TALOUDELLINEN KATSAUS 2019

SISÄLLYS

Nokian Renkaat lyhyesti 2
Vuoden 2019 avainluvut 3
Kohokohdat 2019 4
Toimitusjohtajan katsaus 5
Strategia 7
Hallituksen toimintakertomus 9
Tilinpäätös 21
Konsernin tuloslaskelma 22
Konsernin tase 23
Konsernin rahavirtalaskelma 24
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 25
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 26
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 31

Emoyrityksen tuloslaskelma ja tase 61
Emoyrityksen rahavirtalaskelma 62
Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 63
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot 64
Tunnusluvut 69
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta 71
Konsernirakenne 73
Allekirjoitukset 74
Tilintarkastuskertomus 75
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 78
Palkka- ja palkkioselvitys 2019 86
Hallitus 90
Johtoryhmä 91
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet 93

NOKIAN RENKAAT LYHYESTI

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita ihmisille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisia tuotteita. Tarjoamme mielenrauhaa kaikissa olosuhteissa ja valamme jokaiseen valmistamaamme renkaaseen palan pohjoista perintöämme. Yhtiömme valmistaa renkaita henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin.

Nokian Renkaat lyhyesti

Toimintamme on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön: Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat sekä autonhuoltoon ja rengaspalveluihin erikoistunut Vianor-ketju.

Pääkonttorimme sijaitsee Nokialla tehtaamme yhteydessä. Muut tuotantolaitoksemme sijaitsevat Venäjällä ja Yhdysvalloissa, jossa aloitimme rengastuotannon tammikuussa 2020.

Renkaiden testaaminen on merkittävä osa tuotekehitystämme. Tästä syystä meillä on kaksi omaa testikeskusta Suomessa ja kolmas on rakenteilla Espanjaan.

Nokian Renkaat on talvirenkaan kehittäjä. Innovatiivisen ja asiantuntevan

Valamme jokaiseen valmistamaamme renkaaseen palan pohjoista perintöämme.

henkilöstömme avulla voimme nostaa turvallisuuden uudelle tasolle myös all-weather- ja all-season -renkaissa. Pohjoismaissa ja Venäjällä olemme premium-renkaiden markkinajohtaja, kasvualueilla Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa vahvistamme asemiamme.

Vastuullisuus on tärkeä osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa. Haluamme, että turvallisuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat mukana tuotteidemme koko elinkaaren ajan. Huolehdimme sekä ihmisistä että ympäristöstä.

Vuonna 2019 yhtiömme liikevaihto oli noin 1,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 4 700. Nokian Renkaat on listattu Nasdaq Helsinkiin.

Liikevaihto	Talvirenkaat
1 596	71 %
MEUR	myynnistä
–51 %	4 700
Tapaturmataajuus	työntekijää
Tuotteita	Turvalliset,
myydään	kestävät ja
61	innovatiiviset
maassa	tuotteet

AVAINLUVUT 2019

Vuoden 2019 avainluvut

				VV 1)
Milj. euroa	2019	2018	Muutos %	Muutos %
Liikevaihto	1 595,8	1 595,6	0,0 %	–0,3 %
Liikevoitto	316,5	372,4
Liikevoitto %	19,8 %	23,3 %
Voitto ennen veroja	336,7	361,7
Tilikauden voitto	399,9	295,2
Tulos/osake, euroa 2)	2,89	2,15
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	17,6 %	23,3 %
Omavaraisuusaste, %	75,9 %	71,0 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	219,8	536,9
Gearing, %	2,3 %	–21,2 %
Korollinen nettovelka	41,1	–315,2
Bruttoinvestoinnit	299,6	226,5
Henkilöstö (vuoden lopussa)	4 730	4 719
Tapaturmataajuus 3)	4,3	8,3
Vierintävastus 4), %	8,3 %	8,2 %

1) Vertailukelpoisilla valuutoilla

2) Tulos/osake 2019 ilman verokiistojen päätösten 1,08 euron vaikutusta oli 1,81 euroa.
3) LTIF, Lost Time Injury Frequency: sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. Levypyörä (hankittu elokuussa 2019) sisällytetään työturvallisuuslukuihin vuoden 2020 alusta.

4) Vierintävastuksen pieneneminen vuodesta 2013. Kun rengas vierii tienpintaa vasten, pääasiassa lämmönkehityksestä johtuvaa energian menetystä kutsutaan vierintävastukseksi.

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

	2015	2016	2017	2018	2019
Liikevaihto, EUR			1 360,1 1 391,2 1 572,5 1 595,6 1 595,8
Liikevoitto, EUR	296,0	310,5	365,4		372,4 316,5
Liikevoitto %	21,8	22,3	23,2	23,3	19,8

TULOS/OSAKE JA OSINKO/OSAKE

			2015 2016 2017 2018 2019
Tulos/osake, EUR	1,80	1,87	1,63	2,15 2,89*
Osinko/osake, EUR	1,50	1,53	1,56	1,58 1,58**

* Tulos/osake 2019 ilman verokiistojen päätösten 1,08 euron vaikutusta oli 1,81 euroa

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, %

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN*, %

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

Kohokohdat 2019

VUODEN KOHOKOHDAT

STRATEGISET HANKKEET RAKENTAVAT POHJAA PITKÄN AJAN KILPAILUKYVYLLE

Vuonna 2019 etenimme määrätietoisesti strategiamatkallamme ja otimme useita kasvua tukevia edistysaskelia heikosta markkinaympäristöstä huolimatta. Kaikki kärkihankkeemme - uusi tehdas Yhdysvalloissa, testikeskus Espanjassa ja Raskaiden Renkaiden kapasiteetin laajennus - etenivät suunnitellusti. Tärkeä vastuullisuustyömme palkittiin jälleen ja työturvallisuudessa nousimme uudelle tasolle. Nämä saavutukset luovat tärkeän pohjan tulevaisuudellemme.

Euroopan auto- ja rengasmarkkinat jatkuivat heikkoina vuonna 2019, mikä johti kilpailun kiristymiseen. Vuoden aikana myös Venäjän markkina heikkeni vastoin odotuksia. Tästä huolimatta liikevaihtomme oli edeltävän vuoden tasolla. Liikevoitto sitä vastoin laski johtuen heikoista markkinoista ja laajentumiskuluista Henkilöautonrenkaiden liiketoiminnassa. Raskaat Renkaat jatkoi hienoa edistymistään ja saavutti vahvan tuloksen uusien tuotteiden ja erityisesti maaja metsätalousrenkaiden hyvän kysynnän siivittämänä. Myös Vianor teki hyvän taloudellisen tuloksen.

Toimitusjohtajan katsaus

Etenemme strategian mukaisesti

Vuonna 2019 säilytimme vahvan asemamme premium-renkaiden markkinajohtajana Pohjoismaissa ja Venäjällä ja jatkoimme jakeluverkoston ja tuotevalikoiman vahvistamista Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Henkilöautonrenkaiden liiketoiminnasta noin 70 prosenttia tuli talvirenkaista, minkä ohella jatkoimme kilpailukykyisten kesä- ja all-season-renkaiden

kehittämistä eri kuluttajamarkkinoiden tarpeisiin. Erityisen ylpeä olen uusien Keski-Euroopan kesärenkaidemme hyvästä suoriutumisesta ja kaupallisesta menestyksestä. Tuotteissa keskitymme etenkin kaikkein kannattavimpiin segmentteihin eli talvirenkaisiin ja isompiin kokoihin kaikissa tuotekategorioissa.

Espanjaan valmistuva uusi testikeskuksemme mahdollistaa jatkossa renkaiden testaamisen läpi vuoden eri testiradoilla ja olosuhteissa, täydentäen näin talvirenkaisiin keskittynyttä testikeskustamme Pohjois-Suomessa. Saimme testiratojen pohjatyöt valmiiksi vuoden 2019 aikana, ja keskuksen on määrä valmistua vuoden 2020 lopulla. Tinkimättömällä ja jatkuvalla testaamisella on keskeinen rooli Nokian Renkaiden tuotekehityksessä. Haluamme, että jokainen tuotteemme on turvallinen, kestävä ja vastuullisesti valmistettu.

Tällä tavoin voimme – missiomme mukaisesti – tarjota mielenrauhaa kaikissa olosuhteissa.

Nokian Renkailla on arvostettu brändi ja kilpailuetuja, joiden päälle on hyvä rakentaa.

Jatkamme vuonna 2020 tasapainoisemman portfolion rakentamista Pohjoismaissa, Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Maailmanlaajuinen tuotantoalusta lisää joustavuutta

Vuonna 2018 julkaistun strategiamme mukaisesti haemme kasvua myös Pohjois-Amerikassa. Kasvua tukee Daytoniin, Tennesseehen tehty kapasiteetti-investointi. Saimme tehtaan rakennusprojektin valmiiksi vuoden 2019 aikana aikataulun ja budjetin mukaisesti, mikä oli hieno saavutus.

Uusi tuotantolaitos on Nokian Renkaiden suurin yksittäinen investointi ja maailman nykyaikaisin rengastehdas. Sen ansiosta palvelukykymme paranee Pohjois-Amerikassa huomattavasti. Kaupallinen tuotanto käynnistyi tämän vuoden tammikuussa, ja tavoitteemme on nostaa vuosituotantoa vähitellen 4 miljoonaan renkaaseen vuoteen 2023 mennessä hyödyntämällä samaa hyväksi todettua teknologiaa ja osaamista kuin Venäjän-tehtaallamme. Tämä tekee meistä aidosti kansainvälisen rengasvalmistajan ja lisää tuotannon joustavuutta, sillä voimme valmistaa kaikkia rengasmalleja ja -kokoja kaikissa kolmessa tehtaassamme.

Raskailla Renkailla vahvaa kasvua ennätystuloksin

2019 oli ennätysten vuosi Raskailla Renkailla. Liiketoimintayksikkö ylsi sekä kaikkien aikojen parhaimpaan liikevaihtoon että liikevoittoon ja teki samalla myös uuden tuotantoennätyksen. Meneillään olevan investoinnin avulla nostamme Raskaiden Renkaiden kapasiteettia 50 prosentilla. Samalla yli kaksinkertaistamme lanseerattavien tuotteiden määrän vuodessa, mikä tukee kasvua

erityisesti tärkeimmissä tuoteryhmissämme, maa- ja metsätalousrenkaissa. Viime vuonna saimme päätökseen myös Raskaiden Renkaiden tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen, joka vauhdittaa uusien tuotteiden kehitystä ja markkinoille tuloa.

Merkittäviä edistysaskelia työturvallisuudessa ja vastuullisuudessa

Vastuullisena työnantajana haluamme huolehtia henkilöstömme osaamisesta, hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Työ turvallisuudessa nousimme viime vuonna uudelle tasolle, kun LTIF-lukumme laski tasolle 4,3. Raskaiden Renkaiden yksikössä ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa kokonaiseen vuoteen, mikä on huikea saavutus.

Myös vastuullisuustyömme sai viime vuonna tunnustusta, kun Nokian Renkaat valittiin jälleen Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World- ja DJSI Europe -indekseihin. Vastuullisuudessa olennaisia asioita meille ovat laadukkaat ja turvalliset tuotteet, ympäristövaikutusten vähentäminen sekä tuotantoketjun eettisyys ja läpinäkyvyys. Kerromme tarkemmin vastuullisuustavoitteistamme ja niissä edistymisestä vastuullisuusraportissamme.

Strategiamatka jatkuu

Nokian Renkailla on arvostettu brändi ja kilpailuetuja, joiden päälle on hyvä rakentaa. Vuonna 2020 kasvua Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tukevat useat

tuotelanseeraukset ja niihin liittyvät go-to-market-toimenpiteet. Meillä on toimenpidesuunnitelmat kasvulle nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa niin kesä- kuin all-season-renkaissa ydinbisneksemme talvirenkaiden lisäksi. Venäjällä tavoitteemme on kasvattaa ulosmyyntiä ja purkaa jakelukanavassa olevia korkeita B-segmentin talvirengasvarastoja.

Kaiken kaikkiaan jatkamme vuonna 2020 tasapainoisemman portfolion rakentamista Pohjoismaissa, Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä on myönteinen ja kestävä vaikutus toimintaamme pitkällä aikavälillä.

Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, henkilöstöämme, osakkeenomistajiamme ja muita sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä ja luottamuksesta.

Hille Korhonen

Toimitusjohtaja

Lue myös Hille Korhosen tervehdys Yritysvastuuraportissa: www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/

KANNATTAVA KASVU STRATEGIAMME YTIMESSÄ

	TAVOITTEEMME
	Olemme markkinajohtaja valituissa segmenteissä Pohjoismaissa ja Venäjällä.
	Kasvatamme myyntiä 50 % Keski-Euroopassa viiden vuoden kuluessa.
YHTEISTYÖ KUMPPANI	Kaksinkertaistamme myynnin Pohjois-Amerikassa viiden vuoden kuluessa.
HUIPPUTULOKSIIN TÄHTÄÄVÄ	Toimimme kaikilla merkittävillä talvirengasmarkkinoilla.
JOUKKUE	Nostamme oman Vianorin tuloksen (EBITDA) tasoon +3 % vuoden 2019 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin 2018.
	Kasvatamme myyntiä 50 % Nokian Raskaat Renkaat -yksikössä neljän vuoden kuluessa.
	NÄIN EROTTAUDUMME HALUTTU INNOSTUNUT

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2019–2021

(Asetettu marraskuussa 2018)

MARKKINOITA NOPEAMPI KASVU:

Strategia

Liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen kasvu yli 5 % vertailukelpoisin valuutoin

TERVE KANNATTAVUUS:

Liikevoittomarginaali 22 % tasolla

HYVÄ TUOTTO OSAKKEENOMISTAJILLE:

Osinko yli 50 % nettovoitosta

NÄIN EROTTAUDUMME

TURVALLISIMMAT RENKAAT KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN

Toimimme henkilöauton renkaiden premiumsegmentissä ja keskitymme jälkimarkkinoihin. Tarjoamme maailman parhaita talvirenkaita kaikilla merkittävillä talvirengasmarkkinoilla. Haastavien olosuhteiden edelläkävijöinä kilpailukykyiset kesä-, all-season- ja all-weatherrenkaamme nostavat turvallisuuden uudelle tasolle kaikissa olosuhteissa.

LUOTETTAVA KORKEA-LAATUINEN BRÄNDI

Renkaamme on tehty ihmisille, jotka arvostavat Pohjolan premium-lupausta: korkean teknologian tuotteita, jotka on valmistettu vastuullisesti. Lupauksemme lunastetaan tien päällä, kun laadukkaat renkaamme tarjoavat luotettavuutta, suorituskykyä ja mielenrauhaa talvimyrskystä kesäiseen rankkasateeseen.

HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI

Tuotteemme tarjoavat kumppaneillemme paremman ansaintamahdollisuuden ja asiakkaamme ovat hyvin tyytyväisiä tuotteisiimme ja palveluihimme. Tarjoamme korkealaatuisen digitaalisen asiakas- ja kuluttajakokemuksen. Omat jälleenmyyntikonseptimme tukevat asiakkaiden myyntiä ja auttavat ymmärtämään datan avulla syvällisemmin kuluttajien tarpeita.

EDELLÄKÄVIJÄ VASTUULLISUUDESSA

Mielenrauha tarkoittaa meille sekä turvallisuutta tiellä että liiketoiminnan harjoittamista ympäristön, yhteiskunnan ja ihmisten kannalta kestävällä tavalla. Olemme vahvasti sitoutuneita vastuullisuuteen ja haluamme olla koko rengasalan edelläkävijöitä.

TEHOKAS JA JOUSTAVA TOIMITUSKETJU

Rengastehtaamme kuuluvat alan tehokkaimpiin. Korkean automaatioasteen avulla takaamme ensiluokkaisen tuottavuuden ja laadun. Asiakasohjautuvan toimitusketjun avulla varmistamme erinomaisen asiakaspalvelun myös huippusesongin aikana.

HUIPPUTULOKSIIN TÄHTÄÄVÄ INNOSTUNUT JOUKKUE

Avoin ja osallistava yritys- ja johtamiskulttuurimme takaa yhdessä tekemisen, kehittämisen ja huipputulosten saavuttamisen. Innostuneella ja tavoitteisiin sitoutuneella henkilöstöllämme on jatkuva halu kehittää niin henkilökohtaista osaamistaan kuin yhtiötämme.

Hallituksen toimintakertomus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2019

Vuonna 2019 auto- ja rengasmarkkinat jatkuivat heikkoina Euroopassa, mikä johti kilpailun kiristymiseen. Vuoden aikana Venäjän markkina laski odotusten vastaisesti johtuen alhaisesta uusien autojen myynnistä ja kuluttajakysynnästä.

Haastavista markkinoista huolimatta Nokian Renkaat jatkoi pitkän aikavälin kasvua tukevia strategisia hankkeitaan. Näihin kuuluvat uuden Yhdysvaltojen-tehtaan ylösajo, rakennustöiden jatkuminen uudessa Espanjan testikeskuksessa sekä kapasiteetin lisääminen Raskaissa Renkaissa.

Vuonna 2019 Nokian Renkaat sai tunnustusta vastuullisuuden edistämisestä, kun yhtiö valittiin jälleen DJSI World -indeksiin sekä tiukkarajaisempaan DJSI Europe -indeksiin. Työturvallisuuskehitys oli vahvaa erityisesti Raskaiden Renkaiden -yksikössä, jossa ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa vuoteen.

Liikevaihto ja liikevoitto 2019

Vuoden 2019 liikevaihto oli edeltäneen vuoden tasolla ja oli 1 595,8 milj. euroa (2018: 1 595,6; 2017: 1 572,5). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 0,3 % heijastaen heikkoa henkilöautorenkaiden kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Valuuttakurssimuutokset paransivat liikevaihtoa 4,9 milj. euroa.

Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan

	M€ 2019	M€ 2018	Muutos %	VV* Muutos %	% 2019 liike vaihdosta	% 2018 liike vaihdosta
Pohjoismaat	645,0	629,3	2,5	4,5	40,4	39,4
Venäjä	303,0	305,5	–0,8	–2,8	19,0	19,1
Muu Eurooppa	414,6	436,9	–5,1	–5,9	26,0	27,4
Pohjois-Amerikka	205,4	194,5	5,6	1,5	12,9	12,2
Muut maat	27,9	29,5	–5,4	–3,4	1,7	1,8
Yhteensä	1 595,8	1 595,6	0,0	–0,3	100,0	100,0

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin

	M€ 2019	M€ 2018	Muutos %	VV* Muutos %	% 2019 liike vaihdosta	% 2018 liike vaihdosta
Henkilöautonrenkaat	1 134,2	1 150,8	–1,4	–2,2	71,1	72,1
Raskaat Renkaat	202,7	187,7	8,0	8,0	12,7	11,8
Vianor	336,5	337,2	–0,2	1,5	21,1	21,1
Muut toiminnot ja eliminoinnit	–77,6	–80,1	3,1
Yhteensä	1 595,8	1 595,6	0,0	–0,3

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (€/kg) nousivat 5,4 % edeltäneestä vuodesta, valuutat vaikuttivat negatiivisesti.

Liikevoitto oli 316,5 milj. euroa (2018: 372,4; 2017: 365,4), Yhdysvaltojen-tehtaan ylösajo vaikutti noin 20 milj. euroa ja valuutat noin 7 milj. euroa negatiivisesti. Liikevoittoprosentti oli 19,8 % (2018: 23,3 %; 2017: 23,2 %).

Liikevoitto liiketoimintayksiköittäin

	M€ 2019	M€ 2018
Henkilöautonrenkaat	287,7	356,5
Raskaat Renkaat	35,7	28,6
Vianor	7,7*	1,6
Muut toiminnot ja eliminoinnit	–14,7	–14,3
Yhteensä	316,5	372,4

* Sisältää 2,0 milj. euron voiton kiinteistön myynnistä

Nettorahoitustuotot olivat 20,3 milj. euroa (nettorahoituskulut 10,7) sisältäen nettokorkotuotot 29,4 milj. euroa (nettokorkokulut 3,0). Nettorahoitustuotot sisältävät 35,9 milj. euroa verokiistoihin liittyviä palautuksia. Nettorahoitustuotot sisältävät valuuttakurssikuluja 9,1 milj. euroa (valuuttakurssikuluja 7,7). Voitto ennen veroja oli 336,7 milj. euroa (361,7) ja verot olivat 63,1 milj. euroa (–66,5). Tilikauden voitto oli 399,9 milj. euroa (295,2), ja siihen vaikuttivat 149,6 milj. euroa positiivisesti verokiistojen lopulliset päätökset. Osakekohtainen tulos oli 2,89 euroa (2,15), ja siihen vaikuttivat 1,08 euroa positiivisesti verokiistojen päätökset.

Oman pääoman tuotto oli 24,6 % (2018: 20,0 %; 2017: 15,1 %), johon verokiistat vaikuttivat positiivisesti.

Vuonna 2019 annetut ohjeistukset

Nokian Renkaiden helmikuussa 2019 julkistetussa vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle:

Vuonna 2019 liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan ja liikevoiton olevan suunnilleen vuoden 2018 tasolla. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna.

Kesäkuussa 2019 ohjeistus päivitettiin seuraavasti:

Vuonna 2019 liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan kasvavan hieman ja liikevoiton laskevan vuodesta 2018. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna. Lokakuussa 2019 ohjeistus päivitettiin seuraavasti:

Vuonna 2019 liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan olevan noin vuoden 2018 tasolla ja liikevoittoprosentin olevan noin 20 % tasolla. Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvuun liittyvistä investointiohjelmista johtuen liikevoitto vuonna 2019 sisältää merkittäviä ylimääräisiä liiketoiminnan kuluja vuoteen 2018 verrattuna.

Nettorahavarat

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat vuonna 2019 219,8 milj. euroa (536,9). Käyttöpääoma kasvoi 235,7 milj. euroa (laski 132,4). Varastot laskivat 6,1 milj. euroa (kasvoivat 41,8) ja saatavat kasvoivat 68,0 milj. euroa (11,0). Lyhytaikaiset korottomat velat laskivat 173,8 milj. euroa (kasvoivat 185,3; verokiistojen päätösten positiivinen vaikutus 148 milj. euroa).

Investoinnit

Vuonna 2019 investoinnit olivat 299,6 milj. euroa (226,5). Tämä sisälsi uuden Yhdysvaltojen-tehtaan rakentamista, testikeskuksen Espanjassa, tuotannollisia investointeja Venäjän- ja Suomen-tehtaisiin, uusien tuotteiden muotteja, ja ICT:n ja prosessien kehitysprojekteja. Kaikki strategiset projektit etenevät suunnitellusti. Poistot olivat yhteensä 125,2 milj. euroa (93,4). Kasvu johtui pääasiassa uudesta IFRS 16 -standardista.

Taloudellinen asema 31.12.2019

	31.12.2019	31.12.2018
Rahavarat, M€	218,8	447,5
Korolliset velat, M€	259,9	132,3
josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus, M€	30,9	126,0
Korollinen nettovelka, M€	41,1	–315,2
Käyttämättömät luottolimiitit*, M€	561,0	558,8
josta komittoituja, M€	205,5	205,5
Velkaantumisaste, %	2,3	–21,2
Omavaraisuusaste, %	75,9	71,0

* Lyhytaikaisilla luottolimiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen käyttöpääomakassavirran kausivaihtelu.

Verokanta

Verokanta vuonna 2019 oli –18,7 % (18,4 %). Oikaistu veroaste pois lukien 113,7 milj. euron veronpalautus vuosien 2007−2011 verokiistoista oli 15,0 %. Verokantaan vaikuttavat positiivisesti Venäjältä saadut verosopimukset, jotka ovat voimassa noin vuoteen 2022 asti. Verokannan arvioidaan olevan noin 18 % vuonna 2020.

Konsernin verokiistoilla voi olla vaikutus arvioituun verokantaan. Lisätietoja meneillään olevista ja päättyneistä verokiistoista löytyy sivulta 15.

Henkilöstö

Vuonna 2019 Ihmiset ja kulttuuri -toiminnon tärkeimpiä painopistealueita olivat organisaation sekä globaalien henkilöstöprosessien ja työskentelytapojen kehittäminen.

	2019	2018	2017
Konsernin henkilöstö
keskimäärin	4 942	4 790	4 630
katsauskauden lopussa	4 730	4 719	4 635
Suomessa, katsauskauden lopussa	1 727	1 769	1 724
Venäjällä, katsauskauden lopussa	1 554	1 574	1 503
Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa	297	191	196
Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden lopussa	1 515	1 563	1 660

Nokian Renkaiden henkilömäärän raportointitapa on yhtenäistetty globaalisti tammikuusta 2019 alkaen, eikä vuosien 2018 ja 2017 henkilömääriä ole oikaistu.

Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2019 yhteensä 235,3 milj. euroa (2018: 228,9; 2017: 224,7).

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Vuonna 2019 Nokian Renkaat esitteli useita uusia rengasmalleja. Tuotekehitysinvestoinneista noin puolet käytetään tuotteiden testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2019 noin 22,7 milj. euroa (2018: 20,8; 2017: 21,8), mikä vastaa 6,1 % (2018: 5,8 %; 2017: 5,8 %) konsernin liiketoiminnan kuluista.

Tukeakseen uusien renkaiden testausta, Nokian Renkaat rakentaa uutta testikeskusta Espanjaan. Testikeskuksen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan toiminnassa vuoden 2020 lopulla.

Myynti ja jakelu

Hyvä saatavuus sekä tarkat ja nopeat toimitukset erityisesti sesongin aikana ovat yhä tärkeämpiä osa-alueita menestyksekkäässä renkaiden jälleenmyyntikokemuksessa. Nokian Renkaat kehittää jatkuvasti logistiikkajärjestelmiä ja jälleenmyyntiverkostoaan varmistaakseen tehokkaan jakelun.

Nokian Renkaiden jakeluverkosto sisältää Nokian Renkaiden Vianorin omat palvelupisteet ja partnereiden vetämät palvelupisteet, Nokian Tyres Authorized (NAD) partnerit, N-Tyre jälleenmyyjät, sekä muut rengas- ja ajoneuvojälleenmyyjät kuten myös verkkokaupat. Vuoden 2019 lopussa myymälöiden määrä oli seuraava:

Vianor: yhteensä 1 170 (1 318) palvelupistettä, joista 981 (1 130) partnereita
NAD: 2 182 (2 162) myymälää
N-Tyre: 133 (127) myymälää

LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN KATSAUKSET

Henkilöautonrenkaat

				VV*
	2019	2018	Muutos %	Muutos %
Liikevaihto, M€	1 134,2	1 150,8	–1,4	–2,2
Liikevoitto, M€	287,7	356,5
Liikevoitto, %	25,4	31,0

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 1 134,2 milj. euroa (1 150,8) vuonna 2019. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 2,2 % johtuen alhaisemmista volyymeistä. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla nousi johtuen korkeammista hinnoista ja paremmasta mixistä kaikilla markkinoilla lukuun ottamatta Keski-Eurooppaa.

Henkilöautonrenkaiden sisäänmyynti Euroopassa laski johtuen auto- ja rengasmarkkinan pehmeydestä. Venäjällä kesärengasvarastot laskivat edeltäneestä vuodesta, mutta varastot ovat kauden jälkeen edelleen normaalia korkeammalla tasolla. Jakelijoiden talvirengasvarastot ovat Venäjällä selvästi edeltänyttä vuotta korkeammalla tasolla johtuen vahvemmasta sisäänmyynnistä ja heikommasta ulosmyynnistä. Nokian Renkaiden B-segmentin talvituotteiden ulosmyynti Venäjällä laski johtuen markkinan yleisestä heikkemisestä sekä kilpailijoiden tuotteiden poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, aggressiivisesta hinnoittelusta ja myynnin tukitoimista.

Vuonna 2019 talvirenkaiden osuus myynnistä oli 71 % (69 %), kesärenkaiden 19 % (21 %) ja all-season -renkaiden 10 % (10 %).

Liikevoitto oli 287,7 milj. euroa (356,5). Liikevoitto laski alhaisempien volyymien, korkeampien materiaali- ja laajentumiskustannusten sekä Keski-Euroopan ja Venäjän hintapaineen vuoksi. Yhdysvaltojen-tehtaan ylösajon kustannukset olivat noin 20 milj. euroa.

Kapasiteetin käyttöastetta sopeutettiin vastaamaan markkinoiden kysyntää. Tuotantomäärä (kpl) laski 7 %. Vuonna 2019 henkilöautonrenkaista (kpl) 85 % (84 %) valmistettiin Venäjällä.

Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Keski-Eurooppaan ja Venäjälle suunnattu Nokian Hakkapeliitta LT3 -talvirengas lanseerattiin tammikuussa 2019. Helmikuussa Nokian Renkaat esitteli Nokian Hakka -kesärengasvalikoiman Japanin markkinoille. Nokian WR Snowproof -talvirengas erityisesti

Keski-Euroopan markkinoille lanseerattiin maaliskuussa ja kaksi uutta premium SUV-kesärengasta, Nokian Powerproof SUV ja Nokian Wetproof SUV, syyskuussa. Lokakuussa markkinoille esitelty Nokian ONE HT on Pohjois-Amerikan lava-autoihin ja katumaastureihin suunniteltu premium-luokan all-seasonrengas. Nokian Renkaiden tuotteet menestyivät useissa autolehtien rengastesteissä. Lisätietoja: www.nokianrenkaat.fi/testimenestys/.

Markkinatilanne Venäjällä

Vuonna 2020 uusien autojen myynnin Venäjällä arvioidaan laskevan hieman vuoteen 2019 verrattuna johtuen heikosta taloustilanteesta ja alhaisesta kuluttajien ostovoimasta. Kokonaisuudessaan renkaiden jälkimarkkinan sisäänmyynnin Venäjällä vuonna 2020 arvioidaan laskevan hieman vuoteen 2019 verrattuna johtuen heikosta kysynnästä ja korkeista varastotasoista erityisesti B-segmentin talvirenkaissa.

Raskaat Renkaat

	2019	2018	Muutos %	VV* Muutos %
Liikevaihto, M€	202,7	187,7	8,0	8,0
Liikevoitto, M€	35,7	28,6
Liikevoitto, %	17,6	15,2

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

Vuonna 2019 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 202,7 milj. euroa (187,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 8,0 % kasvaneen tuotantokapasiteetin ja siitä johtuneen paremman saatavuuden tukemana. Kysyntä oli hyvää Raskaiden Renkaiden ydintuoteryhmissä.

Liikevoitto oli 35,7 milj. euroa (28,6). Liikevoitto kasvoi johtuen myynnin kasvusta ja varastoarvoista, jotka vaikuttivat vuoteen 2018 negatiivisesti.

Tuotantomäärä (tonneja) kasvoi edeltäneeseen vuoteen verrattuna.

Elokuussa Nokian Raskaat Renkaat Oy osti suomalaisen, vanteita valmistavan Levypyörä Oy:n, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 18 milj. euroa. Liikevaihdosta noin 30 % on ollut myyntiä Nokian Renkaille. Ostolla ei ollut olennaista vaikutusta Nokian Renkaiden liikevoittoon 2019.

Tuotelanseeraukset ja uudet innovaatiot jatkuivat vuonna 2019. Esimerkiksi Nokian Noktop 75 Super-pinnoitusmateriaali lisättiin Nokian Noktop -valikoimaan maaliskuussa, uusi kaivinkoneen- ja traktorikaivinkoneen rengas Nokian Ground Kare esiteltiin markkinoille toukokuussa ja syyskuussa lanseerattiin uusi Nokian Ground King -yleisrengas traktori- ja koneurakointiin. Viimeisin uutuus metsäkonerengasvalikoimaan on Nokian Forest King TRS 2+. Useita uusia kokoja lisättiin traktori-, kuorma-auto-, kaivos- sekä satama- ja terminaalirengasvalikoimiin. Syyskuussa markkinoille esiteltiin uudenlainen ratkaisu, Nokian Tyres Intuitu, joka tarjoaa kuljettajalle tietoa renkaista digitaalisesti ja reaaliaikaisesti.

Vianor, omat pisteet

	2019	2018	Muutos %	VV* Muutos %
Liikevaihto, M€	336,5	337,2	–0,2	1,5
Liikevoitto, M€	7,7**	1,6
Liikevoitto, %	2,3	0,5
Omien palvelupisteiden määrä vuoden lopussa	189	188

* Vertailukelpoisilla valuutoilla

** Sisältää 2,0 milj. euron voiton kiinteistön myynnistä

Vuonna 2019 liikevaihto oli 336,5 milj. euroa (337,2). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 1,5 %. Liikevoitto oli 7,7 milj. euroa (1,6). Parannus johtui kasvaneesta toiminnan tehokkuudesta sekä myynnin johtamisen kehittämisestä.

Vuoden lopussa Vianorilla oli 189 (188) omaa palvelupistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja USA:ssa.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Nokian Renkaat noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita, Nokian Renkaiden yhtiöjärjestystä, sekä suomalaista Hallinnointikoodia 2020 pörssiyhtiöille. Nokian Renkailla ei ole poikkeamia Hallinnointikoodin suosituksista. Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla internet-osoitteesta www.cgfinland.fi.

Selvitys Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on valmisteltu Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodin 2020 ja Osayhtiölain (Kappale 7, Osa 7) mukaisesti ja se on julkistettu Hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina. Hallitus on katselmoinut Selvityksen Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja tilintarkastaja KPMG on varmistanut, että Selvitys on tehty ja että kuvaus taloudelliseen raportointiin liittyvistä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan pääkohdista on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2019 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.

Nokian Renkaat Oyj vaihtoi toukokuussa kaupankäyntitunnuksensa (osaketunnus) Nasdaq Helsingissä. Uusi kaupankäyntitunnus on TYRES. Muutos astui voimaan 20.5.2019.

Valtuutukset

Vuoden 2019 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä oli 3,6 % kaikista yhtiön osakkeista ehdotuksen tekohetkellä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2020 asti.

Vuoden 2018 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 25 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalainan ottaminen) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus oli voimassa vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Vuoden 2018 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus oli voimassa vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Hallitus ei käyttänyt valtuutuksia vuonna 2019.

Optio-oikeudet Nasdaq Helsingin pörssin päälistalla ja optio-oikeuksilla merkityt osakkeet

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2013C päättyi toukokuussa 2019. Optio-oikeuksia 2013C oli yhteensä 1 150 000 kappaletta. Kukin optio-oikeus 2013C oikeutti merkitsemään yhden Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2013C alkoi 1.5.2017 ja päättyi 31.5.2019.

Nokian Renkaat tiedotti 19.2.2019, että Nokian Renkaat Oyj:n 13.11.2018 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen oli vuoden 2013 optio-oikeuksien 2013C-optioilla merkitty 1 180 osaketta. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 138 066 899 osakkeeseen.

Nokian Renkaat tiedotti 22.5.2019, että Nokian Renkaat Oyj:n 19.2.2019 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen oli vuoden 2013 optio-oikeuksien 2013C-optioilla merkitty 32 536 osaketta. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 138 099 435 osakkeeseen.

Nokian Renkaat tiedotti 20.8.2019, että Nokian Renkaat Oyj:n 22.5.2019 rekisteröityjen uusien osakkeiden jälkeen oli vuoden 2013 optio-oikeuksien 2013C-optioilla merkitty 822 315 osaketta. Merkintöjen seurauksena Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden määrä nousi 138 921 750 osakkeeseen.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2019 yhtään yhtiön osaketta.

Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä 480 000 vuonna 2017 uudelleenostettua osaketta raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2019 näiden osakkeiden määrä oli 197 947 kappaletta. Tämä osakemäärä vastasi 0,14 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

Kaupankäynti osakkeella

Vuonna 2019 vaihdettiin 175 964 982 Nokian Renkaiden osaketta (137 669 465) Nasdaq Helsingissä, mikä on 127 % (100 %) yhtiön koko osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi katsauskaudella oli 703 860 osaketta (550 678). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla kuten BATS CXE:ssä, Turquoisessa ja BATS BXE:ssä. Osakkeita vaihdettiin näillä vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 109 439 468 kappaletta (106 076 128) vuonna 2019.

Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2019 lopussa 25,63 euroa (26,82). Katsauskauden volyymipainotettu keskikurssi oli 27,63 euroa (33,79), ylin noteeraus 32,44 euroa (41,26) ja alin 23,71 euroa (26,35). Yhtiön markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 3,6 (3,7) miljardia euroa.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 54 067 (47 007) vuoden lopussa. Osakkeenomistajista 34,9 % (28,7 %) oli suomalaisia ja 65,1 % (71,3 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 10,1 % (6,4 %), rahoitusja vakuutuslaitokset 4,6 % (4,6 %), kotitaloudet 13,7 % (12,1 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3,6 % (3,3 %) ja yhtiöt 2,8 % (2,3 %).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019 (ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia)

	Osakkeiden lukumäärä	Osuus %
1. Solidium Oy	7 000 000	5,04
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 700 678	2,66
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	1 160 889	0,84
4. Elo	1 129 000	0,81
5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	915 954	0,66
6. Nordea	835 290	0,60
7. Valtion Eläkerahasto	750 000	0,54
8. Evli Europe Fund	622 196	0,45
9. Föreningen Konstsamfundet rf	600 000	0,43
10. Schweizerische Nationalbank	571 383	0,41

Muutoksia osakkeenomistuksessa

Nokian Renkaat vastaanotti BlackRock, Inc.:lta 7.1., 11.1., 8.2., 15.2., 24.4., 7.5., 9.5., 10.5., 20.5., 29.5., 31.5., 13.6., 19.6., 25.7., 29.7., 23.8., 6.9., 13.9., 23.9., 4.10., 4.11., 27.11. ja 16.12. ilmoitukset, joiden mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus, tai yhtiön välillinen osakeomistus Nokian Renkaista, oli noussut yli 5 %:n rajan 4.1., 10.1., 7.2., 14.2., 23.4., 6.5., 8.5., 9.5., 17.5., 28.5., 30.5., 12.6., 18.6., 24.7., 26.7., 22.8., 5.9., 12.9., 20.9., 3.10., 30.10., 26.11. ja 13.12. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti BlackRock, Inc.:lta 2.1., 8.1., 22.1., 29.1., 18.3., 25.4., 8.5., 17.5., 27.5., 30.5., 3.6., 11.6., 27.6., 18.7., 1.8., 9.8., 26.8., 18.9., 20.9., 9.10., 1.11., ja 3.12. ilmoitukset, joiden mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen omistusosuus, tai yhtiön välillinen osakeomistus Nokian Renkaista, oli laskenut alle 5 %:n rajan 31.12., 7.1., 21.1., 28.1. 15.3., 24.4., 7.5., 16.5., 24.5., 29.5., 31.5., 10.6., 25.6., 17.7., 31.7., 8.8., 23.8., 17.9., 19.9., 8.10., 31.10. ja 2.12. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti Janus Henderson Group plc:ltä 17.1. ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön välillinen osakeomistus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 16.1. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti The Income Fund of Americalta ("IFA") 7.2. ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön suora osakeomistus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 6.2. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti Solidium Oy:ltä 19.3. ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön suora osakeomistus Nokian Renkaista nousi yli 5 %:n rajan 18.3. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti The Capital Group Companies, Inc.:lta 25.7. ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön hallinnoimien rahastojen osakeomistus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 23.7. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Nokian Renkaat vastaanotti Bridgestone Corporationilta 13.12. ilmoituksen, jonka mukaisesti yhtiön suora osakeomistus Nokian Renkaista laski alle 5 %:n rajan 12.12. tehtyjen osakekauppojen seurauksena.

Yksityiskohtaisempaa tietoa omistuksessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla osoitteesta www.nokianrenkaat.fi/yritys/ sijoittajat/osake/liputusilmoitukset/.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2019

Hallitus	Osakkeiden lukumäärä
Petteri Walldén, puheenjohtaja	22 322
Kari Jordan, varapuheenjohtaja	2 104
Heikki Allonen, jäsen	2 595
Raimo Lind, jäsen	4 955
Veronica Lindholm, jäsen	2 595
Inka Mero, jäsen	3 988
George Rietbergen, jäsen	1 932
Pekka Vauramo, jäsen	1 402
Yhteensä	41 893

Toimitusjohtaja	Osakkeiden lukumäärä
Hille Korhonen, toimitusjohtaja	47 279

Johtoryhmä	Osakkeiden lukumäärä
Päivi Antola, Konserniviestintä & IR	1 264
Tytti Bergman, Ihmiset & Kulttuuri	2 996
Mark Earl, Amerikka	5 180
Esa Eronen, Toimitusketju & Vastuullisuus	19 139
Anna Hyvönen, Pohjoismaat & Vianor	21 715
Teemu Kangas-Kärki, Talous	7 014
Jukka Kasi, Tuotteet & Teknologiat	4 420
Bahri Kurter, Keski-Eurooppa	0
Andrei Pantioukhov, Venäjä & Aasia	69 359
Manu Salmi, Nokian Raskaat Renkaat	26 601
Timo Tervolin, Strategia & Yritysostot	6 385
Susanna Tusa, Lakiasiat & Compliance	6 546
Frans Westerlund, IT & Prosessit	4,042
Yhteensä	174 661

Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2019 yhteensä 89 172 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet edustavat 0,06 % yhtiön kokonaisäänimäärästä.

Johtohenkilöiden liiketoimet

Nokian Renkaat tiedotti 22.2., 4.3., 7.3., 8.3., 1.4., 8.4., 16.4. ja 4.9. johtohenkilöiden liiketoimista.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/tiedotteet/2019/ managementTransactions/.

YHTIÖKOKOUSPÄÄTÖKSET

Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 9.4.2019 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2018 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Osinko

Kokouksessa päätettiin, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkona 1,58 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 24.4.2019 osakkaille, jotka olivat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2019 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Hallitus ja tilintarkastaja

Kokouksessa päätettiin hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat nykyiset Heikki Allonen, Kari Jordan, Raimo Lind, Veronica Lindholm, Inka Mero, George Rietbergen, Pekka Vauramo ja Petteri Walldén.

Tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Kokouksessa päätettiin, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkiona 7 500 euroa tai 90 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkiona 5 625 euroa tai 67 500 euroa vuodessa, ja hallituksen jäsenelle maksetaan kuukausipalkkiona 3 750 euroa tai 45 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio maksetaan 50-prosenttisesti rahana ja 50-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että 10.4.–30.4.2019 hankittiin Nokian Renkaat Oyj:n osakkeita pörssistä hallituksen puheenjohtajan lukuun 45 000 eurolla ja hallituksen varapuheenjohtajan sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan lukuun 33 750 eurolla ja kunkin hallituksen jäsenen lukuun 22 500 eurolla.

Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti aiheutuvasta varainsiirtoverosta. Lisäksi jokaiselle jäsenelle maksetaan 600 euroa kokouspalkkiota jäsenen kotimaassa pidettävästä kokouksesta ja 1 200 euroa jäsenen kotimaan ulkopuolella pidettävästä kokouksesta. Jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä maksetaan 600 euron kokouspalkkio. Matkakulut sovittiin korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.

Valtuutukset

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Vuoden 2019 yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen pykälät 8, 9 ja 11 kuulumaan seuraavasti:

8 § Tilintarkastaja

Yhtiöllä tulee olla yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

9 § Kutsu yhtiökokoukseen

Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-verkkosivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ennen osakeyhtiölaissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouskutsu on toimitettava kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

11 § Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokous pidetään hallituksen päätöksen mukaisesti joko yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin kaupungissa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on

esitettävä:
1. tilinpäätös, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomus,
1. tilintarkastuskertomus;
päätettävä:
1. tilinpäätöksen vahvistamisesta,
1. taseen osoittaman voiton käyttämisestä,
1. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle,
1. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista,
1. hallituksen jäsenten lukumäärästä;
valittava:
1. hallituksen jäsenet,
1. tilintarkastaja; sekä
käsiteltävä:
1. muut kokouskutsussa mainitut asiat.

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

Kokouksessaan 9.4.2019 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Petteri Walldénin ja varapuheenjohtajaksi Kari Jordanin. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Kari Jordan (pj), Veronica Lindholm ja Petteri Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Raimo Lind (pj), Heikki Allonen, Inka Mero ja Pekka Vauramo.

MUUTOKSET JOHDOSSA

Nokian Renkaat tiedotti toukokuussa 2019, että Bahri Kurter on nimitetty Nokian Renkaiden johtoryhmään ja Keski-Euroopasta vastaavaksi johtajaksi (Senior Vice President, Central Europe). Hän aloitti tehtävässä kesäkuussa 2019 ja raportoi toimitusjohtaja Hille Korhoselle.

Lisätietoja saatavilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/ hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/.

YRITYSVASTUU

Helmikuussa 2019 Nokian Renkaat listattiin Silver Class -luokkaan RobecoSAMin kestävän kehityksen vuosikirjassa 2019.

Maaliskuussa 2019 Nokian Renkaat liittyi Global Platform for Sustainable Natural Rubber -yhteisöön. Riippumattoman GPSNR:n tarkoituksena on parantaa luonnonkumin arvoketjun sosioekonomisten ja ympäristön kannalta olennaisten tekijöiden toimivuutta.

Syyskuussa 2019 Nokian Renkaat valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World -indeksiin kolmatta vuotta peräkkäin. Yhtiö valittiin myös tiukkarajaisempaan DJSI Europe -indeksiin. Yhtiö sai maailmanlaajuisen Autokomponenttien toimittajat -toimialan keskiarvoa paremmat pisteet 20 arviointinäkökulmasta. Yhteensä arviointinäkökulmia oli 21.

Nokian Renkaat julkaisee 2019 yritysvastuuraportin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

MUUT ASIAT

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ: SUORITUS-PERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2019, EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2019 JA ANSAINTAJAKSON 2018 TOTEUMA

Nokian Renkaat tiedotti 5.2.2019, että Nokian Renkaat Oyj:n hallitus oli päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoritusperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (myöhemmin myös PSP 2019) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (myöhemmin myös RSP 2019) täydentävänä palkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sekä avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä kolmevuotisista ansaintajaksoista, jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio maksetaan osallistujille. Kunkin yksittäisen ansaintajakson alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäinen ansaintajakso (PSP 2019–2021) alkoi vuoden 2019 alusta ja sen perusteella mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä, joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot. PSP 2019–2021 ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 200 henkilöä, mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet. Jos PSP 2019–2021 -ohjelmalle

asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 535 000 brutto-osaketta.

Kolmevuotisen PSP 2019–2021 -ansaintajakson lisäksi vuoden 2019 alusta alkoi lisäksi myös kertaluonteinen kaksivuotinen ansaintajakso PSP 2019–2020, jonka tarkoitus on muodostaa silta aiemman kaksivuotisen (PSP 2018) ja uuden kolmevuotisen kannustinjärjestelmän (PSP 2019–2021) välille. Mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. PSP 2019–2020 -ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 210 henkilöä, mukaan lukien Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet. Jos PSP 2019–2020 -ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän ohjelman perusteella maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 580 000 brutto-osaketta.

Sekä ansaintajaksolle PSP 2019–2020 että ansaintajaksolle PSP 2019–2021 sovellettavat suoritusmittarit ovat sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE) ja osakekohtaisen tuloksen (EPS) kasvu.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP 2019–2021) tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä erikseen valituille Nokian Renkaiden avainhenkilöille erityistilanteissa. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille.

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osake palkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä, joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot.

Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2019–2021) alkoi vuoden 2019 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 70 000 brutto-osaketta.

Muita ehtoja

Nokian Renkaat soveltaa osakeomistussääntöä yhtiön johtoryhmän jäseniin. Sen mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään 25 % yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Hallitus arvioi, ettei osakepalkkiojärjestelmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja ettei järjestelmällä siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään.

Ansaintajakson 2018 toteuma

Aiemman osakepalkkio-ohjelman ansaintajakson 2018 kriteereille asetettujen tavoitteiden täyttymisen perusteella vuonna 2019 maksetut palkkiot vastasivat yhteensä 146 000 Nokian Renkaat Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksetut osuudet. Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2019 pois lukien kesken vuotta 2018 yhtiön palvelukseen tulleet avainhenkilöt mukaan lukien viisi johtoryhmän jäsentä, joille palkkiot maksettiin syyskuussa 2019. Osakepalkkion kohderyhmään kuului 233 avainhenkilöä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa osakkeille asetetun noin yhden vuoden mittaisen rajoitusjakson aikana. Ansaintajaksolta 2018 maksettujen osakkeiden osalta rajoitusjakso päättyy 31.3.2020.

MUUTOKSIA YRITYSRAKENTEESSA

Elokuussa 2019 Nokian Raskaat Renkaat osti suomalaisen, työkoneiden vanteita valmistavan Levypyörä Oy:n, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 18 milj. euroa. Liikevaihdosta noin 30 % on ollut myyntiä Nokian Renkaille. Vanteisiin ja teräsrakenteisiin erikoistunut Levypyörä palvelee sekä ensiasennus- (OE) että jälkimarkkinaasiakkaita metsä-, maatalous- ja maansiirtosektoreilla. Levypyörä on integroitu osaksi Nokian Raskaat Renkaat Oy:tä. Ostolla ei ollut olennaista vaikutusta Nokian Renkaiden vuoden 2019 tulokseen.

Lisätietoja saatavilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/ nokian-raskaat-renkaat-oy-ostaa-raskaiden-tyokoneiden-vanteita valmistavan-levypyora-oy-n/.

MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEKÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RIITA-ASIAT

Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Vuoden 2019 Selvitys Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää Nokian Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan riskeistä sekä riskienhallinnasta.

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan:

• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia.

Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.
Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen.
Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset näissä laitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi huippusesongin myyntiin.
Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopimuksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi täysin valvoa toimittajiensa toimia. Raaka-aineiden tuottajien tekemät lakien, säännösten tai standardien rikkomukset tai niiden poikkeaminen käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen.
Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on saatavilla yhtiön vuoden 2019 Muun kuin taloudellisen tiedon raportista.
Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 % konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.
Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Maaliskuussa 2019 poliisi siirsi syyteharkintaan arvopaperimarkkinarikosepäilyn. Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Nokian Renkaiden riskianalyysi kiinnittää erityisesti huomiota myös yhteiskuntavastuuriskeihin, joista merkittävimmät ovat brändimielikuvaan ja tuotteen laatuun liittyvät riskit. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät selvitykset ja hankkeet ovat jatkuvasti erityisenä painopistealueena.

Siirtohinnoittelua koskevat verokiistat

Konserniverokeskus suoritti vuosina 2012–2013 vuosiin 2007–2010 kohdistuvan siirtohinnoittelua koskevan verotarkastuksen. Yhtiö maksoi kokonaisuudessaan 89,2 milj. euroa lisäveroa ja veronkorotuksia perustuen Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksiin. Nokian Renkaiden oikaisuvaatimus asiassa hyväksyttiin ja verotuspäätökset kumottiin toukokuussa 2018.

Nokian Renkaat vastaanotti lokakuussa 2017 Verohallinnon oikaisupäätökset verovuoteen 2011 liittyen. Oikaisupäätösten mukaan yhtiö oli velvollinen maksamaan 59 milj. euroa, josta 39 milj. euroa oli lisäveroja ja 20 milj. euroa veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö piti Verohallinnon oikaisupäätöstä perusteettomana. Nokian Renkaiden asiasta jättämä oikaisuvaatimus hyväksyttiin ja verotuksen oikaisulautakunta kumosi verotuspäätökset kesäkuussa 2018.

Maaliskuussa 2019 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituslupahakemuksen Nokian Renkaiden vuosien 2007−2010 verokiistassa. Hallinto-oikeuden toukokuussa 2018 tekemä päätös on näin lainvoimainen ja verovuosien 2007–2010 verokiista on loppuun käsitelty. KHO:n päätöksen johdosta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö peruutti vuotta 2011 koskeneen valituksensa ja Verohallinnon vuonna 2018 tekemä myönteinen päätös on näin lainvoimainen.

Oikaisut taloudelliseen raportointiin verovuosien 2007–2010 ja 2011 osalta tehtiin vuoden 2019 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei ollut rahavirtavaikutusta vuonna 2019, koska verohallinto palautti yhtiön maksamat lisäverot korotuksineen jo vuonna 2018.

Muut verokiistat

Nokian Renkaat Oyj:n 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, Nokian Tyres U.S. Finance Oy, vastaanotti toukokuussa 2019 negatiivisen päätöksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta koskien yhtiön valitusta oikaisupäätöksistä, joiden perusteella yhtiö oli velvollinen maksamaan verovuosilta 2007–2013 kokonaisuudessaan 18,5 milj. euroa lisäveroja sekä veronkorotuksia ja korkoja. Summasta 11,0 milj. euroa oli lisäveroja ja 7,5 milj. euroa veronkorotuksia ja korkoja. Yhtiö on maksanut ja kirjannut verot kokonaisuudessaan vuosien 2013, 2014 ja 2017 tilinpäätöksiin ja tuloksiin. Yhtiö pitää päätöstä perusteettomana ja on valittanut päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen heinäkuussa 2019.

MUUN KUIN TALOUDELLISEN TIEDON RAPORTOINTI

Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita kuluttajille ja asiakkaille, jotka arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisia tuotteita. Vastuullisuus on Nokian Renkaiden liiketoiminnan ytimessä, ja yhtiöllä oli kunnia päästä mukaan arvostettuun DJSI World -indeksiin jo kolmatta kertaa peräkkäin sekä tiukemmin rajattuun DJSI Europe -indeksiin. Yhtiö nousi Silverluokkaan RobecoSAMin Sustainability Yearbook 2019 -julkaisussa. Vuonna 2019 "edelläkävijä vastuullisuudessa" lisättiin uudeksi erottautumistekijäksi yhtiön strategiaan.

Nokian Renkaat on Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitteen tukijajäsen ja sitoutunut YK:n asettamiin kestävän kehityksen periaatteisiin (Sustainable Development Goals, SDG). Nokian Renkaat on sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvat päästötavoitteet (Science Based Targets, SBT) kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi entisestään. Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvat päästötavoitteet lähetettiin hyväksyttäväksi SBT-aloitteen edustajille helmikuussa 2020.

MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN SEIKKOJEN HALLINTA

Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa konsernin johtoryhmän jäsen. Vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esimiesten tehtävää. Tavoitteet, välietapit, kehityskohteet ja muut keskeiset asiat käsitellään johtoryhmässä vähintään kahdesti vuodessa ja hallituksessa vähintään vuosittain.

Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa. Tämä asiakirja määrittää Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaisia ohjeita. Työntekijä, joka haluaa raportoida väärinkäyttö- tai rikkomusepäilyksestä, voi ottaa yhteyttä omaan esimieheensä, sisäiseen tarkastukseen, Legal & Compliance -osastoon tai henkilöstöyksikköön. Rikkomuksista voidaan raportoida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai käyttämällä tavallista kirjepostia.

Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki raaka-ainetoimittajat sitoutuvat noudattamaan Nokian Renkaiden Toimittajien liiketoimintaehtoja (Supplier code of conduct). Vaadimme myös kaikilta raaka-ainetoimittajilta minimissään voimassa olevan ISO 9001 -sertifikaatin mukaisen laatujärjestelmän. Nokian Renkaat toivoo myös, että toimittajalla on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä.

Nokian Renkaiden hallituksen omaksuma riskienhallintakäytäntö tukee yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista. Lisätietoja yhtiön riskienhallinnasta on kohdassa Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä käynnissä olevat riita-asiat sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Nokian Renkaat yhteiskunnan osana

Nokian Renkaiden tavoitteena on synnyttää arvoa eri sidosryhmilleen, kuten osakkeenomistajille, asiakkaille, kuluttajille ja henkilöstölle. Yhtiö haluaa täyttää sidosryhmien odotukset. Vastuullisen liiketoiminnan ja taloudellisen menestyksen kautta Nokian Renkaat voi tarjota turvaa, työtä ja hyvinvointia henkilöstölleen sekä edistää paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.

Nokian Renkaat solmi toukokuussa 2019 OP Yrityspankin kanssa vastuullisuuteen sidotun lainasopimuksen. 100 miljoonan euron lainan marginaali nousee tai laskee riippuen siitä, miten Nokian Renkaat täyttää kolme vastuullisuuden keskeistä tunnuslukua: Science Based

Targets -aloitteen tavoitteet, luonnonkumin prosessointilaitosten ihmisoikeuksien ja työvoiman oikeuksien auditoinnit sekä työtapaturmien vähentämisen.

Nokian Renkaat haluaa olla hyvä yrityskansalainen kaikilla toiminta-alueillaan. Yhtiö tarjoaa resursseja projekteihin kolmessa kategoriassa: liikenneturvallisuus, paikallisten yhteisöjen tukeminen sekä kekseliäisyyden ja yritteliäisyyden tukeminen. Yhdysvalloissa yhtiöllä on lahjoitustoimikunnat Daytonissa, Nashvillessä ja Colchesterissä. Vuonna 2019 Nashvillen toimikunta teki muun muassa lahjoituksen Tennessee State Universityn stipendirahastoon tukeakseen tämän Nashvillessa sijaitsevan oppilaitoksen opetustoimintaa. Vuoden 2019 alkupuolella Daytonin-tehtaan käynnistystiimi teki yhteensä yli 800 tuntia vapaaehtoistyötä koulutusohjelmansa ensimmäisten kuukausien aikana.

ILMASTO JA YMPÄRISTÖ

Nokian Renkailla ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus sekä vastuullisuuden koordinointi kuuluvat laatu- ja vastuullisuusyksikölle. Yhtiö edistää ympäristö- ja kemikaaliturvallisuutta riskienhallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla.

Tehtaat Suomessa ja Venäjällä sekä Ruotsin myyntiyhtiö Nokian Däck AB on sertifioitu kansainvälisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin sekä ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Yhtiöllä on ollut autoteollisuuden IATF 16949 -hyväksyntä vuodesta 2013.

Yhtiö määritteli vuonna 2019 ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Riskien ja mahdollisuuksien kartoitus tehtiin TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) suositusten mukaan.

Toimintaa kehittäessään yhtiö soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä ratkaisuja huomioiden samalla inhimilliset tekijät sekä taloudelliset olosuhteet.

Yhtiö on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keskitetysti käytettyjen renkaiden keräämisen ja uudelleenkäytön Suomessa. Suomessa käytöstä poistettujen renkaiden kierrätys on lähes sataprosenttista, ja Euroopassa kierrätysaste on noin 95 %. Nokian Renkaat on perustanut Venäjälle rengaskierrätysjärjestön yhdessä muiden merkittävien rengasvalmistajien kanssa. Vuoden 2019 alussa Nokian Renkaat järjesti Venäjällä ekohaasteen ja tyhjensi laittomia rengaskaatopaikkoja yhdessä ympäristöhallintosäätiön kanssa. Projektilla Nokian Renkaat halusi lisätä tietoisuutta renkaiden kierrätyksestä, sillä kierrätysaste Venäjällä on edelleen alhainen.

Vuonna 2019 VOC-päästöt (haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli liuottimet) suhteessa tuotantoon nousivat noin 51 % edeltäneestä vuodesta ja ovat EY-direktiivin edellyttämän tason yläpuolella. Kasvu on osittain seurausta pinnoitusyksikön siirtämisestä Nokialta Sastamalaan, mikä muutti laskelmien välisiä suhteita. Sisäisessä analyysissa kasvun havaittiin olevan odotettua suurempaa, ja tuloksen vahvistamiseksi järjestetään uusi mittaus maaliskuussa 2020. Kaikki vuonna 2019 vastaanotetut ympäristövalitukset koskivat hajuja.

Erityistä huomiota on kiinnitetty energiatehokkuuden parantamiseen, kemikaaliturvallisuuteen sekä vastuullisuustyöhön eri liiketoiminnan alueilla. Vuonna 2019 Nokian Renkaat ei saavuttanut tavoitettaan vuotuisen energiankulutuksen alenemisesta yhdellä prosentilla tuotantotonnia kohden, nousua edeltäneestä vuodesta oli 0,4 %. Kokonaistavoite energiankulutuksen alenemisesta 3 %:lla saavutettiin kuitenkin jo 2018, ja vuosien 2015–2018 energiankulutuksen alenema oli kaikkiaan 8,2 %. Tuotantolaitoksilla painopiste oli edelleen jätteen hyötykäytössä. Jätteen hyötykäyttöaste oli 100 % Suomen-tehtaalla ja 90 % Venäjän-tehtaalla.

IHMISET

Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtana on oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien kunnioitus, oli sitten kyse henkilöstöstä tai muista sidosryhmistä. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa yhtiön toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten periaatteisiin.

Henkilöstön kehittymistä tuetaan sisäisellä työnkierrolla, työssäoppimisella ja koulutusratkaisuilla. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat keskeisessä roolissa henkilöstön kehittämisessä. Kehityskeskusteluissa paneudutaan suorituksen johtamiseen sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja kehittymiseen. Vuonna 2019 yhteensä 92,2 % Nokian Renkaiden henkilöstöstä kävi kehityskeskustelun (82,2 % vuonna 2018). Henkilöstön tyytyväisyyskyselyn avulla yhtiö voi saada henkilöstöltä aktiivisesti palautetta kehityskohteista. Vuonna 2019 tehtyyn kyselyyn vastasi 87,5 % henkilöstöstä (86,2 % vuonna 2018).

Tietosuojaan (GDPR) liittyvä työ jatkui vaaditun dokumentaation ja prosessien määrittämisellä ja jatkokehityksellä, esimerkiksi päivittämällä Nokian Renkaiden tietosuojalausunnot ja lisäämällä entisestään tietoisuutta yrityksen sisällä.

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN NOKIAN RENKAISSA

Vastuullisuus on osa yhtiömme yrityskulttuuria, strategiaa ja tavoitteita ja sen johtaminen perustuu yhtiömme arvoihin, joita ovat me-henki, omistajuus ja innovatiivisuus.

Vastuullisuuden johtamistamme ohjaavat Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja whistleblowing-käytäntö, sekä politiikat kuten ympäristö-, turvallisuus- ja laatupolitiikka, rahoituspolitiikka, luottopolitiikka, hankintapolitiikka, viestintäpolitiikka, tietosuojapolitiikka, sekä paikallisiin lakeihin perustuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

VASTUULLISUUDEN JOHTAMISEN OSA-ALUEET

Tuotteet / T&K	Ihmiset	Talous	Ympäristö	Hankinta
Kehitämme ja valmistamme ympäristöystävällisiä, turvallisia ja korkealaatuisia renkaita, jotka vievät perille vaativissakin olosuhteissa.	Olemme sitoutuneita toimimaan tavalla, jota edellytetään YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja nouda tamme Kansainvälisen työorganisaation (ILO) työelämän perusoi keuksia. Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti.	Kannattavan kasvun avulla mahdollistamme toimintamme jatkuvan kehittämisen ja takaamme sidosryhmillemme taloudellisen vakauden, työtä ja hyvinvointia.	Pyrimme toimimaan luontoa ja ihmisiä vahingoittamatta.	Olemme sitoutuneita vastuulliseen hankintaan ja kehittämään toimitusketjumme vastuullisuutta.
			VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄT TÄRKEIMMÄT STANDARDIT, KONSERNIN POLITIIKAT JA MENETTELYOHJEET
Renkaan/ajoneuvon turvallisuusmääräykset kuten YK:n rengassäädökset, useat kuluttajille osoitettuihin rengasmerkintöihin kohdistuvat määräykset kuten EU:n rengas merkintäsäädökset, kemikaalilait ja -säädökset, Nokian Renkaiden tuotetestaus, UN Global Compact.	Politiikat ja menette lytavat, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvin vointiin, rekrytointiin, perehdytykseen, kehityskeskusteluihin ja henkilöstön kehittämi seen, sekä ihmisarvoihin ja tasa-arvoon (globaali politiikka vuoden 2020 aikana). ISO 45001, matkustuspolitiikka, tietosuojapolitiikka, UN Global Compact.	Pörssisäännöt, IFRS, hallinto- ja ohjausjärjestelmä, riskienhallinta, UN Global Compact.	ISO 14001, IATF 16949, ympäristönsuojelun menettelyohjeet, kemikaalivalvonta, Responsible Care -ohjelma, Science Based Targets, UN Global Compact.	Hankintapolitiikka, Supplier Code of Conduct, ISO 9001, ISO 14001, UN Global Compact.

ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄT RISKIT

Riskiryhmä	Alakategoria	Esimerkkejä konkreettisista riskeistä	Mahdollisuusryhmä	Alakategoria	Esimerkkejä konkreettisista mahdollisuuksista
LAIN SÄÄDÄNNÖLLISET	Uusi sääntely	Metsien tuhoutumiseen liittyvät säännökset, lähinnä luonnonkumia koskevat	INNOVAATIO	Raaka-aineet	Innovaatioita uusiutuvista raaka-aineista
				Kierrätys	Renkaiden kierrätysjärjestelmä puuttuu edelleen monista maista, Skandinavian järjestelmää voidaan
	Uudet ympäristömerkinnät
	Tiukemmat odotukset				käyttää esimerkkinä
	valvonnalta			Ilmastoystävällinen teknologia	Matalampi vierintävastus
FYYSISET Äärimmäiset Keskeytykset sääilmiöt logistiikassa			Energiatehokas tuotanto
	Äärimmäiset lämpötilat	Raaka-aineiden saastuminen	TUOTEMALLISTO	Kilpailuetu
TEKNOLOGISET	Ilmastoon liittyvät vaatimukset uudelle rengasteknologialle			EU:n kokeellinen merkintä vastuullisesti tuotetuille renkaille	Nykyinen panostus vastuulliseen luonnonkumiin, esim. vastuulli suusauditoinnit vuodesta 2016 alkaen
	Materiaaliteknologia	Vaatimukset uusiutumattomien materiaalien korvikkeille
				Teollisuusrenkaat (raskaat renkaat)	Asiantuntemus
MARKKINAT JA MAINE	Markkinoiden muutokset	Siirtyminen auton omistamisesta liikkuvuuspalveluihin ts. muuttuva asiakaskunta			ilmastoystävällisten ratkaisujen tarjoamiseen
			OSALLISTAMINEN	Kuluttajat
	Maineriski	Metsien hävit tämisskandaalit (luonnonkumi)		Lainsäätäjät	Lisääntynyt valmius uusiin säädöksiin tai kannustimiin
				Osakkaat/ sidosryhmät

ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET

Turvallisuus on valinta

Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja minimoida työtapaturmien määrä. Työturvallisuus on oleellinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa. Vuonna 2019 Nokian Renkaat jatkoi globaalia turvallisuuskampanjaansa sloganilla "Turvallisuus on valinta". Se tarkoittaa, että jokainen on vastuussa turvallisuudesta: työturvallisuusohjeiden noudattamisesta, vikojen ja puutteiden havainnoinnista sekä vaarojen raportoinnista ja poistamisesta.

Yhtiön tavoite vuodelle 2019 oli vähentää työtapaturmia 35 % vuoteen 2018 verrattuna. Tuloksena oli 51 % vähennys. Tapaturmataajuus (LTIF) laski 8,3:sta 4,3:een, (pois lukien Levypyörä, joka sisällytetään työtapaturmatilastoihin 1.1.2020 alkaen), mikä on selkeä parannus matkalla kohti tapaturmatonta työpaikkaa.

TUOTTEET

Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti sekä tien päällä että tuotannossa. Hiilidioksidi on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Mitä suurempi renkaan vierintävastus on, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat hiilidioksidipäästöt syntyvät. Yhtiö asetti vuonna 2015 tavoitteeksi vähentää tuotemallistonsa vierintävastusta seitsemän prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Yhtiö saavutti tämän tavoitteen jo vuonna 2017. Vuonna 2019 vierintävastus oli 8,3 % alhaisempi kuin vuonna 2013.

Nokian Renkaat aikoo kehittää renkaiden vierintävastuksen laskemista entisestään. Vuonna 2019 Nokian Renkaiden tuotekehitystiimi alkoi kehittää konseptirengasta, joka auttaa yhtiötä ymmärtämään vierintävastuksen laskemista paremmin. Parhaiden A-luokan renkaiden vierintävastusarvo EU-rengasmerkintäjärjestelmässä on 6,5. Sisäisissä kokeissa yhtiön renkaan vierintävastus voitiin laskea huomattavasti tämän alle, lähelle arvoa 5.

TOIMITUSKETJU

Luonnonkumi on yksi renkaiden pääainesosista. Nokian Renkaat pitää yhteistyötä alan ja muiden sidosryhmien kanssa oleellisena parannettaessa työntekijöiden ja ympäristön olosuhteita luonnonkumin viljelyalueilla. Rengasteollisuus on yhdessä pyrkinyt siirtymään kohti vastuullista luonnonkumia myös työvoiman oikeuksien näkökulmasta. Vuonna 2019 Nokian Renkaat liittyi Global Platform for Sustainable Natural Rubber -hankkeeseen (GPSNR), jonka ovat käynnistäneet WWF, useat muut kansalaisjärjestöt, kumikauppiaat ja kumin prosessointilaitokset sekä suuret rengasvalmistajat.

Ihmisoikeudet toimitusketjussa

Nokian Renkaat on asettanut tavoitteekseen auditoida vuoteen 2020 mennessä kaikki merkittävät kumin prosessointilaitokset, mikä kattaa vähintään 80 % luonnonkumin ostovolyymista . Vuoden 2019 aikana yhtiö auditoi seitsemän luonnonkumin prosessointikumppaniaan ja suoritti uusinta-auditoinnin kahteen aikaisemmin auditoituun kohteeseen . Nokian Renkaiden vastuullisuusauditoinnit kattavat nyt 90 % yhtiön luonnonkumin ostovolyymista, mikä ylittää tavoitteen . Auditoinnit suorittaa ulkopuolinen auditoija .

Lisäksi Nokian Renkaiden hankintatiimi kehitti uuden luokittelumallin, jolla uusia toimittajia voidaan arvioida globaalisti . Uusi malli toteutettiin syksyllä 2019, ja sen piiriin kuuluvat kaikki uudet toimittajat . Arvioinnissa on neljä eri kategoriaa: laatu, vastuullisuus, kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus . Vuoden 2020 aikana arviointimallia laajennetaan kattamaan myös nykyiset toimittajat .

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

24 . 1 .2020 Nokian Renkaat vahvisti vuoden 2019 ohjeistuksensa ja julkisti alustavat näkymät vuodelle 2020 seuraavasti: Vuonna 2020 Nokian Renkaiden liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla arvioidaan laskevan ja liikevoiton olevan merkittävästi vuotta 2019 alemmalla tasolla .

OLETUKSET VUODELLE 2020

Vuonna 2020 henkilöautonrenkaiden jälkimarkkinakysynnän odotetaan olevan vuoden 2019 tasolla tai laskevan hieman .

Nokian Raskaiden Renkaiden kysynnän arvioidaan pysyvän hyvänä ydintuoteryhmissä .

Raaka-aineiden yksikkökustannusten arvioidaan laskevan hieman vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 .

OHJEISTUS VUODELLE 2020

Vuonna 2020 liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan laskevan ja liikevoiton olevan merkittävästi vuotta 2019 alemmalla tasolla . Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti yhtiö hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa . Vuonna 2020 liikevaihdon ja liikevoiton Venäjällä arvioidaan kuitenkin laskevan huomattavasti muuttuneen markkinadynamiikan vuoksi . Vuoden 2020 liikevoitto sisältää kuluja Pohjois-Amerikan kasvustrategiaan ja muihin investointiohjelmiin liittyen, kuten yhtiö on kertonut vuonna 2018 .

HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖN VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 773,9 milj . euroa .

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkoa jaetaan	1,58 euroa/osake
eli yhteensä	219,5 milj . euroa
jätetään omaan pääomaan	554,4 milj . euroa
Yhteensä	773,9 milj . euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia . Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä .

Helsingissä 4 . 2 .2020

Nokian Renkaat Oyj Hallitus

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

	2015	2016	2017	2018	2019
Liikevaihto			1 360,1 1 391,2 1 572,5 1 595,6 1 595,8
Liikevoitto	296,0	310,5	365,4		372,4 316,5
Liikevoitto %	21,8	22,3	23,2	23,3	19,8

TULOS/OSAKE JA OSINKO/OSAKE

			2015 2016 2017 2018 2019
Tulos/osake, EUR	1,80	1,87	1,63	2,15 2,89*
Osinko/osake, EUR	1,50	1,53	1,56	1,58 1,58**

* Tulos/osake 2019 ilman verokiistojen päätösten 1,08 euron vaikutusta oli 1,81 euroa

** Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Henkilöstö 4 421 4 433 4 630 4 790 4 942

LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, %

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROCE)

T&K-KULUT BRUTTOINVESTOINNIT

2015 2016 2017 2018 2019 Milj. euroa 101,7 105,6 134,9 226,5 299,6

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN*, %

NETTOVELKAANTUMISASTE OMAVARAISUUSASTE

HENKILÖAUTONRENKAAT LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

	2015	2016	2017	2018	2019
Liikevaihto	951,5		981,1 1 138,8 1 150,8 1 134,2
Liikevoitto	285,5	305,8	359,9		356,5 287,7
Liikevoitto %	30,0	31,2	31,6	31,0	25,4

RASKAAT RENKAAT LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

			2015 2016 2017 2018 2019
Liikevaihto			155,3 155,3 172,3 187,7 202,7
Liikevoitto	28,7	28,2	32,2	28,6	35,7
Liikevoitto %	18,5	18,2	18,7	15,2	17,6

VIANOR LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

			2015 2016 2017 2018 2019
Liikevaihto			327,6 334,8 339,4 337,2 336,5
Liikevoitto	–1,9	–8.1	–5.8	1,6	7,7*
Liikevoitto %	–0,6	–2.4	–1.7	0,5	2,3

* Sisältää 2,0 milj. euron voiton kiinteistön myynnistä

Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2019

KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS

milj. euroa 1.1.–31.12.	Viite	2019	2018
Liikevaihto	(1)	1 595,8	1 595,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	(3)(6)(7)	–912,9	–865,5

Bruttokate		683,0	730,2
Liiketoiminnan muut tuotot	(4)	3,6	2,5
Myynnin ja markkinoinnin kulut	(6)(7)	–288,9	–286,4
Hallinnon kulut	(6)(7)	–45,4	–47,9
Liiketoiminnan muut kulut	(5)(6)(7)	–35,8	–25,9

Liikevoitto		316,5	372,4

Rahoitustuotot	(8)	67,3	83,3
Rahoituskulut (1	(9)	–47,0	–94,0
Voitto ennen veroja		336,7	361,7

Verokulut (2 (3	(10)	63,1	–66,5

Tilikauden voitto		399,9	295,2
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		399,9	295,2
Määräysvallattomille omistajille		-	-

Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (EPS):	(11)
Laimentamaton (euroa)		2,89	2,15
Laimennettu (euroa)		2,89	2,14

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa 1.1.–31.12.	Viite	2019	2018
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Tilikauden tulos		399,9	295,2
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen
Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista	(10)	0,0	0,0
Rahavirran suojaukset	(10)	–1,2	1,3
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot		86,6	–67,8
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		85,4	–66,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä	485,3	228,7

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		485,3	228,7
Määräysvallattomille omistajille		-	-

(1 Rahoituskuluihin 1–12/19 on kirjattu palautetut 34,4 miljoonaa euroa verokiistoihin liittyneitä korkoja, jotka kirjattu kuluiksi aiemmilla tilikausilla perustuen verotuksen oikaisupäätöksiin. Lisäksi rahoituskuluihin 1–12/19 kirjattu 1,4 miljoonaa euroa saatuja tuloveron palautuksen korkoja.

(2 Verokuluihin 1–12/19 on kirjattu palautetut 115,2 miljoonaa euroa verokiistoihin liittyneitä lisäveroja ja veronkorotuksia, jotka kirjattu kuluiksi aiemmilla tilikausilla perustuen verotuksen oikaisupäätöksiin.

(3 Katsauskauden verojen laskentaperusteena on käytetty katsauskauden tulosta vastaavaa veroa.

KONSERNIN TASE, IFRS

Konsernin tase

milj. euroa 31.12.	Viite	2019	2018
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)	885,0	647,3
Liikearvo	(2)(13)	84,4	83,6
Muut aineettomat hyödykkeet	(13)	35,3	33,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	(16)	0,1	0,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	(14)	122,9	-
Pitkäaikaiset sijoitukset	(16)	0,7	0,7
Muut saamiset	(15)(17)	7,7	7,3
Laskennalliset verosaamiset	(18)	15,9	9,3
		1 152,0	781,8

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	(19)	387,0	369,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(20)(28)	559,1	481,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		15,6	13,0
Rahavarat	(21)	218,8	447,5
		1 180,5	1 311,0

Varat yhteensä	(1)	2 332,6	2 092,9

milj. euroa 31.12.	Viite	2019	2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	(22)(23)
Osakepääoma		25,4	25,4
Ylikurssirahasto		181,4	181,4
Omat osakkeet		–8,0	–11,4
Muuntoerot		–278,8	–365,4
Arvonmuutosrahasto		–1,8	–0,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		238,2	222,6
Kertyneet voittovarat		1 613,3	1 434,1
		1 769,7	1 486,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		-	-
Oma pääoma yhteensä		1 769,7	1 486,1
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	(18)	36,4	32,5
Varaukset	(25)	0,0	0,0
Korolliset rahoitusvelat	(26)(28)	229,1	6,3
Muut velat		1,0	0,5
		266,5	39,3
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	(27)	255,9	430,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		4,6	6,5
Varaukset	(25)	5,0	4,4
Korolliset rahoitusvelat	(26)(29)	30,9	126,0
		296,4	567,4
Velat yhteensä	(1)	562,8	606,8
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 332,6	2 092,9

Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 350 miljoonan euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.

Korolliset velat sisältävät 94,8 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 30,0 miljoonaa euroa lyhytaikaista vuokrasopimusvelkaa.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

milj. euroa 1.1.–31.12.	2019	2018
Tilikauden voitto	399,9	295,2
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	125,2	93,4
Rahoitustuotot ja -kulut	–20,3	10,7
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut	6,4	11,8
Tuloverot	–63,1	66,5
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	448,0	477,6
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+)	–68,0	–11,0
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)	6,1	–41,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–)	–173,8	185,3
Käyttöpääoman muutos	–235,7	132,4
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät	4,1	2,2
Maksetut korot ja muut rahoituserät	–56,7	–12,4
Saadut osingot	0,0	0,0
Maksetut tuloverot	60,1	–63,0
Rahoituserät ja verot	7,4	–73,2
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)	219,8	536,9
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–290,1	–226,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	2,3	0,3
Ostetut konserniyhtiöt	–9,5	–0,9
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	-	-
Investoinnit muihin sijoituksiin	0,0	0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)	–297,2	–227,1

Konsernin rahavirtalaskelma

2019	2018

15,6	18,7
-	-
75,0	–9,0
1,2	0,5
–125,8	123,5
127,9	–125,1
–30,7	-
0,3	0,5
–218,1	–214,2
–154,5	–205,1

–231,9	104,7

447,5	343,4
3,2	0,7
218,8	447,5

IFRS 16 -standardin käyttöönotto on kasvattanut liiketoiminnan rahavirtaa 30,7 miljoonaa euroa, joka vastaa rahoituksen rahavirran negatiivista vaikutusta vuokrasopimusvelan maksusta.

Käyttöpääoman erät 1–12/18 sisältävät siirtoveloiksi kirjatut 59,0 miljoonaa euroa vuoden 2011 verotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen mukaisesti ja 89,2 miljoonaa euroa vuosien 2007–2013 verotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen mukaisesti.

Konsernin rahoituksesta johtuvat velat olivat tilikauden alussa 1.1.2019 yhteensä 132,3 miljoonaa euroa ja tilikauden lopussa 135,2 miljoonaa euroa. Rahavirtaan vaikuttavia muutoksia oli –0,1 miljoonaa euroa ja ei-rahavirtaan vaikuttavia muutoksia 3,0 miljoonaa euroa.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

milj. euroa	Viite	Osake pääoma	Yli kurssi rahasto	Omat osakkeet	Muunto erot -rahasto	Arvon muutos rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto varat	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yht,
Oma pääoma 31.12.2017		25,4	181,4	–20,3	–297,6	–1,8	203,9	1 377,4	-	1 468,4
Oikaisu IFRS 2:n mukaisesti								6,1		6,1
Oikaisu IFRS 9:n mukaisesti								–9,6		–9,6
Oma pääoma 1.1.2018		25,4	181,4	–20,3	–297,6	–1,8	203,9	1 373,8	-	1 464,8
Tilikauden tulos								295,2		295,2
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						1,3				1,3
Nettosijoituksen suojaus										-
Muuntoerot					–67,8					–67,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä					–67,8	1,3		295,2		228,7
Osingonjako	(22)							–214,2		–214,2
Käytetyt osakeoptiot	(22)						18,7			18,7
Omien osakkeiden hankinta										-
Osakeperusteiset maksut	(23)			8,9				–20,7		–11,8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				8,9			18,7	–234,9		–207,3
Oma pääoma 31.12.2018		25,4	181,4	–11,4	–365,4	–0,6	222,6	1 434,2	-	1 486,1
Oma pääoma 1.1.2019		25,4	181,4	–11,4	–365,4	–0,6	222,6	1 434,2	-	1 486,1
Tilikauden tulos								399,9		399,9
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna):
Rahavirran suojaukset						–1,2				–1,2
Nettosijoituksen suojaus
Muuntoerot					86,6					86,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä					86,6	–1,2		399,9		485,3
Osingonjako	(22)							–218,1
Käytetyt osakeoptiot	(22)						15,7			15,7
Omien osakkeiden hankinta
Osakeperusteiset maksut	(23)			3,4				–2,7		0,7
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				3,4			15,7	–220,7		–201,7
Oma pääoma 31.12.2019		25,4	181,4	–8,0	–278,8	–1,8	238,2	1 613,3	-	1 769,8

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Nokian Renkaat Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Nokian Renkaat Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien.

Nokian Renkaat -konserni kehittää ja valmistaa kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin sekä raskaiden koneiden erikoisrenkaita. Konserni valmistaa myös pinnoitusmateriaaleja sekä pinnoittaa renkaita. Lisäksi konserniin kuuluu Pohjoismaiden suurin ja kattavin renkaiden vähittäismyyntiketju, Vianor. Konsernin ydinliiketoiminta-alueet ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpitoja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei seuraavissa laadintaperiaatteissa ole toisin mainittu.

Uudistetut standardit ja tulkinnat

Konserni on soveltanut tilikauden aikana EU:ssa voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. IFRS 16 -standardia lukuun ottamatta muutoksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan ja muihin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin.

■ IFRS 16 – Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin myötä kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään vuokralleottajan taseeseen, eikä IAS 17 -standardin mukaista jaottelua operatiivisiin ja rahoitusleasingsopimuksiin enää tehdä. Uuden standardin mukaan taseeseen kirjataan kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät omaisuuserät (käyttöoikeusomaisuuserät) ja tulevia vuokranmaksuja koskeva rahoitusvelka (vuokrasopimusvelka). Poikkeuksena ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskevat

vuokrasopimukset, joiden kirjanpitokäsittely on kuvattu myöhemmin. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely säilyy suurelta osin IAS 17:n mukaisena. Konserni toimii pääsääntöisesti vuokralle ottajana. Suurin osa IFRS 16 perusteella käyttöoikeusomaisuudeksi tunnistetuista vuokrasopimuksista koskee Vianor-ketjun kiinteistöjä sekä varastoja.

Siirtymä

Konserni on valinnut IFRS 16 -standardin siirtymisen tavaksi yksinkertaistetun lähestymistavan eikä oikaise vertailulukuja käyttöönottoa edeltävältä vuodelta.

Konserni on soveltanut seuraavia käytännön apukeinoja IFRS 16 -käyttöönoton yhteydessä:

Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aikaa on siirtymähetkellä 1.1.2019 jäljellä alle 12 kuukautta, käsitellään lyhytaikaisina, ei taseeseen kirjattavina kohdeomaisuuserinä. Valinta on kohdeomaisuuseräluokkakohtainen. Apukeinoa sovelletaan konsernissa kaikkiin muihin kohdeomaisuuseräluokkiin paitsi autoihin, jotka kirjataan taseeseen, vaikka näiden jäljellä oleva vuokra-aika olisi siirtymähetkellä alle 12 kuukautta.
Vuokrasopimusvelkaa ja käyttöoikeusomaisuuserää ei kirjata taseeseen sellaisista vuokrasopimuksista, jotka koskevat arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä. Konserni käyttää vähäarvoisten kohdeomaisuuserien raja-arvona 10 000 euron hankintahintaa.
Ominaispiirteiltään jokseenkin samankaltaisiin vuokrasopimuksiin sovelletaan yhtä ennalta määriteltyä diskonttokorkoa. Diskonttokoron määrittämisessä vuokrasopimuksittain on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia sekä vuokralleottajan luottoriskipreemiota.
Sellaisten vuokrasopimusten osalta, joiden vuokra-ajan määrittämiseen sisältyy vuokrasopimuksen jatkamis- tai päättämisoptioita, vuokra-ajan määrittämisessä käytetään standardin käyttöönottohetken tietämystä.

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut

Konserni noudattaa IFRS 16 -standardin mukaista ohjeistusta vuokrakauden määrittämiseen. Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien, sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle. Vuokra-ajan jatkamis- ja päättämisoptiot on huomioitu vuokra-ajan pituuden määrittelyssä standardin ohjeistuksen mukaan. Jatkamisoptio lasketaan mukaan vuokraaikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että jatkamisoptio käytetään ja vastaavasti, mikäli on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei käytetä, option kattama ajanjakso lasketaan mukaan vuokra-aikaan. Silloin kun sopimus sisältää vuokrasopimuskomponentin ja sen lisäksi muun kuin vuokrasopimuskomponentin, konserni erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit; kuten huollot, palvelut, jne.; vuokrasopimuksissa mainituin erillishinnoin tai arvioon perustuen.

IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutukset

Standardin käyttöönotolla on vaikutusta konsernin taseeseen ja siitä johdettuihin tunnuslukuihin, sillä konsernin korollinen velka ja pitkäaikaiset varat kasvavat. Siirtymähetkellä 1.1.2019 konsernin avaavaan taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelan arvo on 137,7 miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa yhtenä eränä ja vuokrasopimusvelka esitetään jaettuna pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen velkaan.

IFRS-standardit ovat jatkuvan kehityksen alla. Muitakin uusia standardeja, niiden tulkintoja tai muutoksia on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa eikä konserni sovella näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan tilikauden alusta lähtien.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Laskenta-arvioita on käytetty mm. määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, omaisuuden arvostuksessa, liikearvon ja muiden omaisuuserien arvonalentumisten testauksessa sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, joten on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät käsittävät yhä Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvään maariskin. Vaikka maailmantalouden positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan vuonna 2019, poliittiset epävarmuudet voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä ja uusia kaupan rajoituksia, sekä vaikuttaa yhtiön myyntiin ja luottoriskiin. Brexit ei käytännössä vaikuta Nokian Renkaiden liiketoimintaan. Muut epävarmuustekijät liittyvät renkaiden haastavaan hinnoitteluympäristöön raaka-aineiden hintakehityksen kanssa.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, Nokian Renkaat Oyj:n, sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Osakkuusyritykset, joissa konsernin osuus äänimäärästä on 20–50 % ja joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyrityksiin liittyen. Osuus osakkuusyrityksissä sisältää osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut osakkuusyritykseen tehdyt pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyritykseen.

Yhteisjärjestelyssä konserni on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut pitämään yhteisen määräysvallan merkityksellisistä taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista yhden tai useamman osapuolen kanssa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen; yhteisessä toiminnossa puolestaan konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Nokianvirran Energia Oy käsitellään yhteisenä toimintona, sillä osapuolet käyttävät yhtiössä yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Nokianvirran Energia Oy yhdistellään konserniyhtiönä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää, jonka mukaan hankitun yrityksen varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan. IFRS:n mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen

testataan vuosittain. Tilikauden aikana hankitut tytäryritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tilikauden voitto jaetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään myös omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä yrityksissä avoimina olevat valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin ilmoittamia kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät sekä rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaiset konserniyritykset

Ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muuntoerot -rahastoon. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään omana eränään muissa laajan tuloksen erissä ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa. Jos ulkomaiselle yksikölle myönnetyn lainan takaisinmaksua ei ole suunniteltu tai takaisinmaksu ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, se käsitellään osana ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta ja siitä syntyvät kurssierot esitetään omana eränään muissa laajan tuloksen erissä ja oman pääoman muuntoerot -rahastossa.

Kun tytäryritys myydään osittain tai kokonaan, tähän liittyneet kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja muista lyhytaikaisista sijoituksista, kuten esimerkiksi yritystodistuksista ja pankkitalletuksista.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusinstrumenttien luokittelu

Merkitessään rahoitusvaroihin kuuluvan erän taseeseensa konserni luokittelee erän yhteen seuraavista arvostusryhmistä:

jaksotettuun hankintamenoon
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Tätä ryhmittelyä sovelletaan myöhempään arvostamiseen ja tulosvaikutteiseen kirjaamiseen. Luokittelu perustuu erän hallinnoimiseen käytettyyn liiketoimintamalliin ja erästä saatavien rahavirtojen luonteeseen.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi. Konsernissa lähtökohtaisesti tähän arvostusryhmään kuuluvat myyntisaamiset, lainasaamiset ja rahavarat sisältäen likvidit lyhytaikaiset sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva velkainstrumenttierä luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta myöhemmin arvostettavaksi, kun tavoitteena on sekä rahoitusvarojen hallussapito sopimusperusteisiin pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuihin liittyvien rahavirtojen keräämiseksi että myydä näitä rahoitusvaroja.

Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapidolle on muita liiketoiminnallisia tavoitteita kuin edellä mainitut, luokitellaan se käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavaksi. Konsernin johdannaisvarat sisältyvät tähän ryhmään. Merkitessään taseeseensa sijoituksen oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin konserni voi kuitenkin tehdä peruuttamattoman valinnan käypien arvojen myöhempien muutosten esittämisestä muissa laajan tuloksen erissä. Valinta tehdään aina sijoituskohtaisesti. Konserni määrittelee tyypillisesti sijoitukset noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin, jotka eivät ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen ryhmään.

Rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti myöhemmin arvostettavien ryhmään. Rahoitusvelka kuuluu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään, jos se on kaupankäyntitarkoituksessa pidettävä, johdannainen tai se on nimenomaisesti tähän ryhmään luokiteltu. Muut rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmään. Konsernin rahoitusvelat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja.

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon mahdollisilla transaktiomenoilla huomioituna ja ne sisältyvät taseessa lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin tai velkoihin erääntymisensä perusteella. Myöhempi arvostaminen tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan arvostusryhmän mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni kirjaa jokaisena raportointipäivänä odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, ellei sitä ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Odotettavissa

olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio rahoitusinstrumentin voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Myyntisaamisten osalta konserni käyttää yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa myyntisaamisiin kirjattava arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käyttää johdannaissopimuksia valuutta- ja korkoriskin sekä hyödykehintariskin suojaamistarkoituksessa. Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen määrittämisessä käytetään julkisesti noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä yleisesti käytössä olevia arvostusmalleja. Arvostusmalleissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin ja -arvoihin.

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin, paitsi jos ne on määritetty suojausinstrumenteiksi, jolloin niihin sovelletaan suojauslaskennan mukaista suojaussuhteen kirjanpitokäsittelyä.

Konsernin valuuttamääräisen liiketoiminnan rahavirtojen suojaukseen käytettyihin johdannaisiin ei pääsääntöisesti sovelleta suojauslaskentaa.

Suojauslaskentaa voidaan käyttää käypään arvoon arvostamisesta johtuvan volatiliteetin vähentämiseksi tuloslaskelmassa. Tällöin suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen kirjanpidollinen epäsymmetria poistuu molempien vaikuttaessa tulokseen samanaikaisesti. Konserni voi määrittää johdannaissopimuksia suojausinstrumenteiksi suojautuessaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu muutoksista valuuttakursseissa, koroissa tai hyödykkeiden hinnoissa. Lisäksi konserni voi tarvittaessa määrittää johdannaissopimuksia tai muita rahoitusinstrumentteja suojausinstrumenteiksi suojautuessaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttakurssiriskiltä.

Suojauslaskennan alaista suojaussuhdetta aloitettaessa konserni laatii määrityksen ja dokumentaation suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteesta ja suojaukseen ryhtymisen strategiasta. Dokumentaatio sisältää arvion suojauksen tehokkuutta koskevien vaatimusten täyttymisestä suojaussuhteessa. Konserni pyrkii valitsemaan suojausinstrumentit siten, että ne eivät aiheuta tehotonta osuutta.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksissa suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman rahavirran suojausrahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Suojausrahastoon kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, joilla vaihtuvakorkoisia lainoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi, ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin, joilla valuuttamääräisiä vaihtuvakorkoisia lainasaamisia on muutettu toimintavaluuttamääräisiksi vaihtuvakorkoisiksi lainasaamisiksi. Sekä suojauksen tehokkaaseen että tehottomaan osuuteen liittyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa rahoituserissä.

Konsernin ennustettuun sähkönhankintaan liittyvää hintariskiä Suomessa suojataan sähköjohdannaisilla, joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni voi suojata erikseen sähkön hintariskin kahta komponenttia, systeemihintaa ja aluehintaeroa, tai näiden komponenttien muodostamaa kokonaisuutta. Suojauksen tehokkaaseen osaan liittyvä voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaavissa kuluissa ja tehoton osa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia käsitellään kuten rahavirran suojauksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se kertyy oman pääoman muuntoerot-rahastoon. Mahdollinen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt määrä siirretään tulosvaikutteiseksi, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kokonaan.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksia.

Tuloutusperiaate

Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut, niiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle sekä maksusuoritus on todennäköinen. Näin menetellään myös asiakkaan erikseen pyytäessä tuotteen luovutuksen viivästämistä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Yleensä tuloutus kirjataan luovutettaessa suorite sopimusehtojen mukaisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin käyttöönoton myötä vuokrasopimusten kirjanpitokäsittely muuttui 1.1.2019 niiden sopimusten osalta, joissa konserni on vuokralleottaja. Käyttöönoton vaikutukset on esitelty kohdassa IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutukset. 31.12.2018 asti muiden vuokrasopimusten maksut on käsitelty vuokrina ja kirjattu tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottavalle yritykselle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut.

Konserni vuokralle ottajana

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus poistoilla vähennettynä sisällytetään aineettomiin tai aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan korkoihin ja velkojen lyhennyksiin. Muiden vuokrasopimusten perusteella maksetut vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan.

Rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Hyödykkeet poistetaan vastaavasti kuin muut käyttöomaisuushyödykkeet ja niistä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.

Konserni vuokralle antajana

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut kohteet on merkitty taseeseen saamisina määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan siten, että jäljellä olevan nettosijoituksen tuottoaste on samansuuruinen kultakin tilikaudelta. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavissa omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Tuotekehitysprojektien menot aktivoidaan tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 3–5 vuotta.

Saadut avustukset

Valtioilta tai muilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tilikauden tuloslaskelmaan kulunoikaisuina. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähentävät niiden hankintamenoa.

Liiketulos

Konserni on määrittänyt liiketuloksen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, jossa liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, ja siitä vähennetään myytyjä suoritteita vastaavat kulut, myynnin ja markkinoinnin kulut, hallinnon kulut ja liiketoiminnan muut kulut. Liiketulos ei sisällä kurssieroja. Jos liiketulos on positiivinen, voidaan käyttää myös termiä liikevoitto.

Vieraan pääoman menot

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeiden hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyritysten tilikauden tulokseen tai osingonjakoon perustuvat verot ja laskennallisten verojen muutos sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Näiden viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelman eriin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista omaisuus- ja velkaerien kirjanpito- sekä verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista tilinpäätöspäivään mennessä hyväksytyillä verokannoilla. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yritysten nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Myös tytäryritysten jakamattomien voittovarojen verovaikutuksesta kirjataan laskennallinen verovelka, jos voitonjako on todennäköinen ja se aiheuttaa veroseuraamuksia. Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää voimassaoloaikanaan tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Takaisin ostettujen omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuntamisen laimentava vaikutus. Laimentavina instrumentteina konsernilla on osakeoptioita sekä aiemmin on ollut myös vaihtovelkakirjoja. Optioiden laimennus on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Laimennuksessa osakekohtaisen tuloksen jakajaan sisällytetään myös optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet ja niistä saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden voimassa oleva osakkeen merkintähinta ylittää osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan. Vaihtovelkakirjat on oletettu muutetun osakkeiksi liikkeeseen laskun jälkeen.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyritysten hankkimien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Hankittujen tytäryritysten aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Poistot esitetään lisättynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.

Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
Rakennukset	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	10–40 vuotta
Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Uudistus- ja parannushankkeet poistetaan tasapoistoin niiden odotetun taloudellisen pitoajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat asiakassuhteet, aktivoidut kehittämismenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit sekä ohjelmistot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat oikeudet arvostetaan käypään arvoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty todennäköisesti koituu yrityksen hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutettavat menot merkitään taseeseen ainoastaan, jos ne lisäävät taloudellista hyötyä yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Aineettomat hyödykkeet esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvien, pitkää käyttöönottoaikaa edellyttävien erien vieraan pääoman menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 3–10 vuotta.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvojen ja keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen testataan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön avulla on saatavissa. Arvonalennuksena kirjataan tuloslaskelmaan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän ja se kohdistetaan taseessa ensin vähentämään yksikön liikearvoa ja sen jälkeen tasasuhteisesti muita omaisuuseriä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentuminen peruutetaan kuitenkin korkeintaan siihen omaisuuserän poistoilla vähennettyyn kirjanpitoarvoon, mikä se taseessa olisi ollut ilman aiemmin kirjattua arvonalentumista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa, joka vastaa fifo-periaatteen (first-in, first-out) mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty taseeseen alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti (ja valuuttamääräiset erät Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin arvostettuina) vähennettynä odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserällä ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä.

Osinko

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Oma pääoma

Konsernin hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana. Varaukset ovat tilinpäätöshetken parhaita arvioita ja perustuvat kokemukseen takuukulujen tasosta.

Ehdolliset velat ja ehdolliset varat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Ehdollinen vara on vastaavasti aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen omaisuuserä, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Mikäli taloudellisen hyödyn toteutuminen on todennäköistä, ehdollinen vara esitetään liitetiedoissa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniyrityksillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Vastaavat määrät kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Käyvän arvon määritykseen käytetään Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa optioiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saaduista rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina) kirjataan sijoitettuun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (esim. liikevaihto ja -voitto) vaikutuksia ei sisällytetä osakkeen käypään arvoon, vaan ne huomioidaan lopullisessa osakkeiden määrässä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käteisvaroina maksettavan määrän käypä arvo päivitetään samoin jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjataan velaksi. Sekä osakkeina että käteisvaroina maksettavien määrien arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Muut optio- ja kannustinohjelmat

Muita optio- ja kannustinohjelmia ei ollut käytössä vuoden 2019 aikana.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynnin toteutumisen katsotaan olevan erittäin todennäköistä.

Lopetettu toiminto on yhteisön osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta.

Konsernin vuosien 2019 ja 2018 tilinpäätöksissä ei ole myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä eikä lopetettuja toimintoja.

KONSERNI-TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. TOIMINTASEGMENTIT

Konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä. Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja taloudelliseen raportointiin.

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, jotka tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja joita johdetaan erillisinä yksiköinä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja niiden tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien tulokseen ennen korkoja ja veroja.

Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään yhtä useammalla tilikaudella.

Toimintasegmentit

2019	Henkilö auton	Raskaat		Muut
milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	toiminnot	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	1 076,2	173,3	335,6	10,7	0,0	1 595,8
Palvelut			87,9			87,9
Tavaroiden myynti	1 076,2	173,3	247,7	10,7	0,0	1 507,9
Konsernin sisäinen liikevaihto	58,0	29,4	0,8	0,4	–88,7
Liikevaihto	1 134,2	202,7	336,5	11,1	–88,7	1 595,8
Liiketulos	287,7	35,7	7,7	–17,0	2,3	316,5
% liikevaihdosta	25,4 %	17,6 %	2,3 %	–152,9 %		19,8 %
Rahoitustuotot ja -kulut						20,3
Voitto ennen veroja						336,7
Verokulut						63,1
Tilikauden voitto						399,9
Varat	1 638,4	179,6	238,4	20,9	–10,9	2 066,5
Kohdistamattomat varat						266,1
Varat yhteensä						2 332,6
Velat	167,2	43,1	51,8	0,4	–12,8	249,7
Kohdistamattomat velat						313,2
Velat yhteensä						562,8
Investoinnit	253,4	40,4	5,7	0,1	0,0	299,6
Poistot	84,6	11,2	28,4	1,0	0,0	125,2
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	7,6	0,2	0,8	0,4	0,0	9,1

	Henkilö
2018	auton	Raskaat		Muut
milj. euroa	renkaat	Renkaat	Vianor	toiminnot	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle	1 090,1	159,1	336,5	9,9	0,0	1 595,6
Palvelut			86,6			86,6
Tavaroiden myynti	1 090,1	159,1	250,0	9,9	0,0	1 509,0
Konsernin sisäinen liikevaihto	60,7	28,7	0,7	0,6	–90,6
Liikevaihto	1 150,8	187,7	337,2	10,5	–90,6	1 595,6
Liiketulos	356,5	28,6	1,6	–13,3	–1,0	372,4
% liikevaihdosta	31,0 %	15,2 %	0,5 %	–126,7 %		23,3 %
Rahoitustuotot ja -kulut						–10,7
Voitto ennen veroja						361,7
Verokulut						–66,5
Tilikauden voitto						295,2

Varat	1 275,7	143,0	161,2	21,0	–14,3	1 586,6
Kohdistamattomat varat						506,3
Varat yhteensä						2 092,9

Velat	184,6	38,0	51,4	0,7	–12,2	262,5
Kohdistamattomat velat						344,3
Velat yhteensä						606,8

Investoinnit	201,5	17,9	6,2	0,9	0,0	226,5
Poistot	74,3	9,7	8,5	0,9	0,0	93,4
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut	10,2	1,5	1,2	–0,5	0,0	12,5

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa ja myy kesä- ja talvirenkaita henkilö- ja jakeluautoihin.

Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikköön kuuluvat metsäkonerenkaat, maatalouden erikoisrenkaat ja työkoneiden renkaat sekä pinnoitustoiminnot ja kuorma-autorenkaat -liiketoiminta.

Vianor-rengasketju myy henkilö- ja jakeluautonrenkaita sekä kuorma-autonrenkaita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu Nokianmerkkisten renkaiden lisäksi myös muita johtavia rengasmerkkejä sekä erilaisia autoiluun liittyviä tuotteita ja palveluita.

Muut toiminnot sisältää liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon, joita ei kohdisteta liiketoiminnoille.

Eliminoinnit käsittää eri segmenttien väliset eliminoinnit.

Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot

Konsernin segmentit toimivat seitsemällä tarkasteltavalla maantieteellisellä alueella, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä muut maat.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2019 milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	Venäjä	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Muut maat	Konserni
Liikevaihto	235,0	213,9	196,1	303,0	414,6	205,4	27,9	1 595,8
Palvelut	33,4	20,1	31,7	0,0	0,0	2,8		87,9
Tavaroiden myynti	201,6	193,9	164,4	303,0	414,6	202,6	27,9	1 507,9

Varat	550,1	97,2	123,7	669,1	197,3	365,9	15,8	2 019,2
Kohdistamattomat varat								313,4
Varat yhteensä								2 332,6

Investoinnit	93,0	1,7	2,1	44,3	17,3	141,0	0,3	299,6

2018 milj. euroa	Suomi	Ruotsi	Norja	Venäjä	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Muut maat	Konserni
Liikevaihto	233,8	204,1	191,4	305,5	436,9	194,5	29,5	1 595,6
Palvelut	33,7	20,6	29,8	0,0	0,0	2,6		86,6
Tavaroiden myynti	200,1	183,5	161,6	305,5	436,9	191,9	29,5	1 509,0

Varat	472,5	82,6	62,0	518,4	187,3	206,0	8,8	1 537,6
Kohdistamattomat varat								555,3
Varat yhteensä								2 092,9
Investoinnit	64,8	1,3	3,4	38,8	12,1	105,9	0,1	226,5

2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Yrityshankinnat ja muut muutokset vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana konserni hankki Levypyörä Oy:n koko osakekannan 1.8.2019 tehdyllä liiketoimintakaupalla. Hankinnan merkitys konsernin tilinpäätökseen on vähäinen.

milj. euroa	2019
Luovutettu vastike (milj. euroa)
Käteinen raha	9,4
Ehdollinen vastike	-
Kokonaishankintameno	9,4

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

milj. euroa	Liite	2019
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	(12)	8,0
Vaihto-omaisuus		3,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1,4
Rahavarat		1,1
Varat yhteensä		13,6

Laskennalliset verovelat	(18)	0,1
Rahoitusvelat		3,2
Muut velat		1,6
Velat yhteensä		5,0

Nettovarallisuus		8,6

Liikearvon syntyminen hankinnassa

Luovutettu vastike		9,4
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		8,6
Liikearvo	(14)	0,9

Rahana maksettu kauppahinta		9,4
Hankittujen tytäryritysten rahavarat		1,1
Rahavirtavaikutus		8,3

Liikearvon muodostumiseen vaikuttivat lisääntyneen asiakaskannan tuoman myynnin kasvun odotukset sekä tulevaisuuden odotukset entistä paremmasta markkina-alueen peitosta ja sen tuomasta myynnin kasvusta.

Hankitun yrityksen liiketoimintojen hankinta-ajankohta ja luonne huomioiden sen yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka se olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.

Hankintoihin liittyvät kulut 0,0 milj. euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin. Hankintoihin ei ole sisältynyt muita erillisinä käsiteltäviä liiketoimia. Luovutetut vastikkeet on maksettu rahana, eikä niihin sisälly merkittäviä ehdollisia vastikkeita. Hankintoihin ei jäänyt määräysvallattomia omistajia. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon.

Yrityshankinnat ja muut muutokset vuonna 2018

Vuoden 2018 aikana Vianor AS hankki Dekksenteret Forde As:n liiketoiminnan 31.12.2018 tehdyllä liiketoimintakaupalla. Hankinnan merkitys konsernin tilinpäätökseen on vähäinen.

milj. euroa	2018
Luovutettu vastike (milj. euroa)
Käteinen raha	1,0
Ehdollinen vastike	-
Kokonaishankintameno	1,0

Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:

Liite	2018
(12)	0,0
	0,1
	0,2
	0,1
	0,5
(18)	-
	-
	0,3
	0,3

milj. euroa	Liite	2018
Nettovarallisuus		0,1
Liikearvon syntyminen hankinnassa
Luovutettu vastike		1,0
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus		0,1
Liikearvo	(14)	0,9
Rahana maksettu kauppahinta		1,0

Rahavirtavaikutus	0,9
Hankittujen tytäryritysten rahavarat	0,1
Rahana maksettu kauppahinta	1,0

Hankittujen yritysten liiketoimintojen hankinta-ajankohdat ja luonne huomioiden niiden yhdistelyllä ei ole olennaista merkitystä konsernin liikevaihtoon ja tulokseen, vaikka ne kaikki olisi yhdistelty tilikauden alusta lukien.

3. MYYTYJÄ SUORITTEITA VASTAAVAT KULUT

milj. euroa	2019	2018
Raaka-aineet	354,7	347,9
Kauppatavarat	220,2	226,3
Hankinnan ja valmistuksen palkat sosiaalikuluineen	46,2	46,4
Muut kulut	148,0	140,6
Tuotannon poistot	72,0	70,3
Myyntirahdit	70,4	58,6
Varastojen muutos	1,3	–24,5
Yhteensä	912,9	865,5

Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat 28,5 miljoonaa euroa vuonna 2019.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa	2019	2018
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	2,7	0,9
Muut tuottoerät	0,9	1,6
Yhteensä	3,6	2,5

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

milj. euroa	2019	2018
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	0,4	0,6
Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tutkimus ja kehittämismenot	22,7	20,8
Laadun valvonta	3,8	3,1
Muut kuluerät	9,0	1,4
Yhteensä	35,8	25,9

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa	2019	2018
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat oikeudet	7,6	8,1
Muut aineettomat hyödykkeet	2,7	2,0
Rakennukset	8,1	11,1
Koneet ja kalusto	70,6	71,3
Käyttöoikeusomaisuuserät	31,1	-
Muut aineelliset hyödykkeet	5,0	0,9
Yhteensä	125,2	93,4

Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

Aineettomat oikeudet	-	1,9
Yhteensä	-	1,9

Toimintokohtaiset poistot

Tuotanto	72,0	70,3
Myynti ja markkinointi	40,9	11,2
Hallinto	7,8	9,1
Muu liiketoiminta	4,5	2,8
Yhteensä	125,2	93,4

Toimintokohtaiset arvonalentumiset

Hallinto	-	1.9
Yhteensä	-	1.9

7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

milj. euroa	2019	2018
Palkat ja palkkiot	188,6	173,0
Eläkekulut - maksupohjaiset	26,8	27,1
Osakeperusteiset maksut	3,0	11,4
Muut henkilösivukulut	16,9	17,4
Yhteensä	235,3	228,9

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 33 Lähipiiritapahtumat.

8. RAHOITUSTUOTOT

milj. euroa	2019	2018
Korkotuotot
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	3,9	2,0
Osinkotuotot
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset sijoitukset	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon	10,0	32,4
Valuuttajohdannaiset	53,2	48,7
Muut rahoitustuotot	0,2	0,2
Yhteensä	67,3	83,3

9. RAHOITUSKULUT

milj. euroa	2019	2018
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat	–4,1	–2,9
Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset	–0,9	–0,9
Vuokrasopimusvelat	–3,8	-
Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon muutokset
Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun hankintamenoon	–4,5	–42,0
Valuuttajohdannaiset	–67,8	–46,8
Muut rahoituskulut	34,1	–1,4
Yhteensä	–47,0	–94,0

Rahoituskuluihin 2019 on kirjattu palautetut 34,4 miljoonaa euroa verokiistoihin liittyneitä korkoja, jotka kirjattu kuluiksi aiemmilla tilikausilla perustuen verotuksen oikaisupäätöksiin. Lisäksi rahoituskuluihin 2019 kirjattu 1,4 miljoonaa euroa saatuja tuloveron palautuksen korkoja.

10. VEROKULUT

milj. euroa	2019	2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero	–52,8	–64,3
Edellisten tilikausien verot	114,6	–0,4
Laskennalliset verot	1,3	–1,7
Yhteensä	63,1	–66,5

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2019: 20,0 %, 2018: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa	2019	2018
Tulos ennen veroja	336,7	361,7

Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	–67,3	–72,3
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat
verokannat	11,4	7,1
Verovapaat tuotot	0,3	0,4
Vähennyskelvottomat kulut	–0,9	–5,6
Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot	5,7	3,7
Edellisten tilikausien verot	114,6	–0,4
Muut erät	–0,7	0,6
Verokulut tuloslaskelmassa	63,1	–66,5

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot:

2019 milj. euroa	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	–1,5	0,3	–1,2
Muuntoerot	90,2		90,2
	88,7	0,3	89,0

2018 milj. euroa	Ennen veroja	Verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	1,6	–0,3	1,3
Muuntoerot	–67,8		–67,8
	–66,2	–0,3	–66,6

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä keskimääräisessä painotetussa osakkeiden lukumäärässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus.

2019	2018
399,9	295,2
399,9	295,2

138 168	137 260

216	884
138 383	138 144


2,89	2,15
2,89	2,14

12. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

milj. euroa	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	7,8	281,9	991,7	17,8	63,6	1 362,7
Lisäykset	4,6	2,4	46,6	0,4	176,0	212,6
Liiketoimintojen yhdistäminen						0,0
Vähennykset	0,0	–1,4	–11,6	–0,1	–0,2	–13,2
Siirrot erien välillä		8,9	41,9	0,3	–57,1	–6,0
Muut muutokset		–0,2	0,0	0,0	0,0	–0,2
Kurssierot	–0,3	–21,4	–54,5	–0,7	–1,4	–78,3
Hankintameno 31.12.2018	12,1	270,2	1 014,2	17,7	180,9	1 495,0
Kertyneet poistot 1.1.2018	0,0	–95,9	–698,9	–13,7		–808,6
Poistot		–11,0	–70,9	–0,9		–82,9
Vähennykset			3,2	0,1		3,3
Muut muutokset		0,5	0,0	0,0		0,6
Kurssiero		6,2	33,0	0,7		39,9
Kertyneet poistot 31.12.2018	0,0	–100,2	–733,6	–13,9		–847,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	12,1	170,0	280,5	3,8	180,9	647,3
Hankintameno 1.1.2019	12,1	270,2	1 014,2	17,7	180,9	1 495,0
Lisäykset	0,7	8,4	54,0	1,7	219,8	284,5
Liiketoimintojen yhdistäminen						0,0
Vähennykset	–0,3	–1,0	–14,4	–0,5	0,0	–16,3
Siirrot erien välillä		1,3	9,5	0,5	–11,3	0,0
Muut muutokset	0,3	–28,7	–18,4	55,3	0,4	9,0
Kurssierot	0,2	17,8	51,2	4,2	5,2	78,6
Hankintameno 31.12.2019	13,0	267,9	1 096,1	78,8	395,0	1 850,8
Kertyneet poistot 1.1.2019	0,0	–100,2	–733,6	–13,9		–847,7
Poistot		–8,1	–70,6	–5,0		–83,7
Vähennykset			7,3	0,4		7,7
Muut muutokset		18,7	15,2	–35,1		–1,2
Kurssiero		–5,3	–33,1	–2,4		–40,8
Kertyneet poistot 31.12.2019	0,0	–94,9	–814,9	–55,9		–965,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	13,0	173,0	281,1	22,9	395,0	885,0

13. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. euroa	Liikearvo	Aineet tomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	84,6	83,4	22,4	190,4
Lisäykset		6,2	3,1	9,2
Tytäryritysten hankinta	1,0			1,0
Vähennykset		–0,6	0,0	–0,6
Siirrot erien välillä		0,3	0,0	0,3
Muut muutokset		0,0		0,0
Kurssiero	–0,7	–0,1	–1,6	–2,4
Hankintameno 31.12.2018	84,9	89,2	23,8	197,9
Kertyneet poistot 1.1.2018	–1,3	–54,7	–15,5	–71,5
Poistot		–6,2	–2,0	–8,2
Arvonalentuminen		–1,9		–1,9
Vähennykset				0,0
Muut muutokset				0,0
Kurssiero	0,0	0,1	0,9	0,9
Kertyneet poistot 31.12.2018	–1,3	–62,8	–16,6	–80,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	83,6	26,4	7,2	117,2

		Aineet	Muut
milj. euroa	Liikearvo	tomat oikeudet	aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	84,9	89,2	23,8	197,9
Lisäykset		5,2	5,9	11,2
Tytäryritysten hankinta	0,9			0,9
Vähennykset		0,0	–0,9	–0,9
Siirrot erien välillä		0,0	0,0	0,0
Muut muutokset	–1,3	0,0	0,2	–1,1
Kurssiero	–0,1	0,0	1,7	1,6
Hankintameno 31.12.2019	84,4	94,4	30,7	209,6
Kertyneet poistot 1.1.2019	–1,3	–62,8	–16,6	–80,7
Poistot		–7,6	–2,7	–10,4
Arvonalentuminen				0,0
Vähennykset				0,0
Muut muutokset	1,3	0,0	0,8	2,0
Kurssiero	0,0	0,0	–1,0	–1,0
Kertyneet poistot 31.12.2019	0,0	–70,4	–19,6	–89,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	84,4	24,1	11,1	119,6

Arvonalentumistappiot

Vianor-yksikössä on kirjattu tilikauden 2018 aikana arvonalentumistappioita yhteensä 1,9 miljoonaa euroa, jotka kohdistuivat aineettomiin hyödykkeisiin. Tappiot syntyivät tietojärjestelmän toiminnallisuuden käyttöönoton hylkäämisestä. Tämä on kokonaisuudessaan kirjattu tappioihin, jotka on raportoitu hallinnon kuluina.

Liikearvojen arvonalentumistestaukset

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka on määritetty liiketoiminta- organisaation mukaan.

Liikearvon jakautuminen

milj. euroa

Henkilöautonrenkaat	68,9
Raskaat renkaat	0,9
Vianor	14,6
Liikearvo yhteensä	84,4

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevan omaisuuden kuntoon ja laajuuteen. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat tuotevalikoima, maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate sekä niiden aiemmat toteumat. Suunnitteluolettamukset perustuvat lisäksi yleisesti käytettyihin markkinatutkimuslaitosten kasvu-, kysyntä- ja hintaennusteisiin.

Diskonttokorkona on käytetty konsernille määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja testaushetken pääomarakenne markkinaarvoin. Käytetty diskonttokorko on henkilöautonrenkaissa 5,3 % (v. 2018 6,0 %) ja Vianorin osalta 4,7–6,8 % (v. 2018 5,3–7,9 %) sijaintimaittain vaihdellen. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on kapitalisoitu päätearvoksi käyttämällä tasaista 2 %:n kasvutekijää ja diskontattu edellä mainitulla diskonttokorolla.

Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Laskelmien perusteella Vianorin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon 426 miljoonalla eurolla (38 miljoonalla eurolla v. 2018). Keskeisistä olettamista Vianor on herkin kysyntäennusteisiin pohjautuvan bruttokatteen todelliseen toteutumistasoon. Bruttokatteen 13,6 %-yksikön jättämä tavoitetasosta tulevina vuosina voisi aiheuttaa alaskirjaustarpeen. Henkilöautonrenkaiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää merkittävästi (huomattavasti yli 100 %) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvon eikä pienillä kate- tai myyntivolyymin muutoksilla ole vaikutusta arvonalentumistestauksen tuloksiin. Mahdolliseen arvonalentumiseen vaaditaan esimerkiksi liikevaihdon vuosittainen yli 19 % vähennys tai bruttokatteen pysyvä heikkeneminen yli puolella nykyisestä tasosta.

14. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUS

			Koneet ja
milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	1,4	135,0	1,3	137,7
Lisäykset	0,1	10,4	0,1	10,6
Vähennykset	0,0	–0,1	0,0	–0,1
Muut muutokset	0,1	5,5	0,1	5,6
Kurssierot	0,0	0,4	0,0	0,4
Hankintameno 31.12.2019	1,6	151,1	1,5	154,1
Kertyneet poistot 1.1.2019	0,0	0,0	0,0	0,0
Poistot	–0,3	–30,5	–0,3	–31,1
Kurssiero	0,0	–0,1	0,0	–0,1
Kertyneet poistot 31.12.2019	–0,3	–30,6	–0,3	–31,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	1,2	120,5	1,2	122,9

15. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

		2019				2018
	Liite		Käypä arvo			Käypä arvo
milj. euroa		Kirjan pitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Kirjan pitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	(29)	2,9	-	2,9	-	5,5	-	5,5	-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	(29)	1,2	-	1,2	-	23,4	-	23,4	-
Jaksotettuun hankintamenoon
Muut pitkäaikaiset saamiset	(17)	7,6	-	7,2	-	7,3	-	6,1	-
Myyntisaamiset ja muut saamiset	(20)	498,8	-	499,4	-	409,9	-	410,5	-
Rahamarkkinainstrumentit	(21)	-	-	-	-	83,0	-	83,0	-
Käteinen raha ja pankkitilit	(21)	218,8	-	218,8	-	364,4	-	364,4	-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Noteeraamattomat osakesijoitukset	(16)	0,7	-	-	0,7	0,7	-	-	0,7
Rahoitusvarat yhteensä		730,1	-	729,5	0,7	894,3	-	892,9	0,7
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	(29)	2,3	-	2,3	-	9,9	-	9,9	-
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset	(29)	6,3	-	6,3	-	3,9	-	3,9	-
Jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset rahoitusvelat	(26)	135,2	-	138,1	-	132,3	-	133,1	-
Ostovelat ja muut velat	(27)	89,4	-	89,4	-	111,0	-	111,0	-
Rahoitusvelat yhteensä		233,2	-	236,1	-	257,1	-	257,8	-

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä hierarkian eri tasojen välillä..

Liitetiedossa 28 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset. Muihin jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin rahoitusvaroihin ei liity olennaisia arvonalentumisia.

Käyvän arvon erät on luokiteltu käyttäen käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvastaa käypiä arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Käyvän arvon hierarkia sisältää seuraavat tasot:

Taso 1: Identtisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei-todettavissa olevat syöttötiedot).

Se käyvän arvon hierarkian taso, jolle tietty käyvän arvon erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella.

Kaikki käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat erät on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasoon 2 ja eriin kuuluvat konsernin johdannaissopimukset. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä käytetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Tasolla 3 ovat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat noteeraamattomat osakesijoitukset, sillä hankintamenon arvioidaan kuvastavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarat ja -velat, joita ei arvosteta käypään arvoon taseessa, mutta joille käypä arvo voidaan määrittää, sijoittuvat käyvän arvon hierarkian tasoon 2. Tällä tasolla ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat. Niiden käyvät arvot pohjautuvat tilinpäätöshetken markkinakorolla diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja käypien arvojen

16. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ JA PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

milj. euroa	Osuudet osakkuusyrityksissä	Noteeraamattomat osakesijoitukset
Hankintameno 1.1.2019	0,1	0,7
Vähennykset/Lisäykset	-	-
Hankintameno 31.12.2019	0,1	0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	0,1	0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	0,1	0,7

17. MUUT PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa	2019	2018
Lainasaamiset	7,6	7,3
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,1	-
Yhteensä	7,7	7,3

18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

milj. euroa	31.12. 2017	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssi erot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12. 2018
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	13,2	1,7				14,9
Varaukset	0,9	0,0				0,9
Vahvistetut tappiot	–0,3	0,3				0,0
Rahavirran suojaukset	–0,3					–0,3
Muut erät	12,0	–0,9		0,0		11,1
Yhteensä	25,7	1,1	-	0,0	-	26,8
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan	–16,5	–1,0				–17,5
Laskennalliset verosaamiset taseessa	9,2	0,0	-	0,0	-	9,3
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	17,3	–0,7				16,6
Verottomat varaukset	0,5	0,9		0,0		1,3
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat	27,3	3,0				30,3
Muut erät	1,9	0,0				1,9
Yhteensä	46,9	3,2	-	0,0	-	50,0
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan	–16,5	–1,0				–17,5
Laskennalliset verovelat taseessa	30,4	2,1	-	0,0	-	32,5

milj. euroa	31.12. 2018	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Kurssi erot	Ostetut/ myydyt tytär yritykset	31.12. 2019
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	14,9	–1,3				13,6
Varaukset	0,9	0,2				1,1
Vahvistetut tappiot	0,0	4,0				4,0
Rahavirran suojaukset	–0,3	1,0				0,7
Muut erät	11,1	0,8		0,0		11,9
Yhteensä	26,8	4,6	-	0,0	-	31,4
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan	–17,5	2,1				–15,4
Laskennalliset verosaamiset taseessa	9,3	6,7	-	0,0	-	15,9
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	16,6	0,1				16,6
Verottomat varaukset	1,3	0,5		0,0		1,8
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat	30,3	0,4				30,7
Muut erät	1,9	0,9				2,8
Yhteensä	50,0	1,8	-	0,0	-	51,8
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan	–17,5	2,1				–15,4
Laskennalliset verovelat taseessa	32,5	3,9	-	0,0	-	36,4

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan. Konsernilla oli 31.12.2019 kertyneitä tappioita 27,1 miljoonaa euroa (9,6 miljoonaa euroa vuonna 2018), joista on kirjattu verosaaminen. Kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista oli 3,1 miljoonaa euroa (22,3 miljoonaa euroa vuonna 2018). Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa.

Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia verotappioita 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 (1,3 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 55,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 (54,8 miljoonaa euroa vuonna 2018), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

19. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa	2019	2018
Aineet ja tarvikkeet	139,1	126,4
Keskeneräinen tuotanto	7,8	6,9
Valmiit tuotteet	240,1	236,0
Yhteensä	387,0	369,2

Tilikausittain vaihto-omaisuuden yksittäisiin arvoihin kohdistetaan kulukirjaus, jotta vaihto-omaisuuden arvot vastaisivat maksimissaan niiden todennäköisiä nettorealisointiarvoja. Vuonna 2019 kirjattiin kuluksi 2,5 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2018).

20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

milj. euroa	2019	2018
Myyntisaamiset	498,3	409,5
Lainasaamiset	0,5	0,5
Siirtosaamiset	17,0	21,1
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	0,9	20,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	2,9	5,6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset	15,6	13,0
Muut saamiset	38,4	21,9
Yhteensä	573,7	492,1

21. RAHAVARAT

milj. euroa	2019	2018
Käteinen raha ja pankkitilit	218,8	364,4
Rahamarkkinainstrumentit	-	83,0
Yhteensä	218,8	447,5

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Liitetiedossa 28 on esitetty myyntisaamisiin kohdistuneet arvonalentumiset.

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

milj. euroa	2019	2018
Vuosialennukset, ostot	3,7	5,9
Rahoituserät	0,6	0,6
Sosiaalimaksut	1,4	1,9
Vakuutusmaksut	0,9	0,5
Matkalla olevat suoritukset	-	2,9
Muut erät	10,5	9,4
Yhteensä	17,0	21,1

Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät

milj. euroa	2019	2018
Arvonlisäverosaamiset	33,9	19,6
Muut erät	4,5	2,3
Yhteensä	38,4	21,9

22. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat	osakkeet Yhteensä
1.1.2018	136 745	25,4	181,4	203,9	–20,3	390,4
Osakeoptioiden käyttö	799	-	-	18,7	-	18,7
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	243	-	-	-	8,9	8,9
Muut muutokset	-	-	-	-	-	-
31.12.2018	137 788	25,4	181,4	222,6	–11,4	418,0
1.1.2019	137 788	25,4	181,4	222,6	–11,4	418,0
Osakeoptioiden käyttö	856	-	-	15,7	-	15,7
Omien osakkeiden hankinta/luovutus	80	-	-	-	3,4	3,4
Muut muutokset	-	-	-	-	-	0,0
31.12.2019	138 724	25,4	181,4	238,2	–8,0	437,0

Osakkeiden nimellisarvo poistettin vuonna 2008 eikä konsernilla siten ole enää enimmäisosakepääomaa. Kaikki liikeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysmääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ennen osakkeiden nimellisarvon poistoa ylikurssirahastoon kirjattiin osakeannissa ja osakeoptioilla tehdyn osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

Muuntoerot-rahasto

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksiköiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista ja niiden suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää kaksi alarahastoa: käyvän arvon rahaston käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville rahoitusvaroille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvon muutoksille.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Osakkeiden nimellisarvon poiston jälkeen osakeoptioilla tehdyt osakemerkinnät kirjataan kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä omistanut 31.12.2019 yhtään yhtiön osaketta.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,58 euroa osakkeelta (1,58 euroa vuonna 2018).

Jakokelpoiset varat

Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2019 on 773,9 miljoonaa euroa (683,0 miljoonaa euroa 31.12.2018). Laskenta perustuu emon taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön.

23. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

OPTIO-OHJELMAT

Henkilöstön optiojärjestelmä 2013

Vuonna 2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakoi optiot keväällä 2015 (2013C-optiot). Option raukeamispäivä oli 31.5.2019.

Optioita myönnettiin Nokian Renkaat -konserniin voimassa olevassa työ- tai toimisuhteessa olleelle henkilöstölle ja Nokian Renkaiden kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Direnic Oy:lle. Mikäli optionomistajan työ- tai toimisuhde Nokian Renkaat -konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista muusta syystä kuin työntekijän kuoleman tai lakisääteiselle, työsopimuksen mukaiselle tai yhtiön muuten määrittelemän eläkkeelle siirtymisen johdosta, on hänen viipymättä tarjottava yhtiölle tai yhtiön määräämälle vastikkeetta sellaiset optiooikeudet, joiden osalta ehtojen mukainen osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Tarkemmat tiedot optiosta on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Optio-oikeudet 2013
PERUSTIEDOT	2013C	Yhteensä
Yhtiökokouspäivä	11.4.2013
Optioita enintään, kpl	1 150 000	1 150 000
Merkittäviä osakkeita per optio, kpl	1
Alkuperäinen merkintähinta, euroa	24,42
Osinko-oikaisu	kyllä
Nykyinen merkintähinta, euroa	18,25
Alkuperäinen allokaatiopäivä	7.5.2015
Vapautumispäivä	1.5.2017
Raukeamispäivä	31.5.2019
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia	4,1	4,1 *
Maksun suoritustapa	osakkeina
Oikeuden syntymisehto	työssäolovelvoite oikeuden vapautumispäivään asti

* Painotettu keskiarvo

	Optio-oikeudet 2013	Toteutushinta,
TILIKAUDEN TAPAHTUMAT	2013C	painotettu keskiarvo, euroa	Yhteensä
1.1.2019
Kauden alussa ulkona olleet	882 642	19,83	882 642
Kauden alussa varastossa olleet	136 005	19,83	136 005
Tilikauden muutokset
Kaudella toteutetut	855 741	18,27	855 741
Toteutushinnan painotettu keskiarvo toteuttamisjakson aikana, euroa	18,27	18,27
Osakkeen painotettu keskikurssi toteuttamisjakson aikana, euroa *	29,49	29,49
Kaudella rauenneet	159 108	25,39	159 108
Ei liikkeeseenlaskettu & erääntyneet	3 798		3 798
31.12.2019
Kauden loppuun mennessä toteutetut	990 892	18,25	990 892
Kauden lopussa ulkona olevat	0		0
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	0		0
Varastossa kauden lopussa	0		0

* Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi ajalta, millä kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2019.

milj. euroa	2019	2018
Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat	0,1	0,4

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄT

Avainhenkilöstön osakepalkkiojärjestelmä 2016

Vuonna 2016 hallitus päätti uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016, 2017 ja 2018. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Palkkioita myönnetään Nokian Renkaat -konsernin avainhenkilöstölle. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen rajoitusjakson päättymistä, palkkiota ei pääsääntöisesti luovuteta. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa osakkeille asetetun noin vuoden mittaisen rajoitusjakson aikana. Johtoryhmän jäsenten on pidettävä omistuksessaan 25 % saamastaan brutto-osakemäärästä kunnes osakeomistus vastaa henkilön kiinteää bruttovuosipalkkaa.

Osakepalkkiojärjestelmä: Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019, Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Nokian Renkaat tiedotti 5.2.2019, että Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoritusperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä (myöhemmin myös PSP 2019) päärakenteena sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä (myöhemmin myös RSP 2019) täydentävänä palkkiojärjestelmänä erityistilanteita varten. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sekä avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Sekä ansaintajaksolle PSP 2019–2020 että ansaintajaksolle PSP 2019–2021 sovellettavat suoritusmittarit ovat sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE) ja osakekohtaisen tuloksen (EPS) kasvu.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä, joka on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot.

osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 70 000 brutto-osaketta.

Muita ehtoja

Hallitus arvioi, ettei osakepalkkiojärjestelmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia osakkeita ja ettei järjestelmällä siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään.

Tarkemmat tiedot osakepalkkioista on esitetty alla olevassa taulukossa.

Perustiedot	PSP 2017	PSP 2018	PSP 2019–2020	PSP 2019–2021	RSP 2019–2021	Yhteensä
Liikkeellelaskupäivä	23.2.2016	23.2.2016	5.2.2019	5.2.2019	5.2.2019
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl	540 000	560 000	580 000	535 000		70 000 2 285 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	31.1.2017	2.2.2018	26.2.2019	26.2.2019	26.8.2019
Ansaintajakso alkaa	1.1.2017	1.1.2018	1.1.2019	1.1.2019	1.1.2019
Ansaintajakso päättyy	31.12.2017	31.12.2018	31.12.2020	31.12.2021	31.12.2021
Osakkeiden vapautuminen	31.3.2019	31.3.2020	31.3.2021	31.3.2022	31.3.2022
Osakkeiden syntymisehdot	Liikevaihto ja -liikevoitto	Liikevaihto ja -liikevoitto	Tulos / Osake (EPS) kasvu % ja Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	Tulos / Osake (EPS) kasvu % ja Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	Voimassa oleva työsuhde
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia	2,2	2,2	2,3	3,3	3,3	2,5
Voimassaoloaikaa jäljellä, vuosia	0,0	0,3	1,3	2,2	2,2	1,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	185	199	191	188	4
Maksun suoritustapa	Osakkeina ja käteisenä	Osakkeina ja käteisenä	Osakkeina ja käteisenä	Osakkeina ja käteisenä	Osakkeina ja käteisenä

Tilikauden tapahtumat	PSP 2017	PSP 2018	PSP 2019–2020	PSP 2019–2021	RSP 2019–2021	Yhteensä
1.1.2019
Kauden alussa ulkona olleet	484 600	495 450	0	0	0	980 050
Tilikauden muutokset
Myönnetyt	0	0	568 680	524 660		4 025 1 097 365
Menetetyt	5 100	47 400	15 780	10 400	0	78 680
Luovutusrajoitus päättynyt tilikaudella	479 500					479 500
Ansaitut (brutto)	13 500	140 819	0	0	0	154 319
Maksetut (netto)	9 165	75 013	0	0	0	84 178
31.12.2019
Kauden lopussa ulkona olevat	0	448 050	552 900	514 260		4 025 1 519 235

Käyvän arvon määrittäminen

Tilikaudella 2019 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty painotettuina keskiarvoina oheisessa taulukossa. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2019 tekemään arviointiin vapautuvien kannustimien määrästä.

Osakepalkkiot 2019

Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	28,41
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	25,63
Odotetut osingot, euroa	3,79
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	24,62
Käypä arvo yhteensä 31.12.2019, miljoonaa euroa	84 767

milj. euroa	2019	2018
Vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
Tilikauden kulut
Tilikauden kulut, osakkeina toteutettavat	1,7	9,9

24. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin kaikki olennaiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

25. VARAUKSET

milj. euroa	Takuuvaraus	Yhteensä
1.1.2019	4,4	4,4
Varausten lisäykset	1,4	1,4
Käytetyt varaukset	–1,0	–1,0
31.12.2019	4,9	4,9

milj. euroa	2019	2018
Pitkäaikaiset varaukset	-	-
Lyhytaikaiset varaukset	4,9	4,4

Takuuvaraus

Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva -takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Varaukset perustuvat näiden takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden vuoden aikana.

26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT

milj. euroa	2019	2018
Pitkäaikaiset
Rahalaitos- ja eläkelainat	134,3	6,3
	134,3	6,3
Lyhytaikaiset
Yritystodistuslainat	-	-
Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen lyhennykset	0,9	126,0
	0,9	126,0

Korolliset rahoitusvelat valuutoittain

milj. euroa	2019	2018
Valuutta
EUR	112,3	112,3
RUB	22,9	20,1
Yhteensä	135,2	132,3

Korollisten rahoitusvelkojen efektiiviset korkokannat

	2019		2018
	Ilman suojauksia	Suojausten kanssa	Ilman suojauksia	Suojausten kanssa
Rahalaitos- ja eläkelainat	1,8 %	2,4 %	2,0 %	2,7 %
Yhteensä	1,8 %	2,4 %	2,0 %	2,7 %

Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 15.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

milj. euroa	2019	2018
Ostovelat	89,4	111,0
Siirtovelat	141,7	292,9
Ennakkomaksut	0,6	0,6
Johdannaissopimukset
Suojauksiksi määritetyt	6,3	2,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	2,3	10,0
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	4,6	6,5
Muut velat	21,7	23,4
Yhteensä	266,5	437,1

Ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta .

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät

milj. euroa	2019	2018
Palkat ja sosiaalimaksut	37,0	38,2
Vuosialennukset, myynti	61,3	63,9
Komissiot	5,4	5,4
Laskuttamattomat toimitukset	6,7	1,3
Markkinointikulut	5,5	4,9
Kuljetus- ja rahtikulut	3,7	3,9
Takuut	4,2	4,3
Rahoituserät	0,0	-
Palautetut verot veroriidoista	-	148,2
Arvonlisäverovelat	-	7,3
Muut	17,8	15,4
Yhteensä	141,7	292,9

28. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on konsernin suunnitellun tuloskehityksen turvaaminen rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta liikkeiltä. Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä. Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen Treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa. Konsernin luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä vaikutus konsernin luottoriskin määrään.

Valuuttariski

Nokian Renkaat –konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Sveitsissä, Ukrainassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Kiinassa sekä rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Rengastehtaat sijaitsevat Suomessa Nokialla ja Venäjällä Vsevolozhskissa. Uusin tehdas Yhdysvalloissa Dayton Tennesseessä avattiin lokakuussa.

Transaktioriski

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti emoyrityksen ja tytäryritysten väliset transaktiot toteutetaan ensisijaisesti tytäryrityksen kotivaluutassa, jolloin transaktioriski kohdistuu emoyritykseen ja merkittävää transaktioriskiä ei synny ulkomaisiin tytäryrityksiin. Poikkeuksen pääsääntöön tekevät tytäryritykset, joihin liiketoiminnan luonteesta johtuen syntyy ei-kotivaluuttamääräisiä eriä. Tällöin emoyrityksen ja tytäryrityksen väliset transaktiot toteutetaan konsernin valuutta-aseman kannalta tarkoituksenmukaisessa valuutassa. Emoyritys hallinnoi näiden tytäryritysten transaktioriskiä ja tekee tytäryrityksille tarvittavat suojaukset, jotta tytäryritysten valuutta-asemat on suojattu konsernin suojausperiaatteiden mukaisesti. Suojausperiaatteita ei kuitenkaan sovelleta Ukrainan ja Valko-Venäjän valuutta-asemaan Ukrainan hryvnian ja Valko-Venäjän ruplan ollessa ei-vapaasti vaihdettavia valuuttoja.

Emoyrityksen ja ei-kotivaluuttaeriä omaavien tytäryritysten transaktiopositio koostuu valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä sitovista osto- ja myyntisopimuksista. Suojauspolitiikan mukaisesti jokaisen valuuttaparin merkittävä transaktiopositio suojataan siten, että 20 %:n yli- ja alisuojaukset ovat sallittuja, jos +/- 10 %:n valuuttakurssimuutoksella ei ole yli yhden miljoonan euron vaikutusta tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernin positiovaluuttojen samanaikainen +/- 10 %:n valuuttakurssimuutos euroa vastaan saa aiheuttaa tuloslaskelmaan enintään viiden miljoonan euron suuruisen vaikutuksen. Poikkeuksena pääsääntöön ovat ei-vapaasti vaihdettavat valuutat, joilla ei ole toimivia suojausmarkkinoita. Budjettiposition laskemiseksi transaktiopositioon lisätään arvioidut valuuttamääräiset kassavirrat siten, että tarkasteluperiodi kattaa tulevat 12 kuukautta. Budjettipositiota voidaan suojata markkinatilanteen mukaan. Suojausaste voi nousta maksimissaan 70 %:iin budjettipositiosta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä, valuuttaoptioita sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.

Transaktioriski

milj. euroa			31.12.2019							31.12.2018
Toimintavaluutta	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	UAH	RUB	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	CZK	UAH	RUB
Vieras valuutta	CAD	NOK	RUB	SEK	USD	EUR	EUR	EUR	CAD	NOK	RUB	SEK	USD	EUR	EUR	EUR
Myyntisaamiset	15,0	18,7	19,3	21,9	17,7	83,1	0,0	17,5	17,7	20,5	16,7	23,4	27,7	92,8	0,0	24,1
Lainat ja muut saamiset	10,4	46,6	108,9	54,7	5,7	2,1	0,0	0,0	8,4	39,1	95,4	54,7	10,6	1,7	0,0	0,1
Valuuttatulot yhteensä	25,3	65,3	128,2	76,7	23,4	85,1	0,0	17,5	26,2	59,6	112,1	78,1	38,4	94,5	0,0	24,2
Ostovelat	0,0	0,0	–44,6	0,0	–9,4	–43,3	–0,2	–6,0	0,0	0,0	–42,3	0,0	–1,7	–42,0	0,0	–6,1
Lainat	0,0	–38,2	–86,2	–20,6	–7,9	–60,0	0,0	–15,0	–7,6	–39,3	–125,8	–11,8	–19,0	–84,2	–6,0	–20,0
Valuuttamenot yhteensä	0,0	–38,2	–130,8	–20,6	–17,3	–103,3	–0,2	–21,0	–7,6	–39,3	–168,1	–11,8	–20,7	–126,2	–6,0	–26,1
Valuuttajohdannaiset	–23,3	–21,8	–6,0	–59,3	–7,9	19,8	0,0	0,0	–16,0	–20,1	53,3	–71,2	–18,8	30,7	0,0	0,0
Sitovat myyntisopimukset	8,3	3,1	5,2	3,6	0,3	13,5	0,0	0,0	7,1	5,0	1,3	2,6	0,8	10,8	0,0	0,0
Sitovat ostosopimukset	0,0	0,0	–13,1	0,0	–24,9	–15,8	0,0	0,0	0,0	0,0	–0,3	0,0	–6,2	–5,1	0,0	0,0
Tulevat korkoerät	0,0	0,7	1,2	0,3	0,0	–0,6	0,0	–0,1	0,1	0,6	0,1	0,4	0,0	–0,6	0,0	–0,1
Nettoriski	10,4	9,1	–15,4	0,6	–26,5	–0,7	–0,1	–3,5	9,7	5,9	–1,7	–1,9	–6,6	4,6	–6,0	–2,0

Translaatioriski

Tilinpäätöksessä ulkomaalaisten tytäryritysten taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilinpäätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat kuukausittain käyttäen kuukauden keskikursseja. Tytäryritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntyneet valuuttakurssimuutokset näkyvät muuntoeroina muissa laajan tuloksen erissä sekä oman pääoman muuntoerot-rahastossa. Sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin ei ole suojattu hallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti.

Konsernin laajaa tulosta paransi 90,2 miljoonaa euroa (–67,8 miljoonaa euroa 2018) ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot.

Translaatioriski

Nettosijoitukset valuutoittain

milj. euroa	31.12.2019	31.12.2018
Nettosijoituksen valuutta
CZK	52,4	45,0
NOK	49,8	44,4
RUB	625,2	542,2
SEK	21,1	16,6
USD	321,8	167,8

Valuuttariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten perusvaluutan kohtuullisen mahdollinen muutos hintavaluuttaan nähden, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan perusvaluutan 10 %:n vahvistuminen tai heikentyminen hintavaluuttaan nähden. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2019			31.12.2018
		Perusvaluutta			Perusvaluutta
	10 % vahvempi		10 % heikompi		10 % vahvempi		10 % heikompi
milj. euroa	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma
Perusvaluutta / Hintavaluutta
EUR/CAD	–0,2	-	0,2	-	–0,3	-	0,3	-
EUR/CZK	0,2	-	–0,2	-	–0,1	-	0,1	-
EUR/NOK	–1,1	-	2,5	-	–1,0	-	0,4	-
EUR/RUB	0,5	-	–0,5	-	–0,1	-	–0,1	-
EUR/SEK	0,3	-	–0,3	-	0,5	-	–0,5	-
EUR/UAH	0,0	-	0,0	-	–0,6	-	0,6	-
EUR/USD	0.2	-	–0.2	-	0.4	-	–0.5	-

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, joka on hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vuoden vaihteessa korollisista rahoitusveloista vaihtuvakorkoisia oli 128,8 miljoonaa euroa (25,4 miljoonaa euroa 2018) ja kiinteäkorkoisia 6,3 miljoonaa euroa (107,0 miljoonaa euroa 2018) korkojohdannaiset huomioiden. Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista korollisista rahoitusveloista vähintään puolet pyritään pitämään kiinteäkorkoisina. Korkoriskin hallinnassa käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Tilikauden päättyessä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen osuus oli 79 % (100 % vuonna 2018) ja konsernin korollisten rahoitusvelkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 48 kuukautta (8 kuukautta 2018) korkojohdannaiset mukaan lukien. Pääsääntöisesti konserni soveltaa avoimiin korkojohdannaisiin rahavirran suojauslaskentaa.

Sähkön hintariski

Konserni ostaa Suomessa sähköä markkinahintaan pohjoismaisesta sähköpörssistä, mikä aiheuttaa altistumisen sähkön hintariskille. Vuosittainen sähkönhankinta on suuruudeltaan noin 90 GWh. Hankintapolitiikan mukaisesti sähkönhankintaa suojataan sähköjohdannaisilla ennalta määritettyjen suojausasteiden asettamissa rajoissa tulevien viiden vuoden periodilla. Raportointipäivänä sähköjohdannaisiin sisältyvä energiamäärä oli 140 GWh (180 GWh 2018).

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannusten ja tulosvaikutteisesti kirjattavien korkosuojausten käyvän arvon muutosten seurauksena ja konsernin omaan pääomaan rahavirtasuojausten käyvän arvon muutoksen seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan markkinakorkojen 1 %-yksikön nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

		31.12.2019 31.12.2018
			Korko		Korko
			1 %-yksikön korkeampi 1 %-yksikön matalampi			1 %-yksikön korkeampi		1 %-yksikön matalampi
milj. euroa	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma
Korkomuutoksen vaikutus	–1,3	4,5	1,3	–4,5	–1,3	1,7	1,3	–1,7

Sähkön hintariskin herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko havainnollistaa, miten sähkön hinnan kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan sähköjohdannaisten käyvän arvon muutosten seurauksena.

Kohtuullisen mahdolliseksi muutokseksi oletetaan sähkömarkkinahintojen 5 EUR/MWh:n nousu tai lasku. Muun suuruisen muutoksen vaikutuksen voi myös arvioida kohtuullisen tarkasti, koska vaikutus on likimain lineaarinen.

	31.12.2019				31.12.2018
			Sähkön hinta		Sähkön hinta
	5 EUR/MWh korkeampi 5 EUR/MWh matalampi			5 EUR/MWh korkeampi		5 EUR/MWh matalampi
milj. euroa	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma	Tulos laskelma	Oma pääoma
Sähkön hintamuutoksen vaikutus	-	0,7	-	–0,7	0,0	0,9	0,0	–0,9

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoituspolitiikan mukaisesti Treasury-toimintoon vastaa konsernin maksuvalmiudesta, rahoituksen riittävyydestä ja tehokkaasta kassanhallinnasta. Komittoidut luottolimiitit kattavat kaikki tiedossa olevat rahoitustarpeet, kuten liikkeessä olevat yritystodistukset, muut lyhytaikaiset lainat ja operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvat käyttöpääoman vaihtelut sekä investoinnit.

Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia. Konsernilla on kotimainen 150 miljoonan euron määräinen kansainvälisen pankkisyndikaatin valmiusluotto, joka erääntyy 2023. Lisäksi konsernilla on 350 miljoonan euron määräinen kotimainen yritystodistusohjelma. Lyhytaikaisilla limiiteillä ja yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, saatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan Nokian Renkaille tyypillinen säännöllinen kassavirtojen kausivaihtelu.

Tärkeimmät rahoituskovenantit raportoidaan velkojille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo rahoituskovenantteja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät lähinnä omavaraisuusasteeseen. Johto tarkkailee kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Yhtiön rahoitussopimukset sisältävät ehtoja, joiden mukaan sopimuksen voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Vuoden vaihteessa konsernin likvidien varojen määrä oli 218,8 miljoonaa euroa (447,5 miljoonaa euroa 2018). Vuoden 2019 lopussa konsernilla oli käyttämättömiä luottolimiittejä 561,0 miljoonaa euroa (558,8 miljoonaa euroa 2018), joista komittoitujen limiittien osuus oli 205,5 miljoonaa euroa (205,5 miljoonaa euroa 2018). Käyttämättömien pitkäaikaisten komittoitujen limiittien määrä oli 200,0 miljoonaa euroa (150,0 miljoonaa euroa 2018).

Konsernin korollisten rahoitusvelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 135,2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 132,3 miljoonaa euroa. Korollisista rahoitusveloista 83 % oli euromääräisiä. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 2,4 %. Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen osuus, joka sisältää vuoden sisällä tapahtuvat lainojen lyhennykset, oli 0,9 miljoonaa euroa (126,0 miljoonaa euroa 2018).

Rahoitus- ja vuokravastuuvelkojen sopimuksiin perustuvat erääntymisajat

	2019
		Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
milj. euroa	Tase arvo	2020	2021	2022	2023	2024		2025– Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	6,3	–0,8	–0,7	–0,7	–1,2	–0,6	–3,1	–7,1
Vaihtuvakorkoiset	128,8	–2,5	–2,5	–2,5		–2,4 –127,6	–1,3	–138,9
Osto- ja muut velat	89,4	–89,4	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	–89,4
Vuokravastuuvelat	124,8	–32,5	–27,9	–19,9	–16,1	–12,0	–29,6	–137,9
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	3,2	–0,8	–0,8	–0,7	–0,6	–0,2	0,0	–3,1
Valuuttajohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
Suoritettava rahavirta	3,0	–5,0	–4,8	–62,0	–21,3	0,0	0,0	–93,1
Saatava rahavirta	–0,3	0,3	0,3	57,0	18,6	0,0	0,0	76,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta		2,3 –393,2	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	–393,2
Saatava rahavirta	–2,9	394,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	394,5
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	–0,9	0,5	0,3	0,1	0,0	0,0	0,0	0,9
Yhteensä		353,8 –128,9	–36,1	–28,7		–22,9 –140,5	–34,1	–391,2

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

milj. euroa		2018
	Tase	Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat*
	arvo	2019	2020	2021	2022	2023		2024– Yhteensä
Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat
Rahalaitos- ja eläkelainat
Kiinteäkorkoiset	7,0	–0,8	–0,8	–0,7	–0,7	–1,2	–3,7	–7,9
Vaihtuvakorkoiset		125,4 –126,6	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	–126,6
Osto- ja muut velat		111,0 –111,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	–111,0
Johdannaisvelat
Korkojohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	1,6	–0,8	–0,7	–0,4	–0,1	0,2	0,2	–1,6
Valuuttajohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt
Suoritettava rahavirta	0,7	–56,2	–1,7	–1,6	–1,6	–19,1	0,0	–80,2
Saatava rahavirta	–18,9	68,7	0,2	0,2	0,3	18,8	0,0	88,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Suoritettava rahavirta		7,9 –435,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	–435,0
Saatava rahavirta	–3,5	431,8	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	431,8
Sähköjohdannaiset
Suojauksiksi määritetyt	–2,9	1,6	0,9	0,3	0,1	0,0	0,0	2,9
Yhteensä		228,2 –228,3	–2,0	–2,2	–2,0	–1,3	–3,5	–239,3

* Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

Luottoriski

Konserni altistuu luottoriskille asiakkaiden myyntisaamisissa sekä talletuksissa ja johdannaistransaktioissa rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa.

Rahoitustransaktioiden luottoriskiä hallitaan toimimalla vain sellaisten rahoituslaitosten ja -instituutioiden kanssa, joilla on korkeat luottoluokitukset. Konsernin sijoitukset ovat lyhytaikaisia ja varoja voidaan sijoittaa vain vakavaraisiin kotimaisiin pörssiyrityksiin, julkisyhteisöihin tai sijoituspolitiikassa määritellyt kriteerit täyttäviin kotimaisiin ei-pörssinoteerattuihin yrityksiin. Hallitus hyväksyy sijoituspolitiikan vuosittain.

Asiakkaiden luottoriskien hallinnan periaatteet on dokumentoitu hallituksen hyväksymään konsernin luottopolitiikkaan. Konsernin luottokomitea tekee kaikki merkittävät luottopäätökset. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään tilinpäätöstietoja sekä luottotietopalveluiden keräämiä luottotietoja ja maksutapakäyttäytymistä. Asiakkaiden luottokelpoisuutta tarkastellaan konserniyrityksissä säännöllisesti luottopolitiikan mukaisesti. Myyntisaamisten luottoriskin hallinnassa käytetään pankkitakauksia, rembursseja ja erityisiä maksuehtoja. Erääntyneisiin myyntisaamisiin sovitaan aina maksuohjelma, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Lisäksi maariskiä seurataan ja luototusta rajoitetaan maissa, joissa poliittinen tai taloudellinen ympäristö on epävakaa. Myyntisaamisiin ei sisälly muita yli 15 %:n asiakas- tai maariskikeskittymiä, kuin venäläisten asiakkaiden 47 %:n osuus vuodenvaihteen myyntisaamisista (39 % 2018).

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

Myyntisaamisiin kirjattu arvonalentuminen vastaa odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisten koko voimassaoloajalta. Määrittäessään odotettavissa olevien luottotappioiden määrää konserni tarkastelee myyntiä viimeisimmältä viideltä vuodelta, asiakkaiden maksukäyttäytymistä, toteutuneita luottotappioita, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Myyntisaamisten erääntyminen ja arvonalentuminen

		31.12.2019	31.12.2018
milj. euroa	Myyntisaamiset bruttomäärä	Arvonalentumista koskeva vähennyserä	Myyntisaamiset bruttomäärä	Arvonalentumista koskeva vähennyserä
Erääntymättömät	445,6	–2,5	362,5	–2,8
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	34,2	–0,8	38,4	–1,1
30–90 päivää sitten erääntyneet	9,9	–0,6	3,6	–0,2
91–180 päivää sitten erääntyneet	1,6	–0,2	2,7	–0,3
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	66,3	–55,2	53,2	–46,5
Yhteensä	557,7	–59,4	460,4	–51,0

Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennyserän muutokset

milj. euroa	2019	2018
Vähennyserä 1.1., IAS 39:n mukaisesti		43,6
Oikaisu aloitettaessa IFRS 9:n soveltaminen		9,6
Vähennyserä 1.1., IFRS 9:n mukaisesti	51,0	53,0
Lopulliset luottotappiot	–0,6	–2,0
Muut muutokset	3,7	0,0
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos	5,3	0,0
Vähennyserä 31.12.	59,4	51,0

Pääoman hallinta

Pääoman hallinnassa konsernin tavoitteena on tehokkaan pääomarakenteen avulla varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa yhtiön liiketoiminnan kausiluontoisuudesta riippumatta. Konserni seuraa pääomarakenteen kehitystä tunnusluvulla nettovelka/käyttökate (EBITDA) ja omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen on oltava rahoituskovenanttien mukaan vähintään 30 %. Omavaraisuusastetta laskettaessa oma pääoma on jaettu taseen loppusummalla ennakkomaksuja lukuun ottamatta.

Nettovelka / käyttökate (EBITDA)

milj. euroa	2019	2018
Keskimääräinen korollinen velka	350,8	133,8
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat	185,5	274,5
Keskimääräinen nettovelka	165,2	–140,7

Liikevoitto	316,5	372,4
Lisätään: Poistot	125,2	93,4
Käyttökate (EBITDA)	441,7	465,8

Nettovelka / käyttökate (EBITDA)	0,37	–0,30

Omavaraisuusaste

milj. euroa	2019	2018
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	1 769,7	1 486,1
Lisätään: Määräysvallattomien omistajien osuus	0,0	0,0
Oma pääoma yhteensä	1 769,7	1 486,1

Taseen loppusumma	2 332,6	2 092,9
Vähennetään: Ennakkomaksut	0,6	0,6
Oikaistu taseen loppusumma	2 332,0	2 092,3

Omavaraisuusaste	75,9 %	71,0 %

29. JOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄYVÄT ARVOT

2019			2018
Nimellis arvo	Käypä arvo Varat	Käypä arvo Velat	Nimellis arvo	Käypä arvo Varat	Käypä arvo Velat


396,8	2,9	2,3	420,0	5,2	9,7
20,3	0,0	-	27,5	0,3	-
-	-	-	37,6	-	0,2


75,0	0,3	3,0	86,0	18,9	0,7

100,0	-	3,2	200,0	1,6	3,1

3,9	0,9	0,0	4,8	2,9	0,0

Johdannaiset erääntyvät seuraavien 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, koronvaihtosopimuksia ja sähkötermiineitä. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.

30. SUOJAUSINSTRUMENTEIKSI MÄÄRITETYT RAHOITUSINSTRUMENTIT

RAHAVIRRAN SUOJAUKSET

Suojausinstrumenteiksi määritetyt rahoitusinstrumentit

	2019
	Erääntyminen
	2020	2021	2022	2023	2024	2025–	Yhteensä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoisen RUB-lainasaatavan pääoma
Nimellisarvo, milj. euroa			56,6	18,4			75,0
Keskimääräinen EUR/RUB-kurssi			70,65	76,06			71,98
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa					100,0		100,0
Keskimääräinen kiinteä korko					0,5 %		0,5%
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	1,9	1,5	0,5				3,8
Nimellisarvo, GWh	72	53	18				143
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	25,8	27,9	27,3				26,7
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj. euroa	0,1						0,1
Nimellisarvo, GWh	22						22
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	4,1						4,1

		2018 Erääntyminen

	2019	2020	2021	2022	2023	2024–	Yhteensä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoisen RUB-lainasaatavan pääoma
Nimellisarvo, milj, euroa	67,5				18,4		86,0
Keskimääräinen EUR/RUB-kurssi	59,22				76,06		62,83
Koronvaihtosopimukset
Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen EUR-velka
Nimellisarvo, milj. euroa	100,0					100,0	200,0
Keskimääräinen kiinteä korko	0,6 %					0,5 %	0,5%
Sähkötermiinit
Suojauskohde: Sähkön systeemihinta
Nimellisarvo, milj. euroa	1,7	1,5	0,9	0,5			4,6
Nimellisarvo, GWh	70	61	35	18			184
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	24,8	24,2	25,3	27,3			25,0
Suojauskohde: Sähkön Suomen aluehintaero
Nimellisarvo, milj. euroa	0,1	0,1					0,2
Nimellisarvo, GWh	20	18					37
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh	4,9	3,8					4,4

Suojausinstrumenttien vaikutus taseeseen ja laajaan tulokseen

	2019
	Valuutta	Korko	Sähkö
	johdannaiset	johdannaiset	johdannaiset
milj. euroa	Koron- ja valuutanvaihto sopimukset	Koronvaihto sopimukset	Sähkö termiinit
Nimellisarvo	75,0	100,0	3,9
Nimellisarvo, GWh	-	-	164
Varat
Kirjanpitoarvo	0,3	-	0,9
Tase-erä	Myyntisaamiset ja muut saamiset	Myyntisaamiset ja muut saamiset	Myyntisaamiset ja muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	3,0	3,2	0,0
Tase-erä	Ostovelat ja muut velat	Ostovelat ja muut velat	Ostovelat ja muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	18,3	2,5	1,1
Suojausinstrumentti	–18,3	–2,5	–1,1
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus	–18,3	–2,5	–1,1
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä	20,4	0,9	–0,9
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	Rahoituserät	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut
Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-	-
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	Rahoituserät	Liiketoiminnan muut tuotot tai kulut

	Valuutta johdannaiset	Korko johdannaiset	Sähkö johdannaiset
milj. euroa	Koron- ja valuutanvaihto sopimukset	Koronvaihto sopimukset	Sähkö termiinit
Nimellisarvo	86,0	200,0	4,8
Nimellisarvo, GWh	-	-	221
Varat
Kirjanpitoarvo	18,9	1,6	2,9
Tase-erä	Myyntisaamiset ja muut saamiset	Myyntisaamiset ja muut saamiset	Myyntisaamiset ja muut saamiset
Velat
Kirjanpitoarvo	0,7	3,1	0,0
Tase-erä	Ostovelat ja muut velat	Ostovelat ja muut velat	Ostovelat ja muut velat
Arvon muutos tehottomuuden määrittämiseksi
Suojauskohde	–7,4	1,2	–3,7
Suojausinstrumentti	7,4	–1,2	3,7
Tehokas osuus
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu määrä	7,4	–1,2	3,7
Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi siirretty määrä	–8,3	0,9	–1,0
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	Rahoituserät	Myytyjä suoritteita vastaavat kulut

Tehoton osuus
Tulokseen kirjattu määrä	-	-	-
Tuloslaskelman erä	Rahoituserät	Rahoituserät	Liiketoiminnan muut tuotot tai kulut

Suojausinstrumenttien vaikutus omaan pääomaan

milj. euroa	2019	2018
Rahavirran suojausrahasto 1.1.	–0,6	–1,8
Rahavirran suojaukset
Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän arvon muutos
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	–18,3	7,4
Koronvaihtosopimukset	–2,5	–1,2
Sähkötermiinit	–1,1	3,7
Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	20,4	–8,3
Koronvaihtosopimukset	0,9	0,9
Sähkötermiinit	–0,9	–1,0
Verovaikutus	0,3	–0,3
Rahavirran suojausrahasto 31 .12	–1,8	–0,6

31. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ HANKINTASITOUMUKSET

milj. euroa	2019	2018
Omasta velasta
Kiinteistökiinnitykset	0,9	0,9
Pantit	4,7	4,7

Muiden puolesta
Takaukset	0,4	0,4

Muut omat vastuut
Takaukset	29,9	27,7
Hankintasitoumukset	29,4	29,9

32. RIITA-ASIAT, OIKEUSPROSESSIT JA LÄHIAJAN RISKIT

Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan:

Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien luottamukseen sekä makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukkuasiakkaiden maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan myyntisaatavien arvonalentumisia.
Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla. Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.
Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja niillä voi tämän myötä olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen.
Nokian Renkaiden tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset näissä laitoksissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi huippusesongin myyntiin.
Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin. Nokian Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka Nokian Renkaat on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopimuksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi täysin valvoa toimittajiensa toimia. Raaka-aineiden tuottajien tekemät lakien, säännösten tai standardien rikkomukset tai niiden poikkeaminen käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä yhteisössä yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti Nokian Renkaiden maineeseen.
Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä tapahtuvien ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on saatavilla yhtiön vuoden 2019 Muun kuin taloudellisen tiedon raportista.
Valuuttakurssiriski koostuu transaktio- ja valuuttamuunnosriskistä. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60 % konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.
Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Maaliskuussa 2019 poliisi siirsi syyteharkintaan arvopaperimarkkinarikosepäilyn. Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Siirtohinnoittelua koskevat verokiistat

Muut verokiistat

33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

	Kotipaikka	Kotimaa	Konsernin omistusosuus %	Osuus äänivallasta %	Emoyrityksen omistusosuus %
Emoyritys
Nokian Renkaat Oyj	Nokia	Suomi
Konserniyritykset
Nokian Raskaat Renkaat Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Levypyörä Oy	Nastola	Suomi	100	100
Nokian Däck AB		Ruotsi	100	100	100
Nokian Dekk AS		Norja	100	100	100
Nokian Tyres GmbH		Saksa	100	100	100
Nokian Tyres AG		Sveitsi	100	100	100
Nokian Tyres Sp z o.o.		Puola	100	100	100
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc.		USA	100	100	100
Nokian Tyres Inc.		USA	100	100
Nokian Tyres U.S. Operations LLC		USA	100	100
Nokian Tyres Canada Inc.		Kanada	100	100	100
Nokian Tyres s.r.o.		Tsekin tasavalta	100	100	100
TOV Nokian Shina		Ukraina	100	100	100
TOO Nokian Tyres		Kazakstan	100	100	100
OOO Nokian Shina	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100	100
TAA Nokian Shina Belarus		Valko-Venäjä	100	100	100
Nokian Renkaat Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	99
OOO Nokian Tyres	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100
OOO Hakkapeliitta Village	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd		Kiina	100	100
NT Tyre Machinery Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
OOO Hakka Invest	Vsevolozhsk	Venäjä	100	100	100
Koy Nokian Nosturikatu 18	Nokia	Suomi	100	100	100
Koy Nokian Rengaskatu 4	Nokia	Suomi	100	100	100
Nokian Tyres Spain S.L.U.		Espanja	100	100	100
Nokianvirran Energia Oy	Nokia	Suomi	32,3	32,3	32,3
Vianor Holding Oy	Nokia	Suomi	100	100	100
Vianor Oy	Lappeenranta	Suomi	100	100
Posiber Oy	Nokia	Suomi	100	100
Vianor AB		Ruotsi	100	100
Nordicwheels AB		Ruotsi	100	100
Vianor AS		Norja	100	100
Vianor Inc.		USA	100	100
EAM NRE1V Holding Oy		Suomi	0	100
Osakkuusyritykset
Sammaliston Sauna Oy	Nokia	Suomi	33	33	33

Nokianvirran Energia Oy on kolmen osapuolen yhteinen toiminto, mikä toimittaa Nokian rengastehtaalle tuotannossa käytettävää höyryä. Yhtiön osapuolet käyttävät yhteistä määräysvaltaa noudattaen ns. Mankala-periaatetta, missä yhtiön ei ole tarkoitus tehdä voittoa ja järjestelyn osapuolet ovat sitoutuneet käyttämään koko tuotoksen. Yhtiö yhdistellään konserniyrityksenä suhteellisella konsolidointimenetelmällä rivi riviltä 32,3 % omistusosuuden mukaisesti.

Hallitus teki kokouksessaan 12. kesäkuuta 2017 päätöksen järjestelystä Nokian Renkaat Oyj:n (Nokian Renkaat) osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta Evli Awards Management Oy:n (EAM) kanssa kannustimiin liittyvän omien osakkeiden hankinnan rahoitusta koskevan osakeyhtiölain kohdan säännösten mukaisesti (OYL 13 luku 10§2). Järjestelyssä EAM perusti EAM NRE1V Holding Oy:n (Holding-yhtiö), joka hankkii Nokian Renkaiden rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Nokian Renkaiden osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. Holding-yhtiön juridinen omistus on EAM:lla, mutta sopimuksen perusteella Nokian Renkaat tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimii agentin roolissa Holding-yhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että Holding-yhtiö yhdistellään IFRS -konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muu johto läheisine perheenjäsenineen.

Yrityksen toimitusjohtajalle ja muulle johdolle myönnetyt osakkeet ja optiot

Johdon optio-oikeuksissa on samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa.

Liiketoimet ja avoimet saldot huomattavan vaikutusvallan omaavien tahojen kanssa

1 000 euroa	2019	2018
Johto
Työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4 524,4	5 119,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,0	0,0
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	183,7	0,0
Osakeperusteiset maksut	2 186,1	5 231,5
Yhteensä	6 894,2	10 350,9

Palkat ja palkkiot
Hille Korhonen, toimitusjohtaja	693,2	883,2
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta	0,0	189,9

Hallituksen jäsenet
Petteri Walldén	101,4	102,0
Heikki Allonen	54,6	54,0
Raimo Lind	76,5	78,9
Veronica Lindholm	56,4	57,0
Inka Mero	54,6	54,0
George Rietbergen	54,6	53,4
Kari Jordan	78,3	75,9
Pekka Vauramo	53,4	52,2
Yhteensä	529,8	527,4
Hallituksen jäsenille ei ole maksettu lisäpalkkioita.

Muu johto	3 301,4	3 708,8
joista lisäpalkkioina raportointivuodelta	180,0	1 128,2

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä eläkekulua. Vuonna 2019 toimitusjohtaja Korhosen lakisääteinen eläkekulu oli 72,9 tuhatta euroa ja lisäeläkkeen kulu oli 132 tuhatta euroa. Eläkeiäksi on sovittu 65 vuotta. Toimitusjohtajan eläkekapitalisaatiosopimuksen vuosittaiset maksut talletustilille on pantattu eläkelupauksesta kirjatun velan vakuudeksi. Eläke on maksupohjainen. Muulla johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 %:a vuosipalkasta ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.

Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja, takauksia tai vakuuksia.

	2019	2018
Myönnetty (kpl)
Osakkeita	260 260	229 000
Osakeoptioita	-	-

Hallussa (kpl)
Osakkeita	221 940	195 309
Osakeoptioita	-	19 000
joista toteutettavissa	-	19 000

Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osake- tai optiopalkkioita.

34. TIETOA UUDEN STANDARDIN KÄYTTÖÖNOTOSTA

Nokian Renkaat on ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin 1.1.2019 soveltaen käyttöönoton yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu.

		Oikaisu
milj. euroa	31.12.2018	vaikutus	1.1.2019
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	647,3		647,3
Liikearvo	83,6		83,6
Muut aineettomat hyödykkeet	33,6		33,6
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,1		0,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	-	137,7	137,7
Pitkäaikaiset sijoitukset	0,7		0,7
Muut saamiset	7,3		7,3
Laskennalliset verosaamiset	9,3		9,3
Pitkäaikaiset varat yht.	781,8	137,7	919,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	369,2		369,2
Myyntisaamiset	409,5		409,5
Muut saamiset	71,9		71,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	13,0		13,0
Rahavarat	447,5		447,5
Lyhytaikaiset varat yht.	1 311,0		1 311,0
Varat yhteensä	2 092,9	137,7	2 230,6
Oma pääoma
Osakepääoma	25,4		25,4
Ylikurssirahasto	181,4		181,4
Omat osakkeet	–11,4		–11,4
Muuntoerot -rahasto	–365,4		–365,4
Arvonmuutosrahasto	–0,6		–0,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	222,6		222,6
Kertyneet voittovarat	1 434,1		1 434,1
Määräysvallattomien omistajien osuus	-		-
Oma pääoma yht.	1 486,1		1 486,1
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	32,5		32,5
Varaukset	0,0		0,0
Korolliset velat	6,3	119,9	126,3
Muut velat	0,5		0,5
Pitkäaikaiset velat yht.	39,3	119,9	159,3

		Oikaisu
milj. euroa	31.12.2018	vaikutus	1.1.2019
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	111,0		111,0
Muut lyhytaikaiset velat	319,6		319,6
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	6,5		6,5
Varaukset	4,4		4,4
Korolliset velat	126,0	17,8	143,8
Lyhytaikaiset velat yht.	567,4	17,8	585,2
Oma pääoma ja velat yhteensä	2 092,9	137,7	2 230,6

IAS 17 -standardin mukaan laskettu taseen ulkopuolinen leasingvastuu 31.12.2018 voidaan täsmäyttää IFRS 16 -standardin mukaisesti laskettuun avaavan taseen leasingvelkaan 1.1.2019 seuraavasti:

Vuokravastuuvelat 31.12.2018	159,3
Tulevien vuokrien diskonttauksen vaikutus ja muut
muutokset*	–21,6
IFRS 16 leasingvelka avaavassa taseessa 1.1.2019	137,7

* Käytetyt diskonttokorot pohjautuvat markkina-alueeseen ja sopimuksen pituuteen. Muut muutokset sisältävät vaikutuksen lyhytaikaisten ja vähäarvoisia omaisuuseriä koskevien vuokrasopimusten poislukemisesta sekä vuokrakauden keston erilaisesta määrittelystä.

Alla yhteenveto vuokrasopimusten IFRS 16 mukaisen käsittelyn vaikutuksista tilikaudella 2019

Vaikutukset taseella

milj. euroa	1.1.2019
Käyttöomaisuus
Käyttöoikeusomaisuuserät	122,9
Yhteensä	122,9

Oma pääoma ja Velat
Pitkäaikainen velka	94,8
Lyhytaikainen velka	30,0
Yhteensä	124,8

Vaikutukset tuloslaskelmalla

Peruutetut vuokrat	32,2
Poistot	–31,1
Rahoituskulut	–3,8
Yhteensä	–2,7

35. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

tammikuuta 2020 Nokian Renkaat vahvisti vuoden 2019 ohjeistuksensa ja julkisti alustavat näkymät vuodelle 2020: Vuonna 2020 Nokian Renkaiden liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla arvioidaan laskevan ja liikevoiton olevan merkittävästi vuotta 2019 alemmalla tasolla.

EMOYRITYKSEN TULOSLASKELMA, FAS

Emoyrityksen tuloslaskelma ja tase

milj. euroa 1.1.–31.12.	Viite	2019	2018
Liikevaihto	(1)	677,7	707,8
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	(2)(3)	–556,8	–546,8
Bruttokate		120,9	160,9

Myynnin ja markkinoinnin kulut	(2)(3)	–29,0	–32,8
Hallinnon kulut	(2)(3)(4)	–26,8	–34,5
Liiketoiminnan muut kulut	(2)(3)	–21,5	–9,0
Liiketoiminnan muut tuotot		0,4	0,2
Liikevoitto		44,0	84,9
Rahoitustuotot ja -kulut	(5)	156,1	164,9
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		200,1	249,8
Tilinpäätössiirrot	(6)	–6,7	–16,2
Tuloverot	(7)	96,9	–22,4
Tilikauden voitto		290,4	211,2

EMOYRITYKSEN TASE, FAS

milj. euroa 31.12.	Viite	2019	2018
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	(8)	17,6	15,5
Aineelliset hyödykkeet	(8)	175,6	157,6
Osuudet saman konsernin yrityksissä	(9)	371,2	254,5
Osuudet osakkuusyrityksissä	(9)	4,3	4,3
Muut sijoitukset	(9)	0,6	0,6
Pysyvät vastaavat yhteensä		569,1	432,5
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	(10)	101,0	106,0
Pitkäaikaiset saamiset	(11)	266,5	255,1
Lyhytaikaiset saamiset	(12)	328,9	357,7
Rahat ja pankkisaamiset		169,5	398,6
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		866,0	1 117,4
		1 435,1	1 549,9
VASTATTAVAA
Oma pääoma	(13)
Osakepääoma		25,4	25,4
Ylikurssirahasto		182,5	182,5
Omat osakkeet		–7,6	–10,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		238,2	222,6
Kertyneet voittovarat		252,8	259,4
Tilikauden voitto		290,4	211,2
Oma pääoma yhteensä		981,8	891,0
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero	(8)	38,3	38,2
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	(14)	103,9	0,2
Lyhytaikainen vieras pääoma	(15)	311,0	620,5
Vieras pääoma yhteensä		415,0	620,7
		1 435,1	1 549,9

EMOYRITYKSEN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

milj. euroa 1.1.–31.12.	2019	2018

Tilikauden voitto	290,4	211,2
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	91,8	29,2
Rahoitustuotot ja -kulut	–156,1	–164,9
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut	–0,4	0,0
Tuloverot	–96,9	22,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	128,7	97,9
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+)	13,8	149,7
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)	5,0	–15,5
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–)	–202,0	74,0
Käyttöpääoman muutos	–183,2	208,2
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät	20,1	15,6
Maksetut korot ja muut rahoituserät	–41,3	–2,5
Saadut osingot	177,3	160,8
Maksetut tuloverot	90,4	–21,8
Rahoituserät ja verot	246,5	152,0

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A)	192,0	458,1
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–51,8	–49,7
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0,2	0,0
Tytäryritysten hankinnat	0,0	0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin	–177,0	–104,9
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B)	–228,6	–154,7

Emoyrityksen rahavirtalaskelma

milj. euroa 1.1.–31.12.	2019	2018

Rahoituksen rahavirta
Osakeannista saadut maksut	15,6	18,7
Omien osakkeiden hankkiminen	0,0	0,0
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+)	15,0	–1,7
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+)	–11,6	–22,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)	–106,9	109,1
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)	103,7	–102,3
Maksetut konserniavustukset	8,4	0,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	–218,1	–214,2
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C)	–193,8	–212,7

Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C)	–230,4	90,8

Rahavarat tilikauden alussa	398,6	307,8
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	1,3
Rahavarat tilikauden lopussa	169,5	398,6

EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Yleistä

Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen .

Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä . Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista .

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla . Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä .

Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta .

Poistoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet	3–10 v
Rakennukset	20–40 v
Koneet ja kalusto	4–20 v
Muut aineelliset hyödykkeet	10–40 v

Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa .

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät . Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan . Poistoaika on 3–5 vuotta .

Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen

Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi .

Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle .

Oma pääoma

Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta . Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan .

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin . Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin .

Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin .

Välittömät verot

Tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut välittömät verot sekä jaksotuseroihin perustuvan laskennallisen verosaamisen muutoksen . Tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymät esitetään täysimääräisinä taseessa, eikä niihin sisältyvää laskennallisen verovelan osuutta ole käsitelty velkana .

Laskennallinen verovelka sekä laskennalliset verosaamiset on esitetty omina erinään . Verovelkaa ja -saamisia laskettaessa on käytetty viimeisintä voimassaolevaa paikallista verokantaa .

EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN JA MARKKINA-ALUEITTAIN

Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot

2. HENKILÖSTÖKULUT

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien

Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 65 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 33 Lähipiiritapahtumat.

milj. euroa	2019	2018
Henkilöautonrenkaat	493,4	535,8
Raskaat Renkaat	184,3	172,0
Muu myynti	0,0	0,0
Yhteensä	677,7	707,8

Suomi	133,2	133,4
Muut Pohjoismaat	199,4	185,9
Baltia ja Venäjä	49,5	48,9
Muu Eurooppa	169,1	186,6
Pohjois-Amerikka	115,4	139,1
Muut maat	11,0	13,9
Yhteensä	677,7	707,8

milj. euroa 2019 2018 Palkat ja palkkiot 52,5 56,9 Eläkekulut 7,8 9,0 Muut henkilösivukulut 1,6 1,6 Yhteensä 61,8 67,5

suoriteperusteiset palkat 1,2 1,4 joista lisäpalkkioina 0,0 0,2 Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia.

Henkilöstö keskimäärin 2019 2018 Yhteensä 879 842

3. POISTOT

milj. euroa	2019	2018
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	6,7	5,1
Rakennukset	2,4	2,3
Koneet ja kalusto	22,3	21,6
Muut aineelliset hyödykkeet	0,2	0,2
Yhteensä	31,6	29,2

Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto	21,5	20,9
Myynti ja markkinointi	1,3	1,0
Hallinto	4,9	4,5
Muu liiketoiminta	3,9	2,8
Yhteensä	31,6	29,2

4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa	2019	2018
Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

Tilintarkastus	0,2	0,1
Veroneuvonta	1,0	0,4
Muut palvelut	0,1	0,2
Yhteensä	1,3	0,7

5. RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT

milj. euroa	2019	2018
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	177,3	160,8
Muilta	0,0	0,0
Yhteensä	177,3	160,8

Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä	11,6	10,8
Muilta	0,0	0,0
Yhteensä	11,6	10,8
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	6,6	4,4
Muilta	1,9	0,4
Yhteensä	8,5	4,8

Kurssierot (netto)	–9,4	–4,4

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	–60,0	0,0

Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–4,2	–4,9
Muille	32,9	–1,6
Muut rahoituskulut	–0,5	–0,5
Yhteensä	28,2	–7,0

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	156,1	164,9

Rahoituskuluihin on 2019 kirjattu palautetut 34,4 miljoonaa euroa verokiistoihin liittyneitä korkoja, jotka kirjattu kuluiksi aiemmilla tilikausilla perustuen verotuksen oikaisupäätöksiin. Lisäksi rahoitustuottoihin 2019 kirjattu 1,4 miljoonaa euroa saatuja tuloveron palautuksen korkoja.

6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

milj. euroa	2019	2018
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet	–0,1	0,5
Rakennukset	–0,7	–0,6
Koneet ja kalusto	0,5	1,2
Muut aineelliset hyödykkeet	0,4	0,0
Yhteensä	0,2	1,2
Muut tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset	6,6	15,0
Yhteensä	6,6	15,0
Tilinpäätössiirrot yhteensä	6,7	16,2

7. TULOVEROT

milj. euroa	2019	2018
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–16,8	–22,4
Edellisten tilikausien verot	113,7	0,0
Laskennallisten verojen muutos	-	-
Yhteensä	96,9	–22,4

Maaliskuussa 2019 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituslupahakemuksen Nokian Renkaiden vuosien 2007−2010 verokiistassa. Hallinto-oikeuden toukokuussa 2018 tekemä päätös on näin lainvoimainen ja verovuosien 2007–2010 verokiista on loppuun käsitelty. KHO:n päätöksen johdosta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö peruutti vuotta 2011 koskeneen valituksensa ja Verohallinnon vuonna 2018 tekemä myönteinen päätös on näin lainvoimainen.

8. PYSYVÄT VASTAAVAT

		Aineettomat hyödykkeet	Aineelliset hyödykkeet
milj. euroa	Aineet tomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Maa alueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.2019	60,1	3,6	0,9	75,1	462,8	5,3	31,1
Lisäykset	0,4	0,0	0,0	0,0	21,8	0,0	45,7
Vähennykset	0,0	0,0	0,0	0,0	–11,1	0,0	0,0
Siirrot erien välillä	4,4	4,0	0,2	2,2	8,8	0,7	–26,5
Hankintameno 31.12.2019	64,9	7,6	1,1	77,3	482,2	6,0	50,2
Kertyneet poistot 1.1.2019	–45,0	–3,2	0,0	–38,0	–375,7	–3,9	0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	0,0	0,0	0,0	1,1	0,0	0,0
Tilikauden poisto	–5,9	–0,8	0,0	–2,4	–22,3	–0,2	0,0
Kertyneet poistot 31.12.2019	–50,9	–4,1	0,0	–40,4	–396,8	–4,1	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	14,0	3,5	1,1	36,8	85,4	1,9	50,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	15,1	0,4	0,9	37,1	87,1	1,5	31,1
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2019	2,7	0,1	-	11,6	19,6	0,1
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2018	2,9	0,1	-	12,3	19,1	–0,3

9. SIJOITUKSET

milj. euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus yrityksissä	Muut sijoitukset
Hankintameno 1.1.2019	254,5	4,3	0,6
Vähennykset	–3,5	-	-
Lisäykset	180,1	-	-
Arvonalennukset	–60,0
Hankintameno 31.12.2019	371,2	4,3	0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	371,2	4,3	0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	254,5	4,3	0,6

Tilikauden aikana tapahtui kaksi tytäryhtiösulautumista.

10. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa	2019	2018
Aineet ja tarvikkeet	72,3	73,1
Keskeneräinen tuotanto	3,1	2,7
Valmiit tuotteet	25,6	30,3
Kirjanpitoarvo yhteensä	101,0	106,0

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa	2019	2018
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	265,9	254,7
Lainasaamiset muilta	0,6	0,4
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	266,5	255,1

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

milj. euroa	2019	2018
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	134,7	138,4
Lainasaamiset	122,4	131,5
Siirtosaamiset	22,8	23,6
Yhteensä	279,9	293,5

Myyntisaamiset	31,1	31,6
Muut saamiset	3,0	4,3
Siirtosaamiset	14,9	28,3
Yhteensä	49,0	64,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	328,9	357,7
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
Rahoituserät	8,0	28,4
Verot	6,6	0,0
Sosiaalimaksut	0,8	0,6
Tehdasinvestoinnit	0,6	1,3
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys	18,0	18,8
Muut erät	3,8	2,9
Yhteensä	37,7	51,9

13. OMA PÄÄOMA

milj. euroa	2019	2018
Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1.	25,4	25,4
Uusmerkinnät	-	-
Osakepääoma 31.12.	25,4	25,4

Ylikurssirahasto 1.1.	182,5	182,5
Emissiovoitot	-	-
Ylikurssirahasto 31.12.	182,5	182,5

Sidottu oma pääoma yhteensä	207,9	207,9

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 1.1.	222,6	203,9
Emissiovoitot	15,6	18,7
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto 31.12.	238,2	222,6
Kertyneet voittovarat 1.1.	470,6	473,1
Osingonjako	–217,7	–213,7
Kertyneet voittovarat 31.12.	252,8	259,4

Omat osakkeet	–7,6	–10,1

Tilikauden tulos	290,4	211,2

Vapaa oma pääoma yhteensä	773,9	683,0

Oma pääoma yhteensä	981,8	891,0
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	252,8	259,4
Omat osakkeet	–7,6	–10,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	238,2	222,6
Tilikauden tulos	290,4	211,2
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	773,9	683,0

Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa	2019	2018
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	103,3	0,0
Yhteensä	103,3	0,0

Korottomat
Siirtovelat	0,6	0,2
Yhteensä	0,6	0,2

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	103,9	0,2

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa	2019	2018
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat	172,6	224,1
Yhteensä	172,6	224,1
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	49,9	48,8
Siirtovelat	17,1	17,5
Yhteensä	67,0	66,2
Ostovelat	36,1	38,4
Muut velat	1,8	104,4
Siirtovelat	33,5	187,4
Yhteensä	71,4	330,1
Korottomat yhteensä	138,4	396,4
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	311,0	620,5
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät
Palkat ja sosiaalimaksut	12,2	12,5
Vuosialennukset, myynti	10,8	5,8
Verot	0,0	149,6
Rahoituserät	6,2	12,5
Komissiot	8,3	5,2
Laskuttamattomat toimitukset	3,4	1,2
Ennakoidut takuukorvaukset	0,9	0,8
Konserniavustukset	6,6	15,0
Muut	2,3	2,3
Yhteensä	50,6	204,8

16. VASTUUSITOUMUKSET

milj. euroa	2019	2018
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset	108,8	80,4

Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 103,3 miljoonaa euroa (2018: 72,7 miljoonaa euroa).

Muiden puolesta
Takaukset	0,2	0,2

Muut omat vastuut
Takaukset	45,0	43,5
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta 2020	2,2	2,0
Maksut seuraavilta vuosilta	3,9	5,7

17. JOHDANNAISSOPIMUKSET

milj. euroa	2019	2018
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo	100,0	200,0
Käypä arvo	–3,2	–1,6
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo	463,8	450,8
Käypä arvo	0,8	–4,3
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo	20,3	27,5
Käypä arvo	0,0	0,3
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo	–	37,6
Käypä arvo	–	–0,2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Nimellisarvo	75,0	86,0
Käypä arvo	–2,7	18,1
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
Nimellisarvo	3,9	4,8
Käypä arvo	0,9	2,9

Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti . Koronvaihtosopimus suojaa rahalaitoslainaan liittyviä tulevia korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa . Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa . Koronvaihtosopimusten rahavirrat toteutuvat seuraavien viiden vuoden aikana ja sähkötermiinien rahavirrat seuraavien kolmen vuoden aikana .

Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiinikursseilla . Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia .

Korkojohdannaisten käypä arvo määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen .

Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä

18. YMPÄRISTÖVASTUUT JA -MENOT

Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin . Yhtiö on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita . Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen yritysvastuuraportin keväällä 2019 .

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Tunnusluvut

Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu	2019	2018	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011	2010
Liikevaihto	1 595,8	1 595,6	1 572,5	1 391,2	1 360,1	1 389,1	1 521,0	1 612,4	1 456,8	1 058,1
kasvu, %	0,0 %	1,5 %	13,0 %	2,3 %	–2,1 %	–8,7 %	–5,7 %	10,7 %	37,7 %	32,5 %
Käyttökate (EBITDA)	441,7	465,8	463,7	395,2	378,6	398,5	479,0	496,9	451,7	291,5
Poistot	125,2	93,4	98,3	84,7	82,6	89,8	93,5	81,9	71,6	69,4
Liikevoitto (EBIT)	316,5	372,4	365,4	310,5	296,0	308,7	385,5	415,0	380,1	222,2
% liikevaihdosta	19,8 %	23,3 %	23,2 %	22,3 %	21,8 %	22,2 %	25,3 %	25,7 %	26,1 %	21,0 %
Tulos ennen veroja	336,7	361,7	332,4	298,7	274,2	261,2	312,8	387,7	359,2	208,8
% liikevaihdosta	21,1 %	22,7 %	21,1 %	21,5 %	20,2 %	18,8 %	20,6 %	24,0 %	24,7 %	19,7 %
Oman pääoma tuotto (ROE), %	24,6 %	20,0 %	15,1 %	18,7 %	19,6 %	16,0 %	13,0 %	25,2 %	29,1 %	20,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	17,6 %	23,3 %	22,4 %	19,9 %	20,3 %	19,2 %	21,8 %	24,3 %	27,4 %	19,9 %
Taseen loppusumma	2 332,6	2 092,9	1 877,4	1 975,7	1 754,8	1 797,0	2 062,9	2 019,6	1 875,9	1 371,6
Korollinen nettovelka	41,1	–315,2	–208,3	–287,4	–209,7	–164,6	–56,4	–65,2	–3,6	0,7
Omavaraisuusaste, %	75,9 %	71,0 %	78,2 %	73,8 %	70,8 %	67,5 %	67,6 %	71,2 %	63,2 %	68,4 %
Velkaantumisaste, %	2,3 %	–21,2 %	–14,2 %	–19,7 %	–16,9 %	–13,6 %	–4,1 %	–4,5 %	–0,3 %	0,1 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	219,8	536,9	234,6	364,4	283,4	323,4	317,6	388,7	232,9	327,2
Bruttoinvestoinnit	299,6	226,5	134,9	105,6	101,7	80,6	125,6	209,2	161,7	50,5
% liikevaihdosta	18,8 %	14,2 %	8,6 %	7,6 %	7,5 %	5,8 %	8,3 %	13,0 %	11,1 %	4,8 %
Tutkimus- ja kehittämismenot	22,7	20,8	21,8	20,3	18,7	16,6	16,1	16,9	15,1	12,7
% liikevaihdosta	1,3 %	1,3 %	1,4 %	1,5 %	1,4 %	1,2 %	1,1 %	1,0 %	1,0 %	1,2 %
Osingonjako (ehdotus)	219,5	218,1	214,2	208,0	202,0	193,5	193,3	191,9	156,6	83,8
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana	4 942	4 790	4 630	4 433	4 421	4 272	4 194	4 083	3 866	3 338

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu	2019	2018	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011	2010
Tulos/osake (EPS), euroa	2,89	2,15	1,63	1,87	1,80	1,56	1,39	2,52	2,39	1,34
kasvu, %	78,1 %	32,4 %	–13,0 %	3,6 %	15,1 %	12,9 %	–45,0 %	5,4 %	78,7 %	186,9 %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa	2,89	2,14	1,61	1,86	1,80	1,56	1,39	2,46	2,32	1,32
kasvu, %	35,2 %	32,5 %	–13,2 %	3,2 %	15,0 %	12,9 %	–43,5 %	5,8 %	75,8 %	168,2 %
Kassavirta/osake (CFPS), euroa	3,89	3,91	1,72	2,70	2,12	2,43	2,39	2,96	1,80	2,58
kasvu, %	–0,7 %	127,2 %	–36,3 %	27,4 %	–12,7 %	1,4 %	–19,2 %	64,2 %	–30,1 %	66,0 %
Osinko/osake, euroa (ehdotus)	1,58	1,58	1,56	1,53	1,50	1,45	1,45	1,45	1,20	0,65
Osinko/tulos, % (ehdotus)	54,9 %	73,9 %	96,7 %	82,6 %	83,9 %	92,9 %	105,2 %	58,0 %	50,7 %	49,4 %
Oma pääoma/osake, euroa	12,76	10,79	10,74	10,75	9,24	9,07	10,45	10,89	9,15	7,34
P/E-luku	8,9	12,5	23,3	19,0	18,4	13,0	25,2	11,9	10,4	20,5
Osinkotuotto, % (ehdotus)	6,2 %	5,9 %	4,1 %	4,3 %	4,5 %	7,1 %	4,2 %	4,8 %	4,8 %	2,4 %
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	3 560,6	3 702,9	5 188,7	4 814,0	4 458,3	2 708,1	4 647,7	3 971,9	3 224,7	3 505,4
Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin, milj. kpl	138,17	137,26	136,25	134,86	133,63	133,16	132,65	131,24	129,12	126,75
laimennettuna, milj. kpl	138,38	138,14	137,28	135,56	133,74	135,10	137,62	137,39	135,70	132,96
Osakeantioikaistu osakemäärä 31.12. milj. kpl	138,72	137,79	136,75	135,68	134,39	133,17	133,29	131,96	129,61	127,70
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl	138,92	138,07	137,28	135,93	134,69	133,47	133,34	132,32	130,50	128,85

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Laskentakaavat

Oman pääoman tuotto, % =	Tilikauden tulos
(ROE)	Oma pääoma (ka)	X 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % =	Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut
(ROCE)	Taseen loppusumma - korottomat velat (ka)
Omavaraisuusaste, % =	Oma pääoma
	Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =	Korollinen nettovelka
	Oma pääoma
Tulos / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu2), euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
(EPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu2 lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta / osake, euro =	Liiketoiminnan kassavirta
(CFPS)	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =	Tilikaudelta jaettu osinko
	Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro =	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä1 31.12.
P/E-luku =	Pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake
Osinkotuotto, % =	Nimellisosinko / osake
	Pörssikurssi 31.12.

1 ilman omia osakkeita

2 optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan

TIETOA NOKIAN RENKAIDEN OSAKKEESTA

Osaketiedot

Markkina Nasdaq	Helsinki
Listautumispäivä	1.6.1995
Valuutta	euro
ISIN	FI0009005318
Kaupankäyntitunnus	TYRES
Reuters-tunnus	TYRES.HE
Bloomberg-tunnus	TYRES:FH
Markkina-arvoluokka	OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala	Kulutustavarat
Toimialaluokka	Autoteollisuus ja -tarvikkeet
Osakkeiden määrä 31.12.2019	138 921 750

Osakepääoma ja osakkeet

Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta

Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä 31.12.2019 oli 138 921 750 kappaletta.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/ tietoa-osakkeesta/.

Osingonjakopolitiikka

Nokian Renkaiden osinkopolitiikka vuosille 2019–2021 on maksaa osinkona yli 50 % nettovoitosta.

Henkilöstön optiojärjestelmä 2013

Nokian Renkaiden 11.4.2013 pidetty yhtiökokous päätti optiooikeuksien antamisesta Nokian Renkaat -konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikettiin, koska optiooikeudet oli tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Optiojärjestelmä 2013 on määritelty seuraavasti:

Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 3 450 000 kappaletta ja ne annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksista 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013A, 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013B ja 1 150 000 merkitään tunnuksella 2013C. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 3 450 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Liikkeeseen laskettavien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on yhteensä enintään 2,5 % yhtiön kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä mahdollisen osakemerkinnän jälkeen, jos merkinnässä annetaan uusia osakkeita.

Osakkeen alkuperäinen merkintähinta optio-oikeudella 2013A on yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2013 eli 32,26 euroa, optio-oikeudella 2013B osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2014 eli 29,54 euroa ja optio-oikeudella 2013C osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 1.1.–30.4.2015 eli 24,42 euroa. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai vastaavia varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä.

Osakkeiden merkintäaika:

optio-oikeudella 2013A 1.5.2015–31.5.2017 optio-oikeudella 2013B 1.5.2016–31.5.2018 optio-oikeudella 2013C 1.5.2017–31.5.2019

Nokian Renkaat Oyj:n osakkeiden lukumäärä voi nousta vuoden 2013 optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen seurauksena enintään 3 450 000 uudella osakkeella. Osakkeen merkintähinta merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optio-oikeuksiin 2013 liittyy osakeomistusohjelma, jolla konsernin ylin johto velvoitetaan hallituksen optio-oikeuksia koskevan jakopäätöksen yhteydessä päättämällä tavalla hankkimaan yhtiön osakkeita osalla optio-oikeuksista saadusta tulosta.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/ optio-oikeudet/.

Optio-oikeudet Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla

OMISTAJALUKUMÄÄRÄJAKAUMA 31.12.2019

Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%-osuus omistajista	Osakkeiden määrä	%-osuus osakkeista
1–100	26 203	48,5	1 278 325	0,9
101–500	18 954	35,1	4 881 327	3,5
501–1 000	4 590	8,5	3 562 696	2,6
1 001–5 000	3 625	6,7	7 544 432	5,4
5 001–10 000	380	0,7	2 747 221	2,0
10 001–50 000	240	0,4	4 982 042	3,6
50 001–100 000	37	0,1	2 563 971	1,8
100 001–500 000	21	0,0	4 957 458	3,6
500 001–	17	0,0	106 404 278	76,6
Yhteensä	54 067	100	138 921 750	100

OSAKKEEN OMISTUS OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2019

	Osakkeiden määrä	%-osuus osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	90 426 673	65,09
Kotitaloudet yhteensä	19 071 922	13,73
Julkisyhteisöt	14 079 977	10,14
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä	6 427 203	4,63
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	5 066 377	3,65
Yhtiöt	3 849 598	2,77
Yhteensä	138 921 750	100

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/suurimmat-omistajat/

OSAKKEEN VAIHTO NASDAQ HELSINGISSÄ 1.1.2015–31.12.2019

OSAKEKURSSIN KEHITYS NASDAQ HELSINGISSÄ 1.1.2015–31.12.2019

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/osake/osakekurssi/

NOKIAN RENKAAT KONSERNIRAKENNE

Konsernirakenne


NOKIAN DÄCK AB		VIANOR HOLDING OY
NOKIAN DEKK AS		VIANOR AB
NOKIAN TYRES AG		VIANOR AS
NOKIAN TYRES GMBH		VIANOR OY
NOKIAN TYRES CANADA INC.		POSIBER OY
NOKIAN TYRES U.S. HOLDINGS INC		VIANOR INC.
NOKIAN TYRES INC.		NORDICWHEELS AB
NOKIAN TYRES U.S. OPERATIONS LLC
NT TYRE MACHINERY OY 1 %
NOKIAN RENKAAT HOLDING OY	99%
TAA NOKIAN SHINA BELARUS
OOO NOKIAN SHINA, Vsevolozhsk
OOO NOKIAN TYRES, Vsevolozhsk
OOO HAKKAPELIITTA VILLAGE
NOKIAN TYRES TRADING (SHANGHAI) CO LTD
NOKIAN TYRES S.R.O.
NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY
LEVYPYÖRÄ OY
TOV NOKIAN SHINA
TOO NOKIAN TYRES
OOO HAKKA INVEST
NOKIAN TYRES SPAIN S.L.U
NOKIAN TYRES SP Z O.O.
KIINTEISTÖ OY NOKIAN NOSTURIKATU 18
KIINTEISTÖ OY NOKIAN RENGASKATU 4
NOKIANVIRRAN ENERGIA OY	32.3%

TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2020

Allekirjoitukset

Petteri Walldén Veronica Lindholm Heikki Allonen Inka Mero Raimo Lind George Rietbergen Kari Jordan Pekka Vauramo

Hille Korhonen Toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Tilintarkastuskertomus

Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat	Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myyntituotot ja myyntisaamisten arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 20 ja 28)
• Liikevaihdon määrä 1 595,8 miljoonaa euroa on tilinpäätöksen kannalta merkittävä erä ja koostuu henkilöautojen, kuorma-autojen ja raskaan kaluston renkaiden ja näihin liittyvien palveluiden myyntituotoista. • Myyntisaamisten määrä konsernin taseessa 31.12.2019 on yhteensä 498,3 miljoonaa euroa. • Toimialalle on tyypillistä, että myynti on kausiluonteista, ja asiakkaille myönnettävät maksuajat ovat pitkiä ja asiakaskohtaiset alennukset vaihtelevat volyymin perusteella. • Myyntitapahtumien suuresta määrästä ja virheellisen tuloutuksen riskistä, ja myyntisaamisiin sisältyvästä luottotappioriskistä johtuen, myyntituotot ja myyntisaamisten arvostaminen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Olemme suorittaneet muun muassa seuraavat tarkastustoimenpiteet: • Olemme arvioineet ja testanneet mm. myyntitapahtumien rekisteröimiseen ja kirjaamiseen, asiakastietojen ylläpitämiseen sekä hintamuutosten hyväksymiseen liittyviä sisäisiä kontrolleja. • Olemme arvioineet konsernin luotonvalvontaprosessia ja perehtyneet siihen liittyvään ohjeistukseen ja muuhun dokumentaatioon sekä konsernitasolla että konsernin eri yhtiöissä. • Olemme arvioineet luottotappioriskin sekä kirjattujen luottotappiovarausten tasoa perustuen tietoihin konsernin myyntisaamisista ja asiakkaista.
Valuuttakurssiriskit (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 9, 28 ja 30)
• Konsernin tuotantotoiminnasta merkittävä osa tapahtuu Venäjällä, ja ruplan vaihtokurssi suhteessa euroon saattaa vaihdella merkittävästi. • Konserni on investoinut tuotantolaitokseen Yhdysvalloissa. Investointi ja sen rahoittaminen on tapahtunut Yhdysvaltain dollareissa tytäryhtiön kautta. • Konsernin venäläisillä ja yhdysvaltalaisilla yhtiöillä on merkittävä määrä omaa pääomaa paikallisessa valuutassa, ja näin ruplan ja Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssikehityksellä saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin omaan pääomaan.	Olemme suorittaneet muun muassa seuraavat tarkastustoimenpiteet: • Olemme perehtyneet konsernin keskitettyyn rahoitustoimintoon ja talousjohdon käyttämiin menettelytapoihin valuuttakurssiriskien hallitsemiseksi. • Olemme arvioineet ulkomaanrahan määräisten erien arvostamisen asian-mukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Nokian Renkaat Oyj:n osake on otettu pörssilistalle 1.6.1995. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsinki 21. helmikuuta 2020 KPMG OY AB

Lasse Holopainen

KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

I Johdanto

Vuonna 2019 Nokian Renkaat Oyj (jäljempänä Nokian Renkaat tai yhtiö) noudatti täysin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2016 (Hallinnointikoodi 2015). Vuoden 2020 tammikuun 1. päivästä alkaen Nokian Renkaat noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2020 (Hallinnointikoodi 2020) ja tämän koodin sisältämiä suosituksia. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodi 2020:n mukaisesti. Hallinnointikoodit 2015 ja 2020 ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi. Yhtiö noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä, hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 78

Yhtiö julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä dokumenttina sekä osana toimintakertomusta. Selvitys sisältää myös Palkka- ja palkkioselvityksen, joka on laadittu Hallinnointikoodin 2015 mukaisesti siltä osin kuin sovellettava lainsäädäntö ja Hallinnointikoodi 2020 sen sallivat. Selvitys on saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.nokianrenkaat.fi kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi.

Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, yhtiöjärjestyksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, edellä mainitun lainsäädännön ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön tilintarkastajan mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä

kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisia tietoja päivitetään yhtiön verkkosivuille www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/.

II Hallinnointia koskevat kuvaukset

Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat ja sen tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat -konsernin. Vastuu Nokian Renkaat -konsernin hallinnosta ja toiminnasta on emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj:n hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen jäsenet ja hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä.

Nokian Renkaiden hallintorakenne

Yhtiökokous

Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioista. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin kaupungissa. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen tulee julkaista yhtiön verkkosivuilla. Tämän lisäksi yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhtiön yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/.

Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten.

Hallinnointikoodien 2015 ja 2020 mukaisesti hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa ja tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevien on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa.

Vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2019 Tampere-talossa Tampereella. Kokous vahvisti konsernitilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuodelta 2018 ja päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat löytyvät yhtiön internetsivuilta www.nokianrenkaat.fi/ sijoittajat/.

Vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous pidetään Tampereella 2.4.2020 klo 16.00.

Hallitus

Hallituksen toiminta

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:

konsernitilinpäätös, puolivuosikatsaus ja osavuosikatsaukset
yhtiökokoukselle esitettävät asiat
toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
taloudellisen valvonnan järjestäminen.

Lisäksi työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat muun muassa:

konserni- ja liiketoimintayksikkötason strategiat
konsernin toiminta-, budjetti- ja investointisuunnitelmat
konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, myynnit tai yritysjärjestelyt
konsernin vakuutus- ja rahoituspolitiikat
konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
hallituksen valiokuntien nimittäminen sekä
toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.

Yhtiöllä on erillinen tarkastusvaliokunta sekä henkilöstöja palkitsemisvaliokunta.

Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa. Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensä eturistiriidan vuoksi.

Hallituksen kokoonpano

Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen yhtiökokoukselle valmistelee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen ottaen huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.

Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varsinainen yhtiökokous päättää myös hallituksen jäsenten palkkioista.

Hallituksen jäsenten tiedot

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.4.2019 hallitukseen valittiin kahdeksan jäsentä. Kaikki hallituksen jäsenet eli Heikki Allonen, Kari Jordan, Raimo Lind, Veronica Lindholm, Inka Mero, George Rietbergen, Pekka Vauramo ja Petteri Walldén valittiin uudelleen. Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Petteri Walldénin ja varapuheenjohtajakseen Kari Jordanin.

Petteri Walldén, hallituksen puheenjohtaja (s. 1948)

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Toimitusjohtaja, Wapiti Oy

Keskeinen työkokemus: 2007–2010 Alteams Oy, toimitusjohtaja;

2001–2005 Onninen Oy, toimitusjohtaja; 1996–2001 Ensto Oy, toimitusjohtaja; 1990–1996 Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja; 1987–1990 Sako Oy, toimitusjohtaja.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Savonlinnan Oopperajuhlat Hallituksen varapuheenjohtaja: Tikkurila Oyj Hallituksen jäsen: Componenta Oyj Hallituksen jäsen: Alteams Oy ja Componenta Oyj

Kari Jordan, hallituksen varapuheenjohtaja (s. 1956)

Hallituksen jäsen vuodesta 2018. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.

Koulutus: Ekonomi, Vuorineuvos Päätoimi: Hallituksen puheenjohtaja, Outokumpu Oyj

Keskeinen työkokemus: 2006–2018 Metsä Group, pääjohtaja; 2004–2017 Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja; 1981–2004 Pankkisektorin johtavissa tehtävissä Citibankissa, OKO:ssa, KOP:ssa ja Nordeassa.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Outokumpu Oyj Hallituksen varapuheenjohtaja: Nordea

Heikki Allonen (s. 1954)

Hallituksen jäsen vuodesta 2016. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Hemmings Oy Ab, toimitusjohtaja

Keskeinen työkokemus: 2016– Hemmings Oy Ab, toimitusjohtaja; 2008–2016 Patria Oyj, toimitusjohtaja; 2004–2008 Fiskars Oyj, toimitusjohtaja; 2001–2004 SRV Oyj, toimitusjohtaja; 1992–2001 Wärtsilä Oy, johtokunnan jäsen; 1991–1992 Metra Oy Ab, kehitysjohtaja; 1986–1991 Oy Lohja Ab, yrityssuunnittelujohtaja/ apulaisjohtaja.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen varapuheenjohtaja: VR Group Oy Hallituksen jäsen: Detection Technology Oyj Hallituksen jäsen: Savox Oy Ab

Raimo Lind (s. 1953)

Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: hallitusammattilainen

Keskeinen työkokemus: 2005–2013 Wärtsilä Oyj Abp, CFO, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen; 1998–2004 Wärtsilä Oyj Abp, CFO; 1992–1997 Tamrock Oy, Coal-liiketoiminnan johtaja, huoltoliiketoiminnan johtaja, CFO; 1990–1991 Scantrailer Ajoneuvoteollisuus Oy, toimitusjohtaja; 1976–1989 Wärtsilä Oyj Abp, huollon apulaisjohtaja; Wärtsilä Singapore Ltd, toimitusjohtaja; Wärtsilä Diesel -divisioona, talousjohtaja.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Nest Capital Hallituksen jäsen: Nordkalk Oy ja HiQ AB

Veronica Lindholm (s. 1970)

Hallituksen jäsen vuodesta 2016. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Hallitusammattilainen

Keskeinen työkokemus: 2015–2019 Finnkino Oy, toimitusjohtaja; 2013–2015 Mondelez Finland, toimitusjohtaja; 2009–2013 Walt Disney Company Nordic, VP, Markkinointipäällikkö 2008–2009 Walt Disney Studios, Digitaalisen palvelun päällikkö EMEA; 2000–2008 Walt Disney International Nordic, Markkinointijohtaja.

Inka Mero (s. 1976)

Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Voima Ventures pääomasijoitusrahasto, johtava osakas ja perustajajäsen

Keskeinen työkokemus: 2019– Voima Ventures I & II VC Fund, johtava osakas ja perustajajäsen 2016–2019 Pivot5 Oy (Industryhack Oy), perustajajäsen ja puheenjohtaja;

2008– KoppiCatch Oy, perustajajäsen ja puheenjohtaja; 2006–2008 Playforia Oy, toimitusjohtaja; 2005–2006 Nokia Oyj, johtaja; 2001–2005 Digia Oyj, johtaja, myynti ja markkinointi; 1996–2001 Sonera Oyj, liiketoiminnan kehitys- ja investointipäällikkö.

Keskeisimmät luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: KoppiCatch Oy ja Voima Ventures Oy Hallituksen jäsen: Fiskars Oyj, Dispelix Oy, Infinited Fiber Company Oy, Elfys Oy, Tactotek Oy ja Klevu Oy

George Rietbergen (s. 1964)

Hallituksen jäsen vuodesta 2017.

Koulutus: Master of Business Administration Päätoimi: 5Square Committed Capital, osakas

Keskeinen työkokemus: 2017– 5Square Committed Capital, osakas; 2016–2017 Nokian Renkaat Oyj, hallituksen neuvonantaja; 2015–2016 Arriva Netherlands, COO; 2013–2015 Goodyear Dunlop Tyres, toimitusjohtaja, DACH, Saksa; 2012–2013 Goodyear Dunlop Tyres, johtaja, Commercial Tires, EMEA Belgia; 2010–2012 Goodyear Dunlop Tyres, toimitusjohtaja, UK & Ireland UK; 2005–2010 Goodyear Dunlop Tyres, johtaja, Benelux Alankomaat; 2001–2005 Goodyear Dunlop Tyres, vähittäiskauppa- ja verkkokauppajohtaja EMEA, Alankomaat; 1999–2001 KLM Royal Airlines, verkkokauppajohtaja.

Pekka Vauramo (s. 1957)

Hallituksen jäsen vuodesta 2018. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Koulutus: Diplomi-insinööri Päätoimi: Metso Oyj, toimitusjohtaja

Keskeinen työkokemus:

2013–2018 Finnair Oyj, toimitusjohtaja; 2007–2013 Useita johtotehtäviä Cargotecissa; 1995–2007 Useita johtotehtäviä Sandvikissa; 1985–1995 Useita johtotehtäviä Tamrockissa.

Keskeisimmät luottamustehtävät:

Hallituksen varapuheenjohtaja: Teknologiateollisuus ry. Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK)

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain Hallinnointikoodien 2015 ja 2020 suosituksen mukaisesti. Hallituksen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä sekä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakeomistus

Yhtiön nykyisen hallituksen jäsenten Nokian Renkaat -omistukset	Osakkeita, kpl 31.12.2019
Petteri Walldén, puheenjohtaja	22 322
Kari Jordan, varapuheenjohtaja	2 104
Heikki Allonen, jäsen	2 595
Raimo Lind, jäsen	4 955
Veronica Lindholm, jäsen	2 595
Inka Mero, jäsen	3 988
George Rietbergen, jäsen	1 932
Pekka Vauramo, jäsen	1 402
Yhteensä	41 893

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin

Hallitus kokoontui vuonna 2019 yhteensä 11 kertaa.

Yhtiön hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin 2019	Osallistuminen/ kokoukset
Petteri Walldén, puheenjohtaja	11/11
Kari Jordan, varapuheenjohtaja	11/11
Heikki Allonen, jäsen	11/11
Raimo Lind, jäsen	10/11
Veronica Lindholm, jäsen	11/11
Inka Mero, jäsen	11/11
George Rietbergen, jäsen	10/11
Pekka Vauramo, jäsen	10/11

Hallituksen monimuotoisuus

Yhtiö näkee monimuotoisuuden menestystekijänä, joka mahdollistaa Nokian Renkaiden strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä monimuotoisuus tarkoittaa, että huomioidaan erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, ikä, ja kansallisuus sekä jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni pääasiassa toimii. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet huomioidaan.

Hallituksessa tulee olla vähintään kaksi kummankin sukupuolen edustajaa. Jos kaksi jäsenehdokasta on yhtä päteviä, vähemmistössä olevan sukupuolen edustaja asetetaan etusijalle. Nykyisessä hallituksessa tavoite on saavutettu. Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun muassa teollisuudesta, kuluttajaliiketoiminnasta ja talousjohtamisesta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta seuraa monimuotoisuuden tilaa ja edistymistä itsearviointikeskusteluissaan.

Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2019 hallituksella oli kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Valiokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä tulee olla kokemusta kirjanpidosta tai sisäisestä tarkastuksesta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Valiokunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiön hallitukseen valittavista jäsenistä ja heille maksettavista palkkioista. Tämän lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle ehdotuksen yhtiön toimitusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja palkkioista. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen myös konsernin johtoryhmän nimityksistä, palkoista ja palkkioista. Valiokunta valmistelee myös ehdotuksen hallitukselle yhtiön osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja niiden perusteista sekä muista kannustinpalkkiojärjestelmistä. Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tärkeimpiin tehtäviin 1.1.2020 alkaen sisältyy palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.

Valiokunta saa käyttöönsä tiedot uusien ehdokkaiden riippumattomuuden arviointiin vaikuttavista seikoista ja hallitustyön arvioinnin tuloksista.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2019 Kari Jordan (puheenjohtaja), Veronica Lindholm ja Petteri Walldén.

Valiokunta kokoontui 5 kertaa.

Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta

Hallituksen määrittämän työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus sekä riskien hallinta on asianmukaisesti järjestetty. Valiokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin tilintarkastuspalveluita. Lisäksi valiokunta käsittelee tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan valiokunnalle esittämän täydentävän raportin. Valiokunta valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja yhtiön lähipiirin välillä noudattavat normaalin liiketoiminnan ja osapuolten riippumattomuuden ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalla on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2019 Raimo Lind (puheenjohtaja), Heikki Allonen, Inka Mero ja Pekka Vauramo. Yhtiön päävastuullinen tilitarkastaja osallistuu valiokunnan kokouksiin.

Valiokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2019.

Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Yhtiön hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2019

	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta	Tarkastus valiokunta
Petteri Walldén	5/5
Kari Jordan	5/5
Heikki Allonen		5/5
Raimo Lind		4/5
Veronica Lindholm	5/5
Inka Mero		5/5
George Rietbergen
Pekka Vauramo		4/5

Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä

Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtävänä on informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja valmistelee yhtiön strategian ja tavoitteet hallitukselle. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus.

Tekniikan lisensiaatti Hille Korhonen on toiminut yhtiön toimitusjohtajana 1.6.2017 lähtien.

Hille Korhonen (s. 1961)

Koulutus: Tekniikan lisensiaatti Asema: Toimitusjohtaja 1.6.2017−

Keskeinen työkokemus: 2013−5/2017 Alko Oy, toimitusjohtaja; 2008−2012 Fiskars Oyj Abp, tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja; 2003−2007 Iittala, Group Director, Operations; 1996−2003 Nokia Oyj, logistiikan johtotehtävät; 1993−1996 Outokumpu Copper, päällikkö, logistiikka ja markkinoinnin kehitys.

Keskeisimmät luottamustehtävät: -

Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset 31.12.2019

	Osakkeita
Hille Korhonen, toimitusjohtaja	47 279

Muu johto

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä käsitellä asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia mm. yritysjärjestelyjä ja organisaatiomuutoksia. Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoiminta-alueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimintaa. Konsernin kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksiin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksikkö-, liiketoiminta-alue- ja palveluyksikköjohto.

Yhtiön johtoryhmän jäsenten vastuualueet, syntymävuodet ja koulutus sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä Nokian Renkaat -omistukset 31.12.2019

	Syntymävuosi Koulutus		Osakkeet
Päivi Antola Konserniviestintä ja sijoittajasuhteet	1971	Filosofian maisteri, CEFA	1 264
Tytti Bergman Ihmiset ja kulttuuri	1969	Kauppatieteiden maisteri	2 996
Mark Earl Amerikka-liiketoiminta-alue	1960	BS in Business Administration, Computer Science	5 180
Esa Eronen Toimitusketju ja vastuullisuus	1957	Insinööri	19 139
Anna Hyvönen Pohjoismaat-liiketoiminta-alue ja Vianor-liiketoimintayksikkö	1968	Tekniikan lisensiaatti	21 715
Teemu Kangas-Kärki Talous ja rahoitus	1966	Kauppatieteiden maisteri	7 014
Jukka Kasi Tuotteet ja markkinointi	1966	Diplomi-insinööri	4 420
Bahri Kurter Keski-Eurooppa-liiketoiminta-alue	1966	Master of Arts (Economics)	-
Andrei Pantioukhov Venäjä ja Aasia-liiketoiminta-alue	1972	MBA	69 359
Manu Salmi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö	1975	Upseerin tutkinto, KTM, MBA	26 601
Timo Tervolin Strategia ja yrityskaupat	1977	Kauppatieteiden maisteri, Diplomi-insinööri	6 385
Susanna Tusa Lakiasiat ja compliance	1972	Oikeustieteen maisteri, Master of International Business	6 546
Frans Westerlund IT ja prosessit	1966	Kauppatieteiden maisteri	4 042

Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä on yhtiön verkkosivuilla

www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/.

III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä yhtiön liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu yhtiön soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja ne antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja Vianor-liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö on vielä jaettu liiketoiminta-alueisiin, joita ovat Amerikka, Eurooppa, Pohjoismaat ja Venäjä ja Aasia. Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat-liiketoiminta-alueet vastaavat omasta toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri palvelufunktioiden tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana paikalliselle markkina-alueelle. Rengasketju on organisoitu omaksi alakonsernikseen. Alakonserniin kuuluvat eri maissa toimivat rengasliikkeet.

Tytäryhtiöt ovat vastuussa omasta päivittäisestä toiminnastaan ja hallinnostaan. Ne raportoivat kyseisen liiketoiminta-alueen johtajalle ja Vianor-ketju raportoi Vianor-yksikön johtajalle.

Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta. Valvontamekanismeja ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa kaikkea toimintaa ja se toimii konsernin kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on yhtiön operatiivisella johdolla. Jokainen esimies on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talousjohtaja vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan

vastuut on keskitetty emoyhtiön talousfunktioon, joka vastaa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen oikeellisuudesta.

Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi, valvontatoimenpiteet sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja informaation. Kukin konsernin juridinen yhtiö tuottaa yhtiön talousosaston valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousyksikköön, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.

Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvonnan toimivuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta saatavan tiedon sekä muuten sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon. Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä niitä tarvitseville, ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkistamisen jälkeen.

Sijoittajaviestintä

Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus, avoimuus ja täsmällisyys.

Riskienhallinta

Konsernissa on käytössä hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien, että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen, ilmastonmuutokseen ja vastuullisuuteen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, sopimusriskeihin, vaatimusten noudattamattomuuteen tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi ennalta tunnistamattomiin toimintaympäristön muutoksiin, kyber- ja tietoturvauhkiin, toimitusketjun hallintaan tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, likviditeettiin ja jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit ovat peräisin puutteista tai virheistä työntekijöiden turvallisuudessa tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmissä.

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit ja muut liiketoimintaympäristön muutosriskit, tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä veroriskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä sesonkimyynnin osalta. Vuonna 2019 tehdyssä riskianalyysissä kiinnitettiin huomiota myös erityisesti yhteiskuntavastuuriskeihin, joista merkittävimmiksi nousivat yhtiön maineeseen ja tuotteiden laatuun liittyvät riskit. Erityisenä painopistealueena olivat tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät analyysit ja hankkeet.

Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla ja -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen.

Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin niiden hallinnasta on delegoitu liiketoimintayksiköille ja -alueille sekä tukitoiminnoille. Rahoitus on vastuussa riskinhallintaprosessien, -menetelmien ja -työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Yhtiön hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan mukaiset. Riskianalyysissä esiin nousevat seikat huomioidaan prosessien, vaatimustenmukaisuuden ja valvonnan kehityksessä sekä sisäisten tarkastusten suunnittelussa. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.

IV Muut annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä.

Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa johtaa hallituksen alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja (CAE). Sisäisen tarkastuksen painopistealueet hyväksytään vuosittain hallituksessa. Tarkastustoimeksiannot pohjautuvat yhtiön liiketoimintojen ja yksiköiden keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki Nokian Renkaat -konsernin liiketoiminnot, yksiköt ja prosessit. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan ja sovituista kehitystoimenpiteistä tarkastusvaliokunnalle, hallitukselle, toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön hallitus seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta.

Vuonna 2019 sisäinen tarkastus keskittyi arvioimaan mm. eri liiketoiminta-alueiden ja maaorganisaatioiden toimintaa ja riskejä, hallinnointijärjestelyjä, riskienhallinnan järjestelyjä ja ohjeistusta, yritysvastuu- ja tietoturvallisuusasioita sekä eräitä väärinkäytösriskejä ja -tapauksia. Vianorin sisäinen tarkastus keskittyy myyntipisteiden ohjaamiseen ja toimintojärjestelmän mukaisen toiminnan varmistamiseen. Se raportoi konsernin sisäiselle tarkastajalle sekä maajohtajille.

Lähipiiriliiketoimet

Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla voidaan tunnistaa ja määritellä sen lähipiiri, ja se arvioi ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä yhtiön päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin toiminnan ja osapuolten riippumattomuuden ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia, joista annetaan tiedot toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Päätöksentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuulu sen normaaliin liiketoimintaan tai jotka eivät toteudu osapuolten riippumattomuuteen liittyvien ehtojen mukaisesti, tällaiset liiketoimet tulee antaa tarkastusvaliokunnan käsiteltäväksi, hallituksen tulee hyväksyä ne ja ne tulee ilmoittaa toimintakertomuksessa sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Sisäpiirihallinto

Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää ohjeet koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa.

Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä ja siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista ja luettelon ylläpidon päättymisestä. Hankekohtaisen sisäpiiriluettelon perustamisesta on oma ohjeensa.

Yhtiö laatii erillisen luettelon johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Yhtiössä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisia johtotehtävissä toimivia henkilöitä vuonna 2019 olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, liiketoiminta-alueiden johtajat Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikössä, Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikön johtaja ja Vianor-liiketoimintayksikön johtaja.

Yhtiön johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä kauppoja yhtiön rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden ajan yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen.

Myös henkilö, joka osallistuu yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, laatimiseen ja/tai julkistamiseen saa tehdä kauppoja yhtiön rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden ajan yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen julkistamispäivän jälkeen. Edellä mainittu kaupankäyntikielto koskee myös henkilöitä, jotka käsittelevät Nokian Renkaat -konsernin raportointia ja ennusteita.

Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön sisäpiiriasioiden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus- ja julkistamisvelvollisuudet). Lakiasiainjohtaja tarkistuttaa johtotehtävissä toimivien sekä heidän lähipiiriläistensä tiedot vähintään kerran vuodessa. Talous- ja rahoitusjohtaja toimii lakiasiainjohtajan varahenkilönä sisäpiiriasioissa.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen

Yhtiö on määritellyt prosessit, joiden avulla eri tahot voivat ilmoittaa mahdollisista yhtiön sisäpiiriohjetta tai muuta ohjeistusta koskevista rikkomuksista tai muista väärinkäytöksistä. Yhtiön ulkopuoliset voivat käyttää muun muassa sähköpostiosoitetta [email protected]. Kaikki ilmoitukset väärinkäytöksistä tutkitaan nopeasti ja luottamuksella, ja ilmoittajan henkilöllisyys suojataan niin pitkälle kuin mahdollista.

Tilintarkastus

Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman mielipiteen tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä yhtiön kirjanpidosta ja hallinnosta. Vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, josta päävastuullisena tilintarkastajana on KHT Lasse Holopainen. Tilintarkastajan toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi hän raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle.

Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat vuonna 2019 yhteensä 451 290 euroa (2018: 411 326). Muista palveluista tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot olivat yhteensä 1 146 556 euroa (2018: 827 885).

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2019

Palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2019 on laadittu vuoden 2015 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Uusi palkkioselvitys laaditaan osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin sekä vuonna 2020 voimaan tulevan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti ja se tuodaan vahvistettavaksi yhtiökokoukseen vuonna 2020.

Palkka- ja palkkioselvitys 2019 . .

A. Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkitsemisesta hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen perusteella.

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista, eduista, sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee edellä mainitut asiat hallituksen päätettäväksi käyttäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vuoden 2019 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 5 000 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.06.2020 asti. Hallitus voi käyttää näitä osakkeita myös palkitsemiseen.

B. Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouspalkkio hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti. Vuosipalkkio maksetaan 50-prosenttisesti rahana ja 50-prosenttisesti yhtiön osakkeina, jotka hankitaan hallituksen jäsenille yhtiökokouksen jälkeen huhtikuun aikana. Yhtiö vastaa mahdollisesta varainsiirtoverosta.

Vuoden 2019 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen jäsenille seuraavat palkkiot:

puheenjohtajan vuosipalkkio 90 000 euroa
hallituksen varapuheenjohtajalle sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio 67 500 euroa
jäsenen vuosipalkkio 45 000 euroa
kokouspalkkio 600 euroa/osallistuttu kokous/henkilö, tai jos hallituksen jäsen asuu Suomen ulkopuolella 1 200 euroa/ osallistuttu kokous/henkilö

Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön optio- ja osakepalkkiojärjestelmien piiriin.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Hallitus päättää konsernin toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista eduista.

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, suoritukseen perustuvista lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta sekä osakepohjaisista pitkän aikavälin kannustepalkkioista.

Toimitusjohtaja Hille Korhosen vuosittainen peruspalkka on 693 240 euroa, sisältäen luontoisedut kuten auto- ja puhelinedun.

Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkio perustuu konsernin kannattavuuteen ja liikevaihtoon ja voi olla maksimissaan 100 % vuosittaisesta peruspalkasta. Ansaintajakso on yksi vuosi ja mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustin koostuu osakepalkkiojärjestelmistä. Kulloinkin voimassa olevan osakepalkkiojärjestelmän keskeiset tavoitteet löytyvät kappaleesta Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät avainhenkilöille. Osakepalkkioiden tavoiterajat on kuvattu Taulukossa 1.

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseen liittyviä ehtoja

Johtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan eläkeiäksi on määritelty 65 vuotta. Eläke määräytyy työntekijän eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen maksuperusteisen eläkekapitalisaatiosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2019 suoritettu maksu oli 132 048 euroa.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti, on toimitusjohtajalla irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaan ja muita etuja vastaavaan korvaukseen.

Konsernin johtoryhmän palkitseminen

Hallitus päättää henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta konsernin johtoryhmän palkoista ja muista palkkioista sekä palkitsemisjärjestelmästä.

Konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä rahapalkasta sekä paikallisesta käytännöstä riippuen siihen sisältyvästä tai sen lisäksi suoritettavista luontoiseduista kuten auto- ja puhelinedut, yhtiön tulokseen ja suoritukseen perustavista vuosittaisesta tulospalkkiosta, sekä osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinpalkkiosta.

Muille konsernin johtoryhmän jäsenille kuin toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2019 kiinteää palkkaa luontoisetuineen ja vuosilomaan liittyvine korvauksineen yhteensä 3 121 389 euroa (vuonna 2018 yhteensä 2 580 611 euroa) sekä lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita 569 943 euroa (vuonna 2018 yhteensä 753 063 euroa).

Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuoden 2019 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintakriteerit olivat konsernin toiminnan liikevoitto ja liikevaihdon kasvu sekä kunkin johtoryhmän jäsenen omalle liiketoiminta-alueelle tai toiminnolle asetettujen taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Liiketoiminta-alueiden ja toimintojen tavoitemittarit muodostuivat eri osatekijöistä, joita ovat mm. kannattava kasvu, liikevaihto ja prosessien tehokkuus. Vuodelle 2020 päämittarit pysyvät samoina kuin ne olivat vuonna 2019. Tulospalkkion määrä vaihtelee maksimissaan 60–70 %:iin johtoryhmän jäsenen vuosittaisesta peruspalkasta. Ansaintajakso on yksi vuosi ja mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Konsernin johtoryhmän jäsenet ovat pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä. Tarkemmat tiedot pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä ovat kohdassa Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät avainhenkilöille. Palkkioiden tavoiterajat on kuvattu Taulukossa 1.

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseen liittyviä ehtoja

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on erillinen maksuperusteinen lisäeläkejärjestelmä. Vuosittain maksettavat maksut vaihtelevat 5–15 % kunkin konsernin johtoryhmän jäsenen vuosipalkasta heidän kotimaansa käytännöistä riippuen. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lisäeläkkeeseen 3 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen. Eläkeikä on määritetty 63 vuoteen. Lisäeläkejärjestelmien säännöt ja ehdot saattavat vaihdella maittain.

Johtoryhmän jäsenen irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kuukautta ja johtoryhmän jäsenen puolelta 3 kuukautta. Jos toimisuhde päättyy yhtiöstä johtuvasta syystä, on johtoryhmän jäsenellä oikeus saada yhtiöltä maksimissaan 6 kuukauden irtisanomisajan palkkaa ja 6 kuukauden erorahaa vastaava korvaus.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät avainhenkilöille

Optiojärjestelmä 2013

Vuonna 2013 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeeseen laskemisesta osana konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, myös myöhemmin konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville henkilöille. Hallitus jakoi optiot keväällä 2013 (2013A-optiot), 2014 (2013B-optiot) ja 2015 (2013C-optiot). 2013C-optioiden merkintäaika päättyi 31.5.2019. Merkitsemättömiä optioita ei ole.

Osakepalkkiojärjestelmä 2016

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti keväällä 2016 konsernin kannustinjärjestelmien uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena oli järjestelmien selkiyttäminen ja parantaminen sekä kilpailukykyisen palkkiojärjestelmän tarjoaminen koko henkilöstölle.

Nokian Renkaiden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena oli yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön. Osakepalkkiojärjestelmään kuului noin 5 % konsernin henkilöstöstä mukaan lukien johtoryhmän jäsenet.

Osakepalkkiojärjestelmässä oli kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2016, 2017 ja 2018. Yhtiön hallitus päätti erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asetti ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintakriteerit ansaintajaksolle 2018 olivat konsernin liikevoitto ja liikevaihto.

Ansaintajakson 2018 palkkiot maksettiin vuonna 2019 ja ne vastasivat yhteensä 146 000 brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyrittiin kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Ansaintajakson 2018 perusteella maksettujen osakkeiden rajoitusaika päättyy 31.3.2020.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019 ja Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019 uudesta osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille. Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän (PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön tarjoamalla kilpailukykyinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä. Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019 (PSP 2019) koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa ansaintakriteerit ansaintajakson alussa.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.

Ansaintajakso 2019–2020 ja Ansaintajakso 2019–2021

Ensimmäinen ansaintajakso (PSP 2019–2021) alkoi vuoden 2019 alussa ja sen perusteella mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

Kolmen vuoden ansaintajakson (PSP 2019–2021) lisäksi vuoden 2019 alussa käynnistyi myös erillinen kahden vuoden ansaintajakso (PSP 2019–2020), jonka tarkoitus on muodostaa silta aiemman kahden vuoden osakepalkkiojärjestelmän (PSP 2018) ja kolmivuotisen järjestelmän (PSP 2019–2021) välille. Tämän ansaintajakson perusteella mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan.

Ansaintajaksojen 2019–2020 ja 2019–2021 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat osakekohtaisen tuloksen (EPS) kasvu sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Ansaintajakson 2019–2020 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 580 000 brutto-osaketta ja ansaintajakson 2019–2021 perusteella enintään 535 000 brutto-osaketta.

Ansaintajakso 2020–2022

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2020 jatkaa suorituspohjaista osakepalkkiojärjestelmää uuden kolmivuotisen ansaintakauden, vuodet 2020–2022. PSP 2020–2022 alkaa vuoden 2020 alussa ja sen perusteella mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana, jos hallituksen asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

Ansaintajaksoon 2020–2022 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat osakekohtaisen tuloksen (EPS) kasvu sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 569 260 brutto-osaketta.

Taulukko 1. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Osakepalkkiojärjestelmät 2019–2020 ja 2019–2021

	Ansaintajakso 2019–2020 (tavoite)	Ansaintajakso 2019–2021 (tavoite)	Ansaintajakso 2020–2022 (tavoite)
Toimitusjohtaja	125 %	125 %	125 %
Muu johtoryhmä	50–130 %	50–125%	50 %–100 %
	Osakepalkkion maksimimäärä on määritelty prosentteina vuosiansioista, maksimi on 2 x tavoite.	Osakepalkkion maksimimäärä on määritelty prosentteina vuosiansioista, maksimi on 2 x tavoite.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019–2021

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (RSP) koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman alussa allokoidut osakepalkkiot maksetaan osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa konsernissa jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Kunkin uuden ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.

RSP 2019–2021 alkoi vuoden 2019 alussa ja siitä ansaitut palkkiot maksetaan vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana. RSP 2019–2021-ohjelman perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 70 000 brutto-osaketta.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2020–2022

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2020 jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää ja RSP 2020–2022 alkaa vuoden 2020 alussa. Siitä ansaitut palkkiot maksetaan vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana. RSP 2020–2022-ohjelman perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 120 000 brutto-osaketta.

C. Palkitsemisraportti

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkiot, hankittujen osakkeiden lukumäärä sekä hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 2. Hallituksen jäsenten palkkiot vuonna 2019 (maksuperusteinen)

	Asema hallituksessa	Kiinteä vuosipalkkio, €*	Hallituskokousten palkkiot, €	Valiokuntakokousten palkkiot, €	Palkkiot yhteensä, €	Vuosipalkkiolla hankitut osakkeet, kpl	Hallituksen osake omistukset, kpl
Petteri Walldén	Puheenjohtaja	90 000	6 600	4 800	101 400	1 457	22 322
Kari Jordan	Varapuheenjohtaja, Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan pj.	67 500	6 600	4 200	78 300	1 093	2 104
Heikki Allonen	jäsen	45 000	6 600	3 000	54 600	728	2 595
Raimo Lind	Tarkastuvaliokunnan pj.	67 500	6 000	3 000	76 500	1 093	4 955
Veronica Lindholm	jäsen	45 000	6 600	4 800	56 400	728	2 595
Inka Mero	jäsen	45 000	6 600	3 000	54 600	728	3 988
George Rietbergen	jäsen	45 000	9 600		54 600	728	1 932
Pekka Vauramo	jäsen	45 000	6 000	2 400	53 400	728	1 402
Yhteensä		450 000			529 800	7 283	41 893

* Vuosipalkkiosta 50 % maksetaan rahana ja 50 % yhtiön osakkeina

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Taulukko 3: Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johtoryhmän palkat ja taloudelliset etuudet vuonna 2019 (maksuperusteinen)

	Kiinteä rahapalkka, € (sisältää luontoisedut)	Tulospalkkiot, € (vuodelta 2018)	Erokorvaukset, €	Osakepalkkion kokonaisarvo, €*	Yhteensä, €	Osakepalkkiosta osakkeina suoritettu osuus, kpl
Toimitusjohtaja	693 240	189 948		479 799	1 362 987	6 971
Muut johtoryhmän jäsenet	3 121 389	569 943	183 665	1 706 317	5 397 649**	31 962

* Luovutuspäivämäärän 5.3.2019 / 2.9.2019 osakekurssin mukaan, osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2018 maksu

** Poislukien erokorvaus

HALLITUS 1.1.2020 | Katso hallituksen lisätiedot osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/hallitus

PETTERI WALLDÉN

• s. 1948

Hallitus

Diplomi-insinööri
Toimitusjohtaja, Wapiti Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2005, hallituksen puheenjohtaja
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 22 322

KARI JORDAN

s. 1956
Ekonomi, Vuorineuvos
Hallituksen puheenjohtaja, Outokumpu Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2018, hallituksen varapuheenjohtaja
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 2 104

HEIKKI ALLONEN

s. 1954
Diplomi-insinööri
Toimitusjohtaja, Hemmings Oy Ab
Hallituksen jäsen vuodesta 2016
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 2 595

RAIMO LIND

s. 1953
Kauppatieteiden maisteri
Hallitusammattilainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 4 955

VERONICA LINDHOLM

s. 1970
Kauppatieteiden maisteri
Hallitusammattilainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2016
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 2 595

INKA MERO

s. 1976
Kauppatieteiden maisteri
Voima Ventures pääomasijoitusrahasto, johtava osakas ja perustajajäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2014
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 3 988

GEORGE RIETBERGEN

• s. 1964

Master of Business Administration
5Square Committed Capital, osakas
Hallituksen jäsen vuodesta 2017
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 1 932

PEKKA VAURAMO

s. 1957
Diplomi-insinööri
Toimitusjohtaja, Metso Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2018
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton hallituksen jäsen
Osakkeita: 1 402

JOHTORYHMÄ 1.1.2020 | Katso johtajiston lisätiedot osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/johtoryhma

HILLE KORHONEN

s. 1961
Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Tekniikan lisensiaatti
Hallituksen jäsen 2006–2017, johtoryhmän jäsen ja toimitusjohtaja 2017 alkaen

ANDREI PANTIOUKHOV

s. 1972
Varatoimitusjohtaja, Nokian Renkaat Oyj ja Johtaja, Venäjä ja Aasia -liiketoiminta-alue
Master of Business Administration • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2004,
johtoryhmässä 2009 alkaen

PÄIVI ANTOLA

s. 1971
Konserniviestintä ja sijoittajasuhteet
Filosofian maisteri, CEFA
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

TYTTI BERGMAN

s. 1969
Ihmiset ja kulttuuri
Kauppatieteiden maisteri
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

MARK EARL

s. 1960
Amerikka-liiketoiminta-alue
Bachelor of Sciences in Business
Administration, Computer Science
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

ESA ERONEN

s. 1957
Toimitusketju ja vastuullisuus
Insinööri
Yhtiön palveluksessa 1988 alkaen ja johtoryhmän jäsen 2001 alkaen

ANNA HYVÖNEN

s. 1968
Pohjoismaat-liiketoiminta-alue ja Vianor-liiketoimintayksikkö
Tekniikan lisensiaatti
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2016 alkaen

TEEMU KANGAS-KÄRKI

s. 1966
Talous ja rahoitus
Kauppatieteiden maisteri
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

JUKKA KASI

s. 1966
Tuotteet ja markkinointi
Diplomi-insinööri
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2018 alkaen

BAHRI KURTER

s. 1966
Keski-Eurooppa-liiketoiminta-alue
Master of Arts (Economics)
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2019 alkaen

MANU SALMI

s. 1975
Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö
Upseerin tutkinto, Kauppatieteiden maisteri, Master of Business Administration
Yhtiön palveluksessa 2001 alkaen ja johtoryhmän jäsen 2008 alkaen

TIMO TERVOLIN

s. 1977
Strategia ja yrityskaupat
Kauppatieteiden maisteri, Diplomi-insinööri
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2016 alkaen

FRANS WESTERLUND

s. 1966
IT ja prosessit
Kauppatieteiden maisteri
Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2017 alkaen

ANTTI-JUSSI TÄHTINEN, Markkinointi, johtoryhmän jäsen syyskuuhun 2019 asti

SUSANNA TUSA, Lakiasiat, johtoryhmän jäsen joulukuuhun 2019 asti

TIETOA SIJOITTAJILLE JA SIJOITTAJASUHTEET

Yhtiökokous 2020

Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2020 klo 16.00 Tampere-talossa, Tampereella, osoitteessa Yliopistonkatu 55. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja kokousta edeltävä kahvitarjoilu alkavat kokouspaikalla kokouspäivänä klo 14.30.

Lue lisää: www.nokianrenkaat.fi/yhtiokokous2020

Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2019 jaetaan osinkoa 1,58 euroa osakkeelta, joka on 54,9 % tuotoista.

Pörssitiedotteet

Pörssitiedotteet ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/ välittömästi julkaisun jälkeen. Tiedotteita voi tilata www.nokianrenkaat.fi/yritys/julkaisut/tiedotteiden-tilaus/.

Taloudelliset katsaukset 2020

Osavuosikatsaus 3 kk: 5.5.2020
Puolivuosikatsaus 6 kk: 4.8.2020
Osavuosikatsaus 9 kk: 27.10.2020

Hiljainen jakso

Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden julkaisua:

Hiljainen jakso alkaa: 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.
Hiljainen jakso päättyy: Kun katsauskauden tiedot on julkaistu.

Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääomamarkkinoiden tai rahoitusvälineiden edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee tiedot viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida kyseistä tapahtumaa.

Sijoittajasivusto netissä

Nokian Renkaiden sijoittajasivusto www.nokianrenkaat.fi/ yritys/sijoittajat/ sisältää mm osakemonitorin, tietoa suurimmista suomalaisista omistajista, esitykset ja raportit kuten myös muut materiaalit.

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.

Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen [email protected].

Yhteystiedot

Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen [email protected].

Päivi Antola, SVP, Corporate Communications & IR puh. 010 401 7327

Annukka Angeria, Investor Relations Manager puh. 010 401 7581

Anne Aittoniemi, Financial Communications Specialist puh. 010 401 7641

Osoite:

Nokian Renkaat Oyj Pirkkalaistie 7 PL 20 37101 Nokia

AI Terminal

Nokian Renkaat Oyj

3243_10-k_2020-02-28_7a02fba9-22a6-4fa2-a1b9-02c3b8bde5ea.pdf

TALOUDELLINEN KATSAUS 2019

SISÄLLYS

NOKIAN RENKAAT LYHYESTI

AVAINLUVUT 2019

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA LIIKEVOITTO %

TULOS/OSAKE JA OSINKO/OSAKE

LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, %

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN*, %

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

VUODEN KOHOKOHDAT

STRATEGISET HANKKEET RAKENTAVAT POHJAA PITKÄN AJAN KILPAILUKYVYLLE

Etenemme strategian mukaisesti

Maailmanlaajuinen tuotantoalusta lisää joustavuutta

Raskailla Renkailla vahvaa kasvua ennätystuloksin

Merkittäviä edistysaskelia työturvallisuudessa ja vastuullisuudessa

Strategiamatka jatkuu

Hille Korhonen

KANNATTAVA KASVU STRATEGIAMME YTIMESSÄ

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2019–2021

MARKKINOITA NOPEAMPI KASVU:

TERVE KANNATTAVUUS:

HYVÄ TUOTTO OSAKKEENOMISTAJILLE:

NÄIN EROTTAUDUMME

TURVALLISIMMAT RENKAAT KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN

LUOTETTAVA KORKEA-LAATUINEN BRÄNDI

HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI

EDELLÄKÄVIJÄ VASTUULLISUUDESSA

TEHOKAS JA JOUSTAVA TOIMITUSKETJU

HUIPPUTULOKSIIN TÄHTÄÄVÄ INNOSTUNUT JOUKKUE

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2019

Liikevaihto ja liikevoitto 2019

Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan

Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin

Liikevoitto liiketoimintayksiköittäin

Vuonna 2019 annetut ohjeistukset

Nettorahavarat

Investoinnit

Taloudellinen asema 31.12.2019

Verokanta

Henkilöstö

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Myynti ja jakelu

LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN KATSAUKSET

Henkilöautonrenkaat

Markkinatilanne Venäjällä

Raskaat Renkaat

Vianor, omat pisteet

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Valtuutukset

Optio-oikeudet Nasdaq Helsingin pörssin päälistalla ja optio-oikeuksilla merkityt osakkeet

Omat osakkeet

Kaupankäynti osakkeella

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2019 (ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia)

Muutoksia osakkeenomistuksessa

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2019

Johtohenkilöiden liiketoimet

YHTIÖKOKOUSPÄÄTÖKSET

Osinko

Hallitus ja tilintarkastaja

Hallituksen jäsenten palkkiot

Valtuutukset

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

8 § Tilintarkastaja

9 § Kutsu yhtiökokoukseen

11 § Varsinainen yhtiökokous

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

MUUTOKSET JOHDOSSA

YRITYSVASTUU

MUUT ASIAT

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ: SUORITUS-PERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2019, EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2019 JA ANSAINTAJAKSON 2018 TOTEUMA

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2019

Muita ehtoja

Ansaintajakson 2018 toteuma

MUUTOKSIA YRITYSRAKENTEESSA

MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SEKÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RIITA-ASIAT