Martela Oyj

Annual Report • Mar 6, 2020

Martela lyhyesti

MARTELA ON YKSI POHJOISMAIDEN johtavista käyttäjälähtöisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittäjistä. Tarjoamme asiakkaillemme yhden kontaktipisteen koko työympäristön elinkaaren ajaksi – tarpeen määrittelystä työympäristön ylläpitoon ja optimointiin.

Martela on vuonna 1945 perustettu perheyritys, jonka osakkeet on listattu OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Päämarkkina-alueitamme ovat Suomi, Ruotsi ja Norja, minkä lisäksi myymme ratkaisuja maailmanlaajuisesti jälleenmyyjäverkostomme kautta. Tuotantomme sijaitsee Suomessa ja Puolassa.

Vuonna 2019 Martela-konsernin liikevaihto oli 106,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 494 henkilöä.

Sisältö

Martela lyhyesti 2 Martela 2019 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vuoden 2019 kohokohdat 6 Toimintaympäristö 7 Martela Lifecycle® 8 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 9

Martela 2019

Kaksijakoinen vuosi

MARTELALLE KULUNUT VUOSI OLI kaksijakoi nen. Menestyimme ja kehityimme monella sektorilla, mutta kohtasimme myös monia haasteita. Myös markkinakehitys vaihte li. Päämarkkinallamme Suomessa koko naiskysyntä säilyi edellisvuoden alhaisel la tasolla yksityisen sektorin kysynnän kasvaessa ja julkisen laskiessa. Norjassa ja Ruotsissa näimme hyvin myönteistä kehitystä kysynnän kasvaessa. Kiristyvä kilpailu söi edelleen katetasoa, mutta on nistuimme tehostamaan ja sopeuttamaan toimintaamme markkinatilanteen mukai seksi, joten kannattavuutemme parani lop puvuoden aikana.

Hieno onnistuminen oli uutuustuotteem me PodBooth, joka lanseerattiin alkuvuo desta ja sai osakseen todella positiivisen vastaanoton. PodBooth on äänieristetty työtila eli puhelinkoppia muistuttava lii kuteltava moduuli, joka takaa käyttäjille häiriöttömän työskentelyn. Erittäin tyy tyväisiä olimme myös asiakaskokemusky selyn kautta saamaamme palautteeseen. Nettosuositteluindeksi eli NPS nousi erin -

omaiselle tasolle ollen 48. Näin korkean asiakastyytyväisyyden aikaansaaminen on edellyttänyt koko tiimiltämme erinomaista palvelukykyä ja yhteistyötä. Se osoittaa, että viime vuosina tekemämme kehitys toimet ovat olleet oikeanlaisia. Toteutim me myös onnistuneesti monia mittavia asiakasprojekteja, joiden suunnittelusta, projektinhallinnasta ja lopputuloksesta saimme asiakkailtamme hyvää palautetta.

Sopeutuminen markkinaan

Viime vuosien laskenut kysyntä Suomessa on suurelta osin johtunut viivästyneestä ratkaisusta julkisen sektorin kilpailutuksis sa. Nyt valinnat on tehty ja menestyimme niissä kohtuullisen hyvin. Kuntahankin noissa meidät valittiin ensisijaiseksi toi mittajaksi ja valtion hankinnoissa olemme yksi valituista toimittajista. Yrityssektorilla kysyntä säilyi edellisvuoden tasolla, mutta kasvatimme liikevaihtoamme entistä aktii visemmilla myynti- ja markkinointitoimilla. Erityisesti asiakkaiden kiinnostus työym päristön hankintaan palveluna lisääntyi.

Ruotsissa ja Norjassa liikevaihtomme kasvoi merkittävästi. Ruotsissa, joka on Pohjoismaiden suurin markkina, jalansijamme vahvistui vuoden aikana.

Markkinatiedon mukaan asiakkaiden tarve käyttäjälähtöisille työ- ja oppimisympäristöille on edelleen lisääntymässä. Tilojen tehostaminen ja niiden muokkaaminen nykyisten työskentelytapojen mukaisiksi jatkuu, mutta odotuksiamme hitaammassa tahdissa. Koska väliaikaiseksi olettamamme vaimean kokonaiskysynnän vaihe näyttää jatkuvan pidempään ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille vain kiihdyttää hintakilpailua, päädyimme tekemään sopeutumistoimia kannattavuutemme parantamiseksi. Aloitimme kesäkuussa säästöohjelman, jonka tavoitteena ovat neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Sopeutustoimet merkitsivät henkilöstövähennyksiä Suomen toiminnoissa. Lisäksi ulkoistimme osan logistiikkapalveluistamme.

Martelan liikevaihto kasvoi 3,0 prosenttia 106,2 miljoonaan euroon (2018: 103,1). Liiketulos parani hieman, mutta jäi edelleen negatiiviseksi ollen -2,0 miljoonaa euroa (2018: -2,1). Kannattavuuden kehityksessä näkyivät erityisesti kireän kilpailutilanteen aiheuttama myyntikatteiden lasku ja sopeutustoimenpiteistä johtuneet kertaluontoiset kustannukset.

Vastuullisuus korostuu

Vastuullisuuden huomioiminen työympäristökehittämisen elinkaaren jokaisessa vaiheessa on Martelan toiminnan ytimessä työympäristön tarvemäärittelystä käytöstä poistettujen kalusteiden kierrättämiseen. Kehitämme tarjontaamme ja toimintaamme kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä edistäen. Yritysvastuun kehittämisessä ja vastuullisuusnäkökohtien raportoimisessa Martela onkin ollut toimialansa ehdoton edelläkävijä. Siksi olimme iloisia, kun viimeisin vastuullisuusraporttimme voitti Yrityksen arvonluonti -sarjan Finsifin koordinoimassa 2019 Vastuullisuusraportointikilpailussa. Selkeä raportointi on tärkeä menestystekijämme, sillä vastuullisuuden vaatimus vahvistuu koko ajan asiakkaidemme asettamissa kriteereissä.

Luottavaisena vuoteen 2020

Uusi vuosikymmen on alkanut ja katsomme luottavaisin mielin eteenpäin, sillä lähtökohtamme on hyvä. Työn tekemisen ja oppimistapojen muutos nopeutuu ja työja oppimisympäristöjen merkitys tulee korostumaan. Martelan tarjonta on valmiina vastaamaan asiakkaiden uudenlaisiin tarpeisiin sekä tuottein että palveluin. Asiakaskeskeisyys on nyt toimintamme ytimessä ja asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset osoittavat, että suuntamme on oikea. Olemme tehostaneet toimintaamme ja sopeuttaneet resurssejamme markkinatilanteen mukaisesti. Uskommekin, että alkanut vuosi on meille edellistä hieman valoisampi.

Kiitän kaikkia martelalaisia hyvästä yhteishengestä ja vahvasta sitoutumisesta haastavissakin tilanteissa. Kiitos myös asiakkaillemme, omistajillemme ja kumppaneillemme arvokkaasta tuestanne vuoden aikana.

Matti Rantaniemi

Toimitusjohtaja

Vuoden 2019 kohokohdat

PodBooth-puhelinkoppi, työpaikan rauhantuoja

Martela Insights -datan mukaan yli puolet pohjoismaisista tietotyöläisistä kertoo työskentelynsä keskeytyvän vähintäänkin melko usein. Häiriötä aiheuttavat erityisesti työpisteillä käytävät puhelut, verkkokokoukset ja keskustelut. Tukholmalainen muotoilutoimisto o4i Design Studio suunnitteli Martelalle PodBoothin, joka on äänieristetty tila yksityisyyttä ja keskittymistä vaativiin työtehtäviin. PodBoothin ulkopuoli toimii akustisena pintana ja sitä on vaivatonta siirrellä paikasta toiseen. Pod-tuoteperheeseen kuuluu useita tuotteita, joita yhdistelemällä työympäristöön saa sekä hiljaiseen ja keskittymistä vaativaan työskentelyyn, että rentoutumiseen ja spontaaneihin tapaamisiin sopivia tiloja.

Uuden ajan monitilatoimistoja NCC:lle

Martela on yksi Pohjoismaiden suurimpiin rakennusyrityksiin kuuluvan NCC:n toimistokalusteiden päätoimittajista. Yhteistyön tavoitteena on työympäristöjen käytön kehittäminen. Kun NCC:n toimisto muuttaa tai uusitaan, Martela osallistuu uuden monitilatoimiston luomiseen. Helmikuussa 2019 NCC avasi Uppsalassa uudenlaisen toimiston, jonka toiminnot suunniteltiin aiemmin tehtyjen käyttöastemittauksien mukaan. Koska suurin osa työntekijöiden ajasta kului kokouksissa ja asiakkaiden luona, omia huoneita karsittiin ja tilat luotiin toimintojen mukaan. Nyt toimistossa on hiljaisia tiloja keskittymistä vaativalle työlle, säilytyspaikkoja henkilökohtaisille tavaroille ja myös asiakkaille avoimia oleskelualueita. Samalla pienten, 4-6 hengen, kokoushuoneiden määrää kasvatettiin.

Työympäristö palveluna – 2019 koettiin WaaSin esiinmarssi

Nopeasti muuttuvassa maailmassa on lähes mahdotonta tietää, miten oman organisaation tilanne, henkilöstömäärä ja työtavat lähitulevaisuudessa kehittyvät. Workplace as a Service -palvelu vastaa tähän haasteeseen niin, että yritys voi jättää työtilojen optimoinnin Martelan vastuulle. Lopputuloksena työympäristö on aina parhaimmillaan. Asiakas maksaa WaaS-palvelussa vain siitä, mitä kyseisellä hetkellä aidosti tarvitsee. Suunnitelmat tehdään yhdessä, sen jälkeen Martelan tiimi huolehtii työympäristön toteutuksesta ja sen jatkuvasta optimoinnista. Palvelussa toimiston eri osien käyttöä seurataan reaaliaikaisesti. Tarpeettomiksi jääneet hyväkuntoiset kalusteet myydään Martela Outlet -myymälän tai -verkkokaupan kautta ja tiensä päähän tulleet kalusteet hyödynnetään energiantuotannossa tai uusioraaka-aineena.

Palkittua vastuullisuutta

Vastuullisuuden vaatimus vahvistuu jatkuvasti asiakkaiden asettamissa kriteereissä. Martela on tehnyt pitkään systemaattista työtä työ- ja oppimisympäristöjen vastuullisuusnäkökohtien esille tuomisessa. Yritysvastuun kehittämisessä ja vastuullisuusnäkökohtien raportoimisessa Martela onkin ollut toimialansa ehdoton edelläkävijä. Tarjontaa ja toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä edistäen, ja vastuullisuus huomioidaan työ- ja oppimisympäristöjen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Myös selkeällä viestinnällä ja raportoinnilla on suuri merkitys yritysvastuun edistämisessä. Martelan viimeisin vastuullisuusraportti palkittiin Yrityksen arvonluonti -sarjan ensimmäisellä palkinnolla Finsifin koordinoimassa Vastuullisuusraportointikilpailussa 2019.

1

Työympäristöjen murros jatkuu

Moderni työympäristö tukee tuottavuutta

Optimaalisen työympäristön luomisessa hyödynnetään uusinta teknologiaa, analytiikkaa ja IoT-palveluita.

ERILAISET TRENDIT MUOKKAAVAT työntekotapojen kehitystä voimakkaasti. Digitalisaatio on mahdollistanut työn tekemisen paikasta ja ajasta riippumatta. Kaupungistuminen on nostanut toimistotilojen kustannuksia erityisesti kasvukeskuksissa, ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edellyttävät energiankulutuksen vähentämistä. Yritykset pyrkivätkin välttämään hukkaneliöitä toimistoissaan ja lisäämään tilojensa tehokkuutta.

Kehitys on kulkenut huonetoimistojen kautta avotoimistoihin ja nyt monitilatoimistoihin. Erilaiset avo- ja yhteistilat ovat yleistyneet ja oma työhuone on enää harvalla. Etätöiden ansiosta työpisteitä myös tarvitaan vähemmän suhteessa työntekijöiden määrään. Säilytyskalusteiden tarve on vähentynyt paperittomuuden yleistyessä, joka on samalla mahdollistanut työpisteiden yhteiskäytön. Myöskin neuvottelutilojen käyttö on muuttunut etätyöskentelyn ja videoneuvotteluiden lisääntymisen myötä. Palaverit ovat pienentyneet ja ne ovat usein spontaaneja. Tapaamisissa on usein parin kolmen hengen ryhmä, kun perinteisiin neuvotteluhuoneisiin rakennettiin tilat suurelle seurueelle.

Työympäristö jatkuvassa muutoksessa

Mittava muutos on jo tapahtunut työn sisällössä ja työhön liittyvissä rooleissa. Muutos on jatkuvaa, ja sen tahti kiihtyvää. Työnteko on entistä enemmän ajattelua, ajatusten vaihtoa ja yhteistyötä työkavereiden kesken. Keskittymistä vaativat tehtävät ja vuorovaikutuksen hetket vaihtelevat, eikä keskeytyksiltä voida välttyä. Organisaatioiden hierarkiat ovat matalia ja onnistumista arvioidaan tuloksina eikä toimistossa vietettyinä tunteina, joten itsensä johtamisen tarve korostuu. Tietotyöläisellä työ kuormittaa ennemmin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia, ja hyvinvointi on entistä tärkeämpi tekijä tuottavuuden kannalta.

Työntekotavat, työhön liittyvät roolit ja tehtävät sekä johtaminen muuttuvat, joten myös työympäristöjen pitää muuttua. Muutokset edellyttävät viihtyisiä työympäristöjä ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Käyttäjälähtöiset työympäristöt tarjoavat tilaa yhteistyölle, keskittymiselle, vuorovaikutukselle ja virkistäytymiselle. Työympäristö on vahva johtamisen työkalu, jolla voidaan vaikuttaa tehokkaasti organisaation toimintatapoihin, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Viihtyisä työympäristö on myös yksi erottava tekijä, kun työnantajat kilpailevat osaajista. Koska tulevaisuuden tarpeita on mahdotonta ennustaa, työympäristön hankkiminen palveluna yleistyy. Tämä mahdollistaa jatkuvien muutosten toteuttamisen joustavasti ja kustannuksia säästäen.

Älykkäitä ratkaisuja

Optimaalisesti toimiva työympäristö tukee yrityksen toiminnan tehokkuutta. Työympäristösuunnittelun lähtökohtana ovat yrityksen tavoitteet, työyhteisössä tehtävän työn luonne sekä erilaiset työroolit. Hahmottamalla kokonaisuus ja ottamalla huomioon työyhteisön tarpeet voidaan luoda viihtyisiä, tuottavuutta kasvattavia ja työ- ja johtamiskulttuuria uudistavia työympäristöjä, jotka ovat myös ekologisia ja kustannustehokkaita. Optimaalisen työympäristön luomisessa hyödynnetään uusinta teknologiaa, analytiikkaa ja IoT-palveluita. Älykkäillä ratkaisuilla tilojen käytöstä ja toimivuudesta kerätään reaaliaikaista tietoa, jonka perusteella tiloja voidaan edelleen muokata vastaamaan organisaation tarpeisiin entistä paremmin.

Oppimisympäristöt uudistuvat

Oppilaitosten toimintakulttuuri on murroksessa, ja opettamisen ja oppimisen tavat ovat yhä monimuotoisempia. Uudet käytännöt ja menetelmät edellyttävät myös oppimisympäristön uudistamista. Se kannattaa tehdä käyttäjälähtöisellä ja osallistavalla tavalla. Koulut ja oppimisympäristöt on perinteisesti suunniteltu kestämään jopa kymmeniä vuosia. Nykyisen muutostahdin vuoksi on kuitenkin vaikea ennustaa, koska ja miten opettamisen ja oppimisen tavat muuttuvat ja mitä oppimisympäristöltä sen vuoksi vaaditaan.

Palvelumallit

Workplace as a Service

Toimitilat on perinteisesti suunniteltu kestämään viisi tai seitsemän vuotta. Työelämän nopean muutoksen vuoksi on kuitenkin mahdotonta tietää, koska ja miten oman organisaation tilanne, henkilöstön määrä ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Martelan Workplace as a Service -palvelu varmistaa, että yrityksen työympäristö on aina parhaimmillaan. Palvelumallin ansiosta organisaatio saa yksittäisten kalusteiden sijaan koko toimiston elinkaaren kattavana kokonaisratkaisuna, joka pitää jatkuvaa huolta tiloista, kalusteista – ja ihmisistä.

Palveluun kuuluu olennaisena osana työympäristön jatkuva optimointi käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Palvelumallin ansiosta organisaatio maksaa vain siitä, mitä aidosti tarvitsee, ja kalusteiden omistamiseen liittyvät ongelmat poistuvat. Näin työympäristö vastaa aina ajankohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Learning environment as a Service

Oppilaitosten toimintakulttuuri on murroksessa, ja opettamisen ja oppimisen tavat ovat yhä monimuotoisempia. Uudet käytännöt ja menetelmät edellyttävät myös oppimisympäristön uudistamista. Martelan vuonna 2018 palvelumuotoilun avulla ja asiakkaiden kanssa kehittämä Oppimisympäristö palveluna -malli vastaa tähän haasteeseen. Uuden palvelumallin myötä koulujen ja oppilaitosten ei tarvitse enää omistaa ainuttakaan kalustetta, vaan kokonaisuus voidaan vuokrata palveluna. Oppimisympäristö palveluna -mallin merkittävin hyöty on se, että se luo käytännönläheisesti puitteet oppimisympäristön uudistamiselle ja on konkreettinen tapa tuoda kiertotalous kouluihin käytännön tasolla.

Arvo asiakkaalle

Muutostarpeisiin pystytään vastaamaan nopeasti

Käyttäjäkokemus paranee ja hyvinvointi kasvaa

Toiminnan tuottavuus ja innovaatiokyky kasvavat

Toiminta- ja johtamiskulttuuri uudistuu

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 16 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 19 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 46 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 49 Tilintarkastuskertomus 58 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 2019 61 Hallitus 65 Johtoryhmä 67 Tietoja osakkeenomistajille 69

Hallituksen toimintakertomus

Avainluvut

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 106,2 milj. euroa (103,1). Liiketulos vastaavalta ajalta oli -2,0 milj. euroa (-2,1). Tulos osaketta kohden oli -0,61 (-0,57). Liiketoiminnan rahavirta oli 6,3 milj. euroa (7,4). Omavaraisuusaste oli 30,6 prosenttia (39,2) ja nettovelkaantumisaste 31,5 prosenttia (0,7). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui -6,4 prosenttia (-4,9).

Liiketoiminnan kuvaus

Martela on yksi Pohjoismaiden johtavia työympäristöihin keskittyneitä yrityksiä. Martela suunnittelee ja toteuttaa parhaita työ- ja oppimisympäristöjä. Tarjoamme käyttäjälähtöisiä ratkaisuja tämän päivän työympäristöön – liikkuvaan työhön ja monitilatoimistoihin. Martela tarjoaa myös alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen muutoksia ja ylläpitoa tukevia palveluja. Kokonaispalvelumme kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen työympäristötarpeen määrittelystä ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka.

Tarjooma ja tuotekehitys

Martela tarjoaa Lifecycle®-strategiansa mukaisesti laadukkaita työ- ja oppimisympäristöjä niiden koko elinkaaren kattavina palveluina. Tarjontaan sisältyvät työ- ja oppimisympäristöjen määrittely ja suunnittelu, toteutus ja kalustaminen sekä jatkuva mittaaminen ja kehittäminen.

Perinteisen hankintatavan vaihtoehdoksi Martela on tuonut markkinoille uudenlaisen palvelumallin työympäristöihin (Workplace as a Service) ja oppimisympäristöihin (Learning environment as a Service). Palvelukokonaisuuden kuukausimaksu voi sisältää joko kaikki tai valitut elinkaaren vaiheet.

Vuoden 2019 aikana Martela on laajentanut Pod-tuoteperhettä muun muassa esittelemällä PodBooth-puhelinkopin ja lanseeramalla uusia PodMeeting-tuotteita. Suositusta Grip-sarjasta lanseerattiin myös uusi versio ja Bit-sarjaa laajennettiin uusilla tuotteilla.

Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2,2 milj. euroa (-1,9 milj. euroa).

Markkinatilanne

Yksityisen sektorin markkinatilanteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia aiempaan verrattuna. Sen sijaan Suomen julkisen sektorin markkinatilanne on edelleen kiristynyt ja hinnat laskeneet. Martelan kysyntään vaikuttavat olennaisesti myös yleinen taloudellinen kehitys sekä yritysten ja julkisen sektorin tarve tehostaa tilojensa käyttöä ja uudistaa työympäristöään aikaisempaa toimivammaksi johtamisen välineeksi.

Konsernirakenne

Loppuvuodesta 2019 perustettu yhtiö Tehokaluste Oy liittyi osaksi Martela-konsernia. Tehokaluste Oy:llä ei ole ollut liiketoimintaa vuonna 2019.

Liikevaihto ja tulos

Tammi–joulukuun liikevaihto oli 106,2 milj. euroa (103,1) ja oli 3,0 % edellisvuotista parempi. Edellisvuoteen verrattuna Ruotsin liikevaihto parani 51,4 % ja Norjan 49,5 %. Suomen liikevaihto heikkeni 3,5 % ja ryhmän Muut liikevaihto 0,8 %.

Konsernin liiketulos tammi–joulukuussa oli -2,0 milj. euroa (-2,1). Liiketulosta rasitti 0,4 milj. euron luottotappio, joka johtui yhden strategisen jälleenmyyjän konkurssista.

Tammi–joulukuun tulos ennen veroja oli -2,7 milj. euroa (-2,5). Tammi–joulukuun tulos oli -2,5 (-2,4).

Rahoitusasema

Liiketoiminnan rahavirta tammi–joulukuulta oli 6,3 milj. euroa (7,4). Vuokrakulujen siirtymisellä rahoituksen rahavirtaan IFRS 16 -standardin mukaisesti oli 2,6 milj. euron positiivinen vaikutus liiketoiminnan rahavirtaan.

Korolliset velat olivat kauden lopussa 14,6 milj. euroa sisältäen 5,3 milj. euroa IFRS 16:n mukaista vuokrasopimusvelkaa. Edellisvuonna vastaavana ajakohtana korolliset velat olivat 10,7 milj. euroa. Nettovelka oli 5,0 milj. euroa (0,1). Kauden lopussa lyhytaikaisia limiittejä oli käytössä 5,0 milj. euroa (5,0) ja käyttämättömiä limiittejä oli 2,0 milj. euroa.

LIIKEVAIHTO (MILJ. EUR)

INVESTOINNIT JA POISTOT (MILJ. EUR)

5

4

3

2

1

TULOS/OSAKE JA MAKSETUT OSINGOT

Nettovelkaantumisaste katsauskauden lopussa oli 31,5 prosenttia (0,7) ja omavaraisuusaste oli 30,6 prosenttia (39,2). Tunnuslukuja heikensi IFRS 16:n mukainen vuokrasopimusvelka (5,3 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,7 milj. euroa (-0,4).

Rahoitusjärjestelyt sisältävät kovenanttiehtoja, joissa tarkastellaan konsernin nettovelkojen suhdetta EBITDA:aan (käyttökate) sekä omavaraisuusastetta. Lasketut tunnusluvut täyttivät kovenanttiehdot katsauskauden päättyessä.

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 55,2 milj. euroa (50,0).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi–joulukuussa olivat 2,3 milj. euroa (1,7).

Konsernin johtoryhmä

Maija Kaski, VP People and Sustainability, jätti yhtiön siirtyäkseen toisen yrityksen palvelukseen. Ero astui voimaan 8.1.2019.

Konsernin johtoryhmään tämän jälkeen kuuluvat CEO Matti Rantaniemi, CFO Kalle Lehtonen, VP Sales and Marketig Johan Westerlund, VP Innovation To Market Mikko Mäkelä sekä VP Customer Supply Management Ville Taipale.

Henkilöstö

Konsernissa työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 494 henkilöä (510), jossa oli vähennystä 16 henkilöä eli 3,1 %. Suomessa työskenteli keskimäärin 423 (432) henkilöä, Ruotsissa 22 (28), Norjassa 10 (11) ja ryhmässä Muut 39 (39).

Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 464 (501). Henkilöstökulut tammi– joulukuussa olivat yhteensä 26,7 milj. euroa (26,7).

Muut kuin taloudelliset tiedot

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

Vastuullisuus on tärkeä osa Martelan strategiaa ja toimintaa. Konsernin vastuullisuudesta, laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmästä sekä työturvallisuusjärjestelmän rakentamisesta vastaa Customer Supply Management -yksikön johtaja. Toiminnan vastuullisuutta ohjaa vastuullisuusohjausryhmä, johon kuuluu johtoryhmän jäseniä ja jonka sihteerinä toimii vastuullisuuspäällikkö.

Yksityiskohtaisempaa tietoa konsernin toiminnan vastuullisuusnäkökohdista, tavoitteista ja saavutuksista löytyy vuosittain julkistettavassa erillisessä vastuullisuusraportissa. Vuoden 2019 vastuullisuusraportti julkaistaan vuosikertomuksen jälkeen.

Martelan vastuullisuutta ovat ohjanneet hallituksen hyväksymät vastuullisen liiketavan periaatteet vuodesta 2011 alkaen. Periaatteet sisältävät viittaukset kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin. Yritys on sitoutunut YK:n Global Compact -haasteeseen, jonka tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia, työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua sekä korruption ja lahjonnan kitkemistä.

Koska Martela toimii kansainvälisillä markkinoilla, se ottaa työssään huomioon myös sitä koskevat kansainväliset sopimukset, sitoumukset ja suositukset. Näistä tärkeimpiä ovat:

• YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus
• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

• ILO:n työelämän perusoikeuksia koskeva julistus ja muut toimintaan liittyvät ILO:n sopimukset

Yrityksen käytännön toimintaa ovat ohjanneet vuodesta 2011 myös johtoryhmän hyväksymät yritysvastuupolitiikat niin henkilöstön, ympäristön kuin ostotoiminnan hallintaan liittyvissä asioissa. Martelan kotisivulla www.martela.fi/vastuullisuus julkaistut periaatteet ja politiikat katselmoidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain vastuullisuusohjausryhmän koordinoimana. Periaatteet ja politiikat sisältävät sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät seikat, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät seikat.

LIIKETOIMINTAMALLIN KUVAUS

Martela Lifecycle® -malli huomioi työympäristön koko elinkaaren. Martela tukee asiakasyritystensä vastuullisuutta tarjoamalla kestäviä työympäristöratkaisuja koko työympäristön elinkaaren aikana sekä huolehtimalla myös ylijäävien kalusteiden vastuullisesta kierrätyksestä.

Konsernilla on ollut riippumattoman osapuolen sertifioima ISO 9001 -laatujärjestelmä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä osoituksena toiminnan jatkuvasta parantamisesta, asiakasodotusten täyttämisestä sekä ympäristöasioiden huomioimisen toteutumisesta jo 1990-luvulta saakka. Vuoden 2019 aikana rakennettiin ISO 45001 -standardin mukaista työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmää, joka on tarkoitus sertifioida vuoden 2020 aikana.

Tuotteiden valmistus painottuu vahvaan toimittajaketjuun. Oma valmistus keskittyy loppukokoonpanoon ja kierrätystuotantoon Nummelan logistiikkakeskuksessa Suomessa, jossa on myös pääosa tuotekehityksestä ja hankintatoimesta. Verhoilukomponenttien kokoonpano tapahtuu Martelan omalla tehtaalla Puolassa. Kansi- ja säilytinkomponenttien valmistus tapahtuu pääasiassa Martelan tytäryhtiössä Kidex Oy:ssä Kiteellä Suomessa.

Martelan pääkonttorissa Helsingin Pitäjänmäellä on konsernihallinnon lisäksi myynti- ja tukitoimintoja. Martelalla on useita myyntikonttoreita eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Norjaa. Muissa maissa Martela-tuotteiden myynti tapahtuu lähinnä jälleenmyyjäverkoston kautta.

Martelan taloudellisesta arvosta yli 70 % jakautuu tuotteiden ja palvelujen tuottajille Martelan itse keskittyessä loppukokoonpanoon ja palveluliiketoimintaan. Martelalla oli vuonna 2019 noin 150 toimittajaa vakiomalliston materiaaleille ja komponenteille. Materiaaliostoista yli 70 % oli peräisin Suomesta, Ruotsista tai Puolasta ja alle 5 % Euroopan ulkopuolelta.

Työntekijöiden palkkoihin ja sosiaaliturvaan kuluu noin neljännes konsernin liikevaihdosta. Paikallinen tuotanto ja työllisyys on Martelalle tärkeää. Palveluliiketoiminnan osuuden kasvaessa yritys luo yhä enemmän työllisyyttä sinne, missä sen markkinat ovat. Taloudellisen arvon jakaumaa esitellään tarkemmin tulevassa vastuullisuusraportissa.

YMPÄRISTÖASIAT

Johtoryhmän hyväksymä ympäristöpolitiikka ottaa kantaa yrityksen ympäristövaikutusten vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Politiikka antaa ohjeita ympäristönäkökulman huomioon ottamiseen tarjooman kehittämisessä, minkä kautta yritys vaikuttaa välillisesti myös asiakkaidensa ympäristövaikutuksiin.

Martelan toiminnan olennaisimmat ympäristönäkökulmat esitellään vastuullisuusraportin olennaisuusarvioinnissa. Yksi tärkeimmistä on auttaa asiakkaita jatkuvasti parantamaan tila-

OMAVARAISUUSASTE (%)

VELKAANTUMISASTE (%)

tehokkuutta. Sitä kautta saavutetaan parhaat mahdollisuudet kasvihuonepäästöjen ja energian käytön vähentämiseen. Tilatehokkuuden parantumisen kautta saatavat energiansäästöhyödyt ovat Martelan omassa toiminnassa melko pienet, mutta välilliset vaikutukset koko asiakaskunnassa ovat suuret. Yrityksen tärkein ympäristötavoite onkin asiakkaiden tilatehokkuutta tukevan Martela Lifecycle® -mallin tarjoaminen asiakaskunnalleen.

Martelan omassa toiminnassa seurataan energian- ja materiaalikäytön tunnuslukuja. Martelan ostettu energia muodostuu pääasiassa kaukolämmöstä ja sähköenergiasta. Konsernin oma energiankäyttö keskittyy kaukolämpöön (n. 4,5 GWh), sähköenergiaan (n. 5,1 GWh) ja omien kuljetusten polttokäyttöön (noin 3,5 GWh).

Martela hankki noin 9 miljoonaa kiloa materiaaleja, joista 60 % puupohjaisia ja 30 % metallipohjaisia materiaaleja. Kierrätysliiketoiminnan kautta Martela käsittelee muutamia miljoonia kiloja asiakkailta tulevaa kierrätysmateriaalia, joka on suurimmaksi osaksi hyödynnettävää. Martela tuottaa omassa toiminnassaan noin 1,6 miljoonaa kiloa jätettä, josta lähes kaikki hyödynnetään energiana tai kierrätysmateriaalina, kun vaarallisten jätteiden osuus on alle prosentti. Vaarallisia jätteitä syntyy lähinnä kiinteistöjen ja laitteiden kunnossapidosta.

Martelan omassa toiminnassa ei ole olennaisia ympäristöriskejä, mutta yleismaailmalliset muutokset esimerkiksi energialähteissä ja hinnoittelussa tai mieltymyksissä eri valmistusmateriaaleihin ja työn tekemisen muotoihin saattavat vaikuttaa Martelan toimintaan tulevaisuudessa.

Ympäristötavoitteet, niiden toteumat ja tarkemmat ympäristömittarit julkaistaan vuosittain vastuullisuusraportissa.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN ALUEITTAIN

SOSIAALISET JA HENKILÖSTÖASIAT

Henkilöstöpolitiikka sisältää vastuullisen henkilöstöjohtamisen periaatteet, selkeyttää ja yhdenmukaistaa henkilöstövoimavarojen johtamista sekä edesauttaa yritys- ja työnantajakuvan ylläpitoa ja kehittämistä.

Työhyvinvoinnin parantaminen on vastuullisuusraportista löytyvän olennaisuusarvion mukaan olennaisin sosiaalinen ja henkilöstöasia Martelan toiminnassa. Suurin parantamispotentiaali löytyy välillisesti koko asiakaskunnan työhyvinvoinnin parantamisesta Martela Lifecycle® -mallin avulla.

Martelan omassa toiminnassa on vastuullisuusohjelmaan otettu työhyvinvoinnin seuraaminen People Spirit -kyselyllä, jossa tavoitteeksi on asetettu AAA-taso.

Vuoden 2019 aikana keskityttiin esimies- ja johtamistaitojen kehittämiseen päivittäisen työnohjauksen, motivaation ja hyvinvoinnin tukena. Lisäksi uudistettiin sisäisiä toimintatapoja tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Organisaatiossa toteutettiin keväällä vuosittainen People Spirit -henkilöstötutkimus, jossa saavutettiin A-taso. Tulosten pohjalta jokaisessa organisaation osassa tehtiin toimenpidesuunnitelma parannusta kaipaavien asioiden kehittämiseksi ja hyvinä koettujen asioiden ylläpitämiseksi. Oman työpanoksen merkityksellisyyden tunne yhdistettynä korkeaan tuote- ja palvelulaatuun näkyi korkeana.

Työhyvinvointiin panostamisen tärkeys korostui liiketoiminnallisesti haasteellisena vuotena, jolloin riskit sairaspoissaoloista ja työn kuormittumisesta aiheutuviin seurauksiin kasvavat. Martelassa panostettiinkin muun muassa varhaisen tuen merkitykseen sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä sekä työturvallisuuden huomioimiseen kaikessa työssä.

Yrityksen vastuullisuusraportista löytyy kattava kuvaus sosiaalisista näkökohdista ja henkilöstöasioista.

IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN

Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä asioita käsitellään muun muassa yrityksen henkilöstöpolitiikassa ja vastuullisuuspolitiikassa hankintaketjulle. Pääperiaatteena on tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille työntekijöille ja kohdella kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Vaatimukset toimittajille keskittyvät kansallisen lainsäädännön tai ILO:n sopimusten noudattamiseen riippuen siitä, kumpi on työntekijän oikeuksien kannalta vaativampi. Martelan toiminnassa tai toimitusketjussa ei ole havaittu rikkomuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Martelan tuotteiden valmistus tapahtuu asiakastilausten pohjalta, jolloin toimitusketjut ovat lyhyitä ja hankinnat tapahtuvat pääasiassa lähialueilta ja muualta Euroopasta. Riskit ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ovat pienemmät Euroopan alueella, jossa on pitkät perinteet työolosuhteiden seurannasta ja lainsäädännöstä. Martelan toimittajakunnan sosiaaliset riskit on kattavasti kartoitettu ja niitä arvioidaan aina uusia toimittajia valittaessa ja toimittaja-auditointien yhteydessä.

Vuosittaisen toimittajakunnan sosiaalisen riskiarvionnin pohjalta vuoden 2019 aikana toteutettiin kolmannen osapuolen vastuullisuusarviointi. Kevään aikana suoritetun arvioinnin perusteella löytyi useita kehityskohteita, joiden etenemistä arvioitiin syksyn uudelleenarvioinnilla. Myös itse toteutettavien toimittaja-auditointien aikana käytiin tarkemmin läpi yritysten sosiaalisen vastuun kysymyksiä ja katselmoitiin Möbelfakta-merkin käyttöoikeuteen liittyviä toimittajasitoumuksia.

Vuoden 2019 vastuullisuuskoulutus toteutettiin syksyllä ja siihen osallistui lähes 80 % henkilöstöstä. Koulutuksen avulla selvitettiin, miten Martelan vastuullisen liiketavan periaatteissa kielletty epäasiallisen käytöksen kielto työyhteisössä on toteutunut kuluvan vuoden aikana. Lähes 17 % henkilöstöstä ilmoitti havainneensa epäasiallista käytöstä. Suurin osa esiin tuoduista esimerkeistä toi esille vähättelevää puhetta joko työnjohdon tai työkavereiden puolelta. Joissakin vastauksissa viitattiin myös vuoden aikana toteutettuihin irtisanomisiin. Vuoden 2019 alussa toteutettuun tarkempaan yhdenvertaisuuskyselyyn osallistui vain noin 30 % työntekijöistä. Kyselyyn vastanneista lähes 40 % raportoi havainneensa epäasiallista käytöstä. Yhdenvertainen kohtelu oli yksi vuoden aikana toteutettujen esimieskoulutuksien aihe.

KORRUPTION JA LAHJONNAN TORJUNTA

Korruption ja lahjonnan torjumiseen liittyviä asioita käsitellään muun muassa vastuullisen liiketoiminnan periaatteissa ja vastuullisuuspolitiikassa hankintaketjulle. Martela ei hyväksy lahjontaa missään muodossa liiketoiminnassaan millään markkina-alueella. Lahjonnan antaminen tai vastaanottaminen ei ole sallittua missään olosuhteissa.

Kaikki rahaliikenne tallentuu kunkin tytäryrityksen taloushallinnon/kirjanpidon kautta. Martelan käyttämä tilintarkastusyhtiö KPMG tarkastaa vuosittain kaikkien tytäryhtiöiden kirjanpidon ja rahaliikenteen. Kirjanpito on läpinäkyvää konsernin talousjohtajalle.

Vuonna 2019 toteutetussa vastuullisuuskoulutuksessa osallistujilta kysyttiin myös, ovatko he havainneet viitteitä lahjonnasta tai korruptiosta. Alle 3 % vastanneista kertoi tulkinneensa joitakin tilanteita sellaisiksi. Esille tuodut käytännön esimerkit viittasivat yrityslahjoihin ja työsuorituksiin liittyvän palkitsemisen perusteiden tasapuolisuuteen. Martelan vastuullisen liiketavan periaatteissa hyväksytään kuitenkin normaaliin vieraanvaraisuuteen liittyvät lahjat. Avoimuutta tuleekin lisätä niin lahjoihin kuin palkitsemiseen liittyvissä asioissa.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 kappaletta, A-osakkeita on yhteensä 3 550 800 kappaletta ja molempia yhteensä 4 155 600 kappaletta.

Tammi–joulukuussa yhtiön A-osakkeita vaihtui Nasdaq Helsinki Oy:ssä 822 862 kappaletta (1 357 890), mikä vastaa 23,2 prosenttia (38,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 2,6 milj. euroa (7,0) ja katsauskauden lopussa osakkeen arvo oli 3,36 euroa (2,96). Tammi– joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 3,56 euroa ja alimmillaan 2,55 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma / osake oli 3,82 euroa (4,54).

Vuonna 2019 ei ollut yhtään liputusilmoitusta. Vuosikertomuksen liitetiedoissa kohdassa 27 on lisätietoja Martela Oyj:n osakkeista ja osakkeenomistajista.

OMAT OSAKKEET

Tammi–joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistetaan 31.12.2019 yhteensä 13 082 kappaletta, joka vastaa 0,3 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,1 prosenttia kaikista äänistä. Omista osakkeista 12 036 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistiltä yhtiön omalle arvo-osuustilille.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ

Yhtiön voimassa olevassa osakepalkkiojärjestelmässä on kaksi kahden vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2017–2018 ja 2019–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.

Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksoilla 2017–2018 ja 2019–2020 kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2018 perustuu konsernin liikevoittoon ja ansaintajaksolla 2019–2020 liikevaihtoon ja -tulokseen. Ansaintajaksolta 2017–2018 ei makseta palkkioita. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 maksetaan yhdessä erässä vuonna 2021 osakkeina ja rahaosuutena. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita rasittaa luovutusrajoitus 30.4.2022 saakka. Osakepalkkiojärjestelmän hallinta on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle.

Vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina 14.3.2019. Yhtiökokous vahvisti tilin-

päätöksen vuodelta 2018 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 18.3.2019 ja osinko maksettiin 17.4.2019

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Minna Andersson, Eero Leskinen, Eero Martela, Heikki Martela, Katarina Mellström ja Anni Vepsäläinen sekä uutena jäsenenä Jan Mattsson.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta, uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovuttamisesta.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Martelan ja varapuheenjohtajaksi Eero Leskisen.

Hallinto

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiö noudattaa Nasdaq OMX:n ohjeita sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Lisätietoa Martelan hallinnosta löytyy yhtiön kotisivuilta.

Martelan vastuullisuusraportti sisältää kattavasti kirjanpitolainsäädännön uudistusten vaatimia muita kuin taloudellisia tietoja (NFI, non financial information) ja raportteja on julkaistu vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2018 vastuullisuusraportti julkaistaan vuosikertomuksen jälkeen.

Riskit

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä Martelan liiketoimintaympäristön kokonaiskysynnän kehittymiseen. Toimialan projektiluonteisuudesta johtuen lähiajan ennustettavuus on haasteellista.

Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin.

Martelan tuotteiden valmistus tapahtuu asiakastilausten pohjalta, jolloin toimitusketjut ovat lyhyitä ja hankinnat tapahtuvat pääasiassa lähialueilta ja muualta Euroopasta. Laaja varastointi ei ole tarpeellista. Tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon.

Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania. Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 21.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä Martelan liiketoimintaympäristön kokonaiskysynnän kehittymiseen. Toimialan projektiluonteisuudesta johtuen lähiajan ennustettavuus on haasteellista.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Martela-konserni alensi vuoden 2019 liiketulosohjeistustaan pörssitiedotteella 15.1.2020. Tammi–joulukuun jälkeisiin tapahtumiin ei liity muita olennaisia tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

Näkymät vuodelle 2020

Martela-konsernin koko vuoden 2020 liikevaihdon ja liiketuloksen arvioidaan paranevan hieman edellisvuotisesta. Konsernin liiketulos kertyy normaalista kausivaihteluista johtuen toisella vuosipuoliskolla.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 ei makseta osinkoa. Hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingonmaksua ylimääräiselle yhtiökokoukselle myöhemmin tänä vuonna.

Varsinainen yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 12.3.2020 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistiin erillisenä tiedotteena 7.2.2020.

Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)		Liite 1.1.–31.12.2019	1.1–31.12.2018
Liikevaihto	1	106 207	103 100
Liiketoiminnan muut tuotot	2	356	1 094
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		116	-126
Materiaalit ja palvelut		-63 977	-61 460
Valmistus omaan käytöön		172	475
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-26 651	-26 703
Muut liiketoiminnan kulut	4	-13 304	-15 873
Poistot ja arvonalentumiset	5	-4 949	-2 576
Liikevoitto (-tappio)		-2 031	-2 070
Rahoitustuotot	7	103	441
Rahoituskulut	7	-772	-821
Voitto (-tappio) ennen veroja		-2 701	-2 451
Tuloverot	8	159	84
Tilikauden voitto (-tappio)		-2 541	-2 367
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		-37	113
Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi		6	-25
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muu muutos kvv.		-38
Muuntoerot		-98	-130
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-2 708	-2 408
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-2 541	-2 367
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-2 708	-2 408
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	-0,61	-0,57
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	-0,61	-0,57

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1–31.12.2018
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	107 633	110 436
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	325	397
Maksut liiketoiminnan kuluista	-101 324	-104 114
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	6 634	6 718
Maksetut korot	-360	-242
Saadut korot	5	3
Muut rahoituserät	-208	-142
Saadut osingot	0	4
Maksetut verot	203	1 056
Liiketoiminnan rahavirta (A)	6 274	7 397
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 040	-975
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	5	1 213
Investointien rahavirta (B)	-3 034	238
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	6 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 152	-8 984
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksu	-2 631	0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-414	-1 326
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 197	-4 309
Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys +, vähennys -	-957	3 326
Rahavarat tilikauden alussa	10 594	7 283
Rahavarojen muuntoero	-16	-16
Rahavarat tilikauden lopussa	9 621	10 594

Konsernitase

(1 000 eur)	Liite	31.12.2019	31.12.2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	7 605	6 776
Aineelliset hyödykkeet	11	9 582	4 581
Myytävissä olevat sijoitukset		7	8
Sijoituskiinteistöt		0	45
Laskennalliset verosaamiset	13	217	122
Pitkäaikaiset varat yhteensä		17 410	11 531
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	7 966	8 544
Myyntisaamiset	12, 15	16 847	17 153
Siirtosaamiset	12, 15	3 332	2 173
Rahavarat		9 621	10 594
Lyhytaikaiset varat yhteensä		37 766	38 464
VARAT YHTEENSÄ		55 176	49 995

(1 000 eur)	Liite	31.12.2019	31.12.2018
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	16
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		-9	-9
Omat osakkeet*		-128	-128
Muuntoerot		-1 038	-940
Kertyneet voittovarat		8 798	11 751
Oma pääoma yhteensä		15 740	18 790
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	13	283	383
Eläkevelvoitteet	19	472	442
Rahoitusvelat	12, 18	5 924	3 956
Pitkäaikaiset velat yhteensä		6 679	4 781
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	12, 18	8 188	6 319
Lyhytaikaiset velat yhteensä		8 188	6 319
Saadut ennakot	20	3 728	2 036
Ostovelat	12, 20	9 839	8 612
Siirtovelat	12, 20	8 176	6 723
Muut lyhytaikaiset velat	12, 20	2 826	2 733
Muut lyhytaikaiset velat yhteensä		24 569	20 105
VELAT YHTEENSÄ		39 436	31 204
OMA PÄÄOMA, VARAUKSET JA VELAT YHTEENSÄ		55 176	49 994

*Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 16.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 eur)	Osake	Ylikurssi	Muut	Omat		Kertyneet	Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	pääoma	rahasto	rahastot	osakkeet	Muuntoerot	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018	7 000	1 116	-9	-128	-810	15 457	22 625
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-2 367	-2 367
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-130		-130
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						88	88
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-130	-2 279	-2 408
Osakeperusteinen palkitseminen						-101	-101
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						-1 125	-1 125
Ennakonpidätys osingoista						-201	-201
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-1 326	-1 326
Oma pääoma 31.12.2018	7 000	1 116	-9	-128	-940	11 751	18 790
Oma pääoma 1.1.2019	7 000	1 116	-9	-128	-940	11 751	18 790
Laaja tulos
Tilikauden tulos						-2 541	-2 541
Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna)
Muuntoerot					-98		-98
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät (sis. laskennalliset verot)						-31	-31
Muu muutos						-38	-38
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-98	-2 610	-2 708
Osakeperusteinen palkitseminen						72	72
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako						-355	-355
Ennakonpidätys osingoista						-59	-59
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						-414	-414
Oma pääoma 31.12.2019	7 000	1 116	-9	-128	-1 038	8 798	15 740

Lisäinformaatiota on esitetty liitetiedoissa 16 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot ja 17 Osakeperusteiset maksut.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Martela toteuttaa käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä tarjoten asiakkaille yhden kontaktipisteen koko työympäristön elinkaaren ajaksi – tarpeen määrittelystä työympäristön optimoituun ylläpitoon. Martela on perustettu 1945 ja on alallaan Pohjoismaiden suurimpia toimijoita.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki. Yhtiön A-sarjan osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

LAATIMISPERUSTA

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2019 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilikausi.

Martela-konserni on noudattanut vuoden 2019 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:

• IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen käyttöoikeusomaisuuseränä ja vuokravelkana. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon aiemman IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään noin USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely säilyi suurelta osin aiemman IAS 17:n mukaisena. Standardin vaikutukset Martelan tilinpäätökseen on esitetty kohdassa Vuokrasopimukset.
• Muutokset IAS 19:ään Järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tai velvoitteen täyttäminen (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että etuuspohjaisen järjestelyn muutoksen, supistamisen tai velvoitteen täyttämisen yhteydessä yhteisö käyttää päivitettyjä vakuutusmatemaattisia oletuksia määrittääkseen kauden työsuoritukseen perustuvan menon ja nettokoron. Järjestelystä johtuvan omaisuuserän ylärajan vaikutusta ei oteta huomioon velvoitteen täyttämisestä aiheutuvaa voittoa tai tappiota laskettaessa, vaan se käsitellään erillisenä, muun laajan tuloksen eränä.

Muilla muutetuilla standardeilla ei ole ollut vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa sekä arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'"

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä

on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Määräysvallan katsotaan syntyvän, kun Martela olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai Martela on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja konserni pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat, samoin kuin sisäinen voitonjako, on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät muuntoerot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät muuntoerot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

Julkiset avustukset

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

Tuloutusperiaatteet

Kalustetoimitukset toimitetaan asiakkaille pääsääntöisesti asennettuina. Määräysvalta kalusteisiin siirtyy asiakkaalle, kun suoritevelvoite on täytetty eli kun kalusteet on asennettu ja/tai toimitettu asiakkaan tiloihin ja asiakas on hyväksynyt toimituksen. Asiakkaan hyväksynnän myötä myös omaisuuserän omistukseen liittyvät riskit siirtyvät asiakkaalle. Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden määräysvalta on siirtynyt ostajille sopimusehtojen mukaisesti. Martelan valmistamien vakiotuotteiden takuuaika normaaleissa käyttöolosuhteissa on viisi vuotta, ja muiden kuin vakiotuotteiden osalta takuu on kaksi vuotta.

Konsultatiiviset palvelut koostuvat työpajoista ja haastatteluista, joilla kartoitetaan asiakkaan työympäristölle asetettuja vaatimuksia, sekä sisustussuunnittelusta. Suoritevelvoitteen täyttyminen ja määräysvallan siirtyminen asiakkaalle tapahtuu, kun palvelun tuotos luovutetaan asiakkaalle. Konsultatiiviset palvelut tuloutetaan, kun suoritevelvoite on täytetty.

Martelan toimittaessa muuttopalveluita kuluttaa asiakas välittömästi palveluiden tuomat hyödyt, joten tuloutus tapahtuu ajan kuluessa. Martelan myymät palvelut ovat pääosin lyhytkestoisia muuttoprojekteja. Mikäli muuttopalvelu on niin laaja, että toimitus jatkuu useamman kuukauden, toteutetaan tulouttaminen ajan kuluessa joko sopimuksessa määritettyjen saavutettujen vaiheiden mukaisen laskutuksen perusteella tai tehtyjen työtuntien perusteella.

Tavaroiden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja tuloutetaan tasaerinä kuukausittain vuokrakauden aikana.

Myytävien palveluiden tai tuotteiden transaktiohinta määritetään myyntitilaukselle suoritevelvoitteittain eikä muuttuvia vastikkeita ole käytössä. Martelassa ei ole asiakassopimuksen saamiseen liittyviä aktivoitavia menoja eikä asiakassopimuksiin liity aktivoitavia asiakassopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja. Myyntisaatavat erääntyy maksuun tyypillisesti viimeistään kahden kuukauden kuluttua laskutuksesta. Asiakassopimuksiin ei sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja.

Liikevaihto koostuu IFRS 15:n mukaisesti kirjatuista tuotoista asiakassopimuksista sekä tuotoista, jotka on sopimuksen sisällön perusteella luokiteltu vuokratuotoiksi.

Työsuhde-etuudet

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemeno (kauden työsuoritukseen perustuva meno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti. Eläkemeno sisältyy työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernin osakeperusteisessa kannustejärjestelmässä, jossa ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2017–2018 ja 2019–2020, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä johtuvat osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon niiden osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja palkkio kirjataan omaan pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu muiden kuin markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Liikevoitto

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

Tuloverot

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan yleensä taseeseen täysimääräisinä. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Aineettomat hyödykkeet

LIIKEARVO

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit 3–5 vuotta
IT-ohjelmat 3–10 vuotta
Asiakkuudet 4 vuotta
Tuotemerkit 6 vuotta
Patentit ja muut vastaavat oikeudet 10 vuotta

Poistot kirjataan tasapoistoina.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 15–30 vuotta
Koneet ja kalusto 3–8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöiksi on konsernissa määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Martelan vuokrasopimukset koostuvat lähinnä toimitilojen, autojen ja IT-laitteiden vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat autojen ja IT-laitteiden osalta määräaikaisia ja toimitilojen osalta pääosin toistaiseksi voimassa olevia. Vuokrasopimuksiin ei sisälly muuttuvia vuokria eikä Martelalla ole voimassa olevia myynti- ja takaisinvuokraustapahtumia.

Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on yli kaksitoista kuukautta, käsitellään IFRS 16 -säädöksen mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserinä ja vuokrasopimusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan vuokra-ajan kuluessa tai sitä pitempänä arvioituna sopimusaikana. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta on sopimuksen kestoiksi arvioitu myymälä- ja toimistotilojen osalta 2 vuotta ja varastotilojen osalta 1 vuosi. Martela ei sovella uutta laskentatapaa alle kaksitoista kuukautta voimassa oleviin sopimuksiin, jotka eivät koske Martelan käytössä olevia toimitiloja.

Lyhytkestoiset vuokrasopimukset käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

IFRS 16:n käyttöönoton myötä Martela merkitsi käyttöoikeusomaisuuseriä 6 115 t€ ja vuokrasopimusvelkaa 6 174 t€ tilikauden avaavaan taseeseen 1.1.2019. Käyttöönotossa Martela käytti yksinkertaistettua soveltamistapaa, eikä vertailutietoja ei ole oikaistu. Toimistotilojen vuokrasopimusten osalta Martela hyödynsi osin käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon määrittämisessä takautuvaa soveltamista siirtymähetken lisäluoton korkoa käyttäen. Muiden sopimusten osalta laskenta tehtiin siirtymäajankohdasta eteenpäin.

Täsmäytys tilinpäätöksen vastuuerittelyn ja leasingvelan välillä

Leasingvelan nykyarvo 1.1.2019	6 174
Leasingvelan nimellisarvo 1.1.2019	6 861
Vuokrasopimusten keston arvion vaikutus	446
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrakulut	-221
Vuokravastuuerittelyihin per 31.12.2018 sisältyneet arvonlisäverot	-1 149
Vuokravastuuerittely tilinpäätöksessä 31.12.2018	7 785
1 000 €

Vuokrasopimusvelat on diskontattu nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa. Koron painotettu keskiarvo on 2,6 %

Martelalla on myös yhden kiinteistön osalta vuokrasopimus, jossa Martela toimii vuokranantajana. Kyseinen vuokrasopimus käsitellään tilinpäätöksessä muuna vuokrasopimuksena ja tuloutetaan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Ennen IFRS 16 -standardin käyttöönottoa vuokrasopimukset luokiteltiin joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokrasopimus luokiteltiin rahoitusleasingsopimukseksi, jos omaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt siirtyivät olennaisin osin vuokralle ottajalle. Rahoitusleasingsopimuksista aiheutuneet vastuut on merkitty velaksi sopimuksen sisäisellä korolla diskontattuna ja vastaava erä on merkitty aineelliseksi käyttöomaisuudeksi. Vastaavasti vuokranmaksut on jaettu rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Muista kuin rahoitusleasingsopimuksista aiheutuvat vuokranmaksut on kirjattu aikaisemmilla tilikausilla IAS 17 -standardin mukaisesti tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi ja näistä aiheutuvat diskonttaamattomat vuokravastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetietoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään painotettua keskihintaa käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä osuuden valmistuksen yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettuihin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2019 ja 2018. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat sisältävät myös myytäviksi luokiteltuja listaamattomien yhtiöiden osakkeita ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

RAHOITUSVAROJEN ARVON ALENTUMINEN

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista niin sanottua yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista, ja mallissa huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista.

RAHOITUSVELAT

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat, rahoitusleasingvelat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat).

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

OSINGONJAKO

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan, onko olosuhteissa sellaisia tapahtumia tai muutoksia, jotka viittaisivat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän luovutuksesta johtuvilla menoilla vähennetty käypä arvo tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen nettorahavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa. (Liitetieto 10.)

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalennustestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat yksiköiden kasvu- ja kannattavuuskehitykset. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu 1,5 %:n kasvuennusteen mukaan.

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa tarkastellaan hyödykkeiden käytettävyyttä voimassa olevan myynnin tuoteportfolion tuotteisiin. Mikäli myynnin tuoteportfolio ei enää sisällä tuotteita, joihin hyödykettä käytetään, kirjataan niiden osalta arvonalentumistappio.

Laskennalliset verosaamiset

Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennallisten verosaamisten määrää arvioitaessa on otettu huomioon johdon tekemät konserniyhtiöiden tulevien tilikausien verotettavaa tuloa koskevat oletukset. Erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti laskennallisiin verosaamisiin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi konsernin rakennejärjestelyt, verolainsäädännön muutokset (esimerkiksi verokantojen muutos tai vähennyskelpoisten vahvistettujen verotuksellisten tappioiden hyödyntämisajan muutos) ja verotussäännösten tulkintojen muutokset. Aiemmalla raportointikaudella kirjattu laskennallinen verosaaminen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan kuluksi, mikäli kyseisen yksikön ei arvioida kerryttävän riittävästi verotettavaa tuloa, jotta laskennallisen verosaamisen perusteena olevat väliaikaiset erot, kuten vahvistetut verotukselliset tappiot, voidaan hyödyntää.

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden verotuksellisista tappioista.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

Martela ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai, mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• Muutokset IFRS 3:een Liiketoiminnan määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.
• Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan Olennaisen määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdonmukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ei arvioida olevan vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin niiden käyttöönoton yhteydessä.

1. Segmentti-informaatio

Vuodesta 2017 lähtien Martela raportoi konsernin konsolidoidut luvut yhtenä segmenttinä prosessien, organisaation, raportoinnin ja järjestelmien yhtenäistämisen ja yhdistämisen seurauksena. Liikevaihto jaotellaan maittain asiakkaan sijainnin mukaan seuraaviin maihin: Suomi, Ruotsi, Norja ja Muut.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevaihto maittain
Suomi	83 170	86 228
Ruotsi	10 663	7 042
Norja	7 792	5 212
Muut	4 582	4 618
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	106 207	103 100
Saadut tuotot tavaroiden myynnistä	91 494	90 223
Saadut tuotot palveluiden myynnistä	14 713	12 877
Yhteensä	106 207	103 100

Liikevaihto sisältää myytyjen kalusteiden asiakassopimuksen sisällön perusteella vuokratuotoiksi luokiteltua liikevaihtoa 196 teur (103 teur).

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Myyntisaatavat	16 847	17 153
Asiakassopimuksiin perustuvat saatavat siirtosaamisissa	1 358	834
Asiakassopimuksiin perustuvat ennakkomaksut	3 728	2 036

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Pitkäaikaiset varat (1 000)	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2019	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2019
Suomi	7 592	9 328
Ruotsi	0	88
Muut alueet	13	165
Yhteensä	7 605	9 582

Yhteensä	6 776	4 581
Muut alueet	0	199
Ruotsi	0	84
Suomi	6 776	4 298
Pitkäaikaiset varat (1 000)	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2018	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2018

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	5	613
Vuokratuotot	261	278
Julkiset avustukset	3	0
Muut liiketoiminnan tuotot	88	202
Yhteensä	356	1 094

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 4. Liiketoiminnan muut kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Palkat ja palkkiot	-21 674	-21 706
Eläkekulut, maksupohjaiset	-3 539	-3 511
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-171	-238
Osakepalkkioina maksettava osuus	-72	165
Muut henkilösivukulut	-1 196	-1 414
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-26 651	-26 703
Luontoisedut	-364	-374
Yhteensä	-27 015	-27 078

Kannustinjärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -750 teur vuonna 2019 ja -111 teur vuonna 2018. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 24 Lähipiiritapahtumat.

Henkilöstö	2019	2018
Henkilöstö keskimäärin; työntekijät	258	265
Henkilöstö keskimäärin; toimihenkilöt	235	245
Henkilöstö keskimäärin, yhteensä	494	510
Henkilöstö vuoden lopussa	464	501
Henkilöstö Suomessa keskimäärin	423	432
Henkilöstö Ruotsissa keskimäärin	21	28
Henkilöstö Norjassa keskimäärin	10	11
Henkilöstö Puolassa keskimäärin	39	39
Yhteensä	494	510

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Rahdit	-1 376	-1 557
Matkakulut	-1 021	-1 118
Liikekulut	-2 010	-2 308
Tietohallinto	-2 617	-2 910
Markkinointi	-1 264	-1 099
Ajoneuvot	-254	-557
Kiinteistökulut	-1 441	-3 733
Muut kulut	-3 319	-2 589
Yhteensä	-13 304	-15 873
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus	-86	-86
Muut palvelut	-79	-6
Yhteensä	-165	-92

Tilinpäätöksessä eritellyt tilintarkastajan palkkiot sisältyvät Liikekulut-erään.

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-900	-902
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-540	-599
Koneet ja kalusto	-790	-1 075
Poistot yhteensä	-2 230	-2 576
IFRS 16:n mukaisten käyttöoikeushyödykkeiden poistot
Rakennukset ja rakennelmat	-2 110
Koneet ja kalusto	-609
Poistot yhteensä	-2 719

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 211 teur (-1 853 teur 2018).

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	5	3
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	96	433
Muut rahoitustuotot	2	5
Yhteensä	103	441
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-285	-226
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-176	-468
IFRS 16:n mukaisten vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-165	0
Muut rahoituskulut	-146	-127
Yhteensä	-772	-821
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-670	-381
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-43	-185
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	-68	-59
Rahoituserien kurssiero	-80	-35
Kurssierot yhteensä	-191	-279

8. Tuloverot

Yhteensä	159	84
Laskennallisten verojen muutos	176	113
Edellisten tilikausien verot	3	8
Tilikauden tulovero	-20	-37
(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Tulos ennen veroja	-2 701	-2 451
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-540	-490
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-31	-60
Edellisten tilikausien verot	3	8
Verohyöty aiemmista tappioista, joista ei ole kirjattu aiemmin laskennallista verosaamista	-116	-56
Verovapaat tulot	-3	-13
Vähennyskelvottomat kulut	36	35
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	731	698
Muut erät	-239	-207
Verot tuloslaskelmassa (+ = kulua, - = tuottoa)	-159	-84

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	-2 541	-2 367
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	4 143	4 143
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	-0,61	-0,57

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä 31.12.2019 tai 31.12.2018.

10. Aineettomat hyödykkeet

	1.1.–31.12.2019				1.1.–31.12.2018
	Aineettomat		Keskeneräiset		Aineettomat		Keskeneräiset
(1 000 eur)	hyödykkeet	Liikearvo	hankinnat	Yhteensä	hyödykkeet	Liikearvo	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13 135	883	478	14 496	13 135	883	154	14 172
Lisäykset	164		2 159	2 323			529	529
Vähennykset	-31		-600	-631			-204	-204
Hankintameno 31.12.	13 267	883	2 038	16 188	13 135	883	478	14 496
Kertyneet poistot 1.1.	-7 721	0	0	-7 721	-6 876	0	0	-6 876
Vähennysten kertyneet poistot	31			31				0
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-892			-892	-847			-847
Kurssierot					2			2
Kertyneet poistot 31.12.	-8 582	0	0	-8 582	-7 721	0	0	-7 721
Kirjanpitoarvo 1.1.	5 414	883	478	6 776	6 259	883	154	7 297
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 685	883	2 038	7 605	5 414	883	478	6 776

Liikearvo

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2018) liittyy Grundell-yrityskauppaan, jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Ennakoidut rahavirrat saavutetaan entistä kattavammilla, palveluista ja tuotteista koostuvilla ratkaisuilla sekä jo toteutettujen kannattavuutta kohentavien toimenpiteiden vaikutuksesta. Liikevaihdon kasvua tukee lisäksi Martelan strategia, joka nostaa palvelut entistä merkittävämpään rooliin konsernin liiketoiminnassa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvusta ja kannattavuudesta. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Liikearvon testauksessa kasvuksi on arvioitu keskimäärin 2,2 % ja liikevoitoksi 2,4 %. Testimallin käyttö vaatii markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon liittyviä arvioita ja olettamia. Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 11,6 % (11,0 %), joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta.

Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 1,5 %:n myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Liikearvon alentumistestauksen perusteella liiketoiminnan kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo on 3,7 miljoonaa euroa yli tasearvon. Diskonttauskoron nousu 32 %-yksiköllä tai liikevoittotason jääminen terminaalivuonna 3 %-yksikköä matalammaksi kuin ennakoitu aiheuttaisivat sen, että yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)			Koneet ja	Muut	Keskeneräiset
1.1.2019 – 31.12.2019	Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	aineelliset	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	66	31 076	32 956	34	0	64 132
Lisäykset		1 542	1 674		119	3 335
Vähennykset		-622	-166			-788
Kurssierot		-34				-34
Hankintameno 31.12.	66	31 962	34 463	34	119	66 644
Kertyneet poistot 1.1.	3	-23 508	-29 933	0	0	-53 439
Vähennysten kertyneet poistot	0	292	136	0	0	428
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-2 655	-1 405	0	0	-4 062
Kurssierot	1	7		0	0	8
Kertyneet poistot 31.12.	4	-25 864	-31 203	0	0	-57 065
Kirjanpitoarvo 1.1.	69	7 568	3 023	34	0	10 696
Kirjanpitoarvo 31.12.	70	6 098	3 260	34	119	9 582

IFRS 16:n käyttöönotto lisäsi avaavan taseen koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoa 786 t€ ja rakennusten 5 329 t€.

		Koneet ja	Muut	Keskeneräiset
Maa-alueet	Rakennukset	kalusto	aineelliset	hankinnat	Yhteensä
66	24 203	31 340	34	0	55 643
	215	919			1 134
		-42			-42
	-8	-46			-54
66	24 410	32 170	34	0	56 681
0	-21 531	-28 928	0	0	-50 459
0	0	40	0	0	40
0	-609	-1 081	0	0	-1 691
3	-31	35	0	0	7
3	-22 171	-29 933	0	0	-52 102
66	2 672	2 412	34	0	5 184
69	2 239	2 237	34	0	4 581

Aineelliset hyödykkeet, vuokrasopimukset

IFRS 16:n mukaiset käyttöomaisuushyödykkeet	Rahoitusleasingsopimukset IAS 17:n mukaan
	1.1.–31.12.2019			1.1.–31.12.2018
	Koneet ja			Koneet ja
	kalusto	Rakennukset	Yhteensä	kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 253	6 666	11 919	4 202	0	4 202
Lisäykset	416	1 462	1 878	263	0	263
Vähennykset	-51	-606	-658	0	0	0
Kurssierot	-2	-22	-25	0	0	0
Hankintameno 31.12.	5 614	7 500	13 114	4 465	0	4 465
Kertyneet poistot 1.1.	-4 166	-1 059	-5 225	-4 014	0	-4 014
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-609	-2 110	-2 719	-167	0	-167
Kurssierot	-0	7	6	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	-4 776	-3 162	-7 938	-4 181	0	-4 181
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 070	5 329	6 399	188	0	188
Kirjanpitoarvo 31.12.	839	4 337	5 176	284	0	284

IFRS 16:n käyttöönotto lisäsi avaavan taseen koneiden ja kaluston kirjanpitoarvoa 786 t€ ja rakennusten 5 329 t€.

12. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Hierarkia taso	Liite
2019 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat		52		52	52	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja lainasaamiset	16 847			16 847	16 847	2	15
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	16 847	52		16 899	16 899
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			5 924	5 924	5 924	2	18
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			8 188	8 188	8 188	2	18
Ostovelat ja muut velat			12 789	12 789	12 789	2	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			26 901	26 901	26 901
	Lainat ja	Myytävissä olevat	Jaksotettuun hankinta	Tase-erien	Käypä	Hierarkia
2018 Tase-erät	muut saamiset	rahoitusvarat	menoon kirjattavat rahoitusvelat	kirjanpitoarvot	arvo	taso	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat		8		8	8	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja lainasaamiset	17 153			17 153	17 153	2	15
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	17 153	8		17 161	17 161
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			3 956	3 956	3 956	2	18
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat			6 319	6 319	6 319	2	18
Ostovelat ja muut velat			11 363	11 363	11 363	2	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin			21 638	21 638	21 638

Muut rahoitusvarat sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan olennaisilta osin niiden käypää arvoa näiden saamisten lyhyen maturiteetin vuoksi. Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Korkotaso ei ole olennaisesti muuttunut.

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty lisätietoja taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostettavat omaisuuserät ja velat sekä erät, joista esitetään tilinpäätöksessä käypä arvo,

jaetaan kolmeen tasoon käypien arvojen hierarkiassa. Käypien arvojen hierarkiatasot perustuvat arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin eli julkisiin noteerauksiin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tason 1 noteerattuihin hintoihin eli esimerkiksi rahavirtojen diskonttaukseen sekä arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Taso 3: Tälle tasolle luokitelluille omaisuus- ja velkaerille ei ole saatavilla luotettavaa markkinalähdettä, ja näin ollen käyvät arvot eivät perustu markkinatietoihin vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

13. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)		Kirjattu	Kirjattu muihin
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana	1.1.2019	tuloslaskelmaan	laajan tuloksen eriin	31.12.2019
Laskennalliset verosaamiset
Eläkevelvoitteet	58	0	6	64
Muut väliaikaiset erot*	76	77	0	153
Yhteensä	134	77	6	217
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	330	-66	0	264
Muut väliaikaiset erot	53	-33	0	19
Yhteensä	383	-99	0	283
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-249	176	6	-66

*IFRS 16:n käyttöönotto aiheutti 12 t euron lisäyksen avaavan taseen laskennalliseen verosaamiseen.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-350	113	-25	-261
Yhteensä	491	-109	0	383
Muut väliaikaiset erot	95	-43	0	53
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	396	-66	0	330
Laskennalliset verovelat
Yhteensä	142	5	-25	122
Muut väliaikaiset erot	58	5	0	64
Eläkevelvoitteet	84	0	-25	58
Laskennalliset verosaamiset
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2018 aikana	1.1.2018	tuloslaskelmaan	laajan tuloksen eriin	31.12.2018
		Kirjattu	Kirjattu muihin

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaivaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan.

Tällaisia tappioita oli 2019 tulokset huomioon otettuna noin 15,5 meur (15,3 vuonna 2018).

Näillä vahvistetuilla tappioilla ei tämänhetkisten tietojen mukaan ole vanhentumisaikaa. Tappiot kohdistuvat pääasiassa ulkomaisiin tytäryhtiöihin.

14. Vaihto-omaisuus

Yhteensä	7 966	8 544
Valmiit tuotteet	147	407
Keskeneräiset tuotteet	1 081	1 100
Aineet ja tarvikkeet	6 738	7 037
(1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -263 teur (-362 teur 2018).

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa tarkastellaan hyödykkeiden kuranttiutta sekä niiden käytettävyyttä voimassa olevan myynnin tuoteportfolion tuotteisiin. Mikäli myynnin tuoteportfolio ei enää sisällä tuotteita, joihin hyödykettä käytetään, kirjataan niiden osalta arvonalentumistappio. Mikäli tuote on vielä myytävissä, mutta sille on tehty päätös myynnin lopettamista, kirjataan sen osalta arvonalentumistappio, joka on suuruudeltaan puolet hyödykkeen arvosta.

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (1 000)	2019	Sis. luotto tappiovaraus	2018	Sis. luotto tappiovaraus
Erääntymättömät	14 051	59	13 530	69
Erääntynyt 0–6 kk	2 399	310	3 080	46
Erääntynyt 6–12 kk	211	181	247	28
Erääntynyt 12–24 kk	111	82	277	258
Erääntynyt yli 24 kk	75	608	19	443
Yhteensä	16 847	1 240	17 153	844

Luottotappiovarauksen määrittäminen muuttui IRFS 9:n käyttöönoton myötä.

Myyntisaatavien arvoon tehdään luottotappiovaraus seuraavasti, ellei suoritus saatavista ole erittäin todennäköistä: erääntymättömät saatavat 0,5 %, 0–6 kk erääntyneet 2 %, 6–12 kk erääntyneet 10 %, 12–24 kk erääntyneet 50 % ja yli 24 kk erääntyneet 100 %.

Luottotappio sisältää myös koko konkurssiin menneen jälleenmyyjän saatavien määrän.

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. niiden maantieteellisen sijainnin mukaan:

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (1 000 eur)	2019	2018
Suomi	10 890	12 926
Skandinavia	4 744	2 889
Euroopan maat	746	846
Muut alueet	467	491
Yhteensä	16 847	17 153

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Luottotappioita on kirjattu vuonna 2019 kuluksi -398 teur (-1 teur 2018) ja ne on esitetty muissa liiketoiminnan kuluissa.

15. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018
Myyntisaamiset	16 847	17 153
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	151	150
Menoennakoista	3 182	2 023
Siirtosaamiset yhteensä	3 332	2 173
Saamiset yhteensä	20 179	19 326

16. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7 000 000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

31.12.2019	4 142 518	7 000	1 116	-128	7 988
Osakeanti
Palautuneet osakkeet
Luovutetut osakkeet*	0			0	0
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet*
31.12.2018	4 142 518	7 000	1 116	-128	7 988
Osakeanti
Palautuneet osakkeet
Luovutetut osakkeet*	-1 046
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet*
1.1.2018	4 143 564	7 000	1 116	-128	7 988
Osakepääoman muutokset	osakkeiden lukumäärä kpl	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Omat osakkeet
	Ulkona olevien				Yhteensä

Martela Oyj omistaa 13 082 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä on 0,31 % kaikista osakkeista ja 0,08 % kaikista äänistä.

*Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) se kuuluu sidottuun omaan pääomaan eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti ja ylikurssirahastoa voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. Omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta (ml. ao. transaktiomenot).

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2019 ovat yhteensä 24 140 teur.

17. Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiojärjestelmä 2017–2018 ja 2019–2020

Osakepalkkiojärjestelmässä on kaksi kahden vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2017–2018 ja 2019–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään ansaintajaksoilla 2017–2018 ja 2019–2020 kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2018 perustuu konsernin liikevoittoon ja ansaintajaksolla 2019–2020 liikevaihtoon ja -tulokseen. Ansaintajaksolta 2017–2018 ei makseta palkkioita. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 maksetaan yhdessä erässä vuonna 2021 osakkeina ja rahaosuutena. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita rasittaa luovutusrajoitus 30.4.2022 saakka.

Ohjelma Osakekannustinjärjestelmä 2017–2018, 2019–2020

Tyyppi		Osake
Instrumentti	Ansaintajakso 2017-2018	Ansaintajakso 2019–2020
Liikkeeseenlaskupäivä	15.12.2016	13.12.2018
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	80 000	100 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	7.4.2017	13.12.2018
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2017	1.1.2019
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2018	31.12.2020
Osakkeiden vapautuminen, pvm	15.4.2019	30.4.2021
Oikeuden syntymäehdot	Liiketulos	Liikevaihto ja -tulos
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,3	3,3
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	0,0	2,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	5
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

Tilikauden tapahtumat 2019	Ansaintajakso 2017–2018	Ansaintajakso 2019–2020	Yhteensä
1.1.2019
Kauden alussa ulkona olevat	63 800	0	63 800
Muutokset kauden aikana
Kaudella myönnetyt	0	91 000	91 000
Kaudella vapautuneet	63 800		63 800
Toimitetut	0		0
31.1.2019 Kauden lopussa ulkona olevat	0	91 000	91 000

Osakekannustinjärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen ja

taloudelliseen asemaan (1 000 €)	Yhteensä
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	-72
Osakeperusteisista maksuista kirjattu velka 31.12.2019	0

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Osakepalkkio kirjataan kokonaisuudessaan omaan pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi.

18. Rahoitusvelat

(1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018
Pitkäaikainen
Pankkilainat	3 086	3 829
Rahoitusleasingvelat, IAS 17	0	127
Vuokrasopimusvelat, IFRS 16	2 838
Yhteensä	5 924	3 956
Lyhytaikainen	31.12.2019	31.12.2018
Pankkilainat	5 748	6 156
Eläkelainat	0	0
Rahoitusleasingvelat, IAS 17	0	162
Vuokrasopimusvelat, IFRS 16	2 440
Yhteensä	8 188	6 319

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin lainojen keskimääräinen korkoprosentti on 3,9 % (1,9 % 2018). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 21 Rahoitusriskien hallinta.

Yhtiön käytössä oleviin pankkiluottoihin liittyy nettovelkojen ja EBITDA:n (käyttökate) suhteeseen sekä omavaraisuusasteeseen sidottu kovenantti. Nettovelkojen suhde EBITDA:aan saa olla enintään 4.0 ja omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 30 %. Tunnuslukua laskettaessa nettovelat lasketaan tarkasteluhetken arvoin ja EBITDA lasketaan neljän edeltävän vuosineljänneksen summana. Laskennasta on poistettu IFRS 16:n käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset. Jos Martela rikkoo tämän kovenantin, erääntyvät luotot heti takaisinmaksettavaksi, ellei Martela saa korjatuksi tunnusluvun arvoa seuraavalla neljänneksellä tai rahoittajat luovu oikeudestaan eräännyttää luottoja. 31.12.2019 kovenanttiehdon alaisena oli yhteensä 9,1 miljoonaa euroa ja Martela täyttää kovenanttiehdot (lasketut tunnusluvut: Nettovelat/EBITDA -0,5 ja omavaraisuusaste 33,9).

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

Katso liitetiedosta 23 lisätietoja annetuista panteista ja vastuusitoumuksista.

Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat	31.12.2019 Vuokrasopimus velat, IFRS 16	31.12.2018 Rahoitusleasing velat, IAS 17
Vuokrasopimusvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	2 543	169
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	3 043	132
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
Yhteensä	5 586	301

Kertymätön rahoituskulu	308	12
Yhteensä	5 278	290
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 838	127
Yhden vuoden kuluessa	2 440	162
Vuokrasopimusvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
(1 000 eur)	31.12.2019 Vuokrasopimus velat, IFRS 16	31.12.2018 Rahoitusleasing velat, IAS 17

Vuorasopimusvelkojen keskikorko oli vuonna 2019 3,1 % ja vuonna 2018 3,5 %.

Vuokrasopimusvelkojen tuloslaskelmaerät	31.12.2019
Korkokulut	-165
Lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrakulut	-1 069

	Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
Nettovelkojen muutos 2019	31.12.2018	Rahavirrat	Siirto ryhmien välillä	IFRS 16 nettolisäys	31.12.2019
Pitkäaikaiset velat yhteensä	3 956	0	-743	2 711	5 924
Lyhytaikaiset velat yhteensä	6 319	-1 152	743	2 278	8 188
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	10 275	-1 152	0	4 989	14 112

	Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
Nettovelkojen muutos 2018	31.12.2017	Rahavirrat	Siirto ryhmien	välillä Muu muutos	31.12.2018
Pitkäaikaiset velat yhteensä	6 206	0	-2 250		3 956
Lyhytaikaiset velat yhteensä	7 065	-2 984	2 250	-13	6 319
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	13 271	-2 984	0	-13	10 275

19. Eläkevelvoitteet

Martelan etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat Suomen toimintoja. Järjestelyt on hoidettu vakuutusyhtiöiden kautta. Järjestelyt ovat osittain rahastoituja.

Eläkevelvoitteena esitetään vakuutetuille annettu lupaus ja omaisuueränä vakuutusyhtiöiden vastuulla oleva osuus tästä velvoitteesta. Koska järjestelyihin liittyvät varat ovat osa kyseisten vakuutusyhtiöiden varoja, ne eivät ole eriteltävissä Martelan konsernitilinpäätöksessä.

Vakuutusjärjestelyissä varojen määrä lasketaan käyttäen samaa diskonttauskorkoa kuin eläkevelvoitetta määritettäessä, jolloin diskonttauskoron muutos ei aiheuta merkittävää riskiä. Myöskään elinikäodotteen kasvu ei aiheuta merkittävää riskiä Martelalle, sillä vakuutusyhtiöt kantavat suurimman osan elinikäodotteen kasvun vaikutuksesta.

Eläkkeet on kiinnitetty vuoden 2016 tasoon ja tämä on otettu huomioon laskelmissa.

(1 000 eur)	Etuuspohjaisen velvoitteen		Järjestelyyn kuuluvien		Etuuspohjainen
Etuuspohjainen nettovelka ja sen osatekijät ovat muuttuneet tilikauden aikana seuraavasti:	nykyarvo		varojen käypä arvo		nettovelka
	2019	2018	2019	2018	2019	2018
1.1.	2 961	3 002	-2 669	-2 588	292	416
Kirjattu tulosvaikutteisesti
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	141	167			141	167
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	0	0	0	0
Korkokulu tai -tuotto	53	48	-49	-43	4	5
Velvoitteen täyttäminen	-400		400
	-206	216	351	-43	145	173
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuva voitto (–) tai tappio (+)	0	0				0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (–) ja tappiot (+)	373	-114			373	-114
Kokemusperusteiset voitot (–) tai tappiot (+)	-55	-94			-55	-94
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun tai -tuottoon sisältyviä eriä (+/–)			-281	95	-281	95
	318	-208	-281	95	38	-112
Muut erät
Työnantajan maksusuoritukset (+)	-14	-49	-138	-133	-152	-182
	-14	-49	-138	-133	-152	-182
31.12.	3 059	2 961	-2 737	-2 669	322	294

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin tilikaudella 2020 yhteensä 148 tuhatta euroa.

Herkkyysanalyysit

Seuraava taulukko kuvaa merkittävimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksia etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen ja järjestelyihin liittyviin varoihin.

	Etuuspohjainen velvoitteen nykyarvo
Käytetyn oletuksen muutoksen vaikutus	oletus kasvaa	oletus kasvaa
Diskonttauskorko (0,5 prosenttiyksikön muutos)	-8,9 %	-8,3 %
Palkkojen nousu (0,5 prosenttiyksikön muutos)	N/A	N/A
Kuolevuus (5 prosenttiyksikön muutos)	-1,2 %	-1,1 %

Järjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 18,9 vuotta.

20. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018
Saadut ennakot	3 728	2 036
Ostovelat	9 839	8 612
Yhteensä	13 567	10 649
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 874	3 917
Korot	124	18
Rojaltit	183	141
Menojäämät	2 984	2 636
Muut siirtovelat	10	11
Siirtovelat yhteensä	8 176	6 723
Muut lyhytaikaiset velat	2 826	2 733
Muut velat	2 826	2 733
Lyhytaikaiset velat yhteensä	24 569	20 105

21. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan yhtiön tuloksessa ja rahavirroissa olevia odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuuttakursseista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien käyvissä arvoissa ja tulevissa rahavirroissa, ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen. Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa, ja se altistuu valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski syntyy ulkomaan rahan määräisistä tulevista kassavirroista. Translaatioriski toteutuu, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. Valuuttojen SEK, NOK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolen vuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota tarvittaessa. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Konserni ei ole suojannut transaktioriskiä tilikausien 2018 ja 2019 aikana.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa ja Puolassa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä. Yhtiö suojautuu tarvittaessa translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.

Valuuttariskin suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2019 (1 000 eur)

	EUR	SEK	NOK
Myyntisaamiset	0	1 918	2 002
Ostovelat	44	390	38
Yhteensä	44	2 308	2 040

Altistuminen transaktioriskille rahoitusinstrumenttiryhmittäin ja valuutoittain 31.12.2018 (1 000 eur)

	EUR	SEK	NOK
Myyntisaamiset	0	1 361	990
Ostovelat	-21	115	-19
Yhteensä	-21	1 476	971

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi transaktioriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten 10 %:n valuuttakurssimuutos myyntisaamisissa ja ostoveloissa 31.12. vaikuttaisi keskimäärin konsernin tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2019 (2018). Laskelma perustuu oletuksiin siitä, että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi transaktioriskille (1 000 eur)	Vaikutus omaan pääomaan	Vaikutus tulokseen
31.12.2019
EUR	0	+/- 4
SEK	0	+/- 231
NOK	0	+/- 204
31.12.2018
EUR	0	+/- 2
SEK	0	+/- 148
NOK	0	+/- 97

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainasalkkuun. Lainojen duraatio on välillä 1–5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin, jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia voidaan tehdä korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	5 278	290
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	8 833	9 985
Yhteensä	14 112	10 275

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 %:n koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskeille (1 000 eur)	Vaikutus tulokseen
31.12.2019
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	-88
31.12.2018
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	-100

Hintariski

Rahoitusvaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden myyntihinta tilikauden päättymispäivänä on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia eikä niitä arvosteta käypään arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikka. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja sitä seuraa muun muassa emoyhtiön taloushallinto.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martelalla, kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan.

Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esimerkiksi viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (1 000 eur)	2019	2018
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	52	8
Myyntisaamiset ja lainasaamiset	16 847	17 153
Rahavarat	9 621	10 594
Yhteensä	26 520	27 754

Ks. liitetieto 15 myyntisaatavien jakaumasta sekä niihin sisältyvästä luottotappiovarauksesta.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen, kuten kassareservin ja luottotililimiittien, avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Martelan pankkilainat ovat kovenanttiehdon alaisia. Lisätietoa pankkilainoista ja niihin liittyvistä kovenattiehdoista kerrotaan liitetiedossa 18.

Rahavarat kauden 2019 lopussa olivat 9 621 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 1 950 teur.

Yhteensä	18 162	4 776	1 080	99	0	0	24 117
Rahoitusvelat yhteensä	18 162	4 776	1 080	99	0	0	24 117
Lainojen korko- ja takausmaksut	135	31	0		0	0	166
Luottolimiitti, limiitin käyttö	0	0	0	0	0	0	0	0
Ostovelat	9 839	0	0	0	0	0	9 839	9 839
Rahoitusleasingvelat	2 440	1 659	1 080	99	0	0	5 278	5 278
Eläkelainat	0	0	0	0	0	0	0	0
Pankkilainat	5 748	3 086					8 833	8 833
Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:	2020	2021	2022	2023	2024	Myöhemmin	Yhteensä	Tasearvo
(1 000 eur)

Rahavarat kauden 2018 lopussa olivat 10 594 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 1 750 teur.

Yhteensä	15 033	927	113	0	0	3 000	19 073
Annetut takaukset*	5	0	14	0	0	0	19
Rahoitusvelat yhteensä	15 028	927	99	0	0	3 000	19 054
Lainojen korko- ja takausmaksut	97	57	13		0	0	167
Luottolimiitti, limiitin käyttö	0	0	0	0	0	0	0	0
Ostovelat	8 612	0	0	0	0	0	8 612	8 612
Rahoitusleasingvelat	162	127	0	0	0	0	290	290
Eläkelainat	0	0	0	0	0	0	0	0
Pankkilainat	6 156	743	86			3 000	9 985	9 985
Sopimukseen perustuvat rahavirrat erääntyvät seuraavasti:	2019	2020	2021	2022	2023	Myöhemmin	Yhteensä	Tasearvo
(1 000 eur)

*Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella.

Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Oma pääoma	15 740	18 791
Taseen loppusumma - saadut ennakot	51 448	47 959
Omavaraisuusaste %	30,6	39,2

22. Muut vuokrasopimukset 24. Lähipiiritapahtumat

(1 000 eur)	31.12.2018
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	2 847
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	4 937
Yli viiden vuoden kuluttua	0
Yhteensä	7 785

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

IFRS 16:n käyttöönoton myötä vuoden 2019 esittämistapa suurimmalle osalle vuokrasopimuksista muuttui. Tiedot sopimuksista esitetään liitetiedossa 18.

Täsmäytyslaskelma vuoden 2018 vuokravastuun ja vuoden 2019 avaavan taseen välillä on esitetty laadintaperiaatteiden yhteydessä.

23. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2019	31.12.2018
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat ja eläkelainat	8 833	9 985
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 565	7 565
Annetut yrityskiinnitykset	14 240	14 294
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	21 805	21 859
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	321	308

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä.

Yhtiön hallitus omistaa yhteensä 6,2 % osakkeista ja 14,0 % äänivallasta. Yhtiön toimitusjohtajalla oli 6 667 kpl Martela Oyj:n osakkeita.

Konsernin rakenne	Kotimaa	Omistus osuus (%) 31.12.2019	Osuus ääni vallasta (%) 31.12.2019	Myyntiyhtiö	Tuotanto yhtiö
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi			x	x
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100	x	x
Grundell Muuttopalvelut	Suomi	100	100	x
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Nässjö	Ruotsi	100	100	x
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	x
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	x	x
Tehokaluste Oy	Suomi	100	100	x

Johdon työsuhde-etuudet

Konsernissa on määritetty johtoon kuuluviksi avainhenkilöiksi: Emoyhtiön hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saamat työsuhde-etuudet. Työsuhde-etuuksista esitetyt tiedot ovat suoriteperusteisia. Työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina käsitellään vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka sisältävät sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.

(1 000 eur)	2019	2018
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	-1 038	-1 337
Osakeperusteiset etuudet	0	0
	-1 038	-1 337
Palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet	-173	-173
Toimitusjohtaja	-261	-262
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	-604	-902
Yhteensä	-1 038	-1337

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:	2019	2018
Andersson Minna	-20,4	-20,4
Komi Kirsi*	-5,5	-22
Leskinen Eero	-22	-22
Martela Eero	-22	-22
Martela Heikki	-42,4	-42,4
Mattson Jan**	-16,5	0
Mellström Katarina ***	-22	-16,5
Närhinen Yrjö ****	0	-5,5
Vepsäläinen Anni	-22	-22
Yhteensä	-172,8	-172,8

* Hallituksessa Q1 2019 asti. ** Uusi jäsen, hallituksessa Q2 2019 lähtien.

*** Hallituksessa Q2 2018 lähtien. **** Hallituksessa Q1 2018 asti.

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa oleville jäsenille.

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot ja eläkesitoumukset	2019	2018
Palkat ja palkkiot	-261	-262
Lakisääteinen TyEL palkoista ja palkkioista	-66	-62

Palkat ja palkkiot sisältävät myös osakepalkkiot

Nykyisellä toimitusjohtajalla irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on irtisanomisajan lisäksi oikeus kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla ja konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksona ovat kalenterivuodet 2017–2018 yksittäin ja kumulatiivisesti sekä vuodet 2019–2020. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot maksetaan ansaintajaksojen päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä.

Ansaintajakson 2017–2018 perusteella ei makseta osakepalkkiota.

Ansaintajakson 2019–2020 osalta vuoden 2019 tulos sisältää 72 teur varauksen mahdollista vuonna 2021 suorittetavaa osakepalkkiota varten.

Liitetietoja näistä palkitsemisjärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 17 Osakeperäiset maksut.

25. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Martela-konserni 2015–2019		2019	2018	2017	2016	2015
Liikevaihto	meur	106,2	103,1	109,5	129,1	132,8
Liikevaihdon muutos	%	3,0	-5,9	-15,2	-2,8	-2,3
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	23,1	17,0	22,3	33,1	35,9
suhteessa liikevaihtoon	%	21,7	16,5	20,4	25,6	27,0
Vienti Suomesta	meur	22,7	16,3	18,4	16,5	11,1
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	2,3	1,7	2,2	2,9	0,7
suhteessa liikevaihtoon	%	2,1	1,6	2,1	2,2	0,5
Poistot	meur	4,9	2,6	2,6	2,9	3,4
Tutkimus ja kehitys	meur	2,2	1,9	2,0	1,9	2,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,1	1,8	1,8	1,5	1,6
Henkilöstö keskimäärin		494	510	508	550	622
Henkilöstön muutos	%	-3,1	0,4	-7,6	-11,6	-16,2
Henkilöstö tilikauden lopussa		464	501	507	506	575
Kannattavuus		2018	2018	2017	2016	2015
Liikevoitto	meur	-2,0	-2,1	0,3	6,2	4,1
suhteessa liikevaihtoon	%	-1,9	-2,0	0,2	4,8	3,1
Voitto ennen veroja	meur	-2,7	-2,5	0,0	5,6	3,4
suhteessa liikevaihtoon	%	-2,5	-2,4	0,0	4,4	2,5
Tilikauden tulos*	meur	-2,5	-2,4	-0,6	3,3	2,5
suhteessa liikevaihtoon	%	-2,4	-2,3	-0,6	2,6	1,9

			*Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos.
--	--	--	-------------------------------------------------------------------	--	--

Rahoitus ja taloudellinen asema	2019	2018	2017	2016	2015
Taseen loppusumma	meur	55,2	50,0	56,4	56,2	56,0
Oma pääoma	meur	15,7	18,8	22,6	25,2	22,7
Korolliset nettovelat	meur	5,0	0,1	6,6	-4,8	3,8
Suhteessa liikevaihtoon	%	4,7	0,1	6,0	-3,7	2,8
Omavaraisuusaste	%	30,6	39,2	40,8	45,3	40,9
Nettovelkaantumisaste	%	31,5	0,7	28,9	-18,9	16,6
Liiketoiminnan kassavirta	meur	6,3	7,4	-7,6	11,7	3,9
Maksetut osingot	meur	0,4	1,3	1,5	1,0	0,4

26. Osakekohtaiset tunnusluvut

josta Suomessa		385	425	435	435	430			2019	2018	2017	2016	2015
Kannattavuus		2018	2018	2017	2016	2015	Tulos osaketta kohti	EUR	-0,61	-0,57	-0,15	0,81	0,61
							Tulos osaketta kohti		-0,61	-0,57
Liikevoitto	meur	-2,0	-2,1	0,3	6,2	4,1	(laimennettu)	EUR			-0,15	0,81	0,61
suhteessa liikevaihtoon	%	-1,9	-2,0	0,2	4,8	3,1	Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,68	1,68	1,68	1,68	1,68
Voitto ennen veroja	meur	-2,7	-2,5	0,0	5,6	3,4	Osinko	EUR	0,0 *)	0,1	0,32	0,37	0,25
							Osinko/tulos osaketta kohti	%	0,0	-17,5	-208,4	45,8	41,2
suhteessa liikevaihtoon	%	-2,5	-2,4	0,0	4,4	2,5	Efektiivinen osinkotuotto	%	0,00	3,38	4,30	2,90	7,10
Tilikauden tulos*	meur	-2,5	-2,4	-0,6	3,3	2,5
suhteessa liikevaihtoon	%	-2,4	-2,3	-0,6	2,6	1,9	Oma pääoma osaketta kohti	EUR	3,80	4,54	5,47	6,13	5,54
Liikevaihto/henkilö	teur	215	202	216	235	214	A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	3,36	2,96	7,47	12,84	3,53
							Osakkeiden osakeantioikaistu
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-14,7	-11,4	-2,7	13,9	11,6	lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	-6,4	-4,9	1,6	18,2	12,1	Osakkeiden keskimääräinen
							osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60	4 155,60
*Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos.							Hinta/voittosuhde, P/E-luku		-5,48	-5,18	-48,64	15,90	5,80
							Osakkeiden markkina-arvo**	MEUR	13,92	12,26	30,95	52,75	14,40

*Hallituksen ehdotus vuodeksi 2019.

**K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	=	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	=	Osinko / osake x 100 Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakeantikorjattu osinko / osake x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	=	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	=	Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	=	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

27. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2019 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2019	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osakepää omasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500		15 12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2019	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
Martela Heikki Juhani	52 122	130 942	183 064	4,4	1 173 382	7,5
Palsanen Leena Maire Sinikka	4 486	131 148	135 634	3,3	220 868	1,4
Palsanen Jaakko Antero	1 600	132 140	133 740	3,2	164 140	1,0
AC Invest Oy	0	103 777	103 777	2,5	103 777	0,7
Meissa-Capital Oy	0	86 487	86 487	2,1	86 487	0,6
Etelä-Pohjanmaan Turve Oy	0	82 000	82 000	2,0	82 000	0,5
Sr Nordea Nordic Small Cap	0	76 286	76 286	1,8	76 286	0,5
Lindholm Tuija Elli Annikki	43 122	28 221	71 343	1,7	890 661	5,7
Martela Pekka Kalevi	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Andersson Minna Sinikka	49 200	0	49 200	1,2	984 000	6,3
Martela Mari Kaarina	20 219	9 596	29 815	0,7	413 976	2,6
Muut osakkeenomistajat	72 777	2 202 221	2 274 998	54,7	3 657 761	23,4
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100	15 646 800	100

Luettelo sisältää kaikki yli 1 % osakkeista tai äänivallasta omistavat osakkeenomistajat.

Yhtiön hallitus omistaa yhteensä 6,2 % osakkeista ja 14,0 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 13 082 kpl A-sarjan osaketta. Omista osakkeista 12 036 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistiltä yhtiön omalle arvo-osuustilille. Omien osakkeiden määrä on 0,31 % kaikista osakkeista ja 0,08 % kaikista äänistä. Yhtiökokous on myöntänyt vuonna 2019 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet päättää osakeannista, omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415 560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2019

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
1–500	2 593	78,3	372 466	9,0	372 466	2,4
501–1000	367	11,1	285 938	6,9	289 738	1,9
1001–5000	259	7,8	570 554	13,7	744 974	4,8
yli 5000	93	2,8	2 909 723	70,0	13 901 242	88,8
Yhteensä	3 312	100,0	4 138 681	99,6	15 308 420	97,8
joista hallintarekisteröityjä	6		73 821	1,8	73 821	0,5
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	4		16 919	0,4	338 380	2,2
Yhteensä			4 155 600 100,0		15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2019

Osakkeita kpl	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Yritykset	138	4,2	1 068 835	25,7	6 616 835	42,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	12	0,4	127 910	3,1	197 550	1,3
Julkisyhteisöt	1	0,0	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	7	0,2	26 984	0,6	26 984	0,2
Kotitaloudet	3 144	94,9	2 492 708	60,0	8 114 447	51,9
Ulkomaiset sijoittajat	10	0,3	13 023	0,3	17 204	0,1
Yhteensä	3 312	100,0	4 064 860	97,8	15 308 420	97,8
joista hallintarekisteröityjä	6		73 821	1,8	73 821
Odotusluettelolla ja yhteistilillä	4		16 919	0,4	338 380	2,2
Yhteensä			4 155 600 100,0		15 646 800	100,0

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
Liikevaihto	1	102 234	98 049
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-195	-526
Valmistus omaan käyttöön		172	475
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 237	1 309
Materiaalit ja palvelut	3	-76 371	-70 331
Henkilöstökulut	4	-16 073	-16 209
Liiketoiminnan muut kulut		-11 281	-12 332
Poistot ja arvonalennukset	5	-2 216	-2 334
Liikevoitto (-tappio)		-2 493	-1 899
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-1 953	-471
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-4 446	-2 370
Konserniavustukset	7	1 300	1 784
Tilinpäätössiirot	7	1 300	1 784
Tuloverot	8	2	23
Tilikauden voitto (tappio)		-3 144	-563

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2019	31.12.2018
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		7 545	8 388
Muut pitkävaikutteiset menot		4 547	5 429
Ennakkomaksut		2 038	478
		14 131	14 295
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		80	80
Rakennukset ja rakennelmat		1 895	1 929
Koneet ja kalusto		878	713
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23
		2 876	2 745
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		7 498	7 498
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä		5 425	6 960
Muut osakkeet ja osuudet		7	8
		12 930	14 466
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		5 441	5 782
Keskeneräiset tuotteet		1 019	1 012
Valmiit tuotteet/tavarat		487	689
Ennakot toimittajilta		429	286
		7 377	7 770
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		17 515	20 156
Lainasaamiset		5 059	1 460
Siirtosaamiset		2 759	2 879
		25 333	24 495
Rahat ja pankkisaamiset		8 918	9 185
		71 564	72 956

(1 000 eur)	Viite	31.12.2019	31.12.2018
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma	13
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		27 284	28 262
Tilikauden tulos		-3 144	-563
		32 267	35 826
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	14
Lainat rahoituslaitoksilta		3 086	3 829
Siirtovelat		150	150
		3 236	3 979
Lyhytaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		5 743	6 143
		5 743	6 143
Saadut ennakot		2 533	1 755
Ostovelat		13 581	17 037
Siirtovelat		12 025	5 248
Muut lyhytaikaiset velat		2 180	2 968
		30 318	27 009
Vieras pääoma yhteensä		39 297	37 130
		71 564	72 956

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.–31.12.2019	1.1.–31.12.2018
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	106 331	105 600
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 237	1 369
Maksut liiketoiminnan kuluista	-102 847	-99 993
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	4 721	6 976
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-346	-472
Saadut osingot liiketoiminnasta	0	0
Maksetut verot	184	1 173
Liiketoiminnan rahavirta (A)	4 558	7 677
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 949	-535
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	-57
Myönnetyt lainat	-1 319	-1 026
Lainasaamisten takaisinmaksut	0	582
Investointien rahavirta (B)	-3 267	-1 036
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot		6 000
Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 143	-8 143
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-414	-1 326
Rahoituksen rahavirta (C)	-1 557	-3 469
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-266	3 173
Rahavarat tilikauden alussa*	9 185	6 012
Rahavarat tilikauden lopussa*	8 918	9 185

*Likvidit varat sisältävät rahat ja pankkisaamiset.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

MARTELA OYJ:N TILINPÄÄTÖS ON LAADITTU Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS, Finnish Accounting Standards). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta todettu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin. Tytäryhtiöille myönnetyt valuuttamääräiset pääomalainat käsitellään tytäryhtiösijoituksina eikä niistä kirjata kurssieroa emoyhtiön tilinpäätökseen.

Pääomalainoista aiheutuneet kurssierot huomioidaan konsernitilinpäätöksessä.

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3 –10 vuoden aikana. Liikearvot poistetaan tasapoistoina kymmenen vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet:

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasa-poistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja kertynyt poistoero erillisenä eränä taseessa.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:
Rakennukset ja rakennelmat 20–30 vuotta
Koneet ja kalusto 4–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Sijoitukset:

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja arvonmuutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalentumistestaus:

Liikearvo ja sijoitukset tytäryhtiöihin testataan vuosittain arvonalentumisen varalta huolimatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Tytäryhtiöiden yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalennustestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmien keskeiset olettamukset ovat yksiköiden kasvu- ja kannattavuuskehitykset. Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu 1,5 %:n kasvuennusteen mukaan.

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon painotettua keskihintaa käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Rahoitusarvopaperit:

Rahoitusarvopapereihin luokitellaan sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset:

Yhtiöllä ei ole käytössään johdannaisia 31.12.2019 tai 31.12.2018. Tarvittaessa käytettävät yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia.

Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Tulovero:

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan veroon. Emoyhtiö ei kirjaa tilinpäätökseensä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet:

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty muun muassa välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut:

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot, muun muassa vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Vuokrasopimukset:

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Osakeperusteiset maksut:

Konsernin osakeperusteisessa kannustejärjestelmässä, jossa ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet 2017–2018 ja 2019–2020, maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä johtuvat osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan.

Omat osakkeet:

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno on vähennetty vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain, % liikevaihdosta

	2019	2018
Suomi	76	84
Skandinavia	19	12
Muut	5	4
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Yhteensä	1 237	1 309
Muut liiketoiminnan tuotot, konserni	970	10
Muut liiketoiminnan tuotot	22	57
Vuokratuotot	245	1 242
(1 000 eur)	2019	2018

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2019	2018
Ostot tilikauden aikana	-57 570	-53 051
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-341	371
Ulkopuoliset palvelut	-18 655	-17 651
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-76 566	-70 331
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	-58	-58
Muista palveluista	-79	0
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	-137	-58

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2019	2018
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	-262	-262
Hallituksen palkat ja palkkiot	-173	-173
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	-435	-435
Muut palkat ja palkkiot	-12 776	-12 825
Eläkekulut	-2 443	-2 453
Muut henkilösivukulut	-418	-497
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-16 073	-16 209
Luontaisedut	-232	-256
Yhteensä	-16 305	-16 465
Henkilöstö
Henkilöstö keskimäärin; työntekijät	82	86
Henkilöstö keskimäärin; toimihenkilöt	186	189
Henkilöstö keskimäärin yhteensä	268	275
Henkilöstö vuoden lopussa	238	269

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2019	2018
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	-1 907	-1 919
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-34	-79
Koneet ja kalusto	-275	-336
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	-2 216	-2 334
Arvonalentumiset	0	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-2 216	-2 334

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2019	2018
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	3	4
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	55	55
Valuuttakurssivoitot	5	1
Korkokulut	-293	-216
Valuuttakurssitappiot	-105	-218
Muut rahoituskulut	-83	-96
Arvonalentumiset	-1 535
Yhteensä	-1 953	-471

Arvonalentumiset 2019 sisältää Martela AB:n pääomalainasaamisen alaskirjauksen perustuen tehtyihin arvonalentumistestauksiin.

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur) 31.12.2019	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	12 415	12 339	478	25 232
Lisäykset	97	77	2 159	2 336
Hankintameno 31.12.	12 512	12 416	2 038	26 969
Kertyneet poistot 1.1.	-4 028	-6 907	0	-10 936
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-940	-962	0	-1 901
Kertyneet poistot 31.12.	-4 968	-7 868	0	-12 837
Kirjanpitoarvo 1.1.	8 387	5 430	478	14 295
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 545	4 547	2 038	14 131

7. Poistoero ja konserniavustukset

(1 000 eur)	2019	2018
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Konserniavustus, annetut - /saadut +	1 300	1 784
Tilinpäätössiirrot yhteensä	1 300	1 784

8. Tuloverot

Yhteensä	2	23
Edellisten tilikausien verot	2	23
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0	0
(1 000 eur)	2019	2018

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut tilikaudella 2018 ja 2019.

31.12.2018	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	12 415	12 141	154	24 711
Lisäykset	0	197	324	522
Hankintameno 31.12.	12 415	12 339	478	25 232
Kertyneet poistot 1.1.	-3 095	-5 929	0	-9 024
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-933	-979	0	-1 912
Kertyneet poistot 31.12.	-4 028	-6 907	0	-10 936
Kirjanpitoarvo 1.1.	9 320	6 212	154	15 687
Kirjanpitoarvo 31.12.	8 387	5 430	478	14 295

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)			Koneet	Muut aineelliset
31.12.2019	Maa-alueet	Rakennukset	ja kalusto	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	80	10 623	11 999	23	22 725
Lisäykset	0	0	446	0	446
Hankintameno 31.12.	80	10 623	12 445	23	23 170
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 694	-11 286	0	-19 980
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-34	-281	0	-315
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 728	-11 567	0	-20 295
Kirjanpitoarvo 1.1.	80	1 929	713	23	2 745
Kirjanpitoarvo 31.12.	80	1 895	878	23	2 876

31.12.2018	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	80	10 617	11 517	23	22 237
Lisäykset	0	6	499	0	505
Hankintameno 31.12.	80	10 623	11 999	23	22 725
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 615	-10 944	0	-19 559
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-79	-342	0	-422
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 694	-11 286	0	-19 980
Kirjanpitoarvo 1.1.	80	2 002	573	23	2 678
Kirjanpitoarvo 31.12	80	1 929	713	23	2 745

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset vuonna 2019 ovat 1 850 teur (1 850 teur 2018).

Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo vuonna 2019 oli 90 teur (130 teur 2018).

11. Sijoitukset

(1 000 eur) 31.12.2019	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	7 498	9	6 960	14 466
Lisäykset	0	0		0
Vähennykset	0	-1	-1 535	-1 536
Tasearvo kauden lopussa	7 498	7	5 425	12 930

Tasearvo kauden lopussa	7 498	9	6 960	14 466
Lisäykset	0	0	0	0
Tasearvo kauden alussa	7 498	13	6 960	14 471
31.12.2018	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä

					Osakkeiden	Osakkeiden
		Emoyhtiön	Osuus	Osakkeiden	nimellisarvo	kirjanpitoarvo
Tytäryhtiöosakkeet:		osuus	äänivallasta %	kpl	(1 000)	(1 000 eur)
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2 208 eur	2 208
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	100	8 eur	4 440
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	510	9 eur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	50 000	5 000 sek	550
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100	12 500	1 250 sek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	200 nok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3 483 pln	135
Tehokaluste Oy	Suomi	100	100	0	0 eur	0
Yhteensä						7 498
Muut osakkeet ja osuudet:						7

12. Saamiset

(1 000 eur)	2019	2018
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	1 502	3 852
Lainasaamiset	5 059	1 460
Siirtosaamiset	0	1 200
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	16 013	16 303
Siirtosaamiset	2 759	1 679
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	25 333	24 495

Siirtosaamisten olennaiset erät	2019	2018
Henkilöstökulujen siirtosaamiset	164	169
Siirtyvät tuloverot	0	182
Menoennakot	463	236
Muut siirtosaamiset	774	345
Liikevaihtojaksotus	1 358	748
Siirtosaamiset yhteensä	2 759	1 679

13. Oman pääoman muutokset

	Luku		Osuus		Osuus
	määrä	Yhteensä	osake		äänistä
Osakekannan jakautuminen 31.12.2019	kpl	€	pääomasta	Ääniä	%
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500		15 12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	13 082
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 142 518
Oma pääoma (1 000 eur)	2019		2018
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vapaa oma pääoma
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	27 698		29 589
Osingonjako	-414		-1 326
Tilikauden voitto	-3 144		-563
Voittovarat 31.12.	24 140		27 698
Oma pääoma yhteensä	32 267		35 826

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 24 140 teur vuonna 2019 (27 698 teur 2018).

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä.

Martela Oyj omistaa 13 082 kpl (13 082 kpl 2018) A-sarjan osaketta. Osakkeista 12 036 kappaletta on ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 1 046 kappaletta on siirretty yhtiökokouksen 13.3.2018 tekemällä päätöksellä yhteistiltä yhtiön omalle arvo-osuustilille.

Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2019 oli 3,36 €/osake (2,96 € 2018), yhteensä 43,9 teur (38,7 teur 2018).

Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

14. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2019	2018
Lainat rahoituslaitoksilta	3 086	3 829
Siirtovelat	150	150
Yhteensä	3 236	3 979

Rahalaitoslainojen muutokset ja lyhennykset	2019	2018
Rahalaitoslainat
Lainat 1.1.	4 971	6 114
Lyhennykset	-1 143	-1 143
Lainat 31.12.	3 828	4 971
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	150	150

Lyhennykset	2019	2020	2021	2022
Rahoituslaitoslainat	1 143	743	342	2 742
Yhteensä	1 143	743	342	2 742

15. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2019	2018
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	5 480	9 790
Siirtovelat konserniyhtiöille	7 727	1 975
Yhteensä	13 208	11 766
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	5 743	6 143
Saadut ennakot	2 533	1 755
Ostovelat	8 101	7 247
Muut lyhytaikaiset velat	2 180	2 968
Siirtovelat	4 297	3 273
Yhteensä	22 854	21 386
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	36 061	33 152

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

Siirtovelkojen olennaiset erät	2019	2018
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 261	1 636
Korko- ja rahoitusjaksotukset	124	18
Rojaltit	159	105
Menojäämät	1 753	1 515
Siirtovelat yhteensä	4 297	3 274

16. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2019	2018
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	8 829	9 971
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 565	7 565
Annetut yrityskiinnitykset	11 368	11 368
Yllä mainittuihin velkoihin vakuudeksi annettuja kiinnityksiä yhteensä	18 933	18 933
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	321	308
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	1 834	1 706
Yhteensä	2 155	2 014
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	365	385
Myöhemmin maksettavat	214	364
Yhteensä	579	749
Vuokravastuut	3 447	5 297

Tilintarkastuskertomus

Martela Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n (y-tunnus 0114891-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Myyntituottojen 106,2 milj. euroa tulouttaminen

(Laatimisperusta sekä konsernitilinpäätöksen liitetieto 1)

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

• Martela Lifecycle® -liiketoimintamalliin kuuluu sekä tuotteiden että palveluiden myyntiä.
• Raportoitavien myyntituottojen määrä ja tuloutusajankohta ovat riippuvaisia asiakassopimuksen sisällöstä ja sopimusehdoista.
• Myyntituottojen raportointiin sisältyy riski siitä, että tilinpäätökseen kirjattujen euromäärien tuloutus on tapahtunut väärällä arvolla tai raportointikaudella.

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

• Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutukseen sovellettavien laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta, minkä lisäksi olemme suorittaneet myynnin tuloutukseen liittyvien sisäisten kontrollien testausta.
• Myyntituottojen tuloutuksen oikeellisuudesta olemme pyrkineet varmistumaan muun muassa testaamalla, että toimitus ja sitä vastaava lasku on kirjattu sopimusehtojen mukaisesti oikealle tilikaudelle. Myyntisaamisten osalta olemme käyneet läpi saatuja maksusuorituksia. Olemme myös tarkastaneet asiakkaan, toimitusten ja laskujen vastaavuutta.
• Olemme tarkastaneet laskutuksen aukottomuutta, hyvityslaskuja sekä asiakas- ja tuoteryhmäkohtaisten katteiden poikkeamia.

Vaihto-omaisuuden 8,0 milj. euroa arvostaminen

(Laatimisperusta sekä konsernintilinpäätöksen liitetieto 14)

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

• Vaihto-omaisuus muodostaa konsernitaseen loppusummasta noin 14 %.
• Vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteisiin liittyy johdon harkintaan perustuvia arvioita, minkä lisäksi raportointiin voi liittyä inhimillisen virheen riski. Arviot vaihto-omaisuuden nimikkeiden kuranttiudesta perustuvat mm. kiertäviin inventaareihin sekä nimikkeiden kiertonopeusanalyyseihin, joiden perusteella johto tekee kokonaisarvion mahdollisista arvonalentumisista.

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

• Olemme arvioineet yhtiössä määriteltyjä laskentasääntöjä vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen sekä raportoinnin johdonmukaisuutta em. laskentasääntöjen soveltamisessa.
• Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt vaihto-omaisuuden sisäisten kontrollien testausta sekä aineistotarkastustoimenpiteitä.
• Olemme arvioineet konsernin inventaarikäytäntöjä sekä suorittaneet varastojen saldojen tarkastuslaskentaa sekä tilikauden aikana että tilinpäätösajankohdassa. Olemme selvittäneet konsernin inventaarien kattavuutta inventointiasteen avulla sekä analysoineet inventointieroja mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi.
• Olemme lisäksi analysoineet negatiivisia nimikesaldoja ja hitaasti kiertäviä nimikkeitä data-analyysien avulla.

• Olemme arvioineet vaihto-omaisuuden arvonalentumisten kirjausperusteita ja tilinpäätökseen kirjattujen arvonalentumisten riittävyyttä.

Tytäryhtiösijoitusten ja -saamisten 6,3 milj. euroa ja sekä liikearvon 7,4 milj. euroa arvostaminen (Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä emoyhtiön tilinpäätöksen (FAS) liitetiedot 11, 12 ja 15)

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

• Emoyhtiön oma pääoma on 32,3 milj. euroa, josta jakokelpoisten varojen osuus on 24,1 milj. euroa.
• Emoyhtiön varoista merkittävä osa on sitoutunut sijoituksiin tytäryhtiöihin. Emoyhtiön taseessa esitetyt suorat nettosijoitukset tytäryhtiöihin ovat 6,3 milj. euroa, minkä lisäksi taseessa on tytäryhtiöihin liittyvää liikearvoa 7,4 milj. euroa. Edellä mainittujen erien arvostuksella on olennainen vaikutus määriteltäessä emoyhtiön jakokelpoisia voittovaroja.
• Emoyhtiön johto laatii vuosittain sijoitusten tasearvoihin liittyvät arvonalentumistestauslaskelmat. Näihin laskelmiin sisältyy merkittävä määrä johdon arvioita. Laskelman perusteella Martela AB:n lainasaamisesta on tehty 1,5 M€:n arvonalentumiskirjaus.

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

• Olemme arvioineet arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjen rahavirtaennusteiden sekä käytettyjen diskonttauskorkojen asianmukaisuutta. Olemme analysoineet kriittisesti perusteita ja johdon oletuksia, joiden mukaan tulevien vuosien rahavirtaennusteet on laadittu.
• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknistä oikeellisuutta ja verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset

sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 1989 alkaen yhtäjaksoisesti 31 vuotta.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 12. helmikuuta 2020 KPMG OY AB

Jukka Rajala, KHT

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 2019

Hallinnointi

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Martela noudattaa kaikkia koodin suosituksia.

Organisaatio

Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon.

Yhtiön organisaatio 2019 koostui seuraavista yksiköistä:

• Sales and Marketing -yksikkö (SM), joka vastaa asiakkuuksista, myynnistä, työympäristöpalveluista, yrityksen brändistä ja markkinoinnista.
• Innovation to Market (ITM) -yksikkö, joka vastaa työympäristöpalvelujen ja tuoteportfolion kehityksestä ja hallinnasta.
• Customer Supply Management (CSM) -yksikkö, joka vastaa myynnin jälkeisistä toimenpiteistä eli hankinnoista, tuotannosta, muuttopalveluista, tuotekehityksestä, laadunhallinnasta, tutkimuslaboratoriosta, IT:stä, materiaalivirtojen suunnittelusta, logistiikasta ja vastuullisuuden hallinnasta. Tehtaat on keskitetty kolmeen paikkaan: Suomessa Nummelaan (lopputuotteiden kokoonpano) ja Kiteelle (melamiini- ja laminaattikomponenttien valmistus) sekä Puolassa Varsovaan (verhoilukomponenttien valmistus).
• People & Communication -yksikkö, joka vastaa henkilöstön ja viestinnän hallinnasta.
• Konsernin talous ja IR-yksikkö, joka vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista, sijoittajasuhteista ja lakiasioista.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

Osake

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeen omistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2019 oli 7 milj. euroa.

Hallitus

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus.

Hallituskokoonpanoa koskevan valmistelun toteuttavat merkittävät osakkeenomistajat, jotka ehdottavat tekemänsä valmistelun perusteella yhtiökokoukselle valittavaksi hallituksen jäseniä. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen monimuotoisuuden periaatteiden mukaan hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä ja toisiaan täydentävä kokemus ja osaaminen Martelan liiketoiminnan kannalta tärkeimmiltä toimialoilta ja markkinoilta, hallituksessa on oltava molempia sukupuolia ja monipuolinen ikäjakauma ja hallituksen jäsenillä tulee yhdessä olla riittävän monipuolinen ammatti- ja koulutustausta, strategian kehitys- ja implementointitaito, talousalan asiantuntemus, kokemus yhtiöiden johtamisesta eri kehitysvaiheissa; innovointi-, päätöksenteko- ja kyseenalaistamiskyky sekä riittävä aika hallitustyölle. Monimuotoisuuden toteutumista ja kehitystä tavoitteiden saavuttamiseksi arvioidaan hallituksen itsearviointikeskustelussa.

Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itsearviointi sekä hallituksen valiokunnat.

Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien ohella hallituksen tehtävänä on muun muassa:

• päättää konsernin strategiasta,
• päättää konsernirakenteesta,
• hyväksyä tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset,
• hyväksyä konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit sekä merkittävät investoinnit ja lahjoitukset,
• päättää liiketoiminnan laajennuksista tai supistuksista ja yritys- ja liiketoimintakaupoista,
• päättää riskienhallintapolitiikasta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteista,
• päättää osinkopolitiikasta ja tehdä yhtiökokoukselle ehdotus maksettavan osingon määrästä,
• päättää rahoituspolitiikasta,
• nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkauksestaan,
• valtuuttaa palkitsemisvaliokunnan päättämään konsernin johtoryhmän jäsenten nimityksistä ja heidän palkkauksestaan sekä konsernin koko henkilöstön tulospalkkiojärjestelmän yleisperiaatteista,
• päättää johdon osakeperusteisista kannustejärjestelmistä,
• hyväksyä ja tarkistaa säännöllisesti hallintoperiaatteet ja ohjausjärjestelmät sekä sisäiset toimintapolitiikat,
• vahvistaa vuosittain yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä käsitellä yhtiön toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät,
• nimittää hallituksen valiokunnat ja päättää niiden raportoinnista,
• hyväksyä hallituksen tekemiin päätöksiin liittyvät pörssitiedotteet,
• vahvistaa hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet sekä
• vastata muista osakeyhtiölaissa ja hallinnointikoodissa tai muualla säädetyistä tehtävistä.

Tilikauden aikana hallitus kokoontui 9 kertaa. Jäsenten läsnäoloprosentti oli 100.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Eero Leskinen, Eero Martela, Jan Mattsson, Katarina Mellström ja Anni Vepsäläinen. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Eero Leskinen, Jan Mattsson, Katarina Mellström ja Anni Vepsäläinen.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan, joilla molemmilla on kirjallinen työjärjestys.

Palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksen mukaan sen keskeisiä tehtäviä ovat:

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkausasioista ja vuosittaisista tulospalkkioista sekä konsernin koko henkilöstön tulospalkkiojärjestelmän yleisperiaatteista,
• valmistella hallitukselle avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustejärjestelmien rakenteen, perusteet ja tavoitetasot sekä
• käsitellä toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä. Palkitsemisvaliokunta käsittelee myös palkka- ja palkkioselvityksen tilinpäätöksen yhteydessä.

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Martela, Jan Mattsson ja Katarina Mellström.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaan sen keskeisiä tehtäviä ovat:

• seurata tilinpäätösraportoinnin ja osavuosikatsauksen prosesseja,
• valvoa taloudellista raportointiprosessia,
• seurata yhtiön taloudellista tilaa,
• seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä ja tehokkuutta,
• käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä,
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta,
• käydä yhdessä tilintarkastajien ja yhtiön johdon kanssa läpi suoritetun tilintarkastuksen havainnot ja tarkastuksen suorittamista mahdollisesti vaikeuttaneet seikat,
• arvioida tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle,
• arvioida tilintarkastuksesta ja oheispalveluista veloitettavia palkkioita ja niiden perusteita,
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus,
• arvioida lakien ja määräysten noudattamisprosessia sekä eettisten periaatteiden noudattamista organisaatiossa,
• käsitellä yhtiön merkittävimpiä oikeudenkäyntejä ja viranomaismenettelyjä koskevat raportit.

Hallituksen sihteerinä toimii lakimies samasta yrityksestä, josta muutkin lakipalvelut pääsääntöisesti hankitaan. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa sekä säännöllisessä yhteydessä tilintarkastajaan.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Konsernin johtoryhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat edustettuina eri yksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Konsernin taloudellinen raportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportti konsernin taloudellisesta kehityksestä ja ennusteesta. Raportti ja ennuste käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittämänä.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

Tilintarkastus

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Rajala. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMG-ketjuun.

Sisäinen valvonta

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2–3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, liiketoiminta-alueiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti muun muassa kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti.

Controllerit ja talouspäälliköt (controller-toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja muusta taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistusten mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2019 sisäisen valvonnan keskeisinä painopistealueina ovat olleet myyntiin ja tarjouksesta toimitukseen liittyvät prosessit sekä vaihto-omaisuuden hallintaan liittyvät prosessit.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat muun muassa ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Martelan liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen yhtiö ei ole toistaiseksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäistä seurantaa toteutetaan liiketoimintaprosesseissa olevien kontrollien muodossa, ja yhtiö tekee tarvittaessa joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Riskit

Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla, jotka kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania. Toimitusketjun vastuullisuusnäkökohdat käsitellään vuosittain tehtävässä vastuullisuusraportissa. Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät

Tietoa johdon palkitsemisesta ja vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liite tiedoista sekä palkka- ja palkkioselvityksestä, joka löytyy yhtiön kotisivuilta.

Sisäpiirihallinto

Martela noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi Martelan hallitus on vahvista nut yhtiölle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Yhtiö on määrittänyt pysyviksi sisäpiiriläisiksi Martela-konsernissa työskentelevät henkilöt, joilla on asemansa tai tehtäviensä johdosta pääsy kaikkeen Martelaa koskevaan sisäpiiritietoon. Pysyvän sisäpiiriluettelon tiedot eivät ole julkisia. Pysyvän sisäpiiriluettelon lisäksi perustetaan tarvittaessa myös Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen mukaisesti hankekohtaisia, ei-julkisia sisäpiiriluetteloita. Pysyviä sisäpiiriläisiä ei merkitä hankekohtaisiin sisäpiiriluetteloihin.

Yhtiön johtohenkilöt ja muut pysyvät sisäpiiriläiset sekä taloudellisten raporttien valmiste luun osallistuvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Martelan rahoitusvälineillä ennen Martelan osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Suljetun ikkunan pituus on Marte lassa 30 päivää.

Martela julkistaa mahdollisimman pian sisäpiiritiedon, joka koskee suoraan Martelaa tai sen rahoitusvälinettä, ellei vallitsevista olosuhteista seuraa, että kyseisen sisäpiiritiedon julkistami sen lykkäämisen edellytykset täyttyvät. Martelalla on käytössä sisäinen prosessi sisäpiiritiedon arviointiin ja julkistamiseen sekä julkistamisen lykkäämisedellytysten ja keston arviointiin ja seurantaan. Martela huolehtii lykkäämisedellytysten täyttymisen jatkuvasta seurannasta ja valmiudesta julkistaa tiedot välittömästi mahdollisessa tietovuototilanteessa.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaan Martelalla on velvollisuus julkistaa yhtiön joh tohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Martelan rahoitusvälineillä.

Martelan ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt ovat:

• Martelan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja; ja
• Martela-konsernin johtoryhmän jäsenet.

Yhtiön johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimia Martela-konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä seurataan. Vuoden 2019 aikana ei ole ollut olennaisia lähipiiriliiketoimia.

Vasemmalta: Jan Mattsson, Katarina Mellström, Minna Andersson, Eero Martela, Eero Leskinen ja Heikki Martela. Anni Vepsäläinen puuttuu kuvasta.

Hallituksen jäsenet

Hallituksen puheenjohtaja

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000–2002 ja uudelleen alkaen 2015. Martela Oyj:n toimitusjohtaja 2002–2015.

Keskeisimmät muut tehtävät:

• Hallituksen puheenjohtaja, Marfort Oy
• Hallituksen jäsen, Lappset Group Oy, Netcontrol Group Oy ja Filosofian Akatemia Oy

Omistaa 130 942 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Varapuheenjohtaja

Leskinen Eero

s. 1956, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Keskeisimmät muut tehtävät:

• Hallituksen puheenjohtaja, Finnos Oy
• Hallituksen jäsen, Nanso Group Oy, Treston Group Oy, Ursviken Group Oy, Northern Star Oy ja Limestone Platform AS

Omistaa 19 750 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Hallituksen jäsenet

Andersson Minna

s. 1973, MEng, MKT (markkinointitutkinto) Hallituksen jäsen vuodesta 2017.

Keskeisimmät muut tehtävät:

• Head of Sales and Marketing, Canter Oy • Hallituksen jäsen Canter Oy and Marfort

Oy Omistaa 49 200 kpl Martela Oyj:n K-sarjan

Martela Eero

osaketta.

s. 1984, DI (informaatioverkostot) Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Keskeisimmät muut tehtävät:

• General Manager, Suomi, Columbia Road Oy

Omistaa 6 710 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta ja 400 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Mattsson Jan

s. 1966, M. Sc. Architecture, KHT Royal Institute of Technology Hallituksen jäsen vuodesta 2019. Sweco Architects AB, toimitusjohtaja vuodesta 2006 lähtien.

Keskeisimmät muut tehtävät:

• Tovatt Architects & Planners AB, hallituksen puheenjohtaja
• Svenska Innovationsföretag, hallituksen jäsen.

Ei omistuksia.

Mellström Katarina

s. 1962, M.Sc. Business and Economics Hallituksen jäsen vuodesta 2018. Keskeisimmät muut tehtävät:

• Omistaja, IMM Consulting AB
• Vectura AB hallituksen jäsen Ei omistuksia.

Vepsäläinen Anni

s.1963, DI Hallituksen jäsen vuodesta 2016.

Keskeisimmät muut tehtävät:

• Toimitusjohtaja, Suomen Messut Osuuskunta
• Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
• Hallituksen jäsen, Keskuskauppakamari Ei omistuksia.

Vasemmalta: Kalle Lehtonen, Mikko Mäkelä, Matti Rantaniemi, Ville Taipale ja Johan Westerlund.

Johtoryhmän jäsenet

Toimitusjohtaja (CEO)

Rantaniemi Matti

s. 1973, insinööri, MBA

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2015.

Keskeinen työkokemus:

• Otis Oy, Carrier Oy, Kidde Finland Oy, UTC Building & Industrial Systems Finland, toimitusjohtaja, 2011–2015
• Halton Puzair Oy, liiketoimintajohtaja/toimitusjohtaja, 2010–2011
• Infosto Group, erilaiset johdon tehtävät, 2000–2010

Omistaa 6 667 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Talousjohtaja (CFO)

Lehtonen Kalle

s.1974, KTM

Vastuualue: konsernin talous, laki- ja sijoittajasuhdeasiat sekä henkilöstöhallinto ja IT.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2018 lähtien.

Keskeinen työkokemus:

• Tantalus Rare Earths AG, talousjohtaja, 2013–2018

• Ruukki Group Oyj, talousjohtaja 2012–2013
• Ruukki Group Oyj, Puunjalostusdivisioona, talousjohtaja, 2009–2012
• Aldata Solution Oyj, Group Controller, 2003–2008
• ABB Oy, useita taloushallinnon esimiestehtäviä, 1998–2003

Omistaa 5 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Vice President, Innovation To Market Mäkelä Mikko

s.1973, DI

• Vastuualue: konsernin tuote-
• ja palvelutarjooman kehitys,
• työympäristöasiantuntijapalvelut ja
• sisustussuunnittelu.
• Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2017 alkaen.

Keskeinen työkokemus:

• Wärtsilä Oyj, johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys, 2015–2017 • F-Secure Oyj, tuotehallinnan ja strategian
• johtotehtäviä, 2009–2015
• Nokia Oyj, tuotehallinnan ja strategian johto- ja muita tehtäviä, 2002–2009
• McKinsey & Co, liikkeenjohdon konsultti, 2000–2002
• Andersen Consulting (Accenture), liikkeenjohdon konsultti, 1998–2000 Ei omistuksia.

Vice President, Customer Supply Management

Taipale Ville

s. 1971, DI

Vastuualue: konsernin hankinta, tuotanto, muuttopalvelut, tuotekehitys, vastuullisuus, logistiikka ja laadunhallinta.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2018.

Keskeinen työkokemus:

• Patria Land Systems Oy, Vice President, Sourcing and Logistics, 2015–2018
• Componenta Oyj, Vice President, Sourcing and Procurement, 2010–2015
• Fiskars Oyj, Director, Sourcing Unit, 2007– 2010
• Nokia Oyj, toimitusketjun hallinnan johto- ja kehitystehtäviä, 1998–2007
• VTT, tutkija, 1997–1998 Ei omistuksia.

Vice President, Sales & Marketing Westerlund Johan

s. 1975, KTM

Vastuualue: konsernin asiakkuudet,

markkinointi ja myynti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä kansainvälinen

jälleenmyyjäverkosto.

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen 2017 alkaen.

Keskeinen työkokemus:

• Ricchetti Group S.p.a, Managing Director, Nordics, 2015–2017
• Pukkila Oy, toimitusjohtaja, 2012–2015
• Newtop Oy, talousjohtaja, 2010–2012
• BearingPoint Oy, liikkeenjohdon konsultti, 2003–2010
• Kraft Foods, talouden ja liiketoiminnan controller-tehtäviä, 2000–2003. Ei omistuksia.

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 12.3.2020 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Euroclear Finland Oy:ssä pidettävään osakasluetteloon viimeistään 2.3.2020 ja ilmoittauduttava viimeistään 4.3.2020 klo 10.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen IR@martela.com tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, Investor Relations, PL 44, 00371 Helsinki.

Osinkojen maksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.2019–31.12.2019 ei makseta osinkoa. Hallitus arvioi mahdollisuutta ehdottaa osingonmaksua ylimääräiselle yhtiökokoukselle myöhemmin tänä vuonna.

Tulosten julkistaminen

Martela julkistaa vuoden 2020 aikana seuraavat taloudelliset katsaukset:

• Tammi–maaliskuu (Q1) osavuosikatsaus torstaina 7.5.2020
• Tammi–kesäkuu (H1) puolivuosikatsaus perjantaina 7.8.2020
• Tammi–syyskuu (Q3) osavuosikatsaus perjantaina 6.11.2020

Katsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela. fi ja www.martela.com). Vuosikertomukset julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä ne ovat ladattavissa myös pdf-muotoisina. Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, joilta löytyvät myös kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Yhteystiedot

Suomi

Martela Oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. +358 (0)10 345 50 www.martela.fi

Kidex Oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211

Muuttopalvelu Grundell Oy (Martelan muuttopavelu) Tikkurilantie 146 FI-01530 Vantaa puh. +358 (0)10 480 4200 www.martela.fi/muuttopalvelu

Ruotsi

Martela AB Storgatan 49A 57132 Nässjö puh. +46 380 37 19 00 www.martela.se

Norja

Martela AS Drammensveien 130 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 www.martela.no

Puola

Martela Sp. z o.o. ul Geodetów 156 05-500 Józefosław www.martela.com