TALOUDELLINEN TIETO 2019

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

OSINGONJAOSTA

FINNAIRIN LIIKETOIMINTAAN VAIKUTTAVAT MEGATRENDIT

LIIKETOIMINTAMALLI JA TOIMINTA-YMPÄRISTÖ

Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa matkapalveluja Aurinkomatkat- ja Finnair Holidays -tuotemerkkien alla. Finnairin strategian kulmakivenä on yhtiön maantieteellinen sijainti, joka mahdollistaa nopeimmat yhteydet kasvavilla Aasian ja Euroopan välisillä lentomarkkinoilla.

Finnairin liiketoimintaan vaikuttavat alla listatut megatrendit. Ne tarjoavat lukuisia uusia mahdollisuuksia, mutta myös lisäävät uusia vaatimuksia liiketoiminnan harjoittamiselle.

Finnairin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä, ja pitkän aikavälin megatrendien lisäksi siihen vaikuttavat voimakkaasti alla kuvatut ulkoiset tekijät.

Toimintaympäristö vuonna 2019

Globaalit epävarmuustekijät, kuten Brexit sekä USA:n ja Kiinan välinen kauppasota heijastuivat toimintaamme koko vuonna 2019 vaikuttaen erityisesti rahtiin. Liikenteen kasvu hidastui vertailukaudesta Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, mutta Finnairin päämarkkina-alueilla kysyntä kasvoi edelleen vuonna 2019.

Euroopan-liikenteessä kilpailutilanne tervehtyi, kun kilpailijat vähensivät lentämistä erityisesti joillakin pohjoismaisilla reiteillä sekä Suomesta Etelä-Eurooppaan. Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi vain 2,9 prosenttia (13,5). Kysyntä kehittyi hyvin Euroopan sisäisessä liikenteessä sekä Aasiasta Eurooppaan suuntautuvassa vaihtomatkustuksessa. Finnairin markkinaosuus nousi Euroopan-liikenteessä 60,0 prosenttiin (56,9)1 .

Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina tarjotuilla tuolikilometreillä mitattuna kasvoi 4,5 prosenttia (8,9). Finnairin kasvu kohdistui lähinnä Hongkongiin ja Japaniin. Kysyntä Euroopasta Aasiaan, erityisesti Hongkongiin, heikkeni katsauskaudella. Finnairin markkinaosuus Eurooppa-Aasia-liikenteessä nousi 6,0 prosenttiin (5,9)1 .

Finnair tekee tiiviimpää yhteistyötä muutamien oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivaan Siberian Joint Business (SJB) -yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä

Kaupungistuminen

Teknologinen kehitys, verkkoyhteyksien merkityksen kasvu ja digitalisaatio

Vastuullisuuden kasvava merkitys

1 Perustuu ulkopuolisiin lähteisiin (kapasiteetit SRS Analyzerin tietoihin ja markkinaosuudet DDS:n matkustajamääräarvioihin loka- ja marraskuulta 2019). Laskentapohjana ovat Finnairin ympärivuotiset kohdekaupungit.

Lue lisää Finnairin verkkosivuilta.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

LENTOLIIKENTEESEEN VAIKUTTAVIA ULKOISIA TEKIJÖITÄ

liikenteessä toimivaan Atlantic Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Yhteishankkeet vahvistavat Finnairin markkina-asemaa, vähentävät kasvuun liittyviä riskejä ja tuottavat merkittävän osan Finnairin liikevaihdosta. Asiakkaille ne tarjoavat entistä paremman reittivalikoiman sekä enemmän hintavaihtoehtoja, kun taas lentoyhtiöt saavat niistä tavallisesti vain konsolidaatioon miellettäviä etuja. Molemmissa yhteishankkeissa Finnairin myynti kehittyi suunnilleen kapasiteetin kasvua vastaavasti, minkä ansiosta yhteishankkeet kehittyivät hyvin.

Suomessa matkapalveluiden kysyntä nousi vuodentakaisesta, jolloin poikkeuksellisen lämmin kesä heikensi kysyntää. Kilpailu asiakkaista oli kuitenkin kireää korkean markkinakapasiteetin vuoksi. Myös kansainvälisesti matkanjärjestäjien liiketoimintaympäristö jatkui haastavana, mistä osoituksena matkanjärjestäjä Thomas Cookin konkurssi syyskuussa 2019. Viimeaikaisista markkinatapahtumista huolimatta matkapakettien kysyntä oli Suomessa edelleen vakaata ja Aurinkomatkat paransi edelleen asemaansa Suomen suurimpana matkanjärjestäjänä asiakasmäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Jo aiemmin alkanut maailmanlaajuinen

lentorahdin määrän ja hintojen lasku jatkui koko vuoden 2019. Heikentynyt lentorahdin kysyntä painoi selvästi Finnairin rahtituottoja. Markkinan pehmeneminen oli havaittavissa erityisesti Finnairin keskeisillä rahtimarkkinoilla Aasiassa. Finnairin rahtivolyymit nousivat edellisvuodesta kapasiteetin kasvun vuoksi, mutta täyttöasteet jäivät markkinapaineen johdosta aiempaa alhaisemmiksi.

Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se vahvistui euroon nähden 5,2 prosenttia vertailujaksosta. Merkittävimmistä tulovaluutoista Japanin jeni oli euroon nähden 6,4 prosenttia vahvempi kuin vuotta aiemmin. Kiinan yuan vahvistui euroon nähden 0,9 prosenttia vertailujaksosta. Lentopetrolin dollarihinta oli koko vuonna 7,8 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin, mutta Finnairin suojauspolitiikan vuoksi tämä näkyy yhtiön tuloksessa viiveellä. Finnair suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään, minkä vuoksi kurssi- ja hintamuutokset eivät välity sellaisenaan tulokseen. Koko vuoden Finnairin polttoainekulut olivat noin 18 % vertailukautta korkeammat.

TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2019

Liikevaihto

Liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia vuotta aiemmasta ja oli 3 097,7 miljoonaa euroa (2 836,1). Matkustajatuotot kasvoivat 10,4 prosenttia ja lisämyynti 9,5 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia ja matkapalvelut 3,1 prosenttia.

Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 1,9 prosenttia ja oli 6,56 eurosenttiä (6,69). Yksikkötuotto kiintein valuuttakurssein laski 2,4 prosenttia

Matkustajatuotot

Matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 11,3 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajamäärä kasvoi 10,3 prosenttia kauden uuteen ennätykseen ja oli 14 650 400 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 11,2 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 0,1 prosenttiyksikköä 81,7 prosenttiin.

Kaukoliikenteen tarjonta kasvoi vertailukaudesta sen jälkeen käyttöön otettujen kolmen uuden A350-lentokoneen myötä. Lentoja Aasiaan talvikaudella 2019/20 on enimmillään 104 (101) viikossa ja kesäkaudella 2019 enimmillään 104 (97) viikossa. Aasian-liikenteen tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 10,7 prosenttia. Lisäkapasiteetti kohdistui pääasiassa lisävuoroille Hongkongiin ja Japanin-kohteisiin sekä uuteen, ympärivuotiseen kohteeseen Nanjingiin. Myydyt henkilökilometrit nousivat Aasian-liikenteessä 7,4 prosenttia, ja matkustajakäyttöaste laski 2,6 prosenttiyksikköä 82,9 prosenttiin.

Pohjois-Amerikan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 29,7 prosenttia vertailukaudesta. Kasvu kohdistui etenkin maaliskuun lopussa avatulle uudelle Los Angelesin -reitille sekä San Franciscon ja Chicagon lisävuoroille. Kokonaisuutena liikennealueen myydyt henkilökilometrit nousivat 32,1 prosenttia ja

Liikevaihto

Liikevaihto tuotteittain

Lisämyynti

Matkapalvelut

Matkustajamäärä

Liikevaihdon kehitys tuotteittain

milj. euroa

Liikevaihto tuotteittain

Milj. euroa	2019	2018	Muutos, %
Matkustajatuotot	2 479,8	2 245,4	10,4
Lisämyynti	176,2	160,8	9,5
Rahti	212,1	207,2	2,4
Matkapalvelut	229,5	222,6	3,1
Yhteensä	3 097,7	2 836,1	9,2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

matkustajakäyttöaste nousi 1,5 prosenttiyksikköä 85,3 prosenttiin.

Euroopan-liikenteen kapasiteettia kasvattivat erityisesti lisäistuimet osassa nykyistä Airbus-kapearunkolaivastoa. Tarjotut henkilökilometrit kasvoivat 9,8 prosenttia, ja kasvu kohdistui pidemmille Etelä-Euroopan reiteille, Keski-Euroopan kohteiden lisävuoroihin ja uusiin kohteisiin, kuten Bordeaux ja Bologna. Kapasiteettia kasvattivat myös wet lease -vuokrasopimukset ja laajarunkokoneiden lisääntynyt käyttö tietyillä, rahdin kannalta keskeisillä reiteillä. Myydyt henkilökilometrit kasvoivat 13,0 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 2,3 prosenttiyksikköä 80,9 prosenttiin. Kotimaan liikenteen kapasiteetti kasvoi 1,2 prosenttia. Kotimaan liikenteen myydyt henkilökilometrit nousivat 2,6 prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä 65,6 prosenttiin.

Nopeinta oli Finnair Holidays -tuotteen ja Aurinkomatkojen kaupunkilomien matkustajakasvu. Ensimmäisen vuosipuoliskon heikko kehitys näkyi koko kauden kehityksessä, ja matkapalvelujen liikevaihto nousi vain 3,1 prosenttia 229,5 miljoonaan euroon (222,6). Aurinkomatkat oli edelleen Suomen suurin matkanjärjestäjä asiakasmäärällä ja liikevaihdolla mitattuna.

Kustannuskehitys

Finnairin toiminnalliset kulut kasvoivat 11,1 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 2 991,3 miljoonaa euroa (2 691,4). Yksikkökustannus (CASK) nousi 0,7 prosenttia ja oli 6,22 eurosenttiä (6,18). Ilman polttoainekustannuksia laskettu valuuttakurssioikaistu yksikkökustannus laski 1,2 prosenttia.

Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 9,2 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 2 304,0 miljoonaa euroa (2 110,4). Polt-

Lisämyynti

Lisämyynti kasvoi 9,5 prosenttia ja oli 176,2 miljoonaa euroa (160,8). Lisämyyntiä syntyi 12,03 euroa (12,11) matkustajaa kohti. Istumapaikkojen ennakkovaraukset, palvelumaksut, myynti lennoilla ja lisämatkatavarat olivat suurimmat lisämyyntierät.

Rahti

Rahdin kasvu painottui matkustajaliikennettä vastaavalla tavalla erityisesti Tokioon ja Hongkongiin. Tarjotut reittiliikenteen rahtitonnikilometrit kasvoivat 15,0 prosenttia, kun taas myydyt reittiliikenteen rahtitonnikilometrit kasvoivat 10,6 prosenttia. Rahtiliikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia ja oli 212,1 miljoonaa euroa (207,2).

Matkapalvelut

Matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi vertailukaudesta 8,1 prosenttia ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 94,3 prosenttia (93,6).

Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 2019

		Lipputuotot	ASK		RPK		PLF
Liikennealue	Milj. euroa	Muutos, %	Milj. km	Muutos, %	Milj. km	Muutos, %	%	Muutos, %
Aasia	1 083,6	8,4	23 303,6	10,7	19 329,0	7,4	82,9	-2,6
Pohjois-Amerikka	179,1	30,3	4 068,4	29,7	3 470,4	32,1	85,3	1,5
Eurooppa	997,9	11,1	17 893,4	9,8	14 472,4	13,0	80,9	2,3
Kotimaa	181,4	1,9	1 922,8	1,2	1 261,8	2,6	65,6	0,9
Reiteille kohdistumaton	37,8	16,6
Yhteensä	2 479,8	10,4	47 188,1	11,3	38 533,6	11,2	81,7	-0,1

Liikevaihto liikennealueittain

Liikevaihdon kehitys liikennealueittain

Tarjotut henkilökilometrit (ASK) ja myydyt henkilökilometrit (RPK)

Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Myydyt henkilökilometrit (RPK)

Tarjotut henkilökilometrit (ASK) (%)

Myydyt henkilökilometrit (RPK) (%)

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

toainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, nousivat 18,3 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 687,3 miljoonaa euroa (581,0). Polttoaineen hinnan nousu selittää noususta noin 42 miljoonaa euroa ja kapasiteetin kasvu loput2 . Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ ASK) parani 1,4 prosenttia, kun taas matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani 0,8 prosenttia.

Vuoden 2019 alusta henkilöstökuluihin sisältyvät kaikki henkilöstösidonnaiset kulut, kun aikaisemmin muun muassa matkakorvaukset ja koulutuskulut esitettiin muissa kuluissa. Henkilöstökulut nousivat 7,0 prosenttia 534,7 miljoonaan euroon (499,6). Henkilöstökuluja nostivat keskimääräisen henkilöstömäärän kasvu 6,5 prosentilla ja volyymisidonnaisten henkilöstökulujen, kuten matkakorvausten, nousu. Eroa vertailukauteen kasvatti lisäksi lentäjien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän purku vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Toisaalta koulutuskulut olivat pienemmät, koska palvelukseen tuli vertailukautta vähemmän uutta lentohenkilökuntaa.

Matkustaja- ja maapalvelukulut nousivat 8,3 prosenttia 476,7 miljoonaan euroon (440,3) sekä matkustaja- että rahtiliikenteen kasvaneiden volyymien vuoksi. Erään sisältyvät myös valmismatkakulut. IFRS-tulkintakomitea (IFRIC) päätti syyskuussa 2019, että viivästyksistä tai peruutuksista johtuvia korvauksia tulee käsitellä liikevaihdon oikaisueränä matkustaja- ja maapalvelukulujen sijaan. IFRIC-päätöksen mukaisesti Finnair oikaisi taannehtivasti vuoden 2018 ja 2019 luvut sekä koko vuodelta että neljänneksiltä vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.

Lentokaluston huoltokulut nousivat 23,5 prosenttia 201,2 miljoonaan euroon (162,9) laivaston kasvun, hintojen nousun sekä poikkeuksellisten huoltokulujen vuoksi. Laivaston kasvu lisäsi myös poistoja ja arvonalentumisia. Liikenteen kasvu ja hintojen korotukset puolestaan kasvattivat liikennöimismaksuja. Kapasiteettivuokrat sisältävät ostoliikenteen Norralta, wet leaset ja rahtikapasiteetin vuokrat. Ne kasvoivat pääasiassa siksi, että Norran operoimaa laivastoa oli huollossa ja niitä korvaamaan hankittiin wet lease -vuokrakoneita. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut olivat

vertailukauden tasolla. 2 Polttoaineen hinta valuutta ja suojaukset huomioiden.

Toiminnalliset kulut

Liikennöimismaksut, muutos 10 %
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut, muutos 8 %
Matkustaja- ja maapalvelut, muutos 8 %
Poistot ja arvonalentumiset, muutos 11 %
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut, muutos 1 %

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Tulos

Vertailukelpoinen EBITDA oli 488,3 miljoona euroa (512,6). Vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta laski 162,8 miljoonaan euroon (218,4). Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,3 prosenttia (7,7) liikevaihdosta. Tavoitetaso vertailukelpoiselle liiketulokselle vuonna 2019 oli 6,0 prosenttia liikevaihdosta yli syklin.

Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat -1,4 miljoonaa euroa (-4,9) ja suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset olivat 1,3 miljoonaa euroa (0,2). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien (myyntivoitot/tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut) arvo oli yhteensä -2,8 miljoonaa euroa (42,6). Liiketulos oli 160,0 miljoonaa euroa (256,3).

Rahoituskulut olivat -83,6 miljoonaa euroa (-84,6), ja niihin sisältyvät myös vuokrasopimusvelkojen korkokulut. Valuuttakursseista muodostui 12,7 miljoonaa euroa kurssi-

Avainluvut – Liikevaihto ja kannattavuus		2019	2018	2017	2016	2015
Liikevaihto*	milj. euroa	3 097,7	2 836,1	2 568,4	2 316,8	2 254,5
muutos edelliseen vuoteen	%	9,2	10,4	10,9	2,8	-1,3
Vertailukelpoinen liiketulos	milj. euroa	162,8	218,4	170,4	55,2	23,7
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta	%	5,3	7,7	6,6	2,4	1,1
Liiketulos	milj. euroa	160,0	256,3	224,8	116,2	121,7
Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta	%	15,8	18,1	17,0	11,7	10,3
Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos (EPS)	euroa	0,49	0,70	1,23	0,55	0,57
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK)	senttiä/ASK	6,56	6,69	6,96	6,83	7,08
RASK kiintein valuuttakurssein	senttiä/ASK	6,53	6,69	6,98	6,88	6,90
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield)	senttiä/ASK	6,44	6,48	6,57	6,71	6,90
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK)	senttiä/ASK	6,22	6,18	6,49	6,67	7,01
CASK ilman polttoainetta	senttiä/ASK	4,76	4,81	5,22	5,22	5,14
CASK ilman polttoainetta	senttiä/ASK	4,75	4,81	5,24	5,15	4,99

Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield) Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) CASK ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein

* Muista kuin Finnairin ydinliiketoiminnasta kertyneet tuotot on siirretty liikevaihdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin vuodesta 2015 alkaen.

Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos

Vertailukelpoinen liiketulos*

Liiketulos

Vertailukelpoinen liiketulos* suhteessa liikevaihtoon

Taloudellinen tavoite: Vertailukelpoinen liiketulos vähintään 6 % liikevaihdosta. Tavoitetaso on yli 7,5 % yli syklin strategiakaudella 2020–2025.

* Konsernin vertailukelpoinen liiketulos eli liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta.

voittoa ja se liittyi pääasiassa dollarimääräisiin lentokoneiden vuokramaksuihin ja -vastuisiin, kun taas vertailukaudella valuuttakursseista muodostui -42,3 miljoonaa euroa kurssitappiota, joka liittyi lähes kokonaan lentokoneiden suojaamattomiin vuokravastuisiin.

Tulos ennen veroja oli 93,0 miljoonaa euroa (127,2) ja tulos verojen jälkeen 74,5 miljoonaa euroa (101,6).

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

RAHOITUSASEMA JA INVESTOINNIT

Tase

Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 3 877,9 miljoonaa euroa (31.12.2018: 3 943,6). A350-koneiden ennakkomaksut ja kahden A350-lentokoneen hankinta kasvattivat laivaston tasearvoa katsauskaudella 213,1 miljoonalla eurolla. Käyttöoikeuslaivaston arvo puolestaan pieneni 97,9 miljoonalla eurolla, ja sitä pienensivät etenkin poistot. Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat normaalin kausivaihtelun myötä 160,6 miljoonaan euroon (31.12.2018: 152,4).

Koko vuoden voitollinen tulos vahvisti omaa pääomaa, kun taas osingonjako huhtikuun alussa pienensi sitä. Suojauslaskennan alaisten polttoainejohdannaisten käyvät arvot nousivat polttoaineen hinnan nousun vuoksi, mikä puolestaan kasvatti omaa pääomaa. Oma pääoma oli 966,4 miljoonaa

euroa (31.12.2018: 918,5) eli 7,57 euroa osakkeelta (31.12.2018: 7,20).

Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetrolija valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset sekä IAS 19:n mukaiset, lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Joulukuun 2019 lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen -6,7 miljoonaa euroa (31.12.2018: -27,2).

Kassavirta ja rahoitusasema

Finnairin rahoitusasema on vahva, mikä tukee liiketoiminnan kehitystä ja tulevia investointeja. IFRS 16 -käyttöönoton vuoksi kassavirrassa vuokravelan maksut siirrettiin liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan vuoden 2019 alusta. Yhtiön

liiketoiminnan nettorahavirta oli 564,5 miljoonaa euroa (503,6). Investointien nettorahavirta oli -513,2 miljoonaa euroa (-202,6).

Omavaraisuusaste 31.12.2019 oli 24,9 prosenttia (31.12.2018: 23,3) ja velkaantumisaste (gearing) 64,3 prosenttia (31.12.2018: 76,9). Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli 1 573,7 miljoonaa euroa (31.12.2018: 1 779,8), josta vuokrasopimusvelkojen osuus oli 1 054,0 miljoonaa euroa (31.12.2018: 1 159,3). Korollinen nettovelka oli 621,0 miljoonaa euroa (706,7).

Yhtiön maksuvalmius oli katsauskaudella vahva. Konsernin rahavarat olivat kauden lopussa 952,7 miljoonaa euroa (31.12.2018: 1 073,1). Finnair uusi katsauskaudella reservirahoitukseksi tarkoitetun, kokonaan käyttämättä olleen 175 miljoonan euron vakuudettoman syndikoidun luottolimiitin samansuuruisena ja pääosin samoin ehdoin kuin aiemmassa järjestelyssä. Uusi järjestely on voimassa tammikuuhun 2022 saakka ja se sisältää kaksi jatko-optiovuotta.

Finnairilla on 200 miljoonan euron lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusoh-

jelma, joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön. Rahoituksen nettorahavirta oli katsauskaudella yhteensä -225,4 miljoonaa euroa (-289,2). Rahoitustuotot olivat 4,8 miljoonaa euroa (-2,2) ja rahoituskulut olivat -83,6 miljoonaa euroa (-84,6). Investoinnit Bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 443,8 miljoonaa euroa (474,0), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon. Investointien rahavirta oli –478,2 miljoonaa euroa (-335,7) mukaan lukien ennakko-Nettovelkaantumisaste

Avainluvut – Pääomarakenne		2019	2018	2017	2016	2015
Omavaraisuusaste	%	24,9	23,3	35,2	33,9	35,5
Nettovelkaantumisaste	%	64,3	76,9	24,2	11,2	49,8
Korollinen nettovelka	milj. euroa	621,0	706,7	246,0	95,8	362,0
Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA		1,3	1,4	1,6	2,5	1,4
Bruttoinvestoinnit	milj. euroa	443,8	474,0	519,0	518,9	329,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	6,3	9,3	13,6	8,9	12,2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.

Luottomarkkinoiden tämänhetkinen suotuisa tilanne ja Finnairin hyvä velkakapasiteetti tukevat tulevien käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Yhtiöllä on 41 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 52 prosenttia koko laivaston 2 269,7 miljoonan euron tasearvosta. 3

maksut. Käyttöomaisuuden myyntien kassavirta oli 1,3 miljoonaa euroa (213,8). Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos oli –53,4 miljoonaa euroa (-81,8). Investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) nettorahavirta oli –513,2 miljoonaa euroa (-202,6).

Vuoden 2020 investointien (käyttöomaisuusinvestoinnit) rahavirran arvioidaan olevan noin 432 miljoonaa euroa mukaan lukien ennakkomaksut. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi

Osinkopolitiikka ja hallituksen esitys voitonjaosta

Finnairin osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon osingonjaossa.

Vuonna 2019 osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa (0,70). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 434 179 503,56 euroa

3 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Taloudellinen tavoite: Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vähintään 7 %. Tavoitetaso on yli 10 % yli syklin strategiakaudella 2020–2025.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

Investointien rahavirta ja liiketoiminnan nettorahavirta

Investointien rahavirta* Liiketoiminnan nettorahavirta * Sisältää käyttöomaisuuden sekä tytäryhtiöosakkeiden hankinnat ja myynnit

Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste Tavoite: Nettovelkaantumisaste enintään 175 %

Omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste

31.12.2019. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa 0,20 euroa osaketta kohden.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Finnairin operoima laivasto

Finnairin laivastoa hallinnoi yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden 2019 lopussa Finnair operoi itse 59 lentokonetta, joista 22 oli laajarunkokoneita ja 37 kapearunkokoneita. Koneista 32 oli Finnair Aircraft Finance Oy:n omistamia ja 27 leasing-sopimuksilla vuokrattuja.

Viimeisen vuosineljänneksen lopussa Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 10,3 vuotta.

Laivastouudistus

Vuoden 2019 lopussa Finnair operoi neljäätoista vuosina 2015–2019 toimitettua A350 XWB -lentokonetta. Nyt voimassa olevan toimitusaikataulun mukaisesti loput viisi A350-lentokonetta toimitetaan seuraavasti: kaksi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, kaksi vuonna 2021 ja yksi vuonna 2022. Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 730 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.

Syksyllä 2018 Finnair lisäksi tiedotti, että lentokoneiden suunniteltujen huoltotapahtumien yhteydessä se valmistautuu vaiheittaiseen laajarunkokoneiden matkustamon uusimiseen. Uusimisen arvioidaan maksavan noin 200 miljoonaa euroa, ja se keskittyy vuosiin 2020 ja 2021. Finnair on tällöin tiedottanut myös lisäävänsä uuden Premium Economy -matkustusluokan laajarunkolaivastoonsa, mitä on käsitelty tarkemmin Strategia-osiossa.

Finnair aloittaa kapearunkolaivaston uusimisen strategiakaudella, joka ulottuu vuoteen 2025. LAIVASTO Finnairin operoima

Finnairilla on mahdollisuus sopeuttaa laivastonsa kokoa näkymien mukaisesti eri aikoihin päättyvien vuokrasopimusten avulla ja omistetun laivaston muutoksilla.

Norran operoima laivasto (ostoliikennelaivasto) Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:lta.

laivasto* 31.12.2019	Istuimia	Kpl	Muutos 31.12.2018 verrattuna	Omat**	Vuokratut	Keski-ikä 31.12.2019	Tilaukset
Kapearunkolaivasto
Airbus A319	144	8		7	1	18,6
Airbus A320	174	10		8	2	17,4
Airbus A321	209	19		4	15	8,6
Laajarunkolaivasto
Airbus A330	289/263	8		4	4	10,2
Airbus A350	297/336	14	2	9	5	2,8	5
Yhteensä		59	2	32	27	10,3	5

* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

** Sisältää JOLCO-rahoitetut (Japanese Operating Lease with Call Option) A350-koneet.

Norran operoima laivasto* 31.12.2019	Istuimia	Kpl	Muutos 31.12.2018 verrattuna	Omat**	Vuokratut	Keski-ikä 31.12.2019
ATR	68–72	12		6	6	10,4
Embraer E190	100	12		9	3	11,5
Yhteensä		24	0	15	9	11,0

* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).

"VUODEN LOPUSSA FINNAIR OPEROI NELJÄÄTOISTA A350 XWB -LENTOKONETTA."

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Finnairin tavoitteena on kestävä, kannattava kasvu. Marraskuussa 2019 julkaistun päivitetyn, vuodet 2020–2025 kattavan strategian mukaisesti Finnair toteuttaa strategiaansa viidellä painopistealueella, jotka ovat reittiverkosto ja laivasto, operatiivinen laadukkuus, moderni ja laadukas lentoyhtiö, vastuullisuus sekä yhteinen kulttuuri ja toimintatavat.

Perustan strategian toteuttamiselle muodostavat operatiivisen toiminnan korkea laatu sekä turvallisuus, Helsingin ihanteellinen maantieteellinen sijainti, kasvavat päämarkkina-alueet, selkeät tavoitteet tuottojen kasvattamiseksi, moderni polttoainetehokas laivasto sekä vahva tase.

Finnairin hallitus on vahvistanut seuraavat tavoitteet strategiakaudelle 2020–2025:

yli 7,5 %:n vertailukelpoinen EBIT yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12–18 kuukauden siirtymäkauden jälkeen
yli 10 %:n sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) yli syklin (kiintein valuuttakurssein ja polttoaineen hinnoin) 12–18 kuukauden siirtymäajan jälkeen
yli 85 %:n täsmällisyys
luindeksi

• parantunut asiakkaiden nettosuositteluindeksi ja henkilöstön nettosuositte-

Finnair aikoo toteuttaa nämä tavoitteet kohdennetulla strategialla, joka hyödyntää Finnairin kotikentän, Helsingin, maantieteellistä etua Euroopan ja Aasian välisissä yhteyksissä.

Strategiakaudelle annettiin myös seuraava indikatiivinen lisäohjeistus:

• 3–5 %:n vuosittainen kapasiteetin kasvu (CAGR) tarjotuilla tuolikilometreillä

• likviditeetin optimointi, kuitenkin siten että kassavarat olisivat vähintään 15 % liikevaihdosta (31 % 31.12.2019)

• velkaantuneisuusaste (gearing) olisi enintään 175 % (64 % 31.12.2019)

- mitattuna (ASK)

arvioidaan hybridilainan uusiminen nykyistä pienempänä
neisiin)
laan.

• arvioidaan omistettujen lentokoneiden osuuden lisäämistä lentokonerahoituksessa (suhteessa vuokrattuihin lentoko-

• Finnairin osinkopolitiikka pysyisi ennal-

Reittiverkosto ja laivasto

Kiihdytetyn kasvun jälkeen Finnair tavoittelee markkinatasoista kasvua keskittyen erityisesti kannattavimpiin Aasian suurkaupunkeihin sekä Aasian ja Euroopan väliseen vaihtomatkustukseen. Finnairin kapasiteetin odotetaan kasvavan noin 3–5 % vuosittain.

Vaihtomatkustus tuo Finnairin liikevaihdosta puolet ja lippumyynnistä jopa kaksi kolmannesta. Vaihtomatkustuksesta kolme neljännestä tulee Aasian ja Euroopan välisestä liikenteestä. Kasvun nähdään jatkossakin tulevan erityisesti vaihtomatkustuksesta, minkä vuoksi Finnair panostaa siihen myös vastaisuudessa.

Finnair hyödyntää edelleen kotikenttänsä maantieteellistä sijaintia ja pyrkii käyttämään sitä mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena onkin rakentaa Helsinki-Vantaan lennoille neljäs aalto, joka mahdollistaa sekä lentokoneiden että lentokenttäkapasiteetin paremman hyödyntämisen. Liikenteen kasvu sijoittuu lähinnä iltapäivän pääaallon ulkopuolelle. Lisäksi Finnair investoi uusiin lentokoneisiin, minkä johdosta kapea- ja laajarunkokoneiden suhdeluku paranee ja koko laivaston hyödyntäminen tehostuu.

Suuntaa antava investointisumma on 3,5–4,0 miljardia euroa, josta kaksi kolmannesta suunnataan korvausinvestointeihin ja kolmannes kasvuun. Summa sisältää myös nykyiset 730 miljoonan euron investointisitoumukset. Operatiivinen laadukkuus

Finnair on maailman turvallisimpien lentoyhtiöiden kärkikastissa. Turvallisuuskulttuuri sekä operatiivisen toiminnan tehokkuus, luotettavuus ja tuottavuus ovat kaiken tekemisen ytimessä. Jatkossa korostuvat jatkossa yhä voimakkaammin niin teknologian, automaation kuin datankin hyödyntäminen sekä yhdessä tekeminen yli organisaatiorajojen.

STRATEGIA

Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä vuoden lopussa

FINNAIR ESITTELI PÄIVITETYN STRATEGIANSA VUOSILLE 2020–2025.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Finnair on saavuttanut aiemmat kasvutavoitteensa, mutta sen on edelleen mahdollista parantaa tuottavuuttaan. Erityistä huomiota kiinnitetään sen vuoksi polttoainetehokkuuteen sekä täsmälliseen operointiin, joilla on suuri vaikutus niin kustannuksiin, tuottavuuteen kuin päästöihin ja asiakastyytyväisyyteenkin.

Täsmällisyydessä ja polttoainetehokkuudessa Finnairin tavoitteena on kehittyä yhdeksi johtavista lentoyhtiöistä sen sijaan, että Finnair olisi kilpailijoidensa kanssa samalla tasolla. Katso lisää sivulta 28.

Moderni laatulentoyhtiö

Finnairin tavoitteena on olla moderni laatulentoyhtiö. Tavoite saavutetaan tarjoamalla asiakkaille entistä kattavampi kohde- ja tuotevalikoima, lisäämällä vuoroja sekä mahdollistamalla sujuva matkustaminen. Laaja kohde- ja tuotevalikoima yhdessä lisävuorojen kanssa kattaa erilaiset asiakastarpeet, ja lisätuotteet mahdollistavat matkan räätälöinnin henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Finnairin tavoitteena on myös jatkossa panostaa jakelukanaviensa niin Finnair.comin kuin matkatoimistojen käytössä olevan kanavan — kehittämiseen.

Noin 3,5–4,0 miljardin euron suuruiset investoinnit pitävät sisällään myös uuden matkustamoluokan, Premium Economyn. laajarunkolaivastoon vuoden 2020 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Premium Economy -luokka tulee olemaan muusta matkustamosta erotettu osasto, jossa asiakkaille tarjotaan lisää tilaa ja matkustusmukavuutta sekä laadukasta palvelua. Uusi matkustusluokka lisätään kaikkiin kaukoliikennekoneisiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Matkustamon suunnittelusta, palvelukonseptista ja kaupallisista näkökohdista kerrotaan enemmän vuoden 2020 aikana.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on olennainen osa Finnairia ja siksi se näkyy Finnairin kaikessa toiminnassa.

Finnairin pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Finnair jatkaa muun muassa vuonna 2011 aloitettuja biopolttoainelentoja sekä kestävien polttoaineiden hyödyntämisen tutkimista, hyödyntää kierrätystä ja vähentää kertakäyttömuovijätettä, osallistuu vapaaehtoisiin ja pakollisiin päästöhyvitysjärjestelmiin sekä tavoittelee merkittäviä operatiivisia parannuksia, jotka johtavat polttoainetehokkaampaan lentämiseen.

Laivastoinvestointi ei vaikuta pelkästään asiakastyytyväisyyteen vaan on merkittävä panostus vastuullisempaan lentämiseen.

Finnairin tavoitteena on olla yksi vastuullisen lentämisen edelläkävijöistä, minkä vuoksi työstössä on parhaillaan vastuullisuussuunnitelma, joka esitellään yksityiskohtaisemmin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.

Yhteinen kulttuuri ja toimintatavat

Uuden strategian toteuttamiseen osallistetaan koko Finnairin henkilöstö, ja strategia onkin kiinteä osa työntekijöiden päivittäisiä työtehtäviä ja tavoitteita. Strategian toteuttamiseksi tärkeitä ovat aito yhdessä tekeminen, tavoitteellinen johtaminen ja uusien, tehokkaiden toimintatapojen, kuten agile ja lean, hyödyntänen.

Asiakkaat arvostavat Finnairin palvelukulttuuria, mikä on nähtävissä Net Promoter Score (NPS) -tuloksessa. Finnair haluaa

kuitenkin parantaa asiakastyytyväisyyttä edelleen myös nykyisellä strategiakaudella. Katso lisää sivulta 28.

Finnairin palveluksessa oli vuonna 2019 keskimäärin 6 771 (6 360) henkilöä eli 6,5 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna. Työsuhteessa olevien määrä nousi 326 henkilöllä eli 5,0 prosentilla vuonna 2019 ja oli joulukuun lopussa 6 788 (6 462). Finnairiin palkattiin 969 uutta työntekijää, jotka olivat pääasiassa matkustamohenkilöstöä, Aurinkomatkojen matkaoppaita sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskenteleviä lähtöporttivirkailijoita ja asiakaspalvelijoita. Henkilöstön vaihtuvuus viimeisen 12 kuukauden aikana oli 3,8 prosenttia (3,3). Finnairin konsernitason tapaturmataajuus LTIF (Lost Time Injury Frequency) oli 9,6 (11,7) ja sairauspoissaolojen määrä oli 4,62 prosenttia (4,24) vuonna 2019.

Finnair arvostaa hyvää yhteistyötä eri työntekijäryhmiä edustavien ammattiliittojen kanssa. Vuonna 2019 neuvoteltiin uusi Finnairin Suomen matkustamohenkilöstöä koskeva työehtosopimus Finnairia edustavan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n

"VASTUULLISUUS NÄKYY FINNAIRIN KAIKESSA TOIMINNASSA."

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

välillä. Työehtosopimus on voimassa tammikuun 2022 loppuun.

Vuoden lopussa Finnairilla tai Paltalla oli uudelleenneuvoteltavina seuraavat työehtosopimukset:

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n kanssa Aurinkomatkojen henkilöstöä koskeva sopimus. Sopimus on voimassa huhtikuun 2021 loppuun asti.
lentäjiä edustavan Suomen Liikennelentäjäliitto SLL:n sopimus. Nykyinen sopimus on voimassa maaliskuun 2020 loppuun asti.
kentän asiakas- ja maapalvelun, rahdin, tekniikan ja Finnair Kitchenin työntekijöitä edustavan IAU:n sopimus. Nykyinen sopimus oli voimassa 15. tammikuuta 2020 asti.
ylempiä teknisiä toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto Pron sopimus. Nykyinen sopimus on voimassa tammikuun 2020 loppuun asti.
lentoliikenteen toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto Pron sopimus. Nykyinen sopimus oli voimassa tammikuun 2020 loppuun asti.

• ylempiä toimihenkilöitä edustavan FINTO ry:n sopimus. Nykyinen sopimus on voimassa helmikuun 2020 loppuun asti.

Lisäksi Finnairilla on meneillään työehtosopimusneuvottelut sen espanjalaista matkustamohenkilöstöä edustavien liittojen kanssa.

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistuneena verkostolentoyhtiönä Finnairilla on hyvä asema hyödyntää Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen markkinakasvua – mutta kasvu on perusteltua vain, jos Finnair voi samalla luoda pysyvää arvoa eri sidosryhmilleen vastuullisesti.

Finnair luoma lisäarvo osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille perustuu siihen, että yritys:

pystyy käyttämään ja kasvattamaan reittiverkostoaan vastuullisesti, tehokkaasti ja kannattavasti,
kohtelee asiakkaita, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä hyvin ja sitouttaa heidät yritykseen ja
pystyy ottamaan toiminnassaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset tekijät sekä muut ulkoiset seikat.

Finnairin yritysvastuu näkyy Finnairin kaikessa toiminnassa ja heijastuu sen tarkoituksessa, strategiassa, missiossa, visiossa ja arvoissa. Finnairin arvoja ovat välittäminen, yksinkertaistaminen, rohkeus ja yhdessä työskenteleminen. Vastuullisuus koskee kaikkea Finnairin toimintaa. Tämä heijastuu yhtiön strategiassakin; se tiivistää tavoitteeksi kestävän, kannattavan kasvun.

Yhtiön vastuullisuusstrategian tavoitteena on vähentää ympäristövaikutuksia ja kasvattaa taloudellista sekä sosiaalista hyötyä yhteiskunnalle. Vastuullisuustyön avainalueet ja strategiset tavoitteet jakautuvat seuraaviin teemoihin: ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. Finnair on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä ja paikallista lainsäädäntöä sekä eettisiä toimintaperiaatteita (Code of Conduct), jatkuvasti kehittämään yhtiön vastuullisuutta ja tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals).

Finnairin luoma lisäarvo osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille on kuvattuna seuraavalla sivulla.

VASTUULLINEN FINNAIR – EI-TALOUDELLISEN TIEDON RAPORTOINTI

FINNAIR TAVOITTELEE KESTÄVÄÄ, KANNATTAVAA KASVUA.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Henkilöstö ja osaaminen

6 771 työntekijää, koulutustunnit 52,0/työntekijä, ammattitaito

Taloudellinen

Oikaistu korollinen velka 1 573,7 miljoonaa euroa, oma pääoma 966,4 miljoonaa euroa

Aineeton

Liikenneoikeudet, ylilento-oikeudet, asiakastieto, laatusertifioinnit, reittiverkosto, brändi ja asiakkaiden mieltymykset

Sosiaalinen ja verkosto

Tavarantoimittajat ja yhteistyökumppanit, AJB/SJB-yhteishankkeet ja allianssiyhteistyö, jakelukanavat, yhteiskuntasuhteet

Laivasto ja infrastruktuuri

Moderni ja tehokas laivasto jossa 83 lentokonetta, COOL Nordic Cargo-rahtiterminaali, Helsinki hub -kenttä

Luonnonvarat

Lentopolttoaineen kulutus 1 132 219 tonnia, kiinteistöjen energiankulutus 190 230 GJ, uusiutuvat polttoaineet

ARVONLUONTI JA VAIKUTUKSET

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET

Moderni laatulentoyhtiö

Reittiverkosto ja laivasto

Operatiivinen laadukkuus

Vastuullisuus

Yhteinen kulttuuri ja toimintatavat

PANOKSET JA RESURSSIT

ARVONLUONTI

TURVALLISUUS TEHOKKUUS

Arvo yhteiskunnalle

Lentoyhteydet liike- ja vapaa-ajan matkustajille, vaikutus BKT:n, verot, innovatiiviset ja kestävät tuotteet

Arvo osakkeenomistajille

Markkina-arvo 753,4 miljoonaa euroa, sidotun pääoman tuotto (ROCE) 6,2 %

Arvo asiakkaille

Nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välillä, asiakastyytyväisyys NPS 38, turvallinen ja luotettava toiminta

Arvo henkilöstölle

Palkat ja etuudet 530,9 miljoonaa euroa, henkilöstökokemus 3,66/5

Ympäristövaikutukset

Päästöt 3 566 409 tonnia (lentopetrooli), melu ja jätteet

Reittiverkosto

Yli 130 kohdetta Finnairin reittiverkostossa ja yli 1 000 kohdetta oneworldin reittiverkostossa

Matkustajien kuljetus

14,7 miljoonaa matkustajaa, lisäpalvelut

Rahdin kuljetus

173 282 tonnia

Matkapalvelut

Matkatuotteet, omatoimipaketit

TUOTTEET JA PALVELUT

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Finnairin vastuullisuuslähtökohdat

Finnairin vastuullisuus tiivistyy sen arvoihin, jotka ovat välittäminen, rohkeus, yksinkertaistaminen ja yhdessä työskentely. Finnairin eettinen toimintaohje (Code of Conduct) ja vastuullisen hankinnan periaatteet (Finnair Supplier Code of Conduct) muodostavat perustan sille, miten Finnair toimii vastuullisesti kaikessa liiketoiminnassaan. Arvot, eettiset toimintaohjeet ja niiden mukaiset toimintapolitiikat asettavat korkeat vaatimukset Finnairille ja sen työntekijöille kaikissa Finnairin toimintamaissa ja -ympäristöissä.

Finnairin vastuullisuusstrategian tavoitteena on varmistaa, että yhtiön keskeiset sidosryhmät hyväksyvät sen toiminnan. Lisäksi vastuullinen toiminta edistää osaltaan Finnairin brändin kehitystä ja tuottaa pitkällä aikavälillä lisäarvoa osakkeenomistajille. Osaltaan se myös suojelee Finnairia niiltä riskeiltä, joita ympäristösäännösten rikkominen, ilmastonmuutos, ihmisoikeusrikkomukset tai hallintotavan puutteiden mahdollistamat ongelmat, kuten korruptio, voisivat aiheuttaa.

Finnairin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät polttoaineen kulutukseen, lentomeluun, yhtiön toimitilojen energiankulutukseen ja toiminnasta muodostuvaan jätteeseen. Tärkeimmät sosiaalisen vastuun alueet koskevat turvallisuutta, henkilöstöä, asiakkaita sekä eettistä liiketoimintaa ja vastuullista hankintaa.

Finnair kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistusta sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimuksia. Finnair on myös allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja sitoutui samalla noudattamaan Global Compactin kymmentä vastuullisen yritystoiminnan periaatetta. Global Compact -sitoumuksen mukaisesti Finnair pyrkii ehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia sekä tukemaan lapsityövoiman ja pakkotyön torjuntaa niin omassa toiminnassaan kuin toimitusketjussaan. Finnair on raportoinut yritysvastuustaan GRI G4 -raportointiohjeiden mukaisesti vuodesta 2015 ja GRI-standardien mukaisesti vuodesta 2018.

Ympäristövastuu

Finnairin ympäristöjohtamisen tavoitteet määritellään yhtiön vastuullisuusstrategiassa sekä ympäristö- ja energiatehokkuuspolitiikassa. Finnairin ympäristövastuun johtaminen perustuu yhtiön ympäristöjohtamisjärjestelmään, joka noudattaa IATAn IEnvA- ja ISO 14001:2015 -standardia. Tässä johtamisjärjestelmässä Finnair on tunnistanut toimintansa merkittävimmät ympäristötekijät ja riskit. Järjestelmää arvioivat kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n valtuuttamat ulkopuoliset auditoijat.

Ilmastonmuutokseen liittyvä riskien hallinta

Finnairin riskienarvioinnin prosessilla on tiiviit linkit yhtiön strategiseen prosessiin ja operatiiviseen tavoitteenasetantaan. Näin varmennetaan yhtenäinen näkymä kaikkiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Finnairin strategiaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain perustuen kattaviin toiminnallisen ympäristön analyyseihin. Vastuullisuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidaan eritoten niiden brändiarvon ja kustannusvaikutusten kannalta. Finnairin tuotevalikoiman vastuullisuutta arvioidaan jatkuvasti, jotta se täyttää asiakkaiden sille asettamat vaatimukset. Polttoainetehokas laivasto, mahdollisimman lyhyet lentoreitit, optimoitu reittiverkosto, operatiivisten toimintojen jatkuva parantaminen, osallistuminen vähähiilidioksidisten polttoaineiden kehitystyöhön ja parhaiden kompensointitapojen tutkiminen ovat Finnairin vastuullisuusstrategian ydintä.

Finnairin hallitus vastaa yhtiön strategisen suunnan asettamisesta ja valvoo sen täytäntöönpanoa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Tämä kattaa myös yritysvastuullisuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin reagoinnin. Yhtiön toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin ja hänellä on vastuu yhtiön toiminnasta ja siitä, että se on hallituksen asettaman suunnan ja strategian mukaista. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön johtoryhmää (Executive Board) ja toimii täten hallituksen ja toimivan johdon välisenä linkkinä. Toimitusjohtaja vastaa strategiasta ja siten myös vastuullisuusstrategiasta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallinnan toimenpiteistä. Finnairin johtoryhmä arvioi vastuullisuusstrategiaa säännöllisesti ja on vastuussa sen tehokkaan täytäntöönpanon varmentamisesta ja seuraamisesta. Finnairilla on käytössään systemaattinen

riskienhallintaprosessi, joka perustuu COSO ERM (Enterprise Risk Management) -viitekehykseen. Prosessissa arvioidaan kaikki potentiaaliset riskit, mukaan luettuina ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja niiden mahdolliset taloudelliset vaikutukset. Finnairin riskienhallinnan prosessi on kuvattu tarkemmin riskienhallinta-otsikon alla tämän raportin sivulla 34. Riskienhallintaprosessiin kuuluu myös yhtiön IEnvA-re-

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ON TUNNISTETTU HEIJASTUVAN MUUN MUASSA LAINSÄÄDÄNNÖLLISIIN, MARKKINAPOHJAISIIN, TEKNOLOGISIIN JA MAINEESEEN LIITTYVIIN TALOUDELLISIIN TEKIJÖIHIN.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

kisteröity (IATA Environmental Assessment Program) ympäristöjärjestelmä, jonka mukaan yhtiön ympäristövaikutukset ja niihin liittyvät riskit sekä mahdollisuudet tulee tunnistaa ja arvioida.

Riskienhallintatoimien riittävyys arvioidaan puolivuosittain. Keskustelu mahdollisesti tarvittavista lisätoimista, niiden suunnittelu ja toimeenpanon päätökset tapahtuvat samalla, enintään puolen vuoden syklillä. Riskienhallintatoimet ovat liiketoimintayksiköiden ja tukitoimintojen vastuulla. Tästä seuraa, että toimeenpano on jatkuvaa ja osa yrityksen normaalia toimintaa. Yhtiön Risk Management & Compliance -toiminto avustaa toiminnallista organisaatiota systemaattisessa ja säännöllisessä ylhäältä alas ja alhaalta ylös tapahtuvassa riskienhallinnassa varmentaen ilmastonmuutokseen liittyvien riskien kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja hallinnan. Risk Management & Compliance -toiminto myös varmentaa säännöllisesti eri riskikategorioiden riskienhallintatoimenpiteiden statuksen ja raportoi siitä hallitukselle. Tämä toimintatapa on luotu, jotta yhtiö voi varmentua siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvien riskienhallintatoimet ovat riittäviä ja että ne on hoidettu hyvin.

Mahdollisuudet ja haasteet

Finnair on tunnistanut ja arvioinut eräitä lyhyen (1–2 vuotta) ja keskipitkän (3–5 vuotta) aikavälin ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia 1,5 asteen skenaariota vastaan. Alla on lueteltu näistä muutamia. Näiden mahdollisuuksien ei arvioitu vuonna 2019 päivitetyssä arviossa tuovan vielä merkittäviä taloudellisia hyötyjä Finnairin liiketoiminnalle. Pidemmällä aikavälillä voi kuitenkin olla toisin. Logiikka tässä johtopäätöksessä oli se, että lentoliikennesektori yleisesti on erittäin huolestunut aiheesta ja toimiala tekee paljon yhteistyötä ja moni lentoyhtiöistä tavoittelee merkittää toiminnan ympäristövaikutusten pienenemistä. Siten on haastavaa luoda nopeaa kilpailullista etua tällä aihealueella. Lisäksi nykyinen liiketoimintaympäristö luo rajoitteita erilaisten mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Esimerkkeinä tästä ovat ruuhkainen Euroopan ilmatila ja lentokonevalmistajien kyky tuottaa nopeasti uusia lentokonetyyppejä markkinoille.

Esimerkiksi seuraavia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on tunnistettu:

• Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuoma mahdollisuus: hyvä ympäristötoiminnan taso lisää asiakkaiden kiinnostusta yhtiötä kohtaan. Tuotteen ympäristömyönteisyys kilpailijoihin verrattua voi lisätä sitoutumista ja tuoda uusia asiakkaita. Tällä hetkellä asiakkaat arvostavat eniten lentolipun edullisuutta. Lisääntynyt ilmastotietoisuus voi muuttaa asiakkaiden halua valita ympäristöystävällisempi tai vastuullisempi vaihtoehto edullisuuden sijaan.

Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuoma mahdollisuus: Yhteistyökumppanit, työntekijät ja ympäröivä yhteiskunta kokevat yhtiön, jolla on hyvä ilmastonmuutostietoisuus, houkuttelevana ja kehittyvänä toimijana. Avaintekijöitä tällaiseen johtavan kestävän matkailun tarjoajan positioon ovat investoinnit uuteen teknologiaan, lyhyet kohteiden väliset lentoreitit ja kaikille uusille mahdollisuuksille avoin, tutkiva mieli.
Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tuoma mahdollisuus: Finnair näkee, että Helsingin maantieteellinen sijainti luo sille edun, sillä sen Helsinki-Vantaan kotikenttä kärsii vähemmin mahdollisista fyysisistä ilmastonmuutoksen aihe-

uttamista uhista, kuten hirmumyrskyistä tai luonnonkatastrofeista. Helsinki-Vantaan lentokenttäoperaattori tarjoaa jo nyt erityisosaamista muun muassa runsaan lumisateen aikaiseen toimintaan.

Finnair on tunnistanut ja arvioinut lyhyen (1–2 vuotta) ja keskipitkän (3–5 vuotta) ja pitkän tähtäimen (>5 vuotta) taloudellisia riskejä, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa. Riskienarvioinnissa on huomioitu todennäköisyys ja vaikuttavuus. Vuonna 2019 päivitetyn arvion mukaan ilmastonmuutoksen uhkien ei ole tällä hetkellä todettu aiheuttavan merkittävää taloudellista vaikutusta. 1,5 asteen skenaariossa oletetaan, että varsinaiset ilmastonmuutoksen aiheuttamat fyysiset uhat operatiiviselle toiminnalle jäävät kohtuullisen vähäisiksi ja suurimmat riskit kohdistuvat transitioriskeihin, jotka syntyvät vähähiiliseen talouteen siirtymisestä, esimerkiksi mahdollinen hiilidioksidin hinnannousu.

Esimerkkejä tunnistetuista potentiaalisista riskeistä:

• Fyysiset riskit: esimerkiksi äärimmäiset sääolot, joita aiheutuu ilmastonmuutok-

ILMASTONMUUTOKSEN HAASTEET OVAT KESKEINEN OSA FINNAIRIN STRATEGIATYÖTÄ.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

sesta. Näitä olisivat kovat lumisateet, tiheät sumut, ilmakehän turbulenssit, kovat ukkoset ja hirmumyrskyt. Vaikka yhtiö ei pysty vaikuttamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin fyysisiin uhkiin, voidaan niiden seurantaa ja ennustamista parantaa sekä varautua niihin poikkeustilannetoiminnan kautta. Finnair on ollut muun muassa mukana kehittämässä edistyksellistä keinoälyyn pohjautuvaa sääennustusta, ja tätä järjestelmää on jo testattu talvikaudella 2018/2019. Äärimmäisiä sääilmiötä vastaan Finnair voi laskea kilpailuedukseen luontaisen maantieteellisen sijaintinsa Helsingissä. Helsinki-Vantaan kenttäoperaattori on varautunut mahdollisiin koviin lumisateisiin kehittämällä erityistä lumiosaamista.

• Transitioriski: Ilmastonmuutokseen liittyvä lainsäädäntö lisääntyy ja siihen liittyvien vaatimustenmukaisuuden maksut kasvavat. Riski Euroopan päästökaupasta (EU ETS) aiheutuvien kustannusten kasvusta ja uuden globaalin sitoumuksen CORSIAn (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation) kasvavat kustannukset. Myös fossiilisen polttoaineen mahdollinen verotus ja/tai

kansalliset uusiutuvien polttoaineiden sekoitusvaatimukset voivat lisätä operatiivisia kustannuksia. Jos säädökset ovat maakohtaisia, se heikentäisi lentoyhtiön kilpailutilannetta kansainvälisesti. Lainsäädännöllisten muutosten aiheuttamaa rahallista tai operatiivista vaikutusta on haastava arvioida, ja suurimmat riskit liittyvät uusiutuvien polttoaineiden sekoitusvaatimuksiin, markkinapohjaisiin päästökauppoihin, melulainsäädäntöön ja muihin ympäristömaksuihin sekä näiden vaikutuksiin yhtiön kustannuskilpailukykyyn.

• Transitioriski: Negatiivisen maineen riski, jos ympäristöhaasteisiin ei vastata asianmukaisesti. Tämä riski voidaan nähdä sekä yhtiö- että toimialakohtaisena. Tästä voi seurata yhtiölle mainehaittoja tai asiakkaiden asenteiden ja vaatimusten tiukentumista. Maineriskiä hallitakseen Finnair haluaa olla vastuullisen matkustajan paras vaihtoehto ja myös kertoa valinnoistaan avoimesti. Yritysvastuu on keskeinen osa yhtiön

uutta strategiaa.

On vaikeaa arvioida asiakkaiden kulutuskäyttäytymisten yksityiskohtaisia taloudellisia vaikutuksia. Nykytiedolla on kuitenkin arvioitu, että ilmastonmuutoksen uhka ei aiheuta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten on tunnistettu heijastavan muun muassa lainsäädännöllisiin, markkinapohjaisiin, teknologisiin ja maineeseen liittyviin taloudellisiin tekijöihin.

Ympäristötekoja

Lennonaikaiset päästöt ovat lentoyhtiön merkittävin ympäristövaikutus. Finnairin tärkein ympäristöteko onkin ollut investoida jatkuvasti uuteen nykyaikaiseen laivastoon, joka on aina edellistä energiatehokkaampi ja hiljaisempi. Finnair on sitoutunut alan yhteisiin tavoitteisiin hiilineutraalista kasvusta vuodesta 2020 eteenpäin sekä päästöjen puolittamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi Finnair on uudessa vuoden 2020 alkupuoliskolla julkaistavassa vastuullisuusstrategiassaan asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi hiilineutraaliuden. Nykyiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä suhteessa myytyihin tonnikilometreihin 17 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoden 2020 loppuun mennessä Finnair ei arvioissaan usko pääsevän. Vuoden 2019 lopussa toteuma oli 8,8 % ja Finnair ennustaa pääsevänsä 12–13 %:n vähenemään vuoden 2020 loppuun mennessä ja jäävänsä siten

	2019	2018
Suorat (Scope 1) kasvihuonekaasupäästöt
Lentäminen, t CO2	3 566 409	3 248 045
Maakalusto Helsinki-Vantaalla, t CO2	668	755
Yhteensä, t CO2	3 567 078	3 248 800
Epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt
Kiinteistöt, sähkö, t CO2	7 068	9 673
Kiinteistöt, lämpö, t CO2	6 205	8 434
Yhteensä, t CO2	13 274	18 107
Muut epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt
Polttoaineen kuljetus & tuotanto, t CO2	770 476	701 701
Liikematkustus, t CO2	326	485
Yhteensä, t CO2	770 802	702 186
Kaikki yhteensä, t CO2	4 351 153	3 969 093

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

tavoitteesta 4–5 prosenttiyksikköä. Suurin syy tähän on, että aikoinaan suunniteltua laivastouudistusta ei tunnetusti pystytty toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja toisaalta yhtiön kiihdytetyn kasvun strategian vuoksi se ei alkuperäissuunnitelmien vastaisesti luopunut tietyistä koneistaan tuon ajanjakson aikana.

Uuden teknologian käyttöönoton ja polttoainekulutuksen vähentämisen lisäksi tarvitaan myös muita toimia vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Keskipitkällä aikavälillä uusiutuvat, vaihtoehtoiset polttoaineet (sustainable aviation fuels) voivat tarjota lupaavia ratkaisuja vähäpäästöiseen lentämiseen.

Finnair liittyi vuonna 2019 tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan teollisen mittakaavan hiilineutraalin polttoaineen valmistuksen (Power-to-X -teknologian) käytännön toteutettavuutta. Finnair on myös aktiivinen Nordic Initiative for Sustainable Aviation -työryhmässä, jossa joukko pohjoismaisia lentoyhtiöitä, lentokenttäoperaattoreita ja ministeriöitä työskentelee yhdessä lentokonevalmistajien kanssa ilmailualan biopolttoainekehityksen vauhdittamiseksi. Finnair käyttää jo kaikissa dieselkäyttöisissä maakalustoajoneuvoissaan Helsinki-Vantaalla uusiutuvaa dieseliä ja lisää biopolttoaineiden käyttöä lentokoneissaan. Vuonna 2019 biopolttoaineiden käyttö vähensi hiilidioksidipäästöjä 237 tonnia. Lisäksi Finnair

on mukana uudessa pohjoismaisessa hankkeessa, jossa edistetään sähkölentämisen kehitystä. Hankkeella on Pohjoismaiden Ministerineuvoston Nordic Innovation -rahoitus, ja se kokoaa yhteen pohjoismaisia lentoliikenteen toimijoita.

Taulukkoihin alla ja sivulla 28 on listattu yhtiön keskeisemmät tavoitteet, saavutukset ja ympäristöteot vuodelta 2019. Lisää aiheesta voi lukea Finnairin vastuullisuusraportista.

Sosiaaliset ja henkilöstöasiat

Finnair on merkittävä työnantaja, jonka sosiaalinen vastuu liittyy ennen kaikkea henkilöstöön ja työoloihin. Merkittävin henkilöstöön liittyvä riski on se, että Finnair ei kykenisi toteuttamaan strategiaansa inhimillisen pääoman riittämättömän laadun, sitoutumisen tai resursoinnin takia.

Finnairin henkilöstösuunnitelmat ja -politiikat kattavat kaikki olennaisiksi tunnistetut sosiaalisen vastuun näkökohdat, ja Finnairin vuosittainen henkilöstökysely WeTogether@Finnair auttaa yritystä seuraamaan tämän alueen kehitystä. Lisäksi henkilöstö-, yritysvastuu- ja riskinhallintaorganisaatiot tunnistavat ja arvioivat yhteiskuntavaikutuksia ja riskejä osana yhtiön yleistä riskinhallintaprosessia kahdesti vuodessa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

jälle mahdollisuus kuntoutua takaisin entiseen työhönsä tai löytää uusi ura Finnairissa tai sen ulkopuolella. Painopiste on ennaltaehkäisyssä, ja siksi Finnair tarjoaa ja kehittää esimiehille työkaluja varhaisten työkyvyn heikkenemisen merkkien tunnistamiseen.

Finnairilla on nollatoleranssi kiusaamiseen ja kaikenlaiseen häirintään. Henkilöstön kanssa on sovittu toimintatapoja ja menettelyjä häirinnän ja epäasianmukaisen käytöksen estämiseksi. Viestintää näistä teemoista lisätään edelleen. Yhtiö on kouluttanut sisäisiä sovittelijoita, jotka tuovat ongelmanratkaisutaitoja konfliktitilanteisiin parantaen työilmapiiriä ja eri osapuolten välistä ymmärrystä. Finnair tarjoaa myös Harmonisesti työpaikalla -verkkokurssin kaikille työntekijöille.

Monimuotoisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys

Finnair ei syrji ketään sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien tai seikkojen perusteella.

Finnair tarjoaa yhtäläiset työnhaku-, työnteko- ja urakehitysmahdollisuudet kaikille ja toteuttaa Suomen tasa-arvolain mukaista samapalkkaisuutta. Finnair antaa sekä miehille että naisille yhtäläiset mahdollisuudet tasapainoiseen työ- ja perhe-elämään. Yhtiön tasa-arvo- ja yhdenmukaisuustyöryhmä päivittää sisäisesti ja ulkoisesti julkaistua Finnairin Tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelmaa säännöllisesti. Viimeksi ohjelmaa päivitettiin vuonna 2018.

Vuonna 2011 Finnair allekirjoitti Yhdistyneiden Kansakuntien naisten vaikutusvaltaa koskevat periaatteet, joissa annetaan ohjeita naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi työpaikoilla, markkinoilla ja yhteisössä. Finnair on allekirjoittanut myös Finnish Business & Society ry.:n (FIBS) monimuotoisuussitoumuksen, joka on lupaus johtamisen ja palvelukäytäntöjen kehittämisestä siten, että ne tukevat monimuotoisuutta sen omassa organisaatiossa. Vuonna 2019 Finnair allekirjoitti IATAn aloitteen 25by2025, jossa yhtiö sitoutuu, että vuoteen 2025 mennessä jokaisessa työryhmässä on vähintään 25 % naisia, tai sukupuolien välistä tasa-arvoa lisätään työryhmissä 25 %.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat osa Finnairin arvopohjaa, ja Finnair on sitoutunut tarjoamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia asiakkailleen, henkilöstölleen ja yhteistyökumppaneilleen. Toimimalla yhdessä Paralympiakomitean kanssa, Finnair saa arvokasta tietoa palvelujensa saavutettavuudesta sekä kehitystarpeista. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen ja suunnittelun kehittämiseen siten, että ne olisivat kaikkien asiakkaiden saavutettavissa.

Asiakaskokemus

Finnairin sosiaalisen vastuun toinen olennainen teema ovat asiakkaat. Keskeisiä osa-alueita ovat matkustajien hyvinvointi ja turvallisuus, asiakastyytyväisyys sekä täsmällisyys. Olennaiset riskit tällä alueella liittyvät siihen, että Finnair ei pystyisi varmistamaan asiakkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia tai ylläpitämään asiakastyytyväisyyttä.

Turvallisuus on Finnairin kaikessa tekemisessä keskeisin prioriteetti. Lentoturvallisuus ja sen priorisointi ovat osa jokaista päätöksentekovaihetta. Finnair ylläpitää ja kehittää jatkuvan kehittämisen periaatteita noudattaen turvallisuusjärjestelmäänsä SMS:ää (Safety Management System). Se

Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työturvallisuuden vahvistaminen on yksi työhyvinvoinnin painopisteistä. Finnairilla on oma työturvallisuuspolitiikka, joka ohjaa työturvallisuuden johtamisjärjestelmän tavoitteita ja on käytössä yhtiönlaajuisesti. Työkyvyn johtaminen ja yleinen työhyvinvointi ovat henkilöstöstrategian ja -prosessien tärkeitä painopistealueita, sillä hyvinvoiva henkilöstö on tuottavaa ja innovoivaa. WeTogether@Finnair -henkilöstökokemuksen kokonaisarvioinnissa mitataankin Finnairin henkilöstön itse kokemaa yleistä työhyvinvointia.

Työturvallisuudessa Finnairin pitkän aikavälin tavoitteena on tapaturmattomuus sekä yhtiön omassa toiminnassa että sen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toiminnassa. Finnairin konsernitason tapaturmataajuus LTIF (Lost Time Injury Frequency) laski 17,9 prosenttia vuonna 2019 9,6:een (11,7). Sairauspoissaolojen määrä oli vertailujakson tasolla, 4,62 prosenttia (4,24).

Strategisen työkykyjohtamisen tehostamiseksi Finnair on toteuttanut työkykyä tukevia prosesseja. Esimerkiksi vakavan sairauden sattuessa tavoitteena on tarjota työnteki-

SUKUPUOLI ON VAIN YKSI ULOTTUVUUS FINNAIRIN MONIMUOTOISUUDEN AGENDALLA. MONIMUOTOISUUS TUO MYÖS TEHOKUUTTA.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

kattaa kokonaisvaltaisesti koko lentoturvallisuusalueen: politiikan, riskien ja muutosten hallinnan, koulutukset ja kommunikoinnin sekä toimintojen jatkuvan auditoinnin. Useat viranomaismääräykset ja standardit asettavat Finnairin turvallisuustoiminnan minimivaateet, jotka yhtiö pyrkii ylittämään joka alueella.

Yksi keskeinen Finnairin turvallisuusjärjestelmän elementti on koko henkilöstön kattava turvallisuusraportointi. Yhtiö kannustaa henkilöstöään sekä alihankkijoitaan aktiivisesti raportoimaan havaitsemansa turvallisuutta mahdollisesti heikentävät asiat. Jokainen raportti analysoidaan, luokitellaan ja arvioidaan riskiperustaisesti, mihin perustuen aloitetaan tarvittavat korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet. Raportoijille viestitään tapausanalyysin lopputuloksista. Subjektiivisen raportoinnin ohella Finnair seuraa ja analysoi laajasti objektiivisia indikaattoreita, muun muassa lentodataa. Jatkuva seuranta ja analysointi mahdollistavat riskitason läpinäkyvyyden kaikilla osa-alueilla, mikä mahdollistaa aktiivisen reagoinnin, jos pienikin indikaatio osoittaa turvallisuustason muutosta.

Vahva turvallisuuskulttuuri, objektiivinen oman toiminnan tarkkailu, jatkuva parantaminen ja korjaavien toimien läpivienti sekä avoin vuoropuhelu Finnairia valvovan viranomaisen kanssa varmistavat turvallisen ja laadukkaan lento-operoinnin. Hyvä esimerkki Finnairin turvallisuustoiminnan korkeasta tasosta vuonna 2019 oli joka toinen vuosi tehtävä ulkopuolinen IOSA-auditointi (IATA Operational Safety Audit), jossa ei noussut esiin yhtään turvallisuuspoikkeamaa.

Finnair toteuttaa jatkuvasti toimia, joiden tavoitteena on huomioida matkustajien erilaiset tarpeet aina vain paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi varausjärjestelmän ja lennonaikaisen viihdejärjestelmän kehittämisessä. Viihdejärjestelmässä on myös oma kanavansa Finnairin vastuullisuudesta viestimiseksi.

Finnair kerää jatkuvasti asiakastyytyväisyyspalautetta. Kyselytulokset ja muu asiakaspalaute raportoidaan kullekin yksikölle vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2019 Finnairin asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuosittelutulos oli 38 (47)4 . Asiakaspalautetta hyödynnetään muun muassa asiakaskokemuksen strategisten tavoitteiden

ja kehityssuunnitelmien määrittelyssä sekä tavoitteiden asettamisessa Finnairin kumppaneille ja henkilöstölle.

Finnairin uusi pitkän aikavälin tavoite lentojen täsmällisyydelle on yli 85 %. Vuonna 2019 Finnairin lentojen täsmällisyys oli 79,3 prosenttia (79,7).

Ihmisoikeudet ja vastuullinen hankinta

Finnairin omiin toimintoihin ei liity merkittäviä suoria ihmisoikeusriskejä tai -vaikutuksia. Välillisiä riskejä ja mahdollisia seurauksia on kuitenkin toimitusketjussa ja ulkoistetuissa toiminnoissa.

YK:n Global Compact -aloitteen sitoumuksensa mukaisesti Finnair pyrkii ehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia sekä pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä sekä omassa toiminnassaan että toimitusketjussaan. Finnairilla on omat hankintatoimen eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct) tavaroiden ja palvelujen toimittajille, ja se odottaa kaikkien alihankkijoiden ja kumppaniensa noudattavan näitä toimintaperiaatteita tai olennaiselta osin vastaavia eettisiä standardeja. Finnair edellyttää lisäksi, että sen kumppanit ja alihankkijat noudattavat

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. Hankinnan eettisiä periaatteita täydentää Finnairin vastuullisen hankinnan käsikirja, joka sisältää sisäisiä soveltamisohjeita. Finnair tekee yhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa riskien arvioinnin sekä sosiaalisen vastuun ja ihmisoikeuksien toteutumisen parantamiseksi toiminnassaan ja toimitusketjussaan. Se on ottanut käyttöön hankintaprosesseissaan yhdessä oneworld- allianssin kanssa valitun SEDEX -auditointityökalun riskienhallinnan, sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja toimitusketjun jäljitettävyyden parantamiseksi. Finnair osallistuu aktiivisesti kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n (International Organisation for Migration) ja IATAn toimintaan

ihmiskaupan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi lentoliikenteessä.

Kesäkuussa 2018 Finnair allekirjoitti IATA:n päätöslauselman pakkotyön ja ihmiskaupan torjumiseksi ja julkisti Finnairin pakkotyötä ja ihmiskauppaa koskevan lausuman (Finnair modern slavery and trafficking statement). Finnair on sitoutunut koulutta-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

⁴ Asiakastyytyväisyystutkimus uudistettiin vuoden 2019 alusta lähtien, mistä johtuen vuoden 2018 aineisto ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2019 aineiston kanssa. Uudistetussa tutkimuksessa NPS lasketaan kaikkien asiakkaiden vastauksista, kun taas vuonna 2018 NPS perustui ainoastaan Finnair Plus – asiakkaiden vastauksiin ja tästä syystä johtuen tulokset vuosien 2018 ja 2019 välillä eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

maan ja lisäämään tietoisuutta tästä vakavasta aiheesta matkustamo- ja kenttähenkilökunnan keskuudessa. Vuonna 2019 Finnair jatkoi SEDEX-yhteistyötä ja yhteensä noin 80 keskeistä alihankkijaa ovat toteuttaneet SEDEXin itsearvioinnin.

Finnairilla on eettinen palautekanava (Finnair Ethics Helpline), jossa eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin liittyviä asioita voi raportoida. Kanava on avoin sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. Vuoden 2019 aikana palautekanavaan ei tullut olennaisia väärinkäytöksiä koskevia ilmoituksia, eikä yhtiössä ollut meneillään näihin liittyviä tutkintoja.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Korruption vastaiset käytänteet on kuvattu Finnairin eettisissä toimintaohjeissa (Code of Conduct), hankinnan eettisissä toimintaperiaatteissa (Supplier Code of Conduct) sekä lahjontaa, vieraanvaraisuutta ja viranomaisten kestitystä koskevissa konsernitason ohjeissa. Finnairin eettisissä toimintaohjeissa korruptio on käsitelty erikseen, ja lahjusten vastaanottaminen ja antaminen on ehdottomasti kielletty. Vuoden 2019 aikana Finnair jatkoi koulutusta eettisistä toimintaperiaatteista henkilöstön vuorovaikutteisissa työpajoissa, ja kaikki uudet työntekijät saivat niitä koskevan pakollisen verkkokurssin suoritettavakseen.

Finnair edellyttää alihankkijoilta olennaisilta osin samanlaisten eettisten normien noudattamista, kuin Finnair noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin selkeät hankinnan eettiset toimintaperiaatteet varmistavat hankintojen eettisyyden, mukaan lukien korruption nollatoleranssin. Hankinnan eettisiä toimintaperiaatteita täydentää Finnairin vastuullisen hankinnan käsikirja, jossa on sisäisiä soveltamisohjeita. Finnairin tavoitteena on sisällyttää sen hankinnan eettiset toimintaperiaatteet kaikkiin uusiin toimitus- ja alihankintasopimuksiin sekä myös nykysopimuksiin sitä mukaa, kuin niitä uusitaan. Finnair ei tue poliittisia puolueita tai henkilöitä.

Korruptioon liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi ovat osa yhtiön ja sen liiketoimintayksiköiden yleistä riskinarviointia, ja Finnairin liiketoimintayksiköt tekevät korruptioriskianalyysin osana yhtiön yleistä riskikartoitusta. Vaikka Finnairin omiin toimintoihin ja palveluihin ei näiden arvioiden perusteella liity suurta korruptioriskiä, se pyrkii joka tapauksessa sisällyttämään

vastuulliset liiketoimintakäytännöt kaikkiin toimintansa osa-alueisiin. Korruption torjuntaan osallistuu Finnairissa koko henkilöstö, mutta erityisesti liiketoimintayksiköiden vastuuhenkilöt, vaatimuksenmukaisuus (compliance) ja sisäinen tarkastus, valvovat yhtiön ohjeiden noudattamista.

Finnairilla on eettinen palautekanava (Finnair Ethics Helpline), jossa eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin liittyviä asioita voi raportoida. Kanava on avoin sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. Vuoden 2019 aikana palautekanavaan ei tullut olennaisia korruptiota koskevia ilmoituksia, eikä yhtiössä ollut meneillään näihin liittyviä tutkintoja.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Tärkeimmät vastuullisuuden tunnusluvut

Aihealue	Tavoitteet ja mittarit		Toteuma	Keskeiset toimenpiteet vuonna 2019
		2019	2018
Ympäristövastuu Hiilidioksidipäästöt/RTK laskevat 17 % 2013–2020, kumulatiivinen toteuma vuoden 2013 tasoon Hiilidioksidipäästöt/ASK laskevat, muutos edelliseen vuoteen Vähennetään kertakäyttöisten muovien käyttöä Kitchenissä 50 % vuoden 2022 loppuun mennessä 2022 loppuun mennessä		-8,8	-8,1	Otettiin käyttöön kaksi uutta Airbus A350 -lentokonetta (yhteensä 19), tehtiin kolme biopolttoainelentoa, parannettiin operatiivisia toimintoja lentokoneen painon vähentämiseksi
		-1,4	-2,5	(mm. polttoaineen ja juomaveden tankkausmäärien rationalisointia ja rahdin tehokkaampaa lastaamista) ja lentämisen proseduureja kehitettiin edelleen (mm. liukulaskeutumisten määrä kasvoi ja yksimoottorirullauksia lisättiin)
		-23,4	-2,3	Ns. maitonappien tarjoilua vähennettiin, lämpimien tarjoiluiden kertakäyttövuokia vaihdettiin muovista kartonkiin, matkapakkausten muovitus poistettiin ja lennolla myytävien Nordic Kitchen -tuotteiden pakkauksiin suunniteltiin vastuullisempi uusi design
	50 % Kitcheniin tulevista muoveista kierrätetään vuoden	13,8	3,6	Kiertotalouden periaatteiden sisällyttämistä tuotesuunnitteluun jatkettiin (esim. sekä business-luokan tohvelit että tarjoilun salaattikupit valmistetaan jo kierrätetystä PET-muovista ja tarjoilun muovikupit tulevat olemaan samaa materiaalia 5/2020 lähtien)
Sosiaalinen vastuu Saapumistäsmällisyys yli 85 % WeTogether@Finnair henkilöstökokemuksen kokonaisarvosana nousee edellisvuodesta		79,3	79,7	Jatkettiin Most Reliable Airline -projektia (esim. nopean käännöksen toimintamalli, aikataulusuunnittelun prosessi, poikkeustilanteiden aikainen palvelu) Läheinen huonojen sääolojen toimintamallin kehitysyhteistyö jatkui lentokenttätoimija Finavian kanssa
	Asiakastyytyväisyys/NPS nousee edellisvuodesta	38*	47	siakaspalvelun digitaalisia työkaluja kehitettiin edelleen (esim. poikkeustilanteiden hallinta, asiakaspalvelu, aterioiden ennakkotilaus, Chabla-palvelu kuulorajoitteisille)
		3,66	3,77	Osaamisen ja johtamisen kehittämistä jatkettiin, kehitettiin uusi henkilökunnan oppimisalusta,
	Sairauspoissaoloja vähemmän kuin edellisenä vuonna	4,62	4,24	kehitettiin uusi Harmoninen työpaikka -viitekehys, aloitettiin uusi päihteiden väärinkäyttöä estävä ohjelma, työturvallisuusjohtamisjärjestelmän toinen implementointivaihe saatiin päätökseen
	Tapaturmataajuus (LTIF) alle 10,0	9,6	11,7
Eettiset toimintatavat	Eettisten ohjeiden tuntemus WeTogether@Finnair -kyselyssä vähintään 4 asteikolla 1–5	4,14	4,24	Henkilöstön jatkuva koulutus, eettinen palautekanava Finnair Ethics helpline uudistettiin
	* Asiakastyytyväisyystutkimus uudistettiin vuoden 2019 alusta lähtien, mistä johtuen vuoden 2018 aineisto ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2019 aineiston kanssa. Uudistetussa tutkimuksessa NPS lasketaan kaikkien asiakkaiden vastauksista, kun taas vuonna 2018 NPS perustui ainoastaan Finnair Plus – asiakkaiden vastauksiin ja tästä syystä johtuen tulokset vuosien 2018 ja 2019 välillä eivät ole vertailukelpoisia keskenään.			Lue lisää Finnairin vastuullisuudesta englanninkieliseltä yritysvastuusivultamme verkkosivuiltamme

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.1.2019. Manner siirtyi Finnairille Nordeasta, jossa hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä ja vastannut Personal Banking -liiketoiminta-alueesta.

Finnairin hinnoittelusta ja tuottojen optimoinnista vastaava johtaja Mika Stirkkinen nimitettiin kaupallisen yksikön väliaikaiseksi vetäjäksi ja johtoryhmän väliaikaiseksi jäseneksi 1.1.2019, koska entinen kaupallisen yksikön vetäjä ja Finnairin johtoryhmän jäsen Juha Järvinen jätti yhtiön vuoden 2018 lopussa.

Finnair nimitti 16.4.2019 johtoryhmäänsä kaksi uutta jäsentä: yhtiön kaupalliseksi johtajaksi nimitettiin Ole Orvér ja yhtiön strategiajohtajaksi Nicklas Ilebrand. Molemmat aloittivat uusissa tehtävissään 1.5.2019. Ole Orvér on tehnyt pitkän, kansainvälisen uran eri lentoyhtiöissä, pääasiassa strategia- ja verkostosuunnittelun sekä myynnin johtotehtävissä. Nicklas Ilebrand on aiemmin toiminut Nordeassa pääasiassa strategiasekä tuote- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä sekä kansainvälisissä konsultointitehtävissä McKinseyllä. Hän on ollut myös useiden yhtiöiden hallituksissa.

Vuoden kolmannella neljänneksellä Finnairin johtoryhmässä vaihtui kolme jäsentä. Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä jätti tehtävänsä 1.7.2019, ja hänen seuraajansa Mika Stirkkinen aloitti talousjohtajana samana päivänä. Stirkkinen on lisäksi aiemmin toiminut useissa taloushallinnon johtotehtävissä Finnairilla. Finnairin henkilöstöjohtaja Eija Hakakari sekä Finnairin Chief Digital Officer Katri Harra-Salonen jättivät tehtävänsä 30.9.2019. Hakakarin seuraajaksi nimetty Johanna Karppi ja Harra-Salosen seuraajaksi nimetty Tomi Pienimäki aloittivat tehtävissään 1.10.2019. Karppi siirtyi tehtäväänsä Terveystalon henkilöstöjohtajan paikalta ja hän on aiemmin toiminut henkilöstöhallinnon johtotehtävissä muun muassa Rautaruukissa sekä Orionilla. Pienimäki on aikaisemmin toiminut muun muassa Vincitin ja Jollan toimitusjohtajana sekä Itellan ja Hackmanin chief information officerina.

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

OSAKKEET JA OSAKKEEN-OMISTAJAT

Osakkeet ja osakepääoma

Finnairin kaupparekisteriin 31.12.2019 merkitty osakemäärä oli 128 136 115 osaketta ja rekisteröity osakepääoma 75 442 904,30 euroa. Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.

Avainluvut – Osake		2019	2018	2017	2016	2015
Oma pääoma/osake	euroa	7,57	7,20	7,95	6,73	5,69
Osingot tilikaudelta*	milj. euroa	26	35	38	13	0
Osinko/osake*	euroa	0,20	0,274	0,30	0,10	0,00
Osinko tuloksesta*	%	40,8	39,3	24,4	18,2	0,0
Efektiivinen osinkotuotto*	%	3,4	3,9	2,3	2,5	0,0
Liiketoiminnan rahavirta/osake	euroa	4,43	3,94	3,00	1,73	1,34
Hinta/voitto-suhde (P/E)		12,12	10,17	10,43	7,32	9,46

* Tilikauden 2019 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Vertailu eurooppalaiset lentoyhtiöt

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto Finnairin markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa 753,4 miljoonaa euroa (907,8) ja päätöskurssi 31.12.2019 oli 5,88 (7,09 euroa). Vuoden aikana Finnairin osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 8,56 euroa, alin kurssi 5,50 euroa ja keskikurssi 7,02 euroa. Osakkeita vaihdettiin 36,8 miljoonaa kappaletta yhteensä 257,7 miljoonalla eurolla.

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Osakkeenomistajat

Finnairin osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi 9,8 prosenttia 27 018 osakkeenomistajaan vuonna 2019 (pois lukien hallintarekisteröidyt omistukset). Finnairin osakkeita omistavien suomalaisten kotitalouksien määrä nousi 23 864:stä 26 210:een, ja samalla kotitalouksien yhteenlaskettu omistusosuus kasvoi 5,9 prosenttia. Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus vuoden 2019 lopussa oli 13,9 prosenttia (18,4).

Liputusilmoitukset

Vuonna 2019 ei annettu liputusilmoituksia.

Valtion omistus

Vuoden 2019 lopussa Suomen valtio omisti 55,8 prosenttia Finnairin osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994 tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet. Omistuksen laskeminen tämän osuuden alle edellyttää eduskunnan päätöksen muuttamista.

Johdon osakkeenomistus

Vuoden lopussa Finnairin hallituksen jäsenet eivät omistaneet lainkaan Finnairin osakkeita. Toimitusjohtaja Topi Manner omisti 37 538 osaketta ja yhtiön johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja mukaan lukien, omistivat yhteensä 249 207 osaketta 31.12.2019, mikä edusti 0,19 prosenttia osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.

Finnair oyj:n suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019

		Osakkeet kpl	%	Muutokset 2019
1	Suomen valtio/ Valtioneuvoston kanslia	71 515 426	55,8	0
2	KEVA	6 250 875	4,9	0
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 261 933	2,5	2 879 447
4	Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	3 005 642	2,3	1 060 642
5	Tiiviste-Group Oy	2 150 000	1,7	0
6	Valtion Eläkerahasto	1 700 000	1,3	0
7	Oy Etra Invest Ab	1 000 000	0,8	0
8	Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	803 174	0,6	-46 826
9	Laakkonen Mikko Kalervo	740 000	0,6	0
10	Sijoitusrahasto Evli Suomi Select	700 000	0,5	160 000
	Hallintarekisteröidyt	17 840 318	13,9	-5 685 208
	Muut	19 168 747	15,0
	Yhteensä	128 136 115	100

Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2019

	Osakkeita, kpl	%	Omistajia, kpl	%
Julkisyhteisöt	86 677 879	67,6	10	0,0
Kotitaloudet	14 730 566	11,5	26 210	97,0
Yritykset	4 181 632	3,3	617	2,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4 311 935	3,4	42	0,2
Yhteisöt	205 836	0,2	54	0,2
Kotimaiset osakkeenomistajat, yhteensä	110 107 848	85,9	26 933	99,6
Hallintarekisteröidyt	17 840 318	13,9	11	0,0
Ulkomaiset	187 949	0,1	85	0,3
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset, yhteensä	18 028 267	14,1	96	0,4
Yhteensä	128 136 115	100,0	27 029	100,0

0,4

Omistuksen jakaantuminen omistusmäärittäin

1 000 001–10 000 000 osaketta 12,8 %

10 000 001– osaketta 55,8 %
Hallintarekisteröidyt 13,9 %

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Omat osakkeet

Finnair sai 10.1.2019 päätökseen omien osakkeidensa hankinnan, joka alkoi 5.12.2018. Hankinnan jälkeen Finnair Oyj:llä oli yhteensä 797 008 omaa osaketta, jotka vastaavat 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Finnair ei vuonna 2019 käyttänyt yhtiökokouksen 2019 antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä se luovutti yhtiökokouksen valtuutuksella yhteensä 105 112 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille sekä yhteensä 149 894 osaketta yhtiön vuosien 2015–2017 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piirissä olleille avainhenkilöille kannustinjärjestelmän sääntöjen mukaisesti.

Finnair Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päätettyä yhteistilille jääneiden, arvo-osuusjärjestelmään kuuluneiden osakkeiden ja niihin perustuvien oikeuksien menettämisestä yhteistilille jääneet osakkeet, yhteensä 16 651, siirrettiin 9.4.2019 Finnairin arvo-osuustilille. Siirron jälkeen Finnair Oyj:n omistamien osakkeiden

kokonaismäärä ja vastaava äänimäärä on 558 653 osaketta ja ääntä, mikä vastaa 0,44 prosenttia kaikista osakkeista ja niihin liitty-

vistä äänistä.

Lokakuussa Finnair luovutti yhtiökokouksen valtuutuksella yhteensä 6 340 osaketta kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille. Finnairin hallussa oli 31.12.2019 yhteensä 552 313 osaketta (649 008), mikä vastaa 0,43 prosenttia (0,51) yhtiön kaikista osakkeista.

Osakassopimukset

Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai äänivallan käyttöön liittyviä osakassopi-

muksia.

Määräysvallan vaihtumiseen liittyvät ehdot merkittävissä sopimuksissa

Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus vaatia lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai perua lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen valtio hankkii osakkeiden enemmistön tai määräysvallan Finnairissa.

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2019

	Osakemäärä, kpl	%	Omistajia, kpl	%
1–200	1 252 697	1,0	16 320	60,4
201–1 000	3 908 877	3,1	7 836	29,0
1 001–10 000	7 089 947	5,5	2 703	10,0
10 001–100 000	3 748 352	2,9	135	0,5
100 001–1 000 000	6 412 048	5,0	18	0,1
1 000 001–10 000 000	16 368 450	12,8	5	0,0
10 000 001–>	71 515 426	55,8	1	0,0
Hallintarekisteröidyt	17 840 318	13,9	11	0,0
Yhteensä	128 136 115	100,0	27 029	100,0

Finnair Oyj:n omien osakkeiden hankinta, luovutus sekä osakepalautukset

Aika
	Osakemäärä	Hinta euroa	Keskihinta euroa
01.01.2014	279168	808241,18	2,90
2014	33 864	85 801,22	2,53
2014	-940	-2 334,40	2,48
2015	14 893	37 734,40	2,53
2015	-1 780	-6 764,00	3,80
2016	800 000	4 327 860,54	5,41
2016	-336 241	-975 326,55	2,90
2017	-355 597	-1 962 443,86	5,52
2018	452000	3206965,7	7,10
2018	-236 359	-1264765,58	5,35
2019	164 651	1 042 355,90	6,33
2019	-261 346	-1 501 496,17	5,75
31.12.2019	552 313	3 795 828,38	6,87

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Henkilöstön osakesäästöohjelma FlyShare Finnairin hallitus päätti joulukuussa 2019 henkilöstön FlyShare-osakeohjelman uudesta 12 kuukauden säästökaudesta. Vuonna 2013 perustetun ohjelman tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä yhtiön osakkeenomistajiksi ja palkita heitä pitkällä aikavälillä osakkeen mahdollisella arvonnousulla, mikä vahvistaa henkilöstön sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen. Osakesäästöohjelmaa on kuvattu tarkemmin 18.12.2019 julkaistussa pörssitiedotteessa, yhtiön palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2019 ja yhtiön verkkosivuilla.

Avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Finnairin hallitus päätti joulukuussa uudesta osakepalkkio-ohjelmasta, joka käsittää vuodet 2020–2022. Ohjelman osallistujilla on mahdollisuus ansaita Finnairin osakkeita pitkän aikavälin kannustinpalkkiona, jos hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet täyttyvät. Ohjelman perusteella mahdollisesti maksettavat osakepalkkiot maksetaan sen osallistujille keväällä 2023.

Ohjelma koskee noin 70 henkilöä. Ohjelmaa on kuvattu tarkemmin 18.12.2019 julkaistussa pörssitiedotteessa, yhtiön palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2019 ja yhtiön verkkosivuilla.

Varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset

Finnairin 20.3.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Molemmat valtuutukset koskevat enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 3,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta päätöspäivästä.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön verkkosivuilla.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Finnair toimii maailmanlaajuisessa erittäin kilpaillussa ympäristössä, joka on herkkä suhdannevaihteluille. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Hyödyntääkseen arvon luomisen mahdollisuuksia Finnair on valmis ottamaan hallittuja riskejä riskinkantokykynsä rajoissa. Lentoturvallisuuteen, lakien ja asetusten noudattamiseen sekä raportoinnin luotettavuuteen liittyvissä asioissa Finnairin tavoitteena on minimoida riskit.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa johdon kokonaisvelvoitteita sen varmistamiseksi, että yhtiön liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Poikkeamat tavoitteisiin nähden voidaan ehkäistä tai havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehokkaiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien avulla. Hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista. Hallituksen tehtävänä on hyväksyä yhtiön ylemmän tason politiikat, kuten riskienhallintapolitiikka, ja määritellä yhtiön riskinottohalukkuus.

Hallinnon ensisijainen periaate on noudattaa kolmen puolustuslinjan mallia, jossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolit ja vastuualueet on selkeästi eriytetty. Asianmukainen kolmen puolustuslinjan mallin mukainen toteutus varmistaa tehtävien eriyttämisen riskienhallinnan sekä tämän toiminnan valvonnan välillä.

• Ensimmäisessä puolustuslinjassa liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot vastaavat riskeistä ja siten valvontatoimenpiteiden ja riskienhallinnan toteuttamisesta osana jokapäiväisiä johtamis-

- käytäntöjä.

• Toisessa puolustuslinjassa riski- ja vaatimustenmukaisuustoiminto (Risk & Compliance) on valvontatoiminto, jonka vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan rakenteiden ja mallin kehittäminen ja ylläpitäminen sekä niissä määriteltyjen politiikkojen, sääntöjen, menettelytapojen ja avainkontrollien toimeenpanon seuranta.

• Kolmannessa puolustuslinjassa sisäinen tarkastus suorittaa tarkastuksia ja tuottaa yhtiön hallitukselle riippumatonta arviointia yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuudesta ja kypsyydestä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet on kuvattu yhtiön selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement).

Politiikka, rakenne ja malli sekä prosessi

Finnairin riskienhallintapolitiikassa määritellään yleiset puitteet yhtiön riskienhallintaan. Finnairilla on käytössä riskienhallintaprosessi (Enterprise Risk Management process), jonka avulla varmistetaan, että asetettuihin tavoitteisiin liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan. Prosessi on suunniteltu koko konsernin kattavaksi, jotta voidaan varmistaa, että riskejä ja epävarmuustekijöitä tunnistetaan ja analysoidaan ja että toimitaan Finnairin riskinkantokyvyn rajoissa.

COSO Enterprise Risk Management -viitekehyksen perusteella yhtiön tavoitteet on jaettu neljään ryhmään, jotka koostuvat strategisista ja operatiivisista sekä vaatimustenmukaisuuteen ja raportointiin liittyvistä tavoiteryhmistä. Finnairin riskienhallintaprosessi yhdistää riskien ja epävarmuustekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä hallinnan tavoiteluokittain.

Riskiarvioinnit toteutetaan yhtiön riskienhallintapolitiikassa määritellyn vuosisyklin mukaisesti. Finnairin riskiarviointiprosessi tapahtuu osana strategiaprosessia ja organisaation operatiivisten tavoitteiden asettamista kokonaisvaltaisen näkemyksen saavuttamiseksi riskeistä ja mahdollisuuksista. Yhtiön riskien tunnistamiseen ja arviointiin kuuluvat seuraavat vaiheet:

tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien ulkoisten ja sisäisen tapahtumien tunnistaminen
riskien ja mahdollisuuksien eriyttäminen
tunnistettujen riskien analysointi
riskien integrointi (konsolidointi)
riskien arviointi ja priorisointi niiden vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella.

Finnairissa on laadittu riskimalli ja riskien arviointiasteikko kattavan riskien tunnistamisen ja järjestelmällisen arvioinnin varmistamiseksi. Strategisten tavoitteiden taustalla olevat olettamukset analysoidaan ja vahvistetaan osana strategista riskiarviointia. Erillinen riskikoordinaattorifoorumi on perustettu tukemaan järjestelmällisen riskiarvioinnin toteuttamista ja koordinointia liiketoimintayksiköissä, konserni-

FINNAIRIN RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

toiminnoissa ja tytäryhtiöissä sekä varmistamaan, että riskienhallintaa toteutetaan Finnairin riskienhallintapolitiikan vaatimusten mukaisesti. Yhtiön priorisoituihin riskeihin sovelletaan riskienhallintastrategioita, jotta saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että toimitaan hyväksyttävällä tasolla.

Johtoryhmän jäsenet ovat riskinomistajia ja vastuussa riskienhallinnan ja valvontatoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä sen varmistamiseksi, että jäännösriskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Finnairin riskienhallintajärjestelmän suoriutumista ja tehokkuutta seurataan järjestelmällisesti. Riskienhallinnan prosessia, suoriutumista ja kyvykkyyksiä parannetaan jatkuvasti PDCA-syklin (Plan, Do, Check, Act) mukaisesti.

Yhtiön johtoryhmä arvioi riskienhallintapolitiikan sisällön vuosittain ja hallitus hyväksyy politiikan.

Suurimmat riskit

Riskit ja epävarmuustekijät, joiden katsotaan mahdollisesti vaikuttavan merkittävästi Finnairin liiketoimintaan, taloudellisiin tuloksiin ja tulevaisuuden näkymiin, jaetaan riskikategorioihin Finnairin riskimallin mukaisesti. Malli jaetaan kahteen pääluokkaan, jotka ovat ulkoiset liiketoimintaympäristöstä syntyvät riskit ja sisäiset yhtiön prosesseista syntyvät riskit. Molempiin pääluokkiin kuuluu useita riskikategorioita. Riskejä ja Finnairin riskivastauksia käsitellään tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Lähiajan riskejä on käsitelty alla. Tiedotus ja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Lentoliikenne on globaalisti suhdanneherkkä toimiala, joka reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausivaihteluihin ja taloussuhdanteisiin. Strategian toteuttamisessa Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle.

Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.

Polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut ja niiden vaikutukset kapasiteetin kasvuun Finnairin päämarkkina-alueilla sekä lentolippujen hintamuutokset muodostavat riskin Finnairin tuottokehitykselle. Myös valuuttakurssien äkilliset epäedulliset muutokset ja heikentyvä kysyntä voivat vaikuttaa liikevaihdon kehitykseen. Yleisesti polttoaineen hinnan poikkeukselliset vaihtelut pyritään siirtämään lentolippujen hintoihin, mutta kulloinkin vallitsevat markkinatilanteet eivät välttämättä salli tätä.

Nykyisten tai uusien kilpailijoiden mahdolliset kapasiteetin lisäykset ja tuoteparannukset voivat vaikuttaa Finnairin palveluiden kysyntään ja tuottoon. Lisäksi lentoyhtiöalliansseja tiiviimpien yhteenliittymien ja yhteishankkeiden arvioidaan edelleen kehittyvän. Toimialan mahdollisella konsolidaatiolla saattaa olla merkittäviä seurauksia kilpailuympäristöön. Finnairin jakelustrategiaan kuuluvien uusien digitaalisten ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto, mukaan lukien siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia eri jakelukanavien välillä, sisältää sekä implementointiin että kaupalliseen menestykseen liittyviä epävarmuuksia.

Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita sääntelyn suuntauksia, joiden vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/ tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely, melumääräykset ja muu

ympäristöperustainen sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan suojaa koskeva sääntely.

Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien uhalla, terrorismin, kyberhyökkäysten ja pandemiariskin (kuten koronavirus) uhalla sekä mahdollisilla muilla ulkoisilla häiriötekijöillä saattaa niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus lentomatkustuskysyntään ja yhtiön liiketoimintaan. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn.

Britannian erolla Euroopan unionista tammikuun lopussa ei ole välittömiä vaikutuksia lentoliikenteeseen. Sen sijaan Brexitin vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäaika EU:n ja Britannian välisille kauppaneuvotteluille sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Jos liikenneoikeuksista ei päästä sopuun vuoden loppuun mennessä on mahdollista, että UK:n ja EU:n lentoyhtiöiden liikenneoikeudet vähenisivät koskien lentoja UK:n ja EU:n välillä ja niiden kautta. Tällä voi olla huomattava vaikutus Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden liiketoi-

MERKITTÄVÄT LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

minnalle. Vaikutukset voivat olla kielteisiä tai myönteisiä ja erilaisia eri lentoyhtiöille.

Työmarkkinatilanne on Suomessa kokonaisuudessaan haasteellinen ja se voi omalta osaltaan vaikuttaa myös Finnairin neuvotteluihin. Mitään Finnairiin liittyvää erityisongelmaa omien työehtosopimusten jo käynnistyneissä neuvotteluissa ei ole tunnistettu.

Helsinki-Vantaan lentoaseman vuoteen 2022 jatkuvan laajennuksen rakennustyöt saattavat aiheuttaa myöhästymisiä liikenteeseen ja tästä johtuvaa heikentymistä asiakkaan kokemassa palvelussa.

Finnairin riskienhallintaa ja toimintaan liittyviä riskejä kuvataan tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)	1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF, %)	32 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield)	25 milj. euroa
Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta)	23 milj. euroa

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin kuluerä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan yuan, Yhdysvaltain dollari ja Ruotsin kruunu.

Polttoaineherkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)	10 %:n muutos ilman suojauksia	10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen
Polttoaine	65 milj. euroa	32 milj. euroa
Polttoaineen suojausasteet ja suojien keskihinnat	Suojausaste	Suojien keskihinta,
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)		USD/tonnia*
Q1 2020	69 %	686
Q2 2020	67 %	681
Q3 2020	57 %	665

Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liikevoitto ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä. Aasian-liikenteen kasvava suhteellinen osuus lisää kausivaihtelua myös Aasian vapaa-ajan ja liikematkustuksen kohdekohtaisten sesonkien mukaisesti. JA HERKKYYDET ¹⁰⁰

* Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.

Valuutta jakauma, %	10–12 2019	10–12 2018	2019	2018	Valuuttaherkkyydet USD ja JPY(rullaavasti seur. 12 kk tilinpäätöspäivästä	Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seur.12 kk)
Myyntivaluutat					10 %:n muutos ilman suojauksia	10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen
EUR	55	56	53	55	-	-
USD*	5	4	5	4	ks. alla	ks. alla	ks. alla
JPY	9	10	11	10	36 milj. euroa	16 milj. euroa	65 %
CNY	6	6	7	7	-	-
KRW	2	3	3	3	-	-
SEK	3	4	3	3	-	-
Muut	19	18	19	17	-	-
Ostovaluutat
EUR	57	59	57	60	-	-
USD*	36	33	36	32	84 milj. euroa	26 milj. euroa	66 %
Muut	8	7	7	7

* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.

Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Polttoainehankintoja suojataan 24 kuukautta eteenpäin rullaavasti, ja suojausaste laskee suojausjakson loppua kohden. Suojausasteen ylä- ja alarajat ovat seuraaville kuudelle kuukaudelle 90 ja 60 prosenttia.

LIIKETOIMINNAN KAUSILUONTEISUUS

Tuottojen ja kulujen valuuttajakauma

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Taseeseen liittyvän valuuttamääräisen erän suojaaminen

Finnairin taseeseen liittyvä valuuttariski on kasvanut, kun taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut ja USD-määräisiin lentokoneiden vuokramaksuihin ja -vastuisiin liittyvät kurssitappiot/-voitot eivät sisälly yllä olevan taulukon herkkyyslaskelmiin, jotka on laskettu vertailukelpoisen liiketuloksen tasolla. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan, mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Vuoden 2019 alusta lähtien Finnair vähentää taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia käyttämällä suojauksia, ja samalla Finnair tutkii mahdollisia muita suojausratkaisuja. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa USD-määräisten velkojen suojausaste oli noin 80 %.

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Tämänhetkisen näkemyksemme mukaan vahva vireemme jatkuu Euroopassa. Kuten aiemmin todettu, koronaviruksen suora taloudellinen vaikutus on vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä suhteellisen rajallinen myös siinä tapauksessa, että Manner-Kiinan lentoperuutukset jatkuisivat vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen loppuun asti.

Ennakoimme kapasiteettimme kasvavan noin 4 prosenttia vuonna 2020. Koronaviruksesta johtuen emme anna koko vuoden liikevaihtoennustetta tässä vaiheessa. Päivitämme ohjeistusta vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vaihtoehtoiset tunnusluvut	Laskentakaava	Viittaus tunnusluvun käyttämisen syyhyn	Viittaus täsmäytykseen
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Uudelleenjärjestelykulut	Tuloslaskelman ja taseen esittäminen, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen, Liitetieto 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät	Liitetieto 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät
Vertailukelpoinen liiketulos	Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Tuloslaskelman ja taseen esittäminen, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen	Tuloslaskelma, Liitetieto 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät
Vertailukelpoinen EBITDA	Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot ja arvonalentumiset	Tuloslaskelman ja taseen esittäminen	Tuloslaskelma
Oikaistut korolliset velat	Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa	Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa	Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste
Kassavarat	Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat	Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta.	Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste, Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
Korollinen nettovelka	Oikaistut korolliset velat - Kassavarat	Tuloslaskelman ja taseen esittäminen, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen	Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste
Nettovelkaantumisaste, %	Korollinen nettovelka / Oma pääoma x 100	Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen	Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

TALOUDELLINEN TIETO 2019

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Muut tunnusluvut - Liikevaihto ja kannattavuus		Muut tunnusluvut - Kasvu ja liikenne
Osakekohtainen tulos (EPS)	(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä	Tarjotut henkilökilometrit (ASK)	Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
		Myydyt henkilökilometrit (RPK)	Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK)	Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK). Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan	Matkustajakäyttöaste (PLF)	Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
	vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa eliminoitu.	Muut tunnusluvut - Osake
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield)	Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK).	Oma pääoma/osake	Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK)	Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty	Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos (EPS) x 100
	toiminnallisista kuluista. Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkökustannuksista. Valuuttakurssimuutosten ja valuuttasuojausten vaikutukset on laskennassa	Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta tilikauden lopussa x 100
	eliminoitu.	Liiketoiminnan rahavirta/osake	Liiketoiminnan nettorahavirta / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä
		Hinta/voitto-suhde (P/E)	Osakkeen hinta tilikauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS)

Muut tunnusluvut - Pääomarakenne

Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100
Bruttoinvestoinnit	Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ilman ennakkomaksuja
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	(Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot) / (Oma pääoma + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Avainluvut, oikaisujen vaikutukset 2018

Avainluvut	Raportoitu 1.1.- 31.12.2018	Tilikartta muutoksen vaikutus	IFRS 16 -oikaisun vaikutus	Lentokone komponent- tien oikaisun vaikutus	Asiakkaille maksettujen korvausten oikaisun vaikutus*	Oikaistu 1.1.- 31.12.2018
Liikevaihto, milj. euroa	2 834,6	15,1			-13,6	2 836,1
Toiminnalliset kulut, milj. euroa	2 739,0	15,1	-54,7	5,7	-13,6	2 691,4
Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta, milj. euroa	2 158,0	15,1	-54,7	5,7	-13,6	2 110,4
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa	169,4		54,7	-5,7		218,4
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta, %	6,0		1,9 %-yks.	-0,2 %-yks.	0,0 %-yks.	7,7
Liiketulos, milj. euroa	207,5		54,8	-6,0		256,3
Vertailukelpoinen EBITDAR liikevaihdosta, %	16,8	-5,5 %-yks.	6,5 %-yks.	0,3 %-yks.		18,0
Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta, %	11,3	-0,1 %-yks.	6,5 %-yks.	0,3 %-yks.	0,1 %-yks.	18,1
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	1,08		-0,35	-0,04		0,70
Oma pääoma, euroa	8,01		-0,78	-0,03		7,20
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK	6,69	0,04			-0,03	6,69
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK	6,48	0,04			-0,04	6,48
Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK	6,29	0,04	-0,13	0,01	-0,03	6,18
CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK	4,92	0,04	-0,13	0,01	-0,03	4,81
Omavaraisuusaste, %	34,7		-11,3 %-yks.	-0,2 %-yks.		23,3
Nettovelkaantumisaste, %	-38,9		115,6 %-yks.	-0,1 %-yks.		76,9
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %	67,2		-67,2 %-yks.
Korollinen nettovelka, milj. euroa	-397,9		1 104,7			706,7
Oikaistu nettovelka, milj. euroa	686,8		19,9			706,7
Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, edelliset 12 kk	1,4	0,7	-0,7	-3,4		1,4
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk			1,4	-1,2		1,4
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	331,0		134,5	8,6		474,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, %	11,9		-2,4 %-yks.	-0,3 %-yks.		9,3

Vertailukelpoinen EBITDAR on ollut yleinen lentotoimialalla käytetty avainluku, jonka tarkoitus on ollut antaa kuvan vertailukelpoisesta liiketuloksesta ilman pääomakustannusta riippumatta siitä, onko lentokone oma vai vuokrattu. Se eroaa vertailukelpoisesta EBITDAsta siten, että EBITDARiin ei ole sisällytetty lentokaluston leasemaksuja. IFRS 16 käyttöönoton myötä, EBITDA ei enää sisällä lentokaluston leasemaksuja, joten vertailukelpoinen EBITDAR korvataan vertailukelpoisella EBITDAlla. Oikaistu nettovelkaantumisaste, % on ollut yleinen lentotoimialalla käytetty avainluku. Se eroaa nettovelkaantumisasteen tunnusluvusta siten, että se ottaa huomioon tulevat vuokramaksut huomioon oikaistun nettovelan laskennassa seuraavasti: viimeisen kahdentoista kuukauden lentokaluston leasemaksut kerrotaan seitsemällä ja lisätään korollisiin nettovelkoihin. IFRS 16 standardin myötä lentokaluston leasemaksuja ei enää tunnisteta vuokrakuluissa, vaan sen sijaan tulevien leasemaksujen nykyarvosta tunnistetaan korollinen velka, joka

* IFRS-tulkintakomitea (IFRIC) päätti syyskuussa 2019, että viivästyksistä tai peruutuksista johtuvia korvauksia tulee käsitellä liikevaihdon oikaisueränä matkustaja- ja maapalvelukulujen sijaan. IFRIC-päätöksen mukaisesti Finnair oikaisi taannehtivasti vuoden 2018 ja 2019 luvut sekä koko vuodelta että neljänneksiltä vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.

Rivi tai tili, joka on poistettu tilikarttamuutoksen tai IFRS 16 -standardin takia.

Rivi tai tili, joka on lisätty tilikarttamuutoksen tai IFRS 16 -standardin takia.

sisältyy nettovelkaantumisasteen tunnusluvun laskentakaavaan. Tunnusluku Oikaistu nettovelkaantumisaste korvataan siksi tunnusluvulla Nettovelkaantumisaste. Erittely oikastusta korollisesta nettovelasta, korollisesta nettovelasta ja oikaistusta nettovelkaantumisasteesta sekä nettovelkaantumisasteesta on esitetty taseen lisätiedoissa.

Tunnuslukua Oikaistu nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDAR, edelliset 12 kk ei enää IFRS 16 käyttöönoton jälkeen esitetä. Kuten edellä on todettu, oikaistu nettovelka korvataan korollisella nettovelalla ja vertailukelpoinen EBITDAR tunnusluvulla vertailukelpoinen EBITDA. Sen sijaan esitetään tunnusluku Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk.

Finnair oikaisee tunnusluvut, jotka käyttävät edellisen 12 kk tuloslaskelmalukuja 31.12.2018 alkaen. Aiempien kausien tunnuslukuja ei ole oikaistu, sillä tuloslaskelma on oikaistu vasta 1.1.2018 alkaen.

OIKAISTUT 2018 AVAINLUVUT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

TILINPÄÄTÖS TILINTARKASTUS-HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINPÄÄTÖS

Miten lukea Finnairin tilinpäätöstä?

Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa. Liitetiedot on yhdistelty liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi ja laadintaperiaatteista sekä kriittisistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon yhteydessä. Lisäksi kiinnostavia lukuja ja muita kohokohtia on selostettu tähdellä merkityssä kehyksessä. Tilinpäätöksen eri osioihin on myös lisätty havainnollistavia kuvaajia lukujen hahmottamisen helpottamiseksi.

Finnair on 1.1.2019 alkaen soveltanut uusia kirjanpitostandardeja ja muuttanut tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman esitystapaa. Tässä konsernitilinpäätöksessä esitettyjen aikaisempien tilikausien taloudellinen raportointi on oikaistu vastaamaan muuttuneita raportointiperiaatteita. Muutoksista kerrotaan tarkemmin osiossa Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta. Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset tunnistaa -merkistä.

Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty :llä.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä .

Aihepiiriin liittyvistä kohokohdista on kerrottu tähdellä merkityissä kehyksissä olennaisten asioiden esiin nostamiseksi.

45 Konsernin tuloslaskelma

49 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

49 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
49 Liiketoiminnan kuvaus
49 Laatimisperusta
49 Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
49 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen
50 Arvioiden käyttö
50 Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
50 Muutokset laadintaperiaatteissa ja oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2018

56 1 LIIKETULOS

56 1.1 Segmentti-informaatio
56 1.2 Liiketoiminnan tuotot
57 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
58 1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
58 1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
58 1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
58 1.3 Liiketoiminnan kulut
58 1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa
59 1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
59 1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
59 1.3.4 Vaihto-omaisuus ja ennakkoon maksetut kulut
59 1.3.5 Muut velat
59 1.3.6 Varaukset
60 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät
61 1.3.8 Palkitseminen
61 1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
63 1.3.8.2 Eläkkeet

65 2 LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET

66 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
68 2.2 Vuokrasopimukset

95 TILINTARKASTUSKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Liikevaihto ennätyksellisellä tasolla vuonna 2019, joskin liiketoiminnan kulut kasvoivat Liikevaihto saavutti ennätyksellisen 3 097,7 miljoonaa euroa, kun taas vertailukelpoinen liiketulos laski 55,6 miljoonalla 162,8 miljoonaan johtuen polttoainekulujen ja lentokoneiden huoltokustannusten kasvusta. Rahoituskulut laskivat vuonna 2019 johtuen vuoden 2018 realisoitumattomista valuuttakurssivoitoista ja -tappioista, jotka liittyvät USD-määräiseen IFRS 16 vuokravelkaan. Finnair otti IFRS 16 -standardin käyttöön vuonna 2019 ja käyttänyt suojauksia vuoden alusta lähtien.

Milj. euroa	Liite	2019	Oikaistu 2018	Milj. euroa Liite	2019	Oikaistu 2018
Liikevaihto	1.1, 1.2	3 097,7	2 836,1	Kauden tulos	74,5	101,6
Liiketoiminnan muut tuotot		56,4	73,7	Muut laajan tuloksen erät
Liiketoiminnan kulut				Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Henkilöstökulut	1.3.8	-534,7	-499,6	Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos	75,8	-113,5
Polttoainekulut		-687,3	-581,0	Verovaikutus	-15,2	22,7
Kapasiteettivuokrat		-130,2	-122,4	Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Lentokaluston huoltokulut		-201,2	-162,9	Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 1.3.8.2	-50,2	0,7
Liikennöimismaksut		-331,3	-300,8	Verovaikutus	10,0	-0,1
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut		-172,1	-159,0	Muut laajan tuloksen erät yhteensä	20,5	-90,2
Matkustaja- ja maapalvelut	1.3.2	-476,7	-440,3	Kauden laaja tulos	95,0	11,4
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut	1.3.3	-132,4	-131,3
Vertailukelpoinen EBITDA		488,3	512,6	Jakautuminen
Poistot ja arvonalentumiset	2.1, 2.2	-325,4	-294,2	Emoyhtiön omistajille	95,0	11,4
Vertailukelpoinen liiketulos		162,8	218,4
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat				Vertailukelpoisen liiketuloksen muutokset 2019
valuuttakurssimuutokset	1.3.7	-1,4	-4,9	milj. euroa 261,6 -17,3 -35,1
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset	1.3.7	1,3	0,2	500 -106,3
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot	1.3.7	0,2	42,7	400
Uudelleenjärjestelykulut	1.3.7	-3,0	-0,1	-7,8 -38,3
Liiketulos		160,0	256,3	300 -30,4 -13,1 -36,4 218,4
Rahoitustuotot	3.1	4,8	-2,2	-31,2 200 -1,2 162,8
Rahoituskulut	3.1	-83,6	-84,6		Liikevoiton kasvu (-)
Kurssivoitot ja -tappiot	3.1	12,7	-42,3	100	Liikevoiton lasku (+)
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	4.4	-0,9		0	Liiketoiminnan kulujen lisäys (-)
Tulos ennen veroja		93,0	127,2	Henkilöstökulut 2018 Polttoainekulut Liikennöimismaksut Kapasiteettivuokrat 2019 Liikevaihto
Tuloverot	5.1	-18,4	-25,6
Kauden tulos		74,5	101,6	Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut Kiinteistö-, IT- ja muut kulutt Liiketoiminnan muut tuotot Matkustaja- ja maapalvelut Lentokaluston huoltokulut Poistot ja arvonalentumiset

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		74,5	101,6
				Liiketuloksen muutokset 2019
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa				milj. euroa 256,3 -55,6
Laimentamaton osakekohtainen tulos		0,49	0,70	1,1 -42,5 3,6
Laimennettu osakekohtainen tulos		0,49	0,70	-2,9 160,0

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

= Kohokohdat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNIN TASE

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Oikaistu 31.12.2018	Oikaistu 1.1.2018

Milj. euroa		Liite	31.12.2019	31.12.2018	1.1.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Laivasto	O	2.1	1 533,3	1 320,2	1 218,2
Käyttöoikeuslaivasto	O	2.2	736,4	834,3	881,8
Laivasto yhteensä	O		2 269,7	2 154,5	2 100,1
Muu käyttöomaisuus	O	2.1	178,4	173,2	171,5
Muu käyttöoikeusomaisuus	O	2.2	141,1	164,3	186,4
Muu käyttöomaisuus yhteensä	O		319,5	337,5	357,9
Muut pitkäaikaiset varat	O		39,5	53,3	8,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä			2 628,7	2 545,3	2 466,0
Lyhytaikaiset varat
Myyntiin liittyvät saamiset	O	1.2.3	160,6	152,4	268,6
Vaihto-omaisuus ja ennakkoon maksetut kulut	O	1.3.4	80,2	120,7	61,9
Johdannaisinstrumentit	O/I*	3.8	55,7	52,1	104,5
Muut rahoitusvarat	I	3.2.1	800,8	892,2	833,0
Rahat ja pankkisaamiset	I	3.2.2	151,9	180,9	150,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä			1 249,2	1 398,3	1 418,2
Myytävänä olevat omaisuuserät	O	2.1		0,1	16,7
Varat yhteensä			3 877,9	3 943,6	3 900,9

Laivaston kasvu jatkui vuonna 2019

Finnairin laivasto jatkoi kasvuaan vuonna 2019 ja lisääntyi kahdella A350-lentokoneella. Matkustajaliikenteen kapasiteetti kasvoi edellisevuodesta 11,3%.

Konsernin tase

Oikaistu 1.1.2018

4,	5
	0,0

	9



00 0 2 0 0 0 0		IHNAOU
		6

	0 0 N H 2 N W W > 00 0 N









മ വിവിധ വിപ്പിച്ച് നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നിന്നും നി

Milj. euroa		Liite	31.12.2019	Oikaistu 31.12.2018	Oikaistu 1.1.2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	O		75,4	75,4	75,4
Muu oma pääoma	O		890,9	843,0	884,5
Oma pääoma yhteensä			966,4	918,5	960,0
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	I	2.2, 3.3	913,6	1 034,3	1 048,5
Muut korolliset velat	I	3.3	477,3	514,2	539,9
Eläkevelvoitteet	O	1.3.8.2	77,1	17,0	6,4
Varaukset ja muut velat	O	1.3.6	156,9	107,1	94,7
Laskennalliset verovelat	O	5.1	64,3	47,6	60,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä			1 689,1	1 720,2	1 749,6
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat	I	2.2, 3.3	140,4	125,1	68,7
Muut korolliset velat	I	3.3	43,5	100,5	125,6
Varaukset	O	1.3.6	17,2	30,9	25,8
Ostovelat	O		84,7	72,6	90,7
Johdannaisinstrumentit	O/I*	3.8	38,9	107,1	81,3
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot	O	1.2.4	552,7	548,9	475,3
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat	O	1.3.8.1	119,4	105,6	139,2
Muut velat	O	1.3.5	225,7	214,2	173,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä			1 222,4	1 304,9	1 180,1
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	O				11,2
Velat yhteensä			2 911,5	3 025,1	2 940,9
Oma pääoma ja velat yhteensä			3 877,9	3 943,6	3 900,9

Finnair raportoi korollisen velan, nettovelan ja nettovelkaantumisasteen antaakseen yleiskuvan Finnairin taloudellisesta asemasta. Niillä tase-erillä, jotka sisältyvät korolliseen nettovelkaan, on merkintä "I". Muilla erillä on merkintä "O".

Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste	31.12.2019	Oikaistu 31.12.2018	Oikaistu 1.1.2018
Vuokrasopimusvelat	1 054,0	1 159,3	1 117,2
Muut korolliset velat	520,8	614,7	665,5
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset*	-1,1	5,8	18,5
Oikaistut korolliset velat	1 573,7	1 779,8	1 801,2
Muut rahoitusvarat	-800,8	-892,2	-833,0
Rahat ja pankkisaamiset	-151,9	-180,9	-150,2
Korollinen nettovelka	621,0	706,7	818,1
Oma pääoma yhteensä	966,4	918,5	960,0
Nettovelkaantumisaste, %	64,3 %	76,9 %	85,2 %

* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 3.8 Johdannaiset, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.

Tase

= Kohokohdat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Milj. euroa	2019	Oikaistu 2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	93,0	127,2
Poistot ja arvonalentumiset	325,4	294,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	2,8	-37,9
Rahoitustuotot ja -kulut	66,1	129,0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,9
Vertailukelpoinen EBITDA	488,3	512,6
Varausten muutos	29,5	20,6
Työsuhde-etuudet	10,6	3,0
Muut oikaisut	1,5	-3,1
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua	41,5	20,5
Myynti- ja muiden saamisten muutos	33,4	-18,4
Vaihto-omaisuuden muutos	-2,2	-1,8
Osto- ja muiden velkojen muutos	46,9	70,6
Käyttöpääoman muutos	78,1	50,4
Maksetut rahoituskulut, netto	-31,5	-79,9
Maksetut tuloverot	-11,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	564,5	503,6

Investointien rahavirta
Investoinnit laivastoon	-453,1	-309,7
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen	-25,2	-26,0

Milj. euroa	2019	Oikaistu 2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja	93,0	127,2
Poistot ja arvonalentumiset	325,4	294,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	2,8	-37,9
Rahoitustuotot ja -kulut	66,1	129,0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,9
Vertailukelpoinen EBITDA	488,3	512,6
Varausten muutos	29,5	20,6
Työsuhde-etuudet	10,6	3,0
Muut oikaisut	1,5	-3,1
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua	41,5	20,5
Myynti- ja muiden saamisten muutos	33,4	-18,4
Vaihto-omaisuuden muutos	-2,2	-1,8
Osto- ja muiden velkojen muutos	46,9	70,6
Käyttöpääoman muutos	78,1	50,4
Maksetut rahoituskulut, netto	-31,5	-79,9
Maksetut tuloverot	-11,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	564,5	503,6
Investointien rahavirta
Investoinnit laivastoon	-453,1	-309,7
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen	-25,2	-26,0
Käyttöomaisuuden myynti	1,3	213,8
Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut	16,3
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien korkosijoitusten nettomuutos	-53,4	-81,8
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos	0,8	1,2
Investointien nettorahavirta	-513,2	-202,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut	-42,0	-112,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	-132,2	-118,9
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut	-15,8	-15,8
Omien osakkeiden hankinnat	-0,5	-3,7
Maksetut osingot	-35,0	-38,4
Rahoituksen nettorahavirta	-225,4	-289,2
Rahavirtojen muutos	-174,1	11,8
Rahavarat tilikauden alussa	655,8	643,9
Rahavirtojen muutos	-174,1	11,8
Rahavarat kauden lopussa*	481,7	655,8

* Rahavarat

Milj. euroa	2019	Oikaistu 2018
Muut rahoitusvarat	800,8	892,2
Rahat ja pankkisaamiset	151,9	180,9
Kassavarat	952,7	1 073,1
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät	-470,9	-417,3
Rahavarat	481,7	655,8

Rahoituksen rahavirroiksi luokiteltavien rahoitusvelkojen muutokset sisältäen rahavirrat ja muutokset, joihin ei liity maksua, on esitetty liitetiedossa 3.3 Rahoitusvelat.

Liiketoiminnan rahavirta vahvistui, tukien laivastouudistukseen liittyviä investointeja

Finnairin maksuvalmius pysyi edelleen vahvana investointien rahavirtaan sisältyvistä uusista A350 -koneinvestoinneista huolimatta. Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 60,9 miljoonaa euroa, johtuen käyttöpääoman kasvusta ja pienentyneistä rahoituskuluista.

Konsernin rahavirtalaskelma

Rahavirran muutos 2019, -174,1 milj. euroa

= Kohokohdat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Milj. euroa	Osakepääoma

Milj. euroa	Osakepääoma	Muut sidotun oman pääoman rahastot	Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Edellisten tilikausien voitto	Oman pääoman ehtoinen laina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	75,4	168,1	-27,2	255,2	248,7	198,2	918,5
Kauden tulos					74,5		74,5
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos			60,7				60,7
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio			-40,2				-40,2
Kauden laaja tulos			20,5		74,5		95,0
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut					-12,6		-12,6
Osingot					-35,0		-35,0
Omien osakkeiden hankinnat					-0,5		-0,5
Osakeperusteiset maksut				0,9			0,9
Oma pääoma 31.12.2019	75,4	168,1	-6,7	256,1	275,2	198,2	966,4

Milj. euroa	Osakepääoma

Milj. euroa	Osakepääoma	Muut sidotun oman pääoman rahastot	Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Edellisten tilikausien voitto	Oman pääoman ehtoinen laina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 31.12.2017	75,4	168,1	63,0	250,3	205,0	198,2	960,0
Laadintaperiaatteen muutos				3,8	-4,7		-1,0
Oma pääoma 1.1.2018	75,4	168,1	63,0	254,0	200,2	198,2	959,0
Kauden tulos					101,6		101,6
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos			-90,8				-90,8
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio			0,6				0,6
Kauden laaja tulos			-90,2		101,6		11,4
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut					-12,6		-12,6
Osingot					-38,4		-38,4
Omien osakkeiden hankinnat					-3,7		-3,7
Osakeperusteiset maksut				1,1			1,1
Edelleenvuokraussopimusten oikaisu					1,6		1,6
Oma pääoma 31.12.2018	75,4	168,1	-27,2	255,2	248,7	198,2	918,5

Voitonjakokelpoisia varoja oikaistiin -4,7 miljoonalla eurolla IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin implementoinnin johdosta. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi 3,8 miljoonaa euroa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut

-standardin muutoksen johdosta.

Omavaraisuusaste kasvoi ollen 24,9 % (23,3 %).

Finnairin oma pääoma kasvoi 966,4 miljoonaan euroon (918,5) tilikauden tuloksen 74,5 miljoonaa euroa sekä positiivisen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksen 60,7 miljoonaa euroa johdosta (-90,8). Vuoden 2019 aikana, Finnair maksoi 35,0 miljoonaa euroa osinkoa vuodelta 2018 (38,4) yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Lentopetrolin hinta pysyi vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla suhteellisen stabiilina verrattuna vuoden 2018 viimeiseen neljännekseen, mikä vaikutti positiivisesti käyvän arvon rahaston muutokseen. Finnair suojautuu lentopetrolin hinnanvaihteluita vastaan lentopetrolitermiineillä ja optioilla rahoituspolitiikkansa mukaisesti, jota kuvataan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien hallinta.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

= Kohokohdat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Miten Finnairin laadintaperiaatteita tulisi lukea?

Laskentaperiaatteiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadintaperusta on kerrottu osana tätä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin vallitsevasta IFRS-säännöstöstä muodostamat ja soveltamat laadintaperiaatteet, eikä standardin tekstiä ole toistettu, ellei Finnair ole katsonut sitä liitetiedon sisällön ymmärtämisen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin laadintaperiaate on esitetty ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.

Laadintaperiaate	Liitetieto	Nro	IFRS
Segmenttiraportointi	Segmentti-informaatio	1.1	IFRS 8
Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja myyntisaamiset	Liiketoiminnan tuotot	1.2	IFRS 15, IFRS 9, IFRS 7
Varaukset ja ehdolliset velat	Varaukset	1.3.6	IAS 37
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut	Palkitseminen	1.3.8	IAS 19, IFRS 2
Eläkkeet	Eläkkeet	1.3.8.2	IAS 19
Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	Laivasto ja muu käyttöomaisuus	2.1	IAS 16, IAS 36, IAS 38
Vuokrasopimukset	Vuokrasopimukset	2.2	IFRS 16
Korkotuotot ja -kulut	Rahoitustuotot ja -kulut	3.1	IFRS 7, IAS 18, IAS 32
Rahoitusvarat ja rahoitusvarojen arvonalentuminen	Rahoitusvarat	3.2	IFRS 9, IFRS 7
Rahavarat	Rahoitusvarat	3.2	IFRS 9, IFRS 7
Rahoitusvelat	Rahoitusvelat	3.3	IFRS 9, IFRS 7
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta	Johdannaiset	3.8	IFRS 9, IFRS 7
Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet	Omaa pääomaa koskevat tiedot	3.9	IAS 32, IAS 33
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet	Tytäryhtiöt	4.2	IFRS 10
Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa	Tytäryhtiöt	4.2	IFRS 10
Osakkuus- ja yhteisyritykset	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	4.4	IFRS 11
Lähipiiritapahtumat	Lähipiiritapahtumat	4.5	IAS 24
Tuloverot ja laskennalliset verot	Tuloverot	5.1	IAS 12

Liiketoiminnan kuvaus

Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin emoyritys on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa. Emoyritys on listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.

Finnair Oyj:n hallitus on kokouksessaan 6.2.2020 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperusta

Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös 2019 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Finnair on 1.1.2019 alkaen soveltanut uutta IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia käyttäen täysin takautuvaa menettelyä. Finnair on lisäksi muuttanut lentokoneen runkokomponenttien laskentaperiaatteita sekä muuttanut tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman esitystapaa. Tilikaudella käyttöön otettujen standardien ja ohjeistusten vaikutuksia on kuvattu tarkemmin kohdassa 'Muutokset laadintaperiaatteissa ja oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2018'.

Vuoden 2019 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, myytävissä olevia rahoitusvaroja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään sataantuhanteen euroon. Tämän vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa esitettyä summalukua.

Tuloslaskelman ja taseen esittäminen

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten palkat, polttoainekulut, huoltokulut ja lentokaluston vuokrakulut ja poistot. Kurssierot ja johdannaisten realisoituneet käypien arvojen muutokset sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista ja tuloveroihin liittyviä eriä.

Tuloslaskelmassa esitetään liiketuloksen ohella vertailukelpoinen EBITDA ja liiketulos, joiden katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei lasketa mukaan omaisuuden myyntivoittoja tai -tappioita, huoltovarauksen valuuttakurssimuutoksista johtuvia realisoitumattomia vaikutuksia, johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia ja järjestelykuluja. Sen peruste on selitetty tarkemmin liitteessä 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja, eikä siihen tämän vuoksi sisällytetä poistoja ja lentokaluston vuokramaksuja.

Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi. Taseen korollisiksi veloiksi luetaan joukkovelkakirjalainat, lentokonerahoitusta varten otetut lainat (JOLCO-lainat), pankkilainat, vuokravelat, yritystodistukset sekä lainat huoltokonttorilta. Korollisiksi varoiksi luetaan korolliset talletukset sekä sijoitukset yritys- ja sijoitustodistuksiin, joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastoihin. Korollisten varojen ja velkojen erotuksena laskettavaan korolliseen nettovelkaan luetaan näiden lisäksi valuutan- ja koronvaihtosopimukset, joita käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen

Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä antaakseen vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnastaan sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. Finnairin pääasialliset vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat vertailukelpoinen liiketulos ja EBITDA (määritelty yllä). Vertailukelpoinen liiketulos on eritelty liitteessä 1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät. Finnair noudattaa johdonmukaisuutta jättäessään vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailukelpoisen liiketuloksen ulkopuolelle. Pääperiaatteet on kuvattu yllä kohdassa Tuloslaskelman esittäminen ja tarkemmin liitetiedossa 1.3.7. Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät.

Tunnuslukujen laskentakaavat on myös määritelty Hallituksen toimintakertomuksessa, kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat. Alempana esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden muutoksilla ei ollut vaikutusta

TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentatapaan, mutta IFRS 16 -standardin käyttöönoton myötä aikaisempina vuosina käytettyjä tunnuslukuja oikaistu nettovelka ja oikaistu nettovelkaantumisaste ei enää esitetä.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty seuraavassa kohdassa Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Tunnistetut kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty sen liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät	Liitetiedon numero	Liitetiedon nimi
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä	1.2	Liiketoiminnan tuotot
Lentokaluston huoltovaraukset	1.3.6	Varaukset
Eläkevelvoitteet	1.3.8.2	Eläkkeet
Arvonalentumistestaus	2.1	Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Vuokrasopimukset	2.2	Vuokrasopimukset

Muutokset laadintaperiaatteissa ja oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2018

Finnair on 1.1.2019 alkaen soveltanut uutta IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia käyttäen täysin takautuvaa menettelyä. Finnair on lisäksi muuttanut lentokoneen runkokomponenttien, kuten matkustamon osien ja rungon huoltojen laskentaperiaatteita sekä muuttanut tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman esitystapaa. Tässä konsernitilinpäätöksessä esitettyjen aikaisempien tilikausien taloudellinen raportointi on oikaistu vastaamaan muuttuneita raportointiperiaatteita.

Finnair on julkaissut muutoksiin liittyen erillisen Pörssitiedotteen 21. maaliskuuta 2019, jonka liitteenä ovat oikaistut luvut, mukaan lukien oikaistut luvut jokaiselle vuoden 2018 kvartaalille. Taulukot ovat saatavilla myös Excel-muodossa Finnairin sijoittajasivustolla: https://investors.finnair.com/fi

Alla on esitetty yhteenveto yllä mainittujen muutosten vaikutuksista lukuihin ja tilinpäätösperiaatteisiin sekä erittelyt jokaisen oikaisun vaikutuksista erikseen vuoden 2018 lukuihin.

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton vaikutus vertailukauden lukuihin Uusi vuokrasopimusstandardi IFRS 16 tuli voimaan 1.1.2019 alkaen. Se korvaa aikaisemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin. Finnair otti standardin käyttöön tilikauden 2019 alusta, soveltaen takautuvaa menetelmää jokaiseen aiempaan raportoituun kauteen.

Uudella standardilla on merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätökseen ja tunnuslukuihin. Lentokoneiden, kiinteistöjen ja muiden standardin piiriin kuuluvien vuokrasopimusten tulevien vuokramaksujen nykyarvo kirjataan käyttöoikeuteen perustuvaksi omaisuuseräksi (Finnairin taseessa nimellä 'käyttöoikeuslaivasto' ja 'muu

käyttöoikeusomaisuus') ja korolliseksi vuokravelaksi. Aiemmin, tulevat vuokramaksut ei-purettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista esitettiin taseen ulkopuolisina vuokravastuina liitetiedoissa.

Taseen varat 31.12.2018 nousivat 992,3 miljoonalla eurolla uuden käyttäoikeusomaisuuserän kirjauksen myötä. Uuden omaisuuserän tasearvosta noin 80 % on lentokoneita. Taseen velat kasvoivat 1091,6 miljoonalla eurolla, kun standardin piiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokramaksujen nykyarvo kirjattiin vuokravelkoihin. Vertailukauden tiedot oikaistiin ja IFRS 16 -standardin kumulatiivinen vaikutus kirjattiin takautuvasti oikaisuna oman pääoman avaavaan saldoon 1.1.2018. Muutoksen seurauksena oma pääoma 31.12.2018 laski 99,3 miljoonaa euroa.

Muutos vaikutti selvästi Finnairin julkaisemiin avainlukuihin 2018. Vuokravelan kasvu heijastui nettovelkaantumisasteen tunnuslukuun, joka nousi IFRS 16 käyttöönoton seurauksena 115,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti omavaraisuusaste laski 11,3 prosenttiyksikköä. IFRS 16 käyttöönoton myötä Finnair luopui myös kahden vaihtoehtoisen tunnusluvun raportoinnista 1.1.2019 alkaen. Oikaistua nettovelkaantumisaste ja oikaistu nettovelka, joissa aiemmin oikaistiin tulevat vuokramaksut lentokalustosta, ei enää esitetä, sillä korollinen vuokravelka tunnistetaan nyt taseella ja on siksi mukana nettovelassa ja nettovelkaantumisasteen laskennassa, eikä erillistä oikaisua tarvita.

Vuokrasopimukset-standardi vaikuttaa myös Finnairin tuloslaskelmaan. Vuodesta 2019 alkaen operatiivisia vuokramaksuja ei enää esitetä, vaan käyttöoikeusomaisuudesta kirjataan tuloslaskelmaan poistot ja vuokravelan kertyneet korkokulut. Korkokulut ovat korkeimmillaan vuokrakauden alussa ja laskevat kohti vuokrakauden loppua, kun lease-velkaa lyhennetään. Aiemmin operatiivisten vuokrasopimusten kulut jaksotettiin lineaarisesti liiketulokseen lentokaluston vuokramaksuiksi ja muiksi vuokriksi vuokra-ajan kuluessa.

Finnairin 2018 vertailukelpoinen liiketulos parani 54,7 miljoonaa euroa ja liiketulos 54,8 miljoonaa euroa uuden standardin käyttöönoton seurauksena. Finnairin nettotulos vuonna 2018 kuitenkin heikkeni korkokulujen ja USD-määräisiin lentokoneiden vuokramaksuihin ja -vastuisiin liittyvien kurssitappioiden seurauksena 44,3 miljoonaa euroa. Suurin osa tulosheikennyksestä johtuu USD-määräisen vuokravelan muuntamisesta euroiksi ja siitä aiheutuvista realisoitumattomista kurssitappioista.

Valtaosa Finnairin lentokoneita koskevista vuokrasopimuksista ja -maksuista on USD-määräisiä. Tulevaisuudessa valuuttakurssien muutoksista johtuva kurssivaikutus taseen käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokravelan arvoon voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, riippuen tilinpäätöshetken USD-kurssista. Valuuttariskipositioon ja tulosvaikutukseen vaikuttaa myös standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koko ja vuokra-aika. Finnairin tavoitteena on vähentää taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloslaskelman volatiliteettia käyttämällä suojauksia.

Kassavirrassa vuokravelan maksut siirretään liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen kassavirtaan IFRS 16 -standardin mukaisesti. Vertailukaudella 2018 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 111,9 miljoonaa euroa ja pienensi vastaavasti rahoituksen rahavirtaa.

IFRS 16 vaikutukset Finnairin tilinpäätösperiaatteissa

Finnairin IFRS 16 -omaisuuserät koostuvat vuokratuista lentokoneista ja niiden varamoottoreista, kiinteistöistä, autoista ja maakalustosta. Lentokoneet muodostavat valtaosan (~80%) käyttöoikeusomaisuuserästä ja vuokravelasta taseella. Valtaosa muusta käyttöoikeusomaisuudesta (~20 %) on kiinteistösopimuksia.

Finnair soveltaa IFRS 16 -standardin sisältämää poikkeussääntöä, jonka mukaan lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai lyhyempi ja jotka eivät sisällä optiota vuokrakohteena olevan hyödykkeen ostamisesta, ei kirjata taseeseen. Finnair ei tunnista taseeseen velkaa myöskään vuokrasopimuksista, joissa vuokrakohteena olevan hyödykkeen arvo ei ole Finnairin kannalta olennainen. Arvio siitä, onko vuokrakohteena oleva hyödyke olennainen ja siten IFRS 16 -standardin mukaan tunnistettava taseella, perustuu IFRS:n käsitteelliseen viitekehykseen (Conceptual Framework) ja IAS 1 -standardiin. Näiden lyhytaikaisten ja ei-oleellisten vuokrasopimusten maksut jaksotetaan liiketulokseen vuokramaksuiksi ja muiksi vuokriksi lineaarisesti vuokra-ajan kuluessa.

= Kriittiset tilinpäätösarviot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

Liitetiedon nimi
Liiketoiminnan tuotot
Varaukset
Eläkkeet
Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Vuokrasopimukset

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Lentokalusto

Diskonttokorko: Lentokaluston vuokrasopimuksissa ei ole määritelty selvästi sopimuksen sisäistä korkokantaa. Koska lentokaluston käyvät arvot saadaan julkisena tietona kolmansien osapuolien toimesta, Finnair pystyy laskemaan sisäisen korkokannan jokaiselle standardin piiriin kuuluvalle operatiiviselle lentokaluston vuokrasopimukselle. Sopimuksen sisäinen korkokanta on määritelty olemaan se korkokanta, jolla diskontatut vuokramaksujen nykyarvot ja omaisuuserän jäännösarvo vastaavat omaisuuserän käypää arvoa.

Huoltokustannukset: Finnair kirjaa varauksia vuokratuille lentokoneille vuokrakauden aikana tehtäviä huoltoja varten. Omille koneille varauksia ei kirjata, sillä kustannus on vältettävissä, esimerkiksi myymällä kone. IFRS 16 vaatii, että omaisuuserän arvossa huomioidaan kustannus palauttaa hyödyke arvoonsa. Finnair käyttää kriteeriä, onko huoltokustannus vältettävissä oleva, määritellessään kirjataanko huoltokustannus osaksi omaisuuserän arvoa vai ei. Finnairilla on velvoite palauttaa lentokone vuokrasopimuksessa sovitun huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle

rahassa. Huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään:

1) kustannukset, jotka aiheutuvat riippumatta lentokoneen käytöstä / vuokra-ajasta ja 2) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajasta

Vuokrakausi: Operatiivisen lentokaluston vuokrakauden pituus vastaa ei-peruutettavissa olevaa vuokrasopimuksen kestoa. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat sellaiset tapaukset, joissa Finnair lähes varmasti tulee käyttämään vuokrasopimukseen kuuluvan option pidentää vuokrasopimusta tai vuokrasopimukseen kuuluvan option keskeyttää vuokrasopimus ennen sen päättymisaikaa. Operatiivisen lentokaluston vuokrasopimuksen alkuhetkenä on kuitenkin lähes aina erittäin epävarmaa, käytetäänkö tällaisia optioita vai ei, vaikka vuokrasopimukset sallisivatkin vuokrasopimuksen pidennyksen. Neuvottelut mahdollisen pidennysoption käytöstä alkavat tyypillisesti 12–18 kuukautta ennen alkuperäisen vuokrasopimuksen päättymisaikaa. Mikäli Finnair päättää käyttää option pidentää vuokrakautta tai jos on nähtävissä jokin muu merkittävä indikaatio siitä, että vuokrakautta pidennetään, arvioidaan vuokravelan määrä tällöin aina uudelleen. Esimerkiksi, merkittäviä uudistus- ja perusparannusinvestointeja (modifikaatioita) vuokrattuun lentokoneeseen voidaan pitää tällaisena indikaationa etenkin, jos modifikaatio tehdään lähellä vuokraajan päättymistä. johdon arviota. Standardin vaikutuksen ulkopuolelle jäävät sopimukset: Lentokentän ja terminaalien palvelusopimukset eivät Finnairin arvion perusteella täytä IFRS 16 vuokrasopimuksen määritelmää. Näissä sopimuksissa vuokranantajalla on oikeus korvata vuokrattu alue toisella alueella, mikä johtaa näiden sopimusten käsittelyyn IFRS 16 -standardin ulkopuolella. Poikkeuksena tästä ovat tietyt lounge-alueet Helsinki-Vantaan lentokentällä, jotka on tarkoitettu pelkästään Finnairin käyttöön ja siksi luokitellaan IFRS 16 mukaisiksi vuokrasopimuksiksi. sekä vuokranantajalla että Finnairilla vuokraajana on oikeus irtisanoa sopimus 1–12 kuukauden irtisanomisajalla.

Lopputarkastusta ja -maalausta, jotka vaaditaan palautushetkellä, pidetään ei-vältettävissä olevina huoltokustannuksina. Ne toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle, riippumatta kuluneesta ajasta tai lentotunneista. Huoltovaraus kirjataan omaisuuserän arvoon vuokrasopimuksen alkuhetkellä IFRS 16 mukaisesti (IFRS 16:25). Vastaavasti huoltokustannuksia jotka riippuvat koneen käytöstä, ei katsota kuuluvaksi mukaan omaisuuserän arvoon. Standardin vaikutuksen ulkopuolelle jäävät sopimukset: Lentokonevuokrasopimukset miehistöineen ja varamoottorivuokrasopimukset jäävät enimmäkseen IFRS 16 -standardikäsittelyn ulkopuolelle sopimusten lyhytaikaisuutta koskevan poikkeussäännön perusteella. Finnair analysoi jokaisen sopimuksen keston erikseen sopimusajan ja mahdollisten sopimusaikaa koskevien optioiden (optio pidentää sopimusta tai keskeyttää sopimus ennen sopimusajan päättymistä) perusteella. Jos vuokrakausi on 12 kuukautta tai vähemmän ja Finnair ei aio jatkaa

sopimusta pidempään, vuokrasopimus jätetään vuokravelan ulkopuolelle.

Lentokonevuokrasopimukset miehistöineen (wet lease) tehdään lentoliikennekapasiteetin lisäämiseksi yleensä lyhyeksi aikaa, esimerkiksi jos resursseista on tilapäisesti pulaa. Tavallisesti wet lease -sopimuksen kesto vaihtelee yhdestä päivästä vuoteen.

Lentokoneiden varamoottorit, jotka on vuokrattu lyhyeksi aikaa poikkeustilanteesta johtuen (esim. oman moottorin rikkoutuminen), on jätetty vuokravelan ulkopuolelle. Vuokra-aika on yleensä muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen, eikä Finnair aio vuokrata näitä moottoreita todellista tarvetta pidemmäksi aikaa.

Kiinteistöt

Vuokrakausi: Vuokrakauden pituus vastaa ei-peruutettavissa olevaa vuokrasopimuksen kestoa. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat sellaiset tapaukset, joissa Finnair lähes varmasti tulee käyttämään vuokrasopimukseen kuuluvan option pidentää vuokrasopimusta tai option keskeyttää vuokrasopimus ennen sen päättymisaikaa.

Diskonttokorko: Koska kiinteistövuokrasopimuksissa ei ole selkeästi määritelty sopimuksen sisäistä korkokantaa, käyttää Finnair korkokantana arviota siitä, mikä yhtiön lisäluoton korko kiinteistövuokrasopimuksille olisi. Lisäluoton korko määritetään koko kiinteistövuokrakannalle (portfolio), tarkoittaen sitä, että kaikki kiinteistöjen (maa-alueet, rakennukset) vuokrasopimukset diskontataan käyttäen samaa korkokantaa. Lisäluoton koron määrityksessä käytetään

Finnair on analysoinut kiinteistövuokrasopimukset, joissa vuokra-aika on toistaiseksi voimassa oleva, mutta joissa Finnair on todennut analyysissään, että nämä sopimukset eivät ole olennaisia ja sopimusten irtisanominen on käytännössä realistista irtisanomisajan puitteissa (esimerkiksi pienet varastoalueet). Nämä sopimukset on siksi pääsääntöisesti jätetty vuokravelan ulkopuolelle.

Muut vuokrasopimukset (autot ja maakalusto)

Muut vuokrasopimukset koostuvat lähinnä työsuhdeautoista ja maakalustosta, joissa vuokrakausi on pitkäaikainen ja siksi ne ovat IFRS 16 vuokrakäsittelyn piirissä.

Käytännön helpotuksena IFRS 16 sallii, että vuokrasopimukseen kuulumattomia komponentteja (palvelut) ei ole pakko erottaa vuokrasopimuskomponenteista, vaan vuokrasopimuksen voi käsitellä kokonaisuudessaan IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksena. Finnair käyttää tätä helpotusta koskien työsuhdeautoja ja maakalustoa, joiden vuokrasopimuksissa on mukana palvelukomponentteja. Vuokrakauden pituus vastaa ei-peruutettavissa olevaa vuokrasopimuksen kestoa. Poikkeuksena ovat tapaukset,

joissa Finnair lähes varmasti tulee käyttämään vuokrasopimukseen kuuluvan option pidentää vuokrasopimusta tai keskeyttää vuokrasopimus ennen sen päättymisaikaa. Tämänhetkiset vuokrasopimukset eivät sisällä sellaisia optioita, joita Finnair lähes varmasti käyttäisi, joten vuokra-aika vastaa sopimuksessa määritettyä kestoa.

Finnair käyttää arviota lisäluoton korosta koko työsuhdeautokannalle ja maakalustokannalle, tarkoittaen sitä, että kaikki nämä vuokrasopimukset diskontataan käyttäen samaa korkokantaa. Yhtiön johto määrittää lisäluoton koron. Vuokrasopimukset, jotka yksittäisinä tai käyttöomaisuusluokkana eivät ole olennaisia Finnairille, on jätetty IFRS 16 vuokrasopimusmääritelmän ulkopuolelle. Nämä sopimukset sisältävät pieniä IT-laitteita ja toimistokalustoa.

Edelleenvuokraussopimukset

IFRS 16 ei muuttanut olennaisesti, miten vuokranantaja kirjaa vuokrasopimukset. IFRS 16 voimaantullessa, vuokranantaja jatkaa vuokrasopimusten luokittelua rahoitusleasing-sopimuksiksi ja operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja kirjaukset riippuvat siitä, kumpaan ryhmään sopimus kuuluu. IFRS 16 -standardin voimaantullessa, edelleenvuokraajan pitää kuitenkin luokitella edelleenvuokratut sopimukset rahoitusleasing-sopimuksiksi ja operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi vertaamalla edelleenvuokraussopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää päävuokrasopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Aiemmin (IAS 17) edelleenvuokraussopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää verrattiin koko omaisuuserään. Finnair on siksi uudelleenluokitellut tietyt edelleenvuokraussopimukset operatiivisista vuokrasopimuksista rahoitusleasing-sopimuksiksi 1.1.2019. Finnair edelleenvuokraa yhdeksää lentokonetta ja pientä määrää maakalustoa, joissa verrattuna

päävuokrasopimukseen, edelleenvuokraussopimuksen vuokrakausi käsittää suurimman osan jäljellä olevasta omaisuuserän käyttöajasta ja siksi nämä on luokiteltu rahoitusleasing-sopimuksiksi IFRS 16 mukaisesti. Päävuokrasopimuksesta syntynyt omaisuuserä on kirjattu näiden osalta alas ja nettoinvestointi, joka vastaa diskontattuja saatavia vuokramaksuja on tunnistettu vuokrasaamisena Finnairin taseella.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

IFRS 16 mukaan, niiden edelleenvuokraussopimusten osalta, joissa Finnair toimii vuokranantajana ja jotka on IFRS 16 -standardin myötä luokiteltu uudelleen operatiivisista vuokrasopimuksista rahoitusleasing-sopimuksiksi, 1.1.2019 voimassaolevat sopimukset kirjattiin uusina rahoitusleasing-sopimuksina ja tunnistushetkellä syntyvä voitto oikaistiin kumulatiivisesti kertyneiden voittovarojen oikaisuun 1.1.2019.

Lentokonekomponenttien laskentaperiaatteiden muutos

Finnair on muuttanut lentokoneen runkokomponenttien sekä huoltojen kirjanpitokäsittelyä. Aikaisemmin vain runkojen raskashuollot oli erotettu omaksi huoltokomponentikseen, mutta erottelua tarkennettiin kattamaan myös muut olennaiset huoltokokonaisuudet ja matkustamokomponentit, kuten laskutelineet ja business-luokan istuimet. Vuoden 2019 alusta lähtien eri komponentit poistetaan niiden taloudellisen käyttöiän tai huoltojakson aikana. Aikaisemmin huoltokustannukset on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä.

Finnair on muuttanut lisäksi vuokrattujen lentokoneiden huoltojen varauskäytäntöä ja kirjaa niistä jatkossa varauksen uudistettua komponenttijakoa mukaillen.

Muutoksen myötä taseen vastaavat 31.12.2018 kasvoivat 4,0 miljoonalla. Taseeseen aktivoitujen korjausten hankintameno kasvatti varoja, kun taas matkustamon eri osien aikaisempaa käytäntöä lyhyempi poistoaika laski varoja. Velat kasvoivat 7,9 miljoonalla eurolla huoltovarausten kirjauksen seurauksena. Vertailukauden tiedot oikaistiin ja uuden laskentaperiaatteen kumulatiivinen vaikutus kirjattiin takautuvasti oikaisuna oman pääoman avaavaan saldoon 1.1.2018. Oikaisun vaikutus omaan pääomaan 31.12.2018 oli 3,9 miljoonaa euroa.

Muutoksella oli myös vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan ja avainlukuihin. 2018 vertailukelpoinen liiketulos laski muutoksen vaikutuksesta 5,7 miljoonaa euroa, liiketulos laski 6,0 miljoonaa euroa ja nettotulos heikentyi muutoksen vaikutuksesta 4,7 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski 0,2 prosenttiyksikköä ja nettovelkaantuneisuusaste laski 0,1 prosenttiyksikköä. Rahavirtalaskelmassa omistettujen lentokoneiden huoltotapahtumat esitetään nyt investointien rahavirrassa liiketoiminnan rahavirran sijaan.

Muutokset tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman esittämisessä

Finnair on uudistanut tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman esitystapaa ryhmittelemällä tuloslaskelmassa kustannukset liiketoimintalähtöisemmiksi kokonaisuuksiksi ja lisäämällä kaikkiin laskelmiin IFRS 16 -standardin mukaiset rivit. Kaikissa laskelmissa rivien nimet on muutettu niiden sisältöä paremmin kuvaaviksi. Taloudellisen raportoinnin rakenteelliset muutokset vaikuttivat tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman riveihin, mutta eivät lukuihin.

Uudessa tuloslaskelmarakenteessa korvaukset asiakkaille on siirretty liikevaihdosta matkustaja- ja maapalveluihin. Volyymisidonnaiset toiminnalliset kulut on siirretty muista kuluista omille olennaisille riveilleen:

Henkilöstöön liittyvät kustannukset sekä vuokrattu ja alihankittu miehistö on siirretty henkilöstökuluihin.
Varausmaksut ja luottokorttikomissiot on siirretty myynti-, markkinointi- ja jakelukuluihin.
Loungekustannukset, peruutuskulut, kompensaatiot uudelleenreitityksestä, wifi-kustannukset ja matkustajamääriin perustuvat IT-maksut on siirretty matkustaja- ja maapalveluihin.

Ryhmittelyjä ja nimeämisiä on muutettu asianmukaisemmiksi:

• Muut vuokrat tilin nimi on muutettu kapasiteettivuokriksi. Kiinteistöihin liittyvät kustannukset on siirretty tilille kiinteistö-, IT- ja muut kulut.

• Maaselvitys- ja cateringkulut sekä valmismatkatuotannon kulut on yhdistetty tilille matkustaja- ja maapalvelut. IFRS 16 käyttöönoton myötä operatiivisia vuokrakuluja ei enää esitetä tuloslaskelman vuokrakustannuksissa, joten lentokaluston vuokramaksut -tili on poistettu.

Pitkäaikaisissa varoissa käyttöomaisuus on jaettu laivastoon ja muuhun käyttöomaisuuteen, joka sisältää sekä aineellisia että aineettomia käyttöomaisuushyödykkeitä. IFRS 16 käyttöönoton takia on lisätty erilliset tilit käyttöoikeuslaivastolle ja muulle käyttöoikeusomaisuudelle. Vastaavasti pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin on lisätty tilit vuokrasopimusveloille. Pitkäaikaisissa varoissa osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja laina- ja muut saamiset on yhdistetty riville muut pitkäaikaiset varat. Lyhytaikaisissa varoissa vaihto-omaisuus on yhdistetty uudelle tilille vaihto-omaisuus ja ennakkoon

maksetut kulut. Uusi tili myyntiin liittyvät saamiset sisältävät myyntisaamiset ja myyntiin liittyvät jaksotukset. Pitkäaikaisissa veloissa varaukset ja muut velat on yhdistetty uudelle tilille varaukset ja muut velat.

Kassavirrassa on rakennetta muutettu siten, että kassavirta alkaa tuloksesta ennen veroja, joten rivi tuloverot on poistettu. Vertailukelpoinen EBITDA, joka esitetään Finnairin tuloslaskelmassa, on lisätty ja EBITDA, jota ei esitetä tuloslaskelmassa, on poistettu rakenteesta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka eritellään erillisessä liitetiedossa osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä on lisätty uutena rivinä kassavirtaan ja lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot, jotka sisältyvät tähän erään on siirretty tälle riville. Investointien nettorahavirrassa rakennetta on muutettu vastaamaan uutta taserakennetta, jossa laivasto ja muut käyttöomaisuushyödykkeet on esitetty erillisinä. Käyttöomaisuuden myynnin rahavirrat esitetään uudessa rakenteessa erillisenä käyttöomaisuusosakkeiden myynnin rahavirrasta. Käyttöomaisuusosakkeiden investoinnit ja myynnit on siirretty erään muiden pitkäaikaisten varojen muutos.

IFRS 16 käyttöönoton takia on rahoituksen nettorahavirtaan lisätty uusi rivi vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksuille.

Viivytyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset

Edellä mainittujen takautuvasti käyttöönotettujen laskentaperiaatteiden muutosten lisäksi, Finnair on IFRS tulkintakomitea (IFRIC) päätti syyskuun 2019 kokouksessaan, esityslistan kohdassa Compensations for Delays or Cancellations (IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers), että viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne tulee siksi käsitellä liikevaihdon oikaisueränä.

Finnair on aiemmin pitänyt asiakkaille suoritettuja korvauksia sakkomaksuina, minkä vuoksi ne on kirjattu matkustaja- ja maapalvelukuluihin. Finnair päättänyt muuttaa kirjaustapaa IFRIC-päätöksen mukaisesti vuoden 2019 osalta ja uudelleenluokittelee asiakkaille viivytyksistä ja peruutuksista johtuvat korvaukset liikevaihdon oikaisuksi. Määrä ei ole Finnairin tilinpäätöksen kannalta olennainen, mutta koska erän siirtyminen operatiivisista kuluista liikevaihdon vähennykseksi vaikuttaa hienoisesti muutamiin Finnairin käyttämiin liiketoiminnan avainmittareihin, on Finnair päättänyt tehdä oikaisun takautuvasti myös vuodelle 2018. Muutoksen vaikutus Finnairin tilinpäätökseen on eritelty tämän kappaleen lopussa olevassa taulukossa.

Tulevat IFRS–standardit, tulkinnat ja muutokset tilikauden jälkeen

Tiedossa olevat tilikaudella 2020 tai sen jälkeen voimaan tulevat muutokset IFRS-standardeissa ovat lähinnä parannuksia tai lisäyksiä voimassaoleviin standardeihin, eikä konserni odota niillä olevan olennaista vaikutusta Finnairin konsernitilinpäätökseen.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma, oikaisujen vaikutukset 2018
------------------------------------------------------	--

	Raportoitu 1.1.-	Tilikartta muutoksen	IFRS 16 oikaisun	Lentokone- komponent- tien oikaisun	Oikaistu 1.1.-
Milj. euroa	31.12.2018	vaikutus	vaikutus	vaikutus	31.12.2018
Liikevaihto	2 834,6	15,1			2 849,7
Liiketoiminnan muut tuotot	73,7				73,7
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	-433,4	-72,4	6,3		-499,6
Polttoainekulut	-581,0				-581,0
Muut vuokrat	-154,9	154,9
Kapasiteettivuokrat		-277,8	155,4		-122,4
Lentokaluston huoltokulut	-169,1	-2,0	0,5	7,8	-162,9
Liikennöimismaksut	-300,8				-300,8
Myynti- ja markkinointikulut	-92,4	92,4
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut		-159,0			-159,0
Maaselvitys- ja cateringkulut	-256,9	256,9
Valmismatkatuotannon kulut	-113,4	113,4
Matkustaja- ja maapalvelut		-455,7	1,7		-453,9
Muut kulut	-330,9	330,9
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut		-151,7	20,4		-131,3
Vertailukelpoinen EBITDAR	475,4	-155,0	184,4	7,8	512,6
Vertailukelpoinen EBITDA		320,5	184,4	7,8	512,6
Lentokaluston leasemaksut	-155,0	155,0
Poistot ja arvonalentumiset	-151,1		-129,6	-13,5	-294,2
Vertailukelpoinen liiketulos	169,4	0,0	54,7	-5,7	218,4
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset	-4,7			-0,3	-4,9
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset	0,2				0,2
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot	42,7		0,0		42,7
Uudelleenjärjestelykulut	-0,1				-0,1
Liiketulos	207,5	0,0	54,8	-6,0	256,3
Rahoitustuotot	-2,9		0,7		-2,2
Rahoituskulut	-16,0		-110,8		-126,8
Tulos ennen veroja	188,6	0,0	-55,4	-6,0	127,2
Tuloverot	-37,9		11,1	1,3	-25,6
Kauden tulos	150,7	0,0	-44,3	-4,7	101,6
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	150,7		-44,3	-4,7	101,6

Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa (laimentamaton ja laimennettu)	1,08		-0,35	-0,04	0,70

Konsernin tase, oikaisujen vaikutukset 2018 alkusaldoon

Milj. euroa	Raportoitu 31.12.2017	Tilikartta muutoksen vaikutus	IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone komponent tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 1.1.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	15,5	-15,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 422,1	-1 422,1
Laivasto		1 251,4	-42,2	9,0	1 218,2
Käyttöoikeuslaivasto			881,8		881,8
Laivasto yhteensä		1 251,4	839,7	9,0	2 100,1
Muu käyttöomaisuus		186,2	-14,7		171,5
Muu käyttöoikeusomaisuus			186,4		186,4
Muu käyttöomaisuus yhteensä		186,2	171,7		357,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	2,5	-2,5
Laina- ja muut saamiset	5,6	-5,6
Muut pitkäaikaiset varat		8,1			8,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 445,7	0,0	1 011,4	9,0	2 466,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17,2	-17,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	319,8	-319,8
Myyntiin liittyvät saamiset		268,6			268,6
Vaihto-omaisuus ja ennakkoon maksetut kulut		68,4	-6,5		61,9
Johdannaisinstrumentit	104,5				104,5
Muut rahoitusvarat	833,0				833,0
Rahat ja pankkisaamiset	150,2				150,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä	1 424,6	0,0	-6,5		1 418,2
Myytävänä olevat omaisuuserät	16,7				16,7
Varat yhteensä	2 887,1	0,0	1 004,9	9,0	3 900,9

= Rivi tai tili, joka on poistettu tilikartta
muutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

= Rivi tai tili, joka on lisätty tilikarttamuutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

	Raportoitu	Tilikartta muutoksen	IFRS 16 oikaisun	Lentokone- komponent- tien oikaisun	Oikaistu
Milj. euroa OMA PÄÄOMA JA VELAT	31.12.2017	vaikutus	vaikutus	vaikutus	1.1.2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4				75,4
Muu oma pääoma	940,3		-56,5	0,8	884,5
Oma pääoma yhteensä	1 015,7	0,0	-56,5	0,8	960,0
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat		103,3	945,2		1 048,5
Muut korolliset velat	586,2	-103,3	57,0		539,9
Eläkevelvoitteet	6,4				6,4
Varaukset	79,0	-79,0
Muut velat	1,1	-1,1
Varaukset ja muut velat		80,1	11,4	3,2	94,7
Laskennalliset verovelat	73,9		-14,1	0,3	60,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	746,7	0,0	999,5	3,4	1 749,6
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat		22,4	46,4		68,7
Muut korolliset velat	132,4	-22,4	15,5		125,6
Varaukset	21,1			4,7	25,8
Ostovelat	90,7				90,7
Johdannaisinstrumentit	81,3				81,3
Myyntiin liittyvät velat ja saadut ennakot	475,3				475,3
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat	139,2				139,2
Muut velat	173,4				173,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 113,4	0,0	61,9	4,7	1 180,1
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	11,2				11,2
Velat yhteensä	1 871,4	0,0	1 061,4	8,1	2 940,9
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 887,1	0,0	1 004,9	9,0	3 900,9
		Tilikartta	IFRS 16	Lentokone komponent
Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste	Raportoitu 31.12.2017	muutoksen vaikutus	oikaisun vaikutus	tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 1.1.2018
Vuokrasopimusvelat		125,6	991,6		1 117,2
Muut korolliset velat	718,6	-125,6	72,6		665,5
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	18,5				18,5
Oikaistut korolliset velat	737,1	0,0	1 064,1		1 801,2
Muut rahoitusvarat	-833,0				-833,0
Rahat ja pankkisaamiset	-150,2				-150,2
Korollinen nettovelka	-246,0		1 064,1		818,1
7 x Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta	956,4		-956,4
Oikaistu korollinen nettovelka	710,3		107,8		818,1
Oma pääoma yhteensä	1 015,7		-56,5	0,8	960,0
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %	69,9 %		-69,9 %-yks.
Nettovelkaantumisaste, %	-24,2 %		109,5 %-yks.	0,0 %-yks.	85,2 %

Konsernin tase, oikaisujen vaikutukset 2018 päättävään taseeseen

Milj. euroa	Raportoitu 31.12.2018	Tilikartta muutoksen vaikutus	IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone- komponent- tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	20,4	-20,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1 526,6	-1 526,6
Laivasto		1 361,1	-44,8	4,0	1 320,2
Käyttöoikeuslaivasto			834,3		834,3
Laivasto yhteensä		1 361,1	789,5	4,0	2 154,5
Muu käyttöomaisuus		186,0	-12,7		173,2
Muu käyttöoikeusomaisuus			164,3		164,3
Muu käyttöomaisuus yhteensä		186,0	151,5		337,5
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	3,3	-3,3
Laina- ja muut saamiset	4,3	-4,3
Muut pitkäaikaiset varat		7,7	45,6		53,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 554,7	0,0	986,6	4,0	2 545,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	25,1	-25,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	242,2	-242,2
Myyntiin liittyvät saamiset		152,4			152,4
Vaihto-omaisuus ja ennakkoon maksetut kulut		114,9	5,8		120,7
Johdannaisinstrumentit	52,1				52,1
Muut rahoitusvarat	892,2				892,2
Rahat ja pankkisaamiset	180,9				180,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä	1 392,5	0,0	5,8		1 398,3
Myytävänä olevat omaisuuserät	0,1				0,1
Varat yhteensä	2 947,3	0,0	992,3	4,0	3 943,6

= Rivi tai tili, joka on poistettu tilikartta
muutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

= Rivi tai tili, joka on lisätty tilikarttamuutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Milj. euroa	Raportoitu 31.12.2018	Tilikartta muutoksen vaikutus	IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone komponent tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 31.12.2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	75,4				75,4
Muu oma pääoma	946,2		-99,3	-3,9	843,0
Oma pääoma yhteensä	1 021,7	0,0	-99,3	-3,9	918,5
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat		87,5	946,8		1 034,3
Muut korolliset velat	561,0	-87,5	40,7		514,2
Eläkevelvoitteet	17,0				17,0
Varaukset	91,3	-91,3
Muut velat	4,8	-4,8
Varaukset ja muut velat		96,1	11,8	-0,7	107,1
Laskennalliset verovelat	73,5		-24,8	-1,0	47,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä	747,6	0,0	974,4	-1,8	1 720,2
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat		24,1	101,0		125,1
Muut korolliset velat	108,4	-24,1	16,2		100,5
Varaukset	21,2			9,7	30,9
Ostovelat	72,6				72,6
Johdannaisinstrumentit	107,1				107,1
Myyntiin liittyvät velat ja saadut ennakot	548,9				548,9
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat	105,6				105,6
Muut velat	214,2				214,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 178,0	0,0	117,2	9,7	1 304,9
Velat yhteensä	1 925,6	0,0	1 091,6	7,9	3 025,1
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 947,3	0,0	992,3	4,0	3 943,6
		Tilikartta	IFRS 16	Lentokone komponent

IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone komponent tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 31.12.2018























IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone komponent tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 31.12.2018

Taseen lisätietoja: Korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste	Raportoitu 31.12.2018	muutoksen vaikutus	oikaisun vaikutus	tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 31.12.2018
Vuokrasopimusvelat		111,6	1 047,8		1 159,3
Muut korolliset velat	669,4	-111,6	56,9		614,7
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	5,8				5,8
Oikaistut korolliset velat	675,2	0,0	1 104,7		1 779,8
Muut rahoitusvarat	-892,2				-892,2
Rahat ja pankkisaamiset	-180,9				-180,9
Korollinen nettovelka	-397,9		1 104,7		706,7
7 x Lentokaluston leasemaksut edellisiltä 12 kuukaudelta	1 084,7		-1 084,7
Oikaistu korollinen nettovelka	686,8		19,9		706,7
Oma pääoma yhteensä	1 021,7		-99,3	-3,9	918,5
Oikaistu nettovelkaantumisaste, %	67,2 %		-67,2 %-yks.
Nettovelkaantumisaste, %	-38,9 %		115,6 %-yks.	-0,1 %-yks.	76,9 %

Konsernin rahavirtalaskelma, oikaisujen vaikutukset 2018

	Raportoitu 1.1.-	Tilikartta muutoksen	IFRS 16 oikaisun	Lentokone- komponent- tien oikaisun	Oikaistu 1.1.-
Milj. euroa	31.12.2018	vaikutus	vaikutus	vaikutus	31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos	150,7	-150,7
Tulos ennen veroja		188,6	-55,4	-6,0	127,2
Poistot ja arvonalentumiset	151,1		129,6	13,5	294,2
Muut oikaisut kauden tuloksesta
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-38,1		0,3	-37,9
Rahoitustuotot ja -kulut	18,9		110,2		129,0
Tuloverot	37,9	-37,9
EBITDA (Käyttökate)	358,6	-358,6
Vertailukelpoinen EBITDA		320,5	184,4	7,8	512,6
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot	-42,7	42,7
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua*	25,7	-4,6	-1,4	0,8	20,5
Käyttöpääoman muutos	50,0		0,4		50,4
Maksetut rahoituskulut, netto	-8,4		-71,5		-79,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	383,1	0,0	111,9	8,6	503,6

Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-9,8	9,8
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-317,3	317,3
Investoinnit laivastoon		-301,1		-8,6	-309,7
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen		-26,0			-26,0
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	0,1	-0,1
Käyttöomaisuushyödykkeiden ja tytäryhtiöosakkeiden myynti	214,1	-214,1
Käyttöomaisuuden myynti		213,8			213,8
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvien
korkosijoitusten nettomuutos	-81,8				-81,8
Pitkäaikaisten saamisten muutos	0,8	-0,8
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos		1,2			1,2
Investointien nettorahavirta	-194,0	0,0	0,0	-8,6	-202,6

Rahoituksen rahavirta
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	-119,4		7,0		-112,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut			-118,9		-118,9
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut	-15,8				-15,8
Omien osakkeiden osto	-3,7				-3,7
Maksetut osingot	-38,4				-38,4
Rahoituksen nettorahavirta	-177,3		-111,9		-289,2

= Rivi tai tili, joka on poistettu tilikartta
muutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

= Rivi tai tili, joka on lisätty tilikarttamuutoksen tai IFRS 16 standardin takia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Milj. euroa	Raportoitu 1.1.- 31.12.2018	Tilikartta muutoksen vaikutus	IFRS 16 oikaisun vaikutus	Lentokone komponent tien oikaisun vaikutus	Oikaistu 1.1.- 31.12.2018
Rahavirtojen muutos	11,8	0,0	0,0	0,0	11,8
Rahavarat tilikauden alussa	643,9				643,9
Rahavirtojen muutos	11,8				11,8
Rahavarat kauden lopussa**	655,8				655,8

Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
* Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua
Työsuhde-etuudet	3,0				3,0
Varausten muutos	24,9	-4,8	-0,2	0,8	20,6
Muut oikaisut	-2,1	0,2	-1,2		-3,1
Yhteensä	25,7	-4,6	-1,4	0,8	20,5
** Rahavarat
Muut rahoitusvarat	892,2				892,2
Rahat ja pankkisaamiset	180,9				180,9
Kassavarat	1 073,1				1 073,1
Yli kolmen kuukauden päästä erääntyvät	-417,3				-417,3
Rahavarat	655,8				655,8

Konsernin tuloslaskelma, asiakkaille maksettavien korvausten oikaisu 31.12.2019

Milj. euroa	Oikaistu 1.1.- 31.12.2018 (21.3.2019)	Oikaisun vaikutus	Oikaistu 1.1.- 31.12.2018 (31.12.2019)
Liikevaihto	2 849,7	-13,6	2 836,1
Matkustaja- ja maapalvelut	-453,9	13,6	-440,3

Oikaisulla ei ollut vaikutusta liiketulokseen.

= Osion sisältö

= Laadintaperiaatteet

1 Liiketulos

Liiketulos –liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen näkökulmasta.

1.1 Segmentti-informaatio

Segmenttiraportointi

Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä. Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon. Konsernilla on yksi toimintosegmentti ja siten raportoitava segmentti: lentoliikenne.

Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.

Liikevaihdon tuotekohtainen ja maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain. Jaottelu on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Finnair lentää sekä kansainvälisiin että kotimaan kohteisiin, mutta sen omaisuus on lähes kokonaisuudessaan omistettu Suomessa. Finnairin laivasto muodostaa olennaisimman osan Finnairin pysyvistä vastaavista (ks. liite 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus). Finnairin operoiman laivaston omistaa ja vuokraa Finnairin suomalainen tytäryhtiö, ja sitä operoidaan joustavasti eri maantieteellisillä alueilla. Laivaston omistuksesta ja hallinnoinnista on kerrottu toimintakertomuksen Laivasto-osiossa.

Finnair kuljetti 14,7 miljoonaa matkustajaa tilikaudella 2019. Asiakkaiden suuren määrän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi ei myynti millekään yksittäiselle asiakkaalle ole Finnairin liikevaihtoon suhteutettuna merkittävää.

1.2 Liiketoiminnan tuotot

Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa. Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.

Tuloutus

Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.

Matkustajatuotot koostuvat lentolippujen myynnistä, ja ne tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu odotusarvoon tuotoista, joita vastaan sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, samassa suhteessa kuin asiakkaat käyttävät lentolippuja.

Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmässä myyntihinta allokoidaan lentolipulle ja pisteille. Finnairin kanta-asiakkaat voivat kerryttää Finnairilta tai yhteistyökumppaneilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla asiakas voi ostaa niiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan käypään arvoon, ja kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty) tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden käypä arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon määrityksessä huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään tai ne vanhentuvat. Viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne käsitellään liikevaihdon oikaisueränä.

Lisämyyntituotot koostuvat lentolippuun liitännäisten palveluiden, kuten lisämatkatavaramaksuista ja istumapaikkojen ennakkovarauksista kertyvistä tuotoista sekä erilaisista palvelumaksuista ja lennolla tapahtuvasta tuotemyynnistä. Palvelu tuloutetaan, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään, koska niiden ei katsota muodostavan erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta. Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle. Rahtituotot tuloutetaan silloin, kun rahti on sopimuksen mukaisesti kuljetettu perille ja luovutettu asiakkaalle.

Matkapalveluiden myynti koostuu erillisiksi suoritevelvoitteiksi katsottavasta lennosta ja hotellista, jotka tuloutetaan palveluita luovutettaessa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Myyntisaamiset

Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikäluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä

Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutusajankohta edellyttävät johdon arviota erityisesti pisteiden käyvän arvon ja pisteiden vanhenemisen määrittelyn osalta. Pisteen markkina-arvo määritellään jakamalla piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, eli samassa suhteessa kuin pisteitä on käytetty kuhunkin käyttökohteeseen. Kullekin käyttökohteelle on pyritty arvioimaan markkina-arvoa parhaiten vastaava hinta. Finnair Plus -velka muodostuu kanta-asiakkaiden jäsentileillä olevasta pistemäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Näin saatu kokonaispistemäärä kerrotaan yllä kuvatun mukaisesti lasketulla pistekohtaisella arvolla, jolloin saadaan tilinpäätöksessä esitettävä Finnair Plus -velka.

1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain

2019

Milj. euroa	Aasia	Pohjois Amerikka	Eurooppa	Kotimaa	Kohdista maton	Yhteensä	Osuus, % liikevaihdosta tuotteittain
Matkustajatuotot	1 083,6	179,1	997,9	181,4	37,8	2 479,8	80,1
Lisämyynti	54,8	11,1	45,1	5,2	60,0	176,2	5,7
Rahti	156,8	13,8	32,9	1,3	7,3	212,1	6,8
Matkapalvelut	32,9	13,0	183,6		-0,1	229,5	7,4
Yhteensä	1 328,2	217,1	1 259,5	187,9	105,0	3 097,7
Osuus, % liikevaihdosta liikennealueittain	42,9	7,0	40,7	6,1	3,4

Liikevaihdon jako liikennealueittain on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella.

2018

Milj. euroa	Aasia	Pohjois Amerikka	Eurooppa	Kotimaa	Kohdista maton	Yhteensä	Osuus, % liikevaihdosta tuotteittain
Matkustajatuotot	999,3	137,5	898,1	178,0	32,4	2 245,4	79,2
Lisämyynti	45,3	7,5	40,7	4,4	62,9	160,8	5,7
Rahti	155,7	12,0	32,4	0,6	6,5	207,2	7,3
Matkapalvelut	35,9	13,3	165,2	1,3	7,0	222,6	7,8
Yhteensä	1 236,2	170,3	1 136,4	184,4	108,8	2 836,1
Osuus, % liikevaihdosta liikennealueittain	43,6	6,0	40,1	6,5	3,8

Liikevaihdon kehitys tuotteittain

milj. euroa

Liikevaihdon kehitys liikennealueittain

Liikevaihto liikennealueittain

Liikevaihto tuotteittain

Matkustajatuotot Lisämyynti Rahti Matkapalvelut

= Laadintaperiaatteet

= Kriittiset tilinpäätösarviot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

1.2.2 Liikevaihto valuutoissa

Milj. euroa	2019	2018
EUR	1 626,5	1 552,6
JPY	351,4	296,8
CNY	211,4	199,3
USD	147,4	113,9
SEK	101,5	98,7
KRW	80,3	84,1
Muut valuutat	579,1	490,7
Yhteensä	3 097,7	2 836,1

Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.

1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset

Milj. euroa	2019	2018
Myyntisaamiset	108,9	116,8
Myynnin siirtosaamiset	51,8	35,6
Yhteensä	160,6	152,4

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista yhteensä 0,3 miljoonaa euroa (0,5). Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakaskannan hajautumisen vuoksi. Tilinpäätöspäivänä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole vastaanottanut myyntisaamisiin kohdistuvia vakuuksia.

Myyntisaamiset valuutoittain

Milj. euroa	2019	2018
		55,1
		11,5
		10,7

		5,1


		3,3

		11,8
Yhteensä	108,9	116,8

1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot

Milj. euroa	2019	2018
Ennakkoon saadut lentolipputulot	451,2	444,8
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus	43,3	45,4
Saadut ennakot valmismatkatuotannosta	45,4	44,9
Muut erät	12,7	13,8
Yhteensä	552,7	548,9

		2019			2018
Myyntisaamisten	Myynti saamiset,	Luotto tappion toden	Oletettu luottotappio,	Myynti saamiset,	Luotto tappion toden	Oletettu luottotappio,	1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa Milj. euroa	2019	2018
ikäjakauma	milj. euroa	näköisyys, %	milj. euroa	milj. euroa	näköisyys, %	milj. euroa	EUR	1 694,6	1 625,4
Erääntymättömät	108,5	0,3 %	0,4	107,9	0,7 %	0,8	USD	1 073,3	867,6
Erääntynyt alle 60 pv	-1,4	1,3 %		5,0	0,5 %		Muut valuutat	223,4	198,4
Erääntynyt yli 60 pv	1,8	1,4 %		4,0	1,1 %
Yhteensä	108,9	0,4 %	0,4	116,8	0,7 %	0,8	Yhteensä	2 991,3	2 691,4

Myynnistä saatuihin ennakkomaksuihin sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä on tulevaisuudessa. Finnair Plus -velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja se vastaa kerrytettyjen käyttämättömien Finnair Plus -pisteiden käypää arvoa.

1.3 Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisi paremmin hahmotettavissa. Huoltokuluihin olennaisesti liittyvät leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan kulujen yhteydessä. Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja liikennöimismaksuihin liittyvät velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty omana kokonaisuutenaan liitteen lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot, kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet, näiden vaikutukset henkilöstökuluihin ja taseeseen, sekä johdon palkitseminen.

Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.

Toiminnalliset kulut

Henkilöstökulut, muutos 7 %

Polttoainekulut, muutos 18 %
Kapasiteettivuokrat, muutos 6 %
Lentokaluston huoltokulut, muutos 24 %
Liikennöimismaksut, muutos 10 %
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut, muutos 8 %
Matkustaja- ja maapalvelut, muutos 8 %
Poistot ja arvonalentumiset, muutos 11 %
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut, muutos 1 %

= Osion sisältö

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

2019	2018
1 626,5	1 552,6
351,4	296,8
211,4	199,3
147,4	113,9
101,5	98,7
80.3	84,1
579,1	490,7
3 097,7	2 836,1

2019	2018
108.9	116,8
51,8	35,6
160,6	152,4

2019	2018
48,6	55,1
11,3	11,5
9,9	10,7
5,6	5,8
5,2	5,1
4,9	5,1
3,7	5,2
3,7	3,3
3,6	3,3
12,3	11,8
108,9	116,8

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut

Milj. euroa	2019	2018
Maapalvelukulut	206,2	188,7
Valmismatkatuotannon kulut	120,3	113,4
Catering-kulut	74,0	71,0
Muut matkustajapalvelut	76,3	67,1
Yhteensä	476,7	440,3

1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut

Milj. euroa	2019	2018
IT-kulut	75,4	68,5
Kiinteistökulut	22,0	21,0
Muut kulut	35,0	41,8
Yhteensä	132,4	131,3

Tilintarkastuspalkkiot muissa kuluissa

Milj. euroa	2019	2018
PricewaterhouseCoopers
Tilintarkastuspalkkiot	0,3	0,3
Veroneuvonta		0,1
Muut palkkiot	0,2	0,2
Yhteensä	0,5	0,5

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Finnair-konsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 128 000 euroa (194 000). Palvelut koostuivat tilintarkastajan lausunnoista 58 000 euroa (85 000) ja muista palveluista 70 000 euroa (109 000).

1.3.4 Vaihto-omaisuus ja ennakkoon maksetut kulut

Milj. euroa	2019	2018
Vaihto-omaisuus	27,4	25,1
Maksetut ennakot	20,6	60,5
Saamiset edelleenvuokraussopimuksista	13,2	12,7
Arvonlisäverosaamiset	5,0	7,6
Muut erät	13,9	14,7
Yhteensä	80,2	120,7

Maksettujen ennakoiden muutos johtuu pääosin lentokaluston huollon ennakkomaksujen vähentymisestä.

1.3.5 Muut velat

2019	2018
206,2	188,7
120,3	113,4
74,0	71,0
76,3	67,1
476,7	440,3

2019	2018
75,4	68,5
22,0	21,0
35,0	41,8
132,4	131,3

2019	2018

0,3	0,3
	0,1
0,2	0,2
0,5	0,5

2019	2018
27,4	25,1
20,6	60,5
13,2	12,7
5,0	7,6
13,9	14,7
80,2	120,7

Milj. euroa	2019	2018
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut	96,9	89,5
Valmismatkatuotannon velat	13,7	11,7
Korot ja muut rahoituserät	10,6	8,0
Lentokaluston huolto	6,9	11,8
Tuloverovelat	3,0	11,1
Muut erät	94,5	82,2
Yhteensä	225,7	214,2

Muut erät koostuvat useista eristä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä.

1.3.6 Varaukset

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman vuoksi oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin, laskutelineisiin, varavirtalähteisiin ja muihin olennaisiin huoltokokonaisuuksiin liittyviä varauksia. Varaus määräytyy edellä mainituille huoltokomponenteille sopimuksessa määritellyn palautusvelvoitteen ja huoltokomponenttien tämänhetkisen kunnon erotuksena. Varausta kerrytetään lennettyjen lentotuntien suhteessa joko palautushetkeen tai seuraavaan huoltotapahtumaan ja vaikutus kirjataan lentokaluston huoltokuluihin. Varaus purkautuu, kun huolto tehdään tai kone palautetaan. Lentotunnille määritetty hinta riippuu arvioidusta huoltokustannustason kehityksestä. Arvioidut tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Huoltojen markkinahinnat määräytyvät pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa, minkä vuoksi varauksen määrä vaihtelee dollarin kurssimuutosten tähden. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset kirjataan tuloslaskelman erään lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Lentokaluston huoltovaraus

Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon arviota erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvostuksen osalta. Huoltokustannusten tulevaisuudessa toteutuva määrä ja ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa tulevaisuuden lentosuunnitelmien toteutumisesta, huoltokustannustason markkinakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.

Milj. euroa	Lentokaluston huoltovaraus	Muut varaukset	2019	Lentokaluston huoltovaraus	Muut varaukset	2018
Varaus kauden alussa	132,2	1,0	133,2	116,7	2,7	119,4
Uudet varaukset	61,6	6,6	68,2	49,5	0,5	50,0
Käytetyt varaukset	-31,7	-5,7	-37,3	-41,9	-2,2	-44,1
Käyttöoikeus omaisuuden palau tusvaraukset	0,1		0,1	0,3		0,3
Siirrot erien välillä		1,1	1,1
Diskonttauksesta johtuvat muutokset	2,7		2,7	2,7		2,7
Kurssierot	1,4		1,4	4,9		4,9
Yhteensä	166,3	3,1	169,4	132,2	1,0	133,2

Joista pitkäaikaista	151,8	0,4	152,2	102,1	0,3	102,3
Joista lyhytaikaista	14,5	2,7	17,2	30,1	0,8	30,9
Yhteensä	166,3	3,1	169,4	132,2	1,0	133,2

Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2031 mennessä. Muut varaukset sisältää pääosin rakennejärjestelyihin liittyviä eriä.

Lisäksi pitkäaikaiset varaukset ja muut velat sisältää saatuja vuokravakuuksia 4,7 (4,8) miljoonaa euroa.

1.3.7 Vertailukelpoisesta liiketuloksesta oikaistut erät

Vertailukelpoinen liiketulos pyrkii antamaan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan kehityksestä eri kausien välillä. Vertailukelpoisesta liiketuloksesta on siksi jätetty pois vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Tuloslaskelman esitystavan ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen käytön periaatteet on kuvattu osiossa Konsernitilinpäätöksen liitetiedot. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat on myös määritelty Hallituksen toimintakertomuksessa, kohdassa Tunnuslukujen laskentakaavat. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien tarkka sisältö ja syyt, miksi ne on jätetty vertailukelpoisen liiketuloksen ulkopuolelle, on kuvattu alla.

Vertailukelpoiseeen liiketulokseen ei sisällytetä Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia. Näitä muutoksia ei huomioida vertailukelpoisessa liiketuloksessa ennen kuin huolto tai koneen palautus tapahtuu pitkän ajan kuluessa tulevaisuudessa ja valuuttakurssimuutokset realisoituvat. Finnair varautuu vuokralentokoneiden palautusvastuuseen liitetiedossa 1.3.6 Varaukset kuvattujen periaatteiden mukaisesti.

Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei myöskään sisällytetä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, koska myös liiketapahtumat, joiden arvon

muutoksia vastaan johdannaisilla pyritään suojautumaan, kirjataan vertailukelpoiseen tulokseen vasta liiketapahtuman toteutuessa. Näiden johdannaisten realisoituneiden voittojen ja tappioiden käsittely on kuvattu liitetiedossa 3.8 Johdannaiset.

Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita ja uudelleenjärjestelykuluja. Transaktioiden voitot ja tappiot sisältävät myyntivoitot ja -tappiot sekä muut erät, joiden voidaan katsoa liittyvän suoraan omaisuuden myyntiin. Esimerkiksi alaskirjaus, joka voi tapahtua, kun erä on luokiteltu myytävissä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5:n mukaisesti, raportoidaan transaktioiden voittoina ja tappioina. Uudelleenjärjestelykulut sisältävät irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet ja muut kulut, jotka liittyvät suoraan toimintojen uudelleenjärjestelyihin.

Alla oleva taulukko kertoo, mihin tuloslaskelman liiketuloksen eriin vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat vaikuttaneet.

	2019 2018
Milj. euroa	Liiketulos	Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailu- kelpoinen liiketulos	Liiketulos	Vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailu- kelpoinen liiketulos
Liikevaihto	3 097,7		3 097,7	2 836,1		2 836,1
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot	0,2	-0,2		44,1	-44,1
Liiketoiminnan muut tuotot	56,4		56,4	73,7		73,7
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstökulut	-536,6	1,9	-534,7	-499,7	0,1	-499,6
Polttoainekulut	-686,0	-1,3	-687,3	-581,0		-581,0
Kapasiteettivuokrat	-130,2		-130,2	-122,4		-122,4
Lentokaluston huoltokulut	-202,5	1,4	-201,2	-167,8	4,9	-162,9
Liikennöimismaksut	-331,3		-331,3	-300,8		-300,8
Myynti-, markkinointi ja jakelukulut	-172,1		-172,1	-159,0		-159,0
Matkustaja- ja maapalvelut	-476,7		-476,7	-440,3		-440,3
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntitappiot				-1,3	1,3
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut	-133,5	1,0	-132,4	-131,1	-0,1	-131,3
EBITDA	485,4	2,8	488,3	550,4	-37,9	512,6
Poistot ja arvonalentumiset	-325,4		-325,4	-294,2		-294,2
Liiketulos	160,0	2,8	162,8	256,3	-37,9	218,4

= Kriittiset tilinpäätösarviot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

1.3.8 Palkitseminen

1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.

Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassaolevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Palkkiot kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina tilitettävästä määrästä on vähennetty verot. Palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan. Veroviranomaiselle työntekijän puolesta tilitettävä vero perustuu Finnairin osakkeen luovutushetken markkinahintaan ja se kirjataan oman pääoman vähennyksenä.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen.

Ks. eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 1.3.8.2 Eläkkeet.

Henkilöstökulut

Milj. euroa	2019	2018

Palkat ja palkkiot	371,4	339,2
Maksupohjaiset järjestelyt	63,4	63,2
Etuuspohjaiset järjestelyt	11,2	13,2
Eläkekulut yhteensä	74,6	76,4
Muut sosiaalikulut	16,7	17,8
Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut	462,7	433,4
Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut	42,8	34,6
Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö	16,2	17,3
Muut henkilöstöön liittyvät kulut	13,0	14,3
Yhteensä	534,7	499,6
Henkilöstökuluihin liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	1,9	0,1
Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä	536,6	499,7

Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lisistä, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista. Konsernin lyhyen aikavälin kannustimista kirjattujen palkkioiden yhteismäärä ilman sosiaalikuluja vuonna 2019 oli 8,9 miljoonaa euroa (6,8).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 1,9 miljoonaa euroa (0,1). Henkilöstökulut mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 536,6 miljoonaa euroa (499,7).

Henkilöstörahastosiirto

Finnairilla on käytössä henkilöstön omistama ja hallitsema henkilöstörahasto, johon ohjataan osa Finnairin voitosta. Voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Finnairin osakepalkkiojärjestelmään (LTI) osallistuvat työntekijät eivät kuulu henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Tilikauden 2019 vertailukelpoinen tulos ylitti hallituksen voittopalkkiolle asettamat tavoitteet, minkä johdosta henkilöstökuluihin ja velaksi on kirjattu 1,5 miljoonan euron suuruinen voittopalkkioerä henkilöstörahastoon siirrettäväksi. Tilikauden 2018 tilinpäätöksen perusteella henkilöstörahastolle maksettiin 6,8 miljoonan euron suuruinen voittopalkkio.

Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat

Milj. euroa	2019	2018
Lomapalkat	78,9	75,8
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat	40,5	29,9
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat yhteensä	119,4	105,6

Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin henkilösivukuluihin ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä velkoja. Lisäksi tilinpäätöksen varauksiin (ks. 1.3.6 Varaukset) sisältyy henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa (0,9).

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot

Tuhatta euroa	Toimitusjohtaja Topi Manner	Johto ryhmä	Yhteensä 2019	Väliaikainen toimitusjohtaja Pekka Vähähyyppä, 4.9.-31.12.2018*	Toimitusjohtaja Pekka Vauramo, 31.10.2018 asti**	Johto ryhmä*	Yhteensä 2018
Kiinteä palkka	752	2 078	2 830	119	682	1 743	2 544
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot***	217	385	602	23	77	261	361
Luontoisedut	17	58	75	5	2	73	80
Työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettavat etuudet		832	832
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)	263	390	653	35	-89	508	455
Lakisääteinen eläke****	138	439	576	23	154	410	586
Maksupohjainen lisäeläke		50	50		104	51	155
Yhteensä	1 386	4 231	5 618	204	931	3 047	4 182

* Pekka Vähähyypän palkat ja palkkiot sisältyvät johtoryhmään 3.9.2018 asti.

** Pekka Vauramo oli Finnairin toimitusjohtaja 4.9.2018 asti, mutta työsuhde päättyi 31.10.2018. Hän ei ollut enää oikeutettu pitkän aikavälin kannustimiin 2016–2018, 2017–2019 ja 2018–2020 ohjelmista, joihin liittyvät kulut purettiin tilikaudella 2018. *** Tilikauden 2019 lyhytaikaisten kannustimien määrät perustuvat arvioihin, sillä tavoitteiden lopullista arviointia ei vielä tilinpäätöspäivänä ole tehty. Tilikauden 2018 lopulliset palkkiot toteutuivat seitsemän tuhatta euroa arviota pienempinä. Erotus on raportoitu suoriteperusteen mukaisesti osana tilikauden 2019 palkkioita.

**** Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot liittyvät johdon LTI-ohjelmiin ja osakesäästöohjelmiin, ja niiden kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutuskiellon päättymiseen asti. Tämän vuoksi suoriteperusteisesti esitetty osakepalkkio sisältää tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useista eri ohjelmista, riippumatta osakkeiden luovutushetkestä. Johdolle ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.

Johtoryhmän kahden jäsenen lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Kahden johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin johdon osakeperusteisista palkkioista on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja erillisessä

Palkka- ja palkkioselvityksessä sekä yhtiön internet-sivuilla.

Hallituspalkkiot

Hallitustyöskentelystä maksetut korvaukset, euroa	Yhteensä 2019 Vuosipalkkiot		Kokous-	palkkiot Luontoisedut Yhteensä 2018
Hallitus	422 356	278 400	128 400	15 556	443 177*
Alahuhta-Kasko Tiina, 20.3.2019 alkaen	29 100	22 500	6 600
Barrington Colm	60 784	32 400	24 000	4 384
Brewer Montie	52 200	30 000	22 200
Du Mengmeng	48 376	30 000	16 800	1 576
Erlund Jukka, 20.3.2019 alkaen	30 900	24 300	6 600
Friman Maija-Liisa, 20.3.2019 asti	11 488	8 100	1 200	2 188
Karvinen Jouko	80 307	61 200	15 600	3 507
Kjellberg Henrik	52 200	30 000	22 200
Mårtensson Jonas, 20.3.2019 asti	14 304	7 500	5 400	1 404
Tuominen Jaana	42 697	32 400	7 800	2 497

*Vuoden 2018 hallituspalkkiot on raportoitu suoriteperusteisesti. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä hallituspalkkiot oli raportoitu maksuperusteisesti.

Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on kalenterivuoden aikana oikeus neljään edestakaiseen tai kahdeksaan yhdensuuntaiseen Economy- tai Business-luokan lentomatkaan Finnairilla. Lentolippujen hinta on nolla euroa, mutta hallituksen jäseniltä ja heidän puolisoiltaan veloitetaan niistä kaikki maakohtaiset verot ja matkustajamaksut. Lentoliput ovat hallituksen jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (ks. ylläolevasta taulukosta luontoisedut).

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu alla. Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu Palkka- ja palkkioselvityksessä.

Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmät 2013 alkaen

Finnairin osakepalkkiojärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, jossa vuosittain käynnistyy uusi ohjelma hallituksen niin päättäessä. Osakeohjelmien tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi. Ohjelmien suunnittelussa on huomioitu valtion palkitsemisohjeet.

Vuosien 2013–2016 aikana käynnistetyt osakepalkkiojärjestelmät ovat neljä-kuusivuotisia osakeohjelmia. Näistä ohjelmista käynnissä on kolme ohjelmaa (2014–2016, 2015–2017 ja 2016–2018). Jokainen ohjelma pitää sisällään kolmen vuoden ansaintajakson, jota seuraavana rajoitusaikana osallistuja ei voi myydä tai siirtää kannustinpalkkiona saamiaan osakkeita. Rajoitusaika on Finnairin johtoryhmän jäsenillä kolme vuotta ja muilla osallistujilla yksi vuosi. Lisäksi toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on kerrytettävä osakeohjelmasta saaduilla osakepalkkioilla – ja sen saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä – yhtiössä kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaava osakeomistus niin kauan kuin osakeohjelmaan kuuluva on johtoryhmän jäsen.

Vuonna 2017 käynnistettiin rakenteeltaan uusi osakepalkkiojärjestelmä, joista on käynnissä kolme ohjelmaa (2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021). Uudistetun rakenteen mukaan vuosittain alkavat, rullaavat ohjelmat pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson kuten aikaisemminkin. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeina osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen jälkeen. Johtoryhmän jäsenen on kerrytettävä ja saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan kuin hän on johtoryhmän jäsen.

Mahdollinen kannustinpalkkio myönnetään Finnairin osakkeina. Ansaitut osakkeet maksetaan ansaintajaksoa seuraavana vuonna. Ohjelmien palkkiomahdollisuudet määritetään suhteessa osallistujien vuosittaiseen peruspalkkaan kunkin ohjelman alussa. 2013–2016 käynnistetyissä ohjelmissa palkkiomahdollisuus on määritetty euromääräisenä. 2017–2019 käynnistetyissä ohjelmissa palkkiomahdollisuus on määritetty osakemääräisesti, jolloin suoritusjakson aikaiset muutokset osakekurssissa vaikuttavat palkkiomahdollisuuden euromääräiseen arvoon. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 2013–2016 käynnistyneissä ohjelmissa 30 % ja 2017–2019 käynnistyneissä ohjelmissa 20 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta peruspalkasta. Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden enimmäistaso vastaa 25–50 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.

FINNAIRIN OSAKEPERUSTEISET KANNUSTINOHJELMAT

Rajoitusaika Osakkeiden luovutus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021 ohjelmien sääntöjen mukaan yksittäiselle osallistujalle maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 prosenttia henkilön vuosittaisesta peruspalkasta. Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa.

Vuosia 2014–2016, 2015–2017 ja 2016–2018 koskevien ohjelmien suoritusmittarit ovat sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) sekä osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR). Kummankin mittarin painoarvo on 50 prosenttia. Vuosia 2017– 2019 ja 2018–2020 koskevien ohjelmien suoritusmittarit ovat osakekohtainen tulos (EPS) ja liikevaihdon kasvu. Kummankin mittarin painoarvo on 50 prosenttia. Vuosien 2019–2021 ohjelmassa suoritusmittarit ovat osakekohtainen tulos (EPS), liikevaihdon kasvu sekä yksikkökustannus (CASK) kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla. Mittareiden painoarvot ovat EPS 50 prosenttia, liikevaihdon kasvu 16,7 prosenttia ja CASK 33,3 prosenttia. Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin. Tilikaudella ohjelman 2016–2018 tavoitteet toteutuivat 187-prosenttisesti, tavoitetason ollessa 100 prosenttia ja maksimin 200 prosenttia. Vertailukaudella, vuosia 2015–2017 koskevan ohjelman suoritusmittarit toteutuivat 192-prosenttisesti.

Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka 2013–2016 käynnistetyissä ohjelmissa on 4–6 vuotta, kun taas 2017–2019 käynnistetyissä ohjelmissa se on 3 vuotta. 2013–2016 käynnistettyjen ohjelmien palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana rahassa, ja ansaintajakson jälkeen myöntämispäivänä euromääräinen palkkio muunnetaan osakkeiksi. 2017–2019 käynnistettyjen ohjelmien myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina. Kokonaisuutena ohjelmista kirjattiin tilikaudelle kulua yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (1,1). Arvio määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 2,1 miljoonaa euroa (3,7). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan omaan pääomaan.

						2014–2016 2015–2017 2016–2018 2017–2019 2018–2020 2019–2021 Yhteensä
Maksimiansainta, miljoonaa euroa	2,5	2,8	2,3	2,8*	1,3*	2,5*	14,2
Maksimiansainta, miljoonaa osaketta	0,4	0,5	0,4	0,5*	0,2*	0,4*	2,4
Tavoitetason ansainta, miljoonaa euroa	1,2	1,4	1,2	0,9	0,4	0,8	6,0
Tavoitetason ansainta, miljoonaa osaketta	0,2	0,2	0,2	0,2	0,1	0,1	1,0
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut yhteensä (miljoonaa euroa)	-0,1	0,2	0,7	-0,1	0,2	0,2	1,2
Myönnetyt osakkeet, miljoonaa osaketta**			0,3	0,5	0,2	0,4	1,4

* 2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021 ohjelmien maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 prosenttia henkilön vuosittaisesta peruspalkasta. ** 2016–2018 ohjelman ansaintajakson päätteeksi ansaitut eurot muunnettin osakkeiksi ja luovutettiin. 2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021 ohjelmissa ansaintakaudella ansaitaan osakkeita, jolloin osakkeiden myöntäminen tapahtuu ohjelman alussa.

Henkilöstön FlyShare -osakesäästöohjelma vuodesta 2013

Finnairin henkilöstölle tarkoitettu osakesäästöohjelma FlyShare käynnistyy vuosittain hallituksen niin päättäessä. Ensimmäinen ohjelma käynnistyi tilikaudella 2013, ja voimassa on tällä hetkellä kolme ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä ryhtymään yhtiön osakkeenomistajiksi ja siten vahvistaa Finnairin työntekijöiden sitoutumista yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sekä palkita heitä pitkällä aikavälillä. Kussakin ohjelmassa on yhden vuoden säästöjakso, jota seuraa kahden vuoden rajoitusaika. Ohjelmassa työntekijälle tarjotaan mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin. Enimmäissäästön määrä on 8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta. Osakkeita ostetaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten julkistamispäivien jälkeen.

Finnair antaa 20 bonusosaketta jokaiselle työntekijälle, joka osallistuu ohjelmaan ensimmäistä kertaa ja osallistuu säästämiseen vähintään sen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Bonusosakkeet luovutetaan vuosittain lokakuussa, ja vaikutus kirjataan tilikauden kuluksi. Ohjelma kestää kolme vuotta, ja Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin kahta säästökaudella ostettua ja pidettyä osaketta kohden ohjelman päätyttyä. Nämä lisäosakkeet ovat saajalleen verotettavaa tuloa. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa niistä maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti.

FlyShare-osakesäästöohjelmista kirjattiin tilikaudelle kulua yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (0,8). Arvio määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 1,1 miljoonaa euroa (1,1). Osakesäästöohjelmasta aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

1.3.8.2 Eläkkeet

Etuus- ja maksupohjaiset järjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstökuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty kuvaus olennaisimmista riskeistä ja herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.

Kuvaus konsernin eläkejärjestelyistä

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia, lähinnä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläke-etua. Kahdella johtoryhmän jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu eläkevakuutusyhtiössä. Kahden johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva (vapaaehtoinen) on järjestetty pääsääntöisesti Finnair Oyj:n eläkesäätiössä, jossa eläkejärjestelmät ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa sekä vanhuusajan lisäeläkkeen että ammatilliset työkyvyttömyyskorvaukset ja lesken eläkkeen. Eläkesäätiö on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. 700:lla Finnairin liikennelentäjällä on eläkesäätiössä järjestetyn lisäeläkkeen lisäksi erityinen, eläkevakuutusyhtiössä järjestetty etuusperusteinen lisäeläke, joka koskee ainoastaan yli 58-vuotiaiksi työskenteleviä liikennelentäjiä. Finnairiin vuonna 2015 tai sen jälkeen palkattujen liikennelentäjien lisäeläketurva on maksuperusteinen lukuun ottamatta ammatillista työkyvyttömyyttä, jonka varalta lentäjät on vakuutettu eläkesäätiössä.

= Laadintaperiaatteet

= Kriittiset tilinpäätösarviot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

-

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS

1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Kuvaus olennaisimmista riskeistä

Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla, joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.

Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.

Inflaatioriski: Eläkevelvoitteiden määrä on sidottu inflaatioon, minkä vuoksi korkeampi inflaatio johtaa velvoitteen määrän kasvuun. Koska kaikkien järjestelyyn kuuluvien varojen arvo ei nouse inflaation myötä, inflaatio todennäköisesti alentaa järjestelyn vakavaraisuutta.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Milj. euroa	2019	2018
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	10,4	10,8
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,9	2,4
Henkilöstökuluihin sisältyvät eläkekulut yhteensä	11,2	13,2
Nettokorkomenot (korkokulut)	0,2	0,1
Tulosvaikutteiset kulut yhteensä	11,5	13,2

Laajaan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista eläkkeistä
Kokemusperäiset oikaisut	-3,2	4,0
Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa	93,1	-12,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto	-39,7	7,2
Laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä	50,2	-0,8

Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö	4 865	4 894
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, muut etuuspohjaiset järjestelyt	168	175

Taseessa esitetyt erät

Milj. euroa	2019	2018
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	523,2	435,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-446,1	-418,1
Nettovelka	77,0	17,0

Vuoden 2019 nettovelasta 77,0 miljoonaa euroa (16,5) liittyy eläkesäätiön tarjoamiin eläke-etuuksiin ja 0,1 miljoonaa euroa (0,5) muihin lisäeläkejärjestelyihin. Tilikaudella 2019 nettovelan kasvu johtui pääasiassa pienemmästä diskonttokorosta ja demografisten oletusten muutoksista, jotka aiheutti työkyvyttömyysasteen muutos ja varaus tulevista ammatillisista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Eläkevelvotteiden muutokset

Milj. euroa	2019	2018
Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet kauden alussa	435,1	442,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	9,1	10,8
Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,9	2,4
Korkokulu	7,4	6,8
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset	17,4	20,0
Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa	93,1	-12,1
Kokemusperäiset tarkistukset	-3,2	4,0
Laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä	89,9	-8,0
Maksetut etuudet	-19,3	-18,9
Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo	523,2	435,1

Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset

Milj. euroa	2019	2018
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	418,1	435,6
Korkotuotto	7,2	6,7
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä	7,2	6,7
Varojen tuotto	39,7	-7,2
Laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä	39,7	-7,2
Kannatusmaksut	1,6	1,9
Maksetut etuudet	-19,3	-18,9
Hallintokulut	-1,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa	446,1	418,1

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin

%	2019	2018
Pörssiosakkeet	22,8	22,0
Velkakirjat	52,2	52,7
Kiinteistöt	19,2	19,0
Muut	5,8	6,3
Yhteensä	100,0	100,0

Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,8 miljoonaa euroa (1,0) sekä konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 19,7 miljoonaa euroa (19,7).

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset

2019	2018

Diskonttokorko %	0,87 %	1,66 %
Inflaatio %	1,10 %	1,08 %
Vuotuinen palkankorotusolettama %	1,60 %	1,56 %
Tulevat työeläkkeiden korotukset %	1,40 %	1,38 %
Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina	9	10

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan. Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta. Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen eläkevastuun laskennassa on käytetty.

2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset

Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset–ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi paremmin hahmotettavissa.

Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksista							Omat, 47	Leasing, 36
Vakuutusmatemaattinen oletus	Muutos olettamassa	Vaikutuksen määrä olettaman kasvaessa, milj. euroa	%	Vaikutuksen määrä olettaman pienentyessä, milj. euroa	%	Kapearunko, 61
Diskonttokorko %	0,25 %	-19,0	-3,7 %	20,2	4,0 %
Vuotuinen palkankorotusolettama %	0,25 %	5,7	1,1 %	-5,6	-1,1 %
Tulevat työeläkkeiden korotukset %	0,25 %	13,1	2,6 %	-12,5	-2,5 %
Elinikäolettaman muutos	1 vuosi	15,6	3,1 %	-15,4	-3,0 %
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Finnair ennakoi, että se ei maksa kannatusmaksua eläkesäätiölle vuoden 2020 aikana. Eläkevelvoitteen duraatio on 15 vuotta. Duraatio on laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 0,87 %.						Laajarunko, 22
							A350 (14) A330 (8) A321 (19) E190 Norran operoima (12) ATR Norran operoima (12)	A320 (10) A319 (8)

Finnairin omistama ja vuokraama käyttöomaisuus koostuu pääosin Finnairin ja Norran operoimista lentokoneista, joista omistettuja lentokoneita on tilikauden 2019 lopussa 47 (42) ja vuokrattavia 36 (39). Liitetiedossa 2.1 on esitetty tarkemmat tiedot Finnairin omistamien koneiden osalta ja liitetiedossa 2.2 Finnairin vuokraamien koneiden osalta.

Laivasto Finnairin taseessa

Milj. euroa	2019	2018	Muutos
Maksetut ennakot tulevasta laivastosta	117,8	120,4	-2,7
Omistetut, käytössä olevat lentokoneet	1 415,6	1 199,8	215,8
Käyttöoikeuslaivasto	736,4	834,3	-97,9
Laivasto yhteensä	2 269,7	2 154,5	115,2
Vuokrasopimussaamiset laivaston edelleenvuokrauksesta	47,0	58,3	-11,3
Vuokrasopimusvelat laivastosta	948,7	984,3	-35,6

Tilikauden poistot omistetuista lentokoneista	171,2	136,5	34,7
Tilikauden poistot käyttöoikeuslaivastosta	106,1	112,9	-6,8

LAIVASTO

= Osion sisältö

TOIMITUSJOHTAJAN

KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Aineelliset hyödykkeet sisältävät pääasiallisesti lentokoneita ja lentokoneiden ennakkomaksuja. Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan erikseen koneen rungolle, matkustamokomponenteille, moottoreille ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, loppuluovutushuollot, apuvoimalaitteiden huollot, laskeutumislaitteiston ja -siivekkeiden huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteisten osien huollot. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan lentokoneen taloudellisen vaikutusajan aikana. Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit (modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.

Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Ennakkomaksuihin liittyvät korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa niillä lentokoneen valmistusta. Lentokoneiden hankintaan liittyvien sitovien, US-dollarimääräisten ostosopimusten käyvän arvon muutoksiin liittyvät suojausvoitot tai -tappiot kirjataan ennakkomaksuina. Ennakkomaksut, realisoituneet valuuttasuojat ja aktivoidut korot siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se otetaan kaupalliseen käyttöön.

Muu käyttöomaisuus koostuu korjauskiertoisista koneen varaosista, muusta aineellisesta omaisuudesta sekä näiden ennakkomaksuista. Muu käyttöomaisuus poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana. Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista, liittymismaksuista ja liikearvosta. Liittymismaksuista ja liikearvosta ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: • Uudet lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti:

− Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
− Airbus A320 ja Embraer-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
− Airbus A330-laivasto 18 vuodessa 10 % jäännösarvoon
− Potkuriturpiinikoneet (ATR-laivasto) 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
Rungon raskas- ja määräaikaishuollot, apuvoima- ja laskeutumislaitteiston huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteiset osat tasapoistoina huoltojakson aikana
Matkustamokomponentit 7–20 vuodessa
Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat ja komponentit 15–20 vuoden kuluessa 10 %:n jäännösarvoon
Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa

Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti. Hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikutta-

viin eriin.

Myytäväksi luokitellut omaisuuserät

Arvonalentuminen

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina tai myynnin kuluilla vähennettyinä myyntihintoina. Käyttöarvolaskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen saattaa liittyä epävarmuutta. Keskeiset epävarmuustekijät laskelmissa ovat USD/Euro sekä JPY/Euro –valuuttakurssit, yksikkötuotto, ennakoidut myyntivolyymit ja lentopetrolin hinta.

Laivasto 2019

Milj. euroa	Laivasto	Ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	2 082,2	120,4	2 202,7
Lisäykset	310,7	76,0	386,7
Vähennykset	-9,7		-9,7
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus		-1,1	-1,1
Siirrot erien välillä	77,6	-77,6	0,0
Siirrot myytävänä olevista omaisuuseristä
Hankintameno 31.12.2019	2 460,7	117,8	2 578,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	-882,4		-882,4
Vähennykset	8,5		8,5
Tilikauden poistot	-171,2		-171,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	-1 045,2		-1 045,2

Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1 415,6	117,8	1 533,3

Konsernin omistaman laivaston arvo vuoden lopussa sisältää kahden uuden A350-koneen aktivoidun hankintamenon. Siirrot erien välillä liittyvät Finnairin lentokoneista maksamiin ennakkomaksuihin, jotka tunnistetaan osaksi käyttöomaisuushyödykkeen hankintahintaa aktivoinnin yhteydessä. Lentokonehankintojen valuuttasuojauksesta on kerrottu liitteissä 3.5 Rahoitusriskien hallinta ja 3.8 Johdannaiset.

Laivasto 2018

	Finnair muutti lentokoneen runkokomponenttien sekä huoltojen kirjanpitokäsittelyä vuoden 2019 alusta. Aikaisemmin vain	Milj. euroa	Laivasto	Ennakot	Yhteensä
	runkojen raskashuollot oli erotettu omaksi huoltokomponentikseen, mutta erottelua tarkennettiin kattamaan myös muut olennaiset huoltokokonaisuudet ja matkustamokomponentit, kuten laskutelineet ja business-luokan istuimet. Muutoksen	Hankintameno 1.1.2018	1 882,8	96,0	1 978,8
		Lisäykset	243,3	100,0	343,3
	vaikutukset on selitetty tarkemmin kohdassa 'Muutokset laskentaperiaatteissa ja oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2018', joka löytyy osiosta Konsernitilinpäätöksen liitetiedot.	Vähennykset	-84,7		-84,7
	Myytäväksi luokitellut omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä, myyntiä voidaan pitää erittäin todennäköisenä ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan	Lentokonehankintojen valuuttasuojaus		-34,9	-34,9
		Siirrot erien välillä	40,9	-40,7	0,1
		Siirrot myytävinä olevista omaisuuseristä
		Hankintameno 31.12.2018	2 082,2	120,4	2 202,7
	kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Omaisuuseriä ei enää poisteta.
= Laadintaperiaatteet	Arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin käyttöomaisuuserän arvo olisi alentunut. Ar vonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähen nettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Kerrytettävissä oleva määrä lasketaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvon	Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	-760,6		-760,6
		Vähennykset	14,7		14,7
		Tilikauden poistot	-136,5		-136,5
		Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	-882,4		-882,4
	alentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Käyttöarvo määritellään laskemalla omaisuuse
	rästä taikka rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien ennakoitujen rahavirtojen nykyarvo.	Kirjanpitoarvo 31.12.2018	1 199,8	120,4	1 320,2

	8,5




	N N UT A

	Co

= Kriittiset tilinpäätösarviot

TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Muu käyttöomaisuus 2019

Milj. euroa	Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat	Rakennukset ja maa	alueet Muu kalusto	Aineettomat hyödykkeet	Ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	45,0	76,0	90,0	51,8	9,5	272,3
Lisäykset	6,4	0,1	13,8	6,3	6,9	33,4
Vähennykset	-1,5	-0,4	-8,9	-10,6		-21,4
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus
Siirrot erien välillä	0,2	-0,1	1,9	4,2	-6,2	0,0
Siirrot myytävänä olevista omaisuuseristä	0,1					0,1
Hankintameno 31.12.2019	50,1	75,6	96,8	51,6	10,2	284,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	-30,7	-6,8	-27,1	-31,4	-3,1	-99,1
Vähennykset	0,6	0,4	6,9	10,6		18,6
Tilikauden poistot	-3,3	-1,8	-8,3	-12,0		-25,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	-33,4	-8,2	-28,5	-32,8	-3,1	-105,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	16,8	67,4	68,3	18,8	7,1	178,4

Käyttöomaisuuteen sisältyvien korjauskiertoisten varaosien lisäksi Finnairin vaihto-omaisuuteen sisältyy kertakäyttöisiä lentokaluston varaosia 23,1 miljoonan euron arvosta (20,4). Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista, liittymismaksuista ja liikearvosta. Aineettomaan omaisuuteen sisältyvän liikearvon määrä on 0,5 miljoonaa euroa (1,3).

Muu käyttöomaisuus 2018

Milj. euroa	Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat	Rakennukset ja	maa-alueet Muu kalusto	Aineettomat hyödykkeet	Ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	47,4	75,7	63,5	44,8	28,1	259,5
Lisäykset	4,5	0,3	10,9	6,4	5,4	27,5
Vähennykset	-1,1		-2,0	-5,5		-8,6
Siirrot erien välillä	-5,9		17,6	6,0	-24,0	-6,3
Siirrot myytävinä olevista omaisuuseristä	0,1					0,1
Hankintameno 31.12.2018	45,0	76,0	90,0	51,8	9,5	272,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	-28,5	-5,2	-22,1	-29,3	-3,1	-88,1
Vähennykset	0,8		2,0	5,5		8,3
Tilikauden poistot	-3,0	-1,7	-7,0	-7,6		-19,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	-30,7	-6,8	-27,1	-31,4	-3,1	-99,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	14,4	69,2	62,8	20,4	6,4	173,2

Aktivoidut vieraan pääoman kulut

	Lentokalusto		Ennakot		Yhteensä
Milj. euroa	2019	2018	2019	2018	2019	2018
Kirjanpitoarvo 1.1.	15,3	14,6	3,6	4,0	18,8	18,7
Lisäykset			3,9	2,2	3,9	2,2
Vähennykset		-1,3				-1,3
Siirrot erien välillä	3,2	2,6	-3,2	-2,6
Poistot	-0,9	-0,7			-0,9	-0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	17,6	15,3	4,3	3,6	21,9	18,8

Tilikaudella 2019 aktivoitiin aineellisiin hyödykkeisiin vieraan pääoman kuluja 3,9 miljoonaa euroa (2,2) liittyen Airbus A350 investointiohjelmaan. Finnair käyttää korkokustannuksen aktivoinnissa neljännesvuosittaista efektiivistä korkokantaa, joka vastaa investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2019 korkokannan keskiarvo oli 5,24 % (2,64 %). Finnair soveltaa IAS 23 -standardin ohjeistusta 1.1.2019 lähtien, joka sallii käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen käytettävien yleisien lainojen sisällyttämisen pääomaprosentin laskentaan. Aikaisemmin laskelmaan oli sisällytetty vain joukkovelkakirjalaina.

Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja velat

Vuoden 2019 lopussa Finnairilla ei ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä tai velkoja. Vuoden 2018 lopussa myytäväksi luokiteltujen omaisuuserien kirjanpitoarvo oli 0,1 miljoonaa euroa, eikä Finnairilla ollut vuoden 2018 lopussa myytäväksi luokiteltuja velkoja.

Pantattu omaisuus ja muut aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät rajoitukset

Finnairilla ei ole pantattua omaisuutta pankkilainojen vakuutena. Taseen käyttöomaisuudessa on kolme A350 lentokonetta, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut JOLCO-lainoilla (ks. 3.3 Rahoitusvelat) ja kolme omistettua A330 lentokonetta, joissa juridinen omistusoikeus siirtyy Finnairille kun lainat on maksettu.

Arvonalentumistestaus

Lentokalustoon on tilinpäätöshetkellä tehty markkina-arvoon pohjautuva arvonalentumistestaus, jonka perusteella ei havaittu arvonalentumistarvetta. Markkina-arvoon perustuva testaus on herkkä EUR/USD-valuuttakurssin liikkeille ja dollarin heikentyessä lentokaluston markkina-arvo pienenee. Lentokaluston markkina-arvo olisi tasearvoa suurempi, vaikka dollari heikentyisi 10 prosenttia. Aineettomaan omaisuuteen sisältyvään liikearvoon on tilikauden aikana tehty 0,9 M€ alaskirjaus liittyen matkatoimistotoimintojen lopettamiseen Virossa. Jäljellä olevaan liikearvoon on tehty tilinpäätöshetkellä arvonalentumistestaus, eikä siihen kohdistu tilinpäätöshetkellä arvonalentamistarvetta.

Investointisitoumukset

Tilikauden lopussa investointisitoumukset olivat yhteensä 730 miljoonaa euroa (975) ja luku sisältää lentokonetilaukset. Kokonaisvastuun määrä vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa EUR/USD-valuuttakurssin ja lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen suhteen vasta toimitushetkellä.

2020 2021 2022 400 300 200 100 0 309 312 ¹¹⁰ ²¹⁴ ²¹⁵ 101 95 97 9 A350 Muut

Investointisitoumukset

milj. euroa

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

= Laadintaperiaatteet = Kriittiset tilinpäätösarviot

Konserni vuokralleottajana

Finnair arvioi pysyviä käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien sopimusten kohdalla, onko sopimus IFRS 16 -standardissa määritelty vuokrasopimus, tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy yksilöitävissä oleva omaisuuserä ja jonka käyttöä Finnair voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan, luokitellaan vuokrasopimuksiksi. Vuokrakausi on sopimuksen mukainen ei-peruutettavissa oleva ajanjakso, jonka aikana Finnairilla on oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määritettäessä otetaan huomioon: ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) pidentää vuokra-aikaa, ja jonka Finnair arvioi kohtuudellisella varmuudella hyödyntävänsä; ja ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) päättää vuokrakausi ennen sopimuksessa määritettyä päättymispäivää, jota Finnair kohtuudellisella varmuudella ei aio hyödyntää.

Käyttöomaisuuteen luokiteltaviksi vuokrasopimuksiksi ei luokitella lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi on 12 kuukautta tai vähemmän, ja jotka eivät sisällä osto-optiota. Finnair määrittelee sopimuksen vuokrakauden sen täytäntöönpanokelpoisena ajanjaksona. Siten sopimukset, joissa sopimuskausi ei ole sitova, ja Finnairilla on oikeus irtisanoa sopimus ilman toisen osapuolen lupaa korkeintaan vähämerkityksellisin seuraamuksin, eikä ole muita merkkejä sopimuksen täytäntöönpanosta, luokitellaan lyhytaikaisiksi. Vuokrasopimuksiksi ei myöskään luokitella arvoltaan vähäisiä sopimuksia jotka eivät ole Finnairin kannalta merkittäviä.

Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasapoistoina vuokra-ajan kuluessa tai muulla systemaattisella perusteella, mikäli muu peruste paremmin vastaa Finnairille hyödykkeen käytöstä koituvaa hyötyä. Finnair kirjaa taseeseen sopimuksen alkamisajankohtana sekä käyttöoikeushyödykkeen, että vuokrasopimusvelan.

Taseeseen kirjattavan vuokrasopimusvelan arvo vastaa tulevien vuokramaksujen nykyarvoa. Finnairin lentokoneita koskevat vuokrasopimukset sisältävät tyypillisesti sellaisia muuttuvia vuokramaksuja, jotka riippuvat hintaindeksistä tai markkinakoroista. Muuttuvat vuokrat sisällytetään vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoon sopimuksen voimaantulopäivästä.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
alkuperäisen arvostamishetken mukaisen vuokrasopimusvelan määrän;
alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla;
mahdolliset Finnairille sopimuksen alkuvaiheessa aiheutuvat välittömät kustannukset; ja

• arvion kustannuksista, joita Finnairille aiheutuu omaisuuden palauttamisesta vuokrasopimuksen ehtojen edellyttämään tilaan Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja palautusvelvoitteen ero-

tus vuokranantajalle rahassa.

Koneiden huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

1) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta käytöstä riippumatta, ja 2) kustannukset, jotka riippuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta

Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle. Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen huoltovarauksen vuokrasopimuksen alkamispäivänä, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa.

Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa. Finnair uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelan arvon vuokrasopimusmuutoksen yhteydessä. Vuokrasopimusvelan määrää arvioidaan myös uudelleen, mikäli alkuperäisessä sopimuksessa määritelty vuokra-aika tai vuokramaksut (esim. muuttuvissa lentokoneiden vuokramaksujen perusteena olevien indeksien tai korkojen muutos) muuttuvat, tai silloin kun arvio mahdollisen osto-option käyttämisen todennäköisyydestä muuttuu. Vuokravelan uudelleenarvioinnista syntynyt erotus kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän oikaisuksi paitsi, jos omaisuuserän arvo alennetaan nollaan, jolloin jäljelle jäävä arvostus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserien arvostuksessa otetaan huomioon kertyneet poistot ja arvonalentumiset. Käyttöoikeushyödyke poistetaan tasapoistoina sen taloudellisen pitoajan kuluessa, tai vuokrasopimuksen päivään mennessä, mikäli se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Jos vuokrasopimus siirtää sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen omistusoikeuden Finnairille vuokrasopimuksen loppuun mennessä, tai jos käyttöoikeuden hankintamenoa määriteltäessä Finnairin on ajateltu käyttävän osto-optiota, omaisuuserä poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.

Finnairin lentokoneiden vuokrasopimukset sisältävät vuokrasopimuksen sisäisen koron, vaikka vuokrasopimuksissa sitä ei selkeästi määritettäisi. Lentokoneen käypä arvo on saatavilla julkisesti kolmansilta osapuolilta, joten Finnair pystyy laskemaan implisiittisen koron kullekin lentokoneita koskevalle vuokrasopimukselleen. Vuokrasopimuksen sisäinen korko määritellään koroksi, jota käyttäen vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvo vastaa sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja vuokralle antajalle syntyneiden alkuvaiheen välittömien menojen yhteismäärää. Lentokoneiden vuokrasopimusten sisäinen korko määritetään kullekin sopimukselle erikseen.

Muille vuokrasopimuksille sisästä korkokantaa ei yleensä voida määrittää. Tällöin kullekin omaisuuserälle määritetään yrityksen lisäluoton korkoa vastaava korko, joka perustuu johdon arvioon.

Lentokoneiden vuokrasopimukset ovat yleensä US dollari -määräisiä, ja taseen vuokravastuu arvostetaan uudelleen jokaisen tilinpäätöspäivän spot-kurssiin. Vuokramaksut käsitellään vuokravastuun palautuksina ja korkokuluina.

Konserni vuokralleantajana

Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina silloin, kun omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry vuokralle ottajalle. Operatiivisin vuokrasopimuksin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Poistoajat vastaavat omassa käytössä olevien hyödykkeiden poistoaikoja. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset velvoittavat vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin huoltoreservejä, jotka kerryttävät varoja lentokoneiden tulevia huoltoja varten. Huoltoja varten saadut ennakkomaksut kirjataan velaksi, joka purkautuu, kun huollot toteutuvat. Tilavuokrat ja lentokoneiden vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Finnair kirjaa rahoitusleasingsopimuksella olevat varat taseeseensa sopimuksen alkaessa määrään, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen ja on yhtä suuri kuin sen tulevaisuudessa saamien vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvot yhteensä.

Finnair edelleen vuokraa lentokoneita ja pieniä määriä maalaitteita, joissa se luokittelee vuokrasopimuksen rahoitus- tai käyttöleasingsopimukseksi päävuokrauksen perusteella syntyvän käyttöoikeuden perusteella. Vuokrasopimus luokitellaan sen alkamispäivänä, ja se arvioidaan uudelleen vain, jos vuokrasopimusta muutetaan. Finnair kirjaa edelleenvuokraussopimuksen alkamispäivänä taseeseensa saamisen (nettoinvestointi), joka vastaa vuokrasopimusten nykyarvoa ja takaamatonta jäännösarvoa. Se osa käyttöoikeushyödykkeestä, joka vuokrataan edelleen, kirjataan pois Finnairin taseesta. Käyttöoikeusomaisuuden ja edelleenvuokraussaamisen (nettosijoitus) välinen erotus kirjataan myyntivoittoihin ja -tappioihin tulosvaikutteisesti. Myöhemmin saadut vuokramaksut kirjataan vuokrasaamisen takaisinmaksuina ja korkotuottoina.

Myynti ja takaisinvuokraus

Finnair harjoittaa ajoittain lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausta. Toiminnasta, jossa Finnair myy ja sitten vuokraa takaisin lentokoneita, johtuva omaisuus arvostetaan suhteessa omaisuuserän aikaisempaan kirjanpitoarvoon, joka liittyy Finnairin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin ollen Finnair kirjaa vain sen voiton tai tappion määrän, joka liittyy ostajavuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.

Kriittiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät

Konsernin vuokrasopimusten luokittelu, vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan ja vuokra-ajan määrittely, sekä arvio lentokonevuokrien palautushetken huoltovelvoitteesta edellyttävät johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa.

Käyttöoikeusomaisuus 2019

Milj. euroa	Lentokalusto	Rakennukset ja maa-alueet	Muu kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	834,3	153,6	10,7	998,6
Lisäykset	10,0	5,3	13,9	29,2
Muutokset sopimuksissa	-1,8	-3,4	-0,5	-5,6
Vähennykset		-15,1		-15,1
Tilikauden poistot	-106,1	-16,4	-6,9	-129,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	736,4	124,0	17,1	877,5

Käyttöoikeusomaisuuden lisäykset vuoden 2019 aikana liittyvät pääasiassa kahden uuden varamoottorin vuokrasopimukseen (lentokalusto) sekä työsuhdeautojen sopimusten uusimiseen (muu kalusto). Muutokset sopimuksissa liittyy muutoksiin joko vuokrattavassa käyttöoikeusomaisuuden erässä tai siihen liittyvissä maksuissa. Rakennusten ja maa-alueiden vähennyksiin on merkitty vuoden 2019 alussa tunnistettu maa-alueen edelleenvuokraussopimus.

ri
ii

li
k
at Bas
en Ot

is
e ii-

ai
an ic
ta
is
ii-

2.2 Vuokrasopimukset

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Liiketoiminnan kuluihin sisältyy lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja kapasiteettiin perustuvista sopimuksista kuluja, joiden osalta ei tunnisteta vuokrasopimusvelkaa ja käyttöoikeusomaisuushyödykettä. Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen ja muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat sisältyvät tuloslaskelmalla kapasiteettivuokrien erään ja lyhytaikaiset toimitilavuokrat sisältyvät kiinteistö-, IT- ja muihin kuluihin. Vuokrasopimuksista johtuva tilikauden aikainen kassavirtavaikutus oli -317,5 miljoonaa euroa (-315,7).

Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralle ottajana

	Kiinteistöjen vuokrat			Muut vuokrat
Milj. euroa	2019	2018	2019	2018
alle vuoden	3,0	2,9	2,3	3,6
1–5 vuotta	6,5	6,6	0,8	2,2
yli 5 vuotta	7,8	11,7		0,1
Yhteensä	17,2	21,1	3,1	5,8

Ei-purettavissa olevat vuokrasopimukset sisältävät lyhytaikaisia ja muita vuokrasopimuksia, joita ei tunnisteta taseella vuokravelkana. Merkittävin erä kiinteistöjen vuokrissa on koekäyttöpaikan käyttöoikeus, joka on jätetty vuokravelan ulkopuolelle siitä syystä, että koekäyttöpaikka ei ole yksinomaan Finnairin käytössä. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden, kuten matkapuhelinten vuokria, jotka eivät ole olennaisia.

Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset varat, konserni vuokralle antajana

		Lentokalusto	Rakennukset ja maa-alueet
Milj. euroa	2019	2018	2019	2018
alle vuoden	27,0	27,1	2,1	2,1
1–5 vuotta	36,8	63,8	8,4	8,3
yli 5 vuotta			11,9	14,0
Yhteensä	63,8	90,9	22,4	24,4

Konserni on vuokrannut 15 omistamaansa lentokonetta sekä toimitiloja ei-purettavissa olevilla operatiivisilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja.

Käyttöoikeusomaisuus 2018

Milj. euroa	Lentokalusto	Rakennukset ja maa-alueet	Muu kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	881,8	170,9	15,5	1 068,3
Lisäykset	109,3	0,5	3,3	113,1
Muutokset sopimuksissa	12,4	-0,6		11,8
Vähennykset	-56,3			-56,3
Tilikauden poistot	-112,9	-17,2	-8,2	-138,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	834,3	153,6	10,7	998,6

Vuokrasopimusvelat

	Lentokalusto		Rakennukset ja maa-alueet		Muu kalusto
Milj. euroa	2019	2018	2019	2018	2019	2018
alle vuoden	118,9	102,3	15,8	16,2	5,7	6,6
1–5 vuotta	507,0	584,3	58,9	61,1	11,6	4,1
yli 5 vuotta	275,7	297,8	60,3	87,0
Yhteensä	901,7	984,4	135,0	164,2	17,3	10,7

Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta, joita vastaava velka on kirjattu taseelle. Vuokrasopimukset sisältävät eritasoisia vuokrakauden pidennysehtoja sekä erilaisia indeksi- ja muita ehtoja. Tilikauden lopussa konserni operoi 27 vuokralentokonetta, joiden vuokra-kaudet päättyvät eri aikoina. Lentokoneet, jotka Finnair on edelleenvuokrannut muille toimijoille esitetään liitetiedossa Rahoitusleasingsaatavat, konserni vuokranantajana.

Rahoitusleasingsaatavat, konserni vuokranantajana

	Lentokalusto		Muu kalusto
Milj. euroa	2019	2018	2019	2018
alle vuoden	13,2	11,0		0,3
1–5 vuotta	33,7	47,0
yli 5 vuotta
Yhteensä	47,0	58,0		0,3

Alivuokrasopimukset sisältävät 9 lentokoneen edelleenvuokraussopimukset, sekä maakaluston edelleenvuokraussopimuksia, jotka IFRS 16 käyttöönottohetkellä on uudelleenluokiteltu rahoitusleasing-sopimuksiksi.

Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla

Milj. euroa	2019	2018
Käyttöoikeusomaisuuden poistot	-129,5	-138,4
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-68,5	-69,3
Korkotuotto alivuokrasopimuksista	3,7
Valuuttakurssien muutokset	-18,7	-40,1
Vuokrasopimusvelan suojaustulos	31,1
Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen	-26,6	-15,8
Lyhytaikaiset toimitilavuokrat	-3,7	-5,1
Muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat	-103,2	-107,0
Yhteensä	-315,4	-375,7

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

3.2 Rahoitusvarat

Rahoitusvarat

Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 Rahoitusinstrumentit –standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät varat kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan

olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 -standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisten odotetuista luottotappiosta on kerrottu liitetiedossa 1.2.3. Myyntiin liityvät saamiset. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastoihin,

sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.

Rahavarat

Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Ulkomaanrahan määräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.

3 Pääomarakenne ja rahoituskulut

3.1 Rahoitustuotot ja -kulut

Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja –velkoihin, sekä omaan pääomaan liittyvien tulosja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.

Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan taloudellisena pitoaikana.

Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.3.

Milj. euroa	2019	2018
Tuotot tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoitusinstrumenteista	0,4	-3,6
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista	0,1	0,1
Muut korkotuotot	0,4	0,5
Korkotuotot vuokrasopimuksista	3,7
Muut rahoitustuotot	0,2	0,9
Rahoitustuotot yhteensä	4,8	-2,2

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista leasingveloista	-9,6	-9,8
Korkokulut vuokrasopimuksista	-68,5	-70,1
Muut rahoituskulut	-5,5	-4,7
Koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojaukset		-0,7
Suojatusta korkoriskistä johtuva käypää arvoa koskeva oikaisu joukkovelkakirjan kirjanpitoarvoon		0,7
Rahoituskulut yhteensä	-83,6	-84,6

Kurssivoitot ja tappiot	12,7	-42,3

Rahoituskulut, netto	-66,1	-129,0

Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta 2019 eikä myöskään vertailuvuonna 2018. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen määrä voittoja ja tappioita. Vuoden 2019 muihin rahoituskuluihin sisältyy takaisin peritty 1.8 miljoonaa euroa korkotuottoja, joka liittyy vuonna 2014 alaskirjattuun lainaan Nordic Regional Airlines -yhtiölle. Vuoden 2019 rahoituskuluihin kirjatut kurssivoitot ja tappiot koostuvat 39.3 miljoonan euron realisoituneista nettokurssivoitoista ja 26.6 miljoonan euron realisoitumattoimista nettokurssitappiosta. Tilikaudella 2019 on aktivoitu A350-investointiohjelmaan liittyen yhteensä 3.9 miljoonaa euroa korkokuluja (2.2) Korkojen aktivoinnista on kerrottu

liitetiedossa 2.1 Laivasto ja muu käyttöömaisuus.

Muut rahoituskulut sisältävät muun muassa syndikoituun luottolimiittiin ja takauksiin liittyviä kuluja sekä veroihin liittyvät viivästysseuraamukset ja veronkorotukset.

= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet

TALOUDELLINEN TIETO 2019

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET

Pitkäaikaiset velat

Milj. euroa	2019	2018
JOLCO-lainat	277,6	314,7
Joukkovelkakirjalainat	199,6	199,5
Vuokrasopimusvelat	913,6	1 034,3
Korolliset velat yhteensä	1 390,8	1 548,4
Korottomat velat	4,7	4,8
Yhteensä	1 395,5	1 553,2

Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.

Lyhytaikaiset korolliset velat

Milj. euroa	2019	2018
JOLCO-lainat	43,6	100,8
Vuokrasopimusvelat	140,4	125,1
Muut lainat	-0,1	-0,3
Yhteensä	183,9	225,6

JOLCO-lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call option). Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.

	Lyhytaikaiset lainat	Pitkäaikaiset lainat	Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	Pitkäaikaiset vuokrasopimus velat	Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 1.1.2019	100,5	514,2	125,1	1 034,3	1 774,0
Rahavirrat	-61,0	-42,2		-132,2	-235,3
Lisäykset				8,3	8,3
Valuuttakurssioikaisut	1,9	6,8	5,7	13,0	27,4
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin	2,1	-2,1	9,7	-9,7	0,0
Muut muutokset, joihin ei liity maksua		0,4			0,4
Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 31.12.2019	43,5	477,1	140,4	913,7	1 574,8
	Lyhytaikaiset lainat	Pitkäaikaiset lainat	Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	Pitkäaikaiset vuokrasopimus velat	Yhteensä

Rahoitukseen liittyvät bruttovelat, 1.1.2018	125,6	539,9	68,7	1 048,5	1 782,7
Rahavirrat	-9,3	-103,5		-118,9	-231,7
Lisäykset	-55,4			120,9	65,5
Vähennykset	45,9				45,9
Valuuttakurssioikaisut	1,2	15,0		40,1	56,4
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin	-62,2	62,2	56,3	-56,3	0,0
Muut muutokset, joihin ei liity maksua	54,7	0,6			55,3

2019	2018
38,5	55,5
762,3	836,6
800,8	892,2


14,0	23,0
5,0
	2,0
781,8	867,1
800,8	892,2

3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

Milj. euroa	2019	2018
Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat	38,5	55,5
Lyhyen koron rahastot	762,3	836,6
Yhteensä	800,8	892,2

Vastapuolien luottoluokittelu
BBB	14,0	23,0
BB	5,0
B		2,0
Luottoluokittelemattomat	781,8	867,1
Yhteensä	800,8	892,2

Tilinpäätöshetkellä sijoitukset luottoluokittelemattomiin instrumentteihin sisälsivät pääosin sijoitukset rahamarkkinarahastoihin (EUR 762 milj.).

Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 3.6 Rahavarojen- ja velkojen luokittelu.

3.2.2 Rahavarat

lj. euroa
	House and second and second intended

Milj. euroa	2019	2018
Käteinen raha ja pankkitalletukset	151,9	180,9
Yhteensä	151,9	180,9

01 4,37 9,377 4,3


4
N 00
س ۾ جي وقال ٿي جو م

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.

3.3 Rahoitusvelat

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2019 milj. euroa	2020	2021	2022	2023		2024 Myöhemmin	Yhteensä	Korolliset velat jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset						45,0	45,0	Milj. euroa	2019	2018
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset	43,6	45,3	34,6	29,2	30,3	96,6	279,7	EUR	412,8	456,9
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset			200,0				200,0	USD	1 096,3	1 247,5
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset	94,6	95,7	99,4	91,2	88,7	182,9	652,5	JPY	65,3	69,5
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset	45,9	51,9	50,4	53,2	47,0	153,2	401,5	HKD	0,4	0,1
Muut lainat	-0,1						-0,1	SGD	0,1
Korolliset rahoitusvelat yhteensä	183,9	192,9	384,5	173,6	166,0	477,7	1 578,6	Yhteensä	1 574,8	1 774,0
Maksut valuuttajohdannaisista	1 759,5	254,5					2 014,0
Saamiset valuuttajohdannaisista	-1 787,0	-257,9					-2 044,9
Hyödykejohdannaiset	16,9	-1,7					15,3	Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 4,5 % (4,6 %).
Ostovelat ja muut velat	989,9						989,9	Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut	82,5	73,2	64,0	54,4	44,2	141,2	459,5		2019	2018
Yhteensä	1 245,8	261,0	448,5	228,0	210,2	618,9	3 012,3	Enintään 6 kuukautta	40,5 %	40,9 %
								6–12 kuukautta	3,1 %	6,4 %
Rahoitusvelkojen erääntymisajat								1–5 vuotta	18,0 %	15,3 %
31.12.2018 milj. euroa	2019	2020	2021	2022		2023 Myöhemmin	Yhteensä	Yli 5 vuotta	38,4 %	37,4 %
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset	55,7					43,6	99,4	Yhteensä	100,0 %	100,0 %
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset	45,1	43,0	44,7	34,0	28,7	124,5	320,0
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset				200,0			200,0
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset	86,0	169,8	90,4	95,0	87,4	168,0	696,6
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset	44,8	48,2	48,3	50,8	53,7	216,7	462,6	Rahoitusvelkojen erääntymisajat
Muut lainat	-0,3						-0,3	milj. euroa
Korolliset rahoitusvelat yhteensä	231,3	261,1	183,4	379,9	169,8	552,9	1 778,3
Maksut valuuttajohdannaisista	954,3	375,2					1 329,5	500	478
Saamiset valuuttajohdannaisista	-981,4	-385,3					-1 366,7
Hyödykejohdannaiset	38,6	35,9	0,3				74,8	385 400
Ostovelat ja muut velat	938,2						938,2
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut	90,6	98,4	87,6	76,9	61,4	203,3	618,3	300
Yhteensä	1 271,6	385,3	271,4	456,8	231,1	756,2	3 372,4

Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 3 kuukauden viitekorkoihin, ja vaihtuvakorkoiset leasingsopimukset on sidottu 6 kuukauden viitekorkoihin. Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta tehtyä 0,4 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2017 ja erääntyy vuonna 2022. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,5 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025. Näin ollen, korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran.

Leasingvelkojen vähimmäisvuokrien kokonaismäärät, nykyarvot ja diskonttomäärät on esitetty liitetiedossa 2.2 Vuokrasopimukset.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

tehottomuutta, jos Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin ja alla olevan polttoainekulutuksen vertailuhinnan välinen korrelaatio ei riitä suojausinstrumentin ja suojauskohteen käypien arvojen muutosten toistensa kumoutumiseen. Ylisuojauksen tai riittämättömän korrelaation aiheuttama tehottomuus kirjataan Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset-erään.

Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta	Suojattu	Nimellis	Erääntymisaika
	hinta \$/tonni	määrä (tonnit)	Vuoden aikana	1–2 vuotta
31.12.2019
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus	655,2	992 382	761 382	231 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus	682,6	61 618	61 618
31.12.2018
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus		667,6 1 275 246	948 246	327 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus	636,8	134 754	134 754

Erittäin todennäköisiä polttoaineostoja suojaavien instrumenttien suojattu keski-hinta lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteista. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu hinta, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 650.2 Yhdysvaltain dollaria tonnilta NWE-kulutuksen puolelta ja 675.7 dollaria SING-kulutuksen puolelta. Suojauslaskennan ulkopuoliset optiot eivät ole mukana kummassakaan laskelmassa.

Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 68 prosenttia polttoaineostoistaan vuoden 2020 ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 52 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2019, lentotoiminnan polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli noin nelijännes. Tilinpäätöshetkellä ennuste vuodelle 2020 on noin nelijännes. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää – ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta 65 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa toiminnallista liikevoittoa noin 32 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteen positio kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta vallitsevassa hintaympäristössä.

Valuuttariski

Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssimuutoksista. Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja myynneistä, lentokoneiden leasingmaksuista, lentokoneiden huoltomaksuista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Konsernin liikevaihdosta noin 53 prosenttia kertyy euroina. Tärkeimmät muut ulkomaiset liikevaihtovaluutat ovat Japanin jeni (11 prosenttia, prosenttiosuus liikevaihdosta), Kiinan yuan (7 prosenttia), Yhdysvaltain dollari (5 prosenttia) ja Ruotsin kruunu (3 prosenttia). Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin puolet. Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on vajaa 40 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista. Merkittäviä dollarikulueriä ovat lentokoneiden leasingmaksut ja polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.

Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kolmeen osaan; ennustettuun kassavirtaan, tase- ja investointipositioon. Kassavirtapositio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä kuluista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista myyntituloista. Ennustetut polttoaineostot, lentokaluston huoltokulut ja liikennöimismaksut muodostavat samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän, joka suojataan samalla suojausinstrumentilla. Kassavirran suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettia kassavirrassa ja operatiivisessa tuloksessa. Tämä

3.4 Vastuusitoumukset

Milj. euroa	2019	2018
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset	79,6	82,6
Yhteensä	79,6	82,6

3.5 Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet

Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen, taseeseen ja omaan pääomaan.

Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoitusriskien ohjausryhmän valmistamaan ja hallituksen hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoituspolitiikan ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.

Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden tekohetkellä erittäin todennäköisten kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran suojauksena (rahavirtasuojaus) erittäin todennäköisten ennustettujen valuuttamääräisien myyntien ja kulujen valuuttasuojausta, leasemaksujen valuuttasuojausta ja lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Käyvän arvon suojauksena on toteutettu korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle, sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta.

Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski

Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen hintavaihtelusta.

Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita. Lentopetrolijohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä yli 60 prosenttia Finnairin polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu kyseiseen hintaindeksiin.

Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan mukainen suojaushorisontti on kaksi vuotta. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on lähimmältä puolelta vuodelta yli 60 prosenttia ja laskee tästä eteenpäin periodikohtaisesti. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee hitaammin.

Polttoainesuojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. IFRS 9 mukaan rahavirran suojaukseksi määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Vuoden 2019 aikana Finnair on suojannut polttoaineriskin kokonaan erottamatta sen riskikomponentteja, kuten raakaöljyn hintariski.

Suojatessaan polttoainehinnan riskiä, Finnair määrittää polttoainekulutuksen suojatuiksi eriksi kerroksittain. Kerroksilla tarkoitetaan eri vertailuhintojen mukaan laskettua polttoainekulutusta. Ensimmäinen kerros sisältää Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettuja polttoaineostoja, ja muut kerrokset sisältävät muiden indeksien mukaan (etenkin Cargoes FOB Singapore) laskettuja polttoainekuluja. Kaikkien polttoainejohdannaisten kohdeetuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksiä, ja nämä määritellään korrelaatiosuojiksi, kun suojaudutaan eri indeksien mukaan määräytyvien polttoaineostojen hinnanheilahtelulta. Näin ollen tämä voi aiheuttaa suojauksen

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Korkoriski

Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.

Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0–12 kuukautta ja korollisten velkojen 36–72 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli noin 4 kuukautta ja korollisten velkojen ja korkojohdannaisten noin 41 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa noin 6.4 miljoona euroa ja lainasalkun korkokulua noin 4.2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.

	toteutetaan suojaamalla porrastetusti kahta suurinta valuuttaa sekä hyödyntämällä monien valuuttojen portfolion			Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2019	JPY	USD
hajautushyötyä. Suojaussopimukset ajoitetaan erääntymään samaan ajankohtaan operatiivisten kulujen rahavirtojen toteutumisen kanssa. Suojauslimiitit on asetettu vain kahdelle suurimmalle valuuttariskilähteelle, eli Japanin				Nettotasepositio	-69,3	-1 092,6
jenille (JPY) ja Yhdysvaltain dollarin korille (USD-kori, joka sisältää Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit). Näiden				Nettotaseposition suojat	66,4	907,7
	kahden suojaushorisontti on kaksi vuotta, joka on jaettu neljään kuuden kuukauden periodiin. Aikahajauttamisen			Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon	121,3	1,12
	hyödyntämiseksi lähimmän kuuden kuukauden minimisuojausaste on 60 prosenttia laskien aina viimeisen neljännen kuuden kuukauden periodin nollaan prosenttiin. Myös pienempiä valuuttavirtoja voidaan suojata vaikka politiikka ei sitä vaadi. Tässä tapauksessa sovelletaan myös osittain porrastettua suojausstrategiaa mutta suojilla ei ole minimi			Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen	-2,9	-184,9
suojausastetta.				Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2019		USD
	Investointipositioon kuuluvat seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavat valuuttamääräiset			Nettoinvestointipositio
	lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus, sekä sovitut myynti ja takaisinvuokraus			Nettoinvestointiposition suojat
	transaktiot. Rahoituspolitiikan mukaan Finnair suojaa 50 –100 % nettoinvestoinneista. Tulevat lentokoneinvestoinnin			Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon
	suojaukset toteutetaan IFRS 9 sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.			Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen		1,20 -331,5
	Tasepositio muodostuu valuuttamääräisistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä muista valuuttamääräisistä tase-eristä kuten varaukset, myyntisaamiset, ostovelat ja myytävänä olevista omaisuuseristä. Finnair-konserni suojaa 75–100 % 10
	miljoonaa euroa ylittävistä valuuttamääräisistä rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen nettopositioista.			Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2018	JPY	USD-kori
Ennustettujen liiketoiminnan nettokassavirtojen osalta, Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 67 prosenttia USD-korista ja 65 prosenttia Japanin jenistä seuraavalle 12 kuukaudelle, sekä 23 prosenttia USD-korista ja 24 prosenttia				Ennustetut liiketoiminnan nettorahavirrat, 24 kk	662,9	-1 801,5
	Japanin jenistä vuodelle 2021. Tilinpäätöshetkellä – ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen			Liiketoiminnan nettorahavirtojen suojat, 24 kk	-284,9	781,7
	suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 12 kuukauden tulokseen noin 84 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin			Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon	132,4	1,20
	heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti noin 36 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset			Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 24 kk	378,0	-1 019,8
	huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää tulosta noin 25 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaa tulosta noin 17 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttana Hongkongin dollari, jonka historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea.			Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2018	JPY	USD
Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.				Nettotasepositio	-70,6	-326,5
				Nettotaseposition suojat	70,7	280,7
		Erääntymisaika		Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon	128,2	1,12
Nimellismäärän ajoitus milj. euroa 31.12.2019	Nimellismäärä (brutto) Vuoden aikana	1–2 vuotta	2–4 vuotta	Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen	0,1	-45,8
USD	2 169,7 1 786,3	383,4
JPY	444,9 338,1	106,8		Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2018		USD
				Nettoinvestointipositio		-1 015,9
	Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.			Nettoinvestointiposition suojat		510,0
Tuloksen valuuttariski				Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon		1,22
milj. euroa 31.12.2019		JPY	USD-kori	Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen		-505,9

Ennustetut liiketoiminnan nettokassaavirrat, 24 kk 722,9 -1 852,1

Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 24 kk -319,8 836,7

Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 125,2 1,17

Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 24 kk 403,1 -1 015,4

Erittäin todennäköisiä ennustettuja myyntejä ja ostoja suojaavien instrumenttien suojattu keski-kurssi lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteesta. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu kurssi, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 1.18 Yhdysvaltain dollarin puolelta ja 121.1 Japanin jenin puolelta.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

JPV	USD-kori
722,9	-1 852,1
-319,8	836,7
125,2	1,17
403,1	-1 015,4

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Käyvän arvon rahaston herkkyysanalyysi

Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 50.7 miljoonaa euroa (48.5) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 52.0 miljoonaa euroa (48.5). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 58.4 miljoonaa euroa (49.7) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 61.7 miljoonaa euroa (54.2). Japanin jenin osalta 10 prosenttia vahvempi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston saldoa 20.7 miljoonaa euroa (19.0) ja 10 prosenttia heikompi JPY olisi vaikuttanut positiivisesti 19.0 miljoonaa euroa (15.6). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen) muutosta.

3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Milj. euroa	Suojaus laskennassa olevat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Kirjanpitoarvo
31.12.2019
Rahoitusvarat
Saamiset			3,3	3,3
Muut rahoitusvarat		800,8		800,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset			240,9	240,9
Johdannaiset	54,4	1,2		55,7
Rahavarat			151,9	151,9
Kirjanpitoarvo yhteensä	54,4	802,0	396,0	1 252,5

Käypä arvo yhteensä	54,4	802,0	396,0	1 252,5

Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat			520,8	520,8
Leasingvelat			1 054,0	1 054,0
Johdannaiset	29,4	9,5		38,9
Ostovelat ja muut velat			999,6	999,6
Kirjanpitoarvo yhteensä	29,4	9,5	2 574,4	2 613,3

Käypä arvo yhteensä	29,4	9,5	2 581,8	2 619,1

Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö voi tarvittaessa suojautua tätä vastaan rahavirran suojilla.

			Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus milj. euroa 31.12.2019	Nimellismäärä	(brutto) Vuoden aikana	1–2 vuotta	2–4 vuotta
Koronvaihtosopimukset	244,7	97,9	146,9

Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan. Finnair ei ole tehnyt koronvaihtosopimuksia, joiden mukaan konserni maksaa kiinteää korkoa.

Luottoriski

Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahavaroja sijoitetaan myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja yritystodistuksiin, yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron, ei luottoriskin, muutoksista. Konsernin luottoriski aiheutuu liitteessä 3.2.1 eritellyistä lyhytaikaisista muista rahoitusvaroista, liitteessä 3.2.2 esitetyistä rahavaroista, liitteessä 1.2.3 eritellyistä myyntisaamisista sekä liitteessä 3.8 eritellyistä johdannaisista.

Likviditeettiriski

Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla, tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Konsernin pitkäaikaisten velkojen vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.

Konsernin likvidit rahoitusvarat olivat tilikauden 2019 päättyessä 953 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, joka ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä. Lisäksi Finnairilla on käyttämätön 175 miljoonan euron sitova luottolimiitti. Luottolimiitti sisältää finanssikovenantin, joka perustuu oikaistuun nettovelkaantumisasteeseen (adjusted gearing). Oikaistun nettovelkaantumisasteen kovenanttitaso on 175 prosenttia, tilinpäätöshetkellä tunnusluku on 64.3 prosenttia. Hallituksen määrittelemä enimmäistaso on 175 prosenttia.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina huolimatta epävarmasta liiketoimintaympäristöstä ja lisäksi tukea tulevaisuuden liiketoiminnan kehitystä. Optimaalisen pääomarakenteen avulla pyritään myös pääomakustannuksen minimoimiseen ja sijoitetun pääoman tuoton maksimoimiseen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen, näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi. Finnairin osingonjakopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2019 lopussa 64.3 prosenttia (67.2).

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

Milj. euroa	Suojaus laskennassa olevat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat	Kirjanpitoarvo	Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
31.12.2018					Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Rahoitusvarat					Milj. euroa	31.12.2019	Taso 1	Taso 2
Saamiset			4,3	4,3	Varat
Muut rahoitusvarat		892,2		892,2	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			242,2	242,2	Kaupankäyntiarvopaperit	800,8	762,3	38,5
Johdannaiset	50,3	1,8		52,1	Kaupankäyntijohdannaiset
Rahavarat			180,9	180,9	Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	1,1		1,1
Kirjanpitoarvo yhteensä	50,3	893,9	427,4	1 371,7	Valuuttajohdannaiset	47,7		47,7
					- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	19,0		19,0
Käypä arvo yhteensä	50,3	893,9	427,4	1 371,7	- joista rahavirran suojauslaskennassa	28,6		28,6
					Hyödykejohdannaiset	6,9		6,9
					- joista rahavirran suojauslaskennassa	6,9		6,9
Rahoitusvelat					Yhteensä	856,4	762,3	94,2
Korolliset rahoitusvelat			614,7	614,7
Leasingvelat			1 159,3	1 159,3	Velat
Johdannaiset	100,1	7,0		107,1	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat			943,0	943,0	Kaupankäyntijohdannaiset
Kirjanpitoarvo yhteensä	100,1	7,0	2 717,1	2 824,1	Valuuttajohdannaiset	16,8		16,8
					- joista käyvän arvon suojauslaskennassa	0,4		0,4
Käypä arvo yhteensä	100,1	7,0	2 724,7	2 831,8	- joista rahavirran suojauslaskennassa	6,9		6,9
					Hyödykejohdannaiset	22,1		22,1
Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan- ja				- joista rahavirran suojauslaskennassa	22,0		22,0
koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä takuutalletuksia.			Yhteensä	38,9		38,9

Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan- ja koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat, siirtovelat, eläkevelvoitteet sekä muut korolliset ja korottomat velat. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta tarkemmin käyvän arvon hierarkia taulukossa. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) tai joukkovelkakirjoja-, tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Lainat ja saamiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Lyhytaikaisten jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien lainojen osuus ilman joukkovelkakirjalainoja on 107 miljoonaa euroa ja niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Merkittävimmän erän jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta muodostavat liikkeelle lasketut joukkovelkakirjalainat. Joukkovelkakirjalaina, joka erääntyy vuonna 2022, noteerattiin arvolla 102,5 prosenttia, mikä selittää käyvän arvon ja

kirjanpitoarvon eron. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Milj. euroa	2019	2018
Johdannaisvarat bruttomäärä	55,7	51,7
Taseessa esitetty rahoitusvarojen nettomäärä	55,7	51,7
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely	-22,3	-123,3
Johdannaisvarat netto	33,4	-71,6

Milj. euroa	2019	2018
Johdannaisvelat bruttomäärä	-38,9	-107,1
Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen nettomäärä	-38,9	-107,1
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely	22,3	123,3
Johdannaisvelat netto	-16,6	16,2

Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja -velkojen netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn tai vastaavan osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut maksukyvyttömäksi. Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta maksujaan eräpäivään mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista kuin maksuista), jos sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivään mennessä siitä kun huomautus rikkomuksesta on annettu osapuolelle tai osapuolen konkurssi.

3.8 Johdannaiset

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista. Konserni ei tee johdannaissopimuksia keinottelutarkoituksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään seuraavasti: Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.

Valuutan- ja koronvaihtosopimusten osalta yhtiö tekee luottoriskin oikaisun, sillä näiden instrumenttien maturiteetti on pitkä. Muiden johdannaisten osalta luottoriskin oikaisua ei tehdä, sillä lyhyistä maturiteeteista johtuen oikaisu ei olisi materiaalinen. Luottoriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.5.

Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti suojatun riskin luonteen kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, taseeseen merkittyjen varojen ja velkojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Konsernilla ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia. Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.

Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus). Tätä periaatetta sovelletaan polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, sähkön hintariskin, leasingmaksujen sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. IFRS-suojauslaskennan käyvän arvon suojausta sovelletaan lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa, sekä lentäjien kanssa sovitun kannustinohjelman suojaamiseen.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien ja suojauksiksi määriteltyjen johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet ja suojaus on tehokas. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, muuta suojattu ennakoitu tapahtuma odotetaan toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan.

Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta hankintamenoon.

Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan sekä lentäjien kanssa sovitun kannustinohjelman suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.

Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.

Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja koronvaihtosopimuksia. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset ovat suojauslaskennan ulkopuolella ja näin ollen käyvän arvon muutokset kirjataan taseen johdannaissaamisiin ja –velkoihin, sekä rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Lainan käyvän arvon muutokset kirjautuvat yhtäaikaisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten realisoituneet valuuttakurssierot, sekä korkotuotot ja -kulut kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa, korkotuottoja ja -kuluja vastaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa. Lentopetrolin suojausinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erissä. Suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetroliswappien (termiinien) ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset - erään; realisoitu tulos esitetään polttoainekulut - erässä.

Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen allaolevan tai suojatun riskin vuoksi. Tämä koskee kaikkia suojaussuhteita paitsi Cargoes FOB Singapore-kulusta, joka suojataan Jet Fuel CIF Cargoes NWE-perustuvien instrumenttien avulla (kuten esitetään liitetiedossa 3.5). Tässä tilanteessa kohde-etuutena oleva indeksi on erilainen,

si,
än

u- a.


u-
ni
ta

0
a.

tä
is

0
n

y
le

u
tti
an

mi
ir


än

n.
ir

an


(Si
is


u

is
u


0


0

et
et
S

a-


0
on

e
en

u


ja En
n;


n
Si

IS n,

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

mutta suojauskohteen (SING) ja suojausinstrumentin (NWE) välinen historiallinen korrelaatio on 0.99. Näin ollen, tämä suojaussuhde määritellään suojausuhteeksi, jossa suojausinstrumentti taloudellisesti liittyy läheisesti kohde-etuutena olevaan instrumenttiin. Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa polttoainejohdannaisten tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva polttoainekulutuksen ennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100% polttoainekulutusta, ylisuojauksen riski on vähäinen. Finnair on soveltanut 1:1 suojausaste suojauskohteille.

Finnair käyttää termiinejä ja optioita suojautuessaan valuuttamääräisten kassavirtojen aiheuttamat riskit. Valuuttamääräisten kassavirtojen suojat käsitellään kirjanpidossa IFRS 9 -standardin mukaisesti rahavirtasuojauksina. Ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Suojauslaskennan ulkopuolisten termiinien ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset – erään. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutos siirretään tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, kun suojattu tapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon. Korkopisteet otetaan mukaan suojausinstrumentissa sekä suojaussuhteessa. Seuraavat tekijät voivat aiheuttaa tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva kassavirtaennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100% kassavirtoja, ylisuojauksen riski on vähäinen. Realisoituneiden JPY-määräisten myyntien suojien voitto tai tappio kirjataan liikevaihtoon, ja realisoituneiden USD-määräisten kulujen suojien voitto tai tappio kohdistetaan kuluihin suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Muiden valuuttamääräisten rahavirtojen voitto tai tappio kirjataan muihin kuluihin.

Suojaussuhteen suojausaste määritellään sekä suojausinstrumentin että suojattavan kohteen suhteellisen määrän mukaan. Suojautuessaan valuuttariskiltä Finnair yleensä soveltaa 1:1 suojausaste suojauskohteille. Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen alla olevan tai suojatun riskin vuoksi.

Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Finnair-konsernin valuuttamääräisiä tase-eriä suojaavien termiinien käyvän arvon muutokset sekä realisoidut voitot ja tappiot kirjataan rahoituskuluihin. Myytävänä olevien omaisuuserien suojien käyvän arvon muutokset kirjataan Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eriin.

Suojauksen kustannus

Konsernissa optiosopimuksen perusarvo ja aika-arvo erotetaan, ja vain option perusarvo määritetään suojausinstrumentiksi. Aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena. Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana optioiden preemiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään suojauskustannuksen rahastoon. Aika-arvon käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen suojauskustannuksen rahastoon. Preemiot siirretään tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen realisoitumisen kanssa. Tilinpäätöshetkellä Finnairilla oli vain suojattuihin transaktioihin liittyviä preemioita suojauskustannusrahastossa.

Käypä nettoarvo

		2019				2018
	Nimellis	Positiiviset käyvät	Negatiiviset käyvät	Käypä netto	Nimellis	Positiiviset käyvät	Negatiiviset käyvät	Käypä netto
Milj. euroa	arvo	arvot	arvot	arvo	arvo	arvot	arvot	arvo
Valuuttajohdannaiset
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit	924,4	23,6	-5,9	17,6	700,1	17,0	-6,9	10,1
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot	201,5	3,3		3,3	242,6	5,6		5,6
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot	201,8		-1,0	-1,0	242,0		-2,8	-2,8
Lentokonehankintojen
käyvän arvon suojaus	336,5	19,0	-0,4	18,6	445,4	18,1	-0,6	17,5
Leasemaksujen suojaus	22,3	1,7		1,7	107,4	5,2		5,2
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä	1 686,5	47,5	-7,3	40,2	1 737,6	45,9	-10,3	35,5

Taseen suojaus, termiinit	775,1	0,1	-9,4	-9,3	131,8	1,8	-0,1	1,7
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä	775,1	0,1	-9,4	-9,3	131,8	1,8	-0,1	1,7

Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 461,6	47,7	-16,8	30,9	1 869,4	47,7	-10,5	37,2

Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia	898 000	6,2	-21,5	-15,3	924 500	3,8	-78,1	-74,3
Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia	57 000	0,7		0,7	169 500	0,7		0,7
Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia	57 000		-0,5	-0,5	169 500		-11,6	-11,6
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä		6,9	-22,0	-15,1		4,5	-89,7	-85,2

Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia	42 000		-0,1	-0,1	146 500		-1,1	-1,1
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä			-0,1	-0,1			-1,1	-1,1

Hyödykejohdannaiset yhteensä		6,9	-22,1	-15,2		4,5	-90,8	-86,4

Korkojohdannaiset
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset	217,9	1,1		1,1	232,7		-5,8	-5,8
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä	217,9	1,1		1,1	232,7		-5,8	-5,8

Korkojohdannaiset yhteensä	217,9	1,1		1,1	232,7		-5,8	-5,8
Johdannaiset yhteensä*		55,7	-38,9	16,8		52,1	-107,1	-54,9

* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2019 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Suojauskohteet suojaussuhteissa

	Tehottomuuden testauksessa käytetty suojauskohteen käyvän arvon muutos, edelliset 12 kuukautta	Tehottomuuden testauksessa käytetty suojaus instrumentin käyvän arvon muutos, edelliset



varat	-1,1	1,1

2019	2018
	-16,5
23,2	-13,1
-6.5	-25,4
16,8	-54,9

	kirjanpitoarvo		Suojauskohteiden kirjanpitoarvoon sisältyvät kertyneet	käyvän arvon oikaisut Suojauskohde sisältävä	käytetty suojauskohteen käyvän arvon muutos, edelliset	käytetty suojaus instrumentin käyvän arvon muutos, edelliset
31.12.2019		Varat Velat Varat	Velat	taseen erä	12 kuukautta	12 kuukautta
Rahavirtasuojaukset
Polttoaineen hintariski
- Ennustetut polttoaineostot					-123,6	60,5
Valuuttariski
- Ennustetut myynnit ja ostot					17,8	7,1
- Leasemaksut					49,6	-3,5
Käyvän arvon suojaukset
Valuuttariski
				Pitkäaikaiset
- Lentokoneiden hankinnat	-18,6	-18,6		varat	-1,1	1,1
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
Milj. euroa						2019 2018
Parempi kuin A						-16,5
A						23,2 -13,1
BBB						-6,5 -25,4
Yhteensä						16,8 -54,9
Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset

Milj. euroa		2019	2018
Polttoaineen suojaus	Polttoainekulut	-5,5	89,9
Leasemaksujen suojaus	Rahoituskulut	8,1	-5,3
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	Polttoainekulut	25,0	-5,7
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	Lentokaluston huoltokulut	3,4	-0,2
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	Liikennöimismaksut	3,9	-1,7
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	Liikevaihto	-10,8	3,7
Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä		24,1	80,7
Polttoaineen suojaus	Polttoainekulut	1,0	2,0
Lentokonemyyntien suojaus	Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		0,6
Taseen suojaus	Rahoituskulut	37,2	5,2
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	Rahoituskulut	5,1	5,8
Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä yhteensä		43,2	13,6

3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot

Oma pääoma

Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain muutosta vuonna 2006.

Sijoitetut vapaan pääoman rahastoon on kirjattu osakeannista 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla vähennettynä, sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.

Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, sekä etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset ja muuntoerot.

Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty edellisten tilikausien voitosta. Omien osakkeiden myynnistä tai liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisista veroista ennen yhtiökokouksen päätöstä. Omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen laina, joka on vakuudeton ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Lainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. Korkokulut kirjataan maksuperusteisesti edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut sisällytetään tilikauden tulokseen.

Osakkeiden lukumäärä	2019	2018
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa	127 487 107	127 702 748
Omien osakkeiden osto	-148 000	-452 000
Osakepalkkiojärjestelmästä 2016–2018 myönnetyt osakkeet	149 894
Osakepalkkiojärjestelmästä 2015–2017 myönnetyt osakkeet		123 430
FlyShare henkilöstön osakesäästöohjelmasta myönnetyt osakkeet	111 452	112 929
Yhteistilillä olleiden paperiosakkeiden siirto Finnairin arvo-osuustilille	-16 651
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa	127 583 802	127 487 107
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	552 313	649 008
Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa	128 136 115	128 136 115

Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2018 ja 2019 lopussa 75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2019 aikana yhtiö myönsi 111,452 osaketta FlyShareosakesäästöohjelman osallistujille, sekä 149,894 osaketta yhtiön 2016–2018 osakepalkkiojärjestelmän osallistujille.

si-
u-

= Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Konsernin käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät

Milj. euroa	2019	Siirretty tulos vaikutteisiksi	Realisoitumattomat voitot ja tappiot muun laajan tuloksen kautta	2018	Laajan tuloslaskelman erä, johon luokittelun muutoksesta johtuva oikaisu sisältyy
Polttoaineen hintasuojaus	-15,1	-5,5	79,6	-89,2	Polttoainekulut
Leasemaksujen suojaus	1,7	8,1	-11,6	5,2	Lentokaluston leasemaksut
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	19,6	21,6	-14,5	12,5	Liikevaihto ja kulu-erät*
Tulevien leasemaksujen korkosuojaus	-5,7	0,7		-6,4	Lentokaluston leasemaksut
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-9,4		-50,2	40,8
Muuntoerot	0,7			0,7
Suojauskustannusten rahasto	-0,4		-2,5	2,1
Verovaikutus	1,9		-5,1	7,0
Yhteensä	-6,7	24,8	-4,3	-27,2

* Ennustettujen valuutamääräisten myyntien ja kulujen suojaukset (termiinit ja optiot) määritellään samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän suojaksisi. Realisoituneet voitot tai tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin siirretyt määrät esitellään "Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset"- taulukossa liitetiedossa 3.8.

Käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat

Milj. euroa	2020	2021	2022	2023		2024 Myöhemmin Yhteensä
Polttoaineen hintasuojaus	-16,8	1,7					-15,1
Leasemaksujen suojaus	1,7						1,7
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus	16,8	2,8					19,6
Tulevien leasemaksujen korkosuojaus	-0,7	-0,7	-0,7	-0,7	-0,7	-2,3	-5,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-9,4						-9,4
Muuntoerot						0,7	0,7
Suojauskustannusten rahasto	-0,4						-0,4
Verovaikutus	1,7	-0,8	0,1	0,1	0,1	0,5	1,8
Yhteensä	-7,0	3,0	-0,5	-0,5	-0,5	-1,1	-6,7

Oman pääoman ehtoinen hybridilaina

Omaan pääomaan (omistajille kuuluvan pääoman jälkeen) sisältyy vuonna 2015 nostettua hybridilainaa 200 miljoonaa euroa. Lainan korko on kiinteä 7,875 prosenttia vuodessa ensimmäiset viisi vuotta ja sen jälkeen vaihtuva, vähintään 12,875 prosenttia vuodessa. Finnairilla on oikeus viivästyttää hybridilainan koronmaksu, mikäli se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se viiden vuoden kuluttua liikkeelle laskusta, ja sen jälkeen jokaisena koronmaksupäivänä. Omaan pääomaan kirjattu hybridilainojen pääoma on 198,2 miljoonaa euroa kulujen jälkeen. Hybridilainat ovat vakuudettomia ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Hybridilainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden tuloksesta oikaistaan tilikaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen lainan korot maksuhetkestä riippumatta, uuden lainan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut ja lainan takaisinmaksun yhteydessä maksettava preemio verovaikutukset huomioon otettuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Finnair ei ole myöntänyt optio-oikeuksia.

Milj. euroa	2019	2018
Tilikauden tulos, milj. euroa	74,5	101,6
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa	-15,8	-15,8
Verovaikutus	3,2	3,2
Oikaistu tilikauden tulos	61,9	89,0

Keskimääräinen painotettu ulkona olevien osakkeiden määrä, milj. kpl	127,5	127,9
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	0,49	0,70
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,49	0,70
Omien osakkeiden vaikutus, euroa	0,00	0,00

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan 0,20 euroa osinkoa. Yhtiökokous päätti 20.3.2019, että vuodelta 2018 maksetaan 0,274 euron osinko osakkeelta, yhteensä 35,0 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 1.4.2019.

Finnair Oyj:n voitonjakokelpoiset varat

Milj. euroa	31.12.2019
Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa	153,4
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	258,7
Tilikauden tulos	22,1
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä	434,2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS
OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT

4. KONSOLIDOINTI

1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

4 Konsolidointi

Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot. Liitteissä annetaan tietoa omistusten luokittelusta ja yhdistelyperiaatteista samoin kuin olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä, osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä.

4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet

Yhdistely konsernitilinpäätökseen

Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 4.2 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään yhtiö pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana rahoitusvarana liitetiedossa 3.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on tytäryhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa. Euro on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden keskimääräistä kurssia. Taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöskurssia. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien muuntoerot kirjataan laajaan tulokseen. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai -tappiota.

4.2 Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet

Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat ne yhtiöt, joissa Finnairilla on määräysvalta. Finnair katsoo sillä olevan määräysvalta, kun se on oikeutettu sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon ja pystyy määräysvallallaan vaikuttamaan sen määrään. Pääsääntöisesti määräysvaltasuhde syntyy, kun Finnairilla on yli puolet yhtiön äänivallasta tai kun sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään arvoon arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita.

Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa osana omaa pääomaa erillään emoyhtiön omistajille kuuluvasta osuudesta. Jokaisen hankinnan määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista.

Tytäryritykset

Konsernin omistus %
100,0
95,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0
100,0

Finnair Flight Academy Oy sulautui emoyhtiöönsä Finnair Oyj 31.12.2019.

4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Yrityshankintoja tai -myyntejä ei ollut tilikauden 2019 aikana.

Tilikaudella 2018 Finnair myi 60 prosentin osuuden Nordic Regional Airlines AB:sta (Norra) Danish Air Transportille. Kaupan jälkeen Finnair omistaa 40 prosenttia yhtiöstä. Norra siirtyi väliaikaisesti kokonaan Finnairin omistukseen tilikaudella 2017.

it,
an il-
a. ja

a- On

d- İr

= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet

TOIMITUSJOHTAJAN

KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT

4. KONSOLIDOINTI

1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 prosenttia äänimäärästä tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista ja jotka sen tulisi yhdistellä taseeseensa.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se merkitään tuloslaskelman erään osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia laskentaperiaatteita. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.

Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta, omaisuuseristä ja veloista on esitetty seuraavassa taulukossa.

Milj. euroa	2019	2018
Tilikauden alussa	3,3	2,5
Lisäykset		0,9
Vähennykset	0,9
Tilikauden lopussa	2,5	3,3

Tilikaudella 2019 omistus Nordic Regional Airlinesin taseesta uudelleenarvostettiin, mikä johti vähennykseen osuudessa yhteisyritysten omaisuuseristä ja veloista. Osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat.

Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2019

Milj. euroa	Kotipaikka	Varat		Velat Liikevaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus %
Nordic Regional Airlines AB	Ruotsi	169,5	169,0	106,8	-3,4	40,00
Suomen Ilmailuopisto Oy*	Suomi	19,5	1,6	10,5	0,2	49,50

*Esitetyt tiedot perustuvat alustaviin, tilintarkastamattomiin lukuihin hetkeltä 31.12.2019.

Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2018

Milj. euroa	Kotipaikka	Varat		Velat Liikevaihto	Voitto/ tappio	Omistus- osuus %
Nordic Regional Airlines AB	Ruotsi	35,8	31,9	105,0	1,3	40,00
Suomen Ilmailuopisto Oy	Suomi	19,3	1,1	10,2	0,1	49,50

Finnair-konsernin omistama osakkuusyhtiö, Suomen Ilmailuopisto Oy, on noteeraamaton yhtiö, joka ei ole Finnairin kokonaisuuteen nähden olennainen. Konsernin osakkuus- ja yhteisyritysten tulos tilikaudelta 2019 oli -3,2 (1,4) miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on -0,9 (0,0) miljoonaa euroa. Muutokset Nordic Regional Airlines AB:n (Norra) varoissa ja veloissa 2019 johtuvat pääosin IFRS 16 -standardin käyttöönotosta. Norra ei oikaissut vertailuvuotta 2018 yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti.

Suomen Ilmailuopisto Oy

Suomen Ilmailuopisto on Finnair Oyj:n (49,5 %), Suomen Valtion (49,5 %) ja Porin kaupungin (1 %) omistama, liikennelentäjiä kouluttava ammatillinen erikoisoppilaitos. Finnairilla ei ole oikeutta yhtiön tulokseen ja nettovarallisuuteen, vaan ne tulee käyttää oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

Nordic Regional Airlines AB

Nordic Regional Airlines AB (Norra) operoi pääsääntöisesti Finnairin ostoliikennettä. Omistajilla (Finnair 40 % ja Danish Air Transport 60 %) on yhteinen määräysvalta Norraan. Finnairin taseessa Norra on luokiteltu yhteisyritykseksi.

= Laadintaperiaatteet

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

LIIKETULOS

2. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ

VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
KONSOLIDOINTI
MUUT LIITETIEDOT
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

4.5 Lähipiiritapahtumat

Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Finnairin
eläkesäätiö. Tytäryhtiöt on esitelty liitteessä 4.2 ja osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 4.4. Lähipiiritapahtumina on
esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Suomen valtio omistaa 55,8 % (55,8 %) Finnairin osakkeista. Kaikki liiketoimet Finnairin ja muiden suomalaisten
valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti.

Osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja Finnairin eläkesäätiön kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Lähipiirin kanssa toteutetut transaktiot tehdään markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 1.3.8. Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia.

Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyriyrityksistä löytyy liitetiedosta 4.4.

Finnairin eläkesäätiö

Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa Finnairin henkilöstölle ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista 0,1 % (0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2019 ja 2018 Finnair ei maksanut eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkevastuu tilikauden lopussa oli 77,0 miljoonaa euroa (16,5).

5 Muut liitetiedot

Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.

Milj. euroa	2019	2018	laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Finnairilla ei ole epävarmoja veropositioita.
Tavaroiden ja palvelujen myynnit			Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua tule vien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	27,0	44,1	niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuus
Eläkesäätiö	0,7	0,2	hyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista sekä verotappioista. Ulkomais
Tavaroiden ja palvelujen ostot			ten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia. Laskennalliset verosaamiset- ja velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	107,8	105,4	veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Eläkesäätiö	12,8	15,1
Rahoitustuotot ja -kulut
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset	5,7	2,0	Tuloverot
Eläkesäätiö	-0,3	-0,1
Saamiset			Milj. euroa	2019	2018
Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä	33,7		Tilikauden verot
Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä	23,4	9,2	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-4,8	-11,1
Velat			Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	0,1
Pitkäaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille	3,6	3,6	Laskennalliset verot	-13,8	-14,4
Pitkäaikaiset velat eläkesäätiölle	77,0	16,5	Yhteensä	-18,4	-25,6
Lyhytaikaiset velat osakkuusyhtiöille ja yhteisyrityksille	1,0	2,1	Konsernin tuloslaskelmaan sisältyvä verokulu poikkeaa Suomen nimellisen 20,0 prosentin verokannan (20,0) mukaan

5.1 Tuloverot

Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne liittyvät muihin Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista sekä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia. Laskennalliset verosaamiset- ja velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan perimiin

lasketusta verosta seuraavasti:

Milj. euroa	2019	2018
Tulos ennen veroja	93,0	127,2
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-18,6	-25,4
Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat	-0,1	-0,1
Verovapaat tulot	0,6	0,6
Vähennyskelvottomat kulut	-0,4	-0,5
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut	0,1
Tuloverot yhteensä	-18,4	-25,6
Efektiivinen verokanta	19,8 %	20,1 %

Tuloslaskelman mukainen verokanta oli 19,8 prosenttia (20,1). Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero liittyy Finnair Oyj:öön.

= Osion sisältö = Laadintaperiaatteet TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI

5. MUUT LIITETIEDOT

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua ja todennut niiden täyttävän IAS 12 standardin mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:

Milj. euroa	2018	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	2019
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Vahvistetut tappiot	0,1	-3,2	3,2	0,0
Työsuhde-etuudet	3,3	2,0	10,0	15,3
Käyttöomaisuus	-100,1	-16,3		-116,4
Käyttöoikeusomaisuus	-176,1	13,5		-162,6
Vuokrasopimusvelat	209,5	-6,9		202,7
Alivuokrasopimukset	-11,7	2,3		-9,4
Muut väliaikaiset erot	12,1	-5,0	-0,9	6,1
Johdannaisten arvostus käypään arvoon	15,1		-15,2	0,0
Yhteensä	-47,6	-13,8	-2,9	-64,3

Vuoden 2019 jälkeen vahvistettuja verotappioita ei ole.

Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,2 miljoonan euron (0,3) verovaikutus.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana:

Milj. euroa	2017	Laadinta periaatteen muutos (IFRS 15, Myyntituotot asiakas sopimuksista)	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	2018
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Vahvistetut tappiot	13,7	1,2	-17,9	3,2	0,1
Työsuhde-etuudet	0,9		2,6	-0,1	3,3
Käyttöomaisuus	-93,6		-6,4		-100,1
Käyttöoikeusomaisuus	-180,1		4,1		-176,1
Vuokrasopimusvelat	191,2		18,4		209,5
Alivuokrasopimukset			-11,7		-11,7
Muut väliaikaiset erot	15,5		-3,5	0,4	12,1
Johdannaisten arvostus käypään arvoon	-7,6			22,7	15,1
Yhteensä	-60,1	1,2	-14,4	26,1	-47,6

5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2019 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.

5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Finnair on alkuvuodesta 2020 päättänyt perua kaikki Mannerkiinaan suuntautuvat lentonsa koronavirusliitännäisten vaikutusten takia aikavälillä 6.–29.2.2020 sekä osan helmi- ja maaliskuun lennoistaan Guangzhouhun, Pekingin Daxinglentoasemalle sekä Nanjingiin.

Koska vuoden ensimmäinen neljännes ja erityisesti kiinalaisen uudenvuoden jälkeiset viikot ovat tyypillisesti kausiluonteisesti kannattavuudelta heikkoja Finnairin Manner-Kiinan-reiteillä, arvioi Finnair 31.1.2020 julkaistussa pörssitiedotteessaan ryhmämatkojen perumisten, lippujen takaisinmaksujen ja lentojen perumisen suoran taloudellisen vaikutuksen vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lukuihin jäävän suhteellisen rajalliseksi.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6 Emoyhtiön tilinpäätös

Finnair Oyj:n tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2019	2018
Liikevaihto	6.2	2 935,8	2 677,8
Liiketoiminnan muut tuotot	6.3	84,5	84,3
Liiketoiminnan tuotot yhteensä		3 020,4	2 762,1

Materiaalit ja palvelut	6.4	1 431,9	1 264,8
Henkilöstökulut	6.5	350,7	320,6
Poistot ja arvonalentumiset	6.6	15,1	11,4
Liiketoiminnan muut kulut	6.7	1 217,7	1 107,5
Liiketoiminnan kulut yhteensä		3 015,4	2 704,3

Liikevoitto/-tappio		4,9	57,8

Rahoitustuotot ja -kulut	6.8	-11,1	-18,4

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-6,1	39,4

Tilinpäätössiirrot	6.9	33,1	46,4

Tuloverot	6.10	-4,8	-16,9

Tilikauden voitto/tappio		22,1	68,9

Finnair Oyj:n tase

Milj. euroa	Liite	2019	2018
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	6.11	40,9	32,3
Aineelliset hyödykkeet	6.12	82,5	61,7
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		440,6	447,3
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		2,5	2,5
Muut osakkeet ja osuudet		0,4	0,4
Laina- ja muut saamiset	6.14	1,5	18,2
Sijoitukset yhteensä	6.13	444,9	468,4
Pysyvät vastaavat yhteensä		568,3	562,3
Vaihtuvat vastaavat
Laskennalliset verosaamiset	6.15		17,3
Lyhytaikaiset saamiset	6.16	887,6	664,6
Rahoitusarvopaperit	6.17	800,8	892,2
Rahat ja pankkisaamiset	6.18	149,7	178,5
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 838,1	1 752,6
VASTAAVAA YHTEENSÄ		2 406,3	2 314,9
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		75,4	75,4
Ylikurssirahasto		24,7	24,7
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		258,7	256,5
Vararahasto		147,7	147,7
Käyvän arvon rahasto		3,3	-59,6
Edellisten tilikausien voitto (tappio)		153,4	119,9
Tilikauden voitto (tappio)		22,1	68,9
Oma pääoma yhteensä	6.19	685,3	633,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä	6.20	26,0	22,4
Pakolliset varaukset	6.21	157,0	121,0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	6.22	401,8	400,9
Lyhytaikainen vieras pääoma	6.23	1 136,2	1 137,1
Vieras pääoma yhteensä		1 538,0	1 538,0
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		2 406,3	2 314,9

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Finnair Oyj:n rahoituslaskelma

Milj. euroa	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja	-6,1	39,4
Poistot ja arvonalentumiset	15,1	11,4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	35,4	5,1
Rahoitustuotot ja -kulut	12,2	18,6
Käyttöpääoman muutos	62,9	67,0
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut	-20,9	-22,3
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot	11,2	7,3
Maksetut tuloverot	-10,6
Liiketoiminnan nettorahavirta	99,1	126,4

Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-22,1	-16,8
Laina- ja muiden saamisten muutos	-249,5	74,3
Sijoitukset tytäryrityksiin		0,1

Rahoituksen rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja	-6,1	39,4
Poistot ja arvonalentumiset	15,1	11,4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	35,4	5,1
Rahoitustuotot ja -kulut	12,2	18,6
Käyttöpääoman muutos	62,9	67,0
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut	-20,9	-22,3
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot	11,2	7,3
Maksetut tuloverot	-10,6
Liiketoiminnan nettorahavirta	99,1	126,4

Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-22,1	-16,8
Laina- ja muiden saamisten muutos	-249,5	74,3
Sijoitukset tytäryrityksiin		0,1
Luovutustulot tytäryrityksien myynnistä		0,4
Investointien nettorahavirta	-271,7	58,0

Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden osto	-0,5	-3,7
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset	39,5	-81,1
Maksetut osingot	-35,0	-38,4
Saadut ja maksetut konserniavustukset	48,3	30,0
Rahoituksen nettorahavirta	52,4	-93,2

Rahavirtojen muutos	-120,2	91,3

Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa	1 070,6	979,4
Rahavirtojen muutos	-120,2	91,3

Rahavarat tilikauden lopussa 950,4 1 070,6

Finnair Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot

6.1 Laadintaperiaatteet

Yleistä

Finnair Oyj on Finnair-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Finnair Oyj:n tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita. 2018 vertailukauden tiedot on oikaistu laadintaperiaatteiden muutoksista johtuen. Tarkemmat tiedot oikaisusta on kerrottu konsernin liitetiedossa Muutokset laadintaperiaatteissa ja oikaistut taloudelliset tiedot 2018.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty liikevaihdon ja liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on esitetty rahoituksen kurssieroissa.

Johdannaissopimukset

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisista ostosopimuksista, ennakoidusta valuuttamääräisista ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista. Tasepositio suojataan konsernitasolla. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu tasepositio eroaa konsernin raportoidusta tasepositiosta sisäisten erien määrän verran. Näin ollen tasepositio ja sen suojaukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Myös valuuttamääräistä kassavirtapositiota suojataan konsernitasolla, jotta voidaan hyötyä netotusvaikutuksesta. Se esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti. Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo),

jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten käyvät arvot määritetään alla esitetyllä tavalla. Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.

Finnair dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja -veloissa.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Finnair soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus). Tätä periaatetta sovelletaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskiin, polttoaineiden hintariskiin sekä sähkön hintariskiin.

Rahoitusvarat ja -velat

Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät) rahoitusvarat ja -velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat ja -velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan. suoritetaan pääosin valmistajien toimesta. Leasing Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittävät. Vuosittaiset leasingmak¬sut on käsitelty vuokrakuluina. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina erinä liitetiedoissa.

Yhtiön luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta, Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikohin:

Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa
Perusparannusmenot 10 vuodessa
Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa
Lentokonesimulaattorit 10–20 vuodessa

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä kehittämistyö

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot sisältävät myös annetut ja saadut konserniavustukset.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.

Eläkejärjestelyt

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedoissa.

Pakolliset varaukset

Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.

Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.

6.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	2019	2018
Liikevaihto toimialoittain
	2 935,8	2 677,8
Matkustajatuotot	2 587,8	2 344,8
Lisäpalvelut	131,0	121,1
Muut	217,0	212,0

Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, % liikevaihdosta
Suomi	6 %	7 %
Eurooppa	38 %	38 %
Muut	55 %	55 %
Yhteensä	100%	100 %

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2019	2018
Lentokoneiden lease tuotot	28,1	28,0
Muut vuokratuotot	26,1	26,5
Muut tuotot	30,4	29,8
Yhteensä	84,5	84,3

6.4 Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa	2019	2018
Aineet ja tarvikkeet
Maaselvitys- ja cateringkulut	323,6	308,3
Polttoainekulut	687,3	581,0
Lentokaluston huoltokulut	288,3	254,7
Tietohallintokulut	19,7	16,5
Muut erät	113,1	104,3
Yhteensä	1 431,9	1 264,8

6.5 Henkilöstökulut

Milj. euroa	2019	2018
Palkat ja palkkiot	286,6	253,5
Eläkekulut	49,5	48,6
Muut henkilösivukulut	14,7	18,5
Yhteensä	350,7	320,6

Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa	1,4	1,1
Hallitus	0,4	0,5

Henkilöstö keskimäärin 4 592 4 291

6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2019	2018
Muista pitkävaikutteisista menoista	13,1	9,8
Rakennuksista	1,2	1,0
Muusta kalustosta	0,7	0,7
Yhteensä	15,1	11,4

6.7 Liiketoiminnan muut kulut

2019	2018
28,1	28,0
26,1	26,5
30,4	29,8
84,5	84,3

Milj. euroa	2019	2018
Lentokaluston leasemaksut	419,3	366,0
Lentokapasiteetin muut vuokrat	129,6	117,5
Toimitila- ja muut vuokrat	31,3	32,9
Liikennöimismaksut	331,3	300,8
Myynti- ja markkinointikulut	161,8	148,0
Muut kulut	144,4	142,2
Yhteensä	1 217,7	1 107,5

6.8 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2019	2018
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	10,6	6,6
Muilta
Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista	0,4	-3,6
Muut korkotuotot	0,5	0,5
Yhteensä	11,5	3,5
Myyntivoitot osakkeista	1,1	0,2
Korkokulut
Muille	-23,7	-25,2
Yhteensä	-23,7	-25,2
Muut rahoitustulut
Muille	0,9
Yhteensä	0,9
Muut rahoituskulut
Muille	-0,7	-0,5
Yhteensä	-0,7	-0,5
Kurssierot	-0,2	3,6

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-11,1	-18,4

2019	2018
13,1	0,8
1,2	1,0
0,7	0,7
15,1	11,4

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.9 Tilinpäätössiirrot

Milj. euroa	2019	2018
Poistoeron muutos	-1,0	-1,9
Saadut konserniavustukset	34,1	48,3
Yhteensä	33,1	46,4

6.10 Tuloverot

	Milj. euroa

Milj. euroa	2019	2018
Tilikauden verot	-4,9	-10,6
Laskennallisten verojen muutos		-6,3
Yhteensä	-4,8	-16,9

6.11 Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	2019	2018
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	66,2	52,9
Lisäykset	21,6	18,0
Lisäykset fuusiosta	0,1
Vähennykset	-10,2	-4,7
Hankintameno 31.12.	77,8	66,2
Kertyneet poistot 1.1.	-34,0	-28,9
Vähennykset	8,8	4,7
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-11,7	-9,8
Kertyneet poistot 31.12.	-37,0	-34,0

Milj. euroa	2019	2018
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	66,2	52,9
Lisäykset	21,6	18,0
Lisäykset fuusiosta	0,1
Vähennykset	-10,2	-4,7
Hankintameno 31.12.	77,8	66,2

Kertyneet poistot 1.1.	-34,0	-28,9
Vähennykset	8,8	4,7
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-11,7	-9,8
Kertyneet poistot 31.12.	-37,0	-34,0

Kirjanpitoarvo 31.12.	40,9	32,3

Aineettomat hyödykkeet 31.12. 40,9 32,3

6.12 Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2019

Milj. euroa		Maa-alueet Rakennukset Muu kalusto		Ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	0,7	54,7	9,1	6,0	70,6
Lisäykset			3,2	3,0	6,2
Lisäykset fuusiosta			31,7	1,9	33,6
Vähennykset		-0,4	-0,3	-5,8	-6,5
Hankintameno 31.12.2019	0,7	54,3	43,6	5,1	103,8
Kertyneet poistot 1.1.2019		-4,4	-4,4		-8,8
Vähennykset		0,2	0,3		0,6
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset		-1,0	-0,7		-1,7
Kertyneet poistot fuusiosta			-11,3		-11,3
Kertyneet poistot 31.12.2019		-5,2	-16,0		-21,3

Kirjanpitoarvo 31.12.2019	0,7	49,1	27,6	5,1	82,5
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2019			31,0 %

Aineelliset hyödykkeet 2018

Milj. euroa		Maa-alueet Rakennukset Muu kalusto		Ennakot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	0,7	54,4	7,9	7,7	70,8
Lisäykset		0,3	1,4	5,0	6,6
Vähennykset			-0,2	-6,7	-6,9
Hankintameno 31.12.2018	0,7	54,7	9,1	6,0	70,6
Kertyneet poistot 1.1.2018		-3,4	-3,9		-7,4
Vähennykset			0,2		0,2
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset		-1,0	-0,6		-1,6
Kertyneet poistot 31.12.2018		-4,4	-4,4		-8,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	0,7	50,3	4,7	6,0	61,7
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta 31.12.2018			1,1 %

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.13 Sijoitukset

Milj. euroa	2019	2018
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1.	447,3	447,6
Vähennykset fuusiosta	-6,7	-0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	440,6	447,3

Osakkuus- ja yhteisyritykset
Hankintameno 1.1.	2,5	2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,5	2,5

Milj. euroa	2019	2018
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1.	447,3	447,6
Vähennykset fuusiosta	-6,7	-0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	440,6	447,3

Osakkuus- ja yhteisyritykset
Hankintameno 1.1.	2,5	2,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,5	2,5

Osuudet muissa yrityksissä
Hankintameno 1.1.	0,4	0,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,4	0,4

Osakkuus- ja yhteisyritykset	Emoyhtiön omistus-%
Suomen Ilmailuopisto Oy, Suomi	49,50
Nordic Regional Airlines AB, Ruotsi	40,00
Konserniyritykset	Emoyhtiön omistus-%		Emoyhtiön omistus-%
Finnair Cargo Oy, Suomi	100,00	Finnair Kitchen Oy, Suomi	100,00
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi	100,00	Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi	100,00
Northport Oy, Suomi	100,00	Amadeus Finland Oy, Suomi	95,00
Finnair Technical Services Oy, Suomi	100,00	Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi	100,00
Finnair Engine Services Oy, Suomi	100,00	FTS Financial Services Oy, Suomi	100,00
Finnair Travel Retail Oy, Suomi	100,00	Finnair Business Services OÜ, Viro	100,00

Finnair Flight Academy Oy, Suomi sulautui Finnair Oyj:hin 31.12.2019.

6.14 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset

Milj. euroa	2019	2018
Konserniyrityksiltä		16,7
Muilta yrityksiltä	1,5	1,5
Yhteensä	1,5	18,2

6.15 Laskennalliset verosaamiset

2019	2018
	2,3
17,3
-1,9	-6,2
0,2	-0,4
-15,7	25,6
0,1	-4,0
0,0	17,3

6.16 Lyhytaikaiset saamiset

Milj. euroa	2019	2018
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset	21,6	19,1
Konserniavustus	34,1	48,3
Siirtosaamiset	5,3	0,7
Muut saamiset	605,4	351,1
Yhteensä	666,4	419,3
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset		0,1
Siirtosaamiset	9,9	9,1
Yhteensä	10,0	9,2
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset	102,5	109,5
Siirtosaamiset	58,3	84,4
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	33,9	27,0
Muut saamiset	16,6	15,2
Yhteensä	211,3	236,1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	887,6	664,6

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.17 Rahoitusarvopaperit

Milj. euroa	2019	2018
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon	800,8	892,2
6.18 Rahat ja pankkisaamiset
Milj. euroa	2019	2018
Pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset	149,7	178,5

6.18 Rahat ja pankkisaamiset

Pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset 149,7 178,5

6.19 Oma pääoma

Milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Vara rahasto	Käyvän arvon rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Edellisten tilikausien tulos	Oma pääoma yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	75,4	24,7	147,7	-59,6	256,5	188,8	633,6
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos				62,9			62,9
Osakeperusteiset maksut					2,2		2,2
Omien osakkeiden osto						-0,5	-0,5
Osingonjako						-34,9	-34,9
Tilikauden tulos						22,1	22,1
Oma pääoma 31.12.2019	75,4	24,7	147,7	3,3	258,7	175,5	685,3

	Osake	Ylikurssi	Vara	Käyvän arvon	Sijoitetun vapaan oman pääoman	Edellisten tilikausien	Oma pääoma
Milj. euroa	pääoma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	tulos	yhteensä
Oma pääoma 31.12.2017	75,4	24,7	147,7	42,8	253,7	170,3	714,4
Laadintaperiaatteen muutos						-8,3	-8,3
Oma pääoma 01.01.2018	75,4	24,7	147,7	42,8	253,7	162,0	706,4
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos				-102,4			-102,4
Osakeperusteiset maksut					2,8		2,8
Omien osakkeiden osto						-3,7	-3,7
Osingonjako						-38,4	-38,4
Tilikauden tulos						69,7	69,7
Laadintaperiaatteen muutos						-0,8	-0,8
Oma pääoma 31.12.2018	75,4	24,7	147,7	-59,6	256,5	188,8	633,6

Jakokelpoiset varat

Milj. euroa	2019	2018
Käyvän arvon rahasto		-59,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	258,7	256,5
Edellisten tilikausien voitto	153,4	119,9
Tilikauden voitto/tappio	22,1	68,9
Yhteensä	434,2	385,7

6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä

Milj. euroa	2019	2018
Kertynyt poistoero 1.1.	22,4	20,5
Poistoeron muutos	3,6	1,9
Kertynyt poistoero 31.12.	26,0	22,4

Tilinpäätössiirrot yhteensä	26,0	22,4

6.21 Pakolliset varaukset

Milj. euroa	2019	2018
Varaukset 1.1.	121,0	106,3
Uudet varaukset	78,1	52,7
Varausten purku	-43,5	-42,9
Kurssierot	1,4	4,9
Varaukset 31.12.	157,0	121,0
Joista pitkäaikaista	140,1	90,3
Joista lyhytaikaista	16,9	30,7
Yhteensä	157,0	121,0

Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2031 mennessä.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.22 Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	2019	2018
Joukkovelkakirjalainat	200,0	200,0
Hybridilaina	200,0	200,0
Laskennallinen verovelka	0,1
Muut velat	1,7	0,9
Yhteensä	401,8	400,9

Korollisten velkojen erääntymisajat
1–5 vuotta	200,0	200,0
Myöhemmin	200,0	200,0
Yhteensä	400,0	400,0

6.23 Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa	2019	2018
Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille
Ostovelat	46,3	47,5
Siirtovelat	17,5	23,7
Konsernipankkitilivelat	162,1	122,7
Yhteensä	225,9	194,0

Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat	0,1
Saadut ennakot		2,1
Yhteensä	0,1	2,1

Lyhytaikaiset velat muille
Saadut ennakot		0,1
Ostovelat	74,5	60,7
Siirtovelat	824,2	861,6
Muut velat	11,5	18,7
Yhteensä	910,2	941,0

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	1 136,2	1 137,1

Siirtovelat	2019	2018
Ennakkoon saadut lentolipputulot	450,7	444,4
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut	96,9	89,5
Lomapalkkavelka	64,1	61,0
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus	43,9	45,8
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	29,1	100,5
Muut erät	157,1	146,3
Yhteensä	841,7	887,4

6.24 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. euroa	2019	2018
Takaukset ja vastuusitoumukset
Konserniyritysten puolesta	79,6	82,0
Muiden yritysten puolesta		0,6
Yhteensä	79,6	82,6

Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana	377,0	338,8
1–5 vuoden kuluessa	1 285,7	1 207,6
Myöhemmin	543,9	657,7
Yhteensä	2 206,5	2 204,1

Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston 100 %:sesti omistamaltaan tytäryhtiöltä.

Milj. euroa	2019	2018
Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana	30,2	29,3
1–5 vuoden kuluessa	91,5	91,4
Myöhemmin	130,9	140,6
Yhteensä	252,6	261,3

Eläkevastuut
Eläkesäätiön kokonaisvastuu	350,0	339,8
Lisäetuusosuutta katettu	-350,0	-339,8
Yhteensä	0,0	0,0

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

2019	2018
200,0	200.0
200,0	200,0
0,1
1,7	0,9
401,8	400,9


200,0	200.0
200,0	200.0
400,0	400,0

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

6.25 Johdannaissopimukset

		2019			2018				Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Milj. euroa	Nimellis- arvo	Positii- viset käyvät arvot	Negatii- viset käyvät arvot	Käypä nettoarvo	Nimellis- arvo	Positii- viset käyvät arvot	Negatii- viset käyvät arvot	Käypä nettoarvo	Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Valuuttajohdannaiset									Milj. euroa	31.12.2019	Taso 1	Taso 2
Liiketoiminnan kassavirtojen									Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	800,8	762,3	38,5
suojaus, termiinit	924,4	23,6	-5,9	17,6	700,1	17,0	-6,9	10,1	Kaupankäyntiarvopaperit
Liiketoiminnan kassavirtojen									Kaupankäyntijohdannaiset
suojaus, ostetut optiot		3,3		3,3		5,6		5,6	Valuuttajohdannaiset	27,0		27,0
Liiketoiminnan kassavirtojen									- joista rahavirran suojauslaskennassa	26,8		26,8
suojaus, myydyt optiot			-1,0	-1,0			-2,8	-2,8	Hyödykejohdannaiset	6,9		6,9
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä		26,8	-6,9	19,9	700,1	22,6	-9,7	12,8	- joista rahavirran suojauslaskennassa	6,9		6,9
									Yhteensä	834,6	762,3	72,4
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, termiinit		0,1	0,0	0,1					Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Kaupankäyntijohdannaiset
Suojauslaskennan									Valuuttajohdannaiset	7,0
ulkopuoliset erät yhteensä		0,1	0,0	0,1					- joista rahavirran suojauslaskennassa	6,9
									Hyödykejohdannaiset	22,1
Valuuttajohdannaiset									- joista rahavirran suojauslaskennassa	22,0
yhteensä	924,4	27,0	-6,9	20,1	700,1	22,6	-9,7	12,8	Yhteensä	29,1

Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia	898 000	6,2	-21,5	-15,3	924 500	3,8	-78,1	-74,3
Ostetut lentopetrolioptiot, tonnia	57 000	0,7		0,7	169 500	0,7		0,7	6.27 Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia	57 000		-0,5	-0,5	169 500		-11,6	-11,6	Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta		Erääntymisaika
Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä		6,9	-22,0	-15,1		4,5	-89,7	-85,2	Suojattu hinta 31.12.2019 \$/tonni	Nimellismäärä (tonnit)	Vuoden aikana	1–2 vuotta
Myydyt lentopetrolioptiot, tonnia			-0,1	-0,1	146 500		-1,1	-1,1	Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus 655,2	992 382	761 382	231 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä							-1,1	-1,1	Cargoes FOB Singapore-indeksin mukaan laskettu polttoainekulutus 682,6	61 618	61 618
Hyödykejohdannaiset yhteensä		6,9	-22,1	-15,2		4,5	-90,8	-86,4
									Valuuttariski
Johdannaiset yhteensä*		33,9	-29,1	4,8		27,0	-100,5	-73,5	Suojaus		Erääntymisaika

* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2019 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).

6.26 Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat

	Suojaus		Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus Milj. euroa 31.12.2019	instrumenttien painotettu keski kurssi suhteessa euroon	Nimellismäärä (brutto)	Vuoden aikana	1–2 vuotta
USD	1,17	921,3	685,4	235,9
JPY	125,2	378,1	271,3	106,8

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2019 olivat 434 179 503,56 euroa, josta tilikauden 2019 tulos on 22 141 346,13 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2019 perusteella jaetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta ja että jäljellä oleva osuus tilikauden tuloksesta jätetään omaan pääomaan. Osingon määrä olisi 6.2.2020 ulkona olevien osakkeiden perusteella yhteensä 25 516 760,40 euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 2020 Finnair Oyj:n hallitus

Jouko Karvinen Tiina Alahuhta-Kasko Colm Barrington

Montie Brewer Mengmeng Du Jukka Erlund

Henrik Kjellberg Jaana Tuominen

Topi Manner Finnair Oyj:n toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 2020

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Finnair Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n (y-tunnus 0108023-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3.3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 15 miljoonaa euroa (14 miljoonaa euroa), joka on noin 0,5 % konsernin liikevaihdosta
Tarkastuksen laajuus: Olemme tarkastaneet konsernin emoyhtiön ja kolme merkittävintä tytäryhtiötä. Näiden lisäksi olemme suorittaneet yksittäisiä tarkastustoimenpiteitä ja analyyttisia tarkastustoimenpiteitä konsernin tasolla arvioidaksemme mahdollisia epätavallisia muutoksia liittyen muihin tytäryhtiöihin.
IFRS 16 vuokrasopimukset standardin käyttöönotto
Ennakkoon saadut lentolipputulot
Lentokaluston huoltovaraus
Etuuspohjaiset eläkkeet

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus

15 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 14 miljoonaa euroa)

Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde

0,5 % konsernin liikevaihdosta

Perustelut vertailukohteen
valinnalle

Konsernin tulos on ollut vaihteleva viimeisten vuosien ajan ja tulokseen ovat
olennaisesti vaikuttaneet vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Näin ollen
valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska
käsityksemme mukaan tämä muodostaa vakaan vertailukohdan vuodesta
toiseen ottaen huomioon konsernin kasvu- ja investointisuunnitelmat ja
koska tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin
suoriutumista. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksytty vertailukohde.
Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 0,5 %, joka on tilintarkastus
standardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Finnair-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konserni toimii kotimaassa usean juridisen yhtiön kautta. Lisäksi konsernilla on pieniä juridisia yhtiöitä Suomen ulkopuolella. Konsernin liikevaihto kertyy suurimmaksi osin emoyhtiön myynnin perusteella ja olemme tarkastaneet emoyhtiön osana konsernin tarkastusta. Tämän lisäksi olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä kolmen merkittävimmän tytäryhtiön osalta. Muihin tytäryrityksiin ei katsota liittyvän olennaisen virheen riskiä konsernitilinpäätöksen kannalta ja täten näiden osalta tarkastustoimenpiteet ovat rajoittuneet konsernitasolla tehtäviin analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiin.

Näiden toimenpiteiden perusteella olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
IFRS 16 vuokrasopimukset standardin käyttöönotto
Asiaa koskevia tietoja on esitetty	Olemme arvioineet vuokrasopimusten

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 2.2

Tilikaudella täysin takautuvalla menetelmällä käyttöönotettu IFRS 16 standardi muutti vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyä. Standardin käyttöönotolla oli merkittävä vaikutus konsernin tilinpäätökseen ja vertailutietoihin.

Uuden standardin mukaan vuokralle ottaja kirjaa taseeseen lentokoneiden, kiinteistöjen ja muiden vuokrasopimusten tulevien vuokrien nykyarvoa vastaavan käyttöoikeusomaisuuserän sekä vuokrasopimusvelan. Tuloslaskelmassa aikaisemmin esitetty vuokrakulu korvautui käyttöoikeusomaisuuserän poistoilla sekä rahoituseriin kirjattavilla velan korkokuluilla. Aikaisemmin kyseisten sopimusten tulevat vuokramaksut esitettiin liitetiedoissa vuokravastuina.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2019 käyttöoikeusomaisuuserien saldo konsernin taseessa oli 877,5 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelkojen saldo 1 054,0 miljoonaa euroa.

Standardin soveltaminen edellyttää johdon harkintaa ja arviointeja esimerkiksi vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan sekä vuokra-ajan määrittelyssä.

Johtuen käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen olennaisuudesta ja niihin liittyvistä arvioista on standardin käyttöönotto katsottu konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Olemme arvioineet vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn liittyvien kontrollien tehokkuutta.

Olemme kohdistaneet

aineistotarkastustoimenpiteitä tilinpäätöksen vertailutietoihin sekä tilinpäätöspäivänä

taseeseen ja tilikaudelle tuloslaskelmaan kirjattuihin vuokrasopimuksiin.
Olemme suorittaneet

aineistotarkastustoimenpiteitä kirjattujen vuokrasopimusten täydellisyyden varmistamiseksi.

Olemme tarkastaneet vuokrasopimusten kirjaamiseen liittyvien laskelmien

matemaattista oikeellisuutta. asianmukaisuutta.

Olemme analysoineet käytettyjen
arvioiden, kuten diskonttauksessa käytetyn
korkokannan sekä vuokra-ajan määrittelyn,
Olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liitetiedon 2.2. asianmukaisuutta.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen

kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Ennakkoon saadut lentolipputulot

Asiaa koskevia tietoja on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1.2.4. Lentoliput myydään tyypillisesti etukäteen, jolloin saadut

ennakkomaksut kirjataan velaksi taseeseen. Velka liittyen ennakkoon saatuihin lentolipputuloihin oli 451,2 miljoonaa euroa vuoden 2019 lopussa.

Lentolipputulot kirjataan liikevaihdoksi kun lento on lennetty. Osa lentolipuista jää käyttämättä. Käyttämättä jääneet lentoliput tuloutetaan perustuen odotusarvoon käyttämättä jäämistä lipuista, joista ei tarvitse luovuttaa suoritetta. Liikevaihdon kirjaaminen liittyen odotettuihin käyttämättä jäävin lentolippuihin tehdään manuaalisesti.

Johtuen erän olennaisuudesta ja siihen liittyvästä manuaalisesta oikaisusta ennakkoon saadut lentolipputulot on katsottu konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Lentokaluston huoltovaraus

Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1.3.6.

Konsernin lentokonelaivasto koostuu itse omistetuista sekä vuokratuista lentokoneista. Konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit vuokra-ajan päätyttyä tietyn huoltotason mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on kirjannut mm. runkojen raskashuoltoihin, moottoreiden performanssihuoltoihin ja moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin liittyviä varauksia. Nämä varaukset olivat 166,3 miljoonaa euroa vuoden 2019 lopussa.

Olemme arvioineet liikevaihtoprosessiin liittyvien kontrollien asianmukaisuutta ja lisäksi olemme testanneet tiettyjen tuloutukseen liittyvien avain-kontrollien tehokkuuden. Olemme tarkastaneet lentolippuihin liittyvän liikevaihdon otantaperusteisesti. Olemme tarkastaneet ennakkoon saatuihin lentolipputuloihin liittyvän velan otantaperusteisesti. Olemme tarkastaneet odotettujen käyttämättä jäävien lentolippujen tuloutuksessa käytetyn laskelman matemaattisen oikeellisuuden sekä laskelman syöttötiedot. Olemme suorittaneet tietokoneavusteisia tilintarkastustoimenpiteitä ennakkoon saatuihin lentolipputuloihin liittyvään velkaan. Arvioimme lentokaluston huoltovarauksen laskentamallin asianmukaisuuden ja testasimme laskelman matemaattisen oikeellisuuden. Arvioimme johdon käyttämän prosessin asianmukaisuuden liittyen varauksen määrittämiseen ja käytettyjen arvioiden järkevyyteen. Lisäksi testasimme laskelman syöttötietojen oikeellisuuden. Haastoimme johtoa käytettyjen arvioiden asianmukaisuuteen osalta esimerkiksi liittyen arvioitujen huoltojen ajankohtaan ja arvioituihin kustannuksiin. Arvioimme

Huoltovelvoite kertyy vuokra-ajan kuluessa. Huoltovelvoitteeseen liittyvä varaus perustuu sopimukselliseen velvoitteeseen vuokralle antajaa kohtaan.

Huoltovaraus arvioidaan käyttämällä arviointimallia, joka sisältää useita muuttujia ja arvioita. Näitä arvioita ovat esimerkiksi: kuinka monta lentotuntia voidaan lentää kunkin huoltojakson aikana, milloin kukin huolto arvioidaan tehtävän ja kuinka paljon kukin huolto maksaa tulevaisuudessa.

Johtuen erän olennaisuudesta, varauksen laskentaan liittyvästä monimutkaisuudesta ja siihen liittyvistä arvioista lentokaluston huoltovaraus on katsottu konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

varauksen asianmukaisuutta myös vertaamalla aikaisempia arvioita toteutuneisiin huoltokustannuksiin.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Etuuspohjaiset eläkkeet

Asiaa koskevia tietoja on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1.3.8.2. Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa työntekijöiden tulevaisuudessa saamat eläke-etuudet on arvoitu ja arvio riippuu useasta eri tekijästä kuten työntekijän iästä, palveluvuosista ja palkkatasosta. Taseeseen kirjattu velvoite etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyen on esitetty arvioitujen tulevaisuuden eläke-etuuksien nykyarvon ja eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen erotuksena. Etuuspohjaisten eläkkeiden nettovelka oli 17,0 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa.

Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.

Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat kirjataan käypään arvoon ja arvonmääritys sisältää arvioita erityisesti liittyen listaamattomiin sijoituksiin.

Johtuen erän olennaisuudesta ja siihen liittyvistä arvioista etuuspohjaiset eläkkeet on katsottu konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.

Olemme käyttäneet omaa vakuutusmatemaatikkoa arvioidessamme

yhtiön käyttämien riippumattomien

vakuutusmatemaatikkojen eläkelaskelmien
asianmukaisuutta. Tämä on sisältänyt
eläkelaskelmissa käytettyjen
vakuutusmatemaattisten oletusten
asianmukaisuuden arvioimisen.
Olemme testanneet eläkejärjestelyihin
kuuluvien varojen arvostuksen
otantaperusteisesti vertaamalla yhtiön
käyttämää arvostusta kyseisten sijoitusten
markkina-arvoihin vuoden lopussa.
Listaamattomien sijoitusten osalta olemme arvioineet yhtiön arvostuksen asianmukaisuutta vertaamalla sitä meidän omaan arvostukseen, joka perustuu sijoituksen luonteeseen,
hankintahintaan, aiemmin tarkastettuun arvostukseen sekä julkisesti saatavaan
informaatioon vastaavanlaisista sijoituksista.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

TOIMITUSJOHTAJAN

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA

TILINTARKASTUS-KERTOMUS

1. LIIKETULOS
1. LAIVASTO JA MUU KÄYTTÖOMAISUUS SEKÄ VUOKRASOPIMUKSET
1. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSKULUT
1. KONSOLIDOINTI
1. MUUT LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS