseen, IT:hen, tuotantoon ja operatiiviseen liiketoimintaan.
Suurin osa KONEen vuonna 2019 tekemistä yritysostoista koostui pienistä huoltoyhtiöistä Euroopassa ja Amerikassa.

Investoinnit 2,0 % liikevaihdosta vuonna 2019

4.1 HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien

käyvät arvot, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Huoltosopimukset	22,3	20,5
Muut aineettomat hyödykkeet	-	0,3
Aineelliset hyödykkeet	0,2	0,3
Laskennalliset verosaamiset	0,0	0,1
Vaihto-omaisuus	0,6	0,3
Saamiset	4,8	2,5
Rahavarat ja muut korolliset saamiset	2,9	1,3
Varat yhteensä	30,8	25,3

Eläkevastuut	0,6	-
Korolliset velat	1,7	0,1
Varaukset	0,2	0,3
Laskennalliset verovelat	1,6	0,6
Muut velat	3,2	1,9
Velat yhteensä	7,4	2,9

Määräysvallattomien omistajien osuus	-	0,1

Nettovarat	23,4	22,2

Maksettu hankintahinta	25,4	18,8
Aiemmin omistettu osuus käypään arvoon	-	-
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	10,6	9,0
Hankintahinta hankintahetkellä	36,0	27,8

Liikearvo	12,6	5,6

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Ehdolliset vastikkeet toteutuvat tyypillisesti alkuperäisen arvion mukaisina.

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä 0,6 (1,1) miljoonaa euroa.

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 22 (15) yritysostoa vuonna 2019. Yritysostot olivat arvoltaan yhteensä 36,0 miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Tilikauden aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia konsernitilinpäätöksen 2019 kannalta. Vuonna 2019 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla oli vain vähäinen vaikutus konsernin tilikauden liikevaihtoon. Alustavien hankintameno-laskelmien perusteella 22,3 miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Hankitut huoltosopimukset poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty yllä olevassa taulukossa. Maksetut kauppahinnat maksettiin käteisellä, lukuun ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen vastikkeen, joka tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. KONE hankki 100 prosentin osuuden kaikista vuonna 2019 hankituista liiketoiminnoista.

4.2 LIIKEARVO

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo edustaa määrää, jolla hankintameno ylittää hankittujen yhtiöiden yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon hankintahetkellä.

Liikearvoa syntyy pääsääntöisesti isoissa yrityskaupoissa. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa. Liikearvon kirjanpitoarvoa testataan arvonalentumistestein.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen johtamisjärjestelmää ja -rakennetta mukaillen rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä 24 eri CGU:lle. 5 suurinta CGU:ta vastaa 74 % koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron GCU:ita oli yhteensä kymmenen kappaletta. Yhteenveto liikearvon maantieteellisestä kohdentamisesta (tasearvot) ja painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista on esitetty alla olevassa taulukossa:

Liikearvo, Me	31.12.2019	%	Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja), %:	31.12.2018	%	Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja), %:
EMEA	791,7	58	5,55	768,8	58	6,43
Amerikka	346,9	25	7,72	339,8	25	8,91
Aasian ja Tyynenmeren alue	228,0	17	9,31	224,9	17	9,71
Yhteensä	1 366,5			1 333,4

Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me	31.12.2019	31.12.2018
Tasearvo kauden alussa	1 333,4	1 325,5
Valuuttakurssien vaikutus	20,4	10,6
Lisäykset	0,0	4,7
Vähennykset	-	-13,0
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	12,6	5,6
Tasearvo kauden lopussa	1 366,5	1 333,4

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Sitä seuraavien vuosien rahavirta on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua.

CGU-kohtaisissa rahavirta-arvioissa käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon.

Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei kirjattu arvonalentumistappioita. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella todennäköisyys liikearvon arvonalentumistappioille oli hyvin matala. CGU-kohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 9,2 kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle suurimmalle CGU:lle oli 6,9; viidelle pienimmälle 28,6 ja vastaavasti muille CGU:ille 13,5.

4.3 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1.1.–31.12.2019, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä

1.1.2019:
Alkuperäinen hankintameno	388,3	264,4	652,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-176,6	-216,0	-392,6
Tasearvo kauden alussa	211,8	48,4	260,2
Tasearvo kauden alussa	211,8	48,4	260,2
Valuuttakurssien vaikutus	5,1	0,2	5,3
Lisäykset	0,8	9,6	10,4
Vähennykset	-0,2	-0,2	-0,4
Uudelleenluokittelut	-	0,2	0,2
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	22,3	0,1	22,4
Poistot	-36,2	-13,7	-49,9
Tasearvo kauden lopussa	203,5	44,7	248,2
31.12.2019:
Alkuperäinen hankintameno	416,3	273,0	689,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-212,7	-228,3	-441,0
Tasearvo kauden lopussa	203,5	44,7	248,2

1.1.–31.12.2018, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä

1.1.2018:
Alkuperäinen hankintameno	367,1	256,6	623,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-144,0	-205,3	-349,2
Tasearvo kauden alussa	223,2	51,3	274,5
Tasearvo kauden alussa	223,2	51,3	274,5
Valuuttakurssien vaikutus	1,1	-0,1	1,0
Lisäykset	0,8	10,8	11,6
Vähennykset	-0,8	-0,1	-0,8
Uudelleenluokittelut	-	0,6	0,6
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	20,5	0,3	20,8
Poistot	-33,1	-14,4	-47,5
Tasearvo kauden lopussa	211,8	48,4	260,2
31.12.2018:
Alkuperäinen hankintameno	388,3	264,4	652,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-176,6	-216,0	-392,6
Tasearvo kauden lopussa	211,8	48,4	260,2

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet

Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä tunnistetut aineettomat omaisuuserät poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan. KONE hankkii usein kooltaan pieniä hissi- ja ovihuoltoliikkeitä, jolloin se osuus suorituksesta, joka ylittää hankinnan kohteen nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille huoltosopimuksille. Hankitut huoltosopimukset poistetaan tasapoistoina pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.

Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös hankitut patentit, tavaramerkit ja lisenssit, mukaan lukien hankitut ohjelmistolisenssit. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut (ks. Arvonalentumisten laadintaperiaatteet).

4.4 AINEELLISET HYÖDYKKEET

1.1.–31.12.2019, Me	Maa alueet	Raken nukset	Raken nukset, vuokrattu omaan käyttöön	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, vuokrattu omaan käyttöön	Kesken eräiset inves toinnit	Maksetut ennakot	Yhteensä
1.1.2019:
Alkuperäinen hankintameno	6,7	267,7	-	539,6	55,1	28,0	5,9	903,1
Kertyneet poistot	-	-109,8	-	-389,8	-6,0	-	-	-505,6
Tasearvo kauden alussa	6,7	157,9	-	149,8	49,2	28,0	5,9	397,4
Tasearvo kauden alussa	6,7	157,9	-	149,8	46,7	28,0	5,9	397,4
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	1,4	0,2	2,7	0,1	0,3	0,0	4,8
IFRS 16 standardin käyttöönotto	-		268,5		89,0			357,6
Lisäykset		14,6	34,1	65,0	68,3	5,1	2,9	190,1
Vähennykset		-0,3	-4,0	-1,1	-9,8	-0,4	-2,2	-17,7
Uudelleenluokittelut		18,8	2,5	12,6	-2,5	-27,8	-2,2	1,4
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)				0,2				0,2
Poistot		-11,3	-69,1	-51,1	-60,2			-191,6
Tasearvo kauden lopussa	6,8	181,2	232,3	178,1	134,1	5,3	4,4	742,2

31.12.2019:
Alkuperäinen hankintameno	6,8	302,1	301,4	610,4	200,2	5,3	4,4	1 430,6
Kertyneet poistot		-120,9	-69,1	-432,2	-66,1			-688,4
Tasearvo kauden lopussa	6,8	181,2	232,3	178,1	134,1	5,3	4,4	742,2

Tilikaudella 1.1.–31.12.2019 investoinnit tuotantolaitoksiin, myynnin ja huollon asiakaspalveluun, tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet omaisuuserät vuokrasopimuksiin liittyen, olivat 200,5 (112,0) miljoonaa euroa. Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena, vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Taloudelliset pitoajat ovat:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka perustuu sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja leasingvelan, joka perustuu sen velvoitteeseen maksaa vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona lisäluoton korkoa jolloin käyttöoikeusomaisuuserän arvo vastaa leasingvelan määrää sopimuksen tekohetkellä.

Käyttöoikeusomaisuus poistetaan vuokra-ajan kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena pitoaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi. Optiot pidentää tai lopettaa vuokrasopimus sisällytetään vuokra-aikaan vain silloin, kun option käyttö on todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-ajalle

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen peruuttamisen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla vähennettynä.

			Raken nukset,		Koneet ja kalusto,	Kesken
1.1.–31.12.2018, Me	Maa alueet	Raken nukset	vuokrattu omaan käyttöön	Koneet ja kalusto	vuokrattu omaan käyttöön	eräiset investoin nit	Maksetut ennakot	Yhteensä
1.1.2018:
Alkuperäinen hankintameno	6,9	263,3	-	502,6	56,0	9,3	6,0	844,0
Kertyneet poistot	-	-99,9	-	-360,8	-6,4	-	-	-467,0
Tasearvo kauden alussa	6,9	163,4	-	141,8	49,6	9,3	6,0	377,0
Tasearvo kauden alussa	6,9	163,4	-	141,8	49,6	9,3	6,0	377,0
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-0,5	-	-0,8	0,8	0,1	-0,2	-0,6
Lisäykset	-	6,0	-	51,2	19,3	23,2	2,0	101,8
Vähennykset	-0,2	-0,5	-	-1,5	-6,1	-1,0	0,6	-8,6
Uudelleenluokittelut	0,0	0,3	-	4,8	-	-3,5	-2,7	-1,1
Hankitut liiketoiminnot (liite 4.1)	-	-	-	0,3	-	-	-	0,3
Poistot	-	-10,9	-	-46,1	-14,4	-	-	-71,4
Tasearvo kauden lopussa	6,7	157,9	-	149,8	49,2	28,0	5,9	397,4
31.12.2018:
Alkuperäinen hankintameno	6,7	267,7	-	539,6	55,1	28,0	5,9	903,1
Kertyneet poistot	-	-109,8	-	-389,8	-6,0	-	-	-505,6
Tasearvo kauden lopussa	6,7	157,9	-	149,8	49,2	28,0	5,9	397,4

-1 553 Me KONEEN KOROLLINEN NETTOVELKA 6,13 e OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA

PÄÄOMARAKENNE

TÄSSÄ OSIOSSA:

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen vuoden 2019 pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1 Pääomanhallinta
5.2 Oma pääoma
5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit
5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
5.5 Talletukset ja lainasaamiset
5.6 Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
5.7 Työsuhde-etuudet
5.8 Rahoitusleasingvelat ja vastuut

KONEEN PÄÄOMARAKENNE

KONEen rahavarat ovat vahvalla tasolla johtuen rahavirtaa tuottavasta sekä ennakkomaksupainotteisesta liiketoimintamallista.
KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi.

5.1 PÄÄOMANHALLINTA

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakenne, joka edesauttaa omistajaarvon luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. Velattomuus nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainanottokapasiteettiaan, mikäli merkittäviä kiinnostavia investointi- tai yrityskauppamahdollisuuksia ilmenisi.

Tällaisissa tilanteissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2019 lopussa KONEen rahoitus oli taattu olemassa olevilla komittoiduilla lainasopimuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella.*) Vuoden 2019 lopussa KONEella oli hallussaan 11 553 605 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuus- ja rahavirtakertoimet.

Pääomanhallinta, Me	2019	2018	2017	2016	2015
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma:
Liikearvo ja osakkeet	1 505,7	1 476,8	1 459,8	1 501,6	1 429,4
Muu käyttöomaisuus 1)	990,4	657,6	651,5	661,2	616,9
Nettokäyttöpääoma	-856,0	-757,8	-772,6	-1 054,8	-983,4
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	1 640,0	1 376,6	1 338,7	1 108,0	1 062,9

Pääoma:
Oma pääoma	3 192,9	3 080,6	3 028,9	2 795,6	2 575,5
Korollinen nettovelka	-1 552,9	-1 704,0	-1 690,2	-1 687,6	-1 512,6
Pääoma yhteensä	1 640,0	1 376,6	1 338,7	1 108,0	1 062,9

Nettovelkaantumisaste	-48,6 %	-55,3 %	-55,8 %	-60,4 %	-58,7 %
Omavaraisuusaste	46,5 %	49,9 %	50,0 %	46,8 %	45,4 %

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

*) Vuosina 2015–2019 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 69,7–101,0 % B-sarjan osakkeelle (hallituksen ehdotus 2019).

KONE on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin ja IFRIC 23 -tulkinnan 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu. KONE on ottanut käyttöön uudet IFRS 15 - ja IFRS 9 -standardit vuoden 2018 alusta ja vuoden 2017 taloudelliset luvut on oikaistu takautuvasti. Vuosien 2015–2016 lukuja ei ole oikaistu, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

5.2 OMA PÄÄOMA

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, työsuhdeetuuksien uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä voittovaroista. Optio-oikeuksia käytettäessä ja laskettaessa liikkeelle uusia osakkeita kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli optio-oikeuksia käytettäessä annetaan hallussa olevia omia osakkeita, merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen suojausinstrumentteina käytettyjen rahoitusinstrumenttien valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostuksesta johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhde-etuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä

voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2019 lopussa 529 395 860. Osakepääoma oli 66 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen helmikuussa 2015 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optiooikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa 25.2.2020 saakka.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

Lisätietoa

Lisätietoa optioista ja osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä kohdassa 6.2.

Osakepääoman muutokset	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2019	76 208 712	451 883 955	528 092 667

Osakemerkintä 2015 -optio-oikeuksilla 15.5.2019		1 303 193	1 303 193

Osakkeiden lukumäärä 31.12.2019	76 208 712	453 187 148	529 395 860

Äänimäärä 31.12.2019	76 208 712	45 318 715	121 527 427

Osakepääoma 31.12.2019, Me	9,5	56,6	66,2

Osakepääoman muutokset	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2018	76 208 712	450 971 695	527 180 407

Osakemerkintä 2014- ja 2015 -optio-oikeuksilla 15.5.2018		884 862	884 862
Osakemerkintä 2015 -optio-oikeuksilla 1.8.2018		9 125	9 125
Osakemerkintä 2015 -optio-oikeuksilla 6.11.2018		6 590	6 590
Osakemerkintä 2015 -optio-oikeuksilla 31.12.2018		11 683	11 683

Osakkeiden lukumäärä 31.12.2018	76 208 712	451 883 955	528 092 667

Äänimäärä 31.12.2018	76 208 712	45 188 396	121 397 108

Osakepääoma 31.12.2018, Me	9,5	56,5	66,0

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 26. helmikuuta 2019 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. Omia osakkeita voidaan hankkia muun muassa yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omia osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 52 440 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 44 820 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Vuoden 2019 aikana KONE Oyj ei hankkinut omia osakkeita.

Omat osakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2019	12 031 814	203,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-217 899	-8,5
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-2 866	-0,1
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu	-262 676	-9,8
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, elokuu	1 744	0,1
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu	3 488	0,1
31.12.2019	11 553 605	185,1
1.1.2018	12 402 796	217,8
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-3 350	-0,1
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, huhtikuu	-372 560	-14,6
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, joulukuu	4 928	0,2
31.12.2018	12 031 814	203,3

Omien osakkeiden erittely 31.12.2019

KONE Oyj ja Konserni yhteensä	kpl	Hankintameno	Keskihinta
31.12.2018	12 031 814	203 325 873,28	16,90
28.1.2019	-217 899	-8 509 071,57	39,05
29.4.2019	-265 086	-9 887 736,74	37,30
29.4.2019	2 410	94 150,55	39,07
29.4.2019	-2 866	-106 293,69	37,09
7.8.2019	1 744	64 681,16	37,09
19.12.2019	3 488	129 362,33	37,09
31.12.2019	11 553 605	185 110 965,32	16,02

5.3 RAHOITUSRISKIT JA -INSTRUMENTIT

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Sähköjohdannaisten käypä arvo perustuu arvostuspäivän noteerattuihin markkinahintoihin sähkömarkkinoilla.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan, valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE käyttää valuuttatermiinejä suojatakseen valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille taloudellisen suhteen ja täyden tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin samasta riskistä johtuen. Suojausinstrumentin käypä arvo termiinipisteineen sisältyy suojaussuhteeseen.

Sitovia tai erittäin todennäköisiä ostoja myyntisopimuksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan pääomaan. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä oleva taloudellinen suhde dokumentoidaan suojaussuhteen alkaessa, mukaan lukien dokumentointi siitä, odotetaanko suojausinstrumentin netottavan suojauskohteen kassavirtojen muutosta. Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin. Valuuttamääräisten transaktioiden suojauksessa voi syntyä tehottomuutta, mikäli ennustettu transaktio ei toteudu alkuperäisen ennusteen mukaisena. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan suojatun oston tai myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä oikaisuna välittömästi tuloslaskelmaan kuluhin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevia sähkönostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin. Suojattava riski on määritelty spot-kurssin muutoksena (pois lukien muutokset koroissa eli termiinipisteet). Termiinipisteistä johtuva suojausinstrumentin käyvän arvon muutos (suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

Lainat

Lainat luokitellaan arvostusluokkaan muut rahoitusvelat. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin.

KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin varojen liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot ennakoivasti ja sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusvarojen luottoriskin arvioidaan olevan matala, jonka perusteella luottotappiovarausarviointi perustuu 12 kuukauden odotettaviin luottotappioihin.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää paitsi korkorahastot jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittäviä rahavaroja ja sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin. Hallitus hyväksyy sijoituskohteiden valintaa ohjaavat globaalit vastapuolilimiitit. Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki olemas-

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 662,4 (636,0) miljoonaa euroa ja sijoitukset 1 587,7 (1 404,2) miljoonaa euroa 31.12.2019.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti rahavaroja ja sijoituksia. Paikallisista sääntelyistä johtuen osa varoista sijaitsee paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti pankkitileillä useassa KONE-maassa. Merkittävä osa varoista on kuitenkin saolevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot, kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokel-

KONEen rahoitustoiminnon käytettävissä. Muutokset paikallisissa sääntelyissä voivat myös tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen nostettu viiden vuoden kiinteäkorkoinen Euroopan investointipankin (EIP) laina määrältään 160 miljoonaa euroa, joka erääntyy 2021. Lainan käypä poisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos. Korkorahastojen käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen taso 2).

arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen taso 2). KONEella on lisäksi 500 miljoonan euron ei-komittoitu yritystodistusohjelma ja 1 000,0 miljoonan euron voimassa olevat sitovat luottolimiittisopimukset.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 2 250,2 (2 040,2) miljoonaa euroa. KONEen korollinen velka oli tilinpäätöshetkellä 721,6 (369,0) miljoonaa euroa ja muodostui korollisista rahoitusveloista, 544,3 (240,6) miljoonaa euroa sisältäen leasingvelat, yritysostojen optioveloista, 4,4 (10,4) miljoonaa euroa sekä työsuhde-etuuksista, 172,9 (147,0) miljoonaa euroa. Lisäksi, KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 21,7 (29,0) miljoonaa euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkinaarvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2019 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -2 130,3 (-2 014,7) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2020 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa merkitsisi -21,3 (-20,1) miljoonan euron muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen optiovelkojen nettokorkoihin.

Rahoitusvelvoitteiden ja koronmaksujen erääntyminen

		31.12.2019				31.12.2018
	< 1	1–5	> 5		< 1	1–5	> 5
Me	vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä	vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset lainat	-	-160,0	-	-160,0	-	-160,0	-	-160,0
Leasingvelat	-103,7	-210,3	-56,7	-370,7	-15,6	-32,6	-1,1	-49,3
Käytetyt pankkilimiitit	-13,5	-	-	-13,5	-2,3	-	-	-2,3
Yritysostojen optiovelat	-4,4	-	-	-4,4	-10,4	-	-	-10,4
Työsuhde-etuudet	-	-	-172,9	-172,9	-	-	-147,0	-147,0
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-809,8	-	-	-809,8	-786,7	-	-	-786,7
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	2 425,5	143,9	-	2 569,4	2 562,1	206,9	-	2 769,0
Pääomamaksut	-2 437,7	-146,3	-	-2 584,0	-2 565,3	-206,8	-	-2 772,0
Koronmaksut	-0,6	-14,2	-4,4	-19,2	-0,2	-0,3	-	-0,6
Nettomaksut	-944,2	-386,9	-234,0	-1 565,1	-818,3	-192,9	-148,1	-1 159,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

2019 Tase-erä, Me		Liite	vaikutteisesti arvoon tulos arvostettavat Käypään	Jaksotettuun arvostettavat hankinta menoon	arvoon muiden laajan tuloksen arvostettavat erien kautta Käypään	Muut	yhteensä Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.4			139,2		139,2
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		0,8			0,8
Työsuhde-etuudet		5.7				21,7	21,7
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				2 232,3			2 232,3
Johdannaisvarat			2,5		6,6		9,1
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	973,2	616,3			1 589,5
Rahavarat	I			662,4			662,4
Rahoitusvarat yhteensä			975,7	3 511,8	145,8	21,7	4 655,1
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat 1)	I			160,0		267,1	427,1
Työsuhde-etuudet	I	5.7				172,9	172,9
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat 2)	I					103,7	103,7
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I					13,5	13,5
Yritysostojen optiovelat	I		4,4				4,4
Ostovelat				809,8			809,8
Johdannaisvelat			3,1		22,6		25,7
Maksamattomat yrityskauppahinnat						13,4	13,4
Rahoitusvelat yhteensä			7,5	969,8	22,6	570,7	1 570,5

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) Sisältää leasingvelkoja 267,0 miljoonaa euroa

2) Sisältää leasingvelkoja 103,7 miljoonaa euroa

2018 Tase-erä, Me		Liite	vaikutteisesti arvostettavat arvoon tulos Käypään	Jaksotettuun arvostettavat hankinta menoon	arvoon muiden laajan tuloksen arvostettavat erien kautta Käypään	Muut	yhteensä Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.4			143,3		143,3
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.5		1,0			1,0
Työsuhde-etuudet		5.7				29,0	29,0
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				1 988,3			1 988,3
Johdannaisvarat			15,3		12,2		27,5
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.5	908,4	498,6			1 407,0
Rahavarat	I			636,0			636,0
Rahoitusvarat yhteensä			923,7	3 123,9	155,5	29,0	4 232,1
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I			160,0		33,7	193,8
Työsuhde-etuudet	I	5.7				147,0	147,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	I					15,6	15,6
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I					2,3	2,3
Yritysostojen optiovelat	I		10,4				10,4
Ostovelat				786,7			786,7
Johdannaisvelat			4,9		26,2		31,1
Maksamattomat yrityskauppahinnat						15,8	15,8
Rahoitusvelat yhteensä			15,3	946,7	26,2	214,5	1 202,7

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa. Valtaosa valuuttatermiineistä ja valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa.

Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen luottokelpoisuus huomioidaan laskettaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa bruttomääräisinä ja voidaan netottaa ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi. Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat netotuksen jälkeen 0,4 (6,3) miljoonaa euroa ja velvoitteet 17,0 (9,9) miljoonaa euroa.

Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannais varat 31.12.2019	Johdannais velat 31.12.2019	Netto käypä arvo 31.12.2019	Netto käypä arvo 31.12.2018
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	6,2	-22,2	-16,0	-5,2
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	0,4	-0,4	0,0	-8,8
Muut suojaukset	2,5	-3,1	-0,6	10,4
Yhteensä	9,1	-25,7	-16,5	-3,6

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2019	31.12.2018
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 126,0	1 039,9
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	152,9	339,6
Muut suojaukset	1 290,5	1 389,5
Yhteensä	2 569,4	2 769,0

5.4 OSAKKEET JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset olivat 134,2 ja 4,9 miljoonaa euroa (136,9 ja 6,4 miljoonaa euroa).

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka ovat pienempiä omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan sijoituksiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypä arvo määritellään käyvän arvon hierarkia taso 3 mukaan käyttäen joko tuotto- tai markkinaperusteisia arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja suojausrahastoon kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin eikä tuloslaskelmaan.

5.5 TALLETUKSET JA LAINASAAMISET

Talletukset ja lainasaamiset, Me	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikaiset lainasaamiset	0,8	1,0
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1,8	2,8
Lyhytaikaiset talletukset	1 587,7	1 404,2
Yhteensä	1 590,3	1 408,0

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden sisällä ja koostuvat 973,2 miljoonaa euroa korkomarkkinainstrumenteista ja 614,5 miljoonaa euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista (908,4 ja 495,8 miljoonaa euroa).

5.6 SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖIHIN

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, Me	31.12.2019	31.12.2018
Tasearvo kauden alussa	-	1,4
Valuuttakurssien vaikutus	-	0,0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta verojen jälkeen	-	-0,6
Saadut osingot	-	-
Vähennykset	-	-0,7
Tasearvo kauden lopussa	-	-

Osakkuusyhtiöistä esitetty taloudellinen informaatio perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin virallisiin tilinpäätöksiin ja käytettävissä oleviin ennusteisiin. KONEella ei ollut sijoituksia osakkuusyhtiöihin vuonna 2019.

Laadintaperiaatteet

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy erillisenä eränä konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä". Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista sisältää myös vaiheittaisessa hankinnassa aikaisemmin omistetun osuuden uudelleenarvostustuloksen.

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Tavaroiden ja palveluiden myynnit	-	-
Tavaroiden ja palveluiden ostot	-	1,6

5.7 TYÖSUHDE-ETUUDET

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset järjestelyt ovat Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset. Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat aktuaarit arvostavat vastuut. Vakuutusmatemaattisissa eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Isossa-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Ison-Britannian eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen. Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd).

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn. Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Lisäksi Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn kuuluvia varoja ylläpitävät eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille riskeille: Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille. Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten viranomaisten tai riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan. Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

Eläkevelvoitteet taseessa, Me	31.12.2019	31.12.2018
Työsuhde-etuudet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	142,0	104,5
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	9,0	13,5
Yhteensä	151,0	118,0

		31.12.2019		31.12.2018
Eläkevelvoitteet taseessa, Me	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	99,3	-	41,5	0,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	530,4	10,2	480,5	14,3
Varojen käypä arvo	-487,7	-1,2	-417,5	-1,0
Yhteensä	142,0	9,0	104,5	13,5

		31.12.2019		31.12.2018
Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys, Me	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Velvoitteet työsuhde-etuuksista tilikauden alussa	133,5	13,5	136,3	16,0
Saamiset työsuhde-etuuksista tilikauden alussa	-29,0	-	-11,5	-
Nettovelvoite tilikauden alussa	104,5	13,5	124,7	16,0

Valuuttakurssien vaikutus	-0,6	0,3	0,3	0,6
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut	19,0	-3,4	22,2	0,8
Uudelleenarvostus	37,5	-0,8	-26,8	-3,6
Maksetut suoritukset	-18,6	-0,5	-19,6	-0,3
Uudelleenluokittelut	0,1	-	3,7	-
Nettovelvoite tilikauden lopussa	142,0	9,0	104,5	13,5

Velvoitteet työsuhde-etuuksista tilikauden lopussa	163,2	9,0	133,5	13,5
Saamiset työsuhde-etuuksista tilikauden lopussa	-21,3	-	-29,0	-
Nettovelvoite tilikauden lopussa	142,0	9,0	104,5	13,5

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	215,2	202,7
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	19,0	22,2
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-3,4	0,8
Yhteensä	230,8	225,7

		1.1.–31.12.2019		1.1.–31.12.2018
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	16,4	0,1	14,3	0,4
Nettokorkokulu	2,4	0,3	2,5	0,5
Aikaisempien kausien työsuoritukseen
perustuvat menot	0,2	-3,9	5,4	-
Velvoitteiden täyttäminen	-	-	0,0	-
Yhteensä	19,0	-3,4	22,2	0,8

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 59,8 (-6,6) miljoonaa euroa.

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt		1.1.–31.12.2019		1.1.–31.12.2018
vakuutusmatemaattiset olettamukset	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko (%)	1,61	3,19	2,53	4,27
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	2,5	4,0	2,4	4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	1,6	-	1,8	-

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys vakuutus		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
matemaattisten oletusten muutoksille	31.12.2019	31.12.2018
Diskonttokorko, +0,25 %-yksikköä	-3,6 %	-3,6 %
Diskonttokorko, -0,25 %-yksikköä	3,9 %	3,4 %
Eläkkeiden korotusolettamus, +0,25 %-yksikköä	2,2 %	3,2 %
Eläkkeiden korotusolettamus, -0,25 %-yksikköä	-2,0 %	-0,5 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

5.8 RAHOITUSLEASINGVELAT JA VASTUUT

KONE otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16 -standardin, minkä seurauksena IAS 17 -standardin mukaisia rahoitusleasingvelkoja ei enää raportoida. Sen sijaan KONE esittää leasingvelat IFRS 16 -standardin mukaisesti. Lisätietoja leasingveloista 31.12.2019 on esitetty liitetiedossa 5.3.

Me	31.12.2019	31.12.2018
Vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	-	15,9
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	-	35,4
Yli viiden vuoden kuluttua	-	1,2
	-	52,5
Kertymättömät rahoituskulut	-	-3,2
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	-	49,3

Me	31.12.2019	31.12.2018
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	-	15,6
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	-	32,6
Yli viiden vuoden kuluttua	-	1,1
Yhteensä	-	49,3

Laadintaperiaatteet

Rahoitusleasing

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet muuttuivat 1.1.2019 IFRS 16 käyttöönoton myötä niiden vuokrasopimusten osalta, joissa konserni on vuokralle ottajana. Uudet tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on kuvailtu laatimisperustassa ja käyttöönoton vaikutukset on esitetty kohdassa tietoa uusien standardien käyttöönotosta.

31.12.2018 saakka operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut käsiteltiin vuokrakuluna, joka jaksotettiin vuokra-ajalle. Rakennuksia sekä koneita ja kalustoa koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla oli olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista, luokiteltiin rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset merkittiin taseeseen hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vuokramaksujen nykyarvoon. Vastaavat vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyivät korollisiin velkoihin. Vuokramaksut rahoitusleasingsopimuksiin liittyen jaettiin jäljellä olevan velan vähennykseksi ja rahoituskuluihin.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut rakennukset, koneet ja laitteet poistettiin joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valittiin näistä lyhyempi.

Vastuut

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 1 576,6 (1 629,6) miljoonan euron arvosta 31.12.2019.

MUUT

6.1 JOHDON HENKILÖSTÖETUUDET

Yhtiön johto koostuu hallituksesta ja johtokunnasta.

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Palkat ja palkkiot	7,8	8,0
Osakeperusteiset maksut	14,8	18,3
Yhteensä	22,6	26,3

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut kuluksi kirjatut palkat ja palkkiot,

1 000 e 2)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja 1)	529,5	528,5
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja	114,1	115,7
Ehrnrooth Henrik, toimitusjohtaja 1)	750,0	750,0
Alahuhta Matti	45,0	44,5
Brunila Anne	44,5	45,0
Herlin Iiris	43,5	43,0
Kant Ravi	49,5	49,0
Kaskeala Juhani	45,0	44,5
Pietikäinen Sirpa	43,0	42,5
Yhteensä	1 664,1	1 662,7

1) Tilikaudelta 2019 Antti Herlinille on lisäksi kertynyt suoriteperusteisesti bonusta 401 963 euroa ja Henrik Ehrnroothille 727 500 euroa. Nämä maksetaan vuoden 2020 aikana. Lisäksi Henrik Ehrnroothille huhtikuussa 2019 maksettu osakeperusteinen palkkio tilikaudelta 2018 oli 2 579 150 euroa.

2) Sisältävät myös yhtiökokouksen 26.2.2019 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2019 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 401 963 euroa tulospalkkiota vuodelta 2019 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 61 000 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 93. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 131 174 euroa vuonna 2019. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Henrik Ehrnroothin peruspalkka vuonna 2019 oli 750 000 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 727 500 euroa tulospalkkiota vuodelta 2019. Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 93. Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Huhtikuussa 2019 vuodelta 2018 Henrik Ehrnroothille suoritettu palkkio osakekohtaisesta kannustinjärjestelmästä oli 2 579 150 euroa koostuen 25 344 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2019 kertynyt ja huhtikuussa 2020 maksettava palkkio osakekohtaisesta kannustinjärjestelmästä on vastaavasti yhteensä 32 531 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli 221 677 euroa vuonna 2019. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että se on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää taulukosta sivulla 93. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2019 yhteensä 131 794 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2019 kertynyt ja huhtikuussa 2020 maksettava palkkio osakekohtaisesta kannustinjärjestelmästä on vastaavasti yhteensä 194 169 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan (toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä taseessa 31.12.2019 on 5,8 miljoonaa euroa ja KONEen kuukausittain hänelle maksama eläke on 22 160 euroa (joulukuu 2019).

6.2 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Toinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä on suunnattu KONEen ylimmälle johdolle kattaen noin 60 henkilöä (toimitusjohtaja, johtoryhmä ja muu ylin johto) ja toinen muille erikseen määriteltäville KONEen avainhenkilöille, yhteensä noin 450 henkilölle. Molempien kannustinjärjestelmien mahdollinen palkkio määräytyy hallituksen vuosittain asettamien strategisia tavoitteita tukevien KPI-mittareiden perusteella. Vuonna 2019 palkkio perustui molemmissa kannustinjärjestelmissä liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuteen. Mahdollinen palkkio maksetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmissä on ansaintajakso mukaan lukien kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso. Jos kannustinjärjestelmään kuuluvan henkilön työ- tai toimisuhde päättyy syntymisajanjakson aikana, saadut osakkeet tulee joko palauttaa, tai menettää oikeudet osakkeisiin, joita ei ole vielä saatu. Osana ylimmän johdon osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava määrä.

Osana aikaisempaa osakepohjaista kannustinjärjestelmää luovutettiin huhtikuussa 2019 ylimmälle johdolle 265 086 KONEen B-sarjan osaketta tilikauden 2018 tavoitteiden toteutumisen perusteella ja tammikuussa 2019 muille avainhenkilöille 217 899 osaketta. Tilikauden 2019 aikana luovutetuista osakkeista yhtiölle palautui näistä B-sarjan osakkeista 7 642 kappaletta. Huhtikuussa 2020 ylimmälle johdolle tullaan luovuttamaan 363 012 B-sarjan osaketta tilikauden 2019 tavoitteiden toteutumisen perusteella. Muille erikseen määriteltäville avainhenkilöille luovutetaan tammikuussa 2022 yhteensä 320 046 KONEen B-sarjan osakkeen arvoinen palkkio vähennettynä määrällä, joka tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut.

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2019 aikana liikkeelle laskettuna yksi optio-ohjelma. Optio-oikeuksilla kannustettiin konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyrittiin vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optiooikeuksia 2015 annettiin yhtiön hallituksen 18. joulukuuta 2014 tekemällä päätöksellä varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen noin 560 konsernin avainhenkilölle. Kullakin optio-oikeudella voitiin merkitä yksi (1) B-sarjan uusi tai yhtiön hallussa oleva oma osake. Osakkeiden merkintäaika oli 1.4.2017–30.4.2019. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2017, ja optio-oikeudet 2015 otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2017, koska KONE-konsernin tilikausien 2015–2016 taloudellinen kehitys oli yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Tilikauden 2019 aikana optio-oikeuksilla 2015 merkittiin yhteensä 1 303 193 uutta B-sarjan osaketta. Osakemerkinnöistä saatu merkintähinta oli 37,5 miljoonaa euroa tilikauden 2019 aikana. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella oli 36,20 euroa osakkeelta, minkä lisäksi merkintähintaa alennettiin ehtojen mukaisissa tapauksissa, muun muassa ennen osakkeiden merkintää tapahtuvien osingonjakojen määrällä.

Optio oikeudet	Optio ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt	Henkilöstölle myönnetyistä toteuttamatta olevat optio oikeudet	Tytäryhtiön hallussa olevat 31.12.2019	B-osakkeiden määrä, jonka yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään	Osake merkintä hinta, e	Osakkeiden merkintäaika
2015	1 409 000	-	-	1	28,75	1.4.2017–30.4.2019

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.	1 309 303	2 225 623
Myönnetyt optio-oikeudet	-	-
Palautetut optio-oikeudet	-	-
Rauenneet optio-oikeudet	-6 110	-4 060
Käytetyt optio-oikeudet	-1 303 193	-912 260
Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.	-	1 309 303
Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12.	-	1 309 303

Optio-ohjelmien arvonmääritys on tehty käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Käypien arvojen määritysparametrejä ovat:

	2015
Osakehinta myöntämishetkellä, e	37,37
Alkuperäinen merkintähinta, e	36,20
Voimassaoloaika (vuotta)	4,4
Odotettu volatiliteetti, %	24
Riskitön korko, %	0,6
Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo, e	8,44

Osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

Optio-ohjelmien puitteissa avainhenkilöille myönnetyt optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus syntymisajanjakson aikana. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-hinnoittelumallilla. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa uusia osakkeita kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli optio-oikeuksia käytettäessä annetaan hallussa olevia omia osakkeita, merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

KONEella on käytössä osakepohjanen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmä sisältää sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteistet maksut. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Osakkeina maksettavat	25,6	30,4
Rahana maksettavat	20,0	10,1

6.3 LÄHIPIIRILIIKETOIMET

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Corporate Controlling toiminto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon KONEen päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 6.1 ja tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan osakeomistuksesta on esitetty sivulla 93. KONEen tytäryhtiöt on esitetty sivuilla 81–83.

6.4 TIETOA UUSIEN STANDARDIEN KÄYTTÖÖONOTOSTA

Varat
Me		31.12.2018	Oikaisuvaikutus	1.1.2019
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		1 333,4		1 333,4
Muut aineettomat hyödykkeet		260,2		260,2
Aineelliset hyödykkeet		397,4	357,6	755,0
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	I	1,0		1,0
Sijoitukset		143,3		143,3
Työsuhde-etuudet	I	29,0		29,0
Laskennalliset verosaamiset	II	253,7		253,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 418,2	357,6	2 775,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	624,1		624,1
Myyntisaamiset	II	1 988,3		1 988,3
Siirtosaamiset	II	601,5		601,5
Tuloverosaamiset	II	59,0		59,0
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	1 407,0		1 407,0
Rahavarat	I	636,0		636,0
Lyhytaikaiset varat yhteensä		5 315,9		5 315,9
Varat yhteensä		7 734,0	357,6	8 091,6

Oma pääoma ja velat

Me		31.12.2018	Oikaisuvaikutus	1.1.2019

Oma pääoma		3 080,6	-28,5	3 052,1

Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	193,8	250,3	444,1
Eläkevastuut	I	147,0		147,0
Laskennalliset verovelat	II	148,7		148,7
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		489,5	250,3	739,8
Varaukset	II	139,4		139,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat	I	28,3	107,3	135,5
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset	II	1 562,2		1 562,2
Ostovelat	II	786,7		786,7
Siirtovelat	II	1 574,0		1 574,0
Tuloverovelat	II	73,3	28,5	101,8
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		4 024,5	135,8	4 160,3
Oma pääoma ja velat yhteensä		7 734,0	357,6	8 091,6

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Täsmäytys IAS 17 taseen ulkopuolisten leasingvastuiden ja IFRS 16 avaavan taseen leasingvelan välillä

IAS 17 -standardin mukaan laskettu taseen ulkopuolinen leasingvastuu 31.12.2018 voidaan täsmäyttää IFRS 16 -standardin mukaisesti laskettuun avaavan taseen leasingvelkaan 1.1.2019 seuraavasti:

Me

IAS 17 taseen ulkopuoliset käyttöleasingvastuut 31.12.2018	384,0
Rahoitusleasingvelat 31.12.2018	49,3
Tulevien vuokranmaksujen diskonttauksen vaikutus	-50,2
Muut muutokset 1)	23,7
IFRS 16 leasingvelka avaavassa taseessa 1.1.2019	406,7

1) Muut muutokset sisältävät vaikutuksen lyhytaikaisten ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten pois lukemisesta sekä vuokrakauden keston erilaisesta määrittelystä IAS 17 ja IFRS 16 välillä.

Emoyhtiön tuloslaskelma

e	Liite	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevaihto	1	684 511 130,42	593 871 070,64

Liiketoiminnan muut tuotot	2	14 567 247,60	25 666 847,17
Materiaalit ja palvelut		-3 191 452,20	-1 233 546,46
Henkilöstökulut	3	-139 636 277,67	-129 355 873,58
Poistot ja arvonalentumiset	4	-15 035 552,47	-14 940 135,34
Liiketoiminnan muut kulut	5	-390 087 370,19	-354 524 056,93
Liikevoitto		151 127 725,49	119 484 305,50
Rahoitustuotot ja -kulut	6	679 920 814,03	934 459 136,06
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		831 048 539,52	1 053 943 441,56
Tilinpäätössiirrot	7	59 243 425,09	45 451 199,81
Tuloverot		-43 699 372,89	-33 164 225,18
Laskennalliset verot		305 873,57	1 754 214,95
Tilikauden voitto		846 898 465,29	1 067 984 631,14

Emoyhtiön tase

Vastaavaa, e	Liite	31.12.2019	31.12.2018
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	20 134 338,21	22 054 776,21
Aineelliset hyödykkeet	9	34 825 427,20	35 607 837,12
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	10	2 631 178 172,87	2 622 075 436,86
Muut sijoitukset	11	2 462 629,44	2 463 349,44
		2 633 640 802,31	2 624 538 786,30
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 688 600 567,72	2 682 201 399,63
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		346 879 043,00	294 961 244,54
		346 879 043,00	294 961 244,54
Lyhytaikaiset saamiset	13
Myyntisaamiset		147 276 682,67	164 065 346,70
Lainasaamiset		879 343 158,82	790 528 125,41
Laskennallinen verosaaminen		5 355 604,15	5 320 730,58
Muut saamiset		16 127 584,07	19 712 448,13
Siirtosaamiset		238 401 080,76	192 499 735,05
		1 286 504 110,47	1 172 126 385,87

Rahoitusarvopaperit		687 464 343,38	894 779 989,76
Rahat ja pankkisaamiset		269 462 126,90	203 365 928,35
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 590 309 623,75	2 565 233 548,52
Vastaavaa yhteensä		5 278 910 191,47	5 247 434 948,15

Vastattavaa, e	Liite	31.12.2019	31.12.2018
Oma pääoma
Osakepääoma		66 174 482,53	66 011 583,40
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		298 115 709,83	237 735 404,86
Edellisten tilikausien voitto		1 363 717 911,48	1 147 402 699,36
Tilikauden voitto		846 898 465,29	1 067 984 631,14
Oma pääoma yhteensä	14	2 675 234 633,71	2 619 462 383,34

Poistoero		9 216 627,63	10 060 052,72
Tilinpäätössiirtojen kertymä		9 216 627,63	10 060 052,72
Pakolliset varaukset	15	3 684 116,72	3 340 639,69
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	16
Lainat		253 180 335,72	474 767 206,98
		253 180 335,72	474 767 206,98

Lyhytaikainen vieras pääoma	17
Ostovelat		91 370 151,60	108 140 108,74
Lainat		2 107 909 509,79	1 863 570 717,77
Laskennallinen verovelka		804 000,00	1 075 000,00
Muut velat		26 491 719,75	21 501 072,29
Siirtovelat		111 019 096,55	145 517 766,62
		2 337 594 477,69	2 139 804 665,42
Vieras pääoma yhteensä		2 590 774 813,41	2 614 571 872,40
Vastattavaa yhteensä		5 278 910 191,47	5 247 434 948,15

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018

Myyntitulot	617 231 180,44	483 553 600,60
Liiketoiminnan muut tuotot	14 567 247,60	21 217 380,57
Ostot, palkat ja muut menot	-511 632 305,52	-380 255 692,61
Rahoitustulot ja -menot	693 569 259,45	953 364 815,16
Maksetut verot	-36 046 855,37	-44 696 611,90
Muut rahoituserät	-11 016 481,92	-10 157 335,12
Liiketoiminnan rahavirta	766 672 044,68	1 023 026 156,70
Käyttöomaisuushankinnat	-12 421 278,54	-10 568 732,16
Käyttöomaisuusmyynnit	-	41 612,91
Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	-11 157 233,74	-13 471 956,51
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset	1 793 416,47	497 492 630,76
Investointien rahavirta	-21 785 095,81	473 493 555,00
Omien osakkeiden hankinta	-	-
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	37 466 798,76	23 058 258,80
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	499 057 211,85	-275 544 315,75
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	-476 305 291,09	-619 527 971,95
Voitonjako	-851 669 419,02	-849 192 536,37
Saadut konserniavustukset	45 940 250,00	44 800 000,00
Muut rahoitustoiminnan erät	66 719 699,18	192 123 523,09
Rahoituksen rahavirta	-678 790 750,32	-1 484 283 042,18
Rahavarojen muutos	66 096 198,55	12 236 669,52
Rahavarat 1.1.	203 365 928,35	191 129 258,83
Rahavarat 31.12.	269 462 126,90	203 365 928,35
Rahavarojen muutos	66 096 198,55	12 236 669,52
Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan
Tilikauden voitto	846 898 465,29	1 067 984 631,14
Poistot	15 035 552,47	14 940 135,34
Muut oikaisut	-30 240 972,28	-28 588 062,19
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta	831 693 045,48	1 054 336 704,29
Saamisten muutos	-15 610 941,19	-91 496 124,36
Velkojen muutos	-49 410 059,61	60 185 576,77
Liiketoiminnan rahavirta	766 672 044,68	1 023 026 156,70

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2019.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien sekä sähkön hintaa koskevan hyödykeriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset kirjataan alun perin sopimushetkellä taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Sähköjohdannaisten käypä arvo perustuu arvostuspäivän noteerattuihin markkinahintoihin sähkömarkkinoilla. Johdannaisinstrumenttien käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 19.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tulevia sähkön ostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.

Tuloutusperiaate

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 18.

Verot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Rahoitusriskien ja -instrumenttien hallinta

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa. Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä katso luvut 2.4 ja 5.3.

Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Osakeperusteiset maksut

KONEella on käytössä kaksi erillistä osakepohjaista kannustinjärjestelmää yhtiön ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmät sisältävät sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu yhtiön arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus syntymisjakson aikana. Eimarkkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Yhtiö päivittää arvion lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutosten vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutosten vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot

1. LIIKEVAIHTO

Myynti konserniyhtiöille oli 684 511,1 (593 871,1) tuhatta euroa, joka koostuu korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Saadut avustukset	1 102,7	1 702,4
Energian edelleenveloitus	2 083,7	1 876,9
Palveluveloitukset	703,7	753,9
Muut	10 677,2	21 333,7
Yhteensä	14 567,2	25 666,8

3. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Palkat ja palkkiot	121 803,4	111 614,7
Eläkekulut	16 002,1	15 335,4
Muut henkilösivukulut	1 830,8	2 405,8
Yhteensä	139 636,3	129 355,9

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle on tilikauden 2019 aikana maksettu palkkaa ja palkkioita yhteensä 5 000,2 (5 782,0) tuhatta euroa. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 053 toimihenkilöä (1 045).

4. POISTOT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Aineettomat oikeudet	272,2	336,1
Muut pitkävaikutteiset menot	8 381,9	8 999,6
Rakennukset	1 273,3	1 271,2
Koneet ja kalusto	5 108,1	4 333,2
Yhteensä	15 035,6	14 940,1

5. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Tilintarkastus	710,0	551,0
Tilintarkastajien lausunnot	0,8	11,3
Veroneuvonta	80,0	-
Muut palvelut	1 008,0	162,5
Yhteensä	1 798,8	724,9

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	698 468,0	945 208,7
Muut osinkotuotot	3,0	1,4
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	8 213,1	8 550,8
Korkotuotot muilta	26 368,6	32 714,3
Korkokulut konserniyhtiöille	-37 601,0	-29 156,9
Korkokulut muille	-2 423,0	-4 051,1
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-13 107,8	-18 808,0
Yhteensä	679 920,8	934 459,1

7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 e	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Poistoeron muutos	843,4	-489,1
Saadut konserniavustukset	58 400,0	45 940,3
Yhteensä	59 243,4	45 451,2

Taseen liitetiedot

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikut	Maksetut
1.1.–31.12.2019, 1 000 e	oikeudet	teiset menot	ennakot	Yhteensä
1.1.2019
Alkuperäinen hankintameno	4 503,1	119 294,3	1 866,4	125 663,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-3 594,7	-100 014,2	-	-103 608,9
Tasearvo kauden alussa	908,4	19 280,0	1 866,4	22 054,8

Tasearvo kauden alussa	908,4	19 280,0	1 866,4	22 054,8
Lisäykset	209,7	6 526,4	-	6 736,1
Vähennykset	-	-2,5	-	-2,5
Poistot	-272,2	-8 381,9	-	-8 654,1
Tasearvo kauden lopussa	845,9	17 422,0	1 866,4	20 134,3
31.12.2019
Alkuperäinen hankintameno	4 712,8	125 818,1	1 866,4	132 397,4
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-3 866,9	-108 396,1	-	-112 263,1
Tasearvo kauden lopussa	845,9	17 422,0	1 866,4	20 134,3

		Muut
	Aineettomat	pitkävaikut	Maksetut
1.1.–31.12.2018, 1 000 e	oikeudet	teiset menot	ennakot	Yhteensä
1.1.2018
Alkuperäinen hankintameno	4 313,6	112 886,7	1 866,4	119 066,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-3 258,6	-91 014,6	-	-94 273,2
Tasearvo kauden alussa	1 055,0	21 872,1	1 866,4	24 793,4

Tasearvo kauden alussa	1 055,0	21 872,1	1 866,4	24 793,4
Lisäykset	189,5	6 407,6	-	6 597,1
Vähennykset	-	-	-	-
Poistot	-336,1	-8 999,6	-	-9 335,7
Tasearvo kauden lopussa	908,4	19 280,0	1 866,4	22 054,8
31.12.2018
Alkuperäinen hankintameno	4 503,1	119 294,3	1 866,4	125 663,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-3 594,7	-100 014,2	-	-103 608,9
Tasearvo kauden lopussa	908,4	19 280,0	1 866,4	22 054,8

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

			Koneet	Keskeneräiset
1.1.–31.12.2019, 1 000 e	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	hankinnat	Yhteensä
1.1.2019
Alkuperäinen hankintameno	182,3	30 314,7	38 054,1	27,8	68 578,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-	-8 515,6	-24 432,3	-23,3	-32 971,2
Tasearvo kauden alussa	182,3	21 799,2	13 621,8	4,5	35 607,8

Tasearvo kauden alussa	182,3	21 799,2	13 621,8	4,5	35 607,8
Lisäykset	-	165,6	5 303,6	216,0	5 685,1
Vähennykset	-	-4,8	-81,3	-	-86,1
Uudelleenluokittelut	-	4,5	-	-4,5	-
Poistot	-	-1 273,3	-5 108,1	-	-6 381,4
Tasearvo kauden lopussa	182,3	20 691,1	13 736,0	215,9	34 825,4
31.12.2019
Alkuperäinen hankintameno	182,3	30 472,6	40 835,7	243,8	71 734,3
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-	-9 781,5	-27 099,7	-27,8	-36 909,0
Tasearvo kauden lopussa	182,3	20 691,1	13 736,0	215,9	34 825,4

			Koneet	Keskeneräiset
1.1.–31.12.2018, 1 000 e	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	hankinnat	Yhteensä
1.1.2018
Alkuperäinen hankintameno	182,3	29 797,3	34 686,2	23,3	64 689,1
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-	-7 244,5	-20 196,6	-	-27 441,1
Tasearvo kauden alussa	182,3	22 552,8	14 489,6	23,3	37 248,0
Tasearvo kauden alussa	182,3	22 552,8	14 489,6	23,3	37 248,0
Lisäykset	-	494,1	3 465,7	4,5	3 964,3
Vähennykset	-	-	-	-	-
Uudelleenluokittelut	-	23,3	-	-23,3	-
Poistot	-	-1 271,1	-4 333,3	-	-5 604,4
Tasearvo kauden lopussa	182,3	21 799,2	13 621,8	4,5	35 607,8
31.12.2018
Alkuperäinen hankintameno	182,3	30 314,7	38 054,1	27,8	68 578,9
Kertyneet poistot ja arvonalennukset	-	-8 515,6	-24 432,3	-23,3	-32 971,2
Tasearvo kauden lopussa	182,3	21 799,2	13 621,8	4,5	35 607,8

10. OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ

1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Tasearvo 1.1.	2 622 075,4	3 101 687,6
Lisäykset	11 703,1	13 472,0
Vähennykset	-2 600,3	-493 084,2
Tasearvo 31.12.	2 631 178,2	2 622 075,4

11. MUUT SIJOITUKSET

1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Tasearvo 1.1.	2 463,3	2 458,3
Lisäykset	167,2	7,4
Vähennykset	-0,7	-2,4
Uudelleenluokittelut	-167,2	-
Tasearvo 31.12.	2 462,6	2 463,3

12. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	346 879,0	293 961,2
Lainasaamiset ulkopuolisilta	-	1 000,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	346 879,0	294 961,2

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Saamiset konserniyhtiöltä, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	146 659,7	163 262,2
Lainasaamiset	879 343,2	790 528,1
Siirtosaamiset	199 820,4	129 060,9
Yhteensä	1 225 823,2	1 082 851,2
Saamiset ulkopuolisilta, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	617,0	803,2
Muut saamiset	16 127,6	19 712,4
Siirtosaamiset	38 580,7	63 438,8
Yhteensä	55 325,3	83 954,4
Laskennallinen verosaaminen	5 355,6	5 320,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 286 504,1	1 172 126,4
Siirtosaamisten olennaiset erät, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Johdannaisvarat	22 897,2	34 814,0
Verojaksotukset	11 811,9	10 904,4
Laskuttamattomat saamiset	124 436,7	73 280,0
Konserniavustus	58 400,0	47 364,3
Muut	20 855,3	26 137,2
Yhteensä	238 401,1	192 499,7

14. OMA PÄÄOMA JA SEN MUUTOKSET

			Sijoitetun vapaan oman
1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2019	66 011,6	100 328,1	237 735,4	-203 325,9	2 418 713,2		2 619 462,4
Voitonjako					-851 669,4		-851 669,4
Omien osakkeiden hankinta							-
Optio- ja osakepalkitseminen	162,9		60 380,3	18 214,9	-18 214,9		60 543,2
Tilikauden voitto						846 898,5	846 898,5
Tasearvo 31.12.2019	66 174,5	100 328,1	298 115,7	-185 111,0	1 548 828,9	846 898,5	2 675 234,6

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 2 508 732 086,60 (2 453 122 735,36) euroa.

			Sijoitetun
1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2018	65 897,6	100 328,1	198 898,3	-217 820,5	2 214 415,7		2 361 719,2
Voitonjako					-849 192,5		-849 192,5
Omien osakkeiden hankinta							-
Optio- ja osakepalkitseminen	114,0		38 837,1	14 494,6	-14 494,6		38 951,1
Tilikauden voitto						1 067 984,6	1 067 984,6
Tasearvo 31.12.2018	66 011,6	100 328,1	237 735,4	-203 325,9	1 350 728,6	1 067 984,6	2 619 462,4

15. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Takuuvaraukset	3 684,1	3 340,6
Yhteensä	3 684,1	3 340,6

16. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	93 180,3	314 767,2
Yhteensä	93 180,3	314 767,2

Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa	160 000,0	160 000,0
Yhteensä	160 000,0	160 000,0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	253 180,3	474 767,2

17. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Ostovelat	31 869,4	43 917,5
Lainat	2 107 909,5	1 863 570,7
Siirtovelat	27 487,8	68 475,4
Yhteensä	2 167 266,7	1 975 963,6

Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Ostovelat	59 500,8	64 222,6
Muut velat	26 491,7	21 501,1
Siirtovelat	83 531,3	77 042,3
Yhteensä	169 523,8	162 766,0

Laskennallinen verovelka	804,0	1075,0

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 337 594,5	2 139 804,7
Siirtovelkojen olennaiset erät, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	27 744,4	24 587,8
Johdannaisvelat	23 317,7	33 143,1
Muut	59 957,0	87 786,8

Yhteensä 111 019,1 145 517,8

18. VASTUUT

1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	2 710 431,1	2 652 924,0
Muiden puolesta	82,4	89,6
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	6 364,7	6 500,0
Yli vuoden kuluttua	8 829,0	10 627,0
Muut vastuut	2 334,7	2 687,7
Yhteensä	2 728 041,9	2 672 828,3

19. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	-12 222,4	3 599,8
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	11 801,9	-1 928,9
Yhteensä	-420,5	1 670,9

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2019	31.12.2018
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	2 169 789,0	2 450 309,3
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	746 230,9	742 174,7
Yhteensä	2 916 019,9	3 192 484,0

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti ja arvostettu käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttatermiineistä erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

Tytäryhtiöt

TYTÄRYHTIÖT, 31.12.2019

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	Hissi B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	Kone Finance Holding B.V.	100
	Kone Holland B.V.	100	53,22
	KONE Markus B.V.	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
	Waldoor B.V.	100
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	100
Australia	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Limited	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
Bahrain	KONE Bahrain S.P.C.	0
	KONE Elevators S.P.C.	0
Belgia	KONE Belgium S.A.	100	99,99
	KONE International N.V.	100
Bosnia	KONE d.o.o. Sarajevo	100
Bulgaria	KONE EOOD	100	100
Egypti	KONE LLC	100
Espanja	Ascensores Carillo Alcalá S.L.	100
	Ascensores Muralla, S.A.	100
	Ascensores R Casado, S.A.	100
	Citylift S.A.	80
	Instalación y Mantenimiento Ascensores MP Baleares, S.L	80
	KONE Elevadores, S.A.	100	99,99
	Marvi Ascensores S.L	100
Etelä-Afrikka	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd.	100
Filippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	40
	KPI Elevators Inc.	100
Hong Kong SAR	Ben Fung Machineries & Engineering Ltd.	100	0,1
	KONE Elevator (HK) Ltd.	100
	Shan On Engineering Company Limited	100
Indonesia	PT Kone Indo Elevator	100	1,04
Intia	KONE Elevator India Private Ltd.	100	99,99
Irlanti	Ennis Lifts Limited	100

	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	21st Century Lifts Limited	100
	Acre Lifts Limited	100
	CrownAcre Lifts Limited	100
	Express Elevators Ltd.	100
	KONE (NI) Ltd.	100
	KONE Pension Trustees Ltd.	100
	KONE Plc.	100	100
	Lift Maintenance Limited	100
	Rob Willder Lifts Limited	100
Israel	KONE LTD	100	100
Italia	Cerqueti Servizi S.r.l.	100
	Cofam S.r.l.	60
	Damiani S.r.l	89
	Elevant Servizi S.r.l.	70
	Elevatori Bari S.r.l.	89
	Elevators S.r.l.	60

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Italia	EP Servizi S.r.l.	70
	Ferrara Ascensori S.r.l.	60
	Fiore Ascensori S.a.s. di Fiore Donato	100
	Gianfranceschi Ascensori S.r.l.	100
	GSB Ascensori S.r.l.	65
	KONE Industrial S.p.A.	100	100
	KONE S.p.A.	100	26,86
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70
	MA.RI.IVRE S.r.l.	100
	Mingot S.r.l.	97
	Nettuno S.r.l.	75
	Neulift S.p.A.	100
	Neulift S.r.l.	100
	Neulift Service Molise S.r.l.	51
	Neulift Service Triveneto S.r.l.	100
	Pavignano ascensori S.r.l.	100
	Rimma S.r.l.	60
	Slimpa S.p.A.	100

	Tecnocram S.r.l.	84
	Tosca Ascensori S.r.l.	66,67
	Unilift S.r.l.	78,54
Itävalta	Girula Beteiligungsverwaltungs GmbH	100
	KONE AG	100	100
Kanada	KONE Inc.	100
Kenia	KONE Kenya Limited	100
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd.	100	40
	KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.	100
	KONE Elevators Co., Ltd.	100
	Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.	100	100
Kreikka	KONE S.A	100
Kroatia	KONE d.o.o.	100	100
Kypros	Gelco Lifts Ltd	100
	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	0,5
Liettua	UAB KONE	100	100
Luxemburg	KONE Luxembourg S.A.R.L.	100
	Lumico S.A.R.L.	100	100
Makedonia	KONE Makedonija Dooel Skopje	100
Malesia	Fuji Lift & Escalator Manufacturing Sdn. Bhd.	100
	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	47,85	47,85
	Premier Elevators Sdn. Bhd.	100	100
Marokko	KONE Elevators and Escalators Sarl AU	100	100
Meksiko	KONE Industrial S.A. de C.V.	100
	KONE Industrial Servicios S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico S.A. de C.V.	100	0,1
Monaco	S.A.M. KONÉ	99,80
Montenegro	KONE d.o.o. Podgorica	100
Norja	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Rulletrapper AS	100	100
Oman	KONE Assarain LLC	70
Portugali	Citylift Portugal Lda.	100
	KONE Portugal Elevadores Lda.	100	1
Puola	KONE Sp.z o.o.	100	100
Qatar	KONE Elevators W.L.L.	49	49
Ranska	Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.	100
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATS-ATPE S.A.S.	100
	Delta Ascenseurs S.A.S.	100

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Ranska	KONÉ Développement S.N.C.	100
	KONÉ Holding France S.A.S.	100	100
	KONÉ S.A.	99,97
	Prokodis S.A.S.	100
	R.M.D. Automatismes S.A.S.	100
	R.M.D. S.A.S.	100
	Société en Participation KONE ATS	100
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100	99,99
Ruotsi	KONE AB	100
	KONE Door AB	100
	KONE Metro AB	100
	Motala Hissar AB	100
	Uppsala Hiss Montage och El AB	100
Saksa	Alois Kasper GmbH	100
	Klostermann Aufzüge GmbH	100
	K.S. Aufzugsdienst GmbH	100
	KONE Automatiktüren GmbH	100
	KONE Escalator Supply Center Europe GmbH	100
	KONE Garant Aufzug GmbH	100

	KONE GmbH	100
	KONE Holding GmbH	100
	KONE Montage GmbH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	SK-Fördertechnik GmbH	100
	WBM Ostfalen-Aufzüge GmbH	100
Saudi-Arabia	KONE Areeco Limited	50	10
Serbia	KONE d.o.o. Beograd-Zemun	100
Singapore	KONE Pte Ltd.	100
Slovakia	KONE s.r.o.	100	99,91
	KONE SSC s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	Gigalock Oy	100
	KONE Care Oy	100	100
	KONE Export Oy	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
Sveitsi	KONE (Schweiz) AG	100	100
Taiwan, Kiina	Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co. Ltd	100
	KONE Elevators Taiwan Co. Ltd.	100
Tanska	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Public Company Limited	84,07
	Thai Elevators & Escalators Ltd.	74
	Thai Elevators Holding Ltd.	49
Tsekki	KONE, a.s.	100	100
	KONE Industrial – koncern s.r.o.	100	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Uganda	KONE Uganda Limited	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvono Kft	100	100
Venäjä	JSC KONE Lifts	100	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100	100
Yhdistyneet Arabiemiraatit	KONE (Middle East) LLC	49	49
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100

Voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2019 on 2 508 732 086,60 euroa, josta tilikauden voitto on 846 898 465,29 euroa.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 5.3.2020.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 28. tammikuuta 2020 Antti Herlin Jussi Herlin Matti Alahuhta Iiris Herlin Ravi Kant Juhani Kaskeala Sirpa Pietikäinen Henrik Ehrnrooth, Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 28. päivänä tammikuuta 2020

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

KHT KHT

Lauri Kallaskari Jouko Malinen

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

konsernitaseen, konsernituloslaskelman, laajan konsernituloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 59 miljoonaa euroa.

Konsernitarkastuksen laajuus

• Konsernitarkastukseen sisältyi kaikki merkittävät konserniyhtiöt, sekä lisäksi osa pienemmistä konserniyhtiöistä Euroopassa, Aasiassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Amerikassa kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

• Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon KONE-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen, jonka suoritti joko konsernin tilintarkastustiimi tai paikallisen PwC-ketjun tilintarkastajat meidän antamiemme ohjeiden mukaisesti. Konserosalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Konsernitilin päätökselle määritetty olennaisuus	59 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 52 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämi sessä käytetty vertailukohde	Noin 5 prosenttia liikevoitosta
Perustelut vertailukoh teen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevoiton, koska käsi tyksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Valitsimme sovel lettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväk syttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

niyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin tilintarkastus. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritettiin tarpeelliseksi katsomiamme erityisiä tarkastustoimenpiteitä tai analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus

Katso liitetiedot 1 ja 2.1 konsernitilinpäätöksestä

Konsernin liikevaihto muodostuu uuslaite-, modernisointi- ja huoltomyynnistä. Liikevaihtovirtojen erilaisesta luonteesta johtuen arvioimme niihin liittyvät riskit eritasoisiksi. Harkintamme mukaan tarkastuksemme painopistealueena oli uuslaite- ja modernisointimyynti huoltomyynnin tulouttamisen ollessa yksinkertaisempaa.

Uuslaite- ja modernisointimyynnin liikevaihto tuloutetaan lähtökohtaisesti valmistusasteen mukaan, jolloin tuloutettu myynti perustuu käynnissä olevan projektin edistymiseen. Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärään mennessä toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Arviomme mukaan riski liittyy etenkin vuoden 2019 lopussa keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen.

Tilintarkastustoimenpiteemme keskittyivät uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnan projektien tuloutukseen, koska se sisältää johdon harkintaan perustuvia arvioita, jotka vaikuttavat tuloutettavan myynnin määrään ja projektien kannattavuuteen.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c –kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Uuslaite- ja modernisointiprojektien liikevaihdon tilintarkastukseemme sisältyi sekä kontrollien tarkastusta että aineistotarkastustoimenpiteitä. Aineistotarkastustoimenpiteemme kohdistuivat johdon käyttämiin kirjanpidon arvioihin seuraavasti:

täsmäytimme valittujen projektien osalta yhtiön laskelmien mukaisen kokonaisliikevaihdon myyntisopimuksiin ottaen huomioon mahdolliset sopimusmuutokset;
tarkastimme valittujen projektien kustannusarvioita muodostamalla käsityksen niihin liittyvistä prosesseista sekä arvioimalla niitä projektidokumentaation perusteella;
arvioimme johdon tekemien arvioiden luotettavuutta vertaamalla 2018 vuoden lopussa tehtyjä kustannusarvioita vuoden 2019 toteutuneisiin kustannuksiin;
testasimme 2019 lopussa keskeneräisten projektien valmistusasteen oikeellisuutta vertaamalla projektien siihen mennessä toteutuneita menoja arvioituihin kokonaiskustannuksiin.

Tarkastimme myös otoksen tilikauden 2019 aikaisesta liikevaihdosta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän

täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Tilintarkastuskertomuksen allekirjoittaneet tilintarkastajat ovat toimineet KONE Oyj:n yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina seuraavasti: PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut tilintarkastajana yhtäjaksoisesti 63 vuotta alkaen 2.3.1957, jolloin tilintarkastajaksi valittiin yhtiössämme toimiva KHT-tilintarkastaja. 1.1.1988 lähtien KONE Oyj:n toinen tilintarkastaja on ollut yhtiössämme

toimiva tilintarkastaja. KHT Jouko Malinen on toiminut tilintarkastajana 26.2.2019 alkaen yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan. Yhtiömme ja siinä toimivat tilintarkastajat ovat toimineet KONE Oyj:n tilintarkastajina koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 28. tammikuuta 2020

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Lauri Kallaskari Jouko Malinen KHT KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

KONEen yleiset hallinnointiperiaatteet

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 lukuun ottamatta suosituksia 16 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä), 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä) ja 18a (Nimitysvaliokunnan jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 22 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtajana tai jäsenenä ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen
strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen
vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen
hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan (pääjohtajan) nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen
yhtiörakenteesta päättäminen
merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana. Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan, kokemukseen, osaamiseen, ikään, sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen liiketoimintaan että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitusten jäsenten riippumattomuutta arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien perusteella.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia. Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi valiokunnalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan sekä päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Johto

Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja (pääjohtaja)

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka on määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.

Riskienhallinta, sisäinen valvonta, lähipiiritoimet ja tilintarkastus KONEella

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallintatoiminto koordinoi ja kehittää riskien ja mahdollisuuksien systemaattista arviointia osana liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon ydinprosesseja yhdessä strategiankehitystoiminnon kanssa.

Riskienhallintatoiminto valvoo ja johtaa KONEen liiketoimintaympäristöön, operatiiviseen toimintaan, varoihin ja taloudelliseen asemaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointia rajoittaakseen tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. KONEen liiketoimintayksiköillä on osana strategiaja budjetointiprosesseja vastuu tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä, jotka voivat uhata niiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimmät riskit raportoidaan riskienhallintatoiminnolle, joka kokoaa johtokunnalle esitettävän riski-informaation. Hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin johtokunnan arvion pohjalta. Tunnistetut riskit osoitetaan tietyille liiketoimintayksiköille ja riskienhallintatoiminto valvoo ja seuraa toimenpiteiden toteuttamista.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja kannattavaa, riskien hallinta, poistaminen tai pienentäminen on riittävää ja taloudellinen sekä operatiivinen raportointi on luotettavaa ja sääntelyn sekä sovittujen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan prosessin toimivuutta ja tehokuutta. Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Tässä tehtävässä johtoa tukee erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka vastuulla on sisäisen valvonnan suunnittelun, toteutuksen ja seurannan ohjaaminen ja koordinoiminen organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys perustuu yhtiön arvoihin, eettiseen ohjesääntöön, rehellisyyttä painottavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja kurinalainen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä tehtäviinsä sopivien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on hallita, poistaa tai vähen-

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

tää olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja compliance-riskejä, ja nämä ovat osa KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja. Sisäisen valvonnan prosesseja tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet, ja niitä ylläpidetään ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt ovat yleisesti vastuussa valvontaviitekehyksen toteuttamisesta ja globaalisti ja paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden noudattamisen valvomisesta. Konsernin taloushallinto (Global Finance and Control) vastaa viitekehityksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden controller-verkosto. Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-/prosessimittareiden tavoitearvoista tai toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla. KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on käytössä uuslaite- ja palveluliiketoiminta-alueilla sekä rahoitusja verotoiminnoissa. Ohjausmalli varmistaa taloudellisen valvonnan tehtävien riittävän kattavuuden sekä oikea-aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja periaatteita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, jonka johtaja on hallituksen puheenjohtajan alainen. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista. KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta mukaan lukien yhtiöt joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. KONEen hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien tunnistamisesta, käsittelystä, hyväksynnästä, seurannasta ja raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontakäytäntöjä ja raportoi lähipiiriliiketoimista tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE pitää listaa sisäpiiriläisistä liittyen osavuosikatsauksiin sekä tilinpäätökseen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.

KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksenaa.

Hallinnointi vuonna 2019

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 26. helmikuuta 2019 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen kahdeksan jäsentä. Yhtiön hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii Antti Herlin, varapuheenjohtajana Jussi Herlin ja jäseninä Matti Alahuhta, Anne Brunila, Iiris Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä viisi on miehiä ja kolme naisia.

Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Anne Brunila, Iiris Herlin, Ravi Kant, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2019 hallitus kokoontui 9 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 97 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii Jukka Ala-Mello.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Anne Brunila, Antti Herlin ja Ravi Kant jäseninä. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä Anne Brunila ja Ravi Kant ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2019 tarkastusvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 92 %.

Sisäisen tarkastuksen johtajana toimii Caj Lövegren.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Matti Alahuhta, Jussi Herlin ja Juhani Kaskeala jäseninä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä Matti Alahuhta ja Juhani Kaskeala ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista. Vuonna 2019 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 3 kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2019:

	Hallitus	Tarkastus valiokunta	Nimitys- ja palkitsemis valiokunta
Antti Herlin	9/9	2/3	3/3
Jussi Herlin	9/9	3/3	3/3
Matti Alahuhta	9/9		3/3
Anne Brunila	8/9	3/3
Iiris Herlin	9/9
Ravi Kant	9/9	3/3
Juhani Kaskeala	9/9		3/3
Sirpa Pietikäinen	8/9

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti helmikuussa 2019 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot (palkkio vuodessa euroa):

Hallituksen puheenjohtaja	55 000
Varapuheenjohtaja	45 000
Jäsen	40 000

Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritettiin KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi vahvistettiin maksettava 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista kuitenkin siten, että muualla kuin Suomessa asuville valiokuntien jäsenille em. Kokouspalkkio valiokuntien kokouksista on 2 000 euroa. Matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2019 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 401 963 euroa bonusta vuodelta 2019 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 61 000 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 93.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Henrik Ehrnrooth.

Toimitusjohtajan palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta.

Henrik Ehrnroothin peruspalkka on 750 000 euroa vuodessa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 727 500 euroa bonusta vuodelta 2019. Henrik Ehrnroothin osakeomistus selviää alla olevasta taulukosta.

Henrik Ehrnrooth on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Huhtikuussa 2019 vuodelta 2018 Henrik Ehrnroothille suoritettu palkkio oli 2 579 150 euroa koostuen 25 344 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2019 kertynyt ja huhtikuussa 2020 maksettava palkkio on vastaavasti yhteensä 32 531 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Henrik Ehrnroothin eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunta

KONEen johtokunnan muodostavat toimitusjohtajan lisäksi 13 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Henrik Ehrnrooth. Johtokunnan muut jäsenet ovat Max Alfthan, Axel Berkling, Klaus Cawén, Hugues Delval, Ilkka Hara, Thomas Hinnerskov, William Johnson, Mikko Korte, Maciej Kranz (1.7.2019 lähtien) , Pierre Liautaud, Tomio Pihkala, Susanne Skippari ja Larry Wash. Vuoden aikana johtokunnan jäsenenä toimi myös Heikki Leppänen (30.6.2019 saakka).

Johtokunnan palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilökohtaiset tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi strategian toteutukseen, turvallisuuteen tai laatuun. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää alla olevasta taulukosta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2019 yhteensä 131 794 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2019 kertynyt ja huhtikuussa 2020 maksettava vuoden 2019 palkkio on vastaavasti yhteensä 194 169 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimivat KHT Jouko Malinen ja tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers-yhtiölle vuodelta 2019 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 3,8 miljoonaa euroa ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 2,6 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa 31.12.2019 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät alla olevasta taulukosta.

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut merkittäviä tapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Lisätietoa 3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina. Lisätietoa Hallitus, s. 94 Johtokunta, s. 95

KONEen hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2019 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.–31.12.2019

	A-sarjan		B-sarjan
	osake	Muutos	osake	Muutos
Alahuhta Matti			753 943	+337
Alfthan Max			58 875	+10 138
Berkling Axel			48 911	+10 138
Brunila Anne			2 983	+337
Cawén Klaus			355 299	+10 138
Delval Hugues			49 186	+10 138
Ehrnrooth Henrik			338 741	+25 344
Hara Ilkka			35 502	+10 138
Herlin Antti	70 561 608	-	46 936 478	+100 464
Herlin Iiris			134 990	+337
Herlin Jussi			109 277	+380
Hinnerskov Thomas			42 166	+10 138
Johnson William			126 109	+10 138
Kant Ravi			2 143	+337
Kaskeala Juhani			2 967	+337
Korte Mikko			55 345	+10 138
Liautaud Pierre			69 283	-4 862
Pietikäinen Sirpa			8 143	+337
Pihkala Tomio			93 595	+10 138
Skippari Susanne			26 669	+10 138
Wash Larry			69 035	+10 138

Heikki Leppänen omisti 206 099 KONEen B-sarjan osaketta 30.6.2019. Omistuksiin on sisällytetty myös hallituksen jäsenten ja johdon määräysvallassa olevien yhtiöiden ja alaikäisten lasten omistamat osakkeet.

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c., tekniikan tohtori h.c. Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n pääjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä, hallituksen varapuheenjohtajuus Sanoma Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys Caverion Oyj:ssä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1984, kauppatieteiden maisteri.

Hallituksen jäsen vuodesta 2012.

Strategy Development Manager, työskennellyt KONEen strategiakehitystoiminnossa vuodesta 2016 alkaen. Työskenteli aiemmin konsulttina Accenturella vuosina 2012–2014 ja KONE Oyj:n hallituksen varajäsenenä vuosina 2007–2012. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä, Tiina ja Antti Herlinin säätiössä, Kaskas Media Oy:ssä ja Teknologiateollisuus ry:ssä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2005 ja pääjohtajana vuodesta 2006 vuoteen 2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998– 2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä ja Outotec Oyj:ssä sekä hallituksen jäsenyydet AB Volvossa ja ABB Ltd:ssä.

Anne Brunila

s. 1957, kauppatieteiden tohtori, kauppatieteiden tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Työskenteli aiemmin mm. Hanken Svenska handelshögskolanin professorina vuosina 2014–2018, Fortum-konsernin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä 2009–2012 vastuualueenaan konsernin yhteiskuntasuhteet ja strategia, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 2006–2009, Valtionvarainministeriössä ylijohtajana 2003–2006 sekä eri asiantuntijaja johtotehtävissä Suomen Pankissa 1992– 2000 ja Euroopan komissiossa 2000–2002. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Suomen elokuvasäätiössä ja hallituksen jäsenyys Sanoma Oyj:ssä.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Hallituksen

varajäsen vuosina 2013–2014. Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Ravi Kant

s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori.

Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Työskennellyt useissa tehtävissä Tata Motorsissa vuodesta 1999 lähtien ja mm. pääjohtajana vuodesta 2005 vuoteen 2009 ja tämän jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014. Aikaisemmin hän on työskennellyt johtajana Philips Intian kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML Ltd:ssä sekä Titan Watches Ltd:ssä.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys Hawkins Cookers Ltd:ssä sekä jäsenyys Accenture Intian ja puheenjohtajuus Akhandjyoti silmäsairaalan Advisory Boardissa.

Juhani Kaskeala

s. 1946, Amiraali

Hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Admiral Consulting Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2011. Toimi puolustusvoimien eri tehtävissä 1965–2009, viimeksi puolustusvoimain komentajana 2001–2009.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Forcit Ab:ssä ja Nixu Oyj:ssä, Senior Advisor Blic Oy:ssä ja jäsenyys European Leadership Networkissa.

Sirpa Pietikäinen

s. 1959, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2006.

Työskennellyt Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 ja neuvotteluteorioiden luennoitsijana ja konsulttina vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. kansanedustajana 1983–2003 ja ympäristöministerinä 1991– 1995.

Keskeisiä luottamustoimia ovat puheenjohtajuus GLOBE EU:ssa, hallituksen puheenjohtajuus Marttaliitossa, hallituksen varapuheenjohtajuus Lammin säästöpankissa, puheenjohtajuus Kansanvalistusseuran hallintoneuvostossa sekä jäsenyys Alzheimer Europen johtokunnassa.

Johtokunta

Henrik Ehrnrooth

Toimitusjohtaja

s. 1969, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2014. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja toiminut KONE Oyj:n talousjohtajana vuosina 2009– 2014. Työskenteli aiemmin mm. Goldman Sachsilla 1998–2009, viimeksi johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla vuosina 1994– 1998.

Keskeisinä luottamustoimina ovat hallituksen jäsenyydet UPM-Kymmene Oyj:ssä ja International Institute for Management Development (IMD) -organisaatiossa, sekä jäsenyys European Round Table of Industrialists (ERT) -organisaatiossa.

Max Alfthan

Markkinointi ja viestintä

s. 1961, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2014. Työskennellyt aiemmin Fiskarsin strategiajohtajana 2008–2014, Amer Sportsin viestintäjohtajana 2001–2008, Lowe Lintas & Partnersin toimitusjohtajana 1998–2001 sekä Sinebrychoffin markkinointijohtajana 1989–1998.

Axel Berkling

Aasian ja Tyynenmeren alue

s. 1967, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2016, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1998. Työskennellyt aiemmin mm. KONEen Saksan maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa rooleissa 2007–2012, muun muassa KONEen palveluliiketoiminnan johtajana Saksassa. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm. Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998, ja Arthur Andersenilla vuosina 1992–1995.

Klaus Cawén

Yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, lakiasiat

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1991. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n lakiasiainjohtajana 1991–2001.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Oy Karl Fazer Ab:ssa, East Office of Finnish Industries Oy:ssä, Outotec Oyj:ssä ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (Japani), sekä hallintoneuvoston jäsenyys Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.

Hugues Delval

Palveluliiketoiminta

s. 1971, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2017, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1994. Työskennellyt aiemmin mm. KONEen huoltoliiketoiminnan johtajana (2015–2017), Ranskan maajohtajana (2011–2015) ja Belgian ja Luxemburgin maajohtajana (2009– 2011). Hän on myös toiminut lukuisissa alueellisissa johtotehtävissä sekä rooleissa KONEella.

Ilkka Hara

Talousjohtaja

s. 1975, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2016. Työskennellyt aiemmin Microsoftin puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokiassa eri johtotehtävissä 2004–2014. Ennen Nokiaa hän työskenteli ABN AMRO:ssa 2003–2004 ja Morgan Stanley:lla 2001– 2003. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Hartili Oy:ssä.

Thomas Hinnerskov

Keski- ja Pohjois-Eurooppa

s. 1971, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2016. Työskennellyt aiemmin ISS:n Länsi-Euroopan aluejohtajana (2016) ja Aasian ja Tyynenmeren alueen aluejohtajana (2012–2016), sekä useissa muissa johtotehtävissä ISS:llä 2003– 2012. Ennen ISS:ää hän työskenteli TEMA Kapital -yrityksessä 2002–2003, McKinsey & Company:lla 2001–2002 ja Gudme Raaschou Investment Bank:ssa 1995–2000. Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys Caverion Oyj:ssä.

William B. Johnson

Kiinan alue (Greater China) s. 1958, MBA.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2012 ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2004. Työskenteli aiemmin mm. KONEen Kiinan maajohtajana vuodesta 2004, palveluliiketoiminnan johtajana Aasian ja Tyynenmeren alueella Carrier International -yhtiössä (United Technologies) vuosina 2002–2004, Australian maajohtajana Carrier Air Conditioning -osakeyhtiössä (United Technologies) 2001–2002, ja useissa eri johtotehtävissä Otis Elevator -yhtiössä ja Trammell Crowyrityksessä.

Mikko Korte

Operations Development

s. 1968, diplomi-insinööri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2016. KONEen palveluksessa vuodesta 1995. Työskenteli aiemmin KONEen Amerikan uuslaiteliiketoiminnan johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian toimintojen maajohtajana 2011–2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja palveluiden tuotantopäällikkönä KONEen Suomen toiminnoissa 1999–2004.

Maciej Kranz

Teknologiajohtaja

b. 1964. MBA

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa heinäkuusta 2019 lähtien. Aiemmin työskennellyt johtajana Cisco Systemsin seuraavissa yksiköissä: Corporate Strategic Innovation Group (2013–2019), Connected Industries Group (2012–2013), Borderless Networks (2009–2011), Wireless Networking (2006–2009) ja Ethernet Switching (1999–2006).

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys IoTecha Corporationissa.

Pierre Liautaud

Etelä-Eurooppa, Afrikka, Lähi-itä

s. 1958, maisteri, (Ecole Polytechnique, Ecole Nationale Supérieure des Télécommunications).

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2011. Työskenteli aiemmin KONEen Länsi- ja Etelä-Euroopan ja Afrikan toimintojen ja Customer Experience -johtajana 2011–2016, Microsoftin Enterprise & Partner Groupin EMEA-alueen johtajana 2003–2006 ja Länsi-Euroopan aluejohtajana 2006–2009, toimitusjohtajana @viso-yhtiössä (Vivendi-Softbank, 1999– 2001) ja Activia Networksissa (2001–2003), sekä IBM Corporationissa 1982–1999 mm. Internet-divisioonan markkinointijohtajana (1998) ja Global Electronics Industry -toiminnan johtajana (1999).

Tomio Pihkala

Uuslaiteliiketoiminta

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2013. KONEen palveluksessa vuodesta 2001. Työskenteli aiemmin KONEen Teknologiajohtajana 2015–2019, Operations Development -johtana 2013–2015, Suomen tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 ja Kiinan tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana 2007–2008.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja Vexve Oy:ssä.

Susanne Skippari

Henkilöstö

s. 1974, KTM, ekonomi.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2017, ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007. Työskennellyt aiemmin KONEen uuslaiteliiketoimintayksikön henkilöstöjohtajana (2015–2017) ja Talent Management -johtajana (2007–2008 ja 2011–2015). Lisäksi Susanne on toiminut Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen henkilöstöjohtajana vuosina 2009–2011.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli kahdeksan vuotta Nokialla Suomessa ja Argentiinassa henkilöstöjohdon tehtävissä.

Larry Wash

Amerikka

s. 1961, maisteri (sähkötekniikka), MBA. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2012. Työskenteli aiemmin mm. Ingersoll Randilla globaalien palveluiden johtajana Climate Solutions -sektorilla, Tranen Service and Contracting -liiketoiminnan johtajana Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, ja useissa eri johtotehtävissä Xeroxilla ja Eastman Kodakilla.

Vuonna 2019 Heikki Leppänen toimi KONEen uuslaiteliiketoiminnasta vastaavana johtajana 30.6. saakka.

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 25. helmikuuta 2020 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on 13. helmikuuta 2020 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 20. helmikuuta 2020 klo 15.00 mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä internetin kautta osoitteessa www.kone.com/fi/Sijoittajat/Yhtiokokoukset, faksilla numeroon 0204 75 4523, puhelimitse numeroon 0207 70 6873 tai kirjallisesti osoitteeseen KONE Oyj, Osakerekisteri, PL 7, 02151 Espoo. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 maksetaan osinkoa 1,6975 euroa A-sarjan osakkeelta ja 1,70 euroa B-sarjan osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27. helmikuuta 2020 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 5. maaliskuuta 2020.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn. Optio-oikeudet 2015 on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1. huhtikuuta 2017 alkaen. KONE 2015 -optio-oikeuksien merkintäaika on päättynyt 30. huhtikuuta 2019.

Lisätietoa

Hallituksen voitonjakoehdotus, s. 84 Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 23

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään arvopaperimarkkinalain, Nasdaq Helsingin Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Sanna Kaje Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705 Sähköposti: [email protected]

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2020

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2019	tiistai 28. tammikuuta 2020
Painettu tilinpäätös 2019	viikko 8–9, helmikuu 2020
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2020	keskiviikkona 22. huhtikuuta 2020
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2020	perjantaina 17. heinäkuuta 2020
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2020	torstaina 22. lokakuuta 2020

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä julkaistaan erillinen yritysvastuuraportti vuodelta 2019.

Design Avidly, paino Painotalo Plus Digital, Lahti

Etu- ja takakannen referenssikuvat

Bloomberg-yhtiön Euroopan pääkonttori Lontoossa on yksi maailman vastuullisimmin toteutetuista toimistorakennuksista. Arkkitehdit Foster + Partners halusivat luoda yhdessä yhtiön toimitusjohtajan Michael Bloombergin kanssa rakennuksen, joka edistää avoimuutta ja yhteistyötä sekä osoittaa arvostusta menneelle, nykyajalle ja tulevaisuudelle. 18 kokonaan lasista valmistettua KONEen näköalahissiä ovat keskeisessä osassa rakennuksen käyttökokemusta, sillä liikkuessa kerroksesta toiseen hisseistä näkee sekä rakennuksesta ulos että sisään.

KONE OYJ

Konsernihallinto Keilasatama 3 PL 7 02150 Espoo Puh. 0204 751

Lisätiedot: Sanna Kaje Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4705

AI Terminal

KONE Oyj

3224_10-k_2020-01-28_20e55d6e-6d5a-4b44-a11e-4bcb26a01d4f.pdf

VUOSIKATSAUS

Sisällysluettelo

KONE lyhyesti

Avainluvut

Avainluvut

Saadut tilaukset*, Me Liikevaihto, Me

Oikaistu liikevoitto (Me) ja oikaistu liikevoittomarginaali (%)

Rahavirta*, Me

Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Osinko/B-sarjan osake, e

KONEen strategia: "Menestymme asiakkaan kanssa"

Kaikki lähtee asiakkaasta

Neljä keinoa menestyä

1 Yhdessä innovointi ja uudenlainen osaaminen

2 Asiakaslähtöiset ratkaisut ja palvelut

Strategiset tavoitteemme

Kulttuurimme

Hallituksen toimintakertomus

KONEen liiketoimintamalli

LUOMME ARVOA TEKEMÄLLÄ KAUPUNGEISTA PAREMPIA PAIKKOJA ELÄÄ

IHMISET JA JOHTAMINEN

INNOVAATIOT, PROSESSIT JA JÄRJESTELMÄT

BRÄNDI JA MAINE

* Vuoden 2018 lukuja. Julkaisemme vuoden 2019 luvut Yritysvastuuraportissa vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä.

Kasvun ajurit

Liiketoiminnan ominaispiirteitä

Tärkeimmät arvonluonnin ajurit

MENESTYMME ASIAKKAAN KANSSA VASTUULLISIMMAT TUOTTEET JA PALVELUT

PÄÄSTÖT JA JÄTTEET*

LIIKUTAMME YLI MILJARDIA HISSIEN JA LIUKUPORTAIDEN KÄYTTÄJÄÄ PÄIVITTÄIN

LIIKETOIMINTAMALLI TUOTOKSET VAIKUTUKSET

OSAKKEENOMISTAJAT

YHTEISKUNTA

YMPÄRISTÖ*

KONEen toimintaympäristö vuonna 2019

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saatujen tilausten kehitys alueittain*

Liikevaihto

Liikevaihto markkina-alueittain

Liikevaihto liiketoiminnoittain

Liikevaihdon kehitys markkina-alueittain ja liiketoiminnoittain*

Tulos

Rahavirta ja tase

Rahavirta ja tase

Investoinnit ja yritysostot

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

KONEen Yritysvastuu- raportti 2019

Ei-taloudelliset tunnusluvut

YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT ASIAT

KONEen tarjoama

Oma toiminta

HENKILÖSTÖ JA SOSIAALISET ASIAT

Työntekijöiden lukumäärä

Henkilöstö markkina-alueittain

Henkilöstöstrategia

Työturvallisuus

IHMISOIKEUDET, KORRUPTIONVASTAISUUS JA LAHJONTA

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot

KOHOKOHTIA 2019

Muutokset johtokunnassa

Muita tapahtumia

Riskienhallinta

Merkittävimmät riskit

STRATEGISET RISKIT

OPERATIIVISET RISKIT

TURVALLISUUTEEN JA YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN LIITTYVÄT RISKIT

RAHOITUSRISKIT

SELVITYKSEEN MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA LIIT-TYVÄT RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Ympäristöriskit

Sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät riskit

Ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

Korruption vastaisuus ja lahjontaan liittyvät riskit

Yhtiökokouksen päätökset

Osakepääoma ja markkina-arvo

Omat osakkeet

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä

Liputusilmoitukset