Nurminen Logistics Oyj

Annual Report • Mar 6, 2020

TILINPÄ ÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

1.1.–31.12.2019

Pääkonttori Satamakaari 24 00980 Helsinki p. 010 545 00 Y-tunnus: 0109707-8 www.nurminenlogistics.com

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus .	4
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS .	8
Konsernitase, IFRS 9
Konsernitase, IFRS 16:n vaikutukset .	10
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 11
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 16:n vaikutukset11
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS12
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS .	13
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet .	13
2. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet19
3. Liiketoiminnan muut tuotot19
4. Liiketoiminnan muut kulut .	19
5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut20
6. Poistot ja arvonalentumiset .	20
7. Rahoitustuotot ja -kulut .	20
8. Tuloverot .	21
9. Osakekohtainen tulos .	21
10. Tytäryritykset ja osakkuusyritykset .	22
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .	23
12. Aineettomat hyödykkeet .	24
13. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin .	25
14. Omaisuuserien arvonalentuminen .	25
15. Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset27
16. Pitkäaikaiset saamiset .	27
17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat .	27
18. Myyntisaamiset ja muut saamiset .	28
19. Rahavarat .	28
20. Omaa pääomaa koskevat tiedot29
21. Osakeperusteiset maksut 29
22. Rahoitusvelat30
23. Ostovelat ja muut velat .	30
24. Rahoitusriskien hallinta .	31
25. Muut vuokrasopimukset34
26. Vakuudet ja vastuusitoumukset34
27. Lähipiiritapahtumat35
28. Hankitut ja myydyt liiketoiminnat .	35
29. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat35
Emoyhtiön tuloslaskelma36
Emoyhtiön tase .	36
Emoyhtiön rahavirtalaskelma37
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .	38
Tuloslaskelman liitetiedot .	39
Taseen liitetiedot 40
Muut liitetiedot .	43
Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot43
Tilintarkastuskertomus44
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset .	48
Konsernin tunnusluvut49
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet .	50
Osakkeiden omistusmääräjakauma .	51

Hallituksen toimintakertomus

Hyvästä organisaation ja prosessien kehitystyöstä huolimatta Nurminen Logisticsin vuosi 2019 ei ollut tyydyttävä. Liikevaihto laski 69,3 milj. euroon (78,9 milj. euroa) pääasiassa Baltian ja Venäjän liiketoiminnan luonteen muutoksista johtuen. Oikaistu liiketulos jäi tappiolliseksi. H2:lla aloitettu Suomen liiketoimintojen käännetyö sekä Kiinan rahtijunan loppuvuoden kannattavuuskehitys pienensivät tappioita. Merkittäviä käyttöomaisuusinvestointeja ei tilikaudella tehty.

Konsernin liiketoiminta- ja aluekohtaiset erot kannattavuudessa olivat melko suuria. Kaksi kertaa kuussa Vuosaaren ja Kiinan Hefein välillä operoiva rahtijuna ja sen täyttöaste kehittyivät positiivisesti syksyn edetessä. Onnistuimme parantamaan täyttöastetta erityisesti tuontijunissa parantaen samalla kannattavuutta. Palvelun ylösajoon alkuvuonna tehdyt panostukset rasittivat tulosta voimakkaasti. Nurminen Logistics odottaa Suomen liiketoiminnan tuottavan vuonna 2020 huomattavasti vahvempaa kassavirtaa Kiinan rahtijunaliiketoiminnan ja myynnin kasvaessa. Junaliiketoiminnalla on merkittävä syöttövaikutus terminaalipalveluihin ja huolintaan.

Huolintapalveluiden kysyntä laski jonkin verran toisella vuosipuolikkaalla ulkomaankaupan volyymien vähetessä. Nurminen Logistics Services Oy vastasi tähän strategian mukaisella PFC Nordic Oy:n yritysostolla, jonka johdosta konsernin palveluportfolio ja asiakaskanta laajenivat erityisesti merihuolinnassa. Huolintapalvelujen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja kannattavuus parani hieman.

Baltian liiketoimintojen suorituskyky jatkui hyvänä. Helsingin ulkopuolisten terminaalien toiminta kehittyi pääosin positiivisesti, mutta Vuosaaressa terminaalitoimintojen kustannustaso on korkea tuottojen kehittymiseen nähden. Tämän johdosta toimintoja tehostettiin operatiivisten uudelleenjärjestelyiden avulla sekä käynnistämällä vuoden 2019 käännetyön jatkoksi prosessien tehostamisohjelma, jonka projektit toteutetaan vuoden 2020 aikana. Uudistetun ERP-järjestelmän toiminnallisuudet hyödynnetään työssä.

Nurminen Logisticsin Suomen toiminta on ollut vuonna 2019 kassavirtanegatiivista. Vuoden 2019 alusta käyttöön otetun IFRS 16 -standardin ja uusien lähivuosien kasvuennusteiden johdosta konsernin liikearvoon tehtiin 5,3 miljoonan euron alaskirjaus, mikä heikensi merkittävästi omavaraisuutta.

Sopeutimme yhtiön toimintaa yhteistoimintamenettelyiden jälkeen toteutetuin muutoksin. Jatkoimme perusliiketoiminnan tehokkuuden parannustoimia uudelleenjärjestelemällä operatiivisen johdon sekä Helsingin tuotanto-organisaation vastuualueet. Aloitimme Luumäen terminaalin alasajon ja päätimme tytäryhtiön liiketoiminnan Virossa. Selvitämme mahdollisuuksia pienentää Vuosaaren terminaalikiinteistöön liittyviä vastuita vuoden 2020 aikana ja uusia käyttömahdollisuuksia.

Asiakkaamme arvostavat yhä enemmän arvoketjun kokonaispalveluratkaisuja. Palveluiden luotettavuus ja helppous asiakkaalle ohjaavat kysyntää. Nurminen Logistics vastaa tähän asiakastarpeeseen itse ja yhdessä kumppaneidensa kanssa. H2:lla toimintansa aloittaneen myyntiorganisaation yhteistyö asiakkaiden kanssa ja myyntipanostukset ovat keskeisessä asemassa vuoden 2020 tuloskehityksen avaimena. Nurminen Logistics pyrkii yhä asiakalähtöisemmäksi ja aktiivisemmaksi osaksi asiakkaiden logistisia prosesseja. Uudet tietojärjestelmämme tulevat tehostamaan toimintaamme ja palveluitamme.

Markkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

Suomen talouden suhdanne säilyi vuoden toisella puoliskolla ennallaan. Metsäteollisuustuotteiden markkinahintojen lasku vaikutti aiempiin vuosiin verrattuna negatiivisesti Nurminen Logisticsin liiketoimintaan.

Teknologiateollisuuden osalta moni asiakasyritys raportoi vuodelta 2019 tuotantoennätyksiä, vaikka yleisellä tasolla raportoituna toimialan kehitystä luonnehditaan staattiseksi. Erityisesti pyörillä liikkuvien koneiden markkinat vetivät vuonna 2019 hyvin Nurminen Logisticsin keskeisillä toimialoilla (kaivos, metsäteollisuus, satamat).

Kemianteollisuuden volyymi-indeksi tasaantui vuosia kestäneen nousun jälkeen 2019. Uusien tilausten trendi jatkoi kuitenkin lievää kasvuaan vuonna 2019 kasvun tasaantuessa vuoden loppua kohti.

Ympäristötietoisuuden kasvu ja nopeiden toimitusketjujen arvostus näkyivät katsauskaudella positiivisesti kehittyvänä kysyntänä erityisesti Kiinan rahtijunan osalta. Nurminen Logistics palvelee jatkossa aiempaa laajempaa asiakaskuntaa koko logistisessa arvoketjussa. Kiinan talouskasvun jatkuessa Eurooppaa nopeampana sen suhteellinen painoarvo myös Suomen ulkomaankaupassa kasvaa, mikä tuo mahdollisuuksia Kiinan junayhteydellemme.

KONSERNIN OIKAISTU LIIKETULOS
1 000 EUR	1.1.–31.12. 2019	1.1.–31.12. 2018
RAPORTOITU LIIKETULOS	–8 517	–6 046
Myyntivoitot ja -tappiot liiketoiminnan myynneistä ja hankinnoista Kuluoikaisut kork. oikeuden	642
tuomiosta työsuhdekysymyksessä	137
Luumäen terminaalin alaskirjaus	548
Konserniliikearvon alaskirjaus	5 271
OIKAISTU LIIKETULOS	–1 919	921

Tilikauden 2019 liikevaihto 69,3 miljoonaa euroa (78,9 milj.euroa) laski viime vuodesta 12,1 prosenttia. Liiketappio kasvoi pääosin –5,3 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksesta johtuen –8,5 miljoonaan euroon (–6,0 milj.euroa). Oikaistu liikevaihto oli 69,3 (78,9) miljoonaa euroa. Oikaistu liiketulos heikkeni –1,9 miljoonaan euroon (0,9 milj. euroa).

Oikaistu liiketulos ei sisällä Niiralan terminaalin myynnin laskennallista myyntitappiota 0,6 miljoonaa euroa, venäläisen ZAO Terminal Rubesh -yhtiön osakkeiden laskennallista myyntitappiota 0,1 miljoonaa euroa, kuluja korkeimman oikeuden tuomiosta työsuhdekysymyksessä 0,1 miljoonaa euroa, Luumäen terminaalin arvon alaskirjausta 0,5 miljoonaa euroa, eikä konsernin liikearvon alaskirjausta 5,3 miljoonaa euroa, yhteensä 6,6 miljoonaa euroa. Raportointikaudella ei tehty liikevaihtovaikutteisia oikaisuja vertailukelpoiseen tulokseen.

Rautatielogistiikan palvelujen liikevaihto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevaihdon kasvuun vaikutti erityisesti vuoden 2019 merkittävin projekti eli Kiinan säännöllisen junayhteyden integrointi osaksi Nurmisen operatiivista ja kaupallista toimintaa. Kannattavuus parani selkeästi vuoden loppua kohden. Liiketoiminta jäi tilikaudella kokonaisuudessaan tappiolliseksi. Tuontijunan osalta Q4/2019 oli voitollinen. Vientijunan osalta palvelun ylösajo etenee suunnitellusti. Junareitin vakiinnuttaminen oli merkittävä panostus ja se rasitti voimakkaasti yhtiön tulosta. Kiinan junan ylösajokustannuksia ei ole aktivoitu, vaan ne on kirjattu tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.

Projekti- ja kemikaalikuljetusten volyymit jatkuivat tasaisina ja kannattavina.

Nurminen Logisticsin huolintaliiketoiminta jatkui kannattavana. Kasvun vauhdittamiseksi ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi Nurminen Logistics Services Oy toteutti raportointikaudella strategiansa mukaisen yrityskaupan, jossa kasvava korkean palvelutason huolintayhtiö PFC Nordic Oy siirtyi osaksi Nurminen Logisticsin huolintaliiketoimintaa. Huolintapalvelujen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja kannattavuus parani hieman. Suomen tuonnin ja viennin hiljentyminen näkyi kysynnässä vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Terminaalitoiminnan liikevaihto laski viime vuodesta. Oikaistu liiketulos säilyi vuoden 2018 tasolla. Terminaalitoiminnot olivat katsauskaudella tappiolla Vuosaaren alhaisen käyttöasteen vetämänä. Kotkan terminaalin käyttöaste oli hyvä ja tulos positiivinen.

Nurminen Logistics Oyj toteutti toukokuusta alkaen kiinteistöjärjestelyjä, joissa purettiin yhtiön kiinteistösitoumuksia ja selkiytettiin yhtiön rahoitustilannetta. Järjestelyjen piirissä olleista kiinteistöistä Niiralan terminaali myytiin katsauskaudella. Myynnistä kirjattiin konsernissa 0,6 miljoonan euron liiketulosvaikutteinen tappio. Ilmarisen kanssa solmitut loput sale and lease -back järjestelyt purettiin etuajassa heinäkuussa. Tavoitteena on jatkaa ydintoimintaa tukemattomien kiinteistöjen poistamista portfoliosta ja vastaavasti strategisten kiinteistöjen kulutason alentamista.

Nurminen Logistics Oyj myi Venäjällä omistamansa junavaunut ja siihen liittyneet liiketoiminnot vuoden 2018 loppupuolella. Uusi liiketoiminta perustuu vaunujen vuokraamiseen ja välitystoimintaan. Venäjän yhtiön OOO Nurminen Logisticsin katsauskauden liikevaihto laski ja kannattavuus heikkeni edellisvuoteen verrattuna liiketoimintakonseptissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Yhtiön tulos oli katsauskaudella lievästi voitollinen.

Baltian yhtiöiden liikevaihto laski transitoliikenteen volyymien pienentyessä, mutta kannattavuus parani selvästi. Baltian liiketoiminnan kannattavuus on hyvällä tasolla.

Nurminen Logistics päivitti strategiansa loppukeväästä. Tavoitteena on kääntää yhtiön kehitys omistaja-arvoa lisääväksi. Strategia muodostaa käänneohjelman, jolla on kolme kärkeä:

• 1) Yhtiön perusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen kaupallisen mallin uudistamisella sekä sisäistä toimintaa tehostamalla. Toimenpiteet on pilkottu useisiin alaprojekteihin, joita kevään aikana käyttöönotetun ERP järjestelmän päällä tapahtuva digitaalinen kehitys tukee. Kaupallisten toimintojen uudistaminen tähtää asiakaskunnan monipuolistamiseen, Nurmisen osuuden kasvattamiseen asiakkuuksissa sekä palvelujakauman katetuoton kasvattamiseen. Yhtiön monipuolinen portfolio, selkeät kärkituotteet sekä uuden järjestelmäympäristön mahdollistamat asiakasintegraatiot antavat tälle hyvän pohjan. Operatiiviset parannukset mahdollistavat volyymien kasvattamisen kiinteitä kustannuksia lisäämättä.
• 2) Palvelutarjoaman erilaistamiseen Kiinan junatuotteen kehittämisellä, kasvattamalla volyymiä ja sitä kautta vuorotiheyttä. Tavoitteena on saavuttaa volyymeissä kannattavuusraja H1/2020.
• 3) Toimia aktiivisesti markkinassa yhtiön nykyistä liiketoimintaa tukevien yritysjärjestely-kohteiden tunnistamiseksi sekä pitää yllä valmiuksia niiden toteuttamiseksi. PFC Nordic Oy:n osto toteutettiin osana strategian toteuttamista.

Strategiapäivityksen toimenpiteitä jatkettiin syksyn aikana toteutetulla käännetyöllä. Työ jatkuu alkavalla tilikaudella liiketoiminnallisten edellytysten mukaisesti. Yhtiön strategia päivitetään kevään 2020 aikana.

Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Tero Vauraste 6.12.2019. Ville iho siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Liiketoimintajohtaja Ari Penttinen jätti yhtiön 19.8.2019. Iiris Pohjanpalo nimitettiin talousjohtajaksi 11.12.2019 vuodenvaihteesta lukien.

IFRS 16 standardin käyttöönotto vaikutti vuoden 2019 tulokseen ja taseeseen

Nurminen Logistics otti käyttöön IFRS 16 -standardin 1.1.2019. IFRS 16 -standardin käyttöönotto on vaikuttanut tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtaan sekä niistä laskettaviin tunnuslukuihin. Yhtiö otti standardin käyttöön mukautetusti. Tällöin vuoden 2018 vertailulukuja ei ole laskettu uudelleen vastaamaan standardin sisältöä. IFRS 16 keskeinen muutos aiempaan on, että taseeseen on kirjattava aiemmasta poiketen myös tavalliset vuokravastuut sopimuksen koko kestolta. Taseeseen kirjataan vuokralle ottajien vuokrasopimuksista käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, lyhytaikaisia ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia lukuun ottamatta. Tuloslaskelmassa vastaavat vuokrakulut korvataan taseeseen kirjatun käyttöoikeusomaisuuserän poistoilla ja vuokra-sopimusvelkaan liittyvillä korkokuluilla, jonka syystä IFRS 16 -standardilla on 1,3 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketulokseen ja 0,1 miljoonan euron positiivinen vaikutus tilikauden tulokseen. Käyttöoikeuspoistot olivat 3,9 miljoonaan euroa ja vastaavat rahoituskulut 1,2 miljoonaa euroa. Muutosta on kuvattu tarkemmin tasekirjan konsernitase-, rahavirta- ja liitetietosivuilla.

Rahoitus- ja taserakenne

Liiketoiminnan rahavirta oli 0,5 miljoonaa euroa. Nettoinvestointien rahavirta oli –0,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestointien rahavirtaan vaikuttivat tietojärjestelmiin ja digitalisaatioon tehdyt investoinnit –0,7 miljoonaa euroa, Niiralan terminaalin sekä ZAO Rubesh tytäryhtiön myyminen ja PFC Nordic Oy:n hankinta, yhteisvaikutukseltaan 0,6 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli –7,8 miljoonaa euroa. IFRS 16 standardin käyttöönotto vaikutti rahoituslaskelman rakenteeseen. IFRS 16 standardin käyttöönoton vaikutus rahavirtoihin on kuvattu rahoituslaskelmasivulla.

Katsauskauden lopussa konsernin likvidit rahavarat olivat 4,1 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonalle eurolle on Ilmarisen kanssa erikseen määritelty käyttötarkoitus. Baltian liiketoimintojen osuus likvideistä varoista on 2,7 miljoonaa euroa.

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuus olettamalla. Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan.

Yhtiön lyhytaikaiset korolliset velat, yhteensä 3,0 miljoonaa euroa, koostuvat 2,3 miljoonan euron rahoitusleasingveloista ja 0,7 miljoonan euron factoringveloista. Pitkäaikaiset korolliset velat ovat 39,9 miljoonaa euroa, josta 26,9 miljoonaa euroa liittyvät IFRS 16 mukaisesti kapitalisoituihin vuokravastuisiin. Pitkäaikaiset lainat ovat 13,0 miljoonaa euroa. Nämä Ilmariselta otetut yhteensä 13,0 miljoonan euron lainat erääntyvät kesäkuussa 2023. Yhtiö teki Ilmariselle 0,5 miljoonan euron ennenaikaisen lainanlyhennyksen marraskuussa 2019.

Konsernin korollinen vieras pääoma oli 42,9 miljoonaa euroa ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 38,9 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 1,5 miljoonan euron oman pääoman ehtoinen hybridilaina Ilmariselta.

Taseen loppusumma oli 52,1 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 1,5 prosenttia. Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vaikutusta on 2,8 prosenttia.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat katsauskauden aikana 0,7 (0,7) miljoonaa euroa eli prosentin liikevaihdosta. Poistot olivat 5,2 (1,8) miljoonaa euroa eli 7,5 prosenttia (2,3) liikevaihdosta. IFRS 16 standardin mukaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeuspoistot olivat katsauskaudella 3,9 miljoonaa euroa.

Konsernirakenne

Nurminen Logistics Oyj:n tytäryhtiö RW Logistics Oy myi katsauskaudella venäläisen ZAO Terminal Rubesh:in osakkeet Metsäliittoosuuskunnalle. Latvialainen osakkuusyhtiö Team Lines Latvia SIA on lopettanut toimintansa. Nurminen Maritime Estonia AS on lopettanut toimintansa.

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa) Nurminen Logistics Services Oy (100 %), RW Logistics Oy (100 %), PFC Nordic Oy (100%), Kiinteistö Oy Kotkan Siikasaarentie 78 (100%), Kiinteistö Oy Luumäen Suoanttilantie 101 (100%), Kiinteistö Oy Vainikkalan Huolintatie 13 (100%), NR Rail Oy (51 %), Pelkolan Terminaali Oy (20 %), OOO Nurminen Logistics (100 %), Nurminen Maritime Latvia SIA (51 %), UAB Nurminen Maritime (51 %), Nurminen Maritime Eesti AS (51 %).

Henkilöstö ja johto

Konsernin oman henkilöstön määrä oli tilikauden lopussa 176, kun se 31.12.2018 oli 172. Ulkomailla työskenteli 31 henkilöä.

Henkilöstökulut olivat vuonna 2019 yhteensä 9,2 miljoonaa euroa (9,0 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Nurminen Logistics:n johtoryhmään kuuluivat 31.12.2019: Tero Vauraste, toimitusjohtaja, Teppo Talvinko, talousjohtaja ja vttoimitusjohtaja 18.3.2019 asti, Mikko Järvinen, SVP Sales sekä Petri Luurila, CIO. Lisäksi johtoryhmään ovat kuuluneet Ville Iho (aikaisempi toimitusjohtaja) 15.3.–5.12.2019 ja Ari Penttinen, SVP huolinta ja terminaalipalvelut 19.8.2019 saakka.

Johdon liiketoimet

Nurminen Logistics Oyj sai 21.3.2019 ilmoituksen, jonka mukaan hallituksen puheenjohtajan Olli Pohjanvirran määräysvaltayhtiö Russian capital management Oy on ostanut 42 000 osaketta yksikköhinnalla 0,3487.

Yhtiö tiedotti 25.10.2019 hallitukselle maksetuista osakepalkkioista. Hallituksen jäsen Juha Nurminen merkitsi 41 071 osaketta, hallituksen jäsen Jukka Nurminen 41 071 osaketta, hallituksen jäsen Irmeli Rytkönen 41 071 osaketta, hallituksen puheenjohtaja Olli Pohjanvirta 82 143 osaketta, hallituksen jäsen Alexey Grom 41 071 osaketta ja hallituksen jäsen Hannu Leinonen 35 714 osaketta.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Nurminen Logistics Oyj:n osake on noteerattu nykyisellä nimellään Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.1.2008 alkaen. Nurminen Logistics Oyj:n rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 44 604 174 osaketta ja osakepääoma 4 214 521 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtenäiset ääni- ja osinko-oikeudet. Yhtiö oli 31.12.2007 asti nimeltään Kasola Oyj. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin 1987.

Nurminen Logistics Oyj:n osakkeiden vaihto 1.1.–31.12.2019 oli 1 802 568 kappaletta, joka on 4,0 % osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 549 tuhatta euroa. Tilikauden alin kurssi oli 0,26 euroa osakkeelta ja ylin 0,44 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 0,27 euroa osakkeelta, ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 11 865 tuhatta euroa. Yhtiöllä oli vuoden 2019 lopussa 1 320 osakkeenomistajaa. Vuoden 2018 lopussa osakkeenomistajia oli 1 215.

Yhtiön hallussa oli vuoden 2019 lopussa 106 333 kappaletta omia osakkeita, mikä on 0,2 % äänistä.

Osakasluettelon 31.12.2019 mukaan Nurminen Logistics Oyj:n hallitus omisti yhtiön osakkeita seuraavasti (sisältää lähipiirin ja lähipiiriyhteisöjen omistukset). Yhtiön johtoryhmä ei omistanut osakkeita 31.12.2019.

HALLITUS	OSAKKEITA, KPL	%
Juha Nurminen	8 689 814
Olli Pohjanvirta	3 248 195
Jukka Nurminen	1 055 625
Alexey Grom	176 115
Irmeli Rytkönen	61 309
Hannu Leinonen	143 714
	13 374 772	30,0

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan. Sen mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan.

Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät järjestelyt

Yhtiön tiedossa ei ole Nurminen Logistics Oyj:n omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia lukuun ottamatta 28.12.2008 tiedotettua johdon ja hallituksen jäsenten sitoumusta olla myymättä tai muutoin luovuttaa tiedotteen päivämäärällään omistamiaan John Nurminen Oy:n jakautumisessa jakautumisvastikkeena saamiaan yhtiön osakkeita ilman yhtiön hallituksen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2019 tehtiin seuraavat päätökset:

Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus

Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.2018–31.12.2018 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Osingonmaksu

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 1.1.2018–31.12.2018 ei makseta osinkoa.

Hallituksen kokoonpano ja palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Olli Pohjanvirta, Juha Nurminen, Jukka Nurminen, Alexey Grom ja Irmeli Rytkönen sekä uutena jäsenenä Hannu Leinosen.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön hallituksen jäsenille, jotka valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen, maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 40 000 euroa ja kullekin muulle hallituksen jäsenelle 20 000 euroa.

Lisäksi kullekin Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiona hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista 1 000 euroa kokoukselta ja Suomen ulkopuolella asuvalle jäsenelle 1 500 euroa kokoukselta. Vuosipalkkiosta 50 prosenttia maksetaan Nurminen Logistics Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa vuosipalkkiona saatuja osakkeita kolmeen vuoteen niiden vastaanottamisesta lukien. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi seuraavat palkkiot: 7 500 euron suuruinen kuukausipalkkio sekä enintään 1 600 euron suuruinen autoetu kuukaudessa ja puhelinetu.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiinoikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voitaisiin käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyiden ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa voi kulloinkin olla yhteensä enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta. Muissa kuin osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisessa järjestyksessä toteutettavissa osakeanneissa ja/tai erityisten oikeuksien antamisessa tai maksuttomissa osakeanneissa osakekohtainen merkintähinta ei saa olla hallituksen päätöstä edeltävää yhtiön kolmen kuukauden osakkeen painotettua keskikurssia alhaisempi. Tätä merkintähintaa koskevaa rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tilanteessa, joissa hallitus päättää valtuutuksen perusteella suunnatusta tai maksuttomasta osakeannista tai erityisten oikeuksien antamisesta liittyen hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2020 asti eikä valtuutuksella kumota 17. heinäkuuta 2017 ylimääräisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Tilintarkastaja

Yhtiökokous päätti valita yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Antti Suominen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Ympäristötekijät

Nurminen Logistics etsii ympäristöystävällisiä ja tehokkaita kuljetusratkaisuja osana palveluidensa kehittämistä. Kaikilla yhtiön tarjoamilla palveluilla Suomessa on ISO 14001:2004 standardin vaatimukset täyttävä sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

Pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet

Hallitus on asettanut yhtiön pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet. Nurminen Logisticsin pitkän tähtäimen tavoitteina on saavuttaa markkinoita nopeampi kasvu, 7 % liikevoittotaso ja 12 % oman pääoman tuotto.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Maailman kaupan yleinen heikentyminen nykytilanteesta vaikuttaisi negatiivisesti yhtiön palvelujen kysyntään ja sitä kautta tulokseen. Mikäli Suomen ulkomaankauppa vähenee, voisi sillä olla vaikutusta palveluiden kysyntään. Yhtiölle tärkeä Venäjän ulkomaankauppa on ollut viime vuodet kasvussa, mutta vuoden 2019 lopulla nähtiin laskua. Mikäli lasku jatkuu, voi siitä johtua palveluidemme kysynnän vähentymistä.

Pandemiat ja laajat tartuntatautiepidemiat saattavat vaikuttaa erityisesti Kiinan markkina-alueemme toimintaedellytyksiin. Kiinan rahtijunan reittimaiden poliittisten tilanteiden muutoksilla sekä raidekapasiteetin riittävyydellä voi olla vaikutusta toimintamahdollisuuksiin. Liiketoimintaan saattavat vaikuttaa myös kauppapoliittiset riskit. Markkinalle on odotettavissa lisää kansainvälistä kilpailua, mikä voi vaikuttaa yksikkötuottoihin.

Työmarkkinahäiriöt voivat vaikuttaa asiakkaidemme tuotantovolyymeihin ja siten palveluntarpeeseen sekä tuotantoketjun toimivuuteen erityisesti satamissa.

Mikäli strategian mukainen perusliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen ja Kiinan junatuotteen kasvattaminen etenevät arvioitua hitaammin, niillä voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön tulokseen ja rahoitusasemaan.

Tarkemmat tiedot yhtiön riskienhallinnasta löytyvät Sijoittaja-osiosta Nurminen Logisticsin internetsivuilta osoitteesta www.nurminenlogistics.fi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiö tiedotti 28.1.2020 toimitusjohtajalle suunnatusta osakeannista pitkäikaiseen kannustinjärjestelmään, jossa toimitusjohtajalla on mahdollisuus merkitä enintään 180 000 osaketta hintaan 0,28€.

Yhtiö tiedotti 17.1.2020 käynnistävänsä koko Suomen tytäryhtiöiden henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut varautumisena logistiikan tavaravirtojen hiljenemiseen valmistavan teollisuuden ja muun asiakaskunnan työmarkkinahäiriöiden johdosta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 4.2.2020. Työmarkkinahäiriöiden päätyttyä yhtiö ei toteuttanut sopeuttamistoimenpiteitä.

Yhtiö tiedotti 4.3.2020 tekevänsä 5,3 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen vuoden 2019 tilinpäätökseen. Alaskirjaus vaikuttaa negatiivisesti omavaraisuusasteeseen. Yhtiö on sopinut takaajien kanssa omavaraisuuteen liittyvästä kovenanttiehdosta luopumisesta.

Hallituksen voitonjakoesitys

Tilinpäätöksen 31.12.2019 mukaan emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 14 847 850 euroa. Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2019 ei jaeta osinkoa.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Nurminen Logistics Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan 6.3.2020 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

Hallituksen ja hallituksen tarkastusvaliokunnan kokoukset

Hallitus kokoontui vuonna 2019 kolmetoista kertaa. Hallituksen tarkastusvaliokunnalla oli viisi kokousta.

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
LIIKEVAIHTO	2	69 340	78 874
Liiketoiminnan muut tuotot	3	64	109
Aineiden ja palveluiden käyttö		–50 418	–56 826
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	–9 196	–9 025
Poistot ja arvonalentumiset	6	–11 044	–1 817
Venäjän tytäryhtiön myyntitappio			–6 224
Liiketoiminnan muut kulut	4	–7 262	–11 135
LIIKETULOS		–8 517	–6 046
Rahoitustuotot	7	12	58
Rahoituskulut	7	–2 382	–1 387
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta	15	25	–21
		–2 346	–1 351
TULOS ENNEN VEROJA		–10 864	–7 397
Tuloverot	8	–570	–414
TILIKAUDEN TULOS		–11 433	–7 811
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		–41	7 567
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		–11 474	–243
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		–12 903	–8 804
Määräysvallattomille omistajille		1 470	993
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		–12 944	–1 237
Määräysvallattomille omistajille		1 470	993
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta
voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Tulos/osake, laimentamaton, eur		–0,29	–0,20
Tulos/osake, laimennettu, eur		–0,29	–0,20

Konsernitase, IFRS

1 000 EUR Liitetieto	31.12.2019	31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11	35 810	8 757
Liikearvo 12,14	899	5 970
Muut aineettomat hyödykkeet 12	1 933	1 390
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt yritykset 15	209	194
Saamiset 16	244	2 639
Laskennalliset verosaamiset 17		14
Pitkäaikaiset varat yhteensä	39 095	18 964
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	87	81
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18	7 822	10 952
Rahavarat 19	4 187	11 514
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	897
Lyhytaikaiset varat yhteensä	12 993	22 547
VARAT YHTEENSÄ	52 088	41 511
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 20
Osakepääoma	4 215	4 215
Ylikurssirahasto	86	86
Muut rahastot	28 808	28 808
Muuntoero	–6	35
Kertyneet voittovarat	–35 497	–22 616
Hybridilaina	1 500	1 500
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	–894	12 028
Määräysvallattomien omistajien osuus	1 695	1 123
Oma pääoma yhteensä	802	13 151
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 17	24	28
Muut velat 23	212	328
Rahoitusvelat 22	39 900	13 600
Pitkäaikaiset velat yhteensä	40 136	13 956
Lyhytaikaiset velat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	237	366
Rahoitusvelat 22	3 102	5 252
Ostovelat ja muut velat 23	7 811	8 786
Lyhytaikaiset velat yhteensä	11 150	14 404
Velat yhteensä	51 287	28 360
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	52 088	41 511

Konsernitase, IFRS 16:n vaikutukset

1 000 EUR	1.1.2019 IAS 17	Vaikutukset	1.1.2019 IFRS 16
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	8 757	35 465	44 222
Liikearvo	5 970		5 970
Muut aineettomat hyödykkeet	1 390		1 390
Pääomaosuusmenetelmällä yhdistetyt yritykset	194		194
Saamiset	2 639	–2 322	317
Laskennalliset verosaamiset	14		14
PITKÄAIKAISET VARAT	18 964	33 142	52 106
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	81		81
Myyntisaamiset ja muut saamiset	10 952	–2 047	8 905
Rahavarat	11 514		11 514
LYHYTAIKAISET VARAT	22 547	–2 047	20 500
VARAT YHTEENSÄ	41 511	31 095	72 606
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	4 215		4 215
Muut rahastot	28 894		28 894
Muuntoerot	35		35
Kertyneet voittovarat	–22 616		–22 616
Määräysvallattomien omistajien osuus	1 123		1 123
Hybridilaina	1 500		1 500
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	13 151		13 151
Pitkäaikaiset velat
Laskennallinen verovelka	28		28
Muut velat	328		328
Korolliset rahoitusvelat	13 600	28 819	42 419
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA	13 956	28 819	42 774
Lyhytaikaiset velat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	366		366
Korolliset rahoitusvelat	5 252	2 276	7 528
Ostovelat ja muut velat	8 786		8 786
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA	14 404	2 276	16 680
VELAT YHTEENSÄ	28 360	31 095	59 455
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	41 511	31 095	72 606

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1 000 EUR	Liitetieto	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO		–11 433	–7 811
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	6	11 044	1 990
Muut tuotot (-) ja kulut (+), joihin ei liity maksua		–1 258	984
Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+)		2 371	1 165
Venäjän tytäryhtiön myynnin vaikutukset			7 638
Tuloverot	8	570	414
Muut oikaisut		–69	–214
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		1 224	4 168
Käyttöpääoman muutos:
Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+)		–6	–15
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)		2 435	551
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		–1 249	–4 271
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		2 403	433
Maksetut korot liiketoiminnasta		–1 746	–585
Saadut korot liiketoiminnasta			1
Muut rahoituserät liiketoiminnasta		–199	–186
Maksetut verot liiketoiminnasta			–492
Liiketoiminnan rahavirta		458	–830
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		–727	–746
Tytäryhtiöiden myynti	28	756	6 927
Tytäryhtiöiden hankinta		–110
Luovutustulot muista sijoituksista			16
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin			–173
		–81	6 024
Rahoituksen rahavirta
Factoring- saamisten ja -velkojen nettomuutos		13	367
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutokset		–544	–253
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut		–500 –5 869	–144 –367
Maksetut osingot ja pääoman palautukset		–937	–1 116
Rahoituksen rahavirta		–7 837	–1 512
Rahavarojen muutos		–7 460	3 682
Rahavarat tilikauden alussa		11 514	7 832
Tilikauden alun rahavarojen kurssierot
Rahavarojen muutos		–7 460	3 682
Rahavarojen muutoksen kurssierot
Rahavarat tilikauden lopussa	19	4 054	11 514

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 16:n vaikutukset

1 000 EUR	IAS 17	Vaikutukset	IFRS 16
Liiketoiminnan rahavirta	–1 867	2 325	458
Investointien rahavirta	–81		–81
Rahoituksen rahavirta	–5 512	–2 325	–7 837
Rahavarojen muutos	–7 460		–7 460

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

1 000 EUR	Liite tieto	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1–12/2018		Osake pää oma	Yli kurssi rahasto	Vara rahasto	SVOP Rahasto	Oman pää oman ehtoiset lainat	Muunto erot	Edellis ten tili kausien voitto	Yhteensä	Määräys vallat tomien omistajien osuudet	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018		4 215	86	2 378	26 430	1 500	–7 511	–13 689	13 409	1 261	14 670
Laaja tulos Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät								–8 804	–8 804	993	–7 811
Muuntoerot							7 546	21	7 567		7 567
Tilikauden laaja tulos yhteensä							35	–8 783	–1 237	993	–244
Liiketoimet omistajien kanssa Hybridilainan korko
verojen jälkeen								–48	–48		–48
Osakepalkkiot								70	70		70
Muut muutokset								–166	–166	–15	–181
Osingonjako										–1 116	–1 116
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä								–144	–144	–1 131	–1 275
Oma pääoma 31.12.2018		4 215	86	2 378	26 430	1 500	35	–22 615	12 029	1 123	13 151

1 000 EUR	Liite tieto		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1–12/2019		Osake pää oma	Yli kurssi rahasto	Vara rahasto	SVOP Rahasto	Oman pää oman ehtoiset lainat	Muunto erot	Edellis ten tili kausien voitto	Yhteensä	Määräys vallat tomien omistajien osuudet	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019		4 215	86	2 378	26 430	1 500	35	–22 615	12 029	1 123	13 151
Laaja tulos
Tilikauden tulos								–12 903	–12 903	1 470	–11 433
Muut laajan
tuloksen erät
Muuntoerot							–41		–41		–41
Tilikauden laaja
tulos yhteensä							–6	–12 903	–12 944	1 470	–11 474
Liiketoimet
omistajien kanssa
Hybridilainan korko
verojen jälkeen								–48	–48		–48
Osakepalkkiot								70	70		70
Muut muutokset										39	39
Osingonjako										–937	–937
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä								22	22	–898	–876
Oma pääoma 31.12.2019		4 215	86	2 378	26 430	1 500	–6	–35 498	–893	1 696	802

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Konsernin perustiedot

Nurminen Logisticsin toiminta-ajatuksena on tarjota ja tuottaa korkealaatuisia ja asiakkaan kilpailukykyä vahvistavia logistiikkapalveluja Suomessa ja Venäjällä sekä Suomen ja Kiinan välisiä suoria ja säännöllisiä rautatielinjaliikennepalveluita. Konsernin emoyhtiö on Nurminen Logistics Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Satamakaari 24.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.nurminenlogistics.com. Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.3.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös sen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olevia IASja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja, joilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Uuden ja uudistetun IFRSnormiston soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2019 alkaen seuraavia standardimuutoksia. Muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus konsernin tilinpäätökseen:

• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille että vuokran antajille. Standardi korvasi nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 mukaan vuokrasopimuksen ja palvelusopimuksen ero perustuu siihen, onko vuokralle ottajalla määräysvalta yksilöityyn omaisuuserään.

IFRS 16 -standardi muuttaa vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyä edellyttämällä vuokralle ottajilta myös operatiivisten vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä käyttöoikeusomaisuuseränä, mikäli vuokralle ottajalla on määräysvalta vuokraamansa hyödykkeen käyttöön sopimuksen voimassaoloajan ja sopimus on peruuttamaton. Standardi sisältää helpotukset, jonka mukaan lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä sopimuksia tai arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ei tarvitse merkitä taseeseen.

Nurminen Logistics on ottanut IFRS 16 standardin käyttöön noudattaen mukautettua menetelmää, joten vertailutietoja ei ole oikaistu. Nurminen Logistics toimii toimialansa ja liiketoimintamallinsa vuoksi ennen kaikkea vuokralle ottajana sopimuksissa. Yhtiö soveltaa standardia pääasiallisesti toimitilojen ja terminaalivarastojen sekä terminaalikoneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin. Vuokrasopimuksen kestoa määrittäessä yhtiö on käyttänyt harkintaa arvioidessaan vuokrasopimusten jatko-optioiden käytön todennäköisyyttä ja lukenut option kattamat kaudet mukaan vuokra-aikaan, jos option käyttö on todennäköistä. Yhtiö soveltaa IFRS 16-standardin helpotuksia ja jättää enintään 12 kuukautta kestävät vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät kirjaamatta taseeseen. Vähäarvoisiin sopimuksiin lukeutuu pääsääntöisesti ITja toimistolaitteet, työsuhdeautot ja pienet toimistotilat.

IFRS 16 standardin käyttöönoton kumulatiivinen vaikutus on kirjattu vuoden 2019 avaavan taseen oikaisuksi. Standardin käyttöönotto vaikuttaa taloudellisen tietojen vertailukelpoisuuteen, laskentaperiaatteisiin, raportoituihin lukuihin sekä taseeseen perustuviin tunnuslukuihin kuten velkaantumis- ja omavaraisuusasteisiin. Standardin käyttöönoton myötä yhtiön pysyvien vastaavien ja korollisten velkojen määrä kasvoi. Tuloslaskelmalla vuokrakulujen sijaan yhtiö kirjaa käyttöoikeusomaisuudesta poistot ja vuokrasopimusveloista korkokulut. IFRS 16 standardin mukaisesti käsiteltyjen vuokrasopimusten tulosvaikutus ei ole tasainen yli sopimuskauden vaan vaikutus on sopimuskauden alkupuolella negatiivinen ja loppukaudella positiivinen vuokrasopimusvelan koron johdosta. IFRS 16 -standardilla on 1,3 miljoonan euron positiivinen vaikutus liiketulokseen ja 0,1 miljoonan euron positiivinen vaikutus tilikauden tulokseen 2019.

Niiden vuokrasopimusten jäljellä olevat vastuut, joista ei kirjata käyttöoikeusomaisuushyödykettä eikä vuokrasopimusvelkaa taseelle, esitetään taseen ulkopuolisina vuokravastuina liitetiedoissa.

Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16 vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 -standardin vaatimuksiin.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Nurminen Logistics Oyj:n ja sille kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Nurminen Logistics Oyj:n määräysvalta syntyy, kun se olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta lähtien, kun määräysvalta syntyy siihen saakka, kunnes määräysvalta lakkaa.

Hankitut yritykset sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet, käypiin arvoihin arvostettuina. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäisten tapahtumien realisoitumattomat katteet ja konserniyhtiöiden välinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään omassa pääomassa.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Emoyhtiöllä tytäryhtiössä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät on jaettu emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään erikseen omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy yleensä silloin, kun konserni omistaa 20–50 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei valtaa määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta ja konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-monetaariset varat ja velat, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Niiden ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, laajojen tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroksi. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa taseessa konsernin omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä luovutaan muuten, kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään luovutetulta osin tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Ne vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat välittömästi sellaisen omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan taseeseen osana hyödykkeen hankintamenoa. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, jotka ovat seuraavat:

Rakennukset	30–40 vuotta
Kuljetuskalusto	5–8 vuotta
Koneet ja kalusto	3–10 vuotta
ICT- laitteet	3 vuotta
Ohjelmistot	5–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioinnin perusteella havaitut muutokset tulevaisuudessa saatavassa taloudellisessa hyödyssä otetaan huomioon oikaisemalla hyödykkeiden vaikutusaikaa ja jäännösarvoa. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina, ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vähintään vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli ne täyttävät tietyt kriteerit. Toiminnan luonteen vuoksi yhtiöllä ei ollut tuloslaskelmassaan varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja vuosina 2018 ja 2017.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Konsernin aineettomat hyödykkeet sisältävät lähinnä ohjelmistoja, joista kirjataan poistot tasapoistoin 5–7 vuodessa.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvon alentuminen

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Jos aineettoman tai aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää hyödykkeestä kerrytettävissä olevan rahamäärän, arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Liikearvon osalta arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä vähintään vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli tulevaisuudessa kertyviksi arvioituihin diskontattuihin nettorahavirtoihin.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumistappiota ei peruuteta missään tilanteessa.

IFRS 9-normiston soveltaminen

Arvonalentumissäännöstöt pohjautuvat odotetavissa oleviin luottotappiomalleihin. Arvonalentumismalleja sovelletaan muihin kuin käypään arvoon arvostettaviin rahavaroihin kuten vuokra-, myyntija factoring-saamisiin sekä lainasaamisiin.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat

Nurminen Logistics:n rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja perustuu yhtiön soveltamaan liiketoimintamalliin rahoitusvarojen pitämisestä sekä sopimusperusteisten rahavirtojen luonteesta.

Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästä korosta ja pääoman takaisinmaksusta (niin sanottu SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin, kun kyseessä on erä, joka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan tarkoituksena on kerätä kiinteitä tai ennalta määritettyjä rahavirtoja. Ne muodostuvat pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velallisille. Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoon. Konsernissa jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti vuokra-, factoringja myyntisaamiset sekä lainasaamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Jos rahoitusvaraa ei arvosteta edellä mainittujen kriteerien mukaan, se arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhtiöllä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ei ole ollut vuonna 2019.

Arvonalentuminen vai rahoitusvarojen luottoriskin arviointi

Nurminen Logistics kirjaa IFRS 9 mukaisesti odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahavaroista. Tämän mallin mukaisesti odotettavissa olevat luottotappiot perustuvat yksittäisen vastapuolen maksukyvyttömyysriskin arviointiin. Konserni käyttää standardin sallimaa yksinkertaistettua menetelmää luottotappioiden kirjaamisessa, jolloin konserni kirjaa odotettavissa olevan luottotappion sopimuksen voimassaoloajalta. Jokaisena raportointipäivänä kirjattava odotettavissa olevien luottotappioiden muutos kuvastaa rahoitusvarojen luottoriskikin muutosta alkuperäisestä kirjaamisesta. Luottotapahtumaa ei enää edellytetä luottotappion kirjaamiseksi.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti erästä riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituseriin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja pankkitilit sekä erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankinta-ajankohtana.

Rahoitusvelat

Nurminen Logistics:n rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat (muut rahoitusvelat). Ensiksi mainittuun luokkaan kuuluvat konsernin solmimat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka eivät ole takaussopimuksia. Ne luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien ryhmään. Ryhmän rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Käyvät arvot on määritetty diskontattujen rahavirtojen kautta.

Muut rahoitusvelat, jotka koostuvat lähinnä konsernin rahoitusleasingveloista, arvostetaan alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon. Transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Tuloutusperiaatteet – IFRS 15 normiston soveltaminen

Yhtiön myyntituotot koostuvat pääosin huolintapalveluista, rautatiekuljetuksista sekä terminaalipalveluista. Yhtiö saa myös tuottoja lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista varastointipalveluista. Liikevaihto kirjataan, kun tavarat luovutetaan tai palvelu suoritetaan: kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseiseen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu vähennettynä myynnin veroilla ja tarvittaessa muilla muuttuvilla vastikkeilla. Yhtiöiden tarjoamien palveluiden hinnat ovat kiinteitä eivätkä pääasiallisesti sisällä muuttuvia osia.

Tuloutusperiaatteet tulovirroille on esitetty alla.

Huolintapalvelut

Huolintapalvelusopimus sisältävää tavaran vienti- ja, tuontitoimien sekä tullausta koskevat palvelut. Ne muodostavat yhden suoritevelvoitteen asiakasta kohtaan, joka toteutetaan pääsääntöisesti alle kuukauden sisällä palvelun sopimisesta. Yhtiö tulouttaa sopimushinnan, kun vientiin tai tuontiin liittyvät luovutusmääräykset saadaan ja määräysvalta tavaroista siirtyy asiakkaalle tai toiselle osapuolelle. Koko sopimushinta kohdistetaan yhdelle suoritevelvoitteelle.

Rautatiekuljetukset

Yhtiö tarjoaa maiden rajat ylittäviä rautatiekuljetuspalvelua erilaisilla vaunutyypeillä, jossa tavarat kuljetetaan sovittuun määränpäähän. Sopimushinta tuloutetaan, kun suoritevelvoite on täytetty eli tuotteet on toimitettu määränpäähänsä. Palvelu on yksi suoritevelvoite, mikä on kuljetuspalvelu sovittuun määränpäähän, ja sopimushinta kohdistetaan kokonaisuudessaan tälle.

Terminaalipalvelut

Terminaalipalvelut muodostuvat tavaran käsittelystä, kun tavaraa saapuu tai lähtee. Varsinainen palvelun sisältö määritellään sopimuskohtaisesti. Terminaalipalvelusopimus muodostaa kokonaisuuden, jolle kokonaishinta kohdistetaan. Sopimushinta tuloutetaan, kun tavaran siirtämiseen ja käsittelyyn liittyvä työ on suoritettu.

Varastointipalvelut:

Varastointipalvelut muodostuvat tavaran säilyttämiseen tarvittavasta lyhyt- ja pitkäkestoisesta tilan vuokrauksesta terminaalissa tai terminaalialueilla. Varastointisopimus muodostaa yhden kokonaisuuden, jolle sopimushinta kohdistetaan. Tuotot varastointipalveluista tuloutetaan ajan yli vuokra-kauden aikana, jolloin asiakas hyötyy sinä aikana palvelusta, jona sitä tuotetaan. Vuokratuotot käsitellään IFRS 15 –standardin mukaisesti silloin, kun vuokrattu tila ei siirry asiakkaan hallintaan vuokrakautena.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Myyntisaamiset

Myyntisaaminen tarkoittaa vastiketta johon yhtiöllä on ehdoton oikeus.

Myyntisaamiset eivät ole korollisia ja ovat yleensä pituudeltaan 14 – 60 päivää, joka vastaa yhtiön antamia keskimääräisiä maksuaikoja.

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät (contract assets) tai Sopimukseen perustuvat velat (contract liabilities)

Yhtiöllä ei ole myyntituottojen kirjaamiseen liityen ko. eriä toiminnan luonteesta johtuen.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Nurminen Logisticsin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.

Osakeperusteiset maksut

Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia ovat sellaiset järjestelyt, joissa yhtiö on antanut henkilöille oikeuden vastaiseen käteismaksuun myöntämällä henkilöille oikeuden osakkeisiin, jotka ovat lunastettavissa takaisin, joko yhtiön tai työntekijän vaatimuksesta. Tällaisesta järjestelystä johtuva velka arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden päättyessä sekä velan suorittamispäivänä, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kyseiselle kaudelle. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

Tuloverot

Laajan tuloslaskelman verokulu sisältää tilikauden veronalaiseen voittoon perustuvat verot, edellisten kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi edellä mainittuja eriä. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan varojen ja velkojen verotuksellisen arvojen ja niiden IFRS:n mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostetuista rahoitusinstrumenteista sekä komponenttipoistoista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai joka on käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä.

Aineelliset käyttöoikeushyödykkeet ja vuokrasopimukset

IFRS 16-standardin mukaan vuokralle ottajat kirjaavat kaikki vuokrasopimuksensa taseeseen käyttöoikeuteen perustuvan mallin mukaisesti. Vuokrattuja omaisuuseriä käsitellään vuokrakauden aikana samoin periaattein kuin omistettuja ja niistä taseeseen kirjatut käyttöoikeushyödykkeet poistetaan määritetyn vuokra-ajan perusteella. Vuokramaksujen nykyarvoon perustuva velka lyhenee sitä mukaa kuin vuokria maksetaan.

Vuokrasopimus erotetaan palvelusopimuksista määräysvaltaan perustuvaa mallia soveltaen. Kun järjestelyyn sisältyy yksilöity omaisuuserä, joka on asiakkaan määräysvallassa, on kyseessä vuokrasopimus. Sopimus kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuushyödykkeeksi ja siitä johtuvaksi velaksi. Palvelusopimukset kirjataan tuloslaskelman kuluksi.

Vuokrasopimusvelka

Nurminen Logistics arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan niiden vuokrien nykyarvoon, joita ei kyseisenä päivänä ole maksettu. Maksuihin sisällytetään kiinteät vuokrat ja jäännösarvotakuut vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Yhtiö huomioi vuokrasopimusten päättämisestä aiheutuvat maksut osana vuokramaksuja, jos se on ottanut huomioon vuokra-ajalla päättämisoption. Arvonlisäveroa ei sisällytetä vuokrasopimusvelan määrään ja myös hoito- ja ylläpitovastikkeet sekä muut palveluluontoiset maksut käsitellään pääsääntöisesti kuluna, jota ei voi aktivoida taseeseen.

Vuokrat diskontataan käyttäen yhtiön arvioimaa lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jotka vuokralle ottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseen.

Käyttöoikeusomaisuuserä:

Nurminen Logistics kirjaa vuokrasopimuksesta käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralle antaja luovuttaa omaisuuserän yhtiön määräysvaltaan. Kohdeomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappio ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen arvostamisesta johtuvilla erillä. Alkuperäinen hankintameno vastaa alkuperäistä vuokrasopimusvelan määrää. Jatkossa käyttöoikeusomaisuuserät ovat myös arvonalentumistestauksen kohteena.

Helpotusten soveltaminen ja merkittävät oletukset:

Nurminen Logistics ei käsittele lyhytaikaisia alle 12 kuukauden vuokrasopimuksia eikä vähäarvoisia hyödykkeitä taseeseen kirjattavina käyttöoikeusomaisuushyödykkeinä vaan kirjaa niistä aiheutuvat vuokrakulut tilikauden tuloslaskelmaan. Määräaikaiset vuokrasopimukset yhtiö käsittelee ei-purettavissa olevan vuokra-ajan puitteissa ja huomioi mahdolliset jatko-optiokaudet, kun yhtiöllä on riittävä varmuus niiden käytöstä. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset yhtiö on katsonut kuuluvan helpotusten piiriin perustuen alle 6 kuukauden irtisanomisaikaan.

Vuokrasopimukset, joissa Nurminen toimii vuokralle antajana, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Niiden vuokrasopimusten jäljellä olevat vastuut, joista ei kirjata käyttöoikeusomaisuushyödykettä eikä vuokrasopimusvelkaa taseelle, esitetään taseen ulkopuolisina vuokravastuina liitetiedossa 25. Liitetiedossa 25 on esitetty siltalaskelma, josta käy ilmi, mikä osuus vuoden 2018 operatiivista vuokravastuista on huomioitu avaavassa taseessa ja mikä osuus jää taseen ulkopuolisiin vastuihin.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyssä rahoitusleasingsopimuksella takaisinvuokratusta hyödykkeestä aiheutuva myyntitulo merkitään velaksi taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy muu vuokrasopimus ja myynti on perustunut käypään arvoon, mahdollinen voitto tai tappio kirjataan välittömästi. Yhtiöllä ei ollut enää myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä 31.12.2019.

Liikevoitto

Liikevoitto muodostuu kokonaismyynnistä ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaalien ja palvelujen kulut, henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistappiot. Käyttöpääomaeristä johtuvat valuuttakurssierot sisältyvät liikevoittoon, kun taas rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Oman pääoman ehtoinen laina

Omistajille kuuluvan pääoman jälkeen omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (hybridilaina). Velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta tiettyjen arvioiden ja olettamuksien tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja olettamukset vaikuttavat tilinpäätöksen taseen varojen ja velkojen määrään sekä tuloslaskelman tuottojen ja kulujen määrään.

Liiketoimintojen hankinnoissa arvioidaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot ja omaisuuserille määritetään poistoajat. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeiden tulevaisuudessa tuottamista rahavirroista.

Liikearvon määrä testataan arvonalentumisen varalta vuosittain. Johdon harkintaa joudutaan käyttämään liikearvotestauksessa käytettävien kassavirtaa tuottavien yksiköiden määrittelyssä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Käyttöarvon laskemisessa tehdään arvioita tulevista rahavirroista ja käytettävästä diskonttokorosta. Arviot perustuvat budjetteihin ja ennusteisiin, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Konsernin vahvistettujen tappioiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia niistä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, esiintyykö viitteitä siitä, että näiden hyödykkeiden arvo saattaisi olla alentunut. Jos viitteitä esiintyy, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet kirjataan poistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Taloudellista vaikutusaikaa uudelleen arvioidaan säännöllisesti.

Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien osalta johto arvioi säännöllisesti, esiintyykö viitteitä siitä, että omaisuuserän IFRS 5 vaatimukset myynnin todennäköisyydestä 12 kuukauden kuluessa omaisuuserän kirjauksesta myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin eivät täyty. Jos viitteitä esiintyy, omaisuuserä kirjataan pois myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen ja tilinpäätöshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Arviot ja olettamukset perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, joiden arvioidaan olevan tämänhetkinen paras näkemys sellaisten varojen tai velkojen arvostamisessa, joille ei muista lähteistä ole saatavissa arvoja. Tulevaisuutta koskevat arviot pohjautuvat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin liittyen Nurminen Logisticsin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen ja oletuksiin myynnin ja kustannustason kehittymisestä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Arvioita ja niihin liittyviä olettamuksia tarkastellaan jatkuvasti. Arvioiden ja olettamusten toteutumista ja niiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia seurataan säännöllisesti käyttämällä sekä ulkoisia että sisäisiä tietolähteitä. Kirjanpidollisten arvioiden tarkistukset kirjataan sille kaudelle, jolla arviota tarkistetaan, jos arvion muutos koskee vain kyseistä kautta. Mikäli arvion muutos koskee sekä arvion muutoskautta että myöhempiä kausia, arvion muutos kirjataan vastaavasti sekä muutoskaudelle että tuleville kausille.

Muun uuden ja uudistetun IFRSnormiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta.

• IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2015–2017 (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa.
• Muutokset IFRS 9 -standardiin: Prepayment Features with Negative Compensation (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos kattaa kaksi osa-aluetta: mitkä rahoitusvarat voidaan arvostaa jaksotettuun hankintamenoon ja kuinka laskea rahoitusvelkojen muutokset. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta Nurmisen konsernitilinpäätökseen.
• IFRIC 23 Uncertainty over Income Tax Treatments (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selkeyttää IAS 12 vaatimusten mukaista kirjaamista ja arvostamista tilanteessa, jossa on epävarmuutta tuloverokäsittelystä. Tällaisissa olosuhteissa yhtiöiden tulee kirjata ja arvostaa tuloveroihin tai laskennallisiin veroihin liittyvät saamiset ja velat perustuen IAS 12 vaatimuksiin verotettavasta tulosta (tai tappiosta), veropohjista, käyttämättömistä verotappioista, käyttämättömistä verohyvityksistä ja verokannoista siten kuin tulkinnassa on määritelty. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta Nurmisen konsernitilinpäätökseen.

Muilla, tässä listaamattomilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Nurminen Logistics raportoi liikevaihtoa maantieteellisinä alueina.

IFRS 15: myyntituottojen kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä

1 000 EUR	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Ajan yli tuloutettu	3 292	3 415
Yhtenä ajankohtana tuloutettu	66 048	75 459
Myyntituotot asiakassopimuksista yhteensä	69 340	78 874

IFRS 15- standardin vaikutukset on kuvattu laskentaperiaateosiossa.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2019

1 000 EUR	Suomi	Venäjä	Baltia	Yhteensä
Liikevaihto	31 050	19	38 271	69 340
Pitkäaikaiset varat	38 962	1	131	39 095

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2018

1 000 EUR	Suomi	Venäjä	Baltia	Yhteensä
Liikevaihto	30 488	3 852	44 534	78 874
Pitkäaikaiset varat	18 371	399	194	18 964

Tiedot suurimmista asiakkaista

Konsernin tuotot vuonna 2019 eivät miltään asiakkaalta ylittäneet kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta. Konsernin tuotot Kazzinc:lta vuonna 2018 olivat 15 000 tuhatta euroa eli 19 % konsernin liikevaihdosta.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 EUR	2019	2018
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot		25
Vuokratuotot	21	21
Muut tuottoerät	43	63
Yhteensä	64	109

4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 EUR	2019	2018
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset		8
Vuokrakulut		6 502
Vuokrakulut, lyhytaikaiset, vähäarvoiset	1 575
Hallintokulut	3 527	2 358
Muut kuluerät	2 160	2 268
Yhteensä	7 262	11 135

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 EUR	2019	2018
Tilintarkastus	116	80
Muut palvelut	20	54
Yhteensä	136	134

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 EUR	2019	2018
Palkat ja palkkiot	7 739	7 442
Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt	1 127	1 111
Muut henkilösivukulut	261	402
Osakeperusteiset palkkiot	70	70
Yhteensä	9 196	9 025

Johdon työsuhde-etuudet esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat.

Osakeperusteiset maksut esitetään liitetiedossa 21. Osakeperusteiset maksut.

Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella

	2019	2018
Yhteensä	176	177

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot hyödykeryhmittäin:

1 000 EUR	2019	2018
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	1	7
Muut pitkävaikutteiset menot	313	122
Arvonalentumiset, konsernin liikearvosta	5 271
Yhteensä	5 585	129
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	908	1 122
Koneet ja kalusto	111	557
Käyttöoikeusomaisuuden poistot (IFRS 16)	3 888
Arvonalentumiset, myytävissä olevat omaisuuserät	548
Muut aineelliset hyödykkeet	2	10
Yhteensä	5 459	1 688

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 EUR	2019	2018
Rahoitustuotot
Korkotuotot	10	7
Kurssivoitot	2	41
Muut rahoitustuotot		9
Rahoitustuotot yhteensä	11	58
Rahoituskulut
Korkokulut	1 006	998
Kurssitappiot	27	13
Korot vuokrasopimusveloista (IFRS 16)	1 164
Muut rahoituskulut	186	376
Rahoituskulut yhteensä	2 382	1 387

Liiketuloksen yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssieroja –37 tuhatta euroa vuonna 2019 ja 26 tuhatta euroa vuonna 2018.

8. TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu jakautuu seuraavasti:

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	567	451
Muut välittömät verot	2	41
Laskennalliset verot, netto		–78
Yhteensä	570	414

Konsernituloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1 000 EUR	2019	2018
Tulos ennen veroja	–10 864	–7 397
Verokanta	20 %	20 %
Verot laskettuna Suomen verokannalla	2 173	1 479
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	–178	–124
Tilikauden tappioista kirjaamaton verosaaminen	–1 832	–496
Liikearvon arvonalentumiset	–1 054
Venäjän tytäryhtiön myynnin vähennyskelvoton tappio		–1 483
Vähennyskelvottomat kulut	55
Muut erot	266	210
Oikaisut yhteensä	–2 743	–1 893
Verot tuloslaskelmassa	–570	–414

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2019	2018
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR)	–12 903	–8 804
Hybridilainan korko	48	48
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimentamaton	44 304 976	44 072 693
Tulos/osake, laimentamaton (EUR)	–0,29	–0,20
Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta (tuhat EUR)	–12 903	–8 804
Osakemäärä (painotettu keskiarvo), laimennettu	44 304 976	44 072 693
Tulos/osake, laimennettu (EUR)	–0,29	–0,20

Ilmarisen 1 500 tuhannen euron oman pääoman ehtoisen hybridilainan laimennusvaikutusta ei ole huomioitu, koska tulos/osake on negatiivinen.

Osakekohtaiseen tulokseen liittyen ks. myös liitetieto 24 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA, jossa kerrotaan mm. Ilmarisen lainaan liittyvästä voitto-osuusehdosta.

10. TYTÄRYRITYKSET JA OSAKKUUSYRITYKSET

Nurminen Logistics- konserniin kuuluvat yritykset ovat seuraavat:

Tytäryritykset	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
RW Logistics Oy	Suomi	100,0 %	100,0 %
Nurminen Logistics Services Oy	Suomi	100,0 %	100,0 %
PFC Nordic Oy	Suomi	100,0 %	100,0 %
Kiinteistö Oy Kotkan Siikasaarentie 78	Suomi	100,0 %	100,0 %
Kiinteistö Oy Luumäen Suoanttilantie 101	Suomi	100,0 %	100,0 %
Kiinteistö Oy Vainikkalan Huolintatie 13	Suomi	100,0 %	100,0 %
Nurminen Maritime Latvia SIA	Latvia	51,0 %	51,0 %
UAB Nurminen Maritime	Liettua	51,0 %	51,0 %
Nurminen Maritime Estonia AS	Viro	51,0 %	51,0 %

RW Logistics Oy myi ZAO Terminal Rubeshin osakkeet toukokuussa 2019. Nurminen Logistics Services Oy osti PFC Nordic Oy:n elokuussa 2019.

Osakkuus- ja yhteistyöyritykset	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
NR Rail Oy	Suomi	51,0 %	51,0 %
Pelkolan Terminaali Oy	Suomi	20,0 %	20,0 %

Yhtiöllä on 3 tytäryritystä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.

Tytäryritykset	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
Nurminen Maritime Latvia SIA	Latvia	51,0 %	51,0 %
UAB Nurminen Maritime	Liettua	51,0 %	51,0 %
Nurminen Maritime Estonia AS	Viro	51,0 %	51,0 %

Taloudellista informaatiota koskeva yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on konsernin kannalta olennainen määräysvallattomien omistajien osuus. Luvut on esitetty ennen konsernin sisäisiä eliminointeja. Viron yhtiön likvidointiprosessi on käynnissä.

	Baltian yhtiöt
1 000 EUR	2019	2018
Yhteenveto laajasta tuloslaskelmasta
Liikevaihto	38 271	44 534
Voitto ennen veroja	3 566	2 386
Tuloverot	566	359
Laaja tulos	2 999	2 027
Määräysvallattomien omistajien osuus laajasta tuloksesta	1 470	993
Yhteenveto taseesta
Lyhytaikaiset varat	5 775	5 977
Pitkäaikaiset varat	131	149
Lyhytaikaiset velat	2 490	3 784
Pitkäaikaiset velat	41	49
Nettovarallisuus	3 375	2 293
Määräysvallattomien omistajien osuus nettovarallisuudesta	1 695	1 123
Yhteenveto kassavirrasta
Liiketoiminnan kassavirta	2 458	2 065
Investointien kassavirta	–30	11
Rahoituksen kassavirta	–1 919	–2 065
Rahavarojen muutos	509	11

Tilikaudella määräysvallattomille omistajille maksettu osinko 937 1 009

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 EUR	Maa- ja vesialueet	Raken nukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko maksut ja kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
2019
Hankintameno 1.1.	147	15 707	17 207	701	165	33 926
Uuden IFRS 16- standardin
soveltamisen vaikutus	1 971	32 039	1 456			35 465
Lisäykset	106		324			429
Vähennykset		–3 268			–165	–3 433
Kurssierot		52				52
Hankintameno 31.12.	2 223	44 529	18 987	701		66 438
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. Tilikauden poistot Arvonalentumiset, myytävissä olevat omaisuuserät	–55	–7 695 –4 370 –548	–16 792 –483	–683 –2		–25 170 –4 910 –548
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. IFRS 16 käyttöönotto lisäsi aineellisia poistoja 3 888 tuhatta euroa	–55	–12 613	–17 275	–686		–30 628
Kirjanpitoarvo 1.1. 2019	147	8 012	415	18	165	8 757
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	2 168	31 916	1 710	15		35 810

Yhtiö luokitteli Luumäen rakennuksen myytävissä olevaksi omaisuuseräksi. Näin ollen vähennykset 3 268 tuhatta euroa sisältävät Luumäen rakennuksen arvon 897 tuhatta euroa. Tilikauden poistot 4 370 tuhatta euroa sisältävät Luumäen rakennuksen poistoja 205 tuhatta euroa.

2018
Hankintameno 1.1.	147	15 779	18 764	739	1 096	36 525
Lisäykset			105		533	638
Vähennykset		–14	–1 662	–38	–1 464	–3 178
Kurssierot		–59				–59
Hankintameno 31.12.	147	15 707	17 207	701	165	33 926
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.		–6 573	–16 235	–674		–23 482
Tilikauden poistot		–1 122	–557	–9		–1 688
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.		–7 695	–16 792	–683		–25 170
Kirjanpitoarvo 1.1. 2018	147	9 206	2 529	65	1 096	13 042
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	147	8 012	415	18	165	8 757

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Yhtiö luokitteli Luumäen terminaalin vuoden 2019 lopussa myytävissä olevaksi omaisuuseräksi perustuen yhtiön laatimaan suunnitelmaan terminaalin käytöstä luopumiseksi. Varasto- ja logistiikkaterminaali pinta-alaltaan 12 228 m2 sijaitsee Luumäellä osoitteessa Suoanttilantie 101. Luumäen terminaali kuului tätä ennen Suomen-Venäjän rahavirtaa tuottavaan yksikköön.

Terminaalitilat ovat myynnissä, koska ne eivät ole enää tarkoituksenmukaisia Nurminen Logisticsin liiketoiminnalle. Luokittelun seurauksena yhtiö arvosti terminaalin käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla ja kirjasi arvonalennuksen määrältään 548 tuhatta euroa. Käypä arvo perustuu yhtiön hankkimaan ulkopuoliseen kiinteistöarvioon. Arvonalennuksen jälkeen Luumäen terminaalin arvo tilikauden lopussa oli 897 tuhatta euroa. Tilat ovat aktiivisessa myynnissä ja myynnin katsotaan olevan todennäköinen vuoden 2020 aikana eikä myynnin oleteta aiheuttavan merkittävää tulosvaikutusta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 2019
Taseen erät
Pitkäaikaiset varat / Aineelliset hyödykkeet	897
Lyhytaikaiset varat	0
Pitkä- ja lyhytaikaiset velat	0
Tuloslaskelman erät
Arvonalennukset	548

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

			Muut
1 000 EUR	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
2019
Hankintameno 1.1.	5 970	836	4 743	11 549
Lisäykset	201	5	852	1 058
Hankintameno 31.12.	6 171	841	5 595	12 607
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		–835	–3 354	–4 189
Tilikauden poistot		–1	–313	–314
Arvonalentumiset	–5 271			–5 271
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–5 271	–836	–3 667	–9 774
Kirjanpitoarvo 1.1. 2019	5 970	1	1 389	7 360
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	899	5	1 928	2 831
2018
Hankintameno 1.1.	8 970	838	3 279	13 087
Lisäykset			1 464	1 464
Vähennykset	–3 000	–2		–3 002
Hankintameno 31.12.	5 970	836	4 743	11 549
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		–835	–3 225	–4 060
Tilikauden poistot			–129	–129
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		–835	–3 354	–4 189
Kirjanpitoarvo 1.1. 2018	8 970	4	54	9 028
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	5 970	1	1 389	7 360

Liikearvon arvonalentumistestaus esitetään liitetiedossa 14. Omaisuuserien arvonalentuminen.

13. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

1 000 EUR	Liitetieto	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpito-arvot
2019
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut saamiset	16	244		244
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18	7 822		7 822
Rahavarat	19	4 054		4 054
Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät				897
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	22		13 041	13 041
Vuokrasopimusvelat IFRS 16			26 859	26 859
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	22		781	781
Vuokrasopimusvelat IFRS 16			2 321	2 321
Ostovelat	23		4 466	4 466

Rahoitusvarat ja -velat luokittain 2018 IFRS 9:n mukaan

Liitetieto	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot
Rahoitusvarat ja -velat luokittain 2018 IFRS 9:n mukaan
16	2 639		2 639
			10 952
19	11 514		11 514
22		13 600	13 600
			5 252
23		4 917	4 917
	18 22	10 952	5 252

Näiden rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypiä arvoja ja ne on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasolle 2.

14. OMAISUUSERIEN ARVONALENTUMINEN

Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain ja silloin, jos todetaan viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauslaskelmissa määritetty käyttöarvon perusteella.

Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettujen varojen kirjanpitoarvo, sisältäen liikearvon, on korkeampi kuin yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään diskonttaamalla yksikköön tulevat arvioidut vastaiset rahavirrat.

Liikearvo on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Nurminen Logistics -konsernilla on kaksi liiketoimintayksikköä: Suomen ja Venäjän liiketoiminta, ja Baltian liiketoiminta (49 % vähemmistö). Liikearvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Suomen liiketoimintoihin.

LIIKEARVON MÄÄRÄ

Konsernin liikearvo 1 000 EUR	Suomen liiketoiminta
	2019	2018
	899	5 970

Viitteitä omaisuuserien mahdollisesta arvonalentumisesta kartoitetaan säännöllisesti konsernin sisäisistä ja ulkoisista informaatiolähteistä. Edellä mainittuja viitteitä voivat olla esimerkiksi konserniraportoinnin perusteella havaitut odottamattomat poikkeamat laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa. Lisäksi viitteitä voivat olla muutokset markkinoilla vallitsevissa kilpailu- tai muissa olosuhteissa, tai uudet eri toimialoihin vaikuttavat viranomaismääräykset tai toimilupiin liittyvät seikat.

Yhtiön Suomen toiminta on ollut vuonna 2019 kassavirtanegatiivista. Tämän seurauksena Suomen-Venäjän rahavirtaa tuottavan yksikön lähivuosien kasvuennusteita revisioitiin vuoden 2019 aikana. Päivitettyjen ennusteiden mukainen rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo oli vuoden 2019 lopussa 38 787 tuhatta euroa ja testattavan omaisuuden tasearvo 44 058 tuhatta euroa. Näiden erotuksena yhtiö kirjasi tilikaudella 1.1.-31.12.2019 liikearvoon arvonalentumisen määrältään 5 271 tuhatta euroa. Yksikköön kohdistuva liikearvo on arvonalennuskirjauksen jälkeen 899 tuhatta euroa.

Arvonalentumistestauslaskelmat perustuvat vastaisten rahavirtojen osalta johdon hyväksymiin budjetteihin ja strategisiin ennusteisiin 5 vuoden ajalta. Tämän ennustejakson jälkeiselle ajalle (terminaaliarvo) arvioidut rahavirrat on määritelty käyttäen pitkän ajan kasvuennusteita. Käyttöarvon määrittelyssä vaikuttavat keskeiset oletukset liittyvät liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC). Liiketulos on vuonna 2019 1,3 miljoonaa euroa edellisvuotta korkeampi johtuen IFRS 16 -muutoksesta. Kassavirran on arvioitu kehittyvän viiden vuoden aikavälillä yhtiön keskipitkän aikavälin liikevaihto- ja kannattavuustavoitteen mukaisesti. Myynnin kasvu ja kannattavuustason kehitys on määritelty perustuen liiketoiminnan viimeaikaiseen kehitykseen ja yleisiin ennusteisiin. Terminaaliarvo perustuu 1 %:n kassavirran kasvuun. Kassavirtaennusteen perustana on liiketoiminta-alueittain laaditut liikevaihto- ja kannattavuusennusteet, jotka perustuvat johdon hyväksymiin vuoden 2020 budjettiin ja pidemmän aikavälin strategiaan. Näihin vaikuttavat sekä Suomen että Venäjän ja niiden lähialueiden odotettu markkinakehitys, Kiinan linjaliikenteen suunniteltu kasvu ja yhtiössä tehdyt kannattavuutta parantavat toimenpiteet.

Diskonttokorko perustuu toimialan keskimääräiseen pääomakustannukseen verojen jälkeen. Diskonttokorkona on käytetty 9,47 %. Diskonttokoron ja arvoalentumislaskelman määrittelyssä on huomioitu markkinariskit ja pääomaintensiteetti. Diskonttokorkoon vaikuttava oman pääoman kustannus on linjassa konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Suomen ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2019 oli 31,1 miljoonaa euroa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan erityisesti Kiinan rahtijunaliikenteen johdosta vuonna 2020. Liikevaihdon kasvuodotus (CAGR) yli jakson 2020–2024 on keskimäärin 6,9 % vuodessa. Liikevaihdon kasvuksi on ennustettu keskimäärin 3,4 % vuodessa vuosina 2021–2024. Testattavan liiketoiminnan liikevoittoprosentin on arvioitu parantuvan ennustejakson lopulla konsernin pitkän aikavälin tavoitteeseen. (Konsernin pitkän aikavälin tavoite on 7 %). Verokantana on käytetty 20 %:a.

CGU liikevaihto ja liiketulos 2017–2024		Toteuma		Ennuste
Suomi-Venäjä	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	2024	2024 Terminaaliarvo
Liikevaihto	36 109	34 340	31 069	37 977	39 441	40 782	42 171	43 463	43 897
Liiketulos	–660	–2 322*	–6 192**	–1 148	–453	65	610	4 080	4 143

* Raportoidusta liiketuloksesta on oikaistu pois Venäjän tytäryhtiön myyntitappio 6,6 miljoonaa euroa.

** Raportoidusta liiketuloksesta on oikaistu pois konserniliikearvon alaskirjaus sekä Niiralan

terminaalin ja ZAO Rubeshin myyntitappiot, yhteensä 5,9 miljoonaa euroa.

Herkkyysanalyysi yhden komponentin muuttuessa:

Yhtiön johto arvioi arvonalennustestauksen olevan herkin terminaalikasvun, kannattavuuden sekä diskonttauskorkokannan muutokselle.

Ennustejakso 2020–2024	Muutos	Vaikutus
• Terminaalikasvu 1 %	Terminaalikasvu –1 %-yksikkö eli terminaalikasvu 0 %	Lisäarvonalennus 2,9 miljoonaa euroa
• WACC 9,47 %	WACC + 1 %-yksikkö eli WACC 10,47 %	Lisäarvonalennus 4,0 miljoonaa euroa
• Ennustejatkon keskimääräinen EBIT 1,4 % ja EBITDA 12,8 %	EBITDA:n lasku 1 %-yksikkö eli keskimääräinen EBITDA 11,8 %	Lisäarvonalennus 4,1 miljoonaa euroa

15. PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ YHDISTELLYT YRITYKSET

1 000 EUR	2019	2018
Tilikauden alussa	194	232
Osuus tilikauden tuloksesta	25	–21
Saadut osingot		–15
Muuntoerot / muut oikaisut	–10	–2
Tilikauden lopussa	209	194

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyhtiöt (listattu alla) eivät ole konsernin kannalta oleellisia.

	Kotipaikka	Omistusosuus (%)
Pelkolan Terminaali Oy	Suomi	20,0 %
NR Rail Oy	Suomi	51,0 %

16. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 EUR	2019	2018
Muut saamiset	244	2 639
Yhteensä	244	2 639

Pitkäaikaiset muut saamiset vuonna 2018 ovat pääosin Ilmariselle maksettuja kiinteistöjen ennakkovuokria. IFRS 16 standardin käyttöönoton myötä saamiset ovat siirtyneet osaksi käyttöoikeusomaisuutta.

17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 EUR	1.1.2019	Kirjattu tulos– laskelmaan	Yritys myynnit	Kurssierot	31.12.2019
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Tilinpäätössiirroista	14	–14
Yhteensä	14	–14
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista	1				1
Muista eristä	26	–3			23
Yhteensä	28	–3			24

1 000 EUR	1.1.2018	Kirjattu tulos– laskelmaan	Yritys myynnit	Kurssierot	31.12.2018
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Komponenttipoistoista ja varaosien myyntivoitoista	567		–550	–2	14
Yhteensä	567		–550	–2	14
Laskennalliset verovelat:
Tilinpäätössiirroista	1				1
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista /
peruutettu vähennyskelpoinen liikearvopoisto	266		–266
Muista eristä	117	–78	–13		26
Yhteensä	385	–78	–279		28

1 000 EUR	2019	2018
Laskennalliset verot
Konserniyhtiöiden tappiot aikaisemmilta tilikausilta	37 422	32 693
Vahvistetut tappiot vanhenevat vuosina 2020–2028
Laskennalliset verosaamiset aikaisempien tilikausien tappioista	7 484	6 539

Vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu taseeseen laskennallista verosaamista. Konsernilla on lisäksi sisäisten yritysjärjestelyjen vähennyskelpoisista liikearvoista noin 2 174 tuhatta euroa kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia. Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konsernitaseeseen johdon arvioon perustuen.

18. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR	2019	2018
Myyntisaamiset	6 439	6 552
Siirtosaamiset	647	3 691
ALV-saamiset	640	340
Muut saamiset	96	370
Yhteensä	7 822	10 952
Myyntisaamisten ja muiden saamisten jakautuminen valuutoissa
EUR	6 240	9 514
USD	1 581	1 436
RUB	1	2
	7 822	10 952

Siirtosaamisten merkittävin erä vuonna 2018 (2 047 tuhatta euroa), muodostuu Ilmariselle vuoden 2019 maksetuista ennakkovuokrista. Vuonna 2019 tilinpäätökseen ei enää sisälly Ilmarisen ennakkovuokria IFRS 16 käyttöönoton johdosta.

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypiä arvoja.

19. RAHAVARAT

1 000 EUR	2019	2018
Käteinen raha ja pankkitilit	4 054	11 514
Rahavarat taseessa	4 054	11 514

Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.

20. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT TIEDOT

Emoyhtiön hallitus tarkastelee säännöllisesti konsernin pääomarakennetta ja nettovelkaantumisastetta. Nettovelkaantumisasteelle ei ole asetettu tavoitetta, mutta emoyhtiön hallitus voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos nettovelkaantumisaste kehittyy epäsuotuisasti. Konsernitaseen perusteella laskettu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2019 lopussa 4 849,1 % ja 55,8 % vuoden 2018 lopussa. Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja pääoman kustannus.

	Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma tuhatta euroa	Ylikurssirahasto tuhatta euroa	Vararahasto tuhatta euroa	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tuhatta euroa
31.12.2017	44 254 174	4 215	86	2 378	26 430
31.12.2018	44 254 174	4 215	86	2 378	26 430
Suunnattu osakeanti	350 000
31.12.2019	44 604 174	4 215	86	2 378	26 430

Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Yhtiön osakepääoman enimmäismäärä on 4 215 tuhatta euroa.

Yhtiön hallussa 31.12.2019 oli 106 333 omaa osaketta.

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää vuosina 1997–2006 syntyneitä emissiovoittoja transaktiokuluilla vähennettyinä sekä omien osakkeiden myyntivoittoja.

Vararahasto

Vararahasto sisältää ennen 1.9.2006 tullutta osakeyhtiölain muutosta syntyneet emissiovoitot.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sisältää suunnattujen osakeantien emissiovoitot.

Nurminen Logistics:lla on Ilmariselta 1,5 miljoonan euron oman pääoman ehtoinen hybridilaina, joka voidaan lainaehtojen mukaisesti vaihtaa yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalaina). Hybridilainasopimus allekirjoitettiin Ilmarisen kanssa 18.7.2017. Lainan ehtoja on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 24.

21. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Hallitusten jäsenten hallituspalkkiot osakkeina olivat 70 000 euroa vuonna 2019.

22. RAHOITUSVELAT

1 000 EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	13 041	13 549
Vuokrasopimusvelat	26 859	51
Yhteensä	39 900	13 600
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	781	1 011
Vuokrasopimusvelat	2 321	4 241
Yhteensä	3 102	5 252
Korollisten velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR	43 002	18 853

23. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 EUR	2019	2018
Lyhytaikaiset
Ostovelat	4 466	4 917
Muut velat	766	692
Siirtovelat	2 580	3 177
Ostovelat ja muut velat yhteensä	7 811	8 786
Ostovelkojen ja muiden velkojen jakautuminen valuutoissa
EUR	6 618	6 913
USD	1 129	1 828
RUB	61	44
SEK	3
	7 811	8 786
Pitkäaikaiset
Muut velat	212	328
Pitkäaikaiset velat yhteensä	212	328

Siirtovelkojen merkittävimmät erät muodostuvat operatiivisista kulujaksotuksista 495 tuhatta euroa vuonna 2019 (1 062 tuhatta euroa vuonna 2018) sekä henkilöstömenojen jaksotuksista 1 000 tuhatta euroa vuonna 2019 (1 100 tuhatta euroa vuonna 2018).

24. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien hallintapolitiikka perustuu hallituksen hyväksymiin pääperiaatteisiin. Päivittäisestä riskienhallinnasta on vastuussa yhtiön taloushallinto hallituksen asettamien rajojen mukaisesti.

Valuuttakurssiriski

Valuuttariskiä aiheutuu valuuttamääräisestä tuonnista, viennistä, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta sekä tytäryhtiöiden valuuttamääräisten omien pääomien muuntamisesta.

Konserni hallinnoi kassavirtoihin liittyvää valuuttariskiä pitämällä valuuttamääräiset tulo- ja menorahavirrat samassa valuutassa ja ajoittamalla ne mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti. Jollei se ole mahdollista, voidaan osa avoimesta positiosta suojata.

Valuuttamääräinen transaktioriskipositio voidaan suojata, jos sen vasta-arvo ylittää 500 000 euroa. Yli 2 miljoonan euron positiot suojataan 50–110 %. Nettomääräinen translaatiopositio voidaan suojata 25 – 75 %. Suojausinstrumentteja ovat valuuttatermiinit ja perusoptiot. Eksoottiset optiot on kielletty. Suojausasteen valintaan vaikuttavat ennakoidut valuuttanäkymät sekä suojausmarkkinan toimivuus kunkin valuutan osalta. Suojausmarkkinoiden poikkeustiloissa voidaan yllä mainituista rajoista kuitenkin poiketa.

Pankkitileillä olevat valuuttasummat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, maksuliikennettä kuitenkaan häiritsemättä. Valuuttamääräisten rahavarojen määrä ei saa ylittää yhtä prosenttia taseen loppusummasta.

Korkoriski

Korkoriskiä konsernille aiheutuu pääasiassa korollisten velkojen kautta. Korkoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää markkinakorkojen muutosten vaikutusta rahoituksen kassavirtoihin. Suojausinstrumentteina voidaan käyttää korkotermiinejä ja -futuureja, koronvaihtosopimuksia sekä korkokaulussopimuksia.

Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20 % voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa. Ks. tarkemmin KORKORISKI / Korkoriskin herkkyysanalyysi.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tarkoituksena on varmistaa riittävä rahoitus kaikissa tilanteissa. Likvidinä maksuliikennepuskurina tulee olla noin kahden viikon maksuliikenteeseen tarvittavat varat. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja.

Tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuus olettamalla. Yhtiön johto arvioi, että operatiivinen kassavirta riittää kattamaan nykyisen liiketoiminnan ja vastuut seuraavan 12 kuukauden ajan. Operatiivisen kassavirran riittävyyteen liittyy riskejä, jos ennusteet poikkeavat merkittävästi odotetusta.

Mikäli yhtiö ei onnistu turvaamaan riittävää pitkän aikavälin rahoitusta voi yhtiön toiminnan jatkuvuus olla vaarassa.

Tilinpäätöksen omaisuuserien arvostus perustuu jatkuvuuden olettamaan. Omaisuuseriä saatetaan joutua alaskirjaamaan, mikäli ennusteet eivät toteudu. Alaskirjaukset vaikuttavat negatiivisesti omavaraisuusasteeseen. Yhtiö on sopinut takaajien kanssa omavaraisuuteen liittyvästä kovenanttiehdosta luopumisesta. Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 8 miljoonan euron lainasopimuksessa on voitto-osuusehto liittyen vapaaseen kassavirtaan. Ks. tarkemmin MAKSUVALMIUSRISKI jäljempänä.

Käytössä oleva kassa vahvistui helmikuussa 2020 Baltian liiketoiminnosta saatujen osinkojen johdosta. Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä odotettava noin 0,3 miljoonan euron osinkoerä vahvistaa kassaa. Eräiden myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien osalta yhtiö käynnisti myyntiprosessit vuoden 2019 lopulla. Lisäksi yhtiö teki Ilmarisen kanssa muutossopimuksen Vuosaaren vuokrasopimukseen. Muutossopimus mahdollistaa vuokrien maksun viivästyttämiseen yhtiön niin päättäessä kuuden kuukauden vuokrien osalta maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana siten, että lykätyt vuokramaksut erääntyvät maksettavaksi viimeistään maaliskuussa 2023.

Luottoriski

Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Konserni hallinnoi vastapuoliriskiä asiakkaiden luottokelpoisuuden perusteella sekä tarvittaessa aktiivisella perintätoiminnalla.

Konserni on käynyt läpi myyntisaatavien asiakas- ja maturiteettirakenteen (ECL measurement analysis) IFRS 9- standardin vaatimusten mukaisesti. Luottotappiovaraus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni ei ole soveltanut korkojen tai valuuttojen suojauslaskentaa eikä käyttänyt suojausinstrumentteja tilikausilla 2019 ja 2018.

KORKORISKI

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

• korkotason muutokseksi on oletettu +/– 100 bps
• negatiivisten viitekorkojen vallitessa korkotason muutos vaikuttaa laimennetusti. Analyysissa viitekorkojen on ajateltu olevan vähintään nolla.

Vaihtuvakorkoisten lainojen herkkyysanalyysi

	2019
1 000 EUR 31.12.2019		Tuloslaskelma 100 korkopistettä
		lisäys	vähennys
Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä	13 707
Vaihtuvakorkoiset instrumentit		–137	0
Vaikutus yhteensä		–137	0

	2018
1 000 EUR	31.12.2018	Tuloslaskelma 100 korkopistettä
		lisäys	vähennys
Vaihtuvakorkoisten lainojen yhteismäärä	14 510
Vaihtuvakorkoiset instrumentit		–145	0
Vaikutus yhteensä		–145	0

Markkinaehtoiset lainat nostetaan lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisina. Nurminen Logistics suojautuu markkinaehtoisten lainojen korkoriskiltä korkojaksojen valinnoilla sekä johdannaisinstrumenteilla, lähinnä koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksia ei ole käytetty vuosina 2019 ja 2018.

Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20 % voitto-osuuden vahvistetun konsernitilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa. Voitto-osuus lasketaan kultakin tilikaudelta lainan sille pääomalle, joka on ollut maksamatta ko. tilikautena 30. kesäkuuta. Mikäli voittoa ei synny, ei Nurminen Logistics:lla ole maksuvelvoitetta voitto-osuuden osalta. Lainan voitto-osuus on koronluonteinen erä (rahoituskulu) eikä osinkoihin rinnastettava erä. Ks. tarkemmin KORKORISKI / Korkoriskin herkkyysanalyysi.

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

• valuuttakurssin muutokseksi on oletettu +/– 10%
• muissa muuttujissa ei tapahdu muutoksia

		2019
		Myyntisaamiset 10 %		Ostovelat 10 %
1 000 EUR	USD	heikkenee	vahvistuu	heikkenee	vahvistuu
Valuuttamääräiset erät yhteensä
Myyntisaamiset	1 776
Ostovelat	1 268
Vaikutus yhteensä		–144	176	103	–125

		2018
		Myyntisaamiset 10 %		Ostovelat 10 %
1 000 EUR	USD	heikkenee	vahvistuu	heikkenee	vahvistuu
Valuuttamääräiset erät yhteensä
Myyntisaamiset	1 708
Ostovelat	2 097
Vaikutus yhteensä		–136	166	166	–203

	Tilinpäätöspäivän kurssi
Käytetyt kurssit	2019	2018
USD	1,12	1,15

MAKSUVALMIUSRISKI

Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2019 seuraavat:

1 000 EUR	1–3kk aikana	4kk–1v aikana	2–5v aikana	5 v –> aikana
Rahalaitoslainat			13 041
Vuokrasopimusvelat ml.
laskennallinen korko	886	2 524	15 764	16 848
Ostovelat	4 466
Rahalaitoslainojen korot	66	441	1 199
Yhteensä	5 417	2 965	30 004	16 941

Velkojen lyhennysten ja korkojen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2018 seuraavat:

1 000 EUR	1–3kk aikana	4kk–1v aikana	2–5v aikana	5 v –> aikana
Rahalaitoslainat			13 500
Rahoitusleasingvelat	154	3 800	338
Ostovelat	4 917
Korot	93	717	1 758	19
Yhteensä	5 164	4 518	15 596	19

Ilmarisen kanssa sovitun 8 miljoonan euron lainassa on ehto, jonka mukaan yhtiö maksaa ennenaikaisina lyhennyksinä 30 % vapaasta kassavirrasta. Sopimuksen mukaan vapaa kassavirta lasketaan vähentämällä tilikauden operatiivisesta kassavirrasta rahoituskulut ja lainan lyhennykset sekä käyttöpääomainvestoinnit. Vapaa kassavirta lasketaan konsernitilinpäätöksen osoittamista luvuista kuuden kuukauden välein aina lainasopimuksen päättymiseen asti.

Yhtiön Ilmarisen kanssa sovitussa 5 miljoonan euron lainasopimuksessa on ehto, jonka mukaan lainan ollessa täysimääräinen maksaa yhtiö 20 % voitto-osuuden vahvistetun tilinpäätöksen tuloksesta. Voitto-osuus pienenee lineaarisesti lainan lyhennysten suhteessa.

Vuonna 2017 yhtiö toteutti 1,5 miljoonan euron vaihdettavan hybridilainan liikkeeseen laskemisen Ilmariselle. Vaihdettavan hybridilainan pääoma ja sille kertyneet korot voidaan vaihtaa enintään 5 330 000 yhtiön osakkeeseen Vaihdettavan Hybridilainan ehtojen mukaisesti. Vaihdettavan hybridilainan korko on kiinteä 4,00 prosenttia 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen vaihdettavan hybridilainan pääomalle kertyy kiinteää vuotuista korkoa 8,00 prosenttia, ellei sen ehdoista muuta seuraa. Vaihdettavalla hybridilainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiö voi lunastaa vaihdettavan hybridilainan takaisin milloin tahansa sen ehtojen mukaisesti. Hybrildilainaan liittyy ehto, että mikäli Bisnoden luokitus laskee alle BBB-, lainan kiinteä korko nousee 4 %.

Muutokset pitkäaikaisissa korollisissa veloissa

	1.1.2019	Lisäykset (sis. IFRS 16)	Vähennykset	Muut muutokset	31.12.2019
Pitkäaikaiset velat, korollinen	13 549		–508		13 041
Velat vuokrasopimuksista, korollinen	51	31 485	–4 358	–319	26 859
Yhteensä	13 600	31 485	–4 866	–319	39 900

Ilmarisen kanssa sovitun alun perin 8,5 miljoonan euron lainaa on lyhennetty ennenaikaisesti 0,5 miljoonaa euroa marraskuussa 2019.

Muutokset lyhytaikaisissa korollisissa veloissa

	1.1.2019	Lisäykset (sis. IFRS 16)	Vähennykset	Muut muutokset	31.12.2019
Lyhytaikaiset velat, korollinen	1 011		–230		781
Velat vuokrasopimuksista, korollinen	4 241	2 321	–4 241		2 321
Yhteensä	5 252	2 321	–4 471		3 102

LUOTTORISKI

Luottoriskin enimmäismäärä	1 000 EUR
2019	6 439
2018	6 922

Saamisten ikäjaukauma

1 000 EUR	Erääntymätön	Alle 30 päivää	30–120 päivää	yli 120 päivää	Yhteensä
2019	4 408	1 731	300		6 439
2018	5 329	1 061	162		6 552

Nurminen Logistics:lla ei ole merkittäviä riskikeskittymiä.

25. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralleottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavaksi tulevat vähimmäisvuokrat:

1 000 EUR	2019	2018
Yhden vuoden kuluessa	627	4 514
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	437	15 812
Yli viiden vuoden kuluttua		28 281
Yhteensä	1 064	48 606

2019 vuoden alusta käyttöön otetun IFRS 16 standardin mukaiset vuokrasopimukset huomioidaan konsernin taseessa käyttöoikeushyödykkeinä ja vuokrasopimusvelkoina. Muutoin Nurminen Logistics on vuokralleottajana lähinnä erilaisissa ICT-laitteita, toimistoautomaatiolaitteita, ajoneuvoja ja vähäisiä toimistotiloja koskevissa vuokrasopimuksissa.

Muut vuokrasopimukset, IFRS 16 siltalaskelma	1.1.2019
Vuokravastuut 31.12.2018	48 606
Vuosaaren uudelleenarvostus	–9 109
Rahoitusleasing	–1 029
Lyhytaikaiset, vähäarvoiset	–695
Muut oikaisut, lisäykset	1 385
Nimellisarvo 1.1.2019	39 158
Diskontto	4 %
Käyttöoikeusvelkojen nykyarvo	31 095

26. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR	2019	2018
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä ja pantattu tytäryhtiöosakkeita
Rahalaitoslainat	13 707	14 511
Annetut kiinnitykset	15 500	15 500
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo	23 352	10 108
Yhtiö on pantannut lainojen vakuudeksi yrityskiinnityksiä 8,5 miljoonaa euroa sekä antanut jälkipantin tullitakausten vakuutena oleviin yrityskiinnityksiin 7,0 miljoonaa euroa.
Muut vastuusitoumukset
Tulli- ja muut takaukset	5 999	6 014

Yhtiö on pantannut tullitakausten vakuudeksi yrityskiinnityksiä arvoltaan 7,0 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Nurminen Logistics Services Oy:n osakekanta kirjanpitoarvoltaan 23,4 miljoonaa euroa sekä talletukset määrältään 0,1 miljoonaa euroa on pantattu vakuudeksi.

27. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen määräysvaltayhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös osakkeenomistajat, joilla on välitön tai välillinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta. Lähipiiriin katsotaan kuuluvan myös John Nurminen Oy:sta kokonaisjakautumisen kautta uuteen John Nurmiseen siirtynyt liiketoiminta.

Lähipiiritapahtumat hallituksen jäsenten määräysvaltayhtiöiden kanssa

1 000 EUR	2019	2018
Myynnit	17	142
Ostot	284	173

Johdon työsuhde-etuudet

EUR	2019	2018
Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja johtoryhmän jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	718 807	989 242
Lakisääteiset eläkekulut	85 276	96 970
Toimisuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	127 857	29 138
Osakeperusteiset maksut	80 500	140 653
Yhteensä	1 012 440	1 256 003
Palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Tero Vauraste	22 785
Ville Iho	169 523
Marko Tuunainen	84 000	430 366
VT toimitusjohtaja
Teppo Talvinko	7 571	4 636
Hallituksen jäsenet
Alexey Grom	24 500	23 000
Tero Kivisaari (6.10.2017 saakka)		6 000
Hannu Leinonen (12.4.2019 alkaen)	10 000
Juha Nurminen	30 500	24 500
Jukka Nurminen	34 500	23 500
Olli Pohjanvirta	157 845	151 915
Irmeli Rytkönen (11.4.2018 alkaen)	35 500	8 500
Kari Savolainen (11.4.2019 asti)	24 500	8 500
	601 225	680 917

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2019 yhtiön osakkeista 30 %.

Yhtiö on tehnyt Olli Pohjanvirran lähipiiriin kuuluvan Russian Capital Management Oy:n kanssa johtamispalvelusopimuksen.

Sopimus on ollut voimassa 1.11.2018–31.5.2019 ja sen kuukausiveloitus oli 16 500 euroa.

28. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNAT

Yhtiö myi ZAO Terminal Rubesh:n toukokuussa 2019 ja osti PFC Nordic Oy:n elokuussa 2019. PFC Nordic Oy:llä oli hankintahetkellä rahavaroja yhteensä 89 tuhatta euroa, lyhytaikaisia saamisia 293 tuhatta euroa ja lyhytaikaisia velkoja 385 tuhatta euroa.

PFC Nordic Oy:llä oli omaa pääomaa hankintahetkellä 2 tuhatta euroa. PFC Nordic Oy:n tilikauden 2019 liikevaihto oli 3 234 tuhatta euroa, liiketulos 2 tuhatta euroa ja tilikauden voitto tuhat euroa. Kauppahinta oli 200 tuhatta euroa, josta 75 tuhatta ehdollinen loppukauppahinta.

29. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiö tiedotti 28.1.2020 toimitusjohtajalle suunnatusta osakeannista pitkäikaiseen kannustinjärjestelmään, jossa toimitusjohtajalla on mahdollisuus merkitä enintään 180 000 osaketta hintaan 0,28€.

Yhtiö tiedotti 17.1.2020 käynnistävänsä koko Suomen tytäryhtiöiden henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut varautumisena logistiikan tavaravirtojen hiljenemiseen valmistavan teollisuuden ja muun asiakaskunnan työmarkkinahäiriöiden johdosta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 4.2.2020. Työmarkkinahäiriöiden päätyttyä yhtiö ei toteuttanut sopeuttamistoimenpiteitä.

Yhtiö tiedotti 4.3.2020 tekevänsä 5,3 miljoonan euron liikearvon alaskirjauksen vuoden 2019 tilinpäätökseen. Alaskirjaus vaikuttaa negatiivisesti omavaraisuusasteeseen. Yhtiö on sopinut takaajien kanssa omavaraisuuteen liittyvästä kovenanttiehdosta luopumisesta.

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 EUR	Liitetieto	2019	2018
LIIKEVAIHTO	1	2 203	2 192
Liiketoiminnan muut tuotot	2	457	46
Henkilöstökulut	3	–1 435	–1 425
Poistot ja arvonalentumiset	4	–842	–1 139
Liiketoiminnan muut kulut	5	–1 727	–43
LIIKETULOS		–1 345	–369
Rahoitustuotot ja -kulut	6	–2 579	–7 460
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		–3 924	–7 828
Konserniavustus		90
Tuloverot		–1	67
TILIKAUDEN TULOS		–3 835	–7 761

Emoyhtiön tase

1 000 EUR	Liitetieto	2019	2018
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	1	1 902	1 348
Aineelliset hyödykkeet	1	29	7 614
Sijoitukset	2	28 667	18 137
Pysyvät vastaavat yhteensä		30 598	27 099
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	3	802	2 618
Lyhytaikaiset saamiset	3	8 771	9 944
Rahat ja pankkisaamiset		1 377	9 079
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		10 950	21 641
VASTAAVAA YHTEENSÄ		41 548	48 740
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	4	4 215	4 215
Ylikurssirahasto	4	86	86
Muut rahastot
Vararahasto	4	2 374	2 374
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4	27 079	27 079
Edellisten tilikausien voitto / tappio	4	-8 397	-736
Tilikauden voitto / tappio	4	-3 835	-7 761
Oma pääoma yhteensä		21 522	25 257
Vieras pääoma
Pääomalaina		1 500	1 500
Laskennalliset verovelat		23
Pitkäaikainen vieras pääoma	6	13 213	13 597
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen vieras pääoma	7	5 289	8 385
Vieras pääoma yhteensä		20 025	23 483
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		41 548	48 740

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1 000 EUR	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	–3 835	–7 761
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	842	1 242
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)	576	8 378
Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+)	2 579	–1 143
Tuloverot	–1	–67
Muut oikaisut	–78	1 099
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	83	1 747
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+)	122	–151
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–)	–1 666	–569
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	–1 461	1 028
Maksetut korot liiketoiminnasta	–534	–539
Saadut osingot liiketoiminnasta	974	1 940
Saadut korot liiketoiminnasta	436	181
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	–38	–91
Liiketoiminnan rahavirta	–622	2 519
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	–691	–572
Myydyt tytäryhtiöosakkeet	690	7 011
Sijoitusten luovutustulot		16
Sijoitukset tytäryhtiöihin	–138
Investoinnit pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltäviin sijoituksiin		–103
Myönnetyt lainat	–2 559	–2 538
Investointien rahavirta	–2 699	3 814
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	–555
Lyhytaikaisten lainojen nostot	138	600
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	–4 098	–3 292
Rahoituksen rahavirta	–4 514	–2 692
Rahavarojen muutos	–7 835	3 641
Avaavan taseen mukaiset rahavarat	9 079	5 438
Rahavarojen muutos	–7 835	3 641
Rahavarat tilikauden lopussa	1 244	9 079

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Nurminen Logistics Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS).

Pysyvien vastaavien arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat: • Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta • Koneet ja kalusto 3–10 vuotta • Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta • Liikearvo 5–10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Tytäryhtiöosakkeiden arvostuksen perustana oleva käypä arvo perustuu johdon laatimiin arvostuslaskelmiin tytäryhtiöiden tulevaisuuden kerryttämistä tuotoista.

Saamisten arvostus

Saamiset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoon.

Eläkkeet

Eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Suomalaisen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Suojaamistarkoituksessa otettujen valuuttatermiinien arvostusero on oikaistu vastaavan suojattavan erän kurssieroa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.

Pääomalaina

Pääomalainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Yhtiöllä ei ole lainan pääomaan tai korkoihin liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. Jos oman pääoman ehtoisesta lainasta maksetaan korkoja, ne kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuloslaskelman liitetiedot

1 000 EUR	2019	2018
1. Liikevaihto
Palveluiden myynti	2 203	2 192
Yhteensä	2 203	2 192
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot	457	4
Muut		42
Yhteensä	457	46
3. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	–1 292	–1 290
Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut	–129	–102
Muut lakisääteiset sosiaalikulut	–14	–32
Yhteensä	–1 435	–1 425
4. Poistot ja arvonalennukset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat oikeudet		–6
Pitkävaikutteiset menot	–299	–105
Rakennukset ja rakennelmat	–543	–1 029
Yhteensä	–842	–1 139
5. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muut kulut	–1 727	–43
Yhteensä	–1 727	–43
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	–76	–55
Tilintarkastajille maksetut muut palkkiot	–20	–37
Yhteensä	–97	–92
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot
Osinkotuotot konserniyrityksiltä	974	1 940
Yhteensä	974	1 940
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot konserniyrityksiltä	436	181
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta	1	10
Yhteensä	436	190
Korko- ja muut rahoituskulut
Myyntitappio pysyvien vastaavien sijoituksista		–8 509
Arvonalent. pysyvien vastaavien sijoituksista	–2 992
Korkokulut konserniyrityksille	–11	–5
Korko- ja muut rahoituskulut muille	–985	–1 076
Yhteensä	–3 989	–9 589
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	–2 579	–7 460

Taseen liitetiedot

1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet: Hankintameno 1.1. 148 148 Hankintameno 31.12. 148 148 Kertyneet sumupoistot 1.1. 147 146 Tilikauden poistot 1 Kertyneet sumupoistot 31.12. 147 147 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 1 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 2 206 754 Lisäykset 852 1 452 Hankintameno 31.12. 3 058 2 206 Kertyneet sumupoistot 1.1. 858 749 Tilikauden poistot 299 109 Kertyneet sumupoistot 31.12. 1 157 858 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 901 1 347 Maa-alueet: Hankintameno 1.1. 17 17 Lisäykset 4 Kirjanpitoarvo 31.12. 22 17 Takaisinostovastuulla hankitut hyödykkeet Hankintameno 1.1. 13 756 13 756 Vähennykset ja siirrot erien välillä –13 756 Hankintameno 31.12. 13 756 Kertyneet sumupoistot 1.1. 6 333 5 305 Vähennykset ja siirrot erien välillä –6 876 Tilikauden poistot 543 1 029 Kertyneet sumupoistot 31.12. 6 333 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 423 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 9 9 Hankintameno 31.12. 9 9 Kertyneet sumupoistot 1.1. 1 1 Kertyneet sumupoistot 31.12. 1 1 Kirjanpitoarvo 31.12. 8 8 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 165 1 046 Lisäykset 655 Vähennykset –165 –1 536 Hankintameno 31.12. 165	1 000 EUR	2019	2018
	Kirjanpitoarvo 31.12.		165

1 000 EUR	2019	2018
2. Sijoitukset
Osakkeet konserniyritykset
Hankintameno 1.1.	208	15 606
Siirrot erien välillä	5 492
Vähennykset		–15 398
Osakkeiden arvonalennukset	–609
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 091	208
SVOP sijoitukset tytäryhtiöön
Hankintameno 1.1.	10 100	10 100
Lisäykset	15 531
Osakkeiden arvonalennukset	–2 279
Kirjanpitoarvo 31.12.	23 352	10 100
Osakkeet omistusyhteysyritykset
Hankintameno 1.1.	308	308
Osakkeiden arvonalennukset	–104
Kirjanpitoarvo 31.12.	204	308
Osakkeet muut
Hankintameno 1.1.	21	21
Kirjanpitoarvo 31.12.	21	21
Pääomalainasaaminen 1.1.	7 500	7 500
Lisäykset	950
Siirto SVOP	–8 450
Pääomalainasaaminen 31.12.		7 500
Yhteensä	28 667	18 137

	Kotipaikka	omistusosuus %
Tytäryhtiöt
RW Logistics Oy	Suomi	100
Nurminen Logistics Services Oy	Suomi	100
Kiinteistö Oy Kotkan Siikasaarentie 78	Suomi	100
Kiinteistö Oy Luumäen Suoanttilantie 101	Suomi	100
Kiinteistö Oy Vainikkalan Huolintatie 13	Suomi	100
OOO Nurminen Logistics	Venäjä	100
Nurminen Maritime Latvia SIA	Latvia	51
Nurminen Maritime Estonia AS	Viro	51
Nurminen Maritime UAB	Liettua	51
Osakkuus- ja yhteistyöyritykset
NR Rail Oy	Suomi	51
Pelkolan Terminaali Oy	Suomi	20

1 000 EUR	2019	2018
3. Saamiset
Pitkäaikaiset
Ennakkomaksut	802	2 618
Yhteensä	802	2 618
Lyhytaikaiset
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset	2	986
Muut saamiset	6 931	6 774
Yhteensä	6 932	7 760
Myyntisaamiset		8
Siirtosaamiset
Ilmarinen ennakkovuokrat	1 742	2 047
Muut siirtosaamiset	97	129
Siirtosaamiset	1 838	2 177
Yhteensä	1 838	2 184
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	8 771	9 944
4. Oma pääoma
Osakepääoma yhteensä	4 215	4 215
Ylikurssirahasto	86	86
Vararahasto	2 374	2 374
Sidottu oma pääoma yhteensä	6 675	6 675
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	27 079	27 079
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	27 079	27 079
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta	–8 297	–736
Aikaisempien tilikausien oikaisu	–100
Tilikauden voitto/tappio	–3 835	–7 761
Vapaa oma pääoma yhteensä	14 848	18 582
Oma pääoma yhteensä	21 522	25 257
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	27 079	27 079
Kertyneet voittovarat edellisiltä kausilta	–8 397	–736
Tilikauden voitto/tappio	–3 835	–7 761
Yhteensä	14 848	18 582
Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 106 333 kpl
5. Laskennalliset verot
Laskennalliset verosaamiset aikaisempien tilikausien tappioista	2 982	2 709
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu emoyhtiön erillistilinpäätökseen.
Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen.
6. Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma muilta
Laskennallinen verovelka	23
Korollinen vieras pääoma
Pääomalaina	1 500	1 500
Rahalaitoslainat	13 000	13 500
Muut velat	213	97
Yhteensä	14 736	15 097
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	14 736	15 097

1 000 EUR	2019	2018
7. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma konserniyrityksiltä
Ostovelat	32	4
Muut velat	3 837	2 911
Siirtovelat	34
Yhteensä	3 903	2 915
Korollinen vieras pääoma
Takaisinostovelvoitteesta syntyvät korolliset velat		4 098
Muut velat	74	101
Koroton vieras pääoma
Ostovelat	625	579
Muut velat	271	162
Siirtovelat
Henkilöstökulujen jaksotukset	296	334
Muut	119	196
Yhteensä	1 386	5 470
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	5 289	8 385

Muut liitetiedot

1 000 EUR	2019	2018
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä ja pantattu tytäryhtiöosakkeita
Rahalaitoslainat	13 000	14 511
Annetut kiinnitykset	15 500	11 500
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo	23 352	10 108
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo	23 352	10 108
Muut vastuusitoumukset
Tulli- ja muut takaukset	599	614
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	119	4 165
Myöhemmin maksettavat	159	43 914
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	68	64
Myöhemmin maksettavat	108	39

Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot

	2019	2018
Henkilökunnan määrä
Toimihenkilöitä, keskimäärin	15	15
Toimihenkilöitä, tilikauden lopussa	14	13
Johdon palkat ja palkkiot (1 000 EUR)
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja	601	681

Tilintarkastuskertomus

Nurminen Logistics Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Nurminen Logistics Oyj:n (y-tunnus 0109707-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin laajan tuloslaskelma, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 sekä omaisuuserien arvonalentumista koskevaan konsernitilinpäätöksen liitetietoon 14.

Tilinpäätöksessä 1.1.–31.12.2019 taseen osoittama liikearvon määrä oli 0,9 miljoonaa euroa ja arvonalentumispoistona kuluksi kirjatun liikearvon määrä oli 5,3 m€.

Liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska

• testaukseen liittyy arvionvaraisuutta ja
• se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin ja

Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, liikevoitto sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi olemme suorittaneet mm. seuraavat tarkastustoimenpiteet. Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa.

Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.

Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme

• hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin,
• ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä
• itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon osalta esitettyjen liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 ja myyntisaamisia ja muita saamisia koskevaan konsernitilinpäätöksen liitetietoon 18.

Myynnin tuloutus on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi, koska liikevaihto on keskeinen yhtiön taloudellisen suorituskyvyn mittari, joka saattaa luoda kannustimen myynnin ennenaikaiselle tulouttamiselle.

Myynnin tuloutuksen näkökulmasta keskeisiksi osaalueiksi on katsottu myynnin oikeanmääräinen sekä oikea-aikainen kirjaaminen.

Myyntituottojen tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi tarkastustoimenpiteisiimme kuului mm.

• johdon määrittämien tuloutusperiaatteiden arviointi, sekä
• kirjattujen myyntitapahtuminen vertaaminen tuloutusta tukevaan dokumentaatioon arvioidaksemme, ovatko tuloutusperiaatteen mukaiset tuloutuskriteerit täyttyneet.

Tämän lisäksi hankimme ulkoisia vahvistuksia myyntisaamisista sekä tarkastimme pistokokein pääkirjavientejä ja suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä epätavallisten kirjausten tunnistamiseksi.

Arvioimme myös tilinpäätöksessä myynnin tuloutuksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä IFRS 15 -standardin osalta.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Emoyhtiön sijoitusten arvostus

Viittaamme emoyhtiön tilinpäätöstä koskeviin laadintaperiaatteisiin sekä sijoituksia koskevaan emoyhtiön taseen liitetietoon 2.

Emoyhtiön sijoitusten arvostus on tilintarkastuksen kannalta olennainen seikka, koska osakkeiden arvostukseen sisältyy arvionvaraisuutta ja niiden määrä on olennainen emoyhtiön taseen näkökulmasta. Emoyhtiön taseeseen sisältyvien sijoitusten kirjanpitoarvo oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2019 yhteensä 28,7 miljoonaa euroa. Sijoitukset muodostivat noin 69 % emoyhtiön kokonaisvaroista ja noin 133 % taseen osoittamasta omasta pääomasta.

Sijoitusten arvostaminen edellyttää johdolta arvioita siitä

• onko olemassa viitteitä siitä, että sijoitusten arvo olisi pysyvästi alentunut, sekä siitä
• mikä omaisuuserän todennäköinen arvo on tilikauden lopussa.

Emoyhtiön sijoitusten arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvostuslaskelmissa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa.

Johdon laskelmissaan tekemiä oletuksia vertasimme

• hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin,
• ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä
• itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 6. maaliskuuta 2020

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Antti Suominen KHT

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 6.3.2020

Olli Pohjanvirta Juha Nurminen Hallituksen puheenjohtaja

Alexey Grom Jukka Nurminen

Hannu Leinonen Irmeli Rytkönen

Tero Vauraste Toimitusjohtaja

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä 6.3.2020

Ernst & Young Oy

Antti Suominen KHT

Konsernin tunnusluvut

Liiketoiminnan tunnusluvut

	2017	2018	2019
Liikevaihto, 1 000 EUR	75 772	78 874	69 340
Liikevaihdon muutos, %	51,6 %	4,1 %	–12,1 %
Liiketulos, (EBIT) 1 000 EUR	1 691	–6 046	–8 517
% liikevaihdosta	2,2 %	–7,7 %	–12,3 %
Tulos rahoituserien jälkeen, 1 000 EUR	275	–7 397	–10 864
% liikevaihdosta	0,4 %	–9,4 %	–15,7 %
Tilikauden tulos, 1 000 EUR	–243	–7 811	–11 433
% liikevaihdosta	–0,3 %	–9,9 %	–16,5 %
Oman pääoman tuotto %	–2,3 %	–56,2 %	–163,9 %
Sijoitetun pääoman tuotto %	4,1 %	–18,1 %	–22,4 %
Omavaraisuusaste, %	30,8 %	31,7 %	1,5 %
Nettovelkaantumisaste, %	78,4 %	55,8 %	4849,1 %
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, 1 000 EUR	1 624	709	722
% liikevaihdosta	2,1 %	0,9 %	1,0 %
Taseen loppusumma, 1 000 EUR	47 587	41 511	52 088
Henkilöstön määrä keskimäärin	188	177	175
Maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 EUR	8 921	9 025	9 196
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), EUR, laimentamaton	–0,04	–0,20	–0,29
Tulos/osake (EPS), EUR, laimennettu	–0,04	–0,20	–0,29
Oma pääoma/osake, EUR	0,33	0,27	–0,02
Osinko/osake, EUR (oikaistu)	0,00	0,00	0,00
Osinko/osake, EUR (nimellinen)	0,00	0,00	0,00
Osinko/tulos, %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Pääoman palautus/osake, EUR	0,00	0,00	0,00
Hinta/voitto –suhde (P/E)	–14	–1	–2
Osakk.osakeantioik. lkm keskimäärin, kpl	29 253 069	44 072 693	44 304 976
Osakk.osakeantioik. lkm tiliv. lopussa, kpl	43 937 865	44 251 414	44 538 914
Osakkeen kurssikehitys
Osakkeen kurssikehitys
– ylin kurssi	0,71	0,60	0,44
– alin kurssi	0,40	0,24	0,26
– keskikurssi	0,55	0,50	0,30
– tilinpäätöspäivän kurssi	0,55	0,25	0,27
Osakekannan markkina–arvo, milj. EUR	24,3	11,0	11,9
Osakkeiden vaihto kpl tilikauden aikana	4 677 332	3 634 035	1 802 568
Osakkeiden vaihto %	10,6 %	8,2 %	4,0 %
Osakkeenomistajien lukumäärä	1 193	1 215	1 320

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

	Tilikauden tulos
Oman pääoman tuotto =	Oma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)	×100
Sijoitettu pääoma =	Taseen loppusumma – korottomat velat
Sijoitetun pääoman tuotto =	Tilikauden tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)	×100
Omavaraisuusaste =	Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot	×100
Nettovelkaantumisaste =	Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma	×100
Tulos/osake (EPS) =	Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta Ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
Oma pääoma/osake =	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos =	Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos	×100
Efektiivinen osinkotuotto =	Osakekohtainen osinko Osakeantikorjattu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä	×100
Hinta/voitto -suhde (P/E) =	Pörssikurssi kauden lopussa Tulos per osake
Oikaistu liikevoitto =	Liikevoitto ilman tiettyjä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä

Vertailtavuuteen vaikuttavia eriä ovat tapahtumat tai liiketoimet, jotka ovat merkittäviä Nurmisen taloudellisen kehityksen ymmärtämiselle vertailtaessa raportoitavaa kautta edellisiin kausiin. Nämä erät voivat sisältää: 1) myyntivoittoja ja –tappioita ja transaktiokuluja myynneistä sekä hankinnoista 2) poikkeuksellisia alaskirjauksia 3) uudelleenjärjestelykuluja 4) muita eriä, jotka Nurmisen johdon arvion mukaan eivät liity normaaliin liiketoimintaan.

Yhtiö on luopunut edellisvuosina käyttämästään "Vertailukelpoinen tulos" -käsitteestä. Vertailukelpoinen liikevaihto ja liiketulos liittyvät aikaan, jolloin Venäjän liiketoiminnan rakenne ja pääomaintensiteetti olivat toisenlaisia ja valuuttakurssivaihtelut olivat merkityksellisempiä konsernille. Yhtiö katsoo, että uusi "oikaistu liikevoitto" -käsite antaa paremman ymmärryksen liiketoiminnan tilasta ja kehityksestä.

Osakkeiden omistusmääräjakauma

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Osuus omistajista %	Osakemäärä Kpl	Osuus osakkeista ja äänistä %
1–100	296	22,4	13 752	0
101–1000	526	39,8	250 975	1
1 001–10 000	404	30,6	1 335 448	3
10 001–100 000	67	5,1	1 885 816	4
100 001–1 000 000	18	1,4	6 695 685	15
yli 1 000 000	9	0,7	34 422 498	77
Yhteensä	1 320	100,0	44 604 174	100
joista hallintarekisteröityjä	5		772 405	2

Suurimmat osakkeenomistajat

	Osakemäärä Kpl	Osuus osakkeista ja äänistä %
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	8 780 000	19,7
Nurminen Juha Matti	5 640 426	12,6
Suka Invest Oy	5 169 588	11,6
K. Hartwall Invest Oy Ab	3 837 838	8,6
Avant Tecno Oy	3 446 392	7,7
JN Uljas Oy	3 049 388	6,8
Ruscap Oy	2 163 962	4,9
Hisinger-Jägerskiöld Eva Constance	1 279 279	2,9
Nurminen Jukka Matias	1 055 625	2,4
Tuuli Markku Juhani	953 850	2,1
Nurminen Mikko Johannes	870 108	2,0
Nordea Bank Abp	769 597	1,7
VGK Invest Oy	648 000	1,5
Hälläväliä Oy	437 446	1,0
Tuunainen Marko Juhani	381 367	0,9
Mandariimu Marketing Oy	349 256	0,8
Lassila Satu Maaria	334 642	0,8
Altonen Manu Veikko	283 000	0,6
Sjöblom Katri Pauliina	270 483	0,6
Pohjanvirta Olli Mikael	254 415	0,6
Muut 1 300 osakkeenomistajaa	4 629 512	10,4
Yhteensä	44 604 174	100,0

Osakkeiden omistus sektoreittain

	Osakemäärä Kpl	Osuus kokonais määrästä %
Yritykset	17 807 098	40
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2 198 372	5
Julkisyhteisöt	8 780 000	20
Kotitaloudet	14 864 681	33
Ulkomaat	180 615	0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1 003	0
Hallintarekisteröityjä	772 405	2
Yhteensä	44 604 174	100

Pääkonttori Satamakaari 24, 00980 Helsinki p. 010 545 00 Y-tunnus: 0109707-8 www.nurminenlogistics.com