Sisällysluettelo

Toimitusjohtajan katsaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -3
CapMan lyhyesti - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	5
CapManin sijoitusalueet ja palveluliiketoiminnat------------------------------8
Historiikki - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -10
Vuoden 2019 päätapahtumat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 12
Infra - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	14
Real Estate - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	16
Private Equity: Buyout - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	19
Private Equity: Growth - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 21
JAM Advisors - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 23
People & Culture - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -25
Yhteiskunnallinen jalanjälki-----------------------------------------------------------	27
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 29
Hallitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -37
Johtoryhmä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 39
Hallituksen toimintakertomus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 42
Tunnusluvut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 49
Tunnuslukujen laskentakaavat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 54

Tilinpäätös - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 55
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 56
Konsernitase (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	57
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) - - - - - 58
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 59
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -	60
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -105
Emoyhtiön tase (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 106
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -107
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 108
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset - - - - - - - -115
Tilinpäätösmerkintä------------------------------------------------------------115
Tilintarkastuskertomus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 116
Luettelo kirjanpitokirjoista ja
tositteiden lajeista sekä säilytystavoista - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -120
Osakkeet ja osakkeenomistajat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -121
Tietoja osakkeenomistajille - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -123

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kaikki mittarit osoittavat oikeaan suuntaan

CapMan tänään

Kärkiyhtiönä oleminen tarkoittaa, että haluamme olla enemmän kuin pelkästään sijoittaja tai pääomien hallinnoija. Haluam me olla merkittävä toimija, jonka yhteiskun nallinen vaikuttavuus on suurempi kuin vain oma taseemme tai liikevaihtomme jalanjälki.

CapMan tänään

Toteutamme strategiaamme järjestelmällisesti

Vuosi 2019 eteni vauhdikkaasti strategiam me mukaisesti:

1. Uudet sijoitusstrategiat. Olemme vii meisen kolmen vuoden aikana keränneet lähes 1,5 miljardia euroa uutta hallinnoi tavaa pääomaa kahdeksaan eri strategi aan. Varainhankinnan vire jatkui vahvana vuonna 2019, jonka aikana perustimme muun muassa uuden Buyout-rahaston ja hotellikiinteistörahaston.
2. Uudet tuote- ja palveluratkaisut. Olem me viimeisen kolmen vuoden aikana lanseeranneet useita uusia tuoteratkai suja, kuten avoimia rahastoja, klubisijoi tuksia sekä mandaattipohjaisia ratkaisuja sijoittajien kysyntään vastaten. Uusi hotellikiinteistörahastomme on esimerkki rakenteeltaan pitkäaikaisesta rahastosta, joka hakee jatkuvasti uusia sijoituskohtei ta ja uutta pääomaa. Esimerkkinä uudes ta palvelukokonaisuudesta on raportointi yhtiö JAM Advisors, josta CapMan hankki enemmistön helmikuussa 2019.
3. Laajennettu asiakaskunta ja vahvistunut jakelu. Olemme viime vuosina onnistuneet laajentamaan kansainvälistä

asiakaskuntaamme sekä vahvistamaan suhteitamme pienempiin asiakasryh miin. Syksyllä 2019 sovimme lisäksi yhteistyöstä Nordean kanssa erikoissi joitusrahasto CapMan Nordic Property Incomen jakelusta.

4. Huippuammattilaiset. Onnistumiset vaativat toteutuakseen osaavia ihmisiä. Siksi keskeisenä strategisena linjaukse namme on houkutella tiimiimme huip puammattilaisia ja pitää heistä kiinni. Strategia heijastuu osittain uudistunees sa henkilöstössä. CapManin johtoryh mästä 75 prosenttia on nimitetty ja yhtiön koko henkilöstöstä 46 prosenttia on aloittanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Uudistumisen taustalla ovat uudet liiketoiminta-alueet, mutta myös onnistunut sukupolvenvaihdos yhtiössä.

Yllä mainittuihin painopistealueisiin peilaten onnistunut arvonluonti on tekemisemme yti messä. Arvonluonti tukee varainhankintaa ja sitä kautta CapManin hallinnointipalkkioiden kannattavaa kasvua. Arvonluonti vaikuttaa myös suoraan omien sijoitustemme tuottoi hin. Olemme allokoineet valtaosan tasees tamme pääomasijoituksiin, pääosin omiin rahastoihimme.

Maailmanlaajuisista megatrendeistä myötätuulta strategialle

Strategiset painopistealueemme ovat linjas sa toimialallamme vallitsevien megatrendien kanssa. Listaamattomat sijoitukset ovat kasvava markkina. Tutkimusten mukaan

listaamaton markkina on kolminkertaistunut 12 vuodessa. Kasvupotentiaalia on kuitenkin tätäkin enemmän, sillä listaamaton markki na vastaa ainoastaan 12 prosenttia listatun markkinan arvosta.

Pääomasijoitusala on paitsi kasvanut myös monipuolistunut uusien segmenttien myötä. Perinteisen listaamattomiin yrityksiin sijoittamisen lisäksi kiinteistöt, infrastruk tuuri ja velkasijoittaminen houkuttelevat pääomia. Monipuoliset tuotteet tuovat sijoit tajille myös hajautushyötyjä.

Listaamattomat sijoitukset ovat histo riallisesti tuottaneet muita omaisuusluokkia paremmin. Tämä kehitys on nähtävissä sekä Pohjoismaissa että kansainvälisesti. Hou kuttelevampi tuottoprofiili tarkoittaa, että yhä laajempi sijoittajakunta haluaa sijoittaa listaamattomiin tuotteisiin ja vaihtoehtoiseen sijoitusluokkaan. Myös niille sijoittajille, joille suljetut pääomarahastot eivät ole perinteises ti olleet mahdollisia sijoituskohteita, on nyt avautunut keinoja sijoittaa uusien tuotteiden ja rakenteiden kautta. CapManin strategia on hyvin linjassa tämän kehityksen kanssa.

Kannattava kasvu ja kasvava osinko ajavat omistaja-arvon positiivista kehitystä

CapManin vahva kasvu jatkui vuonna 2019. Liikevaihtomme kasvoi 46 prosenttia, vertai lukelpoinen liikevoittomme 110 prosenttia ja vertailukelpoinen osakekohtainen tuloksem me 115 prosenttia. Hyvän kehityksen an siosta saavutimme tai lähestyimme vuonna 2018 asettamiamme taloudellisia tavoitteita. Palkkiotuotot kasvoivat 30 prosenttia, kun kasvutavoitteemme oli 10 prosenttia, oman

Merkittävä toimija Jalanjälkemme on tasetta tai liikevaihtoa suurempi

pääoman tuotto oli 16 prosenttia (tavoite yli 20 prosenttia) ja omavaraisuusasteemme 60 prosenttia (tavoite yli 60 prosenttia). Tavoit teenamme on vuosittain kasvava osinko, ja hallitus ehdottaa osakekohtaisen voitonjaon kasvattamista 0,13 euroon vuodelta 2019. Osakekohtainen voitonjakomme on kasvanut seitsemän peräkkäistä vuotta.

Vahva taloudellinen kehitys heijastuu myös osakkeemme kokonaistuotossa, joka oli 64 prosenttia vuonna 2019. Kehitys on selkeästi Helsingin pörssin yleisindeksiä parempi siitäkin huolimatta, että vuosi oli osakemarkkinoilla kokonaisuudessaan positiivinen.

Viime vuoden positiivinen kehitys osoit taa, että olemme luoneet vankan ja moni muotoisen pohjan, jolle rakentaa tulevaa kasvua. Vuoden lopussa toteutetun omistus järjestelyn myötä olen CapManin suurimman omistajan osakas. Tätä kautta olen myös henkilökohtaisesti sitoutunut toteuttamaan CapManin kannattavaa kasvua, luomaan omistaja-arvoa sekä varmistamaan pitkän aikavälin edellytykset kasvavalle osingolle.

Joakim Frimodig CapMan Oyj:n toimitusjohtaja

CapMan lyhyesti

CapMan on johtava pohjoismainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja.

Tarjoamme laajan kirjon sijoitustuotteita ja palveluita. Hallinnoimme yhteensä yli 3 miljardin euron pääomia ja tavoitteenamme on tarjota houkuttelevia tuottoja ja innovatiivisia ratkaisuja sijoittajille. Toimimme laajasti listaamattomalla markkinalla paikallisesti erikoistuneiden tiimien kautta. Sijoitusalueemme kattavat kohdeyhtiösijoittamisen, kiinteistösijoittamisen ja infrastruktuurisijoittamisen. Palveluliiketoimintaamme kuuluvat hankinta- ja ostotoiminnan, varainhankinnan sekä analyysi-, raportointi- ja varainhoidon palvelut. CapManin palveluksessa on noin 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Lontoossa ja Luxemburgissa. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001.

S E I T G E T T E A E R M T A S T	Kyky houkutella parhaimmat osaajat	Laajentunut asiakaskunta ja vahvistunut jakelu	Uudet tuotteet ja palvelut rakentavat palkkiotuottojen kannattavuutta	Menestys keskeisissä varainhankintaprojekteissa
	VAHVAA ARVONLUONTIA KAIKISSA TUOTERYHMISSÄ
N A T I K R K E R N A D M I T	Listaamaton markkina kasvaa	Laajentunut sijoittajakunta haluaa sijoittaa listaamattomaan markkinaan	Hajautushyödyt ja monipuoliset strategiat	Listaamaton markkina on tuottanut lista markkinaa paremmin

CapManin taloudelliset tavoitteet

* Vertailukelpoinen

** Sisältää osingon 0,04 euroa per osake ja pääomanpalautuksen 0,09 euroa per osake

CapManin sijoitusalueet ja palveluliiketoiminnat

CapMan hallinnoi monipuolisesti listaamattomaan markkinaan sijoittavia rahastoja ja mandaatteja sekä tarjoaa pääomasijoittamiseen liittyviä palveluja.

CapMan Real Estate

CapMan Real Estate toteuttaa sekä arvon luontiin että vakaaseen tuottoon perustuvia strategioita kaikilla keskeisillä kiinteistösek toreilla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Arvonluontiin keskittyvät rahastot ostavat pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitsevia kiinteistöjä, joita voi parantaa käyttötarkoitusta muokkaamalla, remontoi malla tai uudelleen positioimalla aktiivisen hallinnoinnin kautta. Tuottokeskeiset rahastot sekä mandaatit keskittyvät hyvällä paikalla sijaitseviin ja laadukkaisiin kohteisiin, joiden riskikorjattu tuotto on houkutteleva sijoittajil le yli markkinasyklien. CapMan Real Estaten pohjoismaisen organisaation palveluksessa on yli 40 sitoutunutta kiinteistösijoitustoimin nan ammattilaista. CapManin kiinteistöra hastot omistavat yhteensä yli 80 kiinteistöä. Vuonna 2019 rahastot sijoittivat 11 uuteen kohteeseen ja irtautuivat kolmesta kohteesta.

CapMan Infra

CapMan Infra sijoittaa erityisesti vakaan tuoton ja alhaisen riskin infrastruktuurikoh teisiin energia-, liikenne- ja telekommuni kaatiosektoreilla. Tiimi tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja paikallisille infrastruktuurikoh teiden omistajille, kun he miettivät tule vien investointitarpeiden rahoittamista tai omistustensa uudelleenjärjestelyä. Toiminta painottuu laajasti Pohjoismaihin, ja kahdek san hengen tiimi on jakautunut Helsingin ja Tukholman toimistojen välille. Sijoitusalueen ensimmäinen rahasto perustettiin vuonna 2018 ja se on tehnyt kolme sijoitusta. Tiimi on lisäksi toteuttanut kaksi mandaattipoh jaista sijoitusta.

CapMan Buyout

CapMan Buyout tekee määräysvaltasijoituk sia keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin Pohjoismaissa 30 vuoden kokemuksella. 12 sijoitusammattilaisen tiimi toimii Helsingis sä ja Tukholmassa. Buyoutia kiinnostavat mielenkiintoiset kasvutarinat, oman osa-alu eensa markkinajohtajat, vahva yrityskulttuu ri ja intohimoiset yrittäjät. CapMan Buyoutin hallinnoimat rahastot sijoittavat toimialasta riippumatta – tärkeintä on löytää yritykset, jotka voivat kasvaa luokkansa parhaimmis toksi, ja sellaisia on jokaisella toimialalla ja sektorilla. Buyout-rahastoissa on 11 koh deyhtiötä ja ne irtautuivat neljästä yhtiöstä vuoden 2019 aikana.

CapMan Growth

CapMan Growth tekee merkittäviä vähem mistösijoituksia pohjoismaisiin kasvuvai heen yrityksiin. Aktiivisena sijoittajana tiimi työskentelee läheisesti yritysjohdon ja omis tajien kanssa ja auttaa toteuttamaan heidän kasvutavoitteitaan. Growth-rahasto rahoittaa kasvuhankkeita, kuten yritysostoja ja inves tointeja, sekä auttaa rekrytoinneissa. Lisäksi rahasto voi ostaa omistajien osakkeita mahdollistaen heille näin osittaisen arvon realisoinnin yrityksessä ilman, että heidän on luovuttava päätösvallasta. Tiimillä on yli 25 vuoden kokemus kasvusijoittamisesta ja sen hallinnoima kasvurahasto on sijoittanut yhteensä 11 kohdeyhtiöön. Rahasto sijoitti kolmeen uuteen yhtiöön vuonna 2019.

CapMan Credit

CapMan toteuttaa velkasijoittamiseen erikoistunutta Credit-strategiaansa velkara hastojen kautta, joita hallinnoi CapMan-kon serniin kuuluva itsenäinen partnership Nest Capital. Nest Capitalin yhteensä 200 milj. euron suuruiset rahastot tekevät pääosin mezzanine-muotoisia velkasijoituksia Poh joismaissa toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rahastoilla on yhteensä kahdel san kohdeyhtiötä ja ne tekivät kaksi uutta sijoitusta vuonna 2019.

CaPS

CaPS (CapMan Procurement Services) on hankintapalvelu, joka keskittää jäsenyritys tensä ei-strategisten tuotteiden ja palve luiden hankintoja Suomessa ja Ruotsissa. CaPS-konsepti on ainutlaatuinen pääomasi joittajien keskuudessa Pohjoismaissa. Pal velu kilpailuttaa jäsenyritystensä hankinnat ja saavuttaa näin merkittäviä säästöjä ja etuja. Hankintavolyymit kasvoivat yli 190 milj. euroon vuonna 2019 ja palvelulla on Suomessa ja Ruotsissa 150 jäsenyritystä, joissa on yhteensä 65 000 työntekijää. Yli 160 kumppania palvelevat verkostoa eri hankintakategorioissa. CapMan omistaa 95 prosenttia CaPSista.

JAM Advisors

JAM Advisors on pankkiriippumaton ja innovatiivinen, kvantitatiivisiin työkaluihin vahvasti nojaava, suomalainen sijoituspal velu- ja analyysitalo. Palvelun perustana on X-Ray -palvelu, joka mahdollistaa asiak kaiden, esimerkiksi instituutiosijoittajien, säätiöiden, varakkaiden yksityishenkilöi den ja perheiden, kokonaisvarallisuuden läpivalaisun ja tarkan analysoinnin. X-Ray kerää ja yhdistää tiedon asiakkaan sijoitus varallisuudesta muotoon, joka on saatavilla ainoastaan JAMin varainhoitajilta. CapMan omistaa 60 prosenttia JAMista.

Scala Fund Advisory

Scala Fund Advisory tarjoaa pääomasijoi tusalaan erikoistuneita varainhankinta- ja neuvonantopalveluja pääomarahastojen hallinnointiyhtiöille maailmanlaajuisesti. Scalan tiimi toimii Helsingissä, Tukholmassa ja Lontoossa. CapMan omistaa 60 prosent tia Scalasta.

VUODESTA 1989

CapMan on johtava pohjoismainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. Yritys perustettiin vuonna 1989 ja sen ensimmäisen rahaston ensimmäinen sijoitus tehtiin kylpylähotelli Kuusamon Tropiikkiin. Olemme kehittäneet satoja yhtiöitä ja kiinteistöjä ja luoneet merkittävää arvoa viimeiset 30 vuotta yhtenä pääomasijoitusalan edelläkävijöistä Pohjoismaissa.

1993

Management buyout

Vuonna 1989 KOPin, Pohjolan ja Pro gramatorin yhteistyöstä syntyi yritysa nalyyseihin keskittynyt CapMan, jonka ensimmäiset työntekijät ovat Tuomo Raasio ja Ari Tolppanen. Ensimmäiseen pääomarahastoon kerättiin vuonna 1990 66 miljoonaa markkaa, joka oli huomio ta herättävä summa jo silloin. CapManin yrittäjähenkiset partnerit Ari Tolppanen, Vesa Vanha-Honko, Tuomo Raasio ja Olli Liitola ostivat koko CapManin osakekan nan vuonna 1993. CapMan keräsi heti seuraavan rahastonsa, jonka sijoittajia olivat pankit, vakuutusyhtiöt ja säätiöt.

2001

Listautuminen pörssiin

CapManin osake listattiin Helsingin pörs siin vuonna 2001 yhtenä ensimmäisistä pääomasijoitusyhtiöistä maailmassa. Sitä ennen yhtiö oli ensimmäisenä pää omasijoittajana tuonut monia suomalai sia teknologiayhtiöitä Helsingin pörssiin. CapManin hallinnoitavat pääomat ylitti vät ensimmäisen kerran miljardin euron rajan vuonna 2004.

Samanaikaisesti maailmalla:

Maastrichtin sopimus astui voimaan ja perusti Euroopan Uni onin 12 jäsenmaan voimin.

Samanaikaisesti maailmalla:

Terrori-iskut WTC:n torneihin New Yorkissa johtivat laajamit taisiin kurssilaskuihin maailman pörsseissä.

2004

Laajentuminen Pohjoismaihin sekä uusiin strategioihin

CapMan kansainvälistyi laajentamal la toimintaansa Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan. CapManin pohjoismaisia kohteita olivat muun muassa ensiapu- ja hygieniatuotteita valmistava ja markki noiva Cederroth. Vuonna 2005 CapMan laajensi toimintaansa kiinteistösijoitta miseen. Ensimmäisten vuosien aktiivi suuden seurauksena CapMan toteutti Euroopan suurimman kiinteistötransak tion vuonna 2007. CapManin tuoteperhe laajeni myös listayhtiöihin sekä Venäjälle sijoittaviin rahastoihin.

Samanaikaisesti aurinkokunnassa:

NASAn tutkimusmönkijät Spirit ja Opportunity laskeutuivat Marsin kamaralle ja aloittivat planeetan pinnan kartoituksen.

2010

Kasvua kohdeyhtiöille tehdyistä hankinnoista

Arvonluonti oli haasteellista ennen finanssikriisiä sijoitetuissa rahastoissa. CapMan päätti, ettei muun muassa teknologia- ja bioteknologiasijoituksia tekeviä rahastoja enää perusteta. Kasvua löytyi kuitenkin muilta alueilta yhtiön sisältä. CapMan perusti vuonna 2010 hankintarenkaan tavoitteenaan alentaa kohdeyhtiöiden ei-strategisten tuottei den ja palveluiden kustannuksia ja sen toiminta kasvoi nopeasti perustamista seuraavina vuosina. CaPS-hankintaren gas on ensimmäinen laatuaan Pohjois maissa.

2016

Norvestian hankinta

CapMan hankki sijoitusyhtiö Norvestian koko osakekannan vuosina 2015–2017. Hankinta vahvisti CapManin tasetta ja mahdollisti sijoittamisen pääomarahas toihin joustavasti. Norvestian hankinta toi CapManille myös jalansijan vähem mistösijoituksina tehtävien kasvusijoi tusten muodossa, ja Norvestian tiimi sekä kasvusijoitussalkku muodostivat CapManin kasvusijoitusalueen perustan.

2019

Pääomasijoittajasta listaamattoman markkinan asiantuntijaksi

CapMan on toiminut pääomasijoitusalal la jo 30 vuotta, minä aikana toiminta on laajentunut perinteisistä yritysostoista laajasti listaamattomalle markkinalle. Vuonna 2018 CapMan perusti ensimmäi sen pohjoismaisiin infrastruktuurikoh teisiin sijoittavan rahastonsa. CapMan on kasvattanut palveluliiketoimintaansa erillisinä kokonaisuuksina, joihin kuuluu tänään sijoituskokonaisuuksien rapor tointi ja analytiikka, pääomarahastojen neuvonanto sekä kasvuyritysten hankin tatoiminta.

alla sijaitsevan tulivuoren viimei simmän purkauksen aiheuttama tuhkapilvi häiritsi Euroopan lento liikennettä useita viikkoja.

Samanaikaisesti maailmalla:

Isobritannialaiset äänestivät EUeron puolesta, ja vuosia kestävä Brexit-prosessi alkoi.

Samanaikaisesti maailmalla:

Laajamittaiset metsäpalot Amazonin sademetsissä sekä Australiassa ovat kiihdyttäneet keskustelua ihmisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

PÄÄTAPAHTUMAT

2019

CapManin vuoden 2019 tulos oli vahva osoitus siitä, että pohjoismaiseen listaamattomaan markkinaan keskittyvä strategia tuotti tulosta. Saavutimme monia keskeisiä tavoitteita vuoden 2019 aikana ja etenimme strategiassamme kaikilla osa-alueilla.

JAM Advisors -liiketoiminnan hankinta

CapMan Oyj osti helmikuussa 60 prosent tia suomalaisesta analyysi-, raportointi- ja varainhoitoyhtiö JAM Advisors Oy:sta. JAM Advisors on suomalainen teknologisiin ratkaisuihin vahvasti keskittyvä analyysi-, raportointi- ja varainhoitoyhtiö. Yhtiön pal velukokonaisuuden ytimessä on sen kehit tämä ainutlaatuinen X-Ray palvelualusta, joka mahdollistaa asiakkaille räätälöidyn koontiraportoinnin, kokonaisvarallisuuden läpivalaisun ja analysoinnin sekä asiakkaan tarpeisiin räätälöidyn varainhoidon. Yritys järjestely tuo CapManille uutta teknologi sesti edistyksellistä palveluliiketoimintaa ja varainhoitopalvelua, sekä laajentaa yhtiön verkostoa uusissa asiakassegmen teissä. JAM Advisors palvelee pääasiassa kotimaisia instituutiosijoittajia, säätiöitä, perheiden sijoitusyhtiöitä ja varakkaita yksityishenkilöitä ja toimii näiden neuvon antajana.

CapMan Buyoutille uusi rahasto sekä useita irtautumisia

CapMan Buyout perusti yhdennentoista rahastonsa, CapMan Buyout XI:n. Ra hastoon on kerätty noin 170 miljoonaa euroa yhteensä yli 20 sijoittajalta. Cap - Man Buyout XI -rahasto tulee tekemään määräysvaltasijoituksia keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin Suomessa ja Ruotsissa.

Vuoden 2019 aikana CapMan Buyoutin rahastot irtautuivat Kämp Collection Ho telsista, Maintpartnerista ja Komasista, sekä myivät loput Harvian osaakkeensa.

OSAKKEEN KOKONAISTUOTTO 64 % VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITON KASVU 110 % LIIKEVAIHDON KASVU 46 % VOITONJAKO-OSUUSTUOTTOJA 7milj.€

VOITONJAKOEHDOTUS VUODELLE 2019 0,13 €/osake

CapMan Infra -rahaston ensimmäiset sijoitukset

CapMan Infran ensimmäinen rahasto teki ensimmäiset sijoituksensa vuoden 2019 aikana. CapMan sijoitti norjalai seen lauttaliikennöitsijä Norlediin yhdes sä kanadalaisen infrastruktuurisijoittaja CBRE Caledonin kanssa kesällä 2019. CapMan Infra on sijoituksen myötä mukana kärkijoukoissa viemässä Norjan lauttaliikennettä vihreämpään suuntaan. Norled on norjalaisen lauttaliikennesek torin teknologiajohtaja ja oli ensimmäi nen yhtiö maailmassa, joka otti käyttöön täysin sähköisen autolautan.

Lokakuussa 2019 rahasto sopi enem mistösijoituksesta yhdessä Telia Companyn kanssa muodostettavaan yhteisyritykseen, joka sijoittaa valokui tuverkkoinfrastruktuurin (fibre-to-thehome; FTTH) rakentamiseen ja laajenta miseen Suomessa. Rahastoon oli vuoden lopussa kerätty 174 miljoonaa euroa.

Uusia kiinteistötuotteita sekä laajennettu jakelu

CapMan on aloittanut yhteistyön Nordean kanssa CapManin hallinnoiman CapMan Nordic Property Income Fund (CMNPI) -erikoissijoitusrahaston jakelun osalta. Yhteistyön myötä CMNPI tulee osaksi Nordean tuotevalikoimaai. CMNPI on neljä kertaa vuodessa auki oleva avoin erikois sijoitusrahasto, joka sijoittaa hajautetusti pohjoismaiden kasvukaupungeissa sijait seviin tasaista vuokrakassavirtaa tuottaviin kiinteistöihin.

CapMan perusti vuoden 2019 lopus sa CapMan Hotels II -rahaston jatkona vuonna 2008 perustetulle hotellikiinteis törahastolle. CapMan Hotels II -rahastoon on perustamisvaiheessa kerätty omaa pää omaa 368 miljoonaa euroa ja se hankkii aloitussalkukseen aikaisemman hotelli kiinteistörahaston kaikki nykyiset kohteet. Uusi hotellirahasto sijoittaa vakaata ja ennustettavaa kassavirtaa tuottaviin hotel likiinteistöihin hajautetusti Pohjoismaissa.

Uusia kasvusijoituksia suomalaisiin edelläkävijäyhtiöihin

CapMan Growth -rahasto sijoitti vuoden aikana ALD-laitteita valmistavaan Picosuniin. ALD eli atomikerroskasvatus on suomalainen teknologia, jonka kehit täjä tekniikan tohtori Tuomo Suntola on palkittu Millennium-palkinnolla. Teknolo gian avulla voidaan luoda alle nanomet rin paksuisia kalvoja, jotka ovat edellytys nykyaikaisen elektroniikan toiminnalle. ALD-teknologialle löytyy koko ajan uusia sovelluskohteita esimerkiksi terveystek nologiasta.

CapMan Growth sijoitti lisäksi valta kunnallisesti toimivaan vuonna 2015 perustettuun infra-alan asiantuntijaan Insplaniin. Sijoituksen myötä Insplan pääsee toteuttamaan kunnianhimoista kasvusuunnitelmaansa uusilla markki noilla data- ja siirtoverkkopuolella.

Muutoksia omistuspohjassa

CapMan sai marraskuussa uuden suurimman omistajan, kun Silvertär nan Ab osti 10,56 %:in osuuden yhtiön osakkeista. Silvertärnan Ab:n enemmis töomistajana on Föreningen Konstsam fundet r.f. ja yhtiön muita omistajia ovat Oy Hammarén & Co Ab sekä Joakim Frimodigin määräysvaltayhtiö Bold hold Oy.

INFRA

Kestävää infrastruktuuria tuleville sukupolville

Pohjoismaat on vakaa ja houkutteleva markkina pitkäaikaisille infrastruktuurisijoituksille. Ikääntyvä infrastruktuuri, kaupungistuminen ja muuttuva väestörakenne luovat kysyntää infrastruktuurikohteiden vaihtoehtoisille rahoitusmuodoille. CapMan Infra sijoittaa pohjoismaisiin infrastruktuuriyhtiöihin, jotka luovat kestävää ja pitkäaikaista arvoa asiakkaille, työntekijöille ja alueiden asukkaille.

CapMan Infra sijoittaa erityisesti vakaan tuoton ja alhaisen riskin keskisuuriin inf rastruktuurikohteisiin energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektoreilla Pohjoismais sa. Helsingissä ja Tukholmassa toimiva inf ratiimi keskittyy toiminnassaan arvonluon tiin. Kahdeksanhenkisen tiimin jäsenillä on pitkäaikainen kokemus sekä rahoitusalalta että kansainvälisten infrastruktuurikohteiden operatiivisesta johtamisesta.

– Tiimimme monimuotoisuus on yksi vahvuuksistamme, sillä sen myötä voimme hyödyntää eri tulokulmia rahastossamme ja tehdä näin parempia päätöksiä, sanoo Cap - Man Infran managing partner Ville Poukka.

CapMan Infran erilaiset näkökulmat pää sivätkin töihin vuonna 2019. Tiimin ensim mäinen rahasto keräsi 175 miljoonaa euroa vuoden 2019 loppuun mennessä ja sen lopullisen koon odotetaan ylittävän 300 mil joonaa euroa vuoden 2020 toisen neljännek sen aikana. Rahasto toteutti ensimmäiset si joituksensa vuoden 2019 aikana ja hyödynsi näin mandaattipohjaisten sijoitusten tuomaa kokemusta. CapMan Infra on aikaisemmin tehnyt mandaattipohjaisia sijoituksia sähköja kaukoverkkoyhtiö Eleniaan sekä suureen tuulivoimapuistoon Ruotsissa. Vastuullisuus on yhteinen teema kaikissa sijoituksissa.

Edistämässä lauttaliikenteen vihreää aaltoa Norjassa

CapMan sijoitti norjalaiseen lauttaliikennöit sijä Norlediin yhdessä kanadalaisen infra struktuurisijoittaja CBRE Caledonin kanssa heinäkuussa 2019. CapMan Infra näki mer kittävää potentiaalia kohteessa, joka tarjoaa mielenkiintoisen infrastruktuuriympäristön

Torborg Chetkovich

Partneri

sekä mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöön Norledin laivaston tuottamaa hiilijalanjälkeä minimoimalla. Norled on yksi suurimmista lautta- ja pikaveneyhtiöistä Norjassa ja sen laivastoon kuuluu 59 lauttaa ja 28 pika venettä, jotka kuljettavat yli 17 miljoonaa henkilöä ja 9 miljoonaa autoa vuosittain.

– Norjan lauttaliikenne käy parhaillaan läpi vihreää muutosta ympäristövaatimusten ja uuden teknologian syntymisen ansiosta. Norled on teknologiajohtaja lauttaliiken teessä ja uudistaa parhaillaan laivastoaan täysin nollapäästöisiksi aluksiksi. Yhtiö otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön täysin sähköisen autolautan sekä maailman ensimmäisen vetykäyttöisen aluksen, kertoo CapMan Infran partneri Torborg Chetkovich.

Vastuullisuus ohjaa toimintaa

CapMan Infra hyödyntää vastuullisuusnäkö kulmia sijoitusanalyyseissä ja päätöksente koprosesseissa sekä toimiessaan vastuul lisena ja aktiivisena omistajana. CapMan

Harri Halonen Partneri

Infra käyttää erityisesti ympäristöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintota pa-asioihin (ESG) liittyviä tulosmittareita arvioidessaan kohteiden toimintaa kestävän kehityksen, eettisyyden ja hyvien hallinto tapojen näkökulmasta. CapMan on alle kirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) jo vuonna 2012. Periaat teet ovat toiminnan selkäranka ja auttavat ajamaan muutosta yhteiskunnassa laajalla mittakaavalla.

– PRI-periaatteiden lisäksi meillä on käy tössä oma ESG-prosessi, jota noudatamme analysointi- ja päätöksentekovaiheessa. Laa jan ja yksityiskohtaisen ESG-prosessin avulla rakennamme menestyksekkäitä yrityksiä ja kehitämme yhteiskuntaa sijoituksiemme kautta, Chetkovich sanoo.

Mahdollistamassa parempaa digitaalista infrastruktuuria

CapMan Infran vuoden 2019 toinen sijoitus tehtiin yhdessä pohjoismaisen teleoperaat tori Telia Companyn kanssa muodostettuun yhteisyritykseen. Yhteisyritys, josta CapMan Infra omistaa enemmistön, tulee hankki maan kaikki Telia Finlandin omistuksessa olevat Avoin Kuitu -liiketoiminnan valokuitu verkot ja näin vauhdittamaan valokuituverk koinfrastruktuurin rakentamista ja kehittä mistä Suomessa. Suomen hallitusohjelman yksi keskeisistä tavoitteista on edistää valokuitupohjaisten verkkoyhteyksien laajentamista digitaalisen infrastruktuurin ja nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämi seksi valtakunnallisesti, ja yhteisyrityksen tavoitteena on tähän haasteeseen vastaami nen.

– Paikallisina sijoittajina olemme lähellä palvelun loppukäyttäjää ja ymmärrämme markkinaa. Näin voimme tuoda lisäarvoa yhteiskunnalle ulkopuolista sijoittajaa tehok kaammin, toteaa CapMan Infran partneri Harri Halonen.

Vastuullinen ja aktiivinen omistaja Hyödynnämme vastuullisuuteen liittyviä tulosmittareita kohteiden arvioinnissa

CapManin kiinteistösijoitusstrategiat REAL ESTATE

CapMan Nordic Real Estate I & II

FOKUS Houkuttelevat tuotot kehittämällä arvoa kohteissa

RAKENNE Suljettu rahasto

1 000 M€ Hallinnoitava kiinteistövarallisuus (nykysalkku GAV + kutsuttava pääoma)

SIJOITUSKOHTEET Pääasiassa toimisto-, asuin- ja liikekiinteistöt

CapMan Hotels II

FOKUS Vahva, pidemmän aikavälin kassavirta

RAKENNE Pitkäaikainen ja jatkuvasti avoin uusille sijoitussitoumuksille

709 M€ Hallinnoitava kiinteistövarallisuus (GAV)

SIJOITUSKOHTEET Hotellikiinteistöt Pohjoismaissa

CapMan Nordic Property Income

FOKUS Vahva, pidemmän aikavälin kassavirta

RAKENNE Avoin erikoissijoitusrahasto

151 M€ Hallinnoitava kiinteistövarallisuus (GAV)

SIJOITUSKOHTEET Pääasiassa toimisto, logistiikka ja varastokiinteistöt Pohjoismaissa

BVK:n asuntosalkku

FOKUS Vakaata kassavirtaa vuokraasunnoista

RAKENNE Sijoitusmandaatti

850 M€ Hallinnoitava kiinteistövarallisuus (GAV)

SIJOITUSKOHTEET Asuinkiinteistöt pohjoismaisissa kasvukeskuksissa

hallinnoitavaa kiinteistövarallisuutta yhteensä Mrd € 2,7

pohjoismaista kiinteistöalan ammattilaista Yli 40

toimipistettä 5

REAL ESTATE

Matalan kynnyksen sijoittamista pohjoismaisiin kassavirtakiinteistöihin

Miksi sijoittaa pohjoismaisiin kassavirtakiinteistöihin? CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja ja CapMan Nordic Property Income -rahaston johtaja Sampsa Apajalahti saa usein vastata tähän kysymykseen. »

– Vallitsevassa matalien korkojen ympä ristössä on runsaasti kysyntää vakaata kassavirtaa tuottaville, likvideille kiinteistö sijoitusinstrumenteille. CapManin avoin kiin teistörahasto tavoittelee vakaata vuokrakas savirtaan perustuvaa tuottoa hajauttamalla sijoitukset kiinteistöihin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan suurimmissa kasvukes kuksissa. Rahaston kokonaistuotto on ollut erittäin hyvä sen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana, Apajalahti toteaa.

CapMan Real Estate on toiminut poh joismaissa vuodesta 2005 lähtien. Tiimi on arvostettu institutionaalisten sijoittajien keskuudessa erityisesti vankan paikallis osaamisen sekä arvonluontiin keskittyvien strategioiden ansiosta. Onnistunut kiinteis tösijoitus ei aina vaadi merkittävää remont tia tai muutosten läpiviemistä kohteissa. Sijoittamalla hyvillä paikoilla sijaitseviin ja laadukkaisiin kohteisiin kiinteistön vakaalla kassavirralla on suurempi merkitys tuoton muodostuksessa kuin kiinteistön arvonnou sulla. Kohteiden laadullisiin ominaisuuksiin keskittymällä riskikorjattu kokonaistuotto on edelleen houkuttelevalla tasolla.

Erikoissijoitusrahaston jakelua laajennettu

Erikoissijoitusrahasto CapMan Nordic Proper ty Income Fund on neljä kertaa vuodessa sijoittajille auki ja sen tavoitteena on omistaa vahvaan kassavirtaan perustuva, hyvin hajau tettu pohjoismainen kiinteistösalkku.

Rahaston avoin rakenne tarjoaa mahdolli suuden sijoittaa kiinteistöihin joustavasti. Pe rinteisesti CapManin kiinteistörahastot ovat rakenteiltaan suljettuja, mikä rajaa asiakas -

kunnan institutionaalisiin sijoittajiin. Uuden likvidimmän rakenteen myötä myös pienem mät sijoittajat voivat sijoittaa rahastoon. CapMan sopi jakeluyhteistyöstä Nordean kanssa vuoden 2019 aikana, mikä laajentaa rahaston sijoittajakuntaa entisestään.

– Laajentunut jakelu mahdollistaa rahaston koon merkittävän kasvattamisen ja tarjoaa entistä laajemmalle sijoittajaryh mälle kustannustehokkaan tavan hajauttaa kiinteistösijoituksia maantieteellisesti ja kiinteistötyypeittäin, Apajalahti kertoo.

Kohteiden valintaa ohjaavat tuottoprofiili, hajautusvaikutus ja megatrendit

Rahaston sijoitusstrategiaan soveltuvat erityisesti toimisto-, logistiikka- ja varasto kiinteistöt sekä hotelli- ja hoivakiinteistöt. Yhteistä kaikilla omistuksilla on vahvasti val litseviin megatrendeihin perustuva tausta.

Rahaston omaisuus on hajautettu kah della tasolla: ensiksi kiinteistötyypeittäin ja toiseksi maantieteellisesti. Näin kattavan hajautuksen mahdollistaa yksi pohjoismai den suurimmista kiinteistötiimeistä, jolla on erittäin laaja kosketuspinta kiinteistömark kinaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. CapMan Real Estaten yli 40 kiin teistösijoittamisen ammattilaista vastaavat kohteiden hallinnoinnista ja sijoitusmahdol lisuuksien arvioinnista.

Mihin tiimi kiinnittää erityisesti huo miota kohteita valittaessa? Houkuttelevan sijainnin lisäksi alueen vuokramarkkinan on oltava tehokas ja kohteen riittävän likvidi. Myös kiinteistön käyttöasteen tulee olla korkea ja vuokralaisten profiilin houkuttele -

va. Pitkät vuokrasopimukset ovat niin ikään arvokkaita. Kiinteistön on oltava hyväkun toinen ja sen pohjaratkaisun moderni ja joustava, sillä nämä lisäävät ja vahvistavat kiinteistön defensiivisiä ominaisuuksia.

Miten tämäntyyppisiin kohteisiin päästään käsiksi houkuttelevaan hintaan? Apajalahti luottaa myös tässä pohjoismaisen tiimin vahvuuksiin.

– Paikallisuus on valttia, sillä tunnemme markkinan läpikotaisin ja tiedämme mitä vuokralaiset arvostavat. Tämä auttaa oikei den kohteiden löytämisessä ja hintatason arvioimisessa, Apajalahti korostaa.

Rahaston tavoitteena on palauttaa sijoittajille vähintään 75 prosenttia sen kassavirrasta vuosittain, mikä vastaa noin 4–6 prosentin kassavirtatuottoa omalle pääomalle. Rahaston kokonaistuottotavoite omalle pääomalle on yli 7 prosenttia vuosit tain. Rahaston vuosituotto perustamisesta

lähtien on ollut noin 10 prosenttia.*

Pitkäaikaisena omistajana vastuullinen omistaminen korostuu. Rahaston yhdeksäs tä sijoituskohteesta kahdella on kultatason LEED-sertifikaatti ja yhdellä BREEAM-ser tifikaatti. Kiinteistöjen kulutusta seurataan kuukausitasolla ja talotekniikkaan panos tamalla rahaston on mahdollista saavuttaa paitsi merkittäviä kustannussäästöjä myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

41 %

LYHYESTI RAHASTOSTA:

Vuosituotto perustamisesta lähtien: noin 10 % p.a* Kohteiden lukumäärä: 9 Rahaston NAV: 78 miljoonaa euroa Rahaston GAV: 151 miljoonaa euroa * Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta

PRIVATE EQUITY: BUYOUT

Yritysostoja uudella otteella

CapMan tekee yritysostoja 30 vuoden kokemuksella ja yhtiön Buyout-toiminta vakiinnutti pääomasijoittamisen rahoitusmuotona Suomessa. Maailma on muuttunut 30 vuoden takaisesta radikaalisti, mutta niin on myös Buyoutin ruorissa olevan kapteenin elämä. 30 vuotta sitten Buyout-tiimiä luotsaava Pia Kåll oli ala-asteella ja unelmoi elämästä seitsenottelijana,

taiteilijana tai automekaanikkona. Kykyjä hänellä oli kuitenkin paljon muuhunkin, ja Teknillisen korkeakoulun, liikkeenjohdon konsultoinnin ja teollisuusyrityksen johtoryhmätehtävän jälkeen hän on toiminut CapManin Buyout-tiimin vetäjänä vuodesta 2017.

Pääomasijoittajia on joka lähtöön. Miten CapMan Buyout erottautuu kentästä?

– Meillä on käytössä oppeja 30 vuo den takaa, joita voimme soveltaa uudella otteella. Olemme nähneet laajan läpileik kauksen pohjoismaista liike-elämää ja yritysjärjestelyjä, ja tiimissämme pitkän linjan ammattilaiset kohtaavat nuoremman sukupolven. Seisomme vakaasti Pohjanlah den molemmin puolin, sillä tiimimme koti sijaitsee yhtälailla sekä Helsingissä että Tuk holmassa. Useimmat tähän kokoluokkaan sijoittavat toimivat vain yhdellä markkinalla, Kåll kertoo.

Sijoittajien luottamuksesta kertoo se, että CapMan perusti yhdennentoista Buyout-rahastonsa vuonna 2019. Tämä tarkoittaa sitä, että strategia sijoittaa pohjoismaisiin keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin on todettu toimivaksi yksitoista kertaa peräkkäin. CapMan Buyoutin käden jälki näkyy yli 80:ssa yhtiössä.

Rahaston pitkä toimintahistoria tarkoit taa, että takana on onnistunut sukupolven vaihdos. Monella muulla toimijalla tämä on vasta edessä ja ellei avainhenkilöille löydy luonnollista seuraajaa, saattaa tästä muo dostua haasteita toiminnan jatkuvuudelle. CapMan Buyoutin alkuperäisestä tiimistä kukaan ei ole enää operatiivisesti mukana liiketoiminnassa tai uusimman rahaston päätöksenteossa.

Uusi rahasto ja uudet sijoituskohteet

CapMan Buyout lähestyy potentiaalisia sijoituskohteita tänään eri tavalla toiminnan alkuvuosiin verrattuna.

Monimuotoisuus on voimavara Tuomme kohdeyhtiöihin pohjoismaisia näkemyksiä

– Olemme järjestelmällisiä ja etenemme analytiikka edellä kartoittaessamme poten tiaalisia kohteita. Excel, joka toki on lähellä arvonluojan sydäntä, on saanut vastinetta liiketoiminnan analyysityökaluista. Panos tamme nopeaan ja datalähtöiseen päätök sentekoon ja seuraamme kohdeyhtiöiden kehitystä sekä hankevirtaa reaaliaikaisesti sovellusten kautta, Kåll sanoo.

Tiimi toteuttaa samaa sijoitusstrategiaa kuin aikaisemmassa rahastossaan. Rahasto hankkii enemmistöosuuksia keskisuurista pohjoismaisista yhtiöistä.

– Mielestämme ei ole edun mukaista kasvattaa rahaston kokoa vain siksi, että rahaa olisi saatavilla. Pääoma pitää myös pystyä sijoittamaan järkevästi, ja nykyinen rahastokoko antaa meille mahdollisuuden sijoittaa siihen markkinasegmenttiin, jota pidämme erityisen kiinnostavana. Myös tässä asiassa koko tiimimme laaja henkilö kohtainen verkosto on keskeisessä asemas sa mahdollisten sijoituskohteiden kartoit tamisessa. Verkostomme myös laajenee jokaisen onnistuneen yrityskaupan myötä, Kåll muistuttaa.

Paikallinen osaaminen korostuu arvon luonnissa yhdessä yhtiön johdon kanssa sekä neuvonantajaverkostoissa. On tärkeää, että sijoitustiimillä on riittävästi koske tuspintaa markkinaan, jossa yritys toimii, rekrytoi ja kasvaa. Vaikka liiketoimintasekto rit ovat samantyyppiset, on suomalaisessa ja ruotsalaisessa liiketoimintakulttuurissa paljon eroavaisuuksia. Tästä syystä menes tyminen edellyttää paikallista läsnäoloa ja ymmärrystä.

Rohkeasti omannäköisiä yrityksiä peräänkuulutetaan

CapMan Buyout -rahaston kohdeyhtiön on oltava markkinajohtaja omalla toimialallaan ja sillä on oltava halu kasvaa. Lisäksi tiimi arvostaa yhtiöissä rohkeutta olla aidosti omanlainen toimija.

– Yrityskulttuurin merkitys korostuu jatkuvasti, sillä se vaikuttaa paitsi yhtiön kykyyn elää brändiä ja puhutella asiakkaita, myös kykyyn rekrytoida parhaita osaajia. Arvioimme mahdollisen kohdeyhtiön yritys kulttuuria ja johtajuutta ennen sijoituksen tekemistä. Sijoitamme ennen kaikkea me nestyvään yrityskulttuuriin ja panostamme kohdeyhtiöissämme sen rakentamiseen. Yrityskulttuuri näyttäytyy kohdeyhtiöissäm me muun muassa henkilöstön sitoutumisena yhtiön arvoihin, ja tämän päälle koko arvon luontisuunnitelma rakennetaan, Kåll kertoo.

Monimuotoisuus näkyy yhtiöiden johdossa

Yksi pääomasijoittajan tärkeimmistä tehtävistä on hallituksen muodostaminen ja johdon rekrytoiminen. Monimuotoisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Koska CapMan Buyout tekee määräysvaltasijoi tuksia, on tiimillä loistavat mahdollisuudet vaikuttaa ja muodostaa kohdeyhtiöille niiden yksilölliseen tilanteeseen sopivat ydintiimit.

– Monimuotoiset organisaatiot pärjää vät tutkitusti homogeenisia organisaatioita paremmin. Arvioimme kohdeyhtiöiden osaamista monelta eri kannalta ja tuomme niihin esimerkiksi osaamista laajemmin pohjoismaista. Tämä tuo uusia näkökulmia erityisesti yrityksiin, joissa kansainvälistymi nen on vielä alkutaipaleella, Kåll sanoo.

Pääomasijoitusalan monimuotoisuus on maailmalla paljon puhuttanut asia, eikä toimiala ole perinteisesti erottautunut tässä positiivisesti. Iso-Britanniasta lähtöisin ole van Level 20 -verkoston tehtävänä on edis tää monimuotoisuutta pääomasijoitusalalla, ja Kåll lanseerasi verkoston Pohjoismaiden osaston viime syksynä. Kållin vetovastuu CapManin Buyout-tiimistä tuo konkretiaa hankkeelle ja inspiroi mahdollisesti myös muita pohjoismaisen Buyout-kentän toimi joita monimuotoisuuden edistämiseen.

PRIVATE EQUITY: GROWTH

Innovaatioista kasvun moottoriksi oikean omistajan tuella

Kasvu vaatii toteutuakseen innovaatioita, mutta myös kasvuhalukkaan kulttuurin. Miten näiden yhdistäminen onnistuu suomalaisissa yrityksissä ja mikä on omistajan rooli? CapMan Growth -rahaston managing partner Juha Mikkola avaa lähestymistapaansa ja kertoo uusien teknologioiden ja palvelutuotteiden merkityksestä sekä omistajan roolista niiden valjastamisessa kasvun moottoriksi.

Vuonna 2019 suomalaisten pk-yritysten kasvu jäi kansainvälisten verrokkien varjoon. Itse asiassa suomalaiset pk-yritykset ovat vuonna 2020 suhteellisesti enemmänkin vähentämässä investointeja kuin lisäämässä niitä.

– Tämä on sikäli huolestuttavaa, että pk-yritykset toimivat tyypillisesti talouden suhdanteiden vakauttajana. Meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että yri tyksillä on mahdollisuudet investoida tuoteja palvelukehitykseen, Mikkola sanoo.

Kasvavat yritykset tarvitsevat pääomia voidakseen investoida. CapMan Growth -rahasto on perustettu varta vasten tuke maan kasvuyrityksiä, jotka todella haluavat kehittää liiketoimintaansa, yleensä kilpaili joitaan nopeammin. Pääomaa tarvitaan mo niin eri investointikohteisiin, mutta mikään investointi ei tutkimusten mukaan tuota niin hyvin kuin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Niiden vaikutus yrityksen on nistumiseen on yli nelinkertainen verrattuna esimerkiksi yrityskauppainvestointeihin, joiden onnistuminen on keskimäärin vaati matonta.

Kasvu vaatii uuteen panostamista

Varsinkin yhdessä paikassa uuden luominen osataan. Kalifornian Piilaaksossa investoin nit uusiin tuotteisiin ja palveluihin ovat siellä toimivien yhtiöiden perusta. Eurooppalaiset pääomasijoittajat ovat joka vuosi yhä vaikut tuneempia siitä luovuuden määrästä, joka tuohon 50 kilometria pitkään ja 8 kilometriä

Tiivistä yhteistyötä sijoittajan ja yrittäjän välillä Tavoitteena on saada aikaan syvä luottamus

leveään alueeseen sisältyy. Piilaaksossa syntyy jopa uutta sanastoa arkeemme: me googlaamme, twiittaamme ja snäppäämme lähes päivittäin. Siellä luodaan uutta ja kehi tetään asioita, joita emme välttämättä tiedä vielä edes tarvitsevamme, mutta joista tulee itsestään selvä osa arkeamme.

Innovaatioiden taustalla yhdistyy pää oma ja tekninen osaaminen, joita molempia Piilaaksossa on paljon. On kuitenkin yksi erityinen asia, joka kehittää siellä sijait sevia yrityksiä nopeammin kuin muualla. Yrityksiä paitsi johdetaan hyvin, niitä ennen kaikkea myös omistetaan paremmin kuin yrityksiä keskimäärin. Piilaakson kasvuyri tysten omistajiin kuuluu lähes poikkeuksetta myös pääomasijoittaja. Näiden omistajien vaatimustaso on erittäin korkea, eikä tästä porukasta löydä yritystä, joka olisi tyytyväi nen 3–5 %:in vuosittaisiin kasvutavoitteisiin. Näistä yrityksistä halutaan rakentaa nopeas ti kasvavia, alansa johtavia toimijoita.

Piilaakson kasvuyrityksillä on paljon yh teistä CapMan Growth -rahaston kohteiden kanssa. Rahasto perustettiin vuonna 2017 tukemaan sellaisia suomalaisia yrityksiä, joiden kasvutavoite on yhtä lailla kunnianhi moinen.

– Tämä tarkoittaa sitä, että yritys haluaa olla alan johtava toimija, eikä sille riitä muutaman prosentin vuosikasvu tai alan normaali kannattavuus, vaan yritys haluaa kasvattaa toimintaansa merkittävästi ja in vestoida uuteen. Yhteiskuntamme tarvitsee pk-yrityksiä, joilla on rohkeutta panostaa kasvuun. Näin syntyy edellytykset uusille työpaikoille, Mikkola kiteyttää.

CapManin kasvuyhtiöt luovat työpaikkoja

Kohdeyhtiöidensä kautta CapMan Growth on mukana kehittämässä erittäin nopeasti kasvavia yrityksiä. Sijoituskohteista suurin, Coronaria, työllistää jo yli 2 000 työntekijää. Älykkään ohjelmistorobotiikan palveluyhtiö Digital Workforce Services puolestaan on laajentanut toimintaansa vuoden aikana viiteen uuteen maahan ja palkannut yli sata työntekijää. Rahaston tuoreimmat sijoitukset teknologiayhtiö Picosuniin ja verkkosuunnit teluyhtiö Insplaniin ovat myös esimerkkejä omistajien voimakkaasta kasvuhalukkuu desta ja valmiudesta investoida sijoittajan avulla. CapMan Growth -rahaston kohdeyh tiöt ovat yhteensä lisänneet työvoimaa noin 20 % viime vuoden aikana.*)

– CapMan Growth -rahasto tulee me nestymään myös jatkossa, jos onnistumme vahvistamaan yritysten voittamisen kult tuuria. Tämä vaatii huolellista yrityksen ja sijoittajan yhteistyötä, eli oikeiden ihmisten löytämistä oikeille paikoille, markkinan ja sen tarpeiden ymmärtämistä, toiminta kulttuurin- ja johtamisen kehittämistä sekä kykyä viedä yrityksen tuotteita ja palveluita maailmalle, Mikkola luettelee.

Vähemmistösijoittajana CapMan Growth -rahasto tekee tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa, mutta kuitenkin kunnioittaen yrityk sen ja yrittäjien itsenäisyyttä. Tavoitteena on saada aikaan syvä luottamus, jonka myötä ilot ja surut ovat yhteisiä ja mahdolliset haasteet tunnistetaan aikaisessa vaiheessa, haasteisiin reagoidaan nopeasti ja korjaavat toimenpiteet tehdään yhteistyössä. Viime kädessä nämä ovat "omistamisen kulttuuri kysymyksiä", joiden ympärille myös CapMan Growth - rahaston toiminta keskittyy.

*) Vertailussa ainoastaan salkussa sekä vuoden 2018 ja 2019 lopussa olevat yhtiöt.

JAM ADVISORS

Salkun läpivalaisu auttaa sijoittajaa tekemään parempia päätöksiä

CapMan osti alkuvuonna 2019 enemmistön suomalaisesta teknologisiin ratkaisuihin keskittyvästä raportointi-, analyysi-, ja varainhoitoyhtiö JAM Advisorsista. Yritysjärjestely laajentaa merkittävästi CapManin sijoittajaverkostoa ja tuo yhtiölle täysin uutta, teknologisesti edistyksellistä palveluliiketoimintaa. JAM puolestaan saa CapManilta tukea innovatiivisten raportointi- ja salkkuanalyysipalveluidensa täysimittaiseen kaupallistamiseen Pohjoismaissa.

JAM on innovatiivinen, kvantitatiivisiin työkaluihin vahvasti nojaava, suomalainen sijoituspalveluyhtiö. JAM tarjoaa asiak kailleen kokonaisvarallisuuden raportoin ti- ja analyysipalveluja sekä riippumatonta varainhoitoa. Eri lähteistä saatavan tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti. JAM auttaa asiakkaitaan tuomalla heille tietoa sijoitus varallisuudesta läpinäkyvästi sekä tekemällä dataan ja analytiikkaan perustuvia sijoitus päätöksiä. JAMin varainhoitajien keskeisenä työkaluna toimivat yhtiön itse kehittämät koneoppimista hyödyntävät raportointi- ja analyysityökalut.

JAM edelläkävijänä

JAMin liikeidea sai alkunsa vuonna 2012, kun JAMin perustajaosakkaat havaitsivat, että kotimaan markkinoilta puuttuu sijoitus palvelukokonaisuus, joka tarjoaisi sijoittajille myös konsolidoitua raportointipalvelua. Ko konaiskuvan puute oli tuttu ongelma pitkän kokemuksen omaavien varainhoitoammat tilaisten keskuudessa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Varainhoitoasiakkaan on vaikea saada käsitys salkkunsa kokonaisriskistä, -tuotosta ja -kuluista, jos hänen varallisuut taan hoitaa useampi varainhoitaja. Varalli suutta on vaikea hallita ja hoitaa tehokkaasti ilman kattavaa kokonaiskuvaa ja selvää ymmärrystä siitä, miten ja mihin varat on sijoitettu ja mitä eri sijoituspäätökset tar koittavat kokonaisuutta ajatellen.

JAM X-Ray JAMin raportointi- ja analyysipalvelu on avointa, läpinäkyvää ja riippumatonta

– JAMin nykyinen raportointi- ja analyy sipalvelu tarjoaa ratkaisun kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin sen ollessa avointa, läpinäkyvää ja riippumatonta, sanoo JAMin toimitusjohtaja Christian Borgström.

Läpivalaistu palveluprosessi

JAM Solutions -palveluliiketoiminta kerää asiakkaan käyttämiltä varainhoitajilta tai muilta vastapuolilta sijoitussalkkuun liitty vän aineiston, joka sisältää muun muassa kaikki transaktiot ja yhtiökohtaiset tapah tumat. Aineiston käsittelyn ja tarkistuksen jälkeen JAMin kehittämä raportointi- ja analyysityökalu X-Ray tuottaa asiakkaalle räätälöidyn raportointipaketin, joka visuali soi asiakkaan sijoitusvarallisuuden jakautu misen kokonaisvaltaisesti.

JAMin raportointi- ja analyysityökalua käyttävät asiakkaat ovat usein mukana uu sien raporttien ja analyysien ideoimisessa, mikä edesauttaa asiakkaita ymmärtämään, tulkitsemaan ja tekemään johtopäätöksiä JAMin luomien raporttien ja analyysien pohjalta. JAMin raporttien ja analyysien kehittämisessä pyritään aina seuraamaan ajankohtaisia teemoja, joista esimerkkeinä viime aikoina julkaistu rahastojen vastuulli suusraportti (ESG) sekä laaja Private Equity -raporttikokonaisuus.

Sijoittaja hyötyy algoritmeihin perustuvasta salkunhoidosta

JAM Varainhoito käyttää JAM-palveluliiketoi minnan tuottamia raportteja ja analyysejä palvellessaan varainhoitoasiakkaitaan. JAMin varainhoitoasiakkailla on nimetty varainhoitaja, joka konsultoi asiakasta koko sijoitusvarallisuuden osalta tai vaihtoehtoi sesti sen yhtä osaa. Asiakkaalle pyritään löytämään maailmanlaajuisesti mahdollisim man tehokkaita ja tuotto-riski-suhteeltaan optimaalisia sijoitusinstrumentteja rapor tointi- ja analyysityökaluja apuna käyttäen. Valittuja sijoitusinstrumentteja seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. JAMin kaikilla va -

rainhoitajilla on rajoitettu määrä asiakkaita korkean palvelutason takaamiseksi.

– JAM käsittelee laajoja datamassoja, joita rikastetaan ja hallinnoidaan moderneil la arkkitehtuureilla. JAMin tuottamien ra portointipalveluiden laskenta-algoritmeissa hyödynnetään koneoppimista ja edistyksel listä data-analytiikkaa. Ketterien prosessien laatu, skaalautuvuus ja tietoturva ovat kehit tämisen keskiössä, ja ulkopuoliset toimijat auditoivat niitä jatkuvasti, Borgström kertoo.

Mistä nimi JAM Advisors on peräisin? Christian Borgström avaa erikoisen nimen taustaa.

– Toimintaa käynnistettäessä työnimem me oli Your Asset Manager. Toiminimen rekisteröinnillä oli kiire ja työnimen lyhenne YAM toi mieleen pikanuudelit, joten muutim me sen muotoon JAM ja lähetimme paperit PRH:lle. Nyt nimi on jo vakiintunut asiakkai demme keskuudessa, Borgström toteaa.

PEOPLE & CULTURE Vahva yrityskulttuuri tuo kilpailuetua

Nykyaikana kilpailu työntekijöistä on kovaa ja yritykset kamppailevat löytääkseen osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan työntekijöillä on entistä korkeammat odotukset työnantajia kohtaan. Vahva yrityskulttuuri ja ainutlaatuinen työntekijäkokemus sekä työntekijöiden työhyvinvointi ovat työpaikoilla tärkeitä kilpailuetuja. CapManilla yrityskulttuuri sekä osaavien työntekijöiden rekrytointi ja sitouttaminen nähdään menestyksen avaintekijöinä.

90 % TYÖNTEKIJÖISTÄ KOKEE, ETTÄ CAPMAN KOHTELEE KAIKKIA TYÖNTEKIJÖITÄ TASAVERTAISESTI

95 % TYÖNTEKIJÖISTÄ SUOSITTELISI CAPMANIA MUILLE

Voitokkaan yrityskulttuurin kehittäminen on yksi CapManin strategian painopisteistä. Cap - Manin johtoryhmä on uudistunut voimakkaasti viime vuosina, ja sen myötä myös yhtiön stra tegia on saanut uuden suunnan. CapManin henkilöstöjohtaja, Head of People and Culture Anna Berglind kertoo, kuinka yrityskulttuuria ja hyvinvointia rakennetaan CapManillä.

Yrittäjähenkisyyttä rennolla otteella

Yrityskulttuuri rakentuu yrityksen arvoille, visiolle, historialle ja ihmisten tavalle tehdä töitä. Se näkyy koko liiketoiminnassa aina rekrytointitilanteesta henkilöstön tapaan toimia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kult tuurin voi aistia esimerkiksi asiakastapaami sissa ja siinä, kuinka työntekijät kohtelevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä. Vahva ja ainutlaatuinen yrityskulttuuri on lähtökohta henkilöstön sitoutuneisuudelle ja menestyk - TYÖNUMERO 14

sekkäälle, kestävälle liiketoiminnalle.

HR:n rooli kulttuurin kehittämisessa on tunnistaa yrityskulttuurista yhteisiä, arvokkaita tekijöitä ja kehittää tätä jo olemassa olevaa potentiaalia. Kun Berglind tuli CapManille syksyllä 2018, hän halusi aloittaa uuden tehtävänsä muodostamalla yleiskuvan yrityksen kulttuurista. Hän tapasi työntekijöitä eri puolilta organisaatiota kuullakseen heidän tarinansa CapManistä ja ymmärtääkseen, miten he näkevät yrityksen omasta perspektiivistään. Nämä keskustelut ja niissä esiin nousseet teemat muodostivat pohjan CapManin uudelle henkilöstöstra tegialle, jonka neljä avainaluetta ovat: One CapMan Family, Active Leadership, Home of Top Performers ja Effective Remuneration.

– CapManin työntekijöitä yhdistää yrit täjähenkinen asenne ja kunnianhimo, mutta samalla rento ja helposti lähestyttävä työs kentelytyyli. Täällä myös todella arvostetaan kollegoiden ammattitaitoa, Berglind sanoo. TYÖNUMERO 15

Berglind kuvailee CapManin kulttuu ria matalahierarkiseksi ja läpinäkyväksi. CapManillä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Yrityksessä vaalitaan joustavia työjärjestelyitä, mikä kuvastaa talon sisällä vallitsevaa luottamusta. CapManin työnte kijät työskentelevät avotoimistoissa, mikä edesauttaa avointa keskustelua ja informaa tion kulkua yrityksen sisällä.

Kulttuuria rakennetaan pienin askelin

Yrityskulttuuria ei voi muuttaa yhdessä yös sä. Yrityskulttuuria kehitetään pienin askelin ja sille täytyy antaa tilaa kehittyä. CapManin työntekijät ovat aktiivisia kulttuurin kehittä misessä luomalla positiivista tiimihenkeä.

– CapManiläiset ovat ideoineet monia yhteisiä aktiviteetteja, joka kuvastaa hyvää työilmapiiriä sekä halukkuutta viettää aikaa kollegoiden kanssa. Viime vuonna käynnis - TYÖNUMERO 16

timme myös CapMan Feel Good -coachin gryhmän, jonka tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä kannustaa löytämään uusia tapoja työn ja vapaa-ajan yhteensovit tamiseen. Tällä hetkellä meillä on käynnissä johtajuuden ja esimiestyön kehittäminen. Aloitimme kehitystyön määrittelemällä Cap - Manin johtamisperiaatteet yhdessä työnteki jöiden kanssa, Berglind kertoo.

Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys hei jastuvat myös CapManin kohdeyhtiöihin. CapMan Buyoutin sijoitusstrategia on targe toida oman alansa markkinajohtajayrityksiä, joissa on vahva yrityskulttuuri. CapMan Buyoutin omistajuuden aikana yrityskulttuu ria kehitetään edelleen, jotta yrityksellä olisi mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä myös CapManin omistajuuden jälkeen.

CapManin henkilökunta - työntekijät

CapManin henkilökunta - johtoryhmä

• Miehet

CapManin henkilökunta - maantieteellinen jakauma

CapManin henkilökunta - ikäjakauma

TYÖNUMERO 17

KESTÄVÄÄ ARVONLUONTIA CAPMANILLA Jätämme jälkemme vastuullisesti

Lähestymistapa

CapMan sijoittaa kasvaviin yrityksiin, kiinteistöihin ja infrastruktuurikohteisiin Pohjoismaissa. Olemme aktiivisia omistajia ja hallinnoimamme rahastot voivat saada aikaan muutoksia laajassa mittakaavassa. Yksit täisten kohteiden tekemien päätösten lisäksi huomioimme verkostomme yhteisvaikutuksen yhteistyössä rahastosijoittajien, neuvonantaji en ja mahdollisten kohteiden ostajien kanssa.

Hallinnoimme rahastoissamme yli 3 miljardin euron pääomia institutionaalisten sijoittajien puolesta. Rahastoista saata vat tuotot hyödyttävät yli 10 miljoonaa eläkkeensaajaa maailmalla. Toimimme paikallisesti Pohjoismaissa, jossa kädenjäl kemme on näkyvä. Tarjoamamme rahoitus ja osaaminen auttavat yrityksiä kasvamaan, lanseeraamaan uusia tuotteita ja kehit tämään uutta teknologiaa. Vuoden 2019 lopussa CapManin hallinnoimien rahastojen kohdeyhtiöt työllistivät yhteensä 14 800 henkilöä. Kiinteistösijoitustemme kautta rakennamme samalla yhteisöjä ja niissä toi mivia palveluja, mikä puolestaan hyödyttää kiinteistöjen asukkaita. Toiminnallamme on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus ja sik si on tärkeää, että liiketoiminta on kestävällä pohjalla. Olemme sen velkaa sekä nykyisille sidosryhmillemme että tuleville sukupolville.

CapManin vastuullisen sijoittamisen politiikka

CapManin vastuullisen sijoittamisen politiik ka heijastaa päätöksentekoa ja rahastojem me omistuskäytäntöjä. CapManin vastuulli sen sijoittamisen tavoitteet ovat seuraavat:

1. Energiatehokkuuden parantaminen sekä ilmastonmuutosta torjuvien periaattei den ja toimintojen edistäminen
1. Reilujen työolosuhteiden edistäminen
1. Hyvien liiketoiminta- ja hallintokäytäntö jen edistäminen

Noudatamme YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita

CapMan allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles of Responsible Investing, PRI) vuonna 2012. Kuusi periaatetta ohjaavat toimintaamme sijoituspäätöksiä tehtäessä.

PRI:ltä saamamme arvosana viimeisim män vuoden 2018 raportin perusteella oli A pääomasijoitusten osalta sekä B vastuul lisen sijoittamisen strategian ja kiinteis tösijoittamisen osalta. CapMan kehittää jatkuvasti vastuullisen sijoittamisen hallinta mallia sekä toimintatapoja.

Nettovaikuttavuusprofiili

CapMan hyödyntää suomalaisen Upright Projectin kehittämää mallia arvioidakseen rahastojemme nettovaikutuksia. CapManin nettovaikuttavuusprofiili perustuu näiden sijoitusalueiden sijoituskohteiden tuotteiden ja palvelujen vaikutuksiin.

Malli hyödyntää tieteellisiä lähteitä ja koneoppimista analysoidakseen yritysten vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja tervey teen, yhteiskuntaan sekä tiedon luomiseen ja jakamiseen. Tämä tieto yhdistetään yhdeksi nettovaikuttavuusluvuksi.

www.uprightproject.com LISÄÄ

LUE

CapManin nettovaikuttavuusluku oli +3,0 salkussa 31.12.2019 olevien kohteiden perusteella (vertailun vuoksi Nasdaq Hel singin kaikkien yhtiöiden nettovaikuttavuus on +2,1). Suurin positiivinen vaikutus tulee verotulojen, työllistämisen ja yhteiskunnalli sen infrastruktuurin kautta.

Sijoitukset yhteiskunnallisesti merkittäviin yhtiöihin, kuten hoiva-alan sekä osaamista ke hittäviin yhtiöihin, nostavat vaikuttavuuslukuja. Infrastruktuurisijoituksilla on suurin ympäristövaikutus CapManin salkussa.

14 800 TYÖNTEKIJÄÄ CAPMANIN HALLINNOIMISSA KOHDEYHTIÖISSÄ

RAHASTOJEMME TUOTOT palvelevat tulevia sukupolvia

100 000 TONNIA (VÄHINTÄÄN) VÄHEMMÄN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ VUODESSA, MIKÄLI INFRAN

NYKYSALKUN ARVONLUONTI-SUUNNITELMA TOTEUTUU

20 CaPSIN KUMPPANIA RAPORTOI HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖNSÄ, MIKÄ KATTAA MELKEIN KAIKKI LOGISTIIKKA-, ENERGIA- JA MATKAILUKATEGORIOIDEN TOIMITTAJAT SUOMESSA

Kohteiden arvonkehitys perustuu ympäris töystävällisten muutosten läpiviemiseen, mikä tarkoittaa sitä, että arvonkehitystyön edetessä sijoitusten nettovaikuttavuus muuttuu positiivisemmaksi. Esimerkkinä tästä, CapMan Infra on mandaatin kautta sijoittanut vielä rakennusvaiheessa olevaan tuulivoimapuistoon, joka toimiessaan tulee tuottamaan 820 GWh tuulivoimaa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 94 000 tonnia vähem män hiilidioksidipäästöjä vuodessa, mikäli kotitalouksien sähkö korvattaisiin tuulivoimal la. Yhtälailla Norledin lauttojen muuntaminen vähäpäästöisemmiksi vähentäisi hiilidioksidi päästöjä vuodesta 2019.

CapManin kiinteistösalkussa on yli 80 Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sijaitsevaa kohdetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 000 000 neliömetriä. Kohteis sa keskitytään ympäristöjalanjäljen paran tamiseen niillä alueilla, joilla on merkittävin vaikutus, eli lämmityksen ja jäähdytyksen optimoinnin, uusiutuvan energian lisäämi sen sekä parantuneen jätteidenhallinnan ja kierrätyksen kautta.

Vastuullisen sijoittamisen prosessi

Sijoituksen kohdevastaava huomioi myös ympäristö-, yhteiskunta- ja hallinnointiasiat (ESG) sijoitusprosessissa. Työtä fasilitoi vastuullisuuskokonaisuuden implementoin nista vastaava henkilö jokaisen rahaston osalta. ESG-asiat on huomioitu sijoituspro sessin kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien kohteiden kartoitus-, omistus ja arvonluon ti- irtautumisvaiheessa. CapMan seuraa kohdeyhtiöidensä toimintaa vuositasolla. CapMan Real Estate on aloittanut kohteiden sa energiankulutuksen kartoituksen.

Vastuullisuus palveluissa

CaPS tunnistaa roolinsa jäsenyritystensä hankintojen organisoinnissa ja rohkaisee jäsenyrityksiään huomioimaan hankintojensa ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia. Vuonna 2019 CaPS aloitti kumppaniensa hiilijalanjäl jen seurannan. Toimittajakumppanit raportoi vat hiilijalanjälkensä CaPSille, mikä mahdol -

listaa CaPSin jäsenille heidän hankintojensa kokonaishiilijalanjäljen hahmottamisen.

JAM neuvoo sijoittajia vastuullisen sijoi tuspolitiikan integroinnissa ja tarjoaa lisäksi ESG-liitännäisiä palveluja ja raportointia. JAM arvioi noin 150 rahastojen hallinnointi yhtiötä vuodessa. ESG-asioiden integrointi on tärkeässä roolissa keskusteluissa sal kunhoitajien kanssa. Yhteys vastuullisuus-, teema- ja vaikuttavuuskulmalla toimiviin salkunhoitajiin maailmanlaajuisesti auttaa JAMin asiakkaita parantamaan salkkunsa ESG-pisteytystä ja järjestää omistukset tavalla, joka täyttää vastuullisuustavoitteet.

JAMin X-Ray-raportointi visualisoi ESG-teemat rahastoille tarkastelemalla jokaisen rahaston yksittäisiä omistuksia. JAM X-Rayn ESG-analytiikka pisteyttää rahaston vastuullisuusparametrit verrokkeihin verrat tuna. JAM X-Ray lanseeraa yksittäisten osak keiden ESG-analytiikan maailmanlaajuisesti vuonna 2020. Analytiikka perustuu johtavan ESG-tutkimustalo Sustainalyticsin tarjoamaan dataan. JAMin asiakkaat ovat hyötyneet Im pact Investments -tuotteen vakaista tuotoista,

jos sijoituksen pitoaika on keskimäärin viisi vuotta. Rahasto sijoittaa kohteisiin, jotka mahdollistavat rahoituksen hankkeisiin 1,5 miljoonalle ihmiselle kehittyvissä maissa.

vastuullisen sijoittamisen katsauksestamme www.capman. com/company/sustainability/

CapMan for Good

Vuonna 2019 CapMan perusti CapMan for Good -säätiön. Säätiö tukee hankkeita, jotka parantavat vastaanottajan elämän laatua ja tukevat yhteiskunnallista hyvin vointia laajemmin. Säätiön tarkoituksena on yrittäjyyttä, kouluttautumista tai muuta toimeliaisuutta tukemalla edistää sosiaali sista, terveydellisistä tai muista olosuhteista johtuen avun tarpeessa olevien tahojen hy vinvointia. Säätiö on yhteistyössä CapManin verkoston kanssa kerännyt 153 000 euroa vuonna 2019, josta enemmistö lahjoitettiin Tukikummeille.

CapMan Oyj – selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019

1 Sovellettavat säännökset

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.1.2020 voimaan tullutta Suomen listayh tiöiden hallinnointikoodia Corporate Gover nance 2020 noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti. Vuoden 2019 aikana noudatettiin vielä aikaisempaa vuoden 2015 hallinnoin tikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnoin tikoodien versiot ovat julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosi vuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiön hallinnointiin sovelletaan lisäksi Suomen lakeja, yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmäs tä on laadittu Hallinnointikoodin raportoin tiohjeistuksen mukaisesti, se on CapManin hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelemä ja laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Lisätietoja CapManin hallinnoinnis ta löytyy yhtiön verkkosivuilta https:// www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/ hallinnointi/

2 Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

CapManin ylin päättävä elin on yhtiöko kous. Se vahvistaa muun muassa konsernin tuloslaskelman ja taseen, päättää varojen jaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapaudesta ja yhtiö järjestyksen muutoksista. Yhtiökokouskutsu ja yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösehdotukset julkistetaan yhtiön verkkosivuilla ja tarvittaessa pörssitiedot teella viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

CapManin yhtiöjärjestys sekä yhtiö kokousmateriaalit on nähtävillä yhtiön verk - kosivuilla osoitteessa https://www.capman. com/fi/osakkeenomistajat/hallinnointi/

3 Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

CapMan Oyj:n vuoden 2018 varsinai nen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi lisäksi toimikunnal le työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustettiin toimimaan toistaiseksi. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden nimitys toimikunnan tultua nimitetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön neljän suurimman osakkeen omistajan nimeämistä edustajista sekä

CapMan Oyj:n hallituksen puheenjohtajasta asiantuntijajäsenenä, joka ei osallistu osakkeenomistajien nimitystoimikunnan päätöksentekoon.

CapManin osakkeenomistajien nimitys toimikuntaan nimettiin syyskuussa 2019 Henkivakuutusosakeyhtiö Mandatumin hallituksen jäsen Patrick Lapveteläinen (nimitystoimikunnan puheenjohtaja), Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula, Oy Inventiainvest Ab:n hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen sekä Mikko Kalervo Laakkonen. Omistus järjestelyjen seurauksena Lapveteläinen luopui joulukuussa 2019 nimitystoimikunnan jäsenyydestä ja hänen tilalleen nimettiin Före ningen Konstsamfundet r.f.:n toimitusjohtaja Stefan Björkman Silvertärnan Ab:n edus tajana. Hänet valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja Andreas Tallberg toimi nimi tystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Nimitystoimikunta on kokoontunut kol me kertaa toimikautensa aikana. Toimikunta keskusteli hallituksen koosta, kokoonpa nosta ja monimuotoisuudesta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten palkitsemista. Se antoi ehdotuksensa varsinaiselle yhtiöko koukselle 21.1.2020. Ehdotukset on julkis tettu pörssitiedotteella.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on luet tavissa CapManin verkkosivuilla osoitteessa: https://www.capman.com/fi/osakkeenomis tajat/hallinnointi/nimitystoimikunta/

4 Hallitus

4.1 Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiö kokous vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjär jestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyk sen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan toimikaudeksi, joka alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja vara puheenjohtajan. Ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen ja valio -

kuntien jäsenille maksettavista palkkioista yhtiökokoukselle tekee osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiö kokoukselle julkistetaan tavallisesti erillisenä pörssitiedotteena ja sisällytetään varsinai sen yhtiökokouksen kutsuun.

CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 13.3.2019 yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudel leen Catarina Fagerholm, Eero Heliövaara, Mammu Kaario ja Andreas Tallberg. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Olli Liitola ja Peter Ramsay. Liitolaa lukuun ottamatta kaikki jäsenehdokkaat olivat läsnä yhtiöko kouksessa. Hallitus valitsi järjestäytymis kokouksessaan 13.3.2019 keskuudestaan puheenjohtajaksi Andreas Tallbergin ja varapuheenjohtajaksi Mammu Kaarion.

Yhtiö pitää tärkeänä, että sen hallituksen jäsenistö on taustaltaan monimuotoista ot taen kuitenkin huomioon yhtiön liiketoimin nan kannalta olennaiset pätevyydet, kuten rahoitusalan tuntemuksen. Yhtiön tavoit teena on, että hallituksessa on molempien sukupuolten ja eri ikäryhmien edustajia, että jäsenten koulutus- ja työkokemustaus tat ovat monipuolisia ja että hallituksessa on kokonaisuutena riittävästi kokemusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Hallituksen arvion mukaan sen kokoon pano vastaa nykyisellään riittävässä määrin yhtiön hallituksen kokoonpanolle asetettuja

monimuotoisuustavoitteita.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty sivun 32 taulukossa.

4.2 Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön mer kittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouk sessaan 13.3.2019 jäsentensä riippumat tomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja sen merkit tävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Catarina Fagerholm, Eero Heliövaara, Peter Ramsay, Mammu Kaario ja Andreas Tallberg. Olli Liitola oli riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton yhtiöstä. Liitola on ei-riippumaton yhtiöstä, koska hän on ollut yhtiön palveluksessa vuoteen 2017 saakka.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osake perusteiset oikeudet yhtiössä on esitetty sivun 32 taulukossa.

4.3 Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus huolehtii lain ja yhtiöjär jestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjan - pidon ja varainhoidon valvonta on asianmu kaisesti järjestetty. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyk sen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäy tännöt sekä hallituksen toiminnan ja työsken telytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät olivat:

nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
valvoa yhtiön johdon toimintaa
hyväksyä yhtiön strategiset tavoitteet
päättää uusien CapMan rahastojen pe rustamisesta ja CapManin omiin rahas toihin tehtävien sijoitusten suuruudesta
päättää muihin kuin CapManin rahastoi hin tehtävistä yli viiden miljoonan euron suuruisista sijoituksista sekä yli viiden miljoonan euron suuruisista suorista sijoituksista
päättää merkittävistä muutoksista yri tyksen liiketoiminnassa
varmistaa, että yhtiön toiminta on asian mukaisesti järjestetty
varmistaa johtamisjärjestelmän asian mukainen toiminta
hyväksyä tilinpäätösraportit ja osavuosi katsaukset
varmistaa, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asian mukaisesti järjestetty
varmistaa, että konsernin toiminta on lakien ja asetusten mukaista
hyväksyä hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaat teet sekä muut olennaiset käytännöt ja toimintaperiaatteet
päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avain henkilöiden palkitsemisperiaatteista
vahvistaa hallituksen valiokuntien keskei set tehtävät ja toimintaperiaatteet

Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiö järjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät.

4.4 Hallituksen toiminta tilikaudella 2019

Vuonna 2019 hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitus piti seitsemän kokousta vuo den 2019 varsinaisen yhtiökokouksen valit semalla kokoonpanolla ja yhden kokouksen vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla.

Sivulla 32 olevassa taulukossa on tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta ko kouksiin vuonna 2019.

5 Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi perustaa valiokuntia vastuulleen kuuluvien asioiden valmistelun tehostami seksi. Valiokunnat asetetaan ja niiden jäse net valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen

yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hal lituksen järjestäytymiskokouksessa. Valio kunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestyk set. Valiokuntien puheenjohtajat raportoivat valiokunnan kokouksissa käsitellyistä asioista hallitukselle seuraavassa hallituksen ko kouksessa ja kaikki valiokuntien kokouksissa esitetty materiaali ja pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 13.3.2019 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnat.

5.1 Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta on asetettu tehosta maan taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin on kuulunut:

seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
valvoa taloudellista raportointiprosessia
seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
käsitellä yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestel mien pääpiirteitä
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilin päätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuut ta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoa mista
valmistella tilintarkastajan valintaa kos keva päätösehdotus

Hallitus valitsi 13.3.2019 pidetyssä järjes täytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Mammu Kaarion (puheenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Peter Ramsayn. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2019 uudella kokoonpanollaan neljä kertaa ja yhden kerran vuoden 2018 hallituksen valit semalla kokoonpanolla. Sivun 32 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumi sesta kokouksiin.

Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osak keenomistajista riippumattomia. Kaikilla tarkastusvaliokunnan jäsenillä on kokemusta vaativista taloushallinnon ja liikkeenjohdon tehtävistä sekä tarkastusvaliokunnan jäse nelle soveltuva korkeakoulututkinto.

5.2 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehos tamaan toimitusjohtajan ja yhtiön muun johtoryhmän palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestel miä koskevien asioiden valmistelua.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä oli työjärjestyksen mukaisesti avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:

toimitusjohtajan palkitsemista koskevat asiat
yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet yleisellä ja tarvittaessa yksi lökohtaisella tasolla
yhtiön yleiset periaatteet kokonaiskom pensaation rakenteesta.

Lisäksi valiokunta osallistui:

päätöksenteon objektiivisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseen yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä
palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuuden varmistami seen yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta
yhtiön johdon nimittämiseen.

Yllä mainittujen tehtävien lisäksi palkitse misvaliokunta valmisteli yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan.

Hallitus valitsi 13.3.2019 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa palkitsemisva liokunnan jäseniksi Andreas Tallbergin (pu heenjohtaja), Catarina Fagerholmin ja Eero Heliövaaran. Palkitsemisvaliokunta kokoon tui vuonna 2019 uudella kokoonpanollaan kaksi kertaa ja 2018 hallituksen valitsemalla kokoonpanolla myös kaksi kertaa. Sivun 32 taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

Kaikki palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia.

6 Toimitusjohtaja

Vuonna 2019 CapManin toimitusjohtajana toimi Joakim Frimodig (s. 1978, BA (Oxon)). Frimodigin henkilökohtaiset sekä määräys valtayhteisöjensä osakkeet ja osakeperus teiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2019 lopussa on selostettu sivun 33 taulukossa.

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuk sessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitus johtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimi tusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotetta valla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomai seen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Halli tus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alai suudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallitus vuonna 2019

Nimi	Henkilötiedot	Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 31.12.2019	Osallistuminen hallituksen kokouksiin	Osallistuminen valiokunnan kokouksiin
Andreas Tallberg	Hallituksen puheenjohtaja 15.3.2017 lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: KTM Päätoimi: Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtaja Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Nimitystoimikunnan asiantuntijajäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.	804 530	8/8	Palkitsemis - valiokunta: 4/4 Nimitys - toimikunta: 2/2
Catarina Fagerholm	Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: KTM Päätoimi: Hallitusammattilainen			Tarkastus - valiokunta: 5/5
	Tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	73 011	8/8	Palkitsemis - valiokunta: 4/4
Eero Heliövaara	Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Syntymävuosi: 1956 Koulutus: DI, KTM Päätoimi: Hallitusammattilainen Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.	92 000	8/8	Palkitsemis - valiokunta: 2/2
Mammu Kaario	Hallituksen jäsen vuodesta 2017 Syntymävuosi: 1963 Koulutus: Varatuomari, MBA. Päätoimi: Hallitusammattilainen Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	38 071	8/8	Tarkastus - valiokunta: 5/5
Peter Ramsay*	Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Syntymävuosi: 1967 Koulutus: KTM Päätoimi: Veikko Laine Oy konsernin sijoitus- ja talousjohtaja Tarkastusvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	10 000	7/7	Tarkastus - valiokunta: 4/4
Olli Liitola*	Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Syntymävuosi: 1957 Koulutus: DI Päätoimi: Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton yhtiöstä	2 079 222	5/7
Ari Tolppanen**	Hallituksen jäsen vuodesta 2013. Syntymävuosi: 1953 Koulutus: DI Päätoimi: Hallitusammattilainen Palkitsemisvaliokunnan jäsen Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista mutta ei-riippumaton yhtiöstä	4 731 774	1/1	Palkitsemis - valiokunta: 2/2

*) valittu hallituksen jäseneksi 13.3.2019 pidetyssä yhtiökokouksessa

**) hallituksen jäsen 13.3.2018 pidettyyn yhtiökokoukseen asti

7 Muu johtoryhmä

Johtoryhmä vuonna 2019

Johtoryhmän päätehtävät ovat

(i) tiimistrategian, varainhankinnan, re surssien sekä markkinoinnin ja brändin koordinointi,
(ii) hallituksen ja toimitusjohtajan/johto ryhmän päätösten toteuttaminen,
(iii) päätöksenteon tukeminen aktiivisella informoinnilla ja osallistumisella sekä
(iv) tiimien informointi ja päätösten jalkaut taminen johtoryhmässä sovitulla tavalla.

Johtoryhmän kokoonpano, vastuualueet sekä johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikau den 2019 lopussa on selostettu viereisessä taulukossa.

8 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

CapManin sisäisen valvonnan ja riskienhal linnan tavoitteina on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta, tarkoituksenmukais ta, luotettavaa ja sääntelyn mukaista, ja että liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti. Konsernin sisäinen val vonta on olennainen osa yhtiön johtamisjär jestelmää ja se koostuu mm. organisaatio rakenteesta, politiikoista ja prosesseista,

Nimi	Tehtävä/vastuut	Henkilötiedot	Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 31.12.2019
Joakim Frimodig	Toimitusjohtaja	Syntymävuosi: 1978 Koulutus: BA (Oxon)	Osakkeet: 300 000*
Anna Berglind	Henkilöstöjohtaja	Syntymävuosi: 1974 Koulutus: YTM	Osakkeet: 45 000
Niko Haavisto	Talousjohtaja	Syntymävuosi: 1972 Koulutus: YTM	Osakkeet: 245 210
Pia Kåll	CapMan Buyout -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1980 Koulutus: DI	Osakkeet: 30 000
Mika Matikainen	CapMan Real Estate -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1975 Koulutus: KTM, VTM	Osakkeet: 45 000
Juha Mikkola	CapMan Growth -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1961 Koulutus: KTM	Osakkeet: 45 412 2016A-optiot: 100 000
Ville Poukka	CapMan Infra -tiimin vetäjä	Syntymävuosi: 1981 Koulutus: KTM	Osakkeet: 59 916
Mari Simula	Johtaja, rahastosijoittajasuhteet	Syntymävuosi: 1982 Koulutus: DI	Osakkeet: 135 249 2013C-optiot: 38 500 2016A-optiot: 12 500

*) Lisäksi Joakim Frimodigin määräysvaltayhtiö Boldhold Oy on Silvertärnan AB:n vähemmistöomistaja. Silvertärnan Ab omistaa 10,5 % CapMan Oyj:n osakkeista.

työohjeista, työtehtävien ja vastuiden jaosta, hyväksymisvaltuuksista, manuaalisista ja automatisoiduista kontrolleista, seuranta raporteista sekä tarkastuksista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämi sestä ovat viime kädessä vastuussa hallitus ja toimitusjohtaja mutta sisäistä valvontaa suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla, ja kaikissa liiketoiminta- ja tukifunktioissa ja jokainen työntekijä on osaltaan vastuus sa politiikkojen ja ohjeistusten noudatta misesta ja epäkohtien ja väärinkäytösten

raportoinnista esimiehelleen tai muille määritellyille tahoille.

9 Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapMa nin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäi sen valvonnan ja riskienhallinnan avain roolit ja vastuut on määritelty konsernin

sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymi sestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto ja/tai hallitus.

Yksi keskeinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteista on taata riittä vällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperi aatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on tukea eettisiä arvoja, hyvää hallinto -

tapaa ja riskienhallintaa sekä varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan.

9.1 Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu pai kalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Kirjanpito on pääosin ulkoistettu.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaises ti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yh teisten valvontavaatimusten noudattamista. Merkittävimpien tytäryhtiöiden kuukausittai set kirjanpitotapahtumat siirretään tapah tumatasolla konsernin raportointijärjestel mään. Loput tytäryhtiöt lähettävät lukunsa joko kuukausittain tai vähintään kvartaa leittain konsernin taloushallintoon syötet täväksi konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytär yhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo

tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätöss tandardien (IFRS) mukaisesti.

9.2 Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta

Kokonaisvastuu talousraportointiin liitty vän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastus valiokunnan huolehtimaan taloudellisen ra portointiprosessin valvontaa koskevista tar kemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuu den seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelli seen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudelli sen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttami sesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotetta vasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhal lintaprosessin toteuttamisesta määrittele mällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapääl liköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toiminto jen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

9.3 Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskejä tunnistetaan taloudellisen raportoinnin tavoitteista käsin. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointi prosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen. Riski arviointien perusteella määritellään valvonta toimenpiteitä kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenette lyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa strategiapro sessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kar toitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan. Riskienhallintaprosessin tavoitteet ja vastuut sekä riskinottohalukkuuden määrittely päivi tettiin vuoden 2019 aikana.

9.4 Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen rapor toinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousrapor tointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten halli tukselle ja johtoryhmälle. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonanto politiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla: https://www.capman.com/fi/osakkeenomis -

tajat/selvitykset-ja-politiikat/tiedonantopo litiikka/

9.5 Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvon nan tehokkuuden varmistamiseksi valvon tatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organi saation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tekee päätöksen erillisen valvon tatoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamisti heys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuu kausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa kvartaaleittain käyvän arvon muutokset, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia. Tarkastusvaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausit -

taisista rahavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastusvaliokunta seuraa lisäksi tarkem min muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Sijoitustiimeistä riippumaton moni toring-tiimi vastaa rahastojen kvartaalit taisesta arvostusprosessista, konsernin hallinnoimien rahastojen suoriutumisen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskenta mallien laatimisesta sekä voitonjako-osuus tuottojen laskennasta.

CapManin tytäryhtiö CapMan AIFM Oy:llä on Finanssivalvonnan myöntämä lupa toimia vaihtoehtorahastojen hoitajana. Näil le yhtiöille CapMan on lain edellyttämällä tavalla järjestänyt erillisen riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen toiminnot.

Compliance-toiminto huolehtii konserni yhtiöiden toiminnan sääntelynmukaisuuden valvonnasta sekä uuden sääntelyn huomioon ottamisesta konsernin toiminnassa.

10 Muut tiedot

10.1 Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

CapMan noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ("MAR-asetus", 596/2014) johtohenkilöiden liiketoimia ja sisäpiirihallintoa koskevia säännöksiä ja Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on omia sisäpiirisääntöjä, jotka ovat osin pörssin yleisohjetta tiukempia. Sisä piiriasioista vastaa konsernin compliance officer, joka valvoo sisäpiiriohjeiden nou dattamista muun muassa huolehtimalla, että henkilöstö noudattaa heitä koskevia sisäpiirisääntöjä ja kaupankäyntirajoituk sia, ylläpitämällä hankekohtaisia sisäpiiri luetteloja sekä kouluttamalla henkilöstöä sisäpiiriasioissa ja pörssiyhtiön tiedonanto velvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

CapMan ylläpitää sisäistä, ei-julkista luetteloa niistä johtohenkilöistä ja näiden lähipiiristä, jotka ovat MAR-asetuksen mu kaisesti velvoitettuja julkistamaan CapManin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimensa. CapMan on määritellyt markkinoiden väärin käyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi yhtiön hallituksen sekä sen johtoryhmän jäsenet (mukaan lukien toimitusjohtaja) ja kutakin johtohenkilöä on ohjeistettu infor moimaan omaa lähipiiriään liiketoimien ilmoittamisvelvollisuudesta. CapMan julkistaa kunkin johtohenkilön sekä hänen lähipii rinsä CapManin rahoitusvälineillä tekemät liiketoimet MAR-asetuksen mukaisesti, mikäli ko. henkilön kalenterivuoden aikana tehtyjen liiketoimien arvo ylittää 5 000 euroa. Lisäksi kunkin johtohenkilön kokonaisomistus jul -

kaistaan vuosittain osana vuosikertomusta.

MAR-asetuksen tarkoittamista merkittä vistä hankkeista, joilla voi olla huomattava vaikutus CapManin liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden arvoon, pidetään erillisiä hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, jotka perustetaan ja joita ylläpidetään sisäpiiri tiedon julkistamisen lykkäämispäätöksen seurauksena. Hankekohtaiseen sisäpiiriluet teloon merkityt henkilöt tai muut henkilöt, joilla on CapMania koskevaa sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa CapManin liikkee seenlaskemilla rahoitusvälineillä. Jokainen johtohenkilö ja työntekijä on myös muuten aina ennen CapManin rahoitusvälinettä kos kevan liiketoimen toteuttamista velvollinen itse arvioimaan, ettei hänen hallussaan ole sisäpiiritietoa CapManiin liittyen.

CapManin yllä mainitut johtohenkilöt tai henkilöstö eivät saa toteuttaa CapManin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia 30 kalenteripäivän aikana ennen tilinpäätös tiedotteen, osavuosikatsauksen tai puoli vuosikatsauksen julkistamista (ns. suljettu jakso). Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Cap - Manin johtohenkilöitä ja henkilökuntaa on oh jeistettu informoimaan lähipiiriään suljetusta ajanjaksosta ja kehottamaan lähipiiriään pidättymään kaupankäynnistä CapManin rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson aikana.

10.2 Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Yhtiö ei säännönmukaisesti tee sellaisia liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien tahojen kanssa, jotka olisivat yhtiön kannalta olen naisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tehty muutoin kuin tavan omaisin markkinaehdoin. Mahdolliset olen naiset ja tavanomaisesta liiketoiminnasta ja markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiri liiketoimet käsiteltäisiin yhtiön hallitukses sa. Hallitus myös vahvistaa yhtiölle lähipiiri asioita koskevat periaatteet. Lähipiiritoimia seurataan yhtiön taloushallinnossa sekä lakiasioissa, ja lähipiiriläisiä ohjeistetaan lähipiiriasioissa. Yhtiö pitää luetteloa lähipiiriinsä kuuluvista tahoista ja raportoi lähipiiritoimista tilinpäätöksessään.

10.3 Tilintarkastajien palkkiot

Vuonna 2019 tilintarkastajille tilintarkas tuksesta maksetut palkkiot olivat 249 000 euroa (307 000 euroa vuonna 2018) ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista olivat 107 000 euroa (59 000 euroa vuonna 2018).

10.4 Sisäinen tarkastus

Yhtiön liiketoiminnan laatu ja laajuus huo mioon ottaen sisäisen tarkastuksen järjestä mistä omaksi konsernitoiminnokseen ei ole toistaiseksi pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön toimiluvanvaraisen toiminnan sisäisestä tarkastuksesta vastaa ulkoinen palveluntarjoaja. Yhtiön riskienhallinta- ja compliance-toimintoihin on lisätty resursse ja viime vuosina sen varmistamiseksi, että toiminta on säännöstenmukaista ja riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja hallitaan asianmukaisesti.

29.1.2020 CAPMAN OYJ Hallitus

Hallitus

Andreas Tallberg

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017 Riippumaton hallituksen jäsen Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 804 530 osaketta

Syntynyt 1963 Koulutus KTM Päätoimi Oy G.W. Sohlberg AB:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (pj.), Nissala Oy (pj.),

Mehiläinen (pj.), Parmaco Oy (pj.), Rothschild Nordic AB

Keskeinen työhistoria

Andreas Tallberg on toiminut suomalaisen sijoitusyhtiö Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 2007 saakka. Hän toimii vanhempana neuvonantajana Rothschild & Co:ssa. Vuosina 1996–2006 hän toimi EQT:ssä senior partnerina. Ennen tätä hän on työskennellyt muun muassa liiketoiminnan kehitysjohtajana Nokia Corporationilla, Wilson Sporting Goodsilla sekä Amer Groupilla. Tallbergillä on myös pitkä kokemus hallitustyöskentelystä. Hän on toiminut Glaston Oyj:n, Detection Technology Oyj:n, Staffpointin, Perlos Oyj:n, TG Groupin sekä Wulffin hallituksen puheenjohtajana. Hän on lisäksi toiminut mm. Lite-On Mobilen hallituksen varapuheen johtajana sekä Handelsbanken Finland Branchin hallituksen jäsenenä.

Mammu Kaario

Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen vuodesta 2017 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2018 Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 38 071 osaketta

Syntynyt 1963

Koulutus varatuomari, MBA Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj (vpj.), Ponsse Oyj (vpj) Aspo Oyj (vpj), Robit Oyj (vpj), Lapti Oy

Keskeinen työhistoria

Mammu Kaariolla on yli 25 vuoden kokemus rahoitusalalta. Hän on työskennellyt Partnera Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2016–2017 sekä sijoituspäällikkönä Korona Investillä vuosina 2011–2016. Kaario on toiminut myös partnerina Unicus Ltd:llä vuosina 2005–2010 sekä erilaisissa toimeksiannoissa rahoitusalan neuvonantotehtävissä vuosien 2004–2010 aikana. Tätä ennen Kaario toimi investointipankkiirina 15 vuotta, mm. Conventum Oyj:ssä.

Catarina Fagerholm

Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen Tarkastusvaliokunnan jäsen, palkitsemisvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 73 011 osaketta

Syntynyt 1963

Koulutus KTM Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, Attendo Abp, Restel Oy

Keskeinen työhistoria

Catarina Fagerholm toimi Instru Optiikka Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2007–2018. Hän toimi vuosina 2008–2015 hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana Altia Oy:ssä. Hän on toiminut hallituksen jäsenenä Kaupan liitossa vuosina 2013–2018 sekä Atasun Optik:ssa vuosina 2012–2014. Vuosina 1998–2006 hän toimi BSH Kodinkoneet Oy:n (Suomi ja Baltia) toimitusjohtajana sekä BSH Hausgeräte Northern Europen johtoryhmän jäsenenä. Vuosina 1996–1998 Fagerholm on toiminut maa- ja brändijohtajana Electrolux/AEG:ssä (Suomi, Venäjä, Baltia). Hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä Amer Group Oy:ssä vuosina 1987–1996.

Eero Heliövaara

Hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton hallituksen jäsen Palkitsemisvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 92 000 osaketta

Syntynyt 1956 Koulutus DI, KTM Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, Sitowise Oy (pj.), YIT Oyj (vpj.), Liikesivistysrahasto, Lympha Touch Oy, Suomen Syöpäinstituutin säätiö, Saastamoisen Säätiö, DIF – Directors

Keskeinen työhistoria

Institute of Finland

Eero Heliövaara on toiminut ylijohtajana Valtioneuvoston kansliassa omistajaohjauksen osastolla vuosina 2013–2017. Vuosina 2010–2012 Heliövaara toimi hallitusammattilaisena ja enkelisijoittajana. SRV Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtajana hän toimi vuosina 2006–2009. Vuosina 2001–2005 hän oli Pohjola-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja. Vuosina 1998–2001 hän toimi varatoimitusjohtajana ja sijoitusjohtajana Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella. Merita Asset Management Oy:n toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1996–1998 ja vuosina 1994–1996 yksikönjohtajana Merita Pankki Yksityispankissa. Vuosina 1991–1994 Heliövaara toimi Union Bank of Luxembourg International S.A.:n toimitusjohtajana. Vuosina 1987–1991 hän toimi Arctos Capital Oy:n toimitusjohtajana, vuosina 1985– 1987 Spontel Oy:n finanssijohtajana ja vuosina 1982–1985 yritystutkijana Teollistamisrahasto Oy:ssä.

Olli Liitola

Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, ei riippumaton yhtiöstä Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 2 079 222 osaketta

Syntynyt 1957 Koulutus DI Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj, Harvia Group Oyj (pj.), Bright Group Oy

Keskeinen työhistoria

Olli Liitolalla on yli 25 vuoden kokemus pääomasijoitusalasta. Olli Liitola on työskennellyt Capmanilla vuodesta 1991 ja toiminut useissa johtotehtävissä CapMan-konsernissa, mm. CFO, Senior Partner. Liitolalla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä. Hän on toiminut Lunawood Oy:n, Tapaus Oy:n, Puulämpö Yhtiöt Oy:n ja PPTH-Norden Oy:n hallituksen puheenjohtajana, sekä Pretax Oy:n ja NICE Entertainment Group Oy:n hallituksen jäsenenä.

Peter Ramsay

Hallituksen jäsen vuodesta 2019 Riippumaton hallituksen jäsen Tarkastusvaliokunnan jäsen Omistus CapMan Oyj:ssä (31.12.2019): 10 000 osaketta

Syntynyt 1967

Koulutus KTM Päätoimi Veikko Laine Oy-konsernin sijoitus- ja talousjohtaja Keskeiset hallitusjäsenyydet CapMan Oyj

Keskeinen työhistoria

Peter Ramsaylla on yli 25 vuoden kokemus rahoitusalasta. Hän on toiminut Veikko Laine Oy-konsernin sijoitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Vuosina 2013–2014 hän toimi FIM Varainhoitokonsernin sijoitusjohtajana ja FIM Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 2011–2013. Ennen tätä hän toimi Avenir Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2000–2011. Vuosina 1995–2000 hän työskenteli useissa johtotehtävissä Enskilda Securities:lla (SEB AB) sekä vuosina 1990–1995 useissa tehtävissä Alfred Berg Fondkommission AB:lla ja Opstock Pankkiiriliike Oy:llä.

Johtoryhmä

Joakim Frimodig

Toimitusjohtaja Koulutus: BA, Oxon Johtoryhmässä alkaen: 2016 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 300 000 osaketta henkilökohtaisesti*

Joakim Frimodig on toiminut CapManin toimitusjohtajana syyskuusta 2017 ja CapManin johtoryhmässä vuodesta 2016. Viimeiset 12 vuotta ennen CapMania hän työskenteli Summa Capitalissa, viimeksi varatoimitusjohtajana ja osakkaana. Sitä ennen hän työskenteli Alfred Berg ja ABN Amro Corporate Financessa.

*) Lisäksi Joakim Frimodigin määräysvaltayhtiö Boldhold Oy on Sil vertärnan AB:n vähemmistöomistaja. Silvertärnan Ab omistaa 10,5 % CapMan Oyj:n osakkeista.

Niko Haavisto

Talousjohtaja Koulutus: YTM Johtoryhmässä alkaen: 2010 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 245,210 osaketta

Niko Haavisto on toiminut CapManin talousjohtajana vuodesta 2010. Ennen CapMania hän työskenteli Oriola-KD Oyj:ssä talousohjauksen ja suunnittelun johtajana. Aikaisemmin hän on työskennellyt financial controllerina GE Healthcare Finland Oy:ssä sekä KHT-tilintarkastajana PricewaterhouseCoopers Oy:llä.

Pia Kåll

Managing partner, Buyout Koulutus: DI Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 30 000 osaketta

Pia Kållista tuli CapMan Buyout -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuonna 2017. Kåll on ollut CapMan Buyoutin partneri vuodesta 2016. Ennen CapMania Kåll oli johtoryhmän jäsen ja vastuussa strategiasta, markkinoinnista ja toimintojen kehittämisestä Outotecilla. Vuosina 2006–2013 Pia toimi liikkeenjohdon konsulttina McKinsey&Companylla.

Anna Berglind

Henkilöstöjohtaja Koulutus: VTM Johtoryhmässä alkaen: 2018 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 45 000

Anna Berglind on toiminut CapManin henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä elokuusta 2018 alkaen. Aikaisemmin Berglind on työskennellyt Mandatum Lifella, jossa hän toimi henkilöstöjohtajana vuosina 2013–2018 ja henkilöstöpäällikkönä vuosina 2010–2013.

Mika Matikainen

Managing partner, Real Estate Koulutus: KTM, VTM Johtoryhmässä alkaen: 2010 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 45 000 osaketta

Mika Matikainen aloitti CapMan Real Estatessa vuonna 2006, vuosi tiimin perustamisen jälkeen, ja hänestä tuli CapMan Real Estate -tiimin vetäjä ja CapMan Oyj:n johtoryhmän jäsen vuonna 2010. Siitä lähtien Matikainen on kasvattanut CapMan Real Estatea paikallisesta suomalaisesta toimijasta pohjoismaiseksi kiinteistörahastojen hallinnointiyhtiöksi. Hän on ollut aktiivisesti mukana CapMan Hotels Real Estate -rahaston perustamisessa ja sen 39 hotellista koostuvan aloitussalkun hankinnassa vuonna 2008. Ennen CapMania Matikainen työskenteli UBS Investment Bankissa Lontoossa.

Juha Mikkola

Managing partner, Growth Koulutus: B.Sci., MBA Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 45 412 osaketta, 100 000 2016A-optiota

Juha Mikkolalla on 25 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta. Hän on uransa aikana kerännyt useita pääomarahastoja ja auttanut rakentamaan kymmeniä menestyksekkäitä yrityksiä. Ennen kasvusijoitustoiminnan perustamista CapManilla, Juha veti Norvestian kasvusijoitustiimiä menestyksellä vuodesta 2011. Ennen sitä Mikkola oli partneri Eqvitecin Venture-tiimissä ja on aiemmin ollut käynnistämässä Suomen Teollisuussijoituksen toimintaa.

Mari Simula

Johtaja, rahastosijoittajasuhteet Koulutus: DI, tuotantotalous Johtoryhmässä alkaen: 2017 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 135 249 osaketta, 51 000 2013C- ja 2016A-optiota

Mari Simula on toiminut CapManilla eri tehtävissä vuodesta 2007 ja ennen nykyistä rooliaan hän toimi Scala Fund Advisory -tiimin partnerina. Hänellä on pitkä kokemus pääomasijoitusalalta rahastosijoittajasuhdetehtävistä sekä lukuisista varainhankinta-, liiketoiminnan kehitys- ja strategiaprojekteista. Nykyisessä roolissaan Simulalla on konsernitason vastuu varainhankinnasta ja rahastosijoittajasuhteista. Ennen CapMania, hän työskenteli pääomasijoitusalan tutkijana Elinkeinoelämän Tutkimuskeskuksessa, Etlassa.

Ville Poukka

Managing partner, Infra Koulutus: KTM Johtoryhmässä alkaen: 2018 Omistus CapMan Oyj:ssa (31.12.2019): 59 916 osaketta

Ville Poukalla on 14 vuoden kokemus investointipankki- ja pääomasijoitustoiminnasta. Poukalla on laaja asiantuntemus energia- ja infrastruktuurihankkeista. Hän on uransa aikana toiminut neuvonantajana lukuisissa infrastruktuurialan yrityskaupoissa pohjoismaissa ja Baltiassa. Ennen CapMania Poukka on vastannut pohjoismaisesta energia- ja infrastruktuurisektorin corporate finance -toiminnasta Danske Bankilla.

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto ja tuloskehitys vuonna 2019

Konsernin liikevaihto oli 49,0 milj. euroa tilikaudella 1.1.-31.12.2019 (33,5 milj. euroa 1.1.-31.12.2018). Liikevaihdon 46 prosentin kasvu oli seurausta vertailukautta suurimmista voitonjako-osuustuotoista sekä hallinnointi- että palveluliiketoimintojen vertailukautta suuremmista palkkioista.

Palkat ja palkkiot olivat 24,2 milj. euroa (19,9 milj. euroa). Kulujen kasvu johtuu lähinnä JAM Advisorin hankinnan myötä konserniin tulleista 26 henkilöstä sekä Infra-sijoitusalueesta. Poistot ja arvonalentu miset olivat 1,4 milj. euroa (0,2 milj. euroa) ilman 4,2 milj. euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä liittyen Venäjän liiketoimin nan liikearvon alaskirjaukseen. Poistojen kasvu johtuu pääosin IFRS 16 standardin vuokrakulujen käsittelystä tuloslaskelmassa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 10,6 milj. euroa (9,1 milj. euroa) ilman vertailukelpoi suuteen vaikuttavia eriä, kasvua yhteensä 1,5 milj. euroa. Raportoidut operatiivisen toiminnan kulut olivat yhteensä 41,8 milj. euroa (29,1 milj. euroa).

Sijoitusten käyvän arvon muutokset olivat 12,3 milj. euroa (7,6 milj. euroa). Sijoitusten käyvän arvon kehitys oli vertai lukautta vahvempi johtuen usean rahaston positiivisesta kehityksestä sekä markkinasal - kun negatiivisesta kehityksestä vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä.

Konsernin liikevoitto oli 19,4 milj. euroa (12,0 milj. euroa). Konsernin liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 25,0 milj. euroa (12,0 milj. euroa).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,8 milj. euroa (-2,7 milj. euroa). Vertailukautta pie nemmät kulut johtuivat rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta sekä vertailukautta suuremmista korkotuotoista. Tulos ennen veroja oli 17,6 milj. euroa (9,3 milj. euroa) ja tulos verojen jälkeen oli 15,9 milj. euroa (8,5 milj. euroa).

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/ osake oli 9,0 senttiä (5,4 senttiä). Laimen nusvaikutuksella oikaistu tulos/osake ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 11,6 senttiä (5,4 senttiä).

Liikevaihto ja tulos neljännesvuosittain sekä tilikauden liikevaihto, liikevoitto ja tulos segmenteittäin on esitetty liitetiedoissa kohdassa 2 Segmentti-informaatio.

Hallinnointiliiketoiminta

Hallinnointiliiketoiminnan liikevaihto oli tili kaudella 32,8 milj. euroa (24,2 milj. euroa vertailukaudella).

Hallinnointipalkkiot olivat 24,7 milj. euroa (22,1 milj. euroa). CapMan Buyout XI ja CapMan Nordic Infrastructure I -rahastot sekä laajentunut BVK-mandaatti ja CapMan

Infran toinen sijoitusmandaatti vaikuttivat positiivisesti hallinnointipalkkioiden kehityk seen. Samalla hallinnointipalkkiot laskivat vanhemmissa rahastoissa osana rahastojen normaalia elinkaarta.

Tilikaudella kirjattiin 6,9 milj. euroa (1,0 milj. euroa) voitonjako-osuustuottoja CapMan Hotels RE, CapMan Mezzanine V ja Access Capitalin rahastoista.

Hallinnointiliiketoiminnan kulut olivat 26,8 milj. euroa (21,4 milj. euroa), ja ne sisälsivät 4,2 milj. euron Venäjän liiketoimin nan arvon alaskirjauksen. Hallinnointiliike toiminnan liikevoitto oli 6,0 milj. euroa (2,8 milj. euroa) ja tulos oli 5,3 milj. euroa (2,3 milj. euroa). Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä hallinnointiliiketoiminnan lii kevoitto oli 10,2 milj. euroa (2,8 milj. euroa) ja tulos 8,2 milj. euroa (2,3 milj. euroa).

Palveluliiketoiminta

Palveluliiketoiminnan liikevaihto oli tili kaudella 15,7 milj. euroa (8,7 milj. euroa vertailukaudella) ja sen kasvu muodostui pääosin Scalan onnistumispalkkioista sekä JAM Advisorsin palkkioista. JAM Advisors yhdisteltiin konsernilukuihin 27.2.2019 alkaen.

Palveluliiketoiminnan kulut olivat 6,9 milj. euroa (4,8 milj. euroa). Palveluliiketoi minnan liikevoitto oli 9,1 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 7,3 milj.

euroa (3,4 milj. euroa). Segmentin yli kak sinkertaistunut tulos oli seurausta kaikkien palveluliiketoimintojen menestyksekkäästä toiminnasta kuluneen vuoden aikana.

Sijoitustoiminta

CapMan luokitteli vuoden 2019 alussa uudelleen markkinasalkun osinko- ja kor kotuotot tuloslaskelmassa liikevaihdosta sijoitusten käyvän arvon muutokseen. Ver tailukauden tiedot on oikaistu vastaavasti. Sijoitusten käyvän arvon muutos vuonna 2019 oli yhteensä 12,3 milj. euroa (7,6 milj. euroa vuonna 2018).

Sijoitustoiminnan kulut olivat yhteensä 2,0 milj. euroa (1,2 milj. euroa).

Sijoitustoiminnan liikevoitto oli 10,2 milj. euroa tilikaudella (6,5 milj. euroa). Si joitustoiminnan tulos oli 8,0 milj. euroa (4,2 milj. euroa). Vertailukautta painoi markkin asalkun negatiivinen kehitys vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä ja CapMan jatkoi markkinasalkun myyntiä alkuvuonna 2019.

Taulukko 1: CapManin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset 31.12.2019

milj. euroa	Käypä arvo
Rahastosijoitukset	115,9
Muut	2,7
Markkinasalkku	10,8
Yhteensä	129,4

Rahastosijoitusten käypä arvo oli 115,9 milj. euroa 31.12.2019 (80,6 milj. euroa 31.12.2018). Rahastoihin tehtyjen sijoitus ten käyvän arvon muutos oli +9,7 milj. euroa

(+8,1 milj. euroa), mikä vastaa 9,5 prosentin arvonnousua vuonna 2019 (9,0 prosentin arvonnousua vertailukaudella). Rahastosi joitukset kehittyivät positiivisesti erityisesti Growth-rahaston, kiinteistörahastojen, Infra-rahaston sekä ulkopuolisten rahasto jen ansiosta. Rahastosijoitukset sisälsivät pääosin CapManin hallinnoimia rahastoja. Yhteisyrityksiksi aikaisemmin luokitellut sijoitukset, yhteensä 4,6 milj. euroa, luokitel tiin kesäkuussa 2019 rahastosijoituksiksi.

CapMan sijoitti tilikaudella yhteensä 38,0 milj. euroa pääomaa pääomarahastoi hin, pääosin CapMan Nordic Infrastructure I -rahastoon sen ensimmäisen sijoituksen myötä. Vertailukaudella CapMan sijoitti yhteensä 31,9 milj. euroa pääosin CapMan Growth -rahastoon sekä CapMan Real Esta ten rahastoihin ja CapMan Infran ensimmäi seen mandaattiin. CapMan sai rahastoilta pääomanpalautuksia 17,5 milj. euroa (17,4 milj. euroa). Jäljellä olevien rahastoihin vielä kutsumattomien sijoitussitoumusten määrä oli 103,8 milj. euroa 31.12.2019 (98,0 milj. euroa 31.12.2018). Sijoitussitoumusten kasvu johtuu pääosin sitoumuksista CapMan Buyoutin uusimpaan rahastoon.

Markkinainstrumentteihin sijoitta van markkinasalkun käypä arvo oli 10,8 milj. euroa 31.12.2019 (39,0 milj. euroa 31.12.2018). CapMan jatkoi markkinasal- kun myymistä vuoden 2019 aikana ja sen käyvän arvon muutos oli +2,4 milj. euroa tilikaudella (-2,5 milj. euroa vertailukaudel la). Markkinasalkun myynnistä realisoituja varoja allokoitiin rahastoihin sekä käteisva roihin, joita tullaan käyttämään pääasiassa yhtiön tuleviin rahastosijoituksiin.

Kohdeyritysten osalta tehdyt sijoituk set on arvostettu käypään arvoon IPEVG:n suositusten (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti. Sijoitukset käypään arvoon, niiden herkkyysanalyysi sekä jäljellä olevat sitoumukset sijoitusalueittain on esitetty liitetiedoissa kohdissa 29 ja 32.

Tase ja rahoitusasema 31.12.2019

Konsernin taseen loppusumma oli 216,5 milj. euroa 31.12.2019 (206,0 milj. euroa 31.12.2018). Pitkäaikaiset varat olivat 151,3 milj. euroa (99,8 milj. euroa), josta liikearvon osuus oli 15,3 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Liikearvon kasvu johtui JAM Advisorsin hankinnasta. Liikearvoa kirjattiin alas 4,2 milj. euroa vuoden viimeisellä nel jänneksellä Venäjän liiketoiminnan arvon alentumisen seurauksena.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset olivat 115,9 milj. euroa 31.12.2019 (80,6 milj. euroa 31.12.2018).

Käypään arvoon kirjattavat muut sijoitukset olivat 2,7 milj. euroa (2,5 milj. euroa). Yhteisyritysten osuus arvostettuna käypään arvoon oli 0,0 milj. euroa (4,5 milj. euroa). Yhteisyritykset luokiteltiin tilikaudel la rahastosijoituksiksi.

Pitkäaikaisten saamisten määrä oli 9,4 milj. euroa (5,1 milj. euroa).

Lyhytaikaiset varat olivat 65,2 milj. euroa (106,2 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat eli lyhytaikaiset sijoitukset olivat 10,8 milj. euroa (39,0 milj. euroa) ja sisälsivät markki nainstrumentteihin sijoittavan markkinasal kun. Rahavarat olivat 43,7 milj. euroa (54,5 milj. euroa).

CapManin korolliset nettovelat olivat 9,3 milj. euroa 31.12.2019 (5,2 milj. euroa). CapMan maksoi tilikaudella takaisin 10 milj. euron suuruisen ryhmäjoukkovelkakirjalai nan ja nosti pitkäaikaisen rahoituslimiitin kokoa 40 milj. euroon. CapManin korolliset lainat 31.12.2019 on eritelty taulukossa 2.

Joukkovelkakirjalainoihin ja pitkäaikai seen rahoituslimiittiin liittyvät rahoitusko venantit on sidottu yhtiön omavaraisuus -

Taulukko 2: CapManin korolliset lainat

asteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Kovenanttiehdot täyttyivät 31.12.2019.

Ostovelat ja muut velat olivat 20,2 milj. euroa 31.12.2019 (16,8 milj. euroa 31.12.2018).

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta oli tilikaudella -0,4 milj. euroa (-4,7 milj. euroa).

Rahastojen hallinnointipalkkiot saadaan kahdesti vuodessa tammi- ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpää omassa. Investointien nettorahavirta +16,9 milj. euroa (+39,6 milj. euroa) sisältää muun muassa tehdyt sijoitukset ja saadut pääomanpalautukset, mukaan lukien mark kinasalkun myynnin.

Nettorahavirta ennen rahoitusta, sisältä en Hallinnointiliiketoiminnan, Palveluliiketoi minnan sekä Sijoitustoiminnan rahavirran, oli +16,5 milj. euroa (+34,9 milj. euroa). Rahoituksen nettorahavirta oli -27,4 milj. euroa (-3,7 milj. euroa), ja se sisälsi ryhmä joukkovelkakirjalainan takaisinmaksun.

	Lainan koko 31.12.19 (milj. euroa)	Erääntyy viimeistään	Vuotuinen korko (%)	Lainan koko 31.12.18 (milj. euroa)
Ryhmäjoukko-velkakirjalaina (2014)	-	Q2 2019	1,85 %	10 milj. euroa
Joukko-velkakirjalaina (2018)	50 milj. euroa	Q2 2023	4,13 %	50 milj. euroa
Pitkäaikainen rahoituslimiitti (käyttämättä)	(40 milj euroa)			(20 milj. euroa)

Hallinnoitavat pääomat 31.12.2019

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa pääosin oman pääoman ehtoista sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien kohdalla vaihtoehtoisesti käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat las ketaan hallinnointipalkkioiden tuottopohjan perusteella, mikä lähtökohtaisesti sisältää ainoastaan rahaston oman pääoman eikä huomioi sen velkaosuutta. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhan kinnan tai sijoitusmandaattien perusteella tehtyjen sijoitusten myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena.

CapManin hallinnoitavat pääomat olivat yhteensä 3 245 milj. euroa 31.12.2019 (3 043 milj. euroa 31.12.2018). Hallinnoitavat pääomat kasvoivat vertailukaudesta pääosin CapMan Nordic Infrastructure I ja CapMan Buyout XI -rahastojen perustamisen sekä Infran vuonna 2019 toteutetun mandaatin myötä. Uuden hotellikiinteistörahaston

perustamisella oli maltillinen vaikutus hal linnoitavien pääomien määrään, sillä vanhan hotellikiinteistörahaston kohteet myytiin uudelle hotellikiinteistörahastolle. Uuden rahaston velkaosuus on aikaisemman hotel likiinteistörahaston mukaisesti huomioitu hallinnoitavissa pääomissa. Hallinnoitavat pääomat on eritelty rahastotyypeittäin taulu kossa 3. Taulukko 3: Hallinnoitavat pääomat (sis. rahastot ja mandaatit).

Avainlukuja 31.12.2019

CapManin oman pääoman tuotto oli 12,7 prosenttia (6,8 prosenttia vertailukaudella) ja sijoitetun pääoman tuotto 10,5 prosenttia (6,7 prosenttia). Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 16,0 prosenttia (6,8 prosenttia) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 13,5 prosenttia (6,7 prosenttia). Omavaraisuusaste oli 59,9 prosenttia (58,7 prosenttia).

CapManin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tavoitetaso oman pääoman tuotolle on keskimäärin yli 20 prosenttia ja omavaraisuusasteelle yli 60 prosenttia.

Taulukko 3: Hallinnoitavat pääomat (sis. rahastot ja mandaatit).

Milj. euroa	31.12.19	31.12.18
Kiinteistö sijoitukset	1 931	1 896
Kohdeyhtiösijoitukset (Private Equity ja Credit)	973	944
Infrasijoitukset	293	203
Muut	48	0
Hallinnoitavat pääomat (ml. hotellikiinteistörahaston velkaosuus)	3 245	3 043

Taulukko 4: Avainlukuja

	31.12.19	31.12.18
Tulos / osake, senttiä	9,2	5,5
Tulos / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	9,0	5,4
Oikaistu tulos / osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä	11,6	5,4
Oma pääoma / osake, senttiä	85,1	82,6
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin	152 154 735	146 521 760
Oman pääoman tuotto, % p.a.*	12,7	6,8
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % p.a.*	16,0	6,8
Sijoitetun pääoman tuotto,% p.a.	10,5	6,7
Sijoitetun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % p.a.	13,5	6,7
Omavaraisuusaste,%	59,9	58,7
Nettovelkaantumisaste,%	7,2	4,3

* CapMan on muuttanut oman pääoman tuoton laskentatapaa vuoden 2019 toisesta neljän neksestä alkaen. Oman pääoman tuotto lasketaan jakamalla Konsernin annualisoitu voitto keskimääräisellä oman pääoman määrällä mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus. Aiemmin oman pääoman tuotto laskettiin jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva an nualisoitu voitto keskimääräisellä emoyhtiön omistajille kuuluvalla oman pääoman määrällä. Vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti.

Hallituksen ehdotus varojenjaosta

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallitus esittää yhtiön 11.3.2020 pidettä välle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että CapMan Oyj:n voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille yhteensä 0,13 euroa per osake, eli yhteensä noin 20,0 milj. euroa. Varojenjako jakautuu osinkoon 0,04 euroa per osake, eli yhteensä noin 6,1 milj. euroon, sekä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaan pääoman palautukseen 0,09 euroa per osake, eli yhteensä noin 13,9 milj. euroon. CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 88,9 milj. euroa 31.12.2019

Vuodelta 2018 osinkoa maksettiin 0,06 euroa osakkeelta, yhteensä 8,9 milj. euroa, sekä pääomanpalautusta 0,06 euroa osak keelta, yhteensä 8,9 milj. euroa. CapMan Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 90,3 milj. euroa 31.12.2018.

Yhtiön hallitus ja johto

CapMan Oyj:n hallitukseen kuuluivat vuoden 2019 lopussa Andreas Tallberg (pj.), Mam mu Kaario (vpj.), Catarina Fagerholm, Eero Heliövaara, Olli Liitola sekä Peter Ramsay. CapMan-konsernin johtoryhmään kuuluivat vuoden 2019 lopussa toimitusjohtaja Joa kim Frimodig, talousjohtaja Niko Haavisto, henkilöstöjohtaja Anna Berglind, CapMan Buyout -tiimin managing partner Pia Kåll,

CapMan Real Estate -tiimin managing partner Mika Matikainen, CapMan Growth -tiimin managing partner Juha Mikkola, CapMan Infra -tiimin managing partner Ville Poukka ja Rahastosijoittajasuhteet-tiimin johtaja Mari Simula.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistaminen ja varsinainen yhtiökokous 2020

CapMan-konsernin vuoden 2019 tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus vuodelta 2019 julkistetaan osana CapManin vuoden 2019 vuosikertomusta helmikuussa 2020 viikolla 8.

CapMan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 11.3.2020 klo 10.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu ja hallituksen muut ehdotukset yhtiökokoukselle julkais taan viimeistään 19.2.2020. Osakeyhtiölain vaatimat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeis tään 19.2.2020.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

CapMan Oyj:n Selvitys hallinto- ja ohjausjär jestelmästä julkaistaan hallituksen toimin takertomuksesta erillisenä osana yhtiön vuoden 2019 vuosikertomusta viikolla 8, ja se on saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään 19.2.2020.

Vuoden 2019 yhtiökokousten päätökset

Yhtiökokousten päätökset varojenjaosta

CapManin varsinainen yhtiökokous 2019 päätti hallituksen muutetun ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön voitonjakokelpoi sista varoista maksetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta. Osingon maksupäivä oli 22.3.2019. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahas tosta jaetaan pääomanpalautusta 0,06 eu roa osakkeelta. Pääomanpalautuksen mak supäivä oli 3.4.2019. Varojenjakoa koskevia päätöksiä on kuvattu tarkemmin 13.3.2019 sekä 25.3.2019 julkaistuissa pörssitiedot teissa yhtiökokousten päätöksistä.

Yhtiökokouksen päätös hallituksen kokoonpanosta

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 2019 yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi. Andreas Tallberg, Catarina Fager holm, Eero Heliövaara, Mammu Kaario, Olli Liitola ja Peter Ramsay valittiin hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraa van varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen kokoonpanoa ja palkkioita on kuvattu tarkemmin 13.3.2019 julkaistuissa pörssitiedotteissa yhtiökokouksen sekä halli tuksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä.

Yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 2019 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pan tiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä vastaa varsinaisen yhtiökokouksen päivänä noin 9,18 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antami sesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 14 000 000 osaketta, mikä vastaa varsinaisen yhtiökokouksen päivänä noin 9,18 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 asti.

Valtuutusten sisältöä on kuvattu tarkem min 13.3.2019 julkaistussa pörssitiedot teessa yhtiökokouksen päätöksistä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

CapManin osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2019. CapManin osakkeita oli yh -

teensä 153 754 648 kappaletta 31.12.2019 (147 142 163 kappaletta 31.12.2018). CapMan toteutti tilikaudella 5 110 000 osakkeen suunnatun annin JAM Advisorsin osakkeenomistajille osana yritysjärjestelyä. Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhden (1) äänen per osake ja yhtäläiset oikeudet osin koon ja muuhun CapManin varojenjakoon osakkeenomistajille. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Omat osakkeet

CapMan Oyj:n hallussa oli yhteensä 26 299 yhtiön omaa osaketta 31.12.2019. Omat osakkeet edustivat 0,02 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä ja niiden markkina-arvo oli 62 066 euroa 31.12.2019 (46 549 euroa 31.12.2018). Omien osak keiden määrässä ei tapahtunut muutoksia tilikaudella.

Kaupankäynti ja markkinaarvon kehitys

CapMan Oyj:n osakkeiden päätöskurssi oli 2,36 euroa 31.12.2019 (1,47 euroa 31.12.2018). Tilikauden osakevaihdolla painotettu keskikurssi oli 1,85 euroa (1,60 euroa), ylin kurssi 2,36 euroa (1,81 euroa) ja alin 1,48 euroa (1,39 euroa). CapManin osakkeita vaihdettiin tilikaudella 41,5 milj. kappaletta (29,4 milj. kappaletta), mikä vastasi 76,6 milj. euron (46,9 milj. euron) pörssivaihtoa.

CapMan Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli 362,9 milj. euroa 31.12.2019 (216,6 milj. euroa 31.12.2018).

Osakkeenomistajat

CapMan Oyj:n osakkeenomistajien lukumää rä nousi 9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 19 936 omistajaa 31.12.2019 (18 278 osakkeenomistajaa 31.12.2018).

Tilikaudella annettiin kaksi liputusilmoi tusta:

CapMan vastaanotti 21.11.2019 ilmoi tuksen Föreningen Konstsamfundet rf.:ltä Silvertärnan Ab:n lukuun. Liputusilmoituk sen mukaan Silvertärnan Ab:n yhteenlas kettu omistus- ja ääniosuus CapManissa on ylittänyt 5 %:n ja 10 %:n rajat 21.11.2019. Liputusilmoitus perustuu kauppaan, jossa Silvertärnan Ab hankki yhteensä 16 226 519 kpl CapManin osaketta 21.11.2019 toteutuneessa pörssikaupassa. Toteutuneen kaupan myötä Silvertärnan Ab omistaa 10,56 % CapManin osakkeista ja äänistä.

CapMan vastaanotti 21.11.2019 ilmoituksen Mandatum Henkivakuutus osakeyhtiöltä. Liputusilmoituksen mukaan liputusvelvollisen yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus CapManissa on alittanut 5 %:n rajan 21.11.2019. Liputusilmoitus perustuu 21.11.2019 toteutettuun pörssikauppaan.

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2019 suoraan ja määräys valtayhtiöidensä kautta yhteensä 3 385 304 CapManin osaketta, jotka edustivat 2,2 prosenttia osakkeista ja äänivallasta.

CapMan Oyj:n omistuksen jakautumista sektorikohtaisen luokituksen mukaan ja suuruusluokittain, yhtiön suurimpia omis tajia, hallintarekisteröityjä osakkeita sekä yhtiön osakkeita koskevat lunastusvelvolli -

suuslausekkeet on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24 Oma pääoma ja osakkeet.

Henkilöstö

CapManin palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin yhteensä 147 henkilöä (117 henkilöä 2018), joista 110 (77) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa, Venäjällä, Luxemburgissa ja Isossa-Britanni assa. Suomessa työskentelevien henkilöiden lukumäärä kasvoi pääosin JAM Advisorsin hankinnan myötä. Henkilöstö maittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdas sa 6 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. CapManin palveluksessa ei ollut Venäjällä työskenteleviä henkilöitä 31.12.2019.

Kannustinjärjestelmät

CapManin palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustin järjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee CapMa nin koko henkilökuntaa, pois lukien yhtiön toimitusjohtaja sekä talousjohtaja, ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen. CapManin pitkäaikainen kannustinjärjestel mä sisältää sijoitukseen perustuvan pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestel män yhtiön avainhenkilöille.

Sijoitukseen perustuvassa osakepohjai sessa kannustinjärjestelmässä yhtiön avain henkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon ke hitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin. Sijoitukseen perustuvas -

sa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso. Ansaintajakso alkoi 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2021. Osallistujat voivat ansaita ansaintajaksolta sijoitukseen perustuvan palkkion ja suoriteperusteisen palkkion. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa järjestelmään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksu hetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan kokonaan yhtiön osakkeina vuonna 2021. Hallitus päättää annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkei ta. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien CapManin johto ryhmän jäsenet.

CapMan Oyj:llä oli vuoden 2019 lopussa voimassa kaksi optio-ohjelmaa henkilös tön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio-ohjelma 2013 ja Optio-ohjelma 2016. Uuden sijoitukseen perustuvan kannustin järjestelmän myötä CapMan ei jaa uusia optio-oikeuksia optio-ohjelmista 2013 ja 2016.

Lisätietoa osakepohjaisesta kannustin järjestelmästä sekä optio-ohjelmien ehdot ovat saatavissa CapManin internetsivuilta osoitteessa www.capman.com/fi. Kannustin järjestelmistä on esitetty lisätietoa tilinpää töksen liitetiedoissa kohdassa 30 Osakepe rusteiset maksut.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

CapMan on sopinut Venäjän liiketoimin nan myynnistä siitä vastanneelle tiimille ja kirjannut alas koko liiketoiminnan liikearvon 4,2 milj. euroa vuoden 2019 lopussa. Cap - Manin rahastosijoitukset sisältävät edelleen osuuksia Russia-rahastoissa, joiden käypä arvo 31.12.2019 oli 4,3 milj. euroa.

CapMan Nordic Infrastructure I -ra hastoon on kerätty 174 milj. euroa vuoden 2019 loppuun mennessä. Rahaston varain hankinta jatkuu.

CapMan perusti CapMan Hotels II -rahaston jatkona vuonna 2008 perustetulle hotellikiinteistörahastolle. Uusi rahasto on rakenteeltaan pitkäaikainen ja jatkuvasti avoin uusille sijoitussitoumuksille. CapMan Hotels II -rahastoon on perustamisvaiheessa kerätty omaa pääomaa 368 miljoonaa euroa ja se hankkii aloitussalkukseen aikaisemman hotellikiinteistörahaston kaikki nykyiset koh teet. Uusi rahasto kerryttää toimialalle tyy pillisiä hallinnointi- ja tuottopalkkiota siihen tehtyjen pääomasitoumusten perusteella.

CapMan yhtiöitti hankintapalveluja tar joavan CaPS:in liiketoiminnan kesäkuussa. CapManin omistusosuus tytäryhtiöstä on 95 prosenttia.

CapMan perusti kesäkuussa yhdennen toista Buyout-rahastonsa, johon on kerätty noin 170 milj. euroa. Rahasto tuottaa Cap - Manille toimialan mukaisia hallinnointipalk kioita ja voitonjako-osuustuottoja. CapManin oma sitoumus rahastoon on 30 milj. euroa. Rahaston varainhankinta jatkuu.

CapMan Oyj osti helmikuussa 60 pro senttia analyysi-, raportointi- ja varainhoito yhtiö JAM Advisors Oy:sta. Yritysjärjestely tuo CapManille uutta teknologisesti edistyk sellistä palveluliiketoimintaa ja varainhoi topalvelua, sekä laajentaa yhtiön verkostoa uusissa asiakassegmenteissä. Järjestely toteutettiin suunnatulla osakeannilla JAM Advisorsin omistajille.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

CapMan Oyj:n johtoryhmään on nimitetty JAM Advisorsin managing partner Christian Borgström sekä CaPSin managing partner Maximilian Marschan 1.2. alkaen.

Merkittävät riskit ja lähiajan epävarmuustekijät

Yleiset riskit

Pääomasijoitustoimintaan liittyy yleisesti muun muassa riski sijoitusten epälikvi disyydestä eli epävarmuus arvonnousun realisoimisesta, riski yleisestä talouden kehi tyksestä ja markkinatilanteesta sekä riski kohdemaan taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta.

Markkinariski

CapManin harjoittama sijoitustoiminta altis tuu yleiselle markkinariskille. Markkina-ar vojen muutoksiin vaikuttavat muun muassa osake-, korko-, valuutta- ja kiinteistömark kinoiden heilahtelut. Markkina-arvojen

muutokset vaikuttavat CapManin tulokseen sijoitusomaisuuden, ml. markkinasalkun, arvostusten kautta.

Osakemarkkinoiden muutokset heijas tuvat myös listaamattomien kohdeyhtiöiden arvostukseen, koska rahastoissa käytetyissä arvostusmenetelmissä käytetään osin ver tailukohtana soveltuvien listattujen yhtiöiden osakkeiden arvoja. Taloudellinen epävar muus voi vaikuttaa paitsi suoraan CapManin sekä CapManin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnan onnistumiseen, myös esimerkiksi rahastojen nykyisten ja poten tiaalisten sijoittajien sijoitettavissa olevaan varallisuuteen tai maksukykyyn.

Liiketoiminnan onnistumiseen liittyvät riskit

CapManin liiketoimintaan liittyy merkittä vä riski epäonnistumisesta uusien pää omarahastojen perustamisesta ja niiden varainhankinnassa. Onnistunut rahastojen varainhankinta on merkittävä tekijä hallin nointipalkkiotuottojen muodostumisessa ja luo mahdollisuuksia voitonjako-osuustuot tojen saamiselle tulevina vuosina. Esimer kiksi CapManin hallinnoimien rahastojen tekemien sijoitusten heikko kehitys, kiristyvä kilpailu, taikka CapManista riippumattomat syyt saattavat johtaa siihen, että varainhan kinta uusilta tai nykyisiltä sijoittajilta saattaa tulevaisuudessa vaikeutua.

Asiakashankinta tai uusien sijoitusalu eiden, tuotteiden tai palveluliiketoiminnan lanseeraus voivat myös epäonnistua, mikä saattaa estää tai vaikeuttaa CapManin kas vutavoitteiden toteutumista.

Kohdeyritysten, kiinteistöjen ja infrastruktuurikohteiden käypien arvojen muutoksiin liittyvät riskit

Kohdeyritysten arvot voivat vaihdella positii visesti tai negatiivisesti lyhyelläkin aikavälil lä, mikäli verrokkiryhmässä tai potentiaalis ten ostajien kiinnostuksessa yhtiötä kohtaan tapahtuu muutoksia. Irtautumisprosessien seurauksena onnistuneissa sijoituksissa realisoituu tyypillisesti merkittäviä tuottoja lyhyelläkin aikavälillä, koska myyntihinta perustuu ostajalle syntyvään strategiseen arvoon ja synergioihin, eikä suoraan verrok kiryhmän kertoimiin.

Kiinteistö- tai infrastruktuurikohteiden käyvät arvot voivat myös vaihdella katsa uskausien välillä muun muassa kohteen kysyntään, kapasiteettiin, kuntoon tai irtautumisprosessiin liittyvistä muutoksista johtuen. Tyypillisesti vaihtelu on maltillisem paa kohdeyrityksiin verrattuna.

Voitonjako-osuustuottoihin ja tuottosidonnaisiin palkkioihin liittyvät riskit

Irtautumisten ajankohtia ja niistä mahdol lisesti saatavien voitonjako-osuustuottojen suuruutta on vaikea ennustaa. Myös Scala Fund Advisoryn toimintaan liittyvien palkki oiden ajoituksen ennustaminen on haasta vaa liiketoiminnan luonteesta johtuen. JAM Advisorsin liiketoiminnan transaktiopohjai set palkkiot voivat myös vaihdella merkittä västi kaudesta toiseen.

Konserniin kuuluvat rahastoja hallin noivat yhtiöt voivat rahastoa koskevien sopimusten ehtojen perusteella joutua

tietyissä tilanteissa palauttamaan saamiaan voitonjako-osuustuottoja (niin kutsuttu clawback). Palautusvelvollisuus realisoituu tyypillisesti tilanteessa, jossa rahaston toimikauden päättyessä rahaston hallin nointiyhtiön saamat voitonjako-osuustuotot ylittävät rahaston lopullisen voitonjakolaskel man mukaiset hallinnointiyhtiölle kuuluvat voitonjako-osuustuotot.

CapMan kirjaa voitonjako-osuustuoton, kun se perustuu realisoituneisiin raha virtoihin, takaisinmaksuriski on arvioitu hyvin alhaiseksi, CapManilla on voitonja ko-osuustuottoon oikeus, se on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana. Vastaavasti clawback-ehtojen mukaan palautettavat voitonjako-osuustuotot tulisivat rasittamaan CapManin tulosta siltä osin kuin mahdolli sesti tehty palautusvaraus ei olisi riittävä. CapMan on kirjannut 7,7 milj. euron suurui sen mahdollisen palautusvarauksen CapMan Real Estate I Ky -rahaston osalta. Varauksen riittävyyttä tarkastellaan johdon toimesta kvartaaleittain, mutta sen todellinen määrä tiedetään vasta kun kaikki rahaston sijoitus kohteet on realisoitu. Rahastossa on jäljellä yksi kohde. Clawback-vastuun realisoitumi sella olisi negatiivinen kassavirtavaikutus ja on mahdollista, että tehty varaus ei ole riittävä.

Rahoituksen saatavuuteen tai kustannuksiin liittyvät riskit

Yhtiön rahoitussopimuksiin liittyy kovenant ti- tai muita ehtoja. Kovenanttiehtojen rikko - minen ja muiden sopimusvelvoitteiden täyt tämättä jättäminen voisi nostaa rahoituksen kustannuksia merkittävästi ja jopa vaarantaa CapManin rahoituksen jatkumisen.

Sääntely-ympäristöön liittyvät riskit

Muutokset CapManin sovellettavassa rahoi tusmarkkinoiden sääntelyssä, olennaisessa kansallisessa tai kansainvälisessä verosään telyssä tai verotuskäytännössä ja yleisesti liiketoimintaa koskevassa sääntelyssä tai viranomaistoimenpiteissä ja viranomaisten asettamissa vaatimuksissa sekä tapa, jolla kyseisiä lakeja, säädöksiä ja toimenpitei tä pannaan täytäntöön tai tulkitaan, sekä uusien lakien ja määräysten soveltaminen ja täytäntöönpano, voivat vaikuttaa merkittä västi CapManin liiketoimintaan.

Taloudelliset tavoitteet ja näkymäarvio vuodelle 2020

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallinnointi- ja palveluliiketoiminnan yh teenlaskettu kasvutavoite on keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosent tia vuodessa. Yhtiön tavoitteena on, että omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia. CapMan odottaa saavuttavansa taloudelliset tavoitteet asteittain ja avainluvuissa odo tetaan vuositason vaihtelua liiketoiminnan luonne huomioiden. CapMan odottaa hallin nointipalkkioiden sekä palveluista saatavien

palkkiotuottojen yhteenlasketun kasvun jatkuvan vuoden 2020 aikana. Tavoitteenam me on Hallinnointi- ja Palveluliiketoimintojen yhteenlasketun kannattavuuden paranemi nen ennen voitonjako-osuustuottoja sekä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikutta via eriä.

CapManin hallinnoitavilta rahastoilta saatavilla voitonjako-osuustuotoilla sekä CapManin sijoitusten tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Sijoi tuskohteiden liiketoiminnan kehityksen sekä kohteista irtautumisen lisäksi monet muut sijoituskohteista tai CapManista riippumat tomat tekijät vaikuttavat CapManin koko naissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sekä voitonjako-osuustuottojen määrään ja ajoitukseen.

CapManin tavoitteena on pitkän aikavä lin tulosparannus, huomioiden kuitenkin lii ketoiminnan luonteeseen liittyvät vuositason vaihtelut. Näistä sekä muista yllä kuvatuista syistä CapMan ei anna numeerisia ennustei ta vuodelle 2020.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä on kuvattu liitetietojen segmentti-informaation yhteydessä kohdassa 2.

Helsingissä 30.1.2020

CAPMAN OYJ Hallitus

Tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Milj. euroa	2015	2016	2017	2018	2019
Liikevaihto 1)	31,8	26,7	34,8	36,0	49,0
Hallinnointipalkkiot	23,5	20,9	19,6	22,1	24,9
Palveluiden myynti	3,9	5,7	7,1	10,3	17,2
Voitonjako-osuustuotot	4,4	0,0	4,4	1,0	6,9
Liiketoiminnan muut tuotot	0,3	0,1	0,0	0,0	0,0
Operatiivisen toiminnan kulut	-28,0	-30,7	-33,0	-29,1	-41,8
Sijoitusten käyvän arvon muutokset 1)	5,2	22,6	21,3	7,6	12,2
Liikevoitto	9,3	18,7	19,5	12,0	19,4
Vertailukelpoinen liikevoitto	10,1	14,5	23,9	12,0	25,0
Rahoitustuotot ja -kulut	-2,9	-3,1	-3,2	-2,7	-1,8
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdistettävien sijoitusten tuloksesta	0,1	0,0	-0,1	0,0	0,0
Tulos ennen veroja	6,5	15,6	16,2	9,3	17,6
Konsernin tilikauden tulos	6,1	15,3	15,5	8,5	15,9
Oman pääoman tuotto, % 2)	9,3	14,7	11,5	6,8	12,7
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 2)	10,2	9,5	14,5	6,8	16,0
Sijoitetun pääoman tuotto, %	8,0	10,9	10,1	6,7	10,5
Sijoitetun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %	8,6	8,4	12,4	6,7	13,5
Omavaraisuusaste, %	43,7	56,6	60,0	58,7	59,9
Nettovelkaantumisaste, %	72,9	14,5	19,4	4,3	7,2
Osingot ja pääomanpalautukset 3)	6,0	13,0	16,1	17,7	20,0
Henkilöstön määrä (tilikauden lopussa 2015–16, keskimäärin 2017–19)	101	108	113	117	147

1) Tilikauden 2019 alusta lukien kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ("markkinasalkku") osinko- ja korkotuotot on uudelleenluokiteltu liikevaihdosta sijoitusten käyvän arvon muutokseen ja vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti.

2) CapMan on muuttanut oman pääoman tuoton laskentatapaa vuonna 2019. Oman pääoman tuotto lasketaan jakamalla Konsernin voitto keskimääräisellä oman pääoman määrällä mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus. Aiemmin oman pääoman tuotto laskettiin jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto keskimääräisellä emoyhtiön omistajille kuuluvalla oman pääoman määrällä. Vertailuvuosien tiedot on oikaistu vastaavasti.

3) Vuodelta 2019 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Milj. euroa	2015	2016	2017	2018	2019
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä 1)	5,9	16,2	10,4	5,5	9,2
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, senttiä 1)	5,8	16,1	10,2	5,4	9,0
Laimennusvaikutuksella oikaistu vertailukelpoinen tulos/osake, senttiä 1)	6,6	11,2	13,0	5,4	11,6
Oma pääoma/osake, senttiä	75,5	98,6	87,3	82,6	85,1
Osinko ja pääomanpalautus per osake, senttiä 2)	7,0	9,0	11,0	12,0	13,0
Osinko ja pääomanpalautus per tulos, % 2)	118,6	80,4	105,8	218,2	141,3
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana (1 000)	86 291	88 383	145 179	146 522	152 155
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa (1 000)	86 317	143 313	145 626	147 142	153 755
Ulkona olevien osakkeiden määrä (1 000)	86 291	143 287	145 600	147 116	153 728
Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet tilikauden lopussa (1 000)	26	26	26	26	26

1) IFRS:n mukaan 15 milj. euron (29 milj. euroa 2011–2012, 15 milj.euroa 2013–2015) joukkovelkakirjalaina sisällytettiin omaan pääomaan osakekohtaisen oman pääoman laskemisessa. Osakekohtaisen tuloksen laske misessa on huomioitiin katsauskaudelle kohdistuneet joukkovelkakirjalainan korot (netto), millä oli vaikutusta vuoteen 2017 saakka, jolloin se maksettiin kokonaisuudessaan takaisin.

2) Vuodelta 2019 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle sisältäen osingonjaon ja pääomanpalautuksen.

0,20

Avainluvut – konserni TYÖNUMERO 1

Liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto, M€

• Liikevaihto

• Liikevoitto

**Vertailukelpoinen tulos/osake ja osinko/osake, €* Vertailukelpoinen tulos/osake ja**

TYÖNUMERO 2

Vertailukelpoinen tulos/osake • Vertailukelpoinen tulos/osake
Osinko ja pääomanpalautus/osake • Osinko ja pääomanpalautus/osake
* CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. CapManin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan osinkoa ja pääomanpalautusta yhteensä 0,13 EUR/osake. * CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. CapManin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan osinkoa ja pääomanpalautusta yhteensä 0,13 EUR/osake.

Vertailukelpoinen ROI ja ROE, % Vertailukelpoinen ROI ja ROE, %

TYÖNUMERO 3

TYÖNUMERO 4

Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE) • Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE)
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI) • Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

TYÖNUMERO 5 Palkkiot ja voitonjako-osuustuotot Sijoitustoiminta TYÖNUMERO 6

Palkkiot* , M€

^* Sisältää vuosien 2015-16 osalta palkkiotuotot konsernitasolla

**Vertailukelpoinen palkkiotuottojen kannattavuus* , M€**

* Hallinnointi- ja palveluliiketoiminnan vertailukelpoinen liikevoitto ilman voitonjako-osuustuottoja. Segmenttiraportoinnin uudistusta edeltävältä ajalta (vuodet 2015-16) luvut perustuvat konsernitason vertailukelpoiseen liikevoittoon, joista on vähennetty sijoitustoiminta ja voitonjako-osuustuotot.

TYÖNUMERO 8

Omasta taseesta tehdyt sijoitukset ja sitoumukset, M€

• Jäljellä olevat sitoumukset

Omien sijoitusten vertailukelpoinen tulosvaikutus, M€

TYÖNUMERO 9

Vertailukelpoiset voitonjakoosuustuotot, M€

TYÖNUMERO 7

TYÖNUMERO 10

• Sijoitukset käypään arvoon • Jäljellä olevat sitoumukset

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto- % (ROE)* =	Voitto / tappio (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) Oma pääoma keskimäärin (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)	x 100	Tulos / osake (EPS) =	Voitto / tappio - oman pääoman ehtoisen lainan korko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman = tuotto- % (ROI)	Voitto / tappio + tuloverot + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)	x 100	Osakekohtainen oma = pääoma	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Omavaraisuusaste (%) =	Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100	Osakekohtainen = osinko	Tilikauden osingonjako Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumis - = aste (%)	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma	x 100	Osinko / tulos (%) =	Osinko/osake (osakekohtainen osinko) Tulos/osake (osakekohtainen tulos)

* CapMan on muuttanut oman pääoman tuoton laskentatapaa vuonna 2019. Oman pääoman tuotto lasketaan jakamalla Konsernin voitto keskimääräisellä oman pääoman määrällä mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus. Aiemmin oman pääoman tuotto laskettiin jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto keskimääräisellä emoyhtiön omistajille kuuluvalla oman pääoman määrällä. Vertailuvuosien tiedot on oikaistu vastaavasti.

Tilinpäätös 19. Pitkäaikaiset saamiset ..............................................................⁸²

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)56
Konsernitase (IFRS)57
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)58
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)59
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot60
60 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
68 2. Segmentti-informaatio
3. Yrityshankinnat72
74 4. Liikevaihto
74 5. Liiketoiminnan muut tuotot
74 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
75 7. Poistot ja arvonalentumiset
8. Liiketoiminnan muut kulut76
9. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut ja
76 vuokrasopimusten rahavirta
10. Sijoitusten käyvän arvon muutokset76
11. Rahoitustuotot ja -kulut77
12. Tuloverot77
78 13. Osakekohtainen tulos
78 14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
15. Liikearvo79
16. Muut aineettomat hyödykkeet79
17. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset80
18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset80

83 20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
21. Myyntisaamiset ja muut saamiset84
22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat84
85 23. Rahavarat
85 24. Oma pääoma ja osakkeet
25. Pitkäaikaiset rahoitusvelat87
26. Ostovelat ja muut velat - lyhytaikaiset88
88 27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat
28. Rahoitusvarat ja -velat 88
29. Vastuusitoumukset90
91 30. Osakeperusteiset maksut
31. Lähipiiriä koskevat tiedot94
32. Rahoitusriskien hallinta96
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)105
106 Emoyhtiön tase (FAS)
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)107
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)108
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset115
115 Tilinpäätösmerkintä
Tilintarkastuskertomus116
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista120
Osakkeet ja osakkeenomistajat121
Tietoja osakkeenomistajille 123

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

1 000 EUR Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Hallinnointipalkkiot	24 851	22 123
Palveluiden myynti	17 211	10 337
Voitonjako-osuustuotot	6 910	1 022
Liikevaihto* 2, 4	48 972	33 482
Liiketoiminnan muut tuotot 5	6	4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6	-24 184	-19 863
7 Poistot ja arvonalentumiset	-5 583	-171
Liiketoiminnan muut kulut 8	-12 069	-9 102
10 Sijoitusten käyvän arvon muutokset	12 250	7 602
Liikevoitto	19 392	11 951
Rahoitustuotot 11	1 113	490
Rahoituskulut 11	-2 896	-3 159
Voitto ennen veroja	17 609	9 282
12 Tuloverot	-1 731	-801
Tilikauden voitto	15 878	8 481
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-62	71
Tilikauden laaja tulos yhteensä	15 816	8 552
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	13 963	8 064
Määräysvallattomille omistajille	1 915	418
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	13 901	8 134
Määräysvallattomille omistajille	1 915	418
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, senttiä 13	9,2	5,5
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä 13	9,0	5,4

* CapMan on muuttanut laatimisperiaatteitaan 1.1.2019 alkaen koskien kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ("markkinasalkku") osinko- ja korkotuottojen luokittelua tuloslaskelmassa. Vertailukausien tiedot on oikaistu vastaavasti. Aiemmin osana liikevaihtoa esitetyt osinko- ja korkotuotot on siirretty erään Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muutos vähensi liikevaihtoa ja lisäsi sijoitusten käyvän arvon muutosta 2 510 tuhatta euroa koko vuonna 2018.

Konsernitase (IFRS)

1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	3 428	317
Liikearvo	15	15 314	4 704
Muut aineettomat hyödykkeet	16	797	85
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	18
Rahastosijoitukset		115 918	80 583
Muut sijoitukset		2 731	2 548
Yhteisyritykset		0	4 470
Saamiset	19	9 395	5 075
Laskennalliset verosaamiset	20	3 726	2 026
		151 309	99 808

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	10 792	12 646
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	22	10 768	39 006
Rahavarat	23	43 665	54 544
		65 225	106 196

Varat yhteensä		216 534	206 003

1 000 EUR	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24
Osakepääoma		772	772
Ylikurssirahasto		38 968	38 968
Muut rahastot		84 823	83 812
Muuntoerot		-348	-286
Kertyneet voittovarat		3 218	-2 728
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		127 433	120 537
Määräysvallattomat omistajat		2 100	433
Oma pääoma yhteensä		129 533	120 970


Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	20	2 156	3 285
Rahoitusvelat	25	59 110	49 705
Muut pitkäaikaiset velat		167	167
		61 433	53 157

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	26	20 159	16 808
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	27	939	9 989
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		4 469	5 078
		25 567	31 875
Velat yhteensä		87 000	85 032

Oma pääoma ja velat yhteensä		216 534	206 003

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 EUR	Liitetieto	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus
Oma pääoma 1.1.2018	24	772	38 968	82 550	-357	4 766	126 699	-5
Tilikauden tulos						8 064	8 064	418
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot					71		71
Tilikauden laaja tulos					71	8 064	8 135	418
Määräysvallattomien omista - jien pääomasijoitus								20
Optioiden käyttö				1 139			1 139
Optioiden ja osakepalkio ohjelman kirjaus				116		520	636
Osingonjako						-16 079	-16 079
Muut muutokset				7			7
Oma pääoma 31.12.2018	24	772	38 968	83 812	-286	-2 728	120 537	433
Tilikauden tulos						13 963	13 963	1 915
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					-61		-61
Tilikauden laaja tulos					-61	13 963	13 901	1 915
Osakemerkintä				9 027			9 027
Määrysvallattomien omistajien pääomasijoitus						397	397	418
Optioiden käyttö				1 130			1 130
Optioiden ja osakepalkkio ohjelman kirjaus						732	732
Osingonjako ja pääomanpalautus				-9 146		-9 146	-18 291	-668
Oma pääoma 31.12.2019	24	772	38 968	84 823	-348	3 218	127 433	2 100

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto		15 878	8 481
Oikaisut tilikauden tulokseen	9	-6 540	-766
Käyttöpääoman muutokset:
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 1)		-3 812	-5 853
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		1 308	-1 031
Maksetut korot		-2 643	-2 438
Maksetut verot		-4 553	-3 078
Liiketoiminnan nettorahavirta		-363	-4 686

Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta		-540	-8 399
Tytäryritysten myynti 2)		5 900
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-561	-77
Investoinnit käypään arvoon tulosvaikut - teisesti kirjattaviin sijoituksiin (netto)		12 390	47 204
Myönnetyt lainat		-3 034	-155
Lainasaamisten takaisinmaksut		2 594	972
Saadut korot investoinneista		158	67
Investointien nettorahavirta		16 907	39 612

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Rahoituksen rahavirrat
Osakemerkinnät		1 542	1 146
Lainojen nostot		130	49 748
Lainojen takaisinmaksut	27	-10 000	-38 489
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-924	0
Maksetut osingot		-18 958	-16 079
Muiden rahoituserien rahavirta		787
Rahoituksen nettorahavirta		-27 423	-3 674

Rahavarojen muutos		-10 879	31 253
Rahavarat tilikauden alussa		54 544	23 291
Rahavarat tilikauden lopussa	23	43 665	54 544

1) Sisältää kauden tuloslaskelmaan kirjatut ja kauden päättymisen jälkeen saatavat voitonjako-osuustuotot 2) Tytäryritysten myyntivoitto on esitetty konsernituloslaskelman liikevaihdon erässä Voitonjako-osuustuotot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Konsernin liiketoiminta koostuu pääomara hastojen hallinnoinnista, pääomasijoittami seen liittyvistä asiantuntijapalveluista sekä sijoitustoiminnasta. Hallinnoitavat pääoma rahastot tekevät sijoituksia pohjoismaisiin ja venäläisiin yrityksiin sekä pohjoismaisiin kiinteistöihin ja infrastruktuurikohteisiin. Palvelutoiminta koostuu rahastoyhtiöille ja sijoittajille tarjottavista varainhankinta- ja neuvonantopalveluista, varainhoitopalveluis ta, analyysi- ja raportointipalveluista sekä yrityksille tarjottavista hankintarengaspal veluista. Sijoitustoiminnassaan konserni sijoittaa pääomasijoitusluokkaan pääasiassa omiin rahastoihinsa ja hajautetusti listatulle markkinalle.

Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.

CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 29.1.2020 tämän tilinpää töksen julkistettavaksi. Suomen osakeyh tiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettaviksi hyväksyttyjen kan sainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstan dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolais sa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpää töksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-stan dardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja har kintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on kuvattu tarkemmin konsernitilin päätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".

Konsernitilinpäätös on laadittu alkupe räisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhan sina euroina. Esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2019 alus ta alkaen seuraavia voimaantulleita uusia ja muutettuja standardeja:

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 korvasi aiemman standardin IAS 17 Vuokrasopimukset. Uusi standardi määrittää vuokrasopimusten kirjaamista, arvostamis ta, esittämistapaa ja liitetietoja koskevat periaatteet ja edellyttää vuokrasopimusten käsittelyä saman tasemallin mukaisesti samalla tavalla kuin rahoitusleasingsopi mukset käsiteltiin aiemman standardin IAS 17 mukaisesti. Standardiin sisältyy kaksi kirjaamista koskevaa helpotusta vuokralle ottajille – arvoltaan vähäiset omaisuuserät ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset.

Konserni sovelsi ns. yksinkertaistettua menettelyä eli mukautettua takautuvaa lähestymistapaa (cumulative catch-up -metodia) ottaessaan IFRS 16:n käyttöön ja edelleen sen eteenpäin katsovaa vaihtoeh toa. Tämän mukaan kirjattava käyttöoike usomaisuuserä vastasi vuokrasopimusvelan määrää siirtymäpäivänä 1.1.2019 eikä omaan pääomaan tehty tuolloin oikaisuja. Konserni soveltaa myös kirjaamista koskevia helpotuksia liittyen lyhytaikaisiin, maksimis saan vuoden pituisiin vuokrasopimuksiin ja vuokrasopimuksiin, joiden kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Nämä helpotukset koskevat tiettyjä vuokrattuja

toimitiloja sekä mm. kaikkia kannettavia tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneita.

Alla olevat taulukot esittävät IFRS 16:n käyttöönoton vaikutukset taseeseen siirty mäpäivänä 1.1.2019:

1 000 EUR

VARAT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (käyttöoikeusomaisuuserät)	3 865

VELAT
Rahoitusvelat (vuokrasopimusvelat)	3 865

Nettovaikutus omaan pääomaan -

Alla oleva taulukko kuvaa IFRS 16:n käyttöönoton vaikutusta konsernin laajaan tuloslaskelmaan vuonna 2019 perustuen tilikauden alussa voimassa olleisiin vuokra sopimuksiin:

1 000 EUR

Poistot	-850
Liiketoiminnan muut kulut (sisältäen vuokrakulut)	+879
Liikevoitto	+29
Rahoituskulut	-72
Tuloverot	+9
Tilikauden voitto	-34

IFRIC 23 Epävarmat veropositiot

Tulkinta selkeytti IAS 12 vaatimusten mu kaista kirjaamista ja arvostamista tilantees sa, jossa on epävarmuutta tuloverokäsit telystä. Tällaisissa olosuhteissa yhtiöiden tulee kirjata ja arvostaa tuloveroihin tai laskennallisiin veroihin liittyvät saamiset ja velat perustuen IAS 12 vaatimuksiin verotet tavasta tulosta (tai tappiosta), veropohjista, käyttämättömistä verotappioista, käyttä mättömistä verohyvityksistä ja verokan noista siten kuin tulkinnassa on määritelty. Tulkinnalla ei ollut vaikutusta konsernitilin päätökseen.

Muilla uusilla tai muutetuilla standar deilla ja tulkinnoilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Seuraavat muutokset on hyväksytty sovellet tavaksi EU:ssa:

• Muutokset standardeihin IAS 1 ja IAS 8: Olennaisen määritelmä (sovelletta va 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen tavoitteena on parantaa tapaa, jolla taloudellista informaatiota välitetään tilinpäätöksen käyttäjille. Muutos selkeyttää 'olen naisen' määritelmää, jotta yritykset voivat helpommin tehdä olennaisuutta koskevia arvioita ja jotta tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettävistä tiedoista tulee merkityksellisempiä.

• Muutokset IFRS-standardeihin sisälty viin käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos ten tarkoituksena on päivittää useisiin standardeihin ja tulkintoihin sisälty vät nykyiset viittaukset aikaisempiin viitekehyksiin viittauksilla tarkistettuun käsitteelliseen viitekehykseen.

Konserni ei odota näillä muutoksilla olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Koska CapMan on todennut olevansa sijoitusyhteisön määritelmän mukainen yritys, sen tytäryritykset luokitellaan joko operatiivisiksi tytäryrityksiksi, joiden kat sotaan olevan emoyhtiön toiminnan jatke ja yhdistellään konsernitilinpäätökseen, tai sijoitusyhteisöiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Erilaiset tytäryritystyypit ja niiden käsittely konserni tilinpäätöksessä ovat seuraavat:

Tytäryritysten, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallinnoin tiyritykset) tai hallinnoivat suoria sijoi tuksia, katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilinpäätökseen;
Tytäryritykset, jotka tuottavat rahastojen hallinnointipalveluja (rahastonhallin nointiyritykset) ja lisäksi tekevät suoria

sijoituksia rahastoihin, yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja rahastoihin tehdyt sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti;

Tytäryritysten, jotka tuottavat rahasto sijoittamista koskevia neuvontapalveluja (sijoitusneuvontayritykset) katsotaan olevan emoyrityksen liiketoiminnan jatke, ja ne yhdistellään konsernintilin päätökseen;
Sijoitusyhteisöiksi katsottavat tytäryri tykset, joiden kautta CapMan tekee omat rahastosijoituksensa (CapMan Fund Investments SICAV-SIF), arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – peruste sijoitusyhteisöksi luokittelemiselle

CapMan on IFRS 10:ssä määritelty sijoitus yhteisö, koska sen liiketoiminnan pääasial lisena tarkoituksena on kerätä sijoittajilta varoja suljettuihin pääomarahastoihin ja tuottaa näille rahastoille sijoitusten hallinnointipalveluja hankkiakseen tuottoja sekä sijoitusten arvonnousun että sijoitus tuottojen muodossa. Suoria sijoituksia on verrattain vähäinen määrä hallinnoitaviin pääomiin verrattuna. CapMan hankkii sijoi tuksia varten varoja usealta ulkopuoliselta sijoittajalta. Jokaisen rahaston salkkuun kuuluvalle sijoitukselle on olemassa doku mentoitu irtautumisstrategia. Rahastojen salkkuun kuuluvat sijoitukset ja kiinteistö sijoitukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypiä arvoja koskevaa informaatiota anne taan rahastojen sijoittajille raportointipäi -

vänä ja myös CapManin johdolle sisäisessä raportoinnissa. Johto on lisäksi arvioinut, että seuraavat ominaispiirteet tukevat yrityksen luokittelemista sijoitusyhteisöksi: CapMan on itse tehnyt rahastoihin useita sijoituksia, useat eri sijoittajat ovat tehneet sijoituksia rahastoihin, sijoittajat eivät kuulu yrityksen lähipiiriin, ja suurin osa sijoituksis ta on oman pääoman ehtoisia.

Johdon käyttämä merkittävä harkinta konsernitilinpäätöstä laadittaessa – rahastoja koskeva määräysvalta

Yksi merkittävimmistä harkintaan perus tuvista ratkaisuista laadittaessa yhtiön konsernitilinpäätöstä on sen määrittäminen, että yhteisöllä ei ole määräysvaltaa hal linnoimissaan rahastoissa. Määräysvallan odotetaan syntyvän, kun emoyrityksellä on sijoituskohdetta koskeva valta, se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy käyttämään valtaansa ja näin vaikut tamaan saamansa tuoton määrään. CapMan hallinnoi sijoittajilta saamaansa hallinnoin tipalkkiota vastaan rahastoja sijoittajien kanssa sovitun hallintamandaatin perusteel la ja tekee myös suoria sijoituksia hallinnoi miinsa rahastoihin. Tämän vuoksi CapManin on täytynyt ratkaista, toimiiko se rahastoja koskevaa valtaa käyttäessään pääasiallisesti päämiehenä vai agenttina.

Hallintamandaatissa sijoittajat ovat ennalta määränneet rahaston hallinnointiin liittyvistä asioista yksityiskohtaisesti rajaten vastuunalaisen yhtiömiehen todellisen vaikutusvallan vähäiseksi. Sijoittajilla on yleensä myös määräenemmistöpäätöksellä

oikeus vaihtaa rahaston vastuunalainen yhtiömies ja/tai rahaston hoitaja. CapManin saama kompensaatio on yhteismitallinen sen tuottamien hallinnointipalveluiden kanssa ja vastaa toisistaan riippumatto mien osapuolten välisistä vastaavanlaisista palvelusopimuksista saamia tavanomaisia palkkioita. CapManin suora sijoitus rahastoi hin (yleensä 1 ja 5 %:n välillä) ja täten sen osuus tuoton vaihteluista muihin sijoittajiin verrattuna on suhteellisen pieni. Rahas tosijoittajana CapManilla ei ole lainkaan edustus- ja äänioikeutta rahastoissa, vaan se on hallintamandaatissa nimenomaisesti poissuljettu.

Näin ollen johto on todennut, että vaikka se juridis-muodollisesti käyttää päätösvaltaa rahastoissa harjoittaen määräysvaltaa ra haston hallinnointiyhtiössä, sen tosiasiallisia toimintaedellytyksiä on hallintamandaatissa rajattu niin merkittävästi, että sen toiminta on katsottava agentiksi. Myös CapManin tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus tuoton määrään ja vaihteluun on edellä mainituista syistä vähäistä. Näistä syistä CapMan kat soo, että sillä ei ole määräysvaltaa hallinnoi missaan rahastoissa.

Tytäryritykset

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätök seen hankintamenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat elimi noidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto mille omistajille. Konsernitaseessa mää -

räysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpää tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja vastaavasti tilikauden aikana luovutetut yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätök seen siihen hetkeen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välil lisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konserni tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Hankintamenoa oikaistaan muu toksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyhti ön nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään tasee seen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylit täviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikau den tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.

Yhteisyritykset

CapManillä ei ole tilinpäätöspäivänä yhtei syrityksiä. Aiemmin CapMan oli arvioinut yhtiöön Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l tekemänsä sijoituksen luonteen ja luokitellut sen sijoitukseksi yhteisyritykseen, sillä sopimukseen perustuen CapManilla oli oikeus nettovaroihin. Sijoitus oli tehty usei den eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippuivat toisistaan.

Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tu losvaikutteisesti. Taseessa ko. erät esitetään osana Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia sijoituksia omalla rivillään "Yhtei syritykset". Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle opera tiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toiminta segmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudel lista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasial lisen toimintaympäristön valuutta ("toimin tavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtu mapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssi voitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitu serissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitus tuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuutta määräisiä eriä ei ole suojattu.

Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet muunnetaan käyttäen tilikauden vii meisen päivän kurssia. Syntynyt muuntoero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten tytäryritysten hankintame non eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muun tamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on ar vostettu hankintamenoon vähennettynä kerty neillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto	4–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	4–5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena rapor tointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy IFRS 16:n mukaisesti arvostettuja käyttöoikeusomaisuuseriä, jotka on eritelty liitetiedoissa ja joista on lisätietoa laatimis periaatteiden kohdassa Vuokrasopimukset.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvon alentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennetty nä arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistesta usta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdiste taan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikear -

voa seurataan toimintasegmenttien tasolla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankin tamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintame no on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimukset ja tavaramerkit kirjataan han kinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, jo ten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Hankitut tietojärjestelmät aktivoidaan kyseisen ohjel miston hankinnasta ja käyttövalmiiksi saat tamisesta aiheutuvien menojen perusteella. Poistot jaksotetaan lisenssien taloudelliselle vaikutusajalle. Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat raha määrät, suoritetaan arvonalentumistestaus.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Sopimukset ja tavaramerkit	10 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3–5 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuse rän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettä vissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumi sesta viitteitä.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista raha virroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskont tokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvos ta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva raha määrä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektii visellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumis -

tappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yk sikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuh teissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttu nut arvonalentumistappion kirjaamisajan kohdasta.

Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumis tappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joi den johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraa viin ryhmiin:

1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat tavat rahoitusvarat
2) jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan aina käypään arvoon tulosvaikuttei sesti. Vieraan pääoman ehtoisten rahoitus varojen, kuten myynti- ja lainasaamisten luokittelu perustuu niiden hallinnoinnissa noudatettavaan liiketoimintamalliin ja sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuk -

siin. Hallinnointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvat vieraan pääoman ehtoiset rahoi tusvarat kirjataan jaksotettuun hankinta menoon, koska niitä pidetään yksinomaan sopimusperusteisten rahavirtojen saami seksi, jotka liittyvät ainoastaan pääoman ja koron maksuun. Sijoitustoiminnan markki nasalkkuun kuuluvat lyhytaikaiset vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska niitä pidetään kaupankäyntitarkoitukses sa. Sijoitustoiminnan pitkäaikaisia vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimusperus teisten rahavirtojen (pääoman ja koron) saamiseksi ja konserni nimenomaisesti luokittelee ne käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitus toiminnan varojen voittojen ja tappioiden kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta, koska konserni sijoitusyhteisönä hallinnoi ja arvioi näiden sijoitusten tuloksellisuutta käyvän arvon pohjalta yhtiön investointistra tegian mukaisesti.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoi tusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menet tänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavir toihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarat luokitellaan lyhytaikaiseksi, mi käli ne on hankittu kaupankäyntitarkoitukses sa tai ne erääntyvät 12 kuukauden sisällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat tavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat oman pää oman ehtoisia sijoituksia tai jotka on hankit tu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, jolloin ne voivat olla joko oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia. Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan myös tähän ryhmään, mikäli niitä pidetään sekä myyntitarkoituksessa että sopimuspe rusteisten rahavirtojen saamiseksi ja jotka CapMan sijoitusyhteisönä nimenomaisesti luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhtey dessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi vähentääkseen sijoitustoimin nan varojen keskinäistä kirjanpitokäsittelyn epäjohdonmukaisuutta.

Pitkäaikaisissa varoissa olevat rahas tosijoitukset, sijoitukset yhteisyrityksiin ja muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi ja niiden käy vän arvon muutos esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Pitkäaikaisten rahastosijoitusten käypää arvoa koskevaa informaatiota tuotetaan sisäisesti neljännesvuosittain yhtiön johdolle ja myös muille sijoittajille yhtiön hallinnoi missa rahastoissa. Rahastosijoitusten käy vän arvon määritys perustuu International Private Equity and Venture Capital Guideli nes (IPEVG) –arvonmääritysohjeisiin ja IFRS 13 -standardiin. Vertailukaudella sijoitukset yhteisyrityksiin käsitti pääasiassa sijoituk sen yhtiöön Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa

yhteisyrityssijoituksensa käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitus oli tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riip puivat toisistaan. Siksi kyseinen sijoitus oli arvostettu yhtenä kokonaisuutena diskontat tujen kassavirtojen menetelmällä.

Lyhytaikaisissa varoissa olevat sijoituk set listattuihin osakkeisiin, rahasto- ja korko sijoitukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joiden suhteen ei sovelleta suojauslaskentaa, ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ja kirjataan tästä syystä käypään arvoon tulos vaikutteisesti. Listatut osakkeet ja johdan naissopimukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimi villa markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Lyhy taikaisten rahastosijoitusten käypänä arvona käytetään rahastojen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä. Lyhytaikaiset korkosijoi tukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäi vänä tai epälikvidissä markkinassa vasta puolen määrittämään arvoon. Lyhytaikaisiin varoihin sisältyvien sijoitusten käypien arvojen muutokset sekä osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot esitetään tuloslaskelman rivillä Sijoitusten käyvän arvon muutokset. Yhtiö on muuttanut tätä koskevaa esittämis tapaa tilikauden 2019 alusta ja oikaissut vertailuvuoden tiedot vastaavasti. Aiemman esittämistavan mukaisesti osakesijoituksista saadut osinkotuotot ja korkosijoituksista saadut korkotuotot kirjattiin liikevaihtoon.

Konserni käyttää johdannaissopimuk -

sia, kuten optioita ja termiinisopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hallintaa. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisso pimuksiin. Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat listattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä mark kinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Johdannaiset kirjataan varoiksi, kun käypä arvo on positiivinen ja veloiksi, kun käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tu loslaskelman riville Sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät pääasiassa hallin nointi- ja palveluliiketoimintaan kuuluvia korottomia myyntisaamisia ja korollisia lainasaamisia, joita pidetään sopimuspe rusteisten rahavirtojen saamiseksi ja joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritet tävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi.

Konserni arvioi myyntisaamisten odo tettavissa olevien luottotappioiden määrää käyttäen IFRS 9:n mukaista yksinkertais tettua lähestymistapaa, jonka mukaisesti ylläpidetään varausmatriisia käyttäen

historiatietoa kirjattujen luottotappioiden määrästä aikaisemmilta tilikausilta ja arvi oiden tulevia taloudellisia näkymiä perus tuen yleisiin taloudellisiin indikaattoreihin. Lisäksi merkittävästi erääntyneitä saamisia tarkastellaan asiakaskohtaisesti.

Lainasaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrän arvioinnissa kon serni on käyttänyt IFRS 9:n mukaista yleistä lähestymistapaa. Konserni arvioi lainasaa misiin liittyvien velallisten luottoriskiä ja sen muutosta arvioimalla lainasaamisen takaisinmaksujen viivästymisiä ja velallisten tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Riippuen velallisen arvioidusta luottoris kistä, kirjaa konserni odotettavissa olevien luottotappioiden määrän seuraavalta 12 kuukaudelta tai lainasaamisen koko voimas saoloajalta. Odotettavissa olevia luotto tappioita määrittäessään konserni käyttää syöttötietoina saatavilla olevaa tilastotietoa laiminlyönnin riskistä pohjautuen mm. luot toriskiluokituksiin sekä konsernin historialli sesti toteutuneita luottotappioita.

Lainasaamisiin liittyvän luottoriskin katsotaan olevan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä alhainen siinä tapauksessa, että niihin liittyvät sopimusperusteiset lyhennykset ja koron maksut on lainasopimuksissa sidottu lainanottajan sijoituksesta saamaan rahavir taan. Tällöin konserni katsoo lainanottajalla olevan vahva kyky täyttää lähitulevaisuudessa sopimukseen perustuvia rahavirtoja koskevat velvoitteensa. Konserni katsoo lainasaamiseen liittyvän luottoriskin lisääntyneen merkittäväs ti, kun siihen liittyvät maksut ovat viivästyneet yli 30 päivää, ja laiminlyönnin toteutuneen

silloin, kun maksu on viivästynyt 90 päivää, ellei maksun suorittamatta jättäminen liity hallinnolliseen huolimattomuuteen.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadit taessa nostettavissa olevista pankkitalletuk sista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturi teetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Osingonjako ja pääomanpalautus

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja pääomanpalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoises ta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät pääosin lainoja sekä vuokrasopimuksista aiheutuneita velkoja. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpito arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset

Konsernin vuokrasopimusten kohteena ole vat omaisuuserät ovat pääasiassa toimitilo ja, työsuhdeautoja sekä IT-laitteita. Konserni soveltaa kirjaamista koskevia helpotuksia lyhytaikaisiin, maksimissaan vuoden pitui -

siin vuokrasopimuksiin ja vuokrasopimuk siin, joiden kohteena oleva omaisuuserä on arvoltaan vähäinen. Helpotukset koskevat muun muassa tiettyjä vuokrattuja toimi tiloja, kuten toimistohotelleja, sekä mm. kaikkia kannettavia tietokoneita, tulostimia ja kopiokoneita. Näiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuok ra-ajan kuluessa.

Muut vuokrasopimukset kirjataan tasee seen käyttöoikeusomaisuuseriksi ja niihin liittyviksi vuokrasopimusveloiksi. Tällaisia vuokrasopimuksia ovat pääasiassa pitkä aikaiset toimitiloihin ja työsuhdeautoihin liittyvät vuokrasopimukset. Käyttöoikeus omaisuuserät on esitetty taseen aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopi musvelat on esitetty pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Vuokra-aikana käyte tään yleensä peruuttamatonta vuokrakautta. Vuokrasopimusvelat esitetään tulevien vuok ramaksujen nykyarvona ja niiden laskennas sa käytetty diskonttokorko on yleensä määri telty käyttäen vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei yleensä ole saatavilla.

Konserni ei toimi vuokralleantajana.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasialli nen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muute taan vastaamaan parasta arvioita tarkastus hetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Maksupohjaiset eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käy täntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöi den kautta.

Osakeperusteiset maksut

Pitkäaikaisen osakepohjaisen kannustinjär jestelmän käypä arvo määritetään osa kepalkkion myöntämishetkellä perustuen sopimuksessa määritettyyn osakekurssin lähtötasoon, sen oletettuun todennäköiseen kehitykseen suoritejakson aikana, pois tumaolettamaan sekä arvioon jaettavista osingoista suoritejakson aikana, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä ansain tajakson aikana. Kulukirjausta oikaistaan, mikäli poistumaolettama muuttuu tai mikäli järjestelyyn sidottuja osakeomistuksia myy dään ansaintajakson aikana.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oi keus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scho les hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty liitetiedoissa koh dassa 30. Osakeperusteiset maksut.

Tuloutusperiaatteet

Asiakassopimuksista saadut tuotot kirjataan siten, että transaktiohinta kohdistetaan ensin suoritevelvoitteille ja kun suoritevelvoi te on täytetty luovuttamalla siihen liittyvän palvelun määräysvalta asiakkaalle, siihen liittyvä myyntituotto kirjataan. Suoritevelvoi te voidaan täyttää joko tiettynä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Hallinnointipalkkiot

Pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti pääomarahaston hallinnointiyhti önä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle (eli CapManille) maksetaan hallinnointi palkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio on muuttuva vastike ja perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäi siin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö-, mezzani -

ne- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapää omalle. CapManin hallinnoimissa rahastois sa hallinnointipalkkioprosentti on keskimää rin noin prosentin luokkaa.

Rahastojen maksamat hallinnointi palkkiot tuloutetaan ajan kuluessa, koska rahaston hallinnointi on sopimuksen ainoa suoritevelvoite ja rahastonhoitopalvelu luo vutetaan ajan kuluessa.

Palveluiden myynti

CapManin palveluliiketoiminta sisältää pää omasijoitusalan varainhankinta- ja neuvon antopalveluita rahastoyhtiöille ja sijoitta jille sekä rahastojen hallinnointiin liittyviä palveluja ulkopuolisille rahastoille sekä JAM Advisorsin kautta tarjottavia varainhoitopal veluja sekä varainhoitoon liittyviä analyysija raportointipalveluja instituutiosijoittajille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille ja perheille. Palveluliiketoiminta sisältää lisäksi CapMan Procurement Servicesin (CaPS) tarjoamia hankintarengaspalveluja. Palveluista saatava myyntituotto kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu toimitetaan ja siihen liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaal le lukuun ottamatta onnistumis- ja transakti opalkkioita, jotka tuloutetaan kerralla, koska niihin liittyvä suoritevelvoite täyttyy tiettynä ajankohtana ja suoritevelvoitteeseen liittyvän palvelun määräysvalta siten siirtyy asiak kaalle tiettynä ajankohtana.

Joihinkin palveluliiketoiminnan asia kassopimuksiin liittyy merkittävä rahoitus komponentti, jolloin niiden transaktiohintaa määritettäessä luvattua vastikemäärää

oikaistaan rahan aika-arvon ja asiakkaan luotto-ominaisuuksien vaikutuksella.

Voitonjako-osuustuotot

Voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomara haston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hal linnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto koko naisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuus tuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen hallinnoin tiyhtiön sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako-osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoimin nasta vastanneen tiimin kesken. CapManin vuosikertomuksen yhteydessä julkaistavassa rahastotaulukossa esitetään CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirroista, mikäli rahas to on voitonjaossa.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonja ko-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin rahavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voiton jako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti välillä 7–10 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonja koon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hal linnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan.

Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon ja voitonja ko-osuus perustuu realisoituneisiin rahavir toihin ja johto on arvioinut olevan erittäin todennäköistä, että takaisinmaksuriskiä rahastolle ei ole. Voitonjako-osuustuotto kirjataan, kun CapManilla on siihen oikeus, on saanut sen määrästä vahvistuksen ja on verrattain lähellä saamassa sen rahana.

Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski (clawback)

Voitonjako-osuustuottojen tuloutuksessa otetaan huomioon mahdollinen voitonja ko-osuustuottojen takaisinmaksuriski (claw back). Takaisinmaksuriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston lopputilityksen yhteydessä todetaan, että vastuunalainen yhtiömies on saanut rahastolta voitonja ko-osuustuottoa rahastosopimuksessa sovittua enemmän. Tällainen tilanne saattaa syntyä, jos kutsutaan jo jaettuja varoja takai sin, tai jos kohdeyrityksen kauppasopimuk seen sisältyy merkittäviä myyjän vastuita ja irtautuva rahasto on elinkaarensa loppuvai heessa. Tämän tyyppisissä tilanteissa osa saadusta voitonjako-osuustuotosta voidaan jättää tulouttamatta.

Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä takai sinmaksuriski arvioidaan raportointihetkellä. Arvio sisältää merkittäviä johdon arvioita liittyen sijoitusten irtautumisaikatauluun ja todennäköisyyteen sekä sijoitusten arvonmääritykseen. Voitonjako-osuustuo ton takaisinmaksuriskin määrä arvioidaan käyttäen odotusarvomallia, eli laskemalla todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo eri irtautumisvaihtoehtojen arvioidusta loppu tuloksesta. Tuloutettavaa määrää oikaistaan näin saadulla takaisinmaksuriskin määrällä ja erä on esitetty taseessa lyhytaikaisissa siirtoveloissa.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti mui hin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon pe rustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikai sista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksel lisen arvon välillä. Laskennallinen verosaa minen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliai kainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvon -

alentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

CapMan esittää vaihtoehtoisia tunnuslu kuja, kuten oikaistu liikevoitto, kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan ne raportoidaan IFRS-tunnuslukujen lisäksi. Vaihtoehtoiset tunnusluvut, jos sel laisia käytetään, johdetaan IFRS:n mukaan raportoiduista tunnusluvuista lisäämällä tai vähentämällä vertailukelpoisuuteen vaikutta vat erät ja ne nimetään oikaistuksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa yrityskauppoihin tai suurempiin kehityshankkeisiin liittyvät mer kittävät erät, liiketoimintojen hankintoihin ja myynteihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, aineettomien hyödykkeiden myyn teihin liittyvät merkittävät voitot tai tappiot, viranomaispäätöksistä aiheutuvat merkit tävät kulut sekä voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskin uudelleenarviointiin liittyvät voitot tai tappiot.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimispe riaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen

määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittä misessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestauksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennal listen verojen kirjauksessa.

Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys

Rahastosijoitusten käyvän arvon määri tyksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital arvonmääritysoh jeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän het kinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityk sessä joudutaan siksi käyttämään merkittä vässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävar muuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituk sista saataisiin ne realisoitaessa.

Muiden sijoitusten käyvän arvon määritys

Muiden sijoitusten käypä arvo määritetään sisäisesti neljännesvuosittain käyttäen IPEVG:n ja IFRS 13:n mukaisia arvonmää ritysmenetelmiä, jotka pohjautuvat ennus tettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituksen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa mene -

telmää ja käypien arvojen varmistamiseksi teetetään ulkopuoliset arvonmääritykset vähintään kerran vuodessa.

Yhteisyrityssijoituksen käyvän arvon määritys

Sijoitusyhteisönä CapMan arvostaa yhtei syrityssijoituksensa käypään arvoon tulos vaikutteisesti. CapManillä ei ole tilinpäätös päivänä yhteisyrityksiä ja vertailukaudella yhteisyrityssijoituksen arvo koostui lähes kokonaan sijoituksesta Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. yhtiöön. Kyseinen sijoi tus arvostettiin diskontattujen kassavirtojen menetelmällä. Sijoitus oli tehty useiden eri instrumenttien kautta, joiden arvot riippui vat toisistaan. Johto oli käyttänyt harkin taansa päätyessään arvostamaan kyseinen sijoitus yhtenä kokonaisuutena. Koska käyvän arvon määrittäminen ei perustunut noteerattuun hintaa, oli johto käyttänyt har kintaansa myös tulevia rahavirtoja ja muita keskeisiä muuttujia määrittäessään.

Liikearvon arvioiminen

Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamää rän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako-osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalk kiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimin takaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty pe rustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako-osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun niiden toteutuminen vaikut taa todennäköiseltä.

2. Segmentti-informaatio

CapManilla on kolme liiketoimintasegment tiä, jotka ovat Hallinnointiliiketoiminta, Palveluliiketoiminta sekä Sijoitustoiminta. Hallinnointiliiketoiminnassa CapMan hallinnoi pääomarahastoja, joiden pääomia partnership-mallilla toimivat sijoitustiimit sijoittavat. Kohteet ovat pohjoismaisia tai venäläisiä pääosin listaamattomia yrityksiä tai pohjoismaisia kiinteistöjä tai infrastruk tuurikohteita. CapMan kerää rahastoihin varoja pohjoismaisilta ja kansainvälisiltä sijoittajilta. Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat palkkiotuotoista ja rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista. Palk kiotuottoihin lukeutuvat rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot, jotka liittyvät CapManin asemaan rahastojen hallinnointiyhtiönä sekä palkkiot muista rahastojen hallinnointiin läheisesti liittyvistä palveluista.

Palveluliiketoiminnassa CapMan tarjoaa hankintarengaspalveluja CapMan Procu rement Services (CaPS) -palvelun kautta yrityksille Suomessa ja Ruotsissa. CapMan tarjoaa Scala Fund Advisoryn kautta pää omasijoitusalan varainhankinta ja neuvonan topalveluja pääomarahastojen hallinnointiyh tiöille maailmanlaajuisesti. JAM Advisorsin kautta CapMan tarjoaa varainhoitopalveluja sekä varainhoitoon liittyviä analyysi- ja raportointipalveluja instituutiosijoittajille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille ja perheille. Palveluliiketoiminnan tuotot muodostuvat CapManin hankintapalvelusta (CaPS), varainhankinnan neuvonantopalve luista (Scala) sekä varainhoidosta ja siihen liittyvistä analyysi- ja raportointipalveluista (JAM Advisors) saaduista palkkioista.

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan pääomasijoitusluokkaan ja hajautetusti listatulle markkinalle. CapMan sijoittaa pääosin omiin rahastoihin. Sijoi tustoiminnan tulonlähteitä ovat sijoitusten käypien arvojen kehitys sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot.

Muu toiminta koostuu liiketoimintaseg menteille kohdistamattomista konsernihal linnon toiminnoista. Tällaisia toimintoja ovat osa konsernilaskennan, konserniviestin nän ja ylimmän johdon toiminnoista mukaan lukien osakeperusteiset maksut. Erässä Muut esitetään myös liiketoimintasegment tien välisten transaktioiden eliminoinnit. maksut. Erässä Muut esitetään myös liike toimintasegmenttien välisten transaktioiden eliminoinnit.

2019

1 000 EUR	Hallinnointiliiketoiminta	Palveluliiketoiminta	Sijoitustoiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot	24 684	167			24 851
Palveluiden myynti	1 188	15 530		493	17 211
Voitonjako-osuustuotot	6 910				6 910
Liikevaihto, ulkoinen	32 782	15 697		493	48 972
Liikevaihto, sisäinen		302		-302

Liiketoiminnan muut tuotot	1	12		-7	6

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta	-13 586	-3 823	-241	-6 534	-24 184
Palkat ja bonukset	-13 586	-3 823	-241	-5 803	-23 453
Osakeperusteiset maksut				-731	-731
Poistot	-618	-471	0	-264	-1 353
Arvonalentumiset	-4 230	0	0	0	-4 230
Liiketoiminnan muut kulut	-4 732	-2 397	-1 097	-3 843	-12 069
Yleiskustannusten kohdistus	-3 638	-227	-688	4 553
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			12 250		12 250

Liikevoitto / -tappio	5 979	9 094	10 224	-5 904	19 392

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Yrityshankintoihin liittyvät kulut				1 126	1 126
Lahjoitukset			200	97	297
Liikearvon arvonalentuminen	4 230				4 230
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	4 230		200	1 223	5 653
Oikaistu liikevoitto / -tappio	10 209	9 094	10 424	-4 681	25 045

Rahoitustuotot ja -kulut			-1 783		-1 783
Tuloverot	-633	-1 819	-461	1 181	-1 731

Katsauskauden tulos	5 347	7 275	7 980	-4 724	15 878

1 000 EUR	Hallinnointiliiketoiminta	Palveluliiketoiminta	Sijoitustoiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Yrityshankintoihin liittyvät kulut				991	991
Lahjoitukset			200	97	297
Liikearvon arvonalentuminen ja muut arvon - alentumiset	2 821				2 821
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	2 821		200	1 088	4 108
Oikaistu katsauskauden tulos	8 167	7 275	8 180	-3 636	19 987

Osakekohtainen tulos, senttiä					9,2
Vertailukelpoisuusteen vaikuttavat erät, senttiä					2,7
Oikaistu osakekohtainen tulos, senttiä					11,9

Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					9,0
Vertailukelpoisuusteen vaikuttavat erät, senttiä					2,6
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					11,6
Pitkäaikaiset varat	19 908	13 827	128 970	-11 397	151 309

Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi					29 430
Muut maat					19 542
Yhteensä					48 972

2018

1 000 EUR	Hallinnointiliiketoiminta	Palveluliiketoiminta	Sijoitustoiminta	Muut ja eliminoinnit	Konserni yhteensä
Hallinnointipalkkiot	22 123				22 123
Palveluiden myynti	1 054	8 680		603	10 337
Voitonjako-osuustuotot	1 022				1 022
Liikevaihto, ulkoinen	24 199	8 680	0	603	33 482
Liikevaihto, sisäinen		442		-442
Liiketoiminnan muut tuotot	2			1	4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, josta	-12 569	-2 417	-229	-4 647	-19 863
Palkat ja bonukset	-12 569	-2 417	-229	-4 011	-19 226
Osakeperusteiset maksut				-636	-636
Poistot ja arvonalentumiset	-118	-7		-46	-171
Liiketoiminnan muut kulut	-5 104	-1 086	-236	-2 677	-9 102
Yleiskustannusten kohdistus	-3 569	-1 240	-687	5 496	0
Sijoitusten käyvän arvon muutokset			7 602		7 602
Liikevoitto / -tappio	2 842	4 372	6 450	-1 712	11 951
Rahoitustuotot ja -kulut			-2 669		-2 669
Tuloverot	-568	-963	387	342	-801
Katsauskauden tulos	2 274	3 409	4 168	-1 369	8 481
Osakekohtainen tulos, senttiä					5,5
Osakekohtainen tulos, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä					5,4
Pitkäaikaiset varat	7 255	2 338	92 159	-1 944	99 808
Varat sisältävät:
Yhteisyritykset			4 470		4 470
Liikevaihdon alueellinen jakauma:
Suomi					18 997
Muut maat					14 485
Yhteensä					33 482

3. Yrityshankinnat

2019

JAM Advisorsin hankinta

CapMan ilmoitti 31.1.2019 ostavansa 60 prosenttia analyysi-, raportointi- ja varainhoitoyhtiö JAM Advisors Oy:sta ("JAM Advisors"). Yritysjärjestelyn toteutuminen edellytti Finanssival vonnan hyväksyntää sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Kauppa toteutui 27.2.2019 ja kauppahinta maksettiin kokonaisuudessaan 5 110 000 osakkeen suunnatulla osakeannilla JAM Advisorsin omistajille, mikä vastasi noin 3 prosenttia CapManin osakekannasta.

Liikkeeseen laskettujen osakkeiden käypä arvo 9,0 milj. euroa perustui CapMan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettuun keskikurssiin 1,768 euroa osakkeelta hankin tapäivänä 27.2.2019 ja kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. CapManilla on osto-optio ja myyjillä myyntioptio 40 prosentin määräysvallattomien omistajien osuuteen. Optiot ovat käytettävissä vuonna 2023. Molemminpuolisesta optiojärjestelystä johtuen CapManilla katsotaan olevan tämänhetkinen omistajuus määräysvallattomien omistajien osuuksiin, mistä johtuen CapMan ei erottele määräysvallattomien omistajien osuutta kon sernituloslaskelmasta eikä konsernin omasta pääomasta ja esittää optioiden toteutushinnan käyvän arvon rahoitusvelkana.

Yritysjärjestely tuo CapManille uutta teknologisesti edistyksellistä palveluliiketoimintaa ja varainhoitopalvelua, sekä laajentaa yhtiön verkostoa uusissa asiakassegmenteissä. Yritysjär jestelyn myötä CapManin liittymäpinta suomalaiseen sijoittajakenttään vahvistuu merkittä -

västi. Lisäksi JAM saa CapManilta tukea innovatiivisten salkkuanalyysi- ja raportointipalvelui densa täysimittaisessa kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä. JAM Advisors palvelee pääasiassa kotimaisia instituutiosijoittajia, säätiöitä, perheiden sijoitusyhtiöitä ja varakkaita yksityishenkilöitä ja toimii näiden neuvonantajana. JAM Advisorsilla on tällä hetkellä yli 100 asiakasta ja palveluiden piirissä on noin 9 mrd. euroa raportoitavaa varallisuutta.

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntynyt liikearvo 14,8 milj. euroa johtuu pääasiassa JAM Advisorsin liiketoiminnan kasvattamisesta ja myynnillisistä synergioista sekä syntyvistä kustannussynergioista.

JAM Advisors on yhdistelty CapMan-konserniin hankintahetkestä 27.2.2019 alkaen täysimääräisesti ja raportoitu osana CapManin Palveluliiketoiminta-segmenttiä. Mikäli JAM Advisors olisi yhdistelty konserniin 1.1.2019 alkaen, olisi konsernin liikevaihto ollut 49,5 milj. euroa (pro forma) ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa (pro forma).

Osakkeiden liikkeeseen laskusta aiheutuneet menot 0,0 milj. euroa on vähennetty sijoite tun vapaan oman pääoman rahastoon kirjatusta määrästä ja hankinnasta aiheutuneet menot 0,5 milj. euroa on kirjattu konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään kauppahinna kohdistaminen eli vastike, hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypä arvo hankintahetkellä sekä hankinnasta syntyvä liikearvo:

1000 EUR	Käypä arvo
Vastike
Osakevastike (5 110 000 x 1,768 EUR)	9 034
Osto- ja myyntioptioiden toteutushinnan käypä arvo	7 628
Vastike yhteensä	16 662
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	36
Käyttöoikeusomaisuuserät	458
Aineettomat hyödykkeet	664
Saamiset	60
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	341
Rahavarat	1 419
Varat yhteensä	2 977

1000 EUR	Käypä arvo
VELAT

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	98
Leasingvelat	208

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	599
Leasingvelat	250

Velat yhteensä	1 155

Nettovarallisuus	1 822
Vastike	16 662
Liikearvo	14 840

2018

Tilikaudella 2018 ei ollut yrityshankintoja

4. Liikevaihto

Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot koostuvat hallinnointipalkkioista, palveluiden myynneistä ja voitonjako-osuustuotoista.

Segmentti-informaation yhteydessä (liitetieto 2) esitetty liikevaihdon jaottelu yhdessä tässä esitetyn informaation kanssa kuvaavat sitä, kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen ja miten tämä jaottelu yhdistyy kunkin raportoitavan segmentin myyntituottoihin. Hallinnointiliiketoiminnan palkkiotuotot ja voitonjako-osuustuotot liittyvät pääasiassa pitkäaikaisiin sopimuksiin. Palkki otuotot kirjataan tyypillisesti ajan kuluessa, kun taas voitonjako-osuustuotot kirjataan tietyllä ajanhetkellä.

Palveluliiketoiminnan liikevaihto perustuu pääasiassa lyhytaikaisiin sopimuksiin ja sisältää sekä tietyllä ajanhetkellä kirjattavia onnistumispalkkioita että ajan kuluessa kirjattavia palkkioita.

Alla olevassa taulukossa on esitetty asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon jakautumi nen ajan kuluessa ja tietyllä ajanhetkellä tuloutettaviin eriin ja miten tämä jaottelu yhdistyy kunkin raportoitavan segmentin liikevaihtoon.

2019

1 000 EUR	Hallinnointi liike toiminta	Palvelu liike toiminta	Muut ja elimi noinnit	Konserni yhteensä
Asiakassopimuksista kirjatun liikevaihdon ajoittuminen:
Ajan kuluessa tuloutettava liikevaihto	25 872	7 882	493	34 248
Tietyllä ajanhetkellä tuloutettava liikevaihto	6 910	7 814		14 724
Liikevaihto asiakas - sopimuksista, ulkoinen	32 782	15 697	493	48 972

Hallinnointi liike toiminta	Palvelu liike toiminta	Muut ja elimi noinnit	Konserni yhteensä

23 177	5 713	603	29 493
1 022	2 967		3 989
24 199	8 680	603	33 482

5. Liiketoiminnan muut tuotot

	2019	2018
Muut tuottoerät	6	4
Yhteensä	6	4

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

	2019	2018
Palkat	20 515	16 198
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 892	2 718
Osakeperusteiset maksut	731	636
Muut henkilösivukulut	46	311
Yhteensä	24 184	19 863

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

Tuloslaskelmaan kirjatut osakeperusteiset maksut perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukir jauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Lisätietoa osakeperusteisista maksuista on esitetty kohdassa 30.

Konsernin henkilökunta keskimäärin
	2019	2018
Maittain
Suomi	110	77
Ruotsi	20	19
Tanska	5	4
Venäjä	8	11
Luxemburg	1	1
Iso-Britannia	3	5
Yhteensä	147	117
Segmenteittäin
Hallinointiliiketoiminta	75	74
Palveluliiketoiminta	35	13
Sijoitustoiminta ja muut	37	30
Yhteensä	147	117

7. Poistot ja arvonalentumiset

1 000 EUR	2019	2018
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	349	143
Yhteensä	349	143

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet ja kalusto	37	28
Käyttöoikeusomaisuuserät, toimitilat (IFRS 16)	913
Käyttöoikeusomaisuuserät, kone ja kalusto (IFRS 16)	54
Yhteensä	1 004	28

Poistot yhteensä	1 353	171

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Liikearvo	4 230	0
Arvonalentumiset yhteensä	4 230	0

8. Liiketoiminnan muut kulut

1 000 EUR	2019	2018
Konsernin liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät seuraavat olennaisimmat erät:
Muut henkilöstökulut	1 323	978
Toimistokulut	761	1 443
Matka- ja edustuskulut	1 578	1 172
Ulkopuoliset palvelut	5 485	3 513
Muut kulut	2 921	1 997
Yhteensä	12 068	9 103

Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (IFRS 16)	354
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut (IFRS 16)	144

Tilintarkastajan palkkiot

Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille

1 000 EUR	2019	2018
Tilintarkastus	249	176
Veroneuvonta	19	15
Muut palvelut	88	44
Yhteensä	356	235

Ernst & Young Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille tilikaudella 2019 olivat yhteensä 107 (59) tuhatta euroa. Palvelut koostuivat veroneuvonnasta 19 (15) tuhatta euroa ja muista palveluista 88 (44) tuhatta euroa.

Edellisellä tilikaudella 2018 PricewaterhouseCoopers Oy:n ollessa yhtiön edellinen tilintarkastaja yhtiökokoukseen 14.3.2018 saakka sen suorittamat tilintarkastuspalvelut CapMan-konsernin yhtiöille olivat 131 tuhatta euroa ja muut kuin tilintarkastuspalvelut 0 euroa.

9. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut ja vuokrasopimusten rahavirta

1 000 EUR	2019	2018
Henkilöstökulut	731	636
Poistot ja arvonalentumiset	5 583	171
Sijoitusten käyvän arvon muutos	-12 250	-7 602
Tytäryritysten myyntivoitot	-4 762
Rahoitustuotot ja -kulut	1 783	2 669
Yrityshankintojen kulut	459	0
Verot	1 731	801
Muut oikaisut	184	48
Yhteensä	-6 540	-766

Vuokrasopimuksista lähtevä rahavirta yhteensä (IFRS 16)	-999

10. Sijoitusten käyvän arvon muutokset

1 000 EUR	2019	2018
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset ja rahoitusvarat
Rahastosijoitukset	9 707	8 041
Kasvusijoitukset	2	1 336
Markkinasalkku	2 408	-2 230
Yhteisyritykset	-32	280
Muut sijoitukset*	165	175
Yhteensä	12 250	7 602

* Sisältää 0,2 milj. euroa (vuonna 2018 0,2 milj. euroa) nettovoittoa sijoituksista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 EUR	2019	2018
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainasaamisista	372	123
Muut rahoitustuotot	4	4
Valuuttakurssivoitot	217	363
Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos	520
Yhteensä	1 113	490

Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista	-2 175	-2 381
Muut rahoituskulut	-370	-401
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16)	-74
Valuuttakurssitappiot	-277	-378
Yhteensä	-2 896	-3 160

12. Tuloverot

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	4 801	5 150
Edellisten tilikausien verot	-135	1 066
Laskennalliset verot:
Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot	-2 935	-5 415
Yhteensä	1 731	801

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja	17 609	9 282

Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	3 522	1 856
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	29	43
Verovapaat tuotot	-1 285	-1 841
Vähennyskelvottomat kulut	291	215
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista	146	-280
Edellisten tilikausien verot	-150	410
Laskennallisen verovelan muutos edellisten tilikau - sien veroihin liittyen		383
Liikearvon arvonalentuminen	846	0
Muut välittömät verot	1	15
Muut erot	-1 669
Verot tuloslaskelmassa	1 731	801

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden luku määrän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

	2019	2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR)	13 963	8 064
Tilikauden voitto osakekohtaisen tuloksen laskennassa	13 963	8 064

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl)	152 155	146 522
Omat osakkeet (1 000 kpl)	-26	-26
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	152 128	146 495

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus (1 000 kpl)	3 004	1 630
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	155 132	148 125

Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	9,2	5,5
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (senttiä/osake)	9,0	5,4

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1 000 EUR	2019	2018
Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1.	2 225	2 148
Lisäykset	141	77
Yritysostot	36
Vähennykset	-13
Hankintameno 31.12.	2 389	2 225

Kertyneet poistot 1.1.	-2 028	-1 980
Muutosten kertyneet poistot	0	0
Tilikauden poisto	-8	-48
Kertyneet poistot 31.12.	-2 036	-2 028

Kirjanpitoarvo 31.12.	353	197

Käyttöoikeusomaisuuserät

Koneet ja kalusto (IFRS 16)

Lisäykset	747
Tilikauden poisto	-54
Kirjanpitoarvo 31.12.	66

Toimitilat (IFRS 16)

Lisäykset	98
Tilikauden poisto	-913
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 985

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1.	120	120
Lisäykset	1
Vähennykset	-97
Kirjanpitoarvo 31.12.	24	120

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	3 428	317

15. Liikearvo

1 000 EUR	2019	2018
Hankintameno 1.1.	13 169	13 169
Lisäykset	14 840
Hankintameno 31.12.	28 009	13 169

Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-8 465	-8 622
Arvonalentumiset	-4 230
Muuntoerot	0	157
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-12 695	-8 465

Kirjanpitoarvo 31.12.	15 314	4 704

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa ja se on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille alla olevan taulukon mukaisesti:

1 000 EUR	2019	2018
JAM Advisors	14 840
Venäjän rahastojen hallinnointi	0	4 230
Muut	474	474
Yhteensä	15 314	4 704

Venäjän rahastojen hallinnointiin kohdistetun liikearvon tilikauden 2019 aikana tehty arvon alentumistestaus perustuu käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla johtuen liiketoiminnan myynnistä tehdystä esisopimuksesta. Tämän johdosta se kirjattiin kokonaan alas, mistä aiheutui 4,2 milj. euron arvonalentumistappio, joka on kirjattu konser nituloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset. Edellisenä tilikautena Venäjän rahasto jen hallinnointiin kohdistetun liikearvon arvonalentumistestaus perustui käyttöarvoon eikä arvonalentumistappioita kirjattu, mutta arvonalentumistesti oli jokseenkin herkkä käytettyjen oletusten muutoksille. Myöskään muita liikearvon arvonalentumistappioita ei edellisenä tilikautena kirjattu.

Tilikauden aikana hankittu analyysi-, raportointi- ja varainhoitoyhtiö JAM Advisors Oy muo dostaa uuden rahavirtaa tuottavan yksikön, jolle on kohdistettu liikearvoa 14,8 milj. euroa (ks. tarkemmin liitetieto 3 Yrityshankinnat). Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvoon, joka määritellään viiden vuoden rahavirtojen nykyarvona perustuen johdon hyväksymään liiketoimintasuunnitelmaan. Suunnit telukauden ylittävät rahavirrat on laskettu ns. loppuarvomenetelmällä. Testauksessa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 10,3 %, myynnin keskimääräinen kasvuolettama on 12 % ja loppuarvojakson kasvuolettama jäännösarvoa laskettaessa on 1,0 %. Arvonalentumistestin perusteella JAM Advisorsiin kohdistetun liikearvon ei todettu olevan arvoltaan alentunut, eikä tehdyn herkkyysanalyysin perusteella minkään keskeisen käytetyn muuttujan jokseenkin mah dollinen muutos johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.

16. Muut aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR	2019	2018
Hankintameno 1.1.	5 330	5 330
Lisäykset	377
Yritysostot	664
Hankintameno 31.12.	6 371	5 330

Kertyneet poistot 1.1.	-5 245	-5 122
Tilikauden poisto	-329	-123
Kertyneet poistot 31.12.	-5 574	-5 245

Kirjanpitoarvo 31.12.	797	85

17. Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset

1 000 EUR	2019	2018
Osakkuusyritykset	0	0
Lisäykset / vähennykset	0	0
Yhteensä	0	0

Tiedot osakkuusyrityksistä

2019

1 000 EUR		Varat	Velat	Voitto/ tappio	Omistus osuus %
BIF Management Ltd	Jersey	1	3	-3	33,33 %
Baltic SME Management B.V.	Hollanti	1	71	-11	33,33 %
Yhteensä		2	74	-14

2018

1 000 EUR		Varat	Velat	Voitto/ tappio	Omistus osuus %
BIF Management Ltd	Jersey	1	6	-44	33,33 %
Baltic SME Management B.V.	Hollanti	3	53	-9	33,33 %
Yhteensä		4	59	-53

18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset

Rahastosijoitukset

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden alussa	80 583	58 264
Lisäykset	38 037	31 868
Palautukset	-17 542	-17 435
Käyvän arvon muutos	9 692	8 073
Siirrot	5 148	-187
Tilikauden lopussa	115 918	80 583

Rahastosijoitukset sijoitusalueittain kauden lopussa

Buyout	9 580	13 456
Credit	2 590	2 299
Russia	4 257	3 917
Real Estate	40 043	27 069
Muut sijoitusalueet	18 869	13 655
Rahastojen rahastot	192	340
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot	22 787	14 318
Infra	17 600	5 529
Yhteensä	115 918	80 583

Rahastosijoituksiin sisältyy CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiö, jonka käypä arvo on 76,3 milj. euroa.

Kasvusijoitukset

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden alussa	0	28 840
Lisäykset	0	0
Vähennykset	0	-26 626
Käyvän arvon muutos	0	0
Siirrot	0	-2 214
Tilikauden lopussa	0	0

Muut sijoitukset

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden alussa	2 548	142
Lisäykset	0	42
Siirrot	0	2 213
Käyvän arvon muutos	183	151
Tilikauden lopussa	2 731	2 548

Yhteisyritykset

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden alussa	4 470	4 917
Lisäykset	144	106
Vähennykset	0	-832
Palautukset	0	0
Käyvän arvon muutos	-32	280
Siirrot	-4 582
Tilikauden lopussa	0	4 470

Tiedot yhteisyrityksistä

Tilikauden 2019 aikana yhteisyritykset Maneq Investment Luxembourg S.à.r.l., Maneq 2004 AB ja Yewtree Holding AB on purettu.

2018

1 000 EUR		Varat	Velat	Voitto/ tappio	Omistus osuus %
Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l.	Luxemburg	5 788	1 997	447	18,18 %
Maneq 2004 AB	Ruotsi	53	1	0	41,90 %
Yewtree Holding AB	Ruotsi	12	1	-9	35,00 %

19. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 EUR	2019	2018
Myyntisaamiset	6 119	2 309
Lainasaamiset	3 203	2 766
Korkosaamiset	73
Yhteensä	9 395	5 075

Pitkäaikaiset myyntisaamiset liittyvät Scalan varainhankinta- ja neuvonantopalveluihin. Näihin saamisiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, mistä syystä niiden arvostuksessa on huomioitu rahan aika-arvo sekä asiakkaan luotto-ominaisuudet. Näistä asiakassopimuksista johtuvat konsernin oikeudet vastikemäärään ovat kuitenkin ehdottomia ja edellyttävät vain ajan kulumista, ja näin ollen erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ei ole esitetty.

Pitkäaikaiset lainasaamiset sisältävät 1,6 milj. euron saamisen Norum Russia Co-In vestment Ltd:ltä, 0,4 milj.euron saamisen NEP Priedvidza S.a.r.l:lta, 0,4 milj.euron saami sen NRE Cream Oy:ltä, 0,4 milj. euron saamisen Buyout X Guernsey Ltd:ltä, 0,2 milj. euron saamisen CapMan Russia Team Guernsey Ltd:ltä sekä muita rinnakkaissijoituksiin liittyviä saamisia 0,3 milj. euroa.

Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa. Pitkäaikaisiin lainasaami siin ei sisälly arvoltaan alentuneita eriä ja niiden odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla.

1 000 EUR	2019	2018
Lainasaamiset, brutto	3 221	2 781
Luottotappiota koskeva vähennyserä	-18	-16
Lainasaamiset, netto	3 203	2 766

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:

1 000 EUR	31.12.2018	Kirjattu tuloslaskelmaan	Muuntoerot	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2019
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	2 026	1 697	3	0	3 726
Yhteensä	2 026	1 697	3	0	3 726

Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 452	-648	-3	173	974
Realisoitumattomat arvonnousut	1 833	-651			1 182
Yhteensä	3 285	-1 299	-3	173	2 156

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana:

1 000 EUR	31.12.2017	Kirjattu tuloslaskelmaan	Muuntoerot	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2018
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 751	273	2	0	2 026
Yhteensä	1 751	273	2	0	2 026

Laskennalliset verovelat
Jaksotuserot ja väliaikaiset erot	1 139	319	-6	0	1 452
Realisoitumattomat arvonnousut	7 434	-5 601		0	1 833
Yhteensä	8 573	-5 282	-6	0	3 285

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 EUR	2019	2018
Myyntisaamiset	3 437	1 473
Lainasaamiset	125	102
Siirtosaamiset	2 196	3 617
Muut saamiset	5 034	7 455
Yhteensä	10 792	12 647

Varausmatriisiin pohjautuva myyntisaamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on esitetty alla:

1 000 EUR	2019	2018
Myyntisaamiset, brutto	3 456	1 512
Luottotappiota koskeva vähennyserä	-18	-39
Myyntisaamiset, netto	3 437	1 473

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien muiden saamisten odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä on vähäinen, eivätkä ne sisällä arvoltaan alentuneita eriä.

Koska konsernin asiakassopimuksista johtuvat oikeudet vastikemäärään ovat ehdottomia, ne on esitetty saamisina eikä erillistä sopimukseen perustuvaa omaisuuserää ole esitetty.

Lainasaamiset koostuvat pääosin lähipiirille tai muille työntekijöille myönnetyistä lyhytai kaisista lainoista.

Siirtosaamiset koostuvat pääosin ennakkomaksuista.

Muut saamiset koostuvat pääosin laskuttamattomista palkkioista, edelleen veloitettavista kuluista, verosaamisista ja myytyjen rahoitusvarojen kauppahintasaamisista.

Lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Myyntisaamiset ja muut saamiset	Valuuttamäärä	Euromäärä	Osuus
EUR		12 285	61 %
USD	7 425	6 609	33 %
SEK	9 544	914	5 %
GBP	306	360	2 %
DKK	149	20	0 %

22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

1 000 EUR	2019	2018
Kaupankäyntisalkku	10 768	38 706
Muut rahoitusvarat	0	300
Yhteensä	10 768	39 006

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava kaupankäyntisalkku sisältää kaupankäyntitar koituksessa tehtyjä sijoituksia listattuihin osakkeisiin ja korkorahastosijoituksia. Listatut osak keet arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia toimivilla markkinoilla tilinpäätöspäivänä. Niiden käypä arvo tilinpäätöspäivänä oli 10,8 milj. euroa.

Tilinpäätöspäivänä käyvältä arvoltaan 10,8 milj. euron suuruiset korkosijoitukset jakautu vat joukkovelkakirjalainoihin ja korkorahastosijoituksiin, joiden käyvät arvot olivat vastaavasti 8,1 milj. euroa ja 2,7 milj. euroa. Joukkovelkakirjalainat arvostetaan käypään arvoon käyttäen viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä tai epälikvidissä markkinassa vastapuolen määrittämään arvoon. Korkorahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen rahasto jen substanssiarvoa tilinpäätöspäivänä.

Johdannaissopimukset

Konserni käyttää standardoituja johdannaissopimuksia tehostaakseen arvopaperisalkun hal lintaa. Alla olevassa taulukossa esitetään johdannaissopimusten käyvät arvot ja kohde-etuuk sien arvot. Käyvät arvot oikaistaan osakkeiden vastaavilla osinkotuotoilla. Johdannaissopi mukset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Futuurien käyvät arvot vastaavat futuurin voittoa tai tappiota. Suojauslasken taa ei sovelleta. Raportointikauden lopussa ei yhtiöllä ollut johdannaissopimuksiä käytössä.

1 000 EUR	2019	2018
Indeksijohdannaiset, ostetut osto-optiot ja asetetut futuurit
Käypä arvo	0	-50
Kohde-etuuden arvo	0	-21 207

23. Rahavarat

1 000 EUR	2019	2018
Pankkitilit	43 665	54 544
Yhteensä	43 665	54 544

Rahavarat koostuvat vain pankkitileistä. Rahavaroista 2,0 milj. euroa liittyy tilikauden aikana toteutetun uuden hotellikiinteistörahaston järjestelyyn eikä ole konsernin käytettävissä.

24. Oma pääoma ja osakkeet

1 000 KPL	A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
1.1.2018	0	145 626	145 626
Optioiden käyttö		1 490	1 490
31.12.2018	0	147 116	147 116
Optioiden käyttö		1 502	1 502
Osakemerkintä		5 110	5 110
31.12.2019	0	153 728	153 728

1 000 EUR	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2018	772	38 968	82 550	122 290
Optioiden käyttö			1 139	1 139
Myönnetyt optiot			116	116
Muut muutokset			7	7
31.12.2018	772	38 968	83 812	123 552
Optioiden käyttö			1 130	1 130
Osakemerkintä, suunnattu osakeanti			9 027	9 027
Pääomanpalautus			-9 146	-9 146
31.12.2019	772	38 968	84 823	124 563

Muut rahastot

Tilikauden 2019 aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) kirjattiin op tio-oikeuksien ja yrityshankinnan yhteydessä suunnatun osakeannin nojalla merkityt osakkeet sekä vähennettiin maksettu pääomanpalautus. Edellisen tilikauden aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) kirjattiin optio-oikeuksien nojalla merkityt osakkeet sekä myönnetyt optio-oikeudet.

Optio-ohjelmat on esitetty kohdassa 30. Osakeperusteiset maksut

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Maksetut ja ehdotetut osingot ja pääomanpalautukset

Hallitus esittää yhtiön 11.3.2020 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille jaetaan osinkoa 0,04 euroa per osake, yhteensä noin 6,1 milj.euroa, ja pääomanpalautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,09 euroa per osake, yhteensä noin 13,8 milj. euroa. Osingon ja pääomanpalautuksen ehdotettu yhteismäärä on noin 20,0 milj. euroa.

Vuodelta 2018 osinkoa ja pääomanpalautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta maksettiin yhteensä 0,12 euroa osakkeelta, yhteensä noin 18,3 milj. euroa. Osinko 0,06 euroa osakkeelta maksettiin omistajille 22.3.2019 ja pääomanpalautus 0,06 euroa osakkeelta 3.4.2019.

Osakkeisiin liittyvät lunastuslausekkeet

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset

CapMan Oyj:llä ei ollut 31.12.2019 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.

Osakkeiden omistus määrän ja sektorin mukaan 31.12.2019

Raja	Omistajia kpl	%	Osake- ja äänimäärä kpl	%
1–100	2 530	12,69 %	129 779	0,08 %
101–1 000	8 644	43,36 %	4 399 902	2,86 %
1 001–10 000	7 507	37,66 %	25 272 991	16,44 %
10 001–100 000	1 146	5,75 %	27 618 275	17,96 %
100 001–1 000 000	91	0,46 %	24 165 332	15,72 %
1 000 001–2 147 483 647	18	0,09 %	72 149 660	46,93 %
Yhteistilillä		0,00 %	18 709	0,01 %
Yhteensä	19 936	99,95 %	153 754 648	100,00 %
Josta hallintarekisteröityjä	10	0,05 %	10 041 980	6,53 %

	Osake- ja äänimäärä
Sektori	kpl	%
Yritykset yhteensä	47 711 602	31,03 %
Kotitaloudet yhteensä	70 804 765	46,05 %
Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä	18 944 239	12,32 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	5 926 738	3,85 %
Ulkomaat yhteensä	306 615	0,20 %
Yhteistilillä	18 709	0,01 %
Hallintarekisteri	10 041 980	6,53 %
Yhteensä	153 754 648	100,00 %

Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2019. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 153 754 648 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 19 936. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 299 osaketta 31.12.2019.

CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2019

	Osakkeet ja äänet	Osuus osakkeista (%)
Silvertärnan Ab	16 226 519	10,55
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	10 464 415	6,81
Laakkonen Mikko Kalervo	6 378 320	4,15
OY Inventiainvest AB	4 723 703	3,07
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 675 215	2,39
Joensuun Kauppa Ja Kone Oy	3 511 853	2,28
Vesasco Oy	3 088 469	2,01
Valtion Eläkerahasto	2 500 000	1,63
Heiwes Oy	2 094 480	1,36
Momea Invest Oy	2 079 222	1,35
Laakkonen Hannu	1 992 742	1,30
Laine Capital Oy	1 415 995	0,92
Oy G.W.Sohlberg Ab	1 356 000	0,88
Winsome Oy* + Tuomo Raasio	1 100 043	0,72
K. Hartwall Invest Oy Ab	1 100 000	0,72
Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	1 100 000	0,72
Immonen Jukka Kalevi	974 544	0,63
Mandatum Life	872 559	0,57
Silverage Holdings Oy Ab*	839 399	0,55
Jbjk-Invest Oy Ab*	819 399	0,53
Yhteensä	66 312 877	43,13 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet***	10 041 980	6,53 %
Johdon ja työntekijöiden omistus***	10 090 128	6,56 %

* Kuului CapManin johtoon tai henkilöstöön 31.12.2019. Tuomo Raasion työsuhde on päättynyt vuoden 2020 alussa.

** CapManin henkilöstön jäsenen määräysvaltayhtiö.

*** 200 suurimman omistajan joukossa olevat omistukset.

Tilikaudella annettiin kaksi liputusilmoitusta: CapMan vastaanotti 21.11.2019 ilmoituksen Föreningen Konstsamfundet rf.:ltä Silvertärnan Ab:n lukuun. Liputusilmoituksen mukaan Silvertärnan Ab:n yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus CapManissa on ylittänyt 5 %:n ja 10 %:n rajat 21.11.2019. Liputusilmoitus perustuu kauppaan, jossa Silvertärnan Ab hankki yhteensä 16 226 519 kpl CapManin osaketta 21.11.2019 toteutuneessa pörssikaupassa. Toteutuneen kaupan myötä Silvertärnan Ab omistaa 10,56 % CapManin osakkeista ja äänistä. CapMan vastaanotti 21.11.2019 ilmoituksen Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiöltä. Liputu silmoituksen mukaan liputusvelvollisen yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus CapManissa on alittanut 5 %:n rajan 21.11.2019. Liputusilmoitus perustuu 21.11.2019 toteutettuun pörssi kauppaan.

25. Pitkäaikaiset rahoitusvelat

1 000 EUR	2019	2018
Joukkovelkakirjalainat	49 718	49 705
Yrityshankintoihin liittyvät velat	7 107
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	2 285
Yhteensä	59 110	49 705

CapMan laski huhtikuussa 2018 liikkeelle 50 milj. euron senior-ehtoisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 16.4.2023. Lainalle maksetaan 4,125 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Yrityshankintoihin liittyvät velat koostuvat osto- ja myyntioptioista, jotka on ar vostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja joiden käyvän arvon muutos on kirjattu rahoitustuottoihin.

26. Ostovelat ja muut velat - lyhytaikaiset

1 000 EUR	2019	2018
Ostovelat	1 123	1 247
Saadut ennakot	292	26
Siirtovelat	15 542	13 784
Muut velat	3 202	1 751
Yhteensä	20 159	16 808

Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, eikä niihin sisälly erääntynyttä velkaa.

Saadut ennakot ovat asiakassopimuksiin perustuvia velkoja.

Siirtovelat sisältävät varauksen 7,7 milj. euroa (2018: 7,6 milj.euroa) voitonjakoosuustuottojen mahdolliseen takaisinmaksuun CapMan Real Estate I -rahastolle. Varaus liittyy vuonna 2007 tapahtuneeseen irtaantumiseen. Muut merkittävimmät erät siirtoveloissa liittyvät palkka- ja sosiaalikulujaksotuksiin.

Ostovelat ja muut velat valuutoittain tilinpäätöshetkellä

Ostovelat ja muut velat	Valuuttamäärä	Euromäärä	Osuus
EUR		18 517	91 %
SEK	11 589	1 109	6 %
GBP	174	205	1 %
DKK	2 447	328	2 %

27. Lyhytaikaiset rahoitusvelat

1 000 EUR	2019	2018
Ryhmäjoukkovelkakirjalaina		9 989
Lyhytaikainen pankkilimiitti	130
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	809
Yhteensä	939	9 989

Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaama ryhmäjoukkovelkakirjalaina, 10 milj. euroa maksettiin takaisin 18.6.2019.

28. Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

2019

1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset	18	115 918	115 918
Muut sijoitukset*	18	2 731	2 731
Lainasaamiset	19	3 203	3 203
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	16 911	16 911
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	22	10 768	10 768
Rahavarat	23	43 665	43 665
Yhteensä		193 196	193 196

Muut sijoitukset käsittävät rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

Rahoitusvarat

2018
1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir - jattavat sijoitukset
Rahastosijoitukset	18	80 583	80 583
Muut sijoitukset	18	2 548	2 548
Yhteisyritykset	18	4 470	4 470
Lainasaamiset	19	5 075	5 075
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	12 647	12 647
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti irjattavat rahoitusvarat	22	39 006	39 006
Rahavarat	23	54 544	54 544
Yhteensä		198 873	198 873

Rahoitusvelat

2019

1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat	25	52 003	52 003
Pitkäaikaiset korottomat velat	25	7 107	7 107
Ostovelat ja muut velat	26	20 159	20 159
Lyhytaikaiset korolliset velat		939	939
Yhteensä		80 208	80 208

Rahoitusvelat

2018

1 000 EUR	Liitetieto	Kirjanpito arvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset korolliset velat	25	49 705	49 705
Ostovelat ja muut velat	26	16 808	16 808
Lyhytaikaiset korolliset velat		9 989	9 989
Yhteensä		76 502	76 502

Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma

1 000 EUR	2019	2018
Rahavarat	43 665	54 544
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	-939	-9 989
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	-52 003	-49 705
Nettovelka	-9 277	-5 150

Rahavarat	43 665	54 544
Korolliset velat, vaihtuvakorkoiset	-3 224	0
Korolliset velat, kiinteäkorkoiset	-49 718	-59 694
Nettovelka	-9 277	-5 150

1 000 EUR	Rahavarat	Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	Yhteensä
Nettovelka, 1.1.2019	54 544	-9 989	-49 705	-5 150
IFRS 16:n käyttöönotto	0	-807	-3 058	-3 865
Rahavirta	-10 879	9 857	760	-262
Nettovelka, 31.12.2019	43 665	-939	-52 003	-9 277

29. Vastuusitoumukset

Muut vuokrasopimukset - konserni vuokralleottajana

1 000 EUR	2019	2018
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa		919
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua*		2 478
Yli viiden vuoden kuluttua		40
Yhteensä*		3 437

*Oikaistu vertailukauden tietoja

Vuokravastuiden täsmäytyslaskelma

1 000 EUR	2019	2018
Vuokravastuut 31.12.2018	3 437
Vähennykset:
Lyhytaikaiset vuokravastuut	-63
Arvoltaan vähäiset vuokravastuut	-33
Käytetyn diskonttokoron painotettu keskiarvo	1,95 %
Diskontatut vuokravastuut 1.1.2019	3 172
Vuokrasopimusvelat 1.1.2019	3 172

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

1 000 EUR	2019	2018
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset	500
Yrityskiinnitykset	60 000	30 000
Pantatut arvopaperit	-	2 460
Pantatut rahavarat	-	5 499

Muut vastuusitoumukset	2 280

Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin sijoitusalueittain
Buyout	39 451	11 883
Credit	1 485	1 846
Russia	1 114	1 123
Real Estate	4 249	9 130
Muut	4 199	3 610
Rahastojen rahastot	551	713
Growth equity	12 221	14 500
Infra	18 019	29 829
Ulkopuoliset Private Equity -rahastot	22 496	25 409
Yhteensä	103 785	98 043

Kutsumattomista sijoitussitoumuksista kutsutaan arviolta noin 75–85 milj.euroa seuraavien 4 vuoden aikana, johtuen erityisesti vanhempien rahastojen käyttämättömästä sijoituskapasiteetista.

30. Osakeperusteiset maksut

CapManilla on sijoitukseen perustuva pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä sekä kaksi optio-ohjelmaa, optio-ohjelma 2013 ja optio-ohjelma 2016. Ohjelmia käytetään sitouttamisen välineenä johdon ja avainhenkilöiden sekä yhtiön osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi. Sijoitukseen perustuvassa osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä yhtiön avainhenkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin.

Sijoitukseen perustuvassa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on yksi ansaintajakso. Ansaintajakso alkoi 1.4.2018 ja päättyy 31.3.2021. Osallistujat voivat ansaita ansaintajak solta sijoitukseen perustuvan palkkion ja suoriteperusteisen palkkion. Palkkion saaminen järjestelmästä edellyttää, että osallistuja hankkii yhtiön osakkeita tai kohdentaa järjestel mään ennestään omistamiaan yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Järjestelmän suoriteperusteinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon ja osallistujan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä. Järjestelmän palkkiot maksetaan kokonaan yhtiön osakkeina vuonna 2021 ja järjestelmä on siten omana pääomana maksettava. Hallitus päät tää annetaanko palkkiona uusia osakkeita vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien CapManin johtoryhmän jäsenet.

Sijoitukseen perustuvan kannustinjärjestelmän käypä arvo on määritetty myöntämishet kellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Käypää arvoa määritettäessä on huomioitu odotettavissa olevat osingot sekä poistumaolet tama vähentävästi. Tilikauden aikana järjestelmään on liitetty yksi uusi henkilö, jonka myötä osakepalkkioiden enimmäislukumäärä on kasvanut 292 500 osakkeella sekä järjestelmän käypä arvo on kasvanut 0,1 milj. euroa. Käyvän arvon lisäys on määritetty vastaavalla tavalla kuin järjestelmää perustettaessa vuonna 2018.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritetty käyttämällä Black-Scholesoptiohinnoittelumallia.

Omana pääomana maksettavien osakeperusteisten liiketoimien tilikaudella kirjattujen kulujen yhteismäärä oli 0,7 milj. euroa. Yhtiölle ei ole aiheutunut velkoja osakeperusteisesti maksettavista liiketoimista.

Sijoitukseen perustuvan kannustinjärjestelmän sekä optiojärjestelmien keskeiset ehdot on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Sijoitukseen perustuva kannustinjärjestelmä

Myöntämispäivä	27.4.2018
Oikeuden syntymisajanjakso alkaa	27.4.2018
Oikeuden syntymisajanjakso päättyy	31.8.2021
Tilikauden aikana myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäislukumäärä	292 500
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäislukumäärä tilikauden päättyessä	5 525 000
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, euroa	1,5872
Osakkeen hinta tilikauden päättyessä, euroa	2,355
Osakkeen kokonaistuotto-olettamus, per annum	8 %
Odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo myöntämispäivänä, euroa	0,33
Poistumaolettama	10 %
Tilikauden aikana myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon lisäys	0,1
Järjestelmän käypä arvo tilikauden päättyessä, milj. euroa	2,3
Tilikauden aikana kuluksi kirjattu, milj. euroa	0,7

Järjestelmän piirissä henkilöitä	17

Tilikauden aikana voimassa olleet optio-ohjelmat

		Optio-ohjelma 2016
	2016 A-optiot	2016 B-optiot	2016 C-optiot
Optioiden määrä, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B-osakkeita, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa	1.5.2019	1.5.2020	1.5.2021
Osakkeen merkintäaika päättyy	30.4.2021	30.4.2022	30.4.2023
Osakkeen merkintähinta	Osakkeen vaihdolla painotettu keski - kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.–31.5.2016 lisättynä 10 prosentilla vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,72 euroa.	Osakkeen vaihdolla painotettu keski - kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.–31.5.2017 lisättynä 10 prosentilla vähennettynä jaetuilla osingoilla	Osakkeen vaihdolla painotettu keski - kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.–31.5.2018 lisättynä 10 prosentilla vähennettynä jaetuilla osingoilla
Black-Scholes - mallissa käytetyt oletukset
Oletettu volatiliteetti %	21,56 %	-
Riskitön korko %	0,0 %	-

		Optio-ohjelma 2013
	2013 B-optiot	2013 C-optiot
Optioiden määrä, kpl	1 410 000	1 410 000
Oikeuttavat merkitsemään
B-osakkeita, kpl	1 410 000	1 410 000
Osakkeen merkintäaika alkaa	1.5.2017	1.5.2018
Osakkeen merkintäaika päättyy	30.4.2019	30.4.2020
Osakkeen merkintähinta	B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.–31.5.2014 lisättynä 10 prosentilla vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,71 euroa.	B-osakkeen vaihdolla painotettu keski - kurssi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.–31.5.2015 lisättynä 10 prosentilla vähennettynä jaetuilla osingoilla eli 0,73 euroa.
Black-Scholes - mallissa käytetyt oletukset
Oletettu volatiliteetti %	20,5 %	20,5 %
Riskitön korko %	0,0 %	0,0 %

Optio-oikeuksien muutokset kauden aikana ja niiden nojalla saatavat osakkeet ja ääniosuudet

	2013 B-optiot	2013 C-optiot	2016 A-optiot	2016 B-optiot	2016 C-optiot
Optio-oikeuksien alkuperäinen lukumäärä, kpl	1 410 000	1 410 000	1 410 000	1 410 000	1 410 000
Optio-oikeuksia jaettu, kpl	1 268 334	1 277 291	673 958	0	0
Ulkona olevat optio-oikeudet 1.1.2019, kpl	601 945	1 087 296	673 958	-
Kaudella myönnetyt	0	0	0	-
Kaudella toteutetut	601 745	524 755	392 285	-
Toteutushinnan painotettu keskiarvo, euroa	0,71	0,73	0,72	-
Osakehinnan painotettu keskiarvo tilikaudella olleen merkintäajan aikana	1,68	1,85	1,89	-
Ulkona olevat optio-oikeudet 31.12.2019, kpl	0	562 541	281 673	-
Optio-oikeuksilla toteutettu 31.12.2019 mennessä, kpl	1 268 134	714 750	392 285	-
Osuus osakkeista ja äänistä %, jos kaikki ulkona olevat optio-oikeudet käytetään	0,0 %	0,4 %	0,2 %	-

31. Lähipiiriä koskevat tiedot

Konsernin emo- ja tytäryritykset		Konsernin omistusosuus	Emoyhtiön omistusosuus
CapMan Oyj, emoyritys	Suomi
CapMan Capital Management Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Sweden AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan Mezzanine (Guernsey) Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Classic GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate Oy	Suomi	100 %	100 %
Dividum Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan RE I GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan RE II GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Life Science IV GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Technology 2007 GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Sweden) Technology Fund 2007 GP AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Private Equity Advisors Limited	Kypros	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Russia GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Investment Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan Fund Investments SICAV-SIF	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Mezzanine V Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Buyout X GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
CapMan (Guernsey) Russia II GP Limited	Guernsey	100 %	100 %
Maneq 2012 AB	Ruotsi	100 %	100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Buyout X GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Endowment GP Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Collection Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Real Estate UK Limited	Iso-Britan - nia	100 %

Konsernin emo- ja tytäryritykset		Konsernin omistusosuus	Emoyhtiön omistusosuus
Nest Capital 2015 GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Dividum AB	Ruotsi	100 %
Valo Advisors Oy	Suomi	100 %	100 %
Valo Fund Management Oy	Suomi	100 %
Kokoelmakeskus GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Norventures Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Growth Equity Oy	Suomi	100 %	100 %
CapMan Nordic Real Estate Manager II S.A.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Infra Management Oy	Suomi	70 %	70 %
CapMan Infra Lux Management S.á.r.l.	Luxemburg	70 %
CapMan Growth Equity 2017 GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Scala Fund Advisory Oy	Suomi	60 %	60 %
CapMan Nordic Infrastructure Manager S.á.r.l.	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan Infra Lynx GP Oy	Suomi	70 %
CapMan Buyout XI GP S.á.r.l	Luxemburg	100 %	100 %
CapMan AIFM Oy	Suomi	100 %	100 %
Nest Capital III GP Oy	Suomi	100 %	100 %
JAM Advisors Oy	Suomi	60 %	60 %
CapMan Procurement Services (CaPS) Oy	Suomi	95 %	95 %
CapMan Buyout Management Oy	Suomi	60 %	60 %
CapMan Hotels II Holding GP Oy	Suomi	100 %	100 %
Maneq 2011 AB	Ruotsi	100 %	100 %

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset on lueteltu liitetiedossa 17. Pääoma osuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset.

Sijoitukset yhteisyrityksiin on lueteltu liitetiedossa 18. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset.

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

Tilikaudella 2019 on kirjattu palkkioita talous- ja lakiasiainpalveluista hallituksen jäsen Olli Liitolan määräysvaltayhteisö Momea Invest Oy:lle yhteensä 12 000 euroa sekä konsultointi palveluista hallituksen jäsen Eero Heliövaaran määräysvaltayhteisö Heliocabala Oy:lle yhteen sä 12 000 euroa.

Sitoumukset lähipiirille

1 000 EUR	2019	2018
Sijoitussitoumukset Maneq -rahastoihin	643	3 797

Johdon työsuhde-etuudet

1 000 EUR	2019	2018
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	358	376
Lakisääteiset eläkemaksut	66	68
Lisäeläkemaksut	38	37
Osakeperusteiset maksut	251	186
Yhteensä	713	667

Muu johtoryhmä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 683	1 287
Osakeperusteiset maksut	331	261
Yhteensä	2 014	1 548

Hallituksen palkat ja palkkiot

1 000 EUR		2019	2018
Andreas Tallberg		67	67
Karri Kaitue	13.3.2018 asti		17
Nora Kerppola	13.3.2018 asti		18
Ari Tolppanen	12.3.2019 asti	11	43
Peter Ramsay	13.3.2019 alkaen	33
Mammu Kaario		54	52
Catarina Fagerholm	14.3.2018 alkaen	44	35
Eero Heliövaara	14.3.2018 alkaen	43	35
Olli Liitola	13.3.2019 alkaen	33
Yhteensä		285	267

Johdon työsuhde-etuuksissa on huomioitu hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiot.

Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden mittainen, molempia osapuolia sitova irtisanomisaika.

Toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin yrityksen toimesta.

Toimitusjohtajalla sekä osalla johtoryhmän jäsenillä on yrityksen puolesta maksuperusteinen lisäeläkevakuutus.

Toimitusjohtajaneläkkeelle siirtymisikä on 63 vuotta.

Konsernin johdolle ei myönnetty uusia osakeoptioita tilikautena eikä edellisenä tilikautena. Johdon optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa. Konser nin johto on kohdentanut sijoitukseen perustuvaan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään yhteensä 735 000 osaketta (v. 2018: 690 000 osaketta).

32. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin kustannus tehokkaasti. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttami sesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti rahavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu lainakovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Tilikauden aikana lainasopimuksiin sisältyvät kovenanttiehdot ovat täyttyneet.

a) Maksuvalmiusriski

Konsernin rahavirta muodostuu ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä volatiileista voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä rahavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

Voitonjako-osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahtelu ja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin rahavir toihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi merkittävästi vaikuttaa rahavirtaan ja näiden ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

CapMan Real Estate I -rahasto siirtyi voitonjaon piiriin vuonna 2007. Rahaston vuonna 2007 maksamasta 27,4 milj.euron voitonjaosta jätettiin tulouttamatta 6,4 milj.euroa, mikäli osa voitonjaosta jouduttaisiin palauttamaan sijoittajille tulevaisuudessa. CapManin osuus tuloutetuista voitonjako-osuustuotoista oli noin 13,5 milj. euroa ja vähemmistön osuus noin 7,5 milj. euroa. Vuonna 2014 takaisinmaksuriski arvioitiin uudelleen, ja varausta purettiin 1,2 milj. euroa 5,2 milj. euroon. Markkinatilanteesta johtuen on kuitenkin epätodennäköistä, että CapMan Real Estate I -rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Voiton jako-osuustuoton takaisinmaksuriski arvioitiin jälleen uudelleen tilikauden 2016 lopussa rahaston päivitetyn näkymän pohjalta ja tähän liittyvää varausta kasvatettiin 2,3 milj. eurolla 5,2 milj. eurosta 7,5 milj. euroon. Tehtyjen uudelleenarviointien perusteella varausta kasva tettiin 0,1 milj. eurolla tilikauden 2017 lopussa ja 0,1 milj. eurolla tilikauden 2019 lopussa. Konserni arvioi, että nykyinen 7,7 milj. euron varaus, mukaan luettuna vähemmistön osuus, on riittävä kattamaan mahdollinen voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksu.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. 31.12.2019 ra hastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 103,8 milj. euroa (98,0 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 83,7 milj. euroa (74,5 milj. euroa).

CapMan laski lokakuussa 2015 liikkeeseen instituutionaisille sijoittajille suunnatun 30 milj. euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan alkuperäinen erääntymispäivä oli 15.10.2019 ja sen vuotuinen kuponkikorko 4,2 %, mutta se maksettiin ennenaikaisesti takaisin huhtikuussa 2018. Samassa yhteydessä CapMan laski liikkeelle uuden 50 milj. euron senior-ehtoisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelka kirjalainan, joka erääntyy 16.4.2023. Lainalle maksetaan 4,125 %:n vuotuista kuponkikorkoa ja korko maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

CapManilla maksoi tilikauden aikana 18.6.2019 takaisin vakuutusosakeyhtiö Garantia takaaman 10 milj. euron ryhmäjoukkovelkakirjalainan. CapManilla ei ole ollut tilikauden aikana pankkilainaa sen maksettua jäljellä olleen 8,5 milj. euron pankkilainan takaisin vuoden 2018 aikana.

CapManilla on pitkäaikainen käyttämättä oleva rahoituslimiitti, jonka kokoa kasvatettiin 20 milj. eurosta 40 milj. euroon tilikauden aikana.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

31.12.2019

1 000 EUR	Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3–12 kuukaudessa	Erääntyy 1–3 vuodessa	Erääntyy 3–5 vuodessa	Erääntyy myöhemmin
Joukkovelkakirjalainat				49 718
Ostovelat	1 123
Joukkovelkakirjalainojen korot		2 062	5 155
Yrityshankintoihin liittyvät velat				7 107
Rahastositoumukset	0	3 836	12 506	902	86 541
Sijoitussitoumukset Maneq-rahastoihin			643
Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriski		7 692
Vuokrasopimusvelat (IFRS 16)	226	675	2 109	38

31.12.2018

Erääntyy alle 3 kuukaudessa	Erääntyy 3–12 kuukaudessa	Erääntyy 1–3 vuodessa	Erääntyy 3–5 vuodessa	Erääntyy myöhemmin
	9 989		49 705

1 247
	2 247	6 188	1 031

1 428	12 693	1 218	3 482	79 197
		3 797
	7 607

b) Korkoriski

Konsernin korollinen vieras pääoma on kiinteäkorkoista. Korkoriski aiheutuisi vaihtuvakorkoi sesta pitkäaikaisesta rahoituslimiitistä, jota tilikauden aikana ei ole kuitenkaan käytetty.

Huhtikuussa 2018 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan vuotuinen kuponkikorko on 4,125 % ja se maksetaan kaksi kertaa vuodessa.

Lainat korkokannan mukaan

1 000 EUR	2019	2018
Vaihtuvakorkoiset	130	0
Kiinteäkorkoiset	49 718	59 694
Yhteensä	49 848	59 694

c) Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan tulosvaihtelua, joka syntyy, kun vastapuoli ei vastaa sitoumuksis taan. Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyihin rahamarkkinasijoituksiin ja joukkovelkakirjalainoi hin liittyy näin ollen luottoriski ja tämän pienentämiseksi yhtiö on hajauttanut sijoituksensa. Koska rahamarkkinasijoitukset ovat lyhytaikaisia ja lisäksi sekä rahamarkkina- että jouk kovelkakirjalainasijoitukset tehdään pohjoismaisiin pörssiyhtiöihin, riskin katsotaan olevan vähäinen.

Tilikauden päättyessä 31.12.2019 konsernilla oli 8,1 miljoonaa euroa sijoitettuna joukko velkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten pisin maturiteetti oli 2,2 vuotta ja keskimääräinen ma turiteetti 0,9 vuotta. Tilikauden aikana sijoituksista erääntyi ja maksettiin takaisin yhteensä 0,8 milj. euroa.

Konsernin muut luottoriskit liittyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattuhin myyntisaa misiin, lainasaamisiin ja muihin saamisiin, joista johtuva suurin mahdollinen luottotappio on koko nimellisarvoon kirjatun saamisen menettäminen. Saamisiin ei liity vakuuksia ja histo riallisesti niihin ei ole kohdistunut luottotappioita. Saamisten odotettavissa olevista luottotap pioista on lisätietoa liitetiedoissa 19 ja 21.

Konserni on taannut pankille tytäryhtiön käytössä olevan rahoituslimiitin, johon liittyvä luottoriski on arvioitu vähäiseksi. Konsernin muut luottositoumukset liittyvät tiimiyhtiöille annettaviin lainoihin, joilla tiimiyhtiöt tekevät yhteissijoituksia konsernin hallinnoimiin rahas toihin. Näihin liittyvä luottoriski on arvioitu vähäiseksi.

d) Valuuttariski

Valuuttakurssimuutokset, erityisesti Ruotsin kruunun ja euron välinen vaihtosuhde, vaikutta vat yhtiön tulokseen, koska osa yhtiön hedgerahastosijoituksista on tehty kruunumääräisinä. Näin ollen Ruotsin kruunun vahvistuminen tai heikentyminen suhteessa euroon parantaa tai heikentää ruotsalaisten rahastosijoitusten tuottoa. Muiden maiden valuuttakurssimuutokset voivat kuitenkin puolestaan vaikuttaa rahastojen kruunumääräisiin tuloksiin.

Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu. Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihteluita ole suojattu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttariskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.

Tilikauden päättyessä konsernin rahoitusvaroista noin 86 % oli euroissa, 9 % Yhdysval tain dollareissa, 5 % Ruotsin kruunuissa ja 1 % muissa valuutoissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ulkomaanrahan määräisten rahoitusvarojen käyvät arvot euroissa.

Ulkomaanrahan määräisten sijoitusten käyvät arvot euroissa

1 000 EUR	SEK	USD	Muut valuutat	Yhteensä
2019	8 893	17 194	1 371	27 458
2018	8 488	8 343	1 108	17 939

e) Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne, joka mahdollistaa velvoitteiden hoitamisen ja varmistaa normaalit liiketoimintaedellytykset. Pääomarakennetta seurataan oman pää oman tuoton ja omavaraisuusasteen avulla.

CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin taloudelliset tavoitteet ja osingonjako politiikan. Konsernin taloudelliset tavoitteet liittyvät kannattavuuteen ja taseeseen. Oman pääoman tuottotavoite on keskimäärin yli 20 prosenttia vuodessa ja tavoite omavaraisuus asteelle on yli 60 prosenttia. CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen.

CapManin tällä hetkellä käyttämättä olevaan pitkäaikaiseen 40 milj. euron rahoituslimii tiin sekä huhtikuussa 2018 liikeeseen laskettuun 50 milj. euron joukkovelkakirjalainaan liittyy rahoituskovenantteja, jotka on sidottu yhtiön omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisas teeseen.

1 000 EUR	2019	2018
Korolliset rahoitusvelat	52 942	59 694
Rahavarat	-43 665	-54 544
Nettovelat	9 277	5 150
Oma pääoma	129 533	120 971

Nettovelkaantumisaste	7,2 %	4,3 %
Oman pääoman tuotto	12,7 %	6,8 %
Omavaraisuusaste	59,9 %	58,7 %

f) Sijoitusten hintariski

Rahastosijoitukset

Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "Internatio nal Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai vii meaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittä vä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat

Konserni altistuu toiminnassaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen hintojen vaihtelusta aiheutuvalle markkinariskille. Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat tulokseen. Tilikauden aikana konserni on vähentänyt kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen määrää. Tilikauden lopussa varoja oli 10,8 milj. euroa ja ne koostuivat pääosin korkosijoituksista. Tästä johtuen rahoitusvaroihin kohdistuva markkinariski on konsernin kannalta laskenut tilikauden aikana eikä konserni ole käyttänyt sijoituksiin suojausta.

g) Käyvän arvon määrittäminen

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2019

1 000 EUR	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahastosijoitukset	115 918	738	0	115 180
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	2 731	0	166	2 565
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	10 768	2 681	8 087	0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivil la markkinoilla.
Taso 2 Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omai suuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Tasolle 2 määritellyt käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät koostuvat sijoituksista, joiden noteerattu hinta on saatavissa markkinoilla, jotka eivät ole toimivat. CapMan on arvostanut tason 2 sijoitukset käyttämällä viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä.

Taso 3 Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset

1 000 EUR	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahastosijoitukset
Kauden alussa			80 582	80 582
Lisäykset			38 038	38 038
Palautukset			-17 542	-17 542
Käyvän arvon muutos			9 692	9 692
Siirrot	738		4 410	5 148
Kauden lopussa	738		115 180	115 918

Muut sijoitukset
Kauden alussa		166	2 382	2 548
Käyvän arvon muutos			183	183
Kauden lopussa		166	2 565	2 731

Yhteisyritykset
Kauden alussa			4 471	4 471
Lisäykset			144	144
Vähennykset			-4 581	-4 581
Käyvän arvon muutos			-34	-34
Kauden lopussa			0	0

Tilikauden aikana on uudelleenluokiteltu rahastosijoituksissa oleva CapMan Fund Investments SICAV-SIF -tytäryhtiön rahavarat tasolta 3 tasolle 1.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2018

1 000 EUR	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahastosijoitukset	80 582	0	0	80 582
Yhteysyritykset	4 470	0	0	4 471
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	2 548	0	166	2 382
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	39 006	28 960	10 046	0

Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:

Taso 1 Täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivil la markkinoilla.
Taso 2 Muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omai suuserälle on todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Tasolle 2 määritellyt käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät koostu vat sijoituksista, joiden noteerattu hinta on saatavissa markkinoilla, jotka eivät ole toimivat. CapMan on arvostanut tason 2 sijoitukset käyttämällä viimeistä kaupantekokurssia tilinpäätöspäivänä.

Taso 3 Omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset

1 000 EUR	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahastosijoitukset
Kauden alussa	19	58 245	58 264
Lisäykset		31 868	31 868
Palautukset	-19	-17 417	-17 436
Käyvän arvon muutos		8 073	8 073
Siirrot		-187	-187
Kauden lopussa	0	80 582	80 582

Kasvusijoitukset
Kauden alussa		28 840	28 840
Vähennykset		-26 626	-26 626
Siirrot		-2 214	-2 214
Kauden lopussa		0	0

Muut sijoitukset
Kauden alussa	124	18	142
Lisäykset	42		42
Yrityshankinnat		2 213	2 213
Käyvän arvon muutos		151	151
Kauden lopussa	166	2 382	2 548

Yhteisyritykset
Kauden alussa		4 917	4 917
Lisäykset		106	106
Vähennykset		-832	-832
Käyvän arvon muutos		280	280
Kauden lopussa		4 471	4 471

Tason 2 rahastosijoitukset ovat sijoituksia CapMan Public Market -rahastoon. Kaikki muut rahastosijoitukset ovat tasolla 3.

Tason 3 yhteisyritykset sisältävät sijoitukset Maneq Investments Luxembourg S.a.r.l. -yhtiöön. Päättyneen kauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja käypien arvojen hierarkiatasojen välillä.

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2019

Sijoitusalue	Käypä arvo MEUR 31.12.2019	Arvostusmalli	Ei-havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Muutos arvostukseen, mikäli syöttötieto muuttuu +/- 10 %
Kasvusijoitukset	16,1	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV / EBITDA 2019 12,2x	+/- 1,6 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	20 %	-/+ 0,4 MEUR
	9,6		Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV / EBITDA 2019 8,9x	+ 2,3 MEUR / - 2,1 MEUR
Buyout		Verrokkiryhmä	Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	22 %	-0,7 MEUR / + 0,6 MEUR
Real Estate	40,0	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus
Ulkopuoliset pääomarahastosijoitukset	22,8	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit
Maneq-sijoitukset	3,7	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2019 8,7x	+/- 0,4 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	22 %	-/+ 0,1 MEUR
Infrastructure	17,6	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkina - korko ja riskipreemio	12 %	-0,8 MEUR / + 0,9 MEUR
Russia	4,3	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2019 11,4x	+/- 0,4 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	36 %	-/+ 0,2 MEUR
Credit	2,6	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkina - korko ja riskipreemio	10 %	-0,1 MEUR / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
Rahastojen rahastot	0,2	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit
Muut sijoitusalueet	0,8	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkina - korko ja riskipreemio	6 %	-0,0 MEUR / diskonttokoron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata

Tason 3 sijoitusten herkkyysanalyysi 31.12.2018

Sijoitusalue	Käypä arvo MEUR 31.12.2018	Arvostusmalli	Ei-havaittavissa olevat syöttötiedot	Käytetyt syöttötiedot (painotettu keskiarvo)	Muutos arvostukseen, mikäli syöttötieto muuttuu +/- 10 %
Kasvusijoitukset	13,7	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2018 10,8x	-/+ 0,9 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	26 %	-/+ 0,3 MEUR
Buyout	13,5	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2018 8,5x	- 2,5 MEUR / + 2,3 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	20 %	+/- 0,6 MEUR
Real Estate	27,1	Ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arvostus
Ulkopuoliset pääomarahastosijoitukset	14,3	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit
Yhteisyritykset	4,5	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2018 7,9x	- 0,4 MEUR / + 0,3 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	20 %	-/+ 0,1 MEUR
Infrastructure	5,5	Hankintahinta
			Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2018 10,3x	-/+ 0,3 MEUR
Russia	3,9	Verrokkiryhmä	Negatiivinen oikaisu verrok - kiryhmän kertoimiin	33 %	-/+ 0,1 MEUR
Credit	2,3	Diskontatut kassavirrat	Diskonttokorko; markkina - korko ja riskipreemio	10 %	- 0,1 MEUR / diskonttoko - ron muutokseen perustuvaa arvonnousua ei kirjata
Rahastojen rahastot	0,3	Pääomarahaston hallinnointiyhtiön raportit
Muut sijoitusalueet	2,4	Verrokkiryhmä	Verrokkiryhmän arvostuskertoimet	EV/EBITDA 2018 7,8x	-/+ 0,1 MEUR
			Negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin	10 %	-/+ 0,0 MEUR

CapMan on tehnyt joitain sijoituksia myös muiden kuin konserniyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, joiden arvostus CapManin taseessa perustuu hallinnointiyhtiöiden ilmoittamiin arvoihin. Näille sijoituksille CapMan ei tee erillistä herkkyysanalyysia.

Pääsääntöisesti verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien sekä niihin tehtävien oikaisujen muutokset ovat vastakkaismerkkisiä; arvostuskertoimien noustessa negatiivinen oikaisukin on tyypillisesti suurempi, jolloin arvostuskertoimien muutoksen vaikutus ei välttämättä näy täysimääräisenä rahastosijoitusten arvostuksessa.

Arvonmääritykset on tehty euromääräisinä. Mikäli kohdeyhtiön raportointivaluutta on muu kuin euro, arvonmäärityksessä käytetyt tuloslaskelmaerät on käännetty vastaavan vuoden keskimääräisillä valuuttakursseilla ja tase-erät raportointihetken valuuttakursseilla. Valuuttakurssien muutoksilla ei CapManin arvion mukaan ole välitöntä merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen markkinakertoimiin perustuvien arvostusten kautta raportointikaudella.

Sijoituskohteiden arvonmääritys pääomasijoitusalalla perustuu kansainvälisiin arvon määritysperiaatteisiin, jotka ovat toimialan ja sijoittajien laajasti hyväksymät. CapMan pyrkii arvostamaan rahastojen sijoituskohteet aina niiden todelliseen arvoon. Käypä arvo on paras arvio määrästä, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostus päivänä tapahtuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Suoria kohdeyhtiösijoituksia tekevien rahastojen osalta käyvät arvot määritetään soveltaen alalla yleisesti käytettyä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines" ("IPEVG"). Arvonmäärityksessä käytetään kunkin sijoituskohteen tilanteeseen, luonteeseen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa menetelmää tai menetelmiä, ottaen huomioon kyseisen rahaston kokonaistilanne.

Arvonmäärityksessä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä, kuten sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöiden kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos sekä taloudellinen tilanne. Kullekin sijoitukselle parhaiten soveltuvaa arvonmääritysmenetelmää valittaessa pyritään arvioimaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sijoituskohteen arvoon. Käytössä on eri menetelmiä, joista CapManin useimmin käyttämät ovat saatavilla olevat markkinahinnat aktiivisen kaupankäyn nin kohteena oleville sijoituskohteille, tuottokertoimiin perustuva arvostus, jossa kunkin koh deyhtiön arvo arvioidaan julkisesti noteerattujen verrokkiyhtiöiden arvostustasoon nähden, sekä diskontatut kassavirrat -menetelmä, jossa arvioidut tulevat rahavirrat ja terminaaliarvo diskontataan nykyhetkeen käyttämällä sopivaa riski-korjattua korkoa. Tuottokertoimiin pe rustuvassa arvostuksessa CapMan oikaisee aina verrokkiyhtiöiden kertoimia alaspäin muun muassa likviditeetin puutteen takia ("negatiivinen oikaisu verrokkiryhmän kertoimiin"). Mene telmien laadullisen luonteen vuoksi arvonmääritys perustuu merkittävissä määrin CapManin arvioon.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyh tiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance Monitoring tiimissä, jonka jälkeen ne käsitellään ja päätetään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu konsernin talousjohtajasta, Performance Monitoring tiimin vetäjästä ja joko riskien hallintapäälliköstä tai sijoitustiimin vetäjästä. Jokaisen kohdeyhtiön arvonmääritys käsitel lään arvonmäärityskomiteassa vuosineljänneksittäin. Arvonmäärityksiä verrataan jälkikä teen toteutuneisiin irtautumisiin ja vertailun tulokset raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Kiinteistörahastojen osalta käyvät arvot määritetään itsenäisten ulkopuolisten asiantunti joiden tekemien arvonmääritysten perusteella. Arvioitsijoiden työn perustana ovat kotimaiset ja kansainväliset arviointistandardit (International Valuation Standards). Kohteiden arvonmää rityksessä käytetään aina kiinteistön käyttötarkoituksen kannalta tarkoituksenmukaisinta me netelmää tai niiden yhdistelmiä. Yleisimmin käytetty menetelmä on diskontattujen kassavir tojen menetelmä, joka perustuu merkittävässä määrin ei-havaittavissa oleviin syöttötietoihin. Näitä syöttötietoja ovat mm:

Tulevat vuokratuotot	Perustuvat kiinteistöjen sijaintiin, tyyppiin ja kuntoon
	ottaen huomioon olemassa olevat vuokrasopimukset ja
	niiden ehdot, mahdolliset muut sopimukset sekä muun
	käytettävissä olevan informaation, kuten vastaavien
	kiinteistöjen markkinavuokratason;
Diskonttokorot	Perustuvat arvioihin kassavirtojen summista ja ajoitukseen
	liittyvästä epävarmuudesta;
Arvioidut vajaakäyttöasteet	Arviot voimassa olevan vuokrasopimuksen erääntymisen
	jälkeiselle ajalle, perustuen tämänhetkisiin sekä odotettuihin
	markkinaolosuhteisiin;
Kiinteistön käyttökustan -	Kustannuksiin luettu mukaan odotetun taloudellisen käyttöiän
nukset	aikana tarvittavat ylläpitoinvestoinnit;
Tuottovaatimus	Perustuu kiinteistöjen sijaintiin, kokoon ja laatuun ottaen
	huomioon arvostushetken markkinaolosuhteet;
Jäännösarvo	Arvossa otetaan huomioon oletukset ylläpitokuluista,
	käyttöasteista sekä markkinavuokrista.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

EUR Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevaihto 1	37 952 487,50	44 843 794,44

Liiketoiminnan muut tuotot 2	5 427 368,52	0,00

Materiaalit ja palvelut 3	-27 531 107,71	-37 283 042,68

Henkilöstökulut 4	-5 344 773,84	-5 049 602,55
Poistot 5	-57 628,65	-45 416,20
6 Liiketoiminnan muut kulut	-3 811 613,54	-3 605 168,36

Liiketulos	6 634 732,28	-1 139 435,35

Rahoitustuotot ja -kulut 7	-561 211,57	-15 757 994,31

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	6 073 520,71	-16 897 429,66

Tilinpäätössiirrot 8	2 893 704,00	14 150 000,00

Tuloverot	-2 288 730,17	-3 873 735,23

Tilikauden tulos	6 678 494,54	-6 621 164,89

Emoyhtiön tase (FAS)

EUR	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet	9	130 428,53	168 319,73
Aineelliset hyödykkeet	10	215 449,35	189 073,47
Sijoitukset	11
Osuudet saman konsernin yrityksissä		120 247 203,02	90 793 613,53
Osuudet osakkuusyrityksissä		118 820,05	1 108 700,60
Muut sijoitukset		12 615 700,44	10 681 614,14
Sijoitukset yhteensä		132 981 723,51	102 583 928,27

Pysyvät vastaavat yhteensä		133 327 601,39	102 941 321,47

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus	12	10 570 009,20	37 855 455,86
Pitkäaikaiset saamiset	13	4 015 779,69	6 410 006,11
Lyhytaikaiset saamiset	14	22 734 785,28	28 187 943,50
Rahat ja pankkisaamiset		26 921 979,93	41 512 108,94

Vaihtuvat vastaavat yhteensä		64 242 554,10	113 965 514,41

Vastaavaa yhteensä		197 570 155,49	216 906 835,88

EUR	Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
VASTATTAVAA

Oma pääoma	15

Osakepääoma		771 586,98	771 586,98
Ylikurssirahasto		38 968 186,24	38 968 186,24
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		81 776 241,45	80 766 422,88
Edellisten tilikausien voitto		400 446,53	16 167 271,44
Tilikauden voitto		6 678 494,54	-6 621 164,89

Oma pääoma yhteensä		128 594 955,74	130 052 302,65

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma	16	51 214 709,10	51 239 839,69
Lyhytaikainen vieras pääoma	17	17 760 490,65	35 614 693,54

Vieras pääoma yhteensä		68 975 199,75	86 854 533,23

Vastattavaa yhteensä		197 570 155,49	216 906 835,88

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

EUR	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	6 073 521	-16 897 430
Rahoitustuotot ja -kulut	561 212	15 757 994
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	154 567	45 416
Sulautumiserotuksen poisto	4 201 107	10 917 044
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto	-5 427 369
Muut ei-rahamääräiset erät	96 938
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	16 009 464	587 706
Vaihto-omaisuuden muutos	23 084 340	20 908 927
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-115 090	-1 575 680
Maksetut korot	-2 367 519	-2 376 901
Saadut korot	126 487	47 917
Saadut osingot	10 800 536	100 000
Maksetut välittömät verot	-3 871 864	-1 287 603

Liiketoiminnan nettorahavirta	49 326 328	26 227 391

Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöhankinnat	-1 500 000	-8 267 062
Tytäryhtiön rahavarat purkautumis tai sulautumishetkellä	1 677 096	9 976 738
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-33 664 149	-23 875 933
Tytäryhtiöosakkeiden myynti	5 941 857	0
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	5 838 000	12 650 000
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-143 051	-42 601
Investoinnit muihin hyödykkeisiin, netto	161 084	-4 911 409
Myönnetyt lainat	-9 339 248	-4 631 780
Lainasaamisten takaisinmaksut	1 346 539	1 972 247

Investointien nettorahavirta	-29 681 872	-17 129 800

EUR	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Rahoituksen rahavirrat
Maksullinen osakeanti	1 129 571	1 139 424
Pääomanpalautukset	-9 154 232	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 073 724	26 200 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-13 845 724	-4 800 000
Rahoituslainojen nostot	0	49 748 000
Rahalaitoslainojen takaisinmaksut	-10 000 000	-38 542 747
Maksetut osingot	-9 135 636	-16 077 266
Konsernitilivelkojen muutos	697 712	2 074 312
Saatu konserniavustus	0	2 849 000

Rahoituksen nettorahavirta	-34 234 586	22 590 723

Rahavarojen muutos	-14 590 129	31 688 314
Rahavarat tilikauden alussa	41 512 109	9 823 795
Rahavarat tilikauden lopussa	26 921 979	41 512 109

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

CapMan Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 2019 on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpää töspäivän kurssiin.

Sijoitukset

Sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattu arvonalennuksena kuluksi.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kumulatiivisilla suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta hyödykkeitä, joilla ei ole rajallista taloudellista vaikutusaikaa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatteen mukaisesti. Listatut osakkeet, muut arvopaperit, rahastot ja joukkovelkakirjalainat arvostetaan joko hankintahin taan tai sitä alempaan käypään arvoon. Listaamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.

Saamiset

Saamiset koostuvat saamisista konserni- ja osakkuusyrityksiltä, myyntisaamisista, siirtosaa misista ja muista saamisista. Saamiset kirjataan nimellisarvoon, kuitenkin enintään toden näköiseen arvoon. Saamiset on luokiteltu pitkäaikaiseksi, jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Pitkäaikainen vieras pääoma

CapMan-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiöön. Rahoitusriskien hallinta periaatteet on esitetty CapManin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 32. Rahoitus riskien hallinta.

Yli vuoden kuluttua erääntyvät joukkovelkakirjalainat esitetään pitkäaikaisena vieraana pääomana arvostettuna nimellisarvoon.

Vuokrat

Vuokramaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Vuokrasopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutu mista on pidettävä ilmeisenä.

Eläkkeet

Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna. Eläkkeet on järjestetty ulkopuo lisen vakuutusyhtiön kautta.

Liikevaihto

Liikevaihto sisältää konsernin tytäryhtiöille suoritettua palvelumyyntiä sekä vaihto-omai suuteen luettavista arvopapereista saadut myyntituotot, osingot ja muut vastaavat tuotot. Palveluista kertyvät myyntituotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot tuloslaskelmassa muodostuvat mahdollisista saaduista ja annetuista konserniavustuksista ja mahdollisesta poistoeron muutoksesta ja taseessa mahdollisesta kertyneestä poistoerosta.

1. Liikevaihto

EUR	2019	2018
Palveluiden myynti
Kotimaa	3 580 299	5 925 605
Ulkomaat	3 780 779	2 482 026
Liikevaihto vaihto-omaisuusarvopapereista	30 591 409	36 436 163
Yhteensä	37 952 488	44 843 794

2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR	2019	2018
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitto	5 427 369	0
Yhteensä	5 427 369	0

4. Henkilöstökulut

EUR	2019	2018
Palkat ja palkkiot	4 511 685	4 276 459
Eläkekulut	734 670	939 303
Muut henkilösivukulut	98 419	-166 160
Yhteensä	5 344 774	5 049 603

Johdon palkat ja palkkiot

Toimitusjohtaja
Joakim Frimodig	376 060	376 392

Hallituksen jäsenten palkkiot	292 781	267 100

Henkilökunta keskimäärin tilikaudella	39	35

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään konsernitilinpäätöksen kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

3. Materiaalit ja palvelut

EUR	2019	2018
Ostot tilikaudella	-245 661	-5 444 149
Varaston muutos	-23 084 340	-20 921 849
Sulautumiserotuksen poisto*	-4 201 107	-10 917 044
Yhteensä	-27 531 108	-37 283 043

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sisältää vastaanotettujen vaihto-omaisuusarvopapereiden kirjanpitoarvoon kohdistetun sulautumiserotuksen poiston.

5. Poistot

EUR	2019	2018
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot	37 891	37 891
Koneet ja kalusto	19 737	7 525
Yhteensä	57 629	45 416

6. Liiketoiminnan muut kulut

EUR	2019	2018
Muut henkilöstökulut	481 631	334 054
Toimisto-, puhelin- ja tietoliikennekulut	602 900	652 455
Matka- ja edustuskulut	205 543	290 288
Ulkopuoliset palvelut	2 082 451	2 203 529
Muut liiketoiminnan kulut	439 088	124 843
Yhteensä	3 811 614	3 605 168

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus	92 656	93 305
Veroneuvonta	53 047	0
Muut palvelut	41 465	20 428
Yhteensä	187 169	113 733

7. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR	2019	2018
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	9 800 536	1 100 000
Osinkotuotot yhteensä	9 800 536	1 100 000

Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	394 827	229 891
Muilta	539 256	451 486
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	934 082	681 377

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumiset	-8 112 627	-862 411
Sulautumiserotuksen poisto*	-294 304	-13 197 954
Saman konsernin yrityksille	-203 858	-557 620
Muille	-2 685 041	-2 921 386
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-11 295 829	-17 539 372

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-561 212	-15 757 994

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sisältää vastaanotettujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvoon kohdistetun sulautumiserotuksen poiston.

8. Tilinpäätössiirrot

EUR	2019	2018
Saadut konserniavustukset	2 893 704	14 150 000

9. Aineettomat hyödykkeet

EUR	2019	2018
Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1.	828 188	828 188
Hankintameno 31.12.	828 188	828 188

Kertyneet poistot 1.1.	-828 188	-828 188
Kertyneet poistot 31.12.	-828 188	-828 188
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	0

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno 1.1.	2 622 692	2 578 449
Sulautumisessa siirtyneet*	0	44 243
Hankintameno 31.12.	2 622 692	2 622 692

Kertyneet poistot 1.1.	-2 454 373	-2 374 799
Sulautumisessa siirtyneet*	0	-41 682
Tilikauden poisto	-37 891	-37 891
Kertyneet poistot 31.12.	-2 492 264	-2 454 373
Kirjanpitoarvo 31.12.	130 429	168 320

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	130 429	168 320

10. Aineelliset hyödykkeet
EUR	2019	2018
Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1.	1 055 535	935 958
Sulautumisessa siirtyneet*	0	76 976
Lisäykset	143 051	42 601
Hankintameno 31.12.	1 198 587	1 055 535

Kertyneet poistot 1.1.	-986 139	-904 347
Sulautumisessa siirtyneet*	0	-74 267
Tilikauden poisto	-19 737	-7 525

Kertyneet poistot 31.12.-1 005 877-986 139 Kirjanpitoarvo 31.12. 192 710 69 396

Hankintameno 1.1. 119 677 119 677 Vähennykset-96 938 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 22 739 119 677

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 215 449 189 073

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018.

Muut aineelliset hyödykkeet

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018.

11. Sijoitukset

EUR	2019	2018
Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä

Hankintameno 1.1.	89 793 613	198 884 614
Sulautumisessa siirtyneet*	0	2 223 988
Lisäykset	45 596 708	24 543 665
Sulautumiserotus*		15 256 478
Sulautumiserotuksen poisto*	-294 304	-13 197 954
Vähennykset*	-8 842 369	-137 917 178
Arvonalentumiset	-7 046 445	0
Hankintameno 31.12.	119 207 203	89 793 613

Osuudet osakkuusyrityksissä

Hankintameno 1.1.	1 108 701	1 108 701
Vähennykset	-989 881	0
Hankintameno 31.12.	118 820	1 108 701

Muut sijoitukset

Hankintameno 1.1.	10 681 614	6 669 773
Lisäykset	7 352 244	5 000 187
Vähennykset	-5 418 158	-988 346
Hankintameno 31.12.	12 615 700	10 681 614

Sijoitukset yhteensä	131 941 723	101 583 928

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sulautumiserotusta on osittain kohdistettu vastaanotettujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvoon.

Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 31. Lähipiiriä koskevat tiedot.

12. Vaihto-omaisuus

EUR	2019	2018
Pörssiosakkeet	3 869	18 405 864
Optiot	0	44 080
Joukkovelkakirjalainat	7 747 500	8 631 500
Rahastot	2 226 064	5 980 329
Sulautumiserotus*	592 576	4 793 683

Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo yhteensä	10 570 009	37 855 456
Vaihto-omaisuuteen kuuluvien arvopapereiden markkina-arvo	10 767 926	38 706 094
Erotus	197 917	850 638

* CapMan Oyj:n tytäryhtiö Norvestia Oyj sulautui emoyhtiöönsä 1.3.2018. Sulautumiserotusta on osittain kohdistettu vastaanotettujen vaihto-omaisuusarvopapereiden kirjanpitoarvoon.

13. Pitkäaikaiset saamiset

EUR	2019	2018
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Pääomalainasaamiset	1 040 000	1 000 000
Lainasaamiset	561 362	0

Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	0	3 596 767

Muut lainasaamiset	3 135 418	2 456 651
Myyntisaamiset	319 000	356 588
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	5 055 780	7 410 006

14. Lyhytaikaiset saamiset

EUR	2019	2018
Myyntisaamiset	121 759	997 564

Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	50 741	43 675
Osinkosaamiset	0	1 000 000
Siirtosaamiset	6 725	0
Lainasaamiset	17 341 045	9 557 537
Muut saamiset	3 913 108	14 916 565
Yhteensä	21 311 618	25 517 777

Saamiset osakkuusyrityksiltä
Siirtosaamiset	0	14 040
Yhteensä	0	14 040

Lainasaamiset	7 451	52 451
Muut saamiset	169 432	599 489
Siirtosaamiset	1 124 524	1 006 622

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	22 734 785	28 187 944

15. Oma pääoma

EUR	2019	2018
Osakepääoma 1.1.	771 587	771 587
Osakepääoma 31.12.	771 587	771 587

Ylikurssirahasto 1.1.	38 968 186	38 968 186
Ylikurssirahasto 31.12.	38 968 186	38 968 186

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	80 766 423	79 627 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, lisäykset	9 034 480	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, vähennykset	-9 154 232	0
Optioiden käyttö	1 129 570	1 139 423
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	81 776 241	80 766 423

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	9 546 107	32 246 590
Osingonjako	-9 145 660	-16 079 319
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	400 447	16 167 271

Tilikauden voitto	6 678 495	-6 621 165

Oma pääoma yhteensä	128 594 956	130 052 303

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta

EUR	2019	2018
Voitto edellisiltä tilikausilta	400 447	16 167 271
Tilikauden voitto	6 678 495	-6 621 165
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	81 776 241	80 766 423
Yhteensä	88 855 182	90 312 530

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

KPL	2019	2018
B-sarja (1 ääni/osake)	153 754 648	147 142 163

16. Pitkäaikainen vieras pääoma

EUR	2019	2018
Joukkovelkakirjalainat	49 748 000	49 748 000
Muut pitkäaikaiset velat	1 466 709	1 491 840

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	51 214 709	51 239 840

17. Lyhytaikainen vieras pääoma

EUR	2019	2018
Ostovelat	134 771	537 820

Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka Pohjola Pankki Oyj	5 082 578	4 384 866
Ostovelat	8 270	70 941
Muut velat	5 810 000	13 582 000
Korkovelat	1 384 903	421 078
Siirtovelat	85 229	78 846
Yhteensä	12 370 979	18 537 731

Ryhmäjoukkovelkakirjalaina	0	9 989 100
Muut velat	965 710	305 611
Siirtovelat	4 289 031	6 244 432

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	17 760 491	35 614 694

18. Vastuusitoumukset

Vuokrasopimukset
------------------	--

EUR	2019	2018
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Yhden vuoden kuluessa	31 875	47 449
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	5 819	28 562
Yhteensä	37 694	76 011

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat*
Yhden vuoden kuluessa	494 446	489 737
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua	1 524 542	1 958 947
Yli viiden vuoden kuluttua		40 811
Yhteensä	2 018 988	2 489 495

* Oikaistu vertailuvuoden lukuja

Vakuudet ja muut vastuusitoumukset

EUR	2019	2018
Omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset	60 000 000	30 000 000
Pantatut arvopaperit	0	2 486 892
Pantatut rahavarat	0	5 499 129
Sijoitussitoumukset Maneq -rahastoihin	643 372	3 797 056
Muut vastuusitoumukset	2 250 000	0

Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin
Oman pääoman ehtoiset rahastot	0	168 967
Rahastojen rahastot	78 691	276 221
Yhteensä	78 691	445 188

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsinki 2020 Andreas Tallberg Hallituksen puheenjohtaja Catarina Fagerholm Olli Liitola Joakim Frimodig Toimitusjohtaja Mammu Kaario Eero Heliövaara Peter Ramsay Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsinki 2020 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö Ulla Nykky, KHT

Tilintarkastuskertomus

CapMan Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet CapMan Oyj:n (y-tunnus 0922445-7) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslas kelman, laskelman oman pääoman muu toksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavir talaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväk syttyjen kansainvälisten tilinpäätösstan dardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimis ta koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusva liokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas tustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastusta van mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nouda tettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkas tusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuu temme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorit tamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mu kaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konser nitilinpäätöksen liitetiedossa kohdassa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankki neet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas tusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintam me mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkas tuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistunees sa tilintarkastuksessamme sekä laatiessam -

me siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyy teen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpi teet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheu tuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta	Miten seikkaa	Tilintarkastuksen kannalta	Miten seikkaa
keskeinen seikka	käsiteltiin tilintarkastuksessa	keskeinen seikka	käsiteltiin tilintarkastuksessa
Tuloutus ja voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskiin liittyvä velka Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin sekä liitetietoihin 4 ja 26. CapManin liikevaihto konsernitilinpäätöksessä oli 49,0 miljoonaa euroa ja se koostui hallinnointipalkkioista, palvelujen myynnistä, voitonjako osuustuotoista sekä osinko- ja korkotuotoista. Tietyissä tilanteissa joudutaan palauttamaan voitonjako osuustuottoja rahastosopimusten mukaisesti (Ns. claw-back). Voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskiin liittyvän velan määrä 31.12.2019 oli 7,7 miljoonaa euroa. Tuloutuksen ajoitukseen voi liittyä arvionvaraisuutta, koska myynti voidaan tulouttaa joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana riippuen olosuhteista ja tarjotuista palveluista. Myynnin tulouttamisen ja voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskiin liittyvän velan arviointiin liittyy johdon oletuksia ja arvioita. Tuloutus ja voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskiin liittyvä velka on EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä, sisälsivät muun muassa konsernin tuloutusperiaatteiden arvioinnin sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin nähden. Tunnistimme ja testasimme myös tuloutuksiin liittyviä kontrolleja. Arvioimme myynnin jaksotusta analyyttisiä menetelmiä hyväksikäyttäen. Lisäksi tarkastimme tapahtumatason testauksilla, että tuotot on kirjattu oikealle kaudelle ja että ne vastaavat sopimuksia. Analysoimme myös voitonjako-osuustuottojen takaisinmaksuriskin laskennassa käytettyjen oletusten ja arvioiden perusteita. Lisäksi arvioimme konsernin tuottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.	Epälikvidien sijoitusten arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoihin 18 ja 32. Konsernin sijoitusten arvo 31.12.2019 oli 118,6 miljoonaa euroa. Sijoitussalkkuun sisältyy pääasiassa sijoituksia konsernin hallinnoimiin rahastoihin. Rahastojen käyvän arvon määritys perustuu IPEV (International Private Equity and Venture Capital valuation guidelines) arvonmääritysohjeisiin ja IFRS säännöksiin, jotka pohjautuvat ennustettuihin kassavirtoihin tai verrokkiryhmän kertoimiin. Käyvän arvon määritys sisältää johdon subjektiivista harkintaa erityisesti silloin, kun arvo perustuu arvostusmalleihin. Rahastojen arvonmääritys sisältää monia arvioita hinnoitteluperusteisiin liittyen. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voisi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta. Epälikvidien sijoitusten arvostus on EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Tilintarkastustoimenpiteisiimme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä epälikvidien sijoitusten arvostuksessa, kuului sijoitusten käyvän arvon määrittämiseen liittyvien kontrollien tunnistaminen ja testaaminen. Suoritimme lisäksi tarkastustoimenpiteitä alueisiin, joihin sisältyi korkea riski tai merkittäviä arvioita. Tarkastukseen osallistui sisäinen arvonmääritysasiantuntijamme. Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät: • Käsityksen muodostamisen pääoma- ja kiinteistösijoituksista. • Viimeaikaisten transaktioiden ja sijoitusten hintojen läpikäynnin. • Arvostuksissa käytettyjen oletusten arvioinnin ja sen varmistamisen, että arvostukset heijastavat asianmukaisesti sijoituksiin liittyvää riskiä. • Käytettyjen oletusten vertaamisen olemassa oleviin toimintaohjeisiin ja sen toteamisen, että toimintaohjeita on noudatettu asianmukaisesti. • CapManin tai ulkopuolisten tahojen laatimien arvostuslaskelmien läpikäynnin. • Sen varmistamisen, että IPEV arvonmääritysohjeita ja IFRS:n mukaisia arvostusmenetelmiä on noudatettu asianmukaisesti.

Lisäksi arvioimme konsernin arvostuksiin liittyvien liitetietojen asianmukaisuuden.

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Kauppahinnan allokointiin ja yrityshankinnan raportointiin liittyvään virheriskiin liittyen suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Konsernin laskentaperiaatteiden arvioinnin liiketoimintojen yhdistäminen -laskenta-standardiin nähden. • N iiden arvostusprosessien ja -menetelmien arvioinnin, joilla yhtiö yksilöi hankitut varat ja velat sekä määritti näiden erien käyvät arvot. Tarkastukseen osallistui asiantuntijana arvonmääritysasiantuntijamme, joka avusti meitä käytettyjen arvioiden ja oletusten arvioinnissa. • Yrityshankintaan liittyvien liitetietojen riittävyyden arvioinnin.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin päätöksen laatimisesta siten, että konser nitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälis ten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännös ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaati mukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilin päätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuu teen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai kon serni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä koko - naisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina ha vaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheel lisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan ta loudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme am matillisen skeptisyyden koko tilintarkastuk sen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäy töksestä tai virheestä johtuvat tilinpää töksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoi menpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidens siä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä vää rinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittä mättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuk sen kannalta relevantista sisäisestä val vonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai kon sernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko halli tuksen ja toimitusjohtajan ollut asian mukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastu sevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epä varmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopää töksemme on, että olennaista epävar muutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilin tarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastuse videnssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka maan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilin päätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennet ta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpää tös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoi tukseen soveltuvaa tilintarkastusevi denssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami sesta. Vastaamme tilintarkastuslausun nosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitel lusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä mer kittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan mer kittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vah vistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkit tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilin tarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastus kertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuu della odottaa olevan suuremmat kuin tällai sesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitse mana tilintarkastajana 14.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintar kastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamis päivää, ja odotamme saavamme vuosiker tomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksi löity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar -

kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastus ta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuk sen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimin takertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastusker tomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdis tamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on rapor toitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 29.1.2020

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Ulla Nykky KHT

Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista

TASEKIRJA			SIDOTTU
Päivä- ja pääkirja			sähköisessä muodossa
Ostoreskontra			sähköisessä muodossa
Myyntireskontra			sähköisessä muodossa
Pankkitositteet	tositelaji	1–3	sähköisessä muodossa ja paperitositteena
Myyntilaskut	tositelaji	4	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	tositelaji	6	sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	tositelaji	9	sähköisessä muodossa ja paperitositteena

Sähköisessä muodossa kirjanpitoaineisto on tallennettuna yhtiön palvelimella ja nauhalla. Kirjanpitoaineisto säilytetään yhtiön toimitiloissa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

CapMan on pohjoismainen pääomarahas tojen hallinnointiyhtiö sekä listaamattoman markkinan asiantuntija. Emoyhtiön osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. CapManilla oli vuoden 2019 lopussa 19 936 osakkeenomistajaa.

Osakesarjat ja osakepääoma

CapManin osakkeet on noteerattu Helsin gin pörssin (Nasdaq Helsinkin) päälistalla. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus sekä yhtäläinen oikeus osinkoon. CapMa nillä oli 153 754 648 osaketta 31.12.2019. Osakkeet on merkitty arvo-osuusjärjestel mään, eikä niillä ole nimellisarvoa. CapMan Oyj:n osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2019.

Hallintarekisteröidyt osakkeet

CapMan Oyj:n ulkomaiset osakkeenomis tajat voivat rekisteröidä omistuksensa hallintarekisteröidylle arvo-osuustilille, jolloin yhtiön omistajaluettelolle merkitään omistajan sijasta hallintarekisteröinninhoi taja. Vuoden 2019 lopussa ulkomaalaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus CapManin osakkeista oli yhteensä 5 prosent tia. Omistusta kuvaavat sektori- ja omistus määräjakaumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Osinkopolitiikka ja osinko vuodelta 2019

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajilleen. Hallituksen voitonjakoesitys vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle on 0,13 euroa osakkeelta.

Sijoittajakontaktit

CapManin sijoittajasuhteista vastaavat konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Yhtiö noudattaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkista mista kahden viikon hiljaista jaksoa, jolloin se ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa tai tulevaisuuden näkymiä eikä tapaa sijoittajia, analyytikoita tai talousmedian edustajia.

Lue lisää

www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/

Omistuksen jakautuminen ryhmittäin

TYÖNUMERO 11

Johto ja muu henkilöstö
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomainen omistus
Kotimaiset instituutiot ja kotitaloudet

Markkina-arvon kehitys, M€

TYÖNUMERO 12

Osakekurssin ja indeksin kehitys 2019

TYÖNUMERO 13

Tietoja osakkeenomistajille

Vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous

CapMan Oyj:n vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous pide tään keskiviikkona 11.3.2020 kello 10.00. Paikkana on Glo Hotel Art osoitteessa Lönnrotinkatu 29, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 28.2.2020 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 6.3.2020 klo 10.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä. Ilmoittautua voi joko Euroclearin elektronisen ilmoittautu mispalvelun kautta osoitteessa

www.capman.com/fi/osakkeenomistajat/yhtiokokoukset/, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai kirjalli sesti yhtiön osoitteeseen (CapMan Oyj/AGM, Ludviginkatu 6, 00130 Helsinki) toimitetulla kirjallisella ilmoituksella. Ilmoit tautumisen on oltava perillä määräaikaan mennessä. Mah dolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun postiosoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Osinko ja pääomanpalautus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 maksetaan yhteensä 0,13 euroa/osake, josta osinkoa 0,04 euroa/osake ja pääomanpalautusta 0,09 euroa/osake.

CapMan Oyj:n taloudelliset katsaukset vuonna 2020

CapMan-konserni julkaisee vuonna 2020 puolivuosikatsauk sen sekä kaksi osavuosikatsausta seuraavasti:

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2020 23.4.2020
Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2020 6.8.2020
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2020 29.10.2020

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englannik si. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosikatsaukset sekä CapManin pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla www.capman.com/fi. CapManin inter netsivuilla on myös muuta sijoittajamateriaalia. Sivuilla voi lisäksi liittyä tiedotteiden sähköpostilistalle.

CapMan Oyj:tä seuraavat analyytikot

Evli Jerker Salokivi, puh. 045 133 2229 Inderes Sauli Vilén, puh. 044 025 8908 Nordea Svante Kokfors, puh. 09 5300 5337 OP Anssi Raussi, puh. 010 252 4392

AI Terminal

CapMan Oyj

3259_10-k_2020-02-18_919e4a10-e301-41f6-bc96-9e7e4f8e1dd0.pdf

Sisällysluettelo

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kaikki mittarit osoittavat oikeaan suuntaan

Toteutamme strategiaamme järjestelmällisesti

Maailmanlaajuisista megatrendeistä myötätuulta strategialle

Kannattava kasvu ja kasvava osinko ajavat omistaja-arvon positiivista kehitystä

Merkittävä toimija Jalanjälkemme on tasetta tai liikevaihtoa suurempi

CapMan lyhyesti

CapManin taloudelliset tavoitteet

CapManin sijoitusalueet ja palveluliiketoiminnat

CapMan Real Estate

CapMan Infra

CapMan Buyout

CapMan Growth

CapMan Credit

CaPS

JAM Advisors

Scala Fund Advisory

VUODESTA 1989

1993

Management buyout

2001

Listautuminen pörssiin

Samanaikaisesti maailmalla:

Samanaikaisesti maailmalla:

2004

Laajentuminen Pohjoismaihin sekä uusiin strategioihin

Samanaikaisesti aurinkokunnassa:

Kasvua kohdeyhtiöille tehdyistä hankinnoista

2016

Norvestian hankinta

2019

Pääomasijoittajasta listaamattoman markkinan asiantuntijaksi

Samanaikaisesti maailmalla:

Samanaikaisesti maailmalla:

PÄÄTAPAHTUMAT

JAM Advisors -liiketoiminnan hankinta

CapMan Buyoutille uusi rahasto sekä useita irtautumisia

CapMan Infra -rahaston ensimmäiset sijoitukset

Uusia kiinteistötuotteita sekä laajennettu jakelu

Uusia kasvusijoituksia suomalaisiin edelläkävijäyhtiöihin

Muutoksia omistuspohjassa

Kestävää infrastruktuuria tuleville sukupolville

Edistämässä lauttaliikenteen vihreää aaltoa Norjassa

Vastuullisuus ohjaa toimintaa

Mahdollistamassa parempaa digitaalista infrastruktuuria

CapManin kiinteistösijoitusstrategiat REAL ESTATE

CapMan Nordic Real Estate I & II

1 000 M€ Hallinnoitava kiinteistövarallisuus (nykysalkku GAV + kutsuttava pääoma)

CapMan Nordic Property Income

BVK:n asuntosalkku

Matalan kynnyksen sijoittamista pohjoismaisiin kassavirtakiinteistöihin

Erikoissijoitusrahaston jakelua laajennettu

Kohteiden valintaa ohjaavat tuottoprofiili, hajautusvaikutus ja megatrendit

LYHYESTI RAHASTOSTA:

PRIVATE EQUITY: BUYOUT

Yritysostoja uudella otteella

Uusi rahasto ja uudet sijoituskohteet

Monimuotoisuus on voimavara Tuomme kohdeyhtiöihin pohjoismaisia näkemyksiä

Rohkeasti omannäköisiä yrityksiä peräänkuulutetaan

Monimuotoisuus näkyy yhtiöiden johdossa

PRIVATE EQUITY: GROWTH

Innovaatioista kasvun moottoriksi oikean omistajan tuella

Kasvu vaatii uuteen panostamista

Tiivistä yhteistyötä sijoittajan ja yrittäjän välillä Tavoitteena on saada aikaan syvä luottamus

CapManin kasvuyhtiöt luovat työpaikkoja

JAM ADVISORS

Salkun läpivalaisu auttaa sijoittajaa tekemään parempia päätöksiä

JAM edelläkävijänä

JAM X-Ray JAMin raportointi- ja analyysipalvelu on avointa, läpinäkyvää ja riippumatonta

Läpivalaistu palveluprosessi

Sijoittaja hyötyy algoritmeihin perustuvasta salkunhoidosta

PEOPLE & CULTURE Vahva yrityskulttuuri tuo kilpailuetua

Yrittäjähenkisyyttä rennolla otteella

Kulttuuria rakennetaan pienin askelin

CapManin henkilökunta - maantieteellinen jakauma

CapManin henkilökunta - ikäjakauma

KESTÄVÄÄ ARVONLUONTIA CAPMANILLA Jätämme jälkemme vastuullisesti